Outo juttu on myös lämpimässä kylvyssä Junghansin valkoisen boilerin sinisen kaasuliekin humahdellessa irrotella terskaan takertunutta esinahkaa varovasti, kunnes se eräänä kauniina päivänä tai pikemminkin iltana lähtee kokonaan irti vetäytyen taakse ja
Phoebeique viri ollaan me Barkmannitkin, monta yhdessä, skizoja Jekyllejä ja Hydejä, kuten tuo tuomiorovasti. Ja tykätään lagerista, enemmän kuin ipasta. Tykätään panna myös. Siis tykättiin. Jotkut jopa ipanoita.
Hän kylvää kalliolle kylvää aitovierille kylvää pelloille. Toiset kuivuu toiset tukehtuu toiset hedelmiä notkuu.
He tapasivat viimeksi vuonna 1838 -Varvara Lopukhinan ja Lermontovin olisi pitänyt unohtaa toistensa hyväksi. Varvara Alexandrovna miehensä kanssa meni ulkomaille ja ajoi Pietariin matkalla. Tuolloin runoilija palveli Tsarskoye Selossa. "He rakastivat toisiaan niin kauan ja varovasti ..." - tämä runo on kuin peilin kazomista tunteista, joita Lermontov ja Varvara Lopukhin kokivat. Viimeisen kokouksen rakkaustarina ei voinut päättyä.
ellauri146.html on line 237: sie schadet sonst der Gesundheit.“ Varovasti, se on paha selälle,
ellauri146.html on line 238: Das Fräulein lispelt: „Wieso?“ Neiti kysyy: niinkö, herra rovasti?
ellauri151.html on line 492: gap carefully (its tender stalk a fuse) varovasti (sen hento varsi sytytyslankana)
ellauri155.html on line 132: profossi, rovasti, ruustinna, präst, priest, kansanedustaja, sijainen, luutnantti, prelaatti, prefekti, defekti, presidentti, kalifi, foreman, foreskin, imaami
ellauri155.html on line 199: Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa piispa voi myöntää rovastin arvonimen kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille. Piispainkokous on 14.9.2004 antanut suosituksen arvonimen myöntämisestä.
ellauri155.html on line 201: Suosituksen mukaan arvonimiä tulisi myöntää yksi kappale hiippakunnan 30 äänioikeutettua pappia kohti neljässä vuodessa (papilla ei ole äänioikeutta hiippakunnallisissa vaaleissa eroamisiän jälkeen tai mikäli hän ei toimi papillisessa tehtävässä). Lisäksi papin tulisi olla vähintään 50 vuoden ikäinen. Arvonimeä ei myönnetä teologian tohtorille. Suosituksen mukaan piispa voi myöntää arvonimen lääninrovastille sen jälkeen kun hänen tehtävänsä lääninrovastin virassa lakkaa.
ellauri155.html on line 203: Rovastin arvoa ei tule sotkea lääninrovastin eikä tuomiorovastin virkoihin. Nykyinen lääninrovastin virka juontuu rovastin alkuperäisestä merkityksestä piispan apulaisena.
ellauri155.html on line 204: Pappisoikeuden menettänyt säilyttää rovastin arvonimen.
ellauri155.html on line 206: Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvo (m.kreik. πρωτοπρεσβύτερος, ven. протоиерей ’ensimmäinen pappi’) voidaan myöntää papille, joka on palvellut pitkään menestyksellisesti ja nuhteettomasti. Se annetaan yleensä pitkään palvelleelle kirkkoherralle. Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvon voi saada myös teologian tohtori. Pappismunkeilla vastaava arvo on arkkimandrilli.
ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51).
ellauri204.html on line 543: Sanoin juuri eräälle ystävälleni, että minä olen liian hermoheikko parisuhteeseen. Tarvizen päiväunia, voisitko lähteä. Sulje ovi varovasti, älä paukauta. Olisi kuitenkin ihanaa, jos joskus vanhoilla päivillä löytyisi vielä jokin rauhallisempi suhde.
ellauri214.html on line 568: Mut no ei, Elin elin nousee esiin uudestaan vaikka Michal on jo kotona. Sevverran on vaimoväkeen luottamista. Eli Elin nuppi putkahtaa pöxyistä ja pyrkii jälleen pusikkoon vaikka Michal on tullut takaisin ja kyntää entiseen tapaan Kenoveevan jalkoväliä. Elin täytyy olla joku väpelö kun se roikkuu tollasen puuman helmoissa. Joka ei edes anna sille vakoa, vaan nauttii vaan vallantunnosta. Olgassa ärsyttää myös alituinen jaanaus merkityxistä. Ainut merkitys joka sitä oikeasti liikuttaa on panopuuha. Limaisia käärmeitä ja jäykkiä väinönputkia, mitä vielä. Angelica archangelica. Lauri Tähkä näyttää rovastille pillua.
ellauri243.html on line 589: Noin kahdenkymmenen laittoman maahanmuuttajan ryhmä, joka oli noin kahdeksan mailia pohjoiseen rajasta täällä Yuman autiomaassa, ja lähin laillinen raja ylitti 25 mailin päässä San Luisista, teki kuten heille kerrottiin, hitaasti ja varovasti, sine ira et studio. Kukaan ei panikoinut tai ilmiselvästi juossut, ilmeisesti kiinni jäämistä kokenutta ryhmää, poliisi ajatteli.
ellauri247.html on line 57: Karilaan vanhemmat olivat Piippolan kirkkoherra, rovasti Niilo Köriläs (1852–1911) ja Ida Maria Anstén. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921, filosofian kandidaatiksi 1924 ja filosofian maisteriksi 1927. Köriläs oli Seuran päätoimittajana 1929, WSOY:n virkailijana ja Ylioppilasteatterin johtajana 1929–1930, Suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden toimitussihteerinä 1930–1944, tämän jälkeen hän oli Valojuovaluoti-lehdessä toimitussihteerinä 1945–1946 ja päätoimittajana 1949–1950 sekä Noidannuoli-lehden toimittajana. Köriläs toimi myös Kustannusosakeyhtiö Valituksen osastonhoitajana vuodesta 1958, Nuorten Kirja ry:n johtokunnassa vuodesta 1946 ja sen puheenjohtajana vuodesta 1954. Kirjailijana Köriläs julkaisi nuorisoromaaneja, tietokirjoja ja kokoomateoksia. Useissa hänen 1950-luvulla kirjoittamissaan poikien seikkailukirjoissa oli voimakkaan isänmaallinen henki. Körilään kirjat olivat sixi suosittuja nazi-Suomessa, niinpä Köriläs sai laajaa tunnustusta työstään, etenkin Rymy-Eetusta.
ellauri247.html on line 408: Käydessään Irlannissa kesällä vuonna 1713 hänet nimitettiin palkkiona rauhan edistämisestä tuomiorovastiksi Pyhän Patrickin tuomiokirkkoon, missä virassa hän toimi koko loppuelämänsä. Swift palasi jo syksyllä Englantiin jatkamaan verolobbausta, tällä kertaa tuloksekkain seurauksin. Swift vetäytyi politiikasta samantien, kun toryjen hallitus kaatui kuningatar Annan kuoleman jälkeen vuonna 1714. Vastentahtoisesti Swift palasi synnyinmaahansa ja St. Patrickin tuomiokirkkoon, mitä hän piti lähinnä maanpakona Englannista, jossa elivät hänen ystävänsä ja rakastajattarensa Esther Vanhomrigh (Vanessa). Vanessa kuitenkin seurasi Swiftiä Dubliniin naimisiin pääsyn toivossa. Swiftin toinenkin rakastettu, ex-sakkoliha Stella, eli myös Dublinissa, mikä laittoi Swiftin vitun hankalaan valintatilanteeseen. Stella kuoli vuonna 1728 ja Swift säilytti hänen karvatupsuaan läpi elämänsä. Esseessään Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta taakaksi vanhemmilleen tai maalleen Swift ehdottaa, että Irlannin köyhien lapset tulisi myydä rikkaamman väestönosan ruoaksi. Swift ehdotti tätä ihan vakavalla lärvällä lääkkeexi Irlantia pitkään vaivanneeseen nälänhätään. Jonea ei izeään kyllä nälättänyt, se oli melkoinen pulskiainen.
ellauri269.html on line 758: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
ellauri282.html on line 260: Hautamäki (tuskin Antti , ex-assari, Sitran emeritusasiamies, takinkääntäjä, luultavammin Aimo, Rauhanyhdistyxen rovasti ja Siionin lähetyslehden toimittaja Revonlahdelta) oli sanonut tai ehkä textannut Matille:
ellauri285.html on line 427: Eloonjääneiden syyllisyys on musta täysin käsittämätön tunnetila. Että muka vika on siinä että sittenhän elämät ovat turhia. Tää on taas sitä rovasti Hautamäkeä. Turhia mihin tarkoitukseen? Ei elämällä ole muuta tarkoitusta kuin se ize. "Linkoloiden elämä oli merkittävintä Suomessa." Taas näitä merkityspellejä. Samanlaisia kuin Antti Kuappinen. Kateen Patin oma Kainin savu haihtui kuin pieru Saharaan.
ellauri288.html on line 559: Teemu Höyhensarja kulkee rovasti Kanasen kanssa käsikynkkää hautojen välissä vetoketjut auki ja sanoo, että häntä kiehtoo Kanasessa se, kuinka voimakkaasti kaiken katoovaisuus on läsnä. Kanala muistuttaa Raamatun tekstistä, jossa sanotaan, ettei menneistä jää kuin leyhkä eikä tulevista sitäkään.
ellauri300.html on line 332: "Vallankumouksellinen" ajatus tyttöjen muodollisesta koulutuksesta tuotiin varovasti ja innokkaasti Toora-yhteiskuntaan 1930-luvulla, eikä ilman vastustusta. Lubavitchissa edellinen Rebbe kuitenkin otti konseptin innostuneesti vastaan ja tuki sitä. Sitten vuonna 1941 Rebbe saapui Yhdysvaltoihin, jolloin "juutalaisen koulutuksen keskusjärjestö" (Merkos L'Inyonei Chinuch) syntyi. Rebben nimitti sen johtajaksi hänen appensa (edellinen Rebbe), ja yksi ensimmäisistä Merkosin perustamista instituutioista oli Beth Rivkahin tyttökoulu. Mutta mitä iloa on tästä hasiditytölle? No paljonkin!
ellauri301.html on line 187: Kalke toimi Isonkyrön kappalaisena 1898–1916 ja Tohmajärven kirkkoherrana vuodesta 1916. Hän sai rovastin arvon 1928. Pastori, sittemmin rovasti Kalke meni varovasti naimisiin vasta erotutkintovuonna 1886 Hilma Henriette Brusilan (1862–1943) kanssa. Siittiköhän Kosti Hilmasta lisää kalkkeita? Todennäkösesti siitti. Hilman ja Kostin luut ovat Hämeenkoskella, kuten näyttää amerikkalainen hautakiviohjelma. Kuvaa ei viizi laittaa tähän koska jenkit eivät salli sitä kuumalinkata. Vittu että ne on perseitä. Törkeää kulttuurista appropriointia. Mitä asiaa on niillä meidän hautuumaille? Mitä asiaa on niillä tänne ylipäätänsä?
ellauri301.html on line 189: Kosti oli tuottelias. Siltä ilmestyi mm. Muutamia rovasti K. Kalkkeen lempilauluja. K. Kalke, Joensuu 1934. Kosti vaikuttaa narsistilta vaikkei se edes ole vanha norssi, normaalikoulu ehti muuttaa Helsinkiin. Eka työpaikka oli Isokyrön kappalaisena, toinen ja viimeinen Tohmajärven kirkkoherrana. Sit vaan takasin Hämeenkoskelle. Hailii happamii Kyrön mamman tappamii.
ellauri309.html on line 893: kanssa Laura oli ollut varovasti ja liikkumatta kuin halko. Laura auttaa Mikkiä
ellauri323.html on line 267: "jotain kissamaista, on käsiteltävä varovasti -
ellauri325.html on line 651: Granfelt meni kesällä 1878 naimisiin kansakoulunopettaja Mandi Cantellin kanssa, joka tuli myös tunnetuksi kansanvalistajana ja kirjailijana. Heillä oli seitsemän lasta, joista viisi aikuisiksi elänyttä poikaa suomensivat kaikki sukunimensä Kuuseksi. Heihin kuuluivat professori Eino Kuusi, vakuutusneuvos Aarne Kuusi (Matin ja Pekan isäpappa), rovasti ja kirjailija Ilmari Kuusi sekä professori Sakari Kuusi.
ellauri342.html on line 116: Eikä muulikaan, se ei naurattanut häntä... Nyt viinitunnillaan hän näki aina viisi tai kuusi pikkuisäntävirkailijaa saapuvan hänen taloonsa, jotka nopeasti juuttuivat olkiin hakkereineen ja pitseineen; sitten hetken kuluttua mukava lämmin karamelli- ja yrttien tuoksu täytti tallin, ja Tistet Védène ilmestyi varovasti kantaen kulhoa ranskalaista viiniä. Sitten alkoi pedon marttyyrikuolema.
ellauri342.html on line 117: Mitä tulee muuliin; se ei huvittanut häntä ollenkaan... Tästä eteenpäin klo aikaa hänen viininsä, hän näki viisi tai kuusi pappia kuorosta koulu pitsineen ja viittaineen päästä hänen oljensa joukkoon. Sitten, pian sen jälkeen hieno lämmin karamellin ja aromaattisten yrttien tuoksu täytti tallin, ja Tistet Vedene ilmestyi varovasti kantaen sitä kulho viiniä _a la francaise_. Mutta muulin tuska oli vain oikea alku.
ellauri349.html on line 722: Ei vittu ei Eski ole minkään maakunnan filosofi, se on surkea B-luokan näyttelijä ja vimmattu narsisti. Keräsi ajatuxia matkalla kahvipöytään kuin mikäkin rovasti. Eskin vanhemmat olivat kouluttamattomia, äiti high school dropout, isä eteni duunarista lehtineekerixi. Selvästi tää luja narsismi ja outo uhoileva mammanpoikuus on peräisin Iisa-äidiltä. Eskin runot öitä valvovalle Pipsalle pehkuista on aivan kauheita. Tekeex kutaa? Oonxmä paras?
ellauri349.html on line 799: Liehun runokokoelmista kahdeksannessa, vuodelta 2011, Luumupuu kukkii, se muistelee sinua (WSOY) näkyy vahvasti isän kuoleman (2008) aiheuttama suru. Tämän teoksen jälkeen seurasi Liehulla pitkä julkaisutauko, koska se sai valtiolta stipendejä. Vasta keväällä 2021 Liehu iski jälleen. Uusia teoksia ovat runokokoelma Luumu- eivaan Omenapuu odottaa minua takaisin (Sphinx 2021) ja Liehun eräänä elämäntyönään pitämä laaja teos, hänen loppuunsaattamansa lääninrovasti Jouko Liehun, hänen isänsä, muistelmat (Jouko Liehu ja Heidi Liehu: Päivieni loppuun asti, Sphinx, 516 sivua). Teos ilmestyi syksyllä 2021. Siihen sisältyvät Heidi Liehun jälkisanat, joissa hän tuo esiin henkilökohtaistakin elämäänsä isän merkityksen valossa. (Mitämitä!? This I gotta see!) Hän liikkuu lyyrisellä tempolla, tajunnanvirran aalloilla ihmisen kuoleman ja surun äärellä. Teoksessa nousee vahvasti esiin hengellinen sanoma, niin isän elämäntien kuin Heidi Liehun jälkisanojen myötä. Läsnä teoksessa on myös elintasopakolaisuuden teema Jouko Liehun vienankarjalaisten evakkovanhempien kautta:
ellauri351.html on line 221: tähän traumaattiseen ajanjaksoon hahmotellen voimia – katolisesta byrokratiasta kognitiivista käyttäytymisterapiaa suojelevaan institutionaaliseen ryhmäajatteluun – joiden hän näkee vainonneen hänet pois Harvardista. Nykyään 80-vuotiaana hän asuu suuressa talossa, josta on näköala peltoalueelle ja Berkshiresin metsään. Keskustelussa hän säteilee toisinaan kärsimättömyyttä ja on taipuvainen keskeyttämään muut puhujat. Kun mainitsin, että en ollut vakuuttunut hänen luennolla esittämästä väitteestä, jonka mukaan valtakunnallinen varhaislapsuuden kiintymysinterventioohjelma voisi lopettaa joukkovangittamisen, hän sanoi minulle asiallisesti, ettei minulla ollut pätevyyttä ottaa kantaa. Hän osaa vaihdella mielialan ärtymyksen ja voiton viehätyksen välillä. Retriitin ensimmäisenä päivänä hän haki minut Teslaansa ostaakseen viiniä herkkupalaksi henkilökunnalleen. Kun saavuimme myymälään muutama minuutti sen sulkemisen jälkeen, van der Kolk loisti minua niin synkästi, että lupasin löytää toisen. Myöhemmin varovasti esitin pullot. "Tule huoneeseemme muun joukkueen kanssa", hän sanoi lämpimästi.
ellauri352.html on line 420: Tiede, taide, uskonto ja urheilu sekä talouspakotteet, siinä se. Ai että ne on meillä ollut maailman sivu ja silti kärhämöidään? So what, lisää vaan samaa ja suuremmat lusikat. Filosofikuninkaan sijaan monarkixi naurettava psykoanalyytikko. Ja naurua kolmannella, pakolaiset naurusaarelle. Huumori on vastuumoraalin paras petikaveri. Paavon kirjassa on lähinnä tahatonta huumoria. Izekritiikistä ei ole juuri jälkeä. Tunne izesi, kampaa tukkasi. Opettele lukemaan, se on antoisinta. Sanoi Markus Aurelius, ei Markus Leikola, vaikka isä Anto. Sana on kuin sähköpistoke, varovasti sitä pitää stöpselöidä ettei tule manaa. Matti Ala-Huhta vahvistaa tämän kirjassaan johtajuudesta. HY:n johtajuuskoulutuxessa piti piirtää vahvuuxistaan jonkinlainen Rorschach kuvio. Lähdin kesken pois koko kallonkutistuxesta.
ellauri365.html on line 122: Sitten hän pysähtyi huohotellen; ja varovasti Puis elle s’arrêta, soufflant ; et doucement
ellauri365.html on line 751: och försiktigt förtänksam Ja varovasti harkiten
ellauri373.html on line 414: "Ahad Ham on kaikkien aikojen perillinen, kaikilta edellisiltä vuosisatoilta. Hän varovasti opiskeli pitkää juutalaisen filosofian ketjua; hän on tullut takaisin maalta, missä hyväksyi lukuisia juutalaisuuden opetuksia, kehitti edeltäjänsä tuntemat ja useista erilaisista versioista heidän antamansa ratkaisut tähän aiheeseen, hän valitsi kaiken jotka hänestä tuntuivat tarpeellisilta säilyttää, ja koonnut loput tähän pumaskaan. Tämä valinta on oman opetuksemme perusta. Näiden eri lähteistä, piirrä omasi, jos mahdollista niin sanotusti vaihtoehtoinen perusta! Enivei, hän syntetisoi sen ja puristi sen tolloxi joka julkaistiin hänen "pöytäkirjansa" muodossa.
ellauri389.html on line 517: Varovasti turvottavassa tulvassa,
ellauri390.html on line 487: Kun lakaiset varovasti herättämättä minua, ymmärryksen vaatepuu tarjoaa uusia lehtiä.
ellauri402.html on line 482: Martti Pihkala syntyi pappis- ja sivistyssukuna tunnettuun Gummerus-sukuun. Hänen vanhempansa olivat valtiopäiväedustajana toiminut Pihtiputaan rovasti Aleksanteri Gummerus ja Alma Maria Nordlund. Martti Pihkalan veljiä olivat Tampereen piispa Jaakko Gummerus sekä professorit Lauri ”Tahko” Pihkala ja Rurik Pihkala.
ellauri421.html on line 1007: Auto istui vain varovasti,
xxx/ellauri027.html on line 705: Loppuvizeissä pastori pohtii, oisko mitään luopua ajatuxesta, että johtaja on jossain ylempänä. Varovasti nyt pastori, vaikka yläkerran Skylla väistettäisiinkin, on vielä luovittava taitavasti sen Kharybdixen ohize, että pomon konttori on jossain alempana, mikä helposti voi juolahtaa mieleen noin vain ajatuxena.
xxx/ellauri059.html on line 218: Airaxinen nimi on ja kuka on sen ensimmäinen kantaja. Karttulan entisen kirkkoherran, rovasti Eero Hyvärisen v. 1913 kirjoittamassa Karttulan seurakunnan 150 – vuotismuistojulkaisussa mainitaan Karttulan Kukkamäessä asuneen Risto Airaxisen kertomana kansan perimätietoihin perustuva seuraava esitys:
xxx/ellauri086.html on line 87: Suuhunsopiva kulli seisoi kuolasta liukkaana vasten häpyhuuliani. Riisuin huntuni ja hänmies nykäisi varovasti stringejäni ja suuteli rintojani – niitä ei niinkään varovasti. Riisuin housuni ja annoin lämpimän hävyn hieroa pystyssä sojottavan kullin kärkeä. Häpyhuulet avautuivat itsestään ja kosteus valui ulos ja päästi kullin hitaasti uppoamaan sisäänsä. Ratsastin, mutta minut pysäytettiin, ratsastin taas ja hänmies nousi istualleen estääkseen minua. Hieroin itseäni hitaasti pitkin kullin vartta saaden hänet izensä ähisemään ja kirnuamaan lisää. Hänmies yritti pitää minua voimalla, mutta hankasin vastaan aivan pienellä liikkeellä. En voinut sille mitään, miten paljon nautin tilanteesta. Hänmies oli aivan kiimassa, aivan tuloillaan koko ajan, mutta kesti.
xxx/ellauri086.html on line 89: Yhtäkkiä hänmies halusinkin ottaa ohjat ja käänsi minut alleen. Sitten huudettiinkin yhdessä. Tunsin kun pilluni puristui tiukemmin ja tiukemmin vasten aivan kovaa kullia, kun levitin jalkojani. Hänmies nosti ne olalleen. Tiesin, tulevani pian, mutta en vielä. Tiesin, ettei hänmies kestäisi kauaa. Koitin kääntyä kontilleni, jossa tulisin nopeammin, mutta hänmies ei antanut armoa vaan työnteli kiroillen menemään minun maatessani kyljellään tämän edessä. Nostin pakaraani, että hänmies pääsi työntymään syvemmälle ja ihailemaan näkyä. Rytmi kiihtyi “Anna mie käännyn?” kysyin varovasti.
xxx/ellauri123.html on line 855: etäistä kultaista päämäärääni lisäsin varovasti sitä taikavoimaista kitkaa, joka teki
xxx/ellauri124.html on line 1045: Miesystävä Julio Jesus tappoi Espiritu Santon vauva sylissä. Jesus oli luvannut poliisille ettei tappaisi lapsen äitiä, mutta tuli vapauduttuaan toisiin aatoxiin. Kohta hätäpuhelimesta kuului enää vauvan itkua. Ei aihetta toimenpiteisiin. Jeesus laskettiin varovasti ristiltä.
xxx/ellauri126.html on line 295: Selvää huuhailua. "Äitini tuli jouluna vierailulle perseeseeni. Olimme sopineet tarkkaan etukäteen, mitkä jouluruuat valmistan ize ja mitkä hän tuo mukanaan. Hän oli kuitenkin yllättäen valmistanut kaikki ruuat, myös ne jotka olivat minun vastuullani. Sanoin varovasti, ettei hänen olisi tarvinnut nähdä niin suurta vaivaa ja että osa äidin laittamasta ruuasta jää usein jouluna syömättäkin. Äitini loukkaantui tästä kommentistani niin että vetäytyi syrjään ja alkoi itkeä."
xxx/ellauri129.html on line 463: Sillä välin kun Olli mumisee, Riitta ryöpsähtelee. Riitta pulppuaa tekstiä. Hän kirjoittaa lauseenpätkiä kirjekuoriin, kuittien taakse ja rypistetyn sanomalehden reunoihin. Niin on syntynyt 18 kirjaa. Olli herättelee varovasti: Tekstisi on mielikuvitusta. Muistathan? Pyyhi puuro pois parrasta.
xxx/ellauri139.html on line 533: “And beard them, though they be more fang’d than wolves and bears.” Vedän niitä parrasta niinkuin rovasti.
xxx/ellauri173.html on line 352: Luonnollisen ilon on päinvastoin johdettava meidät varovasti ohjaamaan, lykkäämään tuhannella hitaalla siirtymällä (tukistuxella ja potkulla) - ja joista hiän rakastaa meitä enemmän, arvaamalla ne - ohjataksemme lopulta hauraan, vastuuttoman ja herkän olennon, joka itsestään ja vaistomaisesti pyytää tukea. Oliko siis viisasta tuomita niin nopeasti ja varauksetta luonto, jonka rakkaus saattoi pian (ja tämä riippui minusta) muuttaa ajatuksensa tehdäkseen niistä minun heijastukseni?
xxx/ellauri174.html on line 391: Android-ruusu tarttui voimakkaasti tuoksuvaan taskulamppuun, sytytti sen jonkun kukan maljassa; sitten tarttui lordi Ewaldia kädestä ja veti häntä varovasti Edisonia kohti.
xxx/ellauri175.html on line 311: Hiänen silmäluomet sulkeutuivat varovasti, vähitellen, hänen aamunkoittoisten silmiensä yli: hänen Paroksen kiveen valetut kätensä pysyivät liikkumattomina, toinen nojasi pöytään, toisella kädellä vaaleiden ruusujen kimppu. , riippui tyynyllä.
xxx/ellauri176.html on line 659: 20. Törösuisen Mayumin sininen tukka on vastuuton. Se on teinimäistä. Se on ize asiassa mautonta. Suhtauduin varovasti vieraisiin koiriin, ja ne minuun.
xxx/ellauri187.html on line 388: Dietrich oli preussilaisen psykiatriperheen kermaperse kuopus, joka sai vapaan kasvatuxen ja päätti ize 14-vuotiaana ruveta papixi. Se väitteli teologian pikkutohtorixi 21-vuotiaana ja sai lisää oppia New Yorkin unitaareilta. Sen lahko "tunnustava kirkko" koitti tehdä sovintoa uuden ja vanhan testamentin välille. Nazit tahtoi yhdistää kaikki evankeeliset 1:ksi luteraanisexi (eli jutkuvastaisexi) valtiokirkoxi, mikä nazasi huonosti tunnustavien ansaintalogiikkaan. Eikä yläluokan Bonhofferit persulaahuxesta perustaneet muutenkaan. Kirjoituxessaan "Die Kirche und die Judenfrage" Dietrich koitti varovasti perustella että juutalaiset ovat oikeastaan ganz in Ordnung, ainakin kastetut. Tämän ja kaikenlaisen muun hangoittelun takeen nazit lopulta pani sen kiven sisään miettimään tyhmyyttään.
xxx/ellauri225.html on line 485: - En, mutta mistä minä voin tietää, että joku toinen lutka olisi sen auliimpi, Burt kysyi ja hyväili hitaasti Rauhan säärtä ja kohotti varovasti hameenhelmaa hieman ylemmäs.
xxx/ellauri228.html on line 113: Työnnä yhteenliitetyt sormesi (2-3, tukevammat, ei niin urheilulliset tytöt 4-5) varovasti emättimeesi noin 3-5 sentin syvyyteen. Rentoudu hetkeksi.
xxx/ellauri237.html on line 146: - Uskotko oikeasti... - Raamattuunko? Tietysti! Marketan ääni oli hyvin pahastunut. Harmaat, lempeät silmät laajenivat suurixi, niissä oli kummastusta, vastustusta, pahastusta - kaikkea yhtä aikaa. Ize asiassa haluaisin kaikkein mieluummin jonkin rovastin, tuollaisen vähän lihavan, ymmärräthän... Joka puhuu tuhmia muttei tarkoita puoliakaan niistä.
xxx/ellauri250.html on line 541: do it slowly and easily Ota se varovasti ja hitaasti
xxx/ellauri268.html on line 464: Nämä May Sartonin sanat hän säilytti sydämensä neljännessä huoneessa: "Rakkaus, tule hänen päällensä varovasti ja syvästi / sillä jos hän ensin säikähtää, se olisi myös / sitoa ketun kurkussa kultakellolla /Kuten pidä häntä, kun hän haluaa hypätä." Ja hän katsoi, että jokainen runon rivi oli johdatus henkimaailmaan vangitakseen muistoa, kultakonfetteja, eräänlaista juhlaa. Me kaikki haluamme tulla muistetuksi, jopa muistoksi, jopa tavan, jolla valo tuli keittiöön, ikkuna, kun hänen äitinsä käänsi kellotaulua tuon viileän sumuvärin radiossa, kun muisto ylitti kaipauksen tien ja otti äidin käsivarresta ja hän laski esiliinansa ja sanoi: "En välitä, jos teen", ja he tanssivat, sinä katsot, kun aloitit oman muistisi. Olit jo tallentanut äidin maun maidoksi, isän maun pulloxi, työnteoksi hikeä ja rakkautta, ja yö yksinäisenä tähtien veneenä, joka vei sinut siihen, kuka olit ennen kuin liukasit tarinan läpi.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri295.html on line 501: Saarnattuaan kirjan verran Paavalista aika samanlaista höttöä kuin albumeissa 287 ja 296, rovasti Santala pysähtyy kokoamaan ajatuxiaan. Juutalaisilla oppineilla on tapana sanoa targumentin lopuxi arameaxi: Mai kas mashma lan? eli mitä me tästä sanomme?
xxx/ellauri295.html on line 652: Minä räpäytin siipiäni kerran, kaksi. Se tuntui kummalta, tuntea niiden liike, jota sidontaliinat eivät enää kahlinneet. Vapaus tuntui juovuttavalta. Tanssahtelin tasanteen reunalla, allamme odottava tyhjyys nauroi kanssani. Liinankappaleita lojui pitkin poikin jaloissani. Valec tarjosi tikaria ja minä tartuin siihen innolla. Ujutin sen terän varovasti Valecin valtavat siivet tiukasti yhteen puristavien sidontaliinojen alle ja ryhdyin leikkaamaan. Hänen liinansa olivat puhtaan valkoisia, eivät punaisia kuten minulla. Hän oli aina ollut sellainen, täynnä iloa ja kiitosta. Puhtautta. Nyt, kun liinankappaleet yksi kerrallaan putoilivat hänen jalkoihinsa, puhtaus sai väistyä. Me olimme saaneet tarpeeksemme siitä.
xxx/ellauri305.html on line 1234: Deut. 13:15 — Kuulustellaan varovasti todistajaa
xxx/ellauri361.html on line 159: Paavo-isän, vanhan kokeneen rovastin, teksti jatkuu pohtien lankeemusta ja päätyen yllättävästi Jeesuksen sovitustyöhön ja jokaiselle tarjolla olevaan armoon. Maailma, jonka tärkeimpinä arvoina ovat materialismi, humanismi, itsekkyys ja pikavoittojen tavoittelu, on julma ja vaarallinen paikka elää.
xxx/ellauri417.html on line 153: Ompa traagista miten paljon luutarhassa on luurankoja. Onko kuoleminen ylipäänsä tarpeellista? Vizi Ookke Hookkan on huono filosofi ja vielä kehnompi darwinisti. Muhoilevan rovastin tarjoilema slavofiilihihhuli Vladimir Solovjovin lause1 on obscurum per obscurius. Siinäkin taas aimo antikommunisti. Syvällä ne suuret kalat kutevat. "Hän näki Venäjän kansan erityisen tehtävän." Miksi filosofi Vladimir Solovjov uskoi Venäjän yhdistävän koko ihmiskunnan? Koska Hän näki ihmiskunnan tulevaisuuden kaikkien kristittyjen yhdistämisessä, mikä lopettaisi sodat. Ja avainrooli tässä yhdistymisessä oli Venäjällä ja Venäjän kansalla keskeisimpänä periaatteena. Sisältä kaikki olemme 19-vuotiaita. Vad tull, kylmä ainakin oon selkeästi septuagenaari sisältä ja päältä.
xxx/ellauri420.html on line 76: Hän vietti väijytysvuotensa Lord Lexford and the Realmin kanssa. Hän kurkotti aseensa parempaan asentoon puntissa ennen kuin ryömi varovasti alas penkiltä. Varovasti hän kulki lähemmäs hahmoa saadakseen paremman kuvan. "Helppoa, poika", hän kuiskasi, kun hänen kätensä hyväili tamman lantiota. Astuessaan raskaasti paksuun mutaan hän vakiinnutti asentonsa vetämällä valjaista.
110