ellauri025.html on line 147: No, tääkin on sanottu tuhannesti ennen. Perimmäisempi syy jatkaa toistamista on että toisto toimii tyylikeinona. Uutuus on ylimainostettua. Apinat syö joka päivä jotain, vaikka ne söi eilen, ja syö huomennakin, sitä samaa maistuvaa muonaa, kuorien yhdellä kädellä banaania samalla kun pitää kiinni puunrungosta. Samalla lailla tykätään lukea joka päivä jotain kirjaa, kuoria sitä yhdellä kädellä sellofaanista pitäen toisella kiinni bussin tangosta. Maistus varmaan sullekkin. Muut apinat tosin voi käyttää apuna jalkoja.
ellauri043.html on line 2510: näkee selvästi bambujen läpi pylväsmezän, sinertävänharmaan. Ne on puunrunkoja jotka tulee vaan yhdestä rungosta. Jokaisesta sen haarasta lähtee toisia haaroja, jotka tunkeutuvat maaperään; ja tää näiden äärettömästi moninkertaistuvien vaaka- ja pystysuorien viivojen kokonaisuus muistuttaisi jättimäistä kehikkoa, ellei siellä olisi sielä täällä pientä viikunaa, mustalehtistä, kuten sykomori.
ellauri145.html on line 119: Tomi sanoo olevansa thyrsoxen näköinen. Thyrsos on kyrvännäköinen keppi jota käytettiin Bakkusjuhlissa. Prometheus varasti jumalilta tulen thyrsoxeen ja toi sen apinoille olympiasoihtuna. Alunperin se oli koiranputken näköinen kasvi josta saadaan pahanhajuista pirunpaskaa (asa foetida). Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa papuruoissa koska se peittää pierunhajua. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa.
ellauri158.html on line 131: Vähän hämärää mutta ajatus kai on että tiedon puussa voi apina kiipeillä vaan ylöspäin, viereiset oxat ei liity toisiinsa paizi kun ne riippuu yhteisestä rungosta. Tertium comparationis tarvitaan. Tää on tätä aristoteelista tieteenteoriaa, jota vieläkin opetetaan humanistikääntäjille.
4