Iltalehden viihdeuutiset: kuolemansairas Janita Lukkarinen siirrettiin Terskakotiin, keräystili suljettiin tehottomana. Jos jokin kuolinvuoteella kaduttaa, niin se ettei elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut. Mix ihmeessä se kaduttaa? Vitun tarpeetonta. Kuten katuminen ainakin. Ennen piti katua mitä oli tehnyt, nyt mitä jäi tekemättä. Mä oon kyllä Edith Piafin kannalla. NOOOON; Rien de rien; Je ne regrette rien. En edes ole pettynyt. Kaikki on Allahin kädestä.
ellauri025.html on line 91: Tomismi tarjoaa kokonaisvaltaisen todellisuuskäsityksen metafyysisistä, ontologisista ja teologisista kysymyksistä mutta myös fysiikasta ja ihmisen suolen toiminnasta. Protestanttisen kirkon syntykään ei onnistunut murtamaan tomistista todellisuuskäsitystä, vaan se onnistui vasta newtonilaisen fysiikan avulla. Aristoteelisen fysiikan selkeästi vääräksi todistaminen aiheutti tomistisen perinteen kriisin, joka lopulta synnytti uustomismin. Uustomismiin siirrettiin klassisen tomistisen perinteen käsitykset etiikasta ja teologiasta. Uustomismi hajautui useisiin erilaisiin koulukuntiin. Nykyinen katolisen kirkon oppi perustuu uustomismiin, tosin alternatiivisten totuuxien malli on pääsemässä paavi paavilta Tomin harmixi voitolle.
ellauri026.html on line 168: uuden yliopistolain muuttaneen valtasuhteita perustavanlaatuisesti. Silloin introdusoitiin johtajavaltaisuuden periaate, jota on johtosäännöillä täydennetty. Helsingin yliopiston jostosääntöuudistuksessa 2015 päätösvaltaa laitosjohtajien ja dekaanien valinnassa siirrettiin laitos- ja tiedekuntaneuvostoilta yliopiston hallitukselle. Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen perusteli tätä studiossa sillä, että hallituksella on laajempi kokonaiskuva asioista. (Voi helvetti.) Kasan päältä näkee kauemmaxi. Alaisten puut ei peitä edunsaajan mezää näkyvistä.
ellauri032.html on line 107: Kuningas määräsi 29. lokakuuta 1709 suljettavaksi Port-Royalin luostarin, ja jansenistiset munkit siirrettiin muualle. Vuonna 1711 luostari hävitettiin maan tasalle, jotta siitä ei olisi tullut pyhiinvaelluspaikkaa.
ellauri055.html on line 846: Hämeenkyrö siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin 1. tammikuuta 1993.
ellauri060.html on line 1104: Eka Agapetus googlessa on paavi Rakastettava. Agapetus oli roomalaissyntyinen katolisen kirkon paavi, jonka paavius kesti alle vuoden 13. toukokuuta 535 – 22. huhtikuuta 536. Hän kuoli Konstantinopolissa, josta hänen ruumiinsa siirrettiin Roomaan 20. syyskuuta 535. Hän oli murhatun papin poika, josta tuli Rooman piispojen tuomiorovasti kunnes hänet valittiin paaviksi. (Eipä valittu Barkmannia paavixi. Tuomiorovastixikin pääsi ihan armosta. Pojat pettyneinä muutti nimen Carlsonixi.) Hän oli hyvin iäkäs tullessaan valituksi paaviksi, ja vastusti areiolaisia kiivaasti. Paasikivi ja Kekkonen oli Soinin areiolaisia. Areiolaisten mielestä poika oli vain jehovan puhetta, ei jumala. No tulihan tähän liuta selityxiä.
ellauri065.html on line 167: Kahden maailmansodan välisenä aikana monet Saksassa väittivät, että vuosina 1919–1922 Puolalle luovutettu alue olisi palautettava Saksaan. Tämä väite oli yksi perusteluista Saksan hyökkäykselle Puolaan vuonna 1939, mikä ilmoitti toisen maailmansodan alkamiselle. Kolmas valtakunta liitti entiset Saksan maat, käsittäen " Puolan käytävän ", Länsi-Preussin, Posenin maakunnan ja osia Itä- Ylä-Sleesiaa. Valtuusto on Danzigin vapaakaupunki äänesti tulla osaksi Saksan jälleen, vaikka puolalaisia ja juutalaisia riistettiin äänioikeuttaan ja kaikki muut kuin natsien puolueiden kiellettiin. Vuonna 1919 menetettyjen alueiden ottamisen lisäksi Saksa otti myös lisää maata, joka ei ollut koskaan ollut saksalainen. Adolf Hitlerin kahdessa asetuksessa (8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939) jaetut Puolan alueet jaettiin hallinnollisiin yksiköihin: Reichsgau Wartheland (alun perin Reichsgau Posen), johon kuului koko Poznańin voivodikunta, suurin osa Łódźin voivodikunnasta, viisi Pommerin voivodikunnan lääniä ja yksi Warszawan voivodikunnan lääni ; Reichsgau Danzig-Länsi-Preussit (alun perin Reichsgau Länsi-Preussit), joka koostui jäljellä olevasta Pommerin voivodikunnan alueesta ja Danzigin vapaakaupungista ; Ciechanówin alue ( Regierungsbezirk Zichenau), joka koostuu viidestä Warszawan voivodikunnan pohjoisesta läänistä ( Płock, Płońsk, Sierpc, Ciechanów ja Mława ), josta tuli osa Itä-Preussia; Katowicen alue (Regierungsbezirk Kattowitz) tai Itä-Ylä-Sleesia ( Ost-Oberschlesien ), johon kuului Sosnowiecin, Będzinin, Chrzanówin ja Zawiercien läänit sekä osat Olkuszin ja Żywiecin läänistä. Näiden alueiden pinta-ala oli 94.000 km 2 ja asukasluku 10.000.000 ihmistä. Liittyneet Puolan alueet olivat koko sodan ajan Saksan kolonisaation alaisia. Itse Saksasta tulleiden uudisasukkaiden puuttuessa siirtolaiset olivat pääasiassa etnisiä saksalaisia, jotka siirrettiin muualta Itä-Euroopasta. Nämä etniset saksalaiset uudelleensijoitettiin koteihin, joista puolalaiset oli karkotettu. Loput Puolan alueesta liittyi Neuvostoliittoon (ks. Molotov – Ribbentrop -sopimus ) tai tehtiin Saksan hallitsemalle valtionhallinnon miehitysvyöhykkeelle. Sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alueella Białystokin, johon kuului Białystok, Bielsk Podlaski, Grajewo, Łomża, Sokółka, Volkovysk, ja Grodno läänien oli "kiinni" (ei sisällytetty) Itä-Preussi, kun taas Itä Galicia ( District of Galicia ), johon sisältyi kaupungit Lwów, Stanisławów ja Tarnopol tehtiin osa julkisyhteisöjen.
ellauri105.html on line 490: Tšekkoslovakian Pyhän Jovin luostarikoulun jälkeen hän palasi Laatokan Valamoon, missä hänet vihittiin ensin munkiksi juuri ennen sodan alkamista vuonna 1938. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Petsamoon, mistä hän sotavuosien aikana siirtyi sitten Ruotsiin ortodoksisen seurakunnan palvelukseen ja jossain vaiheessa, jatkosodan aikana myös Itä-Karjalaan. Itä-Karjalaa seurasi jossain vaiheessa Konevitsan luostari 40-luvun loppupuoliskolla. Luostari oli tuolloin siirtynyt Keiteleen Hiekkaan, missä Mefodi teki ahkerasti käännöstöitä. Keitelettä seurasi jälleen Valamo-jakso, nyt tosin Heinäveden Papinniemessä, minne luostari oli siirtynyt sotaa pakoon evakkoon. Tämä jakso kestikin sitten parikymmentä vuotta ja piti sisällään lähinnä luostarin sihteerinä toimimista ja luostarin kirjeenvaihdosta ja käännöstöistä huolehtimisen. Suurin osa tuolloisista munkeista ei osannut suomea, koska he olivat venäläisiä ja siirtyneet luostarin mukana evakkoon.
ellauri131.html on line 195: Saapuessaan Tallinnaan suuri osa inkeriläisistä oli niin juovuksissa ja levottomia, että heidät oli suljettava ”Luise”-koulun sisätiloihin ankarasti vartioituna. Poliisitutkinta siirrettiin seuraavan päivään.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri190.html on line 138: Novgorodin edeltäjä lienee ollut Ilmajärven rannalla sijainnut Rurikinlinna eli Rjurikovo Gorodištše, joka oli käytössä jo 800-luvulla. Se oli tyypiltään mäkilinna. On arveltu, että skandinaavisissa lähteissä mainittu nimi Holmgård tai myös Holmgard olisi tarkoittanut tätä kohdetta. Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty sekä slaavilaiseksi että suomalais-ugrilaiseksi katsottua esineistöä. 900-luvun puolivälissä asutus siirrettiin nykyiselle paikalle, mihin perustunee sen nimitys ”Uusikaupunki”. Karjalaisten tiedetään kutsuneen kaupunkia nimellä Uusilinna.
ellauri190.html on line 203: Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Moskovan kuvernööri määräsi kaupungin tuhottavaksi ennen Napoleonin armeijan saapumista. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa. Tää moskovavihamielisyys lie puolixi vanhaa mongolipelkoa, puolixi valkoisten kenraalien kaunaa pensasneuvostoliittolaisile.
ellauri211.html on line 46: Kalutut Palat on lyömätön vessalukemisto. Lyhkäiselläkin käynnillä tyhjän päällä ehtii lukea sen vizipalstat. Se täytti tänä vuonna sata vuotta. Vuonna 1999 europalat lisensioitiin jollekin euroyrityxelle. Kävi kuin Don Duckille, josta tuli Anders And. Se on vieläkin Suomen suurilevikkisin lehti. Paskahuusseja on vielä koko maaseutu täynnä, vaikka niiden tulevaisuus on nyt uhattuna. (Paizi ne tekee toisen tulemisen muovisina sisävessoina.) Omistuxen vaihtuessa "Posetiivari" Rothien naapurista sai kenkää Kalutuista Paloista, kun kaikki pohjoismaiset kalutut siirrettiin yhdelle johtajalle. Eipä enää uzi Wolframilta, pitkäkö sillä on jäykkänä, saako sekin 30 kilomarkkaa kuussa plus bonuxet. Posetiivari ei menettänyt posetiivisuuttaan, vaikka menetti työpaikan, talonpuolikkaan, vaimon sekä tyttären, vaan alkoi myydä izeään postimyynnissä.
ellauri216.html on line 395: Koska Theodore Iconin temppeli tuhoutui kokonaan, se siirrettiin Pyhän Nikolauksen kirkkoon. John, sitten Kostroman katedraaliin. Sodan jälkeen kaupungin asukkaat keräsivät varoja uuteen palkkaan sisustaakseen pyhäkön sen ansaitsemalla tavalla. Nykyään kuva on Pyhän Tapanin luostarissa. Anastasia. Arvostettu luettelo esitettiin Nikolaukselle, Venäjän viimeiselle keisarille, ja sitä säilytettiin Tsarskoje Selossa. Nyt hän on samassa paikassa.
ellauri216.html on line 457: Huhtikuussa 1964 Kostroman arkkipastorien tuolin pakkosiirron yhteydessä Ala-Debran ylösnousemuskatedraaliin, ihmekuva siirrettiin myös sinne.
ellauri216.html on line 459: Venäjän ortodoksisen kirkon elpyminen, joka alkoi vuonna 1988 Venäjän kasteen vuosituhatjuhlasta, heijastui myös Kostroman pyhäkköjen kohtaloon. 29. 29. elokuuta 1990 - ensimmäistä kertaa vuosikymmenien jälkeen, Jumalanäidin "Fedorovskaya"-kuvakkeen ilmestymispäivänä, monien tuhansien kulkue kulki jumalallisen liturgian jälkeen katedraalista Ylösnousemuksen katedraalista koko Kostroman kautta Zaprudnyassa sijaitsevaan Vapahtajan kirkkoon; Siitä lähtien, kuten ennenkin, kulkueesta on tullut jälleen perinne. 18. elokuuta 1991 "Fedorovskajan" Jumalanäidin ihmeellinen ikoni siirrettiin juhlallisesti raunioista uudelleen rakennettuun Epiphany-Anastasia-katedraaliin, josta tuli uusi katedraali.
ellauri216.html on line 461: Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksius II:n siunauksella 12. toukokuuta 2001, ensimmäistä kertaa vuoden 1928 jälkeen, "Fedorovskajan" Jumalanäidin ihmeellinen kuva toimitettiin Moskovaan Vapahtajan Kristuksen katedraaliin lokakuussa samana vuonna uskovien palvontaa varten ikoni siirrettiin Jekaterinburgiin. Vuonna 2002 "Fedorovskaya"-kuvake tavattiin Arkangelin ja Pietarin hiippakunnissa. Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksius II:n siunauksella vuonna 2003 ihmekuva toimitettiin jälleen Moskovaan, missä sitä säilytettiin Pyhän Danilovin luostarin Kolminaisuuden katedraalissa.
ellauri216.html on line 579: Kun pyhä Makarios tunsi loppunsa lähenevän, hän vieraili oppilaidensa kanssa viimeisen kerran Nitriassa hakemassa nitroja. Pian sen jälkeen tämä erämaan hengellinen isähahmo antoi sielunsa takaisin Herralle 90 vuoden ikäisenä. Hänen reliikkejään siirrettiin paikasta paikkaan 600-luvulla sitä mukaa kuin muslimit valtasivat Egyptin. Nykyään ne ovat kuitenkin taas omalla paikallaan koptilaisessa Pyhän Makarioksen luostarissa, joka sijaitsee hänen hyppypaikallaan. Pyhää Makariosta muistellaan nimeltä koptilaisen ja armenialaisen liturgian rukouksissa.
ellauri216.html on line 642: Luostariin rakennettiin vuonna 1717 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko, joka on Marian Ilmestyksen kirkon ohella luostarin vanhin kirkko. Rakennustöiden valmistuttua pyhän ruhtinas Aleksanteri Nevalaisen reliikit siirrettiin sinne. Siirto tapahtui Nevaa pitkin juhlavin menoin, ilotulitusten saattelemana.
ellauri216.html on line 721: Serafim siirrettiin vastoin omaa tahtoaan lakkautuspalkalle 1. tammikuuta 1924 ja uudeksi arkkipiispaksi valittiin virolaissyntyinen vuonna 1923 apulaispiispaksi valittu pastori Herman Aav vuodesta 1925 alkaen.
ellauri216.html on line 765: Vuonna 1863 Feofan siirrettiin Tambovista Vladimirin hiippakunnan piispaksi. Laaja, käytännön huolten täyttämä työ suuren hiippakunnan johdossa ei kuitenkaan vastannut hänen sisäisiä toiveitaan. Nuoresta pitäen hän oli kaivannut yksinäisyyttä ja hän piti yhä ihanteenaan irtautumista kaikista maallisista huolista. Palveltuaan kirkkoa erilaisissa tehtävissä 25 vuoden ajan hän anoi eroa virastaan ja lupaa vetäytyä Vyšan luostariin.
ellauri242.html on line 201: Kesäkuun puolivälissä puolet Kerchissä sijaitsevista viidestä saksalaisrykmentistä siirrettiin louhoksille, ja he kärsivät merkittäviä tappioita taisteluissa.
ellauri246.html on line 56: Agnon kuoli Jerusalemissa vuonna 1970. Hänen tyttärensä Emunah Yaron jatkoi hänen jälkeenjääneitten käsikirjoitustensa kokoamista ja julkaisua. Suurin osa hänen teoksistaan onkin julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Agnonin arkisto siirrettiin Jerusalemin Kansalliskirjastoon. Hänen talostaan tuli Jerusalemin kaupungin omistama museo, jossa pidetään kirjallisuus- ja kulttuuritilaisuuksia. Agnonista on tehty enemmän tutkielmia kuin kenestäkään muusta israelilaisesta kirjailijasta. Kuuluisimmat Agnon-asiantuntijat ovat Baruch Kurzweil, Dov Sadan ja Dan Laor.
ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista.
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri249.html on line 310: Hruštšovin ja Bulganinin palattua Suomesta kesäkuussa 1957 heidät yritettiin syrjäyttää. Presidium vaati ensimmäisen puoluesihteerin, Hruštšovin, vaihtamista. Esille otettiin syytöksenä se, että Hruštšov oli ollut nuorena trotskilainen ja se, että hän käyttäytyi tehtävänsä arvolle sopimattomalla tavalla. Hän kutsui nopeasti koolle koko keskuskomitean ja teki yrityksen tyhjäksi. Malenkov, Kaganovitš ja Šepilov menettivät ministerin paikkansa. Heidän tilalleen keskuskomiteaan nousivat Leonid Brežnev ja ehdokasjäsen Aleksei Kosygin. Hankkeessa mukana ollut Molotov siirrettiin suurlähettilääksi Mongoliaan, missä hänellä ei ollut käytännössä muuta tekemistä kuin lähestyä Hruštšovia kirjeillä, joissa arvosteli ankarasti tämän tekemiä ratkaisuja. Malenkov lähettiin Kazkstanin syrjäseudulle Ekobastuzin kaupunkiin, jossa viranomaiset valvoivat hänen kaikkia liikkeitään. Kaganovitš pelkäsi henkensä puolesta ja anoi Hruštšovilta armoa. Hänet lähetettiin Solikamskiin johtamaan kaliumkarbonaattitehdasta. Šepilov lähetettiin Kirgisiaan johtamaan talousinstituuttia. Noloa.
ellauri249.html on line 316: 1957 hän määräsi armeijaa supistettavaksi kahdella miljoonalla miehellä. Tammikuussa 1958 tehtiin vielä uusi 300 000 miehen vähennys ja vielä vuonna 1960 uusi 1 200 000 miehen vähennys. Hätiköiden tehdyn päätöksen seurauksena ei siviilielämään siirtyvien upseerien työllistymisen eteen tehty mitään. Moni joutui kadulle ja katkeroitui. Hruštšov perusteli armeijan pienentämistä sillä, että liian suuri armeija ja asevarustelu syövät maan resursseja ja heikentävät elintasoa. Sotilaspiirien mielestä maan päämies oli tietämätön ja lyhytnäköinen ja paljasti maan heikkouden sen vihollisille. Kun talouden päätösvaltaa siirrettiin yrityksiin, sai Hruštšov vastustajikseen alueellisen tason puoluesihteerit, sillä uudistus kavensi heidän valtaansa.
ellauri257.html on line 139: Nikolai I kuoli vuonna 1855, ja Ševtšenko vapautettiin viimein sotilaspalveluksesta vuonna 1857. Hän ei saanut kuitenkaan palata Ukrainaan, vaan hän asettui ensin Nižni Novgorodiin ja sittemmin jälleen Pietariin. Ševtšenko vietti loppuelämänsä poliisin valvonnan alaisena. Hän sai vuonna 1859 luvan matkustaa vierailulle sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hänet kuitenkin pidätettiin ja käännytettiin takaisin Pietariin. Ševtšenko kuoli Pietarissa 10. maaliskuuta 1861. Ševtšenko haudattiin ensin Pietariin, mutta kaksi kuukautta myöhemmin ruumis siirrettiin haudattavaksi Tšernetša Horaan lähelle Kanivia nykyisessä Ukrainassa. Tästä taisi olla puhetta Kanivin yhteydessä.
ellauri257.html on line 567: Vuonna 1894 Lodge piti Oxfordissa luentoja Hertzin kokeista. Esityksessään hän siirsi morsen aakkosilla kirjoitetun sanoman radioteitse toiseen rakennukseen. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun radiolla siirrettiin käytännöllistä informaatiota.
ellauri262.html on line 275: Tolkien valmistui Oxfordista kesäkuussa 1915, ensimmäisen maailmansodan jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan länsirintamalle, jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui Sommen taisteluun hillomunkin hinnalla. Hän sairastui vuonna 1916 ampumahautakuumeeseen ja pääsi pois rintamalta. Tolkien siirrettiin parantumaan Birminghamiin sotilassairaalaan, josta hänet kotiutettiin jouluksi. Tuolloin hän kirjoitti ensimmäiset Keski-Maa-aiheiset tarinansa. lähde? Käsikirjoitus oli alun perin nimeltään The Book of Lost Tales (suom. Kadonneiden tarujen kirja), jonka tarinoista myöhemmin muodostui postuumisti julkaistu Silmarillion. Kotiutuksensa jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi siitä hyvästä.
ellauri269.html on line 234: Dalaran: Kirin Torin magokraattien hallitsema kaupunkivaltio, joka voi leijua tai teleporttautua paikasta toiseen. Ennen Kolmatta sotaa se sijaitsi vuosisatoja Lordameren järvellä ennen kuin Archimonde tuhosi sen. Se jälleenrakennettiin myöhemmin Northrendiin, josta se siirrettiin myöhemmin nykyiseen olinpaikkaansa: Sargerasin haudan lähelle, Särjetyille saarille.
ellauri269.html on line 697: Ensimmäiset 2 000 vankia siirrettiin laitokseen perjantaina, kertovat muun muassa uutistoimisto Reuters sekä Britannian yleisradioyhtiö BBC.
ellauri269.html on line 698: Vangit siirrettiin uuteen vankilaan kahleissa ja puolialasti (housuitta, Punavyön suosituxesta). Noin 6,5 miljoonan asukkaan El Salvadorin kuvernööri T.J.A. Heikkilä kertoi siirron tapahtuneen ”yhdessä operaatiossa” ja vankien tulevan elämään uudessa vankilassa ”vuosikymmeniä, viihtyisästi kaikki yhdessä, ilman että he voivat tehdä lisäharmia väestölle.”
ellauri276.html on line 823: Bottomleysta tuli nuorempi virkailija Craven Bankissa Keighleyssä 16-vuotiaana. Kuitenkin sairastuttuaan vuonna 1891 hänet siirrettiin Bradfordin haaratoimistoon. Täällä hän vieraili ensin teatterissa ja näki Oscar Wilden näytelmän Lady Windermeren tuulettimessa. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa näytelmiä kohtaan.
ellauri276.html on line 946: The Watersons lauloi Aurapojan EFDSS:n tukemassa konsertissa Royal Festival Hallissa Lontoossa 4. kesäkuuta 1965, joka julkaistiin LP:llä Folksound of Britain. Tämä tallenne on myös sisällytetty vuonna 2004 Watersonsin 4 CD:n antologiaan Mighty River of Song. Heidän sanoituksensa eroavat hieman Fred Jordanin ja Bob Hartin sanoista, kuten alla näkyy: maanviljelijän syytökset siirrettiin kuoroon ja jokaisen säkeen viimeisellä rivillä olevat kaverit eivät ole vain iloisia, vaan älykkäitä, nälkäisiä ja janoisia.
ellauri277.html on line 342: Vuonna 1856 Subh-i azalin vanhempi velipuoli Mirza Husain Ali Nuri, myöhemmin Baha’ullah, astui käytännössä liikkeen johtoon. Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että eipäs kun hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään kertoneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Ridvanin puutarhassa. Merkittävä osa baabilaisista hyväksyi julistuksen, mutta osa kannattajista kiisti sen. Varsinaisen bahai-uskon katsotaan syntyneen tästä julistuksesta. Vuonna 1868 uskonnon kannattajat siirrettiin Akkon rangaistussiirtolaan Palestiinaan – nykyiseen Israeliin. (Ai siis sixi!)
ellauri279.html on line 318: Rangaistuksen aluksi Solženitsyn oli kahdessa vankilassa Moskovassa. Sitten hänet siirrettiin lähiseudulle ojennustyöleirille, jossa hän kuljetti puutavaraa, ja seuraavaksi toiselle, jota kutsuttiin ”Uudeksi Jerusalemiksi”, jossa hän kaivoi savea. Sieltä hänet vietiin Kazakhstaniin leirille, jota kutsuttiin ”Galogan portiksi”, jossa lapioitiin potaskaa. Eli siis vuonna 1950 Solzhenitsyn lähetettiin poliittisten vankien "erityisleiriin" Ekbatanin kaupunkiin Kazakstaniin. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä, muurarina ja valimon työnjohtajana. Hänen kokemuksensa Ekibastuzissa muodostivat perustan kirjalle Yksi päivä Ivan Denisovichin elämässä.Hän koki moraalisen ja henkisen murtumisen yrittäessään vältellä vartijan vaatimuksia raportoida vankitovereistaan. Hän ei antanut tietoja. Hän viittasi noihin yhdeksään kuukauteen Galogan portissa elämänsä alhaisimpina aikoina. Tulipahan sentään tehtyä rehellistä työtä edes sekin aika.
ellauri279.html on line 320: Solženitsynin oltua vankina useissa muissa laitoksissa hänet siirrettiin heinäkuussa 1947 Moskovan ulkopuolelle erikoisvankilaan ”Numero kuusitoista”. Tämä oli niin sanottu šaraška, laitos jonne joutuivat korkeasti koulutetut vangit, tiedemiehet, joiden pakkotyöhön kuului pitkälle viety tieteellinen tutkimus. Hänet sijoitettiin sinne matemaattisen lahjakkuutensa takia, jonka ansiosta hän arveli pelastuneensa. Päivisin Solženitsyn työskenteli elektronisen äänentunnistusprojektin parissa, jonka eräs sovellus oli viestien koodaus. Vapaa-aikanaan hän alkoi kirjoittaa itsekseen runoja, luonnostelmia ja kirjojen hahmotelmia. Kokemukset ”Numero kuudessatoista” olivat perusta romaanille Ensimmäinen piiri, joka julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1968. Solženitsynillä oli taipumusta suorasanaisuuteen, ja se koitui hänen kohtalokseen. Hänen pilkattuaan laitoksen johtajaeverstin tieteellistä työtä ja piirettyä siitä ruman vaikka hauskan pilakuvan hänet karkotettiin kolmeksi vuodeksi kauas Kazakstaniin ojennustyöleirille nimeltä Ekibastuz. Sieltä tuli kimmoke romaanille Ivan Denisovitšin päivä, joka on kuvaus työleirin elämästä.
ellauri279.html on line 454: Vuonna 1938 Meksiko kansallisti ulkomaiset öljy-yhtiöt mikä johti kansalliseen meteliin Yhdysvalloissa; hän viittasi myöhemmin tapahtumaan hetkenä, jolloin hän alkoi ymmärtää itseään meksikolaiseksi. Vuonna 1940 Fuentesin perhe siirrettiin Santiagoon, Chileen. Siellä hän kiinnostui ensin sosialismista, josta tuli yksi hänen elinikäisistä hobbyistaan, anteexiannettavasta kiinnostuksesta Pablo Nerudan panoaiheista runoutta kohtaan. Hän asui Meksikossa ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, kun hän meni opiskelemaan lakia National Autonomous University of Mexicossa (UNAM).
ellauri282.html on line 229: Andersin läimiessä Puolan sodanjohdossa tasapuolisesti neukkuja ja niiden silloista kaveria Hitleriä Puolan rajoilla Neuvostoliiton joukot sieppasivat hänet ja heppu vangittiin 29. syyskuuta 1939 haavoittuttuaan kahdesti. Anders joutui alun perin vankilaan Lwówiin Ukrainaan, minkä jälkeen hänet siirrettiin Lubjankan vankilaan Moskovaan 29. helmikuuta 1940. Vangitsemisen aikana häntä kuulusteltiin, kidutettiin ja häntä kehotettiin liittymään puna-armeijaan, mutta se epäonnistui.
ellauri283.html on line 230: Al-Bashirin hallitus tehosti värväystä auttaakseen mobilisoimaan kapinallisia vastaan ​​käytävään sotaan. Tähän sisältyi rikollisten, vankien ja vankien rekisteröiminen sekä uusien kyläpäälliköiden nimittäminen. Silkkaa putinismia! Human Rights Watchin mukaan Rapid Support Forces -joukot tekivät sotarikoksia Darfurissa vuosina 2014 ja 2015, jolloin siviilejä siirrettiin, raiskattiin, ryöstettiin ja tapettiin. Juu ihan Ukrainan demilitarisaatiolta kuulostaa. Al-Bashir oli siis oikea rupikonna! Ruoskaa ja järveen!
ellauri283.html on line 433: 25. lokakuuta 2021 Sudanin armeija, jota johti kenraali Abdel Fattah al-Burhan, otti hallituksen hallintaansa sotilasvallankaappauksella. Aluksi pidätettiin ainakin viisi korkeaa hallituksen henkilöä, ellei enemmän. Siviilipääministeri Abdalla Hamdok kieltäytyi antamasta tukea vallankaappaukselle ja vaati 25. lokakuuta kansan vastarintaa; hänet siirrettiin kotiarestiin häpeämään 26. lokakuuta.
ellauri284.html on line 709: Intiassa englantilais-irlantilaiseen perheeseen syntynyt Roberts jr. liittyi East India Companyn armeijaan ja palveli nuorena upseerina Intian kapinassa, jonka aikana hänelle myönnettiin Victoria Cross urheilusta. Sitten hänet siirrettiin Britannian armeijaan ja hän taisteli Abessinian retkikunnassa ja toisessa anglo-Afganistani-sodassa, jossa hänen holtiton käytöksensä ansaitsi hänelle laajan maineen.
ellauri284.html on line 711: Sitten hänet siirrettiin Britannian armeijaan ja hän taisteli Abessinian retkikunnassa ja toisessa anglo-Afganistani-sodassa, jossa hänen käytöksensä ansaitsi hänelle laajan maineen. Roberts jatkoi palvelemaan Intian ylipäällikkönä ennen kuin hän johti Britannian joukkoja vuoden ajan toisen buurisodan aikana. Hänestä tuli myös viimeinen joukkojen ylipäällikkö ennen viran lakkauttamista vuonna 1904. Hänestä tuli Aide-de-Leiri isänsä luo vuonna 1852.
ellauri290.html on line 249: Nämä tilastot vaativat kuitenkin tiettyjä korjauksia. Arabien selkeästi omistamaan alueeseen tulisi lisätä 52 925 hehtaaria sitrusviljelmiä, muita hedelmäviljelmiä, kasteltavaa maata ja viljelykelpoista maata. Nämä ottomaanien aikoina asutetut, hylätyt ja uudelleenasutetut maat olivat sellaisten henkilöiden hallussa, joita sulttaani piti vuokralaisinaan mutta jotka väittivät suurella itsepäisyydellä, että heillä oli selkeät ja suuremmat oikeudet, jotka vastaavat "vapaata" hallintaoikeutta. Arabien miehitysoikeus näihin maihin johtui ottomaanien hallinnosta ennen vuotta 1918, eikä Palestiinan hallitus ollut koskaan kiistänyt sitä. Itse asiassa hallitus oli ennen toimeksiannon päättymistä päättänyt politiikasta, jonka mukaan näiden maiden omistusoikeus siirrettiin viljelijöille maksamalla parantumatonta pääoma-arvoa vastaava nimellinen summa.
ellauri294.html on line 78: Paavali ja Silas könysivät Konyassa luultavasti uudelleen Paavalin toisen lähetysmatkan aikana noin vuonna 50, sekä aika lähellä hänen kolmannen lähetysmatkansa aikana useita vuosia myöhemmin. Kaupungista tuli piispan kotipaikka, joka n. 370 siirrettiin Lykaonian suurkaupunkiin, jossa Pyhä Amphibian oli ensimmäinen metrosexuaalipiispa.
ellauri301.html on line 296: Kolmas maansa myyneen näköinen jannu, joka näyttää siltä että olisi eilen leipä loppunut, kärsii hammassärystä ja ärtyneestä suolesta. Hänkin on työskennellyt Siltavuoressa, ihan siinä penkereellä, ubi mors gaudet succurrere vitae. Suoritettuaan Kouvolan tuomiostaan 11 vuotta hän pääsi 31. tammikuuta 2005 tarkasti vartioituun ehdonalaiseen Siltavuoreen, josta hänet kuitenkin lähes välittömästi siirrettiin setä Samulin tahdosta riippumattomaan psykopaattiseen hoitoon Helsingin yliopiston nykytyskielten laitoxeen. Päästessään eläkkeelle hän oli vaikea ja lievästi dementoitunut.
ellauri302.html on line 552: God of Vengeance julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1918. Vuonna 1922 se esitettiin New Yorkissa Provincetown Theaterissä Greenwich Villagessa, ja se siirrettiin Apollo Theateriin Broadwaylle 19. helmikuuta 1923. näyttelijät, joihin kuului ylistetty juutalainen maahanmuuttajanäyttelijä Rudolph Schildkraut, saivat paljon buuauxia mutta myös läpyjä. Sen esitys keskeytettiin 6. maaliskuuta, kun koko näyttelijä, tuottaja Harry Weinberger ja yksi teatterin omistajista nostettiin syytteeseen osavaltion rikoslain rikkomisesta ja tuomittiin myöhemmin siveettömyydestä. Weinberger, joka oli myös merkittävä asianajaja, edusti ryhmää oikeudenkäynnissä. Päätodistaja näytelmää vastaan ​​oli rabbi Joseph Silberman, joka julisti Forvertsin haastattelussa: "Tämä näytelmä herjaa juutalaista uskontoa. Edes suurin antisemiitti ei olisi voinut kirjoittaa sellaista." Pitkällisen taistelun jälkeen tuomiosta valitettiin onnistuneesti. Euroopassa näytelmä oli niin suosittu, että se käännettiin saksaksi, venäjäksi, puolaksi, hepreaksi, italiaksi, tšekkiksi, romaniaksi ja norjaksi, ei kuitenkaan suomexi.
ellauri308.html on line 325: Isänsä seuraajaxi höyrypääpuuseppänä Arvosta ei ollut, mutta taitavana lyijykynän terottajana hänestä tuli lehtimies Kansan Lehteen Tampereelle, jonka päätoimittaja ja juoxupoika hän muutaman vuoden kuluttua myös oli. Vaikka sisällissota raivosi Tampereellakin täydellä voimallaan, ei Arvo Poika Tuominen lopettanut työtään, ennenkuin hänet vangittiin Valkoisten toimesta ja siirrettiin vangittuna rautatieaseman makasiiniin.. Sieltä hänet pelasti kaksi hämeenkyröläistä tuttua valkoista ja veivät hänet turvaan kotipitäjäänsä.
ellauri308.html on line 537: Hänet siirrettiin Rozhdestvensky Boulevardille, jota hän kutsui nimellä rotan navetta. Hän kertoi runoilija Osip Mandelstamille, että hänet oli ilmiantanut sihteeri, joka oli kuullut hänen valittavan, että Stalin jätti likaisia sormenjälkiä Bednyn yksityisestä kirjastosta lainattuihin kirjoihin. Mutta näyttää siltä, että Bednyn todellinen moka oli se, että hänen kirjoituksensa kritisoivat Venäjän imperialistista menneisyyttä, kun taas Stalin, vaikka hän ei ollutkaan [etninen] venäläinen, "tajusi kuitenkin Venäjän nationalismin olevan liima, joka piti Neuvostoliiton koossa." Lipevästä pyllynnuolennasta huolimatta Bednyltä poistettiin vuonna 1938 jäsenyys kommunistisessa puolueessa ja Neuvostoliiton kirjailijaliitossa, ja vuonna 1941 Stalin huomautti Georgi Dimitroville : "Demyan Bednyn koottujen 10 runo-osaa eivät ole yhden Majakovskin runon arvoisia."
ellauri316.html on line 796: Kun valkoisten joukkojen likvidointi Pohjois-Kaukasiassa oli saatu päätökseen, divisioona, jossa Vlasov palveli, siirrettiin Pohjois-Tavriaan Wrangelin joukkoja vastaan. Vlasov nimitettiin yhtiön komentajaksi ja siirrettiin sitten päämajaan. Vuoden 1920 lopussa yksikkö, jossa Vlasov johti ratsuväkeä ja jalkatiedusteluja, otettiin käyttöön poistamaan Nestor Makhnon johtamat kapinalliset.
ellauri317.html on line 201: Curzonin linja on alkujaan Ison-Britannian ulkoasiansihteerin George Curzonin mukaan nimensä saanut Puolan itäraja. Sitä ehdotettiin Puolan ja Neuvosto-Venäjän rajaksi alkujaan ensimmäisen maailmansodan voittajavaltojen konferenssissa 8. joulukuuta 1919, kun Puola oli vastikään itsenäistynyt uudestaan. Tuolloin valtakunnanraja tuli kuitenkin kulkemaan huomattavasti idempänä, mutta se siirrettiin suunnilleen Curzonin linjalle toisen maailmansodan jälkeen. Nykyäänkin linja on pääosin Puolan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan välisenä rajana.
ellauri317.html on line 455: Venäläiset vanginvartijat hakkasivat Dzeržinskiä usein, mikä aiheutti hänen leuan ja suun pysyvän muodonmuutoksen. Sen johdosta Rauta Felixistä tuli tuollainen, ilkeä. Vuonna 1916 Dzeržinski siirrettiin Moskovan Butyrkan vankilaan, jossa hän joutui pian sairaalaan, koska ketjut, joita hänen oli pakko käyttää, olivat aiheuttaneet vakavia kramppeja jalkoihinsa. Hyvistä amputaatiomahdollisuuksista huolimatta Dzeržinski toipui ja hänet pantiin työhön ompelemaan armeijan univormuja. Dzeržinski kannatti Vladimir Leninin " huhtikuun teesejä" vaatien tinkimätöntä vastustusta uudelle Venäjän väliaikaiselle hallitukselle, kaiken poliittisen vallan siirtämistä neuvostoille.ja Venäjän välitöntä vetäytymistä länkkäreiden sodasta.
ellauri317.html on line 730: Eräänä päivänä minut kutsuttiin ulos sellistäni oikeudenkäyntiin. He veivät minut erään vanhan, uupuneen miehen kanssa. Matkalla onnistuin vaihtamaan pari tai kolme sanaa hänen kanssaan. Kävi ilmi, että se oli eversti Perhurov, joka osallistui Savinkovin Jaroslavlissa vuonna 1918 järjestämään kapinaan bolshevikkeja vastaan. Perhurov oli vangittu V.Ch.K.:n erityisosastolle. - puolinälkäisenä, ilman kirjoja, ilman vierailuja, ilman kävelyä, jotka ovat kiellettyjä tässä oletettavasti tutkintovankilassa. Hänet siirrettiin Jaroslavliin ja siellä kuukautta myöhemmin, kuten luin virallisista sanomalehdistä, hänet ammuttiin.
ellauri318.html on line 182: Krim kuului Venäjän neuvostotasavaltaan aina vuoteen 1954 saakka, jolloin se siirrettiin Ukrainan neuvostotasavaltaan. Krimin asukkaista suurin osa on venäläisiä.
ellauri321.html on line 581: Wodehouse was living in France when war broke out. He was taken prisoner when Germany invaded and sent to an internment camp in the German town of Tost, Upper Silesia. Wodehouse wrote: "If this is Upper Silesia, what on earth must Lower Silesia be like?" Ala-Sleesian voivodikunta (puol. Województwo dolnośląskie) on yksi Puolan kuudestatoista voivodikunnasta. Se sijaitsee maan lounaisosassa. Ala-Sleesian voivodikunnan pääkaupunki on Breslau. Voittajavaltojen Potsdamin sopimus antoi kaupungin Puolalle. Saksalaisväestö - vuoden 1910 väestönlaskennassa 96 % kaupungin asukkaista - siirrettiin länteen nykyisen Saksan alueelle, ja tilalle muutti puolalaisia muualta Puolasta ja Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta kuten Lvivistä. Samanlainen väestönvaihto taitaa olla menossa nyt Gazan kaistalla.
ellauri325.html on line 293: Smithin elämä ei näyttänyt koskaan tuovan häntä mihinkään niistä suurista käännekohdista, joita tapahtui suurten elämässä. Totta, kuluneet vuodet toivat jonkin verran onnen muutosta. Hänet siirrettiin lyhyttavaroissa nauhatiskiltä kaulustiskille, kaulustiskiltä miesten housutiskille ja miesten housuista miesten hienoihin paitoihin. Ooh, suit you sir. Sitten kun hän kasvoi ikääntyessään tehottomaksi, hänet siirrettiin jälleen miesten hienoista paidoista miesten housuihin ja niin edelleen nauhatiskille. Ja kun hän kasvoi melko vanhaksi, he erottivat hänet ja ottivat pojan, jolla oli 4 tuuman suu ja hiekanväriset hiukset, joka teki kaiken puolella rahasta. Se oli John Smithin kaupallinen ura: se ei kestä vertailua Mr. Gladstonen kanssa, mutta se ei ole erilainen kuin sinun.
ellauri325.html on line 586: Rautatievirkamies Kemppi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 28. joulukuuta 1916 ja komennettiin Suomeen toukokuussa 1917.
ellauri325.html on line 590: Jatkosodassa hän osallistui taisteluihin Syvärillä ja Viipurissa, jossa hän tunsi olonsa tukalaxi ja jonka hän menetti lähes taisteluitta. Hänet siirrettiin jälleen Kotijoukkojen esikuntaan koulutustarkastajaksi ja hänen tilalleen prikaatin komentajaksi tuli 22. kesäkuuta 1944 kello 19:00 eversti Yrjö Sora. Hän kuoli kuitenkin pian sodan jälkeen 25. marraskuuta 1945 Helsingissä Tilkan sotilassairaalassa.
ellauri326.html on line 78: Joskus esitetään vääriä argumentteja, että vuonna 1931 "Masaryk ampui työläiset". Santarmit ampuivat vaivaiset neljä lakkoilevaa työntekijää lähellä Duchcovaa. Paikka, jossa tragedia tapahtui, eli Ústí nad Labemin ja Chomutovin välisellä linjalla oleva teräsbetoninen rautatiesilta, joka rakennettiin alkuperäisen kivikaarisillan paikalle, julistettiin kulttuurimuistomerkiksi kommarien helmikuun voiton 1948 jälkeen, ja siitä tuli virallisen muistomerkin paikka. Lähelle pystytettiin vuonna 1954 pronssilevyillä ja veistoksellisilla koristeilla varustettu monumentti akateemisen kuvanveistäjä Karel Lerchin toimesta (Duchcovan alikulkutunnelin monumentti). Muistomerkki sijaitsi täällä vuoteen 1989 asti, kunnes "kivihiilen louhinnan laajentumisen vuoksi" se siirrettiin nykyiselle paikalle linnan puutarhaan hyyskän taaxe, noin 1 km onnettomuuspaikalta. Vuonna 1995 alikulkusillalta poistettiin kansallismonumentin asema. Näet vuoden 1990 jälkeen helmikuun tapahtumia pidetään siirtymänä ulkoisesta demokratiasta totalitarismiin, mikä johti Tšekkoslovakian liittämiseen Neuvostoliiton valtablokkiin, ennakoi huomattavan tšekkiläisen ja slovakilaisen yhteiskunnan myöhemmän sorron, ja siitä tuli syy maan talouden laskuun ja valtavaan talousliberaalin väestön muuttoaaltoon.
ellauri327.html on line 544: Siten vuodesta 1992 lähtien valtuuskunnat Washingtonista ja Moskovasta alkoivat mennä Ukrainaan. Amerikkalaiset ehdottivat koko ydinarsenaalin tuhoamista, ja venäläiset pyysivät siirtämään kaikki ydinaseet Venäjälle. Kaikki taktiset ydinaset siirrettiin viipymättä Venäjän tehtaille tuhottavaksi jo vuoden 1992 ensimmäisellä puoliskolla, ja viimeinen erä saapui Venäjälle toukokuun alussa, 25 päivää etuajassa.
ellauri331.html on line 302: Sanomalehti tuli verkkoon vasta heinäkuussa 2017 ja lanseerasi venäjänkielisen palvelunsa vuonna 2020. Vuonna 2022 sen pääkonttori siirrettiin Amsterdamiin Hollannissa vastauksena Venäjällä Ukrainan miehityksen jälkeen säädetyille rajoittaville medialaeille. Sivusto kiellettiin myöhemmin Venäjällä. Eli ei oikeastaan kuulu tänne.
ellauri331.html on line 495: RIA Novosti ( venäjäksi : РИА Новости ), jota joskus kutsutaan nimellä RIAN ( РИАН ) tai RIA ( РИА ), on Venäjän valtion omistama kotimainen uutistoimisto. 9. joulukuuta 2013 se likvidoitiin Vladimir Putinin asetuksella ja sen varat ja työvoima siirrettiin vastikään perustetulle Rossija Segodnya -virastolle. 8. huhtikuuta 2014 RIA Novosti rekisteröitiin osaksi uutta virastoa. RIA Novostin pääkonttori on Moskovassa. Päätoimittaja on Anna Gavrilova.
ellauri331.html on line 501: Vuonna 1935 Samara nimettiin uudelleen Kuybysheviksi bolshevikkijohtajan Valerian Kuybyshevin kunniaksi. Toisen maailmansodan aikana Kuybyshev valittiin Neuvostoliiton vaihtoehtoiseksi pääkaupungiksi, jos Moskova joutuisi hyökkäävien saksalaisten käsiin, kesään 1943 asti, jolloin kaikki siirrettiin takaisin Moskovaan. Lada Samaran aikoihin Kuibyshev oli onnellisesti unohdettu. Lada Kuibyshev ei kuulostaisikaan kovin coolilta. Hiljan näin uuden venäläisen Lada Samaran, se oli ihan länsiauton näköinen.
ellauri331.html on line 559: Sen jälkeen kun hänet siirrettiin Ukrainasta Venäjälle 7. syyskuuta 2019 osana Ukrainan ja Venäjän välistä kulttuurivaihtoa, Kirill Vyshinskystä tuli Rossija Segodnyan toiminnanjohtaja 9. syyskuuta 2019. Organisaatiota johtaa Dmitri Kiseljov, Putin-myönteinen uutisjuontaja kotimaisella Russia-1- televisiokanavalla, joka on saanut merkittävää kiitosta länsimaisessa mediassa puheillaan väittäen ulkomaisia ​​salaliittoja Venäjää vastaan ​​ja sanallisesti pahoinpideltyään homoseksuaaleja.
ellauri341.html on line 384: Lopulta yli 60 000 Saksan juutalaista pakeni natsien vainosta suoraan tai välillisesti Hra-Ha'avara-sopimuksen kautta. Lisäksi Hra-Ha'avara-sopimuksella siirrettiin noin 100 miljoonaa dollaria Palestiinan brittimandaattiin, mikä auttoi rakentamaan teollisen ja militaarisen infrastruktuurin pian tulevalle juutalaisvaltiolle. Ra-Ha'avara - sopimuksen varoja käytettiin myös arabien maan ostoon pilkkahinnalla ja monien uusien juutalaisten siirtokuntien kehittämiseen arabien tontille, jotka nyt auttavat määrittelemään Israelin nykyiset rajat.
ellauri343.html on line 90: Repolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1555 käkisalmenkarjalaisen Nousia Rydzin suomenruotsalaisille antamassa selvityksessä. Vuoden 1571 verokirjan mukaan seudun kylät olivat tulleet viranomaisten tietoon 1500-luvun puolessavälissä. Repola lähikylineen kuului aluksi Novgorodin Vatjan viidenneksen Käkisalmen läänin Ilomantsin pogostaan. 1600-luvun alusta lähtien seudun asutus muodosti Kuolan kihlakunnan alaiseen Novgorodin Lappiin kuuluneen Repolan pogostan. 1700-luvun alussa se siirrettiin Aunuksen läänin alaisuuteen. Pogostaan kuuluivat Repolan, Lentieran ja Kiimasjärven sekä Vuokkiniemen ja Jelettijärven verokunnat, joista kaksi jälkimmäistä liitettiin vuonna 1785 Kemin kihlakuntaan. Samaan aikaan muodostettiin Aunuksen läänin Poventsan kihlakunta, johon Repolan volosti eli pitäjä tai kunta kuului 1920-luvulle saakka. 1860-luvulla siitä erotettiin Kiimasjärven kolmannes, joka liitettiin Rukajärven volostiin. Suomenruotsalaiset hävittivät seudun kyliä 1610-luvulla, vuonna 1708 ja vuosina 1741–1743.
ellauri343.html on line 406: Vapaaksi jääneet tai leireiltä päässeet venäjänkielisetkin olivat syrjityssä asemassa. Heidät siirrettiin asumaan erilleen suomensukuisista, heidän liikkumistaan rajoitettiin, he kärsivät heikommasta elintarvike- ja terveydenhuollosta, ja viljelypalstojen jaossa suosittiin "kansallisia". Kouluja oli aluksi tarjolla vain suomensukuisille.
ellauri352.html on line 448: König liittyi NSDAP: hen 1. syyskuuta 1939 ja oli Waffen-SS: n jäsen kesäkuun 1943 puolivälistä lähtien. Luultavasti tässä vaiheessa hänet siirrettiin Auschwitzin ja Auschwitz-Birkenaun pääleirille leirin lääkäriksi. Naisleirillä hän osallistui myös vankien valintaan kaasukammioihin, joissa heidät sitten murhattiin. König suoritti myös näennäislääketieteellisiä sähköiskuhoitoja sairaille naisvangeille. Loppukesästä 1944 Königistä tuli Auschwitz-Monowitzin leirinlääkäri Horst Fischerin seuraajana. Osana Auschwitzin keskitysleirin evakuointia König lähetettiin Mittelbaun keskitysleirin kautta Neuengammen keskitysleirille tammikuussa 1945, jossa hän työskenteli jälleen leirin lääkärinä.
ellauri353.html on line 66: - Ei tosiaan ole sodasta erikoista kertomista, hän sanoi ja jatkoi - Yksi taistelu. Upseerikoulu jäi kesken. Santahaminasta minut siirrettiin ensin Kuopioon ja sitten Ouluun. Lapin sotaan lähetettiin ne joilla oli sotilasarvo ja olivat syntyneet -25. Minut kotiutettiin. Kun minä tulin kotiin, oli jo pimeätä. Eivät osanneet odottaa. Siellä kuunneltiin radiosta Tarzanin paluuta. "Äet" sanoi: Ooppas hiljempata, että kuullaan!
ellauri353.html on line 431: Kesäkuun toisella puoliskolla 1919 Puna-armeijaan perustettiin ensimmäinen suuri ratsuväen muodostelma - 1. ratsuväkijoukkio, joka osallistui elokuussa 1919 Donin yläjuoksulla itsepäisiin taisteluihin kenraali P. N. Wrangelin Kaukasian armeijan kanssa, joka saavutti Tsaritsynin ja siirrettiin Voronežiin, Voronezh -Kastornensky-operaatiossa vuonna 1919, yhdessä 8. armeijan divisioonien kanssa, voitti kenraalien Mamontovin ja Shkuron kasakkajoukoista. Joukkojoukot miehittivät Voronežin kaupungin ja sulkivat 100 kilometrin eron Puna-armeijan joukkojen asemissa Moskovan suuntaan. Budyonnyn ratsuväkijoukon voitot kenraali Denikinin joukoista Voronežin ja Kastornajan lähellä kiihdyttivät vihollisen tappiota Donilla.
ellauri355.html on line 162: Vuonna 1915 etulinja ohitti Riian läheltä, se vaati strategisesti tärkeiden yritysten evakuointia. 24. heinäkuuta 1915 kaikki tuotantolaitokset siirrettiin Harkovaan entisen Gelfirix-Saden tehtaan tiloihin. Uudessa paikassa vuonna 1916 yritys aloitti Dux Combat -sotilaspyörien tuotannon. Sopimuksen mukaan yrityksen oli määrä toimittaa 3 000 armeijan polkupyörää sotilasosastolle.
ellauri355.html on line 168: Vuonna 1923 Harkovin pyörätehdas, jota kutsuttiin edelleen Leitnerin yritykseksi, tuotti vaivoin vain muutama tuhat konetta vuodessa. Kaupungin viranomaiset päättivät optimoida tuotantotilat ja perustaa GI:n mukaan nimetyn polkupyörätehtaan. Petrovski. Osana modernisointivaiheita tuotantokapasiteetit siirrettiin uusiin konepajoihin, joissa rata lähestyi. Kokonaispinta-ala oli yli 3 hehtaaria.
ellauri364.html on line 198: Verocayn akateemisen työn keskeytti ensimmäinen maailmansota, jossa hänet siirrettiin Itävallan armeijan sotilasterveyshuoltoon, jolloin hän saavutti everstin arvosanan ja "Punaisen Ristin upseerin" arvomerkin. Hänen työnsä Wienissä erityisesti ruumiinavausten suorittamisessa, joita hänellä oli vuosittain yli 600, teki hänestä maailmankuulun kirurgisen patologian alalla.
ellauri367.html on line 61: Vuonna 1941 hän joutui saartoon, ja talvella hänet evakuoitiin Laatokkaa pitkin koulun kanssa ensin Jaroslavliin, sitten Kostromaan. Lokakuussa 1942 hänet lähetettiin Moskovaan SMERSH-kursseille. Englannin kielen taitonsa ansiosta hänet siirrettiin nopeutettuun kielikoulutukseen. Joulukuusta 1943 lähtien Modin työskenteli ulkomaan tiedustelupalvelussa P. M. Fitinin johdolla.
ellauri373.html on line 53: Marcoksen perhe ja osa heidän kannattajistaan pakenivat Havaijille. Vuonna 1988 häntä vastaan järjestettiin Yhdysvalloissa oikeudenkäynti, mutta hän ehti kuolla ennen tuomiota. Marcos kuoli maanpaossa Honolulussa Havaijilla syyskuussa 1989. Hänen ruumiinsa palsamoitiin, ja se oli näytteillä hänen syntymäkaupungissaan Batacissa vuodesta 1993. Rouva Marcos kampanjoi hänen hautaamisekseen kansallissankarien hautausmaalle, mutta joutui tyytymään hautaamiseen suvun huvilalle Bataciin, Ilocos Norteen. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte lupasi vaalikampanjassaan Marcosille valtiolliset hautajaiset, ja 18. marraskuuta 2016 hänen ruumiinsa siirrettiin hautausmaalle ja haudattiin 21 kiväärinlaukauksen lävistämänä.
ellauri373.html on line 274: Moskovan patriarkka poistettiin vallasta muitta mutkitta ja siirrettiin suoraan luostariin ja Kirkko jätetään kourallisen kapinallisen papiston armoille, jotka juutalaisen hallituksen miellyttämiseksi valmistautuvat tuomaan lopullisen skisman kirkon sisäiseen elämään. Jos tämä onnistuu, niin vuoden 1897 ohjelmansa tässä kohdassa "Näkymätön hallitus" voi juhlia täydellistä saatanallista voittoa lähitulevaisuudessa.
ellauri373.html on line 687: Vuoden 1917 alussa sionistijärjestön keskus se siirrettiin Lontoosta Amerikkaan.
ellauri374.html on line 528: Vuonna 1932 alkoi Baškortostanin alueen raakaöljyn hyödyntäminen. Vuoden 1943 lopulla löydettiin suuri Tujmazjin öljyesiintymä. Toisen maailmansodan aikana Baškortostanista tuli yksi merkittävimmistä alueista, jonne Neuvostoliiton länsiosista siirrettiin tehtaita ja teollisuutta sekä suuri määrä ihmisiä. Sodan aikana nämä teollisuuslaitokset tuottivat aseita, polttoaineita ja elintarvikkeita. Sodan jälkeen Baškortostanin alueen teollisuus kehittyi ja monipuolistui edelleen, alueelle kehittyi kaivos-, koneenrakennus- ja öljynjalostusteollisuutta. Baškortostanin teollisuus muodosti vankan perustan kaikkien Euroopan Venäjän syrjäseutujen talouden kasvulle.
ellauri381.html on line 66: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan etänä ​​noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta sai murhatuksi Banderasin kotona Münchenissä.
ellauri381.html on line 217: Ainoa rintama, jonka yhdellä osuudella (Murmanskin alueella) saksalaiset joukot eivät kyenneet rikkomaan Neuvostoliiton valtionrajaa. (Itse asiassa puhumme sotaa edeltävästä rajasta Suomen kanssa, joka kulki Musta-Tunturin harjanteen keskustaa pitkin Srednyn niemimaalla. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan päätyttyä Moskovan sopimus 13.3.1940, raja siirrettiin 9 km länteen, ja koko alue Srednyn niemimaa tuli osaksi Neuvostoliittoa, mutta heillä ei ollut aikaa rajata rajaa, ja vanha rajamerkki jäi Neuvostoliittoon.)
ellauri381.html on line 479: Syyskuun 9. päivänä Aleksanteri Isajevitš siirrettiin Uudesta Jerusalemista leirille nro 121, joka sijaitsi Moskovassa Kalugan etuvartiossa. Nyt se on Leninsky Prospekt, 30, Yu.A. Gagarin.
ellauri381.html on line 481: Saapuessaan uuteen paikkaan A.I. Solženitsyn nimitettiin "tuotantopäälliköksi". Kommentoimalla tätä nimitystä hän kirjoittaa: "Ennen minua täällä ei ollut sellaista asemaa." Osoittautuu, että se on luotu erityisesti häntä varten. Tältä osin hän ei asunut kaikkien vankien kanssa leirin kasarmissa, vaan niin sanotussa "friikkien huoneessa", jossa hänen kanssaan asui vielä viisi "tyhmää" (kuten "lämpimiä paikkoja" miehittäviä vankeja kutsuttiin. leireillä). Uudessa tehtävässään A.I. Solženitsyn ei viipynyt kauan. Leirin päällikkö vaihtui, henkilöstömuutokset alkoivat, ja "toisella viikolla", kirjoittaa Aleksanteri Isaevich, "minut karkotettiin häpeällisesti yleiseen" työhön." Joten hänestä tuli taidemaalari. Kuitenkin "häpeästä" huolimatta hänet jätettiin "friikkien huoneeseen". Sitten hänet siirrettiin joko puusepiksi tai parkettilattiatyöntekijäksi.
ellauri381.html on line 491: "Maaliskuussa 1947", kirjoitti Natalja Aleksejevna, "Sanya siirrettiin Zagorskiin." Zagorskissa oli myös "sharashka". Siinä A.I. Solženitsyn viipyi siellä noin kolme kuukautta. Tänä aikana hän onnistui olemaan matemaatikko, kirjastonhoitaja, kääntäjä ja jopa tieteellisten ja teknisten keksintöjen asiantuntija. Henkilölle, joka ei osannut vierasta kieltä hyvin ja jolla ei ollut lainkaan tieteellistä ja teknistä kokemusta, tämä on vähintäänkin outoa.
ellauri381.html on line 493: Pian hänet lähetettiin uuteen "sharashkaan", joka tuolloin siirrettiin Noginskista Marfinoon (silloin Moskovan esikaupunki, nykyinen Ostankino) ja sijoitettiin tänne entisen teologisen seminaarin rakennukseen: "...heidän sanat 'objekti numero 8' tai 'erityinen vankila nro 16'." Joten 9. heinäkuuta A.I. Solzhenitsyn löysi itsensä jälleen pääkaupungista. (Tähän päivään mennessä meillä ei ole täydellistä tietoa kaikista Solženitsynin liikkeistä vankina, kirjoittaa historioitsija A. Ostrovski).
ellauri381.html on line 497: Aluksi tekninen kirjasto uskottiin A.I. Solzhenitsynille, mutta "talvella 48-49 sharashka siirrettiin uudelle omistajalle - MGB:lle. Henkilöstömuutoksia tapahtui ja vasta sen jälkeen Alexander Isaevich siirrettiin kirjastosta akustiseen prikaatiin. Hieman myöhemmin ryhmä otettiin mukaan vastaperustettuun akustiseen laboratorioon."
ellauri381.html on line 499: 14. toukokuuta 1950 hän kirjoitti vaimolleen: "Olen edelleen elossa, terve, iloinen, elämässäni ei ole vielä muutoksia", ja 19. päivänä hänet siirrettiin Butyrkan vankilaan ja lähetettiin sitten leiriin.
ellauri381.html on line 511: Solženitsyn kirjoitti vaimolleen: ”Työskentelin muurarina syksyllä, talvella ja keväällä, kun kärsin pakkasen katkeruudesta (talvi oli katkera), mutta ainakin opin yhden ammatin.” Aluksi A.I. Solzhenitsyn hallitsi muurarin ammatin asuinrakennuksen rakentamisessa, sitten heidän tiiminsä siirrettiin BUR:n (korkean turvan kasarmin) rakentamiseen itse leirille.
ellauri381.html on line 547: Kolmas fakta. Jos Aleksandr Isaevich olisi leirin mellakan aikana todella joutunut mustalle listalle, niin sairaalasta palattuaan häntä olisi odottanut yleinen työ. Kuitenkin, kuten kirjoittaa N.A. Reshetovskaja: "Sanya alkoi oppia puusepäntyötä, mutta hänellä ei ollut aikaa hallita sitä unelmansa mukaan: hänet siirrettiin valimoon." Vielä tärkeämpää on se, että vuosina 1952-1953. hän oli yksi harvoista vangeista, jotka saivat palkan: osa tuloista meni leirille, "mutta loput 30-10% kirjattiin edelleen vangin henkilökohtaiselle tilille, ja vaikka ei kaikki näistä rahoista, mutta osa siitä (jos et ollut hyvä missään, et ollut syyllinen, ei ollut myöhässä, et ollut töykeä, et pettänyt esimiehiä) kuukausittaisten lausuntojen mukaan oli mahdollista siirtää uuteen leirivaluuttaan - joukkovelkakirjoihin, ja nämä joukkovelkakirjat saatettiin kuluttaa."
ellauri390.html on line 206: Vuonna 1868 hän liittyi 14. Ulan Yamburgin rykmenttiin Grodnon kaupungissa, aliupseerina. Vuonna 1873 hän julkaisi teoksen "The History of the 14th Lancers Yamburg rykmentti", vuonna 1874 hänet siirrettiin kaartiin. Vuonna 1876 hän kokosi Aleksanteri II: n ehdotuksesta "Historia of His Majesty's Ulan Life Guard rykmentin historia".
ellauri390.html on line 207: Kirja esitettiin rykmentin päällikölle, Edinburghin herttuattarelle suurherttuatar Maria Alexandrovnalle, ja kirjailija siirrettiin palkinnoksi samaan arvoon (luutnantti) Ulanskin henkivartijoissa.
ellauri395.html on line 1313: Sillä välillä Haginista tuli ökyrikas ministeriönsä presidenttinä. Hagin aloitti kiertävän palvelutyön Raamatun opettajana ja evankelistana vuonna 1949 Jeesuksen yllättävän 2. ilmestymisen jälkeen Oklahomassa. Hän liittyi Voice of Healing Revival -järjestöön Yhdysvalloissa Oral Robertsin , Gordon Lindsayn ja Ozzy Osbornin kanssa vuosina 1947-1958. 23. tammikuuta 1963 hän perusti Kenneth E. Hagin Evangelistic Associationin (nykyisin Kenneth Hagin Ministries) Garlandissa, Texasissa. Syyskuussa 1966 ministeriön toimistot siirrettiin Tulsaan, Oklahomaan, tiloihin, joita aiemmin käytti Ozzy Osborn. Hän aloitti saarnojensa myynnin kelalta kelalle nauhalla vuonna 1966. Saman vuoden marraskuussa hän opetti ensimmäistä kertaa radiossa KSKY: ssä Dallasissa. Siitä lähtien se oli pelkkää myötämäkeä.
ellauri406.html on line 471: Syynä Vuhledarin mottiin oli Zelenskyn älynväläys lähteä Kurskin retkelle. Taistelujen tehostaminen Ugledarin alueella tuli mahdolliseksi, kun Ukrainan reservit siirrettiin pohjoiseen lähellä Selidovoa.
ellauri419.html on line 248: Professori Hannu Juusola kävi ranskalaisella visiitillä ranskan kurssilla. Mezäprofessori "Heimo"osoitti ymmärrystä koska Hannu joutuu koko ajan olemaan julkisuuden valokiilassa. Ai siis missä? No sehän on terveessä vähän väliä lähi-idän asiantuntijana kuultuna. Ai. Me ei kazota telkkaria. No on se radiossakin. Me ei kuunnella radiota. Mitä vittua, outoja nirppanokkia, arvioi mezäprof. ja säntäsi rappusiin.

Mistä siis alkoi konflikti, Hannu Juusola? – Kun juutalaisia siirtolaisia alkoi tulla (ensimmäisen maailmansodan aikana), he halusivat alueelle oman valtion. Sen takia palestiinalaiset alkoivat vastustaa muuttoa ja sitä, että kun juutalaiset saivat alueita itselleen, niin siellä olevia viljelijöitä siirrettiin pois. He menettivät työnsä ja valittivat osmanien johdolle, että maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa. Konflikti alkoi siis jo ennen Israelia, väittää Hannu Juusola – Kun perustettiin Palestiinan mandaatti, siinä luvattiin alue sellaisille, jotka eivät olleet siellä. Siinä annettiin valtuudet toimia sionistiselle liikkeelle, joka ei edes alueella ollut.
ellauri421.html on line 263: Evgeniy syntyi Moskovassa. Lapsuudesta lähtien häntä ympäröi vauraus. "Kun tapasimme henkilökohtaisesti, Dolmatovsky osoittautui metrosexuaaliksi", muisteli hänen ikätoverinsa Jakov Helemsky tulevasta runoilijasta. — Tyylikäs vetoketjullinen takki (silloin vielä harvinaisuus), löysät golfhousut, värikkäät leggingsit, paksupohjaiset kengät. Komea, hyvin hoidettu poika, kuten sanotaan, hyvästä kodista. Isä on kuuluisa lakimies. Huoneisto Gogolevsky Boulevardilla. Hän opiskeli arvostetussa koulussa nro 17 Prechistenkan ja Ostozhenkan välisellä kujalla. Kahdeksannelta luokalta minut siirrettiin pedagogiseen korkeakouluun ilman kokeita.
ellauri421.html on line 375: Prikaatin komentaja Zaitsev teki seuraavan päätöksen ylityksestä: ensimmäisessä ešelonissa ylittää 173. jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona, mukana amfibiopanssarivaunu T-37 tai T-38 (asiakirjoissa näiden tankkien tyypit ovat jatkuvasti hämmentynyt) divisioonan 339. panssaripataljoonasta. Ylityksen tulitukea oli tarkoitus tarjota rykmentin ja rykmentin panssarintorjuntatykistön akuilla sekä saman 339. panssaripataljoonan T-26 panssarivaunuilla. Kaikki tuliaseet siirrettiin maihin ponttonien lastausalueelle. Valtaessaan sillanpäätä pataljoona joutui saamaan jalansijaa ja antamaan signaalin raketeilla. Tämän jälkeen oli määrä alkaa rykmentin ja divisioonan pääjoukkojen ylitys.
xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
xxx/ellauri057.html on line 1344: Katri Vala kuoli tubiin Eksjön parantolassa 28. toukokuuta 1944 42-vuotiaana. Hänelle pidettiin omaisten ja Ruotsin kirjailijaliiton järjestämät hautajaiset siellä, mutta tuhkaläjä siirrettiin sodan päätyttyä Suomeen toukokuussa 1945, ja haudattiin hänen kuolemansa vuosipäivänä Marjatanmäen puistoon, joka myöhemmin nimettiin Katri Valan puistoksi. Katri käänsi jotain Moa Martinsonia, ja Arvid Mörne käänsi Katria. Manus manum lavat.
xxx/ellauri103.html on line 120: Aino-triptyykin paikka Ateneumin seinällä on #metoo-liikkeen hengessä kyseenalaistettu (siirretty toiseen palveluun), koska teoksessa vanhempi mies lähentelee nuorempaa naista. Kirjailija Lionel Shriver heivattiin ulos (siirrettiin toiseen palveluun) naiskirjailijoille suunnatun Mslexia-julkaisun järjestämän kirjallisuuspalkinnon tuomaristosta vain siksi, että hän erehtyi sanomaan poliittisen korrektiuden olevan kirjallisuudelle vahingollista.
xxx/ellauri139.html on line 1044: Moreau syntyi ja kuoli Pariisissa. Hänen lapsuudessaan hänen vanhempansa, jotka olivat köyhiä, muuttivat Provinsiin . Hänen isänsä, Claude-François Moreau, syntynyt Poligny Jura , otti viran professorina Collège on Provins ( Seine-et-Marne ) vuonna 1810, mutta kuoli tuberkuloosiin 16. toukokuuta 1814. Hégésippe äiti Marie Roulliot (syntynyt Jeanne -Marie Rouillot, 12. maaliskuuta 1774 Cluny Saône-et-Loire ) aloitti rouva Guérardin palveluksessa Provinsissa, ja tästä naisesta tulee Hégésippen hyväntekijä. Hégésippe aloitti opintonsa Provinsissä, ja kun Guérardin perhe muutti maahan, hänet siirrettiin Meaux'n (Seine-et-Marne) seminaariin ja myöhemmin Avonin seminaariin (lähellä Fontainebleaua ). Hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin 5. helmikuuta 1823, kun taas Hégésippe oli Avonin opiskelija.
xxx/ellauri177.html on line 77: Zola haudattiin Cimetière de Montmartreen Pariisiin, mutta 4. kesäkuuta 1908 hänen jäännöksensä siirrettiin Panthéoniin, Pariisiin. Sinnehän se viuhahtelija Jean Jacqueskin kuskattiin jossain vaiheessa. Ja paremmin ansioitunut pulska Jaures, joka oli puolustanut Dreyfussia.
xxx/ellauri230.html on line 437: Tammikuussa 1920 anarkisti Tryapitsynin komennossa oleva partisaaniyksikkö piiritti japanilaisten miehittämän Nikolaevsk-on-Amurin kaupungin. Japanilainen varuskunta antautui ja teki partisaanien kanssa sopimuksen, jonka mukaan kaupunki siirrettiin partisaaneille ja japanilaisille joukoille osoitettiin erityistilat. Kahden viikon rauhanomaisen avoliiton jälkeen japanilaiset hyökkäsivät odottamatta partisaanien kimppuun. Taistelu kesti useita päiviä ja päättyi partisaanien voittoon, jotka vangitsivat noin 100 japanilaista. Kun toukokuussa tuli ilmi, että Habarovskista oli lähetetty japanilaisia apujoukkoja Nikolajevskiin, Tryapitsyn käski vetäytyä ja ampui kaupunkiin jääneet japanilaiset ja valkokaartilaiset ja sytytti kaupungin tuleen.
xxx/ellauri231.html on line 242: Denikin kuoli sydänkohtaukseen 8. elokuuta 1947 lomamatkalla Ann Arborissa Michiganissa. Denikin haudattiin sotilaallisin menoihin Detroitissa. Hänen jäännöksensä siirrettiin Pyhän Vladimirin hautausmaalle Jacksoniin, New Jerseyiin. Denikinin puoliso Ksenia haudattiin (1892-1973) Sainte-Geneviève-des-Bois’n venäläiselle hautausmaalle lähelle Pariisia.
xxx/ellauri231.html on line 286: Internaatin aikana hän sairastui uudelleen tuberkuloosiin ja hänet siirrettiin vankilasairaalaan. Mahnon terveemmät anarkistitoverit auttoivat häntä pakenemaan sairaalasta ja lähtemään hetken piiloutumisen jälkeen salaa Berliiniin.
xxx/ellauri234.html on line 127: Vielä kesällä 1940 valtaapitävien rohkeus ei riittänyt organisaation lakkauttamiseen. Sen sijaan ryhdyttiin toimiin organisaation toiminnan vaikeuttamiseksi. Valtaapitävät julistivat voimaan asetuksen, joka kielsi useamman kuin kolmenkymmenen hengen kokoontumisen muualla kuin kirkossa. Samaan aikaan valtiollinen poliisi Valpo vangitsi yhdistyksen johtohenkilöitä. Kun sodan lietsojien itsevarmuus kasvoi, lisääntyivät vangitsemiset syksyllä 1940. Uuden yhdistyksen rekisteröintiä siirrettiin kerta toisensa jälkeen, ja vuodenvaihteessa 1940-1941 yhdistys lakkautettiin. Uuden sodan päällepäsmärit ja organisoijat olivat tässä vaiheessa ehtineet sotavalmisteluissaan jo niin pitkälle, että ainoastaan Neuvostoliittoa vastaan suunnatun hyökkäyksen päivämäärä oli vain päättämistä vailla. Fasistiset sotapo liitikot sekä revanssin puolestapuhujat luottivat valtaansa ja odottivat sodan syttymistä samalla, kun viimeiset sotavalmistelut tehtiin. Saksalaisia joukkoja oli tullut Suomeen jo syksyllä 1940 Herkkules- joukkojenkuljetusvaunuineen. Seuraavan kevään aikana niiden lukumäärä kasvoi huolestuttavaa vauhtia. Jopa asiaan vihkiytymättömille valkeni, mistä tässä oikeasti oli kysymys.
xxx/ellauri234.html on line 137: SEURAAVANA PÄIVÄNÄ alkoivat kuulustelut. Tällä kertaa ne jaivät lyhyiksi. Valtiollinen poliisi oli ylityöllistetty urakassaan pidättää antifasisteja ja rauhanpuolustajia. Minulle tarjottiin mahdollisuutta täydelliseen syntien tunnustamiseen sodanvastaista toimintaa koskien. Samalla kaikki tekoni luvattiin jalosti antaa anteeksi, kunhan todistaisin tämän mielentilan muutoksen kertomalla kaiken tietämäni »salaisesta ja rikollisesta juonittelusta». Koska toimintani työväenliikkeessä ei koskaan ollut rikollista ja koska olin parhaan kykyni mukaan pyrkinyt palvelemaan työväestön ja rauhan asiaa, en luonnollisestikaan voinut vaadittua »tunnustusta» antaa. Tämän perusteella minut katsottiin parantumattomaksi. Kovilla »kostotoimenpiteillä» uhaten minut siirrettiin Vaasan lääninvankilaan tutkintavankeuteen määräämättömäksi ajaksi ilman laillista tutkintaa tuomioistuimessa. Ainoa »rikos», joka painolastikseni voitiin sysätä, oli se, että olin kolmen kuukauden ajan ollut Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran jäsen ennen sen lakkauttamista. Tänä aikana seura oli siis toiminut lain kirjaimen mukaan.
xxx/ellauri234.html on line 139: Vankilan suojissa oli suuri määrä vankeja samantapaisista syistä. Meidät eristettiin rikoksia tehneistä vangeista. Yleisesti ottaen kohtelu Vaasan lääninvankilassa oli kutakuinkin korrektia. Oleskeluaika siellä jäi kuitenkin lyhyeksi. Seuraavana päivänä Hitlerin hyökkäyksen käynnistyttyä Neuvostoliittoa vastaan monta vangittua rauhanystävää siirrettiin Köyliön poliittiseen varavankilaan. Tähän vankiryhmään minäkin kuuluin.
xxx/ellauri250.html on line 60: Laitan tähän jaxoon muutamia perhesalaisuuxia joita ei saa koskaan kertoa. Petteri ei pienenä meinannut alkaa puhumaan, kulki vaan Pirkon perässä ja vingahteli. Sitä oltiin jo sijoittamassa johkin laitoxeen, kun se sitteen viime tingassa ymmärsi petrata juoxuaan. Jönsistä Pirkko sanoi kerran: kyllä vanhemmilla on oikeus vihata lastaan. Kun Calle kuoli, se oli tehnyt 2 testamenttia, joista toisessa perintö siirrettiin lasten yli lastenlapsille. Rahallisesti sillä ei meille ollut merkitystä,1/4 osui pysyi samana, mutta Kristiinan osuus olisi pudonnut 1/4:stä 1/12:aan, jönsin 1/6:aan, ja Petteri olisi kerännyt jättipotin, 1/2 kaikesta. Pirkko kysyi minulta että eikös tämä ole epistä ja typerää. Sanoin että on, ja Pirkko repi siltä istumalta Callen suunnitelma B:n. No on näitä salaisuuxia vielä lisääkin, mutta riittäköön tämä tässä nyt.
xxx/ellauri253.html on line 74: 2008 iski seuraava iso taantuma joka teki vihdoin selvää Kouvolasta. HK osasto korvautui kielten laitoxella, verstas pani pillit pussiin Kouvolassa ja vielä henkiin jääneet porukat siirrettiin pääkaupunkiin. Tämä tapahtui nilkin ollessa maaherrana. Pikku laitossatraapit menetti maansa, Fredin valtakausi oli mennyttä.
xxx/ellauri255.html on line 184: Toukokuussa 1849 Bakunin oli Dresdenin kansannousun johtohahmo. Mukana olivat hänen lisäkseen myös muun muassa myöhemmin säveltäjänä maailmanmaineeseen noussut Richard Wagner sekä muuten tuntemattomaxi jäänyt arkkitehti Gottfried Semper. Epäonnistuneen kansannousun jälkeen Bakunin vangittiin Chemnitzissä ja tuomittiin yli vuoden vankeuden jälkeen kuolemaan. Chemnizissä tehdään hyvää vehnäolutta vielä tänäkin päivänä, ja rusikoidaan maahanmuuttajia. Tuomio kuitenkin muutettiin elinkautiseksi, jotta Bakunin olisi voitu viedä oikeuden eteen myös Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä. Heinäkuussa 1850 hänet luovutettiin Itävallan viranomaisille, jotka 11 kuukauden vankeuden jälkeen langettivat Bakuninille toisen kuolemantuomion. Tämäkin muutettiin elinkautiseksi, ja toukokuussa 1851 hänet luovutettiin Venäjälle. Bakunin oli vangittuna aluksi Pietarissa sijaitsevassa Pietari-Paavalin linnoituksessa, josta hänet kolmen vuoden kuluttua siirrettiin Laatokan rannalle Pähkinälinnaan. Pähkinälinna (ven. Шлиссельбу́рг, Šlisselburg, vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost, saks. Schlüsselburg, ruots. Nöteborg) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Nevan niskassa lähellä Laatokkaa 41 kilometrin päässä Pietarista. Kaupungissa asui 13 305 henkeä (vuonna 2010).
xxx/ellauri273.html on line 483: Kirkkolaista ja kirkon opista päättää kirkolliskokous. Sääntöjen noudattamista sekä pappien ja seurakuntien toimintaa valvovat piispat. Kirkolliskokous ja piispat ovat nyt vuosia pallotelleet avioliittokysymystä toisilleen kummankaan kykenemättä ongelmaa ratkaisemaan. Vuonna 2018 kirkolliskokous käsitteli aloitetta kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Kun aloite kaatui, asia siirrettiin piispoille. Heitä pyydettiin “selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”. Kaksi vuotta myöhemmin piispat vastasivat kirkolliskokoukselle kirjeellä, jossa kertoivat, että myös piispainkokouksessa on asiasta erilaisia näkemyksiä “ja niiden sovittaminen yhteen on erittäin vaikeaa”.
xxx/ellauri280.html on line 221: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan ​​noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta murhasi Banderasin Münchenissä.
xxx/ellauri280.html on line 318: 6. tammikuuta 1952 leirin viranomaiset aloittivat vankien uudelleenjaon Peschanlagissa. Kaikki länsi-ukrainalaiset (noin 2 tuhatta) keskitettiin 2. leiriin ja 3 tuhatta muiden kansallisuuksien vankia jätettiin ensimmäiseen. BUR (suivahuone) sijaitsi ensimmäisen leirin alueella. Vastahakoisimmat ukrainalaiset siirrettiin siihen, pois päämassasta. Samassa BUR:ssa oli ns. "varasto": huone, jossa piileskeli joitakin ilmoittajia, jotka pelkäsivät kostotoimia maanalaisen aseellisen leirin taholta. Ukrainan maanalaisen epäillyt aktivistit, jotka sijoitettiin BUR:iin, pantiin yksitellen tiedottajien kanssa selliin, jossa heitä kidutettiin reippaasti.
xxx/ellauri286.html on line 140: Jatkosodan jälkeen yleisistä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin lukittuihin varastoihin liki 300 sisällöltään Neuvostoliiton vastaisiksi katsottua teosta. Entisen sisäministerin Yrjö Leinon muistelmateoksen Kommunisti sisäministerinä julkaiseminen estettiin ns. yöpakkaskriisin aikana vuonna 1958, koska sen pelättiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita, ja teos julkaistiin vasta Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Viimeisimpiä tapauksia ovat olleet epäsiveellisiksi katsottujen, norjalaisen Agnar Myklen novellikokoelman Silmukka kuun sirppiin ja romaanin Laulu punaisesta rubiinista (1957) sekä yhdysvaltalaisen Henry Millerin romaanin Kravun kääntöpiiri (1962) suomennosten takavarikointi.
xxx/ellauri289.html on line 144: Vuonna 1932 kexittiin se loistoajatus, että 144 000 hengen "pieni lauma" ei olisi ainoa apinaporukka, joka selviytyisi Harmageddonista. Rutherford selitti, että sen 144 000 "voidellun" lisäksi, jotka nousevat kuolleista – tai siirrettäisiin kuollessa – asumaan taivaassa hallitsemaan maata Kristuksen kanssa, erillinen liitännäisjäsenluokka, "laahus", asuisi palautetussa paratiisissa maan päällä ja saisi käyttöönsä upouudet ruohonleikkurit. Vuodesta 1935 lähtien liikkeen uusia käännynnäisiä pidettiin osana tätä luokkaa, sillä 144K businessluokan paikkaa oli jo täytetty. 1930-luvun puoliväliin mennessä Kristuksen läsnäolon alkamisajankohta (kreikaksi: parousía ), hänen valtaistuimelleen nouseminen kuninkaaksi ja "viimeisten päivien" alkaminen siirrettiin kumpikin vuoteen 1914. Tosin paluulento olisi tapahtunut kulisseissa näyttämön takana kuin ehtoollinen ortodoksisessa kirkossa.
xxx/ellauri296.html on line 134: Ilmestysmaja eli tabernaakkeli (hepreaksi Mishkan, Ohel) oli siirrettävä puhelinteltta, jonka Mooses rakennutti Toisessa Mooseksen kirjassa kuvattujen ohjeiden mukaan. Maja oli juutalaisen uskonnon keskeisin palvontapaikka sinä aikana, kun juutalaiset pakenivat Egyptistä Luvattuun maahan, siihen saakka kun sen osat siirrettiin osaksi Salomon temppeliä, joka korvasi majan. Leeviläisten tehtävä oli kantaa ilmestysmajaa ja sen kaikkea kalustoa. Sixi niillä ei ollut pyssyjä eikä maata. Seizemän veljexen Simeoneja. Huviteltan sälät toi Titus Roomaan voitonmerkkinä rutattuaan juutalaisten 2. temppelin 70 jKr (fig. 2).
xxx/ellauri296.html on line 331: Tarshihan hylätyt talot valtasivat alun perin juutalaiset Romaniasta. Kun ne siirrettiin uusiin asutusalueisiin, talot purettiin. Noin 600 kyläläistä jäi jäljelle vuoden 1948 jälkeen. Heihin liittyi muita, jotka karkotettiin yhdeksästä muusta paikallisesta kylästä.
xxx/ellauri296.html on line 352: Apu-lehden tekoa vaikeutti sodan jälkeen paperinsäännöstely, koska se oli luokiteltu ajanvietelehdeksi toisin kuin kilpailija Seura. Tilanne korjaantui sosiaalidemokraattien tuella 1948, ja Lyytikäinen otti perustamansa Kustannus Oy Apulehden johtoon puoluetta lähellä olleen Janne Hakulisen. Lehden myynti provisioineen siirrettiin työttömiltä työväenliikkeelle.
xxx/ellauri303.html on line 479: Ortodoksiset ja konservatiiviset juutalaiset katsovat, että Mooseksen profetia pidetään totta; häntä pidetään kaikkien profeettojen päällikkönä, jopa niistä, jotka tulivat ennen ja jälkeen häntä. Tämän uskomuksen ilmaisi Maimonides , joka kirjoitti, että "Mooses oli parempi kuin kaikki profeetat, olivatpa he ennen häntä tai nousseet myöhemmin. Mooses saavutti korkeimman mahdollisen ihmistason. Hän havaitsi Jumalan ylittävän kaikki ihmiset, jotka koskaan ovat olleet... Jumala puhui kaikille muille profeetoille välittäjän kautta. Mooses yksin ei tarvinnut tätä; tätä tarkoittaa Toora, kun Jumala sanoo: "Suusta suuhun, minä puhun hänelle." Suuri juutalainen filosofi Philoymmärtää tämän tyyppisen profetian olevan poikkeuksellisen korkea filosofinen ymmärryksen taso, jonka Mooses oli saavuttanut ja jonka ansiosta hän pystyi kirjoittamaan Tooran oman luonnonlain rationaalisen päättelynsä kautta. Maimonides kuvaa Mishnan kommentissaan ( johdanto luvulle "Chelek", Tractate Sanhedrin) ja Mishneh Torassaan (Tooran perusteiden lait, luku 7) samanlaisen profetian käsitteen, koska ääntä, joka ei ole peräisin ruumiista, ei voi olla olemassa, Mooseksen ymmärrys perustui hänen yleviin filosofisiin ymmärryksiinsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Tooran teksti olisi ymmärrettävä kirjaimellisesti, kuten karalaisuudessa. Rabbiinien perinne väittää, että Jumala ei välittänyt vain Tooran sanoja, vaan myös Tooran merkityksen. Jumala antoi säännöt siitä, kuinka lait oli ymmärrettävä ja pantava täytäntöön, ja ne siirrettiin suullisena perinteenä. Tämä suullinen laki välitettiin sukupolvelta toiselle ja lopulta kirjoitettiin lähes 2000 vuotta myöhemmin Mishnaan ja kahteen Talmudiin. (Täh? 2 talmudia? 1 kummallekin jumalalle? WTF?)
xxx/ellauri307.html on line 363: Pariisin natsien miehityksen aikana Rue Lourmel -kadulla sijaitsevasta nunna Marian asuntolasta tuli yksi vastarintaliikkeen päämajasta. Vuonna 1940 hän avaa täysihoitolaansa nakkikioskin, jossa hän myy halpoja tuotteita. Kun saksalaiset tuhosivat Venäjän julkisen Turgenev-kirjaston, I. A. Buninin arkisto siirrettiin nunna Marian asuntolaan. Arkisto pelastettiin, ja Bunin palautti sen vuonna 1945. Vuonna 1941 nunna Maria järjesti jotain Lurmel kadulla.
xxx/ellauri329.html on line 365: Alkusysäyksen kirjalleen Aleksijevitš sai, kun hän tapasi Ljudmila Ignatenkon, paikallisen palomiehen vaimon. Mies oli hälytetty yöllä sammuttamaan voimalassa syttynyttä tulipaloa ja sinne tämä työtovereineen riensi ilman minkäänlaisia suojavarusteita. Seuraavana päivänä alkoivat rajut oireet ja neljän päivän kuluttua miehet siirrettiin Moskovaan sairaalan eristysosastolle. Kahden viikon päästä he kaikki olivat kuolleet. Ilman näitä miehiä voimakas säteily olisi voinut tuhota koko Euroopan elinkelvottomaksi.
xxx/ellauri337.html on line 198: Stein aloitti vuonna 1932 Münsterissä pedagogisen instituutin opettajana, mutta hän menetti seuraavana vuonna opetusoikeutensa Saksan antisemitististen lakien takia. Vuonna 1934 Stein liittyi karmeliittain sääntökuntaan ja otti uudeksi nimekseen Teresa Benedicta a Cruce (Ristin siunaama Teresa) Ávilan Teresan mukaan. Kölniläisessä luostarissa Stein kirjoitti metafyysisen teoksensa Endliches und ewiges Sein, jossa hän pyrki yhdistämään Tuomas Akvinolaisen ja Husserlin filosofiat. Kansallissosialistien aiheuttaman uhan takia hänet siirrettiin vuonna 1938 Echtin luostariin Alankomaihin, missä hän kirjoitti merkittävän fenomenologisen tutkimuksen Ristin siunaamasta Johanneksesta.
xxx/ellauri337.html on line 200: Hitler provosoitui, kun valloitetun Alankomaiden piispat tuomitsivat antisemitismin. Hitler määräsikin kaikki ei-arjalaiset katoliset pidätettäväksi. Gestapo pidätti 2. elokuuta 1942 sekä Edith Steinin että tämän sisaren Rosan, joka oli muuttanut siskonsa kanssa samaan aikaan Alankomaihin. Heidät siirrettiin ensin Westerborkin kokoamisleirille ja sieltä 7. elokuuta Auschwitzin keskitysleiriin, jossa heidät murhattiin kaasukammiossa 9. elokuuta 1942.
xxx/ellauri363.html on line 372: Vieläkin oli tukkoista, ja niinpä hyvän Alexanterin III:n aikana hourut siirrettiin kunnalliskoteihin mielisairaanhoidon ulottumattomiin. Vaivaistalon
xxx/ellauri363.html on line 420: Odotusten vastaisesti vankisairaala ei ratkaissut mielisairaanhoidon ja vankeinhoidon välistä työnjaollista epäselvyyttä, vaan molempia pyöritettiin samassa myllyssä. Rangaistuslaitosten uskottiin vetävän degeneroitunutta geeniperimää puoleensa kuin lehmänläjä kärpäsiä ja vankiloita pidettiin mielisairauden ”luonnollisina” pesäpaikkoina. Hoitokapasiteetti oli huipussaan 1920-luvun lopulta vuoteen 1960, jolloin sairaalan virallinen paikkaluku oli 108. Viimeiset kriminaalipotilaat siirrettiin vuonna 1965 Niuvanniemen keskuslaitokseen.
xxx/ellauri363.html on line 710: Vuonna 2020 auto-ikoni laitettiin uuteen lasivitriiniin ja siirrettiin UCL:n uuden opiskelijakeskuksen sisäänkäynnille Gordon Squarelle. Vizi britit on hulluja.
xxx/ellauri376.html on line 225: Dmitri oli kotoisin Simbirskistä. Isävainaa oli husaari ja äiti emigrantti. Dmitri puhui ranskaa pienenä. Vuonna 1832 Grigorovich meni saksalaiseen lukioon, minkä jälkeen hänet siirrettiin ranskalaiseen Monighettyn sisäoppilaitokseen Moskovaan. Vuonna 1835 hän ilmoittautui Nikolajevski-tekniikan instituuttiin, jossa hän ystävystyi opiskelijatoverinsa Fjodor Dostojevskin kanssa ja kiinnostui kirjallisuudesta. Vuonna 1840 Grigorovitš erosi instituutista saatuaan ankaran rangaistuksen siitä, ettei hän ollut tervehtinyt muodollisesti suurherttua Mihail Pavlovitšia tämän kulkiessa ohitse. Hän liittyi Imperial Academy of Arts -akatemiaan, jossa ukrainalainen Taras Shevchenko oli hänen läheinen ystävänsä. Yksi hänen ensimmäisistä kirjallisista tuttavistaan oli Nikolai Nekrasov, jonka hän tapasi opiskellessaan Akatemian studioissa.
xxx/ellauri376.html on line 362: Smolenskissa muutamat paikalliset asukkaat näivät valon loistavan Glebin haudan yllä. Kuultuaan tästä ruhtinas Jaroslav siirrätti Glebin ruumiin Vyšgorodiin (Ukraina) Pyhän Basileioksen kirkon luo Boriksen haudan viereen. Siellä marttyyriveljesten haudalla tapahtui vaikka mitä ihmeitä. Jaroslav rakennutti Vyšgorodiin kirkon, johon marttyyrien reliikit sijoitettiin, ja heidän muistoaan alettiin viettää Boriksen kuolinpäivänä 24. heinäkuuta. Vuonna 1072 Boriksen ja Glebin pyhäinjäännökset siirrettiin uuteen kirkkoon. Tämän tapahtuman johdosta pyhien kunnioitus levisi koko Venäjän kirkkoon ja heidän juhlaansa määrättiin vietettäväksi vuosittain myös toukokuun 2. päivänä.
xxx/ellauri380.html on line 248: Sen jälkeen heidät siirrettiin Valko-Venäjälle, jossa he ryhtyivät toimiin "jengejä" vastaan, pohjimmiltaan eufemisminä väestön terrorisoimiseksi, raiskausten, kidutuksen ja kiristyksen kanssa. Puna-armeija ampui Dirlewangerin prikaatin (joka oli tällä hetkellä divisioona) tuhannen päreixi Bagration-operaation aikana, mutta se uudistettiin sitten Varsovan kansannousun tukahduttamiseksi. mistä Dirlewanger ylennettiin ja sai Rautaristin.
129