ellauri018.html on line 814: Motsäger jag mig själv? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Sanoo Allah ja hymyilee monimielisesti kuin Wilt Whatman, jota siteeras Thoreau isin mielikirjassa Skogsliv vid Walden. Elastista juridiikkaa, mielivalta sisäänrakennettuna. Not a bug but a feature. Tää on yksi tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan peruseroja. Hieman iso, mutta kyllä tästä selvitään, sanoo Allah ja taikoo ristiriidan piiloon. Tai poistaa valittajan pään.
ellauri024.html on line 483: Perusmerkitys pientä yllätystä ja siitä toipumista, ristiriidan vähättelyä. Naurunperuskuvio on oho - aha - haha.
ellauri037.html on line 510: (Mä sivuutan nyt sen näennäisen ristiriidan, et miten noi järjettömät luontokappaleet onnistuu joka kerta kusettamaan meitä verrattomasti fixumpia luomakunnan herroja. Käsittelen sitä väitöskirjani tukijatkeessa, jahka saan sen valmiixi.)
ellauri112.html on line 168: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri115.html on line 130: Rousseau yhdisti tämän uuden itsetietoisuuden ihmiskunnan kukoistuksen kulta-aikaan. Maanviljelyn ja metallurgian kehittyminen, yksityisomistus ja työnjako johtivat kuitenkin kasvaneeseen riippuvuuteen ja epätasa-arvoon. Seurannut ristiriidan tila johti Rousseaun johtopäätökseen, jonka mukaan ensimmäinen valtio keksittiin yhteiskunta"sopimuksena" rikkaiden ja voimakkaiden "ehdotuksesta". Mitä vittua!
ellauri117.html on line 60: Se, joka yhteiskuntajärjestyksen alaisena eläen tahtoo pysyttää etusijalla luonnolliset tunteensa, ei tiedä, mitä tahtoo. Ollen alati sisäisen ristiriidan valloissa hän ei koskaan ole oleva oikea apina eikä oikea kansalainen; hän ei ole kykenevä itselleen eikä muille hyvää aikaansaamaan. Hänestä on tuleva tuollainen tavallinen nykyaikaisilmiö, ranskalainen, englantilainen, poroporvari: sanalla sanoen ei schweizari, ei siis yhtään mitään. Vain Toblerone-patukka on jotaan.
ellauri338.html on line 35: Jaakopinpainiksi kutsutaan nykyisessä kielenkäytössä tilannetta, jossa henkilö joutuu ratkaisemaan suuren sisäisen ristiriidan. Strategy of inner conflict.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri345.html on line 685: Kaikesta tästä huolimatta Daumer ei ollut ateisti. Hän kuvaili romanttista maailmankatsomustaan ​​teistiseksi naturalismiksi tai harvemmin teistiseksi materialismiksi. Hänen teoksensa The Glory of the Blessed Virgin Mary, joka julkaistiin salanimellä vuonna 1841, osoittaa filosofisen ristiriidan, johon hän joutui. Työ johti läheisen ystävyyden päättymiseen Ludwig Feuerbachin kanssa. Vuonna 1850 hän sai jyrkän hylkäämisen Karl Marxilta, joka oli siihen asti myös ollut Daumerin partisaani. Syy Marxin lähtemiseen oli Daumerin teos Uuden maailmanajan uskonto. Yritys kombinatoris-aforistiseen perusasenteeseen. Marx näki tässä teoksessa "tyhmän talonpoikaidyllin", jonka "modernin maatalouden ja nykyaikaisten koneiden pitäisi kumota."
ellauri364.html on line 566: Kahdesti nussitut sensijaan on tollasia pessimistejä, ambivalentteja skizotyymejä. Voisi ajatella, että kerran nussitut ovat onnellisia, kun taas toiseen kertaan nussitut ovat onnettomia, mutta itse asiassa James väittää, että jotkut onnellisimmista ihmisistä ovat itse asiassa jälkimmäisiä. Kuinka tämä on mahdollista? No, ambivalentti asenne elämää kohtaan johtaa usein "kriisiin", joka ilmaistaan patologisena masennuksena, johon liittyy usein voimakas halu järkeistää asioita. Tämä positiivinen halu on ristiriidassa taustalla olevan negatiivisen tunnetilan kanssa, mikä saa aikaan ristiriidan, joka löytää ratkaisun negatiivisen tilan ylittämisessä uuteen, syvälliseen elämänrakkauden tunteeseen. James olisi voinut ottaa oman "merkityskriisin" -tapahtumansa esimerkkinä, mutta sen sijaan hän puhuu Leo Tolstoista. James selittää, että venäläisen kirjailijan onnistunut yritys palauttaa itsensä mielenterveyteen roimahousuisena maalaismiehenä johti enemmän kuin paluuta alkuperäiseen tilaan. Takaisin työnnetyt ja uudelleen nussitut saavuttavat uuden ja korkeamman leevelin.
ellauri371.html on line 61: Väkijoukko, anarkia. Voiko kuulostaa loogiselta mielen toivoa onnistuneesti johtaa väkijoukkoja, annettuaan järkevän kehotuksen hajaantua tai suostuttelun voimalla, jos mahdollista on ristiriidan mahdollisuus, vaikkakin järjetön, mutta silti vittu, joka saattaa tuntua pinnallisesti miellyttävämpää ihmisille? Päästä irti yksinomaan pienet intohimot, uskomukset, tavat, perinteet ja sentimentaaliset teoriat ihmisjoukossa, ja ihmisten väkijoukot antautuvat puolueen jakautumiseen, mikä häiritsee kaikkia joille olen samaa mieltä, jopa täysin järkevän perusteen kehotuksesta. Jokainen yleisön päätös riippuu sattumasta. Chicago tai väärennetty enemmistö, jonka mukaan tietämättömyys poliittisista salaisuuksista, ilmaisee järjettömyyttä - uusi päätös, joka kasvattaa anarkian idut hallitukseen laiskuudesta.
ellauri371.html on line 173: Syy valtioiden välisen sopimuksen mahdottomuuteen on stvami. Tiesitkö? Väliaikaisesti maailma voisi käsitellä meitä tIIi°gn t ^ 1Я Г ° eВЪ - Н ° СЪ ET0й СТ °Р° NY olemme käytettävissä ne syväsilmäiset ristiriidan juuret heidän välillään. Et voi vetää sitä enää ulos. Vastustimme toisiamme gu henkilökohtaisia ​​ja kansallisia etuja goyim, uskonnollinen ja heimojen vihat, joita olemme kasvattaneet sydämissämme - tsakh kahdenkymmenen vuosisadan ajan. Kiitos kaikesta mikään valtio ei täytä tätä mistään. Mieti sitä. Entä esim. ^g P0TYAN ^ T0Y RUKI ' Ib ° joka D ° ™ ajattelevat, että meitä vastaan ​​tehty sopimus ei hyödytä meitä, tyatkg?' ^liian vahva, meidän on otettava huomioon piilottaa. Jopa pienen yksityisen sopimuksen valtuudet p2i?*e№T b C0Bet ilman t0 ™> niin että salaa
xxx/ellauri232.html on line 288: "Kaarlo Kramsun runotar on synkkäpukuinen, traagillinen impi, jonka kasvoilla syvä ja totinen elämäntuska kuvastuu. Hän on kansallisuusaatteesta innostunut, mutta sekään ei tuota hänelle täyttä lohdutusta. Hän näkee senkin traagillisessa valaistuksessa. Hän näkee historiallisen ristiriidan herran ja talonpojan, samoin yleisinhimillisen ristiriidan pikkusielujen ja suurten johtajien välillä. Hänen oma tunne-elämänsä on karu, miehekäs ja yksinkertainen. Hänen sielullinen yksinäisyytensä on ääretön ja siksi seisoo hän niin yksin myös Suomen kirjallisuudessa."
xxx/ellauri273.html on line 294: Janne Uoti painii sen ristiriidan kanssa, että hän saa luksusluottokorttinsa ansiosta ilmaista ruokaa, kun vähätuloiset kärvistelevät inflaation kourissa.
xxx/ellauri289.html on line 246: Kun tunnistat oman paikkasi ja tarkoituksesi elämässäsi, on sinun helpompi suuntautua tavoitteidesi mukaisesti. Löydät arvopohjan, johon voit nojautua sisäisen tai ulkoisen ristiriidan ilmetessä.
xxx/ellauri388.html on line 135: Sittenkuin olin julaissut "Heräämiseni" nimisen tunnustuksen, on minulta moni sekä suullisesti että kirjallisesti kysynyt tarkempaa selitystä siihen, mikä mielestäni auttaa vapautumaan siitä paheesta (so. käteenveto), josta tuon kirjan alussa puhun. On sekä vanhemmat, epätietoisina kuinka lapsiansa kasvattaisivat, että myöskin nuoret ihmiset, jotka itse ovat saman ristiriidan edessä, tahtoneet tietää tätä minulta.
16