Isosisko Kristiinalle,

ellauri001.html on line 2163: jota Tiina sisko säätää välihuoneessa.

ellauri001.html on line 2423: nuorempaa kai siskoaan.

ellauri002.html on line 751: Rakas kulta, sielunsisko:

ellauri002.html on line 1456: Äidillä oli ennen sotia ollut kirjekaveri Unkarissa, sen tytöt oli käyneet meillä kylässä. Ne asui Nyiregyházassa. Puoleensavetävä oli mustasilmäinen mustatukkainen pikkusisko Adi, az a sép, az a sép, akinek a sem a fekete. (Sitä yritin väpelösti pokata yhtenä vappuna. Adi vaan ei välittänyt ruipelosta heimoveljestä.)
ellauri002.html on line 1497: Rohkeudestaan pelästyneenä ei uskalla soittaa, vaikka lupasi. Jos se vaikka suuttui, tai paraikaa nauraa mulle bestiksensä kanssa makeasti? Soitan huomenna. Huomenna: soitan huomenna. Menee viikko, dona Carita tulee kärsimättömäksi. Muistaa, että don Jaime menee Bottalle maanantaisin pingpongpelin jälkeen. Laittautuu siis ihan muuten vaan Bottalle ensi maanantaina --- ja tällä kertaa ymmärtää don Jaime raapaista tikun! Sankarimme tutustuu samana iltana myös dona Caritan siskoon, jolle olkoon ovelana peitenimenä Dona Rita.
ellauri002.html on line 1499: El Laurin pingiskavereina oli yks norssin klassikko alemmalta luokalta ja sen puoliso, hyvin miehiin meneväksi tunnettu (sanokaamme) dona Helena, molemmat Rooman kirjallisuuden opiskelijoita. Dona Helena piti don Jaimea omana tonttinaan, ja koitti dona Caritaa tarmokkaasti syrjään puukkia. Turha vaiva, kohta Lauri istuu donnan ja sen pikkusiskon pöydässä. Dona Rita on jotenkin epäluuloinen ja haastava, don Jaime miettii: tuosta voi vielä tulla harmia. No ehkä tulikin, ehkä oltiin kaikki mustasukkaisia.
ellauri002.html on line 1707: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri004.html on line 1170:

silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri004.html on line 1567: Sisariin on siskon kaima kallellaan.

ellauri005.html on line 1060: kuoleman äiskä plus sisko sekä kolleega.

ellauri006.html on line 398: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri006.html on line 1303: Job: Te olette kaicki häijyt lohduttajat! Eikö loppua tule näille puheille? Ja jumala, jos olet kuulolla, sinä olet tehnyt minut ryppyisexi ja laihaxi. Ei kiwaa. Ompelin säkin nahan päälle, sarwikin on tomussa. Hauta odottaa, siellä saan kohta pimeässä maata. Mun isäni on mätä, ja äiti, siskot matoja. Mullassa on mulla seuraa.
ellauri006.html on line 1736: Sain tän banaanikirjaston pokkarin isosiskolta. Kirjan juoni ja moraali on seuraava. Läpimätä mutta sentimentaalinen lakimies Charlie huijaa kaverinsa kanssa mafiosoa, ansaitsee hirmu läjän massia sen selän takana. Tarkoitus on lähtä karkuun jouluaattona. Suunnitelma komplisoituu, Charlie "joutuu" tappamaan lähes kaikki muut juonessa olijat, paitsi tyhmää pornoklubin pokea, joka katuu katkottuaan ilkeeltä juipilta kaikki sormet. Poke joutui lapsenvahdix kun sen äiti ja isäpuoli lähti matkailuautolla katolisten jouluhuvipuistoretkelle.
ellauri007.html on line 463: Kolme vuotta on sisko siinä musta joholla.
ellauri007.html on line 809: On mulla siskonpoika Mikko Petteri.

ellauri008.html on line 881: Suomalaiset ei oo yhtään parempia: haluu viedä isislapset äideiltä. Se on kaikki sitä samaa julmaa apinameininkiä, milloin juutalais-rättipäistä lampaannussijoiden kostonhimoa, milloin ihan samanlaista keropäistä nazi-britti-persurasismia. Päivi Räsäsen julman halpamaista sekatavaraa. Päivi on hyvin huolestunut islamista. Sen sisko Eva kammos juutalaisuutta. Veljesvihaa Abrahamin lasten kesken.
ellauri008.html on line 2148: Lennonille ja sen tiineelle siskollekin käy kalpaten. Lennonille juotetaan eka happoa ja siitä tulee oikeesti mykkä (alux se vaan teeskenteli). Juoppo humoristi ex-kyttä tekee vammasesta raakaa pilaa:

ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan.
ellauri012.html on line 70: "Jape" ei kyllä ollut paikalla 1961 Tehtaankadun kansakoulun ruokalassa. Meillä ei ollut tomaattilihapullia, ei ollut tomaattia eikä lihapullia. Meillä oli kaalikeittoa, jauhelihakeittoa, siskonmakkarakeittoa, hernekeittoa, kauralimaa, puolukka-ruispuuroa, vitapuuroa, tillilihaa joskus juhlapäivinä. Ei ollut lukujaksoja. Ei ollut yläastetta. Ne jotka ei päässeet oppikouluun jatkoi neljännen luokan jälkeen kansalaiskoulussa ja sit suoraan lapioimaan tai lakaisemaan katua. Niinkuin mun ekan luokan paras kaveri Antti Räty. Äiti ei antanut mun leikkiä sen kanssa, kun sen isä oli talonmies. Tavallisilla tallaajilla ei ollut Aaronia tai muita pianokirjoja, koulussa ne oli tuntemattomia. Ei ollut pianoakaan, oli urkuharmooni. Eikä omia tavaroita saanut tuoda kouluun. Ei edes salmiakkilaatikkoa. Jotkut kyllä kaatoi salmiakkijauhoa mustepullokoloon ja söi sieltä nuolaistulla sormella, kun opettajan silmä vältti. Törö ei uskaltanut. Eikä ois uskaltanut heittää lihapullia ruokalassa, jos niitä oisi ollut. Ruokalan tädit oli pelottavia. Aikaihmisillä oli valta antaa luunappi lapselle tai tukkapöllyä.
ellauri012.html on line 219: Herralle, iskälle, miehelle, veljelle palvelijalta, lapselta, vaimolta, siskolta, mitä nöyrimmästi, kunnioittaen ja rakastaen Abelardille kirjoittaa Heloise näin.
ellauri012.html on line 239: En viitsi moittia sua siitä että lohdutit kärsivää kaveria kertomalla omista isommista suruista. Laupiaat keksii tollaisia viattomia juonia, ja se on ihan ok sinänsä. Mutta etkö sä sentään ole velkaa vähän enemmän meille kahdelle, vaikka se ehkä olikin sun tosi hyvä kaveri? Meitä täällä kutsutaan teidän munkkiveikkojen siskoiksi, me kutsutaan itseämme teidän lapsiksi, ja jos joku sana voisi tarkoittaa läheisempää suhdetta, tai isompaa sidettä, niin me käytettäisin sitä. Mutta ei siinä kaikki, sähän olet väsännyt tän kaiken, se on sun aikaansaannosta.
ellauri012.html on line 284: Odotan tätä sulta, koska sä et VOI kieltäytyä. Jumalalla on on erioikeus luomiensa suurmiesten sydämiin. Kun se koskee niihin, ne ravistuu, se ei salli niiden puhua eikä hengittää muuta kuin omaa kunniaansa. Kunnes se armon hetki koittaa, ajattele mua - älä unohda mua - muista mun rakkaus ja uskollisuus ja vakaus: rakasta mua sun rakastajattarena, hemmottele lapsena, sun siskona, sun vaimona! Muista että mä rakastan sua vielä, vaikka yritänkin päästä siitä. Mikä kauhea asia sanoa! Vapisen kauhusta, ja sydäntä kääntää se sana. Kastelen koko paperin kyynelillä. Lopetan pitkän kirjeen toivottaen, jos sä tahdot sitä (voi jos jumankauta pystyisinkin!), ikuisesti hyvästi!
ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.
ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa.
ellauri014.html on line 172: Rousseaun vanhemmmat oli geneveläisistä kelloseppäsuvuista. Kaksi Rousseaun sisarusta nai kaksi Bernardia. Sen isän sisko nai sen äidin veljen.
ellauri014.html on line 399: Isä on nyt kaupannut sen hengenpelastajalle. Juulialta ei siihen tartte mielipidettä. Ja Claire on taas liesussa, isosisko ei ole antamassa neuvoja. Mikä eteen?
ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
ellauri015.html on line 84: Maria viittaa Raamatussa mainittuun Mariaan, Martan siskoon. Kun kotitöissä ahertanut Martta näki sisarensa vain istuskelevan Mestarinsa jalkojen juuressa, hän ärähti. Jeesus rauhoitteli tilannetta todeten, että vain yksi on tarpeen ja että Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois.
ellauri015.html on line 222: et pojan äiti- ja siskopuoli kärsi saman tuomion

ellauri015.html on line 449: Köyhä mutta ylpee sisko poltti päreensä, leikkas stokan kortin kahtia ja lähetti palat takas saneeraajille. Tarvizi suuttua. Saa nähdä lähettääkö ne sille lohtukassin. Ja jos niin minkä värisen.
ellauri016.html on line 670: Eero nai Oscar isosedän pikkusiskon Teklan, johon Oscar nähtävästi oli

ellauri016.html on line 791: Kristina sisko lähetti mulle kuvan ruususta (ohessa),

ellauri016.html on line 1148: Kristina-sisko oli Johanneksen ja Anjan kummilapsi. Siitäkin voi huomata, että Calle ja Johannes oli läheisiä kamuja. Calle oli neljä kuukautta Johannesta vanhempi. Vaikkeivat verisukulaisia, silti veriveljiä, blood brotherus. Johannes ja Anja antoi Kristinalle häälahjaksi padan häihin, joita ei koskaan tullutkaan. Kristina silppus kutsukortit viime tingassa. Mut pataa se ei palauttanut koskaan, sillä se kokkailee tänäkin päivänä. Tuskin Anja sitä enää tahtoo takaisin.
ellauri017.html on line 881: Sekukin näkee käärmeunia. Käärme on nostanut taas päätänsä. Ystävällisen näköinen, vähän siskonmakkaran. Mä nään aina painajaista etten saanutkaan väitöskirjaa valmiiksi. Molemmat on vaan unta. Älä unta nää.
ellauri018.html on line 667: Pam on tosi kiukkuinen hra B:n nokkavalle siskolle, joka kirjeize varoittelee veljeään naimasta säätynsä alapuolele.
ellauri019.html on line 59: Jenkkiteinifilmissä Tall Girl pitkä tyttö tavoittaa ruottalaista grania mutta kapsahtaa lopulta italokatajaan, sitä yli puolta lyhyempään hukkapätkään. Kyllä pikku enbuskekin pääsi lopux halaamaan, kun oli alla appelsiinilaatikko. Pitkän tytön onnen huipennus oli päästä esiintymään lavalla, kehuskella siinä itseään, ison siskon suukku tukkia ja saada läpyjä. "May I have all of your attention." Mix vitussa, kuulux se joteski muka ohjelmaan? Ja parhautta oli kostaa ilkeälle poikaystävälle, maxaa potut pottuina kuin profeetta Jesaja. Hemmetin pyrkyreitä noi jenkit, elämänsä seppoja.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
ellauri020.html on line 336: yx siskoneljä sisarusta
ellauri020.html on line 397: Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.
ellauri021.html on line 508:

sisko tahtoisin jakaa tän yön mut sä liikaa lyöt (P Miljoona)
ellauri022.html on line 78: Se tyytyy leikkimään hemmotellun pikkusisko Maudin kaa.

ellauri023.html on line 365: Martan sisko Siviä oli huonoissa väleissä omiensa kanssa. Veljeili mieluummin

ellauri023.html on line 366: naapurin helluntailaisten kanssa kuin siskon jehovan todistajien, vaikka oli

ellauri023.html on line 446: Rouva Kaukon sisko Maire asui ja rähisi Nyyrikintiellä kunnes kuoli sekin.
ellauri024.html on line 121: Miss Suomi 1968 Miss Europe Leena Brusiin, jonka sisko vielä oli Kaarina Suonio, sai lapsen 1972 "kirjailija" Jussi Talven kanssa. Eivät koskaan avioituneet koska mies kai jo oli naimisissa.
ellauri024.html on line 322: Oisko se ihan hiukan naisvihamielinen, vaikkei oman perheen osalta. Sen vaimo oli Aino-Maija Tikkanen (1927), sittemmin HS:n päätoimittajan sisko, Arskaa kuuluisampi elokuvatähti ja näyttelijätär, hirmu pikkuinen. Arskaa vanhempi ja delppasikin ensin, 2014. Arska kituuttelee vieläkin. Kolme lasta. Kaxi tytärtä ja mongoloidi Petteri. Samantapaisia takaiskuja tulee mieleen muiltakin neroilta, Fred ja Niini esim. Ne on kovia koettelemuxia.
ellauri025.html on line 669: Onkohan Monikaakin hylkinyt joku sydänystävä, kuin kaniiniltakin on riistetty sydän rinnasta. Se stashattu siskoko? Kaikki roikkuu
ellauri025.html on line 814: tietäisi, täti tätiperheestä. Monikalla oli isosisko, muttei veljiä. Ellei se ole stashannut niitäkin.
ellauri025.html on line 880: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri025.html on line 927: ”Vanhempani olivat hyvin läheisiä keskenään. Äiti ja isä olivat olleet aina tiivis pari, ja siskoni kanssa me olimme pari. Kun isä kuoli, äiti romahti.”
ellauri025.html on line 959: Ensimmäistä kertaa aikuisiällä Monikan arki on hyvää. Ja ensimmäistä kertaa hänellä on vierellään ihminen, jonka kanssa on hyvä olla yhdessä. Isä, äiti ja sisko oli liian läheisiä keskenään, ja siltä ystävältä puuttui pää.
ellauri028.html on line 939: Kuka hemmetti on Jenni Vartiainen? Never heard. Juhananko sisko? Eiku hetkinen, sehän on se muruseni-biisin laulaja. Opiskeli Gimmel-yhtyeessä. Hyvä biisi, mut ilmeisesti Jenniltä on sittemmin lähteny hommat lapasesta pahasti. Siitä on tullut jonkinlainen Cheekin naisellinen vastine. Teki vauvan.fi tuntemattomaxi jääneen isän kanssa kuin neizyt Maaria.
ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri030.html on line 557: 10v tauon jälkeen Arttu alko kirjoitella uudestaan. Johanna kuoli 1838 Jenassa köyhänä. Se testamenttas kaiken Adele pikkusiskolle, tietäen kai miten pihi vaurastunut Arttu oli. Arttu haukuskeli äiskää vielä postuumisti.
ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri032.html on line 118: Pascal oli kolmilapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänellä oli vanhempi sisko Gilberte ja nuorempi sisko Jacqueline, jotka olivat veljensä tapaan lapsineroja. Hänen isänsä Etienne Pascal oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone kuoli omasta puolestaan Pascalin ollessa kolmevuotias. Leskeksi jäänyt Etienne Pascal muutti perheineen Pariisiin ainoan poikansa ollessa seitsemänvuotias, ja suunnilleen näihin aikoihin hän alkoi antaa kotiopetusta pojalleen. Clairmont on Auvergnessa, Ranskan vedenjakajalla, ihan keski-Suomea.
ellauri033.html on line 491: Marcus Claudius Marcellus (42 eaa.-23 eaa.) oli Rooman keisari Augustuksen siskon Octavian poika. Marcelluksen isä oli Gaius Claudius Marcellus. Augustus aikoi tehdä Marcelluksesta seuraajansa ja antoi tyttärensä Julian Marcellukselle vaimoksi vuonna 25 eaa. Augustus otti myös hänet mukaan sotaretkelle Hispaniaan samana vuonna. Augustus haki Marcellukselle oikeuden asettua ehdolle konsuliksi kymmenen vuotta ennen lain säätämää ikää. Vuonna 23 eaa. Marcellus oli ediilinä, mutta hän kuoli saman vuoden lopulla. Augustus nimitti Marcelluksen mukaan teatterin ja antoi haudata hänet omaan mausoleumiinsa.
ellauri033.html on line 593: Kun Pikku Hukka ei pärjää kreiville nyrkeillä, se tekee sille frogarit bylsimällä sen pikkusiskoa. Tätä Charlottea kuvataan monisanaisesti, se on yhtä tyypillinen romanttinen lyyli kuin sen kreivi veli on herooinen. Pikku Hukka päättää vietellä sen ihan vaan näyttääxeen isoveljelle.
ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
ellauri034.html on line 415: Jacobin toisesta vaimosta Rebeccasta ei ole tietoa eikä lapsia. Lisää aiheesta Genesixessä. Freudin Jacobilla oli voittopuolisesti tyttöjä. Israelin Jakobilla oli vaan se yx tytär Dinah, joka raiskattiin. (Ei siis se salaisuussarjan äxympi tyttö, sen Philipin sisko jolla oli papukaija Kiki. Jonka, siis Kikin, lajitoveri oli vankina Heinolan lintujen keskitysleirissä. Oppistalallaa, kylä lähti taas muistojeni mopo käsistä.) Amalian sisaruxet mm Siggen mielieno Hermann asu Wienissä. Ne oli hyvinvoivia. Sixkai lumppukauppiaan perhekin muutti sinne. Sukukuvassa on väkeä kuin salpausselällä, serkkuja ja tunnistamattomiakin sysslingejä ja pysslingejä. Freudit ja Bernaysit nai ristiin kuin Rousseaun vanhemmat tai Brotheruxet ja Carlsonit.
ellauri034.html on line 423: Sigge oli tosi hyvä toorakoulussa, jeshivan priimus, melamedin ja rabbin suosikki, pikku kipa päässä. Isä Shulem oli tyytyväinen ja Amelia äiti ylpeä, isot velipuolet kateita. Velipuolet muutti (suutuspäissäänkö) Manseen, muut Freudit Leipzigin kautta Wieniin, joka on kuuluisa Siggestä, tai toisinpäin. Siggelle synty siellä lauma pikkusiskoja. Oli siinä kestämistä pikku kikkelivillelle.
ellauri034.html on line 441: Martta oli iloluontoinen ja tehokss perheenemäntä. Vainosi obsessiivisesti fläkkejä kuin Castrenin Synnöve. Martalla oli sievä pikkusisko Minna, joka asui niiden huushollissa ja jota Sigge myös rakasti, todennäköisesti bylsikin kuin Juhani Aho. Hmm, eikä pahaa sanaa sanottu. Tais Martha pois ne pyyhältää kuin Ööve fläkit Tammen kultaisen kirjan kannesta. Ei muka tiennyt, sallikaa mun nauraa.
ellauri034.html on line 451: Siggen lakimiespojasta Martinista tuli Lontoissa tupakkakauppias. Aiheesta lisää sen mustelmissa Glory Reflected 1952. Menestynein oli arkkitehtipoika Ernst, jonka luo Sigge Martta Minna ja Anna pelastautui Anschlussista kuin Sound of Musicin von Trappit. Siggen siskot jäi trappiin ja päätyi Treblinkaan et co. Freudin tavis kuopusveli Alexander selvis Schweizin kautta Kanadaan, josta sen poik Harry ehti koviseleman Freudien omaisuutta varjellutta nazikomisaaria. No panic Harry sanoi Anna-täti, hold your horses, tää häiskä oli meidän puolella.
ellauri036.html on line 139: Nyt marssitetaan lavalle vielä joku Smith (kexeliäs nimi), joka on oikea pyhimys miehexeen. Kieltäytyy rahakkaasta muusikonurasta maxaaxeen äitinsä ja siskonsa ylöspidon pienestä virkamiehen palkasta. (Mitä vittua?) Kieltäytyy menemästä ize naimisiin koska sitten sillä ei olisi varaa maxaa sisarensa myötäjäisiä. Huoh ja huoh. Tää hemmo on 21 niinkuin Mussekin mut kunnollinen. Silläkin on kuume niinkuin Brigittellä, onkohan se coronaa? Hui. Vai onko niillä hyppykuppa kummallakin? Musse alkaa jälleen olla mustasukkainen. Ehkä sikäli syystä, että toi kumma Henri Smith on ilmeisesti smitten, eli pihkassa Ovaltineen myös, tarkoitan siis Brigitteen.
ellauri036.html on line 1161: uskaliaisuutta ja ylpeyttä, jotka on sen isosiskoja.
ellauri036.html on line 1714: Eikö tää ollut sen sisko, rakkauden ammattilainen?
ellauri036.html on line 2139: Paha Loke veisti nuolen mistelinoxasta, jolla näsät osui Väinämöiseen ihan zägällä. Mäinämöinen ja Zäinämöinen järkyttyi. Olli! Minä olen mistelin alla! Kirja ei saa joutua näsien käsiin. Olli, Orvokki eipäskun Kerttu ja heidän koiransa Vikkí ovat autuaan tietämättömiä kaikesta. Menestynyt Doris sisko asuu Lokusteritiellä melkein Kauniaisissa. Käpylän kuraveriset on kateita. 2000-luvun mikrotetut videoidut meemit on sitten ikäviä.
ellauri036.html on line 2143: Surkki (engl. kissanpieru) on velhoperheeseen syntynyt velho tai noita, joka ei kykene taikomaan. Surkkeja ovat muun muassa Tylypahkan vahtimestari Argus Voro ja kissoista pitävä Dursleyn perheen naapuri, rouva Arabella Figg, Albus Dumbledoren pikkusisko Ariana josta kerrottiin Albus Dumbledoren elämäkerrassa (kirjoittanut Rita Luodiko) jossa väitettiin Arianaa surkiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut totta. Surkit ovat, Ron Weasleyn mukaan, sangen harvinaisia. Vähän kuin mongoloideja. Kissat ovat hyviä, kun varoo pieruja, sanoo surkki Teme Mäki.
ellauri037.html on line 49: Helmillä oli briteistä 1999 ostettu koulupuku kun se aloitti koulun. Entisen naapurimme, Helmin opettajan tyttö on menossa naimisiin toisen tytön kaa. Sen taiteellinen isosisko on Paulin kavereita. Opettaja dumppas lasten iskän ja seukkas pitkään niiden koulukaverin (pojan) kaa. Nyt nekin on eronneet, kun poika halus lasta. Niiden isoisoäiti Toini Havu oli sekin naisiin päin. Toini Havu kehui 1954 maasta taivaisiin Jussi Talven flopin Ystäviä ja vihollisia ja kirjoitti kriittisen, teilaavan arvostelun samana vuonna Väinö Linnan bestselleristä Tuntematon sotilas. Ois antanut höpsismin ratkaista.
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 557: Pessimistejä käsittelevässä albumissa oli jo aika paljon juoruja Sopen elämästä ja tekosista. Rupes kiinnostamaan lähemmin, oliko sillä ylipäänsä yhtään naissuhteita, muita siis kuin äiti, sisko ja hälisevä naapuri. Plus Atma, jos joku niistä oli narttu. Ja olihan sillä! vaikka kuinka paljon panopuita, vaikkei mitään oikeita suhteita. Jonkun palvelijattaren jopa veti paxuxi ja pakeni juoxujalkaa paikalta. Kazotaanpa tätä vähän lähemmin.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri038.html on line 89: Tähän yhteyteen sitten kaivetaan tavallisesti vielä vanhoja valokuvia Pyllixestä razastamassa Aristoteleella. Aikalailla selittelyn makua. "Au! Ense mä ollut, sen sano toi vanha ämmä mun alter egolle Zarathustralle!" Rieti piilottelee piiskaa selän takana kun pikkusisko termentää. "Läppä läppä! Se oli vaan metafoorista! Älä lyö Liisa! Au! älä vedä wiixestä! Pippaa!" Rouva Piiska oli äkee emännöizijä Kätkijöissä. Pelotteli fretillä.
ellauri038.html on line 113: Mistä tää kaikki sitten sai alkunsa? Friedrich Nietzsche syntyi pappissukuun 15. lokakuuta 1844 Röckenin kaupungissa, silloisessa Preussissa. Häntä kasvattivat naiset, äiti Franziska, isoäiti, 2 tätiä ja pikkusisko Liisa, sillä hänen isänsä, luterilainen pappi, kuoli pojan ollessa viisivuotias. Ahaa, tätähän saattoi epäillä. Axan hännän alla istuja oli näezen Retukin. Sixkö se jäi 5-vuotiaan tasolle? Viisi Axaa! Vähemmästäkin voi tulla hulluxi.
ellauri038.html on line 121: Kiihkeä luomiskausi edelsi Nietzschen lopullista henkistä sortumista, mikä tapahtui Torinossa vuodenvaihteessa 1888–1889. Loppuelämänsä (12v) Nietzsche vietti Saksassa parantumattomasti sairaana sen jälkeen kun aivohalvaus oli lamauttanut hänen henkiset toimintonsa. Nietzschen 2v nuorempi pikkusisko Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935) hoiti häntä sairauden aja Weimarissa. Hemmetti, koiran iän se vaan hoivasi hölmähtänyttä veljeä. Hän keräsi veljensä kirjallisen jäämistön ja perusti Weimariin Nietzsche-arkiston 1894. Äkee Liisa latas tiskikoneen ja pesi pyykkiä sillä aikaa kun Retu nojas päähän ja näytti syvälliseltä, vaikka viimeisetkin muumit oli lähteneet laaxosta. Tämmöistäkin on liikkeellä.
ellauri038.html on line 285: Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!
ellauri040.html on line 44: Wilho Puska syntyi 1832 Wiedensahlissa Hannoverin länsipuolella. Äiti oli leski, isä äpärä. Joutui pois kotoa 9-vuotiana enon luo harppisakuihin Göttingeniin kun kotona tuli ahasta Otto kuopuxen, 7. lapsen synnyttyä. Eno oli pastori. Kauppiasisä halus esikoisesta koneinsinööriä, tuli pilapiirtäjä. Mynkään menneen teknillisen koulun jälkeen koitti jäljitellä hollantilaisia mestareita Antwerpenissä. Varmaan Boschia. Protestanttien räävitön erauspoika protestoi 1848 barrikaadeilla. Äiti hoiti sitä 21-vuotiaana kotona lavantaudista. Se ei mennyt naimisiin. Vetelehti Munchenissä, joi olutta ja poltti ketjussa. Kun rahat loppu eno antoi lisää. 36-vuotiaana muutti Otto-veljen luo Frankfurtiin. Siellä sillä oli ymmärtävä rouvaystävä Johanna jolla oli moukka mies. Wilho luki Schopenhaueria, joka talutteli Atmaa samassa kaupungissa. (Tai Butzia.) Seelenbrüdereitä olivat. Muutti viisikymppisenä pastorinleski siskon luoxe isänkorvikkeexi niiden lapsille. Ei ollut kiltti niillekään eikä siskolle.
ellauri040.html on line 487: Otto-poika oli Jörkan mukaan erehdys, kuten siskopuolivainaja,

ellauri042.html on line 826: Vajakki Repekka sopeutu mainiosti tiiatteriin. Tuskin huohmasi eze oli vammanen. Helppo uskoa kun kazoo nykyisiä nettisarjoja, niissä ei muunlaisia näytä olevankaan. Esim käsineitoa tai valtaistuinpeliä. All the things I do for love, heittää siskoansa bylsivä vallantavottelija ja tyrkkää huolimattomasti niitä vaklanneen pikkupojan alas jyrkänteeltä. Mitenhän käy seuraavassa jaxossa?
ellauri043.html on line 166:

Kyllä mua haukuttiin kun mä lähin kotoa. Äiti meni lysyyn henkihieverissä, sisko (tai vaimo, egyptiläiseen tapaan), viittilöi kauempaa että Teuvo tule heti kotio, ja toinen, se nuorempi itki, Ammonaria, tää teini jonka kanssa mulla oli treffit joka ilta vesisäiliöllä kun se tuli vesipuhveleiden kanssa paimenesta. Se ihan juoxi mun perässä. Sen jalkarenkaat välkähteli tomussa, ja sen lanteilta aukinainen mekko heilui tuulessa. Vanha askeetti, joka tuli mua hakemaan huusi sille rivouxia. 2 kameliamme jatkoi laukassa, enkä mä koskaan nähnyt niistä enää ketään.

ellauri043.html on line 2480:

Oi mun sisko! Oi mun veli! Oi mun tytär!
ellauri045.html on line 385: Äitini taas oli lähinnä itkeskelevää lajia, mutta silti hän päättäväisesti katsoi eteenpäin suru silmissään. Se oli mielisairaanhoitajana Meikussa tms. Minulle hän antoi rakkautta, ja väliin nuorena tuntui että liiankin kanssa. Mutta itse asiassa oliko se pahasta, ajattelen nyt. Perheessa asui hetken myös 15 vuotta vanhempi veljeni Juha, joka kotoa kuitenkin lähti ja häntä kahta vuotta nuorempi sisko Anja, joka joutui olemaan äidin apuna paha sanoakin liian pitkään. Ja sitten kaiken tämän keskellä pieni minä. Elämän vahinko, jonka sota suoranaisesti vuonna 1943 synnytti.
ellauri045.html on line 471: Jesenin saveaa saappaansa kuten naiset puuteroivat nenänsä ennen salonkeihin astumista, leukaili Majakovski Jeseninin talonpoikaisesta imagosta. Ja imago se olikin, pien päiväperho surviainen joka ei syönyt enää mitään mutta joi sitä enemmän. Kirjeissään itseään mordvalaiseksi kutsunut Jesenin oli kirjallisesti sivistynyt, perusti jopa kustantamon, oli neljästi naimisissa ja matkusteli aina Amerikkaa myöten kolmannen vaimonsa tanssijatar Isadora Duncanin mukana. Isadora oli Serjozhaa parikytä vuotta vanhempi. Jeseninin Musta mies (ei pidä sekoittaa sarjoihin Men in Black eikä Lostin hahmoon Mies mustissa, joka tunnetaan myös nimillä Musta-asuinen mies, Veli ja savuhirviö, joka on kuvitteellinen hahmo televisiosarjassa Lost. Hahmoa esittävät Titus Welliver ja Terry O’Quinn) kertoo Isadorasta. Yhdellä pululla hävis Serjozha Sale Palkeelle ja Hannu Mäkelälle, niinkuin Kikka nuoremmille siskoille. Lisää kts. erillinen tietolaatikko.
ellauri046.html on line 705: Sörkka on aivan vitun setämies, ylistämällä alistaja milloin ei alista Pigejä ihan muuten vaan. Piget on siitä jotain muuta kastia, heikkoja astioita ja tyhmiä kuin kanat. Oli sillä joku pikkusiskokin.
ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
ellauri047.html on line 64: Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä. Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.
ellauri047.html on line 269: Cornelia-siskon kaa kun puuhasteli sisäleikeissä.
ellauri047.html on line 964: oli aikamoinen pieni maailmansota, jengiä oli mukana kuin salpausselällä. Taustalla oli Englannin ja Ranskan siirtomaasota amerikoissa ja Itävallan-Preussin keskinäiset kärhämät. Ranska ja Englanti vaihto puolia, britit siirty Preussin ja Ranska Teresian tukijaxi. Englannin Ykä II hääri Saxassa perintömaansa Hannoverin takia. Kun Rauhalla ensalkuun oli tiukat paikat, ruozalaisetkin pyrki jaolle Pommeriin huonolla sotaonnella, Suomeen saatiin sentään perunoita. Pommeri on Danzigin ympärillä. Sieltä tuli hoppelpoppeli. Ruozin kunkkuna oli Adolf Fredrik, jonka siippa Lovisa Ulrika oli Fredrik Suuren sisko. Sen mukaan on nimetty Loviisan kaupunki. Silti vittu, sanoi hattupuolue ihan vittuilumielessä. Mulla on AF:n luotipyssy piilossa vaatehuoneessa.
ellauri048.html on line 71: Goethe ja sen pikkusisko Cornelia villasukan lailla käännettynä nurinperin.
ellauri048.html on line 565: Immi (1861-1937) oli kanttorin tytär Kuorevedeltä. Kuorevesi on liitetty nyttemmin Jämsään. Äiti oli Toppeliuxen henk.koht. hyvä ystävä ja toivoi Immistäkin nationalskaldia. Toive toteutui. Äiti kuoli 7-v Immiltä, äitipuoli oli paha. Ruozinkielisen koulun ja seminaarin jälkeen Immi opetti Lapinlahden kansakoulussa 4v. Paras kaveri oli sisko Onni (sic), virsirunoilija. Uskonnollinen, isänmaallinen, vahva ääni oikealta joka suhteessa.
ellauri048.html on line 706: Longfellow väsäs pikku Hiawathan Kalevalan mittaan. Aku Ankassa Roope soti pikkuinkkareiden kanssa jotka puhui kalevalamitalla. Ennen Akussa oli Pikku Hiawatha-sarjakuva jonka sisko oli joku päivänkakkara. Vastenmielisiä tyyppejä ja vitun rasistisia. Pari kanadalaista poliisia mukiloi jonkun intiaanipäällikön koska sen rekkari oli vanhentunut. Pari jenkkipoliisia tappoi taas muutamia notmiitä jenkeissä. Musta Pekka oli neekeri, ja Hessu Hopo, Långfellow ei vaitiskaan vaan Långben, oli toinen. Hiawathasta sanoo purkkajenkit ize näin: Both the poem and its singsong metre have been frequent objects of parody.
ellauri048.html on line 973: Sitten Alfin henkilökohtainen hyvä ystävä Hallam, sen siskon sulhanen, kuoli odottamatta Wienin matkalla. Hallamin kuolema, rahapula ym.ym. sai Alfin kriiseilemään. Sen mieliala ja toiveet lopsahti. Se ei julkaissut runojaan 10 vuoteen, vaikka kirjoittikin niitä lisää.
ellauri048.html on line 1087: That he shouts with his sister at play! Joka huhuilee leikkisiskoa!
ellauri049.html on line 1092: Mut nää on sivumeemejä. Piti sohaista Runkun ja Wexin postuumia moraalista riitaa siitä, kenellä Kuningas Fjalarissa oli valkee stezoni ja kellä musta. Musta mustin kotsa oli vitun Hjammulla joka tappaa siskonsa ensin bylsittyään sitä. Mitä perhanan asiaa sillä oli niin mennä tekemään (siis tappamaan, bylsintä oli ihan ookoo, ei siinä mitään). Siitä vasta lähti kaikki päin persettä.
ellauri050.html on line 492: Rainer Maria Rilke syntyi Prahassa, joka siihen aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Hänen isänsä oli Josef Rilke (1838–1906), josta tuli epäonnistuneen sotilasuransa jälkeen rautatietyöläinen. Hänen äitinsä oli Sophie ("Phia") Entz (1851–1931). Rilken vanhemmat erosivat 1884. Rilken vanhempi sisko kuoli ennen hänen syntymäänsä, minkä vuoksi äiti pakotti pitkään poikansa pukeutumaan tytön vaatteisiin. Saman tempun teki äiti Hemingway pikku Ernestille.
ellauri050.html on line 667: Pieni tubinen Saima, jonka sisko oli sitä kauniimpi,

ellauri051.html on line 650: 94 And that all the men ever born are also my brothers, and the women my sisters ja et kaikki koskaan syntyneet miehet on mun veljiä, ja naiset siskoja ja
ellauri051.html on line 1933: 1316 Perhaps I might tell more. Outlines! I plead for my brothers and sisters. 1316 Ehkä kerron lisää. Ääriviivat! Rukoilen veljieni ja siskoni puolesta.
ellauri051.html on line 3300: Voie lactée ô soeur lumineuse Linnunrata sisko valovoimainen
ellauri053.html on line 207: Mä luin Puovosta (ja vähän Puovoakin) elämä ja teoxet tyyliin joku vuosi sitten, luin mm. Heikki Haavikon isän apoteoosin, ja Puovon korppikotkien kirjoittaman muisteluxen vanhan juopon viimeisistä vuosista. Siltä meni litra viiniä latkimalla päivässä vielä vuoteenomana. Mutta ei siitäkään pitänyt mun kertoa, vaan tästä: meillä tuli kirjailijasiskon kanssa melkein käsirysyä ja nokkapokkaa Puovosta, kun mä kerroin sille Puovon pulzarimpia puolia, ja se ei halunnut millään kuunnella. Siinä yhtyi K.C:n Aarnelta ym. saama uuskriittinen koulutus, ettei pidä yhtään välittää kirjailijasta, teoxet on oma maailmansa, plus se, että Paavon varhaisrunous, etenkin Puut, kaikki heidän vihreytensä (jonka Puovo rykäisi vaimon kuoltua) oli tehnyt siihen teini-ikäisenä syvän vaikutuxen. Mä, joka olen ihan toista sukupolvea kuten Riitta Pylkkänen, vaikken sentään ihan niin hiljattaista, en osaa samalla lailla nostaa Paavoa sille pedestaalille, jolla se olisi mielellään seisonut Virosta tuottamansa Stalinin pazaan rinnalla tai sijalla omistamansa mezän reunassa.
ellauri055.html on line 875: Perheeseen syntyi ennen Frans Emiliä kaksi muutakin lasta, mutta nämä kuolivat jo pieninä. Isosisko oli liika kiltti ja isoveli vammanen. Sillinpää kävi aluksi vuosina 1895–1898 Jumesniemen kirkko-koulua, ja sitten Haukijärven kansakoulua, jossa opettajana oli hänen pikkuserkkunsa Hilja Tättälä. Hän menestyi opinnoissaan niin hyvin, että vanhemmat päättivät lähettää hänet oppikouluun Tampereelle. Tämän mahdollisti se, että Sillinpään isä oli joitakin vuosia aiemmin perustanut pienen sekatavarakaupan, jonka tuotolla perheen taloudellinen asema oli kohentunut.
ellauri055.html on line 1289: Kalan luennoinnissa näkyi hänen teatteriharrastuksensa ja luennot saattoivat olla hyvin dramaattisia. Esimerkiksi kerran Kala aloitti luennon kävelemällä luentosalin ikkunan luo, katsomalla kaukaisuuteen ja huudahtamalla: ”Kerro minulle maailma, mikä sinä oikein olet! Tulee mieleen Seijan isosiskojen opettaja Mary von Wright joka luokassa pieraistuaan meni leyhyttämään parvekkeen ovea.
ellauri058.html on line 490: Karilla on viisi sisarta. Takuulla isosiskoja. Six se on niin miestä ollaxeen mutta silti väpelö. Pikku-Matti.
ellauri058.html on line 514: Perza Lässylän sotaromaani Kerron päin mäntyä on veretön kuin Perza ize. Paljon on seliseliä, könpelöitä lauseita. Kaikki selitetään rakkaalle lukijalle, neuvoja satelee neuvottomalle, hyvä ettei jää mikään epäselväxi. Einarin ahterissa käy kylmiä ja kuumia aaltoja. Einar sairastuu epsanjantautiin nääs. Einarin Elsa-vainajalle puikkaamalla Taimilla on jo 2-vuotiaana sirot sääret. Miehiltä käy lastenteko liukkaasti. Satamien tytöt ovat pehmeitä ja kuumia. Liha liikahtaa. Lindroos kuluu pönttöuunin kyljessä kuin talvitakki. Elsa saa Einarilta toisen tartunnan. Ei pääse teholle vaan ottaakin ja kuolee siihen. Taimi jää isosisko Ainolle. Pastori Viksund köhii hihaansa. Perza pelkää vähän kärpäsiä.
ellauri061.html on line 548: A ministering angel shall my sister be, mun siskosta tulee vielä enkeli,
ellauri061.html on line 1449: Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.
ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.
ellauri061.html on line 1579: Naapurin Jyrkillä on autistisen oloinen poika Nalle. Nalle rakentaa saunaa mustaan pakuun. Sen katolla on savutorvi. Muu perhe taitaa olla Nauvossa. Minnehän se pikkusisko on hävinnyt.
ellauri061.html on line 1611: Leffan mukaan se kohteli Ann Hathawayta ja tyttäriään sikamaisesti. Oli aivan vitun narsisti ja setämies. Typerästi roikkuu siinä ruttopojassa eikä piittaa sen elävistä siskoista. Hemmetin narsisti. Ja puutarhurina aivan kädetön.
ellauri066.html on line 213: Jääpeili syntyi perheen kanssa kesämökillä Sääxmäen Kalalahdessa 1928. Se oli kesien kesä. Varmaan 6v Pirkollekin Pikossa. Missä vain on tarpeen apu sinne rientää pikku Papu. Kuolema painuu taustalle, tuo peräpäästä päässyt demoni. Eroottinen hurmio on framilla. Aaro 1893-1952 oli elonsa vaelluxen puolitiessä kuuron Väiskin siskon jalkovälissä. Mä olin 1kk ikäinen Aaron kuollessa, se 59. Eipä kovin vanhaxi elänyt.
ellauri067.html on line 44: Tapahtumat sijottuu kirjailijasiskon synnyinvuoteen 1949. Ne kestää kolme päivää, jos lupaus kolmenpäivänromaanista on pitävä. Tai ehkä Tommi on pikemminkin mitä jenkit sanoi 60-luvulla neliöxi, eli square. Be there or be square. Ole siellä tai ole neliö. Se on siinä eikä anopin siinä, neliönmuotoinen palikka pyöreässä reijässä. Neliön vastakohta on queer, omituinen otus. Niillä on kerhokin, jonka vetäjä on Rölli. Röllit on trolleja. Onkohan kirjassa myös homoja? Se olisi trendikästä. On tässä ainakin kiltti vajakki, nimeltänsä Jussi. Sekin on trendikästä. No on! Sehän on se sama vajakki! Se on sekä homo että vajakki! Homo vajakki! Voiko trendikkäämpää enää olla?! (No voishan se olla värivammanen homo vajakki.)
ellauri067.html on line 46: Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä.
ellauri070.html on line 171: gehärmte. Daß ich euch knieender nicht, untröstliche Schwestern, häirityt. Että mä kyykistymättä, siskot, lohduttomat
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri072.html on line 234: Frankl vapautui vuonna 1945 huhtikuussa ja palasi Wieniin saaden tietää, että hänen äitinsä, isänsä, veljensä ja vaimonsa olivat menehtyneet keskitysleireillä. Vain hänen sisarensa Stella säilyi hengissä, koska hän oli päässyt lähtemään Australiaan aiemmin ennen muun perheen pidätystä. Hän (Viktor, ei sisko) sai kuitenkin Wienin Neurologisen poliklinikan ylilääkärin paikan vaikka ei ollut kovin hyvässä kunnossa. Pian vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, jonka hän saneli keskitysleireillä raapustamiensa zetteleiden avulla. Sanelu kesti yhdeksän päivää, ja teosta kirjoittivat useat pikakirjoittajat. Teos on nimeltään Ein Psycholog erlebt das KZ (Ihmisyyden rajalla). Sitä myytiin yhdeksän miljoonaa kappaletta 26 kielelle käännettynä. Kannatti kärvistellä.
ellauri072.html on line 608: Lao Rui: eikä tapahdu. Se on vaan hämäystä. Dove saippua lanseerattiin 1957. Dove vuosi vois olla 1957+8 = 1966. Wallu on 4v. Se tai sen pikkusisko syö kellarisientä.
ellauri077.html on line 82: Wallace oli vanhempi vanhempiensa 2 lapsesta. Sen sisko Amy Wallace-Havens on 2v sitä nuorempi. Wallu mielipuuhia oli Amyn kiusaaminen, ja se tiesi miten tehdä Amyn hysteerisexi. Paljon myöhemmin Amy mainizi rakastavasti että Wallu oli "hyväntahtoinen sadisti, jos sellainen voi olla".
ellauri077.html on line 171: V. 2002 hän tapasi maalari Karen L. Greenin, joka Wallun siskon Amyn mukaan pystyin tuomaan jonkinlaista pysyvyyttä Wallun elämään. Ne meni mimmoisiin jouluk. 27, 2004, eivät saaneet lapsia.
ellauri077.html on line 301: Kertauskysymyxiä: Mitä Wäinämöinen teki Ainolle? Mitä Seppo Ilmarinen teki Louhen tyttärelle? Mitä Kullervo teki siskolle? Mitä muita ajatuxia mielessäsi liikkuu? Jos mitään.
ellauri079.html on line 69: Vaikka hänellä on vähän muodollista koulutusta ja hän on täysin naiivi maailmasta ulkopuolella aluetta jossa hän elää, Jed Klampetilla on koko joukko moukanjärkeä. 11.ssa episodissa hän paljastuu Mummin tyttären leskexi, Rose Ellenin, vaikka on vain 6v nuorempi kuin Mummi. Hän on Luke Klampetin ja sen vaimon poika, ja sillä on sisko nimeltä Myrtti. Jed on hyvänhkainen mies ja perheen pää. Iso öljylammikko sen omistamassa suossa oli sen rääsyistä rikkauxiin -matkan alku Beverlyn mäkiseudulle. Hän on tavallisesti heteromies Mummin ja Jethron ilveille. Hänen hokemansa on "Noo, koira vieköön!" Sama hokema kuin Sokrateella siis: νὴ τὸν κύνα (ne ton kyna), Phaedo 98e; Cratylus 411b; Phaedrus 228b; Gorgias 461b, 466c. The meaning is obscure but it may be equivalent to 'by gosh' and 'by golly' in English; ways to say 'by God!' without using the name in vain. Jed oli 1/3 hahmosta jotka esiintyivät sarjan kaikissa 274 episodissa. Aika monta koirahokemaa saatiin kuulla siis.
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri082.html on line 714: En yllättyisi yhtään. Niin wickedly fanny se oli. Terveisiä funnyfarmilta. Sen fobiat oli suljetut paikat epäselvä viestintä ja epäsiisteys. Nää on Wallu ilmeisesti perinyt. Hal vaikuttaa tässä toisteisessa homesienimuistossa noin 2 eikä 4-vuotiaalta. Mutta mitä Wallu sellaisesta tiesi. Ei sillä ollut lasta eikä oikein naistakaan. Eikä 2 veljeä vaan vain 1 sisko.
ellauri088.html on line 542: Jeromella oli 2 siskoa, Paulina and Blandina, ja veli Milton joka kuoli nuorena. K. tulee unkarilaisesta kenzusta György Klapkasta, joxka sen kamut kuzu sitä, ei sentään tippurixi. Perhe köyhtyi kun iskä teki huonoja sijoituxia, ja velkojia kävi vähän väliä. Jeromesta tuli isätön 13-vuotiaana ja täysorpo 15v. Jerome meni ensin keräämään koxia raiteilta ja sitten läpytyxiä kiertävässä tiiatterissa. Se meni kintuille ja Jerome kokeili kaikenlaista muuta kansakoulupohjalta, opettaja, pakkaaja, lakimiehen juoxupoika. Sitten se alkoi kirjoitella näitä humoristisia juttuja, ja se naula veti.
ellauri090.html on line 355: Roope pääsi (vaikka oli musta) naimisiin portugalilaisen elämänsä naisen kaa joka oli sille vaimona siskona ja äitinä (oikea äiti kuoli pienenä). Elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka muttei saaneet lapsia. Niillä oli pieni valkoinen koira bichon frisé joka kerran exyi ja löytyi sitten kaikexi onnexi toiselta kadulta.
ellauri093.html on line 752: (Jönsyltä:) Pidin 14-vuotiaana alkurukouksen Suomen ekumeenisen seuran kokouksessa ja puhuja oli Pelastusarmeijasta (joka toimii yhdessä kristillisten kirkkojen kanssa). Vanha mies, ehkä tämän isä. Ostin uudelleen P-E:n hartauskirjan Hänen nimensä vuodelta 1962. Sen alussa korostetaan M. Magdalenan läheistä suhdetta Jesseen kun sanoi tälle Emmauksen tiellä tai mikä se nyt oli että rabbuuni. Mun ope. Eri suhde kun taulussa, missä se vinoilee vaan Gallénille. NNKY:n perusti Suomessa Ottilia Stenbäck Minna Krohn (Juliuksen toinen vaimo ja leski) ja Louise af F. Aune Krohn, Minnan tytär, Aino Kallaxen sisko, veti NNKY:n kuoroa, jossa oli myös Tiinan tulevan romaanin mukaan Niilon isotäti Matilda. Aune muutti isän kuoltua Parolaan, jossa asui naisen kanssa (myös romaanissa).
ellauri095.html on line 231: Manly tykkäsi Signore Rossettin siskolta ja varmaan Signore Rossettistakin.
ellauri095.html on line 269: Kristina-sisko kirjotti 1862 tollasen "kun olen kuollut" runon kuten teki Rumi. Sellaiset tuppaavat olemaan narsistisia. Se askarruttaa runoilijoita tosi paljon. On vaikea uskoa ettei maailma tunnu miltään ja että se jatkaa menoaan maailmansubjektin irrottua kantimista kuin päätön kana.
ellauri095.html on line 427: Siskon uni kertoo Danten äidistä ja jouluyönä kuolleesta valkoisesta pikkusiskosta. Siitä tulee mieleen toritaide, johon on tuherrettu pikkutyttö kyynelehtimään niin että silmät roiskuvat.
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri097.html on line 533: No kirjan loppu oli lopultakin onnellinen. Gianní ei antanut typerälle Robertolle vaikka ensin meinasi, vaan pani töröhampaan Rosarion hoitelemaan hiidenkivien toimitusmiehenä immenkalvon puhkaisun. Ja lähti sen päälle lesbon pikkusisko Idan kaa kaxistaan Veneziaan. Lujana päätöxenä tulla aikuisemmaxi kuin kukaan tädeistä.
ellauri100.html on line 664: Kristina Rusetti syntyi Charlotten kadulla (nyk. Hallam Street), Lontoossa, isä Gabriele Rossetti, runoilija ja pakolainen Abruzzosta vlta 1824, äiti Frances Polidori, Lordi Byronin ystävälääkärin Polidorin sisko. Sillä oli 2 veljeä ja 1 sisko. Dante Gabriel oli se prerafaelisti, William and Mariakin kynäilivät. Kuopus Christina oli eloisa lapsi. Se saneli ekan tarinansa äidille ennenkuin oppi kirjoittamaan, ihan kuin Johnin Charlotte.
ellauri100.html on line 678: Rusetin kuuluisin kokoelma, Menninkäisten marketti ja muita runoja, ilmestyi 1862, kun se oli 31. Se sai laajaa kiitosta ja teki siitä aikansa toisexi etevimmän NAISrunoilijan (paitzi Elizabeth Käsiasetta). Epäilyttävät homot ja väpelöt Hopkins, Swinburne ja Tennyson kiitti sitä, ja kun Käsiase (Elizabeth Barrett Browning) vihdoin ymmärsi kuolla 1861 se pääsi kalifixi kalifin paikalle. Kokoelman nimiruno on 1 Rusetin parhaiten tunnettuja. Vaikka siinä on nähtävästi kyse 2 siskon huonoista kokemuxista menninkäisten kaa, kriitikot on saaneet selville, että sen voikin tulkita useillakin tavoilla, eli se on moniteholääke, polyvalentti! Se vois olla allegoria kiusaajista (menninkäiset ois niinku Jari Sairasvyön "kiusoja"!) ja pelastavasta salvasta, tai size vois olla kommentaari Viktorian sukupuoliroolista ja naistoiminnsta, tai sit eroottisesta halusta ja yhteiskunnallisesta lunastuxesta (whatever that is).
ellauri102.html on line 196: Mun sisaruxista on pikkuveli takuulla joku kokkare, sisko vassari ja toinen veli uskonnollisuuteen taipuvainen joku vihreä (vaikee sanoa, se ei ole täysin vilpitön).
ellauri106.html on line 572: Kun Phillu oli pipi sen "sisko" Sandy lauloi sille kirjasta 200 oopperaa. Sandyn halukkuus esiintyä Phillun 1 hengen yleisölle kiehtoi sitä. Aaria oopperasta Mustalaisen muna oven välissä.
ellauri110.html on line 207: Mäntti Mäjähderin sisko Mäjähder-Tarkka-Reenpää astuu kuvioihin. Siitä lienee ollut puhetta Mäntin yhteydessä? Joo, täällä.. Bonnierin ostettua WSOY:n Leena joutui kansanvälisiin tehtäviin. WSOY:n ostanut Bonnier ei ole mikään enkeli, kirjoitti Suomen Kuiva Lehti. No ei, Bonnier on kitupiikki jutku. Osti Akateemisen ja ajoi kuralle alta aikayxikön. HS ajoi alas WSOY:n ja möi sen sitten jutkulle. Siltala ja Teos lähtivät kuin rotat laivasta. Lyön vaikka tonnin vetoa että Hannu weti silloin tällöin wiixeen Leena Mäjähder-Tarkka-Reenpäätä.
ellauri110.html on line 939: Jos ei oma riitä, voi apua eziä muualtakin. Vaikkapa taiteesta. Jokainen päivä on uusi eilinen. Sanoja, sanoja, sanoja, sanoi Eliza Doolittle. Maanpäällinen paratiisi on latinaxi (paradisus terrestris). Mixi se oli tärkeää? Kai koska Hande oli kuullut sen sen siskolta. Ääripäät pitää nähdä että löytyy keskitie. Jota Hande hipsii suuta kieli keskellä. Ollaan kirjan loppuluvussa, jossa Handen sentimentti/aforismitiheys lähestyy huippua. Painavia sanoja, harkittua asiaa. Syvällisiä. Satojen turistien joukossa. Taustalla soi Kuhmon kamarimusiikkiorkesteri koskettavasti.
ellauri117.html on line 454: Nietsche ja sen sisko
ellauri118.html on line 605: Behnin tuotantoon kuuluu näytelmiä, runoutta ja proosaa. Hänen teoksiaan värittävät monesti seksuaaliset, myös lesbiaaniset teemat. Ainoa Suomessa esitetty Aphra Behnin näytelmä on Veijari eli karkotetut kavaljeerit (Suom. Kersti Juva, Suomen Kansallisteatterin julkaisu, 1995.) Yli kolmesataa vuotta vanha Veijari-näytelmä sai vihdoin pohjoismaisen kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuoden 1996 syyskuuta. Ketti Juvan (1948-) muistan kouluajoilta, se oli Simo Juvan isosisko, eniten isänsä arkkipiispan oloinen. Se on naimisissakin teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa. Siltä se voi pyytää apua kielennysongelmiin.
ellauri118.html on line 1068: Danny sanoo radiolähetyksessä päättäneensä, ettei koskaan eroaisi vaimostaan. Armi kuitenkin eräänä päivänä kysyi, menisikö Danny hänen kanssaan naimisiin. – Sitten kun tämä hetki tuli, jolloin Armi kysyi mennäänkö naimisiin, sanoin joo, mennään naimisiin edellyttäen, että sinä et enää juo viinaa ja jätät tuon seurueen, Danny kertoo. Aavikon sisko Marja-Liisa Kauranen kommentoi Dannyn kertomusta Ilta-Sanomille. Kauranen sanoo, että Dannyn sanat antavat tilanteesta vääristyneen kuvan, sillä naimisiin menosta oli puhetta jo ennen Aavikon alkoholisoitumista. Kaurasen mukaan naimisiin meno ei siis riippunut yksin hänen siskostaan tai tämän sairastumisesta. Pari ei saanut koskaan virallisesti toisiaan. Danny Lipsanen oli koko suhteen ajan naimisissa Liisa Lipsasen kanssa mutta sai säännöllisesti Armilta kosteata pillua.
ellauri131.html on line 1099: Amante ou soeur, soyez la douceur éphémère Ole salarakas, ole sisko väliaikainen,
ellauri132.html on line 902: Gestützt auf alte Bücher der Dirne Schwesterlein Bühleinin kimpussa sexiammattilaisen pikkusisko,
ellauri132.html on line 941: Die Schwester stand und weinte, Großmutter gab den Rath, pikkusisko itki, ja isoäiti antoi kokeneena neuvoa,
ellauri132.html on line 974: Es kam die kleine Schwester und legte die Hand zum Mund: pikkusisko tuli ja pani sille käden suulle:
ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."
ellauri135.html on line 870: Venäjän runoilija Mikhail Yurievich Lermontov 💔 Varvara Lopukhina, hänen ystävänsä Alexin nuorempi sisko. Keväällä, ennen pääsiäistä vuonna 1832, maallistuneiden naisten ja nuorten kova yritys kävi yxiin Simonovin luostarin All-Night Vigilin kaa.
ellauri135.html on line 871:

Syvällisin sydämen tunnelma on loistava. Venäjän runoilija Mikhail Yuryevich Lermontov 💔 Barbara Lopukhin, hänen ystävänsä Alexen nuorempi sisko. Keväällä, ennen pääsiäistä 1832, maallisista naisista ja nuorista miehistä tuli All-Night Vigil Simonovin luostariin.
ellauri140.html on line 754: Tethys (m.kreik. Τηθύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Uranoksen ja Gaian tytär. Hän oli titaani ja meren jumalatar, joka oli sekä sisko että vaimo Okeanokselle. Tethys oli maailman pääjokien ja noin kolmentuhannen tyttären, joita kutsuttiin okeanideiksi, äiti. Hän on Thalassan, merivesien ruumiillistuman vihreävetinen vastine. Tethys on jäinen kappale, samankaltainen kuin Dione ja Rhea. Tethyksen tiheys on 1,21 g/cm³, mikä viittaa siihen, että se koostuu lähes pelkästään vesijäästä. Tethyksen pinta on hyvin kraatteroitunutta ja siinä on jään murtumisen seurauksena runsaasti halkeamia. Tethyksellä on kaksi erilaista maastotyyppiä.
ellauri141.html on line 468: Rudyard ja hänen kolmevuotias pikkusiskonsa Alice (”Trix”) lähetettiin koulutettavaksi ja kasvatettavaksi Englantiin. Kiplingin sisarukset saapuivat Portsmouthiin, jossa he päätyivät pariskunnan ylläpitämään, Intiassa asuvien brittilasten kouluttamiseen erikoistuneeseen perhekotiin. Nämä kasvatusvanhemmat olivat Lorne Lodgessa asuneet kapteeni ja rouva Holloway, jonka kohtelua seuraavan kuuden vuoden aikana Rudyard kuvaili julmaksi ja halveksuvaksi. Kipling kuvaili kokemuksiaan laskelmoiduksi kidutukseksi niin uskonnollisesti kuin tieteellisesti.
ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.
ellauri141.html on line 487: Alicen siskoista Georgiana avioitui taiteilija Edward Burne-Jonesin ja Agnes taiteilija Edward Poynterin kanssa. Kiplingin tunnetuin sukulainen oli hänen serkkunsa Stanley Baldwin, joka toimi Britannian konservatiivipääministerinä kolme kertaa 1920- ja 1930-luvuilla.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 1086: Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour, Rimbaud nevertheless proceeds to create for himself a radically different spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea:
ellauri151.html on line 159: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.
ellauri151.html on line 1146: Vertailemme tätä tarinaa Balzacin Lys in the Valley -elokuvaan, jossa Henrietten hahmo on täynnä rakkautta ja mieluummin kuolee päästäkseen paratiisiin kuin kiroaa itsensä jakamalla "maallisen" onnen Félixin kanssa. Alissan sisko Juliet meni naimisiin Ensio Tissarin kanssa mutta ajatteli silmät kiinni Jeromea jopa Ension puuhaillessa. Heillä oli silti viisi lasta kuten Arvidilla. Kyllä halutonkin kana pääsee munimaan kun on kukko koppava.
ellauri152.html on line 254: Muukalainen, turha vaivautua pitemmälle stadiin, et löydä muualta kun multa nuorempia tyttöjä ja rautaisempia ammattilaisia. Tän nimi on Sôstrata, kuuluisa tällä puolen merta. Se jonka silmät ovat vihreät kuin vihreävetisen lapsivesi. Eikö maita? Tässä toisia, joiden silmät on mustat kuin orvokki, ja huomaa kolmen kyynärän takatukka. Eikä siinä vielä kaikki! Xanthô, avaa sorzisi. Muukalainen, sen tissit on kovat kuin kvitteni, koitappas. Ja sen kauniin masun alla, nääzä, on Kyprixen kolme ryppyä. Mä ostin sen kytkykaupassa sen siskon kaa, joka ei ole vielä naitavissa, mutta toimii apulaisena. Kautta kahden jumalattaren! Sä olet reilu kaveri. Phyllis ja Xantho, hoidelkaa tää heppuli!
ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf. Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista. Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta.
ellauri153.html on line 784: kiinni siskojensa hyväksikäytöstä. VALAMIEHISTÖ totesi torstaina Arkansasissa
ellauri153.html on line 795: siskoaan ja perheen alaikäistä lastenhoitajaa teini-ikäisenä. Duggaria ei koskaan
ellauri164.html on line 474: Ei kumpikaan niistä as such, sanoo useimmat, kyllä kyseessä oli riittämätön nöyristely Jaffelle. Moppe oli jaxanut mukisematta totella yli sata vuotta, Mirja siskokin oli kuukahtanut, ja aivan loppumetreillä meni hermot. Sitä Jaffe ei voinut antaa sille anteexi, sillä se on hyvin äkkipikainen. Ei täällä tarvi kenenkään muun vetää nenään hernettä.
ellauri172.html on line 415: Meiner zweiten Schwester gönnt man dich. Mun toisen siskon ehkä saat.
ellauri172.html on line 417: Ach! in ihren Armen denk an mich, Muista mua siskon sylkössä,
ellauri172.html on line 612: Napsun sisko princesse Pauline Borghese était constamment infidèle et, selon les mémoires de la duchesse d'Abrantès, était capable d'entretenir simultanément trois liaisons. Elle était affligée de problèmes gynécologiques, exacerbés par sa promiscuité bacchanienne, au point qu'un médecin lui conseilla l'application de sangsues à la vulve. Sa santé décline et elle meurt des suites d'un cancer du foie — à Florence, quatre ans après son frère, le 9 juin 1825 âgée de 44 ans, sans descendance.
ellauri182.html on line 62: Yoshimoton isä oli tunnettu runoilija ja kriitikko Takaaki Yoshimoto ja sisko oli tunnettu sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Haruno Yoiko. Banaanin kasvatus oli eri vapaamielinen, ja sen kyllä panee merkille.
ellauri184.html on line 114: Jeshuan velipuolten nimet oli James ja John. Ei kovin omaperäistä. Eikös sillä ollut siskojakin? No vähät niistä. Jeshua ei välittänyt veljistäänkään yhtä paljon kuin piscuisista joiden päät oli lyöty ciwiin Jerusalemissa. Ihan turhaan Nuchem niitä koko ajan hehkuttaa. Mixi J-la koko ajan puhuu izestään isolla alkukirjaimella? Minä Minä. Kova izetehostaja.
ellauri184.html on line 126: Joseph died, and I mourned him. Aika kalseasti muotoiltu. Sit tapaamaan Johannes-serkkua. Vai oliko se pikkuserkku niinkuin Callen serkku Johannes, onnekkampi Pilven Veikko? Eikai Elisabeth täti ollut sentään Maryn sisko?
ellauri184.html on line 459: Nyt tulee 1 mun mielikohdista: herra hän haisee jo. Hieman iso mutta kyllä tästäkin selvitään. Enpä muistanut että Martta ja Maria oli Lasaruxen siskoja. Lasarus ei ollut kovin innoissaan jatkoajasta. Ei pitänyt siitä mitä se ehti nähdä rajan takana. Varmaan musta enkeli vei päivänsankarin. Kuka käski toisten päälle kaataa kylmää mehua.
ellauri185.html on line 143: Home of the worriers, se oli joku kaupunki Kaliforniassa. Niin se oli Golden State Worriers, kotipaikka Frisco, siskonmakkaroiden kotimaa. Alunperin se oli Philadelphia Warriors. Logona ollut inkkarinpää poistettiin 70-luvulla p.c. syistä, ja tehtyään comebackin 2000-luvulla epäwokena.
ellauri185.html on line 499: Ei kyllä tässä Lexa lipsahtaa pahasti marxisti-leninistien linjoille, niin aatelismies kuin onkin. Nehän koittivat houkutella köige maade proletaarlase yhinöimään siskonpetissä. Vaan pieleen meni, hahaa! Kapitaalilla yhdistyminen sensijaan on mennyt mainiosti: pääoma purjehtii sujuvasti liputtomilla laivoilla, eikä rahalla ole passin tarvetta. Isänmaita puretaan uutterasti vapaakauppasopimuxilla, ja kohta kaikki solkkaavat huonoa englantia. End of history, Fukuyama, Pinker ja Harari lyövät kättä Tolstoin ja Leninin luiden yli.
ellauri196.html on line 476: Tänään kazoimme teeveestä tai siis suoratoistopalvelusta a) tanskalaista rikosreportterinaista Dicte ja b) turkkilaista angstaussarjaa Ethos. Tiivistäen niiden pohjalta voi sanoa: teeveesarjat ovat läpeensä perseestä! En jaxa niitä! Ne on tähdätty joillekin käsittämättömille lima-aivoille. Sarja a) oli läpeensä vastenmielinen kuten kaikki ns. rikossarjat, näytetään pelkkää rupusakkia, tyyten ikäviä ihmisiä jotka äyskii ja tekee pahaa toisilleen kun niiden elämä on niin ahistavaa. Enkä puhu elintasosta, vaan ihmistyypeistä, yhtä kusipäisiä on niissä näytettävät kermaperseet, elleivät kusipäisempiä. Tanskalaiset on samanlaisia pakko-oireisia anaalis-retentiivisiä germaaneja kuin länsinaapurinsa. Päähenkilö ponnarissa muistuttaa lykketrollia. Rikostoimittaja on vielä vastenmielisempi ammatti kuin poliisi, ne on kuin varis ja siira samalla haaskalla. People have a right to know! Why was the baby in the freezer? So it won't go bad. Sarja b) on aivan toivoton. Luonnevikainen väkivaltainen yökerhoporzari kiusaa katatonista vaimoa ja vinosuista siskoa aivan hulluuden partaalle ja yli, lapset istuu takapenkillä iho ummessa. Kaikki muutkin tyypit on yhtä vinxahtaneita. Eikö näissä ole yhtään normaalia ihmistä? Vai onko kaikki nk. normaalit ihmiset vaan toisella lailla kakkoja kuten esim. Gotthelfin lanzarit? Mix porukoista on kiva kazoa tälläsiä paskiaisia? Nauttiiko ne toisten kärsimyxistä? Onko ns. kivoja tyyppejä vaan lastenkirjoissa ja sarjakuvissa? Olenko naiivi? Niinpä suattaa olla, sanois Elna mummi tähän.
ellauri198.html on line 331: Albumin 340 välipalana lukaisin King Learin uudestaan, se on kyllä tosi onneton. Lyhyesti tiivistäen, king Learilla on kolme tyärtä, joista 2 vanhempaa nuolee ahkerasti kingin pyllyvakoa ja saa isot läänityxet kinkun retardoituessa, Cordelia (henceforth Corzu) ei mielistele, so the king has a cow ja tekee Corzun perinnöttömäxi. Burgundi ei huoli sitä, mutta Ranu ottaa. Sitten isosiskot alkaa kohdella ex-kinkkua kuin halpaa makkaraa. Jotain sivujuonta Glosterin äijästä ja sen 2 pojasta joista äpärä Edmundista tulee pahis ja Edgar ('Tom') esittää yhtä hullua kuin oikeesti hullaantuva ex-kurnupää. Styken päähuvi tulee näistä hulluista ja yhestä muuten vaan narrista. Kohta Glosterin äijää vedetään parrasta ja silmät kaivetaan ulos päästä, mikä on puolestaan pätkän parasta gorea. Konna Oswald [Dies.] Cordelia tulee Ranun kaa miehittämään Britanniaa. Britannia voittaa (tietysti). Corzun tsykologi parantaa Learin psykoosin, mutta liian myöhäistä: isotsiskot nirhaa toisensa, Cordelia epähuomiossa hirtetään, ja Lear kuolee apoplexiaan. Kaikki naiset on nyt tapettu, jälelle jää 2 hyvistä, mitätön Kent ja vetku Edgar. (Kentistä ei tullut mitään sanotuxi, mutta se onkin varsin mitäänsanomaton.)
ellauri204.html on line 516: ”Tunnen itseni muutamaa vuotta nuoremmaksi kuin olen. Olen menettänyt monta läheistä ihmistä, viime vuosina ystäviäni sekä lapsena pikkuveljeni ja aikuisena pikkusiskoni ja isäni. Anna-Leena Härkönen julkaisi vuonna 2005 kirjan "Loppuunkäsitelty", jossa hän käsittelee sisarensa itsemurhaa. Kaikki menetykseni ovat tuoneet minulle elämänhalua ja siten lisänneet onnellisuutta. Eikä ihminen muutu hyväksi tai kivaksi, vaikka hän kuolee. Kuolleistakin voi niin sanotusti puhua pahaa.”
ellauri206.html on line 277: Teophile ois aina halunnut bylsiä Grisin Carlottaa mutta joutuu tyytymään sen rumempaan isosiskoon Ernestaan. Sen kanssa se teki 2 tyttöä, joista Judith on kuuluisa. Il lui écrira (a Carlotta) jusqu'à ses derniers jours en 1872, elle âgée de 53 ans et lui de 61 ans, toujours avec passion et admiration, quémandant encore un regard, un baiser. Mitähän Ernesta tuumi siitä.
ellauri207.html on line 251: Peppi Pitkätussun kaxoissisko Camilla oli kaunis valheellinen mätämuna joka manipuloi toisia. Kain ja Abel ikäänkuin. Kain ostaa hepeniä Hooämmästä ja Kappahlista. Pikkuhousuja ja rinzikoita, ihan peruskamaa. Kohta se on yhtä kaunis kuin Camilla, vaikka suu on vinossa. Ja 12 paria rikkinäisiä farkkuja. Vielä kunnon talvikengät DinSkosta. Nyt kelpaa talven tulla!
ellauri207.html on line 446: Mikin sisko Annika on solisaliratti, Mikki joku luihu talouslipilaari joka ei äänestä eikä kerro ketä äänesti. Mikki on niistä tyhmempi. Se nyt on käynyt ilmi sanomattakin.
ellauri210.html on line 306: Pablolla oli kaksi pikkusiskoa ja mahdollisesti myös pikkuveli. Se ei ollut ihan varma.
ellauri211.html on line 68: Raid on syntynyt pienessä kylässä Keski-Suomessa perheeseen, johon isän ja äidin lisäksi kuului pikkusisko. Ruotsissa varttunut Raid työskenteli Volvon tehtaalla ennen kuin muutti Tukholmaan ja aloitti työnteon Maraboun suklaatehtaalla. Täällä hän myös tutustui Hammariin, Sundmaniin, Takamäkeen ja Uki Kukkamaahan. Raid kuului Marabou-jengiin ja liittyi myöhemmin moottoripyöräjengiin. Raid joutui kuitenkin jättämään moottoripyöräpiirit jouduttuaan vankilaan epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen, jossa Hammar ampui häntä jalkaterään. Tämän takia Raidin oikeassa jalassa on vain yksi varvas.
ellauri214.html on line 599: Olga puhuu torveloita, keitetystä lampaanpäästä suorastaan. Oli jumalaa tai ei, maailma on ihan samannäköinen. Aivan yhtä lailla kehitys kehittyy ja termiittiapina tekee lopun izestään likaamalla pesänsä. Hölmöt kesäsysmäläiset polttaa fossiilista polttoainetta yötä päivää Majutvedellä typerillä vesiskoottereilla. Voiko olla aivokääpiömpää oliota kuin tämä?
ellauri216.html on line 66: Minä olen kaivannut sinua Heidi, vitut Susannesta. Täällä on tyyylsää, joten tuli mieleen että kirjoitan kirjeen sinulle. Sulla on hyvä perse. (Myöh ilmenee että Heidi on kynäilijän isosisko. Saattoi sillä silti olla hyvä perse. Kynäilijältä tuli syliin siskon sylissä.)
ellauri216.html on line 85: Haidi sisko oli kynäilijän Seelenbruder, enemmän kuin ystävä. Stiegin mielestä riittää kun ollaan ystävät ja harjoitetaan hyvää sexiä. Susanne käpertyi sisäisen kohtansa ympärille eikä antanut. Kynäilijä otti nokkiinsa, paisuvaista pakotti.
ellauri216.html on line 101: Arttu perkele ja Janne Sibelius oli särkeneet Teron lennnokin. Heidi sisko otti hameen alle ja lohdutti.
ellauri216.html on line 531: Tuttu tuoxu tulee vastaani. Narulla on äiskän ja serkkusiskojen työkaatiot. Äidin kala-aladoobi on taivaallista. Talven tullen käsityöt alkaa jälleen tympästä. Onkohan paikkani luostarissa, kun ei serkkusiskojenkaan pirog hozita? Luostarissa elämä on huoletonta, ruoka hyvää ja sitä on riittävästi.
ellauri217.html on line 65: Critics claimed that Gabalawi stands for God. Mahfouz rejected this to avoid fatwa saying that Alp-Öhi stood for "a certain idea of God that men have made" and that "Nothing can represent God. God is not like anything else. God is gigantic." Kiemurteli kuin mato koukussa. Tai sit vuorenpeikko olis yxinkertaisesti Abraham, se mamu Irakista? Joka pani paxuxi muka-siskonsa? Ja toisen kerran ruiski Iisakin vielä satavuotiaana jugurttimainoxena? Hizi mixei mun letku ollut niin kestävä. Alexi Laihon haudalla on texti: tässä lepää paarma. Mun letkun kivessä lukee: tässä lepää toukka. Turhaan odotan sen ylösnousemuksen hetkeä.
ellauri217.html on line 241: Obit anus abit onus, Kassit ovat jälleen vapaana. Sadettimen pikkusisko Baddie on oivallista sakkolihaa. Tää on nyt se Aisha joka saa eskarina Muhammedin aisan kello yhteen. Saako olla päivänpannua? Entä iltapäiväkahvia? Jaxaakohan kassit odottaa eka menkkaan saakka edes? Tokkopa!
ellauri217.html on line 394: Artiklarna i damtidningarna är konstigt likartade. Vadå konstigt? Aporna är ju helt likartade, de hör till samma art. Naistenlehdet, horoskoopit ja följetongit pitää yllä toiveita, kuin myös C.O.Roseniuxen joka-aamuinen paahtoleipä. Uskoa ja toivoa että pikkuveikalle tai siskolle löytyy vielä rakkautta jostain kolosta tai molosta.
ellauri222.html on line 919: Vaikka sillä oli Ida-vauva se ei voinut tulla kotiin ajoissa, kerze oli luvannut laatuaikaa jollekulle Lotta ponille. Kylä Pasi joutaa, tai sisko, tai isukki. Mä tiedän, einiillä ole mitään tärkeämpää tekemistä.
ellauri238.html on line 209: Tuula-Liina Varis (o.s. Puuppa), 1967–1975, tytär Anna Saarikoski-Tähtelä s. 1969. Oli arkinen ja tavallinen kuin harmaa viltti. Välttämätön kuin lapsen uniriepu. Pesi ja raakkasi vitun pahanhajuisen Penan juoppoputkien välissä. En soisi sen päättyvän -kirjan vanha kunnon Pat. Harvahampainen kuin Penan sisko Sirkka Garam.
ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.
ellauri240.html on line 59: Joyce Diane Brothers (1927-2013) oli amerikkalainen psykologi, televisiopersoona, neuvoja, kolumnisti ja kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ensimmäisen kerran vuonna 1955 voittamalla pääpalkinnon amerikkalaisessa peliohjelmassa The $64,000 Question. Pikku-Aune oli aivan ilmiselvä juutalainen, os. Bauer, siskokin nai jonkun Goldsmithin. In 1949, she married Milton Brothers, who later went on to become an internist. 40 years later in 1989, Brothers lost her husband to bladder cancer. Following the death of her husband, Brothers fell into a state of depression for a year and contemplated suicide (at 62); however, she used her own self-help work to achieve inner peace and happiness. Brothers and her husband had a daughter, four grandchildren and two great-grandchildren.
ellauri245.html on line 192: Harry imee savua syvälle keuhkoihin. Hänen pitäisi lakata polttamasta. Siskoa ei häirinnyt että Robin Hood puhui amerikanmurteella. Kevin Kostner pani asiat järjestykseen Sherwoodissa ja nyyhkytti kun Batman ja Robin saivat toisensa. Harryn sisko taitaa olla vajakki. Humalaisen abon leuka retkahti taas rinnalle. Jo Nesbössä on rasistin vikaa selvästi.
ellauri245.html on line 358: Lisää jonnepotaskaa. Sid Viciousin No Future oli aivan ala-arvoisen surkeata räminää. Tollasella ei olis kuulunut ollakaan mitään tulevaisuutta, mutta annas olla eikös vaan vitun monet yhtä surkimuxet tarttuneet paviaanin raivolla kertosäkeeseen. Esim Jonne Nääsböö ja Eski Saarinen. Harry piittaa vaan ex sukulaisista kuten isästä, mongoloidisiskosta ja ex heilasta Raakelista ja sen lumiukkopoika Helgestä.
ellauri254.html on line 103:

ellauri254.html on line 653: Lev Bronstein syntyi juutalaiseen perheeseen Etelä-Venäjällä, nykyisessä Ukrainassa 26. lokakuuta (7. marraskuuta uuden luvun mukaan) 1879. Hänen isänsä David Bronstein oli varakas venäjänjuutalainen maanviljelijä. Levin sisko Olga tuli myöhemmin tunnetuksi bolševikkipoliitikkona ja Trotskin kilpailijan Lev Kamenevin vaimona. Perhe ei ollut kovinkaan uskonnollinen. Bronšteinit puhuivat kotonaan venäjää ja ukrainaa, ja Lev itse sujuvasti lisäksi hepreaa, saksaa, englantia, ranskaa ja espanjaa.
ellauri254.html on line 697: Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Heidän väitettiin muodostaneen Trotskin ulkomailta johtaman salaisen terroristijärjestön, joka murhasi Kirovin ja suunnitteli Stalinin sekä muiden puoluejohtajien murhia. Kaikkiaan kuudestatoista syytetystä viisi oli turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan 24. elokuuta ja teloitettiin seuraavana aamuna. Kamenevin vaimo (häh, siis se Leo Trotskin sisko Olga?) kuoli myöhemmin vankileirillä. Myös heidän kaksi poikaansa sekä Kamenevin veli ja tämän vaimo joutuivat teloitetuiksi.
ellauri260.html on line 207: Gustav Teichmüller (November 19, 1832 – May 22, 1888) is considered a philosopher of the idealist school and a founder of Russian personalism. His ideas were shaped by his teachers Lotze and J. F. Herbart, who in turn were influenced by G. W. von Leibniz. Some scholars describe Teichmüller's personalism as a version of neo-Leibnizianism. His doctrines have also been referred to as constituting a variant of Christian personalism that is in opposition to both positivism and evolutionism as well as traditional Platonism. Teichmüller's philosophy has influenced Nietzsche and this link has been explored by scholars such as Hermann Nohl, who traced Teichmüller's Die wirkliche und die scheinbare Welt, 1882, as the source of the latter's perspectivism. Teichmüller also influenced the Russian thinkers A. A. Kozlov, I.F. Oze, and E. A. Bobrov. Teichmüller nai virolaisen maanomistajan tyttären ja tapettuaan sen 20-vuotiaana lapsivuoteeseen, sen siskon, ja kuoli lopulta ize Tartossa pyylevänä patruunana.
ellauri263.html on line 544: New Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti Daily Telegraphin numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott.
ellauri267.html on line 591: Rakkaus ei ole syntiä sisko rakas, vaan missä on syntinen rakkaus.
ellauri269.html on line 361: Tää pelifantasia on ilmeisesti lohtunamia teini-ikäisille tai siihen jumahtaneille inseleille jotka on jääneet ilman iskän hyväxyntää. Oops. Anyway, expectedly, these allied West--- North- Easterners had been invaded by a horde of tusked orcs of the Mordor denomination. Isoja ja vihreitä kuin Shrek, tai sen räkäklunssi. Tappoivat Opan koko suvun. Onpa kiva saada orpo aatelinen Opa leikkikaverixi. Celia sisko oli vain tyttö, ja Jari patraskia. Onni onnettomuudessa. But seriously, nyt on koko rotu vaarassa. Örkkeihin ei käy sekaantuminen, vielä ainakaan. 9-vuotiaat puhuvat toisilleen kuin kirjassa. Fair enough, siinähän ne ovatkin. Opan pikkuhousut ovat lujaa riimukangasta. Nää heput puristelevat koko ajan toistensa olkia. Opa ei pidä talvesta.
ellauri274.html on line 55: HBL juhlisti Ukrainan selkkauxen vuosipäivää ke. 22. helmikuuta 23 aivan raivopäisellä antiryssäpropagandalla. Länsi pelkää että Kiina pelkää ryssän puolesta: jos ryssä lytätään arvaa kyllä ketkä ovat seuraavana vuorossa. Mahjong-pelistä tulee uusi dominoteoria. Putin puhetta ei printata, sitä referoi vaan Hoblan piharakki Laureenska. Nato är starkare än det någonsin varit tidigare. Ryssland får aldrig tillbaka Ukraina, säger gamlingen i USA. Onkohan Laureenska sukua Seikkailevan leikkimökin Kerttu Juvalle (o.s. Laurén)? Oliko emeritusarkkipiispan emeritavaimo piispan käly ja Kerttu Juvan sisko? Leviraattiko oli kyseessä? Niin paljon vastaamattomia kysymyxiä...
ellauri283.html on line 459: Nato-pomo Jens Stoltenberg etsi huumeriippuvaista siskoaan Oslon kaduilta – eliitti­perheen särö muutti kansan mielipiteen Natoon. 1990-luvun alussa Thorvald Stoltenberg oli yksi Norjan tunnetuimmista poliitikoista ja diplomaateista, koko kansan tuntema sosiaalidemokraatti.
ellauri284.html on line 477: Julkistamattomassa suhteessa Eastwood synnytti kaksi laillisesti isätöntä lasta, Scottin (s. 1986) ja Kathrynin (s. 1988) lentoemäntä Jacelyn Reevesin kanssa. Scott "Imi" Eastwood on yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli. Hän syntyi Scott Clinton Reevesinä Carmelissa Montereyn piirikunnassa Kaliforniassa lentoemäntä Jacelyn Ann Reevesille ja näyttelijä ja ohjaaja Clint Eastwoodille. Hän varttui Havaijilla. Scottilla on nuorempi sisko Kathryn Reeves ja monia sisaruksia.
ellauri288.html on line 387: Ennen kuin voimme käsitellä vihaa meidän pitää tarkastella mistä viha tekstissä syntyy, ja miksi. Heti tekstin alussa huomaamme vihansiemenen kehittyvän, kun Aliide löytää Zaran pihaltaan. Aliiden kauan jatkunut viha syntyi jo hänen nuoruudessaan, kun hänen siskonsa Ingel oli häntä ‘parempi’ kaikessa.
ellauri309.html on line 845: pikkusisko Skipper puhallettavilla tisseillä. Seija sai vain Skipperin, Riitalle
ellauri309.html on line 1057: Für Frauen ist beinahe alles etwas Symbolisches. Allamme on kuuma hiekka, kyrpä seisoo kuni miekka (Eino Leinon julkaisematon runo, Lähde: Yrjö). Kyrpä koskee kuumaa floiskaa. Tääkin tarina on se sama vanha: vanha raha vastaan hyvät siittiöt, geeni vaiko meemi, kas siinä pulma. Aina sama tematiikka, Jan Blomstedt sanoisi. Sekin on jo vanha mies. Kynäilijäsiskolla on sigmasuoli solmussa. Ei kyllä tää on lopun alkua, tai oikeammin lopun loppua. Nooran kirjasta on jälellä enää 20 sivua. Vittu näitä angloja, miten ne jaxaa aina kusettaa ja lasketella luikuria? Se on kauppamiesten tapa.
ellauri309.html on line 1063: Mikki oli unohtanut mainita Harvard Templetonille lempivänsä sen pikkusiskoa. Sehän muuttaa heti koko asian! Komm zurück ins Haus und lass Mrs. Williamson dich verarschen. Kenties Serafinan säälittävät sälät saavat jonkun muun unelmoimaan ja ostamaan tarpeetonta sälää kaverusten säläpuodista.
ellauri321.html on line 539: 10. marraskuuta 1941 saksalaiset suorittivat juutalaisten väestölaskennan. He käskivät meitä kaikkia laittamaan kuuden pisteen tähden rintaan ja selkään. Isäni, äitini ja siskoni pakotettiin käyttämään näitä tunnusmerkkejä kuukauden ajan.
ellauri321.html on line 543: Joulukuun 1. päivänä 1941 kaikki juutalaiset koottiin. Saksalaiset kertoivat heille, että heidät siirrettäisiin jonnekin Ukrainaan. Joulukuun 4. päivänä 1941 aamulla kaikki juutalaiset, mukaan lukien isäni, äitini ja siskoni, vietiin panssarintorjuntahautaan, jossa saksalaiset ampujat teloittivat heidät. 1500-1700 ihmistä ammuttiin sinä päivänä. [Juutalaisen eloonjääneen Dora T.:n laskelma, annettu Neuvostoliiton ylimääräiselle toimikunnalle 20. kesäkuuta 1944; RG.22-002M : Kela 2, Fond 7021, Opis 9, Delo 56]
ellauri330.html on line 307: Yliopiston dosentti Ippolit, lihaksi tullut intellektuellin stereotypia, matkustaa maalle sisarensa luo tämän jäätyä leskeksi. Ilmeisesti tarkoitus on, että koulutettu mies auttaisi järjestelemään papereita ja omaisuuteen liittyviä kiemuroita. Henkistä tukea sisko ei ainakaan tarvitse. Jelisaveta on vain tyytyväinen päästessään eroon vanhasta juoposta. Uusi mieskin on jo kiikarissa.
ellauri330.html on line 309: Maalla Ippolit tutustutetaan siskon ystävättäreen, Varjenkaan. Varjenka on kaikilla kuviteltavilla tavoilla Ippolitin vastakohta. Häntä kiinnostavat ritariromaanit, ei kuiva yhteiskuntateoria. Hän uskoo syvästi Jumalan johdatukseen. Tätä ei pidä lukea että Varjenka olisi hyveellinen ja hauras neito, kaikkea muuta. Varjenka hoitaa maatilan juoksevat asiat isän ollessa siihen liian raihnas, eikä kainostele alaistensa lyömistä jos näkee sen olevan tarpeen. Hän elää hetkessä, on hyvin fyysinen ja välitön sekä ennen kaikkea suorapuheinen.
ellauri336.html on line 715:

Seksuaalinen kanssakäyminen siskon kanssa
ellauri336.html on line 717:

Seksuaalinen kanssakäyminen äidin siskon kanssa
ellauri343.html on line 284: Vapaa-aikansa Sivén käytti kansanperinnettä ja runoja keräillen. Hän ystävystyi syvästi erään Repolan kansanjohtajan Pekka Kyöttisen isän Konoi Kyöttisen kanssa. Konoi Kyöttisen kanssa Sivén kalasteli, tervasi veneitä ja keräsi tältä muistiin sananlaskuja, runoja ja kansantietoutta. Sivén suostui myös ottamaan osaa aktiivisesti repolalaisten juhlajärjestelyihin. Samalla Sivén karjalaistui erittäin nopeaa tahtia. Rutiinihommat vähenivät, kun Sivén sai loppukesästä apulaisnimismiehen, joka oli aluksi hänen vanha Norssin koulukaverinsa, lakitieteen ylioppilas Jaakko Sadeniemi. Myös Bobin sisko Anna Sivén kävi tutustumassa Repolaan.
ellauri349.html on line 182: Pultsari kysyi: “Ei ole siskoni, ei ole veljeni, mutta on silti isäni lapsi.
ellauri349.html on line 185: Paavo piti arvoituksesta, ja niinpä hän sitten myöhemmin kysyi Mauno Koivistolta: “Ei ole siskoni, ei ole veljeni, mutta on silti isäni lapsi.
ellauri349.html on line 204: Morsiamen toivomus (v. 1,2). Varoitus Jerusalemin tyttärille (v. 3,4). Rakkauden voima (v. 4-7). Veljet puhuttelevat morsianta pikkusiskonaan (v. 8,9). tämä vastaa (v. 10). Salomon ja yljän viinitarha (v. 11,12). Yljän kehoitus morsiamelle (v. 13). morsiamen kehoitus yljälle (v. 14)
ellauri349.html on line 206: Minä olen muuri, ja rintani ovat kuin tornit; vaan nyt olen hänen silmissään niinkuin antautuvainen. Pikkusiskollani ei ole tissejä. Mitä teemme hänelle? Naimmeko sitä takaapäin?
ellauri349.html on line 346: Nii kaua kunnes joku siskoos koittaa iskeä
ellauri349.html on line 462: Mitä VITTUA? Eskin koulukaverin Antti Partasen isosisko Liisa, josta Eski puhuu hartaasti muistellen romuluista Liisaa (s. 1947, Pikin ikäinen) 1970 Hyvinkään Puutteenpuistossa, se on se sama Liisa Mäntymies ent. Suurla os. Partanen, jonka 1. mies kuoli leukemiaan (mistä seikasta Liisa imi kaiken irti julkaisumielessä) joka asuu Länsi-Käpylässä ja hymistelee vieläkin jumalisesti Käpylä-lehdessä ellei ole kuollut, joka oli Kristina-tädin ex-kumppani. Kyllä maailma on sitten pieni!
ellauri362.html on line 96: Bingleyn kaltaisten teeskentelevien ihmisten kanssa. Sitä vastoin hän on leikkisä ja lämmin asioidessaan ihmisten kanssa, kuten Charles Bingley, joka rakastuu nopeasti isosiskoonsa Janeen.
ellauri362.html on line 108: Ballin jälkeen Darcy ja Bingleyn sisko Caroline keskustelevat veljensä ihastumisesta Janeen ja ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen liitto tulee olemaan hänelle tuhoisa. Estääkseen liittouman he sopivat edelleen saavansa hänet takaisin Lontooseen, ja siellä ollessaan Darcy vakuuttaa hänet, että tunneyhteys on vähäinen ja käytännön haitat ovat valtavat. Vaikka Darcy tuntee edelleen vetoa Elizabethiin, hänen ongelmansa Elizabethin kanssa saavat hänet ajattelemaan, että hän tekee Bingleylle palveluksen erottamalla hänet Hertfordshirestä ja Bennetsistä.
ellauri362.html on line 257: Liz ja Mr. Darcy on kuskattu Turkkiin asti pois tyttärien toilailujen tieltä. Tällä kertaa ei olisi kiire saada typyt naimisiin koska 2 perillistä on pahnanpohjimmaisina kypsymässä Pemberleyssä. Joutua näkyy pidettävän kumminkin, vaikka nolo Mrs. Bennett mummi on jo ilmeisesti saatettu haudan lepoon ensimmäisenä kuten kaikki toivoivat. Ukki Mr. Bennett on jostain syystä Pemberleyssä syytinkiläisenä, vaikkei Longbournea olisi vielä ollut pakko luovuttaa inhalle Mr. Collinsille. Isosisko Letitialla on Janen habitus mutta luonne Mrs. Bennetin ja Maryn hybridi. Camilla vetää sille lizarit eikä edes kaduta.
ellauri362.html on line 264: Helkkari kuinka tää väkäleuka kirjoittaa sitten ikävystyttävästi. Seliseliä ja sopivaisuutta, bienséancea, tosin tätä 3. millenniumin versiota siitä. Kuin kuuntelisi Mr. Collinsin pahoitteluja Lydian karattua Lontooseen. Vittu väkäleuka on yxinkertaisesti ILKEÄ, ja sen kehittämät sisaruxet julmia kylmiöitä toisilleen. Siinä se poikkeaa valtavasti Janesta, joka voi olla ilkikurinen, mutta sen ihmiset on siltikin kaikki suhteellisen kilttejä. Lizzy ja sen isosisko Jane ovat toisilleen hirmu reiluja. Wickham on luikuri muttei ihmishirviö. Camillan mielestä Letty on simply and solely huono luonne, syntymäsaasta kuten Mr. Collinsista Lydia. No nää väkäleuan tytöt on ziljonääriperijättäriä, niillä on kapassiteettia olla ilkeitä. Jotenkin se vie jännityxen koko asetelmasta. Riches to riches ei paljon nappaa, sehän on kuin herne herne. Onnea on differentiaali.
ellauri367.html on line 222: Heitä syytettiin salaliitosta Trotskin kanssa Stalinia vastaan sekä vakoilusta Britannian ja Japanin hyväksi. Rakovski todettiin syylliseksi ja hänet tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen. Hän oli yksi oikeudenkäynnin kolmesta syytetystä, jotka välttivät kuolemantuomion. Kaikki kolme kuitenkin ammuttiin sodan aikana 11. syyskuuta 1941, kun NKVD teloitti 157 Orjolin vankilan poliittista vankia hieman ennen kaupungin päätymistä saksalaisille. Samassa joukkoteloituksessa surmattiin muun muassa Marija Spiridonova ja Trotskin sisko Olga Kameneva.
ellauri370.html on line 560: Levi Strauss (26. helmikuuta 1829 Buttenheim, Baijerin kuningaskunta – 26. syyskuuta 1902 San Francisco, Kalifornia) oli saksalaissyntyinen yhdysvaltalainen tekstiilitehtailija, joka perusti Levi Strauss & Co. -yhtiön ja aloitti ensimmäisenä maailmassa farmarihousujen eli ”farkkujen” valmistamisen. Levi Strauss (alkuperäiseltä nimeltään Löb Strauß) syntyi vuonna 1829 Buttenheimissä Baijerissa eläneeseen juutalaiseen suurperheeseen. Isän kuoltua Strauss muutti 18-vuotiaana äitinsä ja kahden siskonsa kanssa New Yorkiin töihin kahden veljensä ompelutarvikeyritykseen. Seitsemän vuotta myöhemmin Strauss muutti San Franciscoon ja perusti oman ompelutarvike- ja vaatetusyrityksen, jonka asiakkaina oli vuoden 1849 kultaryntäyksen mainareita. Straussin tukkurikauppa menestyi, ja vaurastunut Strauss rahoitti kaupungin ensimmäisen synagogan perustamista sekä erilaisia hyväntekeväisyyskohteita kuten orpolasten rahastoja.
ellauri373.html on line 63: Muita kuuluisia pirun vuonna kuolleita naisia oli runoilija Sibylla Schwarz (Pomeranian Sappho, aetatis suae 17), maalari Barbara Longhi, Per Brahen tytär Tutu (petollisen Sigismund-sedän siskon Anna-tädin skandalöösi hovineito).
ellauri374.html on line 167: Lyubov Sazonova Raisa Sazonovan sisko
ellauri377.html on line 451: Niistä mysteereistä, jotka Jeesus antaa opetuslapsilleen. Kun Maria sitten sanoi tämän itkien, Jeesus vastasi suuressa säälissä ja sanoi heille: "Totisesti, rakkaat veljeni ja sisko hyvä, te, jotka olette hylänneet isän ja äidin minun nimeni tähden, minä annan teille kaikki salaisuudet ja kaikki gnoosit.
ellauri378.html on line 446: "Rakastan Lambeth Walkin käyttöä, kun olen treffeillä siskoni kanssa."

xxx/ellauri010.html on line 412: Nämä Astrid Lindgrenin siskosten

xxx/ellauri010.html on line 550: en usko, että kukaan teistä olisi käsi poskella miettinyt, miten juhlitaan siskoa, joka täyttää 70 v. tämän kuukauden lopussa 31. päivänä.
xxx/ellauri010.html on line 1542: Tai siskoja. No, sisaruksia. Ikäerosta huolimatta,

xxx/ellauri010.html on line 1676: Erittäinkin naisille, mutta myös kiesimiesille ja mersupersuille on ominaista ottaa nokitteluun mukaan koko tiimi. Jos yxi, olkoon sen työnimi vaikka Seija (nimet muutettu omaisten pyynnöstä), sanoo että sen poika, esim. John on julkaissut artikkelin tai tehnyt robotin, saattaa vastapelaaja, vaikka Riitta, kaivaa sisäisestä kartoteekistaan jonkun vastaavan tai vähän etevämmän keisin: joo mun (sanokaamme) Woku on tehnyt sellaisen, paitsi paxumman ja paremman. Tai on käyty matkalla vaikka Pietarissa --- Rolodex pyörähtää, löytyy kortti: Eepan sisko on joskus käynyt Moskovassa vielä paremmin ja pitempään.
xxx/ellauri010.html on line 1705: Isosisko Kaija Kapea keekoili siellä joka vuosi Paasikiven aikana.

xxx/ellauri010.html on line 1776: Seijalta myös varastetaan muistoja. Mytomaani sisko kertoo sen muistot ominaan.

xxx/ellauri013.html on line 458: Jotta sopu skulais Darwinin ehdoilla, meidän pitäis olla täyssiskoja kuin termiitit tai murkut. Silloin vasta olis oikea sekä älyllinen että moraalinen käsitys siitä, että kaikki muodostamme yhden ainoan suvun ja että suvun yksikään haara ei voi rakentaa onneaan toisen tuholle. Vähempi ei riitä: termiittipesätkin sotii keskenään. Mut se olis totalitarismia, ja sitähän sä Bert kai vastustit.
xxx/ellauri013.html on line 976: Kysyy sisko. Ei mitään, vaimo vahvistaa.

xxx/ellauri027.html on line 331: Kuuset on suomettuneita aatelisia, entisiä Granfeltejä. Fennomaanin muttei dipsomaanin Granfeltin viisi aikamiespoikaa otti nimen Kuusi. Toisella puolen tietä oli 1 Granfelt ja toisella kuusi. Mytomaani Matti oli Pauli Pylkkäsen luokkatoveri, ne kaxi oli ihan viimeisinä hengissä niiden luokalta. Matti oli AKS:än miehiä. Matin veli Pekka oli vasemmistolaisempi Alkon pääjohtaja. Norssissa Kuusia oli tukkikuormittain. Matin poika Osmo oli jonkinlainen tulevaisuudentutkija, veli Syvällisen huuhailukumppani. Nyt on tulevaisuus täällä, ellei oo jo mennyttä. En tiennytkään että Matin sisko Maija oli joutunut opettajaxi Hyvinkäälle, kouluttamaan ystäväämme kultahattua. Se että historia kulkee eteenpäin joidenkin valopäiden voimasta, on ihan huttua. Pikemminkin on niinpäin, että aina kun joku sota on desimoinut jonkun pikkukansan, pikku nilkeistäkin pääsee kasvamaan siellä suurmiehiä. Tilaisuus tekee varkaan, ei varkaat tilaisuuxia.
xxx/ellauri027.html on line 1073: Eskin opetuslapsi Tuuli Lehti (hah! nimestä tulee mieleen yx aika verinen ranskalaisen sarjakuvan naissankari, jota satuin just lukemaan, kun löysin sen ranskan proffan jakoon jättämistä kirjoista - tod.näk mun luokkakaverin pikkusiskon Mervi Helkkulan vanhoja, nimittäin Plume aux Vents) auttoi Eskiä tiivistämään kaiken kolmeen pointtiin, Alex Stubbin mielixi:
xxx/ellauri044.html on line 334: Rikulla on lihava ravizemusterapeuttiystävä, Jönsyn luokkakaverin olympiapurjehtijan sisko, joka on ostamassa kesämökkiä Hartolan Koitista. Koitti on rutiköyhää aluetta jossain Hartolan ja Pertunmaan välimailla. Todennäköisesti vaatimattomampi mökki kuin Talviolla, toivottavasti vaatimattomampi myös kuin Rikulla, ettei se vaaranna ystävyyttä.
xxx/ellauri056.html on line 218: Taavi syntyy Blunderstonessa (oikeesti Blundeston, Suffolk), ja elämä alkaa kivasti kiltin mutta löperön nuoren leskiäidin ja hoitotädin Peggottyn kaa. Sitten seuraa kurja ja julma aika isäpuolen, hra Murdstonen hännän alla, ja Murdstonen siskon Janen, joka lopulta ajaa Taavin äidin aikaiseen hautaan. Sitten seuraa koettelemusten periodi Salem-talon akatemiassa, jota johtaa tyrannimainen öykkäri rehtori Creakle. Lieventävä asianhaara on Taavin ystävyys säteilevän Steerforthin ja tavixemman mutta hyvänahkaisen Traddlesin kaa. Sitten Taavi lähetetään paskahommiin Lontooseen Mordstonen ja Grindbyn viinakauppaan. Tällä kertaan kurjan elämän vastoinkäymisissä piristävät hra Wilkins Micawber perheineen (talent, Mr Micawber has; capital, Mr Micawber has not, siteerasi Jespersen.). Taavi karkaa löytääxeen omituisen tätinsä, Bezey Trotwoodin Doverista, ja seikkailee sikana matkalla. Bezey adoptoi Taavin ja se menee iloisena Tri Vahvan kouluun Canterburyssa, missä se loisii Bezeyn lakimiehen hra Wickfieldin luona, ja tutustuu Wickfieldin tyttäreen Agnekseen, ja sen kirjuriin, Uriah Heepiin. Maineikas yhtye 70-luvulla, ei kyllä mun suosikkien kärkipäätä. Sitten siitä Dickensin tapaan artikuloidaan proktori tohtorien kortteliin Spenlowin ja Jerkinsin firmaan. (häh? prokuraattori. Tää oli joku roomalaisen lainkäytön jäänne katoliselta ajalta. Doctors Court hoiti siviili- perintö- kirkollis- ja meriasioita kunnes lopetettiin 1800-luvulla.) Siellä se rakastuu Spenlowin tyttäreen Dooraan (ou Pandoora), jonka se naikin Spenlowin kuoltua. Sillä aikaa Heep kiusaa Wickfieldin melkein mielipuolexi.
xxx/ellauri056.html on line 225: Tää kaikki oli niin noloa että Dickens kärsi siitä loppuikänsä. Johnu pääsi vankilasta 3kk kakun jälkeen vararikkoisena. Charles pääsi kouluun 12-vuotiaana ja 15-vuotiaana alkoi lakifirman juoxupoikana Gray's Innissä. (Tästä kertoo Kolea talo.) Dickens opetteli pikakirjoituxen ja aloitti puolentoista vuoden kuluttua reportterina Doctor's Commonsissa. 1829 Dickens rakastui Maria Beadnelliin (se Doora), joka valitettavasti dumppas sen ja nai jonkun Winterin. Kalle löysi Hogarthin Katin tilalle. (Väliin se taisi bylsiä sisko Georginaakin noinniinkuin sumuisten saarten Juhani Ahona.) Kirjalliset työt meni hyvin, Pickwickin paperit oli jymymenestys 1836.
xxx/ellauri081.html on line 382: Bron/Broenin Sagan muka itsemurhan tehneellä siskolla oli lapsena välillinen Munchhausenin syndrooma. Joku ehkä sen äiti myrkytti sitä jotta se vaikuttaisi sairaalta. Aika sairasta.
xxx/ellauri084.html on line 680: Jos apinalta puuttuu ataraxia se on milloin täpinöissään millon pähkinöissään milloin liekeissä milloin jäätävä milloin naama norsunvitulla. Siinäpä vinha letka ällösanoja. Riku on oppinut ne Seijalta. Ei siis sisko Seijalta, vaan rupumaisemmalta Seija Laineelta. Niklas huusi Rikun puhelimeen "se on Seija". Kun Riku kuuli että siellä oli Seija sisko, se oli yllättynyt ja ehkä pettynyt. "Seija-täti" olisi ollut selvempi.
xxx/ellauri086.html on line 58: Niinkuin tekivätkin. Wallun sisko äiskä ja iskäkin. Ja niiden koira.
xxx/ellauri086.html on line 408: Elena Ferrante on salanimi. Toivottavasti se on sentään nainen. Se kertoo että sen sievä isä sanoi sitä rumaxi teinityttönä. Tai siis että hän on alkanut muistuttaa Victoria-tätiä, isän siskoa, joka on tunnetusti sekä paha että ruma. Rumasti tehty muka kiltiltä isukilta. Mulla on onnexi trofeevaimo ja trofeetytär. Ei tarvi ravunsyötin verkkosilmän harhailla Melanie Trumpissa. On trofeepojatkin, come to that. Nekään ei ole mitään eeppisiä Donald Trumppeja. Eikä siskokaan ole ruma vaikka luulee niin. Ei edes niin ilkeä kuin mä.
xxx/ellauri086.html on line 719: Poe syntyi Bostonissa. Hänen molemmat vanhempansa olivat kiertäviä näyttelijöitä. Hänellä oli isoveli Henry ja pikkusisko Rosalie. Poen isä David Poe nuorempi hylkäsi perheensä kun Edgar oli kolmen viikon ikäinen, ja Poen äiti Elizabeth Arnold Poe kuoli tuberkuloosiin tämän ollessa kaksivuotias. Poe lähetettiin tupakkakauppias John Allanin perheen hoiviin Richmondiin ja sai välinimekseen Allan. Vuodet 1815–20 hän vietti koulussa Englannissa, jonne perhe oli muuttanut John Allanin liiketoimien vuoksi. Novelli "William Wilson" on saanut vaikutteita tästä ajanjaksosta.
xxx/ellauri086.html on line 962: Oliskohan tässä kaikki? Joo paizi kerro juoni lyhyesti? Jotain sekoilua kummitustalossa. Roderick on epähuomiossa haudannut kaxoissisko Madeleinen elävältä mistä tämä kovin harmistuu. Lopuksi koko kämppä vajoo läheiseen lampeen.
xxx/ellauri087.html on line 747: Villa syntyi Rio Granden kylässä Durangossa nimellä Doroteo Arango. Hän oli mestitsi, jolla oli myös afrikkalaissyntyisten orjien verta suonissaan. (Ks. allaoleva rotusekoitusmatriisi). Perhe eli velkaorjuudessa. Kuusitoistavuotiaana Villa tappoi hacendadon, tilanomistajan, pojan, koska tämä oli raiskannut hänen siskonsa. Tämän vuoksi hän pakeni vuorille ja ryhtyi lainsuojattomaksi. Seuraavat 16 vuotta hän terrorisoi seudun maanomistajia vuorilta käsin käyttäen nimeä Pancho Villa. Nimen alkuperä on epäselvä. Se oli kenties lainattu kuolleelta roistolta tai Doroteon omalta isoisältä Jesús Villalta. Kolmenkymmenen vuoden iässä Villa oli koonnut itselleen omaisuutta ja opetellut vankilatuomioidensa aikana lukemaan.
xxx/ellauri091.html on line 57: Miten niin? Sommarhemin naapurin kellosepän poika sanoi ärsyttävästi miten niin kun se tarkoitti mixi. Mitä se tarkotti hyvin usein. Sen nimi oli Harri Lind. Se halus aina leikkiä yleisurheilua, hypätä pituutta ja korkeutta. Ei me jaxettu. Oli kivempi lukea Akua. Sen pikkusiskon nimi jolla oli söpöt keltaiset pikkulapsen bikinit sellaiset jamihousut oli sanos nyt... Tuija eli Tuikku. Petti muisti. Onnex Petti muisti.
xxx/ellauri103.html on line 626: Äklöttävä MAI (vainko sattumalta samanniminen kuin Iso-Masan sisko?) sentään kuopattiin kun Ranska kieltäytyi osallistumasta siihen 1998. MAI olis kieltänyt valtioita puuttumasta globaalisten yritysten riistopuuhiin hikipajamaissa. Ei ihme että usalaiset alkoi kiukkuisena popsia Freedom Friesejä lohturuokana.
xxx/ellauri114.html on line 401: Kymmenen litran kattila siskonmakkarakeittoa katoaa suihin kerralla. Pyykkikone laulaa kaksi kertaa päivässä, tiskikone säestää. Kalle pyörii salilla ainakin kerran, maitoa juodaan 5-8 litraa ja kananmunia syödään jopa 20 päivässä. Tällaista on Kalle Väänäsen, 39, arjen pyörittäminen viiden ja seitsemän lapsen isänä.
xxx/ellauri114.html on line 440: Kerran poika ilmeisesti tahallaan ripuloi sohvalle ja kun siivosin kakkoja, isosisko oli varastanut äidin sytkärin, jolla sytytti takapihan puskat tuleen. Tietysti minä sain tästä syyt niskoilleni. Äiti myös poltti kannabista vessassa ja kirjaimellisesti vain makasi kaikki illat.
xxx/ellauri114.html on line 495: Kiitos hienosta blogista Armas-enosta. Hän oli ilman muuta särmikäs. Muistan hänet hyvin! On muistettava, että myös häneen sota jätti traumoja: Armas taisteli Raatteen tiellä ja oli niitä "ohiammuttuja". Suomalainen kansallisjuoma, viina, teki jossain vaiheessa tehtävänsä, mutta hän on ilman muuta niitä suuria suomalaisia! Terveisiä pohjoisesta, Ilmari Schepel. Armaksen siskonpoika ja Simon serkku.
xxx/ellauri116.html on line 227: Ulla Hubara, 42 Rakastaa hiljaisuutta ja puutarhatöitä. Otti joskus Arnonin mustikkametsään - ei ota enää. (Liikaa hyttysiä.) Shirley Hubara, 20 Aikoo englannin opettajaksi, asuu Helsingin keskustassa. Läheiset välit kotiin. Sarah Hubara, 15 Shirleylle läheinen sisko. Menossa syksyllä ammattikouluun. Eden Hubara, 7 Hartaasti odotettu kuopus.
xxx/ellauri120.html on line 416: Valentin Vaala oli tarjonnut Tapiovaaralle sankarin osaa elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies. Koekuvaus epäonnistui, jolloin Tapiovaara vakuuttui, että hänen paikkansa on pikemmin kameran takana. Takaa pienestä mustasta reiästä saa laajemmat näkymät. Hän onnistui närkästyttämään Suomi-Filmin Risto Orkon radioarvosteluillaan niin perusteellisesti, että ne lopetettiin vuonna 1935. Vasemmistoradikaalin mainekaan ei juuri ollut eduksi Tapiovaaran elokuvauran kehitykselle. Sitten kuvaan tulivat kirjailija Juhani Ahon poika Heikki Aho velipuolensa Björn Soldanin kera. Heikki Aho kiinnitti Nyrki Tapiovaaran ohjaamaan elokuvan isänsä kuuluisasta Juha-romaanista. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 1937. Samana vuonna Tapiovaara matkusteli Euroopassa ja kirjoitti vaikutelmistaan artikkeleita Helsingin Sanomiin ja Elokuva-aittaan. Juhaa seurasi kaksi komedia- ja kaksi draamaelokuvaa. Olikohan Heikki ja Björn homoja. Isäpappa Juhani bylsi vuoronperään Soldanin siskoxia. Ei sentään kaxosia kuten Marja Leinosen pikkuveikka.
xxx/ellauri121.html on line 212: Pohjanlahden rannikolla lähtemisen kynnys oli tuohon aikaan muuta maata matalammalla. Aikakauden kaoottisuutta kuvastaa se, että kaksi Pekka Heikan sisarusta lähti siirtolaisiksi Amerikkaan ja sisko päätyi lopulta Stalinin Neuvostoliittoon.
xxx/ellauri121.html on line 238: Marttisen perhe on hyvin maskuliininen korjaan musikaalinen. Marttisen sisko Marja Väisänen on pianisti, joka teki uransa opettajana. Marttinen itse on laulanut Cantores Minores -poikakuorossa ja soittanut nuorena isänsä tavoin kevyttä musiikkia saksofonilla erilaisissa bändeissä.
xxx/ellauri122.html on line 1132: "tädillä". Audrey oli liikaa Barbin pikkusiskon näköinen. Vuonna 1959 Capote luki lehdestä
xxx/ellauri124.html on line 615: Lord -seurakuntaan. Tukiaisen sisko Julia Tukiainen, joka esiintyi usein
xxx/ellauri124.html on line 616: julkisuudessa isosiskonsa kanssa, kuoli diabetekseen 30-vuotiaana vuonna 2013.
xxx/ellauri124.html on line 654: puolessä välissä. Lisäksi Tukiainen esiintyi kahdestaan siskonsa Julia Tukiaisen
xxx/ellauri124.html on line 659: yhdessä siskonsa ja tanssiryhmänsä kanssa. Näistä alkuvaiheen mediaesiintymisistä
xxx/ellauri124.html on line 667: kuten Sash!:n ja A-Tyypin musiikkivideoilla sekä siskonsa kanssa Kullervo
xxx/ellauri124.html on line 715: siskonsa Julia Tukiaisen kanssa TV5-kanavan Tallinna-tosi-tv-sarjan jaksoissa,
xxx/ellauri124.html on line 716: joissa seurattiin siskosten lomamatkaa Virossa. Samana vuonna Tukiainen esiintyi
xxx/ellauri125.html on line 462: Mut Pepyllä ei ollut siskoa vaan äiti isi ja se lihava isoveli. Ketäköhan niistä se bylsi, vaiko vaan jääkaapin maxapihviä?
xxx/ellauri126.html on line 363: Terapeutti Karyl McBride huomasi, että hänen äitisuhteensa oli juuri tällainen. Hänen elämänsä oli yhtä suorittamista, ja hän oli yrittänyt aina kaikkensa päästäkseen äitinsä suosioon. Hän alkoi tutkia asiaa ja päätti kirjoittaa aiheesta kirjan. Kun hän kertoi projektista äidilleen, tämä kysyi: "Miksi et kirjoita kirjaa isistä?" Koska isi ei ole yhtä filmaattinen paska kuin oot sä. Karyl McBriden omista kokemuksista ja pitkästä psykoanalyyttisestä potilastyöstä ammentava teos, joka asiantuntijasisällön ohella antaa äänen naisille, jotka ovat kärsineet narsistisesta äidistä. Kun yrität kertoa kuulumisia siskollesi, keskeyttääkö hän sinut ja alkaa puhua omista asioistaan? Tuntuuko sinusta, että hän kilpailee kanssasi ja on sinulle kateellinen? Nojoo. "Minäminäminä, mä oon parempi kuin sä."
xxx/ellauri127.html on line 445: Carmen on Prosper Mériméen kirjoittama novelli tai pienoisromaani vuodelta 1845. Siihen pohjautuu Georges Bizet’n vuonna 1875 säveltämän samannimisen oopperan libretto. Novellin suomensi kuppainen Kasimir Leino, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 1907 Kirja. Wilhon seurakunta kokoontui loppupeleissä mm. Kirjalla. Uudelleen sen on suomentanut Reino Hakamies. Reijon pojalla Pekka Hakamiehellä ja sen siskolla oli spanielin silmät. Don Jose oli baskiainen.
xxx/ellauri129.html on line 237: Härkönen kertoo kannattavansa tahdonvastaista eutanasiaa. Jos ei jaksa isää eikä siskoa, niin ei jaksa, siinä on ihan turha muiden tulla syyllistämään ja lässyttämään. Lue lisää hyvän elämän ympäriltä Akun verkkosivuilta.​​​​​​​
xxx/ellauri129.html on line 338: Hyvin taitavasti oman, suomalaisen lähiölapsuutensa. Se elettiin Turun Ilpoisissa. Perheeseen kuuluvat tähtitieteilijä-isä, englannin opettaja -äiti ja Rikua kaksi vuotta nuorempi sisko, jota Riku kiusasi lapsena armottomasti. Teini-iässä sisko sai siitä kerran tarpeekseen ja löi Rikun tajuttomaksi paksulla, painavalla kynttilällä. Kiusaaminen loppui siihen ja sisaruksista tuli siitä lähin hyvin läheiset.
xxx/ellauri129.html on line 499: Naiset on kovia sättimään kilpasiskoja, me miehet ei.Paul BourgetMFUCK!
xxx/ellauri139.html on line 581: When Madeline, St. Agnes’ charmed maid, Madeline, Aunen kunnon siskona,
xxx/ellauri139.html on line 1206: Raskolnikov oli lätkässä pikkusiskoonsa mutta impotentti. Lisäxi se pyörtyileee koko ajan kuin joku neizykäinen. Isosieraimista Sonjaa pitää pystyssä vain Jumala. Tää Sonja on eri kuin se pikkusisko Dunja. Sonjan mielipätkä Raamatussa on se "Herra hän haisee jo". Sonja traumatisoituu kun sen mekosta löytyy sataruplanen. Näkyy että Dostolla oli rahahuolia.
xxx/ellauri173.html on line 737:
xxx/ellauri173.html on line 861: - Vai niin ! nämä ajatukset ovat nyt vain... pikkujuttuja, nuori mies sanoo. - Rutto! huudahti sähköasentaja, miten menee! ― vain pienistä asioista? Mutta mitään ei unohdeta, ei enää ihanteellista! Muista tämän ranskalaisen sanat: ”Jos Pauline-siskon nenä olisi ollut hieman lyhyempi, koko maan pinta olisi muuttunut. "-Ei mitään? ― Mutta mitä tekemistä maailman vakavimmilta näyttävillä asioilla on nykyäänkin?
xxx/ellauri176.html on line 136: Rauni "Molle" Mollberi oli naisennimestä huolimatta mulkku setämies, perheensä pillonut julma isä joka teki filmin toisen setämiehen Timo K. Mukan pehmopornokirjasta. Nää on kaikki jotenkin zolamaisia naturalisteja. Sen tyttären poika bylsi meidän Helmiä Albinen ikäisenä. Nyze jäbä tuottaa jotain somesisältöjä. Filmin tekoon osallistui Panu Rajala. Elukoita hakattiin filminteossa. Vittu mitä paskiaisia koko konkkaronkka. "Nyzaat naija mua" mirri leffassa on samaa tyyppiä kuin Zolan papin sisko Desirée (kz. seur. numero).
xxx/ellauri176.html on line 349: Et ta soeur solitaire, à ma soeur éternelle, Ja sun yxinäinen sisko, mun ikuinen sisko,
xxx/ellauri177.html on line 52: Papin retardi sisko 22v on pulskea ja isorintainen. Se on julman kotityrannin Tyko Sallisen vaimon Mirrin oloinen. Tollanen elukkamainen luonnonlapsi, hilpeä mutta tyhmä lehmä.
xxx/ellauri177.html on line 130: Kun veli Archangias kysyi häneltä suoraan, oliko hän koskaan nähnyt hiäntä ize teossa, hän vain hymyili huulensa puristaen yhteen, ikään kuin pitääkseen salaisuutensa. Totuus oli, että hän näki hiänet joka ilta. Hiän ei enää näyttänyt hänestä leikkisältä siskolta tai kuin kaunis, kiihkeä nuori tyttö; hänellä oli yllään morsiamen mekko, valkoiset kukat hiuksissaan, puoliksi lasketut silmäluomet, jotka antoivat näyttöä kosteasta toivosta, joka valaisi hänen "poskiaan". Ja hän tunsi, että hän oli tulossa hiänen sisäänsä, että hiän lupasi hänelle olla viivyttelemättä enää, että hiän sanoi hänelle: "Tässä olen, ota minut rajusti."
xxx/ellauri177.html on line 162: Lapsen poskelle suutelemme hänen sieluaan. Vain lapsi voi sanoa nimesi sotkematta sitä. Myöhemmin suu pilaa, myrkyttää intohimot. Itsekään, joka rakastan sinua niin paljon, joka annoin itseni sinulle, en uskalla soittaa sinulle milloin tahansa, en esim nyt kun mulla jököttää näin rivosti, en halua sinun kohtaavan epäpuhtauksiani miehenä. Minä rukoilin, korjasin lihaani, nukuin vartiosi alla, elin siveästi; ja itken, kun näen tästä lipputangon nupista, etten ole vielä tarpeeksi kuollut tälle maailmalle ollakseni kihlattu. Oi Maria, ihana Neitsyt, miksi en ole viisivuotias, miksi en ole jäänyt lapseksi, joka liimahti huulensa kuviisi! Ottaisin sinut sydämeeni, laittaisin sinut sänkyyn vierelleni, halaisin sinua kuin ystävää, kuin ikäiseni tyttöä, minulla olisi tiukka mekkosi, lapsellinen hunnusi, sininen huivisi, kaikki mikä lapsuus, joka tekee sinusta isosiskon. En haluaisi suudella hiuksiasi, koska hiukset ovat alastomuutta, jota ei pitäisi nähdä; mutta suutelisin paljaita jalkojasi, yksi toisensa jälkeen, kokonaisia öitä, kunnes olisin poiminut huuliltani kultaiset ruusut, suoniemme mystiset ruusut. Noniin, tähän tais päästä pujahtamaan vähän tällästä pedofiliaa, sori siitä.
xxx/ellauri177.html on line 513: Abbe Mouret näytti vartalosukkaansa. "En voi", hän sanoi yksinkertaisesti; Olen pappi. -- Pappi! hän toisti lakkaamatta hymyilemästä. Kyllä, setä väittää, ettei papeilla ole vaimoa, siskoa tai äitiä, vain nyrkkikyllikki. Joten tämä on totta... Mutta miksi tulit? Sinä otit minut siskoksesi, vaimoksesi. Eli valehtelit?
xxx/ellauri177.html on line 669: Pappi unexuu että Desiree-siskon takapihan elukat valtaa kirkon, sepä oliskin aika pyhäinhäväistys! Kananpoikia, kaneja, kukko ja possu vieläpä, nuuskimassa jeesuxen, jumalan ja neizyt Maarian kamoja ja kakkaamassa nurkkiin. Varpusetkin on jo pahoja. Ne on samat ihmiset jotka kauhistelee tätä ja tappaa bakteereja keittiöstä bakteereja tappavilla aineilla. Tää on muuten hyvin samaa vuodatusta kuin oli Flaubertilla siinä pyhän Antoniuxen kiusauxessa. Luulenpa että katolisuus saa rasvaisissa tyypeissä aikaan tällästä.
xxx/ellauri177.html on line 671: Ei vittu, on tää Serge ja sen sisko Desiree aika epähaluttava pari. Sopivat hyvin tähän jumalanhylkäämään loukkoon jonne ne on nakattu. No Desiré on ize asiassa ihan kiva: - Moi, j´ai bien dormi. Toi, tu as trop bavardé, tu es tout pâle.
xxx/ellauri179.html on line 67: Composer Jerry Bockin vaimo itki ja lyricist Sheldon Harnickin sisko itki kuullessaan tän viisun ekakerran. Se on kyllä liikuttava, vaikka Tevje näyttää kyllä hölmöltä tässä kohtauxessa hessumaisine diasteemoineen. Jerry ja Sheldon are, needless to say, American Jews. They knew their Ecclesiastes all right.
xxx/ellauri186.html on line 161: Caligula olisi izemurhannut sen jo aikaisemmin ellei se olisi ollut niin kipeä. Se oli varmaan tosi ärsyttävä. Isäkään ei tykännyt ruipelosta vegaanista. (No kyllä se rikastuttuaan sitten läskiintyi.) Seuraavaxi Senecalla oli jimbajambaa Caligulan 1 siskon kaa ja se potkittiin maanpakoon jonnekin.Toinen sisko vinkkas sen 8v kuluttua takasin. Neron neuvonantajana toimiminen oli samanlaista tunarointia kuin Platonin Sisiliassa.
xxx/ellauri199.html on line 265:
xxx/ellauri202.html on line 121: Jacques pitää Giselestä, joka on Thibaultin taloudessa asuvan neiti de Waitzen veljen lapsi Madagascarilta. Jacquesia kiinnostaa myös Danielin pikkusisko Jenny, joka on varsin ylpeä ja nakkelee niskojaan. Jacquesin lyyriset jaaritukset vetoavat häneen. Jennyn äiti joutuu viemän ison summan rahaa miehensä porsastelujen peittelyihin Amsterdamiin. Jeromen rakastajatar on kuolinvuoteella Amsterdamissa. Therese maksaa lääkärit, velat ja hautauksen. Jerome lähtee Theresen siivellä Ranskaan. Noemien tytär Nicole on tullut jo aiemmin turvaan Jeromea Theresen luo. Jälleen näkeminen ei luonnollisestakaan ole helppo. Nicole "kelpaa" Antoinen lääkärikolleega kirurgi Hequet'lle, Heidän avioliittonsa on onnellinen, mutta lapsen tuleva sairastelu on kammottavaa.
xxx/ellauri202.html on line 139: Antoine haikailee Giseleä, joka oli ollut siis perheessä "kasvattina". Antoine avaa professori Jalicourtin kirjeen. Hän saa kuulla Jacquesin katoamisesta. Se oli vapaaehtoinen. Hän ei halunnut mukautua akateemiseen kuriin, vaan lähti ulkomaille ja kirjoittaa salanimellä Roger Martin du Gard, sori Jack Balthy. Antoine lukee Balthyn La Sorellina teosta, jonka hän tajuaa kuvaavan Jacquesin omaa elämää. Siinä päähenkilö rakastaa kahta naista protestanttia, ja siskoa (Gisele on kasvattilapsi ei sisko), Jacques on omalla estyneellä tavalla kiinni kylmässä Jennyssä, mutta eräällä kotiin paluureissulla lankeaa aistilliseen Giseleen, siis romaanissaan, jossa henkilöiden nimet ovat vaihtuneet. Antoine, joka on ollut itsekin tuntenut fyysistä vetoa Giseleen, lukee hullaantuneena. Jacquesin tuotoksesta selviää myös välirikon syy. Isä, joka ei hyväksy pojan kihlausta protestantin kanssa, uhkaa lopettaa tämän kuukausirahan ja päättää lähettää pojan armeijaan. Poika uhkaa itsemurhalla ja katoaa. Näin yksinkertainen juonikuvio on, jota on jo selitetty aiemmin, mutta Jack Balthyn tuotoksena tästä on saatu paljon paatosta aikaan. Kirjoittaako Roger Martin du Gard Jacquesista kuin itsestään, joka Jack Balthynä kirjoittaa Jacquesista, ja du Gardin loihtima Antoine lukee ja eläytyy, tämä on kulttuuria ja taidetta, minusta tässä tämä toimii, toteutustapa taiteessa on ratkaiseva.
xxx/ellauri202.html on line 141: Thibaultin suvussa on minusta paljon samaa kuin Sebastian Flyten ja Charles Ryderin tarinassa teoksessa Mennyt maailma. Charles ja Sebastian ovat toisilleen läheisiä (eli homostelevat). Katolinen Sebastian alkaa juoda, ja äidin uskonnollisuuden vuoksi vajoaa yhä alaspäin ja häipyy ulkomaille, Julia Sebastianin sisko on hyvin maallinen, mutta isän kuoleman jälkeen muuttuu "hyvin hurskaaksi".
xxx/ellauri208.html on line 1128: Jos Gebel oliskin ikäänkun Jaakob, ja toi käärmeenlumooja Balkiti olis niikö Laaban. Kaivolla oli jollain pissaliisalla ekat rehvit, mut oliko ne isäpappa Iisakki ja Rebekka? Aaprahammi oli maahanmuuttaja. Safira eli Safak olis se herkkuperse Raakel, ja Sayida sen rumempi isosisko Lea, jota piti naida ensinnä. Paizi ei pitänytkään tässä versiossa. Gebelin vällykäärme löysi vikkelästi tien Safakin koloon. Safakilla oli söpöt tazkat tisuissa. Gebel huudahtelee Good God! kuin Poirotin yhtä tyhmä Captain Hastings. Musta alkaa vaikuttaa et tää kynäilijä Naabob on tyhmä kuin saapas izekin. Ärsyttävä munamies Gebel alkaa osoittaa isänmaallisuuden oireita. Tamarind on pahoillaan että Hamaamin miehet ovat ihan ämmiä. Montakohan äpäräpoikaa löytyy Jee-suxenkin sukupuusta. Todennäköisyys on n. 15%.
xxx/ellauri227.html on line 206: Erika ja sen pikkusisko tuo mieleen Schnellerien taloriidan. Hyvinkasvatettu Erika lyö pikkusiskolle luurin korvaan. Camilla ei pidä läskeistä tädeistä, tietystikään ei koska se on ize ex-läski. Quondam mätisäkki mätisäkkique futura.
xxx/ellauri232.html on line 45: Syyttäjän mukaan nainen oli lopulta uhannut miestä avioerolla. Miehen mukaan tällaista ei tapahtunut, mutta joka tapauksessa nainen oli halunnut lähteä mökiltä. Hän oli soittanut siskolleen ja pyytänyt tätä hakemaan.
xxx/ellauri232.html on line 51: – Sitten se vain tapahtui. Se ei ollut tarkoitus, siis ampuminen oli, vaan ei hengiltä. Luulin ettei ilmakolla saa pois nirriä, tulisi vaan pintanaarmuja. Uhri todettiin kuolleeksi heti auttajien saavuttua paikalle. – Ei jumalauta sie oot hölmö, huusi sisko vaimoaan ampuneelle miehelle.
xxx/ellauri239.html on line 373: Paulin isosiskon työnimi oli Selma. taisi olla tahto herran kun se meni kesken.
xxx/ellauri239.html on line 722: Kaksossiskon nimi on yhä Tikkanen. Onkohan hän edes naimisissa tai parisuhteessa, eli mahtaako olla mitään lapsiakaan? Sinänsä sen perusteella, mitä kaksosten välisistä suhteista on tullut luettua, mahtaa olla kriisiä ilmoilla nyt siskollakin, kun velipoika paljastui murhaajaksi.
xxx/ellauri239.html on line 724: No ei, siskon insta pursuaa kuvia lapsista (oletettavasti omista) ja mieskin joissain kuvissa. Nykypäivänä on ihan tavallista että ollaan naimisissa ja pidetään oma nimi. Etenkin kun se on jonkin julkkixen. Ei, vaan kaksoisnimi on menneisyyttä ja käyttää nykyään tyttönimeään. On näkyvässä virassa ja verkosta löytyy tuoreita osumia. Tuon siskon insta meni juuri yksityiseksi liikaa käynyt urkkijoita..
xxx/ellauri239.html on line 792: Joku mietti tuota Bob nimeä, niin sen verran vanhat lehdet tiesivät kertoa, että vuonna 1994 on Helsingin Norsenista kirjoittanut ylioppilaaksi kaksoissiskonsa kanssa Bob Tikkanen. Eli tuolloin ei ole mainittu lainkaan nimeä Roope. Onko sitten ottanut sen itse käyttöön myöhemmin, vai eikö ole vain jostain syystä tuolloin mainittu, sitä ei tarina kerro.
xxx/ellauri255.html on line 209: Hessu Hopon siskot oli sitä jämerämpiä anarkisteja. Ljubov kuoli tubiin mutta pumpattava Varvara lähti reissuun Hopon mukana.
xxx/ellauri268.html on line 511: Taavilla on yhtä kuulu sisko Amy, joka laukoo samoissa tv-illanvietoissa samasta puusta veistettyjä puujalkagägejä. Ne oli ilmeisesti peräisin niiden evankeliselta äidiltä, joka oli yhtä wickedly funny kuin David Fosterin äitykkä. Isä oli puiseva ja kreikanuskoinen, viinamäen miehiä. Taisikohan arvostaa puppelia Taavi-poikaansa. No ehkä sitten kun rahaa alkoi tulla kuin kraanasta. Sedariin surettava taru jatkuu albumissa 362.
xxx/ellauri287.html on line 411: Brackett sai valmiiksi ensimmäisen luonnoksensa helmikuussa 1978, nimeltään "Tähtien sota - jatko J. Nasaretilaisen seikkailuista." Luonnos sisälsi kaupungin pilvissä, takaa-ajoa asteroidivyöhykkeen läpi, keskityttiin enemmän rakkauskolmioon Joosefin, sen ensimmäisen hanin Lean ja Raquelin (jota esitetään hädässä olevana neitona ) välillä. Tikapuutaistelu ja huipputaistelu Jaakobin ja Jehovan välillä. Hänen isänsä Iisakin ja Eesaun haamut vierailevat Luonnonvarakeskuxessa tehden Jee-suxesta Jehovasta erillisen hahmon. Luonnos paljastaa, että Jee-suxella on sisko (Tekla), joka lähtee käpälämäkeen pelastaaxeen voimakkaan takapuolensa ja J. Kastaja on J.N.-klooni. Lucas teki yksityiskohtaisia ​​muistiinpanoja ja yritti ottaa yhteyttä Sulkeeseen, mutta hiän oli joutunut sairaalaan ja kuoli syöpään muutamaa viikkoa myöhemmin, 18. maaliskuuta.
xxx/ellauri293.html on line 623: Sairaan hoikka Monica oli valmis heivaamaan jumalattoman lammas miehen pihalle ennen kuin lehmä mummin tai sydänvikaisen pikkuapinan. Selkeästi miesten leffa, esim isosiskolla ei ollut mitään sisäistä elämää. Vaimolla sentään oli hihhulismi, se palvoi vielä hurahtaneempaa Korean sodan veteraani Paavalia, joka ronttasi sunnuntaisin Riston ristiä ja toimi oto manaajana korealaisen kotona. Lopuxi koreaani otti lusikan koreasti käteen ja luotti paikalliseen kaivonkazojaan. Luotathan? Minami on sarjakukkaisiin kuuluva liejupahaputki tai jotain sen tapaista. Se on yhtä vieraslaji Arkansasissa kuin korealaiset kananpojan perseiden luokittelijat. Koiraskanat palvelevat yhteisöä nousemalla Abelin tavoin uhrisavuna taivaalle. Opetus enemmistön kansanosalle: älä hätyytä käärmettä piiloon, se on vaarallisempi siellä kuin näkösällä.
xxx/ellauri295.html on line 109: Paavalin roomalainen tuomari Feelix-kissa oli paha vanha vapautettu orja, desspicable tipejä jahtaava Sylvesteri, joka plokkasi joltakulta 19-vuotiaan prinsessa Druzillan vaikka hiän oli jo toisen irtaimistoa. Tää siis ei ollut Julia Druzilla, Korkkarin suosikkisisko ja Clauden tytär joka syntyi nykypäivän Koblenzissa Saksassa, vaan Kyproxen juutalaisen kuninkaan Agrippan tytär.
xxx/ellauri303.html on line 250: Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli nuorena, 20-vuotiaana, ja myöhemmin hän perusti "Reman synagogan" Krakovaan tämän muistoksi (alunperin hänen talonsa, jonka isä rakensi hänen kunniakseen - jonka hän antoi yhteisölle). Vielä myöhemmin hän meni uusiin naimisiin Joseph ben Mordechai Gershon Ha-Kohenin siskon kanssa.
xxx/ellauri306.html on line 462: Länsi-Rooman keisari Valentinianuxen sisko Honoria kosi Attilaa, mistä nousi hurja metakka. Hunnien liittolaiset oli pääasiassa sakuja, ne valtasivat 451 Metzin kuin v. 1870 sodassa. Aëtius siirtyi vastustamaan Attilaa ja kokosi joukkoja frankeista, burgundeista ja kelteistä. Vanhat rajalinjat taas. Niistä ei ollut mihinkään, vasta visigootit saivat ostrogootit selätettyä. Latinistit kazoi päältä huuli pyöreinä. Aetius oli viimeinen roomalainen, onnexi. Roomalaisten jämät lällättivät:
xxx/ellauri307.html on line 110: Matzneff tuli venäläisten siirtolaisten perheestä, joka asettui Ranskaan vuoden 1917 jälkeen. Hänen virallisilla verkkosivuillaan olevien tietojen mukaan "hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan kuuden kuukauden ikäinen; koko lapsuutensa aikana hän ei nähnyt heitä samassa huoneessa, ja sai olla usein erossa siskostaan Alexandrasta sekä veljistään Andrésta ja Nicolasista. Hänen äitinsä oli juutalainen, kun taas hänen isänsä oli venäläinen. Hänet kasvatettiin venäläisortodoksisessa uskossa. Se oli lapsuus, jota heiluttivat edestakaisin, perheiden hajoamisen ja sodan varjossa. Lapsi varjoiselta kujalta. Lapsuus, joka aiheuttaa hänelle edelleen hyvin tuskallisia muistoja."
xxx/ellauri312.html on line 922: Hyperion (m.kreik. Ὑπερίων) oli yksi Hesiodoksen teoksessaan Jumalten synty (Theogonia) esittelemistä kreikkalaisen mytologian titaaneista, itään yhdistetty valon jumaluus, joka sisarensa Theian kanssa synnytti Auringon (Helios), Kuun (Selene) ja Aamunkoiton (Eos). Myös Auringosta käytetään usein nimeä Hyperion. Hyperion oli Gaian (Maa) ja Uranoksen (Taivas) poika. Hyperionin merkitys mytologiassa on hyvin vähäinen, sillä hänet vain mainitaan titaanien luettelossa. Eikai se synnyttänyt vaan siitti, se sisko synnytti. Aika sukuruzaisia oli titaanit, niinkö tietysti olosuhteiden pakosta myös Aatamin ja Eevan lähisukulaiset.
xxx/ellauri337.html on line 200: Hitler provosoitui, kun valloitetun Alankomaiden piispat tuomitsivat antisemitismin. Hitler määräsikin kaikki ei-arjalaiset katoliset pidätettäväksi. Gestapo pidätti 2. elokuuta 1942 sekä Edith Steinin että tämän sisaren Rosan, joka oli muuttanut siskonsa kanssa samaan aikaan Alankomaihin. Heidät siirrettiin ensin Westerborkin kokoamisleirille ja sieltä 7. elokuuta Auschwitzin keskitysleiriin, jossa heidät murhattiin kaasukammiossa 9. elokuuta 1942.
xxx/ellauri354.html on line 186: Elsa Enäjärvi-Haaviolla oli ollut suunnitelmissa Suomen kansainvälisimpiin kirjailijoihin kuuluneen Aino Kallaksen elämäkerran kirjoittaminen. Aino oli Helmi Krohin näyttävämpi siskopuoli. Päästyään eroon Elsasta 1951 Martti Haavio oli suositellut post mortem tehtävään Laitista, joka 1950-luvulla ryhtyikin työhön. Väitöskirja Kallaksen elämästä ja tuotannosta vuoteen 1921 valmistui "muiden töiden takia" kuitenkin vasta 1973, Ainon työnnettyä koiranputkea vsta 1956 lähtien.
xxx/ellauri357.html on line 426: Toisin kuin Blaken, byzzöttäjän mielestä Plato oli ihan huippua. Siitäkin jo voi päätellä että jätkä oli syvältä. Kaveri kiitteli erityisesti krekujen homostelua. Oli takuulla ihan silmitön narsisti. Percy nautti elämästä naisten ympäröimänä: ensin sisaret, sitten vaimo 1 Harriet ja sen sisko Eliza, sitten Mary Frankenstein ja sen sisarpuoli Jane, sit 1 Teresa, kunnes Percy hukkui kaikexi onnexi Italian biitsillä 1822. Vizi mikä päkäpää. Empsychidionissa Persy käy nää kaikki hoidot vielä läpitte. Kaikki anglosaxi romantikkomiehet: Blake, Wordsworth, Coleridge, Keats, Byron, Shelley, luuli olevansa jotain luomakunnan kingejä. Kavereille se ainut oikea tuntuu olevan minä ize, jota taajaan vaihtuvat panopuut vaan täydentää. Länkkärimiesajattelijoilla on ollut taipumus mieltää järki, henki, aktiivisuus, filosofia ja kulttuuri ylemmixi, miehekkäixi elementeixi ja tunne, materia, passiivisuus, intuitio ja luonto alemmixi, naismaisixi elementeixi. Erit. Plätö, Pekoni ja Hegel oli näillä linjoilla. Pekoni sentään kexi pakastekanan. Romanttiset miehet koitti omia naistenkin alemman kenttäpuoliskon tunteellisille setämiehille, kuin FBI-agentti Siili Booth.
xxx/ellauri357.html on line 451: Englannissa Shelleyn velat kasvoivat, kun hän yritti saavuttaa isänsä kanssa taloudellista sovintoa epäonnistuneesti. 23. kesäkuuta Harriet synnytti tytön, Eliza Ianthe Shelleyn (tunnetaan nimellä Ianthe), ja seuraavina kuukausina Shelleyn ja hänen vaimonsa suhde heikkeni. Shelley paheksui vaikutusvaltaa, joka Harrietin siskolla oli häneen, kun Harriet oli vieraantunut Shelleystä hänen läheisen ystävyytensä vuoksi viehättävän lesken, rouva Harriet de Boinvillen kanssa.
xxx/ellauri376.html on line 256: Tämä tarinan kirjoitti Druzhin 25-vuotiaana vuonna 1847 ennen kaikkia I. Turgenevin, L. Tolstoin, F. Dostojevskin suuria romaaneja ja oli erittäin suosittu lukijoiden keskuudessa. Tarina rakkauskolmiosta, jossa on epätavallinen esitys hahmojen välisistä suhteista ja uskomaton lopputulos 1800-luvulle. Opimme kaikista tapahtumista hahmojen kirjeenvaihdosta. Päähenkilön K. Sachsin sotilastoverista ja ystävästä Zaleshinista tulee kirjeenvaihtaja ja hänen vaimonsa Polinka kirjoittaa ystävällensä Annette Krasinskajalle, Galezkyn siskolle.
xxx/ellauri379.html on line 48:
xxx/ellauri387.html on line 221: Lyhyesti sanottuna juoni koostuu paljon pidetyn kauniin seuralaisen Elizabeth Nightingalen murhasta, avioliitosta varakkaasta turhamaisesta naisesta. Häntä lyötiin toistuvasti tylpällä soittimella metsässä hänen tilansa luona. Epäiltyihin lukeutuvat hänen miehensä Quentin Nightingale, hänen mielialaveljensä ja Wordsworth-tutkija Denys Villers ja hänen vaimonsa Georgina, au pair -tyttö Katje, nuori poptähtiä tavoitteleva puutarhuri Sean Lovell, hänen äitinsä rouva Lovell ja uskollinen rouva Cantrip ( joka ei todellakaan ole kovinkaan epäilty, mutta tavallaan toivoin, että hän olisi pahaa-aavistamaton murhaaja). Syyllinen ei edes ollut syyllisen kalun omistaja Denys, jonka romanttinen penys nuohosi sievän siskon vaipanvälissä. Hannelen professori Denis the Penis ei vaan jaxanut Hannelen ylipirteyttä.
318