ellauri003.html on line 1318: Näin rukoilin, ja tyttöromaanista
ellauri035.html on line 734: kun sekavasti sekoilin ja rukoilin sen puolesta.
ellauri093.html on line 486: Karin morsian joutui odottamaan monta vuotta Karin tunaroidessa, mutta jaxoi tehdä sen rakoilematta pahasti. Ehkä ne käytti varmoja päiviä. Tai sit keskeytettyä yhdyntää, se on mullekin kyllä vanha tuttu. Tuli mieleen että varmaan Ilmari ja Hiljakin joutui johkin apukeinoon turvautumaan, kun Ilmarin mukana tullut pesue oli jo ylimittainen. Jos ne käytti selibaattia, ei ihmetytä että Hiljalla on levottomia juttuja. "Olin sopinut yhtymisestä Kööpenhaminassa mieheni kanssa. Meillä oli pari päivää vapaata aikaa. Mietin miten ne parhaiten käyttäisin, ja rukoilin Jumalan johdatusta."
ellauri216.html on line 237: Minä rukoilin / että olisin päässyt kiven sisälle. Kaukana se ei voi enää olla.
ellauri403.html on line 136: Kiitos Nooa. Muista napittaa. Keitä te olette? Ja yksi heistä vastasi ja sanoi: Minä olen Elias, Jumalan profeetta. Minä olen Elias, joka rukoilin, ja minun sanani tähden taivas ei satanut kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen ihmisten pahojen tekojen tähden. Vanhurskas ja totinen on Jumala, joka tekee palvelijainsa tahdon; Sillä usein enkelit rukoilivat Herralta sadetta, ja hän sanoi: Ole kärsivällinen, kunnes palvelijani Elias rukoilee ja rukoilee tätä, niin minä lähetän sateen maan päälle. Joo kiitti vitusti, heitti siihen Nooa ohesta.
xxx/ellauri027.html on line 847: Niine hyvineni läxin kapteenin luota pois, menin laivan perään ja polvistuin siellä ja rukoilin: - Voi rakas taivaan isä! Anna minulle anteexi! Me olemme joutuneet väärään laivaan. Eihän tämä lähdekään täältä mihinkään. Särkiparvea ovat jahtaamassa tuolla ruohikossa. Neuvo nyt taas, mitä meidän pitäisi tehdä!
xxx/ellauri177.html on line 162: Lapsen poskelle suutelemme hänen sieluaan. Vain lapsi voi sanoa nimesi sotkematta sitä. Myöhemmin suu pilaa, myrkyttää intohimot. Itsekään, joka rakastan sinua niin paljon, joka annoin itseni sinulle, en uskalla soittaa sinulle milloin tahansa, en esim nyt kun mulla jököttää näin rivosti, en halua sinun kohtaavan epäpuhtauksiani miehenä. Minä rukoilin, korjasin lihaani, nukuin vartiosi alla, elin siveästi; ja itken, kun näen tästä lipputangon nupista, etten ole vielä tarpeeksi kuollut tälle maailmalle ollakseni kihlattu. Oi Maria, ihana Neitsyt, miksi en ole viisivuotias, miksi en ole jäänyt lapseksi, joka liimahti huulensa kuviisi! Ottaisin sinut sydämeeni, laittaisin sinut sänkyyn vierelleni, halaisin sinua kuin ystävää, kuin ikäiseni tyttöä, minulla olisi tiukka mekkosi, lapsellinen hunnusi, sininen huivisi, kaikki mikä lapsuus, joka tekee sinusta isosiskon. En haluaisi suudella hiuksiasi, koska hiukset ovat alastomuutta, jota ei pitäisi nähdä; mutta suutelisin paljaita jalkojasi, yksi toisensa jälkeen, kokonaisia öitä, kunnes olisin poiminut huuliltani kultaiset ruusut, suoniemme mystiset ruusut. Noniin, tähän tais päästä pujahtamaan vähän tällästä pedofiliaa, sori siitä.
xxx/ellauri388.html on line 162: Olin lapsena aina vapaa vietin kahleista juuri sinä hetkenä, jona rukoilin. Rukous tavallisesti seurasi katumuksen muodossa kohta lankeemuksen jälkeen, jolloin siis olin muutenkin vapaa vietistä, kassit tyhjinä. Hetkenä taas, jolloin vietti minut valloitti, syntyi minussa sisällinen taistelu, ja tämän taistelun esineenä juuri olikin kysymys: rukoilisinko nyt apua vaiko runkkaisinko. Tietysti en tullut rukoilleeksi juuri senvuoksi, että se ei olisi helpottanut kassipainetta. Ja niin rukous taaskin seurasi vaan lankeemusta, kuin kiitos ruuasta.
8