Toistaisexi apokryfisen Päivin kirjan jakeita on siteerattu aikaisemmin albumissa 104.
ellauri297.html on line 655: Hänen kirjaansa Intrinsic motivation and self-determination in human behavior , joka hän on kirjoittanut yhdessä Edward L. Decin kanssa vuonna 1985, on Google Scholarin mukaan siteerattu yli 37 000 kertaa (omat siteerauxet mukaanlukien).
ellauri340.html on line 520: Olipa Handken kritiikki oikeaa vai ei, se ennusti kirjailijaa, jonka häikäilemätön painopiste olisi itse subjektiivisuus – mitä ego tunsi, ei vain sitä, mitä se oli velkaa muille – ja lisäksi kirjailijasta, joka halusi nokkostaa perustan. "Realismin" sijaan Handke omaksui kielellisen virtuoosisuuden. Hänen varhaiset kokeelliset teatterityönsä auttoivat aloittamaan hänen uransa. Eniten siteerattu on Offending the Audience, vuodelta 1966, "puhuva" monologi neljälle esiintyjälle, jotka puhuvat yleisölle lavalta, kuvailevat heitä ja vetävät heidät mukaansa ja lopulta kohdistavat heidät väärinkäytösten tulvaan. Se nyt oli selvää paskaa, mitä sitä kaunistelemaan.
ellauri347.html on line 631: Hemmetti mikä narsisti. Kuollinilmoituxen textinkin se on etukäteen sanellut. Eskolan porukoissa se oli ihan sääntönä. No kyllähän mullakin oli 1 suosikki, se jo albumissa 4 siteerattu Jeesus Siirakin kirjasta löytynyt säkeistö, jossa tyyppi häviää huizin saharaan kuin löyhkä ja taskunöyhtä.
ellauri349.html on line 385: ISI on Karvisen perustama yxityinen viittaustietokanta. Näitäkin on jenkeissä leipurin tusina. ROI on eniten siteerattu kirjoittaja persoonallisuutta käsittelevissä psykologiajulkaisuissa,
ellauri386.html on line 478: Samaa mieltä oli britti Joseph Addison (1672 - 1719 jonka näytelmä Cato, a tragedy oli jenkkivallankumouxellisten ihan lemppari. Sieltä on siteerattu mm. Patrick Henryn kuuluisa uhkavaatimus: "Anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema!" (näytös II, kohtaus 4), Nathan Halen tunnustus: "Olen pahoillani, että minulla on vain yksi elämä annettavana maani puolesta." (näytös IV, kohtaus 4) ja Washingtonin ylistys Benedict Arnoldille: "Kenenkään miehen vallassa ei ole määrätä menestystä, mutta olet tehnyt enemmän – olet sen ansainnut." (näytös I, kohtaus 2).
ellauri391.html on line 75: Usein siteerattu tarina väittää, että kun Hoover oli opiskelija Stanfordissa, hän kutsui kuuluisan puolalaisen pianistin Ignacy Jan Paderewskin esiintymään Stanfordissa luvattua 2 000 dollarin maksua vastaan. Hooverin suureksi harmiksi lippujen myynti jäi tavoitteesta alle 1 600 dollarin. Esityksen jälkeen Hoover esitteli Paderewskille 1 600 dollaria ja velkakirjan jäljellä olevasta 400 dollarista.
xxx/ellauri128.html on line 48: Jos Darwin oli oikeassa (ja olihan se tietysti) että apinaa motivoi se kolmisointu EAT! FUCK! KILL! sillä erotuxella että naaras/koirasapinoilla on eri lisääntymisstrategia, niin Vaakun tiiliskivestä löytyvät töräyxet voi jakaa noilla menetelmillä noin kuuteen osioon, joissa toistuu koko ajan samat synonoomit. Valtaosa siteerattuja on koiraita. Niin aina. Tehdäänpä taulukko.
xxx/ellauri357.html on line 511: Callen fanittaman Henry Thoreaun Skogsliv vid Waldenissa siteerattu "Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder" onkin Wilt Whatmanin runosta Song of Myself. Narsisteja huuhtoutuu maihin kuin kuolleita kaloja mätkähteli maltalaisten päihin myrskytuulella.
xxx/ellauri387.html on line 92: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
14