ellauri003.html on line 659: Talon henki (hengetär, paitsi mies) oli Teris, siis Super (intendent), suomeksi sanottuna talonmies, vanha katolinen polakki, jonka seinät oli koristeltu paavin kuvilla. Siltä mentiin anomaan lisää lämpöä kun talvi teki tuloaan, ja pihisevä höyrypatteri kävi riittämättömäksi. Lumen tuloa ikkunasta hidasti calicokäärme, vanulla täytetty. Peittona pölisevä postimerkki, akryylihuopa ohut, lastenkokoinen, aiheutti öistä köydenvetoa, kahdelle se ei millään riittänyt. Kovina pakkasöinä piti lähteä kaduille dyykkaamaan roskiksista pahvia ja muuta palavaa, ja polttaa niitä huoneen takassa.
ellauri028.html on line 834: Olin 51. Niihin aikoihin alkoi vanheneva siitin silloin tällöin reistailla. Se on 3 kertaa 17. Mä olin 17 kun Petsku aika vauhkosti sekoili maalla merellä ja ilmassa. Kevättalvella Merikadulla. Vuonna 2033 täytän 81 (insh Allah vittu saatana, ellen ole Hietaiemen täytteenä). Se on 3 kertaa 27. Mä olin 27 kun söin eka kerran depressiolääkkeitä. Keväträntäsateella Cambridgessa Massachusettsissa. Hyi helvetti. Aika vittumaista saatana. Näitä ei tekis mieli muistella.
ellauri082.html on line 328: Me ostettiin mustaa afgaa ja punaista libaa perunatorilta. Muistan että menin sinne kerran ostamaan, mutta en muista uskalsinko pyytää oikeesti. Jönsyltä sitä sai ja kavereilta. Jotkut teki hashishbrownieita, kai mä niitäkin söin MIT:n aikoina. Viimexi taisin maistaa maria Floridassa Mike Handin piipusta. Ei siitä koskaan mitään riippuvuutta tullut, eikä tupakastakaan.
ellauri108.html on line 322: Tiesin kyllä että aamulla oisi maha kipeä mutta silti söin kuin hevonen ylijäänyttä kuivaa savusiikaa illalla. Ja tulihan se kipeäxi. Siitä palkinnoxi näin Phil Rothin kuvittamia unia nuorista naisista ja sydänsuruista. Sydänala olikin mulla kipeä. Ja alavaza ja vähän munaskuutkin.
ellauri110.html on line 84: Filistealaiset oli jälleen lyöty lysyyn, Negevin autiomaa oli täynnä ruumisläjiä. Jahun porukat lallatteli kielellä ulululululu ja tanssi ripaskaa. (ilo) Saatanan tunarit! Enkös mä nimtuten kieltänyt! Ja nyt on keppi ollut liossa! Tästä ette kyllä selviä! Nähdään! (vihaisuus) Eeva antoi, minä söin. Ei ois kannattanut, se oli puolen tunnin onni vain. Nyt täytyy panna vihtahousut jalkaan ja paratiisi kiinni toistasexi. (suru) Hoohoo jaajaa, puolet rypäleistä poimittu. Saa Seem Haam ja Jaafet hoitaa loput, mä otan nyt napanterit ja painun koisimaan. Housuja ei pie unohtaa. (väsymys)
ellauri216.html on line 1131: Vasta 1960-luvulla saarelle alkoivat saapua ensimmäiset turistialukset. Vuonna 1979 alueelle perustettiin museo-suojelualue. ja hieman myöhemmin aloitettiin monumenttien entisöinti.
ellauri238.html on line 750: Mitä pahaa oli apinat tehneet kun niitä piti silleen rankaista ja sitten oma poika siitä hyvästä izellensä uhrata? Sitä mitä ne eniten halusivat: käärme oli kyrpä ja vittu omena. Eeva antoi minä söin. 2 pitkätukkaista tyttöä, himottaa niin saatanasti. Jos Pena olis ollut Jumala ja maailman omistaja, se ei olis antanut Pontius Pilatuxen nirhata Juria tai Saskaa. Vaikka Saskan kohdalla se olis ollut armomurha ja säästänyt Herlinin Sanomien lukijat monelta amerikkahenkiseltä diatribiltä. Vain Pena jaxaa antaa nimexi tyttärelle Dublinin vagina. Nää pellet kynäilijät puhuvat koko ajan hyvistä ja huonoista lauseista. Täytistäkö sitä tarvii lillukanvarsia niin kammata. Tämän päivän lauseet alkavat olla kasassa. Kävin välillä lavuaarilla kusella.
ellauri248.html on line 300: Apteekin salmiakis ei vissiin ole semmosta tiettyä määrää mitä sitä saa ottaa kerralla? Kun äsken söin sitä piiitkästä aikaa ja muistaakseni olen pienempänä enemmän kerralla sitä salmiakkia ottanut syönyt siis sellaista pienistä valkoisista pusseista.
ellauri355.html on line 170: Osavaltiossa tehtaan entisöinnin alkaessa oli noin 50 kokenutta työntekijää, joilla oli runsaasti käytännön kokemusta. Näistä muodostui mentoreiden, mestareiden ja ohjaajien päähenkilöstö, jonka tehtävänä oli opettaa uudet tulokkaat työskentelemään epästandardien huippuluokan laitteiden kanssa. Vuonna 1924 Kharkovin pyörätehdas päätti vuoden julkaisemalla yli tuhat polkupyörää.
ellauri383.html on line 231: Noin neljästä kuuteen kuukautta myöhemmin aloin saada kuumia aaltoja ja yöhikoilua, olin masentunut ja söin jatkuvasti. Lääkäri aloitti minulle pienen annoksen estrogeenia auttamaan kuumia aaltoja, masennusta ja suojaamaan luitani. Tänään katsoessani taaksepäin yli kolmekymmentä vuotta siitä, kun minut kastroitiin, sanoisin, että se oli parasta mitä minulle on koskaan tehty.
ellauri412.html on line 373: – Puolet siitä poltin tulisijassa, hiilloksella paistoin leipää, paistoin lihaa ja söin. Ja sen rippeistä minä tein tuollaisen iljetyksen! Puupölkkyäkö tässä pitäisi kumartaa? Tyhjän perässä juoksijat! Paljon parempi tällänen täysin kuvitteellinen jumala kuin minä. Ei tarvi sanoa: – Petosta! Minun käteni pitää kiinni tyhjästä! Kun ei ole mistä nyhjästä.
ellauri458.html on line 293: ERÄÄN KAUHEAN TEON haluaisin tähän lisätä, eli sen kauhean teon, jonka Josefus kuvailee juutalaisten piirityksestä. Eräs nainen, varakkaasti ja suvultaan jalo, kärsi saman kohtalon Jerusalemin piirityksessä kuin muukin hänen luokseen kerääntynyt ihmisjoukko. Tyrannit valtasivat täysin hänen jäljellä olevat omaisuutensa, jotka hän oli tuonut kotoaan kaupunkiin. Jos suuresta rikkaudesta, jolla hän kykeni ansaitsemaan niukan päivittäisen elannon, oli vielä jäljellä mitään, ryöstäjien seuraajat ryntäsivät paikalle ja ottivat sen haltuunsa. Tämän vuoksi suuri nainen närkästyksestä, ikään kuin jonkinlaisessa hulluudessa, väsyi, niin että hän ajoittain yllytti ryöstäjiä omaan kuolemaansa kirouksilla ja solvauksilla. Mutta koska kukaan, vihainen tai säälittävä, ei tappanut häntä, ja jos häneltä sattumalta oli saatu ruokaa, hän valitti siitä muille, eikä hänellä ollut enää aikaa etsiä sitä. Mutta kauhea nälkä painoi hänen sisuksiaan ja luuytimiään, ja nälkä ajoi hänet nyt hulluuden pisteeseen; Käytettyään pahimpia neuvoja hän oli nyt aseistettu luonnonlakeja vastaan. Sillä hänellä oli rinnallaan pieni poika, jota hän silmiensä edessä pitäen sanoi: "Onneton äiti, oi onneton poika, sodassa, nälänhädässä ja ryöstäjien ryöstössä, kenelle minä sinut varaan? Vaikka elämää voisi toivoa, meidät silti painostaa roomalaisen orjuuden ike. Tule siis, oi lapseni, ole äidin ruoka, ryöstäjien raivo, tarina, joka on aikojen alusta puuttunut vain juutalaisten teurastuksissa." Ja sanottuaan tämän hän teurasti heti poikansa. Sitten hän pani hänet tuleen ja paistoi hänet, ja puolet hänestä todellakin paloi, toinen puoli pysyi peitettynä. Ja katso, ryöstäjät ryntäsivät heti sisään, palaneen lihan hajun valtaamina; he uhkasivat kuolemalla, ellei hän näyttäisi heille viipymättä ruokaa, jonka he olivat aavistaneet olevan valmista. Sitten hän sanoi: "Olen varannut teille parhaan osan", ja paljasti heti lapsen jäljellä olevat raajat. Mutta yhtäkkiä heidät valtasi suuri kauhu, ja vaikka henki oli kuinka raivoisa tahansa, ääni lukittui kurkkuun. Mutta nainen, ankaralla ilmeellä ja nyt julmempana kuin itse saalistajat, sanoi: "Poikani, syntymäsi on minun ja rikokseni on minun. Syö, sillä minä söin ensin minkä synnytin; älkää tehkö itsestänne uskonnollisempia kuin äiti tai lempeämpiä kuin nainen. Mutta jos hurskaus voittaa teidät ja kiroatte ruokani, minä, jota on jo ruokittu sellaisilla, saan taas näitä." Tämän jälkeen he lähtivät kauhistuneina ja vapisten, ja kaikista varoistaan vapautettu kurja äiti popsi tyytyväisenä tämän ruoan. Synnytin auringon, siitin vahingon.
xxx/ellauri081.html on line 390: Kaiserslauternissa oli kääntäjänkoulutuslaitos ja toinen Hildesheimissa. Ammattikorkeita. Tradosin pojat oli kai sieltä kotoisin. Mulla on näkömuistikuva aika modernin junan 6 hengen kopista ja sen ikkunasta näkyvästä Kaiserslauternin taajamasta. Olin kai matkalla Heidelbergiin tai sieltä takaisin. Samalla matkalla söin erinomaisen Burger King aterian jollain asemalla, en muista missä.
xxx/ellauri177.html on line 268: Äs, ei tässäkään päästy vielä puusta pitkään. Mutta kohta lähdetään ezimään sitä arbre defenduuta. Eeva antoi ja minä söin, ripsipiirakkaa hilloviivalla.
xxx/ellauri230.html on line 139: "Manu" oli kansanedustaja Sosialistisessa työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmässä. STPV lähiyhteisöineen oli suomalaisen kommunismin julkinen haara punakapinan jämille. Vaalijärjestö oli osa liikettä, joka toimi samanaikaisesti myös laittomasti ja toisaalta avoimesti Neuvostoliitossa. Viranomaiset lakkauttivat vaalijärjestön ja muut suomalaisen kommunismin yhdistykset vuonna 1930, jolloin liike menetti mahdollisuutensa mielipiteiden julkiseen esittämiseen. Äärivasemmisto ei voinut osallistua vaaleihin ennen sotien päättymistä. Valtiorikosoikeus langetti Manulle jollain verukkeella 5 vuoden ehdollisen vankeustuomion. Manu lähti Ruottiin ja kuoli siellä.
xxx/ellauri280.html on line 257: Kansantalouden korkeimman neuvoston puhemiehistö myönsi 16. maaliskuuta 1922 erityisiä varoja entisöintitöihin, mutta ne eivät johtaneet mihinkään. Vuonna 1925 Ekibastuzin kaivokset tuhottiin, tehtaat purettiin, kiskot, laitteet ja liikkuva kalusto myytiin.
16