ellauri008.html on line 711: Jim oli peräsmiehenä ruosteisessa höyrylaivassa joka kuskas läjää mumslimeja indonesiasta mekkareisulle. Meinas tulla hukkareissu, laiva ruostuu puhki puolimatkassa. Länsimainen miehistö hyppää pelastusveneeseen ja jättää muslimit mulahtamaan pohjaan paatin mukana. Paizi ei se uponnut! Väärä hälytys. Ruostekaukalo jäi kellumaan ja ranskalainen tykkivene hinasi sen Adeniin. Allah armahti. Vitun noloa. Kapu ja kaverit anto väärän meriselityxen. Meni Jimin merikortti hyllylle.
ellauri024.html on line 414: 60-luvulla Arskasta tuli assari, sitten apulainen. Haukuskeli Kai Laitista (1924). Josta sanoi Lauri Viita (1916): miehellä on äänikin kuin sairasta saatettaisiin paskalle. Kai kävi meillä, se oli Pipan ja Callen tuttuja varmaan savolaisesta osakunnasta. Hintikasta tykkäsi. Kerran hyljättyään psykologisoivan sananselityxen Arska syyttää siitä toisia. Kyllä se Arskan izensä kohalla toimii hyvin. Vähän epäselväx jää mikä siinä on Arskasta vialla. Liikaako empiriaa?
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri043.html on line 278: «Daniel 2. Lucu 24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö/ jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta/ ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis/ waan wie minua ylös Cuningan tygö/ minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa. 25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen/ ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast/ joca Cuningalle sen selityxen sano taita. 26. Cuningas wastais/ ja sanoi Danielille/ joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se/ joca minulle sen unen/ jonga minä nähnyt olen/ ja hänen selityxens ilmoitta taidat? 27. DAniel wastais Cuningan
ellauri043.html on line 281: rauta/ sawi/ waski/ hopia ja culda/ ja tulit nijncuin acanat suwirijhes/ ja tuuli wei ne pois/ nijn ettei nijtä sillen taittu löyttä: mutta kiwi joca cuwa löi/ tuli suurexi wuorexi/ nijn että se coco maan täytti. 36. Tämä on se uni/ nyt me tahdomma Cuningalle sen selityxen sanoa. 37. SInä Cuningas olet Cuningasten Cuningas/ jolle Jumala taiwast waldacunnan/ woiman/ wäkewyden/ ja cunnian andanut on. 38. Ja caicki joisa ihmisen lapset asuwat/ ja eläimet kedolla/ ja linnut taiwan alla on hän sinun käsijs andanut/ ja sinulle näiden caickein päälle lainais wallan.
ellauri082.html on line 478: Vitut tämänkin sananselityxen piti mennä pieleen Wallulta. Se ei osaa edes kopsia sanakirjasta. Joko se tai tyhmä suomentaja.
ellauri082.html on line 785: Mikäs paradoxi tämä muka on? Mixi kukaan haluaisi välttämättä tulla nakkisormisexi putkiaivoxi ellei ole pakko, ja opiskella rillipäisenä finniselkäisenä nörttinä alkeismatikkaa nippu kyniä ja laskutikku rintataskussa? Jos niillä on mitään varaa valita, ne valizee jotain muuta. Noissa köyhemmissä maissa pääsee opiskelemaan vaan jos on jostain rikkaammasta perheestä, ja silloin vanhemmat kyllä termentää että meet sit opiskelemaan jotain josta tulee RNAHAA (lausuttuna nenä-äänellä kuin nilkki nilkkipää). Vaikka insinöörixi. Koska ilman rahaa niissä maissa ei ole yhtään mitään. Seuraava tulos vahvistaa tän selityxen:
ellauri092.html on line 206: Nää on tosi hämäriä, selityxen jälkeenkin. Pyhitys on se että apinoista ikäänkun tulee jotain pikku jumalolentoja. Uudelleensyntyminen on se hurahdus. Uskonvarmuus tarkoittaa että hurahtaneella on ikäänkuin pääsylippu taivaaseen. Hankittu vanhurskaus on jotain erityisen mefodistista. Täydellinen pyhitys meinaa että pääsee pulmusexi vielä elävänä. Hizi kyllä pitää olla joku tosi tarkka teologinen nitpickeri että saa näistä uskonkiistoista mitään selkoa. Tavallinen syntinen kyllä miettii että mitä eroa, ja sitäpaizi oikeastaan mitä väliä.
ellauri133.html on line 180: Niinpä niin, pelko ajaa heikkoon kynäilyyn. Älä pelkää kuulostaa aivokääpiöltä, sehän just on hienoa. Luota Teppoon, se on ihan kurko näissä hommissa! Pääasia on kertoa mahd lyhyesti kuka teki mitä kenelle missä milloin ja millä astalolla. (Ainiin tossa oli adverbeja. Tee niistä kokonaisia lauseita: Mitä kello oli ja mitä astaloa hän heilutti.) Yx selkeesti huono kirjailija on Dostojevski. Se käyttää mm. Idiootissa tämmösiä adverbeja. Ippolit meinaa lukea "Minun välttämättömän selityxen", mutta Hiirulainen on epäilevä:
ellauri155.html on line 692: Paizi Humen kädenheilutuxillekin on jo 2 tulkintaa. Ei tää ole helppoa! Klassisen kertomuksen mukaan Hume pelleilee "vapauden" ja "välttämättömyyden" sananselityxen kanssa. Naturalistisessa veetään mukaan tollaset shaftesburylaiset moraalin tunteet.
ellauri185.html on line 332: Mixi-kysymyxet hakee premissejä, josta havainnot voi päätellä. Jos premissit on yleispätevämpiä, ne on tietty epävarmempia, mutta jos ne nazaavat voi niillä ennustaa tulevia havaintoja. Kyberneettinen selitys mixi-kysymyxeen ennustaa takaisin kytketyn systeemin tiloja sen tasapainotilasta. Se on deterministisen kausaaliselityxen erikoistapaus, eikä vaadi toimiaxeen mitään kopiota systeemistä missään muualla. Darwinismi on tätä tyyppiä. Peliteoreettinen selitys on kyberneettisen erikoistapaus. Pelaajat hakeutuvat kohti jotain niille optimaalista tasapainotilaa. Joskus ne jopa tajuavatkin sen, aivokuoren pienoismallilla voi jopa olla kausaalinen osuus tapahtumissa. Muttei välttämättä niin. Uskonnolliset heput kysyvät viimeximainitun tyyppisiä kysymyxiä (eli mitä etua jollekulle on jostakin) asioista, jotka selviävät paremmin ilman oletusta omaa etuaan ajavista pelaajista, varsinkaan sellaisista joista ei ole mitään muuta evidenssiä kuin pelitapa.
ellauri316.html on line 477: Vuonna 1974 KGB-agentit saivat Saharovin 1940 syntyneen kolleegan Tverdokhlebovin Moskovan kaduille kävellen kotiin ystävänsä kanssa elokuvasta, ja hänet saatettiin takaisin asuntoonsa, jossa agentit etenivät hänen omaisuutensa läpi. Etsinnän aikana takavarikoitiin useita esineitä: kolme numeroa Liettuan katolisen kirkon kronikasta; kopio Gulagin saaristosta; kolme numeroa A Chronicle of Human Rightsista [New York]; evankelis-kristillisten baptistivankien sukulaisneuvoston tiedotteen numero; kansalaisoikeuksia puolustavat asiakirjat; poliittisten vankien ja heidän perheidensä osoiteluettelot; luettelot saksalaisten perheiden osoitteista, jotka haluavat muuttaa Saksan liittotasavaltaan (noin 2 000 perhettä); materiaalia työleirien ja vankiloiden tilanteesta; muistikirjat; kirjoituskone; ja nauhuri. 28. marraskuuta 1974 Tverdokhlebov julkaisi "lausunnon 27.-28. marraskuuta suoritetusta etsinnästä", joka päättyi lauseeseen: "He eivät kuitenkaan ole vielä vieneet mustekynääni." Mustekynä vietiin seuraavalla kerralla. Vedettiin varmemmaxi vakuudexi vielä vittuilijaa nekkuun. Kaveri sai kansanomaisen selityxen rautalangasta: Väkivalta lopettaa vittuilun.
ellauri345.html on line 91: Mökeltävästi koittaa Benjy ilmeisesti termentää että elämä ja teos menetelmässä pitää teosta käyttää elämän selityxenä eikä kääntäen. Mikä puppugeneraattori.
xxx/ellauri056.html on line 314: Mauri ei ehkä usko kohtaloon mutta sentään huonoon ja hyvään pullaan. Jotkut on onnekkaita kuin Hannu Hanhi, joillekkin käy koko ajan kehnosti kuin Aku Ankalle. Viuhkan selityxenä on izekunkin alitajunta.
xxx/ellauri137.html on line 719: Kuolema kuulostaa vinkuintiaaneista samalta kuin nelonen, joka on sen tautta epäonnen numero. Varmaan tiedättekin kuinka naurettavan ylpeitä vanhuxet saattavat olla. Vaikka niiden sisarentytär olis ketsu, eli ketun ja suden risteytys. Ei sentään Hikari eli hikipinko. Hikarin deodorantti oli samaa kuin Rein käyttämä. Quorassa kysyvät mixi suomalaiset nimet näyttävät niin japsulaisilta. Ural-altailainen hypoteesi on selityxenä.
xxx/ellauri289.html on line 325: Aseta toimintakehotukset selityxen yläpuolelle
xxx/ellauri363.html on line 731: Se on oikeastaan aika oireellista että "ymmärtämisen" partaveizexi muodostui punaposken terottama Aristoteleen praktinen syllogismi, joka on eräänlainen taskuveiziversio peliteoriasta. Huomaatteko: hengentieteet = hengellisyys, ymmärtäminen = taloudellinen päätös. Taantumuxen pukinsorkka pilkahtaa porvarien ketunhännästä. Vizi humanistisen tutkimuxen ainut ero luonnontieteisiin on että humanistit selittelee ihmisiä koskevia yksityissattumuxia. Luonnonlait tai niihin perustuvat tilastolliset yleistyxet toimivat yxityistapausten selityxenä. Esim jonkun tyypin, vaikka Napsun päähänpistot on selitettävissä jos ne seuraavat muiden senkaltaisten päissä usein havaittuja ratoja. Praktinen syllogismi toimii silloin kun tyyppi sattuu toimimaan sen mukaisesti, muutoin täytyy turvautua muihin luonnollisiin selityxiin (esim. aika unohtui :).
18