ellauri058.html on line 372: Mut muuten Kari-Matti on hyvin vastenmielinen. Rupusakkia. Pahansuopia pakko-oireisia persumiehiä. Mixi ihmeessä Masa luulee et toisten omakotitalot jotenkin kuuluu sille? Se on narsisti, ilman muuta. Eze jaxaakin Kari sitä vekuttaa et mix on setämiesten asia nyt niin huonosti et naiset saa muuttaa kotoa jos niitä vaan ihan vähän suutuspäissään hotasee. Ennen oli meillä paremmin. Eitää ole romaani tää on persusetähotaveteraanin pamfletti. Eikä tää ole ilmeisesti sattumaa, vaan porilaisen expunkkarin syvintä sielunelämää. Sillä Hotapojan uusimmasta tulee Herlarissa hyvin samansuuntsinen tuomio:
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
xxx/ellauri176.html on line 504: No mitenkä tää neronleimaus sitten liittyy sielunelämään? No silleen että apinan aivokerrosten 3 osaa, id, ego ja superego kehittyvät tämän puuhastelun ohella. Alkupää on idin heiniä, ego syntyy kun vauva vieroitetaan tissistä. Superego alkaa syntyä kun lasta opetetaan paskantamaan käskystä ja varsinkin kun sitä läpsitään pikku käsille kun se kaivelee pimppiä tai hypistelee pippeliä. Täysin kehittynyt tää kerroskakku on kun on aika ryhtyä ezimään sitä vastapäistä reikää ja/tai keppiä.
xxx/ellauri295.html on line 328: Panin miettien että onko kateus tosiaankin ainut perisynti joka ei tunnu tekijästä mukavalta. Tuntuu se. Kuten Jönsy huomautti, Hobbesin passioiden luettelon Leviathanin sielunelämää käsittelevässä osassa kateus on miellyttävää koska siihen liittyy toivo että toisen käy hullusti. Karvas kateus muuttuu vahingoniloxi kun kikkailijaa sattuu leukaan.
xxx/ellauri385.html on line 218: Nej töö, se joka nimenomaan tässä yhteydessä on merkitsevää, on se, etteivät ihohuokosten moraaliset järjestelmät suinkaan ole yiumaallista alkuperää, vaan johtuvat vanhempien ja heidän edustajiensa kasvatus toimenpiteistä ja niiden vaikutuksusta pieneen tapareeseen. Keskeisiä näâs toimenpiteistä ovat ne, jotka kohdistuvat lapsen sukupuolisuutta vastaan. Lapsen panotoiveiden ja vanhempien esittämien estelyiden välillä alunperin valtinnut ristiriina jatkuu yksiön varttuessa sukupuolivietin ja moraalin välisenä vittumaisena ristiriitana. Moraalinct järjestelmät, jotka ниеkin очаt polotajuisia, ehkäisevät aikuusta naista tiedostamasta ninku sukupuolisuuden isinalaisuuksia ja hänen omaa piilotajuitta sielunelämäänså. Ne ruokkivat sukupuolisuuden torjuntaa (seksuaalivastarinta). Siinä myös selittyy, miksi yleisö kuohukzussaan settui vastustamaan havaintoa, että pikkulapsetkin ovat sukupuoliolentoja. Olisi kannattanut päästää natiaiset imuttamaan isiä ja sormittamaan äiskyä niin ei oisi tullut Hitlertä eikä holokaustia.
6