ellauri015.html on line 814: Ukki kaataa lasiin votkaa. Hyvää kurkulle, hän sanoo. Juuri kun aion kiittää, Raimo tiputtaa votkan sekaan pari tippaa salmiakkitiivistettä. Makkara, mämmi ja salmiakkivotka yhtyvät syvällä sisälläni syövyttäväksi puuroksi. Se on kuin närästystä, vain tuhannesti voimakkaampaa.
ellauri051.html on line 820: 240 And acknowledge red, yellow, white, playing within me, 240 Ja tunnusta punaisen, keltaisen, valkoisen leikkivän sisälläni,
ellauri131.html on line 480: Hetken katseltuani dokumenttia huomasin valtavan energian kulkevan sisälläni, muistin jälleen mieleni rajattomuuden ja sen, että meistä jokainen todella luo jokaisen hetken elämässään juuri sellaiseksi kuin haluaa.
ellauri160.html on line 625: Aukaisin silmäni ja sekä tässä että toisessa huoneessa oli pimeää. Gina ei tehnytkään minulle lounasta vaan päivällistä. Keittiöstä kantautui lihan, perunan, sipulin, valkosipulin tuoksu. Hân lauloi siellä ja kaatoi vettä käristyvään muhennokseen. Herätessäni minulla oli jano, nälkä, olin väsynyt mutta valmis uusiin kujeisiin ja seikkailuihin. "Olenko onnellinen?" kysyin itseltäni, ja jokin sisälläni vastasi: "En." "Miksi en?" kysyin vastaan, mutta toinen oli ääneti. Heristin korviani ja kuuntelin itseäni. Ihanteeni oli aina ollut kunniallinen juutalaistyttö, ei kukaan huora joka oli piehtaroinut kaikessa saastassa (ml mä). Osittain minä rakastin tätä Ginaa, osittain vihasin häntä. Uneni saarnamies tarttui tähän kiinni ja väitti: "Tällaisten hirmutekojen takia koko ihmiskunta kärsii! Kanaanilaiset ja amalekilaiset tekivät tällaisia luonnottomuuksia, Heidän rotunsa aiheutti kaupunkien kirouksen. Sota ja väkivalta ovat peräisin huoruudesta. Heidän rotunsa antautui Israelin vihollisille ja heidän lapsensa ryhtyivät vainoamaan juutalaisia..." Haista paska kappalainen, onnistui se jutkuiltakin. KILL! KILL! on hauskaa muutenkin, ilman FUCK! FUCK! ja EAT! EAT! motivaatiota.
ellauri182.html on line 54: Shimura Rei on niin ikäväluonteinen kusipää että ihme kun se Shag ei ole lähtenyt jo menee. Olin yrittänyt olla ajattelematta hänen spermaansa leviämässä sisälläni. Suihkun lattia oli punaisten hiusten ja kuonan peitossa. MItä ihmettä palvelustytölle on tapahtunut?
ellauri345.html on line 373: Wird mir seine Nähe geben. antaa minulle Hänen läheisyytensä. Joku liikkui sisälläni.
ellauri418.html on line 219: ”Erityisesti loppuratkaisussaan Tontti yltää siihen, mikä kirjallisuudessa on lopulta merkityksellistä. Hän onnistui liikauttamaan sisälläni jotakin niin, että kyyneleet valuvat silmistäni. Pidän kyllä myös hänen kirjoituxistaan." (Marjaana Tunturi, Nääsvillen aamuläpyskä)
xxx/ellauri126.html on line 844: Hetken katseltuani dokumenttia huomasin valtavan energian kulkevan sisälläni, muistin jälleen mieleni rajattomuuden ja sen, että meistä jokainen todella luo jokaisen hetken elämässään juuri sellaiseksi kuin haluaa.
xxx/ellauri148.html on line 548: Seisoin pelästyneenä nurkassa käymälän vieressä ja puristin rintaani vasten nyyttiäni jossa oli melkein pelkästään omia käsikirjoituksia ja vähät kirjani. Piru nauroi sisälläni omia kuvitelmiani. Tiesin aivan hyvin että näin edessäni apinalauman historian olemuksen. Tänään puolalaiset rääkkäsivät juutalaisia, eilen venäläiset ja saksalaiset olivat rääkänneet puolalaisia, huomenna sakemannit rääkkäsivät jutkuja, ylihuomenna jenkit ja jutkut rääkkäävät miehissä rättipäitä. Jokainen historian kirja oli kertomus murhista, kidutuksista ja epäoikeudenmukaisuudesta, jokainen sanomalehti ja klikkiuutinen ui veressä ja häpeässä. Lukemistani filosofeista pessimistisimmät, Schopenhauer ja Von Hartman molemmat tuomitsivat izemurhan (unohtaen läpän "älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi"), mutta sillä hetkellä minä tiesin että on vain yksi pitävä tapa esittää vastalauseensa elämän kauhuille ja se on lingota Jumalalle hänen huonosti valittu lahjansa takaisin kuin Kristina-täti. Oli täysin mahdollista että jos minulla olisi tuossa vaiheessa ollut pistooli tai vyöpommi, olisin tappanut itseni listittyäni ensin summanmutikassa kasan huligaaneja.
xxx/ellauri175.html on line 588: Mutta ei! ne muut naiselliset ilmeet, jotka nukkuvat sisälläni, - älä herätä niitä. Vihaan niitä vähän. Älä koske tähän tappavaan hedelmään tässä puutarhassa! Älä vitussa koita bylsiä mua, älä edes kädellä koita sieltä! Hämmästyisit silti – ja minä olen vielä niin pieni, että hämmästys hämärtää olemukseni ja peittää sen! Mitä haluat! Elämääni mahtuu edelleen vähemmän kuin elävien.
xxx/ellauri250.html on line 66: Jokin katseessani (narsismia taas! mitä vittua...) sai hänet vaikenemaan Vedin hänet muuvin hänet vaate vaatteelta, kunnes hän seisoi slatina edessäni muna ojossa. Hän rilsui minut, ja kävimme sohvalle maksamaan. Han työntyl sisääni, siis hänen munansa, ei koko mies. Minut täytti suunnaton turvallisuuden tunne: kerrankin oli reikä täytetty! Tarkeinta oli vain se, että sain maata siinä hänen allaan hänen kullielimensä sisallani. Kuin itse elämä sisälläni. Uutisvideo pyöri mielessä, putoilevat jenkit väreilivät verkkokalvoillani. Nain yhä uudestaan kuin rewindinä miten palavista torneista putosi ruumiita. Miten ne valtavat räkäisen häviämättömät rakennukset sortuivat savuun ja liekkeihin.
xxx/ellauri259.html on line 272: WEB: Olen totisesti hiljentänyt ja hiljentänyt sieluni, kuin vieroitettu lapsi äitinsä kanssa, kuin vieroitettu lapsi on sieluni sisälläni.
xxx/ellauri265.html on line 146: Luotan lähtökohtaisesti ihmisiin, mutta minussa on perusmurtuma. En ihan täysin pysty luottamaan kumppaniin. Tiedän olevani saposeksuaalinen ihminen eli viehätyn rupikonnista. Laurin anturan löydettyäni napsahdimme toisiimme kiinni kuin japanilaiset imukupit: erottamattomasti. Pienellä rapsutuksella sisälläni oleva turvaton pikkutyttö tulee esiin, ja Laurin antura ihan samalla tavalla. Laurin edessä olen ollut täysin paljas. Ja Lauri tuli, oikeastaan turhankin nopeasti. Nyt Laurissa ei ole mitään pönöttävää. Hän on ihanan lapsellinen ja hauska it-konsultti. Nykyisin hän osaa jopa jonglöörata niin, että hän kävelee kahden puun väliin viritetyllä tasapainoliinalla. Sitä taitoa meillä tarvitaan jos haluaa välttää avioriitoja.
13