ellauri003.html on line 581: (Nää säkeet on suoraan Dantea, usko pois!
ellauri005.html on line 32: ja sanellut puujalkaiset nää säkeet
ellauri015.html on line 499: Taatamalliset säkeet keksi Bisquit.
ellauri023.html on line 598: fig 2. Lassin silosäkeet
ellauri035.html on line 85: Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin – hyvästä syystä. Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lastenrunouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.
ellauri049.html on line 279: Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo on V. A. Koskenniemeä ja O. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikutti Aaro Hellaakosken, 1920-luvun Tulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Juhani Siljon, voimakastahtoisen etsijän, ja "puhtaan minuuden rakentajan" kuva sai myytinomaista hohdetta runoilijan kuoltua kansalaissodassa valkoisten puolella. Runsaasti toistettuja ovat useat aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusruno Excelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runon Vastavirtaan alku: "Vastavirtaan nousee lohen suku". Esikoiskokoelmassa Runoja (1910) lyriikka on jo moneen suuntaan aukeavaa. Keskeisiä ovat nuoren ihmisen elämänpelon ja elämänjanon tunteet. Maan puoleen (1914) sisältää aikansa rohkeimpia rytmillisiä kokeiluja. Esikoiskokoelman suoralinjainen pyrkimys on vaihtunut Kuolinripin pakottavaksi valinnan ongelmaksi. Siljo tekee valintaa yksinäisyyden ja toisten, rakkauden ja vapauden, unelman ja todellisuuden välillä. Kelpo narsistina valizi oman jalkansa.
ellauri049.html on line 1060: Olisi luonnollisesti epäasiallista ja täysin aiheetontakin pohtia kysymystä, oliko Emilie Björkstén tämän suuren ja syvän, miehisen ritarillisen rakkauden arvoinen. Oli hänessä runsaasti sitä naisellisuuden ja nuoruuden irrationaalista viehätystä, joka täysin määrin riittää selittämään Runebergin kiintymyxen. Hänen omat runokokokeilunsa, vaikka ne ovatkin ilman varsinaista esteettistä arvoa, eivät millään tavoin puhu häntä vastaan ihmisenä ja naisena, joskin ne ehkä osoittavat, että luonto hänessä oli tullut liiankin tietoisexi izestään. Niinpä hän on ize hieman narkissosmaisesti tarkastellut omaa kuvaansa kirjoittaessan "Den nyckfulla"-runonsa säkeet. On kuitenkin muistettava, ettei Runeberg ymmärrettävistä syistä voinut antaa tunteilleen yhtä välitöntä julkista ilmaisua kuin Emilie. Mix vitussa? Hemmetin setämiehet, ihan samanlaisia kuin jamaikalaisen sokeriplantaasin orjanomistajaäijät, välillä bylsitään nättejä orjatyttöjä, välillä annetaan ruoskan soida. Koskenniemestäkin näkyy selvästi, että kristus on vaan globalisaation emoji kristillisyyden kyljessä, pääasia on länsimainen luottoluokitus.
ellauri089.html on line 289: Kun Mandelstam sanoi, “Emmä kirjota. Mä vaan suollan puhetta",” se tarkoitti mitä sanoi. Mandelstamin huonouninen seinänaapuri 1920-luvulla kuvasi sitä: “pää heitettynä taaxepäin Osip Mandelstam vaeltaa ympäri taloa. Se lausuu säkeitä säkeiden perään päivät pääxytysten. Runot syntyvät raskaina. Jokainen säe erixeen.” Ja näin kuvasi sitä Sergei Rudakov, nuori filologi ja runoilija joka kävi Mandelsteinin pakeilla maanpaossa Voronezhissä 1935: “Mandelstamilla on hullu tapa työskennellä… mä seison toimivan runokoneen edessä (tai ehkä se on runoelin, paremminkin)… Miestä ei enää ole; se on pikemminkin joku Michelangelo. Se näkee eikä muista mitään. Se vaeltaa ympäriinsä mutisten: ‘Kuin musta sananjalka vihreässä yössä.’ Neljää säettä varten se polottaa neljäsataa, oikeesti… Se ei muista omia runojaan. Se toistaa izeään ja jättää pois toistot paizi tyylikeinoja, ja pitää uudet säkeet.”
ellauri135.html on line 253: Nikke Bergin onlajn-runoista löytyi venäjännös runosta "Herra Melperi", mironton-mironton, milutam-milutam-milutaalialei. Теперь мы всё пропели, Миронтон, миронтон, миронтень, Теперь мы всё пропели. Nyt on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo. Вы прочитали книгу до конца! Что ещё почитать? Muttei löytynyt tota kukkosäettä. Hemmetti. Maksim Gorki kirjotti jostain Korolenkosta, suuresta gumanistista, joka siteeraa noi kukkosäkeet Nikke Bergiltä. Muttei vielläkään sano mistä! Vittua! Alkaa ottaa päähän! No ehkä toi distikhonkin oli tuherrettu jonnee pesulapulle.
ellauri141.html on line 776: Jokainen, joka ryhtyy analysoimaan runoa, kuten Saint John Persen Anabase¹, kohtaa monia ongelmia. Vähintään se, että se on proosaruno. Sillä, proosa tai säe, runon oleellinen muoto pysyy samana, sen sisin merkitys ei muutu, runollinen genre, johon se kuuluu, voidaan paljastaa lentikaalisella menettelyllä. Vain yksi asia muuttuu; perimmäinen vaikutus lukijan herkkyyteen on erilainen, jos se kirjoitetaan proosaksi, kuin jos se on kirjoitettu säkeellä. Erilainen, mutta ei välttämättä huonompi. Persen taidokas proosa kykenee tuottamaan hänen tavoittelemiaan erityisvaikutuksia aivan yhtä hyvin kuin Baudelairen sarjalliset säkeet.
ellauri161.html on line 432: 19Paul Verlaine: Yrjö Kaijärvi suomentaa otsikon "Turtumukseksi" ja säkeet näin "Olen valtakunta, tietoinen rappiostansa, / näen kulkevan kookkaiden, valkeain barbaarien, / minä tylsiä akrostikoneja sepittelen, valaa kultaiseen tyyliin aurinko raukeuttansa" (Paul Verlainen runoja. Otava 1965, s. 90). Kylä jää Ykä kakkosexi, sori vaan.
ellauri162.html on line 480: Hän olisi ehkä hyväksynyt noiden marionettien toisilleen lausumat pitkäpiimäiset höpötykset, jotka jäivät ilmaan roikkumaan, hän olisi ehkä hyväksynyt jopa lukuisat hävyttömät lainat Homerokselta, Theokritokselta, Enniukselta ja Lucretiukselta sekä Macrobiuksen ilmiantaman suoranaisen varkauden Aineiaan toisessa laulussa, joka on melkein sanatarkka jäljennös eräästä Pisandroksen runosepitteestä, hän olisi kenties voinut sulattaa noiden sekalaisten luritusten sanoin kuvaamattoman onttouden - sillä se mikä varsinaisesti nosti hänen karvansa pystyyn, oli Vergiliuksen heksametrisäkeiden rakenne: ne kumisivat kuin läkkipelti tai tyhjät peltikanisterit, paukuttivat litramitalla annosteltuja sanojaan prikulleen niin kuin pikkutarkan ja puisevan prosodian järkkymättömät säännöt vaativat, häntä häiritsi noiden kalkattavien. tosikkomaisten säkeiden tekstuuri, niiden juhlallisen virallinen ilme ja halpamaisen harras kieliopin kunnioitus,; nuo säkeet, jotka horjumaton kesuura mekaanisesti pilkkoi kahtia ja jotka päättyivät aina samoin daktyylin ja spondeen kirskuvaan yhteenottoon.
ellauri263.html on line 611: Hupaisaa havaita, että anglikaaninen kirkko siirtymässä hyvää vauhtia kohti blavatskylaisia kantoja. Jumalalla ei ole killuttimia, vaan se on androgyyni, tai pikemminkin muu. Blavatskyn killuttimet saattoivat olla väärässä lahkeessa, sillä kirjeessä se sanoo she is ‘lacking some-thing and the place is filled with some crooked cucumber’. Kuuensaan kurkku. Olcottin mukaan se oli "she-male". Se saattoi siis olla kaxineuvoinen! Sillä oli kaxoisveli, josta on hurjan vähän puhetta. Jelena allekirjoitti kirjeensä "Jack", ihan kuin C.S.Lewis! Jossain jutussa se kuzuukin izeään Matomezäxi. Blavazkyn saatanalliset säkeet tekivät syvän vaikutuxen ainakin Aleister Crowleyhyn ja Pekka Siitoimeen.
ellauri276.html on line 441: Russell hylkäsi ensin Kavanaghin työn, mutta rohkaisi häntä jatkamaan alistumista, ja hän julkaisi Kavanaghin säkeet vuosina 1929 ja 1930. Tämä inspiroi maanviljelijää lähtemään kotoa ja yrittämään edistää toiveitaan. Vuonna 1931 hän käveli 80 mailia (noin 129 kilometriä) tavatakseen Russellin Dublinissa, jossa Kavanaghin veli oli opettaja. Russell antoi Kavanaghille kirjoja, muun muassa Fjodor Dostojevskin, Victor Hugon, Walt Whitmanin, Ralph Waldo Emersonin ja Robert Browningin teoksia, ja hänestä tuli Kavanaghin kirjallinen neuvonantaja. Kavanagh liittyi Dundalk Libraryyn ja ensimmäinen kirja, jonka hän lainasi, oli TS Eliotin The Waste Land.
ellauri294.html on line 681: Amelia Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla (2004), ja palasi takaisin päälavalle Nuorena Chautauquanina vuonna 2008. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaattitutkinnolla englanniksi. ja Historia. Keväällä 2012 konferenssissa Amelia kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille perustutkinnon neuvoston kautta. Valmistuttuaan Amelia työskenteli Denverin luonnon- ja tiedemuseossa historiallisena näyttelijänä. Hänen ensimmäinen sexikokemuksensa aikuisena Chautauquanina tuli vuonna 2013, kun hän esitti Margaret Meadia. Neljännen romaaninsa Saatanalliset säkeet (1988) jälkeen Rushdie joutui useiden salamurhayritysten ja tappouhkausten kohteeksi, mukaan lukien Iranin korkeimman johtajan Ruhollah Khomeinin antama fatwa , jossa vaadittiin hänen kuolemaansa . Yhteensä 20 maata on kieltänyt kirjan. Ekstremistit ovat tehneet lukuisia murhia ja pommi-iskuja, jotka vetoavat kirjan motivaatioksi, mikä herättää keskustelua sensuurista ja uskonnollisiin syihin perustuvasta väkivallasta. Vuonna 2022 Rushdie selvisi puukotuksesta Chautauqua- instituutissa Chautauquassa, New Yorkissa, joka johti hänen oikean silmänsä menettämiseen sekä maksan ja käsien vaurioitumiseen. HPC:ssä. Amelia on työskennellyt viimeisen vuoden kiihkeänä ja iloisena esikoulun opettajana Denverissä. Amelia oli ensimmäisen persoonan elävän historian tulkki Denverin luonto- ja tiedemuseon Pompeji-näyttelyssä, joka päättyi tammikuussa 2013.
ellauri345.html on line 288: Sana nero on syvältä, mutta sana nero onnistuu tässä ja Hölderlinin säkeet takaavat sen: ”Eikö te tunne monia eläviä ihmisiä? | Eikö jalkasi kulje totuuden päällä niinkuin madoilla? | Joten neroni! työnny vain | Baarielämään ja älä huoli! | Tapahtuipa mitä tahansa, kaikki sopii sinulle! Jos kaikki ei ole hyvin, se ei ole lopussa!
ellauri369.html on line 253: Saatanalliset säkeet
ellauri369.html on line 255: Saatanalliset jakeet eli saatanalliset säkeet ovat muistivirhe, jonka Muhammed teki lausuessaan Koraanin Tähden suuraa (Suura 53 Al-Najm). Hän lausui, että Jumala kuulee mekkalaisten kolmelle jumalattarelle al-Lat, al-Uzza ja Manat suunnatut esirukoukset. Myöhemmin Muhammad sai asiasta enkeli Gabrielin moitteet ja tapahtuneen virheen todettiin yximielisesti olleen Saatanan työtä. Saatanalliset jakeet tunnetaan Ibn Sa´din (784–845) ja al-Tabarin (838–923) välittäminä. Orientalisti William Muir antoi 1800-luvulla niille nimen "saatanalliset säkeet".
ellauri412.html on line 560: Miksi Jeesus ei ollut nöyrä, palvelijana (in. 7) oliko? Enkelevät kirjavat useita tyhmittäin sanoja, jotka tulevat hänen huuliltaan. Katso Luke 19:27, John 6:47, 14:914:9. Kaikki nämä säkeet ja monet, erityisesti Johan-evatan evankeliumissa, osoittavat, että Jeesus ei suinkaan ole nöyrä, hän ajatteli hyvin korkealle itsestään.
ellauri429.html on line 122: Helkkari mitä potaskaa. Jo tässä vaiheessa tulee peliin se paalumainen Asera, josta koko fatwa lähti liikkeelle. Saatanalliset säkeet mainitaan jo alkumetreillä. Kaverilla on selkeästi pahat mielessä.
ellauri429.html on line 136: Neljännen romaaninsa Saatanalliset säkeet (1988) jälkeen Rushdie joutui useiden salamurhayritysten ja tappouhkausten kohteeksi, mukaan lukien Iranin korkeimman johtajan Ruhollah Khomeinin antama fatwa, jossa vaadittiin hänen kuolemaansa. Yhteensä 20 maata on kieltänyt kirjan. Ekstremistit ovat tehneet lukuisia murhia ja pommi-iskuja, jotka vetoavat kirjan motivaatioksi, mikä herättää keskustelua sensuurista ja uskonnollisiin syihin perustuvasta väkivallasta. Vuonna 2022 Rushdie selvisi valitettavasti puukotuksesta Chautauqua- instituutissa Chautauquassa, New Yorkissa, joka johti älä hänen oikean silmänsä menettämiseen sekä maksan ja käsien vaurioitumiseen.
ellauri429.html on line 169: Viking Penguin Publishingin The Satanic Verses -julkaisu syyskuussa 1988 aiheutti välitöntä kiistaa islamilaisessa maailmassa, koska jotkut pitivät sitä epäkunnioittavana Muhammedin kuvauksena . Otsikko viittaa kiisteltyyn muslimiperinteeseen , johon kirjassa viitataan. Tämän perinteen mukaan Muhammed (kirjassa Mahound) lisäsi Koraaniin jakeita ( Ayah), joissa hyväksyttiin kolme arabialaista pakanajumalatarta, joita palvottiin Mekassa jumalallisina olentoina. Legendan mukaan Muhammed kumosi myöhemmin säkeet sanoen, että paholainen houkutteli hänet lausumaan nämä rivit rauhoitellakseen mekkalaisia (siis "saatanalaiset" jakeet). Kertoja kuitenkin paljastaa lukijalle, että nämä kiistanalaiset säkeet olivat itse asiassa arkkienkeli Gabrielin suusta. Kirja kiellettiin monissa maissa, joissa on suuria muslimiyhteisöjä, mukaan lukien Intia, Iran, Bangladesh, Sudan, Etelä-Afrikka, Sri Lanka, Kenia, Thaimaa, Tansania, Indonesia, Singapore, Venezuela ja Pakistan. Yhteensä 20 maata on kieltänyt kirjan. 7. maaliskuuta 1989 Yhdistynyt kuningaskunta ja Iran katkaisivat diplomaattisuhteet Rushdie-kiistan johdosta. Vähän päästä britit säntäsivät Keski-Aasiaan Bushin ja ilmaisöljyn perässä.
ellauri429.html on line 525: romaanissaan Saatanalliset säkeet nimen Mahound
ellauri429.html on line 576: ne saatanalliset säkeet. Virkoitteleva tarjous,
ellauri429.html on line 608: "Saataniset säkeet", jotka johtivat ajatollah Khomeinin fatwaan, jossa Salman Rushdie tuomittiin kuolemaan, on fiktio. Tässä romaanissa herätetty tapaus, josta sen nimi on saanut inspiraationsa, viittaa kuitenkin todistettuun historialliseen tosiasiaan, joka mainitaan sekä Koraanissa että Siran pääkirjoissa, islamin profeetan elämän kronikoissa ja sanoissa.
ellauri429.html on line 841: Saatanallisten säkeiden kannessa Rostam kukistaa ja tappaa Valkoisen Demonin Div-e-Sepidin. Sillä ei kai ole mitään tekemistä kirjan kanssa. Paizi että mamu Salman, Mahmudin kirjuri, on persialainen. Saatanalliset säkeet ovat sivuseikka, koko kirja on yhtämittaista vittuilua islamista. Jos mies pieraisee, kääntäköön kasvonsa tuuleen.
ellauri437.html on line 83: Danielin kirja siitä kun sen isoisän isä Salman suxi Suomeen on samantyylinen kuin Salman Rushdien saatanalliset säkeet.
xxx/ellauri139.html on line 843: "Millevoyesin kuuluisat klassikkosäkeet" viehättävät Ippolittia:
xxx/ellauri177.html on line 683: Ulkona hän ei ryhtynyt varotoimiin piiloutuakseen. Hän pysähtyi kylän päähän juttelemaan hetkeksi Rosalien kanssa; hän kertoi hänelle, että hänen lapsellaan oli kouristuksia, ja kuitenkin hän nauroi, se puolisuuinen nauru, joka oli hänelle tavallista. Sitten hän syöksyi kivien keskelle ja käveli suoraan kohti murtumaa. Tottumuksesta hän oli ottanut breviaarinsa mukaansa. Koska tie oli pitkä ja kyllästyi, hän avasi kirjan ja luki säännölliset rukoukset. Kun hän pani sen takaisin kainalonsa alle, hän oli unohtanut Paradoun. Hän käveli aina hänen edellään ja ajatteli uutta koteloa, jonka hän halusi ostaa korvatakseen kultaisen kangaskotelon, joka oli varmasti putoamassa pölyyn; Jonkin aikaa hän oli piilottanut kaksikymmentä soua, ja hän laski, että seitsemän kuukauden kuluttua hänellä olisi tarpeeksi rahaa. Hän oli saapumassa korkeuksiin, kun talonpojan laulu kaukaa muistutti häntä laulusta, jonka hän oli kuullut kauan sitten seminaarissa. Hän etsi tämän laulun ensimmäiset säkeet, mutta ei löytänyt niitä. Häntä vaivasi, että hänellä oli niin vähän muistia.
xxx/ellauri250.html on line 482: Kaikki tämä taustatarina ilmenee mykistettynä, yhdessä juhlajaksossa ennen kuin Laura lukitaan elokuvalle nimensä antavan junan osastoon, saattueeseen, joka vie hänet monipäiväiselle matkalle Venäjän pääkaupungista syrjäiseen Murmanskin kaupunkiin. Jos haluamme ottaa Roxy Musicin säkeet mielekkääksi paratektiiviksi, tärkeintä ei ole niinkään huume - rakkaus, sentimentaalisessa suhteessa, jonka löydämme pian laimeaksi - vaan se, mikä turtuu: yksinäisyys, osaston nro 6 aito temaattinen akseli.
xxx/ellauri259.html on line 270: Rinnakkaiset säkeet
xxx/ellauri292.html on line 619: Euripides hyökkää ja arvostelee häntä leksikaalisista ja syntaktisista syistä. Näihin hyökkäyksiin Aischylos reagoi aivan eri tavalla: sen sijaan, että pohdittaisiin Euripideksen kieltä sanasta sanaan, Aischylus ilmoittaa tuhoavansa runoilijan säkeet (διαφθερῶ 1200) lekythionilla, öljypullolla. Seitsemän kertaa peräkkäin Aischylos keskeyttää Euripideksen kesken säkeen lekyyttimittaisella värsyllä ληκύθιον ἀπώλεσεν.
xxx/ellauri358.html on line 205: Entä miten uskaliaita Tiborsin halua, hellyyttä ja rakkautta tiukkuvat säkeet ovatkaan! Ompasusi ihan ihmelettää. Häh, ei siinä mainita emätintä eikä siitintä? Hmmnojaa, tiedän parempaa. "Aistimellinen" on Eevan peitesana emättimelliselle ja siittimelliselle. Rin-tin-tinin emot olivat Sii-tin-tin ja Emä-tin-tin.
33