Ja tässä viimeisessä elämässä, kun olen saarnannut lakia, mulla ei ole enää mitään tekemistä. Iso periodi on läpivedetty! Ihmiset, eläimet, jumalat, bambut, valtameret, vuoret, Gangesin hiekanjyvät ja myriadin myriadit tähdet, kaikki kuolevat; —
ellauri055.html on line 743: Lauri (Oivan peitenimi) odottelee tädin saarnan loppua. Ei saa ennen lähteä, ja täytyy näyttää nöyrältä. Kuin Lassi Lassissa ja Leevissä. Tuntuu jo lopettelevan, aika alkaa nyökytellä päätä.
ellauri060.html on line 302: Miettiessään elämäänsä ja asioitaan - jopa kesken saarnan kirkossa - hänen mielensä tuntuu suorastaan hajoavan kesken lauseen. Viimeiseltä pisaralta ilottomassa surussa tuntuu olevan, kun hän lukee kuulutuksia. Ei yhtään kastettua lasta, ei yhtään avioliittoon kuulutettua paria. Vain kuolleita, vanhuksia ja itsemurhan tehneitä. - Hän tuntee joka käänteessä häpeää sitä kohtaan mitä hän tekee pappina, muun muassa saarnastuolistaan käsin. Esim antaa runkun lentää saarnastuolin kaiteelta. (Onx tää papinvirka sit niiko runkkujussin epäonnistunut kirjailijanura? Jossa ainut ns. valopilkku oli se urheilijaparodiatöräytys?)
ellauri077.html on line 822: Haista paska kappalainen, paasaat pappispimitystä kielioppisaarnan valeasussa. Tää on kyllä osuvasti sanottu:
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri151.html on line 727: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut!
ellauri183.html on line 362: Paviaanin hautajaisissa Cohn piti apinoille saarnan.
ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu.
ellauri185.html on line 511: Ei juuri noissa vuorisaarnan säkeissä sanota että pitää rakastaa kaikkia naapureita samalla tavalla. Eikai Jeesus sentään käskenyt rakastaa lähimmäistä niinkö izeä ja hylätä perhettä? Ai sanoiko? Muttei vuorisaarnassa! Siitäs sait!
ellauri185.html on line 637: Olemme nähneet, miten Leo Tolstoi ymmärtää ja tulkitsee vuorisaarnan ja mitä johtopäätöksiä hän siitä tekee. Nyt tahdomme asettaa nämä Tolstoin vuorisaarnasta johtelemat mielipiteet arvostelevan tarkastelun alaisiksi. Ankara vittuilu matkan varrella ei ollut vielä mitään.
ellauri185.html on line 641: Toin ei suuria poliittisia periaate-kysymyxiä kuten homoavioliitto lopullisesti ratkaista vetoomalla uskonnollisiin perusteisiin tai uskonnollisiin arvovaltoihin. Mutta kuitenkin on kaikitenkin kaikille kristityille erinomaisen painava seikka se, jos voidaan osoittaa, että join poliittinen oppi (esim. vihervasemmisto) on ilmeisessä ristiriidassa kristinopin ja Kristuxen omien sanojen kanssa tai päinvastoin. Tätä tutkiessamme meidän on pakko uskaltautua puhtaastaan teologiselle alalle, missä on se vaara että papit ja piispat älähtävät. Sixi en rupea sitä ize ruotimaan vaan siteeraan pääasiassa valtuutettuja raskaan sarjan ammattilaisia. Sevverran uskaltaudun puolestani sanomaan, että musta selvästi toi vuorisaarnan ahimsaoppi on läppä, samanlainen hyperbola kuin se silmän uloskaivu ja käden katkominen. Ei niitä ole tarkoitettu otettavaxi kirjaimellisesti, vaan cum grano salis, sapienti satis tyyppisesti suuntaa-antavana ohjeena. Lähinnä se tarkoittaa että poliisin ei pidä käyttää virka-asetta jos riittää pelkkä kumipamppu tai etälamautin.
ellauri185.html on line 645: 7 Jne.jne. Ei jaxa, kazotaan mieluummin miten se pierexivä anaalis-expulsiivinen ex-munkki ryömii ulos "ålande!" vuorisaarnan sääntöviidakosta esivallan pyssy kainalossa. Kirjassaan "Maallisesta esivallasta ja kuuliaisuusvelvollisuudesta sitä kohtaan." Tää oli varsinainen bestselleeri pikkuruhtinaiden ja kuninkaiden hoveissa, jossa oli kyllästytty paavin päsmäröintiin ja kullan kahmintaan. Kyllä toi alamaisten kulta oikeammin kuuluu minulle! ajatteli kunkku katkerana. Ja sitten tule tää kaljupää läski exmunkki joka sanoo ruman sanan niinkuin se on! Hyvä Martinus! Go to it!
ellauri185.html on line 651: Jos koko maailma olisi täynnä pelkkiä kristittyjä niin ei tarvittaisi mitään pakollista valtiojärjestystä, ei mitään hännän alla istumista, ei miekkaa, ei tuomioistuimia, eikä väkivallan käyttöä. Jos tädillä olisi kassit, se olisi setä, ja lentohärvelillä varustettu lehmä lentäisi. Vuorisaarnan hallintojärjestelmä, s.o. rakkauden laki, riittäisi täydellisesti. Mutta kun nyt ihmiset valtaosaltaan eivät ole kristittyjä, on aivan mahdotonta hallita heitä evankelisen rakkauden lain mukaan. Siihen tarvitaan ehdottomasti toinen hallintojärjestelmä lisäksi, tää vanhempi mutta toimivampi vihan laki.
ellauri185.html on line 659: Siitä kiistattomasta tosiasiasta, että ihmiskunnan valtava enemmistö ei ole kristittyjä, vaan kristityt muodostavat vain häviävän pienen vähemmistön, johtuu Lutherin mukaan pakko hallita näitä kahta erilaista ihmisryhmää kahden erilaisen järjestelmän mukaan. Vuorisaarnan evankelisen hallintajärjestelmän mukaan voidaan hallita kristittyjä, mutta ei-kristittyjä on hallittava miekan pakkojärjestelmän mukaan. Luther kuvailee vielä seikkaperäisesti ja havainnollisesti, mitä siitä seuraisi, jos maailmaa hallittaisiin vain evankeliumin (s.o. vuorisaarnan ohjeitten) mukaan. Se, joka niin tekisi, "päästäisi villit, pahat eläimet irti siteistään ja kahleistaan, niin että ne repisivät ja raatelisivat jokaisen, ja kuitenkin hän selittäisi, että ne muka ovat hänen kesyjä, lauhkeita eläimiänsä" (E.m.t. S. 235).
ellauri185.html on line 661: Jos joku tässä mielessä vetoaa vuorisaarnan sanoihin huomauttaen että kaikki porukat on kastettuja kristittyjä, eivätkä sellaisina minkään lain tai miekan vallan alaisia, vaan ainoastaan evankeliumilla hallittavia, niin on hänelle vastattava: Tosin on totta, etteivät kristityt itsensä takia ole minkään oikeuden tai miekan alaisia eivätkä sitä tarvitse. Mutta pidä huoli siitä, että maailma ensinnä on täynnä oikeita kristittyjä, ennenkuin rupeat sitä hallitsemaan kristillisesti ja evankelisesti. Mutta siihen sinä et ikinä kykene - sillä maailma ja ihmisten suuri lauma pysyy ei-kristittynä vaikkakin he ovat kastettuja ja nimellisesti kristityitä. Jos siis joku ryhtyisi hallitsemaan kokonaista maata tai vieläpä koko maailmaa evankeliumin mukaan, olisi se samanlaista, kuin jos joku paimen kokoaisi yhteen vajaan susia, leijonia, kotkia ja lampaita ja jättäisi kaikki vapaina kulkemaan yhteisessä joukossa ja sitten puhuisi niille näin: eläkää nyt täällä kiltisti ja rauhallisesti keskenänne, vajan ovi on auki, laidunmaata teillä on riittävästi, vahtikoiria ja paimenen sauvaa teidän ei tarvitse pelätä. Lampaat ja vuohet varmaan tätä neuvoa noudattaisivat ja pysyisivät lauhkeina ja rauhallisina. Mutta niitten eliniaika tulisi varsin lyhyeksi, sillä petoeläimet raatelisivat ne ja lopulta toisensakin viimeiseen saakka" (E.m.t. S. 236.).
ellauri185.html on line 665: Tästä myönteisestä asenteestaan valtioon ja välttämättömään väkivallan käyttöön Luther tekee sitten säikkymättä ja ilman hentomielisyyttä siitä aiheutuvat johtopäätöxet. Kun nyt on kiistaton tosiasia, että ihmisten valtava enemmistö ei noudata vuorisaarnan ohjeita, ei suostu kärsimään vääryyyttä ilman niskurointia, vaan päinvastoin on ylen halukas itse tekemään sitä ja heidät voidaan vain väkivalloin siitä pidättää, niin on ei ainoastaan valtiolla oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin väkivoimin pitää pahoja kurissa, vaan myöskin jokainen yksityinen kristitty on velvollinen avustaa maan valtiota tässä parhaan kykynsä mukaan, pidellä vaikka kiinni kun kreivi lyö. Jos siis kysytään, "saako kristittykin käyttää maallista miekkaa ja rangaista pahoja, vaikka Kristus on näköjään sen niin jyrkästi ja selvästi kieltänyt (sanoessaan "älä vastusta pahaa"), niin kuuluu Lutherin vastaus:
ellauri185.html on line 669: Näin tehdessään ja teoin ja toimin avustaessaan valtio järjestyksen ylläpitoa ei kristitty Lutherin mukaan menettele suinkaan epäkristillisesti eikä riko vuorisaarnan ohjeita. Hän täyttää päinvastoin velvollisuutensa sekä kristittynä että valtion kansalaisena, sillä kumpaakin hän on, ja kumpanakin hänellä on tinkimättömiä velvollisuuksia, jotka hän juuri näin oikein yhdistää.
ellauri185.html on line 674: Mainitun kirjoituksen ensi osan lopussa Luther vielä kerran kokoaa käsityksensä vuorisaarnan sanojen oikeasta merkityksestä keskitettyyn loppuponteen, joka kuuluu näin:
ellauri185.html on line 699: Jos Jumalan valtakunnan hallitusohjeeksi tarkoitetut vuorisaarnan periaatteet yritettäisiin asettaa maallisten valtakuntain laeiksi, niin merkitsisi se sitä, että sekä hyvät että niiden hyvä tavara, mutta ennen kaikkea itse Jumalan valtakunta ja lopulta koko elämä jätettäisiin tuholle alttiiksi. Tämä ei voi olla Jumalan tahto. Päinvastoin on Jumalan tahto, että hyväosaisten olemassaolo maailmassa on suojattava ja varmistettava sillä tavalla, millä se yleensä tässä maailmassa tapahtua voi, nim. sellaisen valtiojärjestyksen avulla, jolla on käytettävänään riittävä fyysillinen voima: pamppuja, miekkoja, paukkuja ja pyssyjä, sellejä ja lepositeitä. Ja kun tämä miekan hallitusjärjestelmä on todella ainoa tapa, millä hyvien hyvän säilyminen maailmassa voidaan turvata, on se Jumalan säätämä ja syvästi oikeutettu. Tämä maailma on paras mahdollinen sillä se on ainoa.
ellauri216.html on line 138: Pariisin pyhän Dionysioksen luostarin apotti Hilduin käänsi Pseudo-Dionysioksen kirjoituskokoelman kreikasta latinaksi 800-luvulla ja yhdisti virheellisesti identiteetit yhteen persoonaan. Niinpä keskiajalla nämä neljä eri lähteistä nousevaa identiteettiä – Apostolien tekojen Dionysios Areopagita, Eusebioksen Dionysios Ateenalainen, marttyyri Dionysios ja Pseudo-Dionysios Areopagita – yhdistettiin yhdeksi ja samaksi persoonaksi; Dionysioksen katsottiin kääntyneen Paavalin saarnan vaikutuksesta, tulleen Ateenan piispaksi, kirjoittaneen edellä mainitut mystiikan teologian tekstit ja tämän jälkeen kuolleen marttyyrina Pariisissa. Oli siinä yhdelle kaverille duunia.
ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia ​​pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
ellauri309.html on line 505: William Franklin "Billy" Graham Jr.; 7. marraskuuta 1918 Charlotte, Pohjois-Carolina – 21. helmikuuta 2018 Montreat, Pohjois-Carolina) oli yhdysvaltalainen kristillinen saarnaaja, jonka kirkkokunnallinen tausta oli baptismi. Wilho Pylkkänen ei baptisteista oikein pitänyt, keljuja ohareiden tekijöitä koko porukka. Billy Graham itse kuvasi elämäntehtäväänsä seuraavasti: ”Elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä löytämään henkilökohtainen intiimisuhde Jumalaan”. Hänen on arvioitu saarnanneen evankeliumia 210 miljoonalle ihmiselle vuodesta 1947 lähtien. Tämä patriarkka eli lähes 100-vuotiaaxi, mikä osoittaa Jahven erityistä suopeutta Billylle. Eipä kuitenkaan saanut ihan rikki satasta, sen verran oli taivaan herra vittuilumielellä.
ellauri322.html on line 293: Dearly beloved Roger, The scripture moveth us in sundry places. This is a bawdy parody of The Book of common prayer. No ei, se on mitä Swift sanoi kuin sen uudessa seurakunnassa ei kukaan ilmestynyt saarnankuuloon paizi unilukkari.
ellauri330.html on line 532: Minä menin muinon Mustjoen pruukkin, Olin siällä niinkun muukkin, Niistin nokkaani nestuukkiin. Ja minä alotan tämän päiväsen saarnan Paavalin paikatust jakusta...
ellauri330.html on line 537: Lauri. Ei niin, waan "suu awaa kaikkein paimenten" pitää sinun laulaman. Mutta olkoon tässä jo kylliksi, waikene, kuultele ja pane ſuus koreaksi kirkkoſuukſi“, koska minä saarnaan. Niin, nokipoika, lainaa sinä minulle mieles ja wapaa kieles. Minä tahdon saarnan saarnata tässä saarnastuolin päällä Pietarin wanhasta kaprokista ja kymmenestä nappiläwestä. Kuitenkin tahdon ensiksi katsoa lammaslaumani yli, mutta näenpä sydämmeni suureksi furukſi haiſewia wuohia waan ja sen peijakkaan pukkeja. Woi te Kärkölän neitseet, narssut ja naasikat! te pöyhkeilette silkeissä ja saaleissa, kullanhohtawina kuin riikinkukot; mutta sylkekäät minua wasten naamaa, ellette wiimeisenä päivänä huuda wielä Matti pastooria puhelemaan puolestanne. Mutta se on nietua se! Hywää päivää, ukko Räihä! Minä tahdon sinulle sanaſen ſanoa: Ota waari tuosta Kettulan wanhasta waarista. Mutta sinä peewelin Peltolan Paawo, mitä teit sinä Tanun hirsitalkoossa talwella? Sinä klaſia kilistit ja likkoja likistit. Mutta minä ſanon sinulle, poikanalli: ota Jumppilan Jallista waari; muutoin tuomitsee sinua wiimein Matti pappi, pakanat, Krekiläiset ja Prekiläiſet; ja sitten ſäkki päähän ja helwettiin. Awaa siis ajoissa korwaläpes ja kuule mitä sanon ja saarnaan, sillä minä olen keitetty monessa liemessä, ja tässä rinnassa on sydän kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Onhan poika monessakin ollut. Minä olen ollut Helsingissä opisſa, weſikopisſa, jalkapuussa ja monessa muussa konttapuussa. Mutta siitä on paras, etten ole waras, etten ole loannut kenenkään kaiwoa, enkä halaillut toisen miehen waimoa."
ellauri349.html on line 632: Tai kuten Eckhart itse paljastaa saarnan 11 lopussa (Eckhart, 1986, s. 270): "Silmä, jolla näen Jumalan, on sama silmä, jolla Jumala näkee minut; minun silmäni ja Jumalan silmä ovat yksi silmä ja yksi näkevä, yksi tietävä ja yksi rakastava."
ellauri349.html on line 892: Sitten pidin saarnan Martasta ja Mariasta. Esa-Maaria on valinnut hyvän osan, älköön sitä hältä otettako pois. Pipsa-Martta puuhatkoon päntrissä, napittakoon kaxosia ja työntäköön pölynimuria.
ellauri352.html on line 424: Herätyssaarnan, poliittisen puheen ja izehoitokirjan kaava on aina sama. Puhuja osoittaa ensin tilanteen pahuuden. Sillä herätetään synninitunto eli tietoisuus poliittisesta sorrosta. Sitten kerrotaan miten pelastutaan eli saadaan aikaan poliittinen muutos. Lopuxi kehotetaan laittamaan pää silmukkaan eli liittymään seurakuntaan tai soluun. Toimintasilmukka on toi Jeesuxen sana Juuttaalle: "mene äläkä enää syntiä tee". Se vaatii izekuria, tieto, taito ja lahjakkuus ei paljon paina.
ellauri369.html on line 310: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n.  1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
ellauri370.html on line 656: Palvelijaksi vihkimisensä jälkeen Stoecker liittyi Preussin armeijaan pappina. Stoecker nousi kansalliseen tietoisuuteen pitäessään saarnan Metzin piirityksen jälkeen vuonna 1870, jossa hän väitti, että Preussin voitot Ranskasta olivat Jumalan tekoja. Vuonna 1874 keisari Wilhelm I, joka oli liikuttunut Stoeckerin saarnoista, nimitti hänet hovipapiksi Berliiniin. Siitä lähin kaiken Stoeckerin sanoman katsottiin ilmaisevan Wilhelmin mielipidettä, ja kääntäen.
ellauri377.html on line 230: Teksti on kirjoitettu vahvalla runollisella taidolla (sen huomaa käännöksessäkin), ja se sisältää vahvasti syklistä teemaesitystä. Se ei ole "evankeliumi" Jeesuksen Nasaretilaisen tekojen selostuksen merkityksessä, vaan se ymmärretään paremmin saarnana. Oppineet pitävät tekstiä yleisesti yhtenä parhaista kirjoitetuista teksteistä koko Nag Hammadi -kokoelmassa, pitäen sitä erittäin arvokkaana sekä suurena kirjallisena teoksena että gnostisena eksegeesinä useista kanonisista ja muista evankeliumeista. Esitetyt ajatukset tosin poikkeavat valentinilaisen gnostilaisuuden näkemyksistä.
ellauri383.html on line 199: Kirja on kritiikki uusliberalismin isälle, 1930-luvulla saarnannelle Friedrich Hayekille. Stiglitz haluaa kääntää päälaelleen Hayekin näkemyksen siitä, että hallitus on paha ja yksityissektori on hyvä. Liikennevalot on esimerkki hyvästä sääntelystä
ellauri391.html on line 161: Uudistuneen jumalan palvelus on tuonut saarnan uudella tavalla keskusteluun. Mitä on Sanan teologia? Mikä on saarnan tehtävä? Miten saarnaan valmistaudutaan? Miten se toteutetaan?
ellauri391.html on line 467: Varsinainen perkeleen kexintö oli kirjapainotaito. Se oli uuden ajan paperinen some. Dominikaanimunkki Johann Tetzel oli saarnannut anekaupan puolesta sanoin: ”Kun raha kirstuhun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Luther tuomitsi anekaupan sanoen: "Ei helvetissä vilahda!"
ellauri391.html on line 495: Viimeisen saarnansa hän päätti Sepun lailla sanoin:"Olen heikko, en jaksa enää." Myös Pipan viimeiset sanat ovat muistettavat: nytkö sitten kuollaan.
ellauri396.html on line 382: He concluded that while authentic signs of revival might be present at such meetings, ministerial leaders have a biblical responsibility to ensure that parishioners maintain orderly conduct at the gatherings and this seemed to be lacking at many of the meetings. Etäkokouxissa on se varjopuoli että tafsaus on mahdollista vain tapaamisten välillä eikä sakastissa saarnan aikana.
ellauri398.html on line 883: 591 jKr., kun paavi Gregory ja minä pidimme saarnan,
ellauri401.html on line 189: vesirakennushallituksen asessorin Bruno Sirénin lapset Ingrid, Osvald ja Emma. Pekan nom de plume oli signor Elia kuten Charles Lambilla. Lassi ja Leevi Laestadius kirjoittaa Huutavan Äänessä: saarnani ovat karkeita ja likaisia!
ellauri401.html on line 269: Ne löytyvät vuorisaarnan antiteeseistä (Matt. 5:21–48), joita itse
ellauri401.html on line 376: Suomen työväenliikkeen suuri herättäjä, Työmiehen toimittaja, kirjailija Matti Kurikka (1863–1915) toi työväenliikkeeseen vuorisaarnan sosialismin, jonka piirissä teosofiaa pidettiin tulevaisuuden uskontona. Teosofeja sosialismista vierottivat sen ”uskollisena” seuralaisena esiintyvät kiukku, raakuus tai fanatismi sekä äärimmäinen materialismi. Teosofin sosialismi ei perustu siihen, että hän vihaa yläluokkaa, vaan siihen, että hän rakastaa rupusakkia, eikä teosofin ihanne ole vain oikeudenmukaisuus vaan rakkaus ja veljellisyys.
ellauri401.html on line 697: Erityisesti vuorisaarna muodostaa keskeisen osan Ervastin opetuksista. Jeesus antoi vuorisaarnan läpiveto-ohjeet opetuslapsilleen, mutta myös kansa sai ne kuulla. Vuorisaarnan ohjeet ovat siis sekä esoteerisia että eksoteerisia eli yhtä aikaa salaisia ja julkisia. Tämä kuvaa myös uutta aikaa (ns. somea), jolloin kaikki tieto on julkista, koska yrityxillä on siihen oikeutettu etu. Ervast esitti oman väännöksensä Vuorisaarnasta. Vuorisaarnassa Jeesus antaa viisi käskyä ja mietiskelymantran, joka on Isä Meidän -rukous. Kaikki nämä liittyvät hyvin läheisesti rakastavan mielentilan, rakastavan olemisen ja toiminnan opetteluun. Käskyt ovat seuraavassa muodossa vanhassa Raamatun käännöksessä. Vastaava autuutus suluissa.
ellauri409.html on line 612: