Boris Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä eeppinen rakkaus- ja aateromaani salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan, julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin pian lukuisille kielille. Romaanista tuli lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia. Pasternakista tuli lännessä tunnettu toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden inkarnaatio.
ellauri359.html on line 185: Vaikka aikalaiset pitivät Blakea hulluna hänen omituisten näkemyksiensä vuoksi, myöhemmät kriitikot ja lukijat arvostivat häntä suuresti hänen ilmaisukyvystään ja luovuudestaan sekä hänen työnsä filosofisista ja mystisista pohjavirroista. Hänen maalauksiaan ja runojaan on luonnehdittu osaksi romanttista liikettä ja "esiromanttiseksi". Teistinä, joka piti parempana omaa markioniittista teologian tyyliään, hän oli vihamielinen Englannin kirkkoa kohtaan (itse asiassa lähes kaikille järjestäytyneen uskonnon muodoille), ja hän vaikutti sikäläisten ihanteiden ja kunnianhimojen vaikutuksesta kuten Ranskan ja Amerikan vallankumoukset.
ellauri421.html on line 261: Ystävät kutsuivat runoilijaa korjaamattomaksi romanttiseksi ja optimistiksi. He sanoivat, että hän oli maan pääromantikko. Dolmatovsky kantoi tätä ominaisuutta koko elämänsä ajan, vaikka ulkoiset olosuhteet eivät useinkaan vaikuttaneet tähän. Runoilijan isä julistettiin kansan viholliseksi ja ammuttiin. Edessä Dolmatovsky itse melkein kuoli - hänet piti ampua vankeudessa, mutta hän pakeni ihmeen kautta. Laskeutuneina vuosinaan kuuluisa runoilija törmäsi autoon.
xxx/ellauri157.html on line 473: Buber kirjoitti runollista ja vaikeaselkoista kieltä, eikä hänen esityksensä ole missään nimessä systemaattista. Kieltä kuvataan vaikeaselkoiseksi, romanttiseksi ja ekspressionistiseksi. Buberin muutettua Jerusalemiin ja opittua kunnolla hepreaa hänen kerrotaan vitsailleen ”että hän voisi kirjoittaa sitä yhtä epäymmärrettävästi kuin saksaksi”.
6