ellauri005.html on line 1087: ne nielee sisäänsä, kerää pölypussiin kaiken ryönän,

ellauri007.html on line 950: Mielettömästi liimaa päälleen, imee sisäänsä

ellauri015.html on line 821: Juoksen niin kovaa kuin kumisaappailla suinkin pääsen, mutta Sundbergien metakka kuuluuu yhä lähempää. Pelkoa, joka solu täynnä pelkoa. Loikkaan karhunvatukkapensaan yli kuin eläin, putoan useita metrejä alaspäin ja mätkähdän lehtien täyttämään kuoppaan, joka on puoliksi luola, puoliksi monttu. Tuntuu kuin pimeä syvänne imisi minua sisäänsä. Vajoan yhä syvemmälle suomalaiseen suohon. Silloin montun reunalle ilmaantuu ukki ja ojentaa pelastavan airon minua kohti. Minä huudan, tartun airoon, huudan --
ellauri040.html on line 392: kirja joka voi olla ainoa kirja, sellainen että se sulkisis sisäänsä
ellauri043.html on line 2264: Sen kiemurat oikenevat, täyttää huoneen; ne sulkee sisäänsä Anttonin.


ellauri043.html on line 6048: Autuaiden kaa, eiköpä? — kun äärellinen juhlii äärettömän kaa jossain salissa joka sulkee absoluutin sisäänsä!
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri146.html on line 480: Le prendront dans leurs lacs aux premières paroles. Ottaa sen sisäänsä muitta mutkitta.
ellauri163.html on line 901: Durkheimin malli on seuraavanlainen: Monilla ihmisillä on uskonnollinen tunne, jonka mukaan he ovat alaisina yliluonnollisille olennoille, jotka antavat heidän toiminnalleen käskyjä. Durkheimilaisen käsityksen mukaan he tuntevat tällöin yliluonnollisen mahdin sijaan heitä voimakkaamman luonnollisen yhteiskunnan voiman. Yksilön sisäänsä sulkeva yhteiskunta synnyttää jäsentensä mieliin ajatuksen jumalasta, joka on tosiasiassa heijastus yhteiskunnasta.
ellauri244.html on line 361: Tina kuljetti sormia valokuvaaja-Törnin iholla. Häntä inhotti että joku toinen nainen voisi tehdä samoin. Törniä inhotti että joku toinen Markkula oli kuljettanut melaa Tinan mekossa. Rahmanista Tina ei kertonut, Nicosta kyllä ja pillun myynnistä Rooman pusikoissa. Hän luotti Toniin. (Vitun Harari.) Minä haluan sinut. Lyön poikki suhteeni Markkulaan. Mies kovettui hänen reisillään ja hän tunsi kostuvansa. Toni riisui cardiganin. Tina avasi hänen liekehtivän kimononsa. Sinullapa on kaunis penis, hiän kehaisi, vaikka esinahka puuttuu. Niin sanoen hiän virkkoi ja otti sen suuhunsa. Sitten hän siemaisi miehen sisäänsä yhdellä hotaisulla ja istui tämän lanteille. Juutalaisena Tonilla oli toki iso kasa lantteja. Hiän pyöritti häpyään kuin väkkärää ja kiristyi nahattoman kikulin ympärille kumirenkaana. He laukesivat yhdexi lihamurekkeexi. Tina suuteli Törnin rintakarvoja (yäk pthui) ja kuiskasi: rakastan sinua (luullaxeni), enkä goi-Markkulaa. Samaan aikaan toisaalla palestiinalainen nilkutti sementtitönönsä oviaukolle ja hörppi kuumaa teetä Starbucks-pahvimukista. Onni yxillä, kesä kaikilla.
ellauri244.html on line 484: Oli ollut tuskallista olla ilman Juliennea mutta oikeesti ei Faye siitä piitannut vaan Jackista. Ylvan täydelliset huulet ja suipot rinnat. Miten Jack työntyi hänen sisäänsä, hoki Ylvan nimeä ja sai orgasmin. Voi apinoiden planeetta. Julienne on täys statisti, mikä on hyvä kerta siitä tulee viipaleita. Barbie prinsessa juliennepaloina.
ellauri345.html on line 508: Voi todellakin sanoa, että jos hän oli sokea jollekin, se oli juuri tämä. Niille, jotka edelleen näkevät Ottilien olemassaolon osoittavan nuoruuden elämää paatosessa, joka erottaa sen kaikista muista, vain hänen kauneutensa kohtalonsa kautta saattoi Goethen sovittaa tähän näkymään, jota hänen luontonsa kieltäytyi hyväksymästä. Tähän liittyy outo ja jokseenkin lähdemäinen viittaus. Toukokuussa 1809 Bettina kirjoitti Goethelle kirjeen, jossa käsiteltiin Tirolin kansannousua ja sanoi: "Kyllä, Goethe, tänä aikana asiat olivat minulle täysin erilaisia... keskipisteenä ovat pimeät salit, jotka sulkevat sisäänsä profeetallisia monumentteja mahtavista kuoleman sankareista. muistaakseni raskaat aavistukseni... Oi, liity minuun" tirolilaiset "... se on runoilijan maine, että hän takaa sankareille kuolemattomuuden!"
ellauri351.html on line 301: Westfall ja Hilbe vuonna 2007 valittivat, että Talebin kritiikki on "usein perusteetonta ja joskus törkeää". Taleb, kirjoittaa John Kay, "kuvailee kirjailijoita ja ammattilaisia ​​sekopäixi tai tyhmiksi, enimmäkseen tyhmiksi. Hänen kirjoituksensa on täynnä epäolennaisuutta, sivukieltä ja puhekieltä, lukeminen kuin kirjailijan keskustelua eikä tiukasti argumentoitua teesiä. Mutta se on äärimmäisen nautinnollinen – houkutteleva, mutta helppo sukeltaa. Silti hänen raivonsa ja pilkkansa alla piilee vakavia asioita. Nykyään käytössä olevat riskinhallintamallit sulkevat pois juuri ne tapahtumat, joilta ne väittävät suojelevan niitä työllistäviä yrityksiä. Nämä mallit tuovat sisäänsä vi-...-lun teknisen hienostuneisuuden... Kvantitatiiviset psykoanalyytikot ovat tuudittaneet yritysten johtajat ja sääntelyviranomaiset illusoriseen turvallisuuden tunteeseen." Berkeleyn tilastotieteilijä David Freedman sanoi, että tilastotieteilijöiden yritykset kumota Talebin kanta eivät ole olleet vakuuttavia. Kuha vekuttavat housut nilkoissa, mulkut heilahdellen tuulessa.
xxx/ellauri086.html on line 87: Suuhunsopiva kulli seisoi kuolasta liukkaana vasten häpyhuuliani. Riisuin huntuni ja hänmies nykäisi varovasti stringejäni ja suuteli rintojani – niitä ei niinkään varovasti. Riisuin housuni ja annoin lämpimän hävyn hieroa pystyssä sojottavan kullin kärkeä. Häpyhuulet avautuivat itsestään ja kosteus valui ulos ja päästi kullin hitaasti uppoamaan sisäänsä. Ratsastin, mutta minut pysäytettiin, ratsastin taas ja hänmies nousi istualleen estääkseen minua. Hieroin itseäni hitaasti pitkin kullin vartta saaden hänet izensä ähisemään ja kiroamaan lisää. Hänmies yritti pitää minua voimalla, mutta hankasin vastaan aivan pienellä liikkeellä. En voinut sille mitään, miten paljon nautin tilanteesta. Hänmies oli aivan kiimassa, aivan tuloillaan koko ajan, mutta kesti.
xxx/ellauri087.html on line 264: – Suorituselämän musta aukko imi sisäänsä, tuotti tuloksia, mutta myös kavensi näkökulmia. Nyt alkaa olla nappulaa niin että voisi istahtaa, jos vaan näkis pöntöno ja lompakolta pääsis taipumaan.
xxx/ellauri168.html on line 492: Uhri visualisoi kuvan pyhästä hengestä (siitä tehdään korzun näköinen jotta oikein pilkattaisiin Jumalaa) ja sitten hengittää tämän sisäänsä. Nej tamme fan.
xxx/ellauri177.html on line 130: Kun veli Archangias kysyi häneltä suoraan, oliko hän koskaan nähnyt hiäntä ize teossa, hän vain hymyili huulensa puristaen yhteen, ikään kuin pitääkseen salaisuutensa. Totuus oli, että hän näki hiänet joka ilta. Hiän ei enää näyttänyt hänestä leikkisältä siskolta tai kuin kaunis, kiihkeä nuori tyttö; hänellä oli yllään morsiamen mekko, valkoiset kukat hiuksissaan, puoliksi lasketut silmäluomet, jotka antoivat näyttöä kosteasta toivosta, joka valaisi hänen "poskiaan". Ja hän tunsi, että hän oli tulossa hiänen sisäänsä, että hiän lupasi hänelle olla viivyttelemättä enää, että hiän sanoi hänelle: "Tässä olen, ota minut rajusti."
xxx/ellauri186.html on line 409: Claire oli ainoa Pilin naisista joka oli kieltäytynyt anaaliyhdynnästä. Pili valitti kun Claire ei suostunut nielemään sen runkkua. Joo hei tää on selvää piilohomostelua. Pilin kähärät niskakarvat ja viivamainen suu tekee siitä erehdyttävästi juutalaisen kyrvän näköisen. Clairen pitää lutkuttaa sitä vielä tissinä. Työntää sen 7 tuuman nisää sisäänsä. Eri ällöä. Tarinan moraali on: todellisuus on moraaliton. Todellisuudessa on tyyliä. Todellisuus on valkomekkoinen vanha partapozo. Tissi tai pippeli, Phil on aina samanlainen vitun narsistinen perse. "Mixi minun ei pitäisi sitä saada jos minä haluan sitä? Pidätän henkeäni ja lyön päätä lattiaan kuin Riitta pienenä." Hyvä että kuoli! Joutaisi kuolla jos ei jo olisi!
xxx/ellauri186.html on line 643: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin,
xxx/ellauri201.html on line 82: Sitten palasi Isokukko-Uljas minun kamariin, telkesi vielä oven perässään. Jo tuli sänkyyn ja otti minut isoon, kuumaan syliin. Minä olin siinä kuin karhun karvaisessa otteessa. Isokukko-Uljas antoi suuta, imi pitkään ja ahnaasti. Sitten murahti, että teki mieli vittua, piti saada heti. Se veti koko yöpaidan minulta pois, pyöritti rintoja mahtavissa kourissaan, kehräsi kumeasti. Kyllä minun muodot sitä selvästi miellyttivät. Alkoi saman tien minua asettelemaan siihen sänkyyn selälleni, kumartui nuuhkaisemaan pilluani, josta lemmenmahlaa lakanalle valui. Siitä Isokukko-Uljas selvästi innostui, sai miehistä uhoa, urahtikin korskeasti, alkoi kiireellä housujaan availla. Jo putosivat pöksyt lattialle. Näin siinä hämärässä kuun valossa kyllin hyvin, mitä olin saamassa. Iso vehje oli jo hyvässä nousussa, otti eteen semmoista vauhtia, paisui ihan silmissä. Punnukset alhaalla raskaina roikkuivat, olivat täynnä sakeaa siemennestettä. Jo oli Isokukko-Uljaksen kyrpä jämäkässä tanassa, seisoi vaakasuorassa osoittamassa miehistä mahtiaan. Sitä suurempaa voimaa, mikä miehellä on naisen edessä yhdynnässä. Minä sitä murikkaa tuijotin kuin heikkopäinen, ja Isokukko-Uljas matalasti naurahti, että oliko suurin kyrpä, mitä eläissäni olin nähnyt. Huokaus pääsi, että oli, oli se. Nauroi, että niin olivat naiset ennenkin sanoneet ja kovasti tykänneet, kun ei omilla ukoilla semmoista ollut. Ai ai ai, kyllä sillä sitä kokoa olikin! Pelotti ihan semmoinen sisäänsä ottaa.
xxx/ellauri218.html on line 256: Three Mile Islandin ydinvoimalaitos. Vaurioitunut kakkosreaktori on kuvassa taempi yksikkö. Voimalaitoksen kuvassa näkyvä sylinterimäinen tinakuori toimi suunnitellusti eristäen radio- ja TV-aktiiviset aineet sisäänsä. Taustalla näkyvät suuremmat rakenteet ovat reaktorien jäähdytystorneja.
xxx/ellauri287.html on line 267: - Emme koskaan! Pidätkö meitä pilkkanasi, ukko! - Diego hyppäsi tuoliltaan raivoissaan kuin piru olisi tullut hänen sisäänsä. Silloin pääjohtaja vain teki rauhallisen eleen turvamiestensä suuntaan, ja minä ja Keiichirō... Tunsimme aseen piiput takaraivoissamme.
xxx/ellauri319.html on line 697: Luukas 1:34-35 näemme, että Maria oli Neitsyt ja oli ymmällään siitä, kuinka hän voisi saada lapsen. Sitten enkeli Gabriel selitti ja näytti hänelle kädestä pitäen, mistä lapset tulevat: että Pyhä Henki tulisi hiänen päälleen (oik. hiänen sisäänsä, kas näin) ja että lasta kutsuttaisiin Jumalan Pojaksi.
xxx/ellauri366.html on line 40: Herra Huu näki unta että jokin iso musta liukui häntä kohti ja alkoi imeä sisäänsä. Herra Huu ponnisteli vastaan minkä jaxoi, mutta mikään ei auttanut, musta tunneli oli jo niellyt hänen ruumiinsa, pelkkä pää oli enää ulkopuolella. Nyt alkoi pääkin liukua sisään. Herra Huu ponnisti kaikki voimansa vapautuaxeen, ja naps, hän eräsi omassa sängyssään, aamuerektio kädessä. Alkaa olla kevät, herra Huu ajatteli.
24