ellauri055.html on line 891: Sotakokemustensa pohjalta Sillinpää alkoi kirjoittaa kesällä 1918 romaania Hurskas kurjuus, joka seuraa punaisiin kuuluvan torppari Juha Toivolan vaiheita 1860-luvun nälkävuosista aina kevääseen 1918, jolloin hänet teloitetaan syytettynä murhasta, jota hän ei ole tehnyt. Kustantaja jätti romaanista pois joitakin osia, mutta se julkaistiin kuitenkin jo vuonna 1919. Romaani käännettiin ruotsiksi nimellä Det fromma eländet (1920) ja Sillinpää alkoi tulla tunnetuksi myös muissa Pohjoismaissa. Sillinpään pyrkimys objektiivisuuteen romaanissa herätti kritiikkiä julkaisun aikaan. Vittuun objektiivisuus!
ellauri135.html on line 453: Erik Ticklénin tunnetuin runo oli Neidon valitus. Johan Ludvig Runeberg käänsi tämän runon ruotsiksi ja se julkaistiin Helsingfors Morgonbladissa vuonna 1832. Sieltä Nikke Berg sen lukaisi ja teki venäjännöxen. Erik Ticklénin veli Pietari (Pehr) Ticklén oli myös runoilija ja Oulun Wiikko-Sanomia-lehden perustaja. Lähteet. Kotivuori, Yrjö: Erik Ticklén. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852.
ellauri135.html on line 457: Nuorempi veli Eero Ticklén oli syntynyt 1794, tuli ylioppilaaksi 1815, vihittiin papiksi 1817 ja kuoli kappalaisena Kärsämäellä 1827. Ainoa hänen sepittämänsä runo on Neidon valitus, joka on painettuna vanhemman Sakari Topelius'en julkaisemien vanhojen runojen ja nykyisempien laulujen joukossa. Tälle on tullut se kunnia osaksi, että Runeberg sen käänsi ruotsiksi, luullen sitä kansanlauluksi, niinkuin hän itse tunnustaa Helsingfors Morgonblad'issa 1832. "Minulla on tätä ihanaa runokappaletta ruotsiksi kääntäessäni ollut sama tunne, kuin sillä, joka yrittää kukkaiskasvia kiskoa irti ja siirtää yhdestä maaperästä toiseen. Joka hetki olen pelännyt vahingoittavani sen hentoja juuria —käyttääkseni vertausta — ja hienoja lehtiä, ja toivotonna epäillyt, olenko sitä voinut varjella niin, ett'ei siinä olisi liiaksi oman käteni hävittävää jälkeä".
ellauri238.html on line 394: Bretagne 1983, joka julkaistiin kirjana ruotsiksi nimellä Dagarna i Kerlin Mia Bernerin ja Caj Westerbergin käännösyhteistyönä, ilmestyi iänikuisen Parnasson kolmannessa kirjassa 1997. Kaunis nimi. Kivoja runoja. Teoksen tekee merkittäväksi se, että runoilija kuoli muutama kuukausi näiden merkintöjen jälkeen. Teoksessa on myös Pentin "kiinnostavia" piirustuksia.
ellauri325.html on line 694: Yrjö Vuorjoki (Wegelius) inhosi Urho Kekkosta ja Urho Yrjöä. Sevverran olivat yximielisiä. Nimi muodostettiin kääntämällä Seinäjoen nimi ruotsiksi: Wäggälv, mistä sukunimeksi muodostettiin ensin Weggelfius, myöhemmin Wegelius. Suku tunnettiin sittemmin pitkään pappissukuna.
ellauri343.html on line 307: Lopuksi Setälä siteerasi Ateenalaisten laulun sanoja "Nuorukaiselle kuolla kuuluu" -säkeestä lähtien loppuun saakka. Joltisenkin tovin jälkeen seppeleet laskivat Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea, Karjalainen osakunta, valtioneuvoston Itä-Karjalan toimituskunta, Neuvostoliiton Karjalan autonomisen kansantasavallan edustaja Sergei Lavrov, Repolan Sivistysseura ja Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon luokkatoverit. Kappeli kohahti, kun paikalle saapui kenraali Mannerheim seuranaan kenraali Hannes Ignatius ja mustalainen Allan Åkerblom. Mannerheim laski arkulle seppeleen, jonka nauhoista hän luki suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: "Isänmaalliselle nuorukaiselle, joka kaatui Suomen lipun laskiessa Itä-Karjalassa. Till en fosterländsk yngling som föll när den finska flaggan kom ner I Östra Karelen. «Патриотичному молодому человеку, павшему, когда в Восточной Карелии упал финский флаг."
ellauri346.html on line 193: Vaikka ei voida sulkea pois sitä, että Kristersson melkein sanoi ruotsiksi "folkmord" (kansanmurha), se ei ole ainoa todennäköinen vastaus. "Folkilla alkavia sanayhdistelmiä on paljon, esimerkiksi folkmusik ja Volkswagen."
ellauri347.html on line 506: On huomattava, että sana "hyvinvointi" (ruotsiksi välfärd, tanskaksi velfaerd , norjaksi velferd ja suomeksi hyvinvointi ), tarkoittaa kaikilla skandinaavisilla kielillä paizi köyhäinapua myös hyvinvointia ja että se liittyy sekä elintasoon että elämänlaatuun.
ellauri401.html on line 313: Saatuaan paikallisradion toimittajan paperit Ervast ryhtyi oitis toimeen kansan valistamiseksi yleisen veljeyden hengessä. Hän laati ja julkaisi nimellä ”Elia” suomeksi ja ruotsiksi ”lähetyskirjeen” eli lentolehtisen Ihminen, miksikä itket ja Människa, hvi sörjer du?, joka oli Ervastin lehtikirjoitusten ohella ensimmäinen julkaisu, jossa esitettiin reinkarnaation ja karman oppeja kansanta- juisessa muodossa.
ellauri401.html on line 437: Tukholman tynkäkokous perjantai 13. päivä oli Pekan jymymenestys. Pekka pääsi istumaan esiintymislavalla ja näki esoteerikoille tarkoitetut nakukuvat. Kymmenen jälkeen ovet avattiin ja kuultiin Ervastin ja Merikannen sopraanona esittämä kantaatti. Kantaatin siivet kantautuivat Adyariin saakka, Tonttulasta puhumattakaan. Jostakin syystä Ervast puhui ruotsiksi Suomen deevan tehtävästä. Se mustutti elävästi Peksn duunia. Enkkulaisetkin ymmärsivät! Helluntain ihme nähtiin uudestaan.
ellauri401.html on line 605: joka kysyi ruotsiksi: ”Du känner månne inte igen?” Tottahan veli toisensa tunsi. Ja sitten suudeltiin lujasti ja pitkään.
ellauri418.html on line 227: Tontin runoja on käännetty 20 kielelle: saksaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi, espanjaksi, puolaksi, sloveeniksi, ruotsiksi, tšekiksi, viroksi, japaniksi, portugaliksi, kreikaksi, latinaksi, kroatiaksi, romaniaksi, venäjäksi ja marathiksi, mariksi, volapükiksi ja hepreaksi.
xxx/ellauri091.html on line 166: Haahden kristillishenkiseen tuotantoon kuului runokokoelmia, muun muassa Ikiaartehet, Muistoköynnös, Muumipeikon tuhotulva ja Poisvalittuja runoja, sekä uskonnollishenkisiä kertomuksia, muun muassa Helvi, Israelin tyttäret, Seija tyttösen tarina ja Tauno voi todistaa, lastenkirjoja sekä matkakuvauksen Pyhiltä poluilta. Laajan tuotantonsa ansiosta Haahti saikin aikoinaan lisänimiä: Suomen kotien kirjailija, Kirjailijoiden kuningatar ja Painosten herratar. Hänen teoksiaan myytiin puolisen miljoonaa kappaletta hänen 70-vuotisen kirjailijauransa aikana. Myös toimittajana ja kääntäjänä hän on toiminut. Haahden omia teoksia on niin ikään käännetty eri kielille, mm. ruotsiksi, saksaksi ja tanskaksi.
xxx/ellauri208.html on line 916: Idström aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana kuten Milkan tärähtänyt äiti, teki sitten radio-ohjelmia ensin ruotsiksi ja vähitellen yhä enemmän suomeksi. Hänet muistetaan ohjelmista ”Valkokangas soi”, ”Äänilevyn vuosisata” ja ”Lauantain toivotut levyt”, jota hän kokosi vuodet 1954–1965. Hän esitteli suomalaisille saksalaista schlageria, amerikkalaista swingiä ja 1960-luvulle tultaessa myös The Beatlesia ja nousevaa poliittista laululiikettä.
xxx/ellauri286.html on line 346: käännetty ainakin englanniksi, liettuaksi, romaniaksi, ruotsiksi, tšekiksi,
xxx/ellauri312.html on line 1015: lunastaa ruotsiksi återlösa - Sanakirja.org (suomi-ruotsi) Mobiiliversio. fi-en. en-fi. Synonyymit. armahtaa. vapahtaa. Der Gott armahtaa, der Christ vapahtaa, der Geist lunastaa. Paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Luokat. Uskonto. Verbit. Kansantalous | Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan. "Puheissa on pelottelun retoriikkaa." Tuomiot | Nainen keskeytti seksin hakeakseen kondomin, silloin mies raiskasi hänet.
xxx/ellauri314.html on line 128: Neillin elinaikana erityisesti ruotsalaiset olivat jostain syystä ihastuneet hänen tuotantoonsa, josta syystä hän saikin Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1936. Niinpä näytelmän maailmanensi-ilta tapahtui 2. helmikuuta 1956 Tukholman Dramatenissa, ruotsiksi nimellä Lång dags färd mot natt. Sen ohjasi Bengt Morot, ja rooleissa nähtiin Carl Larsson (James Tyrone), Inga Dagblad (Mary Tyrone), Olof Palme (James Tyrone, Jr.), Jali Kulli (Edmund Tyrone) ja Hanna Westerlund (Cathleen). Vuonna 1988 näytelmä tuli uudelleen Dramatenin ohjelmistoon Ingmar Bergmanin ohjaamana; Jali Kulli oli nyt siiltynyt nuolemman pojan loolista isän looliin, painoi jallua ja haki auton lattialta mulkkua.
xxx/ellauri366.html on line 166: 11.6.2007 Vilks kutsuttiin osallistumaan taidenäyttelyyn "Koira taiteessa" (ruotsiksi : Hunden i konsten), joka oli tarkoitus pitää Tällerudin pikkukylässä Värmlannissa. Vilks lähetti kolme kynä- ja mustepiirustusta A4- paperille , jotka kuvaavat Muhammedia mahdollisesti vesikauhuisena kiertokulkukoirana. Vilks oli tuolloin jo mukana Muhammedin piirroksilla toisessa tärkeässä näyttelyssä Vestfossenissa, Norjassa, teemalla "Oh, My God". Vilks, joka on tunnettu institutionaalisen taiteen kannattaja, on todennut, että hänen alkuperäinen tarkoituksensa piirustuksissa oli "tutkia poliittista korrektiutta taideyhteisön rajojen sisällä". Vilksin mukaan Ruotsin taide- ja kulttuuriyhteisöt arvostelevat toistuvasti Yhdysvaltoja ja Israelia, kun taas muslimiarvoja harvoin edes kyseenalaistetaan. Se on niin väärin. Mitä pahaa USA ja Israel ovat muka tehneet kellekkään?
xxx/ellauri387.html on line 95: Tarina pahamaineisesta varkaasta on yksi Pohjoismaiden muinaisista tarinoista . Tarina käännettiin ruotsiksi vuonna 1737. Se on olemassa islantilaisessa käsikirjoituksessa noin vuodelta 1300 ja sijoittuu 700-luvulle. Tarina on jatkoa toiselle muinaiselle tarinalle, Þorsteinin tarinalle Sörsselssön.
19