ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri345.html on line 91: Mökeltävästi koittaa Benjy ilmeisesti termentää että elämä ja teos menetelmässä pitää teosta käyttää elämän selityxenä eikä kääntäen. Mikä puppugeneraattori.
xxx/ellauri056.html on line 313: Mauri ei ehkä usko kohtaloon mutta sentään huonoon ja hyvään pullaan. Jotkut on onnekkaita kuin Hannu Hanhi, joillekkin käy koko ajan kehnosti kuin Aku Ankalle. Viuhkan selityxenä on izekunkin alitajunta.
xxx/ellauri137.html on line 719: Kuolema kuulostaa vinkuintiaaneista samalta kuin nelonen, joka on sen tautta epäonnen numero. Varmaan tiedättekin kuinka naurettavan ylpeitä vanhuxet saattavat olla. Vaikka niiden sisarentytär olis ketsu, eli ketun ja suden risteytys. Ei sentään Hikari eli hikipinko. Hikarin deodorantti oli samaa kuin Rein käyttämä. Quorassa kysyvät mixi suomalaiset nimet näyttävät niin japsulaisilta. Ural-altailainen hypoteesi on selityxenä.
xxx/ellauri363.html on line 731: Se on oikeastaan aika oireellista että "ymmärtämisen" partaveizexi muodostui punaposken terottama Aristoteleen praktinen syllogismi, joka on eräänlainen taskuveiziversio peliteoriasta. Huomaatteko: hengentieteet = hengellisyys, ymmärtäminen = taloudellinen päätös. Taantumuxen pukinsorkka pilkahtaa porvarien ketunhännästä. Vizi humanistisen tutkimuxen ainut ero luonnontieteisiin on että humanistit selittelee ihmisiä koskevia yksityissattumuxia. Luonnonlait tai niihin perustuvat tilastolliset yleistyxet toimivat yxityistapausten selityxenä. Esim jonkun tyypin, vaikka Napsun päähänpistot on selitettävissä jos ne seuraavat muiden senkaltaisten päissä usein havaittuja ratoja. Praktinen syllogismi toimii silloin kun tyyppi sattuu toimimaan sen mukaisesti, muutoin täytyy turvautua muihin luonnollisiin selityxiin (esim. aika unohtui :).
5