Näihin vuosiin mahtuu paljon.

ellauri001.html on line 1592: että menee apoptoosiin vapaaehtoisesti,

ellauri001.html on line 1668: Jänö istuu niityllä, siinä

ellauri001.html on line 1716: jos tämä pieni pyyntö täytettäisiin.
ellauri001.html on line 1768: että on laskenneet kivekset molemmat pussiin.

Osuit Antero naulan kantaan, niin siinä juuri käy.

ellauri001.html on line 1908:

Mut pantiin pyrkimään Norssiin, peruskouluun Saarssonien.

ellauri001.html on line 1927: nyt lasiin lätsähti, näkö sumeni,

ellauri001.html on line 2098:

Keskikoulun, lukionkin kokeisiin

ellauri001.html on line 2297:

Terveysopin kirja on kryptisempi. "Murrosikäisillä esiintyy tytöillä menstruaaatio ja pojilla polluutio."

Partitiiviobjektina tässä esiintyvä substantiivi on entuudestaan tuntematon eikä sitä löydy nykysuomen sanakirjasta, mutta silti se ja koko säefragmentti onnistuu koskettamaan poikakoululaista jostain hyvin hyvin syvältä.

Tai sittemmin romanttisiin ajatuksiin koskien Norssin tanssikoulussa tavatuita tyttönorssin sieviä kaksosia joista en koskaan oppinut kumpi oli se söpömpi. Toinen on nyt kuollut, toinen elää, se söpömpi, kai.

Monta siinä asustaa, pikku pikku Lauri

Samaan aikaan toisaalla ruipelo brassi kuulee sufipastorinsa neuvoja. Saavalin sumutuksen sana marssitetaan esiin: Sell your wisdom and buy a share with us for your soul to be filled with absolute nonsense. Because the wisdom of men and women is madness before God. Juurikin näin. Viisaus ja hulluus ei mahu samaan kalloon, siis viisaus ulos, hulluus tilalle. Hulluus on herran pelkoa.

Törö hykertelee narsistisesti herättämästään huomiosta. Ihanaa kun joku välittää sen töräyksistä. Seija alkaa olla TOSI KYLÄSTYNYT. Pilatakseni hyvän vaikutuksen haluan tuoda esiin vielä seuraavaa.
ellauri012.html on line 221: Sun kirjoittama lohdutuskirje jollekin ystävälle joutui pari päivää sitten käsiini; kun tunsin kirjoittajan ja käsialan, avasin sen uteliaisuuttani. Oikeuttaakseni ottamani vapauden uskottelin itselleni että mulla oli etuoikeus kaikkeen sulta tulevaan. Enkä välittänyt hyvistä tavoista kun oli tilaisuus kuulla uutisia Abelardista. Mutta kyllä maksoin uteliaisuuden kalliisti! Kyllä siitä tuli paha mieli, ja yllätyin, kun löysin koko kirjeen täynnä surullista tarinaa meidän onnettomuuksista; tapasin oman nimeni sieltä sata kertaa; kyllä hirvitti, joku iso onnettomuus seurasi sitä aina. Näin sunkin nimesi yhtä onnettomissa merkeissä. Nää surulliset mutta rakkaat muistot pani mun sydämen kovasti liikkeeseen, musta on kyllä liikaa tarjota lohtua jollekin ystävälle jostain sen pikku mokista niin rankalla tavalla kuin kertomalla meidän kärsimyksistä. Kyllä pani miettimään!
ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri012.html on line 225: Täytyy tunnustaa että oli helpompi olo ennenkuin luin sen kirjeen. Toki kaikki rakastavaisten onnettomuudet on siinä kuvattu silminnäkijänä: luetuani sen tunnen kaikki omani uudestaan. Sätin itseäni että olen ollut näin kauan hiljaa, vaikka hellittämättömät viholliset yhä raivoo yhtä pahasti. Kerta ajan kuluminen, joka sammuttaa pahimmankin vihan, vaan pahentaa asiaa niiden mielessä; koska näkyy olevan säädetty että sua vainotaan hautaan saakka - varmaan senkään jälkeen ei anneta sun levätä rauhassa! - niin annapa kun mäkin alan vatvoa sun lankeemusta, annas kun julkaisen ne kaikelle maailmalle, jos mahdollista, haukkuakseni aikaa joka ei osannut sua arvostaa.
ellauri012.html on line 231: Kirjoita siis mulle heti äläkä odota ihmeitä; niitä on niin harvoin, ja me ollaan liian totuttu onnettomuuksiin että uskottaisiin onnenpotkuihin. Mä oon aina tämmönen, jos sopii, ja mulle on aina tarpeeksi, kun saan edes jonkun kirjeen että nään että sä vielä muistat mut. Senecakin (jonka sepustuksia sä mulle luit) vaikka stoalainen olikin näytti tykkäävän yhtä paljon Luciliuksen kirjeistä kuin sen kanssa juttelusta.
ellauri012.html on line 237: Kaikista kurjuuksista huolimatta voit olla millainen tahdot kirjeessä. Kirjeet keksittiin lohduttamaan sellaisia yksinäisiä kurjia kuin mä. Nyt kun mä olen menettänyt ilon nähdä ja pitää sut, niin koitan korvata sitä vähän sun kirjeillä. Sieltä luen sun salaisimmat ajatukset; mä kuljetan niitä aina mukanani, ja pussaan niitä koko ajan; jos olet mustasukkainen, kohdista se sun kirjeisiin, ne on sun ainoat kilpailijat. Jottei siitä koidu vaivaa, kirjoita aina vaan mikä tulee ensin mieleen, älä suunnittele; kuulisin mieluummin sydäntä kuin aivoja. En voi elää ellet kerro että vielä rakastat mua; mutta sen pitäis tulla niin luonnostaan, että voin uskoa, että teet sen vapaaehtoisesti. Ja koska tämä surullinen kertomus sun ystävälle herätti mun kaikki surut, on vähintään oikein että lohdutat mua nyt muuttumattomalla rakkaudella.
ellauri012.html on line 239: En viitsi moittia sua siitä että lohdutit kärsivää kaveria kertomalla omista isommista suruista. Laupiaat keksii tollaisia viattomia juonia, ja se on ihan ok sinänsä. Mutta etkö sä sentään ole velkaa vähän enemmän meille kahdelle, vaikka se ehkä olikin sun tosi hyvä kaveri? Meitä täällä kutsutaan teidän munkkiveikkojen siskoiksi, me kutsutaan itseämme teidän lapsiksi, ja jos joku sana voisi tarkoittaa läheisempää suhdetta, tai isompaa sidettä, niin me käytettäisin sitä. Mutta ei siinä kaikki, sähän olet väsännyt tän kaiken, se on sun aikaansaannosta.
ellauri012.html on line 251: Paras todiste tästä on mun äärimmäinen haluttomuus naida sua (siis mennä naimisiin, älä ota tätä väärin), vaikka tiedän että vaimona olo on kunniallista maailman ja uskonnon silmissä; olin mieluummin sun rakastajatar, koska se on vapaampaa. Avioliitto, vaikka kunniallista, sitoo liiaksi, enkä mä halunnut joutua sidotuksi mieheen joka ei välttämättä aina rakastaisi mua. Hyljeksin rouvan titteliä jotta eläisin onnellisena rakastajattarena; ja näen sun kirjeestä kaverille, että et ole unohtanut miten hellästi mä aina rakastin sua ja halusin rakastaa enemmän! Huomautit aivan oikein kirjeessä että pidän sellaisia julkisia menoja typerinä jotka sitoo kuolemaan saakka, ja panee elämän ja rakkauden samaan pantaan. Mutta et muistanut lisätä kuinka usein olen sanonut että miljoonasti mieluummin elän Abelardin kokottina kuin kenenkään muun kaa maailman kesiarinnana. Tottelin sua halukkaammin kuin maailman kuninkaan rouva sitä. Rikkaus ja pösöily ei kuulu rakkauteen. Tosi hellyys erottaa rakastetun kaikesta ulkoisesta, panee syrjään aseman ja ammatin, keskittyy vaan siihen itseensä.
ellauri012.html on line 253: Se ei ole rakkaus vaan rahan ja aseman halu joka saa naisen laiskan aviosiipan hoteisiin. Kunnianhimo eikä kiintymys muodostaa sellaisia liittoja. Kyllähän niistä voi tulla jotain kunniaa ja etuja, mutten voi uskoa että sillä pääsee nauttimaan kiintymykseen perustuvasta liitosta, eikä tuntemaan niitä herkkiä ja hienoja iloja kun kauan erossa olleet sydämet pääsee vihdoin yhteen. Avioliiton marttyyrit suree aina isompia omaisuuksia jotka meni sivu suun. Vaimo näkee omaansa rikkaampia aviomiehiä, ja mies muodokkaampia vaimoja kuin omansa. Omanvoitonpyyntiset siteet kaduttaa, ja katuminen synnyttää vihaa. Pian ne eroaa, tai haluu tehdä niin. Loputon kullanhimo rankaisee niitä, jotka haluaa muuta kuin rakkautta rakkauden vuoksi.
ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri012.html on line 289: Jos olisin voinut kuvitella että kirje, joka ei ollut tarkoitettu sulle, voisi joutua sun käsiisi, olisin ollut varovaisempi enkä pannut siihen mitään mikä olisi voinut herättää sussa menneiden vastoinkäymistemme muistot. Kuvasin rohkein vedoin menetyksieni sarjan ystävälle saadakseni hänet järkiinsä omasta menetyksestään. Jos olen tällä hyväntahtoisella keinolla häirinnyt sinun rauhaasi, koetan nyt kuivata nuo kyyneleet, jotka surullinen kuvaus sai sinut vuodattamaan; koetan sulauttaa oman suruni sinun suruusi, ja vuodattaa sydämeni sinun eteesi; lyhyesti, avata silmiesi eteen koko hätäni, ja sieluni salaisuuden, jonka turhamaisuuteni on tähän saakka salannut muulta maailmalta, ja jonka sinä nyt pakotat esiin minusta, huolimatta päinvastaisista päätöksistäni.
ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?
ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri012.html on line 324: Näin sun silmät, kun sanoit viimeisen kerran hyvästi, sul oli silmät ihan ristissä. Kesti yli puoli vuotta ennenkuin kirjoitit mulle, koko sinä aikana en saanut mitään messua. Ihailin tätä vaitioloa, en voinut sitä syyttää, mutten kyennyt samaan. Kirjoitin sulle, sä et vastannut: sun sydän oli kiinni, mutta nyt tää siipan puutarha on auki; jumala on vetänyt ulos ja jättänyt sut yksin. Se vaan testaa sua; pure hammasta ja koita imaista se takaisin. Me tarvitaan jahven apua jotta saadaan kettingit rikki, me ollaan liian kiintyneitä irrottaaksemme itse itsemme. Meidän hullutukset ulottuivat kaikkein pyhimpään; meidän lemmiskelyt oli valtakunnallinen skandaali. Niitä luetaan ja ihaillaan; siitä rakkaudesta kirjoitetaan vieläkin. Me ollaan lohdutuksena mokaileville nuorille tästä ikuisuuteen; ne jotka jää kiinni meidän jälkeen voi tuntea itsensä vähemmän syyllisiksi. Me ollaan rikollisia, jotka narahti tosi myöhään; ollaan rehellisiä! Korjataan siinä määrin kuin mahdollista tekemämme hairahdukset, Ranska joka todisti meidän munaukset hämmästyy kun sanomme: Sori siitä. Hämätään kaikkia jotka koittaa kopioida meitä; pelataan jahven jengissä itseämme vastaan, et vältetään sen tuomarointi. Meidän vanhat mokat vaatii sovitukseksensa kyyneleitä, häpeää ja surua. Tarjotaanpa näitä lääkkeitä siis sydämen pohjasta, punastutaan ja ulvotaan. Jos meidän sydämet ei ole alkuun ihan mukana, ainaskin voidaan ajatella et niiden pitäisi olla.
ellauri012.html on line 330: Toistonkin uhalla: mä olin sun mestari, nimittäin synnin koulussa. Sanoit mua isäksi, olinhan mä sitäkin. Mutta en vaadi sitä titteliä, koska tavallaan tapoin siinä taivaan isää. Mä oon sun veli, mut vaan synnissä. Mua sanotaan sun mieheksi, mutta vasta kun sä olit jo paksuna. Käytit aika paljon huonosti valittuja pyhistelysanoja musta sun kirjeessä, ihan omaks iloksesi, suttaa pois ne ja pane sijalle: murhaaja, roisto, vihollinen, joka teki parhaansa tuhotakseen sun kunnias, häiritäkses sun rauhaa, ja viedäkseen sulta neitsyyden. Mä olisin tappanutkin sut, mutta sä selvisit, kiitos jumalan haluttomuuden noudattaa mun neuvoja.
ellauri012.html on line 332: Näin sun pitää ajatella musta karkulaisesta, joka vaan haluu viedä sulta halut tavata mua enää koskaan. Mutta kun rakkaus on kerran ollut viatonta, onpa siitä vaikeata päästä eroon! On tuhat kertaa helpompi lähteä maailmasta kuin siitä. Vihaan tätä petollista, uskotonta maailmaa; en enää ajattele sitä; mutta mun harhaileva sydän silti ikuisesti etsii sua, ja täyttyy ahdistuksesta kun olen menettänyt sut, vaikka kuinka järkeilisin. Sillä aikaa, vaikka mä oisinkin niin pelkuri että peruuttaisin jotain nyt sanomaani, älä anna mun höpistä sulle mitään paitsi näitä viimeisiä juttuja. Muista, että mun viimeiset tempaukset oli sun petkutusta; sä tuhouduit mun toimesta, mä sun mukana: samat aallot nielaisivat meidät molemmat. Me odotettiin kuolemaa kylmän rauhallisina, ja se sama kuolema on heittänyt meidät samoihin rangaistuksiin. Mutta sallimus vähän harhautti iskua, ja meidän hylky on ajautunut satamaan.
ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
ellauri012.html on line 341: Luin sulta saamani kirjeen kärsimättömästi: kaikista onnettomuuksistani huolimatta toivoin, ettei siinä olisi muuta kuin lohdutuksen sanoja. Mutta kyllä rakastavaiset sitten on ovelia kiduttamaan itseään. Huomaat mun erityisherkkyyden ja mun rakkauden voiman siitä mikä mua heti suretti. Mua häiritsi jo sun kirjeen otsikko: Miks sä laitoit Heloisen nimen Abelardin edelle? Mitä tää tämmönen oikein tarkoittaa? Mä etsin vaan sun nimeä, en omaani, jonka mieluiten vaikka unohtaisin jos voisin, sillä se oli kaiken sun onnettomuuden alkusyy. Säädyllisyys ja sun johtoasema muhun nähden ois vaatinut toista järjestystä, ja jos rakastat mua et ois maininnut mua yhtään; hitsi sä tiesit tän ihan hyvin!
ellauri012.html on line 345: Sä toivot että sun kuoltua mä hoitaisin sun tuhkat ja pakkaisin ne kuntoon. Kurjuus! Missä mielentilassa sä keksit nää synkät aatteet, ja miten sä voit kuvailla ne mulle? Eikö pelko mun slaagista saanut kynää putoomaan sun kädestä? Ei yhtään taas ajatellut, tietystikään, kaikkia niitä tuskia jotka sillä mussa aiheutit? Taivaskaan, niin ilkeä kun se onkin ollut, ei ole niin julma että antais mun elää hetkeäkään sun jälkeen. Elämä ilman Abelardia ois sietämätön rangaistus, ja kuolema ihan herkkua, jos siten päästäisiin taas yhteen. Jos taivas yhtään kuuntelee mun alituista huutoa, sun päivät on pitemmät ja sä hautaat mut.
ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri012.html on line 357: Se mikä vielä enemmän lisää mun kärsimyksiä on että meillä alkoi mennä huonosti just silloin kun se oli vähiten ansaittua. Kun me hilluttiin estotta syyllisessä lemmessä, mikään ei pannut vastaan, mutta tuskin me oltiin peruutettu siitä vähän ja menty naimisiin, niin silloin taivaan viha putos meidän päälle yhdellä rysäyksellä. Ja kuinka barbaarinen oli sun rangaistus! Äh! Mikä oikeus julmalla sedällä oli meidän yli? Me oltiin yhdytty toisiimme jo ennen alttaria, ja tän olisi pitänyt suojella meitä vihollisten raivolta. Sitäpaitsi me oltiin erottu; sulla oli kiireitä luentojen kanssa ja opetit oppineelle yleisölle salaisuuksia joita parhaatkaan päät ennen sua ei olleet lävistäneet; ja mä sun käskystä painuin luostariin. Kulutin siellä päiväkausia ajatellen sua, ja joskus miettien saarnoja joita piti opetella. Just tällä hetkellä se rangaistus kaatui meidän päälle, ja sä joka olit vähiten syyllinen jouduit sen barbaarin koston kohteeksi. Mutta miksi raivoisin Fulbertille? Mä, mä kurja olen sut tuhonnut, ja olen kaikkien sun kurjuuksien syy.
ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.
ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa.
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
ellauri012.html on line 561: Mut sit palataan taas tyttöasiaan. Tytöt ei saa leikkiä poikain kanssa ulkona, etteivät totu säädyttömiin otteisiin. Eikä muutenkaan liian vauhdikkaita leikkejä. Ei sellaisia poikamaisia.
ellauri012.html on line 563: Sadut on hyviä, mut ei pakanalliset. Joosef veljineen on hyvä (höh? Aika narsistinen tarina). Abraham ja Iisak (kääk! ihan törkeä). Pyhä kolminaisuus, siinä vasta satu. Jne, jne, sivukaupalla pyhäkoulukamaa.
ellauri012.html on line 636: Köyhempien stadin friidujen on turha kuikkia aatelisiin päin. Suutarin lasten on pysyttävä lapikkaan lestissä. Joko totutatte sen paskahommiin ajoissa, tai totaaliseen nöyryyteen, jos se haluu luostariin.
ellauri012.html on line 645: Se on hintansa väärti toisin kuin kaukoidästä tilattu kuminen nettiostos. Sen mies voi luottaa siihen; se ei pilaa einexiä jotka siippa sille tuo; se tekee siitä siipalle vaan hyvää, ei pahaa. Ei siinä kasva väärät itiöt.
ellauri012.html on line 662: Haba ja hyvännäköisyys siinä yhdistyy. Se nauraa vielä parhaiten, koska nauraa viimeisenä.
ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
ellauri012.html on line 832: Klaanit ja konekiväärit ei sovi yhteen. Heimomeininki perustuu tehottomaan talouteen, se toimii vaan kamelien ja sapelien voimalla. Nyt kun päästään teollisesti tappamaan, vuotaa veri liian vuolaasti. Rajakärhämistä tulee sisällissotia ilman rajoja. Ennen kärhämöitiin ensin ja mentiin sitten ristiin naimisiin. Nyt se ei enää tule kyseeseen. Verivihollisista jää vaan verisiä kasoja. Omat lehmät purevat. Siyad Barren joukkohautoja ja ruumisröykkiöitä löytyy Hargeisasta.
ellauri012.html on line 835: Islam oli alun perin yritys päästä klaaneista isompiin yxiköihin. Kapitalismin ryöstöretket ajoi rättipäät takas juoxuhautoihin, sitten joukkosellaisiin. Maa-ampiaisten pesät tallottiin maahan isolla saappaalla öljyn takia, nyt pörrää kaikkialla terroristeja ja pistää länkkäreitä persuuxiin. Oma vika pikku sika. Kannattiko sittenkään. Pian on öljy lopussa, ja ruokakin.
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 51: Britit sanoo et ekat romskut tuli briteistä, ranskalaiset että Ranskasta. Tästä tais puhua se Turkkiin karannut saksanjuutalainenkin, joku Erich Auervaara, Mimesis. Vaik se väitti (tietysti) et ekan romskun oli kirjoittanut jehova. No fiktiota jehovan tuotanto on kyllä valtaosalta. Moraalia siinä piisaa vaikka muille jakaa, mut juoni on vähän epäuskottava. Siitä on kyllä tehty valtavasti leffoja ja fan fictionia.
ellauri014.html on line 197: Se läks Pariisiin koittaa onneaan, kauppas jonkun muun musakexintöä omanaan, se oli kova säveltään. Kotiopettajana koitti päästä hameiden alle. Siitä se keksi nää kasvatusjutut. Aika pukki kaalimaassa kyllä. Omakohtaisia kokemuxia.
ellauri014.html on line 203: Theresen kaa se teki viitisen lasta, jotka pantiin saman tien orpokotiin. Tätä se ehkä vähän katuu vanhana, kun pentuja ei löydy mistään, ja selittelee eri tavoilla, kaikki falskeja. Voltaire pilkkaa: on siinä meillä kanssa kasvattaja.
ellauri014.html on line 207: Paitsi siinä se menee metsään et tää apina ois jotenkin luonnostaan hyvä. Se on luonnostaan vaan apina. Mut ehkä se tarkotti just sitä. Ei et apina on kiltimpi, vaan et sillon hyvä olla puussa. Se on sopeutunut puuhun. On sopivan kiltti apinaksi. Ei vieraannu tehtaassa.
ellauri014.html on line 232: Palaa Ranskaan, pakoilee virkavaltaa, esiintyy avoanoppinsa nimellä Renou. Elätti itseään kopistina.
ellauri014.html on line 256: ja Meemipappa esiintyy,

ellauri014.html on line 272:

Koitan tässä kertoa mitä Julie-kirjassa oikeen tapahtuu. Tai ei oikeestaan kiinnosta sen juoni, eikä siinä olekaan kummoistakaan juonta sen enempää kuin uudemmissakaan saippuaopperoissa tai izehoitokirjoissa, samanlaista suoltoa tyyliin kuinkas sitten kävikään. Tales to thrill striped-ass baboons. (Sen nimistä lehteä luki Fabulous Freak Brothersin stetsonpäinen kaveri 70-luvun underground-sarjixessa.)
ellauri014.html on line 316: Kohta saa Väiski naputella alasinta, panna piika pikkaraista suurella sukunuijalla. Kotiope on ize oman onnensa seppo. Jos Julialle käy siinä huonosti, se on voi.
ellauri014.html on line 372: Iskäparoni tulee kotiin, testaa Julkun tietoja. Vaakunaosaamisessa on huomautettavaa. Kyselee open natsoja. Pröö on rotinkainen, sille ei voi mitään. Paroni nurpistaa nenää. Päättää varuixi naittaa tyttären vanhalle ruotukaverille, joka pelasti sen hengen rintamalla (spoileri, ei olla vielä siinä).
ellauri014.html on line 374: Rusakko kirjoittelee Julialle matkavaikutelmia maaseudulta. On Markus Selinin linjoilla: ei sylje lasiin eikä luota ihmisiin jotka ei ota kuppia. Tästä dokailusta tulee myöhemmin kyllä ikävyyksiä (toinen spoileri).
ellauri014.html on line 434: Britin tultua voidaan taas pohtia syntyjä syviä. Rusakko panee Julkun suuhun totuttua perse ja anus folklorea: kaksinaismoraali on ihan luonnon mukaista, koska sukupuolet on keskimäärin erilaisia. Mut mix naiset jää siinä aina tappiolle, on niitä heikompia astioita? Siinä on jotain hyvin kyseenalaista. Haiskahtaa voimaperäisesti omanvoitonpyynniltä.
ellauri014.html on line 446: Kaksintaistelu on oikein darwinilainen tapa ratkaista kiistakysymys. Se joka voittaa, oli oikeassa, koska oli vahvempi, sehän on se mikä tässä Darwinia oikeasti kiinnostaa. Parempi voittakoon ja tehköön poikasia, lisää samanlaisia voittajia. Ei siinä mitään. Oikeus on vahvemman oikeutta anyway.
ellauri014.html on line 450: Mut ei siinä kaikki! Tyhmä loordi menee omin päin ehdottamaan isäpapalle, et se (loordi) maksaa viulut, jos pappa suostuu Julian ja Pröön avioon. No siitähän ei tule mitään, pappa hurjistuu. Se ei siedä rotinkaisia. Pappa ja loordi kiistelee siitä kummalla on enemmän natsoja ja paremmat vaakunat. Claire kertoo tämän Julialle kuultuaan sen oven takaa.
ellauri014.html on line 501: Tuskin kuudennes sarjasta on kahlattu. Claire pyytää serkultansa lupaa mennä mimmoisiin ikävystyttävän Mösjöö d'Urpon kaa. Senkun meet.
ellauri014.html on line 531: Pariisiin tultua Pröö (eli Ted) alkaa kirjottaa muistiin Jullen opetuxia, ostaa oikeen ison vihkon, niitä onkin kosolti. Niistä tulee kokonainen postilla, käsityöopas, josta voi opiskella kuivan hyveen vetoa. Kuha ei jää kirjan väliin fläkkejä niin ettei sivut aukea. (Onkohan tää kirja se?)
ellauri014.html on line 557:

Jestas sentään, siinä hän on syvällä Julien ahterissa. Mitähän Ted tästä maksoi? (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 583: Leppynyt rouva Dorka lähettelee Pröölle lohdutuxia. Ei se ollukkaan pelkästään sun vika että anoppi delppasi, sehän oli ennestään jo kipee. Sitäpaizi Jullen isä oli ilkimys, petti sitä nuorena ja potki vanhana. Pitkä potkupalloura on ollut tällä Kaitsu Pahlmanilla. Banaanipotku naisten nivusiin on sen bravuuri.
ellauri014.html on line 597: Siltä varalta et se jäis lukijalta hoxaamatta, Rousseau selittää kirjan avainpointin vielä kerran jaxon XX alaviitteessä. Se on tää: ei siinä tunteet auta jos tekee jotain säädytöntä, pitää rukata säätysuhteet jetsulleen kuin sveiziläinen käkikello, sit vasta pelittää. Taas meemilaaksoon, tässä pikakelaus:
ellauri014.html on line 617: Julkku termentää: ei huorinteko ole raamatussa kiellettyä six että siipat oisi toisillensa kilttejä, vaan siinä on koko yhteiskunnan kerroskakku vaakalaudalla. Ei avioliitto ole puolisoiden yksityinen asia, vaan yhtä paljon, oikeastaan enemmän säätyveikkojen ja pappien. Mitäs siitä tulis jos kaikki tekis sillä lailla? Bonobojen kanssa puussa nussimassa ristiin pian oltas koko konkkaronkka. Kuka ois kenen lapsi, kelle menis meemiperintö? Ei, sellainen ei kyllä vetele, sehän oisi kommunismin alkua.
ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin jälkiviisailla vierestä vekuttajilla.
ellauri014.html on line 689: Toinen esimerkki turhista izemurhista oli norjalaisen kenraali Fleischerin tapaus. Se vaan kärmistyi kun ei päässyt karkuunlähteneiden norjalaisten keulamiehexi, vaan lähetettiin jonnekin peräpöhkölään kouluttajaxi. Harmitti ja hävetti niin hiivatusti. Et ei kun leukakiikkuun vaan. No kyllä mullakin se ajatus kävi mielessä useamminkin kuin kerran Kouvolan reissuilla. Kymijoen sillalla, ja siinä isossa kallioleikkauxessa Porvoon lähellä. Tosta kun kääntäis rattia niin se olis siinä. En sitten kääntänyt.
ellauri014.html on line 694: Ei muuta kuin takas sorvin ääreen. Julie de Wolmar sanoo ännännen kerran kotiopettajan irti kirjan puolivälissä. Arvaa etukäteen kuinka siinä käy, kun on puolet opuksesta jäljellä. Takinkääntänyt Julle pyytää Prööltä lupaa kavaltaa kaikki sänkyhommat Wollelle. Pröö sanoo ehottomasti ei. Jotain rajaa vittu sentään hyveellisyydelläkin.
ellauri014.html on line 710: Intialainen vanha viidakon sananlasku elefanteista ja kilpikonnista, josta Russell väänsi lystikästä kaskua, esiintyy jo Julkussa, jakeessa 3:20. Alzheimerin hyydyttämän Pratchettin kiekkomaailma lähti siitä liikenteeseen.
ellauri014.html on line 745: Julia on varmaan bi, se puhuu Clairelle epäilyttävän lämpimästi. Claire on leski, sen pönttö mies on jättänyt tän sarjan, liukastui kai saippuaan. Näin "vanhana" Juku ei tykkää enää kenestäkään muusta kuin Clairesta, paitti tietty rakkaimmasta, eli itestään. Lapsiin ja Wokuun se on enemmän kun puolix kylästynyt. Tylsää kun 4-5 vuotiaat pojat ei tajuu piispa Julinin saarnoja.
ellauri014.html on line 747: Vuoteessa Juku näytti sellaista 'makaa liikkumatta ja tee se Sveitsiin puolesta' ilmettä ja käyttäytyi kuin Woku olisi jonkinlainen seksihullu, kun se halus naida sitä vielä sen jälkeen kun Jukulla oli raamatullisen kiintiön mukaiset penskat. (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 761: Wolmari sanoo Pröölle lepo vaan, olkaa niinkun ei mua oliskaan, mut kun ootte kahestaan olkaa niinkuin mä oisin siinä kolmantena. Se taitaa olla peeping Tom.
ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
ellauri014.html on line 889: Köyhäin lapsista on valtaosa ääliöitä, ei mitään salattuja lahjakkuuksia. Joku saa rummun ja haluu kenraalixi, toinen käy raksalla ja aikoo arkkitehdiksi, kympin mamutyttö haluu lääkäriksi, vaikka realistisempaa sen värisenä olis tähdätä vaan lähihoitajaksi. Meidänkin Kusti-puutarhuri tykkäs piirtää, lähetin sen taideakatemiaan harjoittelijaksi, mut eihän siitä mitään tullut, Kusti tuli takas lapiohommiin maitojunalla. Mikä oli todistettava. Eihän prinssikään joka osaa hyvin ohjastaa ala kuskiksi, eikä paroni joka tekee hyvää raguuta rupee kokiksi. Veri vetää aateliset aateliksi ja rotinkaiset rupusakiksi, lahjoilla ei ole siinä mitään jakoa. Näin Juulia.
ellauri014.html on line 891: Lahjoista on vaan harmia, se jatkaa. Jos maalaisista kaikki valopäät otettaisiin kouluun oppimaan, kuka enää jäisi maalle kuokkimaan mun peltoja? Nää simppelit tomppelit on hyviä sellaisina kuin ovat, ei ne tartte mitään lahjoja, riittää kun ovat kilttejä ja ahkeria. Tää on melkein liian paksua jopa Pröölle, joka on ite noussut rotinkaisten riveistä. Alkaa tuntua että Juulia heijastelee tässä Rousseun Mamanin ajatuxia.
ellauri014.html on line 893: Toinen pikku erimielisyys koskee romaanikerjäläisiä. Pröö ei heittäis lanttia katukerjureiden pahvikuppiin (Mooooi! Iso numero!), se on rahaa pois kotimaisten työttömien toimeentulotuesta. Wollella on ammattikerjurien tippaamiseen perustelu, joka on Jullen mielestä ihan mahtava: kerjuu on ammatti siinä missä komeljanttarin, molemmat pyrkii viihdyttämään rikkaita saadakseen massia. Jos köyhä onnistuu surkealla tarinalla hetkeksi hauskuttamaan antajaa, kyllähän sekin on palkkansa ansainnut yhtä lailla kuin joku näyttelijä. Turhanpäiväsempiähän vielä on teatterit ja muut paheelliset viihdepläjäyxet.
ellauri014.html on line 907: Vittu et Rusakko jaksaa olla sveitsiläinen. Pahempi kuin sakemanni, varsinainen nazi. Ordnung muss sein, kannat yhdessä ja käsi lipassa. Velvollisuuksien täyttäminen on onnen täyteyttä. Herrat, lakeijat ja narrit on tyytyväiset rooliinsa, jokainen tietää paikkansa eikä muita kadehdita. Tää on keskiluokan taivas. Vahinko että nimenomaan keskiluokkaa eio koskaan tyytyväinen. Niiden just on pakko päästä eteenpäin: yläluokan Mount Everestille on kiivettävä, koska se on siinä. Sori Rusakko, huti tuli, kai koska Darwin ei ollut vielä syntynyt. Köyhäinapu on kyllä hyvä tikki, kyykyttämällä saa hyvän yliotteen rotinkaisista.
ellauri014.html on line 919: Tää takas luontoon scheisse on varmaan jälleen muodissa myös sixi, että ollaan taas ajauduttu samanlaisiin tolkuttoman suuriin tuloeroihin, kiitos teollisuuden automatisaation ja keskiluokan rappion. Rikkaiden todellisuus on taas kerran eristynyt patraskin arjesta, joka alkaa sit vähitellen kuulostaa jopa kiintoisalta. Hesarin tv-palsturi tänään sano et se kazoo tosi-tvtä vaan nähdäkseen miten se toinen puoli elelee. Nyt olis vallankumous taas kerran paikallaan, päästäisiin taas joxkin aikaa eroon sellasista eriarvoisuuden lieveilmiöistä kuin Rousseauta apinoivat herrasmiesmaanviljelijät.
ellauri014.html on line 925: Kolmikolla kävi ikäviä vieraita, sen jälkeen niillä oli kiva aamu à l'anglais: kolme menee piiloon, ei kukaan etsi, ollaan hiljaa keskenään ja viihdytään. Juppajju. Semmoisia luppohetkiä oli Tedillä myös Ralphin kaa. Monitoinikamu. No ei vaitiskaan, komento takaisin, siinähän pyörii Jullen kakrut koko ajan jaloissa. Paitti ei ne ole häiriöxi, ne on täysin äiti aurinkoisen lumoissa kuin Rikun pojat, kuiskivat vaan hiljaa ettei äiti hurjistu.
ellauri014.html on line 934: Julle antoi lasten juosta paljasjaloin ulkona, ja antoi niille paljon liekaa pienenä. Tääkö riittää? Ei, ei siinä kaikki. Varsinainen kikka oli ottaa lapselta heti luulot pois. Sille on paukutettava päähän, että se on vaan lapsi, vähän niinkun eri rotua, tai vammanen, ja että sen on toteltava jokaista aikuista kuin pikku koira. Lapsesta tulee höveli kun se ei saa läpi tahtoansa muuten kuin anomuxesta. Mamman ja papan myönnöt ja kiellot on peruuttamattomia, ei poikkeuksia eikä toista instanssia.
ellauri014.html on line 936: Koirankasvatuksen taktiikka, selvä keppi ja selvä porkkana. Hurjistunut äiti vastaan äiti aurinkoinen, revi siitä. Kuten koiran kanssa, on lapseen sovellettava selektiivistä kylmyyttä. Parempi aina käyttää arvovaltaa kuin selityxiä, niin sit ei tarvi nolosti valehdella silloinkaan kuin selitys on huono. Sama meisinki kuin armeijassa: tämä on käsky, pussiin pulinat.
ellauri014.html on line 959: Kreikan ja rooman uskoiset erottaa filioque lauseke, eli onx pyhä henki vaan faijan erite, vai onko pojalla myös lusikkansa siinä sopassa. Ortodoxit on vanhalla kannalla, pyhis on ruikittu vaan isän kupeista, siitähän se poika synnittä sit sikisi. Ei siihen poikaa pidä sekottaa. Tää filioque on kyl pelkkä punainen silakka, monet paavitkin on olleet siitä jälkikäteen vähän häpeissään.
ellauri014.html on line 968: Mut kyl on kurjaa promeneeratessa kartanolla käsi Wokun kainalossa, kun kaikki olis muuten hienosti, ihan sydän märkänee hämärästä kiitollisuuden velasta, tekis mieli pälähtää veisaamaan siitä edes jollekulle muulle glooriaa, ja toinen siinä kuivasti vaan laskeskelee rahantuloa. Julkku pelkää oikeesti ison maalivahdin ulostuloa, et jostain pilven raosta jahven korkee maila Wollen päähän kohta kumahtaa. Kun niin käy, se ei tahdo olla paikalla.
ellauri014.html on line 978: Loordia odotellaan paratiisiin Flanderista. Claire ilmoittautuu palveluxeen kotipiiaxi Wolmareille ruokapalkalla, mistä se tietysti on ihan into piukeena. Ystävysten kohtaaminen on puskafarssi, naiset kiljuu ja pyörtyy halki poikki ja pinoon silkasta onnesta. Kyllä piisaa sentimenttiä, Woku, kylmiö Wokukin liikuttuu, köhii hämillään.
ellauri014.html on line 983: Tässä vaiheessa sarjaa aletaan pohjustaa jimbajambaa Pröön ja Clairen välille. Myöhemmin selitellään, et Claire onkin aina ollut huomaamattaan rakastunut Prööhön. Niistä saataisiin hyvä kakkosketju romaaniin, romanttinen b-miehitys lakeijaleevelille Molièren parhaita farssiperinteitä seuraten. Ikivanha meemi joka trendaa aina. Säädyt ei tosin pysy ihan preussilaisessa ojennuxessa, mut sentään Clairen vapaaherraiskä on köyhempi kuin Jullen paroni.
ellauri014.html on line 1011: Laura on oppivainen, lukee loordin suosittamat kirjat ja opettelee tältä bbc-englantia. Pygmalion-tarina, Rex Harrison ja my fair lady Bumston, toinen tuttu setämiesten meemi. Loordi aikoo Lauran kanssa naimisiin. Paratiisilaiset on levottomia, Claire varsinkin: eihän tää nyt sovi, että leidillä in spe on mallin töistä rautaista ammattitaitoa, ja mikä pahinta: se on rotinkaisia. Ja se on vielä lutukka, vaikka kovin nuori. Eihän paratiisin leiditkään ole mitään rusinoita vielä, mutta sentään kokeneita viinirypäleitä.
ellauri014.html on line 1025: Loordi raportoi Roomasta, millanen tekopyhä paskiainen Pröö oli Lolitalle sen selän takana. Salaa oli termentänyt tyttöparalle, ettei sillä ollut mitään asiaa mimmoisiin hienon päärin kaa. Hyi häpeä, ettäs kehtaatkin, heitä kirves kaivoon, ota lutkan lusikka kauniiseen käteen vaan ja anna panna halvalla.
ellauri014.html on line 1053: Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin.
ellauri014.html on line 1055: Loordi järkeilee Wolmarille et sen ei tarvi mennä naimisiin. Avioliitto on yhteiskunnallinen velvollisuus, pakollinen vain rotinkaisille. Englanti tarvii lisää työläisiä eikä päärejä. On vaan parempi, et rikkaita käskijöitä on vähän, sitä rikkaampia ja käskevämpiä ne on. Gentlemannille riittää gentlemannin gentlemanni. Pröö on nyt parantunut Jullesta, muttei nähtävästi eheytynyt. Se savotta on vielä jälellä. Wolmari ei ole aivan vakuuttunut, sen mielestä setämiehen ensimmäinen velvollisuus on täyttää maa ja bylsiä, tässä järjestyxessä.
ellauri014.html on line 1087: Kotiopen fuksiaisissa tytöt saivat viitossilliä kuutossilliä ja muuta villiruokaa. Bailut meni joskus överiksi, mutta ignoroikaamme nyt se. (No ei, vitsi vitsi, tän lauseen mä sepitin ihan ize, siinä on 2019 perussanakirjaan lisätyt uudissanat, paizi sillit. Ihan muuten vaan. Ois varmaan mennyt ihan täydestä ilman tätä alaviitettä.)
ellauri014.html on line 1102: Mut ei hemmetti ei sittenkään, se pyörittelee asiaa. Kun ajattelee tarkemmin, pitäskö ottaa nyt tommonen tekohauska leski harmixeen kun loordin kanssa on just niin hyvä meininki. Olis nolo tehdä sängyssä kolmenkeskisiä vertailuja. Ralph olis selvä ykkönen, Julle hyvä kakkonen, Claire jäis siinä varmasti lähtöruutuun seisomaan kuin tikku paskaan. Ainoana seisojana siinä petissä.
ellauri014.html on line 1127: Jotain mainintaa on Abelardin harhaoppisesta rukouskäsityxestä. Ei sanota mikä siinä oli vikana. Oisko se ollu se huomio et ei sitä sopotusta kukaan kuuntele, paizi sä ize ja ehkä äiti oven raosta, mut se on kivaa ja tekee hyvää sulle izelles. Joo se kai se on. Stultilogiaa. Pröö on sitä mieltä et Julkun ja muiden pietismiin yms mystiikkaan taipuvaisten virhe on rukoilla ihan liikaa. Siitä vaan suu kuivii ja tulee polvet kipeiksi. Ei sovi odottaa nopeaa pöytiin palvelua eikä tilata menun ohitse jotain ihmettä. Ihmeiden aika on ohi, tekniikan ajan valistuneen jumalan on noudatettava luonnon lakeja ja asetuksia.
ellauri014.html on line 1133: Pröö varoittelee lukemasta Muraltia, muistattehan miten sille kävi. No miten? Ei kai ihan kehnosti, kun julistettiin autuaaxi. No siinä se, se lipsahti katolisexi. Ludi oli alunperin pietisti, kirjoitteli matkakirjeitä, missä vittuili ranskisten ja brittien kustannuxella. Rusoo apinoi mamuja koskevat ennakkoluulot siltä. Ne on schweizareilla yhä kunnossa, etenkin karvakäsien ja mutiaisten osalta.
ellauri014.html on line 1165: No pappiin tää uppoo kuin veizi voihin, se antaa aplodeita seisaallaan, siinä ja siinä ettei se heittäydy Jullen jalkoihin siunausta vastaanottamaan. Tää on tosi upee kuolema, se uhoo, ihan parhautta, saisinx mä ottaa tän videolle ja näyttää mallix mun muille pokille!? Mikäs siinä, sanoo Julle, älä pidä kiirettä, mullakaan ei nyt ole tässä muita kiireitä. Pastori jää sankkaan kazomoon kai nähdäxeen, esiintyykö senkin nimi lopputexteissä ja kuinka isolla.
ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt, tää on mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko. Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.
ellauri014.html on line 1177: Ei vaitiskaan, läppä läppä, älä hemmetissä skrobaa siinä, tääl tyynyn alla on vielä yx kirje Pröölle, älä lue sitä nyt vaan toimita se edelleen kotiopelle, siinä on kaikki selitetty tosi hyvin.
ellauri014.html on line 1186: Juu ja sit mullon vielä tää uskollinen Seija, tarkoitan Sirkka, eipäsku Martta, korjaan Claire. Sä ihan synnyit mua varten, vaikka ootkin vanhempi ja sullon pitempi naama, oikeestaan ihan eri ikäpolvea, me kuunneltiin ihan eri musaakin. Sit ne nojailee toisiinsa vaiti tovin. Ei edes itkeskellä. Hiljainen minuutti vanhalle ystävälle. Ja sen koiralle.
ellauri014.html on line 1215: Mitä vanhemmaxi elää, sitä tiukemmin riippuu siinä kiinni, vaikkei mikään tunnu enää miltään, paizi kipeeltä. Mulla ois ollu vaan mälsä elämä ja pelko kuolemasta, joka tulee vanhuuden mukana.
ellauri014.html on line 1246: Nyt on enää Jullen postuumi kirje kotiopelle. Tämä vielä, sanoi dementti, kun söi pinaattikeiton päälle servietin. Julle sanoo siinä et se ei ole unohtanut ensilempeä, sitä se makustelee vielä kuolinvuoteella. Mut ei se silti pidä itteään syntisenä. Esiaviollinen sexi ei olekaan vanhassa työehtosopimuxessa syntiä. Jutkujen pyhä kirja huolehtii vaan kamelinajajien reviireistä, johon kuului omat vaimot sekä palvelijat. Isännättömät naiset oli vapaata riistaa. Siitä vaan, sanoo setämiehen siittiö.
ellauri014.html on line 1254: Claire postittaa vielä ihan lopux käskyn kotiope Pröölle palata sorvin ääreen. Se on ite vielä suhtkoht sekaisin ja tulee huonosti juttuun työnantajansa kaa. Kakarat on rasittavia, ois kiva jos Pröö tulis hiukka jeesaamaan. Joo ja mitä tulee naima-aikeisiin, olihan se tavallaan kiinnostunut Prööstä aikanaan, mut nyt se on tehnyt päätöxen: jos Pröö nai jonkun muun, Pröö on paaskiainen, ja Claire ize ei aio enää naida mitään kaksilahkeista. Samanlainen pattitilanne on Prööllä taas kuin Jullen komennossa aikanaan.
ellauri014.html on line 1260: No se on nyt siinä. Vaterissa menten. Eikä leipää pyydä. Ça mange pas de pain! Aamen ja hömpsis!
ellauri014.html on line 1300: Jalkapuoli Huugokin oli siinä, mutta pukeissa.

ellauri014.html on line 1311: BC Carlson esseessään Rätten: ett rättsteoretiskt försök pitää tärkeenä, että raastuvan tuomarit (kuten Poju ize) tulkkaa tolkun miehinä lain kirjainta, sillä meiningillä laista vasta tulee oikeutta. Laki ja profeetat, plus vähän evankeliumia, se on siinä.
ellauri014.html on line 1331: Sääntö, komento tai tuomio eivät ole tunteita, mutta yhteys tunteisiin on läheinen.
ellauri014.html on line 1346: Ahnaisiin suihin katoaa ziljoonat tuotantoeläimet, harventunut riista ja pöppiäiset. Otuksilla ei ole omaatuntoa, vaikka muita tunteita. Niitäpä ei lasketa; vaan me näillä hienoilla omillatunnoilla varustetut apinat ollaan pelissä mukana vain meille jaetuilla korteilla.
ellauri014.html on line 1359: Meemit on lisääntyneet ja lisääntyy kautta aikojen termiittiapinoiden parasiittinä. Nää apinat on niiden itioemiä siinä missä geenien. Joku voisi mälistä: eihän meemejä ole olemassa, ne on vaan aivokummituxia, eikä niillä ole izenäistä älyä. Ensimmäiseen vastaus on sama kuin Sokrateen: sielu on vaan harmoniaa soittimessa, mutta kyllä sitä silti sopii kopioida, kopioston luvalla. Eikä sen kummempaa älyä ole genomillakaan, on vaan monimutkaisuutta, jolla se koittaa vastata kompleksin ympäristön häiriöihin. Äly ja monimutkaisuus on oikeasti ympäristössä, aivot on sen kalpee heijastus, pikku muurahainen löytää reittinsä sieltä missä sen taivallus on helpointa.
ellauri014.html on line 1382: Mut mix kusipään markiisin piti siin leffassa lopux päästä joholle? Setämiehet 6-0 taas. Vastaus: koska Netflixin tuottajat on rahantuntevia setiä, jotka haluu, että sedätkin kazoo niiden leffoja.
ellauri014.html on line 1436: Se et Rousseau kirjoitti milloin kirjoitti tän kirjan, jossa eri säätyjen näkemyxet joutuu vastakkain, osoittaa että jengi oli hämillään, oltiin porvarillisen vallankumouksen huulilla. Raha oli liikkeellä ja kävi pyydyksiin.
ellauri014.html on line 1446: Onkohan tää vapaampi rakkaus tehokkaampi tapa seuloa apinoista esiin tämän päivän voittajat?
ellauri014.html on line 1626:

Täähän himskatti (forgive my French), kuulostaa vähän mun tuotannolta! Mäkin "lainaan" muilta aika röyhkeästi, yrittämättä varsinaisesti peitellä jälkiäni. "Kiva juju" siinä on just, että voi tunnistaa klisheitä uusista asennoista.
ellauri014.html on line 1637:

Tää Adone oli Mariinin magnum opus. Nimi on jo dead giveaway, tää on varmasti huterasti peiteltyä homostelua. No, Miltonin Jeesuskin joutui kauniiden poikain tähden kiusaukseen, siinä kadotetun paratiisin huonommassa jatko-osassa. Ei kannattas kirjottaa noita jatko-osia. Helevetti on yleensä parempi kuin paratiisi. Mut harva tajuu lopettaa kun on voitolla.
ellauri014.html on line 1685: That leads to heights sublime. jonka korkeuksiin vievän näin.
ellauri014.html on line 1763: That leads to heights sublime. jonka korkeuksiin vievän näin.
ellauri014.html on line 1791: Meidän pihallakin kasvoi katkero, tosin ripsetön; nyt siinä on vaan rikkaruohoja. Meidän viinakaapissa on Underbergiä, tai oli, joku näyttää ryypännen sen tyhjäxi.
ellauri014.html on line 1884: liukuu synkeämpiin mietteisiin, lempeällä
ellauri014.html on line 1916: jotka venyttelee hiljaa mietteissään siinä välissä;
ellauri014.html on line 1997: Se vitun pahviäijä ei edes ole mitään sukupolvea, siinä sekoittuu 20. vuosisadan alun vellit sen lopun puuroon, millenniaalit rähmäisenä floorasilmänä. Jotta saadaan takuulla sadan vuoden kaikki klisheet mahtumaan. Kyrön ikäinen jolppi ei huomaa eroa, lukijoista puhumattakaan.
ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
ellauri015.html on line 66: Alle Kunst is politisch, vahvistavat teutonit. Karl Marx sanoo iskevästi: Kunst ist nicht ein Spiegel, den man der Wirklichkeit vorhält, sondern ein Hammer, mit dem man sie gestaltet. Sosialistinen realismi ei ole realismia, vaan idealismia, ei vaan materialismia, siis materialistista idealismia, tai idealistista materialismia, äh, ompa sekavaa. Totaalista Wissenschaftkäseä. Mutta kauniita maisemia! Ei mitään si och så, vaan siin oli soo. (fig. 1.)
ellauri015.html on line 95: Tän lauseen olin kirjoittanut ylös jostain naistenlehdestä opiskeluaikana, koska siinä yhdistyy hienosti rytmiikka ja symboliikka. Tääkin on aika kiva:
ellauri015.html on line 133: ei mitään yleisavaimia salattuihin merkityksiin.

ellauri015.html on line 281: Mutta siinä menee juna

ellauri015.html on line 287: siinäkin taas unelmoi Sylvia.

ellauri015.html on line 320: Meni toisiin naimisiin

ellauri015.html on line 347: Eikä siinä kaikki, sillä oli pahat vaivaisenluut

ellauri015.html on line 464: Väärin veikattu. Hullusti kävi tontut. Viisasten kirja joutui kuin joutuikin näsien käsiin. Ei ne luokat poistuneetkaan minnekään, vaihtoivat vaan väriä. Pieleen meni sekin yritys. Takaisin piirustuspöydän ääreen. Paras peruuttaa Marxista ja Engelsistä koko matka Darwiniin. Tää tonttu iki-iäkäs on tähän asti arponut enimmäxeen oikein. Nyt näyttää siltä, että apinoiden maailmankausi alkaa olla lopuillaan.
ellauri015.html on line 538: Mahtoi siinä jahdissa höyhenet pöllytä.

ellauri015.html on line 596: Kai se on että vitsiin ei voi samastua.

ellauri015.html on line 646: Toiveet ja todellisuus menee siinä sekaisin,

ellauri015.html on line 716: Paizi Lohengrin, joka tulee juuri sopivasti paikalle jouzenpolkuveneellä (samanlaisella kuin Boston Commonsissa). No Lohengrin tietysti päihittää Friedrichin toinen siipi selän takana, lähettää sen matkoihinsa, ja aikoo Elsan kanssa naimisiin. Juoniva Fred saa selville, että Lohengrinilta ei saa kysyä mikä on matu miehiään, onko mistään kotoisin, tai vaan Elsa siis saa kysyä, mut silloin menee Lohengrinin supervoimat.
ellauri015.html on line 756: Kaikenlaisissa pellekirjoissakin törmää moraalisiin meemeihin. Kuten interventionistisiin vs. laissez faire jumaliin ja niitä peukuttaviin ihmisiin. Huvittaa, että harppisaku on kiinnostunut Blaken harppikuvasta. Kohta kuvaan ilmaantunee vasara ja laskutikkukin.
ellauri015.html on line 765: Pientä peitettyä vittuilua on Eulenspiegelillä silloin tällöin suomalaisille, etenkin pitkänlännille suomalaisnaisille, mutta varovaisesti, ettei tule väärää taklausta korin alla, kyynärpäätä silmään taikka polvea. Rami siteeraa nokkelasti Tolkienin kuvausta hobiteista ja sovittaa sen suomalaisiin. Onpa otsaa hukkapätkällä, joka yltää hobitteja enintään puolisääreen, puutarhatonttu. Taskukokoinen gnoomi kuin Harry Potterin Dobby-tonttu, tosin pulskempi.
ellauri015.html on line 767: Loppupuolella kirjaa Ramin vauhti paranee, se on paikoin jopa hauska, lähestulkoon liikuttava, kun se siirtyy klisheistä ize kärsiminsä vastoinkäymisiin. Häätangosta ei tule mitään, kun Herr Kuckelmann ei näe eteensä morsiamen ryntäiltä. Hellien sanojen alta haistaa kyllä pitkän kaavan mukaan kirjoitettua takaisinmaxua aina satulassa istuneelle, 5v vanhemmalle, ilmeisesti fixummalle, ainakin lihaxikkaammalle rouvalle. Mutta kyllä se sitä varmaan rakastaa, siitä ei jää epäilystä.
ellauri015.html on line 769: Roolit on Ramilla ja Piukulla kyllä toisinpäin kuin itämökkinaapureilla Pialla ja Wokulla: Woku on asiallinen insinööri, Pia tunnejohtaja. Johtaja on Piukkukin, mutta tunteilu jää Ramin kontolle. Piukku opettaa pian Ramille sen höpötyksiin soveltuvan sanan höpön höpön. Höpötys on Wokunkin suosikkisanoja. Suomalaiset ulosaukeavat ikkunat on höpötysikkunoita. Sen remontoimassa majassa ikkunat aukeavat saksalaisesti sisäänpäin, mikä tekee hyttysverkon kiinnityxestä yhtä helvettiä. Mutta se on tuttu paikka Wokulle, ei se säikähä. Rami yrittää sanoa ettei höpöhöpöä voi kääntää saxaxi. Miten niin, sehän on just sama kuin Quatsch.
ellauri015.html on line 777: Jostain sentään voi harppisaku olla ylpeä: veli westiellä on uudemmat autot, ja halvemmat, kun sakut eivät verota omia valmisteitansa. Antavat mennä vaan täysiä aatun autostraadoilla, tulkoon vaan ruuhkia, vainajia ja peltiromua, ja paljon paljon pakokaasuja. Se on hienoa. Paina jo Waffenbruder kaasua, älä köntystele siinä edessä, siirry hidastelijoiden kaistalle, kun mä tulen täältä isolla autolla. Verdammt, Blödmann, geh in die Fahrschule, Idiot!
ellauri015.html on line 808: "Syö poika", sano mummi. Minua puistattaa. Minua palelee. En tahdo. "Miksi, mummi?", kysyn. Silloin pimeästä astuu aavemaisesti esiin Raimo, niin ikään oranssissa verryttelypuvussa. Hän laskee kätensä olalleni ja painaa minut puujakkaralle istumaan. "Ei miksi. Syö!" HK:n sinisestä tirskahtaa jotain oikeaan silmääni. Polttava kipu. Pyydän sinappia. Kaikki nauravat. Tämä se on, hetki, jolloin kelpoisuuteni pannaan koetteelle.
ellauri015.html on line 814: Ukki kaataa lasiin votkaa. Hyvää kurkulle, hän sanoo. Juuri kun aion kiittää, Raimo tiputtaa votkan sekaan pari tippaa salmiakkitiivistettä. Makkara, mämmi ja salmiakkivotka yhtyvät syvällä sisälläni syövyttäväksi puuroksi. Se on kuin närästystä, vain tuhannesti voimakkaampaa.
ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
ellauri015.html on line 966: Runotytöstä tää ei ole niin hyvä kuin sen oma, koska sen voi yhtä hyvin sanoa suorasanaisena. Jos suorasanaisesti puhuu säteilevän morsiamen kazelusta, se kuulostaa kummalta. Eikä hiirenjäljistäkään jauhoissa voi kirjoittaa, vaikka ne näyttää runoudelta. No, Emilialla on opittavaa, mutta se oppi. Isä Cassidy tiesi että siinä on ainesta, kun se oli kirjoittanut klisheiden joukkoon the light of faintly golden stars. Jatka kirjoittamista tyttö, runotyttö uuden kuun. Ja se jatkoikin. Ja hyvä tuli, ei parempaa voi toivoa.
ellauri015.html on line 986: hiiriä kansallisromanttisiin kuviin riviin.

ellauri015.html on line 1154: Lampilan perhe meni Neuvostoliittoon työnhakuun vuonna 1931 hänen ollessaan 7-vuotias. Hänen isänsä Sulo kuoli yrittäessään paeta, äiti Helmi joutui vankileirille ja Lea sijoitettiin lastenkotiin. Koulusta päästyään hän onnistui löytämään vankileiriltä päässeen äitinsä mutta kesällä 1947 Lea Lampila sai itse 10 vuoden leirituomion päästen vapaaksi kuuden vuoden jälkeen 1953. Hän loikkasi Neuvostoliitosta Ruotsiin vuonna 1967 ja sai poliittisen turvapaikan ja Ruotsin kansalaisuuden. Hän kirjoitti 1990-luvulla kaksi omaelämäkerrallista kirjaa Toivon tähti ja Stalinin lapset.
ellauri015.html on line 1164: Lea Lyytikäinen oli suomalainen kirjailija joka kirjoitti lähinnä lukemistolehtiin. Hän käytti kirjailijanimeä Lea Leksi ja myös nimimerkkiä Anita Nora. Lyytikäinen kirjoitti jännistysnovelleja suomalaisiin lukemistolehtiin jo 1930-luvulla ja hänen kirjallinen uransa jatkui aina 1950-luvulle saakka. Hän kirjoitti myös paljon romanttisia tarinoita.
ellauri016.html on line 48: El Coyoten ensiesiintyminen tapahtui 1943 José Mallorquín kirjailijanimellä Carter Mulfordin kirjoittamassa saman nimisessä romaanissa "El Coyote". Vuosien 1944–1953 aikana espanjalainen Clíper-kustantantamo julkaisi 192 pulp-tyylistä vihkosta. El Coyote oli hyvin suosittu myös Suomessa, jossa sitä ilmestyi 78 numeron verran. Lehden alaotsikkona oli "Seikkailuromaani viime vuosisadan Kaliforniasta". Kustantaja oli Kustannusliike Sarjakirja.
ellauri016.html on line 59: Tutun jäämistöstä löytyi kirje Oscarille mamma Matildalta päivätty 1904. Oscar oli maatalousinstituutissa Kronoborgissa, ja sille oli teetetty oikein räätälillä vaalea kesäpukukokonaisuus. Matilda vähän murehti että se oli niin vaaleata kangasta, se likaantuu helposti. Mutta sellaisen oli Oscar ize valinnut. Liekö ollut vallan se puku päällä valokuvassa, jossa se koreilee körttiasuisen kartanon työväen keskellä. Matildan käsiala oli kuin painettua. Sehän olikin tyttökoulun opettaja äidin koulussa ennen naimiaisiin menoa.
ellauri016.html on line 88: Jospa ei tyytynytkään Ingmanin tuotteisiin.

ellauri016.html on line 128: Lueskelin tässä Jobin kuvitettua klassikkoa Tutulta peritystä hienosta kuvaraamatusta, ja seisahduin hämmästyneenä jakeen 2:9 kohdalle. Jobin vaimo suosittaa siinä ruukulla häntäänsä raapivalle Jobille, ettei sen enää maxa vaivaa sinnitellä: siunaa jumalaa ja kuole pois.
ellauri016.html on line 130: Juu-u, siunaa siinä sanotaan, eikä kiroa kuin nykyraamatussa.
ellauri016.html on line 148: Näyttää et toi barak tarkoittaa jos jonkinlaista pyllistelyä, ehkä hyvinkin alunperin polovistumista kuin Lindgrenin pojilla, sitten siunaamista. Se on tavallinen etunimikin esim Barak Obama, eikä siinä käytössä varmastikaan meinaa kiroomista. Kuka nyt lastaan kiroisi (paizi Pirkko Carlson os. Hiekkala). Spinoza oli Baruch sekin, käännettynä Benedictus eli Pentti. Mut kyllähän suomessakin siunailu on vähän kuin naisten kiroilua, sus siunakkoon, jestanpoo, jumalan nimen ottamista suuhun ilman saippuaa. Barakista lisää täällä ja täällä.
ellauri016.html on line 160: Tutun kirjahyllystä löytyneessä Vallaton Waltari-kokoelmassa sattui olemaan myös Mikan v. 1934 kirjoittama runo Jobin mukaan. Vallatonta siinä on enintään jumalalle suunnattu sopimaton iänensävy. Asiasisältö on sama kuin Jobilla: mikä sua vaivaa kun riehut noin, mitä pahaa mä oon sulle muka tehnyt. Waltarista on pahinta, että toivo elää vaikka muuten on kuin mato koukussa. Mulla ei ole valittamista, kun en elättele turhaa toivoa.
ellauri016.html on line 224: Ne vanhat voidaan heivata vanhusjalostamoihin, lääkkeen ja vaipan hajuisiin tehtaisiin, valtaviin kasarmeihin, joissa niille syötetään liukuhihnalta vuoropäivinä Janssonin ja kinkkukiusausta. Ihan kiusaksi huhutaan käytävillä uusista perunoista, muttei ikinä anneta. Eikä koskaan tulla kun vanhus vaippa täynnä soittaa kelloa.
ellauri016.html on line 274: Moraalin opetusvideona La Republica on etevä. Nyt oli oppitunnin aiheena jälleen kerran geenit vastaan meemit. Ekassa valintatilanteessa Fernando ja Alejandra haluis vielä nussia, mutta nussimisen esteenä on maatilojen välille kohoava aita, jonka Agostin "Donald Trump" La Torre tahtoo pystyttää. Fernando oli jo valinnut oman lapsensa ja Alejandran välillä: lapsi on sukua suoraan alenevassa polvessa, rahakkaan pankin perijä. Alejandra on vaan serkku, eikä siitä ole mihinkään jos se on rutiköyhä. Lapsi ja pankki Fernandolle siis, puolet tilasta Alejandralle. Bylsiä ehkä voitaisiin, mutta maa on sentään aina maata. Erät 1-1 geeneille ja meemeille. Alejandra suuttuu kun Fernando ei tulekaan naimaan hotelliin, ja soittaa leuattoman everstin ovikelloa. Joku piti saada, fiilis oli sellainen.
ellauri016.html on line 340: Helssingin kaapunti suunnittelee tosissaan kiipeilytelineen rakentamista apinoille suurten urheilumenestysten varalle, esim potkupallisarjaan mukaan pääsy näyttää riittävän sellaisexi. Voitto maailman rikkaimmasa maasta Luxemburgista. Vauzivauz. Rintakarvattomat balttinaamat kaljahuuruissa heittää paidat pois ja kiipeileee yösydännä toistensa ja Havis Amandan pazasparan niskassa. Pazaasta teetettäisiin joku kestävämpi pomppulinnaversio, ja alkuperäinen pantas suojaan johkin varastoon tai museoon. Kauppatorin rannassa on jo maailmanpyörä ja sauna. Nyt sitten hullaantumisteline. Pian on koossa koko hoploppi. Kuka tarvii enää Linnanmäkeä.
ellauri016.html on line 387:

Laivalla hullaantui niin esiintyjät kuin yleisökin! | Henna Leppänen

ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.
ellauri016.html on line 507: Tähän väliin vähän mitta- ja määritelmäteoriaa. Teknisesti vaikeus on se, että hyvyyden dimensiot on kohtisuoria, yhtä summaa ei niistä saa. Ja miks niin on? Koska mielipiteitä on yhtä monta kuin arvioijia, eikä apinaläjiä voi punnita kultavaa´alla. Äänestys on paska ajatus, siinä voi lähes puolet hävitä. Ja Darwinista ei lähde apua: maapallo on diverssiputiikki, se suosii diversiteettiä. Apina joka toimii yhdessä ekolokerossa on huono toisessa. Apinoita on liiankin moneen junaan, ei niitä saada yhteen jonoon kirveelläkään.
ellauri016.html on line 519: Snobin lanseeasi lempparini Thackeray Punchissa 1846. Se sanoi izeäänkin snobixi. Snobi oli selkeästi sellanen sosiaaliprkyri,joka pyrki esiintymään hienompana kuin olikaan. Siis streeberi ensin, sitten pröystäilijä, pöyhkeily tulee kiipimisen peräaaltona, kun ohitellaan ruvumpaa sakkia.
ellauri016.html on line 524: Suutari ei pysy lestissä, vaan haluu aatelisen saappaisiin. Kumartaa aatelille messiin päästäxeen.
ellauri016.html on line 543: Lupaavasta tutkijasta tulee snobi jos se alkaa esiintyä telkkarissa jokapaikan dosenttina ja pelleilee pellepuvussa linnan juhlissa tai nenäpäivänä muiden turhis julkkisten kanssa lehtikuvassa. Mainizematta nyt mitään nimiä, kuten E. Saarinen. Vitun Hyvinkään kultahattu. Kolmantena jonossa hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä.
ellauri016.html on line 647: Nyt kun saataisiin ne wanhuxet waan niitä lukemaan

ellauri016.html on line 686: Perusujous ja kiltinoloisuus paistaa naamasta, siinä se muistuttaa isistä ja faffasta.

ellauri016.html on line 812: kirjan Runotyttö jänniin loppukäänteisiin.

ellauri016.html on line 859: toimii siinä paimenena eläinlaumalle.)

ellauri016.html on line 902: On illuusio että matut tuntis tai sietäis toisiaan, miks ne tekis niin, nehän kilpailee rajoitetuista luonnonvaroista. Eri maiset matut tutustuvat toisiinsa keskitysleireissä, mutta harvoin niistä tulee ystäviä keskenään.
ellauri016.html on line 927: Toivoisin että saisin elää rauhallista ja mukavaa elämää, niinkuin te suomalaiset. Toivoisin että sanomani otettaisiin huomioon.
ellauri016.html on line 974: Kaikkein karsein Juhan ideoista on, että mamuille näytettäisiin kasvatusmielessä suomalaisia propagandafilmejä, tyyliin tuntematon sotilas ja sontimaton tutilas. Jänixen vuodesta napapiirin sankareihin. Se olisi jo julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri016.html on line 976: Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat.
ellauri016.html on line 978: Sevverran siinä on pastoria, että sen mielestä muutos alkaa ihmisten sydämistä. Kyllä kai. Siinä elimessä ei tapahdu muita muutoxia kuin kalkkeutumia, läppävikoja ja vajaatoimintaa. Ja vielä kaiken kukkuraxi, insult upon injury: kun Juha kurvaa kotiin Mäntylästä, autoradiosta soi Ismo Alanko. Mensch!
ellauri016.html on line 1044: So what. Sanoi Andrew Chesterman ja lähti brexpattien joulumyyjäisiin. Se antoi perixi.
ellauri016.html on line 1105:

Eikä siinä kaikki

ellauri016.html on line 1143: Johannes Brotherus on vihdoin vainaja, neljä vuotta vaille satavuotias. Hyvät geenit, pitkäikäinen kuin Kusti-koira. Carlsonien heikkouxista ei ole tietoa, Johannes on puhdasrotuinen Brotherus. Pilven veikko on nyt pilven reunalla. Tuleekohan Onkel Walter Munchenistä siivestämään näihin peijaisiin pilven aseveljenä? Tuskinpa, se ei tunne enää edes sukulaisia. Vihannesta suremaan jäävät hermostuneesti räpsyttävä Anja, sinipiian nielaissut Ilkka sekä Floora-täti.
ellauri016.html on line 1188: että lähdettäisiin vaimon kanssa samoilemaan
ellauri017.html on line 30: Elä elä elä Lauri siinä vekuta!
ellauri017.html on line 47: Joo. Tämän lehen nimi on Puovo Lipposen seekkailuja. Siinä kerrotaan minusta itestän - ja tulloohan siinä Kalle-Kustaa X:ki maenitux ja muutamia muitai mite aena kullonnii tarvihtee. Joka kuukaus minä kerron uuven seekkailun ja ne ovat riima juttuja joka aenoo. Minä en millonkaan tarjoo huonoo tavaroo myötäväx - työhän tiijätte sen, poijaat, piän tääteen raatanaaloja ja viinoo suap Carlsonien kaapasta. Liittykääpäs nyt koeruuttanne ihan tästä numerosta lähin minun osakeyhtiööni, Carlson Oy:hyn. Minä paenan nappulaa Callen kanssa tiälä tavarataevaassa ja työ otatte ja luvette näetä juttuja. Minunhan ei tarvihe taevaan tavaroo kehua: työ tiijätte sen ennestään. Pirskatti! mikä teitä estää joka ikistä olemasta minun yhtiön hallituxen jäseniä. Pyyvätte papalta rahhoo niiku raatakaappiaan Oscar-poeeka ja sen tytär Tutu, ellei itellänne ou. Ettekä työ toesta näin jännittävee ja kaekinpuolin hyvvee lehtee sua näen halavala. Elekee jättee yhtään nummeroo lukemata, sillä kun ne loppuu, niittei sua ennee mistää paihti tiskin alta antikvariaatista mustanpörssin hintaan. Kerran kuukauvessa tavataan. Elekee olla hooboja.
ellauri017.html on line 79: Seijan lapsuusvuosina sen piti päästä rengasmatkalle Olavin ja Sirkan kanssa sukulaisiin Sysmästä syvemmälle sisämaahan. Joka kesä sitä lupailtiin, vaan ei se koskaan toteutunut. Siellä piti olla kivoja maatiloja, joilla olis söpöjä possuja, lehmiä ja hevosia, jopa ihania poneja. Pelkkää puhetta, hyvä jos päästiin kerran kesässä Joutsan Oravakivelle, se oli vaatimattoman Lean vaatimaton kesäunelma. Sen vahingon on Seija ottanut takaisin järjestämällä omalle perheelleen nipun ikimuistoisia rengasmatkoja.
ellauri017.html on line 81: Tähän ei nyt lasketa meidän matkustuksia ennen Paulin syntymää, niistä lie jo kirjoitettu El Laurin ensimmäisiin niteisiin.
ellauri017.html on line 102: Seuraava merkittävä perheen kesämatka tehtiin Walesiin, se oli vuonna '99, se on helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Briteissä täydellinen auringonpimennys. Oltiin Oxfordissa kun se tapahtui, kazottiin auringon sirppiä noetun lasin läpi, linnut olivat säikähdyxissään vaienneet, mulla on virttynyt T-paita siitä muistona. Sieltä saatiin Helmille pieni koulupuku, joka sillä on päällä kuvissa koulun alkaessa seuraavana syxynä. Tällä matkalla oli John vielä mukana. Sitten se kirjoitti ja alkoi opiskella ensin Otaniemessä, sitten Oulussa ja lopulta Vaasassa. Seuraavan kerran se tuli mukaan vasta '07 synnyinmaahansa Amerikkaan.
ellauri017.html on line 124: Helmin ja Vitalin kanssa ajeltiin Allegro-junalla Pietariin lokakuussa '18. Asuttiin katedraalin takana airbnb-huoneistossa katon rajassa. Silloin käytiin neuvostomuseossa, josta on tämän kokoelman nimilehden potretti: Sanoja syvältä. Sanoja on noussut siinä kuparinen kypärä päässä sukelluksista, tai on päinvastoin matkalla taas syvyyksiin. Sillä oli niin paljon kaasumaista sanottavaa, et se pulpahti pintaan kuin syvänmeren outo kala, paukkuen päästi ilmoille sanasensa ja vajoo nyt hiljaa takas sinne mistä tulikin. Syvälle.
ellauri017.html on line 322: Mutta hei, siinähän on jo sitten Jeesus kolmantena?

ellauri017.html on line 378: Persoonallisuusenneagrammi (usein vain enneagrammi) on yhdeksänkohtainen persoonallisuustyyppien luokittelu, jonka pohjana käytetään G. I. Gurdjieffin opetuksessaan esiintuomaa enneagrammisymbolia. Teoria on luotu tukemaan itsetutkistelua, helpottamaan yksilöiden välistä ymmärrystä sekä kommunikaatiota ja ennen kaikkea lisäämään suvaitsevaisuutta. Noi sokeat alueet on aika lähellä katolisten 7 kuolemansyntiä. Petos ja pelko (par. petollisuus ja pelkuruus) taitaa sieltä puuttua. Vaik onko saituus ja ahneus eri synti, sitä voipi miettiä.
ellauri017.html on line 440: Ennegrammityypillä tarkoitetaan ihmisen persoonallisuuden perustyyliä, joka tavallisesti ilmaistaan neutraalilla numerolla 1, 2, 3, 4, 5 ,6 7, 8, tai 9. Enneagrammityypit kuvataan ympyrässä, jossa jokainen on symmetrisesti suhteessa toisiinsa ja ympyrän keskustaan. Jokainen tyyppi on siis yhtä hyvä. Numeroiden lisäksi monet enneagrammiopettajat käyttävät jotain tyyppinimeä tai kuvaavia adjektiivejä tai määrittelyä.
ellauri017.html on line 464: Vuonna 1925 Gurdjieffin vaimo sairastui syöpään ja kuoli seuraavana vuonna huolimatta sädehoidosta ja Gurdjieffin omatekoisista hoidoista. Uspenski osallistui hänen hautajaisiinsa. Vuonna 1949, vain pyjamaan pukeutuneena, punainen Astrakhan fetsi päässään, Gurdjieff poistui asunnostaan viimeisen kerran. Ryhdikkäästi paareillaan istuen, Gauloise Bleu -savuketta polttaen, hän teki kädellään pienen hypnoottisen liikkeen ja sanoi "Au revoir, tout le monde!", ennen kuin hänet kannettiin ambulanssiin. Uspenski oli kuollut 2v aiemmin, mutta oli telepaattisesti paikalla.
ellauri017.html on line 516: Suomalainen lajilegenda ei ole lähdössä olympialaisiin. Se on sama kuin pitäisi juosta satanen, maraton ja 400 metrin aidat ja jaettaisiin vain yksi kultamitali, Hukkataival vertaa. Siinä se on: neljä metriä 45 asteen päällekaatuvaa, lähes sileää kallioseinää, jonka Nalle Hukkataival viimein selvitti.
ellauri017.html on line 595: Jommassa on kummasti kunniassa alfa ja oomega. Theaitetoxen sielu muistaa alkuperänsä. Jomma oli Rousseausta pirullista, Descartesista jumalaista. Mä olin huono siinä koulussa, mutta vanhemmiten opin tykkäämään. Siinä saa valaistuxen hetkiä, näkee osan taivasta.
ellauri017.html on line 601: Armo on vaan ihme, profeetallinen projektio, perspektiiviharha. Äärettömän pieni piste kuvautuu äärettömyyteen, äärettömyys takaisin pisteeksi. Ihmettä on siinä kerrakseen, ja ulottuvuutta. z-akselin taivas on käsittämätön xy-tason luteille. Sieltä herran silmä näkee joka paikkaan maan päällä, mutta sinne ei voi nähdä tasamaalta, ellei ole suotu otsaan kolmatta silmää.
ellauri017.html on line 631: Sen maineikkaisiin töihin kuuluu maan korven lisäksi

ellauri017.html on line 742: Mutta siinä samassa he loukkaantuivat Jeesukseen.
ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
ellauri017.html on line 973: Uudempi "tutkimus" tarkastelee kirjaa sen kirjallisten ja muodollisten ominaisuuksien perusteella tekijöiden sijaan ja näkee siinä kaksiosaisen rakenteen, joka on jaettu lukuihin 33 ja 34:
ellauri017.html on line 1031: Jesajaa (arabia: إِشَعْيَاء, latinoitu: Ishaʿyāʾ) ei mainita nimellä Koraanissa tai Hadithissa, mutta hän esiintyy usein profeettana muslimilähteissä. Muslimien tutkijoiden mukaan Jesaja ennusti Jeesuksen ja Muhammedin tulemista, vaikka muiden uskontojen tutkijat kiistävät viittauksen Muhammediin. Muslimitraditio väittää, että Israelin epävanhurskaat yrittivät vihassaan tappaa Jesajan.
ellauri017.html on line 1109: Sinä olet sokea kuin kana. Aloituksessa kerrotaan, että Patrick Tiaisen todistus on väärä. Mutta ongelma on siinä, että Puovolakin puhuu väärin koko asiasta. Jos Puovola tuollaista puhuu, niin kyllä on tehnyt kuoleman syntiä. Pyydän anteeksi, mutta se on täysin anteexiantamatonta.
ellauri017.html on line 1174: Raamatusta kaikki on tärkeää. Myös todistukset niin taivaasta kuin helvetistä. Jeesus puhui itse asiassa paljonkin helvetistä ja tuomioista. Nykyään kirkoissa ei tästä teemasta juurikaan kuule. Se on ikävää. Kaivattaisiin roisimpaa menoa!
ellauri017.html on line 1176: Ilmestyxessä on useampi kuin yksi kohta, jossa ei vain katsella videota, vaan ollaan vuorovaikutuksessa taivaan enkelin kanssa ja nähdään sekä kuullaan asioita taivaassa, kuten oltaisiin vierailulla taivaassa. Tosi jännittävää, suosittelen. Hakkaa Netflixin mennen tullen. On tästä videokin, mut kirja on parempi.
ellauri017.html on line 1260: Piru kekkaloisi esiintymislavalla, ja

ellauri017.html on line 1266: Me oltaisiin taivaan isän napanöyhtää

ellauri018.html on line 39: Seuraavassa sanoituksessa räppitaiteilija "Avain" lataa nuoruuden vimmalla rankkaa poliittista kritiikkiä ja kohdistaa syytteensä erityisesti hyväosaisiin. Outoa, mut kai se oppii iän mukana, et nuoret köyhät laiskimuxethan ne on kaikkeen syyllisiä. No, näitä diggas v 2000 nuoret, eiköhän nekin pian ala viisastua. Kuha saatas vaan tää punamulta kumoon. Luota keskustaan. Siitä rikolliskoplasta löytyy roisto joka lähtöön. Keskustapoliitikot täyttää sellit, tungeksii vankilan ovissa.
ellauri018.html on line 185: Mut noi kai haluaa just sitä, kun eivät hae kunnollisiin töihin.

ellauri018.html on line 208: On tavallaan hienoa olla romani, vaikka siinä on kurjiakin puolia.

ellauri018.html on line 292: Osassa II (Pamela naimisissa) Pamela on saanut edullisen naimatarjouxen (tosin suullisen, mutta isän kuullen), ja pääsee vihdoin pukeutumaan isännän mytyssä oleviin hienompiin hepeniin, vallasnaisen tamineisiin:
ellauri018.html on line 294: Menin pian sen jälkeen ylös ja pukeuduin uudestaan, ottaen haltuuni, toivoaxeni onnellisella hetkellä kaksi kääröä, kuten isäntäni suvaizi niitä nimittää (viitaten sillä aikaisempaan jakooni emännältä saamieni ja hänen izensä minulle lahjoittamien oivallisten vaatekappalten välillä); ja puin ylleni hienot alusvaatteet, silkkikengät jalkaani ja hienot valkoiset puuvillasukat, otin hienon täytetyn alusntun, siron, vihriäisen, Mantuan silkistä valmistetun viitan ja takin, ranskalaisen kaulahuivin, kamritsi-nenäliinan ja puhtaat hansikkaat. Ottaen sitten viuhkani ja pienen upean käsilaukun minä kazahdin peiliin ja luulin izeäni taas vallasnaisexi; mutten unohtanut asianomaisia kiitoxia siitä, etä saatoin näin lohdullisin mielin pukeutua näihin vaatteisiin.
ellauri018.html on line 318: sitten toisiinsa ja sontaa imukärsään.
ellauri018.html on line 351: Jos teille pyrkii pimeisiin raksahommiin luihusti pälyilevä virulainen nimeltä Mart Helme, ei kande ottaa, se on hölmö. Se ei osaa edes pitää nuijaansa kädessä oikein päin. Suuhunsa kuseskelee epähuomiossa. Ei tiedä puhuuko hallituxen nimissä vai omasta keitetystä lampaanpäästä.
ellauri018.html on line 374: Ei siinä mitään, ihan samahan se on minkä värisillä on tää maa.

ellauri018.html on line 389: esiin seinäpaneelin alta heiluttamaan tuntosarviaan? Rahanpuuteko?
ellauri018.html on line 540: Tilanteessa noudatettiin käytäntöjä, joita noudatettiin muissakin paikoissa, niin raakoja kuin ne olivatkin. Jaakko Hintikka noudatti vain käskyjä. Teinipoika teki vielä kunniaa. Kunniaa mille? Missä siinä tilanteessa oli kunniaa? Kunniattomat tappoi kunnottomia. Yhdet apinat listi toisia. Toisilla ei ollut konepislareita. Muuten kenkä oisi ollut vasemmassa jalassa. Missisippi goddam.
ellauri018.html on line 567: – Siinä vaiheessa kun harja meni altaaseen, Mikko syöksyi ja riuhtaisi harjan irti varresta. Suu auki seistiin siinä, ja harja oli Mikon kurkussa.
ellauri018.html on line 613: Charlotte oli et TLDR. Piti Pamelaa omahyväisenä. Arveli et isät osti kirjaa tyttärilleen. Tuskinpa. Kyl tää oli nimenomaan naisten suosikki. Säädyttömänä pidettiin herrasväissä. Lynn 4 on selkeästi Charlottea fixumpi. Huomaa Richardsonin huumorin, ja vetää hyvän paralleelin Games of Thronesiin. Tää oli myös jatkis, valistusajan saippuaa. Games on ihan samaa tuubaa tänä päivänä, ehkäisyn ajan moraalilla.
ellauri018.html on line 619: Pamelan aikaan siis varmaan ainaskin joka kymmenes ellei viides neizeelliseen viixeen vetäjä oli onnellinen isä. Muistettakoon että pyhä henkikin veti kamat pussiin ekalla.
ellauri018.html on line 639: Hra B osaa kauppa-lopon nixit: nyt uusi entistä parempi tarjous, mukana nämä edut vielä, eikä siinä kaikki, tarjous on voimassa vain tänään, mieti tarkoin, huomenna jo tulee iso tappio.
ellauri018.html on line 717: Sunnalaiset hyväxyy vaan Muhammedin teot esikuvaxi, shiialaiset myös myöhempiä paaveja. 14 erehtymätöntä on shialaisten pyhimyxiä. Muhammedin ja sen tyttären Fatima Zahran lisäxi sen vävy, serkku ja seuraaja Ali (kuvassa) ja 11 muuta lähisukulaista imaamia. Ne ois voinu tehä syntiä mut kiitos Allahin ne ei viittineet. Ne on tosi kunnollisia koko konkkaronkka. Ne hakkaa koko muun luomakunnan siinä, tuumii shiiat. Mahometilla oli kolme poikaa ja neljä tytärtä 13 vaimosta, ei paljon. Mitä se oikein nykräsi? Pojat kuoli pieninä, Fatima sai jatkaa sukua Ali-serkun vaimona. Löiköhän se sitä? Shiiat on niinku katolisia ja sunnit protestantteja. Arabia ja kaksoisvirran maa on sunneja ja Persia on shiioja. Miks niin? Olix ne 11 muuta pyhimystä sieltä päin? Näin se meni:
ellauri018.html on line 765: Kalifin vaatimuksiin kuuluu, että hän on miespuolinen muslimi, joka tulee Quraysh -heimosta, on täysi-ikäinen ja täydessä ymmärryksessä, vapaa, urhoollinen, arvostelukykyinen, ja hänellä on normaali näkö, kuulo ja puhekyky.
ellauri018.html on line 821: Sharia ei sisällä ainoastaan länsimaiseen lainsäädäntöön normaalisti kuuluvia asioita, vaan ohjaa pikkutarkasti yksilön pukeutumista, kehonhoitoa ja muuta yksityiselämää. Profeetta esimerkiksi sanoi: "Kultaan tai silkkiin pukeutuminen on laitonta yhteisöni miehille mutta luvallista naisille". Wiixet on pidettävä siistinä ja parta. Poskikiharoita ei tarvita, Mooses oli siinä väärässä. Allah ei tahdo sitä. Se ei trendaa enää.
ellauri018.html on line 842: Zakat eli almuvero maksetaan periaatteessa kerran vuodessa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan – eri omaisuudesta lajeista maksetaan erisuuruisia määriä almuveroa. Muslimin tulee ryhtyä maksamaan almuveroa kun hän on mennyt naimisiin. Almut voidaan antaa myös islamin yhteiseksi hyväksi, kuten moskeijan rakentamiseen.
ellauri018.html on line 853: Suositeltava: tuo ansioita Paratiisiin pääsemiseksi, mutta tekemättömyyttä ei rangaista (sunna, mandub)
ellauri018.html on line 894: Tuomarilla ei ole oikeutta armahtaa hudud-rikokseen syyllistynyttä henkilöä, kuten muissa rikoksissa. Rangaistukset ovat ruumiillisia ja vaihtelevat raipaniskuista amputaatioon ja kuolemantuomioon. Koska ne ovat ankaria, hudud-rikosten määrittely ja todistustaakka ovat myös tiukkoja. Tuomitseminen vaatii joko syyllisen tunnustuksen tai selkeän silminnäkijöiden todistuksen. Rangaistusta ei määrätä, jos syyllinen oli pakotettu tekemään rikoksen, esimerkiksi varastamaan ruokaa nälkäisenä. Hudud-rangaistuksia ei sovelleta lapsiin.
ellauri018.html on line 908: Laki jaetaan kahteen pääalueeseen, joista toinen keskittyy uskonnollisiin rituaaleihin ('ibadat), ja toinen käsittelee ihmisten välisiä suhteita, kuten orjuutta, sopimuksia, perintöä, avioliittoa, saaliinjakoa tai suhtautumista ei-muslimeihin (mu'amalat). Rituaalilakiin kuuluvat islamin viisi peruspilaria, kuten rukous eli salat. Islamilainen laki määrää tarkasti milloin, missä ja miten tulee rukoilla ja kuka saa suorittaa rukouksen.
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri018.html on line 930: Islamin ulkopuolelta tuleva länsimainen arvostelu on nostanut esiin joitakin asioita sharia-laissa, joita se pitää loukkauksina naisten oikeuksia kohtaan. Tällaisia ovat lapsiavioliitot, moniavioisuus, tyttöjen sukupuolielinten silpominen, naisten alistaminen miehen määräysvaltaan, seksiorjuus, miehen oikeus lyödä naista, perintöoikeuden rajoitukset, naisten heikompi asema todistajana oikeudessa, rajoitukset osallistua julkiseen elämään ja huntupakko.
ellauri018.html on line 934: Islamilaiset vastaukset länsimaiseen arvosteluun ovat vaihdelleet. Yhtäältä on vedottu miesten ja naisten erilaisiin tehtäviin. Islam katsoo, että Jumala viisaudessaan on luonut kaikki elävät olennot pareittain. Sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, ja kumpikin on luotu toimimaan omassa roolissaan. Luonnolliseen työnjakoon kuuluu, että mies vastaa suurimmasta osasta taloudellisia velvollisuuksia, kun taas nainen on varustettu kantamaan suurempaa vastuuta lasten synnyttämisestä ja kasvattamisesta. Tämä roolin mukainen erikoistuminen ei vähennä miesten ja naisten välistä täyttä tasa-arvoa yhtäältä ihmisinä ja toisaalta muslimeina.
ellauri018.html on line 963: Jumalan lähettilään kerrotaan sanoneen: "Ei ole avioliittoa ilman walia (laillista holhoojaa)". Walla walla. Muslimimies voi mennä naimisiin myös juutalaisen tai kristityn kanssa, mutta ei ateistin tai monijumalaisen. Miehellä voi olla orjattarien lisäksi korkeintaan neljä vaimoa (Koraani 4:3). Se siitä yksijumalaisuudesta.
ellauri018.html on line 998: Islamilaisissa maissa suositaan varhaista avioliittoa, sillä sen ajatellaan varmistavan tyttöjen neitsyyden. Häh? Eikös se neizyys just mene siinä hommassa? Sen sijaan homoseksuaaliset, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä. Suhtautuminen masturbaatioon vaihtelee. Vaik kivaahan se on tehdä karvakädelläkin, pystytellä telttatankoa.
ellauri018.html on line 1019: »Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi.)»
ellauri018.html on line 1026: Muhammed katsoi naisten olevan miehiä huonompia sekä älykkyydessä että uskonnossa. Huonommuus älykkyydessä näkyi Muhammedin mukaan siinä käytännössä, että vasta kahden naisen todistus vastasi oikeudessa yhden miehen todistusta.
ellauri018.html on line 1038: Aasiassa tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan lähinnä vain niissä maissa, joissa on muslimienemmistö. Tapa on levinnyt Aasiaan islamin myötä. Afrikassa ympärileikkausta esiintyy myös sellaisten heimojen keskuudessa, jotka eivät ole muslimeja. Useimmat tällaisista heimoista ovat kuitenkin läheisessä kosketuksessa muslimiväestöjen kanssa, kuten Egyptin koptit ja eräät etiopialaiset heimot. Muslimien mainio perinnäistapa on havaittu naapurissa hyväxi. Pitää naiset kurissa ja herran nuhteessa. Naisen hauskanpito ei ole suositeltavaa, se on oikeastaan vältettävää.
ellauri018.html on line 1059: Sharian luonnehtima Jumalan lakiin perustuva yhteiskuntamalli edustaa antropologian näkökulmasta klaaniyhteiskuntaa, joita esiintyy siellä, missä eläminen ei perustu maanviljelyyn ja missä ei ole keskitettyä hallitusvaltaa.
ellauri018.html on line 1063: Paimentolaisarvoihin kuuluvat miesten tasa-arvoisuus, riippumattomus, tiukka lojaalisuus omaa perhettä, sukua ja klaania kohtaan sekä sotaisuus ja oman kunnian valvominen. Islam voidaan nähdä paimentolaisuuteen perustuvien klaaniyhteiskuntien oloista nousseena uskontona, joka tarjoaa vastauksia juuri niiden erityisiin tarpeisiin. Kuten telttailuun ja kaikenlaiseen setämiesten sikailuun.
ellauri018.html on line 1065: Läntisen arvostelun kohteena ovat olleet sharian epädemokraattisuus ja muuttumattomuus, lainsäädännön epämääräisyys, julmat rangaistukset sekä epätasa-arvoinen suhtautuminen naisiin, ei-muslimeihin, juutalaisiin, homoseksuaaleihin ja eräisiin muihin ryhmiin.
ellauri018.html on line 1069: Funktionalistisen sosiologian näkökulmasta voidaan puhua yhteensopivuuden ongelmasta. Jälkiteollisten yhteiskuntien tarpeet ja instituutiot poikkeavat niin paljon klaaniyhteiskuntien oloista, että siellä kehittynyt uskonto ei mutkitta sopeudu täyttämään jälkiteollisessa yhteiskunnassa esiintyviä tehtäviä.
ellauri018.html on line 1070: Tämä näkyy myös siinä, että sharia on vain osittain käytössä niissäkin maissa, jotka ovat korostuneesti islamilaisia valtioita.
ellauri018.html on line 1078: Islam on paimentolaisten klaanivärkki, jota ei ole päivitetty urbaanin kermaperseen tarpeisiin. Paimentolaiselämä on kovaa, hiekka lentää suuhun, maito ja veri valuu, kärpäset pörrää, kamelit ja vuohet haisevat. Pannaan kova kovaa vastaan ja työnnetään se lupaa kysymättä pehmeään. Juutalaisuus ja kristinusko on samaa maata, monoteististä totalitääristä aaprahammin telttaväen kantaa.
ellauri018.html on line 1088: Somalien lakikoulukunta on sunnilainen shafi'i. Niistä tyttöjen ympärileikkaus ei ole vain suotavaa, vaan pakollista. Siitä ynnä muusta naisten lyttäyxestä syntyneitä vaivoja lääkizee nabin medisiina.
ellauri018.html on line 1097: Wadaaddo-henget haluavat pitkäkestoisia kontakteja ihmisiin sekä säännöllisesti popcornia, taatelia, kahvia, teetä, parfyymia ja suizuketta. Wadaaddon uhrit ovat anorektisia, väsyneitä ja päänsärkyisiä. On tärkeää että hoidosta maxetaan, muuten henget suuttuvat.
ellauri018.html on line 1112: Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.
ellauri019.html on line 59: Jenkkiteinifilmissä Tall Girl pitkä tyttö tavoittaa ruottalaista grania mutta kapsahtaa lopulta italokatajaan, sitä yli puolta lyhyempään hukkapätkään. Kyllä pikku enbuskekin pääsi lopux halaamaan, kun oli alla appelsiinilaatikko. Pitkän tytön onnen huipennus oli päästä esiintymään lavalla, kehuskella siinä itseään, ison siskon suukku tukkia ja saada läpyjä. "May I have all of your attention." Mix vitussa, kuulux se joteski muka ohjelmaan? Ja parhautta oli kostaa ilkeälle poikaystävälle, maxaa potut pottuina kuin profeetta Jesaja. Hemmetin pyrkyreitä noi jenkit, elämänsä seppoja.
ellauri019.html on line 70: brexit asian jälleen kerran esiin tuoneessa.
ellauri019.html on line 129: juutalaisiin holokaustissa.

ellauri019.html on line 136: Tämmösiä Panzerfausteja Calle autto purkaa laatikosta Ihantalan verilöylyssä. Se oli ollu Sakuissa just ennen sodan alkua koululaisvaihdossa, ja osas sen vuox tavata sakemannin käyttöohjetta. Mistä päästä panos sisään ja mistä ulos, kuva 1. Joku teknisesti lahjakkaampi kersantti ruhjo sillä sitten ryssän tankkeja. Verisexi tohjoxi. Äijät lensi tankista kuin tikkapelin tikat. Tai tukehtu sen sisään kuin itämeren shprotit purkkiinsa. Mitäs läxivät. No ei niidenkään mielipidettä siinä kysytty. Luoti päähän edestä tai niskalaukaus, siinä rivimiehen optiot. Loppu on historiaa, eli propagandaa.
ellauri019.html on line 146: Omat hymistelynsä on toki politiikassakin. Ilman tekopyhyyttä ei mikään huijaus pelaa. Isänmaa, maan etu, maan tapa, maassa maan tavalla ja kotoutus, siniristi ja hakaristi lippumme, seppeleitä sankarien hauvoille, sisätä valaistu reijille ammuttu sotamies josta voi kazoo talvisotavideoita. Onhan näitä. Marssikaamme tahdissa kyltit kädessä. Mätkikäämme vastapuolta pesäpallomailoilla. Jos vaikka päästäs uutisiin. Näizä, mä näyin tv-kuvassa!
ellauri019.html on line 217: Jeremiaa kiellettiin menemästä naimisiin, koska lapset jotka sille syntyisivät kuolisivat sairauksiin. Hän särki tyhjän pullon katuun Ankkalinnan pormestarin nähden protestiksi kaupunkia uhkaavasta sekasorrosta.
ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.
ellauri019.html on line 298: Hedelmällistä maata oli niukalti, mutta tässä jylhässä vuoristossa oli arvokkaita kupari- ja rautaesiintymiä; nykyisen Feinanin ympäristössä, n. 48 km Kuolleestamerestä etelään, oli kaivoksia ja sulattoja. Todisteet osoittavat, että siellä oli muinoin myös suurehkoja mäntymetsiä. Todennäköisesti Edomin vaurautta kasvattivat suuresti tullit, joita perittiin näillä teillä kulkeneilta kameli- ja aasikaravaaneilta. Aavikolta Edomiin saapuneet uupuneet matkaajat ovat lisäksi saattaneet maksaa ruoasta ja majapaikasta. Jeremia sanoo hyvästä syystä, että edomilaiset asuvat luottavaisesti ”kallion loukoissa”, ’pitävät hallussaan kukkulan korkeuden’ ja ovat kuin kotka pesässään (Jer 49:7, 16).
ellauri019.html on line 308: Toisaalta vaikuttaa vahvasti siltä, että yksi Jobin kolmesta ”toverista”, jotka kävivät arvostelemassa häntä hänen sairautensa aikana, oli edomilainen, nimittäin temanilainen Elifas (Job 2:11; vrt. 1Mo 36:11, 34). Jeremian 49:7:ssä Temanin esitetään olevan edomilaisen viisauden keskus; ehkäpä edomilaiset olivat viisaan maineessa, koska he olivat säännöllisesti kosketuksissa ja yhteydessä itämailta tulleisiin matkalaisiin.
ellauri019.html on line 310: Egyptistä lähdöstä Juudan historian loppuvaiheisiin. Faraon joukkojen tuho ja Israelin ihmeellinen vapautus Punaisellamerellä vaikuttivat Edomiin samoin kuin koko Kanaaniin ja sen ympäristöseutuun (2Mo 15:14, 15). Siinain niemimaan erämaa-alueella Israel joutui ensi kerran kohtaamaan aseellista vastarintaa laajalle levittäytyneen edomilaisheimon, amalekilaisten, taholta; kautta aikojen he aiheuttivat Israelille vaikeuksia (2Mo 17:8–16; vrt. 1Mo 36:12, 16; ks. AMALEK, AMALEKILAISET). Erämaavaelluksen loppupuolella evättiin Mooseksen esittämä kunnioittava pyyntö saada kulkea Edomin läpi Kuninkaan valtatietä, ja nimeltä mainitsematon edomilaiskuningas järjesti voimakkaan joukon estämään israelilaisten maahantunkeutumisen (4Mo 20:14–21). Sen jälkeen kun Aaron oli kuollut Horinvuorella lähellä Edomin rajaa (4Mo 20:22–29), Israel kiersi Edomin ydinalueen, leiriytyi Seredin purolaakson liepeille ja taivalsi sitten kohti pohjoista Moabin itärajan ohi (4Mo 21:4, 10–13; Tu 11:18; vrt. 5Mo 2:26–29).
ellauri019.html on line 330: Edomista oli tuleva kuin Sodoma ja Gomorra, asumaton kaikiksi ajoiksi (Jer 49:7–22; vrt. Jes 34:9–15). Koska Edom ansaitsi Jehovan vihan, sitä nimitettäisiin ”jumalattomuuden alueeksi” ja ”kansaksi, jonka Jehova on asettanut tuomiojulistuksen alaisuuteen ajan hämärään asti” (Mal 1:1–5). Edom edustaa siis Jesajan 63:1–6:ssa ilmeisestikin Jumalan liittokansan taipumattomia vihollisia. Noissa jakeissa kuvaillaan verentahraamissa vaatteissa olevan jumalallisen Soturin, joka on polkenut Jumalan koston viinikuurnan, tulevan sopivasti Edomista (merk. ’punainen’) ja Edomin huomattavimmasta kaupungista Bosrasta (mahd. sanaleikki, sillä heprean sana ba·tsirʹ merkitsee ’viininkorjuuta’). (Vrt. Il 14:14–20; 19:11–16.)
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)
ellauri019.html on line 354: hävittääkseen Sumerin esivallan, muuttaakseen sovitut suunnitelmat, viedäkseen Urimin kuninkailta valtuudet, nöyryyttääkseen kruununprinssiä Eciknujalin linnassa, hajottaakseen Nannan kansan, joita on kuin lampaita; muuttaakseeen Urimin ruokatarjoilun, tosi hienon tarjoustemppelin; ettei sen kansa enää asuisi omakotitaloissaan, vaan ne ajettaisiin asumaan ikävissä mestoissa; että Cimacki ja Elam, siis viholliset, asuisivat niiden osakkeissa; että sen paimen palatsissaan joutuisi vihollisen käsiin, että Ibbi-Sin vietäisiin Elamin maahan käsiraudoissa, koskaan enäää palaamatta pesästä lentäneen pääskyn lailla kaupunkiinsa Zabun vuorelta meren ääreltä Ancanin rajoille
ellauri019.html on line 377: Niiden jeremiaadi on asiallisesti aika sama kuin juutalaisilla, mut siitä puuttuu seemiläinen elämöinti, ählämöinti, itsetärkeys ja kostonhimo. Niiden jumalat nyt vaan päättää menetellä näin. Ei savesta leivotuilla savikukoilla ole siinä mitään jakoa. Ei se ole niiden syy, muttei niiden asiakaan valittaa. Se nyt vaan kävi näin, sori siitä, tai ei oikeastaan sorikaan. Gods don't apologize for the inconvenience. Korkein oikeus on evännyt valitusoikeuden, huumepoliisin linnareissu pysyy.
ellauri019.html on line 381: Synti, armo, kosto, rangaistus, kaikki tää ählämien rähinä ja tingintä johtoportaan kanssa on jäänyt tyystin puikottamatta tauluihin. Eniten tunteisiin vetoavat zoomauksetkin ovat murentuneet pois.
ellauri019.html on line 394: Kukaan ei ole inherentisti toista parempi, oikeammassa toista enemmän tai vähemmän. Me ollaan vaan omenia tai appelsiineja, saa ize valita. Valinnasta ei seuraa mitään erikoista. Leikki jatkuu. Melkoisen kovaa leikkiä, kuten Eino sanoi.
ellauri019.html on line 460: Urin kaupungin muuri oli pitkä kuin Kiinan muuri ja samalla lailla auki molemmista päistä, vihulaiset saattoi kiertää sen. Iranista tulleet elamilaiset teki tempun 1750 eKr ja ryösti kaupungin ottaen messiin sen viimeisen kunkun Ibbi-Sinin sotavankina. Siihen päättyi sumerien Urin tarina.
ellauri019.html on line 472: Britit ja myöhemmin jenkit kaivoi terrierin innolla kaikki kalleudet esiin Urin raunioista. Ne on nyt British Museumissa ja University of Pennsylvania Museum of Archaeology and Anthropologyssä. Vitun ryövärit, joutais ristille.
ellauri019.html on line 483: Ur-inwohner ovat sieltä ammoin kadonneet. Kadonnut on Aaprahammi telttapoppoineen. Meri tuli eteen. Pari miljoonaa pääsi vielä vähän lännemmäksi. Ryömineet sikäläisiin koloihinsa on nää siiran näköiset jenkkisotilaatkin. Isiksen vastustaja roikkuu ristillä kuin ryöväri. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Ize asiassa aika pian. Inom kort.
ellauri019.html on line 558: Alkuperäinen pelastussanoma syntyi suuressa avioeroahdistuksessa ja monien vilpittömän nöyrien rukousten keskellä kesällä 2006 jonka julkaisin netissä. Tästä eivät sukulaiseni pitäneet, vaan he veivät kaiken tiedon minusta Keravan TK-lääkärille Eija Viitalalle. Viitala puolestaan teki ansan minulle sinne terveyskeskukseen, soittamalla ja pyytämällä minut vain käymään, koska vaimoni oli huolissaan. Menin paikalle ja sinne oli tehty ansa. Ambulanssikuskit odottivat pakkohoitoon lähetettävää henkilöä uskonnolliseen psykoosiin vedoten ja kiidättivät minut Peijaksen P3 osastolle jossa päivystävä lääkäri Harri Laresuvanto otti minut vastaan. Hän pesi kätensä, koska ei nähnyt mitään minkä takia olisi minut ottanut sisälle, mutta sanoi ettei voi estääkään ja ottaa vastuuta koska Viitala oli minut sinne lähettänyt. Voitte siis itse päätellä kuinka ja mitä oli tapahtunut vertauskuvallisessa mielessä. Sydämeni murskattiin täydellisesti.
ellauri019.html on line 583: Me keskustelimme unesta ja kerroimme muillekin ihmisille toivoen että kyseessä on vain kauhea uni eikä muuta. Toivomme vieläkin samaa. Unessa nainen oli kuin korkealla USAn mantereen yläpuolella samalla tavalla kuin näkee TV:ssä sääkarttoja. Sitten näkyi elämää suurempi Barack Obaman ylös taivaisiin katsova kasvokuva kansakunnan yläpuolella. Obama voitti vaalit, ja välittömästi sen jälkeen lähestyi paksu, pimeä ja ruma pilvi joltain suunnalta. Koko maa oli tämän vaarallisen sumun peittämä. Sitten nainen näki suuren kalenterin sivun, joka oli auki joulukuun 2008 kohdalta. Kuukauden noin kahden ensimmäisen viikon numerot näkyivät täysin selvinä ja mustina. Mutta kuukauden loppuosan numerot näyttivät heikoilta ja poispyyhkiytyneiltä kuin tietokoneen näytöltä, mikä ei ole vielä täysin latautunut.
ellauri019.html on line 586: Kaikki, jotka ovat sijoittaneet USA:han, amerikkalaisiin velkakirjoihin, osakkeisiin tai joiden omaisuus on pääasiassa sidottu dollariin, ovat jo menettäneet kaikki nämä rahansa. He eivät vain vielä tiedä sitä. Kevättalvella alkaa dollarin historiallinen alamäki lähes Zimbabwen malliin. Luulenpa, että tämän myötä kaatuu jopa Suomen Nordea pankki. Ei noin suuria summia voi hävitä ilman vakavia seuraamuksia. Tosin näkyni rahasta on vielä avoinna. Hampurilainen maksaa kohta 600 dollaria, jee, jee...
ellauri019.html on line 597: Keskikesän 2010 tienoilla Yhdysvallat hajoaa kuuteen osaan, ja Alaska palautuu Venäjän hallintaan. Kalifornia tulee Panarinin skenaariossa olemaan osa Kiinaa tai maan etupiirissä. Teksas ja sen lähellä olevat osavaltiot tulevat olemaan Meksikon vaikutuspiirissä. Itärannikon Washington ja New York saattavat liittyä Euroopan unioniin. Kanada iskee puolestaan pohjoisiin osavaltioihin. Havaiji tulee Panarinin mukaan Japanin tai Kiinan komennossa ja Alaska tullaan sisällyttämään Venäjälle.
ellauri019.html on line 612: Täytys vissiin lähtä rantaan katsomaan.

ellauri019.html on line 633: Täältä kaikenlaisten nykymaailman lihallisten himojen keskeltä ei tule enää mieleen kuin porttoteoria. Kun hyväksyt tämän, hyväksyt pian seuraavan jne. Lopulta hyväksymme lastemme raiskaamisen ja eläinten hyväksikäytön. Kaikki on kiinni siitä, kuinka kauan vaatimukset ja yleinen tahtomme kestää taivuttaa meidät saatanan lopulliseksi orjaksi himojemme valtaan. Älkää ihmeessä luulko että homous ja lesbous on luonnollista! ÄLKÄÄ SAATANA HERRAMME JEESUKSEN NIMESSÄ LUULKO NIIN. Te ihmiset löydätte itsenne helvetin tulesta lopulta, jos niin luulette. Katso itse: Kehotetaan uusiin avioliittoihin, homosuhteisiin ja himoihin lihottaa nainen yms.
ellauri019.html on line 644: Palataan siis paratiisiin. Kun Jumala oli saanut Aatamin ja Eevan kiinni "housut nilkoissa" omenamehua suupielissään, syömästä siitä puusta, Hän kysyi Aatamilta tilitystä moiseen.
ellauri019.html on line 659: Mitä muuta Joulupukissa ja Jeesuksen tulemuksessa voisi olla antiyhteistä? Joulupukki punaisissa vaatteissaan, oikeat kasvot piilossa lumivalkoisen villaisen parran takana. Pukki lentää porolla pulkkaa vetäen, joka keskitalven yötaivaalla pilvissä liihottaen jakaa kaupallisia materiaalisia lahjojaan lapsilleen, aikajatkumoa taivuttaen ja aikalakia rikkoen suhteessa jakelutehtävän työmäärään. Lopulta pukki kohtaa omansa savupiipussa hiilien keskellä kuumassa takassa. Amerikassa pukki laittaa lahjat vielä takan viereen asetettuun sukkaan, joka on arvottomin paikka alkuperäisjuutalaisessa kulttuurissa. Siinä on koko joulupukin länsimaalainen valhesanoma. Totta silti toinen puoli, juuri näin yllättäen Jeesus tulee. Muttei noloon sukkaan, tumppuun mieluummin. Tai Magnaleenaan, jos se antas. Joulupukin nimestä santa saa myös sanat antas ja tasan. Nasta juttu. Stanan ansat väijyy joka paikassa, myös Astan siinä yhdessä.
ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
ellauri019.html on line 671: Tästä voi vetää jonkinlaisen yhteenvedon, että saatana haluaa käyttää samoja keinoja omiin tarkoituksiinsa, eikä ne keinot ole hänen keksimiään, vaan hän ottaa Jumalan neuvoista kyllä osan omaan käyttöönsä, samoin kuin Jumala käyttää saatanaa ihmisiin, ymmärtämään syntiä ja katumaan pahoja tekoja. Jumala jopa antaa ihmisen saatanalle riepoteltavaksi, jotta tämän sielu voisi pelastua. Näin sanoo Raamattu. Ja Jarmo. Pikku copycat.
ellauri019.html on line 704: Viitaten uneesi ruokavarastosta sekä irja s:n tuntemuksiin tuon esille seuraavan asian: Olen nähnyt jo pidemmän aikaa rukouksessa säilykkeitä, etenkin sardiineja ja tonnikalaa. Nämä ovat edullisia hankkia ja säilyvät ainakin kolme vuotta. Herättyäni menen tavallisesti jääkaapille.
ellauri019.html on line 711: Sitten ilmestyi sama vainio taas. Nyt se näytti kypsältä, mutta kun katsoin sitä, siinä oli ohdakkeita ja juolaa. Taaskin minulla oli tunne, että pitäisi ruveta leikkaamaan. Mutta tämäkin kuva katosi. (2007 kesä)
ellauri019.html on line 714: Juuri silloin lähtivät vanhanaikaiset vankkurit liikkeelle. (2009 alkukesällä 1.6. ?) Tuli miehiä, jotka nostivat hirmuisella kiireellä lyhteitä vankkureille, leikattua viljaa, pilvien alla, tuulessa, mustien pilvien alla. Siihen päättyi näky. (Kuvitus: siin oli soo.)
ellauri019.html on line 746: Pelastakaa lapset ja Suomen posti yhdessä voisivat käydä kiinnittämässä sopivan määrän postimerkkejä Al Holin äitien takamukseen. Kurdien myötävaikutuksella postibussi veisi perheet venäläisiin tukikohtiin Syyrian rannikolla ja ryssät tykkiveneellä Karlstadiin Ruotsiin. Sieltä olisi Suomen valtion helpompi ne hakea. Venäjäkin saisi lastensuojelusta pisteitä.
ellauri019.html on line 750: Haaviston vehkeilyssä on vanhatestamentillista julmuutta. Toi virkamies oli ehkä homofoobinen ja oisi saanut ansionsa mukaan mennä vankilaan. Pekka ite taitaa olla misogyyni, viis piittaa rättipäiden äidintunteista. Mihis tarvittaisiinkaan mamujen naisenpuolia, kun on tarjolla niin paljon miehekkäitä takapuolia.
ellauri019.html on line 855: Jotku vaihtaa jalat terästöppösiin päästäxeen lujempaa.

ellauri019.html on line 936: Oxala kunpa brittein saaret hajois alkuperäisiin osiinsa.

ellauri019.html on line 1009: Kirkkoherra sanoi kylmästi, että pappi oli varsin hyväsydäminen, mutta nuori mies eikä paljoa tuntenut maailmaa. Ei maksa vaivaa kahden yxityisen pappismiehen ryhtyä maailmaa parantamaan, siinä oisi ylenmäärin hommaa; sillä se oli liian tavallinen ja hienoston kannalta hyväxytty seikkailu. Kaikki nuoret herrasmiehet näin tekisivät. - Mitä, ja saattaisin izeni herra B:n kaltaisen mahtavan ja rikkaan miehen vihoihin! Ei, en minä, siitä voitte olla varma.
ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
ellauri019.html on line 1015: Ainoo huolestuttava ero entiseen on, että tuotantotapojen muutos lihasvetoisista älyvetoisiin on tuonut naisille lisää valtaa, ja se on vielä lisääntymään päin. Ei ole muuta oikeutta kuin voiman oikeus. Ja se on luisumassa vääriin, pienempiin ja matalampiin käsiin. Pojat tarvitsee nyt kipeästi tukea. Tasa-arvoa.
ellauri020.html on line 31: Ei tästä tullutkaan iloista nallen puhinaa, vaan lisää oxennuxen puhistusta kotisoffalta, paljon saippuaa. Naimisiin mentyään sodan jälkeen Pipa ja Sepu söivät paljon jymyhunajaa, äiti varsinkin paisui aika palloxi. Se pelkäs vähän ettei Calle tykkäisi. Kysy rakastatko vielä minua. Siitä saippuassakin on paljolti kysymys.
ellauri020.html on line 47: kun ne tulevat esiin kaikkien nähtäviin.
ellauri020.html on line 122: kun siinä ei ole yhtään toistetta.

ellauri020.html on line 124: kun ei siinä erota mitään hahmoa.
ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 171: Alfapari ei ole ainoastaan ökyrikkaita, niissä on myös hohtoa. Mitähän se on. Julkeutta kai. Esiintymistarvetta. Katrinkan mies on nähtävästi maailman pahin konna, Donald Trump. Miljonääri grynderi, roisto diileri, jolla on korppikotkannenä, tupee, sillinsuu ja silmät liian lähekkäin.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 280: Matti serkun vaimo Tinna, anorektikko, oli Stockmannilla sisäänostaja. Kuoli syöpään nelikymppisenä. Poltti ketjussa. Kai ne silloin jo oli eronneet. Rankkaa on elon taistelu seurapiireissä. Matti oli Kymi OY:llä New Yorkissa markkinoijana. Joutui lopettamaan sen, kun ei maxa kestänyt. Mä olin niillä yötä kerran niiden luksuskämpässä jossain Nykin pilvenpiirtäjässä. Greta Garbo asui siinä vastapäätä. Matti oli matkoilla, Tinna paistoi mulle herkkusieniä kokonaisina. Outoa. Mulla ei ollut yöpukua ja kuljin ympäriinsä suihkun jälkeen ihan nakkena. Kuulin jälkeenpäin, että sitä oli päivitelty Hiekkaloiden naisten piirissä. Tiinakin oli ollut järkyttynyt, muttei langennut kiusauxeen kuitenkaan.
ellauri020.html on line 303: Pian kaikki alussa tavatut hyypiöt on tuolla laskettelemassa, tuubaa ja luikuria nekin ketä ei hiihtele. Ravintola Schlossiin ilmestyy myös Sabrina, sairaan hiiren näköinen muotitoimittaja, jota lytättiin jo alkupuolella. Se on varmaan joku oikee tyyppi joka sanoi joskus rumasti jostain Iivanan hökötyxestä. Kissamaisia vittuiluja sinkoilee hiirivainaan kustannuxella. Sabrinan mieskin on mitätön, sitä tyyppiä jota ei koskaan panna merkille.
ellauri020.html on line 315: Vanhat rikkaat on varmoja että ne aina saa mitä haluaa, ne on lähes nöyriä kun niillä on ollut niin hyvä pulla ja muilla huonompi. Vaik sehän siinä on just parhautta. Koitappa keulia tai panna kapuloita rattaisiin niin se nöyryys katoaa hyvin äkkiä.
ellauri020.html on line 321: Aku ehättää Iinexen ovelle fölissä kukkapuska ja kuohari. Iines päästää sen heti peremmälle ahtaisiin sisätiloihin. Iines on kuin asuntonsa sisustus, yxinkertainen ja kuzuva. Alusta ahdas, syvältä kuin Inarinjärvi. Akun päähöyhenet ovatkin nyt tummat. Continuity girlille on tullut lipsahdus. Ei ihme, puolentuhatta sivua saippuaa ja liukasta keliä. Quandoque dormitat ipse Homerus. Homeerinen torkahdus.
ellauri020.html on line 386: Esitellään paljon julkkixia, osa oikeillakin nimillä. Nää on niitä kannessa luvattuja kamee-esiintymiä. Rick Colinin brändi on iso mirri. Siit heti arvaa et se on homo. Se pitää juorupalstaa, koska sen perhe on vain mukava, ei rikas.
ellauri020.html on line 397: Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.
ellauri020.html on line 414: "Nice place", sanoo Ted Turner tupareissa leveellä etelämurteella. Tuskinpa on enää tervetullut Aku Ankan bileisiin, se on CNN:n perustaja, fake newsien Pelle Peloton. Mut Akukin oli demokraatti ennenkuin se sai kokoon kolmannen biljardinsa. Tedillä on vaan kax, eihän se ole vakavasti otettava rahaläjä vielä. Naurettavan demokraattinen. "Indeed", vastaa Sanelma kaximielisesti. (Huumoria! Bravo Iivana!) Toinen kaamee vieras on Ron Perelman, 49. rikkain jenkki, viekas jutkuketku, jolla on paalua ostaa Aku ja rahaa jää vielä kolmeen veljenpoikaankin. Se viherkiristi izelleen Gilletten partaveizifirman. (Kai sentään eri Gillette kuin Katrinkan uusin heila Jean-Jacques, vai mikä janne se nyt oli. Joku viftailija kumminkin.)
ellauri020.html on line 424: Seurraavaxi tyttökaveruxet menee Pariisiin ja siellä haute couture rättisulkeisiin. Maailma kallein uffi, josta ostaa hyntteitä vaan 2500 ökyrikasta, siis ne jotka on niin laihoja, et ne vielä mahtuu niihin. Katri-Helena on just vasta päässyt Alli Paasikiven maailman parhaiten pukeutuneiden listalle, ja sillon palli ihan eturivin paikalla. On ahasta ja hikistä ja karsee mekkala. Tästä kanzii kyllä maxaa ihan sieraimesta. Pääasiahan on et saadaan hajurakoa.
ellauri020.html on line 426: Ex-köyhän Santran budjetti on sata tonnia (se sai vikitellyxi Neilin uusiin naimisiin). Sillä pitäs irrota noin kuusi mekkoa. Pienet pojat Intiassa riemuizee, kun rantatuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin, se ajaa rantaan tavallista enemmän lietteistä muovikrääsää, jota keräämällä ryötän seassa uppeluxissa ne saa tänään ruokaa, ehkä limssankin, jos parin ruven budjetti vaan kestää sen. Oma vika jos ovat köyhiä, mustat pojat ei ymmärrä kovan työnteon arvoa. Tyttökaveruxet muotinäytöxessä on jo ihan hikisiä. Ne tietää rahan arvon, ja mitä on kova työ.
ellauri020.html on line 430: Iivana imitoi tshekkiläisen englantia panemalla do-verbin joka lauseseen. Se alkaa pikkuhiljaa käydä hermoille. Tyttökaveruxet tuntee kylmän ringin designermekon perseessä Elliotin laukkapätkästä: mitä jos Neil, Ted, Jean-Claude ja Aku kexii kokeilla samaa? Aku päättää ettei nelikymppinen tshekki olekaan enää exoottinen, ja vaihtaa muhkeampaan ja murteellisempaan nuoreen sloveeniin? No niinhän siinä nimenomaan kävikin. Välissä oli kyllä joku jenkki, joka ei kestänyt monta kierrosta. Samixia liinaharjoja polleja ne on kaikki kolme. Kun vielä kolme sais niin oisi hieno valjakko vetämään Aku Ankan ruumisvaunuja. Tshingis kaanilla oli valkoisia tammoja 3000. Ja tuore nuori tyttö alla kerran viikossa. Revi siitä tupeepää, et millään ehi enää ihan samaan.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 472: Gaalaruuan kokkaa kestojulkkixet pienissä kojuissa essut eessä ja kokinhatut päässä. Siinä oli meitä poikia, siinä oli sanos nyt, niin Oprah Winfrey, Sylvester Cat, Roger Moore, Liz Taylor, Joan Collins, Julia Child, Patrick Suppes, the Beatles, Eput, Eino Gröhn ja Veli Vesselin Volvon vasen etulokasuoja. Niin ja Huuhkajat. Kiveshuoneessa (ballroom) rikkaat hytkyy rokkia rehupiiklesien tahdissa. Paikalle tuli mm. Goodmanit, Jensenit, Suikkaset ja jansenistejakin puolijoukke.
ellauri020.html on line 479: Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi.
ellauri020.html on line 524: Eikä siinä kyllin. Iivanan tarinat ällistyttäisivät jopa raitapyllyistä paviaania. Kylli-täti piirtää ja kertoo toinen toistaan uskomattomampia tabloidisatuja. Pikku orava kysyy äidiltään: onko nyt joulu? Katrinka odottelee uutta pukkia. Äidin mekossa on kukkia. Karinka on lapseton äiti pallo hukassa. Nyyhkyä.
ellauri020.html on line 536: Pikku risteily Lady Katrinkalla antaa tilaisuuden tutustuaihan näin viime kiekalla tyttökaverusten miesten pahvinohuisiin klisheisiin luonteisiin. Iivanalla on henkilökohtaista kokemusta sellaisista otuxista, niin että ne sit varmaan on oikeesti just niin ohkasia ja leimallisia.
ellauri020.html on line 552: Kinasteltuaan anopin kaa Batwoman lähtee oopperaan ja jakaa päiväkäskyjä sivusta-adjutantilleen Robinille, joka vastaa Ugh! kuin Kit Willerin sidekick, natiivi amerikkalainen Yando. Robinilla on kirjoituspöytä, Rolodex, pöytäpuhelin ja FedEx kirjekuoria, 80-luvun nuotio ja huopia, joilla voi tehdä savumerkkejä. Katiska lähtee vaihtamaan vaatteita Martin Luther Kingin kanssa, Yando jää tupruttelemaan savupilviä Pariisiin Karl Zeissille. Hävyxissä olevan lapsen etsintää on jatkettava. Mirekin pyy pivossa on parempi kuin kymmenen Akun oxassa.
ellauri020.html on line 558: Akun paskiaisen potretti alkaa tarkentua. Onhan sen kusipäisyys tullut esiin ennenkin vähän kaunisteltuna. Se on koleerinen narsisti kuten Iso-Masa, ei välitä kenestäkään muusta pätkääkään kuin izestään, jättää "Lillan" Katrinkan pitelemään tikkua ja suihkahtaa Graham-jetillä pakosalle skandaalista. Luonteenomaisesti Aku syyttää Iinestä koko jutusta. Marmoriseen näköispazaaseen alkaa tulla säröjä.
ellauri020.html on line 569: Roskaplärän omistaja Mark Hollen, joka epähuomiossa poltti perheensä, on nyt siitä toipunut. Bisnekset menee hyvin ja uusi presentaabelimpi hani alla. Luonnollinen kiinnostus naisiin on palannut. Tää on Iivanasta hienoa. Sellasta markkinoiden resilienssiä. Luovaa tuhoa. Eikun lisääntymään taas, pannaan pystyyn uusi yritys.

ellauri020.html on line 596: Ankat pelaa nyt peliä nimeltä Battle of the sexes, purjehdusmatsi vai ooppera, ja siinä voi vaan hävitä. Pelin tasapainoa voi koittaa parantaa uhkailemalla, ja sitä molemmat myös tekevät. Siinä tää on hyvin samantapainen ku Thackeray et Iivana selittää hyvin tarkkasilmäisesti, millaisia paskamaisia luonteita ankat on ja mikä niiltä menee päin persettä. Ei vietä enää lomiakaan yhdessä. A business partnership with sex thrown in. You look lovely, he said without enthusiasm.
ellauri020.html on line 604: Ascotissa on hienoilijoita kuin Salpausselällä. Susijengi hengaa klubitiloissa, members only. Kivointa on kun sekulit jää pihalle. Eksklusiivista. Kesken pelleilyn Kata saattaa Nasun takaportille. Aziz siepataan messiin puistosta ja eiku lentokentälle, jossa Gilletten jetti odottaa. Jännää on rikkaitten elämä!
ellauri020.html on line 608: Nyt ollaan Losissa, hotelli Flamingon spaassa tyttöjen kanssa kuntolomalla. Päivän ohjelma: aamukävely, kevyt aamupala, jumppaa peeteen kaa, ryhmäsexiä, toinen jumppatunti, lounaaxi tomaatti ja salaatinlehti. Iltapäivällä aurinkoa puulilla, suihinotto, mutapainia, suolasilakka, yrttikääryle, manikyyri, pedikyyri, appelsiini-ihon poistoa, tukkasuihku, thai-hieronta, kevyt päivällinen (salaatinlehti ilman tomaattia) ja petivoimistelua. Muutama päivä tällästä hemmottelua, ja Kata on valmis lähtemään vaikka minne.
ellauri020.html on line 657: Katri-Helena lohduttautuu lähtemällä Kekkoslovakiaan sukulaisiin vähän rehvastelemaan. Siellä on ekat kapitalismin pääskyt jo näkyvissä. Ei mene kauan niin Praha näyttää Disneylandilta. Rip Off Winklet herää kommunismin koomasta.
ellauri020.html on line 697: Katrinkalla on nyt uutisia kerrottavana kaveripiirille, ja millaisia! Ai-jai-jai! huutaa Katrinka tshekixi kuin intiaani. Yahii! Se on sillä tavaramerkkinä, ja väärät verbit kuten Wokulla. Se ärsytti Akua, ja Rikua. Wolmar ei välitä. - Markku ja mä mentiin just naimisiin, vauva on tulossa, ja tää komia poika on mun tshekkiäpärä! Nyt juodaan malja! To business! Yes, to business! For this moment at least, she had it all. Onnen pipanoita.
ellauri020.html on line 702: Miehet on yhtä kusipäitä kuin ennenkin. Mutta tuo kukkia ja ihania lahjoja kuten ennenkin. Jotmuilee mukavasti siinä yhdessä paikassa entisvanhaan tapaan. Katinkan polvet pehmenee perinteisesti. Siinä on melkein pakko antaa perään, hellittää alushousun nyöriä, kun se suutelee niin ihanasti, tai silittelee sieltä ruokapöydän alla kuten Lusijan uusin, joku Patrick (Suppesko?) vielä kirjan viime sivuilla. Da gibt es überhaupt kein Nein. Oli Katriinakin monasti täpärällä luovuttaa, heittää pikkuhousut tiskille. (Niinhän se tekikin sen tshekkiohjaajan kanssa ihan alussa.)
ellauri020.html on line 725: Herb Simon on niin oikeassa: termiittiapinassa on vain neljä vaihdetta eteen ja yxi taaxe, muu vaihtelu tulee ympäristöstä. Ei kenenkään elämä ole toista kummempaa. Jokainen termiitti on laulun arvoinen, kuten sanoi Veikko Lavi, vaikka aika lyhyen, alle 5min pituisen juutuubijoihkauxen, kun sen häviöllisesti vielä tiivistää. Ei oo nekrologikaan kuin puoli sivua. Useimmille ei tuu sitäkään. In der Begrenzung kennt man den Meister. Mä en ole kovin hyvä siinä, mut ei oo Iivanakaan.
ellauri020.html on line 904: Ja mikäs siinä, näinhän se näkyleipä murenee.

ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
ellauri021.html on line 63: Eivät millään opi taivuttamaan verbejä, kuten Ivana Trump. Hassua, eihän englannin verbit juuri taivu. Mikä siinä on niin vaikeeta? Tshekin verbit taipuu paljon enemmän, puhumattakaan navajosta tai hopista. Kai ne on ize vaan niin taipumattomia. Luokkatietoisia, eivät mene luokille. Ei Wokukaan tule koskaan oppimaan suomen menneen ajan muotoja. Se juna oli menemässä jo.
ellauri021.html on line 82: Hammett oli 37 vuonna 1931 kun se kirjoitti Lasiavaimen. Se oli ihan saman näköinen kuin Ned, ja piti Lasiavainta parhaana kirjanaan. Ei mennyt naimisiin, mutta seukkas pitkään saman naisen kaa. Lakkas kirjottamasta 40-luvulla. Hammett oli kommunisti ja antifascisti. Luki tiilenpäitä McCarthyn aikana. Ryyppäsi, poltti tupakkaa ja kuoli keukosyöpään 67-vuotiaana. Mun ikäsenä siis. Sotaveteraanina on haudattuna Arlingtonissa.
ellauri021.html on line 170: Kristitty professori Puolimatka ei tuu puolitiehen vastaan vaan kulkee koko matkan, iloviesti menee perille. Ei käännä toista takaposkea vaan potkaisee pyllyyn sateenkaariväkeä. Ottakaa kantaa! Kannikkaako vaiko ei? JY on ottanutkin jo nyreästi kantaa proffansa homofoobisiin kirjoituxiin ja opetuxeen. Se sai toisixi eniten ääniä kristityiltä viime vaaleissa.
ellauri021.html on line 174: Puolimatka vastaa: "Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?" Törkeetä rottien ja syöpäläisten syrjintää! Eikö ne muka ole yhtä hyviä kuin sä? Niilläkin on kaksi emoa, ja sä kehtaat niitä siitä läpsiä!
ellauri021.html on line 224: Musta rotusika pääsi paratiisiin.
ellauri021.html on line 534: Bistîn hezarî Vaadi tuhat kultapalaa No vissiin hazardi
ellauri021.html on line 577: Se ei suinkaan ollut siinä ainoa.

ellauri021.html on line 770: Jarella oli siinä omaa sekä lainakapassiteettia.

ellauri021.html on line 921: Eivät ota miehen sukunimeä naimisiin mennessä.

ellauri021.html on line 966: Thank the Second Amendment: Texas church shooting stopped in its tracks by armed" worshiper. Thank God too, and a prayer for those killed before the complete massacre was averted."
(Lue: Jos pahat miehet tulis Matin lasten tarhaan ammuskelemaan, aseistetut isäpapat pystyis ne kyllä nitistämään, eli take them down. Vois siinä tulla alas jokunen tenavistakin, mutta siitä selvitään sitten rukouksen voimalla.)
ellauri021.html on line 977: Atheists are experiencing a web marketing BEAT DOWN! The Christian internet evangelism organization Global Media Outreach indicates that as of September 2019 over 1,900,000,000 gospel visits have occurred via their websites. On the other hand, no atheist organization has ever accomplished such a web marketing feat. Is atheism boring or are atheists bad digital marketers who have difficulty understanding search engine algorithms? Or is it both? Oh atheists, feel the sting!
(Lue: Jumalakin laskee lampaansa googlen avulla. Ateistit ei osaa ketkuilla kuolleilla sieluilla. Tai sit niitä ei vaan hirveesti kiinnosta. Mitäs ruoskia kuollutta hevosta. Evankelistat on siinä ihan proo.)
ellauri022.html on line 90: Onhan siinä aina se sinisen laguunin riski olemassa,

ellauri022.html on line 92: aletaankin jänniä lääkärileikkejä siinä yhdessä paikassa.

ellauri022.html on line 107: Mutta siinä mummi ja Luisa May on ihan oikeassa, että kiltteys on

ellauri022.html on line 136: Taskun pohja repeää. Käsi tulee esiin. Avain putoaa.

ellauri022.html on line 144: kuin se jossa se esiintyy ize. Tai nää mun kertomat.
ellauri022.html on line 150: Washington ei muuten kaatanut kirsikkapuuta 6-vuotiaana ja pystyi oikein hyvin valehtelemaan, kuten kaikki muutkin USA:n presidentit. Trump hakkaa siinä jopa edeltäjät kirkkaasti. Eikä iso-Jori heittänyt taalan rahaa Potomacin yli, toisin kuin Roope, joka vielä juoxi vastarannalle ja otti rahan kii.
ellauri022.html on line 159: Isoäidin kertomuxissa esiintyy John Hancock ja Lafayette.

ellauri022.html on line 189: niinkuin siinä Pasolinin jeesusleffassa, oliko se Teoreema.

ellauri022.html on line 231: Rotinkaiset koittaa jopa keulia, pukeutuu trendikuteisiin vaik halvempaa brändiä. Ja niitä pitäis meidän vielä jelppiä! Jo on röyhkeetä. Palvelijoilla pitäis olla joku univormu tai tatska jossa lukee orja.
ellauri022.html on line 232: Uh olen kyllästynyt kerjäläisiin, niistä on huijareita 50%. Laiskiaisia. Risusavottaan vaan, työnpakoilijat aktiivimallisesti tekemään sisään kikytunteja. Eipä ole mikään muuttunut, votkapullo Jeesuxelle vedon voittona.
ellauri022.html on line 249: Ei vaitiskaan, Polly on yhä Pollyanna, ajattelee asioita valoisalta kannalta kuin positiivari. Rikastuttuaan neiti Mills majoittaa köyhiä säätyläisnaisia, ei sentään rotinkaisia. Polly käy sen kaa viemässä patraskille saippuaa. Se on jännempää kuin kattoo telkkarista saippuaa. Se on kiitollinen ja tyytyväinen kun näkee miten rikas se ize on, ja siinä herää halu näyttää se myös noille ihmisparoille. Voi sitä kullanmurua.
ellauri022.html on line 251: Pollyllä on ystävinä kokonainen liuta sinisukkia, piukkalankaisia kuin Pamelalla, valkoisin suikkelein. Tällaiset nokkelat naiset kiinnostaa myös miehiä, tuumii Fanny järkevänä. Pojat ei pääse taiteilijatyttöparin väliin. Ne on selkeesti lesboja. Ei sentään, Porky on nähtävästi bi, menee Georgen kanssa mimmoisiin mut ottaa Bessin mukana. Kirjailija Kate näyttää nälkiintyneeltä, vaik on bestselleri. Se on Luisa ize kameoroolissa. Fanny ihastuu kun sinisukat ei olekaan miesmäisiä tai karkeita, haavexijoita tai suupaltteja.
ellauri022.html on line 259: Herra Pshaw tekee vararikon ja Tom saa potkut yliopistosta. Se on voi. Sentään Tomin tukka on nyt ruskea, kiharainen ja pehmeä. Jotain hyvääkin. Punaiset tukat on naurettavia. Shawn porukat ottaa vararikon aika tyynesti. Herrastytöt näkee siinä valoisia puolia. Saa siivota ja kokata ja laskea pennejä. Aika Austen meininkiä kirjasta Järki ja tunteet. Naisen osakkeet nousee kun meemit vähenee. Tietysti koska meemit on miesten handussa. Niin on käynyt molemmissa maailmansodissa. Tulispa niitä vielä kolmas.
ellauri022.html on line 265: Fan yrittää turhaan päästä sitä käsityxestä, että köyhyys on häpeällistä. Sehän ON häpeä, niinkuin hopea. Siitähän näkee et olet tunari, epäonnistunut siinä mikä jenkin elämässä on tärkeintä. Et ole läjän päällä, vaan pohjalla. Olemasaolon taistelun säälittävä häviäjä.
ellauri022.html on line 277: Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.
ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri.
ellauri022.html on line 281: Polly haluu vetää Tomin parhaat puolet esiin kuin pupun hatusta, tai pipun housusta. Kiltit tytöt on suuttuessaan jyrkempiä kuin äkäpussit. On pantu merkille. Sidin nupin aikakatkasu oli ollut tehokas. Pollyn läsnäolo ei vaaranna Fanin senssejä. Kun Sid vihdoin kosii, Fan näyttää ekan kerran kauniilta. (Aika kizasta kiitosta, Luisa May, if I may say so.) Polly sanoo suopeasti et Fan ansaizee sen Sidin, kun on yrittänyt niin tosi kovasti. Sid saa sellaisen vaimon kuin ansaizeekin.
ellauri022.html on line 283: Tom palaa Kalisotan kierrettyään päivettynenä ja filmitähden näköisenä. Vihjaa toiseen kihlauxeen, Polly luulee sen tarkottavan toista Marjaa. Lähtee vähin äänin lämmittämään kalossejaan ja miettii, onko toisella Marjalla pienet jalat ja laittaako Tom sille jalan kalossiin. No ei, väärinkäsitys, toinen Marja meneekin Nedille. Tom ja Polly tunnustavat porstuassa toisilleen lämpimät tunteensa.
ellauri022.html on line 285: Luisan vahvuuxia on lämpimien tunteiden kuvailu. Se saa ne kuulostamaan naiivin aidoilta. Se onnistuu siinä usein olematta yököttävän äitelä, heittämällä joukkoon vähän huumoria, satiiria tai suopeata sarkasmia. Se pompittaa hellien kohtausten molempia ospuolia tasapuolisesti, mikä tekee niistä jotenkin sympaattisempia. Jokaisessa siassa on pikkuisen likaa, mutta silti söpöt kärsät ja herttaiset saparot.
ellauri022.html on line 411: Varakkuus lisää ikää jopa 9 vuodella. Siinäpä on riittävästi syytä kahmia meemejä. Ja olla toistensa mielestä pahoja. Omasta mielestään ovat kaikki hyviä. Ja ovat siinä tavallaan oikeassa. Ainakin Darwinin mielestä.
ellauri022.html on line 427: Haha? Sofokles ei ollut mikään viziniekka. Kaskun kärki lienee siinä --- siis missä? --- Ja mies osti lehmän. En ymmärtänyt mutta nauroin kuitenkin. Koska Sofokles oli niin komea. (Viivin nolo vastaus Wagnerille.)
ellauri022.html on line 469: David oli naiivi löytölapsi, joka pääsi takas rikkaisiin sukulaisiin. Riches to riches.

ellauri022.html on line 473: Miesten kiltteys ja optimismi ylipäänsä taisi saada siinä kärhämässä vähän lommoja.

ellauri022.html on line 475: Jooseppi siinä varmaan viittasi Potifarin vaimon nuivaan poikaystävään.

ellauri022.html on line 543: Aika hämärätä puppua. Se kai viittaa tän kirjan psykoanalyysitematiikkaan. Kun henkisiä pipejä laastaroidaan, tulee esiin kaikenlaista valaisevaa.
ellauri022.html on line 586: Ingan naamarissa Siri skizoilee myös sen ja Paul Austerin avioliitosta. Sonja on niiden tyttö Sophie. Ämmä ottaa izensä liian vakavasti ja haluu keulia, siinä pulma.
ellauri022.html on line 588: Se skizoo sitä, että Paul oli ollut lätkässä johki nuoreen narsuun joka oli kylmästi palauttanut äijänkäävän takasin. Se siinä oli pahinta, Paul on nyt toisen jämä. Ennen kaikkea se miten naurrettavalta se ize näyttää koko jutussa, siitähän tulee julkinen pilkan esine.
ellauri022.html on line 637: Trumpin hallitus tuo lihavat päivät takaisin laahuxen lapsille. Salaattia tuppas jäädä hävikkiin, perustelee pirulaiset muutosta. Onhan perunakin hedelmä, ja suklaapatukka on terveellinen jälkiruoka. Ja suolaa paksulti taas annoxiin, jotta limskan menekki saadaan entisiin lukemiin.
ellauri022.html on line 677: Luonto tarkoittaa Rafulle luontopalveluita, se ennakoi siinä Haju Pisilää ja Lukea. Luonto on kulutustavaraa, nättiyttä, länkytystä ja kuria.
ellauri022.html on line 678: Näillä tavoilla ihmisveikot käyttää luontoa: perustarpeisiinsa, huvin vuoxi, viestittelyyn ja laahuxen hillizemiseen. Pannaan mezä palamaan ja neekereiden nieluun hiiliä. Perään vielä idealismia, henkeä ja hyvät prospektit.
ellauri022.html on line 690: Sykseebaari on amerikkalaisen unelma. Valkoinen elefantti korkkareissa menestysjakku päällä ahmimassa jättimäistä korvapuustia useamman edestä. Kukat pöydällä on lunastettu köyhiltä veljiltä. Trustivapaata arabien bensiiniä gallonoittain auton tankissa. Kupissa kofeiinitonta esanssia ja lusikassa heroiinia. Kasvisravinnolla ei selviä elon taistelussa, pitää olla rustoa. (Huomaa salakirjoitettu muistelma 70-luvun Korkeavuorenkadulta.)
ellauri022.html on line 705: Waldon suhde värivammaisiin oli ambivalentti. Se alkoi pitää orjuutta pahexuttavana muiden kavereittensa mukana, mutta sillä oli aika vahvat rasistiset mielipiteet mutiaisista. Sen mielestä tummemmilla ihmisillä on myös kovempi pää. Se kirjoitti päiväkirjaansa:
ellauri022.html on line 821: siinä triptyykissä, missä Väinämöinen kähmii neitoa,

ellauri022.html on line 894: Rumin runot ei ole rumia vaan päinvastoin itämaisen sievisteleviä. Niillä on tämän päivän pakanalle vähänlaisesti annettavaa. Ne tuovat mieleen tunkkaiset tekosilkkikerrastot, halvat itämaiset helyt made in Taiwan, viehkot käsieleet ja epätarkat väripainokuvat idän pyhimyxistä. Epäamerikkalaista elehdintää. Miten tää voi olla USAn luetuinta runoutta? Ehkä punaniskat ei lue mitään runoja, ainoat mitkä lukevat on itämaiset matut. Tää on tähän asti paras (en tiedä mitä se meinaa, mutta onhan siinä tunnelmaa).
ellauri022.html on line 917: Paul Celan 1920-1970, Sirin miehen kaima, oli sekin pikku juutalainen, saxankielellä kirjoittava romanialainen mamu. Se oli oikeasti Antschel, sen isä oli sionisti ja äiti Frizi. Ne asu nykysessä Ukrainassa. Äiti halus että puhutaan saxaa kotona ja luetaan saxalaisia kirjoja. Paulin eka runo 18-vuotiaana oli äitienpäiväonnittelu. Kannustivat punaisia Espanjan sisällissodassa. Paul saxansi Shakespearen sonetteja ghetossa. Vanhemmat menehty nazien työleirillä. Celan tunsi syyllisyyttä siitä. Pakeni kommareita Pariisiin. Tunsi katumusta varmaan niistäkin.
ellauri022.html on line 927: Tulee mieleen Petsku ja mantelipussi, joka näytti siltä että siitä on syöty, ja isin ja minin tiukka komennus Petskulle: - Tunnusta! - Tunnustan. - Siis otit mantelit? - En. Ize asiassa mä oli kurkistanut mantelipussiin, en kyllä ottanut. En tosin muista tapausta henk.koht. Ehkä otinkin. En tunnusta.
ellauri022.html on line 944: Armeniassa Khosrow tapaa vihdoin Shirinin ja toivottaa hänet tervetulleeksi. Shirin ei kuitenkaan suostu menemään naimisiin Khosrowin kanssa; ellei Khosrow ensin vaadi maansa takaisin Bahrām Chobinilta. Siten Khosrow jättää Shirinin Armeniassa ja menee Konstantinopoliin. Caesar suostuu auttamaan häntä Bahrām Chobinia vastaan sillä ehdolla, että tämä menee naimisiin tyttärensä Mariamin kanssa. Khosrow joutuu myös lupaamaan, ettei hän mene naimisiin kenenkään muun kanssa niin kauan kuin Mariam on elossa. Khosrow onnistuu voittamaan vihollisensa ja saa valtaistuimensa takaisin. Mariam mustasukkaisuudesta pitää Khosrown loitolla Shirinistä.
ellauri022.html on line 948: Ennen kuin Khosrow ehdottaa avioliittoa Shirinille, hän yrittää olla läheisyydessä toisen Shekar-nimisen naisen kanssa Isfahanissa, mikä viivästyttää entisestään rakastavaisten liittoa. Lopulta Khosrow menee Shirinin linnaan tapaamaan häntä. Shirin, koska hän näki, että Khosrow on humalassa, ei päästä häntä linnaan. Hän moittii Khosrowia erityisesti hänen läheisyydestään Shekariin. Khosrow, surullinen ja hylätty, mulkku nuupallaan, palaa palatsiinsa.
ellauri022.html on line 950: Shirin suostuu lopulta naimisiin Khosrowin kanssa useiden romanttisten ja sankarillisten jaksojen jälkeen. Silti Shiroyeh, Khosrowin poika hänen vaimostaan Mariamista, on myös rakastunut Shiriniin. Shiroyeh murhaa lopulta isänsä Khosrow'n ja lähettää sanansaattajan Shirinille ilmoittamaan, että viikon kuluttua hänen on mentävä naimisiin hänen kanssaan. Shirin tappaa itsensä välttääkseen menemästä naimisiin Shiroyehin kanssa. Khosrow ja Shirin haudattiin yhdessä samaan hautaan. Ympäri käydään, yhteen tullaan.
ellauri022.html on line 958: Shahnameh sisältää kuuluisan persialaisen rakkaustarinan. Kuvanveistäjä named Farhad rakastuu Shirinin kanssa ja siitä tulee Khosrown rakkauskilpailija. Khosrow ei voi välttää Farhadia, joten hän lähettää hänet maanpakoon Behistun vuorelle, jonka mahdoton tehtävä on kaivertaa portaita kallioon. Farhad aloittaa tehtävänsä toivoen että Khosrow antaa hänen mennä naimisiin Shirinin kanssa. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadiin ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Kuultuaan tämän väärän uutisen Farhad heittäytyy pois vuoren huipulta ja kuolee.
ellauri023.html on line 25: Orpo Olavin koettelemuxet eli K.O. Syvännön lapsuus (Ristin Voitto 1957). Kirjoittanut Unto Kunnas. Orpo Olavi on uusi tuttavuus, jonka mulle esitteli Anssi Wanha-Yli-Jyrä. Orpo Olavi on kirjan kansikuvassa jotenkin isin näköinen poikaikäisenä, esim siinä fotossa joka on otettu Tallinnassa, jossa se seisoo mamma Margitin ja Alma Potralin välissä. Orpo Olavista tulee mieleen myös Anni Swanin Pauli on koditon, ehkä vähän Wilho Pylkkäsenkin odysseia. On siinä jotain Kullervoakin alkumetreillä. Äitipuoli antoi kiven evääxi. Axel Gallenin Kullervon kirous sopisi tähän kuvituxexi, tai sen ankka/hiiriversio.
ellauri023.html on line 41: K. O. Syväntö oli ainutlaatuinen apu siinä valmistavassa työssä, että Israelin juutalaiset ja sen naapurimaatkin kerran elävät sovussa niinkuin tulevat tekemään Messiaan valtakunnassa. Apu oli heille tarjottu Jumalan Sana ja ainoa Messias, Jeesus Kristus. Muut messiaat älkööt vaivautuko. Odotus on nyt ohize. Tai siis oli, tai siis odotellaan vielä vähän, mutta samaa messiasta, ei toista.
ellauri023.html on line 49: Usein on vaikeuxia elintarpeiden saamisessa, raha tekee välipään. Eihän ne pirut lähetä tarpeexi Suomesta. On vaadittava tiukkana. Onnexi Orpo Olavin lapsuus on koulinut sen siihen. Ollin kurjuus johtui pahasta äitipuolesta, jonka ilkeys oli ihmeellisempi satua. Olli kertoo repäisevästi pari juttua, ja Unto oivaltaa: tästähän saisi opettavaisen kirjan! Ei kun asiaan. Mikä olis kirjan opetus? Että ole tyytyväinen rupisiin vanhempiisi, Ollilla oli vielä kurjemmat.
ellauri023.html on line 72: Kunnes iskä meni uusiin naimisiin ja otti Ollin huostaansa. Pirun mertaan.
ellauri023.html on line 181: Mikähän se lie koko tän touhutuxen tarkoitus? Jaa-a, siinä se on vasta iso kysymys.

ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä.
ellauri023.html on line 268: Seeveensä jatko-osassa Kaarlo kertoo Israelin seikkailunsa haamukirjoittaja Untolle mankkanauhalla. Ensin heitetään vähän lisävaloa sen vuosiin junanlähettäjänä. Se oli lahjomaton virkamies, joka poltti luihun sahanomistajan filunkipelistä. Se on kuin George Washington: en osaa valehdella, mutta osaan kannella. Nilkkiainesta. Filunkimies ja sen saha joutuivat vasaran alle. Luovaa tuhoa luojan mieheltä.
ellauri023.html on line 270: Jumala kosti vanhurskaan teon teon satakertaisesti Kaarlolle. Se oli ostanut kesämökin lainarahalla, ja maxoi korkoja kaatamalla mökin mezästä halkoja. Jumala järjesti niin, että saman tien alkoi talvisota, ja halkojen hinta nousi taivaisiin. Kaarlo pääsi veloista. Mixen kaatanut naapurinkin mezästä Kaarlo mietti varmasti. Se oli kiltisti ajateltu herralta. Sitten kateellinen naapuri hankki Kaarlon mezän hakkuukieltoon, varmaan siltä oli kaadettu liikaa halkoja. Jumala järjesti niin, että sodan jälkeen vaadittiin mezänomistajilta halkosouveja polkuhinnalla. Kaarlo pääsi tästäkin pälkähästä, koska sen mezä oli hakkuukiellossa! Taas oli kiltisti ajateltu herralta. Se auttaa Kaarloa oikein norsupyssyllä. Lähimmäisiä kaatuu kuin heinäpellolla.
ellauri023.html on line 276: Näitä samanlaisia melko puolueellisia henkilökohtaisia ihmeitä tuli sitten Kaarlon tielle useita, enkeleitä ilmestyi ja pelasi asioita Kaarlon pussiin, monen vähemmän armoitetun vahingoxi. Sitähän se on luvatun kansankin historia, yhdelle luvataan hyvää, joka kylmän rauhallisesti otetaan toisilta. Mitäs palvovat vääriä kuvia. Pitää kazoa mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää. Vähän sellaista teodikeaa.
ellauri023.html on line 301: avoautolla, jonka rekkari oli SEX-42, sukupuolta kahdelle. Se meni naimisiin,

ellauri023.html on line 314: on hyvin näkyvä; siinä on samaa luonne-eroa kuin on jehovalaisten ja

ellauri023.html on line 326: jo käyty pientä nokkapokkaa. Me haluttaisiin pitää meza luonnontilaisena,

ellauri023.html on line 342: Helmisen jälkeen siinä asu joitain Lundin tätejä, ja sitä sanottiin Luntin mökiksi.

ellauri023.html on line 352: Ei myyty. Ties vaikka joskus kunnostettaisiin ne ja ajeltaisiin taas Majutvedellä.

ellauri023.html on line 353: Tai mentäisiin retkelle Tuulensaareen, tai mitämax, sadunomaisille Saensaarille.
ellauri023.html on line 371: tassilta ja kertoi naapureista juoruja. Hauki lojui pöydällä siinä vierellä.

ellauri023.html on line 484: Sillä oli vanha pikkiriikkinen aitta (se on siinä vieläkin, vuosiluku seinässä on 1700-luvun lopulta),

ellauri023.html on line 485: savusauna (sitä ei ole lämmitetty vuosiin, koska kiuas on romahtanut, pitäisi korjata ennenkuin

ellauri023.html on line 519: Ero on tietysti siinä, ovatko nekin vahingon kärsijöitä vai vaanko sä. Häpeällistä on se mikä nolaa sun tiimin muiden silmissä. Sun tiimiläiset suuttuu sulle, ei naura mukana. Muut tiimit nauraa sikana.
ellauri023.html on line 578: Oliko Aarne homo, ahisteliko se tyttöopiskelijoita? Oliko se kokkare? Sitä varmasti. Jotain mätää siinäkin takuulla oli. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa.
ellauri023.html on line 612: Eli taide = kaunis ei päde. Ehkä taide = ize tehtyä kauniixi ja rumaxi. Taide voi peukuttaa hyvää tai näyttää pahalle fäkkiä. Taiteessa ei riitä pelkkä silmämäärä, tarvii makua, sillä se mikä kulloinkin on kaunista tai taiteellista on sopimuxenvaraista. Mut mistä hyvästä ja pahasta on siinä kyse?
ellauri023.html on line 683: So what? Mitä shokeeraavaa siinä on? Mix kauhistellaan tämmösiä "x on vaan y" mietelmiä? Eihän ne muuta asioita mixikään. Ja tää on vielä Kansan Uutisista. Herran pelko on kiinni kansassa kuin kärpäspaperi. Koska niistä päätellään salaa eteenpäin: jos sielu on vaan harmoniaa, mites käy mulle jatkossa? Enxmä ookkaan kuolematon? Katoanko kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan? Huolestuttavaa. Tai mikä pahempaa: jos anoppi on vaan joku konglomeraatti, eikös panna se tehosekottimeen? Apinat on kuin koiria, ei ne ymmärrä sanoja, ne kuuntelee äänensävyä.
ellauri023.html on line 746: Muusa ihmettelee, miten me jaxetaan vuosikymmeniä kaivella meidän vanhempia, perhettä ja vanhoja kaunoja. Ehkä siinä sitkeydessä on jotain stoalaista. Jaxaa jaxaa. Älä rakasta, kärsi, alä unhoita.
ellauri023.html on line 769: Sen mielestä politiikan tarkoitus ei ole kusettaa alamaisia, siinä se poikkesi

ellauri023.html on line 778: ja saa nimenomaan siitä kicksejä, niin siinä mielessä ei ollut paha edes Josef Mengele.

ellauri023.html on line 875: Sankarien tähteys ei six ole ihan ykkös tärkeetä, eikä pääosiin tarte palkata

ellauri023.html on line 904: Karvakäsille ei tule satoihin vuosiin ylennyxiä, kun ne ei opi enkkua.

ellauri023.html on line 918: Rey ei ole vetämätön, siinä on yritystä, se on sitkeä. Se on oman elämänsä seppo.

ellauri023.html on line 1071: Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!
ellauri023.html on line 1083: Vessa-Matti tuotiin Veskin esiintymislavalle avustettuna. Ota vuoteesi ja kävele, sanoi Eka Vekara. Ja kazo niin hän teki. Ploiri pteki parannuxen. Systeemiälli olkoon ylistetty!
ellauri023.html on line 1087: Tää on julkkisten perusongelma, täytyy tietää kelle virnuilla ja kelle voi huutaa painu helvettiin. Eesus antoi hienosti anteex puukottajalle. Siitä Vessa-Matille tulee mieleen Sirkku-serkku, Toini-täti, Juli Auervaara, isä, käsirysy, onpa hidas ja pitkästyttävä tää jorina. Ei sixi, vaan sixi. Ploiri ei muista nimeltä Vanhan kellaria. Kauheeta. Mahtavaa, sanoo Eesus. Vessa-Matin isä teki pojilleen olumpialaisiin nimikirjoitusten keruukansion. Nykyään Vessa-Matti menee selfieen kenen kanssa vaan, ja antaa nimikirjoituxia jos vaan joku viizii pyytää. Ketä kiinnostaa? Tää tulee kestää kyllä kauan, jaxaakohan tätä loppuun asti jukertaa. Ykkösjoukkueen kakkosmaalivahti, kakkosjoukkueen ykkösmaalivahti, hoojiikoon kolmosmaalivahti, kakkosmaalivahti, läpyläpyläpy, huoh.
ellauri023.html on line 1118: Ja musiikkikorvasta. Piti tarkkaan kuulla yöllä pottaan lorisevan kusen sävelkorkeus, oliko potta puolityhjä vai puolitäysi ettei ize joudu tyhjentämään.Vangit innostui, kun tuli uusi erä Unkarista kaasutettavaxi, kohta jaettaisiin uffivaatteita. Uff. Jutkut piti mustaa pörssiä vainajien vermeistä, kurssi vaihteli leipäkopukasta kahteen. Onko nää enää ihmisiä, kysyi Primo tarkoittaen vankeja. No apinoita tässä ollaan, sisaruxia eikä serkkuja. Leevi petikavereineen tukki palavassa sairaalassa huoneen oven, leavingsit jäätyi oven taaxe tai paloi käytävään. Darwinismin karumpia puolia.
ellauri023.html on line 1120: Survival versus fellow feeling, siinä se. Rather you than me, sanoo Darwin, ja Israelin poika kuuntelee. Naturalia non sunt turpia. Sodan jälkeen serkku kavereineen dyykkaa nazeilta jäänyttä sälää kuin Swiss family Robinson. Ja nyt on taas varaa jakaa paistettuja perunoita muillekin eloonjääneille. Sepä se: ei millään pahalla kaveri, ota tää, millon peruna, millon puukko selkään, millon niskalaukaus. Leirin laki: syö oma leipä, ja naapurin jos voit.
ellauri023.html on line 1138: Leevi oli vaatimaton, käytännöllinen, pakoileva, viileä, kokeileva ja joskus rajoittunut, hienostunut mutta maalainen. Se nai Lucia Malpurgon, joka oli sen omasta luokasta ja taustasta, ja kuoli samassa Torinon osakkeessa missä oli syntynyt. No mitä pahaa siinä on? Oisko pitänyt muuttaa Nykkiin ja tehdä izestänsä kauppatavara? Holokaustin uhreja tarjouxessa nyt. New Yorkereiden mielestä no hemmetissä tietysti.
ellauri023.html on line 1186: Niin, minä puhun ja puhun. Mutta minun on pakko, pidän ikään kuin izeäni niskasta kiinni tällä tavalla. Voi tätä kalinaa - rivit juoxevat kuin pelastusköydet. Kirjaimet marssivat esiin ja asettuvat suojaxi minun ja käärmeenkuopan väliin.
ellauri023.html on line 1195: Ei tietenkään. Riita on tulossa. - Kuka ratkaisee mikä kirjallisuus on tärkeää? - Rakkaani, sen saa ize ratkaista. - Mistä tiedät et tää kirja on ei ole tärkeä, kun et ole lukenut? - Koska siinä ei puhuta Määlärin seudun saastumisesta, rotuongelmista eikä nälästä. Nää on tärkeitä ja keskeisiä ongelmia. - Eikö ihmisen yxinäisyys ja rakkaudentarve ole tärkeitä? - Tietenkin, kultaseni, mixi olet niin hyökkäävä! - Koska tuputat vaan sun omia juttuja, tästä sinun tulee pitää ja tämä tehdä ja se sinun on luettava ja se on tyhmää ja se on taantumuxellista ja tuo on kapitalismia ja tuo on sosialismia... - Kuulee että Agnes on ollut asialla, sanoo Jacob jäätävästi. Agnes on porvarillinen lukion opettaja, kukkahattutäti, peukuttaa historiallista näkemystä ja väljähtynyttä vanhaa liberalismia.
ellauri024.html on line 88: Tässä on jo vähän poliittisen välikysymyxen sävyä. Onnexeen jehovalaisten jehova voi vastata siihen myöntävästi. Näin pitkälle ei päästä tässä lehdykässä, jossa pitäydytään lähinnä kysymyksiin (A).
ellauri024.html on line 121: Miss Suomi 1968 Miss Europe Leena Brusiin, jonka sisko vielä oli Kaarina Suonio, sai lapsen 1972 "kirjailija" Jussi Talven kanssa. Eivät koskaan avioituneet koska mies kai jo oli naimisissa.
ellauri024.html on line 210: Jos sen tappaa, ei se meikäläisiin satu.

ellauri024.html on line 261: Tiimiajattelu jyllää hoblan etusivulla, joka kylläkään ei ole ekana, siinä on mainoxia. Mainos on päivän pääuutinen. Meidän tiimi kauhistelee koronavirusta, johon on kuollut koko maailmassa kourallinen väkeä, koska se on riski meidän tiimille.
ellauri024.html on line 339: Arska kammoaa julkista esiintymistä, vaikka tykkääkin keekoilla kirjassa. On kuin avantoon pudonnut koira. Arska tykkäs jostain Charlie Chaplinin laulusta leffassa Nykyaika. Putoon kärryiltä, en tiedä mitä laulua se tarkoittaa. Oisko se, jonka sanoissa ei ole mitään järkeä. Mut en mä kyllä tykkää Chaplinista muutenkaan. Se oli aika huumoriton narsisti. Jaa, onkohan Arskakin narsisti? En ihmettelisi.
ellauri024.html on line 351: Petteristä isä näyttää pitävän, vaikka se on muotopuoli. Se on hyvä piirre Arskassa. Petterissä ja siinä on paljon yhteistä. Petteri vaan on kiltimpi. Petteri komentaa isää: "Ei haukuta!". Totteleekohan se.
ellauri024.html on line 381: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
ellauri024.html on line 414: 60-luvulla Arskasta tuli assari, sitten apulainen. Haukuskeli Kai Laitista (1924). Josta sanoi Lauri Viita (1916): miehellä on äänikin kuin sairasta saatettaisiin paskalle. Kai kävi meillä, se oli Pipan ja Callen tuttuja varmaan savolaisesta osakunnasta. Hintikasta tykkäsi. Kerran hyljättyään psykologisoivan sananselityxen Arska syyttää siitä toisia. Kyllä se Arskan izensä kohalla toimii hyvin. Vähän epäselväx jää mikä siinä on Arskasta vialla. Liikaako empiriaa?
ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.
ellauri024.html on line 463: Hauskuus niinkuin kauneus ja hyvyys on kazojan silmässä. Sille nauraa mille haluu muutenkin pahaa. Herlinin sanomien kuukautisliitteen loppusarjixessa on yleensä pilkattu oikeistoa, on usein naurattanut. Nyt oli Marinin naishallituksesta huonoa setämiespilaa tekevä tuherrus. Ei yhtään naurattanut. Nimimerkki Kuukautinen lohkoi pilaa Jeesuxen 2. tulemisesta. Ne joissa ivailtiin kokoomusta ja persuja naurattivat, mutta kun Janne Saarikivi pantiin sanomaan, ettei Jeesuxelle pidä puhua englantia vaan mieluummin arameaa, pysyi ilme peruslukemilla. Mitä hauskaa siinä muka on? Sano mihin uskot, niin sanon mille naurat, ja mille et.
ellauri024.html on line 476: Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)
ellauri024.html on line 479: Tyypit nauraa ihan muussa tarkotuxessa kuin hauskanpidossa. Mustia, uhkailevia, torjuvia nauruja. Ei siinä naureta kenenkään kaa, ei edes kustannuxella, vaan oikeasti jotakuta vastaan.
ellauri024.html on line 482: Keskusteluanalyytikot tutki naurun käyttöä interjektiona ja välimerkkinä. Kai siinä on sama juju kuin muissakin välimerkeissä, lähes tyhjä perusmerkitys ja paljon päättelyä.
ellauri024.html on line 499: Dante selitti et sitä nauratti kun Statius ei tuntenu Vergiliusta, puhu siitä 3 persoonassa vaikka se seiso siinä nenän edessä. Mikä siinä oli muka hauskaa? En tajua. Tai tajuan, sehän oli julkkis! Statius loukkaantuu kun luulee et Dante nauro sille. Niin naurokin, vaikka tyhjästä, tyhjän nauraja.
ellauri024.html on line 512: Toi Aarnen vertaisryhmäajatus on lupaava, mut kaipaa selvittelyä. Et vaan sellaset nauraa toisilleen jotka on joteskin vertaisia, tai tahtois olla sitä, kilpailevat. Kyl erisäätysetkin nauraa toisilleen, varsinkin osaansa tyytymättömät alaiset ylemmille. Ylemmät pitää alaisten naurua röyhkeänä, eivätkä aina alennu nauramaan takasin. Asettuvat pilkan yläpuolelle ja rankasevat mieluummin. Et jotain perää siinä on, ainaski tää: vaarattomille ei naureskella, eikä liian vaarallisille, vaan siltä väliltä.
ellauri024.html on line 562: Sevverran pitää samastua toisiin et tajuaa: tais Juhaa ottaa leukaan. Vaan mua ei sattunut, hahaa. Ei liikaa myötätuntoa, ettei tule izellekin paha mieli.
ellauri024.html on line 592: Takas lähtöruutuun. Mihin apina tarvii komiikkaa? Keventääxeen oloaan. Nauru poistaa ressiä, kuten itkukin. Kun opitaan justeeraamaan arvoja, ei tarvi ottaa asioita ja tilanteita ylivakavasti. Ei tarvi pelätä niin kavereita, vihulaisia ja muita uhkia. Omalle tiimille komiikka on kooperatiivista, toiselle kompetitiivista. Yhteisnauru toimii kuin yhteislaulu, vahvistaa tiimin luottamusta yhteisiin normeihin. Naurunalaisexi saattamalla pienennetään keulijoiden arvovaltaa ja kasvatetaan omaa keräämällä omilta viihdepisteitä ja goodwilliä. Siinäpä on hauska ja fixu kaveri. Nokkelampi voittakoon.
ellauri024.html on line 671: Ex sama päde kaikkeenkin kynäilyyn ym esiintymiseen tai viestintään? Where is the beef? Ei paljon eroa. Joko juttu toimii, liikuttaa tarkoitetulla tavalla tai sitten ei. Hyväxytään, pahexutaan tai haukotellaan. Kylmä luulen et Arska vaan kauppaa omaa lajiaan. AK Oravisto suuttu kovasti kun väitin että sähkökitaraa on yhtä vaikee soittaa hyvin kuin viulua. Ei muuten ole, se sanoi, siinähän on tallat.
ellauri024.html on line 707: Parempi olisi häntä kuzua isännäksi, yrittäjäxi. Yritteliäisyys - siinä on kaiken syy. Juuri yritteliäisyyden takia on syntynyt juttuja, joita maailma sanoo "likaisenpuoleisixi". Totta on, että tälläisessä luonteessa on jotain loitontavaa.
ellauri024.html on line 728: Juutas on Arnulf pahan mielisankari, siinä on samaa pahanilkisyyttä kuin pikku Aarnessa äidin hameissa, lällällää anaalihuumoria. Hauskin kohta Arskasta on se kun Juutas pieraisee Rosinan leipomaan korvapuustiin ja nauraa vielä päälle hyvillään. Ruokasotaa kuin jenkkiteinileffassa. Jumalan viljaan paskantaa. Ansaizis korvapuustin, luunapin tai nenäpiuvin. Äiti suuttuu, se on syntiä. Aarnen isä potkas pottukattilan pihalle. Se jäi Aarnen mieleen miehen mallina. Hyvä roolimalli on Juutaskin, siltä oppii miten nähdään herkästi milloin on menty oman yhteisönkin hyvän maun ylize ja kuinka tullaan takaisin ja voitetaan tilanne. Arskakin on juuttaan nopea käänteissään, armoitettu takinkääntäjä, ujo mies mutta esiintyy mielellään omassa yhteisössä.
ellauri024.html on line 734: Tää on tärkee pointti komiikalle yleensä, nimittäin tää tragikoominen. Tyypillisesti sama tilanne on samaan aikaan sekä traaginen että koominen. Ei vaan siinä vulgäärissä mielessä, että se on toisille traaginen ja toisille koominen, vaan molempia samallekin naamarille. Komiikka on tragiikan siedätyshoitoa, tyyliin: tilanne on toivoton mutta ei vakava.
ellauri024.html on line 756: Kylse pointti on et humoristi nauraa izexeen ja izelleen, se eio ensi sijassa esiintymässä muille. Se ei ole rooli vaan asenne. (Roolit on ällöjä.) Mikä on luonnollista kert se rakasta ja nauraa samaa asiaa, izeään ja elämää. Se nauraa kaiken suhteellisuuta, ei suhteettomuutta. Sen normimaisema on loiva. Onkohan Aarnessa ainesta humoristix vikaa, vai onko se pelkkä koomikko kuten Frangenin Simo? Siis klovni, harlekiini, pelle, narri, pilkkakirves, irvihammas, koiranleuka, ilveilijä. No on se ainakin tollainen sekulihumoristi, eli hessu joka pitää vizeistä ja kaskuista, kertoilee ja kuuntelee niitä mielellään.
ellauri024.html on line 764: Arskan miälest komiikka ja huumori on skådespeliä, josta ei tule mitään ilman yleisöä. Ehkä susta, musta voi niitä käteenkin vetää. Yxityinen hauska ja oma elekieli on autistillekin mahdollista, koska ollaan monta monessa. Meitä on siinä poikia, vähintään yliminä, minä ja se. Voi hihittää izexeen kuin Klamydian laivan kapteeni. Siitä voi tulla kyllä väärinkäsityxiä merellä.
ellauri024.html on line 768: Ollaxeen hyvä humoristi on varottava aukomasta päätä varomattomasti, pitää zekata yleisön normit ettei esiinny mauttomasti. Minkä ikäsiä, mitä niillä on päällä jne. Sitähän on vaikea tietää kun kirjottaa suurelle yleisölle. No ehkä opiskelijat silti enemmistönä, et ehkä nää rivot vizit on ookoo.
ellauri024.html on line 821: Se on siinä ihan helkkarin oikeassa.

ellauri024.html on line 827: Menee naimisiin kesyn fanaattisen isättömän

ellauri024.html on line 866: Kirkkoon on koottu oikeistopopulistien viides kolonna, jota kaiken maailman persupaskiaiset hätäisenä ohjastaa: käykää ahdistamaan vasemmistopaavia. Kaivetaan vaikka se vanha nazipaavi naftaliinista. Juutalaiset otetaan taas messiin nitistämään rotinkaisten johtajaa. Jeesuxen historia toistaa izeään.
ellauri024.html on line 890: Ei auttanut langenneisiin uskoviin enää jymyhunaja eikä parantava öljykään.
ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
ellauri024.html on line 946: Tulevaisuuden toiveeni liittyvät hevosiin
ellauri024.html on line 1018: Kun kapteeni Teppo-Raimo lähti eläkkeelle, Eskin virka (no, tehtävä) siirretiin tuotantotalouteen osaxi työpsykologiaa. Sielunpaimen palaa Eino Kailan tielle. Se onkin ollut aina kiinnostuneempi filosofian sielunhoidollisista aspekteista kuin systemaattisista, niin systeemifilosofi kuin onkin. Lujaapierevän mustavalkoista valokuvaa seinällä se saa siellä kazella. Kohta roikkuu siinä ize vierellä. Tapettuna tapettiin.
ellauri024.html on line 1030: Se on siinä ettei herrasväki taputa,

ellauri024.html on line 1041: Näin saarnaja, ja siinä on myös järjestelmä-älliä.
ellauri024.html on line 1125: Kaikesta syntyy siinä kauppatavaraa: onnesta,

ellauri024.html on line 1223: Suomexi sanoen, miten liittyy toisiinsa sanat

ellauri024.html on line 1281: koppiaisiin asentuneita pikku kompasseja.

ellauri024.html on line 1410: Eskelinen: von Wright ja Paasilinna valikoituivat kohteiksi, koska he tuolloin edustivat arvostetuimman suomalaisen kulttuurikritiikin ääripäitä, karkeasti sanottuna sekä akateemista että itseoppinutta tyhjänpäiväisyyttä. Yksinkertainen, joskin normista poikkeava perusidea, oli asettaa heidät henkilökohtaiseen vastuuseen latteuksistaan ja konservatiivisuudestaan, joiden todentaminen tekstini sisällä (vastaan tässä vain omasta puolestani) oikeutti myös henkilöön ulottuvan pilkan ja halveksunnan. Tätä kautta kyseenalaistui tietysti myös von Wrightin nauttima yleinen arvostus, mikä osaltaan selittää joidenkin vastareaktioiden kiivautta. Vain yhden esimerkin ottaakseni: Timo Hämäläinen vetosi von Wright -esseen luettuaan Viksteniin, ettei Jälkisanoja julkaistaisi, koska siinä loukataan akateemikon kunniaa.
ellauri024.html on line 1429: kolhoosiin oli epäuskottavuuden huipennus, setämiesten ohjaustiimin keximä

ellauri024.html on line 1433: joka näkyi siinä vetistelevässä mutta vetelässä mustaparrassa, jota kaikki

ellauri025.html on line 77: Vuonna 1252 Tuomas palasi Pariisiin suorittaakseen maisterin tutkintonsa. Hänellä oli tässä hieman vaikeuksia, koska yliopiston professorit hyökkäsivät pennittömiä kerjäläisveljistöjä vastaan, mutta lopulta hän sai kerätyxi rahat tutkintoon, josta sai hikisesti approbaturin. Vuonna 1256 hän ja hänen sivuvaununsa Bonaventura nimitettiin tosta vaan teologian tohtoreiksi, ja hän alkoi luennoida teologiasta Pariisissa sekä Roomassa ja muissa Italian kaupungeissa, kuten Viterbossa ja Orvietossa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli pelkkää kovaa tuloxen tekoa. Hän palveli sääntökuntaansa, teki usein pitkiä matkoja ja neuvoi paavia useaan otteeseen sukupuoliasioissa.
ellauri025.html on line 91: Tomismi tarjoaa kokonaisvaltaisen todellisuuskäsityksen metafyysisistä, ontologisista ja teologisista kysymyksistä mutta myös fysiikasta ja ihmisen suolen toiminnasta. Protestanttisen kirkon syntykään ei onnistunut murtamaan tomistista todellisuuskäsitystä, vaan se onnistui vasta newtonilaisen fysiikan avulla. Aristoteelisen fysiikan selkeästi vääräksi todistaminen aiheutti tomistisen perinteen kriisin, joka lopulta synnytti uustomismin. Uustomismiin siirrettiin klassisen tomistisen perinteen käsitykset etiikasta ja teologiasta. Uustomismi hajautui useisiin erilaisiin koulukuntiin. Nykyinen katolisen kirkon oppi perustuu uustomismiin, tosin alternatiivisten totuuxien malli on pääsemässä paavi paavilta Tomin harmixi voitolle.
ellauri025.html on line 120: Pukin kontista myös kassiin Calvinon

ellauri025.html on line 160: Fantasiakirjailija Robert E. Howard yhdisti sankarinsa Conanin kimmerialaisiin näiden mystisen ja raa'an maineen takia. Howardin fiktiiviset kimmerialaiset kuitenkin ovat fiktiivisten kelttien esivanhempia, eikä heillä ole historiallisten kimmerialaisten kanssa mitään muuta yhteistä kuin nimi.
ellauri025.html on line 214: Joku pointti kai siinäkin on, että ne jäävät vaille

ellauri025.html on line 216: Voihan siinäkin jonkun alternatiivisen totuuden nähdä.

ellauri025.html on line 315: Jengi sanoo: sähän olit päässyt esiintymään lehdessä. Päässyt!

ellauri025.html on line 372: Hesiodos (nimi meinaa "läpän heittäjä") oli mamu, sen isä oli ollut seilori joka muutti idästä länteen maajussixi Hesiodos esiintyy jo maatalousneuvoxena vaikka on peltohommissa vasta toista polvea. H. ize voi pahoin merellä ja pelkäs merimatkoja. Se ei estänyt sitä ryhtymästä sijoitusneuvojax ja expertix merenkulkuasioissakin. Se on arvokonservatiivi mutta talousliberaali kokkare. Muistuttaa tässäkin besserwisseriä Kimmo Koskenniemeä.
ellauri025.html on line 428: Niihin ei sovi paskantaakkaan, tarkkana siinä.
ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelisi ihmiskuntaa parhaiten lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla.
ellauri025.html on line 505: kehutaan maasta taivaisiin, ihan ylennetään pyhimyxixi,

ellauri025.html on line 586: Ei se siihen heti kuollut, kuolipahan huumeisiin neljä vuotta myöhemmin USA:ssa.
ellauri025.html on line 647: Taalainmaan muinaiskaivoskartanon Garpbergin lavasteisiin sopisivat HP Lovecraftin turinat. Lovecraft oli hölmön näköinen, vielä hölmömmän kuin Poe.
ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
ellauri025.html on line 721: kaskuilua. "Kaskun kärki lienee siinä..." Joojoo Monika, ei tästä nyt vaan tule mitään, ei naurata, huumori ei yxinkertaisesti oo sun tyylilajia. Löjlighet, siihen sä yllät just ja just.
ellauri025.html on line 772: Kai tää Gusten väpelö on sit joku hyvis, kun siitä niin paljon on juttua. Ja yökkäsihän se bylsittyään sidottua tyttöä. Se osoittaa että sillä oli omatunto tallella. Vaikka vähän puuduxissa alkoholista ja huumeista. Mut sen nyt luulis Monikankin ymmärtävän. Gustenhan sentään meni poliisiin eikä tyytynyt sopupeliin, koko jutun painamiseen villaisella. Onhan tää poliisiasia. Poliisit on musta vituttavia. Somalien systeemi tuntuu paremmalta: silmä silmästä, hammas hampaasta, tai niiden arvoa vastaava etuseteli.
ellauri025.html on line 789: Traumatisoituneet pojat lähtee Tommyn kaa hiihtää Zell am Seehen. Siellä Seijakin on hiihdellyt Pikin kaa, asunut siinä isossa after ski-hotellissa rinteen vieressä.
ellauri025.html on line 882: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri025.html on line 894: Opinnot olivat olleet Monikalle myös pettymys. Niiden jälkeen hän ei ole enää uskonut psykologiaan ja sen käsityksiin ihmisyydestä.
ellauri025.html on line 914: Tähänastisissa runoissa ja paasauxissa esiintyy 275 kertaa elämä ja 107 kertaa kuolema. Ihminen esiintyy 273 ja apina 293 kertaa. Apinat on vielä voiton puolella. Elämä on toisena. Se kun tulee viimeisexi ompi kuolema.
ellauri025.html on line 917: ”Sitten menin Outi Nyytäjän dramaturgiakurssille. Vasta siellä opin, että pitää tarttua sellaisiin asioihin, jotka saivat sydämen pomppimaan. Sitten täytyy kirjoittaa kuin pieni eläin.”
ellauri025.html on line 952: Monika meni naimisiin itseään 13 vuotta vanhemman Hilding Nylundin kanssa vuonna 2008. Häät järjestettiin kodin lähellä sijaitsevassa Tenholan kirkossa.
ellauri025.html on line 969: ”Olin siinä vaiheessa jo monta kerta yrittänyt lopettaa juomisen Antabuksen avulla, mutta en ollut onnistunut. Sain sanottua ystävälleni, että nyt en pärjää.”
ellauri025.html on line 1033: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
ellauri025.html on line 1048: Patti Smith ja sen aidsiin kuollut skidiystävä

ellauri026.html on line 25: Punavyö on Simo Penttilän luoma kuvitteellinen villin lännen hahmo. Hänen kumppaneinaan ovat suomalaiset toverukset Pete Menken eli Pekka Mänkkönen ja Dick Hill eli Riku Kumpulainen. Pete on esiintynyt sirkuksessa tarkka-ampujana ja kehuu aluksi olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon paras ampuja", mutta havaitsee Punavyön itseään paremmaksi ja ilmoittaa sitten olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi paras ampuja". Dick myy kirjoja, joiden nimistä osa on selvästi hänen itsensä keksimiä. Jännittävissä tilanteissa kaverukset alkavat usein naljailla keskenään peittääkseen pelkonsa. Nämä keskustelut alkavat varsin usein Dickin kommentilla, että hänellä on "yksi hyödyllinen kirja".
ellauri026.html on line 27: Simo Penttilän taustoja esitellään albumissa 325. Simo Penttilä oli aivan hirmuinen rasisti, jonka miälestä apachit oli syntymäsaastoja ahistellessaan viattomia uudisasukkaita kuin rättipäät yhtä syyntakeettomia patalakkipäitä Gazassa. Punavyö huokaisi syvään. Apacheista kyllä vähitellen päästäisiin. Mullakin on tässä nyt yx hyödyllinen kirja. Saatan olla tän lahjakkaan sisarussarjan kolmannexi paras runoilija. Ellei Petsku teholla ala parantaa kuin sika juoxuaan.
ellauri026.html on line 62: Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka. Matikasta maitopyörä, maitopyörästä pytikkä... Vanha tuttu loru jatkuu loputtomiin. Siinä käytetään mitä tahansa toisiinsa sointuvia sanoja, eikä siinä ole välttämättä mitään järkeä. Mutta se onkin tarkoitettu hauskanpitoon. - Kaiken ei tarvitse olla haudanvakavaa, todetaan Kielitoimistosta:
ellauri026.html on line 64: - Kieli ei ole oikeastaan vakavaa. Se on leikillistä ja hauskaa. Lorussa ei ole suurta juonta, jossa kerrottaisiin lapsille opetus, vaan siinä todellakin hauskutetaan itseä ja lasta. Toki luovuutta ja muistiakin samalla kehitetään.
ellauri026.html on line 78: Merikadulla kaivettiin jouluisin esiin sinänsä aika suloton mäntypuusta veistetty lastutettu pöytäristi. Sitä ei tainnut kukaan ruumissiivouxessa huolia. Tollaisia aarikkamaisia talonpoikaisrykäyxiä olen myöhemminkin aina inhonnut.
ellauri026.html on line 100: Kekäleestä tulee mieleen äiti Pirkko, joka pahansisuisena M:nä (M kuin Marjatta :) takuulla nyt haarukoi kekäleitä ja kokseja tuolla alakerrassa. Sinne se viittoo keskimmäistä poikaansakin remmiin apulaisexi. Mikäs siinä. Mitäs vanha iloista, kunhan on lämmintä.
ellauri026.html on line 112: Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä kunnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, kunnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumppunsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)
ellauri026.html on line 120: Anneli ja Seija oli yötä kerran Rauhixessa isoäidin turvana, kun Sirkka ja Olavi oli kaupungissa viemässä Sakua jonnekin. Marja ja Pirkko saattoi olla Imatralla ukin luona. Isoäidin jalat oli huonot, se ei päässyt ylös sängystä. Tytöt yöpyi yläkerrassa tyttöin huoneessa, isoäti alhaalla salin perällä. Tyttöjä oli kielletty juoksemasta rapussa, ettei isoäiti herää. Tuli kova ukonilma, kaikki heräsivät siihen. Tytöille tuli kova pissahätä, potta oli unohtunut alas. Isoäiti mökisi jotakin, muttei uskallettu mennä portaisiin kun oli kielletty. Ansua pissatti niin kovasti että se työnsi pyllyn ikkunasta ja pissi alas isoäidin ikkunasta ohize. Kyllä sataa kovasti, isoäiti kuunteli. Mökisi kai sitäkin. Tahtoi tytöt turvaxi. Aamulla saatiin moitteita ettei toteltu isoäitiä. Huono ohjeistus. Sade sentään pesi pisuviirun pois. Seku pienempänä pisi Sakun pottaan joka oli enemmän kuin puolitäysi. Se ei ollut tyhjentänyt sitä. Siinä oli vaan joku viikkolehti päällä.
ellauri026.html on line 130: Ne leviää nyt eläimistä ihmisiin, siis näihin

ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri026.html on line 180: Essee on täynnä viittauksia klassiseen kirjallisuuteen renessanssihumanisteille tyypilliseen tyyliin. Tyhmyys esiintyy yhtenä jumalista, isänään Plutos (”Rikkaus”) ja äitinään Neotes (”Nuoruus”), nuorin ja kaunein nymfeistä, hoitajinaan nymfit Methe (”Känni”, Bacchuksen tytär) ja Apaidia (”Oppimattomuus”, Panin tytär), seuranaan Filautia (”Itserakkaus”), Kolakia (”Imartelu”), Lethe (”Unohtelu”), Misoponia (”Työnkaihtaminen”), Hedone (”Nautinto”), Anoia (”Järjettömyys”), Tryfe (”Löllöys”), Komos (”Kekkeri”) ja Aegretos Hypnos (”Heräämätön uni”).
ellauri026.html on line 188: Leonard Cohen putkahti esiin Kotiliedessä Monika Fagerholmin kertomuxessa, se kuunteli Leonard Cohenia harkitessaan takinkääntöä. Cohen ize ei kääntänyt rabbiinin takkiaan, vaan kirjaili zen vaan zen-kuvioilla. (V-M. Ploiri mainizee zen-meemin myös E.Saarisen luennolla.)
ellauri026.html on line 230: John Byron Kuhner on jäljitellyt selvästi nimiserkkuaan Georgea. Sekin matkusteli Kreikassa klassikoita kassissa. Kaikki me joilla on tää tarpeeton klassillinen koulutus selkärepussa, halutaan vimmatusti kaivaa se esiin ja esitellä sitä joka käänteessä. Ihan turhaahan se kaikki vaiva oisi muuten ollutkin. Turhamaista. Turhaa luxusta. Vanitatum vanitas.
ellauri026.html on line 253: Mut onx se oikeesti hauska, vai vaanko tollanen "kaskun kärki lienee siinä" puujalkanikkari? Alku kuulostaa aika pahalta: mikään ei ole sopimattomampaa kuin panna vakavia asioita halvalla, mutta leikkiä saa toki laskea turhista jutuista. Ikäänkuin ruoskia kuollutta konia. Erasmus pitää tarkkaan huolen ettei kukaan loukkaannu, jättäen mainizematta ketään nimeltä (mut silti pelkäs että paavi saattaa suuttua). Mut paavi tyytyi vaan hohottamaan muiden mukana.
ellauri026.html on line 263: Soihtuliljaniityt esiintyy Homeroxella vainajien stomping groundina. Joku typerä linkvisti Steve Reese luulee että Homeros kuuli väärin, kyse oli kata spodelon leimona (tuhkakentällä) väärin kuultuna kat´asphodelon deimona (soihtuliljaniityllä). Paskan marjat Steve, sanonko minne saat ton neronleimauxesi työntää. Me romantikot peukutetaan soihtuliljoja. Tai vähintäänkin narsisseja. Narsissihan on vähän kuin mun oma kukka, hehe.
ellauri026.html on line 274: Kuka se Mandeville ylipäänsä oli? Bernard. Kirjoitti jonkun allegorian mehiläisistä, siis yhteiskuntafilosofiaa. Ai jaa, se oli tän terve izekkyys-meemin varsinainen isäpappa, sen miälest yhdyskunta romahtaa ellei kaikki aja siellä omaa etuaan. Asuttaisiin vaan ontossa puussa kukin tahollaan. (No se oiskin parempi kuin tää pörräävä ylitäysi pesä.) Siis iso paskiainen if ever there was one. Kapitalistimoraalin kehittäjä juuri oikeana aikana. Hemmetti että näitä meemejä sit piisaa, ei tule loppua. Kuin Kirsi Kunnaan perunat ne hyppii mun kallon kattilassa.
ellauri026.html on line 276: Tyhmyyden muut kaverit on Unohtelu, Työnvieroxunta, Nautinto, Pimahdus, Löllöys, Kemut ja Sammahdus. (Sammahdus on se Negretos hypnos, heräämätön uni). Tyhmyyttä ja sen kavereita on syytettävä jos vaikka pukinparta stoalainen ryhtyy lapsentekoon tai mikä pahempaa erehtyy naimisiin. Sitä virhettä Erasmus ei tee, se on munkkipossu. Sille riittää Thomas More, ask no more. Erasmus omistaa tän kirjan Thomas Morelle, parhaalle kamulleen, jonka nimi kreikaxi tarkottaisi hölmöä. Tyhmyyden jumalatar on Moria.
ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.
ellauri026.html on line 280: Erasmus doppailee sivukaupalla antiikin nimillä, droppailee niitä ja osoittaa, että kaikki antiikin jumalat oli tyhmiä. Ruoskii kuolleita koneja. Entä Jehova? No naiset kyllä on tyhmiä, Platon mietti pitkään laskeako ne homo sapiensixi vai lehmixi. Apina on apina, vaikka puettuna punaisiin (onx tää pikku vittuilu paaville?), niin nainenkin on nainen, siis tyhmä, vaikka se sais tohtorinhatun päähänsä. Ei naisten tarvi tästä pahastua, onhan ne kauniita, ja sillä ilveellä saa miehet pidetyx hännän alla, setämiesten suurexi harmixi. Ne näyttää vielä nuorilta, siis tyhmiltä, kun miehet on hopeaselkiä karvaturreja. Hemmetti tää hemmo on kyllä kybällä homo.
ellauri026.html on line 292: Erasmus oli syntyään Geert Geerts, Gerhard Gerhardinpata Rotterdamista, lääkärin tyttären vahinko jonkun juipin kanssa joka ryhtyi munkixi. (Taas yx kiimanen munkki!) Sen holhoojat pani sen luostariin, jossa se otti nimen Desiderius Erasmus ("haluttu rakastettava"). Otettuaan papinvalan Erasmus meni Pariisiin kotiopettajaxi. Se alkoi kärhämöidä papiston kanssa jo silloin. Yx sen englantilaisista oppilaista, Lord Mountjoy, (Montjoie on vanha ranskalainen sotahuuto) kuzui sen Enkkuihin käymään 1498. Se asui pääasiassa Oxfordissa, mut kävi Ranskassa ja Italiassa välillä.
ellauri026.html on line 366: Katotaan vaikka minkälaisia, muutamilla esimerkeillä, kaikkiahan ei tässä kerkiä. Alotetaan laahuxesta, ne on tunnetusti tyhmiä. Tuhat demokritosta ei ole tarpeexi nauramaan koko joukolle, vaikka sit olis vielä yx nauramaan niille tuhannellekkin. Jumalat on taivaassa ihan kippurassa, käy välillä jääkaapilla hakemassa nektaria ja palaa kotisohvalle. Mainiota, hupasaa! Kato nyt totakin tomppelia! Mäkin istun joskus siinä sohvalla kauko-ohjain kädessä. (KUU)
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri026.html on line 414: Ne on kuulleet joltakulta että saarna pitäis alkaa hiljaisella äänellä, six ne aloittaa niin vaimeasti ettei ne kuule izekään, ihan sama kuuleex kukaan muukaan, ei tätä pidäkään ymmärtää. Ja kun päästään tunnelmaan pitää korottaa ääntä, ja niinpä vikistyään ensin kuin hiiri juustossa ne alkää mölistä täysiä. Niinkuin ne olis umpihulluja, ei auta mäkikuismakaan. Olikohan Wilhon saarnat tollasia? No, kyllä retoriikka tehoo kaikenlaisiin uskovaisiin yhtä hyvästi.
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 473: Luen nyt Jefan väärennyxiä Eran fiktiivisestä nuoruudesta. Lutherin Mara oli sanonut: Erasmuxen kirjeet on ihan sekulaa, pelkkää ystävien kehua ja vihollisten haukuntaa, siinä kaikki. No lue vähän Lutherin omia sinkoiluja, ei sillä ole paljon varaa vinoilla. Erakin oli siitä erikoinen että se äkämystyi helposti jos joku epäili sen sanoja. Onnex se ei ehtinyt lukea Maran eikä Jefan sepustuxia.
ellauri026.html on line 514:

Seuraavat sanat esiintyvät useimmin Ephraim Emertonin teoxessa Unitarian Thought (1911). Näitä ne unitaarit ajattelevat. Kristian, kirkko, dualismi, polyteismi ja pirtu askarruttaa niitä eniten.
ellauri026.html on line 657: > Herakleitosta on pidetty yhtenä värikkäimmistä Sokratesta edeltäneistä filosofeista. Häntä on pidetty jopa ihmisvihaajana, sillä hänen filosofiansa oli kaikkea muuta kuin populistista. Hänen ajatteluaan sävyttää ylikriittinen suhtautuminen ihmisiin, ja osan elämästään hän elikin yhteiskunnasta eristäytyneenä.

ellauri026.html on line 686: Jurotshka hirttäytyi. Mies hakkasi Lavinian. Lavinia erosi miehestään ja muutti Ruotsiin, mistä hän löysi sukulaisia isän puolelta. Sirje kirjoitti Borikselle kirjeen. Boris matkusti Moskovaan ja nai siellä naisen, jolla oli lapsi. Seuraavana keväänä tämä kuoli synnytyxeen. Boris kasvattaa poikaa ja ottotytärtä.
ellauri028.html on line 150: 6. Puhe kiertyy Cervantesiin ja Rubensiin, ja neitoseen, joka pelastaa neizyytensä
ellauri028.html on line 298: Mut on mulla ollut siinä kivaakin, mä tykkäsin kexiä omia kieliä, ja

ellauri028.html on line 487: saa nyt jälkeenpäin hulluja yllätyxiä, tutustuu ihmisiin jotka on jo ammoin kuolleita.

ellauri028.html on line 488: Niinkuin Seppo Hyrkäs jonka muistan vaan nimenä, joka joskus esiinty Kristinan puheissa.

ellauri028.html on line 502: Satiiri ja kritiikki kimposivat kuitenkin lopulta takaisin ennakkoluuloisiin suomalaisiin heteromiehiin.

ellauri028.html on line 564: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
ellauri028.html on line 566: Kansalaiset! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin on aika muistaa maamme ilotulituxissa vammautuneita ilotulitusveteraaneja! Jotka lähtivät vapaaehtoisesti niskalaukauxenkin uhalla, usein inhimillisesti kazoen iian varhain, täynnä intoa puolustamaan lemmikkien oikeutta kuunnella ilotulitusten paukkinaa ja haistella ruudinkäryä vaatekomerossa kenkäläjän alla puolen yön ajan vuodessa. Jotka palasivat liian suuren ja liian raskaan uhrin antaneina, päättöminä (kuten lähtiessä) ja silmättöminä, kuolleita kissoja ja lento-oravia repussa, mutta tyytyväisinä kuin äiti armas Volgan laturiin. Katon rajass' kulkee hauki, pahaa taitaa tarkoittaa... Kierrä pullon korkki auki, ryyppy pedon karkoittaa! Pöydän alta ryömii lisko, ilkein silmin tuijottaa. Ryyppy toinen naamaas kisko, Aistiharha lähdön saa. Vierustuolill' istuu hylje, pyrstö läpsii palleaas'. Kunhan vain et lasiin sylje, mursu daamiks muuttuu taas. Pöydän päällä ammuu nauta, maitoo koettaa tyrkyttää. Ryyppy neljäs, jumalauta, maitohapot karkoittaa. Näitä ilotulitusveteraaneja varten rakennamme Kauniaisiin ilotulitusveteraanien kuntoutuskeskuxen Papattiveljeskodin. Kun siis päätön nuori mies ilmestyy ovelle käsi ojossa ja karvalakki kourassa, hellittäkääpä pörssinnyörejä. Tarkoitus on jalo, missä olisimmekaan nyt ilman ilotulitusveteraanien eläinuhreja. Varmaan Kouvostoliitossa munalipun alla.
ellauri028.html on line 672:

Alaviite: Mikko Kuustonen on 60v gospellaulaja, kaivosmiehen poika kuten Tom Jones. Soololevy Profeetta. Yksityiselämä (Muokkaa): Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui koreografi Hanna Brotheruksen (s. 1968) kanssa. Meidän sukulainen Hanna tulee täysin pystymezästä julkkisskenen ulkopuolelta. He ovat molemmat impulsiivisia ja yliempaattisia. Heillä on tv-ohjelma julkkisten rakkauselämästä. He haastattelee julkkisystäviä ja kuulee mikä liima saa suhteen kestämään. Ois Kuustostenkin ollut hyvä ostaa sitä putkilo. Minkä jumala on liimannut sitä älköön ihminen irrottako. He laittavat izensäkin likoon. Kyllä siinä moni liima irtoaa. Kuustosella on siitä pitkä kokemus. Hän on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina v 2004. Varmaan vielä sietämättömämpi selvänä. Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen ja sixi kärsinyt myöhemmin myös muista mielenterveysongelmista. Kuustonen on kertonut olevansa värisokea. Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Näki maailman mustavalkoisena väri-tvn aikana. Koiratkin on värisokeita. Vieläköhän se pieree yhtä kovaa Hannan seurassa. - Mikko! Hanna Brotheruxen poika Johannes on myös huumekoukussa. Haisteleekohan se liimaa.
ellauri028.html on line 711: Ota esiin suurehko kulho. Tarkasta maistamalla viskin laatu. Kaada
ellauri028.html on line 738: Mikko Kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia. Tiesihän Mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka antaa... suudelman. Siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa Mikon suolistossa. Pian poika ei enää pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun. Kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan Mikon tuolin alla, ja torui: "Musti!" Mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin. "Musti!", nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva. Kului muutama tovi, ja ilma vain kiersi Mikon suolistossa. Eihän siinä auttanut muuta kuin päästää ilmoille kunnon jyräys. "Musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena. "Tule nyt jo pois sieltä tuolin alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"
ellauri028.html on line 791: -On kyllä, Playa del Inglesiin.

ellauri028.html on line 829: Atavististen vappusossujen marssilla ei tule enää rivit täyteen. Avuttomat viihdesontiaiset ahtautuu vaalisukulaisiin kuokkimaan.
ellauri028.html on line 880: Raamattu sanoo että jumala on rakkaus ja rakastaa meitä syntisenäkin. Koraanissa sana"rakkaus" esiintyy vain 23 kertaa, ja Allahin ei koskaan sanota rakastavan väärintekijöitä, syntisiä, vaan Allahin rakkaus on ehdollista, eli jos muslimi tekee oikein, niin sitten Allah rakastaa.
ellauri028.html on line 886: Sana "love" esiintyy 310 kertaa Jaakon raamatussa, 348 kertaa uudessa amerikkalaissessa standarditeoxessa, 551 kertaa uudessa kansainvälisessä versiossa ja 538 kertaa uudessa revisionistisessä standarditeoxessa. Kasvu käännöxissä johtuu epäilemättä siitä, että rakkaudesta on tullut on jenkkijohtoisen globalisaation brändisanoja. Sillä on hyvä huijata housut jalkaan villeille. Luvut heittelehtivät niin paljon, että mitään varmaa ei voi sanoa, mutta pyöreästi puolentuhatta noita lemmensanoja kai on.
ellauri028.html on line 901: Raamatun (sanokaamme) noin 500 lempi-sanasta noin puolet on uudessa brosyyrissä, vanhaa sopimusta paljon ohuemmassa läpyskässä. Sekin varmaan todistaa jotakin. Lasketaanpa mikä on keskimääräinen lempisanaesiintymien etäisyys kussakin niteessä. Nää laskelmat heittää aika paljon lähteestä toiseen, et nää luvut on vaan suuntaa antavia:
ellauri028.html on line 935: Raamatussa jumala asuu uskovassa kuin lapamato toivossa ja uskova voi olla päivittäin yhteydessä häneen, on-line, perätorven kautta. Islamin oppinut Isma'il Al-Faruqi sanoo: "Allah ei ilmaise itseään kenellekään millään tavalla. Hän ilmaisee vain tahtonsa." Ei ihme, että Allah jää etäiseksi. Paratiisiin on pitkä matka, it's a long way to Tipperary, ellei ota oikotietä pyhässä sodassa.
ellauri029.html on line 38: Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee: I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored. Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
ellauri029.html on line 104: Runk-akatemian esseepankista löydät tiimiyrittäjien kirjoittamia esseitä liittyen erilaisiin aihepiireihin.
ellauri029.html on line 122: Nämä ohjeet ovat siinä mielessä ”vain” suuntaa-antavia, että tilannekohtaisista linjauksista voi tulla minkä verran vaan meidän keximiä mielivaltasia poikkeuxia. Opitte samalla suhtautumaan rennommin sääntöihin ja määräyxiin. Ne on vaan suosituxia. Vähän sellasta norminpurkua. Hinnoista voi aina neuvotella. Isoäiti on nyt tarjouxessa.
ellauri029.html on line 140: Tästä näkyy, kuinka paljon läpänteriä sisältyy mihinkin ammattiin. Koirat kusee aidan kylkeen nähdäxeen, kuka kusee tykimmin, kenen brändi näkyy ja haisee korkeemmalle kuin kenenkin. Yrittäjillä ja tiimijohtajilla roiskii rehvakkaimmin, ja niillä pyyhkii parhaiten. Sinulla on 2 vaihtoehtoa, pyyhit joko yrittäjällä tai tiimijohtajalla. Jos pyyhit yrittäjällä, saat paskaa käsiin, mut jos tiimijohtajalla, niin elämäsi on mennyt TÄYSIN PÄIN PERSETTÄ.
ellauri029.html on line 161: Kommenttiesseet rinnastuvat pistemäärältään blogiesseisiin. Sellainen on hyvä tehdä kerran lukukaudessa.
ellauri029.html on line 169: Muista, että essee on ajattelemista kirjoittamalla ja että parhaimmillaan siinä tulevat esiin Timon neljä T:tä: taito kehittyy, tiimi hyötyy, tuote jalostuu ja todellisuus (asiakas) huomioidaan. Konsultoi myös E.Saarisen neljää E:tä.

ellauri029.html on line 178: Soluesseeseen teette tekstiin viittaukset lähteisiin ja loppuun lähdeluettelon TAMKin opinnäytetyön raportin vaatimusten mukaisesti.
ellauri029.html on line 181: Pisteitä saatte jokainen 3, jos tuotos täyttää mainitut kriteerit. Ohjeet teksti- ja lähdeviitteisiin ovat intrassa https://intra.tamk.fi/fi/web/tutkinto-opinto-opas/opinnaytetyon-raportointiohjeet, s. 22 alkaen.
ellauri029.html on line 243: Netflixin dokumentti Amerikkalainen tehdas päästi katsojat kulkemaan läpi mielenkiintoisen kulttuurien välisen sopeutumispolun, jossa kiinalaiset ja amerikkalaiset tehdastyöntekijät koittivat yhteisvoimin saada konkurssiin joutuneen tehtaan takaisin jaloilleen. Lähtökohdat yhteistyölle olivat jo erittäin haastavat pelkän kielimuurin takia ja tilannetta ei helpottanut yhtään tehtaan uuden kiinalaisomistajan utopistiset käsitykset tehtaan uusimisesta.
ellauri029.html on line 249: Dokumentin alussa tehtaan johtoportaassa oli pelkästään amerikkalaisia työntekijöitä. Heidän tehtävänään oli saada tehtaan työntekijät sopeutumaan yhtenäiseen työskentelyyn sekä päästä liikevaihdollisiin tavoitteisiin, joita Kiinan päädystä oli asetettu. Tehtaan käynnistyttyä uudelleen tuli monet amerikkalaiset konkurssinaikaiset tehdastyöntekijät takaisin töihin. Moni asia oli kuitenkin muuttunut. Pelkästään tuntipalkat olivat laskeneet aikaisemmasta 29 dollarista jopa 12 dollariin tunnilta. Tämä, jos jokin aiheutti tyytymättömyyttä amerikkalaisissa työntekijöissä.
ellauri029.html on line 251: Työntekijöiden haastatteluista huomasi, että monilla niin kiinalaisilla kuin amerikkalaisilla työntekijöillä oli negatiivisia ennakkoluuloja toisistaan. Loppujen lopuksi he kuitenkin pelasivat ”samaan maaliin”, joten syyttelyn sijaan olisi ollut huomattavasti tärkeämpää keksiä ratkaisuja erimielisyyksiin. Työntekijöiden yhtenäisyyttä ei edistänyt yhtään erikseen pidettävät palaverit kiinalaisille ja amerikkalaisille vaan se omalla tavallaan vain kasvatti kuilua heidän välillään. Amerikkalaiset työntekijät pitivät kiinalaisia töykeinä ja kohtuuttomina kun taas kiinalaiset ajattelivat amerikkalaisten olevan laiskoja ja itsekkäitä.
ellauri029.html on line 253: Johtoporras yritti edistää kahden erilaisen kulttuurin sopeutumista asettamalla työpareiksi aina yhden kiinalaisen ja yhden amerikkalaisen työntekijän. Tämä oli ihan fiksu liike johdolta ja johtikin osittaiseen onnistumiseen. Ihmiset, jotka eivät olleet niin ennakkoluuloisia saivat yhteistyön sujumaan kielimuurista huolimatta hyvin, mutta erittäin monet dokumentissa kuvatuista työpareista ajautuivat huononlaisiin konflikteihin, jotka näkyivät tehottomuutena ja työnlaadun huonontumisena.
ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. Kulttuurierot lävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin kuin kuninkaallista. Asioiden korruptoituneisuus oli järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
ellauri029.html on line 261: Työolot amerikkalaisessa tehtaassa kokivat dokumentin mukaan dramaattisen laskun, kun omistajaksi vaihtui kiinalainen. Työtapaturmia alkoi syntyä enemmän, kun työtahtia kiihdytettiin jatkuvasti. Työnlaatu huononi, kun töitä ei keretty tehdä huolella kiireestä johtuen. Amerikkalaiset työntekijät alkoivat turhautua tehtaan käytäntöihin ja vanhojen työolojen muuttumiseen. Samaan aikaan myös uusi kiinalainen omistaja alkoi turhautua, kun tuloksia ei alkanut näkyä vaan tappiota syntyi jatkuvasti enemmän. Ratkaisuna tähän hän irtisanoi amerikkalaiset johtoportaasta ja korvasi heidät kiinalaisilla. Amerikkalaisten turhautuneisuus kuitenkin jatkoi nousua ja esiin astui liiton työntekijät.
ellauri029.html on line 267: Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni hirvittäisi ajatus siitä, että vapaata tahtoani riistettäisiin tai että elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin ottaa osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin omistautuivat työllensä ja antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan he olivat iloisia, aina.
ellauri029.html on line 329: –Lapset on vietävä autolla kouluun sekä harrastuksiin ja haettava sieltä.
ellauri029.html on line 433: sori vielä tuostakin, piti puhetta kannattajille ja sanoi siinä esimerkixi:

ellauri029.html on line 452: Hallinnan harha on sitä, että luulee olevansa satulassa; esim luulee että on oman elämänsä seppo. Se on ylemmyyden harhan ja optimismin lisäksi positiivinen harha. Onko se hyvä vai paha asia, siitä ovat optimistit ja pessimistit eri mieltä. Rikkaat ja muuten menestyneet luulee, että niiden menestys johtuu niiden omasta erinomaisuudesta eikä suhdanteista. Siitä lähtee peliriippuvuus ja usko paranormaaleihin ilmiöihin, kuten jumala. Se lisääntyy kehumisesta. Se on heikompi masixilla ja vahvempi kun tunteet on pelissä ja kilpailutilanteissa, kuten osakekaupassa. Harha lisääntyy ylpistyneillä Juhoilla ja Esoilla, joilla on menestyxiä uran alussa. Kolmas nainen osoitti että harha vahvistui jos satunnainen tilanne näytti jotenkin hallittavalta, siinä oli jotain kouriintuntuvaa tai tuttua, jonka voi luulla osaavansa hallita. Esim. noppapelissä anterot heitti noppaa kovaa saadakseen kutosia ja hipihiljaa ykkösiä . Mä osaan tän! Hahaa helppo, sanoi hirvi, ja vastasi väärin kysymyxeen Lotta Rotan kysymyspotasta.
ellauri029.html on line 465: Anteronkaltaistaminen on anteroisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin. Frans de Waal käyttää ilmiöstä nimitystä bambifiointi.
ellauri029.html on line 476: Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu, vähäsen, mutta eivät katoo minnekkään.
ellauri029.html on line 480: Erilaisissa kaikkeudensyntytarinoissa, joita on ollut lähes kaikilla kansoilla, esiintyy anteroiden mutta myös muiden eläinten kaltaisia suunnittelijoita, joissa tuntematon on selitetty ”anteroistamalla” se. Erään Amazonilla elävän heimon mukaan suunnittelija oli ensimmäinen antero itse, joka suunnitteli perheensä ja muut anterot. (Mutta kukas suunnitteli ensimmäisen anteron? Hahaa, gotcha!)
ellauri029.html on line 490: Izerakkausvääristymä vääntää asiat omaxi eduxi jotta näyttäisi ize hyvältä. Menestyxet on omaa ansiota, vastoinkäymiset muiden syytä. Seppoilua, sanalla sanoen. Esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, ylläri. Henxelien paukuttelua positivisteilla, olosuhteiden syyttelyä negativisteilla, taas ylläri. Must hemmon luonne ja pulla on myös olosuhteita, ei mikään ole kenenkään syytä as such, mikä ei mitenkään muuta sitä et kusipäiden ja paskiaisten listiminen on silti hyvä idea. Vääristymää on enemmän izerakkailla, iso ylläri. Läheisissä väleissä vähemmän kuin tiimeissä, ylläri. Vanhoilla vähemmän kuin nuorilla. Turpaansaanti lääkizee.
ellauri029.html on line 503: nousee esiin naisten aseman vähitellen vahvistuessa

ellauri029.html on line 511: on syytä meidänkin vähitellen herätä ja tarrautua aseisiin.

ellauri029.html on line 618: noiden naisten on mahdollista tulla esiin joukolla.

ellauri029.html on line 654: Mistä siis on kysymys? Mix Darwin suosii näitä korkean riskin tilanteita, vaikka tasainen jukerrus takaisi itiöemälle pitemmän ja rauhallisemman elämän? No six kai että isolla riskillä voi saada isoja voittoja, joista jotkut laajentaa sairaasti tiimin reviiriä tai jopa vie lajin kehitystä eteenpäin. Ei väliä jos jokunen itioemä siinä uhrataan, piisaahan niitä. Darwinilla on useita onkia vedessä, erilaisia kokeiluja rinnan menossa.
ellauri029.html on line 660: Elukoilla on onnex tää optimismivääristymä: uskotaan että kinkkisessä tilanteessa mulle käy hyvin, vaikka muille huonosti. Muut saa coronan mä en, mä oon ize immu. Sekin kuzuu meitä jännittämään jännempiin tilanteisiin: ne on uhkia, mutta enemmän vielä tilaisuuxia.
ellauri029.html on line 692: Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt.
ellauri029.html on line 723: jonne kaupunginjohtaja hankki esiintymään

ellauri029.html on line 729: Esiintymisten tauolla saatoin huomata, et

ellauri029.html on line 734: ja kohteli muita esiintyjiä (mä) kuin mutaa.

ellauri029.html on line 777: Kuuma-Kalle oli menossa maitokauppaan. Se kompastui siinä kaupan edessä banaaninkuorreen, ja alkoi kirroilla kuin korrsteeni. Silloin paikalle saapui pappi, joka sanoi Kuuma-Kallelle, et jos kirroilet tuolla tavalla, et pääse taivaaseen. Kuuma-Kalle kimpaantui ja tempaisi kirrkonmiestä turrpaan niin että tekohampaat lensivät.
ellauri029.html on line 811: Alivaltiosihteeri on jo vuosia ollut Suomen pitkäikäisin sketsiviihdeohjelma. Sitä voidaan kuitenkin verrata myös sanomalehtien pakinoihin, ja sillä saralla ennätys on vielä kaukana. Esimerkiksi nimimerkillä Olli esiintynyt Väinö Nuorteva pakinoi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa puoli vuosisataa, ja kirjoituksia kertyi yli 13 000.
ellauri029.html on line 877: Esineet harvemmin raivostuvat, mutta esineiden ja uskomusten omistajat sitä enemmän. Kohtalon ivaa, sanoi silminnäkijä kun Aira Samulin meni uudelleen naimisiin Peter Nygårdin kanssa. Kohta on kivaa! hihitti Aira huonokuuloisena. Peter näytti jotensakin happamelta, suu viivana.
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri030.html on line 99: Oli Cicerolla siinä poliittinenkin taka-ajatus, se suizutti siinä ohessa taas tasavallan eli yläluokan hallinnoiman repupliikin puolesta. Entisvanhaan oli ylemmällä keskiluokalla ohjat handussa, ei keulineet plebeijit eikä öykkäröineet uusrikkaat diktaattorit.
ellauri030.html on line 179:

Ei siinä jumppa loputtomiin auta, ja vanhuxet ON sairaampia.
ellauri030.html on line 238: Siis nuorella on aina mukavaa, kiltillä on aina mukavaa, ikävää on vaan vanhana. Mukavasta ei voi päätellä ikää, eikä vanhuudesta fiilistä. Mutta jos on ikävää, niin sitten on vanha. Lälliys huomauttaa, että vanhana on mukavampaa jos on kasan päällimmäisenä. Est istuc quidem, Laeli, aliquid, sed nequaquam in isto sunt omnia. Totta, myöntää äveriäs Cato, vaan ei siinä kaikki!
ellauri030.html on line 262: Hampaikas Manius Curius Dentatus paahtoi mieluummin turnipseja kuin otti lahjuxia samnilaisilta. Se oli siitä nautinnollista. Sehän olis ollut epikuurista, ellei esimerkin pointti olis, että se kieltäytyi siten isommasta nautinnosta, rahalahjuxesta, koska siitä oli niin kivaa uhrautua omien rahaporhojen edestä. (Se oli plebeiji.) Upotti hampaat turnipsiin ja kuuras miljardööriankkojen mania. Se oli sankari. Syntyi hampaat valmiina suussa.
ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.
ellauri030.html on line 320: Juuri tässä on hänen melkoisten ansioidensa salaisuus. Alituinen stoalainen vetoaminen ihmisluontoon ja ihmisen velvollisuuksiin, vastenmielisyys koreiluun, miehekäs yksinkertaisuus, syvällisyys sekä hyvät ja oikeat harrasteet ovat tunnusomaisia Epiktetokselle. Oikea setämies.
ellauri030.html on line 333: Maailmankazomus, jonka kulmakiviä ovat sielu ja puhtaus on ize asiassa sexuaalikielteisyyden maailankazomus. Loppujen lopuxi siinä tulevat esiin patriarkaalis-autoritaarisen yhteisön vaatima sukupuolisuuden torjunta ja sexuaalikammo. (Maken digaama Wilhelm Reich)
ellauri030.html on line 337: Epiktetos peukutti Sokrateesta joka esiintyi isänmaansa laeille uskollisena kansalaisena, koko yhteiskunnan hyväksi vaikuttavana virkamiehenä ja urhoollisena soturina sen aikaisissa vaarallisissa sodissa. Tästä ja muusta besserwisseröinnistä kateet aikalaiset panivat sen lihoixi. Sitä vaaraa ei heräteostoxella ollut.
ellauri030.html on line 345: Stoalaisuuden aloittaja on filosofi Zeno (350–264 eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon oli kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.
ellauri030.html on line 349: Toinen stoalaisten huippuesiintyjä Zenonin jälkeen oli Khrysippos. Sen ziljooinista kyhhäyxistä ei ole säilynyt yhtäkään. Se tunnetaan loogikkona. Se toimitti, että maailma ja jumala on sama asia, kun sen oikein ymmärtää, sielun universaalinen purkaus, jos tästä on jotain apua. Sen logiikan tasosta kertoo jotain että se peukutti ontologista todistusta jumalasta. No ei tällä vielä kuuhun mennä. Mut sen vastaus teodikean ongelmaan ansaizee tulla lainatuxi:
ellauri030.html on line 351: Kysymykseen, kuinka hyvässä maailmassa voi olla pahaa, Khrysippos vastasi: "Pahaa ei voi poistaa, eikä olisi hyvä, jos se poistettaisiin." Ensinnäkin hän väittää vedoten Platoniin, että vastakohdat edellyttävät toisiaan ja sen vuoksi hyvääkään ei voisi olla, ellei olisi pahaa, samoin kuin oikeutta ei voi olla ilman vääryyttä, rohkeutta ilman pelkuruutta, kohtuullisuutta ilman kohtuuttomuutta tai viisautta ilman tyhmyyttä. Toiseksi näennäinen paha on seurausta luonnon hyvydestä. Niinpä on käytännön syistä välttämätöntä, että ihmisen pääkallo muodostuu pienistä ja ohuista luista, mutta tämä ylivertainen hyödyllisyys merkitsee väistämättä, että kallo on alttiina iskuille. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Jokaisessa kullassa on pilvireunus.
ellauri030.html on line 353: Kolmanneksi onnettomuudet jakautuvat Zeuksen järjellisen tahdon mukaisesti; joko niiden tarkoituksena on rangaista pahoja ihmisä tai ne ovat tärkeitä koko maailman järjestyksen kannalta. Niinpä paha on hyvää valepuvussa, ja loppujen lopuksi se johtaa parhaaseen lopputulokseen. Tätähän se Voltairekin irvaili Candidessa. Khrysippos vertasi pahaa karkeaan leikinlaskuun komediassa, sillä vaikka leikinlasku itsessään on loukkaavaa, sekin kuuluu osana hyvään näytelmään, ja "niinpä voidaan myös arvostella pahaa, jos sitä tarkastellaan sellaisenaan, ja kuitenkin myöntää, että esiin­tyessään kaiken muun yhteydessä siitäkin on hyötyä."
ellauri030.html on line 439: Jos rupeet soveltavaxi filosofixi, valmistaudu alun pitäen siihen, että monet pilkkaavat sinua ja sanovat: ”Meidän keskuuteemme on yhtäkkiä ilmaantunut filosofi. Mistä on peräisin tuo ylimielinen ilme?” Mutta älä vaihda ilmettä, vaan pidä lujasti siitä kiinni, siinä näytät ihan parhaalta ja jumalan asettamalta. Jos annat periksi ja pokka pettää heidän edessään, joudut kaksin verroin naurunalaiseksi.
ellauri030.html on line 457: Mitä tuleejumalanpelkoon, pääasia on perustaa se oikeille käsityksille niistä, nimittäin että jumalat ovat olemassa ja hallitsevat maailmaa hyvyydellä ja oikeudenmukaisesti. Sinun tulee totella jumalia ja mukautua kaikkeen, mitä tapahtuu, sekä huomata omaehtoisesti siinä korkeimman järjen vaikutusta. Sillä siten et saa milloinkaan aihetta moittia jumalia, etkä voi syyttää heitä jääneesi vaille huolenpitoa.
ellauri030.html on line 469:

Ole enimmäkseen vaiti, eli puhu ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä, ja silloinkin tee se lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilanne vaatii, osallistu sinäkin keskusteluun, mutta älä puhu jokapäiväisistä asioista, kuten gladiaattoreista, kilpa-ajoista, mestariurheilijoista, syömingeistä, juomingeista ja muista tavanomaisista aiheista; aivan erityisesti älä puhu ihmisistä moittien, ylistäen tai heitä toisiinsa vertaillen.
ellauri030.html on line 470:

Jos vain kykenet, ohjaa seurassa ollessasi sanoillasi keskustelua arvokkaisiin asioihin. Mutta jos satut olemaan sinulle tuntemattomien ihmisten parissa, ole vaiti.
ellauri030.html on line 477:

Ei ole tarpeen ottaa usein osaa julkisiin huvituksiin, mutta jos siihen on joskus sopiva tilaisuus, älä näytä huolehtivasi mistään muusta kuin itsestäsi: anna vain asioiden tapahtua omalla painollaan ja suo huomionosoituksia niille, jotka niitä saavat, sillä siten vältyt vaikeuksilta. Mutta pidättäydy osoittamasta liikaa suosiota, naurunremakasta ja mielenkuohusta. Poistuttuasi tilaisuudesta älä puhu paljon, mitä tapahtui, paitsi siitä mikä on sinusta kehittävää. Sillä muutoinhan näyttäisi siltä, että olet kiihdyksissä tilaisuuden takia.
ellauri030.html on line 479:

Kun aiot tavata jonkun, erityisesti jonkun merkkihenkilön, pidä mielessäsi, miten Sokrates tai Zenon olisivat menetelleet siinä tilanteessa, ja sinulla ei tule olemaan vaikeuksia käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti.
ellauri030.html on line 482:

Älä yritä herättää naurua, sillä se on liukas tie rahvaanomaisiin tapoihin ja heikentää muiden kunnioitusta sinua kohtaan.
ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
ellauri030.html on line 510: Kolmikyppisenä Arttu naiskeli jotain laulajatarta, mutta epäili sitä (ehkä syystä) tautisexi, eikä menty naimisiin. Size palas Berliiniin, mut sen luennot kaikui tyhjille saleille vieläkin. Koleran aikaan Arttu häipy Frankfurtiin, ja vaati että laulajatar ois jättänyt 9-vuotiaan pikkupoikansa kolerakaupunkiin. Se ei suostunut, ja niille tuli bänet. Nelikymppisenä sillä oli uusi hani kiikarissa, 17-vuotias neizykäinen, mut tää ei ollut kiinnostunut. Schopenhauer jäi Frankfurtiin ja kirjoitteli lisää parannuxia Kantin prujauxiin. Äiti kuoli 1838, Arttu oli 50. Arttu kirjoitti pari pläjäystä etiikasta ja voitti norjalaisen palkinnon.
ellauri030.html on line 524: Naisten kanssa ei "ihmisillä" voi olla muuta hommaa kuin bylsintä, sillä kaikki "hienompi rakkaus", mitä se sitten onkaan, on kaikki lähtöisin pyllystä ja päätyy sinne. Naimisiin se ei halunnut (kotona oli varmaan ollut kamalaa): Puolisot tekee parhaansa ollaxeen ällöttäviä toisilleen. "Ihmisten" oikeudet puolitetaan ja velvollisuudet tuplataan. On kuin ottais säkillisen käärmeitä ja toivois löytävänsä ankeriaan joukosta.
ellauri030.html on line 539: No entäs moraali, tää pesän meemi? Kantti peukutti kultaista sääntöä, Schopenhauerista ainoo syy säästä kanssaihminen on sääli. Hmm ei tää hirveen hyvin toimi, jos säästät jonkun niin sehän jatkaa vaan matamista täällä Jammertalissa. No ehkä sille voisi soittaa musiikkia tai näyttää tauluja. Tai muuten asketisoida sen elämää. Schopenhauer on tyypillinen Hofstädterin passiivisesti kohtelias saku: Neminem laede; imo omnes, quantum potes, juva. Älä loukkaa ketään, auta kaikkia minkä voit. Tässä järjestyxessä. Jos yhden auttaminen loukkaa toista, jätä auttamatta. Eläimille pitää olla kiltti, vaikka ne kusisivat jalalle. Pänkäläinen on ehkä oikeassa siinä, että pessimistit on luonnostaan myös epäseurallisia. Ei ne tykkää ihmisistäkään, nekin tuottaa pelkkiä pettymyxiä.
ellauri030.html on line 579: Kristinalla oli pienenä leikkinorsu nimeltä Sope. Olikohan se nimetty Artun perästä? Mä luulen et Sope oli/on niin suosittu taidepiireissä kun se on tunteisiin vetoova, hurjan izekeskeinen ja izekäs masis. Se on tollanen angstaava taiteilija, amatööri sielutieteilijä, surullinen narsisti. Niinkuin niin monet meistä on.
ellauri030.html on line 611: Pänkäläisen mukaan käytännössä pessimistisesti asennoituvan ihmisen elimistö sairastuu herkästi. Osittain se johtuu pessimistien elimistön matala-asteisesta tulehduksesta, joka altistaa sairastumiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu pessimistin sairastuvan herkemmin sydänsairauksien lisäksi muun muassa syöpään ja ruoansulatuskanavan sairauksiin.
ellauri030.html on line 625: Pessimismi nousee hänen mukaansa itsenäisenä riskinä selvästi esiin monien fyysisten sairauksien kohdalla samaan tapaan kuin vaikkapa sukupuoli joissakin sairauksissa.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.
ellauri030.html on line 758: No tää helpotusteoria ei enää ole trendikäs. Mut on siinä silti jotakin. Eihän näiden tarvi olla muuten vääriä vaik niihin on vastaesimerkkejä. Ei välttämättä olekaan vaan yhtä selitystä joka kattaa kaikki tapauxet. Näinhän se useimmiten on filosofiassa, kun on näitä ikuisuuskiistoja. Totuus on jossain siellä välissä, tai eri näkemyxet valaisee sen eri puolia. Niinkuin intialainen efelanttikasku, yx sokea tunnustelee kärsää, yks peräpuolta.
ellauri030.html on line 784: Tai toinen Impasta hersyvän hauska pila: rikas järkkää izelleen hienoja hautajaisia, ja valittaa että mitä enemmän se syytää rahaa surijoillensa, sitä iloisemmilta ne näyttävät. Tälle Imppa nauraa ihan ääneensä. Vizin kärki on siinä selitää se tyrskäysten lomassa: odotus häviää äkkiä olemattomiin. Mikäs odotus tässä ehti syntyä? Että ne olis surullisia? Höh. Sit on tällänen missä jonkun kauppiaan omaisuus häviää haaverissa, ja sen tukka/peruukki muuttuu harmaaxi. Jälkimmäinen vaihtoehto naurattaa taas Kantia. Mix? Ei se oikein tiedä eikä osaa selittää. Se exyy selittämään jotakin kutiamisesta. Jotakin Kantin sisäistä elintä nää kaskut ilmeisesti kutittaa. Sellasta harmitonta leikinlaskua, verrattavissa vaikka uhkapeliin ja musiikkiin. Vielä yx lainaus Kantilta:
ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
ellauri030.html on line 843: Onx huumori irrationaalista? Se olis tosi pitkä miinus ainaskin jenkkifilosofin näkökulmasta. Rationaalista on yleistävä ajattelu, kuten esim jos sotken paidan ketsupilla, ajattelen miljoonia nälkäisiä joilla ei ole ketsuppia, tai Buddhaa, joka oivalsi että elämä on täynnä tälläisiä ongelmia. Tämmöstä ei esiinny alemmilla eläimillä.
ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.
ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri030.html on line 937: Mennään naimisiin
ellauri030.html on line 995: Alaviite: kun läpsin kärpäsen, enhän siinä tapa das Ding an Sichiä, vaan pelkän ilmiön. Huohhelihuoh. Tällästä sontaa ei huolis paskakärpänenkään. Sope on mielestään kuin viikuna tai taateli, maistuu kuivattuna paremmin kuin tuoreena.
ellauri030.html on line 1021: Vähän se säätelee kristinuskonvastaisimpia pointtejaan, ettei joudu roviolle: ne sit Religionsspott... "Tiedän kyllä että kun on jumala, voi sallia izelleen kaiken, mutta tämä menee jo liian pitkälle." (Siis että tyhjästä nyhjästy syntinen ei saa palata tyhjään josta se on tehty, vaan saa kyydin kattilaan määrättömästi paistumaan.) Vähän sekavaahan tomismissa on, ettei lopputulos sittenkään riipu syntisäkiin tekosista, vaan että porukka on alunperin jo jaettu vuohiin sekä lampaisiin. Mut tästä dramaattisesta ironiasta on ollut puhe jo Calvinin kohdalla.
ellauri031.html on line 37: Yrhättan Dikken oli poikatyttö eikä mennyt naimisiin. Lepakkoja vintillä. Eno ei ollut se kuuluisampi Ludvig Daae, vaan samanniminen upseerismies, wiixiwallu, eikä partapozo niinkuin ensinmainittu. Dikke väänteli sen wiixiä. Oslosta tai siis Kristianiasta molemmat 1800-luvun alusta. Dikken tuli Risöörista, nätistä vanhasta kaupungista lännempänä, Skagerrakin rannalla jossa sen isä oli pormestari. Dikkenistä tuli naisasianainen isona. Aika jyreä. Ois kiva käydä joskus Risöörissä.
ellauri031.html on line 189: - Kyllä! Suomen postilla on yli 10000 keltaharmaata työntekijää (no, oli, nyt niitä on alle 8000 ja yhä vähenee). Jos näille maxettaisiin palkka Viron palkkatariffien mukaan, siitä koituisi yhtiölle ainakin helskutinmoiset säästöt!

ellauri031.html on line 196: Mutta kuulkaapa tämä, vielä paremmin on asiat 2019. Kun postia ei enää juuri jaeta, säästöjä ei synny samalla tahdilla. Nyt on edullisempaa ajaa alas loputkin Postista ja heittää työntekijät yxinkertaisesti pihalle! Johtoporras on kyllä vielä tarpeellinen, mutta se on eri asia, eikä kuulu tämän ohjelman puitteisiin. Mitä jos ei olisi koko postia? Hehe?

ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä Hermanni oli jääkäriliikkeen aktivisti, fasisti ja murhamies. Hän oli vuosina 1918–1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenäistyvässä Ukrainassa Kiovassa. Tää Edvard asui enimmäxeen Ruåzissa (Gummerus oli kansakoulunopettajana Lövsjössä 1947–1949 ja muutettuaan Strängnäsiin hän toimi opettajana Gripsholmin kansankorkeakoulussa) ja Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri031.html on line 215: Olemme valtion puolella jos valtio osoittautuu kansallisen perinteen, kansallistunteen ja kansakunnan tahdon ankaraxi valvojaxi, puolustajaxi ja ylläpitäjäxi ja jos valtio osoittaa kykenevänsä hintaan mihin hyvänsä taivuttamaan kaikki tahtoonsa. Astumme valtion tilalle, jos se osoittautuu kykenemättömäxi asettumaan vastarintaan ja taistelemaan niitä syitä ja elementtejä vastaan jotka uhkaavat kansallista yhteenkuuluvuutta. Taistelemme valtiota vastaan jos se joutuu niiden käsiin jotka uhkaavat kansakunnan toimintaa.
ellauri031.html on line 219: Korporatiivisessa valtiossa kaikkia, jotka kuuluvat samaan ammattiin tai luokkaan edustaa ammattikunta, riippumatta siitä ovatko he työnantajia tai työöläisiä ja riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. "Kiellämme että on vain kaksi luokkaa, kiellämme että maailmanhistorian selittää luokkataistelu, sillä ihminen ei ole vain taloudellinen eläin. Väitämme, että luokkataistelu ja luokkien yhteistyö ovat historiallisia vaiheita, väitämme - vastoin sosialismin idyllisiä ennustuxia - että niin kauan kun on ihmisiä maan päälla tulee olemaan taistelua, taistelua yxilöiden, ryhmien, luokkien, kansakuntien ja rotujen välillä - niin on ihmiskunnan kohtalo määrätty. Taistelu ja kamppailu - siinä kohtalo joka on määrätty ihmiskunnalle. Kamppailu koskee koko maailman herruutta ja kaikkien on otettava siihen osaa. On voitettava, mutta voittaaxeen on oltava vakaumus ja uskallettava uhmata kohtaloa. Sankarillisuus on väline ja valta on päämaali." Ymmärtää, ettei fasistinen hallinto ole erityisemmin kiinnostunut Kansainliitosta.
ellauri031.html on line 223: Fasistipuolueeseen kuului 2M Italian 40M kansasta. Porvarisluokka ja armeija olivat fasistien puolella. Em. odotti apua sosialisteja ja kommunisteja vastaan, jälkimmäinen ei tahtonut eikä voinut asennoitua vihamielisesti isänmaallisiin fasisteihin, joita sitäpaizi johtivat entiset upseerit ja aliupseerit.
ellauri031.html on line 229: Miten puolue hankkii jäseniä? Ennen saattoi kuka tahansa tulla puolueen jäsenexi. Nyt vaaditaan erityisiä ansioita. Sillä on kunnia olla fasisti. Mutta pääasiallisesti uusia voimia virtaa nuorisojärjestöjen kautta. Näillä nuoriso-organisaatioilla on tiettya ulkonaista yhtäläisyytä kommunistien pioneerijärjestöjen kanssa. Nuoriso tulee aikaisin tekemisiin fasismin kanssa. Joka koulussa on fasistinen nuoriso-osasto. Näissä osastoissa, joihin lapset liittyvät 7-8 vuoden iässä, opetetaan fasismin perusteita ja vahvistetaan heidän ruuminkuntoaan urheilun ja sotilaallisten harjoitusten avulla. Lapsilla on kovin hauskaa näissä osastoissa ja he ovat valtavan ylpeitä univormuistaan, jotka ovat aikuisten univormujen kopioita. He ottavat osaa julkisiin kulkueisiin ja juhliin, heillä on kilpailunsa ja retkensä ja ehkä heillä on joskus onnea saada pääntaputus johtajalta.
ellauri031.html on line 233: 14-15v iässä pojat siirtyvät pioneeriosastoihin. Siellä täydennetään heidän sotilaskoulutuxensa. Kun pioneeri on täyttänyt 18v saapuu suuri ja kaivattu hetki jolloin hän astuu miliisiin. Pioneerit otetaan miliisiin juhlallisessa ja suurenmoisessa seremoniassa, jonka tarkoitus on lumota heidän aistinsa ja saada heidät ymmärtämään hetken tärkeys (paraatimuodostelmia, teräviä komentosanoja, aseita, lippuja, sotahuutoja eja-eja-eja-alala!!!).
ellauri031.html on line 237: Jokaisen fasistin tulee kuulua miliisiin. Sillä on tykistö, razuväki, ym aselajit. Kun näkee näiden auringonpaahtamien, voimakkaiden miesten, jotka näyttävät olevan pelkkiä jänteitä ja lihaxia, marssivan ohize, saa vahvan vaikutelman fasismin valtavasta perävoimasta. Miliisi on fasismin suojaorganisaatio. Sen tehtävä on suojata vallankumouxen saavutuxia ja sen tulee pitää pyhänä ne symbolit, viirit ja nimet, jotka voitokkaat taistelut ovat pyhittäneet, ja arkenakin. Miliisin tulee suoriutua vaikeimmistakin kurinkoetuxista ja sen tulee olla hallituxelle täysin uskollinen.
ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
ellauri031.html on line 257: Korporatiivinen yhteiskunta ei ole läheskään valmis, mutta näyttää siltä että fasismin johtomiesten tarkoitus on vähitellen siirtää kansakunnan edustamisen tehtävä edustajainhuoneelta korporatiiviselle kansallisneuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja on B. Mussolini. Siihen kuuluu ammattikuntien edustajia, yhtä monta työntekijäin ja työnantajain edustajaa. Vain työtätekevillä on oikeus ottaa osaa valtiolliseen elämään. Ja työtätekevät ovat täydellisesti edustettuina ammattikunnissa ja valtion tunnustamissa yhdistyxissä, joiden sixi tulee valita ehdokkaat valtiolllisiin vaaleihin. Ammattirjärjestöjen laatimat ehdokaslistat alistetaan fasistipuolueen suuren neuvoston hyväxytttävixi ja ne henkilöt jotka tämä hyväxyy asetetaan varsinaisixi ehdokkaixi. Äänioikeutettuja ovat vain ne kuuluvat puolueeseen, ammattijärjestöihin ja yhdistyxiin ja jotka vaalilautakunnat ovat hyväxyneet. Vaaleissa annetaan vain kyllä- ja ei-ääniä ja äänestäjät voivat siis vain hyväxyä ja hylätä koko maalle yhteisen ehdokaslistan kokonaisuudessaan. Vaalit ovat siis luonteeltaan lähinnä kansanäänestys. Ellei riittävästi kyllä-ääniä saada, järjestetään uudet vaalit.
ellauri031.html on line 294: Eri yhteyxissä on Mussolini selvään antanut ymmärtää ettei fasismi ole mikään vientitavara. Se on liian syvään juurtunut Italian historiaan ja perinteisiin voidaxeen tulla siirretyxi muihin maihin.
ellauri031.html on line 306: Myöhään huhtikuussa 1945, lopullisen tappion päivinä, Mussolini ja sen vika kiltsifrentsi Clara Petacci koitti hipsiä hipihiljaa Sveiziin, mutta jäivät kommunistipartisaanien kynsiin, jotka ampuivat ne muitta mutkitta Como-järven kauniissa maisemissa. Mussolinin ruumis vietiin Milanoon ja ripustettiin väärinpäin Esson huolzikalle, todistuxexi siitä että fasismin henki oli siitä pysyvästi karannut. Kyljissä luodinreikiä, venttiili ja tulppa falskasi. Kummastahan päästä henki karkasi. Ehkä kummastakin. Joka reijästä.
ellauri031.html on line 325: Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.
ellauri031.html on line 502: Eikä siinä kaikki, kuten ostoteeveessä.

ellauri031.html on line 585: Esa Sariolasta leivottiin 80-luvun kirjallisuuden uudistajaa ja kokeilijaa. On totta, että hänen teoxissaan rikotaan rajoja: ikävystyttäviin ja lukijaa aliarvioiviin viihdeklisheisiin yhdistetään kömpelöä esseetä ja psykologian alkeisoppikirjaa. Sariolan pääteoxet, Rakas ystävä ja Kuolemaani saakka ovat äärimmäisen yxinkertaisia ja selkokielisiä saippuaoopperoita. Niiden juonena on rikostarina, jossa menestyvä päähenkilö raivaa kilpailijansa tieltään. Päähenkilö ja hänen vastustajansa eivät kuitenkaan ole tasavahvoja, joten heidän välisissään konflikteissa ei juuri ole jännitettä. Kissa ja hiiri -leikin ainoaxi kysymyxexi jää, millä tavalla päähenkilö nujertaa uhkaajansa.
ellauri031.html on line 611: Jalosen romaanit keskittyy niin kovasti päähenkilöiden eettisiin ongelmiin, että henkilöt latistuvat. Niistä tulee yxitasoisia tyyppejä: hyviä, pahoja, tai jaloja, valkoisia ja mustia hattuja, erinäköisiä täytettyjä pöllöjä, jotka havainnollistavat erilaisia ekolokeroita ja selviytymisvaihtoehtoja. Kaiken kukkuraxi päähenkilöiden etiikka on kristillisväritteistä, vähän väliä lurautellaan raamatun tai uskontokirjan lauseita. Henkilöiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat niin naiiveja ja alkeellisia, etteivät ne kiinnosta.
ellauri031.html on line 615: Nyt ois isompia kaloja jo pyynnissä kun napajäät sulavat ja tää taivanpallo on ihan kohta meren peitossa. Vaan Jalli perääntyykin taaxepäin kuin rapu aikamatkalla. Nuori polvi hoidelkoot nykyhetken dystopiat. Jallin kaze suuntautuu jo takas taivaisiin. Pilkkii vanhalla avannolla, jallitellen taivaspaikkaa izelleen.
ellauri031.html on line 630: Suezin kanavansuulla Port Saidissa oli levotonta, rosvot ryöstävät matkustajat jo satamassa. Samanlaista muistan Karl von Schoultzin Punainen Sulka-sarjan poikakirjasta Seikkailu Suezilla (1958) ja sen jatko-osasta Seikkailu Siinailla (1960), joidenka tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1956-7, sekä Puovo Lipposen vihkosesta Suezin sulttaani. Palaamme tähän aiheeseen albumissa 290.
ellauri031.html on line 640: Hmm, eikös ollut USAn ja NLn lättänenillä muka lusikkaansa siinä sopassa? Kaarloa alkaa vähän hirvittää, ja se ottaa Raamatusta "peukalovärsyn". Aivan hätkähti, mitä siitä peukalonsa alta luki: Mene kansa kammioihin ja sulje ovet perässä, lymyä hetki kunnes viha on ohi mennyt. Se oli Jesajasta kaiketi. Montakohan peukalointia siihen tarvittiin.
ellauri031.html on line 642: Jaffan arabit suunnitteli keskenään: vallataan Tel Aviv, sinä otat tuon talon ja minä tämän. Tapetaan miehet ja jaetaan naiset keskenämme. Tää kuulostaa kyllä ihan vanhan testamentin plääniltä, tai pohjalaisilta: tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken. Appelsiinilimusta ja kukoistushuipuista käydään kärhämää. Mä ihmettelin pienenä miten voi olla kaupunki jonka nimenä on limu. Abrahamin perhe riitelee. Ja Öljymäki on halkeemassa kahtia, jeesuxen toinen tuleminen on tulossa. Eikö se nyt vois jo haleta? Mikä maxaa?
ellauri031.html on line 644: Hölmö Kaarlo pani päähän samanlaisen homburgerin kuin Shulemilla, ja tuli melkein ammutuxi Shulemina. Taas pienoisjunan vaihdemies käänsi vaihdetta ihan viime hetkellä. Oli jäädä Maire leskexi ja 4 orpolapsen äidixi. Sillä aikaa Kaarlon kämppä Safedissa räjäytettiin taivaan tuuliin herkkuvarastoineen kaikkineen. Onnexi ei oltu paikalla. Perhe oli hyvin pettynyt kun ei päästykään Palestiinaan syömään appelsiineja.
ellauri031.html on line 654: Kaarlon sankaritarinat appelsiininpoimijana Kapernaumin naapurissa (Tiberias) muistuttaa elävästi Amos Ozin kibbutziromaania. Mut porkkanoiden kitkeminen on jo niin vittumaista, et Kaarlo pyytää jumalalta siirtoa. Ja tulihan se, skotin lähetyssairaalan talonmiehexi. Maire odottelee katraan kanssa tehdastyöläisenä ruozissa. Kaarlon ei auta muu kun alkaa kazella perheasuntoa, Maire pommittaa niin kovasti. Eka ei kelpaa kun siellä on perkeleitä komerossa. Perhe saapuu vapahtajan kotijärven rannalle ovettomaan ja ikkunattomaan talorötisköön. Aika karua niillä oli tappaessa rottia ja käärmeitä, niinkuin meillä monen muuton jälkeen mutta enemmän kotieläimiä. Saita asshole skotti kusettaa niitä, tekevät sairaalassa työtä palkatta. Syövät 5 kaktusta ja 2 kalaa katiskasta. On vaikeaa. Sitten saidan skotin sairaala suljettiin, kun rotta oli syönyt lapsipotilaalta nenän. Skottilähetti lähetettiin kotia, Syvännön bibliabisnes tuli tilalle.
ellauri031.html on line 670: Mutta dumarilta taisi pilli siinä vähän lähtee käsistä, kun Myron $. Sacketkin puhallettiin samalla kentältä, jonka rahoista oli koko lysti maxettu. Toinen jenkkimesenaatti Oral B Hammasharjakaan ei ollut enää kiinnostunut, sillä sen rahat nieli sen nimeä kantava yliopisto.
ellauri031.html on line 672: Joku saattaa kysyä, millä ja kenen lähettämillä rahoilla tällaiset suurpainoxet rahoitetaan. Kysyä saa, muttei vastata. Panee miettimäään mikä on tän raamattuvälityxen bisneslogiikka. Mikä ansaintamalli siinä on, miten rahavirrat kulkevat. Mistä muodostuu tulo-ja menojonot ja mikä on oman pääoman sisäinen korko, niinkuin Callen väitöskirjassa Real Time Result Reporting kysytään. Isä puri pännää sängyn päällä ja irvisteli, laski loppumattomia lukujonoja. Vaikeita korkoa korolle laskuja paperilla ja kynällä, ei sekään ollut mikään nero matikassa, vaikka rahat kyllä pysyi näpissä ja kasvoi korkoa. Isän siunausta tässä vieläkin kaikki lapset nautitaan, sodasta rikastuneen nousukkaan nyt jo laskukkaat rauhanajan jälkipesueet.
ellauri031.html on line 674: Meneekö se niinkuin luvussa Callesta ja Hobbesta on kuvattu. Kyse on varainsiirrosta tuonpuoleiseen veroparatiisiin. Jotkut pohatat on keränneet murheenlaaxossa niin paljon massia, että pelätessään haudantakaisia veroseuraamuxia ne siirtää luottoa pilvitileille. Mukanaanhan sitä ei voi viedä muuten kuin just tällä tavalla. Tää luotto on sikälikin hyvä sijoitus, et ilmainen näyte koukuttaa oman tiimin puolelle uusia asiakkuuxia, jotka sitten ostaa meikäläisiltä kovalla rahalla kovempia huumeita: postilloja, pääsiäismunia, joululahjoja ja Oral B hammasharjoja.
ellauri031.html on line 676: Tää oli vaan heitto, mutta siinä oli johdatusta mukana! Sillä kuulkaatte mitä yx Kaarlon avustaja kirjoittaa suuren valuuttamäärän saatteena:
ellauri031.html on line 683: Välittäjäporras on pieniruokaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka toimii pyyteettä kädestä suuhun periaatteella, taivaan lintuja jotka ei kynnä eikä kylvä, ottaa minimisti väliä, poimii kuormasta appelsiineja. Herrat maxavat eikä surminkaan anna linnun pudota käsistä, niin halpaa agenttia ei löydy muualta. Kaarlon porukat tyytyy osaansa pikkuprofeettoina ja paikallisina mesenaatteina, vielä kurjempien sädekehäisinä auttajina. Ne tykkää ravata oikuttelevalla raamattubussilla tuttuja pölyisiä reittejä ja tapailla uusia pokia, joista tulee pian vanhoja tuttuja. Niissä on vähän postimies Patea ja Kalle-Anttonia, vaeltavan juutalaisen ja Kalle Hagertin veriä. Postillan tuo Pate jokaisen luo.
ellauri031.html on line 703: Miten kävi Kaarlon hylkäämän pentueen? Kaarlon isä kirjoitti sille aikoinaan vihaisen kirjeen, joka on jäänyt Orpo-Ollin hampaankoloon. Siinä isä moittii sitä uskontohöperöxi ja huonoxi isäxi, kun jättää perheen ihan heitteille. No kuinka kävi? Pojat jäivät vaille kouluja, siinä Kaarlo oli pahempi kuin paha äitipuolensa. Olavista tuli raamattukaupan myyjä Beershebaan ja Kalervosta minibussikuski isän tilalle.
ellauri031.html on line 720: Sitä mä en kylä tajua et mixei urpo käynyt ize hakemassa karannutta venettään Syyrian puolelta. Ei kai siihen lihan kättä ois tarvittu? Eikö herralla ole valtuuxia tai halua auttaa Syyrian puolella? Hyvinhän siinäkin olisi käynyt, kun ois kauniisti pyytänyt. Mut sisäinen ääni kai oli kieltänyt.
ellauri031.html on line 722: Kazotaanpa mitä raamattu tästä asiasta puhuu. Otetaan peukalovärssyjä. Israel on mainittu 3138x raamatussa, Kai se sit on tärkeä. (Höh, israeliittien oma tekele.) Se esiintyy 6x useammin kuin sana rakkaus. Kai se sit on tärkeämpi asia.
ellauri031.html on line 752: Syvännön Olavi tuo luvatusta maasta Kaarlon terkkuja. Muun muassa Kaarlon keräämiä painovirheitä, esim. Kaarlon syntymävuosi oli 1909, ei 1910. Kaarlo kävi kastautumassa Ilmajoella 1944 pikatavarana Jyväskylästä. (Se välttyi junanlähettäjänä rintamapalveluxesta.) Olavi oli silloin 10v. Jumala sanoi: perheesi ei tarvi mitään asuntoa. Ookoo, sanoi Kaarlo ja nosti kytkintä varmasta mutta ikävästä eläkevirasta. Isä hurjistui. Larsmon lähetyskoti oli Pietarsaaren lähellä. Olavi oli 10v kun isä lähti. Isä oli varustanut perheellensä kodin 1947 (sen joka räjähti). Perhe pääsi appelsiinin makuun vasta 1949.
ellauri031.html on line 764: Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)
ellauri032.html on line 60: Raamatussa luvataan jossain kohtaa et jos 2 pyytää yhdessä niin siihen suostutaan. Eikä siinäkään ollut painovirhettä, kuten Kaarlo Syväntö voi totistaa. Kaarlo ja sen kaveri päätti testata ja pyysi herralta kahteen pekkaan kirjoituskonetta. Ja sehän tuli kuin tilauxesta. Toimitus kesti tosin kuukauden ja kone oli huonokuntoinen, mutta silti vittu. Tuli yhtä nopsasti kuin Seijan samettihousut postimyynnistä. Eikä maxanutkaan mitään. Vahva rukousvastaus.
ellauri032.html on line 72: Herra sanoo orjalle: saat luottoa, jos teet syntiä, mullon piikki auki, kuitti valmiina, sillä mulla on jo ässä kolossa, poika lompakossa, se tasaa lopputilit sunkin puolesta, ammennä vaan. Siitä ilostuneena syntisäkki jatkaa menoa, ja kiitoxexi antaa hengenmiehille pitkää luottoa, taivaan turvapaikan etumaxua. Luotto luoton vakuutena, kyllä pelittää. Pelaa vaikka coronaa, puukkaa kamat pussiin sauvalla. Käsi käden pesee jälkikäteen, virutusta armon käsidesillä. Vivutusta, lyhyexi myymistä, jota selvitteli kalansilmä Harari. Ei tarvi olla mitään oikeasti, kun on luottoa. Se on vanhurskautta, usko pois.
ellauri032.html on line 85: Tästä jää käteen se, että ihan sama mitä teet, joko sä olet niissä 144K temmattavassa, tai sä et oo. Huomaa kuitenkin ovela dramaattinen ironia: apina ei ize tule tietämään ennen kuin loppuarvonnassa, kuuluuko se vuohiin vaiko lampaisiin. Pelkän rataennätyxen perusteella kaikki joutaisivat huut helvettiin, joten ei auta kuin pitää peukkuja, ja käyttäytyä sen mukaan kuin on käsketty, jotta edes näyttäisi todennäköiseltä että olet lampaiden laumassa. Se ei sinänsä paranna sun zargoja vähän vähää, mutta todistaahan se jotakin. Vaikutusnuoli on käänteissuuntainen. Varmasti ne 144K nimittäin on tosi kilttejä.
ellauri032.html on line 118: Pascal oli kolmilapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänellä oli vanhempi sisko Gilberte ja nuorempi sisko Jacqueline, jotka olivat veljensä tapaan lapsineroja. Hänen isänsä Etienne Pascal oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone kuoli omasta puolestaan Pascalin ollessa kolmevuotias. Leskeksi jäänyt Etienne Pascal muutti perheineen Pariisiin ainoan poikansa ollessa seitsemänvuotias, ja suunnilleen näihin aikoihin hän alkoi antaa kotiopetusta pojalleen. Clairmont on Auvergnessa, Ranskan vedenjakajalla, ihan keski-Suomea.
ellauri032.html on line 126: Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun.
ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. Enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.
ellauri032.html on line 138: Pascal muutti sisarensa kanssa takaisin Pariisiin vuoden 1647 tienoilla, jonne heitä seurasi pian myös heidän isänsä, joka oli nimitetty hallitusneuvokseksi. Pariisissa viettämänsä lyhyen hetken aikana Pascal tapasi kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartes’n, joka teki epävirallisen vierailun hänen luonaan. Descartes’n ja Pascalin kohtaaminen oli täynnä jännitteitä johtuen heidän lukuisista erimielisyyksistään ja keskinäisestä kateudestaan. Descartes ei suostunut uskomaan, että Pascalin Tutkielma kartioleikkauksista voisi olla 16-vuotiaan nuorukaisen kirjoittama, ja lisäksi hän epäili Pascalin varastaneen ilmapuntarikokeen idean häneltä, koska Descartes itse oli ehdottanut Pascalin saamien tuloksien mahdollisuutta eräässä kirjeessään Mersennelle.
ellauri032.html on line 146: Perhe palasi takaisin Pariisiin 1650, ja seuraavana vuonna Pascalin isä kuoli. Isän kuolema mahdollisti sen, että Jacqueline pääsi viimein ryhtymään nunnaksi. Pascal taas tavoitteli Descartes’n paikkaa Ruotsin kuningattaren Kristiinan hovissa, mutta kuningatar ei kuitenkaan vastannut nousukkaan kutsuun, vaikka Pascal lupasi laskea kehittelemänsä laskukoneen tämän jalkojen juureen.
ellauri032.html on line 195: Pascalin oma elämäntapa muuttui tätä mukaa entistä askeettisemmaksi. Kesäkuussa 1662 itsekieltäytymistä toistuvasti harrastanut Pascal luovutti vapaaehtoisesti talonsa eräälle isorokkoa sairastavalle perheelle, minkä jälkeen hän muutti asumaan Gilberten luokse, jossa hän kuoli lopulta kouristuksiin saman vuoden elokuussa vain 39-vuotiaana. Samanikäisenä kuin meidän pyylevä esi-isämme, jonka kuolinsyy oli vaan tavallinen flunssa. Ei edes korona.
ellauri032.html on line 199: Peliteoreettisesti liikutaan kyllä aika hyllyvällä pohjalla. Mitä jos autuuden todennäköisyys on nolla, tai jos se suppenee kohti nollaa keston funktiona suht noppelaan? Jos autuuden hyöty ei olekaan vakio per ikuisuuden päivä? Muutaman miljoonan vuoden kuluttua iskee grand ennui, ja hyöty painuu sen jälkeen pakkaselle? Taitaa olla aika riskaabeli sijoitus sittenkin. Entäpä muut samanlaiset arpajaiset, Allahin ja Buddhan vaikka? Pannaanko potti osiin? Ei samaan koriin molempia munia? Mais non, ei paska punniten parane edes Pascalin puntarilla.
ellauri032.html on line 205: Jos esittäisin että Maan ja Marsin välissä on posliininen teekannu, joka kiertää aurinkoa elliptisellä radalla, kukaan ei voisi todistaa väitettäni vääräksi, jos vain muistaisin lisätä että teekannu on liian pieni havaittavaksi parhaimmillakin teleskoopeilla. Mutta jos jatkaisin sanomalla, että koska väitettäni ei voida osoittaa vääräksi, sen epäileminen olisi ihmisjärjen kannalta suunnattoman röyhkeä teko, niin minun ajateltaisiin aivan oikeutetusti puhuvan hölynpölyä. Jos tällaisen teekannun olemassaolo kuitenkin vahvistettaisiin muinaisissa kirjoissa, jos sitä opetettaisiin pyhänä totuutena joka sunnuntai ja jos se istutettaisiin lasten mieliin jo koulussa, sen olemassaolon epäilemistä pidettäisiin merkkinä poikkeavaisuudesta. Valistuneella aikakaudella epäilijä saisi osakseen psykiatrin huomion, varhaisemmalla ajalla peräti inkvisiittorin.
ellauri032.html on line 209: Syy, jonka vuoksi uskonnolliset järjestöt pystyvät aiheuttamaan vihamielisyyttä on, toisin kuin Russellin teekannussa, että uskonto on voimakas, vaikutusvaltainen, veroista vapautettu ja järjestelmällisesti itseään liian nuorille ja vaikutuksia ottaville lapsille tyrkyttävä instituutio. Lapset eivät ole velvollisia viettämään kasvamiseensa käytettäviä vuosia lumoutuneena mielipuolisiin kirjoihin teekannuista. Hallituksen rahoittamat koulut eivät poissulje erilaisia lapsia joiden vanhemmat uskovat vääränmuotoiseen teekannuun. Teekannu-uskovaiset eivät kivitä teekannu-vääräuskoisia, teekannu-luopioita, teekannu-kerettiläisiä ja teekannu-jumalanpilkkaajia kuoliaaksi. Äidit eivät varoita poikiaan naimasta teekannu-polyteistia, jonka vanhemmat uskovat kolmeen teekannuun yhden sijasta. Ihmiset, jotka laittavat maidon ensin eivät hakkaa henkihieveriin niitä, jotka laittavat teen ensin.
ellauri032.html on line 233: Aika kylmiö oli Virginia, niinkuin Tomppakin. Ärsyttävä vulgääri Eine tunkee Bloomsburyn sisärenkaaseen. Kaiken muun keljuuden lisäxi Tomppa oli misogyyni. Viviennen vika oli että sillä oli originaali mieli, ei siis yhtään feminiininen. Tomppa suhtautui naisiin niinkuin juutalaisiin, ne on irrationaalisia. Se ei oikeestaan tykännytkään naisista, vaan pikemminkin miehistä. Naiset oli siitä hiukka pelottavia.
ellauri032.html on line 237: Seuraavaxi Tompalla oli joku Emily Hale salaisena pikku ystävänä, sen perään toinen Mary Trevelyan seuraneitinä. Seuraavaxi Tom asu jonkun homo- siis bibliofiilin Jerryn kaa samassa kämpässä. (Varmaan äidin piilottamaa hopeakauhaa ei koskaan löytynyt Jerryn sängystä.) Ystävyyteen tuli särö kun Tom yllättäen nai simpsakan 30v sihteerinsä Esmen 68-vuotiaana. No Jerry olikin jo siinä vaiheessa aika lihaxeton, kaluttu luu.
ellauri032.html on line 248: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
ellauri032.html on line 250: Hmm tästä tulee mieleen se Russellin kritiikki enkelitohtorista, et tämmöset intelligentit uskojat lähtee argumenttiin perse edellä, ne olettaa johtopäätöksen ja etsii sille premissejä. Ongelmax muodostuu usein se, et ne premissit on vielä vähemmän uskottavia kuin johtopäätöxet. Täähän se just on, "arvojen säilytys" on pääasia, sozein ta phainomena, saving appearances (Aristoteles), siihen hintaan myydään vaikka koko maailma, sillä mitä se hyödyttää jos saa omaxensa koko maailman, jos siinä paskantuu elintärkeitä meemejä.
ellauri032.html on line 280: Johtoporras on pikkuapinoiden kannalta ennen kaikkea erotuomari. Se että joku pysyy pistää hudaa kaikille takaa että riidat ei jatku loputtomiin, katkeaa se verikoston kierre. Se on varmaan ollut jumalankin ensimmäinen tehtävä. Sen nimissä voi nirhata epätoivottuja heppuja ilman että hepun sukulaiset kostavat nirhaajalle. Kaikkien täytyy pelästyä jotakin isompaa, jotta saadaan keskinäisiin kärhämiin jotain taukoa. Alux se on varmaan ollut joku ukonilma tai rankkasade, joka on keskeyttänyt jäsentenväliset.
ellauri032.html on line 282: Tasapuolisuus on sit toisarvoinen piirre, minkä merkitys on vaan siinä, että molemmilla puolilla on tyytymättömiä suunnilleen tasamäärä, jotta kingillä on riittävästi apuvoimia nitistämään kapinat. Tästä myös seuraa, että niiden puoliskojen ei tarvi olla pääluvultaan samat, kunhan ne on niin tasaväkisiä, että niiden tappelusta tulee ratkaisematon. Kuten protestanttiset pikkukuninkaat, aateliset ja rotinkaiset. Jos aateli kukkoilee, rotinkaiset tulee apuun; jos rotinkaiset, aateli.
ellauri032.html on line 288: Hobbesin mukaan valtio voitiin nähdä suurena keinotekoisena hirviönä, Leviatanina, joka koostui ihmisistä, ja jonka synty voitiin jäljittää inhimillisten tarpeiden aiheuttamiin paineisiin ja hajoaminen inhimillisten intohimojen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Teos päättyi johtopäätöksiin suorana vastauksena sodalle, joka oli herättänyt kysymyksen alamaisten oikeudesta vaihtaa kuuliaisuuden kohdetta, kun hallitsija on lopullisesti menettänyt voimansa suojella heitä. Samalla Hobbes soi itselleen tilaisuuden osallistua uskonnollisten oppien arvosteluun.
ellauri032.html on line 292: Teoksella oli välitön vaikutus. Pian Hobbes oli sekä ylistetympi että halvennetumpi kuin yksikään aikansa ajattelija. Teoksen julkaisemisen ensimmäinen vaikutus oli kuitenkin se, että hänen suhteensa kuningasmielisiin katkesi, minkä johdosta hän joutui kääntymään Englannin vallankumoushallinnon puoleen saadakseen turvaa. Hobbesin viholliset olisivat hyvin voineet surmata hänet – hänen teoksensa maallinen henki suututti sekä anglikaaneja että ranskalaisia katolilaisia. Hobbes pakeni kotimaahansa ja saapui Lontooseen talvella 1651. Hän alistui valtioneuvoston alamaisuuteen ja hänen sallittiin vetäytyä yksityisyyteen Fetter Lanelle.
ellauri032.html on line 294: Piispa John Bramhall, vannoutunut arminianismin kannattaja (ks yllä), julkaisi pienen tutkielman Of Liberty and Necessity joka oli osoitettu Hobbesille. Bramhall oli tavannut Hobbesin aiemmin ja väitellyt tämän kanssa, ja kirjoitti jälkeenpäin näkemyksensä Hobbesin vastattavaksi. Hobbes vastasi, mutta ei julkaistavaksi. Eräs ranskalainen tuttava kuitenkin julkaisi vastauksen. Bramhall julkaisi vuonna 1655 vastaiskuna kaiken kirjeenvaihdon heidän välillään nimellä A Defence of the True Liberty of Human Actions from Antecedent or Extrinsic Necessity. Vuonna 1656 Hobbesilla oli puolestaan valmiina teos Questions concerning Liberty, Necessity and Chance, jolla hän vastasi piispalle voimallisesti. Hobbesin vastaukset olivat merkittäviä vapaan tahdon ongelman historiassa mahdollisesti ensimmäisinä selkeän psykologisen determinismin esityksinä. Piispa vastasi syytöksiin vuonna 1658 teoksella Castigations of Mr Hobbes´s Animadversions, johon oli liitetty laaja liite nimellä The Catching of Leviathan the Great Whale. Hobbes ei koskaan vastannut tähän teokseen.
ellauri032.html on line 298: Poliittisesti hobbismista tuli suosittua rotinkaispiireissä, kun siinä mätkittiin papistoa ja muita herroja. Kunkku suojeli Hobbesia papiston raivolta. Parlamentin alahuone esitteli vuonna 1666 ohjelman ateismia ja maallistumista vastaan. 17. lokakuuta annetiin määräys, jonka mukaan ohjelmaa valvovalle komitealle tuli antaa valtuudet saada tietoa koskien sellaisia kirjoja jotka olivat taipuvaisia ateismiin, jumalanpilkkaan ja maallisuuteen – – erityisesti koskien – – herra Hobbesin kirjaa, jota kutsutaan nimellä Leviathan.
ellauri032.html on line 341: Jännä toi metafora just neuvonnan ja opetuxen yhteydessä. Mixi niin? Viittaax tää taas esim uskonnolisiin metaforiin ja pikku apinoiden koijaamiseen niillä? No tiedekin ois uskonto ilman epäilystä, kritiikkiä ja kokeilua. Apinat ajattelee vertauxilla, hakee mallia, se on hyvää tiedettä, mutta johtaa vääriin analogiapäätelmiin jos malleja ei koeponnisteta. Kohta 4 on Aarne Kinnusen valtakuntaa.
ellauri032.html on line 347: Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.
ellauri032.html on line 383: Se että kolmion kulmien summa on oikokulma on jotenkin sama asia kuin se että oikokulmalla lepäävä kolmio tekee silmukan, jonka oikaisee se oikotie. Tää tuntuu ilmeiseltä. n-kulmion kulmien summa on (n-2)*pi eli oikokulma. Nelikulmiossa se on 2pi. Tätä voisi kehitellä vielä. 2pi = (pi-a)+(pi-b)+(pi-g) -> 2pi = 3pi - (a+b+g) -> a+b+g = pi. QED. 2pi on ympyrä, yhtälön oikea puoli kiertää kolmikulmion. Onko tää eri todistus kuin Eukleideen joka käyttää samansuuntaisia suoria? Eukleideen todistus on pitempi ja siinä tarvitaan apuviiva. Kai se riippuu siitäkin mitkä axioomat oletetaan. Epäeuklidisessa kolmiosumma ei pidä paikkaansa. koska paralleelit yhtyy ikuisuuden äärettömän etäisessä pisteessä. Monadit ei pysy loputtomiin erillään. Miten käy ton mun todistuxen oletuxien? Ehkä siellä ympyrä ei olekaan 2pi? Se onkin joku ellipsi tai hyberbeli? Niin kai.
ellauri032.html on line 436: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
ellauri032.html on line 505: Ei mitään sanottavaa, ei pienen pihahduxen vertaa. Mitä merkizee yxi vuosi nykyään? Samaa kuin kitkerä mälli, jota joutuu jatkuvasti märehtimään. (Tauko.) Hekumoin sanalla kela. (Nautiskellen.) Kela! Yxi elämäni onnellisimmista hetkistä. (Tauko.) Myyty 17 kappaletta, niistä 11 1/2 hinnalla kiertäviin kirjastoihin merentakaisiin maihin. Alan tulla tunnetuxi. (Tauko.) 1£ 6s, taisi olla vallan 8. Istuin puistossa, kahlasin unelmissa ja toivoin palavasti että olisin poissa.
ellauri032.html on line 517: Lao Rui: Joo sellainen se juuri on. Tukkatöyhtö pistää esiin pottakypärästä.
ellauri032.html on line 566: Taloa on kohennettu, siinä on elintasosiipi ja kattoterassi.

ellauri032.html on line 629: Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.
ellauri032.html on line 634: Luki Proustia ja kirjotti siitäkin. Isän kuoltua meni zygoanalyysiin ellei zygoosiin. Siitäkin kertoo sen menestysnäytelmä En attendant Godot. Se on aika sekopäinen näytelmä, en ole jaxanut oikein lukea. Ja teatteriinhan mä en mene kuin kannettuna.
ellauri032.html on line 636: Riitaantui äidin kaa 1936 ja jäi Pariisiin. Sääsi Peggy Guggenheimin kaa, jonka setä omisti Guggenheim säätiön. Onnex niiden rumaa mustaa lootaa ei tullut Tähtitorninmäen eteen. Oli laiska, rahantunteva Peggy sanoi sitä Oblomovix. Aika on rahaa, Sam oli rikas.
ellauri032.html on line 656: Ei vaitiskaan. Tutustuminen hallelaisiin pietisteihin vaikutti hänen myöhempään elämäänsä. Hän huomasi, että kaikista erimielisyyksistä huolimatta heillä oli samanlainen uskonnollinen pohja. Hän irtautui 1730-luvulla pietisteistä ja hylkäsi monia pietistisiä korostuksia. Hän salli kartanolleen Berthelsdorfiin muodostua ekumeenisen pakolaisyhteisön, ja otti suojelukseensa hyvin erilaisista kristillisistä liikkeistä ja opeista tulleita ihmisiä. Valtaosa tämän yhteisön varhaisista jäsenistä oli Böömistä ja Määristä uskonvainoja paenneita hussilaisia, jotka kokivat, että Herrnhutissa oli kyse vanhan hussilaisen veljeysihanteen (unitas fratrum) uudesta tulemisesta.
ellauri032.html on line 658: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
ellauri032.html on line 666: Kirjoitettu on. Tämä on tämänpäiväinen tekstini. Kuka sanoi näin? Meidän ikuinen ja elävä Jumala sanoi näin, kun se sai raamatun valmiixi? Väärin, Jeesus, kun hän ei ollut syönyt 40 päivään autiomaassa. Kirjoitettu on, vaan ei syöty muruakaan. Hän oli heikkouden saartamana, kun häntä oli kiusattu, kuten meitäkin, kun saatana seisoi hänen edessään ja kietoi hänet koettelemuksiin ja hankaliin kiusauksiin. Jeesus näytti oman esimerkin avulla, että saatana voidaan voittaa heikollakin aseella, ihmisraukan kalulla. Niinpä hänen tarkoituksenaan ei ollut voittaa saatanaa Jumalana, Jumalan Poikana, taivaan Herrana, vaan pikemminkin toinen käsi selän takana.
ellauri032.html on line 686: Kuinka Mauno Mato vastaa silloin kun saatana ottaa puheeksi tiedon, totuuden, asian sen jonka hän varmasti tietää olevan raamatussa? Ottamalla esiin jonkun toisen kohdan raamatusta jossa sanotaan just päinvastaista. Se on yllättävän helppoa. Tästä oli puhetta myös Kaarlo Syvännön kohdalla.
ellauri032.html on line 702: Ensiksi minun täytyy tehdä se selväksi teille, ettei se ole kuvittelua, että Jumalan sana on jaettu kolmeen osaan: salaisuuksiin, tietoon ja perustotuuksiin. Apostoli sanoo 1 Kor. 12:8: ” Joillekin on annettu puhua viisaudesta”. Tämä on yksi lahja. ”Toiselle on annettu puhua tiedosta”. Tämä on toinen lahja. Kolmatta lahjaa ei Paavali ikävä kyllä mainize, mutta ei se mitään, koska perustotuuden tunteminen ei ole erillinen lahja, se on pääsyvaatimus. Eli noin kolme lahjaa kuiteskin. Kultaa, mirhamia ja pyhää savua.
ellauri032.html on line 714: Me tietäisimme kuinka ottaa pois monien ihmisten epäröinnit avaamalla mysteerit jos meidän ainoastaan sallittaisiin, jos me voisimme vain vapaasti kertoa jokaiselle ihmiselle joka tulee juosten ja haluaa tietää kuinka käsittää tämä ja tämä sanonta. Me varmasti kykenisimme tekemään tämän, mutta meidän ei ole sallittu tehdä sitä. Se ei ole sopivaa kenellekään, vaan Pyhä Henki selittää sellaiset mysteerit hän jakaa ne jokaiselle henkilölle niin kuin hän haluaa. ”Jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on” (Fil. 3:15). Tämän verran me sanomme salaisuuksista. Nii et turpa kii, sitähän se kirjaimellisesti tarkoittaa se mysteeri.
ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri033.html on line 29: Nyt kun alkaa uudet vaarat uhata kaivetaan vanhat meemit esiin naftaliinista.

ellauri033.html on line 44: Kun hain netistä et homoiliko ne keskenään, löytyi Homo diluvii testis, sammakkoeläimen fossiili jota ihmetteli Leibnizin pen pal, oksitaani kristallisti Louis Bourguet. Paul ei ollut vain amfibi (kuten saxikäsi Olli), vaan hydropaatti, sylki vesilasiin kuin kapteeni Kapu.
ellauri033.html on line 57: Paul oli kova antisemitisti. Se sai katolisen herätyxen nelikymppisenä. Se diggaa erityisesti katolista tilisiirron opinkappaletta, josta rotestantit nimtuten rotestoivat. La réversibilité des mérites. Siis että pyhyyden ylijäämää voi siirtää syntitililtä toiselle, käydä kauppaa etuseteleillä, ostaa aneita kuin osakkeita pyhimyxiltä. KOP-pankissa oli aikanaan etutilejä. Tosi on. Jännää että näinkin markkinataloudellinen ajatus sai vastaanvänkääjiltä jyrkän tuomion. Vika lie ollut siinä, että koko bisnes oli väärissä käsissä. Paavin osakkeet putosivat, ne meni rotestiin.
ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri033.html on line 418: Zygologina Paul Hra Bourget on pannut moraalin takasin romaaniin. Aikana jolloin suoraviivainen luonnontieteilevä zygologia tukehdutti koko alan, kun sielutiede oli pelkkää ihmiseläimen tutkimusta, Hra Bourget lainasi luonnontieteilijöiden menetelmiä ja sovelsi niitä hormonien sijasta sielun kaiveluun. Tätä arvonimeä en tohdi siltä riisua. Se oli romaaneissa ensimmäisiä ja ehkä väkevin reaktionääri, joka vastusti tuota summittaista väkivaltaa, sielun lyhkäsex myyvää filosofiaa joka palauttaa ihmistoiminnan ruokahaluihin, ja sulkee luonnosta ja taiteesta kaiken mihin materialismi ei ylety. Ikävä kyllä sen reaktio löi aika lailla ylize. Se korvas yhden kaavan toisella: sosiobiologian joka puristaa sielun kuivaxi se korvaa koulusielutieteellä, joka exyy abstraktioihin. Ei siitä synny yhtään todennäköisempiä henkilöitä. Kaikista sen hahmoista ei mikään elä eikä jää mieleen. Sen analyysi rajoittuu hirmu ahtaisiin raameihin, ja sen tyypit on aina samanlaisia.
ellauri033.html on line 424: Jos se käyttäis tota erittelyä vaan monimutkaisiin tunteisiin, joita ehkä ei muuten tajua, mut ei se selittää laajasti tapauxia joissa ei ole mitään hämärää, tilanteisiin jotka ei kaipais mitään kommentaaria. Siitä vois antaa tukuittain esimerkkejä. Esim mitä kiinnostavaa on leikellä mustasukkaisen rakkauden anatomiaa kirjassa Cruelle enigme, missä se kertoo pitkällisesti mitä tapahtuu d´Hubertin mielessä kun Rva de Sauve pettää sitä. Hra Bourget tässä esiintyy taas yleisön pyynnöstä; se soittaa mielisoitinta. Se selittää ihan yxinkertaisia mielenliikkeitä niin pitkästi että alkaa luulla et niissä on jotain monimutkaista. Osan mielestä se on kuolleen konin ruoskintaa, osalle se vaan sotkee selvää asiaa. Ja jos tyypit ei ole tarpeex kiinnostavia leikeltäväxi, se kexii ihan kummia hyypiöitä, niin omituisia et ne ei edes kiinnosta, ihan vaan virtuositeettina. Se leikkelee jopa ihan sivuhenkilöitä, vaan leikkelemisen ilosta. ... TLDR
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri033.html on line 434: Luvatussa maassa tyyppi bylsii entisen heilan paxuxi mut tää menee toisen kanssa naimisiin. Lapsi on takusti sen ekan jäbän. Pitäiskö sen tunnustaa se? No joo, tästä ei sit puhutakkaan, vaan pelkästään tän ekän jäbän heräävistä isäntunteista. Paul hei! huutaa Pellissier, entäs tää tunnustamiskysymys?
ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 474: Nick Carter on kuvitteellinen etsivä, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1886. Hahmon loivat alun perin yhdysvaltalaiset Ormond G. Smith ja John R. Coryell. Vuosina 1943–1955 Carter seikkaili radiokuunnelmissa. James Bondin tultua suosituksi Nick Carterista tehtiin kovaotteinen salainen agentti, josta useat kirjoittajat tekivät suosituksi tulleita kioskikirjoja. Suomeksi Nick Carter -sarjassa on ilmestynyt 229 kirjaa vuosina 1966–1992.
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 512: Noniin siis tässon eka tää M. Adrian Sixte, professori joka on hirmu ateisti hyypiö, se pysähtyy puistossa joka päivä nauramaan apinahäkin eteen kuin Lassi vanhempineen: hyi ällöä! Mix mä en saa tehdä noin? Tule Lassi mennään kazomaan lintuja. Mut silti niin tuttua. Ja se menee pitemmälle kuin Kant, Spenser tai Taine, eikä jätä jumalalle edes pientä rakoa, tommosta käsittämättömyyden koloa, jossa se voisi vielä kyykkiä suojassa tieteeltä. Eikä siinä kaikki, se koittaa tehdä sosiobiologiaa ennen aikojaan ja johtaa "meidän" kaikista hienoimmat meemit jostain darwinistisista apinajutuista. Siis todella paha mies, nyt ei ole hyvä fiilis kellään. Sen emäntä ompelee salaa pyhäinnappeja sen liiveihin.
ellauri033.html on line 514: Tää on siitä lysti kirja lukea et Polle saarnaa tosi paljon kertomuxen välissä. Ansionsa mukaan saavat jutku Spinoza (mitä se sanoi mustasukkaisuudesta?), misogyyni Schopenhauer ja tieteellinen determinismi (Calle joka oli ortodoxisuuteen kallellaan luki 60-luvulla Monodia!). Se on pahempa kuin musulmaanien fatalismi. Eise niin voi olla, korskuu Polle. Kokonaisuus on enemmän kuin osinsa summa, siinä on jotain laskematonta, jumalan sormi niinkuin nakki männynkylessä tulee kaupan päälle supenumeräärisesti, yhteenlasku onkin superadditiivinen.
ellauri033.html on line 538: Mut Polle ei voi tajuta sitä, kun se on patakonservatiivi ja narsisti kirjailija. Sen proffallekin on sen mielestä yleisö pääasia. Tänkään takia mä en oo koskaan halunnut mitään julkaista! Mun jutut on niin mainioita, et jos mä julkaisisin ne, niin kaikki alkais juosta mun perässä kuin Tom Hanxin bändärit siinä retardileffassa. Sit mä jossain keskilännessä saisin tarpeexeni ja sanoisin: I feel tired, I think I´m gonna home now. Ja kaikki järkyttyis. Life ain´t a box of chocolates, you know. Useimmissa konvehdeissa on kuitenkin vaan pahanmakuista ötköä. Shit happens.
ellauri033.html on line 574: Setämieskirjailijat, kuis ollakaan, kirjottaa nenäkkäistä nuorista miehistä jotka ezii izeään omasta ja naisystävien pyllyvälistä. Näitä piisaa. Pieru exyxissä itkevät ja nussivat nuoria huoria ja/tai ahnaita puumia. Nuorten miesten esikoisromaanint ja leffat tuppaa olemaan sellaisia vielä tänäkin päivänä, ja varmaan tulee olemaan maailman tappiin asti. Pyllyvälistä se minuus on löytyvä. No se tappikin voi siinä olla jo arvaamattoman lähellä. Hukkapätkän mainizemia ja muita seuraavassa taulukossa:
ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
ellauri033.html on line 630: Pettyneenä kun ei pääse Charlotten hameisiin Greslou käy höyläämässä vanhaa flammaa Cremontissa, paxua Mariannea. Ei se tunnu enää samalta.
ellauri033.html on line 663: Mutta nää pöntöt pökiöt jotka pelaa peliteorian käsitteillä ei suostu ymmärtämään, että peliteoriakin on determinististä, ja siihen liittyvät tunteetkin determinoituja. Totta kai Adrien tuntee syyllisyyttä, koska se on ennustettavasti loukannut näitä robotteja koskevia pelisääntöjä. Robotit on ohjelmoitu niin, että ne tuntee vastuuta ja kärsii mielellänsä rangaistuxia. Rangaistuxet toimii niillä kuin pikku sähköiskut, lataa niiden pattereita ja tahdistaa niiden käytöstä. Ei siinä ole mitään ristiriitaista.
ellauri033.html on line 674: Muzilti kumma jos Antero veli ja Sixte ei kerro oikeudessa et Charlotte hölmö teki seppukun, vaikka tietävät. Mitä siinä on miettimistä, niihä siinä pääsi käymään. Kunnia ym mon oeil. Toi on tollasta typerää spartalaista spedeilyä et varastetaan ja valehdellaan pään menonkin
ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.
ellauri033.html on line 751:

Teuvo Hakkarainen naimisiin

ellauri033.html on line 755: Size kuiteskin oli menossa naimisiin viitasaarelaisen teinitytön kanssa, kuin Eero Pylkkänen,

ellauri033.html on line 763: Ensimmäistä kertaa naimisiin menoa suunnitteleva Stephanie viisveisaa pariskunnan 30 vuoden ikäerosta.
ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri033.html on line 801: ja levittää sitä läheisiin taudinkantajiin, vektoreihin

ellauri033.html on line 824: 1816 -1830, Alf Lamartine ehti käydä Bourgetin järvellä Aix-les-Bainsissa 8x. Jo ekalla käynnillä lokak. 2816 26-v Alfiin iski intohimo. Sen nimi oli Julie Charles, 32-vuotias tohtorinna, joka asui hotellissa Alfin seinänaapurina, mitämax vingahteli siellä kuuluisan tohtorimiehensä alla. Tiedän just millaista se on, Niku höyläs Fainwood Circlellä suloista japsityttöystäväänsä komeron ohkasen seinän takana. On siinä pitelemistä.
ellauri033.html on line 989: jotka kazoo sun vesiin.
ellauri033.html on line 1078: No siinä sai runoilijaheppu kivexille niinkuin ansaizi. Jos Marttiini olis oikeast sekaantunut rouva Nalleen, olis sekin saanut aimo korvatillikan, jonsei veli Nallelta niin Elviiralta izeltään.
ellauri033.html on line 1154: Jönsyn mielestä Hopreenien suku on bashkiireja. Laukkuryssiä, radanrakentajia. Tukka musta ja silmät ruskeat kuin Pirkolla. Vähävenäläinen Maria Baškirtseva kuoli tuberkuloosiin 25-vuotiaana, mutta ehti elää sen verran pitkään, että hänestä tuli 1880-luvun Pariisin älyllinen voimatekijä. Hän oli feministi ja kirjoitti vuonna 1881 salanimellä "Pauline Orrel" useita artikkeleita Hubertine Auclertin feministiseen lehteen La Citoyenneen. Hänen tunnettuja lausumiaan on esimerkiksi: Rakastakaamme koiria, rakastakaamme vain koiria! Miehet ja kissat ovat mitättömiä olentoja. Yxinkertaisesti paskiaisia. Seku ihmettelee mikä kissoissa on vikana.
ellauri033.html on line 1165: Barrèsin isä oli insinööri. Figures. Varokaa insinöörin poikia! Käytyään lyseon Nancyssa Barrès meni vuonna 1882 Pariisiin opiskelemaan lakia, mutta opinnot keskeytyivät pian hänen antautuessaan kirjallisuudelle ja journalismille. Varokaa erityisesti humanistisoituneita insinöörin poikia!
ellauri033.html on line 1167: Hän julkaisi vuonna 1884 Mustetahrat -nimistä lehteä, joka esiintyi nazirevanshistipoikien äänitorvena. Hän liikkui muun muassa huijarirunoilija Leconte de Lislen ja symbolistipaskiaisten piireissä. Barrès kohosi nopeasti maineeseen sekä keikarimaisilla elämäntavoillaan että varhaisilla teoksillaan, joista useimmat olivat avainromaaneja. Vuosina 1888–1891 ilmestyneessä ensimmäisessä romaanitrilogiassaan Le Culte du moi (”Minän kultti”) Barrès uppoutuu tiiviisti itsetutkiskeluun, ylistää individualismia, ivaa vallitsevia arvoja ja hierarkioita sekä tuo esiin kiinnostuksensa kuoleman ja dekadenssin teemoihin. Mikä perse! Hän sai lempinimen prince de la jeunesse (”nuorison ruhtinas”). Vittu pahan ruhtinas, suoraan Mordorista. Nationalismi korvaa culte du moin culte du moi et mes copainsilla. Yhtä syvältä on molemmat.
ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
ellauri034.html on line 43: Ekasta painoxesta vastasi Mantere (Kaarlo, ei Eeki, nyt jo menehtynyt viidemuusikko, joka esiintyi nimillä Viktor Kalborrek ja Kari Grandi, ovatkohan sukua), joka kustansi viihdekirjallisuutta (ilkeämpi sanoisi kioski-), mm. Marton Taigaa, Outsideria, ja suspekteja lehtiä kuten Me Naiset ja Kalle, sekä mm. Jussi Talven paskaromaaneja. Ei siis varmastikaan työväenkustantaja, vaikka kirja löytyi työväenliikkeen kirjastosta. Mut ei myöskään vanhastaan fasistihenkisempi Gummerus.
ellauri034.html on line 56: Moni lukija varmaan panee merkille, että tässä kirjassa koetaan varsin paljon kärsimyxiä ja kuollaan sangen usein. Tekijä ottaa vapauden huomauttaa, että näissä piireissä esiintyi vuosina 1940-42 melko paljon kuolemantapauxia.
ellauri034.html on line 90: Siinä liikuttavassa kohdassa, missä Anna lukee Oton kaatumisesta kertovaa kirjettä, 1949 Annan jakaus näyttää Otosta harvalta, 2015 Otto ize on laiha. Totta mutta todennäköisesti käännösvirhe. Annan lyötyä päänsä ompelukoneeseen siinä on 1949 2 veripilkkua, 2015 ne on mustelmia. Ottopoju on nyttemmin Ottolainen, ja Quangel huokaa äännähdyxen Voi! sijasta nyt englantilaisittain Oh! Ei se suomalaista ole ainakaan, tuskin saxaakaan. Sakut sanoo Ach! Mein Leben!
ellauri034.html on line 216: Laajennettua vähän suppeamman oppimäärän perusteella uskaltaudun työhypoteesiin:
ellauri034.html on line 221: Mähän selkeesti peukutan noita pehmyreitä, äidin poika olenkin: tävskytti, imupeukalo, pösä sölsnami, märkyri, pelkuri, tätimies. Naisia tässei juuri vielä ole. Ja puuttuu sarake niille joilla oli hyvä suhde molempiin vanhempiin. Epikuros saatto olla sellanen, ehkä Eskikin. Silti mä luulen et ne oli enempi äidin poikia. Epikuros päästi naiset jopa kuulijoixi filosofipiireihin. Niin Eskikin. Vauzivau. Mussetin siirsin märkyristä puolikuivurixi, siinä on aika paljon taipumusta hartailuun ja naisvihaan. Se ihannoi saitaa isäänsä sopivasti vasta sen kuoltua kun se ei voi enää vekuttaa. Niin Arttu perkelekkin. Hande Mäkelä lasketaan puolikuivurixi sekin, kylmiö.
ellauri034.html on line 279: Kuolema luotolla oli yx Jerry Cottonin kuolemattomista numeroista. En pidä luotosta. Korko varsinkin oli - siinä Muhammed on aivan oikeassa - perkeleen ja juutalaisten pahimpia kexintöjä. Se syntyi maanviljelyxen ylituotannosta, ja oli paholaismaisen räjähdysmäisen kasvun seuraus ja syy silloin niin kuin nykyään. Kasvuun vetoaa jokainen talousliberaali kuminaama, kasvua tolkuttivat punalipun alla kommarit. Viherfasismia peliin nyt! Lopettakaa kasvu! Lopettakaa korko! Kapitalismi vittuun, vaikka apinoiden enemmistön hinnalla se on mun ceterum censeo. No sweat, mä lähden kyllä enemmistön mukana.
ellauri034.html on line 283: Sukupuolten työnjako lissääntymisessä vois luonnostaan tehdä koiraasta valtaa kahmivan ja reviiriä laajentavan meemipellen, eihän se tiedä loppupeleissä kuka on se poikanen, joten sen kanzii keskittyä panotilaisuuxien maximointiin max isolla reviirillä. Naaraalle ei jää äitiydestä mitään epäselvyyttä. Sen kanzii pitää superhyvää huolta omista varmoista jälkeläisistä, se ei voita mitään vitun saarnoista ja löytöretkistä. Six on isänmaa ja äidinkieli, lapsi oppii kielen lähikosketuxessa äidiltä ja idioottimeemit 7v täytettyään isältä siinä onnellisessa tapauxessa et se on pikkuveitikka. Sixiköhän nimenomaan miesrunoilijoita, pappeja, poliitikkoja, ja filosoofeja kuhisee kuin kirppuja dromedaarin kyttyrässä? Kilpaa huutavia mölyapinoita, peipposia koivun latvassa. Apus mun! Mä näin sen ensin! Jotain rajaa!
ellauri034.html on line 383: Mene heti nekroosiin, tappajasolu!
ellauri034.html on line 423: Sigge oli tosi hyvä toorakoulussa, jeshivan priimus, melamedin ja rabbin suosikki, pikku kipa päässä. Isä Shulem oli tyytyväinen ja Amelia äiti ylpeä, isot velipuolet kateita. Velipuolet muutti (suutuspäissäänkö) Manseen, muut Freudit Leipzigin kautta Wieniin, joka on kuuluisa Siggestä, tai toisinpäin. Siggelle synty siellä lauma pikkusiskoja. Oli siinä kestämistä pikku kikkelivillelle.
ellauri034.html on line 431: Aika pahoja miehiä on joukossa, idoja julkkixia ja tavixempia. Ei yhtään naista. Freud vaihto jurasta medisiinaan, vaan rikastuipa sittenkin, kuten Pauli Pylkkänen joka vaihtoi historian kirurgiaan.
ellauri034.html on line 439: Martha ja Sigge tapas Hampurissa kun Martha oli 21 ja Sigge 26. Neljän vuoden etäkihlauxen aikana Sigge kirjotti Marthalle 900 kirjettä, välillä palvovia välillä vihaisen mustankipeitä. Menivät sittenkin mimmoisiin. Jönsin syntymän aikaan 1951 Englannissa 90v kuollut Martha muisteli Lontoossa 1939: 53v avioliiton aikana ei sanottu yhtään pahaa sanaa. Kultasia muistoja, val oisko Sigge terapoinut suhteen jo niillä 900 kirjeellä.
ellauri034.html on line 460: Hoblan tuon talousliberalismin lipun kolumnisti vaatii jo, että yhteiskunnan pitää valvoa ettei rivistä poikkeajat polta tupakkaa, liho liikaa tai muuten rasita yhteistä terveydenhuoltopottia. Se ei ole vaan niiden asia, kyllä meilläkin on siinä sanamme sanottavana, ja se sana on EI. EI tupakointia, EI ryyppäämistä, EI roskaruuan syömistä. Tarkkailkaa naapurianne ja raportoikaa poikkeavuuxista.
ellauri034.html on line 462: Pörriäiset pörräävät yhä kimeämmällä äänellä. Pian lauma irtoaa rypäleenä pesästä ja lähtee toisen lauman reviirille, ja sitten alkaa paukkua. Piikit iskevät raidallisiin perseisiin ja pesän ympäristö täyttyy reikäisistä ruumiista, käpertyneistä kitiinikuorista josta elämä on karannut.
ellauri034.html on line 496: Antoi sen mennä naimisiinkin jonkun pirun jutkun kaa.

ellauri034.html on line 518: koska, tai siinä määrin kuin, se on ekofasisti. Jos olet luonnon puolella,

ellauri034.html on line 537: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri034.html on line 541: Conrad asettui 36-vuotiaana vuonna 1894 asumaan Englantiin. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja matkusteli edelleen satunnaisesti. Enimmän aikaa hän kuitenkin kirjoitti, ja 1895 ilmestyi ensimmäinen teos, Almayer’s Folly. Conrad jatkoi kirjoittamista elämänsä loppuun asti, ja hänen viimeinen romaaninsa, The Nature of Crime, ilmestyi 1924. Joseph Conrad kuoli vuonna 1924 onnistuneeseen sydänkohtaukseen.
ellauri035.html on line 553: ja suustaan kulauttaisiin alas raskaan viinin
ellauri035.html on line 658: ja valon pilkahduxen, ja siinä valossa tytön
ellauri035.html on line 710: ja siinä kaikki. Tänä yönä se ei nuku hyvin;
ellauri035.html on line 727: toisiinsa sekoittuvien värien muminaaa, kun uni oli tulla,
ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti.
ellauri035.html on line 1070: Hän on ehkä tunnetuin laajalti vaikutusvaltaisista kommenteistaan ​​ja asiantuntemuksestaan ​​ranskalaisesta filosofista Michel Foucaultsta. Rabinow (1944-) ei ole vielä tarpeexi kuuluisa tai kuollut saadaxeen kunnon biograafisen osaston Wikipediassa, ja lähteet puuttuvat. Rabinow syntyi Floridassa mutta muutettiin Nykkiin jo pikkuisena. Teki anterologian tutkinnot Chicagossa ja lähti sitten Pariisiin. Sen kenttäkokemus taitaa olla vaan kaikenlaisista luennointipaikoista Ranskassa, Riossa, jopa Islannissa. Ranskalaiset teki siitä taiteiden kavaljeerin, hyvän miehen lisänä, vähän niinkuin Napsu Goethesta. Nythän se on jo eläkkeellä, karanteeni-iässä. Tähän se tais sit jäädä.
ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia ​​laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.
ellauri035.html on line 1109: Myrrha, joka on sama kuin se Smyrna, oli Adonixen äiti kreikan mytölögiässä. Adonixen muistamme myös Marinolampaasta, homosta barokkirunoilijasta, joka kirjoitti runoelman siitä. Milton ymmärrettävistä syistä piti sitä arvossa. No tää Smyrna eli myrrha muuttui mirhamipuuxi bylsittyään isäänsä (aina näitä insestijuttuja myyteissä, ajatus on aina askartanut siinä). Myrrha synnytti Adonixen ollessaan jo puu. Tarina on semiittinen. Siltä se kuulostaakin, vaikkei tiedetä mistäpäin se putkahti, siis se taru, ehkä Kyproxelta. (Sitäkään ei tiedetä mistä oxanreijästä Adonis sitten putkahti.)
ellauri035.html on line 1115: Balzun äveriäs mesenaattikaveri, don Vincencio Juan de Lastanosa, oli 6v Beetä nuorempi. Lastanosat aateloi kuningas el Jaime el Conquistador parempina aikoina. Ehkä ne oli tarjoutuneet toimimaan lastanosina kun kunkulle tuli luunmurtuma. Elimäen Wredet aateloitiin kun ne lainas Kaarle XII tunarille hevosta. Don Jaime? Zorron nimi oli se! Joku Ximen esiintyy myös esipuheessa, ettei vaan ollut Zorron sotaministeri Jimenez Farian esi-isiä?
ellauri035.html on line 1132: Kerturi näkee Gracianissa vaan 2 pikku vikaa. 1 on sen suhtautuminen naisiin. Se ei ollut keskiaikainen, renesanssinen vaan vanhatestamentillinen. Ei keskiaikaisen ritarillinen, ei renessanssin kuolaava, vaan vanhan testamentin setämies: akka saatana.
ellauri035.html on line 1187: Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä?
ellauri035.html on line 1235: riidellä aika lailla. Tuskin oltaisiin saatu

ellauri036.html on line 43: Amantine-Lucile-Aurore Dupin, myöhemmin paronitar Dudevant, kirjailijanimeltään George Sand (1. heinäkuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1876) oli ranskalainen feministinen kirjailija. Sand nai paroni Casimir Dudevantin vuonna 1822. Pari sai kaksi lasta. Vuonna 1835 Sand jätti miehensä ja otti lapsensa mukaansa Pariisiin.
ellauri036.html on line 44: Sand oli kova kirjoittamaan, yli 70 romaania ja 50 muuta prujausta. Sand tunnettiin aikanaan romaaniensa ohella myös hänen lukuisista rakkaussuhteistaan kuuluisiin miehiin. Sandilla oli suhde Alfred de Musset´n (1833–1835), Frédéric Chopinin (1836–1847) ja siinä välissä ehkä myös Franz Lisztin kanssa. Keuhkosairaan Chopinin Sand jätti pari vuotta ennen tämän kuolemaa lapsistaan johtuneen kiistan vuoksi. Chopin pelkäsi tulevansa elävältä haudatuxi ja vaati ruumiinavausta. Sillä oli kokonainen nippu keuhkosairauxia, puuttui enää korona. Arkussa ei saa vedetyxi henkeä, voi tukehtua kuoliaaxi. Hautajaisissa piti soittaa Mozartin Requiem, mutta ne viivästyivät, koska kirkko ei sallinut naisten rallattavan seurakunnassa. No suostui ne sitten julkisuuden pakosta, mutta pitkin hampain.
ellauri036.html on line 60: "Ihmisen tehtävä maan päällä on käyttää aistimiaan. Hänellä on hallussaan enemmän tai vähemmän keltaisia ja valkeita kolikoita ja niiden mukaan lasketaan hänen arvonsa. Syödä, juoda, nukkua — se on elää. Ihmisten välinen ystävyys on siinä, että toinen lainaa toiselle rahaa, mutta harvinaista on että toinen suuresti toistansa rakastaisi. Sukulaiset ovat olemassa sitä varten, että heidät saa kerran periä. Rakkaus on ruumiinharjoitusta. Ainoa henkinen nautinto on tyydytetty turhamaisuus."
ellauri036.html on line 64: "Luonto pyrkii ennen kaikkea lisäämään elävien olentojen lukua. Joka paikassa, vuorten huipuilta merien syvyyksiin, kammoo elämä kuolemaa. Säilyttääkseen luomakuntansa elossa on Jumala säätänyt lain, että kaikkien luotujen suurin nautinto liittyy suvun säilyttämisviettiin. Palmu, lähettäessään ilmaan hedelmöittävän siemenensä vapisee rakkaudesta polttavassa tuulessa; kiimainen hirvisonni repii auki vatsan jokaiselta naaraalta, joka tekee sille vastarintaa; naaraskyyhkynen värjöttää kuin rakastunut mimoosa puolisonsa siipien alla; ja kun mies syleilee naista kaikkivaltiaan luonnon rinnoilla, tuntee hän sydämessään saman jumalaisen kipinän, joka on hänet luonut."
ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
ellauri036.html on line 71: Masentunut Musse koittaa Syvännön peukalovärssyä, sattuu Saarnaajan teodikeakohtaan, jota Musse lukee kuin piru raamattua: kaikille käy yhtä hyvin tai huonosti, ei siinä auta uhrauxet eikä rukoilu. Niinhän mullekin kävi Jeesus Siirakin kaa. Luulin jo et kerrankin jotain tosi järkevää löytyi hyvästä kirjasta, kunnes huomasin et se oli lainausmerkeissä: se oli syntisten puhetta, joka kumottiin heti seuraavassa värssyssä.
ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun. Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)
ellauri036.html on line 93: "Ainoa hyvä mikä elämässäni on ollut, jos siinä voi sanoa olleen jotain hyvää, on se, että kaikki valheelliset ilot kylvivät niin paljon tuskaa ja katkeruutta mieleeni, etten voinut enempää kestää." Nämä yksinkertaiset sanat lausui nuoruudestaan pyhä Augustinus, miehekkäin mies, joka on elänyt maan päällä. Harvat olisivat voineet lausua näitä sanoja niin suoraan kuin hän, vaikka ne ovat kaikkien sydämissä; ainakin soivat ne ylinnä minunkin mielessäni.
ellauri036.html on line 109: Sit Musse kuinka ollakkaan tapaa köyhän wannabe leskimiehen luona leskirouvan, jonka hyvän näköiseen kroppaan se oli kiinnittänyt aiemmin jo huomion. Nyt kun leskellä ei ole huntua, Musse huomaa ettei sen naama nyt ole kummonen, vaan haitanneeko tuo, kun se on kuitenkin niin kunnollinen muuten. Tylsä talonpoika, emäntä henkihieverissä, säikähtyneet lapset, ukonilma, niissä kehyxissä rumemmanpuoleinenkin herrasrouva esiintyy eduxeen.
ellauri036.html on line 119: Musse on kyllä etevämpi maalailemaan romanttista rakkautta kuin Rusoo (vaikka ei sekään ihan huono ole siinä ainoassa kohdassa jossa Pröö Jullen makuukammarissa). Mut Mussen vuodatusta osan III lopussa kelpaa lukea. Sekin kohta missä vihdoinkin viivalle päässyt mies haistelee jälkikäteen kämmeniään on hyvin tehty. No ei tätä onnea kestänyt kuin 2vrk, miksikä? Se kai kohta selviää. Leski täytti just 30, ja Musse on vaan 20. Se tietää huonoa.
ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
ellauri036.html on line 125: Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.
ellauri036.html on line 127: Sit Pirkon täti kuolee, ja Pipa on tosi onneton ja yxinäinen. Minnistä ja Mussesta kuiskitaan kylillä paljon pahaa, enimmäxeen faktista. Mitens nyt suu pannaan? Pipa aikoo lähteä tiehensä, entä Musse? Koko homma on kestanyt vasta 3kk, ja ollaan luvussa 4.5. Tää Musse on pahempi oikkupussi kuin Nouvelle Heloise, vanhasta puhumattakaan. Onkohan miehet AINA ne oikkupussit? Yleensä se jolla on valtaa enemmän voi oikkuillakin enemmän turpaan saamatta. Koko seutu puhui siitä, että Brigitte eli julkisesti yhdessä elostelevan parisilaisen kanssa, joka rääkkäsi häntä, että he kuluttivat aikaansa vuoroin riitautumalla, vuoroin sopimalla, ja että kaikki varmaan päättyisi huonosti. Eikä siinä kaikki, Musse ize rääkkää siitä Pipaa eniten, alkaa taas epäillä sitä vanhoista ristiinsuihkinnoista. Epäilevän ja kieltävän välimatka on lyhyt. Filosoofi on ateistin orpana. Taas kuluu 2kk Mussen vittuilua ja muuta tolkutonta kohtelua.
ellauri036.html on line 129: Yhden aika räväkän kahdenkeskisen illanvieton jälkeen, jossa nauretaan ja lauletaan ja huudetaan ja itketään ja hyväx lopux melkein syödään myrkkyä, ne lähtee kahteen pekkaan matkoille. Alkaa osa 5. Tää alkaa olla melkein yhtä pitkäveteistä kuin Rusoon Heloise. Nyt mennään Pariisiin, ja Mussella näyttää olevan taas maniavaihde päällä.
ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
ellauri036.html on line 137: Mut ei, just ennen lähtöä Brigitte alkaa "riutua". Sitähän jengi tuppaa tekemään romanttisissa romaaneissa, riutumaan. Ilmeisesti six et sen porukat N:n kaupungista aikoo excommunikoida sen jos se lähtee pariisilaisrotan matkaan. Kysymys: mixei ne mee vaan naimiaisiin? Mikä estää? Toinen on leski ja toinen naimaton. Onx tässäkin nyt jotain "foul play"? No faktisesti olikin, Ovaltine oli elävän paronin leski, eikä vainajan.
ellauri036.html on line 139: Nyt marssitetaan lavalle vielä joku Smith (kexeliäs nimi), joka on oikea pyhimys miehexeen. Kieltäytyy rahakkaasta muusikonurasta maxaaxeen äitinsä ja siskonsa ylöspidon pienestä virkamiehen palkasta. (Mitä vittua?) Kieltäytyy menemästä ize naimisiin koska sitten sillä ei olisi varaa maxaa sisarensa myötäjäisiä. Huoh ja huoh. Tää hemmo on 21 niinkuin Mussekin mut kunnollinen. Silläkin on kuume niinkuin Brigittellä, onkohan se coronaa? Hui. Vai onko niillä hyppykuppa kummallakin? Musse alkaa jälleen olla mustasukkainen. Ehkä sikäli syystä, että toi kumma Henri Smith on ilmeisesti smitten, eli pihkassa Ovaltineen myös, tarkoitan siis Brigitteen.
ellauri036.html on line 153: Aina jos jossain romskussa joku minä kuvailee miltä se ize näytti, peilissä tai muiden silmissä, voi lyödä vetoa et siinä meillon narsisti. Säteileex mun silmät nyt? Näyttääx mun perse näissä isolta? Onneton, niitä etäisiä ääniä, joita kuulet sydämessäsi, pidät nyyhkytyksinä, mutta ne ovatkin ehkä vain lokin, tuhoa ennustavan myrskylinnun ääniä, joita haaksirikko houkuttelee luokseen. Se olikin vain pöllön silmä, tai lokki kivellä. Musse on TOSI kova paasaamaan, mä on sen rinnalla pelkkä amatööri. Vähän izemurhaperustelua ala Musse:
ellauri036.html on line 159: "Pelkoa, raukkamaisuutta, taikauskoa! Mitä tietävät tulevasta elämästä ne, jotka siihen uskovat? Vain kansalle ja tietämättömälle joukolle puhutaan siitä, mutta kuka uskoo siihen sisimmässään? Kuka kirkkomaan vartija on milloinkaan nähnyt kuolleen nousevan haudasta ja menevän kolkuttamaan kirkkoherran ovelle? Entisaikaan nähtiin haamuja; nyt on poliisi niitä kieltänyt esiintymästä sivistyneessä yhteiskunnassa. Vain valekuolleet huutavat enää haudoista.
ellauri036.html on line 169: ... Eikä siinä vielä kaikki! Me nimettömät uneksijat, kalpeat ja kärsivät hahmot, me silmänräpäyksen lapset, jotka hengitämme hetken, jotta kuolema voisi olla olemassa, me ponnistamme kaikki voimamme vakuuttaaksemme itsellemme, että meillä on tehtävä, ja että on joku joka meistä pitää huolen."
ellauri036.html on line 208: Koko Rollan kolmoslaulu yrittää syyllistää Voltairea ja panna sen syyxi 19. vuosisadan hengellisen alamäen. Ja paskat, tuotantotavoistahan siinä oli kysymys. «Kaikki on Voltairen syytä», heittää Gavrochekin de Gillenormand hahmolle, voltairelaiselle porvarille, Hugon Kurjissa. Mikä ei ole mitään verrattuna Mussetin raakuuteen syytöxissä Voltairea vastaan. Victor Hugo pyörsi 1878 pyhät sanansa ja palautti Voltairelle kunnian sen sadantena syntymäpäivänä. Ei ollut M. Arouet enää kuulolla.
ellauri036.html on line 1464: Vois sanoa, et siinä puristuxessa missä ne nyt on
ellauri036.html on line 1501: Kastakaa niiden naamat kastevesiin,
ellauri036.html on line 1528: ja kazelee sitä vielä siinä kivun paikassa,
ellauri036.html on line 1538: Se ei halunnut enää uskoa maisiin asioihin.
ellauri036.html on line 1698: Rakastan! — siinä sana jota koko luonto
ellauri036.html on line 1721: Kärsimys on mun sisareni — joo, siinä pazas
ellauri036.html on line 1818: Jonkun on maxettava lasku, ja siinä te,

ellauri036.html on line 1880: mä ajattelin laittaa tän sinne Hekan bileisiin

ellauri036.html on line 1886: seuraavan päivän esiintymistä Golgatalla

ellauri036.html on line 1942: Martha koitti tuoda inhotuxen ja häpeän tunteet oikeusfilosofin työkalulaatikkoon. Callella oli lasna ollessamme peltinen kokoontaitettava työkalulaatikko, johon lapset ei suin surminkaan saaneet koskea, tulla edes coronaviruxen salliman 5 metrin etäisyydelle. Mulla on sieltä varastettuna pieni vanha varmaan amerikkalainen öljyämistölkki, jossa kannessa on päälle ruuvattava peltinen tippatötterö. Se saattaa olla ize asiassa Pojun peruja, niin vanhan näköinen se on. Se on yx mun mieliesineitä, sen saisi laittaa mulle hautaan mukaan. Paizi nykyäänhän sinne mennään pikku tuhkalaatikossa, tokko siinä lienee paljon tilaa oheistuotteille.
ellauri036.html on line 2054: Siitä myös seuraa että jokaisessa sellaisessa komennossa on nilkkejä, välistä vetäjiä ja omaan pussiin kerääjiä. Sama mitkä ne ns. yhteiset pelisäännöt on, ne muuttuu vaan vedätyxen kehyxixi. Siinä suhteessa ei kommunistinen meininki ollut yhtään länkkäreitä huonompi. Se oli paljon tehottomampi kuin kapitalistinen riistomeininki, mutta sehän olis maailman nykyisessä konkurssissa vaan hyvä asia.
ellauri036.html on line 2075: Jo siinä vaiheessa koronaviruspandemia oli riistänyt kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Se oli pysäyttänyt käytännössä koko maailman talouselämän, miljardien kristittyjen pidättäessä yhä hengitystään naama sinisenä. Kohta on kyllä pakko vetää henkeä, ja montakohan siinäkin saa taas tartunnan.
ellauri036.html on line 2097: Albuksen kaarti (engl. Dumblenamit, kutsutaan lyhenteellä "AK") esiintyy kirjassa Feelix-kissa. Dumblesetä tai ainakin sen esittäjä imi mieluusti peiton alla namia. JK pitää semmoisesta yhtä paljon kuin Päivi Räsänen. Rohkelikot on pääsääntöisesti kikkelimikkoja ja halinallet tyttöjä, mikä siihen lisätään on pahasta, ei me haluta olla mitään transformereita. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista näiltä pimeyden voimilta. Esim varmuuskumin käyttöä. Kerho perustettiin, koska sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä, eikä hän ministeriön käsitysten mukaan opeta ainetta kunnolla. Wannabe taikaministeri Hermione ideoi Albuksen kaartin. Hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta. Kaarti lakkautettiin, kun Marietta Edgecombe paljasti kaartin olemassaolon Pimennolle. Kaarti perustettiin uudelleen, kun Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori. Albuxen kaarti on kuin Hitlerjugendin pikkupoikasiipi Deutsches Jungvolk.
ellauri036.html on line 2101: Feelixin klupi on Tylypahkan velhokoulun rehtorin Gisela Mayn perustama järjestö, jonka tehtävänä on vastustaa lordi EU:ta ja peukuttaa kuolonsyöjiä. Feelixin klupin päämaja on 10 Downing Street, Lontoo. Giselan ja BoJon ohella klupin alkuperäisiin jäseniin kuuluivat muun muassa rautarouva, Harry Potterin kirjoittaja J.K.Rowling ja Alaston Vauhkomieli. Klupi hajosi 90-luvun alun lamassa, kun Voldemort katosi dumpattuaan Ivanka Trumpin tämän epäonnistuttua yrityksessä voittaa myyntiluvuissa Harry Potter. Hemmetti, olisi paperia säästynyt. Ivankan kirjanen on vaan 600 sivua. Voldemortin päästyä USA:n presidentixi kirjassa Riitta Uosukainen ja liehuva liekinvarsi Dumble-toffeet perustaa Feelixin klupin uudelleen ja mukaan tuli muun muassa Bolsonaro, Victor Orban, Teme Selänne, Anselmi Panda, Samuli Kukko ja Kelju K. Kojootti. Joo eihän tässä ole päätä eikä häntää, mut ei ole Potterissakaan.
ellauri036.html on line 2139: Paha Loke veisti nuolen mistelinoxasta, jolla näsät osui Väinämöiseen ihan zägällä. Mäinämöinen ja Zäinämöinen järkyttyi. Olli! Minä olen mistelin alla! Kirja ei saa joutua näsien käsiin. Olli, Orvokki eipäskun Kerttu ja heidän koiransa Vikkí ovat autuaan tietämättömiä kaikesta. Menestynyt Doris sisko asuu Lokusteritiellä melkein Kauniaisissa. Käpylän kuraveriset on kateita. 2000-luvun mikrotetut videoidut meemit on sitten ikäviä.
ellauri036.html on line 2141: Jästi (engl. pössyke) on nimitys henkilöille, jotka eivät pysty taikomaan ja jotka eivät ole syntyneet velhomaailmaan, siis vastakohta noidille ja velhoille. Sellaisia velhoja, jotka ovat jästisyntyisiä, saatetaan kutsua pilkkanimellä kuraverinen. Jästi on esimerkki niistä lukuisista uudissanoista, jotka on luotu nimenomaan Harry Potter -kirjasarjan maailmaa varten. Aikaisemmin se on esiintynyt muun muassa sanassa "jästipää". Miten niin uudissana? Sehän on ruåzia ja tarkoittaa hiivaa. Hiiva jäst, hevonen häst, pappi präst. Sana on ehkä selvimipiä rasismin tuntomerkkejä J.K.Rowlingin kirjoissa. Niitä on siellä kuin Vilkkilässä Feelix-kissoja.
ellauri036.html on line 2145: Kuolonsyöjät on Potter-kirjojen pääpahixet. Rowling ei jätä lukijaa kahden vaiheille kellä on mustat hatut ja kellä valkoiset. He ovat lordi Voldemortin kannattajia ja tunnettuja ja pelättyjä raakalaismaisuudestaan ja uskollisuudestaan Voldemortille. Siis ihankuin jenkkejä. Lihansyöjiähän nekin ovat, kovia pihvin ystäviä, mutta ikävä kyilä eivät vielä ainakaan syö toisiaan. Sehän ratkaisi pihvilihan saatavuuden sekä väestönkasvuongelmat, nielaistaisiin 2 kärpästä 1 iskulla. Voldella on pakkomielle tuhota kuolema lopullisesti, niinkuin Elon Muskilla ja Larry Pagella. Niillä on Dark Mark, jonkinlainen kähee tatska. Kalifaatin salamatkustaja Ibbe oli poistattanut omansa. Mut arpi näkyi vielä.
ellauri037.html on line 49: Helmillä oli briteistä 1999 ostettu koulupuku kun se aloitti koulun. Entisen naapurimme, Helmin opettajan tyttö on menossa naimisiin toisen tytön kaa. Sen taiteellinen isosisko on Paulin kavereita. Opettaja dumppas lasten iskän ja seukkas pitkään niiden koulukaverin (pojan) kaa. Nyt nekin on eronneet, kun poika halus lasta. Niiden isoisoäiti Toini Havu oli sekin naisiin päin. Toini Havu kehui 1954 maasta taivaisiin Jussi Talven flopin Ystäviä ja vihollisia ja kirjoitti kriittisen, teilaavan arvostelun samana vuonna Väinö Linnan bestselleristä Tuntematon sotilas. Ois antanut höpsismin ratkaista.
ellauri037.html on line 100: erilaisiin temppuhaasteisiin tai kuvaa kissoja ja koiria.

ellauri037.html on line 145: joutui monikansallisten tiktokkaajien hampaisiin pilkkameemixi,

ellauri037.html on line 190: no siinähän ei ole mitään sopimatonta.

ellauri037.html on line 416: siinä on perheen näköä, kuin kissanpentu korissa,
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri037.html on line 495: Naisen hahmo päältä kazoenkin opettaa, että naista ei ole tehty raskaisiin henkisiin eikä ruumiillisiin töihin. Naiset ei kanna elämäntaakkaa tekemällä vaan kärsimällä (kun me pidetään siitä huoli), synnytyskivuilla, lasten paimennuxella, miehen palveluxella, jolle naisen pitää olla kärsivällinen ja piristävä kumppani.Kovimmat kärsimyxet, ilot ja voimanponnistuxet ei kuulu sille; vaan sen elämän täytyy valua hiljemmin, merkityxettömämmin ja lievemmin kuin miehen, olematta sen tautta olennaisesti onnellisempaa tai onnettomampaa.
ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi.
ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
ellauri037.html on line 521: Paremmalla syyllä kuin kauniixi vois naisia sanoa epäesteettisexi sukupuolexi. Niillä ei ole tajua eikä vastaanottokykyä kaunotaiteille, kuten musiikille, runoille tai kuvataiteille, kazovat vaan kun lehmä uutta veräjää, tai apinoivat miellyttämishalussaan jos ne niitä on harrastavinaan. Janne-Jaakko (Rusakko) sen jo sanoi: les femmes, en général, n’aiment aucun art, ne se connoissent à aucun, et n’ont aucun génie (lettre à d’Alembert, note x x). (Setämiehet haistaa kyllä toisensa ihan hännän alushajusta kuin koirat.) Jokainen joka kazoo huivin taa, huomaa kyllä sen. Ei tarvize kuin kazoa mihin naaraat keskittyy konsäärissä, uupperassa tai tiiatterissa (miekkoset keskittyy tietysti selvittämään juuri tän). Esim kazo niiden lapsellista hälinää, kun ne (miesten) suurenmoisten mestariteosten kauneimpien kohtien aikanakin jatkaa lätinää. Jos krekut ei tosiaan päästäneet naisenpuolikkaita kazomoon, ne teki siinä oikein; ainakin pystyi niiden teattereissa sentään jotain kuulemaan. (Jääkiekko- ja futismazeissakin liikuttaa miesyleisön rikkumaton hiljaisuus.)
ellauri037.html on line 530: Sillä siinä luonnottoman edullisessa asemassa, minkä yxiavioisuus ja siihen liittyvät avioliittolait tarjoo naisille, alkaa mun kaltaset viksut ja varovaiset miehet arvella, et kannattaax niiden uhrata niin paljon eduistaan jos kauppa ei ookkaan niille enää sikaedullinen. Moniavioisissa kansoissa kaikille naikkosille löytyy sängynnurkka, mut monogaamisissa naimisiin pääsevien naisten määrä on rajoitettu, ja sit jää naisia hurjasti ylize ilman toimeentulotukea, jotka eleskelee ylemmissä säädyissä hyödyttöminä vanhoinapiikoina, ja alemissa joutuu paskahommiin, tai rupee antamaan rahan edestä, ja elää niin ilotonta ja kunniatonta elämää kuin miehet mitenkään voi niille kexiä. Ja siinä ne on kyllä kexeliäitä, vaikka muuten tyhmiä. Mut ne on miessukupuolen tyydytyxexi ihan välttämättömiä, miehet näät ei mee naimisiin kun ne ei tykkää koppavista rouvista. Extra naisista tulee julkisesti tunnustamaton sääty, jonka erityinen tarkoitus on suojata naimisiin päässeitä naisia, tai niitä jotka vielä haluu naimisiin, säätymiekkosten viettely-eli panoyrityxiltä. Suo siellä vetelä täällä, käänny nainen minne vaan, aina on joku äijä vastassa etuveitikka ulkona, nahat pois ja tanassa. Sitäpaizi on luonnottomien oikeuxien jakelu naisille luonut luonnottomia velvollisuuxia, joiden laiminlyönti tekee ne vaan onnettomixi. Monelle miehelle näät tekee sääty-tai omaisuusnäkökohdat avioliiton kannattamattomaxi, ellei siihen liity loistavia ehtoja.
ellauri037.html on line 534: Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 587: Rahahuolissaan Arttu palas Italiasta ennen aikojaan ja lähti hakemaan professorin paikkaa Heidelbergistä, Göttingenistä ja Berliiinistä. Berliini näytti parhaalta, siellä oli eniten tilausta sofistijulkkixille. Se ajotti ihan tahallaan luennot samaan aikaan kuin Hegelin, jota Sope kuzui tökeröxi sarlataanixi. Pata siinä soimaa kattilaa. Se hankki riitaa Hegelin kaa heti näyteluennosta alkaen 1820.
ellauri037.html on line 594: Välillä se haaveili naimisiinmenosta. 39-vuotiaana kosiskeili jotain 17-vuotiasta neizykäistä, joka varmaan laatttas hihaansa. Sitä vitutti jo silloin monogamia, ehdotteli jotain ristiinsuihkintaa, pani on and off jotain 6 vuotta vanhempaa tanssijatarhaahkaa (varmaan sovitusta hinnasta), jonka se oli tavannut jo koulupoikana, jolla oli lapsia monista eri miehistä (muttei tiettävästi Sopesta). Kun Sope pakeni Berliinistä koleraa 1831, sitä johon Hegel kuoli kun tuli kotiin liian aikaisin, se ois ottanut tän haahkan mukaan, se ei tahtonut, Sope antoi sille rahaa, mutta kielsi käyttämästä sitä lapsenruokkoihin. Se näki jotain näkyjä ja innostui joxkin aikaa paranormaaleista ilmiöistä, kai se toivoi sillä todistavansa tahdon toimintaa. Siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
ellauri037.html on line 688: Willfully jobless lakimies Clevelandista sanoo Quorassa että Freud oli idiot. Jung oli sen kaa samaa mieltä. Sopen se löysi Freudin alaviitteestä. Sope oli kyllä clueless about women mut niin oon mäkin (sanoo lakimies). Sopella se johtui vaan sen onnettomasta lapsuudesta eli ilkeästä äidistä. Isistä ja Goethesta Sope tykkäsi ja ne siitä. Goethe otti Sopen siipiensä suojaan, unter sanftem Wing. Naisia lukuunottamatta Sope ajattelee suurenmoisesti ja kauniisti, se ymmärtää lakimiehiä ja niiden unia, ja ne sitä. Frankfurtissakin nimenomaan lakimiehet oli sen fänejä. Mikähän siinä on? Lakimehet ja taiteilijat. Veikkaan huumorittomuutta.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri038.html on line 104: Nietzschen ajattelu ja tuotanto on jaettu myöhemmin erilaisiin vaiheisiin. On puhuttu romanttisesta ja taiteellisesta, sitä seuranneesta skeptisestä ja älyllisestä sekä profeetallisesta ja maanisesta vaiheesta. Ei se noita juttuja kaikkia ihan ize kexinyt, kylä ne oli trendikkäitä fin de sièclen meemejä.
ellauri038.html on line 160: Itämaisuus oli jännää lännessä kolonialismin mausteena. Naiset pukeutu silkkiin, juotiin teetä chinakupeista. Sope kexi kaivaa esiin hindut. Se meni yleisöön kuin häkä. Ajeli hopeahondalla kuin mä Kouvolaan, kunnes nukahdin, ja heräsin ratti kaulassa, en sentään paratiisissa.
ellauri038.html on line 182: Koska hänen isänsä oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa, Weber varttui politiikantäyteisessä kodissa, jossa vierailivat usein merkittävät oppineet ja julkiset hahmot. Siitä tuli selväksi, että Max Weber oli älyllisesti erittäin lahjakas. Hänen lahjansa vanhemmilleen vuonna 1876 koostui kahdesta esseestä, joiden otsikot olivat ”Saksan historian kulku erityisesti viitaten keisariin ja paaviin” sekä ”Rooman keisarillinen aika Konstantinus Suuresta kansainvaelluksiin”. Ize kudottu pannulappu ois ollut lämpimämpi lahjaidea.
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri038.html on line 190: 1903 hänestä tuli Archiv für Sozialwissenschaft und Sozialpolitikin toimittaja. Weberistä tuntui kuitenkin, ettei hän voinut jatkaa normaalia opetustyötä ja toimi siitä lähtien yksityisenä oppineena. Tätä auttoi vaimon vuonna 1907 saama perintö. Vuonna 1904 Weberit vierailivat Yhdysvalloissa ja osallistuivat taiteiden ja tieteiden kongressiin, joka pidettiin St. Louisin maailmannäyttelyn yhteydessä.
ellauri038.html on line 263: Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri038.html on line 277: Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi.
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri038.html on line 285: Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!
ellauri038.html on line 318: Kaukokohteisiin myydään nyt erityisen edullisia matkoja.

ellauri038.html on line 342: Jutkut saatiin Israeliin. Kukas siinä voitti vedon?

ellauri038.html on line 402: aikoihin, sekä esiintyminen ilman pyyhettä Tinnan vieraana New Yorkissa.

ellauri038.html on line 466: sanoa enemmän kuin HSn toimittaja kysyä: jos pysyttäisiin sovussa

ellauri038.html on line 467: ja luotettaisiin kapitalismin sekä tieteen ilosanomaan

ellauri039.html on line 185: Jos sut nyt yxkax yllättäen musta erotettaisiin,

ellauri039.html on line 226: 20km päässä olevaan Strassburgiin ja edelleen Pariisiin.

ellauri039.html on line 233: Saman ikäisenä sen esikuva meni ekoihin naimisiin

ellauri039.html on line 296: Effi Briest on Theodor Fontanen sankaritar. Riku luki Fontanea graduunsa, joka koski Gründerzeitin kuuluisinta naistenlehteä, Garten-Laubea. Siinä julkaisivat runoja ja juttuja monet tämän paasaelman julkkixet. Effi Briest-romsku ilmestyi följetongina Deutsche Rundschaussa kuutena episodina 1895-5 ja yxissä kansissa 1896. Runollis-asialinjaisen saxalaisen kirjallisuuden merkkiteos, jonka malliin Mann kirjoitti menestyneemmät Buddenbrookit; senniminen heppu esiintyy jo Effi Briestissä. Merikadulla oli faffalta peritty biedermeier-tuoli kirjoituspöydän edessä. Kirjoituspöytä on airbnbssä, tuoli Eurajoella.
ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
ellauri039.html on line 308: Fjodorilla oli lavantauti 1841. Parani äidin luona kuten nuori Goethe (ja minä vesirokosta). Naimisiin mentyä ne oli köyhiä, kun Fjodorilla ei ollut duunia. Mäkin jaoin yhden kesän lehtiä. 7 lapsesta kuoli 3 vauvana. Se oli kai aika tavallista.
ellauri039.html on line 322: Booring. Eihän enää olla siinä pisteessä. Ei enää ole sotia eikä kulkutauteja, eikä setämiehet voi enää palata.
ellauri039.html on line 415: Kas mitä puppua! v 1636 Anna oli 21, ja tilapäärunoilija 31. lue edes runo niin käy selväxi että se on onnitteluruno häihin eikä mikään lemmenvalitus. Avioliiton pyhää iestä siinä sovitetaan Anke ressun niskalaudalle.
ellauri039.html on line 441: