ellauri032.html on line 523: Nyt nää naiset käyvät sanasotaa Märtan bion kirjoittaneen toimittajan kaa, kenen nimet ankkalammikosta saa mainita ja ketkä pimitetään. Märta lienee bylsinyt koirassorsista noin puolia. Henrik sorsa lienee kengittänyt yhtä monta ankatarta. Kiinnos, nimillä tai ilman.
ellauri082.html on line 302: Mut helkkari en sittenkään ihan purematta niele, vaikka ize olenkin sekä kyyninen että sentimentaalinen. Se mitä mä mielestän EN juuri ole on pateettinen. Jönsyn kanssa tuli tästä vähän sanasotaa, se väitti että mun vihamielisyys pateettista kohtaan on sekin pateettista. Hmm nojaa. Mutta kiinnostavan määritelmän se pisti pateettiselle: se on sentimentaalista moralismia. Eli sekoitetaan toisiinsa affekti ja "pelisäännöt". Siinä yhteydessä tein selväxi että "leikki" tollasessa "homo ludens" mielessä on musta myöskin perseestä. Se kuulostaa musta Ilmo Launixelta.
ellauri133.html on line 815: 1929 nappas Thomas Mann kirjallisuuden Nobelpalkinnon kirjalla Buddenbrookit. Se oli mun mielikirjoja. Kristina ei pidä Mannista koska Mann on niin ulkonäkötietonen, se kertoo aina onko ihmiset rumia vai kauniita. Mann pohti kirjoissaan porvarielämän ja taiteellisuuden ristiriitoja, moraalin ja aistien sanasotaa, esteettisen ja eroottisen pystypainia. Lähdettyään Sakuista Hitlerin valtaantultua se vietti mukavaa julkkiskirjailijaelämää USA:ssa ja Schweizissä.
ellauri198.html on line 753: Nyt on Harold nähtävästi pudonnut pahan kerran kärryiltä, ilma on sakeanaan savuverhotermejä: proleptic delusion transumptively troping on a trope, retoriikkaa lentää kuin Nietzschen Zarathustrassa. Kumpuilevat pakarat seuraavat Childe Haroldin sanasotaa kädet poskella. (Mitä oli Yeazin Condition of Fire? Se selviää alempana.) Haroldin mielestä Browning imuttaa Chattertonin etanansarvea. Muttei kai 1800-luvun Browning voinut oikeasti lutkuttaa 1700-luvun Chattertonin pipua, ikäeron takia? Ehei, tää on vaan symbolismia.
ellauri279.html on line 348: Huolimatta vahvasta kommunisminvastaisuudestaan Solženitsyn arvosteli myös länsimaiden kulttuurin rappiota. Hän päätyi Yhdysvalloissa sanasotaan muiden toisinajattelijoiden kanssa, minkä jälkeen hän vetäytyi eristyksiin Vermontiin ajamaan punaista Jopo-pyörää. Hänen uskonnollisella nationalismillaan on kuvattu olleen eniten yhteistä 1800-luvun slavofiilien kanssa.
xxx/ellauri200.html on line 178: Nissim kävi sanasotaa Naipaulin kanssa siitä kumpi ompi intialaisempi. Naipaulin isoisä oli itäintiaani joka möi izensä velkaorjaxi Trininadiin ja Tobagoon. Sen äiti väitti polveutuvansa bramiineista. Nissim on syntyperäinen marathin puhuja ja koko ikänsä Intiassa asunut, mutta sehän on juutalainen hitto vie! Rodullistetut rodullistivat toisiansa rankasti. Kumpi ja Kampi tappelivat kumpi voitti. Intiassa on kuukin kummempi.
6