ellauri002.html on line 1380: Silosäettä, puoliriimejä, multiriimejä,

ellauri048.html on line 433: Tää on enemmän kuin hellää väkivaltaa, tää on väkisinnaintia puukko kurkulla. Antiikissa ei käytetty riimejä, ne tuli mukaan varhaiskristillisistä virsistä. Mulla on kyllä Tuomo Tuomen suomen kielen käänteissanakirja, josta noita loppusointuja voi eziä. Silti vittu, kun mittaan menee koko tarmo, sisällöstä tulee ihan torttua.
ellauri048.html on line 446: Wexi piti 50-luvun alussa lupaavina loppusointurunoilijoina hullua Lauri Viitaa Tampereelta (joka neuvoi Arska Kinnusta) ja Hilja Hiiskua, joka oli 1/3 turkulaisesta Hiiskun sisaruxesta. Kaikki 3 teki Wexin kanssa maisterin (varmaan myös spagaatin) ja kuului sen kirjallisuuspiiriin. Niistä ei ole sen koommin hiiskuttu. Hilja julkaisi 3 kokoelmaa riimejä ja käänti sitten isä Camillo-kirjoja. Pysyi taantumuxen riveissä.
ellauri049.html on line 708: Leconte de Lisle arvosti runon musiikillisuutta ja melodisuutta, hän käytti sisäriimejä ja alkusointuja niitä luodakseen. Leconte de Lisle vaikutti hyvin merkittävästi Sarkiaan, mutta Sarkia ei kuitenkaan ollut hänen jäljittelijänsä. Heidän eronsa pessimismissä oli, että Sarkia ei etäännyttänyt aiheita itsestään, vaan kuvasi runoissaan omaa tuskaansa. Sarkia ei ollut positivisti, pikemminkin päinvastoin, negatiivinen.
ellauri117.html on line 353: Äisky ja Pertin eka tyttöystävä, Jessie Chambers, kävi tiukkaa vapaapainia Pertistä. Molemmat naiset oli justiinaluonteita, ja halusivat "länkyttää Pertin hengiltä". Sexin "mysteereihin" sen vihki 23-vuotiaan apteekkarinrouva Alice Dax. Hiän kertoi, miten se näki Pertin runkkaamassa runon kimpussa. Hiän "antoi perää Pertille", auttaaxeen sitä löytämään riimejä. Pertti jätti Jessien löydettyään toisen ystävättären, sexuaalisesti puoleensavetävämmän Louie Burrowsin. Louie oli vetävästä kirkkoveneestä huolimatta liian "kirkollinen". Kaikki 3 jäivät läähättämään Lawrencen perään. 1912 Pertti lätkäänty Frieda Weeklyyn ja karkas viikkolehden kanssa jonnekin. Frieda oli aatelinen professorin rouva, joka jätti 3 lasta koska Pertti oli niin ihana. Frieda oli jättimäinen valkyyria, jonka kanssa Pertti sai otella monen monta erää. Lautasia särkyi monta tusinaa. Pertti oli aika toxinen:
ellauri118.html on line 172: # 2 Mutta joskus tunnet kiihottumisen. Voit kuitenkin tuntea sexuaalista kiihottumista toisinaan. Voi tuntua siltä, ​​että kytkin on käännetty päälle vain tiettyinä päivinä. Sille ei todellakaan ole mitään riimejä tai syytä.
ellauri256.html on line 451: On laskettava riveittäin! — siinä määräys. Ja sinä haet pienet suffiksit ja taivutuspäätteet deklinaatioiden ja taivutusten tyhjästä kassasta. Alat laittaa tätä sanaa riville, ja se ei sovi - meni särki ja rikki. Kansalainen rahoitustarkastaja, kunniasanalla, runoilijalle lentää kopeekasta sanoja. Meidän tavallamme sanoen, riimi on tynnöri. Dynamiittitynnöri. Rivi on sytytyslanka. Säe savuaa, säe räjähtää,- ja kaupunki lentää säkeistöstä ilmaan. Mistä löydät, mihin tariffiin, riimejä jotka tappaa tähtäämättä? Voi olla että niin tavattomat pötkivät tiehensä ja niitä on vain Venezuelassa.
ellauri276.html on line 493: Lontoossa hän asui usein kustantajansa Martin Greenin ja Greenin vaimon Fionan kanssa heidän talossaan Tottenham Streetillä, Fitzroviassa. Juuri tuolloin Martin Green tuotti Kavanaghin Kootut runoa (1964) Patrick Swiftin ja Anthony Croninin kehotuksista. Johdannossa Kavanagh kirjoitti: "Ihminen puuhailee viattomasti sanoja ja riimejä ja huomaa, että se on hänen omansa, elämä."
ellauri345.html on line 307: Kirjeenvaihdossaan elämänsä loppuun asti hän pystyi pitämään rakkautensa Mariannea kohtaan niin tuskallisen lähellä häntäänsä, että yli vuosikymmen sen jälkeen, kun hänen taipumuksensa julistettiin, mikä oli Divaanin ehkä voimakkain runo, voitiin luoda: »En enää silkkilakanalla | Kirjoita symmetrisiä riimejä.
ellauri390.html on line 299: Vuonna 1861 V.V. Krestovsky "kirjoitti uudelleen" "Vanka the Keykeeper" eliminoimalla prinssin nimen, jonka mainitseminen laulussa oli kielletty. Näin syntyi balladin toinen painos, joka merkitsi 1700-luvun lopulla alkanutta kansan- ja ammattiluovuuden yhdistämisprosessia. Balladin teksti, jossa on riimejä ja stanzas -neljästöjä, oli kansalle esimerkki ammattimaisesta runokulttuurista, uudesta taiteellisesta ja runollisesta ajattelusta. Krestovskyn runo levisi kansan keskuudessa suosittujen tulosteiden ansiosta ja oli olemassa tekijän runotekstin laulusovitusten muodossa rinnakkain muinaisen kansanballadin kanssa.
xxx/ellauri057.html on line 1260: Runo on Vaaralle kuitenkin ennen kaikkea soitin, levyautomaatti. Kokoelman runoissa karva luistaa. Laulua piisaa: ”Kevätyön laulu”, ”Gondoolilaulu”, ”Alakuloinen oodi”, ”Laulu ulapalta”, ”Tulivuoren laulu”. Vaaraa tekee mieli kuulla äänikirjana, niin autistisia hänen runonsa ovat aina hallitusta joikumisesta riemukkaisiin rytmeihin. Rytmi on runon läpi huokuva kiertoilma, tai niin kuin Vaara itse sanoo: ”rytmi on runon veronkierto”. Suomen kieli tarjoaa tähän paljon autistisia mahdollisuuksia; kielestä voi hypittää esiin pitkiä vokaaleja ja diftongeja, riimejä, rytmejä ja sointukuvioita. Joskus äänet Vaaran runoudessakin leikkaavat kiinni, vaikka loppu pyrkii syntymään, niin kuin Vaara itse sanoo, kuitenkin syklisenä toistona ”toisto tyylikeinona”. Näin Vaara runossaan ”Äänetön maa”, jolla on muutenkin kuin nimen tasolla kytköksensä Edith Södergranin runoon ”Maa, jota ei ole”:
xxx/ellauri087.html on line 442: Vanhimmat riimit löytyy Laulujen kirjasta 1KBC, kääk kääk panivat sääxet joen luodolla, toonien piti mäzätä. Metriikka on kielikohtaista, mikä toimii yhdessä on toisessa ihan kökköä. Riimi toimii lyhytsanaisissa kielissä joissa on paljon äänteitä ja vähän päätteitä, englanti ja kiina esimerkixi. Yxitavuisista löytyy kahmaloittain riimejä.
12