ellauri023.html on line 706: Stoalaisuuden lanseeras Zenon, ei se antiikkinen elealainen joka juoxi kiinni nuolia, vaan kyproxelta kotoisin ollut hemmo hellenistisenä aikana, joka kopsi ideoita varhemmilta kyynikoilta, koirankuonolaisilta. Zenonismista innostui sitten roomalaiset ja sen jälkeen monet muutkin fasistit. Niiden mielisana on mun inhokki "velvollisuus". Ne peukuttaa uhrimieltä ja sankareita. Yäk yäk yäk. Miisu on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri041.html on line 1933: Vaan sarjaa vielä naurettavampia on taas jenkkiarvostelijoiden mielipiteet siitä. Hulluja nuo roomalaiset.
ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä: "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin.
ellauri073.html on line 500: Aquiliusta syytettiin kiristyxestä. Se vapautettiin vaikka takuulla oli syyllinen. Kikhernemies käytti samaa kikkaa ize myöhemmin C. Rabiliuxen ollessa syytteessä petoxesta. Kieroja konnia ja asianajajia nuo roomalaiset.
ellauri115.html on line 732: Marcus Atilius Regulus (kuoli mahdollisesti 250 eaa.) oli Rooman tasavallan konsuli ja sotilasjohtaja, joka nähtiin Roomassa sankaruuden esikuvana. Perimätiedon mukaan Regulus pysyi vangittuna Karthagossa kunnes hänet lähetettiin Roomaan neuvottelemaan joko rauhasta tai vankienvaihdosta. Hänen kerrotaan vaatineen senaattia kieltäytymään Karthagon ehdotuksista, minkä jälkeen hän noudattaakseen vapauttamisensa ehtoja palasi vankeuteen Karthagoon huolimatta roomalaisten vastustuksesta. Hänen vangitsijoidensa kerrotaan nopeasti kiduttaneen hänet kuoliaaksi. Reguluksen toiminta nähtiin osoituksena sankarillisesta kestävyydestä. Paras aikakautta käsittelevä säilynyt lähde, kreikkalainen historioitsija Polybios (n. 203–118 eaa.) ei mainitse Reguluksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, mutta se mainitaan vuonna 129 eaa. konsulina toimineen Gaius Sempronius Tuditanuksen fragmenteissa. Jotkut historiantutkijat ovat arvelleet, että kertomus Reguluksen kiduttamisesta olisi keksitty puolustamaan sitä, että Diodoros Siculuxen mukaan roomalaiset kiduttivat kahta karthagolaista sotavankia Reguluksen lesken käskystä.
ellauri141.html on line 589: Kreikkalaisia en voi kiittää mistään yhtä väkevistä vaikutelmista; ja suoraan sanoen he eivät voi merkitä paljon paskaakaan, heidän laatunsa on liian vierasta, se on myös liian kusten juoksevaa, ei siis samaa kuin roomalaiset. Kreikkalaisilta ei opita - kuka taas olisi sen oppinut ilman roomalaisia!... Kukaan kreikkalainen ei ole koskaan oppinut kirjoittamaan vaikuttaakseen imperatiivisesti, »klassisesti». Platon esim. oli tyylitön idealisti ja ääliö... (I second that!)
ellauri145.html on line 365: Et dans ces bains de sang qui des Romains nous viennent, Ei edes verikylvyt jotka hullut roomalaiset kexivät,
ellauri153.html on line 272: Mulkkuja nuo roomalaiset
ellauri153.html on line 278: Tämän verran tiesi suomalainen uikipedia. Anglosaxien wikipedia on paljon seikkaperäisempi. (Vad tull, mulkkuja nuo roomalaiset, sanoisi tähän kalottipäinen pukinpartainen Khabib arabiaxi murretulla norjalla; se ei liioin liiemmin perusta Marwanin maanmiehestä Saadista. Mutta se kyllä tykkää pikku Kikistä vaikkei sano sitä. Sitä luullaan homoxi kun sen parta on täynnä Kikin laittamia pinnejä.)
ellauri153.html on line 302: Samaan aikaan toisaalla kuningas lähetti suurlähettiläitä senaattiin näennäisesti pyytämään henkilökohtaisen omaisuutensa palauttamista, mutta todellisuudessa kumoamaan useita Rooman johtavia miehiä. Kun tämä juoni löydettiin, konsulit surmasivat syylliset. Brutus joutui tuomitsemaan kaksi poikaansa, Tituksen ja Tiberiuksen, jotka olivat osallistuneet salaliittoon. Brutus lähti tapaamaan kuningasta taistelukentällä. Silva Argian taistelussa roomalaiset voittivat kovan voiton kuninkaasta ja hänen etruskien liittolaisistaan. Kumpikin osapuoli kärsi kivuliaita tappioita; Konsuli Brutus ja hänen serkkunsa Arruns Tarquinius kaatuivat taistelussa toisiaan vastaan. Tää on siis eri Brutus kuin "sinäkin Brutuxeni", joka sattui vasta puoli vuosituhatta vuotta myöhemmin.
ellauri183.html on line 293: inter arma silent leges, sanoivat jo muinaiset roomalaiset.
ellauri243.html on line 738: Pat ja Brad on lomalla MacLanahanien kotikylässä, jota roomalaiset eivät ole koskaan vallanneet. Kolumbaariossa viihdytään pitkä tovi koskettelemassa Wendyn markkeria. Lopulta Pat ihan pussasi Wendyn markkeria. Sama oli siinä taiwanilaisessa leffassa, sun muuta tms, jossa esi-isät oli pienissä laatikoissa seinällä. Apinoita tungexii planeetalla niin paljon jo ettei ne mahdu maahan rojolleen.
ellauri246.html on line 501: Vuonna 1972 Brodskia kutsuttiin Oviriin ja hänelle ilmoitettiin, että joko hän lähtee länteen, tai hän lähtee itään. Ruzov kuoli unohdettuna tänä vuonna. Brodskia pidettiin kielletyn kirjallisuuden epävirallisena johtajana. Kaikki lähtöasiakirjat on koristeltu kolmen päivän kuluessa, se tarkoittaa, että toiminta on suunniteltu etukäteen. (Kuten muut opposition tekijät, Brodsky lähetetään vittuun. Niin roomalaiset keisaritkin tekivät runoilijoillensa.)
ellauri249.html on line 366: Juvenalixen satiirit 100-luvulla syntyi aika nykyistä vastaavassa tilanteessa toistasataaluvulla AD missä Rooma oli äkkiä aivan väärällään hoono latina murtavia kaikenvärisiä matuja. Persuroomalaiset pitivät tätä hyvin hyvin pahana. Esim Juvenalixella on sikermässä 14 aika kylmäävää antisemitismiä hyvinkin tutunomaisilla klicheillä. Eriseuraisia tuppikulleja ja vitun rahanahneita.
ellauri267.html on line 1335: Ensimmäinen luku kattaa muinaisen Portugalin, johon kuuluivat metsästäjät-keräilijät ja rautakauden maanviljelijät. Disney selittää Portugalin taloutta tänä aikana voimakkaalla luonnonvarojen louhinnalla. Tätä aikakautta seurasivat keltit ja sitten roomalaiset. Seuraavaksi barbaarit germaanit, mukaan lukien visigootit ja suevit, valtasivat Portugalin. Lopulta vielä barbaarimmat Afrikan muslimit valloittivat niemimaan.
ellauri277.html on line 179: Tämä kohtaaminen ʻAbdu´l-Bahán kanssa inspiroi myöhemmin Gibrania kirjoittamaan Jeesus Ihmisen Pojan, joka kuvaa Jee-suxea "seitsemänkymmentäseitsemän aikalaisen sanoin, jotka tunsivat hänet – vihollisia ja ystäviä: syyrialaiset, roomalaiset, juutalaiset, papit ja runoilijat kuten minä." Abdu´l-Bahán kuoleman jälkeen Gibran piti puheen uskonnosta Baháʼísin kanssa ja toisessa tapahtumassa, jossa katsottiin elokuvaa "Abdu´l-Bahá", Gibran nousi kyynelein julistaakseen ´Abdu´n korkean aseman, ja lähti tapahtumasta itkien omien sanojensa syvästi liikuttamana. Eipä Baha. Se meni näin:
ellauri282.html on line 551: Pompeijin kaivauxista selviää että roomalaiset oli kaljuja ja harmaita ja niiden kodit hirmu pölyisiä. Aristoteles sanoi "tanssi kuin kukaan ei kazoisi." Se on paljon lohduttanut minua. "Ei sanonut." Eikö? Ai. No.
ellauri282.html on line 554: Vastaa tietokilpailuun: kexivätkö roomalaiset anaalivalkaisun vaiko vain parantelivat sitä? Kyllä tai ei! BZZT! Minkälainen tukka oli Alexanteri Suurella? Etkö tiedä? Eikö kukaan tiedä?
ellauri290.html on line 872: Panee vähän miettimään, mixi nimenomaan juutalaisia on aina ahdisteltu. Abraham sai lähtöpassit hyväkasvuisilta 2x-virroilta karuille beduiinimaille. Egyptiläiset rahtasivat jostain syystä konkonenät palveluxeensa mutta päästivät rettelöizijät sitten lähtemään. Babylonialaiset kyllästyivät Joakim von Ankan niskurointiin ja ottivat sen vangixi. Persialainen Ahasverus työntyi Esteriin mehukkaasti takaapäin, Kyyros päästi juutalaiset kotiin, Alexanteri turhaan koitti helleenistää niitä, roomalaiset hajotti ne kuin akanat kaikkiin ilmansuuntiin, espanjalaiset antoi porttikiellon, zaari ahdisteli pogromeilla, Hitler holokaustilla, ja nyt sitten tämä.
ellauri294.html on line 350: Kelttien sodankäyntitaktiikkaan kuului tyypillisesti metelöinti ja pelottelu sekä äkilliset rynnäköt puolinakuina, usein humalassa. Viixekkäät sarvikypäräiset porukat ryntäsivät ulos paalutetuista kylistä pölisten ja huutaen "hulluja nuo roomalaiset".
ellauri294.html on line 450: Korintti sijaizee Peloponneesoxen peukalontyvessä. Vanha Korintti vehkeili Spartan kanssa peloponneesolaissodissa. Sen säkittivät roomalaiset 146 eKr ja rakensivat uuden 44 ekr. Uudestakin tuli paheiden pesä, jossa länsi ja itä vaihtoivat pornokuvia. Kaupunkiin liittyvät ainakin Sisyfoksen, Bellerofonin ja Pegasoksen sekä Medeian pornovideot. Bellerofon (m.kreik. Βελλεροφῶν, Bellerofōn; lat. Bellerophon) oli kreikkalaisen mytologian suurimpia sankareita ja hirviöiden lyöjiä ennen Heraklesta. Hänen suurin saavutuksensa oli Khimairan (pedon, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen häntä eli cocktail), sekä velipojan paloittelu. Kuninkaan vaimo yritti maata hänet väkisin. Bellen ylpistyttyä suorituxistaan Zeus lähetti paarman puremaan Pegasosta, joka heitti hybridin selästään. Bellerofon eli loppuelämänsä raajarikkona. Kimaran ja Pegasoxen paloista tuli Hesekielin enkeli. Korintin Länsisatama oli Lekhaion ja Vuosaari Kenkhrea. Isoja maanjärjestyxiä mm. 1858, 1928 ja 1981. Korintit on hyviä mutta niissä on siemeniä. Niitä sai faffalla Maurinkadulla jouluna.
ellauri317.html on line 142: Runo on myös kumouksellinen siinä mielessä, että se on kuvattu nostalgialla ajalle, jolloin Ukrainan kasakat olivat itsenäisiä ja vapaita Venäjän sorrosta ja orjuudesta. Kun puhuja luetteloi latinalaisen armeijan (4.99) tyypillisen kasakkojen sotilasorganisaation, hän muistelee haikeasti aikaa, jolloin kasakat olivat vapaita ja mahtavia: "Näin se oli kerran ikuisessa muistissa Hetmanaatissamme" (4.101). Tämä kaipaus ilmaistaan myös hienovaraisemmin siinä, että kasakkahetmanaatin suuret johtajat ja komentajat, jotka yrittivät pitää valtion vapaana Venäjän herruudesta, on toistuvasti tehty esimerkillisiksi sankarimalleiksi troijalaisille ja latinalaisille. Unohtakaamme kaikin mokomin tässä poliittisessa tilanteessa ja painakaamme villaisella se, että kasakat olivat vulgäärejä väkivaltaisia moukkia. Niinhän ne oli roomalaisetkin, ja muista länkkäreistä on paras ihan vaan vaieta.
ellauri372.html on line 71: oli nöyryyttää uhreja edelleen kuoleman jälkeen, koska roomalaiset uskoivat, että vainajat tuntee vielä häpeää ja että pää on välttämätön kuoleman jälkeiselle elämälle. Hautaaminen kiellettiin samasta syystä; kieltolaki on saattanut sisältää lausekkeen, joka kieltää uhrien hautaamisen.
ellauri372.html on line 85: After the Spartakiads, the six thousand captured slaves were crucified along the Via Appia by Crassus' orders. Jahve oli kateudesta vihreä. Mutta Jeesus ei ollutkaan pelkkä ihminen, eikä mikään orja vaan taivaan prince of Wales. At his command, their bodies were not taken down afterwards, but remained rotting along Rome's principal route to the south. This was intended as an abject lesson to anyone who might think of rebelling against Rome in the future, particularly of slave insurrections against their owners and masters, the Roman citizens. Vizi roomalaiset oli kusipäitä.
ellauri372.html on line 91: Carrhaen jälkeen roomalaiset keskittyivät sisällissotiin. Voittajaksi selviytynyt diktaattori Julius Caesar aikoi hyökätä Parthiaan, mutta hänet murhattiin. Caesarin tasavaltalaismielisiä murhaajia tukenut sotapäällikkö Quintus Labienus pelkäsi Marcus Antoniuksen ja Octavianuksen kostoa, joten hän pakeni Parthiaan. Hänestä tulikin siellä kuningas Pakaros I:n arvostama sotapäällikkö. Vuonna 41 eaa. Parthia hyökkäsi Labienuksen johdolla Syyriaan, Kilikiaan, Kaariaan ja Fryygiaan. Toinen armeija hyökkäsi Juudeaan ja kaappasi sen kuninkaan. Sotasaalis oli merkittävä ja kuningas Fraates IV rakensi rahoilla Ekbatanaa edeltänyttä pääkaupunkia Ktesifonia.
ellauri372.html on line 252: Hyrcanus II ja Aristobulus II , Simonin pojanpoikien pojat, tulivat pelinappuloiksi Julius Caesarin ja Pompeuksen välisessä välityssodassa. Pompeuksen (48 eaa.) ja Caesarin (44 eaa.) kuolema ja niihin liittyvät Rooman sisällissodat vapauttivat tilapäisesti Rooman otteen Hasmonean valtakunnasta, mikä mahdollisti Parthien valtakunnan tukeman autonomian, jonka roomalaiset murskasivat nopeasti Mark Anthonyn johdolla. Kleopatra ja Augustus kazelivat vierestä.
ellauri372.html on line 275: Mithridates laajensi valtakuntaansa ympäri Mustanmeren rantoja, ja hän ajautui kolmesti sotaan Rooman valtakuntaa vastaan. Ensimmäisessä sodassa (89 eaa.–85 eaa.) hän valtasi suuren osan Vähää-Aasiaa ja Rooman valtakunnalle kuuluneet osat, jolloin armenialaisten sanotaan nirhanneen 80 000 roomalaista, vai oliko se 100K, kuten sanoo Oswald Spengler kirjassa Länsimaiden perikato. Se oli varsinainen pogromi, sillä roomalaiset kauppiaat olivat siihen aikaan ikäänkö Vähän-Aasian juutalaisia. Mithridates valtasi myös Kreikan, mutta konsuli Sulla kukisti hänen joukkonsa vuonna 85 eaa., ja Mithridateen oli luovuttava valloituksistaan. Toinen sota (83 eaa.–81 eaa.) oli suppeampi laajuudeltaan. Kolmannessa sodassa (73 eaa.–63 eaa.) roomalaiset sotapäälliköt Lucullus ja Pompeius kukistivat Mithridateen perusteellisesti. Mithridates surmasi tai surmautti itsensä jouduttuaan poikansa Farnakes II:n syrjäyttämäksi.
ellauri372.html on line 287: Herodes oli pystyttänyt teltan temppelin pohjoispuolelle, lähellä satulaa, joka mahdollisti pääsyn kaupungin muureille, samaan paikkaan, jonka Pompeius valitsi 26 vuotta aiemmin. Josefuksen mukaan Herodeksella oli 30 000 miestä komennossaan, vaikka nykyajan arvion mukaan määrä on noin puolet siitä. Näitä vahvistivat useat roomalaiset legioonat, 6 000 ratsuväkeä ja syyrialaisia apujoukkoja, jotka Antonius lähetti ja johti Gaius Sosius. Kevään tullessa Herodes aloitti piirityksensä tarmokkaasti. Hänen insinöörinsä noudattivat roomalaisia käytäntöjä, pystyttivät muurin ja vartiotorneja, kaatoivat kaupunkia ympäröivät puut ja käyttivät piirityskoneita ja tykistöä. Piirretyt kärsivät elintarvikkeiden puutteesta, jota pahensi sapattivuoden aiheuttama nälänhätä, mutta he pystyivät silti puolustamaan tehokkaasti. He hyökkäsivät muureilta väijyttäen piirittävät joukot ja estäen Herodeksen yrityksiä nostaa valleita, ja taistelivat roomalaisten pyrkimyksiä miinoittaa muurien alta vastakaivostoiminnalla kuin Gazassa.
ellauri372.html on line 291: Antigonus antautui Sosiukselle ja lähetettiin Antoniukselle voittokulkueeseen Roomaan. Herodes pelkäsi kuitenkin, että Antigonus saisi tuen myös Roomassa, ja lahjoi Antoniuksen teloittamaan Antigonuksen. Antonius, joka ymmärsi, että Antigonus pysyisi pysyvänä uhkana Herodekselle, mestatti eli irrotutti Hasmonidin pään Antiokiassa, ensimmäinen kerta kun roomalaiset teloittivat alistamansa kuninkaan. Herodes teloitti myös 45 Antigonuksen puolueen johtavaa miestä.
ellauri372.html on line 310: Raymond F. Surburg kirjoittaa: "Psalmit ovat tiiviisti mallinnetut kanonisen psalterin esittämän kaavan mukaan. Ensimmäinen psalmi ilmoittaa sodan julistuksesta, mutta se koskee pääasiassa tekopyhien tuomitsemista. Toinen kuvaa Jerusalemin piiritystä ja myöntää, että kohtaamat vaikeudet ja rangaistukset olivat ansaittuja, mutta päättyy kuvaukseen valloittajan kuolemasta Egyptin hiekoilla. Kolmas psalmi on jumalaapelkäävien kiitoksen runo. Neljännessä näemme tekopyhien tuomitsemisen kielellä joka voimakkaasti muistuttaa sitä, jota Kristus käytti vihollisiaan vastaan. Psalmi 5 on armorukous Jumalalle. Kuudennessa psalmissa kuvataan ensisijaisesti vanhurskauden siunausta. Seitsemännessä on Israelin rukous ahdistuksen aikana, pyytää Jumalaa olemaan poistamatta kikkeliään heidän keskuudestaan. Kahdeksas psalmi kuvaa Jerusalemin piiritystä ja tuomitsee sen synnit. Yhdeksännessä Israel vankeina anoo Jehovalta anteeksiantoa. Kymmenes psalmi osoittaa, kuinka miestä, joka ottaa kiltisti vastaan Herran kurituksen, siunataan. Seuraava psalmi puhuu vankien paluusta. 12. psalmi ei ole juuri erilainen kuin henkeytetyn psalterin psalmin 120 säkeistö. 13.:n teemana on vanhurskaiden siunaus. Seuraavalla on samanlainen fiilis. 15. alkaa toteamuksella: "Kun olin hädässä, huusin avuksi Herraa." 16. on kokeellinen vanhojen puritaanien mielessä. Ensimmäiset 16 psalmia eivät viittaa Messiaaseen, vaan puhuvat messiaanisesta valtakunnasta. Psalmi 17 sisältää kuitenkin sen, minkä uskotaan olevan yksi tärkeimmistä messiaanisista kohdista juutalaisuuden jälkeisessä Raamatun kirjallisuudessa. Psalmin 18 tärkein mielenkiinto on sen kristologia. Messias esitetään Daavidin suvun siemenenä, joka tulisi kukistamaan roomalaiset Hasmonealaisten kukistumisen jälkeen. Messiaan sääntö on olla viisas, pyhä, oikeudenmukainen ja hengellinen." ( Introduction to the Intertestamental Period , s. 144-145)
ellauri372.html on line 368: Kuukausia kestäneen kaivamisen ja kiven heiluttelun jälkeen roomalaiset voittivat lopulta puolustaneet juutalaiset, joista 12 000 teurastettiin. Vain muutama roomalainen jouko tapettiin.
ellauri372.html on line 372: Kun roomalaiset hallitsivat temppeliä, Pompeius ja hänen virkailijansa menivät kaikkeinpyhimpään - juutalaisten mukaan jumalanpilkkaa, koska vain ylipappi sai tulla tähän eriöön. Valloittaja näki Menoran, aarteen ja kaikki pyhät yöastiat. Hänen sotilaansa näyttävät myös uhranneen niihin omien standardiensa mukaisesti (huomautus). Seuraavana päivänä hän määräsi temppelin puhdistamisen ja nimitti Hyrcanuksen ylipapiksi.
ellauri373.html on line 90: Liisa selkeästi maalasi izensä kuvaan jossa Porcia Catonis viiltelee izeään. Porcia (n. 73 eKr. – kesäkuu 43 eKr.), oli roomalainen nainen, joka asui 1. vuosisadalla eaa. Hän oli Marcus Porcius Cato Uticensisin (kaikki huusi Kato nuoremman) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Atilian tytär. Hänet tunnetaan parhaiten Julius Caesarin salamurhaajien tunnetuimman salamurhaajan Marcus Junius Brutuksen toisena vaimona, ja hän esiintyy pääasiassa Ciceron kirjeissä. Porcia syntyi noin vuonna 73 eaa. Hän oli luonteeltaan hellä, hän piti eläimistä, ja hän oli kiinnostunut filosofiasta ja oli "täynnä ymmärtävää rohkeutta". Plutarch kuvailee häntä nuoruuden ja kauneuden parhaaksi. Kun hän oli vielä hyvin nuori, hänen isänsä erosi äidistään aviorikoksen vuoksi. Lainasi seuraavaa vaimoaan puoluetoverille tovixi. On mahdollista, että Porcian ja Bibuluksen poika oli mies. Ne oli optimaatteja eli hyvixiä kuten Pompejus. Porcian ensimmäinen mies Bibulus (juoppo) kuoli vuonna 48 eKr. influenssaan Pompeuksen tappion jälkeen jättäen Porcian leskeksi. Vuonna 46 eaa. Cato teki itsemurhan tappionsa jälkeen Thapsuksen taistelussa. Caesar armahti Porcian veljen Marcus Caton ja palasi Roomaan. Mauno Mato juniorista on paasausta albumeissa 14, 30 (jossa myös izetyytyväistä Mauno Mato senioria ja luihua kikhernekauppias Ciceroa kommentoidaan tylysti), 36 et passim. Tiiivistäen Catot oli täys paskiaisia, eikä Cicero tai Seneca olleet yhtään parempia. Hundsfotteja nuo roomalaiset. Hampuuseja. Lättähattuja. Piiska niille olis soitettava.
xxx/ellauri149.html on line 160: Niin, keskinkertaisuus on paras hyveistä. Aurea mediocritas, kuten tiesivät jo muinaiset kreikkalais-roomalaiset painikollegat. Ja mä sanon tän kaiken ihan hyvällä. En voisi olla enempää yhtä mieltä.
xxx/ellauri287.html on line 94: Paavali aloitti lähetystyönsä Filippiineillä 2. rengasmatkalla saarnaamalla Thyatiiran Lydialle ja muille jumalaapelkääville naisille, jotka kokoontuivat sinne joen rantaan alapesulle (Apt. 16). Vieraile Pyhän Lydian kastekappelissa Krinides-joen varrella ja muinaisessa roomalaisessa Agorassa (Forum), joka rakennettiin Augustuksen aikana ja joka mainitaan Apostolien tekojen kirjassa paikkana, jossa Paavalia rangaistiin julkisesti, kun hän paransi kuin sika juoxuaan demonien riivaaman tytön päällä. Istu myös kreikkalaisen teatterin muinaisilla istuimilla (4. vuosisadalla eKr.), jonka roomalaiset muuttivat areenaksi ja jota käytettiin varhaisten kristittyjen vaimojen alustana panon aikana.
xxx/ellauri287.html on line 166: 19 Tytön omistajat näkivät, ettei heiltä meni toivo tehdä rahaa hiänen kanssaan. Sitten he tarttuivat Paavaliin ja Silaan ja raahasivat heidät kaupunginjohtajien luo. Tämä tapahtui kaupungin keskustassa, jossa ihmiset kokoontuvat. 20 Kun he toivat heidät viranomaisten eteen, he sanoivat: "Nämä miehet ovat juutalaisia ja aiheuttavat paljon vaikeuksia kaupungissamme. 21 He opettavat tapoja, jota me roomalaiset emme saa noudattaa."
xxx/ellauri287.html on line 389: Kirjeet valaisevat meille "apostoli" Paavalin luonnetta paremmin kuin kenenkään antiikin henkilön Ciceroa ehkä lukuunottamatta. Apinoiden teot taas kuvailevat hänen lähetysmatkojaan. This kirja kertoo meille, missä paikoissa hän kävi ja mitä hän niissä teki. Ainoat apostolit, joilla näissä kertomuksissa on huomattava osa, ovat Pietari, alkuosan keskeisin hahmo, ja Paavali, joka on keskeisenä henkilönä yhdeksännestä luvusta kirjan loppuun. Kirjan aiheena on kristinuskon leviäminen Jerusalemista Roomaan apostolinkyydillä juutalaisten kiihkeäin vastarinnan ahdistaessa sitä joka taholta. Se, että roomalaiset virkamiehet on kuvattu myötämielisiksi kristinuskolle, tukee hyvin sitä teoriaa, että Luukasa kirjoitti kirjan Paavalin ollessa Roomassa odottamassa hovioikeuden päätöstä ja toivoi tällä sepustuxella voittavansa hänen puolelleen pääkaupungin vaikutusvaltaisen porukan myötätunnon.
xxx/ellauri287.html on line 657: Heettiläiset, kreikkalaiset, Aleksanteri Suuri, roomalaiset, bysanttilaiset, sassanidit, mongolit ja ristiretkeläiset ovat kaikki kulkeneet tätä reittiä kampanjoidensa aikana. Raamattu todistaa, että pyhä Paavali Tarsolainen ja epäpyhä Silas "Samway" Hobitti kulkivat tätä tietä kulkiessaan Syyrian ja Kilikian halki. Saksalaisten insinöörien junanrata kiertää porttien vierestä kuten Majan polku nyt. Heidän 1. WW aikana rakentamansa maasillat ja tunnelit ovat tekniikan ihmeitä, kuten Majan Hütte nyt.
xxx/ellauri293.html on line 128: Phoebe [ Koine kreikka Φοίβη; latinaksi Phœbē, kirkkoslaaviksi Фива (Fiba), armeniaksi : Փիբէին (Pthui)] oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nainen, jonka apostoli Paavali mainitsi kirjeessään "Hulluja nuo roomalaiset" , jakeet 16:1-2. Merkittävä nainen Kenkärajan seurakunnassa, (Siis Korinton itäsatamassa.) Paavali luotti hiänen toimittamaansa kirjeeseen roomalaisille. Paavali kutsuu häntä sekä "palvelijaksi" että "diakonissaksi" (kreikaksi diakonos ) että monien auttajaksi tai eturauhastulehduxexi (kreikaksi prostatitis). Tämä on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa naiseen viitataan erityisesti näillä kahdella tavalla. Paavali esittelee Phoeben lähettiläänään Rooman seurakunnalle, ja koska he eivät tunne häntä, Paavali antaa heille hänen valtakirjansa.
xxx/ellauri295.html on line 170: Morton arvelee Pollen olleen enempi Pro Rooma kuin kreikkalainen, vaikka puhuukin honottavasti kreikkaa äidinkielenä. Kai sixi että roomalaiset oli tollasia käytännöllisiä ja eteenpäin pyrkiviä kuten anglosaxit.
xxx/ellauri303.html on line 515: Rabbi Lordi Immanuel Jakobovits, entinen Iso-Britannian Yhdistyneen Synagogan päärabbi, kuvaa juutalaisten valtavirran näkemystä tästä asiasta: "Kyllä, uskon, että valittu kansajuutalaisuuden pyhissä kirjoituksissaan, rukouksissaan ja tuhatvuotisperinneissään vahvistaman käsityksen. Itse asiassa uskon, että jokainen kansa – ja todellakin rajoitetulla tavalla jokainen yksilö – on "valittu" tai määrätty johonkin erilliseen tarkoitukseen Providencen suunnitelmien edistämisessä. Amalekin siemenen tehtävä on olla. syntipukkeja. Vain jotkut täyttävät tehtävänsä ja toiset eivät. Ehkä kreikkalaiset valittiin heidän ainutlaatuisesta panoksestaan taiteeseen ja filosofiaan, roomalaiset uraauurtavista palveluistaan laissa ja hallituksessa, britit parlamentaarisen vallan tuomisesta maailmaan ja amerikkalaiset pilotoivat ns. demokratiaa moniarvoisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa. Jumala valitsi juutalaiset olemaan "omituisia minulle" uskonnon ja moraalin pioneereiksi; Se oli ja on heidän kansallinen tarkoituksensa. He valizivat hyvän osan eikä sitä oteta hevin pois.
xxx/ellauri306.html on line 413: Vuosina 249–253 Rooman alueelle hyökkäsi aikalaislähteissä ”skyyteiksi” kutsuttu vihollisjoukko, jotka myöhemmissä 500-luvun lähteissä tarkentui Kniva-nimisen kuninkaan johtamiksi gooteiksi. Knivan gootit tunkeutuivat Traakiaan ja voittivat roomalaiset vuonna 251 Abrittuksen taistelussa, jossa Rooman keisari Decius kuoli. Goottien ryöstöretki jatkui vielä Kreikkaan ja meritse Vähän-Aasian rannikoille, jossa he muun muassa tuhosivat taas Herostratoxen tuleen tuikkaaman Efesoksen surullisenkuuluisan Artemiin temppelin.
xxx/ellauri307.html on line 346: Vuosina 1924-1925 Elizaveta Skobtsova julkaisi emigranttien aikakauslehdissä romaanit The Russian Plain ja Klim Semjonovich Barynkin, jotka kuvaavat sisällissodan tragediaa , omaelämäkerrallisia esseitä Kuinka olin pormestari ja lapsuudenystäväni sekä muistokirjan ja essee. Viimeiset roomalaiset".
xxx/ellauri354.html on line 502: Aluksi keisari Hadrianus myönsi luvan temppelin jälleenrakentamiseen, mutta muutti sitten mielensä. Simon bar Kokhban joukot valloittivat Jerusalemin roomalaisilta vuonna 132 jKr., ja uuden temppelin rakentaminen jatkui. Tämän kapinan epäonnistuminen johti Mishnan kirjoittamiseen, koska uskonnolliset johtajat uskoivat, että seuraava temppelin jälleenrakennusyritys saattaa olla vuosisatojen päässä ja muisto käytännöistä ja seremonioista muuten katoaisi. Rangaistukseksi kapinasta roomalaiset nimesivät kaupungin uudelleen Aelia Capitolinaksi ja provinssin Syyriaksi Palaestinaksi ja juutalaiset kiellettiin kaupungissa Tisha B'avin päivää lukuun ottamatta. Vainosta selvinneet rabbit (katso Kymmenen marttyyria ) saivat kuitenkin jatkaa kouluaan Javniassa, kunhan he maksoivat Fiscus Judaicus -maksun.
45