Niiden sepustuxet käy mulla aina joskus mielessä. Parempi olla miettimättä, se vaan sekottaa.
ellauri053.html on line 1102: Sen sepustuxet ei ole runoja, vaan

ellauri062.html on line 418: Tää kuulostaa yhtä hölmöltä jargonilta kuin Juonikkaan omat poliittiset sepustuxet.
ellauri109.html on line 266: Kun opiskelijana luin puheaktiteoreetikkoja, Austin tuntui järkimieheltä mutta Searlen sepustuxet oli puhasta potaskaa. Ja kuinka oikeassa olinkaan, Searlen pussista ei löydy puhtaita jauhoja vaan tappavaa kaliumia. Likainen mieli jonka aivoille paras palkinto ois niskalaukaus. Huomasin sen 26-vuotiaana alle kymmenessä minuutissa kuten Phil Rothin vanhemmat. Talk about serendipity.
ellauri115.html on line 538: Juuri esittämäni doktriini on tosiaankin hämärä; mut ainakin se kuulostaa kuin se merkizisi jotakin eikä siinä ole mitään järkeä tai kokemusta luotaantyöntävää; voiko samaa sanoa materialismista? Eikö ole selvä että jos liike on oleellista aineelle niin sitä ei vois siitä irrotta, se olis aina läsnä siinä yhtä paljon, aina läsnä jokaisessa aineen hiukkasessa, aina sama jokaisessa hiukkasessa, sitä ei voisi siirtää, se ei kasvaisi eikä vähentyisi, eikä me voitas kuvitella ainetta levossa. [Tää on taas huippumoukkamaista pohdintaa, samaa luokkaa kuin Platonin Sokrateen suuhun laittamat sepustuxet siitä mix sielu ei voisi olla harmoniaa. Leegopalikka-tason törttöilyä. ] Kun sanot mulle että liike ei ole aineen luonteessa mutta välttämätöntä, se on pelkkää sanakikkailua. Sillä joko aineen liike lähtee aineesta izestään ja on sixi sille oleellista; tai se lähtee ulkoisesta syystä eikä ole sille välttämätöntä, koska liikuttava syy vaikuttaa; ja ollaan takas lähtöruudussa. [Toi oli hyvin vedetty, ex je?]
ellauri185.html on line 371: Sis mitä? Sääntö 1 on ihan mitäänsanomaton, selittäkääpä tarkemmin -tyyppiä. Toi epäilyttävä "rationally" tarkoittaa ettei toisilta oikeasti kysytä. Säännön 2 "merely" on aika paha hedge: thaipuolisot ym. ihmiskauppa, palkkaorjuus, nollasopimus ja yxinyrittäminen pujahtaa siitä kivasti läpitte. Sääntö 3 on ihan vetämätön. Yhden onni on toisen onnettomuus eikä kaikilla ole kivaa ikinä. Sääntö 4 kuulostaa enempi Tolstoin Lexalta! Kukaan ole mistään vastuussa, syntipukkeja ei pidä eziä eikä niitä rangaista niin että niille tulee paha mieli siitä. Vai onxe joku epäsuora todistus metaversumi-jälkipelin tarpeesta? Sääntö 5 on se Kantin vanha paska maximi. Jos maximit on noin löperöitä, voi yhtä hyvin olla käyttämättä mitään maximia. Parhaiten niistä kuitenkin toimii se konekivääri. Kyllä Lexa ja Calvin Cohn sentään nää sepustuxet päihittävät.
ellauri316.html on line 719: nämä laissez-faire sepustuxet olivat parhaita kirjoja vapauden
ellauri349.html on line 255: Heidi Liehu, Sara Heinämaa ja Eva Korsisaari ovat Saarisen löytöjä, paukuttaa henxeleitä hän. Evan sepustuxet on varsinaista perse/anus klisheetä: miehet on työelämäorientoituneita ja naisten tehtävä on varjella luontoa ja lisääntymistä. Sullon mun luonto. Mitäs läxit.
ellauri349.html on line 761: Musta Hölderlinin saxa on päinvastoin hyvin riimitetty, aivan eri luokkaa ainakin kuin Eskin sepustuxet. Jotkut Hölderinin penseistä on muutenkin hyviä, niinkuin Fazerin sekalaisissa laktat ja kiskisit. Esim.
ellauri368.html on line 170: Muistan että toi kirja alkoi jo ensimmäisen osan aikana aika ankarasti vituttaa, koska "Atreun pojista" oli tehty niin izestäänselvät hyvixiet, ja muut oli aivan paskoja. Tälläset sepustuxet on ize asiassa leffoina paremmat, koska koko juonen klisheisyyttä ei ehdi täysin arvostaa, kun täytyy seurata jänskiä "skarpa lägen", joita tulee eteen joka viides minuutti.
ellauri369.html on line 497: Frouden sepustuxet herättivät sekä liberaalien että Oxford High Church määnien vihan; tämä vihamielisyys ilmaistiin Christian Remembrancerin ja Edinburgh Review - lehden arvosteluissa. Teos oli kuitenkin suosittu menestys, ja sen kanssa, että Froude kielsi varhaiset romaanit vuonna 1858, auttoi häntä saamaan takaisin suuren osan vuonna 1849 menettämänsä arvostuksen. Thomas Macaulayn kuoleman ansiosta vuonna 1859 Froudesta tuli tunnetuin elävä historioitsija Englannissa.
xxx/ellauri027.html on line 1021: Vapaa assosiaatio on kyllä siunattu asia, nää munkin sepustuxet on siitä vankka todiste. Toinen hyvä esimerkki on Jevgeni "Zhenka" Popov, joka novellissa Joku oli, tuli ja lähti kesken kertomusta Irina Arkadjevna Sneginasta tekee "poikkeaman" ja putkahtaa ize näkyviin tarinan keskeltä kuin yllättävä pää tulisi pahki pahvikuvasta:
xxx/ellauri168.html on line 486: Uhrin täytyy vapauttaa mielensä maailman kontrollin alaisuudesta sekä ymmärtää mitä Jumala sillä tarkoitti ja suunnitteli. Pahan poistaminen ei riitä, ymmärrettävästi mielenhallinnan uhri ei päästä irti mielenhallinnasta jollei hän saa tilalle jotain kivempää. Me vilpittömät jalkoväliterapeutit rukoilemme että nämä meidän uhrit löytävät meistä jommastakummasta sopivan söpön Jeesuksen Kristuksen ja ymmärtävät meidän sepustuxet parhain päin.
xxx/ellauri229.html on line 791: Yhtä puoliveteisiltä näyttävät muutkin Tjutsevin sepustuxet.
xxx/ellauri255.html on line 237: Kun Aikalainen suljettiin 1866, Nekrasov hankki vanhalta kiistakumppaniltaan Krajevskilta Isänmaalliset sepustuxet, jonka johti uuteen nousuun. Vuonna 1877 sairaalloinen Nekrasov sairastui viimeisen kerran. Hänen hautajaisissaan Fjodor Dostojevski ylisti häntä suurimmaksi runoilijaksi sitten Aleksandr Puškinin ja Mihail Lermontovin. Lehmänläjä lehmän häntää nosti siinä. Nekrasovin parta kasvoi hyvin huonosti. Ei kasva parta pahoille, joutaville turpajouhet.
xxx/ellauri306.html on line 183: Persiusta on syystä kritisoitu siitä, että hänen runonsa ovat pelkkiä siveellisyyssaarnoja ja että niistä puuttuu sovittelevuus ja humoristisuus. Vittu ne on mitään satuuraa, pelkkää makulatuuraa. Hopea ei ole häpeä, mutta Persiuxen sepustuxet on. Häntä on pidetty pikkuvanhana kirjatoukkana joka ei ole oikein saanut omakohtaista kokemusta aiheestaan josta tekee satiiria. Toisaalta hänen ideoitaan ja aihevalintojaan on kehuttu, nimittäin pontifexit kehuivat.
xxx/ellauri356.html on line 218: 2000-luvulle asti Derridan sepustuxet säilyttivät suuren akateemisen vaikutuksen kaikkialla Yhdysvalloissa, Manner-Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja kaikissa maissa, joissa mannermainen filosofia on ollut hallitseva. Anglosfäärissä siiheen viittaavat enää naistutkijat ja kirjallisuustieteilijät.
xxx/ellauri385.html on line 145: He erosivat vuonna 1886. Heidän yhteiselämänsä oli Rozanoville kidutusta, kuten hänen henkilökohtaisesta kirjeenvaihdostaan ​​käy ilmi. Suslova teki julkisia kateuskohtauksia ja flirttaili hänen ystäviensä kanssa samaan aikaan. Rozanovin tytär Tatjana totesi muistelmissaan: "Suslova pilkkasi häntä sanoen, että hänen kirjoittamansa sepustuxet olivat vain typeriä kirjoja, hän loukkasi häntä ja lopulta heitti hänet pois". Suslova erosi Rozanovista kahdesti, mutta hiän antoi hänelle aina anteeksi ja pyysi palata kotiin. Heidän vihdoin erottuaan Rozanov myönsi: "Hänen temperamentissa oli jotain loistavaa, mikä sai minut rakastamaan häntä sokeasti ja arasti kaikesta kärsimyksestä huolimatta."
xxx/ellauri417.html on line 157: Kolmas valtakunta on kolmas osa norjalaiskirjailijan Aamutähti-sarjassa. Romaanin kertomuksissa tavataan edellisistä osista tuttuja hahmoja. ”Kirjan ongelma on, ettei Knausgård ole keksinyt tarpeeksi uutta. Sammaa paskaa jauhaa kuin jotain lantapurkkaa.” Nainen ei ole kirjassa kovin suuressa arvossa; henkisesti sairasta väkeä. Hesarin äijämäinen Kari Koskelainen piti tätä silti jännänä, vaikka murhaaja ei 500 sivussa ehtinyt selvitä. Mitä vittua, eikö enää ole muita genrejä kuin dekkari, jännäri ja fantasia. No on viihdekirja välilihoille. Knasun sepustuxet on selkeästi tarkoitettu pojille.
21