ellauri030.html on line 522: Ne ovat sexus sequior, kaikissa suhteissa takapajuinen, sekulimpi sukupuoli, jonka heikkoutta tulee sietää, mutta jolle on naurettava osoittaa ylenmäärin kunnioitusta, ja alentaa "meitä" omissa silmissämmme. Sitä ei voi sanoa kauniixi sukupuolexi vaan epäesteettisexi. Musiikille, runoudelle ja kuvataiteelle niillä ei ole todellakaan mitään vaistoa ja vastaanottokykyä, vaan pelkkää apinointia miellyttämisen tarkoituxessa se on, jos ne niitä yrittelevät. "Essee" Über die Weiber (1851)
ellauri049.html on line 1062: Oudompaa sensijaan on, ettei Emilien jäämistössä ole tavattu mitään sellaista lyyristä tai edes lampaansuolituotetta, johon Runeberin willy olisi välittömästi purkautunut. Sellainen purkautuminen lie ollut Runkun runoudelle tärkeää, kun muistetaan, että myös ennen Runebergin tuloa Emilien housuihin eräs aikaisempi rakkaussuhde - suhde Maria Prytziin - on hänen avioliittonsa aikana vallannut runoilijan tunteet hänen omien sanojensa mukaan vielä voimakkaammin. Niin että on ilmeinen tosiasia, että eroottisella elämyxellä on ollut hyvin huomattava sija runoilijan housunsisäisten kokemusten joukossa.
ellauri066.html on line 63: Vuorelan runoudelle oli tyypillistä kansanlaulunomaisuus. Hänen runoissaan palvotaan jylhiä korpimaisemia ja niissä on voimallinen luontoyhteys. Hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti vuosina 1921, 1934 ja 1937 sekä kerran Aleksis Kiven palkinnon ja Eino Leinon palkinnon. Suomalaisuuden Liiton Johannes Linnankosken palkinto Vuorelalle myönnettiin 1944. Keuruulla on jaettu vuodesta 1997 lähtien Einari Vuorela -runopalkintoa. Myös Vuorelan runoilijakoti sijaitsee Keuruulla.
ellauri074.html on line 328: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
ellauri095.html on line 262: Broidi Danten varhaiseen runouteen vaikuttivat John Keats ja William Blake . Hänen myöhemmälle runoudelleen oli ominaista ajatuksen ja tunteen kieronlainen yhdistäminen, erityisesti hänen sonettisarjassaan The House of Life. Runous ja kuva kietoutuvat tiiviisti Rossettin teoksiin. Hän kirjoitti usein sonetteja kuviensa oheen, jotka ulottuvat elokuviin Neitsyt Marian tyttönen (1849) ja Astarte Syriaca (1877), samalla kun hän loi taidetta havainnollistamaan runoja, kuten kuuluisan runoilijan Christina Rossettin , hänen sisarensa, Goblin Market.
ellauri161.html on line 338: – Ihmettelin ensimmäisen lapseni syntymää. En vieläkään ymmärrä, miten jotkut voivat suunnitella lapsien saamista jo nuorena. Minulla ei koskaan ollut sellaisia ajatuksia. Ajattelin omistaa elämäni runoudelle, kirjallisuudelle. Perhe oli järkytys. Ajattelin, että ei mulle pitänyt käydä näin. Nyölénin järkytys oli kuitenkin onnellista laatua. Lapsella oli noin 10 sormea ja varvasta. Kiitos jumala! Huonomminkin olis voinut käydä.
ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä.
ellauri276.html on line 925: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian.
ellauri288.html on line 468: Kaplinski on monikielisyyteen pyrkivänä kirjailijana kirjoittanut runoutta ja kolumneja suomeksikin. Hän on kirjoittanut runoja ja yrittänyt kirjoittaa proosaakin englanniksi. I am a little boy. Aika ja ympäristö on niin vihamielinen runoudelle. Hänhän on kasvanut ja elänyt koko elämänsä sosialismin laboratoriossa. Hän on lukenut paljon ja hänen älykkyytensä on poikkeuksellista. Hän näkee oman erikoisuutensa paradoksina. Jumalan mukaan hän on apostoli Paavalin sanoin skandaali ja typerys.
ellauri325.html on line 768: Auli Hakulinen, nykyisin yleisen kielitieteen apulaisprofessori, oli jo fuxityttönä yhtä pystynenäinen ja pisteliäs kuin Lauri isänsä, Martti Haavion luokkatoveri enemmän kuin yhdessä mielessä. MUOVI! MUOVI! Kansanrunoudelle kävi kuin kielitieteelle myöhemmin, pakollisuus hävisi ja sen mukana opiskelijat. Eeva Linden oli filistealaiskenraali, joka löi Masan lyttyyn aasinleukaluulla. Hetkinen, sehän oli Simson joka luuta heilutti, siis juutalaisten puolella.
ellauri362.html on line 437: Oppisopimuskoulutuksensa päättyessä Crabbe palasi kotiin Aldeburghiin ilman tulevaisuudennäkymiä ja hänellä oli hyvin vähän tietoa parantamisen taidosta. Hänen kotinsa oli onneton äitinsä sairauden sekä isänsä hillittömyyden ja väkivaltaisen luonteen vuoksi. Näiden vuosien aikana raudan on täytynyt päästä hänen sieluunsa. Hän yritti harjoittaa ammattiaan Aldeburghissa, ja hänet nimitettiin seurakunnan lääkäriksi. Sillä välin hän kuitenkin opiskeli luontoa ja varsinkin kasvitiedettä tuloksin, jotka, elleivät häntä lääkärinä palvelisi, olisivat hänen runoudelleen suuri arvo. Hän jatkoi paljon lukemista ja pohdiskelua, ja hänen mielensä kääntyi ehdottomasti uskon ja hurskauden puoleen. Sarah Elmy oli hänen lohdutuksensa ja toivonsa (monia vuosia myöhemmin eräässä Tarinassa nimeltä The Lover's Journey hän kirjoitti kuuluisan kuvauksen vierailustaan hänen luonaan); ja hän jatkoi runojen kirjoittamista, josta vähän on säilynyt. Vuosiin 1775–1779 kuuluu useita uskonnollisia runoja, vaikuttava pieni pala Mirristä joka kertoo, kuinka hän veti kirjailijan "väärien nautintojen" helpotuksesta "ylevämpiin käsityksiin", ja tyhjä säeteos nimeltä Midnight, joka, joskin hyvin synkkä, päättyy järkevään ja vahvaan rohkeuteen.
xxx/ellauri307.html on line 361: Vuonna 1936 nunna Maria valittiin RSHD:n neuvoston jäseneksi. Rue Lurmelilla on uskonnollinen ja filosofinen akatemia, jota johtaa Berdjajev. Siellä pidetään kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia nykyaiheita ("Venäläinen ajattelu ja rasismi", 1938, "Sota ja eskatologia", 1940). Nunna Maria piti jatkuvasti esityksiä, julkaisi teologisia ja jyrkästi taantumuxellisia yhteiskunnallisia artikkeleita, ja Aleksanteri Blokin kuoleman 15-vuotispäivänä hän julkaisi Sovremennye Zapiski -lehdessä muistoesseen "Tapaukset Blokin kanssa". Huolimatta uskomattomasta työstä, hän omisti paljon aikaa runoudelle - vuonna 1937 Berliinissä hänen kokoelmansa "Runot" julkaistiin, 1930-luvun lopulla - 1940-luvun alussa hän kirjoitti runo-mysteerinäytelmiä "Anna", "Seitsemällä kuppia" ja vuonna 1942 - "Sotilaat". Hänestä tuli Venäjän mielisairaiden savustuskomitean jäsen, hän vieraili psykiatrisissa sairaaloissa.
12