ellauri019.html on line 621: Paavalin kirje 14. luku roomalaisille:
ellauri030.html on line 260: Tässä kohtaa alkaa sit toi roomalaisille fasisteille mieluinen Epikuroxen mätkintä. Ne rakastaa niin paljon valtaa ja massia et kaikki muut nautinnot on siihen verrattuna paskan verosta. No sehän se oli, että nää kax nautinnon lajia on sellasia mitä varten ei ole omaa masua, ja six niihin ei voi koskaan kyllästyä. Saatanan Roope Ankat ja Kroisos Pennoset, ja mikäs se oli se kolmas, Kulta-Into Pii.
ellauri036.html on line 1088: roomalaisille ripustaen koko kansan viitan helmoihin?
ellauri184.html on line 719: Juutalaiset saattoi maxaa verirahaa rahastosta mutta sitä ei voinut laittaa sinne takaisin. Juuttaan kolmekybää jäi käyttämättä. Vai ostettiinko sillä joku pelto Harry Potterilta? Terävänenäiset on harvoin tyhmiä, sanoo Naahum jolla on pieni porkkana. Mut Naahum ei tiedä että Kaipparilla oli licence to kill, se halus vaan lykätä syyn roomalaisille. Elämäkertureilla oli hyvät kirkollispoliittiset syyt syyttää juutalaisia. Joten syyparka sai ryömiä takaisin synodiin.
ellauri217.html on line 79: Myös Paavali kertoo olevansa apostoli esimerkiksi Kirjeessä roomalaisille. Vitun paimenkirjeitä. Lampaille mailia, ei ne osaa edes lukea. Makaavat pää asfaltilla serpentiinitien mutkassa. Hän kutsuu itseään erityisesti ”pakanoiden apostoliksi”. Paavali vetosi Herran näkemiseen puolustaessaan omaa apostoliuttaan, sitä tosin ei ollut kukaan näkemässä. Paavali kuitenkin mainitsi olevansa apostoleista vähäisin, koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Hän joutui myös monesti puolustamaan auktoriteettiaan.
ellauri362.html on line 750: Gaius Flaminius (k. 217 eaa.) oli roomalainen valtiomies. Hän kuului plebeijisukuun ja oli homo novus eli sukunsa ensimmäinen senaattiin päässyt. Vuonna 232 eaa. Flaminius oli kansantribuunina, jolloin hän sai voimaan lain (lex flaminia), jonka mukaan laajoja alueita Pohjois-Italiasta voitiin jakaa köyhille roomalaisille siirtolaisille. Vuonna 227 eaa. Flaminius toimi preettorina ja Sisilian ensimmäisenä maaherrana. Vuonna 223 eaa. hän oli konsulina ja voitti kelttiläisen insubrien heimon. Flaminius vietti voitostaan triumfin senaatin vastustuksesta huolimatta. Ollessaan kensorina vuonna 220 eaa. hän pani toimeen uudistuksia comitia centuriata -kokouksissa. Hän myös rakennutti Roomasta pohjoiseen vievän sotilastien, Via Flaminian. Vuonna 217 eaa. Flaminius komensi armeijaa, joka lähetettiin Pohjois-Italiaan karthagolaista sotapäällikköä Hannibalia vastaan. Flamnius kuitenkin kukistettiin Trasimenusjärven taistelussa, ja hän sai surmansa. Hän oli kansanvaltaisena poliitikkona Gracchusten edelläkävijä.
ellauri369.html on line 176: Nepos ei selvästikään perustanut teostaan kovinkaan syvälliseen lähdekritiikkiin, vaan poimi tietonsa aikaisemmista elämäkerroista. I can relate to that. Hän ei pyri ratkaisemaan lähteidensä ristiriitoja, ja harvoin edes huomauttaa niistä. Teos on kuitenkin arvokas, koska alkuperäiset lähteet ovat suureksi osaksi kadonneet, ja näin se on säilyttänyt paljon tietoa, joka muutoin olisi kadonnut. Suomennoksen esipuheen kirjoittanut Jaakko Suolahti arvioi arvokkaimmiksi osiksi Caton ja Atticuksen elämäkerrat, joista jälkimmäinen perustui vieläpä Suolahden omaan kokemukseen. Vaikka Nepos ei olekaan omaperäinen kirjailija, hänet voidaan nähdä kreikkalaisen oppineisuuden popularisoijana aikansa tomppeleille roomalaisille.
ellauri372.html on line 87: Crassuxen rökäletappiosta alkoi lähes kolme vuosisataa kestänyt sotien kausi maiden välillä. Jalkaväkeen luottaville roomalaisille ratsuväkeä kattavasti hyödyntävät parthialaiset osoittautuivat vaikeaksi palaksi. Toisaalta parthialaisille tuotti vaikeuksia miehittää valloitettuja alueita, sillä heidän taitonsa piirityssodankäynnistä olivat puutteelliset. Tämän johdosta kumpikaan osapuoli ei onnistunut ottamaan ratkaisevaa voittoa toisesta.
xxx/ellauri199.html on line 509: Paavalin kirje roomalaisille
xxx/ellauri287.html on line 131: Paavali ryhtyi telttojen tekoon tässä kaupungissa työtovereidensa Aquilan ja Priscillan kanssa valmistaen todennäköisesti tilapäisiä asuja Isthmian kisojen vierailijoille. Paavalin vuorovaikutus korintialaisten uskovien kanssa oli laajaa, sisältäen neljä kirjettä (joista kaksi on Uudessa testamentissa) ja kolme käyntiä. Seiso bema-istuimella, jossa Paavali joutui oikeudenkäyntiin ennen Gallioa (Apostolien teot 18). Katso Apollon temppeli, jossa myytiin epäjumalille uhrattua lihaa (1. Korinttolaisille 8). Kiipeä Akrokorintiin, jossa sijaitsi muinainen Afroditen temppeli ( 1. Kor. 6). Päätä päivä vierailulla Cenchreaan, satamakaupungin vedenalainen arkeologinen alue, josta Phoebe purjehti kädessään kirje roomalaisille (Room. 16).
xxx/ellauri293.html on line 88: Junia tai Junias ( raamatullinen kreikka : Ἰουνία / Ἰουνίας , Iounia / Iounias ) oli kristitty naisoletettu ensimmäisellä vuosisadalla , joka tunnetaan apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.
xxx/ellauri293.html on line 128: Phoebe [ Koine kreikka Φοίβη; latinaksi Phœbē, kirkkoslaaviksi Фива (Fiba), armeniaksi : Փիբէին (Pthui)] oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nainen, jonka apostoli Paavali mainitsi kirjeessään "Hulluja nuo roomalaiset" , jakeet 16:1-2. Merkittävä nainen Kenkärajan seurakunnassa, (Siis Korinton itäsatamassa.) Paavali luotti hiänen toimittamaansa kirjeeseen roomalaisille. Paavali kutsuu häntä sekä "palvelijaksi" että "diakonissaksi" (kreikaksi diakonos ) että monien auttajaksi tai eturauhastulehduxexi (kreikaksi prostatitis). Tämä on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa naiseen viitataan erityisesti näillä kahdella tavalla. Paavali esittelee Phoeben lähettiläänään Rooman seurakunnalle, ja koska he eivät tunne häntä, Paavali antaa heille hänen valtakirjansa.
xxx/ellauri293.html on line 130: Paavalin kirje roomalaisille kirjoitettiin Korintissa joskus vuosien 56 ja 58 välillä, jotta hän saisi rahallista tukea lupailemalleen lähetysmatkalle Espanjaan. Vaikka Paavali ei ollut vielä käynyt Roomassa, hän olisi tuntenut yhteisön ja sen olosuhteet Korintissa asuneiden Priscillan ja Akvilan kautta, koska hiän oli aiemmin asunut Roomassa.
xxx/ellauri306.html on line 423: Sotahommat alkoi mennä perseelleen skyyteiltä 200-luvulla eaa. Hävittyään Jaksartesjoella Aleksanteri Suurelle skyyttien voittokulku katkesi. 100-luvun lopulla eaa. Mithridates VI löi skyytit, jotka olivat hyökänneet kreikkalaisten siirtokuntien kimppuun. Skyytit hävisivät myös roomalaisille 63 jaa. Skyytit katosivat historiasta 300-luvulla, kun he joutuivat vielä hunnienkin lyömiksi ja sulautuivat gootteihin.
xxx/ellauri376.html on line 810: Mitä Lucretia palveli roomalaisille?
15