ellauri011.html on line 709: sit saarnaajat niinkuin Johansson, evankelistat hännänhuippuna aliupseereina ja sisäänheittäjinä. Oliko Emil Korjus evankelista? Se korjasi Rauhiksen puuhellan, se oli muurari. Laittoi sinne tiilenpuolikkaan. Ehkä se oli voimankäyttöä. Ainakin sillä oli hyvää tietoa. Elämän puusta pudonnutta.
ellauri018.html on line 332: paskaa jauhatte kuin jotkut saarnaajat,
ellauri032.html on line 705: Eli tämmöisiä superhemmoja ollaan me saarnaajat. Salaisuudet näytetään vaan meille, ja me vilautetaan niitä teille, jos se on sopivaa.
ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
ellauri102.html on line 183: Jeesus ei muiden brändejä kumartanut, ei toukkia koteloita eikä imagoja, mutta sitten tulivatkin paavit, kardinaalit, patriarkat, metropoliitat, arkkipiispat, piispat, papit, evankelistat, julistustyöntekijät, lähetystyöntekijät, vähemmistöveljet, varattomat veljet, telttarahasto, saarnaajat, kaatajat, kastajat, johtomiehet, huoltomiehet, nenäkkäät Alkon myyjät jne. - jotka edelleen kurmoottavat.
ellauri142.html on line 877: Voi vittu ompa narsistinen kaveri. Tiivistäen sanottuna: tämmöset mystisvoittoiset saarnaajat on kyllä aivan takuulla narsistisia tyyppejä, ja narsistit niiden jutuista myös innostuvat eniten.
ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!
ellauri219.html on line 666: Myös idässä vierailleet lähetyssaarnaajat kuten Wilho Pylkkänen ovat aikojen kuluessa levittäneet idän meditaatiokulttuuria. Erityisesti jesuiitat ovat tässä kunnostautuneet. Kuten arvata saattaa, nämä uskonnolliset välittäjät pyrkivät, tietoisesti ja tiedostamattaankin, näkemään asiat uskonnon valossa, ja se antaa levinneille käsityksille meditaatioista oman värinänsä.
ellauri263.html on line 553: Blavatsky ja Olcott saapuivat Bombayhin 16. helmikuuta 1879. Intiassa Blavatskysta tuli suuri uutinen koko englanninkieliselle lehdistölle. Useimmat lehdet eivät kuitenkaan toivottaneet häntä tervetulleeksi, ja etenkin lähetyssaarnaajat vastustivat häntä, osa piti häntä jopa antikristuksena. Sanomalehti Indian Spectator suhtautui kuitenkin häneen suopeasti, ja Blavatsky kirjoittikin siihen useita vastineita syyttäjilleen. Toinen teosofeille suopea lehti oli vaikutusvaltainen The Pioneer, jossa oli toimittajana A. P. Sinnett.
ellauri283.html on line 329: Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon.
ellauri283.html on line 343: Etelässä virallisia kieliä olivat englanti, englanti, dinka, bari, nuer, latuko, shilluk, azande ja pari muuta (ai niin lafon), kun taas pohjoisessa arabia ja englanti olivat virallisia kieliä. Britit lannistaivat islamia etelässä, missä kristityt lähetyssaarnaajat saivat työskennellä. Etelä-Sudanin asuntojen kuvernöörit osallistuivat siirtomaakonferensseihin Itä-Afrikassa, eivät Khartumissa, ja britit toivoivat lisäävänsä Etelä-Sudanin Itä-Afrikan siirtomaihinsa.
ellauri365.html on line 390: Kasteseremoniat: Joillakin ministereillä on kyky suorittaa kasteita. Tämä voidaan tehdä vedellä tai öljyllä riippuen uskomuksistasi! Osana tehtäviään saarnaajat siunaavat myös sakramentaalisia esineitä, kuten messun aikana käytettäviä kuukuppeja.
ellauri411.html on line 275: Niinpä kirkko ja sen saarnaajat suurella innolla levittävät valikoivasti vain kaikkia niitä elementtejä, jotka he pitävät Paavalin hyväksi, muut hiljentäen. Koska suurin osa olemassa olevista todisteista on kuitenkin Paavalin politiikkaa, teologiaa ja yleisesti synkkää luonnetta vastaan, tämän artikkelin tarkoituksena on paljastaa mahdollisimman monet näistä todisteista, jotka koskevat asian toista puolta ja valistaa yleisöä niistä ja vastakkaisesta näkökulmasta.
xxx/ellauri113.html on line 540: Mutta ne silinteripäät. Ne eivät usko, koska ne rakastavat pimeyttä ja ihmiskunniaa. Hmm. Hawking ja Dawkins kyllä taitaa rakastaa kunniaa ja hämäriä tähtiä, mutta ei kai Darwin ota evoluutiosta kyydosta izelleen, eikä oikeestaan kellekkään muullekkaan. Tää se just on se ongelma (käyttääxemme Wokun mielisanoja), kunnian täytyý tulla jumalalle ja sen adjutanteille. Kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Siellä on sen oikee paikka, ja sitähän nää saarnaajat jaxaa saarnata, ollen niitä adjutantteja.
xxx/ellauri306.html on line 206: Siitä piti tulla Korintti mutta senniminen postitoimisto oli jo, tuli sitten Syrakuusa. Ranskalaiset lähetyssaarnaajat olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka saapuivat
xxx/ellauri306.html on line 211: Onondaga-järven koillisrannalla. Jesuiittalähetyssaarnaajat raportoivat suolavesilähteistä "Suolajärvenä" kutsutun
xxx/ellauri404.html on line 382: Ensimmäinen episodi Kristinuskon alkuperän historiasta johti tapahtumat Jeesuksen kuolemaan ja hautaamiseen. Meidän on nyt jatkettava asioita siitä kohdasta, josta ne jäimme, eli lauantaina 4. huhtikuuta vuonna 33. Se on vielä jonkin aikaa eräänlainen siikveli Jeesuksen elämälle. Kuukausien iloisen päihtymisen jälkeen, joiden aikana suuri perustaja loi perustan ihmiskunnan uudelle järjestykselle, nämä vuodet olivat maailman historian ratkaisevimpia. Jeesus on jälleen se, joka sen pyhän tulen kautta, jonka kipinän hän asetti muutaman ystävän sydämiin, luo korkeimman omaperäisyyden instituutioita, liikuttaa, muuttaa sieluja, painaa kaikkeen jumalallisen leimansa. Meidän on näytettävä kuinka tämän aina aktiivisen ja voittoisan kuoleman vaikutuksen alaisuudessa vakiintuu usko ylösnousemukseen, Pyhän Hengen vaikutukseen, kielillä puhumisen lahjaan, kirkon voimaan. Paljastamme Jerusalemin kirkon organisaation, sen ensimmäiset koettelemukset, ensimmäiset valloitukset, vanhimmat sen helmasta nousseet tehtävät. Seuraamme kristinuskon nopeaa etenemistä Syyriassa aina Antiokiaan asti, jossa muodostuu toinen pääkaupunki, jollain tavalla tärkeämpi kuin Jerusalem ja jonka on määrä syrjäyttää se. Tässä uudessa keskustassa, jossa kääntyneet pakanat muodostavat enemmistön, näemme kristinuskon lopullisesti eroavan juutalaisuudesta ja saavan nimen; Ennen kaikkea näemme syntyvän suuren idean kaukaisista lähetystehtävistä, joiden tarkoituksena on viedä Jeesuksen nimi pakanain maailmaan. Pysähdymme siihen juhlalliseen hetkeen, kun Paul, Barnabé ja Jean-Marc lähtevät toteuttamaan tätä upeaa suunnittelua. Sitten keskeytämme tarinamme katsoaksemme maailmaa, jonka rohkeat lähetyssaarnaajat aikoivat käännyttää. Yritämme ymmärtää Rooman valtakunnan älyllistä, poliittista, moraalista, uskonnollista ja sosiaalista tilaa noin vuoden 45 tienoilla, jolloin pyhän Paavalin todennäköinen lähtöpäivä hänen ensimmäiseen lähetystyöhönsä. Tämä on tämän toisen kirjan aihe, jonka me väsäsimme, kutsutaan sitä vaikka apostoleiksi , koska se määrittelee yhteisen toiminnan ajanjakson, jonka aikana Jeesuksen luoma pieni perhe kävelee yhdessä ja ryhmittyy moraalisesti yhden pisteen, Jerusalemin, ympärille.
17