ellauri005.html on line 246: *) Sid. 1 Herr Réville underrättar os uti en artikel öfver mytologien, införd i le Temps den 7 Augusti, att vår stamfader icke stod bredvid kunskapens träd på godt och ondt, men uppe i något träd, alldeles som en sapaju-apa.
ellauri030.html on line 535: Elukatkin voi ymmärtää, mut vaan nää sapajut osaa järkeillä. Parasta järkeilyä on pessimismi. Maailma on läpeensä paha, siis se ei ole kunnossa, niinkun pitäisi (maailmantahdon, siis mun, mielestä ainaskin). Huonompaa maailma ei vois ollakaan. (Voltairen Candidessa oltiin just vastakkaista mieltä, inhottavia optimisteja.) Se on aivan hel-vetin huono. Surkea. Maailma on Jammertal, täynnä kärsimystä. Puudeli kakkaa sohvalle ja kusee jalalle. Onni on vain kuvitelmaa, lysti negatiivista. Schopenhauer on pahempi nyrpistelijä kuin saxalainen autobaanaa hurjasteleva unbefriedigte Frau. Elämä heiluu kuin pendeli tuskan ja ikävystymisen väliä. Tik-tusskaa, tak-tyyylsää. Pahinta on se et aina panettaa. Schopenhauer saisi täydet pisteet pessimismitestistä. Mihkäs se kuoli? Keuhkotulehduxeen. Ei siis sydixeen, vastoin Pänkäläisen ennustuxia.
ellauri030.html on line 567: Schopenhauerin nimissä on joukko ilmeisiä ja/tai enemp vähemp typeriä pointteja. Yx on ihmiskeskisyys, eli se et sapaju kazoo kaikkea vaan omasta näkövinkkelistä. No se on kyllä käynyt jo selväxi. Sen älyämisexi ei tarvi olla kovinkaan neropatti.
ellauri030.html on line 730: Protestanttishenkiset filosofit Hobbes ja Descartes oli samoilla linjoilla. Leviathanissa (1651) todetaan et sapajut on luonnostaan kilpailuhenkisiä ja tarkkoja huomaamaan kuka on joholla. Joholla olevat on iloisia ja nauravat tappiolle jääville.
ellauri030.html on line 794: Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.
ellauri030.html on line 816: Vasta maailmansotien välissä joku Eastman (Kodak?) huomas verrata pilailua elukoiden kisailuun, sellaiseen leikkitaisteluun. Eläinetologit on darwinistisesti nostaneet esille leikin arvon olemassaolon kilpailun harjoituskenttänä. Huumori on samanlainen leikkikenttä sapajujen nokintakisoille, vaik käydään sillä kentällä myös tosixia, kuten esim. Make Eskelisen pamfletit.
ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.
ellauri032.html on line 609: Enemp vähemp sapajuita

ellauri032.html on line 619: on enemmän, ihan yxin saa sapaju

ellauri033.html on line 524: Luvussa II on surkeata filosofointia joka on pantu Antero VI:n suuhun, nimittäin että psykologisestä determinismistä seuraisi ettei kukaan enää välittäisi mistään, kaikki olis vaan et nadja nadja soromnoo. Se on ihan höperö ajatus. Ei determinismi muuta mitään, sapajut jatkaa suunnittelemista ihan niinkuin ennenkin. Se on just se tapa, jolla determinismi toteutuu, komputoimalla ja optimoimalla. Palkizemalla ja rankaisemalla. Ei siis (jonkun mielestä) hyvä ja (jonkun toisen mielestä) paha siitä minnekään häviä.
ellauri033.html on line 540: Greslou nöyristelee proffan edessä kuin joku sapajuapina hopeaselän jalkovälissä, hännystelee sitä ja syö kirppuja sen turkista. Tyrkyttää persettä kuin kuoripoika rippi-isälle, kumartaa veneeristä mösjöötä ja mestaria sen ylpeänä oppipoikana. Tollastako tää on katolisissa piireissä. Vitun "tunnustuxia". Hemmetti. Tätä se Polle peukuttaa, kunhan ripittäjät on meidän miehiä. Erityisesti se tuntuu inhoovan Spinozaa, joka olikin konkkanokka jutku. Ja vielä ateisti sellainen.
ellauri034.html on line 205: Jos pitää kiirettä, saa kaikki sapajut tapetuxi silmänräpäyxessä. 12x/min eli 5 sek välein pitää jaxaa räpyttää. Se onnistuu ainakin jos on Touretten syndrooma. Lapset räpyttelee harvemmin kuin aikuiset.
ellauri043.html on line 5948: Flaubert ei ollut vahva luonnontieteissä, mikä lie dropout oikixesta ja koroilla elelevä senttari. Tässäkin on useampia kyseenalaisia kohtia. On tyhjiöitä, eikä avaruuskaan ole muuttumaton vaan sillä on koko, joka jatkuvasti laajenee (tää tosin selvis vasta Einsteinille.) Darwinismi ei ollut vielä lyönyt läpi, vaikka fossiileista oltiin selvillä. Tää kirja on oikeastaan Darwinin aikalainen. Suunnilleen samoihin aikoihin kirjoitteli Jeesuxen elämäkerturi Renan, jonka sensorit päivitteli El Monon skandalöösiä ajatusta, että me oltaisiin vaan puusta pudonneita hännättömiä sapajuja.
13