Una! Una! huudan innoissani.
ellauri001.html on line 389: sanoo mielen tyly sensori.
Vuosi viiskytkaheksan oli vika
ellauri001.html on line 814: N:o 7: Kova on Coltin sana
ellauri001.html on line 828:
Isi toi Saksan työmatkalta
ellauri001.html on line 867: kun saapi sanoja 8:saan tavuehen asti yhteen sopimaan jo runonki saaneensa.
ellauri001.html on line 880:
Kovin sanoin laittelevi
ellauri001.html on line 890: sanoa p-, mutten sano,
ellauri001.html on line 919: Siipihevonen löytyi Käpylän kyläjuhlien kirpparilta. Miisumaisen ujo kolmivuotias poika istui pienellä valkoisella muovipallilla pienen valkoisen muovipöydän ääressä ja myi muovieläimiään. Onneks vanha setä ymmärsi kysyä: myytsä muovieläimiä? (Hiljaisuus) No mitä tää hepo maksais? Yks eijo (tuskin kuuluvasti). Oota mä kysyn äidiltä, sanoi setä, jolla ei ollut euroa.
ellauri001.html on line 921: Kun Ismo Alanko tytötteli kulttuuriministeriä 2015, hänen hienoon taiteilijaimagoonsa tuli särö. Persoonallinen lauluntekijä muuttui tytöttelijäksi, luutuneeksi viisikymppiseksi äijäksi. Sellaista ei enää katsota hyvällä. Jari Heiska: Bah, minä tytöttelen kaikkia, poikiakin. Olli Laaksonlaita: jos ministeri on tyttö vielä. ei sille ismo mitään voi!!! Juha Järä: Tämä uutisankka taas kerran näyttää surkuhupaisan mediatilamme: feministien "lobbausvalta" on saanut suhteettomat mittasuhteet - ja samaan aikaan ei huomata että he ajavat likipitäen vain naisten tasa-arvokysymyksiä! Nyt toimittajat kriittisyyttä peliin! Matti Joutkoski: Luin artikkelin kun se ilmestyi, enkä osannut ymmärtää toimittajan ajatuksenjuoksua. Monet naiset itse asiassa kokevat tytöttelyn positiivisena asiana, koska sillä viitataan nuorekkaaseen ulkonäköön. Mistähän tämä tytöttelyn "kriminaalisointi" on oikei… Matti O Hietanen: Hyvä Ismo. Ei tullut säröä minkään laista. Ministereitä tulee ja menee mutta Ismo Alanko on ja pysyy.
ellauri001.html on line 928: isin tuoman Saksanmaalta
ellauri001.html on line 1020: "Peukku!" varoituksen sana
ellauri001.html on line 1045: Kun teen ne sanoo ässäksi.
ellauri001.html on line 1106:
sanastoa kehittyy:
ellauri001.html on line 1109: "äiti sano sille et se ei saa kiusata".
Toinen santsari tiukka
ellauri001.html on line 1968: mantsan, luontsan tunneilla:
ellauri001.html on line 1990: ei tehoo sana "Silentium!",
ellauri001.html on line 2008: Jos ei osannut vastata tvåa,
ellauri001.html on line 2035:
Aarre Pipinen saksan maikka
ellauri001.html on line 2037: Jengi taivutti saksan verbit
ellauri001.html on line 2079: Oi, oisipa ollut notkee myös sääri sanen Jorma">Oksasen.
ellauri001.html on line 2087: Hypi, hypi, hypi, sanoo Jalantien Tuomo
ellauri001.html on line 2134: sanoo isä, ei mikään people person
ellauri001.html on line 2136: Sehän meni hyvin, sanovat,
ellauri001.html on line 2150: sanomme kuin Saima Harmaja.
Sen mitä kertoa ei suu voi, sanokoon kukkanen:
ellauri001.html on line 2216:
Nyt kuka lohduttaisi nyytiä ja sanois vaikka näin:
ellauri001.html on line 2239: El Zorron käyttämä sana oli mehukas.
ellauri001.html on line 2272:
Seksijutut eli sen ajan sanastolla sanottuna sukupuoliasiat viimeksi kuluneen vuosisadan jälkipuoliskolla ilmenivät keskimäärästä tietämättömämmälle esimurrosikäiselle vähintäänkin mystisinä.
ellauri001.html on line 2303: Laakson urheilukentän raunioituneen katsomon seinään on joku nimetön runoilija ikuistanut sanat jotka hämmentävät ja kiihottavat pikku kulkijaa:
ellauri001.html on line 2308: Partitiiviobjektina tässä esiintyvä substantiivi on entuudestaan tuntematon eikä sitä löydy nykysuomen sanakirjasta, mutta silti se ja koko säefragmentti onnistuu koskettamaan poikakoululaista jostain hyvin hyvin syvältä.
ellauri001.html on line 2330: Hui, iik, apua, pelästyn! En ole valmis! Mutta 50-luvun slangisana ei tarkoita sitä mitä luulen. Olisinpa tiennyt sen silloin, tai olisipa hän ryhtynyt vaan tuumasta toimeen. Mutta yhtä ujona jätti asian sikseen, ja kädestäpitely sai luvan jatkua ad nauseam.
ellauri001.html on line 2332: Vasta viistoistavuotiaana tajuan alkutalven pakkasella yksikseni ulkoiluttaessani Eetua:
ellauri001.html on line 2367: Kuten sanoi hra Petteri
ellauri001.html on line 2474: Onx nää sun tunnelmat? Mä en ollut tullut ajatelleex tota. Niihän se ommutta, sanoi mummi. Itte asiassa mä en voinut ollenkaan kuvitella itteäni vanhana, nuorena. Mieluummin kuvittelin izeni reporankana, kuten tämän päivän sarjakuvassa kettu, joka ajatteli, että se olis ketun elämän ylin aste. Pöllö sanoi, älä nyt pety, mutta sä taidat jo olla sillä asteella. Mä en kadehdi mummia, paizi sen hienoja bambuisia keppejä. Ja Eeditiä, niinkauan kun sillä vielä oli se.
ellauri001.html on line 2476: Ei ollut Eedit vielä äänestänyt jaloillaan, hipsinyt tiehensä kaikessa hiljaisuudessa. Eetit! Eeeetit! EETIT!!! kaikui tyhjässä asunnossa. Soittokello keittiöön ei enää soinut, ei kai ollut toiminut vuosikymmeniin. Johdot oli vielä tallella, ja huoneet numeroituna keittiön seinällä, laatikko ja pienet luukut joihin syttyi joskus Lassin aikaan valokin. Saattoi tilata huonepalvelun: Pirr! Lasi mehua ja leivos, kuten äiti sanoi ja painoi pientä nenää sormella.
ellauri001.html on line 2478: Kristina kysyi sähköpostissa, millaista olisi pyyhkiä pyllyä jos olisi ainoa maailmasta eloon jäänyt ihminen. Mä sanoin, että tarvizeeko sitä sitten enää pyyhkiä. Kuka välittää? Kristina sanoi että ize, kerta on vielä ihminen. Nojaa. Mä sanoin että ainoa syy sitten vielä pyyhkiä on kutina, ja lisäsin: Me pikkupojat laulettiin pienenä Hoosiannan sävelellä "kutiaa-a-a-a-a-a, kutiaa-a-a-a-a-a, kutiaa-aa-aa-aa-a, kuin tuu-uu-lee-ee herran nii-ii-meen", kun peppu kutisi.
ellauri001.html on line 2485: Ei pie sekottaa pitkänhuiskeaan runoilijaan John Byromiin ämmällä 18.vuosisadan vaihteessa, joka kexi (jonkun) pikakirjoituxen, hauskan joululaulun "Christians awake salute the happy mom" sekä Tweedledum ja Tweedledee aiheisen epigrammin Händelistä ja Bononcinista (meinasin sanoa kuin Lea että no Berlusconi tietysti). Ehkä palaan siihen jossain myöhemmässä jaxossa.
ellauri002.html on line 23:
sans-serif;color:yellow;background:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL COÑO
ellauri002.html on line 24: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KAUNOKAINEN JA KUOLEMA
ellauri002.html on line 50: sanoo huolestunut puoliso.
ellauri002.html on line 58: Oiskohan Harry ollut iloinen et nää on suomalaisille tärkeimmät faktat siitä? Et se on jutkuluopio, sen nimellä on joku kämä düsseldorfilainen palkinto ja se oli Schubertin sanoittaja? Düsseldorf on Saxan Philadelphia. Ja kokonaan jää mainizematta Kaiserslauternin Heinrich Heine-gymnasium, David Foster Wallacen tennisvalkku Schitin alma mater. Harry kävi kouluja (senverran kuin kävi) Düsseldorfissa.
ellauri002.html on line 70: John Dowland (1563 – 1626) was an English Renaissance composer, lutenist, and singer. He is best known today for his melancholy songs such as "Come, heavy sleep", "Come again", "Flow my tears", "I saw my Lady weepe" and "In darkness let me dwell", but his instrumental music has undergone a major revival, and with the 20th century's early music revival, has been a continuing source of repertoire for lutenists and classical guitarists.
ellauri002.html on line 75: Runebergin saatesanat
ellauri002.html on line 178: vatsani minun vilumpi
ellauri002.html on line 179: astuessani katuja.
ellauri002.html on line 201: sans-serif">
ellauri002.html on line 206:
sans-serif">
ellauri002.html on line 256:
sans-serif;opacity:0.3">
ellauri002.html on line 317: huoli vatsan halkaisevi.
ellauri002.html on line 319: vatsassani vaskivuori.
ellauri002.html on line 391: sans-serif">
ellauri002.html on line 398:
sans-serif">
ellauri002.html on line 428: Niin kellen sanon sanani,
ellauri002.html on line 499:
sans-serif">
ellauri002.html on line 506:
sans-serif">
ellauri002.html on line 589:
sans-serif">
ellauri002.html on line 698: sans-serif">
ellauri002.html on line 706: sai suuhunsa ja sanoi: Olen iloinen.
ellauri002.html on line 720: sans-serif">
ellauri002.html on line 761: jo, tuo sanoo vaimollensa.
ellauri002.html on line 764: sans-serif">
ellauri002.html on line 769:
sans-serif">
ellauri002.html on line 785:
sans-serif;font-size:2em">
ellauri002.html on line 807: sans-serif">
ellauri002.html on line 858: Kansan nousuun yllytti,
ellauri002.html on line 907: Samat sankarit ratsastelee, patsastelee hempukat ja konnat.
ellauri002.html on line 956:
sans-serif">
ellauri002.html on line 988: saksan kielikurssilla. Saksan opin
ellauri002.html on line 990: valitsi keskipitkän saksan, mä englannin.
ellauri002.html on line 991: Ostin saksan kirjat ja tein läksytkin.
ellauri002.html on line 992: Luin itsekseni romaaneja sanakirjan avulla.
ellauri002.html on line 997: mutten osannut sanoa juuri sanaakaan.
ellauri002.html on line 1000: graaduas sanoi nahkahousuäijä
ellauri002.html on line 1015: kisannut Iida Mätinki
ellauri002.html on line 1025: Osanottajia oli kyllä aika vähän.
ellauri002.html on line 1029: Se sanoi olevansa töissä Keskuskadulla
ellauri002.html on line 1040: Latinankirjoituksessa käänsin väärin nepos sanan.
ellauri002.html on line 1046: No hyvinhän se meni, sanoi äiti.
ellauri002.html on line 1053: Lönnrotin sanakirjan isältä sain lahjaksi.
ellauri002.html on line 1125: N:o 23: Siitä vaan sanoi kenraali
ellauri002.html on line 1148: sans-serif">
ellauri002.html on line 1195: Ällö positiivisuus, kukoistus (inha sanakin).
ellauri002.html on line 1221: ja sanoi: hellikää toisianne. On koitettu.
ellauri002.html on line 1320: Kaikki on suhteellista, sanoi Arkhimedes.
ellauri002.html on line 1328: Kenraali ja mä osattiin tukkukaupalla KJJ:n eleitä ja sanontoja ulkoa, näyteltiin niitä asiaa tunteville yleisöille tilaisuuden tullen menestyksellä. Mä piirsin sarjakuvia Jaakosta, joissa se oli Aku Ankka, kenraali ja mä oltiin veljenpoikia, Mårten Ringbom oli honottava hanhi, Jaakon sievä erittäin isotissinen sihteeri oli Minni Hiiri, jne, jne.
ellauri002.html on line 1334:
sans-serif">
ellauri002.html on line 1401: Elämänsä joka on pieni ja hauras ilman sanomaa/
ellauri002.html on line 1403: sanoo "siinä on vaa meitsi"/
ellauri002.html on line 1415: kuten sanojen lopuista kirjaimia joukko.
ellauri002.html on line 1427: Filsan laitos ja Jaakon ryhmän huoneet Metsätalon alakerrassa
ellauri002.html on line 1454: Hämäriä, sekavia muistikuvia eri bileistä: naamoja ilman nimiä, nimiä ilman naamoja, pirtua, lonkeroa, mustaa afgaa, nojailua, skrobausta, tukkaa suussa, laatat lavuaarissa ja vessanpöntössä.
ellauri002.html on line 1461: Opin noin kaksisataa sanaa unkaria, joista muistan parhaiten bassa meg ja egészségedre. Vitut ja otetaan taas.
ellauri002.html on line 1471: sans-serif">
ellauri002.html on line 1491: Tein filosofian sivulaudaturin toiminnan esittämisestä pelinä. Se oli mielestäni aika kiva idea. Olen palannut siihen toistekin. Käytin sitä MIT:n väitöskirjassa, ja postdokkina koitin formaalistaa sen malliteoreettisesti. Sellainen hyödytön askartelu meni pois muodista aika pian tekoälyn ekan aallon mukana. Sääli, lahjani viittaavat hyödyttömään askarteluun. Nyttemmin runoilen ja ratkon sanaristikkoja.
ellauri002.html on line 1493: Ylpistyneenä Juhona lähdin Jönsy-veljen häihin Ilomantsiin. Jöns nai lapsuudenystävän ja leikkitoverin Merikatu viidestä, jonka kanssa pelattiin rantaradan vieressä neljää maalia. (Mä en pelannut, en osannut. Muistan ratapölkyn keroseenin hajun. Litistelin junan alle viiden pennin rahoja.) Sen isä, juoppo armeijan lääkäri, ei hyväksynyt Jönsiä (Jöns ei mennyt armeijaan). Naimisiin menivät ne kuitenkin, äiti ei vastustanut, ja Jöpi oli tytön vanha unelma. Se (tyttö) oli muuten samalla luokalla kun dona Carita, luokan priimus, soitti nokkahuilua ja viulua, hyvä kaikessa. (Myös neljässä maalissa.) Tästä tuli liittoon pitkän päälle harmia. Meikäläiset ei tykkää olla kakkoskuskeja. (A propos, täällä kotona kuskeja on kaksi: minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin matka tanssi käy.)
ellauri002.html on line 1499: Asia hautautuu, projekti menee jäihin, tulee syksy. Jöns alkaa järjestellä pikkuveljen naima-asioita. Jöns on jostain syystä tykästynyt dona Caritan luokkatoveriin ja bestikseen, enemmän kuin vähän hömelöön mutta itsetietoiseen vessanpönttötehtailijan tyttäreen, vaimon lääkiskaveriin. Siinähän ois Miisulle oiva pari! Jöns kutsuu tyttökaverukset ja pikkuveljen Senttuun. Mutta toisin käy: hömelö kaveri on lätkässä yhteen aatelissuvun perijään, joka kaiketi yrittää jo tätä nousukasta karistaa. Juoksee koko ajan Sentun puhelimessa (niin, ei ollut kännyköitä) ritarilleen soittamassa. Sillä aikaa huomaa El Lauri vieressään jotain kiinnostavampaa. Aivan upean näköinen misu, blondi otsatukka, kireet farkut, suuret kauniit silmät, söpömpi kuin Pollyanna. Tutustutaan, asia johtaa toiseen, ja ennen pitkää El Lauri löytää itsensä Rehbinderintien portailta hyvää yötä sanomasta kaunottarelle ja --- nyt on toiset otteet kuin joskus ammoin --- uskaltautuu lupaa pyytämättä sitä pussaamaan! Hui.
ellauri002.html on line 1503: El Laurin pingiskavereina oli yks norssin klassikko alemmalta luokalta ja sen puoliso, hyvin miehiin meneväksi tunnettu (sanokaamme) dona Helena, molemmat Rooman kirjallisuuden opiskelijoita. Dona Helena piti don Jaimea omana tonttinaan, ja koitti dona Caritaa tarmokkaasti syrjään puukkia. Turha vaiva, kohta Lauri istuu donnan ja sen pikkusiskon pöydässä. Dona Rita on jotenkin epäluuloinen ja haastava, don Jaime miettii: tuosta voi vielä tulla harmia. No ehkä tulikin, ehkä oltiin kaikki mustasukkaisia.
ellauri002.html on line 1505: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan Kubrikin Barry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.
ellauri002.html on line 1586: sans-serif">
ellauri002.html on line 1700: sans-serif">
ellauri002.html on line 1711: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri002.html on line 1748: valoisan erkkerin, joskin pienen.
ellauri002.html on line 1764: osas latinat, kreikat, sanskritit.
ellauri002.html on line 1789: Fiksua väkeä, kuten sanoi täti Mirjami.
ellauri002.html on line 1814: Se oli tää, sano ny, nii Haj Ross. Se oli varmaa ollu itekkin depikses/
ellauri002.html on line 1834: dona sanoi (niinkuin sillä oli tapana) "senkin paskamuna, sä oot vihannu mua aina",
ellauri002.html on line 1835: josta suivaantuneena don repi matkaliput ja veti vessanpöntöstä. Convenient, nythän riittää
ellauri002.html on line 1843: sans-serif">
ellauri002.html on line 1850: Ei pysty elämää, tarkemmin sanoen,
ellauri002.html on line 1866: sanoa. Rynnistys käy lävitseni ja repii minut.
ellauri002.html on line 1870: myös sanoa: rynnäkkö vasten viimeistä, maista rajaa.
ellauri002.html on line 1908: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen.
ellauri002.html on line 1910: Kesällä 1978 dona Carita tuli Bostoniin ystävämme Ympyräsuun häihin. Ympyräsuu oli Amerikan hienostoa, Mayflowerilla maahan saapuneita, MIT:n grad student, joka oli tullut Suomeen tutkimaan, onko suomen kielessä sivulauseita. Ympyräsuu oli (on) huippufiksu, isohko, kömpelö ja piippasi (piippaa?) kun on hämillään. Mikä ei ole usein, koska se yleensä tietää paremmin. Mielisana oli (on) "actually". Don Jaimeen petyttyään piippaaja löysi fiksumman puolison, ja häät pidetiin tuona keväänä. "Nyt sieltä tuodaan isoäitiä", sanoi don Jaime erehdyksessä, morsianhan sieltä tuli isänsä käsipuolessa. Oops.
ellauri002.html on line 1957: sans-serif">
ellauri002.html on line 1998: Kissan kellari.
ellauri002.html on line 2036: Puren vessan vedintä.
ellauri002.html on line 2065: sans-serif">
ellauri002.html on line 2119: Puro sanoi puli puli.
ellauri002.html on line 2142: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri002.html on line 2176: sans-serif">
ellauri002.html on line 2192: Kesän jälkeen otin lomaa MIT:stä. Nyt mä sit oon sertifioitu hullu, merkitty mies. Siis omasta mielestäni, ei siitä moni tiennyt. Valkeat napit jätin pois niin pian kuin voin. Inhoon lääkkeitä, ja lääkäreitä, kuten on tullut sanotuksi. Ihan kuin äiti, vaik oli lääkäri, siis hammas-. "Eihän kukaan ole vielä anemiaan kuollut", se sanoi suunnilleen kuolinvuoteella, perna paskana. Musta sappi on meidän heikko kohta. Yks niistä.
ellauri002.html on line 2208: Vähän huono ajoitus noin sotilasuran kannalta, depis uusi keväällä sen verran että aliupseeriura katkes kananlentoon. Käytiin dona Caritan kanssa kesken intin Moskovassa filosofikokouksessa, josta palasin kovassa kuumeessa. Olis ollut järkevää jäädä kotiin potemaan, mutta ukaasi oli palata yksikköön. Siellä hoitivat viikkomäärin sinuittia bronkiittina. Sinuitti on sen koommin (Hintikkaismi) ollut usein nähty vieras flunssan jälkeen.
ellauri003.html on line 21:
sans-serif;color:red;background:green;font-size:9em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL LADRO
ellauri003.html on line 22: sans-serif;background:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MAZETAN 3 KULTARAHAA
ellauri003.html on line 30: Ajattele miten paljon paskaa meidän välillä on kulkenut ja silti ollaan yhdessä sanoi pakarat toisilleen.
ellauri003.html on line 44: Ah, raskasta on sanoa kuink oli
ellauri003.html on line 45: tuo salo kolkko, autio ja sankka!
ellauri003.html on line 68: sans-serif">
ellauri003.html on line 146: oikeistolaisen, saneeraajaksi.
ellauri003.html on line 158: Myös muissa toimissansa hän oli konna,
ellauri003.html on line 168: Min sanoi: "Kääritäänpä hihat!
ellauri003.html on line 170: Myöhästyykö taas sankarilliset?
ellauri003.html on line 232: ja lieventävän sanan tuomarille lausui:
ellauri003.html on line 243: (en p-sanaa käytä, kuten Eino Leino.)
ellauri003.html on line 360: kahdeksankymmentä
ellauri003.html on line 387: kaiken kansan katsellessa päältä.
ellauri003.html on line 433: sateen häissä sanotaan tuottavan.
ellauri003.html on line 443: Kaukonäköisesti sanottu.
ellauri003.html on line 483: sans-serif">
ellauri003.html on line 500: sans-serif">
ellauri003.html on line 558: Oppaani silloin mua koski, sanoin
ellauri003.html on line 582: Tarkemmin sanoen siis Eino Leinolta.)
ellauri003.html on line 586: Mitä mä saatoin sanoa kuin "tulen"?
ellauri003.html on line 587: Sen sanoin puna poskillain, toivoin
ellauri003.html on line 592: Hän sanoo kuiskien: sielu oi, mi melot
ellauri003.html on line 650: Ruoan jälkeen hienot huokasivat ja vapautuneesti piereskelivät omaan tahtiin ruokapöydässä. Pidätys on epäterveellistä, sanoi Jaakoppi. Ehkä sinusta, teki meidän mieli sanoa, ei meistä. Jaakobin ei tarvinnut ruokapöydän alla yöpyä. Siellä kiinattiin me kolme viikkoa. Tuli pöydän jalat ja kaverien puupat aika tutuksi.
ellauri003.html on line 657: Houkkamaistahan se oli, muttei kaduta vähääkään. Asunto oli oikeestaan vaan yksi huone, studioksi sanottu. Keittiönä oli yksi huoneen seinä. Siinä sitten luettiin, maattiin, nukuttiin, kokattiin ja tiskattiin samassa tilassa. Vessa tais sentään olla erikseen. "Seijan keittiö", näytti kuvaa anoppi, ylpeänä vaiko hilpeänä, sappas se.
ellauri003.html on line 659: Talon henki (hengetär, paitsi mies) oli Teris, siis Super (intendent), suomeksi sanottuna talonmies, vanha katolinen polakki, jonka seinät oli koristeltu paavin kuvilla. Siltä mentiin anomaan lisää lämpöä kun talvi teki tuloaan, ja pihisevä höyrypatteri kävi riittämättömäksi. Lumen tuloa ikkunasta hidasti calicokäärme, vanulla täytetty. Peittona pölisevä postimerkki, akryylihuopa ohut, lastenkokoinen, aiheutti öistä köydenvetoa, kahdelle se ei millään riittänyt. Kovina pakkasöinä piti lähteä kaduille dyykkaamaan roskiksista pahvia ja muuta palavaa, ja polttaa niitä huoneen takassa.
ellauri003.html on line 662: Samaan aikaan syntyi Aulille ja Antille tytär Maisu, me oltiin kummeja. Mä haluun myös! sanoi Seija. Kova vauvakuume iski kummitätiin. Oisko ollut Eskin ja Liisan lähdön ansiota, pantiin tuulemaan, postimerkki pölisemään. Pian meidänkin esikoinen ilmoitti syksyllä lähenevästä tulostaan.
ellauri003.html on line 694: Merrillin viinabasso mörähtää peremmältä: antakaa lasten tulla tyköni. Mut kazokin Seizha ettei tämä toistu. Miehet tahtoo vaan sitä yhtä asiaa nimittäin lapsia. Ennenkuin huomaatkaan niin voi kauhistus: se on vuosi ja vohla, ja olet jumissa. Jos tulet järkiisi ja tarttet apua, sano vaan, mullon hyvä gynekologi joka ei häikäile.
ellauri003.html on line 696: Mä näytin Jaakolle kikkeliä ja sanoin: hanki tälläinen. Tällä hässii, ja syntyy tulosta. Ei vaitiskaan, en näyttänyt. Mut se näytti, ylen surulliselta näytti. No, nyt on kenkä toisessakin jalassa.
ellauri003.html on line 794: Yhtä aikaa! sanoi ukko kun yksin veti.
ellauri003.html on line 922: Niin aina, sanoi Joulukalenterin Kerttu.
ellauri003.html on line 939: kera etujoukon, Teron sekä Esan.
ellauri003.html on line 1023: Tajunnut tuskin sanat kiltit olin,
ellauri003.html on line 1034: (Taas siteerasin Leino-Dantea sanatarkasti.)
ellauri003.html on line 1070: sans-serif">
ellauri003.html on line 1094: sans-serif">
ellauri003.html on line 1150: vieläkin kummittelee unissani.
ellauri003.html on line 1198: tai kana-, kumpi nyt lie sana parempi.
ellauri003.html on line 1276: Ein sanfter Wind vom blauen Himmel weht, lempeä tuuli sinitaivoselta huokuu,
ellauri003.html on line 1399: on vielä paha sanoa, ja ehkä
ellauri004.html on line 19: sans-serif;color:yellow;background:red;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AL DENTE
ellauri004.html on line 20: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LEUKAVASTI LAUKAISTUA
ellauri004.html on line 61: sanoo Milton, kunnia sen kiitosta.
ellauri004.html on line 111: Happamia, sanoi viinirypäleistä
ellauri004.html on line 124: Muistan sanoneeni joskus nuorempana
ellauri004.html on line 129: Turhaan äiti sanoi: naura sinäkin.
ellauri004.html on line 185: Linnut karjuu puissa, sanoi krapulainen
ellauri004.html on line 190: on niiden melodinen sanoma.
ellauri004.html on line 297: netissä kissankuvia, keräilee tähteitä.
ellauri004.html on line 301: haukkumasana takapajuisille köyhille
ellauri004.html on line 303: Ihannointi kuuluu samaan sanastoon
ellauri004.html on line 349: Koko kansan tavaramerkki Jehova
ellauri004.html on line 381: sans-serif">
ellauri004.html on line 398: sanoi Paula paksu
ellauri004.html on line 459: Pyhiä on sanoja, ihmiskennon liimaa.
ellauri004.html on line 468: sans-serif">
ellauri004.html on line 522: sanoi äiti.
ellauri004.html on line 525: obrigado, sanoo dago, olen sulle velkaa.
ellauri004.html on line 540: Riemastuu luotonsaaja velkasaneerauksesta,
ellauri004.html on line 550: En luota pitemmälle toisiin kuin jaksan heittää niitä.
ellauri004.html on line 582: Kaikki noi peruskohteliaat sanat:
ellauri004.html on line 616: Vastuun jälkeen rumin voimasana on velvollisuus.
ellauri004.html on line 734: jopa sangollinen kananuggetteja. Uus Jeesus tarvitaan,
ellauri004.html on line 735: tai Nooa, joka sanoo, että elukkakaveria ei jätetä.
ellauri004.html on line 738: vainajat? Saako olla sangollinen ihmisnuggetteja?
ellauri004.html on line 750: ja kaikkien muiden tahdon sanelee johtajan tahto.
ellauri004.html on line 785: raajoille vatsan kanssa suositti yhteistyötä.
ellauri004.html on line 799: Alhainen ihminen, kuten sanoo dona Carita. Tai apina.
ellauri004.html on line 817: Tasan ei tallaajille jaella lahjoja onnen.
ellauri004.html on line 845: Monsanto.
ellauri004.html on line 914: näiden nesanssi oli renesanssi.
ellauri004.html on line 919: sanoo Dante opettavaisesti.
ellauri004.html on line 1002: on tehty jonkinlainen sankari.
ellauri004.html on line 1028: Määrä korvaa laadun, sanoi Hegel.
ellauri004.html on line 1087: Oma vika, pikku sika, sanoo iskä,
ellauri004.html on line 1099: No sitmä aion niistä osan armahtaa,
ellauri004.html on line 1141: Kerrataas sen voittosanomaa katkismuksen tyyyliin:
ellauri004.html on line 1159: Jeesus sanoi itekkin: minä olen ikuinen viinipuu (Joh 15:1). Hänessä on ainesta rusinaksi, tokaisi Johannes.
ellauri004.html on line 1173: silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri004.html on line 1178: Kuten Aatu sanoo:
ellauri004.html on line 1186: hengissä pysymisen vaisto. Alaviite: Apoptoosia ei elukoihin ole koodattu, paitsi joskus poikastensa hyväksi. Termiitit sen osannee. Termiittiapinoille erilaiset sankartarut sitä suosittaa. Evankeljumi on niistä yksi, ks alla.
ellauri004.html on line 1206: Siinä tapauksessa selkäsauna lienee paikallaan, mutta mihin sitä uhrausta tarvitaan? Kun normaali isi on vitsaa antanut, ei kai se perään itseänsä ruoski, ja sano, tää tekee hyvää meille molemmille. Tässä menee kosto ja rankaisu nyt sekaisin, koston puuro, rangaistuksen velli.
ellauri004.html on line 1207: Miksei se vaan sanonu niinkuin muutkin isit, et hyvä on, tää riittää selkäsauna, oo vastedes kiltti, älä enää koskaan tuota tee. Miks ihmeessä se itseensä ampuu jalkaan vielä? Pitääkö sen tosiaan ittelleen oma moka sovittaa? Kolmen hengen ringissä itseään (eli toisiaan) perseeseen potkia kuin karhukopla? No jaa, ei hassumpikaan idea, jos oli kaikki isin syytä. Mut se ei liene tämän sadun moraali.
ellauri004.html on line 1209: Hassuinta näät on tässä, että sanan mukaisesti sama hemmo luo tilanteen, rankaisee, sovittaa sekä armahtaa. Miksi koko vaiva, miksi edes aloittaa? Sehän on yhtä hullua kuin itsellensä puhella. Jonkinlainen jakomieli temppuun tarvitaan. Sen tarjoo kristitylle kolmiyhteys, kiistelty mysteeri. Tarpeen, koska rooleja on enemmän kuin pelaajia. On hyvä sekä paha poliisi, Jessen Dr. Jekyll, Jahven Mr. Hyde. Kolmantena pyöränä koskematon henki, joka Jessen äidin siunattuun tilaan saa jotenkin partenogeneettisesti. (Miten, hyi älä kysy, se on myös mysteeri. Jonkinlaisesta kohdunvuokrauksesta oli kysymys. Onhan näitä konsteja nyt meilläkin, homodeuksilla.) Triumviraatti tarvitaan, koska Mooseksen pelikirjan sääntö yksi sallii vain yhden hyviksen. Pakko on siis jumalan kolmissa miehin yksissä nahoissa pelata pasianssia.
ellauri004.html on line 1213: niin että sanoa voi: on ja ovat.
ellauri004.html on line 1216: Stop, pääsiäisen pääasia tais unohtua. Tästä jäi nyt pois se, että Jeesus kuitillansa pääsylipun takas paratiisiin lunasti, sädekehät tarjos koko poppoolle sovinnon kunniaksi. Mut miks oli lipun hinta sellainen? Oliko Jahvella hirvee tarve jotakuta nuijia, ja Jeesus (sen poika, tai siis se itse, huoh) otti iskut vastaan? Menee vitsan väliin ja sanoo Jahvelle, älä lyö apinaa, lyö mua. Ja siihen Jahve tyytyy (koko ideahan oli sen alusta saakka), omaa poikaa suomii (siis itseään, huokaus). Mistä muuten näkee että kasvatus ei sittenkään ollut rangaistuksen tarkoitus vaan kosto, eihän opettaja Jesse opetusta tartte.
ellauri004.html on line 1224: Tää uusin testamentti päättyy siis sanoihin: sen pituinen se. Samaa voi sanoa meidankin elamastamme.
ellauri004.html on line 1236: Ristiä sano kissa kun jäälle kuoli.
ellauri004.html on line 1350: Oli mikä oli, Uulof tulee sanoneeksi fataalisen pointin, jonka merkille on panneet fyysikot, ja joka on oleva maailmanlopun syy. Se on just tämä: onni ei ole onnea, jollei se kohta ole tätäkin, siis tätä nykyistäkin suurempi. Fyysikoiden kielellä: onni on differentiaali, erotus kahden onnentilan välillä. Niinkauan kuin se on positiivinen, ollaan onnellisia; jos se on negatiivinen, onnettomia; jos vakio, blääh, TYYLSÄÄÄ. Tän huomaa myös Dantesta, se koittaa paisutella autuuksia koko aika yhä enemmän, mut Paratiisissa on silti vitun ikävää.
ellauri004.html on line 1355: Riemuun laulun laatuisan sekä karkelon kauniin.
ellauri004.html on line 1359: Huomaa: jos onni on differentiaali, on yhdentekevää kuinka PALJON onnea on elukalla, vain kaltevuudella on merkitystä. Köyhä paska on onnellisempi rovosta kuin Roope miljoonasta. Jalan menettänyt on helpottunut kun pää on jäljellä. Ergo: jäämiehellä ei ollut onnettomampi elämä kuin jäätelöä lipovalla lippalakkieskolla, olkoonkin että lyhyempi ja tautisempi. Jos elämän tarkoitus on onnellinen elämä (kuten sanoi Aristoteles), miksi venyttää sitä kurjemmasta päästä, varastoida vanhuksia hoivakoteihin.
ellauri004.html on line 1410: Vaikka onnea ei voi varastoida, rahaa voi, talteen vaan rahahaalariin. Raha ei tuo onnea, varottaa Viivi. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoo sika Wagner. Ja Lassi, ks. kuvaa.
ellauri004.html on line 1422: Tässä tulee avuksi toinen fataali keksintö, nimittäin sukupolvien yli kertyvä perintö, sekä sälä (tämän keksi termiititkin) että tieto (meemit, apinoiden innovaatio). Oikeet ja virtuaalit reviirit siten säilyy, eikä vaan säily, vaan alkaa kasvaa törkeästi. Tieto on valtaa sanoi Pekoni, ja sitä alkaa aappa soveltaa sekä lajitoverien että muun luonnon alistamiseen. Lisää valtaa, lisää omaisuutta! Teit isäin astumaan, isäin keräämin asein lisää keräämään!
ellauri004.html on line 1430: maailman kolkassa, se oli myös hieno keksintö. Se säästää rikkaalta riistämisen vaivaa. Paha kyllä sen ehto on ehtymätön kasvu, korkoa korolle, siis kasvuräjähdys. Renesanssista näihin päiviin asti se on toiminut, kiitos siirtomaiden. Nyt alkaa maailma loppua, useammassakin mielessä. Kasvu sakkaa, alkaa sahata, apinat pelästyvät ja kiukustuvat toisilleen, pian alkaa paukkua. Ilmaston romahdus ei juuri auta asiaa. Samasta sylttytehtaasta on sekin, termiittiapinan vitun kikyloikasta. Ois saanu jäädä keksimättä koko paska. Seis maailma, tahdon ulos!
ellauri004.html on line 1476: sans-serif">
ellauri004.html on line 1568: pitkä Vaasan tytär, katsanto komea.
ellauri004.html on line 1581: vierellä tuon niin kauniskatsantoisen,
ellauri004.html on line 1595: Vaasain kiusa, kuulu sanonnasta:
ellauri004.html on line 1605: Kustaan isä Hans, saksan mamu.
ellauri004.html on line 1606: Mitä sanoin äsken Akselista,
ellauri004.html on line 1685: sans-serif;width:30%">
ellauri004.html on line 1743: vain angstaa vaiti? Paha sanoa,
ellauri004.html on line 1762: Ahneella on paska loppu, sanoo sananlasku.
ellauri004.html on line 1780: sans-serif">
ellauri004.html on line 1784: Opetuxen sanat
ellauri004.html on line 1818: 1. Sillä he ovat jumalattomat, ja sanovat:
ellauri004.html on line 1874: sans-serif">
ellauri005.html on line 20: sans-serif;color:yellow;background:red;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL CHURRO
ellauri005.html on line 21: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TYTTÖ JA JÄLKIRUOKA
ellauri005.html on line 32: ja sanellut puujalkaiset nää säkeet
ellauri005.html on line 86: Tepastelee vuoteen ja vessan väliä.
ellauri005.html on line 122: sans-serif">
ellauri005.html on line 153: sans-serif">
ellauri005.html on line 154: Raamatun sanasto
ellauri005.html on line 175: pelastus velkasaneeraus
ellauri005.html on line 206: Mikä on elämän perimmäinen tarkoitus? Viiskytvuotispäivänäni yliopiston anatomian laitoksella, ubi mors gaudet succurrere vitae, virallisena floruit päivänäni, vedin kiitospuheessani ilmiselvän johtopäätöksen: ei mikään. Elämän tarkoitus on elämä itse. Sen kyllä tietää sarjakuvapiirtäjätkin nykyään (Fig. 1.). Aristoteles sanoi saman filosofisemmin: elämä on entelekiaa, aktuaalista, se on läsnä, meneillä, kunnes loppuu. Elämä on aktiviteetti, aktiviteetti on aspekti (terveisiä Orvokki Heinämäelle ja Marja Leinoselle sinne jonnekin! Tervemenoa sinne nilkki!), joka on oma päämääränsä, siis itsetarkoitus. Tarkemmin sanoen, Ari sanoo onnellinen elämä, siis elämän tarkoitus on onnellinen elämä, ei paska. Mutta tää on vaan tarkennus. Pääpointti on, että tää on nyt tässä.
ellauri005.html on line 211: Toinen tärkee hobby mulla on, ihan kuin nuorella don Jaimella: dona Carita. Tää harraste on sama kuin isolla Paulilla: hän on minun ristini, se sanoi, tarkoittaen Leaa. Ei se ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, se jatkoi. No, Lea sanoi vastaavasti Paulista: se on mukava noin kotioloissa.
ellauri005.html on line 219: Dante ja Milton on rankasti kopsannu Eenokin kirjasta. Se ei ole vaan apokryfi, vaan lisäks pseudoepigrafinen, eli väärennyksen väärennys. Tuskin oikeasti Nooan paapan itse kirjoittama. Aika huijareita noi jutkut, kauppamiehet. Mutta siellä on hyviä episodeja, paljon paholaisten nimiä, hienoja maisemia, seksiä (jumalan pojat
ellauri005.html on line 224: Moraali ja etiikka on totalitarismin sanoja.
ellauri005.html on line 230: Etiikka koittaa simona rakentaa termiittiyhteiskuntaa. Siitä tässä loppupeleissä on kymysys. Kekkä jää kasan päälle kuningattariks on sekundaari asia, vaikka se saattaa luuseria eniten kiusata.
ellauri005.html on line 238: Maailman selitys ei ole ends/means mallinen, teleologinen vaan kyberneettinen. Tän tajus Ahmavaara oikein, mut sai verisesti neniin oikeiston nomenklatuurilta, pallomaha Niinin joholla, Humen ikivanhaa lipilaarii huijausta toistamalla. Tottahan ought seuraa siitä mitä is, vaikkakaan ei välttämättä identtisesti. Senhän sanoo Darwinkin: sopeudutaan oleviin oloihin. Jokaisella voi olla vähän eri ought, mutta niinhän niillä on myös vähän eri is. Ought on want, josta on jätetty pois subjekti, joka tahtoo, yleensä joku muu kuin minä tai sinä. Siks se on oikeistohuijausta: eettisessä koko pesän oughtissa se tahtoja on johtoporras.
ellauri005.html on line 242: Renan (Jesus lif och lefverne, J.W.Snellmanin kappale, mulla on se hyllyssä) sano et ihminen on yhtä izekäs ja rehellinen kuin muut elukat (siis 80/20%), tekee sen vaan enemmän reflektoimalla. Sapajou-apinoita ollaan, kuten pilkkas Renanin luteraani sensori vuonna 1863, neljä vuotta Darwinin opus magnumista:
ellauri005.html on line 244: Herr Rénans slutledning är ej allenast irrationell; han stannar äfven vid det djupaste förakt för menskligheten. Straxt i början gifver han oss klarligen att förstå, att menniskan länge varit ett med djuret *), hon har sannolikt endast genom fullkomnandet af sina organer skiljt sig från detsamma. Hon är icke född Guds barn, utan helt enkelt barn af urslammet liksom de andra varelserna. Också borde man ej tala om fallet, ty från hvilken höjd skulle hon hafva fallit?
ellauri005.html on line 249: Apina putosi tietysti oxan korkeudelta puusta, kuten sanoo rock-runoilija Ismo Alanko, sapajoun sielun veli, ikinuori viisikymppinen, joka tarttui siittimeen jo neljävuotiaana haistellessaan isän vahvareita.
ellauri005.html on line 252: sans-serif">
ellauri005.html on line 375: Niin sano: on kaikki valetta.
ellauri005.html on line 377: Sano sankareille urheille
ellauri005.html on line 384: Kiihkoilijalle sano: et ole harras,
ellauri005.html on line 386: Ajalle sano: lasket vaan liikkeen,
ellauri005.html on line 396: Niille itse kullekin sä sano: vale!
ellauri005.html on line 398: Älylle sano miten se vääntelee,
ellauri005.html on line 417: Niin sano: valehtelette.
ellauri005.html on line 473: Sanalla sanoen: olet perseennuolija.
ellauri005.html on line 477: tehtyään sanelupäätöksen siitä, ketkä ovat omia.
ellauri005.html on line 491: Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija.
ellauri005.html on line 522: kirjamessuilta, kun sanoin, et se tulee itsehoitokirjaksi.
ellauri005.html on line 631: Peliteoria ennustaa, mitä tapahtuu, kun tunnetaan pelaajien päämäärät ja keinot. Mutta pelaajien ajatukset ovat nekin osa luontoa. Ilman niitä valinta voi näyttää vapaalta: keinot on monet, sanoi eukko kun pöytää pyyhki kissalla. Pelin kulku, annettuna kaikki faktat, voi silti olla ennaltamäärätty, sitä peliteoria ei estä, eikä se estä peliteoriaa.
ellauri005.html on line 681: sans-serif;opacity:05">
ellauri005.html on line 777: ei kuulu iankaikkista kansan napinaa.
ellauri005.html on line 815: Osan parhaan sain sun vierelläs,
ellauri005.html on line 872: Terve mieheen! sanoo munaton enkeli,
ellauri005.html on line 898: Miltonin saakuri näin sanoo:
ellauri005.html on line 952: Kärpäsen lento taaksepäin on sanaton petos.
ellauri005.html on line 969: Mut kuka sanoo mikä peli kulloinkin on menossa?
ellauri005.html on line 980: Niin sanoo tän peukaloidun pelin säännöt, joista
ellauri005.html on line 1014: muka? ei, käytäväverkossansa vinhassa
ellauri005.html on line 1022: sans-serif;opacity:05">
ellauri005.html on line 1055: Ja toiset sanoo kato, se on Mauno Mato.
ellauri005.html on line 1092: sans-serif">
ellauri005.html on line 1136: sans-serif">
ellauri005.html on line 1150: Men are so pleasant, so easy to please.
ellauri005.html on line 1308: sans-serif">
ellauri005.html on line 1379: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri005.html on line 1402: mahduttaa sit kissan, koiran ja kananuggetit.
ellauri005.html on line 1403: Tilaa lodjussa piisannee siihen hyvinkin.
ellauri005.html on line 1445: Johan mä sanoin että itse kaiken loin
ellauri005.html on line 1472: sanoo kaunis eevakin. Liian ylhäinen
ellauri005.html on line 1497: Luoja viihtyy pilvessä ihan kolmistaan. Yhtä aikaa, sanoi ukko kun yksin veti.
ellauri005.html on line 1544: Ahaa, Aatu sanoi, neuvon korvan taakse
ellauri005.html on line 1597: tän myrttirivin taakse tasangolle,
ellauri005.html on line 1600: Jos sallit, ohjaan oksani mä sinne.
ellauri005.html on line 1611: No näytä, sanoi Eeva. Nopsaan veti kyy kiemuroiva
ellauri005.html on line 1647: Eeva antoi, minä sain, sanoo käärme
ellauri005.html on line 1658: sans-serif">
ellauri005.html on line 1763: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri005.html on line 1863: Rafu koittaa santaa raaputtaa,
ellauri005.html on line 1864: rakentaa sievän pienen santakeon
ellauri005.html on line 1915: Tekis mieli sanoa, mutten sano. Hillitsen itseni.
ellauri005.html on line 1950: Mun sana olkoon mitätön, sun mitään tekemätön.
ellauri006.html on line 20: sans-serif;color:yellow;background:red;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AL CAPONE
ellauri006.html on line 21: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">GANGSTERIKUNINGAS
ellauri006.html on line 51: Unitarian-Universalism: 800 thousand
ellauri006.html on line 52: Rastafarianism: 600 thousand
ellauri006.html on line 53: Scientology: 500 thousand
ellauri006.html on line 153: Lihaksi tulee sana
ellauri006.html on line 217: Ei kuvia kiitos, sanoo tää palvottava,
ellauri006.html on line 237: voivat sankareihinsa kyllä samastua,
ellauri006.html on line 241: or be you, kuten sanoi stailari
ellauri006.html on line 287: tai sitten niiden saneerauksesta,
ellauri006.html on line 300: nöyrät sanat ei oo kalliita,
ellauri006.html on line 311: Siinä psalmien on sanoma.
ellauri006.html on line 399: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri006.html on line 415: Ohjelmaa napittavan lapsen rooli leikeissä rajoittuu videonapin paineluun tyhmätoosan edessä. Vauhti ja meteli koko ajan täysillä ettei tarkkaavaisuus ehtis herpaantua, muksu kotikatsomossa äänestää pikku sormella ja vaihtaa levyy kilpailijan tuotteeseen. Joka ei kyllä ole yhtään erilainen, eri on vaan logo.
ellauri006.html on line 450: sans-serif">
ellauri006.html on line 540: Cosca hän hirmuises wihasans
ellauri006.html on line 566: Hän sano
ellauri006.html on line 592: yli päiwä minä käyn murehisani.
ellauri006.html on line 594: ja ei ole mitän terweyttä minun ruumisani.
ellauri006.html on line 627: ja juodesans he minusta weisawat.
ellauri006.html on line 643: minun suurimmas janosani.
ellauri006.html on line 658: joca heidän majasans asuis.
ellauri006.html on line 698: kärsiwäinen ja sangen hywä ja waca.
ellauri006.html on line 818: sinun wihas aicana HERra niele heitä wihasan
ellauri006.html on line 856: ja owat minulle sangen wihaiset.
ellauri006.html on line 862: Minä sanoin: josca minulla olisit sijwet nijncuin mettisellä
ellauri006.html on line 890: sillä sula pahus on heidän joucosans.
ellauri006.html on line 893: heidän sanans owat silemmät cuin öljy
ellauri006.html on line 958: Minä olisin lähes nijn sanonut cuin hekin
ellauri006.html on line 996: Minä sanoin Öyckäreille: älkät nijn kerscatco
ellauri006.html on line 1025: Kerran hän puhu heille wihoisans
ellauri006.html on line 1026: ja hirmuisudesans peljättä heitä.
ellauri006.html on line 1072: Cuitengin sano HERra: minä haen muutamat lihawista
ellauri006.html on line 1082: jotca hänen sanans toimittawat
ellauri006.html on line 1089: Joca hänen Canssans sarwen corgotta.
ellauri006.html on line 1135: Jumala istu pyhäsä istuimesans.
ellauri006.html on line 1136: Jumala on sangen wäkewä pyhäins cocouxisa.
ellauri006.html on line 1154: ja cuckulat owat ymbärins iloisans.
ellauri006.html on line 1169: ja ylistän sangen händä kijtoxella.
ellauri006.html on line 1205: Minä awan suuni sananlascuun
ellauri006.html on line 1208: Älä minua heitä pois minun wanhudesani
ellauri006.html on line 1212: Ja minun wanhudesani ja harmaxi tulduani
ellauri006.html on line 1222: sillä hän anda ystäwillens heidän maatesans.
ellauri006.html on line 1249: Jopi oli upporikas: sillä oli 7 poikaa, 3 tytärtä, 7000 lammasta, 3000 kameelia, 500 paria härkiä, 500 aasia, ja myös sangen paljon perhettä. Vaimokin sillä oli, ainakin 1, kuten myöhemmin selwiää, mutta tässä omaisuusluettelossa ei sitä mainita. Kylla Jopi elamassa parjaa, profetioi Sirkka tati briteistä ääkkösittömällä koneella.
ellauri006.html on line 1278: Solifer tulee naemasta ja surkuttelee jopia: Mutta mies tyhjäpäinen, on tyhmä: metsä-aasin varsana syntyy tänne ihminen. Jopi, olet aasi.
ellauri006.html on line 1283: Jopilla on selkeitäkin hetkiä. Se sanoo mm.
ellauri006.html on line 1284: sans-serif">
ellauri006.html on line 1287:
sans-serif">
ellauri006.html on line 1291:
sans-serif">
ellauri006.html on line 1294: Mut jopi ei ole tyhmä, se huomaa catch-22:n: ei riitä vaihtoehtoinen elämä, sen pitäis olla jatkoa tähän edelliseen, muuten se on yhtä tyhjän kaa. sans-serif">Owatko hänen lapsensa kunniassa, sitä ei hän tiedä; wai ovatko he ylenkazeessa, sitä hän ei ymmärrä. Buddhalaiset älkööt waiwautuko.
ellauri006.html on line 1302: Elifas sanoo et jopi puhuu vazasta ja ruskealla tuulella. Elefantti on viisaampi kuin jopi, sen isä on vahvempi ja harmaampi kuin jopin isä. Älä jopi uhkaile siinä kepillä: wäkiwaltaisella on paska loppu, häwittäjät tulee hänen päällensä, ja heidän wazansa walmistaa petoxen. Kananmunanhaisewan.
ellauri006.html on line 1330:
sans-serif">
ellauri006.html on line 1331: salawuoteisen silmät wartioizevat hämärää ja sanoo: ei minua yxikään silmä näe, ja panee peiton silmillensä.
ellauri006.html on line 1334:
sans-serif">
ellauri006.html on line 1335: He owat wähän aikaa korotetut, mutta sitte menewät tyhjiin ja kukistuwat ja häwiäwät niinkuin kaikki muukin: ja niinkuin oas tähkäpäässä he lakastuvat. Eikö niin ole? Kuka soimaa minua walhettelijaxi, ja tekee sanani tyhjäxi?
ellauri006.html on line 1343: Jopin kirjassa on paljolti samoja matskuja kuin sananlaskuissa ja psalttarissa. Onkohan ne kirjoitettu samoihin aikoihin. Ainaskin samaa Ketuvim osastoa. Fiktiota. Jahwen kirjaston wiisausosastoa, itseapua. Vähänkun Paolo Coelho, pykälää vähemmän sitovaa kuin virallinen ilmoitus.
ellauri006.html on line 1347: Ihan oikein sille, sanois Luukasa, se kommari. Vähän tasoitusta sentään. 7000 kamelia ei mee noin vaan perseensilmästä. Mut tää ei ole teodikeaa, se on ihan eri asia. Jahwe ei arwosta tasa-arwoa, se on sille osa ongelmaa, eikä ratkaisu. Parempien pitäiskin saada hankittua hajurako pahoihin.
ellauri006.html on line 1349: Jopi oli köyhäin isä (uskotaan, varmaan useiden), ja tuntemattoman asian se tutki witusti. Eikun wisusti, lukivirhe. (Tutun kuwaraamattu on fraktuuraa.) Se särki wäärän syömähampaat ja otti saaliin hänen hampaistansa. Varmaan otti kultahampaat talteen HY:n tavalla. sans-serif">Minä naurahdin alaisten puoleen, kun ne oli epätoivoiset, eiwätkä he koskaan pimentäneet iloisia kaswojani. Minun sanani jälkeen ei yxikään enää puhunut. Ugh. Olen puhunut. Näitä näki yliopistollakin. Nilkkejä.
ellauri006.html on line 1351: 30 Vali vali. sans-serif">Nyt minua nuoremmat naurawat minua, joitten isiä en minä olisi pannut edes laumani koirain sekaan. Jobin sukulaisistako on puhe? Jotka kiljuvat pensasten keskellä syöden saviheiniä ja kinsteripensaan juuria. Jopista on tullut niiden juttu, ne sylkevät sen silmiin. sans-serif">Oikealla puolellani nousee kakaroita, jotka pyytävät minua kompastumaan. Nakertajani eivät saa lepoa. Hän on wyöttänyt minut kuin hameeni päänlävellä. Olen käärmeitten weli, räähkälintuin kumppani.
ellauri006.html on line 1353: Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista. sans-serif">Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muhun, kun oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua siunannut, kun se sai lämmitellä mun lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.
ellauri006.html on line 1355: Jopi kehuu vielä pitkästikin izeään, kunnes sen sanat loppuvat.
ellauri006.html on line 1359: Puheenwuoro! huutaa El Luihu. Se on niin täynnä sanoja, että henki ahdistaa sen vazaa. Kohta paukahtaa, perästä kuuluu kuin uudesta leilistä. No El Luihun idea on, et voishan joku enkeli, yxi tuhansista, tulla wälimiehexi, ja maxaa ihmisten puolesta. Eli siis tää syntipukkiajatus, johka kristityt sitten panosti, ja edelleen jalosti. Mut tää on vaan heitto, ei sitä työstetä.
ellauri006.html on line 1361: El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquieun vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.
ellauri006.html on line 1363: Ja (sanoo El Luihu) turhaan kiroot jumalaa, ei siihen satu. Ei sitä kiusaa paskan vertaa jos sa valitat, se tekee niinkuin sitä lystää. Sille on ihan sama onko sulla kivaa vaiko ei. Toiset ihmiset voi siitä välittää, välitä säkin siis niistä. Tää jumalasoopa on vaan silmiin saippuaa, turhaa koruompelua. (No ei El Luihu ihan tä sanonut, kuhan tulkkasin.)
ellauri006.html on line 1365: 36 Wenaa wähä, jatkaa El Luihu. Sillä on vielä jotain sanomista. Leili ei ole tyhjä, vielä riittää paukkuja. Ei siellä enää kyllä ole yhtään uutta pointtia, niitä entisiä se tolkuttaa toisilla sanoilla, eli kohtia 1 ja 2 teodikean lyhyellä listalla. Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä. No voishan tässä olla se pointti, ettei termiittiapinat ole missään erikoisasemassa, kert jumalalla on niin paljon duunia. Siis deistinen pelitapa 6.
ellauri006.html on line 1367: Mut ei vaitiskaan, ei voi olla, israelin pojat on sen suosikkeja, se on sanottu tuhannesti toisaalla?
ellauri006.html on line 1370: 38 Mut jes! nyt tulee stooriin uutta puhtia, itse jehova astahtaa lavalle. sans-serif">Ja herra wastasi jopille tuulispäästä: kuka on se joka pimentää minun neuvoni taitamattomalla puheella? Jee, nyt tulee sananselitys suoraan hevosen suusta, ollaanpas tarkkana.
ellauri006.html on line 1372: Se panee jopin ensin pääsykuulusteluun kuin Julien isä, se potkupalloparooni. Osaatkos vastata näihin laudaturtason tenttikysymyxiin: Minkä päällä seisoo maailma? Äläkä sano että noiden neljän elefantin, sillä et tästä selviä. Millainen on delfiinin vaakuna? Et tiedä? olet rotinkainen, tai rotinkainen on sua opettanut.
ellauri006.html on line 1374: Itte asiassa aika moneen jehovan tenttikysymyxistä termiittiapinalla on tänään jonkinlainen vastaus, ei ehkä täydet viisi pistettä, mut läpimenoon riittävät. sans-serif">Oletko tullut lumen warapesille? No onhan se, se on melkein sulattanut ne. sans-serif">Taidatko korottaa äänesi pilviin, että weden paljous sut peittäisi? Taidatko lähettää pitkäisen leimauxet matkaan ja sanomaan sinulle: tässä olemme? Joo sitähän tässä ollaan tekemässä, pilvet on täynnä viestisatelliitteja, lasertykit leimahtelee, ja vesi nousee. sans-serif">Kuka on niin taitawa, että hän pilwet taitaa lukea? No termiittiapinat, ilmastoennusteet on ikävänkin selviä.
ellauri006.html on line 1376: sans-serif">Taidatko ajaa jalopeuralle saaliinsa? Ja rawita nuoret jalopeurat? Helppo, niistä taitaa enemmistö olla eläintarhoissa, loput on ammuttu ja syöty, tai ripustettu seinälle. sans-serif">Kuka walmistaa kaarneelle ruuan? Taas termiittiapinat, niiden roskixista ne ryöstää nakkeja. sans-serif">Tiedätkö koska mezäwuohet poikiwat, tahi oletko hawainnut peurain synnytyskipuja? Tottakai, luontovideoista ne voi kattoa, tai netistä. Mut nää ihmeellinen luonto-kysymyxet on enempi retorisia. Yxisarwisen valjastus jää auki, se on yhtä sadunomainen kuin ize jehowa. Kummastakaan ei ole varmaa ewidenssiä. Ehkä ne on sama asia? Yxisarvinen tuikkaa jalkoväliin kaxisarvista. Sarviaisen salaisuus, laivalastillinen malspiikkia.
ellauri006.html on line 1382: Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla? sans-serif">Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana? Sinun ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa.
ellauri006.html on line 1386: 41. sans-serif">Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. Mun tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.
ellauri006.html on line 1390: No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomuun yhtä syvälle kun Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).
ellauri006.html on line 1392: Niinkuin jokaisessa hyvässä sadussa, jopin onni kääntyi nyt, kun se oli rukoillut (aterioinut mielikuvitusystävänsä seurassa) näin kaverien puolesta. Kaikki sukulaiset tuli paukuttamaan ruvettomaan selkään, niistä jokainen toi muassaan yhden rahan ja yhden kultarenkaan, arvo yht. (ei sanottu). Jopi sai kaiken kaxinkertaisesti takaisin, eli
ellauri006.html on line 1405: Aiheesta lisää: Gregorius Magnuxen magnum opus Magna moralia on 35-osainen kommentaari tähän. Good job Greg! Kurkkasin sitä. Greg märehtii textin jokaikistä sanaa kuin lehmä kustakin neljästä mahasta noussutta märepalaa. Ensin historiallisesti, sitten allegorisesti, sitten moraalisesti. Järisyttävää pilkunnussintaa. Siihen tiedemiesten aika silloin meni. Nyt tähän.
ellauri006.html on line 1426: Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piipunrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee munaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä.
ellauri006.html on line 1465: lapsista ja lapsenlapsista, ja samalla toivoa, että muut nää termiittiapinat lakkais sikiämästä niin maan silmittömästi. Se on johdonmukaista ja ristiriidatonta darwinismia, ei siinä missään kohtaa sanota pee ja ei pee. Se on ristiriidassa vaan jessen opin kaa, kultaisen säännön, et kaikki ja vaan ihmiset ois samalla viivalla. Mut jesse onkin musta perseestä noin kokonaisuutena, vaik onhan sillä hyviäkin pointteja.
ellauri006.html on line 1471: No mullon kolme lasta, kaks lastenlasta toistaseks, ei sillä kuuhun mennä. Kulutus vähenee pakosta eläkkeellä, en osta vaatteita, korjaan vanhoja, lajittelen jätteitä, en matkustele, inhoon lentämistä. Tämmöstä pientä voin tehdä oman osan, jos muutkin tekee. Mut en aio mennä apoptoosiin, itteäni ristiin naulita, omista joukoista nyt puhumattakaan, ihmiskunnan puolesta.
ellauri006.html on line 1488:
sans-serif">
ellauri006.html on line 1538: Totisesti totisesti minä sanon teille
ellauri006.html on line 1549: sanoo jumala.
ellauri006.html on line 1552: kissan perästä
ellauri006.html on line 1622: kahdeksan sekunnin pätkissä.
ellauri006.html on line 1646: sans-serif">
ellauri006.html on line 1695: Psalmi 130 alkaa näillä sanoilla.
ellauri006.html on line 1725: sans-serif">
ellauri006.html on line 1741: Mitä tästä opimme? Jos tahdot ykköspersoonasi asian sä olla ajaja, älä lipsu, pysy kovana. Altruismista voi tulla yxinomaan lisäharmeja. Aika samanlainen näyttää olevan epsanjalaisen aippuan Republica filosofia.
ellauri006.html on line 1753: sans-serif">
ellauri006.html on line 1756: - Että minua haluttaisi saada tuo perkeleen rumpalipoika kouriini, baarimies sanoi. Vääntäisin siltä niskat nurin. Param pa pam pam.
ellauri006.html on line 1805: sen on paha olla maassa. Se putoo maalisankoon,
ellauri006.html on line 1842: Mitäs nyt, kysymme: onko laki erehdys? ei helkkarissa, erehdystähän en tunnistaisi paizi lain läpitte. Enkä edes tuntisi halua ellei laki sanoisi: älä halua! Siitä alkuvauhdin ottaen kerta kiellon päälle lähti kaikki halu mussa liikkeelle; ilman lakia näät jää erehdys hämäräxi.
ellauri007.html on line 19: sans-serif;color:red;background:green;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL TACO
ellauri007.html on line 20: sans-serif;background:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KAPINAKENRAALIN TIMANTIT
ellauri007.html on line 127: sanoo kurren ottelua tuomitsevat ihmiset.
ellauri007.html on line 188: Lindeniin esikuntineen, ne osannee
ellauri007.html on line 213: rikkaalle leskelle minkkiturkissa, joka sanoo
ellauri007.html on line 216: Mitähän tää uni tahtoo sanoa? Vääristelee
ellauri007.html on line 236: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri007.html on line 288: stor lockperuk, lång halsduk, minsann!
ellauri007.html on line 368: Aika aikaa kutakin, sanoi pässi,
ellauri007.html on line 389: ja kaimansa kuningatar vaasan sukuinen.
ellauri007.html on line 393: pelatessaan krokettia Liisan ja Lassen kanssa
ellauri007.html on line 404: Simona Weljeä kowin sanoin suomiwa
ellauri007.html on line 435: diivaa misantropialla,
ellauri007.html on line 470: Out of the childrens' sandbox
ellauri007.html on line 488: Vitali ne muovisankoon teippas
ellauri007.html on line 518: Susanna Ruokamo, tyttärensä Schlott,
ellauri007.html on line 675: sans-serif">
ellauri007.html on line 779: sanoja, en lemmenjuomaa ruiskuttaa.
ellauri007.html on line 798: sans-serif">
ellauri007.html on line 872: Sammeli ei sanonut ees päivää nartulle
ellauri007.html on line 971: Dandun sticker huvudet i sanden.
ellauri007.html on line 1025: uteliaita serkkuja kuin sanoakseen
ellauri007.html on line 1084: Hohoo helppo sanoo hirvi
ellauri007.html on line 1129: sanoen arabiaksi hyvä poika.
ellauri007.html on line 1130: Kamelit ymmärtävät joka sanan.
ellauri007.html on line 1192: ja sana karkeaa.
ellauri007.html on line 1240: vaikka puolet sanoista oli somalia.
ellauri007.html on line 1271: Tryck en valfri knapp för att fortsätta resan.
ellauri007.html on line 1352: Whatever, me sanottiin
ellauri007.html on line 1429: Vaari joutuu rumia sanojansa katumaan.
ellauri007.html on line 1490: Tarkoitan hunajaisia sanoja,
ellauri007.html on line 1620: Saksan seisojaksi ei musta olisi.
ellauri007.html on line 1632: Kissan päiviä viettelen mä nyt
ellauri007.html on line 1666: - Onko runoja hyvin vaikea kirjoittaa, kysyi Emilia katsoen Jimmy-serkkuun kunnioittavasti. - Se on helppoa kuin hirren vierittäminen, jos vain löytää kylliksi loppusointuja. Minulla on tuhatkunta runoa. Niitä ei ole kirjoitettu paperille, ne ovat täällä, sanoi Jimmy-serkku ja koputti otsaansa.
ellauri007.html on line 1672: Leimahtelusta tulee mullekin aika paljon sanomista, varsinkin puhelimen yöaikaan. Se on taiteilijan osa. Kukaan ei ole profeetta omassa sängyssä.
ellauri008.html on line 20: sans-serif;color:yellow;background:red;font-size:9em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PERRO
ellauri008.html on line 21: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KARAVAANI KULKEE
ellauri008.html on line 36: ... en rikastu, mut pidän hauskaa ainakin / Tullu tää maa tutuks, oon ollu joka paikas Lappeenrannast Lappiin ja Vaasan kaut takas / Pantsu kuskaa, koirat haukkuu, karavaani kulkee / Joka ilta koko ilta kunnes baari sulkee ...
ellauri008.html on line 47: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut.
ellauri008.html on line 63: sanat dollarihymyssä kun sakeni ja ajoradalle
ellauri008.html on line 104: keksii jois itse sitten seikkailee sankarina.
ellauri008.html on line 193: Vaikea sanoa, siksi on paras
ellauri008.html on line 221: kuten Assangen tapaus ja Trumpin ulostulo
ellauri008.html on line 244: Kuten Riku sanoi Talasniementiellä:
ellauri008.html on line 307: Claes oli kuin runonsa, sanoo ystävät.
ellauri008.html on line 310: jäännöseräsilmälasin sankoja kuin mä.
ellauri008.html on line 322: tai santaan panna saan.
ellauri008.html on line 381: älä sanaakaan hiisku pelaajalle
ellauri008.html on line 399: ja mestareina sanaa käyttivät
ellauri008.html on line 400: muille hyvän sanan lyhtyjä
ellauri008.html on line 403: ne eivät osanneet omin nokinkaan
ellauri008.html on line 431: Ruma mikä ruma sano
ellauri008.html on line 459: Hohoo helppo! sanoo hirvi, ja halstarissa paistuu.
ellauri008.html on line 463: sans-serif">
ellauri008.html on line 486: Vain osa kirjailevista miehistä on mieskirjailijoita, onneksi. Ne on vitun ikävystyttäviä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia, väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit miestä kuljettaa.
ellauri008.html on line 490: On myös kirjailevia naisia jotka on miesmäisiä naiskirjailijoita. Nekin on vitun tylsiä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia ja väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit naista kuljettaa.
ellauri008.html on line 492: Sofi Oksanen saleen, Siri Hustvedt. Nälkäpelin Suzanne Collins. Entä Kinsella? Onko chick lit naiskirjallisuutta? ei välttämättä. On niitä kivojakin. Kinsellaa ei voi ottaa vakavasti, se naurattaa. Se on jonkinlainen nykyajan Theophrastos. Klisheistä saa hyviä vitsejä, kunhan tunnistaa ne sellaisiksi. Liikaa toistamalla niistäkin tulee tietty klisheitä.
ellauri008.html on line 500: Jane Austen tietysti, Charlotte Bronte, ja Thackeray. Virginia Woolf on hieno. Leo Tolstoi, Tsehov, Turgenjev vaik se kirjoittaa liikaa metästyksestä. Kuin myös Trollope, joka on hirmu setämäinen. Ann Tyler on kiva. Alice Munro, Katherine Mansfield tosi hyviä, Anthony Powell ok vaik on sovinisti. Galsworthy on sillä rajalla. Steinbeck myös, vaikea sijottaa, kuten jenkit yleensä, niillä on jenkki"kulttuurista" jo pahat mieslähtöpisteet, iso handicap. Jos ne on kilttejä ne on lällyjä, siirapinlitkutusta yleensä. Fielding ja Sterne saa peukutuksia. Proust on ok, Balzac ihan jees, vaikka melko pitkäveteisiä. Samaa voi sanoa Cervantesista. Onhan se kiva, ja sydän paikallaan, mutta puuduttava.
ellauri008.html on line 540: Conradin kirjan nimisankari
ellauri008.html on line 576: sentimenteissä ja kököissä sananvalinnoissa,
ellauri008.html on line 658: Jimin esipuheessa Conrad raportoi, et joku nainen ei ollut tykännyt Lordi Jimistä, sanoi että se on morbidi. Condrad sanoo et kirjan aihe on "Acute consciousness of lost honour." Jimipatukka skitsoo koko ikänsä jotain omaa mokaa nuorena. Mitä vittua. Aika sairasta. Tai narsistista, siis luonnevikasta. (Hmm. heti tuli mieleen, en kai mä oo tekemässä samaa? No se nähdään pian.)
ellauri008.html on line 662: Conrad puolustautuu esipuheessa et tälläsiakin otuksia on. Se on yks meistä, se sanoo. Kuka se? kai Konrad ite. Keistä meistä? No miesasiamiehistä.
ellauri008.html on line 664: Oman elämänsä pelkureista, jotka koittaa olla sankareita muiden silmissä. Pelon päihittää kunnia ja häpeä, i.e. kaverien ja kazojien tuomio. Sosiaalisuus on cro magnonin menestyxen salaisuus. Mä en ole niitä. Mä oon miisu kissanpoika, hepeteeu, pikku peikko neandertaali, rehellinen pelkuri, rhipsaspis, kilvenheittäjä. Erilainen kuin muut, muhun sattuu. Lähden karkuun, ryömin piiloon. Ajatelkoot muut mitä tahtovat. Arvonkieltäjä. Siitä ylpeä.
ellauri008.html on line 665: Vois osoittaa Conradin miesasiamiesmäisyyden laskemalla sen avainsanoja.
ellauri008.html on line 712: Juu kyllä Jimissä on tiimisanoja kuni Vilkkilässä kissoja, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, yritys ja erehdys, ylpeys ja lankeemus, sankari pelkuri ja karkuri. Just niitä ällöjä.
ellauri008.html on line 722: Postkolonialistit sanoo et Conradin valkoset on asennevammasia koska ne on niin rasistisia. Värilliset on sekarotusia, niitä sopii Jimmy-serkun hukuttaa, Elisabeth-tädin kissanpoikia. Näyttää että Conrad tuntee jotain syyllisyyttä siitä kuiteskin.
ellauri008.html on line 726: Taivaan Lordi Jim taitaa suunnitella hukuttaa kissanpoikansa taas kerran. Muumien tuhotulva nousee jäiden sulaessa. Mamuja kuljettava arkki on pahasti ruosteessa. Kannen alla hälisee 7,8G hätääntynyttä pyhiinvaeltajaa. Sopii rukoilla Allahia et sekin hälytys on väärä. Merikortti on kuivumassa kumminkin, kalat syöty, meri täynnä ruotoja. Ja muovia.
ellauri008.html on line 732: Kun tänään tuli puhe käännöstieteen pikkujouluissa Kouvolan instituutin lopettamisesta vuonna 2009, tulin vertailun vuoxi ohimennen maininneeksi Torquato Tasson Jerusalemin vapautuxen. En ole Torquatoa yhtään lukenut, kai sen vuorokin vielä tulee. Arvatenkin se on aivan vitun ikävystyttävä. Joku renessanssin Iliadi-jäljitelmä ristiretkistä. Hehkutellaan jotain alusmaiden ryöstöä. Näitä piisaa, tyyliin Vergiliuxen Aineias tai Camõesin Os Lusiadas.
ellauri008.html on line 744:
sans-serif">
ellauri008.html on line 802: No tää paasaus onkin viimeinen ekasta tuotantokaudesta ja 500 runosta tänä vuonna. Jatkoa on luvassa vasta seuraavana tuotantokautena vuonna 2020. Monta viikkoa kuivatelakalla kuin isä Mefodi. Jaksankohan retkahtamatta. Saapa nähdä. En jaxanut. Vähän ehkä vähensin vauhtia.
ellauri008.html on line 812:
sans-serif;float:right;opacity:0.5">
ellauri008.html on line 840: sans-serif;float:right;opacity:0.5">
ellauri008.html on line 869: Poistan varmistimen pistoolistani sanoi eräskin nazi Kulturfunktionär Hanns Johstin näytelmässä Schlageter 1933. No ei kai se sitä suorastaan poistanut, napsautti vaan pois päältä.
ellauri008.html on line 904: Keskustan siankasvattajat ja puuntuhoojat etunenässä fascistipersut on taas liikkeellä, paiscii civiin piscuisia lapsia ja niiden äitejä. Miljoonat muut kumikaulailee netissä huolestuneina riscistä, jonka niille jocaiselle aiheuttaa kourallinen naisia ja lapsia. Somen naurutalon vääntyneessä peilissä Disneyn elefantti nousee pallille ja kirkuu hiiriä. Päivi Braun ja Potterin kotitonttu Sale pelkää kymmentä suomalaista naista. Vitun tekopyhät jänishousut. Kolme sanaa vaan: luota jumalaan. Isixenkin porukat on jeesuxen kädessä, sekin oli karvakäsi.
ellauri008.html on line 922: Huorasanomat, puhuu yhtä tekee toista vuoron perään miellyttääkseen maksukykyisistä lipilaareista ja taantumuksellisista vanhoista pieruista ja kääkistä muodostuvaa tilaajakuntaansa.
ellauri008.html on line 924: Yhellä sivulla nuollaan ekoporukoita ja sanotaan et kerskakulutus on pahasta. Seuraavalla sivulla kuolataan kalliita autoja ja veneitä tai vaatemuotia. Päivitellään lajikatoa ja ihannoidaan metästystä. Jokaiselle jotakin, eniten maksava asiakas on päivän kuningas, etusivun mainosuutinen.
ellauri008.html on line 930: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges
, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla.
ellauri008.html on line 958: Kuspiä rakentaa epidemiasta sankartarinaa.
ellauri008.html on line 967: Kumpi voittaa kalmokisan, jenkit on jo joholla.
ellauri008.html on line 974: No me kaikki, kaikki me siis ezitään sankareita tästä
ellauri008.html on line 1020: Mä vien metsän kaupunkiin, se sanoo, kauppa somistetaan kaadetuilla puilla
ellauri008.html on line 1127: Latexkäsine Virna Virtsanoro
ellauri008.html on line 1145: häviäisi särjenpaistokisan kultakalalle.
ellauri008.html on line 1147: Heppi Pömpötti, vanha Viina Lertsanen, ja Pertti Avolava.
ellauri008.html on line 1163: ize heiluttamaan ruumiskasan päälle tähtikoristeista lippua.
ellauri008.html on line 1165: sanoa ihan reilusti että HS:n omistaja on kusipää.
ellauri008.html on line 1195: sanoo et on ihanaa kun virkamiehet valvoo tikkana
ellauri008.html on line 1206: ja se ei olekaan ihan vähän sanottu.
ellauri008.html on line 1254: Kuka sanoi: Valto olen minä
ellauri008.html on line 1282: c) en osaa sanoa
ellauri008.html on line 1305: Se saa Koneen sanomat
ellauri008.html on line 1333: Se sanoo opetelleensa kirjoittamaan jo 20 vuotta. Ennuste ei ole kovin valoisa. Vastikään se oli työkierrossa 1/2 vuotta opettelemassa aikakauslehtikirjoittamista. Sekö on vienyt siltä viimeisenkin järjenhivenen. Toimittajien kirjoitustaidon rapistuminen on lukijoiden alituinen murhe. Ihmekö tuo etteivät nuoret lue. Eihän tällaista jaxa jahnustaa dementti vanhuskaan. Alle yläkoulutasoa.
ellauri008.html on line 1341: Pojat ei jaxa romaaneja, kun niissä on niin paljon sanoja. Ne lukee mieluummin tekniikkaan, fysiikkaan, urheiluun, tietokoneisiin tai vaikka lääketieteeseen liittyviä vaativiakin asiatextejä. Mix niitä sitten kiusata naistenkirjallisuudella eli romaaneilla, mixei ne voisi vaan selata Sanoma Oyn tiedelehteä ja kazoo kuvia?
ellauri008.html on line 1346: Niin että turhat humanistiaineet pois koulusta ja sijaan batmania, jerry cottonia ja battler brittonia. Vaativia asiatextejä sanoin ja selventävin mustavalkoisin kuvin aseista ja kirkkoveneistä.
ellauri008.html on line 1412: Olet taas sankari, saat läpyjä,
ellauri008.html on line 1425: lelupoiisi, siviilisankari ym muiden asioihin puuttuja.
ellauri008.html on line 1428: vittu mikä tukari tuli eile sankaroimaan, ku oltiin kyhäilemäs.
ellauri008.html on line 1467: Vaimo oli protestantti, ja sen mieliks ehkä Marakin sit puras käteen katolista kirkkoa. Protestanttipaikoissa se sittemmin kehitteli omat juttunsa, Hartmannin sairaalassa Marburgissa, Pulttiboisin luona. Woku syntyi vaan 30 kilsan päässä Giessenissä. Mara pysyi naimisissa koko ikänsä, vaikka taajaan bylsikin Arendtin Hannaa. Heidegger mökkeili vaimon ostamassa mökissä, patikoi ja lasketteli, kai myös luikuria vaimolle.
ellauri008.html on line 1469: Maran magnum opus venyi kuin purukumi, kun ei ollut deadlinea. Sit tuli viranhaku, Sein und Zeit on siihen kässäristä irrotettu hätäpaska. Toisen osan, luvatun yhteenvedon Mara poltti itse, kun siitä ei tullut mitään, tai vielä paskempi.
ellauri008.html on line 1473: Natsit itse piti Maraa joutavana suunpieksäjänä, eikä ihme, veikkohan nostaa avainongelmaksi tän: "Warum ist überhaupt etwas und nicht vielmehr nichts?" Leila Haaparanta rassu mietti tätä kuusivuotiaana taimisena, ehkä nytte emeritana vieläkin. Pian se selviää. Kysymykseen vastaa Hegel: Weil nichts existiert nicht, das Nichts nur nichtet. Hoo hoo jaa jaa, metafysiikkaa. Palataan Parmenideeseen kuin koira oksennukselle. Ei jaksa. Nyrjähtänyttä kielipeliä. Kiinalainen kissa joka huitoo ilmaa, yhden käden merirosvo ilman jackpottia. Hitler varmaan sanoi Maralle: Martin, du nichtssagender Pfurz! Ei huijannut Adlerhorstin ajattelijaa.
ellauri008.html on line 1486: Tähän ois voinu Mortti lopettaa. Mut sit käy ilmi et tää onkin vaan olkiukko, jonka Mara aikoo kohta kumota. Siis sama erhetys kuin el Laurin siteeratessa osan IV lopussa Salomon viisautta. Apokryyfikirjasta löytynyt järkipuhe kerrankin olikin pirun advokaatin versio.
ellauri008.html on line 1495: Lea sanoi: Tuo Irja on muuten kyllä mukava huonetoveri, mutta kun se kuuntelee aina tuota radiota. Sammuttaisitteko Irjan radion, se on ollut päällä koko päivän, loppuu patterit. Jonkun ois pitäny kääntää päältä Martin radio. Ois säästynyt paljon paperia ja ehkä joku juutalainen nahkakin. Tai sitten ei.
ellauri008.html on line 1565: Nää on orja vastaan herranäkökulma sankaruuteen.
ellauri008.html on line 1566: Orjan sankari naruttaa ovelasti vastustajat, siis herrat, herran sankari on vaikka tyhmänrohkeasti lojaali herralle, ei väistä vihollista, siis orjia. Apupojan ei pidäkään olla ovela vaan luotettava. Strategiamietintä jää herralle, toteutus delegoidaan suoritusportaalle. Herra on ovela, orja rohkea.
ellauri008.html on line 1581: Tätähän se on, se moraali. Nilkkimäisiä kompetitiivisia alipelejä osin kooperatiivisen ylipelin alla. Ja sama uudestaan sisäkkäin kuin Hanoin tornit. Siitä on kyse. Niinkuin sanoo tuhat törkimystä: veronkierrosta on turha mäkättää, jos ei ole rikottu lakia. Silloin se on verosuunnittelua. Se että törkimykset itse lobbaa verolait on vaan voi. On noudatettu sääntöjä. Se on parhaan valtaa, aristokratiaa.
ellauri008.html on line 1595: Mitäs nää on suomeksi? kansan poliittinen raakuus, yläluokan laiskuus ja rotinkaisten mielen pimeys?
ellauri008.html on line 1601: Toisin sanoen, niillä ei ollut just sillä haavaa tarvetta kapinoida, räjähtävästä tuottavuuden kasvusta riitti mistä ottaa. Toisin kuin nyt, kun on brexit tulossa. Taas kalibroidaan kapitaalin ja laborin väliset valtapunnukset.
ellauri008.html on line 1644: Lihakset on heikot. Jäsenet jäykät paitsi se jonka pitäisi olla. Jalka ei nouse. Ei jaksa kumartua. Rakko täyttyy, ei enää veny, ei tyhjene. Yöllä herää kuselle. Kusi tulee vaivoin. Niskaa ja näpytyskättä särkee. Ruoka ei sula. Rintaan tai mahaan sattuu syötyä. Pierettää. Jotain alavatsan kipuja. Varmaan peräpukamat. Munuaiset juilii välistä. Henki loppuu kesken lausetta. Oikea silmä on ratkennut. Näkö sumenee. Kihti pistää isovarvasta. Väsyttää helposti. Yöllä ilma vihisee, portaissa hengästyttää. Lonkkaa vetää, kalkkeutuneet nivelet, luupiikkejä. Selässä on joku patti. Torkuttaa.
ellauri008.html on line 1688: Siinä sanotaan että roomeo ja juulia
ellauri008.html on line 1701: Mitäs sanoo siihen Kimmo Koskenniemen näköinen
ellauri008.html on line 1727: Mitäs tähän sanoisi mustapartainen mies
ellauri008.html on line 1728: minkä laulun sanelisi sen henkiäiti nyt?
ellauri008.html on line 1785: yks kansanturvallisuuden proffa Tromssasta
ellauri008.html on line 1837: Kun ei saada niille sanella
ellauri008.html on line 1953: lyödä kyykkyyn kaikki kahdeksan tuhatta.
ellauri008.html on line 1982: väistelee lapsia Kaisaniemessä
ellauri008.html on line 1986: sanoo vaimo lopen tuskastuneena,
ellauri008.html on line 2010: myötäkarvaan asetetut sanat
ellauri008.html on line 2047: Missä kulkee raja sankarin ja terroristin välillä?
ellauri008.html on line 2049: Meitin sankari on teitin terroristi.
ellauri008.html on line 2095: joihin piisaa vessanpesijöiden rovot.
ellauri008.html on line 2131: Epsanjalaispukusaippuan pääkonna Agostinkin olisi toki työläistensä puolella, jos se vain olisi mahdollista vaarantamatta rikkaimmiston etuja. Mutta kun ei niin ei, se on voi.
ellauri008.html on line 2138: sans-serif">
ellauri008.html on line 2151: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vitun moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset punahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen.
ellauri008.html on line 2154:
sans-serif">
ellauri008.html on line 2163: Nettiuutisissa iso lehmänpuolikas kelaa tunteita hirvimezällä: sans-serif">Koko mezästysseura odotti multa sitä. Lopulta ammuin ja tuntuihan se hyvältä. Se oli ihan uskomaton fiilis. Eläimiä pitää kunnioittaa kun niitä teurastaa. Ei pelottanut yhtään kiväärin takana. Mitens hirvi, pelottiko sitä? Kumpi kuoli? Vitun ammuvainaa.
ellauri008.html on line 2166: Kunnon utilitaristi laskee mukaan myös siirron hinnan, se on osa pelin arvoa. Mut se on ajatusvirhe et teon arvo olis pelin arvo. Ei se ole, vaan pelin lopputulos. Hävinnet sankarit ei ole suurmiehiä, vaan voittaneet. Success is the only standard of morality. Sori siitä.
ellauri008.html on line 2182: sans-serif">
ellauri008.html on line 2183: Mies oli iso ja turpeakasvoinen ja hänellä oli liian suuret paxusankaiset silmälasit ja rönsyilevät mustat viixet.
ellauri008.html on line 2184: Iso tyyppi. Huono iho. Paxusankaiset silmälasit. Rumat viixet. Se oli se tyyppi kellarista eteläisessä Philadelphiassa. Hei se on se, sanoi iso tyyppi jolla oli paxusankaiset silmälasit. Se pankkirosvo. Lennon ampui häntä suoraan linssien väliin.
ellauri009.html on line 19: sans-serif;color:yellow;background:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL MONO
ellauri009.html on line 20: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">LÄNNEN LAKI
ellauri009.html on line 52: Onko elukoilla keskijohtoa? Ei ehkä as such, virkatien mielessä. Ei ainakaan oo asiantuntijaporrasta. Mutta onhan niillä aateliset kunkun kiusana? Ne de Waalin hopeaselät?
ellauri009.html on line 122: Kapitalismi perustuu räjähtävään kasvuun, korkoon korolle, kasvu nojaa maan ja kansojen riistoon. Ihmiset riistää luontoa, rikkaat riistää ja huijaa kansaa. Win win. Se on törkeetä, siis räjähtävästi kasvavaa, toisilta vasten tahtoa isomman osan ottamista, vahvemman etuilua, epäreilua jakoa. Kax (tai kaikki) mulle, yx (tai ei mitään) sulle. Talouslipilaarien ylistämä win-win on suhteellista riistoa myös perässähiihtäjille, koska omaisuuxien erotus kasvaa ja suhde supistuu kohti nollaa. Muru rikkaan pöydältä ei kelpaa. Jos kelpaa, olet termiitti. Loppupäässä ovat maailman köyhimmät ja maapallo, jotka köyhtyvät, tän win-winin nettomaxajat.
ellauri009.html on line 127: Onko kukaan vetänyt loppupäätelmää kasautumisesta? Kun kapitaali ei enää tarvii laboria, ei edes kuluttajixi? Kun niillä ei enää ole ostovoimaa, niistä ei ole enää mihinkään. Mänkööt vaan rupusakki huuthelekkariin, me ja ropotit pärjätään keskenämme. Siitä sit vasta maailmansota tulee, oikea harmageddon. Osattomat näyttävät mistä kana kusee. Tai sitten ei. Ylen surullisilta vain ehkä näyttävät. Kunnon vallankumouxet alkaa, kun joku ennen mitätön porukka vahvistuu. Heikot ei ala vallankumouxia, ne hävii niitä. Usein ensin hävitään sota herrojen kesken tai ulkomailla, aloitettu kansan napinan vaientamisexi (ulkoinen vihollinen saa unohtamaan sisäisen, sitäpaitsi sota on jännittävä lottoarvonta, oiva mahis säätykiertoon). Tappion kärsinyt vanha valta kaatuu, tulee uusi sortaja tilalle. Ihan kuin de Waalin apinoilla.
ellauri009.html on line 259: Jared, Eenokin isän kaima, Diamond siis, kertoo että etelämeren saarilla oli verikosto. Maatalous teki siitä lopun lännessä. Mihi vindicta
, kosto on minun, sanoo herrat isoherrat. Eipäs riidellä siellä ilman lupaa, pannaan (mun) talentti kasvuun.
ellauri009.html on line 299: Erityisen törkeetä oli keskiaasian muslimivaltioiden nitistys lännen tarvitseman öljyn vuoxi, Defending our vital interests. Afganistan, Irak, Isis, Iran nyt. Ristiretket v2.0, palkkasotureina firmat jotka kääri voitot ja jätti jälkeen savuavat rauniot. Telkan ääressä jännäävälle yleisölle tarjottiin valheita, jotka jättää kakkosexi ritareiden ballaadit. Kultturien kehdot lakoon, jäi vaan kodittomat terroristit pyörimään kuin kiukkuiset syysampiaiset. Kaunaset luuserit. Sotarikolliset. Toi vyöpommi on syntiä mut näillä kuhnureilla saa mielin määrin siviilejä listiä, voitte lukea sen meidän kirjoittamista pelisäännöistä. Naura sinäkin, sanoo rättipäille jenkit ja lännen hännystelijät ja räjäyttää ne matonkuteixi.
ellauri009.html on line 307: Renessanssi oli pikkukunkkujen, maattoman aatelin vallankumous ohi paavin ja maa-aatelin. Sen mahollisti laivat ja koloniat.
ellauri009.html on line 318: Kunkut, pressat aateli, tähdet, julkkixet, liput, vaakunat, sankarit, marssit, mainoxet, kotomaan koko kuva, koko murkkupesä muovailtuna leegoista, karkea märklin pienoismalli jotta turveloinkin tajuaa. Ihan sama tematiikka kuin kirkko ennen, ja toteemipaalu sitä aiemmin. Dunbarin luku, neandertaalin ystävien määrä on 150. Loppu on cro magnonin memetiikkaa, jolla miljoonat redusoidaan tohon sataan.
ellauri009.html on line 322: Kauppa, työllistys ja mätkintä (sota ym muodot) on voimankäytön eri muotoja. Vahvempi sanelee ehdot.
ellauri009.html on line 390:
Arvosana
ellauri009.html on line 518: (inhottava sanakin), kysyin siltä.
ellauri009.html on line 549: ne sanoo noh, korjaa sihtiä ja koittaa taas.
ellauri009.html on line 690: sans-serif">
ellauri009.html on line 731: Kaikkeen lähtee mukaan sankari läpytyxen hinnalla.
ellauri009.html on line 831: Himo, josta nykynuoret käyttää sanaa ahnaus,
ellauri009.html on line 849: Credo quia absurdum,
muka sanoi mutta EI sanonut Tertullianus. Aika absurdia.
ellauri009.html on line 884: kuten sanoi taikuri Nakke Nakuttajassa,
ellauri009.html on line 890: Tästä voi olla jotakin hyötyä, sanoi Lea, kun kävi seurakunnan tilaisuuxissa ihan loppusuoralla.
ellauri009.html on line 914: Joukkueurheilun on nää sanastoa.
ellauri009.html on line 917: Kunniasanaan luotetaan.
ellauri009.html on line 927: Se on suunnitelman osuuden sanallinen ilmaus.
ellauri009.html on line 937: Paiskasin runoja sananmuunnoxista:
ellauri009.html on line 942: Pietari Suuri, hattunsa polki, Vaasan linnassa.
ellauri009.html on line 976: Allin kuherrus, Kaisan arvoitus, Katrin melu,
ellauri009.html on line 1040: pitkiä humppia, sankkaa rumbaa.
ellauri009.html on line 1186: Elisan muistista.
ellauri009.html on line 1201: tuli vastaan assan nurkilla.
ellauri009.html on line 1250: keekoilee Ilta-Pulussa sanoen:
ellauri009.html on line 1266: Ja kissanvessa, jotta lapset pääsee tarpeelle
ellauri009.html on line 1294: Se sanoo mulle silmät säteillen, kuin
ellauri009.html on line 1366: kunnioittivat sanataituria
ellauri009.html on line 1367: sanataituruudella.
ellauri009.html on line 1394: "Parisuhteessa elävä nainen voi sanoa menevänsä sänkyyn toisen miehen kanssa, jos kumppani ei suostu. Hän voi myös uhata kertoa miehen työkavereille, että tämä on kyvytön."
ellauri009.html on line 1396: "Naisraiskaajilla on yhteisiä piirteitä, jotka ovat pitkälle samankaltaisia kuin miesraiskaajilla", sanoo Virtanen.
ellauri009.html on line 1432: Mut leikki pois. Tuo on mautonta. Mikä se on joka tekee Esasta esan, Terosta teron? Mitä paitsi pippeliä puuttui Orvokki Hakkaraiselta, mun kiltiltä ekan luokan opettajattarelta? Mitä vaille jäävät esikouluipanat?
ellauri009.html on line 1450: sans-serif">
ellauri009.html on line 1487: Amerikan oma sankari ratsastaa jälleen,
ellauri009.html on line 1631: sankarit lahtarit
ellauri009.html on line 1663: kansanjohtajat kansanvillitsijät
ellauri009.html on line 1692: Kylläpä on humanistimetkut muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kun tulin verstaalle ammoin, istuivat yliopistomiehet keskenänsä sprigi päällä arvokkasti arvokkaassa salissa, perusteli ja päätti asiat miehissä puhuen toistensa ohi kirjakielellä kuin Irjan radiot. Satraapit vartioivat pikku valtakuntiaan ja puukottivat selkään toisiansa sivistyneesti ja kiireettä. Nyt istuu kaikki matut lehtorit ja muut rotinkaiset mukanlukien virolaisten saippuanhajuisessa uimahallissa, värikkäässä kalvoshowssa, siniset punaiset ja vihreät laput otsassa kuin tarhalapset. Puuttuu vaan keltaiset huomioliivit ja ohjanaru. Puretaan ryhmätöitä toistemme suuhun huutaen ja hälisten hoonolla englannilla minuuttipelillä, kovaääniset hiiret mikit kädessä. Dekaania myöten kaikki ovat naisia, paria väpelöä ponnaripäistä poikaa ja muutamaa nisäkkäiden keskeen erehtyneen sauruksen näköistä setämiestä lukuun ottamatta. Kello käy, suut käyvät, keksitään avainsanoja ja onelinereita toimivan johdon strategiatyöhön, ulkoinen konsultti alustaa vulgääristi, luurit välähtelee, kamerat räpsyvät.
ellauri009.html on line 1695: sans-serif">
ellauri009.html on line 1742: iskusanoja.
ellauri009.html on line 1765: sanallisia.
ellauri009.html on line 1768: sanoman ois korjannut,
ellauri009.html on line 1814: Suurmiehet ei ole oikeasti mitään suuria, eikä sankarit mitään McGyvereitä, ihmemiehiä.
ellauri009.html on line 1827: Ihmiset on yxitellen just yhtä tyhmiä kuin murkut, eikä tää niiden pesäkään ole ehtinyt sopeutua nopeeseen muutostahtiin. Tää tuli niin äkkiä, se sanoo kuin entisajan morsian. Six en jaxa uskoa, et se selviää omasta tyhmyydestään lopun edellä. Tältä se ainakin nyt näyttää täältä pesän juurelta. Voihan olla et veikkaan väärin. 1x2. Lottoarvonta. Noppaa heittää jumala, laput silmillä.
ellauri009.html on line 1868: Kunnia ja ylpeys eli kasan päällä olo
ellauri011.html on line 19: sans-serif;color:yellow;background:#245880;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PABLO
ellauri011.html on line 20: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">VERTA JA KULTAA
ellauri011.html on line 31: sans-serif">
ellauri011.html on line 80: sans-serif">
ellauri011.html on line 85: tiedän, koen, tunnen, kun elän, yhteen sanaan,
ellauri011.html on line 86: ja se sana oisi salama, niin sanoisin sen,
ellauri011.html on line 220: sävelsi sattuvammat sanat:
ellauri011.html on line 226: sans-serif">
ellauri011.html on line 234: So sang a little clod of clay,
ellauri011.html on line 323: Puskat ja kaikki heidän vihreytensä. Tähän aikaan vuodesta niitä onkin tosi monta. Kurjen oloinen suomenruotsalainen runotutkija Tallinnassa oli tutkinut tota Paavon runoa, sen joku tutkielma koski surullisia runoja ja runoilijoita. Paavolta kuoli vaimo uimasilla. Saattoi siinä asiassa olla jotain muutakin. Olikohan sillä ollut itsellään suruja tai menetyksiä? Mikähän sen nimi oli. Katon netistä. Anna Hollsten. Anna Charlotta ihan kuin esiäiti Oldenburg Hietaniemessä. Kuusankoskelta, äidinkieli suomi. Se on ohjannut opinnäytteen Vilijonkka ikkunassa.
ellauri011.html on line 396: sana itsekin alkuaan tarkotti vaikenemista.
ellauri011.html on line 461: piirtää kuvioita santaan, suutelee kirjoja,
ellauri011.html on line 487: se huomaamattaan sanoo saman aika selvästi.
ellauri011.html on line 520: Alkemiankirja on kai yhtä nopee kääntää kuin oli kirjoittaa. Ja lukea. (En tiä, sitä en ole lukenut. Pharrell Williams on, mikä kertoo jotakin.) Kanilla on pieni sanavarasto, siitä ei riitä monta sanaporkkanaa edes peräjälkeen. Jokainen on ensimmäinen pieni.
ellauri011.html on line 580: Kun nuori Ploiri kulki kartsalla, kaikki tuijotti sitä. Ploiri hymyili niille takasin ihan kiusalla, pysähty ja käänty vielä katsomaan niiden perään. Niin paljon sitä harmitti kansansuosio. Ei ilmeisesti enää. Kaipaavasti katsoo perään.
ellauri011.html on line 589: Paulon postillassa viisautta on tieto ja muutos. Tietäminen on miesten heiniä, muutos naisten, nimittäin toi naiminen. Mas ainda no tocaste na grande força feminina, uma das forças mestras da transformação. - Eque força é essa? - Não continues a fazer-me perguntas tolas - respondeu Wicca. - Porque eu sei que sabes qual é. Brida sabia. O sexo.
Dodi! Viimeinkin sexiä! Paulo pääsee itse asiaan kirjan puolivälissä. Quando os homens estavam próximos de Deus, o sexo era a comunhão simbólica com a unidade divina. O sexo era o reencontro com o sentido da vida.
Joppajjo, bonobot, niihä se just on, pano on kaikist kivintä, se se on elämän tarkoitus: lisää elämää ja suuremmat lusikat, kauhat, suppilot ja melat. Mystikon ekstaasi on kuin mällin ruiskahdus, ja kääntäen, sanoo kaniguru expressis verbis.
ellauri011.html on line 666: päivää sanomatta takakautta pukille.
ellauri011.html on line 704: Kasvatus, opetus mitä eroa? Viisaus vs tieto. Edellisessä on mukana myös arvot, viisas ossoo sannoo, onko tieto hyvvee vaiko pahhoo, tuimoo tahikka muuten mautonta. Tieto on vaan paperia. Viisas puree puuta, saa omenasta parempaa tietoa etenkin siitä yhdestä paikasta, hyvän maun ja synnin rajat selviää.
ellauri011.html on line 708: HY:lläkin oli erikseen sanansaattaja, suurlähettiläs Wilho,
ellauri011.html on line 720: Ida Åhman ruotsinsi Wilhon voittosanomat. Vinstnyheter. Nej vänta, segerbudskap.
ellauri011.html on line 734: Tahdon bylsiä sua tässä, sanoo Brilha
ellauri011.html on line 766: Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.
ellauri011.html on line 780: No ei se ihan noin selkeetä omanvoitonpyyntiä tarvi olla, voi se olla myös sitä hyvä me -tiimihenkeä. Jotkut oikeesti tykkää olla nöyriä, kumartaa jotain itseänsä suurempaa, olla osa jonkun herran suurta suunnitelmaa. Ne osaa ja tahtoo sulautua laumaan. Tietysti mieluummin jollain hyvällä pallilla, kuten sanoo Paavali armolahjoista.
ellauri011.html on line 833: Simppeleitä lauseita, hintsusti sanoja, latteita pointteja, tyylimokia:
ellauri011.html on line 843: Happamia, se sanoo perheellisistä. Lapset lähtee
ellauri011.html on line 879: Paulon kirjat muistuttavat Broadway musikaaleja. Ensin vähän klisheistä suorasanaista juonta, sitten ilmeet muuttuu hartaaksi, asetutaan rintamaan katsomaan yleisöön päin, ja pälähdetään laulamaan, yksin duona tai kuorossa. Ikimuistoisia iskelmiä, hittimenestyksiä. Kertosäkeitä, kaikki mukaan nyt.
ellauri011.html on line 900: Omatekemässä dervissitranssissa Paulo neuvoo nuorta itseään: Puhu sydämellä, sanat on satunnaisia. Niinpä. Seuraa tähteäsi pelotta, tai sit pelolla. Niinpä. Transsin jälkeen Paulo ihan tuntee et sen silmät säteilee, huomaakohan jengi sen. On tässä sentään tahatonta huumoria. Airi Lapinleimu style.
ellauri011.html on line 906: Pupu sanoo et hipit matkii kyynikoita, muttei sanan nykyisessä merkityksessä. Mut sekin on sen sanan vanha merkitys. Kyynikko haukkuu toisten juttuja lujaa kuin rakkikoira, ja nuolee kiltin hauvan lailla omaansa. Mäkin oon kyynikko. Ja epikurolainen kanssa. Porsaita äidin oomme kaikki.
ellauri011.html on line 908: Diogeneelle ja hipeille on yhteistä koreilu, ylpeys ekstra valkkaamistaan reikäisistä hyntteistä. Vaateaatteita. Turhamaisuus paistaa nutun reijistä. Asuu ruukussa mut portin lähellä et se takuulla huomataan. Ei jää lyhty vakan alle, raotetaan ovea, lauletaan hare krishnaa kovaa kadulla vaikka nakuna et jengi varmasti kattoo ja hämmästyy. Ei olla epikuurolaisia sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan nykyisessä. Diogeneskin ansaitsi tienestinsä mainonnalla, se piti koulua. Samoin Epikuros. Salattuja eläimiä just joo.
ellauri011.html on line 921: Suuret sanat ei suuta halkase. Sanat voi pullistua isoiksi kuin ilmapallo, asiat pysyy saman kokosina. Apinan kokemus on yks ja sama, ruisk on ruisk vaik sen voissa paistais. Jotkut vaan katsoo aiheellisex paisutella kaikkea, silmät säihkyy ja kaikes on olemisen sietämätöntä keveyttä ja hohtoo. Sen falskius paistaa Paulosta vaan super selvästi koska se on niin lattapäinen pauka. Suuret sanat ja pienet mielet on sillä ilosesti sekasin. Sekundahippi, eteläjenkki.
ellauri011.html on line 937: Samaan aikaan toisaalla ruipelo brassi kuulee sufipastorinsa neuvoja. Saavalin sumutuksen sana marssitetaan esiin: Sell your wisdom and buy a share with us for your soul to be filled with absolute nonsense. Because the wisdom of men and women is madness before God. Juurikin näin. Viisaus ja hulluus ei mahu samaan kalloon, siis viisaus ulos, hulluus tilalle. Hulluus on herran pelkoa.
ellauri011.html on line 938: Paulo ei ole ihan varma pystyykö se tähän, vaikka lähtökohdat olis hyvät. Mut toi tottelevaisuuspykälä vähän hankaa. No Patu puree hampia ja päättää jäädä suffeliksi. Pelkää sairaasti et Karla suuttuu siitä, sehän rakastaa mua hurjana. Vaan ei suutu, vähät välittää. No wonder, kumpikin näät rakastaa vaan itteään. Pikku narsistit. Pikku julmurit. Paulon sankarit.
ellauri011.html on line 942: sans-serif">
ellauri011.html on line 946: sans-serif">
ellauri011.html on line 961: Ainoo mitä löytyy netistä sanoilla Coelho ja huumori on pilakuvia sen koheloista seinätauluista.
ellauri011.html on line 968: Paulo Coelho sanoo tehneensä syvän vaikutuksen Pharrell Williamsiin.
ellauri011.html on line 999: Ollaanko me perushyviä vai peruspahoja? Ajattelen tässä vain izeäni, sanoo paholainen. (Terveisiä vaan Pauli Kanilta, mä oon taas täällä puhetorvessa!) Jos muutkin ihmiset on pahoja, tuntuu musta vähemmän pahalta. Jos muut on hyviä, ja mä vaan oon tämmönen paha, se on epistä.
ellauri011.html on line 1013: Joku pesuainekylän paikallinen pyhä Savva uskoi että päältä ilkeä arabi Ahab on kiltti sisäpuolelta, ja niin se sitten olikin, koska tää on satu. Eli siitä tuli kiltti kun se ymmärsi hirttää tuhmia ja nuolla rikkaita. Typerä satu, ihan kuin arabin ilkeys olisi joku kyttyrä tai mutti, jonka kiltti länsimaalainen voi leikata vaan sanomalla ole hyvä. Jos edes sanois olkaa hyvät, pitäkää hiekkanne ja öljypumppunne, muttei sano. Vaan astuu peremmälle.
ellauri011.html on line 1025: "Hyödytöntä kilpailua", sanoo pelkurimaiset ihmiset. Pelkurit vaan ovat ns. hyviä, koska pelkäävät olla rohkeasti pahoja, vastata pahaan isommalla pahalla. Tästä kohtaa löytyy taas aika tyypillistä sosiaalidarwinismia, oman elämän seppoilua. Onkohan kani tällä kertaa tätä mieltä, vai pöyhiikö se taas vaan hippien kierrätysaatekasoja?
ellauri011.html on line 1031: Bertta "näkee" asioita. "Mä nään", se sanoo. Kun sen mies heitti lusikan nurkkaan, joku lapsi näki vainaan hautakiven takana lusikka kädessä. Siis se lapsikin "näki" saman minkä Bertta. Siitä lähin Bertta istui pihalla kaiket päivät "näkemässä" väkeä kuin Riitta Roth, tai Rousseaun Wolmar. Eikä siinä kaikki, sen mieskin istuu siinä vieressä, tosin näkymättömänä, ja "näkee" asioita ennalta. Se "näkee" et Wisconsinin pankki on kohta konkassa, Bertta ehtii just siirtää varat talteen toisaalle. Se on varsinainen noita.
ellauri011.html on line 1037: Njaa, tässä kerrotaankin tän surullisen pirun elämäntarina. Se oli upporikas asekauppias, tosin rehellinen reilun pelin rohmu kuten Roope Ankka, jonka perhe kidnapattiin lunnaiden toivossa. Kokemattomat nuoret terroristit listi koko konkkaronkan äijän pyssyillä ja sitten poliisi listi terroristit samoilla torrakoilla. "Kadotin jotain joka on ihmiselle tärkeintä", se valittaa, nimittäin uskon lähimmäiseen (perhe jää hopealle, niinhän Jeesuksellakin). Kai se oli uskonut et terroristit ei osuisi lähimmäiseenkään, sen tekemillä aseilla. Täähän oli Hararinkin pointti: usko on luottoa, sen varassa toimii taloudellinen yritteliäisyys. "Nauroin ja itkin jumalan ironiaa," sanoo se. Aika absurdia. Sen jälkeen siitä tuli paha kuin Silppurista väriammeessa, siis entistäkin pahempi.
ellauri011.html on line 1060: Sen yhä toistelema sanoma on Peukaloliisalta: Sä pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämees vaan. Sillä kävi käsittämätön pulla itellään, vaikka olikin tyhmä pikku pelkuri, ja nyt se nettoo miljoonia jakamalla vielä tyhmemmille tätä voittosanomaa. Vaikka oikee sanoma olis: sulle käy hyvin, jos sullon pulla, se on kaikki sattumaa.
ellauri011.html on line 1064: Täs näyttääkin olevan ekvivokaatio sanojen paha ja hyvä suhteen. Narsistia matoa kiinnostaa vaan paha ja hyvä mulle itelle, siis kiva vastaan kurja, eli siis voitto ja tappio yhden hengen pelissä. Sen pelissä ei oikeastaa ole edes muita pelaajia, se pelaa yksisteen luontoa vastaan. Luonto on kaikki muut kuin se ize kimpassa, jotka koittaa estää sitä voittamasta kaikkea, tahalteen tai vahingossa ihan sama. Kaappi johon lyön otsani on ilkeä, se ansaizee nyrkistä, ja saa. Tää on alkeellista.
ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan.
ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
ellauri011.html on line 1082: Mut lapsilla on myös näitä primitiivisempiäkin kysymyxiä, ajatusvirheitä, niinku minne pimee menee kun tulee valosaa, tai minne ihminen menee kun se kuolee. Näiden kysymysten premissit ei ole kunnossa. Pitäis sanoa kuin Eski: hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne. Tai kuin Wittgenstein: kieli on niissä mennyt lomalle. Syytä kysyä kuin Saku: Paraneekohan mun kieleni. Tuskinpa. Uusia lapsia syntyy sieltä toisesta päästä koko aika, varustettuina samanlaisilla mielillä ja kielillä. Koko touhu alkaa alusta, koska moraali ei ole geeneissä. Se on moraalille määritelmänomaista, moraali on meemejä.
ellauri011.html on line 1088: Hehe, oikeudenmukaisuudexipa hyvinkin. Sitähän se on. Aristoteleskin sanoi että oikeudenmukaisuus on voiton jakoa voimasuhteiden perusteella. Kosto elää, tit for tat, tasoitetaan tilit, maxut kiertämään. Pääsee muiden kanssa tasoihin ja sitten ehkä ohize.
ellauri011.html on line 1106: Kirjan motto on tää pätkä Luukkaasta, missä Luukas panee Jepen suuhun tän: "Mix sanot mua hyväx? Vain jumala on hyvä." Häh? Onx Jeppe paha? Lipsahtaax se tunnustus tässä siltä epähuomiossa?
ellauri011.html on line 1109: Mut jepellähän ON mielestään hyvä selitys, jonka se sanoo seuraavassa suunavauxessa: vain jumala on hyvä. Eli jos mä oon hyvä, niinkuin sä osuvasti just sanoit, niin mä oon jumala. No tarkkaan ottaen oikeastaan mä oon vaan jahve junior, superman tattoon poika, mut mä ja mun iskä (ja pyhis kolmantena) ollaan tavallaan samixia. Vaikea selittää, mut niin se on. Ehkä jeppe sai tän idixen just tässä. Nerokasta. Samanlainen retorinen trikki oli sen "sinäpä sen sanoit", ylipapille ja juuttaalle. Niinpä. Leukavasti laukaistu. Se osas nää. Dialogipelimies.
ellauri011.html on line 1117: Välillä tuntuu et Patu ei edes ota kantaa, kunhan panee sanaa toisen perään ja kerää rojalteja. Kummat on söpömpiä, shettikset vai varsat? Ottakaa kantaa!
ellauri011.html on line 1136: Eli hyviäkö vai pahoja, who cares, se on jo ihan unohtunut, ja rohkeuskin on kyseenalaista. Pelosta tulee salonkikelpoista, kun sen nimexi pannaan izehillintä. Niinkuin imugeeni Savvalla, jonka teki mieli myydä usko kullasta, mut hillizi izensä, teki mieli panna kokottia, mutta hillizi izensä, ja teki mieli sanoa rumasti ikävälle ihmiselle, mut hillizi izensä kuin Pirkko, ei sanonut mitään, oli ihan hiljaa.
ellauri011.html on line 1147: Darwin sanoo, sinun jumalasi -
ellauri011.html on line 1233: Kansanedustajista tulee olla
ellauri011.html on line 1255: Kestävä kehitys on yksi iskusanoja joka saa jengin poistamaan varmistimet. Ku klux klan. Jenkit epäilee et se on kommarien salaliitto vapaan kapitalismin pään menoksi. Tämmöisen ekonatsin korvissa se kuulostaa talouskasvun eli luonnon ryöstön jatkamiselta vaan sordiino päällä.
ellauri011.html on line 1331: sans-serif">
ellauri011.html on line 1348: Herlinin sanomat ja muut vitun mediat edustaa julkista mielipidettä. Ne käyttää julkista harvainvaltaa, päättää puheenaiheet, keksii kansalle mielipiteitä, kohuaiheita, klikkiotsikoita, puhuu kansan suulla kysymättä lupaa. Tämän päivän coffeehouse on sometin. Siitä valtamedia ei tykkää, se on populismia. Eli raha ja valta ei pysy niiden handussa.
ellauri011.html on line 1350: Suomalaiset on naiveja, 60% luulee että mediassa painettu (tai klikattu) sana on totta, mustaa valkoisella (nyttemmin värikuvina). Ranskalaisista ja jenkeistä enää pieni vähemmistö. Mut niinhän ne vähän aikaa sitten vielä uskoi Raamattuun. Ja kirkon seinille maalattuihin pirunkuviin. Asiaa auttaa, että vasemmistolehdet saatiin ryssän romahduksen jälkeen hengiltä ja Yle hallituksen kontrolliin. Ei kuulu enää soraääniä. Vaihtoehtoisia totuuksia.
ellauri011.html on line 1355:
sans-serif">
ellauri011.html on line 1361: sans-serif">
ellauri012.html on line 19: sans-serif;color:yellow;background:#3ea0bb;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LO SIENTO
ellauri012.html on line 20: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EI NAISELTA KUNNIASANAA
ellauri012.html on line 33: El Lauri -kokoelman ensimmäinen arvostelu on ilmestynyt: Ei tästä mitään noobelia saa saatanan hullu. Ei naiselta kunnian sanaa niin. Antavat kuulla kunniansa. Vittu mä kirjoitan vastineen!
ellauri012.html on line 41: sans-serif;columns:2">
ellauri012.html on line 52: Kohun ohessa paljastettu kuva on laadultaan yhtä utuinen kuin Carlsonin synkän sanelun maalaama maailmankuva: Törön Tärähdys on tutkielma iänikuisen elämän hattaruudeesta sekä pian räjähtävästä kellarista, jossa asunnottomat sielut möyhivät mustaa kultaa.
ellauri012.html on line 62: "Kaniloruilla" Carlson pruuttaa ratsastamansa haiku- hevosensa pysähdykseen, ja kääntää suuntansa kohti poliittisempaa, modernin jälkipalaleivosreseptien rytmityksen tahdittamaa sanavalssia, josssa Sakua kuin kanejakaan ei enää ole - aivan kuin Carlson heittäisi lukijoilleen murtolukuista eksistentialismia keskisormena vallitsevalle sanskriittisjugendilaiselle tavutukselle. Kuka tässä ny onkaan šeikspiär? tämä itsessään takkuaa tämä haastattelu vai mikä nyt olikaan
ellauri012.html on line 83: Ei minuuttiakaan NBA:ssa – Koponen listattiin huonoimmaksi 30. varaukseksi. Ei tullut noobelia. Ei edes minsan verran beliä. Mutta kuten Paulo Coelho sanoo: emmä sitä sitten halunnukkaan oikeesti. Hieno lippis kuitenkin.
ellauri012.html on line 94: JOS hra Koipalli (helmik. 23 Sunn.Liite, s.8 4. palsta) luulee että Kananed. (Eevert Yskä). Niin minä kyllä sanoisin hänelle (hra Koipalli) että on nuolassut ennen kuin tipahtaa. Kuin uskalta vihjasta että hra Yskä on yhteiskunniallisesti varamato? Eikö juuri Yskä pannut alulle kanainvälilliset järjestöt jotka puolestaan johtivat välittömään vastakiekuun Länt. Liittoutuman (NATO) taholta. Jos hra Soipilli vlipittömästi kuvittelee että Indonegro totisesti aikoo hyökätä Vähä-Karelian mantereeseen maailman huomion ollessa siihen suuntaan, mind saatan vain olletaa että hän (hra Suopullo) on menettänyt loputketkin ölyn rippeensä! Onko hän unhotanut hra Yskän surenmooisen puheen Ryhdistyneessä Ylöskoukouksessa? Untohaako hän myös tuon tähän menessä enennäkemättömän lain - Siunaantuneet Vanhat Läskit - joka yhväksyttiin Edusmunassa ehlottomalla ennemistöllä?
ellauri012.html on line 113: 30:1 NÄmät owat Agurin Jakenin pojan sanat/ ja sen miehen Leithielin/ Leithielin ja Uchalin oppi ja puhe.
ellauri012.html on line 117: 30:5 Caicki Jumalan sanat owat kircastetut/ ja owat kilpi nijlle jotca uscowat hänen päällens.
ellauri012.html on line 118: 30:6 Älä lisä hänen sanoijns/ ettei hän sinua rangaisis: ja sinä löytäisin walehteljaxi.
ellauri012.html on line 120: 30:8 Epäjumalan palwelus ja walhe olcon minusta caucana/ köyhyttä ja rickautta älä minulle anna: waan anna minun saada minun määrätty osan rawinnost.
ellauri012.html on line 121: 30:9 Etten minä ( jos minä ylön rawituxi tulisin ) kieldäis sinua/ ja sanois: cuca on HERra? Eli jos minä ylön köyhäxi tulisin/ warastais ja syndiä tekis Jumalan nime wastan.
ellauri012.html on line 128: 30:16 Colme on tytymätöindä/ ja neljäs ei sano kyllä olewan: Helwetti/ waimon suljettu cohtu/ maa joca ei wedellä täytetä/ ja tuli ei sano: jo kyllä on.
ellauri012.html on line 132: 30:20 Nijn on myös porton polgut/ hän niele ja pyhki suuns/ ja sano: en minä mitän paha ole tehnyt.
ellauri012.html on line 139: 30:27 Heinäsircoilla ei ole yhtän Cuningasta/ cuitengin he lähtewät ulos joucosans.
ellauri012.html on line 212: sans-serif">
ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri012.html on line 225: Täytyy tunnustaa että oli helpompi olo ennenkuin luin sen kirjeen. Toki kaikki rakastavaisten onnettomuudet on siinä kuvattu silminnäkijänä: luetuani sen tunnen kaikki omani uudestaan. Sätin itseäni että olen ollut näin kauan hiljaa, vaikka hellittämättömät viholliset yhä raivoo yhtä pahasti. Kerta ajan kuluminen, joka sammuttaa pahimmankin vihan, vaan pahentaa asiaa niiden mielessä; koska näkyy olevan säädetty että sua vainotaan hautaan saakka - varmaan senkään jälkeen ei anneta sun levätä rauhassa! - niin annapa kun mäkin alan vatvoa sun lankeemusta, annas kun julkaisen ne kaikelle maailmalle, jos mahdollista, haukkuakseni aikaa joka ei osannut sua arvostaa.
ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas.
ellauri012.html on line 233: Mä oon huomannut meidän eron jälkeen että sitä tykkää paljon enemmän toisen kuvasta kun se on kaukana kuin kun se on tässä lähellä. Musta näyttä kuin kuvat näyttäis paremmilta ja näkösemmiltä mitä kauempana kuvattava on, tai ainakin mielikuvitus joka aina kuvaa ne sellaisina kuin haluais, saa siltä näyttämään. Jollain voimalla rakkaus saa kuvan näyttämään elävältä, mut kun rakastettu palaa, ei kuva ole enää mitään. Mulla on sun kuva huoneessani; pysähdyn aina sitä katsomaan; kuitenkin kun sä olet täällä, mä en vilkaisekaan sitä. Jos kuva, joka on pelkkä heijastus, voi olla niin kiva, niin entä sitten kirje? Kirjeillä on sielu, ne puhuu; niissä on kaikki sydämentykytyksen voima ja tunteiden palo, ja ne voi herättää niitä yhtä paljon kuin tyyppi itse; niissä on kaikki puheen hellyys ja herkkyys, ja joskus ne sanoo enemmän kuin suusanat.
ellauri012.html on line 239: En viitsi moittia sua siitä että lohdutit kärsivää kaveria kertomalla omista isommista suruista. Laupiaat keksii tollaisia viattomia juonia, ja se on ihan ok sinänsä. Mutta etkö sä sentään ole velkaa vähän enemmän meille kahdelle, vaikka se ehkä olikin sun tosi hyvä kaveri? Meitä täällä kutsutaan teidän munkkiveikkojen siskoiksi, me kutsutaan itseämme teidän lapsiksi, ja jos joku sana voisi tarkoittaa läheisempää suhdetta, tai isompaa sidettä, niin me käytettäisin sitä. Mutta ei siinä kaikki, sähän olet väsännyt tän kaiken, se on sun aikaansaannosta.
ellauri012.html on line 247: Kun kirjoitat mulle kirjoitat vaimollesi; avioliitto on tehnyt tän kirjeenvaihdon lailliseksi, ja kerta voit tehdä mun mieliksi ilman skandaalia, mikset tee niin? Mua ei sido vaan mun valat, vaan pelkään myös mun setää. Sulla ei ole mitään pelättävää. Sä näät mut, kuulet mun huokaukset, ja voit todistaa kaikki suruni ilman vaaraa, koska voit helpottaa mua kyynelillä ja sanoilla. Jos mun piti mennä luostariin, edes auta mua kestämään sitä jotenkin. Sä olet aiheuttanut mun ikävyydet, sun pitää myös mua lohduttaa.
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri012.html on line 251: Paras todiste tästä on mun äärimmäinen haluttomuus naida sua (siis mennä naimisiin, älä ota tätä väärin), vaikka tiedän että vaimona olo on kunniallista maailman ja uskonnon silmissä; olin mieluummin sun rakastajatar, koska se on vapaampaa. Avioliitto, vaikka kunniallista, sitoo liiaksi, enkä mä halunnut joutua sidotuksi mieheen joka ei välttämättä aina rakastaisi mua. Hyljeksin rouvan titteliä jotta eläisin onnellisena rakastajattarena; ja näen sun kirjeestä kaverille, että et ole unohtanut miten hellästi mä aina rakastin sua ja halusin rakastaa enemmän! Huomautit aivan oikein kirjeessä että pidän sellaisia julkisia menoja typerinä jotka sitoo kuolemaan saakka, ja panee elämän ja rakkauden samaan pantaan. Mutta et muistanut lisätä kuinka usein olen sanonut että miljoonasti mieluummin elän Abelardin kokottina kuin kenenkään muun kaa maailman kesiarinnana. Tottelin sua halukkaammin kuin maailman kuninkaan rouva sitä. Rikkaus ja pösöily ei kuulu rakkauteen. Tosi hellyys erottaa rakastetun kaikesta ulkoisesta, panee syrjään aseman ja ammatin, keskittyy vaan siihen itseensä.
ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi.
ellauri012.html on line 261: Sun tollaset taidonnäytteet sai muut ihan vihreiksi. Kuinka monet muut mimmit väitti niitä omikseen? Kuinka monen olen nähnyt huokailevan rakkaudesta sinuun, kun jonkun vieraskäynnin jälkeen niitä kehuttiin sun runojen Sylvian vertaisiksi? Toiseet on kateesta epätoivoisina haukkuneet mua että mulla ei ole muita ansioita kuin mitä mä saan sulta, eikä mitään etua heihin nähden paitsi että sä satut rakastamaan mua. Voitko uskoa kun sanaon, että naiseudesta huolimatta olin iloinen että mulla on rakastettu jolta sain viehätystä; ja sain salaista mielihyvää siitä että mua ihailee mies, joka pystyy korottamaan misunsa jumalattareksi. Sun kunniasta lainasin valoa, ja kuulin sun kiitokset, välittämättä kuinka vähän niitä ansaitsin, uskoin sun sanoja, jotta olisin enemmän sun mieleen.
ellauri012.html on line 263: Mut voi! missä on noi onnelliset ajat? Nyt valitan rakastajaani, ja mulla ei ole muita iloja kuin tuskalliseet muistot menneestä. Kaikki te menneet kilpailijat jotka katoitte mua kadehtien, kuulkaa, se teidän kadehtima ei enää ole mun. Rakastin sitä; mun rakkauteni oli sille rikos ja rangaistuksen syy. Mun kauneus kerran lumosi sen; toisiimme tyytyväisenä me vietettiin hienoimmat päivämme rauhassa ja onnessa. Jos se oli rikos, olkoon vaan, tykkään siitä vieläkin. Mä en sure muuta kuin että nyt mun pitää olla ilman. Mut mitä sanonkaan? Mun onnettomuus oli että mulla oli julmat sukulaiset, joiden ilkeys tuhosi meidän onnen; jos ne olis ollut järkeviä, olisin ollut onnellinen mun rakkaan miehen kaa. Mut ei! Ne oli tosi julmia kun ne raivossaan laitto roiston yllättämään sut unessa! (Roistot siis sahasivat irti Abelardin munat, ikäänkuin väänsivät siltä irti kikkelin. Tää oli se suuri onnettomuus josta ei suoraan sovi puhua.) Missä mä olin silloin? Olisin tosi mielelläni puolustanut rakastettua; olisin suojellut sua väkivallalta henkeni hinnalla. Äh! minne tää liika into on viemässä mua? Rakkaus säikähtää ja häveliäisyys vie mun kielen.
ellauri012.html on line 265: Mutta sano mistä johtuu ettet välitä musta enää kun mä oon luostarissa? Tiedät että mikään muu ei saanut mua siihen kuin sun sun häpeä, enkä mä suostunut siihen vaan sinä. Sano miksi olet noin kylmä, tai anna mun edes kertoa mun oma näkemys. Eikös vaan ollutkin pelkkä nautinnonhalu joka sai sut kihloihin mun kanssa? Ei kai mun hellyys, joka ei jättänyt mitään toivomisen varaa, sammuttanut sun intoa? Heloise raiska! sä miellytit silloin kun yritit välttää sitä; ansaitsit suitsutusta kun pysyit loitolla kädestä joka jakoi sitä; mut heti kun sydän pehmeni ja antoi perään, kun omistauduit ja uhrauduit, sut hylätään ja unohdetaan! Tiedän ikävästä kokemuksesta, että on luonnollista vältellä niitä joille ollaan liikaa velkaa, ja että ylenmääräinen anteliaisuus aiheuttaa välinpitämättömyyttä eikä kiitollisuutta. Mun sydän antautui liian pian ansaitakseen valloittajan kunnioituksen; otit sen vaivatta ja heität sen yhtä helposti sivuun. Mutta vaikka olet epäkiitollinen, en mä ole tässä hyvällä mukana, ja vaikka mun ei pitäisi elätellä toiveita, silti haluisin salaa sun vielä rakastavan mua. Kun lausuin surullisen nunnalupauksen, mulla oli mukana sun viimeiset kirjeet, jossa sanoit vielä olevasi kokonaan mun, etkä koskaan eläisi muuten kuin rakastaen mua. Sulle mä tarjouduin siis; sulla oli mun sydän ja mulla sun; älä vaadi mitään takaisin. Sun pitää sietää mun tunne jonakin sellaisena joka kuuluu sulle, ja josta sä et voi koskaan luopua.
ellauri012.html on line 271: Good God! mitä tää kaikki on? Syytän itseäni omista vioistani, sua sun virheistä, mitä hyötyä? Vaikka mulla on huivi, näät miten sekaisin mä oon! Hirmu vaikeaa panna velvollisuus taipumuksen edelle. Tiedän mitä valvoituksia tulee tän huivin mukana, mut tunnen paljon vahvemmin vanhan tunteen voiman. Mun tunteet voittaa mut; rakkaus hämärtää mieleni ja sekoittaa tahtoni. Joskus mut valtaa joku hartaus ja seuraavassa hetkessä kuvittelen rakkauden hellyyttä. Tänään sanon mitä en olisi sanonut eilen. Olin päättänyt etten rakasta sua enää; ajattelin että nyt olen tehnyt nunnalupauksen, ja olen vähän niinkuin kuollut ja haudattu, mut sit nousee odottamatta sydämeni pohjasta intohimo, joka voittaa kaikki tälläiset ajatukset, ja pimentää mun järkeni ja uskonnon. Sä olet niin syvällä mun sielussa etten osaa käydä sun kimppuun; kun yritän katkaista kahleet joilla olen suhun sidottu, petän vaan itseäni, ja kaikki mun ponnistukset vaan tiukentaa niitä. Voi helvetti, sääli
ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri012.html on line 278: Olen tietoinen että olen jauhanut liian kauan tätä asiaa; pitäisi puhua sulle vähemmän sun onnettomuudesta ja mun kärsimyksistä. Hyvät työt menettää kiiltonsa kun kehuu niistä itse itseään. Se on totta, silti on aika jolloin voi kohtuudella ajaa omaa asiaa; kun asioi sellaisen kanssa jonka kiittämättömyys on tylsistänyt, täytyy nostaa oma häntä itse. Jos sä olet tämmöinen tyyppi, tää olisi sulle opiksi ja ojennukseksi. Mutta koska olen heikkotahtoinen, rakastan sua yhä, vaikka ilman toivoa. Olen hylännyt elämän, riisunut siitä kaiken, mutta tajuun että en ole enkä pysty hylkäämään Abelardia. Vaikka menetin rakastetun, jäi rakkaus. Vitun valat! Vitun luostari! En ole menettänyt ihmisyyttä ankarassa kurissanne! Ette ole muuttaneet mua marmoriksi muuttamalla asua; sydän ei ole kovettunut vankilassa; tunnen vielä mikä mua on koskettanut, vaikka, voi nössö sentään, mun ei pitäisi. (Seuraa tiukka puhuttelu taivaan isälle.)
ellauri012.html on line 284: Odotan tätä sulta, koska sä et VOI kieltäytyä. Jumalalla on on erioikeus luomiensa suurmiesten sydämiin. Kun se koskee niihin, ne ravistuu, se ei salli niiden puhua eikä hengittää muuta kuin omaa kunniaansa. Kunnes se armon hetki koittaa, ajattele mua - älä unohda mua - muista mun rakkaus ja uskollisuus ja vakaus: rakasta mua sun rakastajattarena, hemmottele lapsena, sun siskona, sun vaimona! Muista että mä rakastan sua vielä, vaikka yritänkin päästä siitä. Mikä kauhea asia sanoa! Vapisen kauhusta, ja sydäntä kääntää se sana. Kastelen koko paperin kyynelillä. Lopetan pitkän kirjeen toivottaen, jos sä tahdot sitä (voi jos jumankauta pystyisinkin!), ikuisesti hyvästi!
ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen.
ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa.
ellauri012.html on line 297: Sä sanot että elät mun tähden huiviasussa; miksi sä halvennat univormua sellaisilla puheilla? Miks ärsyttää karsasta jumalaa kirosanoilla? Mä toivoin että sä oisit meidän eron jälkeen kääntänyt kelkkasi; toivoin myös että jumala ois vapauttanut mun tunnemyrskystä. Tavallisestihan me kylmetään niiden kiintymykselle ketä me ei nähdä enää, ja ne meihin; ero on rakkauden hauta. Mut mulle ero on vaan levotonta muistelua siitä mitä kerran rakastin ja mikä yhä mua kiduttaa. Petin itseäni että kun en näkis sua enää, sä jäisit mieleen häiriöttömästi; että Bregtagne ja meri veisi ajatukset toisaanne; että paastot ja opinnot vähitellen haalistais sut mun sydämestä. Mut ei vaitiskaan, kovat paastot ja pänttäys ja kolmen sadan mailin välimatkakaan ei auta, sun kuva kun sa kuvailet itseäsi huivissa, tulee mun silmiin ja sotkee kaikki päätökset.
ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?
ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri012.html on line 307: Tyydy tähän näin komeeseen lopputulokseen; tee hyveestäsi malli miehille ja enkeleille. Ole nöyrä lastes edessä, laula ahkerasti kuorossa, pidä kova kuri, lue uutterasti; uhraa jopa vapaa-aika hyötyliikuntaan. Oletko sä saanut viran niin helpolla ettei sun tarvi nähdä yhtään vaivaa? Kun kerta annoit mun käyttää sua hyväksi ja opettaa sulle kiellettyjä juttuja, älä nyt vastusta näitä hyviä neuvoja jotka mulle inspiroi nyt armo ja uskonto. Mun on tunnustettava että tähän asti ajattelin olevani parempi naimisen opettajana kuin uskossa uimisen tai niiden asioiden puimisen. Mun hyvästä supliikista on ollut pelkkää harmia. Mun sydän, joka juopui hekkumasta, keksi vaan niitä sanoja, jotka sopi siihen tarkoitukseen. Syntisten kuppi kallistuu niin ihku makeasti, että meillä on luontojamme suurta taipumusta maistaa siitä, ei sitä tarvi kahdesti tarjota. Pyhimysten tuoppi taas on täynnä niin pahanmakuista juomaa, että yhtä luonnostaan sitä kammotaan. Ja sit sä ihmettelet miks mä pelkurina tarjoon sitä ensin sulle. Syytä vaan, olet oikeassa, enkä mä voi kyllin ihailla sua et sä menit siihen halpaan. Kanna siksi rohkeasti risti jonka otit niin visusti vastaan. Juo pyhimysten litran tuoppi pohjaan saakka, äläkä kato muhun päin, anna mun juosta sua pakoon noudattaen apostolin (ja sopuleita pakenevan Roope Ankan) käskyä: Karkuun!
ellauri012.html on line 309: Sä pyydät mua palaamaan sun luo pyhistelyn tekosyyllä. Sun ponnekkuus tässä kohtaa herättää mussa epäilyksiä enkä tiedä mitä vastata. Jos teen tässä virheen, mun sanat punastuu, niin sanoakseni, sen jälkeen miten meille kävi. Kirkko on mustasukkainen kunniastaan, ja käskee että sen alamaiset koulutetaan hyveeseen hyveen avulla. Jos lähestymme jumalaa moitteetta, sitten voimme kutsua sinne mukaan muitakin. Mutta se mitä taivas odottaa Abelardilta on et se unohtaa Heloisen, ei tapaa sitä enää, ja se mitä se pyytää Heloiselta on olla odottamalta multa enää mitään, tyyten unohtaa koko jäbä. (Mistäkö mä sen tiedän? No mä oon apotti, mullon suora linja sinne, me jutellaan jahven kanssa päivittäin kuin mies miehelle.) Rakkauden ollessa kyseessä unohdus on välttämätön rangaistus, ja vaikein. On helppo luetella meidän vikoja; miten monet niistä on salaa tarjonneet lisää mielihyvää eikä tarvittavaa nöyryttä. Ainoo tapa palata herran helmaan on hylätä palvomamme luojanluoma, ja palvoa vaan unohtamaamme jumalaa. Tää voi kuulostaa kovalta, mut se meidän pitää tehdä pelastuksen eteen.
ellauri012.html on line 311: Tehdäkseni tän helpommaksi, kerron miksi pakotin sut menee ekana luostariin; ja anna anteeksi jos tällä suututan nyt sut, tää on osa mun suunnitelmaa saada sut vihaiseksi mulle. Kun mun kassien kävi köpelösti, olin vitun vihainen, ja pidin kaikkia muita äijiä mun kilpakosijoina. Rakkaus on epäluuloinen kuin piru. Pelkäsin yhtä jos toista koska olin niin defekti, näinhän mun oman esimerkin uskottomuudesta, ja siksi pelkäsin että sä joka olit niin tottunut saamaan multa munaa, menisit uuden kanssa aika äkkiä. Mustasukkaisuus voi uskoa vaikka mitä kauheaa. Halusin varmistaa ettet pääse tekee musta aisankannattajaa. Siks uskottelin niin kovasti että sun pitää mennä luostariin; että säädyllisyys ja meidän ystävyys jo edellytti sitä; ja että sun turvallisuuskin vaati sen. Sellaisen koston jälkeen mitä mulle tehtiin, sä et oisi turvassa muualla kuin luostarissa.
ellauri012.html on line 315: Mutta olin yhä epäluuloinen. Luulin että naiset ei pysty pitämään lupauksia ellei niitä pakoteta siihen jollain valoilla. Vaadin noi valat, ja taivaan takuumieheksi, ettei mun tarvitsis enää epäillä. Kiitti teille pyhät paikat ja lujaseinäiset luostarit! ootte vapauttaneet mut tuhannesta huolesta. Uskonto ja hartaus pitää tarkkaa vartiota teidän muurien ja rautaristikoitten ympärillä. Tää on täyttä lepoa mustasukkaiselle mielelle! Miten kärsimättömästi mä siihen pyrinkään! Kuljin ympäri kuin jalopeura päivittäin kehottamassa sua tähän uhraukseen; mä ihailin (uskaltamatta mainita) sun kauneutta, ihankuin en oisi sitä ennen nähnytkään. Oliko se pyhistelyn aikaansaamaa kukintaa, vai mun suuren menetyksen kaikua, en välittänyt tutkia, kiirehdin vaan sun nunnavihkimystä. Lahjoin sun abbedissan rahalla että saisin oikeuden sit sut haudata. Talon papit oli myös lahjottu ja pidettiin poissa sun läheltä, vaikka murisivat. En unohtanut mitään, isoa enkä pientä asiaa, ja jos sä olisit päässyt mun kynsistä, mä en ois itsekään mennyt luostariin; olin päättänyt seurata sua kaikkialle. Mun varjoni ois seurannut sun askelia ja aina aiheuttanut sussa sekaannusta tai pelkoa, mistä mä itse oisin ilahtunut.
ellauri012.html on line 317: Mut taivaan kiitos sä päätit ottaa valat. Mä seurasin sua alttarille, ja kun sä ojensit kätes koskettaakses pyhää rättiä mä kuulin sun pupeltavan noi kohtalokkaat sanat, jotka lopullisesti erotti sut miehistä. Siihen asti olin pelännyt että sun nuoruus ja kauneus voisi sotkea mun konseptit ja pakottaa sut palaa siviiliin. Eiks joku pieni houkutus ois voinut muuttaa sun mielen? Voiko hylätä lopullisesti itsensä vasta kakskytkaksivuotiaana? Voiko silloin, kun pitäis olla maksimi vapaa, ajatella ettei maailma tunnu miltään? Vähänpä mä tein sulle hallaa, ja pidin sua heikkona. Sä olit mun mielikuvituksessa kevytmielinen ja häilyvä. Voiko nainen, joka kuulee Sodoman liekit ja romahduksen, olla kääntämättä päätään sääliessään jotakuta? Katsoin sun silmiä, sun joka liikettä, sun ilmettä; kaikki vapisutti. Saatat pitää tämmöistä itsekästä toimintaa petoksena, julmuutena, murhana. Rakkaus joka muistuttaa noin paljon vihaa ei voi synnyttää muuta kuin halveksuntaa ja vihaa takaisin.
ellauri012.html on line 324: Näin sun silmät, kun sanoit viimeisen kerran hyvästi, sul oli silmät ihan ristissä. Kesti yli puoli vuotta ennenkuin kirjoitit mulle, koko sinä aikana en saanut mitään messua. Ihailin tätä vaitioloa, en voinut sitä syyttää, mutten kyennyt samaan. Kirjoitin sulle, sä et vastannut: sun sydän oli kiinni, mutta nyt tää siipan puutarha on auki; jumala on vetänyt ulos ja jättänyt sut yksin. Se vaan testaa sua; pure hammasta ja koita imaista se takaisin. Me tarvitaan jahven apua jotta saadaan kettingit rikki, me ollaan liian kiintyneitä irrottaaksemme itse itsemme. Meidän hullutukset ulottuivat kaikkein pyhimpään; meidän lemmiskelyt oli valtakunnallinen skandaali. Niitä luetaan ja ihaillaan; siitä rakkaudesta kirjoitetaan vieläkin. Me ollaan lohdutuksena mokaileville nuorille tästä ikuisuuteen; ne jotka jää kiinni meidän jälkeen voi tuntea itsensä vähemmän syyllisiksi. Me ollaan rikollisia, jotka narahti tosi myöhään; ollaan rehellisiä! Korjataan siinä määrin kuin mahdollista tekemämme hairahdukset, Ranska joka todisti meidän munaukset hämmästyy kun sanomme: Sori siitä. Hämätään kaikkia jotka koittaa kopioida meitä; pelataan jahven jengissä itseämme vastaan, et vältetään sen tuomarointi. Meidän vanhat mokat vaatii sovitukseksensa kyyneleitä, häpeää ja surua. Tarjotaanpa näitä lääkkeitä siis sydämen pohjasta, punastutaan ja ulvotaan. Jos meidän sydämet ei ole alkuun ihan mukana, ainaskin voidaan ajatella et niiden pitäisi olla.
ellauri012.html on line 326: Vapaudu Heloise liian syvälle juurtuneen rakkauden häpeällisistä jämistä. Muista että nyt on aviorikos sun ajatella ketään muuta miestä kuin jeesusta (ja jehovaa, jos se nyt on eri äijä, tai edes mies. Pyhää henkeä ei kärsi mainita, siitähän ei saa heittää läppää, se on kuolemaksi.) Jos sä näkisit mut täällä näin laihana ja naama pitkänä, tunkeilevan munkkilauman keskellä, jotka pelkäävät mun oppinutta mainetta ja loukkaantuvat mun kaidasta lätystä, ihan kuin mä uhkaisin niitä uskonpuhdistuksella, mitä sanoisit mun alhaisista huokailuista ja hyödyttömistä kyynelistä jotka harhauttaa näitä herkkäuskoisia miehiä? Voi voi. Mua nöyryyttää rakkaus, eikä ristin sellainen. Sääli mua ja riistäydy vapaaksi. Jos sun kutsumus on mun ansiota, älä sit kiusaa mua jatkuvilla epäilyksillä. Lupaa että olet uskollien asulle joka peittää sut. Pelkää jumalaa jotta se vapauttaa sut pelosta, rakasta sitä että pääset etiäppäin hyveessä. Älä pitkästy luostarissa, sillä se on paikka pyhimyksille. Halaa tyhjää, tyhjät kädet on jeesus-lasso, se kyllä halaa takaisin jos nöyristelet sille.
ellauri012.html on line 330: Toistonkin uhalla: mä olin sun mestari, nimittäin synnin koulussa. Sanoit mua isäksi, olinhan mä sitäkin. Mutta en vaadi sitä titteliä, koska tavallaan tapoin siinä taivaan isää. Mä oon sun veli, mut vaan synnissä. Mua sanotaan sun mieheksi, mutta vasta kun sä olit jo paksuna. Käytit aika paljon huonosti valittuja pyhistelysanoja musta sun kirjeessä, ihan omaks iloksesi, suttaa pois ne ja pane sijalle: murhaaja, roisto, vihollinen, joka teki parhaansa tuhotakseen sun kunnias, häiritäkses sun rauhaa, ja viedäkseen sulta neitsyyden. Mä olisin tappanutkin sut, mutta sä selvisit, kiitos jumalan haluttomuuden noudattaa mun neuvoja.
ellauri012.html on line 332: Näin sun pitää ajatella musta karkulaisesta, joka vaan haluu viedä sulta halut tavata mua enää koskaan. Mutta kun rakkaus on kerran ollut viatonta, onpa siitä vaikeata päästä eroon! On tuhat kertaa helpompi lähteä maailmasta kuin siitä. Vihaan tätä petollista, uskotonta maailmaa; en enää ajattele sitä; mutta mun harhaileva sydän silti ikuisesti etsii sua, ja täyttyy ahdistuksesta kun olen menettänyt sut, vaikka kuinka järkeilisin. Sillä aikaa, vaikka mä oisinkin niin pelkuri että peruuttaisin jotain nyt sanomaani, älä anna mun höpistä sulle mitään paitsi näitä viimeisiä juttuja. Muista, että mun viimeiset tempaukset oli sun petkutusta; sä tuhouduit mun toimesta, mä sun mukana: samat aallot nielaisivat meidät molemmat. Me odotettiin kuolemaa kylmän rauhallisina, ja se sama kuolema on heittänyt meidät samoihin rangaistuksiin. Mutta sallimus vähän harhautti iskua, ja meidän hylky on ajautunut satamaan.
ellauri012.html on line 341: Luin sulta saamani kirjeen kärsimättömästi: kaikista onnettomuuksistani huolimatta toivoin, ettei siinä olisi muuta kuin lohdutuksen sanoja. Mutta kyllä rakastavaiset sitten on ovelia kiduttamaan itseään. Huomaat mun erityisherkkyyden ja mun rakkauden voiman siitä mikä mua heti suretti. Mua häiritsi jo sun kirjeen otsikko: Miks sä laitoit Heloisen nimen Abelardin edelle? Mitä tää tämmönen oikein tarkoittaa? Mä etsin vaan sun nimeä, en omaani, jonka mieluiten vaikka unohtaisin jos voisin, sillä se oli kaiken sun onnettomuuden alkusyy. Säädyllisyys ja sun johtoasema muhun nähden ois vaatinut toista järjestystä, ja jos rakastat mua et ois maininnut mua yhtään; hitsi sä tiesit tän ihan hyvin!
ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri012.html on line 351: Sä haluut mun antautuvan virkatehtäviin, ja olevan kokonaan johtoportaan käytettävissä. Miten mä voin tehdä niin, kun sä pelottelet mua niin etten osaa ajatella muuta päivin öin? Kun joku paha uhkaa, ja sitä ei voi torjua, miksi pitää jäädä sitä etukäteen mutustelemaan, mikä on vielä tuskallisempaa kuin itse paha? Mitä mulla on enää virkaa kun sä oot kuollut? Mikä mut sitoo maahan kun kuolema on vienyt multa kaiken mitä rakastan sen päällä? Olen kovalla vaivalla sanoutunut irti elämän iloista, säilyttäen vaan rakkauteni, ja salaisen ilon ajatella sua koko ajan, ja kuulla että olet elossa. Ja kuitenkaan, voi nenä, sä et elä mua varten, enkä mä voi uskotella itselleni että mä nään sua koskaan enää. Tää on mun suurin suru.
ellauri012.html on line 355: Abelard hyvä, sääli mua! Onko kukaan koskaan ollut näin onneton? Mitä korkeemmalle sä korotit mut muiden naisten yli, jotka kadehti multa sun rakkautta, sitä suuremmin mä kärsin nyt mun menetyksestä. Mut korotettin onnen huipulle vaan että putoisin sitä rajummin. Mun mielihyvät oli vailla vertaa, ja nyt mikään ei vedä vertoja mun kurjuudelle. Kerran mun iloa kadehti mun kilpailijat, mun nykyinen kurjuus säälittää kaikkia ketkä näkee mut. Mun onnenpyörä on aina käynyt ääripäissä, se on kasannut mulle suurimmat lahjat ja sitten suurimmat kärsimykset; ovelana kiduttajana se on tehnyt koettujen ilojen muistosta loppumattoman kyynellähteen, kerran ne oli tosi hieno lahja, nyt pois otettuina sanomaton suru. Siinä sen ilkeys on onnistunut totaalisesti, ja mun nykyiset tuskat on suhteessa yhtä katkerat kuin kokemani hekkuma oli suloinen.
ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
ellauri012.html on line 363: Olisin tosi iloinen jos voisin pestä kyynelillä tyhjäksi noiden nautintojen muiston, jota ajattelen vieläkin niin mielellään. Ainakin yritän kovasti pinnistäen sammuttaa sydämestäni ne halut jotka mun heikko luonne synnyttää, ja koitan harjoittaa itseäni kidutuksilla jota sä oot kokenut sun vihollisilta. Koitan tällä lailla tyydyttää sua ainakin, vaikken pysty lepyttämään kiukkuista jumalaa. Näyttääkseni sulle miten huonoon kuntoon mä oon mennyt, ja miten pitkällä mä oon näissä katumusharjoituksissa, mä uskallan jopa syyttää taivasta siitä että se sotki sut näihin ansanaruihin. Ei kai tästä voi jumalakaan suuttua, kun en pyydä itselleni armoa.
ellauri012.html on line 365: Rikoksen sovitukseen ei riitä kärsiä määrätty rangaistus; kärsiminen ei auta jos sydämeen jää halu entiselleen. On helppo asia tunnustaa heikkous, ja antaa siitä itselle vähän rapsuja, mutta täytyy olla täydellinen itsehallinta jotta voisi sammuttaa nautintojen muiston, jonka tapa on tartuttanut aivoihin. Nähdään aika usein että jotkut tunnustaa omat vikansa, mut vähät niistä ottaa vahinkoa, suorastaan mielissään vaan kertoilevat niistä. Sydämellisesti katua pitäisi tekoa suusanallisen myönnytyksen lisäksi, mut tää toteutuu vaan harvoin. Mä joka olen kokenut niin monta hyvää hetkeä sun kanssa, tunnen vastoin tahtoani etten voikaan niitä katua, enkä välttyä muistoissani nauttimasta niistä taas. Ponnistan vaikka kuinka kovasti, tai käännyn sitten mille kyljelle, ihana ajatus vaan seuraa, ja jokainen tarvekalu tuo mun mieleen mitä mun pitäisi unohtaa. Hiljaisessa yössä kun mun tulis ottaa palloon unta, joka lievittää suurimmatkin huolet, en voi välttää näitä unelmia. Uneksin että olen taas mun rakkaan Abelardin kaa. Mä näen sen, puhun sille ja kuulen sen vastaavan. Toisiimme ihastuneina me unhdetaan kirjat ja ruvetaan taas hommimaan. Joskus mä olen tappelevinani sun vihollisten kaa; mä vastustan niiden raivoa, mä huudan säälittävästi, ja sit mä herään kyyneliin. Jopa kirkkoon alttarille mä vien meidän rakkauden muiston, ja sen sijaan että valittaisin joutuneeni nautintojen uhriksi, mä huokaan ja kaipaan niitä takaisin.
ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
ellauri012.html on line 375: Ihmissydän on sokkelo, jonka reittejä on vaikee seurata. Sun ylistykset mulle on sitä vaarallisemmat, kun mä rakastan ihmistä joka niitä tarjoilee. Mitä enemmän mä haluun sua miellyttää, sitä helpommin mä uskon kiitosta jonka sä osoitat mulle. Mrr! ajattele mieluummin miten vahvistaa mun heikkoutta terveellisillä haukuilla! Sun pitäisi pikemmin epäillä kuin uskoa mun pelastukseen; sanoa että sun hyve perustuukin heikkouteen, ja et vaan ne saa seppeleen jotka on pinnistäneet kovimmin. Mut mä en edes tavoittele voiton seppelettä - mulle riittää vältellä vaaroja. On helpompi pysyä poissa tieltä kuin voittaa taistelu. Voitonpallilla on monta tasoa, enkä mä tavoittele korkeinta; jätän sen niille jotka on usein jo voittaneet. En koita valloittaa ettei mua voitettaisi; mulle on tarpeeksi onnea välttää haaksirikko ja päästä johkin satamaan. Taivas vaatii mua hylkäämään tän mun kohtalokkaan rakkauden suhun, mut voi helvetti! mun sydän ei koskaan suostu siihen. Moido.
ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 402: Rakas ukkokulta (käytän tätä nimitystä viimeisen kerran), enkö enää koskaan saa nähdä sua hengissä? Enks mä saa edes halata sua ennenkun sä kuolet? Hei mitäs tuli sanotuksi Heloise? Tajuutko mitä sä haluat? Voisitko katsoa noihin säkenöiviin silmiin muistamatta helliä katseita niistä, jotka oli sulle niin kohtalokkaita? Voisitko nähdä Abelardin leijonamaisen ilmeen olematta mustasukkainen kaikille jotka näkee noin komeen kaverin? Sen suuta ei voi katsoa haluumatta sitä pussata; siis kukaan nainen ei voi katsoa Abelardia joutumatta vaaraan. Älä siis pyydä saada nähdä Abelardia; jos sen muisto on aiheuttanut sulle niin paljon harmia, Heloise, miten paljon tulisi sen näkemisestä? Mitähän haluja taas sussa heräisi? Miten voisit pitää halus kurissa nähdessäs niin makeen ukkelin?
ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa.
ellauri012.html on line 417: Mut ei, nyt mun turhamainen mielikuvitus taas vie mua kuin litranmittaa. Voi Heloise, miten kaukana me ollaankaan oikeasta mielenrauhasta! Sun sydän vielä palaa roihulla jota et saa sammutetuksi, ja mun on täynnä hätää ja levottomuutta. Älä luulekaan Heloise, että mä nautin täällä täydellistä lepoa; mä avaan nyt viimeisen kerran sulle sydämeni; - mä en ole vieläkään ihan irti susta, ja vaikka mä taistelen mun sua kohtaan tuntemaani hellyyttä vastaan, niin kaikista yrityksistäni huolimatta mä koen liian voimakkaasti sun surut ja haluisin jakaa ne. Sun kirjeet on tosiaankin liikuttanut mua; en voi lukea kylmänä sun rakkaan käden raapustamia kirjaimia! Mä huokaan ja itken, ja kaikki mun järki tuskin riittää kätkemään mun heikkouden mun oppilailta. Tää, Heloise parka, on Abelardin kurja olotila. Maailma, joka on yleensä väärässä joka asiasta, luulee että mä olen päässyt rauhaan, ja luullessaan et mä rakastin sua vaan aisti-ilon tähden, et mä oon nyt unohtanut sut. Ja vitut! Ihan väärin meni! Ihmiset oli kyllä oikeassa kun sanoivat et kun me erottiin, mä menin luostariin häpeestä ja surusta. Mut se ei ollut, kuten tiedät, kunnon katumusta siitä et oisin jotenkin loukannut jumalaa, mistä mä keksin tän ajatuksen. Mutta mä pidän meidän kurjuutta sallimuksen salaisena merkkinä että se tahtoo rankaista meitä; ja pidän Fulbertia vaan jumalan koston välikappaleena. Armo veti mut houruintaloon missä olisin vieläkin jos mun vihollisten raivo ois sen sallinut; mä olen kestänyt niiden vainon, varmana että jumala ite usutti ne mun kimppuun mun puhdistukseksi.
ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.)
ellauri012.html on line 430: Pysy kurssilla, Heloise, kolme sanaa vaan, luota jumalaan; sitten ei tule niin paljon kiusauksia: kun niitä tulee, niistä ne heti alussa - älä anna niiden pesiä sun sydämeen. Paranna tauti, sanoi ykskin antiikin heppu, kun se alkaa, sillä sit kun se on vauhdissa, lääkkeet ei enää tehoa. Kiusauksillakin on asteita, ne on alussa vaan ajatuksia, eikä vaikuta vaarallisilta; mielikuvitus ei haista vaaraa; nautinto kasvaa, me vatvotaan sitä asiaa, ja lopuksi annetaankin periksi.
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.
ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
ellauri012.html on line 438: Pyhimyksen kuolema, sanoo profeetta, on jumalasta mukavaa. Eikä ole vaikea nähdä miksi niiden kuolema on siitä mukavampaa kuin syntisten. Mulla on kolme pointtia mitä profeetta ehkä tällä tarkoitti. Ekakskin, koska ne alistuu sen tahtoon; toiseks, koska ne voi jatkaa hyvää työtä siellä ylhäällä, ja kolmanneksi, koska ne pärjää pirulle.
ellauri012.html on line 440: Pyhimys joka on tottunut kumartamaan jumalalle kuolee ihan mielellään. Se odottaa iloisena (sanoo Tri Gregorios) tuomaria, joka varmasti antaa sille hyvät pisteet. Sitä ei pelota jättää tää kurja loukko ja mennä salin puolelle. Toisin on syntisellä, sanoo sama kirkkoiskä, se pelkää, ja syystä, se kauhistuu jo ekaa taudin oiretta; kuolema on sille kamalaa koska se pelkää pahan tuomitsijan tuloa; ja koska se on niin usein murjonut teidän armoanne, ei se nää mitään ulospääsyä kostotoimista.
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri012.html on line 448: En edes kyseenalaista sitä Heloise, ettet sä ryhtyis tästä lähin ihan tosissaan hommaamaan tota pelastusta; tän pitäs olla sun ykkösasia. Hylkää mut siis lopullisesti sun sydämestä - tää on paras neuvo jonka mä kykenen sulle antamaan, sillä syyllisesti rakastetun persoonan muistelu ei voi kuin vahingoittaa taivasasiaa, miten pitkälle olisikin päästy hyveen tiellä. Kun olet saanut sammutetuksi sun epäterveen kiinnostuksen muhun, muiden hyveiden harjoitus käy helpoksi; ja kun lopulta sun koko elämä noudattaa kristillisiä sääntöjä, sä olet ihan kypsä heittämään jo lusikan nurkkaan. Sun sielu lehahtaa iloisesti ruumiista ja suuntaa lennon kohti taivasta. Siellä sä meet itsevarmana pelastusmiehistösi eteen, sulle ei lueta lakia tuomiolla, vaan kuulet kun pelastaja sanoo: tule mukaan, meillä on täällä tosi kivaa, soitellaan harpulla ja laulellaan virsiä, heitetään rengasta sädekehillä pilven päällä, ja muuta sellasta.
ellauri012.html on line 450: Terve menoa, Heloise, tää on sun rakkaan Abelardin ja sen jumalan viimeinen sana sulle: valitamme aiheuttamaamme vaivannäköä. Viimeisen kerran: noudata hyvää sanomaa, tai oikeammin siihen liittyviä vakuutusehtoja. Taivaan poika suokoon, että sun sydän, joka niin kiltisti otti vastaan mun rakkauden, nyt ottaa vastaan tänkin hullutuksen. Toivon tosiaan että sun mielessä aina väikkynyt harhakuva rakastavasta Abelardista nyt edes muuttuisi kuvaksi tosi nolosta Abelardista; ja toivon että itket yhtä monta kyyneltä omasta puolestasi kun turhaan itkit mun munattoman takia.
ellauri012.html on line 456: Abelard ja Heloïse kuolivat kummatkin 1142. Kastroineet kastroitiin ja silmät puhkottiin, toimeksiantaja hirtettiin (Vilpertti). Ellei sitten väärät tekijät ja toimeksiantaja. Tuleva Hadrianus-paavi ja englantilainen kaverinsa Henry lähti Trondheimiin ehkä joskus 1150, mutta olisihan ne voineet vierailla sitä ennen Heloïsen ja toisaalla Abelardin luostareissa Bernhardin myrkyt hihassaan. Kerran yks saamelaispoika Abiskossa sanoi ymmärtäneensä miks Jeesus tapettiin. No? Se oli liian suosittu. Bernhard ei sietänyt kilpailua, ei Pariisissa, ei paaveilta.
ellauri012.html on line 460: Joo niin se oli. Bernhard oli sotaisa punapartaisen ritarin poika joka hommaili ristiretkiä sinne sun tänne. Munat oli selvästi tallella. Tapatti piispa Henrikin Lallilla Köyliönjärven jäälle. Riiteli munattoman Abelardin kanssa teologisista kysymyxistä. Siitä munattoman puheet oli hampaattomia. B-mies suositti vaan pientä rukouxenpätkää ja sit aseet puhuvat. Mut Abelard parka oli aseeton. Sillä oli enää niitä sanoja.
ellauri012.html on line 520: Sillä enkelillä oli joku nuorehko mies. Niillä oli jotkut bileet alkamassa, ovesta lappoi sisään naamioituneita ihmisiä. Oltais päästy muuten vähin äänin tiehemme mut mun sandaalit oli hukkuneet. Olin ottanut ne jalasta sisään tullessa. Etsin niitä joka paikasta, ei löytyneet, eikä ulos kärsi lähteä talvikeliin sukkajalassa. (No tokko ne ois sandaalitkaan olleet paljon paremmat.)
ellauri012.html on line 528: Katajanokan vankilahotellin vessanseinässä oli kirjoitus: Kun olin 5v äiti sanoi mulle että elämässä tärkeintä on on olla häpi. Kun menin kouluun multa kysyttiin mitä haluun olla isona. Mä sanoin häpi. Ne sanoi etten ymmärtänyt tehtävää. Mä sanoin että ne ei ymmärtäny elämää. Allekirjoitus John Lennon.
ellauri012.html on line 530: En kyllä usko että eskarilainen pikku John työläispoika osas sanoa noin Coelhomaisen nenäkkäästi ja pikkuvanhasti. Kun kademieli fäni ampui sen New Yorkissa se sanoi viimeisiksi sanoikseen Aargh! muhun osui. Sen voin uskoa. Ei kukaan ole syntyessään artisti, ja ennen kuolemaa ja hautajaisia ei kukaan ole häpi.
ellauri012.html on line 532: Viimeisten sanojen kanssa käy helposti kuin Elsan kertomuksen paaville. Sen piti päättää mainen taivallus sanaan Aamen. Kardinaalit preppas sitä kuolinvuoteella vähän väliä: muista sit se aamen. Sit tuli RAI:n toimittaja siihen väliin ja kysyi siltä: mikä on nyt paavin kunto? Paavi vastasi: no, minä ... (†).
ellauri012.html on line 576: Niillä on liikaa tyttökavereita. Ne haluu leikkiä. Ei puhu lyhkäsesti ja tiukasti, sano vaan Hai, hai ja Ie, ie.
ellauri012.html on line 577: Niillä on liikaa sanoja, eikä ne tajuu olla hiljaa kun hitaammat puhuu.
ellauri012.html on line 588: Ja vielä yx juttu: tytöt ei saa ilostella liikaa. Eikä röyhkeillä, niiden pitää olla hiljaa, jos on pakko jotain sanoa niin sävyisästi, nöyrästi ja lyhyesti.
ellauri012.html on line 623:
sans-serif">
ellauri012.html on line 627:
sans-serif">
ellauri012.html on line 671:
sans-serif">
ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
ellauri012.html on line 694: Huumori, jos niin voi sanoa, musta ja käyristynyt, kuin palanut tulitikku, tai päre. Oli äkkipikainen, ihan kuin vanhempansa nuorena, päre paloi äkkiä, kort stubin kuten pojantyttärellä. Talttui testosteronin huvetessa. Vanhana harmittavankin harmiton.
ellauri012.html on line 698: Ei osannut, joutui opettamaan, ajautui professorixi. Tykkäs ymmärtämisestä, muttei useampien kuin yhden opettamisesta kerrallaan. Kärsi Mauno Koiviston aikana, kantoi ovea, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin Kouvolan kieli-instituuttiin 15 vuodexi. Me töihis, me Kouvolaan. Ei jättänyt lomia pitämättä.
ellauri012.html on line 783: osan aikaa kummassakin,
ellauri012.html on line 811: Olin kerran Kaisaniemen tunnelissa syömässä intialaista yxixeni koska unicafe oli mennyt kiinni. Viereisessä pöydässä oli kaxi tosi kaunista ruskeaihoista opiskelija- tai teinityttöä upeissa hunnuissa ja tyylikkäissä vaatteissa. Toinen Saharan etelä- toinen pohjoispuolelta. Siihen tuli vielä kolmas, kuvankaunis hoikka somali pitkässä hameessa ja vaalessa tekoturkissa. Ne halasivat toisiansa. Voi jospa oisi saanut olla mukana.
ellauri012.html on line 813: Tuli hyvä mieli. Teki mieli sanoa niille vanhusmaisesti: olettepa te tytöt kauniita. En sanonut. Hillizin izeni. Olin ihan hiljaa. Ne olis voinu kiusaantua siitä. Kyllä ne sen tiesi muutenkin.
ellauri012.html on line 840: Kaxi huostaanottoleffaa kazottu kymmenluvun viimeisinä päivinä. Aikaero puolitoistasataa vuotta, näyttämönä kaksi maailman rikkainta maata, yxi vuoristossa, toinen rannikolla kuin Aku Ankan lomakohteet Calisotassa. Armotonta köyhyyttä sekä köyhän kansan orpolasten kyykytystä turistipaikkakunnilla. Luontosuhde punaisen ristin porukoilla oli kyllä parempi, ja lapsista pidettiin parempi huoli rähinästä huolimatta.
ellauri012.html on line 853: - Monet asiat maailmassa muuttuvat, mutta yhä pitää paikkansa se sanonta, että henkilö tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. - Tuo oli oikeata henkilön puhetta. Mutta kyllä silti kaipaa aikaa, jolloin laivat oli puuta ja henkilöt metallia. - Niin, sitä ei ole enää henkilömuistiin nähty. Kunnon henkilökkäät, henkilöiset henkilöt ovat harvassa. Vastaavasti naisista on tullut henkilömäisiä, henkilöittävät jo hallituspaikkoja, pilkkaavat entisajan suurhenkilöitä. Kyllä alkaa olla aika henkilöasiahenkiöiden ajaa henkilöasiaa! - Sanasta henkilöä, sarvesta nautaa! Mutta asiasta kolmanteen, ei nimi henkilöä pahenna, jos ei henkilö nimeä. Vaikka se olisi niin spede kuin Henkilö Reenkola. - Niin tai ulkomaille mennäxemme Ludwig Henkilö van Rohe. Kyllä näin henkilöiden kesken henkilö henkilölle puhuen voitaneen siten todeta. Niinkuin elokuva Etäisten laaxojen henkilö meille opettaa: henkilön on tehtävä mitä henkilön on tehtävä, että säilyy henkilökunnia. - Ei mutta nyt on saatava jotain henkilöä väkevämpää. Varovasti kuitenkin, väkijuomat alentavat henkilökuntoa. Etenkin meidän henkilöiden henkilöiden on oltava tässä varuillaan, jotka leikimme junahenkilöitä henkilöiden veeseessä puhtaasti henkilöseurassa, ihan henkilöissä, mihin tarvitaan notkumaton miekka henkilöä myöten.
ellauri014.html on line 18:
sans-serif;color:yellow;background:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL RUSO
ellauri014.html on line 19: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ANDALUSIAN SINISUKKA
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 40: Kirjapaino ja sisäluku ovat syöneet runouden. Ei jengi viitti rallatella itekseen. Lyrics tarkoittaa nykyään laulun sanoja. Niinkuin alun perinkin. Eroottista lyyramusaahan se aluksi oli, melody by Euterpe, lyrics Erato.
ellauri014.html on line 42: sans-serif">
ellauri014.html on line 43: Lisäksi osoittausi suorasanainen esitys ehdottomasti soveliaammaxi uusille aiheille kuin näytelmä tai runous, joiden aihepiiri on luonnostaan jotensakin rajoitettu ylevään ja (huvinäytelmän) naurettavaan, kykenemättä tehoisasti laajentautumaan ihmiskunnan valtavan keski-enemmistön elämän esittämiseen, joskin sitä on meidän päivinämme yritelty. Tätä taasen kaipasi yhä voimistuva kansanvaltaisuuden henki.
ellauri014.html on line 49: Kun siirtomaakauppa, pyssyt ja kirjapaino teki lopun maa-aatelista ja vahvisti kansanvaltaisuuden henkeä (siis kauppiaiden kukkaroa), tarvittiin eteenpäinpyrkivän keskiluokan käytösoppaita, eli romskuja. Ekax tuli näitä kirjeromaaneja. Ne on musta aina ollu vitun kuivia.
ellauri014.html on line 51: Britit sanoo et ekat romskut tuli briteistä, ranskalaiset että Ranskasta. Tästä tais puhua se Turkkiin karannut saksanjuutalainenkin, joku Erich Auervaara, Mimesis. Vaik se väitti (tietysti) et ekan romskun oli kirjoittanut jehova. No fiktiota jehovan tuotanto on kyllä valtaosalta. Moraalia siinä piisaa vaikka muille jakaa, mut juoni on vähän epäuskottava. Siitä on kyllä tehty valtavasti leffoja ja fan fictionia.
ellauri014.html on line 58:
sans-serif">
ellauri014.html on line 88: sans-serif">
ellauri014.html on line 131: Uskallettu käänne! Herra B piileskelee naisten komerossa, Pamela riisuutuu alushameisilleen ja mene sulkemaan komeron ovea hatarassa puvussaan - mutta voi kauheata! Ulos hyökkäsi isäntäni kallisarvoisessa silkkisessä hopealla kirjaillussa nutussa jorma ojossa! (No ei sitä ihan noin suoraan sanottu, mutta sapienti sat.)
ellauri014.html on line 133: Herra B on kyllä niin #metoo setämies, et Samulille tulee aika työ paikata sen imagoa kakkososaan mennessä. Sen pahoissa töissä jo on niin paljon riimustelua. Se sanoo et Pamelan siveyssipulius on muoditonta ja romantillista. Höh. Eikös romantiikka ollut vasta tulossa muotiin vuosisaan lopulla?
ellauri014.html on line 139: Tulee mieleen se, että kansanluonne muovautuu kansan myötä- ja vastoinkäymisissä. Ennen britti-imperiumia briteilläkin oli huumoria. Ennen maailmansotia saksalaiset oli lempeitä ja runollisia. Siirtomaiden menetyxen jälkeen iberit on olleet vaisuja. Neuvostoliiton perilliset on loukkaantuneen oloisia. Brittien ja jenkkien alamäki tekee niistä vihaisia. Nöyrät suomalaiset koittaa pullistella vieläkin Nokiansa hylyllä. On kuin muurahaiset elefantin selässä, huutaa Salelle: Tapa se, Elmeri! Hui kuinka luotaantyöntäviä kaikki on.
ellauri014.html on line 168: Rebublica saippuan rintatautinen tyttö luki salaa Regentaa, Leopoldi Alasin alias Clarinin (torvi) kirjoittamaa säädytöntä romskua, missä oviedolainen pappi nussii pormestarin vaimoa. Epämoraalista liberaalilibertiinipotaskaa, tuumaa epsanjan paremmat piirit. Sen oonkin lukenut, sain sen Kimmon sihteeriltä lahjaxi. Se on hyvä. Siis se kirja. On se sihteerikin kiltti, vaikka sairaalloisen ujo, ja lesbo luultavasti. Tykkää Frida Kahlosta.
ellauri014.html on line 191: Rousseau oli vankkaa sveitsiläistä tekoa, vaikka pieni, hyvä petihommissa, tikkas tarkasti. James Boswell bylsi sen partneria Thereseä briteissä yhteen otteeseen. Therese sano: älä luulekaan että olet parempi panomies kuin mun Janne-Jaakko. Hume, joka itse oli ylipainoinen keski-ikäinen poikamies, sanoi Rousseausta:
ellauri014.html on line 192:
sans-serif">
ellauri014.html on line 199: Tutustu Pariisissa yhtä köyhään Dideroohon. Diderot oli pieni ruipelo, boheemi veitsisepän poika, jonka iskä hylkäsi kun ei mennyt lukee papiksi, lakia, tai lääkäriksi. Varmaan oli aina komeen Rousseaun hintelämpi sivuvaunu. Yhtä vihattu, ei yhtä ihailtu. Naiset ei kuumu tietosanoista. Croyez-moi, je le sais.
ellauri014.html on line 202: grisetten, josta tulee sille elinkautinen sanavalmis avopartneri. Tän
ellauri014.html on line 211: Tiet erkanee tietosanakirjapoppoon kanssa, kun Rousseau yrittää yhtenä kesänä bylsiä niiden heiloja. Dideroon kanssa menee välit poikki.
ellauri014.html on line 233: Kirjoitti muistelmia, iänikuista musiikkisanakirjaansa ja keräs kasveja. Herborisoi kuin joskus nuorena ja toiveikkaana mamman kaa.
ellauri014.html on line 253:
sans-serif">
ellauri014.html on line 282: sans-serif">
ellauri014.html on line 306: Julie-kirjan alussa kotiope Saint-Preux (suomexi "Pyhä Rehti"), alempana Pröö (tää on peitenimi, oikeeta ei sanota, ehkä Ruisseau, vai oisko ollut Virtanen, joku rotinkaisen nimi enivei), vonkaa aivan simona oppilaaltaan alaikäseltä Julialta, heti ekasta tekstarista alkaen. Anna anna, se sanoo kuin iiliäisen tyttäret, jonset anna niin sä tapat mut, mä teen näät seppukun, tai lähen menee. Tosi reilu jäbä.
ellauri014.html on line 318: JJ heittää väliin runonpätkiä Petrarcalta, renesanssin pikku kosiomieheltä. Janne oppi italiaa Torinossa pölliessään röyhelöitä piioilta. Giucco pianissimo, hyvä shakkiavaus. Italialaisella pelillä kelpaa painaa. Loppupelissä pääsee syömään nappulaa, lisäämään meemipappana pikku myytä. Pappa peiton alla imettyään namua pyyhkii suuta: en mä oo tehny mitään pahaa, ainakaan en ilman eri lupaa.
ellauri014.html on line 322: Kosiskelun perusteluksi kotiope Sään-Pröö (20v) sanoo Julielle et sä voisit ehkä olla kauniimpi, mut oot sentään oikeenkin kiltti luonne. Julia antaa näistä sanoista hurmaantuneena sille suuta polviltaan (tosin vasta kirjeitse vielä), tunnustaa lempeä heitellen retorista floskelia tekstarissa kuin keski-iän ohittanut äijä, vaikka on vasta sakkolihaa (16v).
ellauri014.html on line 357: Schweizintörö laittaa Juulian ite sanomaan et naiset on tyhmempiä kuin miehet. Helvetian taliaivo. Tätä samaa on äijät hokeneet maailman sivu, ja takoneet sen perille nyrkillä. Nyt kun nyrkistä ei enää ole kuin niille kyllikiksi, kiitos koneiden, nähdään esim koulumenestyksestä kummassa jalassa kenkä itse asiassa on. Taivaan isä kai sen alotti, Milton jatkoi, eli panee naisten lyttäyksen naisten omaan suuhun. Uskoohan ne sen kun kyllin nuijitaan eikä päästetä niitä miesten taloon oppimaan.
ellauri014.html on line 364: Joo sitä se oli sano äite ja vei tikun päässä pihalle. Pedagogisen ulvahduxen jälkeen palataan petipainiin tosimielessä. Julkku antaa Pröölle puistikossa yllättäen muiskun! Pröö jäykistyy, Julle ize pyörtyy. Melkoisen kovaa leikkiä, sanoisi Eino Poudiainen.
ellauri014.html on line 365: sans-serif">
ellauri014.html on line 366: "Oikein hyvä. Lyhyt ja konstailematon." Julie sanoi hiljaa hänen korvaansa. Hän tunsi jännittyneensä puskan suojissa puoliseisokkiin, mitä pidätteli ainoastaan tiukat kaprihousut ja ankara tahdonponnistus. (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 368: Tästä suosiosta suoristunut Pröö yltyy vonkaamaan tuplateholla. Iskä parooni on tulossa kotikäynnille, Julle hermostuu, se tahtoo lähettää Pröön poies silmistä kassan kautta. Pröö hermostuu eikä ota rahoja. Julle hermostuu tuplasti sanoo Pröölle ota ne, se on nyt tupla tai sulle kuitti. Julle huutaa aivan falsetilla. Mikä on kun ei pysy rehdin kuppi asetilla.
ellauri014.html on line 376: Juliaa naurattaa Pröön hyväillessä kirjeessä sanallisesti sen rintoja Torquato Tasson selän takaa. Tuli hyvä mieli vaikka samalla suututti.
ellauri014.html on line 384: voimatta sanoa kertaakaan
ellauri014.html on line 388: No tätä ongelmaa ei oo etäpesäkettä lainaavalla Juulialla ja sen yhtä monisanaisella Roomeolla. Voi hokee tota lausetta yhtä monta kertaa kuin oopperan nk. lihava nainen, ja kyl ne hokeekin. Erityisherkkyys on tosi fataali lahjakkuuden laji, Rousseau toteaa. Lo siento, sanoi humalainen pablo hississä Barcelonassa kun housut putosi.
ellauri014.html on line 392: Alan ymmärtää miks sen ajan naiset symppas tätä. Jos tätä ei lue moraalin lukutikulla, eikä piittaa JJn ylisanoista, on tää alkupuoli paikka paikoin liikkistä. Poika on ihan pallo hukassa, Julia on selvästi joholla. Julie ei oo yhtä hyvä tyyppi kuin alkuperäinen Heloise mut tulee perässä. Turina on vaan vielä pitempi, varsinainen TLDR, kuussataa pienellä tiheästi painettua sivua.
ellauri014.html on line 420: Hauska fakta: Matilda mummun isää Woldemaria sanottiin kotona Wolmariksi. Rousseaun Julien lopulta naiva vanha herra on M. de Wolmar.
ellauri014.html on line 429: Kuten teeveen saippuoissa marssitetaan kuvaan uusi henkilö. Kumma kyllä se ei ole se vanha aseveikko vielä, vaan filosofisempi sparreri, kummallinen lordi Edward Bomston. Kaheksannentoista vuosisadan lordi Byron mannermaan kiertueella, tai pikemminkin ehkä lordi Russell, filosofisempi väpelö, tai väpelömpi filosofi. Se on kuin Fast Shown skezin hinttari maanomistaja, Pröö sen vastahakoisempi lammaspaimen. (Nimet vaan on vaihtuneet. Ks. Wikipedia.)
ellauri014.html on line 431: sans-serif">Hänen tweedkankaista irtotakkiaan ei voinut enää kuvailla pelkästään ryppyiseksi, sen sivutasku oli revennyt kulmasta lerpalleen, ja hänen punertavan vaaleat hiuksensa olivat kuin nurmikkotrimmerillä viimeistellyt. (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 440: Jäätävää! sanoo katuvainen Pröö, ei ole muistavinaan mitään koko illasta, lupailee ruveta raivoraittiiksi, Julle kieltää sen. Pröö on vakavikko, kohtuuton kahteen suuntaan. Kohtuudella lipittely tekee itse kullillekin kutaa, tuumaa Juulia.
ellauri014.html on line 444: Saippuaoopperamaisesti suvantoa seuraa jälleen koskipaikka. Claire on nyt kertoja. Nyt alkaa Pröö ja proto-Byron pikku tuiterissa kinata ja miekkailla Julkusta. Nyt on hätä! Jos tää tulee iskän korviin on paska tuulettimessa, rasva hellalla, piru merrassa, nakit nuotiossa, tahtoo sanoa, erittäinkin paha tilanne. Julle kieltää Pröötä tiukasti pilaamasta kaikkea, mutta uskooko se.
ellauri014.html on line 452: Kummasti Rousseaun kirjeenvaihtajien täytyy toistaa joka lause kahteen kertaan eri sanoilla, kuin vaka vanha Väinämöinen Kalevalassa. Sen lisäksi on niillä samanlainen tattadatta nuottikin, sama kun on mulla tässä. Se on tarttuvaa.
ellauri014.html on line 454: Kotosalla iskä on niin kiukkuinen, että mätkii Juliaa ja sen äitiä. Julkku kaatuu ja lyö päänsä pöydänjalkaan, verta tulee nenästä (ja vähän alempaa, Pröö jr. menee kesken). Isä säikähtää vähän sentään, sano sori siitä äidille, osa siitä lie tarkoitettu muttei sentään osoitettu Juulialle.
ellauri014.html on line 456: Juuliasta tää on vaan liikuttavaa. Isien ei kuulu pyytää anteeksi, vaan antaa. Eihän jumalakaan koskaan pyydä anteeksi. Siksi Douglas Adamsin jumalan viimeiset sanat ihmisille naurattaa: We apologize for the inconvenience.
ellauri014.html on line 458: Illalla iskä istuttaa Julkun syliinsä lohdutukseksi. Itketään vähän yhdessä, tulee parempi olo. Mut aamulla iskä silti sanoo tiukasti: sitä rotinkaista et sitten enää tapaile. Julkku menee pahoillaan äidin luo, mutta voikin pahoin: pahoin pelkää, että iskän potkinnasta tuli Pröön sikiölle keskenmeno. On se surkeaa.
ellauri014.html on line 464: Pröölle valehdellaan vähäsen, et saadaan se rauhoittumaan; ei kerrota keskenmenosta, vaan sanotaan et se oli tuulimuna. Pröö on pettynyt, mut ehkä vähän helpottunut myös. Masentunutta Pröötä lohdutellaan, Claire lupaa stikkaa preivillä, loordi kantaa sen kaksin käsin kärryihin. Sieltä se ryntää vielä pussaamaan Julkun kengänjälkiä, mut sitten lähdetään.
ellauri014.html on line 466: Osa I Juliesta on vihdoinkin läpitte. Lisää ensi numerossa. Kukahan mahtaa jaksaa roikkua enää mukana seuraavissa tuotantokausissa, kun luvassa ei ole enää yhtään naintia. Käy varman kuin Knasun hexalogian, jengi ei lue kuin ekan osan, sanoo lukeneensa koko opuxen.
ellauri014.html on line 485: Austenin jotkut sankarittaret otti vanhan hienon herran. Elizabeth Bennet sai lottovoiton, se kesytti tumman, tuhman ja rikkaan lopulta kiltiksi. Vanhan ja hienon se saa siitä sitten lopuksi, kun on itsekin vanha hieno, ja niistä tulee dekkareita. Varo ottamasta liian vanhaa, voi tulla ei-toivottua vaipanvaihtoa.
ellauri014.html on line 515: Samanlainen sanaharkka ja nokkapokka oli Rusakolla Humen kanssa briteissä sittemmin (1766), ja d'Holbachin mukaan muiden kanssa monta kertaa aiemmin. Se oli tunnetusti kelju tyyppi ja riidanhaastaja. Ilmiriidan aikana Hume sanoi että Rousseau on "ferocious, villainous and treacherous". Rosseau sanoi että Hume on "noir et coquin". Valistusaatteita.
ellauri014.html on line 517:
sans-serif">
ellauri014.html on line 548: Se kyl on kiva et rikkaat naiset pistää tuntemilleen köyhille pientä vippiä, sillä aikaa kun niiden miehet nylkee tuntemattomia nahkoineen ja karvoineen kuin sudet. Mut minkäs teet, eihän pieni rikas vähemmistö voi millään tuntea suuren maan kaikkia köyhiä. Se on voi, mut onhan charity silti kilttiä ja otollista herroille. Tulee hyvä mieli ihan pikkurahalla. Sanalla sanoen, pariisittaret on Tedille päältä liian hienoja mut sisältä liian samanlaisia kuin miehet. Niillä on kuin nurja puoli päällepäin. Pitäis olla karheampi päältä mutta silee sisältä, niinkuin Juulia. Tuppeen ne pitäisi nylkeä.
ellauri014.html on line 552:
sans-serif">Katso nyt näitä surkeita kyrvänimijöitä. Piña coladaa ja tekomokkapukuja, voi perkele. Meidän sivistyxemme luisuu vääjäämättä kohti tuhoa, jos mies saa pesää noissa vetimissä. Saisivat rasvata jouluhalkonsa ja työntää sen takapuoleensa. (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 557: sans-serif">Jestas sentään, siinä hän on syvällä Julien ahterissa. Mitähän Ted tästä maksoi? (Jäätävää satoa)
ellauri014.html on line 572: Tuotantokausi 2 päättyy palohälytyxeen: joku on pöllinyt Jullen pinkan rakkauskirjeitä! The game is up! Kuinkas sitten kävikään. Tää on ilmettyjä Kauniita ja rohkeita: joka tuotantokausi päättyy niin että jengi seisoo jostain käänteestä ällistyneinä huuli pyöreenä. Älkää missään nimessä missatko seuraavaa jaxoa. Kyllä jännittää. Jaksan tuskin lukea.
ellauri014.html on line 580: Jullen mamma vetää henxelit. Julle ruikuttaa et syypää oli Pröö. Tippa silmässä sanoo Pröölle ikipäiviksi adjöö.
ellauri014.html on line 607: Wolmarin äijä on kuuskymppinen, menetti fyrkat ja maat just jossain ryssissä, nyt ei kehtoo Jullen iskä sannoo sille et häät on peruttu. Se vois ymmärtää sen pahasti.
ellauri014.html on line 620: sans-serif">
ellauri014.html on line 622: Chaque fois que deux époux s’unissent par un nœud solennel, il intervient un engagement tacite de tout le genre humain de respecter ce lien sacré, d’honorer en eux l’union conjugale ; et c’est, ce me semble, une raison très forte contre les mariages clandestins, qui, n’offrant nul signe de cette union, exposent des cœurs innocents à brûler d’une flamme adultère. Le public est en quelque sorte garant d’une convention passée en sa présence, et l’on peut dire que l’honneur d’une femme pudique est sous la protection spéciale de tous les gens de bien. Ainsi, quiconque ose la corrompre pèche, premièrement parce qu’il la fait pécher, et qu’on partage toujours les crimes qu’on fait commettre ; il pèche encore directement lui-même, parce qu’il viole la foi publique et sacrée du mariage, sans lequel rien ne peut subsister dans l’ordre légitime des choses humaines.
ellauri014.html on line 624: Quand même ils ne reconnaîtraient pas la présence de la Divinité, comment osent-ils soutenir qu’ils ne font de mal à personne ? Comment prouvent-ils qu’il est indifférent à un père d’avoir des héritiers qui ne soient pas de son sang ; d’être chargé peut-être de plus d’enfants qu’il n’en aurait eu, et forcé de partager ses biens aux gages de son déshonneur sans sentir pour eux des entrailles de père ?
ellauri014.html on line 627: Paksuinta on et just niin kuin ei pitänyt JJ toimi ize, siitti 4-5 au-lasta leipäsuden kaa ja dumppas ne samantien nunnille tai kunnalle, niitä ei jälkeenpäin ees voitu löytää. Hyvä puhumaan, paha pappi mulkero. Tästä heimoveli Voltaire sille vittuili. Mut sehän oli ihan eri asia, tässä on nyt puhe hyveellisten naisten moraalista, ei musta, tää on filosofiaa. Setämiespisteet kilahti tappiin, pajatso tyhjeni. Törkee 2-naamainen Casanova kehtaa vielä sanoa:
ellauri014.html on line 628:
sans-serif">
ellauri014.html on line 629: N’est-il pas bien indigne d’un homme de ne pouvoir jamais s’accorder avec lui-même ; d’avoir une règle pour ses actions, une autre pour ses sentiments ; de penser comme s’il était sans corps, d’agir comme s’il était sans âme, et de ne jamais approprier à soi tout entier rien de ce qu’il fait en toute sa vie ?
ellauri014.html on line 631: Huoh-huoh-huoh ja hohhoijakkaa. Paha pappi puhuu, likaiset jauhot likaisessa pussissa. Tätä paskaa jatkuis vielä 4 tuotantokautta. Nyt jo voi sanoa et tää takas-luontoon-äijä on toooosi syvältä. Tää on pahempaa kuin paapa, valistuxen ajan saippuaa. Tää on loputona veivausta tyyliin kauniit ja rohkeat. Ei, vielä huomattavasti tylsempi, ja huonompi, yhtä kiinnostavat henkilöt, yhtä aidot sentimentit, sama luonteen jalous. Yxinkertaisesti nippu kyrpiä. Ikäviä ihmisiä. Tai siis ihminen, Rusoo eri naamareiden alla. En tajuu, kenen mielestä tää on voinut olla hienoa.
ellauri014.html on line 642: sans-serif">
ellauri014.html on line 644:
sans-serif">
ellauri014.html on line 646:
sans-serif">
ellauri014.html on line 648:
sans-serif">
ellauri014.html on line 650:
sans-serif">
ellauri014.html on line 659: Älä tapa, sanoo taulukon 1 rivi 5 Moosexen excelissä. Ketäs tää nyt koskee?
ellauri014.html on line 678: Yksinkertainen moraali toimii yksinkertaisille tolloille. Vetokoirat ei tarvi tarveharkintaa, niille riittää yxinkertainen puskii ja paikka, juujuu ja eiei. Piru piilee moraalilain pienessä präntissä. Siis sofistikointi seis, tee just niinkuin mä just sanoin, ei niinkuin mä teen. Jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, kukaan ei pääsis kulkemaan.
ellauri014.html on line 694: Ei muuta kuin takas sorvin ääreen. Julie de Wolmar sanoo ännännen kerran kotiopettajan irti kirjan puolivälissä. Arvaa etukäteen kuinka siinä käy, kun on puolet opuksesta jäljellä. Takinkääntänyt Julle pyytää Prööltä lupaa kavaltaa kaikki sänkyhommat Wollelle. Pröö sanoo ehottomasti ei. Jotain rajaa vittu sentään hyveellisyydelläkin.
ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä. Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä.
ellauri014.html on line 702: Julia on nyt tullut siihen tuloxeen, ettei onnelliseen liittoon tartteta pahemmin lempeä, hyvät tavat ja hyvät rahat kyllä riittävät. Avioliitto ei ole kahden kauppa, vaan yhteiskuntasopimus geeni- ja meemiperinnön viemisexi edelleen. Tässä kohtaa Julkku siteeraa la Rochefoucauldia, joka kyllä (sanoo jopa Rusakko alaviitteessä) on surullinen paska.
ellauri014.html on line 704: Julle ja Wolmar yhteen soppii, kaxi puolikasta on yhtä kuin yx kokonainen sielu. Woku ymmärryxenä ja Riku-oops-Juku tahtona. Juku on nähtävästi aika vittuuntunut Pröölle, kert se sanoo et vaik se sais nyt valita, se ei haluiskaan naida Pröötä, vaan nimenomaan Wokua. Eikä Pröön kanzi jäädä jonoon odottamaan: jos Woku kuolee ensixi, Julle uhkaa jäädä leskexi.
ellauri014.html on line 710: Intialainen vanha viidakon sananlasku elefanteista ja kilpikonnista, josta Russell väänsi lystikästä kaskua, esiintyy jo Julkussa, jakeessa 3:20. Alzheimerin hyydyttämän Pratchettin kiekkomaailma lähti siitä liikenteeseen.
ellauri014.html on line 712: Julkku sanoo jälleen kerran adieu à toujours. Ja pirauttaa pienen lämpäreen paperille. Vaikka perse on jo tervattu.
ellauri014.html on line 716: Pröö sanoo et ok, ehkä on keskimäärin hyvä asia et homo sapiensit dallaa tällä pallolla (must se on hyvin hyvin kiistanalaista), se (Pröö) on kuiteskin erilainen kuin muut, siihen sattuu. Paskanmarjat, kaikki homot on identtisiä kuin 10G marjaa. Nälkävuoden pituisen perustelujakson jälkeen Pröö ehdottaa, että Ted ja Ralph tekisivät Clasu-Ebba tyyppisen tuplaseppukun.
ellauri014.html on line 719: Mikäs se sit on? Ralph ei sano, mut ainakaan ei ilman lupaa bylsintä eikä seppuku. Pitäs saada aikaan jotain kouriintuntuvampaa. Esim hyväntekeväisyyttä, köyhäinapua.
ellauri014.html on line 722:
sans-serif">
ellauri014.html on line 728:
sans-serif">
ellauri014.html on line 746:
sans-serif">
ellauri014.html on line 753: No onhan se, mutta silti mairittelee Milli-Mollia, eihän tää muuten ois ollu naistenromskuna niin suosittu. Claire on jo naittamassa tyttöään pikku Markulle. Claire on vielä selkeemmin lepsu kuin Julle, sanookin ettei siitä ollut miehen kanssa olemaan, eikä se suin surminkaan tahdo toista. Julkun sylkkyyn lipsumaan se kaipaa. Ihan vapaaehtoisesti se ryömii Julkun jalan alle, aloittaa nuolennan kengänpohjasta. Siellä mahtaakin jo olla ahdasta, Claire, Ted, Ralph ja Wolle kyynärpäilee toisiaan kieli pitkällä.
ellauri014.html on line 761: Wolmari sanoo Pröölle lepo vaan, olkaa niinkun ei mua oliskaan, mut kun ootte kahestaan olkaa niinkuin mä oisin siinä kolmantena. Se taitaa olla peeping Tom.
ellauri014.html on line 774:
sans-serif">
ellauri014.html on line 775: On les prend dans quelque famille nombreuse et surchargée d'enfants dont les pères et mères viennent les offrir eux-mèmes. On les choisit jeunes, bien faits, de bonne santé, et d'une physionomie agréable. M. de Wolmar les interroge, les examine, pus les présente a sa femme.
ellauri014.html on line 791: Russel sanoi että Rusoo oli protonazi, ja niin se onkin, ihan arbeit macht frei luokan rippileirimeininkiä on talonpito Jullen ja Wollen huushollissa.
ellauri014.html on line 799: Yhtä hyvin ja paremmin voi sanoa et hajoita ja hallize on kusetusta.
ellauri014.html on line 805:
sans-serif">
ellauri014.html on line 808: Niinpä! Rusakon moraali on täysin absurdia, sitähän sanoi aikanaan jo Voltaire.
ellauri014.html on line 812: Nyt ollaan puolin ja toisin tosi kunnollisia. Wolmarit esittelee laajalti englantilaistyylistä puutarhaansa, eli Russu esittelee tässä pahvikuviensa suulla luontoideoita lukijoille. Viherrakentaminen on Rusoon/Julkun hobby. Eikä se ole ollenkaan pois kotitöistä, sanoo Wolle ylpeänä, Julle tekee sitä vaan ja ainoastaan vapaa-ajalla. Ei vaitiskaan, kyllä Wolle jelppii vähän ehtiessään. Aika hoitamaton pöheikkö se onkin. Mut se on just koko idea, muistuttavat kuokkijat. Rauhismaiseen tunnelmaan tässä pyritään, ei itänaapureiden barokkipuistolookiin.
ellauri014.html on line 816: Tämän tunnelmapalan jälkeen jatketaan kierrosta pusikossa ja haukutaan Versaillesta, Lontoon puistoja ja hollanninsipuleita. No ei niihin kyllä olis varaakaan. Lammikossa on pikkukaloja, joita Wolle syöttää taskunöyhdällä. Kalat on Fanon tuonut sinne salaa keittiöstä. Onhan niillä siellä ahdasta, mutta ahdasmielistä ois apulaista loukata vaan jonkun ahvenan mukavuuden takia. Jokin arvojärjestys on sentään oltava elollisten kesken. Herrasväki ensin, sitten alakerran väki, muut luojanluomat hännänhuippuna. Näitä järjestyksiä paljastui myös MIT:n Moral machinessa, missä koira kai löi tärkeydessä vanhuksen ja kissan, ja kissa vanhan naisen.
ellauri014.html on line 818: Haukotuttava viherpeukalointi keskeytyy hetkexi kun Pröö uskaltautuu vinoilemaan talon takapuolen metsiköstä, mis se taannoin puristeli Juulian silloin vielä koskemattomia tissejä. Mix tää uusi pusikko, eikö entisissä ollut riittävästi taukopaikkoja? Wolmari tajuu heti vittuilun ja vetää Pröötä lättyyn samantien, vaik vaan sanan säilällä. Niiden napalankoilu ei kestänytkään monta hetkeä.
ellauri014.html on line 830: Kenties Wolmari ei ole enää aktiivinupseeri, vaan reservissä. Se tykkää tarkkailla muita, ei paljon puhu, sanoo vielä vähemmän. Varmaan toimis mieluusti takapäivystäjänä kun kotiope panis parastaan, siis Juliaa. Kazois päältä, kun Pröö höyleskelis huolella reikää sveitsinjuustoon liereällä juustohöylällä, tikkais väliin takakautta siksakkia kuin sveitsiläisellä Bernina-ompelukoneella. Wolmar nojatuolissa hetkuttaisi löysää letkua toivorikkaana ilman toivoa. Sellaisiakin heppuleita on, kuulemma.
ellauri014.html on line 832: Mutta kiirehdin nyt asioiden edelle. Kazotaan ensin tämä tilanne, sanon kuin Anssi Kukkonen jääkiekko-ottelussa. Wolle panee heilat pussaamaan vanhalla rikospaikalla, ja voi, kuten saattoi arvata, se ei tunnu Juuliasta enää miltään, vaan ylähuuli kastuu. Pyhä paikka on nyt pilattu, sanoo Woku pahanilkisenä.
ellauri014.html on line 838: Julkku on nyt hädissään, se kysyy Clairelta mitä mun pitää TEHÄ? Claire sanoo an mennä vaan, mut käyttää perusteluihin monta sivua. Taas JJ panee naisten suuhun perse ja anus apartheidia, kuin viron persuhallitus hiljan olasten varhaiskasvatuxeen.
ellauri014.html on line 860: Viides tuotantokausi. Ted on nyt kolmekymmentä, serkukset vanhanpiian iässä, mutta onnex rouvia. Ralph on matkalla Namulandiaan. Ralph moittii Tediä pehmyexi, sen pitäis olla kovana kuin porkkana, ja yhtä tarkkana. Se kirjoittaa Tedille: nyt on korkea aika sun miehistyä ja mennä izeesi (ei Julkkuun eikä edes muhun), kert et Julkun mekon alle pääse millään ilveellä. Peukaloliisan ohje: "seuraa sydäntäs vaan!" toimii ainoastaan jos sydän ei ole ihan bäng bäng typerä. Kuten sulla, on pakko sanoa.
ellauri014.html on line 862: Rusoo sanoo alaviitteessä tunteneensa vaan yhen suuren filosofin, geneveläisen (ei, se ei ollut Voltaire, näähän jäbät ei voineet sietää toisiaan): tuiki tuntematon Geneven kirjastonhoitaja Firmin Abauzit, 9. vuosisadan mamu, abu Zaid tms alunperin, vaikka kahexan vuosisadan aikana kai joltistenkin kotoutunut.
ellauri014.html on line 895: Joku puolikas puupenni ja korppu ei paljon maxa, ja on kivempi tapa sanoa ei kuin jumalauta ala vetää. Vaikka ne ei siitä paljon kostu, tulee itelle omasta kiltteydestä hyvä mieli. Mulla on hyvä konsti erottaa vuohet lampaista: jos joku valittaa työttömyyttä, mä sanon tossa on mun mettää, lähe risusavottaan ja tuu sit hakemaan se ropo. Useimmat antaa tässä vaiheessa jo perixi, ja säästyy sekin penni.
ellauri014.html on line 899: Juulian ruumis on yhtä pehmoinen kuin sen pää. Sen elimet on suorastaan delikatessenia. (Tänhän Pröö tietää sormi- ja kitalakituntumalla.) Se ei kieltäydy melkein mistään nautinnosta, mutta nauttii niistä tosi nirsosti. Se sanoo ei kakskyt kertaa ja suostuu sitten. (Olikohan Pröö seonnut laskuissa? Ei ehkä sormet riittäny, jos oli jokunen jo liossa.)
ellauri014.html on line 909: Oikeestaan Wolmari on aika trendikäs ekofarmari, hoitaa tonttiansa itse (ziljoonan taksvärkkärin ja loisen avulla kylläkin), ja tekee mökkinaapurien kanssa vaihtareita, ei käy agrimarketissa eikä prismassa. Tää on suljettu kierto, ilman suuta ja ja peräreikää selvitään. Sitäpaizi se on kivaa, se sanoo kuin paraskin Kimmo Koskenniemi. Kirkkosetä Akustin nuotit tästä tunnistaa, nää on kuin jotain Amisheja. Säälix käy lapsiparkoja, jotka lyttääntyvät tässä myllyssä.
ellauri014.html on line 919: Tää takas luontoon scheisse on varmaan jälleen muodissa myös sixi, että ollaan taas ajauduttu samanlaisiin tolkuttoman suuriin tuloeroihin, kiitos teollisuuden automatisaation ja keskiluokan rappion. Rikkaiden todellisuus on taas kerran eristynyt patraskin arjesta, joka alkaa sit vähitellen kuulostaa jopa kiintoisalta. Hesarin tv-palsturi tänään sano et se kazoo tosi-tvtä vaan nähdäkseen miten se toinen puoli elelee. Nyt olis vallankumous taas kerran paikallaan, päästäisiin taas joxkin aikaa eroon sellasista eriarvoisuuden lieveilmiöistä kuin Rousseauta apinoivat herrasmiesmaanviljelijät.
ellauri014.html on line 921: Juttuhan on niin, ettei Rusakkoa kiinnosta pätkän vertaa kukaan näistä ihmisistä, ei Julle, Claire, Teddy, Volmari kuin Rafukaan, se haluu vaan saarnata. Nää on on vaan pompittimia tai vaatepuita, joihin se ripustaa mölsää filosofiaansa roikkumaan. Se on just sellainen précheuse kuin miks se sanoo Juuliaa. Jos sitä pitäis luonnehtia yhdellä sanalla se olis TEKOPYHÄ. Aikansa Päivi Räsänen.
ellauri014.html on line 927: Nyt seuraa pohdintaa lasten kasvatuxesta sivutolkulla. Hoohoo jaajaa, sanon kuin muumimamma. Hyvästi panokohdat. Niitä lie tuskin enää odotettavissa, ellei sitten ehkä Rafun tultua, ja silloinkin enimmäxeen junaliikennettä. Proo ihmelettää, mixei Julkku koskaan komentele lapsia. Siitä tulee niin pitkä selitys, että kolmikko painelee kuuntelemaan toiseen huoneeseen.
ellauri014.html on line 938: Wolmarien lapset ei puhu aikuisseurassa muuten kuin kysyttäessä, ei mitään "puheenvuoro" pelleilyä. Vähän koittaa Pröö toppuutella, et miten ne lapset sit oppii mitään, jos ne ei saa mitään kysyä. Se on eri asia sanoo Julle, ne saakoot kysyä lasten kysymyxiä lasten kyselytunnilla paremmalla ajalla, vähän kuin lehtimiehet presidentiltä, eikä kiusata vanhempia kesken seurustelua. Seuraava pätkä tuo elävästi mieleen Pirkko-mummin:
ellauri014.html on line 939:
sans-serif">
ellauri014.html on line 940: Je ne souffrirai pas non plus que mes enfants se mêlent dans la conversation des gens raisonnables, et s’imaginent sottement y tenir leur rang comme les autres, quand on y souffre leur babil indiscret. Je veux qu’ils répondent modestement et en peu de mots quand on les interroge, sans jamais parler de leur chef, et surtout sans qu’ils s’ingèrent à questionner hors de propos les gens plus âgés qu’eux auxquels ils doivent du respect.
ellauri014.html on line 944: Voin kertoa kokemuxesta, minkä ongelman tämmöinen koirankasvatus voi aiheuttaa: lapsesta ei koskaan tule aikuista. Mä muistan vielä kuinka hämmästyin, kun nelikymppisenä sairaalassa kuulin musta käytettävän sanaa "mies". Ajattelin itteäni yhä pikkupojaksi, koska isi ei koskaan päästänyt poikiansa keulailemaan rinnalleen. Sen piti aina olla oikeassa ja voittaa pojat pingispelissä viimeiseen asti.
ellauri014.html on line 951: Van nytpä päästään Juulialle kipeeseen asiaan, nimittäin tähän Päivi Räsäs-dilemmaan. Se ei opeta lapsille katkismusta ulkoa, fair enough, koska se toivoo et ne voisi siihen uskoa. Niinhän se on, että mitä enemmän pyhään sanaan perehtyy, sitä vähemmän pyhältä se alkaa tuntua, pelkältä pelleilyltä se lähemmin tutustuessa saattaa vaikuttaa. Jullen suosioon kiemurtelee kotiope taas, käärmeenä vakuuttaa uskovansa sakramentteihin. Wolmari sakramenskattu vaan virnuilee, ateisti näät on tää know-it-all. Toistaisexi.
ellauri014.html on line 953: Julkero ei moiti eikä rankaise poikiansa, ne saa jauhaa (ja jauhaakin) vaikka mitä paskaa äidin kuullen. Se skrivaa kaiken muistiin, ja toisen kerran pesee suita sappisaippualla. Hmm, aika artifisiellia. Mut Jullen poikain kasvatus päättyy esikouluikään, miesten koulutus on miesten duunia. Ihan niinkuin setä Fanélon on sanonut.
ellauri014.html on line 957: Syy Wolmarin uskonpuutteeseen on Julkun mukaan se, et se on ortodoxitaustanen, kuka nyt niin järjettömään järjestelmään voisi uskoa! Vittu, mitä eroa? En edes osais sanoa. Ei tuu muuta mieleen kuin et onko paavi katolinen, siis onxe jahven avainasiakkaana aina oikeassa? Mut eihän siihen usko Calvin eikä Erkkikään, eli Wollen porukat ja Jullen on tässä samoilla linjoilla.
ellauri014.html on line 972: Wollen poissa ollessa Julle käyttää uskoa myös ehkäisynä, siveysvyönä estämässä Pröötä työntymästä liian perälle. Täynnä/fullsatt, sanoo taivaan valo oven päällä, pyhä tamponi on jo ylösottanut kaikkein pyhimmän.
ellauri014.html on line 1002: Lukaisin tähän väliin kirjan liitteestä ne loordin Rooman seikkailut. Melkomoisen törkymöykky viftaaja, Sibeliuxen sanaa lainataxeni. Sillä oli enste joku markiisitar, elävän leski, jota se lakkas siveyssipulina naimasta kun kuuli et sillä oli mies komennuxella jossain Wienissä. Tapailivat ahkerasti siltikin. JJ tähdentää et niillä aina synkkas hyvin, vaikkei ne loordin tyhmän ahdasmielisyyden vuoxi enää bylsineet. Markiisitar luonnollisesti ei perustanut sellasesta protestanttipelleilystä. Kiltti kun oli, hankki loordille pumpattavan barbaran, pikku Lolitan, johon se voisi kevennellä itseään.
ellauri014.html on line 1023: Clairella on puoli vuotta kolmeenkymppiin, siihen ikään saakka salaatin saa sekottaa sormilla. Six se alkaa pehmitä ajatuxelle tulla Jullen haaskalle. Voishan se olla haaskaakin, että öisin olis muuta tekemistä kuin odotella aamua. Ei menis puolta elämästä harakoille. Mut ei se sentään lähde ihan noin vaan mukaan Clairen sen ja Tedin varalle kaavailemaan pompitukseen, sevverran sillä on sentään selkärankaa jäljellä. Paizi ei, loppupeleissä se kaikitenkin jättää kohtalonsa päättämisen keisarinnan huolexi, jos noita naisten välisiä kiekuroita jaksan oikein tulkita.
ellauri014.html on line 1033: Mut Ted on vielä julmempi. Nyt seuraa jotain tosi ilkeää. Annetaan Loordin kertoa omin (siis JJn) sanoin:
ellauri014.html on line 1034:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1037: « Milord, me dit-il, en me donnant le saint nom d’ami, vous m’apprîtes à le porter. J’ai rempli la fonction dont vous m’avez chargé ; et vous voyant prêt à vous oublier, j’ai dû vous rappeler à vous-même. Vous n’avez pu rompre une chaîne que par une autre. Toutes deux étaient indignes de vous. S’il n’eût été question que d’un mariage inégal, je vous aurais dit : Songez que vous êtes pair d’Angleterre, et renoncez aux honneurs du monde, ou respectez l’opinion. Mais un mariage abject !… vous !… Choisissez mieux votre épouse. Ce n’est pas assez qu’elle soit vertueuse, elle doit être sans tache… La femme d’Edouard Bomston n’est pas facile à
ellauri014.html on line 1040: Alors il me remit la lettre. Elle était de Laure. Je ne l’ouvris pas sans émotion. « L’amour a vaincu, me disait-elle ; vous avez voulu m’épouser ; je suis contente. Votre ami m’a dicté mon devoir ; je le remplis sans regret. En vous déshonorant, j’aurais vécu malheureuse ; en vous laissant votre gloire, je crois la partager. Le sacrifice de tout mon bonheur à un devoir si cruel me fait oublier la honte de ma jeunesse. Adieu, dès cet instant je cesse d’être en votre pouvoir et au mien. Adieu pour jamais. O Edouard ! ne portez pas le désespoir dans ma retraite ; écoutez mon dernier vœu. Ne donnez à nulle autre une place que je n’ai pu remplir. Il fut au monde un cœur fait pour vous, et c’était celui de Laure. »
ellauri014.html on line 1048:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1057:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1087: Kotiopen fuksiaisissa tytöt saivat viitossilliä kuutossilliä ja muuta villiruokaa. Bailut meni joskus överiksi, mutta ignoroikaamme nyt se. (No ei, vitsi vitsi, tän lauseen mä sepitin ihan ize, siinä on 2019 perussanakirjaan lisätyt uudissanat, paizi sillit. Ihan muuten vaan. Ois varmaan mennyt ihan täydestä ilman tätä alaviitettä.)
ellauri014.html on line 1105: sans-serif">
ellauri014.html on line 1117: Vanha roiskeläppä ei maistu filosoofille sen enempää kuin lämmitetty einespizza turtseleille. En mä ole mikään kuorenpuolikkaassa tarjoiltava kilpikonnasankari, se murisee. Kiitti mut ei kiitti, en hiero sinne hässöy.
ellauri014.html on line 1121: Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä.
ellauri014.html on line 1127: Jotain mainintaa on Abelardin harhaoppisesta rukouskäsityxestä. Ei sanota mikä siinä oli vikana. Oisko se ollu se huomio et ei sitä sopotusta kukaan kuuntele, paizi sä ize ja ehkä äiti oven raosta, mut se on kivaa ja tekee hyvää sulle izelles. Joo se kai se on. Stultilogiaa. Pröö on sitä mieltä et Julkun ja muiden pietismiin yms mystiikkaan taipuvaisten virhe on rukoilla ihan liikaa. Siitä vaan suu kuivii ja tulee polvet kipeiksi. Ei sovi odottaa nopeaa pöytiin palvelua eikä tilata menun ohitse jotain ihmettä. Ihmeiden aika on ohi, tekniikan ajan valistuneen jumalan on noudatettava luonnon lakeja ja asetuksia.
ellauri014.html on line 1137: Kirjeet sinkoilevat nahistelun merkeissä. Oravat puhuvat nyt ristiin, Rusakko kommentoi itseään alaviitteessä. Ted ei haluu vaihtaa kakkosruutuun, ettei paalupaikka mene kakkosreijältä. Mieluiten se pitää molempia misukoita varalla. Voihan Wolle liukastua banaaninkuoreen milloin tahansa. Se hyvä puoli oli ennen, kuin ei ollut antibiootteja. Ei pillereitä, kapseleita eikä tabletteja. Vain ruiskeita joita iso Pauli tarjos Lealle. Takaisin luontoon sanon minä. Julle hoveineen lähtee järvenrantaretkelle chillailemaan Chilloniin, jossa kalsa kylpy chillaa Jullen kalmaxi.
ellauri014.html on line 1141: Mut ei tästä niin vähällä selvitä, kirjeitä viuhuu vielä postuumisti kuin paperilennokeita. Claire saa hädin tuskin sanaa paperille (ihme ja kumma, ihan oikeesti, tuskin puolikasta aanelosta). Wolmar saa lopetella epistolan. Julle ehti ennen lähtöään pitää vielä pitkähköjä saarnoja. Muutkin äidit voi sukeltaa ja kuolla flunssaan, mut kukaan muu ei jaksais yhtä kauan lässyttää sen päälle kuin tää. Ize asiassa se ehättää sanelemaan jonkinlaisen yhteenvedon setä Fanélonin naisten lyttäysohjelmasta Clairen tytön Henriettan varalle. Vittuako se sille kuulu, tekee mieli sanoa.
ellauri014.html on line 1147: Äiti aurinkoinen siunaa vesansa: heittäytykää Clairen kengän alle kuin tähän asti mun, se perii multa teidät ja mun kaulimen. Claire on tukehtumaisillaan. Jengi voihkii, lapset parkuvat. Nyt alkaa mennä liian paxuxi, mä suljen tämän viidakon, sanoo Wolmar ja viheltää pelin poikki.
ellauri014.html on line 1153: Pastori köhii ja alottaa saattohommat. Se sanoo toivovansa, et Julle tulee pääsemään eteistä peremmälle vaikka onkin ollut vähän vääräuskonen. Julle kohentaixe pieluxilla ja pitää pikku saarnan ammattimiesten kesken. Mä oon ollu kunnon protestantti, nojaan vaan painettuun sanaan ja päättelyyn, mitä mä en jaxa uskoa, panen protestiin ja jätän uskomatta, meni syteen tai saveen vastustajan maalilla.
ellauri014.html on line 1155: Jos meni väärin ja mua odottaakin siellä jättimäinen kana, niinkuin Calvinin ja Hobbesin pikku Kallea, mä sanon sille sori siitä, se oli vahinko, yritin parhaani ja se riitti nyt vaan tähän saakka. Enempää ei kanakaan voi vaatia. Julle ei viitti vaivautua joihinki viime hetken passianomuxiin, se käyttää viime minuutit mieluummin viestitellen kavereiden kaa kuin herran porstuassa. Jos ei lähes 100% syntivapaa elämäni kelpaa sellasenaan pääsylipuxi, niin anti olla sitten. Julle uskoo kilttiin pokeen joka löperösti päästää kaikki sisälle. Ja loihe lausumaan nää immortellit sanat:
ellauri014.html on line 1156: sans-serif">
ellauri014.html on line 1157: O grand Etre ! Etre éternel, suprême intelligence, source de vie et de félicité, créateur, conservateur, père de l’homme et roi de la nature, Dieu très puissant, très bon, dont je ne doutai jamais un moment, et sous les yeux duquel j’aimai toujours à vivre ! je le sais, je m’en réjouis, je vais paraître devant ton trône.
ellauri014.html on line 1165: No pappiin tää uppoo kuin veizi voihin, se antaa aplodeita seisaallaan, siinä ja siinä ettei se heittäydy Jullen jalkoihin siunausta vastaanottamaan. Tää on tosi upee kuolema, se uhoo, ihan parhautta, saisinx mä ottaa tän videolle ja näyttää mallix mun muille pokille!? Mikäs siinä, sanoo Julle, älä pidä kiirettä, mullakaan ei nyt ole tässä muita kiireitä. Pastori jää sankkaan kazomoon kai nähdäxeen, esiintyykö senkin nimi lopputexteissä ja kuinka isolla.
ellauri014.html on line 1170: Julle ottaa kuolemansa kevyesti, helluntailaisten tavoin se iloizee jo etukäteen, laittaa huulipunaa, laulaa hilpeällä kitarasäestyxellä: sans-serif">Täältä puolehen ylhäisen maan nyt vain uskossa katsellahan. Kohta vaan joudutaan taivaan kuoressa veisailemaan. Claire, tuo pikku Martta, ei osallistu näihin iloihin, se juoksee vaan potan kanssa ja huokailee. Jullella on hyvä osa taas, ja parempaa tulossa. Ihan kuin Sirkka ja Mirjami.
ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt, tää on mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko. Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.
ellauri014.html on line 1174: Julle vaikuttaa helpottuneelta, melkein iloiselta, mikä luonnollisesti Wolmaria vähän häirizee. Olix mun kanssa noin kamalaa? (Oli.) Wolle heittää porukat ulos päästäxeen vaimon kimppuun kahestaan. Julle heti oven sulkeuduttua: hyvä, mul olikin sulle asiaa. Niin mullakin, sanoo Wolle, abus ensin, turpa rullalle nyt edes hetkexi, et mä saan sanotuxi sen. Olinx mä tosiaan niin sietämätön et sä vaan ilostelet tyyliin good riddance of bad rubbish kun pääset pois?
ellauri014.html on line 1188: Sit palataan Jullen seeveen takaisinkelaukseen hidastuxineen. Mulle tuli sit tää Pröö. Mä valizin sen ize, tai taivaan isä tyrkytti, paroonilta ei joka tapauxessa kysytty. Se vokotteli mut totutuilla vippaskonsteilla, uhkaili ja lupaili, mut toisin kuin muut veijarit, se tarkotti mitä sanoi, sanatarkasti.
ellauri014.html on line 1196:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1205:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1206: « Voyez donc, continuait-elle, à quelle félicité je suis parvenue. J’en avais beaucoup ; j’en attendais davantage. La prospérité de ma famille, une bonne éducation pour mes enfants, tout ce qui m’était cher rassemblé autour de moi ou prêt à l’être. Le présent, l’avenir, me flattaient également ; la jouissance et l’espoir se réunissaient pour me rendre heureuse. Mon bonheur monté par degrés était au comble ; il ne pouvait plus que déchoir ; il était venu sans être attendu, il se fût enfui quand je l’aurais cru durable. Qu’eût fait le sort pour me soutenir à ce point ? Un état permanent est-il fait pour l’homme ?
ellauri014.html on line 1212:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1213: Plus on vit, plus on aime à vivre, même sans jouir de rien : j’aurais eu l’ennui de la vie et la terreur de la mort, suite ordinaire de la vieillesse.
ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville, niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.
ellauri014.html on line 1225: Julkku, joka on aina ollut hyvä syömään, natustaa ferran, joka on genevenjärven kala. (Tää selvis vanhan kirjan alaviittestä, ei netistä. Toinen outo sana oli mali, joka kai on joku lemmikkieläin, mutta mikä? Oisko se belgianpaimenkoira eli malinois, often referred to as mali?)
ellauri014.html on line 1244: Claire on vieläkin aika sekobolzi. Wolmari yritti piristää sitä pukemalla Henrietten Clairexi, mut siitä tuli täydellinen bordelli, itkua ja huutonaurua. Outoja hyypiöitä täytyy sanoa. Hyvin outoja. Wolmarilta alkaa neuvot loppua, se huutaa Teddyä nelistämään avuxi.
ellauri014.html on line 1246: Nyt on enää Jullen postuumi kirje kotiopelle. Tämä vielä, sanoi dementti, kun söi pinaattikeiton päälle servietin. Julle sanoo siinä et se ei ole unohtanut ensilempeä, sitä se makustelee vielä kuolinvuoteella. Mut ei se silti pidä itteään syntisenä. Esiaviollinen sexi ei olekaan vanhassa työehtosopimuxessa syntiä. Jutkujen pyhä kirja huolehtii vaan kamelinajajien reviireistä, johon kuului omat vaimot sekä palvelijat. Isännättömät naiset oli vapaata riistaa. Siitä vaan, sanoo setämiehen siittiö.
ellauri014.html on line 1257:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1268:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1275:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1278:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1289: Köxät lainaa julkisesta kirjastosta Lady Chatterleyn epsanjaxi v 1930. Tushkinpa. Kirja oli kielletty vielä 60-luvulla. Löysin sen teinipoikana vanhempien kirjahyllystä piilotettuna hyllyn taakse. Muistan että talonmiehen fallos oli pikkuinen ja ruttuinen ruiskahduxen jälkeen. Veripenis, sanoisi Herr Kuckelmann.
ellauri014.html on line 1339: Sikäli kun Rusoon tarkoitus on sanoa Humen linjoilla, että "pitäis" ihan noin vaan paljaana ei ole tosiasia, ellei sanota kenen eduista kulloinkin on kysymys, niin onhan se oikeassa. Eri käsityxet hyvästä on vaan apinoiden ja muiden elukoiden haluja, jotka on yleensä keskenään ristiriidassa.
ellauri014.html on line 1343: Mitään yhteistä valuuttaa ei eri ötököiden onnen kesken ole. Onni ei ole mikään rahayksikkö, jolla yhden otuxen onni voitas ostaa toisen onnettomuudella. Vaikka niinhän käytännössä juuri menetellään, kun tehdään hyöty-kustannuslaskelmia, ammennetaan onnellisutta rahan kauhalla, tai äänestäjäin äänimäärillä. Jonkinlainen onnen mittahan on sekin, ainakin poliitikon onnelle. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin, se pikku sika.
ellauri014.html on line 1365:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1389:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1453: Mammona ei kilpailuta apinoita siitä, miten nopeasti ne lisääntyy keskenään, vaan miten tehokkaasti ne lisää möngöä, kuningatar mammonan omaa heimoa. Toki heti kun joku apina ryömii kasan päälle, se alkaa pitää sitä omana reviirinään, kuten paskanalle, ja alkaa rakentaa sinne raja-aitoja, suosia omia poikasiaan. Mut tää riemu on lyhytaikaista, tuskin ennättää nuolaista ennenkuin tipahtaa. Luova tuho lyö sen kohta takaisin kasaan.
ellauri014.html on line 1464: Se oli Italian etäpesäke Wienissä, joka kirjoitteli librettoja kastraattioopperoihin, sopivia monen munattoman äänen luritteluun yhtäaikaisesti. Sen nimi oli oikeasti Trapassi, minkä sen suojelija käänsi kreikaksi Metastaasiksi. Sotamiehen poika, aloitti tilapäärunoilijan uransa myömällä mm. runoja kadulla pikkupoikana. Yx ukkeli (Gravina) otti sen adoptiopojaxi, se sai mainetta. Sitten yksi primadonna (nimi oli Bulgarelli) otti sen vuorostansa huostaansa, se sai vuorostansa, ja tuli rahaakin. Kylästyi kuitenkin pitkän päälle ikäkuluun akkeliin ja lähti yxixensä Wieniin vierastyöläisexi. Siitä tuli siellä oikein suosittu ja kuuluisa, vaikkei kyllä rotinkaisuuttaan päässyt hienompiin piireihin, paitsi pyöri jonkun ex-hienon naisen hameissa. Kaikki oli kuitenkin suht ok, kunnes kastraattilaulu jäi pois muodista. Sitten sillä oli aika tylsää yxin Wienissä. Bulgarelli halus alux tulla sinne, Metastaasi sanoi älä hemmetissä tule. Pettynyt akkeli maxoi saapasmaassa Metastaasin perheen laskuja, kuoli sitten suruunsa, mutta testamenttas Petterille vielä rahansa. Metastaasi kitkutteli 84-vuotiaaxi, syntyi ennen Rusoota ja kuoli sitä myöhemmin.
ellauri014.html on line 1472: sans-serif">
ellauri014.html on line 1505:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1519: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri014.html on line 1528: sans-serif">
ellauri014.html on line 1540: sans-serif">
ellauri014.html on line 1554: sans-serif">
ellauri014.html on line 1563: Prof. Tuomarila haukkui Marinoa ettei se pässi ajatellut mitään. Nyttemmin on mietitty, ettei se oikein tiennyt mitä ajatella: tiede oli just alkanut tunkea poeettojenkin tajuntaan, ja ne oli vähän ymmällään. Niinkuin Miltonkin, jolle tähtitieteen ja luomiskertomuksen liimaaminen yhteen teetti paljon selittelyä. Ja kai niillä oli molemmilla mielessä yhtä ja toista mistei passannut puhua, ei passaa oikein vieläkään. Nimittäin homostelua.
ellauri014.html on line 1566: sans-serif">
ellauri014.html on line 1581: sans-serif">
ellauri014.html on line 1589: Mut tää voi teidät kyllä yllättää (sanon kuin Matti Vanhanen tv-showssa): sehän oli hittovie homppeli! No so what, niinhän näyttää olevan suurin piirtein puolet kaikista nimekkäistä artisteista. Ehkä ei voi edes tulla nimekkääksi artistiksi ellei sitä kokeile. Voivoi. Multa on jo mennyt mahixet. Ellei sitten riitä vaan tarjota takapuolta pystyvämmille. Jos sillä pääsis edes puolijulkkikseksi.
ellauri014.html on line 1592:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1601: Siis Merinolammas oli Pariisin tuontijulkkis ihan niinkuin Rusakko. Mut palasi kotiin saapasmaahan juhlittuna. Samaa ei voi sanoa Rousseausta. Sai pakoilla lain kouraa kotosveitsissä.
ellauri014.html on line 1604: sans-serif">
ellauri014.html on line 1607: Marino originated a new, "soft, graceful and attractive" style for a new public, distancing himself from Torquato Tasso and Renaissance Petrarchism as well as any kind of Aristotelian rule.
ellauri014.html on line 1618: sans-serif">
ellauri014.html on line 1629: sans-serif">
ellauri014.html on line 1640: sans-serif">
ellauri014.html on line 1663: Darwinistisempi vastaus on, että ilkeys, joka pitkän päälle sattuu omaan nilkkaan, on tyhmää, ja tyhmä ja tuhma ovat sama asia, ainakin sama sana alunperin. Just niin ilkeä voi kukin olla, ettei siitä tule sanomista, ja lopulta verta omasta nenästä. Tai lasten nenistä kolmannessa ja neljännessä polvessa. Antaa luonnon hoitaa laskutoimitukset, eli markkinoiden määrätä. Darwinkin on talousliberaali, vaikkei sentään kvartaalin kirjanpidolla.
ellauri014.html on line 1677: sans-serif">
ellauri014.html on line 1683: How I may upward climb Kuinka jaksan nousta ylöspäin.
ellauri014.html on line 1720: sans-serif">
ellauri014.html on line 1761: How I may upward climb Kuinka jaksan nousta ylöspäin.
ellauri014.html on line 1787: sans-serif">
ellauri014.html on line 1877: About him, and lies down to pleasant dreams.
ellauri014.html on line 1968: Selaan nettiä ja syön orjatonta suklaata. Täytyy sanoa, että orjan kanssa siitä saa kaxin verroin parempaa.
ellauri014.html on line 1972:
sans-serif">
ellauri014.html on line 1975: Thanatopsis on uudisssana, sitä ei ole Liddell Scottissa eikä liioin Passowissa. Opsis on kazanto, kasvotkin. Täähän vois tarkottaa myös kuolinnaamiota, sellasta kun tehtiin Paul Bourgetista. Lämitään kipsiä vainaan naamalle ja odotetaan kunnes se kangistuu. Tai ne. Thanatos tarkoitti sukukielissä myös hämärää. Wagnerin Götterdämmerung oli jumalhämärä. Hotellin hämärässä jumalat kykkii lattioilla niinkuin Dumarin laulussa Vielä yxi opetus.
ellauri014.html on line 1982: Irlantilainen Muruta-san eliskä Niall Murtagh sinnitteli 15v elinkautisesta Mitsubishillä. Lopulta kylästyi, otti lopputilin ja kirjotti kokemastaan kirjan nimeltä Sinisilmäinen salariiman. Japsulaiset osoittautu karseiksi kamikaze nazeiksi, ihan pilakuviensa mittasixi anaalisixi kusipäixi.
ellauri015.html on line 21:
sans-serif;color:yellow;background:#3ea0bb;font-size:10em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL PEDO
ellauri015.html on line 22: sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">KONNAT KUKKIVAT HIRSIPUUSSA
ellauri015.html on line 34: Perehdymme fiktiiviseen kauneuteen ja kohta myös rumuuteen. Edellytyksenä on suhteellisen korkea älykkyys. Vanhempani olivat tavallista kansaa. Äiti opettajana maalaiskoulussa. Tosin hän oli käynyt seminaarin ja soittanut Händelin Largon urkuharmonilla seminaarin päättäjäisissä. Isä oli käynyt kauppakoulun, mutta potkittu pois myymälänhoitajan toimesta. Heillä ei ollut mitään "filosofiaa". Iso tietosanakirja oli ostettu, mutta Kantia koskeva artikkeli oli lukematta.
ellauri015.html on line 36: Mutta kauneuden taju on ihmisessä valmiina. Sitä ei tarvitse paljon sytytellä. Muistan koululaiseni matkanneeni linja-autossa kotiin keväällä, kun takanani muuan isäntä sanoi toiselle isännälle vasemalla olevaa lampea tarkoittaen: Katohan, miten kaunista! Ja minäkin katsoin ja näin saman. Oli kaunista. (Aarne Kinnunen: Estetiikka)
ellauri015.html on line 43: Teemu Mäki tuli tunnetuksi vuonna 1988 tekemästään videoteoksesta Sex and Death, joka on väkivallan eri muotoja käsittelevä montaasi. 30 minuuttia kestävässä teoksessa on kuuden sekunnin pituinen kohtaus, jossa Mäki tappaa kissan kirveellä. Tämän jälkeen hän runkkaa ruumiin päälle. Teosta kutsuttiin ”kissantappovideoksi”. Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen vuonna 1989 pitäen sitä ”raaistavana ja epäsiveellisenä”.
Kissantappo raaistaa, ja runkkaus on epäsiveellistä.
ellauri015.html on line 47: Teemu edustaa moraalista relativismia, tai relatiivista moralismia. Hän on muun muassa vastustanut prostituution kriminalisointia väittäen, että jos seksityö on vapaaehtoista, ei se välttämättä ole sen huonompaa työtä kuin muutkaan työt.
Teemu on Schopenhauerin oppipoikia. Ei ainakaan sen huonompaa kuin julkisuuden huoraaminen taiteen valepuvussa. Eix se pönttö edes tiedä mitä eroa on panolla ja parituxella? No heebolta joka runkkaa kuolleen kissan päälle ei voi odottaa aivotyöskentelyn ihmeitä.
ellauri015.html on line 53: Tanssi, musiikki ja runous on Teemu Mäelle maailman kuvaamisessa tärkeämpiä välineitä kuin esseet ja suora puhe. Kun sanat eivät riitä tai ne sakenee, otetaan kirves avuxi. Sirppi ja vasara on myös hyviä. Kohta näätte tähtiä. Te ja teidän kissa.
ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
ellauri015.html on line 58: Kun sanat eivät riitä
ellauri015.html on line 66: Alle Kunst is politisch, vahvistavat teutonit. Karl Marx sanoo iskevästi: Kunst ist nicht ein Spiegel, den man der Wirklichkeit vorhält, sondern ein Hammer, mit dem man sie gestaltet. Sosialistinen realismi ei ole realismia, vaan idealismia, ei vaan materialismia, siis materialistista idealismia, tai idealistista materialismia, äh, ompa sekavaa. Totaalista Wissenschaftkäseä. Mutta kauniita maisemia! Ei mitään si och så, vaan siin oli soo. (fig. 1.)
ellauri015.html on line 80: Kaikki liittyy kaikkeen. Lauri pohtii näin syntyjä syviä, Seijan osana on kokata ja siivota. Martta Martta, älä marmata, Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä häneltä oteta pois. Siisteyskin kuuluu estetiikkaan, ja työnjako on etiikan ydintä.
ellauri015.html on line 82: Maria valitsee "hyvän osan" JEESUKSEN päivinä rabbiiniset perinteet ympäröivät juutalaisnaisia. Niiden varjolla heitä yritettiin estää tutkimasta Lakia. Eräs Mišnassa lainattu mielipide kuuluukin: "Jos joku mies perehdyttää tyttärensä Lakiin, on se sama kuin jos hän opettaisi tälle irstautta." (Sotah 3:4.)
ellauri015.html on line 84: Maria viittaa Raamatussa mainittuun Mariaan, Martan siskoon. Kun kotitöissä ahertanut Martta näki sisarensa vain istuskelevan Mestarinsa jalkojen juuressa, hän ärähti. Jeesus rauhoitteli tilannetta todeten, että vain yksi on tarpeen ja että Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois.
ellauri015.html on line 103: Ehkä kolkkaa tasaisemmin, mutta voishan argumentoida että toi ilmes-tymisen
sananloppuinen trioli just tekee ilmaisusta vekkulin?
ellauri015.html on line 109: Että tää on tahallista eikä vahinko, näkyy joskus sananvalinnoista ja sanojen järjestyxestä. Ne on silloin omituiset tavalla, jonka ainoastaan selittää eurytmia. (Katso vaikka tätä edellistä virkettä, ja fig. 2.)
ellauri015.html on line 130: (sanon kohteliaan varovasti kuin Preussin Friedrich):
ellauri015.html on line 195: Sen olin hoksannut itsestäni.
ellauri015.html on line 255: Paskakasan päälle vielä potki runon santakeon.
ellauri015.html on line 265: Ois jonkun pitänyt sanoa niille: naura sinäkin.
ellauri015.html on line 266: Mut ne joille näin sanotaan ei yleensä naura.
ellauri015.html on line 269: Taas osoittautuu oikeaksi vanha viidakon sananlasku:
ellauri015.html on line 302: ois maksanut
ellauri015.html on line 369: Ja oikeat sanat on osattava,
ellauri015.html on line 375: Sama on osattava sanoa
ellauri015.html on line 392: upeasti sana hallussa.
ellauri015.html on line 394: No ei, otan pahat sanat takaisin
ellauri015.html on line 418: Näytän teille, sanoi kuin mustapartainen mies.
ellauri015.html on line 449: Köyhä mutta ylpee sisko poltti päreensä, leikkas stokan kortin kahtia ja lähetti palat takas saneeraajille. Tarvizi suuttua. Saa nähdä lähettääkö ne sille lohtukassin. Ja jos niin minkä värisen.
ellauri015.html on line 453: Klikkiuutinen: Jo tuhannet on käyneet noutamassa kassinsa. Eija ja Aili Järvenperästä jonotti hakemaan violetteja kassejaan. En väitä että olen rikas, sanoo Eija, mutta käynhän mä ostoxilla Stockmannilla joka viikko. Enkä yhtään halveksi mustan kassin kantajia, mitä pötyä. Violetissa vaan kulkee ostoxemme paremmin.
ellauri015.html on line 618: On hyvää ja pahaa, sankareita ja roistoja,
ellauri015.html on line 659: sans-serif">
ellauri015.html on line 669:
sans-serif">
ellauri015.html on line 692:
sans-serif">
ellauri015.html on line 693: Épreuve instituée pour étudier la façon dont se passent les phénomènes naturels et rechercher les lois qui les régissent, en les reproduisant artificiellement.
ellauri015.html on line 698:
sans-serif">
ellauri015.html on line 716: Paizi Lohengrin, joka tulee juuri sopivasti paikalle jouzenpolkuveneellä (samanlaisella kuin Boston Commonsissa). No Lohengrin tietysti päihittää Friedrichin toinen siipi selän takana, lähettää sen matkoihinsa, ja aikoo Elsan kanssa naimisiin. Juoniva Fred saa selville, että Lohengrinilta ei saa kysyä mikä on matu miehiään, onko mistään kotoisin, tai vaan Elsa siis saa kysyä, mut silloin menee Lohengrinin supervoimat.
ellauri015.html on line 726: Niiden niinsanotut vizit on niitä samoja rasistiläppiä, mille ne nauroivat makeasti neljäkymmenluvulla, roimahousuissa ja kiiltonahkasaappaissa sätkä suussa, kuormatessaan ja purkaessaan nälkiintyneitä jutkuja täpötäysien puolan junien karjavaunuista.
ellauri015.html on line 739: Harppisakut palasivat Suomeen vuosikymmenien tauon jälkeen, Berliinin muurin kaaduttua. Harvennettu metsä täyttyi sakemanneista, pyylevöityneistä herrakansan sekundaoutletin tarjoustuotteista. Geh man, lähdetäämpä Kameraden Lappia taas polttamaan, tuliks stidit mukaan, säilyketölkit ja omat vessapaperit?
ellauri015.html on line 754: Harppisaku vihitään Jouzan kirkossa, jonne se haluu hipsiä sisään Nick Caven innottoman biisin "Into my arms" tahdissa. Cavella on elvis letti takatukalla ja ärsyttävä pystynokka, isot nenäreiät, laulaa kuin Kari Tapio kertaa Juha Katainen. Nick on aussi. Pahempaa on et Nick on deisti, vielä pahempaa: diggaa Bill Blakea, romanttista ateistia ja moniavioista sekobolzia, joka piirsi outoja kuvia ja kirjoitti mitäänsanomattomia runoja.
ellauri015.html on line 758: Sakemannin mielestä kaikki Suomen naiset on persjalkasia ja ohuttukkasia ja pukeutuu housupukuun ja/tai marimekkoon. Miehillä on joka pojalla jokapoikapaidat. Eikä ne välitä vaik on samixet. Toisin kuin harppisakut, joilla on lähes kaikilla polyesteriset diagonaalipuvut, dirndlit ja/tai nahkahousut. Muttei kaikilla, mikä niitä kyllä kismittää niin vitusti. Vihaisena itä-saksan tuppukylissä heiluttaa hakaristilippuja ja nyrkkiä mamuille, jotka kehtaa pukeutua kaapuihin ja huiveihin. Näillä lakeuxilla ei pilkata Hitleriä.
ellauri015.html on line 760: Persjalkainen naispastori ei lämpene Ramin raamatuntulkinnalle: jeesus tuli tänne tuomaan sitä ilosanomaa, et jahve on heittänyt pyyhkeen kehään, lakannu puuttumasta asioihin ja jättänyt jengin rakastamaan izeään ja toisiaan, jeesuxen joholla ja esimerkillä.
ellauri015.html on line 767: Loppupuolella kirjaa Ramin vauhti paranee, se on paikoin jopa hauska, lähestulkoon liikuttava, kun se siirtyy klisheistä ize kärsiminsä vastoinkäymisiin. Häätangosta ei tule mitään, kun Herr Kuckelmann ei näe eteensä morsiamen ryntäiltä. Hellien sanojen alta haistaa kyllä pitkän kaavan mukaan kirjoitettua takaisinmaxua aina satulassa istuneelle, 5v vanhemmalle, ilmeisesti fixummalle, ainakin lihaxikkaammalle rouvalle. Mutta kyllä se sitä varmaan rakastaa, siitä ei jää epäilystä.
ellauri015.html on line 769: Roolit on Ramilla ja Piukulla kyllä toisinpäin kuin itämökkinaapureilla Pialla ja Wokulla: Woku on asiallinen insinööri, Pia tunnejohtaja. Johtaja on Piukkukin, mutta tunteilu jää Ramin kontolle. Piukku opettaa pian Ramille sen höpötyksiin soveltuvan sanan höpön höpön. Höpötys on Wokunkin suosikkisanoja. Suomalaiset ulosaukeavat ikkunat on höpötysikkunoita. Sen remontoimassa majassa ikkunat aukeavat saksalaisesti sisäänpäin, mikä tekee hyttysverkon kiinnityxestä yhtä helvettiä. Mutta se on tuttu paikka Wokulle, ei se säikähä. Rami yrittää sanoa ettei höpöhöpöä voi kääntää saxaxi. Miten niin, sehän on just sama kuin Quatsch.
ellauri015.html on line 771: Rami ja Piukku ei osaa kunnolla toistensa kieltä, mikä niiden tapauxessa voi olla hyvä asia, kuten Rami oivaltaa. Pia ja Woku pärjää mainiosti toistensa kielillä, ja puhuvat kai tilanteen mukaan molempia. Wokun suomi on aika hirveää, mutta se ei osoita pienintäkään kiinnostusta parannella sitä. Se on täysin sujuva wokusuomella, siis suomen sanoilla sine flexione.
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri015.html on line 791:
sans-serif">
ellauri015.html on line 799:
sans-serif">
ellauri015.html on line 806: "Huomenta", kuiskaan kynttilöiden hämärästi valaisemaan huoneeseen minkäänlaista vastausta saamatta. Seison raidallisessa teepaidassa ja alushousuissa tulevien appivanhempieni edessä. Mummi ohjaa minut ruokapöytään. Pahvilautasella höyryää kaksi jättimäistä, 20cm pitkää ja 5cm paksua makkaraa. Siis lenkki HK:n sinistä: pari sitkeää liki suolatonta jauhopamppua, joissa on lisukkeena sanoinkuvaamattomia lihanjämiä ja kalvakanruskea kuori päällä, niin keinotekoinen ja jäykkä, että se yleensä tulee sellaisenaan ulos taas toisesta päästä. Suomalaista herkkuruokaa.
ellauri015.html on line 808: "Syö poika", sano mummi. Minua puistattaa. Minua palelee. En tahdo. "Miksi, mummi?", kysyn. Silloin pimeästä astuu aavemaisesti esiin Raimo, niin ikään oranssissa verryttelypuvussa. Hän laskee kätensä olalleni ja painaa minut puujakkaralle istumaan. "Ei miksi. Syö!" HK:n sinisestä tirskahtaa jotain oikeaan silmääni. Polttava kipu. Pyydän sinappia. Kaikki nauravat. Tämä se on, hetki, jolloin kelpoisuuteni pannaan koetteelle.
ellauri015.html on line 811: Vatsani tekee tenän. Puoliksi pureskeltuja makkaranpaloja purskahtaa pöytäliinan unikkokuosille. Mummi painaa sekuntikelloa ja röhähtää tyytymättömästi. Hän palaa jääkaapilta valkoinen posliinikulho kädessä. Kulhossa on pahanhajuista tummanruskeaa puuroa. Ihan kuin hän olisi käynyt tyhjentämässä ulkovessan ja pannut sitten hiukan maitoa ja sokeria päälle. Se on mämmiä. Se on syntynyt satoja vuosia sitten Suomessa eikä ole koskaan levinnyt maan rajojen ulkopuolelle. Erityisen iso annos. Olen aikeissa nousta, protestoida, mutta tunnen kuinka Raimon vahva käsi laskeutuu uudelleen olalleni.
ellauri015.html on line 813: Mummi sitoo kaulaani marimekkokuosisen ruokalapun. Maistuuko, Rami, maistuuko? hän kysyy joka lusikallisen jälkeen. Tummanruskea neste valuu jähmeinä noroina suupielistäni. En jaksa muistaa, miten kiitos riittää sanotaan suomeksi, vai sanotaanko täällä yleensäkään niin.
ellauri015.html on line 814: Ukki kaataa lasiin votkaa. Hyvää kurkulle, hän sanoo. Juuri kun aion kiittää, Raimo tiputtaa votkan sekaan pari tippaa salmiakkitiivistettä. Makkara, mämmi ja salmiakkivotka yhtyvät syvällä sisälläni syövyttäväksi puuroksi. Se on kuin närästystä, vain tuhannesti voimakkaampaa.
ellauri015.html on line 819: "Good luck!" huutaa ukki matalikon toisesta päästä ja työntää veneen kalliolta alas. Metsä herää ja sen myötä hyttyset. Minä hytisen kauttaaltani, lähden kiipeämään kalliorinnettä ja kompuroin mustikkamättäiden ja sananjalkojen poikki ensimmäiselle kumpareelle. Jostain kaukaa kuuluu metsästystorven töräys, sitten pian miesääniä ja koiran haukuntaa. "Snabbt, Joel, där springer han", huutaa joku. Ja: "Jävla sackeman!"
ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
ellauri015.html on line 854: Revi siitä iskä. Koita panna paremmaksi. Ei onnistu. Saamme sanoa kuin Pikin Udo: wir werden NIE wolframisiert! Wolfram ansaitsee uudelta isänmaaltaan saamansa mitalin.
ellauri015.html on line 917: Men jag fann det mycket intressant, och än en gång märkte jag,
ellauri015.html on line 951: sans-serif">
ellauri015.html on line 952: Voi, oli ihmeellistä olla yksin ja elää. Elämä tuntui taas hyvältä, "maistui kuin enemmältä", kuten Jimmy-serkku usein sanoi. Hän saisi taas kirjoittaa kirjeluetteloihin ja tehdä runoja, hän näki jo kyynärkaupalla runoa, jonka nimi oli "Äkkikuolemaan tuomitun ajatuxia".
ellauri015.html on line 957:
sans-serif">
ellauri015.html on line 966: Runotytöstä tää ei ole niin hyvä kuin sen oma, koska sen voi yhtä hyvin sanoa suorasanaisena. Jos suorasanaisesti puhuu säteilevän morsiamen kazelusta, se kuulostaa kummalta. Eikä hiirenjäljistäkään jauhoissa voi kirjoittaa, vaikka ne näyttää runoudelta. No, Emilialla on opittavaa, mutta se oppi. Isä Cassidy tiesi että siinä on ainesta, kun se oli kirjoittanut klisheiden joukkoon the light of faintly golden stars. Jatka kirjoittamista tyttö, runotyttö uuden kuun. Ja se jatkoikin. Ja hyvä tuli, ei parempaa voi toivoa.
ellauri015.html on line 1088: Pertti Pasanen.
ellauri015.html on line 1125: Athanasios Aleksandrialainen.
ellauri015.html on line 1132: sans-serif;font-size:0.7em">
ellauri015.html on line 1168: Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi - 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Leskisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (o.s. Pekkala). Perheessä oli yhdeksän lasta. Leskinen opiskeli kansakoulun jälkeen Porsaanpään herännäisten kansanopistossa ja Lapinlahdessa. Hän meni sitten Kajaanin seminaariin 1936 ja valmistui sodan aiheuttaman viivästymisen jälkeen kansakoulunopettajaksi 1943. Sodan aikana yliluutnantiksi kohonnut Leskinen palveli Uhtuan ja Porajärven suunnilla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina.
ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri016.html on line 20: sans-serif;color:red;background:green;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">EL COYOTE
ellauri016.html on line 21: sans-serif;color:white;background:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LLEGAN LOS COJONES
ellauri016.html on line 43: sans-serif">
ellauri016.html on line 45: El Coyote on kuvitteellisen seikkailusarjan sankari, joka muistuttaa hyvin paljon el Zorroa. El Coyoten oikea nimi on César de Echagüe ja el Zorron tapaan hän on rikas herrasmies ja hidalgo. Hän asustaa San Antonio -nimisellä tilalla Los Angelesin liepeillä. Sarjan tarinoissa eletään 1850-lukua eli aikaa jolloin Kalifornia oli juuri liitetty Yhdysvaltoihin. Päähenkilö El Coyote asettuu puolustamaan alakynteen jääviä kalifornialaisia alkuasukkaita idästä tulevia "jenkkejä" vastaan.
ellauri016.html on line 50: Suomalaisessa sotilasslangissa sana "kojootti" tarkoitti pitkään jotakin hyvää luettavaa.
ellauri016.html on line 81: Pääsemään piian luhtiin valoisana kesäyönä.
ellauri016.html on line 84: Polle potkimaan aisan yli tallissa.
ellauri016.html on line 130: Juu-u, siunaa siinä sanotaan, eikä kiroa kuin nykyraamatussa.
ellauri016.html on line 133: Netistä löytyi monia keskustelupalstoja, jossa pähkäiltiin samaa asiaa. Septuagintassa (sekin on käännös), sanotaan ἀλλὰ εἰπόν τι ῥῆμα εἰς Κύριον, καὶ τελεύτα. Eli sano joku sana herralle, ja lopu. (Noin tosiaan se sanoo, vrt. Anneli Auer: KUOOLE!). Mikä sana oli sanottava jumalalle, jää epäselväksi.
ellauri016.html on line 139: 9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.
ellauri016.html on line 152: Naisvihaajat piti Jobin vaimoa pirun kaverina, ja on sixi varmaan korjanneet vaimon sanan pahemmaxi kuin se olikaan. Jotkut netissä oli sitä mieltä, että saakeli säästi Jobin vaimon tapettuaan siltä muun perheen vaan six, et se oli lisäkiusa miesparalle. Eeva ja sen tyttäret on kaiken pahan takana, kuten paukkinan.
ellauri016.html on line 156: Waltari koitti noudattaa typerän Arvo Ylpön ohjeita. Ylpöllä oli ihan hulluja ajatuxia vauvan ruokinta-ajoista. Pieni apinamainen äijä, metrin halko, joka ei ylettänyt edes vaihtamaan kattolamppua ilman pöytää ja pallia sen päälle. Putos pallilta lopulta satavuotiaana ja kuoli. Muuten se eläisi varmaan vielä tänäkin päivänä, kuten saduissa ennen sanottiin.
ellauri016.html on line 158: Iso-Paulin mielivizejä oli se, missä Ylpön huoneessa mellasti karkuun päässyt apina ja teki temppuja. Siivooja suutahti sille sanoen: tule alas sieltä lampusta, et saa tehdä noin, niin professorin poika kuin oletkin. Pauli sai töin tuskin vizin kerrotuxi, kun sitä nauratti niin kovasti jo valmiixi.
ellauri016.html on line 201: uuraat vessan pesijät ja moskeijan kävijät.
ellauri016.html on line 218: Tapahtumat tässä unirunossa sijoittuvat näet aikaan ennen tuhotulvaa ja teollisuuden alkua. Jumala sanoi apinalle: tää kaikki olis sun, jos lupaat olla pokkaamatta mammonaa.
ellauri016.html on line 234: Tasan ei käy onnen lahjat maailmanmitassa.
ellauri016.html on line 253: sans-serif">
ellauri016.html on line 265: Bhutan ei mittaa kansantuotetta, vaan kansanonnea. Sekin mitta on kovin suspekti, kysytään vaan pari monitulkintaista kysymystä, ja vastaakohan kukaan käsi sydämellä kuitenkaan. Miten karvainen on sun perse, asteikolla 0-10? Ei ole kivaa paljastaa toisille, että menee huonosti, kuinka karvainen se oikeasti on. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin Viiville.
ellauri016.html on line 267: Tasan ei käy onnen lahjat siis, mut mix pitäiskään? Eihän se ole Darwinin etujen mukaista. Tasa-arvoa on etupäässä ydinperheen sisällä lasten keskellä, jos sielläkään. Joulupukki tuo kaikille mieleiset lahjat, muttei välttämättä samanhintaiset.
ellauri016.html on line 282: Kun termiittipesää sohastaan, se alkaa kiehua. Apinoiden pesässä sitä sanotaan hullaantumisexi. Koko pesä hullaantuu, siihen taikka tähän.
ellauri016.html on line 286: Niinkuin kaupan myyjät sanovat myyntipuheena: Tää malli on meillä ollut hyvin suosittu, sitä on mennyt ihan sikana. Menestynyt brändi. 200M kärpästä ei voi olla väärässä: kyllä, haaska siellä on, sen haistaa jokainen. Parvi hullaantuu.
ellauri016.html on line 288: sans-serif">
ellauri016.html on line 302: Koko Juuka hullaantui, kun Miss Suomi palasi kotikylälleen voitonjuhliin. ONNITTELIJOITA RIITTÄÄ Muun muassa Irja Timonen onnitteli Piaa Miss Suomi -kisan voitosta. NUORIA IHAILIJOITA Koululaiset kuvasivat innokkaasti suosikkiaan kännykkäkameroilla.
ellauri016.html on line 334: Mikä helvetti on tonttuovi? Ilmeisesti jonkinlainen joulukoriste, feikkiovi muka joulutontulle, vähän kuin kissanluukku tai minikokoinen ulkohuusin ovi kamarin seinässä josta ei pääse paskalle edes tonttu, koska se ei aukee minnekään.
ellauri016.html on line 348: Tuoreet luvut ja grafiikat kertovat: Näin koko Suomi hullaantui 100-vuotisjuhlista. Suomalaiset kokevat maansa ilmapiirin parantuneen merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Vielä syksyllä 2015 vain noin joka kolmas suomalainen oli ilmapiiriin tyytyväinen. Nyt tyytyväisiä on yli puolet vastaajista. Suomi 100-juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen näkisi mielellään itsenäisyyden merkkipaalulla olleen vaikutusta asiaan. Tämä on mielenkiintoinen juttu. Somesta katsomalla voisi luulla toisin, mutta tältä näyttää, kun asiaa mitataan, Timonen sanoo.
ellauri016.html on line 358: Turner näyttelee sarjassa Sansa Starkia. Jonas tavoitteli Sansan tyyliä sonnustautumalla punaiseen peruukkiin ja pitkään siniseen mekkoon. Hän julkaisi Instagramissa videon, jossa esittelee tyyliään.
ellauri016.html on line 385: Anonyymi kirjoitti: Kansa saa sellaiset edustajat, kuin ansaitsee, eikä kansan tyhmyys tai viisaus puolueen kannatuksesta muutu.
ellauri016.html on line 398: Köyhän kansan raaputusmania - kuinka koko Bulgaria hullaantui ...
ellauri016.html on line 400: Köyhän kansan raaputusmania - kuinka koko Bulgaria hullaantui arvoista. Bulgaria on Euroopan unionin köyhin maa. Sen bruttokansantuote per capita on 14 400 Yhdysvaltain dollaria, mikä on alle puolet koko EU:n vastaavasta lukemasta.
ellauri016.html on line 422: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri016.html on line 458: sans-serif">
ellauri016.html on line 499: Ei toi wikipedian p.c. moralisoiva ja psykologisoiva määritelmä ole oikea. Ei ole kyse eriarvoisista mielipiteistä. Tolla kriteerillä on kaikki snobeja, niinku jeesuxen kriteerillä on kaikki syntisäkkejä. Syntiähän tekee kaikki mielessä. Synnittömän on helppo sanoa. Heittää eka kivi lasihäkissä.
ellauri016.html on line 501: Urbaani sanakirja s.v. snob
ellauri016.html on line 502: sans-serif">
ellauri016.html on line 505: Tää urbon sanakirjan määritelmä on yhtä epätyydyttävä. On väärin luulla olevansa parempi kuin muut (tout court, ilman määreitä), MILLÄÄN perusteella, on ne pinnalla tai muka syvemmällä. Voi olla parempi kuin joku JOSSAKIN, esim voittaa sulkapallossa, painaa enemmän, kirjoittaa enemmän paasausta, kusta pitemmälle, elää kauemmin (jos se on nyt edes etu), mutta ei mikään sellainen, edes kaikki yhdessä, tee toisesta apinasta toista parempaa. Yhtä paskoja me ollaan kaikki. Siinä ainakin oli Jesse oikeassa. Maailman pilaajia. Darwinismin mauton pila.
ellauri016.html on line 511: Silti tää urbo versio on liian sisäistetty herruus tyyppinen. Snobi on ylpeilevä pahis ja sen kadehtija nöyrä hyvis. Ihan kun mauttomasta joteski objektiivisesti puuttuis mausteita. Tavixen omakehunhajuinen käsitys. Ns. paremmuudessa on kyse vaan nokintakisan juoxuhaudoista. Snobin kadehtijaa vituttaa kun snobi pöyhkeilee ja keulii edelle. Itelle ei jää muuta kuin olla moraalisesti parempi. Niinkuin lyhyt Kimmo Koskenniemi koripallossa, noudattaa sääntöjä.
ellauri016.html on line 517: Ei, kyllä OED on oikeassa, snobin pitää olla yhtä aikaa vulgääri ja leveillä. Snobius on siis vanhan tuttavamme nilkin sosiaalista käytöstä, keskikastin nousukkaan elkeitä. Pääasia on tää: snobius, niinku mauttomuus, on potkimista jonkun säätyaisan ylize, pyrkyryyttä. Snobi on nousukas. Mutta onko kaikki nousukkaat snobeja? Ei, siihen tarvitaan myös hienostelua tai nenäkkyyttä. Nuori Roope Ankka on nousukas, muttei vielä snobi, siihen se on liian pihi. Se alkaa snobbailla kun se on perillä. (Fig. 1)
ellauri016.html on line 519: Snobin lanseeasi lempparini Thackeray Punchissa 1846. Se sanoi izeäänkin snobixi. Snobi oli selkeästi sellanen sosiaaliprkyri,joka pyrki esiintymään hienompana kuin olikaan. Siis streeberi ensin, sitten pröystäilijä, pöyhkeily tulee kiipimisen peräaaltona, kun ohitellaan ruvumpaa sakkia.
ellauri016.html on line 529: Sixköhän sana snobi on merkitty vanhentuneexi? Ei säätyjä, ei säädyttömiä; ei noobelia, ei snobia.
ellauri016.html on line 535: Snobi luulee olevansa jotakin, se vaan luulee olevansa parempi vaikkei oo. Ei snobi sano izeänsä snobixi, paizi snobbaillaxeen silläkin. Izeään haukkumallakin voi snobbailla (mä teen paljon sitä). Enempi se on haukkumasana kuiteskin. Esim Molieren hemmo ei oikeasti osannu miekkailla eikä muita aatelisten taitoja, se vaan esitti.
ellauri016.html on line 539: Niin sit viel lesoominen, se tuli 2023 S.KARPPI sarjasta muiden trendaavien sanojen mukana kuten refe ja tribaali. Se on takuulla peräisin joltain junantuomilta. "lesoo ylpeillä: No hei kuule mä sainki eilen uudet 100 euron kengät" jne. "tatska tatuointi: Otin järjettömän kokosen tribaalitatskan selkään." tribaali: usein symmetrinen ja teräviä kulmia sisältävä abstrakti kuvio, erityisesti tatuoinneissa". Se oli vanhanaikainen jo S.KARPI:n vilmatisoinnin aikana.
ellauri016.html on line 548: Köyhät teillä on aina keskuudessanne sanoi Jeesus. Oliko Jeesus snobi? Julkkis ainakin. Kyllä kai se oli fariseusten mielestä. Pyrkyröizi herrakastiin kuolevaisten luokasta, parhaaseen J-ryhmään säätyläisten ohize. Oli olevinaan muita parempi, joku jumala. Ylipapin mielestä myös hyvin nenäkäs.
ellauri016.html on line 551:
sans-serif">
ellauri016.html on line 553:
sans-serif">
ellauri016.html on line 558: Vanhan maailman snobeja ja uusia. Tietosanakirjasnobit on kyllä sitä mieltä et tämmöisiä väitteitä ei pitäisi esittää Wikipediassa ilman lähteitä. Se on mustamaalausta, pelkkää kateutta.[citation needed].
ellauri016.html on line 561:
sans-serif">
ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
ellauri016.html on line 567:
sans-serif">
ellauri016.html on line 569:
sans-serif">
ellauri016.html on line 576: Attitude sociale et intellectuelle de l'homme qui, sous l'effect d'un amor-propre vaniteux et d'une volonté de distinction fiduciaire, renonce à l'être du paraître et, sans se préoccuper de développer une personnalité authentique, reconnaìt une hiérarchie imaginaire dans laquelle il veut progresser, en utilisant autrui et notamment ceux que l'opinion place au sommet de cette hiérarchie comme reference de sa valeur fictive.
ellauri016.html on line 630: joita ei wanhus ize kehtaa suoraan sanoa.
ellauri016.html on line 694:
sans-serif">
ellauri016.html on line 754: Mitäpä sanoisit kodikses
ellauri016.html on line 774: Drake's reluctance to perform live or be interviewed contributed to his lack of commercial success. He suffered from depression and insomnia, topics often reflected in his lyrics. After completing Pink Moon in 1972, he withdrew from live performance and recording, retreating to his parents' home in rural Warwickshire. On 25 November 1974, at the age of 26, Drake died from an overdose of amitriptyline, a prescribed antidepressant.
ellauri016.html on line 814: ja alkaa kuumeissansa houria: Se on James Leen kaivossa.
ellauri016.html on line 826: makaa siveänä luukasana James Leen kaivossa.
ellauri016.html on line 829: sans-serif">Tarinat Leen vanhasta kaivosta ovat tietenkin tehneet
ellauri016.html on line 832: selittänyt, mutta nyt minä vain nöyrästi sanon -
ellauri016.html on line 835: sans-serif">"Pieni lapsi on heitä johtava."
ellauri016.html on line 840: punainen muovisanko hattuna
ellauri016.html on line 846: sans-serif">"And a little child shall lead them."
ellauri016.html on line 856: sans-serif">"Ja wähä poicainen kaidze heitä."
ellauri016.html on line 867: sans-serif">You win some, you lose some, sanoo Jehova,
ellauri016.html on line 878: sans-serif">
ellauri016.html on line 884: Vuonna 2015 yhtä hurskas ellei hurskaampi Haju Pisilä osoitti hienoa henkilökohtaista johtajuutta antamalla Kempeleen talonsa ystävällisesti maahanmuuttajien käyttöön. Aikaa kuluu, paljon puhutusta kristitystä mamuperheestä ei pihausta, ei hajuakaan. 2016 Haju möi mökin lähipiirilleen puolesta miljoonasta. Piti itsellänsä osan. Kai minä saan kämppäni vaihtaa niinkuin muutkin, tokaisi Haju Ylelle. Ja heheh, mitä jos ei olisi koko Yleä. Heheh. Nyt on tääkin Juha rähmällään kuin sammahtanut pultsari perinteisen kusiputkan kusilaarin alla.
ellauri016.html on line 888: Juhis lainaa Rancièrea, jonka kirjoituxissa sen mielestä on jujua. Rancière toteaa, että valtioilla ei ole enää muuta virkaa kuin paimentaa kansalaisia. Pääoman liikkeistä ne on jo aivan ulkona. Tarkemmin sanoen, valtiot tuottavat ja hallinnoivat turvattomuutta.
ellauri016.html on line 904: Greippitarha kotimaassa tuli hätäpäissään myytyä. Liian hyvät myyntipuheet oli salakuljettajilla. Todellisuus on ihan toista, on kylmää ja pimeää, vessanovi ja pesutilat lukossa, naapurin kurdi jättää vessanpöntön kannen auki ja kakat huuhtomatta. Siisteyskäsityxet vaihtelevat eri mamuilla.
ellauri016.html on line 910: Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi.
ellauri016.html on line 912: Mäntyjen keskellä mäellä seisoo matala mielisairaala. Tää Mäntylä taitaa olla pahoistakin paha paikka. Matut osti turvaa kovalla valuutalla, elämästä jäi jäljelle vain paljaat luut. Ei sais holhota ja hyysätä, sanoo kovapintaisempi hoituri, ja jatkaa holhoomista entisellä teholla. Eihän tästä tule mitään, mut eihän tästä muuten tule mitään.
ellauri016.html on line 927: Toivoisin että saisin elää rauhallista ja mukavaa elämää, niinkuin te suomalaiset. Toivoisin että sanomani otettaisiin huomioon.
ellauri016.html on line 938:
sans-serif">
ellauri016.html on line 943: Mamujen pankki on patjan alla. Sielläkin käy verottaja, varastaminen on yksi vastaanottokeskuksen ajankuluja. Paikallispankki voisi myöntää niille säästöpossun. Tai roopeankan, jos sikafiguurista tulee sanomista.
ellauri016.html on line 947: Se ei huomaa, et tätä on jo mietitty. Sixhän siellä on ne vessanpesuvuorot, niistä tulee käymälähygienian asiantuntijoita odotellessa. Sitä ne tulee tarvizemaan työelämässä, jos pulla käy ja ne saa jäädä tänne onnelaan.
ellauri016.html on line 966: Täytyis ajatella positiivisesti, et pakkolaitokset on yhteisexi parhaaxi, vankien ja vartijoiden yhteinen hiili johon puhalletaan. Se lois viihtyvyyttä puolelle jos toiselle. Lyhyesti sanoen kysymys on apinoiden yhdenvertaisuudesta. Mikä on, se lie jo tässä selvinnyt, pelkkää puppua.
ellauri016.html on line 974: Kaikkein karsein Juhan ideoista on, että mamuille näytettäisiin kasvatusmielessä suomalaisia propagandafilmejä, tyyliin tuntematon sotilas ja sontimaton tutilas. Jänixen vuodesta napapiirin sankareihin. Se olisi jo julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri016.html on line 1009: Ja nyt lopuksi, tai oikeammin aluksi, lausun taikasanat:
ellauri016.html on line 1027: Väittelijät pelailivat sopupeliä, pelivälinenä muotisanat kuten
ellauri016.html on line 1036: Miltä työpaikalta? Tuleehan sekin sanotuxi, vaikka sivulauseessa, että hallituxen kääntäjät on kermaperseitä kääntäjien joukossa; kuukausipalkkaisia virkanaisia vakiduunissa, pekkaspäivät, lomat on ja eläkkeet.
ellauri016.html on line 1047: Niinkuin ei ne sitä ennestään jo tietäisi. Muttei tänne tulla viihtymään tai tuunailemaan, ei seppoilla vaan käännetään, sanoo ahne käännöstoimisto. Kotona saat tuunata työpistettä minkä kerkiät, liimata läppäriin vaikka puputarroja, kunhan teet ne
ellauri016.html on line 1048: 4000 sanaa päivässä senttitaksalla.
ellauri016.html on line 1052: Tamperelaiset tyhmät tanttikolleegat matkalla rustailemaan tuota puppua on vaan tyytyväisiä, että vanhan puolen kirkonpenkit poistetaan ja korvataan melamiinisilla irtokaluilla. Teki mieli sanoa et haista kukkanen, mutten sanonut. Olin ihan hiljaa. Hillizin izeni. Kohtahan mä pääsen täältä pois.
ellauri016.html on line 1060: Tarun mitalissa luki Labor omnia vincit. Oikeesti se kuuluis olla labor improbus omnia vincit. Kaiken voittaa oikeen törkee äherrys. Tai sit rikollinen sellainen. Tarulta ei jää mikään kesken. Se on himo hiihtäjä ja kirkkoveneilijä. 7v sitten se pysähty lenkillä tienristiin ja sano turvamiehelle: mä väittelen. Turvelo ei tohdi väittää vastaan, ihan sama mulle. Onhan sillä tv- ja nettifutis. Mut enää se ei anna vaimon pysähtyä lenkillä.
ellauri016.html on line 1084: Jotkut syötti alligaattorille vaaleenpunasta purkkaa. Tyhmä matelija tukehtui, ei osannutkaan tehdä purkkapalloa.
ellauri016.html on line 1092: Ei mee Elisabetin hovissa nyt putkeen, brexittiä lyö kuviot. Andrew hölmö punkero jäi kiinni rysän päältä alaikäisten naimisesta. Se on liian tyhmä edes valehtelemaan kunnolla. Hyväntekeväisyysmiljoonat putoo pakkaselle, äitykkä joutuu leikkamaan suosikkipojan viikkorahan minimiin. Mahtaa Charles ruipelo hymyillä kätöseensä. Kuninkaallinen mulatti Megan ja dirty Harry sekoilee brexit hovin ovissa. Ette arvaakaan millaista meillä täällä on, miten rumaa kieltä huudellaan käytävillä, sanoo rottweileri Camilla, kuin Lea vainaa Kivelässä.
ellauri016.html on line 1120: Sopimaton näytelmä, sanoo ministeri miettineensä mielessään:
ellauri016.html on line 1129: Kirjoitin minkä kirjoitin, sanoo Ile.
ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita.
ellauri016.html on line 1161: sinisellä ja keltaisella, kansankodin väreillä.
ellauri016.html on line 1172: Uutta on kohta rontattava kansankodin joulukontista.
ellauri017.html on line 20:
sans-serif;color:red;background:yellow;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Puovo Lipposen seikkailuja
ellauri017.html on line 21: sans-serif;color:black;background:red;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Pellon sulttaani
ellauri017.html on line 34: Rinssieverstiltä on hellekypärästä nähtävästi irronnu lierit, nyt se näyttää enempi Israelin piäministeriltä. Mutta palestiinan konna esittää ihan sitä ihteään, törtelöhattu piässä ja kaljamuki käessä, vastoin muslimien sääntöjä. Arabeilla on sandaalit, vuan puovolla lipposet.
ellauri017.html on line 36: Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!
ellauri017.html on line 39: Onko siis puhemiehen ärhentelyt menneen kesän lumia? - Mitä vielä! Älkää kuulkaa toimittaja laittako minun suuhuni sanoja! Minä panen ize sanat suuhuni, ja te kuuntelette mitä sanoja tulee minun suustani ja pidätte suunne kiinni! (Juurikin niin sopulit! Ärsyttävää nenäkästä porukkaa.) Paavo on kärttyisä vanha käpy, jota lapset pelkäävät maakuntamatkoilla.
ellauri017.html on line 43:
sans-serif">
ellauri017.html on line 49: Sillä laella on assie ja minkä Puovo Lipponen kerran sannoo, se on justiisa eekä vuan sinne päin. Tammikuun nummeroon minä oun kertonna sen seikkaelun joka sattu minulle toestakymmentä vuotta sitten Amazonin uarniometissä mehtää polttamasa, kun jouvuin ahvärasioilla ollessan kamppailemmaan Brittonin Battlerin kansa, jota sanottiin brexitin arkkitehixi. Se ol kovanuamanen gangster moppikampaaksestaan huolimata, mutta eipäs vuan pärjännä minulle kipa piässä...
ellauri017.html on line 59: Puovo Lipposen seikkailut oli musta pienenä jo paskoja, ällösin tota tekohauskaa huonoo savvoo änkyttävää koleerista paksulaista rahvaanomaisine jaarituxineen. Mut sellaisia ne on suomalaiset liikkeenjohtajat ja poliitikot, ei se ole mikään karikatyyri, vaan realismia, a thing. Tai naturalismia osuvammin sanoen. Vaikka Haju Pisilä tai Turhapuron appi kuppaneuvos Paukku. Kalle Kustaa Korkki on kolmas samanlainen.
ellauri017.html on line 64: sans-serif">
ellauri017.html on line 79: Seijan lapsuusvuosina sen piti päästä rengasmatkalle Olavin ja Sirkan kanssa sukulaisiin Sysmästä syvemmälle sisämaahan. Joka kesä sitä lupailtiin, vaan ei se koskaan toteutunut. Siellä piti olla kivoja maatiloja, joilla olis söpöjä possuja, lehmiä ja hevosia, jopa ihania poneja. Pelkkää puhetta, hyvä jos päästiin kerran kesässä Joutsan Oravakivelle, se oli vaatimattoman Lean vaatimaton kesäunelma. Sen vahingon on Seija ottanut takaisin järjestämällä omalle perheelleen nipun ikimuistoisia rengasmatkoja.
ellauri017.html on line 87: Petskun köyhä silloin vasta 6-henkinen perhe ei ollut juuri kiertänyt maailmaa. Kun Nelli 2v näki Köpixessä suihkulähteessä kultakaloja, se osoitti niitä pienellä pehmeällä sormella ja sanoi: kalapuikkoja.
ellauri017.html on line 92: '92 tai niillä main Seija ja minä lennettiin kahdestaan Barbadoxelle. Helmi pantin alulle tämän matkan jälkeen. Seija valmistui fil.kandiksi (tää on 70-luvun neukkusana, vanhemmalla ja uudemmalla kielellä maisteri). Ajatus oli sinä vuonna välttää jokatalvinen melankolia. Pojat oli puolet aikaa mummilla ja faffalla, puolet Rohteilla. Illalla hotellin bambumajassa sammakot lauloivat puissa. Silloin koko ajatus tuntui erehdyxeltä. Mut se meni ohize, ei tullutkaan kauppakirppua. Eikä depistä. Ruuaksi syötiin lentokaloja. Brittienglantia murtavat mustat möivät rannalla aloeta. Viidakossa säntäili jotain apinoita. Atlantin puoleiset hiekkarannat oli upeita mutta tuulisia. Rannalla lojui turkoosinsinisiä veneitä. Banaaniviljelmillä ajeltiin mönkijäntapaisella autolla. Vaikkei suomessa silloin vielä ollut koko sanaa mönkijä. Tuliaisixi ostettiin kivoja peltimukeja joita ei olla koskaan käytetty mihinkään. Tuolla ne ovat vieläkin keittiön avohyllyssä.
ellauri017.html on line 100: Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.
ellauri017.html on line 122: Johnin, Susannan ja Charlotten kanssa on sittemmin tehty useampikin rengasmatka. Vuonna '17 ajeltiin kahdella autolla Umeåsta Saksan halki ja itäkautta takaisin. Vuonna '18 me mentiin autojunalla Lappiin ja tavattiin Johnin perhe Haaparannassa, ajettiin Tromssaan, jossa asuttiin muutamia päiviä tuona hirmu kuumana kesänä. Torniossa oli kolmekymmentä astetta varjossa. Norjassa oli mukavan viileää. Käytiin uimassa jäätävässä jäämeressä, veden lämpö ehkä 9 ja ilman 13 astetta. Takamatkalla Seija ja minä yövyttiin Kilpisjärven biologisella asemalla, jossa Helmi ja Vitalikin on käyneet kursseja.
ellauri017.html on line 124: Helmin ja Vitalin kanssa ajeltiin Allegro-junalla Pietariin lokakuussa '18. Asuttiin katedraalin takana airbnb-huoneistossa katon rajassa. Silloin käytiin neuvostomuseossa, josta on tämän kokoelman nimilehden potretti: Sanoja syvältä. Sanoja on noussut siinä kuparinen kypärä päässä sukelluksista, tai on päinvastoin matkalla taas syvyyksiin. Sillä oli niin paljon kaasumaista sanottavaa, et se pulpahti pintaan kuin syvänmeren outo kala, paukkuen päästi ilmoille sanasensa ja vajoo nyt hiljaa takas sinne mistä tulikin. Syvälle.
ellauri017.html on line 164: Leopold Kronecker sanoi että Jumala loi vain ykkösen ja kumppanit. Cantor löysi joukko-opin paradoksin äärettömyyksistä. Niin Ison Numeron, ettei hyvä luojakaan jaksa heittää sitä ulos lasitalosta särkemättä ikkunoita. Siis sitä ei voi olla. Nollassakaan ei voi mitään olla. Jumala on ykkönen. Näin Leopold lukuja pohti.
ellauri017.html on line 166:
sans-serif">
ellauri017.html on line 251: 7 hyvää ja kahdeksan kaunista.
ellauri017.html on line 252: Kahdeksan serkusta. Pikku naisia.
ellauri017.html on line 283: Kolmas jalka toden sanoo.
ellauri017.html on line 327: sans-serif">
ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
ellauri017.html on line 353: Vaikka kivirekeä kiskokaamme yhdessä, kiskokaamme yhdessä... (Voidaan saada kahdestaan myös muksuja? Niin kaj, sanoo Chydenius.)
ellauri017.html on line 371: (Älä emmi, sanoo Immi. Älä särje immenkalvoa. Tee kädellä.)
ellauri017.html on line 376: Numerologia on okkulttinen näennäistiede, jonka mukaan henkilön syntymähetken ja nimen sisältämien kirjaimien lukuarvoista voidaan laskea erilaisia henkilön luonteeseen, tulevaisuuteen ja kohtaloon liittyviä asioita. Nimi tulee latinan sanasta numerus. Numerologiassa on piirteitä astrologiasta ja horoskoopeista. Kreikkalaista Pythagorasta (582–496 eaa.) pidetään numerologian perustajana.
ellauri017.html on line 429: sans-serif">
ellauri017.html on line 445: sans-serif;clear:both">
ellauri017.html on line 448: George Ivanovitš Gurdjieff (arm. Գեորգի Իվանովիչ Գյուրջիև, kreik. Γιώργος Γεωργιάδης, ven. Гео́ргий Ива́нович Гюрджи́ев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev; 13. tammikuuta 1866/1877? Aleksandropol – 29. lokakuuta 1949 Neuilly-sur-Seine) oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen äitinsä oli etniseltä taustaltaan armenialainen ja isä Pontoksen kreikkalainen.
ellauri017.html on line 464: Vuonna 1925 Gurdjieffin vaimo sairastui syöpään ja kuoli seuraavana vuonna huolimatta sädehoidosta ja Gurdjieffin omatekoisista hoidoista. Uspenski osallistui hänen hautajaisiinsa. Vuonna 1949, vain pyjamaan pukeutuneena, punainen Astrakhan fetsi päässään, Gurdjieff poistui asunnostaan viimeisen kerran. Ryhdikkäästi paareillaan istuen, Gauloise Bleu -savuketta polttaen, hän teki kädellään pienen hypnoottisen liikkeen ja sanoi "Au revoir, tout le monde!", ennen kuin hänet kannettiin ambulanssiin. Uspenski oli kuollut 2v aiemmin, mutta oli telepaattisesti paikalla.
ellauri017.html on line 525: sans-serif">
ellauri017.html on line 588: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri017.html on line 595: Jommassa on kummasti kunniassa alfa ja oomega. Theaitetoxen sielu muistaa alkuperänsä. Jomma oli Rousseausta pirullista, Descartesista jumalaista. Mä olin huono siinä koulussa, mutta vanhemmiten opin tykkäämään. Siinä saa valaistuxen hetkiä, näkee osan taivasta.
ellauri017.html on line 623: Immistä ensin pari sanaa, saarnan aluksi,
ellauri017.html on line 643: Impi ei ollut mikään apokryfikirjan Susanna.
ellauri017.html on line 648: Siksi oli helpottavaa kuunnella Olavilta helluntain sanomaa:
ellauri017.html on line 675: Kun hän kulki tietä pitkin, kaupungista tuli pikkupoikia (yht. 50), jotka pilkkas häntä ja sanoi hänelle: ”Mene ylös, kaljupää! Mene ylös, kaljupää!”
ellauri017.html on line 694: Loppupeleissä profeetta Telia tempastiin yläkertaan niin terävästi et housut putos. Jehova repi pelihousut. Juu juu sano Jusliini kun housut palo. Kalju pää meni ylös, oikeastaan kaksi.
ellauri017.html on line 707: Parantaja paranna izesi, sanoi Nasaretin porukka oman kylän pojalle. Sananlasku ”Parantaja, paranna itsesi.” ei ole vanhasta testamentista, mutta vanhaa perua. Jo muinaiset kreikkalaiset käytti sitä, ja Genesis Rabba. Se johdattaa Jeesuksen seuraaviin sanoihin: Naama peruslukemilla sanon teille, ei kukaan ole profeetta omalla maallaan.
ellauri017.html on line 711: Jeesus varoitti nasaretilaisia kahdella esimerkillä Vanhan testamentin profeetoista. Jumala lähetti profeetat Elian ja Elisan, koska koska Israelin kansa oli hylännnyt Jumalan. Kansa ei kääntynyt sittenkään Jumalan puoleen ja Jumala kääntyi pois ja rankaisi kansaansa.
ellauri017.html on line 713: Jumala kääntyi ulkopuolisten eli pakanoiden puoleen ja lähetti Elian ja Elisan osa-aikaisesti pakanoiden luokse. Niilläkin huuhaahommat suju paremmin ulkomailla, kuten Gurdijeffillä.
ellauri017.html on line 717: Kun olisivatkin siihen jääneet kuuntelemaan Jeesuksen sanoja. Oltas vältytty niin vitun paljosta.
ellauri017.html on line 725: Mitä Jeesus teki? Palataan sen päivän ja synagogajumalan palveluksen alkuun. Jeesus sanoi: Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.
ellauri017.html on line 732: Tämän päälle Jeesus saarnasi: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen ihan silmin nähden ja teidän korvainne kuullen. Niin näkkyy, sano sokkee. Kuulkaa kuulkaa, huusi kuuro.
ellauri017.html on line 734: Valtavan paljon sanottu. Jeesus sanoi, että hän on messias, jumalan lähettämä, kauan odotettu Israelin vapauttaja. Taas kerran. On näitä piisannut, tuumii nasaretin väki. Two men say they are Jesus. One of them must be wrong.
ellauri017.html on line 736: Oliko Jeesus oma profeettansa? Ei siis väärä profeetta, vaan 2 in 1. Osta 1, maxa 2. Oman izensä paras ystävä. Vai voiko profeetta profetoida izensä? Epätieteellisenä sitä pidetään näin professoripiireissä. Suomen valtionkirkon piispat kieltää pilkkaamasta tiedettä. Kuha se ei sano uskonnolle: mene ylös kaljupää.
ellauri017.html on line 740: Kuitenkin sinä päivänä Nasaretissa lampaat heti tunnisti hyvän paimenen ja kaikki antoi sille hyvän todistuksen ja ihmetteli sen hyviä arvosanoja.
ellauri017.html on line 748: He olisivat saaneet sanoa, että ei me ymmärretä, ei me tiedetä, silloin Jeesus olisi jäänyt opettamaan. Sekin olisi käynyt, että olisivat vain olleet hiljaa. Joskus Vanhassa testamentissa on käynyt niinkin, että kun ihmisten on pitänyt valita, he ovat olleet vaan hiljaa ja sitten Jumala on alkanut puhua ja toimia.
ellauri017.html on line 754: Mutta nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, he torjuivat hänet kuin jääkiekkomaalivahdit. Vaikka ne ensin itse antoi hyvän todistuksen Jeesukselle ja mainioita arvosanoja, he samassa hetkessä alkoivat vähätellä, että tämä on vaan rakennusmiehen poika.
ellauri017.html on line 761: Se, miten nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, on meille hyvänä varoituksena. Parempi ettei sano mitään. On ihan hiljaa. Hillitsee izensä. Ei edes yrmffitä.
ellauri017.html on line 777:
sans-serif">
ellauri017.html on line 778: Joca tahto hyödytyxen cansa luke ja oikein ymmärtä tämän pyhän Prophetan Jesaian hänelle on sangen tarpellinen ensist että hän hywin otta waarin tituluxest eli tämän kirjan algust: sillä joca sen tituluxen ensist hywin ja tyynni ymmärtä, hänelle on sijtä suuri ojennus ja nijncuin selkiä walistus coco kirjaan.
ellauri017.html on line 779:
sans-serif">
ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.
ellauri017.html on line 781:
sans-serif">
ellauri017.html on line 782: Olis myös hywä jotakin tietä cuinga maacunnat sijnä ymbärillä owat ollet, ettei wierat ja oudot sanat suututais lukemast, eli estäis ymmärtämäst.
ellauri017.html on line 789:
sans-serif">
ellauri017.html on line 793:
sans-serif">
ellauri017.html on line 799:
sans-serif">
ellauri017.html on line 801: Ensist, että hän opetta Cansa ja nuhtele moninaisia syndejä, erinomattain moninaista epäjumalan palwelusta, joca sen Canssan seas oli wallan saanut, nijncuin hywät ja uscolliset saarnajat wielä nyt tekewät ja tekemän pitä, pitäin heitä nijn curituxes sekä uhcauxella ja lupauxella.
ellauri017.html on line 803: Tätä se on sano äiti ja kanto tikulla pihalle. Iancaijccista kyykytystä ja revijrinujacoijntia, räxytetään juosten tontin aita myöten kuin rakkikoirat. Koijramäen menoa.
ellauri017.html on line 804:
sans-serif">
ellauri017.html on line 805: Sijtte asetta hän ja walmista heitä odottaman tulewaista Christuxen waldacunda, josta hän nijn monella tawalla ja selkiäst ennusta, että hän sijnä asias woitta caicki muut Prophetat. Nijn että hän myös Christuxen Äitistä Neidzest Mariasta kirjoitta, että hän ilman neidzyen turmellusta oli sijttäwä ja synnyttäwä Christuxen (7. cap.), nijn myös hänen pijnastans (53. cap.), nousemisestans cuolluista ja waldacunnastans puhu hän nijn selkiäst, cuin se olis jo silloin tapahtunut. On hän sijs ollut sangen jalo ja corkest walistettu Propheta.
ellauri017.html on line 808:
sans-serif">
ellauri017.html on line 812:
sans-serif">
ellauri017.html on line 816:
sans-serif">
ellauri017.html on line 817: Hän sai ilman epäilemät monda paha sana cuulla uscottomilda (täsähän nijtä tule lisä). Hän piti sen cuitengin wahwana ja sai woiton, nijn että Keisar hänen sanans jälken Jerusalemin edes lyötin ja Caupungi pelastettin. Sentähden on hän tosin Jumalan edes ollut callis ja cuuluisa mies.
ellauri017.html on line 818:
sans-serif">
ellauri017.html on line 820: Mutta caickein enimmin hän sitä ahkeroidze, että hän taitais lohdutta ja wahwista hänen tulewaisen Cansans, ettei he sencaltaisesa fangiudes ja Caupungin häwityxes epäilis, ikänäns cuin he peräti huckuisit, ja ei Christuxen waldacunda olis tulewa ja caicki ennustuxet wäärät ja turhat olisit.
ellauri017.html on line 821:
sans-serif">
ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
ellauri017.html on line 825:
sans-serif">
ellauri017.html on line 827: Jos se nijn muilda, jotca nämät ennustuxet coonnet ja kirjoittanet owat, on tapahtunut, eli jos Propheta idze tilan jälken sen nijn on tehnyt/ ei tietä sanoa.
ellauri017.html on line 829: Eikä tietä sanoa, miten paljon jälkipolvet on panneet joukkoon omiaan, tehden historiasta ennusteita. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulewaisuuden ennustaminen, sanoi aikoinaan Ahti Karjalainen.
ellauri017.html on line 830:
sans-serif">
ellauri017.html on line 833:
sans-serif">
ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
ellauri017.html on line 844: Jesaja oli ruotiukko Hiski Piskisen (aka Hiskian) aikalainen. sans-serif">Wanhat cunnialiset ihmiset owat pää mutta Prophetat jotca opettawat wäärin owat händä. On tää vähän tällänen coirien calewala tämäkin. Jesaja räkyttää käheällä äänellä käreänä kuin Samppi vanhana.
ellauri017.html on line 846: Jesajan isän nimi oli Amos Andersson. Sen kuopuxen nimi oli Maher-Shalal-Baz. Propheta näät meni taas rouva Prophetissan tygö, joca tuli 3. kerran rascaxi ja synnytti pojan. Nimi meinaa "Ryöstä pian ja riennä jacoon". Jobin kuopuxen nimi oli Keren-Happuk eli Meikkipussi. Aika hulwatonta. Wallatonta nimi-ilostelua patriarkoilta nuorimmaisen kohdalla.
ellauri017.html on line 848: Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda. Sahalla sahatuxi. Sahaustemppu feilasi, avustaja katkesi. Taitako saha taistella sen cansa joca händä wetä?
ellauri017.html on line 850: Joosefilla (melkein vuosituhat ennen Jesajan aikoja) oli poika Manasse, jolta pikkuveli Efraim peri maat. Lopulta ize asiassa kaikki muut Jaakopin veljet hävisivät maansa paizi Juuttaat, Leevin joukoille jäi temppelit ja kaupunkeja. Sixi kai koko porukkaa sanotaankin juutalaisixi, ja papit ovat leviittoja. I am levitating now. Sittemmin on niitä hukkuneita heimoja löytynyt enemmän kuin hävisikään, esim mormonit.
ellauri017.html on line 856: Pakinoizija Ollin ystävällä ja huonetoverilla Kalle Niemeläisellä oli tuttavana yksityisajattelija Manasse Olotilanne, jonka alaa olivat parodiset mietelauseet ja aforismit. Kalle Nieminen oli Callen kaveri, joka sai asbestikeuhkon Suomen Mineraalista ja kuoli syöpään. Sen vaimo oli Maire. Ne ja vanhemmat nauroi kovaa olohuoneessa ja meidän lasten piti olla hiljaa lastenhuoneessa. Kallen kuoltua Mairekin hävis kuvasta. Olikohan se sip ja söp. Tai ehkä kenkä oli toisessa isommassa jalassa, vertaa Sirkka-täti. Kun niiden koiras oli poissa, naarashiiret äänestivät jaloillaan, pakosalle kissan hännän alta.
ellauri017.html on line 864:
sans-serif">
ellauri017.html on line 869:
sans-serif">
ellauri017.html on line 874:
sans-serif">
ellauri017.html on line 877: Ryyppäämään ryyppäämään joka aamu sännätään. Ja kun päivä on ohi lisää kännätään. Jesaja ennustaa muutenkin paratiisimaisia oloja. Pedot syö ituja. sans-serif"> Lejoni syö olkia nijncuin härkistä ja imewä lapsi ihastu waskikärmen läwestä. Susi ja lammas pitä yhtä ja Lejonin pitä corsia syömän nijncuin naudan, ja kärmet pitä maata syömän. Kun apina on syönyt muut eläimet, petojen on pakko ruveta vegaanixi. Kasvit haisee peloissaan ja huutaa ultraäänellä. Kukaan ei kuule.
ellauri017.html on line 878:
sans-serif">
ellauri017.html on line 882:
sans-serif">
ellauri017.html on line 883: Minä tahdon waelda corkeitten pilwein päällä ja olla caickein corkeimman wertainen. Sinä menet Helwettijn luolan puolelle. Teen sut tarhapöllöin perinnöxi ja wesiculjuxi ja käwäisen häwityxen luudalla, sano HERra Zebaoth.
ellauri017.html on line 892: Silloin puhui HERra Jesaialle ja sanoi: mene ja rijsu säcki cupeistas ja kengät jalgoistas. Ja hän teki nijn ja käwi alasti ja paljain jalgoin, colme jalgaa paljaana paljastetun häwyn cansa. Olkoon Egyptille häwyxi. Niille on osotettu cowa näky.
ellauri017.html on line 893:
sans-serif">
ellauri017.html on line 895:
sans-serif">
ellauri017.html on line 897:
sans-serif">
ellauri017.html on line 898: Cansa, joca wihoitta minun, uhra krydimaisa, suidzutta tijlikiwein päällä, asu hautain keskellä, on luolisa, syö sianliha ja heillä on cauhia liemi heidän padoisans. Nyt on puututtawa asiaan! En minä tahdo enä olla äneti, waan maxa, ja minä tahdon maxa heille heidän helmaans. Sekä heidän pahan tecons ja heidän isäins pahat tegot yhtenäns, sano.
ellauri017.html on line 900:
sans-serif">
ellauri017.html on line 901: Vanhast minä olen wai ollut, olin hiljainen ja pidätin idzeni. Teki mieli sanoa, mutten sanonut mitän. Olin ihan hilja. Hillidzin izeni. Mutta nyt minä tahdon huuta nijncuin synnyttäjä, puren nijtä käten kuijn Ricu Wocua, minä tahdon hajotta heitä ja caicki niellä, paizi niitä patoja. Minä häwitän wuoret ja cuckulat ja annan caicki heidän ruohons cuiwua, teen wirrat luodoixi ja järwet cuiwan pois.
ellauri017.html on line 902:
sans-serif">
ellauri017.html on line 903: Muucalaiset pitä seisoman ja teidän lauman caidzeman, ja wierat pitä teidän peldomiehen ja wijnamäken miehet oleman. Mutta teitä pitä HERran Papeixi cudzuttaman ja sanottaman: te oletta meidän Jumalam palweliat. Ja teidän pitä pacanain hywydet syömän, ja heidän cunniastans pitä teidän coreileman. HERra wannoi oikian kätens cautta ja woimans käsiwarren cautta: En minä tahdo sinun jywiäs sillen anda wihollistes syödä engä wijnas syöxy, jonga tähdens työtä teit, muucalaisten juoda.
ellauri017.html on line 905: Täähän se oli GT sählämien ja on nyt muiden länsiapinoiden toiveuni. Mamut pannaan pesemään luvatun herrakansan vessoja. Se on nyt täytetty, ja jätetty vetämättä.
ellauri017.html on line 908:
sans-serif">
ellauri017.html on line 909: Puuseppä otti hopiasepän tygöns, jonca tasoitti wasaralla alaisimen päällä ja sanoi: kyllä se pysy. Ja he wahwistit sen nauloilla ettei se sinne tänne huljuis.
ellauri017.html on line 912:
sans-serif">
ellauri017.html on line 921:
sans-serif">
ellauri017.html on line 923:
sans-serif">
ellauri017.html on line 928:
sans-serif">
ellauri017.html on line 932:
sans-serif">
ellauri017.html on line 935:
sans-serif">
ellauri017.html on line 936: Puolen poltta hän tulesa ja toisen puolen tykönä syö hän liha hän paista paistin ja rawidze idzens lämmittä idzens ja sano: hoi, minun helle, minä iloidzen tulesta.
ellauri017.html on line 941:
sans-serif">
ellauri017.html on line 942: Sillä näin sano HERra minulle: minä olen täs vaa hiljaxens ja cadzelen minun majastani nijncuin palawus joca saten cuiwa ja nijncuin caste elonajan palawudes. Sillä ennen elonaica cosca tulo walmixi tule ja röhkömarjat kypsendywät täyty oxat leicata sirpillä ja wijnapuut hacata ja heittä pois.
ellauri017.html on line 945:
sans-serif">
ellauri017.html on line 947:
sans-serif">
ellauri017.html on line 950:
sans-serif">
ellauri017.html on line 952: Ja caicki puut kedolla käsilläns yhten lyömän: hongat pitä orjantappurain sias caswaman ja Mirtus orjantappura pensan edestä.
ellauri017.html on line 953:
sans-serif">
ellauri017.html on line 955:
sans-serif">
ellauri017.html on line 961: Esan tuotannosta
ellauri017.html on line 969: Joidenkin nykyaikaisten tulkintojen mukaan Jesajan vaimoa kutsuttiin "profetissaksi", [13] joko siksi, että hänelle oli annettu profeetallinen lahja, kuten Debora ja Hulda, tai yksinkertaisesti siksi, että hän oli "profeetan vaimo". Heillä oli kaksi poikaa, vanhin nimi Shear-Jashub , joka tarkoittaa "jäännöspala", ja nuorempi Maher-Shalal-Hash-Baz , mikä tarkoittaa "Nopeasti saalista, ryöstä nopeasti". Talmud sanoo, että Eski kärsi marttyyrikuoleman, kun hänet sahattiin kahtia Manasse Olotilanteen käskystä.
ellauri017.html on line 971: Esaiaan kirja ( heprea : ספר ישעיהו [ˈsɛ.fɛr jə.ʃaʕ.ˈjaː.hu] ) on ensimmäinen myöhemmistä profeetoista heprealaisessa Raamatussa ja ensimmäinen suurista profeetoista kristillisessä Vanhassa testamentissa. Se tunnistetaan yläkirjoituksesta 800 -luvulla eaa. eläneen profeetta Isaiah ben Amozin sanoiksi , mutta on todisteita siitä, että suuri osa siitä on sävelletty Babylonin vankeuden aikana ja myöhemmin. Johann Christoph Döderlein ehdotti vuonna 1775, että kirja sisälsi kahden profeetan teoksia, joita erottaa yli vuosisata, ja Bernhard Duhm sai aikaan näkemyksen, joka vallitsi suurimman osan 1900-luvulta yksimielisesti, että kirja sisältää kolme erillistä oraakkelikokoelmaa: Proto -Jesaiah ( luvut 1-39 ), joka sisältää 8. vuosisadalla eaa. profeetta Jesajan sanat; Deutero-Jesaiah ( luvut 40-55 ) , nimettömän 6. vuosisadalla eaa. kirjailijan työ, joka kirjoitti maanpaossa; ja Trito-Jesaiah ( luvut 56-66 ) , sävelletty maanpaosta palaamisen jälkeen. Jesaja 1–33 lupaa tuomion ja ennallistamisen Juudalle, Jerusalemille ja kansoille, ja luvuissa 34–66 oletetaan, että tuomio on julistettu ja ennallistaminen tapahtuu pian.Vaikka harvat tutkijat nykyään pitävät koko kirjan tai jopa suurimman osan siitä yhden henkilön ansioksi, kirjan olennainen yhtenäisyys on noussut revisionistisen tutkimuksen painopisteeksi.
ellauri017.html on line 989: Sortaja (joka tunnetaan nyt Irakixi eikä Syyriaksi, joka on pelkkä paperitiikeri) on kaatumassa. Luvut 34–35 kertovat, kuinka Jahve palauttaa lunastetut pakkosiirtolaiset Jerusalemiin. Luvuissa 36–39 kerrotaan ruotiukko Hiski Piskisen uskollisuudesta Jahvelle Syyrian piirityksen aikana mallina palautetulle yhteisölle. Luvuissa 40–54 todetaan, että Siionin ennallistaminen tapahtuu, koska Jahve, maailmankaikkeuden luoja, on nimennyt Persian kuninkaan Kyyros Suuren luvatuksi messiaaksi ja temppelin rakentajaksi. Tarkemmin sanottuna luku 53 ennustaa kärsivän palvelijan, josta tulee se messias, josta profeetta puhuu edellisissä jakeissa. Luvut 55–66 kehottavat Israelia pitämään liiton. Jumalan ikuinen lupaus Daavidille on nyt annettu Israelin/Juudan kansalle yleisesti. Kirja päättyy käskemällä vanhurskautta, kun Jumalan suunnitelman viimeiset vaiheet toteutuvat, mukaan lukien diasporan kansojen pyhiinvaellus Siioniin ja Jahven kuninkauden toteutuminen.
ellauri017.html on line 1010: Johdanto ja johtopäätös, jossa korostetaan Jumalan sanan voimaa kaikessa;
ellauri017.html on line 1018: Neljä " palvelijalaulua ", jotka personoivat profeetan sanomaa;
ellauri017.html on line 1034: Al-Ma'munin, seitsemännen Abbasidi-kalifin, Ali al-Ridhan, Muhammedin lapsenlapsenpojan ja aikakautensa merkittävän tutkijan, Ali al-Ridhan, Ali al-Ridhan, kuulusteltiin Tooran kautta todistaakseen, että sekä Jeesus että Muhammed olivat profeettoja. Useiden todisteidensa joukossa al-Ridha viittaa Jesajan kirjaan, jossa todetaan, että "Sha'ya (Jesaiah), profeetta, sanoi Toorassa siitä, mitä sinä ja kumppanisi sanotte 'Olen nähnyt kaksi ratsastajaa, joille (Hän) valaisi maan. Yksi heistä oli aasin selässä ja toinen kamelin selässä. Kuka on aasin ratsastaja ja kuka kamelin ratsastaja?" Exilarch ei voinut vastata varmuudella. Al-Ridha jatkaa toteamalla, että "Aasin ratsastaja on 'Isa (Jeesus); ja kamelin ratsastaja on Muhammed, Allah siunatkoon häntä ja hänen perhettään. Kiellätkö sen että tämä (lausunto) on Toorassa?" Rabbi vastaa: "Ei, en kiellä sitä, mutten myönnäkään."
ellauri017.html on line 1038: Talmudissa kerrotaan, että rabbi Simeon ben Azzai löysi Jerusalemista kertomuksen, jossa kirjoitettiin, että kuningas Manasse tappoi Jesajan. Kuningas Manasse sanoi Jesajalle: "Häntäsi Mooses sanoi: 'Ei kukaan saa nähdä Jumalaa ja jää eloon'; mutta sinä olet sanonut: 'Minä näin Herran istuvan hänen valtaistuimellaan'; ja totesi edelleen muita ristiriitoja – kuten 5. Mooseksen kirjan ja Jesajan kirjan 40 välillä; Mooseksen kirjan 33 ja 2 Kings välillä Jesaja ajatteli: "Tiedän, että hän ei hyväksy selityksiäni; miksi minun pitäisi lisätä hänen syyllisyyttään?" Sitten hän lausui tetragrammin, setripuu avautui ja Jesaja katosi sen sisään. Kuningas Manasse käski sahata setri, ja kun saha saavutti hänen suunsa, Jesaja kuoli; näin häntä rangaistiin siitä, että hän sanoi: "Minä asun kanan pepussa, jolla on saastaiset huulet".
ellauri017.html on line 1076: vaivoin kääntää sanan dementiatestissä.
ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
ellauri017.html on line 1141: Puovola kertoo, että eräät suomalaiset seurakuntien johtajat saavat kuolemantuomion. Syntiin langenneet seurakuntien johtajat surmataan. Tämän asian Petri Puovola kertoo uusimmassa artikkelissaan 'Ajatuksia Raamatullisesta paimennuxesta'. Petri Puovola sanoo seuraavaa: "Tulevina päivinä jotkut kehnot paimenet tullaan tuomitsemaan sellaisella tavalla, että Herra ottaa heidät pois tästä ajasta kuoleman kautta, koska he eivät halunneet tehdä parannusta pahoista teoistaan." Puovola uhkaa seurakuntien johtajia myös sillä, että he sairastuvat nuhaan. Kun lukee Puovolan artikkelin kokonaan, niin siitä saa sellaisen kokonaiskäsityksen, että iso osa suomalaisista seurakunnista on langennut sellaiseen syntiin, että niiden paimenet surmataan syntien takia. Tai ne vilustuvat pahasti.
ellauri017.html on line 1147: Petri Puovola uhkasi pappeja ja kirkkoherroja kuolemanrangaistuksella, josta on erillinen aloitus yllä. Tässä aloituksessa kysellään sen perään, että millä natsoilla Puovola on uhkaillut pappeja. Hyvä kysymys!!! Yllä oleva aloitus todistaa sen, että Puovola on jakanut sellaista sanomaa, jota ei ole Herra hänelle antanut.
ellauri017.html on line 1150: Ovela veto yläkerran joholta. Samaan tapaan Assange poltettiin panohommista kun se vuoti isompia konnailuja kaikille. Ja se yks Putinin vastaehdokas ryssä joka tuomittiin oligarkkina. (No olihan se sitäkin, mut silti vittu.)
ellauri017.html on line 1162: Raamatun mukaan kukaan ei ole käynyt Taivaassa. (Paitsi Jeppe, mutta sitä ei lasketa, se asuu siellä.) Taivaskäynti ei ole tärkeää vaan Jeesukseen Kristukseen uskominen. Ei siellä rampata kuin Porthanian pyöröovissa. Don't call us, we'll call you, sanoo ovisummeri. Mä tiän, oon kokeillut.
ellauri017.html on line 1205: Kyllä tee on sitten hyvää, sanoi isäkin
ellauri017.html on line 1217: En tiedä, se sanoi. Hahaa,
ellauri017.html on line 1225: Kuinka voidaan sanoa, et taivas on
ellauri017.html on line 1232: Seija ensin heitti. Ei auta, sanoin,
ellauri017.html on line 1243: osan aikaa, osan ovat varjossa.
ellauri017.html on line 1248: osan aikaa, kahviaika toisilla.
ellauri017.html on line 1286: On näitä tapahtunut mullekin, vaikka meillä ei pieraisua pidetty minään. Isäkin sanoi räjähtävän puupan jälkeen vain "anteexi" ja rapisutti lehteä. Eski Saarisen lisänimi isälle oli Lujaapierevä. Mä olin Lujaapierevän poika, sankari siis melkein izekin.
ellauri017.html on line 1288: Meillä naurettiin kun ei osannut jotakin. TV:stä joka meille ostettiin 60-luvulla, tuli suosittu piirretty sarja Kiviset ja Soraset: Meet the Flintstones, japadapaduu. Aina samana toistuvassa alkupätkässä Retu heittää kissaa pihalle, kissa säntää takas sisään ja ovi läimähtää kiinni Retun nenän edestä. Retu kiskoo ovea ja huutaa: WIILMAA! Open here! Paitsi ei se huuda niin. Se oli mun eka yritys puhua englantia, sanat sain Pantteriaskin läpästä: avaa tästä.
ellauri017.html on line 1293: Toisen kerran Jöns, joka oli kahta luokkaa ylempänä, valitti kuinka vaikea on lausua ruotsin sanaa Kupol, kaxi erilaista uu-äännettä peräkkäin. Mä joka osasin jo sanoa Olympia (sekin vitsin haastavaa), väheksyin tehtävää, ja koitin perässä: kupuul!
ellauri017.html on line 1295: HAHAA!!! ja HOHOO!!! kaikui autossa. Jöns vielä pahensi asiaa sanomalla et Miisun yritys on kuin pissis herneitä. Vitun noloa. Ehkä tällästen kokemusten takia musta tuli lindkvisti. Ei sentään psykiatria.
ellauri017.html on line 1299: Vasta aikuisena opin että vastaavia kokemuxia on ollut muillakin, niinkuin Lassilla, jonka sipulipuvun vetoketju juuttui kiinni vessassa. Huusi vuorosanat käymälästä käsin. Tai housut repes just kun sillä oli jalassa erityislapselliset rakettialkkarit, ja ope käski taululle ratkaisemaan laskua. Jumala ei voinut suoda niin pientä asia vaikka se rukoili. Siihen päättyi sen uskonnollinen kausi, ihan kun mulla 9-vuotiaana Neizytpolun ja Tehtaankadun kulmassa.
ellauri017.html on line 1303: Oireellista, että mulla on vaikka kuinka paljon noloja muistoja, mutten muista milloin oisin jotain hävennyt. Hyi häpeä! sanottiin kyllä, mutten silti hävennyt. Ehkä sisäistetty herruus hävis muutaman vääryydexi koetun selkäsaunan mukana. Kaikkein ällöintä oli pyytää joltakulta jotain anteexi siihen pakotettuna. Herruus ulkoistettiin meillä aika tehokkaasti.
ellauri017.html on line 1314: Paikkakuntanne lehtimyyjiltä voi Paavo Lipposen seikkailut tulla lopeasti loppuunmyydyksi. Tilaamalla etukäteen kaikki vuonna 1957 ilmestyvät numerot, ei Teidän tarvize pelätä sitä, että joku maamme kuuluisimman revolverisankarin jännittävä ja ihmeellinen seikkailutarina jää Teiltä lukematta.
ellauri018.html on line 19:
sans-serif;color:white;background:black;font-size:8em;text-align:left;margin-top:0%;margin-bottom:0%">G-mies
Jerry Cotton
ellauri018.html on line 20: sans-serif;background:#d21e42;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Varokaa heikkoja päitä
ellauri018.html on line 39: Seuraavassa sanoituksessa räppitaiteilija "Avain" lataa nuoruuden vimmalla rankkaa poliittista kritiikkiä ja kohdistaa syytteensä erityisesti hyväosaisiin. Outoa, mut kai se oppii iän mukana, et nuoret köyhät laiskimuxethan ne on kaikkeen syyllisiä. No, näitä diggas v 2000 nuoret, eiköhän nekin pian ala viisastua. Kuha saatas vaan tää punamulta kumoon. Luota keskustaan. Siitä rikolliskoplasta löytyy roisto joka lähtöön. Keskustapoliitikot täyttää sellit, tungeksii vankilan ovissa.
ellauri018.html on line 47: Cledos ja Slim Mill on selkeesti HS:n mielestä mauttomia, mut sitä ei saa sanoa, se ei ole talouspoliittisesti korrektia. Nuoret retkutkin on potentiaalisia nettilehden lukijoita.
ellauri018.html on line 70: Paperi T ihan oikeasti sanataituroi esim kappaleessa Yli. Arvaanpa et se on Ringa Mannerin ansiota. Tää sanoitus on selkeesti tyttöjen. Ne on vaan fiksumpia, sori jäbät. Naiset ja miehet räppää eri näkökulmista. Naiset anuksesta, miehet perseestä.
ellauri018.html on line 139: siellä, kanta-asukkaiden vessan lattialla,
ellauri018.html on line 142: sandaaleissa hiekkaa sisään vessan lattialle.
ellauri018.html on line 169: loput menee mersun pesuun, parturiin ja bensan ostoon,
ellauri018.html on line 187: Ainakin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa sanottiin niin.
ellauri018.html on line 202: Pyöräilyssä on hyvä puoli, et ne ei ehdi sanoo "moimoooooi"
ellauri018.html on line 224:
sans-serif">
ellauri018.html on line 273: Rajansa anaalisuudellakin, sanon mä.
ellauri018.html on line 296: Musta nään chicklit kirjojen sanalliset vaatteiden herutuskuvat on tosi kivoja. Näkee miten tärkeä asia se on naisille. Ei se ole mitään turhamaisuutta, se on tosi tärkeä osa tän lajin säilymistä ja lisääntymistä, ihan yhtä tärkeä kuin miehille, mezoille tai bambeille on rehvastelu ja kukkoilu.
ellauri018.html on line 302: Vain Luukas on täällä kanssani. Ota Markus mukaasi, sillä hänestä olisi minulle paljon apua. Tykikoksen olen lähettänyt Efesokseen. 13 Tuo mukanasi myös viittani, jonka jätin Troakseen Karpoksen luo, sekä kirjat, ennen kaikkea pergamenttikääröt. Kupariseppä Aleksandros on tehnyt minulle paljon pahaa, mutta Herra kyllä maksaa hänelle hänen tekojensa mukaan. Varo sinäkin häntä, sillä hän on vastustanut kiivaasti meidän opetustamme.
ellauri018.html on line 440: Hustotetill sano ruotsalainen kappusivai sano ryssä.
ellauri018.html on line 522:
sans-serif">
ellauri018.html on line 541:
sans-serif">
ellauri018.html on line 543:
sans-serif">
ellauri018.html on line 544: Nyt tahdon kuvailla teille sen heittiön. Hän on leveäharteinen, lyhyenvanttera, pyylevä lihakas, kerrassaan ruma, jos mitään inhimillistä voi siksi nimittää; noin neljäkymmenvuotias. Hänellä on jyhkeät kädet, ja käsivarret ovat luullakseni yhtä tukevat kuin minun vyötäiseni. Nenä on lattea ja käpristynyt, kulmakarvat riippuvat silmien yli; hänellä on tosiaan tunnottoman sisukkaat harmaat mulkosilmät, ja kasvot ovat litteät ja leveät, väriltään kuin olisi niitä kuukausi säilytetty salpietarissa. Rohkenenpa sanoa, että hän juo. Hänellä on käheä miesmäinen ääni, ja hän on yhtä paksu kuin pitkäkin. Ja kuitenkin näyttää hän niin kamalan rotevalta, että pelkään hänen voivan tuossa tuokiossa paiskata minut jalkoihinsa, jos hänet suututtaisin. Näin ollen ja koska hänen sydämensä on rumempi kuin hänen kasvonsa, hän peloittaa minua kauheasti; ja varmaan olen hukassa, jollei jumala minua suojele; sillä hän on kovin, kovin häijy, on tosiaan.
ellauri018.html on line 545:
sans-serif">
ellauri018.html on line 552:
sans-serif">
ellauri018.html on line 556: Mikolla on taustaa mielenterveyskuntoutujana. Vielä noin vuosi sitten kala oli masentunut. – Se oli ihan oikeasti masentunut, sanoo Dernjatin.
ellauri018.html on line 592: Tähtien sodan viimeiset osat ovat saaneet toxista kritiikkiä fäneiltä. Mix on tehty tarinan peruselementteihin muutoxia? Mixi sankari on on tyttö? Mix se ei ole Skywalker-sukua? Mix sen vanhemmat on jotain rupusakkia? Ei sen näin kuulus mennä, täähän on kun joku Pamela. Ja sit vielä joku ruma mutiainen nainen b-miehityxen sankarina. Maailmojen kirjat on pahasti sekaisin.
ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.
ellauri018.html on line 615: Setämiehet inhos Pamela piukkapeppua alusta alkaen, kirjoitti siitä parodioita kuten Fieldingin Joseph Andrews, jossa sankarina oli mies, ja naiset entisvanhaan tapaan pahoja tai avuttomia.
ellauri018.html on line 636: Hoblassa muumit matkustavat takaisin valistuxen aikaan aikakoneella. Niiskuneiti tahtoisi olla Pamela, tai Julie, tai joku muu neitsykäinen siltä ajalta, yhtä viaton ja vieno. Herra B:tä ei vaan kuulu. Peruukki hankaa. Niiskuneiti joutuu itse potkimaan keinuun vauhtia. Ettehän käytä tilaisuutta hyväksi, se sanoo varjolle, joka osoittautuu vanhaksi nukkavieruxi muumipeikoksi. Äh, se olitkin vain sinä, se ärähtää.
ellauri018.html on line 643: Tälläiset kohdat Pamelassa suututtavat mieslukijoita: sans-serif">"Tosiaankin Pamela", vastasi hän (herra B), "sinä järkeilet erittäin näpsästi. Miksi hitossa me miehet käymme koulua? Jos älymme vetäisi vertoja naisten terävyydelle, niin voisimme säästää paljon aikaa ja vaivaa kasvatuksessamme; sillä luonto antaa teidän sukupuolellenne, mitä me pitkän kokemuksen ja opintojen aikana tuskin kypsymme oivaltamaan."
ellauri018.html on line 645: Saaga jatkuu uusin voimin, tiedottaa Hesari. Tarkoittaakohan tää Saska Saarikoskea. Pentti Saarikoski oli juoppolalli. Viinasammio. Kahdeksan oluen päivää se piti raittiina. Kesällä 1974 se keskeyttää juomisen sairaalassa pudotettuaan pari olutkoria polvilumpionsa päälle. Seuranneessa deliriumissa ilmestyi Matti Klingen pieni pää ikkunaverhojen ylärakoon laulamaan 'Yyterin rannalle'.
ellauri018.html on line 649: Herra B.n huono luonne selviää. Se on pois pilattu paskianen. Hänen rakas äitinsä hemmoitteli hänet pilalle. Kukaan ei saanut puhutella häntä tai sanoa mitään vastaan hänen lasna ollessaan; ja niinollen hän ei ole tottunut hillizemiseen eikä voi sietää vähintäkään seikkaa, mikä käy ristiin hänen rajun tahtonsa kanssa.
ellauri018.html on line 659: Herra B muistuttaa vähän el Zorroa. Upporikas aatelismies, joka ezii seikkailuja kuustoistakesäisten immykäisten sylistä. Sillä on sveiziläinen Tacho, joka puhuu suomea kuin intiaani: isäntä olla oikeassa. Iso korsto, ei mikään hukkkapätkä JJ Rousseau. Zorron neidot on fixuja ja sanavalmiita ja osaa käsitellä kenraalin ja Zorron aseita. Kenraali keinuttaa keinua ja työntyy tyttöön mehukkaasti takaapäin. Tyttö natustelee banaania kädessään karvainen kiwihedelmä. Se puhuu banaaniin. Snart blottades ollonet. Kobbonia heiluu. Kokki on Dorlo. Lornasta, Pamela piukkapepusta ja kotirouvien päivänpannuista oli mustavalkoisten piirroskuvien somistamia lehti-ilmoituxia HS:n sekalaisissa 60-luvulla. Sexiä syltillä. Riemua wc-reiällä. Suttuista pornoa. Kyllä nyt on asiat paljon paremmin.
ellauri018.html on line 661: Hra B vaikuttaa nyt täysin pehmenneeltä päästä, se lähettää Pamelan perään hätäisiä viestejä josa se sanoo olevansa täysin Pamin, huom ei siis päinvastoin, kuten ennen. Täst mie piän, hykertelee Pamela, tää on hyvä ohjelma.
ellauri018.html on line 709: Koraani oli kirjana julkaistu 800-luvun alussa, mutta se on vaan Muhammed-meemien jäävuoren huippu. Koraanin ohella sharian toisena lähteenä oleva hadith-kirjallisuus sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä lausumia. Esimerkiksi Sahih al-Bukharin 2. kirjan 5. hadith kuuluu: Anas kertoi: Profeetta sanoi 'Kenelläkään teistä ei ole uskoa ennen kuin hän toivoo muslimiveljelleen samaa kuin itselleen'. Sisarista ei ole mainintaa. Vääräuskoisista dhimwiteistä tosi vähän väliä.
ellauri018.html on line 719: 632: Muhammad dies. Abu Bakr is chosen as caliph, his successor. A minority favors Ali. They become known as Shiat Ali, or the partisans of Ali.
ellauri018.html on line 746: Juutalaisuudessa Mooseksella on Muhammedia vastaava asema Jumalan sanan (Toora) vastaanottajana sekä henkilökohtaisen esikuvan antajana (halakha-kirjallisuus). Vanhassa testamentissakin on piirustuskieltoja, muttei niin jyrkästi otettuja kuin islamissa. Länsipellejen ja islamistien välit on Muhammedin pilakuvista turhan päiten kuumenneet, ja päitäkin on putoillut.
ellauri018.html on line 814: Motsäger jag mig själv? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Sanoo Allah ja hymyilee monimielisesti kuin Wilt Whatman, jota siteeras Thoreau isin mielikirjassa Skogsliv vid Walden. Elastista juridiikkaa, mielivalta sisäänrakennettuna. Not a bug but a feature. Tää on yksi tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan peruseroja. Hieman iso, mutta kyllä tästä selvitään, sanoo Allah ja taikoo ristiriidan piiloon. Tai poistaa valittajan pään.
ellauri018.html on line 821: Sharia ei sisällä ainoastaan länsimaiseen lainsäädäntöön normaalisti kuuluvia asioita, vaan ohjaa pikkutarkasti yksilön pukeutumista, kehonhoitoa ja muuta yksityiselämää. Profeetta esimerkiksi sanoi: "Kultaan tai silkkiin pukeutuminen on laitonta yhteisöni miehille mutta luvallista naisille". Wiixet on pidettävä siistinä ja parta. Poskikiharoita ei tarvita, Mooses oli siinä väärässä. Allah ei tahdo sitä. Se ei trendaa enää.
ellauri018.html on line 832: Šahada eli uskontunnustus tarkoittaa islamin keskeisimmät uskonkappaleet sisältävää lausetta, jolla muslimi tunnustaa uskonsa. Uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammedin Jumalan sanan välittäjäksi: arab. لا إله إلا الله ومحمد رسول الله, lā ilāha illā-llāh wa-muḥammadun rasūlu-llāh, ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Šiialaiset lisäävät uskonnontunnustukseen lauseen arab. علي ولي الله, ‘Aliyyun walī-llāh, ”...ja Ali on Jumalan ystävä”. Pyhä kolminaisuus.
ellauri018.html on line 921: Al-Tirmidhi esittää hadithin, jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."
ellauri018.html on line 939: Perhe on muslimiyhteiskunnan tukipylväs. Koraanin on katsottu julistavan miehen perheen pääksi, koska niin sanotaan Naisten suurassa: "Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia." (Suura 4:34). Tässäpä pätevä argumentti, oikea suun tukkija. Loppuu läppä kun sen sulkee karvainen nyrkki.
ellauri018.html on line 963: Jumalan lähettilään kerrotaan sanoneen: "Ei ole avioliittoa ilman walia (laillista holhoojaa)". Walla walla. Muslimimies voi mennä naimisiin myös juutalaisen tai kristityn kanssa, mutta ei ateistin tai monijumalaisen. Miehellä voi olla orjattarien lisäksi korkeintaan neljä vaimoa (Koraani 4:3). Se siitä yksijumalaisuudesta.
ellauri018.html on line 967: Avioero on luvallista, mutta erään hadithin mukaan kaikista luvallisista teoista avioero on se, "jota Jumala eniten inhoaa". Mies voi erota vaimostaan sanomalla todistajien läsnä ollessa "talaq" eli "eroan sinusta" kolmesti. Useimmissa muslimimaissa tämä tapa ei enää ole voimassa.
ellauri018.html on line 983: Keskiajalta peräisin oleva imaami al-Misrin sharia-lakikirja Reliance of the Traveller kertoo, että väliintulossa on kahdeksan tasoa. Ensimmäinen on rikkomuksen luotettava todistaminen, viides aste on jo käsiksi käyminen esimerkiksi rikkomalla luvattomat musiikki-instrumentit, seitsemäs aste on lyöminen ja potkiminen, ja kahdeksas aste aseiden käyttö, mikä merkitsee synnintekijän tappamista.
ellauri018.html on line 1019: »Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi.)»
ellauri018.html on line 1036: Al-Tirmidhin kirjaaman hadithin mukaan profeetta sanoi: "Nainen on pidettävä piilossa, sillä kun hän menee ulos, paholainen katsoo häntä." Hadithit sisältävät huivin käyttöä koskevia ohjeita, ja niissä pään ja kaulan ja mahdollisesti myös kasvot peittävä huivi katsotaan Koraanin määräämäksi.
ellauri018.html on line 1048: Teidän oikeutenne on, että vaimonne eivät anna kenenkään, jota te inhoatte, astua vuoteeseenne, ja etteivät he tee selkeää säädyttömyyttä. Jos he näin tekevät, Jumala on antanut teille luvan välttää heitä vuoteessa ja lyödä heitä, mutta ei liian kovasti. Jos he pidättäytyvät näistä asioista, heillä on oikeus saada kohtuullinen elatus ja vaatetus. Neuvokaa naisia lempeästi. He ovat teidän vankejanne, eikä heillä ole valtaa omien asioittensa suhteen, mutta te olette ottaneet heidät Jumalan teille uskomaksi velvoitteeksi, ja teillä on oikeus nauttia heistä sukupuolisesti Jumalan sanojen mukaan.
ellauri018.html on line 1076: Mut Somalia ei ole islamistivaltio. Sen laki ja oikeus on kansankäräjät, xeer, joissa rikoxet sovitellaan perhekuntien ja klaanien kesken korvausperiaatteella. Ei ole ole erixeen rikos- ja siviilijuttuja, kaikki on neuvoteltavissa. Kunhan kuuluu kunnolliseen klaaniin. Uskonto voi vaihtua, käräjät jää, sanoo somalilainen sananlasku. Muhammad Ali vaihtoi uskontoa, muttei väriä. Michael Jackson koitti valkaisua, nenä mätäni. Nyt sen tyhjä takki myytiin joululahjaxi Kim Kardashianin 6-vuotiaalle tyttärelle 65K taalalla. Totuus hakkaa tarun taas 6-0.
ellauri018.html on line 1118: Sairaudetkin on meemejä, joita vaihdellaankin välillä. Antiikissa oli melankoliaa. Hysteria oli kova sana Freudin aikana. Nyt on masista ja narsismia, anoreksia, asperger ja joku hypersensitiivisyys.
ellauri018.html on line 1157: Moraali on tiimin utiliteettifunktio. Jos sellaista on. Jokaisella on omansa. Jos edes on, eihän me olla rationaalisia. Pieniä lokaalisia valkkaajia vaan. Valintojen summia, sanoi Sartre ja kumpp.
ellauri019.html on line 19: sans-serif;color:firebrick;background:black;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">BATTLER BRITTON
ellauri019.html on line 20: sans-serif;color:blue;background:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;font-style:italic;margin-bottom:0%">HITON HIENO SAVOTTA
ellauri019.html on line 25: sans-serif">
ellauri019.html on line 49:
sans-serif">
ellauri019.html on line 61: Loppumietelmässä vielä sanotaan: meissä on piirteitä, joita ei voi muuttaa, on vaan kaksi keinoa: kyykistyt tai pyrit kasan päälle. Hittovie, mitäs jos antaisit vaan olla, et olis moksiskaan. Mut sitä optiota ei ole olemassa. Tää on nollasummapeliä.
ellauri019.html on line 113: Kaatuu rojekti vielä kerran kansan pilkkaan.
ellauri019.html on line 136: Tämmösiä Panzerfausteja Calle autto purkaa laatikosta Ihantalan verilöylyssä. Se oli ollu Sakuissa just ennen sodan alkua koululaisvaihdossa, ja osas sen vuox tavata sakemannin käyttöohjetta. Mistä päästä panos sisään ja mistä ulos, kuva 1. Joku teknisesti lahjakkaampi kersantti ruhjo sillä sitten ryssän tankkeja. Verisexi tohjoxi. Äijät lensi tankista kuin tikkapelin tikat. Tai tukehtu sen sisään kuin itämeren shprotit purkkiinsa. Mitäs läxivät. No ei niidenkään mielipidettä siinä kysytty. Luoti päähän edestä tai niskalaukaus, siinä rivimiehen optiot. Loppu on historiaa, eli propagandaa.
ellauri019.html on line 146: Omat hymistelynsä on toki politiikassakin. Ilman tekopyhyyttä ei mikään huijaus pelaa. Isänmaa, maan etu, maan tapa, maassa maan tavalla ja kotoutus, siniristi ja hakaristi lippumme, seppeleitä sankarien hauvoille, sisätä valaistu reijille ammuttu sotamies josta voi kazoo talvisotavideoita. Onhan näitä. Marssikaamme tahdissa kyltit kädessä. Mätkikäämme vastapuolta pesäpallomailoilla. Jos vaikka päästäs uutisiin. Näizä, mä näyin tv-kuvassa!
ellauri019.html on line 150: Izenäisyyspäivä on vuoden juhlista irvokkaimpia. Julkkixet ja irvohenkilöt seisoo jonossa näkyäxeen telkkarissa kansakunnan kaapin päällä. Synnyttäjäsankareita jättipesueineen kärrätään taas framille, ja viimeiset veteraanit kaivetaan naftaliinista horisemaan talvisodan hengestä. Enimmäxeen kuulopuheita, jälellä taitaa olla enää satavuotiaita ja pikkulottia.
ellauri019.html on line 169:
sans-serif">
ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri019.html on line 238: Nää on kaikki samanlaisia. Ärhäkkä telttakansa heristää ja pui nyrkkiä yhtä karwakätisille naapureille, riemuizee kun woittaa ja märisee kun häwiää. Alla walittuja paloja jeremiaadista. Juonen kuljetuxen wuoxi on jäänyt osa pois, osan järjestystä muutettu.
ellauri019.html on line 240:
sans-serif">
ellauri019.html on line 245: CUinga HERra on wihoisans Zionin tyttären pimittänyt? HERra on nijncuin wihollinen. Ankkalinnan neidzet käywät alla päin. Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna?
ellauri019.html on line 252: Minun wiholliseni owat minun ajanet nijncuin linnun ilman syytä. He owat minun elämäni cuoppan salwannet ja heittänet kiwen minun päälleni. He owat myös minun pääni wedellä walanet. Nijn minä sanoin: nyt minä ratki hucas olen. Olen pennitön.
ellauri019.html on line 266: Ruhtinat he owat hirttänet ja wanhimbita ei he cunnioittanet. Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat.
ellauri019.html on line 288: sans-serif;font-size:0.8em">
ellauri019.html on line 296: Edomin alueen keskeisin osa sijaitsi kuitenkin ilmeisesti Araban itäpuolella, sillä siellä korkea vuorijono, jonka jotkin huiput yltävät 1700 m:n korkeuteen, saa jonkin verran sadetta. Tämä johtuu siitä, että Araban länsipuolella oleva maa-alue, Negev, on huomattavasti alavampi, ja siksi Välimereltä tulevien myrskypilvien riekaleet pääsevät kulkemaan sen ylitse korkeammille Edomin vuorille, missä ne luovuttavat niihin jäänyttä kosteutta. Arkeologiset tutkimukset osoittavatkin asumusten ja linnoitusten ketjun kulkeneen muinoin pitkin kapeaa viljelymaakaistaletta pitkän ylätasangon korkeimmalla kohdalla, mutta ne häviävät mentäessä etelään kohti Akabanlahtea. Nykyisessä Tafilassa, joka sijaitsee n. 30 km Kuolleestamerestä (Suolamerestä) etelään, on suuria oliivilehtoja, jotka tosin saavat vetensä pääosin kahdeksasta erinomaisesta lähteestä; alueen vuotuinen sademäärä on vain n. 280 mm.
ellauri019.html on line 298: Hedelmällistä maata oli niukalti, mutta tässä jylhässä vuoristossa oli arvokkaita kupari- ja rautaesiintymiä; nykyisen Feinanin ympäristössä, n. 48 km Kuolleestamerestä etelään, oli kaivoksia ja sulattoja. Todisteet osoittavat, että siellä oli muinoin myös suurehkoja mäntymetsiä. Todennäköisesti Edomin vaurautta kasvattivat suuresti tullit, joita perittiin näillä teillä kulkeneilta kameli- ja aasikaravaaneilta. Aavikolta Edomiin saapuneet uupuneet matkaajat ovat lisäksi saattaneet maksaa ruoasta ja majapaikasta. Jeremia sanoo hyvästä syystä, että edomilaiset asuvat luottavaisesti ”kallion loukoissa”, ’pitävät hallussaan kukkulan korkeuden’ ja ovat kuin kotka pesässään (Jer 49:7, 16).
ellauri019.html on line 304: Job oli kotoisin Uzin maasta Se ei ole sama kuin Land of Oz; nimi Uz annettiin alkuaan eräälle aramealaiselle heimolle, ja sitä käytettiin jälleen aramealaisen Nahorin sukuhaarassa (Job 1:1; vrt. 1Mo 10:23; 22:20, 21). Jeremiadin 4:21:ssä Edomin sanotaan kyllä ’asuvan Uzin maassa’, mutta tässä raamatunjakeessa, joka on kirjoitettu satoja vuosia sen jälkeen kun Job luultavasti eli, Uzia ei samasteta Edomiin, etenkin kun Jeremian 25:20, 21:ssä ”Uzin maan kuninkaat” erotetaan Edomista. Jae viittaa kenties pikemminkin Edomin alueen laajenemiseen. (Ks. US nro 4.)
ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
ellauri019.html on line 330: Edomista oli tuleva kuin Sodoma ja Gomorra, asumaton kaikiksi ajoiksi (Jer 49:7–22; vrt. Jes 34:9–15). Koska Edom ansaitsi Jehovan vihan, sitä nimitettäisiin ”jumalattomuuden alueeksi” ja ”kansaksi, jonka Jehova on asettanut tuomiojulistuksen alaisuuteen ajan hämärään asti” (Mal 1:1–5). Edom edustaa siis Jesajan 63:1–6:ssa ilmeisestikin Jumalan liittokansan taipumattomia vihollisia. Noissa jakeissa kuvaillaan verentahraamissa vaatteissa olevan jumalallisen Soturin, joka on polkenut Jumalan koston viinikuurnan, tulevan sopivasti Edomista (merk. ’punainen’) ja Edomin huomattavimmasta kaupungista Bosrasta (mahd. sanaleikki, sillä heprean sana ba·tsirʹ merkitsee ’viininkorjuuta’). (Vrt. Il 14:14–20; 19:11–16.)
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)
ellauri019.html on line 344: sans-serif">
ellauri019.html on line 350: Äiti ei hae lasta tarhasta, isä ei sano "vaimokulta", ei halaa kakkosvaimoa. Kuopus ei kasva polvella, tarhatäti ei laula tuutulauluja. Valtion rajoja muutetaan, ylen uutisia ei kuunnella. Maan hallitus kaatuu, myrsky nousee koko maassa, herrojen pläänit kusee Anin ja Enlilin käskystä.
ellauri019.html on line 354: hävittääkseen Sumerin esivallan, muuttaakseen sovitut suunnitelmat, viedäkseen Urimin kuninkailta valtuudet, nöyryyttääkseen kruununprinssiä Eciknujalin linnassa, hajottaakseen Nannan kansan, joita on kuin lampaita; muuttaakseeen Urimin ruokatarjoilun, tosi hienon tarjoustemppelin; ettei sen kansa enää asuisi omakotitaloissaan, vaan ne ajettaisiin asumaan ikävissä mestoissa; että Cimacki ja Elam, siis viholliset, asuisivat niiden osakkeissa; että sen paimen palatsissaan joutuisi vihollisen käsiin, että Ibbi-Sin vietäisiin Elamin maahan käsiraudoissa, koskaan enäää palaamatta pesästä lentäneen pääskyn lailla kaupunkiinsa Zabun vuorelta meren ääreltä Ancanin rajoille
ellauri019.html on line 366: Ne kasautui .... kasoiksi, ne levisivät ... kuin lyhteet. Ruumiita kellui Eufrateessa, maantierosvot partioivat teillä. Isä kääntyi pois vaimostaan sanomatta "emäntä kulta". Äiti hylkäsi lapsensa sanomatta "lapsi kulta". Tuottoisan farmin omistaja jätti tilan kesannolle sanomatta "farmi kulta". Rikas mies lähti takakautta kartanolta. Noina päivinä maan hallinto meni kuralle. Kuninkaan päässä olleet tiara ja kruunu menivät piloille. Samaa pataa olleet maat riitaantuivat. Urimin ravintola, suurenmoisten menuiden pyhäkkö, menetti tähtensä. Nanna pani vaihtoon kansansa, joita oli kuin lampaita.
ellauri019.html on line 379: Täst mie piän, tää on kunnolla darwinistista, jos edes sitäkään. Tää on tektonista, mannerlaattojen liikettä vaan pelkästään. Mitäs rakensitte laatan päälle, ne sanoo kuin Kike Elomaa. Teidän vuoro meni, nyt astuu toiset puikkoihin. Niin se laatta halkeaa. Kukaan ei ole oman elämänsä seppo.
ellauri019.html on line 394: Kukaan ei ole inherentisti toista parempi, oikeammassa toista enemmän tai vähemmän. Me ollaan vaan omenia tai appelsiineja, saa ize valita. Valinnasta ei seuraa mitään erikoista. Leikki jatkuu. Melkoisen kovaa leikkiä, kuten Eino sanoi.
ellauri019.html on line 396: Eino Poutiainen. Suomalainen pienviljelijä Kiihtelysvaarasta. Isän maan mies jos kuka. Syntyi samana vuonna kuin Suomen tasavalta. Lean ikätoveri. Suoritti kanta-aliupseerikoulun jatkosodan aikana. Huonoissa väleissä unohtuneen kansan johtajaan Veikko Vennamoon. Jos oisi hengissä, oisko persu, hengaisiko linnan juhlissa.
ellauri019.html on line 400: sans-serif;margin-left:1em">
ellauri019.html on line 468: Kaldean Ur mainitaan raamatussa juutalaisten ja arabien alkukotina, patriarkka Aaprahammi syntyi siellä. Ibrahimin esikoinen oli Ishmael, Moby Duckin vihamies, arabien juurikas, ja sen velipuolen pojan Iisakin poika Jaakoppi sai lisänimen Israel. Nää israelilaiset asui osassa Kanaanin niemimaata ensin telttakansana, sitten heimokunkkuina joskus 1500-600 eKr. Näiltä ajoilta on vanhan testamentin turinat. Ei ne vanhan liiton jutkut oikeen päässy vauhtiin ennen rautakauden alkua. Ristiinnaulizemiseenkin tarttee rautanauloja. Ellei käytä köyttä (ks. kuva). No risti oli kyllä roomalaisten keksintö.
ellauri019.html on line 470: Kaldealaiset asettu Urin tienoille joskus 850 eKr, mutta ei niistä tullut Babylonin kunkkuja ennenkuin vähäx aikaa 700-luvulla, eli paljon myöhemmin kuin Ibrahim, jonka piti olla siellä joskus 1500 tienoilla. Ks Genesis 11:28, 11:31, ja 15:7. Juhlakirja (Riemuvuosien kirja siis) sanoo että Ur perustettiin noin vuonna 1700 maailman luomisen jälkeen. Perustaja oli Ur, Kesedin poika, Arphaxadin porukoita ellei juhlakirja erehdy.
ellauri019.html on line 498: Paljon ne on saavuttaneet, paljon ottaneet myös turpiin. Tärkeiljöinä eivät tajunneet talmudin ja tooran kaupallista potentiaalia. Paitsi Pave, sehän on ex-jutku. Se ymmärsi, että pakkauxeen kanzii panna texti "uusi, parannettu formula", ja antaa ilmaisia näytteitä, kaupata tietosanakirjaa ovelta ovelle kuin Dortmunder, esitellä ihmeitä kuin imureita. Asiakaskunta innostui, liikevaihto kasvoi kohisten. Muut fariseuxet kateudesta vihreinä seuras vierestä.
ellauri019.html on line 529: Siinai ei kuulunut Israelin reviiriin, se oli Eesaun tonttia, mut salamasodan 1967 jälkeen se kuuluu. Tontti sinne, tontti tänne. Aika monen naapurin omistuxet on siirretty eri aikoina noin vaan Israelin nimiin kuulematta niiden entisiä haltijoita. Mitäs niitä kuulemaan, kyllähän sen arvaa mitä ne sanoisivat kuitenkin.
ellauri019.html on line 531: 1 Moos 15:18 SInä päiwänä teki HERra lijton Abramin cansa sanoden: sinun siemenelles annan minä tämän maan hamast Egyptin wirrast nijn sijhen suuren wirtan Phrattin asti:
ellauri019.html on line 548: Jarmo on entinen vartiointiliikkeen vartija, joka pankkikriisin aattona sai potkut ensin vaimolta, sitten vartiointiliikkeestä. Lähetettiin pakkohoitoon Peijakseen, nousi kuolleista kolmantena päivänä, ja on siitä saakka saarnannut ja profetioinut netissä, istuu Ison Persun oikealla puolella. Yhdennäköisyys raamatun profeettoihin on hämmästyttävä, ja sanomakin lähes sama. Taitaa Jarmossa olla aika paljon apinoijaa, tai sitten juuri tälläinen hulluus on kaikille apinoille yhteistä. Seija pelkää et se on tarttunut jo muhunkin. Ehkä. Ehkä ei.
ellauri019.html on line 553: sans-serif">
ellauri019.html on line 556: Alkuperäisen 2006 pelastussanoman sisällön julkaiseminen netissä vei minut Peijakseen P3 suljetulle osastolle, mielentilantutkimukseen eli hullujenhuoneelle 30.8.2006 jossa olin kolme päivää. Kerron siitä hieman, koska on ehkä pareempi kertoa. Toivottavasti en säikäytä tai ihmetytä ketään kovasti tällä.
ellauri019.html on line 558: Alkuperäinen pelastussanoma syntyi suuressa avioeroahdistuksessa ja monien vilpittömän nöyrien rukousten keskellä kesällä 2006 jonka julkaisin netissä. Tästä eivät sukulaiseni pitäneet, vaan he veivät kaiken tiedon minusta Keravan TK-lääkärille Eija Viitalalle. Viitala puolestaan teki ansan minulle sinne terveyskeskukseen, soittamalla ja pyytämällä minut vain käymään, koska vaimoni oli huolissaan. Menin paikalle ja sinne oli tehty ansa. Ambulanssikuskit odottivat pakkohoitoon lähetettävää henkilöä uskonnolliseen psykoosiin vedoten ja kiidättivät minut Peijaksen P3 osastolle jossa päivystävä lääkäri Harri Laresuvanto otti minut vastaan. Hän pesi kätensä, koska ei nähnyt mitään minkä takia olisi minut ottanut sisälle, mutta sanoi ettei voi estääkään ja ottaa vastuuta koska Viitala oli minut sinne lähettänyt. Voitte siis itse päätellä kuinka ja mitä oli tapahtunut vertauskuvallisessa mielessä. Sydämeni murskattiin täydellisesti.
ellauri019.html on line 560: Tuusulan käräjäoikeuden tuomari Kari Kangas julisti ensin avioeron voimaan, mutta sitten sydämeni pompsahti ilosta kun hän kysyi vain yhtä asiaa pelastussanoman sisällöstä. Tuomari kysyi että onko tämä sinun kirjoittamaasi tekstiä vai onko tämä kopio jostain:
ellauri019.html on line 562: "LOPUNAJAN YLÖSOTTOJA ON KAIKKIAAN 2+2+2 eli KUUSI joka on ihmisen luku" Vastasin sydän riemuiten, että KYLLÄ ON, se on minun kirjoittamaani ja vilpittömästi sen myös ylhäältä saamaani! Se oli nimenomaan pelastussanoman keskeisin sanoma.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri019.html on line 570: Vuoden 2014 keväänä täytin 50 vuotta, osoitteessa Eläinlääkärinkatu 5 B 50 ja kiitospuheessani kerroin nämä kaikki kutsuvierailleni. He ihmettelivät kovasti. Mainitsin monta vanhaa osoitetta, jossa tuo viitonen seurasi yliluonnollisella tavalla mukana. En tiedä kuka tästä mitään irti saa mutta kerroinpas nyt tämänkin.
ellauri019.html on line 583: Me keskustelimme unesta ja kerroimme muillekin ihmisille toivoen että kyseessä on vain kauhea uni eikä muuta. Toivomme vieläkin samaa. Unessa nainen oli kuin korkealla USAn mantereen yläpuolella samalla tavalla kuin näkee TV:ssä sääkarttoja. Sitten näkyi elämää suurempi Barack Obaman ylös taivaisiin katsova kasvokuva kansakunnan yläpuolella. Obama voitti vaalit, ja välittömästi sen jälkeen lähestyi paksu, pimeä ja ruma pilvi joltain suunnalta. Koko maa oli tämän vaarallisen sumun peittämä. Sitten nainen näki suuren kalenterin sivun, joka oli auki joulukuun 2008 kohdalta. Kuukauden noin kahden ensimmäisen viikon numerot näkyivät täysin selvinä ja mustina. Mutta kuukauden loppuosan numerot näyttivät heikoilta ja poispyyhkiytyneiltä kuin tietokoneen näytöltä, mikä ei ole vielä täysin latautunut.
ellauri019.html on line 593: - Yhdysvaltain hajoamisen todennäköisyys on tällä hetkellä 55-45 prosenttia. Jotkut saattavat iloita tästä prosessista, mutta jos puhutaan järkevästi, tämä ei ole paras skenaario - - Venäjälle, Panarin sanoo WSJ:n haastattelussa. Hänen mukaansa Venäjästä tulisi voimakkaampi globaalilla tasolla, mutta sen talous kokisi silti kovan kolauksen, sillä se on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltain dollarista ja kaupasta maan kanssa.
ellauri019.html on line 595: Tiivistetysti sanottuna Panarinin ennustus on, että suuri maahanmuutto, taloudellinen taantuma ja moraalinen rappio tulevat sytyttämään sisällissodan ensi syksynä, mikä aiheuttaa dollarin kaatumisen. Panarinin mukaan kaaoksen alkaessa rikkaimmat osavaltiot ottavat rahansa pois liittovaltiolta ja irrottautuvat unionista. Sosiaalinen levottomuus huipentuu sisällissotaan, joka jakaa maan etnisten linjojen mukaan, ja vieraat maat astuvat apajille.
ellauri019.html on line 603: Panarin sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että hänen teoriansa otetaan yhä vakavammin. Hän muistuttaa, että myös Neuvostoliiton hajoamisen vuonna 1976 ennustaneelle ranskalaiselle Emmanuel Toddillekin naurettiin aikanaan.
ellauri019.html on line 638: Ankaraa sanomaa kirkoille, naispappeudelle, feministeille ja monen heikkouskoisen, itsensä korottajan kiihkoilevan naisen typerille teoille – olkaa akat alamaisia, ottakaa korviinne ja sydämiinne, ymmärtäkää mieluummin Rakkaus kuin Lihan tuoma mielihalu taistella. Jokainen sota tuo kaunaa ja lisää sotaa, jokainen elimen luovutus rauhaa ja anteeksiantoa.
ellauri019.html on line 642: Tiedänhän minä, että taas sain monen naisen karvat pystyyn. Ei se mitään, karvatuppi pystyssä on mullakin. Siitähän tässä juuri onkin kysymys, etten minä teitä alistaa halua, vaan päin vastoin, alistamalla ylistää, teidän kanssa hyöriä Rakkaudessa, sopusoinnussa ja vällyissä. Mutta Raamattu on auktoriteetti ja minun on pakko olla alamainen Jumalan sanalle, enkä lähde edes kyselemään miksi. Älkää hyvät naiset hemmetissä tekään. Hedelmistä me sen tunnemme, melooneista tunsimme myös Eevan, joka salaa nielas kranaatin. Aatami kaiveli varmaan silläkin hetkellä varpaitaan, joka oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa kuin hedelmäpuu. Munien kaivelusta puhumattakaan.
ellauri019.html on line 650: Lueskelin aikani kuluksi erästä jenkkisivua, missä pohdittiin joulupukin olemassaoloa. Joulupukin englanninkielinen nimihän on santa, kun muuttaa kirjaimien järjestystä saa sanan satan. Onko joulupukki saatanan ovela suunnitelma vääristää joulun sanoma? Joulupukki kaiken lisäksi tulee yllättäen… varkain ja tuo "yllätyslahjoja". Hän on myös odotettu ja kaivattu vieras! Vanhemmat valehtelevat lapsilleen että joulupukki on olemassa ja tuo lahjoja kilteille lapsille. Kun lapset kasvavat, he tajuavat karun totuuden… kaikki oli valhetta! Joulupukki yhdistetään jouluun ja kenen syntymää juhlimmekaan jouluna!? Pettyneet lapset ajattelevat, että kaikki joulussa oli valhetta, tätä kautta myös sanoma Jeesuksesta himmenee! Ei huono taktiikka saatanalla, täytyy sanoa!
ellauri019.html on line 655:
santa.jpg" width="50%" />
ellauri019.html on line 659: Mitä muuta Joulupukissa ja Jeesuksen tulemuksessa voisi olla antiyhteistä? Joulupukki punaisissa vaatteissaan, oikeat kasvot piilossa lumivalkoisen villaisen parran takana. Pukki lentää porolla pulkkaa vetäen, joka keskitalven yötaivaalla pilvissä liihottaen jakaa kaupallisia materiaalisia lahjojaan lapsilleen, aikajatkumoa taivuttaen ja aikalakia rikkoen suhteessa jakelutehtävän työmäärään. Lopulta pukki kohtaa omansa savupiipussa hiilien keskellä kuumassa takassa. Amerikassa pukki laittaa lahjat vielä takan viereen asetettuun sukkaan, joka on arvottomin paikka alkuperäisjuutalaisessa kulttuurissa. Siinä on koko joulupukin länsimaalainen valhesanoma. Totta silti toinen puoli, juuri näin yllättäen Jeesus tulee. Muttei noloon sukkaan, tumppuun mieluummin. Tai Magnaleenaan, jos se antas. Joulupukin nimestä santa saa myös sanat antas ja tasan. Nasta juttu. Stanan ansat väijyy joka paikassa, myös Astan siinä yhdessä.
ellauri019.html on line 661: Se mikä toinen juhla on samalla tavalla salattu, on tietysti pääsiäinen. Senkin saatana on onnistunut tekemään pupu-, kananpoika- ja noitajuhlaksi. Täsmälleen päinvastoin, eli pupu ja kananpoika kuvaavat raukkamaisuutta ja heikkoutta äärimmillään ja noita vielä kiroamaan tapahtuman. Jeesuksen sankarillinen teko häivytetään äärimmäisen säälittävällä tavalla. Vasta tuli tv ohjelma Tuomas Embuskesta joka mollasi kristillisyyden alimpaan suohon, jossa sanomana oli "mikä jumala se sellainen on joka tappaa oman poikansa". Se jumala on juuri Embusken ja niiden muiden jumala, saatana itse.
ellauri019.html on line 665: Kosovon albaanimamun Pajtim Statovcin Bolla romaanin mottona oli hyvin Paulo Coelhomainen pikku kertomus, jossa paholainen lupaa jehovalle toimittaa kiärmeksen pois kuleximasta paratiisista, jos saa palkkioksi siltä sen pojan. Jumala suostuu kauppaan vaikka pitkin hampain. Aika kerettiläinen versio ilosanomasta, manikealainen muunnelma. Mut albaanithan onkin mumslimeita, vääraleukoja.
ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri019.html on line 671: Tästä voi vetää jonkinlaisen yhteenvedon, että saatana haluaa käyttää samoja keinoja omiin tarkoituksiinsa, eikä ne keinot ole hänen keksimiään, vaan hän ottaa Jumalan neuvoista kyllä osan omaan käyttöönsä, samoin kuin Jumala käyttää saatanaa ihmisiin, ymmärtämään syntiä ja katumaan pahoja tekoja. Jumala jopa antaa ihmisen saatanalle riepoteltavaksi, jotta tämän sielu voisi pelastua. Näin sanoo Raamattu. Ja Jarmo. Pikku copycat.
ellauri019.html on line 677: Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ehdottaa rajuja keinoja laman torjumiseksi. Järventaus väläyttää jopa palkkojen väliaikaista alentamista irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi. Se laskee omaakin palkkaansa, ize asiassa antaa izellensä potkut. Lisäksi se ehdottaa, et jehova voisi olla pankin hyväksymä yrityslainan takaaja. Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus esittää viatonta, vikakappale koko käppänä.
ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
ellauri019.html on line 723: Kysyin mikä paikka tämä on, he sanoivat että keskitaso. Taivas on ylempänä, maailma alempana. Tältä tasolta aine tulee, täältä kaikkea aineellista ohjataan ja tarkkaillaan.
ellauri019.html on line 724: Enkeli sanoi, että hänen on päästettävä kuolema pian toden teolla töihin. "Alhaalla" eli maailmassa, pimeässä paikassa mistä juuri tulin, olisi pian merkittävä hetki. Kysyin, onko kohta tulossa maailmanloppu. Vastaus oli ei, mutta pian tehdään suuri muutos.
ellauri019.html on line 726: Ihmettelin, miksi tämä kerrotaan juuri minulle. Enkeli sanoi vain, että minun kuuluu tietää. Sitten hän sanoi, että tunnistan hetken koittaneeksi siitä, että lyhdyt sammuvat ja tulee kolmen päivän pimeys. Silloin pitäisi vartioida tarkasti jotakin. Tämä oli ilmeisesti näkyni olennainen osa, koska pidemmälle en muista.
ellauri019.html on line 727: Auttakaa, jos osaatte. Jos se oli oikea näky eikä pelkkä uni, niin mitä siitä voisi tulkita? Miksi sanottiin, että minun kuuluu tietää, mutta ei sitten kerrottu suoraan mista on kysymys? Mikä suuri muutos voisi olla tulossa? Mitä pitäisi vartioida?
ellauri019.html on line 738: [pelastussanomafi.virtualserver19.nebula.fi/Profetiat/Paivittain_5_2008/Paivittain.html]
ellauri019.html on line 743: Ulkosatraappi Pekka Haavisto joutui nöyrtymään kansan edessä. Meinas viedä Isixen lapset niiden suomalaisilta äideiltä. Uuämmän pikku apupojan piti olla syntipukkina. Suivaantunut Pekka antoi heitukalle potkut kun ei suostunut. Nyt saa ize polvillaan ryömiskellä hemmon edessä. No siihenhän se on hyvin tottunut. Antaakohan apupoika sille enää, edes anteexi.
ellauri019.html on line 754: Haaviston presidenttivene taisi upota. Tiedä häntä, nää puliveivarit on kuin ilmavia pökäleitä, ei mee alas pöntöstä vetämällä, tuskin edes painamalla kädellä. Kuten luki MIT:n miestenvessan seinässä: sans-serif">TURDS IN EXCESS OF TWO POUNDS MUST BE LOWERED BY HAND.
ellauri019.html on line 756: Sitten Samuel käski: »Tuokaa tänne Agag, Amalekin kuningas!» Agag tuli hänen luokseen kahlehdittuna ja sanoi: »Kuinka katkeraa onkaan kuolla!»
ellauri019.html on line 758: Samuel sanoi:
ellauri019.html on line 786: sanoi väpelölle miehelleen tuohtuneena
ellauri019.html on line 789: ja tekee kodissansa kuolinsiivousta.
ellauri019.html on line 887: Mens sana in corpore sano.
ellauri019.html on line 888: Mens saunaan kun kroppas niin sanoo.
ellauri019.html on line 890: Vanha ja laiska, sanoi isi.
ellauri019.html on line 920: Kasan päälle on pakko päästä, saada pokaaleja,
ellauri019.html on line 976: Joonas Suotamon vuorosanat on ÖÖR ja ÄÄR.
ellauri019.html on line 978: Vaikeinta on muistaa kumpi pitää sanoa.
ellauri019.html on line 1001: Pirkko, en tiennytkään että meillä kasvaa malvoja, sanoi isi alzheimerina Rauhixen pihalla.
ellauri019.html on line 1006: Sir Simon sanoi vaimolleen: Ka, mitäpä tämä kaikki muuta on, rakkaani, kuin että naapurimme havittelee äitinsä kamarineitoa! Ja jos hän huolehtii siitä, ettei tytöltä mitään puutu, en käsitä että hänelle tässä mitään suurta vääryyttä tapahtuu. Eihän sillä mitään perhettä loukata.
ellauri019.html on line 1009: Kirkkoherra sanoi kylmästi, että pappi oli varsin hyväsydäminen, mutta nuori mies eikä paljoa tuntenut maailmaa. Ei maksa vaivaa kahden yxityisen pappismiehen ryhtyä maailmaa parantamaan, siinä oisi ylenmäärin hommaa; sillä se oli liian tavallinen ja hienoston kannalta hyväxytty seikkailu. Kaikki nuoret herrasmiehet näin tekisivät. - Mitä, ja saattaisin izeni herra B:n kaltaisen mahtavan ja rikkaan miehen vihoihin! Ei, en minä, siitä voitte olla varma.
ellauri019.html on line 1019: Pam oli jäädä kiinni löydettyään kirjeen piilopaikasta. Neiti on säikähtäneen näköinen, sanoi vartija. Haistoin päivännoutoa, ja siitä ryömi ulos iso ruma mato. Inhoon matoja, kexi Pamela sanoa. Päivännoudoissa ei ole tuoksua, sanoi vartija. Romaaneista oppii kivaa luonnontietoa.
ellauri019.html on line 1023: sans-serif">
ellauri019.html on line 1025:
sans-serif">
ellauri019.html on line 1027:
sans-serif">
ellauri019.html on line 1036:
sans-serif">
ellauri019.html on line 1057: Kun on aikansa huudeltu puunlatvoista toisilleen törkeyxiä, on aika ryhtyä tositoimiin ja panna punaperseet liikekannalle. Sitten alkaa kuulua näitä rumia kolmisointuja marssintahdissa Mannerheimin linjalla. VA Koskenniemen patentoimia ja Taata Sillanpään sanoittamia loppusointuja. IttuTaatanaPookkana!
ellauri019.html on line 1062: - säv. Aimo Mustonen - san. Frans Emil Sillanpää
ellauri019.html on line 1099: Isät kazovat sokein silmin mullasta ja koittaa varoittaa: älkää hemmetissä pojat alkako sitä taas. Se oli paska reissu, huono idea. Mut sanat mukeltuu tuhkaan, kaikuu kuuroille korville, joissa kuuluu vaan marssin tahtia.
ellauri020.html on line 18:
sans-serif;color:black;background:#f5d0a9;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NALLE PUH
ellauri020.html on line 19: sans-serif;color:red;background:#facc2e;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Min favoritdag
ellauri020.html on line 26: Nyt alkaa iloinen 20-luku. On tammikuun 1. päivä. Ihanaa. Tän osan nimi voisi olla Iloisia puheita ja kirjoituxia (vrt. osa 5).
ellauri020.html on line 50: Parempi olisi silloin pitää ajatuxet omana tietonaan, sanoisi näkymättömän lapsen äiti.
ellauri020.html on line 61: sanoi Jasu vekkulisti hampaat ristissä
ellauri020.html on line 175: Rikkailla on päällä aina jonkun muun vaatteita ja kenkiä. Samaa häsläystä rahan kanssa kuin samoosanmyyjillä, vaan enemmän nollia. Katrinka on uupunut. Liian paljon rahan kahmintaa, matkustelua ja juhlintaa. Katrinka ressukka. Minkäs teet. Raha-aateluus siihen velvoittaa. Tää on uhri uudelle isänmaalle. Katrinka on elintasopakolainen, oman elämänsä seppo, kova kokkare. Hiihti huipulle omilla housunsisäisillä ansioilla, Trumpin reittä myöten kiiveten. Nimikatollinen, kiihkeä isänmaallinen, kiihtyvyyttä löytynee myös punkassa. MAGA. Tehdään Akun kokko komeaxi taas.
ellauri020.html on line 185:
sans-serif">
ellauri020.html on line 187:
sans-serif">
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 243: Sanokaa mitä sanotte näistä elämän trumppikorttien pitelijöistä, ne osaa laskea. Vaikka vaan neljää laskutapaa ja koron korkoa, niiltä ei jää sormi suuhun siitä mikä kannattaa. Kaikella on hintansa. Ne ei ehkä lue romaaneja, mutta lukee kyllä pörssikursseja. Ja ännän ilmaisen panon plus yhden paxuxi paukautuxen jälkeen Katrinkan osakkeet on pohjassa. Tuli pörssiromahdus. Ois kannattanut Katrinkan lukee Pamelaa. Sillä oli kysynnän ja tarjonnan laki hanskassa.
ellauri020.html on line 256: Päästyään taas slaalaa Katrinka toipuu parissa viikossa, ei sentään entiselleen, vaan entistä kiinnostavammaxi persoonaxi, jossa on nyt arvaamatonta syvyyttä kuin Inarinjärvessä. Mikä ei tapa se vahvistaa, vaikka tappais vanhemmat. Tshekkoslovakian miehityxen innostamana Katrinka päättää voittaa v 1972 olympialaiset. Fuck politics. No ei. Sitä ei Camillakaan saa juoneen mahtumaan, Katrinka loikkaa sittenkin länteen kuten Iivana, joka nai sitä varten itävaltalaisen hiihdonopettajan. Tshekin mäkikotka alkaa muistuttaa Jaakon kotkaa, joka myös oli melkein olympiatasoa jossain lajissa, en muista missä, tennixessä vai penixessä, ja bylsi sekin USAn presidenttiä koulutyttönä. Hardworking jenkkikielenkäytössä tarkottaa ambitious, siis pyrkyri, kyynärpäilijä, kasan päälle tunkija.
ellauri020.html on line 262: Iivanan mielestä sosialismin vika on, ettei olla vapaita, tai ei oikein sekään, se ettei voi odottaa lottovoittoa, jotain ihan ihmeellistä pullaa, tulla ökyrikkaaxi, tai siis, ahkerat oman elämänsä sepot ei ökyrikastu, tai siis, kaikilla sepoilla ei ole sitä mahdollisuutta edes, siis siitä toivoa, ei voi ottaa riskejä ja hit it big, laahus vaan laahustaa, plodding thru life hardly noticing they´re alive. The American dream you know. äh, miten sen nyt sanoisi. Iivana, pliis älä jauha, älä edes yritä. Koitat vaan sanoa, et tasa-arvo ei ole vapautta, vapautta on valta, ja mielivalta varsinkin, ja siihen pitää olla paljon paljon pätäkkää, ennen kaikkea paljon enemmän kuin muulla laahuxella. Kuten Darwin sanoo, ei voita ellei voita muita. Kyynärpäille pitää olla liikkumavapautta.
ellauri020.html on line 272: Loikka länteen sujahti vaivatta laskettelemalla Schweizin rajan ylize. Katrinka palaa Mynhhenissä entisvanhoihin hommiinsa, eziskelee väpelösti välillä apinalasta ja verhoilee boxissansa kirputorihuonekaluja. Jahka se(kin) on päässyt miljonäärixi, se kostaa vielä Mengelelle kalavelkansa.
ellauri020.html on line 274: Mallintyöt rautaisella ammattitaidolla tuottaa niin paljon paremmin et hotellihommissa ei pääse lähellekään. Vaik kyllä mekon vaihto ja keikistelykin pitkän päälle työstä käy. Katrinka ei anna enää ohjaajalle, mutta päästä Fantan pikkupullon hilloviivalle. Ihan muuten vaan. Jotmuilee niin mukavasti, kuten sanoi Leila Hietamies.
ellauri020.html on line 278: Tässä vaiheessa marssitetaan kuvaan Natalie, ja sen partaveizenterävä miljonäärirazastaja Gillette, jonka reittä myöten Natalie on noussut ranskalaisen kauppaketjun sisäänostajaxi. Pomon munaa nuolemalla joo, sanoo kateelliset, Onko ne sen parempia, syystä kyllä kysyy Iivana, nuoleskeleehan nekin saman pomon pyllyä. Kumpi maistuu paremmalta, se on makuasia.
ellauri020.html on line 282: Jotenkin se oli jäänyt hampaankoloon kuitenkin, niin että kun Callen kuoltua Matti tuli vaatimaan izelleen Carlsonien pyssyä, sanoen että isi oli muka luvannut sen sille, en antanut. Eihän Tinnakaan. Vaikken kyllä pyytänytkään.
ellauri020.html on line 286: Mut hei herrahissi seis! Siihen astuu nyt toinen diileri, kuvauxesta päätellen ize Donald Duck. Ruumiikas jäbä, vino suu, arrogantti maneeri. NZ poliisisarjassa oli sorsanmezästysseuran johtaja, jonka nimi oli Donald Duck. Muutti nimensä Duckerixi, kun kaverit nauroivat.
ellauri020.html on line 303: Pian kaikki alussa tavatut hyypiöt on tuolla laskettelemassa, tuubaa ja luikuria nekin ketä ei hiihtele. Ravintola Schlossiin ilmestyy myös Sabrina, sairaan hiiren näköinen muotitoimittaja, jota lytättiin jo alkupuolella. Se on varmaan joku oikee tyyppi joka sanoi joskus rumasti jostain Iivanan hökötyxestä. Kissamaisia vittuiluja sinkoilee hiirivainaan kustannuxella. Sabrinan mieskin on mitätön, sitä tyyppiä jota ei koskaan panna merkille.
ellauri020.html on line 305: Touche. Näyttää siltä että Iivana kazoo ensin tyypin hintalappua, ja sanoo sitten kuin yhdet naiset Seijan kuullen Stockmannin yxityisessä myynnissä Vero Modan kojulla: nää on kivoja (silmäys hintalappuun) mitä! näin halpoja! ja kääntyivät koroillaan.
ellauri020.html on line 313: Iivana ei anna koskaan perixi, imeytyy kiinni uuteen isäntään kuin iilimato. No ei vaitiskaan, Akun jälkeen sillä oli vaan pari saapasmaan gigoloa, rahalla ostettuja, heikkolaatusia. Ämmä on varmaan niin vittuuntunut Akusta ettei se siedä enää muita kuin jeesmiehiä. Sii och såå uomini. Viimeisin niistä, 5v nuorempi kuin Katrinkan kadonnut poika, sanoi et Akun ja Iinexen kakarat on karseita, vihonviimeisiä jerks, suorastaan scum. Helppo uskoa. Mätä omena ei puupäästä kauas putoa.
ellauri020.html on line 323: Entä homeerista naurua, sellaista joulupukin hohotusta, polviin lyöntiä? Ei sitäkään. Tahatonta huumoria. Muunlaista ei tästä juuri löydy. Rahanteko ei ole naurun asia. Yritetään tosissaan. Jos kiivetessä naurattaa voi luiskahtaa. Naurakaa te jotka olette alamäessä. Me nauretaan sit teille kun on päästy kasan päälle.
ellauri020.html on line 342: sans-serif">“In fifty years Donald and I will be considered old money like the Vanderbilts,” she once told the writer Dominick Dunne. Aku on muka kaikessa ykkönen. Oikea the Don on kärkeä vaan kerskailussa. Akkari lähettää Iinexelle 72 ruusua, "tietenkin" Mynhhenin kalleimmasta kukkakaupasta. Mix se on näille rahantunteville niin "tietenkin", et ne syö ja ostaa izelleen aina kalleinta? Se on se sama killer instinct joka ajaa ne ryöstämään vastustajat, asiakkaat ja alaiset putipuhtaixi. Iivana koittaa selittää ettei 72 kukkaa näytä extravagantilta, mut kun seuraavat 72 tulee, ne on "another extravagant arrangement". Pääpointti on just tää tuhlailu, Aku mezo näyttää koppelolle et sillon kapassiteettiä, niinkuin riikinkukolla. Vittu apinat on eläimellisiä. Mut mixei olis, nehän ON eläimiä.
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 368: Tiekkö mitä Iines, sanoo Aku, kommunismi ei toimi! Eihän se toimi, kun eri geenit vetää kotiinpäin. Termiittiapinasta tulee yhteiskuntahyönteinen vasta kun lapset kloonataan. Se aika ei välttämättä ole kaukana. Vi är all kommunister när vi inte längre dör.
ellauri020.html on line 370: Katrinkan häät on karsee seurapiiripippalo. Akun vuokraamalla jetsetillä lennetään johki Rivieralle uudet karvakämmeniset saudi bisnestuttavuudet ja jotkut veneenrakentajat fölissä, koko mitäänsanomaton saattojoukko skumppakännissä, käydään pelailemassa Monacon K-kaupan peliautomaatissa, josta Khalidia ei meinaa saada irti kirveelläkään hedelmäpelistä. Rankkaa ristiinsuihkintaa on ilmassa, mut Iines vaimentaa sen kovalla kädellä. Keskityttäiskö nyt näihin mun häihin.
ellauri020.html on line 387: Celebs have an interesting li-ife. Vanha raha on valonarkaa, uusi raha pitää ilmaisesta mainosajasta. Sama mitä sanotaan kuha mainitaan. Aku ei halvexi ketään jolla on paljon massia. Jäähän siitä yli aika monta miljardia köyhää halvexittavaa. Se on menestyxen mitta loppupeleissä. Net worth is what counts. President Trump lies his to be 3.1G$.
ellauri020.html on line 397: Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.
ellauri020.html on line 401: Sanelma Ankka, Akun äiti on karsee akka, sanoo "indeed" kaikkeen kylmästi ja kaximielisesti kuin ei uskois Katjan tarinasta sanaakaan. Tässä kohtaa Iivana on parhaimmillaan, täss on omakohtaisesti koetun makua. Aku osti äiskälle pikkupoikana rintarossin viikkorahoilla. Äiti sanoi kiitos, ajatus oli ehkä hyvä, mutta ei pidä ostaa hienoille naisille noin halpahintaisia koruja. Ei ihme jos noin paskan muijan poikakin on paskiainen. (Hmm. panee vähän miettimään...) Ruokakin on pahaa, kana sitkeää ja vihannexet löysiä, vaikka aterimet on vimpan päälle kalliita. Jenkkiaateliset kullatussa virikehäkissä nokkii kultajyviä.
ellauri020.html on line 403: Newportiin lavastetun häävastaanoton kuvaus on taas Iivanan tavanomaista catering-emäntämäistä luettelointia. Kukat Nykistä, jättimäinen kakku Quincystä MA, kaxi orkkaa, klassinen ja poppia. Hinnasto jää puuttumaan. Vieraslista on namesdroppauxen riemujuhlaa. Eski Saarisen 60v-juhlaseminaarikaan ei pärjää sille. Jopa Sanelma venyy sanomaan pirkkomaisesti: sehän meni hyvin, ei tarvinnut suuttua.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 414: "Nice place", sanoo Ted Turner tupareissa leveellä etelämurteella. Tuskinpa on enää tervetullut Aku Ankan bileisiin, se on CNN:n perustaja, fake newsien Pelle Peloton. Mut Akukin oli demokraatti ennenkuin se sai kokoon kolmannen biljardinsa. Tedillä on vaan kax, eihän se ole vakavasti otettava rahaläjä vielä. Naurettavan demokraattinen. "Indeed", vastaa Sanelma kaximielisesti. (Huumoria! Bravo Iivana!) Toinen kaamee vieras on Ron Perelman, 49. rikkain jenkki, viekas jutkuketku, jolla on paalua ostaa Aku ja rahaa jää vielä kolmeen veljenpoikaankin. Se viherkiristi izelleen Gilletten partaveizifirman. (Kai sentään eri Gillette kuin Katrinkan uusin heila Jean-Jacques, vai mikä janne se nyt oli. Joku viftailija kumminkin.)
ellauri020.html on line 416: Kaarinan tuparit uhkuu seikkailua ja erotiikkaa. Propellipäinen juorupalsturi ja hintti sisustajapoika hieroo tapaamista ruskeiden sisustusten merkeissä. Neil kutittelee Alexandraa sexikkäillä wiixillä. Päivällinen oli menestys, kokkikin sai läpyjä. "Sehän meni hyvin", sanoi Aku, Sanelman aito poikanen.
ellauri020.html on line 418: Tuomas tulee käymään Kekkoslovakiasta ja päivittelee Katri-Helenan luxusta. Olet lasketellut ylellisyyden syliin, se tiivistää. Niin voi sanoa. Niillä on jopa oma lentokone, jossa on monta huonetta. Ja Aku lentää koko ajan rahan perässä. Mammona on sille tärkeämpää kuin Katrin mammaariot. Sillä ei ole yhtä hyviä kavereita kuin Tuomas, joka ei välitä rahasta, koska sen ja sen kaverien pitää koko ajan kilpailla. Ihan kuin Rikun, jonka pitää aina saada käpälänsä toisen kaulalle. Koiraihmisiä.
ellauri020.html on line 420: Katri pitää Tuomakselle leffakuzut, jonne tulee Woody Allen, Diana Keaton, William Goldman, Joseph Papp, David Mamet, Robert de Niro, Mayor Koch, Martina Navratilova, Milos Forman, Walt Disney, Jesus Nasaretilainen ja Lieko Sahovalovaa, Prahan ääni. Kaikki laulavat tshekkiläisiä kansanlauluja Katrin kitaran säestyxellä. Prahalla äänellä.
ellauri020.html on line 426: Ex-köyhän Santran budjetti on sata tonnia (se sai vikitellyxi Neilin uusiin naimisiin). Sillä pitäs irrota noin kuusi mekkoa. Pienet pojat Intiassa riemuizee, kun rantatuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin, se ajaa rantaan tavallista enemmän lietteistä muovikrääsää, jota keräämällä ryötän seassa uppeluxissa ne saa tänään ruokaa, ehkä limssankin, jos parin ruven budjetti vaan kestää sen. Oma vika jos ovat köyhiä, mustat pojat ei ymmärrä kovan työnteon arvoa. Tyttökaveruxet muotinäytöxessä on jo ihan hikisiä. Ne tietää rahan arvon, ja mitä on kova työ.
ellauri020.html on line 434: Ipaneman musta ja valkonen tyttö perustaa kanssa oman bisnexen, bossanovaklubin Rio de Janeiroon. Siinäkin on upeennköisiä tyttökaveruxia joillon edellisistä yrityxistä jääneitä lapsia, menestyshaaveita ja komeita mutta julmia machomiehiä. Tytöt bylsii niitä mutta uhittelee selän takana. Ei ole helppo olla naarasapina koirasvoittoisessa maailmassa. Mutta jospa osat kohta vaihtuvat, naiset pääsis polkupyörän satulaan. Sen kun näkis, tiedä ehtiikö. Meidän miniät varmaan tykkäis tästä.
ellauri020.html on line 445: Ted Turner voitti oikeesti jonkun huvijahtikisan 1979 myrskyssä. Mä taisin olla silloin intissä jäähyllä kotisuomessa. Aku, poliittinen takinkääntäjä ei ollu mukana, ennenku 40v myöhemmin hukkuneiden muistopäivänä. Iivanan sadussa se on joku Rodney Harringtonin ja Hjallis Hjarkimon ristisiitos. Ruskettunut sorsa huvijahdissa blondattu tukka pörrössä. Muut sanoo sitä armottomaxi konnaxi, mutta ei Iines. Iinexestä se on vain
- määrätietoinen
- fixu
- ovela
-
ellauri020.html on line 454: Siinäpä vapahtaja, sanoi Akkari ja röyhtäisi.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 464: Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.
ellauri020.html on line 466: Katasta paljastuu varsinainen piiskuri, sen mielihokema on diilerisiipan tunnuslause "You´re fired", sen mielikirja sen "The Art of Dirty Dealing", Raamatun jälkeen tietysti. Raivottuaan duunareille ja heitettyään niitä mäkeen se muistaa aina pyytää anteexi. Sori siitä kaveri, mut sait just potkut. Ehtiäxeen huutaa työmaalla enemmän se ostaa harmaan mersun ja palkkaa autonkuljettajax neekerin, tosin komean, ja kotiin peeteen jumpparixi. Se lukee pörssikurssit automatkalla. Pitää kiirettä. Se ottaa hedelmöityshoitoja, mut Akkari ei pysy naintiaikataulussa, se sanoo ettei nussi äidin kalenterin mukaan, termometri kellokallena. Ollii, minä seison mistelin alla, nyt ois näpein aika, turhaan Iines huutelee silkkilakanoista.
ellauri020.html on line 470: Vanha Daisy on ollut Children of Bodom fundraising galan galapagos kilppari. Nyze muuttaa EEChen ja haluu et Kata Kärkkäisestä tulee sen seuraaja. Kata ei haluis, sillon kädet täynnä hotellinsa kaa. Sen puolesta Bodomin lapset voi jatkaa bunkkaamista kaduilla, jossei niillo varaa maxaa hotellihuoneesta. Size kekkaa mainostaa hotellia katulapsila --- briljanttia! sanoo Aku puuroisella äänellä, nokka syvällä Iinexen kloaakissa. Ja niin tapahtuu.
ellauri020.html on line 472: Gaalaruuan kokkaa kestojulkkixet pienissä kojuissa essut eessä ja kokinhatut päässä. Siinä oli meitä poikia, siinä oli sanos nyt, niin Oprah Winfrey, Sylvester Cat, Roger Moore, Liz Taylor, Joan Collins, Julia Child, Patrick Suppes, the Beatles, Eput, Eino Gröhn ja Veli Vesselin Volvon vasen etulokasuoja. Niin ja Huuhkajat. Kiveshuoneessa (ballroom) rikkaat hytkyy rokkia rehupiiklesien tahdissa. Paikalle tuli mm. Goodmanit, Jensenit, Suikkaset ja jansenistejakin puolijoukke.
ellauri020.html on line 481: Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.
ellauri020.html on line 528: Jokainen tarvii jonkun, jolla menee vielä huonommin. Se reipastuttaa. Tytöistä parhainkin piristyi kun löytyi sitä vielä huonompi. Mitä tekee se kaikista huonoin paaria? Se voi ottaa koiran. Tai muuten ajatella olevansa eri säätyä, paras ihan jollain muulla asteikolla, niinkuin mustalaiset. Vain kersantti kuin Ärjylä, mutta armeijan |!&!&!$@ paras kersantti. Fazerin paaria, paarioista parhain.
ellauri020.html on line 538: Kaikilla on jotain syytä valittaa ja toisia syitä olla tyytyväisiä. Katrinka on ökyrikas, istuu ökyjahissa Venetsian lidolla pikku pikku bikinissä muki kädessä ympärillään Öky Ankka ja sen ökykumppanit. Olen onnen ankka ja tiedän sen, se sanoo haikeana. Ankanpojat puuttuvat, Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu. Kaikkea ei voi saada, Tuomas vahvistaa. Meemit on kunnossa, geenit menee munille.
ellauri020.html on line 546: Seurraava urotyö on Tuomaan perheen muilutus tshekeistä ja aivoleikkauxen hommaaminen Tuomaan pojalle kommunismin kasvaimen poistamisexi. Siihen menee melkoinen rahatukku senaattorikaverien voiteluun ja leikkausjonojen ohituxeen, mutta siitähän midaxilla ei ole pulaa. Dekuju eli kiitos sanoo teinipoika vastahakoisesti tshekixi. Ei kiittämistä, mutta muista puhua amerikkaa tästä lähin. Suski saa töitä urheilukaupan myyjänä ja Tuomas leffan paikannäyttäjänä. Tervetuloa länteen Andrei, to the land of opportunity. Nyt ne vihdoin saa olla oman elämänsä seppoja.
ellauri020.html on line 548: Ollaan vuodessa 86. Akun laskukas iskä on kuollut viinaan. Onxe niin et laskukkaat on kiltimpiä ja nousukkaat per definitionem paskiaisia? Varmaan on niin, kyynärpäily on jälkimmäisten hommia, edelliset antaa ahneempien talletella suuret setelit. No on niitä happamiakin laskukkaita, kuten Sanelma, joka sanoo tylysti kuin eräskin savolainen intiaani: Yrmf! Olen puhunut!
ellauri020.html on line 570: Koko tyttöremmi tulee Katjan kämppään lounaalle. Se valizee kattauxen nro 4 22 eri vaihtoehdosta. Ne on vihkosessa numeroituina polaroidikuvina. Näin säästyy aikaa, ja aikahan on rahaa. Suska kazoo pyntättyjä naisia ja ajattelee: oispa kiva olla rikas eikä myydä lenkkareita hikisukkaisille kundeille. Tuomaan vasemmistofilmit saa jenkeissä vaan mädäntyneitä tomaatteja. Tuomas on työtön, vihainen, haisee viinalta ja huorilta. Suskilla on koti-ikävä. Mut onhan köyhälläkin Losissa paremmat oltavat kuin Prahassa. Aurinko paistaa, palmut huojuu, ulkonakin yöllä tarkenee, kun on maastopaloja. Roskixista löytyy poisheitettynä parempaa muonaa kuin kommareilla tshekeissä. Puolix syötyjä hamppareita ja pizzapaloja. Ja tää vapaus. Saa olla oman elämänsä sankari. Razastaa auringonlaskuun ilman apua. I´m a poor lonely cowboy and a long long way from home.
ellauri020.html on line 578: Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.
ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
ellauri020.html on line 669: Kuten arvasin, Akun yrityxet alkaa kaatua ilman Katjan apua, ja Akun on ryömittävä Canossan matkalle. No ei, se olikin vaan kiero mainostemppu, Aku iltalypsää palstamillimetrejä. Veti Katjaa vielä huulesta waikkakaan ei enää wiixeen. Aku katoaa vähin äänin takavasemmalle. Sitä ei enää erota laahuxesta, se on niin köyhtynyt.
ellauri020.html on line 679: Akulle ja Natalielle tuli bänet ja Aku heiluu poikamiehenä muttei laske irti Koljasta, ihan kiusalla. Mut sit Lontoossa tärppää: entinen hiihtohissin komee viikinki, se rags to riches lehtikeisari, se jolta paloi perhe siis, on vapaalla jalalla. Se on pitkä kuin joulukuusi, ja näin vanhempana ei enää liian nätti, sillä on nyt enempi kiloja ja luonnetta. Ja osaa sanoa dobry den tshekiksi. Se on hurjan menestyvä ja miehekäs, mutta silti hellä, huumorintajuinen ja säälivä. Kaikin puolin kuin kovakavioinen mutta ihanan pehmeäturpainen luupää hevonen. Hirn! Iih! Iihahaha. Obladi, oblada, life goes on bra, and sometimes it goes well without a bra. Taas tulee oveen eteen kukkakori, se näyttää olevan kultapossujen standardi tapa sanoa "nussitaax?". Parempi konsti kuin Petsku paran Zanussi tupakka-aski, josta peitetään "Za", näytetään aski pokalle ja sanotaan yksin tein vaan "taaks?". Mutta kalliimpi.
ellauri020.html on line 683: Seuraavana aamuna on uusi kukkapuska, ja mennään teeatteriin, dum dilidi dei. Illalla Markku ei päästä enää Katjushaa autosta, vaan sanoo: tuu meille, ei teille eikä pyöräkellariin. Tuu meille, elämä on lyhyt, varsinkin mulla on aika vähän tehollista aikaa jälellä. Tuu nyt. Katrinka tulee, nyt ja monta kertaa myöhemmin. Markku on sen Wolmari. Jalo rotinkainen kuten se, eikä tyhmä siniverinen. Säätyjen osat on vaihtuneet. Raha ratkaisee. Niin se ratkaisi ennenkin, mutta nykyisin strebereillä on sitä enemmän. Maakorko ei pysy osakekasvun perässä.
ellauri020.html on line 687: Katrinkaa ei kaduta, kun se hypistelee ja hinnoittelee Markun antamia lahjoja. Niitä on piisannut, plus a whole lotta love. Just sellasta kodikasta kuin isällä ja äidillä, jossa saa riidellä, ilman että suututaan. Sillä Katrinka tahtoo riidellä, on se vähintään yhtä kova luupää kuin Markkukin.
ellauri020.html on line 719: Trumppien avioero oli yhtä kiukkunen ellei kiukkuisempi kuin Katrinketin. (Palsturit nimitteli Katrinkaa pukukoruksi. Pst! Oiskohan joku törkyjournalisti kuzunu Iivanaa trumpetix? Tai Trumppia fagotix? Tarkista.) Iivana väitti et Don ois repiny siltä irti tukkatukkoja, kun sen oma kaljuleikkaus meni vituralleen, ja nainut sitä perään vielä väkisten. Ehkä niinkin, myöntää Aku, mut teknisesti se ei ollut raiskaus, koska ne oli vielä naimisissa, siis Donaldilla oli lupa ruuvailla Iivanaa milloin ja miten päin vaan haluaa. Tän Trumpin lakimiehet teki Iivanalle hyvin selväxi, ja se pyörsi sanansa. Trumpilla on syvemmät taskut, oikeus on sen puolella.
ellauri020.html on line 725: Herb Simon on niin oikeassa: termiittiapinassa on vain neljä vaihdetta eteen ja yxi taaxe, muu vaihtelu tulee ympäristöstä. Ei kenenkään elämä ole toista kummempaa. Jokainen termiitti on laulun arvoinen, kuten sanoi Veikko Lavi, vaikka aika lyhyen, alle 5min pituisen juutuubijoihkauxen, kun sen häviöllisesti vielä tiivistää. Ei oo nekrologikaan kuin puoli sivua. Useimmille ei tuu sitäkään. In der Begrenzung kennt man den Meister. Mä en ole kovin hyvä siinä, mut ei oo Iivanakaan.
ellauri020.html on line 727: Tää kirjanen on kukkuroillaan länsivallan meemejä, niiden kilpailua keskenään ja muun maailman meemipuulin kaa. Kokoovasti sanoisin, että vaikka jo geenipuulien ikuinen kärhämöinti luonnossa on vituttavaa, niin moninverroin pahempaa on tää kilpailu meemeistä ja meemien välinen olemassaolon taistelu. Se vasta tekee näistä apinoista super vastenmielisiä. Ne on pahoja petoja muutenkin, mut meemin kanssa niistä saa 2 verroin vielä pahempaa. Ne painii pahuudessa ihan omassa sarjassaan. Se ei ole enää luonnollista. Se on kulttuuria. Maanviljelystä. Teollisuutta. Tuottavuuden kasvua. Kikyloikkaa. Tekoälyä. Luonnon raiskausta. Ei vaan laillisesti ottamista lupaa kysymättä, korjaa Akun juristit, kerta naimisissa ollaan luontoäidin kaa. Oidi osaa käyttää heppiään. Sori siitä sanoo juristit.
ellauri020.html on line 830: Milan on julkaissut 2015 vielä yhden niteen vanhana ukkona, jonka alussa se taas tirkistelee nuorten neitosten napoja. Sillä on setämiehen silmä, jolla se tarkastelee molempia sukupuolia, tai niitä kaikkia, pitäisi kai nyttemmin sanoa. Kirjan nimi on Merkityxettömyyden juhlaa. Rehellinen otsikko. Tulee mieleen Pena Saarikosken Asiaa tai ei. Milan lähti tshekeistä 1975, vasta Iivanan jälessä, ja pakosta koska se oli potkittu pois duuneista poliittisesti epäkorrektina. Se oli jonkin sortin opettaja. Sen isä oli musiikintutkija Ludvik Kundera.
ellauri020.html on line 836: Guardian-lehden arvostelu, jota tässä referoin, on mieltä, että Kunderan keekoilu teki sen kirjoista epäuskottavia. Niinhän se tekikin. Ne ei ole zygologisia. Sen henkilöt ei puhu itekseen. Ne ei mieti omia asioitaan tai izeään vaan Milan pompittaa niitä kaivellaxeen ize jotain hämärää, jota voi sen mukaan avata vaan avainsanoilla: “body, soul, vertigo, weakness, idyll, Paradise”. Tulee mieleen Dumbledoren muutamat sanat koulun avajaisissa:
ellauri020.html on line 879: Kuin termiitit, saadaan aikaan joukkotuhoa, tehdään kokonaisia kansanmurhia,
ellauri020.html on line 916: Rikkaat teillä on aina keskuudessanne
ellauri020.html on line 917: sans-serif">
ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
ellauri021.html on line 17: sans-serif;color:yellow;background:#d3a3a1;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TEX WILLER
ellauri021.html on line 18: sans-serif;color:white;background:#14315d;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">CARLSON PUUTTUU PELIIN
ellauri021.html on line 31: Kaupunginjohtaja, pormestari Ptahhotep, hän sanoo:
ellauri021.html on line 54: Parasta Willereissä oli pukinpartaisen Kit Carlsonin kiroilu: Pannahinen! Lempo! Mitä hittoa?! Jukoliste! Saamari! Texissä izessään oli jotain Fred Karlssonmaista, vaivoin hillittyä primaaliaggressiota. Pukinpartainen seniori vois sit olla Kimmo. Mä oisin pikku Kit. Oikea Kit Carlson oli jonkun kenr.Washingtonin heitukkana kansanmurhaamassa lounaiskulman inkkareita. Siitä historiasta on tehty aivan vitusti väärennöxiä. Tony Hillerman kertoo muisteluissaan melko hilpeitä tarinoita valkonaamamatujen törkeilyistä punaisten varattomien veljiensä kimpussa.
ellauri021.html on line 58: Willereiden valkohattuiset on huolellisesti ajellut (paizi sitä joulupukkia, mut senkin parta on siististi kammattu), konnat on ajelemattomia ja epäsiistejä. Ne on köyhiä. Ne ei ole oman elämänsä seppoja, vaan jotain teuvoja. Intiaaneilla on vaan housut säästä riippumatta, mut ne on kaikki komeita ja lihaxikkaita, kuin tinasotilaita samasta muotista. Niitä ei voi sanoa köyhixi, koska ne painii eri sarjassa. Ne on vielä kivikaudella, vaikka osaakin käyttää pyssyjä. Muttei ammu niillä yhtä tarkasti kuin Tex Willer. Siihen pitää olla valkoihoinen. Osa inkkareista on hyvixiä, osa razastelee pahisten puolella. Harhaanjohdettuja villejä. Tuhlaa panoxia, paukuttelee ilmaan ilman aikojaan, huutaen Yahii, tai Aijaijai, kuten Ivana Trump. Hmm. Olikohan noin, tuskin niillä oli pateja tuhlattavaxi asti.
ellauri021.html on line 75: Vähän häirizee näissä epigrammeissa turha apinoiden touhutuxen kiillotus. Moraalinen sanasto, jolla niiden edesottamuxia puleerataan paremmixi, vaikka kuinka Edgar koittaa olla realistinen.
ellauri021.html on line 80: Perhe muutti Bostoniin 1834. Luisan isä oli transsendentalistiklubin perustajia kuten Emerson ja Thoreau. Romanttista huuhaata, hinduja, Humea ja Swedenborgia. Ne uskoivat et ihmiset on pohjimmaltaan kilttejä. Niinne usein ovatkin, jos niille ollaan kilttejä. Mikä on tuiki harvoin. Vähän sellasta neandertaalimeininkiä.
ellauri021.html on line 107: Jos nää ei enää huvita, elämä on tosi ikävää. Voi yhtä hyvin lähteä pilven päälle pitämään sitä ikävää. Pitää vaan muistaa ottaa Suomen Kuvalehti mukaan. Kynä ja iso kumi, kuivalehden ristikot on vittumaisia. Niiden ratkomiseen menee ikuisuus, ja silti jää tuntemattomia sanoja, kuten kuohkeita = vateaatit
. Mitkä pirun vateaatit? Mitään tulokset ei löydy hakutermille vateaatti.
Voisko ne olla kuohkeita pilviä.
ellauri021.html on line 132: E passe e spasse sott'a stu barcone, Kai isä anna konsanaan
ellauri021.html on line 144: Dille tutta 'a veritá Kai isä anna konsanaan
ellauri021.html on line 174: Puolimatka vastaa: sans-serif">"Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?" Törkeetä rottien ja syöpäläisten syrjintää! Eikö ne muka ole yhtä hyviä kuin sä? Niilläkin on kaksi emoa, ja sä kehtaat niitä siitä läpsiä!
ellauri021.html on line 184: Harhailuistaan huolimatta kansanedustaja Heinonen on vilpitön kokkari ja automies, joka epäilee uusia peltipoliiseja liian tehokkaixi. Jari Aarnio oli parempi vaikkei peltiä. Kun muut kauhistelevat liikenteen päästöjä, Heinonen hehkuttaa Jyväskylän rallia. "Yhdestoista vuosi perä jälkeen, hei kuka muu vetää tälleen." Hanaa!
ellauri021.html on line 203: Kauniit ja rohkeat -sarjan vastaava tuottaja Bradley Bell arvioi Iltalehden haastattelussa 1990-luvulla sarjan suosion perustuvan siihen, että roolihahmot olivat tavallisia ihmisiä, joihin katsojien oli helppo samastua. Ei mitään sankareita, keskinkertaisia paskiaisia mutta sikarikkaita.
ellauri021.html on line 353: En sano kuitenkaan mitään kopista.
ellauri021.html on line 418: tämän tyypin äiti, sanoo, ja leyhyttää artikkelia.
ellauri021.html on line 431: avonaisina. Varmaan sanelurauhan ehtoja, jotka
ellauri021.html on line 443: Kirurgi sanoi, etteivät voi, koska eivät tiedä,
ellauri021.html on line 450: Joh 21:18 Totisest/ totisest sanon minä sinulle: cosca sinä olit nuori/
ellauri021.html on line 500: Lapset varsinkin kuulee väärin laulun sanoja. Sinin tulkizemat sanat "turvaa katkarapu, älä tavaraa" on väärin kuultu Lina Sandellin virren alku noin v. 1850. Se on varsin ajankohtainen, nythän kuuluu ostaa palveluita mieluummin kuin kamoja. Katkarapu palvelee luomakunnan herraa tulemalla syödyksi. Ruokajuomaksi suositellaan hengellisiä kastepisaroita.
ellauri021.html on line 506: Uudempia väärin kuultuja sanoja on netti väärällään:
ellauri021.html on line 509: - kuuman kostean, löysän Mombasan (Taiska)
ellauri021.html on line 513: Tosta Tepon ja Matin kappaleesta tulee mieleen Calle alzheimerina, joka meillä käydessään meni keittiöön ja näki siellä Seijan tekemässä ruokaa. Meni huolestuneena takaisin saliin ja sanoi äidille: Pirkko, meidän keittiössämme on joku nainen.
ellauri021.html on line 522:
Varsinaisia menekkikappaleita oli jonkin aikaa kuulonvaraisesti sanoitetut mamubiisit. Nyt ei taida sekään enää naurattaa kumpiakaan osapuolia. Nunnuka nunnuka lailailaatkin ovat täysin sopimattomia. No olihan ne tosi törkeitä, vitun lantalaiset hahattaa. Ällö Rampe Pirkka-Pekka pyysi jopa anteexi, sitä odotetaan poliitikoilta nykyään valehtelun välimerkkinä. Se toinen, mikäs sen nimi olikaan, ookke-hookkan, ei dekantoinut. Nehän teki pilkkaa myös mustalaisista, ja se onkin ihan ookoo nyt, kiitos Veijo Balzarin. Niilin hanhet oli MTV:n loppukevennys. Persulaiset kävi kevennyxellä kurdiparan karvakämmenellä. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää.
ellauri021.html on line 528:
sans-serif;font-size:0.5em">
ellauri021.html on line 579: tehdään sillisalaattia sanoista. Suht skizoa.
ellauri021.html on line 580: Sitä sanottiin makarooniksi, koska
ellauri021.html on line 608: sans-serif">
ellauri021.html on line 726: Plenus sanguine, tragic, gory.
ellauri021.html on line 784: Nuori, tyylikäs ja varakas, ne sanoo et
ellauri021.html on line 788: sanoin, emmä tiedä, mut jotain samaa meis on.
ellauri021.html on line 813: poikia on mukana, tiikeri ja sanomalehtihattuja.
ellauri021.html on line 819: osoittaa mieltä sanomalehtihatussa, jakaa tarroja.
ellauri021.html on line 840: You're in for a pleasant surprise
ellauri021.html on line 892: Schlafly argued that the article on the Renaissance does not give sufficient credit to Christianity, that Wikipedia articles apparently prefer to use non-American spellings even though most users are American, that the article on American activities in the Philippines has a distinctly anti-American bias, and that attempts to include pro-Christian or pro-American views are removed very quickly. Schlafly also claimed that Wikipedia´s allowance of both Common Era and Anno Domini notation was anti-Christian bias.
ellauri021.html on line 895: Mitäs löytyy Trumpin perskärpäsen sikanautapurkista? Ihan niitä tavallisia raaka-aineita: luomisoppia ihan sikana, ilmaston lämpiäminen on turhaa puhetta, naudat viihtyy mainiosti pihatoissa. Artikkeli pohjois-amerikan luoteisosan puumustekalasta. Abortti aiheuttaa rintasyöpää, ja onania karvaiset kämmenet. Suhteellisuusteoria on fuskua, se edistää arvorelativismia.
ellauri021.html on line 925: Pahentuu kun niille sanoo "rouva," tai tytöttelee niitä; vastustavat naispuolisia virkanimikkeitä kuten "rakastajatar". -
ellauri021.html on line 931: Ärähtää, jos sanoo, että pohjois- ja länsimaiset naiset on herttaisia ja etelä- ja itäeurooppalaiset naiset vietteleviä. -
ellauri021.html on line 937: Jos tää ei riittänyt, lue myös CreationWiki ja Theopedia. Wikipedia sanoo muille paskakärpäsille: Kopsi pois, an mennä vaan! Se on kaikki kultturia! Forwärts! Eteenpäin!
ellauri021.html on line 981: sans-serif">
ellauri021.html on line 986:
sans-serif">
ellauri021.html on line 1001: Joku heebo kumartaa islamistin näköisenä kukkakasan edessä jossa on lappu We remember Heather? Kukahan tuhansista jenkki maantieraadoista on kyseessä? Oisko se jonka asenazit tappo autolla päälle ajamalla Virginian v 2017 asemielenosotuxissa? Very fine people on both sides, korjas Trump lausuntoa sillon. Asehemmot ja bigotit on molemmat sen persukannattajia. Tekijä sai 419 v tuomion. Olis paha paikka Metusalemillekin. Päässee vapaaxi hyvän käytöxen johdosta. Varomattomuutta liikenteessä. Heather oisit varonut.
ellauri021.html on line 1003: HSstä on sentään hienoa et asemielenosottajat ei roskaa katuja. Jos ei lasketa niitä roadkillejä. Ja kyllähän autolla tulee pahempaa jälkeä kun pyssyllä. Luu ja verimurskaa siistin reiän sijasta. Pitäkööt kaikin mokomin molemmat. The more the merrier, sanoi Jaakko Hintikka.
ellauri022.html on line 17: sans-serif;color:white;background:red;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">LOUISA M. ALCOTT
ellauri022.html on line 18: sans-serif;color:white;background:red;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Pikku naisia
ellauri022.html on line 28: sans-serif">
ellauri022.html on line 30: Useimmat Youtube-kouluttajista haluavat oikaista yhden olennaisen virheellisen ajatuksen, johon moni nainen heidän mukaansa sortuu.
"Thainaiset luulevat, että jos on seksiä heti ensitapaamisella, mies rakastuu enemmän. Mutta se on väärin. Jos seksiä on heti, mies usein katoaa sen jälkeen", Tina sanoo videollaan.
ellauri022.html on line 105: sanoo Fannin mummi tyytyväisenä. Nytpä on ihqun vanhanaikaista!
ellauri022.html on line 113: On kiva kun Polli tuo tohvelit ja sanomalehden, pyytämättä edes kexiä.
ellauri022.html on line 169: Aina sinun äitisi saarnaa, sanoi Fan ihan kiusalla, tarkoittaen Pollya.
ellauri022.html on line 171: Aina parempi kuin sun, ajattelee Polly, muttei sano.
ellauri022.html on line 213: Jenny ja Polly rukoilee parempaa menekkiä Pollylle, ja se suodaankin. (Luisan oma spoileri. Mitäs Janesta, se on pelkkä statisti.)
ellauri022.html on line 219: Pollylta (tai kääntäjältä) pääsee freudilainen lapsus, se sanoo Williä epähuomiossa Tomixi, pyytää että Tom jäisi sinne öizemään.
ellauri022.html on line 224: Charity kuuluu Luisan mielestä naisasiaan. No se ehkä tarkoittaakin sillä langenneiden sisarten auttamista jaloilleen. Viisas miss Mills huomaa että Polly on tullut naisen ikään ja alkaa kaivata jo parrua.
ellauri022.html on line 226: Ompeluseuroissa nokat pärisee iinesankkamaisesti, ommellaan hihoja väärin päin ja tunaroidaan napinreikiä. Leankin ompeluseuroissa kävi kova kaakatus. Iso Pauli piileskeli alakerrassa tai tyttöin huoneessa. Sentään Lean vierailla ei ollut lornjetteja.
ellauri022.html on line 227: Tytöt tytöt, ommelkaa enemmän ja juoruilkaa vähemmän. Neiti Perkins tässä varsinkin on ihan viiden piston mies. Kaxi pistoa ja tiukka tuijotus. Se ei riitä. Pah, köyhät aina valittavat, on meillä parempaakin tekemistä, sanoo nti Perkins timangit välkkyen.
ellauri022.html on line 229: Jos kaikki säästäisivät kuin Davenport ja Polly, ei olisi köyhiä, ajattelee Luisa. Senkin kommunisti. Jeesus tiesi paremmin: köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja rikkaat myös. Sillä siitä tässä kaikessa on kysymys. Se ei ole bug, se on feature.
ellauri022.html on line 257: Sid ei ole eilisen teeren poika ja honaa heti mistä Pollin kenkä puristaa, kun Tomi ajaa ohi. Hyvästi Polli, se sanoo ja menee tiehensä. Luisa on eri taitava näiden pikku keskustelujen regisseeraaja. Sen miälest pitää estää kosinta heti alkuuna jos ei aio myöntyä. Ja ninhän Polly just teki. Fanny on tosi iloinen. Nyt se voi jahdata Sidiä tukka putkella. Vähän kyllä epäilyttää, olisko se ihan noin kiitollinen saadessaan armollisesti nuolla Pollyn jämiä.
ellauri022.html on line 261: Tom ei sanonut mitään, sillä miehet eivät suutele, syleile tai vuodata kyyneliä ollessaan liikuttuneita. Siis länkkärimiehet ei tee niin. Mamut ja mutiaiset voi tehä jopa sellaistakin. Hyi hemmetti. It only goes to show.
ellauri022.html on line 263: Shawt retrenchaa vauhdilla, isoäidin kalut konfiskoidan vuokralaisilta. Pannaan vahinko kiertämään. Rikas antaa pahastaankin. Rouva Shaw kesti takaiskut kuin sankarittaren äiskä North and Southissa, eli huonosti. Osat ovat vaihtuneet, Polly pääsee jakelemaan oikeita hyvyyden korvapuusteja. Nyt se tietää ja osaa kaiken paremmin, nukkavierun ammattilainen neuvoo uusköyhiä.
ellauri022.html on line 269: Maud kokkaa ja huutaa Tomille: miesten paikka ei ole keittiössä. Onk se joku somali? Maailman parhaat kokit on miehiä, sanoo mieskokit. Ja on meitä näitä paljon huonompiakin. Pollyn saarna rusinapullasta on opettavainen, mutta onnexi hauskanläntä. Tom antaa kolehdin. Kiitos hyvä veli, tarpeeni ovat vähäiset ja korpit tavallista kylläisemmät, kuten tapasi sanoa Wilho Pylkkänen, ei vaan pastori Müller. Hau.
ellauri022.html on line 277: Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.
ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri.
ellauri022.html on line 281: Polly haluu vetää Tomin parhaat puolet esiin kuin pupun hatusta, tai pipun housusta. Kiltit tytöt on suuttuessaan jyrkempiä kuin äkäpussit. On pantu merkille. Sidin nupin aikakatkasu oli ollut tehokas. Pollyn läsnäolo ei vaaranna Fanin senssejä. Kun Sid vihdoin kosii, Fan näyttää ekan kerran kauniilta. (Aika kizasta kiitosta, Luisa May, if I may say so.) Polly sanoo suopeasti et Fan ansaizee sen Sidin, kun on yrittänyt niin tosi kovasti. Sid saa sellaisen vaimon kuin ansaizeekin.
ellauri022.html on line 285: Luisan vahvuuxia on lämpimien tunteiden kuvailu. Se saa ne kuulostamaan naiivin aidoilta. Se onnistuu siinä usein olematta yököttävän äitelä, heittämällä joukkoon vähän huumoria, satiiria tai suopeata sarkasmia. Se pompittaa hellien kohtausten molempia ospuolia tasapuolisesti, mikä tekee niistä jotenkin sympaattisempia. Jokaisessa siassa on pikkuisen likaa, mutta silti söpöt kärsät ja herttaiset saparot.
ellauri022.html on line 287: Tomin lompakossa oli pieni ruskea esine, josta lähti heikko tuoksu. ??? Ei, vaan lakastunut luusu. Polly hipelöi heltyneenä Tomin majavaista venelakkia, suoristaa sen lommoja. Kohta Tomi silittelee Pollyn majavaa. Polly on maailman uskollisin lakastaja, Maud sanoi pienenä. Vai sanoiko se jakastaja? No mekin (Seija ja mä) jaxettiin odottaa jakkauden täyttymystä aika monta vuotta.
ellauri022.html on line 293: Ruman Luisa Mayn oma tarina? Sinne päin, ei ihan. Sen isä Bronson oli melko paskamainen setämies, huuhaileva visaneuvos koulupää, Platonin Valtion fänittäjä. Paljon pahempi kuin Mr. Shaw. Pahempi kuin paapa. Pahempi kuin kakka. Melkein kuin (kuiskaten) paska. Luisan feminismi oli huonosti kohdellun äidin peruja. Silti Luisa oli isän tyttö. Alcottin porukka muutti kuin mustilaiset 22 kertaa huuhailun merkeissä, kunnes äiskä peri rahaa ja Emerson tuli avuxi. Visapäästä ei ollut mihinkään. Plain living and high thinking. Luisa sai paiskia paapahommia kuin Polly. Luisalla oli kova elämä ennenkuin siitä tuli kuuluisa ja rikas. Vaan eipä saanut miestä, ruma punkero. Olikohan se lesbo? Milton oli homo. No oli se, ainakin kaapissa:
ellauri022.html on line 376: A sand-bank glorified;
ellauri022.html on line 408: Sakun ei ollut helppo olla kilppi, edes sanoa se sana, kun siltä puuppui epuhampaipa. Olikohan joku lyönyt siltä hampaat sisään kun se oli ollut puhma? Tai se vaan pelkäs hammaslääkäriä, jopa kilppiä Koispis-enoa.
ellauri022.html on line 425: sans-serif">The fable was well known in Ancient Greece; Athenaeus records that Hieronymus of Rhodes, in his Historical Notes, quoted an epigram of Sophocles against Euripides that parodied the story of Helios and Boreas.[2] It related how Sophocles had his cloak stolen by a boy to whom he had made love. Euripides joked that he had had that boy too, and it did not cost him anything. Sophocles´ reply satirises the adulteries of Euripides: "It was the Sun, and not a boy, whose heat stripped me naked; as for you, Euripides, when you were kissing someone else´s wife the North Wind screwed you. You are unwise, you who sow in another´s field, to accuse Eros of being a snatch-thief."
ellauri022.html on line 433: Väliin Luisan Polly kuulostaa Johanna Spyrin Pikku Heidiltä.
ellauri022.html on line 450: Luisan kirjasta The Old Fashioned Girl. Varmaan kyllä tykkäsi. Ja kopsi siltä.
ellauri022.html on line 526: ➢ Mitä sinä sanoisit Katrinkalle? Hahaa, sait ansiosi mukaan.
ellauri022.html on line 542: Siirin motossa Rumi sanoo että laastaroidusta pipistä tulee valoa.
ellauri022.html on line 557: Isä-Lars liikuttui intissä ykkös eniten kun se yllättäen feikisti ylennettiin kersantista everstin yläpuolelle. Saa olla hetken olevinaan kasan huipulla, vaikka vaan leikisti. Mixhän se oli sille niin tärkeetä? Kysy Darwinilta.
ellauri022.html on line 559: Kun se palas siviiliin, se kaipas armeijaelämää ja sitä toveruutta, jonka vain yhteinen asepalvelus voi tarjota. Semmosesta ei mulla ole mitään hajua. Jotain sankarit sukkahousuissa tyyppistä nmky touhua. Remakkaa meininkiä, yhteishahatusta miesseurassa. Outo hyyppä oikeesti piti armeijasta kuin kersantti Ärjylä. Jotenkin homoa.
ellauri022.html on line 608: Malamudin alter ego Dubin oli elämäkerturi. Romaanikirjailijat on kuvitteellisten elämien kertureita. Mustakin on tullut näissä paasauxissa aikamoinen kerturi. Wannabe ja bona fide pönäköiden suurmiesten parturi. Jossain Aku Ankassa joltain roistolta ajettiin parta ja se näytti enää hassulta. Simson ilman pitkää lettiä ja leukaluuta. Pelkkä aasi. Naku keisari. Jos oisin psyko analyytikko kuten Eke, sanoisin että olen vaan kade. Kun en oo ize suurmies koitan osoittaa, että ne muutkin on oikeastaan aika pieniä.
ellauri022.html on line 610: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri022.html on line 618: Sirin loppuselvittelyä ei voi lukea kuin huuli pyöreenä. Onkohan sille jotain tällästä oikeesti sattunut? Siinä on samanlaista koetun tuntua kuin Ivana Trumpin avioerossa. Siri ON tyylipillu, all right. Dorothyxi pukeutunut Burton on nolo deus ex machina. Taisteleminen Max paskiaisen kirjeistä just niin naurettavaa kuin narsu sanoo. Täähän on läpeensä tuttua jenkkisaippuaa. Uhkaillaan lakimiehillä.
ellauri022.html on line 620: Kaikkein tuhnuisinta on Eken sanattomat käsieleet et Burtonilla on liikaa meikkiä. Mitä se sille kuuluu. Mix jengi on niin avuliasta naamaan jääneiden ruoanjätteiden ja aukijääneiden sepalusten kaa? Pitää aina huomautella. Mitä se niitä niin kiinnostaa? Ai wei, sanoisi jiddischixi Max, ellei se oisi kuollut.
ellauri022.html on line 628: Joo, kiitoxista selviää, et Lloyd Hustvedt, toi Minnesotan hongankolistaja, se sieltä tosiaankin vinkkaa haudan takaa. Sirin haamukirjoittaja, kirjaimellisesti. Lloyd llook out, it´s the llandllord. Siiri onkin llaaman näköinen. Tai alpakan. Siinä on jotain samaa kuin Auli Hakulisessa. Samanlainen hujoppi, samanlainen isä, ja isäsuhdekin. Auli Hakulisen isä Lauri Hakulinen kexi sanan "muovi". Seisoi Kuusitiellä parvekkeella ja huusi pihan asukkaille "MUOVI! MUOVI!", saadaxeen ne luopumaan sanasta plasu. Ja niinhän ne tekikin, vaan eivät silti sunkaan luopuneet plastiikista. Sana muovi kuluu kansan suussa, aine kierrättyy sen käsissä, kunnes päätyy pikku hiukkasina luontoon eläinten surmaxi. Maasta olet sinä tullut, sinne päädytkin ja meriin, säilyt siellä iankaikkisesti iankaikkiseen.
ellauri022.html on line 630: Jamaikalaispimun llandllord Eke tyytyy llämminpeppuiseen kollega Llauraan, joka on ylevä ja pyylevä. Jamaikalaisperhe eheytyy pudotettuaan munapää lapsensa epähuomiossa ikkunasta. All is well, kuten Harry Potterin vikan osan lopussa. Rodut on taas ruodussa.
ellauri022.html on line 657: Joku 60-v jolppi asui 30v Littoisissa metässä avoimen taivaan alla patjan päällä kun se luuli ettei se voi saada kunnan asuntoa kun sillä oli velkoja. Ei tullut kysyneexi. Pelastusarmeija pelasti sen vapautuneeseen asuntoon. Niitähän on nykyään maaseuvulla pilvin pimein. Se ei osannut käyttää mikroaaltouunia. No hitto olihan niitä jo 90-luvulla. Se oli vaan tollo. Kuten se japsu viidakossa joka luuli 50v kuluttua että maailmansota jatkuu yhä.
ellauri022.html on line 690: Sykseebaari on amerikkalaisen unelma. Valkoinen elefantti korkkareissa menestysjakku päällä ahmimassa jättimäistä korvapuustia useamman edestä. Kukat pöydällä on lunastettu köyhiltä veljiltä. Trustivapaata arabien bensiiniä gallonoittain auton tankissa. Kupissa kofeiinitonta esanssia ja lusikassa heroiinia. Kasvisravinnolla ei selviä elon taistelussa, pitää olla rustoa. (Huomaa salakirjoitettu muistelma 70-luvun Korkeavuorenkadulta.)
ellauri022.html on line 718: Se eli melkein oktogenaarixi, vaikka menettikin fakulteettinsa loppupeleissä. Hautasi useimmat seuraajansa. (Sikäli kuin muisti.) Se sanoi paraax kaverixeen Thoreaun, jonka kanssa se oli ilmiriidassa. Unohti lopulta oman nimensä. Kysyttynä miten jaxelee, vastasi: "Oikein hyvin; vintillä on matot rytyssä, mutta muuten paxusti."
ellauri022.html on line 732: aisapa tarttui aisan piähän
ellauri022.html on line 735: usva uuen aisan piästä
ellauri022.html on line 753: ”Min tiiät syvintä sanoa?”
ellauri022.html on line 754: ”Tuon tiiän syvintä sanoa:
ellauri022.html on line 805: pyöritä pyhät sanasi
ellauri022.html on line 859: Väänsi hampaat irvessä mitallista runoa kuin oisi ratkaissut ristikkoa. Mitan hyvä puoli on et se pakottaa runoilijan sanomaan asioita epätavallisella tavalla. Siinä tulee joskus sanottua hätäpäissään epätavallisia ajatuxia. Ei juuri toimi Claren kohdalla. Clarea siteeraa Siri, toinen keskinkertaisuus.
ellauri022.html on line 909: Rumi sepitti myös makaronirunoja. Niitä on mullakin. Niissä myyssätään eri kieliä sekaisin, tehdään sillisalaattia sanoista. Suht skizoa. Tästä aiheesta enemmän toisaalla.
ellauri022.html on line 911: Kilpailevat runoilijat vittuilee toisilleen: Sofokles ja Euripides, Catullus ja Furius, Byron ja Bob. Nizami sanoi Rashidia mauttomaxi. Rashidi vittuili takasin: mä en tarvi mausteita, kun mun runot on makeita. Sä tarviit kun sun on vaan papuja ja lanttua.
ellauri022.html on line 921: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.
ellauri022.html on line 937: Khosrow ja Shirin ( persiaksi: خسرو و شیرین) on persialaisen runoilijan Nizami Ganjavin (1141–1209), joka kirjoitti myös Laylan ja Majnunin, kuuluisan traagisen romanssin nimi. Se kertoo pitkälle kehitetyn fiktiivisen version tarinasta Sasanian kuninkaan Khosrow II: n rakkaudesta Armenian prinsessa Shiriniin, josta tulee Persian kuningatar. Olennainen kertomus on persialaista alkuperää oleva rakkaustarina, joka tunnettiin jo suuresta eepos-historiallisesta runosta Shahnameh ja muista persialaisista kirjailijoista ja suosituista tarinoista, ja muissa teoksissa on sama otsikko.
ellauri022.html on line 938: Khusrow ja Shirin kertovat tarinan kuningas Khosrowin seurustelusta prinsessa Shirinin kanssa ja rakkauskilpailijansa Farhadin voittamisesta. Puhdas ja epäitsekäs rakkaus on esitetty tässä ruumiillistuneena Farhadin hahmoon, joka on salaa rakastunut Shiriniin, joka joutuu kuninkaan vihan ja kateuden uhriksi. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadille ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Tämän väärän uutisen kuultuaan Farhad heittäytyy vuoren huipulta ja kuolee. Khosrow kirjoittaa kirjeen Shirinille ja ilmaisee pahoittelunsa Farhadin kuolemasta. Pian tämän tapauksen jälkeen myös Mariam kuolee. Ferdowsin version mukaan Shirin myrkytti Mariamin salaa. Shirin vastaa Khosrowin kirjeeseen yhtä satiirisella surunvalittelukirjeellä. Aika kakkiaisia! Mutta aloitetaanpa aiempaa.
ellauri022.html on line 950: Shirin suostuu lopulta naimisiin Khosrowin kanssa useiden romanttisten ja sankarillisten jaksojen jälkeen. Silti Shiroyeh, Khosrowin poika hänen vaimostaan Mariamista, on myös rakastunut Shiriniin. Shiroyeh murhaa lopulta isänsä Khosrow'n ja lähettää sanansaattajan Shirinille ilmoittamaan, että viikon kuluttua hänen on mentävä naimisiin hänen kanssaan. Shirin tappaa itsensä välttääkseen menemästä naimisiin Shiroyehin kanssa. Khosrow ja Shirin haudattiin yhdessä samaan hautaan. Ympäri käydään, yhteen tullaan.
ellauri022.html on line 958: Shahnameh sisältää kuuluisan persialaisen rakkaustarinan. Kuvanveistäjä named Farhad rakastuu Shirinin kanssa ja siitä tulee Khosrown rakkauskilpailija. Khosrow ei voi välttää Farhadia, joten hän lähettää hänet maanpakoon Behistun vuorelle, jonka mahdoton tehtävä on kaivertaa portaita kallioon. Farhad aloittaa tehtävänsä toivoen että Khosrow antaa hänen mennä naimisiin Shirinin kanssa. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadiin ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Kuultuaan tämän väärän uutisen Farhad heittäytyy pois vuoren huipulta ja kuolee.
ellauri022.html on line 966: sanoinkuvaamaton autuus rakastajasi suudelma poskellesi
ellauri022.html on line 969: sanoinkuvaamaton kauneus o'eerubundant gorgeousness
ellauri023.html on line 18:
sans-serif;color:blue;background:grey;font-size:3em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">UNTO KUNNAS
ellauri023.html on line 19: sans-serif;color:black;background:grey;font-size:8em;text-align:leftr;margin-top:0%;margin-bottom:0%">OLLIN
kurjuus
ellauri023.html on line 27: Ruozinnoxesta Den moderlöse Olavi on painos loppu. Se kuitenkin muistuttaa, että Olavi oli vaan puolixi orpo, olihan sillä isä elossa. Ja paha äitipuoli. Wilho Pylkkäsen tarina sukupuolenvaihdoxella. Alkuperäisteosta on 1 kpl SKS:n kirjaston varastossa. Ei ihan Ivana Trump-luokan bestselleri, tai Raamatun. Niiden sankarien koettelemuxet kiinnostaa laajempaa yleisöä. Orpo Olavi on huutavan ääni korvessa. Korvessa harva kuuntelee huutoa. Jos puu kaatuu korvessa ja korppikaan ei kuule, tuleeko siitä ääntä ollenkaan? Ehkä jumala kuulee julkkista jota kukaan muu ei nää.
ellauri023.html on line 38: sans-serif">
ellauri023.html on line 86: Siskokset sanoi Olavia Kaapin Kalleksi, koska se sai aina kaapia padan pohjia.
ellauri023.html on line 87: Suomalaisissa kansansaduissakin Tuhkimo oli alkujansa poika, niinkuin Kullervo.
ellauri023.html on line 122: voi pujottaa, ja silloin se tyttö voi sen kruunun menettää, ellei pappi sano sitä ennen aamenta.
ellauri023.html on line 191: Palattuaan Hesan kurssituxen jälkeen Mikkeliin junanlähettäjäxi se alkoi käydä seuroissa.
ellauri023.html on line 195: Miekkonen hymyili vielä sille perrongilla ja sanoi: koukku on nielty, kala seuraa perässä.
ellauri023.html on line 207: (ei se ollutkaan mikään paljastuskirja, mikä pettymys), lohdutti Kaarlo Olavia sanoen:
ellauri023.html on line 210: Hyvähän sen oli sanoa, kun oli teologian tohtori ja setlementtiliikkeen messias.
ellauri023.html on line 219: lähteä toteuttamaan sanaa opissa ja elämässä. Lähden kuuliaisuuden tielle. Mitä sinä teet,
ellauri023.html on line 221: - Jumalan kiitos! sanoi vaimoni, tätä olen odottanutkin. Olen valmis koska vaan
ellauri023.html on line 225: ja koska tämä voisi tapahtua. Ensi sunnuntaina, sanoi veli Sutela, ihan into piukeena.
ellauri023.html on line 236: Oi jospa evankeliumin sana murtaisi hänenkin kivettyneen sydämensä, hän nöyrtyisi,
ellauri023.html on line 237: ja tulis joku päivä vielä canossan matkalle kumartamaan mua. Se ois rotevaa.
ellauri023.html on line 241: Ihan kiva kirja, väkivaltaa roppakaupalla, mut aika vähän sexiä. Star wars ilman lentäviä lautasia. Eikä ihan vähän myös vanhan ystävämme narsismin hajua, psykopatiaa ja tunnekylmyyttä. Henkilökuvauxessa on selkeitä puutteita. Vähän samaa heikkoutta kuin jehovan romaanissa jeesus nasaretilaisesta. Ainoa huolella kuvattu henkilö on kirjan sankari, ritari moitteeton ja nuhteeton, jossa ei ole mitään vakavia vikoja.
ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä.
ellauri023.html on line 258: sans-serif">
ellauri023.html on line 276: Näitä samanlaisia melko puolueellisia henkilökohtaisia ihmeitä tuli sitten Kaarlon tielle useita, enkeleitä ilmestyi ja pelasi asioita Kaarlon pussiin, monen vähemmän armoitetun vahingoxi. Sitähän se on luvatun kansankin historia, yhdelle luvataan hyvää, joka kylmän rauhallisesti otetaan toisilta. Mitäs palvovat vääriä kuvia. Pitää kazoa mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää. Vähän sellaista teodikeaa.
ellauri023.html on line 298: osanneet pitää sitä pystyssä. Lasse Linna rakensi rantaan valmistalon,
ellauri023.html on line 342: Helmisen jälkeen siinä asu joitain Lundin tätejä, ja sitä sanottiin Luntin mökiksi.
ellauri023.html on line 355: Myyttistä lastukasan rantaa ei enää ole. Siellä on sysmäläisten ökytaloja.
ellauri023.html on line 402: Varmaan tykkäsi, vaikkei samalla tavalla. Virpi sanoi niipperi ja näipperi.
ellauri023.html on line 478: Nyt se on taas lysähtänyt hirsi- ja lautaosan välistä, kun ei tehty betoniperustuxia.
ellauri023.html on line 509: Rauhixen puolta voi luonnehtia Vuokko Skogin sanalla "pörröinen". Mä pidän pörröisestä.
ellauri023.html on line 537: Kirjoilta, kelim matoilta ja puutuhkalta tuoxuvassa anoppilassa pelaat Scrabblea
kahden professorin ja niiden kahden neropojan kaa. Ne kexii sanat LEKYTHOS ja SMIRGELI ja sinä sanan SIKA.
ellauri023.html on line 539: Puhelin onkin kovaäänisellä ja kaikki kuulee kun sanot jotain hassua.
ellauri023.html on line 592: Arskalta menee sekaisin puurot ja vellit, kun se luulottelee, että kauneuden perusteiden ezintä oisi joidenkin brutaalien sosialistis-realististen normien asettamista kauniille. Tää sama virhe ilmenee myös käännöstieteessä. Ne ei ymmärrä. On otettava esimerkkiä insinööritieteistä. Insinöörinormit ei sano, että pitää rakentaa sellainen ja sellainen silta, vaan että jos haluat sillan kestävän tietyn määrän kuormaa, niin sen riittää olla sellainen ja sellainen. Tää ei ole mikään arvostelma, tää on kylmä fakta, ja se seuraa suoraan fysiikasta ja materiaalitieteistä.
ellauri023.html on line 602: Varovasti Aarne ohjaa estetiikan laivan ohi filosofian skyllan ja taiteen charybdixen, varataxeen izelleen oman vesialueen. Sille estetiikka on käyttäytymistiede: mitä apinassa tapahtuu ja mitä se tekee, kun se ajattelee tai sanoo jotain kauniixi tai rumaxi. Tää ois ihan hyvä, mutta eihän se sitten tätä tee.
ellauri023.html on line 604: Tää on vaan yx tulkinta, se sanoo vähän väliä. Mitä se semmonen tulkinta oikeen on? Arvaus? Oma miälipide? Jotain sellasta. Niinkuin malliteoriassa, tulkinnat on mahollisia maailmoja. Konsistentteja laajennuxia. Ei niiden tarvi olla oikein eikä totta, ne on vaan sellasia kiintoisia mahixia. Useitakin tärkeitä mahdollisuuxia, sanoi Jaakko Hintikka.
ellauri023.html on line 606: Ylevää ja ihanaa varten me ollaan olemassa, on monet muutkin sanoneet kuin Aarne. Hizi, mä luulin että ollaan täällä lisääntymässä ja täyttämässä maa. En usko tohon hymistelyyn ollenkaan. Nautintoa on estetiikkakin, muttei niin tärkeää kuin syönti, nainti ja puinti. Se on pelkkää luxusta, ylimääräistä. Paizi naiskauneus, sillä naiset lassoaa mieluisia miehiä. (No näitä hyötynäkökohtiakin on muitakin vaikka kuinka paljon, kun vähän miettii.)
ellauri023.html on line 610: Taiteen tarpeesta on vaikeampi sanoa, kun taiteellisesti kaunis on enempi irrallaan darwinistisista hyötynäkökohdista. Taide ei aina edes ole kaunista, vaan vaikka hätkähdyttävää. Ruma voi olla hyvää taidetta. A good kind of hurt.
ellauri023.html on line 628: Musta Marx sentään oli paremmin vainulla sanoessaan, että ostotaide seurailee luonnonkauniin lakeja vaikka riitaisasti (dialektisesti), oikeammassa ainakin kuin hölmöt idealistit, joilla kaikki on taas kerran nurinperin, luonto taidetta, materia henkeä. Ei siihen usko sellaisenaan Aarnekaan. Korvaa hengen ja herran sanan Ludin kielipeleillä.
ellauri023.html on line 630: "Monesti jää askarruttamaan myös, arvioinko oikein. Voiko rumasta nauttia? Vai onko siitä nauttiminen epämoraalista." Hyi Aarne, älä kazo, tuo on rumaa! Se on pornoa! Paskarrusta. Ajatus askartaa, sanoi äiti pornosta.
ellauri023.html on line 647: Aarnen estetiikka on outo kimara kirvesmiesromantiikkaa ja sievistelyä. Jotenkin homoa. Ei riitä nähdä ja kuulla, pitää haistella (yleistä mielipidettä) ja maistella. Wittgensteiniakin pitää makustella haarukkapaloina. Helvi Hämäläiseltä emme sietäisi Hannu Salaman rumia sanoja. Se oisi mautonta. Tyylitöntä. Kun Hande puhuu rumia se on kaunista.
ellauri023.html on line 651: Multa unohtuu kännykkä kotiin ja jää vetoketju auki aika usein. Muusan pitää aina tarkistaa. Epäesteettinen äijänkäppyrä.
ellauri023.html on line 663: En ihmettele yhtään, että Kari Enqvist ärsyttää monia. Jo hänen tavassaan olla on jotain, joka nostaa ihokarvat pystyyn. Hän puhuu hiukan narisevalla äänellä, joka ei nouse eikä laske. Hän ei nyökyttele eikä naurahtele, ei tehosta sanoja käsillään.
ellauri023.html on line 665: Näin yxi arvostelija. Vartija-lehdessäkään ei tykätä, kun Kari väittää, että siltä puuttuu uskon vastaanottoantenni. Heidän peruskokemuksensa nimittäin sanoo, että maailmaan kuuluu ulottuvuus, jota Enqvistin ylistämä tieteellinen tutkimus ei tavoita. (Mitenkä sellaista koetaan? Kai just sillä puuttuvalla antennilla.)
ellauri023.html on line 675: Kai me ton kuna, pitää sanoa kuin Sokrates. (Nykerönenä ei kiroillut rumasti kuin Salama, vaan sievästi Helvi Hämäläisen tyylillä.) Koira vieköön näitä julkimoiden "mietiskelin tässä niitä näitä" -plokeja. Täntasoiset ajattelun pikku jättiläiset on olleet päättämässä valtakunnan asioista. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri023.html on line 683: So what? Mitä shokeeraavaa siinä on? Mix kauhistellaan tämmösiä "x on vaan y" mietelmiä? Eihän ne muuta asioita mixikään. Ja tää on vielä Kansan Uutisista. Herran pelko on kiinni kansassa kuin kärpäspaperi. Koska niistä päätellään salaa eteenpäin: jos sielu on vaan harmoniaa, mites käy mulle jatkossa? Enxmä ookkaan kuolematon? Katoanko kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan? Huolestuttavaa. Tai mikä pahempaa: jos anoppi on vaan joku konglomeraatti, eikös panna se tehosekottimeen? Apinat on kuin koiria, ei ne ymmärrä sanoja, ne kuuntelee äänensävyä.
ellauri023.html on line 704: Stoalaiset sai nimensä Stoa poikilesta, Ateenan graffitilla kirjavoidusta jalkakäytävästä, jossa oli kuvattuna sankari- ja taisteluskenejä. Itixen Stoan skene on erittäinkin kirjava, siellä laahustaa nyttemmin kaikenvärisiä mamuja. Oman elämänsä sankareita, käymässä elämän taistelua, vähempi uhrimielellä, enempi poimimassa tomaatteja kypsänä. Hevon vitun rämeet, walla walla, tulis luoti ja tappais.
ellauri023.html on line 706: Stoalaisuuden lanseeras Zenon, ei se antiikkinen elealainen joka juoxi kiinni nuolia, vaan kyproxelta kotoisin ollut hemmo hellenistisenä aikana, joka kopsi ideoita varhemmilta kyynikoilta, koirankuonolaisilta. Zenonismista innostui sitten roomalaiset ja sen jälkeen monet muutkin fasistit. Niiden mielisana on mun inhokki "velvollisuus". Ne peukuttaa uhrimieltä ja sankareita. Yäk yäk yäk. Miisu on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri023.html on line 724: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri023.html on line 764: ei edes Israelia, vaan sanoi tykkäävänsä vain omista ystävistänsä.
ellauri023.html on line 790: niinkauan kuin ei kilpailevat apinat niitä pysty vastustamaan. Kansanmurhia, holokaustia.
ellauri023.html on line 793: Tehokkaat sakemannit kehitti kansannyljennästä teollisuutta, jutkut raaka-aineena.
ellauri023.html on line 800: Jos se nyt oli viimeinen, ainahan ne sanoo niin, mut pitävätkö lupauxet.
ellauri023.html on line 839: että sankarittarella oli useampi vaihtoehtoinen poikaystävä. Se söpoin
ellauri023.html on line 865: Kiltit on jedejä, joiden grand master Joda pani sanat väärään järjestyxeen,
ellauri023.html on line 880: Yhtään kiinalaisia sankareita ei filmissä ole mukana, vaikka joku ehkä thai
ellauri023.html on line 925: Niihin on koodattu tää termiittiapinan niinsanottu moraali.
ellauri023.html on line 932: Millennium Falcon näyttää mannepirssiltä. Entisvanhat sankarit
ellauri023.html on line 968: Psykologi Spede Pasanen, izetyytyväisen
ellauri023.html on line 1061: Koko luento on videoituna nähtävissä youtubessa. Ozikossa lukee: Esa Saarinen, filosofi, Queen Pipsan mies. Aargh. "Tollanen Lappi, Pohjoinen, kunnioittava." Eski on valinnut pellen osan, kuin Maaria. Sitä ei saa siltä enää pois. Mä oon Martta, joka kantaa kateena kaloja. Se on kokoonpantu klisheistä. Se on mun lähes täydellinen vastakohta, se pursuaa just mun ällökkisanoja. Mutta se on ansainnut niillä huisin paljon pätäkkää. 200M kärpästä, lähes yhtä monta euroa, ja Eski niiden juontajana ei kerta kaikkiaan voi olla väärässä. Mä on väärässä kun ällöön niitä. Raha puhuu, ja se ei voi valehdella, yhtään enempää kuin George Washington.
ellauri023.html on line 1071: Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!
ellauri023.html on line 1083: Vessa-Matti tuotiin Veskin esiintymislavalle avustettuna. Ota vuoteesi ja kävele, sanoi Eka Vekara. Ja kazo niin hän teki. Ploiri pteki parannuxen. Systeemiälli olkoon ylistetty!
ellauri023.html on line 1085: Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja.
ellauri023.html on line 1087: Tää on julkkisten perusongelma, täytyy tietää kelle virnuilla ja kelle voi huutaa painu helvettiin. Eesus antoi hienosti anteex puukottajalle. Siitä Vessa-Matille tulee mieleen Sirkku-serkku, Toini-täti, Juli Auervaara, isä, käsirysy, onpa hidas ja pitkästyttävä tää jorina. Ei sixi, vaan sixi. Ploiri ei muista nimeltä Vanhan kellaria. Kauheeta. Mahtavaa, sanoo Eesus. Vessa-Matin isä teki pojilleen olumpialaisiin nimikirjoitusten keruukansion. Nykyään Vessa-Matti menee selfieen kenen kanssa vaan, ja antaa nimikirjoituxia jos vaan joku viizii pyytää. Ketä kiinnostaa? Tää tulee kestää kyllä kauan, jaxaakohan tätä loppuun asti jukertaa. Ykkösjoukkueen kakkosmaalivahti, kakkosjoukkueen ykkösmaalivahti, hoojiikoon kolmosmaalivahti, kakkosmaalivahti, läpyläpyläpy, huoh.
ellauri023.html on line 1089: Kassit ja pullot ja jalkapallo. Ne liikutti Vessa-Mattia. Systeemiälli tunnustelee mielen ihmettä, joka ei rationaalisesti selity. Sitähän se Jeesuskin. Joz zää zaat tehdä sitä zää oikeesti haluat, zitä mitä eniten rahastaa niin ... mitä? Pitää pistää parastaan. Pitää olla karismatiikkaa, karismatematiikkaa. Tää Ploirin uudissana on ainoo kohta luennolla missä matematiikka tulee esille, vaikka teknillisessä korkeakoulussa ollaankin. Bertalanffy kääntyy selin haudassaan.
ellauri023.html on line 1091: Yhtälöistä ei ole hajua, mutta kaukaloista nousee jotakin. Eski kusee ravintola Kosmoxen vasempaan pisuaariin, Vessa-Matti kuzee oikeeseen, ja sanoo "kiitos siitä kazeesta". Mihkähän se Eski kazoi. Aika homoa! Systeemiällissä ezitään väylää yleisinhimilliseen ilmiöön, tämänhetkiseen. Täähän on kun jotain vitun zeniä. Kiiteltyään vielä Eskiä zitä kädessä pitäen, Vesku zulloi zen takas houzuihin. Selkeesti plaattolaista koulukuntaa. Tutustunut Gurdijeffin opetuxiin. Junassa tavattu pituushyppääjäkin on fixu mies. Hieno mies. (Mä tunnen sen. Tunnen mäkin. Tunnetteko te?)
ellauri023.html on line 1093: Vessias putoo polvilleen kun Niskanen haluu sen Jakexi Paavo Rintalan kirjaan Pojat. Hyvä säkä! Niskanen oli särmikäs (Eesus) mutta sarmikas (Vessias). Mitähän se Vesku teki Niskaselle polvillaan? Myit izes ohjaajalle, sanoo Eski. Ohjelma laahaa tuskallisen vaivalloisesti eteenpäin. Kuin Vessias ennen ihmeparantumista. Miten kauan vielä?
ellauri023.html on line 1097: Vessias on tullut lässyttämään ilman palkkiota. Sitä harmittaa kun tulee liian hitaita läpyjä. Eskin ylisanat ei paljon lämmitä. Ne on kärsineet aika pahan inflaation. Molemmat on pellejä, mutta Vessias on vähemmän tympäisevä sittenkin. Tunti mennyt. Vielä tunti. Apua! Hädässä avuxeni huudan Teppo Raimoa. Mut se ei vastaa, se on täysinpalvellut.
ellauri023.html on line 1120: Survival versus fellow feeling, siinä se. Rather you than me, sanoo Darwin, ja Israelin poika kuuntelee. Naturalia non sunt turpia. Sodan jälkeen serkku kavereineen dyykkaa nazeilta jäänyttä sälää kuin Swiss family Robinson. Ja nyt on taas varaa jakaa paistettuja perunoita muillekin eloonjääneille. Sepä se: ei millään pahalla kaveri, ota tää, millon peruna, millon puukko selkään, millon niskalaukaus. Leirin laki: syö oma leipä, ja naapurin jos voit.
ellauri023.html on line 1134: sans-serif">
ellauri023.html on line 1136: Toinen henkiinjäänyt, kirjailija Jean Améry (Hans Meyer), ei sulata ymmärtämistä, se on hyväxymistä sen mielestä, ja haukkuu Leeviä "anteexiantajaxi", sehän onkin jutkuille haukkumasana, kristittyjen hapatusta. Leevi koitti vinistä, että sen mielestä oikeus riittäisi, ei se janoo takaisimaxua koroilla sen enempää kuin ilmaisexi antoa. Mayerin poika sitävastoin on kostonhimoinen kuin juutalaisten jehova. Tää muistetaan!
ellauri023.html on line 1150: Leevi rakastaa laatusanoja, ihaili Joseph Conradia (ei ois kannattanut), ja joskus kuulostaakin Conradilta, paizi että käyttää sievempiä ja pienempiä laatusanoja.
ellauri023.html on line 1154: Samaan kirjaan sisältyy kirje, jonka se kirjoitti 1960 saxan kääntäjälle, jossa se sanoi, että sen leiriaika, ja siitä kirjoittaminen "oli tärkeä seikkailu, joka syvällisesti muutti mua". Italiaxi “una importante avventura, che mi ha modificato profondamente,” Raymond Rosenthal (jenkkijutku nimestä päätellen) käänsi sen vielä 1988 sanatarkasti; kootuissa seikkailu on vaihdettu sanaan "koettelemus". Hymistelijät on taas iskeneet.
ellauri023.html on line 1158: Saul Bellow, joka on toisaalla on jo mainittu jenkkijutkukirjailijoiden listassa, on sanonut (sanoo James) että kaikki suuret modernit novelisti (Saul Bellow mukanlukien) oikeesti pyrkivät määrittelemään ihmisluontoa, oikeuttaaxeen elämän jatkamisen ja oman nysväyxensä. (Johon usein sisältyy elämän jatkaminen useamman kuin yhden hoidon kanssa.) En ymmärrä. Mix sitä nyt pitäs justifioida niin sairaasti? Eiköhän riitä vaan todeta millaista tää on. Ja jatkaa naimista kuin kanit.
ellauri023.html on line 1176: Helmikuussa ennen kuolemaa se kertoi jenkkikääntäjälle Ruth Feldmanille (selkeesti jutku sekin) että sen masis oli joissain suhteessa pahempaa kuin Auschwitz, koska se ei ollut enää nuori eikä ollut enää voimia. Sen perhe oli varma asiasta: "Nei! nyt se teki millä se aina uhkasi", sen vaimo valitti, kun kuuli mitä oli sattunut. (Paizi ne ei osanneet kuin pari sanaa jiddishiä.)
ellauri023.html on line 1185: sans-serif">
ellauri023.html on line 1187:
sans-serif">
ellauri023.html on line 1193: Luen eteenpäin. Tytöllä on ärsyttävä besserwisser poikaystävä Jacob, joka vähexyy tytön lukemia lastenkirjoja. Mulla on tärkeämpää luettavaa, se tuhahtaa. Luitko mun artikkelin? Se on semantiikkaa. Siitä oisi ollut kiva keskustella. Mulla on siitä paljon älykästä sanottavaa. Sit ois näitä mun runoja ja muita paasauxia. Ne vasta on kexeliäitä ja hienoja
ellauri023.html on line 1195: Ei tietenkään. Riita on tulossa. - Kuka ratkaisee mikä kirjallisuus on tärkeää? - Rakkaani, sen saa ize ratkaista. - Mistä tiedät et tää kirja on ei ole tärkeä, kun et ole lukenut? - Koska siinä ei puhuta Määlärin seudun saastumisesta, rotuongelmista eikä nälästä. Nää on tärkeitä ja keskeisiä ongelmia. - Eikö ihmisen yxinäisyys ja rakkaudentarve ole tärkeitä? - Tietenkin, kultaseni, mixi olet niin hyökkäävä! - Koska tuputat vaan sun omia juttuja, tästä sinun tulee pitää ja tämä tehdä ja se sinun on luettava ja se on tyhmää ja se on taantumuxellista ja tuo on kapitalismia ja tuo on sosialismia... - Kuulee että Agnes on ollut asialla, sanoo Jacob jäätävästi. Agnes on porvarillinen lukion opettaja, kukkahattutäti, peukuttaa historiallista näkemystä ja väljähtynyttä vanhaa liberalismia.
ellauri023.html on line 1197: Ei tietenkään. Ex-stallari Esukka Sariola, Lapukka sympparina, paukutti Seijan kuullen ja sen päähän marxismi-leninismiä. Esa aika tosissaankin, Lapukka lähinnä kiusan vuoxi läpällä. Ei se näät ollut kunnon uskovainen, se erotettiin assarien lukupiiristä, kun se kysyi Pertti Rovamolta, mixei tyhjästä voi nyhjästä, eli mixei maailma ole voinu alunperin lähteä ihan nollasta. Perza kirkkoherran poika ei tiennyt, ja se sitä harmitti, ja sixi se erotti mut mustan lampaan punertuvasta katraasta. Vaikea olla uskottava kun joku joukossa ei usko, mätä omena mädättää pian koko laatikon.
ellauri023.html on line 1201: Mutta sanoja on vaikea käsitellä, kun alkaa kirjoittaa, ne saavat oman elämänsä ja tekevät taikoja omin päin. En minä tätä tarkoittanut, ajattelee jälkeenpäin lukiessaan kirjoittamaansa, joskus se on parempaa, joskus huonompaa. Sitä ei nyt voi paljon auttaa.
ellauri023.html on line 1205: Vähän sellasta pohdintaakin. On yhtä tärkeetä löytää porukoille sanoja kuin parantaa niiden ruumita. Se motivoi tän kirjoittelun niille, jotka kaipaa siihen jotain perustelua. Ja sit se kysymys, onko kukaan oikeasti altruisti. Mix pitäis ollakaan, siis niin altruisti ettei se enää ole edes kivaa. Sehän riittää, että tyydyttää izeään ja tyydyttää sillä muitakin. Mix kärsimyxestä pitäis jakaa lisäpisteitä.
ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.
ellauri023.html on line 1220: Pertistä oli varmaan kivintä näyttää lampulla punaista. Punaiseen hämärään se tottui myös valokuvauskerhossa. Mekin häärittiin punaisen valon alla, kun kehitettiin Sekun kanssa valokuvia Eiran kellarissa Matin labrassa. Nykyisin se liikkuu mieluummin pimeässä. Pimeää kuin säkissä, sanoi Punavyön papukaija, joka oli oppinut sen pimeässä kömpiviltä roistoilta. Siitä Punavyö älysi, että roistot olivat jo lähellä. Punavyö riisui roistoilta housut, vaan nolataxeen ne. Vai olikohan sillä jotain taka-ajatuxia. Sitä pitäis kysyä Pete Menckeniltä, tai Dick Hilliltä. "Mulla oisi yxi hyödyllinen kirja", aloitti Dick Hill. Palaan ehkä Punavyöhön jossain myöhemmässä jaxossa.
ellauri023.html on line 1224: Hegelille, toiselle idealistille, jonka Marx käänsi päälaelleen ja josta Lenin otti sitten kampausmallia (Hegelillä ei ollut partaa mutta hötytukka, Leninillä ei tukkaa mutta hötyparta), oleminen ja olemattomuus oli samoja Parta-Kallen perillisiä. Ize asiassa sille pääasia olikin tuleminen, joka on olemattomuuden ja olemisen välillä. Olemattomuus ei ole, mutta se olematoi, das Nichts nichtet, sanoi Hegel. Ristiriitaiseltahan tää kuulostaa, yhtä hämärältä kuin Herakleitos, mutta luokkataistelussa ei muuta olekaan kuin ristiriitoja, synteesejä ja antiteeseja. Et sillee. Hintikan "oman" hollantilaisen lehden nimi oli Synthese. Siinä on multakin julaistu joku artikkeli 70-luvulla. Ei tosin tästä aiheesta.
ellauri023.html on line 1232: Merkittävin evästys, jonka sain [Dilemman pj:n] tehtävään, oli että yleiskokoukset ja muut Dilemman tilaisuudet on kyettävä johtamaan niin, ettei niihin aina ympäripäissään saapuvalle Pertti ”Lande” Lindforsille anneta puheenvuoroa, koska siitä ei tule loppua ja kaikki tietävät, mitä hän sanoo Georg Klausista. Onnistuin kohtuullisen hyvin olemaan huomaamatta ja kuulematta hänen puheenvuoropyyntöjään.
ellauri024.html on line 18:
sans-serif;color:white;background:black;font-size:5em;text-align:left;margin-top:0%;margin-bottom:0%">MISTÄ VOI LÖYTÄÄ VASTAUXIA?
ellauri024.html on line 24: Pylkkästen mökkinaapurit Kossut oli Jehovan todistajia. Jehovalaiset ja helluntalaiset on monessa suhteessa ääripäitä Jeesuxen seuraajien joukossa. Se näkyi hyvin niiden tonttien yleisestä kunnosta. Jehovan todistajissa hämmentävää on niiden jenkkiläinen uusasiallisuus. Jeesuskin on kuin äsken parturissa käytetty, komeilee aikansa liikemiehen three piece suitissa: valkoinen nuttu, vihreä huivi ja narusandaalit. Jeesuxella oli samanlaisia omituisuuxia kuin isällään. Jeesus näet apinoi isäänsä minkä pystyi. Kai jehovallakin on sitten valkoinen nuttu ja sandaalit. Suittu tukka ja parta vaikka valkoiset. Se on hyvisten väri.
ellauri024.html on line 34: sans-serif">
ellauri024.html on line 49: JW.org on vastannut näihin kysymyxiin miljoonien ihmisten puolesta, ja se on parantanut heidän elämänlaatuaan. Myös osan kysyjistä, arvatenkin. Vastauksilla on merkitystä meille kaikille.
ellauri024.html on line 54: sans-serif">
ellauri024.html on line 68: sans-serif">
ellauri024.html on line 81: sans-serif">
ellauri024.html on line 92: sans-serif">
ellauri024.html on line 99:
Petti kaatuilee Meilahdessa 40 asteen kuumeessa. Sille ei anneta laajakirjoista antibioottia, vaikka mustavalkoiset ei tehoa. Se huonontaisi sairaalahygieniaa. Tieto lisääntyy, ja se lisää tuskaa. Hyvässä kirjassa on tälläsiä vanhoja viidakon sananlaskuja. Pitäs Jeesuxen ajaa koronavirus sikoihin. Ai niin, niissähän on jo sikavirus ennestään.
ellauri024.html on line 179: Taisi Jussi samastua väärään sankariin.
ellauri024.html on line 241: Ei ole valkoista sankaria eikä se rikastu.
ellauri024.html on line 270: sanoi Tarzan, kun elefantit tulivat
ellauri024.html on line 274: Joo tiedän, olen sanonut tän ennenkin (pientä kritiikkiä). Mitä väliä! Toisto tyylikeinona. Toistaahan historiakin izeään.
ellauri024.html on line 299: Vinkuintiaani antaa aivan sekavia meriselityxiä. "Ei voi antaa työsopimuxia, koska silloin työntekijät vaihtais yritystä." Mitä hittoa tää on tarkoittavinaan? Orjat sanoo just päinvastaista. Täytyy olla kiinalaista logiikkaa. Ja size on olevinaan aivan ällikällä lyöty, kun sille kerrotaan, että lähetit hädissään ostaa toisiltaan vuoroja päästäxeen polkemaan. Hävytön teeskentelevä luikero. Onx tää juippi jonkunlainen toivottu mamu? Kieroja kusipäitä meillä on omastakin takaa. No ehkä niitäkin saa Kiinasta tusinoittain halvemmalla.
ellauri024.html on line 314: Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin.
ellauri024.html on line 316: Heti alkuun (alaviitteessä) Arska kehasee Antti Hyryn romaania Uuni. Vaimoaan se ei kehu omistuxessa, sanoo vaan sen lukeneen muisteluxet moneen kertaan. Kummallisinta Arskan mielestä on, ettei voi välttää itsekehua. Ei kai, jos on etevä. Sekään ei tykkää (alaviitteessä) Kirsikkapuiston uudennosnimestä Kirsikkapuutarha. Vanhakantaisia ollaan molemmat.
ellauri024.html on line 320: Huolestuttavasti alkaa näyttää siltä, että Arska on tolkun mies. Sillä on huumorintajua, ehkä liikaakin, ja se ei ole jumalinen. Lähetti jehovansa kassan kautta saman ikäisenä kuin minäkin. Puoluekanta temokraatti, ei sentään yleistemokraattinen, ihan vaan parlamentaarinen poroporvari. Arskasta ei tullut kirjailijaa, mutta sen muistelmissa on tää sama trokeerytmi. Sillä se ois kai romaaninsakin kirjoittanut, jos ois osannut. Se sanoo että synnintunto ja kunnianhimo tuhoovat ihmisen. Hyvä Arska.
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 339: Arska kammoaa julkista esiintymistä, vaikka tykkääkin keekoilla kirjassa. On kuin avantoon pudonnut koira. Arska tykkäs jostain Charlie Chaplinin laulusta leffassa Nykyaika. Putoon kärryiltä, en tiedä mitä laulua se tarkoittaa. Oisko se, jonka sanoissa ei ole mitään järkeä. Mut en mä kyllä tykkää Chaplinista muutenkaan. Se oli aika huumoriton narsisti. Jaa, onkohan Arskakin narsisti? En ihmettelisi.
ellauri024.html on line 343: Äiskällä oli kyllä hyviä sanoja, kuten "juuttaan halavatut! persetti rallaa!" tai "antaa vaan mennä kuin pissi lautaa pitkin". Äidiltä Arska oppi kiroileman kovasti. Äiskä oli oikeistolainen. Näköelimistä tuli usein vettä, sillä se manipuloi miessakkiaan. Kitupiikki. "Nyt suap pankkikirja olla vähän aekoo rauhassa!" Pirkkotyyppisiä vizejä: "Sanokeepa kolomitavuinen sana! - Kelekka! - Oeekeen!". Pirkon versiossa se oli "Kolome!" Ranskan lehtorin ovessa on vastaava koululaiskasku "- Nommez deux pronoms! - Qui? Moi? - Tres bien!"
ellauri024.html on line 349: Arska oli kuullut lapsena että Hitler olisi saanut Kölnin tuomiokirkon lahjaxi. Olikohan tuossa perää, vai oliko vaan propagandaa. Arskan iskä ei perustanut Hitleristä, ei Arskakaan. Arskan isä on Tex Willerin konnan näkönen, parta ajamatta jurottava turjake. Petteri poika on onnellisen näköinen, onnellisemman kuin sen isä. "Hyvää kuuluu", sanoo Petteri. Arskalla on vaan kourallinen ystäviä, kaikki ne on sen fänejä. Paljon naisia.
ellauri024.html on line 359: Arska kuzui mongoloidi lastaan pienenä Sattuman Villexi, koska se käveli samalla lailla hassusti. Kuin Zape mutta eri lailla. Joku sanoo että oikea Sattuman Ville olisi Speden näköinen. Mä muistan Vittuman Sallen lapsuudesta, sanoisin siis pikemmin että Spede oli Villen näköinen. Ville vuorostaan oli kopsittu ruozalaisesta sarjakuvasta nimeltä Adamson. Oheisessa sarjakuvassa Ville näkee käärmeet naimassa ja tekee niille summittaista väkivaltaa. Samoin teki Arska lapsena.
ellauri024.html on line 366: Arska pohtii silloin tällöin #metoo
kysymyxiä. Sen miälest rättipää miehet sortaa naisia koska ne pelkää niitä. Lännessä on paremmin koska naiset saavat oppia. Arska on samalla lailla kaxijakoinen kun eräät paremmatkin elämäkerturit: järki sanoo yhtä, tunne toista. Arskan ympäristön naisilla oli valtaa, ja he alistivat miehet pilkan ja naurun kohteexi. Ämmät perkele. Post coitum omne animal triste, exceptis muliere et gallo.
Tämmösissä pikkujutuissa joskus alistetun miehen naiskauna paljastuu. Tai tämä:
ellauri024.html on line 379: Jyrki Nummi (1953), raateleva lammas, oli huolissaan Arska Kinnusen aforistisuudesta. Aika lyhytsanainen se koittaa ollakin, se on sillä ihan maneeri. Se on epäsosiaalista ja salamielistä. Anaalista suorastan. Ei tahdo näyttää kortteja. Vähän kuin kakka, jota pidättää liian kauan, tulee lopulta vaivoin kovina pikku tsevaptsitseinä. Se kuulemma johtuu latinasta. Entäs sitten mä, jolla oli pitkä latina. Siihen nähden tää on kyllä jo pitkä lätinä.
ellauri024.html on line 381: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
ellauri024.html on line 385: Arska pani päihin koulukiusaajalle kun oli harjoitellut nyrkkeilyä salilla. On siitä vieläkin tosi ylpeä, ja suosittelee samaa ratkaisua muillekin. (Toinen tällänen koleerinen humanisti amatöörinyrkkeilijä oli Esa Itkonen.) Kiusantekijöille ei siltä riitä ymmärrystä eikä sääliä. Eikä papin pojille. Kova pää. Matikkapäätä Arskalla ei ollut nimexikään.
ellauri024.html on line 387: Vihdoinkin päästiin yliopistoon saakka. Arska on ytimiään myöden yliopistomies, 31 vuotta alman rullissa. Räimii yliopistopudokkaita Pekka Tarkkaa (1934) ja Eski Saarista (1953), jotka on arvostelleet koko laitosta. Jos se olis ollut tyhjäntoimittaja kuten Pekka, sekin sanoisi "rökäletappio", "jumittui", "takkuaa", "pönöttää" ja "pörssikurssit tippuivat". Ja "kukoistaa" kuten Eski.
ellauri024.html on line 389: Rector magnificus allekirjoittaa nimensä nyttemmin The president. Kuka hullu tahtoo muistuttaa niin Trumppia? No monet kai. Kaikenlaista ikivanhaa perinnettä Arskalla on muistissa. Rehtorin audienssilta piti peruuttaa perä edellä. Arska ei pakittanut, kääntyi ja pokkas vasta ovella. Nuori kapinallinen. Inhoomaansa Klingeä (1936) se pilkkaa akateemisuudesta, kateena talonpoikana. AK sai gradusta vaan lubenterin. Aika heikkoa. Se oli hirmu pettynyt. Eski Saarinen pettyi magnaan, paskakaivoarvosanaan.
ellauri024.html on line 391: G.H. von Wright (1916), punaposkinen tuttavamme, torpedoi Arskan ekan psykologisoivan väitöskirjateelmän suoralta kädeltä. Se oli Arskan elämän suuri katastrofi. Säveltäjä Skrjabin, joka 46-vuotiaana sai verenmyrkytyxen ja kuoli siihen, sanoi: Mutta minähän kuolen. Mutta tämähän on katastrofi. Arska toipui ja väitteli sitten Aleksis Kivestä. Puursi sitkeästi läpi harmaan kiven. Munkin eka PhD MS meni kiville ja sain siitä masixen, tai kääntäen.
ellauri024.html on line 399: Vaikka en mäkään pidä uppo-outojen sinuttelusta. Mutta ei teitittely ole ratkaisu, pitää vaan välttää sinuttelua. Onks täällä myytävänä nauloja? Entä porkkanoita? Sattuiko? Ottaako hän lisää kahvia? Hyvin selviää pyrkimättä ihan iholle vanhan kansan konsteilla.
ellauri024.html on line 403: Sen arviot tuttavista noudattavat aika lailla poliittisia kantoja. Vasurit on pahoja, oikixet hyviä. Sehän on ihan eri asia kuin poliittiset nimityxet, eihän tässä nimitellä ketään paizi sanan toisessa merkityxessä.
ellauri024.html on line 409: Arska käyttää sanaa ironia Sokrateen alkuperäisessä merkityxessä: ei sano mitä ajattelee, tai sanoo mitä ei ajattele. Ei siihen sisälly mitään sarkasmia. Siten on ymmärrettävää kun se sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Muuten se on kyllä itsejulistautunut salavittuilija, heittelee vekarajalkaa niin ettei kaikki huomaakaan.
ellauri024.html on line 414: 60-luvulla Arskasta tuli assari, sitten apulainen. Haukuskeli Kai Laitista (1924). Josta sanoi Lauri Viita (1916): miehellä on äänikin kuin sairasta saatettaisiin paskalle. Kai kävi meillä, se oli Pipan ja Callen tuttuja varmaan savolaisesta osakunnasta. Hintikasta tykkäsi. Kerran hyljättyään psykologisoivan sananselityxen Arska syyttää siitä toisia. Kyllä se Arskan izensä kohalla toimii hyvin. Vähän epäselväx jää mikä siinä on Arskasta vialla. Liikaako empiriaa?
ellauri024.html on line 427: Kritiikki on kuvausta, tulkintaa ja arvostelua. Iso taulu, esittää Tauno Paloa, aika tökerö. Arvosteluja tarvitaan, jotta herrasväki tietää mitä taiteesta pitää sanoa kahvihuoneessa tai päivällispöydässä. Ei tarvize ize kammertautua ulos kazomaan tai kuuntelemaan pää kenossa eikä kahlata paxuja opuxia, kun arvostelija on ne hyvin kyldyyriosastossa tiivistänyt. Yhtä fixulta voi vaikuttaa kuin ne jotka kävivät tai jaxoivat lukea. Ellei fixummalta.
ellauri024.html on line 433: Arska väsäsi pienen keltaisen kirjasen naurusta. Siinähän se on savolaisena mielestään asiantuntija. Vähän arveluttaa kuitenkin kun se sanoo et huumorissakin on huippuja ja laaxoja. Hyvää makua ja huonoa. Vittuako se sotkee tähän hyvää makua. Aina kun on huippu, joku putoaa, ja se naurattaa. Käyttää vielä tota ällöttävää moraalista me-muotoa. Puuttuu vaan "koko Suomi nauraa":
ellauri024.html on line 447: Jeesuxelta (tai edes Jeesuxesta) ei jäänyt yhtään viziä. Huumori ei sovi yhteen pyhyyteen. Siellä normi on niinkuin se sanotaan. Kristitylle ei ole suotu edes vahingoniloa. Saa iloita vaan herran armosta. Aika ikävää.
ellauri024.html on line 463: Hauskuus niinkuin kauneus ja hyvyys on kazojan silmässä. Sille nauraa mille haluu muutenkin pahaa. Herlinin sanomien kuukautisliitteen loppusarjixessa on yleensä pilkattu oikeistoa, on usein naurattanut. Nyt oli Marinin naishallituksesta huonoa setämiespilaa tekevä tuherrus. Ei yhtään naurattanut. Nimimerkki Kuukautinen lohkoi pilaa Jeesuxen 2. tulemisesta. Ne joissa ivailtiin kokoomusta ja persuja naurattivat, mutta kun Janne Saarikivi pantiin sanomaan, ettei Jeesuxelle pidä puhua englantia vaan mieluummin arameaa, pysyi ilme peruslukemilla. Mitä hauskaa siinä muka on? Sano mihin uskot, niin sanon mille naurat, ja mille et.
ellauri024.html on line 469: Sairaan leima tekee hassusta säälittävän. Sääli ja pilkka sulkee pois toisensa. (Paizi että sana säälittävä on pilkkasana? Ei kuitenkaan humoristinen vaan sarkastinen. "Olet säälittävä" ei ole sääliä. Eikä "mä säälin sua". Ei niissä ole vähääkään huumoria.)
ellauri024.html on line 470: Sääli on myötäkärsimistä ja myötähäpeää. Sitä ei sanota, sitä tunnetaan, siis tunnetaan sen toisen tunteita, ja sen tunteen aidot ilmauxet tulee siitä luonnostaan. Sellasta lämpöä ja rohkaisua. Välittämistä. Silittämistä. Kazo hirveä. Nauru on yleisölaji, penkkiurheilua. Ei voi olla samaan aikaan syrjästäkazoja ja pelaaja. Tai voi, muze on aika skizoa. Tai onhan eläytyvä kazominen tavallaan mukana pelaamista penkiltä. Sillon nauraa mukana, ei naura vierestä. Jos sairasta ei naurata, niin ei myötätuntoistakaan naurata. Nauru on helpotusta: tilanne voi olla toivoton, muttei vakava. Jos toisella on paha olla, ja säälittää, tilanne ON vakava.
ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
ellauri024.html on line 520: Arska missaa pahasti kun se sanoo että koomisuus on riippumaton ja ristiriidaton muista arvostelmista. Arvoristiriita nimenomaan synnyttää komiikkaa. Hitler on koominen, kun se on niin kauhea ja silti pelle. Zape on vähemmän koominen kun se yrittää olla pelle ihan väkisin. Hei kattokaa, mä oon hassu! Se on oikeasti aika puiseva tekovirnistyxineen. Molemmilla on hassu kävely. Varsinkin nopeutettuna.
ellauri024.html on line 531: Koominen arvoarvostelmana ei myöskään ole yleinen. Katekismus, kymmenen käskyä selityxineen on sille vieras. "Kaikki kärsimys on pahasta", "tappaminen on pahaa", "armo on hyvä", "laupeus on hyvä" - komiikan alueella ei käy sanoa "ontuminen on koomista" tai "vastustaja on naurettava" (jne).
ellauri024.html on line 533:
Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
ellauri024.html on line 535: Mutta myös sitten kun arvostelemme komiikkaa (puhu vaan izestäsi Kinnusen akan poika) pidämme sitä objektiivisesti hyvänä ja huonona.
Mitä vittua!? Tää on tämmönen hyvä-paha absolutisti. Niin yxiliitisellä arvomaailmalla varustettu tyyppi voi olla hyvä koomikko vaan luontojaan, oikeastaan vastoin parempaa tietoaan. Siltä ikäänkuin lipsahtelee hyviäkin vizejä. Kuten aiemminkin olen sanonut, se että tykkää Chaplinista voi olla oire jostain pahemmasta. Tuloxelle nauravat vain hyeenat.
ellauri024.html on line 537: Arska sanoo että hassussa kävelyssä pitää olla 2 tekijää kuin sen rakastamalla Zalilla. Se on kyllä näköharha, pääasia on joku ristiriita odotuxen ja toteutuxen, normin ja siitä poikkeavan käytöxen välillä. Vallatonta ja vakavaa. Professori Irma Rantavaara iskee silmää professori Aarne Kinnuselle professori Ilmari Kohtamäen puhuessa professori Vilho Suomen kansalaispäivällisillä. Makunsa kullillakin, huumorinsa hiirelläkin.
ellauri024.html on line 564: Hyvä ja huono vizi on kaunista ja rumaa esteettisessä mielessä, hyvä suoritus tai huono, sanoo Aarne lihavalla. Mautonkin vizi voi olla hyvä siis, ja huono hyveellinen. Hyveelliset vizit onkin enimmäxeen huonoja. Tää ero on hiuxenhieno, monet ei sitä tee, ne samat joiden mielestä pahuutta ei voi ymmärtää.
ellauri024.html on line 566: Arska liioittelee komiikan ainutlaatuisuutra. Päin vastoin se on hyvinkin tyypitettyä ja toistuvaa, toisto tyylikeinona. Wanha Simonin Herbin sananlasku: wizit ovat aina samoja, vaikka ympäristö vaihtuu kerta kerralta. AVS:n jutut toisti izeään 27 vuoden aikana ja silti nauratti. Vanhoja wizejä kierrätetään vuosikirjoina.
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri024.html on line 574: Vielä pahempi tyylirikko on kommunisti Rossilta kun se sanoo rosvopäällikkö Talvelaa kokeneexi rosvopäälliköxi, joka pomppaa halukkaana tuolilta kun transu Mansku käskee sitä Leningraadin ryöstöretkelle. Mautonta. Vaik ei se mainesana ollut ihan huulesta temmattu:
ellauri024.html on line 576: Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.[1] Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies, joka neuvotteli Saksan korkeimman johdon kanssa. Hän oli mukana myös äärioikeistolaisessa Lapuan liikkessä ja toimi myöhemmin 1930-luvulla liikemiehenä sekä jatkosodan jälkeen muun muassa paperiteollisuuden palveluksessa.
ellauri024.html on line 578: Rosvo mikä päällikkö. Joopa joo, vaikeeta on erottaa tyylirikkoja merkityxistä, huonoa viziä pahoista ajatuxista. Reilumpaa ois olla yrittämättäkään, sana 'mauton' on luokkasodan tylsä astalo. Antikommunisti Arska on pyhissä kysymyxissä ihan tosikko. Ryssäviha ei ole naurun asia. Vois sanoo suomalaista taistelijaa noin ehkä joskus niinku hyvässä mielessä rosvopäälliköx, esim Santeri Ivalo Juho Vesaista, mut et Rossi Talvelaa, se ei oo vaan tyylitöntä, se on rienausta, pyhäinhäväistys. Arskassa on persua, vaikkei sotiemme veteraanix ehtinyt. Arska ize voisi tolleen jollekin kenraalille silleen virkeästi mutta kunnioittavasti vizailla, mutta että luokkavihollinen Rossi, se on jo liian paxua.
ellauri024.html on line 584: Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, ilman niitä ei olisi koko taidetta, sanoi Jussi Jurkka radiossa. Kukas sitä matkikaan? Joku koulukaveri? Mikko Könkköläkö eli Hortto? Muisti alkaa pätkiä.
ellauri024.html on line 590: Lukaisin esseen Lakrizipenis ja omenansyönnin ammattilaiset. Se on mestariluokan vittuilua, aivan erinomainen lyttäys sievistelevälle omenaposkelle. Muistan izekin ajatelleeni aikoinaan, että Punaposken ns. kulttuuriesseet oli kuin F.E.Sillanpään radiopakinoita tarhaikäisille. Parhaita paloja Makelta on siteerattu erixeen alempana. Se että Make sai Archien niin pitkävihaisesti hapantelemaan, osoittaa paremmin kuin sen tuhat sanaa, että pilkka naurattaa vaan jos se sattuu jonkun muun tiimin nilkkaan kuin oman. Siinä ei nähtävästi tyylipisteet paljon auta. Avointa nälvintää ja luonteenomaista salavittuilua Makelle, Archie käy kuumana.
ellauri024.html on line 608: Joo se on totta, mä en juuri jaxa comedy of errors tyyppisiä juttuja, attikalaista komediaa tai the importance of being earnest tyyppisiä jatkettuja koomillisia väärinkäsityxiä ja petkutuxia. Ne on ihan vitun ikävystyttäviä. Arskan hehkuttama Shakespearin Windsorin iloiset rouvat on just sellanen. Huoooooh. Operatiiviset normit on huooooh, juoni on huoooooh. Monimutkainen ihmissuhdeverkosto, huoooooh. Ainoastaan Shakespearen puheenparsi vähän lohduttaa. Miten äkäpussi kesytetään (Arskan vaimo varmaan tiesi) on poissa muodista, liian setämäisenä, sanottiin Hesarissa sattumalta tänään.
ellauri024.html on line 627: No nyt on vuorossa Amfitryon, jonka nimen kyllä olen kuullut mutta en yhtään muista hemmoa. Se näyttää olleen antiikin pyhä Joosef, aisankannattaja, jota samalle luukulle ehättänyt jumala kusas silmään ja teetti sille bastardin. Väärän koivun takaa pantu poika oli puolijumala tässäkin tapauxessa, nimittäin Herkkules. Sen niminen nakkitaukopaikka oli seitostiellä, ensin vaan yhdellä puolella, mut sitkun siitä tuli moottortie, molemmille puolille rakennettiin oma.
ellauri024.html on line 645: Huomaa että Darwinin kolmen kohdan lakitaulussa on FUCK ja KILL ja EAT muttei LAUGH. Se on johdettu määräys, paljon mitättömämpi, ei päämäärä vaan keino. Keino mihin? Lisääntymiskilpailuako varten vai? Soidinmenoja? Naistennauratusta, kilpalaulantaa? Tai yleisemmin keino loiventaa tiiminsisäistä kilpailua, tehdä siitä vähemmän tappavaa. Korvataan käsirysy sanasodalla, soidintappelu kilpalaulannalla. Mukaan lukien Freudin kallon sisäinen tiimi: yliminä, minä ja se. Niiku nokintajärjestys: säästyy tappeluita, kun paremmuus selvitetään nokkimalla. Kaikkea tätä. Jonkinlainen keitos vihasta (KILL!) ja rakkaudesta (FUCK!), kuten arvovaltakin. Muita hopeeselkiä pilkataan ja listitään, neitoapinoita nauratetaan ja naidaan. Tää nyt on tällänen tyypillinen setämiesnäkökulma, mutta kun ajattelee parhaita naishumoristeja, niin niidenkin sankarit on fiksuja ja eteviä, vedättää hopeaselkiä ja tyhmempiä naisia niinkuin tahtoo.
ellauri024.html on line 654: Romanssi joka nousi keskiajan lopulla on mätkintää sisältävä naimiseen päättyvä aikuisten satu, kuten Danten komedia täysin huumoriton. Kuten tragedia paizi että päättyy hyvin (jos nyt taivaaseen joutuminen on sitä, mieluummin naiminen). Surin osa romskuista ja videoviihteestä on sellasta lasten ja niiden kaltaisten jännää sankarisatua. Romanttinen komedia on edellisten kahden kombinaatio, rakkauden ja sanallisen ym lievän väkivallan färssiä. Sitäkin on nykyään paljon liikkeellä, se on oma genrensä.
ellauri024.html on line 671: Ex sama päde kaikkeenkin kynäilyyn ym esiintymiseen tai viestintään? Where is the beef? Ei paljon eroa. Joko juttu toimii, liikuttaa tarkoitetulla tavalla tai sitten ei. Hyväxytään, pahexutaan tai haukotellaan. Kylmä luulen et Arska vaan kauppaa omaa lajiaan. AK Oravisto suuttu kovasti kun väitin että sähkökitaraa on yhtä vaikee soittaa hyvin kuin viulua. Ei muuten ole, se sanoi, siinähän on tallat.
ellauri024.html on line 701: Niitä jotka ovat heikkoja, eivät pysty kostamaan, kun heitä pilkataan, niutä voidaan huoleti sanoa naurettavixi. Naurettavuus on pahe, se ei ole äijyyttä. (Plaatto)
ellauri024.html on line 707: Parempi olisi häntä kuzua isännäksi, yrittäjäxi. Yritteliäisyys - siinä on kaiken syy. Juuri yritteliäisyyden takia on syntynyt juttuja, joita maailma sanoo "likaisenpuoleisixi". Totta on, että tälläisessä luonteessa on jotain loitontavaa.
ellauri024.html on line 717: Koomisen sankari lopettelee
ellauri024.html on line 719: Pahempa seuraa ellen erehdy, Arska tarjoo komiikan sankarin mallixi jotain Rokan kaltasta vizailevaa tappajaa, joka ei ammu ihmisiä vaan vihollisia. Irtopäitä lentelee, verta ja suolenpätkiä. Kazoo kuin Indiana Jones hölmistyneenä huvittavaa veiziä heiluttavaa rättipää pelleä, vetää rivollin ja ampuu sen hengiltä suoralta kädeltä. Ryhmy ja Romppainen. Asterix ja Obelix. El Zorro ja kenraali Xavier. Jerry Cotton ja Phil Decker. Batman ja Robin. Tintti ja Kapteeni Kapu. Puovo Lipponen ja Kalle Kustaa Korkki. Mikki ja Hessu. Ilmiselvä sankari. Yhdellä ainoalla vantteran jalkansa potkaisulla kenraali lennätti miehen läpi seinäpaneelin. Mies lensi kuin tikkapelin tikka. Miehessä on ainesta lentäjäxi, kenraali huomautti. Revi siitä huumoria.
ellauri024.html on line 728: Juutas on Arnulf pahan mielisankari, siinä on samaa pahanilkisyyttä kuin pikku Aarnessa äidin hameissa, lällällää anaalihuumoria. Hauskin kohta Arskasta on se kun Juutas pieraisee Rosinan leipomaan korvapuustiin ja nauraa vielä päälle hyvillään. Ruokasotaa kuin jenkkiteinileffassa. Jumalan viljaan paskantaa. Ansaizis korvapuustin, luunapin tai nenäpiuvin. Äiti suuttuu, se on syntiä. Aarnen isä potkas pottukattilan pihalle. Se jäi Aarnen mieleen miehen mallina. Hyvä roolimalli on Juutaskin, siltä oppii miten nähdään herkästi milloin on menty oman yhteisönkin hyvän maun ylize ja kuinka tullaan takaisin ja voitetaan tilanne. Arskakin on juuttaan nopea käänteissään, armoitettu takinkääntäjä, ujo mies mutta esiintyy mielellään omassa yhteisössä.
ellauri024.html on line 730: Paljon samaa, jotain eroja. Naisvihainen (+), herravihainen (-), anaalinen (+), narsistinen (+), vääräleuka savölainen (+), maalaisäijä (+), vanttera (-), salatietäjä (+), pitkävihainen (+), vittuilija (+), herkkä izetunto (+), nopeasti vaihtelevat mielialat (+). Aika sama sananupotus sopii muhunkin! Herravihakoordinaatti on mun bittivektorissa plussana ja maalaisuus miinuxena.
ellauri024.html on line 732: Arskakin on lukenut Jevgeni Popovin novellin Nuoruuteni vuosina, missä Jevgeni alkaa kesken ilostelun itkeä. Muttei se komiikka siihen lopu, kato vaikka mun runoelman osasta XXVIII. Voihan sitä ihan hyvin itkeä ja nauraa samalla ajalla. Kettu kylpee, sanoo Seija lainaten äitiänsä Leaa, kun aurinko paistoi sateen lävize.
ellauri024.html on line 748: Komedian lopetuxesta ilmenee sen opetus. Absurdissa näytelmässä paha ei saa palkkaansa. Sellaisessahan tässä ollaan mukana menossa. Niinsanotut konnat ei opi mitään. Kiertää ympyrää aitauxen laitaa kuin Rothien kilpikonna nimeltä Pippuri. Se kai lopulta karkasi tai Riku kylästyi siihen ja laski palvelijansa menemään.
ellauri024.html on line 760: AK sanoo et koomikko viestittää tyylillä. Mut justhan se on päässyt sanomasta et tyyli on hienojakosempaa merkitystä. Siis mitä? Selittäkääpä tarkemmin. Kyllä esim Ollin pakinoista huomaa et ne on läppiä ihan siitäkin mitä se sanoo, vaik totta Mooses (FGK:n mielisanonta) outo sananvalinta on sopassa mukana. Älä nyt peruuta hyvästä pointista.
ellauri024.html on line 770: Fixut ihmiset (hammaslääkäreitä ja pankinjohtajia, sanoi Mirjam Pylkkänen), hienot premissit (sanoi P.C.), hyvä tarjoilu, parhaat tavat ja käytös, voima ja rohkeus, hauska ja äänekäs seura, iloinen mieli - täähän on kuin Paska-Nalle tai Aarne Suomalaisella Klubilla. Näissä sfääreisä Arskan mielestä paras huumori muka kukoistaa. Mix hemmetisä Aarne kuumuu niin kovasti tosta Zapen knallista ja sen kohotuxesta? Kai se nauroi niille pienenä. On mustakin Monty Python yhä hyvä.
ellauri024.html on line 772: No nyt yhtälö on muuttunutkin muotoon huumori=komiikka+opetus
. Mitähän tässä pitäisi uskoa? Koska kirja on käyt kaz loppu, ehkä tätä, tuntuuhan se jo lopettelevan. Laiturin pää häviää usvaan, niin sanoaxeni. Aarnen pylly vilahtaa hetken ja kuuluu etäinen molskahdus. Pitiköhän se kiinni nenästä. Kivenkin lopetus on harras. Kiveen jos lyö varpaansa laiturilta mennessä voi kiroilla hartaasti.
ellauri024.html on line 776: Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme.
ellauri024.html on line 787: Runon selitys on mixi teit sen? Sen tulkinta on mitä runo sanoo ize. Hönttiä, ei runo sano mitään, se on vaan textiä. Tekijä on ehkä tarkoittanut että pee, lukija saattaa ymmärtää että quu, loput on lähinnä kielioppia. Tai "semantiikkaa". Sitäkö tässä pitää mätystää? Että niinkun mitä joku voisi sillä ymmärtää? Noin niinkun periaatteessa? Koko loputtoman pitkä luettelo? Jäsennyxiä on yhdelläkin virkkeellä helposti ziljoona. Tai sit saa valita pussista kukin mieleisen, ml tutkija. Onx tää jotain tiedettä?
ellauri024.html on line 791: Mix vaan kirjan vatvonta on perustutkimusta? Sanasta sanaan peliä, jotain vitun Scrabblea. Näistä kirjaimista saisi LEKYTHOS, tai SIKA, kuten fysioterapeutti Poppy Kinsellassa. Lekythion apolese, pani Sofokles halvalla Euripidestä Aristofaneen näytelmässä Sammakot. Krekekekex koax koax.
ellauri024.html on line 795: Poliittisesti Arska on vanhoillinen, vasureista se ei tykkää, vanha antikommunisti ja ryssänvihaaja. Laahus teillä on aina keskuudessanne, ja kermakökkäreet nousee aina pintaan. Mieluummin se kelluu sentään kerman joukossa. Se tykkää auktoriteetista, eli olla "pelätty mutta pidetty".
ellauri024.html on line 798: Arska oli neuvostovastainen, lopetti laitosneuvoston, kun assilaiset alkoi keulia. Melskasi niitä vastaan lehdissä. Vaikuttaa omienkin sanojensa perusteella röyhkeältä despootilta. Taantumusvoimat kättelivät salaa Savonlinnan rautanyrkkiä, ja verstas antoi pronssisen kiitoslaatan ruudinsavun hälvettyä. Arska on oikee patavanhoillinen, ennen elettiin parhaassa mahdollisessa maailmassa, säädyt ojennuxessa, kunnes joukkoliikkeet pilasivat sen. Tarkoittaen nazeja ja kommareita.
ellauri024.html on line 800: Pekka "Tuus" Tarkasta ei Arska pitänyt, niillä oli kärhämää. Auli Tarkka Viikarista kyllä. Tarkka ehdotti valtionpalkintoa Punaposkelle, Arska torppasi. Arskallahan oli ekasta väikkäristä kaunaa Punaposkelle. Tämä kostetaan sanoi Pekka, ja järkkäsi (jos Arskaan on luottamista) huonoja resensioita Arskan kirjoille.
ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
ellauri024.html on line 808: Väpi Linnaa ja Tuntematonta Arska lyttäsi armeijassa apinan raivolla. Poliittisista syistä kaiketi. Raateleva lammas sai Arskan myöhemmin kääntämään Linnan suhteen takkinsa. Eeva-Liisa Manner saa osaxensa sääliä. Se sai masennuxeen sähköshokkeja kuin Tutu Paloheimo, sen käsiala pieneni millimetrin korkuisexi, se kirjoitti: keskinkertainen taiteilija on huono, eikä vain huono taiteilija, vaan huono ihminen. Mitä hullua! Ja Arska on vielä valmis allekirjoittamaan sen! "Lyö naulan perille". Siis Eeva-Liisan arkkuun vai. Muitakin Mannerin tylyjä tuomioita se peukuttaa, kute että pahixilta pitää pää katkasta koska 'ne tiesi mitä ne tekivät'. Jotain hurjan kalseaa A.K:ssa on aika ajoin. Se on kuin Kimmo Koskenniemi, se varaa lämpimät tunteet omalle perheelle. Lämmin perheenisä, kuten monet kuulut nazit. Se on neandertaali.
ellauri024.html on line 814: Tahvo oli äidinisäni taloudessa niin sanottu kunnan hoidokki, joita siis oli taloissa vielä 40-luvulla. Minä tapasin Tahvon joulun aikaan 40 sotatalvena. Siellä hän enimmäxeen istui nurkkavuoteessaan, puusängyssään äänettömänä. Hänestä ei siis ollut haittaa. Mutta kun hänen sänkynsä vieressä oli joulukuusi ja se oli koristeltu osittain paperoiduin makeisin, hänen makeanhimonsa voitti ja silloin tällöin kuului kuusesta rapinaa. Tahvo siellä irroitteli karamellia.
ellauri024.html on line 846: sandaaliin, ei katkasta päätä pois.
ellauri024.html on line 864: Toisesta päästä taantumuxen laivaa melomassa on prinsessa Turm und Taxis, Ivana Trumpin henkilökohtainen hyvä ystävä. Linnantornistaan se sievistellen pitää yllä vanhaa järjestystä punahattuisten kardinaalien rahamassina. Sip sip söp söp, sanoisi Pirkko Hiekkala.
ellauri024.html on line 879: päästy sanomasta että maapallo tukehtuu apinoiden tungoxeen.
ellauri024.html on line 963: Mentaaliset mallimme ovat vahvoja ja sanelevat mitä näemme ja emme näe, uskomme emmekä usko sittenkään. Esim jos näemme siivottoman ukkelin nukkumassa puistonpenkillä, luulemme että se on asunnoton alkoholisti. Mutta jospa se onkin vaan kovaonninen kaupunginpuutarhuri pitämässä pikku taukoa. Tai Aalto-yliopiston järjestelmätieteen professori pohtimassa mentaalisia malleja. Joku köyhimys nyt kuitenkin, ei sen asu muuten olisi noin siivoton.
ellauri024.html on line 1003: Eskin Teppo-Raimon järjestelmäjargonilla jäykistetyn vanukkaan avainsanat ovat kasvu, parannus, muutos, älli, ja järjestelmät (etenkin ne, muistuttaa Teppo, ettei totuus unohtuisi. Onhan tää sentään systeemitieteiden laitos eikä pelkän kukoistamisen.) Järjestelmiä ovat vauvanhoito, perhe, työ, suhteet, kaverit, some, hobby, tiede, taide, uskonto ja urheilu, ravizemus, talous, hengellisyys (taas, tää on tärkee Eskille), ruumis, koti, yritystoiminta, musisointi, isänmaa, internet, YK, armeija, luontopalvelut, vain joitain mainitaxemme. Ne on kaikki samaa, yhtä mössöä, kun niitä kaikkia kekkaa kuzua järjestelmixi. Kokonaisuus on "joteskin enemmän" kuin sen osat. Huoh.
ellauri024.html on line 1083: 5. En siis vihapäissänikään saa sanoa mitään sisukasta tai häijyä,
ellauri024.html on line 1089: 28. Mutta vaimon ei tule silloin osoittaa vastahakoisuutta, levottomuutta eikä epäröimistä tehdessään hänelle mielixi; vieläpä on hänen ymmärrettävä puolesta sanasta, eikä hänen tule odottaa kahta pyyntöä samasta asiasta. -Mutta eiköhän tästä muutamissa tilaisuuxissa voi hiukan hellittää.
ellauri024.html on line 1090: 31. Jos aviomies izepintaisesti vaatii jotakin, mikä ei ole oikein, niin vaimon tulee välttämättä siihen suostua ja nuhdella vasta jälkeenpäin. - Hyväinen aika! En tiedä mitä siihen sanoisin. Se tuntuu mielestäni hiukan vaikealta! Luullaxeni sietäisi tämä tulla pienen pohdinnan alaisexi jossain naisten parlamentissa. Mutta sitten hän sanoo:
ellauri024.html on line 1131: Sitä ei olisi saanut sanoa noin selvästi, koska niin
ellauri024.html on line 1135: joka sanoi suoraan mistä tässä kaikessa on kysymys.
ellauri024.html on line 1177: Tulevaisuus on meidän, oli propagandafilmin sanoma.
ellauri024.html on line 1223: Suomexi sanoen, miten liittyy toisiinsa sanat
ellauri024.html on line 1229: Jos sanoo että pittää, se meinoo että joku muu
ellauri024.html on line 1232: Siinä yxi ellipsi. Jos sanoo että hyvä, sama juttu,
ellauri024.html on line 1243: Millä oikeudella yxi niistä sanoo että sen halu
ellauri024.html on line 1247: Kreikkalaiset sanoi: tahtoo sataa, huein mellei
.
ellauri024.html on line 1265: sanoessaan et se mikä on kaikille keskimäärin
ellauri024.html on line 1284: tietysti eloonjäämiskisan voittajia.
ellauri024.html on line 1316: Niinkun suomalaisten sankari, mitään tuntematon sotilas Rokka,
ellauri024.html on line 1354: Muutaman kerran von Wright tulee maininneexi et jotain on tehty aikaisemminkin. "Luullaxeni pitää paikkansa - enkä ole ensimmäinen joka näin sanoo - että teknis-tieteellinen sivistyxemme pohjautuu tiettyyn näkemyxeen ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta." Voisi pitkään puolustaa ajatusta von Wrightin klisheesirkuxen tekijänoikeuxien kuulumisesta oikeutetummin jollekkin nimettömälle yleisönosastokirjoittajien kollektiiville kuin akateemikolle izelleen.
ellauri024.html on line 1370: von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN...
ellauri024.html on line 1378: von Wright muistuttaa kaikkien poliisivaltioiden kaikkia ylijohtajia myös kielenkäytöltään tuomitessaan ja leimatessaan "vieraantumisesta" tai jostain muista tsykologisista syistä johtuvia "irrationaalisia käyttäytymiskaavoja", jotka uhkaavat "lakiin perustuvaa järjestystä" (Law and Order): "kielteinen menettely, holtiton kielteisyys, kumouxellinen maanvieremä, romanttinen todellisuuspako, nihilismin purkauxet, sokea viha". Puuttuu vaan "menneisyyden ihannointi". Mut sekin tulee sanotux.
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri024.html on line 1400: Toivon asettaminen tollaiseen edustaa samaa ajattelun syvyyttä kuin toivoa puhevikansa paranevan uittamalla tekohampaita vessanpöntössä. No kyllä von Wrightkin myöntää, että asennemuutoxia todennäköisempiä muutostekijöitä on kapinat, kumouxet, ekokatastrofit, sodat ja kärsimyxet. Niissähän apinat on aina olleet hyviä.
ellauri024.html on line 1404: Voidaan lopuxi yhtyä Ilkka Niiniluodon kiitoxiin: G.H.von Wright oli tyylikkäästi pukeutunut ja moderni, eikä tuntenut viehtymystä postmodernin kyyniseen nihilismiin. Ai niin, "kyyninen" oli yx iskusanoista jotka piti lisätä vielä sanan "ihannointi" perään. Kaikkia suomalaisia voisi kiittää hengessä mukanaolosta. Ilkka Niiniluoto voisi (nyt kun se on jo eläkkeellä hienoimmistakin viroista) kannattaa Suomen Postia ja lähettää jokaiselle suomalaiselle allekirjoituxilla varustetun kiitoskirjeen passiivisesta osanotosta. Kaikki on hyvin. All is well that ends well.
ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri024.html on line 1410: Eskelinen: von Wright ja Paasilinna valikoituivat kohteiksi, koska he tuolloin edustivat arvostetuimman suomalaisen kulttuurikritiikin ääripäitä, karkeasti sanottuna sekä akateemista että itseoppinutta tyhjänpäiväisyyttä. Yksinkertainen, joskin normista poikkeava perusidea, oli asettaa heidät henkilökohtaiseen vastuuseen latteuksistaan ja konservatiivisuudestaan, joiden todentaminen tekstini sisällä (vastaan tässä vain omasta puolestani) oikeutti myös henkilöön ulottuvan pilkan ja halveksunnan. Tätä kautta kyseenalaistui tietysti myös von Wrightin nauttima yleinen arvostus, mikä osaltaan selittää joidenkin vastareaktioiden kiivautta. Vain yhden esimerkin ottaakseni: Timo Hämäläinen vetosi von Wright -esseen luettuaan Viksteniin, ettei Jälkisanoja julkaistaisi, koska siinä loukataan akateemikon kunniaa.
ellauri024.html on line 1442: se veti päälleen sen neititukkaisen mitäänsanomattoman finniselän. Hizi kai
ellauri025.html on line 19:
sans-serif;color:red;background:#75912b;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">16 sivua POLLEA!
ellauri025.html on line 25: Hevoshullu on muusan mielilehti. Se on tilannut sitä vuosikymmeniä, Helmin razastusharrastuxen alusta. Aluxi Helmin nimellä, nyttemmin toisella lähettäjännimellä, ruskeassa kirjekuoressa. Kyllä minäkin sitä luen mielelläni, vähintäänkin Polle sarjixet. Niitä on tässä numerossa ollut kokonaista 16 sivua! Sitä piirtää Leena Furberg, joka on Min Häst-lehden sielu, toimittaa myös tosi jännittävää Tuuvan tallia. Nolot jutut on myös hauskoja, niistä kerroinkin jo edellisessä numerossa. Tehdään myös testejä: mikä heppa sopisi parhaiten sinulle, ja kysellään toisiltamme heppatietoja.
ellauri025.html on line 40: Se reiluin kumppaneista ollut on ja siksi sanoinkin
ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”
ellauri025.html on line 58: Eski Saarinen oli punkkitohtori. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) oli enkelitohtori. Ilmeisesti myös konitohtori. Se on haudattu Toulousen tuomiokirkon lattiaan, hevosella ei ollut pitkä matka hauvalle. Ei tarvinnut ees ottaa hevosta. Se todistaa hevosen puolesta. Puhun totta, en ottanut seteleitä pukeutumispöydältä, sanoi Saimi Suokas, joka aamuisin tervehti iloisesti Eetua: "huomenta Eetuuöö!". Tauno voi totistaa. Tauno on sen mies. Fiktiivinen todistus vahvistaa fiktiivisen tarinan. Saimi sai silti lähtöpassit.
ellauri025.html on line 68: Tuomas Akvinolainen syntyi mitä todennäköisimmin alkuvuodesta 1225 isänsä Landulfin kreivin linnassa Roccaseccassa, Napolin kuningaskunnassa, lähellä Aquinoa. Nykyisin linna on Frosinonen maakunnassa Latiumin alueella. Tuomas kuului pienaateliin, hän oli äitinsä kreivitär Theodora Theatelaisen kautta sukua Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Hohenstaufenin keisaridynastialle. Sinibald setä toimi apottina ensimmäisessä benediktiiniluostarissa Monte Cassinossa. Sinne siis! sanottiin Tuomaalle, nuoremmalle aatelispojalle. Mikäs auttoi, eikun pyhimyxen uralle.
ellauri025.html on line 74: Tuomas valmistui nipin napin teologian kandidaatiksi. Vuonna 1248 hän palasi Kölniin, jossa hänet nimitettiin toiseksi luennoijaksi ja magister ceremoniarumixi. Tuona vuonna hän aloitti myös kirjallisen tuotantonsa ja julkisen osallistumisensa. Hän pysyi Albert Suuren seurassa useita vuosia ja sai suurimman osan tartunnoistaan häneltä. Tältä hän peri erityisesti kiinnostuksen Aristoteleen tuotantoon, joka oli juuri käännetty latinaksi, sekä elämäntyönsä, Aristoteleen filosofian ja kristillisten oppien yhteen saattamisen. Lopulta hänestä tuli vielä opettajaansakin suurempi filosofi ja teologi.
ellauri025.html on line 85: Tuomaan Summa theologiae julistettiin Trenton kirkolliskokouksessa niin merkittäväksi, että teos sijoitettiin alttarille Raamatun ja dekretaalien rinnalle. Ainoastaan Augustinuksella on ollut yhtä suuri merkitys läntisen kirkon teologiselle ajattelulle ja länkytyxelle. Paavi Leo XIII julisti ensyklikassaan 4. elokuuta 1879 Tuomaan kirkon suurimmaksi opettajaksi ja sanoi Tuomaan teologian olevan määrittävä selonteko katolisesta opista. Hän määräsi myös kaikki katoliset seminaarit ja yliopistot opettamaan Tuomaan teologiaa ja ohjasi papiston ottamaan Tuomaan opetukset kaikkien teologisten näkökantojen pohjaksi. Mikäli asia koski jotain mitä Tuomas ei ollut käsitellyt, papiston tuli opettaa johtopäätöksiä, jotka olivat johdettavissa hänen opetuksistaan.
ellauri025.html on line 93: Arabifilosofien lisäksi Tuomas omaksui ajatuksia juutalaisilta oppineilta. Hänen pääteoksensa Summa theologiae osoittaa, että hän tunsi paitsi nimeltä mainitsemansa Avicebronin (Ibn Gabirol) ajattelua, myös suuren osan muista tuohon aikaan tunnetuista juutalaisen filosofian teoksista.
ellauri025.html on line 95: Tuomas hyökkää voimakkaasti kaikkeuden ikuisuuden oppia vastaan. Koska tämä oppi oli kuitenkin Aristoteleen arvovallan tukema, hän pyrki osoittamaan, ettei Aristoteles ollut ilmaissut itseään oikein selkeästi tässä asiassa. Hän kirjoitti: ”Argumenttia jonka Aristoteles esittää tämän väitteen tueksi ei voi kutsua todistukseksi, sillä se on vain vastaus niiden entisaikaisten ajattelijoiden horinoille, jotka olettivat tälle maailmalle alun ja tarjosivat vain mahdottomia todistuksia. On kolme pointtia syytä uskoa, että Aristoteles itse antoi vain suhteellisen arvon tälle päättelylle ” (ST Ia 46,1). Tässä Tuomas lainaa sanasta sanaan Maimonideen Eksyneiden opasta, jossa syyt annetaan (I:2,15).
ellauri025.html on line 100: Kukaan ei väitä Thomas Aquinasin tulleen julkkixexi pelkällä ulkonäöllä. Hän oli colossally fat, kärsi turvotuksesta (vesipää), ja yksi valtava silmä kääpiöi toisen. Hän ei myöskään ollut erityisen dynaaminen, karismaattinen hahmo. Introspektiivinen ja hiljainen suurimman osan ajasta, kun hän puhui, se oli usein täysin liittymätöntä keskusteluun. Hän oli autismin kirjolla. Hänen luokkatoverinsa collegessa kutsuivat häntä "tyhmäksi häräksi". Ja syystä, Tomin aivopierut oli enimmäxeen nautamaisia.
ellauri025.html on line 141: Kun Pirkko ja Calle kävivät meitä kazomassa Bostonissa 1981, Seija odotti Johnia. Calle sanoi Best Western hotellia Great Westernixi, ja sekotti Flagstaffin nimen Falstaffiin. Olikohan se jo dementian alkua? Mullakin tapahtuu nykyään sellasta. En muistanut tänään kyssäkaalin nimeä, ja tulee joskus sanotuxi vääriä sanoja.
ellauri025.html on line 145: Calvinon pointti, ainaskin mulle, on että kaikki on jo sanottu, ja sanottu monta kertaa uudestaan tuhansia kertoja. Ei mitään uutta auringon alla, sen puolesta voitais yhtä hyvin vaikka lopettaa. Niin voitaskin, mutta apinoita tulee sieltä yhdestä paikasta koko ajan uusia, ja niille tää kaikki vanha sama on joka kerta uutta. Sen huomaa hyvin noista opiskelijoista. Samat vizit naurattaa niitä joka kerta, kunhan varoo, ettei kerro niitä samalle kohortille liian useasti.
ellauri025.html on line 147: No, tääkin on sanottu tuhannesti ennen. Perimmäisempi syy jatkaa toistamista on että toisto toimii tyylikeinona. Uutuus on ylimainostettua. Apinat syö joka päivä jotain, vaikka ne söi eilen, ja syö huomennakin, sitä samaa maistuvaa muonaa, kuorien yhdellä kädellä banaania samalla kun pitää kiinni puunrungosta. Samalla lailla tykätään lukea joka päivä jotain kirjaa, kuoria sitä yhdellä kädellä sellofaanista pitäen toisella kiinni bussin tangosta. Maistus varmaan sullekkin. Muut apinat tosin voi käyttää apuna jalkoja.
ellauri025.html on line 160: Fantasiakirjailija Robert E. Howard yhdisti sankarinsa Conanin kimmerialaisiin näiden mystisen ja raa'an maineen takia. Howardin fiktiiviset kimmerialaiset kuitenkin ovat fiktiivisten kelttien esivanhempia, eikä heillä ole historiallisten kimmerialaisten kanssa mitään muuta yhteistä kuin nimi.
ellauri025.html on line 164: Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta. Kansainvaellusajalla herulit liikkuivat ympäri Eurooppaa, ja heidän pääjoukkonsa asettui Krimin niemimaalle, jossa he sekoittuivat gootteihin. Herulijoukkoja palveli myös Bysantin armeijassa. Vuonna 267 herulit hyökkäsivät Aigeianmerelle ja tuhosivat useita Kreikan kaupunkeja. Yksi heruliryhmä perusti noin vuonna 470 Pannoniaan kuningaskunnan, jonka langobardit kuitenkin kukistivat jo vuonna 510. Tämän jälkeen herulit sulautuivat vähitellen muihin kansoihin.
ellauri025.html on line 255: Paizi että sankari on nuori neitonen. Sen hommaxi jää valtaosa
ellauri025.html on line 299: Eniten vituttaa huoraavien lehtien kuten Herlinin sanomien
ellauri025.html on line 315: Jengi sanoo: sähän olit päässyt esiintymään lehdessä. Päässyt!
ellauri025.html on line 320: näin sanoville ja noin, kummasta on isoja värikuvia, kumman annetaan
ellauri025.html on line 321: aloittaa miälipiteiden sanominen ja kumpi saa sitten lopettaa,
ellauri025.html on line 322: ja kumpi on sananvalinnoilla saatu kuulostamaan vähän tyhmemmältä.
ellauri025.html on line 327: niillä kullakin on ojassa, ja mitä ne jättävät visusti sanomatta.
ellauri025.html on line 343: Hesiodos oli riitaisa, epäluuloinen, ironinen, pihi, harrasti sananparsia, vieroi naisia. Sehän oli ihan kuin Roope Ankka. Tai Aarne Kinnunen! Hesiodos oli yhtä misogyyni kuin Semonides ja yhtä kaunainen kuin Solon jumalille, jotka antaa hyville käydä yhtä kehnosti kuin huonoille, ellei vielä kehnommin. Taas sitä teodikeaa, Kimmo Koskenniemen koripallosääntöjä.
ellauri025.html on line 347: Hesiodoxen perhe oli muuttanut jostain idempää "Helikonin lähelle Askran kylään, joka on kehno talvella, kurja kesällä, ei koskaan hyvä". Hesiodos marisee kolkon arvokkaasti, sanoi joku. Hätäruokana se söi malvoja ja soihtuliljoja. Orpo Olli söi pettua ja suolaheinää. Jenkit syö suomalvoja suklaakexin välissä (marshmallows). Muumi söi liljoja ja muuttui ilmapalloxi. Nipsu kuljetteli sitä ympäriinsä narussa.
ellauri025.html on line 402: Hesiodoxen pikku nixit arkipäivän hygieniaan on hauskimmat. Älä koskaan kuse vastatuuleen, sanoi Väinämöinenkin. Äläkä ole moukkamainen nyyttikesteissä, kun on paljon väkeä: siellä on liiketuttavia, ja se on ilmaista.
ellauri025.html on line 433: Hihhuloinnin tarkoitus takuulla on herättää kakaroissa tarpeellista kauhua. Ja aikuisissakin, onhan nekin lapsellisia. Ei ne muuten usko ellei ne usko johonkin. Iso osa uskonnoista on terveysoppia. Pienissä asioissa niinkuin isoissa. Islamilla on sanomista elämän joka minuutista. Miten harjaat hampaat ja vaihdatko alkkarit.
ellauri025.html on line 435: Loppuosa kirjasta on maamiehen kalenteri, samanlainen rautaisannos taikauskoa kuin kiinalaisilla on vielä tänä päivänä. Jaa onhan meilläkin vielä horoskooppeja. Sellasesta tykkää kaikki obsessiivisuuteen taipuvaiset, on ihqua kun on yxikäsitteisiä ohjesääntöjä, joista ei saa poiketa. Ei saa astua katukivetyksen rajoille. Niistä tykkäsi myös Kimmo Koskenniemi.
ellauri025.html on line 467: Tää toinen Larry Page (1973) on maanpäällinen pilvijumala, tai pilven päällä asustava maajumala, whatever. Mun salasana Googleen oli KILL_Larry_Page!!!
silloin kun mulla vielä oli Google-tili. Ei yllätä, että Larry (ja varsinkin Sergei) on juutalaisia. Larry tahtoo jehovaxi jehovansa paikalle. Gogiksi Magogin tilalle, eli Microsoftin Bill Gatesin. Gates (1955) on maailman 2. rikkain apina, Amazonin Jeff Bezosin (1964) jälkeen. Sen nettoarvo taaloisssa on yli 100G. Bezosin on yli 120G. Arvokkaita ihmishenkiä. Jos jokainen apina on laulun arvoinen, näiden arvo on noin luokkaa Spotify. Larryn laulu kuuluu tietysti juutuubista.
ellauri025.html on line 471: Larry on yhdysvaltalainen liikemies. Se on maailman 8. rikkain apina, sen nettoarvo taaloissa on yli 60 ziljoonaa ja kasvava. Se on muutenkin HYVIN, HYVIN PAHA MIES. Sen suomenkielinen Wikipedia-artikkeli on tynkä. Sen amerikkalainen Wikipedia-artikkeli on kilometrin pituinen. Jo siitä näkee ketä Larryn puuhat hyödyttää. Nicholas Carlson (ei sukua) sanoo että siitä tuli paha, koska se luki kotosalla niin paljon ATK-lehtiä. Jätti kesken PhDn Winogradin kaa kun Gogol alkoi tuottaa massia. Gogolin nimi oli BackRub aluxi: Gogol toimi manus manum lavat periaatteella, hiero sä mun selkää niin mä hieron sun. Siitä luonnostaan syntyy näitä kuplia. Toinen huisin kannattava idea oli Androidin osto ja puhelimiin levitys. Google plus ja muut somevirityxet kaatuivat. Larry ei ole järin sosiaalinen. Nyze rakentaa izeohjautuvia lentoautoja. Se on Gyro Gearloosen näköinenkin, propellipäinen Pelle Peloton, vaihteet löyhällä. Lyö izeänsä päähän nuijalla niin että linnut lentää ulos pesästä.
ellauri025.html on line 481: Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.
ellauri025.html on line 528: No kaikillehan sattuu erehdyxiä, sanoo Hesarin
ellauri025.html on line 529: urheilutoimittaja, samaa sanotaan kulttuurisivuilla
ellauri025.html on line 533: niin selvästi, kissankokoisien lehtiozikoiden puutteessa.
ellauri025.html on line 601: Något slags konsult vid ett stort företag. Näin ne aina sanoo kun ne antaa ymmärtää et nyt on kyse menestyvästä porhosta.
ellauri025.html on line 614: ei ole vähimmässäkään määrin nöyriä tekee nöyryydestä jonkinlaisen fetissin. Siitä puhe mistä puute, sanoi äitikin.
ellauri025.html on line 618: Kun et tiedä miten juoni jatkuu, laita mies tuleen ovesta pyssy kädessä, sanoi Ross McDonald kai.
ellauri025.html on line 621: hienon sanan Kristalta, se kysyi oonksmä stalkannu sitä kun mä sanoin että olin nähnyt sen kuvan netissä. Piti mennä googlaamaan mitä se tarkoittaa.
ellauri025.html on line 624: Being in a band called Disciples. Tätä hoetaan, on kai taas jonkun laulun sanoja. Niinkuin the Apostles, ne Cambridgen homot, creme de la creme.
ellauri025.html on line 630: Princeltä mä en muista yhtään biisiä. Se ei ole mun ikäpolvea. Princellä on tosiaan biisi nimeltä Time, jossa se sanoo mm.
ellauri025.html on line 645: Howard Phillips Lovecraft (20. elokuuta 1890 – 15. maaliskuuta 1937) oli yhdysvaltalainen prosaisti ja runoilija, joka kirjoitti etupäässä fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Eläessään Lovecraft ei saavuttanut suurta menestystä ja jäi yhtä köyhäxi kuin Poe, mutta nykyään häntä pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimmistä kauhukirjailijoista. Suuren osan tuotannostaan Lovecraft julkaisi pulp-lehti Weird Talesissa sekä erilaisissa amatöörikustanteissa.
ellauri025.html on line 685: Ja sanoi, olen iloinen.
ellauri025.html on line 689: Viisi pientä ankkaa lähti leikkimään, vuarten taaxe kauas pois. Äiti ankka sanoi että kvaak kvaak kvaak, muttei yhtään ankkaa tullut takaisin.
ellauri025.html on line 690: Silloin isä ankka nosti päänsä ruohikosta ja sanoi mahtavalla äänellä KVAAK, ja kaikki viisi ankkaa tuli takaisin.
ellauri025.html on line 691: Enkelitohtorikin sanoo, että perheessä pitää olla isä, koska se pystyy vetää turpaan isoillekin lapsille ja äitille. Ei oisi tänkään viisikon telttaretki
ellauri025.html on line 692: lähtenyt noin heittelehtimään, irronnut ote lapasesta, mopo karannut, jos herraspoikain herrasisät oisi hoitaneet tehtävänsä kunnolla. Mutta ei. #metoo, kaikki mukaan, ne pikemminkin sanovat kuin Wolfram Roth.
ellauri025.html on line 702: Jostain syystä tuli tuli Sagasta mieleen Liisa Mäntymies, toinen pelastunut, Aarnelta löytynein Haanpään sanoin "hienosittain, eikä aina niin ohueltakaan, hurskas".
ellauri025.html on line 709: Ne kax muuta gruppvåldtäktin osanottajaa on pelkkiä statisteja, John C ja Alex A. Ei kai sentään John Carlson ja Alex Stubb.
ellauri025.html on line 719: Ja saadaanhan tähän vähän vihapuhettakin kommentaarikenttään. Ei voisi olla ajankohtaisempaa sanomaa. Tää turkishattuinen inhoke on vielä Saschan kolleega,
ellauri025.html on line 750: Mixe ellottava pikku Gusten apina meni heti lavertelemaan poliisille, vaikka Saschakaan ei sitä halunnut? Koska siitä tuntui pahalta. Omatunto kolkutti. Jag skiter i din rättvisa, Sascha sanoo tyynyn alta. Juutas Käkriäinen kostaa äkkirikkaille. Ei se Sascha ollut ekaa kertaa pappia kyydissä, sekin oli jostain julkkisperheestä, koko lapsikatras oli aineista takussa. Rikkaat vanhemmat oli keskenään jo sopineet hyvityxistä, ja eiköhän tän holierthanthou Gustenin pidä vasikoida jepeille. Ja koko tästä paskasta tehdään filmi tietysti, Cosmo Productioons. Plus kirja filmin pohjalta, Monika Fagerlund Productioons.
ellauri025.html on line 758: Pavarotti kuoli 2007. Fan att han skulle dö, sanoo Angela. Tamme fan, sanoi Pavarotti pirulle.
ellauri025.html on line 762: Annelise on rautarouva kakkonen, rautakakkonen. Sillä osuu reikään parhaiten. Arkkitehti Kråklund on varmaan Erik Kråkström, jonka purjeveneellä me oltiin yhtenä kesänä kun oltiin aika nuoria. Kristina osas jo puhua vähän ruozia ja sanoa: Int vet ja, mikä musta kuulosti tosi staililta.
ellauri025.html on line 764: Hetkinen, nyt sanotaan että "villastan" suunniteltiin noin sata vuotta sitten. Sithän se ei voi oikeen olla muu kuin Eira? No tässä menee puurot ja vellit sekaisin muutenkin. Ehkä Annelise oli proffa soc-komissa, jonka piirsi Erik Kråkström 60-luvulla. Kåket skulle rivas 2018. Sic transit etc.
ellauri025.html on line 778: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
ellauri025.html on line 784: Tästä tarinasta puuttuu kittiä, sen huomaa ize Monika. Mutta se on kai tahallista. Tää nyt on vaan tälläsiä paloja, ihan tarkoituxella se muistuttaa 7 päivää lehden julkkisaukeamia. Armo on Monikalle tärkeä sana. Musta se on äklöttävä. Hon bad om nåd. Siitä kyllä pitäs päästä eroon äkkiä. Hon badade i Nådendal.
ellauri025.html on line 786: Nyt kilistellään taas avaimia, onkohan tää avainromaani? Vaikea sanoa kun ei ole seuraillut ankkalammikon räpistelyjä. Poikia jelppivä traumaterapeutti kuitenkin on kuuluisa kirjasta Kirahvi verannalla. No se on tietysti Virtahepo olohuoneessa. Sen kirjoittaja Tommy Hellsten lie jostain syystä jäänyt näpäsemään Monikaa. No onhan ne melkein aikalaisia, 10v erolla. Tommy Mauritz Hellsten Syntyi: 23. syyskuuta 1951 (ikä 68 vuotta), Loviisa .
ellauri025.html on line 803: Musta tää oli aika paska kirja, ärligt sagt. Oudointa on himpatian puute suunnilleen kaikkia osanottajia kohtaan. Kertoja ei tunnu tykkäävän kenestäkään, eikä sitten lukijakaan. Esim Saschaa, hihittelevää uimaria Monika käsittelee aeeka kylmästi, se on saatu kuulostamaan suorastaan ikävältä tyypiltä, jos edes elävältä ollenkaan. No ehkä sekin oli tarkotus. Jospa sanoma on et ei våldtäktissä ja sen kostossa olekaan kyse säälistä tai armosta, vaan teodikeasta. Oikeuden mehukkain osa ei ole habilitaatio, ei profylaxis, vaan retribuutio. Jehova maxaa vanhaan tapaan ondhetin förövareille samalla taxalla, kostaa kolmanteen ja neljänteen polveen saakka. Kost jumala.
ellauri025.html on line 818: Kääpiömäinen Nathan on tän remmin varsinainen piru, Gusten on vaan sekopää. Otti sairaslomaa funnyfarmilla. Se onkin au-lapsi, ja köyhempi. Niinkuin sanon toisaalla, apinat on just niin paskoja kuin niillä on varaa olla. Kapassiteettia.
ellauri025.html on line 869: ”Huomenna saa riittää”, hän sanoi itselleen.
ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
ellauri025.html on line 884: Nils-Erik oli myös hieno, joskin jo hieman horiseva textilingvisti Enkvist, jonka ryhmässä Åbossa työskentelivät Auli ja Rauha 70-luvulla. Jaakko ryhmineen kävi sitä tapaamassa Turussa. Se piirteli taululle jotain väkkäröitä. Myöhemmin käytiin kazomassa Aulin lehtolasta ison Paulin kuplafolkkarilla Turussa. I am not the father, sanoi Ferenc Kiefer kapakassa hampaat vinossa. Kotimatkalla tuli peltikolari ohitustilanteessa pakun kaa liukkaan kelin takia. Olin nalkissa.
ellauri025.html on line 893: ”Olin silloin todella epävarma itsestäni. En pystynyt näkemään, että olisin voinut valmistua psykologiksi ja että olisin osannut auttaa muita.”
ellauri025.html on line 899: Dostojevskiapa tietysti. Se stemmaa. Sellasta ryppyozaista angstausta on Bambi-kirjakin, jeesus nurkan takana kirves valmiina. Se nyt puuttuis et psykologit koittas tehä ihmisistä hyviä. Kääntäis korvan takaa hyväruuvia. Syöttäis leponexin sijaan hyvänexiä. Parantaja paranna izesi, antiikin vanha sananlasku. Puolella psykologiaan pyrkijöistä on just se mielessä.
ellauri025.html on line 912: Ai siitä et "mikä saa mut kirjoittamaan?" Ompa tylsä aihe. Aika monet kirjailijat kirjottaa siitä, kun ei enää muuta kexi. Asiaa tai ei. Seku kysyy työlääntyeenä mikä saa mut kirjottamaan koko ajan. No salamiakki! Ei vaitiskaan, kylä se on lähestyvä eläkeikä ja sen takana häämöttävä kuolema. On ikävillä perhetapahtumilla kai osansa. Lisänä rikka rokassa. Pitää muistella äkkiä ennenkuin on liian myöhäistä.
ellauri025.html on line 919: Monika alkoi kirjoittaa eläimellisellä intohimolla. Nyt lähti lyyti kirjottamaan. Syntyi ensimmäinen romaani, Ihanat naiset rannalla. Kun se ilmestyi vuonna 1994, Monikasta tuli koko kansan tuntema kirjailija. Pieneläin oli perillä. Lihava nainen kultasannalla. Kissanpäivillä.
ellauri025.html on line 921: Mä en tienny Monikasta mitään ennen tätä hälinää. (Sanoo musta massoja.) Siis tällänen tuuba saa sen sydämen pompsahtamaan. On se surkeaa, sanon kuin Pirkko Hiekkala. Äly hoi älä jätä. Ois vaan jatkanu älyllä, ois häslännyt vähemmän. Asiantuntijoiden mielestä (2kpl) tää on sen huonoin kirja. (Tosin mä oon lukenut vaan tän, siis puolet tästä.) Ehkä vika on että se kirjoittaa nyt selvin päin.
ellauri025.html on line 941: ”Tuo aika on muistoissani hyvin ristiriitainen. Kiersin maailmalla menestyneenä kirjailijana, mutta kotona kaikki oli toisin. Siellä minua odotti joka kerta itkevä ja terapian tarpeessa oleva äiti.”
ellauri025.html on line 955: Hilding ei sanonut asiasta mitään. Hän oli etninen alkoholisti.
ellauri025.html on line 957: Kaikesta huolimatta Monika ja Hilding viihtyivät hyvin yhdessä. He muuttivat yhteen ja rakensivat talon Tenholaan. Häitä vietettiin paikallisessa kirkossa kahdeksan vuoden yhteiselon jälkeen.
ellauri025.html on line 968: Vielä tässä vaiheessa Monika uskotteli, että kyllä hän pärjäisi. Ystävä väitti vastaan. Hän sanoi, että voisi pyytää lääkäriystäväänsä kirjoittamaan Monikalle Antabus-reseptin.
ellauri025.html on line 969: ”Olin siinä vaiheessa jo monta kerta yrittänyt lopettaa juomisen Antabuksen avulla, mutta en ollut onnistunut. Sain sanottua ystävälleni, että nyt en pärjää.”
ellauri025.html on line 1003: Avainsanat
ellauri025.html on line 1072: kuten Herb Simon sanoi, ympäristöä, erilaisia tapoja
ellauri026.html on line 18:
sans-serif;color:white;background:red;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ARIZONA-SARJA
ellauri026.html on line 19: sans-serif;color:yellow;background:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PUNAVYÖN VANHAT YSTÄVÄT
ellauri026.html on line 60: Tää sopii motoxi, sillä juonenkuljetus on sama kuin näissä sepustuxissa. Yhdestä sanasta tulee mieleen toinen, sanat sakenee, kunnes kaikki liittyy kaikkeen, tavalla tai toisella.
ellauri026.html on line 62: Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka. Matikasta maitopyörä, maitopyörästä pytikkä... Vanha tuttu loru jatkuu loputtomiin. Siinä käytetään mitä tahansa toisiinsa sointuvia sanoja, eikä siinä ole välttämättä mitään järkeä. Mutta se onkin tarkoitettu hauskanpitoon. - Kaiken ei tarvitse olla haudanvakavaa, todetaan Kielitoimistosta:
ellauri026.html on line 72: Keskikoulussa kun siirryttiin matikasta aljaan ja jommaan, putosin täysin kärryiltä. Töröhampainen Kaukiainen ei osannut selittää funktiota, puhui vaan jostain koneista. Olis sanonut että se on joukko järjestettyjä pareja, niin olisin heti tajunnut. Erotetaan jyvät akaniin, se virnuili. Mä menin lyhyelle matikalle. Se ratkaisi mun tulevaisuuteni. Tykkään matikasta kuitenkin. Se on niin yxinkertaista.
ellauri026.html on line 80: Ripukka on Lönnrotin sanakirjassa pieni ripa tai sitten rippunen. Siitä ei kyllä taida tulla mieleen mitään kummempaa. Paizi Petsku pienenä venyttämässä pientä pipuaan pitemmäxi sanoen Pe-pi-ta.
ellauri026.html on line 86: Suomen kirkko on niin vastenmielinen sanayhdistelmä että jätän sen ihan omaan arvoonsa.
ellauri026.html on line 92: Meteli nousi meillä viimexi, kun uskaltauduin tuumimaan, että misogynia (sanan kirjaimellisessa mielessä, siis naisviha) voi jäädä päälle pikkupojan äitiin, tätiin, mummoon tai muuhun mahtinaiseen kohdistuneesta kiukusta. Minä en istu Axan hännän alla, murisi Sakukin. Siitä huusi perheen naiset mulle pää punasena: onko sekin nyt taas naisten vika, syyttäkää vaan paska patriarkat izeänne eikä meitä. Ei kanzi tämmöisiä ääneen tuumia, meillä ainakaan.
ellauri026.html on line 102: Pienenä ihmettelin mixi kenkäraja on raja. Ei se olekaan sama sana etymologisen sanakirjan mielestä. Mä ostin etymologisen sanakirjan osa osalta "omilla" rahoilla lukioaikana, siitä oli silloin saatavana vaan nidottu versio. Tuolla se on vielä hyllyssä. Tutu-tädiltä perin hiljan sidotun kappaleen. Sisältö näyttää olevan ennallaan. Sen mukaan raja on loppuun kulunut tai muuten huono kapine. Niinkuin roju. Rajasuutarit paikkaa kenkärajoja. Ne on snobeja. Se toinen raja on venäjästä, kraj, niinkuin Ukraina, rajamaa.
ellauri026.html on line 106: Raita oli yxi suden keximästä kahdesta puusta: paju, raita, kataja. Paju ja raita ovat sama puu. Karhulle tuli mieleen vaan yxi: Mänty, honka, petäjä. Hitaasti ja murisevasti sanottuna kuin pikku ison Paulin härkä, mörkö, tiikeri. Kettu luritti vikkelästi: lep kuus koi. Iloisella äänellä kuin pikku ison Paulin jeesus, taivas, enkeli. Uskotko pikku Pauli enkeleihin? Jees tai en. Seuraavana aamuna Onnimannin kalliolla oli rouvain tukat kellastuneet lakasta. Laitettiinkin raitoja.
ellauri026.html on line 112: Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä kunnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, kunnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumppunsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)
ellauri026.html on line 114: Vallesmanni on kyökkisana. Meidän herrasväissä ei sitä koskaan käytetty. Nimismiehet eivät olleet juuri tavallista poliisia parempia, ja maalaisia. Poju oli tuomiovallan edustaja, viitta päällä raastuvassa jakamassa oikeutta. Poliisit on tuomareille palkkarenkejä, joiden tunarointeja ne saavat oikoa tuon tuostakin.
ellauri026.html on line 122: Pylkkäset, vaikka olivat jumalan mielilapsia, pelkäsivät kovin ukkosta, tai ehkä juuri sixi. Taivaan isä on nyt hyvin, hyvin vihainen, eikä tiedä mixi. Kovalla ukkosella istui kaikki huoneen keskellä, lapset ruokapöydän alla kumisaappaat jalassa, kun Olkkari laski sekunteja välähdyxen jälkeen haudantakaisella äänellä: 1 - 2 - 3 - nyt se on päällä. Lapset oli silmät pyöreinä, Sirkka kirkaisi. Toisella kertaa antoi jumala armon käydä oikeudesta, kun ukonilma tuli Nikkaroisista. Järvi jakaa, sanoi Olavi luottavaisena. Ja niin jakoikin, kuin Mooses punaisen meren aikoinaan, ukonilma jatkoi Jämsän puolelle. Pahat ilmat tuli idästä, Nuoramoisista, ne jäi pyörimään Rauharannan päälle Majutveden kynnyxelle.
ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
ellauri026.html on line 168: uuden yliopistolain muuttaneen valtasuhteita perustavanlaatuisesti. Silloin introdusoitiin johtajavaltaisuuden periaate, jota on johtosäännöillä täydennetty. Helsingin yliopiston jostosääntöuudistuksessa 2015 päätösvaltaa laitosjohtajien ja dekaanien valinnassa siirrettiin laitos- ja tiedekuntaneuvostoilta yliopiston hallitukselle. Helsingin yliopiston vararehtori Anna Mauranen perusteli tätä studiossa sillä, että hallituksella on laajempi kokonaiskuva asioista. (Voi helvetti.) Kasan päältä näkee kauemmaxi. Alaisten puut ei peitä edunsaajan mezää näkyvistä.
ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri026.html on line 180: Essee on täynnä viittauksia klassiseen kirjallisuuteen renessanssihumanisteille tyypilliseen tyyliin. Tyhmyys esiintyy yhtenä jumalista, isänään Plutos (”Rikkaus”) ja äitinään Neotes (”Nuoruus”), nuorin ja kaunein nymfeistä, hoitajinaan nymfit Methe (”Känni”, Bacchuksen tytär) ja Apaidia (”Oppimattomuus”, Panin tytär), seuranaan Filautia (”Itserakkaus”), Kolakia (”Imartelu”), Lethe (”Unohtelu”), Misoponia (”Työnkaihtaminen”), Hedone (”Nautinto”), Anoia (”Järjettömyys”), Tryfe (”Löllöys”), Komos (”Kekkeri”) ja Aegretos Hypnos (”Heräämätön uni”).
ellauri026.html on line 202: Alaviite Kiimainen munkki-meemin avataareja: isät Roshi, Cohen, Mefodi, Rabelais, Abelard, Antonius, Matka länteen-kirjan apina. Näitähän on vaikka kuinka monta. Kiimainen ja munkki on lähisynonyymejä. Hakusanoilla kiimainen+munkki tulee vain pornovideoita. Hakusanoilla munkki+kiusaus oli tämä ensimmäinen osuma:
ellauri026.html on line 249: Erasmusta yhdistää muhun tää intertextuaalisuus, eliskä kaikesta tulee mieleen jotain muuta, se siteeraa loppumattomiin klassikoita, kaikki mitä se sanoo on jonkinlaista kollaashia, mosaiikkia kuolleista mestareista leikatuista paloista. Kai jos sulla ei ole mitään omaa sanottavaa niin käy just näin.
ellauri026.html on line 261: Tyhmyyden saarella ei kasva soihtulilja (sanoo Erasmus). Brittikääntäjällä on tässä kohtaa daffodil, eli narsissi, joka on amarylliksen sukulainen, ei liljan. Nää asphodeloxet tulee vastaan koko ajan nyt, Runotytössä, Hesiodoxessa ja nyt tässä. Niin ja asfodiilin nimellä myös Tatu Vaaskiven technicolor-romaanissa Pyhä Kevät. Harry Potter Uikissakin se on.
ellauri026.html on line 263: Soihtuliljaniityt esiintyy Homeroxella vainajien stomping groundina. Joku typerä linkvisti Steve Reese luulee että Homeros kuuli väärin, kyse oli kata spodelon leimona
(tuhkakentällä) väärin kuultuna kat´asphodelon deimona
(soihtuliljaniityllä). Paskan marjat Steve, sanonko minne saat ton neronleimauxesi työntää. Me romantikot peukutetaan soihtuliljoja. Tai vähintäänkin narsisseja. Narsissihan on vähän kuin mun oma kukka, hehe.
ellauri026.html on line 265: Joitain meidän yrttitarhan yrttejä vilistää tässä ohize, kuten ruuta, kurkkyrtti ja väinönputki. Kurkkuyrtti on englannixi bugloss, häränkieli kreikasta. Saxalainen nimi on borretsch. Sitä tulee grüne sosseen, jota on joskus tehty meidän yrttitarhan yrteistä. sans-serif">
ellauri026.html on line 268: Tyhmyyden kavereita on izerakkaus ja mielistely. Mikko Tolosen väitöskirjan nimi oli "izerakkaus ja izestä tykkäys Mandevillellä ja Humella." Mä luin sitä jonkun pätkän kun se oli hyllyssä, ihan vaan tutustuaxeni Mikko Tolosen mielenmaisemaan. Nyt en muista paljonkaan. Hume ainakin oli aika izetyytyväinen. Kai sen vois uudestaankin lukea, nyt tän runoelman valossa. Self-love ois niinku izekkyys, ja self-liking niinku ylpeys. Ne pitäis erottaa eri passioixi, ne sanovat.
ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.
ellauri026.html on line 298: Rakkaus ja ystävyys on sen mielestä myös tyhmyyttä, tykätään toisesta eikä nähdä sen vikoja. Vanha mieskin tykkää vanhasta vaimosta. Onpas typerää, vaikka kilttiä. Ollaan hyvänahkaisia hölmöjä. Ja sama pätee vielä enemmän avioliitosta. Good God! Erasmus huutaa kuin Captain Hastings. Avioeroja tulisi päivittäin, ellei aviopuolisot syyllistyisi mielistelyyn, apinamaisuuteen, hellyyteen, tietämättömyyteen, ja teeskentelyyn, kaikki tyhmyyden kamuja. Ei tulisi naimakauppoja, jos mies tajuaisi miten monia sen säveä pikku kultu on kiksauttanut ennen papin aamenta. Tai siltä ei jäisi huomaamatta vaimon temput avioliiton aikana. Typerä aisankannattaja. (Erasmuskin kyllä nuoli aisaa mielellään. Oli sekin sevverran typerä.)
ellauri026.html on line 302: Aika pitkään todistellaan että liika fixuista hallizijoista on pelkkää harmia, ja pahinta on panna filosofi kuninkaaxi. Tyhmälle kansalle sopii tyhmät johtajat. Niistä ne tykkäävät. Fair enough. Viisastelijat ja besserwisserit on myös huonoja seuramiehiä. Koko termiittipesän organogrammi perustuu kumarteluun ja prenikoihin, samoin kun sankarien palvonta. Sekin on tyhmyyttä. Tässäkin voi yhtyä edelliseen puhujaan, vaikka vasta tilaisuuden jälkeen. (Ei vaitiskaan, ei mua Erasmuksen anus kiinnosta. Sitäpaizi se on jo kauan lahonnut haudassa.)
ellauri026.html on line 306: Ja mitä tää elämä on paizi jonkinlaista komediaa, missä väki kulkee edestakaisin toistensa valepuvuissa ja esittää osia, kunnes lattiamanu vie ne takaisin rekvisiittahuoneeseen. Ja kuitenkin se usein määrää väkeä vaihtamaan asua, kuninkaasta kerjäläiseen, rääsyistä rikkaaxi. Nää on kaikki pelkkää huijausta, mutta ilman niitä ei olisi uusia muotoja, ja ilman uusia muotoja ei olisi koko taidetta (sanoi Jussi Jurkka radiossa), ja taide on elämää, elämä mahdollisen taidetta.
ellauri026.html on line 314: Mutta olen kuulevinani filosofien vastustaen sanovan: on surkeaa et ihminen on tyhmä ja erehtyväinen, eikä tiedä mitään kunnolla. Ei, pikemminkin se on inhimillistä. Miksi sen pitäisi olla kurjaa, jos se on meidän lajille ominaista. Ei mitään voi sanoa kurjaxi siitä et se on sellainen kuin on, vaik tätä apinaa koska sillä ei ole siipiä, tai neljää jalkaa eikä sarvia.
ellauri026.html on line 319: Nyt ei olla vielä edes puolessa välissä (tässä ei ole mitään jakoja, ei lukuja tai mitään, pelkkää suoltoa.) Mut jo nyt voi sanoa et Erasmus osaa paikoin olla aika nokkela, eikä ole turhan tärkeä. Miinuspuolella sit noi #metoo jutut ym. setäilyt.
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri026.html on line 327: Annas olla, eikö kaikenlaisten elukoiden joukosta ne viihdy parhaiten, jotka eivät ymmärrä enempää kuin luonto niille opetti? Mikä menestyy paremmnin kuin mehiläinen? Vaikka ne eivät ymmärrä paljoa, ne rakentaa hienoja rakennuxia. Mikä filosofi on perustanut paremman valtion? Mutta hevonen, joka on luupäisempi kuin ihminen, ja on sixi sen hyvä ystävä, kärsii ystävänsä lailla. Siitä on noloa hävitä kisa, mutta se piereskelee lujasti; taistelussa se pyrkii voitolle mutta listitään armotta, haukkaa multaa razastajan kanssa; puhumattakaan suizista, kannuxista, ahtaista pilttuista, aseista, lyönneistä, razastajista, sanalla sanoen kaikesta orjuutuxesta, johon se halukkaasti alistuu, ja koittaa kostaa vastapuolelle. Kärpäsillä ja linnuilla on kivempaa, jotka elävät luonnon vaistolla, välttävät vain tästä hetkestä, jos vaan ihminen jättäisi ne izexeen. Kun ne pannaan häkkiin matkimaan ihmisen puhetta, ne nuutuvat ja mennettävät ilonsa. Luonto on sit niin paljon parempi kuin ihmiskeinot.
ellauri026.html on line 329: En voi kyllixi ylistää Pythagoraan kukkoa tunkiolla, joka kokeili kaikkea: filosofi, mies, nainen, kuningas, alamainen, kala, hevonen, sammakko ja luullaxeni myös sienieläin; ja lopulta päätti että ihminen on säälittävin. Kaikki muut eläimet ovat tyytyväisiä luonnon asettamiin rajoihin paizi ihminen, joka koittaa ylittää ne. Ihmisten joukossa kivintä ei ole oppineilla eikä suurilla, vaan pöhköillä. Gryllus teki viisaammin kuin ovela Odysseus valitessaan porsaan osan mieluummin kuin monet haaverit.
ellauri026.html on line 331: Voi jumalauta, ei ketkään ole onnellisempia kuin ne joita sanotaan hölmöiksi, narreixi, ääliöiksi ja pöntöixi; hienoja titteleitä minusta. Ne eivät pelkää kuolemaa, for one thing. Niitä ei kiusaa omatunto, ne ei pelkää aaveita eikä peikkoja. Niitä ei häirize tulevan pelko eikä haaveilu. Niillä ei sanalla sanoen ole huolia. Ne ei ole nöyriä, pelokkaita, kunnianhimoisia eikä kateellisia, eivätkä roiku kenessäkään toisessa. Siinäkin ne muistuttaa muita eläimiä, että ne ei tee syntiä, kuten papitkin myöntävät. Ajattele omia murheitasi ja mieti, miten monesta ne säästyvät. Ne eivät ainoastaan ole iloisia, pidä hauskaa, laula ja naura izexeen, vaan hauskuttavat muitakin, ja ovat kaikkien kamuja. Petoeläimetkin väistelevät niitä, ja kuninkaat, jotka pitää niitä narreina, tykkää niiden seurasta enemmän kuin ministereistä, koska ne juttelevat hauskoja.
ellauri026.html on line 359: sans-serif">
ellauri026.html on line 362: Viinan paras ylistys on se, että se pesee pois huolet, hujauxessa, vaan jos nukkuu pois humalan niin ne tulee takaisin, razun selässä. Enemmän iloa on tyhmyydestä, sillä se humala ei haihdukaan. Ja se on ainoo luojan lahja jota on jaettu kaikille. Viina auttaa hetkexi mutta aamulla se maistuu kuin beduiinin sandaali. Veenuxen lahjat on suotu harvoille. Neptunus hukuttaa enemmän kuin pelastaa, rikkauden ja sodan jumalat on puhtaasti pyöveleitä. Mä (Tyhmyys) oon jäänyt palvonnasta ihan kuiville. Muut jumalat on vitun pikkumaisia, tee näin, älä tee noin, parempi kuin teet niiden ympäri ison kierroxen.
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri026.html on line 378: Jos miekkosella on kiero, rumahko vaimo, joka sen silmissä on Venuxen perintöprinsessa, eikö se ole ihan yhtä hyvä kuin jos se olis oikeesti upea? Tai jos joku ihailee rumaa huonosti tehtyä kalua sanoen "kaunis esine", niinkuin se olis Kaj Frankin käsistä, niin eikö se ole onnellisempi kuin ne jotka ostaa kalliita taideteoxia, eikä nauti niistä senkään vertaa? Tiedän yhden munnimisen (siis tyhmän), joka antoi nuorikolleen tekojalokivet, ja uskotteli että ne oli oikeat ja huisin arvokkaat. Mitä väliä, jos vaimo uskoi sen ja piti lasihelmiä yhtä huolella kuin oikeitakin koruja? Mies säästi pitkän pennin ja sai samat kiitoxet kuin oikeistakin helyistä.
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri026.html on line 392: Ja sit on nää tietokirjailijat hyötykirjoineen, karvaisine viittoineen ja naavapartoineen esim Klinge, Wahlroos, Enkvist ja Valtaoja, jotka ovat olevinaan ainoita viisaita miehiä, muut vaan statisteja. Esittelevät keximiään mahdottomia mahdollisia maailmoja ja historian käänteitä, selvittävät kaikki markkinoiden ilmiöiden syyt ja seurauxet, ihan kuin ne olis luonnon kirjanpitäjiä tai sihteerejä, tai jostain taivaasta pudonneita sanansaattajia. Luonto nauraa niille koko matkan geenipankkiin. Ne ei tiedä mitään, on keskenäänkin aivan eri mieltä. Esittelee ensimmäisiä syitä, mityyxiä ja tämyyxiä kuin S. Albert Kivis-vainaja. (KOO)
ellauri026.html on line 401: sans-serif">
ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
ellauri026.html on line 418: E.R. haukuskelee aika törkeästi paavejakin leveilystä, ei ihme et sen housut sitten vähän tutisi. sans-serif">Mut ei mun asia ole siivilöidä liian tarkasti prelaattien ja pappissäädyn elämää, ettei näytä siltä että tää on satiiria pikemmin kuin saarna, ja et mä syytän kunnon ruhtinaita ja ylistelen pahoja protestantteja. (YY)
ellauri026.html on line 424: sans-serif">
ellauri026.html on line 426: Viisaus tekee ihmisistä arkoja, ja sixi viisailla on aika vähän duunia, ne saavat istua köyhinä ja nälkäisinä uunin nurkassa. Niiden elämä on vähexyttyä, hämärää ja vihattua; hölmö kierii rahoissa, on valtakunnan johdossa, kerta kaikkiaan kasan huipulla. Viisaus pilaisi hyvät bisnixet: kauppias ei huijaisi, punastuisi valheesta, ei suju siltä ryöstö eikä koronkiskonta. Aasi tai härkä pääsee helpommin herraxi ja kirkon virkoihin kuin viisas ressukka. Tytöille kelpaa hassu paremmin kuin kuiva viisastelija, sitä ne välttelee kuin skorpionia. Ylipäänsä hauskasta elämästä pitävät ei pidä viisaista. Kaikki pyörii rahalla, jota viisas halvexii; raha tule rahan luo, välttää viisasta.
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 438: Olihan se TDLR, muttei puiseva. Kyllä E.R.:llä on vizin tajua, ja sana hallussa.
ellauri026.html on line 449: Tää oli tietty sen pahin vika. Ken ei oo meitin puolella on meitä vastaan. Tästä oli paavin palvojat ja protestanttifundamentalistit herttasen yximielisiä. Era vetelä vapaa-ajattelija jäi 2 tulen väliin makaamaan. Tyhmä kentiesmies, tuplaluopio, oljen verran raollaan. Koita päättää vetku ooko meitä vaiko noita toisia! Jenkkimumslimi sanoo selvästi: sillä oli 3 vaihtoehtoa: pitää turpa kii, liittyä meihin tai ryömiä paavin hameen alle. Se ei tehnyt niistä mitään vaan yritti viheltää pelin poikki. Turpiinhan siitä tulee molemmilta tiimeiltä. Vitun ize nimitetty erotuomari.
ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri026.html on line 467: Se julkasi 1531 Erasmusta haukkuvan sepustuxen, jossa se sano Eraa kirjallisexi loisexi ja oikolukijax. Nide on erinomaista latinaa ja täynnä rumia sanoja. Era ei vaivautunut vastaamaan. J.C jatko suorasanasta vittuilua 1536 ja runomuodossa vv. 1533, 1534, 1539, 1546 ja 1547.
ellauri026.html on line 471: Renessanssissa oli aurinko tullut pilvestä, taloudellinen kasvu vauhissa, raha valui siirtomaista laareihin, tuntui että ehkä hyvät voimat sittenkin on ruorissa.
ellauri026.html on line 473: Luen nyt Jefan väärennyxiä Eran fiktiivisestä nuoruudesta. Lutherin Mara oli sanonut: Erasmuxen kirjeet on ihan sekulaa, pelkkää ystävien kehua ja vihollisten haukuntaa, siinä kaikki. No lue vähän Lutherin omia sinkoiluja, ei sillä ole paljon varaa vinoilla. Erakin oli siitä erikoinen että se äkämystyi helposti jos joku epäili sen sanoja. Onnex se ei ehtinyt lukea Maran eikä Jefan sepustuxia.
ellauri026.html on line 475: Era oli myös täysin epäisänmaallinen, kosmopoliitti ja matu. Se sanoo et sillä ei ole mitään väliä missä se on syntynyt, ns suurmiehet on ihan tavallisia pieniä, eikä minkään tiimi tarvi paukutella henxeleitä sen nimissä. Ubi bene ibi patria. Poikien kirjassa Valkoinen torakka, den vita kackerlackan (ehkä Mannerheim?) käännettiin toi vanha hyvä lause väärinpäin, kun oltiin niin isänmaallisia. Mua vitutti se jo pienenä, vääntelevät vanhoja totuuxia. Kirjan roistot oli ryssiä. Hyvä Era! Ei ihme että Jefa repi perseensä.
ellauri026.html on line 479: Pienenä Era asui jonkun Pekka sedän luona Goudassa kuoripoikana. Vikisi kuin hiiri juustossa. Ei ollut lauluääntä. Deventerin koulu, johon se pantiin 9-vuotiaana, oli takapajuinen. (Tässä kohin Jefa taas sekoilee, ei sen ope voinu sanoa sitä vielä Erasmuxexi, sehän oli munkkinimi.) Deventer oli varsinainen munkkileipomo, ei-haluttujen kakaroiden hautomo, varmaan samanlainen kuin Yorkin koulukoti Nicolas Nicklebyssä. Eran seuraava asemapaikka onkin jo joku homoleipomo, varattomien veljien rahasto, jossa viimeistään se varmasti tutustuu donizeihin.
ellauri026.html on line 481: Noi lafkat oli takuulla ihan hirveitä paikkoja. Mut taas Jefa rypistelee nenäänsä ja pahexuu, et nehän oli just sopivia pikku Eralle. Pekka-setä oli ahne paskiainen joka hamusi Geertin perintöä. Jefa suvaizee epäillä Eran sanoja, koska Pekka setä toimitti luostareihin muitakin kakaroita. Häh? Mikä tampio tää Jefa oikeen on? Mikä hemmetti sitä vaivaa? Varmaan homofobia.
ellauri026.html on line 491: Jefa marssittaa todistajax jonkun Eran vanhan kouluaineen tai harjoitelman, jossa se (epäluonteenomaisen hengettömästi) todistelee munkkielämän autuuden puolesta. Jefan mielestä tää osoittaa että Eran kaikki myöhemmät mielipiteet on pelkkää valetta. Kukahan tässä ajaa omaa asiaansa häikäilemättä, rakentaa vaihtoehtoista totuutta vähääkään välittämättä asianomaisen omasta eriävästä mielipiteestä? Varsin valehtelet Era, mä tiedän paremmin! Mä olen niinku Jumala, mä nään sun sielun perälle, sieltä näyttää joku pikku valo pilkottavan kuin tunnelin aukosta, sanonko mä mistä reijästä.
ellauri026.html on line 495: Eran elämän iloja oli frendit ja kirjat. Kirjat ja frendit. Tämmösiä ihmisiä on paljon. Mulla ei ole paljon frendejä, mutta mä en ookaan Desiderius Erasmus. Mulle riittää vähän hyviä frendejä, ja paljon hyviä kirjoja. Videoista en perusta, enkä somesta. Enkä klikkiuutisista. En ole vireä vanhus joka seuraa aikaansa, lukee sanomalehtiä ja kazoo kymmeneltä ylen uutiset. Mulle riittää, kun mun muusa kertoo mulle aamulla mitä maailmalla on tapahtunut yön aikana. Puhelimen pieni valo kertoo, että kohta kuuluu kummia.
ellauri026.html on line 514: Seuraavat sanat esiintyvät useimmin Ephraim Emertonin teoxessa Unitarian Thought (1911). Näitä ne unitaarit ajattelevat. Kristian, kirkko, dualismi, polyteismi ja pirtu askarruttaa niitä eniten.
ellauri026.html on line 616: ja sanoi kuuluvalla äänellä: Jussi, kato!
ellauri026.html on line 645:
sans-serif">
ellauri026.html on line 651: > Joku nimenpudottelija se oli, ihan hienoillaxeen pudotti H:lla nimikoidun nenäliinan jonnekin. Sellaisiakin on, nimiä nyt pudottelematta. Siteerasi sitä iänikuista kahteen kertaan uimatonta jokea, johon Hesiodos silti vahingosta viisastuneena kielsi kusemasta, ettei tule juotua toista kertaa samasta virzasta. Oliko se Gunnel? Ei. Ei ollut Eskin kirjanen Better butter ainakaan. Eski ei ole niin negatiivinen eikä yhtään niin vaikeasti ymmärrettävä. Voi ei sula Esan suussa. Se tavoittelee joukkoja. The more the merrier. Kukoistus kuuluu kaikille. Yöpostinkantajille ja vessaa peseville islamisteille, joista jokainen voi räätälöidä oman duuninsa. Harsi pätkätöistä izellesi oiva tuluskukkaro, nollasopimuxet parsinlankana. Läpiveto-ohjeet Eskin Topaasi-pelistä! Hinta vain noin 20e! Tule fyysisest tuotantotalouden laitoxeen noutaa oma!!
ellauri026.html on line 653: > Jönsyä harmitti Eskin sille antama pilkkanimi Syvällinen. Enemmän vielä harmitti kun tuo pinnallisuudella pinnalle uinut ex-pintaliitäjä linnan juhlissa ize asiassa kuultuna sanoi oppineensa vanhemmalla iällä arvostamaan syvällisiäkin ystäviä. Marimekon ja Nokian toimitusjohtajia ja Aira Samulinia. Hellikääpä toisianne. Pipsa Pallasvesan tissiliivit sängyllä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. (Sanoja syvältä on jo yli 30K. 30 tissiliiviä tukilangoilla.)
ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.
ellauri026.html on line 657: > Herakleitosta on pidetty yhtenä värikkäimmistä Sokratesta edeltäneistä filosofeista. Häntä on pidetty jopa ihmisvihaajana, sillä hänen filosofiansa oli kaikkea muuta kuin populistista. Hänen ajatteluaan sävyttää ylikriittinen suhtautuminen ihmisiin, ja osan elämästään hän elikin yhteiskunnasta eristäytyneenä.
ellauri026.html on line 660: > Luonteeltaan hän oli itsetietoinen, ja hänen sanotaan arvostelleen ankarasti sekä aikansa muita ajattelijoita että ylipäätään koko ihmiskuntaa. Hänen sanotaan halveksineen joukkoja, "liian monia". Hoi polloi. Termiittiapinoita termensi. Löysiä kukkoja ja kanoja. Niitä onkin liian monia.
ellauri026.html on line 673: > Hänet tunnetaan myös siitä, että hän sanoi, ettei kukaan ei voi astua kahdesti samaan virtaan, sillä sen enempää astuja kuin virtakaan ei ole sama:
ellauri028.html on line 22: sans-serif;color:white;background:red;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">SOVIET UNION
ellauri028.html on line 23: sans-serif;color:white;background:#a2b3bd;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Nuoruuteni vuosina
ellauri028.html on line 35: sans-serif">
ellauri028.html on line 37: Ja kaikki sixi, etteivät roistot ottaneet Kirjailijainstituuttiin, halutti niin hitosti Kirjailijainstituuttiin, yritin ankarasti, lähetin valintakokeeseen "kansanomaisia" kertomuxia, lähetin kirjeen, että olin muka Siperiasta... Paskat! Äkkäsivät eivätkä ottaneet... Oikein tekivät. Hyvä pojat! Olen aivan tosissani...
ellauri028.html on line 44: sans-serif">
ellauri028.html on line 61: Oi sukupolvi! oi nuoruuteni! Oi ajat, jolloin pääministeri heitteli ukrainalaisessa kirjopaidassaan väkijoukkoon piirakoita, konvehteja ja kuparirahoja! Oi vuodet, oi ajat, kun kauppasin perunaa, työskentelin puimuritehtaalla, kävin koulua, yliopistoa, kävin istunnoissa "Eteenpäin"-lehden kirjallisuuspiiri "Petäjikössä", lensin Murmanskiin, join vodkaa, kunnioitin tyttöjä, laskin logaritmitikulla, luin "Junostia", poltin mezässä nuotioita ja vannoin Nikolaitshukin kanssa kalliorotkon yllä "säilyttäväni kaiken tämän"! Oi nuoruuteni! Oi nuoruutemme! Sen sankarillisen ajan lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset!
ellauri028.html on line 90: Nää matkakirjeet on niin hulvattomat, että niitä on ihan turha mun alkaa repostella. Lukekaa ize, ei siihen kauan mene. Ihan samat pointit kuin mulla, paljon kärkevämmin esitettynä. Välillä naurattaa pakosta, välillä vaan suututtaa, niinkuin varmaan suututti Mark Twainia. Kade jumala oli vienyt siltä vaimon sekä tyttären. Väärää puutahan se haukkuu sikäli, että ko. kiivaan jumalan on apinat ize tehneet omaxi kuvaxeen. Termiittiapinat on jälleen kerran syylliset. Jos nekään, eihän Darwinilla ole hyviä eikä pahoja, on vaan voittajia ja luusereita. Darwinia ei vois vähempää kiinnostaa kuka kuolee ja kuka jää voittajana kentälle. EKV. EVVK. Kiinnos. Huonot häviäjät kiivastuvat, se on vain luonnollista. Minäkö en tietäisi. Tuttu, juttu, sanoi Natashan lentokapteeni.
ellauri028.html on line 94: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri028.html on line 101: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
ellauri028.html on line 174: sans-serif">
ellauri028.html on line 253: Tovixi vei Make multa tuulen purjeista, täytyy tunnustaa. Yli sata vuotta sitten se sanoi saman kuin mä, ja paremmin. Mietin vähän kuin Booze Hound mix tätä ylipäänsä kirjoitan, turhaanko vittuilen puun takaa, kuin konekoira räxytän.
ellauri028.html on line 266: Seija sanoi tänä aamuna siitä ilmiöstä, että kun kerran huomaa jotakin,
ellauri028.html on line 268: Hoblan ristikossa törmännyt sanaan hesperidit, ne neidot jotka antoi
ellauri028.html on line 272: Onkohan se johdatusta, ehdotin, ehkä jumala koittaa sanoa nyt sulle jotakin.
ellauri028.html on line 320: ja äänsi suomalaisittain, en tiedä, selväsanaisesti puhui jotenkin.
ellauri028.html on line 329: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri028.html on line 360: - säv. trad., san. Saukki
ellauri028.html on line 432: Sur son berceau dès sa naissance
ellauri028.html on line 495: Näytti ihmisille keskisormea, sanoen "olet homo". Sen tytär sanoi sille et se on leikki-ikäinen.
ellauri028.html on line 506: Seppo Hyrkäs oli huippuälykäs ja sydämellinen, sanoi HS:lle Pekka Parkkonen.
ellauri028.html on line 514: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
ellauri028.html on line 554: Konkordanssi sanalle käy:
ellauri028.html on line 558: Kimmo K pahanhajuisine vanhuxen hengityxineen oli mukana kahvilla. Anssin raamattupiiri oli tehnyt kakkuja. Juteltiin niitä näitä helluntailaisista. Kaikilla oli mukavaa. Mä annoin lahjan ja pidin puheen, ainoan. Mähän taidankin pitää puheiden pidosta. Mulla on karismaa. Anssi kätteli lähtiessä jollain helluntalaisten salaisella tervehdyxellä. En osannut, annoin vaan kylmää kämmentä.
ellauri028.html on line 560: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri028.html on line 571: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
ellauri028.html on line 573: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja puolustusvoimien simulaattorihankinnat! Maamme p-voimat on päättänyt hankkia jalkaväen taistelusimulaattorin! Vauzi vauz! Ja se oon mä! Tupla vauz! Ei vaitiskaan, vizi vizi, pyydän anteexi. Läänineversti Karmei Enninen, olkaa hyvä, avaisitteko vielä vähän tätä? - Kiitos, ja anteexi että en sano kiitos, armeijassa ei sanota koskaan kiitos, anteexi tai ole hyvä, meillä se menee vaan: hommio! ja loppu! Täällä kannetaan vaan kaunaa, aseita ja arvomerkkejä. Simputetaan alaisia ja kannellaan esamiehistä toimivalle johdolle.
ellauri028.html on line 594: Vaikka tärkeintä seikkaa Aarne ei sano. Nimittäin,
ellauri028.html on line 616: Leukavasti laukaistu on Alkali Ike tyyppinen lyhkänen vizi jossa on vaan joku yhden sanan ylläri.
ellauri028.html on line 617: Jotkut yxirivisistä on täysin hanurista, vaan typeriä sanaleikkejä ilman mitään ytyä.
ellauri028.html on line 620: sans-serif;text-align:left;vertical-align:top">
ellauri028.html on line 623: persuilu mauton puujalka yllätys totaalisesti pilattu tilkesanoilla, ellipseillä ja isoilla kirjaimilla. Ihankun Jaakko Hintikka sanomassa: ja nyt tulee kaskun kärki, kuunnelkaapa tarkasti.
ellauri028.html on line 635: Vaimo osti haarattomat seksi poksyt ja odotteli sohovalla miestä. Mies tuli töistä ja vaimo avasi jalkansa ja sanoi "haluaisitko vähän tätä". mies vastasi: " en helvetissä, katso mitä se on tehnyt sun alkkareille!"
ellauri028.html on line 641: Mitä r-vikainen Jeesus sanoi ristillä?
ellauri028.html on line 643: Toimin 60-luvulla vaasalaisen talon isännöizijänä. Tehtäviini kuului vesimaxujen seuranta. Kerran menin viidennen kerroxen Mjölkvisteille huomauttamaan siitä, että huoneiston yhden asukkaan vesimaxu oli maxamatta. No heillä oli kuitit siitä, etä kaikkien Mjölkvistien vesimaksu oli maksettu, ja silloin kuulin suuni sanovan, että entä sitten se Inga Reklamer, jonka nimi on teidän ovessa.
ellauri028.html on line 654: sans-serif">
ellauri028.html on line 665: Ääh. Ei huonosta tule kalua. Sama juttu kuin musiikissa, kuuntelen sujuvasti mutta laulussa on kuutonen. Pienin mahdollinen siirto tuottaa mahtavasti huvia, sanoi Aarne Kinnunen. Aarne kyllä takuulla vinoilee tässä Paavolle, vaaralliselle vainajalle selän takana.
ellauri028.html on line 676: Tasapuolisuuden vuoxi paljastan vähäsen, millasen vizit on mua naurattaneetkin. Tässä pitäis olla uusia vizityyppejäkin, sellasia hyviä. Niitä vois olla parodia, vittuilu, sananväännös, episodi, absurdismi, tms. Nää tyypit ei ole poissulkevia, joihinkin vois laittaa useampiakin, muttei jaxa.
ellauri028.html on line 679:
sans-serif;text-align:left;vertical-align:top">
ellauri028.html on line 687: Pappa: "Jaa matkalippu? Olisit heti sanonut!"
ellauri028.html on line 691: Käkikelloa vedetään edestä päin ja se sanoo "tik, tak, tik, tak"
ellauri028.html on line 692: Ruotsalaista vedetään takaa päin ja se sanoo "tack, tack, tack, tack"
ellauri028.html on line 693: homofobia sananväännös En pidä kiittämisestä. Olen homeofoobinen
ellauri028.html on line 772: Tähä meidä hyvi tuntema laulajat sanos, jott "Matti ja Teppo Suamen Turust. Me olla oltu aurinkos!"
ellauri028.html on line 773: julkkixet sananväännös En pidä julkkixista, turkulaisista enkä varsinkaan Matista ja Teposta
ellauri028.html on line 776: Menin poliisin luo ja sanoin "Hei, eikös sakon voisi jättää väliin, kun tämä on ainoa auto parkissa?". Poliisi ei sanonut mitään, vaan jatkoi lapun kirjoittamista. Niinpä sanoin poliisia virkaintoiseksi natsiksi.
ellauri028.html on line 778: Sitten sanoinkin poliisia jo v**un k***pääksi. Poliisi kirjoitti sakon loppuun, laittoi sen pyyhkijän alle, ja aloitti kirjoittamaan seuraavaa renkaiden kulutuspinnasta!!
ellauri028.html on line 779: Tätä jatkui ehkä vartin. Minä haukuin poliisia ja hän kirjoitti uusia sakkoja, kunnes sanoi vievänsä minut asemalle jos vielä jatkaisin ja ihmetteli enkö välitä sakoista mitään. En sanonut mitään, vaan odottelin poliisin poistumista.
ellauri028.html on line 801: kohteliaisuus sananväännös En pidä matkailusta enkä asiakasrajapinnasta
ellauri028.html on line 808: sans-serif;opacity:0.5"/>
ellauri028.html on line 824: SOS, AVS! Vuoden 2003 audiovisuaaliset sedät on aikasempaa vahvasti setämäisempiä. Asiapohjaisemmat, vaimeammat sanaleikit. Aikaisempaa vakavampi sanoma. Onhan aikakin vittumaisempaa selvästi.
ellauri028.html on line 838: sans-serif">
ellauri028.html on line 847:
sans-serif">
ellauri028.html on line 850: Munkin viran Kouvolassa maxoi alkuaikoina Kouvolan kaupunki hintana sisäänajotien kyltistä sans-serif">YLIOPISTO. Kuusankosken grilli tarjosi takaa maistuvat. Ja herkullisia hillomunkkeja. Aivan vitun saatanan häpeällistä ja noloa. No tulihan se sieltä.
ellauri028.html on line 857:
sans-serif;font-size:0.9em;color:blue">
ellauri028.html on line 863: En sanallakaan moittinut muslimeja tai maahanmuuttoa.
ellauri028.html on line 875: Muhammed tyrmäsi kristinuskon kolminaisuusopin:"Ne jotka sanovat "Jumala on yksi kolmesta", eivät ole uskovia" (Suura 5:73) Hizi onhan ne, vaikkakin väärän puun alla haukkuvia koiria. Muslimi ei voisi koskaan lausua Nikean uskontunnustusta jossa tulee esille jumaluuden 3 persoonaa. Ne päätettiin kovan kädenväännön jälkeen äänestyxellä. Kokousaika loppui, muuten jumalan porukoita olisi ollut vielä enemmän.
ellauri028.html on line 877: Raamatun mukaan uskovat ovat sen lapsia. Siis kirjan lapsia? Kirjatoukkia? Koraanissa ei Allah paljon isyydestä piittaa: "He sanovat:Armollinen on valinnut itselleen lapsia. Puhuttepa te kauheita...Ei armollisen sovi ottaa itselleen lapsia. Kaikki..tulee Allahin eteen palvelijoiden tuomana, kahvit viinirypäleet ja huuratkin" (Suura 19:88-93)
ellauri028.html on line 879: Raamattu sanoo että jumala on rakkaus ja rakastaa meitä syntisenäkin. Koraanissa sana"rakkaus" esiintyy vain 23 kertaa, ja Allahin ei koskaan sanota rakastavan väärintekijöitä, syntisiä, vaan Allahin rakkaus on ehdollista, eli jos muslimi tekee oikein, niin sitten Allah rakastaa.
ellauri028.html on line 885: Sana "love" esiintyy 310 kertaa Jaakon raamatussa, 348 kertaa uudessa amerikkalaissessa standarditeoxessa, 551 kertaa uudessa kansainvälisessä versiossa ja 538 kertaa uudessa revisionistisessä standarditeoxessa. Kasvu käännöxissä johtuu epäilemättä siitä, että rakkaudesta on tullut on jenkkijohtoisen globalisaation brändisanoja. Sillä on hyvä huijata housut jalkaan villeille. Luvut heittelehtivät niin paljon, että mitään varmaa ei voi sanoa, mutta pyöreästi puolentuhatta noita lemmensanoja kai on.
ellauri028.html on line 900: Raamatun (sanokaamme) noin 500 lempi-sanasta noin puolet on uudessa brosyyrissä, vanhaa sopimusta paljon ohuemmassa läpyskässä. Sekin varmaan todistaa jotakin. Lasketaanpa mikä on keskimääräinen lempisanaesiintymien etäisyys kussakin niteessä. Nää laskelmat heittää aika paljon lähteestä toiseen, et nää luvut on vaan suuntaa antavia:
ellauri028.html on line 932: Keräilijä kommentoi: en sano että uskominen on tärkeämpää kuin henki, lempi taikka muut pyhät asiat, mutta siltähän tuo näyttää taajuuxien valossa. Siitä puhutaan enemmän kuin mistään muusta. Siihen uskominen taitaa olla herralle eri tärkeää. Pratchettilla oli pieni jumala, joka pieneni ja kasvoi sen mukaan, kuinka moni siihen jaxoi uskoa. Tästäköhän tässäkin on kysymys?
ellauri028.html on line 934: Raamatussa jumala asuu uskovassa kuin lapamato toivossa ja uskova voi olla päivittäin yhteydessä häneen, on-line, perätorven kautta. Islamin oppinut Isma'il Al-Faruqi sanoo: "Allah ei ilmaise itseään kenellekään millään tavalla. Hän ilmaisee vain tahtonsa." Ei ihme, että Allah jää etäiseksi. Paratiisiin on pitkä matka, it's a long way to Tipperary, ellei ota oikotietä pyhässä sodassa.
ellauri028.html on line 936: Mä ihmettelen kun vauvalla porukka haukkuu Jenni Vartiaista sun muita tosi räikeillä sanamuodoilla eikä viestejä poisteta, että miks ei asiallinen mielipidekeskustelu uskonnoista onnistu.
ellauri028.html on line 967: mihin mun kaveritkin sanoo uskovansa.
ellauri029.html on line 18: sans-serif;color:blacke;background:yellow;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ÖÖ MITÄ TARKOITAT
ellauri029.html on line 19: sans-serif;color:yellow;background:magenta;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PRO-AKATEMIA
ellauri029.html on line 23: sans-serif">
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri029.html on line 38: Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee: I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored.
Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
ellauri029.html on line 43: Maa on täyttynyt talouslipilaareista (lue oikeistolaisista) ajatushautomoista, joissa izekkäitä pläänejä haudotaan oikein tiimillä. Kaxikielisesti sanottuna lobbyja. Kaikkein traagisinta on, että oppilaitoxista kuten TAMK, jossa julkisrahoitteisesti yhdistyvät kapitalismin isokenkäiseen hiileen puhaltamaan liikemiesten perustamat Tampereen kauppaopisto, Tampereen kauppaoppilaitos, Teknillinen opisto (Suomen ensimmäinen), Tampereen teknillinen oppilaitos ym, on tullut tämmöisiä hautomoista, jotka julkaisevat opiskelijabroilerien surulliset teelmät suoraan netissä.
ellauri029.html on line 45: Näistä kyhäyxistä hupaisasti näkyy miten lapsiraukat taistelevat kahden tulen välissä, omat ja ehkä vanhempien vihervasemmistolaisemmat ajatuxet ja oppiahjolta sekä työnantajilta paukutettu talousliberaali ilosanoma. Samoja synnintuntoja ja ripityxiä kuin ennen kirkossa. Marx ja Engels pyörisivät kiven alla kuin väkkärät, jos niistä olis edes kallo ja lonkkaluut jälellä.
ellauri029.html on line 47: Ne puhuvat kuin uutta kieltä, uljaan uuden maailman newspeakia. Sitä ne opettelevat sudenpennut leuat vääränä, miten ikuisista asioista puhutaan uusin kielin näinä päivinä. Pitäis oikeastaan tehdä legenda, sanakirja josta näkis mikä uutuussana suurinpiirten vastaa mitäkin niistä vanhoista, kirkolta ja kommunismilta menneiltä vuosisadoilta perinnöxi saatua. Uskonnon avaintermeille mulla onkin sellainen legenda jo toisaalla.
ellauri029.html on line 51: sans-serif">
ellauri029.html on line 53: Bisnissanasto
ellauri029.html on line 64: paikallinen sopiminen sanelu, kiristys
ellauri029.html on line 101: sans-serif">
ellauri029.html on line 159: Blogiessee on todennäköisesti sen verran tiivis teksti, että se on pistearvoltaan 1. Tiivis on kauppatermi sanalle lyhyt, kuten arvokas sanalle kallis (täähän opetettiin peruskurssilla).
ellauri029.html on line 170: Mindmap sellaisenaan ei milloinkaan riitä korvaamaan esseetä, vaan sen oheen on avattava ajattelua sanallisesti esim. sivun verran.
ellauri029.html on line 172: Luku- ja kirjoitustaito kuuluu toistaisexi tutkintoon, mut tää on vaan ohjeellista, tähän voi tulla muutos milloin tahansa. Mä en ajattele kirjoittamalla, vaan kirjoitan ajattelemattomasti, annan tulla vaan. Menee se niinkin. Aika pelottava toi samastus todellisuus (asiakas). Sen vois vaikka panna newspeakin sanakirjan tunnuslauseexi. Kukahan toi Timo on, onko yhtä julkkis kuin Esa Saarinen? Tommi Kovasen, sen väärin taklatun lätkä-äijän mindmapissa on varmaan valkoisia alueita. Doctor Livingstone, I presume?
ellauri029.html on line 218: Avainsanat
ellauri029.html on line 235: sans-serif">
ellauri029.html on line 245: Dokumentin alussa tehtaan uusi omistaja painotti vahvasti, että tehdas on amerikkalainen ja semmoiselta sen täytyi myös ulospäin näyttää. Sisutuksessa ei saisi näkyä kiinalaisia piirteitä vaan maassa maan tavalla, kuten johtaja itse totesi dokumentissa. Tehdasta uusittaessa uusiutui myös henkilökunta, sillä Kiinasta siirtyi alussa joitakin satoja työntekijöitä amerikkalaiseen tehtaaseen, niin sanotusti opettamaan amerikkalaisille tehdastyöntekijöille, miten työtä kuuluisi oikeasti tehdä.
ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. Kulttuurierot lävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin kuin kuninkaallista. Asioiden korruptoituneisuus oli järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
ellauri029.html on line 261: Työolot amerikkalaisessa tehtaassa kokivat dokumentin mukaan dramaattisen laskun, kun omistajaksi vaihtui kiinalainen. Työtapaturmia alkoi syntyä enemmän, kun työtahtia kiihdytettiin jatkuvasti. Työnlaatu huononi, kun töitä ei keretty tehdä huolella kiireestä johtuen. Amerikkalaiset työntekijät alkoivat turhautua tehtaan käytäntöihin ja vanhojen työolojen muuttumiseen. Samaan aikaan myös uusi kiinalainen omistaja alkoi turhautua, kun tuloksia ei alkanut näkyä vaan tappiota syntyi jatkuvasti enemmän. Ratkaisuna tähän hän irtisanoi amerikkalaiset johtoportaasta ja korvasi heidät kiinalaisilla. Amerikkalaisten turhautuneisuus kuitenkin jatkoi nousua ja esiin astui liiton työntekijät.
ellauri029.html on line 313: sans-serif">
ellauri029.html on line 354: Hedonic psychology...is the study of what makes experiences and life pleasant or unpleasant. It is concerned with feelings of pleasure and pain, of interest and boredom, of joy and sorrow, and of satisfaction and dissatisfaction. It is also concerned with the whole range of circumstances, from the biological to the societal, that occasion suffering and enjoyment.
ellauri029.html on line 356: Kuulostaa aika epikurolaiselta, ainakin sanan nykyisessä mielessä. On tutkittava, onko vanhassa Epikuroxessa ja Kahnemannissa enemmänkin yhteistä, vai onko tää vaan yleisjenkkiläistä eskimäistä positivismia.
ellauri029.html on line 368: Osanaikaa siis häpinä Californiassa vaikka jehovasta erossa.
ellauri029.html on line 369: Kahnemannin tutkimuxet (niistä lisää albumissa 438) ovat kuiteskin olleet sikäli hyödyllisiä, että niissä kävi ilmi niinsanottu optimismivääristymä. Siihen liittyvää Wikipedian artikkelia ei ole suomennettu, yllättäen ei edes sen janusmaista paria pessimismivääristymä. Syytä tutustua molempiin, jälkimmäinen näyttää olevan kansantautina meillä masixilla.
ellauri029.html on line 433: sori vielä tuostakin, piti puhetta kannattajille ja sanoi siinä esimerkixi:
ellauri029.html on line 435: Vittu, optimismi-sana on melkein aina kuin kärjellään seisova karvakolmio,
ellauri029.html on line 438: That is the dilemma, sanoo dokumentin neekeri ja levittää käsiään. Eikä se juuri auta,
ellauri029.html on line 446: Zygologit on luetteloineet erilaisia anteroiden tietoisuuden vinoumia ja harhoja. Niitä on positiivisia ja negatiivisia, optimistisia ja pessimistisiä, koleeris-sangviinisiä ja flegmaattis-melankolisia. Meitä elukoita on ainakin kahteen junaan, ellei neljäänkin.
ellauri029.html on line 452: Hallinnan harha on sitä, että luulee olevansa satulassa; esim luulee että on oman elämänsä seppo. Se on ylemmyyden harhan ja optimismin lisäksi positiivinen harha. Onko se hyvä vai paha asia, siitä ovat optimistit ja pessimistit eri mieltä. Rikkaat ja muuten menestyneet luulee, että niiden menestys johtuu niiden omasta erinomaisuudesta eikä suhdanteista. Siitä lähtee peliriippuvuus ja usko paranormaaleihin ilmiöihin, kuten jumala. Se lisääntyy kehumisesta. Se on heikompi masixilla ja vahvempi kun tunteet on pelissä ja kilpailutilanteissa, kuten osakekaupassa. Harha lisääntyy ylpistyneillä Juhoilla ja Esoilla, joilla on menestyxiä uran alussa. Kolmas nainen osoitti että harha vahvistui jos satunnainen tilanne näytti jotenkin hallittavalta, siinä oli jotain kouriintuntuvaa tai tuttua, jonka voi luulla osaavansa hallita. Esim. noppapelissä anterot heitti noppaa kovaa saadakseen kutosia ja hipihiljaa ykkösiä . Mä osaan tän! Hahaa helppo, sanoi hirvi, ja vastasi väärin kysymyxeen Lotta Rotan kysymyspotasta.
ellauri029.html on line 454: Lisäselitys tulee itsesäätelyn teoriasta. Mitä enemmän anteroilla on sisäisiä päämääriä, sitä enemmän ne yrittää saada hallintaan kaaosta ja vähentää epävarmuutta ja stressiä. Yksi konsti on vakuuttaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Aasia kunnossa, uskovat sanovat kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko, vaikka kaikki on mennyt päin persettä. Izetyytyväisyys, toi Mandevillen "self liking", on pelissä. Ne joilla on sitä paljon, luulevat että ne istuvat satulassa ansaitut kannuxet jalassa Mannergeimin karvalakki päässä ja ohjat kädessä.
ellauri029.html on line 456: Jonkun Räätälin ja sen Ruskean partnerin mielestä positiiviset harhat on adaptiivisiä, koska ne saavat apinan yrittämään enemmän. Realistiset arviot voivat rajoittaa sitä. Täh? Tuskin realistiset sentään, sanoo joku Bandura, ehkä ylipessimistiset. Räätäli ja Ruskea inttävät, että positiiviset harhat on hyviä, koska niitä on enemmän ns terveillä ja vähemmän masixilla. No mitä sekin todistaa, ehkäpä noiden terveyden määritelmä on vinossa. Joku toinen sanoo, että epädefensiivinen persoona joka on valmis oppimaan erehdyxistä eikä yritä keulia saa parempia tuloxia satunnaistesteissä. Mut narsistit ja psykopaatit rulettaa firmoissa.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri029.html on line 464: sans-serif">
ellauri029.html on line 467: Uskonnoissa anteromorfismi tarkoittaa jumalien anteronkaltaisuutta. Omaxi kuvaxeen antero loi jumalan. Uskonnot voidaan anterologien mielestä usein käsittää luonnon anteronkaltaistamiseksi. Sigmund Freudin mukaan kaikki monimutkaisimmatkin uskonnot ovat peräisin luonnon anteroistamisesta. Muinaiskreikkalainen Ksenofanes sanoi:
ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri029.html on line 490: Izerakkausvääristymä vääntää asiat omaxi eduxi jotta näyttäisi ize hyvältä. Menestyxet on omaa ansiota, vastoinkäymiset muiden syytä. Seppoilua, sanalla sanoen. Esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, ylläri. Henxelien paukuttelua positivisteilla, olosuhteiden syyttelyä negativisteilla, taas ylläri. Must hemmon luonne ja pulla on myös olosuhteita, ei mikään ole kenenkään syytä as such, mikä ei mitenkään muuta sitä et kusipäiden ja paskiaisten listiminen on silti hyvä idea. Vääristymää on enemmän izerakkailla, iso ylläri. Läheisissä väleissä vähemmän kuin tiimeissä, ylläri. Vanhoilla vähemmän kuin nuorilla. Turpaansaanti lääkizee.
ellauri029.html on line 533: rangaistuxena "tyhmyydestään". (Mixhän toi sana "tyhmyys"
ellauri029.html on line 561: (Toi sana ei ollut alkutextissä scare quoteissa.)
ellauri029.html on line 591: Kaisaniemen puiston puurakennuxen syrjässä
ellauri029.html on line 647: à 50 senttiä. Maxoin kympillä. Kassatyttö sanoi: Se tekee 3 euroa, eli takaisin 8 egeä. Hemmetti, gimma ei selvinnyt kansakoulun ekan luokan vähennyslaskusta!
ellauri029.html on line 648: Teki mieli sanoa kuin Susanna Lassille: puuropää! Mutta en sanonut, olin ihan hiljaa. Sainhan kirjat alehinnalla, 1/3 e kipale. No eihän tää ollut kuin kolmasosan ale, melkein puolet kuitenkin :) 50% alennusta, sehän on melkein puolet halvemmalla, sanoi pikkugangsteri jossain Kristinan sarjassa.
ellauri029.html on line 650: Westö näyttää ymmärtävän ihmistä, hänen pahuuttaan ja vallanhimoaan, rakkauttaan ja tuskaansa
, sanoo Turun Sanomat takakannessa. Mix apinat tykkää mieluummin lukea jänniä kirjoja kuin tylsiä? Mieluummin pahixista kuin kilteistä? Mitä se on se jännä?
ellauri029.html on line 667: Tärkeintä on oman tiimin ituradan lisääminen. Se ei nussimatta onnistu. Sen edestä sietää vaikka tappaa tai kuolla ize pukille. Toisixi tärkeitä on kilpailevien ituratojen vähennys. Sen edestä voi jättää vaikka syömättä ja heittää henkensä. Tähän tarvitaan sankareita ja isänmaallista uhrimieltä. Kolmannexi tärkeitä on pysyä ize elossa, syödä ja juoda kun on tilaisuus. Mutta itiöemän elämän tarkoitus on tappaa muita ja lisääntyä, niin että tähän liika panostus on syntiä. Niinkuin on turha tappaminen, jos sen sijaan voisi nussia ja tehdä lisää pentuja. Make love, not war.
ellauri029.html on line 690: Koko kansan tietoisuuteen Frangén (1963) nousi 2000, kun hänen juontamansa visailuohjelma Maailman ympäri alkoi TV1:ssä. Frangénin persoonallinen tyyli, huitovien käsien säestämä tauoton puhevirta sekä tietoisen huonot sanaleikit ja puujalkavitsit jakoivat yleisön: Frangénista on sanottu, ettei häneen voi suhtautua neutraalisti, vaan häntä voi vain joko rakastaa tai vihata.
ellauri029.html on line 695: Simon henkilöhistoria kuulostaa kyllä vähän narsistiselta, varsinkin ton pojan nimi Frans. Rosa ja Simo on jotenkin samannäköisiä, pikku peikkoja. Meriläinen on ollut avioliitossa ikätoverinsa toimittaja-tietokirjailija Tuomas Murajan kanssa lokakuusta 2017, ja heillä on uusperhe. Ei se Murajakaan ole ihan viaton, se on muuttanut nimensä Murajaxi Kainulaisesta. Entinen palkkasoturi, palkkatyötön (Sipilän perustulomarsu 2017-8). Rosa on jossain vihreiden suojatyöpaikassa. V. 2017 se kyllästyi sanoja kääntelevään Tampereen pikkumieheen ja muutti takas Helsinkiin.
ellauri029.html on line 697: Av-sihteerin ajankohtaiswizit on nyt 30v vanhoja. Oman wanhuutensa näkee siitä et ne tuntuu wielä aika tuoreilta. 90-luvulla ne olis ollu 60-luvun vizejä. Helmille ne on yhtä outoja kuin 40-luvun sotilashuumori 70-luvulla. Kenraali Kaluuna, kapteeni Kalpa, lommoposkinen kersantti Ärjylä ja alivaltiosihteerit Masi, Viki ja Hönö. Franzen olis varmaan Hönö.
ellauri029.html on line 710: ja työ on, sanokaa mitä sanotte, huisin ikävää.
ellauri029.html on line 720: Optimistit on usein sangviinikkoja, verisiä veikkoja,
ellauri029.html on line 759: Yleisradio päätti Alivaltiosihteeri-ohjelman lopettamisesta tammikuussa 2017. Toukokuusta 2016 lähtien ohjelma oli ollut tauolla. Jäähyväisohjelma lähetettiin 29. huhtikuuta 2017 Radio Suomessa. Mix ne hyllytettiin? Oliko ne tylsistyneet? Wizit wanhoja? Tuliko riita? Vai sanoko ne jotain mistä Haju Pisilä ei pitänyt? Mitäs jos ei olisi koko yleä, hehe.
ellauri029.html on line 765: 2.12. Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Tuomisen siirto tehtävistään ei liittynyt al-Holin lasten kysymykseen, vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. Samalla hän totesi, että konsulipäällikkö Tuominen on yhä tehtävässään, eikä virkaa ei ole avattu. Myöhemmin Haavisto kertoi käyneensä Tuomisen kanssa pitkän keskustelun ja sen päätteeksi kutsuneensa Tuomisen jatkamaan vanhassa tehtävässään. Tästä voisi päätellä, että ennen keskustelua hän ei olisi ollut jatkamassa konsulipalvelupäällikkönä.
ellauri029.html on line 777: Kuuma-Kalle oli menossa maitokauppaan. Se kompastui siinä kaupan edessä banaaninkuorreen, ja alkoi kirroilla kuin korrsteeni. Silloin paikalle saapui pappi, joka sanoi Kuuma-Kallelle, et jos kirroilet tuolla tavalla, et pääse taivaaseen. Kuuma-Kalle kimpaantui ja tempaisi kirrkonmiestä turrpaan niin että tekohampaat lensivät.
ellauri029.html on line 811: Alivaltiosihteeri on jo vuosia ollut Suomen pitkäikäisin sketsiviihdeohjelma. Sitä voidaan kuitenkin verrata myös sanomalehtien pakinoihin, ja sillä saralla ennätys on vielä kaukana. Esimerkiksi nimimerkillä Olli esiintynyt Väinö Nuorteva pakinoi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa puoli vuosisataa, ja kirjoituksia kertyi yli 13 000.
ellauri029.html on line 818: ”Jäähyväisohjelma tehdään, koska haluamme jättää ihan oikeasti heipat, emmekä vain lörähtää pois hiljaisuudessa”, Heikura sanoo. Höh. Hiljaisuudessa pois lörähdys on nimenomaan mun valizema linja.
ellauri029.html on line 825:
sans-serif;font-size:0.8em">
ellauri029.html on line 837: Ironia eli epäsuora iva (ennen sanottiinkin salaiva) on huumorin laji. Sana juontuu kreikan sanasta εἰρωνεία, teeskentely, olla olevinaan jotakin mitä ei oikeasti oo. Ironia voi olla sanallista tai sanatonta.
ellauri029.html on line 839: Sana sarkasmi on peräisin kreikankielisestä sanasta sarkasmos (σαρκασμός) (’iva, pilkka’) jonka verbimuoto on sarkazein ('puhua kitkerästi, ivata', sananmukaisesti ’lyödä lihoixi, pureskella jauhelihaxi'.
ellauri029.html on line 843: Kelpaisko samantapainen piirre erottamaan toisistaan ironian ja sarkasmin? Sala- vs. julki-ivaa tai jotain sellaista? Molemmissa kyse on useimmiten siitä, että sanotaan jotain jota ei tarkoiteta kirjaimellisesti. Yleensä tarkoitetaan jotain pahaa ja sanotaan jotain lievempää, vastakkaista tai pahempaa. Sarkasmissa syntyy hapanta pilkkanaurua, ei komiikkaa, jossa sentään nauretaan vahingolle suht hyväntahtoisesti (tyyliin mieluummin sä kuin mä). Sarkasmi on pahansuopaa, kohde saakin suuttua (se on yleensä tarkoituskin). Kohteen vihamiehet hähättävät pahanilkisesti. Ääkirjain on ilkeätä naurua, ei siis aa, ee eikä oo. Hin hin hin, se menee ranskaxi.
ellauri029.html on line 861: Kazotaanpa mitä sanoo Wikipedia.
ellauri029.html on line 863: Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti kulttuurisidonnaista, eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä.
ellauri029.html on line 875: Ironiassa viestin tarkoitettu merkitys on erilainen tai päinvastainen kuin sanojen tavanomainen merkitys. Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä antero mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Vain ihmiset voivat olla sarkastisia, mutta tilannekin voi olla ironinen.
ellauri029.html on line 877: Esineet harvemmin raivostuvat, mutta esineiden ja uskomusten omistajat sitä enemmän. Kohtalon ivaa, sanoi silminnäkijä kun Aira Samulin meni uudelleen naimisiin Peter Nygårdin kanssa. Kohta on kivaa! hihitti Aira huonokuuloisena. Peter näytti jotensakin happamelta, suu viivana.
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri029.html on line 881: Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi alivaltiosihteerejä kommentoivan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija sanojan olevan harmittoman komiikan kannattaja vai vastustaja.
ellauri029.html on line 895: Sit on vielä satiiri, josta alempana. Se on kuin sarkasmia, mutta kiltimpää. Lähettäjä sanoo samaa läppää satiirixi, vastaanottaja sarkasmixi. Riippuu siitä kuka nauraa ja kuka ottaa nokkiinsa. Sarkasmilla on izelläkin herne nenässä, satiirilla ei tai vähemmän. Molemmista voi herne mennä nenään kohteelle. Parodia on matkimista, josta monet suuttuu ihan sikana. Se on kuin pilakuva profeetasta, sitä pahempi mitä osuvampi olematta imarteleva.
ellauri029.html on line 897: Jos tilanne ei voi olla sarkastinen, vaikka voi olla ironinen, humoristinen ja koominen, niin ei nää sitten ihan mahdu kaikki samaan kuvioon. Sarkastisuus on vihamielisyyttä, ja Darwin ei ole vihamielinen. Ei edes ironinen, sen lätty pysyy peruslukemilla. Tilanteen ironia on termiittiapinan omassa silmässä, jos sitä on. Kohtalo voi ivata, koska se on apinan omaa kexintöä, luonnonlait ja sattuma eivät vaivaudu. Ammennä vaan ne sanoo.
ellauri029.html on line 904: Voi lyödä vetoa että tästä aiheestakin löytyy mazkua mielin määrin netissä. Ja löytyykin. Tää on Got Questions -palstalta, jossa mm. neuvotaan How to spend eternity with god. Ajanviettonixejä. Neulominen, pasianssi, hevonkengän heitto, tai voi laskea vaan pilvilampaita. Nukuttaakin paremmin. Wish I brought a magazine. (Olikohan tää nyt parodiaa, satiiria, ironiaa, sarkasmia, vai näitä kaikkia? Aika vaikee sanoa.)
ellauri029.html on line 907:
sans-serif">
ellauri030.html on line 17:
sans-serif;color:#8b8390;background:#1b242d;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">UNIVERSITY PROFESSOR
ellauri030.html on line 18: sans-serif;color:#8b8390;background:#1b242d;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NOT SURE IF HOMELESS
ellauri030.html on line 23: sans-serif">
ellauri030.html on line 30: Markun kirja on omistettu Atticuxelle, josta Peabody (alla) kertoo tarkemmin. Tää herra Titus Pomponius oli Siseron nuoruudenystävä, maanpaossa Sullalta kreikkalaistunut roomalainen herrasmies, äveriäs epikurolainen sanan perinteisessä (ei siis alkuperäisessä) mielessä, mukavauudenhaluinen herkutteleva herra (muttei kohtuuttoman), kielitaitoinen ja varsinainen arbiter elegantiarum, jolle Siserokin lähetti puheensa korjattavixi, mutta pysytteli mieluummin taka-alalla, kaikkien julkkisten kaverina olematta mitenkään nimekäs. Siinä seuras oikeata Epikurosta.
ellauri030.html on line 59: Cicero, laskelmoiva mies, kannusti Pro-Akatemiaa ja TAMK:ia, vaikka käytännössä heilui jossain sauvakansan ja Stoan persuporukan välillä. Se halus kukkoilla julkkixena, mille stoalaiset nyrpisti, sauvaporukat taas peukutti. Epikurolaisia se ei alkuunkaan sietänyt. Epikuroxesta ja muista kreikkalaisista Cicero luki vaan jotain surkeita esitteitä ja lyhennettyjä käännöxiä. Se oli aika moukka, vaikka olikin kermaperseisistä keskiluokkaisista piireistä. Sen nimi tarkoittaa kikhernettä eli egyptinhernettä, perhe oli rikastunut hernebisnexestä. Se oli yhtä kova keximään latinaan uudissanoja kuin hengenheimolaisensa E.Saarinen. Sillä oli oma kuningatar Pipsakin, Terentia. Paizi että niille tuli ero viisikymppisinä. Sit Cicero otti jonkun nuoren rikkaan typykän voidaxeen maxaa Terentialle erorahat. Se liitto ei kauan kestänyt, kun rahat oli syöty.
ellauri030.html on line 65: Myöhemmin se koitti taktikoida diktaattorien välissä, peukutti Pompeiusta ja nälvi Caesaria. Caesarin tultua murhatux Ciceron suurexi iloxi, hernekauppias koitti pelata Antoniusta Octavianusta vastaan. Kompastui omaan nokkeluuteensa, diktaattorit veti herneen nenään, ja tappoi Ciceron yhteisellä sopimuxella. Ärsyttävä perskärpänen. Sen viimeiset sanat (63-vuotiaana) oli: koita solttu edes tappaa mut kunnolla. Varmaan lynkkaaja joteskin tunaroi irrottaessaan Cicerolta päätä. Antoniuxen vaimo Fulvia vielä pisteli irtopäätä kieleen nuppineuloilla, koska se oli puhunut niin rumasti. Se oli kova opportunisti ja perseennuolija, tais tulla nuppineuloihin ruskeata väriä.
ellauri030.html on line 70: sans-serif">
ellauri030.html on line 92: Ciceron omistä näkemyxistä ei ota selvää erkkikään, oli se sen verran liukas asiakas, slippery customer, kuten Hintikalla oli tapana sanoa. Mutta se oli sentään eri ylevä, exalted sentiments oli sen vahvuusalue, niinkuin Eskillä. Se kirjotti aika paljon oppaita, izehoito ynnä muita, esim Puhujasta, Valtiosta ja Laeista. Puhumisesta sillä on useitakin tärkeitä oppaita. Onkohan niissä just samoja hengennostatusvinkkejä kuin Eskin niteissä? Lyön vetoa.
ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.
ellauri030.html on line 111: Catolla oli uran aikana 44 ottelua käräjätuvassa, joista 43 se voitti tyrmäyxellä, yhden hävisi. Naisten koreilua se ei onnistunut estämään. Epsanjalaisia se kuvernöörinä listi ja riisti julmasti. Orjia se kohteli kun karjaa, ruoski ja tappoi ihan pikkujutuista. Karkea ja väkivaltainen äijä, täysin vulgääri. Vitun puhemies Kurnau.
ellauri030.html on line 115: Scipio oli Hannibalin päihittäjän pojan ottopoika. Samasta puusta veistetty kuin Cato, vaikkei välttämättä olleet hyviä tuttuja. Se oli roomalaistakin roomalaisempi, kreikkalaisittain sanoen (hyi, sanoisi Cato), 'ανηρ τετραγωνος ανευ ψογου,' 'nelinurkkainen äijä ilman nokan koputtamista.'
ellauri030.html on line 117: Laelius, Lälli Kooros, oli Scipion adjuntantti ja sivuvaunu Karthagon aavikkomyrskyssä. Scipion ja Lällin ystävyys oli antiikissa sananlaskunomaista. Kova stoalainen, varmaan piti samosoista, halal lihasta ja balaklavasta. Laeliuxelta on säilynyt vittuilu, kun joku sanoi sille ettei se ollut isi-isiensä veroinen: mut sä oot kyllä sun.
ellauri030.html on line 119: Nää kolme veteraania, Cato, Scipio ja Lälliys, päivittelee Ciceron puolesta tässä vanhuuden päivistä. Pääosa saarnasta on Caton yxinpuhelua, monotoonista valoisan vanhuuden ylistystä. Cato on tässä yli kahdexankymppinen vauras ukkeli.
ellauri030.html on line 157: - Ei se satu sano pässi kun päätä leikattiin
ellauri030.html on line 159: - Oli jo aikakin, sanoo helpottuneet sukulaiset
ellauri030.html on line 162: Tästä lättänenältä voi lainata paljon sanottavaa:
ellauri030.html on line 163: - sielu on eri nopea, kexeliäs, yxosanen, ja synnynnäinen
ellauri030.html on line 182: - Joo nopperit ja ristisanat ja vanhojen tanssit plus:
ellauri030.html on line 184: - lueskelu (ja muusan luuriuutiset aamulla)
ellauri030.html on line 196: - Oli jo aikakin, sanoo varmaan lopulta izekin.
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".
ellauri030.html on line 217: Alaviite: (Chaucerin sana guerdon tarkoittaa palkkiota, saksan Widerlohn.)
ellauri030.html on line 228: Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella.
ellauri030.html on line 238: Siis nuorella on aina mukavaa, kiltillä on aina mukavaa, ikävää on vaan vanhana. Mukavasta ei voi päätellä ikää, eikä vanhuudesta fiilistä. Mutta jos on ikävää, niin sitten on vanha. Lälliys huomauttaa, että vanhana on mukavampaa jos on kasan päällimmäisenä. Est istuc quidem, Laeli, aliquid, sed nequaquam in isto sunt omnia.
Totta, myöntää äveriäs Cato, vaan ei siinä kaikki!
ellauri030.html on line 240: Joku tavis sanoi Eskille et se sai kiittää julkkixuudesta Pafosta. Eski: ehkä en olis julkkis jos olisin Kouvolassa, mut sä et olis julkkis edes Pafoxella.
ellauri030.html on line 252: Sen seikan et vanhuxet on ällöttäviä ja pahanhajusia Cato ohittaa noppelasti ("mä en oo, en ainakaan haista mitään, ja oma nenä ratkasee"). Haba ohenee, mut eihän Sisero ole habaa mihkään käyttänyt, keuhkonnut vaan ja puhunut. Vähähä ääni heikkenee ja alkaa väpistä, mutta puhetta piisaa entiseen malliin ja enemmän. Nestorikin paasas loppuun saakka itestään ja entisistä ansioistaan, ja se on kivaa kevyttä puuhaa ihan vanhanakin. Eli me johtoporras ei tarvita habaa, ei oo koskaan tarvittu. Haba on rupusakille ja typerille, me hallitaan sanoilla. Joita meillä piisaa ihan hautaan saakka.
ellauri030.html on line 256: Kaikista heikoin paasaus Siserolla koskee kolmatta peikkoa, impotenssia. Se koittaa väittää, et sehän on vaan mukavaa, kun ei enää tarvize köyriä. No ize se kai lopettikin ajoissa, otettuaan kakkosvaimon pätäkät ja potkittuaan sen ripeästi pihalle. Tässä rikotaan kyllä Darwinin ensimmäistä lakia FUCK! FUCK!. Sisero sazaa meemeihin ja pilkkaa geenejä. Se jopa sanoo et pano on paha asia koska sen aikana ei jaxa ajatella muita asioita. Hemmetti. Kyllä tässä on arvonkieltämisen makua.
ellauri030.html on line 262: Hampaikas Manius Curius Dentatus paahtoi mieluummin turnipseja kuin otti lahjuxia samnilaisilta. Se oli siitä nautinnollista. Sehän olis ollut epikuurista, ellei esimerkin pointti olis, että se kieltäytyi siten isommasta nautinnosta, rahalahjuxesta, koska siitä oli niin kivaa uhrautua omien rahaporhojen edestä. (Se oli plebeiji.) Upotti hampaat turnipsiin ja kuuras miljardööriankkojen mania. Se oli sankari. Syntyi hampaat valmiina suussa.
ellauri030.html on line 272: Siinä on taas Cicero vähän väärässä kun se sanoo ettei auktoriteetti liity hopeaselkäisyteen. Kylläpäs. Se just on tässä tärkeä tekijä, kato vaan jumalaa ja joulupukkia. Periaate on näet se ettei apina taho päästää johtoon ketään izeään nuorempaa tai edes samanikäistä, koska se tarkottas että omat mahixet päästä samalle johtopaikalle on jo ohize. Ne äänestää mieluummin izeään vanhempia vaikka kuinka paskoja. Kato vaan mikäläisiä rahnuxia on kaikki maailman johtopaikat täynnä. Ja nimenomaan hopeaselkiä, vanhat ämmät kelpaa vaan ihan poikkeustapauxessa. Ja nyt tulee jotain oikein paxua:
ellauri030.html on line 274: Haec enim ipsa sunt honorabilia quae videntur levia atque communia, salutari, adpeti, decedi, adsurgi, deduci, reduci, consuli; quae et apud nos et in aliis civitatibus, ut quaeque optime morata est, ita diligentissime observantur. Lysandrum Lacedaemonium, cuius modo feci mentionem, dicere aiunt solitum Lacedaemonem esse honestissimum domicilium senectutis: nusquam enim tantum tribuitur aetati, nusquam est senectus honoratior. Quin etiam memoriae proditum est, cum Athenis ludis quidam in theatrum grandis natu venisset, magno consessu locum nusquam ei datum a suis civibus; cum autem ad Lacedaemonios accessisset, qui legati cum essent, certo in loco consederant, consurrexisse omnes illi dicuntur et senem sessum recepisse.
ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri030.html on line 280: Lopulta päästään viimeiseen syyhyn olla hapan vanhus, nimittäin viikatemies, joka kurkkii jo ihan selän takana. Mun kanta on, että kuolema ja sen pelko on molemmat yhtä luonnollisia kuin vino penis, eikä kummastakaan (mistään kolmesta mun kohdalla) pääse eroon millään ilveellä. Kaikenlainen selittely on ihan turhanpäiväistä. Mutta just SIX, ettei niistä ole eroonpääsyä, nimenomaan niistä jaxetaan jauhaa ihan ilman loppua. (No, vinoista pippeleistä vähän vähemmän.) Onhan mullakin niistä jo erinäisiä palstakilometrejä. Muusa sanoo toisesta huoneesta: ÄLÄ JAUHA!
ellauri030.html on line 282: Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 290: - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a
ellauri030.html on line 314: sans-serif">
ellauri030.html on line 316: Epiktetos oli orja joskus keisariajalla, yhden varakkaan roomalaisen heräteostos (sitä sen nimi merkizee: lisähankinta, kaupanpäällinen), jonka se orjan viisasteluun kyllästyttyään pani kierrätyxeen. Heppu perusti hengenpitimixi stoalaisen izehoito-opiston. Se oli kampurajalka eikä osannut käsilläkään kirjottaa, mut sen oppilas Arrianos koosti sen systeemifilosofisista puheista käsikirjasen (Enkheiridion).
ellauri030.html on line 327: Hän yhdistää opin velvollisuuksista kiinteästi oppiin rikkiviisaasta ja hyvästä jumalasta, joka on sukua ainakin mulle. Tässä yhteydessä on merkille pantava, että tämä pakanuuden ajan opettaja puhuessaan jumaluudesta käyttää jumala-käsitettään useammin yksiköllisenä kuin monikollisena sanana. Mulla on mun jumala, muilla muut. Mä tein sen mun kuvaxeni.
ellauri030.html on line 335: Epiktetos eli Domitianuxenkin aikana. Lukikohan se Statiuxen kehnoa tilausrunoutta. Ai eihän se osannutkaan lukea, no ehkä Arrianos luki sille ääneen. Domitianus karkotti kaikki soveltavat filosofit Roomasta. Siinä lienee huuhtoutunut alas Epiktetoskin.
ellauri030.html on line 343: Epiktetos on saattanut vähän plagioida Jeesusta. Se mainizeekin galilealaiset kolleegansa jossakin. Tän huomas kirkkoisä Aku, ja aleksandrialainen Klemetti. Ahkerat kädet on sitten löytäneet jopa 200 lainausta, siitä tulis Urkundissa jo aika meteli. Sillä kuten Jessellä on uskonto ja moraali samalla jalustalla, 2 sanaa vaan: don't accept substitutes. On vaan 1 jumala kaikille yhteisesti, vain yxi pelastusovi, yhtä suvaizematon on impulssiostoskin. Ei voi rakastaa jumalaa ja maailmaa, you can't have both, sanoi Naipaulin isäkin. Koita päättää. Mut voi olla rakastamatta kumpaakaan! Mun päätös on jo tehty.
ellauri030.html on line 347: Zenon oli soveltavan filosofian perustajanimiä, käytännöllinen moraalioppi oli sen ihan vahvuusalue. Osmo Soininvaaran henkisiä sinivihreitä. Kaikki riippuu mielialasta, teko sellaisenaan on yhdentekevä. Esimerkiksi rikokset ovat seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja vahingollisesta. Niinpä niin, ei ois kannattanut sen huumepoliisinkaan rikoxen tielle lähteä, meni isänperinnötkin mukana. Kardinaalihyveet on oikeus, maltti ja urheus. Seppuku on ookoo ratkaisu jo se tuntuu siltä omalta kannalta, siitä vaan riippumattomasti heilumaan ohjenuoran jatkona. Älkää lapset melutko, isä menee hirteen lepäämään. Stoalaisuus on kristinopin jälkeen hyvä kakkonen, sanovat kristinoppineet, stoalaiset kuinka ollakkaan pitää vastakkaista järjestystä oikeampana. Myöhempien aikojen kristityt on lainanneet stoalaisilta takas enemmän kuin Epiktetos otti niiltä luvatta.
ellauri030.html on line 353: Kolmanneksi onnettomuudet jakautuvat Zeuksen järjellisen tahdon mukaisesti; joko niiden tarkoituksena on rangaista pahoja ihmisä tai ne ovat tärkeitä koko maailman järjestyksen kannalta. Niinpä paha on hyvää valepuvussa, ja loppujen lopuksi se johtaa parhaaseen lopputulokseen. Tätähän se Voltairekin irvaili Candidessa. Khrysippos vertasi pahaa karkeaan leikinlaskuun komediassa, sillä vaikka leikinlasku itsessään on loukkaavaa, sekin kuuluu osana hyvään näytelmään, ja "niinpä voidaan myös arvostella pahaa, jos sitä tarkastellaan sellaisenaan, ja kuitenkin myöntää, että esiintyessään kaiken muun yhteydessä siitäkin on hyötyä."
ellauri030.html on line 367: Mitä heräteostos todella sanoi? Nyt tulee vastaus hevosen suusta:
ellauri030.html on line 389: Jos menet kylpemään, kuvittele, mitä kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä jotkut loiskuttelevat vettä toisten päälle, jotkut tungeskelevat, jotkut käyttävät herjaavaa kieltä, jotkut jopa varastelevat. On turvallisempaa tarttua toimeen, jos heti sanot itsellesi: ”Tahdon mennä kylpemään, ja tahdon säilyttää oman luonnollisen mielentilani.” Ja menettele samoin kaikessa, mihin ryhdyt. Sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin estää kylpemistäsi: ”Enhän tahtonut ainoastaan kylpeä vaan myös säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos minua vaivaan itseäni tällaisilla sattumuksilla.”
ellauri030.html on line 397: Jos hevonen sanoisi kerskaten: olen uljas, se käy päinsä. Mutta jos sinä sanot kerskaten: minulla on uljas hevonen, tiedä, että silloin ylpeilet hevosen hyvistä ominaisuuksista. Mitä ominaisuuksia sitten voit sanoa omaksesi?
ellauri030.html on line 407: Tää haiskahtaa hyvinkin ikävältä lääkkeeltä. Mikä kapteeni, mikä laiva? Jos se on joku valtiolaiva niin sanon neandertaalimaisesti: haista kukkanen. Pidän mieluummin näkinkenkäni. Jos se taas on veteraanin iltahuuto, niin kukkaset ja näkinkengät herpoo käsistä ilman eri komentoa. Ei niitä tarte työntää pois ennen aikojaan.
ellauri030.html on line 415: Älä milloinkaan sano mistään asiasta: ”Olen menettänyt sen”, vaan sano: ”Olen palauttanut sen takaisin.” Onko lapsesi kuollut? Se on palautettu takaisin. Vaimosi on kuollut? Hän on palautettu takaisin. Onko omaisuutesi viety? Se on palautettu takaisin. Sanot: ”Mutta joku paha ihminen on riistänyt sen minulta.” Mitä väliä sillä on, kenen välityksellä antaja on ottanut sen sinulta takaisin? Niin kauan kuin se on sinulle annettuna, pidä huolta siitä, mutta kuten matkustajat suhtautuvat airbnb:hen, älä pidä sitä omanasi.
ellauri030.html on line 417: Eliskä rypistä ja likaa lakanat, pölli pyyhkeet, jätä roskat pitkin keittiötä, tiskaamatta astiat, ruiski vessanpöntön ympärys. Sano emännälle: ne on palautettu takaisin. Lainaahan kaikki se on vaan.
ellauri030.html on line 439: Jos rupeet soveltavaxi filosofixi, valmistaudu alun pitäen siihen, että monet pilkkaavat sinua ja sanovat: ”Meidän keskuuteemme on yhtäkkiä ilmaantunut filosofi. Mistä on peräisin tuo ylimielinen ilme?” Mutta älä vaihda ilmettä, vaan pidä lujasti siitä kiinni, siinä näytät ihan parhaalta ja jumalan asettamalta. Jos annat periksi ja pokka pettää heidän edessään, joudut kaksin verroin naurunalaiseksi.
ellauri030.html on line 449: Jos toisen palvelija särkee astian, sanot "sellaista sattuu". Jos sulta kuolee perhettä, tee samoin, sano että sellaistahan sattuu. Sitä on liikkeellä, niinkuin coronavirusta. Tää on stoalaista.
ellauri030.html on line 453: Mut hei, pikaostos sanookin et stoalaisex rupeeminen on kuin huipputreeniä? Ei kai. No jääköön sekin multa sitten. Mieluummin menen istumaan Epikuroxen porukkaan ja otan toisenkin mukin viiniä.
ellauri030.html on line 461: Hetkinen hetkinen, olen ymmällä. Nyt käykin ilmi sivulauseessa, et täytyy kuolla pappain maan puolesta. Mixikä? Tähän saakka on sanottu et onnen salaisuus on ottaa ataraxia? Mitäs jos mä tuunkin uhrautumisesta pahalle mielelle, on mielenrauha mennyttä, niinkuin äsken fyrkan tienaamisesta omalle perheelle? Olen erilainen kuin muut, kuin Pelle Pupu, muhun sattuu? Onko isänmaallisuus siis jotain johon mä en voi vaikuttaa, mut oman perheen elättäminen ei oo sellaista? Siltähän tää on näyttävinään. Cro Magnon -moraalia.
ellauri030.html on line 463: Nyt alkaa tulla tälläsiä pikkuvinkkejä, aika samanlaisia kuin se systeemifilosofien tietolaatikko. Nää vaikuttaa ohjeilta sellaiselle soveltavalle filosofille, joka haluaa vaikuttaa ylimieliseltä ja ihan jumalan asettamalta seurassa. Noi on tuttuja juttuja monista muista harmaaselän ohjeista: älä liikaa innostu, pidä suu pienenä kuin sanoessa muikkua, ettei voi vaan sula kitalaessa. Mystikkokin tekee parhaan vaikutuxen kun pitää suunsa kiinni riitissä. Hauskoja on noi ohjeet soveltavan filosofin käymisestä herroissa. Se on kuin Eskin käynnit Nokialla, tai Juutas Käkriäisen sahan hovissa. Pykälät 14-16 pitäisi Aarne Kinnusenkin ottaa onkeensa.
ellauri030.html on line 470: - Jos vain kykenet, ohjaa seurassa ollessasi sanoillasi keskustelua arvokkaisiin asioihin. Mutta jos satut olemaan sinulle tuntemattomien ihmisten parissa, ole vaiti.
ellauri030.html on line 476: - Jos joku sanoo sinulle, että se ja se puhuu sinusta pahaa, älä puolusta itseäsi siitä, mitä on puhuttu, vaan vastaa: ”Hän ei nähtävästi tunne minun muita huonoja puoliani, sillä muutoin hän ei olisi puhunut vain tällaista.”
ellauri030.html on line 480: - Kun aiot mennä tapaamaan jotakin mahtimiestä, valmistaudu siihen, ettet tapaa häntä kotona, että sinua ei oteta vastaan, että sinulle ei avata ovea, että hän ei välitä sinusta. Ja jos kuitenkin velvollisuutesi on mennä, mene ja kestä kaikki, mitä tapahtuu. Äläkä koskaan sano itseksesi: ”Ei olisi kannattanut mennä.” Sillä on sivistymätöntä pahoitella ulkonaisia asioita.
ellauri030.html on line 522: Ne ovat sexus sequior, kaikissa suhteissa takapajuinen, sekulimpi sukupuoli, jonka heikkoutta tulee sietää, mutta jolle on naurettava osoittaa ylenmäärin kunnioitusta, ja alentaa "meitä" omissa silmissämmme. Sitä ei voi sanoa kauniixi sukupuolexi vaan epäesteettisexi. Musiikille, runoudelle ja kuvataiteelle niillä ei ole todellakaan mitään vaistoa ja vastaanottokykyä, vaan pelkkää apinointia miellyttämisen tarkoituxessa se on, jos ne niitä yrittelevät. "Essee" Über die Weiber (1851)
ellauri030.html on line 561: Vanha Schopenhauer näyttää siltä kuin sen yli oisi mennyt siimaleikkuri. Negatiivinen irokeesi, vanha pussikarhu, bunyip bluegumin setä ilmielävänä, tai oikeammin sanoen umpivainajana. Ton tukan tuunaamiseen meni varmaan koko aamu. Loppupeleissä se oli melkomoinen julkkis, kopioita sen potreteista ja valokuvista oli kaupan ja kumikaulat kävi kazomassa sitä kuin eläintarhaeläintä Englischer Hofissa: kato nyt se syö. Lahjoja annettiin ja nimikirjoituxia pyydettiin. Schopenhauer murisi että tuntuu yxinäiseltä, kaveritkin kuolivat. Se eli vanhaxi ja terveexi, kun käveli koiran kanssa joka päivä ja nukkui rrunsaasti. Se oli kova syömään eikä tarvinnut rillejä, kuulo kyllä meni ja reumatismi haittasi. Kirjoitti tärkeitä huomioita vanhuudesta kokoelmaan Senilia (pitäisi lukea). Kuoli 72-vuotiaana istualtaan, keuhkot pettivät. 4v jälellä.
ellauri030.html on line 571: Siilin dilemma on ettei siilit voi lähennellä kun niillä on piikit. Höh mistäs sitten tulee lisää siilejä? Ei niillä ole piikkejä vazapuolella. Hyvin sujuu köyriminen niiltäkin, kun vähän varovat. Panevat piikit suppuun sileästi. Nuutti ei saa bylsityx kun se koko ajan kysyy sattuiko. It hurts, but its a good kinda hurt, vastaa siili. Kun Susanna alux suhtautu meihin epäilevästi, me ostettiin sille herätelahjana pehmosiili. Se leppyi siitä ja kuzui meidät niiden silloiseen kellariloukkoon kazoo telkkarista Johnin mielipiirrettyjä.
ellauri030.html on line 586: sans-serif">
ellauri030.html on line 593: Optimisti sen sijaan ajattelee, että asiat järjestyvät. Hän näkee tulevaisuuden valoisana ja uskoo selviytyvänsä mahdollisista vastoinkäymisistä hyvin.
ellauri030.html on line 595: ”Kaikissa ihmisissä on sekä optimistisia että pessimistisiä ominaisuuksia yhtä aikaa”, sanoo psykiatri Mikko Pänkäläinen, joka työskentelee osastonylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
ellauri030.html on line 601: ”Aikaisempien kokemusten perusteella ajatellaan, että lapsuus- ja nuoruusiän lämmön puute ja köyhät kasvuolosuhteet lisäävät pessimismin kehittymistä”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 612: ”Pessimistit myös kokevat paljon kipuja”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 615: ”Veren kohonneet sokeriarvot lisäsivät minun tutkimukseni mukaan diabetesriskiä pessimismiä enemmän, mutta pessimismi tuli kakkosena”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 620: ”Jos ajattelee, että hyvin tässä käy, tulee parempi mieli ja masennus vähän väistyy”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 626: Pessimismistä huolimatta voi elää terveellisesti ja pienentää sairastumisriskiään sitä kautta, Pänkäläinen sanoo. Voi esimerkiksi liikkua ja syödä terveellisesti vaika pessimistisesti.
ellauri030.html on line 628: ”Tupakointi on iso yksittäinen riskitekijä esimerkiksi sydänsairauksille. Tupakanpolton lopettaminen tai aloittamisen välttäminen on yksi tärkeimpiä terveystekoja ihmisen elämässä”, Pänkäläinen sanoo. Tupakoivatko pessimistit enemmän kuin optimistit? Kuolevatkot pessimistit koronaan enemmän kuin optimistit? Tutkimus ei kerro tätä.
ellauri030.html on line 657: Täähän testi on ihan perseestä! Miten noi piirteet muka on tekemisissä pessimismin ja optimismin kanssa? Mix rentoutuminen ja kiireisyys menee tolla lailla? Hizi onhan vaikka kuinka paljon häslääviä sangviinisia optimisteja, vaikka Eski Saarinen, ja veteliä uneliaita pessimistejä, vaikka mä tai Oblomov. Entä sit toi seurallisuus, ei kai sekään aina liity tähän. Optimisteissa on psykopaatteja, joilla ei edes ole kunnon ystäviä. Ei ihmekään jos tää testi ei toimi, se mittaa yhtä aikaa monta luonteenpiirrettä, plus izetuntoa. Inhoon tälläsiä HS selvitti tunarointeja. Ne on yhtä tyhjän kaa, ellei pahempaa, täysin harhaanjohtavia.
ellauri030.html on line 671: Sitä harjoitellaan korttipelillä ja sanasodalla, läpänheitolla.
ellauri030.html on line 692: heittämään blondin tukan silmiltä ja sanomaan: nyt pohditaan.
ellauri030.html on line 699: ne usein sanovat että huumorintajua. Sikäli on aika hämmästyttävää,
ellauri030.html on line 700: mitä filosofit, jotka pohtivat mikä elämässä on tärkeää, siitä sanovat.
ellauri030.html on line 701: Ensinnäkin ne sanovat hyvin vähän, ei edes säälittävää esseetä, jota ne
ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys.
ellauri030.html on line 716: Raamatussakin otetaan kylmä linja porteissa naureskelijoihin, profeetat vittuuntuivat yhtä lailla kuin filosofit. Kun lapset juoksi kaljupään Elisan perässä ja hihitti, karhut hoitelivat lapset hengiltä Elisan puolesta. Jumala nauraa raamatussa vaan pahansuovasti.
ellauri030.html on line 722: Kirkkoisät oli samoilla linjoilla, eipäs naureskella rivissä, sanoivat Ambrosius, Hieronymos, Basileios, Efraim ja Johannes Kultasuu yhdestä suusta. Basileios sanoi että "röhönauru niin että maha hyllyy ei sovi hyvin temperoidulle kirkkoisälle, se ei ole arvokasta." Tyhjän naurajat ovat vastuuttomia tyhjäntoimittajia tai pahansuopia. Kultasuu varoitti että naurusta seuraa rumia sanoja, rumista sanoista rumia tekoja, mätkintää ja haavoja, haavoista murhia. Paras siis lopettaa virnuilu ennenkuin kirkkoisät suuttuvat ja päitä alkaa putoilla.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri030.html on line 747: John Dewey (jenkit kexi tohon aikaan asioita jotka eurooppalaiset oli aikaa sitten sanoneet) sanoi samaa: nauru on samaa kuin helpotuxen huokaus. Freudin versio on tunnetumpi. Pläjäyxessä Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten se erotti läpän, komiikan ja huumorin. Kaikissa päästetään ilmaa jännityxen jälkeen. (Freudilla huumori on hauskuuden erikoistapaus, eikä kattotermi kuten jenkeillä.) Naurun päästämä energia on pidätettyjen tunteiden pidätyxeen tarvittu; kun vizi on ohi, ei tarvi enää pidättää, kun pidätetyt tunteet pysyy muutenkin kurissa. Ei niitä estoja siis pureta, vaan estojen ilmitulon pidäkkeet. Ne pidätetyt tunteet on panohalu ja vihamielisyys, eli FUCK! FUCK! ja KILL! KILL!. Useimmat vizit koskee sexiä tai kuolemaa. Ganz richtig, Siegmund. Yliminä ohitetaan ja "se" pääsee ääneen hohottamaan.
ellauri030.html on line 756: Huumorissa purkautuu joku tunne jota ei tarvizekaan tuntea, kuten vaikka pelästys tai sääli. Freudia nauratti se kun Mark Twainin kaskussa joku lensi ilmaan dynamiittipaukussa ja sitä laskutettiin alas tullessa poissaolosta työpaikalta. Tää on sama kuin tossa säästetyn postimerkin tapauxessa. Ei tarvizekaan sääliä, kun tää ei ole tosista. No ei toikaan vizi nyt ihan ollut Nobel tasoa, hehe, niinkun Eski sanoisi, dynamiittia.
ellauri030.html on line 760: Jotku huomauttaa et rivoille ja törkeille vizeille nauraa eniten rivot ja törkeät ihmiset, just ne jotka ei kauheesti repressoi noita tunteita. Mut täähän johtuu just siitä minkä mä oon toisaalla sanonut, että normit ei saa olla liian jyrkkiä eikä matalia, vaan just sopivia. Muuten reaktio on joko hyi tai huoh. No jokatapauxessa Freudin paineilmateoria on totaalisesti out tällä hetkellä.
ellauri030.html on line 764: Sen kyllä mainizee antiikkisetkin, esim. Aristoteles, esim komediassa kun sanotaan "tyyppi kävelee jalassa vaan rakot" tulee yllätys, ja mainizee myös sanaleikit. Cicerokin sanoo et tavallisin tyyppi vizejä on jossa odotetaan jotain ja tuleekin jotain toista, ja odotuxen pettyessä nauretaan. Standup-koomikot veistää tästä leivän päälle juustoa. Vizin loppu on epäsuhtainen alun kaa. Eka filosofi joka tästä löi oikein rumpua oli Beattie (1779).
ellauri030.html on line 768: Kant sanoi samaan aikaan jotain samansuuntaista.
ellauri030.html on line 776: punanahkainen alkuasukas hämmästelee kolonialistin ravistettua kaljapulloa josta kalja tulee ulos vaahtona, ja sanoo ettei ihmettele sitä että vaahto tulee ulos, vaan sitä miten se on saatu sisälle.
ellauri030.html on line 786: Voltaire sanoi että taivas antoi meille elämän monien vaivojen vastapainoxi 2 asiaa, toivon ja unen. Sen olisi pitänyt laskea mukaan vielä nauru. Kunpa oliskin yhtä helppoa naurattaa tolkun ihmisiä, ja vitsikkyys ja kasvantaviäryys, jota siihen tarvitaan, eivät olisi yhtä harvinaisia kuin on yleisiä lahjat runoilla päänsärkyä, kuten mystisillä pohdiskelijoilla, häränpyllyjä kuten neroilla, ja sydänsärkyjä kuin romaanikirjailijoilla (ja muilla sellaisilla moralisteilla). Niinpä, Imppa. Sulla taas oli kadehdittava taito kirjoittaa rutikuivia pohdiskeluja ja kilometrin pituisia virkkeitä.
ellauri030.html on line 790: Toinen Schopenhauer-vizi: Joku sanoo että se tykkää kävellä izexeen. Kaveri sanoo: Niin minäkin! mennään siis yhdessä! Yleinen periaate: kimppakiva on kivaa, erikoistapaus: Schopenhauer. Vaikka S. kyllä käveli päivittäin 2 tuntia puudelinsa Atman (bzw: Butz) seurassa, eikä yxixeen. Oiskohan Astma mennyt mieluummin omin nokkineen. Tai Butzin kaa.
ellauri030.html on line 796: Kyttyräselkäinen Søren Kierkegaard (1846) lähti kans liikkeelle epäsuhdasta ja piti huumoria filosofisesti tärkeänä. Sillä oli kolme elämänvaihetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Huumori ja ironia varsinkin on esteettisen ja eettisen rajalla. Huumori on viimenen askelma ennen uskoa, se sanoo. Sen mielestä uskonnolliset ihmiset on humoristisia, ja kristinusko on kaikista uskonnoista humoristisin. Kappas vain! Mielipide tämäkin. Totta ehkä, tosin huumori on tahatonta. Perusteluja?
ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
ellauri030.html on line 800: William Hazlitt (1778-1830, kriitikko vaikka vähän tunnettu paizi briteissä; HK Riikonen mainizee sen esseistin ominaisuudessa, vähänkun enkkujen Sainte-Beuve) sanoi tänkin paremmin:
ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
ellauri030.html on line 818: Normeja joita sanallisessa huumorissa rikotaan on ikivanhat Gricen maximit:
ellauri030.html on line 831: Esimerkkejä: liioittelu ja aprillipila (1), vizit ja kaskut (2), kommat (3), sanaleikit (4). Mä rikon ehkä eniten tota viimestä, vaikken kovin hauskasti.
ellauri030.html on line 835: Tällä vuosituhannella on vielä kiinnitetty huomiota naistennaurattamiseen, siitä on seksuaalista kilpailuetua. Vieläkin naiset sanoo et ne haluaa miehiltä huumorintajua. Se osoittaa joustavaa mielenlaatua. No naisilla on hyvä olla sitä izellä vielä suuremmalla syyllä.
ellauri030.html on line 837: Tää leikki"teoria" on siitä parempi, että se koskee elukoita yleensä, ja se selittää mix huumori on sosiaalista. Sapaju nauraa 30 kertaa enemmän seurassa kuin yxinään. Yxinään nauraminen on jopa jotenkin hullun oloista, niinkuin Klamydian kapteeni. Seijakin on huolissaan, kun mä nauran täällä huoneessani yxinään. Ja se selittää myös, mix esim persuvizit on niin agressiivisia.
ellauri030.html on line 847: Ei ole kysymys siitä onx tilanne vakava, vaan onko se toivoton. Jos maailmaa ei voi muuttaa, alennetaan arvoja. Omasta kuolemastakin voi repiä huumoria. Thomas More sanoi pyövelille mestauslavalla: autatko mut ylös, alas pääsen izekin. Oscar Wilde sanoi kuolinvuoteella: tuo tapetti on hirveä, jommankumman meistä on mentävä.
ellauri030.html on line 851: V 1907 psykologian lehden esipuheeessa sanottiin: huumorin ehkä isoin funktio on irrottaa meidät hyvän ja pahan, voiton ja tappion ajattelusta ja nähdä maailma perspektiivissä. Se vähentää turhamaisuutta ja pessimismiä ja pitää mielen avoimena. No niinpä, se on sitä suhteettomuuden ja suhteellisuuden tajua. Epikuros tajus tän paremmin kuin nippu stoalaisia.
ellauri030.html on line 857: Komedioissa on antisankareita, käytännön piloja, tehdään pilkkaa päättäjistä ja virkavallasta, tehdään diilejä, huijataan, juostaan karkuun ja potkitaan perseeseen. Pelkuri on vaan hetken, mutta kuollut loppuelämän. Hyveitä on kriittisyys, oveluus, sopeutuminen, syöminen, juominen ja seksi. Ei näitä "paheita" sunkaan pilkata komedioissa, niinkuin yrmyt uskottelevat, pikemminkin päinvastoin. Täällä ollaan rupusakkia tai ei ainakaan paljon parempaa, enintään porvareita. Käytetään rahvaanomaista kieltä.
ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)
ellauri030.html on line 884: Bertrand Russell oli tommonen standup koomikko. Filosofian pointti on lähteä jostain arkipäiväisyydestä ja päätyä johonkin niin päättömään ettei kukaan usko sitä. Samaa sdradegiaa noudattavat monet mytomaanit, kuten Aglaja Ivanova Jepantshin Doston Idiootissa ja Riitta Roth. Filosofi ei pelkää absurdia enempää kuin kemisti likaa, tai lingvisti rumia sanoja. Tässä vielä Russellin onelinereita:
ellauri030.html on line 929: Tää linkki löyty Schopenhauerin nettisivuilta. Se on 3000v vanha löyhästi runollinen vuoropuhelu akkadixi, joka löytyi hyvin säilyneiltä nuolenpäätauluilta. Joka värssy alkaa sanoilla Arad mitanguranni
, eli Orja hei, kuuleppas! Siinä tyyppi keskustelee orjahovimestarinsa kanssa. Herra ehdottaa jotain kivaa tekemistä, ja orja peukuttaa. Mut heti perään herra peruu. Orja kexii syitä mixei sitä kannatakaan tehdä. Suunnitelmat ovat:
ellauri030.html on line 989: Seniilin koalan seniilit kirjoituxet löytyy vaan yhdestä paikkaa. Niiden selvittely manuxesta lie ollut yhtä helvettiä. Sope kirjoittaa kaiken ainaskin 50 kertaan vähän eri sanoilla, makustelee uudestaan ja uudestaan vähiä jäljellä olevia sanottaviaan, mätystelee niitä kuin vanhaa purkkaa, unermüdlich wiedergekaut. Iloizee pahanilkisesti että sen vanhuudenpäivinä nuoriso on alkanut lukea sen lässytyxiä. Kiroaa koulu- eli kateederifilosofiaa kuin Essa Saarinen. Sanoo jolpeille et lukekaa vaan Kantin ja mun prujuja, se riittää.
ellauri030.html on line 997: Vaikka kuinka vanhax tulisi, niin aina sisältäpäin tuntuu yhtä nuorelta, siltä Schopenhauerista tuntuu ainakin. Muut kyllä huomaavat että nyt se horisee. Sen mielestä tää osoittaa että sen ydin, niinkuin puudelin, on ikuinen ja muuttumaton. Hämäystä, ikäloppu puudeli on vaihdettu vaan nuorempaan, Atma 1 Atma kakkoseen jne. Hemmetti, eihän sitä enää muista kuin murto-osan mitä sattu nuorena, eikä sekään tunnu enää samalta, kun ei enää paneta.
ellauri030.html on line 1011: MTV:n uutiset uutisoi toisesta Willestä, nimittäin kokkarifasistimuusikko Rydmanin fasistikokkaripojasta. Uutisena kerrottiin, että Wille oli myyny vanhan pesukoneen viirusilmä mamulle, joka ei osannut säätä pesukoneen jalkoja. Wille tuli paikalle ihan omakohtaisesti ja sääsi omalla jakoavaimella jalat kohilleen. Uutisen arvoista MTV:n mielestä oli se, että herra kansanedustaja korkeine persoonineen pyllisteli mamun kylpyhuoneessa. Kiinan mamusta se olikin ennen kuulumatonta, mutta pitäskö meidän paikallisten läpyttää? Jos pitäisi, alkaa tosissaan olla syytä huoleen. Musta tästä oisi saanut uutisen, jos se pesukone ois pudonnut Willen päähän kuin kassakaappi kalloon Kelju K. Kojootille. Se olis ollut uutinen, ja hyvä sellainen.
ellauri030.html on line 1015: Si deus vult peccata, igitur facit; si non vult, tamen committuntur; erit ergo dicendus improvidus, vel impotens, vel crudelis, cum voti sui compos fieri aut nesciat, aut nequeat, aut neglegat. Näin sanoi joku Julius Caesar Vaninus. Siltä leikattiin ensin kieli ja sitten paistettiin.
ellauri031.html on line 17: sans-serif;color:black;background:#a4a4a4;font-size:8em;font-style:italic;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">En yrhätta
ellauri031.html on line 18: sans-serif;color:black;background:#f79f81;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Dikken Zwilgmeyer
ellauri031.html on line 52: Yrhättan heter Inger. Det säger Stina på sid. 19, när dom har piskat blod ur en liten pojkes näsa och därefter hamnat i en sled körd av ett fullo, på god väg att våldtas båda två. Nå som tur är, somnar vintratten in och flickorna hoppar av, Stina slår knät och kan inte gå. Det snöar och dom skräms av en luffare och törs inte gå till Myrdal gård som också bebos av fattigt folk. Nå dom besluter gå till Myrdal i alla fall och nu är det dags att glo på en gammal gumma som har parkinsons eller något annat nervsjukdom. Hur kusligt! Och hon har svagsinta tvillingar, rödskäggiga och slöa som flickorna är också rädda för. Dom får skjuts, men inte gratis, det kostar 2kr. Varifrån får dom pengarna? Kanske Stinas famu som alltid ger dem dubbeltoddy när dom kommer på besök. Och det går bra för dem igen. Allt det här var den gossens fel som Inger råkade slå på näsan med piskan, som grinade och skvallrade till sin mamma. Vilken lipsill.
ellauri031.html on line 58: Näst är det jätteskojigt at reta en kringresande fotograf. Flickorna skrattar åt den stackars brödvinnaren så att de närapå dör. Läsaren också, av ren leda. Femte kapitlet handlar om då Inger låg med mjölnaren. Eller något. Nä hon gömde sig i möllåren, bykar-Mari trodde at det spökade, och blev rädd. Den narsistiska flickan är arg när Mari får mera hänsyn än hon själv. Inget under, Inger.
ellauri031.html on line 110: Nästa rackartyg är att resa på egen hand på tåg bara någonstans för att hon inte har gjort det förr. Alla trodde henne borttappad för alltid. Vilken idiot. Och hon är hela 14 år. Efterbliven minsann. Det viktigaste för morbror Max är att hon inte går med tårna inåt, annars blir hon aldrig gift.
ellauri031.html on line 118: Låtom oss ha en annan tankerunda på det hela. Månne inte Dittes plan har varit at lära norska barn en läxa: lilla yrhättan är ett dåligt exempel, alla hennes rackartyg är saker som barn inte ska göra? Antagligen. Men på samma tid är de här lika säkert genuina barndomsminnen, och Ditten var väl just en sådan liten skit. Det är inte alldeles klart at läxan går hem, då Ditten inte får tillräckligt stryk, men det kan tänkas vara en plus för boken. Kanske den här boken är intressant ändå när allt kommer omkring. Men riktigt tycka om Y kan man inte, nehej. Nä-hä.
ellauri031.html on line 123: Yrandet oli Dragsvikin varuskunnan perussanastoa. Va yrar ni? Sluta yra nu! Vem yrar där nu igen? Är det Carlson? Tyst i ledet! Fullständigt yrsel! Yrarrre!
ellauri031.html on line 125: Mä keräsin siellä ollessani 1979-80 Drakan slangisanaston, jonka lainasin Fred Karlssonille päivitettäväxi. Taaxepäin siis, se oli sisäänottoerää 64-5. Tietysti tykistössä, mä jouduin mosatrampparix. En päässyt teit isäin astumaan, vaikka anoin. No sithä musta tulikin latva-B, pääsin kryckaxi. Första jägarkompaniet, typerä laulu. Muistan kuinka noloa oli kun sitä veisattiin.
ellauri031.html on line 134: sans-serif">
ellauri031.html on line 149: Vad är uniformens funktion? Ytligt, den är ett igenkänningsmärke. I krigssituation vet man vem är vän och fiende. Också är det mer ekonomiskt at klä alla på samma sätt. Men det finns ett annat syfte, som går djupare. Genom uniformen är det meningen att jämna ut allt det individuella i en person. En beväring får inte tänka att han är någonting unikt. Han är som alla andra. Den sanningen upprepas jämnt av stampersonalen. Ingen får extra behandling. Där är arméns demokrati. Eller bättre sagt, ingen får extra behandling för att vara ens den individ som han är. Nog finns det privilegierade klasser, men det är klasser, inte individer. Klasserna är märkta på uniformen med gradbeteckningarna. Underbefälet har längre fritid än manskapen. Aspiranterna och sergeanterna äter skilt, stampersonalen vid dukade bord. Det här jämlikheten sett nedifrån. Alla vänner och fiender är likställda. Man skall känna sammanhålling med de som bär samma uniform och vara beredd att döda dem som har olik uniform, oberoende av hurudan människa bor i uniformen. Annars skulle det vara omöjligt att göra det ena eller det andra.
ellauri031.html on line 171: sans-serif">
ellauri031.html on line 175: - Sukanvarsi Plussan törsäystesti kävi ulkomailla: onko kätevin maxuväline pätäkkä, hillo vai kahiseva?
ellauri031.html on line 182: - Enokomisti Julma, tässä tutkimuxessanne vertailette Viron ja Suomen yritysverotusta, työvoimakustannuxia ja television iltaohjelmia pneumososiaalisen horisontaaianalyysin avulla ja päädytte siihen lopputuloxeen, että suomalaistenkin yhtiöiden kannattaisi heti lähteä riistämään Viron matalapalkkaisia työläisiä, jotka hyvällä säällä näkyvät Pasilan radiomaston ikkunasta pieninä muurahaisina.
ellauri031.html on line 192: - Kyseessä on siis kansantaloudellisesti merkittävä summa?
ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä Hermanni oli jääkäriliikkeen aktivisti, fasisti ja murhamies. Hän oli vuosina 1918–1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenäistyvässä Ukrainassa Kiovassa. Tää Edvard asui enimmäxeen Ruåzissa (Gummerus oli kansakoulunopettajana Lövsjössä 1947–1949 ja muutettuaan Strängnäsiin hän toimi opettajana Gripsholmin kansankorkeakoulussa) ja Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri031.html on line 212:
sans-serif">
ellauri031.html on line 221: Vähän myöhemmin 1935 tapahtui se 6-vuotiasta Jaakko Hintikkaa askarruttanut Abessinian selkkaus. Toisessa maailmansodassa saapasmaan mustapuseroiset sankarit otti sitten turpiinsa. Pakenivat suinpäin takaisin Sisiliaan kumiveneillä.
ellauri031.html on line 231: Kesäisin lähetetään heidät suuriin leireihin rannikolle tai vuoristoon (kuin Aku ja pojat!). Lapsia ei pakoteta osastoihin. Mutta on sanottava, että koulupojat jotka eivät kuulu nuorisojärjestöihin saavat joskus kärsiä fasististen tovereittensa kiusaa. Järjestöissä pojat oppivat tottelemaan käskyjä, käsittelemään ylempiään ja alempiaan ja aseita, seisomaan vahdissa, sanalla sanoen sotilaan velvollisuuxia. Moraalisesti ja fyysisesti heitä valmistetaan tulevaan tehtäväänsä, jonka sisältö selvään käy ilmi nuorisojärjestön johtajan sanoista: "Ehkä tulee aika maallemme, jolloin kokonaisen sukupolven täytyy uhrata kaikkensa, toimintansa, omaisuutensa ja elämänsä kansakunnan tulevan suuruuden hyväxi. Silloin johtajalla on oleva uusi kansa, palavan uskon ja uhritahdon täyttämä, valmis valittamatta uhraaman kaiken suuren päämäärän vuoxi." Kuuliaista tykinruokaa, kiväärin- ja tykinkuulille maalitauluja. Niinkuin kävikin. Sääli ettei listitty kuin muutamia miljoonia, enemmänkin maalitauluja oisi ollut maailmanlaajuisesti tarjolla.
ellauri031.html on line 233: 14-15v iässä pojat siirtyvät pioneeriosastoihin. Siellä täydennetään heidän sotilaskoulutuxensa. Kun pioneeri on täyttänyt 18v saapuu suuri ja kaivattu hetki jolloin hän astuu miliisiin. Pioneerit otetaan miliisiin juhlallisessa ja suurenmoisessa seremoniassa, jonka tarkoitus on lumota heidän aistinsa ja saada heidät ymmärtämään hetken tärkeys (paraatimuodostelmia, teräviä komentosanoja, aseita, lippuja, sotahuutoja eja-eja-eja-alala!!!).
ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
ellauri031.html on line 257: Korporatiivinen yhteiskunta ei ole läheskään valmis, mutta näyttää siltä että fasismin johtomiesten tarkoitus on vähitellen siirtää kansakunnan edustamisen tehtävä edustajainhuoneelta korporatiiviselle kansallisneuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja on B. Mussolini. Siihen kuuluu ammattikuntien edustajia, yhtä monta työntekijäin ja työnantajain edustajaa. Vain työtätekevillä on oikeus ottaa osaa valtiolliseen elämään. Ja työtätekevät ovat täydellisesti edustettuina ammattikunnissa ja valtion tunnustamissa yhdistyxissä, joiden sixi tulee valita ehdokkaat valtiolllisiin vaaleihin. Ammattirjärjestöjen laatimat ehdokaslistat alistetaan fasistipuolueen suuren neuvoston hyväxytttävixi ja ne henkilöt jotka tämä hyväxyy asetetaan varsinaisixi ehdokkaixi. Äänioikeutettuja ovat vain ne kuuluvat puolueeseen, ammattijärjestöihin ja yhdistyxiin ja jotka vaalilautakunnat ovat hyväxyneet. Vaaleissa annetaan vain kyllä- ja ei-ääniä ja äänestäjät voivat siis vain hyväxyä ja hylätä koko maalle yhteisen ehdokaslistan kokonaisuudessaan. Vaalit ovat siis luonteeltaan lähinnä kansanäänestys. Ellei riittävästi kyllä-ääniä saada, järjestetään uudet vaalit.
ellauri031.html on line 261: Parlamentilla on yhä aloiteoikeus mutta sillä ei ole oikeutta sotkea puoluepolitiikkaa hallituxen toiminnasta käytyyn asialliseen keskusteluun. Tämä on epäilemättä lisännyt eduskunnan työkykyä. Suurella neuvostolla on korkein valta diktaattorin ja kuninkaan jälkeen. Sen puheenjohtaja on kuten sanottua B. Mussolini ja jäsenistö on 1) Mussolinin lähimmät miehet (pysyviä), 2) ministereitä, puheenjohtajia ja sihteereitä fasistisista ammattikuntajärjestöistä, 3) muita määräaikaisia jäseniä.
ellauri031.html on line 267: Älyllisen työn ja taiteen edustajat sekä virkamiesyhdistyxet ottavat osaa taiteen, tieteen ja kirjallisuuden valvontaan, tuotannon edistämiseen ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen moraalisten päämäärien edistämiseen. Vapaa-ajan yhdistysten kansalliseen laitoxeenkuuluvat urheilu- musiikki- ja ompeluseurat, lukupiirit, keskustelukerhot. Naisjaostot järjestevät fasistiryhmien naisjaostojen kanssa kursseja lapsenhoidossa, räuuanlaitossa, ompelussa ja kotitaloudessa. Laitoxen jaoxet ovat yhteistyössä korporatiivisten kulttuurikeskusten kanssa. Varsinaisenn kulttuuri- ja valistustyön ohessa nämä järjestöt tekevät propagandaa fasistisen syndikalismin ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen puolesta. Niistä kaavaillaan eräänlaista kansanyliopistoa.
ellauri031.html on line 269: Fasismi on nähnyt paljon vaivaa voittaaxensa akateemiset piirit puolelleen. Ylioppilaiden keskuudessa on perustettu erityisiä miliisiosastoja. Miliisissä opiskelijat voivat lyhentää asevelvollisuuttaan. "Kirja ja kivääri fasistin tekevät", sanoo Mussolinikin. (Mikä kirja? Mussolinin kootutko? Osasiko se lukea?) Fasistisilla ylioppilailla on oma järjestönsä, joka järjetää taloudellisia ja opintohelpotuxia. "Tässä on kyllä tietty epäoikeudenmukaisuus, koska monet ylioppilaat eivät kuulu järjestöön, jonka tehtävä onkin ennen kaikkea poliittinen. Italiassahan ei ole laillisesti tunnustettuja ylioppilaskuntia."
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri031.html on line 280: Millaista on elämä fasistisessa Italiassa? Suurempia muutoxia ihmisten elintavoissa ei ole tapahtunut. Kirkoissa käydään ja laajat kansankerroxet jatkavat tavallista hiljaista ja työteliästä oloaan. Mutta hyvinvointi ja yleinen sivistystaso nousevat jatkuvasti ja niiden mukana kansan izetunto. Kaikilla alueilla vallizee levoton toiminta ja ennen näkemätön innostus. (Ei siis levottomuuxia, vaan levotonta toimintaa.)
ellauri031.html on line 284: Fasistinen valtiokäsitys johtaa välttämättä tietyn pakon käyttöön. Mutta tämä pakko tuo muassaan myös suuria ja selviä etuja kansalaisille. Heidät vapautetaan kaikesta vastuusta valtionasioissa, he saavat tukea ja apua viranomaisilta, sanalla sanoen, he olvat valtiovallan erityisessä suojeluxessa kuin työvoima ja lapsoset. Ja se merkizee paljon nykyaikaisessa yhteiskunnassa.
ellauri031.html on line 290: Ei voi kieltää, etteivätkö fasistit olisi syyllistyneet hylättäviin väkivallantekoihin. Mutta saattoi tuskin vaatia, että he istuisivat kädet ristissä ja alistuisivat kommunistien väkivaltaisuuxiin. Mussolini sanoi väkivallasta:
"Väkivalta ei ole hylättävää. Sitä voidaan joskus moraalisesti puolustaa. Väkivalta on nopeasti vaikuttava keino, sillä saavutimme 48t systemaattisilla ja sotaisilla väkivaltaisuuxilla enemmän kuin olisimme saavuttaneet 48v saarnoilla. Meidän väkivaltaisuutemme ovat moraalisesti oikeutettuja, ihailtavia ja välttämättömiä, koska ne tekevät lopun mädästä ja kestämättömästä tilanteesta. Mutta, ystävät fasistit, meidän väkivaltaisuuxillamme pitää olla erityinen fasistinen leima. Kun kymmenen on yhtä vastaan, se on hylättävää väkivaltaa, jota ei pidä sallia."
ellauri031.html on line 292: Väkivalta on paha paizi hyvä fasistinen väkivalta, meidän väki on vallankahvassa. Niinhän ne aina sanovat. Italialaisista oli 3% fasisteja. 3 vastaan 97, sehän käy, se on enemmän kuin reilua. Sehän on ihan muskettisotureiden vedonlyöntisuhde. Ne 3 ihailtavaa lyö fasistista leimaa lopun 97:n leukaluihin, pääkallomerkkiä kuin nastamuumio.
ellauri031.html on line 298: Siihen nähden fasismi menee kansainvälisesti hämmästyttävän hyvin kaupaxi. Fasistien risukimput on Rooman liktorien eli poliisien vanha virkamerkki. Monen muunkin kansan kurittomat ainexet (varsinkin maahantunkeutujat) ovat osoittaneet olevansa koivuniemen herran tarpeessa. Ja kun hopeaselkä apinat kaikkialla maailmassa haluavat paukuttaa pikkuapinoita päähän oikein kunnolla, ne ovat nopeaoppisia, joskaan eivät järin omaperäisiä. Kun kerta samat vanhat temput toimivat, mixi kehitellä uusia. Fascis on muuten latinassa maskuliinipoikkeus (ylläri).
ellauri031.html on line 325: Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.
ellauri031.html on line 327: Mussolinin ulkopolitiikan peruskäsite oli spazio vitale (vital space), se on Lebensraum italiaanoxi, tai päinvastoin oikeestaan, Benito kexi sen jo 1919. Se on sama käsite kuin ympyräsuisen amerikkalaisen ystäväni siteeraama "American vital interests" kaikkialla maapallolla. Elintärkeät edut indeed. Elin irti teiltä, tärkeät edut meille. Rasismikortti viuhui ahkerasti, musta tässä vaiheessa eikä punainen. On luonnonlaki että makaronit pistää päihin alemmalle sloveenirodulle. Uusia uhreja ei pidä pelätä. 500K barbaarislaavia voi kepoon uhrata 50K italiaanolle, sanoi Mussolini 1920. Imperialismi Afrikassa on oikeutettua, koska mehän ollaan uomo superioreja, valkoisia vaikka mustat kesäpaidat päällä, noi vaan mustanahkoja. Aika mustavalkoista. Tää on darwinismia. Kolonialismin seurauxia saadaan nyt koko Euroopassa nauttia, kun mutiaiset soutaa Välimeren yli kumiveneillä. Oikeassa oli Mussolini, tää ON darwinismia. Ovatko mustat ja keltaiset jo ovella? Si, ne on! taas huudetaan saapasmaan rannoilla kuten Beniton loistoaikoina.
ellauri031.html on line 329: Mussolini piiskas Italian naisia synnyttämään että saatas kokoon 60M makaroonia, valloitussotiin tarvittava määrä sen laskelmien mukaan. Paljos niitä nytte on? Joo nyt niitä on Beniton kaavailema määrä! Yli 60 miljoonaa! Hizi puolet lisää lössiä maailmansodan ajoista! Mutta suurin osa tulijoista on jo mutiaisia. Ei tää nyt ihan mennyt niinkuin suunniteltiin kuiteskaan. Vizikästä kyllä Mussolini ize bylsi näihin aikoihin juutalaista naista, kirjailija ja akateemikkko Margherita Sarfattia, jota sanottiin fasismin juutalaisexi äidixi. Hehe, kohta oli kivaa.
ellauri031.html on line 336: sans-serif;width:30%;float:right;opacity:0.5">
ellauri031.html on line 452: sans-serif;font-size:0.9em">
ellauri031.html on line 466: I takt med den industriella revolutionen blev det allt mer intressant att utnyttja kraften i älven. År 1847 fick Trollhättan en bärande industri i Nydqvist & Holms mekaniska verkstad, sedermera Nohab, som från början drog nytta av kraften i älven. Ytterligare industrier följde snabbt i dess spår.
ellauri031.html on line 494: Korppi nokkasis ja sanois madolle:
ellauri031.html on line 570: se teki pentuja, vanhimman nimexi tuli Joel, varmaan Joel Lehtosen, Esan
ellauri031.html on line 583: kirjasessa Sianhoito-opas / Jälkisanat, lainaan sitä kun ei oma riitä:
ellauri031.html on line 599: Näistä puuttellisuuxista on kohtalokkaita seurauxia romaanien henkilöille. Henkilöt rakentuvat enemmän kertojan selityxistä ja vakuutteluista kuin toiminnasta ((häh? vaikka toimintaterapeutti on puikoissa?), niistä tulee väkivaltaviihten tai pornografian tutuxi tekemiä törmäysnukkeja. Sariolan romaaneissa ei näy jälkeäkään moraalisesta epäsovinnaisuudesta tai kapinasta. Ihan vaan puhasta darwinismia, mies miestä vastaan, kukot tunkiolla, vahvin kasan päällä.
ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.
ellauri031.html on line 624: Koska kyse ei ole tiedosta vaan tahdosta. Tän homman pitää mennä herran mielestä nimenomaan näin, tää farssi on kazomoita varten, ei sitä izeään. Se tietää kaiken, mutta pokat eivät. Jännitys on kokonaan niiden puolella. Tää on dramaattista ironiaa, sanois Aarne Kinnunen. Herra seuraa pokia kuin aussi poliisisarjan räjäytetty ukkeli märklinjunia: toi tulee tuolta pakkia, törmäis tohon junaan mut tää vaihde vaihtuu ajoissa, tää pikku muoviukko näyttää sille lippua ja vislaa.
ellauri031.html on line 638: Menin arabikauppiaan luo ostamaan oliiviöljyä. - Ettehän te vain ole juutalainen? hän kysyi ensimmäisexi. No näkeehän se jo nenästäkin, sanoin. Tälläinenkö lättänenä olisi juutalainen? - Mutta jospa te olette juutalaisten sukulaisia? - Minä en ole juutalaisten kanssa mitään sukua, mutta te olette saman isän lapsia. Abrahamin lapsia sanotte olevanne. Ja meidän täytyy kaukaa vieraasta maasta tulla tänne teitä sovittelemaan, kun aiotte keskenänne täällä tapella!
ellauri031.html on line 654: Kaarlon sankaritarinat appelsiininpoimijana Kapernaumin naapurissa (Tiberias) muistuttaa elävästi Amos Ozin kibbutziromaania. Mut porkkanoiden kitkeminen on jo niin vittumaista, et Kaarlo pyytää jumalalta siirtoa. Ja tulihan se, skotin lähetyssairaalan talonmiehexi. Maire odottelee katraan kanssa tehdastyöläisenä ruozissa. Kaarlon ei auta muu kun alkaa kazella perheasuntoa, Maire pommittaa niin kovasti. Eka ei kelpaa kun siellä on perkeleitä komerossa. Perhe saapuu vapahtajan kotijärven rannalle ovettomaan ja ikkunattomaan talorötisköön. Aika karua niillä oli tappaessa rottia ja käärmeitä, niinkuin meillä monen muuton jälkeen mutta enemmän kotieläimiä. Saita asshole skotti kusettaa niitä, tekevät sairaalassa työtä palkatta. Syövät 5 kaktusta ja 2 kalaa katiskasta. On vaikeaa. Sitten saidan skotin sairaala suljettiin, kun rotta oli syönyt lapsipotilaalta nenän. Skottilähetti lähetettiin kotia, Syvännön bibliabisnes tuli tilalle.
ellauri031.html on line 663: Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.
ellauri031.html on line 685: Tää muistuttaa aika lailla käännösbisnestä, sitähän se onkin hizi vie. Isot taivaaseen viejät ja monikansalliset yrityxet on maxumiehinä, ne tuppaavat tarpeetonta ylijäämätavaraa kuluttajille. Käännöstoimistoja on lähetysseurat, jotka jakaa hommat läheteille, freelance märkäselille jotka tekee raakaduunin pilkkahinnalla. Koska niidenkin täytyy elää (mixi? kysy Darwinilta), ja koska ne oikeesti rakastaa tätä työtä, kääntämistä ja käännytystä. Ne on viestijöitä kulttuurien välillä. Kääntävät pioneereina sanan miekalla, auroilla sun muilla sädekehillä meemipeltoa kahden reviirin rajalla, raivaavat raiviota varoista välittämättä omalla ja Mairen pentueen riskillä.
ellauri031.html on line 716: Ne on ihan kunnon hemmoja vaikka pitkänenäisiä, -kyntisiäkin ehkä vähän. Kun vaan lukisivat lisää UT:tä niinkuin Syväri. Siellä se kaikki sanotaan jezulleen, lukuunottamatta muutamia käännösvirheitä. Kaarlo tavaa myös mielellään luvattua maata koskevia juutalaisten omia yxipuolisia maanluovutussopimuxia ja piirtelee Suur-Siionin karttoja. Niilin virrasta Eufrattiin, miekalla piirrämme rajan. Jumala oli kaukonäköinen kun teki Israelista ruman, niin ei suurvaltoja harmittanut antaa sitä jutkuille. Filistealaisraukat on vaan niin tyhmiä etteivät älyä korjata luitaan sieltä muualle. Herrakansa on palannut maillensa. Urpo toistaa jokaisen Israelin propagandaväitteen ihan sanatarkasti. Sihen sillä on raamatusta paljon harjoitusta. Luja usko siirtää vaikka vuoria, faktat on siihen nähden tosi heiveröisiä. München on urposta paholaisen päämaja. Mitäs jos Walter onkin ize piru. Aika heikossa hapessa se sitten on.
ellauri031.html on line 722: Kazotaanpa mitä raamattu tästä asiasta puhuu. Otetaan peukalovärssyjä. Israel on mainittu 3138x raamatussa, Kai se sit on tärkeä. (Höh, israeliittien oma tekele.) Se esiintyy 6x useammin kuin sana rakkaus. Kai se sit on tärkeämpi asia.
ellauri031.html on line 724: Sensijaan Palestiina on vanha Filistea, ja filistealaisillehan Taavi-eno antoi turpiin jo aikapäiviä. Niitä nyt ei kyllä henkiin herätetä, jos se urposta riippuu. Vastenmielistä. Junanlähettäjän vihellyxiä, ratapihakaavioita. Olis pysynyt siellä salomökissä varastelemassa kesähuviloista irtokamoja. Röyhkeännäkönen mies. Varmaan narsisti. Takakansi sanoo varovasti että Kaarlo on erikoislaatuinen persoonallisuus. Näitä piisaa.
ellauri031.html on line 736: Äs toi olis ollu komee lopetus, mut täällähän on vielä jotain loppusanoja, lisää siionistista propagandaa ja jumalalla pelottelua. Syväntö siteeraa typerää Kyösti Kalliota, mutta sattuvammin Toynbeetä: historia opettaa, ettei historia opeta mitään. Ei tarvize kuin seurata Palestiinaa vaikkapa sadan vuoden välein 2020ekr-2020jkr niin huomaa sen. Syväntö on ize siitä todiste, vaikkei enää kävelevä, ei päässyt järven yli kuivin jaloin hakemaan karannutta venettä kuin unessa.
ellauri031.html on line 743: Tykkäskö Olkkari ja Sirkkis lempinimistään? Aluxi vierastivat (sanokaa lapset Olavi setä ja Sirkka täti), mutta tottuivat. Tykkäsivät veljenlapsista, ne olivat melkein kuin omia, kävivät myötäänsä alakerrassa ("mä meen alas"), varsinkin Riku, Olavin suosikki. Tunsi kuuluvansa sodanjälkeiseen menoon enemmän. Ankaran isoäidin poismentyä elämä vapautui, uskonpula-aika päättyi, armo pääs pois kortilta. Erkkarilta ja Sakulta ei enää edes kysytä.
ellauri031.html on line 752: Syvännön Olavi tuo luvatusta maasta Kaarlon terkkuja. Muun muassa Kaarlon keräämiä painovirheitä, esim. Kaarlon syntymävuosi oli 1909, ei 1910. Kaarlo kävi kastautumassa Ilmajoella 1944 pikatavarana Jyväskylästä. (Se välttyi junanlähettäjänä rintamapalveluxesta.) Olavi oli silloin 10v. Jumala sanoi: perheesi ei tarvi mitään asuntoa. Ookoo, sanoi Kaarlo ja nosti kytkintä varmasta mutta ikävästä eläkevirasta. Isä hurjistui. Larsmon lähetyskoti oli Pietarsaaren lähellä. Olavi oli 10v kun isä lähti. Isä oli varustanut perheellensä kodin 1947 (sen joka räjähti). Perhe pääsi appelsiinin makuun vasta 1949.
ellauri031.html on line 756: Kun Olavi Syväntö alkaa todistamisen, sen ääni nousee oktaavin ja kaze kääntyy kameraan. Varmaan Kaarlo-isän kengissä. Olavi Pylkkänenkin oli oppinut saarnatyylin Wilholta, ja keikkumisen kannoilla. Kun me oltiin äänenmurroxesta ohize, isin kolleegat alkoi usein meille selvitellä asioita luullen Callen olevan jo luurissa. Siis näin: Juutalaiset ovat vielä peite shilmillä shuhteeshsha Jeeshuksheen. Tätä sanoessa Olavilla on oza rypyssä, ja niin on myös haastattelutantalla.
ellauri031.html on line 758: Olavin missio jumalan viimeisen sanan levittäminen leviittojen keskuuteen: valitamme aiheuttamiamme haittoja. Jeesuskaan ei tuntenut uutta testamenttia. Se oli vielä vanhan liiton miehiä. Uuden liiton sopijapuolena piti olla sama koukkunokkaporukka kuin entisenkin, mutta eipäs ollutkaan, tässä meni Jermemiaan ennustukset pusikkoon.
ellauri031.html on line 764: Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)
ellauri031.html on line 766: Se sana tulee suoraan hevosen suusta, Kaarlon sanomana Unto Kunnaan teoxesta Tienraivaaja. Mikään ei ole puhtaampaa kuin jumalan alkuperäinen sana hebrean kielellä. Siinä ei ole edes käännösvirheitä, kun Kaarlon tytär Mirja on kreikkaa taitavan miehensä Hookanin kanssa tarkastanut kreikan alkutextin hebreannoxen!
ellauri031.html on line 770: Messiaaninen juutalainen (mix ne vaan on messiaanisia, jotka ottaa välipalaa näytösten väliajalla, eikä ne jotka vielä odottavat ensi-iltaa?) on siirtynyt sielunvihollisen leiriin, se tarvii apua kuin Alkoholin orpolapset tai Orpo Olli pusikossa emintimää piilossa. Kristityt on listineet jutkuja maailman sivu, ihan sikana, tää on Olavinkin myönnettävä todexi, eipä ihme että ne on vielä siitä hiukan kaunasia. Jahwen paletista puuttuu tää kristikansan jehovalle ominainen anteexiannon pinkki värinappi. Se tuppaa muistelemaan vanhoja.
ellauri031.html on line 774: Isäsi tulee kuolemaan, sanotaan messiaanisille pikku lapsille. Tämä koski Olavi poikaan kovasti, samaa kai se joutui monta kertaa jännittämään pienenä. Ja nyt isä Kaarlo onkin kuollut, ollut kuolleena jo vuosikymmenet. Olavi, jos se elää vielä, on 86. Olkkari ja isä Wilho makoilee vieri vieressä Honkanummella.
ellauri031.html on line 778: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri031.html on line 796: Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri031.html on line 827: Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.
ellauri032.html on line 18: sans-serif;color:white;background:black;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Eläinystävämme
ellauri032.html on line 19: sans-serif;color:black;background:#a4a4a4;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Supikoira
ellauri032.html on line 70: Eliskä tää turvaa varattomampienkin veljien aseman. Porhot ei määrää uskontoa, vaan uskonto porhoja. Syntyy pappisvaltio, etymologisesti korrekti hierarkia kuten faaraoiden aikana. Häntä heiluttaa taas koiraa. Ja laahuskin pysyy tyytyväisenä, kun leipää on luvassa ja sirkushuvit ilmaisia. Varattomallakin on varaa parhaaseen, saavat luottoa ilman vakuuxia. Kristinusko on selkeästi kauppiaiden kexintö, sanasto ja kuvastokin on markkinoilta "lainattu". Mikään ei kosketa asiakasomistajaan syvemmin kuin "rajaton luotto", "ilmainen lahja" ja "erikoistarjous".
ellauri032.html on line 72: Herra sanoo orjalle: saat luottoa, jos teet syntiä, mullon piikki auki, kuitti valmiina, sillä mulla on jo ässä kolossa, poika lompakossa, se tasaa lopputilit sunkin puolesta, ammennä vaan. Siitä ilostuneena syntisäkki jatkaa menoa, ja kiitoxexi antaa hengenmiehille pitkää luottoa, taivaan turvapaikan etumaxua. Luotto luoton vakuutena, kyllä pelittää. Pelaa vaikka coronaa, puukkaa kamat pussiin sauvalla. Käsi käden pesee jälkikäteen, virutusta armon käsidesillä. Vivutusta, lyhyexi myymistä, jota selvitteli kalansilmä Harari. Ei tarvi olla mitään oikeasti, kun on luottoa. Se on vanhurskautta, usko pois.
ellauri032.html on line 76: Kalvinistit ei haluu olla kalvinisteja, vaan reformoituja, parannuxentehneitä, ikäänkuin rehabilitoituja rikollisia. Niitä on monta makua: on mannermaiset parannuxentehneet, vanhempienuskoiset, ilosanomaiset englanninkirkolliset, seurakuntalaiset, ja parannetut kastajat. Useimmilla ei ole piispoja, mutta osalla on. Isoimmassa liigassa on yli 100M peluria.
ellauri032.html on line 89: 1. Ehdollinen valinta, joka sanoo että pelastuminen riippuu siitä uskooko siihen. Aika kiva catch-22.
ellauri032.html on line 90: 2. Rajaton pelastus, joka sanoo että kaikki uskovat pelastuu, ei vaan noi 144K (ehkä enemmän tai vähemmän, riippuen uskovien määrästä).
ellauri032.html on line 97: Arminiusta on syytetty kyllä ansaintamoraalista. Esim Descartes oli niillä linjoilla. Encyclopedia Britannican sivustolla sanotaan, että Descartesin moraali oli anti-Jansensistista ja anti-Calvinistista, ja et sen mielestä armo ansaitaan olemalla oikein kilttejä. Se oli optimisti, ihmisen järki ja tahto pystyy vaikka mahdottomaan. Se ei ollut pessimisti niinkuin jansenisti Blaise Pascal (1623-62), joka meinas et pelastus on vaan ilmainen lahja niille, jotka sattuu sen saamaan. Pascal eli lyhyen elämän, armonisku tuli äkkiä. Descartesia haukuttiin tämän takia Arminiuslaisexi. Descartesin mielestä ei ole mitään järkeä olla kunnollinen, ellei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja loppuarvontaan. No nettisivuja ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, niissä on monia vaihtoehtoisia totuuxia, kuplamuovia kullekin, paukutettavaxi oman maun mukkaan.
ellauri032.html on line 105: Jansenistit levittivät teorioitaan koulujen välityksellä ja heillä oli kuuluisia oppilaita kuten Jean Racine ja Blaise Pascal, joka vastusti tinkimättömällä tavallaan jesuiittoja, näin eritoten teoksessa Les Provinciales (1656), jossa hän syyttää jesuiittoja älyllisestä korruptiosta. Nämä teesit eivät miellyttäneet paavi Innocentius X:tä ja Ludvig XIV:tä, jotka halusivat yhdistää kristikunnan ja tuomita jansenismin ja protestanttisuuden. Maaliskuussa 1656 Ranskan hallitus määräsi suljettaviksi ns. petites écoles, joissa opinahjoissa jansenismin sanomaa oli levitetty. Kuningas osallistui itse parlamentin istuntoon eli käytti ns. lit de justice -oikeutta hyväkseen 19. joulukuuta 1656 ja hyväksyi tilaisuudessa paavi Aleksanteri VII bullan Ad Sacram, jossa virallisesti tuomittiin jansenistien ajatukset.
ellauri032.html on line 114: sans-serif">
ellauri032.html on line 116: Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi. Hän edisti luonnontiedettä rakentamalla taskulaskimia, kehittämällä todennäköisyysteoriaa (Pascalin veto), tutkimalla nesteiden ja kaasujen virtausta, ja selventämällä paineen ja tyhjiön käsitteitä. Pascalin mitalla mitataankin painetta. Pikku-Paulilla pissa tuli niin paineella, että sen kusi lensi vessanpöntön kannen sisäseinälle. Ei mennyt ajoissa kuselle, kun leikit oli just kivoja.
ellauri032.html on line 126: Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun.
ellauri032.html on line 130: 17-vuotiaasta alkaen Pascal alkoi kärsiä säännöllisesti häntä loppuelämän vaivanneista terveysongelmista, joihin lukeutuivat päiväsaikaan vatsakivut ja öisin piinannut jatkuva unettomuus. Ois kannattanut vetää käteen enemmän, saa paremmin nukutuxi. Nimimerkillä kokenut kaiken tietää. Ongelmistaan huolimatta ranskalainen onnistui 18-vuotiaana rakentamaan ensimmäisen mekaanisen laskukoneen, laitteen jonka voi perustellusti sanoa olevan kaikkien nykyisten tietokoneiden esi-isä. Varmaan pelas sitten kaiket yöt laskukonepelejä. Isän olisi pitänyt tulla vetämään stöpseli seinästä. Niin mä tein pojalleni Johnille. No ei vaitiskaan, iskä käytti konetta laskemaan Rouenin verorästejä, siihen tarkoituxeen poika sen tekikin. Koitti se tehdä ikiliikkujankin, mutta siitä tulikin vaan ruletti.
ellauri032.html on line 138: Pascal muutti sisarensa kanssa takaisin Pariisiin vuoden 1647 tienoilla, jonne heitä seurasi pian myös heidän isänsä, joka oli nimitetty hallitusneuvokseksi. Pariisissa viettämänsä lyhyen hetken aikana Pascal tapasi kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartes’n, joka teki epävirallisen vierailun hänen luonaan. Descartes’n ja Pascalin kohtaaminen oli täynnä jännitteitä johtuen heidän lukuisista erimielisyyksistään ja keskinäisestä kateudestaan. Descartes ei suostunut uskomaan, että Pascalin Tutkielma kartioleikkauksista voisi olla 16-vuotiaan nuorukaisen kirjoittama, ja lisäksi hän epäili Pascalin varastaneen ilmapuntarikokeen idean häneltä, koska Descartes itse oli ehdottanut Pascalin saamien tuloksien mahdollisuutta eräässä kirjeessään Mersennelle.
ellauri032.html on line 192: Pascal koki kuitenkin erään ”heikkouden hetken”, kun yhtenä yönä vuonna 1658 hän ei saanut nukuttua hammassäryn takia ja alkoi tämän vuoksi ajatella sen ajan matemaatikkoja vaivannutta ongelmaa, sykloidia. Sykloidin ajattelu vähensi Pascalin hämmästykseksi hänen tuskaansa, ja hän tulkitsi sen merkiksi siitä ettei ollut tehnyt syntiä, vaikka olikin antanut ajatustensa hairahtua ”kaidalta polulta”. Sykloidin ajattelu sai hetkexi miettimään muuta kuin hemorroidia. Tämän jälkeen Pascal omistautui kahdeksan päivän ajan ratkaisemaan sykloidiin liittyviä geometrisia ongelmia, joita hän onnistuikin ratkaisemaan, vaikka oli pitänyt matematiikasta neljän vuoden tauon. Pascal julkaisi ratkaisemansa ongelmat salanimellä Amos Dettonville, ja nämä jäivät hänen elinaikansa viimeisiksi matematiikan julkaisuiksi.
ellauri032.html on line 197: Pascalin veto pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.
ellauri032.html on line 205: Jos esittäisin että Maan ja Marsin välissä on posliininen teekannu, joka kiertää aurinkoa elliptisellä radalla, kukaan ei voisi todistaa väitettäni vääräksi, jos vain muistaisin lisätä että teekannu on liian pieni havaittavaksi parhaimmillakin teleskoopeilla. Mutta jos jatkaisin sanomalla, että koska väitettäni ei voida osoittaa vääräksi, sen epäileminen olisi ihmisjärjen kannalta suunnattoman röyhkeä teko, niin minun ajateltaisiin aivan oikeutetusti puhuvan hölynpölyä. Jos tällaisen teekannun olemassaolo kuitenkin vahvistettaisiin muinaisissa kirjoissa, jos sitä opetettaisiin pyhänä totuutena joka sunnuntai ja jos se istutettaisiin lasten mieliin jo koulussa, sen olemassaolon epäilemistä pidettäisiin merkkinä poikkeavaisuudesta. Valistuneella aikakaudella epäilijä saisi osakseen psykiatrin huomion, varhaisemmalla ajalla peräti inkvisiittorin.
ellauri032.html on line 219: Penseitä pökäleitä kissanvessasta
ellauri032.html on line 220: sans-serif">
ellauri032.html on line 223: Eliot oli eräänlainen mid-atlantic Puovo Huovikko. Kaikessa tuotannossaan hän sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja. Eliot tunnetaan myös Kissojen kielen kompasanakirjassa (Old Possum´s Book of Practical Cats, 1939) julkaistuista lasten kissarunoistaan, jotka jatkoivat englantilaista nonsense-perinnettä. Ympyräsuinen ystäväni antoi ton kissakirjan mulle lahjaxi, mulla on se kai vielä laihojen runokirjojen hyllyssä Wilhon kirjakaapissa. Andrew Lloyd Webber loi vuonna 1981 runoista suositun musikaalin Cats. Ihan niinkuin Puovo Huovikon, Tompan maine luiskahti kun ukko ize saatiin laatikkoon.
ellauri032.html on line 231: Oh – Vivienne! Was there ever such a torture since life began! – to bear her on one´s shoulders, biting, wriggling, raving, scratching, unwholesome, powdered, insane, yet sane to the point of insanity, reading his letters, thrusting herself on us, coming in wavering trembling ... This bag of ferrets is what Tom wears round his neck.
ellauri032.html on line 248: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
ellauri032.html on line 254: Taas Eliot koittaa rationalisoida selvää huttua. Kyllä Paskalin pesulakuitistakin ilmenee, että kun usko tulee tilalle, järki sanoo adjöö eikä au revoir. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydäntäs vaan! Koko naamarin täydeltä tulee höttöä, kun persoonallisuus on pelissä. Mitä Eliotkin luuli tietävänsä tieteestä, humanistipohjalta. Kääntymisen jälkeen Tomppa kirjoitti kesympiä runoja, joista sen ateistifänit ei enää tykänneet. Nobel tuli Neljästä kvartetista 2. maailmansodan jälkeen 1948. Siinäkin on jotain kristillistä mystiikkaa.
ellauri032.html on line 276: No toihan on tuskin mikään teoria, noinhan se tuppaa menemään, mutta Hobbes oli mulkero kerta tollanen porvarillinen muka edistys heikompien kustannuxella oli sen mielestä hyvä asia. Niinhän se yx jutku antropologikin sanoi, se sama joka selitti paleoliittisestä dieetistä ja suolan käytöstä, niin Jared Diamond siis. Jossain Borneollako se oli, en muista, oli verikosto päällä koko ajan, piti pelätä, ei voinut poiketa polulta mezään ettei vihulainen yllätä. Ei ollut helppoa.
ellauri032.html on line 284: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.
ellauri032.html on line 312: Historian ja todellisten apinoiden näkökulmasta tää on helppo osoittaa nojatuolifilosofin hurjasteluksi. Historiasta ei löydy yhteisöistä ja valtasuhteista irrallisia yksilöitä tekemässä sopimuksia. Eniten hobbesin kuvaamaa apinanluontoa muistuttavat ne apinat, jotka on kouluttamalla koulutettu sellaisiksi, kuten kansantaloustieteen opiskelijat.
ellauri032.html on line 314: Hobbesin apinakuva on epärealistisuudestaan huolimatta liberaalin ajattelun kulmakivi. se ilmenee ekonomistien kannanotoissa, katastrofielokuvissa ja närkästyneissä kolumneissa, joiden mukaan meidän täytyy tehdä yhä enemmän työtä ja alistua vallalle, jottemme vajoaisi takaisin luonnon tilan sekasortoon. tässä ajattelussa apinuuden perusluonne johtaa sotimiseen ja epäsosiaalisuuteen - paitsi jos yksilöt muodostavat kansan, joka alistuu "järkevälle" auktoriteetille.
ellauri032.html on line 318: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.
ellauri032.html on line 321: Mitä Hobbe todella sanoi?
ellauri032.html on line 323: Kazotaanpa nyt Gutenbergistä tosin valikoivasti mutta alkulähteiltä mitä Hobbe sanoi Leviathanissa. Oikeutta ei tehdä, koska se on vahvemman oikeus, ja vahvempi olen mä, kerta Hobbes on jo vainaja.
ellauri032.html on line 325: Hobbe avaa trendikkäästi robotiikalla ja tekoälyllä. Kerta elämä on izetoimista ruumiin liikettä, ex voida sanoa et izetoimivat automaatit on eläviä? Ja toiseen suuntaan mennessä, ex tää koko termiittipesä ole oikeastaan iso eläin, hirmuinen Leviathan, jossa johtoporras on sieluna, virkamiehet niveliä, palkinnot ja rangaistuxet jänteitä ja hermoja, omaisuus ruumista, kyldyyripellet muistia, lait tahtoa, sopu terveyttä, kapina sairautta, sota kuolema. Kukahan on se hirmu suuri juurakkosuoninen siitin? Vapaaehtoisia?
ellauri032.html on line 327: Hobbe sanoo aivan oikein että apinoiden passiot on aina samoja, vaikka niiden kohteet riippuu jossain määrin ympäristöstä. Tää on taas se Herbert Simon idea. Se on vähän turhan innostunut liikkeistä, vaan mistäpä se tietäisikään vielä muista energian muodoista. Mutta tarkoitus on oikeensuuntainen, eli redusoida aistit yhteen syyhyn, liikkeeseen, jonka jatkumista kallon sisällä on sitten muukin sielunelämä, liikkeelle lähteneen heilurin vellomista aivovellissä.
ellauri032.html on line 333: Kielellä saa sanotuxi ajatuxia joita ei voi kuvitella, kuten äärettömyys. Aivon neuroverkko on äärellinen automaatti, mutta vaan teoriassa voi sillä tuottaa äärettömän kielen. Teoria lausejoukko seurauxineen, siis kieli, opettaa logiikka. Joukko-opissa ei voi ristiriidattomasti olla rajoittamatonta komprehensioaksioomaa, sen osoitti Russell kolme vuosisataa myöhemmin paradoxixi. Koko ääretöntä ei voi käsittää yhteen läjään, se ajatus puree häntäänsä kuin koira, joka on lukenut ritariromaaneja.
ellauri032.html on line 335: Kielen opetti jumala Aatamille, käski nimeämään otuxet. Vaan sanahan se on izekin, tai kolme sanaa: luota jumalaan. Logiikkaa ei juutalaisten jahwe Aatamille opettanut, vaikka osasi, ja osasihan Aatamikin päätellä seurauxista syihin, nimittäin uskottomaan Eevaan ja vällykäärmeeseen. Se on hyvä taito kun ezitään kivitettävixi syntipukkeja. Baabelissa mentiin kielitaidossa jo liian pitkälle, ja jumala hajoitti koko rakennelman alkutekijöihinsä. Siitä kiittää sitä vielä tänään tulkit ja kääntäjät.
ellauri032.html on line 339: Kielen väärikäyttötavat vastaavasti: 1. väärät käsityxet, päätelmät ja erehdys. 2. metafora, sanojen käyttö siirretyssä merkityxessä, erehdytys tällä keinolla. 3. Väärinpeluu, huijaus, harhautus. 4. toisten mätkiminen kielellä.
ellauri032.html on line 347: Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.
ellauri032.html on line 375: Vaan hätä ei ole tämän näköinen, sanoo UPM, vessapaperia riittää kaikille.
ellauri032.html on line 408: Symbolistien symppaamia kynäilijöitä oli Stendhal, Balzac, Flaubert, ja se tollo setämies Edmond de Goncourt, jopa Émile Zola, jota kyllä Bourget ällösi. Zola kertoi liian naturalistisesti rotinkaisista, ei hyvä. Ja peukutti jutku kolmijalkaa, hyvin paha. Symbaalirunoilijoita oli paljon, esim Charles Baudelaire, Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine, ja Theodore de Banville. Nää on siis kaikki ranskixia, sieltähän tää alko. Ranska luuli olevansa maailman napa aina 1871 rökäletappioon. Siihen liitty myös tää porukka, vastareaktiona, jos niin voi sanoa.
ellauri032.html on line 425: Siljo oli jonkin sortin fasisti. Haistanko tässä taas salaliittoteorian? Aarne tykkää Kleistista, Kleistin on kääntänyt Siljo, joka oli oikeistopaskiainen. Onko Kleist myös, ja Aarne? hmm. Liian skizofreenista. Kai. Mut parempi pitää niitä nyt silmällä. Jarno Pennanen, Ain´Elisabethin ja Orjatsalon poika, oli taas vasisti. Serkku Eila ei nuorena osannut päättää. Vanhana se oli Aarnen tyylinen "temokraatti".
ellauri032.html on line 434: Pilkan kohde on korruptoituneet pikkuvirkamiehet (ei isot). Sellasta kansankomediaa, maalaiset on moukkia. Siljon suomennos on vuodelta 1916. Ei liene sattumaa, että hölmön Martta-rouvan lehmän nimi on Punikki. Lekythion apolese, pikku ruukun hukkasi. Tää taitaa olla joku comedy of errors, veikkaanma. Cast on molieremaista puskakomedian peruskauraa. Kylätuomarille tulee reviisori ja se saa ansionsa mukaan. Aatami on varmasti särkenyt ruukun ize, kun on niin säikkynä. Martta rouva on hauskahko, kun se esittelee särkynyttä ruukkua. Oikeusistunto on täysi farssi, niinkuin ne oikeastikin usein ovat.
ellauri032.html on line 471:
Rookkas pillit, saattoi Pirkko sanoa tarkoittaen
ellauri032.html on line 473:
sans-serif">
ellauri032.html on line 490: Samanlaisia haaremirottia oli Knausgård ja Henrik Tikkanen. Kiimasia kylmiöitä, jotka nautti riistiinsuihkinnasta ja enemmän vielä sen seikkaperäisistä selostamisesta uteliaalle lukijakunnalle. Muitten osapuolten tunteista ne viis välittää, koska täähän on suurta taidetta, täytyy ymmärtää. Ja kolmas samanlainen oli tämän päivän Herlinin Sanomissa, varmasti teerikukon kirvoittamana, nimittäin riippumahainen Juhani Aho, lastun veistelijä. Soldanin sisaruxia Tillyä ja Vennyä bylsi vuoropäivinä. Kalenterissa luki tänään T, huomenna V. Idag framifrån, imorron bakifrån. "Ei tässä elämässä kuolla vaikeaa / vaan vaikeinta on luoda elämää!" sanoi Juhani Aho (siteeraten etukäteen Majakovskia Jeseninin itsemurhan jälkeen), ja meni tekemään sisarille pentuja.
ellauri032.html on line 504:
sans-serif">
ellauri032.html on line 505: Ei mitään sanottavaa, ei pienen pihahduxen vertaa. Mitä merkizee yxi vuosi nykyään? Samaa kuin kitkerä mälli, jota joutuu jatkuvasti märehtimään. (Tauko.) Hekumoin sanalla kela. (Nautiskellen.) Kela! Yxi elämäni onnellisimmista hetkistä. (Tauko.) Myyty 17 kappaletta, niistä 11 1/2 hinnalla kiertäviin kirjastoihin merentakaisiin maihin. Alan tulla tunnetuxi. (Tauko.) 1£ 6s, taisi olla vallan 8. Istuin puistossa, kahlasin unelmissa ja toivoin palavasti että olisin poissa.
ellauri032.html on line 510:
sans-serif">
ellauri032.html on line 513: Ooh! Mikä kunnia! Margaretha sanoi Sara Medbergin chicklit-romaanissa Kultapossun kaunottaret. Nyt kun hetki oli käsillä, yllättävä epäröinti valtasi hänet. Halusiko hän viettää loppuelämänsä runoilevan loordin rinnalla? Mitä laardia.
ellauri032.html on line 522: Märta Tikkanen 85 vee on jo aivan böbi. Sen kiukkupussi tyär Susanna Ginman joka esittää seisten taantumuxellisia mielipiteitä Hoblassa on sen omaishoitaja. Märta oli kyllä böbi ennenkuin siitä tuli aivan böbi. Esim se väite ettei miestä voi raiskata on patentisti epätosi. Lukemattomia miehiä ja poikia on raiskattu molemmista päistä. Ikävä ihminen kaiken lisäxi.
ellauri032.html on line 524: Nyt nää naiset käyvät sanasotaa Märtan bion kirjoittaneen toimittajan kaa, kenen nimet ankkalammikosta saa mainita ja ketkä pimitetään. Märta lienee bylsinyt koirassorsista noin puolia. Henrik sorsa lienee kengittänyt yhtä monta ankatarta. Kiinnos, nimillä tai ilman.
ellauri032.html on line 578: sanattomasti kysyen että mitä te teette täällä meidän mezässä.
ellauri032.html on line 579: Teki mieli sanoa että höh, mä olin täällä pienenä, olitteko te?
ellauri032.html on line 627: Beckettin Sammeliin kulkeuduin Aarne Kinnusen suosituxesta, se siteeraili monisanaisesti Beckettin vihkosta, johon on käännetty sen absurdit näytelmät voi miten ihana päivä ja viimeinen ääninauha. (Vihkon kannessa juuri näin, pienellä alkukirjaimella. Sisäsivuilla käytetään kyllä isoja.
ellauri032.html on line 631: Sami oli kakkafetishi Joycen bändäri, kunnes välit viilenivät kun Sammeli ei huolinut Joycen tytärtä Lusijaa koska se oli iskääkin sekopäämpi, täys skizo. Jung sanoi niistä et ne molemmat on uppoomassa jokeen, Joyce sukeltaa mut Lusija vaan vajoaa. Carlos Williams, joka oli Adam Driverin esittämän bussikuski runoilija Patersonin idoli, idolisoi myös Joycea.
ellauri032.html on line 636: Riitaantui äidin kaa 1936 ja jäi Pariisiin. Sääsi Peggy Guggenheimin kaa, jonka setä omisti Guggenheim säätiön. Onnex niiden rumaa mustaa lootaa ei tullut Tähtitorninmäen eteen. Oli laiska, rahantunteva Peggy sanoi sitä Oblomovix. Aika on rahaa, Sam oli rikas.
ellauri032.html on line 643: Beckettille tuli Parkinsonin tauti. Se sanoi et sen hautakivi saa olla minkä vaan värinen kuha harmaa.
ellauri032.html on line 660: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin virsi, numerolla 388 "Jeesus johdata, tiemme kulkua." Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Zinzendorfin kirjoittama virsi, numerolla 58 "Sydän auki toisillenne". Se on Pekka Kivekkään käännös vuodelta 1998. Virren saksankielisen tekstin alkusanat ovat: Herz und Herz vereint zusammen.
ellauri032.html on line 666: Kirjoitettu on. Tämä on tämänpäiväinen tekstini. Kuka sanoi näin? Meidän ikuinen ja elävä Jumala sanoi näin, kun se sai raamatun valmiixi? Väärin, Jeesus, kun hän ei ollut syönyt 40 päivään autiomaassa. Kirjoitettu on, vaan ei syöty muruakaan. Hän oli heikkouden saartamana, kun häntä oli kiusattu, kuten meitäkin, kun saatana seisoi hänen edessään ja kietoi hänet koettelemuksiin ja hankaliin kiusauksiin. Jeesus näytti oman esimerkin avulla, että saatana voidaan voittaa heikollakin aseella, ihmisraukan kalulla. Niinpä hänen tarkoituksenaan ei ollut voittaa saatanaa Jumalana, Jumalan Poikana, taivaan Herrana, vaan pikemminkin toinen käsi selän takana.
ellauri032.html on line 668: Jeesuxen oli opittava unohtamaan itsensä 40 päiväksi. Hänen täytyi paastota, tulla henkisesti köyhäksi, olla eläimenä eläinten seassa. Hänen täytyi tulla nälkäiseksi, tulla kiukkuisexi, masentuneeksi, tulla tyhjäksi, nääntyneeksi, olla ilman mitään voimaa, niin ettei hän enää jaxanut sanoa enempää kuin: ”Kirjoitettu on”. Hän keekoili saatanan edessä muutamalla sanonnalla, muutamilla Raamatun sananlaskuilla ja näiden avulla hän voitti saatanan. ”Sanan miekalla”. Haluan kerrata Vapahtajan menetelmää hänen kohdatessaan saatanan.
ellauri032.html on line 670: On olemassa kolme asiaa joita Jumalan sana esittää: Ensimmäinen on salaisuus, seuraava on tieto ja kolmas on vaihtoehtoinen perustotuus. Saatana pani Jeesuksen kolmeen testiin kuin iso Chef. Saatana asetti hänen perusvarmuutensa koetukselle. Saatana halusi sekoittaa hänen mieltään. Saatana halusi kiusata hänen sydäntään. Näitä kolmea hyökkäystä vastaan meidän karitsamme käytti vain yhtä kalua, mutta hän veti sen ulos ja käytti sitä kolmella eri tavalla.
ellauri032.html on line 674: Jeesus sanoi: "Minun täytyy noudattaa sääntöjä." Pulu laskeutui hänen päälleen ja joku (hänen isänsä, kuten myöhemmin ilmeni) huusi: ”Tämä on minun rakas Poikani!” (Matt. 3:17). Jeesus ei välittänyt edes pulunkakasta.
ellauri032.html on line 676: Vapahtaja kuuli nyt vasta saatanalta suuren salaisuuden, että hän oli Jumalan Poika. Hän ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan Saatanalta. Eikä hän jäänyt edes miettimäänkään sitä. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee (Matt. 4:4). Mä luin tämän Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 8:3)," se sanoo. "Kyllähän se leipä maistuisi, mutta ei, mun täytyy noudattaa sääntöjä." Sitäpaizi, jos ihminen on autiomaassa eläinten keskellä, hänen ei tarvi todistaa, että hän on Jumalan Poika, koska sillä ei ole väliä tietävätkö kiusaaja tai eläimet sen vai eivätkö tiedä. Ketä kiinnostaa.
ellauri032.html on line 680: Nyt tulee seuraava koettelemus. Koska saatana ei ollut kyennyt pääsemään minnekään Vapahtajan kanssa salaisuuden avulla, hän kokeilee tietoa. Hän sanoo: ”Jumala on sanonut, 'minä annan enkeleilleni käskyn sinusta ja he kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi' (Matt. 4:6 Ps. 91:11–12). Tämä on selvästi ilmaistu Raamatussa. Sinä tiedät tämän. Nyt hyppää alas ja testaa se”.
ellauri032.html on line 684: ”Minä olen köyhä ihminen, Minä olen mato enkä ihminen, kansan pilkan kohde ja ihmisten halveksunnan kohde. Minä olen erittäin nöyryytetty. Mutta minun ei yksinkertaisesti pidä tehdä syntiä itseäni vastaan. Anteexi hetkinen, nyt minun täytyy suojata sydämeni tällä kertakäyttöisellä sydänsuojaimella. Todellakin minä en voi kieltää sanontaa! Se on totta, mutta on myös kirjoitettu, että: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi’” (Matt. 4:7).
ellauri032.html on line 686: Kuinka Mauno Mato vastaa silloin kun saatana ottaa puheeksi tiedon, totuuden, asian sen jonka hän varmasti tietää olevan raamatussa? Ottamalla esiin jonkun toisen kohdan raamatusta jossa sanotaan just päinvastaista. Se on yllättävän helppoa. Tästä oli puhetta myös Kaarlo Syvännön kohdalla.
ellauri032.html on line 688: Jos se on siellä, eikä siitä ole kirjoitettu mitään muuta, silloin täytyy hyväksyä se päteväksi. Jos se on siellä ja siellä on 20 tai 30 muuta sanontaa, jotka näyttävät kuinka tämän sanonta ymmärretään ja miten etäälle sitä tietoa voi soveltaa, silloin meidän täytyy sanoa: ”Taas on myös kirjoitettu”. Siitä tulee pitkän päälle aivan mahdotonta sotkua, jonka selvittämiseen tarvitaan meitä saarnaajia.
ellauri032.html on line 694: Silloin Vapahtaja sanoi: ”Minä kumarran ainoastaan Jumalaa. En tarvitse tavallisesta poikkeavaa apua paitsi Jumalalta. Olen opastanut minun veljiäni, minun kumppaneitani, päivittäisissä tarpeissa. Tavallisesta poikkeavissa asioissa joita minun oletetaan tekevän minä nojaan Jumalaan minun Isääni. Nyt tavoittelet minun sydäntäni. Nyt sinun on aika lähteä”.
ellauri032.html on line 696: Mikä tämä sitten oli? Tämä oli perustotuus, joka koski sydäntä, joka koski sielua. Se ei riippunut kiistanalaisesta tiedonpalasesta, vaan pikemminkin Jeesus olisi loukannut hänen Herraansa, Jumalaansa (Kenen? Saatananko? hemmetti kun ne ei osaa yxinkertaisia viittaussääntöjä.). Lyhyesti sanoen hänen oletettiin myyvän hänen taivaallinen Isänsä. (Huoh.) Nyt hän ei voinut kuunnella enää enempää loukkaamatta Jumalan kunniaa. (Edelliset kiusauxet ei olleet kunnianloukkauxia vielä.) ”Mene pois!” hän sanoo ja saatanan täytyi heti totella. Hizi mixei se sanonut noin heti aluxi? Koska "Minun täytyy noudattaa sääntöjä." Tää kohtaus oli kirjoitettu edeltä.
ellauri032.html on line 702: Ensiksi minun täytyy tehdä se selväksi teille, ettei se ole kuvittelua, että Jumalan sana on jaettu kolmeen osaan: salaisuuksiin, tietoon ja perustotuuksiin. Apostoli sanoo 1 Kor. 12:8: ” Joillekin on annettu puhua viisaudesta”. Tämä on yksi lahja. ”Toiselle on annettu puhua tiedosta”. Tämä on toinen lahja. Kolmatta lahjaa ei Paavali ikävä kyllä mainize, mutta ei se mitään, koska perustotuuden tunteminen ei ole erillinen lahja, se on pääsyvaatimus. Eli noin kolme lahjaa kuiteskin. Kultaa, mirhamia ja pyhää savua.
ellauri032.html on line 707: Salaisuus, että Jumalan Poika voi tehdä leipiä, jos hän haluaisi, oli totta mutta sopimattomaan aikaan sattuvaa. Eihän se että Jeesus yxin mutustelee leipää autiomaassa ole kovin näyttävää. Vapahtaja tarvitsi useita tuhansia ihmisiä, joilla ei ollut mitään syötävää. Silloin hän voi tehdä sen. Sen vuoksi Vapahtaja ei sekaantunut tähän tällä kertaa, vaan sanoi: ”Minä juon nyt kahvia. Koen nyt, että ihminen voi elää yhtä hyvin ilman kahvileipää. Olen jo paastonnut 40 päivää ja silti olen elossa”.
ellauri032.html on line 710: Kuinka meidän tulee toimia toisia ihmisiä kohtaan? Esimerkiksi jos minulta kysytään: ”Miten Herra Jeesus osallistuu Pyhään ehtoolliseen? Miten Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä?” Täytyykö minun kertoa ihmiselle selvä käsitykseni tästä? Voivatko kaikki ihmiset tietää tätä? Ei! Minä tiedän asioita, joita minä voin tuskin kertoa kahdelle tuhannesta, koska Jumala haluaa heidän sydämensä ei heidän päätään. Koska sadasta tuhannesta ainoastaan muutama voi omata sen, me käsitämme salaisuuden todella suurpiirteisesti ja sanomme: ”Kirjoitettu on”. Kuitenkin mitä jos joku sanoo: ”Minä todella haluaisin saada salaisuuteen selityksen?” Silloin me sanomme, kuten sanotaan yhdessä profeetta Jeremian kohdassa. ”Sinä pyydät itsellesi suuria! Älä pyydä” (Jer. 45:5). Tyydy siihen mitä näet kirjoitettuna ja josta tunnet siunausta. Älä lue pientä pränttiä.
ellauri032.html on line 712: On erittäin hyvä, että sinä et käsitä ainoatakaan mysteeriä, koska on todella raskasta käsittää mysteerejä, mä tiedän. Paavali myös tunsi mysteerin. Hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja hän kuuli sanomattomia sanoja. Mutta se oli todella hankalaa hänelle, hän ei voinut siten sanoa siitä mitään. Sen tähden kenenkään ei pidä yrittää kovasti tulla tuntemaan mysteerejä. Jos joku ei täysin ymmärrä opetusta Pyhästä ehtoollisesta, kolminaisuuden mysteeriä tai ikuista armon valintaa, hän ei menetä mitään hänen pelastuksestaan jos hänen uskonsa Karitsaan on muutoin oikea. Tämän tähden me yhä pysymme hänen ystävinään. Älä kysy. Jätä asia meidän huolexi. Usko vaan niinkuin me sanotaan. Ei tarvi ymmärtää.
ellauri032.html on line 714: Me tietäisimme kuinka ottaa pois monien ihmisten epäröinnit avaamalla mysteerit jos meidän ainoastaan sallittaisiin, jos me voisimme vain vapaasti kertoa jokaiselle ihmiselle joka tulee juosten ja haluaa tietää kuinka käsittää tämä ja tämä sanonta. Me varmasti kykenisimme tekemään tämän, mutta meidän ei ole sallittu tehdä sitä. Se ei ole sopivaa kenellekään, vaan Pyhä Henki selittää sellaiset mysteerit hän jakaa ne jokaiselle henkilölle niin kuin hän haluaa. ”Jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on” (Fil. 3:15). Tämän verran me sanomme salaisuuksista. Nii et turpa kii, sitähän se kirjaimellisesti tarkoittaa se mysteeri.
ellauri032.html on line 716: Nyt tulee tieto. Tieto koostuu jumalallisista totuuksista, jotka eivät kuulu syvällisyyksien alaan vaan ovat selvästi kirjoitetut Raamatussa. Jokainen joka ahkerasti lukee Raamattua ja perusteellisesti tietää ne voi tuntea ne hyvin. Ja se on suuri siunaus, se on Jumalan lahja, tiedon sanat. Silloin tällöin tulee esille asia joka ei ole salaisuus, mutta on silti monien mietintöjen aihe, kuten Roomalaiskirjeen 9 luku. Siinä on nämä kaksi väittämää: ”Jumala on hylännyt hänen oman kansansa” ja ”Jumala ei ole hylännyt hänen omaa kansaansa”. Tässä puhutaan juutalaisten muuttamattomasta valinnasta armoon ja sen hylkäämisestä, joka kerran tapahtui tällä tavalla. (Hänen ja hänen, voi saablari.) Elikkä ristiriita on vain näennäinen, niissä puhutaaan eri asioista: eri kerroista, eri kansoista, eri jumalista, tai jotain. Sanat ymmäretään eri tavalla, pollakhos legetai, kuten Aristoteles sanoisi. Toivottavasti menit jo sekaisin.
ellauri032.html on line 718: Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.
ellauri032.html on line 726: Esimerkiksi: Jos joku mainitsee jonkun toisen kuin Jeesuksen ja hänet ristillä pelastuksen perustana. Jos joku kiistää Paavalin ja väittää että ihmiset ovat vanhurskautettuja, eivät armosta vaan teoista. Jos joku vääntää evankeliumin eritavalla kuin se joka opettaa sitä totuuden mukaan, niin silloin Paavali sanoo: ”Vaikka tämä olisi enkeli taivaasta, hän olkoon kirottu” (Gal. 1:8). Jos joku sanoo: ”Tämä mies on kääntynyt” me voimme kysyä, ”Miten niin?” ”Hän kertoi minulle tämän ja minä uskon sen. Jos joku parantaa elämäänsä hän on pelastettu”. Ja minä sanon: ”Ei!” ja kysyn: ”Onko sinulla Vapahtajaa? Tunnetko Karitsan? Onko sinun sydämesi tehty painavaksi hänen kärsimyksensä kautta? Onko sinun syntisi annettu anteeksi? Tiedätkö että epäusko on suurin synti? Se että sinä et tunne Karitsaa? Se että sinä että et kulje Karitsan kanssa päivin ja öin? Onko sinun suurin huolenaiheesi todella oppia tuntemaan Vapahtaja?”. Jos hän sitten vastaa: ”Ei! Mutta minä työskentelen kovasti tekemällä hyvää lähimmäiselleni”. Silloin minä sanon: ”Sinä menetät ikuisen pelastuksesi. Sinä petät itseäsi”.
ellauri032.html on line 730: Nyt mikä on se merkki, että olenko minä pelastettu vai en? ”Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta hän on kirottu” (1 Kor. 16:22). Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta niin paljon hänen sielustaan, niin perusteellisesti, niin hellästi, ettei hän voi eikä kykene rakastamaan mitään muuta maailmassa niin paljon, jos hänen sydämensä ei voi sanoa ilman tunnetta, ”Aamen! Sinä tiedät kaikki asiat. Sinä tiedät että rakastan sinua” (Joh. 21:17), silloin hän on epäonnekseen kirottu.
ellauri032.html on line 732: Vapahtaja selitti tämän itse erittäin selvästi Fariseukselle. Hän sanoi: "Sinä varmasti tahdoit kohdella minua hyvin ja kutsuit minut taloosi, mutta se ei ole sitä mitä minä kutsun rakkaudeksi. Olen ottanut armoon tämän minun jaloissani olevan prostituoidun raukan, jota sinä pidit pilkkanasi ja olit hämmästynyt että millainen onneton ihminen hän on. Hän tietää että minä rakastan häntä ja mitä tarkoittaa rakastaa. Naisrukka ei voi lopettaa makaamasta minun jalkani päällä ja suutelemasta minua. Se tuntuu musta kivalta."
ellauri032.html on line 734: Jos eläville pitää jotain saarnata, niin se on tämä. Jos minkä tahansa pitäisi havahduttaa kuolleista niin se on tämä. Jos suuret joukot laulavat lauluaan Karitsan valtaistuimen edessä, silloin he tulevat sanomaan: ”Sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut meidät Jumalalle” (Ilm. 5:9). Aika veristä leikkiä.
ellauri032.html on line 745: Von 1750 an lebte Zinzendorf meistens in London, dann seit 1755 in Berthelsdorf. Von London aus sandte Zinzendorf erregte Strafbriefe nach Herrnhaag, in „denen er drohte, zwanzig bis dreißig Menschen bis aufs Blut peitschen zu lassen“ und berief seinen Sohn Renatus von Zinzendorf nach England. Zinzendorf war über die Entwicklungen in Herrnhaag zutiefst erbost und ermahnte seinen Sohn umzukehren. Nach dem Tod seiner Frau Erdmuthe Dorothea, zu der er sehr wenig Kontakt hatte, heiratete Zinzendorf einige Zeit später seine enge Mitarbeiterin Anna Nitschmann. Das Verhältnis zu Anna Nitschmann hatte er vor dem Tode seiner Ehefrau geheim gehalten.
ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri033.html on line 17:
sans-serif;color:black;background:#d7b882;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Par PAUL BOURGET
de l´Académie Française.
ellauri033.html on line 18: sans-serif;color:white;background:#4a1a10;font-size:8em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">VIVE LA DISCIPLINE
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri033.html on line 94: luisant, narine enflée, face camuse ». Qui (lit satyre dit une sorte de
ellauri033.html on line 118: à son inspiration propre, quand les Romances sans paroles et surtout le
ellauri033.html on line 146: sans doute comme celui d´un poète unique, qui, dans un siècle d´artistes
ellauri033.html on line 215: chaque homme. Or, la vision des Goncourt ne ressemble à aucune autre : tout objet, en passant à tràvers leur « moi », s´y réfracte fiévreusement.
ellauri033.html on line 216: Ils sont névropathes et s´en glorifient. La santé leur paraît quelque
ellauri033.html on line 220: la fois saignante et faisandée.
ellauri033.html on line 226: A cette vérité mobile, frémissante, que les Goncourt ont attrapée au
ellauri033.html on line 235: de la fixité. Rien qu´en la lisant nous avons peur d´en rompre
ellauri033.html on line 271: rebours, sans excepter sa nourriture; il fait tout à rebours, sans
ellauri033.html on line 279: d´érotomanie satanisante. Nous y voyons Durtal, l´ancien des Esseintes, se livrer avec fureur à de sacrilèges orgies. Mais ne serait-ce pas une étape sur la route du salut? On peut
ellauri033.html on line 352: maladies, il les a répandues autour de lui en les analysant avec
ellauri033.html on line 353: complaisance. Beaucoup de braves jeunes gens qui avaient mal digéré leur
ellauri033.html on line 358: ravages sans effroi, Les âmes qu´il avait rendues malades, il appliqua
ellauri033.html on line 364: osciller sans fatigue entre « l´attrait criminel de la négation » et «
ellauri033.html on line 367: inspire tour il tour sans que l´un le dégoûte de l´autre : Jésus-Christ
ellauri033.html on line 373: anathématise par devoir et se récompense en les caressant.
ellauri033.html on line 401: de l´Eglise apostolique, et l´agenouille, en gémissant, au confessionnal.
ellauri033.html on line 404: sans-serif">
ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.
ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri033.html on line 412: Ainoo mistä Hra Bourgetia voi syyttää on että se joskus osoittaa tiettyä ihailua eleganssille, joka jää porukoita joskus huomaamatta. Mutta sen romaanit siitä vaan voittaa uskollisuudessa. Jos, kuten sanoi eräs sen nuoruuden mestareista (varmaan Balzac), teosten arvo mitataan siiinä kuinka paljon ne välittävät jälkipolville, Hra Bourgetin romaaneilla on se ansio että ne kertovat uskonnollisella tarkkuudella mondeenin elämän pienimmät vivahduxet. Maailmanmies jättäisi pois monia yxityiskohtia, koska ne on sille niin tuttuja ettei se niitä edes huomaa. On hienoa että Hra Bourget huomaa ja huomauttaa. Ilman sitä tulevaisuus olis hukassa; sen pitäisi tyytyä selailemaan muotilehtiä ja kyselemään kreivitär Follebicheltä. Lukiessaan L´irreparable, tulevaisuuden lukija tietää että Rva de V***llä joka kertoo nuorelle kirjailijalle Noemie Hurtrelin traagisen tapauxen, oli sinä iltana silkkiset avokkaat jalassa.
ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
ellauri033.html on line 422: No se alotti kriitikkona, eikä pääse täplistään. Tyyppien teot on vaan veruke aloittaa viisasteleva pohdinta. (Kukas tästä tulee mieleen? No Esa Sariola!) Hienoa zygologiaa epäilemättä; mutta ois kiva kun toi zygologia ei olis pelkkiä alaviitteitä, joista se pitää enemmän huolta kuin henkilöistänsä, jotka sais elää elämäänsä ilman selityxiä. Hra Bourgetin henkilöt on suoraan sanoen vaan automaatteja. Välillä ne tekee jotain eleitä; heti kun ne liikauttavat edes eväänsä, kirjailija hyökkää väliin ja pitää esitelmän mekaniikasta, joka ei pääty ennenkuin se on osoittanut ihan pikkutarkasti miten kellokoneiston rattaat liikahtivat. Sellasta marginaalihuomautusten zygologiaa. Selitys tarjoillaan eri lautasella. Se tekee siitä muistiinpanoja, niin monisanaisia että ne peittävät koko textin ja tukauduttavat romaanin. Valtaosa sen kirjoista on karkeita luurankoja, jonka jokaiseen koukkuun on kiinnitetty anatominen kyltti. Sen huomas kun Une Idyllestä tehtiin teaterikappale. Näyttämöllä selittäjä piti hiljentää. Vaan banaali raaka melodraama jäi jälelle.
ellauri033.html on line 424: Jos se käyttäis tota erittelyä vaan monimutkaisiin tunteisiin, joita ehkä ei muuten tajua, mut ei se selittää laajasti tapauxia joissa ei ole mitään hämärää, tilanteisiin jotka ei kaipais mitään kommentaaria. Siitä vois antaa tukuittain esimerkkejä. Esim mitä kiinnostavaa on leikellä mustasukkaisen rakkauden anatomiaa kirjassa Cruelle enigme, missä se kertoo pitkällisesti mitä tapahtuu d´Hubertin mielessä kun Rva de Sauve pettää sitä. Hra Bourget tässä esiintyy taas yleisön pyynnöstä; se soittaa mielisoitinta. Se selittää ihan yxinkertaisia mielenliikkeitä niin pitkästi että alkaa luulla et niissä on jotain monimutkaista. Osan mielestä se on kuolleen konin ruoskintaa, osalle se vaan sotkee selvää asiaa. Ja jos tyypit ei ole tarpeex kiinnostavia leikeltäväxi, se kexii ihan kummia hyypiöitä, niin omituisia et ne ei edes kiinnosta, ihan vaan virtuositeettina. Se leikkelee jopa ihan sivuhenkilöitä, vaan leikkelemisen ilosta. ... TLDR
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 432: Joissakin romaaneissa Hra Bourget ei tyydy vaan kuvaamaan sielujen tilannetta, vaan se asettuu vastustamaan joitain oikeita väitteitä. Opetuslapsessa, esimerkiksi; ja siellä sen analiissi on ihailtavan tarkkaa ja syvällistä (sanoo Pellissier; lue: päädytään katoliseen johtopäätöxeen). En sanoisi samaa Luvatusta maasta enkä Cosmopolixesta. Luvatussa maassa moralisti esittää kysymyxen, mutta zygologi vesittää sen. Ikävä kyllä tässä ei päädytä yhtä selvään loppputulokseen kuin Opetuslapsessa.
ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 443: Onx Hra Bourgetkin tämmönen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde? Joo sanoo Pellissier. Sillä on aina on ollut izessään pari kolmekin minuutta: mystikko ja moralisti toisaalta, diletantti ja herkuttelija toisaalta. Sen mystisismi menee hukkaan tekohenkilöihin ja steriileihin huudahduxiin, kun sen monisieluiset ponit potkii aidan yli. Mikä pahempaa, sen älyllinen epäily ja aistillisuus estää sitä pääsemästä taivaaseen. Six nää Hra Bourgetin aaltoilut on viihdyttäneet meitä jo vuosia. Lähes kaikissa sen kirjoissa on joku libertiini joka saa taivaskosketuxen. Sankarit alkaa viime sivuilla höpöttää paternosteria. Ja seuraavassa kirjassa alotetaan koko homma alusta. Se ei ole järin rohkasevaa (Pellissierin miälestä).
ellauri033.html on line 458: Mut ennen Discipleä oli mautonta moralisoida näiden sankareiden toimia. Tähän tulee nyt muutos! alkaa ryhtiliike, paluu entiseen katoliseen kuriin. Loppu se nietscheily, Balzacin culte de moi ym rypeminen synnissä. Vastavastavastauskonpuhdistus saa Borgetista lojaalin Lojolan. (Toynbee hoi! Ootko kuulolla? Taas alkaa kierros alusta. Vrt Sariola, joka kääntyi jumalattoman stalinismin kannalta sosiaalidarwinismin puujumalaan.)
ellauri033.html on line 460: Hippolyte Taine mainitaan pahisten joukossa. Taine oli ranskalainen kirjallisuuden ja muunkin vehkeilyn historioizija, taantumuxellinen kyllä mutta maallinen, jota piispa Dupanloup vainosi kuin susi. Zola ei tykännyt kun Taine johtii kirjallisuuden liian suoraan kirjailijan taustasta. Kyllä taiteilijankin pitää jotain saada vaivan palkaxi. Tätähän mä oon tässä koittanut korjata, kun käytän tätä henkilö ja elämä metodia. Taine tais olla äidin poika, ainakin sen isä kuoli sen pienenä ollessa. Jeesuxen elämänkerturi Renan on jo tuttu sapajou-apinoista. Tainea haukuskelee kaikki, kun se ei osannut olla selkeästi sitä eikä tätä. Sellanen kentiesmies. Hippolyte Taine. Tintissä oli professori Hippolyte Bergamotte. Mutta Taine on enemmän luihun Aristide Filosellen näköinen. Ihan on samixet.
ellauri033.html on line 470: Tainella oli merkittävä vaikutus Ranskan kirjallisuuteen. Vuoden 1911 Encyclopedia Britannica kuvasi hänen merkitystään mainitsemalla, että Émile Zolan, Paul Bourget’n ja Guy de Maupassantin töissä on selvästi nähtävissä Tainen vaikutus.
ellauri033.html on line 472: Aika työlästä on Wyszewskiä tankata ranskaxi, mutta kaiketi se koittaa sanoa, että tässä niteessä porvari-Paavali on kääntänyt kelkkansa ja syyttää entisiä kavereitaan taidepellejä kuin ateenan johto Sokratesta nuorison villizemisestä. Tätä taideboheemit piti syystä melkoisena takinkääntönä. Paavalista tuli porvari ja porvarista Paavali, ja 5v myöhemmin akateemikko. Nousujohteista. Bourget teki selloutin katolisille sioille. Wysewski rinnastaa nuorison pilaajat kovaxi keitettyyn Nick Carteriin. En tiennytkään että Nick on noin vanha! Tää copycat ilmiö, eli julkisuuden ilkiöiden apinointi, on takuulla yhtä vanha kuin sapajou-apina. Konnantöiden laajamittainen mainostus tietysti onkin nuorison ja vanhemmankin ääliökannan villizemistä klikkausten hinnalla. Kokeilen samaa, sanoo apinat kuin Wagner Viiville ja apinoi.
ellauri033.html on line 473: sans-serif">
ellauri033.html on line 489: Marcel on Marcellus, pikku Markku. Sirkkis sanoi vanhuudenhöperönä Max-vauvaa pikku Markuxi. Se tulee aina mieleen Pulkkilanharjulla kun siellä on joku Markku niminen niemi ja tienristi.
ellauri033.html on line 495: Marcus Claudius Marcellus (n. 268 – 208 eaa. lähellä Venusiaa) oli roomalainen sotapäällikkö ja Hannibalin tärkeä vastustaja. Marcellus valtasi toisessa puunilaissodassa (218–201 eaa.) Syrakusan. Hän toimi konsulina viidesti.
ellauri033.html on line 496: Ensimmäisen konsulikautensa aikana 222 eaa. Marcellus taisteli Insubriassa ja saavutti spolia opiman kolmatta ja viimeistä kertaa Rooman historiassa. (The spolia opima ("rich spoils") were the armour, arms, and other effects that an ancient Roman general stripped from the body of an opposing commander slain in single combat. The spolia opima were regarded as the most honourable of the several kinds of war trophies a commander could obtain, including enemy military standards and the peaks of warships.) Hän vapautti roomalaisen varuskunnan Clasditiumissa ja valtasi Mediolanumin. Vuonna 216 eaa. Rooman hävittyä Cannaessa hän komensi armeijan jäännöksiä Canusiumissa ja pelasti Nolan ja eteläisen Campanian Hannibalilta. Vuosina 214–211 eaa. hän oli konsulina kolmatta kertaa palvellen Sisiliassa. Hän hyökkäsi Leontinoihin ja valtasi Syrakusan kahden vuoden piirityksen jälkeen. Hänen joukkonsa surmasivat tiedemies Arkhimedeen kaupungin valtauksen yhteydessä. (Noli turbare circulos meos.) Marcellius ryösti kaupungin ja toi sen aarteet Roomaan. Hän oli konsulina jälleen 210 eaa. vallaten Salapian Apuliassa, joka oli kapinoinut liittyen Hannibaliin. Vuonna 209 eaa. hän taisteli ratkaisemattomaan päättyneen taistelun Hannibalia vastaan Venusiassa. Hän sai surmansa väijytyksessä viidennellä konsulikaudellaan 208 eaa. ollessaan tiedustelemassa vihollisen asemia.
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 506: Jos bidee voittaa tulee sisällissota, sanoo magalakkinen säläkauppias Pensylvaniassa rihkamateltan edessä. Ohimenevät autot tuuttaa tai huutaa fäkkiä. Noin 60-40 Trumpin etu, sanoo lippispää korvakuulolta. Luulet vaan. Toivottavasti se sisällissota tosiaankin tulee. Siitä tulee selvää jälkeä kun joka hessulla on pyssy tai sinko makkarissa. Ilmassa lentää verisiä päitä ja suolenkappaleita. Keep America great. Amerikka takas inkkareille. Taikka biisoneille. Ei Aku Valttikortille eikä Jopi Bideelle.
ellauri033.html on line 514: Tää on siitä lysti kirja lukea et Polle saarnaa tosi paljon kertomuxen välissä. Ansionsa mukaan saavat jutku Spinoza (mitä se sanoi mustasukkaisuudesta?), misogyyni Schopenhauer ja tieteellinen determinismi (Calle joka oli ortodoxisuuteen kallellaan luki 60-luvulla Monodia!). Se on pahempa kuin musulmaanien fatalismi. Eise niin voi olla, korskuu Polle. Kokonaisuus on enemmän kuin osinsa summa, siinä on jotain laskematonta, jumalan sormi niinkuin nakki männynkylessä tulee kaupan päälle supenumeräärisesti, yhteenlasku onkin superadditiivinen.
ellauri033.html on line 516: Tää kokonaisuus > Sigma osat
on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.
ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
ellauri033.html on line 520: Greslou on se clasu Chambige josta kirjotettiin lehissä. Sixte ei lue lehtiä. Se halvexuu koulufilosofiaa, se on soveltava filosofi. Harrastaa systeemifilosofiaa ja sielutiedettä. Työpsykologiaa. Tilanne on syvästi koominen, muistuttaa Polle. Tuomari on uuden koulun miehiä ja sen kaveri vielä pahempi, vivööri sormi ajan pulssilla, "mukana junassa", kuten trendasi sanoa 1887. Maistraatti ja bulevardööri ihmelettävät, kuin pikanttejakin detaljeja naisista kirjoittanut misantrooppi onkin kiltin ja ujon näköinen. Tuomari ei voi uskoa ettei se lue lehtiä.
ellauri033.html on line 538: Mut Polle ei voi tajuta sitä, kun se on patakonservatiivi ja narsisti kirjailija. Sen proffallekin on sen mielestä yleisö pääasia. Tänkään takia mä en oo koskaan halunnut mitään julkaista! Mun jutut on niin mainioita, et jos mä julkaisisin ne, niin kaikki alkais juosta mun perässä kuin Tom Hanxin bändärit siinä retardileffassa. Sit mä jossain keskilännessä saisin tarpeexeni ja sanoisin: I feel tired, I think I´m gonna home now. Ja kaikki järkyttyis. Life ain´t a box of chocolates, you know. Useimmissa konvehdeissa on kuitenkin vaan pahanmakuista ötköä. Shit happens.
ellauri033.html on line 554: Eka ehtoollinen ei tuntunutkaan miltään. Missä vika? Et oo tarpeex yxinkertainen, sanoo uskovainen kaveri. Niinpä, lasten kaltaisille on se touhu varattu. Muut mädätkööt haudassa. Italialaisvanhuxia kuolee koronaan niin paljon, kert ne kuolee kotonan eikä pihatoissa. Parempi niin, kazoo sitä vaik kuinka päin.
ellauri033.html on line 556: Roopelta menee usko alta kun se huomaa et papit ja uskovaiset on tyhmiä. Ääliöitähän ne ovatkin. Niin ja pahat kirjat vielä! Porariston vallankumouxen jälkeem tulee romantiikka peliin, kirjat alkaa haista synniltä ja alusvaatteilta, tai vielä pahemmalta, sanskulotilta. Pahoja kirjoja:
ellauri033.html on line 579:
Rubempre Balzac Courtisans
ellauri033.html on line 585: Toi Vallez kuulostaa kiinnostavalta, äärivasemmistolainen Pariisin kommuunista, kuoli keski-ikäisenä 53v (rautakauppias 54v), ei saanut omaelämäkertaa valmiixi. Tai no sai ja sai, tyngäx jäi kuten elämä. Ehdinköhän mä The Endiin saakka. Konec. No tietysti. Siitä ei ole vielä kukaan myöhästynyt. Vallesilla oli myös kiinnostava aisapari Severine, suffragetti feministi. Hauska tutustua. Enchante. Encantada, sanoi naiset la Republicassa. Sisäänlaulettu. Johnin suosikkibiisissä Tor i Helheim aasojen kuoleman jumalatar Hel laulaa Torin tervetulleexi sisään helvettiin.
ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
ellauri033.html on line 593: Kun Pikku Hukka ei pärjää kreiville nyrkeillä, se tekee sille frogarit bylsimällä sen pikkusiskoa. Tätä Charlottea kuvataan monisanaisesti, se on yhtä tyypillinen romanttinen lyyli kuin sen kreivi veli on herooinen. Pikku Hukka päättää vietellä sen ihan vaan näyttääxeen isoveljelle.
ellauri033.html on line 606: Näistä mietteistä tai Pappuxen apuviivoista meni Unto Remexen pää sekaisin kuin ilvexen pohjoisessa asuvan sedän. Miten se sai hengen izeltän ei kai sanottu. Onhan pohjoisen asukkailla aseita. Oliko Untolla perettä? Se oli onnettoman ja ujon oloinen. Pesemättömässä villapuserossa haisi hieltä. Se oli Hintikan opetuslapsi niinkuin minäkin. Mut se ei ymmärtänyt tehdä pilaa mestarista. Pollekin on täysin huumoriton. Se on vaarallista, puuttuu suhteettomuudentajua. Siitä syntyy hihhuleita ja nazeja. Onnettomia murhaajia ja kiukkusia herhiläisiä. Huumorin tärkein tehtävä on purkaa normeja. Naura sinäkin sanoi kumikana.
ellauri033.html on line 608: Oli sillä vaimo ainakin. Ostin leskeltä Unton kreikan sanakirjan, ison Liddell-Scottin. Se on mulla vieläkin hyllyssä. Callelta peritty on toinen iso kreikka-ruozi sanakirja 1841, josta on kannet irti. Franz Passowin wörterbuch, ruozintanut Wilhelm Gumaelius, boktryckeriet Lindh, Örebro. Välillä ajattelen korjauttaa sen. Mutta pelkään et kirjansitoja tunaroi ja pilaa sen.
ellauri033.html on line 613: sans-serif">
ellauri033.html on line 620: Passow jätti opinnot kesken kun pääsi yliopex Weimariin kiitos Goethen. Niinkuin se yx Hintikan etukenoinen oppipoika pohjoisessa asuvaxi proffaxi, Juha Manninen sen nimi oli, entinen jauhiainen (ehkä nykyinenkin, en tunne paremmin) joka ei sitten koskaan väitellyt, kun ei tarvinnut. Toisin kuin ryhditön partajehu Juha Manninen, sileäleuka Franz kannatti voimailua, aiheutti kuuluisan Beslauer Turnfehden vetelysten kieltäytyessä vapaaliikkeistä akateemisen vapauden nimessä. No ei, tämä nykysessä Puolan Wroslawissa käyty kiista keppijumpasta 1819 sai vakavampia poliittis-kumouxellisia sävyjä, jotka kirjailija Kotzebuhen murhan jälkeen sai keisari Wilhelmin säätämään jumppakieltolain. Kerran niinkin päin. Vuonna 1819 alkoi Sinebrychoff panna Helsingissä Koffia.
ellauri033.html on line 632: Spinozalla on teoreemana might is right. Haanpää päätyi samaan lopputulemaan. Se on ratki axiomaattista. Oikein on pelisäännön mukaista, ja pelisäännöt ratkee voimasuhteista. Aristoteles ja Rawlskin sanoo niin. Ei se ole muuta kuin Newtonin laki voimien resultantista siirrettynä elolliseen maailmaan.
ellauri033.html on line 642: Greslou pääsee vihdoin rivojen tarkoitustensa perille kirjoittamalla izemurhauhkauxen, sama kikka kuin toisellakin kotiopella, hra Prööllä. Charlotte tulee estämään, ja joutuu kotiopen punkkaan. "Kuollaan yhdessä!" se huutaa. Joo ihan kohta, mut ensin tää, sanoo Loup-Garou ja ryhtyy hommimaan. Charlotte on täysillä kyllä mukana, täähän on romaani. Se näyttää petissä ihan Tanagran terrakottapazaalta.
ellauri033.html on line 653: So far so good. Kamat pussissa. Mut mites sitten suu pannaan kun on pussit tyhjinä? Omne animal ja niin edespäin. No juu, just niin, kun pussit on kevennetty, ajatus izemurhasta alkaa tuntua aika turhalta. Ja kuinkas ollakkaan, Polle sanoo tässä kohtaa juuri näin: Omne animal! Vitun kusipää. Oikeassa ehkä mutta silti vittu. Hauska pikku vinjetti: Greslou vetää housut jalkaan äkkiä ettei näyttäisi naurettavalta byysät nilkoissa jatkopeleissä. Pollelle tästä pisteitä.
ellauri033.html on line 655: Kuka teki sisään! Alamummoon meni. Charlotten mielestä Gresloun ilmaveivi oli katala. Ex meidän pitänyt tehdä kaxoisseppuku? No, minä... sanoo pelkurimainen tyhjäpussi siihen. Lache! Lache! huutaa Charlotte. No eise mitään, halvexixoon vaan, pääsinpä kuitenkin pukille, vieläpä ekana, tuumaa Loup-Garou tyytyväisenä. Lällätilää Antero!
ellauri033.html on line 657: No Charlotte lukee salaa Gresloun sepustuxet, löytää myrkkypullon, ja ryyppää sen. Kenen vika? Onko Loup-Garou ihmissusi vai onko kaikki ihan tuttu juttu, kuten sanoisi Natashan lentokapteeni? Sanoppas se, kysyy Polle muikeasti ja lopettaa.
ellauri033.html on line 671: framille. Mut tohon aikaan piti tiedemiesten vielä pyllistellä pappispoppoolle. Ei saanut sanoa: mitäs tässä vielä on epäselvää?
ellauri033.html on line 691: Pena pääsi pakanan kirjoihin sekä jutkuilta että kristityiltä. Hyvä Pentti! Hioi ajatusten ohella linssejä, kuoli lasipölyn pahentamaan tubiin 44-vuotiaana. Ei huolinut asemia eikä palkintoja. Ei huolinut Descartesin typerää sielu-ruumis dualismia. Hyvä Pentti! Filosofien ruhtinas sanoi toi tuiki tuntematon Deleuze (1925), ilmeisesti ranskisten joku myöhempien aikojen pyhä. Monta muutakin N.N.ää mainittiin Wikipediassa. Työsarkaa piisaa.
ellauri033.html on line 725: Se kirjoitti sandinisteista Nicaraguaa kannattavan dokkarin.
ellauri033.html on line 753: Teuvo Hakkarainen sanoi taannoin izestään ettei kukaan huoli
ellauri033.html on line 757: sans-serif">
ellauri033.html on line 774: Päivitys: romanssi nuupahti jo ennen häitä. Leipäsusi kävi kalliix eikä Teukka päässyt pukille kun se pandemian vuoxi asui kotona viitakossa ja manku pätäkkää. Teuvo aikoo vielä käydä hakemassa timanttisormuxen takasin. Ize asiasta kuultuna Steffi sanoi et Teuvo on vanha juoppo.
ellauri033.html on line 784: Ikävä ihminen termentää ikäviä ihmisiä, sanalla sanoen. Vitun narsisti. Tää on ihan tavanomaista joka tuomiopäivän profeetan peruskauraa. Heti kun sattuu jotain ikävää, niin profeetat ryömii ulos koloista ja alkaa netota toisten hädällä. Ne on kuin mafia, joka Italiassa antaa ruokaa varattomille ja avustuxia firmoille, ja käyttävät niitä sitten hyväxi kun ne on koukussa. Tää on klaanimeininkiä, mikä on rikollista vaan niin kauan kun on keskushallitus, joka on siepannut kaiken klaanivallan izelleen. Kun keskusvalta herpoaa, pienemmät klaanit ryömivät esille ja alkaa entisen kisan keskenään, verikosto lähtee taas rulettaa. Ei keskusvaltakaan ole kummempi kuin vaan yx humongous iso klaani. Ja monoteistinen jumala vaan tän humongous ison klaanin yhteinen meemi, yhtä ilkeä kuin hallittavansa. No joo, jos se olis oikeesti olemassa ja oikeesti superia, se ei olis edes alottanut tätä souvia. Me oltas kaikki jo taivaassa pilvityynyillä kaakaokupit kädessä. Tai vielä parempaa, meitä ei oliskaan.
ellauri033.html on line 809: Unlucky Alf on Ruuvit löysällä-skezisarjan fiktiivinen henkilö, jota esitti Paul Whitehouse. Alfilla on vitusti onnea, mutta kaikki huonoa. Sen yrityxet säätää yhtä vanhan leskirouvan kaa epäonnistuu kerta toisensa jälkeen: lintu kakkaa sen päähän; kuorma-auto roiskuttaa sen päälle lokaa; välikohtaus leidin kissan kaa; ja lopulta leidi kannetaan ulos jalat edellä ennenkuin Alf pääsee asiaan. Kerran sen talosta tuli sähköansa. Kerran se ennusti, että putoaisi tietyökuoppaan tien päässä, ja siihenhän se putosi.
ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
ellauri033.html on line 824: 1816 -1830, Alf Lamartine ehti käydä Bourgetin järvellä Aix-les-Bainsissa 8x. Jo ekalla käynnillä lokak. 2816 26-v Alfiin iski intohimo. Sen nimi oli Julie Charles, 32-vuotias tohtorinna, joka asui hotellissa Alfin seinänaapurina, mitämax vingahteli siellä kuuluisan tohtorimiehensä alla. Tiedän just millaista se on, Niku höyläs Fainwood Circlellä suloista japsityttöystäväänsä komeron ohkasen seinän takana. On siinä pitelemistä.
ellauri033.html on line 838: Dans la nuit éternelle emportés sans retour,
ellauri033.html on line 944: antoi pudota seuraavat sanat:
ellauri033.html on line 958: Mä sanon tälle yölle: ole lenseä; vaan sarastus
ellauri033.html on line 999: kaikki sanoisi: ne rakasti!
ellauri033.html on line 1028: Si les pleurs d’une amante, attendrissant le sort, Jos jonkun rakkaan itku pehmentäis mun osan,
ellauri033.html on line 1073: Emile Laure oli II maailmansodan armeijankenraali Vauclusesta, Vichy-luopio, mitäs se puuhaa Lamartinen runossa? Sori my bad, puhe on jostain toisesta Lauresta. No Vauclusessa on myös ravintola Petrarque et Laure, josta jenkkivieraat sanovat: Good food but lousy service. Koska Vauclusessa on Mont Ventoux, jolle Petrarca kipusi jollain wanderungilla: For pleasure alone he climbed Mont Ventoux, which rises to more than six thousand feet, beyond Vaucluse. It was no great feat, of course; but he was the first recorded Alpinist of modern times, the first to climb a mountain merely for the delight of looking from its top. (Or almost the first; for in a high pasture he met an old shepherd, who said that fifty years before he had attained the summit, and had got nothing from it save toil and repentance and torn clothing.) Petrarch was dazed and stirred by the view of the Alps, the mountains around Lyons, the Rhone, the Bay of Marseilles. He took Augustine´s Confessions from his pocket and reflected that his climb was merely an allegory of aspiration toward a better life. Vanha paimen oli tyytyväinen kun joku oli vielä tyhmempi kuin se, niinkuin Roope ezimässä nelikulmaisia munia.
ellauri033.html on line 1087: ja pitävät jaloissansa kumitossuja ilman sukkia (oik. typeriä varrettomia sukkia),
ellauri033.html on line 1146: Mulla on Ernun kontroversielli teos Jeesuksen elämästä ruozixi ikävän JW Snellmanin aikoinaan omistamana kappaleena. Vanhuxena Ernu kirjoitti viisiosaisen Israelin kansan historian sekä useita teoksia itämaisesta filosofiasta ja arkeologiasta.
ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle.
ellauri033.html on line 1169: Barrès valittiin vain 27-vuotiaana Ranskan edustajainkamariin Nancyn edustajana vuoden 1889 vaaleissa kiihkokansallismielisten boulangistien ehdokkaana. Persupaskiainen, Ranskan Halla-aho. Hän tuki revansismia vaatien vaalikampanjassaan Elsass-Lothringenin palauttamista Ranskalle. (Siis izelleen.) Menetettyään edustajanpaikkansa vuoden 1893 vaaleissa Barrès perusti La Cocarde -nimisen sanomalehden. Vasemmistopoliitikkojen uskottavuutta koetellut Panama-skandaali innoitti hänet kirjoittamaan huvinäytelmän Une journée parlamentaire (1894). Antisemitistinä hän korosti juutalaisten liikemiesten osuutta lahjonnassa. Dreyfus-oikeudenkäynnin aikana Barrès kuului Alfred Dreyfusin vankimpiin vastustajiin, ja julisti Dreyfusin olevan syyllinen jo pelkästään juutalaisen rotunsa perusteella. Siis Dreyfusin rodun ei Barresin. Barres lienee ollut sekarotuinen.
ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri033.html on line 1173: Barrés valittiin uudelleen edustajainkamariin Neuilly-sur-Seinen edustajana vuonna 1906 ja hän säilytti paikkansa kuolemaansa asti. Oltuaan aiemmin kiivas parlamentarismin vastustaja hän pehmensi mielipiteitään toisella edustajakaudellaan. Tottakai kun oli ize sisällä. Hänet valittiin vuonna 1906 myös Ranskan akatemiaan runoilija José-Maria de Heredialta vapautuneelle tuolille. Toivottavasti sillä oli nasta. Barrès tuki Paul Déroulèden julkaisemaa Le Drapeau -lehteä ja Déroulèden kuoltua vuonna 1914 hänet valittiin tämän perustaman Ligue des Patriotes -järjestön puheenjohtajaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Barrés antoi tukensa poliittiset rintamalinjat ylittäneelle kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle (union sacrée, ”pyhä liitto”). Vittu kun joku sanoo sanan "pyhä" mä poistan varmistimen harmistimesta. Sodan jälkeen hän vaati Ranskan sotilaallista läsnäoloa Reinillä ja Versailles’n rauhansopimuksen ehtojen tinkimätöntä toimeenpanoa. Voiko läpipaskiaisempaa enää olla. Se ei ole vaan hunsvotti, vaan jätkä, hampuusi! Soitan piiskan!
ellauri033.html on line 1185: Sergei Djagilev pyysi Cocteauta kirjoittamaan baletin. Näin syntyi Easter Parade vuonna 1917. Djagilev toimi sen tuottajana, Erik Satiainen sävelsi musiikin, Pablo Parnasso suunnitteli puvut ja lavasteet. Guillaume Apollinaire kirjoitti käsiohjelman ja keksi hätäpäissään siihen sanan surrealismi.
ellauri034.html on line 24: sans-serif;color:white;background:#b7baaf;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">hans fallada
ellauri034.html on line 25: sans-serif;color:black;background:#d8d7b8;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">kukin kuolee izexeen
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
ellauri034.html on line 43: Ekasta painoxesta vastasi Mantere (Kaarlo, ei Eeki, nyt jo menehtynyt viidemuusikko, joka esiintyi nimillä Viktor Kalborrek ja Kari Grandi, ovatkohan sukua), joka kustansi viihdekirjallisuutta (ilkeämpi sanoisi kioski-), mm. Marton Taigaa, Outsideria, ja suspekteja lehtiä kuten Me Naiset ja Kalle, sekä mm. Jussi Talven paskaromaaneja. Ei siis varmastikaan työväenkustantaja, vaikka kirja löytyi työväenliikkeen kirjastosta. Mut ei myöskään vanhastaan fasistihenkisempi Gummerus.
ellauri034.html on line 56: Moni lukija varmaan panee merkille, että tässä kirjassa koetaan varsin paljon kärsimyxiä ja kuollaan sangen usein. Tekijä ottaa vapauden huomauttaa, että näissä piireissä esiintyi vuosina 1940-42 melko paljon kuolemantapauxia.
ellauri034.html on line 76: sitä suorasanaisemmin puhuu niiden sivuilta liskoaivojen perussanoma:
ellauri034.html on line 84: Nyt pitäisi olla alkuperäinen texti käsillä että voisi verrata. Uudessa käännöxessä ärsyttää 2000-luvun sanonnat ja slangi. (Mixhän, niitähän mäkin käytän koko ajan? No mä en edes yritäkkään säilyttää ajankuvaa. Ehkä 2000-luvun kääntäjäkään ei. Saxankielinen äänikirja löytyy ilmaisena netistä, mut se on aivan hirveä äänitehostettu kuunnelma.)
ellauri034.html on line 88: Persicket asuu 1. kerroxessa, Quangelit 2.ssa, ja joku jutkuämmä 5. (saxalaisittain 4.) kerroxessa, hissittömässä talossa (sanotaan 1949, ei 2015). Eva Kluge jakaa postia alhaalta ylöspäin (mix kantaa kaikki turhaan yläkertaan ensin), joten sen on jatkettava Quangeleilta ylöspäin. Tää on oikein sanottu 1949, mutta 2015 Eva muka lähtee alaspäin. Voi hemmetti. Voiko mihinkään enää luottaa.
ellauri034.html on line 90: Siinä liikuttavassa kohdassa, missä Anna lukee Oton kaatumisesta kertovaa kirjettä, 1949 Annan jakaus näyttää Otosta harvalta, 2015 Otto ize on laiha. Totta mutta todennäköisesti käännösvirhe. Annan lyötyä päänsä ompelukoneeseen siinä on 1949 2 veripilkkua, 2015 ne on mustelmia. Ottopoju on nyttemmin Ottolainen, ja Quangel huokaa äännähdyxen Voi! sijasta nyt englantilaisittain Oh! Ei se suomalaista ole ainakaan, tuskin saxaakaan. Sakut sanoo Ach! Mein Leben!
ellauri034.html on line 94: Persicken poikaa Brunoa sanottiin Baldurixi Hitlerjugendin Schirachin perästä. Tää on vuonna 2015 jo liian exoottista ja Bruno nimi jää mainizematta. Pikkujuttuja. Koko kirjaa ei millään jaxa kyntää läpi, kuin Wittgensteinkaan koko kieltä. Russell sanoi Wittgensteinille, sä ei taida kauheasti tykätä musta. Ludi: En. No ei Bertiekään sitten Ludista. Enää. Ei tupata ellei tykätä.
ellauri034.html on line 99: Viisi naista hoitaa asiat kymmenen kertaa paremmin kuin kolme latexinaamaista punkeroa SS-miestä, jotka vaan ajoi kaiken huonommaxi. Talousliperaalien setämiesten omistajaohjastama HS on siitä pahoillaan, ja tekee parhaansa mustataxeen vasemmistonaisten mainetta ja puffataxeen kokoomuxen omaa kääpiökokoista presidenttiä (nyze kelpaa taas, SS-miesten aikana se oli liika vasemmalla, kaik on suhteellista). Presidentti oli "hoitanut tehokkaasti poikkeustilanteen toteamisen", joka "vauhditti valmiuslakia". Helevetti mitä törkimyxiä, tahallisen pahansuopaa kusetusta. Koronaepidemiasta ne kasaa arvotonta julkkisviihdettä. Hajurako IS:ään on tyystin hävinnyt. Koko sontarievun sais vetää vessanpöntöstä.
ellauri034.html on line 110: Kun coronapeli alkaa sujua ja nappulat kolahtelee laatikkoon, Sauronin silmä kääntyy hetkexi toisaalle ilmastotuhosta. Lenita Airisto sättii vanhuxia jotka ei pysy karanteenissa, ettekö te häpeä! Tennissukat jalassa. Häpeämättömät ajattelette vaan omaa napaanne. Teille on jo tarjoiltu, menkää palauttamaan likaantuneet astiat. THL sanoo ettei intubointijärjestystä ole fixattu, mut jos pitää valita vanhuxesta ja lapsesta, valinta on helppo, vanhus Moolokin kitaan vaan koiranjätetynnöriin. Suitsait Mordorin tulikattilaan kaljumpi pää edellä kuin klonkku. Se on ihan oikein ja kohtuullista. Darwinin normin mukaista vaikka vastoin ateenalaisten laulua.
ellauri034.html on line 112: Sellasta MIT n moraalipeliä on elämä. Kenen yli ajetaan, kolme mustaa lasta vaiko liikemies. Kun Hister hyökkäs Norjaan, liittoutuneet tuli avuxi. Sit aukes Ranskan rintama ja kaikki lähti sinne kiireesti, sano norjalaisille pärjäilkää. Kun Berliini lyyhähti, ryssät jätti suomalaiset Talin kranaattikuoppiin kuin kuuman perunan, mustelmaiset maanpuolustajat kömpii kiven alta ja ihmettelee, et täsäkö tää nyt oli. Sit herää ja hurraa: me voitettiin! Nyt tapa se, Elmeri! Saved by the gong. Kumistin pelasti.
ellauri034.html on line 120: sans-serif">
ellauri034.html on line 148: Joopa. Toiset tarvii paluulentoa Balilta ja toiset jonottaa teholle. Joku on intuboitavana ja joku yxin uima-altaassa etelämeren saarella. Tasan ei käy onnen lahjat, mut kaikki tarvii yhtä paljon jaxuhaleja. Pian kotiin tartuttamaan porukat!
ellauri034.html on line 182: > > > "Aarne Kinnunen, kun soitin hänelle vointia kysyäkseni, sanoi että hän käy
ellauri034.html on line 184: > > > 90-vuotiailta", hän sanoi. Olisin tarjoutunut tuomaan hänen ovensa taakse
ellauri034.html on line 185: > > > ruokaa. Hän sanoi, että minä olen riskiryhmää, ei hän."
ellauri034.html on line 211: Jos kaikki apinat saisi syödäxeen yhtä monta kanaa niin kunkin osalle tulis 5 kanaa vuodessa (kanan iästä riippuen, vaan 2 jos kanat elää keskimäärin 2v). Montakohan meillä menee vuodessa, varmaan kymmeniä kuitenkin. Tasan ei käy onnen kanat. Tähän ei oo laskettu vielä kynimaettoemiae kanoja eli kanan munia.
ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
ellauri034.html on line 292: Se että nykyporukat uhoo näistä 2 viime maailmansodasta on teleskooppivaikutusta. Lähellä asiat näyttää isommilta, kuten se New Yorkerin kansi jossa NY ja itärannikko melkein täytti koko horisontin. Maailmansotia on ollut vaikka kuinka monta, maailma vaan oli pienempi ja aseet tylsempiä. Ruumiitakin tulee enemmän teollisella prosessilla, tuhon tuottavuus on kasvanut. Tää tuli mieleen 7v sodasta, joka kuulostaa lyhkäseltä, mut oli pitempi kuin kumpikaan maailmansota, ja globaalinen siirtomaasota sekin. Länsihyeenat ja itäsakaalit eri notmiiden haaskalla. Siitä ei Suomessa juuri kuule kun Suomi ei ollut vielä järin mukana klopaalissa menossa 1756-1763. Ei pitäneet sen ajan Timo Soinit vielä plokia Prysselistä käsin. Ruozin sähläys 7-vuotisessa sodassa oli Pommerin sota, mistä suomalaiset ei kostuneet muuta kuin pommes frites. Tutustuttiin pitkäaikaiseen ystäväämme maapäärynään. Drakassa pojat nauro itäuusmaalaiselle maajussille joka sano peerun eikä potatis. Peruna on hävinnyt täällä pizzalle, ja silli kepapille. Maailman suurin perunanviljelijä on Kiina.
ellauri034.html on line 294: August von Kotzebue tapettiin keppijumppanujakassa 1819. Alaskassa on Kotzebuen salmi ja kaupunki, Otto von Kotzebuen mukaan nimetty. Räävelissä 1787 syntynyt Otto, Akun poika, kartoitti Alaskaa ryssille. Ryssä möi sen sitten jenkeille 1867. 100v myöhemmin meidän perhe kazoi Suomi 50 ilotulitusta tähtitorninmäeltä. Sitä 50v uudempi on kuva missä Saarinen ja kuningatar hymyilevät linnan juhlissa Suomi 100-kyltin kyljessä.. Alexander Kotzebue maalasi hulluna vuotena 1948 taulun 7-vuotisen sodan Kunersdorfin taistelusta kaxi vuosisataa ennen kuin mä aloitin Tehtaankadun kansakoulun 1959. Oli varmaan samaa huonetta ja sukua. Kunersdorfissa ryssä ja itävalta löivät Friedrich der Grossen armeijan, suuret preussilaiset pienixi muruixi. Saxan suurvaltatoiveet tyssäsivät taas. Verdammt! Retu jäi kotiin hoitamaan kihtiä kaalinlehtikääryleillä Emanuel Bachin säestäessä cembalolla. Kuten kertoilee mamuprofessori Crister Pursiainen populäärishistoriallisessa pläjäyxessä hovitsempalisti ja hänen kuninkaansa 2017, kirjan lainasi Riku Seijalle joka ei myöskään jaxa sitä lukea. Rikuilla oli Somervillessä pörhöhäntäinen kissanpoika nimeltä Klobürste. Se oxenteli karvapalloja. Zum kotzen.
ellauri034.html on line 337: Kieltelee se aluxi ja sit sanoo just tismalleen niin kuin kieltää sanovansa, vaan pitemmillä sanoilla ja useammilla kuluneilla klisheillä. Nyansointi on sitä, että samaan raakaan perussanomaan sekoitetaan vitusti feikkitaloustiedettä ja eufemismeja. Tää on vaan näyte:
ellauri034.html on line 353: psykika ohälsan
ellauri034.html on line 364: Tää on tuttua arjalaisten nazikoppalakkien laskelmointia. Jutkut/mamut ja vanhuxet justeerataan laatulaskelmassa alemmax, kun Harald ja sen riskit kaverit tarvizee enemmän laadukkaita levnadsåreja. Samaan päätyi Estoniasta pelastautuvat nuoret miehet, samaan päätyi Pariisissa palaneen charity-rakennuxen tulipaloon joutuneet setämiehet, hakkasivat kepeillä ja mukiloivat naisia päästäxeen ulos ensinnä. Samaan päätyy Harald Hårfager, vaan useammilla peitesanoilla.
ellauri034.html on line 366: "Men"
- näissä propagandistisissa pöpötyxissä tulee aina tää aaber - "men vi kan inte heller blunda för den andra biten av nyttokostnadsanalysen: tilväxten och arbetstillfällena. Konkursvågor och massarbetslöshet skapar lidande, fattigdom och politiska spänningar hos ägarkrestsarna."
ellauri034.html on line 368: Haista paska kappalainen, toi kasvupuhe on nyt kerta kaikkiaan lopetettava! Aloitetaan pandemian jälkeen siitä. Ei jätetä käyttämättä hyvää kriisiä, kuten sanoi joku toinen kiero poliitikko.
ellauri034.html on line 377: kovan tällin leukaansa, sanoi Tyson.
ellauri034.html on line 404: Rahat vai henki, sanoo meemien saastuttamat, tää meemi trendaa nyt.
ellauri034.html on line 419: Vanhemmat oli molemmat Galician eli Puolan ja Ukrainan rajaseudun juutalaisia. Siellä niitä sikisi kuin kärpäsiä, kunnes ryssät alko ajaa niitä pois, kts. Viulunsoittaja katolla. Get off my property! (Tosi amerikkalaisesti sanottu galitsian jutkulta ryssän upseerille muuten, tais olla vaihtoehtoista historiaa.)
ellauri034.html on line 425: Freud jatkoi hikipinkona, kirjoitti 6 ällää ja pääsi yliopistoon 17-vuotiaana. Se rakasti lukemista ja osasi lukea saxaa, ranskaa, italiaa, epsanjaa, englantia, hepreaa, latinaa ja kreikkaa. Mä en osaa hepreaa, mutta ei Freudkaan osannu ruozia tai venättä.
ellauri034.html on line 439: Martha ja Sigge tapas Hampurissa kun Martha oli 21 ja Sigge 26. Neljän vuoden etäkihlauxen aikana Sigge kirjotti Marthalle 900 kirjettä, välillä palvovia välillä vihaisen mustankipeitä. Menivät sittenkin mimmoisiin. Jönsin syntymän aikaan 1951 Englannissa 90v kuollut Martha muisteli Lontoossa 1939: 53v avioliiton aikana ei sanottu yhtään pahaa sanaa. Kultasia muistoja, val oisko Sigge terapoinut suhteen jo niillä 900 kirjeellä.
ellauri034.html on line 441: Martta oli iloluontoinen ja tehokss perheenemäntä. Vainosi obsessiivisesti fläkkejä kuin Castrenin Synnöve. Martalla oli sievä pikkusisko Minna, joka asui niiden huushollissa ja jota Sigge myös rakasti, todennäköisesti bylsikin kuin Juhani Aho. Hmm, eikä pahaa sanaa sanottu. Tais Martha pois ne pyyhältää kuin Ööve fläkit Tammen kultaisen kirjan kannesta. Ei muka tiennyt, sallikaa mun nauraa.
ellauri034.html on line 451: Siggen lakimiespojasta Martinista tuli Lontoissa tupakkakauppias. Aiheesta lisää sen mustelmissa Glory Reflected 1952. Menestynein oli arkkitehtipoika Ernst, jonka luo Sigge Martta Minna ja Anna pelastautui Anschlussista kuin Sound of Musicin von Trappit. Siggen siskot jäi trappiin ja päätyi Treblinkaan et co. Freudin tavis kuopusveli Alexander selvis Schweizin kautta Kanadaan, josta sen poik Harry ehti koviseleman Freudien omaisuutta varjellutta nazikomisaaria. No panic Harry sanoi Anna-täti, hold your horses, tää häiskä oli meidän puolella.
ellauri034.html on line 460: Hoblan tuon talousliberalismin lipun kolumnisti vaatii jo, että yhteiskunnan pitää valvoa ettei rivistä poikkeajat polta tupakkaa, liho liikaa tai muuten rasita yhteistä terveydenhuoltopottia. Se ei ole vaan niiden asia, kyllä meilläkin on siinä sanamme sanottavana, ja se sana on EI. EI tupakointia, EI ryyppäämistä, EI roskaruuan syömistä. Tarkkailkaa naapurianne ja raportoikaa poikkeavuuxista.
ellauri034.html on line 471: No tiibetiläiset on sikälikin olleet aikaansa edellä et ne kexi rukousmyllyn, kädessä pyöritettävän jänisräikän johon laitetaan ostoslistoja, pieniä rukouslippuja ja sit vaan pyöritetään kovasti niin rukouxet lentää avaruuteen konevoimalla ihan kädenkäänteessä. Kikyloikka, parannettiin rukousten tuottavuutta. Se on kexitty nyt lännessäkin, ne on nää luurit, android ja IOS. Maailmanlaajuset amerikkalaistet vastenmieliset vakoiluyrityxet vakoilee ihmisiltä tietoja ja myy ne mainostajille. "Ei mulla o mitään salattavaa" sano lihava vastenmielinen talousliberaali Timo Havulinna. Makeasti oravainen nukkuu sammalvuoteellansa, kavala maailma pysyy kaukana. No ei kyllä pysy.
ellauri034.html on line 473: Herlinin sanomien vastenmieliset talousliberaalit pelkää kaikista eniten lamaa ja tulojensa vähenemistä. Nää hanhet lentää yläpilvissä, ei niitä maahan jäävät ruumiit häirize. Nyt ne suosittaa, että joka ikisen iikan puhelimeen asennetaan appeja, jolla "viranomaiset" ja amerikkalaiset voivat yxityiskohtaisesti seurata kuka käy missäkin ja kuka tapaa kenet millonkin, ilman että (ja tää on tärkeetä) valvottavat izekään voivat valvoa niistä kerättyjä tietoja. Tää on pieni hinta talouslaman välttämisestä, ne sanovat. Saatana! Tää on enemmän kuin vastenmielistä, tää on pahimmat dystopiat toteutuneena. Vittu nää termiitit on vastenmielisiä. Mänkööt vuan kaek samaa tietä kuin Pentti Linkola. Viimeisten aikojen rukousmyllyt jauhavat. Voiko kana pamahtaa? Se on pamahtanut jo. Torin vasaralle Mjölnerille olis töitä.
ellauri034.html on line 488: sanottavaa! Mitä, Petteri kulta, mitä? Puhu kovempaa,
ellauri034.html on line 507: Ihaillaan sankareita, rakastetaan niitä, ikään ja sukupuoleen kazomatta,
ellauri034.html on line 512: Neandertaalilain moraali sanoo me ensin, mun tiimi, sitten vasta te.
ellauri034.html on line 517: sanoisi Aarne Kinnunenkin. Pentti Linkolakaan ei ole kunnon fasisti,
ellauri034.html on line 539: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut, lukuunottamatta puolalaista aksenttia.
ellauri034.html on line 545: Achebe´s critics argue that he fails to distinguish Marlow's view from Conrad's, which results in very clumsy interpretations of the novella. Jeffrey Meyers notes that Conrad, like his back door acquaintance Roger Casement, "was one of the first men to question the Western notion of progress, a dominant idea in Europe from the Renaissance to the Great War, to attack the hypocritical justification of colonialism and to reveal... the savage degradation of the white man in Africa."
ellauri035.html on line 18: sans-serif;color:black;background:#efaf43;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Bilhana
ellauri035.html on line 19: sans-serif;color:#efaf43;background:#5b1515;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Kaunapahkasika
ellauri035.html on line 26: Seija sanoo mua Aale Tynnixi, kun olen nyt kääntänyt useampia romanttisia runoja omalla jäljittelemättömällä jäljittelevällä tyylillä. Siis käännän mahdollisimman kirjaimellisesti kuten piti tehdä koulussa latinantunnilla, mutta otan sitten aika törkeitä vapauxia, jos musta runo alkaa tuntua liian sentimentaaliselta, tai ei tarpeexi.
ellauri035.html on line 34: "Kynttilät palavat ympärilläni, on lakriziteetä ja ulkona täysi pimeys, huomaan miten sanat kantavat, kirjoitan vain ja olen niin syvästi onnellinen, ettei sille ole vertaa."
ellauri035.html on line 87: Räävitön lastenrunoilija Sirsi Sunnas, kirosanaileva lehtimies-runoilija Reino Leino, tuntemattoman lounaismurteen kehittänyt Karin Toisiks-Paraske ja espoolainen modernisti Edith Södermalm avaavat lukijan eteen ihmiselon koko kirjon.
ellauri035.html on line 93: "Oivallinen lähdeteos, kun tarvitsee onnittelurunoa tai muuta värssyä merkkipäiväsankareille tai melkein mihin tarkoitukseen tahansa." - Kirsin kirjanurkka
ellauri035.html on line 164: Rich with the curly essence of santal;
ellauri035.html on line 592: rikkaana santelipuun kinkkisestä esanssista,
ellauri035.html on line 616: se on taianomaisesti mun sielussani,
ellauri035.html on line 617: ja tuo yxi oudon sydämen huojennuxen sana, moi,
ellauri035.html on line 620: sanoin tuolle poiskääntyneelle kuninkaan
ellauri035.html on line 725: ne on ajatelleet nuoruutensa pois. Ja minä, kuunnellessani
ellauri035.html on line 728: pieniä viisaita sanoja ja pieniä hauskoja sanoja,
ellauri035.html on line 752: ennenkuin sielu jatkaa matkaa. Kyykistyn ja sanon:
ellauri035.html on line 888: silloin sen kauneuden esanssi vuosi
ellauri035.html on line 961: > Antti Arppe väitteli 4 ajattelua merkizevästä sanasta. Yxi oli pohtia. Se osotti tilastollisesti et pohtiminen on seurallista, asioiden puimista yhessä ja samassa riihessä. Hallitus päättää hallitus kommentoi. Pohtivat budjettia riihessä. Kuuluu karmea jyske varstojen. Tulee iso jytky. Riippumahat hyllyvät. Homoministeri hyllyttää diplomaatteja.
ellauri035.html on line 985: > L: eise ollu liian osoitteleva ja simppeli kun ei edes sanottu pääsixe muskariin.
ellauri035.html on line 991: > L: "Siirapinlitkutusta" sanoi Santeri Sarvikuonokin kuonojen levyraadissa.
ellauri035.html on line 993: > Helmikään ei sietänyt Millimollia kun sillä kävi aina paras pulla, se oli kuin Satu. Helmi oli sen pikku Susan ystävä. Ne söi takan ääressä kansiperunoita. Millimolli sai sedältä ja tädiltä viisipennisiä. Helmi sai joululahjaxi pehmokissan. Satu sai oman hevosen. On se niin väärin.
ellauri035.html on line 1024: Toinen Jöpiä ärsyttänyt filosofi on Judith Butler (*1956), meidän päiviemme Pamela. Champion of third-wave feminism, queer theory, and literary theory. Tästäkään en ole tätä ennen kuullut halaistua sanaa. Jönsin mielestä se on tullut mieheltänäyttämiskilpailussa hopealle aivan Asko Sarkolan kannoilla, saatuaan viisi sakkominuuttia feminismistä. Se ei olekaan huono tulos.
ellauri035.html on line 1026: Pamela on sanonut et sukupuoli ei ole status, se on performanssi. Jos se meikkais ja laittas tukan hyvin, sehän vois olla vaik kuinka viehättävä, sil on hyvät piirteet. Ikävä kyllä se on lepakko, notta ei se remontti ihan siihen jäis, se olis eheytettävä. Performanssia ois muutettava. Kompetenssia sillä kyllä löytyy, Chomskyn vaatimassa määrässä.
ellauri035.html on line 1028: Näitä jönsin inhokkeja yhdistää koleraepidemiaan kuolleen Friedrich Hegelin filosofia. Tollasia idealisteja ovat molemmat. Kehityxeen uskovat. Niin ja molemmat kuuluvat postmodernistiaaltoon, jonka on nyt hukuttanut mobiilin ja videon zunami. Kuka välittää enää mistä textit tulevat, kun textit on kaikki TLDR. Zizekin kohalta se on sitäpaizi sikahelppo sanoa, se kopsaa izeltä.
ellauri035.html on line 1066: Anthropos is a problem, osuvasti sanoo Paul Rabinow, antropologian nykyaikainen professori. Anthropos, sä olet "the human thing". Rabinowin heimoveli Jakob Watertownissa kertoi wizin, jossa samojedit ei halunneet juoda lähetyssaarnaajan pippelin palanpainikkeena Pepsiä. Mixi ei, kysyi Pepsi-kauppias. Koska "things go better with Coke". LOL.
ellauri035.html on line 1079: Jos nyt pitäis äkkiä sanoa mitä tärkeetä Polle Rabinow on kexinyt, niin taitaisi mennä tietämättömän sormi osaamattoman suuhun.
ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.
ellauri035.html on line 1089: Spoonerismit on saaneet nimensä Oxfordin donista pastori William Archibald Spoonerista joka teki sellaisia. Se oli pieni mies jolla oli iso pää. Se kuzui toisen donin teelle toivottamaan tervetulleexi Stanley Cassonin, uuden arkeologihepun. Mutta, sanoi toinen, mä OLEN Stanley Casson. Ei se mitään, sanoi Spooner, tulkaa kuitenkin. Jönsin lohkaisuja:
ellauri035.html on line 1093: Nintendosta: Tiinan (C) luokkatoveri Heikki Paakkanen sanoi ryypätessämme punaviinipulloa Johiksen kentän keskellä kun jotkut pojat lähestyi meitä ehkä pahat mielessä, että varokaa tota Jönssiä se osaa nintendoa.
ellauri035.html on line 1098: Spoonerismeja ei pidä sekottaa fullerismeihin. Fullerismin top definition Urban dictionaryssä: Whining phrases from a guy who's been rejected for good reason. Buckminster Fuller oli USA:n Spede Pasanen. Buckminster Fulleria ei pidä sekottaa Andrew Fulleriin. Hakuharavaan tulee nykypäivänä paljon enemmän osumia tästä jenkkifundamentalistipastorista kuin vanhasta Buckminster Fullerista. Buckminster sanoi vanhana:
ellauri035.html on line 1113: Balzun veljet oli Pedro, Felipe, Raimundo y Magdalena (sekin oli veli vaikka huzun niminen. Spanjuureilla on ihmisille outoja nimiä joita muut ei antaisi kuin lemmikeille.). Kuudes veljes Lorenzo oli Balzu ize salanimellä. Antonio-setä oli ikävä. Toledossa oli kivaa. Sen rehtori Zaragozassa oli Villanueva, el Zorron kylä. Se just sano 1625 Baldee sapekkaax. Koleerisex ja sangviinisex samalla aikaa. Koleerinen koska se aina rähisi, mut sangviininen koska se oli epäpelottava ruipelo.
ellauri035.html on line 1123: Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)
ellauri035.html on line 1125: Balzun katolinen elämäkerturi Critilon esipuheessa koittaa uskotella et B oli kunnon jesuiitta ja katu epäjesuiittamaisia tekojaan. LOL. Balzu oli kuten sanottua ruipelo, kalju ja käytti rillejä. Ei ihme että sekin haukku naisia. Tahaton naistennaurattaja kaiketi.
ellauri035.html on line 1127: 1600-luvulla Epsanja meni alamäkeä, Ranska oli nousussa. Kaikki olivat siis aika pahantuulisia. Critilo oli aimo psykologi, kehuu kerturi, sielun inkvisiittori.
ellauri035.html on line 1132: Kerturi näkee Gracianissa vaan 2 pikku vikaa. 1 on sen suhtautuminen naisiin. Se ei ollut keskiaikainen, renesanssinen vaan vanhatestamentillinen. Ei keskiaikaisen ritarillinen, ei renessanssin kuolaava, vaan vanhan testamentin setämies: akka saatana.
ellauri035.html on line 1138: Kauniit on naisenkasvoisia piruja, rumat pirunnäköisiä naisia. Tää oli varmaan Sopellemieluista "huumoria." Tää on hienoa epsanjalaista acudiaa. Tuan Jöns on vähän misogyyni sekin (pitäis lisätä se taulukkoon). Sen mielestä naiset (Etenkin Martha Nussbaum, jota se näyttää inhoovan aivan erityisesti, tokko pelkästään nimen vuoxi mutta varmaan sixikin) ois muuten hyviä ajattelijoita, mut ne menee helposti sekaisin. Lakanat menee niiltä myttyyn ja sotkeutuu jalkoihin.
ellauri035.html on line 1173: Luonteeltaan se oli koleerinen, biliöösi ja melankoolinen. Sapekas kaikilla mausteilla, plus sangviininen. Sen esimiehet pani proffan vedelle ja leivälle. Just ennen kuolemaa se sai viimeisen varoituxen, josset ole kunnolla sut pannaan koppiin ilman kynää ja paperia. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu, siihen kuoli hän. Sille se oli pahempaa kuin tamperelaiselle pyöreä huone ilman kulman takana odottavaa mustaa makkaraa. (Kuka hemmetti muuten on Petri Liukkonen?)
ellauri035.html on line 1175: Vanha havainto: julkkixuus ja kusipäisyys kulkee käsi kädessä. Johtuuko se siitä että kusipäistä tulee julkkixia vaiko kääntäen? Veikkaan molempia. Apinat on just niin vittumaisia kuin ne pystyy olemaan. Kasan päälle päästään olemalla kusipää. Ei sinne oteta kilttejä löysimyxiä, se on kovien poikien leikkiä. Isojen ja pikku sheefien nujuamista.
ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
ellauri035.html on line 1182: Kirjan sankarit on Critilo, "kriittinen hemmo", illuusionsa menettänyt, ja Andrenio, "luonnollinen mies", joka on viaton ja primitiivisen impulsiivinen. Sen maailmankazomus on pessimistinen, senpä tautta tää byhlain oli Sopesta niin mainio. Juonitiivistelmä seuraa.
ellauri035.html on line 1185: Ekassa osassa En la primavera de la niñez (lapsuuden keväässä) ne on kuninkaan hovissa, missä ne kärsii kaikenlaisia pettymyxiä. Toisessa osassa En el otoño de la varonil edad (miehuusiän syksyssä), ne menee Aragonin läpi ja käy Salastanon talossa (Graciánin kaverin Lastanosan), ja sieltä Ranskaan, jota jesuitta sanoo Hypocrindan erämaaxi, missä on vaan tekopyhiä ja hölmöjä, ja päätyvät lopulta hullujenhuoneeseen. Kolmannessa osassa En el invierno de la vejez (vanhuuden talvessa) ne tulee Roomaan, käy akatemiassa missä ne tapaa miehistä kexeliäimmät, ja lopulta pääsee kuolematonten saarelle.
ellauri035.html on line 1187: Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä?
ellauri035.html on line 1189: Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.
ellauri035.html on line 1203: samoja sanoja aina eikä tule valmista.
ellauri036.html on line 17: sans-serif;color:black;background:#eefcef;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AKU ANKKA
ellauri036.html on line 18: sans-serif;color:black;background:#eefcef;font-size:3em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">TÄNÄÄN EI MIKÄÄN VOI MENNÄ PIELEEN
ellauri036.html on line 36: Olen sairastanut, vaikka olen vielä nuori, inhottavaa sielullista tautia, ja tahdon kertoa, mitä olen 67 vuoden aikana kokenut. Jos yksin potisin tautiani, en puhuisi mitään, mutta kun tiedän, että monen monet sairastavat samaa tartuntaa, tahdon kirjoittaa heitä varten, vaikka en tiedä, panevatko he sanoihini huomiota. Mutta joskaan ei kukaan ottaisi niistä vaaria, on minulla kuitenkin niistä se hyöty, että tulen itse terveemmäksi, sillä kirjoittaessani jyrsin, kuin loukkuun joutunut repo, poikki vangitun jalkani.
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri036.html on line 62: "Mutta älä revi hiuksiasi äläkä sano, että pistät itsesi kuoliaaksi, jos sinulle ilmestyy kilpailija. Sanot, että rakastajattaresi pettää sinua toisen tähden; turhamaisuutesi kärsii sitä ajatellessasi. Mutta vaihda vain sanat ja ajattele, että hän pettää toista sinun vuoksesi, ja sinä olet ylen onnellinen."
ellauri036.html on line 64: "Luonto pyrkii ennen kaikkea lisäämään elävien olentojen lukua. Joka paikassa, vuorten huipuilta merien syvyyksiin, kammoo elämä kuolemaa. Säilyttääkseen luomakuntansa elossa on Jumala säätänyt lain, että kaikkien luotujen suurin nautinto liittyy suvun säilyttämisviettiin. Palmu, lähettäessään ilmaan hedelmöittävän siemenensä vapisee rakkaudesta polttavassa tuulessa; kiimainen hirvisonni repii auki vatsan jokaiselta naaraalta, joka tekee sille vastarintaa; naaraskyyhkynen värjöttää kuin rakastunut mimoosa puolisonsa siipien alla; ja kun mies syleilee naista kaikkivaltiaan luonnon rinnoilla, tuntee hän sydämessään saman jumalaisen kipinän, joka on hänet luonut."
ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
ellauri036.html on line 77: Tee minulle koukku, joka on kullattu kauniilla sanoilla, ja pane siihen meteen kastettu kärpänen syötiksi, ja yht'äkkiä nostan unohduksen virrasta sinulle suloisen lohduttajattaren, tuoreen ja liukkaan kuin ankerias! Työstäisit mieluummin Portugalin kuningatarta kuin anatomiasalissa ruumiita.
ellauri036.html on line 79: Taas näitä Jönsin ankeriaita. Niitä oli Sigismund Freudilla, se leikkeli niitä ja ezi turhaan niistä kikkeliä. Symboliarvoa riittää näillä liukkailla asiakkailla. Slippery customer, sanoi majavannäköinen Jaakko Hintikka.
ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun. Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)
ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
ellauri036.html on line 93: "Ainoa hyvä mikä elämässäni on ollut, jos siinä voi sanoa olleen jotain hyvää, on se, että kaikki valheelliset ilot kylvivät niin paljon tuskaa ja katkeruutta mieleeni, etten voinut enempää kestää." Nämä yksinkertaiset sanat lausui nuoruudestaan pyhä Augustinus, miehekkäin mies, joka on elänyt maan päällä. Harvat olisivat voineet lausua näitä sanoja niin suoraan kuin hän, vaikka ne ovat kaikkien sydämissä; ainakin soivat ne ylinnä minunkin mielessäni.
ellauri036.html on line 113: Sitten lesken luoxe kotikäynnille. Piersonska onkin iloisempi leski kuin Musse osas kuvitella. selvillä muodista ja seuraa aikaansa. Ei sellanen ummehtunut haaska kuin Musse oli arvellut. Naivi, syvä ja rikas, noin metaforisesti siis. Risaisen mekon alla sykki lämmin sydän, kuten sanoi Hortto Könkkölä. Iloinen leski, vaikka kolhiintunut käytössä. Musse alkaa vähän jo lämmetä, kun paikalle ryntää joku Mister Collinsin kaxoisolento, läski ja kalpea papinretale, joka taitaa myöskin riijailla leskeä. Musse ei ole voinut koskaan sietää läskeja ja kalpeita pappeja, ja ikävä kyllä tämä on juuri sellainen. (Vergnaud, josta Musselle ja papinretaleelle tulee sanaharkkaa, oli vallankumouxen aikainen girondisti eli mensevikki, jollaiset jyrkkä siipi puzas tieltä kun päästiin vauhtiin.)
ellauri036.html on line 119: Musse on kyllä etevämpi maalailemaan romanttista rakkautta kuin Rusoo (vaikka ei sekään ihan huono ole siinä ainoassa kohdassa jossa Pröö Jullen makuukammarissa). Mut Mussen vuodatusta osan III lopussa kelpaa lukea. Sekin kohta missä vihdoinkin viivalle päässyt mies haistelee jälkikäteen kämmeniään on hyvin tehty. No ei tätä onnea kestänyt kuin 2vrk, miksikä? Se kai kohta selviää. Leski täytti just 30, ja Musse on vaan 20. Se tietää huonoa.
ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis sandro">Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
ellauri036.html on line 135: Minkä kirvelevän muiston herättävätkään minussa vielä nuo sanat! Olimme lopultakin päättäneet, että lähtisimme Geneveen ja että kevääksi etsisimme Alppien juurelta jonkun rauhallisen kolkan. Brigitte puhui jo kauniista järvestä ja minä olin tuntevinani tuulen, joka liikuttelee sen vesiä, ja vihreän laakson voimakkaat tuoksut. Mieleemme tulivat jo Lausanne, Vevay, Oberland ja niiden takana Monte Rosen lumiset harjat ja Lombardian loputtomat tasangot. Meitä kutsuivat jo unohduksen, levon ja onnellisen yksinäisyyden hyvät henget.
ellauri036.html on line 141: Kerrataanpa tässä välissä mitä Musse kertoo mal de siècle elostelusta. Musse ja muut elostelijat menee ballin jälkeen bordelliin. Suoraan viattoman säätyläistytön sylkystä ne "rientävät juomapöytään". Nauraa vielä päälle. Nostaa kurtisaanin hametta parin lantin hinnasta, ottaa pohjakosketuxia. Käyttää siitä ja sen kestävyydestä rumimpia sanoja (esim. kikkeli), ilman kainostelua. Ne ei puhu rakkaudesta vaan nainnista, ei sano insh allah, vaan walla walla. Mixhän tää kaikki oli olevinaan niin paheellista? Kai six että ei ollut pillereitä. Niin ja säätyluokkayhteiskunnasta. Moraali muuttuu kun löytyy toiset keinot siirtää rahoja ja estää tauteja, haikaran tulostakin me päätämme ize nyt.
ellauri036.html on line 143: Musse sanoo että huippukunnollisena pidetty Catokin meni huoriin. Ihan varmaana meni, sehän oli suuren luokan paskiainen. Vaik se oli niin saita et se luultavasti bylsi ilmaisexi orjatyttöjä. Tai poikia, scilicet. Musse miettii mitä eroa on sanoa misukalleen: kaikki naiset pettävät, tai: sä petät mua. Jälkimmäinen seuraa ensimmäisestä, mutta perustelut on luultavasti eri. Musse alkaa suorastaan työntää Pipaa ja Heikki Brotherusta (siis Smithiä) kimppakivaan. Musse pyörii synkkien aatostensa ympäri kuin dervissi. Selkeesti euforia on kääntynyt taas masixexi. Heikki soittaa selloa, ja Pipa laulaa. Onnex ei tapahtunut faktisesti.
ellauri036.html on line 145: Musse uskoo että tässä tosiaan on jokin koira haudattuna, ja järkkää äkkilähdön matkalle yrittäen sillä yllättää Pipan ja Heikin paljastamaan korttinsa. Seuraa kummallista venkoilua, jota ei jaxa edes hirveen tarkkaan lukea. Naisen ainoa vastaus on äänettömyys, sanoo Brigitte. Niinpä niin. Turpa kii tai se turpoo kii. Musse ei usko naisen selvää sanaa, kun Pipa sanoo sen, se on ihan tyypillinen setämies. Pipa tiivistää aika hyvin millaista on olla kun mies on bipolaarinen narsisti.
ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
ellauri036.html on line 149: Tässä on jotain karmaisevan tuttua... Saatuaan tän sanotux Pipa väsähtää, ja Musse alkaa uuden kierroxen Mussen sättimistä. Ajattele niitä, joilla ei ole äitiä, sukulaisia, ei ystäviä eikä koiraa lohtunaan, sanoo Musse izelleen, raivoaa ja itkeskelee. Täähän on ihan Rusoon kotiopettajatouhua. Ajattelis nyt vähän Pipaakin, mutta ei. Siihen se ei pysty eikä kykene. Sen pää on täynnä Mussea, vaan Mussea, aina vaan samaa Mussea. Tää pätkä esim on eri narsistinen:
ellauri036.html on line 161: ... Miksi pelottaisi sinua tyhjyys, ruumis parka? Joka tunti vie sinut lähemmäs sitä, jokainen askeleesi taittaa poikkipuun tikapuilla, joilla juuri seisot; sinä elät kuolleista, taivaan ilma painaa ja musertaa, maa, jota astut, vetää sinua jalkapohjiesi kautta puoleensa. Astu alas maan poveen! Miksi pelkäät? Pelottaako sinua sana? Sano vain: 'Emme elä enää.' Etkö tunne suurta väsymystä, jonka jälkeen on suloista saada levätä? Minkätähden epäilemme, kun kysymys ei ole kuin siitä, tapahtuuko se hiukan ennemmin tai hiukan myöhemmin?
ellauri036.html on line 176: Nojoo, Mossen lähtiessä putoo hame lattialle tuolilta ja sen alta kirje jossa Brigitte heittää hyvästejä Heikki Brotheruxelle ja sanoo sille ailavjuu. Arpanoppa on heitetty, Musselle tuli ykkönen.
ellauri036.html on line 206: Alfred oli masis ja viinamäen miehiä, mutta jatkoi kirjoittamista. Se sai kunnialegioonan mitalin ja valittiin Ranskan akatemiaan 1852 (jolloin syntyivät Bourget ja rautakauppias). Se löytyy Pierre-Lachaisesta. Nyt sitä taas pidetään hyvänä kynämiehenä. Poliittisesti suht vasemmalla, mut kannatti Reininmaan ottamista Saxalta (kuten Napsu oli tehnyt). Nikolaus Becker lauloi Rheinliedissä:"Sie sollen ihn nicht haben, den freien, deutschen Rhein". Musset kirjoitti vastineen:"Nous l'avons eu, votre Rhin allemand". Tää ennakoi 1871 rökitystä, jota Bourget muiden patrioottisten ranskalaisten kanssa jäi hautomaan. 1. maailmansota oli muun muassa sen revanssi. Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Musset kuoli sydänvikaan. Sen pää pompsahteli pulssin tahdissa. De Mussetin merkixi sitä sanottaneen vieläkin.
ellauri036.html on line 208: Koko Rollan kolmoslaulu yrittää syyllistää Voltairea ja panna sen syyxi 19. vuosisadan hengellisen alamäen. Ja paskat, tuotantotavoistahan siinä oli kysymys. «Kaikki on Voltairen syytä», heittää Gavrochekin de Gillenormand hahmolle, voltairelaiselle porvarille, Hugon Kurjissa. Mikä ei ole mitään verrattuna Mussetin raakuuteen syytöxissä Voltairea vastaan. Victor Hugo pyörsi 1878 pyhät sanansa ja palautti Voltairelle kunnian sen sadantena syntymäpäivänä. Ei ollut M. Arouet enää kuulolla.
ellauri036.html on line 228: Sous son manteau sanglant, taillé dans un lion;
ellauri036.html on line 231: Et sifflaient dans l'écho la chanson du passant;
ellauri036.html on line 257: Entonnaient l'hosanna des siècles nouveau-nés ?
ellauri036.html on line 260: Ouvraient des bras sans tache et blancs comme le lait,
ellauri036.html on line 265: En se frappant le cœur, baiser tes pieds sanglants;
ellauri036.html on line 272: D'un siècle sans espoir naît un siècle sans crainte;
ellauri036.html on line 284: Au moins crédule enfant de ce siècle sans foi,
ellauri036.html on line 286: Qui vivait de ta mort, et qui mourra sans toil
ellauri036.html on line 288: Du plus pur de ton sang tu l'avais rajeunie;
ellauri036.html on line 291: Nous sommes aussi vieux qu'au jour de ta naissance.
ellauri036.html on line 311: Et Saturne est au bout du sang de ses enfants;
ellauri036.html on line 352: Les siècles, en passant, ont fait leur grande route
ellauri036.html on line 372: Il vécut au soleil sans se douter des lois;
ellauri036.html on line 402: Vient boire avidement son sang décoloré.
ellauri036.html on line 495: Qui couvre ton beau front vient du sang de ton cœur.
ellauri036.html on line 497: Un pas retentissant fait tressaillir la nuit.
ellauri036.html on line 509: La Mort, qui t'escortait dans tes œuvres sans nom,
ellauri036.html on line 511: La spirale sans fin de ton long suicide;
ellauri036.html on line 518: Damné, Une goutte de sang de ton bras décharné.
ellauri036.html on line 530: Berçait vos longs baisers et vos adieux sans fin!
ellauri036.html on line 536: Quinze ans! —l'âge où la femme, au jour de sa naissance,
ellauri036.html on line 562: Celle où l'agonisant fait encor sa prière,
ellauri036.html on line 570: Ne valait-il pas mieux, sur ce ht sans défense,
ellauri036.html on line 576: Réfléchissant les fleurs et l'étoile qui passe,
ellauri036.html on line 583: Pauvreté! pauvreté! c'est toi la courtisane.
ellauri036.html on line 590: Au milieu des sanglots d'une insomnie amère.
ellauri036.html on line 599: D'un être sans pudeur ce n'est pas là le front.
ellauri036.html on line 656: Que te disent alors tous ces grands corps sans vie,
ellauri036.html on line 672: Des sanglots inouïs, des plaintes oppressées,
ellauri036.html on line 674: En les baisant au front le Plaisir s'est pâmé.
ellauri036.html on line 685: Ces paroles sans nom, et pourtant éternelles,
ellauri036.html on line 695: Et des baisers sans nombre, et peut-être, ô misère 1
ellauri036.html on line 701: Que jamais lèvre en feu n'a baisés sans pâmer.
ellauri036.html on line 706: Que la haire sanglante y fasse entrer ses clous.
ellauri036.html on line 725: On parlera de Jacque, et, sans la profaner,
ellauri036.html on line 744: Sa Portia, son Cassius, son sang et ses soldats;
ellauri036.html on line 755: Quand vous jetiez au vent la sanglante colombe
ellauri036.html on line 770: Le noble n'est plus fier du sang de ses ancêtres;
ellauri036.html on line 780: De pesants chariots commençaient à rouler.
ellauri036.html on line 781: Il courba son front pâle, et resta sans parler.
ellauri036.html on line 782: En longs ruisseaux de sang se déchiraient les nues;
ellauri036.html on line 784: Fendirent en lambeaux le voile aux plis sanglants.
ellauri036.html on line 792: Ange des souvenirs, sont-ce là tes sanglots ?
ellauri036.html on line 806: Quand dans les soirs d'été le sang lui porte au cœur.
ellauri036.html on line 828: Revenait-il sans cesse à l'esprit de Rolla?
ellauri036.html on line 859: Le ventre tout gonflé de leurs œufs malfaisants.
ellauri036.html on line 879: Vos peuplades sans nombre, au soleil enchaînées,
ellauri036.html on line 885: Courent à l'infini, traversant des déserts.
ellauri036.html on line 924: La Résignation marche à pas languissants.
ellauri036.html on line 942: S'il est vrai qu'ici-bas on le trompe sans cesse,
ellauri036.html on line 963: Un gros flot de sang noir vous coulait sur la face.
ellauri036.html on line 989: Mais, n'osant pas les faire, elle s'en vint poser
ellauri036.html on line 997: Il prit un flacon noir qu'il vida sans rien dire;
ellauri036.html on line 999: Quand elle souleva sa tête appesantie,
ellauri036.html on line 1060: En usko, voi Kristus! sun pyhiin sanoihin:
ellauri036.html on line 1088: roomalaisille ripustaen koko kansan viitan helmoihin?
ellauri036.html on line 1097: ja kun kuoleva sen pyhästä sanasta
ellauri036.html on line 1158: Arki joka tekee elämästä sananlaskunomaista
ellauri036.html on line 1168: jota sanotaan elämäxi, puhuen ääneen izexensä.
ellauri036.html on line 1175: kuinka jätkän käy. Ja se sanoi yleensä,
ellauri036.html on line 1207: joka ei osannut taivuttaa kaulaansa eikä siipeä,
ellauri036.html on line 1208: ja jolla on kaikelle hyvälle vaan 1 sana: vapaus.
ellauri036.html on line 1298: eikö sua hämmästyttänyt kesken viimeistä kirosanaa,
ellauri036.html on line 1347: oli nostanut kätensä ja antanut sanansa
ellauri036.html on line 1384: Tulit yhtenä kauniina iltana sanomaan sen äidille:
ellauri036.html on line 1408: ainakin sanotte niin — te ette ole yleisiä.
ellauri036.html on line 1425: Näyttää tulevan kaunis yö — minähän tästä maksan.
ellauri036.html on line 1439: Sun vuosisata oli, sanotaan, liian nuori lukemaan sun juttuja;
ellauri036.html on line 1450: Mitä sanovat nyt kaikki nää isot elottomat ruumiit,
ellauri036.html on line 1453: Mitä sanovat sulle ristit? Mitä sanoo sulle
ellauri036.html on line 1464: Vois sanoa, et siinä puristuxessa missä ne nyt on
ellauri036.html on line 1472: mistä ne on nää oppineet nä sanat täynnä charmia,
ellauri036.html on line 1479: nää nimettömät sanat, silti iankaikkiset,
ellauri036.html on line 1502: sanokaa niille vähän että polvillaan
ellauri036.html on line 1505: Juu, teidän maljoissanne on rakkaus valtava
ellauri036.html on line 1534: « Äijämäisyys, olet vain sana! » ei se kironnut.
ellauri036.html on line 1554: Vuoret on tasoitettu, tasanko on raivattu;
ellauri036.html on line 1559: Ootte panneet värisemään hienostuneet sanat;
ellauri036.html on line 1610: sanokaa mulle, sanokaa, mix mun pitää kuolla?
ellauri036.html on line 1624: Miksi tuo kauhea sana tuli lakkaamatta Rollan mieleen?
ellauri036.html on line 1631: Hän, joka piti sitä sanaa loukkauxena,
ellauri036.html on line 1647: kuka sille sanoo silloin että se voi lähteä
ellauri036.html on line 1686: Olemattomus! Ei mitään! näetkö valtaisan varjosi
ellauri036.html on line 1692: Rakastan, sanoi sille kukka, ja kuolen
ellauri036.html on line 1698: Rakastan! — siinä sana jota koko luonto
ellauri036.html on line 1703: aamun tähtöset, tuon sanan surullisen ja viehkon.
ellauri036.html on line 1705: on halunnut kulkea hämyisten tasankojen poikki,
ellauri036.html on line 1727: Sille, lapsiparka, mä tahdon heippa sanoa;
ellauri036.html on line 1752: « Mä näin, se sanoi Rollalle, ihmeellisen unen:
ellauri036.html on line 1761: otit mua kädestä, ja sitten sanoit:
ellauri036.html on line 1771: « Äh! se sanoi, vapisten, mikä sua tänään vaivaa?
ellauri036.html on line 1772: — Mikäkö mulla on? sanoi Rolla, sä et tiedäkkään, kaunokaiseni,
ellauri036.html on line 1774: Tulin sua tapaamaan vaan sanoaxeni hyvästit.
ellauri036.html on line 1777: — « Konkassa» sanoi Maria. Ja kuin pazas,
ellauri036.html on line 1794: Se ottti mustan pullon ja tyhjensi sen sanomatta mitään.
ellauri036.html on line 1864: Juu juu ei ei, sanottas vaan kysyttäessä,
ellauri036.html on line 1887: eikä sanut unta. Opetuslapset alko jo pilkkiä,
ellauri036.html on line 1907:
sannamarin.jpg" width="70%" />
ellauri036.html on line 1944: Hizi multa on mennyt paljon ohize, kun en ole vuosikymmeniin seurannut apinalauman toilailuja maailmalla, en uutisia, TV:tä enkä nettiä. Sitä lystimpi on sitä lukea näin jälkeenpäin. Niinkuin tää: (Tästä oikeustapauxesta kirjoittaa Martha Panopuukin filosofisesti kirjassaan inhosta ja häpeästä. Fear and loathing in Las Vegas, sanoisi ehkä gonzo.)
ellauri036.html on line 1958:
sans-serif">
ellauri036.html on line 1962: In particular, we have had a lot of literature on a few colorful shaming penalties,like sentencing businessmen who urinate in public to scrub the streets with toothbrushes, or sentencing shoplifters to wear T-shirts announcing their offenses to the world. It is no surprise that criminal law professors enjoy debating these shaming penalties -call them T-shirt and bumper-sticker sanctions.
ellauri036.html on line 1964: Pahempia kuin nää "ylilyönnit" on jenkki"oikeuden" tavalliset käytännöt. Vankilat on nöyryytyslaitoxia, oikeudenkäynnit televisioituja farsseja, pahimmat tapauxet kuskataan Guantanamoon ja kidutetaan siellä, nöyryytetään mumslimeita kostoxi tuplatorneista. Ne nyt jouti mennäkin, rahavallan törkeet tuplafäkkisormet. Sit oli se Abu Ghraib "skandaali", missä apinan lailla irvistelevät jenkkisotilaat näytti peukku ylös merkkiä alastoman mumslimiruumiskasan päällä. Kaikenlaista ihan samanlaista sikailua kuin karja-aidan toisellakin puolella. Ei helvetti, ne on nää apinat ize, ei mikään paha meemi, joka näitä teettää. Just samanlaista meinikiä on jenkkivankiloissa, sanoo lähde. The human animal is capable of behaviors unimagined by our rational actor models, and even by our most resolutely "behavioral" brands of law and economics.
ellauri036.html on line 1974: Apinalle pitäs järkätä apinamaista hauskaa, sanoo Martta ja kumppanit; ei vaan tekemistä, vaan jotain kivaa tekemistä. Tärkeintä on et kaikilla (no mulla ainakin, ja mun kavereilla --- tästähän se ongelma vasta alkaakin) ois hywä fiiwis.
ellauri036.html on line 1980: Jaakon peukuttamalta Kantilta (huomaa ääntämys! ei Cunt, vaan Känt) Martta ottaa "oikeuden tulla rangaistuxi" (teoista, ei pärstäkertoimelta), ja J.S.Milliltä rangaistuxen tarkoituxen, nimittäin lisätä ripitetyn kukoistusta. Rangaistus on kasvun paikka, se on jotain hienoa! Arvostelijan mielestä Martta hehkuttaa vähän liika tollasta ylemmän keskiluokan sivistyneistön vapaata toimijuutta, ja unohtaa (tuskin vahingossa) mistä laissa lopultakin on kysymys, nimittäin pakkovallasta, jolla kasan päällä olijat pitää ähertävän laahuxensa kurissa. Tää arvioija sentään tunnustaa, että konfliktista täss lopultakin on kysymys, eturistiriidoista eikä mistään vitun kukoistuxesta.
ellauri036.html on line 1984: Outoa on myös Martan kostonhimoisuus, et rangaistuxen tarkoitus on päästä tasoihin. Helvetti, ne joita jenkeissä rangaistaan ei todellakaan ole lähelläkään tasoissa. Martan emotionalismi on juste milieu, sanoo kriitikko. Niinpä, paizi ei Aristoteleen mielessä, vaan Louis Aragonin: beaux quartiers, moraalia keskiluokan kermaperseille. Kosto elää! huutaa hyväosainen ja lyttää vähäosaista vielä lisää.
ellauri036.html on line 1986: Mä olen jossain toisaalla jo viisaasti sanonut, että apina on hyvä toiselle vaan niin kauan kuin leijona on kylläinen: kun sillä ei oo nälkä, se voi antaa luun myös hyeenoille. Tai no, köyhät kyllä auttaa toisiaan, se tuntuu rotevalta, ja voi toisen kerran saada sitten ize apua. Sitä mukaa kun amerikkalaisten äärettömältä näyttänyt etumatka muihin on kaventunut, on niiden kostonhimo myös herännyt. Tää ei yhtään yllätä, samoja apinoita kasvaa joka oxalla.
ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
ellauri036.html on line 2013: Netflix sarja Kalifaatti osoittaa sen vastaansanomattomasti:
ellauri036.html on line 2036: Kiirastorstaina lävähti muusan alati valvovaan Mordorin silmään mm. seuraavaa.
ellauri036.html on line 2046: Sarmaste taas sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli hankkia valtiolle myytäviä tarvikkeita Jylhän yritykseltä, mutta tämä ei ollutkaan pystynyt toimittamaan niitä. Sarmaste väittää, että Jylhä olisi kumppaninsa Tapani Valkosen kanssa palkannut moottoripyöräjengi Helvetin enkelit perimään häneltä viittä miljoonaa euroa. Sarmasteen mukaan hänen ikkunansa läpi paiskattiin maanantaina iso kivi. Vähän etuajassa; enkelien pitäs vierittää suuri kivi jeesuxen haudalta vasta sunnuntaina. Voznikajet jishtsho vopros: mix konnien väliset kärhämät pitäs kiinnostaa ketään? Seinää vasten koko roikka ja niskalaukaus.
ellauri036.html on line 2058: Onhan jenkeissäkin vähäosaisia ja toisten vedättäjiä ihan hirmusti. Erona on vain se että USAn vähäosaiset uskovat olevansa vapaita, ne suostuu imutettavaxi ihan halusta, koska ne uskoo niille uskotellun vapaan maan evankeliumin. Ne luulee, että lisää seppoilemalla ne voi vuorostaan kivuta tunkion kukoxi, kingixi kasan huipulle. Jos niillä menee huonosti niin se on vaan oma vika, pikku sika, ne ihan oikeasti luulevat. Ne on ize vaan säällittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja.
ellauri036.html on line 2096:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2100:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
ellauri036.html on line 2140:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2141: Jästi (engl. pössyke) on nimitys henkilöille, jotka eivät pysty taikomaan ja jotka eivät ole syntyneet velhomaailmaan, siis vastakohta noidille ja velhoille. Sellaisia velhoja, jotka ovat jästisyntyisiä, saatetaan kutsua pilkkanimellä kuraverinen. Jästi on esimerkki niistä lukuisista uudissanoista, jotka on luotu nimenomaan Harry Potter -kirjasarjan maailmaa varten. Aikaisemmin se on esiintynyt muun muassa sanassa "jästipää". Miten niin uudissana? Sehän on ruåzia ja tarkoittaa hiivaa. Hiiva jäst, hevonen häst, pappi präst. Sana on ehkä selvimipiä rasismin tuntomerkkejä J.K.Rowlingin kirjoissa. Niitä on siellä kuin Vilkkilässä Feelix-kissoja.
ellauri036.html on line 2142:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2143: Surkki (engl. kissanpieru) on velhoperheeseen syntynyt velho tai noita, joka ei kykene taikomaan. Surkkeja ovat muun muassa Tylypahkan vahtimestari Argus Voro ja kissoista pitävä Dursleyn perheen naapuri, rouva Arabella Figg, Albus Dumbledoren pikkusisko Ariana josta kerrottiin Albus Dumbledoren elämäkerrassa (kirjoittanut Rita Luodiko) jossa väitettiin Arianaa surkiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut totta. Surkit ovat, Ron Weasleyn mukaan, sangen harvinaisia. Vähän kuin mongoloideja. Kissat ovat hyviä, kun varoo pieruja, sanoo surkki Teme Mäki.
ellauri036.html on line 2144:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2146:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2150:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2153:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2155:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2157:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2159:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2161:
sans-serif">
ellauri036.html on line 2163:
sans-serif">
ellauri037.html on line 17:
sans-serif;color:black;background:#97989c;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">HBL MITTEN 2021
ellauri037.html on line 18: sans-serif;color:black;background:#97989c;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Klassiker fyller sjuttio
ellauri037.html on line 62: Tushkin, sanoi Pushkin Boldinon syksynä (Болдинская осень 1830) kolerakaranteenissa ja jo alkoi lyyti kirjoittaa. Suurta taidetta syntyy myös nyt, koronaepidemian aikana, neuvoo HS:n sunnuntaitoimittaja tiistaina. Se kaipaa uimahalliin, ei tunnu enää koosherilta vaipanvälissä. Aika suosii tee-se-izekirjailijoita, jotka vasta löytävät lahjansa laatikosta. Textilaatikot pursuavat, runot jopa naurattavat. Mun runot voi lukea kokonaan nettiversiona el Laurin verkkosivuilta. Paizi salaiset.
ellauri037.html on line 68: Näin vanhemmiten sanat eivät enää sakene.
ellauri037.html on line 69: On sanasodat laantuneet, mä koitan olla kiltimpi.
ellauri037.html on line 72: Ne harvenevat sanat alkaa olla hakusessa, huolimatta että
ellauri037.html on line 73: sanaristikoita täällä nytten ratkotaan ihan putkena.
ellauri037.html on line 109: Vauzivau, jäätävää, LOL, mä hajoon. Tai mites se tällä haavaa sanotaan.
ellauri037.html on line 111: Jotenkin on masentavaa miten avainsanat pitää aina luoda uudestaan,
ellauri037.html on line 169: Sopimaton on sana joka ei kuulu mun sanavarastoon.
ellauri037.html on line 171: ja työnnän sen sanojan kaikkeinpyhimpään,
ellauri037.html on line 199: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri037.html on line 245: sano se.
ellauri037.html on line 249: Wislava Szymborska oli Callen ikäinen. Syntyi 5kk myöhemmin ja eli 2v kauemmin. Vuoden 1966 nobelisti. Puolan Mozartixi sanottiin. Se otti outoja näkökulmia, esim. kissan äsken kuolleen omistajan asunnossa. Siltä jäi alle 350 runoa. Kysyttynä mix niin vähän se sanoi: mulla on rode kotona. LOL. Mieti sitä, el Lauri, revi siitä.
ellauri037.html on line 416: siinä on perheen näköä, kuin kissanpentu korissa,
ellauri037.html on line 446: Kaikki kissanristiäiset on peruttu, ei ole tilaisuuxia
ellauri037.html on line 489: sans-serif">
ellauri037.html on line 492: Paremmin kuin Schillerin hyvin mietitty, antiteesin ja kontrastin avulla vaikuttava runo, Arvoisat daamit, tiivistää ainaskin mun mielestäni seuraavat Jouyn harvat sanat paremmin naisten ansaizeman pikku kiitoxen: Ilman naisia, meidän ihmisten elämän alku olis avuton, keskikohta viihteetön, ja loppu lohduton. Ihmisen 2. paras ystävä on nainen (otapa namupala Atman, hyvä koira.)
ellauri037.html on line 498: Meidän ihmisten hoitajixi ja alkeiskasvattajaixi naiset sopivat just six, että ne on ize lapsellisia, pellejä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen, koko elämän isoja lapsia: eräänlainen välimuoto lapsen ja miehen välillä, joka on se varsinainen ihminen. Kazokaa vaan tyttöjä, kun ne jaxaa leikkiä koko päivän jonkun lapsen kanssa, tassia ympäriinsä ja laulaa, ja kuvitelkaaa mitä miekkonen parhaalla tahdollakaan saisi samassa asemassa aikaan. (Kuka haluiskaan leikkiä leikkurin alle jääneellä koalalla?)
ellauri037.html on line 501: Tytölle on luonto antanut dramaturgisesti sanoen paukkuefektin, kun se parin vuoden ajan on ihan ylikaunis, ihana ja täyteläinen, lopun elinajan kustannuxella, jotta se noiden vuosien aikana pystyy lumoamaan miehen fantasian niin kertakaikkiaan, et se tempautuu mukaan, ja ottaa hoitaaxeen eliniäxi naisen suojiinsa; mihin ei pelkät järkisyt mitenkään riittäisi. Niin on luonto aseistanut ja varustanut naisen niinkuin kaikki muutkin luomansa juuri sellaisilla aseilla jotka sen henkiinjääntiin piisaavat, ja niin pitkäx aikaa vaan kun niitä tarvitaan; se on tapansa mukaan säästäväinen. Niinkuin murkkukuningatar häiden jälkeen puree poikki tarpeettomaxi käyneet siipensä, joista poikimisessa oisi pelkkää vaivaa, niin enimmäxeen 1-2 synnytyxen jälkeen nainen menettää kauneutensa; varmaan vastaavasta syystä.
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 521: Paremmalla syyllä kuin kauniixi vois naisia sanoa epäesteettisexi sukupuolexi. Niillä ei ole tajua eikä vastaanottokykyä kaunotaiteille, kuten musiikille, runoille tai kuvataiteille, kazovat vaan kun lehmä uutta veräjää, tai apinoivat miellyttämishalussaan jos ne niitä on harrastavinaan. Janne-Jaakko (Rusakko) sen jo sanoi: les femmes, en général, n’aiment aucun art, ne se connoissent à aucun, et n’ont aucun génie (lettre à d’Alembert, note x x). (Setämiehet haistaa kyllä toisensa ihan hännän alushajusta kuin koirat.) Jokainen joka kazoo huivin taa, huomaa kyllä sen. Ei tarvize kuin kazoa mihin naaraat keskittyy konsäärissä, uupperassa tai tiiatterissa (miekkoset keskittyy tietysti selvittämään juuri tän). Esim kazo niiden lapsellista hälinää, kun ne (miesten) suurenmoisten mestariteosten kauneimpien kohtien aikanakin jatkaa lätinää. Jos krekut ei tosiaan päästäneet naisenpuolikkaita kazomoon, ne teki siinä oikein; ainakin pystyi niiden teattereissa sentään jotain kuulemaan. (Jääkiekko- ja futismazeissakin liikuttaa miesyleisön rikkumaton hiljaisuus.)
ellauri037.html on line 523: - Naisilta ei voi odottaakaan mitään muuta, kun puntaroi, että koko sukupuolen etevimmät päät ei ole koskaan ulettuneet mihinkään oikeasti suureen, aitoon ja omaperäiseen suorituxeen kaunotaiteissa. Mäkin soitan huilua paremmin kuin ne, ja mun koira Atma ulvoo omaperäisemmin. Eikä ne ole saaneet aikaan mitään teosta jolla olisi kestävää arvoa (siitä kestämättömyydestä me miekkoset on tosi paljon huolta kannettu, Sapfon runotkin me saatiin onnex revityxi paloixi). Tää johtuu just siitä, et niillä ei ole edes ole mitään vastaanottokykyä, sillä natura non facit saltus. Yxittäiset ja osittaiset poikkeuxet ei muuta mitään, me miehet ollaan KAIKKI poikkeuxellisen eteviä, ja keskimääräistä parempia autokuskejakin joka iikka. Naiset on ja pysyvät, yleisesti ottaen, parantumattomina peruspalestiinalaisina; sixpähän ne on, sen absurdin järjestelmän ansiosta, että ne jakaa miehen säädyn ja tittelin, aina tyrkkimässä miestä eteenpäin omax eduxeen; ja samasta syystä niiden komentelu ja ohjailu on nykyaikaisen yhteiskunnan rappio. (Ohops, nyt tuli sanotuxi se, mitä ei saanut sanoa, nimittäin että naiset täällä lopultakin määräävät...)
ellauri037.html on line 525: Setämiesystäväni Chamfort sanoo aivan oikein: naiset on tehty käymään kauppaa meidän heikkouxilla, meidän hulluudella, muttei meidän järjellä. (No ei tietysti, miesjärkeä ei ole juuri kaupan, tai se on huonolaatusta, ei löydy ostajia, markkina ei vedä.) Naisten ja miesten väillä on ihokosketus, ei mitään henkistä sielullista eikä luonteen sympatiaa. (Vittu ei ainakaan tän koalan kaa, se on niin totaalisen epäsympaattinen.) Silleen ajatteli antiikkiset ja orientaaliset setämiehet naisista, ja antoivat niille asiaankuuluvan paikan paremmin kuin me (mun kaltaiseni nykypiipunrassit siis), jotka ollaan vanharanskalaisen galantteja ja palvotaan mauttomasti naisia, se on tän kristillis-germaanisen tyhmyyden korkein kukkanen, joka on ainoastaan saanut aikaan sen, että ne on niin arrogantteja ja häikäilemättömiä, että tulee mieleen Benaresin pyhät apinat, jotka tuntien pyhyytensä ja loukkaamattomuutensa pitävät kaikkea izellensä sallittuna. (Olikohan joku daami kiilannut Artun eteen lihakaupan jonossa sen pyytäessä luuta Atmalle, kun se kiihty kirjottamaan tätä turausta?)
ellauri037.html on line 559: sans-serif">
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 563: Arttu opetteli 2v 2x kirjanpitoa merkanttikoulussa, mistä oli sille myöhemmin hyötyä rahankeruussa. Sitten opsimathes aloitti akateemiset opinnot myöhässä. Varsinkin latina tuotti vaikeuxia. Sixköhän se pudotteli siivekkäitä sanoja niin paljon prujuissa, lunttasi varmaan kirjasta niinku kouluaikoina. Äiti muutti Adelen kanssa Weimariin Goethen perässä. Arttu oli äidin kaa huonoissa väleissä. Äiti kirjoitti: "sä olet sietämätön ja rasittava, ja sun kanssa on ihan mahdotonta elää; sun harvat hyvät ominaisuudet peittyy tohon izerakkauteen, eikä niistä ole hyötyä koska et malta olla vittuilematta toisille." Arttu lähti, eikä ne enää tavanneet kinä. Artun naisvihamielisyys voi EHKÄ liittyä tähän, ehdottaa varovasti elämäkerturi. Hampurissa Arttu asui yhen opiskelukaverin (pojan) kaa.
ellauri037.html on line 567: Weimarissa Arttu oli mustasukkanen äidille joka keikisteli Goethelle eikä kunnoittanut Heikki-isän muistoa. Molemmat oli pihejä ja syytteli toisiaan tuhlaavaisudesta. Äidin hännän alla oli kovaa (vaikkei ne edes asuneet yhdessä), äiti haukku sitä myötäänsä (ihan aiheesta). Opinnot alko sujua ja huveissa oli mukavaa. Johannan salonki pyöri täysillä. Artusta tuli Goethe-bändäri ja se roikkui äiskän bileissä aina kun Goethe oli paikalla. Goethe ei ollut huomaavinaan salin perällä murjottavaa tarhapöllöä. Se väisteli Arttua six että Arttu oli niin paha luonne, tai sit six että Goethella oli nokkapokkaa sen saman Franz Passowin kanssa joka kirjoitti mun kreikan sanakirjan; se näät oli Schopenhauerin kielenopettaja ja ohjaaja.
ellauri037.html on line 573: Äiti alkoi kirjottaa menestysromaaneja kun Arttu lähti Berliiniin. Arttu kuunteli Berliinissä Fichteä mut heti tuli riitoja, ja Fichten luennot oli tylsiä ja vaikeetajusia. Sitähän ei voi Sopesta sanoa, se menee kansaan kuin häkä, ja se mitä ei ymmärrä, kuulostaa kuitenkin kohtalokkaaan hienolta. Ei se pitänyt Schleiermacheristakaan, se oli liian jumalinen. Sope suuntas kohti ateismia. Sope luki Platon, Kantin ja Fichten lisäxi tiedelehteä ja Schellingiä, Friesiä (?), Jacobia, Baconia ja Lockea. Sivuaineina oli filologiaa (se harrasti kökköä etymologiaa vielä seniilinä) ja luonnontiedettä.
ellauri037.html on line 585: Kun perheyritys meni konkkaan Danzigissa, naiset menetti valtaosan perinnöstä mutta Arttu perkele merkanttina vahti kuin haukka omaa osaansa ja sai sen perityxi täysimääräisenä pesästä. Tää ei ollut omiaan parantamaan perheen muutenkin tulehtuneita välejä. Paskiainen mikä paskiainen, ajatteli tytöt.
ellauri037.html on line 588: Hegelillä oli poliittisia ongelmia kun se oli progressiivinen, kun taas Sope oli patataantumuxellisen maineessa. Hegel hölmönä kannatti Sopea äänestyxessä. Ei tiennyt minkälaisen perskärpäsen kanssa oli tekemisissä. No vaan 5 opiskelijaa tuli Sopen luennolle (tuttu määrä mullekin, hyvänä vuotena). Tappion kärsineenä Sope jättäytyi pois verstaalta. Alkoi haukuskella koulufilosofeja tyyliin happamia sano kettu rypäleistä.
ellauri037.html on line 592: Siellä oli mukavaa, sai seurustella aatelisten kaa. Sieltä palattuaan se hoiteli hyppykuppaa Münchenissä vuosikausia. Berliinissä se opetteli epsanjaa ja luki Pedro Calderón de la Barcaa, Lope de Vegaa, Miguel de Cervantesia ja erityisesti Baltasar Graciánia. Viimeximainittu oli joku barokkijesuiitta josta tykkäs sekä Sope että mursuwiiksi Nietsche. Täytyypä tutustua, saa varmaan suuttua.. Sit se koitti taas luennoida Hegelin päälle omia pöperryxiä, mut taaskin opiskelijat äänesti jaloillaan. Koitti saada kännöstöitä huonolla menestyxellä. Ei ihan mennyt putkeen hommat Sopella.
ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
ellauri037.html on line 688: Willfully jobless lakimies Clevelandista sanoo Quorassa että Freud oli idiot. Jung oli sen kaa samaa mieltä. Sopen se löysi Freudin alaviitteestä. Sope oli kyllä clueless about women mut niin oon mäkin (sanoo lakimies). Sopella se johtui vaan sen onnettomasta lapsuudesta eli ilkeästä äidistä. Isistä ja Goethesta Sope tykkäsi ja ne siitä. Goethe otti Sopen siipiensä suojaan, unter sanftem Wing. Naisia lukuunottamatta Sope ajattelee suurenmoisesti ja kauniisti, se ymmärtää lakimiehiä ja niiden unia, ja ne sitä. Frankfurtissakin nimenomaan lakimiehet oli sen fänejä. Mikähän siinä on? Lakimehet ja taiteilijat. Veikkaan huumorittomuutta.
ellauri037.html on line 694: Joku houkka jopa sanoo et Sope oli niin herkkä, et se ei kestänyt, niinku joku buddha, et se tuns niin paljon myötätuntoa muita kohtaan et se oli sentakeen niin pessimistinen. Ei tainnut tää jäbä lukea Sopen biografiaa.
ellauri037.html on line 702: Nopeella haulla löytyy jotain Sopen helmiä, esim. se sanoo Hegelistä "lattapäinen ääliömäinen etova lukutaidoton huijari". Ei varsin suopeaa. Tää on Sopen "tahto luonnossa" rykäyxestä 1836:
ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri037.html on line 775: Klar und getreu in dem sanfteren Weibe
ellauri037.html on line 784: Nicht der Thränen sanfte Lust,
ellauri037.html on line 804: Aber mit sanftüberredender Bitte
ellauri038.html on line 17: sans-serif;color:black;background:white;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">John Tenniel
ellauri038.html on line 18: sans-serif;color:black;background:white;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">The Walrus and the Carpenter
ellauri038.html on line 44: Such quantities of sand:
ellauri038.html on line 69: Tää hassunhauska sananparsi löytyi jostain aiemminkin eri kielillä, se on vahva meemi. Milloin heilutetaan patonkia porttikonkissa, milloin nagaikaa. Viimexi se kuultiin partajehuilta filmatisaatiossa Kalifat. Yx ilkimys neuvo höperöä ruozimamua Husamia pryygelöimään laihaa vaimoa Pervitiiniä. Vittu puukottais vaan Pervin senkin ja lähtis vauvan kanssa kotiin. Se tarvii miestä kuin kala polkupyörää. Ihankun se et meemi on vanha tekis siitä paremman.
ellauri038.html on line 89: Tähän yhteyteen sitten kaivetaan tavallisesti vielä vanhoja valokuvia Pyllixestä razastamassa Aristoteleella. Aikalailla selittelyn makua. "Au! Ense mä ollut, sen sano toi vanha ämmä mun alter egolle Zarathustralle!" Rieti piilottelee piiskaa selän takana kun pikkusisko termentää. "Läppä läppä! Se oli vaan metafoorista! Älä lyö Liisa! Au! älä vedä wiixestä! Pippaa!" Rouva Piiska oli äkee emännöizijä Kätkijöissä. Pelotteli fretillä.
ellauri038.html on line 100: Nietzscheä pohditutti, mix ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Mixei se vois olla vaan reilusti pelkkä apina? Turha kysymys, niinhän se onkin enimmän aikaa. Uskontoa se pilkkas orjamoraalista ja tarjosi tilalle herramoraalia. Ja esteettistä asennetta, josta puhui hiljan myönteiseen sävyyn Jönsy-velikin . Kaunis esine, sanoi Carl-Erik Carlson nuorempana, vanhempana sitten: kauniita pilviä.
ellauri038.html on line 103: sans-serif">
ellauri038.html on line 105:
sans-serif">
ellauri038.html on line 127:
sans-serif">
ellauri038.html on line 139: Tää on se erottelu koiran ja kissan moraalin välillä. Hyvä ja paha on kilpailukäsitteitä, hyvä ja huono välineellisiä. Jos ei ole konfliktia, ei ole pahoja setiä. Omat hommat menee vaan joko hyvin tai huonosti. Koirat on paranoideja, kissat psykopaatteja.
ellauri038.html on line 141: Nietzschestä saa sen vaikutelman eze oli 5-vuotiaan tasolla, tottelematon Tipi kiukuttelemassa kiltille tädille. Teki tyhmästi kun karkasi soveliaisuuden häkistä. Ei pikku siivet kantaneet. Hulluuden paha kissa Sylvesteri sen sitten nielaisi ja sylki höyheniä suupielestä. Nietzsche on kuollut, sanoi jumala ja pesi kädet käsidesillä. Lukien ekan värsyn laulusta Jänis istui maassa samalla: mikäs sullon jänönen kun et enää hyppele. Hyppää pois, hyppää pois, hyp-pää pois!
ellauri038.html on line 157:
sans-serif"/>
ellauri038.html on line 162: Nietzsche oli kade, muze ei tykännyt niin vaimeasta menosta. Meni selaamaan tietosanakirjaa ja das Auto-lehteä, ja löysi sieltä tän Mazdan. Hyvät tehot, pieni kulutus ja tilava tavarasäilö on sen valtteja. Also Zarathustra, puhui Retu pureskellen mursuwiixiä.
ellauri038.html on line 173: sans-serif"/>
ellauri038.html on line 182: Koska hänen isänsä oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa, Weber varttui politiikantäyteisessä kodissa, jossa vierailivat usein merkittävät oppineet ja julkiset hahmot. Siitä tuli selväksi, että Max Weber oli älyllisesti erittäin lahjakas. Hänen lahjansa vanhemmilleen vuonna 1876 koostui kahdesta esseestä, joiden otsikot olivat ”Saksan historian kulku erityisesti viitaten keisariin ja paaviin” sekä ”Rooman keisarillinen aika Konstantinus Suuresta kansainvaelluksiin”. Ize kudottu pannulappu ois ollut lämpimämpi lahjaidea.
ellauri038.html on line 184: 1882 Weber kirjoittautui Heidelbergin yliopistoon lakitieteen opiskelijaksi palvellen samalla "toisinaan" Saksan armeijassa. 1886 Weber läpäisi alemman oikeustutkinnon. 1880-luvun ajan Weber jatkoi historian opiskelua. Hän sai tohtorinarvon lakitieteessä 1889 kirjoittamalla keskiajan liikeorganisaatioita käsittelevän väikkärin. Kaksi vuotta myöhemmin Weber sai valmiiksi habilitaatioväitöskirjan Die Römische Agrargeschichte in ihrer Bedeutung für das Staats- und Privatrecht. Yhtään pannulappua?
ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri038.html on line 192: Weberin laajimmin tunnettu teos, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, julkaistiin vuonna 1904 (suom. 1980). Siinä hän esitti, että kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa. Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Tämä Weberin mukaan osaltaan synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta. Weber ei tarkoittanut, että kalvinismi olisi ollut välttämätön kapitalismin syntymiselle, vaan sanoi, että kapitalismi olisi ilman kalvinismia syntynyt jossain muussa muodossa.
ellauri038.html on line 194: Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi hetken aikaa sairaaloiden johtajana Heidelbergissä. Vuonna 1918 Weber toimi asiantuntijana Saksan aselepokomissiossa solmittaessa Versaillesin rauhansopimusta. Hän oli mukana myös Weimarin tasavallan perustuslain luonnostelleessa komiteassa.
ellauri038.html on line 237: Brian Leiter on Lain, Evankeliumin ja Humaanien arvojen gauleiter Chicagon yliopistosa. Hän kirjoitti Nietzschen kirjan moraalista, ja osan monista muista Nietzschen kirjoista. Hänellä on tartuttava influenssablogi netissä nimeltä Leiter raportoi.
ellauri038.html on line 239: sans-serif">
ellauri038.html on line 263: Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.
ellauri038.html on line 265: John Richardson (joka on äijä, ja sixi koittaa irvihampain selitellä Nietzschen muka ajatelleen jotain monimutkaisempaa), sanoo et Nietzschestä jokainen vietti kähmii apinan päässä vallankahvasta, et niillä kullakin on oma vallanhalunsa, ei vaan yhtä. No siltikin, tää on vaan tällästä nojatuolizygologiaa. Pitäis kaivaa ylös päästä madot ja panna ne ja niiden paskantama multa vaakakupille, niinkuin Darwin teki. Ei nää asiat vaan lässyttämällä selviä. Richardson selittää myös mitä Deleuze oli mieltä Nietzschestä, ja tekee sen selkeämmin kuin Deleuze ize. Deleuzekin käy sen kirjasta kazomassa, mitä mieltä ize on, kun ei se muista enää minkä ize sanoi ja minkä lainasi.
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri038.html on line 273: No mä nauroin ihan kippurassa sen kakkososan alkua, Nietzschen vittuilua Kantille ei voi lukea ilman huutonaurua. Edellyttäen siis, että on tutustunut perinpohjin Kantin tuotantoon. Edellyttäen. Tsihi. Eihän se nyt ihan valmiixnaurettujen keskiyön TV-sarjojen tasoista hauskaa ole. Sori siitä.
ellauri038.html on line 277: Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi.
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri038.html on line 289: No sen nyt ainakin et julkkixuudella ja kusipäisyydellä on vahva positiivinen korrelaatio. Se et tyyppi pääse kiekumaan jossain koivun latvassa todistaa vaan, et se on onnistunut tyrkkimään jotkut muut pois vihreältä oxalta, kilpailevat linnunpojat ulos käenpesästä. Eli jos joku on suuri nimi tai julkkis niin sillon sitä on peukuttaneet a) muut kyynärpäilyssä onnistuneet kusipäät b) kasan päälle pyrkivät wannabe paskiaiset ja snobit tai c) helevetin tyhmä laahus joka juoksee perässä kun se näkee kohdat a) ja b).
ellauri038.html on line 291: Nietzschen hännystelykirjallisuus koittaa pestä tätä kusipäätä puhtaaxi sen tolkuttomuuxista. Turha vaiva, siellähän ne on alkutextissä. Ja jollei niitä olisi, niin eihän se olisi puolixikaan niin suosittu. Se "uskaltaa sanoa asiat poikki", se sanoo pataa padaxi, se kelpaa sellaisenaan keulijoiden roolimallixi ja vihapuhepalstoille supertrollixi.
ellauri038.html on line 297: sans-serif">
ellauri038.html on line 299:
sans-serif">
ellauri038.html on line 309:
sans-serif;font-size:0.8em"/>
ellauri038.html on line 343: Ettei vaan ollut luvatun kansan profeetta Syväntö?
ellauri038.html on line 365: Humanistit! Nykänenä sinkoo sen kuin ruman kirosanan.
ellauri038.html on line 368: Kauan sitten Seija sanoi mua humanistixi ihan bona fide.
ellauri038.html on line 371: kuten Pirkko sanoi USAssa ettei luultu hammashoitajax)
ellauri038.html on line 374: sankari siis melkein izekin. En todellakaan ole humanisti
ellauri038.html on line 392: Helmillä oli musta poikaystävä, joka osas beatboxata. Helmi sanoi,
ellauri038.html on line 394: ei osannut edes käyttää viikatetta, eikä nukkua yöllä mökissä,
ellauri038.html on line 397: Silli ja uudet perunat on ihan parhautta. Kesä, kesä, kuten sanoi C.E.
ellauri038.html on line 404: ei se sieltä karkaa, kuten sanoi Churchill Jaltan konferenssissa.
ellauri038.html on line 420: Pekka, mutta se ei osannut pienenä sanoa p-kirjainta.
ellauri038.html on line 431: makkaraa, sanoi Riitta, sen maistoi jopa nakit silmillä.
ellauri038.html on line 466: sanoa enemmän kuin HSn toimittaja kysyä: jos pysyttäisiin sovussa
ellauri038.html on line 467: ja luotettaisiin kapitalismin sekä tieteen ilosanomaan
ellauri038.html on line 490: tsuhnalle tänä oikeauskoisen venäläisen kansan suurimpana juhlapyhänä.
ellauri039.html on line 17: sans-serif;color:black;background:#e0e2e1;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Wilhelm Busch
ellauri039.html on line 18: sans-serif;color:black;background:#e0e2e1;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">𝔐𝔞𝔵 𝔲𝔫𝔡 𝔐𝔬𝔯𝔦𝔱𝔷
ellauri039.html on line 37: joilta opin sana parhain
ellauri039.html on line 49: Lähes sankari siis itsekin
ellauri039.html on line 54: Lähes sankari siis izekin.
ellauri039.html on line 94: Standarddeutsch Finnisch sans-serif">
ellauri039.html on line 132: sans-serif">
ellauri039.html on line 170: sans-serif">
ellauri039.html on line 263: Felix-kissan, Karin piirroxen ja Helsingin hulinoiden ohessa.
ellauri039.html on line 296: Effi Briest on Theodor Fontanen sankaritar. Riku luki Fontanea graduunsa, joka koski Gründerzeitin kuuluisinta naistenlehteä, Garten-Laubea. Siinä julkaisivat runoja ja juttuja monet tämän paasaelman julkkixet. Effi Briest-romsku ilmestyi följetongina Deutsche Rundschaussa kuutena episodina 1895-5 ja yxissä kansissa 1896. Runollis-asialinjaisen saxalaisen kirjallisuuden merkkiteos, jonka malliin Mann kirjoitti menestyneemmät Buddenbrookit; senniminen heppu esiintyy jo Effi Briestissä. Merikadulla oli faffalta peritty biedermeier-tuoli kirjoituspöydän edessä. Kirjoituspöytä on airbnbssä, tuoli Eurajoella.
ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
ellauri039.html on line 312: Eli tarinan keskeen vähän turinaa. Se on munkin leipälajini, ja pidän siitä muissakin kirjailijoissa, kuten Sterne, Thackeray, Dickens, Tolstoi. Kts. Wayne C. Booth: The Rhetoric of Fiction. Ei mitään tylsää elokuvamaista show and tell. Aber das ist ein zu weites Feld, kuten sanoi Effi Briestin isä, ja toisti Gunter Grass.
ellauri039.html on line 316: sans-serif">
ellauri039.html on line 318:
sans-serif">
ellauri039.html on line 323: Katsantokanta jää kapeaksi, kerronta on yllätyksetöntä, eikä edes puvustus tarjoa ilon pilkahduksia. Ei naisilla enää ole vyötäröä, ei ainakaan meillä aikuisilla naisilla. Meidän takapuolet näyttäis noissa tosi isoilta.
ellauri039.html on line 370:
sans-serif">
ellauri039.html on line 502: sans-serif">
ellauri039.html on line 542: Siinä ei ollut pisaraakaan sankaruutta eikä pateettisuutta.
ellauri039.html on line 548: Se lupas ettei siinä oisi sankareita,
ellauri039.html on line 578: Shaw läppää: velvollisuus on sana johon tollot
ellauri039.html on line 609: Epistä, sanoo Piki aina kun se tuntee kärsivänsä
ellauri039.html on line 619: kun lähti Maisan laivasta kuin rotta ajoissa.
ellauri039.html on line 622: Alkaa tuntua että sana epis kuluu ennen kaikkea
ellauri039.html on line 653: Ihan sama sanoo Wagner. Viivi tekee lihapullia. Wagner
ellauri039.html on line 654: sanoo pettyneenä: olisin kyllä halunnut mureketta.
ellauri039.html on line 699: jonossa hautojen välissä ja viedä krysanteemeja.
ellauri039.html on line 702: Käyrä näyttää hyvältä, sanoo tohtori Richard, kunnes
ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
ellauri039.html on line 732: Kamu-Tarrou peukuttaa ahimsaa (opin sanan Frank Zapalta). Ainoa tie rauhaan on myötätunto. Sympatia, eikä mikään vitun empatia. Tykkäys eikä mikään vitun eläytyminen toisen asemaan. On oltava samassa asemassa, samassa veneessä, soutajan tuhdolla koko porukka. Ei se niin tuu menemään, mut ei se tuu menemään muutenkaan. Hukutaan sit ainaskin yhessä.
ellauri039.html on line 736: Lopun jälleennäkemisen kuvauxissa on samaa herttaista sävyä kuin neuvostoaikaisissa elokuvissa, kun sankarit palaavat rintamalta ja neitoset heittelevät kukkia, sirppi-vasara-tähtiliput liehuvat pilvetöntä taivasta vasten jolla lentää punatähdillä merkittyjä lentokoneita. Sen pituinen se. Jos ruttokausi olisi kestänyt kauemmin, olisi tarinakin ollut pitempi. Mutta kun ei niin ei. 391 sivua.
ellauri039.html on line 740: No ei se ole sen kauhistuttavampi kuin esim. rotilla tai lepakoilla. Tai siileillä. Siilit kääntää piikit lamaan kun ne bylsivät, etteivät tahattomasti pistäisi toinen toistansa. Siilit ovat kivoja, sanoi tohtori Pauli Pylkkänen vielä vanhana miehenä, vaikka oli ollut nuorena mukana samassa sodassa tuomizemassa eläviä ja kuolleita.
ellauri039.html on line 782: Heis veis, kääntyy Jackyn What ho! Eila Pennasen Howards Endin käännöxessä. Alemman keskiluokan puhekieltä. Kalle Ankassa sanoi Långben hej svejs. Heisulivei ja heippa sun heiluvilles sanoi Hessu Aku Ankka-piirretyssä. Mikki, Aku ja kumpp. järsii maissintähkiä vuorta alas syöxyvässä matkailuvaunussa kuin kirjoituskoneet, kilahtaen kun kela tulee rivin loppuun. CR-LF. Hyvä lopun aikojen embleemi.
ellauri040.html on line 19: sans-serif;color:black;background:#e1b4c8;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Wilhelm Busch
ellauri040.html on line 20: sans-serif;color:black;background:#e1b4c8;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Schwarze Parze
ellauri040.html on line 30: Hesiodoksen mukaan moirat olivat joko Zeuksen ja Themiksen tai Nyksin tyttäriä. Heidän nimensä ovat Klotho ('Kehrääjä'), Lakhesis ('Osan Suova') ja Atropos ('Torjumaton'). Klotho pitelee värttinää ja kehrää elämänlangan, Lakhesis määrää elämänlangan tapahtumista, ja saksia pitelevä Atropos päättää milloin ja miten elämänlanka katkeaa.
ellauri040.html on line 46: Buschissa on vähän 7 veljexen Simeonia. Simeonissa oli enemmän kuin vähän Alexis Kiveä, Lapinlahden lintua. Pitkä ja luiseva kuin se, ja synkkämielinen. Niinkuin monet humoristit. Ilo pintaan kun syän märkänee. No ei kai Wilho ollut anders, siis schwul, sillä oli kyllä yritystä naisiin muttei rahaa. Ei ollut kiltti ja ahkera kuin Woku, vaan äreä ja tyly doku. Tylsäxi ei voi sentään sanoa, sitä sano Calle musta hääpuheessa. Laiha lohdutus. Paremmat witzit kuin Schopenhauerilla ainakin, vaikka yhtä happamet. Siis Wilho Puskalla.
ellauri040.html on line 48: Yhellä koronakaranteeniretkellä käytiin Nurmijärven Palojoella Alexis Kiven stomping groundeilla. Pikku Alexilla oli kivistä koottu leikkikirkko mezässä jossa se harjotteli saarnoja. Pitikö siitä tulla pappi? Joo äiti toivoi niin. Kazoi hyvällä pojan leikkiä. Aina ne vanhemmat toivovat. Pieleen meni siinäkin suhteessa. Sen kotitalo oli kiva, satulakattoinen. Kiinni toistaisexi. Kansanherättäjä tuli siitä kuitenkin. Piti hereillä retorisilla keinoilla. Pikku-Make antaa sille paljon tyylipisteitä.
ellauri040.html on line 66: Meillä suvussa on vähemmän skizofreniaa kuin autismin kirjoa. Bipolaarisia hemmoja on kuin salpausselällä. Tavallaan hyvä tietysti, tavallaan paha, kaikki mielisairaudet on väsyttäviä, jos ei ize satu olemaan. Eise ihan niin kai mene, mutta siltikin autismi näyttäis vähän kontraindikoivan skizofreniaa - joko sä välität mitä toiset sanoo tai et, on se vahva ääni oikealta tulossa pään sisästä tai etupenkiltä.
ellauri040.html on line 68: Deleuze ja Guattari ei kysy mitä runoissa ja paasauxissa sanotaan, eivät ezi merkitystä kirjasta, vaan takakannesta. Mä teen tismalleen samalla tavalla, elämä ja teos tekniikalla luen kirjoja ihan Kai Laitisen opeilla 50-luvun malliin.
ellauri040.html on line 85: Felix oli varmaan nelikymppinen kirjoittaessan näitä, kun ei osannut täydentää tätä pitemmälle? Se kuoli 62-vuotiaana, et sen puolest oisi voinut. Katotaan sen biota ja täydennetään siitä. Feelix-kissa oli äärivassari psykoanalyytikko, suklaatehtailijan poika (iskä teki Banania-suklaapatukoita). Sen tytär Emmanuelle (1964) on kirjailija. Isä läxi kun se oli 8v, ja kuoli 20v myöhemmin.
ellauri040.html on line 100: sans-serif">
ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
ellauri040.html on line 117: Oikea asento, mutta lyhyt koko. Mulla on asentokin nyttemmin vetelä. Men jag tar hommio på det. "Juuri muntapaiset systemaattiset filosofit ovat toimineet kansakullan älypäinä paikannäyttäjinä ja moraalinvartijoina." (Ilkka Niiniluoto). Ne jotka käyttää sanoja "kyyninen nihilismi" on status quon puolella, luultavimmin talousliberaaleja.
ellauri040.html on line 125: Eskiltä jäi väliin esisokraatikot, koska niitä ei käsitelty filsan peruskurssilla. Jyrki korjaa puutteen valizemalla reliikeistä pilkkatauluxi Pythagoraan, koska siitä kerrotaan niin hassunkurisia juttuja. On olemassa ihmisiä, jumalia, ja pythagoraita. Papujen syöminen on syntiä, koska siitä tulee liikaa pieruja. Pythagoras ei pidä siitä, enempää kuin Donald Trump koronaan kuolleista neekereistä. Molemmat suurmiehet saarnailevat pässinpäille.
ellauri040.html on line 127: Sokraattisista filosofeista sokraattisin oli Sokrates joka toisti Platonin ajatuxia kuin opetettu papukaija. Platon oli ensimmäisiä laajemmin julkaisseita fasisteja. Syrakusan diktaattori kyllästyi ja möi sen orjaxi. Samoin kävi Epiktetoxelle, toiselle apinapesän uskolliselle pörriäiselle. Nämä tulivat ilmaisexi johtoportaalle, toiset kohtuukorvauxesta, kuten Eski.
ellauri040.html on line 129: Aristoteles ja Kylli-tätikin painottavat kultaista keskitietä, paino sanalla kultainen. Wilhelm Occamilaisen partaveizi on Jyrkin (ja ehkä Eskin, mulla ei nyt ole käytössäni alkuteosta), mukaan Aristoteleelta förbitty. Ei sitä tosiaankaan ole paljon käytetty, parrat rehottaa. Vois tehdä kuvagallerian parrallisista filosofeista ja parrattomista ja koittaa päätellä jotain siitäkin. Luultavasti parrakkaat on parempia (en kerro mixi ajattelen näin), mut saas nähdä. Plotinoxen jätän omaan arvoonsa, se oli täysin paska.
ellauri040.html on line 137: Leibniz sanoi Piikikästä kerettiläisexi juutalaisexi. Naulan kantaan osasi. Osasi myös nuolla ruhtinaiden perseitä oikeasta kohdasta. Leibniz neuvoi morsiamia: ei pidä lakata peseytymästä vaikka pääsee naimisiin. Napoleon olis ollut tosi pettynyt jos Josephine ois noudattanut sakemannin neuvoa. Siisteysintoilevat alemannit, je m´en fous. Nää puhtausjutut usein askarruttaa filosoofeja ja muita uskontopellejä. Se on anaalista, kuten Freud ja Jyrki yhteen ääneen toteaa. Mut hygienialla torjutaan kulkutauteja, six anaalisuus kuuluu keskeisesti meeminikkareiden toimenkuvaan.
ellauri040.html on line 141: Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut.
ellauri040.html on line 153: Eskin ja Sopen iloxi Jyrki jakaa filosofian ammatilliseen, akateemiseen koulufilosofiaan ja kansantajuisempaan moraalifilosofiaan eli izehoitoon. Ääripäiden välillä partioivat juhamanniset ja häiriintyneet häyryt (plus Himo Airaxinen, voisin lisätä). Molemmat päät tyytyvät toistamaan pienen nollan muotoisen ympyränsä vakiintuneita latteuxia.
ellauri040.html on line 157: Eihän tässä tarvi riidellä, sanoo sopuisammat tärkimöt, päämääränä on keskinäinen yhteisymmärrys, jota jokainen voi rakastaa. Ei, filosofia on manipuloiva kone joka nimenomaan koittaa saattaa ihmisiä sen harhan valtaan, että yhteisymmärrys tärkeistä asioista on mahdollista saavuttaa erimielisten ryhmittymien välillä. Ezitään yhdessä yhteistä totuutta, ei mitään jyrki-makemaista vaihtoehtoisten totuuxien peilisalia.
ellauri040.html on line 178: Ernu Paasilinna saarnasi: hyvä kirjallisuus on aina ihmisen puolella, se on ettisesti korkeatasoista. Se sisältyy välttämättömänä ainesosana hyvään kirjallisuuteen. Eettisesti arveluttava kirjallisuus ei säily, se on ihmistä vastaan, laadullisesti puolinaista. Maailmankirjallisuus ei tunne sellaisia teoxia.
ellauri040.html on line 180: No on tää kyllä varsin tuhnua. Ei ihme jos piipunrassit pillastuivat. Ja ne insinöörit, Hyry ja Tuuri, on kyllä nekin hurjan tuhnuja, ja putkiaivoja. You may have a point there, sanoisi KJJ, joka piti C.P. Snowsta. Vaan eipä enää sano mitään. Silläkin on enää historiallista mielenkiintoa. Nyt jyrää samanniminen salibandyn pelaaja. Jolla tuskin on tähän mitään lisättävää.
ellauri040.html on line 187: Näin ei dekonstruktionisti saa sanoa eikä ajatella: mitähän Jorge tekee seuraavaxi (kirjassa Ruusun nimi). Hassua että sillä on sama nimi kuin Marquezilla, jota en ole koskaan lukenut. Kuulostaapa tutulta. Oops. Sori siitä. :)
ellauri040.html on line 189: Poikain Parnassojuttu Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)
ellauri040.html on line 204: Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.
ellauri040.html on line 211: Paitsi että Eskelisen teos on memento, se on myös monessa suhteessa anateema, syytöspuhe akateemista tutkimusta vastaan. Erityisesti kritiikin kohteena ovat kotimaisen kirjallisuuden professorit Maria-Liisa Nevala, Juhani Niemi ja Pirjo Lyytikäinen. Osansa saavat myös 'teoriarajoitteinen' Laitinen Kai sekä vanhemmat estetiikan ja yleisen kirjallisuuden edustajat V.A. Koskenniemi, K.S. Laurila, Eino Railo ja Rafael Koskimies. Yliopistollisen tutkimuksen ulkopuolisista kirjallisuuden alan vaikuttajista Eskelinen kohdistaa kritiikkinsä etenkin Tuomas Anhavaan, kun taas Alex Matson saa arvostusta. Kyse ei Eskelisen esimerkkien valossa ole ainoastaan tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksesta vaan Eino Kauppisen tapauksessa suorastaan epäeettisestä tavasta julkaista Pentti Haanpään tekstejä. Kritiikkiä saavat osakseen myös eräät ulkomaiset tutkijat, kuten Mihail Bahtin ja 'nojatuolimarxilaiset kulttuurintutkijat' Fredric Jameson ja Terry Eagleton.
ellauri040.html on line 215: Eskelisen kritiikki ei kohdistu vain kirjallisuudentutkijoihin. Arvostelun kohteena ovat etenkin Kaarle Krohnin ja Jalmari Jaakkolan kaltaiset tiedemiehet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saa moitteet liiallisesta ja yksipuolisesta keskittymisestä kansanrunouteen."
ellauri040.html on line 217: "Kritiikkiä esittäessään Eskelinen ei tyydy vain asia-argumentteihin vaan alleviivaa sanottavaansa erilaisia retorisia keinoja käyttäen.”
ellauri040.html on line 233: Äidin pappishaaveet jäi kun Alex pääs 23-vuotiaana ainoona kansanmiehenä Nurmijärveltä yliopistolle ryyppäämään herraseurassa. Tutkijat kiistelee oliko Kivexen suhe Lönnqvistin puumaan eroottinen. Romanttinen ei ainakaan. Siitä ne kiisteli varmaan keskenäänkin. Kuolinmökki on selvää alamäkeä. Sit ylioppilaat vielä pilas sen. Cygnaeus ja Krohn maxeli Alexin lakuja. Krohnin poika autteli Pylkkäsen Wilhoa. Hyvä antaa paljostaan vähäsemmälle.Se on charityä.
ellauri040.html on line 235: Kun kunnostettiin Wilhon ostamaa Mantan mökkiä Sysmässä, sanoin sitä Seijan ja Laurin kuolinmökixi. Kohta ei enää naurata, on liian mcgarmivaa.
ellauri040.html on line 285: Tuurilla ei ole dialogia, vaan Richardsonin tyylistä oratio obliquaa: Paavo sanoi että... Äiti hämmästeli että... Veikko totesi että... Näiden johtoverbien luetteloa on kasvattaneet lehdistönkin tyhjäntoimittajat tyyliin hymyili rouva Hagert, Taisto Tammen mummo. Nää kirjat on kuin Deleuzen ja Guattarin pilkkaamia juuriharjoja. Epäsuoran esityxen moduxia hinkattiin latinantunneilla. Suomessa se on helppoa: aina mennään indikatiivilla.
ellauri040.html on line 290: Entinen Suomen armeijan komentaja siirtyy neuvomaan jenkkejä Suomen hävittäjäkaupoissa. Ei muuta kunniaa, pätäkkä on mun isänmaa. Reilua pohjalaista meininkiä. Vaasan veri ei vapise. Siellä valkoinen hallituskin kyyristeli kun Hesa oli punaisissa käsissä.
ellauri040.html on line 309: Eli siis mitä? Mikä toi tommonen kummallinen "halu" on? Jotain freudilaista varmasti. Lapsellisen kuuloinen sanakin. Mahaluun! Mahaluun! huusi John pienenä. Eimä halu! huusi Helmi pienenä. Riku huusi mä tah-don! ja pidätti hengitystä. Ette saa! Jotain uskonnollis-anaalista koko käsitteessä on. Just sellasta freudilaista.
ellauri040.html on line 340: Noin just sanoivat postmodernisteille 60-lukulaiset. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Hetkinen, onko meidän pikku postmodernistien gurut oikeestaan niitä edellistä sukupolvea? Juupa, Calvino 1923, Deleuze 1925, Foucault 1926, siis ne oli nelikymppisiä eli parhaissa voimissaan 60-luvulla. 80-luvulla ne oli jo vanhoja ukkoja.
ellauri040.html on line 379: Homeroxen ja kansansatujen aikaan koko kysymystä
ellauri040.html on line 396: ei voisi olla muuta kuin pyhä texti, totaalisen sanan paljastus.
ellauri040.html on line 398: Kuuntelis mun sanaa. Mut siinäkin kävis kuin herännäispappi Malmstenille:
ellauri040.html on line 466: Lisääntymismenestyxen puntit ei mene tasan tällä menolla.
ellauri040.html on line 490: Jörkka kertoi näin omin sanoin turhanpäiväisessa Mammutti-kirjassa,
ellauri040.html on line 499: Hoblassa ja tunnetusti vulgäärissä Herliinin sanomissa.
ellauri040.html on line 506: Toinen on ääni kellossa Antti Hajahderilla, Herlinin sanomien setämiehellä,
ellauri040.html on line 510: tuota Flaubertilta tuttua kullin eufemismia. No katuuhan Ana aiempia sanojaan,
ellauri040.html on line 511: ja syystä. Aika moka. Mut mixe jatkaa mokaa sanomalla, että Oton kirjakaan
ellauri040.html on line 526: Nuoret aikuiset eivät enää tunne Donneria. Parempi niin. De mortuis nisi nil bene. Jörkasta ei jää paljon sanottavaa.
ellauri040.html on line 563: Und einen Herbst zu reifem Gesange mir, Ja yx syxy mun kypsemmälle veisulle.
ellauri040.html on line 582:
sans-serif">
ellauri040.html on line 587: Sama basicixi, tähtien ja raitojen sodan tasavallan kielellä polakki-imigranteille, jotka sotkeutuvat yli 10 sanan lauseisiin (suomexi ei löydy tästä asiasta senkään vertaa):
ellauri041.html on line 25:
sans-serif;color:black;background:#636468;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Kornei Tšukovski
ellauri041.html on line 26: sans-serif;color:grey;background:orange;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NORSU LUKEE
ellauri041.html on line 36: Isän jätettyä perheen Kornei Tšukovski vietti lapsuutensa äitinsä luona Odessassa. Hän opiskeli Odessan ja Nikolajevin lukioissa ja työskenteli vuodesta 1901 lähtien Odesskije novosti -lehdessä. Vuosina 1903–1905 hän oli lehden kirjeenvaihtajana Lontoossa ja opiskeli englantilaista kirjallisuutta. Palattuaan Pietariin vuonna 1905 Tšukovski toimi kirjallisuuskriitikkona ja julkaisi satiirista viikkolehteä Signal, jonka viranomaiset pian kielsivät. Vuosien 1905–1907 vallankumoustapahtumien jälkeen hän työskenteli liberaalissa lehdistössä ja kirjoitti tarkkapiirteisiä ja teräväsanaisia kirjailija-arvioita, jotka sittemmin ilmestyivät erillisinä kirjoina.
ellauri041.html on line 64: John Carlson on lyhytsanaistunut.
ellauri041.html on line 212: Vika Syrjälän parisuhteissa on ollut että Teemu oli "tosi paljon miellyttänyt. Näen tätä paljon tässä yhteiskunnassa. Me miellytetään liikaa". Se ei ollut suhteessa oma izensä. (Suoraan sanoen en pidä izestäni izekään, Syrjälä tunnustaa.)
ellauri041.html on line 270: Luuletko että jokaisessa tarinassa on oltava alku ja loppu? Ennen aikaan tarina saattoi päättyä vain 2 tavalla: kun kaikki koettelemuxet oli käyty, sankari ja sankaritar joko menivätn- naimisiin (komedia) tai kuolivat (tragedia). Viimeinen merkitys johonka kaikki kertomuxet viittaavat on 2-kasvoisen elämän jatkuvuus, kuoleman väistämättömyys. EAT FUCK KILL, toisin sanoen...
ellauri041.html on line 272: Nyt te olette mies ja vaimo, Lettore ja Lettrice. Suuur aviovuode majoittaa teidän lukukinkereitanne. Seija sulkee kirjansa, sammuttaa lamppunsa, painaa päänsä tyynyille ja sanoo: sammuta sinäkin. Etkö ole väsynyt lukemaan? Ja sinä: hetki vielä. Olen lopettelemassa Italo Calvinon romaania Jos talviyönä matkamies.
ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
ellauri041.html on line 298: Oli synkkä ja myrskyinen yö. Perämies sanoi kapteenille: kerro meille jokin tarina. Hyvä on, sanoi kapteeni ja aloitti: Oli synkkä ja myrskyinen yö...
ellauri041.html on line 309: Weimar läntisessä itä-Saxassa oli saxan sydän, ja preussi eli loput itäsaxasta sen pallit. Hitlerin vallankaappaus lähti Weimarin tasavallan epäjärjestyxestä. Uusnazien johtoslaavi asuu Göttingenin ja Erfurtin lähellä, koska siellä uusnazien kannatus on 25%, sen kotiseudulla lännessä se oli vaan 10%. Persut on laskukkaita, joita kauhistaa varattoman väestön vaihto vielä köyhempiin mutta nöyrempiin savunaamaisiin ja karvakätisiin maahanmuuttajiin. Itäeurooppalaiset pettyivät usaan, länteen ja talousliberalismiin, kun kävi ilmi, että niistä tuli länkkäreiden mamuja, sama riistoa vaan toisessa mittakaavassa. Ize asiassa kaikki ovat pettyneet kun unelmasta tuli jotain pahmpaa kuin valhe. Olimmeko sittenkin väärässä, sanoi kenialainen hörökorva neekeri ja antoi tilaa Trumpille. Kukaan ei ole tyytyväinen enää nyt korona-aikaan, pieleen meni mutta menköön, sanoo ökyrikkaatkin ja piileskelee ökyjahdeilla. Korjataan vahinko seuraavasa jaxossa.
ellauri041.html on line 319: sans-serif;width:30%;opacity:0.5">
ellauri041.html on line 342: Melenderin romaani pysyy takautumineen ja kirjallisine viittauksineen hyvin kasassa. Se on kelpo teos, puolustaa paikkaansa kasan pohjalla, mutta epäilen, että näistä aineksista olisi parempi kirjailija (esim mä) voinut saada aikaiseksi myös vielä vastaan panemattomamman kirjan. Vaikka onhan se nytkin kiitettävän vetelä. Esimerkiksi juoni on kivan likilaskuinen. Psykologinen omakuva jää osuvan kapeaksi, enempi lontoonrakeiseksi kuin ranskanpastellixi. Myös Flaubertin ja Bauderlairen osuus tuntuu kokonaisuuden kannalta jäsentymättömältä - kirjailijat ovat samalla tapaa annettuja ominaisuuksia kuin romaanihenkilöiden tukan tai silmien väri. Missä on Flaubertin hikinen kalju ja Bauderlairen kissanhajuinen misogynia?
ellauri041.html on line 355: 2 sankaria karkaa Lapinlahdesta viimeistelläxeen diilin kansainvälisen rikollisjärjestön kaa.
ellauri041.html on line 378: Antti Arppe selvitti sanojen ajatella, miettiä, pohtia ja tuumata eroja. Miettiminen
ellauri041.html on line 391: Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.
ellauri041.html on line 414: Ei six, vaan six, sanoo uskonnollisuuteen taipuvaiset
ellauri041.html on line 418: Kääntäen voi sanoa, että sapiensin homot meemit kiusaa elukoita.
ellauri041.html on line 461: tästä lähin paavit hosuu erehtymättä naulan kantaan kun ne sanovat
ellauri041.html on line 462: painavan sanasensa äkistäen sen ex cathedra. Samastako pallituolista,
ellauri041.html on line 487: sans-serif">
ellauri041.html on line 529: Alkusana
ellauri041.html on line 570: sans-serif">
ellauri041.html on line 591: und gute sanfte Butter nimmt -
ellauri041.html on line 683: sanalla sanoen, mantelileivoxet,
ellauri041.html on line 750: sans-serif">
ellauri041.html on line 773: Von Hoffnungsflügeln sanft gehoben
ellauri041.html on line 878: sans-serif">
ellauri041.html on line 895: Die rechte sieht man sanft erhoben
ellauri041.html on line 1018: Sisar taipuu Tonin puoleen, sanoo ja huokaa:
ellauri041.html on line 1027: tee kuin minä, ja lähde lippahivoon kanssani!
ellauri041.html on line 1073: sans-serif">
ellauri041.html on line 1076: In sachen des Klosters ausgesandt,
ellauri041.html on line 1159: Se sanoo vaan Salve, sub tuum praesidium
ellauri041.html on line 1175: sanoen: kuin ämmiä äkeet selässä! tarjoaa
ellauri041.html on line 1183: Ja Alopecius on saanut osansa...
ellauri041.html on line 1203: sans-serif">
ellauri041.html on line 1282: sans-serif">
ellauri041.html on line 1361: ei osannut puhua, kertoo nyt sujuvasti:
ellauri041.html on line 1365: sanoo piispa punaisena synnin tunnossa.
ellauri041.html on line 1373: sans-serif">
ellauri041.html on line 1468: - Se oli silleen etten kehtaa sanoa,
ellauri041.html on line 1505: sans-serif">
ellauri041.html on line 1579: Kun karhu lopettelee, sanoo sille apina:
ellauri041.html on line 1599: nousee razailta ja sanoo: Nalle typerys,
ellauri041.html on line 1607: sans-serif">
ellauri041.html on line 1673: Se sanoi: Kazeleppa tyttö huvixesi,
ellauri041.html on line 1682: Se sanoi: Rapsutappa vaan huvixesi!
ellauri041.html on line 1685: Nono, sano!
ellauri041.html on line 1712: sans-serif">
ellauri041.html on line 1750: Die Rechte sieht man sanft erhoben
ellauri041.html on line 1760: Da grunzte das Schwein, die Englein sangen,
ellauri041.html on line 1821: Flaubert on aina vaikuttanut musta jotenkin säälittävältä. Se yritti liian kovasti, stilisoi ihan vimpan päälle, eikä siitä kuitenkaan tullut yhtään parempaa. Pölhö-kustaa oli oikeasti vähän tyhmä, minkä se tiesi izekin. Se sanoi ize izeään vanhaxi romanttisexi liberaalixi pönttöpääxi, vieille ganache romantique et libérale. Sen kuuluisin kirja on se Emma Bovary, jonka ansiosta sitä sanotaan kirjallisuuden suurimmaxi realistixi. Oikeasti se tykkäs romanttisista jutuista, ja sellaisia se koitti kovasti kirjoittaakkin, niistä vaan tuli floppeja toinen toisensa perästä. Käytyään Ebyktissä ja Turkissa ym. levantin maissa (missä se muuten sai nipun sukupuolitauteja, mm. kupan ja sankkerin), se kirjoitti Salammbön. Koitin lukea sen portugalixi, kun satuin löytämään sen Lissabonista 50-luvun pokkarina el Zorromainen kuva kannessa. Se oli vitun tylsä jopa portugalixi, en jaxanut. Sen toinen parempi kirja taitaa olla se postuumi keskenjäänyt teos Kaxi ludetta, joka kertoo kahdesta torakkamaisesta kaveruxesta, Bouvard & Pécuchet. Sekin mulla on, mutten ole saanut luetuxi loppuun. Se nuoruudenmuistelu, Education sentimentale, oli kyllä kiva, jos oikein muistan.
ellauri041.html on line 1860: No mixei tää muka käy? Tää on ihan sanatarkka! Tä? Ai et ei niin runollinen? No ei se Eliotkaan ollut mitenkään runollinen, sehän toi just muotiin arkisen. Eliotillakin oli espanjantauti, johon kuoli 100M apinaa. Enemmän kuin maailmansodassa. Coronakin on pelkkä vastaantulija, toistaisexi ainakin. Ei kuollut Tomppa, pääsi teholle.
ellauri041.html on line 1872: Tanskalainen spede Piet Hein kexi miniepigrammeja, joille se antoi nimen gruk. Niitä kuiskittiin vahingoniloisina nazimiehityxen aikana ja maalattiin sen päätyttyä mietelauseina astiastoihin. 1 kuuluisimpia sanoo että se joka erottaa leikin ja tosixen ei ymmärrä kumpaakaan. Eli tää leikki leikkinä sanonta on perseestä.Siitä olen speden kaa yhtä mieltä. Muuten Pietu vaikuttaa tosi lällyltä, siinä on jotain Kierkegaardia. Mikä pahinta se peukuttaa optimismia. Kierkegaardillakin oli joku sepustus tosixen ja pelleilyn suhteesta, pontena virressä tais olla se sanonta että totta toinen puoli. Kierkegaardista mä en pidä, ja Piet Hein on aika suspekti, vaikka onkin runoilijakolleega. Plussia ja miinuseja. Miinusit on tylsää stoalaista seppoilua.
ellauri041.html on line 1920: AK käytti murresanaa jalavosa. Se tarkoitti jaloissa. Netflixissä joka kirjottaa nimensä mun tyylillä on menossa Forsterin kermaperse-epookki Howard's End. Only Connect, joka netissä tarkottaa lähes yxinomaan samannimistä brittitietokilpailua (perhanan 20M kärpästä, niitä saa koko ajan olla hätistelemässä kuin Gary Larsonin vanha mies, kieli tarttuneena kärpäspaperiin) on siitä kirjasta.
ellauri041.html on line 1931: Parasta täältä kotikazomosta kazoen on koko homman painajaismainen todentuntu. Paljon hullumpia konnailuja kuin tässä on luettavissa joka päivä lehdestä. Tää on pimeää komediaa, sapekasta naurua, pahaa unta josta ei voi herätä kuin vielä pimeämpään tragediaan todellisuuden kuhmuisessa pakastimessa. Hyvää on myös neandertalimainen perhetiimimeisinki (geenit sakeampia kuin meemit), uskottavan masentava laskukkuus, suora ja epäsuora vittuilu vittumaiselle kapitalistimenolle, ja kristillinen tasoitushenki: rikkaat on paskiaisia ja köyhät hyviä. Näin on meidankin elamassamme. Kusipää isä pannaan pakastimeen, röyhkeät naapurit karkotetaan vittuun sadettajalla. Jokainen saa olla vuorollan oman perheen antisankari, kukaan ei ole seppo. Varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille kuin robbari. Ja nauraa rähätetään vielä päälle.
ellauri041.html on line 1953: Mikä on väestönkasvun ja talouskasvun käyrien erotus? Mä veikkaan, että ne käyrät kasvaa melkein samaan suuntaan, suurin osa talouskasvusta on väestönkasvua. Loppu on tuottavuuden kasvua, eli entistä tehokkaampaa luonnon riistoa. Sitähän tietysti tapahtuu koko ajan, on koko ajan tapahtunut, kun tuotantotavat muuttuvat. Eihän ne muuten muuttuisi, sanoisi Darwin tähän. Sehän on adaptaatiota.
ellauri041.html on line 1961: Marx huomas tämän epäkohdan, mutta sillä ollut mitään sanomista sinänsä siihen, että väkiluku ja tuottavuus kasvavat ja maapallo tyhjenee luonnonvaroista ja täyttyy sälällä. Tää oli sille ihan okei, kyse oli vaan siitä ketkä saa istua siinä lehdellä. Siinä mielessä mä en ole kommunistikaan, vaan ekofasisti. Musta on kyllä oikein ja kohtuullista, että ne tosi harvat ihmiset jota maapallolla yleensä kaivataan (tuhansia, ehkä max miljoona), jakais hyvän tasasesti, ei niiden tarvi sitä tehdä missään kommuunissa, pääasia etteivät ryöstele toisiltaan. Olkoot vaan erakkoja niinkuin Antonius, tai kimalaisia pörisemässä ontoissa puissa kuin Mandevillen kauhukuvassa. Ennen kaikkea just six kannustan tasajakoa, ettei taas tulis niitä samoja ryöstäjiä ja ryöstettyjä. En kyllä usko hetkeäkään, että näistä apinoista saa mitään muuta irti kuin just tota öykkäröintiä, kyynärpäilyä, ja kasan rakentamista. Ne on kuin murkkuja, jotka alkaa heti korjata pesää kun joku potkaisee sen hajalle.
ellauri041.html on line 1972: Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen sivun haastattelun jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.
ellauri041.html on line 1974: Herlinin sanomat siteeraa intopiukeena Talouselämän pääkirjoitusta, jossa surraan ettei sotea saatu lävize ennen pandemiaa. Nyt siinä olisi se nyrkki, jolla liiskattaisiin ruozin malliin tuhansittain mamuja ja vanhuxia.
ellauri041.html on line 1976: Ruozin radiossa työskennellyt mustalainen Kyösti Hagert on saanut tarpeexensa kermaperseistä. Ne onkin aivan käsittämättömän luotaantyöntäviä. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen, jos joku esittää eriävän mielipiteen. Ruozalaisia ratkaisuja ei saa arvostella, kritisoiminen olisi samaa kuin izensä pitäminen tyhmänä. Omien virheiden läpikäynti on epäruozalaista. Hemmetti, niissä on NIIN paljon samaa kuin amerikkalaisissa. Kumpikaan ei ole saanut nauttia maansa miehityxen herkkua moniin aikoin. Maistuis varmaan teillekkin. Sweden is the best part of Switzerland, sanoo itä-intiaani ääliö luihunoloiselle svenskitoimittajalle ruozalaisessa Netflix-sarjassa. Luihu toimittaja nyökyttelee auliisti.
ellauri041.html on line 1982: Ruozalaisten mielestä muiden pohjoismaiden kansanterveystoimenpiteet todistavat demokratian ohuudesta. Ruozissa on kehittynyt säätydemokratia, yritys ja ääni periaate. Ruozalainen demokratia on paxua kuin perseestä lypsetty kerma. Ruozissa koronatoimia johtavat terveysalan yrityxet ja vinosuinen Mengele. Ruozalaiset haluavat nähdä izensä kansakuntana, joka uskaltaa ottaa riskejä, tietenkin vain hallittuja, heikompien kustannuxella. Ruozalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän koronapeliänsä kritisoidaan ulkomailla. Herregyyd!
ellauri041.html on line 1984: Monia hurreja loukkaa aidosti, miten heitä voidaan pitää edesvastuuttomina, etenkin jos huomiota kiinnitetään maan kuolinlukuihin. Ruozalaiset vertaavat izeään ja lukujaan suurvaltoihin, Sam-enoon verrattuna ne kokee pärjänneensä hyvin. Huono matikkapää, ppm luku on 2x isompi kuin jenkeillä vaikka vainajia on 20x vähemmän. Kansanmurhan pieni suurvalta. Ruozissa halutaan puhua tulevaisuudesta, sixi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa talous on kunnossa, jotta hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni. Keskustelun avaus siitä eikö hyvinvointivaltion pitäisi huolehtia kansalaisten pysymisestä hengissä, ei saa vastakaikua. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen.
ellauri042.html on line 125: Little does Susie realize Vähänpä Susanna aavistaa
ellauri042.html on line 136: Screaming, Susie hurls herself Susanna syöxyy kirkuen
ellauri042.html on line 158: - Ya like that, Susie?? - Mitäs pidit, Susanna??
ellauri042.html on line 163: sans-serif">
ellauri042.html on line 169: > Vain sivulauseissa kävi selväksi se, mistä on kyse: Koska korona tarttuu helposti vanhuksiin, ei haluta, että 70+ henkilöt tukkivat hengityskoneet. Ne on varattava nuoremmille, työkykyisille veronmaksajille. Sixi vanhusten on pysyttävä eristyxissä! Ja kuten EU:n Ursula sanoi, näin saisi jatkua vuoden loppuun.
ellauri042.html on line 187: Biomassan tuotantokaudet
ellauri042.html on line 191: ja biomassan määrä (yxilöinä/grammoina) kasvaa mutta skaalautuu alas ylöspäin.
ellauri042.html on line 210: sans-serif;opacity:0.5">
ellauri042.html on line 232: sans-serif">
ellauri042.html on line 238: 19.4. Trump varoitti Kiinaa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump varoitti, että Kiinan on syytä varautua seuraamuksiin, jos käy ilmi, että maa antoi tietoisetsti tilanteen huonontua. – Pandemia olisi voitu pysäyttää Kiinassa alkuunsa, mutta niin ei tehty. Ja nyt koko maailma kärsii sen takia, Trump sanoi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa sen jälkeen, kun häneltä oli kysytty mahdollisista Kiinaan kohdistuvista seuraamuksista. Trumpin mukaan vissi ero on siinä, pääsikö virus leviämään vahingossa vai oliko mukana tahallisuutta. Varmaan oli, se vinkkailee.
ellauri042.html on line 245: - Olen nähnyt nämä ihmiset. Olen nähnyt heidän haastatteluitaan. He ovat hienoja ihmisiä, Trump sanoi ja lisäsi, että protestoijat ovat tulossa mökkihöperöiksi ja haluavat vain elää jälleen elämäänsä.
ellauri042.html on line 249: Trump sanoi näin huolimatta siitä, että liittovaltion terveysviranomaiset ovat laatineet ohjeet liikkumisrajoituksista ja muista koronaviruksen torjumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Trump on viime päivinä kehottanut kuvernöörejä purkamaan rajoituksia heti kun se on turvallista.
ellauri042.html on line 276: Vinosuinen Mengele on kansallissankarin asemassa Tukholman
ellauri042.html on line 298: pihalle kuin sananlaskun paska tuulettimeen. Siinä on
ellauri042.html on line 319: Sillä on sama pelitapa kuin raamatussa: sanotaan ja ennustetaan
ellauri042.html on line 323: Pääasia on sanoa paljon, ei ne kuitenkaan muista kauan eikä kaikkea.
ellauri042.html on line 327: Jos totuus on tapissa, ei kannata sanoa mitään informatiivista,
ellauri042.html on line 333: sanoi, kuten olen jo kertonut, amerikkalainen ajattelija David Thoreau.
ellauri042.html on line 346: Pirkko äiti saneli mulle Amerikkaan siman reseptin.
ellauri042.html on line 374: Seurraava on äidin, sittemmin mummin, 70-luvulla sanelema,
ellauri042.html on line 402: järkiperusteluihin, niin se käskijä ja tottelija kumpikin sanoisivat, että
ellauri042.html on line 435: Samana yönä tuli taas mieleen vanha ajatus siitä, miten historia toistaa izeään aivan hirvittävän tarkasti. Otetaan vaikka antiikki ja keskiaika, ja nykyaika. Kreikka nousi Välimeren kauppamahdixi Foinikian rinnalla, kunnes laivapuut loppui Hellaan niemeltä, Kreikka köyhtyi ja kauppa siirtyi lännemmäxi, Sisiliaan, ja Aleksanterin aikaan etelämmäxi Egyptiin ja idemmäxi Persiaan. Saapasmaan ettoneelta heräilevät maajussit piristyivät maahanmuutosta, rökittivät etruskit ja
ellauri042.html on line 444: Mites Toynbee sanoi: Historiasta oppii sen, että siitä ei kukaan opi mitään. Siperia opettaa, samojedit ei kuuntele, vaan hälsee luokan takana ja ampuu toisiaan paperitolloilla.
ellauri042.html on line 453: Eilen kazottiin silti hyvä tanskalainen filmi, Gud taler ud, jumala puhuu suunsa puhtaaxi, antaa lausunnon kuin Donald Trump, muttei jää vastailemaan toimitusten kysymyxiin. Donald käyttää valtaosan päivässä kazomalla tv-uutisia, arvostellen omaa suoritusta telkassa. Enimmäxeen vitun pahantuulisena. Se ei siedä enää mitään arvostelua. Ihan kuin leffan psykologi-psykopaatti-isä, talandi gud. (Se on yhden Hillermanin navajodekkarin nimi islannixi, mulla on se hyllyssä. Tarkoitus oli opiskella siitä islantia. Jäi aikomuxen asteelle sekin rojekti.)
ellauri042.html on line 455: Filmi oli hyvä: samaan aikaan karmaiseva, naurattava ja liikuttava, eikä siinä tapahtunut kovin kummosia, ristiriitoja ei ratkottu, ei ollut sankareita, eikä varsinkaan mitään moraalia. Täst mie piän, tää on oikeata elämää. No se onkin autofiktiota, tehty kirjasta. Ei mitään netflixin koneella kexittyä fantasiaa, nykymyyttiä ja mykynyyttiä. Ja aivan oikein: se saa hyvät arviot toiselta kirjailijalta kirjana, mutta elokuvan nuijii 3-4 amerikan ääliötä aivan maanrakoon, loput kuittaa vaitiololla.
ellauri042.html on line 465: I korte, enkeltstående scener følger romanen familien fra den ruller flyttevognen – med den lille Jens sovende i en kommodeskuffe på ladet – ind ved villaen i Risskov, til faren til sidst dør af kræft, og de fire voksne sønner samles til en fælles afsked. Det er med stor sans for det mundrette sprog og for det humoristiske og komiske, at Blendstrup skildrer faren, også i de mest usympatiske situationer, når han tager livet af en kat med en brevkniv, når han lader sin hund rasere en nabos hønsehus, når hans næver sidder løst, og familien gemmer sig bag låste døre og under gamle sofaer, når han planter sine drømme om jordomrejse til havs i sine sønners hoveder, men ender med at drikke pengene op.
ellauri042.html on line 477: Romanen blev et gennembrud for Blendstrup, der før Gud taler ud skrev i kortere genrer. Han debuterede med novellesamlingen Mennesker i en mistbænk i 1994. Blendstrups tone er bramfri, men blandet med en fin følsomhed over for det nære. Humoren, det groteske og det surrealistiske går igen i Blendstrups forfatterskab. Jens Blendstrup har siden Gud taler ud skrevet både noveller, romaner, dramatik og tekster til Frodegruppen 40, som han også er forsanger i. Han tager den selvbiografiske fortælling op igen med romanen Bombaygryde fra 2010. Sammen med litteraturkritikeren Lars Bukdahl optræder Blendstrup med den unikke genre ’litterær hypnose’, som er en blanding af dilettantkomedie, oplæsning og dans. Blendstrup er blevet kaldt litteraturens pølsemand, og som en del af forfatterskabets eksistentielle komik står han ikke tilbage for at læse sine tekster højt med en tehætte på hovedet. Men med Gud taler ud står Jens Blendstrup også tydeligt frem som villavejsvidne, hvor det almindelige skildres i dets mange facetter, og det, der på overfladen ligner et almindeligt, rutinepræget liv i et almindeligt, rutinepræget forstadskvarter, viser sig at rumme både små og store særheder.
ellauri042.html on line 500: Despite references to the family patriarch as "God", this isn't a fantasy story. Word of God is set very much in the real world. It's a vignette rather than a plot-driven story, a tale of a cranky man and how his wife and three sons deal with him while trying to maintain their dignity and sanity.
ellauri042.html on line 523: Näin Donald Trump-kiukkupäiset arvostelut voi vaan tarkoittaa, että filmi on kalahtanut johonkin koiran arkaan kohtaan, kazojat on loukkaantuneet verisesti. Ja helposti voi arvata, mitkä asiat on olleet jenkkipuikeloille loukkaavia; vähän kaikki. Näillä lakeuxilla ei loukata jumalaa, miehiä, puolisoita, poikia, huoria, teinipoikia ja tyttöjä, homoja, hulluja (tokstollar, sanoi perheen ruozalainen äiti, kiva että se oikeasti oli ruozalainen ja puhui ruozia), pössynpolttoa, eikä ennen kaikkea missään tapauxessa tehdä pilkkaa herännäisestä kristillisyydestä. Vaikka filmin kanta uskontoon oli lopultakin suopea; niinkuin vanhemmiten leppynyt ateisti-Airaxinen tuumittiin, että jos uskonnolla ihmisistä tulee kiltimpiä, niin uskokoot, kaikin mokomin. Ongelmana on vaan se, että valtaosa niistä tulee siitä vaan entistäkin ilkeämmixi.
ellauri042.html on line 525: Eikä ollut yhtään sankareita, aseita, car chaseja eikä verta. Ja ainoa panokaan ei ollut consenting adulttien kesken, vaan ensi alkuun vastahakoisen teinin raiskaus jumalan tahdosta. Tiistai- ja lauantaisexiä ei näytetty.
ellauri042.html on line 527: Mikä pahinta, ei ollut sanomaa. Gods last message to mankind: we apologize for the inconvenience. Se on voi, elämä ei ole pelkkää voittosanomaa. Sen on jenkit saaneet hiljan nahoissansa tuntea.
ellauri042.html on line 532: Bernard-Henri Levy tekee Herlinin sanomissa kunniaa talousliberalismille käsi levynä. Izekin se on suurteollisuudesta rikastunut porho rahanomistaja. "Eristys on pahinta"
, se kiekuu jo ozikossa työtä käskettyä. Taloutta ei saa eristää, vanhuxet on pelkkää laahusta.
ellauri042.html on line 534: Mä oon kuullut tän kipsilevyn nimen ennenkin epäilyttävissä yhteyxissä, mutta ize pärstä ja miälipiteet on olleet tuntematon lehti. Epäilyxet luihuudesta heräsi, kun näin sen puolensivun kokoisen eskimäisen pärstän Herliinin sanomissa. missä siltä kysyttiin mielipidettä koronasta. Kulissit siis pystyssä maailmanluokan talousliberaali kusetuxelle. Ja niinpä tietysti!
ellauri042.html on line 540: 1977 hän esiintyi ensi kerran julkisesti uuden filosofian edustajana yhdessä André Glucksmannin kanssa. (Toinen jutku varmasti.) Samana vuonna ilmestyi hänen teoksensa La barbarie à visage humain, jossa hän sanoi että marxismi oli pohjimmiltaan epämoraalista. 1981 ilmestyi L'Idéologie française, jota pidetään hänen pääteoksenaan. Antikommunistista tuubaa hienostelun varjolla.
ellauri042.html on line 580: Musiikin vaikutukset eri sairauksista kärsiviin ihmisiin ovat useimmiten myönteisiä. Esimerkiksi Parkinsonin tauti vie edetessään potilailta kyvyn liikkua, mutta musiikin avulla he pystyvät taas suorittamaan tiettyjä liikesarjoja, kuten tanssimaan lambadaa työntäen kielensä ulos suusta sanoen HÄÄ. Ja potilaat, joilla on Alzheimerin tauti, saattavat musiikin avulla muistaa jo unohdettuja asioita. Paras alkaa kuunnella taas Tuomari Nurmiota. Rypistynyttä profeettaa. Jos vaan muistan. Viime kesänähän oli mulla jo se TGA, ohimennyt täydellinen muistikatko. Nykyisin on pientä pyörrytystä ja puristusta päässä. Siitäpä se lähtöö.
ellauri042.html on line 588: Sigge Riemukas sanoi että minuus ja yxilöllisyys on ensi kädessä ruumiintuntoa ja muistia. Sixpä ruumiin ylösnousemus kai on niin tärkeää eikä sielunvaelluxessa ole paljon itua. Miten voi jatkaa elämistä jonain toisena joka ei edes muista sua? No omat lapset on vähän sellaisia. Mehän ollaan vaan sieniä, itiöemiä. Izekkäät geenit ja saidat meemit jatkaa menoa ja leviää, sehän se on pääasia. Pääpä pää, hyvinkin. Hehe. Limanuljaskat lizaantukoot saappaan alle.
ellauri042.html on line 602: Maupassant tried to take his own life by cutting his throat; failing even that, he was committed to the private asylum of Esprit Blanche at Passy, in Paris, where he died on 6 July 1893 from syphilis. Maupassant penned his own epitaph: "I have coveted everything and taken pleasure in nothing."
ellauri042.html on line 621: Yksinkertaisia äänioireita ovat esimerkiksi rykiminen, kurkun karauttelu, yskiminen, nauraminen ilman syytä, nuoleminen, maiskuttelu, sihahtelu, niiskutus, tuhahteleminen, huokailu, älähtely, puhkuminen, hyminä ja ölinä sekä koprolalia eli kirosanat.
ellauri042.html on line 637: Tällästä on Saxen mukaan hebefrenia. Sakulla sanottiin olevan juuri se. Ei se kyllä ollut yhtään tollanen. Saxi siteeraa tässä kohen Popen Dunciadia. Kai sekin sitten pitää lukea. Pope oli kyllä izekin aika dunce.
ellauri042.html on line 669: Kuuntelin Easter Paradea starrin Judy Garland ja Fred Astaire. Kyllä se olikin syvältä perseestä. Hanurimusiikkia Jenkeistä. Fred on niin homon näköinen et on vaikee uskoa. Fred Astaire may have married twice and had children, but Gore Vidal told his nephew he shafted the famous dancer and actor in Hollywood. Olen pederasti, sanoi Vidal toimittajalle. Have a nice day! sanoi taxikuski Vidalille. No, I have other plans for the day, Vidal läppäsi. Se kävi paljon Bangkokissa. Harri Jäppinen kävi Indonesiassa.
ellauri042.html on line 674: Käsineidon tarina on Margaret Atwoodin kirjoittama kirja 80-luvulta, HBO:n filmatisoima 2020, Gileadin eli ex-USA:n historia. Saastuneen ja lämmenneen maailman suurin ongelma on että naiset ei enää saa lapsia. Hyvin masentava ajatus. Masentavinta siinä on että se on dystopia. Kun Gileadin pojat räjäyttää Washington DC:n suon ja pääsee kasan pinnalle, ne välittömästi palauttaa patriarkaatin ja panee naiset takaisin naisten paikalle. A Woman´s Place on huippulaihan komendantittaren pamfletti, johon ei enää tule jatkoa, koska eka osa on just toteutettu. Oops, olikohan tää nyt tarkoitus, miettii komendöörskän kuikelo.
ellauri042.html on line 751: No joo, kiinnos, entä se misogynia? Nietzsche, tunnettu aikalainen misogyyni sanoi että feminismi oli "syylä Euroopan nenänpielessä". Seuraavan anekdootin Fedjasta kertoo muistelmissaan ruhtinas Vladimir Meshchersky (St. Petersburg, 1898):
ellauri042.html on line 757: Dostojevski vastusti niinsanottua "naiskysymystä". Tuohon aikaan jotkut naisasianaiset pukeutui omituisesti, kuten lyhyt tukka, tummansiniset silmälasit ja muita muotioikkuja. Mutta nää naiset ei huomanneet että Dosto ei pitänyt niistä, joten ne palvoivat sitä guruna.
ellauri042.html on line 761: Dosto kuuntelin naista tarkkaavasti. Sen ilme muuttui hermostuneexi, näin että jokainen sen kasvonpiirre jännittyi, ikäänkuin joku tulivuori kytisi sen sisällä. Tunsin että se pidätteli izeään. Heti kun nainen lopetti löpinän naisten kysymyxestä, se odotti rohkaisevaa sanaa Dostolta. Tällä hetkellä naiskysymyxen vannoutunut vihamies pani sille oman pahan kysärin: “Lopetitko jo?” “Joo lopetin,” sanoi lyhyttukkainen leidi.
ellauri042.html on line 763: No kuuntele sitten minua. Mun puhe on paljon lyhkäsempi kuin sun. Mä sanon sulle vaan tän: kaikki mitä sä sanoit oli tosi typerää ja banaalia. Tajuatko? Se oli TYPERÄÄ. Sut olis ihan paras likvidoida, mutta sun perhe,lapset ja keitiö ei selviä ilman naista - naisella on vaan yxi päätehtävä elämässä: olla vaimo ja äiti - ei ole mitään, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan mitään "yhteiskunnallista tehtävää" naisella. Tää on kaikki typeryyttä, älytöntä puhetta, paskanjauhantaa. Kaikki mitä tulit mulle krtomaan on roskaa, enkä mä sano sulle enää sanaakaan.
ellauri042.html on line 802: Oikeistoromantikkona Olli peukuttaa myös symbolismia ja existentialismia, lainaa kyttyräistä Kierkegaardia. Aika paljon kertoo uskonnosta se että sen ymmärtää vajakkikin 100%sesti. Olli on idioottisaarnaaja. Lapset ja muut vajakit ymmärtää hyvän kirjan symboleja ja vertauxia ennenkuin trigonometriaa. Vaik Eukleides on yxinkertasempaa. Koska Eukleides ei ota kantaa. Elukan eka huoli on kannan ottaminen. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Kanta kertaa korkeus tulee myöhemmin jos on luppoaikoja. Skholessa. Huoh tyyylsää sanoo apinat. Mennään kazomaan mitä tulee töllöstä. Pahin vajakkius on ettei mielessä ole oma minä keskellä. Vajakkikin haluaa ja sen pitää saada kukkoilla. Nekin saa olla ikäviä luonteita.
ellauri042.html on line 828: Uskonto teatteri ja tanssimusiikki sopii jopa idiooteille. Easter parade. Apinalle on pelehtiminen ihan verissä. Sen tautta neekeritkin laulaa työlauluja, pohtii saxikäsi. Saxikäden argumentissa on jotain hyvin suspektia. Se että idiootti tiedemies osaa tietosanakirjan ulkoa on koneellista, mutta se eze osaa soittaa pianoa näytellä tai tanssia on jotain suurenmoista. Ero on lähinnä siinä kiinnostaako se Olli Saxea. Olli Saxi on tehokkaasti tukkinut eideettisen muistinsa mutta säilyttänyt musiikin kanavana suoraan nivusiin. Ja siellähän se roikkuu sen sammakkoeläimellisen elämän tarkoitus.
ellauri042.html on line 839: Koira varmaan sanoisi kuin G.K. Chesterton:
ellauri042.html on line 842:
G.K. Chesterton (29 May 1874 – 14 June 1936) oli konservatiivinen ja uskonnollinen kuten Olli Saxi. Paradoxin The Prince. Tunnetaan sitaateista, joita löytää muiden kirjailijoiden alkulehdiltä. Kova antisemitisti. Ize se sanoi izeänsä semitistixi, koska se halus pukee länsimaiset jutkut rättipäixi ja kuskata ne takas Palestiinaan. Niinkuin britit sitten tekivätkin sen jo kuoltua.
ellauri042.html on line 848: Chesterton, joka kääntyi aikuisiällä katoliseksi, ihaili sir Thomas Morea ja luonnehti tätä "Englannin historian suurimmaksi historialliseksi henkilöksi". Hän on myös saanut vaikutteita useilta henkilöiltä, kuten Tuomas Akvinolaiselta. Chesterton ei koskaan käyttänyt eikä hyväksynyt sanaa konservatiivi. Mut sellainen se oli. Ja vitun läski punkero. Sillä oli yhtä läski ja vielä katolisempi aisapari
ellauri042.html on line 851: Chestertonin isä Edward Chesterton oli kiinteistövälittäjä ja äiti Marie Grosjean ranskalaista syntyperää. Hän oppi puhumaan vasta kolmivuotiaana ja kirjoittamaan kahdeksanvuotiaana, mutta halusi tulla kirjailijaksi lapsena.
ellauri042.html on line 858: Hannu ja Helena käytti lasten kasvatuxeen käsinukkeja. Filosofia on teologian käsinukke, eiku siis käsiapulainen, sanoi Klementiini Aleksandriassa. Naulan kantaan osui, ne palvelevat samoja hämärämiehiä köyhien kyykytyxessä. Eipäsusi ihmelettää.
ellauri042.html on line 860: Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi. Hänet lasketaan kirkkoisien joukkoon. Klemens oli kotoisin Ateenasta. Hänen kääntymisestään ei ole tietoa, mutta kristityksi tulonsa jälkeen hän matkusti Etelä-Italiaan, Syyriaan ja Palestiinaan tapaamaan kristittyjä opettajia. Lopulta hän päätyi Aleksandriaan, jonne hän asettui aloilleen. Aleksandriassa Klemens tapasi oppi-isänsä Pantainoksen, joka johti tunnettua Aleksandrian kateketiikkakoulua. Pantainos oli stoalaisuudesta kristityksi kääntynyt opettaja.
ellauri042.html on line 862: Pantainoksen kuoltua vähän ennen vuotta 200 Klemensistä tuli kateketiikkakoulun johtaja. Hän joutui kuitenkin lähtemään Aleksandriasta Septimius Severuksen toimeenpanemien vainojen (202 tai 203) aikana. Klemens toimi lyhyen aikaa Jerusalemin piispana kunnes muutti Kappadokiaan, jossa hän kuoli 215. Lähti karkuun, ei tullut veritodistajaa klementiinistä. Tunnusti vaan oranssia väriä.
ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä: "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin.
ellauri042.html on line 939: Donne was born in London in 1571 or 1572, into a recusant Roman Catholic family when practice of that religion was illegal in England.[7] Donne was the third of six children. His father, also named John Donne, married to one Elizabeth Heywood, was of Welsh descent and a warden of the Ironmongers Company in the City of London. However, he avoided unwelcome government attention out of fear of persecution.
ellauri042.html on line 941: His father died in 1576, when Donne was four years old, leaving his mother, Elizabeth, with the responsibility of raising the children alone.[2] Heywood was also from a recusant Roman Catholic family, the daughter of John Heywood, the playwright, and sister of the Reverend Jasper Heywood, a Jesuit priest and translator.[2] She was also a great-niece of Thomas More. A few months after her husband died, Donne's mother married Dr. John Syminges, a wealthy widower with three children of his own.
ellauri043.html on line 18: sans-serif;color:white;background:black;font-size:4em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Bosch / Brueghel / Flaubert
ellauri043.html on line 19: sans-serif;color:white;background:peru;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">ANTTONI PYP PIPO
ellauri043.html on line 26: Flaubert ähräs pikku Anttonin kiusaamisen kaa tapansa mukaan vuosikausia. Se on proosaruno eli pikemminkin paasaus. On siinä vähän koulunäytelmänkin näköä. Semmonen kuvaelma paizi että puhetta on paljon. Apus mä oon piru. .Se on täynnä oppineita viittauxia. Mukana näyttää olevan laaja kerettiläisten indeksi ja antiikin jumalia kuin kirppuja. Kiintoisaa. Ja pyhä Anttoni on tässä aika tekopyhä paskiainen. Hauskasti se istuu skiitan kotisohvalla, surffaa pyhästä kirjasta peukalovärssyjä kuin Kaarlo Syväntö ja vaihtaa taajaan näkykanavaa. Sormi kipeänä kuin Wagnerilla. Wagner sikakin pääsee taivaaseen, Wilhelm Buschin sinileninkinen emäntä on luvannut. Yhdessä kiltin antimuusan Viivin kanssa. Ystävää ei tarvi jättää. Jätä perheesi ja seuraa minua, sanoo vaan tylsät setämiehet. Ota vuoteesi ja kävele. Käskyjä ja kehotuxia. Too much monkey business for me to be involved in.
ellauri043.html on line 53: Tällästä ei apina mielellään kuuntele, se on mieluummin luomakunnan herra, humaani homo sapiens. Homo homini lupus, tai paremmin sanottuna ihminen ihmiselle homo. Hassun vähän tästä on missään mitään sanottu. Ei ole kolahtanut.
ellauri043.html on line 57: Tälle kummallisuudelle vetää vertoja vaan se tositarina, et veli Petteri luki Veikko Huovisen kirjaa Veitikka sivulle 126 ihan naama peruslukemilla, kunnes sanoin sille, että se ei ole historiallista totuutta, vaan paxua läpänheittoa. Sen kuultuaan se sai täys nauruhalvauxen, nauroi kaikki ne naurut jotka siltä oli jäänyt nauramatta niiden ekan runsaan sadan sivun aikana.
ellauri043.html on line 106: Pyhä Antonios (se kaikkeinpyhin eli suuri) syntyi Comassa, Egyptissä, noin kolmannen vuosisadan keskivaiheilla. Se jaxoi yli satavuotiaaxi, nähtävästi enimmäxeen aikalailla koomassa. Hänen vanhempansa, jotka olivat jalosukuisia ja varakkaita, kuolivat kun hän eli kahdettakymmenettä vuottaan ja hän peri heidän omaisuutensa. (Tää on yleensä hyvin pahaa lääkettä, kuten monista julkkixista tiedämme, mm. Flaubert). Kerran kuultuaan evankeliumia kirkossa hän päätti kirjaimellisesti noudattaa Jeesuksen sanoja täydelliseksi tulemisesta ja luopua omaisuudestaan, antaa ne köyhille ja seurata Jeesusta. Kokeilen samaa, se tuumi kun Wagner sika. Älkää kokeilko tätä kotona lapset, varoitti Jeesus ristiltä.
ellauri043.html on line 123: Sanalla sanoen, Antun saavutus on kristilliset luostarit. (Idea sinänsä on ikivanha apinameemi: hopeaselät istuu mieluusti omassa joukossa, ja tarpeettomat nuoret koiraat muodostaa homolaumoja. Miesten taloja ja luostareita onkaikissa kulttuureissa.) Seurallisena kaverina se honasi, että erakkojen on parempi olla yxin yhdessä, pitää kimppaakivaa toisilleen 2-neuvoisesti aatameina ja eevoina, ottaa kalsarikännejä yhteistiloissa. Konventit on kivoja paikkoja jos ei huoli huutavasta hameväestä. Ruoka tulee ajallaan, säännöt on selvät ja urakehityskin kunnossa. Aika lailla niinkuin armeija, mutta henkikulta ei ole vaarassa, ja vähemmän päätöntä juoxemista. Norssin konventtikin oli tosi suosittu, saattoi oljennella välitunnit sisällä.
ellauri043.html on line 127: Haudan pyyntöä on kunnioitettava, sanoi arkun masuasukki mitä tahansa. (Tää on voimatonta
, mua vituttaa kun viittaussuhteita ei hallita. P.o. Antoniuxen omasta pyynnöstä. Sentään melkein kirjoitin niistä väikkärin.)
ellauri043.html on line 131: Antonios Suuren elämä (m.kreik. Βίος καὶ πολιτεία τοῦ Ἁντωνίου του Μεγάλου; lat. Vita Antonii) on Athanasios Suuren kirjoittama teos, joka käsittelee nimensä mukaisesti Antonios Suuren elämää. Se on esimerkki kristillisen myöhäisantiikin pyhimyselämäkerroista, ja se on lajityypin klassikoita ja luetuimpia teoksia.
ellauri043.html on line 150: Kuvittele, että ollaan Teeban läänissä, vuorenhuipulla, sarjakuvan vuorten viisaan luolatasanteella, puolikuutamossa, ympärillä on isoja kiviä kuin Jeesuxen haudan edessä. Termiitin kolo etualalla. Se on tehty savesta ja risuista 3 pienen porsaan tekniikalla, lättäkatto, ilman ovea. Sisällä näkyy ruukku ja musta leipäpala; keskellä puisen pylvään päässä iso kirja; lattialla siellä täällä halfaheinän olkia, 2-3 palmikoitua mattoa, 1 kori, 1 veizi. 2 askelen päässä kojusta on maahan pystytetty iso risti; ja toisessa päässä tasannetta vanha käyrä palmu kyyhöttää rotkon reunalla, sillä vuori on jyrkkä, ja Niili näyttää järveltä rantavuoren juurella. Nähtävyyttä rajoittaa oikealla ja vasemmalla kalliot. Mutta autiomaan puolella, kuin sarja hiekkarantoja, dyynit leviävät loppumattomina valtavina tuhkanvaaleina toinen toistaan korkeampina maininkeina. Sitten hiekan takana, kaukana, Libyan vuoriketju nousee liidunvalkeana seinänä, violetinsävyisessä udussa.
ellauri043.html on line 170: Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.
ellauri043.html on line 176: Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla. Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä, näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.
ellauri043.html on line 186: Toisen kerran Athanasios kuzui mua apuun areiolaisia vastaan. En lähtenyt. No ei siitä tullut muuta kuin rumia sanoja ja naureskelua. Mutta siitä lähin sitä paneteltin, siltä vietiin tuoli, ja se lähti karkuun. Missähän se on nytte? En tiedä! Kukaan ei välitä enää kertoa mulle mitään! Kaikki mun oppipojat on liesussa, Hilarios muiden mukana!
ellauri043.html on line 198: Mut kyllä musta olisi ollut enemmän hyötyä veljille jos olisin vaan ollut tavallinen pastori. Saa auttaa köyhiä, jakaa sakramentteja, ja on sananvaltaa perheisiin.
ellauri043.html on line 201: sans-serif;padding-left:1em">
ellauri043.html on line 206: Pääkonnaa (tai syntipukkia) Calleyta höykyttänyt kapteeni potkittiin pois armeijasta, koska kaikki oli sen syytä kun se oli kiusannut Calleyta, joka siitä suivaantuneenta verotti vähän viurusilmiä. Pani vahingon kiertämään. Teurastuxen pysäyttäneitä helikopterimiehiä pidettiin armeijan pettureina, ja niiden helikopteri ammuttiin aika pian alas, omat lehmät varmaan purivat. Kaikki armeijapaskiaiset peitteli veritekoja ja suojeli toistensa perseitä.
ellauri043.html on line 250: Flaubert siteeraa vaan Anton lukemat peukalovärssyt (lihavalla). Pitää kazoa myös asiayhteyttä, neuvoi Syväntö. A. on hyvin hyvin nälkäinen, pahalla mielellä ja tuulella. Äkäisenä kuin piru lukee raamattua, vaihtaa kanavaa, surffailee sana-aalloilla. No se on nähnyt nää kaikki, pelkkiä uusintoja. Miseret homo unius libri. Piget, pudet, paenitet, taedet atque miseret.
ellauri043.html on line 254: 12. Josa oli caickinaisia nelijalcaisia maan eläimitä ja medzillisiä/ ja matelewaisia/ ja lendäwäisiä Taiwan alla. 13. Ja yxi äni sanoi hänelle: Petari/ nouse/ tapa ja syö. 14. Petari wastais: en suingan HERra/ sillä en ole minä ikänäns syönyt mitän yhteist eli saastaista.
ellauri043.html on line 268: 4. Ja Mardochai oli suuri Cuningan huones/ ja hänen sanomans cuului caickijn maacundijn/ cuinga hän menestyi ja tuli suurexi. 5. Nijn Judalaiset löit caicki wihamiehens miecalla/ tapoit ja hucutit heidän/ ja teit heidän cansans oman tahtons jälken. 6. Ja Susanin linnas löit Judalaiset wijsi sata miestä cuoliaxi/ ja hucutit heidän. 7. Wielä päälisexi tapoit he Parsandathan/ Dalphonin/ Aspathan. 8. Porathan/ Adalian/ Aridathan. 9. Parmasthan/ Arissain/ Aridain/ Wajesathan...»
ellauri043.html on line 279:
«Daniel 2. Lucu 24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö/ jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta/ ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis/ waan wie minua ylös Cuningan tygö/ minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa. 25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen/ ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast/ joca Cuningalle sen selityxen sano taita. 26. Cuningas wastais/ ja sanoi Danielille/ joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se/ joca minulle sen unen/ jonga minä nähnyt olen/ ja hänen selityxens ilmoitta taidat? 27. DAniel wastais Cuningan
ellauri043.html on line 280: edes/ ja sanoi: Sitä salaust/ cuin Cuningas anoi tietä/ ei wijsat/ oppenet/ tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta. 28. Waan Jumala taiwast/ hän taita salaiset asiat julista/ ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille/ mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä. 29. NIjn on tämä sinun unes/ ja sinun näkys/ cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit/ mitä tästedes tapahtuman pidäis/ ja se joca salaiset ilmoitta/ hän on sinulle osottanut/ cuinga tapahtuman pitä. 30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wijsaudeni tähden/ cuin se olis suurembi/ cuin caickein jotca eläwät.
ellauri043.html on line 282: rauta/ sawi/ waski/ hopia ja culda/ ja tulit nijncuin acanat suwirijhes/ ja tuuli wei ne pois/ nijn ettei nijtä sillen taittu löyttä: mutta kiwi joca cuwa löi/ tuli suurexi wuorexi/ nijn että se coco maan täytti. 36. Tämä on se uni/ nyt me tahdomma Cuningalle sen selityxen sanoa. 37. SInä Cuningas olet Cuningasten Cuningas/ jolle Jumala taiwast waldacunnan/ woiman/ wäkewyden/ ja cunnian andanut on. 38. Ja caicki joisa ihmisen lapset asuwat/ ja eläimet kedolla/ ja linnut taiwan alla on hän sinun käsijs andanut/ ja sinulle näiden caickein päälle lainais wallan.
ellauri043.html on line 284: oleman. Cuitengin pitä rauistuttamisest sijhen jäämän/ nijncuin sinä näit raudan olewan sawella secoitetun. 42. Ja että warpat sen jalgois/ puolittain rauta/ ja puolittain sawi oli/ sen pitä puolittain wahwan/ ja puolittain heicon waldacunnan oleman. 43. Ja ettäs näit rausecoitetun sawella/ kyllä he ihmisen siemenellä secoitetan/ mutta ei he cuitengan ripu kijnni toinen toisesans/ nijncuin ei rauta taita secoitetta sawen cansa yhten. 44. Mutta näiden waldacundain aicana on Jumala taiwasta yhden waldacunnan asettawa/ joca ei ikänäns cukisteta/ ja hänen waldacundans ei pidä toiselle Canssalle annettaman/ sen pitä caicki nämät särkemän ja hajottaman
ellauri043.html on line 299: 1. SIlloin lähetti Merodach BalAdan/ BalAdanin poica/ Babelin Cuningas kirjoituxen/ ja lahjoja Jehiskialle: sillä hän oli cuullut hänen sairastanen/ ja tullen terwexi jällens. 2. Nijn Jehiskia riemuidzi/ ja näytti heille rijstahuonen/ hopian ja cullan/ yrtit/ callit woitet ja caicki hänen caluhuonens/ ja caiken tawaran cuin hänellä oli: ei ollut mitän/ jota ei Jehiskia heille näyttänyt hänen huonesans ja hänen tacanans. 3. SIlloin tuli Propheta Jesaia Cuningas Jehiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet sanowat/ ja custa he sinun tygös tulewat? Jehiskia sanoi: he tulewat cauca minun tygöni/ nimittäin/ Babelist.
ellauri043.html on line 300: Babelist. 4. Mutta hän sanoi: mitäst he owat nähnet sinun huonesas? Jehiskia sanoi: caicki mitä minun huonesani on/ owat he nähnet/ ja ei ole mitän minun tawaroisani/ jota ei he ole nähnet. 5. Ja Jesaia sanoi Jehiskialle: cuule HERran Zebaothin sana. 6. Cadzo/ se aica tule/ että caicki mitä sinun huonesas on/ ja mitä sinun Isäs coonnet owat tähän päiwän asti/ pitä wietämän pois Babelijn/ nijn ettei mitän pidä jäämän/ sano HERra.
ellauri043.html on line 301: 7. Heidän pitä myös päälisexi ottaman sinun lapses jotca sinusta tulewat/ ja sinulle synnytetän/ ja heidän pitä oleman Camaripalwelioina Babelin Cuningan Howisa. 8. Ja Jehiskia sanoi Jesaialle: HERran sana on hywä sen cuins puhut. Ja sanoi: olcon cuitengin rauha ja uscollisus minun päiwinäni.
ellauri043.html on line 321: 1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla. 2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli. 3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut 4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli: 5. Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.
ellauri043.html on line 322: 6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni/ ja sinun menostas/ ja sinun taidostas/ se on tosi. 7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze/ ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt/ ja cadzo/ ei ole minulle puolittaingan sanottu/ sinulla on enämbi taito ja hywyttä/ cuin sanoma on/ jonga minä cuullut olen. 8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias/ jotca aina sinun edesäs seisowat/ ja cuuldelewat sinun taitoas.
ellauri043.html on line 347: Sitäpaizi, enköhän mä ja tunne sen vehkeet? Torjuin senkin hirviömäisen Riitta Ankan, joka naureskellen tarjosi mulle pientä kuumaa torttua, kentaurin joka yritti ottaa mut satulaan, - ja pienen mustan teinin joka ilmestyi hiekasta, joka oli tosi söpö, ja joka sanoi izeään köyrinnän hengexi.
ellauri043.html on line 372: Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri043.html on line 376: Pafnutius oli ebyktiläinen piispa, joka muutaman muun piispan perässä (mm. Bessarion ja Serapion) oli menossa "käännyttämään" (munkkilatinaa, tarkoittaa bylsäsemään) kuuluisaa kurtisaania Thaista. Pettymyxexeen löysi tämän jo valmiixi kuvaseinään päin kääntyneenä. No sehän ei Pafnutiusta pysäyttänyt, sujuuhan se näinkin päin, se tuumasi. Jälkeenpäin se vei Thaixen muiden kirkkopaapojen hoideltavaxi, sanoen: "Toin teille puolivillin kutun, joka just pääsi yhden suden käpälistä (en sano kenen, nimi alkaa peellä). Toivottavasti teillä riittää sääliä suoda sille päänalunen, peittoa ei tarvize, ja että se teidän hoidossa vielä paranee niin että kun toi vuohenturkki siistitään, niin alla on pehmeetä lampaan nukkaa."
ellauri043.html on line 380: Mutta tekikö ne niin! Ne ei kuunnellu mua! Se joka vastusti mua - nuori kähäräpartainen miehenkorsto - heitti mulle kylmän rauhallisesti tekastuja vastaväitteitä; ja sillä aikaa kun mä ezin sanoja, kaikki tuijotti mua ilkeän näköisinä haukahdellen kuin hyeenat. Voi vinde! Voisimpa ajaa ne maasta keisarin avulla, tai paremminkin nirhata ne, runtata ne läjään, nakata kuralolloon kärsimään! Kärsinhän minäkin, hittolainen!
ellauri043.html on line 401: Tuolta ne tavalliseseti tulevat, mustien tai karvakätisten eunukkien kärrääminä kantotuolissa. Ne astuu alas, polvistuu, laittaen sormusten kuormittamat kätensä rukousasentoon. Ne kertoo mulle levottomuutensa aiheita. Niitä kiduttaa ihan epäinhimillinen panohalu; ne tahtoisi kuolla, ne on nähneet unissa jumalia jotka "kuzuu" niitä; ja niiden helmat koskettaa mun varpaita. — Mä työnnän niitä kauemmax. Voi ei! ne sanovaet, ei kai taas!!» Mitä mun pitää TEHÄ? Mikä tahansa katumusharjoitus kelpaisi. Ne pyytää niitä mahdollisimman rajuja, ne ottais osaa mun harkkoihin, ne tulis vaikka asumaan mun kaa.
ellauri043.html on line 481: Ne kertautuvat, ympäröivät sen, piirittävät sitä. Sen valtaa sanomaton kauhu; eikä se tunne enää muuta kuin polttavaa kouristusta mahaportissa. Päässä vallizevasta metelistä huolimatta se tajuaa valtavan hiljaisuuden joka erottaa sen maailmasta. (Flaubertilla oli epilepsia.) Se yrittää puhua; mahdotonta! On kuin sen olemuxen puhelinvaihde olisi sulanut. Vastustamatta enempää Anttoni kaatuu matolle.
ellauri043.html on line 520: Raivoissan se heittää kopukan maahan.
ellauri043.html on line 609: Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
ellauri043.html on line 650: Selitys on paikallaan. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut harhaoppi. Areiolaisen suuntauksen perusti Areios, aleksandrialainen presbyteeri ennen presbyteerejä. Areiolaisten rökitys oli varhaisen kirkon isoimpia kurinpitotoimia. Muita poliisioperaatioita seurasi. Kirkkoisät paimensi (ja paimentaa) virallista meemiä kuin bordercolliet. Harhameemit leviää viraalisesti lammaslaumassa. Ei vaan tule laumaimmuniteettia. Väärät profeetat mäkättää vuohina: Mää! eiku mää! Määpäs!
ellauri043.html on line 658: Liian kesyä, mikäs sitten erottaa kristinuskon jutkuista! Ei pelkkä logo riitä, pitää olla brändi! Ei käy, sanoi Athanasios, jonka kanta voitti Nikeassa 325. Haittapuolexi jäi iänikuinen 3-naisuuden mysteeri. Se on sitten vaikee selittää, se koettelee lapsenuskoa. Mix Jeesuxella on trendaavasti far och pappa kuten Nemillä, eikä yhtään jumaläitiä? No katoliset korjas sitten asian (ks esim. Busch).
ellauri043.html on line 671:
Katujen päästä päähän pelkkää kauhistuneen kansan hälinää.
ellauri043.html on line 693: Anttoni ezii tietä, kun sitä puhuttelee mies joka sanoo: Tulkaa, teitä odotetaan.
ellauri043.html on line 695: A. kulkee foorumin läpi, menee yhdelle pihalle yhden portin alta, ja tulee palazin edustalle, jota koristaa vaharyhmä, siinä on keisari Konsta litsaamassa lohikäärmettä. Porfyyrisen vaasin keskellä on kultainen näkinkenkä täynnä pistaaseja. Opas sanoo, että se voi ottaa siitä. Se ottaa siitä.
ellauri043.html on line 697: Pitkin seiniä on mosaiikkeja, jotka esittävät kenraaleja ojentamassa keisarille vallattuja kaupunkeja lautasella. Ja kaikkialla on basalttipylväitä, hopeisia filigraaniristikoita, norsunluisia istuimia, helmikoristeisia tapetteja. Holvi-ikkunoista virtaa valoa, Anttoni jatkaa kulkuaan. Ilmassa on lämpimiä virtauxia; se kuulee väliin jonkun sandaalin diskreetin läpsytyxen. Eteisissä on vahteja, jotka muistuttavat automaatteja, niillä on hartioilla kullatuita (tai vielotinpunaisia, kenties) patonkeja.
ellauri043.html on line 703: Kuitenkin se ihailee piispajärjestelmää, sillä koska piispoja on vaan 5-6, niin riittää saada vaan ne puolelleen, niin kaikki muut seuraavat. Keisari ei ole unohtanut hommata niille melkoisia summia. Sensijaan se inhoaa Nikean neuvostopaapoja. Mennääs kattoo niitä, se sanoo. Anttu tulee perästä.
ellauri043.html on line 706: Sieltä on näkymä hippodromille, joka on täynnä väkeä, ja jonka yläpuolella on holvikäytäviä, jossa loput porukasta käyskentelee. Raviradan keskellä on kapea tasanne, jonka päällä on pieni Mercuriuksen temppeli, Konstan pazas, 3 yhteenkietoutunutta pronssikäärmettä; yhdessä päässä isoja puumunia, toisessa 7 delfiiniä pyrstö pystyssä.
ellauri043.html on line 716: Antonius huomaa orjia aitioiden perällä. Ne on Nikean laitosneuvoston paapoja, surkeissa rääsyissä. Marttyyri Pafnutius sukii yhden hepan harjaa, Teofilus Kierto pesee toisen jalkoja, Jeah maalaa kolmannen kavioita, Aleksanteri kerää koriin kakkamunkkeja.
ellauri043.html on line 807: Rouva sanoo:
ellauri043.html on line 813: Mä oon dallannut niin kärsimättömästi että mun kantapäähän on tullut rakko, ja 1 kynsi on katkennut! Lähetin paimenia, jotka jäivät vuoristoon varjostaen kädellä silmiä, ja mezästäjiä, jotka huus sun nimeä skuzissa, ja vakoojia, jotka juoxi kaikilla ajoväylillä sanoen kaikille ohi liikennöiville: Ootteko nähneet häntä?»
ellauri043.html on line 848: tässä on Kinneretin palsamia, Tammefanin niemen suizuketta, laudaanumia, kanelia, ja laaserjuurta, joka on hyvää soosissa. Sit siellä on Assyrian piziä, Gangesin norsunluuta, Elisan purppuraa; ja tää jäälaatikko sisältää leilin jotain chalibonia, jonka pitäis olla Assyrian kuninkaille varattua viiniä - jota juodaan yxisarvisesta. Täs on sit kaulanauhoja, neuloja, viiloja, parasolleja, Baasan pulveria, Tartessoxen tinaa, Pandionin sinistä puuta, Issedonian valkoisia turkixia, Palaesimonden saaren jalokiviä, ja jonkun tachas eläimen karvoista tehtyjä hammastikkuja - kadonnut eläin joka eli maan alla. Nää tyynyt on Emathoxesta, ja nää takinrimpsut Palmyrasta. Tässä Babylonian matossa on … mut hei, tule nyt, tule jo sieltä!
ellauri043.html on line 864: Jos tietäisit mitä mulla on mun pikku rasiassa! Ota se, koita avata! Kukaan ei pysty; syleile mua, mä sanon sit sulle.
ellauri043.html on line 893: Antonius sanoo huoh.
ellauri043.html on line 923: Antonius perääntyy. (Väpelö.) Rouva lähentyy ja sanoo ärtyneellä äänellä:
ellauri043.html on line 941: Jos panisit edes sormen mun olkapäälle, se olis kuin tulenlieska sun suonissa. Vaik minkä osan saisit mun ruumiista, se ois isompi ilo kuin jonkun suurvallan valloitus. Huulet törölle nyt! Mun pusujen maku on kuin sydämmessä sulava hedelmä! Ah! Kuinka sä hukutkin mun tukkaan (Ankka pois nyt sieltä heti!), haistelet mun rintaa, hämmästyt mun jäseniä, palat mun silmäteriin, käyt käsixi valkotornaadona...
ellauri043.html on line 1033: Muulla on piisannut murheita!
ellauri043.html on line 1104: Nikean konsiilissa se sanoi Jeesusta jumalan miehex.
ellauri043.html on line 1179: Dionysios, Kyprianos ja Gregorianos sanoutui siitä irti. Pietari Alexandrialainen moitti sitä, ja Elviiran konsiili…
ellauri043.html on line 1197: Ei mä kuulen sut vieäkin! Sen polttavat sanat täyttää mun pään.
ellauri043.html on line 1217: Istutaanpas tähän, tälle isolle kivelle - niinkuin ennen, kun mä moikkasin sua aamuvarhaisella, sanoen sua kirkkaaxi aamutähdexi; ja sä aloit heti opettaa mua. Ei ne opinnot ole päättyneet. Kuu valaisee meitä riittävästi. Mä kuuntelen.
ellauri043.html on line 1225: Jumalan sanaa, ex niin, konfirmoi ihmeet? Silti faaraonkin taikurit teki niitä; muutkin huijarit voi tehdä niitä; siinä menee lankaan.
ellauri043.html on line 1234: Pyhä Peeveli, Origenes ja monet muutkin ei olleet kovin sanatarkkoja; mutta jos selittää vertauskuvilla, niin asiasta tulee jonkun sisäpiirin juttu ja evidenssipohja katoaa. Mikä neuvoxi??
ellauri043.html on line 1250: Kuiteskin ilmoitusenkeli ilmestyi Matteuxessa Joosefille, kun taas Luukkaassa, Marialle. Yhen naisen antama Jeesuxen voitelu tapahtuu ekan evankeliumin mukaan sen julkkiskauden alussa, ja kolmen muun mukaan vasta pari päivää ennen sen kuolemaa. Juotaa jonka se saa ristillä on Matteuxessa etikkaa ja sappea, Markuxella viiniä ja mirhamia (jotain hajustetta). Luukkaan ja Matteuxen mukaan apostolien ei pidä ottaa rahaa eikä pussia, ei edes sandaaleja ja patukkaa; Markuksella taas, päinvastoin, jeesus kieltää niitä ottamasta mukaan muuta kuin sandaalit ja patukan. Mä oon ihan exyxissä!…
ellauri043.html on line 1261: Kun peräpukamainen koskettaa sitä, Jeesus kääntyi sanoen: Kuka koski muhun? Se ei siis tiennyt kuka sitä koski? Mut eix sen pitänyt olla kaikkitietävä? Jos haudalla oli vartijat, ei kai naisten tarvinnut juosta hakemaan apua siirtämään isoa kiveä? Siis haudalla ei ollut vartijoita, tai sit pyhät naiset ei edes olleet siellä. Emmauxessa jesse syö oppilaitten kanssa ja antaa niiden koskea sen haavoja. Siis se on lihaa ja verta, kuiteskin se menee seinien läpi? Onx se mahollista?
ellauri043.html on line 1269: Mix se otti vastaan pyhän hengen, kun se kerta oli sen poika? Mix se tarvi kastelua, jos se oli sana? Miten saatanassa piru saattoi kiusata sitä, jos se oli jumala?
ellauri043.html on line 1323: Se valaisee kirkkokansan lukemattomat päät joka täyttää kirkkolaivan ja soluu pilareiden väliin, kohti sivukappeleita, joissa erottaa puuosastoissa alttareita, vuoteita, pienistä sinisistä kivistä tehtyjä ketjuja, ja seinille maalattuja tähtikuvioita.
ellauri043.html on line 1327: Siellä on sakkia saksanmaalta, Traakiasta ja Galliasta, Skyytiasta ja Intioista, lunta parrassa, sulkia tukassa, okaita vaatteiden rimpsuissa, sandaalit mustina tiepölystä, nahka palaneena auringosta. Kostyymit sekoittuvat, mantteleita purppurista ja liinakankaisia kaapuja, brodeerattuja dalmaatialaisia, turkisliivejä, seilorinmyssyjä, piispanhiippoja. Kaikkien silmät sädehtivät ihan extra. Ne vaikuttaa pyöveleiltä tai eunukeilta.
ellauri043.html on line 1353: Herra on sanonut: mulla olis paljon vielä jutunjuurta. Näillä on juuri ne jutut.
ellauri043.html on line 1364: kieräyttää palloa sormen päässä kuin Michael Jordan; ja säestäen sanojaan lyyralla josta lähtee kiteisiä ääniä:
ellauri043.html on line 1376: Mutta pimeyden demonit vei siltä yhden osan, ja tää osa on sielu.
ellauri043.html on line 1403: Antonius meinaa vastata. Mutta Hilarion sanoo sille hiljaa että tää mies on valtava Origenes; ja
ellauri043.html on line 1431: Sitä (sielua?) on paljon lihassa, vähemmän kasvixissa. Sitäpaizi puhistuneet ansiokkuuttaan nylkevät vihannexista tän valoisan osan ja se nousee kotiliedelle.
ellauri043.html on line 1482: Bardesanes
ellauri043.html on line 1579: Korkein olento äärettömine vuotokohtineen on nimeltä Abraxas, ja pelastaja kaikkine teräsvoimineen Kaulakau (kuka sanoi ulkona kovalla äänellä Kau?)
ellauri043.html on line 1580: eli toisin sanoin rivi rivin päällä, rektum rektumilla.
ellauri043.html on line 1582: Kaulakaun voiman saa eräitten sanojen avulla, jotka on kirjoitettu tähän kalsedoniin muistin tuexi.
ellauri043.html on line 1619: Siippa sano siipalle: tee hyväntekeväisyyttä veljelle; ja se pusssa sua.
ellauri043.html on line 1645: Toinen paljastaa matalan kukilla sirotellun vuoteen, ja sanoo
ellauri043.html on line 1716: Toi tossa, Marcion, on matruusi Sinopesta, joka joutui kirkonkirouxeen insestistä; Carpocras karkotettiin taikuudesta; Ætius varasti jalkavaimoltaan, Nicolas myyskentelee vaimoaan; ja Manès, joka sanoo izeään
ellauri043.html on line 1748: possu sanoo::
ellauri043.html on line 1755: Temppelin pylväikössä oli mies joka kantoi kaulassaan rautarengasta. Se otti hiiliä grillistä, ja teki niistä rinnalleen pitkiä rivejä, kuzuen: Jeesus, Jeesus. Jengi sanoi: toi ei ole luvallista! Kivitetään se! Se vaan jatkoi. Ennenkuulumatonta, jänskää. Auringonkukkia pyöri mun silmissä, ja mä kuulin avaruudessa kultaharpun värähdyxiä. Päivä lankesi. Mun kädet irtosivat tangoista, mun ruumis löpsähti, ja kun se oli vienyt mut taloonsa…
ellauri043.html on line 1782: ja vielä kalpeampi, turvotusta silmäluomissa kuin se oisi kauan itkenyt. Kysymättä se sanoo:
ellauri043.html on line 1800: Ensin lähestyivät orjat. «Maisteri, ne sanoivat, meidän elukat on väsyneitä.
ellauri043.html on line 1815: Se hämmästyttää sua, putkiaivo! Kuitenkin Magdaleena, Johanna, Martta ja Susanna ei menneet petiin pelastajan kaa.
ellauri043.html on line 1818: Ja sitäpaizi ei se mun vika ole; henki pakotti mut; Sotas ei onnistunut parantamaan mua. Se on kuiteskin aika julmaa! Mut mitä väliä! Mä oon viimeinen profetissoista; ja mun jälkeen tulee maailmanloppu. (Kaskun ei vedenpaisumus. Niin aina, niin ne aina sanovat. Eikä sitten tulekkaan. Mikä pettymys.)
ellauri043.html on line 1823: Se antoi mulle hirmu kasan lahjoja. Kukaan ei muuten rakasta mua yhtä paljon — eikä ole yhtä rakastettu!
ellauri043.html on line 1876: Pelastaja on sanonut: mä tulin sähläämään naisten työt.
ellauri043.html on line 1930: Audimiehet ampuu piruun nuolia. Schollyridit heittää kattoon sinisiä purjeita. Askidit heittäytyy rähmälleen leilin edessä. Marcioniitit kastaa vainaan öljyllä. Apelleen edesä yx nainen, selittääxeen ideansa paremmin, tunkee patonkia pulloon. Toinen Sampsalaisten keskellä jakaa öylättinä sandaalinsa tomua. Marcoslaisten kukilla peitetyllä sängyllä jotkut bylsivät. Sirkuslaiset tunkee toisiinsa sapuskaa, valesiaanit raippaa, Bardesaani räppää, Karpokraatti joraa, Maximilla ja Priscilla päästää pakotettuja huokauxia. Ja Kappadokian väärä profetissa ihan nakuna kyynärpäilee leijonan päällä, heiluttelee 3 soihtua ja huutaa Hirveää Kirousta.
ellauri043.html on line 1948: Tuhannesti ei! Poika ei ole yhtä ikuinen kuin isukki, eikä samaa ainetta! Ei kai se muuten olis sanonut: Iskä ota pois tää muki! - Mix te sanotte mua hyväxi? Vaan jumala on hyvä! - Mä meen jumalan luo, teidän jumalan! - ja muita sanoja, jotka todistaa, et se oli löylynlyömä luojanluoma.
ellauri043.html on line 2094: Ne sanovat, vapisevalla äänellä:
ellauri043.html on line 2152: sanoo jonkun toisen korvaan: «Paapa tulee» — ja ne johdatetaan matalakattoiseen kalustamattomaan huoneeseen.
ellauri043.html on line 2154: Ensi alkuun ihmetyttää että edessä on pitkä veren värinen ihmispäinen kotelo josta lähtee säteitä, ja sano Knouphis, kirjoitettuna kreikaxi joka puolelle. Se on pylväänpätkän päällä jalustalla. Huoneen muilla seinillä on kiilloitetusta raudasta tehtyjä korkokuvia, eläinten päitä: härän, leijonan, kotkan, koiran ja aasinpää — vieläpä!
ellauri043.html on line 2233: keinuen kantapäilä, napsuttaen sormia, nyökyttäen päätä, lurittaa raivoisan rytmisektion, symbaalien ja kimeän pillin säestyxellä:
ellauri043.html on line 2295: Äkkiä lähtee pitkä kohina, kova ja tunnelimainen kuin vesi vessanpöntössä.
ellauri043.html on line 2297: Ja se huomaa vastapäätä, toisen looshin kaltereidan takana, leijonan kävelyllä — sitten rivin sannikkaita,
ellauri043.html on line 2346: sanoo yxi veljistä.
ellauri043.html on line 2369: Isä, isä! Sun pitää näyttää kuolemallas meille esimerkkiä. Viivyttämällä sitä tekisit takusti jonkun pahan teon joka tekis tyhjäxi hyvät. Sitäpaizi jumalan voima on ääretön. Ehkä sun esimerkki käännyttää koko kan