ellauri001.html on line 456: saa kuin muumisarjakuvassa.

ellauri001.html on line 2474: Onx nää sun tunnelmat? Mä en ollut tullut ajatelleex tota. Niihän se ommutta, sanoi mummi. Itte asiassa mä en voinut ollenkaan kuvitella itteäni vanhana, nuorena. Mieluummin kuvittelin izeni reporankana, kuten tämän päivän sarjakuvassa kettu, joka ajatteli, että se olis ketun elämän ylin aste. Pöllö sanoi, älä nyt pety, mutta sä taidat jo olla sillä asteella. Mä en kadehdi mummia, paizi sen hienoja bambuisia keppejä. Ja Eeditiä, niinkauan kun sillä vielä oli se.
ellauri005.html on line 206: Mikä on elämän perimmäinen tarkoitus? Viiskytvuotispäivänäni yliopiston anatomian laitoksella, ubi mors gaudet succurrere vitae, virallisena floruit päivänäni, vedin kiitospuheessani ilmiselvän johtopäätöksen: ei mikään. Elämän tarkoitus on elämä itse. Sen kyllä tietää sarjakuvapiirtäjätkin nykyään (Fig. 1.). Aristoteles sanoi saman filosofisemmin: elämä on entelekiaa, aktuaalista, se on läsnä, meneillä, kunnes loppuu. Elämä on aktiviteetti, aktiviteetti on aspekti (terveisiä Orvokki Heinämäelle ja Marja Leinoselle sinne jonnekin! Tervemenoa sinne nilkki!), joka on oma päämääränsä, siis itsetarkoitus. Tarkemmin sanoen, Ari sanoo onnellinen elämä, siis elämän tarkoitus on onnellinen elämä, ei paska. Mutta tää on vaan tarkennus. Pääpointti on, että tää on nyt tässä.
ellauri007.html on line 513: sarjakuvasivu yksi ainoa

ellauri016.html on line 1153: Tänään tehtiin Ikeasta pilkkaa sarjakuvassa.
ellauri017.html on line 90: Vuoden '90 kesällä purjehdittiin poikain kanssa hopeahondan kyydissä Anhevan maalle laivalla. Paulilla oli nuremopureso. Johnin polkupyörä oli pystytettynä auton katolla. Sillä piti harjoitella pyörällä ajoa lomalla. John suhtautui pyörään yhtä epäluuloisesti kuin Lassi ja Leevi sarjakuvan Lassi. Asuttiin kivassa vanhanaikaisessa punaisessa puutalossa. Salissa oli puinen neekeri joka ojensi tarjotinta. Sauna oli rimpula mutta sai sentään peseytyä. Se oli airbnb ilman airia.
ellauri019.html on line 26: Korkeajännitys (”Korkkari”) (engl. Commando) on Egmontin kustantama ja julkaisema sarjakuvalehti, jossa aiheena on useimmiten sota. Korkeajännitys aloitti ilmestymisensä Suomessa vuonna 1953 nimellä Korkeajännityssarja. 1960-luvun alussa Korkeajännityksessä alettiin julkaista vain sotasarjakuvia, jotka useimmiten käsittelivät toista maailmansotaa brittiläisestä ja fiktiivisestä näkökulmasta. Suomessa Korkeajännityksen ”kulta-aikaa” oli määrällisesti 1970-luku.
ellauri019.html on line 28: Täällä Marja Syrtti, Helsingin kasarmintori. Tänään on suuri päivä Suomen ja länsiliittoutuneiden maanpuolustushenkiselle väestölle, kun sarjakuvalehti Korkeajännitys on juhlnut 50-vuotisjuhlaansa näyttävin menoin ja ohimarssein puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan sinivalkoisten silmien alla. Paraatiin ovat osallistuneet kaikki Korkkarissa vuosien varrella maalla merellä ja ilmassa seikkailleet joukko-osastot. Paraatissa nähtiin divisioonittain urheita brittisotilaita Euroopan rintamilta, Sahaan taistelukentiltä ja Kauko-Idän kuolemanloukuista. Korkkarin 50-v päivän näyttävintä antia olivat brittien voittamattoman laivaston ja kuninkaallisten ilmavoimien ylilennot, puhumattakaan urheista norjalaisista vastarintamiehistä ja nazisioista kello kahdessa. Eli täällä kasarmitorilla on nautittu miehisen ystävyyden kukoistuxesta (c) E.Saarinen, ja mustavalkoisesta maailmankuvasta värikkäissä kansissa.
ellauri024.html on line 359: Arska kuzui mongoloidi lastaan pienenä Sattuman Villexi, koska se käveli samalla lailla hassusti. Kuin Zape mutta eri lailla. Joku sanoo että oikea Sattuman Ville olisi Speden näköinen. Mä muistan Vittuman Sallen lapsuudesta, sanoisin siis pikemmin että Spede oli Villen näköinen. Ville vuorostaan oli kopsittu ruozalaisesta sarjakuvasta nimeltä Adamson. Oheisessa sarjakuvassa Ville näkee käärmeet naimassa ja tekee niille summittaista väkivaltaa. Samoin teki Arska lapsena.
ellauri024.html on line 541: Arska koittaa olla koominen ettei sille naurettaisi. Se luulee raukka ettei koomisesta voi tehdä komiikkaa. Mixei voi. Aku Ankasta on parodiaversioita tyyliin Naku Ankka. Monet muutkin sarjakuvahenkilöt on naurettavia, ja niistä tehdään pilaversioita. Yhden koomikko on toisen tosikko. Vaikka Zape. Etsetera.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri030.html on line 87: Eläkkeelläolon muista iloista on mulla monta hyvää sarjakuvaa saxittuna tähän.
ellauri031.html on line 811: Höpsismi (engl. flipism) on kuvitteellinen elämänfilosofia, jonka sarjakuvataiteilija Carl Barks esitteli vuonna 1953 ilmestyneessä Aku Ankka -sarjakuvassaan ”Kruuna vai klaava” (alunperin ”Flip Decision”). Höpsismissä kaikki päätökset tehdään heittämällä kolikkoa.
ellauri032.html on line 342: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri034.html on line 237: Darwinin yritysten ja erehdysten sarjakuvan loppuvizinä

ellauri039.html on line 26: Max ja Moritz edustaa eurooppalaista 1800-luvun kuvakertomusta, jota on pidetty modernin sarjakuvan eräänä edeltäjänä. Max ja Moritz itse oli vanhimman edelleen jatkuvan sarjakuvastripin, Rudolph Dirksin Kissalan poikien (Katzenjammer Kids), esikuva.
ellauri039.html on line 259: Kissalan pojat-sarjakuva, Katzenjammer kids,

ellauri043.html on line 150: Kuvittele, että ollaan Teeban läänissä, vuorenhuipulla, sarjakuvan vuorten viisaan luolatasanteella, puolikuutamossa, ympärillä on isoja kiviä kuin Jeesuxen haudan edessä. Termiitin kolo etualalla. Se on tehty savesta ja risuista 3 pienen porsaan tekniikalla, lättäkatto, ilman ovea. Sisällä näkyy ruukku ja musta leipäpala; keskellä puisen pylvään päässä iso kirja; lattialla siellä täällä halfaheinän olkia, 2-3 palmikoitua mattoa, 1 kori, 1 veizi. 2 askelen päässä kojusta on maahan pystytetty iso risti; ja toisessa päässä tasannetta vanha käyrä palmu kyyhöttää rotkon reunalla, sillä vuori on jyrkkä, ja Niili näyttää järveltä rantavuoren juurella. Nähtävyyttä rajoittaa oikealla ja vasemmalla kalliot. Mutta autiomaan puolella, kuin sarja hiekkarantoja, dyynit leviävät loppumattomina valtavina tuhkanvaaleina toinen toistaan korkeampina maininkeina. Sitten hiekan takana, kaukana, Libyan vuoriketju nousee liidunvalkeana seinänä, violetinsävyisessä udussa.
ellauri048.html on line 706: Longfellow väsäs pikku Hiawathan Kalevalan mittaan. Aku Ankassa Roope soti pikkuinkkareiden kanssa jotka puhui kalevalamitalla. Ennen Akussa oli Pikku Hiawatha-sarjakuva jonka sisko oli joku päivänkakkara. Vastenmielisiä tyyppejä ja vitun rasistisia. Pari kanadalaista poliisia mukiloi jonkun intiaanipäällikön koska sen rekkari oli vanhentunut. Pari jenkkipoliisia tappoi taas muutamia notmiitä jenkeissä. Musta Pekka oli neekeri, ja Hessu Hopo, Långfellow ei vaitiskaan vaan Långben, oli toinen. Hiawathasta sanoo purkkajenkit ize näin: Both the poem and its singsong metre have been frequent objects of parody.
ellauri052.html on line 351: Vet Fabian? kysyi vanha Sale 2 sukupolvea nuoremmalta yleisöltä: "Tunnetteko sarjakuvahahmon nimeltä Desperate Ambrose? Se kulki ympäriinsä sanoen 'Too tame too tame' " kertoi Sale ja käkätti päälle. Kaikki oli ihan huuli pyöreenä.
ellauri054.html on line 32: Rolf Kaukan sarjakuva Fix und Foxi alkoi 1953 ja päättyi 1994. Vitali Razumov lainasi multa poikasena tilaamani vuosikerrat 1967-68. 50-luvulla ketut oli oikeannäköisiä ja laihoja, kuten muutkin sarjishahmot ennenkuin niihin iskee paljon piirtämisen aiheuttama neotenia.
ellauri060.html on line 922: sarjakuvablogit.com/files/2013/02/JOhjallisharkimo1.jpg" height="200px" />
ellauri063.html on line 392: Vitsikkäästi nimetyt henkilöt ovat ennakkoperintöä yhdysvaltalaiselta postmodernin romaanin tunnetulta tuntemattomalta Thomas Pynchonilta, kuten myös etäännytetyn kerronnan luoma skitsoidi vaikutelma, jota teoksen sekalaisista media-alustoista lainaileva ainutlaatuisen levoton ulkoasu korostaa. Graafikko Markus Pyörälän maukkaasti taittama romaani loikkii klikkiotsikoista sanaristikkoon, nettimainoksista sarjakuvaan. ironian kruunaa runsas, psykoottinen kuvitus.
ellauri067.html on line 261: Mua henk.koht. ei vois vähempää kiinnostaa. Esim. Seija vaatii aina että keittiön kuistin iso valo on sammutettava. Se on siitä aivan tiukkana. Kun kysyn mixi, se on epämääräinen, mutta selvästikin sixi ettei "muut" pääse kuikkimaan meille sisään kun meillon valoa, ja ajattelemaan sitten meistä yhtä ja toista ikävää. Kun kysyn ketkä "muut" olis meidän keittiöstä niin vitun kiinnostuneet, ei tule kunnon vastausta. Ne on vaan ne "muut". Salaliittokuikelot. Seuraava sarjakuva valaissee asiaa:
ellauri069.html on line 723: Korpraali istuu tuolilla ja lukee amerikkalaista Väiski Vemmelsääri -sarjakuvalehteä. 50-luvulla se oli suomeksi Pelle Pupu. Ja Kalle Kukko oli oikeasti Samuli. Samuli Kukko kuten se vitun kukkoileva Nilkki Hiiri jota en koskaan lakkaa haukkumasta kuten Nuutti. Nuutin vien sen haudallekin vielä paskalle. Nuutti vingahtaa ja pieni läjä jää hajahtamaan Mutajoelle.
ellauri071.html on line 647: Mixi tälläinen romaani piti tehdä? Mixi? Mixi? No ei tää ole mikään sotaromaani. Nipsu ei ehtinyt sotaan mukaan, pikkupoikana luki sarjakuvalehdistä. Vyöhyke on jenkkilä. Dollarin irrotus kultakannasta 1971 alotti hullun tuhlauxen, Amerikka on ollut kaikki nämä vuodet aina jossain siirtomaasodassa ellei useammassa, globalisaatio vaani nurkan takana, ahnaat jenkit kähmi suuren isänmaallisen sodan jälkeen sulassa sovussa entisten nazi"vihollistensa" kamuina. Siinä se: ei ihmekään että ne on paranoideja. Hulluja nuo amerikkalaiset, ja hullut saivat ansionsa mukaisen kirjailijan, ja kirjan. Tiivistettynä: aivan paska tuli.
ellauri072.html on line 425: Yllättävää kyllä Taavin kexityt tapahtumat ovat huomattavasti jännittävämpiä kuin Nipsun. Varmaankin sixi että Taavin henkilöihin voi eläytyä ellei nyt suorastaan samastua, kun taas Nipsulla on pelkkiä sarjakuvahahmoja. Nipsu ei ole saanut epifaniaa eikä koskaan kypsynyt aikuisexi. Se vain unelmoi teinisexistä tai pornosta.
ellauri077.html on line 415: Nojuu tää on just tätä pikku apinan "olen erilainen kuin muut" seliseliä, aika selkee tapaus kärryn valjastamisesta hepan edelle. Mut just samaahan yritti jo Plato lättänenä. Munan ratkaisu kuolemanpelkoon on sama kuin peukun siinä sarjakuvassa jossa se hokee yhä ahdistuneempana: Misä sehdä? Misä sehdä? Misä sehdä? ja ottaa viimeisessä kuvassa kainalosta muovon sanoen: Imen muovoa. Niäh!
ellauri082.html on line 426: a) Pecos Bill oli skoobari joka ampui inkkareita eponyymisessä sarjakuvalehdessä.
ellauri096.html on line 815: Varmaan noi muutkin "sotilaat" on sit jotain pseudonyymejä, mut ei mitenkään jaxa kaivella. Ainaskin Loimaan mies oli väärässä ettei intermezzolla ole mitään tekemistä lopun kirjan kaa: noita Hilda-sarjakuvan tyyppisiä vuorenkokoisia vuorenpeikkoja sivuttiin jo sivulla 15 Anun lapsuusmuistelona, ja onhan niitä Frozen kakkosessakin. Ikivanha meemi.
ellauri097.html on line 284: Masis valtasi mamman miljoonien ranskisten ympäröimänä jotka eivät olleet koskaan kuulleet etelävaltioista (eikä ois voineet vähempää välittää). Paremman puutteessa Mary saarnas sitten sisällissodan kauhut lapsille. Mamma sai Julianin tuntemaan izensä aina erilaisexi kuin muut. Siihen sattui. Etelässä oli ihanaa. Neekereitä joka paikassa leipäkorit päässä. Loput voitte lukea Lucky Lucke Louisianassa-sarjakuvasta.
ellauri101.html on line 140: Jne, jne. Mamma Briggs ja tyär Myers on niin nimekkäitä että ne mainitaan nimeltä jopa Pertti Perusinsinööri sarjakuvassa. PHB tarkoittaa "pointy haired boss". Alusta puuttuva neljäs kirjain on varmasti "F".
ellauri110.html on line 502: Paul Gauguinin taulu Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme? tulee heti mieleen. Tai myös Leif Salmenin runon lause “Varifrån kommer vi, vart é vi på väg?” Kiitos Lefa siitäkin. Lefa oli pulzarimainen susi jossain Nuoren Voiman sarjakuvassa. En tarkkaan itse tiedä, minne matka tästedes suuntautuu, mutta tunnen sen. Intuitiokin voi olla matkatoverina parempi kuin istuminen paikoillaan. Kännipäisenä Bretagnen matkalla en jaxanut istua hiljaa lepositeissä vasn pyristelin irti turvavöistä kun en ylettynyt konjakkiin. Karttaa en osannut lukea Seijaa paremmin. Tuli vähän tonttuiltua. “Tietä käyden tien on vanki” kuten Aaro Hellaakoski kirjoitti. Tie vie. Tie vie. (Tää on yhestä mun runosta. Hieno loppusointu.)
ellauri119.html on line 310: Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.
ellauri133.html on line 700: Joseph ”Joss” Hill Whedon (s. 23. heinäkuuta 1964, New York, New York) on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja, sarjakuvakäsikirjoittaja ja joskus myös säveltäjä ja näyttelijä. Hänet tunnetaan luomistaan televisiosarjoista Buffy, vampyyrintappaja (1997–2003), Angel (1999–2004), Buttfly (2002), Doghouse (2009–2010) ja P.A.N.T.Y.S.H.I.E.L.D. Agentit (2013–2020). Lisäksi Whedon on käsikirjoittanut elokuvan Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan Serendipity (2005), käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvan Uncle Tom's Cabin in the Woods (2012) sekä ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvat The Averagers (2012) ja Averagers: This is the Age of Aquarius (2015). Näistä olen nähnyt Toy Storyn.
ellauri145.html on line 227:
ellauri161.html on line 1032:
ellauri162.html on line 557: Prudentiuxen Psychomachia oli aikansa Marvel sarjakuva, jossa hyveet ovat supermiehiä. Hieman alle tuhannessa rivissä runo kuvaa paheiden ja hyveiden konfliktia taisteluksi Virgilin Aeneidin tyyliin. Tuhat kristittyä marttyyriä hurraa kristinuskon hyökkäystä, tekee aaltoja ja voittaa sen.
ellauri182.html on line 62: Yoshimoton isä oli tunnettu runoilija ja kriitikko Takaaki Yoshimoto ja sisko oli tunnettu sarjakuvapiirtäjä ja graafikko Haruno Yoiko. Banaanin kasvatus oli eri vapaamielinen, ja sen kyllä panee merkille.
ellauri205.html on line 193: Minkä tautta Weil sanoo "La plus belle amitié, celle entre compagnons de combats"? Onxtää jotain WW2 jälkitunnelmaa? Ja seuraava pätkä on kuin jostain supermän-sarjakuvasta:
ellauri206.html on line 533: Käyttäjiä liian vähän, puolet feikkejä: maisemakuvia, eläimiä, sarjakuvahahmoja sekä uskonnollisia iskulauseita, niitä ehkä poistetaan mutta koko ajan tulee lisää spämmi proffuja. Algoritmi näyttää 20 samaa profiilia jatkuvasti vaikka googlen mukaan käyttäjiä 10.000. Kadun että maksoin premiumtilin. Valo tiimi vois vähän tehdä jotain asialle? Liikaa pyydetty?
ellauri210.html on line 99: Vuonna 1931 sekä Sigmund Freud että Charlie Chaplin olivat maineensa huipulla. Chaplinin maailmanlaajuinen lipputulon kiilto oli väistynyt kaikenlaiselle kaupalle: nukeille, sarjakuvakirjoille. Siellä oli jopa hittikappale, "Kuu paistaa kirkkaasti Charlie Chaplinille.” Sillä välin Freud oli saavuttanut tason, jolla ei ole vertaansa vailla akateemisen maailman yleensä lumoamattomassa maailmassa. Jos Chaplinilla oli maailman tunnistetuimmat kasvot, Freud oli sen tunnetuin mieli. Mutta heidän poluilleen ei ollut juurikaan syytä risteämään. Chaplin harvoin lopetti työskentelyn riittävän kauan lähteäkseen Los Angelesista, ja Freud suhtautui julkisesti halveksivasti elokuvateollisuuteen. Psykoanalyytikko tiivisti tunteensa ystävälle lähettämässään kirjeessä: ”Elokuvaus näyttää olevan yhtä väistämätöntä kuin sivupoikahiusten leikkauksia, mutta en leikkaa itseäni sillä tavalla enkä halua olla henkilökohtaisessa yhteydessä kenenkään kanssa elokuva."
ellauri213.html on line 155: Isaac Williams on elokuvien katsoja, television katselija, toimittaja, bloggaaja, pelaaja, sarjakuvafani ja roolipelaaja. Hän on ollut baarimikko ja tarjoilija, ja nyt hän kirjoittaa listoja CBR:lle. Hän keskittyy tv-sarjoihin ja elokuviin. Vapaa-ajallaan Isaac voi tavata pelaamassa, lukemassa, pelaamassa D&D:tä, kävelemässä Birminghamin pitkiä kanavia pitkin kuin Jeesus ja katsomassa elokuvia.
ellauri240.html on line 303: Viidakkopartio on Mustanaamio-sarjakuvassa esiintyvä järjestö, jonka tarkoituksena on ylläpitää Bengalin viidakoiden ja kaupunkien järjestystä. Sen nykyinen johtaja on eversti Worubu, mutta Mustanaamio on järjestön salainen ylipäällikkö. Järjestön tunnus on sama kuin Mustanaamion hyvä merkki: neljä miekkaa, kuin P-kirjainta, ristikkäin. Tunnuslause "Stamus contra malum" tarkoittaa suomeksi "Vastustamme pahuutta". Mustanaamion viidakossa on paljon köyhiä, joilla ruoka on usein vähissä ja terveydenhoidosta vastaavat vain lukuisat poppamiehet loitsuineen. Mustanaamio auttaakin viidakon köyhiä vain silloin, kun heitä uhkaa jokin viidakon ulkopuolinen vaara. Valtavaa omaisuuttaan hän ei käytä viidakon köyhien auttamiseen ja heidän olosuhteidensa parantamiseen. Neekerinaisten ylenemismahdollisuuxista se ei voisi vähempää välittää.
ellauri254.html on line 771: Heti kun Barbussen Le Feu julkaistiin sarjakuvalehtenä, sen luki laaja yleisö, jonka reaktiosta Barbusse oli erittäin kiinnostunut. Kirja oli myös menestys. Ensimmäinen kiista koski sitten romaanin, vuoden 1916 Prix Goncourtin voittajan, historiallista todenperäisyyttä, lähinnä syvän kuilun vuoksi, joka vallizi sensuurin salliman tekstin ja sotapropagandan välillä, joka itse tuomittiin kirjassa. Tekstin poliittiset panokset, erityisesti kommunismi ja pasifistinen sitoutuminen, ovat toinen kiistanalainen aihe kirjassa.
ellauri258.html on line 303: Syvä katolinen usko, kiintymys monarkiaan ja kiihkeä antikommunismi teki Guareschista yhden Italian kommunistisen puolueen kiihkeimmistä ja vakuuttuneimmista arvostelijoista. Hänen sarjakuvansa nimeltä "Sokea, nopea, ehdoton tottelevaisuus" ovat hyvin kuuluisia, joissa hän pilkkasi kommunistisia militantteja, jotka hän määritteli kolminenänreikäisixi (kazo alla), jotka omaksuivat kirjaimellisesti ylhäältä tulleet käskyt selkeistä painovirheistä huolimatta ja korjasivat sitten lauseet kuten läpässä "Vastakäsky toverit!".
ellauri258.html on line 307: Kuuluisassa ensimmäisessä sarjakuvassa kumppanista, jolla oli kolme sierainta, Togliatti loukkasi häntä lempinimellä "kolme kertaa idiootti kerrottuna kolmella" ja kutsui häntä "maailman typerimmäksi mieheksi" mielenosoituksen aikana La Speziassa. Vastauksena Guareschi kirjoitti Candidossa, että hän piti sitä "himoittuna tunnustuksena".
ellauri260.html on line 47: Vanhoissa Maseissa oli joskus mustawiixinen majuri (puuttuu ylläolevasta kuvasta), mutta sen sukunimeä ei käytetty. Wikipedian mukaan se olisi Piippi. Never heard. Rotutietoinen ltn Molli tuli vasta loppupeleissä, puhumattakaan feministisestä vääp Reetta Räyhästä. Masista meni maku kun se petti Maisaa nti Söpön sylissä. Maisa oli ikäänkuin Liisa Karhunen, liian kiltti ja tylsä sarjakuvahahmoxi, eikä halunnut parrasvaloihin.
ellauri262.html on line 624: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin.
ellauri269.html on line 260: World of Warcraftista on tehty myös 25-osainen sarjakuva, joka on julkaistu Suomessa 12 lehteen tiivistettynä. Sarjakuvan tarinan ensimmäinen puolisko kertoo Myrskytuulen kuninkaan, Varian Wrynnin, paluusta ja toinen puolisko kertoo Med'anista, Garonan ja Medivhin pojasta.
ellauri269.html on line 730: Sekä Siegel että Shuster olivat 16-vuotiaana jo taitavia sarjakuvataiteilijoita, jotka esittivät monia kykyjä ja teemoja, jotka nousevat uudelleen esiin Supermanissa. Shuster piirsi sarjakuvan Jerry the Journalisti -nimisestä hahmosta, ja Siegel myi teoksensa kynänimellä Hugh Langley ("tai mitä tahansa", Siegel kertoi Nemo Magazine -haastattelijalle vuonna 1983). Muita parin varhaisia ​​yhteistyöprojekteja olivat sarjakuva nimeltä "Interplanetary Police", hahmot, joilla oli röntgennäkö. (Ja jopa hahmo nimeltä Snoopy melkein kaksikymmentä vuotta ennen samannimistä Charles Schulzin koiraa. No ei sekään tähään liity mitenkään, sanoinpahan vaan.) He saivat inspiraatiota tarinoihinsa aikansa suosituista sci-fi-hahmoista, mukaan lukien Pikku Nemo, Tarzan ja Flash Gordon, kaikki orpoja, kuten supersankari, jonka Siegel ja Shuster lopulta loivat.
ellauri269.html on line 732: Ohiossa ollessaan Mel Gordon, kirjoittaessaan Reform Judaism Magazine -lehteen vuonna 2011, ehdotti, ettei sunkaan Siegel ja Shuster olisi tutustuneet Zishe Breitbartiin, juutalaiseen voimamieheen. Vuonna 1923 Breitbart peippaili sekä Clevelandissa että Torontossa, kun Siegel ja Shuster olivat vain yhdeksänvuotiaita. Kummankaan taiteilijan osallistumisesta esityksiin ei ole tietoa, mutta olisi ollut epätodennäköistä, että he eivät olleet tunteneet 1900-luvun alun Heraklesta. Gordon kirjoittaa: "Cleveland News kehui, että hän oli "kiinnostavampi kuin Eiffel-torni". Joulun aikana hän esiintyi 85 000 katsojan edessä New Yorkin Hippodromessa, joka oli tuolloin "maailman suurin leikkimökki", rikkoen kaikki aiemmat yleisöennätykset. Tunnettu voimateoistaan, joista on tarkoitus tulla sarjakuvan Superman tunnusmerkkejä, Breitbart häikäisi yleisön kaikilla voimamiesklassikoilla: terästankojen taivuttaminen, "särkymättömien" ketjujen katkaiseminen, norsujen nostaminen. Ainakin yhdellä juutalaisen voimamiehen Amerikan-kiertueella Breitbartia sanottiin "Kaikkien aikojen teräsmieheksi".
ellauri269.html on line 736: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen."
ellauri269.html on line 742: Tästä syystä 74 vuoden ajan Supermanin ensisijainen vihollinen ei ole ollut toinen muukalainen tai supersankari, vaan megalomanialainen muukalaisvihamielinen miljardööri Lex Luthor. Luther on useaan otteeseen toistanut senaattori Smithin kielen, harjoittanut murhanhimoista, rodullista vigilantismia ja yleisesti edistänyt natsien übermensch-ihannetta. Siegelin ja Shusterin ensimmäisessä Superman-sarjakuvassa, jonka otsikko on "The Reign of the Superman", "Superman" -hahmo esiintyi kuten Lex Luthor myöhemmin, kalju, ilkeä ja visuaalisesti samanlainen kuin FW Murnau -versio Draculasta (toinen fiktiivinen hahmo, jolla on salainen juutalaisuus). alkuperä) vuoden 1922 elokuvasta Nosferatu.
ellauri277.html on line 421: Yön ritari (engl. The Dark Knight) on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva, jonka on ohjannut Christopher Noloin. Se perustuu DC Comicsin sarjakuvahahmoon Batman. Yön ritari on Nolanin Batman-elokuvasarjan toinen osa ja jatko-osa vuoden 2005 elokuvalle Batman Begins. Christian Bale jatkaa Batmanin roolissa; muita palaavia pääosan esittäjiä ovat Michael Caine, Gary Oldman ja Morgan Freeman. Elokuva esittelee Harvey Dentin (Aaron Eckhart), Gothamin vastavalitun piirisyyttäjän ja Bruce Waynen lapsuudenystävän Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) kumppanin, joka liittyy Batmanin ja poliisin kanssa jahtaamaan rikollisneroa, joka tunnetaan nimellä ”Jokeri” (Heath Ledger).
ellauri294.html on line 491: Unessa löysin divarista vanhan Disney sarjakuvan v 1952 Aku Ankasta nimeltä Koira ja kettu. Sen niminen Disney elokuva taitaa ollakin? Koira tosin oli unessa erinäköinen, lyhytkarvainen pystykorva eikä ajokoira. Kettu vittuili siinä aina porukoille ja lojaali koira suuttui, kiihtyi nollasta sataan. Kehystarinassa 2 poikaa osti sarjakuvan vanhalta mieheltä, kehuivat hauskaxi mutta silti vaihtoivat sen heti Tex Willeriin. Näytin sarjan Seijalle koska se oli piirretty 1952, Seija huokaisi eikä jaxanut lukea. Tylsähän se olikin mutta silti vittu, 1952!
ellauri294.html on line 533: Vincent Canby The New York Timesista väitti, että elokuva "ei riko mitään uutta, paizi tietysti toi interraciaalinen homostelu", mutta kuvaili sitä "kauniksi, hellittämättömän pirteäksi, vanhanaikaiseksi Disney-sarjakuvaksi, joka on täynnä pomppivia kappaleita, jotka ovat positiivisia. tahmeampi kuin Krazy Glue, ja sitä soittavat eläimet, jotka ovat antropomorfisempia kuin ihmiset, jotka joskus esiintyvät." Hän kommentoi edelleen, että elokuva "on täynnä omituista ja kansanomaista dialogia. Siinä on myös huipentuma, joka voi hyvinkin pelotella päivänvalot pois yleisön pienemmiltä tytöiltä, vaikka kaikki päättyy hyvin. Vanhemmat, jotka eivät pidä imelästä Disney-ohjauksesta tuskin tykkeevät nähdä elokuvan, mutta jos huomaavat, että heidän on joka tapauksessa pakko olla, voivat rohkaista toisiaan tietäessään, että esitysaika on 83 minuuttia."
ellauri294.html on line 551: Richard Mooren piirtämä sarjakuvasovitus elokuvasta julkaistiin sanomalehdissä osana Disneyn Treasury of Classic Tales -ohjelmaa. Seurasi sarjakuva nimeltä The Fox and the Hound , joka sisälsi hahmojen uusia seikkailuja. Vuosina 1981–2007 tuotettiin muutamia Fox and the Hound Disney -sarjakuvatarinoita Italiassa, Alankomaissa, Brasiliassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
ellauri309.html on line 1031: ja väärinymmärryksistään, täydellisestä sarjakuvan ajoituksesta, täydellisestä
ellauri318.html on line 46: Asianajaja Lapidus debytoi kirjailijana vuonna 2006 teoksella Snabba cash. Snabba Cash herätti huomiota ja vuoteen 2010 mennessä sitä myytiin 600 000 kappaletta. Seuraava teos, Aldrig fucka upp, ilmestyi vuonna 2008. Trilogian täydensi Livet de luxe vuonna 2010. Vuonna 2010 häneltä ilmestyi myös yhdessä Peter Bergtingin kanssa tehty sarjakuvaromaani Jengisota 145. Sittemmin Lapidukselta on ilmestynyt novellikokoelma ja kaksi romaania. Ilmeisesti nämä jutut ei sveduja enää juuri nappaa. Stockholmissa hyörii riittävästi muutenkin aseistettuja nuaaria. Paska kaupunki.
ellauri331.html on line 147: Koomisimmat läpät on että Zhirinovski oli höveli ja Valeri Gergijev piti Pussy Riotista. Tätäkään eivät kaikki lukijat ehkä ymmärrä. Sivustoa voidaan verrata The Onioniin (USA) ja Private Eyeen (Britannia). The Onion is an American "fake news" organization. It features satirical articles reporting on international, national, and local news as well as an entertainment newspaper and website. Sipulin artikkelit kattavat ajankohtaisia ​​tapahtumia, sekä todellisia että kuvitteellisia, parodioivat perinteisten uutisorganisaatioiden sävyä ja muotoa tarinoilla, pääkirjoituksilla ja mies-kadun haastatteluilla käyttäen perinteistä uutissivuston ulkoasua ja toimituksellista ääntä, joka on mallinnettu uutissivuston Associated Press mukaan. Yxityisezivä on brittiläinen kahden viikon välein ilmestyvä satiirinen ja ajankohtaisia ​​asioita käsittelevä uutislehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se ilmestyy Lontoossa, ja sitä on toimittanut Ian Hislop vuodesta 1986 lähtien. Julkaisu on laajalti tunnustettu näkyvästä kritiikistä ja julkisuuden henkilöiden loukkaamisesta. Se on "syvästi konservatiivisella muutosvastarintamalla" vastustanut siirtymistä verkkosisältöön tai kiiltävään muotoon: se on aina painettu halvalle paperille ja muistuttaa muodoltaan ja sisällöltään sarjakuvaa yhtä paljon kuin vakavaa lehteä. Lehteä lehteilee 700K brittilukijaa. Ei sillä kuuhun mennä.
ellauri332.html on line 309: Lex Luthor on yksi ikonisimmista sarjakuvapahiksista Jokerin ja Magneeton kanssa. Monet toivoivat voimakasta näyttelijää, joka on jo hämmästynyt kaljuna roistona – kuten Bryan Cranston elokuvassa Breaking Bad, kun hän sanoo: "Minä koputtaa" - mutta sen sijaan saimme Jesse Eisenbergin. Hän ei todellakaan ole huono näyttelijä, kun katsoo hänen aikaisempia retkiään, mutta hänellä ei vain ollut voimaa näytellä tätä unohtumatonta roistoa.
ellauri332.html on line 346: Vaikka Halle Berry teki luonteellensa oikeutta, kirjoittajat eivät vain näyttäneet saavan sitä toimimaan sarjakuvasankarille. "Yksinäisellä valopillulla" oli vaikea kantaa elokuvaa, ja tästä syystä se voitti vuoden 2004 Kultaisen vadelman pahimmasta kuvasta.
ellauri332.html on line 636: George Lucas sai inspiraationsa sankarin luomiseen kuuluisalta sarjakuvahahmolta Hessu . Esiintyy elokuvassa Star Wars. Episodi I: The Phantom Menace ", jossa häntä näytteli ja äänesti amerikkalainen näyttelijä Ahmed Best , Binksistä tuli historian ensimmäinen sivuhahmo, joka luotiin yksinomaan liikkeensieppaustekniikalla . Hahmo sai kriitikoilta ja faneilta negatiivista palautetta liian koomisuuden vuoksi, ja siksi tekijöiden oli vähennettävä merkittävästi hahmon osallistumista esiosa-trilogian elokuviin.
ellauri332.html on line 640: Esiosa-trilogiaa luodessaan George Lucas ei alun perin aikonut esitellä sarjakuvahahmoa, mutta hänen poikansa "Jett" ehdotti tuloksena olevan synkän ja poliittisen trilogian "laimentamista" hahmolla, joka ainakin osittain kompensoisi Hanin huumorin menetystä. Lucas, joka on saanut inspiraationsa yhdestä poikansa suosikkisarjakuvahahmoista, Disneyn Goofysta , luo pitkän (1,96 m) gunganin, jolla on pitkät korvat ja varrelliset silmät ja joka muistuttaa antropomorfoitua hadrosaurusta tai vesinokkaeläintä, ja "Jett" keksii hänelle nimen - Jar Jar Binks. Ulkonäköä viimeisteli kuvittaja Terril Whiplatch.
ellauri340.html on line 36: Supersankareita käsittelevien sarjakuvien suosio ja levikki oli laskenut toisen maailmansodan jälkeen, ja kauhua, rikollisuutta ja romantiikkaa käsittelevät sarjakuvat veivät suurempia osia markkinoista. Sarjakuvien ja nuorisorikollisuuden välisistä väitetyistä yhteyksistä syntyi kuitenkin kiistaa, joka keskittyi erityisesti rikollisuuteen, kauhuun ja tiettyihin supersankarien elementteihin. Vuonna 1954 julkaisijat ottivat käyttöön sarjakuvasisältöä.
ellauri340.html on line 39: Barry Allen on puistokemisti, jonka on vällyissä erittäin hidas ja usein myöhässä, mikä turhauttaa hänen morsiamensa Iris Westin. Eräänä iltana, kun hän taas "työskentelee myöhään uuden tapauksen parissa", salami rikkoo latexin, joka on täynnä määrittelemättömiä kemikaaleja, kastelee Barryn ja tyrmää hänet väliaikaisesti. Tämän seurauksena Allen huomaa myöhemmin pystyvänsä juoksemaan yli-inhimillisillä nopeuksilla ja omaavansa yhtä tehokkaat refleksit, aistit ja parantavansa kuin sika juoxuaan. Myöhemmin hän pukeutuu punaiseen bodyyn, jossa on salami rinnassa (muistuttaa alkuperäistä Fawcett Comicsin Captain Marvelia), kutsuu itseään Flashiksi (lapsuuden sarjakuvasankarinsa Jay Garrickin mukaan) ja hänestä tulee Central Cityn kumiasuinen rikostaistelija ja suojelija.
ellauri340.html on line 339: Comics Code Authorityn (CCA) perusti vuonna 1954 Comics Magazine Association of America vaihtoehtona hallituksen asetuksille. CCA:n ansiosta sarjakuvakustantajat pystyivät itse säätelemään sarjakuvien sisältöä Yhdysvalloissa. Koodi oli vapaaehtoinen, koska sen käyttöä ei vaadittu laissa, vaikka jotkut mainostajat ja jälleenmyyjät halusivatkin turvautua siihen. Jotkut julkaisijat, kuten Dell, Western ja Classics Illustrated, eivät koskaan käyttäneet sitä. Sen koodi, jota yleisesti kutsutaan "sarjakuvakoodiksi", kesti 2000-luvun alkuun saakka. CC-muodostelma seurasi moraalista paniikkia, joka keskittyi sarjaan senaatin kuulemistilaisuuksia ja psykiatri Fredric Werthamin kirjan Seduction of the Innocent -julkaisua.
ellauri340.html on line 341: Jäsenet toimittivat sarjakuvia CCA:lle, joka tarkasteli ne noudattamaan sen koodia ja antoi sitten luvan käyttää sinettiään kannessa, jos kirjan todettiin olevan vaatimusten mukainen. Vaikutuksensa huipulla se oli de facto sensuuri koko Yhdysvaltain sarjakuvateollisuudelle.
ellauri340.html on line 347: Ennen CCA:n hyväksymistä joissakin kaupungeissa oli jo järjestetty julkisia poltatuksia ja sarjakuvien kieltoja. Oklahoma Cityn, Oklahoman ja Houstonin Texasin kaupunginvaltuustot hyväksyivät rikos- ja kauhusarjakuvat kieltävät säädökset, vaikka Los Angelesin piirikunnan yritys Kaliforniassa katsottiinkin tuomioistuimissa perustuslain vastaiseksi.
ellauri340.html on line 369: Mikään sarjakuvalehti ei saa käyttää otsikossaan sanoja "kauhu" tai "terrori".
ellauri340.html on line 398: Säännöstöä tarkistettiin useita kertoja vuoden 1971 aikana, alun perin 28. tammikuuta, jotta se sallisi muun muassa joskus "sympaattisen kuvauksen rikollisesta käyttäytymisestä... [ja] virkamiesten korruptiosta" ("niin kauan kuin se on kuvattu poikkeuksellisena ja syyllinen rangaistaan") sekä joidenkin rikollisten toimintojen salliminen tappaa lainvalvontaviranomaisia ​​ja "vihottelun ehdottaminen, mutta ei esittäminen". Lause "Viehaava asento ei ole hyväksyttävä" poistettiin. Myös äskettäin sallittuja olivat "vampyyrit, haamut ja ihmissudet... kun niitä käsitellään klassisen perinteen mukaisesti, kuten Frankenstein, Dracula ja muut korkealuokkaiset kirjalliset teokset, jotka ovat kirjoittaneet Edgar Allan Poe, Saki, Conan Doyle ja muut arvostetut kirjailijat, joiden teoksia luetaan kouluja ympäri maailmaa". Zombit, joilla ei ollut tarvittavaa "kirjallista" taustaa, pysyivät tabuina. Kiertääkseen tämän rajoituksen Marvel kutsui 1970-luvun puolivälissä eri haitilaisten superroistojen näennäisesti kuolleita, mielenhallinnassa olevia seuraajia revenanteixi (zuvembies). Tämä käytäntö siirtyi Marvelin supersankarilinjalle: The Avengers -elokuvassa, kun reanimoitu supersankari Wonder Man palaa kuolleista, häntä kutsutaan "zuvembieksi". DC-sarjakuvat julkaisivat oman zombitarinansa Swamp Thing #16:ssa (toukokuu 1975), jossa vainajat nousevat haudoistaan, kun taas sielua syövä demoni esiintyy Swamp Thing #15:ssä (huhtikuu 1975).
ellauri340.html on line 592: Landsinnere on yksi niistä saksalaisista yhdistelmäsubstantiiviista, joille millään muulla kielellä ei ole vastinetta, se näet tarkoittaa sisämaata. Hemmetti miten nurkkakuntaisia on nää anglofonit, ei ne osaa mitään muuta kieltä kuin tota enkkua. Ja niiden mielestä ei muidenkaan kyllä pitäisi. Kaikki nykylevareiden henkilöt koko ajan ezii hukkuneita sukulaisiaan. Voi vinetto, jos ne löytäisivät ne eine niistä kuminkaan juuri piittaisi. Ne harrastaa vain irtosuhteita, kuten sanoi se 1 sosiologijäbä Liv Strömquistin sarjakuvassa.
ellauri341.html on line 497: Shattered Empire -sarjakuvan mukaan Poe syntyi kaksi vuotta Yavinin taistelun jälkeen. Hänen molemmat vanhempansa olivat Kapinaliiton jäseniä. Poen äiti oli A-siipilentäjänä toiminut luutnantti Shara Bey ja hänen isänsä kersantti Kes Dameron, joka kuului Endorin taistelussa Han Solon johtamaan iskuryhmään.
ellauri348.html on line 185: "La Paloma" esitetään näissä elokuvissa: "La Paloma" Screen Songs sarjakuva, 1930 Don Juanin yksityinen elämä, 1934 La Paloma, Ein Lied der Kameradschaft, 1934 (luettelossa myös nimellä La Paloma, 1938) Juarez, 1939 Große Freiheit Nr. 7, 1945, Hans Albers laulaa saksankielisen version. Elokuvaa ei annettu näyttää Saksassa vuonna 1944 natsien sensuurin vuoksi, ja liittolaiset julkaisivat sen vasta vuonna 1945 Kulkukoira, 1949 Vartaloryöstöjen hyökkäys, 1956 La Paloma, Saksa 1958 Habanera, Espanja 1958 Freddy, die Gitarre und das Meer, 1959 Freddy und der Millionär Adua e le compagne, 1960 Blue Hawaii, 1961, Elvis Presley laulaa "No More". Hänen nauhoitteensa esiintyi myös ääniraitaalbumilla ja uudelleen nauhoitetulla "live" versio Aloha from Hawaii amerikkalaiselle versiolle, jota ei käytetty lähetyksessä. Tämä vuoden 1973 versio julkaistiin alun perin budjettialbumilla Mahalo from Elvis, mutta on sittemmin sisällytetty useisiin. The Godfather Part II, 1974. Bändi soittaa "La Paloma" Havannan uudenvuodenjuhlien avauskohtauksessa. Bröderna Lejonhjärta, 1977. Karlin äidin kuullaan laulavan "La Paloman" ruotsinkielistä versiota. Peltyrumpu, 1979 Das Boot, 1981 (esittäjä: Rosita Serrano saksaksi). Mortelle Randonnée, 1983. Elokuvassa kuullaan Hans Albersin versio. a> Henkien talo, 1993 Sonnenallee, 1999 Hetki muistettavana, 2004 "La Paloma" on aiheena vuoden 2008 dokumentissa La Paloma. Sehnsucht. Weltweit (saksa La Paloma. Kaipuu. Maailmanlaajuinen), kirjoittaja Sigrid Faltin [de]. Soul Kitchen, 2009 Manila Kingpin: Asiong Salonga -tarina, 2011 Musiikkielokuvassa Down Argentine Way, Charlotte Greenwood laulaa pirteän, nopean kappaleen nimeltä "Sing To Your Senorita". Melodia perustuu löyhästi "La Paloman" melodiaan.
ellauri355.html on line 154: Alexander Leutner oli mies, jolla oli erinomaiset yrittäjän ominaisuudet ja suunnitteluinsinöörin tiedot. Riga Bicycle Societyn hallituksen jäsenenä hän osallistui näyttelyihin eri maissa ympäri maailmaa ja seurasi polkupyörämarkkinoiden uutuuksia. Uuden liikennemuodon muoti nousi vauhtiin: hankalit "hämähäkit" korvasivat mallit, kuten "saftey". Tuotetta jaettiin pitkään vain useissa tuotannon vieressä olevissa provinsseissa, jolla oli jo nimi - "Venäjä". Leutner valmisti myös "Fafnir" merkkisiä autoja. Fafnir ("Syliksikäyvä") tai Fafner on skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä lohikäärme. Fafnir oli alun perin voimakas kääpiö, joka muuttui lohikäärmeeksi voidakseen paremmin vartioida anastamaansa aarretta. Richard Wagnerin oopperassa Nibelungin sormus lohikäärme esiintyy nimellä Fafner, ja on alun perin jättiläinen eikä kääpiö. Fafnir esiintyi myös sarjakuvassa Johannes ja PIRRRRRKALE!!!
ellauri362.html on line 285:
ellauri362.html on line 287: Tom & Jerry -sarjakuvat tunnetaan eräistä väkivaltaisimmista teatterianimaatioissa koskaan suunnitelluista sarjakuvalehdistä: Tom voi käyttää kirveitä, vasaraa, tuliaseita, sähinkäisiä, räjähteitä, ansoja ja myrkkyä Jerryn tappamiseen. Jerryn kostomenetelmät ovat paljon väkivaltaisempia ja usein menestyneinä, kuten Tomin leikkaaminen kahtia, pään katkaiseminen, pään tai sormien sulkeminen ikkunaan tai oveen, Tomin hännän työntäminen vohvelirautaan tai mankeliin, potkaiseminen jääkaappiin. , saada hänet sähköiskun, hakkaamaan häntä nuijalla, nuijalla tai nuijalla, antaa puun tai sähköpylvään ajaa hänet maahan, pistää tulitikkuja hänen jalkoihinsa ja sytyttää ne, sitoa hänet ilotulitteeseen ja laukaista se ja niin edelleen. Vaikka Tomia ja Jerryä on usein kritisoitu liian väkivaltaisiksi, missään kohtauksessa ei ole verta tai hurmetta. Molemmilla hahmoilla on sadistisia taipumuksia, sillä he nauttivat yhtä todennäköisesti toistensa kiusaamisesta, vaikka se on usein vastaus laukaisevaan tapahtumaan. Tit for tat.
ellauri362.html on line 353: Mut silti vittu hei. Jotain hyvää näissä muistelmissa on. Parhaimmillaan ne muistuttavat vahvasti mun paasauxia. Jollain tädillä oli vessassa kori jossa oli hyvin rändömiä vessalukemista. Christina Onassis meni laihdutusfarmille. Silti sitä sanottiin anglosaxi Hymy-lehdessä nimillä "lardy lass" ja "that Greek tanker". Ei ihme jos se teki seppukun. Kuoli ammeeseen kuin Seneca, tiesi Seija kertoa. Toisen kerran Dave pudotti päähänsä vasaran. Kuhmu näytti sarjakuvahenkilöltä. Only it's me, Dave.
ellauri368.html on line 174: Herbertin kiinnostus aavikkoympäristöä ja sen haasteita kohtaan johtuu tutkimuksesta, jonka hän aloitti vuonna 1957, koska hän aloitti keskeneräisen artikkelin Yhdysvaltojen maatalousministeriön kokeesta, jossa käytettiin köyhyysruohoa vakauttamaan vahingoittavia hiekkadyynejä, jotka voisivat "niellä kokonaisia ​​kaupunkeja ja järviä, ml joet ja moottoritiet." Herbert vietti seuraavat viisi vuotta tutkien, kirjoittaen ja tarkistaen romaania Tyyny, josta tuli alun perin sarjakuvalehti kahdeksi lyhyemmäksi teokseksi, Dune World (1963) ja The Prophet of Dune (1965). Sarjakuvaversiota laajennettiin ja muokattiin, kunnes yli 20 kustantajaa hylkäsi sen – ennen kuin Chilton Books, autokorjausoppaistaan ​​tunnetuin painotalo, julkaisi sen vuonna 1965.
xxx/ellauri027.html on line 28: Smurffit (myös muffet tai strumffit, engl. The Smurfs, ransk. Les Schtroumpfs, saks. die Schlümpfe) on kuvitteellinen sinisten pikkuolentojen laji, joka elää metsässä jossain päin Eurooppaa, paikassa nimeltä Taivaanäärelä. Smurffit loi belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo (Pierre Culliford) alun perin sivuhahmoiksi Johannes ja Pirkale -sarjakuvaan. Smurffien ensiesiintyminen Johannes ja Pirkale -sarjakuvassa tapahtui belgialaisessa Le Journal de Spirou -sarjakuvalehdessä 23. lokakuuta 1958. Peyo loi hahmoista 1960-luvulla oman sarjansa. Hän teki Smurffi-albumeita lähes 30 kappaletta.
xxx/ellauri027.html on line 597: Tätä Wilhon helluntaiystävissä kuzuttiin todistamisexi. Ensin Wilho piti saarnan joka nostatti henkeä. Edellisillä kerroilla kääntyneet (tai käännytetyt, tosin juuri vastakkaisessa merkityxessä kuin matut nykyisin) kertoivat saarnan lopuxi, miten niiden elämä oli muuttunut, arki näytti aivan erilaiselta. Tuttu juttu, sanon kuin Natasha sarjakuvan kaiken nähnyt lentokapteeni. Saarnan jälkeen keskusteltiin pienryhmissä evankelistan johdolla ja kypsyteltiin uusia proselyyttejä. Tää mylly on tosi tehokas. Eikä se ole mihkään hävinnyt, se on siirtynyt takapihoilta yritysten sisälle. Ennen pokat oli kotiapulaisia, nyt ne on myyntiassistentteja.
xxx/ellauri027.html on line 1073: Eskin opetuslapsi Tuuli Lehti (hah! nimestä tulee mieleen yx aika verinen ranskalaisen sarjakuvan naissankari, jota satuin just lukemaan, kun löysin sen ranskan proffan jakoon jättämistä kirjoista - tod.näk mun luokkakaverin pikkusiskon Mervi Helkkulan vanhoja, nimittäin Plume aux Vents) auttoi Eskiä tiivistämään kaiken kolmeen pointtiin, Alex Stubbin mielixi:
xxx/ellauri103.html on line 507: Doonesbury sarjakuvaa ei muista kukaan, varsinkaan sen jälkeen kun Gary Trudeau (ihan aiheesta) 2015 kritisoi Charlie Hebdon piirtäjiä "for punching downward..., attacking a powerless, disenfranchised minority with crude, vulgar drawings closer to graffiti than cartoons", and thereby wandering "into the realm of hate speech" with cartoons of Muhammad. Muiden pöyristyneiden öykkärien joukossa joku paska David Frum "criticized what he called Trudeau's moral theory that holds "the privilege-bearer responsible". Eihän se nyt käy, privilege on privilege, Mariallakin oli sellainen, eikä sitä siltäkään otettu pois. Rääppä humanistiystävineen piti rinnassa "Je suis Charlie" läppyjä. Charlie Chaplin lie ollut kyseessä.
xxx/ellauri104.html on line 933: Tietysti oon kuullu sellaisiakin perusteluja, että koska Raamatussa mainitaan paikkoja, jotka on oikeasti olemassa, niin se tekee Raamatusta totta. Onko Hämähäkkimies totta, koska New York on oikeasti olemassa, mihin kaupunkiin sarjakuva perustuu?
xxx/ellauri104.html on line 1353: Rauhixen paskahuusin Kalutuissa Paloissa valkea palomies Molsey pelasti mustan nosturikuski Jimin palavasta nostokurjesta helikopterilla. Molseyllä oli propagandakuvassa samanlainen sydvestimallinen päähine kuin Akulla Aku Ankka palomiehenä sarjakuvassa. Olit rohkea, kiitti Jim vielä jälkeenpäin. Kerran näinkin päin. Neekeri sai jatkaa hengittelyä.
xxx/ellauri113.html on line 175: Tulee mieleen Douglas Adamsin hyvin sotaisa avaruusarmada, joka osoittautui hämmästyxexeen toisella planeetalla pelkäxi hyttysparvexi, jonka joku supersammakko tai lehmä nielaisi. Aku Ankassa oli samantapainen Carl Barxin sarjakuva kun oltiin pieniä. Valtamerilaivan kokoisia heinäsirkkoja. Se teki syvän vaikutuxen. Carl Barx hämmästyi kun suomalaiset palvoi sitä nerona.
xxx/ellauri114.html on line 391: Kalle Väänänen. Tämä artikkeli kertoo kirjailijasta. Sotilaskapellimestarista kerrotaan artikkelissa Kalle Väänänen (kapellimestari). Putkimies Kalle Väänäsestä kertoo artikkeli Kalle Väänänen (piaruputki). Matemaatikko Väänäsestä kertoo artikkeli Jouko Väänänen (yhdesti yhtenäinen avaruus). Näkymättömästä Viänäsestä kertoo sarjakuva Näkymätön Viänänen. Mikä sae sinut pettämään kansan asian? No salamiakki!
xxx/ellauri129.html on line 220: Tommi pysyy liimatta mukana kuvassa, varmaan sinitarralla. Hän on nykyisin myös käteenvetäjä. Häneltä on tullut sarjakuvakirjaan masturbaatio Ranualla. Hän on toimittanut perille Veikko Ennalan kirjoja. Hän on absoluuttinen nollapiste laulajana. Tommin isä meni naapurin ämmän luoxe kirkkovenenäyttelyyn. Pihan pojat tyrskivät niin että vedet roiskuivat.
xxx/ellauri130.html on line 571: Sarjassa Nahkurin & Miinan Kirjallinen Autoreissu: Paavi & Nopea, sarjakuvahahmo ja rikoskirjailija tutkivat suurten ystävien ja Hölmiädin ja Kulliverbin matkojen kirjoittajien välistä suhdetta ja heidän jatkuvaa vaikutustaan ​​humoristeihin nykyään.
xxx/ellauri157.html on line 139: Metatron kuulostaa Marvel sarjakuvahenkilöltä. Sandalphon on agentti 86:n kenkäpuhelin. Kabbalassa jumala yhtyy koko ajan jumalallisen läsnäoloon kuin mies vaimoon ja pyhät toisiinsa edestä ja takaa. Enkeleillä ei ole pyllynreikiä. Se on ihme! Metatron vastaanottaa ihmisiltä rukouksia ja punoo ne Jumalan päähän asetettaviksi kruunuiksi. Hän toimii myös Jumalan tahdon välittäjänä ihmisille, jumalan äänenä tai “vähäisempänä Jahvena” ja ihmisen arkityyppinä. Metatron mainitaan myös enkelinä ”jonka nimi on sama kuin hänen isäntänsä". Tämä viittaa heprealaiseen numerologiaan. Kun konsonantit, jotka muodostavat nimet Metatron ja Shaddai (Kaikkivaltias), lasketaan ennalta määrättyjen numeeristen arvojensa mukaan, on kummankin nimen lukuarvo yhteensä 314. Se on ihme! Voldemortin anagrammi on Tom Velodrom. Deltasta ja Omicronista tulee Media Control, Erotic Almond tai Cool Rind Mate! Arto Samuli Mustajoki on Omat teloaja surkimus, Trauma-Sam Ulostejoki. Mahootointa!
xxx/ellauri168.html on line 364: 3,0 minuuttia. Philadelphia Orchestra alkaa soittaa Bachin kappaletta "Toccata and Fuge" taustalla. Kuten lasten tai aikuisten sarjakuva, tämä filmi on jo menettänyt normaalin yleisön mielenkiinnon tässä vaiheessa. (Disneyn on ollut pakko tajuta tämä.) Leopald Stokowski seisoo nyt kun nouseva aurinko nousee. Tämä on viittaus auringonpalvontaan ja idästä nousevaan aurinkoon.
xxx/ellauri169.html on line 153: Itse asiassa, sarjakuva-artisti (animaattori) joka teki Walt Disneystä kuuluisan oli Ub Iwerks. Toinen tuntematon suuri artisti oli Floyd Gottfredson. Floyd Gottfredson piirsi kaikki Mikkihiiri-sarjakuvat vuodesta 1932 vuoteen 1975, mikä on yli 45 vuotta. Floyd Gottfredson oli mormoni joka syntyi rautatieasemalla vuonna 1905, ja kasvoi pienessä mormoni-kaupungissa, Siggurdissa, 180 mailia Salt Lake Citystä etelään. Vuosien aikana Walt Disneyn tuotteissa ei koskaan mainittu Floydin nimeä. Fanit johdettiin uskomaan että Walt piirsi Mikkihiiri-sarjakuvat itse.
xxx/ellauri218.html on line 275: Tää on kyllä paikoitellen hyvää ajankuvaa, suht tuoreita klisheitä. Kun Matty oli hyvin pieni, hänen veljellään oli tapana istua pytyllä ja lukea sarjakuvia tenavayleisölleen, naapurin neljä ja viisivuotiaille lapsille, joita jonkun lähistöllä olevan aikuisen olisi kuulunut pitää silmällä, ja Matty seisoi ovensuussa valmiina huutamaan varoitussanan tulee, ja Nick istuu pytyllä ja lukee Captain Marvelia tai Targeteersia housut polvien varassa roikkuen, ja hän esitti vuoropuhelun elävästi, paasaten ja elehtien, matkien uskottavasti rosvojen ja naisten ääntä ja päästäen lyhyen vihlovan kiljaisun kuvatessaan, miten gangsteriautot vetivät kaarteet tiukasti öisillä ajomatkoillaan, säikäytti joskus lapset eläytyvällä tyylillään, vaikeni päästääkseen paskapökäleen joka putosi loiskahtaen, molskahti veteen, se oli maailman hulluin ääni ja nostatti hänen kuulijoidensa kasvoille onnellisen kunnioittavan ilmeen - se oli kaikkein värisyttävin ilonaihe, parempi kuin mikään mitä hän sai sarjakuvasivuilta irti. Jepjep italialaiskortteleita Bronxissa 50-luvulla. Tiina ja Jössi kasteli maalla pakettinappuloita posliiniseen pissapottaan ja käskivät mun maistella ja imuskella, tämo hyvvee!
xxx/ellauri230.html on line 709: Tilanne on muuttumassa maassa, jota pidetään lapsipornografian maailmanlaajuisena napana (napana, hehe). Maan parlamentin ylähuoneen odotetaan hyväksyvän jossain kuussa lain, jonka mukaan sen hallussapidosta voidaan määrätä jopa vuoden vankeusrangaistus. Mutta se ei kata maan suosittua manga- (sarjakuva) ja anime (animaatio) -teollisuutta, jotka sisältävät julkaisuissaan kuvauksia lasten väkivaltaisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Daisuke Okeda, Japanin animaation tekijöiden yhdistyksen asianajaja ja tarkastaja, sanoi, että on "luonnollista, että animaatio on vapautettu. Itse lain tavoitteena on suojella lapsia rikollisuudelta", hän sanoi. "Tällaisen ilmaisun kieltäminen animaatiossa tämän lain nojalla ei täyttäisi lain tavoitetta. He eivät ole lapsia, tarkoitan, vain piirustuksia. Sormi joka osoittaa kuuta ei ole kuu, eikä piirretty setämiehen kikkeli tunkemassa piirretyn alaikäisen pilluun ole kikkeli." "Rikas, syvä kulttuuri syntyy jostakin, jota kaikki eivät ehkä hyväksy", Chiba sanoi. "Meidän on annettava harmaan vyöhykkeen olla olemassa välttämättömänä pahana."
xxx/ellauri237.html on line 642: sám rytíř Luběněcki: muumisarjakuvassa.
xxx/ellauri265.html on line 47: Samuli Kukko (Charlie Chicken) teki ensiesiintymisensä Walter Lantzin Studio-sarjakuvassa Anselmi Pandan Voittopuutarha, jonka Universal Studios julkaisi 7. syyskuuta 1942. Ohjaajana toimi Alex Lovy, joka ei ollut alan supertähtiä, mutta työskenteli vuosikymmeniä sellaisilla studioilla kuin Hanna-Barbera ja Warner Bros. Hänen myöhempiin luomuksiinsa kuuluvat ikimuistettavat Warner-hahmot Viileä Kissa ja Merlin Taikahiiri.
xxx/ellauri265.html on line 286: Jne, jne, kaikkea samaa paskaa kuin aina ennenkin. Roope Ankka kerää seteleitä HS:n kehänurkassa. Vesa Jaarla on myynyt sielunsa Herlinille kuin minkinnahan. Jenkkituhnu Harald Hirmuinen kääntää valtameedian perää oikeaan entistympeällä sarjakuvasivulla. Haluatteko Hesarin? En. Se on ilmainen. En. En ota vaikka maxaisitte.
xxx/ellauri304.html on line 376: Ensyklopedinen St. James Guide to Crime and Mystery Writers kutsuu Murphya "ammattilaisen ammattilaiseksi" ja sanoo: "Murphyn lahjakkuuden laajuus huimaa mielikuvitusta... sarjakuvatutkijat, kaprisromaanit, suuret jännitysromaanit, miekka- ja noituusvakoilijaromaanit ja lukittu huone mysteerit yhdessä novellien, sarjakuvien, elokuvien ja lukemattomien yhteistöiden kanssa eivät edes ala leikkaamaan hänen luovan neronsa parametreja."
xxx/ellauri312.html on line 575: Genret kuten "pornografia, toimittajat, raportti, sarjakuva, dokudraama" sekä "romaani, kela, elokuva ja TV-ohjelma", ovat nyt tulleet yhä tärkeämmiksi kuin saarna ja tutkielma nykyisen sukupolven itsekäsityksen kehittämisessä. On Rorty huomaavinaan.
xxx/ellauri314.html on line 324: Trygga räkan ingen fara lauloi Nemi sarjakuvassa. Onko Maisu Niemi on hurahtanut uskontoon? Onko sillä anknytningstrauma? Se on kiinnostunut mennä kuuntelemaan professori Pehr Granqvistia jonka mainoskuvassa karvainen miehenpeukalo on pikku lapsen kätösessä. Kan Gud vara min anknytningsperson?
xxx/ellauri366.html on line 114: Valkoinen Philadelphian esikaupunkialueesta kotoisin oleva nainen, josta tuli muslimi jihadisti ja joka on myöntänyt syyllisyytensä salaliitoon murhata ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä koodinimellä "Jihad Jane", on paljastanut, että hän veti islamin puoleensa, koska se antoi hänelle yhteenkuuluvuuden tunteen vaikean lapsuuden jälkeen. jonka hänen biologinen isänsä raiskasi hänet useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri366.html on line 161: Vaikka useat muut johtavat ruotsalaiset sanomalehdet olivat jo julkaisseet piirrokset, tämä julkaisu johti Ruotsin muslimien protesteihin sekä useiden ulkomaisten hallitusten virallisiin tuomitsemiin, mukaan lukien Irakin islamilainen valtio, Iran, Pakistan, Afganistan, Egypti ja Jordania, sekä hallitustenvälinen Islamilaisen konferenssin järjestö (OIC). Kiista syntyi noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun Jyllands-Posten Muhammad -sarjakuvakiista syntyi Tanskassa vuoden 2006 alussa.
xxx/ellauri366.html on line 189: Vuonna 2013 Charlie Hebdon sarjakuvapiirtäjä Stéphane "Charb" Charbonnier lisättiin Al-Qaidan etsityimpien listalle yhdessä Lars Vilksin ja kolmen Jyllands-Postenin työntekijän: Kurt Westergaardin, Carsten Justen ja Flemming Rosen kanssa. Je suis Charlie. Haha.
xxx/ellauri376.html on line 107: Enimmäkseen rakastavan äitinsä Gladysin kasvattama Elvis viettää lapsuutensa Tupelon köyhimmissä osissa Mississippissä löytääkseen lohtua musiikista ja kapteeni Marvel Jr: n sarjakuvaseikkailuista. Elvixen manageri "eversti" Tom Parker oli hollantilainen laiton maahanmuuttaja Andreas van Kuijk, armeijakarkuri, uhkapeluri ja huijari. Parker luulee Elvistä ensin mustaxi. Vaikka olen valkoinen munani on musta. Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot. Jaa-a jos minä olen musta olen minä moonilta ka-a-aivattu. Mustat kädet yhteen hakkaa musiikki ei koskaan lakkaa. Hannista kaliman kalini banaana e-e-e a-oo e. Mikä hasardi, no emme petä. Omaan perseeseen, hän vetää, Suuhun banana! Gimme dat gimme dat gimme dat banana, kisawea!
xxx/ellauri388.html on line 76: Waltarin luetuimmat tekstit olivat Kieku ja Kaiku sarjakuvat. Viimeinen nide Ihmisen ääni sisältää muun muassa lyhennelmän hänen pro gradu -tutkielmastaan vuodelta 1928. Aivokääpiö Ritva Haavikko toimitti artikkelimuotoisen 370-sivuisen Waltarin elämäkerran Mika Waltari: Mielikuvituksen jättiläinen, joka valmistui 1982. Waltarin tytär Satu Elstelä on todennut, ettei muistelmien antama kuva vastaa todellisuutta. Waltarin elämään kuului dipsomania-tyyppinen alkoholismi sekä vaikeita unettomuus- ja masennuskausia, jotka pakottivat hänet monesti sairaalahoitoon. Tapahtumat seurasivat toisiaan yleensä tietyssä järjestyksessä: työn loppuun saattaminen, masennus, juomaputki, suhde tai ihastuminen, oivallus uudesta aiheesta ja työhön palaaminen. Oivallus ja nide.
106