ellauri008.html on line 769: Kaikki maailman seikat näyttää liittyvän ohuin mutta sitkein langoin toisiinsa tässä loppumattomassa seitissä. Seitissä, joka vääjäämättä on muuttava mun pääni lankavyyhdexi. Musta näyttää kaikki seittilangat yhtä paxuilta. Suhteellisuuden taju on multa exyxissä kuin Callen surullinen pieru.
ellauri062.html on line 573: Neuromaaniakin voi lukea tällä tavalla, ja se on pitkälti tarinallistettu ikään kuin pelikirjaksi, mutta monet seikat ohjaavat lukemista vapaampaan suuntaan. Lukustrategioita käsitellään tarkemmin edempänä. Luvussa 113 eli ”aivokurkiaisessa” on myös omalaatuinen kehotus porata kirjaan reikiä. Ainiin tässä ruudussa on oltu jo.
ellauri094.html on line 192: Professori Simo Parpola kirjoitti Helsingin Sanomissa 16.1.1992, jossa hän jostain syystä määrittelee vankeuden pituudeksi 300 vuotta: ”Lukemattomat seikat viittaavat siihen, että juutalaiset – jotka olivat sentään kolmesataa vuotta eli seitsemän sukupolven ajan Babyloniassa vankeina – omaksuivat täydellisesti maan kulttuurin ja uskonnon; ne fanaatikot, jotka palasivat sitten Israeliin, toivat sen salaa mukanaan mannemarketista reikäpatjan alla jokseenkin sellaisenaan. Lähi-idän maat olivat jo kauan ennen ajanlaskumme alkua samaa kulttuuripiiriä.”
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri119.html on line 211: Mitkä seikat vaikuttavat vastaajien mielestä eniten lämpimän kehittyvän tunnesuhteen luomiseen?
ellauri150.html on line 364: Esterházy oli joutunut 1890-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin epäonnistuneiden sijoitusten ja pelivelkojen vuoksi. Nämä seikat johtivat siihen, että Esterházysta ilmeisesti tuli vakooja, joka välitti maksusta salaisia tietoja saksalaisille.
ellauri222.html on line 333: Katoppa seuraavasta henkilöluettelosta ketkä saavat enemmän kuin yhden lauseen luonnehdinnan, ja etenkin ketkä eivät saa. Mitkä seikat hahmoista on mainittavia. Se kertoo enemmän amerikkalaisista kuin koko kirja yhteensä.
ellauri345.html on line 258: Oli varmasti huolestuttavaa, että hiän saattoi unohtaa itsensä tällä tavalla, ja tämä epäonnistuminen saatettiin nähdä merkkinä mielentilasta, joka ei ollut aina samanlainen. "Mutta", herra von Reva-avanne kertoi minulle, "me (minä ja hra Schiller, joka oli "illallisen" jälkeen liittynyt seuraani) myös unohdimme kaikki mahdolliset seikat, jotka olisimme voineet tehdä, en tiedä miten se tapahtui. Meidät on täytynyt valloittaa se sanoinkuvaamaton armo, jolla hiän suoritti näitä temppuja. Hiän leikki kiusoittelevasti, mutta ymmärtäväisesti. Hiänen sormensa tottelivat hiäntä täysin, ja hiänen äänensä oli todella lumoava. Kun hiän oli lopettanut, hiän vaikutti yhtä rauhoittuneelta kuin ennenkin, ja uskoimme, että hiän oli halunnut vain piristää ruoansulatuksen hetkeä."
ellauri362.html on line 118: Kaikki seikat huomioon ottaen (Darcy syyttää itseään toimimisesta kuin "kurja kirjanpitäjä, joka laskee yhteen naisensa varat kirjanpidon toiselle puolelle") Darcy tekee johtopäätöksen, että (1) hän ihailee Elizabethia, (2) hän on kiinnostunut hänestä, (3) häntä kiehtovat hänen keskustelunsa ja nokkeluutensa, ja lopulta (4) hän rakastaa häntä. Ja kun hän ajattelee kielteisiä tekijöitä, hän muistutti Shakespearen: "Älkää antako minun myöntää todellisten mielien avioliittoon esteitä."
ellauri369.html on line 45: Päinvastoin taas, meidän kannaltamme katsoen ovat aivan asianmukaisia monet seikat, joita kreikkalaiset pitävät sopimattomina. Ketāpā roomalaista hävettäisi tuoda vaimonsa pitoihin tai missä talon emäntä pysyttelisi poissa asunnon tärkeimmistä huoneista eikä tapaisi muita ihmisiä? Aivan toisin on laita Kreikassa; siellä näet nainen voi osallistua vain sukulaisten keskisiin kutsuihin eikä hän saa oleskella muualla talossa kuin sen sisimmässä, gynaikonitis-nimisessä osassa, jonne on pääsy ainoastaan lähisukulaisilla. Mutta tämän enempää en tässä voi esitellä näitä hullunkurisia seikkoja; siitä minua estää sekä teokseni koko että kiire päästä käsittelemään alkamaani aihetta. Saavun nyt siis itse tehtäväni ääreen ja esitän tässä kirjassani kuuluisien ulkomaalaisten suurmiesten elämäkertoja.
xxx/ellauri136.html on line 207: Tämä on vahvistettu myös esitöissä. Kuten Ukko Utriainen on todennut, tämä periaate vesittyy, kun esitöissä on seuraavaksi todettu, että: ”Rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat otetaan yleisten rikosoikeudellisten periaatteiden mukaisesti huomioon myös näissä rikoksissa. Esimerkiksi rikosta edeltänyt tekijän ja uhrin välinen kanssakäyminen yhdessä muiden teko-olosuhteiden kanssa saattaa vaikuttaa sekä rangaistuksen mittaamiseen että sen arvioimiseen, onko tekoon sovellettava törkeän raiskauxen pykälää.” Tällä lausumalla on oikeuskäytännössä pudotettu ravintolailtojen jälkeiset raiskaukset lievien raiskausten kategoriaan. Väkisinmakuista tulee samalla alennusperiaattella laillistettuja konsensuaalisia panoja.
xxx/ellauri136.html on line 233: Käräjäoikeus katsoi väkivallan vähäisyyden ja muut mukavat seikat huomioon ottaen vastaajan syyllistyneen pakottamiseen sukupuoliyhteyteen, kuten syytteessä oli todettu. Asianomistajien rangaistusvaatimus raiskauksesta hylättiin. Oma vika pikku sika, mitäs läxit.
xxx/ellauri388.html on line 562: Erityiset seikat oikeuttavat siihen otaksumiseen, että usko ei ole vielä horjahtunut teissä. Te haluatte päästä paheestanne, mutta mistä syystä? Eikö vaan siksi, että pelkäätte sen tekevän haittaa teidän taivastoiveille? Että yläkerran ukko nurpistelee tumputuxelle? Kaksi eri ukkoa ei sovi yhtaikaa samaan sydämmeen, ja jos ne sinne yhtaikaa pyrkivät, niin ne siellä muodostavat huvittavan taistelun vallasta. Voi yhtaikaa pyrkiä personallisiin tarkoituksiin ja elää likasissa ajatuksissa, mutta yhtaikaa ei voi elää likasissa ajatuksissa ja pyrkiä epäpersonallisiin tarkoituksiin. (Mixi ei? The proof is obvious.)
13