ellauri090.html on line 280: Estava apaixonado por sua "Carola", apelido dado pelo marido. Entusiasmava a esposa com cartas românticas e que previam o destino dos dois; durante o noivado, em 2 de março de 1869, Machado havia escrito uma carta íntima que dizia: "...depois, querida, ganharemos o mundo, porque só é verdadeiramente senhor do mundo quem está acima das suas glórias fofas e das suas ambições estéreis." Suas cartas endereçadas a Carolina são todas assinadas como "Machadinho"
ellauri090.html on line 306: Os romances machadianos tratam frequentemente da escravidão sob o ponto de vista cínico do senhor de escravos, sempre criticando-o de forma oblíqua. Sobre a escravidão, Machado de Assis já havia tido uma experiência familiar, quer por seus avós paternos terem sido escravos, quer porque lia os jornais com anúncios de escravos fugitivos. Em seu tempo, a literatura que denunciava crenças etnocêntricas que posicionavam os negros no último grau da escala social era distorcida ou tolhida, de modo que este tema encontra uma grande expressividade na obra do autor.
ellauri090.html on line 310: Machado de Assis escrevia as violências implícitas, como a dissimulação e a falsa camaradagem na relação senhor e escravo.
xxx/ellauri174.html on line 81: Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) eli esim likaisen mielikuvituksen, kuten senhores.html">senhorien "nasty porn pics", jossa kiimainen ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä.
xxx/ellauri187.html on line 262: Jose kynäili tän mun ikäisenä (69v), mikä osoittaa, ettei se pelkkää pelleilyä enää voinut olla. Sekin selvitteli välejään luojansa kanssa, kävi sen kaa pystypainia kuin Joosefin isä Jaakko. Joosen oman isän nimi oli Joose senhor (jos se nyt oli se, eihän tässä enää tiedä mihin uskoa.)
xxx/ellauri474.html on line 84: Lerpahtanut jansenistivanhus Bastiljissa diggaa Malebranchea, josta on julman pitkä paasaus albumissa 174. Pierre Baylesta (1647-1706) ei ole vielä muuta tietoa kuin että hän oli psykologinen egoisti ja libertiini. Vuonna 1669 hän aloitti opinnot jesuiittakorkeakoulussa Toulousessa ja kääntyi katolilaisuuteen. Seitsemäntoista kuukauden kuluttua 21. elokuuta 1671 hän hylkäsi uskonsa ja palasi protestantismiin. Takaisin kääntyneenä kerettiläisenä hänet pakotettiin maanpakoon Geneveen, missä hän opiskeli teologiaa ja filosofiaa ja löysi erityisesti Descartesin ajattelun. Hän ansaitsi elantonsa opettajana. Vuonna 1681 osana protestanttisia toimia Ludvig XIV sulki Sedanin akatemian ja Bayle pakotettiin avolava-autoon Yhdysvaltoihin. Vuonna 1685, Nantesin ediktin kumoamisen jälkeen, Bayle sai tietää veljensä Jacobin kuolemasta vankilassa, joka oli kieltäytynyt luopumasta uskostaan. Bayle vittuuntui erityisesti Luukasan Jee-suxen suuhun panemista sanoista "Pakota heidät tulemaan sisään"¹. Täähän kuulostaa suorastaan senhoreita sisäänsä vaativilta pissaliisoilta! "Tuuzä mun sisään?" Hän tuomitsi suvaitsemattomuuden ja kannatti yhteiskunnallista suvaitsevaisuutta kaikkia kristillisiä kirkkokuntia, juutalaisuutta, islamia ja jopa ateisteja kohtaan.
xxx/ellauri474.html on line 378:
7