ellauri055.html on line 588: Arkkitehti on fantastisen hyvännäköinen, liiankin Mirkun miälestä. Sillä on hyvinhoidettu parta, hyvinhoidettu takatukka, silitetyt mokkafarkut ja se on ruskettunut. Johannexen frizuliina kalpenee sen luonnonsilkkihuivin rinnalla. Se alkaa heti flirtata.
ellauri321.html on line 274: Mutta eräänä kuumana syyskuun iltana - kun Juan oli kolmannen tai neljännen kerran onnistunut karkaamaan ja istui eräillä portailla maantien varressa, rupesi hän torvisoittoa ja pölypilviä seuratessaan ymmärtämään asioita. Miksi, hän ajatteli, olivat kaikki vanhemmat ihmiset menettäneet järkensä? Miksi he sen sijaan, että olisivat rauhallisia ja hyväntuulisia, olivat kuumia, vihaisia, kiihtyneitä ja aina valmiita itkemään? Hän tiesi, että hänen isoisänsä oli tyhmä vanha äijä, Rhea tyhmä pikkutyttö ja kylän lapset auttamattoman tyhmiä. Oli hauska huomata sellaisia asioita, ja hänen salaperäinen sielunsa hekumoi tämänkaltaisissa huomioissa. Mutta oli kauheata huomata koko maailman tulevan hulluksi. Hän ei voinut nauraa sille... Kaksi sotilasta ajoi hänen ohitseen polkupyörillä. Sitten tuli puoli tusinaa lisää. Heidän polkupyörillään oli raskas kuorma kiväärejä ja khakivärisiä kääröjä. Vähitellen alkoi sieltä kuulua musiikkia, ensin miellyttävän kauniina, mutta muuttuen kovaksi ja läpitunkevaksi lähestyessään. Rykmentin soittokunta tuli näkyviin. Miehet olivat punaisia kasvoiltaan ja pienet tomupilvet kohosivat tiestä, kun heidän jalkansa heiluivat jäykkinä musiikin tahdissa, ja kun he menivät ohi, pitivät torvet huumaavaa melua. Soittokunnan takana ratsasti kaksi upseeria. Toinen heistä oli Juanin mielestä aivan hänen isänsä näköinen. Toinen oli nuori, hauskannäköinen ja ruskettunut. Ja upseerien perässä tuli loputon jono miehiä. Sadat jalat, paksuina ja jäykkinä khakivärisissä sääryksissään, heiluivat väsymättä musiikin mahtavien iskujen mukaan. Jotkut miehistä nauroivat ja laskivat leikkiä. Toiset toljottivat suoraan eteensä. Useimmat olivat aivan nuoria, mutta joillakin oli V:n muotoiset nauhat hihassaan ja he näyttivät julmilta ja itsevarmoilta. Aina vähän ajan kuluttua tuli ratsastava upseeri näkyen korkealla khakivärisen miesjonon yläpuolella. Ja jonolla ei näyttänyt olevan loppua.
xxx/ellauri084.html on line 518: http://www.quora.com/profile/Ron-Brown-120 rehkii ahkerasti Quoran palstoilla oktogenaarina. Oh, hän on sekaantunut moneen asiaan. Hän on ottanut jo 2 covid-piikkiä. Hän pelaa kuvan perusteella golfia. Hän on ruskettunut kalifornialainen.
xxx/ellauri129.html on line 253: Eero nousi ja riisui t-paitansa. Ylävartalo oli ruskettunut, hän oli hyvässä kunnossa, vatsa tiukka ja käsivarret ja olkapäät vahvat.
xxx/ellauri175.html on line 383: "Mutta se on päänahka!" päänahka! hintalappu poistettu! ruskettunut tuntemattomalla prosessilla! Se jysähtää! Ellei se ole aine, joka… ― vihdoinkin tämä järjestelmä poistaa peruukin kaiken kovuuden!
xxx/ellauri176.html on line 621: 1. Noloa että semijapsun gigolomainen syväruskettunut jenkkimies Michael asuu semijapsun ostamassa talossa.
xxx/ellauri177.html on line 688: -- Albinen täytyy odottaa minua. Aurinko on jo laskemassa. Mutta kun hän kiipesi työntämään kivet sivuun ohittaakseen, kauhea räjähdys häiritsi häntä. Hänen täytyi palata alas, koska hän oli melkein asettanut jalkansa suoraan veli Archangiaksen kasvojen eteen, lepäsi maassa ja piereskeli sikeästi. Uni oli epäilemättä yllättänyt hänet, kun hän vartioi Paradoun sisäänkäyntiä. Hän sulki kynnyksen, pudonnut koko pituudeltaan, raajat erilleen, häpeällisessä asennossa. Hänen oikea kätensä, heitetty takaisin päänsä taakse, ei ollut päästänyt irti koiranpuusauvasta, jota hän näytti edelleen käyttävän kuin liekehtivää miekkaa. Ja hän kuorsasi sipulien keskellä, kasvot aurinkoon päin, ilman, että hänen ruskettunut nahkansa olisi saanut väristä. Parvi suuria kärpäsiä lensi hänen avoimen suunsa yli.
xxx/ellauri253.html on line 508: Naton pojat nappaavat läpiväsyneen Ervastin ydinlatauxen päältä kuin tyhjiöpuristetun kanan. Minä olen Jens Stoltenberg, sanoo ruskettunut solakka upseeri. Osasin tulla Altmünsteriin, kerta jättämässänne laatikossa ei ollut kuin romua. Soot kurmoottamisen tarpehes, sanoo Jukka Susanille huomattuaan, että vastasyntyneessä tytössä ei ollut yhtään Jukan kärppämäistä näköä, vaan se näytti pikemminkin ruumiikkaalta halkiohaaraiselta pikku Tonylta.
8