ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
ellauri043.html on line 4797:

Sinne laskeuduttiin portaita jotka veivät saleihin, missä oli kopioituna hyvien ihmisten juhlat, pahojen kidutuxet, kaikki mikä tapahtuu kolmannessa näkymättömässä maailmassa. Pitkin seiniä kuolleet maalatuissa arkuissaan odottivat vuoroaan; Ja vaelluxesta vapautettu sielu jatkoi untaan uuteen elämään heräämiseen saakka.
ellauri043.html on line 6955: Niiden aarteet on järjestetty saleihin vinoneliöix, kasoixi ja pyramiideixi;
ellauri395.html on line 227: Astumme Taivaan saleihin. Nyt käännämme katseemme ikuisuuteen, kohden Valkoista Fajanssivaltaistuinta. Sen luona kerran kaikki enkelit, pahuuden henkiolennot ja ihmiset ovat vuorollaan Jeesuksen edessä polvillaan ja huutavat: ”Jeesus Kristus on Herra!” Sitten alkaa ikuisuus.
xxx/ellauri091.html on line 214: John Mott ei ole järin tunteisiin vetoava puhuja. Älyllinen selkeys ja johdonmukaisuus leimaa hänen esityxiänsä. Helsingissä hän ei ehtinyt valmistautua, hyvä että ehti vaihtaa matkanahkatakkinsa moitteettoman esitelmöizijänasuun. Tällä kertaa hänellä oli löyhät housut ja leopardipikkutakki. Mainoxista päätellen hän oli tottunut täysiin saleihin. No nyt ei ainakaan tarvinnut huutaa. Varmaan hän laivalla sumusireenin puhallellessa oli ajatellut: "Johan tuo on kuin tuomiopäivän pasuuna. Jumala tarkoittaa että minun tulee nyt hiljentyä hänen eteensä. Kiinteät tulot silti odottavat."
5