ellauri001.html on line 456: saa kuin muumisarjakuvassa.

ellauri001.html on line 2475: Onx nää sun tunnelmat? Mä en ollut tullut ajatelleex tota. Niihän se ommutta, sanoi mummi. Itte asiassa mä en voinut ollenkaan kuvitella itteäni vanhana, nuorena. Mieluummin kuvittelin izeni reporankana, kuten tämän päivän sarjakuvassa kettu, joka ajatteli, että se olis ketun elämän ylin aste. Pöllö sanoi, älä nyt pety, mutta sä taidat jo olla sillä asteella. Mä en kadehdi mummia, paizi sen hienoja bambuisia keppejä. Ja Eeditiä, niinkauan kun sillä vielä oli se.
ellauri016.html on line 1153: Tänään tehtiin Ikeasta pilkkaa sarjakuvassa.
ellauri024.html on line 359: Arska kuzui mongoloidi lastaan pienenä Sattuman Villexi, koska se käveli samalla lailla hassusti. Kuin Zape mutta eri lailla. Joku sanoo että oikea Sattuman Ville olisi Speden näköinen. Mä muistan Vittuman Sallen lapsuudesta, sanoisin siis pikemmin että Spede oli Villen näköinen. Ville vuorostaan oli kopsittu ruozalaisesta sarjakuvasta nimeltä Adamson. Oheisessa sarjakuvassa Ville näkee käärmeet naimassa ja tekee niille summittaista väkivaltaa. Samoin teki Arska lapsena.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri031.html on line 811: Höpsismi (engl. flipism) on kuvitteellinen elämänfilosofia, jonka sarjakuvataiteilija Carl Barks esitteli vuonna 1953 ilmestyneessä Aku Ankka -sarjakuvassaan ”Kruuna vai klaava” (alunperin ”Flip Decision”). Höpsismissä kaikki päätökset tehdään heittämällä kolikkoa.
ellauri077.html on line 415: Nojuu tää on just tätä pikku apinan "olen erilainen kuin muut" seliseliä, aika selkee tapaus kärryn valjastamisesta hepan edelle. Mut just samaahan yritti jo Plato lättänenä. Munan ratkaisu kuolemanpelkoon on sama kuin peukun siinä sarjakuvassa jossa se hokee yhä ahdistuneempana: Misä sehdä? Misä sehdä? Misä sehdä? ja ottaa viimeisessä kuvassa kainalosta muovon sanoen: Imen muovoa. Niäh!
ellauri101.html on line 140: Jne, jne. Mamma Briggs ja tyär Myers on niin nimekkäitä että ne mainitaan nimeltä jopa Pertti Perusinsinööri sarjakuvassa. PHB tarkoittaa "pointy haired boss". Alusta puuttuva neljäs kirjain on varmasti "F".
ellauri110.html on line 502: Paul Gauguinin taulu Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme? tulee heti mieleen. Tai myös Leif Salmenin runon lause “Varifrån kommer vi, vart é vi på väg?” Kiitos Lefa siitäkin. Lefa oli pulzarimainen susi jossain Nuoren Voiman sarjakuvassa. En tarkkaan itse tiedä, minne matka tästedes suuntautuu, mutta tunnen sen. Intuitiokin voi olla matkatoverina parempi kuin istuminen paikoillaan. Kännipäisenä Bretagnen matkalla en jaxanut istua hiljaa lepositeissä vasn pyristelin irti turvavöistä kun en ylettynyt konjakkiin. Karttaa en osannut lukea Seijaa paremmin. Tuli vähän tonttuiltua. “Tietä käyden tien on vanki” kuten Aaro Hellaakoski kirjoitti. Tie vie. Tie vie. (Tää on yhestä mun runosta. Hieno loppusointu.)
ellauri161.html on line 1032:
ellauri240.html on line 303: Viidakkopartio on Mustanaamio-sarjakuvassa esiintyvä järjestö, jonka tarkoituksena on ylläpitää Bengalin viidakoiden ja kaupunkien järjestystä. Sen nykyinen johtaja on eversti Worubu, mutta Mustanaamio on järjestön salainen ylipäällikkö. Järjestön tunnus on sama kuin Mustanaamion hyvä merkki: neljä miekkaa, kuin P-kirjainta, ristikkäin. Tunnuslause "Stamus contra malum" tarkoittaa suomeksi "Vastustamme pahuutta". Mustanaamion viidakossa on paljon köyhiä, joilla ruoka on usein vähissä ja terveydenhoidosta vastaavat vain lukuisat poppamiehet loitsuineen. Mustanaamio auttaakin viidakon köyhiä vain silloin, kun heitä uhkaa jokin viidakon ulkopuolinen vaara. Valtavaa omaisuuttaan hän ei käytä viidakon köyhien auttamiseen ja heidän olosuhteidensa parantamiseen. Neekerinaisten ylenemismahdollisuuxista se ei voisi vähempää välittää.
ellauri258.html on line 307: Kuuluisassa ensimmäisessä sarjakuvassa kumppanista, jolla oli kolme sierainta, Togliatti loukkasi häntä lempinimellä "kolme kertaa idiootti kerrottuna kolmella" ja kutsui häntä "maailman typerimmäksi mieheksi" mielenosoituksen aikana La Speziassa. Vastauksena Guareschi kirjoitti Candidossa, että hän piti sitä "himoittuna tunnustuksena".
ellauri269.html on line 742: Tästä syystä 74 vuoden ajan Supermanin ensisijainen vihollinen ei ole ollut toinen muukalainen tai supersankari, vaan megalomanialainen muukalaisvihamielinen miljardööri Lex Luthor. Luther on useaan otteeseen toistanut senaattori Smithin kielen, harjoittanut murhanhimoista, rodullista vigilantismia ja yleisesti edistänyt natsien übermensch-ihannetta. Siegelin ja Shusterin ensimmäisessä Superman-sarjakuvassa, jonka otsikko on "The Reign of the Superman", "Superman" -hahmo esiintyi kuten Lex Luthor myöhemmin, kalju, ilkeä ja visuaalisesti samanlainen kuin FW Murnau -versio Draculasta (toinen fiktiivinen hahmo, jolla on salainen juutalaisuus). alkuperä) vuoden 1922 elokuvasta Nosferatu.
ellauri340.html on line 592: Landsinnere on yksi niistä saksalaisista yhdistelmäsubstantiiviista, joille millään muulla kielellä ei ole vastinetta, se näet tarkoittaa sisämaata. Hemmetti miten nurkkakuntaisia on nää anglofonit, ei ne osaa mitään muuta kieltä kuin tota enkkua. Ja niiden mielestä ei muidenkaan kyllä pitäisi. Kaikki nykylevareiden henkilöt koko ajan ezii hukkuneita sukulaisiaan. Voi vinetto, jos ne löytäisivät ne eine niistä kuminkaan juuri piittaisi. Ne harrastaa vain irtosuhteita, kuten sanoi se 1 sosiologijäbä Liv Strömquistin sarjakuvassa.
ellauri355.html on line 154: Alexander Leutner oli mies, jolla oli erinomaiset yrittäjän ominaisuudet ja suunnitteluinsinöörin tiedot. Riga Bicycle Societyn hallituksen jäsenenä hän osallistui näyttelyihin eri maissa ympäri maailmaa ja seurasi polkupyörämarkkinoiden uutuuksia. Uuden liikennemuodon muoti nousi vauhtiin: hankalit "hämähäkit" korvasivat mallit, kuten "saftey". Tuotetta jaettiin pitkään vain useissa tuotannon vieressä olevissa provinsseissa, jolla oli jo nimi - "Venäjä". Leutner valmisti myös "Fafnir" merkkisiä autoja. Fafnir ("Syliksikäyvä") tai Fafner on skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä lohikäärme. Fafnir oli alun perin voimakas kääpiö, joka muuttui lohikäärmeeksi voidakseen paremmin vartioida anastamaansa aarretta. Richard Wagnerin oopperassa Nibelungin sormus lohikäärme esiintyy nimellä Fafner, ja on alun perin jättiläinen eikä kääpiö. Fafnir esiintyi myös sarjakuvassa Johannes ja PIRRRRRKALE!!!
xxx/ellauri027.html on line 28: Smurffit (myös muffet tai strumffit, engl. The Smurfs, ransk. Les Schtroumpfs, saks. die Schlümpfe) on kuvitteellinen sinisten pikkuolentojen laji, joka elää metsässä jossain päin Eurooppaa, paikassa nimeltä Taivaanäärelä. Smurffit loi belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo (Pierre Culliford) alun perin sivuhahmoiksi Johannes ja Pirkale -sarjakuvaan. Smurffien ensiesiintyminen Johannes ja Pirkale -sarjakuvassa tapahtui belgialaisessa Le Journal de Spirou -sarjakuvalehdessä 23. lokakuuta 1958. Peyo loi hahmoista 1960-luvulla oman sarjansa. Hän teki Smurffi-albumeita lähes 30 kappaletta.
xxx/ellauri104.html on line 1353: Rauhixen paskahuusin Kalutuissa Paloissa valkea palomies Molsey pelasti mustan nosturikuski Jimin palavasta nostokurjesta helikopterilla. Molseyllä oli propagandakuvassa samanlainen sydvestimallinen päähine kuin Akulla Aku Ankka palomiehenä sarjakuvassa. Olit rohkea, kiitti Jim vielä jälkeenpäin. Kerran näinkin päin. Neekeri sai jatkaa hengittelyä.
xxx/ellauri237.html on line 642: sám rytíř Luběněcki: muumisarjakuvassa.
xxx/ellauri265.html on line 47: Samuli Kukko (Charlie Chicken) teki ensiesiintymisensä Walter Lantzin Studio-sarjakuvassa Anselmi Pandan Voittopuutarha, jonka Universal Studios julkaisi 7. syyskuuta 1942. Ohjaajana toimi Alex Lovy, joka ei ollut alan supertähtiä, mutta työskenteli vuosikymmeniä sellaisilla studioilla kuin Hanna-Barbera ja Warner Bros. Hänen myöhempiin luomuksiinsa kuuluvat ikimuistettavat Warner-hahmot Viileä Kissa ja Merlin Taikahiiri.
xxx/ellauri314.html on line 324: Trygga räkan ingen fara lauloi Nemi sarjakuvassa. Onko Maisu Niemi on hurahtanut uskontoon? Onko sillä anknytningstrauma? Se on kiinnostunut mennä kuuntelemaan professori Pehr Granqvistia jonka mainoskuvassa karvainen miehenpeukalo on pikku lapsen kätösessä. Kan Gud vara min anknytningsperson?
20