ellauri049.html on line 1090: Gunnlöd är omtalad i både den poetiska Eddan och i Snorres Edda, men endast i samband med mjödstölden – hur Oden med list lyckas ta mjödet i besittning. Musta alkaa tuntua et aasat onkin viikinkisaagan konnia, pikku cro magnoneja jotka kusettaa jättejä ja peikkoja, vanhoja neandertaaleja. Termiittiapina koijaa heimoapinaa.
ellauri096.html on line 520: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään tuntuu valitettavan vaisulta väliosalta eeppisen saagan keskellä. Yli-Juonikkaalta ei odotakaan mysteerien selvittämistä, mutta tunnelmaltaankin romaani on vielä selvästi heikompi ja hajanaisempi kuin edelliset osat, mikäli enää mahdollista.
ellauri164.html on line 60: Tässä draamassa Claudel maalasi perinteisen yhteiskunnan romahtamisen monarkiasta. Kaksi aristokraattia, mies ja nainen, jotka selvisivät terrorin verilöylyistä, yrittävät henkensä, rakkautensa ja kunniansa uhalla pelastaa paavin: jälkimmäinen on kidnapattu vankilasta, jossa keisari oli pudottanut hänet ja piiloutunut heidän alueelleen. Mutta imperiumin prefekti on paljastanut läsnäolonsa ja harjoittaa vastenmielistä kiristystä. Tunteiden ja tilanteiden väkivalta antaa voimakkaan dramaattisen voiman tälle eturistiriitalle ja intohimoille, jotka syntyvät kaatuneen aristokratian ja historian muunnelmien alaisen vallan välillä. "Kuinka olisin voinut olla niin julma?" kysyi tämän "saagan" ensimmäisen osan kirjoittaja, jossa se herää laajoilla aivohalvauksilla, ranskalaisen yhteiskunnan yksittäisten kohtaloiden, kyynelten ja mullistuksia pidemmälle 1400-luvulla, mikä edeltää nykyajan tuloa.
ellauri294.html on line 428: Thorfinn Karlsefnin ja hänen islantilaisten uudisasukkaiden ryhmänsä väitettiin törmänneen Pohjois-Amerikassa 1000-luvun alussa "yksijalkaisten", tai "yksijalkaisten" rotuun ( vanhanorjalainen : einfœtingr ). Eiríks rauðan ( Erik Punaisen) saagan mukaan "unipedes maritimi" esiintyminen Grönlannissa oli merkitty Claudius Clavuksen karttaan, joka on päivätty 1427.
ellauri321.html on line 276: Tarinan loppu näyttää esimerkiksi tuovan tarinan lähelle nykyaikaa ja sisältävän yhtymäkohtia kirjailijan  henkkoht tunarointiin. Tarkempi yksityiskohtien tarkastelu kaataa tulkinnan teoksesta perhesaagana; kronologia ja sukupolvet eivät muodosta historiallis-omaelämänkerrallista kokonaisuutta, vaan trilogian näkyvimmäksi teemaksi nousee suggestiivinen menneisyyden esiin manaaminen tarinoiden ja kohtaloiden kerrostumina sekä piilevien ja selkeiden yhteyksien vaihteluna.


ellauri443.html on line 210: Walter Van Tilburg Clark (3. elokuuta 1909 – 10. marraskuuta 1971) oli yhdysvaltalainen kirjailija, novellikirjailija, runoilija ja kouluttaja. Hän on yksi Nevadan arvostetuimmista kirjallisista hahmoista 1900-luvulla, ja hän oli ensimmäinen jäsen "Nevada Writers Hall of Fameen" vuonna 1988 yhdessä Robert Laxaltin, Clarkin mentoroitavan ja Nevadan toisen 1900-luvun kirjailijan kanssa. Kahdesta Clarkin romaaneista, Häränjousen tapaus ja Kissan jälki, tehtiin elokuvia. Kirjailijana Clark opetti itsensä käyttämään länsimaisen saagan tuttuja materiaaleja ihmisen psyyken tutkimiseen ja syvien filosofisten kysymysten nostamiseen.
xxx/ellauri056.html on line 215: Taavi Kuparikentän saagan kertoo Taavi ize ja sen on määrä osoittaa, kuinka Taavi kypsyy maailman menossa ja sydämen asioissa, hänen luonteensa kovettuu kärsimyxissä ja hän saa opetuxia. Romaani on jaettu kolmeen yleiseen osaan: lapsuus, nuoruus ja aikainen aikuisikä, ml sen avioliitto hiljaisen ja halukkaan, ketterän ja kurvikkaan Agnes Wickfieldin kaa.
xxx/ellauri387.html on line 90: Hoblan ristikossa oli vihje "den falska" jonka vastaus oli Ran. Se tulee Esaias "pedofiili" Tegnerin runoelmasta, jonka se käänsi islantilaisen saagan saxannoxesta. Ran tarkoittaa siis näkkiä, molemmissa mielissä. Esasta on mulla aika ärhäkkä paasaus niinkin aikaisin kuin albumissa 49. Tässä tulee lisätietoa Frithjofin saagasta.
xxx/ellauri387.html on line 92: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
9