ellauri001.html on line 2424: nuorempaa kai siskoaan.

ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
ellauri033.html on line 593: Kun Pikku Hukka ei pärjää kreiville nyrkeillä, se tekee sille frogarit bylsimällä sen pikkusiskoa. Tätä Charlottea kuvataan monisanaisesti, se on yhtä tyypillinen romanttinen lyyli kuin sen kreivi veli on herooinen. Pikku Hukka päättää vietellä sen ihan vaan näyttääxeen isoveljelle.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri042.html on line 826: Vajakki Repekka sopeutu mainiosti tiiatteriin. Tuskin huohmasi eze oli vammanen. Helppo uskoa kun kazoo nykyisiä nettisarjoja, niissä ei muunlaisia näytä olevankaan. Esim käsineitoa tai valtaistuinpeliä. All the things I do for love, heittää siskoansa bylsivä vallantavottelija ja tyrkkää huolimattomasti niitä vaklanneen pikkupojan alas jyrkänteeltä. Mitenhän käy seuraavassa jaxossa?
ellauri048.html on line 1087: That he shouts with his sister at play! Joka huhuilee leikkisiskoa!
ellauri061.html on line 1449: Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.
ellauri067.html on line 46: Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä.
ellauri088.html on line 542: Jeromella oli 2 siskoa, Paulina and Blandina, ja veli Milton joka kuoli nuorena. K. tulee unkarilaisesta kenzusta György Klapkasta, joxka sen kamut kuzu sitä, ei sentään tippurixi. Perhe köyhtyi kun iskä teki huonoja sijoituxia, ja velkojia kävi vähän väliä. Jeromesta tuli isätön 13-vuotiaana ja täysorpo 15v. Jerome meni ensin keräämään koxia raiteilta ja sitten läpytyxiä kiertävässä tiiatterissa. Se meni kintuille ja Jerome kokeili kaikenlaista muuta kansakoulupohjalta, opettaja, pakkaaja, lakimiehen juoxupoika. Sitten se alkoi kirjoitella näitä humoristisia juttuja, ja se naula veti.
ellauri153.html on line 795: siskoaan ja perheen alaikäistä lastenhoitajaa teini-ikäisenä. Duggaria ei koskaan
ellauri196.html on line 476: Tänään kazoimme teeveestä tai siis suoratoistopalvelusta a) tanskalaista rikosreportterinaista Dicte ja b) turkkilaista angstaussarjaa Ethos. Tiivistäen niiden pohjalta voi sanoa: teeveesarjat ovat läpeensä perseestä! En jaxa niitä! Ne on tähdätty joillekin käsittämättömille lima-aivoille. Sarja a) oli läpeensä vastenmielinen kuten kaikki ns. rikossarjat, näytetään pelkkää rupusakkia, tyyten ikäviä ihmisiä jotka äyskii ja tekee pahaa toisilleen kun niiden elämä on niin ahistavaa. Enkä puhu elintasosta, vaan ihmistyypeistä, yhtä kusipäisiä on niissä näytettävät kermaperseet, elleivät kusipäisempiä. Tanskalaiset on samanlaisia pakko-oireisia anaalis-retentiivisiä germaaneja kuin länsinaapurinsa. Päähenkilö ponnarissa muistuttaa lykketrollia. Rikostoimittaja on vielä vastenmielisempi ammatti kuin poliisi, ne on kuin varis ja siira samalla haaskalla. People have a right to know! Why was the baby in the freezer? So it won't go bad. Sarja b) on aivan toivoton. Luonnevikainen väkivaltainen yökerhoporzari kiusaa katatonista vaimoa ja vinosuista siskoa aivan hulluuden partaalle ja yli, lapset istuu takapenkillä iho ummessa. Kaikki muutkin tyypit on yhtä vinxahtaneita. Eikö näissä ole yhtään normaalia ihmistä? Vai onko kaikki nk. normaalit ihmiset vaan toisella lailla kakkoja kuten esim. Gotthelfin lanzarit? Mix porukoista on kiva kazoa tälläsiä paskiaisia? Nauttiiko ne toisten kärsimyxistä? Onko ns. kivoja tyyppejä vaan lastenkirjoissa ja sarjakuvissa? Olenko naiivi? Niinpä suattaa olla, sanois Elna mummi tähän.
ellauri210.html on line 306: Pablolla oli kaksi pikkusiskoa ja mahdollisesti myös pikkuveli. Se ei ollut ihan varma.
ellauri283.html on line 459: Nato-pomo Jens Stoltenberg etsi huumeriippuvaista siskoaan Oslon kaduilta – eliitti­perheen särö muutti kansan mielipiteen Natoon. 1990-luvun alussa Thorvald Stoltenberg oli yksi Norjan tunnetuimmista poliitikoista ja diplomaateista, koko kansan tuntema sosiaalidemokraatti.
ellauri309.html on line 1063: Mikki oli unohtanut mainita Harvard Templetonille lempivänsä sen pikkusiskoa. Sehän muuttaa heti koko asian! Komm zurück ins Haus und lass Mrs. Williamson dich verarschen. Kenties Serafinan säälittävät sälät saavat jonkun muun unelmoimaan ja ostamaan tarpeetonta sälää kaverusten säläpuodista.
xxx/ellauri010.html on line 550: en usko, että kukaan teistä olisi käsi poskella miettinyt, miten juhlitaan siskoa, joka täyttää 70 v. tämän kuukauden lopussa 31. päivänä.
xxx/ellauri086.html on line 408: Elena Ferrante on salanimi. Toivottavasti se on sentään nainen. Se kertoo että sen sievä isä sanoi sitä rumaxi teinityttönä. Tai siis että hän on alkanut muistuttaa Victoria-tätiä, isän siskoa, joka on tunnetusti sekä paha että ruma. Rumasti tehty muka kiltiltä isukilta. Mulla on onnexi trofeevaimo ja trofeetytär. Ei tarvi ravunsyötin verkkosilmän harhailla Melanie Trumpissa. On trofeepojatkin, come to that. Nekään ei ole mitään eeppisiä Donald Trumppeja. Eikä siskokaan ole ruma vaikka luulee niin. Ei edes niin ilkeä kuin mä.
xxx/ellauri125.html on line 462: Mut Pepyllä ei ollut siskoa vaan äiti isi ja se lihava isoveli. Ketäköhan niistä se bylsi, vaiko vaan jääkaapin maxapihviä?
xxx/ellauri129.html on line 235: Härkönen kertoo kannattavansa tahdonvastaista eutanasiaa. Jos ei jaksa isää eikä siskoa, niin ei jaksa, siinä on ihan turha muiden tulla syyllistämään ja lässyttämään. Lue lisää hyvän elämän ympäriltä Akun verkkosivuilta.​​​​​​​
xxx/ellauri177.html on line 513: Abbe Mouret näytti vartalosukkaansa. "En voi", hän sanoi yksinkertaisesti; Olen pappi. -- Pappi! hän toisti lakkaamatta hymyilemästä. Kyllä, setä väittää, ettei papeilla ole vaimoa, siskoa tai äitiä, vain nyrkkikyllikki. Joten tämä on totta... Mutta miksi tulit? Sinä otit minut siskoksesi, vaimoksesi. Eli valehtelit?
xxx/ellauri202.html on line 139: Antoine haikailee Giseleä, joka oli ollut siis perheessä "kasvattina". Antoine avaa professori Jalicourtin kirjeen. Hän saa kuulla Jacquesin katoamisesta. Se oli vapaaehtoinen. Hän ei halunnut mukautua akateemiseen kuriin, vaan lähti ulkomaille ja kirjoittaa salanimellä Roger Martin du Gard, sori Jack Balthy. Antoine lukee Balthyn La Sorellina teosta, jonka hän tajuaa kuvaavan Jacquesin omaa elämää. Siinä päähenkilö rakastaa kahta naista protestanttia, ja siskoa (Gisele on kasvattilapsi ei sisko), Jacques on omalla estyneellä tavalla kiinni kylmässä Jennyssä, mutta eräällä kotiin paluureissulla lankeaa aistilliseen Giseleen, siis romaanissaan, jossa henkilöiden nimet ovat vaihtuneet. Antoine, joka on ollut itsekin tuntenut fyysistä vetoa Giseleen, lukee hullaantuneena. Jacquesin tuotoksesta selviää myös välirikon syy. Isä, joka ei hyväksy pojan kihlausta protestantin kanssa, uhkaa lopettaa tämän kuukausirahan ja päättää lähettää pojan armeijaan. Poika uhkaa itsemurhalla ja katoaa. Näin yksinkertainen juonikuvio on, jota on jo selitetty aiemmin, mutta Jack Balthyn tuotoksena tästä on saatu paljon paatosta aikaan. Kirjoittaako Roger Martin du Gard Jacquesista kuin itsestään, joka Jack Balthynä kirjoittaa Jacquesista, ja du Gardin loihtima Antoine lukee ja eläytyy, tämä on kulttuuria ja taidetta, minusta tässä tämä toimii, toteutustapa taiteessa on ratkaiseva.
20