ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.
ellauri043.html on line 5919: Koko pelin ratkaisu on jesuiittojen, nazientalousnobelistien ja ruozalaisen pääepidemiologin utilitarismia: päämäärä pyhittää keinot.
ellauri071.html on line 206: Ingrid Bergman laulamassa ruozalaisen näköisenä jotain 1800-luvun Gilbert Sullilvan ajan polkkaviisua juottolassa jossa ei todellakaan noudateta turvavälejä. Sellaisia ne ruozalaiset ovat. Tässä yhteydessä Pynchon pääsee vittuilemaan jälleen äidistään Nallinesta. Tompasta on tullut kynitty albatrossi.
ellauri106.html on line 444: Arjalaisen näköinen apostata kärsii kun sen tytär vie pommin postitoimistoon. Näin ei olisi käynyt jos se olisi saanut hasidikasvatuxen, hasidimiehen ja peruukin! Modernismi koitti nostaa apinan jumalansa oxalle, postmodernismi sahaa poikki koko oxaa. Joku shixa meinaa että Phillun pastoraali on iso läppä, mutta Lilith on varma että siinä on jotain enemmänkin. Tän ruozalaisen näköisen jutkuluopion kärsimyxet on kuin Jobilla, eli teodikeasta tässäkin on kymysys. Senkö tautta Phil oli niin kärmistynyt kun ei tullut sitä Noobelia, Sale kehno vei sen Philin nenän edestä vaikka Phil ehti kirjoittaa paljon enämpi kirjoja? Siinä on miettimistä, johtuuko se kaaoxesta vaiko siitä että Philillä on enemmän syntejä tunnollaan kuin Salella. (Sale kyllä oli täysin tunnoton.)
ellauri110.html on line 662: Se on niin handekeskinen ette edes muista mainita Eskin ja 5M muun samaan aikaan pasuttamaa Suomen lätkämestaruutta Ruozista, samana vuonna 1995 kun se sai Eikka Leikan muistelmilla ajankohtaisella nimellä Mestari kauan kaivatun Finlandiapalkintonsa. Mikähän sen ruozalaisen koutsin nimi olil jota Eski hehkutti? Ei ole Ruozi ihan yhtä kunniassa enää: euroviisuissakin tuli "Svede: nyl poääng". Briteillä meni yhtä penkin alle, mutta eihän niitä enää mannermaiden mielipiteet kiinnosta.
ellauri207.html on line 269: Homoystävyydessä sielut ikäänkö sulautuvat ja yhtyvät toisiinsa niin kokonaan, että ne pyyhkivät olemattomiin koko liitoskohdan, joka ne alunperin sitoi. Mä oon valmis! Tuu pyyhkimään! Hää on mää ja mää oon hää. Me ollaan samixet. Millä erottaa ruozalaisen sotamiehen ja upseerin saunassa? Seipäällä, jos silläkään. Tappaisin vaikka tyttäreni jos hän käskisi.
ellauri207.html on line 292: Peppikin on normalisoitumassa pikavauhtia, ottaa pois lävistyksiä, teettää tissit, ostaa ökyasunnon Östermalmilta, läjittäin pikkuhousuja, rupee toisin sanoen harrastamaan ruozalaisen keskiluokan ketjukonsuumerismia. Alkaa jopa kaivata Mikin kikkiä ja muita ystäviä! Puku-Armaanillekkin voisi antaa ellei se olisi niin naimisissa! Rahastahan sillä vaan oli puute kuten Augie Marshilla. Autismin voi parantaa parin miljardin pankkitili pätäkkää, muilta konnilta petostettua.
xxx/ellauri027.html on line 829: Kaarlolle oli tullut tämmönen aika herttainen uni. Taustax että Kaarlolla oli ollut nokkapokkaa ruozalaisen lähetysliikkeen harmaaselän Lewi Pethruxen kaa. (Toi h on pelkkää Leevin hienostelua, ei siihen kuulu kreikassa mitään h:ta). Petruxen mielestä Kaarlon idea oli älytön. Israeliin ei kannattanut mennä lähettämään, ei siellä kukaan käänny kuitenkaan, ja jumala hoitaa juutalaisten asian kyllä kuntoon izekin. Lewi oli tolkun miehiä, vahva ääni oikealta, Ruozin Päivi Räsänen.
xxx/ellauri044.html on line 101: Ruozalainen dokkari kertoo ruozalaisen white trashin ja romanikerjäläismamun liitosta. Onnellisen alun jälkeen -
xxx/ellauri136.html on line 636: Lähteen paljastuttua Noora eristetään kotiinsa viikoiksi ennen teloitusta. Eräänä päivänä hän saa vieraakseen sotilaskomentaja Taron (nimestä päätellen kai japsu), joka on aiemminkin käynyt vierailuilla tiemestarin talossa ja yrittänyt saada perhettä kiinni vesirikoksesta. Taro tarjoaa Nooralle mahdollisuutta jäädä henkiin sillä ehdolla, että he tekisivät Senjan kanssa töitä armeijalle. Noora kieltäytyy: ”Olin yksin, ja sanoin ainoan asian, jonka saatoin sanoa. ’Mikään ei saa minua ottamaan tarjoustanne vastaan’, ei edes salamiakki.” Noora luopuu mieluummin Fazerin salmiakista kuin toimii arvojensa vastaisesti, ja tässä hän vertautuu henkilöhahmona jälleen marttyyriin. Nooran ja Taron erottaa toisistaan kuin ruozalaisen sotilaan ja upseerin saunassa vain kepillä. He käyvät vierailun päätteeksi filosofisen keskustelun elämän tarkoituksesta. Molemmat uskovat, ettei kuoleman jälkeen ole luvassa pelastusta tai palkkiota siitä, miten on elämänsä elänyt, mutta Noora sanoo: ”Uskon, että vaikeita valintoja on tehtävä jokaisena päivänä, siitä huolimatta, että hyvin tietää, ettei mitään palkkiota ole. Koska jos ei ole mitään muuta kuin tämä, se on ainoa tapa jättää elämästään jälki, jolla on jotain merkitystä.” Taro sen sijaan toteaa: ”jos mitään muuta ei ole kuin tämä, voin yhtä hyvin nauttia siitä niin kauan kuin sitä kestää.” Toisin kuin egoistiseksi hedonistiksi osoittautuva Taro, stooalainen Noora pysyy uskollisena isin arvoille ja sille, minkä kokee oikeaksi, vaikka ei edes odota palkkiota. Omalla tavallaan palkkio hänelle lienee kuitenkin se, että hän tietää jättäneensä elämästään jäljen, ”jolla on jotain merkitystä”. Vittu noita iänikuisia omia etujaan ajavia merkityxiä. Vitun palkkoita. Vitun jälkiä. Veteen piirrettyjä viivoja. Tieraatoja.
xxx/ellauri227.html on line 571: Koitin lukea järjestyksessä 2. Röda Kukenia sieltä täältä mutta se vaikutti kerta kaikkiaan puisevalta ja haukotuttavalta. Ei taida tulla mitään, sori "Jami". Kari Hotakainen vahvistaa: Guilloun vuoxi ei kannata kesken tuopin rynnätä minnekään, kuka jaxaa ruozalaisen mezästäjän kuivia ja machoseikkailuja. (Lähde: Klassikko s. 268)
xxx/ellauri252.html on line 420: Nyt kun olen lukenut alusta noin 50 sivua, nauraen välillä pidäkkeettömästi puolustusasianajaja Braketin punastelematta jyräyttämille pieruille, en voi käsittää, miten joku voi pitää tätä kirjaa "nuaarina" tai edes "jännärinä", puhumattakaan "hyvinvointiyhteiskunnan" kritiikistä, paizi sikäli että ruozisosialidemokraatit eivät olleet läheskään kyllin radikaaleja ajamaan köyhän asiaa. Täähän on vaan huumorin sävyttämä poliittinen pefletti. Siinä suhteessa se tulee lähelle suomenruozalaisen Staffan Bruunin sepustuxia, paizi että Staffan seisoo barrikaadin suojanpuolella. Dan Kivipukki on sekin pefletisti, paizi että Taneli on kiivaan jumalansa kuvana 100% huumorivapaa.
12