Orvokkiseppeleiset juhlijat nojailevat kyynärpäihin matalilla vuoteilla. Pitkillä pöydillä kaxikorvaisia ruukkuja joista kallistellaan viiniä, ja ihan perällä, yxinään, tiara päässä ja jalokivien peitossa, syö ja juo Nebukadnesar.
ellauri046.html on line 492: Voinxmä kiroilla sille? Mikä mä oon rohkenemaan? Voitko sä saviruukku mastoilla pottumaakarille? Mitä mä olin? En midiä! Kuraa sen käsissä, kylkiluu, josta hän muotoili mut! Mikä mä olin? Vähäinen yrtti, ja se kumartui mun puoleen, se rakasteli mut, se oli mulle kaikki, mun jla, mun ajatusten tonava, mun soul fuudia.
ellauri053.html on line 183: Mut nytku kaupunkilaiskissa on ollut kankeena jo 10v, voi 2v vaja 90 vanha Aarne maalaishiiri rentoutua, ottaa lepoa ja sanoo jotain asioita halki, mistä töröhammas viiniruukku oisi voimissaan varsin vimmastunut, törkännyt Arskan uima-altaaseen. (Tän kaskun Arska ehti kertoa jo mustelmissa 2011.) Puovo oli yxinkertaisesti korskea, hybrixestä ja halvasta punaviinistä ihan piukkana. Luuli olevansa latvusta pitempi muuta laahusta ja fixumpi, puupää, izeoppinut paperikaupan apupoika, koulupudokas. Rahanahne kuin vaarinsa, punikkien leipuri.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri106.html on line 580: Ghettoisoäidit linoleumin antimakassaarien ja ruukkukasvien keskellä antaa namusia, Phillu on niiden "pikku sulttaani". Valitettavasti sinne pitää kävellä. Sen pää uppoaa pesumuijan tissiväliin. Noloa mutta mukavaa.
ellauri112.html on line 771: Toivottavasti paskalakit saavat koronan jälkitautina mustan sienen aivoihin ja kuolevat siihen menetettyään ensin leikkauxessa silmänsä. Sitten voidaan nekin varastoida ruukkuihin mustaxi mullaxi ja kasvattaa siinä hamppua. Ei tarvi jepareiden enää käyttää pamppua eikä sokaisevaa taskulamppua.
ellauri145.html on line 114: Baudelairen mielestä tärisevä Swedenborg oli vielä suurempi sekobolzi kuin Fourier. Swedenborgin mielestä taivas oli "un tres grande homme". Callella saattoi olla poinzi siellä. Jonkun muun ruukkupään mielestä luonto oli verbi.
ellauri172.html on line 231: Huismannin suosittaman Barneyn sepustuxissa esiintyy useampiakin myyttisiä kavioeläimiä. Lapiitit (m.kreik. Λαπίθαι, Lapíthai) olivat kreikkalaisen mytologian mukaan Thessaliassa asunut kansa. Tarujen mukaan lapiitit joutuivat kuninkaansa Peirithooksen häissä taisteluun kentaurien kanssa. Lapiittien ja kentaurien taistelu oli suosittu aihe antiikin taiteessa. Sen on ajateltu kuvaavan vertauskuvallisesti apinan sisäisten, ristiriitaisten voimien välistä kamppailua. Näyttää joltain kapakkatappelulta Lucky Lukessa. Särkyneitä ruukkuja ja vähäpukeisia naisia. Varmaan niin et noi kentaurit on matelijanaivon puolella. Loput esimerkit samasta konfliktista ovat aaseja.
ellauri192.html on line 140: Le vase brisé Särkynyt ruukku
ellauri192.html on line 225: Mais nous sommes ainsi ; tel un vase sonore Mut me ollaan sellaisia; räjähtänyt ruukkukin
ellauri205.html on line 83: Sama aihe toistuu ad nauseam ruukkumaalauksina ja freskoina ja savihahmoina, suuria julkeita pronssiveistoksia, kivisiä suihkulähteitä ja pieniä muovisia kitschasetelmia, joissa Putinin sarvet on koristeltu värikkäin kukkaseppelein ja pullea pillastunut Eurooppa sätkii härän selässä kuin Johanna Tukiainen Ilkka Kanerva-vainaan mahan päällä. Kuvissa Eurooppa ratsasti jumalhärällä (oikeammin sonnilla) vuosituhansien halki vaatetyyli vaihtuen tai alasti, rinnat pystyssä tai peitettyinä, jalat ristissä tai reidet ärvöllään, henkistyneenä, voitokkaana pin-up-mallina tai masturbatorisena kohteena, tuhtilihaisena, sidottuna tal anorektiseksi laihtuneena, mutta aina menossa kuin Teukka menopäällä kohti maata ja maanosaa jotka oli hänen mukaansa nimetty.
ellauri299.html on line 228: - Kuinka kauan aiot olla yleinen etulakimies? kysyi katulakimiehen isobroidi Warner Bros. Tää hahmo on nyysitty Belowin Salelta. - Olen juuri alkanut. En todellakaan ollut ajatellut asiaa loppuun. Miksi? - Kuinka kauan voit tehdä työtä ilmatteexi? - Niin kauan kuin voin selviytyä hengissä. - Joten hengissäpysyminen on standardi? - Toistaiseksi. Mikä on sinun standardisi? Se oli naurettava kysymys jenkkilakimieheltä toiselle. - Raha. kuinka paljon tienaan; kuinka paljon kulutan; kuinka paljon voin kätkeä jonnekin ja katsella sen kasvavan niin, että jonain päivänä minulla on paskaruukku täynnä sitä, eikä minun tarvitse huolehtia mistään.
ellauri338.html on line 137:
ellauri338.html on line 139: Isabella eli Basilikan ruukku (1818 ) on John Keatsin kerronnallinen runo, joka on muokattu Boccaccion Decameronen tarinasta Lisabetta e il testo di bassilico (1349 - 1353). Se kertoo tarinan nuoresta naisesta, jonka perhe aikoo mennä naimisiin "jonkun korkean jalon ja hänen oliivipuidensa kanssa", mutta joka rakastuu Lorenzoon, yhteen veljiensä työntekijöistä. Kun veljet saavat tietää tästä, he murhaavat Lorenzon ja hautaavat hänen ruumiinsa. Hänen haamunsa ilmoittaa tästä Isabellalle unessa. Hän kaivaa ruumiin ja hautaa pään basilikaruukkuun, jota hän pitää pakkomielteisenä, samalla kun hän kuihtuu pois. Runo oli Pyhän Agnesin aatton edeltäjä. Molemmat sijoittuvat keskiajalle ja koskevat intohimoisia ja vaarallisia romansseja. Se julkaistiin vuonna 1820 yhdessä jälkimmäisen teoksen ja muiden kanssa.
ellauri338.html on line 141: Runo oli suosittu prerafaeliittien maalareiden keskuudessa, jotka kuvittivat siitä useita jaksoja, erityisesti William Holman Huntin Isabella ja Basilikaruukku, John William Waterhousen Isabella ja Basilikaruukku ja Isabella (tunnetaan myös nimellä Lorenzo ja Isabella) by: John Everett Millais.
ellauri347.html on line 437: Fromm uskoo, että me kaikki haluamme voittaa, ylittää, toinen fakta olemuksestamme: tehdä tunteemme passiivisuudesta lisää olioita. Haluamme olla luojia. On monia tapoja ole luova: siitämme, synnytämme, kylvämme siemeniä, teemme särkyneitä ruukkuja, maalaamme kuvia, kirjoitamme kirjoja ja tämmöisiä webisivuja, rakastamme toisiamme. Luovuus on mukava tosiasia, rakkauden ilmaus.
ellauri349.html on line 843: Kun poika sairastui, Raakelin runot särkyivät kuin von Kleistin ruukku.
xxx/ellauri091.html on line 747: Kasvi putosi eduskunnasta (kuin Amin kukkaruukku Pojun päähän lähes sata vuotta aiemmin) vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se pyrki sinne nuorukaisena nuorsuomalaisena. Sen esikoiskirja oli Huvia ja hyötyä Commodore 64. Kuusnepikka on sen ensimmäinen ja viimeinen ystävä.
xxx/ellauri154.html on line 75: Valesnesin herra oli melko epäsiisti ja saastainen kapistus, joka alati vain mezästeli hirviä ja kauriita eikä seuranpitäjänä ollut juuri rattoisampi kuin savuava uuni. Ja kaupanpäällisixi mainittu mezämies oli yli kuudenkymmenen, mistä hän ei puhunut sen enempää kuin hirtetyn leski nuorasta. Mutta luonto, joka tässä maailmassa tekee viistoja, vääräsäärisiä, sokeita ja rumia yhtä arvostelukyvyttömästi kuin kauniitakin - tietämättä sen enempää kuin seinäverhon kutoja, mitä tekee - antaa kaikille saman ruokahalun ja kaikille saman himon lihasoppaan. Sitäpaizi jokainen elukka löytää puolison eli sananlaskun mukaan, kurjimmallakin ruukulla on kantensa. Niinpä siis Valesnesin herrakin eziskeli kaikkialta ruukkuja ollakseen niille kantena.
xxx/ellauri154.html on line 245: Anyway. Salome aloittelee rietasta tanssiaan. Suurenmoinen kultalameepuku. Sen tissinnapit kimmahtavat pydeen. Samaa ei voi sanoa Herodeen nahattomasta munasta. Vähän tää on kuin Thumbelina turilaiden bileissä. Siitä muinoin kimmahti penis heti tanaan. Oi niitä aikoja. Evankelistat jätti kertomatta Salomen sulokkuudesta. Johannexen ilmassa keikkuva irtopääkin on jäänyt sitä hämmästelemään. Tanssijatar on kuin särjetty ruukku, crackpot. Kleistilläkin oli sellainen. Kaiken synnin ja rikoxen alkujuuri on tää huhmar, niin aina. Petkeleessä ei ole mitään vikaa. Juppajju, panostamisestapa tässä kaikessa syntitouhussa on ens kädessä kymysys. Sukuelimet on pidettävä puhtaana ettei niistä ihku eläimellistä naisen hajua.
xxx/ellauri154.html on line 251: Särkynyt ruukku
xxx/ellauri154.html on line 255: Tämä on tarina miehestä, joka eli myymällä vettä torilla. Hänellä oli öbaut kymmenen ruukkua. Todella aikaisin aamulla hän asetti hartioilleen paalun. Hän ripusti ruukun roikkumaan paalun molempiin päihin, kantoi sen kaivolle, ja lähti sitten kaupungin keskustaan. Mutta yksi näistä ruukuista oli särkynyt.
xxx/ellauri154.html on line 257: Mielenkiintoista kyllä, tämä raskasta työtä tekevä mies otti aina särkyneen ruukun mukaansa päivän ensimmäiselle matkalle. Hän kantoi sitä muiden hyvässä kunnossa olevien ruukkujen kanssa kaivolle, josta hän haki vettä. Hän keräsi veden maltillisesti ja sitten hän käveli täytettyjen ruukkujen kanssa öbaut kilometrin.
xxx/ellauri154.html on line 262: Kun hän saapui torille, särkynyt ruukku oli jo menettänyt vettä öbaut 50% alkuperäisestä määrästä. Täten mies ei voinut veloittaa veden määrästä kuin vain puolet verrattuna muihin ruukkuihin. Muut ruukut olivat niin täynnä, että hän voi veloittaa täyden hinnan.
xxx/ellauri154.html on line 266: Myöhemmin muut ruukut alkoivat keskustelemaan tilanteesta toistensa kanssa. He eivät ymmärtäneet, miksi tämä mies edelleen piti särkyneen ruukun, sillä sen takia hän menetti rahaa joka päivä. Eivätkä he myöskään ymmärtäneet, miksi hän käytti tätä ruukkua ensimmäisellä kierroksellaan. Ehjät ruukut olivat siitä aika pahentuneita. Eikö niiden ehjyyttä arvostettu?
xxx/ellauri154.html on line 268: Särkynyt ruukkuu alkoi tuntemaan häpeää. Tämä ruukku oli ollut miehen seurana jo yli kymmenen vuotta, ja arvosti miestä suuresti. Siitä tuntui pahalta, sillä se oli vain haittana, eikä se ymmärtänyt miksi mies ei heittänyt sitä pois.
xxx/ellauri154.html on line 270: Särkynyt ruukku muisti, että se oli joskus ollut suurenmoinen ruukku, ja todella hyödyllinen. Aikaa sitten tässä ruukussa ei ollut mitään vikaa. Se oli yksi parhaista ruukuista tätä päivittäistä matkaa varten. Mutta eräänä päivänä mies kuitenkin kompastui. Tämä ruukku sirpaloitui silloin, tai ize asiassa se vaan vähän halkesi, ja siitä tuli osittain vammautunut. Tästä tapahtumasta oli jo paljon aikaa, eikä mies siltikään ollut hankkiutunut ruukusta eroon.
xxx/ellauri154.html on line 274: Miehellä oli tapana tehdä jotakin, joka närkästytti kaikkia ruukkuja, mukaanlukien särkynyttä ruukkua. Aina silloin tällöin matkansa varrella kohti kaivoa, mies pisti kätensä housuihin ja veti kuivat matkan varrelle. Yksikään ruukuista ei tiennyt mitä tämä peli oli. Eivätkö ruukut muka kelvanneet?
xxx/ellauri154.html on line 278: Eheiden ruukkujen välinen keskustelu piinasi särkynyttä ruukkua. Se katui sitä että se oli niin hyödytön (mitä vittua? Katui sitä että juippi oli kompastunut? Nää hengelliset tarinat ei kylä komputoi!) ja että se aiheutti harmia miehelle joka sen oli ostanut ja pitänyt siitä niin paljon huolta. Joten ajattelematta yhtään nenäänsä pidemmälle, särkynyt ruukku päätti pyytää miestä heittämään sen pois.
xxx/ellauri154.html on line 290: Eräänä iltana kun mies oli menossa nukkumaan, särkynyt ruukku kutsui hänet luokseen ja sanoi että heidän oli juteltava. We gotta talk. Mies oli valmiina kuuntelemaan, ja hän kiinnitti huomiota siihen mitä ruukulla oli sanottavana.
xxx/ellauri154.html on line 292: Pidemmittä puheitta ruukku kertoi mitä sillä oli mielessään. Ruukku tiesi miehen arvostavan sitä, mutta se ei halunnut olla hyödytön. Ruukku ei halunnut miehen pitävän sitä pelkästä myötätunnosta. Miehen olisi heitettävä särkynyt ruukku pois.
xxx/ellauri154.html on line 294: Mies hymyili kuullessaan mitä ruukulla oli sanottavana. Mies kertoi, ettei koskaan ajattelut heittävänsä ruukkua pois, sillä ruukku oli hänelle todella hyödyllinen. ”Hyödyllinen?”, kysyi ruukku. Kuinka se voi muka olla hyödyllinen, jos mies menettää rahaa joka päivä sen vuoksi? Mitä muuta hyötyä muka on paizi raha? (Ruukku ruukku oisit kuunnellut mitä Rodin juuri huikkasi!)
xxx/ellauri154.html on line 296: Mies lupasi näyttää ruukulle seuraavana päivänä, miksi hän arvosti ruukkua niin paljon. Särkynyt ruukku pystyi hädin tuskin nukkumaan kun sitä jännitti.
xxx/ellauri154.html on line 298: Seuraavana päivänä mies sanoi, ”Ole hyvä ja katso kaikkea tien vierellä olevaa aina kaivolle asti.” Ruukku katsoi ympärilleen. Ruukku katsoi tien molemmille puolille ja näki vain kauniin polun täynnä nupullaan olevia kukkia. Kun he saapuivat kaivolle, ruukku kertoi miehelle ettei se nähnyt mitään, mikä vastaisi hänen kysymykseensä.
xxx/ellauri154.html on line 300: Mies katsoi ruukkua rakkaudella ja sanoi, ”Aina siitä lähtien kun sinä säryit, yritin keksiä miten sinusta olisi hyötyä. Joten päätin siementää aina silloin tällöin matkan varrelle. Sinun ansiostasi olen voinut kastella nuo siemenet joka päivä.”
xxx/ellauri154.html on line 302: ”Ja sinun ansiostasi, sitten kun kukat kukkivat, voin poimia muutamia istuttamiani kukkia ja myydä niitä torilla kalliimmalla hinnalla kuin vettä.” Sitten särkynyt ruukku ymmärsi mikä sen kaunis tarkoitus oli. Rrnahaa! Sehän juipilla oli sittenkin mielessä! Jehuu! Olen arvokas! Olen sijoitus!
xxx/ellauri154.html on line 309: Seuraa unelmiasi. Kulje omaa polkuasi pitkin. Tee sitä, mitä rakastat. Särje ruukkusi. Vedä kuivia. Loput 3 askelta ensi viikolla.
xxx/ellauri154.html on line 355: Ja projisoi sit pahat aikeensa tohon särkyneeseen ruukkuun. Moreaun full frontal nudity-versiossa Salomesta Huismannin mielestä "paljastui ihmisolennon sukupuolinen himo koko kauheudessaan. Vasta nyt hän oli todellinen portto, joka totteli kiihkeää, julman naisellista luontoaan. Hän oli elävä ja jalompi, mutta myös kesyttömämpi; kammottavampi, mutta myös kiihottavampi." Toisaalta ja toisaalta. "Hän elvytti miehen horroxeen vaipuneet aistit voimallisemmin ja murskasi tämän tahdon paljon tehokkaammin kuin aiempi Salome. Nyt hänessä oli samaa viehätysvoimaa kuin valtavassa veneerisessä kukassa, joka on itänyt jumalattomissa kukkapenkeissä ja versonut epäpyhissä kasvihuoneissa ." Ja tämä kaikki vain koska alaharjaan oli suora sihti! Hei Huismanni sanoo Moreauta illuminaataxi! Ahhaa! Salaliittovehkeitä!
xxx/ellauri209.html on line 115: Antiikkikauppias, Minni Hiirtä muistuttava amatöörietsivä Rei Shimura saa jälleen Yhdysvaltain tiedustelupalvelulta huippusalaisen toimeksiannon Japanissa. Rein tehtävä on paikallistaa amerikkalaisten Irakissa käväistessään Bagdadin kansallismuseosta vohkima antiikkiruukku. Jäljet johtavat Rein entisen rakastetun Takeon kesämökille. Jälleennäkeminen on seurauksiltaan yhtä järisyttävä kuin Tokiota samaan aikaan ravisteleva taifuuni. Kuin pieni pyörremyrsky lovessa.
xxx/ellauri228.html on line 273: Lemin romaani alkaa Kelvinistä, joka on jo matkalla Solarikseen, kiinnitettynä yhden miehen avaruuskapseliin. Tarkovskin elokuva alkaa pitkistä, huolellisista kohtauksista Kelvinin viimeisestä päivästä maan päällä ennen lähtöä avaruusasemalle, isänsä datshalla syrjäisessä puussa. Metsä, läheinen lampi, eläimet ja kasvillisuus näytetään rakastavan yksityiskohtaisesti, ja ne omistavat poikkeuksellisen paljon aikaa rauhallisille kuville ruokeista, kukista, rantaviivasta, mökin yllä olevasta lehtikatoksesta. Jopa sisäkohtaukset korostavat luontoa ja näyttävät lehtiset oksat, jotka ulottuvat avoimien ikkunoiden, ruukkukasvien ja luonnonmaisemien maalausten läpi jokaisella seinällä. Nämä kohtaukset mahdollistavat vetäytymisen maaseudulta kaupunkiin ja lopulta kokonaan planeetalta voimakkaan visuaalisen ja emotionaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Kameran kuvat osoittavat, että Kelvin lähtee tutusta ja hoitavasta Ukrainasta täysin luonnottomaan ympäristöön.
xxx/ellauri237.html on line 74: Kun Aili astui likaämpäri kädessään ulos, surmaaja hyökkäsi väijystä hänen kimppuunsa. Kukkaruukkuakaan ei jätetty pihapiirissä kääntämättä poliisien toimesta.
48