ellauri009.html on line 148: Raiskaako eläimet? Monilla on kiima, siis ei ainakaan raiskaa kaiken aikaa kuin nää apinat. No sorsat raiskaa ainaskin. Jahdataan ja pihdataan pimpsaa sielläkin. Kun sorsarouva raiskataan, panee oma mies vielä viimeisexi, jotta pääsee mukaan lottoarvontaan.
ellauri014.html on line 230: Rousseau suututti ranskalaiset piirit uskonnolla ja sveitsiläiset politiikalla. Se teki brexitin Humen luokse Lontooseen, suututti jengin sielläkin, suuttui kun Walpole väsäs vitsikirjeen muka sille Preussin Fredrikiltä, riitaantui julkisesti Humen kaa.
ellauri014.html on line 783: Aalto-yliopiston insinöörit ja taideväki pysyy erillään, koska ne on luonnostaan ihan erilaisia. Miehet tykkää matikasta ja mezästää, naiset ei; naiset mielixeen siivoaa, kokkaa ja hoitaa lapsia, miehet ei. Näin se kuuluu mennä, näin se on aina ollut ja tulee herran tähden olemaan, taivaankin isä haluaa sen näin. Naisenkelit imuroivat sielläkin pyhäin miesten hoivakotia.
ellauri014.html on line 1931: kuitenkin kuolleita on sielläkin: miljoonia
ellauri017.html on line 38: - Haluan käydä näyttämässä myös avaruuden demareille että olen paljon isompi luonnossa kuin lehtikuvissa. - Avaruuden demareille? Onko sielläkin demareita? Eikös humanoidit ole sellaisia Mauri Pekkarisen näköisiä pieniä vihreitä miehiä? - Mitä vielä, Mars on vaaleanpunainen planeetta. Kansalaiskeräyxellä on saatu ennätysajassa jo kokoon mulle menolipun hinta.
ellauri029.html on line 899: Ei uskonnotkaan pidä paljon ironiasta sen enempää kuin sarkasmista, sekin kertoo jotakin. Naama peruslukemilla pitää olla sielläkin. Pienenä poikkeuxena sallitaan lievä satiiri suunnattuna vuohiin sekä pahixiin.
ellauri046.html on line 663: Hupasaa että kun uskovaiset oikeen uskoo paratiisiin parasta mitä voi kuvitella, niin sielläkin on EAT EAT, FUCK FUCK, KILL KILL. Sörenistä parasta olis kokoontua joka ilta kreikkalaiseen symposiumiin jossa se sais yxin paasata kauniille nuorukaisille ja kopeloida niiden khitoneja. Iankaikkisesta iankaikkiseen.
ellauri055.html on line 241: Amerikka on pahojen maahanmuuttajien maa, riistokapitalismin valukattila. Ensin ne romuttaa eteläisen Amerikan talouden naftalla ja kun nälistetty jengi sitten muuttaa riistotyöläisixi onnelaan, huijaa nälistää ja tappaa niitä sielläkin ja kiduttaa.
ellauri055.html on line 1077: Elokuun lopussa muutan Helsinkiin Malminkartanoon. Uskon, että hyvä luova kausi jatkuu sielläkin. Teitä tervehtii joku Heikki.
ellauri142.html on line 194: Mixi ex-anarkisti Markku Graae tahtoo olla vapaamuurari? Kai siitä puhe mistä puute: Markku ryhtyi anarkistixi koska se ei pystynyt kipuamaan siviilissä isoxi cheefixi. Toisin kuin jenkeissä, suomalaisista muurareista on yli 50% naisia. Se ei siis ole enää kovin suosittua. Vaik varmaan ne naiset toimii sielläkin tiilenkantajina, kuskaa miesmuurareille valtavia tiilikuormia. Miehet heiluttavat pelkkaa niinkuin aina ennenkin. Vapaus veljeys tasa-arvoisuus, asteet hierarkia. Noi asteet ja hierarkia on ihan parhautta koko hommassa. Vähän sellasta urakiertoa. Ja ne hassut hatut tietysti.
ellauri206.html on line 330: En ole vielä tarpeexi usein päässyt pitämään Helmille näitä liikuttavia muistan kun-tyyppisiä puheita. Viime kerta taisi olla lakkiaisissa, ja sielläkin vei Sammeli multa tuulen purjeista. Pidin silloinkin siis puhetta liikuttuneena ns. tippa silmässä, enkä huomannut, että lapinkoira Sammeli oli hiippaillut taaxeni tyttöystävänsä kaa (se oli sellainen iso pehmokoiro Lassie). No sillä alkoi Lassien kanssa omat herkät hetkensä kesken puhetta. Ihmettelin yleisön alas luotuja silmiä ja vaivautuneita mutta silti hilpeänoloisia ilmeitä. Hyvin näyttää menevän mutta menköön, mietin ja painoin kaasua.
ellauri270.html on line 539: Leechin vanhuusiän artikkelissa kohteliaisuusmaximeista esitetään seuraava hypoteesi, antaen tukevat todisteet neljästä kielestä: että GSP tarjoaa hyvin yleisen selityksen kommunikatiivisille kohteliaisuusilmiöille itämaisilla kielillä, kuten kiinan, japanin ja korean, sekä länsimaisilla kielillä, kuten esim. englanti. Koska kohteliaisuus käsittelee skalaari-ilmiöitä, tämä ei kiellä määrällisten ja laadullisten erojen merkitystä sosiaalisten parametrien ja kohteliaisuuden kielellisten parametrien asetuksissa tällaisissa kielissä. GSP:n kaltainen kehys tarjoaa vaihteluparametrit, joiden sisällä tällaisia ​​eroja voidaan tutkia. Tästä syystä tämä artikkeli puoltaa johtopäätöstä, että ilmeisistä eroista huolimatta kohteliaisuudessa ei ole itä-länsi-jakoa, on vaan enemp vähemp eroja. Toisin kuin maantieteessä, roduissa ja politiikassa, jossa erot ovat laadullisia. Anglot esittävät tasa-arvoista mutta se on pelkkää feikkiä. Sama rahan pakkovalta vallizee sielläkin. Mitä vetoa että Jeff oli born-again Christian kuten Tony DeLorenzo.
ellauri317.html on line 181: Näin julistavat zaporogit, senkin lurjus. Et pääse edes paimentamaan kristittyjen sikoja. Me päätämme tähän nyt, koska me emme tiedä aikaa emmekä omista kalenteria; kuu on taivaalla, vuosi on kirjassa, päivä on sama täällä kuin se on sielläkin; siksi voit pussata persettämme!
ellauri326.html on line 600: Mutta kymmenen kilometrin päässä Pariisista salamanterit on kuulemma lyöty takaisin, tiedoitti Frantik. Ne olivat sielläkin räjäytyshommissa, mutta menettivät kaksi armeijaosastoa.
xxx/ellauri010.html on line 176: sielläkin vielä etuoikeutettuja.

xxx/ellauri010.html on line 511: Tää ei liity sun lyriikkaasi, vaikka sielläkin sana autisti vilahti.
xxx/ellauri027.html on line 577: Nousukausi, millaisexi hahmottuu tää viitisensataa vuotta jatkunut maapallon valloitus ja kerskakulutus kapitalismin nimissä, suosii työelämässä tätä joustoa. Raskaassa teollisuudessa ja sodassa ei (ainakaan ennen) tarvittu mielikuvitusta, vaan raakaa tehoa, hyväxi koetuilla menetelmillä: RÄISK! PAM! päät irti, talot tuleen, kylät tasasex. No nythän sielläkin on toinen ääni kellossa, kun sotasankarit istuu pelikonsolien edessä ja hieroo taktiikoita miehittämättömillä lennokeilla ja kyberavaruudessa. Ei tarvi olla rohkea vaan nokkela. Eskin työn filosofia palvelee mainiosti tätä uutta sodankäyntiä. Lyhyessäkin sessiossa ehtii istuttaa ajatuspökäleen.
xxx/ellauri113.html on line 574: Täh? Jumala meni ristille, Jeesus heilutti taikasauvaa? No mikäs siinä, tiimityötähän se oli. Ei kukaan kexis sellasta uskontoa että jumalalle izelleen käy hullusti, omasta toimesta. Sen on oltava siis totta! No kävihän vanhojen kreikkalais-roomalaisten jumalien aika hullusti, omat pojat tappoivat ja muuta sellaista, mutta se on aivan eri asia! Tai isixen ja osirixen nimeen, sielläkin tais olla jotain tällästä kuolemaa ja ylösnousemista. Mut ihan näin tunaria jumalaa ei tosiaan ole monella.
xxx/ellauri128.html on line 162: Richterin isä oli kansakoulunopettaja, joka toimi myöhemmin Schwarzenbachissa kirkkoherrana. Richterin kouluaikana vuonna 1779 hänen isänsä kuoli ja jätti perheen puille paljaille. Kun Richter kirjoittautui Leipzigin yliopistoon, hänellä oli mukana kirjallinen todistus köyhyydestään. Yksi lukuvuosi teologiaa sai hänet ymmärtämään, ettei hänestä olisi seuraamaan tällä alalla isänsä jalanjäljissä. Richter päätti ruveta kirjailijaksi. Hänen varhaisille kirjallisille tuotoksilleen ei ollut helppo löytää kustantajaa. Ensimmäinen painettu kirja, Grönländische Prozesse, sai kurjat arvostelut ja tuotti tappiota kustantajalle, joka kieltäytyi painamasta kirjasta enempää kuin kaksi osaa. Richterin velkataakka Leipzigissa kävi ylivoimaiseksi, ja hän pakeni takaisin perheensä luo salanimen turvin. Elämä perheen luona tarjosi ehkä pakopaikan velkojain kynsistä, mutta köyhyyden aiheuttama kurjuus oli vastassa sielläkin. Kukaan Richterin veljistä ei osoittanut taipumusta työtekoon, ja yksi heistä teki itsemurhan 1789 perheen viheliäisen rahatilanteen vuoksi. Richter toimi kirjoitustyön ohella vuosina 1790–1794 kotiopettajana Schwarzenbachissa.
xxx/ellauri209.html on line 47: Ja suomalaiseen kulttuurielämään pätee ihan sama juttu. Luutuneisuus, jämähtäneisyys ja homehtuneisuus sielläkin haisee. Tai ei ehkä nyt suoranaisesti haise, mutta tuntuu nenässä. Eikä se haju välttämättä juuri kulttuurielämästä ole peräisin. Ehka se on alakerran naapurin koira. Tai yläkerran pariskunnan kultakala.
xxx/ellauri237.html on line 599: Onko sielläkin sammakoita?
xxx/ellauri295.html on line 377: Kirjailija: Vielä sellaiset sanat kuin "julma" ja "kiduttava" kuuluvat kirjallisen ilotalon nautinnollisiin ähkäisyihin, mutta raja sielläkin tulee vastaan. Kun pussit on tyhjätty haluaa nazimaisinkin asiakas käpertyä johkin kainaloon, isoon tai pieneen.
xxx/ellauri298.html on line 172: Syntynyt vuonna 1946, kasvoin tuolloin kukoistavassa tehdaskaupungissa Länsi-Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa kymmenen mailia länteen Ohio-joen varrella Pittsburghista, jota silloin kutsuttiin "Terässtadixi". Varhaisesta lapsuudestani lähtien äitini oli vakavasti masentunut ja perheeni jatkuvassa konfliktissa. Samaan aikaan isäni, alun perin viulisti, antoi minulle lahjan rakkauden klassiseen musiikkiin. Hän opetti minulle, kuinka kuunnella, ei vain äidin valituxen pääteemoja, vaan myös koko musiikkipartituuria bassoista korkeisiin puupuhaltimiin. Meidän perheemme oli yksi harvoista juutalaisperheistä suurelta osin italialaisessa katolisessa kaupungissa. Suurimman osan ajasta ala-asteella ja lukiossa tunsin olevani ulkopuolinen ja minulla oli heikko yhteenkuuluvuuden tunne. Juutalaisten käyttö ravunsyöttinä oli yleistä, ja yritin epätoivoisesti kompensoida auttamalla opiskelutovereita kotitehtävissä. Silti minua pidettiin enimmäkseen käsivarren päässä, ja leimattuna roolilla "aivot". Kun osallistuin heprealaiseen kouluun useita päiviä viikossa useiden vuosien ajan Pittsburghin juutalaisella alueella, olin sielläkin "ulkopuolinen", koska olin kotoisin pikkukaupungista enkä Pittsburghin kletschmersektiosta. Yhdessä nämä lopulta ovat osittain taustalla kiinnostukseni antropologiaan, etnisiin ja amerikkalaisiin tutkimuksiin, usein tiedostamattoman koetun kokemuksen psykoanalyyttiseen syvyyteen, halukkuuteeni kokonaisvaltaiseen ajatteluun (yrityxeen yhdistää ne, jotka aluksi vaikuttavat erillisiltä, toisiinsa liittymättömiltä kulttuurin puolilta, perhe ja historia), tarkkaavaisuuteeni itseäni kohtaan tutkimusvälineenä, jota kutsutaan vastasiirroksi), oman runouden käyttämiseen keinona ymmärtää työelämän organisaatioita ja laajempaa kulttuuria) ja pyrkimykseni auttaa muita ihmisiä, järjestöt, jopa kansainvälisiä suhteita kuuntelemalla syvästi ihmisiä ja auttamalla heitä kuuntelemaan toisiaan sielusta sieluun. Tämä oli keskeinen roolini kroonikkona ja noin viisikymmentä vuotta lääketieteen opiskelijoiden, perhelääketieteen harjoittelijoiden ja asukkaiden, PA:iden ja monien muiden terveydenhuollon ammattilaisten opettajana. Syvästä kiinnostuksestani organisaatioelämän tiedostamattomiin juuriin tuli perusta suurelle osalle tutkimuksestani, kirjoittamisestani, opettamisestani ja konsultoinnistani. Opiskelin Pittsburghin yliopistossa ja suoritin historiallisen musiikkitieteen AB:n vuonna 1967 ja psykologisen antropologian tohtorin vuonna 1972. Opetettuani seitsemän vuotta psykiatrian osastolla Meharry Medical Collegessa Nashvillessä, TN:ssä, vietin loput urani perhe- ja ennaltaehkäisevän lääketieteen osastolla Oklahoman terveystieteiden yliopistossa. Center, Oklahoma City, OK, sellainen minä olin."
23