ellauri011.html on line 150: Ruukkupalmuja, ruukunsirpaleita vitriineissä. Puh.

ellauri032.html on line 433: Pilkan kohde on korruptoituneet pikkuvirkamiehet (ei isot). Sellasta kansankomediaa, maalaiset on moukkia. Siljon suomennos on vuodelta 1916. Ei liene sattumaa, että hölmön Martta-rouvan lehmän nimi on Punikki. Lekythion apolese, pikku ruukun hukkasi. Tää taitaa olla joku comedy of errors, veikkaanma. Cast on molieremaista puskakomedian peruskauraa. Kylätuomarille tulee reviisori ja se saa ansionsa mukaan. Aatami on varmasti särkenyt ruukun ize, kun on niin säikkynä. Martta rouva on hauskahko, kun se esittelee särkynyttä ruukkua. Oikeusistunto on täysi farssi, niinkuin ne oikeastikin usein ovat.
ellauri153.html on line 449: Loppu hyvin, kaikki hyvin. Jobille kävi hyvin ellei paremmin vielä tällä puolen kiveä. Jos sulla ei käy yhtä hyvä viuhka, älä sure, yläpilvellä viimeistään puntit tasataan. I promise! No ollaanko nyt viisaampia kun hellitettiin koalan nelijuurisesta juurikkaasta? Jumalalle ainakin on pelitilanne nyt helpottunut, ei tarvi kaikkea enää selittää parhain päin. Ja saatana- tarkoitan Moby Dick on saanut lisää statusta. Jobin marinakin on välttämätön osa voittosanomaa. Ilman sitä siirtoa ei oltaisi nyt tässä. Good Job! Eläköön ruukunsirkamat! Kylla Jopi elamassa parjaa! Kazo kuinka se on nytkin rynninyt Carlsonien nelikon ihan kärkeen loppumetreillä. Älkää nuolaisko ennenkö tipahtaa, kazotaan ensin loppuun tämä tilanne!
ellauri204.html on line 673: Vaurastunut keraamikko siteeraa Anne Sextonia rapukaulurissa: jumala on ruukuntekijässä. Eikun se oli Annen kirjoituskoneessa. Kauheaa soutua oli Annen värsyily sinnepäin. Kuvassa Annella on Marimekon rapuessu.
ellauri294.html on line 354: Konyassa on Selzhukkien yliopisto joka tekee kaivauxia Lystrassa. Ennen musikaalisia fryygejä siellä mellastivat heetit. Nykyisten maajussien kadasterit eli kiinteistörekisterit κατά στίχον vähät välittävät säilyneistä ruukunsiruista.
xxx/ellauri154.html on line 255: Tämä on tarina miehestä, joka eli myymällä vettä torilla. Hänellä oli öbaut kymmenen ruukkua. Todella aikaisin aamulla hän asetti hartioilleen paalun. Hän ripusti ruukun roikkumaan paalun molempiin päihin, kantoi sen kaivolle, ja lähti sitten kaupungin keskustaan. Mutta yksi näistä ruukuista oli särkynyt.
xxx/ellauri154.html on line 257: Mielenkiintoista kyllä, tämä raskasta työtä tekevä mies otti aina särkyneen ruukun mukaansa päivän ensimmäiselle matkalle. Hän kantoi sitä muiden hyvässä kunnossa olevien ruukkujen kanssa kaivolle, josta hän haki vettä. Hän keräsi veden maltillisesti ja sitten hän käveli täytettyjen ruukkujen kanssa öbaut kilometrin.
xxx/ellauri154.html on line 264:
Sirpaloituneen ruukun häpeä

xxx/ellauri154.html on line 266: Myöhemmin muut ruukut alkoivat keskustelemaan tilanteesta toistensa kanssa. He eivät ymmärtäneet, miksi tämä mies edelleen piti särkyneen ruukun, sillä sen takia hän menetti rahaa joka päivä. Eivätkä he myöskään ymmärtäneet, miksi hän käytti tätä ruukkua ensimmäisellä kierroksellaan. Ehjät ruukut olivat siitä aika pahentuneita. Eikö niiden ehjyyttä arvostettu?
9