ellauri061.html on line 1500: Naisten oikeudet on enemmän kuin jonkun ihmisryhmän rights of man. Esim oikeus omaan ruumiiseen eli päättää pitääkö sikiön vai ei. Törkeetä et sivulliset ottaa asiaxeen päättää sen sikiön oikeuxista vaahdoten kuin jotkut Gileadit. Oikeesti ei ole muuta oikeutta kuin vahvimman oikeus. Samantekevää miten termiittiapinan käy loppupeleissä. Ei yhtään vähemmän samantekevää kuin sen tappamien miljoonien muiden eläinten. Lue https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/naisten-oikeudet/.
ellauri080.html on line 687: Mun hypoteesi, jonka aineisto on kyllä aika suppea, on että autismi suojaa riippuvuuxilta. Mä luulen et toi uskontohöpötys toimii riippuvuuxiin sen takia, että ne lamaa samaa osaa matelijanaivoja. Se on se osa jossa eläimistä tulee yhteiskuntahyönteisiä. Six on samantekevää uskooko AA:n korkeampaan voimaan vaiko ei, se toimii koska pyllistely yhdistyy matelijanaivoihin ilman aivokuoren puuttumista asiaan. Niinkuin aineetkin. Se on sellasta feromoniviestintää. Ei tosiaankaan ole sattuma että vanhat AA-äijät ovat krokotiilejä.
ellauri110.html on line 232: Rrakastan merrta. En pidä uimisesta, mutta merta rakastan. En sjöman älskar havets våg, och böljornas brus. Ketä kiinnostaa. E-tveri mököttää, mutta minulle se on samantekevää. Olen ansaitulla lomalla hyvän kirjoittamisrupeaman jälkeen. Olut ja viini maistuu taas.
ellauri110.html on line 654: Mökelö tajuaa tosin rimaa hipoen et kysymys on myyntikikasta. Six on myös samantekevää kuka tuomaroi ja kuka voittaa. Silti Hande teeskentelee olevansa pettynyt kun saa palkinnon.
ellauri142.html on line 873: Siinä ominaisuudessa ei ollut Petteri, joka vastasi mun mixi-kysymyxiin loppupeleissä: koska se on kivaa. Tai hmm, tässähän se kompa taas kerran on: eikös tommonen kieltäytyminen kuitenkin ole näistä heppuleista vähän kivaa? Vai pitääkö sen olla ikävää? No ainakin samantekevää.
ellauri144.html on line 152: Sukupuolihirviö! Hän ei kerta kaikkiaan voi - ei halua - kontrolloida lihansa himoja, poltetta aivoissaan, jatkuvasti palavaa halua joka etsii jotakin uutta, hurjaa. jotakin mitä ennen ei ole tullut ajatelleeksi ja, jos sellaista nyt voi kuvitella, mistä ei ennen ole edes kirjoitettu. Mitä vittuun tulee niin hän elää tilassa joka ei ole huojentunut eikä mainittavassa määrässä hienostunutkaan sitä mitä se oli kun hän oli viidentoista eikä voinut koulussa nousta seisomaan kätkemättä seisovaa moloansa kolmirenkaisen muistivihkon taakse. Jokainen tyttö jonka hän näkee (pidelkää hattujanne) kantaa kuin kantaakin jalkojensa välissä oikeaa vittua. Ihmeellistä! Hämmästyttävää! En vieläkään pääse siitä fantastisesta ideasta, että kun katsoo jotakin tyttöä, katsoo jotakin sellaista jolla taatusti on - vittu! Kaikilla niillä on vittu! Heti siinä kuteen alla! Vittuja nussittavaksi! Ja tohtori, teidän Ylhäisyytenne, olkoon nimenne mikä hyvänsä tuntuu olevan aivan samantekevää miten paljon mies parka todellisuudessa saa, sillä hän uneksii huomisesta pillusta jo tämänpäiväistä pumpatessaan! Anna meille meidän jokapäiväinen reikämme.
ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!
ellauri334.html on line 147: Vizikästä oli miten kaikki 2014 Krimin jälkeiset propaganda-aihelmat oli saatu siiretyxi Amerikan törkeälle 50-luvulle. Siellä oli Odesa yhdellä ässällä ja kaxoisagentteja jotka puolustivat lännen asiaa venäjää murtavien venäläisagenttien ollessa aika tuhmia tukkansa amerikkalaisittain alas laskeneelle kirjastonmyyjälle. Pöyhkeästä Camillasta oli tullut rasvainen tarjoilija. No pääasiahan on että on unelma, samantekevää että se toteutuu vain rikkaille. Sillä ehkäpä rikas tuleekin juuri minusta!
ellauri398.html on line 1193: Petersonin mielestä ihminen voi yhtä hyvin tehdä Söörenin suosittaman uskon hypyn, sillä jos olemassaolo on paha, hän on joka tapauksessa hukassa eikä mikään voi häntä auttaa, samantekevää hyppääkö ja minne hyppää. Voihan siitä olla jotain hyötyä.
xxx/ellauri086.html on line 593: Tän ozakkeen mä oon nähnyt 1 zilj. kertaa, mutten jaxanut lukea. Viimexi se tuli vastaan Bob Heinleinin juveniilissa. Bobilla on paljon kulttuurivinkkejä. Edgar Allan Poe on musta ollut aina lähinnä rasittava. Enkä mä pidä muutenkaan detektiivijutuista. Musta on samantekevää kuka oli murhaaja. Tässä purloined letterissä on nimetön kertoja. Olis ollut parempi jos kertoja olis murhattu heti alussa.
xxx/ellauri114.html on line 530: Eikö ole samantekevää minkä tähden mustapäinen kuolee? No on!
xxx/ellauri123.html on line 415: Novellin alkuosa on synkkä. Tälle naurettavalle ihmiselle on kaikki hänen ympärillään samantekevää, hän ei tahdo osallistua pinnalliseen keskusteluun. Hän tunnistaa maailmaan turhuuksien turhuuden, hän ei näe siitä ulospääsyä. Koska hän on ateistinen ihminen, hänelle tulee mieleen itsemurha ainoana helppona ulospääsynä, hänelle tulee mieleen itsemurha. Mutta onko se niin helppoa? Pelkkä itsemurha-ajatus vie lisäajatuksiin elämän tarkoituksesta, rakkaudesta, toivosta. Siksi ajatus itsemurhasta askarruttaa häntä jo viikkokausia. Pimeänä kosteana marraskuun iltana hän kävelee kotiin. Hän on päättänyt, että hän ampuu itsensä tänään. Tässä synkässä tilanteessa pieni paleleva tulitikkutyttö pyytää häneltä apua, sitkeästi. Mutta hän torjuu hänet raa’asti, polkee kovasti jalkaansa, että tyttö lähtee. Sitten kun hän katsoo taivaalle, siellä pilvet avautuvat hieman sateen jälkeen, hän näkee pienen tähden, pienen tähden. Se on ainoa valopilkku tarinan koko alkuosassa.
xxx/ellauri127.html on line 728: %This poem is quoted by Monsieur Verdoux in Charlie Chaplin's homo film, before committing a loony murder. "Our feet were soft in flowers...". Hänen viimeisiksi sanoikseen jäävät: ”En olekaan koskaan maistanut rommia!”, kun vankilanjohtaja tarjoaa hänelle viimeistä lasillista ennen giljotiiniin vientiä. Loppukuvaksi jää mielikuva kyynisestä ja mitään katumattomasta miehestä, joka menee kuolemaan koska kaikkien on kuoltava joskus. Se että kuolema tulee mestaamalla ja tuomiona murhista, näyttää olevan hänelle aivan samantekevää.
xxx/ellauri218.html on line 485: Yhtä vähän kuin baareissa notkuminen mua nappaa mitkään pelit, etenkään ne joissa on enemmän kuin 1-2 pelaajaa. Eikä oikeastaan nekään, mitä järkeä vaivata päätään jollain täysin yhdentekevällä kähminnällä. Pingis ja sulkis ja koulun potkupallo menettelivät, koska niissä ei tarvinnut juuri päätä vaivata, ja on suht samantekevää kuka voittaa ja kuka häviää. En pidä voittamisesta, ja häviämisestä vielä vähemmän. 2 hengen piilonen jossa 2 menee piiloon eikä kukaan ezi, siinä on järkeä.
xxx/ellauri265.html on line 91: Epäilyni osoittautui kuitenkin aiheettomaksi. Nina pystyi uskottavasti perustelemaan metodin järkevyyden. On ize asiassa ihan samantekevää onko se totta ollenkaan (sori siitä Niini). Oikeastaan tyypittelyn perustavoitteena on saada ihmiset tajuamaan, kuinka erilaisia olemme. Enneagrammissa on kuitenkin 4 enemmän vaihtoehtoja kuin pentagrammissa. Kolminaisuudessa on vielä vähemmän. Tämä havainto puolestaan ohjaa meitä, kun tapaamme muita ihmisiä. Omassa ajattelussani kommunikaation onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on puhujan kyky mukauttaa puhettaan kuulijan mukaan ja juuri tässä ihmistuntemus on tarpeen. Nina antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tämä tapahtuu. Melkein kaiken ymmärsinkin mitä Nina koitti sanoa, vaikka joskus vasta kolmannella kerralla saatoin nauraa mukana.
15