Ja tässä viimeisessä elämässä, kun olen saarnannut lakia, mulla ei ole enää mitään tekemistä. Iso periodi on läpivedetty! Ihmiset, eläimet, jumalat, bambut, valtameret, vuoret, Gangesin hiekanjyvät ja myriadin myriadit tähdet, kaikki kuolevat; —
ellauri055.html on line 758: Lauri (Oivan peitenimi) odottelee tädin saarnan loppua. Ei saa ennen lähteä, ja täytyy näyttää nöyrältä. Kuin Lassi Lassissa ja Leevissä. Tuntuu jo lopettelevan, aika alkaa nyökytellä päätä.
ellauri060.html on line 302: Miettiessään elämäänsä ja asioitaan - jopa kesken saarnan kirkossa - hänen mielensä tuntuu suorastaan hajoavan kesken lauseen. Viimeiseltä pisaralta ilottomassa surussa tuntuu olevan, kun hän lukee kuulutuksia. Ei yhtään kastettua lasta, ei yhtään avioliittoon kuulutettua paria. Vain kuolleita, vanhuksia ja itsemurhan tehneitä. - Hän tuntee joka käänteessä häpeää sitä kohtaan mitä hän tekee pappina, muun muassa saarnastuolistaan käsin. Esim antaa runkun lentää saarnastuolin kaiteelta. (Onx tää papinvirka sit niiko runkkujussin epäonnistunut kirjailijanura? Jossa ainut ns. valopilkku oli se urheilijaparodiatöräytys?)
ellauri077.html on line 810: Haista paska kappalainen, paasaat pappispimitystä kielioppisaarnan valeasussa. Tää on kyllä osuvasti sanottu:
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri151.html on line 726: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut!
ellauri183.html on line 362: Paviaanin hautajaisissa Cohn piti apinoille saarnan.
ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu.
ellauri185.html on line 511: Ei juuri noissa vuorisaarnan säkeissä sanota että pitää rakastaa kaikkia naapureita samalla tavalla. Eikai Jeesus sentään käskenyt rakastaa lähimmäistä niinkö izeä ja hylätä perhettä? Ai sanoiko? Muttei vuorisaarnassa! Siitäs sait!
ellauri185.html on line 637: Olemme nähneet, miten Leo Tolstoi ymmärtää ja tulkitsee vuorisaarnan ja mitä johtopäätöksiä hän siitä tekee. Nyt tahdomme asettaa nämä Tolstoin vuorisaarnasta johtelemat mielipiteet arvostelevan tarkastelun alaisiksi. Ankara vittuilu matkan varrella ei ollut vielä mitään.
ellauri185.html on line 641: Toin ei suuria poliittisia periaate-kysymyxiä kuten homoavioliitto lopullisesti ratkaista vetoomalla uskonnollisiin perusteisiin tai uskonnollisiin arvovaltoihin. Mutta kuitenkin on kaikitenkin kaikille kristityille erinomaisen painava seikka se, jos voidaan osoittaa, että join poliittinen oppi (esim. vihervasemmisto) on ilmeisessä ristiriidassa kristinopin ja Kristuxen omien sanojen kanssa tai päinvastoin. Tätä tutkiessamme meidän on pakko uskaltautua puhtaastaan teologiselle alalle, missä on se vaara että papit ja piispat älähtävät. Sixi en rupea sitä ize ruotimaan vaan siteeraan pääasiassa valtuutettuja raskaan sarjan ammattilaisia. Sevverran uskaltaudun puolestani sanomaan, että musta selvästi toi vuorisaarnan ahimsaoppi on läppä, samanlainen hyperbola kuin se silmän uloskaivu ja käden katkominen. Ei niitä ole tarkoitettu otettavaxi kirjaimellisesti, vaan cum grano salis, sapienti satis tyyppisesti suuntaa-antavana ohjeena. Lähinnä se tarkoittaa että poliisin ei pidä käyttää virka-asetta jos riittää pelkkä kumipamppu tai etälamautin.
ellauri185.html on line 645: 7 Jne.jne. Ei jaxa, kazotaan mieluummin miten se pierexivä anaalis-expulsiivinen ex-munkki ryömii ulos "ålande!" vuorisaarnan sääntöviidakosta esivallan pyssy kainalossa. Kirjassaan "Maallisesta esivallasta ja kuuliaisuusvelvollisuudesta sitä kohtaan." Tää oli varsinainen bestselleeri pikkuruhtinaiden ja kuninkaiden hoveissa, jossa oli kyllästytty paavin päsmäröintiin ja kullan kahmintaan. Kyllä toi alamaisten kulta oikeammin kuuluu minulle! ajatteli kunkku katkerana. Ja sitten tule tää kaljupää läski exmunkki joka sanoo ruman sanan niinkuin se on! Hyvä Martinus! Go to it!
ellauri185.html on line 651: Jos koko maailma olisi täynnä pelkkiä kristittyjä niin ei tarvittaisi mitään pakollista valtiojärjestystä, ei mitään hännän alla istumista, ei miekkaa, ei tuomioistuimia, eikä väkivallan käyttöä. Jos tädillä olisi kassit, se olisi setä, ja lentohärvelillä varustettu lehmä lentäisi. Vuorisaarnan hallintojärjestelmä, s.o. rakkauden laki, riittäisi täydellisesti. Mutta kun nyt ihmiset valtaosaltaan eivät ole kristittyjä, on aivan mahdotonta hallita heitä evankelisen rakkauden lain mukaan. Siihen tarvitaan ehdottomasti toinen hallintojärjestelmä lisäksi, tää vanhempi mutta toimivampi vihan laki.
ellauri185.html on line 659: Siitä kiistattomasta tosiasiasta, että ihmiskunnan valtava enemmistö ei ole kristittyjä, vaan kristityt muodostavat vain häviävän pienen vähemmistön, johtuu Lutherin mukaan pakko hallita näitä kahta erilaista ihmisryhmää kahden erilaisen järjestelmän mukaan. Vuorisaarnan evankelisen hallintajärjestelmän mukaan voidaan hallita kristittyjä, mutta ei-kristittyjä on hallittava miekan pakkojärjestelmän mukaan. Luther kuvailee vielä seikkaperäisesti ja havainnollisesti, mitä siitä seuraisi, jos maailmaa hallittaisiin vain evankeliumin (s.o. vuorisaarnan ohjeitten) mukaan. Se, joka niin tekisi, "päästäisi villit, pahat eläimet irti siteistään ja kahleistaan, niin että ne repisivät ja raatelisivat jokaisen, ja kuitenkin hän selittäisi, että ne muka ovat hänen kesyjä, lauhkeita eläimiänsä" (E.m.t. S. 235).
ellauri185.html on line 661: Jos joku tässä mielessä vetoaa vuorisaarnan sanoihin huomauttaen että kaikki porukat on kastettuja kristittyjä, eivätkä sellaisina minkään lain tai miekan vallan alaisia, vaan ainoastaan evankeliumilla hallittavia, niin on hänelle vastattava: Tosin on totta, etteivät kristityt itsensä takia ole minkään oikeuden tai miekan alaisia eivätkä sitä tarvitse. Mutta pidä huoli siitä, että maailma ensinnä on täynnä oikeita kristittyjä, ennenkuin rupeat sitä hallitsemaan kristillisesti ja evankelisesti. Mutta siihen sinä et ikinä kykene - sillä maailma ja ihmisten suuri lauma pysyy ei-kristittynä vaikkakin he ovat kastettuja ja nimellisesti kristityitä. Jos siis joku ryhtyisi hallitsemaan kokonaista maata tai vieläpä koko maailmaa evankeliumin mukaan, olisi se samanlaista, kuin jos joku paimen kokoaisi yhteen vajaan susia, leijonia, kotkia ja lampaita ja jättäisi kaikki vapaina kulkemaan yhteisessä joukossa ja sitten puhuisi niille näin: eläkää nyt täällä kiltisti ja rauhallisesti keskenänne, vajan ovi on auki, laidunmaata teillä on riittävästi, vahtikoiria ja paimenen sauvaa teidän ei tarvitse pelätä. Lampaat ja vuohet varmaan tätä neuvoa noudattaisivat ja pysyisivät lauhkeina ja rauhallisina. Mutta niitten eliniaika tulisi varsin lyhyeksi, sillä petoeläimet raatelisivat ne ja lopulta toisensakin viimeiseen saakka" (E.m.t. S. 236.).
ellauri185.html on line 665: Tästä myönteisestä asenteestaan valtioon ja välttämättömään väkivallan käyttöön Luther tekee sitten säikkymättä ja ilman hentomielisyyttä siitä aiheutuvat johtopäätöxet. Kun nyt on kiistaton tosiasia, että ihmisten valtava enemmistö ei noudata vuorisaarnan ohjeita, ei suostu kärsimään vääryyyttä ilman niskurointia, vaan päinvastoin on ylen halukas itse tekemään sitä ja heidät voidaan vain väkivalloin siitä pidättää, niin on ei ainoastaan valtiolla oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin väkivoimin pitää pahoja kurissa, vaan myöskin jokainen yksityinen kristitty on velvollinen avustaa maan valtiota tässä parhaan kykynsä mukaan, pidellä vaikka kiinni kun kreivi lyö. Jos siis kysytään, "saako kristittykin käyttää maallista miekkaa ja rangaista pahoja, vaikka Kristus on näköjään sen niin jyrkästi ja selvästi kieltänyt (sanoessaan "älä vastusta pahaa"), niin kuuluu Lutherin vastaus:
ellauri185.html on line 669: Näin tehdessään ja teoin ja toimin avustaessaan valtio järjestyksen ylläpitoa ei kristitty Lutherin mukaan menettele suinkaan epäkristillisesti eikä riko vuorisaarnan ohjeita. Hän täyttää päinvastoin velvollisuutensa sekä kristittynä että valtion kansalaisena, sillä kumpaakin hän on, ja kumpanakin hänellä on tinkimättömiä velvollisuuksia, jotka hän juuri näin oikein yhdistää.
ellauri185.html on line 674: Mainitun kirjoituksen ensi osan lopussa Luther vielä kerran kokoaa käsityksensä vuorisaarnan sanojen oikeasts merkityksestä keskitettyyn loppuponteen, joka kuuluu näin:
ellauri185.html on line 699: Jos Jumalan valtakunnan hallitusohjeeksi tarkoitetut vuorisaarnan periaatteet yritettäisiin asettaa maallisten valtakuntain laeiksi, niin merkitsisi se sitä, että sekä hyvät että niiden hyvä tavara, mutta ennen kaikkea itse Jumalan valtakunta ja lopulta koko elämä jätettäisiin tuholle alttiiksi. Tämä ei voi olla Jumalan tahto. Päinvastoin on Jumalan tahto, että hyväosaisten olemassaolo maailmassa on suojattava ja varmistettava sillä tavalla, millä se yleensä tässä maailmassa tapahtua voi, nim. sellaisen valtiojärjestyksen avulla, jolla on käytettävänään riittävä fyysillinen voima: pamppuja, miekkoja, paukkuja ja pyssyjä, sellejä ja lepositeitä. Ja kun tämä miekan hallitusjärjestelmä on todella ainoa tapa, millä hyvien hyvän säilyminen maailmassa voidaan turvata, on se Jumalan säätämä ja syvästi oikeutettu. Tämä maailma on paras mahdollinen sillä se on ainoa.
ellauri216.html on line 138: Pariisin pyhän Dionysioksen luostarin apotti Hilduin käänsi Pseudo-Dionysioksen kirjoituskokoelman kreikasta latinaksi 800-luvulla ja yhdisti virheellisesti identiteetit yhteen persoonaan. Niinpä keskiajalla nämä neljä eri lähteistä nousevaa identiteettiä – Apostolien tekojen Dionysios Areopagita, Eusebioksen Dionysios Ateenalainen, marttyyri Dionysios ja Pseudo-Dionysios Areopagita – yhdistettiin yhdeksi ja samaksi persoonaksi; Dionysioksen katsottiin kääntyneen Paavalin saarnan vaikutuksesta, tulleen Ateenan piispaksi, kirjoittaneen edellä mainitut mystiikan teologian tekstit ja tämän jälkeen kuolleen marttyyrina Pariisissa. Oli siinä yhdelle kaverille duunia.
ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia ​​pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
ellauri309.html on line 505: William Franklin "Billy" Graham Jr.; 7. marraskuuta 1918 Charlotte, Pohjois-Carolina – 21. helmikuuta 2018 Montreat, Pohjois-Carolina) oli yhdysvaltalainen kristillinen saarnaaja, jonka kirkkokunnallinen tausta oli baptismi. Wilho Pylkkänen ei baptisteista oikein pitänyt, keljuja ohareiden tekijöitä koko porukka. Billy Graham itse kuvasi elämäntehtäväänsä seuraavasti: ”Elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä löytämään henkilökohtainen intiimisuhde Jumalaan”. Hänen on arvioitu saarnanneen evankeliumia 210 miljoonalle ihmiselle vuodesta 1947 lähtien. Tämä patriarkka eli lähes 100-vuotiaaxi, mikä osoittaa Jahven erityistä suopeutta Billylle. Eipä kuitenkaan saanut ihan rikki satasta, sen verran oli taivaan herra vittuilumielellä.
ellauri322.html on line 293: Dearly beloved Roger, The scripture moveth us in sundry places. This is a bawdy parody of The Book of common prayer. No ei, se on mitä Swift sanoi kuin sen uudessa seurakunnassa ei kukaan ilmestynyt saarnankuuloon paizi unilukkari.
ellauri330.html on line 532: Minä menin muinon Mustjoen pruukkin, Olin siällä niinkun muukkin, Niistin nokkaani nestuukkiin. Ja minä alotan tämän päiväsen saarnan Paavalin paikatust jakusta...
ellauri330.html on line 537: Lauri. Ei niin, waan "suu awaa kaikkein paimenten" pitää sinun laulaman. Mutta olkoon tässä jo kylliksi, waikene, kuultele ja pane ſuus koreaksi kirkkoſuukſi“, koska minä saarnaan. Niin, nokipoika, lainaa sinä minulle mieles ja wapaa kieles. Minä tahdon saarnan saarnata tässä saarnastuolin päällä Pietarin wanhasta kaprokista ja kymmenestä nappiläwestä. Kuitenkin tahdon ensiksi katsoa lammaslaumani yli, mutta näenpä sydämmeni suureksi furukſi haiſewia wuohia waan ja sen peijakkaan pukkeja. Woi te Kärkölän neitseet, narssut ja naasikat! te pöyhkeilette silkeissä ja saaleissa, kullanhohtawina kuin riikinkukot; mutta sylkekäät minua wasten naamaa, ellette wiimeisenä päivänä huuda wielä Matti pastooria puhelemaan puolestanne. Mutta se on nietua se! Hywää päivää, ukko Räihä! Minä tahdon sinulle sanaſen ſanoa: Ota waari tuosta Kettulan wanhasta waarista. Mutta sinä peewelin Peltolan Paawo, mitä teit sinä Tanun hirsitalkoossa talwella? Sinä klaſia kilistit ja likkoja likistit. Mutta minä ſanon sinulle, poikanalli: ota Jumppilan Jallista waari; muutoin tuomitsee sinua wiimein Matti pappi, pakanat, Krekiläiset ja Prekiläiſet; ja sitten ſäkki päähän ja helwettiin. Awaa siis ajoissa korwaläpes ja kuule mitä sanon ja saarnaan, sillä minä olen keitetty monessa liemessä, ja tässä rinnassa on sydän kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Onhan poika monessakin ollut. Minä olen ollut Helsingissä opisſa, weſikopisſa, jalkapuussa ja monessa muussa konttapuussa. Mutta siitä on paras, etten ole waras, etten ole loannut kenenkään kaiwoa, enkä halaillut toisen miehen waimoa."
ellauri349.html on line 632: Tai kuten Eckhart itse paljastaa saarnan 11 lopussa (Eckhart, 1986, s. 270): "Silmä, jolla näen Jumalan, on sama silmä, jolla Jumala näkee minut; minun silmäni ja Jumalan silmä ovat yksi silmä ja yksi näkevä, yksi tietävä ja yksi rakastava."
ellauri349.html on line 896: Sitten pidin saarnan Martasta ja Mariasta. Esa-Maaria on valinnut hyvän osan, älköön sitä hältä otettako pois. Pipsa-Martta puuhatkoon päntrissä, napittakoon kaxosia ja työntäköön pölynimuria.
ellauri352.html on line 424: Herätyssaarnan, poliittisen puheen ja izehoitokirjan kaava on aina sama. Puhuja osoittaa ensin tilanteen pahuuden. Sillä herätetään synninitunto eli tietoisuus poliittisesta sorrosta. Sitten kerrotaan miten pelastutaan eli saadaan aikaan poliittinen muutos. Lopuxi kehotetaan laittamaan pää silmukkaan eli liittymään seurakuntaan tai soluun. Toimintasilmukka on toi Jeesuxen sana Juuttaalle: "mene äläkä enää syntiä tee". Se vaatii izekuria, tieto, taito ja lahjakkuus ei paljon paina.
ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n.  1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
ellauri370.html on line 583: Palvelijaksi vihkimisensä jälkeen Stoecker liittyi Preussin armeijaan pappina. Stoecker nousi kansalliseen tietoisuuteen pitäessään saarnan Metzin piirityksen jälkeen vuonna 1870, jossa hän väitti, että Preussin voitot Ranskasta olivat Jumalan tekoja. Vuonna 1874 keisari Wilhelm I, joka oli liikuttunut Stoeckerin saarnoista, nimitti hänet hovipapiksi Berliiniin. Siitä lähin kaiken Stoeckerin sanoman katsottiin ilmaisevan Wilhelmin mielipidettä, ja kääntäen.
ellauri377.html on line 230: Teksti on kirjoitettu vahvalla runollisella taidolla (sen huomaa käännöksessäkin), ja se sisältää vahvasti syklistä teemaesitystä. Se ei ole "evankeliumi" Jeesuksen Nasaretilaisen tekojen selostuksen merkityksessä, vaan se ymmärretään paremmin saarnana. Oppineet pitävät tekstiä yleisesti yhtenä parhaista kirjoitetuista teksteistä koko Nag Hammadi -kokoelmassa, pitäen sitä erittäin arvokkaana sekä suurena kirjallisena teoksena että gnostisena eksegeesinä useista kanonisista ja muista evankeliumeista. Esitetyt ajatukset tosin poikkeavat valentinilaisen gnostilaisuuden näkemyksistä.
ellauri383.html on line 197: Kirja on kritiikki uusliberalismin isälle, 1930-luvulla saarnannelle Friedrich Hayekille. Stiglitz haluaa kääntää päälaelleen Hayekin näkemyksen siitä, että hallitus on paha ja yksityissektori on hyvä. Liikennevalot on esimerkki hyvästä sääntelystä
ellauri391.html on line 159: Uudistuneen jumalan palvelus on tuonut saarnan uudella tavalla keskusteluun. Mitä on Sanan teologia? Mikä on saarnan tehtävä? Miten saarnaan valmistaudutaan? Miten se toteutetaan?
xxx/ellauri027.html on line 597: Tätä Wilhon helluntaiystävissä kuzuttiin todistamisexi. Ensin Wilho piti saarnan joka nostatti henkeä. Edellisillä kerroilla kääntyneet (tai käännytetyt, tosin juuri vastakkaisessa merkityxessä kuin matut nykyisin) kertoivat saarnan lopuxi, miten niiden elämä oli muuttunut, arki näytti aivan erilaiselta. Tuttu juttu, sanon kuin Natasha sarjakuvan kaiken nähnyt lentokapteeni. Saarnan jälkeen keskusteltiin pienryhmissä evankelistan johdolla ja kypsyteltiin uusia proselyyttejä. Tää mylly on tosi tehokas. Eikä se ole mihkään hävinnyt, se on siirtynyt takapihoilta yritysten sisälle. Ennen pokat oli kotiapulaisia, nyt ne on myyntiassistentteja.
xxx/ellauri059.html on line 514: Tässä kohtaa oli vielä lyhyitä kritiikkejä Lauri Henrik P-pään pikkusaarnoista, jota oli pantu Savon Arolan särpimexi mukaan samaan niteeseen. Ikävä kyllä ne on kadonneet. Ne saarnat oli aivan perseestä, voi jälkeenpäin muistinvaraisesti todeta. Tiivistäen: Nimisaarnan Anna fon Tollo oli aatelinen ämmä joka oli haikaillut jonkun köyhän säveltäjän perään, vaik oli aikanaan ize preferoinut fon Tollon paxumpaa rahamassia. No size kuoli se säveltäjä, ja ämmä lupas izellensä tehdä parannuxen, eli olla vähän hövelimpi palvelusväelle ja muulle laahuxelle. Syy-yhteyttä on vaikee havaita. Siziellä oli se Olavi Mela, joka sai haimasyövän ja alkoi kantaa huolta taivastontista kuin Pauli Pylkkänen. Se koitti Kaarlo Syvännön tapaan peukalovärssyä hyvästä kirjasta, ja löytyi lohduttavasti: iskä arlmahtaa, kuha vaan Olavi uskoo melan ylösnousemuxeen. Ja narshishtirovashti, joka jätti kaikki silleen ja ruustinnankin heitteille, kun sen poika narahti varmaan huumerikoxesta ulkomailla. Se oli SYYYYLLINEN, kuin Niklas kaadettuaan spagettikattilan. Vittu varmaan oli bylsinyt poikaa pienenä. Ja ämmä jonka poika oli kuolemassa johkin tartuntatautiin, josta tuntu turvalliselta kun se kexi kaataa koko huolen yljän sylkkyyn: nyze lapsi on turvan takana, vaikka ruumiina. Ja niin edespäin.
xxx/ellauri075.html on line 449: Kirkko ja kaupunki -lehti poisti foorumilta yhden papin saarnan jonka mielestä eläinten tappo, syönti ja tehokasvatus on syntiä. Eihän se ole syntiä, ainakaan täällä Suomessa, älähti arkkipiispa Luoma. Kaikenlaisia luojanluomia. Tässä matoisessa maailmassa arkkipiispan kannan ratkaisevat äänestäjät kristilliset, keskusta ja MTK.
xxx/ellauri165.html on line 114: Lutherin näkemys Neitsyt Mariasta ei ole ollut tutkimuskohteena suosittu, sillä reformaattorin kielteisen suhtautumisen pyhimysten kunnioittamiseen on nähty johtavan myös negatiiviseen Maria-käsitykseen. Katolis-luterilaisessa ekumeenisessa dialogissa Marian asema on kuitenkin nostettu yhdeksi selvitystyön pääkohdaksi. Tutkielmassani selvitän Neitsyt Marian asemaa Lutherin teologiassa kuuden Lutherin saarnan perusteella. Saarnat ovat peräisin Lutherin Kirkkopostillasta, joten niiden merkitys luterilaisen Maria-kuvan kehityksessä on ollut suuri. Tutkielmani metodina on saarnojen systemaattinen analyysi.
xxx/ellauri178.html on line 211: Professori Laurilan ajankohtainen kirja pohtii kysymystä, onko kansalla oikeus puolustautua vai ei ja missä määrin puolustussota on sopusoinnussa Kristuksen opin kanssa. Lähtökohdaksi hän ottaa Kristuksen vuorisaarnan, jonka sanoihin »Älkää tehkö pahalle vastarintaa» Tolstoi perustaa koko kuuluisan oppinsa. Vaikka se oli luultavasti Jeesuxelta jonkinlainen lipsahdus, saarnan tuoxinassa heitetty hyperbola. Tolstoin oppi oli nihilismiä, hän ei hyväksynyt sotaa eikä sotaväkeä missään muodossa ja piti ihanteena kummallista olotilaa ilman hallituksia, poliisivoimia ja valtiolaitoksia. Selvitettyään Tolstoin opin tekijä siirtyy Lutheriin, jonka käsityksen mukaan puolustussota on oikeutettua, sekä poliisit ja hallizijat hieno asia.
xxx/ellauri237.html on line 287: Mitä joulu merkizi Marquetalle? Vapaan maailman vapahtajan juhlaa, ja tietysti lahjoja, som jag själv har lagat. Tyty Arolakin ihailee alentuvasti Marketan kyynelten kastelemia vanuneita vanttuita. Mitä joulupukki nyt tekee Korvatunturilla? Mitä tekee vaimo katala joulukynttilöillä pukin poissaollessa? Kaija piti Marquetalle maailman kauneimman pikku joulusaarnan ja joulurukouxen. Uskonnossa kymppi - varjelkoon!
xxx/ellauri252.html on line 337: Tulilinjalle joutuivat romaanin sivut 139–142, joilla juopunut muurari Hiltunen esittää Jeesusta arkipäiväistävän saarnansa.
xxx/ellauri292.html on line 412: 1:6 Josta te ennen cwlleet oletta/ sen totisen Euangeliumin saarnan cautta/ Joca teiden tygen tullut ombi/ ninquin mös caickeen Mailmaan/ ia ombi hedhelmeline'/ ninquin mös teisse hamast sijte peiueste quin te sen cwlleet oletta/ ia tunsitta sen Jumalan Armon totudhesa/
xxx/ellauri296.html on line 207: odotukset ja opetukset. Esimerkiksi tulevan messiaan odotuksen, Vuorisaarnan
xxx/ellauri354.html on line 514: Piispa Sebeosin kirjoittama armenialainen kroniikka 700-luvulta kertoo, että juutalaiset ja arabit riitelivät keskenään uskonnollisista eroistaan ​​Jerusalemin piirityksen aikana vuonna 637 jKr., mutta "Ismaelin poikien mies nimeltä Muhammed " piti heille "Totuuden Tien saarnan, oletettavasti Jumalan käskystä" ja sanoi, että heidän, sekä juutalaisten että arabien, tulisi yhdistyä isänsä Abrahamin lipun alle ja mennä pyhään maahan. Sebeos raportoi myös, että juutalaiset aloittivat temppelin jälleenrakentamisen, mutta arabit karkottivat heidät ja käyttivät paikan uudelleen omia rukouksiaan varten. Nämä juutalaiset vuorostaan ​​rakensivat toisen temppelin eri paikkaan.
55