ellauri015.html on line 91: Proosarytmiä
ellauri015.html on line 111: Aikaisemmin ihmettelin miksi jotkut kriitikot ylistävät joidenkin kirjailijoiden proosarytmiä. Ei kai ne sentään tätä tarkoittaneet? Mitämaks, kenties ehkä nimenomaan tätä. Aika noloa. Mä luulin että se olis jotain sofistikoidumpaa.
ellauri036.html on line 107: No nyt sitte käänne parempaan, tietysti. Mussen iskä kuolee, se kitupiikki, ja samassa se muuttuu Mussen silmissä ihan pyhimyxexi. Musse vollottaa sen arkulla yhtä uskollisen palvelijan kaa, joka näyttää yhtä aavemaisen paljon Mussen iskältä kuin Notre Damea tulitikuista rakentanut kummittelija näytti Roope Ankalta. Musse alkaa noudattaa isän päivärytmiä (siis ennen kuolemaa, ei sen jälkeen), muuttuu kiltixi ja auttaa köyhiä. Jo tuntuu paremmalta, ize asiassa ihan hyvältä.
ellauri045.html on line 479: Jeseninin kielen koristeet juontuvat ennen muuta kansanlyyrikasta, vaikka runoilija kokeili myös symbolismin ja imaginismin keinoja. Kovin omaperäisiä ajatuksia ei Jeseniltä löydy. Runoissa viehättää hersyvä tunne, laulullisuus ja rytmi, joka syntyy runomitasta ja äännetoistosta. Hyvärisen suomennos vailla rytmiä läjähtää pahasti korvaan. Valikoimaan on lisäksi suomennettu liikaa keskinkertaisia tekstejä, kuten ontot tilausrunot Puškinista ja Leninistä.
ellauri045.html on line 509: Suomennosten rytmillisyydessä on selkeä ero. Saaritsan ja Rymin suomennos noudattelee alkutekstin rytmiä, Hyvärisen ei.
ellauri066.html on line 233: No ei. Virtauxessa ei ole tahtia vaan nopeus, vektori suuntaa ja vauhtia. Onko siinä rytmiä? No ei oikeestaan. Paizi jos on aaltoja. Hengityxessä ja sydämessä on aaltomainen rytmi, pakkomarssille lyödään tahtia. Kai se sit on tässä: keskusjohtoinen keskushermosto antaa tahtia, (para)sympaattinen tunnepuoli määrää rytmiä. Kun sydän exyy rytmistä tarvitaan tahdistin. Tai defibrillaattori, tuo Callen ikäkausilelu, johon Pezku on jo tutustunut. Kesien kesä oli ihana kun Aaron tahti loppuviimein pysyi Lempin rytmissä. Tultiin perille samalla työnnöllä. Koski vapaa tapaa Aaltosen, sotamies on rannassa.
ellauri216.html on line 689: Suuri skeema on munkkiuden korkein aste, johon venäläisen perinteen luostareissa vihitään vain harvoja pitkään luostarissa kilvoitelleita ja iäkkäitä munkkeja ja nunnia, usein myös kuolemaan valmistautuvia. Suuren skeeman nunna vapautetaan luostarin tavallisista kuuliaisuustehtävistä. Hän saa mahdollisuuden noudattaa omaa rukous- ja elämänrytmiään päätyönään ru- rukous. Se on siis niikö eläke.
ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä.
ellauri342.html on line 86: Joka sunnuntai vespereiden jälkeen tämä kunnollinen mies meni maksamaan oikeuteen viinitarha. Kun hän istui hienossa auringonpaisteessa, muulinsa lähellä, kardinaalinsa levittäytyneenä viiniköynnösten alla hän avasi pullon vuosikertaviiniä -- a hieno viini, rubiinien väri, joka on tunnettu siitä lähtien nimellä _Chateau-Neuf du Pape_- jota hän halusi siemailla katsellessaan hellästi hänen viinitarhansa. Sitten hän lähti pullon tyhjänä ja päivänvalon hämärtyessä iloisesti takaisin kaupunkiin, koko lukunsa mukana. Kun hän kulki yli _pont d'Avignon_, rumpujen ja farandolien joukossa, hänen muulinsa, ottaa hänen vihjeen musiikista, aloitti pirun pienen amblen, kun hän itse lyö tanssirytmiä birettallaan. Tämä järkytti hänen kardinaalinsa, mutta ei niin ihmiset, jotka iloitsivat siitä ja sanoivat: "Mikä hyvä prinssi! Mikä mahtava paavi!"
xxx/ellauri104.html on line 376: -minä säestän kitaralla ja Taru laulaa...joskus laulamme myös duetossa tai sit mä karjahtelen eläimellisesti polkien jalalla rytmiä. Kerran viikossa
xxx/ellauri104.html on line 830: Seijja tökkää kylkeen Lauria jotta se lakkaisi kuorsaamasta. Mutta Lassin karnutus vain vaihtaa rytmiä.
xxx/ellauri136.html on line 491: 35 vuotta monet ihmiset haluavat muuttaa vakiintunutta elämän rytmiä, tehkää sitä rauhallisemmin ja mitaten, joten olisimme samaa mieltä linjoista "On aika, ystäväni, on aika ..." (Pushkin). Analyysi osoittaa, että työ ei ollut valmis, ja runon huipentuma olisi, että lyyrinen sankari vaimonsa kanssa menisi kylään ja nautti yksinkertaisista iloista kuolemaansa asti.
12