ellauri077.html on line 415: Nojuu tää on just tätä pikku apinan "olen erilainen kuin muut" seliseliä, aika selkee tapaus kärryn valjastamisesta hepan edelle. Mut just samaahan yritti jo Plato lättänenä. Munan ratkaisu kuolemanpelkoon on sama kuin peukun siinä sarjakuvassa jossa se hokee yhä ahdistuneempana: Misä sehdä? Misä sehdä? Misä sehdä? ja ottaa viimeisessä kuvassa kainalosta muovon sanoen: Imen muovoa. Niäh!
ellauri401.html on line 292: Vizi mikä izerakas narsisti. Tulee mieleen suisnasarjakuva: "Misä sehdä? Misä sehdä? MISÄ SEHDÄ? Syän muovon."
ellauri408.html on line 56: Siihen sopi myös piirtämäni peukkusarjakuva, jossa suisna angstasi: Misä sehdä? misä sehdä? MISÄ SEHDÄ? kunnes viimeisessä kuvassa oivalsi: Niäh! syän muovon!
ellauri447.html on line 327: Berättelsens uppbyggnad är fungerande, dess ramar huvudpersonens tankevärld. Längre partier varvas med fragment av mer impressionistisk karaktär, medan tempi effektfullt kastar mellan presens och imperfekt. Allt utom några korta ögonblick av ungdomlig eufori präglas av en nästan isande mollton och dödsmedvetenheten – en form av föraning om stundande nederlag. Boken får en suggestiv prägel, även om testosteronet stänker emot en från sidorna. Men sist och slutligen gör den åtminstone mig en smula trött på den litterära hjälten per definition; den unga mannen som med sina unika tankegångar ämnar lägga äckliga runkfläckar för sina fötter. Att vårda sig om pänningen var människans beskickelse. Misä sehdä? Misä SEHDÄ? MISÄ SEHDÄ?! Syän muavon. Niäh!
xxx/ellauri170.html on line 398: Mutta jo s 143 lähtien Huisman alkaa kiertää paavinuskoa kuin kissa kuumaa puuroa. Mietin taas mikä antenni se on joka alkaa vastaanottaa uskonsanomaa. Jakkoh-hintikalla K oli niinkö B plus reflexiivisyysaxiooma. Mä vähän epäilen. Toi uskonvarmuus on kyllä jotain muuta, pikemminkin neighborhood-tyyppistä preferenssilogiikkaa, koska se sallii yhteensopimattomia vakaumuxia. Will to believe, siitä siinon kysymys. Uskolla on propositionaalista sisältöä vaan siteexi, se ei oikeastaan ole propositionaalinen attitydi ollenkaan vaan pikemminkin jonkinlainen ruumiinasento, niinkuin optimismi vaikka. Sitä kuvaa parhaiten suisnan uskonahdistus: missä sehdä? Missä sehdä? MISÄ SEHDÄ? Syän muavon. Niäh! Kun riittävästi ahdistaa on apukin lähinnä, se löytyy omasta hypothalamuxesta. Tän luottamuxen tärkein tehtävä on pitää yllä toivoa ja tiimihenkeä. Ihan sama millä kuvioilla, kuten uskontojen kirjavuus jo todistaa. Muze elin on olemassa, ja on ollut ihan matelijavaiheesta, koska sille kelpaa mikä tahansa potaska. Pitäis tutkia missä kohtaa se on muilla eusosiaalisilla lajeilla. Esim ne peilisolut missä niitä on?
xxx/ellauri200.html on line 558: Larilla oli vahva tunne elämän peruspahuudesta, koska se oli näppyläimen kuikelo. Misä sehdä? Misä sehdä? Syön muavon. Niäh!
6