ellauri006.html on line 1736: Sain tän banaanikirjaston pokkarin isosiskolta. Kirjan juoni ja moraali on seuraava. Läpimätä mutta sentimentaalinen lakimies Charlie huijaa kaverinsa kanssa mafiosoa, ansaitsee hirmu läjän massia sen selän takana. Tarkoitus on lähtä karkuun jouluaattona. Suunnitelma komplisoituu, Charlie "joutuu" tappamaan lähes kaikki muut juonessa olijat, paitsi tyhmää pornoklubin pokea, joka katuu katkottuaan ilkeeltä juipilta kaikki sormet. Poke joutui lapsenvahdix kun sen äiti ja isäpuoli lähti matkailuautolla katolisten jouluhuvipuistoretkelle.
ellauri047.html on line 82: Schiller sanoi sitä toistuvasti tunnekylmäxi egoistixi. Narsistiko se siinä taas soimaa psykopaattia kuin pata kattilaa? Schiller osoitti myös izetuntemusta sanoessaan, että Goethe on naiivi runoilija, se ize sentimentaalinen. Siinähän ne on, pienessä paketissa, rusetilla sidottuna. Genius eliskä nerokkuus oli Sturm und Drangin meemejä. Jotkut vaan on niin paljon parempia kuin toiset, et ne ansaizee erikoisen nimen. Ne on ihankuin eri rotua, ja niiden hoito-ohjeetkin on sixi eri, niille pitää sallia sellasta mitä muille ei voi sallia.
ellauri082.html on line 302: Mut helkkari en sittenkään ihan purematta niele, vaikka ize olenkin sekä kyyninen että sentimentaalinen. Se mitä mä mielestän EN juuri ole on pateettinen. Jönsyn kanssa tuli tästä vähän sanasotaa, se väitti että mun vihamielisyys pateettista kohtaan on sekin pateettista. Hmm nojaa. Mutta kiinnostavan määritelmän se pisti pateettiselle: se on sentimentaalista moralismia. Eli sekoitetaan toisiinsa affekti ja "pelisäännöt". Siinä yhteydessä tein selväxi että "leikki" tollasessa "homo ludens" mielessä on musta myöskin perseestä. Se kuulostaa musta Ilmo Launixelta.
ellauri277.html on line 157: Gibran keskusteli "sellaisista teemoista kuin uskonto, oikeus, vapaa tahto, tiede, rakkaus, onnellisuus, sielu, ruumis ja kuolema". kirjoituksissaan, joille "luonnollistaa menneisyyden muotojen rikkominen, symboliikka, ikuinen rakkaus kotimaahansa ja sentimentaalinen, melankolinen mutta usein oratorinen tyyli. Yleisten teemojensa henkisen ja yleismaailmallisen puolensa vuoksi hän näyttää valinneen sanaston, joka on kauniisti sanoen vähemmän idiomaattinen kuin nykyajan runoilija olisi tavallisesti valinnut."
ellauri301.html on line 207: Onko zulupalkkanirhaajasta Victor Mombasasta jo tullut joku hyvis? Exe ole vähän rasistista? KGB mies on liian väkivaltainen, paras siis päästää siitä ilmat pois tuumaa sentimentaalinen zulu. KGB mies ehtii silpasta kafferilta fäkkisormen pois ennenkuin zulu mättää sitä kalloon vodkapullolla. Ei Kovalenko siihen kuole, sillä on kova pää. Pehmeälengolle olisi käynyt kalpaten.
ellauri375.html on line 63: Aivan lopussa näkyy myös Spielbergille ominainen yltiösentimentaalinen kädenjälki: sama ohjaaja joka vielä tuntia aikaisemmin teurasti graafisesti aseettomia siviilejä avaruusolioiden kuolemansäteillä, ei malta olla lopussa silittämättä oletettua massayleisöä myötäkarvaan kääntämällä jokaisen auki jääneen juonenpätkän osoittamaan mahdollisimman siististi ja yksiselitteisesti kohti onnea ja hyvääoloa. Yltiösentimentaalista ja epärealistista!
xxx/ellauri085.html on line 618: Isä-Jamesin leffoissakin esiintynyt tunteilun ja läpän yhdistelmä sopii sinänsä vallan mainiosti, eikä siinä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Aristofanes ei ollut järin sentimentaalinen (but cf. here), eikä Rabelais, mutta siitä eteenpäin Hamletin ja Cervantesin kautta Moliéreen, ja Dickensiin puhumattakaan jostain Steinbeckistä ja Saroyanista. Koko jenkkiteeveegenre "romanttinen komedia" on justiinsa sitä.
xxx/ellauri178.html on line 140: Murakami ei saanut armoa Michikon silmissä, eikä kyllä munkaan, ällöä lällyilyä. Kristina ei anna armoa John Irvingille, se on sentimentaalinen ällö. Pormestari Muhuhuu ei siedä siirapin litkutusta.
xxx/ellauri178.html on line 177: Ollessaan pukilla Helenin ala-arvoisten substituuttien kanssa Roth olisi voinut sylkäistä niitä kasvoille tietäessään kuinka vahingoniloisia ne olivat päästessään näin nöyryyttämään Heleniä. Heleniä? hah, salli mun nauraa. Roth on kuin lukis vanhaa testamenttia, samanlaisia läpipaskoja telttamiehiä on sekin kirja täynnä. Kaikkein traagisinta on että Roth on täynnä pahaa uskoa: se suomii izeään vääristä kohdista, ei näe luonteensa todellista huonoutta, tota kalamaista kylmyyttä. Ilmeisesti Helen on lähinnä se Margie, kert Roth oli käskenyt sen tehdä abortin. Nyt on hauska lukea mitä sentimentaalinen John Irving olis tästä tuumannut. Ennen kaikkea ja ihan viimeisexi Roth on aivan vitun narsisti.
xxx/ellauri295.html on line 658: Varjelkoon mikä sentimentaalinen narsistinen perse on tää Patti Mulkkinen. Luossan kerjäläisen luona istui kansa kuunnellen miestä joka laski hehkuun nuotion. Kun nauha napsahtaa pyyhkii Patti poskeltaan Itämeren vettä. Hän on hyvälle niin herkkä.
10