ellauri012.html on line 641: Loppukaneetixi vielä pitkä sitaatti tonttu iki-iäkkäältä. Aina ajankohtaiset naisen käyttöohjeet kirkkosetä Augustinuxen kotisohvalta tuolta 300-luvun Hiposta.
ellauri016.html on line 851: Viikon sisään kaxi sitaattia samasta luvusta!

ellauri023.html on line 1181: Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri030.html on line 331: Erityisesti Epiktetos on vaikuttanut ja vaikuttaa vieläkin moraalisen puhtauden hyväksi. Puhtausintoilijat on anaalisobsessiivisia, kazo vaikka Elisabeth Rehniä tai Marie Kondoa. Tekevät kuolinsiivouxia. (tähän sitaatti Make Eskeliseltä!)
ellauri030.html on line 974: Mukana on jotain sitaattia Gigameshista ja muista mesopotamialaisista klassikoista. Vähän teodikean makua tässä on. Elämä on absurdia, mihkään elämässä ei ole oikein kunnon perusteluja. Just tämmösiä vizejä on tehty myöhemminkin, et ensin kexitään joku course of action ja sit ryntätään se perästä.
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri054.html on line 148: "Montaignessa mua häirizee sitaattien silava", marisi Canetti. Lainaus lainattu Horatiuxen porsaalta. Renesanssin uusi ihmistyyppi jota Montaignekin etustaa on koroillaeläjä. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa. Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Ne leikkaavat vain kuponkeja.
ellauri065.html on line 601: Kirjassa syytetään punavihreitä veltosta kaiken hyväksymisestä. Konservatiivien mukaan yhteiskunnalla pitää olla selkeitä arvoja ja kriteerejä. Kun tällaisia kriteerejä sitten sovelletaan, konservatiivit valittavat, että kirkkoihin ja yritysten johtokuntiin tunkeudutaan. Konstigin mukaan konservatiivit pitävät ihmisluontoa melko pysyvänä. Ihmisessä on “peto pinnan alla”, ja ihmisen “kapasiteetti pahaan on järkyttävä”. Heti seuraavalla sivulla kuitenkin kirjoitetaan, että “ihmistä ei voi ymmärtää abstraktina kokonaisuutena, koska hän on sellainen kuin on juuri siksi, että hän on syntynyt tietyssä paikassa ja ajassa”. Jälkimmäinen sitaatti voisi olla kenen tahansa postmodernin marxistin näppäimistöstä, koska siinä kiistetään pysyvä ihmisluonto ja korostetaan, että instituutiot ja yhteisöt mulkkaavat ihmisen käytöstä.
ellauri096.html on line 461: Hetkinen nytmä muistankin, Jaska haukkuu tässä yhtä heppakirjaa ja sen kirjoittajaa nimeltä. ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”. Ja sitten tein mitä huvitti. Tollaset persuämmät on ihan vapaata riistaa, niitä tämmönen liberaalimpi huippukirjailija sa dissata niinkun huvittaa. Huom Juotikas, setämieslinja paistaa ihan rekkamiehen hymynä. Hymystä puheenollen, suora sitaatti:
ellauri118.html on line 901: Ratkaiseva vääryys oli Vanhan testamentin mukaan se, kun Isebel hankki kaksi väärää todistajaa jotta Nabot-niminen mies saatiin raivattua tieltä; hän kieltäytyi myymästä viinitarhaansa kuninkaalle koska se oli perintöosa. Nabot kivitettiin hengiltä; vaikkei sitä tässä kohdin kerrotakaan, vain sitaattina myöhemmin, myös hänen kaikki poikansa surmattiin ja kuningas anasti viinitarhan – mutta pakeni sieltä kauhun vallassa, kun palavasilmäinen ja hurjailmeinen profeetta Elia ilmestyi hänen eteensä ja ennusti:
ellauri161.html on line 365: Ja vaikka Nyölénin aborttikanta on kaikkea muuta kuin tyydyttävä, tämä on jo klassinen sitaatti:
ellauri203.html on line 641: Tiihonin tuntematon biblesitaatti tässä kohtaa on varmaan se Anssi Jyrän Bergmanista tuttu jippo "through the glass darkly". Yep, it appears in 1 Corinthians — here´s the full quote:
ellauri260.html on line 402: Seitsemännentoista vuosisadan englantilaiset ajattelijat, erityisesti Locke, saivat aikaan suuren mokan. Synnynnäiseet ideat hylättiin virheenä. On tehtävä ero järjettömän ja älyttömän välille. Paljon siitä, mikä näyttää olevan järjetöntä, voi, kun sitä tarkastellaan tarkasti, palvella taantumuksen etuja. Perinteinen talouselämä yhtymineen, yrityxkineen ja voittoa tuottamattomine instituutioineen on täynnä järjettömiä elementtejä, muttei älyttömiä. Ei mitenkään lyö leiville heittää irti kristinuskosta, sillä on taantumuxelle paljon annettavana hengellisen avun muodossa. Goethekin oli samaa mieltä (runositaatti) että 3000v vanhoista muodoista on pidettävä visusti kiinni, muuten menee hommat päin honkia. Marxin veljesten materialistisen historiankäsityxen vika on just tää että ne heittää laidan yli kaiken spirituaalisen. Se ei käy! Siitä seuraa vaan ikävyyxiä!
ellauri286.html on line 273: Harva toimittaja kuitenkaan vaivautuu tarkistamaan sitaattien todenperäisyyttä, sillä onhan yhden lainauksen tarkistaminen monisatasivuisesta romaanista toki aikaa vievää työtä. Paizi jos se on elektronisessa muodossa, silloinhan riittää textihaku. Mutta sellaista muotoa en päästä käsistäni millään hinnalla, on tässä sevverran sentään voitto-odotuxia.
ellauri349.html on line 448: Eski-Tintin kapteeni Haddockilta nappaama Heraclit-sitaatti vahvistaa että jumalilla on lähinnä viihdetehtävä. Tintin kaltaiset meemipeikot saavat yleisön unohtamaan arkihuolensa ja purjehtimaan muumipilvillä "kuningaskuluttaja" pohjalla.
ellauri352.html on line 86: Texasin paskiainen re-bublikaanikuvernööri armeijoineen tappaa märkäselkiä rajajokeen tieten tahtoen. HS selvitti ensin ideologisesti oikein mutta faktisesti väärin että syypäät oli mexikaanoja, mutta joutui pian pyörtämään puheensa. Oikaisu 14.1. kello 10.59: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että meksikolaissotilaat olisivat yrittäneet estää Yhdysvaltain rajaviranomaisia auttamasta siirtolaisia. Tosiasiassa texasilaissotilaat estivät siirtolaisten auttamisen. Kello 11.06: Jutussa kerrottiin aiemmin Meksikon muun muassa pystyttäneen rajalle aitaa. Tosiasiassa esteet pystytti Texas. Kello 20.15: Muokattu Henry Cuellarin sitaattia muodosta ”Tämä on tragedia, josta Yhdysvallat kantaa vastuun” muotoon ”Tämä on tragedia, josta osavaltio kantaa vastuun”. Lisäksi muokattu kohtaa, jossa kerrottiin, että ”esteiden avulla Texas haluaa estää Yhdysvaltojen rajahenkilökuntaa pääsemästä rampille, jota veneet käyttävät päästääkseen Rio Grande -joelle”. Kyse oli hallinnon kannasta asiaan.
ellauri370.html on line 491: Markionilaislahkon presbyteeri Metrodoros mainitaan naulitun ja poltetun yhdessä presbyteeri Pionioksen kanssa Smyrnassa noin 350-luvulla jaa. Eusebios ajoittaa tapahtuman Marcus Aureliuksen aikaan. Jumalan valtakunta on omassa perseessä, luki Luukas-sitaattina Richard Chamberlainin hautakivessä.
xxx/ellauri027.html on line 281: Van der Valk-kirjan alussa oli latinankielinen sitaatti Horatiuxelta. Joku vanhan Rooman sankari siinä heitti ohjat auran päälle, sanoi itkuiselle perheellensä moi ja lähti iloisena laivalla Karthagoon rättipäitä tappamaan. Se on roomalaisista eri hienoa. Niinhän se on, että tavixetkin pitää huolta pikku tiimistä, suojelevat perhettä ja suosii lapsia, vaan sankari on sitä suurempi mitä suurempaa ja sille yhdentekevämpää tiimiä se palvelee. Herra isoherran tiimi on kaikista hienoimpi. Musta tää on ihan paska meemi. Mulla on neandertaalin luonto, mä pörisen mieluummin erixeni ontossa puussa, kuin Mandevillen moraaliton pörriäinen, joka ei ymmärrä omaa etua ajamalla pitää yhteismarkkinoita pystyssä. Ja nyt kuin ne markkinat on tekemässä loppua koko pallosta, ei tää nurkkakuntaisempi izekkyys edes hävetä. Ei sen silti tarvi olla mitään persumaista nuivuutta. Terve tulloo vaan mutiaiset ja rättipäät, perustamaan omaa pesää naapuronteloon. Ei täällä kukaan ole toistaan parempi, pahempia voidaan olla, kun oikein yritetään yhdessä.
xxx/ellauri059.html on line 580: on tämä Eno Kalan suomentama sitaatti Koala-sedältä:
xxx/ellauri081.html on line 351: Väsyttää nää Wallun tennisjorinat. Mä en pidä junnuista siis urheilevista pojista. Ne haisee inherentisti runkulle, sukkamehulle ja myskinhajuisille dödöille. Ne päästää puolivillaiselta kuuluvia soturiääniä. En pidä urheilumölähdyxistä, ne on epämääräisesti uhkaavan eläinmäisiä. Junnuja oli myös Liukkosen homostelukirjassa O kuin pyllynreikä. Tää on varmaan homofobiaa. Kuten amfibilla Olli Saxikädellä. Mitähän paljastuxia mustakin kexittäs postuumisti jos oisin julkumpi. Mut onnexoon vaan kuin tää C. Tavis joka oli bylsinyt sisarpuoleensa Apriliin ton S-kätisen Marion. Aprillia aprillia juo kuravettä ja syö silliä. Ens aprillina Jönsy täyttää 70v. Erittäin hyväkuntoisessa vanhassa miehessä on jotain epämiellyttävää. (Tämä ei todellakaan tarkoita Jönsyä, ompahan vaan wallusitaatti.)
xxx/ellauri114.html on line 598: Melkisedek (hepr. מלכי־צדק, ”Kuninkaani on sedek”) on Raamatun Vanhan Testamentin henkilö, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Hän oli pappi ja Saalemin kuningas, jonka Aabraham kohtasi palatessaan vapauttamasta suolaista veljenpoikaansa Lootia paikallisten asukkaiden kynsistä. Melkisedek siunasi Aabrahamin ja antoi hänelle leipää ja viiniä. M: Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa? A: Tottakai, hetki vain, Loo-ot! Melkisedekiin viitataan myös Uudessa Testamentissa; esimerkiksi heprealaiskirjeessä Melkisedekiä kutsutaan ”Korkeimman Jumalan papiksi" (tää on sitaatti yhdestä psalmista). Häntä pidetään Jeesuksen Kristuksen vanhatestamentillisena avataarina Raamatussa. Saalemin uskotaan sijainneen nykyisen Jerusalemin paikalla. Nyt niitä on vähän joka kylässä.
xxx/ellauri114.html on line 611: My god! It's snowing! Helperi, onpa korkea risti, kuin korkeajännitetolppa. Tyypit näyttäis kazovan viereistä tolppaa. Simon ja Garfunkel lauloivat sydäntäsärkevästi "My lord, why have you forsaken me?". Se ei ollut jeesussitaatti vaan Jeesuxen siteeraamasta vanhan liiton psalmista 22. Jeesuxen kuuluisat viimeinen sanat ei olleet "No, minä..." vaan OMG.
xxx/ellauri120.html on line 355: Opin ton Pentti Kaariposken jostain käännöskirjasta. Se oli varmaan just toi homorunoilija Thomas "Steariinikynttilä" Eliotin sitaatti kirjassa Rakentamaton tontti. Olen osannut sen tosi kauan. Tota Huhtikuu on kuukausista julmin - kohtaa käytin vuosikaudet käännösteknologian kurssitehtävänä. Käänsin sen Googlella ja panin opiskelijat arvioimaan tulosta. Ei ollut hääppönen. Kaariposki näyttää kääntäneen myös Philip Rothin kohukirjan Portnoyn tauti. Vittu tolla Phillulla ei ollut kuin 1 tarina, Phillu Rothin autofiktio. Vois vielä lukea sen huonoimman kirjan jossa ei ole yhtään jutkua, ton When She Was Good.
xxx/ellauri121.html on line 534: Guin kuoli 2018. Sitä Peggyn sitaatti kai juhlistaa.
xxx/ellauri121.html on line 562: Nytpä tahdon sanoa mixmusta toi Dostojevskin pikku reikämunkin syyllistyssitaatti on luotaantyöntävä. Siinä on takana sellainen ajatus, että mä jelpin jäihin joutunutta urheilijatoveria vaan six, että ohut jääkin on jotenkin mun syytä, josmä en lähde köyden kanssa auttamaan ja huutamaan "rauhallisesti vaan, kyllä me sut sieltä pois saadaan", niin taivaasta mua joku suuri nyrkki kohta kumauttaa. Eli motiivi on syyllisyys ja siitä koituva rangaistuxen pelko, sillä ei ole mitään tekemistä ize jäihin jääneen kanssa, vaan se on vaan mun ja mun superegon välinen asia. Sinne vilkuillen mä vyyhteän tätä köyttäkin. Sisäistän herruutta. Helskutin narsistista, mun mielestä.
xxx/ellauri138.html on line 47: Tääkin ikäkulu shakesitaatti täältä löytyy, se on Julius Caesarista, epäilemättä se typerä seppukun kanssa tumpeloinut stoalainen taas äänessä:
xxx/ellauri259.html on line 341: uudelleen orjuuden ikeeseen. 2 5:2 Ap. t. 15:11 Minä, Paavali, sanon teille: jos annatte ympärileikata itsenne, teille ei ole Kristuksesta mitään hyötyä. 3 5:3 Room. 2:25,4:4. Tässä relevantti sitaatti:
xxx/ellauri286.html on line 273: Harva toimittaja kuitenkaan vaivautuu tarkistamaan sitaattien todenperäisyyttä, sillä onhan yhden lainauksen tarkistaminen monisatasivuisesta romaanista toki aikaa vievää työtä. Paizi jos se on elektronisessa muodossa, silloinhan riittää textihaku. Mutta sellaista muotoa en päästä käsistäni millään hinnalla, on tässä sevverran sentään voitto-odotuxia.
xxx/ellauri376.html on line 74: Oliko Tampereella 1933 kääntäjä Jens Hilden se Sara Hildenin adoptiolapsi? Oli takuulla, Jensin tytärkin on Sara. Kenties Jens olikin jonkun Jussi Jänixen Saaralle vaikka Ruåzin reissulla epähuomiossa pukkaama oma lapsi! Sara Hildén os. Saara Kadell oli izekin lehtolapsi Lempäälästä jolla oli sittemmin rättikauppoja Tampereella ja Lahessa. 40-vuotiaana nai parikymppisen juopon maalarin eikä niillä keskenään ollut lapsia. Vain massia ja maalauxia. Sara lähetti Jensin Ruåziin sotalapsexi 1942 ja 1947 se jäikin sinne. Sarasta tuli muotialan liikenainen ja taidemesenaatti. Sen hautakivessä on sitaatti joltain ranu maalarilta joka sanoo että sitten kun taulut ovat joutavia on piru merrassa. Nyze on. Druzhinin Polina ei perustanut Sacksin haalistuneista tauluista joissa oli lehmiä ja rosvoja.
30