xxx/ellauri056.html on line 216: Taavi Kuparikentän saagan kertoo Taavi ize ja sen on määrä osoittaa, kuinka Taavi kypsyy maailman menossa ja sydämen asioissa, hänen luonteensa kovettuu kärsimyxissä ja hän saa opetuxia. Romaani on jaettu kolmeen yleiseen osaan: lapsuus, nuoruus ja aikainen aikuisikä, ml sen avioliitto hiljaisen ja halukkaan, ketterän ja kurvikkaan Agnes Wickfieldin kaa.
xxx/ellauri173.html on line 868: ― Ihmettelin ensinnäkin, miksi kysyit minulta niin syvästi naissubjektimme älyllistä luonnetta? "Koska minun piti tietää, minkä pään asiaxi sinä itse käsitit älykkyyden", vastasi Edison. Etu- vai takapiästä puhut, eli tunneälystä? Muista, että vähiten vaikein asia on fyysinen lisääntyminen, ja vaikeinta on saaga tekoäly tekemään muuta kuin kääntämään päätä ja päästämään ooh ooh jes jes tyyppisiä ääniä. Tän tunneälyn pitää riittää. Muuten ei kannata vaihtaa.
xxx/ellauri202.html on line 180: Andre Gide ja Rooger olivat toisilleen läheisiä kuten Jacques ja Daniel, tai Charles ja Sebastian. Gide kirjoittaa ystävästään päiväkirjassaan vuonna 1931: "Hänen kanssaan voin päästää itseni menemään ja olla täysin luonnollinen. Ei ole ketään, jonka läsnäolo tuo minulle nyt enemmän lohtua." Roger Martin du Gard puolestaan oli merkittävä kirjailija, joka tunnetaan parhaiten yhdeksänosaisesta perhesaagasta Les Thibault. Giden muistiinpanot on otettu hänen päiväkirjastaan. Hänen läheinen ystävyytensä Roger Martin du Gardin kanssa, joka oli hänen vuoteensa vieressä kuollessaan, kesti yli 38 vuotta.
xxx/ellauri306.html on line 484: Germaanisissa sankaritarinoissa kroonikot kuvaavat Attilaa suurena ja jaloina kuninkaana, ja hän näyttelee tärkeitä rooleja kolmessa norjalaisessa tekstissä: Atlakviða, Volsunga saaga, ja Atlamál. Ensimmäisessä maailmansodassa liittoutuneiden propaganda kutsui saksalaisia "hunneiksi " perustuen keisari Wilhelm II: n vuonna 1900 pitämään puheeseen, jossa hän ylisti Attila the Hunin sotilaallista pätevyyttä. Hitlerin tankit oli yhtä päihittämättömiä kuin Atlen hakkapeliitat kunnes ryssät lommottivat ne Stalingradissa.
xxx/ellauri376.html on line 369: Molemmat pyhimyskertomukset sisältävät lukuisia yksityiskohtia, joita kuitenkaan ei tule käsittää kirjaimellisesti. Esim skandinaavinen Eymundin saaga kertoo Boriksen murhasta, mutta sanoo syylliseksi Svjatopolkin sijaan Jaroslavin.
xxx/ellauri385.html on line 50: Juliet Ashtonin tms. perunankuoripiirasseura-nide ja siitä väkerretty elokuva on aivan jättimäinen brittiklischee. Sodan jälkeen voittajien oli helppo hymyillä. Nyt kun ollaan brexitissä tappiolla ei voi kuin haikeana muistella noita onnen aikoja jolloin viholliskuvat oli vielä selviä. Nazit ovat yhä entisiä karjuvia koppalakkeja, mutta onpa sakemannienkin joukossa nyt jo 1 kiltti veljeilijä joka auttaa lehmän synnytyxessä. Guernseyläiset, jota insulaarit britit ennen piti vähän quislingeinä, on "palautettu" kunnon anglosaxeixi. Amerikkalainen porho kosiomies kärsii tappionsa täysin sivistyneesti, kun sikafarmari Läzän hatussa pokkaa preemiumin, ryppyozaisen ylähampaisen fair Julietin. Läzän läävä näyttää Rauhixelta, muttei haittaa: Juliet on rikas, koska sen Ryhmy- ja Romppaiskirjat myyvät aivan villinä. All is well, kuten Rowlingin saagan lopussa. Kaikilla on upouudet vasta silitetyt vaatteet, mutta postitoimiston rekvisiitta näyttää vuosikymmeniä ullakolla maanneelta. Calle Lampaan lällyt imperialistiesseet on tähän sepustuxeen oiva vinjetti.
xxx/ellauri387.html on line 78: Hoblan ristikossa oli vihje "den falska" jonka vastaus oli Ran. Se tulee Esaias "pedofiili" Tegnerin runoelmasta, jonka se käänsi islantilaisen saagan saxannoxesta. Ran tarkoittaa siis näkkiä, molemmissa mielissä. Esasta on mulla aika ärhäkkä paasaus niinkin aikaisin kuin albumissa 49. Tässä tulee lisätietoa Frithjofin saagasta.
xxx/ellauri387.html on line 80: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
20