ellauri001.html on line 919: Siipihevonen löytyi Käpylän kyläjuhlien kirpparilta. Miisumaisen ujo kolmivuotias poika istui pienellä valkoisella muovipallilla pienen valkoisen muovipöydän ääressä ja myi muovieläimiään. Onneks vanha setä ymmärsi kysyä: myytsä muovieläimiä? (Hiljaisuus) No mitä tää hepo maksais? Yks eijo (tuskin kuuluvasti). Oota mä kysyn äidiltä, sanoi setä, jolla ei ollut euroa.
ellauri001.html on line 957:
ellauri001.html on line 1158: Monsters have such interesting lives.
ellauri001.html on line 1651: pienessä pähkinänkuoressa.
ellauri001.html on line 1740: Quidquid ages, prudenter agas, respice finem.
ellauri001.html on line 2201: varresta nahkeasta paloja naksutan.
Polluutio? Onks tää nyt sit se pahamaineinen itsesaastutus, mistä poika tulee veltoksi ja saa karvaset kämmenet? Johon auttavat ilmakylvyt alasti avoimen ikkunan ääressä ja kylmät pyyhkeilyt?
ellauri002.html on line 62: 1804 – 1814: Besuch der städtischen christlichen Grundschule in Düsseldorf. Besuch des Lyzeums in Düsseldorf (heute Görres-Gymnasium) ohne Abschluss. Heine erlebt den Einzug Napoleons in Düsseldorf. Der junge Heine verehrte Napoleon zeit seines Lebens und bewunderte ihn dafür, dass er den Code civil einführte, der Juden sowie Nicht-Juden gesetzlich gleichgestellen sollte. Heine verließ 1814 das Lyzeum, ohne einen Abschluss erreicht zu haben.
ellauri002.html on line 296: äijä on aaltoja meressä.
ellauri002.html on line 712: Sommarhemmiin vie, ressinutkille, raivoo äiti.
ellauri002.html on line 943: Kuuskytyhdeksän vei Omppu kreikanlukijat ja muut kynnelle kykenevät opintomatkalle Kreetalle. Mentiin junalla Münchenin kautta istumapaikoilla. Münchenin asemalla nähtiin rakeisesta telkkarikuvasta, kun amerikkalaiset laskeutui kuuhun. Omppu puhui vaan muinaiskreikkaa, mutta pärjäsi hyvin: kymmenen henkeä oli deka atoma nyt ja silloin. Omppu viihtyi kreikkalaisten viinien ääressä, ei ylenkatsonut ouzoa eikä edes retsinaa.
ellauri002.html on line 1489: Ylpistyneenä Juhona lähdin Jönsy-veljen häihin Ilomantsiin. Jöns nai lapsuudenystävän ja leikkitoverin Merikatu viidestä, jonka kanssa pelattiin rantaradan vieressä neljää maalia. (Mä en pelannut, en osannut. Muistan ratapölkyn keroseenin hajun. Litistelin junan alle viiden pennin rahoja.) Sen isä, juoppo armeijan lääkäri, ei hyväksynyt Jönsiä (Jöns ei mennyt armeijaan). Naimisiin menivät ne kuitenkin, äiti ei vastustanut, ja Jöpi oli tytön vanha unelma. Se (tyttö) oli muuten samalla luokalla kun dona Carita, luokan priimus, soitti nokkahuilua ja viulua, hyvä kaikessa. (Myös neljässä maalissa.) Tästä tuli liittoon pitkän päälle harmia. Meikäläiset ei tykkää olla kakkoskuskeja. (A propos, täällä kotona kuskeja on kaksi: minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin matka tanssi käy.)
ellauri002.html on line 1495: Asia hautautuu, projekti menee jäihin, tulee syksy. Jöns alkaa järjestellä pikkuveljen naima-asioita. Jöns on jostain syystä tykästynyt dona Caritan luokkatoveriin ja bestikseen, enemmän kuin vähän hömelöön mutta itsetietoiseen vessanpönttötehtailijan tyttäreen, vaimon lääkiskaveriin. Siinähän ois Miisulle oiva pari! Jöns kutsuu tyttökaverukset ja pikkuveljen Senttuun. Mutta toisin käy: hömelö kaveri on lätkässä yhteen aatelissuvun perijään, joka kaiketi yrittää jo tätä nousukasta karistaa. Juoksee koko ajan Sentun puhelimessa (niin, ei ollut kännyköitä) ritarilleen soittamassa. Sillä aikaa huomaa El Lauri vieressään jotain kiinnostavampaa. Aivan upean näköinen misu, blondi otsatukka, kireet farkut, suuret kauniit silmät, söpömpi kuin Pollyanna. Tutustutaan, asia johtaa toiseen, ja ennen pitkää El Lauri löytää itsensä Rehbinderintien portailta hyvää yötä sanomasta kaunottarelle ja --- nyt on toiset otteet kuin joskus ammoin --- uskaltautuu lupaa pyytämättä sitä pussaamaan! Hui.
ellauri002.html on line 1501: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan KubrikinBarry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.
ellauri002.html on line 1615: Muuten siellä oli tylsää, aloin kaivata ikäistäni seuraa. Mut huolittiin kampuksen ulkopuolelle kommuuniin, jossa oli muakin vanhempia "opiskelijoita". Siellä piti tehdä ruokaa vuorotellen, en ollut ikinä tehnyt. Sain Suomesta reseptejä ja room mateilta neuvoja.
ellauri002.html on line 1698: Ekassa tuotantokaudessa lupasin kertoa myös Sysmästä. Suopelto Sysmiössä oli vanhempien uusi kesäpaikka. Lapset alko kasvaa isoiks, Sommarhemin plottu umpeen, ja ne halus paremmat maisemat ja uimapaikat. Calle löysi Sysmästä vanhan osuuskaupan (sellainen oli muotia), entisen kievarin, jonka vieressä oli höyrylaivalaituri. Se remontoitiin perusteellisesti. Iso talo, pieni tontti, Päijänteen hulppeet maisemat. Meille lapsille se ei enää ollut mikään paikka, ei jäänyt kummempia muistoja. Vietin siellä ylioppilaskesää kuvista päätellen enimmäkseen yöpuvussa. Muistan että piirsin antiikin Kreikan karttoja.
ellauri002.html on line 1816: No emmä jaksa niitä kaikkia --- hei resnan Joan">Joan Bresnan nyt kyl pitää ottaa mukaa/
ellauri002.html on line 1877: gewöhnlichen Gang. Was kann andres
ellauri002.html on line 1904: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen.
ellauri002.html on line 1929: Minunki tuntoihini nuarest flikast astikka o kevätaikaa kuulunu tommosii synkkii ajatuksii ja tunnelmii, jos o valosiiki. Se o ihan oma erikoine ahdistukse lajis: kevätahdistus. Sen saa aikaa kirkas valo ja sulavat hanket ja kevvää ja suve lähestymine.
ellauri002.html on line 2142: Matka jatkui länsirannikolle Greyhound-busseilla. Arizona ja New Mexico oli ihan parhaat paikat, kivoimmat ihmiset ja maisemat. Grand Canyon oli valtava. Sitä meidän vieressä silmäili 2 maaoravaa. Tiku, Taku, Laku, Seku. Albuquerquen dinerissa antoivat ilmaisen aamiaisen harvinaisille vieraille. Hopit ja navajot möi meille kivet, josta tehtiin itse kaulanauha, sen vei varas kauan sitten Suomessa. Ei arvannut kuinka arvokas se oli. Kiva loungesta tuli iloinen intiaaninainen viittilöiden, tännepäin: täällä on tappelu! Ihan kuin Suomessa. Las Vegasista ei jäänyt mieleen kuin kädettömät vanhukset yksikätisten merirosvojen kanssa vääntämässä kättä.
ellauri002.html on line 2144: Etelä-Kalifornia oli upea ja helteinen, Tyyni meri vaikuttavan hyrskyinen. Carpinteriassa nukuttiin pressukankaisessa armeijan teltassamme palmujen keskellä ja surffailtiin Snoopylla, pienellä puhallettavalla surffilaudan tapaisella rantalelulla. Ostettiin ekat rullalaudat, nekin lasten kokoa. San Franciscossa oli pula hotelleista, meille tarjottiin huonetta, joka oli juuri palanut, oltais oltu kuin savukalat uunissa. San Franciscon Union Square vilisi ylivuotisia hippejä. Sitten sisämaahan Utahiin. Sillä matkalla tuli kova ukkonen, valtava sade ja taivas täynnä salamoita, etupenkin musta nainen kirkui ja rukoili armoa. Salt Lake Cityssä ei saanut viinaa kuin lääkepullossa.
ellauri002.html on line 2178: Ich liebe es, gleich Wald- und Meerestieren,
ellauri002.html on line 2194: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri003.html on line 650: Ruoan jälkeen hienot huokasivat ja vapautuneesti piereskelivät omaan tahtiin ruokapöydässä. Pidätys on epäterveellistä, sanoi Jaakoppi. Ehkä sinusta, teki meidän mieli sanoa, ei meistä. Jaakobin ei tarvinnut ruokapöydän alla yöpyä. Siellä kiinattiin me kolme viikkoa. Tuli pöydän jalat ja kaverien puupat aika tutuksi.
ellauri003.html on line 677: Bostonin uimaranta. Bussit, The T. Neekereitä. Käsilaukkuvaras. Tyyppi syö puseroa. Legal Seafood. Clam chowder. Sechuan restaurant, perse kipeä seur päivänä. Widener. Outsider.
ellauri003.html on line 1246: vuotta sitten Punavuoresta
ellauri003.html on line 1300: Lapsia ei pieninä täysin vakuuttanut Rauhixen viime vuosisadan alkupuolen tunkkainen väritys ja homeen haju, vanhojen sukulaisten valokuvat ja jeesusposterit, tai Hunanista tuodut kalusteet, jotka aina heiluvat. Ne äänestivät väliin jaloillaan itänaapuriin Egyptin lihapatojen ääreen, jossa ei heilu mikään paizi Wokun hihat sen tarjoillessa herkkuja majan schnell Imbississä, ihan vaan valkoisella suditun Ikean tuoxuisen ison kuistin kaksineliöisen pelipöydän ääressä, Riitan soittaessa cd-soittimesta pienen pojan elämää. Kiva et niillä oli mistä valita.
ellauri004.html on line 377: lääkäriasemaan eikä äidin reseptiin,
ellauri004.html on line 419: jota tekis mieli pureskella, muttei saa.
ellauri004.html on line 483: EX-LEPER: Jesus did, sir. I was hopping along, minding my own business. All of a sudden, up he comes. Cures me. One minute I´m a leper with a trade, next minute my livelihood´s gone. Not so much as a by your leave. ´You´re cured mate.´ Bloody do-gooder.
ellauri004.html on line 703: Praise for them springing fresh from the world
ellauri004.html on line 720: Praise for them springing fresh from the world
ellauri004.html on line 1366: res/love&hap/">Mathematical models of love and happiness ellauri004.html on line 1370: Sivuhuomautus: Nälkäpelissä varoitti paha pressa, että vahvin vaikutin, pelkoakin vahvempi on toivo, siis paremman tulevaisuuden odotus. Se taitaa olla tämän saman onnen luonnonlain seuraus. Muutos parempaan on onnen synonyymi. Toivosta Dantekin paljon pasuttaa, Uskon kaksoisveljestä. Usko myy, koska Toivossa on hyvä elää.
ellauri004.html on line 1380: Jos onni määritellään differentiaalina, etumatkana muista apinoista, niinkuin se Darwinin mukaan just on, niin kaikki pelit on nollasummapelejä. Jaettavana palkintona on se, kuka pääsee joholle kaikista. Mestaruudessa eli cupissa ei haeta omaa enkkaa, ei juosta omaa kilpajuoksua. Vastustaja ei ole kello, vaan kilpakosijat. Ei ole win-win tilannetta. Kaikki eivät voi voittaa, koska voiton palkinto on toisten tappio. Voitto on jakamaton resurssi.
ellauri004.html on line 1430: Korosta puhuu kuuluisin jutku monessa kohtaa. Sille jolla on, annetaan lisää, ja osattomalta otetaan pois se vähäkin. Pareton periaate pähkinänkuoressa. Ja: talenttia ei saa kaivaa maahan, on pantava tase töihin, muuten herra suuttuu. Ja niin edespäin. Musulmaanit koitti kieltää koronkiskonnan, kuten viinan, ei tullut kieltolaista mitään.
ellauri004.html on line 1563: Nuori nainen Kustin vieressä
ellauri005.html on line 89: Vieressä nainen herää, huonouninen
ellauri005.html on line 725: Kulujaan leikkaa, vaatii ressukoilta joustoa.
ellauri005.html on line 1078: Käärme ja muna on reseptissä mukana
ellauri006.html on line 398: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri006.html on line 402: Omalaatusia ajan merkkejä Nälkäkurjessa on invertti narsismi, et näkee ittensä koko aika kameran ja muiden silmissä: näytin siltä ja siltä. Sillä oudolla suomalaisella homolla (Miki Liukkonen: O) oli tätä samaa. Hurjasti sivuja siitä miten mun stailistit stailaa mua miehissä ja mitä mul on päällä. Mä katon itteeni videosta ja kuvista. Otan selfieitä. Calle ei edes kattonut itteänsä peiliin, vaik ois ehkä pitänyt. Never underestimate the power of the eye of Sarnath, I mean my stylist.
ellauri006.html on line 459: ja calat meres
ellauri006.html on line 829: painetuxi sinun wihollises weresä
ellauri006.html on line 906: ja pese jalcans jumalattoman weresä.
ellauri006.html on line 921: Mutta sinä HERra naureskelet heitä
ellauri006.html on line 1069: Sinä särjet hahdet meresä itätuulella.
ellauri006.html on line 1317: 20 Soofar naemasta päästyään sättii taas jumalattomia. (Hauska tietää: Yönäkö tarkoitti ennen unta, ei ajokorttiin vaadittavaa kykyä.) Sofar sogood, mut mixihän, tää on ihan pointin vierestä. Ei jopi sitä tahdo kuulla.
ellauri006.html on line 1318: Tosi pahanilkisesti kuvailee, kuinka köpelösti uskottoman käy. Tässä genressä on jutkut hyviä. Jopilla on samanlaisia. Kuitenkin se kehtaa kehuskella 31:29, että se ei muka iloize wihollisen onnettomuudesta. Hahaa. Uskokoon ken haluaa.
ellauri006.html on line 1468: Heikkous (jos se nyt on heikkous etiikalle, joka on vaan toive, ei toimintaohje) tässä mun (ja miljoonien muiden) moraalissa on et se ei voi olla mikään kantin kategorinen imperatiivi. Mut Kant olikin täys ääliö, anaalinen harppisaku. Jos kaikki seisoskelee kadunkulmissa, ei kukaan pääse kulkemaan. Kun kaikki koittaa lisääntyä yhtä aikaa, maa täyttyy. Mut minkäs teet, en mäkään haluu uhrautua muiden puolesta, katella vierestä kun muut porskuttaa. Sotaa tää on, ja isompi sota tulee, kun resut loppuu. Darwinista se on ihan ookoo. Taistellaan olemassaolosta, hymysuin tai hampaat irvessä, ihan sama.
ellauri006.html on line 1738: Monien huvittavien kommellusten jälkeen Charlie pääsee matkaan rahoineen kohti onnea, mutta kääntyy auttaman tien päällä kahta vanhusta, joilta pääsi karavaanarista pensa loppumaan. Joulumielestänsä tyytyväisenä se jää tienviereen vielä kuselle. Hölmö kuskivanhus peruuttaa epähuomiossa sen ylize. Vanhuxet on pahoillaan, kunnes löytää Charlien autosta sen miljoonat. Hyvillään ne pakkaa ruumiin pressuun ja jatkaa matkaa joulupyhiin vaelluxelle.
ellauri007.html on line 386: I rest my case:
ellauri007.html on line 608: Romances de los Señores, #55.
ellauri007.html on line 880: Little Kun gave me a puzzle as a present.
ellauri007.html on line 1058: matar dem med resterande småfisk.
ellauri007.html on line 1065: mot ett litet arvode av fiskrester.
ellauri007.html on line 1271: Tryck en valfri knapp för att fortsätta resan.
ellauri007.html on line 1368: The tanuki, or "raccoon-dog," is a staple of Japanese folkore. They're known as tricksters, shape-shifters...and as a symbol of good luck. You can find statues of them outside of restaurants throughout Japan. They're considered lucky because their enormous scrotums (which are called "kintama" or "golden balls," in Japanese) are the source of their supernatural powers. Too bad Mario didn't get a nice super-sized sack when he suited up in his "tanooki suit" (as it was spelled for the English language release of the game.)
ellauri008.html on line 79: Vaimo haukottelee makeasti vieressä.
ellauri008.html on line 459:
After respective separate visits to Conrad in August and September 1913, two British aristocrats, the socialite Lady Ottoline Morrell and the mathematician and philosopher Bertrand Russell — who were lovers at the time — recorded their impressions of the novelist. In her diary, Morrell wrote:
ellauri008.html on line 461: I found Conrad himself standing at the door of the house ready to receive me. His appearance was really that of a Polish nobleman. His manner was perfect, almost too elaborate; so nervous and sympathetic that every fibre of him seemed electric. He talked English with a strong accent, as if he tasted his words in his mouth before pronouncing them; but he talked extremely well, though he had always the talk and manner of a foreigner. He was dressed very carefully in a blue double-breasted jacket. He talked apparently with great freedom about his life — more ease and freedom indeed than an Englishman would have allowed himself. He spoke of the horrors of the Congo, from the moral and physical shock of which he said he had never recovered.
ellauri008.html on line 463: His wife Jessie seemed a nice and good-looking fat creature, an excellent cook, a good and reposeful mattress for this hypersensitive, nerve-wracked man, who did not ask from his wife high intelligence, only an assuagement of life's vibrations.
ellauri008.html on line 465: He made me feel so natural and very much myself, that I was almost afraid of losing the thrill and wonder of being there, although I was vibrating with intense excitement inside. His eyes under their pent-house lids revealed the suffering and the intensity of his experiences; when he spoke of his work, there came over them a sort of misty, sensuous, dreamy look, but they seemed to hold deep down the ghosts of old adventures and experiences—once or twice there was something in them one almost suspected of being wicked. But then I believe whatever strange wickedness would tempt this super-subtle Pole, he would be held in restraint by an equally delicate sense of honour. In his talk he led me along many paths of his life, but I felt that he did not wish to explore the jungle of emotions that lay dense on either side, and that his apparent frankness had a great reserve.
ellauri008.html on line 468: Super subtle pole. Kolakka polakka. A month later, Bertrand Russell visited Conrad at Capel House, and the same day on the train wrote down his impressions:
ellauri008.html on line 470:
It was wonderful—I loved him & I think he liked me. He talked a great deal about his work & life & aims, & about sother writers. Then we went for a little walk, & somehow grew very intimate. I plucked up courage to tell him what I find in his work—the boring down into things to get to the very bottom below the apparent facts. He seemed to feel I had understood him; then I stopped & we just looked into each other's eyes for some time, & then he said he had grown to wish he could live on the surface and write differently, that he had grown frightened. His eyes at the moment expressed the inward pain & terror that one feels him always fighting. Then he talked a lot about Poland, & showed me an album of family photographs of the 60's—spoke about how dream-like all that seems, & how he sometimes feels he ought not to have had any children, because they have no roots or traditions or relations.
ellauri008.html on line 472: My first impression was one of surprise. He spoke English with a very strong foreign accent, and nothing in his demeanour in any way suggested the sea. He was an aristocratic Polish gentleman to his fingertips. At our very first meeting, we talked with continually increasing intimacy. We seemed to sink through layer after layer of what was superficial, till gradually both reached the central fire. It was an experience unlike any other I have known. We looked into each other's eyes, half appalled and half intoxicated to find ourselves together in such a region. The emotion was as intense as passionate love, and at the same time all-embracing. I came away bewildered, and hardly able to find my way among ordinary affairs.
ellauri008.html on line 490: Ne koittaa ymmärtää pientä kulkijaa, jollanen löytyy joka matin ja maijan sisältä, ihan riippumatta killuttimista. On toki eroja, mutta kameran sukupuolenvaihtoapista huomaa miten pieniä ne on. Ja homohäissä homot kirjoittaa toisilleen just yhtä liikkiksesti kuin heterot. Hyvät kirjailijat tajuaa, että kaikissa sioissa on pikkuisen likaa. Ne ei erottele jyviä ja akania, kärpäsiä ja härkäsiä. Toinen ei ole niille toista parempi. Ei ole lehmipaimenilla selkeästi valkoiset tai mustat stetsonit. Koko hyvä paha erottelu on pointin vierestä. Ne kertoo miten eri lailla voi maailman kokea, oudosti ja silti tutusti. Niiden kirjoissa ei tarvi tapahtua mitään merkillistä, joskus ei tapahdu juuri mitään, ja silti niissä on koko elämä. Kirjallisuus, niinkuin elämä, ei tarvitse juonta, eikä opetusta.
ellauri008.html on line 636: Hienoja kuvauksia, kaunista impressionismia.
ellauri008.html on line 715: Haukotuttava asetelma, tikku-ukkoja, varsinkin värivikaiset on pahvikuvia. Pitkästyttäviä seikkailuja, tekopyhyyttä ja miesten moraalia. Paljon pölinää ja säätiedotuxia. Ehtaa Conradia. Conrad kertoo nuoresta Conradista, kertojana Conrad keski-ikäisenä. Jimin epäluotettava kertoja Marlow toikkaroi muissakin Konradin tekeleissä. Se on postmodernia. Ei tiedä kuka valehtelee eniten.
ellauri008.html on line 719: Jotain tsygologista romaania kai Konrad tässä yrittää. Panee miettii minkä verran tää ns tsygologia on vaan meemin pyöritystä. Eiköhän tää mee suunnilleen niinkuin maku ja haju: makuja ja perustunteita on vaan muutama liskoaivoissa, kaikilla elukoilla samat. Loppu on meemejä jossain aivokuoressa, sisäistettyä herruutta, omaa pepun hajua kullakin heimolla. Konradilla se on polakkiaatelisen mamun ja britti-imperiumin siirtomaaherran kadehtijan lemua.
ellauri008.html on line 751: Apinat eivät kaikki pidä koirista. Jarmo Mäkinen pureskelee kirkon talutinta, kun naispapit siunaa jouluna perhekunnan kanssa koiria. Se suunnittelee kirkosta karkaamista, koska se nyt tuntee olevansa koiransa kanssa samalla viivalla. Mutta ei, hyvän alkuvauhdin jälkeen seinään kiinnitetty lieka jännittyy, ja kiskaisee Jarmon koiran seuraan kirkon koppiin takaisin. Siellä se nyt ulvoo yhteen ääneen koiralauman kanssa joulukirkossa. Ne kaikki ovat näät syvästi uskonnollisia.
ellauri008.html on line 775: Marlow on selkeesti homahtava, sen innostus Lordi Jimiin on aika epäilyttävää, varsinkin monet kauniin pojan ulkonäkökuvauxet. Keskivanha narsisti on innoissaan ja samalla huolissaan nuoresta romanttisesta alter egostaan. Pani miettimään, millainen romantikko mä sit oon. Kyllä aika lailla löytyy ikäviä piirteitä (paizi homoilua, tykkään kyllä suklaasta muissa muodoissa). Mut yxi puuttuu, ja sen mukana kaikki, kuten lohkaisi suomalainen Paavo Ruotsalainen, nimittäin kristuksen sisällinen tunto, siis sosiaalisuus. Tää mun autismi on varmaan pelastanut mut narsismin pahimmilta seurauxilta. Jos välittäisin enemmän mitä muut ajattelee musta, ois varmaan vielä pahempi.
ellauri008.html on line 809: This book analyzes the representations of homosexuality in Conrad’s fiction, beginning with Conrad’s life and letters to show that Conrad himself was, at least imaginatively, bisexual. Conrad’s recurrent bouts of neurasthenia, his difficult courtships, late marriage, and frequent expressions of misogyny can all be attributed to the fact that Conrad was emotionally, temperamentally, and, perhaps, even erotically more comfortable with men than women.
ellauri008.html on line 813: In March 1896 Conrad married an Englishwoman, Jessie George. The couple had two sons, Borys and John. The elder, Borys, proved a disappointment in scholarship and integrity. Jessie was an unsophisticated, working-class girl, sixteen years younger than Conrad. To his friends, she was an inexplicable choice of wife, and the subject of some rather disparaging and unkind remarks. (See Lady Ottoline Morrell's opinion of Jessie in Impressions.)
ellauri008.html on line 837: Stemming from Ernest's treatment as a child, where his overbearing mother put him in dresses (a common practice then, but which his mother took to the extreme, even treating him like a girl), Hemingway had an interesting relationship with gender and his perceptions of it. He probably never engaged in homosexual activity but there can be no doubt that he idolized the male form. There are scenes in almost all of his books but certainly in his major novels where the men are presented in a homerotic manner. Farewell to Arms is kind of an eyebrow raiser. But this is also the man who wrote The Garden of Eden, which was about gender switching. Ernest's 3rd son "ille faciet" Gregory fulfilled his dad's dream. Go read Running With The Bulls. This is written by his son Gregory’s wife Valerie, who had to deal with the fact that her man was a transvestite and died from a botched sex change. Very few people know this.
ellauri008.html on line 952: resuisen spugen talouslipilaarit kolumnit.
ellauri008.html on line 963: Muutama enemmän tai vähemmän, who cares.
ellauri008.html on line 1148: on vielä miettivinään oliko Dresdenin käristys sotarikos
ellauri008.html on line 1150: Asiaa kuulemma mutkistaa se, että dresdeniläiset oli sotasyyllisiä,
ellauri008.html on line 1289: Mikä upotti Pekan presidenttiveneen?
ellauri008.html on line 1338: Niitä näyttää kiinnostavan netissä varsinkin naisen anatomia. Ei kai lääkärin, toimitusjohtajan tai insinöörin tarvi jyystää mitään human interestiä.
ellauri008.html on line 1433: Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.
ellauri008.html on line 1726: Sääli että sapiensit tappo Floresin ihmisen,
ellauri008.html on line 2013: Många rika västländer har upplevt mer än ett årtionde av ekonomiskt kräftgång. Utropstecken kring klimat och migration fungerar som bensin på lågorna. Bitterheten har slagit rot bland tidigare passiva samhällsskikt, som inte längre godtar långrandiga, invecklade resonemang vare sig enklare lögner från eliten: beslutsfattare, medier, experter, akademiska kretsar och andra välmående vinnare.
ellauri008.html on line 2110: tyhjiin betonibunkkereihin radan varressa.
ellauri008.html on line 2146: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vitun moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset punahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen.
ellauri009.html on line 81: resource/serval:BIB_7A2B89BD9CE8.P001/REF">https://serval.unil.ch/resource/serval:BIB_7A2B89BD9CE8.P001/REF ellauri009.html on line 93: Ihmiset (apinat) on presocial. Puuttuu lisääntymistyönjako meillä tällä haavaa, saa rupusakki lisääntyä, jos maxaa jaxavat. Kunhan rikkaus kasaantuu, ehkä tulee taas naimakielto köyhille. Niinkuin oli orjilla, piioilla ja rengeillä.
ellauri009.html on line 116: Omaisuus on reviiriä: maata, käyttökuntosta kamaa ja valtaa, alamaisia. Se compran las cosas, ma los hombres no. Ho ho ho. Kyllä nekin kaupax käy, sekä uusina, käytettyinä että varaosix.
ellauri009.html on line 205: Historian käänteet perustuu uusiin mahixiin: resujen ryöstöön heikommilta yleensä jonkun teknisen kikyloikan ansiosta. Eli jokanen uus aika alkaa jonkun ryöstön mahollistamana uutena expo kasvuna.
ellauri009.html on line 221: resujen kasvu.
ellauri009.html on line 285: Kunkku pysty käskyttämään isompia alueita. Laiva kexittiin Intian kaupan kilpailuun. Nyt ollaan keximässä koillisväylää uudestaan. Jääkarhut polkee vettä haaleassa arktisessa meressä.
ellauri009.html on line 295: Sakemannnit hävisi nolosti, otti revanssin seuraavassa sukupolvessa, 2. vielä isompi siirtomaasota. Voittajasta, entisestä siirtomaasta, tuli atoomipommivyöllä uhkaileva maailmanpoliisi. "Länsi". Vitun länsi. Kiina on USA:sta länteen. Eurooppa on Itä-Amerikka. Ryssät sinnitteli ihmisiän ajan sodassa hyvin pelanneella rajallisten resujen hallintomallilla, diktatorisella puutopologialla. Sen kerkisi vuostuhannen vaihteessa jyrätä alleen markkinatalous, jonka verkkotopologia palvelee tehokkaammin kasvuräjähdystä. Nyt kun resut loppuu, kovien aikojen diktatuuri nostaa taas päätään. Samahan se oli Spartassa ja Ateenassa: pysähtyneisyyden ajan Sparta oli sotilasdiktatuuri, Ateena demokraattinen kasvumarkkina.
ellauri009.html on line 299: Erityisen törkeetä oli keskiaasian muslimivaltioiden nitistys lännen tarvitseman öljyn vuoxi, Defending our vital interests. Afganistan, Irak, Isis, Iran nyt. Ristiretket v2.0, palkkasotureina firmat jotka kääri voitot ja jätti jälkeen savuavat rauniot. Telkan ääressä jännäävälle yleisölle tarjottiin valheita, jotka jättää kakkosexi ritareiden ballaadit. Kultturien kehdot lakoon, jäi vaan kodittomat terroristit pyörimään kuin kiukkuiset syysampiaiset. Kaunaset luuserit. Sotarikolliset. Toi vyöpommi on syntiä mut näillä kuhnureilla saa mielin määrin siviilejä listiä, voitte lukea sen meidän kirjoittamista pelisäännöistä. Naura sinäkin, sanoo rättipäille jenkit ja lännen hännystelijät ja räjäyttää ne matonkuteixi.
ellauri009.html on line 318: Kunkut, pressat aateli, tähdet, julkkixet, liput, vaakunat, sankarit, marssit, mainoxet, kotomaan koko kuva, koko murkkupesä muovailtuna leegoista, karkea märklin pienoismalli jotta turveloinkin tajuaa. Ihan sama tematiikka kuin kirkko ennen, ja toteemipaalu sitä aiemmin. Dunbarin luku, neandertaalin ystävien määrä on 150. Loppu on cro magnonin memetiikkaa, jolla miljoonat redusoidaan tohon sataan.
ellauri009.html on line 629: ei osaa ratkoa intressikonflikteja.
ellauri009.html on line 1238: Kuin jenkkien pahat presidentit:
ellauri009.html on line 1314: 40v rupeaman jälkeen. Alkoi stressata,
ellauri009.html on line 1542: Kalat kuolee merestä, syövät muovijyviä.
ellauri011.html on line 93: My thoughts upon expression, and thus throw
ellauri011.html on line 162: Kahden rakennusmieskollegansa vieressä
ellauri011.html on line 237: Warbled out these metres meet:
ellauri011.html on line 266: Pian on toinen samanlainen vieressä.
ellauri011.html on line 379: Pontena virressä aina on toistuva juoni:
ellauri011.html on line 503: Paulin eka näytelmä opiskelijapudokkaana oli Peter Pan. Figures. Pauli pani kuni kani. Pani parastaan, yritti muitakin. Yrittänyttä ei laiteta, jos sitä panettaa. When you want something hard enough, the University conspires to make you hard enough. Latino lover oli sen levymenestyksen nimi.
ellauri011.html on line 505: During the 1970s, he started taking cannabis as he was freed from his family. His theater success was more than his writing career, and his writing failures caused his inclination towards black magic.
ellauri011.html on line 509: In 1974, he and his wife, Gisa, were arrested in Rio de Janeiro, where they were tortured for few days. Though the couple was released, his wife left him after this incidence as she suffered from Paranoia.
ellauri011.html on line 516: Though he wrote the book so quickly, it took it quite long to taste the first success of the book. Initially, only 900 copies of the book were published in Portuguese, which later went out of print. But he didn’t give up, went to a new publisher, added the beginning sentence “When you want something, the whole universe conspires to help you.” And, the icing on the cake was the 1993 release of its English version which took the novel to new heights. Paulo Coelho - The Alchemist.
ellauri011.html on line 533: Be present. Make love. Embrace your plant, love it. Make your bed ... someone else's bed. Swim in the ocean. Ask questions. Learn. Know your own worth. Forgive quickly.
ellauri011.html on line 566: In his central figure, not-quite-Paulo, he has created (I imagine by mistake) a devastating portrait of a man whose stock in trade is spirituality but who is worldly to his very toenails, exquisitely attuned to his own status. He is constantly reminding himself how many books he has sold, how many languages they have been translated into, and that he is 'despite all the adverse reviews, a possible candidate for a major literary prize'. When he takes up with another woman (strictly to dispel the Zahir, of course), he chooses a successful French actress of 35, on the grounds that she was the only candidate to enjoy his status, 'because she too was famous and knew that celebrity counts'. Celebrity is an aphrodisiac. 'It was good for a woman's ego to be with a man and know that he had chosen her even though he had had the pick of many others.' And the man's ego, does that come into it? Not-quite-Paulo is too gallant to reveal his own age, but if he is indeed a refraction of the author then he is 20 years Marie's senior. It's adorable that he should regard himself so solemnly as the trophy in this pairing.
ellauri011.html on line 589: Paulon postillassa viisautta on tieto ja muutos. Tietäminen on miesten heiniä, muutos naisten, nimittäin toi naiminen. Mas ainda no tocaste na grande força feminina, uma das forças mestras da transformação. - Eque força é essa? - Não continues a fazer-me perguntas tolas - respondeu Wicca. - Porque eu sei que sabes qual é. Brida sabia. O sexo. Dodi! Viimeinkin sexiä! Paulo pääsee itse asiaan kirjan puolivälissä. Quando os homens estavam próximos de Deus, o sexo era a comunhão simbólica com a unidade divina. O sexo era o reencontro com o sentido da vida. Joppajjo, bonobot, niihä se just on, pano on kaikist kivintä, se se on elämän tarkoitus: lisää elämää ja suuremmat lusikat, kauhat, suppilot ja melat. Mystikon ekstaasi on kuin mällin ruiskahdus, ja kääntäen, sanoo kaniguru expressis verbis.
ellauri011.html on line 766: Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.
ellauri011.html on line 836: nuoresta Paulosta, pelokkaasta pikku brassibroilerista,
ellauri011.html on line 915: Kanin kosto. Tää lovestoori on kahden narsistin nokintakisa. Karla manipuloi Pauloa omiin tarpeisiinsa, Pauli panee vastaan passiivisaggressiivisesti. Kumpikaan ei oikeesti välitä toisesta tuon taivaallista, empatia nolla. Kummallakin on jo oma rakas, nimittäin oma perse. Aika surkeaa.
ellauri011.html on line 922:
Stop press! Keskeytämme Paulon kolhinnan sillä nyt tulee -
ellauri011.html on line 926: Näin unta et mun muka joku entinen tyttöystävä oli keskustalainen presidentti. Mä olin tapaamassa sitä kultarannassa pesemättömänä parta ajamatta. Se tykkäs mutta kuitenkaan ei oikein tykännyt. Paparazzit tuli jonona perässä ja räpsi kuvia. Sekään ei oikein sopinut. Salissa pelattiin krokettia alamaisten kalloilla. Tää uni tuli jotenkin illalla luetusta el Paulon luvusta. Korjaan o Paulo, sehän on dago. Sen huomaa roikkuvista silmistä. Kai mä olin siinä unessa Paulo ja tää pressa oli Karla. Mäkin oon pieni ruipelo.
ellauri011.html on line 931: Peas, peas, absolute peas. We are peeing them, heavenly peas. LSD is giving us peas, farewell heebies jeebies, we rest in peas. We are our dreams, in the clouds, they are writing us some sms that we can't read. We bullshit on in love and peas. The italics are here just for effect.
ellauri011.html on line 943: In 2005, when he was already a world-famous writer, Paulo went to Amsterdam to give an important talk. On the morning o the talk, he was interviewed on one of Holland's principal TV shows at his old hostel - since converted to a hotel for nonsmokers, expensive and with a small and well-regarded high-end restaurant.
ellauri011.html on line 1031: Bertta "näkee" asioita. "Mä nään", se sanoo. Kun sen mies heitti lusikan nurkkaan, joku lapsi näki vainaan hautakiven takana lusikka kädessä. Siis se lapsikin "näki" saman minkä Bertta. Siitä lähin Bertta istui pihalla kaiket päivät "näkemässä" väkeä kuin Riitta Roth, tai Rousseaun Wolmar. Eikä siinä kaikki, sen mieskin istuu siinä vieressä, tosin näkymättömänä, ja "näkee" asioita ennalta. Se "näkee" et Wisconsinin pankki on kohta konkassa, Bertta ehtii just siirtää varat talteen toisaalle. Se on varsinainen noita.
ellauri011.html on line 1102: Juu tää pelko on Paolo Coelhon fix idé, sitäpä se mutustelee yhtenään. Pelko on sen perisynti, se estää jopa tekemästä muuta tuottavampaa syntiä. Nettiuutisissa Trumpin virkamies ampuu kovilla nimettömänä puskasta: pressa on kuin 12-vuotias lennonjohtotornissa, tai pihalla säntäilevä housuton setä kuten Calleri. Trumpin mielestä tää on pelkurin jänishousun sepitettä. Presidentti ei ole pelkuri. Se on rohkea kuin HC Andersenin keisari. Ei se pidä mitään kanihousuja.
ellauri011.html on line 1136: Eli hyviäkö vai pahoja, who cares, se on jo ihan unohtunut, ja rohkeuskin on kyseenalaista. Pelosta tulee salonkikelpoista, kun sen nimexi pannaan izehillintä. Niinkuin imugeeni Savvalla, jonka teki mieli myydä usko kullasta, mut hillizi izensä, teki mieli panna kokottia, mutta hillizi izensä, ja teki mieli sanoa rumasti ikävälle ihmiselle, mut hillizi izensä kuin Pirkko, ei sanonut mitään, oli ihan hiljaa.
ellauri011.html on line 1241: USAn presidentti pilkkaa julkisesti aspergerlasta ja lupaa kiihdyttää ekokatastrofia. Jakaa kamuilleen lupia viimeisten isojen eläinten tappamiseen.
ellauri011.html on line 1336: The emergence of public opinion as a significant force in the political realm can be dated to the late 17th century. However, opinion had been regarded as having singular importance since far earlier. Medieval fama publica or vox et fama communis had great legal and social importance from the 12th and 13th centuries onward. Later, William Shakespeare called public opinion the "mistress of success" and Blaise Pascal thought it was "the queen of the world".
ellauri011.html on line 1346: An institution of central importance in the development of public opinion, was the coffee-house, which became widespread throughout Europe in the mid-17th century. Although Charles II later tried to suppress the London coffeehouses as "places where the disaffected met, and spread scandalous reports concerning the conduct of His Majesty and his Ministers", the public flocked to them.
ellauri012.html on line 56: Riimittäen progressiivisesti yhä japanilaisvaikutteisemmin hän valitsee lukijalleen hankalan polun, jonka varrella runojen kerronnan yksiköt sekä eräs "Pearl" tarttuvat kiinni hapuilevasti modernin proosarunouden ilmakuoppiin ja räjähtävät sartrelaisiksi luontokuviksi Eiran katukiveyksestä.
ellauri012.html on line 62: "Kaniloruilla" Carlson pruuttaa ratsastamansa haiku- hevosensa pysähdykseen, ja kääntää suuntansa kohti poliittisempaa, modernin jälkipalaleivosreseptien rytmityksen tahdittamaa sanavalssia, josssa Sakua kuin kanejakaan ei enää ole - aivan kuin Carlson heittäisi lukijoilleen murtolukuista eksistentialismia keskisormena vallitsevalle sanskriittisjugendilaiselle tavutukselle. Kuka tässä ny onkaan šeikspiär? tämä itsessään takkuaa tämä haastattelu vai mikä nyt olikaan
ellauri012.html on line 126: 30:14 Ja owat/ joilla on miecka hammasten sias/ jotca heidän syömähambaillans pureskelewat/ ja syöwät waiwaiset maan pääldä/ ja köyhät ihmisten seasta.
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri012.html on line 621: Jotain olis hyvä tietää perintökaaresta. Mut ei liikaa, ei tarvi tulla sentään miesten tontille. Vaan sen verran ettei talon herraa huijata.
ellauri012.html on line 624: Après ces instructions, qui doivent tenir la première place, je crois qu’il n’est pas inutile de laisser aux filles, selon leurs loisirs et la portée de leur esprit, la lecture des livres profanes qui n’ont rien de dangereux pour les passions : c’est même le moyen de les dégoûter des comédies et des romans. Donnez-leur donc les histoires grecques et romaines ; elles y verront des prodiges de courage et de désintéressement. Ne leur laissez pas ignorer l’histoire de France, qui à aussi ses beautés ; mêlez celles des pays voisins, et les relations des pays éloignés judicieusement écrites. Tout cela sert à agrandir l’esprit, et à élever l’âme à de grands sentiments, pourvu qu’on évite la vanité et l’affectation.
ellauri012.html on line 740: Töllön vieresä
ellauri012.html on line 846: Apina ei muutu mixikään. Vie sika Saxaan, vaikka Frankfurtiin, tuo se kotiin, sama se on pikku sika sieltä tultuaankin. Vaikka voissa paistaisi. Kiltistä ei tullut tuhmaa eikä tuhmasta kilttiä. Se oiskin satua. Kiltti pääsi lettu eloon jetsettiin niinkuin Ivana Trump. Tuhmat on nyt jauhettuina jyvix, mylvii Disneyworldissa Donald Trumpin vaalikarjana. Tyhmä on tyhmä vaikka voissa paistaisi. Ei pääse babiaani punaisesta pyllystään. Haukkuu väärää puuta aina vaan. Liimaa kostoxi vaikka verisen housukilven resepsuunin ikkunaan.
ellauri014.html on line 53: P.S. Oiskohan tää kiva: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. Siitä vois löytää lisää snobbailtavaa.
ellauri014.html on line 63: Well, you should see her in drag dressed in her polythene bag
ellauri014.html on line 68: She's killer-diller when she's dressed to the hilt
ellauri014.html on line 76: We’d read all these things about leather and we didn’t have any leather but I had my oilskins and we had some polythene bags from somewhere. We all dressed up in them and wore them in bed. John stayed the night with us in the same bed. I don’t think anything very exciting happened and we all wondered what the fun was in being ‘kinky’.
ellauri014.html on line 83: Locke addressed the concept of supply and demand as part of a discussion about interest rates in 17th-century England. The phrase "supply and demand" was first used by James Denham-Steuart in his Inquiry into the Principles of Political Economy, published in 1767. Adam Smith used the phrase in his 1776 book The Wealth of Nations.
ellauri014.html on line 87:
Tässä kommentoin Richardsonin Pamelaa (in progress).
ellauri014.html on line 89: Pamela; or, Virtue Rewarded is an epistolary novel by English writer Samuel Richardson, a novel which was first published in 1740. It tells the story of a 16-year-old maidservant named Pamela Andrews, whose employer, Mr. B, a wealthy landowner, makes unwanted and inappropriate advances towards her after the death of his mother. Pamela strives to reconcile her strong religious training with her desire for the approval of her employer in a series of letters and, later, journal entries, addressed to her impoverished parents. After various unsuccessful attempts at seduction, a series of sexual assaults, and an extended period of kidnapping, the rakish Mr. B eventually reforms and makes Pamela a sincere proposal of marriage. In the novel's second part, Pamela marries Mr. B and tries to acclimatize to her new position in upper-class society. The full title, Pamela; or, Virtue Rewarded, makes plain Richardson's moral purpose. A best-seller of its time, Pamela was widely read but was also criticized for its perceived licentiousness and disregard for class barriers.
ellauri014.html on line 156: Henry Fielding riimusti Pamelasta pastissin nimeltä Joseph Andrews, jossa roolit oli vaihtuneet. Joseph oli pyhän kirjan Joosefin kaima ja kohtalotoveri. Sitä ahdisti kiimainen Potifarin vaimo Lady B. Joseph ei kuitenkaan koskaan antanut arvon ladylle, vaan plokkas nuoren resuisen neitokaisen nimeltä Fanny.
ellauri014.html on line 191: Rousseau oli vankkaa sveitsiläistä tekoa, vaikka pieni, hyvä petihommissa, tikkas tarkasti. James Boswell bylsi sen partneria Thereseä briteissä yhteen otteeseen. Therese sano: älä luulekaan että olet parempi panomies kuin mun Janne-Jaakko. Hume, joka itse oli ylipainoinen keski-ikäinen poikamies, sanoi Rousseausta:
ellauri014.html on line 193: M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance.
ellauri014.html on line 203: Theresen kaa se teki viitisen lasta, jotka pantiin saman tien orpokotiin. Tätä se ehkä vähän katuu vanhana, kun pentuja ei löydy mistään, ja selittelee eri tavoilla, kaikki falskeja. Voltaire pilkkaa: on siinä meillä kanssa kasvattaja.
ellauri014.html on line 228: Kuulostaa aika omahyväiseltä veikolta. Koko luikuri miehekseen. Ja varmaan bi. No siihen aikaan kaikki oli silviisii valistuneita. Rousseausta tulee kyldyyripersoona, säveltäjä ja muotifilosoofi. Valistuxen Esa Saarinen. Pukeutuukin erikoisesti, ja ottaa koiransa Sulttaanin mukaan joka paikkaan. Hume marisi että Rusoo tottelee vaan leipäsuttansa Teresaa ja ja koiraa.
ellauri014.html on line 295: EURO: Meine Presidentesse des Republiqua, meine Reine des konigrikko! If tu make mich eine amenda, ich zal suicidio committe, de haleina retenente una hora durante! Ich zal por tich die in estoi foreigno pias,porque no can vive if tu esse mit mich gefacheerd!
ellauri014.html on line 301: (Diego Marani: Las adventures des inspector Cabillot)
ellauri014.html on line 348: Julie ja pröö on kuin 2 dinosaurusta. Niillä on toinen sydän takapuolessa ja pienet kakkosaivot vieressä, jotka aika izenäisesti tekee päätökset peräpuolen puolesta. Siitä sydämestä tai sen puutteesta ne jaksaa japittaa kuusisataa sivua. Siis Rusakko jaksaa saarnata eri naamareista. Vaikee uskoa et tätä opusta lainattiin kirjastoista tuntitaksalla. Varmaan panokohdat oli helppo tunnistaa kirjan reunasta. Tuhansien peukaloiden mustaamat. Niit on kaks (2).
ellauri014.html on line 518: A cartoon depicting Rousseau as a Savage Man, a Yahoo, caught in the woods was more to Hume's taste. He described it to her with relish. "I am represented as a farmer, who caresses him and offers him some oats to eat, which he refuses in a rage; Voltaire and D'Alembert are whipping him up behind; and Horace Walpole making him horns of papier maché. The idea is not altogether absurd." (Edmonds/Eidinow, Enlightened enemies, the Guardian 2007)
ellauri014.html on line 622: Chaque fois que deux époux s’unissent par un nœud solennel, il intervient un engagement tacite de tout le genre humain de respecter ce lien sacré, d’honorer en eux l’union conjugale ; et c’est, ce me semble, une raison très forte contre les mariages clandestins, qui, n’offrant nul signe de cette union, exposent des cœurs innocents à brûler d’une flamme adultère. Le public est en quelque sorte garant d’une convention passée en sa présence, et l’on peut dire que l’honneur d’une femme pudique est sous la protection spéciale de tous les gens de bien. Ainsi, quiconque ose la corrompre pèche, premièrement parce qu’il la fait pécher, et qu’on partage toujours les crimes qu’on fait commettre ; il pèche encore directement lui-même, parce qu’il viole la foi publique et sacrée du mariage, sans lequel rien ne peut subsister dans l’ordre légitime des choses humaines.
ellauri014.html on line 641: Opiskeli Uppsalassa, oli jo siellä grubblande och orolig. Varmaan depressiivinen. Vanhemmiten asui Osnabrückissä kotipastorina, endast sysselsatt med dödsbetraktelser. Ei ihme että sai elämästä tarpeexeen. Ei naisia, oisko ollut edes käteenvetoa. Siitähän ei jahve pidä. No oli sillä mieskaveri, joku professori Funck. Ei vaan siis Runck.
ellauri014.html on line 647: Sommaren 1735 reste han till Bremen, varifrån han till Funck översände återstoden av sina tillhörigheter, samt for därpå en dag ensam ut i en båt på Weser.
ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin jälkiviisailla vierestä vekuttajilla.
ellauri014.html on line 735: Hilpeän harakiriharangin rangaistuxena Ralph tuomizee Ted ressun huvimatkalle maailman ynsäri, kai että saadaan jäbä kolmex vuodex pois stalkkaamasta Jullea. Huom Ted ilmeisesti elelee aatelisen kustannuxella, sen sylikoirana, pikku lemmikkinä, ilopoikana. Tästä oli Russulla omakohtaista kokemusta.
ellauri014.html on line 745: Julia on varmaan bi, se puhuu Clairelle epäilyttävän lämpimästi. Claire on leski, sen pönttö mies on jättänyt tän sarjan, liukastui kai saippuaan. Näin "vanhana" Juku ei tykkää enää kenestäkään muusta kuin Clairesta, paitti tietty rakkaimmasta, eli itestään. Lapsiin ja Wokuun se on enemmän kun puolix kylästynyt. Tylsää kun 4-5 vuotiaat pojat ei tajuu piispa Julinin saarnoja.
ellauri014.html on line 763: Julle huomaa Pröössäkin joitain parannuxia: se ei ole ihan niin nöyrä väpelö kuin ennen, vähän vähemmän besserwisseri, puhuu kuin merimies (kiroilee siis), pärstä rokonarpinen ja musta kuin murjaanilla. Jonkinlainen sylikoira se on rouville vieläkin, ne sitä dresseeraa ja trimmailee, heittää keppiä ja se noutaa ne. Aatelisrouvien maatiaisrotuinen rakkikoira, lemmikkieläin kuten Rousseau ite aikanaan. Claire nauraa sen maalaistavoille.
ellauri014.html on line 775: On les prend dans quelque famille nombreuse et surchargée d'enfants dont les pères et mères viennent les offrir eux-mèmes. On les choisit jeunes, bien faits, de bonne santé, et d'une physionomie agréable. M. de Wolmar les interroge, les examine, pus les présente a sa femme.
ellauri014.html on line 792: Julle tykkää tanssahdella rotinkaisten joukossa, tanssi on viatonta huvia sen mielestä, koska se ize tykkää siitä. Ei rengit pääse koittaa piikaa sieltä (toisin kuin ammoin Pröö) kun kollegat kattoo päältä vieressä. Vain pinnasta vähän tunnustelevat ja kädettä tökkivät tietääxeen onko tavara tuoretta.
ellauri014.html on line 830: Kenties Wolmari ei ole enää aktiivinupseeri, vaan reservissä. Se tykkää tarkkailla muita, ei paljon puhu, sanoo vielä vähemmän. Varmaan toimis mieluusti takapäivystäjänä kun kotiope panis parastaan, siis Juliaa. Kazois päältä, kun Pröö höyleskelis huolella reikää sveitsinjuustoon liereällä juustohöylällä, tikkais väliin takakautta siksakkia kuin sveitsiläisellä Bernina-ompelukoneella. Wolmar nojatuolissa hetkuttaisi löysää letkua toivorikkaana ilman toivoa. Sellaisiakin heppuleita on, kuulemma.
ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis. Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä.
ellauri014.html on line 887: Itse asiassa se on pahempi kuin nazi, se on keskiaikainen feodaalirouva. Säätykiertokaan ei ole tarpeen, ei ole fiksua lykkiä koulutielle köyhiä, olkoonkin fiksuja. Valistus ei ole rotinkaista varten. Maalaistolloista 99% eksyy kaupungissa, ja palaa takas maalle varastelemaan ja kerjäämään. Lopuista (paitsi ehkä yhdestä ilmiömäisen kunnollisesta promillesta, jolla silläkin oisi takuulla lepposampaa kuokan varressa) tulee äkkirikkaita kelmejä, jotka keulii vanhaa aatelia lakatuilla vaunuillaan. Eto laskelma, linnanrouvaan exceli.
ellauri014.html on line 907: Vittu et Rusakko jaksaa olla sveitsiläinen. Pahempi kuin sakemanni, varsinainen nazi. Ordnung muss sein, kannat yhdessä ja käsi lipassa. Velvollisuuksien täyttäminen on onnen täyteyttä. Herrat, lakeijat ja narrit on tyytyväiset rooliinsa, jokainen tietää paikkansa eikä muita kadehdita. Tää on keskiluokan taivas. Vahinko että nimenomaan keskiluokkaa eio koskaan tyytyväinen. Niiden just on pakko päästä eteenpäin: yläluokan Mount Everestille on kiivettävä, koska se on siinä. Sori Rusakko, huti tuli, kai koska Darwin ei ollut vielä syntynyt. Köyhäinapu on kyllä hyvä tikki, kyykyttämällä saa hyvän yliotteen rotinkaisista.
ellauri014.html on line 938: Wolmarien lapset ei puhu aikuisseurassa muuten kuin kysyttäessä, ei mitään "puheenvuoro" pelleilyä. Vähän koittaa Pröö toppuutella, et miten ne lapset sit oppii mitään, jos ne ei saa mitään kysyä. Se on eri asia sanoo Julle, ne saakoot kysyä lasten kysymyxiä lasten kyselytunnilla paremmalla ajalla, vähän kuin lehtimiehet presidentiltä, eikä kiusata vanhempia kesken seurustelua. Seuraava pätkä tuo elävästi mieleen Pirkko-mummin:
ellauri014.html on line 940: Je ne souffrirai pas non plus que mes enfants se mêlent dans la conversation des gens raisonnables, et s’imaginent sottement y tenir leur rang comme les autres, quand on y souffre leur babil indiscret. Je veux qu’ils répondent modestement et en peu de mots quand on les interroge, sans jamais parler de leur chef, et surtout sans qu’ils s’ingèrent à questionner hors de propos les gens plus âgés qu’eux auxquels ils doivent du respect.
ellauri014.html on line 964: Eikä ole paavin palvojat Wolmarista yhtään parempia kuin pomiloijat. Katoliset papit salaa hehettävät izekin. Munkit hohottavat rumasti oluttuopin ääressä. Ne on nippu huijareita, ehkä noin kolmea hyväuskoista houkkaa vaille kaikki.
ellauri014.html on line 979: Rakkaista ystävistä on Wolmareille paitsi iloa rahallista hyötyä: Clairesta tulee hotelliemäntä, Prööstä kotiope samoilla eduilla.
ellauri014.html on line 1037: « Milord, me dit-il, en me donnant le saint nom d’ami, vous m’apprîtes à le porter. J’ai rempli la fonction dont vous m’avez chargé ; et vous voyant prêt à vous oublier, j’ai dû vous rappeler à vous-même. Vous n’avez pu rompre une chaîne que par une autre. Toutes deux étaient indignes de vous. S’il n’eût été question que d’un mariage inégal, je vous aurais dit : Songez que vous êtes pair d’Angleterre, et renoncez aux honneurs du monde, ou respectez l’opinion. Mais un mariage abject !… vous !… Choisissez mieux votre épouse. Ce n’est pas assez qu’elle soit vertueuse, elle doit être sans tache… La femme d’Edouard Bomston n’est pas facile à
ellauri014.html on line 1049: Alors, s’approchant avec transport, il me dit en me serrant contre sa poitrine : « Ami, je lis, dans le sort commun que le ciel nous envoie, la loi commune qu’il nous prescrit. Le règne de l’amour est passé, que celui de l’amitié commence ; mon cœur n’entend plus que sa voix sacrée, il ne connaît plus d’autre chaîne que celle qui me lie à toi. Choisis le séjour que tu veux habiter : Clarens, Oxford, Londres, Paris ou Rome ; tout me convient, pourvu que nous y vivions ensemble. Va, viens où tu voudras, cherche un asile en quelque lieu que ce puisse être, je te suivrai partout : j’en fais le serment solennel à la face du Dieu vivant, je ne te quitte plus qu’à la mort. »
ellauri014.html on line 1061: Eura presto open el boxefort unde eine bigge sac aan Euro give. Euro le open hastemente.
ellauri014.html on line 1170: Julle ottaa kuolemansa kevyesti, helluntailaisten tavoin se iloizee jo etukäteen, laittaa huulipunaa, laulaa hilpeällä kitarasäestyxellä: Täältä puolehen ylhäisen maan nyt vain uskossa katsellahan. Kohta vaan joudutaan taivaan kuoressa veisailemaan. Claire, tuo pikku Martta, ei osallistu näihin iloihin, se juoksee vaan potan kanssa ja huokailee. Jullella on hyvä osa taas, ja parempaa tulossa. Ihan kuin Sirkka ja Mirjami.
ellauri014.html on line 1195: Ja onnex onnex mösjöö Dorka kuoli sopivasti, et Julkku sai Clairesta ilmaisen seuramatamin. Sitäpaizi on oikeen ihanata surra, etenkin toisten epäonnea, siitä tulee tosi hyvä mieli izelle. (Joo joo, mirabile dictu, R. panee tänkin sammakon Jullen suuhun:)
ellauri014.html on line 1197: « On ne sait pas, disait-elle, quelle douceur c’est de s’attendrir sur ses propres maux et sur ceux des autres. La sensibilité porte toujours dans l’âme un certain contentement de soi-même indépendant de la fortune et des événements. Que j’ai gémi ! que j’ai versé de larmes ! Eh bien ! s’il fallait renaître aux mêmes conditions, le mal que j’ai commis serait le seul que je voudrais retrancher ; celui que j’ai souffert me serait agréable encore.»
ellauri014.html on line 1243: Wolmar kylmiö marisee nyt Clairesta, se kun ei ota rauhoittuaxeen. Sen pitäis ottas lusikka kauniiseen käteen ja äidittömät lapset hoitoonsa. Claire näyttää inhoovan takas Wollea. Ei kaikki enää olekaan niin hyvää pataa, kun noita on kuollut eikä pidä kenneliä kurissa.
ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea. Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.
ellauri014.html on line 1305: Toisessa tuotantokaudessa vauhti lisääntyy. Mersu koittaa nirhata Santra-tädin ja saa potkut Niklaxelta. Leukapuoli kaimamies dumppaa Santran ja häippää dagoihin. Paco tapetaan. Leocadia löytää ruottinlaivalta miehen (ei siis Akua), ja niin edespäin. Posliinipää Beatrix kihlaa kalansilmä fasistin. Se on isin tyttö, kiilusilmä nazi izekin. Ello jalkapuoli kääpiö senkun rellestää. Niklas ja Santra löytää taas toisensa reiälle. Peppu täynnä toinen tyhjänä seuraa vierestä kun Jeesus herättää henkiin Lumikkia. Kalansilmä falangisti melkein vahingossa ampuu Pedron. Amaro rakentaa pommia. Vahvistuu että Hugolta puuttuu keskijalka.
ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
ellauri014.html on line 1511: But an air of mystery surrounds Marino´s life, especially the various times he spent in prison; one of the arrests was due to procuring an abortion for a certain Antonella Testa, daughter of the mayor of Naples, but whether she was pregnant by Marino or one of his friends is unknown; the second conviction (for which he risked a capital sentence) was due to the poet´s forging episcopal bulls in order to save a friend who had been involved in a duel.
ellauri014.html on line 1531: Tutta l´arte del Marini consiste nella forma, nella pura espressione; la sua poesia è scarsa di pensiero e di sentimento e quel poco che vi si trova è - come osserva il De Sanctis - privo di serietà. Quel ripetere, quel girare e rigirare la medesima idea presentandocela sotto aspetti diversi è una prova della povertà di pensiero cui il poeta supplisce con un calore veramente straordinario d´ immaginazione. Ancor più palese è il difetto del sentimento: egli non sente quel che canta; non ha fede in quel mondo da cui prende i fantasmi dell´arte sua. Vuol esser poeta religioso, patriottico, morale e riesce falso e freddo perchè in lui non vi è il sentimento della religione, della patria e della morale. Solo nel genere erotico eccelle il Marini, ma non sarebbe esatto dire ch´egli abbia il vero sentimento dell´amore. Il suo piuttosto è senso erotico. Non è la donna che suscita i suoi sospiri, ma la femmina; non è Beatrice, non è Laura, che suscitano nell´anima del poeta il fuoco soave di una passione divina, ma è la procace Lilla che con la sua carne odorosa eccita il senso del Marini e gl´ ispira i versi degli Amori notturni e dei Trastulli estivi, ove il naturalismo più crudo è espresso in una forma spirante l´estrema voluttà dei sensi. Le liriche erotiche del nostro autore sono tutto un poema in cui si fa l´apoteosi del piacere sensuale. Il Marini non analizza i suoi sentimenti e non mostra i vari atteggiamenti del suo spirito sotto l´azione d´amore, ma s´indugia nel rappresentarci la bellezza plastica delle sue amanti. I suoi madrigali e i suoi sonetti sono tanti brevissimi inni al pallore, al neo, alle chiome erranti, alla treccia ricamata di perle, ai pendenti, allo specchio, all´ago, alla bocca, al seno, al velo, al guanto, al ventaglio della sua donna; sono tanti quadretti in cui l´amante è sorpresa durante il bagno, dinanzi allo specchio, mentre si pettina, in carrozza, al giunco dei dadi; le sue canzoni sono superbe sinfonie dedicate al bacio e all´amplesso in cui culmina, per un istante, la passione carnale del poeta. La carne e il senso regnano sovrani nell´Adone e fremono di voluttà sotto il velo tenue e mal messo dell´allegoria e sotto l´ipocrisia del fine morale.
ellauri014.html on line 1537: Nimittäin: se ei ole vakava! Se ei usko mihinkään! Se on pseudouskonnollinen (panteisti tai pahempaa), pseudoisänmaallinen, ja kirjoittaa sensuaalisia eli siis rivohkoja runoja ihanista naisista. Ei donnista vaan femminoista, ei ideaaleista neitsykäisistä vaan ihan lihasta ja verestä.
ellauri014.html on line 1621: In Adone, Marino quotes and rewrites passages from Dante´s Divine Comedy, Ariosto, Tasso and the French literature of the day. The aim of these borrowings is not plagiarism but rather to introduce an erudite game with the reader who must recognise the sources and appreciate the results of the revision. Marino challenges the reader to pick up on the quotations and to enjoy the way in which the material has been reworked, as part of a conception of poetic creation in which everything in the world (including the literature of the past) can become the object of new poetry. In this way, Marino also turns Adone into a kind of poetic encyclopaedia, which collects and modernises all the previous productions of human genius.
ellauri014.html on line 1643: ... interesting and ingenious burlesque compositions such as La Murtoleide (81 satirical sonnets against Gaspare Murtola), the "capitolo" Lo stivale; Il Pupulo alla Pupula (burlesque letters) etc. Many works were announced but never written, including the long poem Le trasformazioni, inspired by Ovid´s Metamorphoses, which was abandoned after Marino turned his attention to Adone.
ellauri014.html on line 1703: Or columbines, in purple dressed, tai akileijat violetihtavat
ellauri014.html on line 1724: And maybe a better one. I am perhaps not the best judge, but it seems to me the gritty upward-way poem is better than the floral lift to heaven. Bryant, however, is a celebrated poet, and Montgomery merely an interesting poet. My personal connection to the upward way and my own struggles to work out my vocation might bias me.
ellauri014.html on line 1726: Niinpä niin. Toiset on menossa ylöspäin, toiset alaspäin, kuin liikkuvissa portaissa entisessä Vekkulassa. Onkohan niillä enää niitä portaita? Jos oli taitava, pystyi hyppäämään portailta toiselle ja etenemään kaxinkertaista vauhtia. Jos mokasi, jalat venyi tolkuttomasti haaroista. Nojoo. Bryant, vanha joulupukki, oli jo matkalla alaspäin. Musta sen gentiana-runo oli puhuttelevampi kuin Montgomeryn, mut mähän meenkin jo vauhdilla alamäkeä. Ei syyttä Cullen ole celebrated ja Montomery merely interesting. Siis runoilijana, Montgomeryn lastenkirjat on omaa luokkaansa.
ellauri014.html on line 1742: Who dreams of wider spheres revealed Joka haikailee isompaa ympyrää
ellauri014.html on line 1747: Is restless down below on rauhaton siellä alhaalla.
ellauri014.html on line 1751: Where aspirations, hopes, desires Haluja, toiveita ja unelmia
ellauri014.html on line 1772: It seems to me that Montgomery selects out the best bit of the poem, but again you see my bias. I am that “blossom,” I hope–but if all four verses are included it becomes rather silly to press the metaphor. Still, I think Montgomery was on the right track with her idea of “The Alpine Path.” It is a peculiar provenance that brings us this poem, but it has been an interesting journey. Once I found the names of Ella Rodman Church and August De Bubna I found that others have followed my path of curiosity. The Confederation Centre of the Arts in Charlottetown has some of L.M. Montgomery’s scrapbooks, including her copy of the poem. But the search has been interesting, nonetheless.
ellauri014.html on line 1819: Thy growth, to be resolved to earth again,
ellauri014.html on line 1827: Yet not to thine eternal resting-place
ellauri014.html on line 1854: So shalt thou rest, and what if thou withdraw
ellauri015.html on line 84: Maria viittaa Raamatussa mainittuun Mariaan, Martan siskoon. Kun kotitöissä ahertanut Martta näki sisarensa vain istuskelevan Mestarinsa jalkojen juuressa, hän ärähti. Jeesus rauhoitteli tilannetta todeten, että vain yksi on tarpeen ja että Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois.
ellauri015.html on line 209: Paljon puhutaan noin nuoresta
ellauri015.html on line 219: Puol vuosisataa kului Sylvin viimeisestä virrestä,
ellauri015.html on line 220: sen uunista ulosjäänyt poika löytyi Alaskassa hirrestä.
ellauri015.html on line 598: katselisi kaula pitkällä ruudun vierestä
ellauri015.html on line 677: Marx kirjoitti ideologioista. Ideologia on kuvakokoelma, konnagalleria pinterestissä, ajatusten instagram, josta löytää joka tilanteeseen sopivan otoxen tai kissavideon. Voi sovittaa erilaisia peruukkeja, tehdä selfieitä, herutuskuvia, kazoa izeään älypuhelimen peilistä.
ellauri015.html on line 720: P.S. Lohengrin oli Parzifalin poika, Graalin linnasta, ja taikavoimat suojas sitä vaan jos se oli inkognito. Mix niin, saatat kysyä, mut se kysymys on asian vierestä, ja osoittaa vaan sun sivistymättömyyttä ja epäkypsyyttä. Yhtä hyvin vois sit kysyä, mix Lohengrin. Ja miks Wagner, minkä tähden Viivi.
ellauri015.html on line 745: Rami on lyhyenläntä pyylevä pyknikko, vaimo Pia on ex-koripallisti, Korbballspielerin. Antoi Ramille pesää, eikä kosijalle ojentanut koria. Koivun latvassa korkealla Piukulla on pesä, Jouzan Koivuniemessä. Rami ulottuu Piaa juuri ja juuri isokainaloon. Pöntön oloinen on Rami, persumies, tykkää härkätaistelusta ja muusta joukkourheilusta. Muutenkin on tollo, kulttuurihistorian saralta tohtorixi väitellyt, vieläpä Bakhtinista. QED, I rest my case. Tykkääköhän se mezästyksestäkin? No ainaskin puhuuu kalastuxesta, ja ryhmäsexistä sekasaunassa, muistelee autuaana kuinka vaihto-opiskelijana nuoleskeli kaveriaan Sveniä saunanlauteilla jostain aukosta. Maistui savulta.
ellauri015.html on line 811: Vatsani tekee tenän. Puoliksi pureskeltuja makkaranpaloja purskahtaa pöytäliinan unikkokuosille. Mummi painaa sekuntikelloa ja röhähtää tyytymättömästi. Hän palaa jääkaapilta valkoinen posliinikulho kädessä. Kulhossa on pahanhajuista tummanruskeaa puuroa. Ihan kuin hän olisi käynyt tyhjentämässä ulkovessan ja pannut sitten hiukan maitoa ja sokeria päälle. Se on mämmiä. Se on syntynyt satoja vuosia sitten Suomessa eikä ole koskaan levinnyt maan rajojen ulkopuolelle. Erityisen iso annos. Olen aikeissa nousta, protestoida, mutta tunnen kuinka Raimon vahva käsi laskeutuu uudelleen olalleni.
ellauri015.html on line 905: svenskatalande yngre folk, utav rent intresse.) Vi var inte många.
ellauri015.html on line 917: Men jag fann det mycket intressant, och än en gång märkte jag,
ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri015.html on line 1178: Työkseen Levola on lopettanut kirjoittamista ja toiminut freelancetoimittajana Lukufiilis- ja Satakunnan työ -lehtiin. Hän kuuluu turkulaisen runokustantamo Savukeitaan hallitukseen. Ennen ensimmäistä omaa novellikokoelmaansa hänen kirjoituksiaan on julkaistu Nuoressa Voimassa sekä antologioissa Reviiri 98, Ryhmä 99 ja Arpi. Levola työskenteli toimittajana Turun Sanomien Treffi-liitteessä syksyyn 2009 asti. Levola harrastaa kirjallisuuden lisäksi kuvataiteita ja pinnoitteita.
ellauri016.html on line 166: Mamma Matildalla on syytä kiittää jumalaa, tanakkana juureksena sukupuussa, jossa on satakunta lehteä. Seitsemän lasta, kaikki naimisissa Inez rukkaa lukuunottamatta. Kaksi sisarusta (Vera, Kerttu) nai Brotheruxen veljexet, joista tuli rehtoreita yliopistoihin. Siri sai aatelisen, vaikka väpelön, Tekla otti komeljanttarin (sentään Volter Kilven pikkubroidin, entinen Eriksson). Oscar kulta nai maalaistytön ja Poju ressu mamun, mut kaikkee ei voi saada, eikä kehtaa pyytää. Inexestä tuli sairaanhoitaja. Ei saanut miestä, epäonnistui, suvunjatkon kannalta, siis Darwinin. Yksinäinen lehti leijaa maahan sukupuusta, ei kanna hedelmää. Tutu sai miehen, muttei lapsia, sekin epäonnistui. Piru peri, tai paremminkin tutun tutut.
ellauri016.html on line 222: Tuonne lännemmäksi tulis rautatie, monta raidetta ja tuhansia junia vuorokaudessa, kuskaamaan tarpeetonta paskaa ja laahusta, kuluttamaan sähköä ja lämmittämään ilmastoa. Kolkkaamaan ja kirskuttamaan raiteita niin että sievissä puutaloissa vieressä asuvat vanhuxet ei saa nukkua.
ellauri016.html on line 254: In 2019, Luxembourg and Qatar would be the richest economy in nominal and PPP (purchasing power parity), respectively. South Sudan and Burundi would be the poorest economy in nominal and PPP, respectively. In exchange rates methods, per capita wealth of the richest economy Luxembourg would be 9.87x of world average, while poorest economy South Sudan would be over 40 times poorer than world average. In PPP, 1st ranked Qatar would be 7.08 times richer and lowest ranked Central African Republic would be over 25 times poorer compared to global GDP per capita.
ellauri016.html on line 256: In nominal data, only Luxembourg would have gdp per capita of above one lakh (100K) US dollar. There would be 14 economies which would have per capita income above $50,000. 63 economies would have per capita income greater than world's average. Ten economies would be above five times richer than world. 29 poorest would be poorer by over ten times.
ellauri016.html on line 258: In ppp data, Qatar, Macao SAR, Luxembourg and Singapore would have gdp per capita of above one lakh International dollar. Singapore is the latest entrant in this list. There would be 24 economies which have per capita income above Int. $50,000. 77 economies would have per capita income greater than world's average. Four economies would be above five times richer than the world. The 12 poorest would be poorer by more than ten times.
ellauri016.html on line 427: Sandemose skrev om arbejderklassen i byen Jante og om en kreds af mennesker med samme sociale position. Senere har janteloven fået ændret betydning: til dem der vil bryde ud af deres sociale lag og nå en højere position i samfundet generelt.
ellauri016.html on line 521: Snobi vaihtaa asentoa kun luokkasuhteet vaihtuvat. Etukenosta kumartelijasta tulee pystynokkainen pyllistelijä. Se on sykofantti. Usein parasiitti. (Etymologinen tietoisku: Sykofantti näyttää isännän vierestä laahuxelle fäkkiä, tai oikeammin viikunaa, suomalaisittain pirunnyrkkiä, ja parasiitti syö ilmaisexi sen pöydästä.)
ellauri016.html on line 562: Le snob est aussi bien ce pétit jeune homme hirsute qui applaudit avec une frénesie trop manifeste pour être sincère une pièce d'avant-garde boudée par le grand public, que ce monsieur décoré devant qui se multiplient les courbettes qui vient assister à la première d'une piece promise au succès; il est aussi bien ce petit gandin qui qui cherche à placer un mot dans une conversation entre Altesses que ce gentilhomme à monocle qui, d'un air ennuyé et condescendant, consent à lui addresser quelques paroles indifférentes. Mais ce fluidité meme du mot assura son heureuse developpement.
ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
ellauri016.html on line 576: Attitude sociale et intellectuelle de l'homme qui, sous l'effect d'un amor-propre vaniteux et d'une volonté de distinction fiduciaire, renonce à l'être du paraître et, sans se préoccuper de développer une personnalité authentique, reconnaìt une hiérarchie imaginaire dans laquelle il veut progresser, en utilisant autrui et notamment ceux que l'opinion place au sommet de cette hiérarchie comme reference de sa valeur fictive. ellauri016.html on line 774: Drake's reluctance to perform live or be interviewed contributed to his lack of commercial success. He suffered from depression and insomnia, topics often reflected in his lyrics. After completing Pink Moon in 1972, he withdrew from live performance and recording, retreating to his parents' home in rural Warwickshire. On 25 November 1974, at the age of 26, Drake died from an overdose of amitriptyline, a prescribed antidepressant.
ellauri016.html on line 782: Drake recorded his debut album Five Leaves Left later in 1968, with Boyd as producer. He had to skip lectures to travel by train to the sessions in Sound Techniques studio, London. Inspired by John Simon's production of Leonard Cohen's 1967 album Songs of Leonard Cohen, Boyd was keen to record Drake's voice in a similar close and intimate style, "with no shiny pop reverb". He sought to include a string arrangement similar to Simon's, "without overwhelming or sounding cheesy".
ellauri016.html on line 805: ja wesa hänen juurestansa on hedelmöizewä...
ellauri016.html on line 886: Piilottajan sequel on enempi sivustakatsomista, tutkimusapulainen on haastatellut anonyymin vastaanottokeskuksen nimeltä Mäntylä nimeltä mainizemattomia esimerkkimamuja, ja Juhis tekee siitä poliittista yhteenvetoa. Ei yhtä vetävä, vähemmän human interestiä, six varmaan löytyi poistolaatikosta. Se et mamujen nimet muutetaan kertoo jo paljon. Ei nää ole yxilöitä, nää on tyyppejä. Suspekteja tyyppejä.
ellauri016.html on line 915: Työ motivoi ja vastuu aktivoi. Tehdään 2h päivässä adressinauhoja. Kun joku matu asuu osastossa pitempään, siitä tulee sellin kingi ja vartijoiden käskyt ei mene enää läpitte. Se ottaa vastuuta.
ellauri016.html on line 1076: Amerikka on mahdollisuuxien maa. Siellä on mahdollista, ja tapahtuikin juuri Utahissa, et äitipuoli saa syytteen seksuaalirikoxesta, jos se vaihtaa kuivat rintaliivit hikisten sijalle autotalliremontissa, ja lapsipuolet tölmää silloin paikalle. Esimurkkupojat raportoi siitä biologiselle äidille, joka nosti oikeusjutun, pojat oli kuulemma järkyttyneet. Se että sen mies vaihtaa paitaa vieressä, ja sen tyttäret näkee sen tissit paljaina, on ihan eri asia. Outoa rinnastusta. Pojat näki äitipuolen rinnat, näkee kai nyt unta tussusta. Nainen voi saada siitä vuoden vankeutta ja nimen ikuistetuxi Utahin seksuaalirikollisten hall of fameen.
ellauri016.html on line 1094: Kehitysvammasen pojan mieshoitaja Piexämäellä koitti kusettaa onnetonta onnekasta potilasta, joka raaputti roskixesta kaksisataa viiskyt tonnia. Pani pojan rahat pokkana kiiresti omalle tilille. Eise mitään voittanut, varsin valehteli. Siis se mies. Poliisille korjasi lausuntoa: säilytin rahoja vaan pojan puolesta. Omalla tilillä.
ellauri016.html on line 1139: Donald Duck, eivaan Dump, fuck, Trump, armahtaa julman teurastajan sotarikollisen joka veisti puukolla aseetonta karvakättä ja otti selfieitä ruumiin vierellä. Mit vit? Reipasta sotatoimintaa, jenkkisotilaan normipäivä. Olemme kouluttaneet sotilaista tappokoneita, eihän niitä voi sitten tappamisesta rangaista. Se olis yhtä päätöntä kun rangaista USAn presidenttiä maanpetoxesta.
ellauri016.html on line 1167: sehän on valmistajan intressejä lähimpänä.
ellauri017.html on line 90: Vuoden '90 kesällä purjehdittiin poikain kanssa hopeahondan kyydissä Anhevan maalle laivalla. Paulilla oli nuremopureso. Johnin polkupyörä oli pystytettynä auton katolla. Sillä piti harjoitella pyörällä ajoa lomalla. John suhtautui pyörään yhtä epäluuloisesti kuin Lassi ja Leevi sarjakuvan Lassi. Asuttiin kivassa vanhanaikaisessa punaisessa puutalossa. Salissa oli puinen neekeri joka ojensi tarjotinta. Sauna oli rimpula mutta sai sentään peseytyä. Se oli airbnb ilman airia.
ellauri017.html on line 122: Johnin, Susannan ja Charlotten kanssa on sittemmin tehty useampikin rengasmatka. Vuonna '17 ajeltiin kahdella autolla Umeåsta Saksan halki ja itäkautta takaisin. Vuonna '18 me mentiin autojunalla Lappiin ja tavattiin Johnin perhe Haaparannassa, ajettiin Tromssaan, jossa asuttiin muutamia päiviä tuona hirmu kuumana kesänä. Torniossa oli kolmekymmentä astetta varjossa. Norjassa oli mukavan viileää. Käytiin uimassa jäätävässä jäämeressä, veden lämpö ehkä 9 ja ilman 13 astetta. Takamatkalla Seija ja minä yövyttiin Kilpisjärven biologisella asemalla, jossa Helmi ja Vitalikin on käyneet kursseja.
ellauri017.html on line 240: minä, äiree, ja minä ja äiree yhyres.
ellauri017.html on line 359: vaan ihana enkeli vieressä käy,
ellauri017.html on line 360: vaan ihana enkeli vieressä käy.
ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
ellauri017.html on line 860: Jesaja ihmelettää retoorisesti: Mitä warten teitä lyödän niin ette kotiin löydä? Hamast candapääst nijn kijresen asti ei ole terwettä paikkaa waan haawat ja sinimarjat ja weripahgat jotca ei ole puserretut eikä sidotut taicka öljyllä siwellyt. No en ihmettele, turpasaunan ansaizewat juutalaiset maahantunkeutujat, warsinaisia mulkeroita ovat.
ellauri017.html on line 922: Ja wesi pitä meresä cuiwuman, nijn myös wirrat pitä wähenemän ja catoman. Järwein pitä juoxeman pois, nijn että lammiwedet pitä wähenemän ja cuiwuman, ruoco ja caieesila catoman.
ellauri017.html on line 927: No vesi nousee taas, pace Noah, mut muuten oikein: kalat on syöty merestä, se on täynnä nailonverkkoja, muovipusseja, jäteöljyä ja mikromuovia. Ja tulos on on sama:
ellauri017.html on line 982: Jesaja oli yksi suosituimmista teoksista juutalaisten keskuudessa toisen temppelin aikana (n. 515 eaa. – 70 jKr.). Kristillisissä piireissä sitä pidettiin tän messiasläpän tähden niin suuressa arvossa, että sitä kutsuttiin "viidenneksi evankeliumiksi", ja sen vaikutus ulottuu kristinuskon lisäksi
ellauri018.html on line 26: Seija Airi ja mä oltiin Pihlajasaaressa uimassa ja aurinkoa ottamassa. Seija pelkäsi olevansa kalkkilaivan kapteeni. Ei se ollut. Vaan ensimmäinen perämies. Mulla oli mukana paksu kirja jota luin pahantuulisena. Seija kysyi ystävällisesti: mitä luet? Vastasin töykeästi: Semantiikkaa. Mitenhän se oikein jaksoi sietää tällästä? Siis jaksaa.
ellauri018.html on line 450: La ilaha illa allah vee Muhammed res ul allah
ellauri018.html on line 498: One is tempted to ask who cares ellauri018.html on line 523: The song captures Simone's response to the murder of Medgar Evers in Mississippi; and the 16th Street Baptist Church bombing in Birmingham, Alabama, killing four black children. On the recording she cynically announces the song as "a show tune, but the show hasn't been written for it yet." The song begins jauntily, with a show tune feel, but demonstrates its political focus early on with its refrain "Alabama's got me so upset, Tennessee's made me lose my rest, and everybody knows about Mississippi goddam." In the song she says: "Keep on sayin' 'go slow'...to do things gradually would bring more tragedy. Why don't you see it? Why don't you feel it? I don't know, I don't know. You don't have to live next to me, just give me my equality!"
ellauri018.html on line 558: Mikon mieliala alkoi kohentua, kun sille saatiin hankittua isompi akvaario. Varsinaista nautinnollista, virikkeellistä meriahvenen elämää se on viettänyt siitä asti, kun sai akvaarioon seurakseen puhdistajakaloja. – Mikko diggaa puhdistajakaloista. Intian valtamerestä kotoisin oleva Mikko tuli Suomeen sinttinä.
ellauri018.html on line 567: – Siinä vaiheessa kun harja meni altaaseen, Mikko syöksyi ja riuhtaisi harjan irti varresta. Suu auki seistiin siinä, ja harja oli Mikon kurkussa.
ellauri018.html on line 583: Uutiseen liittyy hullunhauska video, jonka kuvateksti on: Mikko Meriahven rimpuili harja suussaan. Siinä meriahven rimpuilee nielaistuaan pulloharjan. LOL. Sea Life. Tälläistä on merikalan elämä tänä päivänä. Virikkeellistä meriahvenen elämää. Muovia eri muodoissa niille löytyy nieltäväksi Intian valtameressäkin. Kiitos saman avuliaan apinan.
ellauri018.html on line 730: 873-940: In the period, known as the Lesser Occultation, the son of the 11th Imam disappears, leaving his representatives to head the Shiite faith.
ellauri018.html on line 732: 940: The Greater Occultation of the 12th or Hidden Imam begins. No imam or representative presides over the Shiite faithful.
ellauri018.html on line 736: 1501: Ismail I establishes the Safavid dynasty in Persia and declares Shiism the state religion.
ellauri018.html on line 838: Hemmetin vapaaliikkeitä. Ei jaksa, tää on vähän liian pöljää. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kolme neljä, katsokaa Lallia. Entäs ne matot? Onko nekin pakollisia, vaiko vaan suositeltavia? Mattokauppiailla on tässä intressit valvottavana. Muhammedkin oli mattokauppias, ennenkuin alkoi riehua ja ryöstellä.
ellauri019.html on line 46: Eikä kaikki ole nytkään pelkkää ravunkäyntiä: riitaisassa kokouxessa jossa kaikki muut naureskeli pönttöpäälle Trumpille, saatiin sovituxi että maan, meren ja ilman lisäxi Naton toiminta-alueena on koko avaruus ja kyberulottuvuus. Battler Brittonille lisää savottaa.
ellauri019.html on line 159: Isi mitä syötiin ennenkun oli flooraa? Mitä jengi teki ennen meedioita ja kännyköitä? Viihdeohjelmassa jengi kyhjöttää ruudun edessä ja kattoo ohjelmaa, missä jengi istuu tv:n ääressä ja kattoo viihdettä. Ja täs mä oon ja katon niitä. Mise en abîme, peili peilissä, pelkkää heijastusta. Missä on mun elämä?
ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri019.html on line 296: Edomin alueen keskeisin osa sijaitsi kuitenkin ilmeisesti Araban itäpuolella, sillä siellä korkea vuorijono, jonka jotkin huiput yltävät 1700 m:n korkeuteen, saa jonkin verran sadetta. Tämä johtuu siitä, että Araban länsipuolella oleva maa-alue, Negev, on huomattavasti alavampi, ja siksi Välimereltä tulevien myrskypilvien riekaleet pääsevät kulkemaan sen ylitse korkeammille Edomin vuorille, missä ne luovuttavat niihin jäänyttä kosteutta. Arkeologiset tutkimukset osoittavatkin asumusten ja linnoitusten ketjun kulkeneen muinoin pitkin kapeaa viljelymaakaistaletta pitkän ylätasangon korkeimmalla kohdalla, mutta ne häviävät mentäessä etelään kohti Akabanlahtea. Nykyisessä Tafilassa, joka sijaitsee n. 30 km Kuolleestamerestä (Suolamerestä) etelään, on suuria oliivilehtoja, jotka tosin saavat vetensä pääosin kahdeksasta erinomaisesta lähteestä; alueen vuotuinen sademäärä on vain n. 280 mm.
ellauri019.html on line 298: Hedelmällistä maata oli niukalti, mutta tässä jylhässä vuoristossa oli arvokkaita kupari- ja rautaesiintymiä; nykyisen Feinanin ympäristössä, n. 48 km Kuolleestamerestä etelään, oli kaivoksia ja sulattoja. Todisteet osoittavat, että siellä oli muinoin myös suurehkoja mäntymetsiä. Todennäköisesti Edomin vaurautta kasvattivat suuresti tullit, joita perittiin näillä teillä kulkeneilta kameli- ja aasikaravaaneilta. Aavikolta Edomiin saapuneet uupuneet matkaajat ovat lisäksi saattaneet maksaa ruoasta ja majapaikasta. Jeremia sanoo hyvästä syystä, että edomilaiset asuvat luottavaisesti ”kallion loukoissa”, ’pitävät hallussaan kukkulan korkeuden’ ja ovat kuin kotka pesässään (Jer 49:7, 16).
ellauri019.html on line 314: Israelille oli esitetty kielto: ”Et saa inhota edomilaista, sillä hän on veljesi.” (5Mo 23:7, 8.) Mutta ei ainoastaan aggressiivinen amalekilaisten heimo, vaan koko Edom vastusti Israelia. Saul soti menestyksellisesti heitä vastaan (1Sa 14:47, 48). Saulin paimenten päällikkönä oli kuitenkin edomilainen Doeg, ja tämä mies antoi Daavidin ilmi Saulille. Kun Saulin miehet olivat haluttomia hyökkäämään Nobin pappien kimppuun, Saul käski Doegin surmata heidät kaikki. (1Sa 21:7; 22:9–18.)
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 348: An, Enlil, Enki ja Ninhurshaja ovat tehneet päätöxen sen kohtalosta, kumota Sumerin esivallat, lukita päällystön kotiarestiin, tuhota talon ja pihaton, tasata lampolan; karja ei seiso enää navetassa, lampaat ei lisäänny karsinassa, ojissa on suolavettä, viljapelloilla kasvaa savikkaa, alavilla mailla on hallan vaara.
ellauri019.html on line 434: Wipe the windows, check the tires, check the oil, dollar gas
ellauri019.html on line 498: Paljon ne on saavuttaneet, paljon ottaneet myös turpiin. Tärkeiljöinä eivät tajunneet talmudin ja tooran kaupallista potentiaalia. Paitsi Pave, sehän on ex-jutku. Se ymmärsi, että pakkauxeen kanzii panna texti "uusi, parannettu formula", ja antaa ilmaisia näytteitä, kaupata tietosanakirjaa ovelta ovelle kuin Dortmunder, esitellä ihmeitä kuin imureita. Asiakaskunta innostui, liikevaihto kasvoi kohisten. Muut fariseuxet kateudesta vihreinä seuras vierestä.
ellauri019.html on line 533: Ja Hetherit ja Phereserit ja Caphthorim.
ellauri019.html on line 558: Alkuperäinen pelastussanoma syntyi suuressa avioeroahdistuksessa ja monien vilpittömän nöyrien rukousten keskellä kesällä 2006 jonka julkaisin netissä. Tästä eivät sukulaiseni pitäneet, vaan he veivät kaiken tiedon minusta Keravan TK-lääkärille Eija Viitalalle. Viitala puolestaan teki ansan minulle sinne terveyskeskukseen, soittamalla ja pyytämällä minut vain käymään, koska vaimoni oli huolissaan. Menin paikalle ja sinne oli tehty ansa. Ambulanssikuskit odottivat pakkohoitoon lähetettävää henkilöä uskonnolliseen psykoosiin vedoten ja kiidättivät minut Peijaksen P3 osastolle jossa päivystävä lääkäri Harri Laresuvanto otti minut vastaan. Hän pesi kätensä, koska ei nähnyt mitään minkä takia olisi minut ottanut sisälle, mutta sanoi ettei voi estääkään ja ottaa vastuuta koska Viitala oli minut sinne lähettänyt. Voitte siis itse päätellä kuinka ja mitä oli tapahtunut vertauskuvallisessa mielessä. Sydämeni murskattiin täydellisesti.
ellauri019.html on line 582: Unen välitti minulle David Bush. Erään jo edesmenneen saarnaajan tytär näki unta noin kaksi viikkoa ennen Amerikan presidentinvaaleja 4.11.2008.
ellauri019.html on line 598: Myös tulevan presidentin Barack Obaman mahdollisuudet muutokseen Panarin tyrmää: ”Kun kevät tulee, selviää ettei ihmeitä tapahdu.”
ellauri019.html on line 601: Yhdysvaltalaiset asiantuntijat eivät allekirjoita monta vuotta KGB:n leivissä työskennelleen Panarinin ennustuksia. Valkoisen talon tiedottaja Dana Perino kieltäytyi kommentoimasta Panarinin väitteitä naureskellen.
ellauri019.html on line 754: Haaviston presidenttivene taisi upota. Tiedä häntä, nää puliveivarit on kuin ilmavia pökäleitä, ei mee alas pöntöstä vetämällä, tuskin edes painamalla kädellä. Kuten luki MIT:n miestenvessan seinässä: TURDS IN EXCESS OF TWO POUNDS MUST BE LOWERED BY HAND.
ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
ellauri019.html on line 1026: The Lega Serie A announced its series of anti-racism initiatives, including a representative from every team and a controversial choice of art works. The presentation had as its centre-piece three pieces from internationally renowned artist Simone Fugazzotto, who uses chimps and apes in motifs throughout all of his paintings.
ellauri019.html on line 1028: The triptych by the Italian artist was presented on Monday at the league's Milan headquarters, along with an anti-racism plan which included the signing of a charter by a player representing each of the 20 Serie A clubs. Italian stadiums are the scene of recurrent racist incidents, including monkey chants aimed at black players.
ellauri020.html on line 137: Jokavuotista on joulustressi ja lahjayllätys,
ellauri020.html on line 157: Kirjaston vaihtohyllystä löytynyt resuinen pokkari
ellauri020.html on line 175: Rikkailla on päällä aina jonkun muun vaatteita ja kenkiä. Samaa häsläystä rahan kanssa kuin samoosanmyyjillä, vaan enemmän nollia. Katrinka on uupunut. Liian paljon rahan kahmintaa, matkustelua ja juhlintaa. Katrinka ressukka. Minkäs teet. Raha-aateluus siihen velvoittaa. Tää on uhri uudelle isänmaalle. Katrinka on elintasopakolainen, oman elämänsä seppo, kova kokkare. Hiihti huipulle omilla housunsisäisillä ansioilla, Trumpin reittä myöten kiiveten. Nimikatollinen, kiihkeä isänmaallinen, kiihtyvyyttä löytynee myös punkassa. MAGA. Tehdään Akun kokko komeaxi taas.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 256: Päästyään taas slaalaa Katrinka toipuu parissa viikossa, ei sentään entiselleen, vaan entistä kiinnostavammaxi persoonaxi, jossa on nyt arvaamatonta syvyyttä kuin Inarinjärvessä. Mikä ei tapa se vahvistaa, vaikka tappais vanhemmat. Tshekkoslovakian miehityxen innostamana Katrinka päättää voittaa v 1972 olympialaiset. Fuck politics. No ei. Sitä ei Camillakaan saa juoneen mahtumaan, Katrinka loikkaa sittenkin länteen kuten Iivana, joka nai sitä varten itävaltalaisen hiihdonopettajan. Tshekin mäkikotka alkaa muistuttaa Jaakon kotkaa, joka myös oli melkein olympiatasoa jossain lajissa, en muista missä, tennixessä vai penixessä, ja bylsi sekin USAn presidenttiä koulutyttönä. Hardworking jenkkikielenkäytössä tarkottaa ambitious, siis pyrkyri, kyynärpäilijä, kasan päälle tunkija.
ellauri020.html on line 276: Sikaarimies Jimmy Carter tulee resistentixi vuonna 77. Silloin menin eka kertaa jenkkeihin. Iivana on 28 ja tässä Iivanan vaihtoehtoisessa menneisyydessä omistaa jo pikku hiihtomajan. Suhde Fanta kääpiöön on henkihieverissä. Formulakuskixi noussut vaahtosammutin on sairaalassa kipsissä. Mitähän seuraavaxi. Huoo-hah. Alkaa nukuttaa. Kukaan ei tässä kirjassa taida pitää lapsista. Niitä vaan pitää olla, niinkuin designervaatteita ja mersuja.
ellauri020.html on line 301: Ivana, a Czeck immigrant, met Donald Trump in 1976 while attending a fashion show in New York, according to the New York Post. By the next year, the couple had married, and in short order had had three kids and became steady figures in the New York socialite scene. Trump had been at the bar in Maxwell’s Plum. Maxwell’s Plum is gone now, but the very name evokes the era of frantic singles underneath the Art Nouveau ceiling. It was the place where flight attendants hoped to find bankers, and models looked for dates. Donald met his model, Ivana Zelnickova, visiting from Montreal. She liked to tell the story of how she had gone skiing with Donald, pretending to be a learner like him, and then humiliated him by whizzing past him down the slopes.
ellauri020.html on line 319: Iskurepliikissä epäonnistuttuaan Aku kättelee Iinestä kovaa kuin pientä presidenttiä. Iines puristaa epänaisellisen kovaa takaisin. Aku pahastuu taas miehekästä käytöstä, mutta kuvittelee sitten miten Iinexen vahvat reidet puristais sen kylkiä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri020.html on line 364: Palm Beach had been Ivana Trump’s idea. Long ago, Donald had screamed at her, “I want nothing social that you aspire to. If that is what makes you happy, get another husband!” But she had no intention of doing that, for Ivana, like Donald, was living out a fantasy. She had seen that in the Trump life everything and everybody appeared to come with a price, or a marker for future use. Ivana had learned to look through Donald with glazed eyes when he said to close friends, as he had in the early years of their marriage, “I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?” She had gotten out of Eastern Europe by being tough and highly disciplined, and she had compounded her skills through her husband, the master manipulator. She had learned the lingua franca in a world where everyone seemed to be using everyone else in a relentless drive for power. How was she to know that there was another way to live? Besides, she often told her friends, however cruel Donald could be, she was very much in love with him.
ellauri020.html on line 374: Unlike his last two weddings, Donald Trump´s first marriage to Ivana in 1977 was strangely private; it´s almost impossible to find any photographic evidence of their big day on the internet. But we do know that it took place in the Marble Collegiate Church and that the New York mayor was present, per Vanity Fair.
ellauri020.html on line 387: Celebs have an interesting li-ife. Vanha raha on valonarkaa, uusi raha pitää ilmaisesta mainosajasta. Sama mitä sanotaan kuha mainitaan. Aku ei halvexi ketään jolla on paljon massia. Jäähän siitä yli aika monta miljardia köyhää halvexittavaa. Se on menestyxen mitta loppupeleissä. Net worth is what counts. President Trump lies his to be 3.1G$.
ellauri020.html on line 395: Donald Trump has always viewed his father as a role model. In The Art of the Deal, he wrote, “Fred Trump was born in New Jersey in 1905. His father, who came here from Sweden . . . owned a moderately successful restaurant.” In fact, the Trump family was German and desperately poor. “At one point my mother took in stitching to keep us going,” Trump’s father told me. “For a time, my father owned a restaurant in the Klondike, but he died when I was young.” Donald’s cousin John Walter once wrote out an elaborate family tree. “We shared the same grandfather,” Walter told me, “and he was German. So what?”
ellauri020.html on line 399: For years, Ivana appeared to have studied the public behavior of the royals. Her friends now called this “Ivana’s imperial-couple syndrome,” and they teased her about it, for they knew that Ivana, like Donald, was inventing and reinventing herself all the time. When she had first come to New York, she wore elaborate helmet hairdos and bouffant satin dresses, very Hollywood; her image of rich American women probably came from the movies she had seen as a child. Ivana had now spent years passing through the fine rooms of New York, but she had never seemed to learn the real way of the truly rich, the art of understatement. Instead, she had become regal, filling her houses with the kind of ormolu found in palaces in Eastern Europe. She had taken to waving to friends with tiny hand motions, as if to conserve her energy. At her own charity receptions, she insisted that she and Donald form a receiving line, and she would stand in pinpoint heels, never sinking into the deep grass—such was her control.
ellauri020.html on line 405: Näissä piireissä köyhyyttä on vakavasti otettavan rahan puute. Alexandra on köyhä ja onneton, ei parasta A-ryhmää enää kun Katja sieppas siltä Adamin. Onnetonten tyttöjen silmät täyttyy vedellä ja vuotaa ylize kuin Heppahullussa, kun lempiheppa lähtee vihreemmille laitumille. Täähän on vähän taas kuin La Republica, Aku olis Fernando de la Torre ja Katja Mercedes. No ei ihan nazaa, Katrinka on köyhä mamu, Mersulla on pankki. Samat raaka-aineet, eri resepti, yhtä mautonta.
ellauri020.html on line 432: Iines alkaa näyttää bisneskynsiä. Akua ei parane neuvoa, muut neuvot kuin "hyvin päätelty Robin" ja "ihan timangia" saa sen takuuvarmasti pahalle päälle. Iines päättää myydä hiihtomajan ja ostaa oman hotlan Nykistä. Hei me lennetään, mennään kuin puhalletut kumilelut Akun privaatilla jumbojetillä. Carter tarjoilee. Sillä on vaan yxi nimi kuin koiralla, se on vaan "Carter nouda" ja "Carter ota luu, hyvä poika". Iines narisuttaa Pyhän Laurin mukavia nahkahousuja koneen nahkapenkillä. Aku röhnöttää toisella laverilla rypistellen jonkun toisen hemmon puvunhousuja, paiskien aivotyötä Eero Asserin paidanhihat käärittynä. Minnehän ne on hukannu taas omat kuteensa? Ehkä Carter on pureskellut ne pilalle kuin Kaxen.
ellauri020.html on line 468: We were walking through the rubble of the Commodore Hotel, which would soon reopen as the Grand Hyatt. Ivana had been given the responsibility of supervising all the decoration; she was hard at it, despite the fact that she was wearing a white wool Thierry Mugler jumpsuit and pale Dior shoes as she picked her way through the sawdust. “I told you never to leave a broom like this in a room!” she screamed at one worker. Screaming at her employees had become part of her hallmark, perhaps her way of feeling power. Later, in Atlantic City, she would become known for her obsession with cleanliness. Determined to bring glamour to Trump Castle, she became famous for her attention to appearances, once moving a pregnant waitress, desperate for big tips, off the casino floor. The woman was placed in a distant lounge and given a clown’s suit to disguise her condition.
ellauri020.html on line 479: Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi.
ellauri020.html on line 540: Venezian Pelastakaa edes palatsit, viis lapsista -gaalassa Akuun näyttää vihdoin tarttuneen 7-year itch, vuoden myöhässä, se riiustelee jotain tähtöstä. Iines on mustasukkainen. Saudi matto- ja ranskis saippuakauppias irvistelevät toisilleen ja näyttävät hampaita resuten kiimaisen Natalie-nartun häntäkarvoista. Saudi voitti, sil oli enemmän pätäkkää.
ellauri020.html on line 556: Kun Kata tulee oopperaan tyylittömään Lincoln Centeriin, kaikki kazoo sitä ihaillen tietysti, kun se on taas niin kuninkaallinen niin kuninkaallinen. Ne arvaa että se on joku, ja kysyvät, kysymyxen presupposition näin täytyttyä, kuka se on. Her name is Kenneth Widmerpool, she works in the City. No, I don´t mean her name, but who is she with, and what is her net worth? Jaakko Hintikka parka, kysymysten tietäjä, on nyt vainaja. Se sekoittuu nyttemmin usein samannimiseen salibandyn pelaajaan.
ellauri020.html on line 565: Tiesittekö muuten että Harry Potterin äiti JK Rowling on Brexitin ja koleraisen Boris Johnsonin kova fäni? Figures. Potter on puhtaan fasistinen tekele jalo- ja kuraverisine sauvakävelijä kermaperseineen. All is well kun kuuluu paremmistoon ja ozassa on salama. Rahaa tulee kuin taikoen. Kuka tarvii taikaministeriötä? Laumaimmuniteetti suojelee taikuria, vaan jästit kuolevat.
ellauri020.html on line 569: Roskaplärän omistaja Mark Hollen, joka epähuomiossa poltti perheensä, on nyt siitä toipunut. Bisnekset menee hyvin ja uusi presentaabelimpi hani alla. Luonnollinen kiinnostus naisiin on palannut. Tää on Iivanasta hienoa. Sellasta markkinoiden resilienssiä. Luovaa tuhoa. Eikun lisääntymään taas, pannaan pystyyn uusi yritys.
ellauri020.html on line 584: TVstä tutut nimet putoilevat kuin sadepisarat. What a wonderful feeling, singing like Scrooge in a rain of gold. Nyt on leninginvaihtopäivät, ystävän myyntiä, naiset arvuuttelevat kuka on kenenkin housuissa. Onko tuo Haloselta? Vaiko Ajattaresta? Ei sunkaan sulla oo Marin mekko? Gudrun Sjödenin teltta vai ison tytön kokoko Lollosta? Miten Pukeva! Likinäköisemmät tihrustavat rinnoista logoja ja niskasta hintalappuja. Sokru on kexinyt tatuoida koko hinnastonsa iholle. 22 vaihtoehtoa polaroid-kuvilla.
ellauri020.html on line 641: He began belittling her: “That dress is terrible.” “You’re showing too much cleavage.” “You never spend enough time with the children.” “Who would touch those plastic breasts?” Ivana told her friends that Donald had stopped sleeping with her. She blamed herself. “I think it was Donald’s master plan to get rid of Ivana in Atlantic City,” one of her assistants told me. “By then, Marla Maples was in a suite at the Trump Regency. Atlantic City was to be their playground.”
ellauri020.html on line 646: Beginning in 1987, Trump had a widely-publicized relationship with Marla Maples, a blond model-actress from Georgia who was then 26. The two met in New York City, Newsweek reports, when Trump was throwing a party to celebration the publication of his book, The Art of the Deal. Maples began to frequent Atlantic City, and the affair dominated headlines during the late eighties.
ellauri020.html on line 648: In her new book, Raising Trump, Ivana writes about the time in December 1989 when she was confronted by Maples at a ski resort in Aspen, per AP. "This young blonde woman approached me out of the blue and said ´I´m Marla and I love your husband. Do you?´ I said ´Get lost. I love my husband.´ It was unladylike but I was in shock." Apparently it was in this moment she realized her marriage with Donald was over.
ellauri020.html on line 650: Trump alluded to his extramarital affair in a 1994 interview with ABC Primetime Live, per the New York Daily News, calling his life at the time "a bowl of cherries." He added, "The business was so great ... a beautiful girlfriend, a beautiful wife, a beautiful everything." He also muses that, if the Marla-Ivana confrontation hadn´t happened, it´s possible he would´ve continued on seeing his mistress.
ellauri020.html on line 671: The Donald-Ivana relationship on the whole was oddly transactional. Trump once said of his cutthroat prenup, per Newsweek, "I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?" Ah, marriage: Such a romantic institution! Their prenup was amended a few times after this; on Christmas Eve of 1987, Trump reportedly asked her to resign an updated agreement, giving her $25 million. In the end, Ivana made out with $14 million, among other perks, after a months-long battle of divorce proceedings that reached a settlement in 1991.
ellauri020.html on line 673: In fact, Trump blamed the divorce in part on the entanglement between Ivana and his business. Trump, early on, brought her in on his real estate empire. She worked at the Trump Organization as a president for his Atlantic City casino, Cosmopolitan reports, and later a manager for the Plaza Hotel, which he bought in 1988, per People.
ellauri020.html on line 674: "I will pay her one dollar a year and all the dresses she can buy!" he said of the arrangement, according to Vanity Fair. Trump later gave Ivana the position of vice president of interior design at the Trump Organization after their marriage, Newsweek reports.
ellauri020.html on line 712: Enough people went looking for similarities between the real Trump marriage and the fictional Graham marriage that it became a legal scuffle within the larger war that was the ugly Trump divorce, with Donald’s lawyers fighting to preserve a gag order keeping Ivana from talking about their marriage. For her part, Ivana insisted she wasn’t writing about her ex. She told the Los Angeles Times: “There is no way he can prove that he’s Adam because he’s not Adam and I make sure that he’s not Adam,” adding that, “And even I think I have constitutional rights of speech in America. I did not abuse them.”
ellauri020.html on line 721: However unlikely it seemed, Ivana was now considered a tabloid heroine, and her popularity seemed in inverse proportion to the fickle city’s new dislike of her husband. “Ivana is now a media goddess on par with Princess Di, Madonna, and Elizabeth Taylor,” Liz Smith reported. Months earlier, Ivana had undergone cosmetic reconstruction with a California doctor. She emerged unrecognizable to her friends and perhaps her children, as fresh and innocent of face as Heidi of Edelweiss Farms. Although she had negotiated four separate marital-property agreements over the last fourteen years, she was suing her husband for half his assets. Trump was trying to be philosophical. “When a man leaves a woman, especially when it was perceived that he has left for a piece of ass—a good one!—there are 50 percent of the population who will love the woman who was left,” he told me.
ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
ellauri021.html on line 54: Parasta Willereissä oli pukinpartaisen Kit Carlsonin kiroilu: Pannahinen! Lempo! Mitä hittoa?! Jukoliste! Saamari! Texissä izessään oli jotain Fred Karlssonmaista, vaivoin hillittyä primaaliaggressiota. Pukinpartainen seniori vois sit olla Kimmo. Mä oisin pikku Kit. Oikea Kit Carlson oli jonkun kenr.Washingtonin heitukkana kansanmurhaamassa lounaiskulman inkkareita. Siitä historiasta on tehty aivan vitusti väärennöxiä. Tony Hillerman kertoo muisteluissaan melko hilpeitä tarinoita valkonaamamatujen törkeilyistä punaisten varattomien veljiensä kimpussa.
ellauri021.html on line 67: Suomentaja oli Arvo Turtiainen, kommari, Kiilan kiilusilmiä. Onkohan Ano ('Bleeding ex ano, no need for any therapy') Turtiainen sen sukulaisia? Helmin luokkakaveri Saga joka asui yhtenäiskoulun vieressä vaaleenpunaisessa talossa oli sekin Turtiainen. Onkohan ne jotain puluja? Karhennettuja turtanoita? Vai muuten vaan turtia?
ellauri021.html on line 197: Saippuatähti synnytti tyttären kotonaan. Liukkaasti tuli. Ammeessa oli kai paljon saippuaa. Se oli uskomaton ja pyhä kokemus. Amme on ikioma rentoutumispaikkani, TV-saippuassa näyttelevä kaunotar kuvaa äitiyttä voimaannuttavaksi. Lapsen isä pyörittää vaatebrändiä. Forrestereillakin on fashion house. He ovat kauniita ja rohkeita.
ellauri021.html on line 229: kuin omasta lihasta ja verestä,
ellauri021.html on line 254: Let my blood pressure go on its way
ellauri021.html on line 394: Shakespearessakin Englannin Harry-kuninkaat oli hiton hölmöjä. Upperclass twits competing in their own series.
ellauri021.html on line 502: Tryggare kan ingen vara är en psalm skriven av Lina Sandell cirka 1850 som hon bearbetade 1855, då den trycktes i Andeliga daggdroppar som hon gav ut anonymt. Inspirationen kom då hon som liten flicka en gång kröp upp i ett träd och såg fåglarnas väl dolda bon ("trygga nästet"). Kort efter att texten skrevs drunknade Lina Sandells far under en båtresa i hennes närvaro. Tryggare kan ingen vara.
ellauri021.html on line 504:
Jossain poikakirjassa, oisko ollut Kräki-Kalle ja Limperi, joku pieni poika puhui hevosvirrestä, eli siitä joka alkaa "Armollas ruunaa kaunista." Muut nauroivat.
ellauri021.html on line 619: flores adunare,
ellauri021.html on line 737: Lo! possum est resurrectum!
ellauri021.html on line 758: Kuin Putin harppisakuissa ennen pressa-aikoja.
ellauri021.html on line 774: Laulaako se, vaiko vaan heittää resitatiivia?
ellauri021.html on line 899: Shitfly oli Obaman koulukaveri, ja se on sille kateellinen vieläkin. Sen mielestä Obama pääsi presidentiksi ihan vaan nekrukiintiöiden ansiosta. Dawkins-artikkeli on somistettu Adolfin Hitlerin kuvalla. Jääkausi on vaan oletus, sallimus on testattava teoria mutta fysiikka ja geologia petkutusta.
ellauri021.html on line 943: Schlafly is a surname of German-Swiss origin. Not to be confused with Schläfli. Mild-mannered Daniel L. Schlafly Sr., vice president of a family business (bottled water), AKA Dan Schlafly, 47 in 1960, is a Roman Catholic who never attended a public school* and never sent his three children to one. Daniel L. Schafly Jr. spent eight years in Jesuit schools, then went on to graduate work in the US and abroad. He chose history as major. As a twenty-one- year-old student, he was amazed by the result of the Soviet victory in World War II when he crossed the Berlin Wall (still under construction) from free West Berlin with its independent citizens into militarized Communist East Berlin, where everyone was dispirited, everything was shabby. Daniel L. Jr., who supported St. Kolbe´s sainthood, became a staunch anticommunist.
ellauri021.html on line 954: Setback to pro-aborts: "Supreme Court leaves in place Kentucky abortion restriction." (Lue: Trumpin valizemat tuomarit tekee työtä käskettyä. Onnexi se vitun Montesquieu ei sählää täällä jenkeissä.)
ellauri021.html on line 956: So refreshing: Trump said "we don't want to be politically correct," and criticized how long it took an officer to remove a woman who was disrupting the event. (Lue: Ihanaa! Turha kainoilu on menneen talven lumia, naisille öykkäröinti on taas poliittisesti korrektia. Eiku niska peffa kii, etenkin peffa.)
ellauri021.html on line 975: Setback for climate change alarmists: The Australian government arrested nearly 200 people for setting fires in five states. So much for the notions that climate change is responsible and that socialism is the answer. (Lue: Dodi! eihän ne kenkurat ois voinu sentään izestänsä syttyä. Siellähän oli vaan 45 astetta varjossa.)
ellauri022.html on line 150: Washington ei muuten kaatanut kirsikkapuuta 6-vuotiaana ja pystyi oikein hyvin valehtelemaan, kuten kaikki muutkin USA:n presidentit. Trump hakkaa siinä jopa edeltäjät kirkkaasti. Eikä iso-Jori heittänyt taalan rahaa Potomacin yli, toisin kuin Roope, joka vielä juoxi vastarannalle ja otti rahan kii.
ellauri022.html on line 163: Coolidgen ukko, presidentin esi-isä Watertownista
ellauri022.html on line 217: Nuoret miehet naureskelee järkeville tytöille, ja ihailevat kanamaisia. Kumpaakohan Luisa ize oli.
ellauri022.html on line 267: Luisa on aika hyvä hassuttelija. Sillä on koko lailla huumoria, niinkuin LM Montgomerylläkin. Kuin myös Austenilla, Kinsellaa unohtamatta. Se pelastaa tyttöjen kirjat opettavaisuudelta. Aika järeetäkin satiiria sillä on. Kielikellot kuiskii että olis hyvä koko perheelle jos rouva Shaw, hmhmh, pääsisi rauhaan. Luisa näyttää että sitäkin tarvitaan, pitämään toimettomana pörräävä Tomi hengissä. Pikiä halveerattiin, mutta se teki Lean ja Paulin loppuelämästä siedettävää. Saku toi Sirkan elämään sisältöä. Kaikilla on joku tehtävä luojan suuressa ja suht sekavassa suunnitelmassa.
ellauri022.html on line 348: Channing scarce dares at eventide
ellauri022.html on line 359: Plato´s Republic to restore,
ellauri022.html on line 396: That might have won fresh bays.
ellauri022.html on line 410: Apinat on toisillensa kilppejä silloin kun kilpailu syystä tai toisesta hellittää. Mahat on täynnä ja talous kasvussa. Vihanpito alkaa taas kun resuista tulee pulaa.
ellauri022.html on line 421: Kilppeys on yxi sdradegia muiden joukossa. Oikein käytettynä se toimii kuin junan vessa, kuten kerrotaan sadussa Myrskytuuli ja päivänpaiste. Kun se menee pieleen, kaikki suuttuvat. Sitä ei ehkä kannata yrittää, kun resut on tosi vähissä. Tulee turpaan joka kantilta. Ei parane silloin jäädä tuleen makaamaan.
ellauri022.html on line 448: Syntyi Hampshiressa ja lepää Cambridgessa Ma. Mt. Auburnin hautausmaalla.
ellauri022.html on line 496: and how they resolve the problem confronting them optimistically.
ellauri022.html on line 599: Vizikkäästi samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihinkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 660: Vizikkäästi prikulleen samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 676: Eli niinkuin opetti, eli keräsi paljon massia tuhansilla paskaajauhavilla luentokiertueilla kuten Siri. Ja Eski Saarinen. Ja kaikki USA:n ex-presidentit. Sillä tienaa yllättävän hyvin. Eniten hämmästyttää niiden kuulijat.
ellauri022.html on line 693: "In all my lectures," he wrote, "I have taught one doctrine, namely, the infinitude of the private man." ellauri022.html on line 713: Wiisaat matkustivat junalla, postivaunuilla, ja opastetuilla kanooteilla. Meillä oli presidentin kaima, jossa oli sähköisesti säädettävät istuimet. Niillä oli tosi kiva reissu. Niin meilläkin.
ellauri022.html on line 771: kobrin kovas tanteressa
ellauri022.html on line 882: Sigh´d o´er bird pleasures but no nest destroyed Huokailin linnunonnea särkemättä pesää
ellauri022.html on line 938: Khosrow ja Shirin ( persiaksi: خسرو و شیرین) on persialaisen runoilijan Nizami Ganjavin (1141–1209), joka kirjoitti myös Laylan ja Majnunin, kuuluisan traagisen romanssin nimi. Se kertoo pitkälle kehitetyn fiktiivisen version tarinasta Sasanian kuninkaan Khosrow II: n rakkaudesta Armenian prinsessa Shiriniin, josta tulee Persian kuningatar. Olennainen kertomus on persialaista alkuperää oleva rakkaustarina, joka tunnettiin jo suuresta eepos-historiallisesta runosta Shahnameh ja muista persialaisista kirjailijoista ja suosituista tarinoista, ja muissa teoksissa on sama otsikko.
ellauri022.html on line 941: Shapur, Khosrow'n läheinen ystävä ja taidemaalari, kertoo Khosrow'lle Armenian kuningattaresta Mahin Banusta ja hänen veljentytöstään Shirinistä. Kuullessaan Shapurin kuvauksia Shirinin virheettömästä luonteesta, nuori prinssi rakastuu kuulonvaraisesti Shiriniin, armenialaisen prinsessaan. Shapur matkustaa Armeniaan etsimään Shiriniä. Shapur löytää Shirinin ja näyttää Shirinille kuvan Khosrowsta. Shirin rakastuu samoin sika säkissä tyyppisesti Khosrowiin ja pakenee Armeniasta Khosrowin pääkaupunkiin Mada'iniin; mutta sillä välin myös Khosrow pakenee isänsä vihaa ja lähtee Armeniaan etsimään Shiriniä.
ellauri022.html on line 957: Erotic Poetry Book, Gamahucher Press, Australian johtava eroottinen runoilija.
ellauri023.html on line 121: Voi Olli ressukkaa. Vain tytöillä on tuollainen kruunu, pojilla on pää, jonka siihen kruunuun
ellauri023.html on line 182: Ehkä vähän liiankin iso. Sen presuppositio voi olla ize asiassa falski.
ellauri023.html on line 308: Tukkirannan vieressä on Koskisten pieni mutta hyvänlainen tontti.
ellauri023.html on line 333: Kossujen tontin laidassa tontinrajan vieressä on entinen Siviän mökki,
ellauri023.html on line 350: Sen vieressä maatuu, jalopuisena vähän hitaammin, Paulin hieno mahonkivene.
ellauri023.html on line 429: Sirenin vieressä oli suntiolla mökki. Siihen muutti sitten harppisaku lääkäri Swoboda,
ellauri023.html on line 463: Ne paisteli makkaraa kaasugrillissä muina miehinä sen Iisakin kirkkonsa vieressä
ellauri023.html on line 549: Miehille on hupaisia kommelluxia kyllä, seikkailuja, kuten Rabelaisilla, Cervantesilla, Voltairella ja Fieldingillä, mutta hassuja sosiaalisia nolauxia, hmm? Jos ne on noloja, ne ei ole hassuja. Ei paljon naurata. Miehet ei järin naureskele izelleen, huonommille miehille ja pelleille kyllä mieluusti, kuha ei tarvi niihin samastua. Ottaa izensä tosi vakavasti. Ne on ääliöitä tylsimyxiä. Apinoillakin on niitä enemmän huumorintajua, kun tiirailevat izeänsä peilistä ja irvivät.
ellauri023.html on line 594: Samalla lailla, jos estetiikan olisi määrä olla tiedettä, sen pitäisi selvittää, mikä saa jotkut ihmiset tykkäämään tyttärestä ja toiset äidistä. Ei sen luulisi olevan niin hurjan vaikeeta. Mutta eihän Arska haluakaan siitä tiedettä, se haluaa nimenomaan jatkaa haistelua ja kritiikkien tekoa, sitä löpinää, joka pitää esteetikot leivän syrjässä.
ellauri023.html on line 728: In 508 BC, during the war between Rome and Clusium, the Clusian king Lars Porsena laid siege to Rome. Gaius Mucius Cordus, with the approval of the Roman Senate, sneaked into the Etruscan camp with the intent of murdering Porsena. Since it was the soldiers' pay day, there were two similarly dressed people, one of whom was the king, on a raised platform speaking to the troops. This caused Mucius to misidentify his target, and he killed Porsena's scribe by mistake. After being captured, he famously declared to Porsena: "I am Gaius Mucius, a citizen of Rome. I came
ellauri023.html on line 905: Puhuu vaan suomea karvapuvussa. Saa tyytyä pureskelemaan kasseja.
ellauri023.html on line 1107: New Yorker ja serkun tunkeileva psyykkinen jenkki elämänkerturi (nainen) paljastavat koko tarinan. Tai paljastivat, vuonna 2002, kun mä täytin 50. Primo putos päälleen Torinossa kotitalon rapussa 67-vuotiaana, mun ikäisenä ehkä depressiivisenä vanhuxena, niinkuin mä. Se oli neuroottinen mies, poikki keskeltä, väitti jenkki. Siinä kohtaa on katkoviiva monella.
ellauri023.html on line 1168: Sääty-yhteiskunnan aikana ja nytkin rikkaiden charity resupekoille samaan aikaan ylläpitää hajurakoa ja levittää puuduttavaa palsamia luokkavihan palovammoille. Niinkuin karnevaalit, joissa orjat sai kerran vuodessa päästää paineita, kunhan teki sen siivosti. Ylilyönnit rangaistiin kovalla kädellä kuten Rousseaun Juulia.
ellauri024.html on line 201: Salolainen presidentti Niinistö on huolissaan,
ellauri024.html on line 207: kun resurssitilanne alkaa tiukentua,
ellauri024.html on line 293: Wolt on suomalainen pahisfirma, mutta vielä pahempi on Foodora. Eikä ihme, siellä on entiset nazit ruorissa. Niillä on pakkotyön reseptit vielä tuoressa muistissa. Arbeit macht frei.
ellauri024.html on line 326: Sitäkin on vaivannut vuodenaikadepressio. Oiskohan tää joku ihmistyyppi, johon me molemmat kuulutaan? Toivottavasti ei. Se on aina nukkunut päikkäreitä niinkuin maalaiset, ja kiinalainen Kun Ji. Kasvantaviärä savolainen irvileuka, sekin vielä. Mezän omistus toki rauhoittaa, kuin myös kesämökki ja iso velkavapaa lukaali krunikassa.
ellauri024.html on line 343: Äiskällä oli kyllä hyviä sanoja, kuten "juuttaan halavatut! persetti rallaa!" tai "antaa vaan mennä kuin pissi lautaa pitkin". Äidiltä Arska oppi kiroileman kovasti. Äiskä oli oikeistolainen. Näköelimistä tuli usein vettä, sillä se manipuloi miessakkiaan. Kitupiikki. "Nyt suap pankkikirja olla vähän aekoo rauhassa!" Pirkkotyyppisiä vizejä: "Sanokeepa kolomitavuinen sana! - Kelekka! - Oeekeen!". Pirkon versiossa se oli "Kolome!" Ranskan lehtorin ovessa on vastaava koululaiskasku "- Nommez deux pronoms! - Qui? Moi? - Tres bien!"
ellauri024.html on line 389: Rector magnificus allekirjoittaa nimensä nyttemmin The president. Kuka hullu tahtoo muistuttaa niin Trumppia? No monet kai. Kaikenlaista ikivanhaa perinnettä Arskalla on muistissa. Rehtorin audienssilta piti peruuttaa perä edellä. Arska ei pakittanut, kääntyi ja pokkas vasta ovella. Nuori kapinallinen. Inhoomaansa Klingeä (1936) se pilkkaa akateemisuudesta, kateena talonpoikana. AK sai gradusta vaan lubenterin. Aika heikkoa. Se oli hirmu pettynyt. Eski Saarinen pettyi magnaan, paskakaivoarvosanaan.
ellauri024.html on line 455: Nauru kuulostaa katkonaiselta itkulta. Ensin meinaa itkeä säikähdyxestä, sit huomaa et selviskin pelkällä säikähdyxellä ja ilostuu, mieli kevenee. Tän huomaa hyvin pikkuvauvoista. Ja aidoimmasta ilosta, vahingonilosta. En se ollutkaan minä vaan toi. Viuhka kävi kun vierestä vietiin. Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään naurannasta. Monet humoristit on pitkän päälle masixia. Ilo pintaan vaikka syän märkänee. Elämän normit painaa päälle, ei enää selviä niistä naurulla. Tulee itkua. Niin Arskallakin.
ellauri024.html on line 470: Sääli on myötäkärsimistä ja myötähäpeää. Sitä ei sanota, sitä tunnetaan, siis tunnetaan sen toisen tunteita, ja sen tunteen aidot ilmauxet tulee siitä luonnostaan. Sellasta lämpöä ja rohkaisua. Välittämistä. Silittämistä. Kazo hirveä. Nauru on yleisölaji, penkkiurheilua. Ei voi olla samaan aikaan syrjästäkazoja ja pelaaja. Tai voi, muze on aika skizoa. Tai onhan eläytyvä kazominen tavallaan mukana pelaamista penkiltä. Sillon nauraa mukana, ei naura vierestä. Jos sairasta ei naurata, niin ei myötätuntoistakaan naurata. Nauru on helpotusta: tilanne voi olla toivoton, muttei vakava. Jos toisella on paha olla, ja säälittää, tilanne ON vakava.
ellauri024.html on line 476: Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)
ellauri024.html on line 497: Aarne mainizee et Dante naureskelee Statiuxelle tahattomasti kiirastulessa. Statius oli huuhaaporukoiden vainoojan Domitianuxen hovirunoilija, suht keskinkertainen tuhertaja kuten Dantekin. Kirjotti jälkijättöstä hexametriä myyttipelleistä. Dante nosti sen kiirastulesta pistesijalle omassa runoilijoiden hall of famessa.
ellauri024.html on line 512: Toi Aarnen vertaisryhmäajatus on lupaava, mut kaipaa selvittelyä. Et vaan sellaset nauraa toisilleen jotka on joteskin vertaisia, tai tahtois olla sitä, kilpailevat. Kyl erisäätysetkin nauraa toisilleen, varsinkin osaansa tyytymättömät alaiset ylemmille. Ylemmät pitää alaisten naurua röyhkeänä, eivätkä aina alennu nauramaan takasin. Asettuvat pilkan yläpuolelle ja rankasevat mieluummin. Et jotain perää siinä on, ainaski tää: vaarattomille ei naureskella, eikä liian vaarallisille, vaan siltä väliltä.
ellauri024.html on line 550:
- No se on Kierinki Häyhtiönmaa Piikkiöstä. Minulla olisi semmoinen keväthavainto tältä aamulta että etc.
- No se on Pertti Lehtonen Roihuvuoresta. Minulla olisi semmoinen keväthavainto tältä aamulta että etc.
ellauri024.html on line 592: Takas lähtöruutuun. Mihin apina tarvii komiikkaa? Keventääxeen oloaan. Nauru poistaa ressiä, kuten itkukin. Kun opitaan justeeraamaan arvoja, ei tarvi ottaa asioita ja tilanteita ylivakavasti. Ei tarvi pelätä niin kavereita, vihulaisia ja muita uhkia. Omalle tiimille komiikka on kooperatiivista, toiselle kompetitiivista. Yhteisnauru toimii kuin yhteislaulu, vahvistaa tiimin luottamusta yhteisiin normeihin. Naurunalaisexi saattamalla pienennetään keulijoiden arvovaltaa ja kasvatetaan omaa keräämällä omilta viihdepisteitä ja goodwilliä. Siinäpä on hauska ja fixu kaveri. Nokkelampi voittakoon.
ellauri024.html on line 616: Videoneuvokit tai repestit on aivan perseestä, luen mieluummin, se on lyhyempi lause. Sixikään en pidä leffoista enkä teeveestä, varsinkaan en keskusteluohjelmista teeveessä, enkä teatterista ylipäänsäkään. Inhoon odottelua ja yllätyxiä. Kaikenlainen jännittäminen ja kynsien pureskelu tuolin reunalla on syvältä. Menen sohvan taaxe pelkäämään kuin John pienenä. Lähden kesken ohjelman jos tulee verisiä tai noloja kohtauxia tai hermostuttavaa panoa.
ellauri024.html on line 660: Oireellisesti Arska jaxaa aina messuta hyvästä mausta. Et kirjoittajaan pitää tarkkaan kalibroida vizit yleisön normeihin. Se on kyllä aivan hanurista. Maku on vaan makustelijan kitalaessa. Yx tykkää äidistä toinen tyttärestä. Onko tarkoitus, et vizikirja koostuis tyyten samantyyppisistä vizeistä? Satunnainen lukija joko tykkää niistä kaikista tai pitää kaikkia mauttomina. Se olis ikävää.
ellauri024.html on line 678: Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
ellauri024.html on line 686: Komiikka vetää puoleensa niitä, jotka istuvat kazomossa tarkkailemassa lähimmäisiään - teatterissa, elokuvissa, kottona TV:n ääressä, puiston penkillä, junissa, autoissa, lentokoneissa, tuvan penkillä, kaikkialla missä ihmisiä liikkuu. Mutta se kauhistuttaa niitä jotka joutuvat olemaan tarkkailtavina, kuka missäkin näytelmässä. Ainoa turva on tietämättömyys, ettei tiedä tai välitä tietää, miltä minä ize näytän.
ellauri024.html on line 800: Pekka "Tuus" Tarkasta ei Arska pitänyt, niillä oli kärhämää. Auli Tarkka Viikarista kyllä. Tarkka ehdotti valtionpalkintoa Punaposkelle, Arska torppasi. Arskallahan oli ekasta väikkäristä kaunaa Punaposkelle. Tämä kostetaan sanoi Pekka, ja järkkäsi (jos Arskaan on luottamista) huonoja resensioita Arskan kirjoille.
ellauri024.html on line 814: Tahvo oli äidinisäni taloudessa niin sanottu kunnan hoidokki, joita siis oli taloissa vielä 40-luvulla. Minä tapasin Tahvon joulun aikaan 40 sotatalvena. Siellä hän enimmäxeen istui nurkkavuoteessaan, puusängyssään äänettömänä. Hänestä ei siis ollut haittaa. Mutta kun hänen sänkynsä vieressä oli joulukuusi ja se oli koristeltu osittain paperoiduin makeisin, hänen makeanhimonsa voitti ja silloin tällöin kuului kuusesta rapinaa. Tahvo siellä irroitteli karamellia.
ellauri024.html on line 1015: Meressä vihertävässä ui
ellauri024.html on line 1200: Plássið við Grýluvog; yst til vinstri Eyjólfshús (gult) og Eyjólfspakkhús (grænt), næst Stórapakkhús (brúnt) og samkomuhúsið áfast því (er í hvarfi við Vog) og fremst Vogur (blár) sem var aðsetur verslunarstjóra og prestsetur.
ellauri024.html on line 1346: Koska mulla ei ole tätä sianhoitokirjaa hyllyssä, kopsin tähän jotain kohtia, jottta voin naureskella niille toistekin, ja ehkä käyttää niitä hyväxi jossain toisessa jaxossa. Vähän lyhentelen sieltä täältä, teen parannuxia.
ellauri025.html on line 25: Hevoshullu on muusan mielilehti. Se on tilannut sitä vuosikymmeniä, Helmin razastusharrastuxen alusta. Aluxi Helmin nimellä, nyttemmin toisella lähettäjännimellä, ruskeassa kirjekuoressa. Kyllä minäkin sitä luen mielelläni, vähintäänkin Polle sarjixet. Niitä on tässä numerossa ollut kokonaista 16 sivua! Sitä piirtää Leena Furberg, joka on Min Häst-lehden sielu, toimittaa myös tosi jännittävää Tuuvan tallia. Nolot jutut on myös hauskoja, niistä kerroinkin jo edellisessä numerossa. Tehdään myös testejä: mikä heppa sopisi parhaiten sinulle, ja kysellään toisiltamme heppatietoja.
ellauri025.html on line 89: Tomismi tiivisti ennen kaikkea keskiaikaisen filosofian skolastisen perinteen 1200-luvun lopun siirtymisen Augustinuksen platonistisista tulkinnoista Aristoteleen suuntaan. Siirtymään vaikutti suuresti silloinen arabialainen filosofia, sen edustajista erityisesti Averroës eli Ibn Rušd. Tomisteille oli tärkeää tehdä tiukka ero luonnollisen ja yliluonnollisen todellisuuden välillä, koska platoninen ideaoppi johti heidän mielestään panteismiin tehden arkitodellisuudestakin jumalaisen, tai jumalaisuudesta arkisen. Eläköön se pieni ero!
ellauri025.html on line 102: In distributive justice something is given to a private individual, in so far as what belongs to the whole is due to the part, and in a quantity that is proportionate to the importance of the position of that part in respect of the whole. Consequently in distributive justice a person receives all the more of the common goods, according as he holds a more prominent position in the community.
ellauri025.html on line 465: Mäkin ostin 80-luvulla aivan humongous isot TV-lasit Lauttasaaresta (jossa niitä oli ennen muita kauppoja), mutta en sitten käyttänyt niitä päivääkään. Oli ne sen verran ääliömäisen näköiset kun kazo tarkemmin. 90-luvulla ostin Synsamista kovat piilarit, mutten pannut silmiin monta kertaa niitäkään. Inhotti työntää jotain vierasesineitä silmään. Larry Kakkonen näemmä käyttää piilareita, ainakaan sillä ei oo kuvissa enää muita laseja kuin Google-lasit, jotka meni perseelleen. Vakoiluvehkeitä, niitä ei sitten kukaan huolinut. Tai sit se on leikkauttanut silmäteränsä.
ellauri025.html on line 481: Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.
ellauri025.html on line 499: Kun Calle haki professuuria, sille myönnettiin respiitti.
ellauri025.html on line 501: Latinan respectus on taakse tai uudelleen kazomista.
ellauri025.html on line 503: Vainajien, etenkin kuuluisien, ripattua alkaa respiitti.
ellauri025.html on line 504: Tänä varoaikana niitä ensiksi suuresti hymistellään,
ellauri025.html on line 518: Päättyy respiitti, alkaa karista vainaan rispekti.
ellauri025.html on line 684: Eteenpäin. Tää on yhtä tuskallista puurtamista kuin Rousseaun Juulia. Knullgris Emmyn kohtalo on totaalisen ennustettava, Maz pettää sitä gogetter exän kaa. Onnex Emmy alkaa odottaa, kaikki on taas hyvin muka. Paizi että Saga-Lill trollaa Emmyn plokia. Mut Gusten on vielä koukussa et ei hätiä mitiä. Paizi että ei, menee perseesti, Maz jatkaa muhinaa Theresen kaa. Alla vet att han vänsterprasslar med sin ex, den suputen. Ollaanhan ankkalammikossa. Pieni ankan poikanen, uiskenteli veessä.
ellauri025.html on line 787: Traumatisoituneet pojat lähtee Tommyn kaa hiihtää Zell am Seehen. Siellä Seijakin on hiihdellyt Pikin kaa, asunut siinä isossa after ski-hotellissa rinteen vieressä.
ellauri025.html on line 929: Monika viihtyy hyvin maalla. Hänen naapurissaan on pirttiviljelijöitä ja herraskartanoita. Ihankuin Puotilasa. Bambit loikkivat pihalla, ja muutkin kissat pyrkivät kotiin sisään. Töitä Monika tekee Tammisaaressa, jossa hänellä on oma ”konttori”.
ellauri025.html on line 966: Vielä tässä vaiheessa Monika uskotteli, että kyllä hän pärjäisi. Ystävä väitti vastaan. Hän sanoi, että voisi pyytää lääkäriystäväänsä kirjoittamaan Monikalle Antabus-reseptin.
ellauri025.html on line 975: ”Uskosta on vaikea puhua. Minulle se on käytännöllistä olemista. En edes halua analysoida enempää. Tiedän, että ulkopuolella on jotakin. En ole enää yksin tässä maailmassa.” Tena leidi heräsi. Ek Hildingiä lasketa? Missäs Hilding sitten oli? Tammisaaressa vai Tenalassa? Pakettiautossa juomassa? Vai Malborkin asutuxen ulkopuolella? Jo on autisti. Polvistuukohan ne nyt yhdessä, vai onk Hilding tästäkin yhtä ulalla? Kuuntelee vaan kaappiauton ularadiosta tanssimusaa. Vegalta. Ainakaan ei sitä näy palkintojuhlissa, joissa Monika nyttemmin juo vain mehua.
ellauri026.html on line 55: hangonvarresta vatikka
ellauri026.html on line 110: Petteri ja Kikka omistaa kaxi mökkiä Hangon varressa. Toinen, pienempi olis myytävänä, muttei kukaan osta. Tellu käyttää sitä kesämökkinä, samoin tytöt joskus. Se isompi ja hienompi, Söder, olisi valmis ja käyttökunnossa, mutta nyt on Petsku Meilahdessa teholla. Hangon mökit pyörii vajaateholla.
ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri026.html on line 205: [Hae sivustossa www.valio.fi/reseptit/vegaaninen-munkki/] https://www.valio.fi/reseptit/vegaaninen-munkki/
ellauri026.html on line 225: The idea is there, but all the lingering emphasis in the original has been smoothed away. This, too, unfortunately, is typical of the whole. I have said that Wilson’s translation reads easily, and it does, like a modern novel: at shockingly few points does one ever need to stop and think. There are no hard parts; no difficult lines or obscure notions; no aesthetic arrest either; very little that jumps out as unusual or different. Wilson has set out, as she openly confesses, to produce an Odyssey in a “contemporary anglophone speech,” and this results in quite a bit of conceptual pruning. If you wait for the “Homeric tags,” the phrases that contained so much Greek culture they have been quoted over and over again by Greeks ever since—well, you are apt to miss them as they go by. A famous one occurs in book 24, when Odysseus and Telemachus are about to go into battle together: Odysseus tells Telemachus not to disgrace him, and Telemachus boasts that he need not fear. Laertes, Odysseus’s father, exclaims (Wilson’s translation), “Ah, gods! A happy day for me! My son and grandson are arguing about how tough they are!”
ellauri026.html on line 227: This is a famous line, but here it would hardly seem to merit its fame—who cares about people “arguing about how tough they are”? The word here translated as “tough” just happens to be one of the central words of Hellenic thought: arete, “virtue” or “excellence,” that subject of so many subsequent philosophy lectures—whose learnability or unlearnability Plato made the subject of inquiry, and which Aristotle defined as a mean between two vices. The word can be used to mean something like “bravery,” but it is wildly broader and richer than “how tough one is” (there is a queen named Arete in the poem, but Wilson refrains from translating her as “Queen Tough”). The line was quoted over and over again in later days because it was considered the height of happiness for a man to have a son and grandson competing with each other to possess virtue or true excellence. This Wilson suppresses, as a thing irrelevant to contemporary idiom—“toughness” will have to serve in its place.
ellauri026.html on line 266: Die Kräutermischung besteht oft aus 25 g Schnittlauch, 25 g Petersilie, 25 g Kerbel, 25 g Kresse, 25 g Sauerampfer, 25 g Borretsch, 10 g Estragon, 10 g Dill, 10 g Bohnenkraut. Manchmal auch Zitronenmelisse. Kerbel on kirveli ja Bohnenkraut on kynteli. Meillä on ollut näitä kaikkia, eri vuosina, ei kerralla. Monet kuolee talvella. Sauerampfer, suolaheinä on menestynyt hyvin. (No jaa, nyt se on taas hävinnyt.) Myöhempänä tulee vielä puhe mäkikuismasta eli helleborista, masennuslääkkeestä jota otti myös se melankolinen Burton, jota Puu kasvaa Brooklynissä kirjan tyttö aikoi lukea päästyään B-kirjaimeen. Jos mulle tulee vielä masis vanhana, suostun syömään enää sitä. Ehkä mä sitten lennän ilmapallona kuin Muumi syötyään jotain liljoja.
ellauri026.html on line 323: Vapaa-ajattelu oli syntymässä uudelleen. Ei tarte ajaa pitkin valtion raiteita veeärrän aikataulussa. Yxityistäminen nostaa päätä, kun siihen on nyt varaa. Kapitalismi kukoistaa luxuxen oloissa, se vaatii avointa rahan, tavaran ja työvoiman virtausta, maanteitä ja ilmalentoa, verkkomaisia vaihtoehtoisia reittejä, vaihtoehtoisia totuuxia, korkoa korolle kasvua. Ahtaissa oloissa, rajoitettujen resurssien maailmassa syntyy puisevia rakenteita, ratapihoja, pappisvaltaa eli hierarkiaa, komentoteitä, virkatietä ja diktatuuria. Totaalisessa puutteessa alkaa anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan. Luonnontila. Asutaan ontoissa puissa tahoillaan. Luonto synnyttää järjestelmiä, järjestelmät meemejä. Luonto myös keilaa järjestelmät katastrofeilla: tulee maanjäristyxiä, tulvia, kuivuutta, katoja, pikku jääkausia. Raamatun vizauxia. Kasvihuoneilmiö.
ellauri026.html on line 327: Annas olla, eikö kaikenlaisten elukoiden joukosta ne viihdy parhaiten, jotka eivät ymmärrä enempää kuin luonto niille opetti? Mikä menestyy paremmnin kuin mehiläinen? Vaikka ne eivät ymmärrä paljoa, ne rakentaa hienoja rakennuxia. Mikä filosofi on perustanut paremman valtion? Mutta hevonen, joka on luupäisempi kuin ihminen, ja on sixi sen hyvä ystävä, kärsii ystävänsä lailla. Siitä on noloa hävitä kisa, mutta se piereskelee lujasti; taistelussa se pyrkii voitolle mutta listitään armotta, haukkaa multaa razastajan kanssa; puhumattakaan suizista, kannuxista, ahtaista pilttuista, aseista, lyönneistä, razastajista, sanalla sanoen kaikesta orjuutuxesta, johon se halukkaasti alistuu, ja koittaa kostaa vastapuolelle. Kärpäsillä ja linnuilla on kivempaa, jotka elävät luonnon vaistolla, välttävät vain tästä hetkestä, jos vaan ihminen jättäisi ne izexeen. Kun ne pannaan häkkiin matkimaan ihmisen puhetta, ne nuutuvat ja mennettävät ilonsa. Luonto on sit niin paljon parempi kuin ihmiskeinot.
ellauri026.html on line 397: Kun E.R. pääse pappeihin ja skolastikkoihin, se ei enää naureskele. Alkaa hymy hyytyä aika irvistyxexi. Edellä käynyt onkin vain johdantoa tähän. Nyt se haukkuu ihan vakavissaan, tää on tosista, täst on leikki kaukana.
ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
ellauri026.html on line 426: Viisaus tekee ihmisistä arkoja, ja sixi viisailla on aika vähän duunia, ne saavat istua köyhinä ja nälkäisinä uunin nurkassa. Niiden elämä on vähexyttyä, hämärää ja vihattua; hölmö kierii rahoissa, on valtakunnan johdossa, kerta kaikkiaan kasan huipulla. Viisaus pilaisi hyvät bisnixet: kauppias ei huijaisi, punastuisi valheesta, ei suju siltä ryöstö eikä koronkiskonta. Aasi tai härkä pääsee helpommin herraxi ja kirkon virkoihin kuin viisas ressukka. Tytöille kelpaa hassu paremmin kuin kuiva viisastelija, sitä ne välttelee kuin skorpionia. Ylipäänsä hauskasta elämästä pitävät ei pidä viisaista. Kaikki pyörii rahalla, jota viisas halvexii; raha tule rahan luo, välttää viisasta.
ellauri026.html on line 447: Jefan pontena virressä on että E.R. oli protestanttiliikkeen kannalta vaan hyödyllinen idiootti, joka enimmän aikaa oli täysin pihalla siitä mitä se törkkäs liikkeelle. No tietysti kun se ei ize ymmärtäny kääntyä unitaarixi.
ellauri026.html on line 455: His activity took many forms; but he was always, whether through classical treatise or encyclopædic collection or satirical dialogue or direct moral appeal—always and everywhere, the preacher of righteousness. His successes were invariably along this line. His failures were caused by his incapacity to perceive at what moment the mere appeal to the moral sense was no longer adequate.
ellauri026.html on line 463: Tässäpä tyypillistä Jefaa: Erasmus yritti parikin kertaa summeerata töitänsä, mutta huonolla menestyxellä. Sen selityxet töittensä synnystä on niin triviaaleja, että ne ei voi "command our respect". Vaik eihän voi kieltää että tärkeäkin työ voi lähteä triviaalisti liikkeelle (ei mun tärkeet tutkimukset tosin). Hemmetin tärkeilijä. Just tälläsiä tunkeloita E.R. vihasi, ja tietysti just tälläsestä pitää tulla sen elämänkerturi. It just goes to show.
ellauri026.html on line 516:
ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.
ellauri028.html on line 32: Hänen tarinoitaan alettiin julkaista suuressa määrin 1990-luvulla, ja hän on kirjoittanut myös romaanin. Kirjoituksissaan hän käyttää elementtejä saduista ja parodiaa.
ellauri028.html on line 89: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
ellauri028.html on line 100: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri028.html on line 106: During his prolific period Mark wrote many minor items, most of them rejected by Howells, and read extensively in one of his favorite books, Pepys' Diary. Like many another writer Mark was captivated by Pepys' style and spirit, and “he determined,” says Albert Bigelow Paine in his 'Mark Twain, A Biography', “to try his hand on an imaginary record of conversation and court manners of a bygone day, written in the phrase of the period. The result was 'Fireside Conversation in the Time of Queen Elizabeth', or as he later called it, '1601'.
ellauri028.html on line 108: The Rev. Joseph Twichell, Mark's most intimate friend for over forty years, was pastor of the Asylum Hill Congregational Church of Hartford, which Mark facetiously called the “Church of the Holy Speculators,” because of its wealthy parishioners. Here Mark had first met “Joe” at a social, and their meeting ripened into a glorious, life long friendship. Twichell was a man of about Mark's own age, a profound scholar, a devout Christian, “yet a man with an exuberant sense of humor, and a profound understanding of the frailties of mankind, including Mankind's Huge Cods." Sam Clemens ja pastori naureskeli kaxisteen mezässä miespaneelin valtavia turskia. Bronzed and weatherbeaten son of the West, Mark was a man's man. "Some Remarks on the Science of Onanism.”
ellauri028.html on line 112: It was sometimes a wonderful and fearsome thing to watch Mr. Clemens play billiards,” relates Elizabeth Wallace. “He loved the game, and he loved to win, but he occasionally made a very bad stroke, and then the varied, picturesque, and unorthodox vocabulary, acquired in his more youthful years, was the only thing that gave him comfort. Gently, slowly, with no profane inflexions of voice, but irresistibly as though they had the headwaters of the Mississippi for their source, came this stream of unholy adjectives and choice expletives."
ellauri028.html on line 114: Words vulgar and offensive to other ears were a common language to him. Anyone who ever knew Mark heard him use them freely, forcibly, picturesquely in his unrestrained conversation. Whitman and the Bible are no more obscene than Nature herself—no more obscene than a manure pile, out of which come roses and cherries.
ellauri028.html on line 116: One of these guarded treasures of Kaiser Wilhelm was a volume of grossly indecent verses by Voltaire, addressed to Frederick the Great. “I would blush to remember any of these stanzas except to tell Krafft-Ebing about them when I get to Vienna”, said Mark Twain. "Too much is enough."
ellauri028.html on line 172: Der Schriftsteller frönte noch einem anderen Laster. Im Alter fascinierten ihn kleine Mädchen immer mehr. Sein Interesse trug eindeutig erotische Züge. Er versammelta die jungen Damen in einem eigenen Klub. Das Durchschnittsalter eines Engelfischen betrug dreizehn Jahre. Seine Sekretärin schrieb: An einem unbekannten Ort sieht er sich als erstes nach kleinen Mädchen um", und "er ist weg wie der Blitz, wenn er ein neues Paar schlanker Beinchen auftauchen siehtm und wenn das kleine Mädchen dann auch noch eine riesige Schleife im Haare trägt, schwebt er vollends im siebten Himmel."
ellauri028.html on line 198: Apparently man is a selfish prick that can't think for himself and relies on "outside influences". He is a chameleon. He is nothing but a mere machine. Well, at least according to Twain. Man is a fraud and only lives for himself. He is really driving home this point that everyone is selfish and acts out of selfish needs (big surprise?), even if viewed (publicly and personally) as a self-sacrificing person. My question is; who cares? If the end result is the same, what does the actions matter. Let's say, saving a woman from a burning house. Twain says you do this out of making yourself feel good and avoiding the pain of not saving the woman, nothing else; the woman comes second to your own need of feeling good. But regardless of how it makes you feel, you still saved the woman in the end. The good is still done, even though you did it for yourself. Forget how the action was achieved. What does it matter if we refer to this as "self sacrificing" or "selfishness". Answer me this question, Twain! THE ACTION REMAINS THE SAME!!!.... I feel this must have been written during a time when everyone was going around smugly proclaiming to be self-sacrificing do-gooders and self-proclaimed religious nuts while really being shitty people; which had to be the most annoying thing ever. I guess it feels a bit outdated and I think people who naively go around claiming that they are "self-sacrificing do-gooders" are simply laughed at in our post modern times as smug assholes who need to get off their high horse (high horse? who owns a fucking horse nowadays, anyways?). I feel it is pretty accepted now that those who do good are doing them for their own selfish gains and the view of acceptance by others, at least I think this is the case. I don't know cause I don't know do-gooders, everyone I know (including myself) are dicks and more concerned with their celluar phones and creating social dating websites on the internet in vain attempts to pick up chicks only to drink alone and desperately spend several hours harassing women on social dating sites until one, out of pity, decides to respond to your 50 private messages, which then they foolishly decides to set up a date with you; only for you to be disappointed and stood up; which results in more drinking and paying a "dancer" to give you a hand job behind the goodwill on a Saturday night....
ellauri028.html on line 200: Anyways, I feel "What is Man?" is really a precursor to Freud (also Dostoevsky and Nietzche are precursors) and the Ego, which is pretty impressive for the time, but again, it feels a bit dated. He is also repetitive about the same idea of man being selfish, which is annoying like this review...
ellauri028.html on line 202: Now he is on this kick about how man never thinks for himself. He is a chameleon conforming to whatever outside influences he puts himself in. This is pretty interesting stuff here. I apologize that these reviews have become rather flat. The amount of times I have used the word "interesting" to describe things in a vague manner is so blindly obvious and so boring, I can't believe I go on writing these things (and you keep reading them?!) Where is this going to get me, doing these shitty reviews? Does anyone care? Do I really care? I think I need a girlfriend (this is a cry for help)...Anyways, the book is psychological and philosophical or some shit... go read the goddamn thing yourself...I need a drink...
ellauri028.html on line 212: Wow, just wow. Mark Twain is a Taoist? A God??? This book is a religious experience. Unreal?!?! I shit myself from reading it, unbelievable!!! Read these quotes. One of the best, one of the greats! He discusses Adam and Eve, oh, I can't stress how mind blowing this is...This is a turning-point of my life!!!!!!!
ellauri028.html on line 248: Maybe I'm just impatient, but I found this book tedious and more than a little depressing. Back on the virtual shelf it goes, for the time being.
ellauri028.html on line 330: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri028.html on line 332: "Mademoiselle from Armentières" is an English song that was particularly popular during World War I. It is also known by its ersatz French hook line, Hinky Dinky Parlez-vous (variant: Parlay voo).
ellauri028.html on line 334: "Mademoiselle from Armentières" has roots in a tradition of older popular songs; its immediate predecessor seems to be the song "Skiboo" (or "Snapoo"), which was also popular among British soldiers of the Great War. Earlier still, the tune of the song is thought to have been popular in the French Army in the 1830s; at this time the words told of the encounter of an inn-keeper's daughter, named Mademoiselle de Bar le Duc, with two German officers. During the Franco-Prussian War of 1870, the tune was resurrected, and again in 1914 when the British and Allied soldiers got to know it.
ellauri028.html on line 336: The Pittsburgh Post-Gazette of December 4, 1939, reported that the historical inspiration for the song had been a young Frenchwoman named Marie Lecoq (later Marie Marceau), who worked as a waitress at the Café de la Paix in Armentières at the time of the war. Despite the obscenity of many popular versions of the song, it was reportedly quite clean in its original form.
ellauri028.html on line 338: "Mademoiselle from Armentières" was considered a risqué song and not for 'polite company', and when sung on the radio and TV, as in The Waltons, typically only the first verse was sung. The lyrics on which this opinion is based are recorded in the Gordon "Inferno" Collection.
ellauri028.html on line 366: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 368: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 370: Mademoiselle from Armentières,
ellauri028.html on line 374: Our top kick in Armentières ellauri028.html on line 408: The day we sailed away from Brest
ellauri028.html on line 409: I said "Goodbye" and thought the rest.
ellauri028.html on line 417: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 419: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 426: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 437: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 439: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 443: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 452: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 454: Mademoiselle from Armentières ellauri028.html on line 568: Sotuinvalidien puolustusvoimat järjesti sotuinvalidien syyskeräyxen koko maassa. Nyt julkistamme keräyxen tuloxen. Saimme kerättyä yhteensä 283 kokonaista sotuinvalidia ja osia. Se on 50% eli lähes puolet vähemmän kuin viime vuonna. Näistä 238 nyt vielä tuhisevaa sotuinvalidia (tai vähemmän) luovutetaan rahavallan resitentille Sale Hiiristölle izepäisyyspäivän sotuinvaliidivastaanotolla. Sotuinvalidien puolustusvoimat päällikkönsä sopuiluveteraani kunniaylisopuli Esa Saarisen nimissä haluaa kiittää koko Suomen kansaa, paizi Aira Samulinia, joka ei millään suostunut luovuttamaan vaatekomeroon kenkäläjän alle kätkemäänsä Peter Nygårdia.
ellauri028.html on line 576: No hyppään yli pari vielä puujalkaisempaa viziä ja menen suoraan asiaan: pianaikaa koko rauhanaikainen rauhantahtoinen armeijamme voidaan korvata armeijasimulaattorilla, joka puolustaa simuloitua maatamme ulkoa tulevia uhkakuvasimulaattoreita vastaan. Kyberuhat pannaan superselliin, pilviporsaat roviolle, jossa niitä linkoo virtuaaliläjillä äreet lintuset. Kassa kukoistaa. - Hauska kuulla että armeija ottaa vaihtoehtoisen todellisuuden vakavasti! Kybersodassa pärjännee tälläinen rimpulampikin kaveri, et mä tuun mielläni reserviin! Isänmaallisuus on aina ollut mun sydäntä lähellä! - Hienoa! Olkaa hyvä, saako pyytää vapaaehtoisexi tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM! Ei vaitiskaan, vizi vizi! se oli vaan simulaatio! - Aargh! niin olin mäkin! Mein leben!
ellauri028.html on line 625:
Suomalainen pikkujoulu - Lompakko on tyhjä, kännykkä on hukassa, päässä soi tango delirium etkä uskalla edes vilkaista kuka vieressäsi kuorsaa.
ellauri028.html on line 658: Vanhuxen pikkujoulu - Lompakko on tyhjä, kännykkä on tyhjä, päässä soi tinnitus eikä tarvi edes vilkaista kuka vieressäsi kuorsaa.
ellauri028.html on line 749: Frustrated, Bob storms off into the bathroom, undresses, and walks back into the room completely naked, except for his boots.
ellauri028.html on line 819: - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh.
ellauri028.html on line 835: Olin 51. Niihin aikoihin alkoi vanheneva siitin silloin tällöin reistailla. Se on 3 kertaa 17. Mä olin 17 kun Petsku aika vauhkosti sekoili maalla merellä ja ilmassa. Kevättalvella Merikadulla. Vuonna 2033 täytän 81 (insh Allah vittu saatana, ellen ole Hietaiemen täytteenä). Se on 3 kertaa 27. Mä olin 27 kun söin eka kerran depressiolääkkeitä. Keväträntäsateella Cambridgessa Massachusettsissa. Hyi helvetti. Aika vittumaista saatana. Näitä ei tekis mieli muistella.
ellauri028.html on line 844: Me ostettiin 2007 jenkeissä käydessä aito vaahtomuovinen söpö GW Bush-stressinukke muovisessa verkkokassissa, jota saattoi puristella lyttyyn ja mätkiä päähän nyrkillä. Bad bush, hyi helvetti. Älä muistele. Me tultiin kaikki kipeixi Matin ja Jillin vetoisessa veden vaivaamassa kellarissa, kukin vuorollaan. Mikään ei ollut juuri muuttunut 70-luvun ajoista. Muistan taas kerran ajatelleeni: mitäs läxit. No menihän se ohi sittemmin.
ellauri028.html on line 849: Tapio Vinhaperä on yleisen kirjallisuustieteen yritysprofessori erityisalanaan grillituotteet. Viran lahjoitti Yrjön Grilli Taavetista. - Kyllä minä en näe tässä mitään eturistiriitaa. Yritys ja tiedemaailmalla on paljon yhteisiä intressejä, kuten saunaillat, pitkät kokousmatkat ulkomaille ja nuoret opiskelijatytöt. Joko muuten mainizin, että Ykän grillissä saa takaa maistuvaisia ja sinne kannattaa tulla kauempaakin?
ellauri028.html on line 947: VIERAILIJA12: Meillä on suvussa hyvä esimerkki näistä eri uskonnoista, on ortodoksia, perus evankelisluterilaista, sitten on yhdessä haarassa juutalaista, jehovaa ja kaiken kruunaa miehen isä ja äiti, joisa isä on puoliksi intiaani ja äiti ameriikan suomalainen. Ja isänsä oli miehelle sitten opettanut hänen lapsuudessaan kaiken maailman manailuja, yrttejä ja suitsukkeita ja mietiskelyä. Ja täytyy myöntää kun ensimmäisen kerran miehen yllätin tapailujemme alussa istumasta keskellä pihaa pressu teltassa tätä mietiskelyä harrastamassa niin minä nauroin pitkään ja hartaasti. Ja tästä kun kaverilleni vielä puhuin niin täysin idioottinahan ne miestä pitivät. Mutta nyttemmin on sitten selvinnyt että nämä on vain jokaisen tapoja rentoutua. Siinä missä mies siis joskus tyyliin kerran-pari vuodessa vetäytyy jonkun päivän takia omaan rauhaansa, otan minä konjakkipullon ja istun kynttilän valossa ja tuijotan liekkiä. Sama asia, mutta kaksi eri "uskontoa". Kun itse kuulun näihin jotka eivät saa mitään voimaa uskonnosta. Mutta mies taas jotakin pelätessään ottaa kaulanaihonsa käteen ja pyörittelee sitä sormiensa välissä ja manailee jotain.
ellauri029.html on line 36: B-O-R-I-N-G! BORING! Jan Blomstedt kirjoittaa ikävystymisen autuudesta. Jan Blomstedt on i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä. Jan Blomstedt kirjoittaa hiljaisuuden kieliopista. Jan Blomstedt saisi olla hiljaa ja muuttaa maalle opettamaan preskriptiivistä kielioppia. Jan Blomstedt kirjoittaa "vasta-ajattelijoista". Jan Blomstedt on vasta ajattelija. Aivan vasta-alkaja. Jan Blomstedt kirjoittaa: meidän on hyväksyttävä narrimaisuutemme. Jan Blomstedtin kahden esseekokoelman jälkeen se onkin varsin helppoa.
ellauri029.html on line 172: Luku- ja kirjoitustaito kuuluu toistaisexi tutkintoon, mut tää on vaan ohjeellista, tähän voi tulla muutos milloin tahansa. Mä en ajattele kirjoittamalla, vaan kirjoitan ajattelemattomasti, annan tulla vaan. Menee se niinkin. Aika pelottava toi samastus todellisuus (asiakas). Sen vois vaikka panna newspeakin sanakirjan tunnuslauseexi. Kukahan toi Timo on, onko yhtä julkkis kuin Esa Saarinen? Tommi Kovasen, sen väärin taklatun lätkä-äijän mindmapissa on varmaan valkoisia alueita. Doctor Livingstone, I presume?
ellauri029.html on line 220: ajanhallinta ajattelu arvot asenne asiakaspalvelu blogi blogiessee brändäys elämänhallinta fysioterapia henkilöstöjohtaminen henkinen kasvu huipputiimi hyvinvointi itsensäjohtaminen itsensä johtaminen itsensä kehittäminen itsetutkinta johtajuus johtaminen luottamus luovuus markkinointi menestyminen menestys motivaatio myynti onnellisuus oppiminen palaute palvelumuotoilu proakatemia sosiaalinen media stressi stressinhallinta talous tavoitteet tiimi tiimioppiminen tiimityö tiimityöskentely tuotteistaminen työhyvinvointi viestintä yrittäjyys
ellauri029.html on line 352: In the 1990s, Kahneman's research focus began to gradually shift in emphasis towards the field of "hedonic psychology". This subfield is closely related to the positive psychology movement, which was steadily gaining in popularity at the time.
ellauri029.html on line 354: Hedonic psychology...is the study of what makes experiences and life pleasant or unpleasant. It is concerned with feelings of pleasure and pain, of interest and boredom, of joy and sorrow, and of satisfaction and dissatisfaction. It is also concerned with the whole range of circumstances, from the biological to the societal, that occasion suffering and enjoyment.
ellauri029.html on line 358: It is difficult to determine precisely when Kahneman's research began to focus on hedonics, although it likely stemmed from his work on the economic notion of utility.
ellauri029.html on line 385: Depressive realism
ellauri029.html on line 448: Depressiivinen realismi on miinusmerkkistä. Musta se ei ole vinouma eikä harhakaan, mutta optimistit on toista mieltä. Masixet on realistisempia kuin optimistit, on tutkittu. Näinä lopun aikoina tää on tuskin mikään ylläri. Pessimismi tuottaa osuvampia arvioita todellisuudesta. Tätä tulosta on optimistien taholta kritisoitu sillä, että todellisuudesta ei ole tietoa. Mutta onhan sitä, sillä todellisuushan on yhtä kuin asiakas, senhön äskettäin selvitti TAMK:ssa "Timo". Optimistit huomauttavat myös, että depressiivisen realismin hypoteesin on esittänyt 2 naista. (Ylläri.) Sillä ei siis ole tutkijoiden enemmistön tukea.
ellauri029.html on line 454: Lisäselitys tulee itsesäätelyn teoriasta. Mitä enemmän anteroilla on sisäisiä päämääriä, sitä enemmän ne yrittää saada hallintaan kaaosta ja vähentää epävarmuutta ja stressiä. Yksi konsti on vakuuttaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Aasia kunnossa, uskovat sanovat kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko, vaikka kaikki on mennyt päin persettä. Izetyytyväisyys, toi Mandevillen "self liking", on pelissä. Ne joilla on sitä paljon, luulevat että ne istuvat satulassa ansaitut kannuxet jalassa Mannergeimin karvalakki päässä ja ohjat kädessä.
ellauri029.html on line 458: Sä pystyt vaikka mahdottomaan, seuraa sydäntäs vaan, lauleskeli Peukalo-Liisa pääskyn siipikynkässä. No ei kai kukaan pysty mahdottomaan, ei jumalakaan, joka ei jaxa nostaa isointa luomaansa kiveä. Optimisteilla on enemmän taipumusta satuttaa kikkailulla leukansa kuin masixilla. Mutta optimistiset vanhuxet on hyväntuulisempia kuin depressiiviset. Kai koska ne pystyvät unohtamaan erinäiset ikävät tosiasiat.
ellauri029.html on line 529: Brander, toinen spugen näköinen miesressukka koko aukeaman
ellauri029.html on line 549: ja tytöille mielikuvan miehistä ressukoina, jotka
ellauri029.html on line 580: ruostuneen kanuunanputken vieressä. Miekkosia paleli
ellauri029.html on line 584: pikemminkin aika pieniä ja ryttysiä ressukoita.
ellauri029.html on line 658: Jännitys on siis halun ja pelon sekoitusta. Vähän sama juttu kuin se sinänsä oudolta ehkä tuntuva tosiasia, että ne kaikista houkuttelevimmat paikat on kaikista yököttävimpien naapurissa, molemmat siellä hännän vieressä. Riski joutua väärälle reiälle on melkoinen, mutta se vaan lisää viehätystä. Ällötys ja kiihotus on sukulaistunteita.
ellauri029.html on line 686: Anch`io sono pittore! o Son pittore anch`io! es una frase atribuida a Correggio, quien se supone la pronunció al contemplar un cuadro de Rafael, según unos autores la Madonna Sixtina y según otros, el Éxtasis de Santa Cecilia. Tätä läppää ei löydy italiankielisestä wikipediasta. Encyclopedia Britannican mielestä se on urbaani legenda.
ellauri029.html on line 692: Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt.
ellauri029.html on line 714: on huomattava prosentti depressiivisiä, ja
ellauri029.html on line 824: Vähän tässä kyllä pisi haiskahtaa. Kansallisinstituutiomme nurkkiin on kuseskeltu, ja jorman varressa on varmaan ollut Haju Pisilä. Politiikan parodialle ei todellakaan ollut tilausta. SS-kolmikko teki kaiken ize. Viihdeohjelma Teppo Raimon epäpoliittiselle vihapuheelle kyllä oli.
ellauri029.html on line 839: Sana sarkasmi on peräisin kreikankielisestä sanasta sarkasmos (σαρκασμός) (’iva, pilkka’) jonka verbimuoto on sarkazein ('puhua kitkerästi, ivata', sananmukaisesti ’lyödä lihoixi, pureskella jauhelihaxi'.
ellauri029.html on line 910: The question is, is satire or sarcasm ever appropriate? This would be easy enough to resolve if not for the fact that God uses satire in several places in Scripture. For example, Paul’s words in this passage:
ellauri029.html on line 912: You are already filled, you have already become rich, you have become kings without us; and indeed, I wish that you had become kings so that we also might reign with you. For, I think, God has exhibited us apostles last of all, as men condemned to death; because we have become a spectacle to the world, both to angels and to men. We are fools for Christ’s sake, but you are prudent in Christ; we are weak, but you are strong; you are distinguished, but we are without honor. To this present hour we are both hungry and thirsty, and are poorly clothed, and are roughly treated, and are homeless; and we toil, working with our own hands; when we are reviled, we bless; when we are persecuted, we endure; when we are slandered, we try to conciliate; we have become as the scum of the world, the dregs of all things, even until now. 1 Corinthians 4:8-13
ellauri029.html on line 924: Sarcasm, on the other hand, is not appropriate. Sarcasm has at its core the intent to insult or to be hurtful with no corresponding love or wish for well-being. Instead, the goal of sarcasm is to belittle the victim and elevate the speaker. Jesus warned against such harsh, unloving words in Matthew 5:22. Our words should be helpful and edifying, even if they are uncomfortable to the hearer.
ellauri030.html on line 47: vivant professores, terve opettajat,
ellauri030.html on line 98: Tämmöiset soveltavan filosofian etiikkapläjäyxet palveli antiikissa samaa tehtävää kuin sittemmin saarnakokoelmat eli postillat. Sellasen ääressä istuessa tuntuu vanhuus vähän paremmalta, ainakin näkee ettei ole ainoa asiasta kärsijä.
ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.
ellauri030.html on line 268: Parasta vanhan hopeäselän elossa on arvovalta! (Jos sitä on - jos ei ole sori vaan, oma moka, olisit ollut aikaisemmin sepompi.) Esim Samuli Rusko-oja, nilkki perustolvana, joka paistatteli loppupäivät ansiottoman arvonnousun valossa. Vähemmän duunia, enemmän auktoriteettia. atque huius extrema aetas hoc beatior quam media, quod auctoritatis habebat plus, laboris minus; apex est autem senectutis auctoritas. Vanhuus, kun siihen liittyy korkeimmat luottamustehtävät, on niin arvovaltaa täynnä, että se korvaa kaikki nuoruuden nautinnot. Kaikki tottelee sun pelkkää nyökkäystä. Habet senectus, honorata praesertim, tantam auctoritatem, ut ea pluris sit quam omnes adulescentiae voluptates. Non in sententia solum, sed etiam in nutu residet auctoritas. ellauri030.html on line 318: Epiktetos asui stoalaisesti pienessä kamarissa, suuressa köyhyydessä, surkeassa tilassa ja alhaisessa asemassa. Keskittyi soveltavaan filosofiaan ja opetti olemista oman elämänsä seppona, tai oikeammin teppona. Tarkoituksena on turvata oma elämä elämällä järkevästi ja luomusti. Ne jotka ei osaa opettaa.
ellauri030.html on line 345: Stoalaisuuden aloittaja on filosofi Zeno (350–264 eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon oli kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.
ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys.
ellauri030.html on line 714: Aristoteles piti vizeistä puheissa, mut myönsi et vizit on vaan sivistynyttä julkeutta. Jengi nauraa niille enemmän kuin pitäisi. Ehkä ne pitäis kieltää lailla. Stoalaiset inhos läpänheittoa, naureskelu on niistä izehillinnän puutetta. Heräteostos ei pitänyt siitä, eikä se ize ikinä nauranut. Vittu mikä hapantelija.
ellauri030.html on line 716: Raamatussakin otetaan kylmä linja porteissa naureskelijoihin, profeetat vittuuntuivat yhtä lailla kuin filosofit. Kun lapset juoksi kaljupään Elisan perässä ja hihitti, karhut hoitelivat lapset hengiltä Elisan puolesta. Jumala nauraa raamatussa vaan pahansuovasti.
ellauri030.html on line 718: Mutta sinä HERra naureskelet heitä
ellauri030.html on line 722: Kirkkoisät oli samoilla linjoilla, eipäs naureskella rivissä, sanoivat Ambrosius, Hieronymos, Basileios, Efraim ja Johannes Kultasuu yhdestä suusta. Basileios sanoi että "röhönauru niin että maha hyllyy ei sovi hyvin temperoidulle kirkkoisälle, se ei ole arvokasta." Tyhjän naurajat ovat vastuuttomia tyhjäntoimittajia tai pahansuopia. Kultasuu varoitti että naurusta seuraa rumia sanoja, rumista sanoista rumia tekoja, mätkintää ja haavoja, haavoista murhia. Paras siis lopettaa virnuilu ennenkuin kirkkoisät suuttuvat ja päitä alkaa putoilla.
ellauri030.html on line 724: Munkkisäännöissäkin kiellettiin naureskelu, varmaan six että munkit oli armoitettuja hohottajia. Niistähän pahoitti mielensä Iso-Pauli Münchenin oluttuvassa. Nostelivat kolpakoita ja hohottivat. Kaiken kukkuraxi Lea astu koirankakkaan. Nyt lähetään kotiin, ne päättivät. Oli kova vaiva taivutella ne peruuttamaan puheensa.
ellauri030.html on line 728: Reformistit ei nähneet tässä mitään parannettavaa. Puritaanit kirjoitti kokonaisia trakteja naureskelua vastaan. Vakavaa ja raitista elämää on elettävä, ei naureskella typeryyxille eikä hohoteta julkisuudessa kuin moukat. Komediat kiellettiin.
ellauri030.html on line 760: Jotku huomauttaa et rivoille ja törkeille vizeille nauraa eniten rivot ja törkeät ihmiset, just ne jotka ei kauheesti repressoi noita tunteita. Mut täähän johtuu just siitä minkä mä oon toisaalla sanonut, että normit ei saa olla liian jyrkkiä eikä matalia, vaan just sopivia. Muuten reaktio on joko hyi tai huoh. No jokatapauxessa Freudin paineilmateoria on totaalisesti out tällä hetkellä.
ellauri030.html on line 802: Man is the only animal that laughs and weeps: for he is the only animal that is struck with the difference between what things are, and what they ought to be. We weep at what thwarts or exceeds our desires in serious matters; we laugh at what only disappoints our expectations in trifles… . To explain the nature of laughter and tears, is to account for the condition of human life; for it is in a manner compounded of the two! It is a tragedy or a comedy—sad or merry, as it happens… . Tears may be considered as the natural and involuntary resource of the mind overcome by some sudden and violent emotion, before it has had time to reconcile its feelings to the change of circumstances: while laughter may be defined to be the same sort of convulsive and involuntary movement, occasioned by mere surprise or contrast (in the absence of any more serious emotion), before it has time to reconcile its belief to contrary appearances (Hazlitt 1819, 1).
ellauri030.html on line 824: Avoid obscurity of expression.
ellauri030.html on line 837: Tää leikki"teoria" on siitä parempi, että se koskee elukoita yleensä, ja se selittää mix huumori on sosiaalista. Sapaju nauraa 30 kertaa enemmän seurassa kuin yxinään. Yxinään nauraminen on jopa jotenkin hullun oloista, niinkuin Klamydian kapteeni. Seijakin on huolissaan, kun mä nauran täällä huoneessani yxinään. Ja se selittää myös, mix esim persuvizit on niin agressiivisia.
ellauri030.html on line 849: Eliskä nauru pidentää ikää, tai jos ei pidennä, niin se vähentää stressihormoonia, tekee viimeisistä minuuteista siedettävämpiä. Ainakin hauskempia kazojien mielestä. Sydänkohtauxen vaarakin vähenee. Koleeriset A-tyypit kuolee niihin enemmän.
ellauri030.html on line 877:
13
Multiple Genres
44
$37,024,971
4,437,318
0.02%
ellauri030.html on line 899: Tendentious jokes are jokes that contain lust, hostility, or both. William Shakespeare’s Falstaff would be an example of Freud's "comic," generating laughter by expressing previously repressed inhibition.
ellauri030.html on line 902: In Freud's view, jokes (the verbal and interpersonal form of humor) happen when the conscious allows the expression of thoughts that society usually suppresses or forbids. The superego grudgingly allows the ego to generate humor for the benefit of the id. A benevolent superego allows a light and comforting type of humor, while a harsh superego creats a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppresses humor altogether.
ellauri030.html on line 910: An analysis of content from business-to-business advertising magazines in the United States, United Kingdom, and Germany found a high (23 percent) overall usage of humor. The highest percentage was found in the British sample at 26 percent. Of the types of humor found by McCullough and Taylor, three categories corresponded with Freud's grouping of tendentious (aggression and sexual) and non-tendentious (nonsense) wit. 20 percent of the humor were accounted for as “aggression” and “sexual.” “Nonsense” was listed at 18 percent.
ellauri030.html on line 912: It has been claimed that Freud's division is artificial and not very clear. Altman (2006) thinks all three types of humor are aggressive and sexual. Lähde:
ellauri030.html on line 921: For example, characters in a working-class family may banter back and forth about paying bills or finding a more respected or higher-paying job. The delivery of dialog may come across as funny for an audience who believes the humor comes from the antagonistic relationship between the two characters. But the real hostile nature of the joke involves class and economic issues that are otherwise not funny.
ellauri030.html on line 1025: Voltaire laukoi leukavasti: dans toutes les guerres il ne s'agit que de voler. Ja jotkut kansat on kuin petoeläimet, ne mieluummin ryöstää muilta kuin tekee töitä ize. No ize asiassa kaikki kansat olis sellaisia, mut vaan jotkut siihen pystyvät. Ne joilla on pystyvämmät pyssyt.
ellauri031.html on line 58: Näst är det jätteskojigt at reta en kringresande fotograf. Flickorna skrattar åt den stackars brödvinnaren så att de närapå dör. Läsaren också, av ren leda. Femte kapitlet handlar om då Inger låg med mjölnaren. Eller något. Nä hon gömde sig i möllåren, bykar-Mari trodde at det spökade, och blev rädd. Den narsistiska flickan är arg när Mari får mera hänsyn än hon själv. Inget under, Inger.
ellauri031.html on line 98: Y gillar morbror Max, som är en annan likadan psykopat som Y. Moster Betty och Max är finfina och ska försöka fila bort Inger-Johannes kanter. Y är helt omusikalisk men sjunger högt och falskt ändå. Kamraterna skrattar åt sjungandet men är avundsjuka när Y får resa till morbror Max. Y skryter en hel del, säger att farbror Max är stenrik och tom adel, vad dumt! Magister Alm petar flickorna med fuckfingret, som är visst ett par decimeter långt. Y gör lite välgörenhet åt ålderdomshemmets gummor. En gumma säjer hon ska säkert dö förrän Y kommer tillbaks. Y tänker det är bara bra att hon slipper vänta på Y hela sommaren. Hemma blir hon först sur för at klänningen blev inte bra nog, och därefter grinig för hon ska bort hemifrån. Men det blev härligt att resa i varje fall.
ellauri031.html on line 100: Y reser med ångbåt och lirkar till kaptenen. Farbror max ställer till liv och bråk just liksom Y. Tant Betty är lika illa uppfostrad som alla andra i familjen. Hon säger att Y har jättefötter som hon trampade på pudeln med, och klumpig klänning, och att det är hon tant Betty som bestämmer allt i huset, och därmed basta. Det tycker Y inte om, inte alls. Får se.
ellauri031.html on line 110: Nästa rackartyg är att resa på egen hand på tåg bara någonstans för att hon inte har gjort det förr. Alla trodde henne borttappad för alltid. Vilken idiot. Och hon är hela 14 år. Efterbliven minsann. Det viktigaste för morbror Max är att hon inte går med tårna inåt, annars blir hon aldrig gift.
ellauri031.html on line 114: Morbror Max och tant Betty föreslår att adoptera Y som eget barn. Nej i helvete! ropar Inger-Johanne med detsamma, jag vill hem! Y tror att dom vill kidnappa henne, och försöker fly. Lyckligtvis nappar morbror Max killingen förrän hon försvinner igen. Är det alltid små autistiska narsister som hittar på att rymma hemifrån? Kalle (den med Hobbe) gör också så.
ellauri031.html on line 118: Låtom oss ha en annan tankerunda på det hela. Månne inte Dittes plan har varit at lära norska barn en läxa: lilla yrhättan är ett dåligt exempel, alla hennes rackartyg är saker som barn inte ska göra? Antagligen. Men på samma tid är de här lika säkert genuina barndomsminnen, och Ditten var väl just en sådan liten skit. Det är inte alldeles klart at läxan går hem, då Ditten inte får tillräckligt stryk, men det kan tänkas vara en plus för boken. Kanske den här boken är intressant ändå när allt kommer omkring. Men riktigt tycka om Y kan man inte, nehej. Nä-hä.
ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa.
ellauri031.html on line 142: Men vi behöver inte fortsätta om myrorna i alltför mycken detalj - det är inget trevligt ämne. Det räcker att säga att pojken fortsatte at leva bland dem och observerade dem för att förstå dem, men kunde inte ställa frågor. Det var inte enbart det att deras språk inte hade de ord som intresserar mänskor - så att det skulle ha varit omöjligt att fråga av dem om de trodde i livet, friheten och efterträvandet av lycka - utan det var farligt att fråga någonting alls. En fråga var ett tecken för vansinne för dem. Deras liv var inte ifrågasatt - det var beordrat. Han ålade från nästet till matsalen och tillbaka igen, förkunnade att sången 'lällällää' var snärtig, öppnade munnen for att hälsa kaptenen och försökte förstå så bra han kunde.
ellauri031.html on line 151: Uniformen är en viktig del i arméns auktoritetstruktur. Varför bär spårvagnsförare uniform? Den skyddar den enskilda förarens person genom att sammansmälta hans individualitet med den institution som han företräder. Han (eller hon) är en spårvagnsförare, inte bara någon som kör en spårvagn. Det är likadant med uniformen i armén. Uniformen framhäver den idé att befälsrätten är ingen personlig sak utan en institution. Det är inte den enskilda förmannen som ger order utan hans uniform och grad. Det faktum låter en svag människa låna en starkares auktoritet och får den underordnade att lyda en människa som han annars inte skulle ta order från.
ellauri031.html on line 157: Jag har bevittnat ett par episoder som tyder på detta. En nybakad undersergeant - en snäll pojke som studerade att bli präst - uppmanade avdelningen att hålla takten. Till sin otur sade han 'nå hej' istället för den gängse 'nåja'. Reaktionen var inte den väntade: häpet och lite generat skratt, otaliga upprepningar av ordern i olika stilar och röstlägen, liksom för att smaka på det nya uttrycket - men ingen förbättring i takten. En annan gång skulle en jägare leda avdelningen in i kompaniet. Han sade mycket civilt och vänligt nog "följ mej" och satt iväg. Klart att resultatet bara var storskratt.
ellauri031.html on line 165: Adjektiv är den fåtaligaste kategorin. Jag har hittat bara fem: fast 'i beredskap', fittig 'dålig', hommio 'likgiltig', lepo 'lätt', snärtig 'bra'. I adjektiven ser man tydligt en bevärings intressen. Liksom i T.C.White's myrsamhälle: det fanns endast två adjektiv i språket, 'gjort' och 'icke gjort', som täckte alla värdefrågor. I dragsvikiskan heter det fittig för allt negativt och snärtig för allt positivt.
ellauri031.html on line 172: Kauniita käyriä ja hyvää päivää, tämä on talousohjelma Sukanvarsi Plus. Tänään sukanvarresta löytyy mm. seuraavia aiheita:
ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä oli joku jääkäriliikkeen aktivisti ja tää Edvard asui enimmäxeen Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri031.html on line 225: Puolueen säännöistä: Fasismi on miliisi kansakunnan palveluxessa. Sen päämäärä on Italian suuruus. Se on aina sotatilassa. Fasismi on ennen kaikkea uskonto. Puolueen johtaja tunnetaan tahdonvoimastaan, voimastaan ja toimistaan. Teko edeltää teoriaa taistelun tiimellyxessä. Vieraana dogmaattisille kaavoille ja ahtaille säännöille, fasismi tuntee että voitto riippuu kyvystä alituisesti uudistua. Fasismi elää tulevaisuuden odotuxessa ja nuoressa polvessa se näkee voimat jotka täydentävät sen työn.
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri031.html on line 314: Mussolinin isä oli seppä ja sosialisti, äiti oli katolinen ope. Benito nimettiin Mexicon vasemmistopresidentin Juarezin mukaan. Se oli vanhin lapsi kolmesta. Benito autteli iskää ideapajassa, isä ihaili Garibaldia (niinkuin se Conradin italiaano Panamassa) ja Bakuninia. Benitokin kunnioitti Garibaldia, muttei myöhemmin enään Bakuninia. Benitoa ei kastettu, vanhemmille tuli siitä riita. Siitä tuli 1901 kansakoulunopettaja munkkikoulusta, siis äiti voitti riidan lopulta. Niin aina.
ellauri031.html on line 325: Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.
ellauri031.html on line 327: Mussolinin ulkopolitiikan peruskäsite oli spazio vitale (vital space), se on Lebensraum italiaanoxi, tai päinvastoin oikeestaan, Benito kexi sen jo 1919. Se on sama käsite kuin ympyräsuisen amerikkalaisen ystäväni siteeraama "American vital interests" kaikkialla maapallolla. Elintärkeät edut indeed. Elin irti teiltä, tärkeät edut meille. Rasismikortti viuhui ahkerasti, musta tässä vaiheessa eikä punainen. On luonnonlaki että makaronit pistää päihin alemmalle sloveenirodulle. Uusia uhreja ei pidä pelätä. 500K barbaarislaavia voi kepoon uhrata 50K italiaanolle, sanoi Mussolini 1920. Imperialismi Afrikassa on oikeutettua, koska mehän ollaan uomo superioreja, valkoisia vaikka mustat kesäpaidat päällä, noi vaan mustanahkoja. Aika mustavalkoista. Tää on darwinismia. Kolonialismin seurauxia saadaan nyt koko Euroopassa nauttia, kun mutiaiset soutaa Välimeren yli kumiveneillä. Oikeassa oli Mussolini, tää ON darwinismia. Ovatko mustat ja keltaiset jo ovella? Si, ne on! taas huudetaan saapasmaan rannoilla kuten Beniton loistoaikoina.
ellauri031.html on line 357: Du, vid din remmare och press
ellauri031.html on line 401: vid templets genljud reser dig,
ellauri031.html on line 460: Från statsmaktens sida fanns ett intresse att förbättra möjligheten att ta sig förbi fallen med hjälp av slussar, eftersom det är effektivare. Större skepp kunde inte heller dras förbi fallen. Under Karl IX påbörjades slussarbeten. I Vänersborg påbörjades Karls grav, som dock inte blev färdig förrän 1752. Vad ba!? Är morfar Kalle begravd i Vänersborg? Det tog faktiskt en lång tid förrän graven var djup nog. Karl IX dog ju 1611. I Lilla Edet stod en första sluss färdig cirka 1607. Det viktigaste området var dock fallen vid Trollhättan, som visade sig svårast att lösa. Christopher Polhem började 1718 ett arbete på slussar.
ellauri031.html on line 466: I takt med den industriella revolutionen blev det allt mer intressant att utnyttja kraften i älven. År 1847 fick Trollhättan en bärande industri i Nydqvist & Holms mekaniska verkstad, sedermera Nohab, som från början drog nytta av kraften i älven. Ytterligare industrier följde snabbt i dess spår.
ellauri031.html on line 485: Vieressä istuva kiinalaisäijä syljeskeli
ellauri031.html on line 632: Vuoden 1947 heinäkuussa suomalaisten Joosua pääsi perille. (Mooseshan ei päässytkään, kuten muistamme.) Pyöriskeltyään aikansa Jerusalemissa se lähti Galileaan Jeesuxen perään, ja asettui Genesaretin järven pohjoispuolelle Safedin kaupunkiin. Safedissa on kaunista (ks. kuva), mut tää on oikeestaan asian vierestä, ei se siellä kauan vanhentunut.
ellauri031.html on line 663: Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.
ellauri031.html on line 718: Mitä potaskaa. Sitähän löytyykin kuollesta merestä melkein yhtä paljon kuin Kazakhstanista. Kohta hullut tiedemiehet eristää lietteestä uraania. Ja sitten alkaa paukkua! Vaik onhan niillä ydinohjuxia ilmankin, jenkkilahjuxia kuten Kaarlon raamatut. Jerusalem on ikivanha Israelin kaupunki, juutalaisten Viipuri. Ennustuxet alkaa toteutua. Harmageddon käydään keski-Israelissa, näin on suunniteltu. Trump voi toimia kristuxena. Toinen tuleminen on kyllä kiven takana, mut onhan Viagra.
ellauri031.html on line 774: Isäsi tulee kuolemaan, sanotaan messiaanisille pikku lapsille. Tämä koski Olavi poikaan kovasti, samaa kai se joutui monta kertaa jännittämään pienenä. Ja nyt isä Kaarlo onkin kuollut, ollut kuolleena jo vuosikymmenet. Olavi, jos se elää vielä, on 86. Olkkari ja isä Wilho makoilee vieri vieressä Honkanummella.
ellauri031.html on line 789: Hans far var gresk, hans mor av egyptisk opprinnelse. Han ble som liten adoptert av den norske miljonærfamilien Gunnerius Tollefsen, og han kom til Norge i 1930, som et av de første adoptivbarn, fra et land utenfor Norden. Minos hadde sin frelsesopplevelse allerede som fireåring og begynte å preke i Dals-Ed i Sverige ved femårsalderen. Da han var sju år hadde han lest hele Bibelen.
ellauri031.html on line 794: Minos trodde på profetiske syn og budskap. Dette var ofte tema i hans forkynnelse. Selv hevder Minos å ha fått flere profetier. Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet, er en han skrev ned, og som ble gitt ham av en eldre kvinne fra Valdres. Minos er videre kjent for sin profeti om jernmalmen som kommer tilbake i form av krigsskip og skyter byen i biter. Denne profetien påsto han ble gitt ham mens han var en ung gutt, antageligvis i 1937. Byen var Narvik.
ellauri031.html on line 800: Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet er en profeti han skrev ned gitt av en eldre kvinne fra Valdres. Hun var i nitti-årene. Dette var på slutten av 1960-tallet og kvinnen fortalt Minos hvordan det ville være «i den siste tid», den handlet om samboere (noe som var uvanlig på den tiden), umoral, tabuer som brytes, om en militær nedrustning (i Norge), den tredje verdenskrig og mye annet. Profetien innholdt så mye radikalt at Minos la den til siden, for så å glemme den.
ellauri031.html on line 831: Viime yönä heräsin pahaan painajaiseen joka oli takautuma depressioajoilta. Olin taas älyttömästi mustasukkainen Seijalle jostain joutavasta tyypistä. Halusin ryömiä lavizalle kuolemaan kuin Franz Kafkan torakka. Olin ihan ontto ja kitiininen, jalat kankeat, nivelikkäät, korkeat, ohuet ja hatarat. Hyi se oli hirveää. Pelottaa että tuleex musta nyt samanlainen alzheimer kuin isästä, joka hörhöpäisenä saattoi lyödä äitiä. Äiti oli ihan vitivalkoinen. Seijan korvat huusi yöllä, liekö sama liimakorva kuin Lealla. Sairaudetkin peritään esi-isiltä, kolmannessa ja neljännessä polvessa. Kyllä me ollaan vanhoja ja sairaita.
ellauri032.html on line 34: Those persons, that for the most part can give no other proof of being wise than reading other men, take great delight to shew what they think they have read in men, by uncharitable censures of one another behind their backs.
ellauri032.html on line 53: Vanhempi (presbyteros)
ellauri032.html on line 155: Lundi 23 novembre, jour de saint Clément pape et martyr et autres au martyrologe.
ellauri032.html on line 156: Veille de saint Chrysogone martyr et autres.
ellauri032.html on line 157: Depuis environ dix heures et demi du soir jusques environ minuit et demi.
ellauri032.html on line 244: To understand the method which Pascal employs, the reader must be prepared to follow the process of the mind of the intelligent believer. The Christian thinker – and I mean the man who is trying consciously and conscientiously to explain to himself the sequence which culminates in faith, rather than the public apologist – proceeds by rejection and elimination. … To the unbeliever, this method seems disingenuous and perverse: for the unbeliever is, as a rule, not so greatly troubled to explain the world to himself, nor so greatly distressed by its disorder; nor is he generally concerned (in modern terms) to ‘preserve values’. He does not consider that if certain emotional states, certain developments of character, and what in the highest sense can be called ‘saintliness’ are inherently and by inspection known to be good, then the satisfactory explanation of the world must be an explanation which will admit the ‘reality’ of these values. Nor does he consider such reasoning admissible; he would, so to speak, trim his values according to his cloth, because to him such values are of no great value. The unbeliever starts from the other end, and as likely as not with the question: Is a case of human parthenogenesis credible? and this he would call going straight to the heart of the matter.
ellauri032.html on line 283: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.
ellauri032.html on line 289: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri032.html on line 305: Hobbes on vaikuttanut suuresti uuden ajan yhteiskuntafilosofiaan. Häntä pidetään Niccolò Machiavellin ohella nykyaikaisen politiikan tutkimuksen perustajana. Etenkin klassiset utilitaristit ja oikeuspositivistit pitivät Hobbesia edelläkävijänään. Eli se on tän vitun peliteoreettisen taloustieteen suursyyllisiä.
ellauri032.html on line 649: Nikolaus Ludwig von Zinzendorf von Pottendorf (1700 Dresden – 1760 Herrnhut) oli saksalainen kreivi sekä uskonnollinen julistaja, joka oli sekä herrnhutilaisuuden perustaja että johtaja. (Tää on aika pitkä paasaus, kärsivällisyyttä. Jeesus kärsi kauemmin kuin sä, tai Zinzendorf, joka litoi välillä jopa Yhdysvaltoihin.)
ellauri032.html on line 653: Zinzendorfin isoäitikin oli harras pietisti ja Philip Jakob Spenerin ystävä. Tätä kautta Nikke sai kosketuksen pietismiin. Hän kävi koulun (1710–1716) Hallessa August Hermann Francken koulussa, jossa vaikutti Hallen pietismin nimellä vaikuttanut kristillinen herätysliike. Perheen painostuksesta hän siirtyi opiskelemaan lakia Wittenbergiin. Siellä hän tapasi ortodoksiluterilaisia eli puhdasoppisia luterilaisia ja huomasi pietismin ja ortodoksiluterilaisten välillä vallinneen jännitteen. Vuonna 1722 hän avioitui Dresdenissä Ermuthe Dorothea von Reussin kanssa. Heidän perheeseensä syntyi 12 lasta. Zinzendorff jätti lain ja seuras evankeliumia, ja tuli siunatuxi. Zinzendorf kuoli vuonna 1760. Siinä kaikki.
ellauri032.html on line 742: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.
ellauri033.html on line 24: Bourget on fin de siecleä jollon ranskalaisnuoriso ol saxalaisten voiton jälkeen yhtä nuupallaan ja ärhäköitä kuin sakemannit sitten maailmansotain välillä. Barresilta tuli toi culte de moi, jota Bourges kyllä pahexui. Ei viälä modernismia, joka pääsi vauhtiin 1900-luvun puolella ennen sotia, kun vanha minä oli jo ihan särknyt ja säädyt hajalla. Vielä vähemmän postmodernia, semmosta vielä rikkinäisempää seuraavaa fin de siecleä. Mikäs maanjäristys sen sit selittää? Oiskohan se Gutenbergin romahdus? Mieti sitä. Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa.
ellauri033.html on line 79: Georges Pellissier, né le 7 février 1852 à Monflanquin (Lot-et-Garonne) et mort en 1918 à Montauban, est un écrivain français, spécialiste de littérature française. Il fut docteur ès lettres et professeur de rhétorique au lycée Janson-de-Sailly1. Il a notamment écrit un traité historique de versification française.
ellauri033.html on line 99: extraordinaires : dans la première moitié de sa vie, Verlaine lit partie
ellauri033.html on line 111: trahit, çà et là, soit par des langueurs et des tendresses furtives,
ellauri033.html on line 135: ai pas, répondait-il, ma seule règle est l´impression du moment. »
ellauri033.html on line 162: veux pas le savoir. Pour Verlaine, dans les rares´moments où il mérite
ellauri033.html on line 164: presque involontaire d´un cœur qui souffre et d´une volonté qui
ellauri033.html on line 168: The Cult of the Self: Sous l´oeil des barbares, Un homme libre, and Le jardin de Bérénice (in French) via Project Gutenberg
ellauri033.html on line 179: un des deux frères à l´autre, nous les aurons menés ». Cette secrète
ellauri033.html on line 186: belles découvertes, je le sais, curent presque toujours des précurseurs
ellauri033.html on line 191:
Extérieure et pittoresque, elle est toute en reflets et en miroitements.
ellauri033.html on line 197:
Ce qui assure la durée des œuvres, c´est une vérité durable. Distinguons
ellauri033.html on line 204: livres le surprennent, se déforme et périt à chaque moment. Vous venez
ellauri033.html on line 215: chaque homme. Or, la vision des Goncourt ne ressemble à aucune autre : tout objet, en passant à tràvers leur « moi », s´y réfracte fiévreusement.
ellauri033.html on line 232: livresressemblent à leur secrétaire. Même inquiétude dans l´ordonnance
ellauri033.html on line 240: parmi tous les vocabulaires. Elle ne voit dans la syntaxe qu´une
ellauri033.html on line 241: invention des cuistres. Jalouse ne lutter avec la peinture, elle. se
ellauri033.html on line 256: gré de l´avoir introduit sur nos étagères s´ils ne s´étaient avisés de
ellauri033.html on line 281: diable, c´est la moitié de la religion ; il ne reste plus que de croire
ellauri033.html on line 290: concierge en nonne, mais encore ses tendresses pour l´artificiel et ses
ellauri033.html on line 308: Joseph de Cupertino, sécrété par tous les pores de délicieuses fragrances.
ellauri033.html on line 313: filles les effets de cette tendresse.
ellauri033.html on line 317: l´abbé Gévresin, son directeur, « l´important est de n´aimer que
ellauri033.html on line 365: la splendeur de la foi profonde ». Deux livres sont pour lui d es liv
ellauri033.html on line 366: res de chevet : l´ Imitation et les Liaisons dangereuses, Il s´en
ellauri033.html on line 371: les décrit avec un trouble sympathique. Ses belles pécheresses le
ellauri033.html on line 373: anathématise par devoir et se récompense en les caressant.
ellauri033.html on line 394: respire « une splendide rose jaune ». Devant ce spectacle, qui fait
ellauri033.html on line 399: capucinades. Après avoir convaincu la morale laïque des pires ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 445: Oliko Bourget homo? Sen kuolaava kuvaus miehekkäästä kreivi Andresta on homahtava. Ja aii-van,sillä oli kuin olikin jotain homojimbajambaa 18-vuotiaana 15-vuotiaan Maurice Bouchorin kaa, jonka kotiope se oli olevinaan:
ellauri033.html on line 447: L’auteur des Chansons joyeuses était alors amateur de vins et très libre sur le plan des mœurs. Il faut signaler une amitié particulière peu connue qui avait uni Maurice Bouchor et Paul Bourget. Ce dernier écrivait à Bouchor quand il avait 15 ans des lettres enflammées auxquelles l’adolescent n’était pas inseänsible. Bourget à cette époque était son « précepteur ». Il faut savoir que Paul Bourget est présent dans l’Album zutique et qu’il fréquentait le groupe des Vivants auquel on l’associe à tort. Il semble que Bouchor n’ait pas craint dans sa première jeunesse de passer pour un homosexuel, peut-être par provocation.
ellauri033.html on line 520: Greslou on se clasu Chambige josta kirjotettiin lehissä. Sixte ei lue lehtiä. Se halvexuu koulufilosofiaa, se on soveltava filosofi. Harrastaa systeemifilosofiaa ja sielutiedettä. Työpsykologiaa. Tilanne on syvästi koominen, muistuttaa Polle. Tuomari on uuden koulun miehiä ja sen kaveri vielä pahempi, vivööri sormi ajan pulssilla, "mukana junassa", kuten trendasi sanoa 1887. Maistraatti ja bulevardööri ihmelettävät, kuin pikanttejakin detaljeja naisista kirjoittanut misantrooppi onkin kiltin ja ujon näköinen. Tuomari ei voi uskoa ettei se lue lehtiä.
ellauri033.html on line 522: Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.
ellauri033.html on line 540: Greslou nöyristelee proffan edessä kuin joku sapajuapina hopeaselän jalkovälissä, hännystelee sitä ja syö kirppuja sen turkista. Tyrkyttää persettä kuin kuoripoika rippi-isälle, kumartaa veneeristä mösjöötä ja mestaria sen ylpeänä oppipoikana. Tollastako tää on katolisissa piireissä. Vitun "tunnustuxia". Hemmetti. Tätä se Polle peukuttaa, kunhan ripittäjät on meidän miehiä. Erityisesti se tuntuu inhoovan Spinozaa, joka olikin konkkanokka jutku. Ja vielä ateisti sellainen.
ellauri033.html on line 597: Toinen suosittu temppu on valehtelu, kiinnitetään huomio jollain kexityllä tai väritetyllä jutulla. Paizi mun äiti ei pidä enää meetvuastista. Rikun pojat panosti tähän. Mytomaani äiti roolimallina. Sekin sujuu Gresloulta. Varmaan Pollekin käytti sitä jo äidin kaa. Maailman monimmassa ponissa on monta monessa.
ellauri033.html on line 615: Franz Ludwig Karl Friedrich Passow, född 20 september 1786 i Ludwigslust, död 11 mars 1833 i Breslau, var en tysk klassisk filolog och lexikograf. Han var måg till Ludwig Wachler och svärfar till Adalbert Falk.
ellauri033.html on line 617: Passow studerade i Leipzig under Gottfried Hermann, kallades 1807 av Goethe till Weimars gymnasium som överlärare i grekiska, åtog sig 1810 uppdraget att leda samt omorganisera läroverket Conradinum nära Danzig och blev 1815 professor i klassisk fornkunskap vid universitetet i Breslau. Passow vann mycket anseende både genom sin lärarverksamhet och sina skrifter. Han är mest känd genom Handwörterbuch der griechischen Sprache (1819-24, 5:e upplagan 1841-1857, utgiven av Valentin Rost och Johann Friedrich Palm; "Grekiskt och svenskt lexikon", 2 band, 1841, översättning av Wilhelm Gumælius).
ellauri033.html on line 630: Pettyneenä kun ei pääse Charlotten hameisiin Greslou käy höyläämässä vanhaa flammaa Cremontissa, paxua Mariannea. Ei se tunnu enää samalta.
ellauri033.html on line 632: Spinozalla on teoreemana might is right. Haanpää päätyi samaan lopputulemaan. Se on ratki axiomaattista. Oikein on pelisäännön mukaista, ja pelisäännöt ratkee voimasuhteista. Aristoteles ja Rawlskin sanoo niin. Ei se ole muuta kuin Newtonin laki voimien resultantista siirrettynä elolliseen maailmaan.
ellauri033.html on line 642: Greslou pääsee vihdoin rivojen tarkoitustensa perille kirjoittamalla izemurhauhkauxen, sama kikka kuin toisellakin kotiopella, hra Prööllä. Charlotte tulee estämään, ja joutuu kotiopen punkkaan. "Kuollaan yhdessä!" se huutaa. Joo ihan kohta, mut ensin tää, sanoo Loup-Garou ja ryhtyy hommimaan. Charlotte on täysillä kyllä mukana, täähän on romaani. Se näyttää petissä ihan Tanagran terrakottapazaalta.
ellauri033.html on line 653: So far so good. Kamat pussissa. Mut mites sitten suu pannaan kun on pussit tyhjinä? Omne animal ja niin edespäin. No juu, just niin, kun pussit on kevennetty, ajatus izemurhasta alkaa tuntua aika turhalta. Ja kuinkas ollakkaan, Polle sanoo tässä kohtaa juuri näin: Omne animal! Vitun kusipää. Oikeassa ehkä mutta silti vittu. Hauska pikku vinjetti: Greslou vetää housut jalkaan äkkiä ettei näyttäisi naurettavalta byysät nilkoissa jatkopeleissä. Pollelle tästä pisteitä.
ellauri033.html on line 655: Kuka teki sisään! Alamummoon meni. Charlotten mielestä Gresloun ilmaveivi oli katala. Ex meidän pitänyt tehdä kaxoisseppuku? No, minä... sanoo pelkurimainen tyhjäpussi siihen. Lache! Lache! huutaa Charlotte. No eise mitään, halvexixoon vaan, pääsinpä kuitenkin pukille, vieläpä ekana, tuumaa Loup-Garou tyytyväisenä. Lällätilää Antero!
ellauri033.html on line 657: No Charlotte lukee salaa Gresloun sepustuxet, löytää myrkkypullon, ja ryyppää sen. Kenen vika? Onko Loup-Garou ihmissusi vai onko kaikki ihan tuttu juttu, kuten sanoisi Natashan lentokapteeni? Sanoppas se, kysyy Polle muikeasti ja lopettaa.
ellauri033.html on line 703: Monelle yli 70-vuotiaalle kotiaresti on kuolemaa pahempi kohtalo. Mä viihdyn mummelin keittiössä, ain kotiin mä jään. Kun ei olis tätä pyörrytystä. Texasilainen poliitikko kannustaa vanhuxia antamaan henkensä markkinatalouden edestä, amerikkalainen elämäntapa on uhanalainen laji. Kuolkaamme lajitovereiden puolesta.
ellauri033.html on line 724: ja Israelin presidentti. Se viihtyy Amerikassa, New Yorkissa.
ellauri033.html on line 817: Girondistit oli olleet 1789 vallankumouxen maltillisuusmiehiä, keskustalaisia menshevikkejä, jotka jakobiinibolshevikit sittemmin pani pölkylle. Hullun vuoden 1848 helmikuun vallankumouxen jälkeen Lamartine pyrki pressaxi, mut oli liian girondistinen: demokraattinen ja pasifistinen. Pian tämän jälkeen Alf vetäytyi politiikasta ja keskittyi kirjoittamiseen. Ei mennyt sekään ihan putkiloon:
ellauri033.html on line 862: Ô temps ! suspends ton vol, et vous, heures propices !
ellauri033.html on line 882: Temps jaloux, se peut-il que ces moments d´ivresse,
ellauri033.html on line 892: Éternité, néant, passé, sombres abîmes,
ellauri033.html on line 914: Que tout ce qu´on entend, l´on voit ou l´on respire,
ellauri033.html on line 1029: Ecartaient de mon front les ombres de la mort ? Poistaisi mun ozalta kuolon rypyt?
ellauri033.html on line 1046: Atteignant au hasard tous les êtres divers, Mäiskii summanmutikassa muita elollisia,
ellauri033.html on line 1061: Quand elle aura tari sa coupe enchanteresse, Kun se on holauttanut kupin tyhjäxi,
ellauri033.html on line 1062: Que restera-t-il d’elle? à peine un souvenir : Mitä siitä jää? Tuskin muistoa,
ellauri033.html on line 1073: Emile Laure oli II maailmansodan armeijankenraali Vauclusesta, Vichy-luopio, mitäs se puuhaa Lamartinen runossa? Sori my bad, puhe on jostain toisesta Lauresta. No Vauclusessa on myös ravintola Petrarque et Laure, josta jenkkivieraat sanovat: Good food but lousy service. Koska Vauclusessa on Mont Ventoux, jolle Petrarca kipusi jollain wanderungilla: For pleasure alone he climbed Mont Ventoux, which rises to more than six thousand feet, beyond Vaucluse. It was no great feat, of course; but he was the first recorded Alpinist of modern times, the first to climb a mountain merely for the delight of looking from its top. (Or almost the first; for in a high pasture he met an old shepherd, who said that fifty years before he had attained the summit, and had got nothing from it save toil and repentance and torn clothing.) Petrarch was dazed and stirred by the view of the Alps, the mountains around Lyons, the Rhone, the Bay of Marseilles. He took Augustine´s Confessions from his pocket and reflected that his climb was merely an allegory of aspiration toward a better life. Vanha paimen oli tyytyväinen kun joku oli vielä tyhmempi kuin se, niinkuin Roope ezimässä nelikulmaisia munia.
ellauri033.html on line 1099: À rebours est un roman de Joris-Karl Huysmans paru en 1884. La particularité de ce roman est qu´il ne s´y passe presque rien : la narration se concentre essentiellement sur le personnage principal, Jean des Esseintes, un antihéros maladif, esthète et excentrique, et constitue une sorte de catalogue de ses goûts et dégoûts.
ellauri033.html on line 1104: Auguste de Villiers de L´Isle-Adam, dit le comte, puis (à partir de 1846) le marquis de Villiers de L´Isle-Adam, est un écrivain français d´origine bretonne, né à Saint-Brieuc, le 7 novembre 1838 et mort à Paris le 18 août 1889. Appelé Mathias par sa famille, simplement Villiers par ses amis, il utilisait le prénom d´Auguste sur la couverture de certains de ses livres.
ellauri033.html on line 1106: Villiers collabore au Figaro à partir d´avril, puis à Gil Blas en août 1884. À cette époque, il se lie avec Léon Bloy et Joris-Karl Huysmans, qui entretient avec lui une correspondance littéraire, et qui publie À rebours, où Villiers apparaît comme l´un des auteurs préférés du héros, des Esseintes.
ellauri033.html on line 1108: Atteint d´un cancer des voies digestives lors de l´hiver 1888-1889, Villiers ne peut plus travailler, et Mallarmé doit ouvrir une « cotisation amicale » parmi ses amis pour subvenir à ses besoins et à ceux de sa famille. Le 12 juillet 1889, il est transféré à la clinique des Frères Saint-Jean-de-Dieu, rue Oudinot, à Paris. Se sentant à l´article de la mort, il rédige, le 12 août, un testament où il reconnaît son fils Victor et épouse in extremis Marie Dantine, le 14 août, afin de légitimer son fils. À noter que, juste avant de mourir, il aurait eu ces derniers mots passés à la postérité : « Eh bien, je m´en souviendrai de cette planète ! »
ellauri033.html on line 1127: il devient docteur en lettres à la suite d´une thèse sur le philosophe musulman Averroès terminée en 1852.
ellauri033.html on line 1133: Ce n´est pas la philosophie mais la philologie qui finalement éveille le doute chez Renan. Renan apprend l´hebreu et constate à cette époque que la deuxième partie d´Isaïe diffère de la première non seulement quant au style, mais également quant à la date, que la grammaire et l´histoire du Pentateuque sont postérieures à l´époque de Moïse et que le livre de Daniel est manifestement apocryphe.
ellauri033.html on line 1165: Barrèsin isä oli insinööri. Figures. Varokaa insinöörin poikia! Käytyään lyseon Nancyssa Barrès meni vuonna 1882 Pariisiin opiskelemaan lakia, mutta opinnot keskeytyivät pian hänen antautuessaan kirjallisuudelle ja journalismille. Varokaa erityisesti humanistisoituneita insinöörin poikia!
ellauri033.html on line 1169: Barrès valittiin vain 27-vuotiaana Ranskan edustajainkamariin Nancyn edustajana vuoden 1889 vaaleissa kiihkokansallismielisten boulangistien ehdokkaana. Persupaskiainen, Ranskan Halla-aho. Hän tuki revansismia vaatien vaalikampanjassaan Elsass-Lothringenin palauttamista Ranskalle. (Siis izelleen.) Menetettyään edustajanpaikkansa vuoden 1893 vaaleissa Barrès perusti La Cocarde -nimisen sanomalehden. Vasemmistopoliitikkojen uskottavuutta koetellut Panama-skandaali innoitti hänet kirjoittamaan huvinäytelmän Une journée parlamentaire (1894). Antisemitistinä hän korosti juutalaisten liikemiesten osuutta lahjonnassa. Dreyfus-oikeudenkäynnin aikana Barrès kuului Alfred Dreyfusin vankimpiin vastustajiin, ja julisti Dreyfusin olevan syyllinen jo pelkästään juutalaisen rotunsa perusteella. Siis Dreyfusin rodun ei Barresin. Barres lienee ollut sekarotuinen.
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri034.html on line 99: Viisi naista hoitaa asiat kymmenen kertaa paremmin kuin kolme latexinaamaista punkeroa SS-miestä, jotka vaan ajoi kaiken huonommaxi. Talousliperaalien setämiesten omistajaohjastama HS on siitä pahoillaan, ja tekee parhaansa mustataxeen vasemmistonaisten mainetta ja puffataxeen kokoomuxen omaa kääpiökokoista presidenttiä (nyze kelpaa taas, SS-miesten aikana se oli liika vasemmalla, kaik on suhteellista). Presidentti oli "hoitanut tehokkaasti poikkeustilanteen toteamisen", joka "vauhditti valmiuslakia". Helevetti mitä törkimyxiä, tahallisen pahansuopaa kusetusta. Koronaepidemiasta ne kasaa arvotonta julkkisviihdettä. Hajurako IS:ään on tyystin hävinnyt. Koko sontarievun sais vetää vessanpöntöstä.
ellauri034.html on line 335: "Valet står inte mellan att låta viruset ha sin gång för att snabbt ätergä till livet som det var, eller att på obestämd tid stänga ner hela landet. Diskussionen måste nyanseras." "Det handlar ingalunda om att ställa människoliv mot recession, möjligen depression, eller om at kompromissa med vår humanistiska samhällssyn."
ellauri034.html on line 358: 1930-talets stora depression
ellauri034.html on line 366: "Men" - näissä propagandistisissa pöpötyxissä tulee aina tää aaber - "men vi kan inte heller blunda för den andra biten av nyttokostnadsanalysen: tilväxten och arbetstillfällena. Konkursvågor och massarbetslöshet skapar lidande, fattigdom och politiska spänningar hos ägarkrestsarna." ellauri034.html on line 505: talouslama, depressio, deflaatio ja inflaatio, kaikki perkeleet
ellauri034.html on line 543: In 1975 the Nigerian writer Chinua Achebe published an essay, "An Image of Africa: Racism in Conrad´s ´Heart of Darkness´", which provoked controversy by calling Conrad a "thoroughgoing racist". Achebe´s view was that Heart of Darkness cannot be considered a great work of art because it is "a novel which celebrates... dehumanisation, which depersonalises a portion of the human race." Referring to Conrad as a "talented, tormented man", Achebe notes that Conrad (via the protagonist, Charles Marlow) reduces and degrades Africans to "limbs", "ankles", "glistening white eyeballs", etc., while simultaneously (and fearfully) suspecting a common kinship between himself and these natives—leading Marlow to sneer the word "ugly." Achebe also cited Conrad´s description of an encounter with an African: "A certain enormous buck nigger encountered in Haiti fixed my conception of blind, furious, unreasoning rage, as manifested in the human animal to the end of my days." Achebe´s essay, a landmark in postcolonial discourse, provoked debate, and the questions it raised have been addressed in most subsequent literary criticism of Conrad.
ellauri034.html on line 545: Achebe´s critics argue that he fails to distinguish Marlow's view from Conrad's, which results in very clumsy interpretations of the novella. Jeffrey Meyers notes that Conrad, like his back door acquaintance Roger Casement, "was one of the first men to question the Western notion of progress, a dominant idea in Europe from the Renaissance to the Great War, to attack the hypocritical justification of colonialism and to reveal... the savage degradation of the white man in Africa."
ellauri035.html on line 118: My first of all by reason of her fresh years,
ellauri035.html on line 162: She is present to me on her beds,
ellauri035.html on line 188: She is art-magically present to my soul
ellauri035.html on line 222: Racks me with memory; and her bright dress
ellauri035.html on line 282: And that is all. This night she rests not well;
ellauri035.html on line 350: Wonderful and a presence not yet felt
ellauri035.html on line 365: I mind that I loved cypress and roses, dear,
ellauri035.html on line 390: I love long black eyes that caress like silk,
ellauri035.html on line 394: I love a fresh mouth, ah, a scented mouth,
ellauri035.html on line 462: Fails not, subtle and fresh, in perfuming
ellauri035.html on line 793: muistan että rakastin sypressiä ja ruusua, rakas,
ellauri035.html on line 832: korallijuonteilta niiden tukan mustassa meressä?
ellauri035.html on line 913: tän viimeisen säälittävän kerran. Seison sun vuoteen ääressä;
ellauri035.html on line 993: > Helmikään ei sietänyt Millimollia kun sillä kävi aina paras pulla, se oli kuin Satu. Helmi oli sen pikku Susan ystävä. Ne söi takan ääressä kansiperunoita. Millimolli sai sedältä ja tädiltä viisipennisiä. Helmi sai joululahjaxi pehmokissan. Satu sai oman hevosen. On se niin väärin.
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri035.html on line 1123: Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)
ellauri035.html on line 1129: Las tres furias destructoras de la personalidad moral son la ignorancia, la envidia y el miedo.
ellauri035.html on line 1134: no el medieval (la mujer ser extraordinario, se le rinde culto ca-balleresco), no el del Renacimiento (nada sobrenatural la mujer, pero con su eterno encanto), sino el del Viejo Testamento (la mujer criatura satánica).
ellauri035.html on line 1136: Las hermosas son diablos con caras de mujeres, y las feas son mujeres con caras de diablos.
ellauri035.html on line 1142: Pesimismo relativo cristiano no es el mismo materialista y absoluto de hombres como Schopenhauer y Nietzsche. Levantando algo el plano de observación, diré que tiene el pesimismo y el optimismo del cristianismo: pesimismo en la vida, optimismo en el fin de la vida.
ellauri035.html on line 1154: D a él reglas para triunfar en el mundo. Algunas son egoístas y cautelosas, como el vivir práctico demanda; la mayoría son las propias de la moral prudencia. No se dirige a hombres contemplativos que viven alejados del ruido del mundo y pueden practicar cómodamente la virtud. Se dirige a criaturas de carne y hueso entregadas a la batalla de la existencia. Mira a la conveniencia, y no al sacrificio. No aspira al imposible de cambiar la naturaleza de cada uno de sus lectores. No es idealista, no es sentimentalista. " Es menester gran tiento con los que se ahogan, para acudir al remedio sin peligro." Nada sublime, pero ¿no es el consejo racional de un buen padre de familia?
ellauri035.html on line 1160: "Querer ir contra el corriente es tan imposible al desengaño cuanto fácil al peligro. Sólo un Sócrates podía emprenderlo." Gracián habla a los hombres en el lenguaje que ellos entienden, el de la utilidad.
ellauri035.html on line 1162: No corresponde a la perfección moral ciertamente, mutta pelittää. Balzu ei ole kyyninen, ei kakkaa kadulle. Ei tykännyt Macchiavellista, italiaanolurjuxesta, sen jutut ei olleet hovista vaan tallista. Gracian on selvästikkin nilkki:
ellauri035.html on line 1171: Baltasarilta on myös joku elämänohjekokoelma nimeltä Oráculo manual y arte de prudentia (1647), 300 tylsää izehoitoreseptiä. Prujunsa se julkaisi salanimillä, kaikki tiesi kirjottajan kuitenkin.
ellauri035.html on line 1259: On the left, on the right, we cook and present it.
ellauri036.html on line 26: Mussetin lähihistorian resumé on ihan parasta mitä olen historian alalta lukenut. Parempaa ainakin kuin Thukydides (se oli ikävystyttävä).
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri036.html on line 60: "Ihmisen tehtävä maan päällä on käyttää aistimiaan. Hänellä on hallussaan enemmän tai vähemmän keltaisia ja valkeita kolikoita ja niiden mukaan lasketaan hänen arvonsa. Syödä, juoda, nukkua — se on elää. Ihmisten välinen ystävyys on siinä, että toinen lainaa toiselle rahaa, mutta harvinaista on että toinen suuresti toistansa rakastaisi. Sukulaiset ovat olemassa sitä varten, että heidät saa kerran periä. Rakkaus on ruumiinharjoitusta. Ainoa henkinen nautinto on tyydytetty turhamaisuus."
ellauri036.html on line 62: "Mutta älä revi hiuksiasi äläkä sano, että pistät itsesi kuoliaaksi, jos sinulle ilmestyy kilpailija. Sanot, että rakastajattaresi pettää sinua toisen tähden; turhamaisuutesi kärsii sitä ajatellessasi. Mutta vaihda vain sanat ja ajattele, että hän pettää toista sinun vuoksesi, ja sinä olet ylen onnellinen."
ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
ellauri036.html on line 175: Kuka uskaltaa mua vastustaa mulla on kipparikalle taskussa? Musse tuntee izensä vähän niinkuin jeesuxen kolleegax, sen angstailut Pipan tisun ääressä on orjantappurakruunun arvoiset.
ellauri036.html on line 217: Marchait et respirait dans un peuple de dieux;
ellauri036.html on line 266: Et je reste debout sous tes sacrés portiques,
ellauri036.html on line 274: Maintenant le hasard promène au sein des ombres ellauri036.html on line 276: L'esprit des temps passés, errant sur leurs décombres,
ellauri036.html on line 307: Tressaillant tout à coup comme une femme enceinte,
ellauri036.html on line 345: Il resta grand seigneur tel que
ellauri036.html on line 353: Entre les deux sentiers, dont il ne reste rien.
ellauri036.html on line 354: Rolla fit à vingt ans ce qu'avaient fait ses pères.
ellauri036.html on line 356: Ce sont des abattoirs, des murs, des cimetières;
ellauri036.html on line 422: C'est un enfant qui dort. — Sur ses lèvres ouvertes
ellauri036.html on line 430: Un enfant de quinze ans, — presque une jeune femme;
ellauri036.html on line 447: Font tressaillir le cœur d'une terreur moins sainte,
ellauri036.html on line 450: Ces livres, ce métier, cette branche bénite
ellauri036.html on line 458: Dans l'air qu'elle respire on sent frissonner l'aile
ellauri036.html on line 469: Que, de ses propres mains, elle vient de servir?
ellauri036.html on line 482: Ont entr'ouvert la porte, — et d'autres, demi-nues,
ellauri036.html on line 485: Une lampe a bougé; — les restes d'une orgie,
ellauri036.html on line 486: Aux dernières lueurs de sa morne clarté,
ellauri036.html on line 488: Les verres se heurtaient sur la nappe rougie;
ellauri036.html on line 496: Silence 1 quelqu'un frappe, — et, sur les dalles sombres,
ellauri036.html on line 497: Un pas retentissant fait tressaillir la nuit.
ellauri036.html on line 498: Une lueur tremblante approche avec deux ombres...
ellauri036.html on line 505: Et, quand tu tressaillis au bruit des chants sacrés,
ellauri036.html on line 509: La Mort, qui t'escortait dans tes œuvres sans nom,
ellauri036.html on line 525: Quand le ciel te donna de ressaisir la vie
ellauri036.html on line 550: Je ne sais quoi d'horrible et presque diabolique
ellauri036.html on line 558: Trois ans de volupté, de délire et d'ivresse,
ellauri036.html on line 611: Vous ne la plaignez pas, vous, mères de familles,
ellauri036.html on line 622: Tu portes à la mer des cadavres hideux;
ellauri036.html on line 635: Allons! vive l'amour que l'ivresse accompagne!
ellauri036.html on line 672: Des sanglots inouïs, des plaintes oppressées,
ellauri036.html on line 673: Ouvrent en frissonnant leurs lèvres insensées.
ellauri036.html on line 687: Se suspendent encore aux lèvres des amants ?
ellauri036.html on line 698: Cloîtres silencieux, voûtes des monastères,
ellauri036.html on line 699: C'est vous, sombres caveaux, vous qui savez aimer!
ellauri036.html on line 700: Ce sont vos froides nefs, vos pavés et vos pierres,
ellauri036.html on line 709: Il leur faudrait user de pierres sépulcrales
ellauri036.html on line 749: Son cœur y respirait un air plein d'espérance;
ellauri036.html on line 750: Il lui restait encor son épée et ses dieux.
ellauri036.html on line 751: Et que nous reste-t-il, à nous, les déicides?
ellauri036.html on line 768: L'hypocrisie est morte; on ne croit plus aux prêtres;
ellauri036.html on line 770: Le noble n'est plus fier du sang de ses ancêtres;
ellauri036.html on line 781: Il courba son front pâle, et resta sans parler.
ellauri036.html on line 788: Frappent droit dans le cœur aux heures de souffrance!
ellauri036.html on line 809: Roi du monde, ô soleil! la terre est ta maîtresse;
ellauri036.html on line 813: Vous qui volez là-bas, légères hirondelles,
ellauri036.html on line 819: Dites-moi, verts gazons, dites-moi, sombres mers,
ellauri036.html on line 839: À lui, qui n'avait eu ni logis ni maîtresse,
ellauri036.html on line 858: Qui meurent dans la fange où leurs mères sont nées,
ellauri036.html on line 863: Mais, quand elle pétrit ses nobles créatures,
ellauri036.html on line 865: Elle sait des secrets qui les font assez pures ellauri036.html on line 877: Nègres de Saint-Domingue, après combien d'années
ellauri036.html on line 906: Oh! vous le murmurez dans vos sphères sacrées,
ellauri036.html on line 944: Doive éternellement ne prendre à sa maîtresse
ellauri036.html on line 959: Tout plein de tertres verts et de vieux ossements.
ellauri036.html on line 974: Qu'elle en resta muette et plus pâle que lui.
ellauri036.html on line 1013: aaltoilivat auringossa kukkameressä,
ellauri036.html on line 1287: joka peittää kauniin ozasi on sun sydänverestä.
ellauri036.html on line 1310: perkeleelle, vielä veripisara sun riutuneesta käsivarresta.
ellauri036.html on line 1385: « Tyttäresi on kaunis ja neizyt, ja kaikki se on kaupan! »
ellauri036.html on line 1606: Sisko vieressäsi nukuttaa sitä paljailla käsillään;
ellauri036.html on line 1745: Kun se on varressaan taju kankaalla,
ellauri036.html on line 1952: YouTube co-founder Jawed Karim credits the incident with leading to the creation of the video sharing website. The incident also made "Janet Jackson" the most searched person and term of 2004 and 2005. The incident broke the record for "most searched event over one day". The incident became the most watched, recorded and replayed television moment in TiVo history and "enticed an estimated 35,000 new [TiVo] subscribers to sign up". The term "wardrobe malfunction" was coined as a result of the incident, and was eventually added to the Merriam-Webster's Collegiate Dictionary.
ellauri036.html on line 1964:
Pahempia kuin nää "ylilyönnit" on jenkki"oikeuden" tavalliset käytännöt. Vankilat on nöyryytyslaitoxia, oikeudenkäynnit televisioituja farsseja, pahimmat tapauxet kuskataan Guantanamoon ja kidutetaan siellä, nöyryytetään mumslimeita kostoxi tuplatorneista. Ne nyt jouti mennäkin, rahavallan törkeet tuplafäkkisormet. Sit oli se Abu Ghraib "skandaali", missä apinan lailla irvistelevät jenkkisotilaat näytti peukku ylös merkkiä alastoman mumslimiruumiskasan päällä. Kaikenlaista ihan samanlaista sikailua kuin karja-aidan toisellakin puolella. Ei helvetti, ne on nää apinat ize, ei mikään paha meemi, joka näitä teettää. Just samanlaista meinikiä on jenkkivankiloissa, sanoo lähde. The human animal is capable of behaviors unimagined by our rational actor models, and even by our most resolutely "behavioral" brands of law and economics. ellauri036.html on line 2097: Albuksen kaarti (engl. Dumblenamit, kutsutaan lyhenteellä "AK") esiintyy kirjassa Feelix-kissa. Dumblesetä tai ainakin sen esittäjä imi mieluusti peiton alla namia. JK pitää semmoisesta yhtä paljon kuin Päivi Räsänen. Rohkelikot on pääsääntöisesti kikkelimikkoja ja halinallet tyttöjä, mikä siihen lisätään on pahasta, ei me haluta olla mitään transformereita. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista näiltä pimeyden voimilta. Esim varmuuskumin käyttöä. Kerho perustettiin, koska sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä, eikä hän ministeriön käsitysten mukaan opeta ainetta kunnolla. Wannabe taikaministeri Hermione ideoi Albuksen kaartin. Hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta. Kaarti lakkautettiin, kun Marietta Edgecombe paljasti kaartin olemassaolon Pimennolle. Kaarti perustettiin uudelleen, kun Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori. Albuxen kaarti on kuin Hitlerjugendin pikkupoikasiipi Deutsches Jungvolk.
ellauri036.html on line 2101: Feelixin klupi on Tylypahkan velhokoulun rehtorin Gisela Mayn perustama järjestö, jonka tehtävänä on vastustaa lordi EU:ta ja peukuttaa kuolonsyöjiä. Feelixin klupin päämaja on 10 Downing Street, Lontoo. Giselan ja BoJon ohella klupin alkuperäisiin jäseniin kuuluivat muun muassa rautarouva, Harry Potterin kirjoittaja J.K.Rowling ja Alaston Vauhkomieli. Klupi hajosi 90-luvun alun lamassa, kun Voldemort katosi dumpattuaan Ivanka Trumpin tämän epäonnistuttua yrityksessä voittaa myyntiluvuissa Harry Potter. Hemmetti, olisi paperia säästynyt. Ivankan kirjanen on vaan 600 sivua. Voldemortin päästyä USA:n presidentixi kirjassa Riitta Uosukainen ja liehuva liekinvarsi Dumble-toffeet perustaa Feelixin klupin uudelleen ja mukaan tuli muun muassa Bolsonaro, Victor Orban, Teme Selänne, Anselmi Panda, Samuli Kukko ja Kelju K. Kojootti. Joo eihän tässä ole päätä eikä häntää, mut ei ole Potterissakaan.
ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
ellauri036.html on line 2164: Taikaministeriö (engl. 10 Downing St) on fiktiivinen poliittinen elin, joka päättää brittiaailman asioista. Taikaministeriö sijaitsee Lontoossa maan alla, ja siellä työskentelee muun muassa Die Fuhrerinin ihailema taikaministeri BoJo. Bozon ihailema taikaministeri oli rautarouva "The Witch is Dead" Meg Thatcher. Ministeriö osoittautuu usein korruptoituneeksi, jopa diktaattorimaiseksi hallitukseksi, joka pyrkii pikemminkin peittelemään ja kiistämään yhteisönsä epäkohtia kuin korjaamaan niitä. Tää on die Führerinin mielestä valitettavaa mutta ymmärrettävää, kuten myös Voldemortin paluu USA:n presidentixi. Ministeriö on nyt Voldemortin vallassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, dementoi die Führerin.
ellauri036.html on line 2173: Maapallo alkaa olla eläinten hautuumaa. Maunulan mezissä laulaa enää pari hassua pikkulintua. Oli siellä sentään 1 peippo. Muut eläimet on muoviasuisina dallaavia ja pyöräileviä apinoita, jotka sentään väliaikaisesti väistelevät toisiaan. Ainoat muut suuret eläinlajit on apinoiden ruoka, lemmikit ja loiset. Tilanteeseen sopivasti on Maunulan mezässä lemmikkien hautuumaa. Lemmikeitä surressaan on nää aapat tavallisuudesta poikkeavan herttaisia, ne soittelee sielujensa herkimpiä kieliä. Ja oikein tekevät, onhan eläimet näitä apinoita paljon onnettomampia. Vaikka kohta ollaan kyllä kaikki samassa kirkkoveneessä. Neitokakaduja on menehtynyt koko perhe. Kisua ja Misua jäivät suremaan Vasen ja Oikea. Vasen oikee, vasen oikee, sieltä näkyy pyöree soikee. Kissain silmist saineet / vuotaa kyynellaineet.
ellauri036.html on line 2178: resized.jpg" width="200px" />
ellauri036.html on line 2179: resized.jpg" width="200px" />
ellauri036.html on line 2180: resized.jpg" width="200px" />
ellauri036.html on line 2183: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2184: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2185: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2186: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2187: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2188: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2189: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2190: resized.jpg" height="200px" />
ellauri036.html on line 2191: resized.jpg" height="200px" />
ellauri037.html on line 24: Den sympatiska gestalten med den finurliga blicken. Apan av danske formgivaren Kay Bojesen fyllde faktiskt 60 år 2011. Den är samma ålder som Jöns. Vi hade en sådan apa hemma på Havsgatan 3. Kanske föräldrarna köpte den på vår Danmarks-resa på 1960-talet, kanske vi hade den redan tidigare. Måste fråga Kristina. Hon är en klassiker som har redan fyllt 70. Finns bland annat hos Artek för 135 euro.
ellauri037.html on line 185: ja muovivadit sängyn vieressä, rumat kodit,
ellauri037.html on line 280: fortunes regained, treasures uncovered,
ellauri037.html on line 282: good names restored, greed daunted,
ellauri037.html on line 284: troublemakers banished to other hemispheres,
ellauri037.html on line 480: Ei saa sekottaa Toile de Jouyyn joka on painopuuvillakangas 1700-luvun piknikretkikuvilla. Sitä valmistettiin Pariisin esikaupungissa. Jouy oli nuorena ennen Napsua Etelä-amerikassa ja Intiassa siirtomaaupseerina. Se pysy suosiossa restauraation aikana 1830 kun se oli niin mukava. Ranskan akatemian klassikkona vastusti Hugon Vikiä.
ellauri037.html on line 525: Setämiesystäväni Chamfort sanoo aivan oikein: naiset on tehty käymään kauppaa meidän heikkouxilla, meidän hulluudella, muttei meidän järjellä. (No ei tietysti, miesjärkeä ei ole juuri kaupan, tai se on huonolaatusta, ei löydy ostajia, markkina ei vedä.) Naisten ja miesten väillä on ihokosketus, ei mitään henkistä sielullista eikä luonteen sympatiaa. (Vittu ei ainakaan tän koalan kaa, se on niin totaalisen epäsympaattinen.) Silleen ajatteli antiikkiset ja orientaaliset setämiehet naisista, ja antoivat niille asiaankuuluvan paikan paremmin kuin me (mun kaltaiseni nykypiipunrassit siis), jotka ollaan vanharanskalaisen galantteja ja palvotaan mauttomasti naisia, se on tän kristillis-germaanisen tyhmyyden korkein kukkanen, joka on ainoastaan saanut aikaan sen, että ne on niin arrogantteja ja häikäilemättömiä, että tulee mieleen Benaresin pyhät apinat, jotka tuntien pyhyytensä ja loukkaamattomuutensa pitävät kaikkea izellensä sallittuna. (Olikohan joku daami kiilannut Artun eteen lihakaupan jonossa sen pyytäessä luuta Atmalle, kun se kiihty kirjottamaan tätä turausta?)
ellauri037.html on line 539: Hindustanissa ei kukaan nainen ole koskaan riippumaton, vaan jokainen on joko isän tai puolison tai veljen tai pojan valvonnassa. Se että lesket poltetaan puolisonsa roviolla on kyllä aika tuhlausta; mutta sekin, että nainen meillä kahmii omaisuuden, jota mies on koonnut hiki hatussa koko ikänsä, lohduttaen izeään että se menee lasten hyväxi, ja voi panna sen haisemaan uuden poikaystävänsä kanssa, se on yhtä törkeetä. Mediam tenuere beati. – Ainaskaan ei saisi naisilla olla koskaan päätösvaltaa perittyyn, varsinaiseen omaisuuteen, siis kapitaaliin, taloihin ja maatiloihin. – Aristoteles erittelee, Politiikka, B.II. c.9, mitä suuria haittoja spartalaisille tuli siitä, että siellä naisille oli annettu liikaa vapauxia sillä ett ne sai pitää perinnöt, myötäjäiset ja muutenkin vapaasti mukavaa, ja miten tää suuresti edisti Spartan rappiota. – Ei kai Ranskan rappioituminen Ludwig XIIIsta lähtien vaan johdu naisten kasvavasta vaikutusvallasta hovissa ja hallituxessa, mikä johti ekaan vallankumouxeen, josta kaikki sen jälkeisetkin kumouxet lähtivät?
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
ellauri037.html on line 583: Vuonna 1818 odotellessaan kirjan ulostuloa se karkas Dresdenistä pakoon pantuaan jonkun piian paxuxi ja lähti vuoden riemulomalle Italiaan, enimmäxeen omin nokkineen. Vietti talven Roomassa kärhämöiden kahviloissa maanmiesten kaa. Kaikki muisti vielä jälkeenpäin miten ikävä ihminen se oli. No se nautti taiteesta, arkkitehtuurista, raunioista, näytelmistä ja opperoista, jatkoi pohdintaa ja bylsintää. Väitti jopa suunnittelevansa jonkun rikkaan aatelisen italiattaren naimista. Suunnitelmax tais jäädä, ellei ollut suorastaan puppua. Sopelta sitä voi odottaa.
ellauri037.html on line 588: Hegelillä oli poliittisia ongelmia kun se oli progressiivinen, kun taas Sope oli patataantumuxellisen maineessa. Hegel hölmönä kannatti Sopea äänestyxessä. Ei tiennyt minkälaisen perskärpäsen kanssa oli tekemisissä. No vaan 5 opiskelijaa tuli Sopen luennolle (tuttu määrä mullekin, hyvänä vuotena). Tappion kärsineenä Sope jättäytyi pois verstaalta. Alkoi haukuskella koulufilosofeja tyyliin happamia sano kettu rypäleistä.
ellauri037.html on line 611: erregt. Seine Mutter Johanna war auf die Begabung ihres Sohnes
ellauri037.html on line 625: den Augen ihres Sohnes eine schwere Sünde begangen: Indiskretion.
ellauri037.html on line 642: Vornamen Theresa kennen. Er erwog eine Heirat, wobei er peinlich genau ihre Fehler und ihre Vorzüge gegeneinander abwog. Er entschied sich gegen eine Heirat, als sie ihn in peinliche Verlegenheit brachte, indem sie in der Offentlichkeit in den höchsten Tonen von einem anderen Mann schwärmte - von Lord Byron. Schopenhauer schrieb: «Ich fürchtete mich vor Hörnern »
ellauri037.html on line 648: Sie gewann den Prozeß, und er mußte ihr für den Rest ihres Lebens eine Entschädigung zahlen. Nach diesem Vorfall brach er
ellauri037.html on line 707: Tää on aika eskimäistä koulufilosofian pureskelua, rakkikoira älähtelee kun omistajan kalikka on kalahtanut sen kintuille.
ellauri038.html on line 61: Dieser Ratschlag ist wahrscheinlich der bekannteste Satz von Friedrich Nietzsche, und wird von misogynen Männern, die nie ein Buch von Friedrich Nietzsche gelesen haben, gerne zitiert. Dieser Satz, der etwas anders in Nietzsches "Also sprach Zarathustra" steht, ist Rollenprosa, drückt also nicht die Meinung des Autors aus, sondern die einer Figur in einer Dichtung, hier die einer alten Frau (einem "alten Weiblein"), die Zarathustras Gedanken über Frauen lobt und am Ende ihres Treffens ihm noch den Ratschlag mit auf den Weg gibt.
ellauri038.html on line 65: Als Nietzsche den ersten Teil von Zarathustra schreibt, ist es mit der Hoffnung auf eine gemeinsame Zukunft mit Lou Salomé vorbei, und in seiner Dichtung gibt Friedrich Nietzsche die Peitsche keiner Frau mehr in die Hand, sondern lässt eine alte Frau dem einsamen Berg-Eremiten Zarathustra den Ratschlag geben, sich vor einer Begegnung mit Frauen mit diesem Dressurwerkzeug zu wappnen.
ellauri038.html on line 71: Seija ihmelettää miten mä jaxan kaivella näitä vanhoja. Koska mä oon vanha izekin, en jaxa seurata tuoreempia hölmöilyjä. Presiis samoja ne on kuin nää vanhatkin, apina ei pääse mihkään punaisesta perseestään. Sitä on musta huvittava seurata.
ellauri038.html on line 137: Tässä lie Nietzschelle tullut kyllä joku sekaannus. Zarathustra oli manikealainen dualisti, hyvät vastaan pahat asetelman pääteoreetikko, siis orjamoralisti. Nietzsche ei ollut vaan paha vaan myös huono, ja vieläpä ruma kuin rengin räkä räystäällä. Kun hyvä ja paha taistelee, ruma saa istua vaihtopenkillä. Nietzsche kertakäyttönenäliinaan tai Nietzsche hihaan, älä toisten naamalle, niin puhui Zarathustra. Jos sua heidegger, älä ainakaan husserl kohti. Jää karanteeniin ja soita teholle jos on Weberiä. Aufforderung zum Tanz, senniminen Arabia-mukikin on olemassa, jossa puput halaavat. Jöhnskö taisi pitää Max Weberistä? Varmaan kun se oli samanlainen kaiken ymmärtäjä. Max oli 20v Nietzscheä nuorempi, ihan eri sukupolvea, ja paljon liberaalimpi, mut vankka porvari. No, se saa jäädä odottamaan pureskeluvuoroaan.
ellauri038.html on line 143: Nietzschefänit on enimmäxeen hölmöjä ja/tai kusipäitä: Martin Heidegger, Jacques Derrida and Michel Foucault; Carl Jung and Sigmund Freud, two of the founding figures of psychiatry; and writers such as Albert Camus, Jean-Paul Sartre, Thomas Mann and Hermann Hesse. Nippu narsisteja plus koko dritter Reich riippuu psykopaatin wiixissä. Sis tän mursuwiixisen, sen H-alkuisen Lassi Hiekkala-tyyppisissä viixissä ei kukaan kauan roikkunut.
ellauri038.html on line 152: I’m not saying that Nietzsche thought he was God before his breakdown. But he understood the parallel between the creator God and the creator of values. Values must be self-justifying; anything that requires an argument is vulnerable.
ellauri038.html on line 162: Nietzsche oli kade, muze ei tykännyt niin vaimeasta menosta. Meni selaamaan tietosanakirjaa ja das Auto-lehteä, ja löysi sieltä tän Mazdan. Hyvät tehot, pieni kulutus ja tilava tavarasäilö on sen valtteja. Also Zarathustra, puhui Retu pureskellen mursuwiixiä.
ellauri038.html on line 182: Koska hänen isänsä oli yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa, Weber varttui politiikantäyteisessä kodissa, jossa vierailivat usein merkittävät oppineet ja julkiset hahmot. Siitä tuli selväksi, että Max Weber oli älyllisesti erittäin lahjakas. Hänen lahjansa vanhemmilleen vuonna 1876 koostui kahdesta esseestä, joiden otsikot olivat ”Saksan historian kulku erityisesti viitaten keisariin ja paaviin” sekä ”Rooman keisarillinen aika Konstantinus Suuresta kansainvaelluksiin”. Ize kudottu pannulappu ois ollut lämpimämpi lahjaidea.
ellauri038.html on line 190: 1903 hänestä tuli Archiv für Sozialwissenschaft und Sozialpolitikin toimittaja. Weberistä tuntui kuitenkin, ettei hän voinut jatkaa normaalia opetustyötä ja toimi siitä lähtien yksityisenä oppineena. Tätä auttoi vaimon vuonna 1907 saama perintö. Vuonna 1904 Weberit vierailivat Yhdysvalloissa ja osallistuivat taiteiden ja tieteiden kongressiin, joka pidettiin St. Louisin maailmannäyttelyn yhteydessä.
ellauri038.html on line 202: During the first few years of their marriage, Max taught in Berlin, then, in 1894, at the University of Heidelberg. During this time, Marianne pursued her own studies. After moving to Freiburg in 1894, she studied with a leading neo-Kantian philosopher, Heinrich Rickert. She also began to engage herself in the women´s movement after hearing prominent feminist speakers at a political congress in 1895. In 1896, in Heidelberg, she co-founded a society for the circulation of feminist thought. She also worked with Max to raise the level of women students attending the university. Max found them deplorably charmless.
ellauri038.html on line 204: In 1898, Max suffered a psychological collapse, possibly brought on after his father´s death, which happened shortly after Max confronted him regarding his abuse of Helene. Between 1898 and 1904, Max withdrew from public life, moving in and out of mental institutions, traveling compulsively and resigning from his prominent position at University of Heidelberg.
ellauri038.html on line 206: During this time, their roles reversed somewhat; as Max worked toward recovery and rested at home, Marianne attended political meetings, sometimes until late at night, and published her first book in 1900: Fichtes Sozialismus und sein Verhältnis zur Marxschen Doktrin ("Fichte's Socialism and its Relation to Marxist Doctrine"). Marianne vaikuttaa vasemmistolaisemmalta, järki-ihmiseltä Maxiin verrattuna.
ellauri038.html on line 210: In 1907, Karl Weber died, and left enough money to his granddaughter Marianne for the Webers to live comfortably. During this time, Marianne first established her intellectual salon. Between 1907 and the start of World War I, Marianne enjoyed a rise in her status as an intellectual and a scholar as she published "The Question of Divorce" (1909), "Authority and Autonomy in Marriage" (1912) and "On the Valuation of Housework" (1912), and "Women and Objective Culture" (1913). The Webers presented a united front in public life. Max defended his wife from her scholarly detractors but carried on an affair with Else Jaffe, a mutual friend.
ellauri038.html on line 216: Following Max's unexpected death, Marianne withdrew from public and social life, funneling her physical and psychological resources into preparing ten volumes of her husband's writing for publication. In 1924, she received an honorary doctoral degree from the University of Heidelberg, both for her work in editing and publishing Max's work as well as for her own scholarship. Between 1923 and 1926, Weber worked on Max Weber: Ein Lebensbild ("Max Weber: A Biography"), which was published in 1926.[15] Also in 1926, she re-established her weekly salon, and entered into a phase of public speaking in which she spoke to audiences of up to 5,000. During this phase, she continued to raise Lili's children with the help of a close-knit circle of friends
ellauri038.html on line 218: Weber's career as a feminist public speaker ended abruptly in 1935 when Hitler dissolved the League of German Women's Associations. During the time of the Nazi regime up until the Allied Occupation of Germany in 1945, she held a weekly salon.[17] While criticisms of Nazi atrocities were sometimes subtly implied, she told interviewer Howard Becker in 1945 that "we restricted ourselves to philosophical, religious and aesthetic topics, making our criticism of the Nazi system between the lines, as it were. None of us were the stuff of which martyrs were made." Ymmärrettävää.
ellauri038.html on line 222: Maxens Leitmotiv war der okzidentale Rationalismus und die damit bewirkte Entzauberung der Welt. Eine Schlüsselstellung in diesem historischen Prozess war der moderne Kapitalismus als die „schicksalsvollste Macht unseres modernen Lebens“. In der Wahl dieses Forschungsschwerpunktes zeigte sich eine Nähe zu seinem Antipoden Karl Marx, die ihm auch die Bezeichnung „der bürgerliche Marx“ eintrug. Hyi helkkari.
ellauri038.html on line 232: Gesinnungsethik is basically a caricature of Kantian deontological ethics or - which he puts on the same level - religious (here: Christian) fanatism or ethical absolutism. The line between Gesinnungsethik (ethics of conviction) and Verantwortungsethik (ethics of responsibility) are almost exactly corresponding to what is called deontological vs. utilitarian (rather: consequentialist) ethics in contemporary discourse. Eli koordinaatit kohtisuorassa vs. vähän vinossa. Pieni vinous on vain luonnollista.
ellauri038.html on line 403: Ja nyt vanhuxena se, että sepalus on useimmiten auki. Who cares,
ellauri038.html on line 422: vieressä sohvassa ja leikkasi varpaankynsiä. Yxi kynsistä
ellauri038.html on line 489: XB, Hristos Voskresje, Vo istinu voskresje, eli haista vee, hyvä veli, toivoo venakko
ellauri039.html on line 46: Katto-Kassisen oikea nimi oli Carlson på taket. Sillä oli maha turvoxissa ja selässä propelli. Lujaa pierressä se pyöri vinhasti. Myöhemmin (2022) selviää, että mun epämääräisten kipujeni aiheuttaja on pieru exyxissä, kuten lujapieruisella isälläni. Isä kulki kalkkiviivoilla myös niska vinossa, olikohan silläkin niskan pakotusta liiasta kynäilystä. Tuskaa paatissa. Me ollaan niskatuskamiehiä.
ellauri039.html on line 123: Wat öck begehre, begehrest du ohck,
ellauri039.html on line 176: sä mun sielu, liha mun lihasta ja veri verestä!
ellauri039.html on line 218: kuin hullut taas täyden puurolautasen ääressä.
ellauri039.html on line 304: Freud synty onnenlakki päässä, Fontanella oli vaan fontanella. Me käytiin Fontanen (1819-1898) stomping groundilla itäsaxan läpiajoretkellä. Oliko se Neuruppin? Varmasti, Swinemunde on nyt Puolassa. Sievä paikka se oli. Mä oon lukenut siltä myös Irrungen wirrungen, jonka sain kai Rikulta. Fontane oli apteekkarinpoika ja apteekkarina eka Dresdenissä, mutta toimi sitten lehtien kirjeenvaihtajana. Hugenottisukua, six sillä oli tollainen ranskahtava nimi. Näitä hugenottejakin on jo monta, mm. Beckett ja Nietschen lelu. Ranskalaiset kohteli Fontanea sotavankina silkkihansikkain 1870 sodassa, melkein sukulaisena. Briteistäkin se tykkäsi. Se alko kirjaiijaxi vasta 58 vuotiaana, mäkin ehtisin.
ellauri039.html on line 343: Rie Hatsipompponen came to the United States as a high school exchange student in rural Kansas from Sapporo, Japan. Her initial inability to effectively communicate in English led her to engage in artistic forms of expression.
ellauri039.html on line 347: Hatsipompponen’s installation/handmade paper works, such as houses of beings and Lucid Absurdity, have dealt with the correspondence between visual and textual languages, which is established upon the absurd conflicts among urges, necessities, and mortality. She draws her philosophy from Camus, Heidegger, Haiku poets, modern Japanese novelists, and ancient Chinese thinkers.
ellauri039.html on line 355: Work currently in progress at the Mt Holyoke mental hospital is an ancient Japanese game involving paper, stone and scissors. The winning strategy in this game has been worked out by prof. Jokohama Kumahuta (Stanford): Take all three and bash them in the face of the long-nosed lover in prosperity and in adversity.
ellauri039.html on line 362: Netistä löytyy Mount Holyoken salaa voitonriemuinen ja pahansuopa saxankurssi jenkkineitosille muurin kaatumisen jälkeen. Jenkeillä oli paljon hampaankolossa varsinkin harppisakuille, paljon kalavelkoja ja koronkorkoa. Velkoja on keräytynyt siitä saakka, kun vanhat isänmaat heitti hihhulinsa sinne meren taaxe. Roopellekin koitui hirmuvelka yhdestä kolikosta korkoina korolle. Niitä korkoja maxeli sitten Dresden tulimerellä.
ellauri039.html on line 384: "The process of making paper by hand allows me to be humble," according to Hatsipompponen's faculty profile. "As plant fiber, its beauty must be generated from nature. Our hands have brought paper into being. In paper resides a communion of nature and humanity." She wants to reveal a significant female job throughout the entire existence of papermaking. She thinks blank paper makes a Powerful Statement, as do stone and scissors.
ellauri039.html on line 402: Learners in grades 10, 11, or 12 are presented with a literature and music-based unit on the realities of Germany since the World War II with the major focus on the period after the fall of the Wall in 1989. The literature comprises a number of different types of texts; they include adapted selections from Auf Sand gebaut and Filz by Stefan Heym, an Eastern German, and Der Mauerspringer by Peter Schneider, a Western German. The music is a poem "Ännchen von Tharau" by Simon Dach, adapted by Johann Gottfried Herder in his 1778 collection "Stimmen der Völker in Liedern."
ellauri039.html on line 406: The music is a folksong that spans four centuries; and the students become aware of the continuity of German culture through folksongs.The background material is disseminated in the form of pictures, statistics, and a historical time-line. Motivation and interest is generated through the songs which focus the learner on the fact that the lesson involves products of German culture. While reading, the learners are confronted not just with the separation of Germany, but also with the division of the Germans in Germany. On the cognitive level, learners gather information about Germany's recent past from World War II to the present. Given these facts the learners connect the past with the German's recent fixation on "Vergangenheits- und Gegenwartsbewältigung." Learners take this theoretical information and explore sites found on the Internet where they find information in German on the issue of identity. This activity forms the basis for reaching a consensus on such questions as:
ellauri039.html on line 411: The result of the discussions should yield clues about how Germans feel about their relationship to the FRG or the GDR as a state and the existence of a German nation. The ultimate task is to define, or at least to describe, the problem of German identity and the possible individual solutions.
ellauri039.html on line 415: Kas mitä puppua! v 1636 Anna oli 21, ja tilapäärunoilija 31. lue edes runo niin käy selväxi että se on onnitteluruno häihin eikä mikään lemmenvalitus. Avioliiton pyhää iestä siinä sovitetaan Anke ressun niskalaudalle.
ellauri039.html on line 425: 1.3 Students work in groups and present ideas & pictures they've drawn to class.
ellauri039.html on line 429: 4.2 Students discuss male/female relationship in German society as presented in the song and compare it to American society then and now.
ellauri039.html on line 517: Streets are clean, the forest is clean, the lakes are swimmable. There is very little pollution, and they are working to further cut back on pollution still. Recycling is a major thing as well, and it isnt difficult to find a way to recycle.
ellauri039.html on line 521: For me, a developed nation is one in which it cares for it´s people. That accepts science when it says “this affects your health negatively", and says “we don't want our people sick"
ellauri039.html on line 525: The laws are still a bit sticky and buracracy is an annoying and painfully slow process. However Finland has the capacity for change that I don´t really see elsewhere. I respect that in Finland.
ellauri039.html on line 711: Presidentti Trump tviittailee rumasti, kiertää
ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
ellauri040.html on line 141: Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut.
ellauri040.html on line 143: Immanuel Cunt on mulla myös jo kortistossa, vaikkei ihan koko hullunkurista perhettä. Jyrki sivuuttaa sen olankohautuxella. Filosofia huipentuu Georg Henrik von "Nichts Besonderes" Hegeliin, filosofian ylijohtajaan, valtion lakeijaan ja vankiloiden tarkastajaan. Hegelistä mulla ei ole vielä muuta paasausta kuin sen riita Sopen kaa. Pitää täydentää. Mut ei nyt.
ellauri040.html on line 151: On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.
ellauri040.html on line 260: Tähän tulee nyt se matriisi, mikä tutkii mitä voidaan päätellä siitä, onko meemitaiteilija ollut eläessään kermaperse, nousukas, laskukas vai pulde. Ristiinluokittelevina kategorioina entiset: kuivuri, puolikuivuri vai märkyrrrri. Hurjan samanmallinen se on kuin isis/mamis sekoitusmatriisi?! Käänteiskorrelaatio on odotuxen mukainen, regressiosuora laskeva. En meinaa kexiä ketään kohtaan nousukas märsyrri, onko se oire jostakin?
ellauri040.html on line 294: Tuurissa tapahtuu paljon vuorokauden sisällä. Hyryssä ei mitään koko aikana. Hierarkisia ja arkisia suhteita. Tuurin ihmiset mesoo kuin eläimet. Hyryn könöttää kuin vihannexet. Aktiivista ja passiivista agressiota. Vihaisia nuoria ja ankeita setämiehiä.
ellauri040.html on line 507: lyömään lyötyä oikein suurella sukunuijalla. Olisi mieluummin repostellut Varesta.
ellauri040.html on line 516: Anasta kirjaa oli vaikee lukea, kun ei ollut onnellista loppua. Vittu Ana, lue Varesta.
ellauri040.html on line 588: Sir Thaddeus (in Polish Pan Tadeusz, czyli ostatni zajazd na Litwie. Historia szlachecka z roku 1811 i 1812 we dwunastu księgach wierszem) is a long poem with an even longer name by Lithuanian romantic poet Adam Mickiewicz. It is regarded as a Polish national epic. It was first published in Paris in 1834. The poet was then in exile in France. Sir Thaddeus is a story of a conflict between two noble families, the Soplicas and the Horeszkos. The time is 1811 and 1812, shortly before Napoleon invaded Russia. When attacked by Russian soldiers, both families fought against the enemy. When not, they fought each other. The conflict between the families was ended with the marriage of Thaddeus Soplica and Sophia Horeszko.
ellauri041.html on line 200: Miehet ovat ikäänkuin jälkijunassa, istuvat ja kazovat ikkunasta ulos yxinäisen miehen junassa, vaikka voisivat rakentaa keskenään pitempiäkin junia, ei tarvi kuin ojentaa toisilleen jotain kättä pitempää. Syrjälän oma mieskuva nojaa varsin perinteiseen käsityxeen voimakkaasta, aggressiivisesta, maskuniilisesta olennosta, soturista joka heiluttelee näkyvästi palleja. Syrjälän mukaan nämä ovat tärkeitä työkaluja, joihin päästään käsixi tunnepuolen avulla.
ellauri041.html on line 202: Viikonlopulla ihmiset saavat käsitellä omaa "aggressiotaan" ja kaverienkin "aggressioita" turvallisesti yhteisessä leikissä. En tiennytkään että "aggressio" voi tarkoittaa myös "sitä". No puretaanhan aggressioita tosiaankin erilaisiin kohteisiin. Jos niitä ei voi hillitä ne tulee liian aikaisin.
ellauri041.html on line 204: Modernia miestä kuormittaa pitkät työpäivät, ja sen lisäxi pitäisi vielä jaxaa lällystellä kotona. Se on jo ihan liikaa ressiä soturille ja sen palleille. Syrjälän oma iskä oli sydämellinen, pallikas, välittävä ja läsnä, mutta otti ja kuoli äkkiä. Se oli sen sydämelle liikaa, ei pallit kestäneet. Kuusikymppisenä kuoli veneeseen kalaretkellä että kolahti. Se oli lamauttava sokki, myös Teemulle.
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 300: Nää mun paasauxet on pitkään jauhaneet jo samaa silmukkaa. Mut mikäs siinä, elämä on syklistä, karman iso pyörä pyörähtää, tulee aina uusia sotia ja katastrofeja, tutkinnonuudistuxia, uusia nilkkejä syntyy kivien alta kuin simppuja alkumerestä, liukkaita kuin Jönsin ankeriaiden neulaspoikaset. Ei tää impending maailmanloppukaan ole kuin vielä isommaan rattaan raxahdus taivaan hirmu suuressa kellopelissä.
ellauri041.html on line 391: Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.
ellauri041.html on line 400: Flaubert kirjoitti Antonius Suuresta, joka näki unta naisista 200-luvulla.
ellauri041.html on line 431: helpotusta, jos ne pureskelee jäytää kutisevia kohtia, vaikka verille.
ellauri041.html on line 730: ryömi Julchenin vieressä ja hameen alla,
ellauri041.html on line 1423: Er presst den Mund an meine Wange -
ellauri041.html on line 1867: Vesa Rantaman arvostelu Hesarissa on yllättäen aika hyvä. Mutta se on kyllä puppua et huhtikuu on julma koska se herättää meissä toivon. Paskanmarjat, mitä julmaa se nyt on. Se herättää epätoivon, kun huomaa et kaikki muut herää, mut ize on vaan se tylsä juuri, joka pysyy kevätsateesta huolimatta kuolleena. Mä kyllä tiedän, mulla on kokemusta kevätdepressioista, kuten Kinnusen Aarnella, ja Paul-pojalla.
ellauri041.html on line 1872: Tanskalainen spede Piet Hein kexi miniepigrammeja, joille se antoi nimen gruk. Niitä kuiskittiin vahingoniloisina nazimiehityxen aikana ja maalattiin sen päätyttyä mietelauseina astiastoihin. 1 kuuluisimpia sanoo että se joka erottaa leikin ja tosixen ei ymmärrä kumpaakaan. Eli tää leikki leikkinä sanonta on perseestä.Siitä olen speden kaa yhtä mieltä. Muuten Pietu vaikuttaa tosi lällyltä, siinä on jotain Kierkegaardia. Mikä pahinta se peukuttaa optimismia. Kierkegaardillakin oli joku sepustus tosixen ja pelleilyn suhteesta, pontena virressä tais olla se sanonta että totta toinen puoli. Kierkegaardista mä en pidä, ja Piet Hein on aika suspekti, vaikka onkin runoilijakolleega. Plussia ja miinuseja. Miinusit on tylsää stoalaista seppoilua.
ellauri041.html on line 1920: AK käytti murresanaa jalavosa. Se tarkoitti jaloissa. Netflixissä joka kirjottaa nimensä mun tyylillä on menossa Forsterin kermaperse-epookki Howard's End. Only Connect, joka netissä tarkottaa lähes yxinomaan samannimistä brittitietokilpailua (perhanan 20M kärpästä, niitä saa koko ajan olla hätistelemässä kuin Gary Larsonin vanha mies, kieli tarttuneena kärpäspaperiin) on siitä kirjasta.
ellauri041.html on line 1937: It’s difficult to reconcile corpse disposal with typical teen awkward-boner gags. In American lamestream programming, they belong to different genres. That’s where the “dark” half of the comedy comes from, and it’s not a mode that necessarily suits the show – at least not all of the time.
ellauri041.html on line 1972: Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen sivun haastattelun jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.
ellauri042.html on line 33: Tyrannosaurus Rex näyttää aika kädettömältä mut hampaisto on komea. Siinä lähti evoluutio vikareitille. Tai miten sen nyt ottaa, ehkä olemmekin luonnon erehdyxiä pikemminkin me kädelliset, kuten epäili kiltin apinan näköinen Amerikan edellinen presidentti. Vieraslaji kaikkialla paizi Keniassa. Nykyisessä Trumpissa on paljon enemmän Tyrannosaurus Rexin näköä. Noille taustalla juoxeville pienemmille liskoille ei pidä pyllistää, ne ovat hyvin nopeita.
ellauri042.html on line 175: > Kaikki tehokkaan yhteiskunnan puolesta ovat täysriemuissaan tästä. Vihdoinkin konsti päästä eroon tuosta tuottamattomasta ja taloutta rasittavasta porukasta. Sikäli kuin oon huomannut, ei silti mikään ryhmittymä ole vielä uskaltanut julkisesti riemuita. Ei vain hakaristimukiensa ääressä remuavat; niin riemuitaan monessa muussakin, virallisessa instanssissa.
ellauri042.html on line 214: Yet despite our small biomass among animals, we’ve had an overwhelmingly huge impact on the planet. The chart above represents a massive amount of life. But it doesn’t show what’s gone missing since the human population took off.
ellauri042.html on line 218: And though plants are still the dominant form of life on Earth, the scientists suspect there used to be approximately twice as many of them — before humanity started clearing forests to make way for agriculture and our civilization.
ellauri042.html on line 220: The census in the PNAS paper isn’t perfect. Though remote sensing, satellites, and huge efforts to study the distribution of life in the ocean make it easier than ever to come up with estimates, the authors admit there’s still a lot of uncertainty. But we do need a baseline understanding of the distribution of life on Earth. Millions of acres of forests are still lost every year. Animals are going extinct 1,000 to 10,000 faster than you’d expect if no humans lived on Earth. Sixty percent of primate species, our closest relatives on the tree of life, are threatened with extinction.
ellauri042.html on line 236: 28.2. Trump: koronavirus on demokraattien huijaus ja maahanmuuttajien syytä! Koronaepidemia on presidentti Trumpin mukaan seurausta rajat auki -politiikalle. Presidentti Donald Trump pitää demokraatteja syypäänä koronaviruksen leviämiseen Yhdysvalloissa. Trumpin mukaan koronavirus on seurausta demokraattien avoimesta maahanmuuttopolitiikasta.
ellauri042.html on line 238: 19.4. Trump varoitti Kiinaa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump varoitti, että Kiinan on syytä varautua seuraamuksiin, jos käy ilmi, että maa antoi tietoisetsti tilanteen huonontua. – Pandemia olisi voitu pysäyttää Kiinassa alkuunsa, mutta niin ei tehty. Ja nyt koko maailma kärsii sen takia, Trump sanoi Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa sen jälkeen, kun häneltä oli kysytty mahdollisista Kiinaan kohdistuvista seuraamuksista. Trumpin mukaan vissi ero on siinä, pääsikö virus leviämään vahingossa vai oliko mukana tahallisuutta. Varmaan oli, se vinkkailee.
ellauri042.html on line 240: Trump on Twitterissä tukenut mielenosoittajia, jotka ovat vaatineet koronaviruksen vuoksi määrättyjen rajoitusten purkamista. Presidentti muun muassa kehotti "vapauttamaan" Michiganin, Minnesotan ja Virginian määräyksistä. Kaikissa kolmessa osavaltiossa on demokraattikuvernöörit.
ellauri042.html on line 243: Sunnuntain tiedotustilaisuudessa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehui protestoijia "hienoiksi ihmisiksi", kertoo CNN.
ellauri042.html on line 338: Stop press: suurmuhvi on ilmeisesti tärähtänyt lopullisesti. Se esiintyy
ellauri042.html on line 346: Pirkko äiti saneli mulle Amerikkaan siman reseptin.
ellauri042.html on line 347: Äiti teki meille simaa pienenä, aluxi mummin reseptillä,
ellauri042.html on line 375: mun tuhruisellä kynällä kirjoittamani repesti resuisesta mustasta
ellauri042.html on line 377: aikana se on tullut resuisexi. Siis 40v aika tarkalleeen.
ellauri042.html on line 386: apteekkireseptin merkintä. Vettä riittävästi, anna ja kuittaa.)
ellauri042.html on line 463: Dansk litteratur og i særdeleshed dansk autofiktion er spækket med modbydelige forældre, der svigter og misbruger deres børn på både tænkelige og utænkelige måder. Kim Leines far gør det i Kalak (2007), Erling Jepsens far gør det i Kunsten at græde i kor (2002), og Morten Sabroes mor gør det i Du som er i himlen (2007). Jens Blendstrups 'Gud taler ud' fra 2004 er også et portræt af en forælder, der skruppelløst krænker og sårer, men i modsætning til de øvrige forfattere, leverer Blendstrup en roman, der hverken er et opgør eller en konfrontation. Blendstrup skriver uden omveje og mellemled. Der er ingen stræben efter forsoning med de svigt og sår, en barndom kaster af sig. Der er blot et dybtgående og egensindigt portræt af en alkoholiseret og dæmonisk gnistrende far til fire i et århusiansk villaparadis.
ellauri042.html on line 477: Romanen blev et gennembrud for Blendstrup, der før Gud taler ud skrev i kortere genrer. Han debuterede med novellesamlingen Mennesker i en mistbænk i 1994. Blendstrups tone er bramfri, men blandet med en fin følsomhed over for det nære. Humoren, det groteske og det surrealistiske går igen i Blendstrups forfatterskab. Jens Blendstrup har siden Gud taler ud skrevet både noveller, romaner, dramatik og tekster til Frodegruppen 40, som han også er forsanger i. Han tager den selvbiografiske fortælling op igen med romanen Bombaygryde fra 2010. Sammen med litteraturkritikeren Lars Bukdahl optræder Blendstrup med den unikke genre ’litterær hypnose’, som er en blanding af dilettantkomedie, oplæsning og dans. Blendstrup er blevet kaldt litteraturens pølsemand, og som en del af forfatterskabets eksistentielle komik står han ikke tilbage for at læse sine tekster højt med en tehætte på hovedet. Men med Gud taler ud står Jens Blendstrup også tydeligt frem som villavejsvidne, hvor det almindelige skildres i dets mange facetter, og det, der på overfladen ligner et almindeligt, rutinepræget liv i et almindeligt, rutinepræget forstadskvarter, viser sig at rumme både små og store særheder.
ellauri042.html on line 502: The youngest son narrates the tale. He, his brothers, and his mother are all sympathetic characters, relatively normal people, though each has their own beliefs, quirks, and problems. The failure of my-way-or-the-highway Dad to show respect or even empathy for those who disagree drives the story. He could have been portrayed as an easy person to hate, but even with his limitations, it's obvious he is still trying to do good. To that extent, this film succeeds.
ellauri042.html on line 504: Vignettes are usually less than totally satisfying, lacking resolutions commensurate with their conflicts. But this story, despite its interesting situation and fine production, feels emptier than most, because the resolution is largely driven not by action but by happenstance. Since Word of God is an autobiographical piece, I can't argue with what it shows, but the result seems to lack impact or message.
ellauri042.html on line 598: Poet Charles Baudelaire contracted syphilis in 1839 and resorted to opium to help alleviate the pain of tabes dorsalis ascending his spine.
ellauri042.html on line 650: Hukkapätkä sai sittemmin uuden vihan kohteen jostain komeljanttarista, joka kehtas tehdä pilaa Popen surkeasta näytelmästä. Se kirjotti revision Dunciadista express tätä tarkoitusta varten:
ellauri042.html on line 665: All the transports described in this section do have more or less clear organic determinants (though it was not evident to begin with, but required careful investigation to bring out). This does not detract in the least from their spiritual significance. If God, or the Devil, or the eternal order EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, was revealed to Dostoievski in seizures, why should not other organic conditions serve as 'portals' to the beyond or the unknown? In a tongue in cheek sense, this section is a study of such portals.
ellauri042.html on line 680: Margaret Eleanor Atwood CC OOnt CH FRSC (born November 18, 1939) is a Canadian poet, novelist, literary critic, essayist, teacher, environmental activist, and inventor. Since 1961, she has published 18 books of poetry, 18 novels, 11 books of non-fiction, nine collections of short fiction, eight children's books, and two graphic novels, as well as a number of small press editions of both poetry and fiction. Atwood has won numerous awards and honors for her writing, including the Booker Prize (twice), Arthur C. Clarke Award, Governor General's Award, Franz Kafka Prize, Princess of Asturias Awards, and the National Book Critics and PEN Center USA Lifetime Achievement Awards. A number of her works have been adapted for film and television.
ellauri042.html on line 682: Atwood's works encompass a variety of themes including gender and identity, religion and myth, the power of language, climate change, and "power politics". Many of her poems are inspired by myths and fairy tales which interested her from a very early age. Atwood is a founder of the Griffin Poetry Prize and Writers' Trust of Canada. She is also a Senior Fellow of Massey College, Toronto.
ellauri042.html on line 697: Dostoevsky´s literary work has strong autobiographical elements. We know from him that he suffered from hallucinations already in early childhood. He presented idiotic characters with confused views about freedom of choice, religion, socialism, atheism, good and evil. Many of his characters suffered – like the author himself – from epilepsy. Other famous people also suffered from epilepsy (Alexander the Great, Caesar, Gustave Flaubert, and Lord Byron). Flaubert had religiously tinted visions. The first 2 guys thought they were gods.
ellauri042.html on line 703: In 1847, Dostoevsky participated in a revolutionary group around Petrashevsky. He was arrested and sentenced to death in 1849, during a reading of a radical letter. On December 22nd, 1849 he experienced mock execution while he was expecting death during some minutes quite seriously. However, the sentence was commuted to Katorga, a penal camp in Siberia. Served him right.
ellauri042.html on line 710: Furthermore, his first wife, who was something of an impulse purchase, suffered from tuberculosis, so he had an impassionate affair with a young woman called Apollinaria Suslova on the side. It ended tragically due to his obsession with gambling. Beside of these blows he suffered from frequent epileptic seizures. At the bedside of his sick wife he wrote “Notes from Underground” (1864), a psychological study of an outsider. The work starts with a confession by the writer: “I am a sick man … I am a wicked man …” Fair enough.
ellauri042.html on line 717: Dostoevsky´s illness influenced some peculiarities of his writing, his language and style. Dostoevsky´s bad memory was well known; he had to take notes for everything His language is nervous, tense and impulsive. His phrases are sometimes long and complicated, containing a fanciful conglomeration of colloquial words and expressions, official, journalistic and scientific terms, and slips of the tongue, foreign words, names and quotations. But now and then we can see here very short, elliptic phrases.
ellauri042.html on line 719: Dostoevsky´s favorite word was “vdrug” (“suddenly”). A lot of events in Dostoevsky´s novels begin suddenly, without preparations and explanation – like seizures. (But he did at times have a manic aura just before.) Dostoevsky also used frequent repetitions of the same word with different intonations. It made an impression of convulsions and shocked the literary critics. He wrote in a meticulous manner, using every empty space of a sheet (see Fig. 2). His style showed a tendency toward extensive and in some cases compulsive writing, and the writings were often concerned with moral, ethical, or religious issues. This may reflect a syndrome of interictal behavior changes that was described in temporal lobe epilepsy by Waxman and Geschwind.
ellauri042.html on line 728: Bear and Fedio described typical interictal findings in patients with temporal lobe epilepsy including hyperreligiosity, euphoria, depression, hypergraphy, hypo- or hypermoralism, interest in philosophical questions, altered sexual behaviour, paranoia, consciousness of guilt, and emotional alteration.
ellauri042.html on line 730: There is no doubt that Dostoevsky´s writing witnesses a large awareness of and sometimes even obsession with religious, philosophical and emotional questions as well as question of guilt. Myshkin from the novel “The Idiot” shared many character traits with his creator, such as russophilia, hyperreligiosity with profound belief in the Russian-orthodox church, melancholy, auras of happiness, generalized seizures. Furthermore, Dostoevsky wrote in large letters, and his style was sometimes compulsive and abrupt.
ellauri042.html on line 755: Heipparallaa hei narsistihan se sieltä taas kurkkaa kuoresta. Mä olin just tollanen Kaisa Oraviston kaa 15-16 vuotiaana Sykin bileissä. Kyllä me kirjailijat ollaan kaikki samanlaisia. Ja hei tää jatkuu vielä:
ellauri042.html on line 781: Källa: ressen.se/nyheter/rapport-sverige-samst-pa-coronahanteringen/">https://www.expressen.se/nyheter/rapport-sverige-samst-pa-coronahanteringen/ ellauri042.html on line 783: Grafen visar hur snabbt Frankrike respektive Irland, Nederländerna och Sverige lyckades minska antalet nyinlagda patienter på iva.
ellauri042.html on line 817: His moronic patients called him “deeply eccentric” and described him as “huge, a full beard, black leather jacket covering T-shirts riddled with holes, huge shoes, his trousers looking like they were going to slide off his body.” A friend from Sacks’s days as a medical resident remembers him as a “big, free-ranging animal” who one day “drank some blood … chasing it with milk. There was something about his need to cross taboos. Back in those days, in the early ’60s, he was heavily into drugs, downing whole handfuls of them, especially speed and LSD.”
ellauri042.html on line 844: From the early 20th century, his fictional work included caricatures of Jews, stereotyping them as greedy, cowardly, disloyal and communists.
ellauri042.html on line 853: Nuuh nuuh. Haistan että jollakulla täällä on marjapäivät. Aarne Koskimies-ressukalle tuli päinvastoin anosmia. Se kuoli kauan aikaa sitten. Sen hauvalla ei luettu Kaddishia (se vaati 10 jutkuäijää eli minyan) mutta ehkä psalmi 103.
ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä: "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin.
ellauri042.html on line 941: His father died in 1576, when Donne was four years old, leaving his mother, Elizabeth, with the responsibility of raising the children alone.[2] Heywood was also from a recusant Roman Catholic family, the daughter of John Heywood, the playwright, and sister of the Reverend Jasper Heywood, a Jesuit priest and translator.[2] She was also a great-niece of Thomas More. A few months after her husband died, Donne's mother married Dr. John Syminges, a wealthy widower with three children of his own.
ellauri042.html on line 943: Donne's style is characterised by abrupt openings and various paradoxes, ironies and dislocations. These features, along with his frequent dramatic or everyday speech rhythms, his tense syntax and his tough eloquence, were both a reaction against the smoothness of conventional Elizabethan poetry and an adaptation into English of European baroque and mannerist techniques. His early career was marked by poetry that bore immense knowledge of English society. Another important theme in Donne´s poetry is the idea of true religion, something that he spent much time considering and about which he often theorised. He wrote secular poems as well as erotic and love poems. He is particularly famous for his mastery of metaphysical conceits.
ellauri042.html on line 949: After his release, Donne had to accept a retired country life in a small house in Pyrford, Surrey, owned by Anne´s cousin, Sir Francis Wooley, where they resided until the end of 1604. In spring 1605 they moved to another small house in Mitcham, London, where he scraped a meager living as a lawyer, while Anne Donne bore a new baby almost every year. Though he also worked as an assistant pamphleteer to Thomas Morton writing anti-Catholic pamphlets, Donne was in a constant state of financial insecurity.
ellauri042.html on line 975: The last sestet presents a turn, commonly referred as volta, in the poem. The lyrical voice presents god God as a jealous lover who fears that he/she will be tempted away by someone or something else. The ninth line questions this figure (“But why should I beg more love, whenas thou”). Furthermore, there is a romantic imagery to express how the lyrical voice feels about the figure of God (“whenas thou/Dost woo my soul”). God’s interest in the lyrical voice is referred as a “fear” and as “tender” because of the possibility of the lyrical voice being tempted by the “devil” or by “flesh”.
ellauri043.html on line 173:
Sain turvapaikan Colzimista, ja kaduin niin kovaa ettei jumalakaan mua pelottanut enää. Jotkut keräänty mun perään kuin Forrest Gumpin juoxulenkillä haluten ankkureixi (eli siis retrettihepuixi). Mä kexin niille hyvät säännöt, ei liikaa gnoosista eikä filosofointia, ihan normipaastoa ja ruoskintaa. Mulle tuli messuja kaikkialta, ja jengiä alkoi lappaa kumikaulailemaan.
ellauri043.html on line 186:
Toisen kerran Athanasios kuzui mua apuun areiolaisia vastaan. En lähtenyt. No ei siitä tullut muuta kuin rumia sanoja ja naureskelua. Mutta siitä lähin sitä paneteltin, siltä vietiin tuoli, ja se lähti karkuun. Missähän se on nytte? En tiedä! Kukaan ei välitä enää kertoa mulle mitään! Kaikki mun oppipojat on liesussa, Hilarios muiden mukana!
ellauri043.html on line 204: The Mỹ Lai Massacre (/ˌmiːˈlaɪ/; Vietnamese: Thảm sát Mỹ Lai [tʰâːm ʂǎːt mǐˀ lāːj] (About this soundlisten)) was the Vietnam War mass murder of unarmed South Vietnamese civilians by U.S. troops in Sơn Tịnh District, South Vietnam, on 16 March 1968. Between 347 and 504 unarmed people were killed by U.S. Army soldiers from Company C, 1st Battalion, 20th Infantry Regiment and Company B, 4th Battalion, 3rd Infantry Regiment, 11th Brigade, 23rd (Americal) Infantry Division. Victims included men, women, children, and infants. Some of the women were gang-raped and their bodies mutilated as were children as young as 12.[1][2] Twenty-six soldiers were charged with criminal offenses, but only Lieutenant William Calley Jr., a platoon leader in C Company, was convicted. Found guilty of killing 22 villagers, he was originally given a life sentence, but served only three and a half years under house arrest.
ellauri043.html on line 232:
Ompa tosi kivaa taivuttaa tulen ääressä palmukepeistä koukkuja, ja punoa koreja, solmia mattoja, ja sitten vaihtaa niitä kaikkia paimentolaisten kanssa leipään johon hampaat on katketa! Äh! Kurja mä! Eikö tää lopu ikinä! Kuolemakin olisi parempi! Mä en JAKSA enää! There is a limit! Jotain rajaa!
ellauri043.html on line 344: Sitäpaizi, enköhän mä ja tunne sen vehkeet? Torjuin senkin hirviömäisen Riitta Ankan, joka naureskellen tarjosi mulle pientä kuumaa torttua, kentaurin joka yritti ottaa mut satulaan, - ja pienen mustan teinin joka ilmestyi hiekasta, joka oli tosi söpö, ja joka sanoi izeään köyrinnän hengexi.
ellauri043.html on line 369:
Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri043.html on line 647:
Selitys on paikallaan. Areiolaisuus oli varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut harhaoppi. Areiolaisen suuntauksen perusti Areios, aleksandrialainen presbyteeri ennen presbyteerejä. Areiolaisten rökitys oli varhaisen kirkon isoimpia kurinpitotoimia. Muita poliisioperaatioita seurasi. Kirkkoisät paimensi (ja paimentaa) virallista meemiä kuin bordercolliet. Harhameemit leviää viraalisesti lammaslaumassa. Ei vaan tule laumaimmuniteettia. Väärät profeetat mäkättää vuohina: Mää! eiku mää! Määpäs!
ellauri043.html on line 688:
Ne on järjestyneet puolikuun muotoiseen lahteen lahteen. Takana niemekkeellä leviää uusi roomalainen kylä kivikupoleineen, kartiomaisine kattoineen, vaaleanpunaisesta ja sinisestä marmorista rakennetut, joidenka pylväänpäät, katonharjat ja räystäänkulmat on runsaasti koristeltu pronssilla. Sen yllä kasvaa sypressimezä. Meri on vihreämpi ja ilma kylmempää. Taivaanrannan vuorilla on lunta.
ellauri043.html on line 790:
Se perääntyy. Silloin aasit kaikki yhtä aikaa astuu askelen eteenpäin, ja hieroo turpaa siihen, koittaen pureskella sen kuteita. Äänet huutaa: Tännepäin, tännepäin, se on täällä!» ja vuorenhalkeamiin ilmestyy viirejä, joissa on kamelinpäitä punaisissa niskalenkkitopeissa, kuormamuuleja, ja keltaisiin huiveihin kietoutuneita naisia, hajareisin päistärikköjen satulassa.
Paneadeilla pitäisi olla, vanhan murjun vieressä, rikkaruohopuskassa, kivinen pazas pystyssä, peräpukamattaren veistämä. Mutta aika on jyrsinyt siltä pärstän, ja sateet on pilanneet kirjoituxen.
ellauri043.html on line 2153:
Kyykkysiltään mantteleihin sonnustautuneet miehen päästävät väliin kuin tukahtuneita haukahduxia. Naiset torkahtelee, kädet syleillen polvia, oza polvissa, niin verhojensa peitossa että niitä voisi luulla vaatenyyteixi pitkin seinänvieriä. Niidenn vieressä puolialastomia lapsia, ihan madonsyömiä, jotka kazoo tyhmännäköisinä lamppujen palamista;
ellauri043.html on line 2404:
Leijonat nousee takajaloilleen ja pureskelee harjaansa. Kansa huutaa: Pedot kehiin! Pedot kehiin!
ellauri043.html on line 2618:
Ketäs tää on? Eikai Luukkaassa mainittu Simo oikeamielinen? Ei ainakaan Stenvallin Simeoni. Ei Simo Frangen. Ei Simo Knuuttila. Eikai Helena vaan ole se hullu Virtamo? Joka hyysäs poneja ja oli väkisin tunkemassa sysmään? Ei ainakaan Helena Lindgren, ei hovioikeudenneuvos eikä samanniminen meikkitaiteilija, joka asui meidän rapussa Punavuoressa.
Siis tää ON kuu! Eikös paavi Clemens kirjottanu et se vangittiin torniin? 300 henkeä tuli piirittään tornia; ja jokaisessa murhaajattaressa näkyy samalla kuu, - vaik maailmassa on vaan 1 kuu, ja 1 Ennoia! Kaikki ne näyttää samalta, kuin apinat!!
Kuningas otti mut vastaan jalkeillaan, hopeavaltaaistuimen vieressä, pyöressä tähtisalissa; — ja kupolissa roikkui huomaamattomissa langissa neljä isoa kultalintua, 2 siipeä per lintu levällään.
ellauri043.html on line 3197: Me tavattiin merenrannalla maitoa täynnä olevia koirankuonolaisia (tai haita), jotka oli palaamassa retkeltä Taprobnen saarelle. Lämpimät aallot työnsivät eteemme vaaleita helmiä. Ambra raxahteli jaloissa. Valaiden luurankoja vaaleni rantakallioiden lomassa. Maan ääressä maa kapeni kapeammaxi kuin sandaali; — ja heitettyämme aurinkoa kohti valtameren pisaroita teimme käännöxen oikeaan päin palataxemme takaisin.
According to ancient belief, the androdamas is a stone resembling the diamond, said to be found in the sands of the Red Sea, in squares or dies. Its name denotes the virtue belonging to it, namely, to restrain anger, mitigate lunacy, and lessen the gravity of the body. Source for information on Androdamas: Encyclopedia of Occultism and Parapsychology dictionary.
ellauri043.html on line 3754: Molemmat vieri vieressä nousevat ilmaan, doucement.
ellauri043.html on line 4191:
Antonius on maassa, figuuri käsissään. Seisaallaan sen vieressä, selkä ristiin päin, Hilarion kazoo sitä.
ellauri043.html on line 4217: ö
Sen koommin mä elin lammikoissa jotka jäi suuresta tuhotulvasta. Mutta aavikoituminen jatkuu niiden ympärillä, tuuli heittää niihin lisää hiekkaa, aurinko ahmii niitä; - ja mä kuolen mun kalkkikivipetille, kazellen veden läpi tähtiä. I'll be back!
ellauri043.html on line 4268: 7 kiertotähdestä 2 on hyvänsuopia, 2 pahaa, 3 vähän niin ja näin; kikki maan päällä riippuu ikuisista tulista. Niiden semasta ja liikkeestä voi vetää ennusteita; - ja sä dallaat maailman respektaabeleimmalla paikalla. Pythagoras ja Zarathustra treffas täällä. Tällä paikoin tää jengi on tähystänyt tähtiä viimeiset 12K vuotta (ca.) tutustuaxeen paremmin jumaliin.
ellauri043.html on line 4309: Se on ruuhkan keskellä sypressibulevardilla. Vasemmalla ja oikealla pienet kujat vie kohti bungaloweja jotka on pystytetty granaattimezään jota suojaa ruusutrellixet.
ellauri043.html on line 4320: Sypressien juurella on rivissä naisia kykkimässä hirvennahoilla, kaikilla on diadeemina naruseppele. Joillakin on upeet vetimet ja ne huutaa suureen ääneen ohikulkijoille. Aremmat piilottelee muotojaan käsivarsiin, samalla kuin joku madame, äiti kai, kannustaa niitä takaata. Toiset, musta saali päässä mut muuten aivan nakuina, näyttää kauempaa lihapazailta. Kun joku järbä heittää niille rahaa polville, ne nousee seisaalle.
ellauri043.html on line 4478: Laatikko, joka on peitetty keltaisella pressulla, heilahtelee sen selässä 2 korin välissä; yheen pannaan uhrilahjat: munia, rusinoita, päärynöitä ja juustoja, siipikarjaa, pikkurahoja; ja toinen on täynnä ruusuja, joita aasnkuljettajat heittelee eteensä mennessään.
ellauri043.html on line 4486: trois lanières garnies d’osselets.
ellauri043.html on line 4612: Papit seuraa jumalan esimerkkiä "gör det"-metodilla, uskovaiset seuraa pappeja. Miehet ja naiset vaihtaa kuteita, syleilevät; — ja tää vereslihojen syöveri lähtee sekin vetään, äänten muuttuessa etääntyessään kirkuvammixi ja kimakammixi kuin itkijöillä hautajaisissa.
ellauri043.html on line 4720: Se pitää kädellä kiinni pitkää mustan kaavun helmasta joka peittää harmittavasti sen kurvit, vasemmassa kädessä imeväinen jolle se antaa tissiä. Sen vieressä iso apina kykkii hiekassa.
ellauri043.html on line 4783:
Coucoupha est employé comme nom masculin singulier. Employé comme nom. 1. dans l'Antiquité, en Égypte, animal mythique à longue oreilles figurant sur les sceptres des souverains. Quelques mots au hasard. Lisää henkiolentoja. In old pharmacy, a cucupha or cucufa was a cap, or cover for the head, with cephalic spices quilted in it, worn for certain nervous distempers, particularly those affecting the head. Saint Cucuphas is a martyr of Spain. His feast day is 25 July but in some areas it is celebrated on 27 July to avoid conflict with the important feast day of Santiago, the patron saint of Spain. His name is said to be of Phoenician origin with the meaning of "he who jokes, he who likes to joke."
ellauri043.html on line 4917: sen vieressä pyörittelee isoja silmiään. Niitä varjostaa diadeemi, mistä lähtee kuin höyrynä huntu joka liehuu tuulessa.
ellauri043.html on line 4932: Apollo kasvot loistaen ohjaa oikea käsi ojossa 4 valkoista laukkahevosta; ja Ceres härkien vetämissä vaunuissa tulee sitä kohti vasara ja sirppi kädessä.
ellauri043.html on line 5079:
on hukannut peizensä; ja korpit, jotka pesivät friisin veistoxissa, pyörii sen ympärillä, pureskelee sen kypärää.
ellauri043.html on line 5102: ja pidellen käsin jaloistaan, köyristäen selkää, pureskellen huulia, se koittaa kohtuuttomin ponnistuxin pitää pystyssä Olymposta joka murenee.
ellauri043.html on line 5195:
Ceres ellauri043.html on line 5457: Ja se näyttää sillle, sypressien ja ruusupuiden alla, toisen naisen.
ellauri043.html on line 5477: Ne suojelivat kaikkea kurjaa kanssaa, jotka laahasivat rautoja jaloissaan Sabinian kivikoissa, ne jotka kuzuivat porsaita kärsän äänellä, ne jotka keräsivät rypäleitä jalavien korkeudelta, ne jotka tyrkkivät pikkuteitä lannalla kuormattuja aaseja. Työihminen huohottaessaan auranvarressa kuzui niitä vahvistamaan kättänsä; ja lehmipaimenet lehmusten varjossa lähellä maitokalebasseja, kehui niitä vuorotellen ja vuorotellen soitti ruokopilliä.
ellauri043.html on line 5581: Mulla on ollut mun ylpeyden päivät. Hyvä Aristophanes talutti mut näyttämölle, ja keisari Claudius Drusus istutti mut pöytäänsä. Patriisien housuissa mä risteilin majesteettisesti! Kultavaasit resonoivat muhun kuin rummut; — ja kun talon herran mureenoista, tryffeleistä ja piiraista täysi suolisto vapautui ryskeellä, tarkkaavainen maailmankaikkeus oppi että ruohti oli ollut ruualla!
ellauri043.html on line 5824: Ne vetää toisiaan puoleensa samalla kun ne työntää pois (hä???). Jokaisen liike on resultantti toisista ja osallistuu siihen, - ilman mitään väikapaletta, vaan lain voimasta, järjestyxen vuoxi.
ellauri043.html on line 6076: Mutta paha ja hyvä koskee vaan sua — kuten päivä ja yö, nautinto ja tuska, kuolema ja syntymä, jotka on suhteellisia johkin avaruuden kulmaan, erityisoloihin, tietyn apinan intresseihin. Koska vaan äärettöyys pysyy, se on se jumala — ja siinä koko juttu!
ellauri043.html on line 6968: Presteros, joka tekee imbesillixi pelkästä kosketuxesta; Mirag, sarvipäinen jänis, joka asuu merten saarilla.
ellauri045.html on line 40: Taistelu on elämän mauste; läheisimmätkin ystävyyssuhteet ovat jonkinlaista kilpailua, ja ellemme halua luopua kaikesta osaxemme tulleesta arvokkaasta, meidän on jatkuvasti kazottava jotakuta toista silmästä silmään ja ponnisteltava tappiota vastaan, olipa kysymys rakkaudesta tai vihasta. Pääsemme vieläkin haluamiimme tavoitteisiin rumiinvoiman avulla, voimakkaan luonteemme tai älykkyytemme ansiosta. Miehet ja naiset taistelevat keskenään rakkaudessakin. Urheilijat ratkaisevat paremmuutensa ruumiinkunnon mittelyssä; veltot taas istuvat pöyrdän ääressä shakkia pelaten tai keskustellen. Jokaisen ihmisten välisen kestävän siteen perustana ja vahvistajana on jokin kilpailun muoto. (RL Stevenson, Kalutut Palat kesäkuu 1967)
ellauri045.html on line 170: The so-called GAL-TAN scale has now become fashionable among political scientists to "complement" the traditional left-right scale with a new "scale" usually called the GAL-TAN scale. The capital letters here indicate the endpoints of the "scale" and they stand for Green-Alternative-Libertarian and Traditional-Authoritarian-Nationalist respectively.
ellauri045.html on line 236:
Vares
ellauri045.html on line 326: Same difference. The film made $2.8 million in the US and Canada and $1.0 million elsewhere resulting in a profit of $1.5 million. The Canadian Department of National Defense named it the best film of 1943. Rotten Tomatoes rates Saroyan 80 percent fresh.
ellauri045.html on line 467: Joulukuussa 1925 runoilija Sergei Jesenin (1895-1925) menehtyi Leningradissa romantiikan sääntöjen mukaan. Hotelli Angleterressa Jesenin viilsi ranteensa, kirjoitti jäähyväisrunonsa omalla verellään kuin japanilainen samurai ja hirttäytyi. Vähän aiemmin hän oli päässyt mielisairaalasta, jossa oli viettänyt kuukauden masennuksen takia.
ellauri045.html on line 511: Katkelma Jeseninin ehkä tunnetuimman runon ”Musta mies” alusta havainnollistaa, miten soinniton suomennos lässäyttää viiltävän alkoholismin ja depression kuvauksen. Hyvärinen:
ellauri045.html on line 780: Deirdre McCloskey, an acclaimed professor and former University of Chicago protégé of Milton Friedman, stunned the academic world with a sex change in 1995. But that's just one interesting part of a woman now focused on a less macho, more 'human' approach to capitalist economics.
ellauri045.html on line 782: The tall, elegant lady with the dark, slightly veiled voice will be 70 next September. She is a scientist by training, as well as an expert in mathematics, economics and theology. She has rubbed shoulders and lower places with an impressive number of Nobel laureates, and also happens to be a prolific essayist.
ellauri045.html on line 804: Justice is one primary virtue, of course, the balance and respect in society so characteristic of Switzerland-well, I suppose not always, and not for every single immigrant, and until 1971 not for every single woman voter; but usually. Temperance is another, the balance in a soul, controlling desire. Courage is the third. What person could flourish if like Oblomov he stayed in bed out of uncontrolled fear, or out of ennui, an aristocratic version of cowardice? Prudence is the executive virtue, as St. Thomas Aquinas called it-know-how, savoir faire, self-interest. It rounds out the four virtues most admired in the tough little cities or tougher big empires of the classical Mediterranean. The Romans called the four of justice, temperance, courage, and prudence the "cardinal" virtues, on which a society of warriors or orators or courtiers hinged (cardo, hinge). The Christians called them, not entirely in contempt, "pagan."
ellauri045.html on line 859: Lisää tukea urheiluvihalle löytyy rättipäisen Wallacen Loputtoman läpän loputtomista tennisurheiluselostuxista. Jotain perusteellisesti väärin pitää olla siinä että lapsia eristetään johkin lahjakkaiden leirille missä niiden pitää puristella palloa kaikkialla paizi syödessä ja niille kasvaa oikee kyynärvarsi joka on 3x vasemman kokoinen ja näyttää lapseen kiinnitetyltä gorillan tai satamajätkän kädeltä. Mitä helvettiä? Etmä vihaan tällästä erikoistumista johkin täysin hyödyttömään paskaan. Vitun lahjakkaita lapsia. Wallusta tää hulluus teki vainajan. Hirsipuulintuna keikkui katto-orressa.
ellauri046.html on line 61:
Nacque a Padova verso il 1523 da una famiglia di origine milanese e di condizione borghese: alla morte del padre Bartolomeo (1531), commerciante di gioielli, la vedova Cecilia, con Gaspara e i fratelli Baldassare e Cassandra, si trasferì a Venezia. Cassandra era cantante e Baldassare poeta: quest'ultimo morì per malattia nel 1544 a diciannove anni, e ciò turbò molto Gaspara, tanto da farle meditare una vita monacale, stimolata su questa strada da suor Paola Antonia Negri; di lui restano i sonetti stampati con quelli della ben più nota sorella. Leimasimen isä oli kultaseppä, sixköhän sen nimi oli Leima. Kultaseppä Leima, sen tytär Gaspara Leimasin, ikäänkuin hullunkurisista perheistä. Bartolomeus tulee hepreasta Bar Tolomai, eli Ptolemaioxen poika. Bartolomeus oli tavixin apostoli, joka nyljettiin Armeniassa ja naulattiin ristiin vielä kuin nahkurin orsille.
ellauri046.html on line 65: Sufficientemente colta nella letteratura, nell'arte e nella musica, Gaspara fu portata dalla forte carica della sua personalità a vivere in modo libero diverse esperienze amorose, che segnano profondamente la sua vita e la sua produzione poetica. I romantici videro in lei una novella Saffo, anche per la sua breve esistenza, vissuta in maniera intensamente passionale. La vicenda della poetessa va però ridimensionata e collocata nel quadro della vita mondana del tempo, dove le relazioni sociali, comprese quelle amorose, rispondono spesso a un cerimoniale e ad una serie di convenzioni precise. Fra queste è da segnalare l'amore per il conte Collaltino di Collalto, uomo di guerra e di lettere, che durò circa tre anni (1548-1551): tuttavia a causa di lunghi periodi di lontananza Collaltino non ricambiò il sentimento intenso che Gaspara provò per lui, e la relazione si concluse con l'abbandono della poetessa, che attraversò anche una profonda crisi spirituale e religiosa. Leimasimella oli taipumusta depixiin. Kun tuli vastoinkäymisiä (veli kuoli, kreivi jätti), se meni aina rapakuntoon ja meinas mennä nunnaxi. Onnexi ei mennyt.
ellauri046.html on line 83: Come ciò sia non posso dir espresso; Miten se on mahdollista en osaa ääneen sanoa;
ellauri046.html on line 85: mi sento il cor di novo stile impresso. mun sydän on uuden tyylin leimaama.
ellauri046.html on line 178: res/saying-a-prayer-smiley-emoticon.gif"> ellauri046.html on line 192: He was a "very stern man, to all appearances dry and prosaic, but under his 'rustic cloak' demeanor he concealed an active imagination which not even his great age could blunt". He was also interested in philosophy and often hosted intellectuals at his home.The young Kierkegaard read the philosophy of Christian Wolff. He also preferred the comedies of Ludvig Holberg, the writings of Johann Georg Hamann, Gotthold Ephraim Lessing, Edward Young, and Plato.
ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.
ellauri046.html on line 266: Kierkegaard is known for many things. . . . He is not, however, generally known for his humor. Who might reasonably be nominated as the funniest philosopher of all time? With this anthology, Thomas Oden provisionally declares Søren Aabye Kierkegaard (1813-1855)--despite his enduring stereotype as the melancholy, despairing Dane--as, among philosophers, the most amusing.
ellauri046.html on line 349: He studied philosophy and theology at university and then spent the rest of his life in his home town doing not much other than producing volume after volume of works which are some sort of mixture between philosophy, theology, and literary criticism.
ellauri046.html on line 351: His master-work Either/Or is odd. It uses a selection of pseudonyms to present and contrast what are supposed to be the papers of a sensual or 'aesthetic' young man called 'A' and a sternly ethical and religious judge 'B', reflecting on the meaning and value of existence, boredom, drama, luck, fate, choice and Mozart. It is considered to be the foundation of the 'Existential' way of thinking - with its concentration on the absolute necessity of choosing and inventing one's self - and was highly influential on writers like WH Auden, Jorge Luis Borges, JD Salinger and John Updike as well as, famously, the philosophers John-Paul Sartre and Friedrich Nietzsche.
ellauri046.html on line 359: This abridgement reduces the original quarter of a million words down to about 12,000 (around 5%), based on three different translations, one by Alastair Hannay, another by Howard V. Hong and Edna H. Hong, and a third by an unnamed translator, possibly Lee M. Hollander. As with many of these condensed versions, having picked out the glowing passages may give an impression of a coherence which is absent in the rambling, repetitive and frequently incomprehensible original. The staccato style, though, is what it is like.
ellauri046.html on line 371: The Musical Erotic: Mozart is brilliant! Especially Don Giovanni! It was Christianity which made sensuousness important by denouncing it. Only music expresses sensuousness. It is best expressed by Mozart, in Don Giovanni, which is BRILLIANT!
ellauri046.html on line 374: Shadowgraphs: Here's my opinion on how sorrow is expressed. Especially in Don Giovanni (v. brilliant).
ellauri046.html on line 435: This very preliminary study has eight parts. The first assembles a number of entries from his Journals showing that he was homosexual and seen as such by at least some of his contemporaries. The second looks again at his relation with Regine and examines some of his own accounts of his relations with other men. The third provides other evidence of his homosexuality, particularly from his youth. The fourth briefly outlines his conceptions of and relations to Socrates, Christ and God. The fifth attempts to trace the history of his understanding of the relation of Christianity and homosexuality. The sixth repeats some of his own accounts of the homosexual origin and character of the central notions of his existentialism. The seventh presents homosexuality as his hope and agenda for future. Finally, the eighth attempts to summarize and make sense of the preceding.
ellauri046.html on line 456: According to Church tradition, Veronica was moved with sympathy seeing Jesus carrying the cross to Calvary and gave him her veil so that he could wipe his forehead. Jesus accepted the offer, and when he returned the veil the image of his face was miraculously captured on it. The resulting relic became known as the Veil of Veronica.
ellauri046.html on line 462: The Greek astronomer Ptolemy considered Coma Berenices to be an asterism in the constellation Leo, representing the tuft at the end of the lion’s tail, and it was not until the 16th century that Berenice’s Hair was promoted to a constellation in its own right, on a celestial globe by the cartographer Caspar Vopel. It is the Danish astronomer Tycho Brahe who is usually credited for the promotion. He included Coma Berenices among the constellations in his star catalogue of 1602.
ellauri046.html on line 469: Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais, né Pierre-Augustin Caron le 24 janvier 1732 à Paris où il est mort le 18 mai 1799, est un écrivain, dramaturge, musicien et homme d'affaires français. Éditeur de Voltaire, il est aussi à l'origine de la première loi en faveur du droit d'auteur et le fondateur de la Société des auteurs. Également espion et marchand d'armes pour le compte du roi, c'est un homme d'action et de combats qui ne semble jamais désarmé face à un ennemi ou à l'adversité. Son existence est tout entière marquée par l'empreinte du théâtre et s'il est principalement connu pour son œuvre dramatique, en particulier la trilogie de Figaro, sa vie se mêle étrangement à ses œuvres.
ellauri046.html on line 488: Et nää äijät jaxaakin bylsiä tyttösiä ja naureskella niitä selän takana. Varsinaisia punapersepaviaaneja. Faust työntyi Gretcheniin mehukkaasti takaapäin, halb Kinderspiel, halb Gott im Herzen. Tekeex kutaa? Oonxmä paras? Ei kuitenkaan anuluxeen, dertil er hans for stor.
ellauri046.html on line 537: Ved Individets Omgang med sig Selv besvangres Individet med sig Selv og foeder sig Selv. Individet har sig Selv udenfor sig Selv i sig Selv. Selv aina isolla. Huoh. Jopa on izekeskeisiä kiemuroita.
ellauri046.html on line 589: Brugen af Balles Lærebog vakte en del modstand, hvor det særligt blandt De Stærke Jyder mellem Horsens og Vejle, hvor der var tale om deciderede "lærebogskampe" i Korning Sogn 1812-1820 og i Øster Snede Sogn 1830-1847 i forbindelse med de gudelige vækkelser. Et resultat af striden blev, at man fra 1839 tillod De Stærke Jyder selv at sørge for undervisningen af deres børn. I årene herefter blev der oprettet flere friskoler på denne baggrund.
ellauri046.html on line 595: De stærke jyder tog afstand fra en række fornyelser. De protesterede f.eks., da Balles lærebog fra 1791 skulle indføres i skolen og til konfirmationsforberedelsen. De gik også mod den nye evangelisk-kristelige salmebog. De anså både den nye lærebog og den nye salmebog som udtryk for en kristendomsforståelse, der var langt fra bibelsk eller luthersk kristendom. I deres forsamlinger (de såkaldte konventikler) læste de fortsat de gamle andagtsbøger og sang efter Brorsons salmebog. De ønskede at beholde Kingos salmebog i kirken og Pontoppidans Sandhed til gudfrygtighed i skolen.
ellauri046.html on line 597: I 1839 gav kong Frederik 6. efter for deres civile modstand og gav dem lov til selv at undervise deres børn i private friskoler. I alt blev der i de følgende år bygget 13 opvakte friskoler i sognene mellem Horsens og Vejle.
ellauri046.html on line 610:
Mark Twains definition på en klassiker passer vel også meget godt på 'Enten-Eller', der er kendt af de fleste, men læst af de færreste. ellauri046.html on line 617:
"Bogens titel er umiddelbart appeli al sin kategoriskhed, men værket selv, især dets første del, er faktisk en langstrakt labyrint bestående af meget forskellige tekster, som de færreste formentligt læser i umiddelbar forlængelse af hinanden, men springer frem og tilbage imellem, hvad jeg sådan set også vil anbefale, ellers risikerer man bare at tabe pusten," siger Joakim Garff, før han selv kaster sig ud i en hæsblæsende sætningssolo om den komplicerede komposition i første del af "Enten-Eller".
No siis mix? Mikä on sen argumentti? Ei oikeen selviä mut Sörkan tuntien jotain kummaa. L’un des auteurs dramatiques les plus joués du XIXe siècle, en France comme dans le reste du monde, Eugène Scribe a été élu à l’Académie française en 1834. La célébrité dont il a joui de son vivant contraste singulièrement avec l'oubli total dans lequel son œuvre est tombée de nos jours. höpöhöpöä takuulla. Se on eri sairas epeli. Niinku ezen miälestä on hienoa et naiset on miehille alamaisia ja et synnytys on niille kipeää. Vitun ääliö.
ellauri046.html on line 641: Misogynian pukinsorkka pistää Wiljaminkin silinteristä: det er i Sandhed væmmeligt at see i den nyere Comedie disse erfarne, intrigante, blødagtige Qvinder, der veed, at Kjærlighed er en Illusion. Jeg veed intet saa vederstyggeligt Væsen som en saadan Qvinde. Hvad Under da at Qvinden vil emanciperes, et af vor Tids mange uskjønne Phænomener, hvori Mændene ere Skyld. Rakkaus on taloudellinen päätös, se erottaa sen hetken panohalusta. No niin tietysti, kun perheen perustamisesta on kysymys. Se et naiset vois perua sen päätöxen on frekkiä, ei asessori paremmin voi sanoa.
ellauri046.html on line 657: Tentten sanoo et Tungsind on syntiä. Se tulee siitä ettei tahdo kyllin kovasti. Ei ota izeänsä niskasta. Lakkaa paapomasta izeään. Söpe uskoi et masis ei ole sairaus vaan synti, ei ruumiillista vaan sielullista. Ei ollut sen ajan lääkäreillä antidepressantteja. Ois syönyt edes mäkikuismaa kuten Burton.
ellauri046.html on line 665: Elämä on forfaengelighed. No tietysti. So what, tekee mieli kysyä. Se on vaan yx tapa edetä kohti lämpökuolemaa. Ei sen huonompi, oikeastaan parempi kuin muut. Meressä on pian enemmän muovisia koronanaamareita kuin meduusoja. Ikuisuus ei sovi eläimille.
ellauri046.html on line 814: When age chills the blood, when our pleasures are past—
ellauri046.html on line 816: The dearest remembrance will still be the last,
ellauri046.html on line 930: Once they rested under the oak tree,
ellauri047.html on line 37: Goethe-instituutteja on joka maassa ja kaupungissa. Mun yhden vähän ressukan maisteriopiskelijan piti päästä tutkimaan niiden nettisivujen kääntämistä koneella, mutta se ei saanut jatko-opiskelustipendiä. Siitä ei nyt ole sitten enää kuulunut. Ja nyt on liian myöhäistä, koronatauon jälkeen mä lähden jäähylle.
ellauri047.html on line 68: Leipzig oli fashionaabeli pikku-Pariisi. Me tehtiin pikku kiekka Leipzigiin automatkalla Dresdeniin. Siellä oli hurjan hiljaista, oli sunnuntai. Melkein kuin koronapandemian aikana. Amerikkalaiset pommitti sen hajalle, muttei niin hajalle kuin Dresdenin. Nazit sentään säästi Pariisin kun halus sinne juhlimaan. Tulimerellä tervehti merentakaisia esi-isiä. Euroopasta karkotettujen hihhuleiden jälkeläiset maxo takaisin. Varmaan ne halus että Dresdenissä näyttäis jatkossa samalta kuin jenkeissä autoteiden varsilla: Motel-kylttejä, No Vacancy, Texaco-asemia, Taco Billejä. Asfalttia, tyhjää, autoja. Paljon, paljon mamuja. No siinä on niiden toiveet kyilä toteutuneet. Dresdenissä oli uusnazien mamumellakoita päivittäin hienosti uudelleenrakennetulla torilla.
ellauri047.html on line 101: Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana, vuonna 1806, Christiane Vulpiuksen (1765–1816) kanssa. Pari oli asunut yhdessä jo vuodesta 1788, kun W. oli 39 ja C. 23. Vulpius ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830). C:n isoveli Christian pääs kirjastonhoitajax Weimariin ja kirjotti el Zorromaisen romskun Rinaldo Rinaldini. Mullon se suomexi.
ellauri047.html on line 137: Isänisä oli räätälinsällistä nousukas, äidinisä vanhaa rahaa ja tasavallan presidentti. Perse oli siis erittäinkin kermainen. Äidin poika selkeesti, VA antaa ymmärtää että sitä on runoilijapiireissä liikkeellä.
ellauri047.html on line 183: Vuonna 1758 hän muutti takaisin Berliiniin, jossa hän Friedrich Nicolain ja Moses Mendelsonin kanssa julkaisi uutta kirjallisuutta koskevia kirjeitä Briefe, die neueste Literatur betreffend. Hän oli vuodesta 1760 vuoteen 1765 Breslaussa, jonne kenraali Tauentzien otti hänet sihteerikseen. 1765 hän muutti Berliiniin ja sen jälkeen 1767 kolmeksi vuodeksi Hampuriin dramaturgiksi ja neuvonantajaksi Hampurin kansallisteatteriin.
ellauri047.html on line 188: Wolfenbüttelissä hänestä tuli 7. toukokuuta 1770 kirjastonhoitaja prinssi Augustin kirjastoon (Herzog August Bibliothek). Siellä hän löysi Theophilus Presbyterin keskiaikaisen teoksen Schedula diversarum artium, josta hän julkaisi teoksen Vom Alter der Ölmalerey aus dem Theophilus Presbyter vuonna 1774
ellauri047.html on line 259: Gretcheniä surullisempi oli Cornelia Goethen kohtalo. Isän näköinen siis ei mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, masentuvainen ja luulotautinen, 15kk vanhempi isoveli oli sen ainoa rakastettu. Meni se naimisiin Goethen kaverin Schosserin kanssa, joka kohteli sitä niinkuin vaimoja kohdeltiin, eikä 2 tyttärestä huolimatta pitänyt Corneliaa paljon minään. Emmedingenin tuppukylässä Cornelia kuihtui ja kuoli pian 2. tyttären synnyttyä 26-vuotiaana. Hizi, me Seijan kanssa vasta tavattiin sen ikäisinä. Hans ei kirjottanut Corneliasta juuri mitään koko valtavassa tuotannossaan. Jossain sivumennen mainizee jälkeenpäin et se oli mitäänsanomaton. Cornelia oli sen uskottu ja apu, kun sillä oli vähän vaikeaa Gretchenin kaa ja myöhemminkin.
ellauri047.html on line 271: Lapset istui pallilla tulen ääressä, ja isän nuppia
ellauri047.html on line 657: Spürest Du
ellauri047.html on line 685: Dürres Gereisig neben mir an, dem Winter gewidmet,
ellauri047.html on line 714: Kuiva ryteikkö mun vieressä oottaa talvea,
ellauri047.html on line 782: Strassburgista ostin Proustin Du coté de chez Swann. Siitä alkoi kirjojen lueskelu alkukielellä. Goethe teki razastusretkiä Strassburgista aina Saarbrückeniin, jonka jenkkipaskiaiset pommitti WW2:n lopulla sileäxi kuten Dresdenin. Siellä oli pelkkiä uusia taloja, kun mä kävin siellä DFKIssa tapaamassa Hans Uzkoreitia. Saarbrücken oli sille kuin mulle Kouvola, sietämätön tuppukylä. Erottuaan Swannista se lähti kiidulla takaisin synnyinkaupunkiinsa Berliiniin, josta se oli karannut muurin alta länteen.
ellauri047.html on line 869: Mä ehdin olla töissä 45 vuotta, jos ei lasketa taxvärkkiä eikä 2 viikon kesätyötä Kiitoketjulla. Että olikin tylsää oikoa niitä teelasin pitimiä. Seija laittoi kesätöissä 10 muun naisen kanssa aikakauslehden sitomuxia nitojaan. Piti pysyä tahdissa eikä sivut saaneet mennä ryttyyn. Kun ne kuitenkin meni, tuli hurjaa sadattelua. Evästauolla puhuttiin rivoja juttuja. Kun tuli lakko, joku kohtalotoveri ihmetteli, miten sinäkin Seija ressu mahdat nyt pärjätä. Mee kotiin maalle, niin mäkin teen, istut vaan ruokapöytään, ei ne kehtaa olla antamatta sulle vähästänsä perunaa.
ellauri047.html on line 910: Goethe kuuli vanhojen ihmisten kertovan miten Maria Teresia oli Frankfurtissa tuulettanut siippansa voitettua pyhän saxalaisen keisarinvaalit. "Kun Frans Stefan kuin mikäkin Kaarle Suuren haamu lähti tuomiokirkosta yllään omituinen kruunausviitta ja leikkisästi kohotti käsiään osoittaen Maria Teresialle valtakunnan omenaa, valtikkaa ja merkillisiä kruunaushanskoja, tämä purskahti hillittömään nauruun, ja tuo riemu levisi kazojien keskuuteen." Tässä on vanha valta enää pilkan kohteena.
ellauri047.html on line 912: Romanssi oli persukansan liikehdintää: peliin tulee kansallinen porvaristo, joka on päässyt vuorollaan vaurastumaan ja käymään kouluja, ja haluu osansa myös vallasta. Tästä oli kysymys myös Amerikan izenäistymisessä ja Ranskan vallankumouxessa. Saxan kielialueella lähti Fredrik Suurelta ja Maria Teresialta kruunajaispallo hanskasta, porvarismiliisi tuuletti Berliinissä Fredrik Suurelle. Mut olix pörssi bear vai bull? Nazismi nousee yleensä lamasta.
ellauri047.html on line 914: Teresia otti käyttöön virkamiehet ja valtionverotuxen, käänsi aatelia pienemmälle. Populistipersutoimia. Koitti panna kuriin #metoo käytöstä, kielsi sotilailta huoraamisen. Äijät vaan nauroivat. Ei ollut nettiä, mut pelattiin ja katottiin teatteria, syötiin ja tanssittiin. Mitä eroa.
ellauri047.html on line 924: Vaimolla ei ollut huvilinnaan asiaa. Oliko Fredrikillä suuri, oliko se harhaviettinen eli homo kuten Kaarle XII? Tai sitten vain munaton. Naiset ikävystyttivät. Läpättää kuin Iines Ankka, piexää nokkaa. Mixi otit kuuron vaimon, Lessingilläkö se joku kysyi. Erehdyxessä, toinen vastaa, luulin eze oisi mykkäkin. Vääräleukaisesti laukaistu. Lärvimistä, sanottiin pienenä. Kavereita oli, ne istui kiltisti pyöreän lounaspöydän ääressä ja kuunteli kun kunkku kertoi henkeviä kaskuja, nauroi oikeassa kohdassa. Valitettavasti kuolivat. Kuten vanha elostelija paroni Pöllönitz, joka kirjoitti rasvaisia juttuja August Väkevästä.
ellauri047.html on line 937: Kuten sanoi Maria Teresia transumaisesta von Kaunitzista: suuri nero voi liittyä naurettaviin ominaisuuxiin, jotka hipoo hulluutta. Voi pienempikin. Kaikki on sanottu sen tuhannen kertaa ennenkin, siteeraa Goethe saarnaajaa. Tuoreexi sen voi silti vuorostansa kokea jokainen uusi apina. Ja vanhakin, dementia helpottaa vain asiaa. Sama punapukuisen naisen 1. sivu tuntuu joka päivä yhtä kiintoisalta.
ellauri047.html on line 964: oli aikamoinen pieni maailmansota, jengiä oli mukana kuin salpausselällä. Taustalla oli Englannin ja Ranskan siirtomaasota amerikoissa ja Itävallan-Preussin keskinäiset kärhämät. Ranska ja Englanti vaihto puolia, britit siirty Preussin ja Ranska Teresian tukijaxi. Englannin Ykä II hääri Saxassa perintömaansa Hannoverin takia. Kun Rauhalla ensalkuun oli tiukat paikat, ruozalaisetkin pyrki jaolle Pommeriin huonolla sotaonnella, Suomeen saatiin sentään perunoita. Pommeri on Danzigin ympärillä. Sieltä tuli hoppelpoppeli. Ruozin kunkkuna oli Adolf Fredrik, jonka siippa Lovisa Ulrika oli Fredrik Suuren sisko. Sen mukaan on nimetty Loviisan kaupunki. Silti vittu, sanoi hattupuolue ihan vittuilumielessä. Mulla on AF:n luotipyssy piilossa vaatehuoneessa.
ellauri048.html on line 29: Genreissä on sama rakennevika kuin rasismissa, tehdään mustavalkosta sateenkaarenvärisestä todellisuudesta. Ei siinä oikeasti ole mitään rajoja, sen enempää kuin apinan pääsä on kusitiiviitä lokeroja. Mutta lokeroida vaan täytyy kun ollaan kusipäitä. Yxinäinen härkäpapu ui kusimeressä ja huhuaa: yxin oot sinä papu, kallon keskellä yxin.
ellauri048.html on line 125: Koskenniemi aloitti välittömästi Revon savustamisen Uudesta Suomesta. Hän kirjoitti 19.7.1950 Aholle, "että hra Repo ei ole sovelias henkilö U.S:n kulttuuritoimittajaksi … Jos hra Repo saa edelleen jatkaa toimintaansa U.S:ssa, on Sinun kyllä pakko jättää minut pois laskuista U.S:n arvostelijana ja avustajana." Aho ilmoittikin 16.8.1950 Revolle, ettei tämä voinut jatkaa Uudessa Suomessa määräaikaisen sopimuksensa päättyessä lokakuun alussa.* Koskenniemi kirjoitti myös ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle 14.10.1950. Hän "asetti harkittavaksi" oliko Yleisradion syytä käyttää "yleisön kirjallisena valistajana niin suuressa määrässä yleistä arvostelukykyä vailla olevaa henkilöä kuin hra E. S. Repo".*
ellauri048.html on line 168: Mulla on Veikko Anteron nide Goethe ja hänen maailmansa 1948, joka sisältää pääpiirteittäin tekijän aikaisemmin julkaisemat "Nuori Goethe" (1932) ja "Goethe, keskipäivä ja elämänilta" (1944). Suomen Goethe julkaisi ne Hitlerin nousun ja tuhon päivinä, respectively. Mahtoi harmittaa. No välillä harmittaa ize kutakin, kun seurauxena on ollut tää vittumainen anglosaxien talousliberaalien tuhotulva, globalisaatio.
ellauri048.html on line 310: vanhuxet ääressä soikean pöydän.
ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
ellauri048.html on line 538: Its stances on the already controversial subjects of human nature and individual welfare versus the common good earned it position 68 on the American Library Association's list of the 100 most frequently challenged books of 1900–1999. The book has been criticized as "cynical" and portraying humanity exclusively as "selfish creatures".It
ellauri048.html on line 717: the presence of hypercharged male relationships
ellauri048.html on line 721: privileging of manly pleasures and society
ellauri048.html on line 723: the presence of violence and murderous sentiments between men, including cuckoldry as a major means to masculine political dominance
ellauri048.html on line 728: the occasional presence of a shamanistic, feminized male who acts as a mediator in male/female relationships
ellauri048.html on line 731: the presentation of female sexuality as punishing and metaphysically devoid of value.
ellauri048.html on line 738: Bellow's characterisation of his father's background is one of the most enjoyable strands of the book and an interesting companion to Saul's fiction. His father, Abraham, is characterised by his grandson as a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him – and all his sons – until Saul grabbed his hand mid-air one day and said, "I'm a married man, Pa. You cannot hit me anymore." In adulthood, on the rare occasions Bellow tried to talk to his father about his upbringing, Saul would shake him off and say rather pointedly: "You shouldn't blame your parents for your faults." Bellow smiles. "And he said this to me, a therapist no less! His father loved him, but it was a tumultuous relationship and my grandfather was mercurial as hell."
ellauri048.html on line 743: There followed the years of bohemia, when the family moved to Paris and Saul started to shrug off the influence of his 19th-century literary heroes and find his own voice in The Adventures of Augie March. When he was happy and the writing was going well, their lives would be joyous; when he struggled, the apartment was mired in gloom. Meanwhile, "Saul had women stashed all over town," writes his son. The pain of these recollections is secondary to Bellow's fury at what he calls his father's "self‑justification: that his career as an artist entitled him to let people down with impunity." As an adult, when he asked his mother about it, she said, "I'm blessed with a poor memory."
ellauri048.html on line 788: Like chaff from a threshing-floor. ja lattialle ruiskahtavaa mälliä.
ellauri048.html on line 867: I have you fast in my fortress, Seivästettynä istutte mun vartaassa,
ellauri048.html on line 963: Alfred Tennyson syntyi Lincolnshiressä, 12 lapsesta 4:ntenä. Sen isä oli katkera kirkonmies, joka ajautui rehtorixi (eli kirkkoherraxi) oman isänsä toimesta menetettyään perintöosansa pätevämmän nuoremman veljen hyväxi (Alfin sedän) joka pääsi hyvään asemaan ja ansaizi paikkansa aristokratiassa. Alfin isä oli epävakaa mies, otti viinaa ja nappuloita, ja loi Alfin kotiin synkän jännittyneen tunnelman.
ellauri048.html on line 1022: Flashed all their sabres bare, Razastivat sapelit kaikki paljaina,
ellauri048.html on line 1074: Garrett Jones claims that Alfred Tennyson and Arthur Henry Hallam, whose death was the occasion for writing In Memoriam, were in some sense homosexual lovers, and that Hallam was a promiscuous homosexual whose father sent him to Cambridge, separating him from his Eton friends as a way of curtailing his son's inclinations (a curious, rather naive strategy, one might think!). For most of the book, he gives the impression that the two friends had an intense homosexual relationship that must have included physical acts. However, on p. 192 out of 199, he announces the following:
ellauri048.html on line 1076: EITHER they had to knuckle under and settle for a "sublimated", more-or-less disembodied, spiritualized passion . . . . OR they could plunge and risk martyrdom. They must have agreed that they had no taste for martyrdom — or even Byronic exile. . . . It is clear they both knew, in their heart of hearts, they wanted to express their love for each other in a physical way; yes, even in a sexual way — Love and Duty is eloquent testimony to that. But both of them knew in the prevailing moral climate . . . there seemed to be no possibility of love between males that would not incur hysterical opposition. . . . There is not much doubt, had they wanted to take the sexual path and do so openly, they would only have wanted the kind of sex which they felt about each other.
ellauri048.html on line 1078: Given that no one has ever doubted that Tennyson had some sort of "disembodied, spiritualized passion" for Hallam, this conclusion comes as rather a painful anticlimax. Admittedly, Alf named his son Hallam after Hallam, the one who went to Australia. Of course, the fact that members of Tennyson´s family succumbed to madness, alcoholism, and drug addiction already has made some readers aware that, like so many other Victorians, he should be taken down from a pedestal and join the rest of us. But think of the stir if one the greatest poems of the nineteenth century, one which has major influence on poets as different as Whitman and Eliot, turned out to be chiefly a gay lover's lament! (What's wrong with that? There are zillions of others, better yet.) Tän apologian kirjoitti on George P. Landow, Professor of English and the History of Art, (fittingly) from Brown University.
ellauri048.html on line 1116: In July 1833, Hallam visited Emilia. On 3 August, he left with his father for Europe. On 13 September, they went to Vienna, with Hallam complaining of fever and chill. It was apparently a recurrence of the "ague" he had suffered earlier that year, and, although it would delay their departure to Prague, there seemed to be little cause for alarm. Quinine and a few days rest were prescribed. By Sunday 15th, Hallam felt sufficiently better to take a short walk with his father in the evening. When he returned to the hotel he ordered some sack and lay down on the sofa, talking cheerfully all the time. Leaving his son reading in front of the fire, his father went out for a further stroll. He returned to find Hallam still on the sofa, apparently asleep apart from the position of his head. All efforts to rouse him were in vain. Arthur Hallam was dead at the age of twenty-two.
ellauri048.html on line 1118: The medical report on the death certificate listed 'Schlagfluss' – that is, a stroke. A blood-vessel near the brain had suddenly burst. The autopsy declared 'a weakness of the cerebral vessels, and a want of sufficient energy in the heart.' The coffin was quickly sealed and sent to the nearest seaport, to be returned to England for burial.
ellauri048.html on line 1198: The far-off interest of tears? Kyynelten pitkän ajan koron korolle?
ellauri048.html on line 1206: The long result of love, and boast, lemmen pitkää tulosta, ja kerskailis,
ellauri048.html on line 1213: Thy fibres net the dreamless head, Sun kuidut nettoavat unettoman pään,
ellauri048.html on line 1250: Upon the threshold of the mind? Mielen kynnyxellä, eikö niin?
ellauri048.html on line 1255: I sit within a helmless bark, Mä istun melattomana kaarnapurressa,
ellauri048.html on line 1258: O heart, how fares it with thee now, Oi syömmeni, mitenhän sä jaxat nyt,
ellauri048.html on line 1260: Who scarcely darest to inquire, Kun tuskin uskallat edes tiedustella,
ellauri048.html on line 1300: O father, wheresoe'er thou be, Oi iskä, kuka sä nyt oletkin, joku pastori,
ellauri048.html on line 1434: To rest beneath the clover sod, Levätä koiranputken alla maassa,
ellauri048.html on line 1466: And waves that sway themselves in rest, Ja aallot jotka keinuttavat uneen izensä,
ellauri048.html on line 1504: And, where warm hands have prest and closed, Ja missä lämpöiset kädet kähmi toisiaan,
ellauri048.html on line 1544: No hint of death in all his frame, Ei mitään tuonen merkkiä sen varressa,
ellauri048.html on line 1554: The forest crack'd, the waters curl'd, Mezä natisee, vedet ryppääntyy,
ellauri048.html on line 1566: The wild unrest that lives in woe Villi levottomuus joka asuu surussa,
ellauri048.html on line 1576: Can calm despair and wild unrest Voiko tyyni epätoivo ja villi levottomuus
ellauri048.html on line 1634: Among familiar names to rest
ellauri048.html on line 1647: That dies not, but endures with pain,
ellauri048.html on line 1700: I sing to him that rests below,
ellauri048.html on line 1805: The lowness of the present state,
ellauri048.html on line 1840: Oh, if indeed that eye foresee
ellauri048.html on line 1864: Nor any want-begotten rest.
ellauri048.html on line 1871: This poem is in the public domain. Presented here are the prologue and cantos I - XXVII.
ellauri048.html on line 1883: The Polish Embassy in Washington issued a fiery response to Cramer, demanding he apologize for comments that were “unnecessary, inaccurate, and insensitive.”
ellauri048.html on line 1897: “If the mainstream media is to be respected by viewers, it cannot recycle old Nazi propaganda,” the Polish embassy statement reads. “We ask that Mr. Cramer apologize for his insensitive comparison and that viewers of Mad Money be made aware of the historical inaccuracy of the statement in question,” the statement concludes.
ellauri048.html on line 1899: Mad Money did not immediately respond to Foreign Policy’s request for comment.
ellauri049.html on line 25: Viime yönä mietin, mitä on oodi, elegia ja epigrammi. Ylistys, valitus ja hautakirjoitus. 2 ensimmainittua on raamatussakin, ylistys- ja valitusvirsiä. Epigrammeja kyllä aika hinzusti. Nehän on oikeastaan vittuilua enimmäxeen. Jeesuxenkaan isossa kivessä ei lukenut mitään näppärää. No ristissä luki INRI, joka oli eräänlainen epigrammi roomalaisten taholta. Kirjoitin mitä kirjoitin. Pesen käteni. Vanhempainyhdistys repi pelihousunsa. Juutalaisten raamatussa ei pahemmin vittuilla eikä naureskella, eikä kristittyjenkään. Se ei ole harrasta. Raamattu on katolisille harrastuskirja, protestanteille izehoitoa. Izehoitokirjatkin on enimmäxeen vakavia. Tai vallatonta ja vakavaa. Lopuxi kuitenkin jotain vakavaa. Tilanne on vakava muttei toivoton, ne sanovat. Mä sanon just päinvastoin.
ellauri049.html on line 131: minä nyyhkytin ääressä ikkunan.
ellauri049.html on line 144: Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.Mäkin on suomentanut tässä Goethea, ja Koskenniemi myös. Mitäs me runoilijat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija.
ellauri049.html on line 209: Liitto oli varsin merkittävä tekijä 1920-luvun nuorten kirjailijoiden ja runoilijoiden yhdistäjänä. Uuno Salosen jäsennumero oli 34. Nuoressa Voimassa julkaistiin Uunon ensimmäisiä painettuja runoja. Hän osallistui lehden kautta valtakunnallisiin runokilpailuihin ja pääsi kontaktiin kirjallisuutta ja lyriikkaa kirjoittavien ja analysoivien huorien kanssa. Hän sai lehden palstoilla kiitosta ja kehuja, mutta myös analyyttisiä mielipideitä omista runoistaan.
ellauri049.html on line 213: Nuoressa Voimassa julkaistujen runojen ja partio-osaston illoissa ääneen lausuttujen tekstien merkitys oli Kailaan heikolle itsetunnolle elähdyttävä. Niinistön mukaan: ”Julkinen tunnustus aikana, jolloin nuorukainen alkoi tietoisesti aavistella mahdollisuuksiaan ja toisaalta välillä tunsi epätoivoista pelkoa ja riittämättömyyttä, toiveen ja todellisuuden heräävää ristiriitaa, oli merkittävä ponnin Uunon sisäiselle kehitykselle ja runon, luovan työn avulla tapahtuvalle kompensaatiopyrkimykselle.
ellauri049.html on line 263: »Muistan kyllä että Saksassa melkein jokainen juttelee politiikka bierlasiensa ääressä, mutta että Sinä olet haksahtanut!» (Hiisku s. 153). Tää on Aune Hiisku. Hiiskuista on ollut puhetta paasauxissa Vexi Anterosta.
ellauri049.html on line 301: Baudelaire lähti 1840-luvun lopulla barrikaadeille. Ei kovin edistyxellinen naisten suhteen kuitenkaan, haukkui Mussetin misun ihan pataluhaxi. Varmaan kohteli kaltoin myös mulatitarta ja muita panopuita. Bourget ei pitänyt Baudelairesta.
ellauri049.html on line 317: Elle n’avait gardé que ses bijoux sonores, sillä oli päällä vaan sen helisevät helyt;
ellauri049.html on line 319: Qu’ont dans leurs jours heureux les esclaves des Mores. kuin maureilla jotka hommat hoidettua sai mennä.
ellauri049.html on line 348: Tant sa taille faisait ressortir son bassin. sevverran oli iso peppu ja hoikka vyötärö.
ellauri049.html on line 428: Plus douce qu’aux enfants la chair des pommes sûres, Suloisempana kuin kakaroille hapanomenat,
ellauri049.html on line 430: Et des taches de vins bleus et des vomissures ja siniset viinitahrat ja oxennuxet
ellauri049.html on line 434: De la Mer, infusé d’astres, et lactescent, runojen, tähtiseen ja maitomaiseen
ellauri049.html on line 438: Où, teignant tout à coup les bleuités, délires Jossa värjäten kaiken hullun sinisen
ellauri049.html on line 440: Plus fortes que l’alcool, plus vastes que nos lyres, vahvemmat kuin viina, isommat kuin viulut,
ellauri049.html on line 441: Fermentent les rousseurs amères de l’amour ! käyvät rakkauden punaiset katkerot!
ellauri049.html on line 444: Et les ressacs et les courants : je sais le soir, ja pyörteet, virtauxet; mä tiedän illan,
ellauri049.html on line 456: Et l’éveil jaune et bleu des phosphores chanteurs ! ja loisteen laulavan Ruozin väreissä!
ellauri049.html on line 464: Mêlant aux fleurs des yeux de panthères à peaux sekottanut pantterinsilmäkukkiin ihmisnahkoja!
ellauri049.html on line 471: Et les lointains vers les gouffres cataractant ! ja ulapoiden putoavan kohti syövereitä.
ellauri049.html on line 476: Choient, des arbres tordus, avec de noirs parfums ! putoo vääntyneistä puista hajusta mustina!
ellauri049.html on line 486: Et je restais, ainsi qu’une femme à genoux… ja mä jäin, kuin nainen polvilteen... ;)
ellauri049.html on line 488: Presque île, ballottant sur mes bords les querelles Niemi pallotteli mun äyräillä kiistoja
ellauri049.html on line 631: Mallarmé toimi päätoimisesti englannin opettajana ja toimittajana. Hän järjesti kotonaan kirjallisia salonkeja, joihin osallistuivat muun muassa Marcel Proust, W. B. Yeats, Rainer Maria Rilke, Paul Valéry ja Paul Verlaine. He tapasivat kokoontua tiistai-iltaisin, josta syystä ryhmää kutsutaan nimellä les Mardistes. Charles Baudelairen Pahan kukat -runokokoelma (1861) vaikutti suuresti Mallarmén varhaistuotantoon. Hän ihaili myös Edgar Allan Poen runoja, joita hän käänsi ranskaksi.
ellauri049.html on line 637: Paul Valéry välitti luennoissaan Mallarmén ajatuksia Kirjasta, josta Maurice Blanchot sai ajatuksia teoksiinsa Kirjallinen avaruus (1955) ja Le livre à venir (1959, Tulevaisuuden kirja). Mallarmén ja Lautréamont’n runokielen uudistus on aiheena myös Julia Kristevan väitöskirjassa La révolution du language poétique (Runokielen vallankumous, 1969). Jean-Paul Sartren postuumisti ilmestyneessä teoksessa Mallarmé. La lucidité et sa face d’ombre (Mallarmé. Älyn kirkkaus ja sen varjopuoli, 1986) Sartre korottaa Mallarmén runoilijaksi ylitse muiden. Mallarmé on suuresti vaikuttanut myös muihin ranskalaisiin ajattelijoihin, kuten Roland Barthesiin, Jacques Derridaan, Michel Foucault'hon ja Jacques Lacaniin.
ellauri049.html on line 679: La chair est triste, hélas ! et j'ai lu tous les livres. Liha on heikko, valitettavasti! Ja olen lukenut kaikki kirjat.
ellauri049.html on line 680: Fuir ! là-bas fuir ! Je sens que des oiseaux sont ivres Pakoon! Sinne putoo! Tunnen että linnut ovat kännissä
ellauri049.html on line 710: Tää Kalle kirjoitti epigrammin Huugolle sen kuoltua 1885. Herää pahvi! No ei, hyvin ylistävän kirjoitti. Enempi sellaisen oodin. Izekin oli jo 67v, mun ikäinen. Kokoelmassa Derniers poemes. Mulle tää kokoelma on varmaan sekä ensimmäinen että viimeinen. Kazelin sen runoja, tylsähköjä. In- ja expressionismia, väliin jotain sovinnaisia mylvähdyxiä, jotka pilaa keitoxen. Silläkin on runo Le Lac, jonka laitan tähän vertailun vuoxi. Tää kuulostaa madagascarilta baobabpuineen. Kauneutta rakastava Leconte parka oli vanhuxena ize tollainen hippopotame obèse aux palpitants naseaux. Le Lac-runon kalju baobab-puu aikalaisten lemuavan krokotiilijärven rannalla.
ellauri049.html on line 717: Sombres, et pullulant de vastes crocodiles synkkien, jättikrokotiileja pullollaan,
ellauri049.html on line 723: Tandis que, çà et là, panthères et lions, Siellä täällä panttereita ja tervaleijonia
ellauri049.html on line 736: Solitaire, dressant au ciel son large front, yxinäisenä, näyttäen taivahalle kaljuaan
ellauri049.html on line 743: Saturé d’âcre arome et d’odeurs insalubres, piikittämässä, happamen kitkerässä lemussa,
ellauri049.html on line 744: Sur cette mer livide et ces îles lugubres, tän sapenkarvaisen meren päällä saarineen,
ellauri049.html on line 761: Valéryn isä oli alkuperältään korsikalainen ja äiti yhdistyneen Italian Genovasta. Perusopetuksensa Paul Valéry sai dominikaanien veljien opetuksessa Sètessä ja kävi lyseon Montpellier’ssa. Siellä hän myös aloitti oikeustieteen opintonsa vuonna 1889. Samoihin aikoihin hän julkaisi ensimmäiset runonsa Revue maritime de Marseille -lehdessä. Nuo ensimmäiset kirjalliset saavutukset voidaan luokitella symbolistiseen kirjallisuuden suuntaukseen. Hizi että näitä oikislaisia on runoilijoissa kuin Vilkkilässä kissoja! Jönsinkin piti jatkaa Pojun saappaissa, mutta perse ei kestänyt istumista lakikirjan ääressä.
ellauri049.html on line 864: Golfe mangeur de ces maigres grillages, Lahti, näiden laihojen grillausten syöjä,
ellauri049.html on line 866: Quel corps me traîne à sa fin paresseuse, mikä ruumis kiskoo mua laiskaan loppuunsa,
ellauri049.html on line 871: Fragment terrestre offert à la lumière, Maapalsta uhrattuna valolle,
ellauri049.html on line 873: Composé d’or, de pierre et d’arbres sombres, Tehty kullasta, kivistä ja varjopuista,
ellauri049.html on line 875: Où tant de marbre est tremblant sur tant d’ombres ; Niin paljon marmoria niin varjossa;
ellauri049.html on line 885: Ici venu, l’avenir est paresse. Tähän tultua tulevaisuus on lepoa.
ellauri049.html on line 886: L’insecte net gratte la sécheresse ; Siisti hyönteinen nakertaa keloa;
ellauri049.html on line 903: Mais dans leur nuit toute lourde de marbres, Mutta niiden marmorin painamassa yössä
ellauri049.html on line 904: Un peuple vague aux racines des arbres puunjuurten epätarkkarajainen puuhiskansa
ellauri049.html on line 910: Où sont des morts les phrases familières, Missä on vainajien tutut lausahduxet,
ellauri049.html on line 911: L’art personnel, les âmes singulières ? persoonalliset eleet, erikoiset sielut?
ellauri049.html on line 915: Les yeux, les dents, les paupières mouillées, silmät, hampaat, kostuneet silmäluomet,
ellauri049.html on line 917: Le sang qui brille aux lèvres qui se rendent, veri joka loistaa anteliailta huulilla,
ellauri049.html on line 936: Pères profonds, têtes inhabitées, Syvälliset isät, asutetut päät,
ellauri049.html on line 965: Oui ! Grande mer de délires douée, Joo! Iso meri, varustettu harhoilla,
ellauri049.html on line 1010: Jänniä seikkailuja jossa valkohatut hyvixet monien kommellusten jälkeen voittaa mustahatut pahixet, siekailematta tappaa ne ja rikastuu, pääsee syömään ja naimaan kaunista heroa ja heroiinia. Siinä se, pähkinänkuoressa. Kirjaa ei malta laskea käsistään, se tempaa mukaansa, tainnuttaa tiiliskivenä. Hizi kuin paperinen tv-sarja, just samanlainen ankeuttaja, joka imaisee oman sielun viimeisetkin repaleet. Ei päästä irti ennen loppuvizejä.
ellauri049.html on line 1017: Tematiikka on 1-1 Amerikan ulkopolitiikka pahan Empiren eli Saxan/Njeuvostoliiton kukistuttua. Pahan vallan alla olleet pikkuplaneetat on nyt pika pikaa saatettava republiikin hännän alle, sillä izenäisyyttä tavoittelevat valtiot voi joutua taas jonkun uuden pahan alaisuuteen ellei niitä saada heti meikäläisen pahan valtaan. Just protecting our vital interests against rogue states. Suojelemme maamme elintärkeitä etuja roistovaltioissa, kuten meidän öljyä.
ellauri049.html on line 1042: Pekka Tarkka ilmaisi lievän pettymyksen siitä, että kahden edeltävän tutkijan, Matti Klingen ja Johan Wreden, välisestä ottelusta tulee tarkastelussani nahkapäätös, tasapeli. Nybergin sitaatissa Wreden käsi nousee oikeutetusti. Hän ymmärtää enemmän runoutta, Klinge laajemmin historiaa ja politiikkaa. Molempien kirjat innoittivat omaa työtäni suuresti.
ellauri049.html on line 1090: Gunnlöd är omtalad i både den poetiska Eddan och i Snorres Edda, men endast i samband med mjödstölden – hur Oden med list lyckas ta mjödet i besittning. Musta alkaa tuntua et aasat onkin viikinkisaagan konnia, pikku cro magnoneja jotka kusettaa jättejä ja peikkoja, vanhoja neandertaaleja. Termiittiapina koijaa heimoapinaa.
ellauri049.html on line 1104: Lundin kirjastonhoitajana ja estetiikan dosenttina 24v nai rouva Tegnerin, teini-iän kiltsikaverin Anna Myhrmanin. Anna Myhrman verkar ha varit en duktig professorsfru med stort ansvar för hus och familj. Ei siitä sen enempää. Ehti siis hyvinkin kylästyä Annaan ja bylsiskeli nuorempia myöhemmin. Eski luki liikaa Kanttia (Khäänt) ja ihaili Napsua. Sai pelkkiä kunniamainintoja runoista kunnes Larska veli kuoli, siitä valitusvirrestä napsahti eka palkinto.
ellauri049.html on line 1119: 1835 skrev Tegnér: "Mitt förhållande till E. måste brytas, då småstadsskvallret håller på att alldeles förstöra hennes rykte och dessutom så irriterat mig att jag brutit med alla bekanta i staden, och utarbetat dem till mina fiender. Jag återvänder väl från denna digression igen till mitt vanliga liv, varifrån jag nu i två år varit skild; men med brustet hjärta och förlamade vingar."
ellauri049.html on line 1122: Frithjofin storsucceen jälkeen oli vuorossa depressionen och vägen till biskopsstolen i Uppsala. Där var han föremål till mycket hyllning. Sillä oli 8-10v välein nousukausia ja kiihtyneitä depixiä. Runon Mjältsjukan (1825) eli Pernatauti eli mustasappisuus suomentaa pukersi Aale Tynni loppusointuisasti nimellä Synkkämielisyys.
ellauri049.html on line 1127: I slutet av juni tog han permission för att tillbringa någon tid i sitt hem, till vars ro han från riksdagens oro ivrigt längtat. Men här väntade honom början till slutet. "Efter ett vid en dusch begånget misstag", berättar Boettiger, "och ett därpå följande häftigt slaganfall märktes ögonblick af sinnesförvirring". På läkares inrådan fördes han först till huvudstaden; men vid höstens inbrott färdades han sjöledes till Peter Willers Jessens berömda anstalt för sinnessjuka i Schleswig. Under ljusa mellanstunder på denna resa skrev han "Resefantasier", av vilka särskilt den tredje ger ett gripande intryck. Joo mä tiedän. Kun hullulle tulee välillä kirkkaita hetkiä, ne on liikuttavia.
ellauri050.html on line 29: Piki ja Seija otti selfieitä kanoista Starhillissä viime kesänä ihan Frozenien näköisinä. Hyvin säilyneitä pakastekanoja. Kansikuva on 2019 joulukalenterista. Jenkit saavat suklaan vielä joulupäivänä. Life is like a box of chocolates. You never know what you're gonna get. Tätä Forrest Gumpin ajatelmaa siteerasin myös jaxoissa 20 ja 33. Toisto tyylikeinona, mutta myös todistuxena, et mun muistelmat alkaa olla aika tyhjentävät. Pää on tyhjentynyt näihin runsaasti 1000 paasauxeen. Ei siellä sitten kovin paljon ollutkaan.
ellauri050.html on line 48: Tultuaan pappilaan hän meni kirjastoon ja ezi käsiinsä paxun teoxen kazoaxeen kumpi oli oikeassa, hän vai Ellen. Hän jäi mietteisiinsä aamun koittoon asti, poikkesi uudelle ajatusladulle ja seurasi sitä kokonaisen viikon ollenkaan muistamatta maailmaa, seurakuntaansa ja perhettään. Hän luki yöt ja päivät ja olisi unohtanut ateriat, jollei Una olisi kiskonut häntä kirjan äärestä.
ellauri050.html on line 239: Let me twine you with caresses, antakaa mun kietoa teidät hyväilyihin,
ellauri050.html on line 241: With our Lady-Mother’s vagrant tresses, luontoäidin sekaisissa hiuxissa,
ellauri050.html on line 305: For earth with heavy griefs so overplussed. pitelemään näin ylistressaantunutta maata.
ellauri050.html on line 312: My freshness spent its wavering shower i’ the dust; Mun raikkaus tuhlas hennon virzasuihkun tomuun;
ellauri050.html on line 326: With glooming robes purpureal, cypress-crowned; Hämyisiin punaisiin kaapuihin, sypressi päässä;
ellauri050.html on line 356: Shade of His hand, outstretched caressingly? vaan sen ystävällisesti ojennetun käden varjo?
ellauri050.html on line 378: (Presently: Gorakhpur, Uttar Pradesh, India)
ellauri050.html on line 381: Resting place Forest Lawn Memorial Park
ellauri050.html on line 408: Yogananda was the first major Indian teacher to settle in America, and the first prominent Indian to be hosted in the White House (by President Calvin Coolidge in 1927); his early acclaim led to him being dubbed "the 20th century's first superstar guru," by the Los Angeles Times. Arriving in Boston in 1920, he embarked on a successful transcontinental speaking tour before settling in Los Angeles in 1925. For the next two and a half decades, he gained local fame as well as expanded his influence worldwide: he created a monastic order and trained disciples, went on teaching-tours, bought properties for his organization in various California locales, and initiated thousands into Kriya Yoga. By 1952, SRF had over 100 centers in both India and the US; today, they have groups in nearly every major American city. His "plain living and high thinking" principles attracted people from all backgrounds among his followers.Valtaosa amerikkalaisista pitää enemmän high living and plain thinking - vaihtoehdosta. ellauri050.html on line 757: Harmaja teki kesällä 1935 opiskelijamatkan Italiaan. Huonot järjestelyt aiheuttivat väsymystä ja stressiä, jotka olivat vaikuttamassa siihen, että tuberkuloosi puhkesi syksyllä uudestaan. Hän joutui Helsingin keuhkotautiparantolaan. Eikös se ole Ruskeasuolla?
ellauri050.html on line 1203: Tänkin pitäs olla Dionysos-Dityrambi, ainaskin Nietschen mielestä, mutta ei tää kovin riehakkaalta vaikuta. Ehkä Nietsche tarkoittaa vaan että sana on vapaa mitan rajoituxista, ei tarvi vahtia niitä saablarin loppsointuja. Muuten tää on enemmän tommonen krapulaisen oloinen, enintään laskukänninen. Pelle runoseppo istuu yxin keittiön pöydän ääressä, ulkona hämärtää, vahakankaalla tukkakuppi täynnä nazoja, tyhjentynyt pullo ja puolityhjä lasi. Täysi tai edes puolitäysi se ei ole ollut enää aikoihin. Nää dityrambit oli Nietschen viimeisiä runoja. Nietsche luultavasti kyllä poltti piippua.
ellauri051.html on line 161: Kristina Carlson: Koituisko kaikesta jotain hyvääkin eli Persesuuta ei valittais pressax.
ellauri051.html on line 214: Samalla elektromekaanisella varmuudella kuin coronavirus, ne iskee heti heikoimpaan kohtaan: mamuihin, vanhuxiin ja muihin vähäosaisiin. Jahka pandemia hellittää, on talouskasvu turvattava, ja se tapahtuu kaatamalla rahaa kapitalisteille yhteisestä laarista ja kiristämällä hyvinvointivaltion menovyötä. Näin saadaan hoidetuxi hengiltä se osa laahuxesta, joka Suomessa ikävästi jäi kitumaan, kun ei noudatettu Ruozin Mengelen reseptiä: kanttuvei heti alkuun vanhuxille ja huonoille mamuille.
ellauri051.html on line 282: Mekin ajoimme hyviä asioita ja surimme, kun CIA surmasi Chilen vaaleilla valitun presidentti Salvador Allenden palatsiinsa. Se olis pitänyt vaan panna viralta. Tuli ylilyöntejä. No Stalinillekin tuli vikatikkejä. Surimme, emme suuttuneet, niinkuin nytkin MAGAn ylilyöntejä.
ellauri051.html on line 285: Moni nuori liukui äärivasemmalle kapinoidakseen hyväosaisia ja sodan käyneitä vanhempiaan vastaan. 70-luvulla me sanottiin, että menestyneen kodin tunnistaa Särestöniemen taulusta ja taistolaistenavasta.
ellauri051.html on line 301: Luin äskettäin jostakin, että Herlinin Sanomien ex-kriitikko Kasa Veronen arvosti kun ex-vasemmistolainen Anssi Sinnemäki näki Koskenniemessä muutakin kuin vanhan nazin. Anssi Sinnemäen juhlakirja Trifonovin jotakin avaa kirjallisuushistorian suljettuja ovia. Sinnemäki on pitkän linjan kriitikko ja vanhan koulukunnan vasemmistolainen toimittaja, tunnettu muun muassa Kulttuurivihkojen päätoimittajana ja oman pienkustantamon, Tamara Pressin pyörittäjänä. Tästä Sinnemäestä on ollut jo useitakin havaintoja, sehän on se nimekäs vasemmiston takinkääntäjä. Repostelijaa repostelee vuorostaan Markku Soikkeli, josta mulla ei ole mitään havaintoa ennen alla lainattavaa Kiiltomadon prujausta.
ellauri051.html on line 358: The tendency in savages to imagine that natural objects and agencies are animated by spiritual or living essences, is perhaps illustrated by a little fact which I once noticed: my dog, a full grown and very sensible animal, was lying on the lawn during a hot and still day; but at a little distance a slight breeze occasionally moved an open parasol, which would have been wholly disregarded by the dog, had any one stood near it. As it was, every time that the parasol slightly moved, the dog growled fiercely and barked. He must, I think, have reasoned to himself in a rapid and unconscious manner, that movement without any apparent cause indicated the presence of some strange living agent, and no stranger had a right to be on his territory. (Darwin)
ellauri051.html on line 372: Come nearer, bodiless one--haply, in thee resounds Tule lähemmäxi, päätön -- ehkä sussa soi
ellauri051.html on line 385: I walk, in cool refreshing night, the walks of Paradise, mun täytyy kävellä näin, viileessä paratiisin yössä,
ellauri051.html on line 397: Arm'd knights go forth to redress wrongs--some in quest of the Raskaasti aseistetut poliisit pitää järjestystaä -- jotkut niistä
ellauri051.html on line 440: I see the enslaved, the overthrown, the hurt, the opprest of the Mä nään neekerit, köyhät, vammaset, naiset, eläimet, koko maailman sorretut
ellauri051.html on line 448: Endurance, resolution, to the last.) Siitä ja sen kestävyydestä on puhe loppuun asti.)
ellauri051.html on line 480: Wilt Whatman syntyi West Hillsissä Long Islandilla kahdeksanlapsisen perheen toisena lapsena. Perhe muutti Brooklyniin Waltin ollessa kolmevuotias. Walt lopetti koulunkäynnin 11-vuotiaana ja ryhtyi isänsä avuksi elättämään perhettä. Aluksi hän työskenteli asianajajatoimiston juoksupoikana ja sen jälkeen kirjapainoissa. Työläistaustainen Whatman tuki demari Martin Van Burenia tämän presidentinvaalikampanjassa 1836.
ellauri051.html on line 482: Van Buren syntyi izenäisessä USA:ssa, puhui hollantia kotona, perusti demokraattipuolueen, pääsi pressaxi muttei jatkokaudelle. He has been generally ranked as an average or below-average U.S. president by historians and political scientists (enimmäxeen repupersuja).
ellauri051.html on line 488: Whatman muutti New Yorkista New Orleansiin vuonna 1848 ja työskenteli Crescent-lehden toimituksessa kolmen kuukauden ajan. New Orleansissa Whatman sai ensi kertaa harjoittaa kullin orjuutta. Palattuaan Brooklyniin samana vuonna hän perusti päivälehden nimeltä Brooklyn Freeman. Lehdessään Whatman otti voimakkaasti kantaa orjuutta vastaan ja Jeaninen puolesta. Eikö yhtään inkkarien puolesta, vaikka oli töissä intiaanitoimistossa? Inkkarit oli peräänantamattomampia kuin kuukerin Nellit.
ellauri051.html on line 563: 23 My respiration and inspiration, the beating of my heart, the passing of blood and air Mun hengitys ja inspis, mun sydänlyönnit, veren ja ilman kulku
ellauri051.html on line 573: 30 Have you reckon'd a thousand acres much? have you reckon'd the earth much? Oletko paljon laskenut tuhatta eekkeriä, oletko paljon laskenut maata?
ellauri051.html on line 579: the dead, nor feed on the spectres in books, etkä mutustele kirjojen haamuja,
ellauri051.html on line 606: than the rest. yhtä tutuxi.
ellauri051.html on line 620: 69 My dinner, dress, associates, looks, compliments, dues, Mun päivällinen, puku, kaverit, ulkonäkö, imartelu, palkinnot,
ellauri051.html on line 623: or depressions or exaltations, tai depis taikka mania,
ellauri051.html on line 629: 77 Looks down, is erect, or bends an arm on an impalpable certain rest, Vähexyy, on jäykkänä, tai vääntää kättä johkin lepoasentoon,
ellauri051.html on line 668: 109 Kanuck, Tuckahoe, Congressman, Cuff, I give them the same, I receive them the same. Kanukille, Virtsanialaiselle, kansanedustajalle ja nokikepille, niin mäkin saan saman minkä annan.
ellauri051.html on line 688: 127 And if ever there was it led forward life, and does not wait at the end to arrest it, Tai jos olikin niin se vei eteenpäin (muiden) elämää, eikä odottanut lopputexteihin,
ellauri051.html on line 718: 154 The blab of the pave, tires of carts, sluff of boot-soles, talk of the promenaders, Kiveyxen lätinän, kärrynpyörät, saappaiden laahustuxen, kulkumiesten puheet.
ellauri051.html on line 730: 164 What living and buried speech is always vibrating here, what howls restrain'd Mitkä elävältä haudatut puheet värähtelee täällä, mitkä ulvonnat joita hillizee
ellauri051.html on line 732: 165 Arrests of criminals, slights, adulterous offers made, acceptances, Rikollisten pidätyxiä, loukkauxia, salapanotarjouxia, hyväxyntöjä,
ellauri051.html on line 734: 166 I mind them or the show or resonance of them -- I come and I depart. 166 Mä muistan ne tai niiden vaikutuxet, ja lähden menee.
ellauri051.html on line 748: 178 Kindling a fire and broiling the fresh-kill'd game, 178 Tulen sytyttäminen ja tuoreen tapetun riistan paistaminen,
ellauri051.html on line 759: 187 On a bank lounged the trapper, he was drest mostly in skins, his luxuriant beard and 187 Pankissa ansastaja oli pukeutunut enimmäkseen nahoihin, hänen rehevä parta ja kiharat suojasivat
ellauri051.html on line 779: 203 She hides handsome and richly drest aft the blinds of the window. 203 Hän piilottaa komean ja runsaan puvun ikkunan kaihtimen taakse.
ellauri051.html on line 785: 209 The rest did not see her, but she saw them and loved them. 209 Muut eivät nähneet häntä, mutta hän näki heidät ja rakasti heitä.
ellauri051.html on line 800: 221 From the cinder-strew'd threshold I follow their movements, 221 Tuhkakynnyksestä seuraan heidän liikkeitään,
ellauri051.html on line 810: 230 I behold the picturesque giant and love him, and I do not stop there, 230 Näen maalauksellista jättiläistä ja rakastan häntä, enkä pysähdy siihen,
ellauri051.html on line 812: 232 In me the caresser of life wherever moving, backward as well as forward sluing, 232 Minussa elämän hyväilijä kaikkialla, missä liikkuu, niin taaksepäin kuin eteenkin,
ellauri051.html on line 815: 235 Oxen that rattle the yoke and chain or halt in the leafy shade, what is that you express in your eyes? 235 Härät, jotka helisevät ikettä ja ketjuttavat tai pysähtyvät lehtivarjossa, mitä sinä ilmaiset silmissäsi?
ellauri051.html on line 817: 237 My tread scares the wood-drake and wood-duck on my distant and day-long ramble, 237 Askelmani pelottaa hirven ja metsäankkaa kaukaisella ja päivän mittaisella vaelluksellani,
ellauri051.html on line 834: 253 The press of my foot to the earth springs a hundred affections, 253 Jalkojeni painaminen maahan saa aikaan sata kiintymystä,
ellauri051.html on line 840: 259 What is commonest, cheapest, nearest, easiest, is Me, 259 Mikä on yleisin, halvin, lähin, helpoin, olen minä,
ellauri051.html on line 847: 265 The carpenter dresses his plank, the tongue of his foreplane whistles its wild ascending lisp, 265 Puuseppä pukee lankkunsa, hänen etulentokoneen kieli viheltää villi nousevaa huuliaan,
ellauri051.html on line 861: 279 The quadroon girl is sold at the auction-stand, the drunkard nods by the bar-room stove, 279 Quadroon tyttö myydään huutokauppaosastolla, juoppo nyökkää baarihuoneen kiukaan vieressä,
ellauri051.html on line 863: 281 The young fellow drives the express-wagon, (I love him, though I do not know him;) 281 Nuori kaveri ajaa pikavaunua, (rakastan häntä, vaikka en tunne häntä;)
ellauri051.html on line 879: 297 The canal boy trots on the tow-path, the book-keeper counts at his desk, the shoemaker waxes his thread, 297 Kanavapoika ravia hinauspolulla, kirjanpitäjä laskee pöytänsä ääressä, suutari vahaa lankaansa,
ellauri051.html on line 885: 303 The bride unrumples her white dress, the minute-hand of the clock moves slowly, 303 Morsian purkaa valkoisen mekkonsa, kellon minuuttiosoitin liikkuu hitaasti,
ellauri051.html on line 890: 308 The President holding a cabinet council is surrounded by the great Secretaries, 308 Presidenttiä, joka pitää kabinettineuvostoa, ympäröivät suuret sihteerit,
ellauri051.html on line 893: 311 The Missourian crosses the plains toting his wares and his cattle, 311 Missourilainen ylittää tasangot kantaen tavaransa ja karjansa,
ellauri051.html on line 899: 317 Off on the lakes the pike-fisher watches and waits by the hole in the frozen surface, 317 Järvien päällä hauenkalastaja tarkkailee ja odottaa jäässä olevan reiän vieressä,
ellauri051.html on line 905: 323 In walls of adobie, in canvas tents, rest hunters and trappers after their day's sport, 323 Adobien seinissä, kangasteltoissa, metsästäjiä ja ansoja lepäävät päivän urheilun jälkeen,
ellauri051.html on line 908: 326 The old husband sleeps by his wife and the young husband sleeps by his wife; 326 Vanha mies nukkuu vaimonsa vieressä ja nuori mies vaimonsa vieressä;
ellauri051.html on line 919: 336 A Yankee bound my own way ready for trade, my joints the limberest joints on earth and the sternest joints on earth, 336 Jenkki rajoitti minun tieni valmiina kauppaan, niveleni järeimmät nivelet maan päällä ja ankarimmat nivelet maan päällä,
ellauri051.html on line 923: 340 At home in the fleet of ice-boats, sailing with the rest and tacking, 340 Kotona jääveneiden laivastossa, purjehtien muiden kanssa ja luovimassa,
ellauri051.html on line 932: 349 I resist any thing better than my own diversity, 349 Vastustan kaikkea paremmin kuin omaa monimuotoisuuttani,
ellauri051.html on line 951: 366 I blow through my embouchures my loudest and gayest for them. 366 Puhallan lyöntini läpi äänekkäimmin ja hauskimmin heidän puolestaan.
ellauri051.html on line 963: 377 There shall be no difference between them and the rest. 377 Niiden ja muiden välillä ei tule olla eroa.
ellauri051.html on line 964: 378 This is the press of a bashful hand, this the float and odor of hair, 378 Tämä on röyhkeän käden puristus, tämä kelluke ja hiusten tuoksu,
ellauri051.html on line 1011: 423 The pleasures of heaven are with me and the pains of hell are with me, 423 Taivaan nautinnot ovat kanssani ja helvetin kivut ovat kanssani,
ellauri051.html on line 1019: 431 Have you outstript the rest? are you the President? 431 Oletko ohittanut muut? oletko presidentti?
ellauri051.html on line 1023: 435 Press close bare-bosom'd night -- press close magnetic nourishing night! 435 Paina kiinni paljain rintakehän yö - paina kiinni magneettinen ravitseva yö!
ellauri051.html on line 1037: 448 You sea! I resign myself to you also -- I guess what you mean, 448 Sinä meri! Luovun myös sinulle -- arvaan mitä tarkoitat,
ellauri051.html on line 1040: 451 We must have a turn together, I undress, hurry me out of sight of the land, 451 Meidän täytyy käydä yhdessä, riisuudun, kiirehdit minut pois maan näkyvistä,
ellauri051.html on line 1061: 472 Thoughts and deeds of the present our rouse and early start. 472 Nykyajan ajatuksia ja tekoja heräämme ja varhainen alku.
ellauri051.html on line 1110: 519 I do not press my fingers across my mouth, 519 En paina sormiani suuni yli,
ellauri051.html on line 1120: 529 Shaded ledges and rests it shall be you! 529 Varjostetut reunukset ja lepäät se olet sinä!
ellauri051.html on line 1124: 533 Breast that presses against other breasts it shall be you! 533 Rinta, joka painaa muita rintoja vasten, se olet sinä!
ellauri051.html on line 1144: 553 Hefts of the moving world at innocent gambols silently rising freshly exuding, 553 valtaa liikkuvaa maailmaa viattomissa gamboleissa, jotka nousevat hiljaa vasta tihkuen,
ellauri051.html on line 1184: 591 The heave'e'yo of stevedores unlading ships by the wharves, the refrain of the anchor-lifters, 591 Ahtaustyöntekijät purkavat laivoja laitureilta, ankkurinnostajien refriini,
ellauri051.html on line 1194: 601 A tenor large and fresh as the creation fills me, 601 Tenori suuri ja raikas kun luomus täyttää minut,
ellauri051.html on line 1211: 617 I merely stir, press, feel with my fingers, and am happy, 617 Minä vain sekoitan, painan, tunnen sormillani ja olen onnellinen,
ellauri051.html on line 1227: 632 Fetching the rest of the herd around to enjoy them a while, 632 Haetaan loput laumasta nauttimaan niistä hetken,
ellauri051.html on line 1238: 642 Blind loving wrestling touch, sheath'd hooded sharp-tooth'd touch! 642 Sokea rakastava paini kosketus, tuppihupullinen terävähampainen kosketus!
ellauri051.html on line 1242: 646 Sprouts take and accumulate, stand by the curb prolific and vital, 646 versot ottavat ja kerääntyvät, seisovat reunan vieressä tuottelias ja elinvoimainen,
ellauri051.html on line 1246: 649 They neither hasten their own delivery nor resist it, 649 He eivät joudu omaa toimitustaan eivätkä vastusta sitä,
ellauri051.html on line 1266: 668 And the cow crunching with depress'd head surpasses any statue, 668 Ja lehmä, joka rypistää masentuneella päällään, ylittää kaikki patsaat,
ellauri051.html on line 1290: 691 Not one is respectable or unhappy over the whole earth. 691 Kukaan ei ole kunnioitettava tai onneton koko maan päällä.
ellauri051.html on line 1300: 701 A gigantic beauty of a stallion, fresh and responsive to my caresses, 701 Jättimäinen ori, raikas ja herkkä hyväilleni,
ellauri051.html on line 1306: 707 I but use you a minute, then I resign you, stallion, 707 Käytän sinua hetken, sitten eroan sinusta, ori,
ellauri051.html on line 1314: 714 My ties and ballasts leave me, my elbows rest in sea-gaps, 714 Sideteni ja painolastini jättävät minut, kyynärpääni lepäävät merirakoissa,
ellauri051.html on line 1319: 719 Weeding my onion-patch or hoeing rows of carrots and parsnips, crossing savannas, trailing in forests, 719 Sipulilaastarin kitkeminen tai porkkana- ja palsternakkarivien kuokkaminen, savannien ylittäminen, metsässä kulkeminen,
ellauri051.html on line 1321: 721 Scorch'd ankle-deep by the hot sand, hauling my boat down the shallow river, 721 Paahtunut nilkkaan asti kuuman hiekan ääressä, vetäen veneeni alas matalaa jokea,
ellauri051.html on line 1329: 729 Over the white and brown buckwheat, a hummer and buzzer there with the rest, 729 Valkoisen ja ruskean tattari päällä, hummeri ja summeri siellä muiden kanssa,
ellauri051.html on line 1338: 738 Where trip-hammers crash, where the press is whirling its cylinders, 738 Missä kolmiovasarat törmäävät, missä puristin pyörittää sylintereitä,
ellauri051.html on line 1376: 776 Pleas'd with the quakeress as she puts off her bonnet and talks melodiously, 776 mielissään quakeressistä, kun hän riisuu konepellin ja puhuu melodisesti,
ellauri051.html on line 1378: 778 Pleas'd with the earnest words of the sweating Methodist preacher, impress'd seriously at the camp-meeting; 778 Tyytyväinen hikoilevan metodistisaarnaajan vakavista sanoista, tehnyt vakavan vaikutuksen leirikokouksessa;
ellauri051.html on line 1393: 793 Speeding with tail'd meteors, throwing fire-balls like the rest, 793 Ylinopeutta pyrstömeteorien kanssa, heittelee tulipalloja kuten muutkin,
ellauri051.html on line 1394: 794 Carrying the crescent child that carries its own full mother in its belly, 794 Kannellen puolikuu lasta, joka kantaa omaa äitiään vatsassa,
ellauri051.html on line 1398: 798 I visit the orchards of spheres and look at the product, 798 Vierailen pallojen hedelmätarhoissa ja katson tuotetta,
ellauri051.html on line 1410: 810 Through the clear atmosphere I stretch around on the wonderful beauty, 810 Selkeän ilmapiirin läpi venyttelen ympäriinsä ihmeellisen kauneuden ääressä,
ellauri051.html on line 1417: 817 I am a free companion, I bivouac by invading watchfires, 817 Olen vapaa seuralainen, syrjäydyn tunkeutumalla kellotuliin,
ellauri051.html on line 1423: 823 The courage of present times and all times, 823 Nykyajan ja kaikkien aikojen rohkeus,
ellauri051.html on line 1456: 856 Distant and dead resuscitate, 856 Kaukainen ja kuollut elvyttää,
ellauri051.html on line 1462: 862 Again to my listening ears the cannon responsive. 862 Taas tykki reagoi.
ellauri051.html on line 1484: 883 Bearded, sunburnt, drest in the free costume of hunters, 883 Parrakas, auringonpolttama, pukeudu metsästäjien vapaaan asuun,
ellauri051.html on line 1536: 933 Near by the corpse of the child that serv'd in the cabin, 933 Mökissä palveleneen lapsen ruumiin vieressä,
ellauri051.html on line 1551: 947 Embody all presences outlaw'd or suffering, 947 Sisällytä kaikki lainvastaiset tai kärsivät läsnäolot,
ellauri051.html on line 1572: 967 I resume the overstaid fraction, 967 Jatkan ylitäytettyä murto-osaa,
ellauri051.html on line 1586: 980 The mountains? prairie-life, bush-life? or sailor from the sea? 980 Vuoret? preeria-elämä, pensaselämä? tai merimies merestä?
ellauri051.html on line 1590: 984 Slow-stepping feet, common features, common modes and emanations, 984 Hitaasti astuvat jalat, yhteiset ominaisuudet, yhteiset tilat ja emanaatiot,
ellauri051.html on line 1601: 994 Behold, I do not give lectures or a little charity, 994 Katso, minä en pidä luentoja tai vähän hyväntekeväisyyttä,
ellauri051.html on line 1606: 999 I am not to be denied, I compel, I have stores plenty and to spare, 999 Minulta ei saa kieltäytyä, minä pakotan, minulla on kauppoja runsaasti ja ylimääräistä,
ellauri051.html on line 1618: 1011 I seize the descending man and raise him with resistless will, 1011 Tartun alas laskeutuvaan mieheen ja nostan hänet ylös vastustamattomalla tahdolla,
ellauri051.html on line 1674: 1065 Ever myself and my neighbors, refreshing, wicked, real, 1065 Aina minä ja naapurini, virkistävä, ilkeä, todellinen,
ellauri051.html on line 1678: 1069 Ever the bandage under the chin, ever the trestles of death. 1069 Aina side leuan alla, aina kuoleman pukit.
ellauri051.html on line 1685: 1076 Whatever interests the rest interests me, politics, wars, markets, newspapers, schools, 1076 Mikä tahansa kiinnostaa, muu kiinnostaa minua, politiikka, sodat, markkinat, sanomalehdet, koulut,
ellauri051.html on line 1686: 1077 The mayor and councils, banks, tariffs, steamships, factories, stocks, stores, real estate and personal estate. 1077 Pormestari ja valtuustot, pankit, tariffit, höyrylaivat, tehtaat, osakkeet, kaupat, kiinteistöt ja henkilökohtaiset omaisuudet.
ellauri051.html on line 1710: 1100 Waiting responses from oracles, honoring the gods, saluting the sun, 1100 Odottaa vastauksia oraakkelilta, kunnioittaa jumalia, tervehtiä aurinkoa,
ellauri051.html on line 1742: 1132 Nor any thing in the myriads of spheres, nor the myriads of myriads that inhabit them, 1132 Eikä mitään sfäärien myriadeissa eikä myriadeissa, jotka asuvat niissä,
ellauri051.html on line 1743: 1133 Nor the present, nor the least wisp that is known. 1133 Ei nykyhetkeä eikä pienintäkään tietoa.
ellauri051.html on line 1776: 1165 The long slow strata piled to rest it on, 1165 Pitkät hitaat kerrokset kasautuivat sen varaan,
ellauri051.html on line 1785: 1173 Crowding my lips, thick in the pores of my skin, 1173 Ahtaat huuleni, paksut ihoni huokoset,
ellauri051.html on line 1830: 1217 If you tire, give me both burdens, and rest the chuff of your hand on my hip, 1217 Jos väsyt, anna minulle molemmat kuormat ja lepää kätesi lantiollani,
ellauri051.html on line 1840: 1227 But as soon as you sleep and renew yourself in sweet clothes, I kiss you with a good-by kiss and open the gate for your egress hence. 1227 Mutta heti kun nukut ja uudistut suloisissa vaatteissa, suutelen sinua hyvästelevällä suudelmalla ja avaan portin sieltä poistumiselle.
ellauri051.html on line 1859: 1245 I follow you whoever you are from the present hour, 1245 Minä seuraan sinua, kuka oletkin tästä hetkestä lähtien,
ellauri051.html on line 1867: 1253 The nearest gnat is an explanation, and a drop or motion of waves a key, 1253 Lähin sääski on selitys, ja aaltojen pisara tai liike avain,
ellauri051.html on line 1881: 1267 The girl and the wife rest the needle a moment and forget where they are, 1267 Tyttö ja vaimo lepäävät neulaa hetken ja unohtavat missä he ovat,
ellauri051.html on line 1882: 1268 They and all would resume what I have told them. 1268 He ja kaikki jatkaisivat sitä, mitä olen heille kertonut.
ellauri051.html on line 1887: 1272 And whoever walks a furlong without sympathy walks to his own funeral drest in his shroud, 1272 Ja joka kulkee vakomatkan ilman myötätuntoa, kävelee omalle hautajaisliinalleen,
ellauri051.html on line 1890: 1275 And there is no trade or employment but the young man following it may become a hero, 1275 Eikä kauppaa tai työtä ole, mutta sitä seuraavasta nuoresta miehestä voi tulla sankari,
ellauri051.html on line 1902: 1287 And I leave them where they are, for I know that wheresoe'er I go, 1287 Ja minä jätän heidät sinne, missä he ovat, sillä tiedän, että minne ikinä menenkin,
ellauri051.html on line 1907: 1291 I see the elder-hand pressing receiving supporting, 1291 Näen vanhimman käden painavan saavan tukea,
ellauri051.html on line 1918: 1302 Of the turbid pool that lies in the autumn forest, 1302 Syksyisessä metsässä olevasta sameasta altaasta,
ellauri051.html on line 1924: 1308 And debouch to the steady and central from the offspring great or small. 1308 Ja irrota tasaiselle ja keskeiselle jälkeläisestä suuresta tai pienestä.
ellauri051.html on line 1937: 1319 The past and present wilt -- I have fill'd them, emptied them, 1319 Mennyt ja nykyisyys kuihtuvat -- olen täyttänyt ne, tyhjentänyt ne,
ellauri051.html on line 1955: 1335 It flings my likeness after the rest and true as any on the shadow'd wilds, 1335 Se heittää kaltaiseni muun jälkeen ja on totta kuin mikä tahansa varjon erämaassa,
ellauri051.html on line 3228: Un soir de demi-brume à Londres Yhtenä puolihämäränä iltana Lontoossa
ellauri051.html on line 3229: Un voyou qui ressemblait à juippi joka muistutti
ellauri051.html on line 3250: Une femme lui ressemblant yx nainen vähän saman näköinen
ellauri051.html on line 3261: Près d’un tapis de haute lisse Korkeiden kangaspuiden ääressä
ellauri051.html on line 3268: Caressant sa gazelle mâle silittämässä koirasgasellia.
ellauri051.html on line 3273: Heurtant leurs ombres infidèles heittää uskottomat varjonsa
ellauri051.html on line 3279: Seraient morts les pauvres fameux olis kuolleet julkkisressut
ellauri051.html on line 3304: Ton cours vers d’autres nébuleuses sun kulkua kohti muita tähtisumuja.
ellauri052.html on line 56: Henderson oli Salen oma mielikirja. Lukikohan se sitä ääneen izelleen ja sanoi "loistavaa" kuin Sven Tolppa. Conrad oli Solomonin mielikirjailija collegessa. Figures. Niisson paljon samaa. Elämää suurempia sankareita ja kaappihomoja. Salen Nobel-puhe on tyypillistä amerikkalaisille suunnattua amerikkalaista Geldjude potaskaa, sankareina Conradin ohella Milton Friedman ja Erich Auerbach, pahixina Robbe-Grillet ja punikit. Vielä yx uskomattoman tarkka Henderson lookalike on Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump. Kaikki nazaa: koko, luonne, typeryys, vulgaari puhetyyli, jättimäinen narsismi.
ellauri052.html on line 60: Eugene Henderson is a troubled middle-aged man 1948. (synt. 1800-luvulla). Despite his riches, high social status, and physical prowess, he feels restless and unfulfilled, and harbors a spiritual void that manifests itself as an inner voice crying out "I want, I want, I want". Hoping to discover what the voice wants, Henderson goes to Africa. What a Yankee notion.
ellauri052.html on line 64: A week before the novel appeared in book stores, Saul Bellow published an article in the New York Times titled “The Search for Symbols, a Writer Warns, Misses All the Fun and Fact of the Story.” Here, Bellow warns readers against looking too deeply for symbols in his piece of shit. This has led to much discussion among critics as to why Bellow warned his readers against searching for symbolism just before the symbol-packed Rain King hit the shelves. Because there ain't any, its just Solomon's idea of fun and fact. The ongoing philosophical discussions and ramblings between Henderson and the natives, and inside Henderson's own head, prefigure elements of Bellow's next novel Herzog, which includes many such inquiries into life and meaning. And which is an even worse piece of narcissisim than this one.
ellauri052.html on line 66: As in all Bellow's novels, death figures prominently in Henderson the Rain King. Also, the novel manifests a few common character types that run through Bellow's literary works. One type is the Bellovian Hero, often described as a schlemiel. Eugene Henderson, in company with most of Bellow's main characters, can be given this description, in the opinion of some people, and Bellow was another one himself for sure. Another is what Bellow calls the "Reality-Instructor"; in Henderson the Rain King, King Dahfu fills this role. In Seize the Day, the instructor is played by Dr. Tamkin, while in Humboldt's Gift, Humboldt von Fleisher takes the part.
ellauri052.html on line 83: In his survey of Bellow’s work, Philip Roth writes of Herzog, “In all of literature, I know of no more emotionally susceptible male, of no man who brings a greater focus or intensity to engagement with women than this Herzog,” a man “as lavish in describing the generous mistress as Renoir.” No siinä on pukki kaalimaan vartijana, Roth on mikäli mahdollista pahempi narsisti kuin Sale. ellauri052.html on line 85: I find this judgement troubling. Certainly, one can agree that Herzog is lavish and intense. But through his eyes, we see women as very peculiar creatures. We meet a devotee of sex in Herzog’s lover, Ramona, the sad, enigmatic, emotionless pencils that are Valentine’s wife and Herzog’s first wife, and the castrating sex bomb that is Madeline. Very rarely do we feel that these characterisations are different from these characters’ reality—the novel seems to suggest that these women really are as limited as Herzog sees them.
ellauri052.html on line 104: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.
ellauri052.html on line 118: Reports of his teaching ranged from “he was a dud, all he did was read from Erich Auerbach’s Mimesis” to “his seminar was amazing, as you’d imagine.” He was most effective with students who could follow and respond to his intellectual fireworks.
ellauri052.html on line 120: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.
ellauri052.html on line 171: The novel, which Bellow initially intended to be a short story, is a roman à clef about Bellow's friendship with the poet Delmore Schwartz. It explores the changing relationship of art and power in a materialist America. This theme is addressed through the contrasting careers of two writers, Von Humboldt Fleisher (to some degree a version of Schwartz) and his protégé Charlie Citrine (to some degree a version of Bellow himself).
ellauri052.html on line 187: Sale tyypillisenä menestyneenä vanhana mamuna halvexii erityisesti uudempia mamuja, vinkuinkkareita jotka elää rikastuneiden itäjutkujen entisillä huudeilla vielä suuremmassa kurjuudessa. Latinoiden verestä puuttuu yrittäjyyttä. Saul on eto rasisti, ei vaan tässä vaan pitkin matkaa.
ellauri052.html on line 220: Dressed in his dress-suit, bulging his pants,
ellauri052.html on line 248: Distinguished the dresser and the white wall.
ellauri052.html on line 267: Pope oli tuottelias muun muassa sankarirunouden kirjoittajana. Tunnettuja hänen teoksiaan ovat Windsor Forest (1711), The Rape of the Lock (1712) ja An Essay on Man (1733).
ellauri052.html on line 277: All in all, Pope’s characterization of women and his satirical telling of this incident paint a very negative picture of women. Women are shown as conniving, untrustful, illogical, and most importantly, inferior to men. Pope ridicules Belinda’s (Ms. Fermor’s) anger and does not seem to understand why women could get so angry over such a "trivial" matter. He does not respect female autonomy and buys in to the madonna/whore perception of women. The Rape of the Lock does a great injustice to women and only serves to perpetuate negative stereotypes and generalizations about female character.
ellauri052.html on line 319: Like other successful duos, such as Batman & Robin, Mickey & Goofy, or Laurel & Hardy, Wordsworth and Coleridge were temperamentally dissimilar. Wordsworth, reserved and thoughtful, wrote verse while plodding to and fro in the garden and, we are told, was subject to stomach trouble when revising. Coleridge was irresponsible and debt-ridden, but everywhere spoken of as a genius, if a volatile one. “I think too much for a Poet,” he said. His addiction to opium began early and was never conquered. In time, it became his only regular habit.
ellauri052.html on line 347: Sale on Humboldtissa(kin) arkkikonservatiivi, parasta a-ryhmää, kova luu, siteeraa yhtä kalansilmäistä heimoveljeä Joseph "luova tuho" Schumpeteriä. Tässäpä on aihe penseyteen: Mikä se on että taantumuspöhöt päätyy aina samoihin GAL-TAN rykelmiin törkeyxiä ja typeryyxiä? Onxe oikeasti johdonmukasta vai onxe vaan jotain assosiatiivista? Mä veikkaan että siinä on vinha perä, et hulluuden takana on mefodi. Esim uskonto ja pro life. Molemmat on hopeaselän setämiehen intressissä. Ja niiden suojattien, koko hierarkisen tiimin myös. Hierarkia on hieno rakennelma, on urakehitystä ja hajurakoa, ne juuri ovat onnen differentiaaleja.
ellauri052.html on line 443: Das Ziel der Menschheit liegt nach Nietzsche nicht in der Zukunft oder im allgemeinen Wohlergehen der derzeit bestehenden Gattung, sondern in den immer wieder auftretenden „höchsten Exemplaren“, eben den Übermenschen. Aus dieser philosophischen Position resultiert seine Ablehnung der „idealistischen“ Interpretation des Übermenschen und die positive Einschätzung gerade von immoralistischen und nach Größe strebenden Machtmenschen wie Alkibiades, Julius Cäsar, Cesare Borgia oder Napoléon Bonaparte.
ellauri052.html on line 447: Nietzsches Ablehnung des Nationalismus wurde von den Nationalsozialisten ignoriert. Maßgeblichen Anteil an dieser Interpretation hatte vor allem Nietzsches Schwester Elisabeth Förster-Nietzsche, die unter Einfluss ihres Gatten Bernhard Förster, eines radikalen Antisemiten, im Gegensatz zu Nietzsche selbst in einem Naheverhältnis zu national-völkischen Kreisen stand.
ellauri052.html on line 449: Indessen ist der von den Nationalsozialisten verwendete Gegenbegriff Untermensch nirgends in Nietzsches Werken zu finden. Als Gegensatz zum Übermenschen beschreibt Zarathustra in Also sprach Zarathustra vielmehr den Letzten Menschen als lebensmüde, uninteressiert und lethargisch.
ellauri052.html on line 474: ress.com/2018/11/trump-hegel.jpg" width="50%" />
ellauri052.html on line 510: Donald Trumpin arpa on heitetty. Se on rupusakin presidentti, punaniskalaahuxen. Not the cultivated Americans but the thundering herd of common rubbernecks (Sale). Kumpiakohan siellä riittää enemmän.
ellauri052.html on line 556: By the beginning of the twentieth century, Steiner's interests turned almost exclusively to spirituality. Siitä tuli teosofiseuran ääniharava.
ellauri052.html on line 567: The split became irrevocable when Annie Besant, then president of the Theosophical Society, presented the child Jiddu Krishnamurti as the reincarnated Christ. Steiner strongly objected and considered any comparison between Krishnamurti and Christ to be nonsense; many years later, Krishnamurti also repudiated the assertion.
ellauri052.html on line 591: resentative_of_humanity.gif" width="50%" />
ellauri052.html on line 597: He was a man who convinced and hypnotized not only others but himself. He seemed to possess a number of characters which he changed like masks as the need arose, now he was a benevolent pastor … now a magician holding sway over human souls … His sole purpose and aspiration was to obtain possession of all things from below, by his own titanic devices, and to break through by a passionate effort to the realm of the spirit… He may have possessed oratorical gifts, but he lacked the true gift and feeling for words. His speech was a kind of magical act, aimed at obtaining control over his hearers by means of gestures, by raising and lowering his voice, and by changes in the expression of his face. He hypnotized his disciples, some of whom even fell asleep.
ellauri052.html on line 628: Teosofisen uskomuksen mukaan Krishnamurti sai tammikuussa 1910 näyn, jonka pohjalta julkaistiin kirja Mestarin jalkojen juuressa. Näyssään Krishnamurti kertoi nähneensä useitakin mestareita kuten Jeesuksen ja Buddhan, Saxan 1990 jalkapallojoukkueen Franz Beckenbauer valkkuna ja Leijonat 1995 "den glider in". Teosofit sopivat Krishnamurtin isän kanssa pojan huoltajuuden itselleen, vaikka isä tulikin myöhemmin katumapäälle ja yritti turhaan kumota sopimusta.
ellauri052.html on line 654: There were two Krishnamurtis. One was the persona presented to the world through lectures and books; a man without ego who led a sanctified life of celibacy and high moral purity. The other Krishnamurti was a shadowy, self-centered, vain man, capable of sudden angers and enormous cruelty to friends. He was also a habitual liar. Krishna, as his friends called him, freely admitted his compulsive lying. He blamed it on simple fear of having his deceptions detected.
ellauri052.html on line 656: After learning about Krishnamurti's secret love affair with his best friend's wife, Bohm felt betrayed. Perhaps this plunged him into his third and final deep depression. Hospitalized, suffering from paranoia and thoughts of suicide, Bohm underwent fourteen episodes of shock therapy before he recovered sufficiently to leave the mental hospital. Earlier triple bypass surgery on his heart had been successful, but his death in 1991, at age 75, was from a massive heart attack. Krishnamurti had died six years earlier, at his home in Ojai, of pancreatic cancer. His body was cremated.
ellauri052.html on line 692: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetnesS of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of
ellauri052.html on line 695: `I used to do some Japanese wrestling,' said Birkin. `A Jap lived in the same house with me in Heidelberg, and he taught me a little. But I was never much good at it.'
ellauri052.html on line 699: Yes. But I am no good at those things -- they don't interest me.
ellauri052.html on line 714: `And you used to wrestle with a Jap?' he said. `Did you strip?'
ellauri052.html on line 718: `You did! What was he like then, as a wrestler?'
ellauri052.html on line 741: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.
ellauri052.html on line 749: They stopped, they discussed methods, they practised grips and throws, they became accustomed to each other, to each other´s rhythm, they got a kind of mutual physical understanding. And then again they had a real struggle. They seemed to drive their white flesh deeper and deeper against each other, as if they would break into a oneness. Birkin had a great subtle energy, that would press upon the other man with an uncanny force, weigh him like a spell put upon him. Then it would pass, and Gerald would heave free, with white, heaving, dazzling movements.
ellauri052.html on line 751: So the two men entwined and wrestled with each other, working nearer and nearer. Both were white and clear, but Gerald flushed smart red where he was touched, and Birkin remained white and tense. He seemed to penetrate into Gerald´s more solid, more diffuse bulk, to interfuse his body through the body of the other, as if to bring it subtly into subjection, always seizing with some rapid necromantic fore-knowledge every motion of the other flesh, converting and counteracting it, playing upon the limbs and trunk of Gerald like some hard wind. It was as if Birkin´s whole physical intelligence interpenetrated into Gerald´s body, as if his fine, sublimated energy entered into the flesh of the fuller man, like some potency, casting a fine net, a prison, through the muscles into the very depths of Gerald´s physical being.
ellauri052.html on line 753: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri052.html on line 757: He came to consciousness again, hearing an immense knocking outside. What could be happening, what was it, the great hammer-stroke resounding through the house? He did not know. And then it came to him that it was his own heart beating. But that seemed impossible, the noise was outside. No, it was inside himself, it was his own heart. And the beating was painful, so strained, surcharged. He wondered if Gerald heard it. He did not know whether he were standing or lying or falling.
ellauri052.html on line 777: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.
ellauri052.html on line 785: `No. One ought to wrestle and strive and be physically close. It makes one sane.'
ellauri052.html on line 793: There were long spaces of silence between their words. The wrestling had some deep meaning to them -- an unfinished meaning.
ellauri052.html on line 802: The two men began to dress.
ellauri052.html on line 828: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.
ellauri052.html on line 867: Reports of his teaching ranged from “he was a dud, all he did was read from Erich Auerbach’s Mimesis” to “his seminar was amazing, as you’d imagine.” He was most effective with students who could follow and respond to his intellectual fireworks. Eskimeininkiä.
ellauri052.html on line 868: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.
ellauri052.html on line 875: Sale is more important than you he is a leader in his field, a Pulitzer winner, a shoveleer, friend of dead president Kennedy, and dead senator the same, and von Humboldt. Sanoo Sale Salesta. Hupasaa et Jasun kotkan uran huippuhetki oli kun John F. Kennedy rotkautti sitä. Vielä hupasampaa et se oli Jasustakin hienoa.
ellauri052.html on line 878: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
ellauri052.html on line 905: Sale näkee izensä Humboldt- Caldofreddon tyttäressä jossa on samaa tuskaisaa halukkuutta ja riemukasta hätää. Niinpä. Sale on pussy-whipped sanoo miehekkäämpi mafioso Cantabile.
ellauri052.html on line 931: Oddly, Greg expresses frustration with a father “whose deepest desire was to keep his thoughts and his feelings strictly to himself,” as if Bellow did not spend nearly 70 years sharing those thoughts and feelings with millions of readers.
ellauri052.html on line 933: Haha se jako kyllä ize ahkerasti kiillottamaansa kuvaa izestään. Sen izehaukut on laskelmoituja ja päätyy aina korostamaan sen jaloutta. Saul reserved for art what his eldest son sought from him in life. Kumartaa yleisölle ja pyllistää perheille. Hintelä kalansilmä panomies.
ellauri052.html on line 943: It may be helpful to note here that Bellow’s fame, already growing after The Adventures of Augie March, exploded after the publication of Herzog in 1964—the same year Daniel, his youngest son, was born. By the time the newly rich writer, urged by his third wife, moved into a fancy co-op on Lake Michigan, Greg already possessed enough of what he thought were his own opinions to dislike the white plush carpets, the 11 rooms “filled with fancy furniture and modern art.” Reminding the reader he was “raised by a frugal mother and a father who had no steady income,” Greg says that he “found the trappings of wealth in their new apartment so repellent that I complained bitterly to Saul,” who replied that he didn’t care about the new shiny things so long as he could still write—which he could. “As I always had, I accepted what he said about art at face value,” Greg admits, but he stopped visiting the new place. After the marriage deteriorated and Saul moved out, 3-year-old Daniel, in the words of ex-child-therapist Greg, “took to expressing his distress” by peeing on the carpets. “I have to admit that the yellow stains on them greatly pleased me,” Greg writes—for once showing off the Bellovian touch.
ellauri052.html on line 949: Only his last wife, Janis Freedman, who was 43 years younger, redeemed his marital failures and fulfilled his expectations. Plain and pliant, Canadian, Jewish and well-educated, she devoted her life to Bellow. She became his amanuensis, household major domo, surrogate parent, guardian of the flame and mother of his child when the biblical patriarch was 84. Hiljaiset ja halukkaat, ketterät ja kurvikkaat, sellaiset me haluaisimme. Jasu ja Jörkka yxissä kansissa.
ellauri052.html on line 952: Oppressed and heavy-hearted, Bellow resorted to subtle concealment of competing mistresses, moved around like a man on the run and needed bursts of frenetic activity, “even if it means constant trips to Japan, London, Yugoslavia or Israel to keep one jump ahead” of his emotional entanglements.
ellauri052.html on line 953: Bellow’s portrait of the Romantic author was self-reflective: “The artist is a spurned and misunderstood genius whose sensitivity separates him from and elevates him above the rest of philistine humanity.”
ellauri052.html on line 959: During an awkward sexual encounter with Harriet Wasserman, she remembered “asking him for permission, as if it were a museum objet d’art, ‘Can I touch this?’” Many of his mistresses remained in love and in touch with him. Scott Fitzgerald said that Hemingway “needed a new woman for each big book”; Bellow lost a woman with each big book. He spilled sperm as he spilled ink, and sex both interfered with and inspired his writing. Bellow created and lived on turbulence, thrived on chaos, courted conflict and was inspired by personal cataclysm. He reported that one lover (mies vai nainen?) “caused me grandes dificultades in England and in the south, but I finished Sammler just the same.” The bearers of erogenous zones (either sex) made him feel younger, “it was a way of avoiding the Angel of Death,” and he cherished their provocative bitchiness. Bellow’s emotional upheavals — his guilt and remorse, multitudinous failings and need for self-condemnation — made him beat his breast at his private Wailing Wall. Se oli kuin kunkku David jolle tuotiin neitosia pyllynlämmittimixi.
ellauri052.html on line 968: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.
ellauri052.html on line 976: Sale ja sen läski grynderi isoveli on ahneita ja saitoja Shylokkeja ihan Shakespearesta. Rahaa käärivät ja pihtailevat sitä. Sale ynnää ravintolalaskut kahteen kertaan ja pienentää tippiä. Isoveli kerskuu rahoilla. Molemmilla on kaapit väärällään riepui ja rätei ja kenkiä tuhansittain kuin Imelda Marcoxella. Kultakorkokuvioiset tapetit seinillä kuin Trumpilla. Vastenmielistä ja moukkamaista. Matuisä oli ilmikepuli.
ellauri052.html on line 978: The most important person in Bellow’s life—Maury, his oldest brother. As Leader shows, Maury was both the driving force in Bellow’s Americanization and a major presence in his work. Parents and wives came and went, but Maury remained: Simon in Augie March, Shura in Herzog, Julius in Humboldt’s Gift. As peremptory and violent as their father but more competent, Maury epitomized the cult of power and material success that both fascinated and repelled Bellow. “I recognized in him the day-to-day genius of the U.S.A.,” Bellow said in an interview with Philip Roth. In the same conversation, Roth observed that Maury’s reckless, angry spirit was “the household deity of Augie March.” By the time Maury finished law school, he had already started collecting graft for a corrupt Illinois state representative, skimming off the top for himself and his mother. A charismatic ladies’ man with an illegitimate son, Maury was “very proud of his extraordinary group of connections, his cynicism, his insiderhood,” Bellow told Roth. Maury was disdainful of his brother’s nonremunerative choice of profession, which he considered luftmenschlich—frivolous, impractical.
ellauri052.html on line 991: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
ellauri053.html on line 35: 7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvalloilla olevan vetypommin.
ellauri053.html on line 36: 14. tammikuuta – Marsalkka Tito nimitettiin Jugoslavian ensimmäiseksi presidentiksi.
ellauri053.html on line 37: 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin (1953–1961) virkakausi alkoi.
ellauri053.html on line 48: 29. toukokuuta – Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousivat ensi kertaa Mount Everestin huipulle.
ellauri053.html on line 54: 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.
ellauri053.html on line 110: Andre Gide oli irkku Oscar Wilden seelenbruder. Sai noobelin 1947. Mulla on sen Faux monnayeurs, Vääränrahantekijät. Se kertoo sen kouluajan homoiluista. Andre oli taustoiltaan kermaperse porvari. Ihmisen velvollisuus on olla onnellinen, se lainas Goethea. Sen eka kirja oli proosaruno Nourritures terrestres.
ellauri053.html on line 152: The term 'Pre-Raphaelite' conjures up visions of tall, willowy creatures with pale skin, flowing locks, scarlet lips, and melancholic expressions. The paintings of these models and muses, who were often the artists' wives and mistresses, defied Victorian standards of beauty and caused much controversy.
ellauri053.html on line 163: On trouve du bitume un peu partout dans le monde, notamment aux Moyen et Proche-Orient où il est exploité depuis quatre millénaires ; il était utilisé par exemple pour calfater les bateaux en Mésopotamie, en Inde, en Égypte, en Phénicie.
ellauri053.html on line 167: Dans la première moitié du XIXe siècle les peintres français vont en faire un emploi très fréquent. La texture laquée et la tonalité d'un roux très sombre intéressent des peintres comme Prud'hon qui l'utilise dans son tableau La Justice et la Vengeance divine poursuivant le Crime, et il sert avec excès jusqu'à Gustave Courbet. Les artistes l'utilisent abondamment soit en glacis pour les ombres, soit en couche épaisse pour les aplats des fonds. L'usage d'une couleur chaude pour les ombres et les fonds apparaît alors comme une nouveauté remettant en question la doctrine courante qui voulait que les ombres et les lointains soient bleuâtres (froids).
ellauri053.html on line 169: On s'aperçoit au bout de quelques années que le bitume, employé en quantité, peut dégrader les peintures. Composé d'un mélange d'hydrocarbures qui sont tous des solvants les uns des autres, il migre dans les couches voisines s'il n'est pas isolé par un vernis à la gomme-laque (PRV1, p. 258). Son emploi en épaisseur détériora irrémédiablement un nombre important de tableaux de cette période, en faisant gercer les couches picturales, et en produisant des craquelures.
ellauri053.html on line 187: Aarne oli maalaishiiri Savonlinnasta, Puovo kaupunkilaisrotta Linjoilta, Bulevardilta ja Kulosaaresta, Puovo varmaan aina vähän naureskeli kömpelölle Aarnelle.
ellauri053.html on line 188: Aarne seuras kateena vierestä kun Puovon minä paisui kuin teekkaripallo. Ne oli hirmuisoja, punasia ja kumisia ja niissä oli ratasmainen teekkarinkuva. Mä en koskaan saanut sellasta. Joka vuosi pyysin ja anelin. No way. Elämä on traagista. Life is hard and then you die. Hyvä kysymys: oliko nuori Puovo enemmän vai vähemmän suuruudenhullu kuin vanha? Paisuiko sen teekkaripallo vai rupistuiko se lopulta, kuten kumiset ilmapallot tekevät, tulevat ryppyisixi ja puoliveteisixi. Lopuxi niistä voi imaista retiisejä ja paukutella niitä.
ellauri053.html on line 194: Runoja ennen laulettiin, nyt kuiskitaan vuoteen vieressä tai luetaan sisältä. Horatiusta ei enää laulettu. Niiskuneiti luki Vilijonkan tädille ääneen runoja. Täti halus mieluummin Tex Willeriä. Sit on vielä tää mun ja Aarnen tapa, hyräillään mukana vähän nuotin vierestä, kun suuremmat tekijät hoilottavat.
ellauri053.html on line 319: Arska antaa Puovon lukuohjeita, rasteja. Liike, vaakunat ja patetia. Etenkin patetia. Puovo kehuu pateettisesti izeään. Arskan runontulkinta on ärsyttävää palastelua ja palasten makustelua, lukis nyt edes yhden runon kokonaan ja kunnolla. Se on kuin koira joka pureskelee älypuhelinta.
ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
ellauri053.html on line 346: Nuoruuden "latvastani ylväästä" on aika pudotus korppikotkan sirkutuxeen, nälvii henkiinjäänyt Uarne. Korskeata monisielua sattui varmaan leukaan. Korppikotkat ei muuten sirkuta vaan huutaa rumasti ruuan ääressä.
ellauri053.html on line 430: Ei vittu kukoistusta taas. Mistä hemmetistä tää on peräisin? Jostain suvivirrestä? Floruit. Kun ei tiedetä hautakiven päiviä.
ellauri053.html on line 463: Onko Uarnen höpinä moukkamaista vai enempi houkkamaista on vaikee sanoa. Kökköä se on joka tapapaukauxes. Runoilijan tehtävä on ylistää ja kertoa, se opastaa. Niin nähtävästi ateljeerikriitikonkin. Höpinää, pöpinää, ylistystä, pikkusen salavittuilua välissä. Se on pontena virressä tässä pikku niteessä.
ellauri053.html on line 493: Tietolaatikko: Erwin Panofsky. Tää hemmo tuli jossakin jo mainituxi. Joo se oli Salen tuttuja. Kuvataidekriitikko. Lukee paxua kirjaa kuvassa kuin Aku Ankka tietokilpailuun. Uarne tykkäs sen esseestä Symbolism and Dürer's Melancolia. Kirjassa Morris Weitz: Problems in Aesthetics 1963. Uarnekin lie napsinut antidepressantteja. Dürerin kaiverruxessa lukee kyllä Melencolia I. Lepakon siivissä. Seinällä on sudoku ja permannolla koira. Panofskykin piti koirista. Sen koira oli Dion ja vaimo Pandora. Ne oli nähtävästi dionisteja. Erwin raotteli vaimon lipasta.
ellauri053.html on line 497: res/panofsky-stockholm.jpg" height="200px"/>
ellauri053.html on line 697: Herbert Spencer (27 April 1820 – 8 December 1903) was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist famous for his hypothesis of social Darwinism whereby superior physical force shapes history. Spencer originated the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 699: Spencer developed an all-embracing conception of evolution as the progressive development of the physical world, biological organisms, the human mind, and human culture and societies. As a polymath, he contributed to a wide range of subjects, including ethics, religion, anthropology, economics, political theory, philosophy, literature, astronomy, biology, sociology, and psychology. During his lifetime he achieved tremendous authority, mainly in English-speaking academia. "The only other English philosopher to have achieved anything like such widespread popularity was Bertrand Russell, and that was in the 20th century." Spencer was "the single most famous European intellectual in the closing decades of the nineteenth century" but his influence declined sharply after 1900: "Who now reads Spencer?" asked Talcott Parsons in 1937.
ellauri053.html on line 702: Spencer took the theory of evolution one step beyond biology and applied it to say that societies were organisms that progress through changes similar to that of a living species.
ellauri053.html on line 704: Spencer is best known as the originator of the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 717: His arguments provided so much ammunition for conservatives and individualists in Europe and America that they are still in use in the 21st century. The expression 'There is no alternative' (TINA), made famous by Prime Minister Margaret Thatcher, may be traced to its emphatic use by Spencer.
ellauri053.html on line 740: Juu kermaperseitä olivat. Bramiineja Länsi-Bengalista, ent nimeltä Kushari, britti mustanaamion olkihattuisia pikku ystäviä. Isä ei työtä pelännyt, saattoi vaikka nukkua sen vieressä. Sillä oli tiluxia ja läjittäin palaveliita. Upporikkaita. Sen seizemästä isoveljestäkin tuli jotain hienoa.
ellauri053.html on line 793: Tandoori istui palazin ikkunassa ja kazoi köyhälistön elämää viereisessä slummissa. Tosi pittoreskia. Siitä lähti eteviä runoja.
ellauri053.html on line 799: Tandoorikana lauloi inkkarikongressissa ensimmäisenä Intian kansallislaulun Vandee Maataram. Pokkaan äiskälle.
ellauri053.html on line 811: After his resignation from Visva-Bharati, Tagore planned to move to Dehradun. He wrote to Nirmalchandra demanding that Mira be "handed-over" to him; Nirmalchandra obliged and Mira and her son 2-year old Jayabrato accompanied Tagore to Dehradun. Before leaving, Tagore wrote to Pratima, "I am not going secretly. I have informed everyone that Mira is with me." Pratima replied that she "would be happy, if he remained happy".
ellauri053.html on line 818: The Tagores belong to the Bandyopadhyaya group of Bengali Brahmins. The genealogy can be traced back to Daksha, one of the five Brahmins who were imported sometime in the 8th century from Kanauj to help in reviving orthodox Hinduism in Buddhist-ridden Bengal. The descendants of this Brahmin moved from one place to another until one Panchanan in 1690 settled down at Govindapur near Calcutta. The opportunities of making money in this flourishing mercantile town, the stronghold of the East India Company, finally attracted the family to Calcutta in the latter part of the eighteenth century and they built their homes at Pathuriaghata and Jorasanko.
ellauri053.html on line 820: Prince Dwarkanath Tagore, my great-grandfather, was a romantic figure. Contemporary of Rammohan Roy, the Father of the Renaissance Movement of Bengal, he was closely associated with him in all his activities and rendered financial help when- ever required. The East India Company were by this time firmly established in Bengal and were rapidly building up their trade. Dwarkanath’s knowledge of English helped him to take advantage of the conditions prevailing under the Company’s rule and he was able at quite an early age not only to amass a fortune but also to gain high offices under the British. With Rammohan Roy he took a leading part in all the movements for the promotion of higher education and social welfare. There was hardly any institution founded during his life-time that did not owe its existence to the generous charity of Dwarkanath. He came to be known as Prince Dwarkanath in recognition of his benefactions. His business enterprises extended to fields unexplored by Indians in those days. He had a fleet of cargo boats for trading between India and England. To improve his business connections and gain further concessions from the Company, he himself went to England accompanied by his youngest son, Nagendranath. I have had occasion to read the diary kept by this grand-uncle of mine. It describes vividly and in very chaste English the social life Of the aristocracy of England in the early Victorian age as seen through the eyes of an Indian. There is also an interesting description of his adventurous journey across the country from Bombay to Calcutta at a time when India was in a very disturbed condition on the eve of the Sepoy Mutiny.
ellauri053.html on line 833: Our house has had an interesting history. As I have already said, my forefathers migrated to Calcutta in the early days of the East India Company, and, having helped in the erection of Fort William, made enough money to construct a palatial building of their own at Jorasanko in the northern quarter of the town. Other gentry were attracted to this quarter which gradually became the most fashionable part of the city, with elegant houses vying with each other. It is a pity that most of these houses are being crowded out or demolished to make room for hideous modern mansions. The architecture of that period with high columned facades and a series of interior courtyards was not only dignified but most suited to the tropical climate.
ellauri053.html on line 837: At Jorasanko lived the direct descendants of the Maharshi at No. 6, Dwarkanath Tagore Lane. It was a huge rambling house spread over an acre of ground with wide verandahs and large halls around the outer courtyard and a series of dark and dingy corridors and staircases and rooms, where no sunlight ever penetrated, which gave us the creeps whenever as children we had to pass through them. At No. 5, the handsome residence opposite to ours, lived my three artist cousins Gaganendra, Samarendra and Abanindra.
ellauri053.html on line 853: Our teacher of English was an Englishman of a rather interesting type. He was given a bungalow in the compound. There he lived with thousands of silk-worms in which he had become interested through Akshoy Kumar Maitra, the historian. On Sundays, discarding all clothes, Mr. Lawrence would wrap himself in old newspapers and lie amongst the caterpillars which delighted in crawling all over him. He was very fond of them and used to say they were his children.
ellauri053.html on line 863: Jagadish Chandra Bose had a wonderful fund of interesting stories, some very amusing, of the many lands he had visited and personalities he had met. He could go on telling them for hours and days together, yet one would never get tired of listening to him for he could always make the most trivial facts interesting, and his humour was so refreshing. He could also laugh ; so few people can laugh well and at the proper time and place. I would greatly miss him when he went away and secretly I would take a vow to become a scientist like him when I grew up.
ellauri053.html on line 877: As soon as he had finished a piece of writing. Father always got restless until he had an opportunity of reading it to a few friends. None of his literary friends was at Shelidah at the time, so off he must go to Calcutta.
ellauri053.html on line 883: Kala Bhavana (Institute of Fine Arts) is the fine arts faculty of Visva-Bharati University, in Shantiniketan, India. It is an institution of education and research in visual arts, founded in 1919, it was established by Nobel laureate Rabindranath Tagore. Nää taiskin olla jotain teosofeja. (Vertaa Palkeen Salea.)
ellauri053.html on line 892: My teacher, who had no illusions, regarding his pupil, trembled at the herculean task imposed upon him. However, the Maharshi’s word was law, and teacher and pupil set to work with such grim determination that at the end of the prescribed period my grandfather was greatly pleased to hear me recite the mantras so dear to him.
ellauri053.html on line 898: In ancient times the boy had to leave his home and live with his Guru in a forest hermitage as a Brahmachari. Only after having lived a spartan life during years of rigid training was he allowed to go home and take up the duties of a householder.
ellauri053.html on line 900: At present the Upanayan has lost its real significance and the Brahmacharya period is reduced only three days of seclusion.
ellauri053.html on line 920: I think one of the sorest trials my mother ever had was when Father insisted that I should live in the school boarding-house. She could not bear the miserable condition in which we lived, especially with regard to food.
ellauri053.html on line 924:
ellauri053.html on line 928: How-ever simple, the strain on Father’s resources to maintain the school must have been great. The institution had no income of its own besides the annual Rs. 1,800 drawn from the Santiniketan Trust. For several years students were not charged fees of any kind. They were given not only free education, but food and very often clothing as well. The whole burden had to be borne by Father, when his own private income was barely Rs. 200 a month. My mother had to sell nearly all her jewellery for the support of the school, before she died in 1902.
ellauri053.html on line 930: But it would be wrong to emphasize only the dark side of the picture. We were essentially a happy lot and life was very rich and interesting in spite of our outward poverty. Whenever Father was present, he poured his soul into the institution and made it lively by singing songs which he never tired of com- posing, reciting his poems, telling stories from the Mahabharaia , playing indoor games with the boys, rehearsing plays, and even taking classes.
ellauri053.html on line 949: That I, one Snout by name, present a wall.
ellauri053.html on line 971: That night my sisters Bela, Rani and Mira and myself and my brother Sami — who was then just a small child — we were all sent to sleep in another part of the house. We knew without anyone telling us that we had lost our mother. That evening my father gave me Mother’s pair of slippers to keep. They have been carefully preserved ever since.
ellauri053.html on line 975: On my father’s desk I discovered two bound volumes containing copies of letters written by him to my cousin Indira. My cousin had evidently carefully preserved all the letters and copied them out in her beautiful handwriting in the two volumes neatly decorated by her brother Surendranath.
ellauri053.html on line 983: Unfortunately just when he was feeling satisfied with the progress that was being made another mishap occurred in the family that greatly disturbed Father’s mind. My grandfather, the Maharshi, died in Calcutta. Father had to go there as soon as he heard about his illness and remained a long time there after grandfather’s death to settle business affairs consequent on the passing away of the head of a big family like ours. After the death of the Maharshi the family broke up — the members no longer lived together as in a Hindu joint family. (100 hengen huushollissa.)
ellauri053.html on line 989: Vicissitudes of life, pain or afflictions, however, never upset the equanimity of my father’s mind. Like his father, the Maharshi, he remained calm and his inward peace was not disturbed by any calamity however painful. Some superhuman sakti gave him the power to resist and rise above misfortunes of the most painful nature.
ellauri053.html on line 991: Throughout all these years of the severest trial to him Father’s penis never had any rest. Even when he would be passing through very great distress editors never had to wait for the regular instalments from his penis.
ellauri053.html on line 993: Only a perfect control of the emotions together with an irrepressible urge for creative expression could explain the continuous outpouring of his thoughts in poems, novels, short stories, essays and other writings irrespective of his surroundings or circumstances, mental or physical.
ellauri053.html on line 1026: "I felt sure that some Being who comprehended me and my world was seeking his best expression in all my experiences, uniting them into an ever-widening individuality which is a spiritual work of art. To this Being I was responsible; for the creation in me is His as well as mine." He called this Being his Jivan devata (“The Lord of His Life”), a new conception of God as man’s intimate friend, lover, and beloved that was to play an important role in his subsequent work.
ellauri053.html on line 1032: Gitanjali was written shortly after the deaths of Tagore’s wife, his two daughters, his youngest son, and his father. But as his son, Rathindranath, testified in On the Edges of Time, “he remained calm and his inward peace was not disturbed by any calamity however painful. Some superhuman sakti [force] gave him the power to resist and rise above misfortunes of the most painful nature.” Gitanjali was his inner search for peace and a reaffirmation of his faith in his Jivan devata.
ellauri053.html on line 1050: An iota of joy of this fresh spring morning
ellauri053.html on line 1062: A restless ecstasy drifted from the skies
ellauri053.html on line 1066: Spreading its restless wings
ellauri053.html on line 1075: Anxious to express so many things
ellauri053.html on line 1100:
Yeatsin ihastumista Tagoren teksteihin selittänee osin hänen oma passiivis-aggressiivinen kiinnostuksensa teosofiaan ja sen mukanaan tuomiin oxettaviin itämais-mystisiin viisasteluihin. Aika, jolloin läntinen maailma etsi idän viisauden ja lännen rationaalisuuden yhdistelmää, oli valmis Gitanjalin kaltaiselle kiteytykselle. Tätä ajatusta vasten kokoelman räjähdysmäinen ja pidäkkeetön menestys on ymmärrettävissä.
In After Strange Gods—the Page-Barbour Lectures that Eliot delivered at the University of Virginia in 1933— Tommy referred to Pound as “probably the most important living poet in our language” and to Yeats as “the other important poet of our time,” while subjecting both poets to rebuke.
ellauri053.html on line 1191: Eliot needed to put a considerable distance between himself and Yeats, each of whom could be regarded as a Symbolist, however differently they responded to French Symbolism as Arthur Symons expounded it in The Symbolist Movement in Literature. It is my understanding that Symons led Yeats through the early chapters, with Mallarmé as the main figure, and that Eliot made his own way quickly through the several chapters until he reached Laforgue, the poet he found most useful in his attempt to discover his own voice. Still, Eliot’s animosity is hard to explain.
ellauri053.html on line 1239: meressä murehtivan rakkauttaan.
ellauri053.html on line 1251: Versatile Writer: He exhibited in his work breadth of talents and interests. His most renowned work falls into cultural theory; art history including painting, sculpture, and architecture. He wrote on the critics of the old and modern English Literature too. He even wrote lecture articles, short stories etc. William E. Buckler says that Pater “is still one of the half-dozen indispensable critics in English; from, say, 1880 to 1920, he was without equal.”
ellauri053.html on line 1253: Freshness In His Works: A. C. Benson called Pater's style "absolutely distinctive and entirely new", suggesting that there was some peculiar newness in his works.
ellauri053.html on line 1273: Above the staggering girl, her thighs caressed Över den jättelessna tjejen, hennes lår den här gången
ellauri053.html on line 1325: For every tatter in its mortal dress, Huda hudaa, kuolleen rievut niskassa,
ellauri053.html on line 1368: Yeats met the American poet Ezra Pound in 1909. Pound had travelled to London at least partly to meet the older man, whom he considered "the only poet worthy of serious study." From that year until 1916, the two men wintered in the Stone Cottage at Ashdown Forest, with Pound nominally acting as Yeats's secretary. The relationship got off to a rocky start when Pound arranged for the publication in the magazine Poetry of some of Yeats's verse with Pound's own unauthorised alterations. These changes reflected Pound's distaste for Victorian prosody.
ellauri053.html on line 1377: During the first years of marriage, they experimented with automatic writing; she contacted a variety of spirits and guides they called "Instructors" while in a trance. The spirits communicated a complex and esoteric system of philosophy and history, which the couple developed into an exposition using geometrical shapes: phases, cones, and gyres.[71] Yeats devoted much time to preparing this material for publication as A Vision (1925). In 1924, he wrote to his publisher T. Werner Laurie, admitting: "I dare say I delude myself in thinking this book my book of books".
ellauri053.html on line 1379: In December 1923, Yeats was awarded the Nobel Prize in Literature, "for his always inspired poetry, which in a highly artistic form gives expression to the spirit of a whole nation". He was aware of the symbolic value of an Irish winner so soon after Ireland had gained independence, and sought to highlight the fact at each available opportunity. His reply to many of the letters of congratulations sent to him contained the words: "I consider that this honour has come to me less as an individual than as a representative of Irish literature, it is part of Europe's welcome to the Free State." Taas yxi tällänen taatatyyppinen poliittinen nobelisti.
ellauri053.html on line 1406: You can knit a sweater by the fireside
ellauri053.html on line 1424: Ronsard is concerned with himself; Yeats barely refers to himself at all (one man) and delivers a prayer of devotion to his beloved. No other poet I've read compares.
ellauri054.html on line 43: resdefault.jpg" width="50%" />
ellauri054.html on line 57: Teos, joka nosti hänet maailmanmaineeseen oli kuitenkin Janua linguarum reserata, Avattu kielten ovi (1631), latinan kielen realistista ajattelutapaa hyödyntävä oppikirja, josta otettiin pian painoksia eri kielillä Euroopassa.
ellauri054.html on line 59: Englannissa Comenius viimeisteli tärkeän teoksen Via lucis, Valon tie, jossa hän esittää pähkinänkuoressa pansofisen uudistusohjelmansa perusteet.
ellauri054.html on line 72: Tarton yliopistossa kreikan ja itämaisten kielten professorina työskennellyt nuori ruotsalainen kielimies Johannes Gezelius vanhempi tutustui Comeniuksen pedagogisiin ajatuksiin, ja käänsi tämän Janua linguarum reserata -oppikirjan Uuden testamentin kreikaksi käyttäen sitä oppimateriaalina. Gezelius kuului Comeniukselta vaikutteita saaneeseen ireeniseen (kreikan eirene ’rauha’) reformistipiiriin ja osallistui Thornin uskonnollisia ristiriitoja sovittelemaan pyrkivään kokoukseen, jossa hän on ilmeisesti tavannut Comeniuksen.
ellauri054.html on line 93: Vuosien kuluessa Comeniuksesta tuli kärsimätön. Hän uskoi Jeesuksen palaavan tietyn vuosimäärän kuluttua joko tämän syntymästä tai kuolemasta. Näistä kummastakin tämä aika tuli kuluneeksi hänen aikanaan, mutta elämänsä loppuun asti Comenius odotti kuumeisesti Kristuksen hyvin pikaista paluuta, jota ei kuitenkaan tullut. Comenius alkoi viimeisinä vuosinaan työstää Clamores Eliae -nimistä teosta, jossa hän profeetalliseen tapaan ”Elian hengessä” julistaa suuren sapatin koittamisesta, sekä yleisen sopimuksen ja sovinnon saavuttamisesta koko ihmiskunnan hyväksi. Teos jäi keskeneräiseksi ja käsikirjoitus löydettiin vasta omana aikanamme.
ellauri054.html on line 120: Löysin Käpykylän kirjaston poistoblyysistä Hannu Riikosen respiittityön Mikä on essee? Que sais-je? 30 vuoden takaa. Oliko Hannu essessään saatuaan sen julki? Tai edes täpinöissään? No ei luulee eunukki, se on pikemminkin cool and dry. Kuin hyvin tuuletettu skafferi.
ellauri054.html on line 124: XIV vuosisadan alkupuolella japanilainen Kenkku toteaa esseekäärössä Joutilaan mietteitä (Tsureziregusa): "tuntuu kuin jokin merkillinen hulluus vaivaisi minua: istun päiväkausia joutilaana mustekiven ääressä ja vailla vasituista aikomusta kirjoittelen muistiin mielessä ajelehtivia joutavia mietteitä." Hän toteaa suurimmaxi iloxeen "istua yxin lampun valossa avoimen kirjan ääressä ja tutustua menneiden aikojen ihmisiin." Söiköhän Kenkku okonomiyakia? Me tehtiin sitä tänään. Hyvää! Pekka Suhonen ois tehnyt siitä esseen. Wursthaus Gutes Essen, oli Cambridge Massachusettsissa.
ellauri054.html on line 154: Francis Bacon, 1st Viscount St Alban, 22 January 1561 – 9 April 1626, also known as Lord Verulam, was an English philosopher and statesman who served as Attorney General and as Lord Chancellor of England. His works are credited with developing the scientific method and remained influential through the scientific revolution. Bacon has been called the father of empiricism. Muita lapsia ei sillä ollutkaan. Siihen jäi sen tittelit, ja käyttämätön pippeli. Samanlainen ressukka kuin Jaakko Hintikka.
ellauri054.html on line 164: ress.com/2017/12/sem-tc3adtulo.png?w=522&h=313" height="200px" />
ellauri054.html on line 187: Riikonen even found his wife-to-be, Salme Marjatta, at the University. They both studied Latin and attended the same lectures. The couldn’t marry until 11.5 years after their first meeting, however, as H. K. Riikonen wanted to follow scholar Valentin Kiparsky’s advice to not marry until his dissertation was complete. "Saatuani väitöskirjani valmiixi aion palata mielirunoilijani Horatiuxen pariin." Julkaistuaan kirjeet Tarastin kanssa kirjana Eero ja Hannu (vai oliko se toisinpäin) se sanoi myhisten partaansa: "seuraavaxi aion julkaista rakkauskirjeeni."
ellauri054.html on line 211: Pater putkahti esiin äskettäin, kun Eliot vinoili et Yeatsin tyyli on Pateria. Taidetta taiteen vuoxi se sanoi impressionistisesti just niihin aikoihin. Arnoldista ei mitään havaintoa. Wikipedia tietää tämän verran:
ellauri054.html on line 329: All the way down from London, and then be addressed
ellauri054.html on line 330: As a sort of mournful cosmic last resort
ellauri054.html on line 372: Mikäs mies tää oli tää Pekka Suhonen? Moukkamainen nimi. Olixese ressukka joka kävi Kristiinan laahaamana yhtenä vappuna meilläkin? Ei kai nyt sentään. Tää Pekka kuoli jo 2011.
ellauri054.html on line 407: Professor of Law at Columbia University Bernard Harcourt contends that neoliberalism holds the state as incompetent when it comes to economic regulation but proficient at policing and punishing, and that this paradox has resulted in the expansion of penal confinement.
ellauri054.html on line 427: There are currently around 198,000 inmates housed in private prisons. It represents less than 9% of the total prison population. Many of these prisons save the government money, but some actually cost more per prisoner than a public facility would cost.
ellauri054.html on line 439: I'm John Lienhard at the University of Houston, where we're interested in the way inventions work.
ellauri054.html on line 565: In 1846 Browning married the older poet Elizabeth Barrett and went to live in Italy. By the time of her death in 1861 he had published the crucial collection Men and Women (1855). The collection Dramatis Personae (1864) and the book-length epic poem The Ring and the Book (1868-1869) followed, and made him a leading British poet. He continued to write prolifically, but his reputation today rests largely on the poetry he wrote in this middle period.
ellauri055.html on line 38: In Greek mythology, Comus (Ancient Greek: Κῶμος) is the god of festivity, revels and nocturnal dalliances. He is a son and a cup-bearer of the god Dionysus. Comus represents anarchy and chaos. His mythology occurs in the later times of antiquity. During his festivals in Ancient Greece, men and women exchanged clothes. He was depicted as a young man on the point of unconsciousness from drink. He had a wreath of flowers on his head and carried a torch that was in the process of being dropped. Unlike the purely carnal Pan or purely intoxicated Dionysos, Comus was a god of excess.
ellauri055.html on line 78: Les deux hommes ont quinze ans de différence. Stefan Zweig s'intéresse aux lettres européennes et il a déjà traduit quelques œuvres d'auteurs anglais, français et belges. La découverte en 1907 des premiers volumes de Jean-Christophe sera décisive dans sa rencontre avec l'auteur. Il est séduit par la portée universelle de l’œuvre de Romain Rolland et plus encore par l’homme auquel il rend visite, pour la première fois en février 1911, dans son appartement du 162, boulevard du Montparnasse. Les deux hommes partagent un amour pour la musique, une même foi en l'humanité et le sentiment d'appartenir à une civilisation, une culture commune, dont Romain Rolland esquisse les contours dans « la chevauchée européenne de Jean-Christophe ». Les deux écrivains entretiendront une correspondance suivie et intense entre 1910 et 1940 : 945 lettres ont été retrouvées (509 de Stefan Zweig dont une centaine en allemand, et 436 pour Romain Rolland). Cette correspondance est d'une importance capitale pour l'histoire des intellectuels du début du XXe siècle.
ellauri055.html on line 94: Adolf Hitler accède au pouvoir en janvier 1933. Pressentant la tragédie qui s'annonce, Stefan Zweig quitte l'Autriche en février 1934. Il se suicide en 1942 au Brésil. Romain Rolland meurt à Vézelay le 30 décembre 1944.
ellauri055.html on line 98: Victor Serge was appreciative of Rolland's interventions on his behalf but ultimately thoroughly disappointed by Rolland's refusal to break publicly with Stalin and the repressive Soviet regime. The entry for May 4, 1945, a few weeks after Rolland's death, in Serge's Notebooks: 1936-1947 notes acidly that "At age seventy the author of Jean-Christophe allowed himself to be covered with the blood spilled by a tyranny of which he was a faithful adulator."
ellauri055.html on line 102: Le bahaïsme, ou baha’isme, aussi connu sous le nom de foi bahá’íe (prononcer [baˈ.haː.ʔ.iː] ou [ba.hɑː.i]) ou béhaïsme (vieille graphie), est une religion abrahamique et monothéiste, proclamant l’unité spirituelle de l’humanité. Les membres de cette communauté religieuse internationale se décrivent comme les adhérents d’une « religion mondiale indépendante »[. Elle est fondée par le Persan Mīrzā Ḥusayn-ʿAlī Nūrī (1817-1892) en 1863. Ce nom est dérivé du surnom donné à son fondateur : Bahāʾ-Allāh (en arabe, « Gloire de Dieu » ou « splendeur de Dieu ») — Bahá’u’lláh en translittération baha’ie. Les baha’is sont les disciples de Bahāʾ-Allāh. Ils s’organisent autour de plus de 100 000 centres (répertoriés par le centre mondial de Haïfa) à travers le monde. En 2011, cette religion met en avant dans ses documents le chiffre de 7 millions de membres appartenant à plus de 2 100 groupes ethniques, répartis dans plus de 189 pays. Son centre spirituel (lieu de pèlerinage — ziyarat) et administratif est situé à Haïfa et Acre, en Israël.
ellauri055.html on line 104: Les notions baha’ies de révélations (wahī (en)) religieuses progressives leur font accepter la validité de la plupart des religions du monde, dont les fondateurs ou figures centrales sont considérées comme des manifestations de Dieu. Ces manifestations sont, par exemple : Moïse, Jésus, Mahomet, Krishna, Zoroastre et Bouddha.
ellauri055.html on line 108: Selon la foi baha’ie, chaque homme a le devoir de reconnaître Dieu et ses manifestations, et de se conformer à leurs enseignements. À travers la reconnaissance et l’obéissance, le service aux autres êtres humains, la prière et la pratique spirituelle régulière, les baha’is croient que l’âme devient plus proche de Dieu, l’idéal spirituel dans la croyance baha’ie.
ellauri055.html on line 109: Il faut cependant noter que les décisions de la Maison Universelle de Justice, ainsi que les exégèses des écrits sacrés faites par ʿAbd-al-Bahāʾ et Shoghi Effendi, bénéficient d’une autorité s’imposant à tous les baha’is. Ce qui a conduit depuis les années 1980-1990 à ce que plusieurs intellectuels et universitaires, historiens ou sociologues, soient chassés de la communauté baha’ie pour leurs vues jugées divergentes sur des questions-clefs (l’exclusion des femmes de la Maison universelle de justice ; l’obligation de soumettre toute publication, même universitaire, à un comité de censure ; l’homosexualité ; un système électoral qui favorise les sortants ; l’interdiction de participer à un parti politique ou d’adhérer à une organisation comme Amnesty International, etc., et surtout le sujet central de l’infaillibilité des institutions).
ellauri055.html on line 111: Égalité de l’homme et de la femme, mais avec cependant des exceptions à cette règle. La principale exception, depuis l’arrêt du soutien de la bigamie, est l’inéligibilité des femmes comme membres de la Maison Universelle de Justice.
ellauri055.html on line 119: réciter une prière obligatoire (ṣalāt) chaque jour après avoir atteint l’âge de la maturité spirituelle, qui est fixé à 15 ans. Il y a le choix entre trois prières;
ellauri055.html on line 129: il est interdit aux baha’is de boire de l’alcool ou de prendre des drogues à usage récréatif, sauf si c’est prescrit par un médecin;
ellauri055.html on line 138: Ils doivent être construits selon des critères particuliers, liés au nombre 9 qui doit apparaître comme un « symbole évident pour tous ». Aussi, tous les temples baha’is doivent-ils avoir neuf entrées.
ellauri055.html on line 140: Du point de vue liturgique, la méditation dans les temples est accompagnée de lectures choisies dans les textes sacrés des autres religions. Ces textes — par exemple le Pentateuque des juifs, le Nouveau Testament des chrétiens, le Coran des musulmans, le Bayān des babis, etc. — ont annoncé successivement, par paliers de perfection croissante, l’incessante révélation divine ou message de Dieu. En ce sens, le livre sacré liant tous les textes sur la révélation qui le précèdent est logiquement le dernier dans l’ordre chronologique, à savoir le Kitāb-i Aqdas (« Le plus saint livre »). Il a été rédigé vers 1873 par Bahāʾ-Allāh et est complété par différentes tablettes (lawḥ) révélées ensuite ; pour les baha’is, c’est le texte de référence bien qu’il ne soit pas plus important que les autres, ni le livre le plus lu par les baha’is eux-mêmes sur la foi. Le livre ne fut d’ailleurs accessible que très tard aux croyants occidentaux puisque la première traduction officielle en anglais date de 1992.
ellauri055.html on line 142: Ce retard, surprenant vu l’importance du texte (alors que des ouvrages moindres étaient traduits depuis des dizaines d’années), serait dû aux passages autorisant la bigamie ou établissant comme peine maximale pour un incendiaire d’être brûlé et pour un meurtrier au premier degré, d’être exécuté.
ellauri055.html on line 146: Une fois que deux individus ont décidé de se marier, ils doivent recevoir le consentement des parents encore vivants, même si un des partenaires n’est pas baha’i.
ellauri055.html on line 154: Shoghi Effendi Rabbānī (شوقي أفندي رباني) est né le 1er mars 1897 à Saint-Jean-d'Acre et mort à Londres le 4 novembre 1957. Il était le plus âgé des petits-fils de ʿAbd-al-Bahāʾ (1844-1921), qui était lui-même l’aîné des fils de Bahāʾ-Allāh (1817-1892), le prophète-fondateur de la Foi baha’ie.
ellauri055.html on line 213: Saint Fiacre's relics were preserved in his original shrine in the local church of the site of his hermitage, garden, oratory, and hospice, in present Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France, but later transferred in 1568 to their present shrine in Meaux Cathedral in Meaux, which is near Saint-Fiacre and in the same French department, because of fear that fanatical Calvinists endangered them. Saint Fiacre had a reputation for healing haemorrhoids, which were denominated "Saint Fiacre's figs" in the Middle Ages. Cardinal Richelieu venerated his relics hoping to be relieved of the infirmity.
ellauri055.html on line 223: Voltaire Candidessa dissaa optimisteja mm Leibniziä ja Alexander Popea. Leibnizin teodikea oli sitä ettei jumalakaan pystynyt tätä parempaan. Tää on nyt tätä vaan. Popestakin kaikki oli hyvä näin. Voltairesta ei.
ellauri055.html on line 239: Valkokäkkäräinen sihteeriä sikaarilla suihinpökkijä ja pienikokoinen rättipäitä suomiva paha pensas oli yhtä pahoja presidenttejä ellei pahempia. Kaikki paskiaisten päät vaan lakota-inkkarien maisemia rumentamaan Mt Rushmoreen. Luonnollisessa koossa. Mikä piirretty se oli jossa joku puhdisti rushmoren pazasta painekiviporalla ja nenä irtosi?
ellauri055.html on line 313:
Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).
ellauri055.html on line 317: Neuvokkeja puutarhurilta puutarhureille on eniten, 102, seuraavaxi eniten haahuilevampia puutarhamietelmiä 90, ekan persoonan must tuntuu-minukkeja 44. Kokonaan asian vierestä (jotain yleistä hartautta tai puutarhaa vain metaforana) on kokonaista 51. Veikkaan että niissä on yliedustettuina julkkixet.
ellauri055.html on line 321: Entä korrelaatiot? Mun hypoteesi on, että tyypin kuuluisuus korreloi negatiivisesti sen mietelmän puutarhamaisuuteen, eli toisin sanoen julkkixilta huolitaan mitä paskaa vaan koska ne on kuuluisia. (Vrt. Candide.) Eli siis "asian vierestä" kategoriassa olis keskimäärin julkkixempia. Joo tää piti erinomaisesti paikkansa. Asian vierestä puhujat oli lähes poikkeuxetta teeveestä tuttuja tai edes historian merkkihahmoja.
ellauri055.html on line 323: Entä lällyys? Missä mietelmätyypeissä on eniten lällyjä? Mietelmät johtaa 33, asian vierestä 28, neuvokit 22, minukit 9. Mutta prosentuaalisesti? Ylläri: asian vierestä on lällyjä yli puolet, puutarhamietelmistä kolmannes, minukeista neljännes, neuvokeista viidennes. Ois voinut luulla että minukeissa olis enempi lällyjä, mutta ei.
ellauri055.html on line 390:
My passion for gardening may strike some as selfish, or merely an act of resignation in the face of overwhelming problems that beset the world. It is neither. I have found that each garden is just what Voltaire proposed in Candide: a microcosm of a just and beautiful society.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 597: Helluntaiystävien kahvikuzuissa kävi pikkuhattuisia tätejä, joilla oli värisevät lauluäänet ja viheltävä hengitys. Leuassa oli näppylä ja siinä karva. Ne oli nonparelleja kuin englantilaiset lakut. Arkkitehdin bilevieraat Anni Swanin saaressa on samanlaisia, vaikka fixumpia ihmisiä tietysti, ekonomeja, arkkitehteja, psykologeja ja yliopistolaisia. Sinuttelu käy vielä kankeasti. Rva T:n kallein aarre on loviisalaisen hopeasepän rokokookannu jossa on siseloidut jalat ja nuppina suloinen kukkanen. Että minkälaiset? kysyy Mirkku oomoilasena. Hande selittää kärsivällisesti et siselöinti on jotain hopeankäsittelyä. Aha.
ellauri055.html on line 620: Jean de La Bruyère s. elokuu 1645, Pariisi, Ranska - 10. toukokuuta 1696, Versailles oli ranskalainen kirjailija, moralisti ja satiirikko, joka tunnetaan parhaiten teoksestaan Les Caractères de Théophraste traduits du grec avec Les Caractères ou les moeurs de ce siècle, jota pidetään yhtenä Ranskan kirjallisuuden mestariteoksista. Ei se ollut aatelinen vaan tavallinen rotinkainen.
ellauri055.html on line 622: La première édition des Caractères paraît à Paris, chez Étienne Michallet, à l’automne de 1687, sous ce titre : les Caractères de Théophraste, traduits du grec, avec les Caractères ou les Mœurs de ce siècle. L’ouvrage comptait cent pages de traduction et deux cents pages originales.
ellauri055.html on line 624: Theofrastoksen Luonteita-teoksen tapaan La Bruyère määrittelee teoksessaan ominaisuuksia, kuten "imartelevuus" tai "maalaisuus", ja antaa sitten esimerkkejä näistä luonteenpiirteistä ja käytöstavoista henkilöiden muodossa. Moralistina hän pyrki esittelyllään parantamaan aikansa yhteiskunnassa vallinneita käytöstapoja. La Bruyèrella oli laaja ja monipuolinen sanasto ja taitava satiirinen kirjoitustyyli. La Bruyèren tyyliä ihailivat myöhemmin 1800-luvun merkittävät ranskalaiskirjailijat, kuten Gustave Flaubert ja Goncourt-veljekset. Kahdeksan painosta Caractères-teoksesta ilmestyi La Bruyèren elinaikana. La Bruyère laajensi teoksessa olleita kirjallisia muotokuvia niiden suuren suosion takia. Lukijat alkoivat yhdistää kuvauksia todellisiin henkilöihin, mutta La Bruyère kiisti, että ne perustuisivat yksittäisiin henkilöihin. Kirjassa esiintyvät verhotut viittaukset aikalaisiin tekivät La Bruyèren valinnan Ranskan akatemiaan haastavaksi, mutta hänet valittiin lopulta vuonna 1693. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi.
ellauri055.html on line 696: Se on kummaa kun meillä on sellainen ajattelutapa, että yxityisyrittäjä ei saisi saada voittoa, yxityinen ihminen ei saisi rikastua toisten kustannuxella. Ei sitä jutkut kiellä raamatussa! Se on siunauxellista. Kuikka vastustaa veroprogressiota. Helkkari mikä kitupiikki, Kulta-Into Pii.
ellauri055.html on line 755: Oiva Paloheimoa mä inhosin lapsena. Olin tosikko Reino enkä ymmärtänyt valhetta. Oiva oli ressukka. Julman tädin ja hummailevan isän kasvattama, koska sen äiti oli tuuliajolla. Yökastelija. Kaarlo Syväntökin pissi sänkyynsä, samasta syystä.
ellauri055.html on line 883: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut.
ellauri055.html on line 885: Pransun novellit Suomettaressa saivat myönteisen vastaanoton. WSOY:n toimitusjohtaja Jalmari Jäntti kiinnostui Sillinpään kirjoituksista. Sillinpää itse olisi halunnut debytoida novellikokoelmalla, mutta kustantaja sai kuulla Sillinpään työstävän romaania, ja vaati aloitettavan sillä. Monien vaikeuksien kautta käsikirjoitus valmistui, ja se julkaistiin 1916 nimellä Elämä ja aurinko. Novellikokoelma, Ihmislapsia elämän saatossa, julkaistiin seuraavana vuonna. Toope halus kanteen oman kuvansa Eero-sedän Aurora-tuplatyykistä. Jotain rajaa sanoi mäntti Jäntti.
ellauri055.html on line 901: Kun siis vaimo oli ehtinyt neljänteen kuukauteensa, muutti Vihtori makuunsa vaimonsa vierestä pirtin toiseen nurkkaan, nuoremman tytön viereen. Isoa tyttöä hän saattoi hyväillä kädellä sieltä, jommoinen ei juuri kuulunut yleisiin tapoihin senlaatuisen väen kesken. Toini oli jo kohta viidentoista vanha, tuollainen isän hyväily saattoi värähtää hyvin omituisesti tytön koko olemuxessa. Sen isä izekin joskus tunsi housuissaan... (Onkohan tää takautuma Myllykolusta vai omia muistoja?)
ellauri055.html on line 916: Sillinpää tuli 1930-luvun jälkipuoliskolla tunnetuksi oikeistoradikalismin ja diktaattorien vastustajana sekä kulttuuriliberaalina pohjoismaisen suuntauksen kannattajana. Sillinpää kirjoitti tällöin muun muassa 1938 Suomen Sosialidemokraatissa ilmestyneen Joulukirjeen diktaattoreille, jossa hän arvosteli voimakkaasti Hitleriä, Stalinia ja Mussolinia. Joulukirje diktaattoreille sisältyy myös Sillinpään teokseen Päivä korkeimmillaan. Samassa kokoelmassa on julkaistu myös hänen kirjoituksensa Hyi!, jossa hän tuomitsi kovin sanoin presidentti K. J. Ståhlbergin ja tämän puolison Ester Ståhlbergin kyydityksen vuonna 1930.
ellauri055.html on line 1003: Juho Rudolfin poika Juho Eero Lemmitty (Forsman>Koskimies) oli aikanaan harjoittanut humanistisia ja teologisia opintoja, mutta asettui lopulta tavallisen tyyliseksi lansjunkkariksi, jommoisena yhteinen kansa häntä hiukan naureskeli, mutta myöskin piti arvossa, sillä hänellä oli pontevat hengenlahjat ja tarvittaessa luja käsivarsikin oikein noin ruumiillisessa mielessä. Hyvä veikkoni oli Laitilan isäntä Eero Forsman, sittemmin Koskimies, jonka tarina päättyi sitten traagillisesti kansamme kärsimyksen päivinä 1918. Punikit nirhas sen myllyn ahteeseen. (Mikä on ahde? Kai se on vaan rinne. Joo, mäki, törmä, rinne.)
ellauri055.html on line 1005: Vielä syksyllä 1910 Sillanpää saattoi kertoa kotiin, että ”kaikki on taas käynnissä” ja hän on ollut ”kemiallisissa töissä tuntematta mitään pahoinvointia”. Asunto (opiskelijakortteeri Helsingissä) oli entisen vieressä Antinkadulla Kampin ostarin vieressä, taskussa rahaa, pankissa 4000 markan uudistettu laina, takaajina Lempäälän patruunat Selin ja Sotavalta sekä kotipitäjästä rovasti Ilvonen ja talolliset Koskimies ja Nuuti. Paremmin eivät ylioppilaan asiat olisi voineet olla.
ellauri055.html on line 1143: Né à Gand, Maurice Maeterlinck est l'aîné d'une famille de trois enfants, flamande, bourgeoise, catholique, conservatrice et francophone. Après des études au collège Sainte-Barbe (Sint-Barbara) de Gand, il suit des études en droit avant de pratiquer le métier d'avocat durant une courte période. Maeterlinck publie, dès 1885, des poèmes d’inspiration parnassienne dans La Jeune Belgique. Il part pour Paris où il rencontre plusieurs écrivains qui vont l'influencer, dont Stéphane Mallarmé et Villiers de l’Isle-Adam. Ce dernier lui fait découvrir les richesses de l'idéalisme allemand (Hegel, Schopenhauer). À la même époque, Maeterlinck découvre Ruysbroeck l'Admirable, un mystique flamand du XIVe siècle dont il traduit les écrits (Ornement des noces spirituelles). C'est ainsi qu'il se tourne vers les richesses intuitives du monde germanique en s'éloignant du rationalisme français. Dans cet esprit, il se consacre à Novalis et entre en contact avec le romantisme d'Iéna (Allemagne, 1787-1831, autour d'August et Friedrich Schlegel et de la revue l'Athenäum), précurseur en droite ligne du symbolisme. Les œuvres que publie Maeterlinck entre 1889 et 1896 sont imprégnées de cette influence germanique.
ellauri055.html on line 1145: En 1895, il rencontre la cantatrice Georgette Leblanc, sœur de Maurice Leblanc, avec laquelle il tient, vers 1897, un salon parisien fort couru dans la villa Dupont : on y croise, entre autres, Oscar Wilde, Paul Fort, Stéphane Mallarmé, Camille Saint-Saëns, Anatole France, Auguste Rodin.
ellauri055.html on line 1180: res" width="50%" />
ellauri055.html on line 1291: Vuonna 1948 Kala vieraili Yhdysvalloissa ja tapasi Carl G. Hempelin ja Kurt Gödelin. Jan von Platon apulaisena Hämeen-Anttiloiden tyttö tulkkaa Gödelin käsialaa. Siihen pystyy vain kourallinen ihmisiä maailmassa. Sieltä kuuluu löytyneen oikea pommi. Aukko epätäydellisyysteorian todistuxesta. Jenkit sano Girdle. Vyö. Jan von Plato fanitti Georg Kreiselia. Top logician, naureskeli koleerinen Janne. Tajuutteko? Kreisel? Top! Eski Saarinen bylsi Jannen anaalis-obsessiivista ykkösvaimoa Tontunmäessä.
ellauri055.html on line 1329: Elämä ja aurinko. Siinähän niitä on viime vuosisadan alun retropakanuuxia. Niillä oltiin korvaamassa lampaannussijoiden tyly äijäkolmikko. Sillinpäästä ihmelettivät miten se osas yhdistellä tieteisuskoa ja impressionismia.
ellauri055.html on line 1397: Kullinpään kirjojen ihmiset on outoja kyborgeja, biomasiinoita, jotka autistisesti raxuttavat naimaan toisiaan jossain päivänsavussa. Kukkaan ei tiijä mittään toisista eikä välitä, kaik on ihan sumussa. Toope taisi ize olla kaiket päivät jossain impressionistisessa viinahuurussa. Tää on solipsismia, erästä narsismin monista muodoista. Ja tää sit puhtaaxijalostettua narsississismia:
ellauri055.html on line 1406: Sillinpään arvostelijat kuten Eno Kala haukkuu väärän männyn alla. Just noi reflekteerauxet hillizee tän prujauxen pornomaisuutta. Impressionismi on ihan jees muttei sillä kuuhun mennä. Imelyys alkaa ennen pitkää ilkeettää. Siis etoa.
ellauri058.html on line 77: Ozikko on Astrid Lindgreniltä. Astridin Kati käy Amerikassa 1950, mutta siinä on vilahduxia Katin musterin Astridin omista nuoruusajoista 20-30-luvulla, esim Myrna Loy ja Billy Mayerl. Astrid eli 1907-2002. 50-luvun alussa Katin jenkkiheila Bobin isä valitti et parin sukupolven perästä eivät amerikkalaiset enää osaa sisälukua. He istuvat liimautuneina radio-ja televisiokoneisiinsa ja selailevat Comic bookia, jonka vähäisen textin he hädin tuskin kykenevät tavaamaan. Oikeassa oli. Aar juu reisi? Resitent is Ruuman. Oli siis 50-luvulla. Nau resitent is
ellauri058.html on line 97: The Thin Man is a 1934 American comedy-mystery directed by W. S. Van Dyke and based on the novel of the same name by Dashiell Hammett. The film stars William Powell and Myrna Loy as Nick and Nora Charles, a leisure-class couple who enjoy copious drinking and flirtatious banter. Nick is a retired police detective who left his very successful career when he married Nora, a wealthy heiress accustomed to high society. Their wire-haired fox terrier Asta was played by canine actor Skippy. In 1997, the film was added to the United States National Film Registry having been deemed "culturally, historically, or aesthetically significant."
ellauri058.html on line 152: Tätä nykyä (2008) Satu Pesosen 82-vuotias Irma-äiti asuu ryhmäkoti Poukamassa Lauttasaaressa. Nojaa, tätä nykyä (2020) siellä asuu Satu, ja Irma haukkaa multaa Hietaniemessä. Äiti on nyt erittäin tyytyväinen asuntoonsa. Äiti ize sanoo jopa olevansa maanalaisessa paratiisissa. Lasten ja lastenlasten vierailut ovat hänelle todellisia ilonhetkiä. Seurassa multakin maistuu paremmin.
ellauri058.html on line 388: Rita Felski haluaa lisätä reseptiokeskusteluun positiivista estetiikkaa. Hän operoi neljällä eri tekstuaalisesti sitouttavalla moodilla (modes of textual engagement): tunnistaminen (recognition), lumoutuminen (enchantment), tieto (knowledge) ja järkytys (shock).
ellauri058.html on line 428: Kritiikissä arvioidaan teoksen hyvyyttä tai huonoutta. Mutta mitä on hyvä kirjallisuus? Kimmo Jokinen (1997) sivuaa hyvän kirjallisuuden kriteereitä tutkiessaan suomalaista lukijamaisemaa. Hän huomaa eron tavallisen lukijan ja kirjallisuuden ammattilaisen eli kriitikon välillä. Tavallinen lukija odottaa sitä, että kieli on tuttua ja se on riittävän nopealukuista ja helppoakin. Aiheiltaan teokset ovat arkipäiväisiä. Henkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja kerronta kytkeytyy henkilöiden kautta tavalliseen, yleensä työn, perheen ja läheisten ystävien täyttämään arkeen. Lisäksi hyvä kirjallisuus on todenmukaista. Lukijat ovat tarkkoja teosten faktoista. Vaatimus realistisuudelle tosin on voinut muuttua 2010-luvulle tultaessa varsinkin nuorten keskuudessa scifi-ja fantasiabuumin ansiosta. Tuija Saresma (2013) näkee fantasian suosion nousun mahdollisena vastaiskuna realistiselle fiktiolle. ”Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin --viihdettä ja fantasiaa, jännitystä, velhoja ja magiaa, tieteisspekulaatiota tai romantiikkaa.” (Saresma 2013: 241.)
ellauri058.html on line 487: Isä-Hotakainen pyöritti Rautalammilla kyläkauppaa, jossa Karin äiti oli myyjänä. Kari hääräsi koulun ohessa kaupassa tsupparina, varastomiehenä, milloin minäkin. Kun puoti meni illalla kiinni, avattiin sen vieressä perheen elintarvikekioski. Myymäläautokin kulki. Kun isä myöhemmin luopui marketista, hän opetteli valokuvaajan taidot, neuvoi ne vaimolleen ja perusti kaksi valokuvaamoa. Toista pyöritti isä Suonenjoella, toista äiti Rautalammilla. Rautalammilla on razastuslukio. Se kuului ennen Sysmän seurakuntaan.
ellauri058.html on line 593: Timonen tähdentää ”nykynaisen näkökulmaa” yhä uudestaan, vaikka toisaalta ”historian naisia on hyvä tarkastella omassa kontekstissaan”. Tahallaan kai hän tarjoilee naisille ”selviytymisstrategiaa”, ”resilienssiä” ja ”camp-tyyliä”. Hän kysyy Ruijassa 1860-luvulla eläneeltä Lahti-Vapulta: ”Oliko siellä myös vilkasta sosiaalista elämää ja seurustelua?”
ellauri058.html on line 716: It has generally been thought that King Herod died at 69 years of age from complications of gonorrhea. Dr. Jan Hirschmann, a physician at the University of Washington School of Medicine in Seattle, decided to explore further, and presented his diagnosis at the Historical Clinical Pathologic Conference (CPC).
ellauri058.html on line 722: Hirschmann presented his research at the Clinical Pathologic Conference in Baltimore, US. Since 1995, the annual conference has examined the cause of death of famous figures, including Alexander the Great (typhoid fever from a contaminated pork chop) and Edgar Allen Poe (rabies).
ellauri058.html on line 759: Jairus oli varmaan jo palaamassa takaperin poikavuosiensa aamuihin, jolloin ei ollut mitään selvää tuntien kulkua, vaan vallizi pelkkä ajaton oleminen. Hän kuunteli ja ihmetteli nykyisyyttä. Uuden ajan olot olivat jääneet hänelle aivan vieraixi. Se merkizi vanhuutta, pitkän elämän parasta ennen leima näkyi jo selvästi hänen hämärissä kasvoissaan ja kumarassa varressa.
ellauri058.html on line 799: The twelfth book of The Greek Anthology compiled at the court of Hadrian in the second century a.d. by a poetaster Straton, who like most anthologists included an immodest number of his own poems, is itself a part of a larger collection of short poems dating from the dawn of Greek lyric poetry (Alcaeus) down to its last florescence, which survived two Byzantine recensions to end up in a single manuscript in the library of the Count Palatine in Heidelberg — hence its alternative title, The Palatine Anthology, usually abbreviated to Anth. Pal. This particular, indeed special, collection contained in Book XII subtitled The Musa Paedika or Musa Puerilis, alternately from the Greek word for a child of either sex — and girls are not wholly absent from these pages — or the Latin for “boy,” consists of 258 epigrams on various aspects of Boy Love or, to recur to the Greek root, paederasty.
ellauri058.html on line 803: The family unit, however defined, is itself a comparatively recent invention or convention; for whereas the bond of mother and child remains for our kind as for each of us the earliest form of attachment, among adults — and we should never forget that adulthood began much earlier in earlier times — it was the group, the horde, or that most decried yet most prevalent group, the gang. Gangs, first I suppose for hunting game, are to be found not only on streetcorners but in board rooms, the most common and powerful type of the gang being the committee. The group for and within which these poems were composed and circulated was neither a gang nor a committee — itself a martial term originally — but a court, neither an academy nor yet an institute; these rather than those high-flown heterosexual fantasies of the twelfth century represented the first form quite literally of courtly love.
ellauri058.html on line 960: Dans la plupart des enquêtes, notamment les premières publiées, les lecteurs le découvrent dans la quarantaine, pesant, massif sous son chapeau melon, ce qui ne l'empêchera pas quelque temps plus tard de passer au feutre mou. Avec son gros pardessus noir, la pipe au bec, mains dans les poches. Julle vetää viinaa olutta viiniä ja aperitiiveja ja polttaa piippua aivan ketjussa. Murahtelee puhelimeen ja ripustaa takasin koukkuun luuria. Eclusessa sen etunimi oli Joose. Kymmenluvulla sillä oli yhtä isot wiixet kuin Daltonin weljexillä.
ellauri060.html on line 55: Mulla oli taipumusta nuorempana saada raivareita kuten Aku Ankka. Nyt niitä saa Donald Trump, joka on juuri saanut potkut valkoisesta talosta. Kultainen vessanpönttö raahataan pian pihalle ja Aku ize niska peffa kii lentää perässä. Perseessä lappu nuppineulalla: YOU'RE FIRED! Bye fat ass! Slow Joekin taitaa olla aika luikero, mutta onnexi hirmuvanha jo. Jos hyvin käy, se sotkeutuu kengännauhoihinsa ja saadaan kamalasta Harrixesta sekarotuinen naispresidentti vihdoinkin. Pidetäämpä peukkuja.
ellauri060.html on line 106: Nyt löytyi Käpylän vaihtorottien hyllystä vieri vierestä 2 teosta, jotka ensi näkemältä ovat aatteellisesti toisistaan aika kaukana: Peter Ackroydin tiiliskiven kokoinen T.S.Eliot-elämäkerta, ja J.A.Hunterin osuvasti nimetty muistelmateos Hunter, suomeksi Valkoinen mezästäjä. Siihen palataan paasauxessa 62. Nyt siis T.S.Eliot.
ellauri060.html on line 112: The result of his Yale fellowship was Notes for a New Culture, written when Ackroyd was only 22 and eventually published in 1976. The title, an echo of T. S. Eliot's Notes Towards the Definition of Culture (1948), was an early indication of Ackroyd's penchant for exploring and re-examining the bollocks of other London-based writers.
ellauri060.html on line 124: Ritva on President of Finnish Positive Psychology Assosiation. Kuvissa se on pyylevähkö virnuileva porsas. Siis vielä 1 posetiivari, näitähän on mulla jo aika monta. Mixi Ritva?
ellauri060.html on line 126: 1.4.1987 Melitta Naiviston suunnittelema ja johtama Suomen vientiä tukeva show ”Success Story Finland” esitettiin Singaporessa. Pääsin seuraamaan business boosterin valmistelua ja toteutusta niin Euroopassa kuin Aasiassa Kauppalehden toimittajana. Vientishow’n esiintyjät olivat varsin mukavaa joukkoa, joten useaan otteeseen jäin rupattelemaan töiden jälkeen heidän seuraansa. Erityisesti huomio kiinnittyi pitkänhuiskeaan, hyvin nuoreen, mutta asenteeltaan aurinkoiseen ja älykkään tuntuiseen mieheen. Etunimenkin kuulin: Macro.
ellauri060.html on line 140: – Hän putsaa kissankarvoja vaatteistani. Myös kärsimättömyys, jos toinen ei heti osaa. Silloin tulee olo, ettei osaa yhtään mitään. Höpö höpö! Kaikilla apinoilla on rytmi veressä. pumptsi-pum, sanoo sydänlihas. Macro Djurström, 50, on tanssinopettaja, ohjaaja ja viestintäkouluttaja. Hän on parisuhteessa.
ellauri060.html on line 195: Kirja kertoo papista, joka on menettänyt hammaslääkäri-vaimonsa jota vielä rakastaa ja uskonsa jota julistaa muille. Itsensä hän olisi varmasti tappanut, jollei hänellä olisi poikaa, 11-vuotiasta Aleksia, jonka kanssa hän viettää paljon aikaansa miesten kesken metsissä ja järvien rannoilla. Tyttärestä 17-vuotiaasta Matleenasta ei kerrota paljon. Hän on USA:ssa vaihto-oppilaana ja isä toivoo, ettei tyttö ainakaan saisi AIDS:ia ja alkaisi käyttää huumeita.
ellauri060.html on line 221: Välillä Sauli Rekelä luulee tulleensa hulluksi. Hänen mielensä elää ikään kuin omaa elämäänsä, kertoo omia tarinoitaan, mitä hän itse seuraa vierestä.
ellauri060.html on line 231: Daniel Defoe (/dɪˈfoʊ/; born Daniel Foe; c. 1660 – 24 April 1731) was an English writer, trader, journalist, pamphleteer and spy. He is most famous for his bestselling novel Robinson Crusoe, published in 1719, which is claimed to be second only to the Bible in its number of translations. He has been seen as one of the earliest proponents of the English novel, and helped to popularise the form in Britain with others such as Aphra Behn and Samuel Richardson. Defoe wrote many political tracts, was often in trouble with the authorities, and spent a period in prison for unpaid debts. Laissez faire intellectuals and political leaders paid attention to his fresh ideas and sometimes consulted him.
ellauri060.html on line 239: His parents were Presbyterian dissenters, and around the age of 14, he was sent to Charles Morton's dissenting academy at Newington Green, then a village just north of London, where he is believed to have attended the Dissenting church there after getting his Bachelor of Dissenting.
ellauri060.html on line 243: In 1685, Defoe joined the ill-fated Monmouth Rebellion but gained a pardon, by which he escaped the Bloody Assizes of Judge George Jeffreys. Queen Mary and her husband William III were jointly crowned in 1689, and Defoe became one of William's close allies and a secret agent. Some of the new policies led to conflict with France, thus damaging prosperous trade relationships for Defoe. In 1692, he wanxus arrested for debts of £700 and, in the face of total debts that may have amounted to £17,000, was forced to declare bankruptcy. He died with little wealth and evidently embroiled in lawsuits with the royal treasury.
ellauri060.html on line 245: Following his release from debtors’ prison, he probably travelled in Europe and Scotland, and it may have been at this time that he traded wine to Cadiz, Porto and Lisbon. By 1695, he was back in England, now formally using the name "Defoe" and serving as a "commissioner of the glass duty", responsible for collecting taxes on bottles. In 1696, he ran a tile and brick factory in what is now Tilbury in Essex and lived in the parish of Chadwell St Mary. He was a serial entrepreneur.
ellauri060.html on line 250: Se on kapitalististen compound interest-ajatusvirheiden aarrearkku:
ellauri060.html on line 252: Luontoresurssien anastus ja ryöstöviljely päämääränä
ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures.
ellauri060.html on line 450: Antin sukulainen toimittaja Tuomas Manninen kommentoi: Uimahalleissa roiskuttelu on oikeasti vakava tasa-arvokysymys. On oikeasti olemassa kantelevia kilpauimareita, koppavia veetee uimavalvojia ja kostonhimoisia vallasihmisiä jotka jatkaa riitaa hallinto-oikeuteen asti sukanvarresta löytämillään säästöillä. Suomessa on totuteltava tämmöisiin jenkkityylisiin korvauskanteisiin. Tuumaa Anni Swanin mökissä asuva pojanpoikansa Ilta-Sanomien mainio toimittaja Tuomas Manninen. Asia ratkennee vasta KHO:ssa. Kantaja oli hapan ilkimys rva Haapasalo, kriminaalizykologi Salosta, joka sittemmin vielä ärhenteli kun Salo voitti jonkun koripallopokaalin ja "koko Salo hurrasi", paizi tää sitruuna, joka ei kilpaurheilusta perusta. Se tykkää vaan kuntouinnista, kunhan keulijat ei roiskuta. Oiskohan syytä huolestua kun omat mielipiteet nazaa ilmiselviin kusipäihin? Mäkään en siedä eliittiurheilua enkä "koko Salo" tyyppistä kirkonkellojen soittelua. No huolestun kyllä vähän, mutta kantaani en tarkista.
ellauri060.html on line 498: Saying, “Take this, dearest William, and my heart will go too.”
ellauri060.html on line 508: “Fare thee well my dearest Nancy, no longer can I stay,
ellauri060.html on line 928: The first official slogan of the Libertarian Party was "There ain't no such thing as a free lunch" (abbreviated "TANSTAAFL"), a phrase popularized by Robert A. Heinlein in his 1966 novel The Moon Is a Harsh Mistress, sometimes dubbed "a manifesto for a libertarian revolution". The current slogan of the party is "The Party of Principal and Dividends".
ellauri060.html on line 943: In an email to Rolling Stone, McNallen, who said he no longer has an official position in the Ásatrú Folk Assembly, confirmed he did indeed have a profile on the social networking app. He also expressed befuddlement that he had been banned from Facebook in the first place, saying that he has “NEVER advocated violence and I have NEVER insulted, threatened, or ridiculed any ethnic, religious, or racial group.”
ellauri060.html on line 973: Bloy: Histoires désobligeantes (1894)
ellauri060.html on line 1046: This content quality problem has been exacerbated by Google’s switch to emphasize the freshness of their index years ago. The rationale was that there was so much good stuff around, and that its supply was (supposedly even exponentially) constantly increasing so Google would always be able to show amazing results just from the freshest portion of their index.
ellauri060.html on line 1052: So that leaves Google’s core results where they may retrench and demonstrate ever increasing superiority. Really? We have mentioned the core problem there, of dying (quality) links and the dearth of high quality content. One can easily see all that by looking at the ratio of old vs. new results in all search results.
ellauri060.html on line 1058: We can ask Google itself and see immediately the results leave a lot to be desired:
ellauri060.html on line 1060: Google has announced recently so-called BERT update which is about using the latest NLP thing, Transformers, in search results. But BERT is not scalable as it requires short snippets containing answers in advance, as opposed to indexing entire pages. In addition it is computationally prohibitively expensive, even for Google as Transformer models such as BERT are notorious memory hogs, never mind how long it takes to train them.
ellauri060.html on line 1061: In addition, BERT has been quickly surpassed by OpenAI GPT-3 and GPT-2 which are simply huge - GPT-3 has 175 billion parameters and takes tens of thousands of powerful specialized FPU cards and weeks to train. Good luck trying to put something like that in production at tens of thousands of queries-per-second (qps) which is what Google requires. Lisää aiheesta ellauri060.html on line 1070: Nyt kun Iloisesta surusta on 163s luettu, voidaanko tuohon kysymyxeen vastata? Voi olla liian hätäistä, mutta tähän asti luetun perusteella se olisi jonkinlainen passiivis-aggressiivinen, epäonnistunut setämies. Voi helvetti, tätä elämää! Aika samanlajista on setäily tähän saakka kuin Kari Hotakaisen passiivis-aggressiivisella Virtas-Matilla. Mutta hirvijahdista alkaa aktiivisempi misogynia:
ellauri060.html on line 1072: Me miehet olemme urautuneita ja kovin likaisia, izetuhoajia, aidsisilta vaikuttavia, emme ole täydellisiä niinkuin naiset (no, eihän meillä ole isoja roikkuvia rintojakaan eikä enimmäxeen vastenmielisiä vittuja), pidämme telkkaria auki koko illan, sorrumme viskilasin ääressä vanhojen juttujen toistelemiseen, omaamme hitaan päättelykyvyn sekä ajatuxenjuoxun, lykkäämme päätöxentekoa ja toimeenpanoa, emme arvosta naista liikekumppanina, olemme röyhkeitä, henkisestikin epähygieenisiä, heittäydymme mielellämme selällemme kuin kapisin piski ja ruikutamme surkein äänin rapsutusta, olemme lisäxi omahyväisiä, erinomaisen kieroja, ainutlaatuisen piittaamattomia, emmekä ikimaailmassa usko, että nainen ymmärtää, mikä on lohkolämmitin... Oo-jai-jai-jai!
ellauri060.html on line 1091: Havas oli vapaaehtoisena mukana viidessä sodassa: Suomen sisällissodassa, heimosodissa Virossa Pohjan Pojissa ja Aunuksessa, talvisodassa ja jatkosodassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni ja toimi komppanianpäällikkönä jo heimosodissa. Havas oli Suur-Suomi-aatteen kannattaja vaikkei kuulunut AKS:ään eikä IKL:ään. Liian vasemmistolaisia.
ellauri060.html on line 1122: Aloin lukea Mihail Sholokhovin novellettaa Ihmiskohtalo. Siitä päätellen Miihkali on ääreist klisheinen sotasetämies. Tämmösiä kotirintamamieskirjoja kirjoitettiin sodan jälkeen tuhansia. Miihkalille niistä tuli vuonna 1965 noobeli. Taisi olla Khrustjsjovin suojasäiden antia. Turhaan nuolivat, kohta linja yleisliitossa taas koveni, ja Njeuvostoliiton juna pyhästyi tyyten pistoraiteelle Leonid Breshnevin dementian aikana.
ellauri060.html on line 1144: Ihmiskohtalon kokija on Sokolov, sehän on melkein kuin Sholokhov? Paizi Miihkali oli suuressa isänmaallisessa sodassa jo PK-miehiä. Sokolovin Irina-vaimo oli siitä hyvä etteise koskaan nalkuttanut Sokoloville, vaan tarjos jopa loiventavat huikat sille krapula-aamuina. Vahinko vaan että suuressa isänmaallisessa sodassa siitä ja kotimökistä jäi jäljelle vaan iso veden täyttämä kuoppa. Sokolov lohduttautuu kansakouluikäisellä pikkupojalla, jolla on kaarevat silmäripset ja joka tarrautuu siihen yöllä lujasti. Sakemannit on täys roistoja, paizi että tunnistavat Sokolovissa kyllä heimolaisensa, kovanaama sotilaan joka kuristaa omin käsin potentiaaliset petturit eikä vahingossakaan särje lapsen sydäntä näyttäytymällä tippa linssissä. Rehtiä Ryhmy- ja Romppainen -materiaalia.
ellauri060.html on line 1149: Muka dystopiasarja käsineidin kertomus, hah hah, sehän on 1-1 jenkkilän arkipäivää tänä päivänä. Ei ole paljon mielikuvitusta tarvinnut käyttää. Samat setämiehet, sama fundamentalismi, samat feikkiuutiset, sama presidentti Trump. Sama katuväkivalta, ICE-äijät, mädät tädit ja sedät, sama makeileva kuritus.
ellauri060.html on line 1158: The phrase was adopted by US Army General "Vinegar" Joe Stilwell as his motto during the war, in the form Illegitimati non carborundum. It was later further popularized in the US by 1964 presidential candidate Barry Goldwater.
ellauri060.html on line 1178: 1985, (as Nolite te Bastardes Carborundorum) the novel The Handmaid´s Tale. The phrase is depicted as graffiti representing a "silent revolt" by a "slave woman in a futuristic totalitarian regime". Vanity Fair called the phrase a "feminist rallying cry".
ellauri060.html on line 1184: 2014, the desk of former Speaker of the U.S. House of Representatives John Boehner.
ellauri061.html on line 123: Mix tää puskafarssi on sit niin suosittu setämiesten piirissä? Onxe just toi millimolli-aspekti, kaikki menee just niinku manipuloiva setämies on suunnitellut, omat joukot tottelee ja vastaan niskuroijat saadaan ruotuun. Koko näytelmä on sitäpaizi melkein tyystin all-male panel. Prosperon ja Arielin suhe vaikuttaa pederastiselta. Kun Ariel ottaa hatkat Prosperolle ei jää muita kun se Caliban. Puolixi sammakko puolixi kala, Oliver Sacksin tapainen amfibi. (rest.edu/academic/eng/lfletcher/tempest/papers/JBlaxland.htm">Lähde) Aarne Kinnunen oli Puovon Caliban.
ellauri061.html on line 189: A Midsummer Night's Dream is a comedy written by William Shakespeare in 1595/96. The play is set in Athens and consists of several subplots that revolve around the marriage of Theseus and Hippolyta. One subplot involves a conflict between four Athenian lovers. Another follows a group of six amateur actors rehearsing the play which they are to perform before the wedding. Both groups find themselves in a forest inhabited by fairies who manipulate the humans and are engaged in their own domestic intrigue. The play is one of Shakespeare's most popular and is widely performed. Populääri lue vulgääri. Niin aina.
ellauri061.html on line 199: Edmond Malone, a Shakespearean scholar and critic of the late 18th century, found another flaw in this particular play, its lack of a proper decorum. He found that the "more exalted characters" (the aristocrats of Athens) are subservient to the interests of those beneath them. In other words, the lower-class characters play larger roles than their betters and overshadow them. He found this to be a grave error of the writer. Tääkin muistuttaa Nuorgamin runoilijasta (ks alempana).
ellauri061.html on line 261: But no such luck, tää hölmöily ei lopu tähän, vaan suop jatkua. 5. tuotantokausi on vasta alussa. Tässon ensin Theseuxen suulla vähän tämmöstä Shakeyn filosofeerausta: Runooja, lempijä ja hullu, kaikki Ne kuvitust' on pelkkää. Joku kriitikko oli sitä mieltä että Theseus on niinku ize Uilliam. Niinpä suattaa olla. Hippolyyti antaa ymmärtää että tässä kuitenkin on jotain syvällisempää takana. Mutta mitä? Sitä ei ole kymmenet jälkipolvet selvittäneet, tai siis ovat, noin ziljoonalla eri tavalla. Siinähän se Shaken oveluus just piileekin. Varmaan se naureskelee jossain sfäärissä niitä hölmöjä jotka luulee ezillä oli tässä joku tietty opetus. Eiköhän tää ollut vaan rahat pois meininkiä.
ellauri061.html on line 291: Lukaisin keihäänheiluttajan bestsellerin Sally Fosterin tennispojan tiiliskiven taustaxi. Tää oli paljon lyhkäsempi ja parempi läppäkin. PST! Please see the bottom of the page for full explanatory notes and helpful resources.
ellauri061.html on line 334: question to thee: if thou answerest me not to the
ellauri061.html on line 400: his cases, his tenures, and his tricks? why does he sen tapauxet, sopimuxet, temput? Mixe antaa
ellauri061.html on line 410: the length and breadth of a pair of indentures? The ei mahdu tähän laatikkoon; eikö perijälle jää sen enempää, hä?
ellauri061.html on line 424: First Clown You lie out on't, sir, and therefore it is not Pelle 1 Sä makaat sen vieressä, ja sixi se ei ole sun: kun taas mä,
ellauri061.html on line 435: First Clown One that was a woman, sir; but, rest her soul, she's dead.
ellauri061.html on line 470: is a sore decayer of your whoreson dead body. maannut maassa 23 vuotta.
ellauri061.html on line 474: First Clown A whoreson mad fellow's it was: whose do you think it was?
ellauri061.html on line 543: To sing a requiem and such rest to her laulaa sille virsiä ja muita vippaskonsteja
ellauri061.html on line 568: Conjures the wandering stars, and makes them stand kuzuu esiin planeetat, ja saa ne pysähtymään
ellauri061.html on line 599: Millions of acres on us, till our ground, miljoonia eekkereitä meidän päälle, kunnes meidän kasa
ellauri061.html on line 618: We'll put the matter to the present push. Me hoidetaan tää homma kotiin kyllä.
ellauri061.html on line 699: Nousukkaat snobit tuli varovasti perässä kakkosdivarissa: Wagner Ibsen Turgeniev ja Tolstoi, Bourget sekä Proust. Pariisin turilaat. Nietzsche ja d'Annunzio tuli ja meni muodista niinkuin anarkismi nihilismi ja okkultismi. Entä Fedja-setä? Se trendas kunnolla vasta myöhemmin, suuren sodan perästä. Fedja ei juuri perustanut eukuista, kun ne oli vittuilleet ja naureskelleet sille. Jaa mut onkohan se myös yxi syy mix jenkit tykkää siitä niin?
ellauri061.html on line 712: Il grande successo letterario arrivò con la pubblicazione del suo primo romanzo, Il piacere a Milano presso l'editore Treves, nel 1889. Tale romanzo, incentrato sulla figura dell'esteta decadente, inaugura una nuova prosa introspettiva e psicologica che rompe con i canoni estetici del naturalismo e del positivismo allora imperanti.
ellauri061.html on line 766: An Israeli citizen has been arrested in Bulgaria and is awaiting extradition to Austria in connection with an alleged online financial scam believed to have netted more than 100 million euros per year.
ellauri061.html on line 768: Gal Barak, an Israeli call center manager, the so-called Wolf of Sofia, was arrested in Sofia in February 2019. Most of the employees of the call center were Bulgarian but the managers were Israeli, a source told The Times of Israel.
ellauri061.html on line 772: Under tio år från 2007 jobbade som mest flera tusen israeler med binära optioner och lyckades lura dumma apor världen över på mångmiljardbelopp, tills Knesset förbjöd verksamheten 2017. Att industrin började blomstra i Israel förklarar tidningen med ett stort antal inflyttare, "olim", frän hela världen som behövde försörja sig. Gal Baraks platformar erbjuder nu hjälp till dem som blivit offer för bedrägelserna. Dessvärre handlar det ofta om samma brottslingar som på det här sättet pressar sina offer på pengar en andra gång. Polisen misstänker Knesset för grov antisemitism.
ellauri061.html on line 774: The Times of Israel has reached out to Gal Barak for his response. Han verkar ha gjort sig oanträffar. Det syns omöjligt att överhuvudtaget få tag på någon i företaget.
ellauri061.html on line 776: Ehud Barak says he is the blessed man to lead Israel. Another Messiah. His original name was Brog. He has 3 children, wonder if one of them is called Gal. In an interview with Haaretz reported in January 2015, Barak was asked to explain the source of his "big" capital, with which he "bought 5 apartments and connected them," and by which he "lives in a giant rental apartment in a luxury high rise." Barak said he currently earns more than a $1 million a year, and that from 2001 to 2007, he also earned more than a $1 million every year, from giving lectures and from consulting for hedge funds. Barak also said he made millions of dollars more from his investments in Israeli real estate properties.
ellauri061.html on line 778: In the interview, Barak was asked whether he is a lobbyist that earns a living from "opening doors." The interviewer stated "You have arrived recently at the Kazakhstan despot Nazarbayev and the president of Ghana. You are received immediately." Barak confirmed that he has been received by these heads of state but denied earning money from opening doors for international business deals for Israeli and foreign corporations, and said he does not see any ethical or moral problems in his business activities. He further said there is no logic to demand of him, after "the natural process in democracy has ended" to not utilize the tools he accumulated in his career to secure his financial future. When asked if his financial worth is $10–15 million, Barak said "I'm not far from there."
ellauri061.html on line 799: Following this battle, “God subdued Jabin king of Canaan before the Israelites. And the hand of the Israelites pressed harder and harder against Jabin king of Canaan until they destroyed him” (Judges 4:23–24). Deborah’s prophecy was fulfilled: Barak won, Sisera was killed by a woman, and the Israelites were freed from their enemies.
ellauri061.html on line 803: The song of Deborah and Barak also gives some more detail about the victory over the Canaanites: “The earth shook, the heavens poured, / the clouds poured down water” (Judges 5:4). Evidently, God used a flood to disable the iron chariots of Sisera. The victory was supernatural (verse 20). Chapter 5 concludes with the statement, “And the land had peace forty years.” This impressive time of peace lasted until Midian took control of Israel, necessitating Gideon’s rise.
ellauri061.html on line 805: Lessons for today from the lives of Deborah and Barak include the following: 1) God often calls people to step out in faith to attempt the unexpected, 2) God often uses unlikely people and sources to accomplish His plans, 3) God sometimes requires great risk and effort on our behalf as part of His divine plan. In the case of Deborah and Barak, they risked their lives in war, while Jael took in a runaway fugitive and risked her life to end his and help free Israel from oppression. Ultimately, this account reveals that God is in control of the nations and changes their leaders according to His desires.
ellauri061.html on line 1029: Pariskunta kertoo lehdelle alkaneensa haaveilla kiinalaisesta adoptiotyttärestä. Pariskunta varasikin ajan päästäkseen adoptiojonoon, mutta kun heidän Kalle-poikansa ilmoitti tulostaan, he peruivat adoptioajan. Kati kertoo haastattelussa soittaneensa Jarilta kysymättä Pelastakaa lapset ry:hyn Kallen ollessa vuoden ikäinen. Kati kertoi järjestölle tahtoneensa antaa kodin toisellekin lapselle, sillä hän halusi käydä adoptioasian perusteellisesti loppuun. Oishan se tyttölapsikin ollut kiva pelastaa (Kallesta kun tuli valitettavasti isänsä näköinen pallinaama), mutta Jarista ei kerta kaikkiaan enää ollut mihinkään. Neljä tuntiakin yritin ja ainoo joka tuli kankeaxi oli käsi.
ellauri061.html on line 1104: Panomies ja lerppa. Ihmeellisiä sosiaalisia mimosia nä julkkisnarsistit. Näissä tilanteissa Pervo on vallan kahvassa, kun sitä ressukammat kynäilijät tarjoo sille kyhhäyxiä. Se karistaa ne satiaiset munistaan. Se EI arvosta luontokuvauxia. Sillä on niin kiiru kuvailla Jari Tervoa. Mullon mun luonto. Mitäs läxit. Onttoa pölinää koko mies. Väpi. Sekö Jarzaa rassaa? Että Väpi Linna oli julkkixempi?
ellauri061.html on line 1172: Kirjan rakenne olikin aika toimiva, sillä minua kiinnosti selvittää, mitä kaikkea jutun takana piili. Loppu oli minulle kuitenkin pettymys, kun kaikki mahdolliset avoimet päät solmittiin tiukasti yhteen. Sellaiset ratkaisut tuntuvat aika lapsellisilta, sillä eihän kaikilla ihmisillä ja tapahtumilla voi olla osaa siinä samassa suuressa suunnitelmassa.
ellauri061.html on line 1252: Tapahtumien keskiössä on Somaliasta muuttanut mies, Muhammed Turakainen, joka päättää kotoutua perusteellisesti ja ripustaa seinälleen marsalkka Mannerheimin, presidentti Kekkosen ja luottopakki Jutilan muotokuvat. Pojastaan hän alkaa kouluttaa mustaa tangokuningasta. HAH HAH onpa hilpeää. Voiko lattapäisempää hölmöä kuvitella kuin Jari Pervoa?
ellauri061.html on line 1254: Rooleissa ovat muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, syyläinen vanha rasisti, ja Mateus Tembe, kristinuskoinen bantuheimon jäsen somalina. Nimensä sarja on saanut Vuosaaressa sijaitsevan Meri-Rastilan tien lempinimestä. Sarjaa kuvattiin kuitenkin Espoon Olarissa Jarin kotona, jonka lempinimenä on Espoon Mogadishu. Ohjelman lopputekstien aikana soi kansanlaulu Kotimaani ompi Suomi. Kas kun ei Pervon oma laulu oVeli Ponteva pohjolan äärillä on.
ellauri061.html on line 1354: Kirjoitin kolme liuskaa. Kalle tuli kotiin viikonlopuksi. Kati leipoi omenapiirakan. Katsoimme Amores perros -elokuvan, jonka aikana Ukko nukahti sohvalle. Tämä päivä kannatti elää.
ellauri061.html on line 1426: Ei piereskellä konsertissa. Narinkkatorilla esiintyy kolmen polven miesketju: Leo Maanvilja, hänen poikansa Poika sekä pojanpoikansa Keplo. Leo on kokenut karun poikakotimenneisyyden ja Poika ylläpitää netissä vihasivustoa. Keplo yrittää olla moderni mies, joka syö horsmat, maksaa taksit ja puhuu tunteista, mutta kun tyttöystävä jättää, Keplon kantti ei kestä. Okei, samaa paskaa kuin Kari Hotakaisella.
ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria.
ellauri061.html on line 1478: Takaapäin ihan isänsä näköinen Kalle pyllistää tuossa kuvassa isän vieressä olemattomalle Jaanalle. He olivat minun lapsiani. Pyllistin molemmille housut nilkoissa. Saanhan kuolla ennen heitä. Saat mielellään, eikun suikkimaan.
ellauri061.html on line 1491: Jari Pervo, lupaavasta nuoresta kirjailijasta vuotten saatossa lupailevaxi vanhaxi ex-julkkixexi nuupahtanut, lupailee tosi liukkaasti. Vaimo sanoo: Leikkisit lasten kaa. Äläkä vaan lupaa. Pervo: En. Mä lupaan.
ellauri061.html on line 1532: Se, että omasta perimästä löytyi loraus saamelaisuutta, oli Jarille yllätys. Tarkemmin ajateltuna on kuitenkin hassua, että se yllätti: Jarin ilkeä äiti oli Petsamosta. Nyt se makaa vanerilla peitettynä Perunkajärvellä puolukkamättään vieressä. Jarin vankikarkuri velipuoli Private sen nirhasi. Hyvä että ehti ensixi, oli se Jarillakin käynyt mielessä. Usein penättiin, mixi Jari ei kirjoita naisista nätisti, oliko syynä se, se on sielunsa pimeydessä naisvihaaja. Mixi kirjoittaisin, mixen kohtelisi heitä kuin ihmisiä. Vaude. Tää on tosi synkkä tapaus. Mamman vuoroin hemmottelemat, vuoroin vähättelemät mammanpojat on ehkä verisimpiä misogyynejä.
ellauri061.html on line 1599: Sonnet 29 also named as “When in disgrace with fortune and men’s eyes” is one of 154 sonnets written by the English playwright and poet William Shakespeare. It is part of the Fair Youth sequence. In the sonnet William Shakespeare creates a depressed and despairing speaker who serendipitously reflects upon the love of a close friend in order to prove to the reader that no matter how difficult life becomes, we can be content in the blessings of the hole.
ellauri061.html on line 1601: The second depressing event (besides the plague that cut entertainment earnings much like our corona epidemic) also occurred in 1592 when dramatist, Robert Greene, verbally attacked Shakespeare. He described Shakespeare as pompous, scheming, and vicious.
ellauri062.html on line 36: Jaakko Yli-Älykäs kertoo verisen neuromaanisesti kirjassaan jatkosodasta, kuinka "Oboten uusi hallitus" (neekereitä) teki lopun "kuningatar Elisabetin" villieläinreservaateista ja tappo yxin tein kaikki villieläimet edistyxen nimissä. 50v sitten siis 60-70-luvulla. Miehet taisteli, kansa kazeli.
ellauri062.html on line 69: Masters ja Johnson kirjassa Raportti ihmisen sexuaalisista reaktioista (Human sexual response) jatkavat siitä mihin Kinsey kumppaneineen pääsivät. Tuhnuisexi selattu kirjapaha löytyi Arabian kirjaston poistohyllystä. Sen oli ostanut ilmestymisvuonna 1967 Teresa (?) Jauhiainen. Ansarijauhiainen. Äiti Teresa.
ellauri062.html on line 88: “Has the person become agitated, aggressive, irritable, or temperamental?”
ellauri062.html on line 93: If the answers to these questions is yes and lasts for months, researchers believe it could actually be a very early stage of Alzheimer’s.
ellauri062.html on line 96: When an older adult begins to act out of character or starts becoming irritable or aggressive, it may be an indication of trouble. Unfortunately, a senior with early Alzheimer’s can also lose their inhibitions and act in inappropriate ways.
ellauri062.html on line 116: ☑ Acting depressed or not interested in things
ellauri062.html on line 163: Gilead on nykyisessä Jordaniassa. Nimi tarkottaa todistusvaaraa tai sit vaan kivimäkeä. Joosefin pojalla Manassella oli senniminen pojanpoika jolla oli vielä äpäräpoika nimeltä Jefta. Näitä koukkunokkia on kyllä joka lähtöön. Vaikka juutalaisten prosentti väestöstä on paljon pienempi kuin esim homojen. Bonniers-kustantajakin oli sellanen. Bonniers omistaa WSOY:n ja surkeen lopun saaneen Akateemisen. Ja Ruozin paskimmat lehdet ml. Expressen.
ellauri062.html on line 165: WSOY shares the common values of the Bonnier Group which are passion for publishing, power of the rich individual, freedom of my speech, and commitment to my family company. In addition to these, WSOY places emphasis on compound interest, money-mindedness, and greed.
ellauri062.html on line 174: The price of admission onto the 29th Rich List was a staggering $1 billion, and, not surprisingly — as far as minorities go, at least — Jews excelled. The breakdown, according to Gawker’s research, included one black woman (No. 130, Oprah Winfrey), three gay men (No. 54, David Geffen; No. 332, Barry Diller; and No. 365, Peter Thiel), four Indians, six (non-Indian) Asians, 34 women, and, of course, 30 Jews in the top 100 (see below). They must have stopped counting after the 100 mark.
ellauri062.html on line 251: Whereas the states with the highest percentage of residents identifying as non-religious are the West and New England regions of the United States (with Vermont at 37%, ranking the highest), in the Bible Belt state of Alabama it is just 12%, and Tennessee has the highest proportion of Evangelical Protestants, at 52%. The Evangelical influence is strongest in northern Georgia, Tennessee, Alabama, Mississippi, North Carolina, southern and western Virginia, West Virginia, South Carolina, and East Texas.
ellauri062.html on line 261: Following the unfortunate execution of Eden, whom Serena had been fond of given Eden's respect for traditional values and scripture, there is an inspiration among the the Wives to attempt to change the laws of Gilead to allow for more dignity for women. After an unpleasant confrontation, June shows Serena Eden's Bible marked with commentary; which has an affect on Serena. During a gathering of the Wives, Serena and Mrs. Putnam exchange their opinions regarding the Bible, particularly the right to read it as women are banned from doing so. They realize most of the Wives share their feelings and call a meeting. Vizi tästä niteestä on ollut paljon harmia.
ellauri062.html on line 271: Waterfront expresses his love for his wife while gazing down at the menu.
ellauri062.html on line 275: Fred Waterfront has obtained a new car, a 2014 Mercedes-Benz E350 convertible. Where's Germany, Europe, China, Soviet Union and the rest of the globe anyway?
ellauri062.html on line 277: Serena and Fred stay in a country guest house along the way run by Econopeople. Serena is impressed by their large family. The Econowife says it takes an economy size cunt to raise children.
ellauri062.html on line 281: Serena tells Fred to stop worrying. Fred reassures her that he will be fine. Fred’s mood soon changes.
ellauri062.html on line 292: Because the book has been frequently challenged or banned in some of the United States of America over the last thirty years, many people have expressed discontent at The Handmaid's Tale's presence in the classroom. Some of these challenges have come from parents concerned about the explicit sexuality and other adult themes represented in the book. Others have argued that The Handmaid's Tale depicts a negative view of religion, a view supported by several academics who propose that Atwood's work satirizes contemporary religious fundamentalists in the United States, offering a feminist critique of the trends this movement to the Right represents.
ellauri062.html on line 294: The American Library Association (ALA) lists The Handmaid´s Tale as number 37 on the "100 Most Frequently Challenged Books of 1990–2000". The book was called anti-Christian and pornographic by parents after being placed on a reading list for secondary students in Texas in the 1990s, because the book is "sexually explicit, violently graphic and morally corrupt". Some parents thought the book is “detrimental to Christian values". Poor quality literature that stresses suicide, illicit sex, violence, and hopelessness". Profanity, lurid passages about sex, and statements defamatory to minorities, God, women, and the disabled.
ellauri062.html on line 344: Toi jättipenismeemi on varmaan koodattu syvälle joidenkin nörtti-ituratojen geeneihin, sillä se esiintyy Nipsun (Pynchonin) Sateenkaaresssa (vaahtomuovisten jättipenisten pituus à 2m) ja sitten taas uudelleen Amazonin nettitv-sarjassa The Boys 1/2, joka kertoo kuinkas ollakaan supermiehistä ja parista token naisesta, sisältää salaliittoja ja eikös muuta, jättipenixiä, tällä kertaa 3m pitusia. Tää ei voi mitenkään olla sattuma.
ellauri062.html on line 400: Menocchio (Domenico Scandella, 1532–1599) was a miller from Montereale Valcellina, Italy, who was tried for heresy by the Roman Inquisition for his unorthodox religious views and then was burnt at the stake in 1599. - Taulun Judith beheading Holofernes (not Swee´pea!) maalasi Artemisia Gentileschi (Roma 1593 - Napoli 1652/53). Se on kyllä Uffizissa. Holofernes oli assyrialainen kenraali, eikä Rauhixen kovaa holottava lahtelainen mökkinaapuri.
ellauri062.html on line 575: Nuoressa Voimassa julkaistiin takavuosina Fennomaanin lisälehtiä. Nyttemmin se enää Voima vaan. Sano vaan Hannixi, balit jäivät aidalle.
ellauri062.html on line 615: Cum resurget creatura Jahka nousee eläinkunta And the late lamented, waking,
ellauri062.html on line 616: Judicanti responsura Siinä suuret, siinä pienet, Vastaajaxi dumarille In their breezy shrouds are shaking.
ellauri062.html on line 624: Nil inultum remanebit vain se toivo lohduttaa, Kostamatta ei jää mikään Loudly preaching non-suppression.
ellauri062.html on line 659: Et ab hædis me sequestra, Erota mut pukeista, From the goats, may I, respected,
ellauri062.html on line 671: Qua resurget ex favilla, Jona nousee kypenistä, When, to enjoy the conflagration,
ellauri062.html on line 718: Juotikas on kexeliäs mutta sillä ei ole mitään sanottavaa. Se on sanapagliazzo. Yxi sana takaressuun vapauttaa vuolaan virran lisäsanoja.
ellauri062.html on line 754: Voiko vitutukseen kuolla kysyi Paavo Väyrynen lääkäriltä Maunon tehtyä oharit 1987 hallituxen muodostuxessa. Tekniikan maailma tutki asiaa 2012 gallupilla ja totesi että kyllä voi. Tulokset kertovat, että mitä useammin, pitempään ja enemmän harmittaa, sitä lyhyemmäksi elämä voi jäädä. Simpukatkin voivat stressaantua, kuinka ei siis Paavo Väyrynen.
ellauri062.html on line 764: Author Mike Lofgren believes that there is "a hybrid association of elements of government and parts of top-level finance and industry that is effectively able to govern the United States without reference to the consent of the governed as expressed through the formal political process".
ellauri062.html on line 784: Sin embargo, en la década de 1940, Rosita Serrano empezó a dar conciertos a beneficio de judíos y daneses refugiados en Suecia, lo que provocó la fulminante y enfática antipatía y rechazo del régimen nazi, la requisa y prohibición de emitir sus discos y grabaciones en Alemania y un arresto por presunto espionaje; sus ingresos fueron confiscados.
ellauri062.html on line 786: La dictadura militar de Augusto Pinochet, quien era uno de sus admiradores, fue funesta para su vigencia radial cuando asumieron el poder los gobiernos de la Concertación. Nunca se le otorgó una pensión de gracia y, a medida que envejeció, sus ingresos menguaron a una progresiva situación de estrechez económica, viviendo rudimentariamente en la comuna de La Reina y luego en un precario departamento de la calle Catedral, en pleno centro de la capital chilena.
ellauri062.html on line 789: Amália da Piedade Rodrigues GCSE • GCIH (Lisboa, 23 de julho de 1920– Lisboa, 6 de outubro de 1999) foi uma cantora, actriz e fadista portuguesa, geralmente aclamada como a voz de Portugal e uma das mais brilhantes cantoras do século XX. Está sepultada no Panteão Nacional, entre outras ilustres figuras portuguesas.
ellauri062.html on line 791: A década de 1970, embora estivesse no auge da sua fama internacional, sua imagem em Portugal foi afetada por falsos rumores de que Amália tinha ligações com o regime do Estado Novo, de António de Oliveira Salazar. Na verdade, o antigo regime censurou muitos de seus fados. Amália reconquistou a popularidade com o povo português, cantou o hino da Revolução dos Cravos, a canção "Grândola Vila Morena" e deu dinheiro para o Partido Comunista Português clandestinamente.
ellauri062.html on line 880: Vuosia myöhemmin mustana perjantaina Gurnemanz on edelleen vartiossa Graalin mailla. Kundry makaa maassa hänen vieressään. Parsifal tulee Mustan kyyn (symboli!) valepuvussa.
ellauri062.html on line 911: ress.com/2020/04/education_and_sharing_day_obama-2015-scaled-1-e1586205209420.jpg" height="300px" />
ellauri062.html on line 912: ress.com/2020/04/education-and-sharing-day-2018.jpg" height="300px" />
ellauri062.html on line 913: Obama and Trump proclaim national days honoring racist rabbit, Menachem Schneerson. For 42 years presidents from both parties have proclaimed a national day to honor Rabbi Schneerson. All male panel back in 2018. Obama jututtaa Olavia ja Wilhoa. Olavi ja Wilho tuovat Trumpille askartelukirjan.
ellauri062.html on line 919: Shahak, an Israeli professor who was a survivor of the Nazi holocaust, describes a 1962 book published in Israel in a bilingual edition. The Hebrew text was on one page, with the English translation on the facing page. The Hebrew text of a major Jewish code of laws contained a command to exterminate Jewish infidels: “It is a duty to exterminate them with one’s own hands.” The English version on the facing page softened it to “It is a duty to take active measures to destroy them.’” The Hebrew page then went on to name which “infidels” must be exterminated, adding “may the name of the wicked rot.” Among them was Jesus of Nazareth. The facing page with the English translation failed to tell any of this.
ellauri062.html on line 932: The presence of Jesus the Nazarene in boiling excrement is one of the disputed references to Jesus in the Talmud. Onkelos raises up Yeshu by necromancy, and asks him about his punishment in Gehinnom. Jesus replies that he is in "boiling excrement." Tzoah Rotachat (Hebrew: צוֹאָה רוֹתֵחַת, tsoah rothachath – "boiling excrement") in the Talmud and Zohar is a location in Gehenna (Gehinnom) where the souls of Jews who committed certain sins are sent for punishment. This form of punishment is cited as being of extreme nature, if not the most extreme, in the sense that those individuals sentenced there are not given relief even on Shabbat, and are not released after the standard twelve-month period.
ellauri062.html on line 946: Of particular interest is the fact that the hexagram is made by 6 lines, has 6 points, 6 triangles, and 6-sided polygon....corresponding to the prophecy of "666" related to the "Beast" in Revelation 13:18 (although of course, perhaps not literally fulfilling it, as it refers to the "number of his name"). See Apt 7:43 "Ja te otitta Molochin majan/ ja teidän jumalanne Remphan tähden/ nijtä cuwia joita te teitte teillenne cumartaxenne/ ja minä tahdon teidän eroitta edemmä Babelita." ellauri062.html on line 996: Lehtilukusalissa istuu noin 30 asiakasta. Kaikki eivät vielä ole oppineet pyyhkimään siten, että paperi ei lainkaan rapisisi. Silmääni osuu kauhukertomus oppilaiden pipoja takavarikoivasta naisrehtorista (HS 13.11.02). Minullakin on pipo päässä sisällä. Me lehtisalissa enimmäxeen ääneti piereskelevät olemme enimmäxeen syrjäytynyttä väkeä.
ellauri062.html on line 1012: Vuoden 1943 tiedusteluraportti laadittiin silloiselle presidentille Franklin D. Rooseveltille, ja siinä todetaan, että Hitler oli "sekä homo- että heteroseksuaali". Frank oli aivan pähkinöissään siitä.
ellauri062.html on line 1027: Lopulta hän joutui Hitlerin ja natsien johdon suosion ulkopuolelle ja pakeni Britanniaan, minkä jälkeen hän loikkasi Yhdysvaltoihin ja aloitti työskentelyn presidentti Rooseveltille tarjoamalla tietoja sadoista natsien huipuista.
ellauri062.html on line 1052: Kantani kaikkeen seksuaalisuuteen on jo viitisentoista vuotta ollut ehdottoman kielteinen. Jokaisessa sukupuoliaktissa on kyse rähmälläänolosta; niiden (satunnaiset) seuraukset tosin saattavat suuresti vaihdella, mutta mitään moraalisia aste-eroja ei niiden välillä ole: minun seksuaalisuuteni on täsmälleen yhtä synnillistä kuin lähimmäiseni seksuaalisuus, missä muodoissa ne sitten ilmenevätkin; juuri tätä on monenkin omasta seksuaalisuudestaan täysin siemauksin nauttivan siveyspoliisin vaikea tunnustaa. Jos myöntää heteroseksin, on myönnettävä myös homoseksi, eläimeensekaantuminen ja pedofilia; jos kieltää pedofilian, on kiellettävä myös eläimeensekaantuminen, homoseksi ja heteroseksi. Mutta runkkaus vaikka matunaapureiden postiluukkuun on kyllä poikkeuxena hyväxyttävää.
ellauri063.html on line 63: Rose Lichtenstein was born on March 26, 1887. She was an actress, known for Der Würger der Welt (1920), Freitag, der 13. - Das unheimliche Haus, 2. Teil (1916) and Die Japanerin (1919). She died on December 22, 1955 in Tel Aviv, Israel. Rosa Lichtenstein seems to be a leftist "influencer" on the web. Another "influencer" is not convinced:
ellauri063.html on line 65: Rosa Lichtenstein? I am not quite sure who this person is and who publishes her work, but I can scarcely find anything on her besides her own resource page. Which leads me to believe the addition of her in this is nothing more than self-promotion by the author in particular themselves. This lowers the quality of this article to let any random Blogger have their criticisms added to this. Dialectical Materialism is a serioues philolosophical school and method attached to Marxism, and there is lot of commentary on the subject without resorting to unpublished internet articles.
ellauri063.html on line 98: The second form of socialism, 'Socialism from below', represents Marx, Lenin and Trotsky’s view. It involves the great mass of the population creating a socialist society for themselves, not waiting for anyone, or any party, to do it for them.
ellauri063.html on line 102: This is a basic fact about Marx’s view of socialism that SD, Stalin, Mao, Castro and all the rest who advocate socialism from above, have failed to comprehend, so determined were they to impose ‘socialism’ on other countries, or, indeed, on their own people.
ellauri063.html on line 130: Populismin vastakohta on senatismi. SPQR, sanoivat patriisit ja antoivat plebeijien pitää pieniä kansankokouxia, rökittäen toisiaan. MAGA-presidentti matkusti Gruusiaan kertomaan paikallisille apinoille, että nyt on isänmaa vaarassa. Pelastakaa Amerikka kommunismilta! Palauttakaa mut presidentin pallille! Oh, and yes, vote republican for senator by all means. Although I dont directly WANT to talk for others but me to be elected anywhere.
ellauri063.html on line 202: aavepaprika: Barrio on rento, energinen paikka, joka tunnetaan koko Greater Clevelandissa sen maukkaista, naarmuuntuneista tacoista ja valtavan valikoiman tequilaa, viskiä ja oluita. Se on tällä hetkellä yksi Lakewoodin suosituimmista meksikolaisista liitoksista. Asiakkaat voivat valita mukautetun tacon, joka on valmistettu täysin eritelmissään, sisältäen maissia tai jauhoja tortilloja, täyteaineita, kuten kotitekoista chorizoa ja kastikkeita kuten chipotle hunajaa ja tulinen aavepaprika. Jos tämä ei houkuttele makuelämyksiä, valitse yksi ylimmän johdon kokin kookas Damon Ginnardin taco-ehdotuksista, kuten Moooo-chas Gracias, haudutettua naudanlihaa, jicamaa, maissin salsaa, queso frescoa ja Barrion salaista kastiketta, täydellinen pestään Barrio margarita.
ellauri063.html on line 216: ress.com/2013/08/mogwai-gremlins.jpg" width="30%" />
ellauri063.html on line 218: Le théâtre du Grand Guignol, plus couramment appelé Grand Guignol, est une ancienne salle de spectacles parisienne qui était située 7, cité Chaptal, dans le 9e arrondissement. Spécialisée dans les pièces mettant en scène des histoires macabres et sanguinolentes, elle a par extension donné son nom au genre théâtral, le grand guignol, et à l'adjectif grand-guignolesque. Le terme est devenu avec le temps péjoratif et désigne désormais, de manière plus générale, des œuvres abusant de la violence ou d'effets grandiloquents.
ellauri063.html on line 220: Lingchi (Chinese: 凌遲), translated variously as the slow process, the lingering death, or slow slicing, and also known as death by a thousand cuts, was a form of torture and execution used in China from roughly 900 until it was banned in 1905. It was also used in Vietnam. In this form of execution, a knife was used to methodically remove portions of the body over an extended period of time, eventually resulting in death.
ellauri063.html on line 227: Lancea et Clavus Domini: The Holy Lance, also known as The Spear of Destiny. Oldest part of the Regalia of the Holy Roman Empire and allegedly the spear that pierced the side of Christ on the Cross, with one of the Nails set into it. Hitler was particularly interested in this relic. Other Theories Are Available. Now in the Kaiserliche Schatzkammer of the Hofburg, Vienna.
ellauri063.html on line 229: AAA, también conocida como Alianza Apostólica Anticomunista, fue una organización terrorista tardofranquista, presuntamente vinculada a los aparatos represivos del Estado español, que actuó en el País Vasco y en el País Vasco francés entre 1977 y 1982, durante la transición española. Un informe de la Oficina de Víctimas del Terrorismo del Gobierno vasco de 2010 le atribuye 8 asesinatos de las 66 víctimas mortales del terrorismo parapolicial y de extrema derecha desarrollado entre 1975 y 1990.
ellauri063.html on line 288: Aphra Behn (/ˈæfrə bɛn/;[a] bapt. 14 December 1640[1] – 16 April 1689) was an English playwrightess, poetess, translatress and fiction waitress from the Restoration era. As one of the first Englishwomen to earn her living by her writing, she broke glass ceilings as a mannequin for later auctresses. Lusťs Dominion relies on the racist stereotype of the lustful, scheming, and bloodthirsty Moor, with the new Prince Philip ordering the expulsion of all the immigrant Moors from Spain because of their wickedness.
ellauri063.html on line 295: Screenwriter Deborah Moggach initially attempted to make her script as faithful to the novel as possible, writing from Elizabeth's perspective while preserving much of the original dialogue. Joe Wright, who was directing his first feature film, encouraged greater deviation from the text, including changing the dynamics within the Bennet family. Wright and Moggach set the film in an earlier period and avoided depicting a "perfectly clean Regency world", presenting instead a "muddy hem version" of the time. Chickenbutt Knightley was well-known in part from her role in the Pirates of the Caribbean film series. It was marketed to a younger, mainstream audience; promotional items noted that it came from the producers of 2001's romantic comedy Bridget Jones's Diary before acknowledging its provenance as an Austen novel.
ellauri063.html on line 312: Songs in the Key of Z is a book and two compilation albums written and compiled by Irwin Chusid. The book and albums explore the field of what Chusid coined as "outsider music". Chusid defines outsider music as; "crackpot and visionary music, where all trails lead essentially one place: over the edge." Chusid's work has brought the music of several leading performers in the outsider genre to wider attention. These include Daniel Johnston, Joe Meek, Jandek and Wesley Willis. In addition, his CDs feature some recordings by artists who produced very little work but placed their recordings firmly in the outsider area. Notable amongst these are nursing home resident Jack Mudurian who sings snatches of several dozen songs in a garbled collection known as Downloading the Repertoire and the obscure and extreme scat singer Shooby Taylor AKA 'The Human Horn.'
ellauri063.html on line 316: Brötzmann Reflects on ‘Machine Gun’ as it Hits 50th Anniversary. The marathon, lung-bursting howl of Peter Brötzmann’s Machine Gun, which the saxophonist self-released on his BRÖ imprint 50 years ago, captured the anxiety of a generation grappling with the Vietnam War and civil unrest. The emotional and political complexity it was born from still resonates today.
ellauri063.html on line 318: “All we talked about was how to get rid of the old structures.” Täst mie piän eixje Jaakkima?
ellauri063.html on line 330: ”Solmuruoska pistää esiin saappaanvarresta. Ämpärin sisältö juodaan kokonaan yhdellä kertaa. Karhunsyleilyssä on lämmin. Seinän takaa kuuluu röhönaurua ja vinkumista.”
ellauri063.html on line 352: The Babushka Lady is an unknown woman present during the 1963 assassination of President John F. Kennedy who might have photographed the events that occurred in Dallas's Dealey Plaza at the time President John F. Kennedy was shot. Her nickname arose from the headscarf she wore, which was similar to scarves worn by elderly Russian women (бабушка – babushka – literally means "grandmother" or "old woman" in Russian). THE BABUSHKA LADY or TBL is an homage METALCORE band. This band was established on 1st october 2011 in Pondok Gede Bekasi. This band is actually established in 2009 with different positions. WE WANT TO FAMOUS ! AND WE WANT TO VALUABLE IN THE EYES OF GOD !!
ellauri063.html on line 398: Ainakin yrittää heittää hyvää läppää pitkässä juoksuhaudassaan. Sofistikoitunut viitasaarelainen kansanedustaja puhuu ranskaa. Pekkarinen-nimisen poliitikon etunimi sekoittuu Länsi-Afrikan maureihin. Toinen maailmansota oli Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian syytä, minkä Mannerheimin ja Stalinin kirjeenvaihto todistaa. Suomen presidenttinä toimii vuonna 1950 virkaan ensimmäistä kertaa valittu Eeli Sinistö.
ellauri063.html on line 430: Its narratives are connected via a film, Infinite Jest, also referred to in the novel as "the Entertainment" or "the samizdat". The film is so entertaining that its viewers lose all interest in anything other than repeatedly viewing it, and thus eventually die.
ellauri063.html on line 432: Infinite Jest is a postmodern encyclopedic novel, famous for its length and detail and for its digressions that involve endnotes (some of which themselves have footnotes). It has also been called metamodernist and hysterical realist. Wallace's "encyclopedic display of knowledge" incorporates media theory, linguistics, film studies, sport, addiction, science, and issues of national identity. The book is often humorous yet explores melancholy deeply.
ellauri064.html on line 81: Benjamin's luscious Berlin Childhood around 1900 recalls his experience of the city's material culture as a boy. His family was commercially successful (rich) but relations with his parents and sister were poor, although he had a better relationship with his younger brother, because he died in a concentration camp. His bleak verdict on school life contrasted with that of his schoolmate Gershom Scholem, who become Professor of Jewish Mysticism at the newly established Hebrew University of Jerusalem. Benjamin impressed some as reserved, discreet and modest, others as oversensitive and uncompromising.
ellauri064.html on line 83: He maintained a life-long friendship with Shulem. A feature of Benjamin's unorthodox Marxism was his attempt to invest it with the passions of Messianic Jewish mysticism. He was also friends with Theodor Adorno, a critical social theory pioneer who was deeply influenced by Benjamin and helped preserve his legacy. Adorno remarked that Benjamin's work had ‘settled at the cross-roads between magic and positivism. That place is bewitched’.
ellauri064.html on line 85: Benjamin revolutionised text, image and film criticism. His essay ‘Hashish in Marseilles’ confirms that he experimented with drugs (‘under medical supervision’). He argued that reawakening the long-forgotten dreams of childhood could help recover the betrayed potential of technological progress, in the service of humanity's ‘redemption’ in this life. He collected children's books and recorded attentively the development of his son Stefan from behind the crib bars like his contemporary Piaget, especially sensation, imitation, gestures and spontaneity. This is from his celebrated modernist short pieces collection One Way Street:
ellauri064.html on line 87: ‘A child in his nightshirt cannot be prevailed upon to greet a visitor. Those present, invoking a higher moral standpoint, admonish him in vain to overcome his prudery. A few minutes later he reappears, now stark naked, before the visitor. In the meantime, he has washed his tiny skinless wiener.’
ellauri064.html on line 89: This precious manuscript was lost together with Benjamin's life. Shortly thereafter, Franco reopened the border and collaborationist Vichy French authorities rescinded deportation orders to Germany. I shared this tragic story of almost preventable loss of luggage with suicidal patients; and it has made a difference.
ellauri064.html on line 102: Arthur Koestler (unk. Kösztler Artúr; 5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, historioitsija ja tutkija, joka sai myöhemmin Britannian kansalaisuuden. Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1931, mutta puhdistettiin syystä puolueesta 1938. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana. Kesäkuussa 1950 hän piti puheen antikommunististen intellektuellien tilaisuudessa Berliinissä, mikä johti Congress for Cultural Freedomin perustamiseen. Myöhemmin hän kiinnostui paranormaaleista ilmiöistä ja tutki muun muassa levitaatiota ja telepatiaa. Vuonna 1983 hän teki itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon. Täys pelle siis.
ellauri064.html on line 104: Keine Angst vorm Untergang! Mit der Veränderungen des Klimas steigt der Meeresspiegel an und bedroht die Inseln im Südpazifik - viele Bewohner müssen bald fliehen. Lange Zeit glaubten Linke an den ewigen Fortschritt. Doch die Klimakatastrophe bringt uns an planetare und gedankliche Grenzen.
ellauri064.html on line 163: Bringem down -niminen lostprophetsin kappale on pimeä dystooppinen testosteroninen väkivaltahuutohevimusavideo. Semmosestako Jake pitää? Mitä äiti sanoo? Paniko äiti Jaken harjottelemaan pianoläxyjä? Vai soittiko se huilua? Suu olis sillä siihen sopiva. Imi ressu imi saxofonia.
ellauri064.html on line 250: Den Berichten zufolge wird Trotha als ausgesprochen machthungrig, hart, unnachgiebig und beratungsresistent skizziert. Dementsprechend unbeliebt war Trotha in Deutsch-Südwestafrika.
ellauri064.html on line 276: Der Völkische Beobachter (VB) war von Dezember 1920 bis zum 30. April 1945 das publizistische Parteiorgan der NSDAP. In scharfer Abgrenzung zu bürgerlichen Zeitungen bezeichnete sich der VB als „Kampfblatt“ und war programmatisch mehr an Agitation als an Information interessiert. Pressehistoriker nannten den VB daher „plakathaft“ und seinen Stil „mehr gesprochen als geschrieben“. Zunächst erschien der VB zweimal wöchentlich, ab dem 8. Februar 1923 täglich im Franz-Eher-Verlag in München. Er wurde nach den Anfangsjahren reichsweit vertrieben.
ellauri064.html on line 291: "It tells an important story of Montana," said Whittenberg. "And it's not a story we're necessarily proud of, or that we like to relive. But it was a big story in Montana, big story nationally and internationally. And that´s an artifact that represents that story and so part of our role here is to make sure those things are preserved for future generations. It can still bring in megabucks."
ellauri064.html on line 309: käytäväiset jalat. Onktää presidentti Eeli Sinistö jonkinlainen risteytys Urho Kekkosesta ja Sauli Niinistöstä? Niinpä näyttäs olevan. Olen panevinani merkille, että Jaakko kirjoittaa tällä samalla ammuvainaan nuotilla jota kutsuttaneen proosarytmixi, varsinkin noissa Kalmia-episodeissa.
ellauri064.html on line 316: Juoni-Jaakon ilmoittamassa nettiosoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=DcFm90hkUa4 jossa piti olla presidentti Eeli Sinistön uudenvuodenpuhe lukee koneääni James Potkukelkan nimissä loputonta hihhulisaarnapuhetta. Helluntaisaarna kaikille, aiheena väärentämätön evankeliumi (11 min). Luulin että tääkin on Jaken sisäpiirivizejä mutta se taitaakin olla totuus ilman vaihtoehtoa. James Potkukelkan juuri valmistunut Pro Gradu löytyy sen nettisivuilta: SATAPROSENTTINEN VANHURSKAUS. Lähetyssaarnaaja Mauri Viksténin käsityksiä pelastusopista ja erityisesti vanhurskauttamisopista. James johtaa johtamisoppinsa jehovallisesta johdatuxesta:
ellauri064.html on line 326: Eikai tää ollut se kaveri joka meni pikakihloihin keskiamerikkalaisen hilloviivan kaa? Ei se oli se Hakkarainen, toinen persumies. Tää James on sen näköinen et sitä ei hirvis kohdata pimeellä kujalla. Vois tulla rystynäkyleipää lättyyn. Tämä on sinun veresi joka nenästäsi otetaan.
ellauri064.html on line 328: James Hirvisaari (born 2 July 1960) is a Finnish politician. He was elected to the Finnish Parliament in the 2011 general election held on 17 April on the electoral list of the Finns Party, but since 2013 he has represented Change 2011.
ellauri064.html on line 343: Tom Erik Arnkil, the Finish research professor emeritus, discusses Open Dialogues and Anticipation Dialogues in order to find core elements of dialogical practices in general and arrived at the concept of Dialogical Space.
ellauri064.html on line 358: The Network for Dialogical Practices is an open platform for researchers, students and practitioners who want to help people in distress by full presence, responsiveness and human connection. The European Network for open dialogical practices started in 2008 to care for the legacy of Tom Andersen, Gianfranco Cecchin and Michael White who all passed away shortly one after another and to preserve their voices for the future generations.
ellauri064.html on line 386: During World War II, the Nazi-minded Grönhagen worked for Finland´s propaganda department and served as its military attaché in Berlin. He was arrested in Oslo 1945 and held in custody for two years. After his release Grönhagen was a businessman and emigrated to Greece in 1964. He first lived in Crete and later in Athens serving as the Master of the Christian Order Ordo Sancti Constantini Magni.
ellauri064.html on line 391: The story of Hildisvíni appears in Hyndluljóð, an Old Norse poem found in Flateyjarbok but often considered a part of the Poetic Edda. In the poem, Freyja is searching for the ancestry of her protégé, Óttar. Freyja rides on her boar Hildisvíni, who is in fact Óttar in disguise. They meet Hyndla who is a seeress. Freyja succeeds in forcing Hyndla to tell Óttar about his ancestors.
ellauri064.html on line 465: Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille.
ellauri064.html on line 510: Marvin was originally built as a failed prototype of the Sirius Cybernetics Corporation’s Genuine People Personalities technology. In a nutshell, Marvin is afflicted with severe depression and boredom, in part because he has a brain the size of a planet which he is seldom, if ever, given the chance to use.
ellauri064.html on line 512: Trillian: What are you supposed to do with a manically depressed robot?
ellauri064.html on line 513: Marvin: You think you’ve got problems. What are you supposed to do if you are a manically depressed robot?
ellauri064.html on line 532: Marvin: The Ultimate Question to the Ultimate Answer to Life, the Universe and Everything is printed in the Earthman’s brainwave patterns, but I don’t suppose you’d be interested in knowing that.
ellauri064.html on line 538: “I think you ought to know I’m feeling very depressed.”
ellauri065.html on line 64: Tasan 75 vuotta sitten Jaltassa Krimin niemimaalla alkoi konferenssi, jonka vaikutukset varsinkin Euroopan ja siten myös Suomen kehitykseen olivat suuret. Historiaa olivat Livadian palatsissa muovaamassa Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin, Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt. Sota raivosi vielä Euroopassa ja Kaukoidässä, ja suomalaiset kävivät Lapissa sotaa entisiä aseveljiään saksalaisia vastaan. Suomalaiset tiesivät mille puolelle leipää voita levittää.
ellauri065.html on line 66: Kongressin yllä leijui salaperäisyyden verho, eikä edes tiedetty, missä kokous pidetään. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin 6. helmikuuta, että kolmen suuren uskottiin neuvottelevan jossain tähän mennessä tuntemattomassa paikassa.
ellauri065.html on line 70: Jaltan kongressilla oli suuri merkitys, sillä siellä päätettiin, että puolan johto oli vaihdettava.
ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
ellauri065.html on line 179: ... että Claudette Colbert, joka voitti vain Parhaan naispääosan Oscar-palkinto varten Tapahtui eräänä yönä (juliste kuvassa), yksityisesti nimeltään elokuva "pahin kuvan maailmassa"? ... että vuoden 1958 Libanonin presidentinvaalit pidettiin aseellisen kapinan aikana, kun kansakuntaan oli sijoitettu 10000 Yhdysvaltain sotilasta ? ... että kiinalainen cosplayer Liyuu on myös anime- muusikko? ... että urospuolinen merihämähäkki Propallene longiceps kuljettaa hedelmöitettyjä munia rannekkeen kaltaisissa massoissa käärittyinä jalkojensa ympärille? ... että MLS Cup 2020 -pelissä on Seattle Sounders FC neljännen kerran viiden vuoden aikana? ... että Elsa-Brita Nordlund, Ruotsin ensimmäinen lastenpsykiatri, kannatti hoidon inhimillistämistä lastensairaaloissa? ... että kirjojen ja televisiosarjojen otsikkona lainataan vuoden 1840 kappaleen " Kein schöner Land in dieser Zeit " rivi, jossa väitetään, ettei kukaan maa ole kauniimpi ja jonka tekijä esittelee Volksliedinä ? ... kun hänet nimitettiin Georgetownin yliopiston presidentiksi, Gerard J. Campbellia kuvattiin " Ivy League Catholic" "uudeksi roduksi "? Arkistoi Aloita uusi artikkeli Nimeä artikkeli Uutisissa COVID-19- pandemia Tauti Virus Sijainnin mukaan Vaikutus Rokotteet Portaali Nana Akufo-Addo vuonna 2020 Nana Akufo-Addo Nana Akufo-Addo (kuvassa) valitaan uudelleen toiseksi toimikaudeksi Ghanan presidentiksi . Moottoriurheilussa Sébastien Ogier ja Julien Ingrassia voittavat MM-rallin, kun taas Hyundai voittaa valmistajien tittelin. Hayabusa2 palauttaa asteroidista162173 Ryugukerätyt näytteet onnistuneestimaahan. Zdravko Krivokapić aloitti tehtävänsä Montenegron pääministerinä ja tuli ensimmäiseksi itsenäiseksi tehtäväksi. Käynnissä : Intian maanviljelijöiden mielenosoitus Tigray-konflikti Viimeaikaiset kuolemat : UA Khader Iman Budhi Santosa Astad Deboo Raymond Hunter Stanley Smith Manglesh Dabral Nimeä artikkeli Tänä päivänä 13. joulukuuta : Haile Selassie Haile Selassie 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota : unionin joukkojen alle Ambrose Burnside kärsi vakavia tappioita vakiintuneiden Konfederaation puolustajiin klo fredericksburgin taistelu Virginiassa. 1928 - Amerikkalainen Pariisissa, George Gershwinin jazziin vaikuttava orkesteriteos, kantaesitettiin Carnegie Hallissa New Yorkissa. 1960 - With Haile Selassie (kuvassa), keisari Etiopiassa, pois maasta, neljä salaliittolaiset järjesti vallankaappauksen yritys asentaa kruununprinssi Asfaw Wossen uudeksi keisari. 1982 - Pohjois-Jemenissä iski 6,2 M w: n rekisteröity maanjäristys, jossa kuoli noin 2800 ihmistä. Paul Speratus ( s. 1484) Mary Todd Lincoln ( s. 1818) Dora Marsden ( s. 1960) Lisää vuosipäiviä: 12. joulukuuta 13. joulukuuta 14. joulukuuta Arkistoi Sähkopostilla Luettelo päivistä vuodessa
ellauri065.html on line 202: The Human Centipede has its moments, but they're largely obscured by umpteen holes in the plot as well as by reams of exposition. It was an ultimately underwhelming affair that's neither sick or repellent enough to garner the cult status it so craves. Whether the film was a commentary on Nazi atrocities or a literal expression of filmmaking politics, the grotesque fusion at least silences the female leads, both of whose voices could strip paint.
ellauri065.html on line 204: Six says, "each film is a reaction to the other. And the film got so big, it was a pop culture phenomenon, and people wanted more: a bigger centipede, helicopters and things… it had to be bigger and bigger. And what I did, I used the idea and almost made a parody on the human centipede films itself." As Full Sequence was intended to make First Sequence look like My Little Pony in comparison, Final Sequence was intended to make Full Sequence resemble a Disney film. Aargh.
ellauri065.html on line 206: Not surprisingly, The Human Centipede (Final Sequence) was nominated for two Golden Raspberry Awards in the categories of "Worst Director" and "Worst Prequel, Remake, Rip-Off, or Sequel", respectively.
ellauri065.html on line 230: Jake ei tykkää pelkästä kapitalismin kritisoinnista. Se odottaa taideteosten yhteiskuntakäsitykseltä enemmän verta ja ruhonkappaleita, lihaa ja aistinvoimaista ruumiinfenomenologista otetta. Se on kuin Rousseaun herra Wolmari joka tykkää kazoa ihan vierestä kuin toista raiskataan tai viilleskellään veizellä. Olkoon vaan Sixin kuvaus kapitalismista alkeellinen ja naiivi, sen nakukohtauxet on kuumottavia. Kun turjakkeet tekevät rivoja eleitä, Jaken alapäässä palat loxahtavat kohdalleen nautinnollisesti. Rulla vessapaperia on hyvä pitää mukana.
ellauri065.html on line 299: En tunne Heiteriä enkä Tom Saxia. Eikä tod. sanoaxeni tunnu ihan jätteintressantilta ketä Juha Seppälä Jaakko Ylijuonikkaan miälestä muistuttaa...
ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
ellauri065.html on line 432: POTUS on kai lyhenne President Of The United States. Hulvatonta.
ellauri065.html on line 465: Cilice: eli piikkivyö eli katumusnauha on vuosisatoja vanha itsekidutusväline, jota käytetään uskonnollisissa katumusharjoituksissa. Cilicellä voidaan tarkoittaa sekä katumusnauhaa että samantapaista jouhipaitaa. Ciliceä on käytetty varsinkin erilaisten uskonnollisten ryhmien parissa. Esimerkiksi katolisen kirkon piirissä muun muassa Franciscus Assisilainen, Ignatius Loyola ja Äiti Teresa ovat käyttäneet katumusnauhaa. Myös paavi Paavali VI:n tiedetään käyttäneen jouhipaitaa.
ellauri065.html on line 494: ponzi Ponzi scheme (/ˈpɒnzi/, Italian: [ˈpontsi]; also a Ponzi game) is a form of fraud that lures investors and pays profits to earlier investors with funds from more recent investors. The Ponzi scheme was also previously described in novels; Charles Dickens´ 1844 novel Martin Chuzzlewit and his 1857 novel Little Dorrit both feature such a scheme. Mä puhuin Kouvolassa pyramiidiskeemasta, kaikki talouspeikot ja yrittäjät oli noloina. EI SAA SANOA!
ellauri065.html on line 498: thetan: In Scientology, the concept of the thetan (/ˈθeɪtən/) is similar to the concept of self, or the spirit or soul as found in several belief systems. This similarity is not total, though. The term is derived from the Greek letter Θ, theta, which in Scientology beliefs represents "the source of life, or life itself." In Scientology it is believed that it is the thetan, not the central nervous system, which commands the body through communication points.
ellauri065.html on line 502: AUNIOIDA, aunikoida, ainikoita usw. 'skizzieren, modellieren, grob behauen'. *auni- /*aini– urgerm. "afnjan-/"abnjan- ... Murresana Loimaalta, vanhempien käyttämä. Synonyymi: kuusailla.
ellauri065.html on line 514: 1. "le ironical" term used alot on 4chan to mock people using maymays (memes) often accompanied by the word "le" for extra effect. 2. a very sweet person who cares about all his close friends and family he may get in trouble a lot but he will never stop caring he is a humble strong and a person who just loves without showing it if you meet an ebin make sure you keep him close he is a good lover and great in bed with a lover take care of any ebin. 3. Someone who is afraid of legit every little frickin´ thing, also known as a wuss or pansy. 4. (Nzadi) (plural mbin) door Synonym: elaŋ.
ellauri065.html on line 528: The meme was born in late 2008 when an administrator of the Finnish gaming forum Jonneweb posted several links redirecting to the Finnish imageboard Kuvalauta. Due to Jonneweb´s reputation as an online hub for (pre)teenagers, some members of Kuvalauta became concerned that the imageboard would be overrun with unoriginal content by an influx of newcomers, a phenomenon commonly known as "newfaggotry" on the English-speaking web. The Jonneweb administrator referred to Kuvalauta as a "forum where you discuss about fish and bears" and thus the world-wide Pedo bear meme was considered to be posted particularly by Jonneweb users. The combination of pre-teenager Jonnes and the Pedo bear meme took a great evolution in 2009 when the users of Kuvalauta started to post ironically as Jonnes by capsing the text, representing as underage school kids and adding typoes on text. On December 6th, 2009, a thread with poorly drawn versions of Pedobear was posted onto Kuvalauta.
ellauri065.html on line 536: MAOA: Monoamine oxidase A, also known as MAO-A, is an enzyme that in humans is encoded by the MAOA gene.There is some association between low activity forms of the MAOA gene and autism. Mutations in the MAOA gene results in monoamine oxidase deficiency, or Brunner syndrome. Other disorders associated with MAO-A include Alzheimer's disease, aggression, panic disorder, bipolar affective disorder, major depressive disorder, and attention deficit hyperactivity disorder.
ellauri065.html on line 560: Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä. Shorten Your Prick. The most recognized brands in the world love Bitly. So does the wily hippopotamus. Jake ei pidä Salesta. Se käy selväxi. Oiskohan se maalaismiehen kateutta.
Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin. Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut.
Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.
ellauri065.html on line 574: Tummeli-klubi spämmää taas Hesarin keskustelusivuja. Many Alt-Right websites have done a heroic job in delivering evidence to demonstrate that the November 3 election results were based on fraud. Nonetheless, conservatives should also work to hypothesize what the Democrats plotted, how they executed their plots, and why their scheme failed to cover its tracks. In a recent roundtable with other conservatives following the story, including a Maricopa County election attorney (Rachel Alexander), we put together the most plausible scenarios.
ellauri065.html on line 580: Biden faces a creepy and slippery customer, especially if he gets inaugurated next month. While Trump may be facing thousands, perhaps millions of plaintiffs in incalculable civil and criminal cases. As these cases work their way slowly through the courts, freed from the rush of meeting stop-Biden deadlines, extensive evidence will be presented and courts will hear long and compelling testimony. All the while, Biden will have to carry on while millions across America think that somebody stole the White House for him. Millions of bucks are not going to save Trump from jail this time. Es schaun aufs Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen. The knavishness dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri066.html on line 51: Keken äiti oli kylmiö, tykkäs enemmän 3 pojasta kuin tyttärestä. Keken olisi pitänyt olla poika. Semmoista voi sattua. Toisaalta isä oli iloinen ja kiltti. Niin kuin kai Lasse, ja Tatukin.
ellauri066.html on line 179: Hän on valmis lyömään halolla kylmäkiskoista naista (runossa Tunnoton) tai potkimaan ärsyttäviä pikkukoiria (Koiranpennut). Miehiä hän suunnittelee tappavansa (Metsäkissa, Liian paha sappi) ja kertoo mielellään tarinoita dramaattisesta kuolemasta (Salakuljettaja) tai eläimellistä pureskelua sisältävistä tappeluista (Murha, Häpyä vailla).
ellauri066.html on line 223: ress.com/2012/09/20120910-075146.jpg" width="30%" />
ellauri066.html on line 254: The handmaids' uniforms and face-hiding headdresses came from the Old Dutch Cleanser package of the 1940s, which frightened Peg as a child.
ellauri066.html on line 320: Tietysti, näissä sanaleikeissä on tavallisesti jotain syvällistä eikä vaan älytöntä kohkausta. Tyrone Slothrop esim. Painovoiman sateenkaaressa sisältää sanan sloth, joka on avain sen luonteeseen, ja lisäxi vielä anagrammin hienosta sanasta entropia, joka on avain Slothropin epätavalliseen kohtaloon. Kun Tompan kirjoissa on yleensä satoja tälläsiä pellejä, niistä on koottu kokonaisia sanakirjoja, kuten Pynchon Character Names: A Dictionary by Patrick Hurley, ja lukemattomia lukijan oppaita, wikejä, väitöskirjoja ja fanisivustoja joissa jokainen vizi seikkaperäisesti selitetään, plus mikä niissä oli olevinaan hupaisaa.
ellauri066.html on line 354: Jotkut pellet on jo 45v miettineet onko Tolpan differentiaaliyhtälö siv. 313 (huom: Aku Ankan rekkari! Onko tää jokin salaliittojuju?) oikein vaiko vasein. (One is tempted to ask: Who cares?)
ellauri066.html on line 357: Θ is the desired yaw angle, present as a ‘control.’ ϕ is the missile’s range; the differential d2ϕdt2 is the change in the actual yaw angle with reference to an absolute axis fixed by gyroscopes. The third additive term refers to the continuous change in the weight of the rocket as its fuel is consumed. On the other side of the equal sign, R is the distance from the rocket to the Earth’s centre; β the angle between the local horizontal and the direction of flight, δ a velocity ratio (Moore, 1987: 173).
ellauri066.html on line 360: Is Pynchon’s equation of motion a standard differential equation used by specialists to calculate the path of a rocket’s flight or to control its yaw? No: Pynchon’s equation does not resemble anything one might reasonably expect. […] Not only are most of the symbols in Pynchon’s equation obscure, but the general structure of the terms in the equation also makes it impossible to identify with one or other of the equations describing the position and orientation of a rocket in flight. This equation, then, is not a genuine mathematical expression in this context. It may appear authoritative to the layperson, but it is unlikely to fool a rocket scientist. (Schachterle/Aravind, 2001: 162)...
ellauri066.html on line 364: Even without substituting the remaining parameters d and c1, it is clear that Pynchon’s Second Equation resembles – and in fact is – the equation of moments that the Peenemünde physicists and engineers used to calculate and control the angular motion (yaw) of the V-2 rocket.
ellauri066.html on line 366: To shorten a long story of searching for sources: the essay ‘The Control System of the V-2’ by Otto Müller includes an ‘equation for control in yaw’ (Müller, 1957: 90), and in exactly the same notation as Gravity’s Rainbow’s equation ‘describ[ing] motion under the aspect of yaw control’ (GR 284). We can conclude that this is the searched-for template for Pynchon’s Second Equation (see appendix, Figure 8). Müller’s paper is part of History of German Guided Missiles Development by Theodor Benecke and August W. Quick, published in 1957, which is based on the First Guided Missiles Seminar in Munich that took place a year earlier. The seminar was organised by the American Advisory Group for Aeronautical Research and Development (AGARD) to collect information about the V-2 from German scientists and engineers to use in American research on guided missiles. Pynchon might have had access to this book and further material on rocketry in the Boeing Company for which he worked as a technical writer in the early 1960s.
ellauri066.html on line 368: Moore’s intuition that Pynchon’s Second Equation is real proved to be correct, and he and his colleague correctly assign the angle ϕ to the orientational range of the rocket. But since they did not know that this formula is only one in a set of equations that describe the flight path, the orientation, and the steering of the V-2, the research team was misled in their interpretation of the other parameters and terms. With Müller’s paper, we can finally determine the meaning of each term and compare these with Pynchon’s reading. The first three terms refer, respectively, to the moments of inertia, of air resistance, and of lateral air impact when the rocket yaws, and the term on the right side of the equal sign represents the steering moment of the rudders (Müller, 1957: 90, 91; Kirschstein, 1951: 73, 74). In other words, the left-hand terms describe the orientation of the rocket during flight, which is influenced by external forces such as wind currents and air resistance.
ellauri066.html on line 369: The expression on the right side refers to the internal momentum for orientation control that is required to keep the rocket in the desired direction.
ellauri066.html on line 395: Presidentti John F. Kennedy erotti Alan Dullesin mm. Sikojenlahti-operaation ja Fidel Castron salamurhahankkeiden epäonnistuttua. You're fired!
ellauri066.html on line 458: Pynchon Press has been serving Western Massachusetts Businesses with Commercial Printing Services for over 50 years. We have a long standing history as a printer that you can trust in, with deep ties to the community. Print is in our blood. We’ve recently relocated our print shop from our original location in Springfield, MA to a new building on Grattan Street in Chicopee, MA. This new location gives us better capacity to handle your print jobs. We have made considerable investment into digital printing presses which allows us to produce beautifully printed full color print jobs with incredible turn around. Smaller run print jobs for booklets and flyers can be ordered. The days of having to order 1000 of something you only need 100 of are over. If you can design it, we can print it. We’ve been a trusted printer for customers throughout Western Massachusetts and Northern CT. Our quality printing services speak for themselves. When you are looking for a printer for your next print job, contact Pynchon Press, the local printer you can trust your printing to.
ellauri066.html on line 474: The word is mentioned in some early dictionaries, but there is little or no evidence of actual usage until it was picked up by various "interesting word" websites around the turn of the millennium.
ellauri066.html on line 482: C.S. Lewis (1933) The Pilgrim's Regress: “'Our father was married twice,' continued Humanist. 'Once to a lady named Epichaerecacia, and afterwords to Euphuia.
ellauri066.html on line 490: Schadenfreude (/ˈʃɑːdənfrɔɪdə/; German: [ˈʃaːdn̩ˌfʁɔʏ̯də] (listen); lit. 'harm-joy') is the experience of pleasure, joy, or self-satisfaction that comes from learning of or witnessing the troubles, failures, or humiliation of another.
ellauri066.html on line 494: Schadenfreude is a complex emotion where, rather than feeling sympathy, one takes pleasure from watching someone's misfortune. This emotion is displayed more in children than adults. However, adults also experience schadenfreude, although generally they conceal it. [original research?]
ellauri066.html on line 496: Researchers have found that there are three driving forces behind schadenfreude: aggression, rivalry, and social justice.
ellauri066.html on line 498: Specifically, for someone with high self-esteem, seeing another person fail may still bring them a small (but effectively negligible) surge of confidence because the observer's high self-esteem significantly lowers the threat they believe the visibly-failing human poses to their status or identity. Since this confident individual perceives that, regardless of circumstances, the successes and failures of the other person will have little impact on their own status or well-being, they have very little emotional investment in how the other person fares, be it positive or negative. Tässä todennäköinen syy mixi anglosaxeilla ei ole sanaa sille, vaan on gloating (quod vide).
ellauri066.html on line 502: Aggression-based schadenfreude primarily involves group identity. The joy of observing the suffering of others comes from the observer's feeling that the other's failure represents an improvement or validation of their own group's (in-group) status in relation to external (out-groups) groups (see In-group and out-group). This is, essentially, schadenfreude based on group versus group status. Joukkueurheilu on vankka bastioni vahingoniloisuudelle. And the domain of politics is prime territory for feelings of schadenfreude, especially for those who identify strongly with their political party.
ellauri066.html on line 506: Justice-based schadenfreude comes from seeing that behavior seen as immoral or "bad" is punished. It is the pleasure associated with seeing a "bad" person being harmed or receiving retribution. Schadenfreude is experienced here because it makes people feel that fairness has been restored for a previously un-punished wrong.
ellauri066.html on line 516: The Book of Proverbs mentions an emotion similar to schadenfreude: "Rejoice not when thine enemy falleth, and let not thine heart be glad when he stumbleth: Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him." (Proverbs 24:17–18, King James Version). Jutkut on eteviä schadenfreudessa, kun ne on niin usein olleet häviäjiä. Esim The Bob Dylan 1965 song "Like a Rolling Stone" is an expression of schadenfreude in popular culture.[original research?]
ellauri066.html on line 518: In the Nicomachean Ethics, Aristotle used epikhairekakia (ἐπιχαιρεκακία in Greek) as part of a triad of terms, in which epikhairekakia stands as the opposite of phthonos (φθόνος), and nemesis (νέμεσις) occupies the mean. Nemesis is "a painful response to another's undeserved good fortune", while phthonos is a painful response to any good fortune of another, deserved or not. The epikhairekakos (ἐπιχαιρέκακος) person takes pleasure in another's ill fortune.[33][34]
ellauri066.html on line 632: Att vara Anders Tegnell i dessa svåra tider måste verkligen kräva en stor mental styrka. Jag är imponerad av denna mans lugn. Jag är imponerad över att han orkar. Att som rådgivare till regeringen i den största kris som drabbat oss i modern tid stå dag ut och dag in på presskonferenserna och ta emot hård kritik och hundratals olika frågor och bara fortsätta bibehålla detta lugn inger enligt mig förtroende. Tonen mot Tegnell är hård, ibland långt över gränsen. Han är allt från en "mördare" till "idiot". Han är "inte rätt man posten", han borde "avgå omedelbart". I vanlig ordning ska vuxna människor även förlöjliga honom i sociala medier med nidbilder där man ger sig på hans utseende.
Många skriver som sagt att Anders Tegnell inte är rätt man på posten. Utifrån hans utbildning och meriter tycker jag dock man kan urskönja en helt annan bild. Han är ju snarare en väldigt meriterad läkare och forskare specialiserad på just det han rådgör regeringen kring. I många avseenden är han mycket like Joseph Mengele. Men så mycket snyggare, blond, läng, ingen diastema, stor haka och söt liten mun!
ellauri066.html on line 644: De menar, likt Tegnell, att andra länder möjligtvis kommer få tillbaka viruset när de nu börjar lätta på sina restriktioner, det kan antingen bli ett stort utbrott direkt eller i höst/vinter och då måste man införa alla hårda restriktioner igen med allt vad det innebär för samhället. Man talar om depressioner likt den stora depressionen på 30-talet som kommer slå hårt mot världen mm, hur många människor som kommer drabbas på andra sätt än av viruset i sig på både kort och lång sikt, det vet ju faktiskt ingen i detta nu. Det får framtiden utvisa.
Tillsammans tar vi oss igenom detta. Låt oss också göra det utan att attackera varandra med personpåhopp likt de jag skrivit om ovan. Det är ovärdigt i en kris som denna och leder inte till någonting gott. Låt oss vara konstruktiva i debatten och låt oss tillsammans ta ansvar genom att strikt följa de anvisningar vi får. Ta hand om er och stanna hemma vid minsta symptom.
Det är vi, folket, som till syvende och sist avgör hur vi tar oss ur detta. Ingen annan.
ellauri066.html on line 674: WHEN the rest of the world blinked as coronavirus took hold, ice-cool Swede Anders Tegnell refused to lock down his nation.
ellauri066.html on line 700: Then Professor Neil Ferguson, from London’s Imperial College, released a bombshell study that claimed 500,000 could perish from Covid in Britain without tough restrictions. In Sweden it could have meant 85,000 deaths (so far fewer than 5,900 have died).
ellauri066.html on line 711: Gatherings of more than 50 were banned but Swedish schools for under-16s, restaurants, bars, gyms and hairdressers all stayed open. Tegnell said shutting borders was “ridiculous” and that there is “very little evidence” masks are effective.
ellauri066.html on line 717: Later, at a restaurant, I am shown to a socially distanced table by an unmasked, unvisored waitress. There is no direction arrow, no sanitiser station.
ellauri066.html on line 719: Restaurants, bars, gyms and hairdressers all stayed open in Sweden
ellauri066.html on line 721: Restaurants, bars, gyms and hairdressers all stayed open in Sweden
ellauri066.html on line 726: The restaurant manager at Nya Car- negiebryggeriet brew- ery pub, David Manly, 38, says: “We feel like we’re living in a different world to other countries. We’re incredibly grateful.”
ellauri066.html on line 728: At the Headzone salon, hairdresser Fay Botsi, 23, says: “We don’t want to wear masks or visors. We keep our distance and use disinfectant.”
ellauri066.html on line 734: Dr Rushworth, who works at a hospital in the capital’s northern suburbs, believes the reason for Sweden’s resilience is it has built up herd immunity.
ellauri066.html on line 735: “There’s no other reasonable explanation,” he adds. Sweden’s government has largely allowed non-elected bureaucrat Tegnell to lead its pandemic response.
ellauri066.html on line 744: Staff do not even have to wear visors in bars or restaurants
ellauri066.html on line 746: Staff do not even have to wear visors in bars or restaurants
ellauri066.html on line 794: – Olemme keskustelleet matkan jälkeisestä seulonnasta mutta todenneet, ettei se ole tarpeellista. On tärkeää, ettemme käytä sairaanhoidon resursseja turhaan, huomauttaa Tegnell Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 887: Jutun lähteenä on osittain käytetty nettisivua tegnellcitat.se ja Expressenin juttua Tegnells fel om viruset. Så blev verkligheten.
ellauri066.html on line 892: In an e-mail exchange between Tegnell and the head of the Finnish public-health agency, on March 14th and 15th, Tegnell suggested that keeping the schools open could help the young and healthy develop immunity sooner. His Finnish colleagues noted that their models found that closing schools would decrease the mortality rate among the elderly by ten per cent. Tegnell responded, “Ten percent might be worth it?” WTF.
ellauri066.html on line 899: “The Swedish government decided early, in January, that the measures we should take against the pandemic should be evidence-based. And when you start looking around at the measures that are being taken now by other countries, you find that very few of them have a shred of evidence.” Tegnell said that he had been in close contact with his counterparts in the United Kingdom, who were planning similarly light restrictions. But cases in the U.K. were increasing rapidly.
ellauri066.html on line 902: On March 16th, scientists at Imperial College London published a paper, based on an epidemiological model, predicting that, unless some form of lockdown was imposed, more than five hundred thousand Brits would die from preventable COVID-19 infections. A week later, the Prime Minister, Boris Johnson, announced that his government would be closing schools, bars, and restaurants, falling in step with the rest of Europe. “It was slightly frustrating,” Tegnell told me, when I spoke to him, in August. “We were really hoping we could take us through this crisis together.”
ellauri066.html on line 904: In April, 2020, a widely-circulated pre-print version of a paper by researchers at Uppsala University, adapting the Imperial College model, predicted that, under the Swedish strategy, fifty per cent of susceptible Swedes would be infected within thirty days, resulting in over eighty thousand deaths by July.
ellauri066.html on line 912: Nanaz Fassih, another hairy arms, a fifty-two-year-old pediatric nurse, was skeptical of the Swedish response from the beginning; she tried to wear a mask to work in hospitals and clinics, but was told that this was not allowed. (Today, masks are more commonly allowed in Swedish hospitals.)
ellauri066.html on line 914: “I think we are reasonably optimistic,” Tegnell said last August. “Our prognosis is, No, we don’t really see a huge second wave coming on.” This did not last. By December, cases and hospitalizations were higher than they’d been since the earliest days of the pandemic. Intensive-care units in Stockholm and Malmö, the country’s third biggest city, were full. “It was just this development we did not want to see,” Björn Eriksson, Stockholm’s director of health and medical care, said during a press conference.
ellauri066.html on line 925: It’s not as bad as Italy, Spain, the U.K., and Belgium for example.” says Tegnell holding up his statistic when defending his strategy, claiming that sparsely-populated Norway and Finland are the outliers, and that Sweden should be compared to the rest of Europe. Sweden has a larger foreign-born population than other Nordic countries, and its population is more concentrated in urban areas, Tegnell claims. Yes, blame the hairy arms.
ellauri066.html on line 928: Sweden’s population is more similar to the other Nordic countries. Its first infections also came later than in other parts of Europe, giving its government more time to warn its citizens of the virus’ severity. For these reasons, comparisons to the rest of Scandinavia, which are less favorable to Sweden, may be more apt.
ellauri066.html on line 932: A professor of public-health and management at Yale, told me protections that seemed important may turn out, after long-term study, to have been less effective than we thought. “Due to the developments we see, we even need to use measures where evidence of effect is low,” Tegnell says now.
ellauri066.html on line 938: On the lighter side, the pandemic has presented many companies with an unprecedented opportunity. This includes the mecidine, mask and mortuary business. But also small-time Finnish serial entrepreneurs named "Jyri" and the producers of little ketchup satchets.
ellauri066.html on line 944: The results are now in as Sweden Has Become the World’s Cautionary Tale.
ellauri067.html on line 83: Lao Rui: Ellei pikemminkin päinvastoin. Valitutpalatmaisesti päälleliimattua human interestiä lasikoristeena kustaavilkunoinnissa. Niin ylimakea että ikenistä tekee kipeää. Lasitehtaan piha on täynnä särkyneitä klisheitä.
ellauri067.html on line 113: Expressa Trump on ihan samaa mieltä.
ellauri067.html on line 186: 1967-72 Silent years, California and Mexico, lots of drugs (presumably)
ellauri067.html on line 226: Sateenkaaressa on dramaattista ironiaa, kts. Aarne Kinnunen. Siinä on paljon teinimäistä kapinaa ja pelleilyä. Ja paranoiaa ihan pyykkikorikaupalla. Samaa "Ne" "Firma" "liskohallitus" ym mafiahuuhaata kuin Juotikkaalla.
ellauri067.html on line 243: ress.com/2016/07/harold-bloom-teaching.jpg" />
ellauri067.html on line 247: Loppupäässä alkaa lukijoiden mielenkiinto Pynchoniin herpautua. Against the Day 2006 ( just ennen meidän Springfieldin reisua) inspired mixed reactions from critics and reviewers. One reviewer remarked, "It is brilliant, but it is exhaustingly brilliant." Other reviewers described Against the Day as "lengthy and rambling" and "a baggy monster of a book", while negative appraisals condemned the novel for its "silliness" or characterized its action as "fairly pointless" and remained unimpressed by its "grab bag of themes". Alkoi mennä jo ylijuonikkaax.
ellauri067.html on line 270: Traversing a wide range of trivia, Gravity´s Rainbow transgresses boundaries between high and low culture, between literary propriety and profanity, between boredom and porn, and between popular science and speculative metaphysics.
ellauri067.html on line 294: Sloth on Tomille tärkeä sana ja käsite. Sloth on laiskiainen. Slothrop on Tomin alter ego Sateenkaaressa. Varmaan sen episkopaalinen isä ja/tai katolinen äiti käytti siitä sitä sanaa. Se oli kai Tomin helmasynti niiden miälestä. Tom kirjotti siitä tietosanakirja-artikkelin. ellauri067.html on line 305: Longum est omnia enumerari. Muze on myös protestanttinen heresia:
ellauri067.html on line 343: Vina Fay Wray: (September 15, 1907 – August 8, 2004) was a Canadian-born American actress best remembered for starring as Ann Darrow in the 1933 film King Kong. Through an acting career that spanned nearly six decades, Wray attained international recognition as an actress in horror films. She has been dubbed one of the early "scream queens".
ellauri067.html on line 356: Rózsavölgyi: István (30 March 1929 – 27 January 2012) was a Hungarian athlete who competed mainly in the 1500 metres. Rózsavölgyi was born in Budapest. One of the star pupils of Mihály Iglói, he entered the 1956 Summer Olympics held in Melbourne, Australia as the world record holder over 1000 metres, 1500 metres and 2000 metres and was expected to be a leading contender for the 1500 metres Olympic gold. However, outside circumstances shook the spirit of team Hungary. Sándor Iharos, another superstar, was absent. Back home, the Hungarian Revolution of 1956 had just been quashed by the Soviet army. Rózsavölgyi failed to even make the final. On saatavana myös sennimistä suklaata, Rózsavölgyi Csokoládé. Our website offers cookies.
ellauri067.html on line 368: In dulci jublilo on joulumakaroni jonka kexasi prahalainen professori Petrus Dresdensis 1300-luvulla. Eikä Heinrich Suso 1400-luvulla kuten Tomppa tiedottaa. Makruista on ollut jotain jo muualla. Rauhixessa on kokonainen laatikko pitkiä makarooneja 70-luvulta.
ellauri067.html on line 370: Niin sanottu makaronirunous on saanut alkunsa italialaisen Tifi Odassin satiirista Carmen Macaronicum (1490); makaronirunouden tunnetuin edustaja oli Teofilo Folengo (k. 1544). Sen tapaista kielten sekoittamista käytettiin aikoinaan erityisesti leikillisissä tai pilkallisissa runoissa, jollaisiin se hyvin soveltuukin. Tässä jouluvirressä ei kuitenkaan ollut kyse kieltensekoituksesta tai muusta hulluttelusta makaronirunouden tapaan, vaan laulun teksti etenee vuorotellen latinan ja jonkin muun kielen vaihdellessa. Maskun Hemminki 1605 "IN dulci iubilo, Nyt on isoi ilo / Mailman Messias Maca in praesepio".
ellauri067.html on line 379: Höh, aika tylsä makarooni. Eikö löytynyt mitään hauskempaa? Juonikin vaikuttaa ikävystyttävältä: The poem tells of a prank played on an apothecary by a band of university students called macaronea secta. It is written in a mix of Latin and Italian, in hexameter verse (as would befit a classical Latin poem). It reads as a satire of the bogus humanism and pedantism of doctors, scholars and bureaucrats of the time. Merkuriuxelle pyhitetty valo on keskiviikko. Zobia on toskanalainen murresana torstaille (Giovedi).
ellauri067.html on line 388: By the time World War II comes, as with most other comics of the time, the Hop Harrigan comic has World War II themed adventures as Hop, Tank and Prop join the US Army Air Corps in service of the war effort.
ellauri067.html on line 394: Friedrich Anton Christian ”Fritz” Lang (5. joulukuuta 1890 Wien, Itävalta-Unkari – 2. elokuuta 1976 Beverly Hills, Kalifornia), oli itävaltalaissyntyinen saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Lang oli huomattavimpia saksalaisen ekspressionismin edustajia ja yksi 1900-luvun arvostetuimpia elokuvaohjaajia. Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan Lang muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi uraansa vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvaltojen tuotannon huippuhetkiä olivat Kiihko, Nainen ikkunassa, Punainen katu ja Gangsterikuningas.
ellauri067.html on line 417: Crest of the Royal Hockey Club, Antwerp, Belgium. Motto of the Carlstad Crusaders, Sweden´s dominant American Football team in Karlstad, Sweden. Motto of Ponsonby Rugby Club, Auckland, New Zealand.
ellauri067.html on line 424: Krafft-Ebing considered procreation the purpose of sexual desire and that any form of recreational sex was a perversion of the sex drive. "With opportunity for the natural satisfaction of the sexual instinct, every expression of it that does not correspond with the purpose of nature—i.e., propagation,—must be regarded as perverse."
ellauri067.html on line 439: How much, or how little influence drugs, particularly hallucigenic drugs like lysergic acid diethylamide, LSD, had on Pynchon’s narrative is unknown. If Siegel, however, is to be believed, and he should be despite any resentment he felt regarding Pynchon’s affair with his wife, then the writing of Gravity’s Rainbow was heavily influenced by drugs. In Pynchon’s most famous quote regarding this particular novel, which is notoriously difficult to interpret, he is alleged to have told Siegel,
ellauri067.html on line 450: Structure of a representative imido complex (py = pyridine, CMe3 = tert-butyl).
ellauri067.html on line 452: Wilhelm Tellin alkusoitto. Rossini. Pynchon näyttää olleen Rossini-fäni. Siinä on kylä tollasta töötötystä vauhtiin päästyä. Tän kirjan työnimi oli Mindless pleasures. Ois ollut osuvampi nimi. Ks. tannhäuserismi alla.
ellauri067.html on line 461: He continued, “So Santa´s reindeer, which all sport antlers, are therefore all female, which means Rudolf has been misgendered.” Tyson’s message triggered swift criticism, which included accusations that Tyson was “ruining things that are supposed to be fun.” “Why ruin this magic for children with your reddit-tier haha i’m so smart bulls***, this isn’t funny, you aren’t clever, and nobody cares, let them have this magic in their lives, you sound like an adolescent,” another person said. “They’re magic reindeer a**hole. The normal rules don’t apply. Quit trying to s*** on Christmas,” one person replied.
ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!
ellauri067.html on line 467: Franz von Bayros (28 May 1866 – 3 April 1924) was an Austrian commercial artist, illustrator, and painter, best known for his controversial Tales at the Dressing Table portfolio. He belonged to the Decadent movement in art, often utilizing erotic themes and phantasmagoric imagery. His work can be found at the Metropolitan Museum of Art in New York. He drew over 2000 illustrations in total. Bayros piirsi eri paljon porsliinipilluja. Sanalla sanoen, pornokuvia.
ellauri067.html on line 470: The relationship between J.P. Morgan and Thomas Edison is a classic case of high finance. As Edison needed money to fund his work he would give a huge block of stock in his company to Morgan. Eventually the bulk of Edison Electric shares were controlled by the J.P. Morgan.
ellauri067.html on line 473: The first residential house in America to be electrified was J.P. Morgan’s. The work was done by Thomas Edison. So how did Morgan say thanks to the guy who gave him the first home in America with electricity? He screwed Thomas Edison out of his own company. Welcome to the game of 1890s venture capital.
ellauri067.html on line 500: ...The first piece to provide substantial information about Pynchon´s personal life was a biographical account written by a former Cornell University friend, Jules Siegel, and published in Playboy magazine. In his article, Siegel reveals that Pynchon had a complex about his teeth and underwent extensive and painful reconstructive surgery, was nicknamed "Tom" at Cornell and attended Mass diligently, acted as best man at Siegel's wedding, and that he later also had an affair with Siegel's wife. Siegel recalls Pynchon saying he did attend some of Vladimir Nabokov's lectures at Cornell but that he could hardly make out what Nabokov was saying because of his thick Russian accent. Siegel also records Pynchon's commenting: "Every weirdo in the world is on my wavelength", an observation borne out by the crankiness and zealotry that has attached itself to his name and work in subsequent years.
ellauri067.html on line 503: The other stories in the collection, though less concerned with female characters, present women with few exceptions according to the logic of “Low-lands” as either hateful housewife-mothers, objects of male fantasy, or as inferior actors in an essentially male sphere.
ellauri067.html on line 544: Gravity´s Rainbow is a 1973 novel, first published by Viking Press, by American writer Thomas Pynchon. The narrative is set primarily in Europe at the end of World War II, and centers on the design, production and dispatch of V-2 rockets by the German military. In particular, it features the quest undertaken by several characters to uncover the secret of a mysterious device named the "Schwarzgerät" ("black device"), slated to be installed in a rocket with the serial number "00000".
ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista.
ellauri067.html on line 577: Prokosch was born in Madison, Wisconsin, into an intellectual family that travelled widely. His father, Eduard Prokosch, an Austrian immigrant, was Professor of Germanic Languages at Yale University at the time of his death in 1938. Prokosch was graduated from Haverford College in 1925 and received a Ph.D. in English in 1932 from Yale University. In his youth, he was an accomplished squash racquets player; he represented the Yale Club in the 1937 New York State squash racquets championship. He won the squash-racquets championship of France in 1938.
ellauri067.html on line 579: During World War II, Prokosch was a cultural attaché at the American Legation in Sweden. He spent most of the remainder of his life in Europe, where he led a peripatetic existence. His interests were sports (tennis and squash), lepidoptery, and the printing of limited editions of poems that he admired.
ellauri067.html on line 581: From early on, Prokosch sought to surround himself with a veil of mystification and cast his life into a hopeless riddle. Approaching his sixtieth year, he boasted that no person had succeeded in knowing him as an integral personality: "I have spent my life alone, utterly alone, and no biography of me could ever more than scratch the surface. All the facts in Who’s Who, or whatever, are so utterly meaningless. My real life (if I ever dared to write it!) has transpired in darkness, secrecy, fleeting contacts and incommunicable delights, any number of strange picaresque escapades and even crimes, and I don't think that any of my 'friends' have even the faintest notion of what I'm really like or have any idea of what my life has really consisted of. . . .With all the surface 'respectability,' diplomatic and scholarly and illustrious social contacts, my real life has been subversive, anarchic, vicious, lonely, and capricious."
ellauri067.html on line 593: The letter is a direct adoption of Old Italic (Etruscan or Latin) s (𐌔), ultimately from Greek sigma (Σ). It is present in the earliest inscriptions of the 2nd to 3rd century (Vimose, Kovel).
ellauri067.html on line 626: Blicero esiintyi eka kerran Pynchonin 1963 esikoisessa V, nimellä luti Weissmann, dekadentti Sachsan armeijan lupseeri joka oli jäänyt rannalle entiseen Lounais-Afrikkaan presidentti Ahtishaaren kanssa 7v sen jälkeen kun se lakkasi olemasta Saksan siirtomaa. Tässä aiemmassa novellissa se oli mystinen, väliin transu hahmo jolla näytti olleen sadomasokistinen suhde saxalaiseen agenttiin Vera Meroveringiin. Se on kiero myös, ja kenties huumaa ja sitten pöllii jotakin toiselta hahmolta, Kurt Mondaugenilta. Se on enempi hassu kuin huolestuttava, eikä vielä täysimittainen pahis.
ellauri067.html on line 628: Kun se putkahtaa esiin jälleen Painovoiman sateenkaaressa 20v myöhemmin, se on muuttanut muotoaan johkin ihan muuhun. Nyze on SS-majuri (ylennys!), ja komentaa V-2 rakettipatteria Alankomaissa, missä se on vanginnut nuoren hollantilaisnaisen ja sakupojan. Blicero on shokeeraava hahmo; vangit on sen sexiorjia ja kun se tulee eka kerran esiin se on "naisten vetimissä" ja se bylsii sakupoikaa, Gottfriediä. Kun selviää että nää panttivangit esittää rooleja vinxahtaneessa Hannu ja Kerttu fantasiassa jossa se on noita joka koittaa houkutella lapset uuniin, asiat vaan mutkistuvat.
ellauri069.html on line 40: Postmodernism is the Swiss Army knife of critical concepts. It’s definitionally overloaded, and it can do almost any job you need done. This is partly because, like many terms that begin with “post,” it is fundamentally ambidextrous. Postmodernism can mean, “We’re all modernists now. Modernism has won.” Or it can mean, “No one can be a modernist anymore. Modernism is over.” People who use “postmodernism” in the first, “mission accomplished,” sense believe that modernism—the art and literature associated with figures like Picasso and Joyce—changed the game completely, and that everyone is still working through the consequences. Modernism is the song that never ends. Being postmodernist just means that we can never be pre-modernist again. People who use it in the second sense, as the epitaph for modernism, think that, somewhere along the line, there was a break with the assumptions, practices, and ambitions of modernist art and literature, and that everyone since then is (or ought to be) on to something very different. Being postmodernist means that we can never be modernist again.
ellauri069.html on line 42: Modern art didn’t abandon the world, but it made art-making part of the subject matter of art. When (in the second account) did a break occur? It happened when artists and intellectuals stopped respecting a bright-line distinction between high art and commercial culture. Modernist art and literature, in this version of the story, depended on that distinction to give its products critical authority. Modernism was formally difficult and intellectually challenging. Its thrills were not cheap. But there were cheap thrills out there, a vast and growing mass of products manufactured to stroke the senses and flatter the self-images of their consumers. This bubble-gum culture wasn’t just averse to the spirit of high art. It was high art’s reason for being.
ellauri069.html on line 67: Their memoir is an attempt to understand their gambling obsession as a way of coping with guilt over his death. “The addiction to gambling, with the unsuccessful struggles to break the habit and the opportunities it affords for self-punishment, is a repetition of the compulsion to masturbate,” Freud says in “Dostoevsky and Parricide”; “the relation between efforts to suppress it and fear of the father are too well known to need more than a mention.” No one believes Freud anymore, of course. A great deal of his writing is, at one level of explicitness or another, about the authority of fathers and the struggle for autonomy. (And Barthelme was a close reader of Freud.)
ellauri069.html on line 111: He also believed that one of the things deadening our responses was mass culture. “I believe that’s the place artists are trying to get to, and I further believe that when they are successful, they reach it... an area somewhere probably between mathematics and religion, in which what may fairly be called truth exists.” He was an enemy of television. He was a serious jazz buff. It took him a while to become interested in rock. Daugherty is right. He was a postmodernist in the first sense.
ellauri069.html on line 135: FUCK! FUCK! motiivi hakkaa Pynchonilla kaikki muut. Se on kuin Norssin alaluokilla taululle piirtämämme kikkeli jolla oli pienet tikkujalat. Pedo-Pynchonia voi hyvin verrata homo-Melvilleen. Molemmat puhuu kilometrittäin aiheen vierestä jotta pääsisivät kiertotietä mieliaiheeseen, joka Nipistyxen kohdalla on Muovi-Dick ja sen kuvitellut loputtomat jöynerit. Naiset on sille ihan statisteja. "Tissejä ja pyllyjä", tytöt mutisevat, "tissejä ja pyllyjä. Muuta me emme täällä olekaan. "Äh, suu tukkoon", GMB Haftung ärähtää. Se on hänen normaali tapansa kohdella avustajia.
ellauri069.html on line 144: Bereshith: Genesis, the first book of the Old Testament (after the Hebrew word meaning "in the beginning"); 77
ellauri069.html on line 157: 16; In palmistry, this cross is found beneath the middle finger between the head and heart lines and shows a distinct interest in occult matters.
ellauri069.html on line 165: Slothrop does not imagine but recalls billboards he had seen in the Berkshires, of a favorite American soft drink.
ellauri069.html on line 199: Omegapiste on ranskalaisen filosofin ja jesuiittapapin Pierre Teilhard de Chardinin (1881–1955) kehittämä käsite, joka kuvaa kompleksisuuden ja tietoisuuden äärimmäistä tasoa, jota kohti maailmankaikkeus hänen teoriansa mukaan kehittyy. Teilhard kutsui evoluutioteoriaansa kompleksisuuden ja tietoisuuden laiksi; Teilhardin mukaan maailmankaikkeus voi kehittyä lisääntyvän kompleksisuuden ja tietoisuuden suuntaan vain, mikäli sitä vedetään kohti äärimmäisen kompleksisuuden ja tietoisuuden pistettä. Höh, tää on vaan vanhaa taivastoivoa tekotieteellisillä sanoilla. Vähän sellasta transhumanismia. Pierrestä lisää albumissa 219.
ellauri069.html on line 203: Gerard Swope (December 1, 1872 – November 20, 1957) was a U.S. electronics businessman. He served as the president of General Electric Company between 1922 and 1940, and again from 1942 until 1945. During this time Swope expanded GE's product offerings, reorienting GE toward consumer home appliances, and offering consumer credit services. Swope was born in St. Louis, Missouri, to Ida and Isaac Swope, Jewish immigrants from Germany. He graduated from the Massachusetts Institute of Technology in 1895.
ellauri069.html on line 209: "Imagine a person, tall, lean and feline, high-shouldered, with a brow like Shakespeare and a face like Satan, ... one giant intellect, with all the resources of science past and present ... Imagine that awful being, and you have a mental picture of Dr. Fu-Manchu, the yellow peril incarnate in one man." –The Insidious Dr. Fu Manchu
ellauri069.html on line 224: Fisk, Jubilee Jim (1834-1872) 285; Known popularly as the "Barnum of Wall Street" and "Jubilee Jim," Fisk was one of the most outrageous figures of the Gilded Age. The most notorious plot of Fisk's short career was the attempt to corner the gold market during 1868 and 1869. Fisk's and Jay Gould's effort collapsed when President U.S. Grant intervened to halt the Black Friday scandal. Fisk brazenly refused to honor his contracts, leaving thousands ruined.
ellauri069.html on line 259: Hilbert Space: "A multidimensional space in which the proper (eigen) functions of wave mechanics are represented by orthogonal unit vectors" - from The Penguin Dictionary of Physics.
ellauri069.html on line 341: Germaanien vuorilla, Vetelys yhtyy uudelleen huuliharppuunsa. (Se putosi vessanpöntöstä osassa X.) Hän antaa perixi yrittämästä eziä Jamfin tekojen merkitystä. Uutispaperista, Laiskis oppii atomipommin pudotuxesta Hiroshiman päälle. Hänellä on visio mulkerosta sateenkaaresta joka tunkeutuu maahan; kokemus on tunteenomaisesti tuhoisa. Hänestä tulee "pirskaleita" ja häntä ei voi käsittää kokonaisena henkilönä, "kokonaislukuluomana", enää. (Onko tähänkään saakka voi hyvin kysyä.)
ellauri069.html on line 360: Blicero fires the 00000 rocket with Gottfried inside.
Falling Action
8 ellauri069.html on line 361: The 00000 rocket begins its descent.
resolution_new">
Resolution
9 ellauri069.html on line 391: —the intellectual ambitions of Pointsman, a Pavlovian psychology researcher trying to perfect conditioning techniques, who copulates with an octopus;
ellauri069.html on line 397: —Greta Erdmann, pornographic film actress and mother/groomer of Bianca, a child-victim who becomes the novel’s symbol of how fascism has corrupted and destroyed innocence - ah fuck, I mean the Shirley Temple lookalike whom Pynchon/Slothrup fucks completely delirious.
ellauri069.html on line 450: Hoblan komlunisti Grels Teir kiertää miesasiaa kuin kissa kuumaa puuroa. Sen tekis mieli sanoa että nyt top tykkänään ja respektiä miehille, muttei uskalla. Et me miehet ei saada osallistua #metoo keskusteluun meidän pitää vaan pitää turpa kii ja kuunnella. Se on uusi outo ja kiusallinen asia. Suutarixi jäi koko sarake.
ellauri069.html on line 457: A: I never thought I would live to see a time when Gravity’s Rainbow would be denigrated and dismissed for lacking sense. This book appeared when I was a freshman at university. It was immediately chosen as part of the reading list for a course in 20th century fiction in English and regarded as important, and it was expected that simple-minded undergraduates should be able to make a serious attempt to engage with the book using heart, faith, skill, and such intelligence as they possessed. As a result, I own a first edition. ;)
ellauri069.html on line 470: Much of the book is about the difficulty of living in the ubiquitous shadow of immanent, instant destruction. How do you live a life with anything like normalcy, if you know that at any moment a V2 rocket you won't hear coming could make that moment your last? Some fall to nihilist "mindless pleasures" (the novel's working title); some play power games; some withdraw from the world; some remain willingly oblivious. Normalcy turns out not to be an option.
ellauri069.html on line 491: My engineer nerd friends insisted that I should read Gravity's Rainbow, since it was rich with near-poetic observations about engineering and math. It was also rich with military history, jargon, and Pynchonian bong-hit digressions.
ellauri069.html on line 498: . I presume I should have done a bunch of pre-reading research before reading the book, but that’s not how I roll.
ellauri069.html on line 545: Bekannt ist der Ort für die Raketenentwicklung in der einst dort stationierten Heeresversuchsanstalt Peenemünde, worunter der als V2 bekannte Flugkörper Aggregat 4 Einsatzreife erlangte.
ellauri069.html on line 547: Die Versuchsstelle des Heeres Peenemünde (kurz: Heeresversuchsanstalt (HVA) Peenemünde, als solche HVP abgekürzt) war eine ab 1936 in Peenemünde-Ost errichtete Entwicklungs- und Versuchsstelle des Heeres, einer Teilstreitkraft der Wehrmacht. Unter dem Kommando von Walter Dornberger, seit Juli 1935 Chef der Raketenabteilung im Heereswaffenamt, und dem Technischen Leiter Wernher von Braun wurde in dem militärischen Sperrgebiet im Norden der Insel Usedom hauptsächlich die erste funktionsfähige Großrakete Aggregat 4 (A4, später in der NS-Propaganda „Vergeltungswaffe V2“ genannt) entwickelt und getestet. Mit ihrem ersten erfolgreichen Flug am 3. Oktober 1942 war die ballistische Rakete das erste von Menschen gebaute Objekt, das in den Grenzbereich zum Weltraum eindrang. Allgemein gilt Peenemünde daher als „Wiege der Raumfahrt“.
ellauri069.html on line 553: Tämä tarkoittaa, ettei sota alun alkaenkaan ole poliittinen, politiikka on pelkkää teatteria, sen tarkoitus on vaan hämätä ihmisiä... kaikessa hiljaisuudessa sodan kulun sanelevatkin teknologian tarpeet... ihmisolentojen ja tekniikoiden salaliitto, joka tarvizee sodan energiasysäystä ja huutaa: Hiiteen raha, koko [USA, UK, CCCP, etc] on uhattuna ... todelliset kriisit ovat resurssien kriisejä, eivät suurvaltojen keskinäisiä vaan teknologisia, ja niiden tarpeita ei ymmärrä yhtään kukaan, kaikki vaan kelluu paskajoen mukana, eliitti vaan kökkäreinä pinnalla.
ellauri069.html on line 577: The storyline revolved around a 35-year-old dressmaker who fascinates men as she works her way up to become the chief Hollywood costumer designer. Virginia Clark did the role for 11 years, and Julie Stevens portrayed Helen for 16 years. Piki olis tykännyt.
ellauri069.html on line 584: Later, Laurel and Richard get married. Stella watches them exchange their wedding vows from the city street through a window. Her presence goes unnoticed in the darkness and among the other curious bystanders. She then slips away in the rain, alone but triumphant in having arranged her daughter's happiness.
ellauri069.html on line 590: Now, we present once again, Backstage Wife, the story of Mary Noble, a little Iowa girl who married one of America´s most handsome actors, Larry Noble, matinée idol of a million other women — the story of what it means to be the wife of a famous star.
ellauri069.html on line 609: Of tortures transubstantiate to sky, uuden muodon saavat taivaallisen,
ellauri069.html on line 618: Tannhäuser (tai Tannhäuser und der Sängerkrieg auf Wartburg eli Tannhäuser ja Wartburgin laulukilpailu) on Richard Wagnerin kirjoittama ja säveltämä ooppera. Se perustuu keskiaikaiseen kansanballadiin Tannhäuserista ja Wartburgin laulukilpailusta kertovaan tarinaan. Oopperan ensiesitys oli Dresdenissä vuonna 1845.
ellauri069.html on line 642: During the line-crossing ceremony, the Pollywogs undergo a number of increasingly embarrassing ordeals (wearing clothing inside out and backwards; crawling on hands and knees on nonskid-coated decks; being swatted with short lengths of firehose; being locked in stocks and pillories and pelted with mushy fruit; being locked in a water coffin of salt-water and bright green sea dye (fluorescent sodium salt); crawling through chutes or large tubs of rotting garbage; kissing the Royal Babys belly coated with axle grease, hair chopping, etc.), largely for the entertainment of the Shellbacks.
ellauri069.html on line 694:
Crackerjack is a nickname for the United States Navy enlisted dress uniforms. The dress white and blue uniforms are of the traditional "sailor suit" or crackerjack type for men.
ellauri069.html on line 714: American poet, novelist, essayist, songwriter, playwright, editor and publisher. Known for his satirical works challenging American political culture. Perhaps his best-kĺnown work is Mumbo Jumbo (1972), a sprawling and unorthodox novel set in 1920s New York that has been ranked among the 500 most important books in the Western canon. Reed´s work has often sought to represent neglected African and African-American perspectives; his energy and advocacy have centered more broadly on neglected peoples and perspectives, irrespective of their cultural origins.
ellauri069.html on line 756: Kun Dorothy ja sen ystävät tapaavat Welhon taas, Toto kompastuu varjostimeen valtaistuinsalin kulmassa, paljastaen Welhon, joka surullisesti selittää olevansa humpuukia—tavallinen vanha mies, joka tuli kuumailmapallolla Oziin kauan sitten Omahasta. Hän varustaa Varixenpelättimen päällä joka on täynnä leseitä, pinnejä ja neuloja ("paljon kupouusia aivoja"), Tölkki Puumiehen silkkisydämellä täytettynä sahanpurulla, ja leijonan "rohkeus"juomalla (75-prosenttista etanolia). Heidän uskonsa hänen voimiinsa tekee näistä itemeistä kohteita heidän haluilleen. Hän päättää heittää Dorothyn ja Toton kotiin ja sitten mennä takas Omahaan pallollaan. Lähtiessä hän palkkaa Varixenpelättimen varapresidentixi, minkä se lupaa tehdä autettuaan Dororothya palaamaan Kansaxeen. Toto jahtaa kissanpoikaa väkijoukossa ja Dorothy lähtee sen perään, mutta palloa pidättävät köydet katkeavat ja Welho kelluu tiehensä.
ellauri069.html on line 762: Biographers report that Baum had been a political activist in the 1890s with a special interest in the money question of gold and silver (bimetallism). The City of Oz earns its name from the abbreviation of ounces "Oz" in which gold and silver are measured. Unssin kaupunki. For example, the Tin Woodman wonders what he would do if he ran out of oil. "You wouldn't be as badly off as John D. Rockefeller", the Scarecrow responds, "He'd lose six thousand dollars a minute if that happened." Dorothy—naïve, young and simple—represents the American people. She is Everyman, led astray and seeking the way back home. Moreover, following the road of gold leads eventually only to the Emerald City, which may symbolize the fraudulent world of greenback paper money that only pretends to have value. It is ruled by a scheming politician (the Wizard) who uses publicity devices and tricks to fool the people (and even the Good Witches) into believing he is benevolent, wise, and powerful when really he is a selfish, evil humbug.
ellauri069.html on line 766: Hugh Rockoff suggested in 1990 that the novel was an allegory about the demonetization of silver in 1873, whereby “the cyclone that carried Dorothy to the Land of Oz represents the economic and political upheaval, the yellow brick road stands for the gold standard, and the silver shoes Dorothy inherits from the Wicked Witch of the East represents the pro-silver movement. When Dorothy is taken to the Emerald Palace before her audience with the Wizard she is led through seven passages and up three flights of stairs, a subtle reference to the Coinage Act of 1873 which started the class conflict in America.”
ellauri069.html on line 770: The Scarecrow as a representation of American farmers and their troubles in the late 19th century
ellauri069.html on line 772: The Tin Man representing the industrial workers, especially those of American steel industries
ellauri069.html on line 777: Pelkurimainen Bryan oli amerikkalaisittain ottaen vasemmistolainen demokraatti, joka takuulla oli vituttanut rebublikaanista Baumia. Bryan yritti toistamiseen presidentixi muttei päässyt. Sittemmin se paneutui uskonasioihin ja darwinismin torjuntaan, muunmuassa syyttäjänä Daltonin apinajutussa. Scopesin oikeudenkäynti eli ns. Daytonin apinaoikeudenkäynti tarkoittaa vuonna 1925 Daytonissa Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa käytyä oikeudenkäyntiä, jossa nuori opettaja John Scopes tuomittiin 100 dollarin sakkoihin tämän uhmattua kieltoa, jonka mukaan evoluutioteoriaa ei saanut opettaa koulussa.
ellauri069.html on line 783: Other putative allegorical devices of the book include the Wicked Witch of the West as a figure for the actual American West; if this is true, then the Winged Monkeys could represent another western danger: Indigenous peoples of the Americas. The King of the Winged Monkeys tells Dorothy, "Once we were a free people, living happily in the great forest, flying from tree to tree, eating nuts and fruit and doing just as we pleased without calling anybody master. ... This was many years ago, long before Oz came out of the clouds to rule over this land."
ellauri069.html on line 794: Tälläsiä sikoja jenkit on. Ja nyt niitä pörrää kongressitalon aulassa kuin pesättömiä ampiaisia syxyllä. Oven lasi on lyöty rikki ja poliisit sojottaa salista aulaan käsipyssyllä. Aulassa leijailee jotain savua. Persuämmää on ammuttu. Punaisiin lippixiin pukeutuneet ääliöt mölisevät ja säntäilevät. Kuuluu laukauxia. Amerikan demokratia osoittaa voimansa. Follow the yellow brick road. Koko konkkaronkka olis paras kuohita.
ellauri070.html on line 40: Heleijaa! nyt on päästy Nipsuttimen kirjan VIIMEISEEN osaan nimeltä Vastavoima. May the Force be with you, but never underestimate the power of the Dark Side of the Force, let alone the power of the Eye of Sarnath. Soon it will be mine! BUAHAHAA! (h.k.)
ellauri070.html on line 42: Suomen poliittinen johto (POTROF) seuraa äärimmäisen huolestuneena Yhdysvaltain kongressin tapahtumia ja tuomitsee presidentti Donald Trumpin toiminnan. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, keventää presidentti Byron the Bulb lopuxi:
ellauri070.html on line 83: However, a 2016 documentary came right out and stated that Grant was gay. The film, Women He's Undressed, about the three-time Academy Award winning costume designer Orry-Kelly, acknowledges Grant was in a gay relationship with the designer in the 1920s.
ellauri070.html on line 97: maxaläikkäiseen sieraimeen, armeijan teräslankaisille silmälaseille, ylös alas pitkin tärkättyjä paidanetumuxia, Phi Beta Läppä merkkejä, Kunnialegioonan ritarimerkkejä, Leninin kunniamerkkejä, rautaristejä, Purple Hearteja, Valkoisia leijonia, Viktorian ristejä, eläkkeelle jäämisen kunniaksi saatuja kultavitjoja, Trump for President pinssejä. Jne.
ellauri070.html on line 138: Euroopan juutalaisten keskuudessa nousi 1500-luvulta alkaen 1800-luvulle asti useita messiaanisia liikkeitä, jotka tarjosivat sorretuille juutalaisille lupauksen paremmasta. Smyrnassa ja Balkanin niemimaalla kierrellyt Šabbetai Tsevi herätti huomiota askeettisuutta ja erikoisia tempauksia sekoittelevalla käyttäytymisellään. Hän julistautui Messiaaksi Salonikissa, mutta paikalliset rabbit karkottivat hänet pian kaupungista. Muutettuaan ensin Kairoon ja sitten Jerusalemiin hän aktivoitui uudelleen, tekeytyi Messiaaksi ratsastellen aasilla ja nimitti ihmisiä opetuslapsikseen. Šabbetai keräsi nopeasti ympärilleen kansanliikkeen Lähi-idässä ja suuressa osassa Eurooppaa, myös Itä-Euroopan aškenasien parissa.
ellauri070.html on line 223: trieben den Bergbau dort in dem großen Gebirg; bei Menschen kaivoshommissa nääs suuressa vuoristossa; Porukoilta
ellauri070.html on line 338: The Qliphoth/Qlippoth/Qlifot or Kelipot (Hebrew: קְלִיפּוֹת, the different English spellings are used in the alternative Kabbalistic traditions of Hermetic Qabalah and Jewish Kabbalah respectively), literally "Peels", "Shells" or "Husks" (from singular: קְלִפָּה qlippah "Husk"), are the representation of evil or impure spiritual forces in Jewish mysticism, the polar opposites of the holy Sefirot. The realm of evil is also termed Sitra Achra/Aḥra (Aramaic סטרא אחרא, the "Other Side" opposite holiness) in Kabbalah texts.
ellauri070.html on line 340: In Jewish Kabbalistic cosmology of Isaac Luria, the qlippot are metaphorical "shells" surrounding holiness. They are spiritual obstacles receiving their existence from God only in an external, rather than internal manner. Divinity in Judaism connotes revelation of God's true unity, while the shells conceal holiness, as a peel conceals the fruit within. They are therefore synonymous with idolatry, the root of impurity through ascribing false dualism in the Divine, and with the Sitra Achra (סטרא אחרא "Other Side"), the perceived realm opposite to holiness. They emerge in the descending seder hishtalshelus (Chain of Being) through Tzimtzum (contraction of the Divine Ohr), as part of the purpose of Creation. In this they also have beneficial properties, as peel protects the fruit, restraining the Divine flow from being dissipated. Kabbalah distinguishes between two realms in qlippot, the completely impure and the intermediate.
ellauri070.html on line 365: Hän oli yksi Brasilian ensimmäisistä samban supertähdistä ja näytteli Brasiliassa myös kuudessa elokuvassa. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin esiintymään Broadwaylle New Yorkiin. Miranda saapui yhtyeensä (Bando da Lua) kanssa Yhdysvaltoihin 1939, ja hänestä tuli tähti 1940-luvun alussa. Nyttemmin Lua tunnetaan tekoälyn ohjelmointikielenä. Yhdysvaltojen hallitus vetisti hänen uraansa osana presidentti Franklin Rooseveltin ”Hyvä naapuri” -politiikkaa. Hän oli maan parhaiten ansaitseva taiteilija usean vuoden ajan 1940-luvulla, ja vuonna 1945 hän oli parhaiten ansaitseva nainen Yhdysvalloissa.
ellauri070.html on line 370: Mirandan albumeja myytiin yli kymmenen miljoonaa. 1940-luvulla hänen vieraillessaan Brasiliassa häntä arvosteltiin ankarasti amerikkalaiselle kaupallisuudelle antautumisesta sekä vääristyneen Brasilia-kuvan esittämisestä. Hän vastasi laululla ”Disseram Que Eu Voltei Americanizada” (”Sanotaan, että palasin amerikkaistuneena”). Arvostelujen vuoksi hän pysytteli poissa Brasiliasta 14 vuotta. Miranda mm. esiintyi Disneyn vitun läpinäkyvässä latinojen kosiskelufilmissä resCaballeros">Tres Caballeros maailmansodan lopussa 1944.
ellauri070.html on line 376: Miranda ei ennen 1930-luvun loppua käyttänyt alkoholia eikä tupakoinut. Tuolloin alkaneen alkoholismin lisäksi hän käytti säännöllisesti amfetamiinia, ja samalla hänen sydämensä heikkeni. Foi Americanizada, na verdade. Hän kuoli sydänkohtaukseen The Jimmy Durante Show’ssa esiintymisen jälkeen. A&E Networkin biografiajaksossa on surullista filmimateriaalia Mirandan esiintymisestä 4. elokuuta. Tanssiohjelman jälkeen Miranda sai tietämättään pienen sydänkohtauksen ja oli kaatumaisillaan. Durante oli hänen vieressään ja auttoi häntä pysymään jaloillaan. Miranda hymyili, heilutti kättään yleisölle ja käveli viimeisen kerran lavan taakse. Hän menehtyi seuraavaan aamuun mennessä 46-vuotiaana. Hänen ruumiinsa lennätettiin pian Brasiliaan, jossa julistettiin maansuru. Hänet haudattiin São João Batistan hautausmaalle Rio de Janeiroon. Siellä hän lepää vieläkin, ellei ole kuollut.
ellauri070.html on line 398: Kiitos ja ylistys on kääntäen sidonta ja alistus. Luototuxeen perustuva nokintajärjestys. Tämän osoittaa etymologia: Kiitos on obrigado, olen velkaa. Obligaatio on sitoumus. Ole hyvä ja maxa kassalle. Trust me. Luototathan. I promise. To business! “Now tempers must be cooled, and calm restored. We must get on with the business of America. ”
ellauri070.html on line 407: Lahtel tuo pme ja reem maksaare takm ja utstele Ja sixi hän ei uskallakaan lähteä tuon pienen ja resuisen
ellauri070.html on line 433: Star Trek is an American media franchise originating from the 1960s science fiction television series Star Trek, created by Gene Roddenberry. That series, now often known as "The Original Series", debuted on September 8, 1966, and aired for three seasons on NBC. It followed the voyages of the starship USS Enterprise, a space exploration vessel built by the United Federation of Planets in the 23rd century, on a mission "to explore strange new worlds, to seek out new life and new civilizations, to boldly go where no man has gone before". In creating Star Trek, Roddenberry was inspired by C. S. Forester's Horatio Hornblower series of novels, Jonathan Swift's Gulliver's Travels, and television westerns such as Wagon Train. Hornblowerit oli Anna-Kaisa Oraviston mielilukemistoa. Pia Pipsukka piti Heinz Konsalikista.
ellauri070.html on line 447: Mutjos Hogan on Tyrone-Nipsun veli John, niin kuka sit on toi Jack, josta sen äiskä kirjoittaa huolissaan humalassa John FGK:lle? "Jack on hyvä poika. Minä oikeasti rakastan Jackia siinä missä Hogania ja Tyroneakin, ihan niinkuin omaa poikaani. Rakastan häntä jopa niin kuin en rakasta omia poikiani, hah-hah! (hän kähisee), mutta minähän olenkin ilkeä vanha akka, sen sinä tiedät. Minunlaisillani ei ole toivoa..." Onx Jack joku ottopoika, vaikka se neekeri? WW2 kaatuneiden listasta ei löydy ketään research.com/ww2-casualties-database/">Pynchon nimistä, mut mitäs se nyt todistaa. Ota tästä nyt selvä. Mut muuten väite että Slothrop olis tähän mennessä jotenkin hajonnut on pelkkää hämäystä. tää luku on selvin kaikista ja kertoo Pynchonista eniten.
ellauri071.html on line 40: Kenosha Kid: Thomas Pynchon's novel Gravity's Rainbow possesses an image which has intrigued readers of the novel since its introduction. Many readers come away from the novel failing to find the answer to one question: What is the Kenosha Kid? Critics have argued about the identity of the Kenosha Kid. Some have argued that it does not really exist. Instead, it is only the result of Tyrone Slothrop´s hallucinations brought on by sodium amytal (or "truth serum"). Ironically, the idea that the Kenosha Kid comes out during a dose of "truth serum" proves to be even more confusing for readers (given it may or may not really exist). Other critics have denoted the Kenosha Kid as a dance (likening it to the "Charleston" or the "Big Apple" dances).
ellauri071.html on line 42: Vai olisiko kyseessä nostradamusmainen etiäinen Kenoshan rotumellastelusta Trumpin mailleen menevällä presidenttikaudella elokuussa 2020? Nostradamushörhöt ennustivat Notredamen runoista Trumpin voiton syxyllä, ja joulukuussa Trumpin tappion. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Muistaminen on yhä vaikeampaa, varsinkin menneisyyden. Ego pienenee nuppineulan pään kokoisexi ja sitten pää näyttää tyhjää. 50 km tyhjään säiliöön.
ellauri071.html on line 83: rest_v1/media/math/render/svg/b578676348120b31e5c023cf008b23b00122cebb" />
ellauri071.html on line 111: By 1929 Coward was one of the world's highest-earning writers, with an annual income of £50,000, more than £2,800,000 in terms of 2018 values. Coward thrived during the Great Depression, writing a succession of popular hits.
ellauri071.html on line 113: Coward's last pre-war plays were This Happy Breed, a drama about a working-class family, and Present Laughter, a comic self-caricature with an egomaniac actor as the central character.
ellauri071.html on line 123: Coward's most enduring work from the war years was the hugely successful black comedy Blithe Spirit (1941), about a novelist who researches the occult and hires a medium. A séance brings back the ghost of his first wife, causing havoc for the novelist and his second wife.
ellauri071.html on line 125: In his Middle East Diary Coward made several statements that offended many Americans. In particular, he commented that he was "less impressed by some of the mournful little Brooklyn boys lying there in tears amid the alien corn with nothing worse than a bullet wound in the leg or a fractured arm". After protests from both The New York Times and The Washington Post, the Foreign Office urged Coward not to visit the United States in January 1945. He did not return to America again during the war.
ellauri071.html on line 127: Had the Germans invaded Britain, Coward was scheduled to be arrested and killed, as he was in The Black Book along with other figures such as Virginia Woolf, Paul Robeson, Bertrand Russell, C. P. Snow and H. G. Wells.
ellauri071.html on line 128: In the aftermath of the war, Coward wrote an alternative reality play, Peace In Our Time, depicting an England occupied by Nazi Germany. Blessed peace without Noel, presumably.
ellauri071.html on line 134: One of Coward's best-known songs is "A Room with a View". A Room with a View is a 1908 novel by English writer E. M. Forster, about a young woman in the restrained culture of Edwardian era England. Set in Italy and England, the story is both a romance and a humorous critique of English society at the beginning of the 20th century. Merchant Ivory produced an award-winning film adaptation in 1985.
ellauri071.html on line 220: Junior G-Men was an American counterpart to Hitler Jugend, a boys club and popular culture phenomenon during the late 1930s and early 1940s that began with a radio program and culminated with films featuring the Dead End Kids. After leaving the Federal Bureau of Investigation and a brief stint in Hollywood, Melvin Purvis hosted a children's radio program called "Junior G-Men" in 1936. Purvis had become a national hero for his record as an FBI agent during the so-called "war on crime" in the early 1930s, most notably for leading the manhunt that ended with the death of John Dillinger. As a result of this fame, Purvis was seen as a real-life counterpart to the fictional detectives, such as Dick Tracy, that proliferated in the popular culture targeting boys during this period. As part of the radio program, listeners could join a "Junior G-Men" club and receive badges, manuals, and secret agent props. Shortly thereafter, Purvis became the face of breakfast cereal Post Toasties promotional detective club. The cereal company's fictional "Inspector Post" and his "Junior Detective Corps" metamorphosed into an image of Purvis inviting boys and girls to become "secret operators" in his "Law and Order Patrols."
ellauri071.html on line 222: As a result of this mass exposure, Junior G-Men clubs sprouted up throughout the United States and Canada as a "law and order" themed alternative to the Boy Scouts. Junior G-Men clubs found support from police departments and non-profit organizations that saw them as a means of combating juvenile delinquency. The clubs structured children´s time with activities designed to instill law-abiding attitudes, as reflected in their slogan "It's easier to build boys than to mend men." Tätä perinnettä jatkaa nytten Donald Trump and his Proud Boys. Stand back, stand by. We love you, you are special. Least said soonest mended.
ellauri071.html on line 254: rest_v1/media/math/render/svg/add78d8608ad86e54951b8c8bd6c8d8416533d20" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i"> sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia rest_v1/media/math/render/svg/add78d8608ad86e54951b8c8bd6c8d8416533d20" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i"> rest_v1/media/math/render/svg/2f461e54f5c093e92a55547b9764291390f0b5d0" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; margin-left: -0.027ex; width:0.985ex; height:2.509ex;" alt="j"> ja rest_v1/media/math/render/svg/c3c9a2c7b599b37105512c5d570edc034056dd40" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.211ex; height:2.176ex;" alt="k">. Kvaternionit voidaan myös ymmärtää reaaliluvun ja kolmiulotteisen vektorin yhdistelmäksi. Kvaternio on muotoa rest_v1/media/math/render/svg/587adc00b44d774bf9f4ebe105bf85601ac51963" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; width:15.906ex; height:2.509ex;" alt="{\displaystyle t+xi+yj+zk}">, jossa rest_v1/media/math/render/svg/65658b7b223af9e1acc877d848888ecdb4466560" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.84ex; height:2.009ex;" alt="t">, rest_v1/media/math/render/svg/87f9e315fd7e2ba406057a97300593c4802b53e4" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.33ex; height:1.676ex;" alt="x">, rest_v1/media/math/render/svg/b8a6208ec717213d4317e666f1ae872e00620a0d" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; width:1.155ex; height:2.009ex;" alt="y"> ja rest_v1/media/math/render/svg/bf368e72c009decd9b6686ee84a375632e11de98" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.088ex; height:1.676ex;" alt="z"> ovat reaalilukuja ja rest_v1/media/math/render/svg/add78d8608ad86e54951b8c8bd6c8d8416533d20" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i">, rest_v1/media/math/render/svg/2f461e54f5c093e92a55547b9764291390f0b5d0" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; margin-left: -0.027ex; width:0.985ex; height:2.509ex;" alt="j"> ja rest_v1/media/math/render/svg/c3c9a2c7b599b37105512c5d570edc034056dd40" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.211ex; height:2.176ex;" alt="k"> ovat peruskvaternioita. Imaginääristen peruskvaternioiden laskusäännöt määrittää kaava
ellauri071.html on line 400: rest_v1/media/math/render/svg/104e96d68f7752e8741c1558bc33e99c5db2e0a5" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; width:24.858ex; height:3.009ex;" alt="{\displaystyle i^{2}=j^{2}=k^{2}=ijk=-1\,}">
ellauri071.html on line 410: Rohtopähkämö kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on pysty ja pehmeäkarvainen. Kasvin tyvellä on kapean herttamaisia ruusukelehtiä ja varressa 2–4 paria vastakkaisia varsilehtiä. Rohtopähkämön kukinto on tiheä ja tähkämäinen, kukat väriltään purppuranpunaisia.
ellauri071.html on line 477: Ehtoolliseen sakramentti on oikeasti vihollisten veren juomista, vinkkaa Tomppeli. Vihollisen, kaverin, mitä väliä. Ei veri ole hyvää juotuna, mutta siitä voi tehdä verilettuja. Ne ovat tosi hyviä. Mixi termiittiapinat ei syö omia ruumiita? Siinä olisi paljon hyvää pureskeltavaa. Pelkääkö ne hullun lehmän tautia? Pikemminkin nälkäistä pilkettä kaverin silmässä. Ei uskaltaisi enää kääntää kenellekään selkäänsä. Sama vika vaivaa eutanasiaa.
ellauri071.html on line 489: Waldmeister soll als Mittel gegen dämonische Kräfte verwendet worden sein. In Posen wurde Kühen, die nicht fressen wollten, Waldmeister mit etwas Salz gegeben. Hexen ließen sich angeblich durch eine Mischung von Waldmeister, Johanniskraut und Härtz Bilgen (Mentha pulegium) vertreiben.
ellauri071.html on line 496: Ja sama enkuxi: Galium odoratum, the sweetscented bedstraw, is a flowering perennial plant in the family Rubiaceae, native to much of Europe from Spain and Ireland to Russia, as well as Western Siberia, Turkey, Iran, the Caucasus, China and Japan. It is also sparingly naturalized in scattered locations in the United States and Canada. It is widely cultivated for its flowers and its sweet-smelling foliage. It is also used, mainly in Germany, to flavour May wine (called "Maibowle" or "Maitrank" in German), sweet juice punch, syrup for beer (Berliner Weisse), brandy, jelly, jam, a soft drink (Tarhun, which is Georgian), ice cream, and herbal tea. Also very popular are Waldmeister flavoured jellies, with and without alcohol. In Germany it is also used to flavour sherbet powder, which features prominently in Günter Grass´ novel The Tin Drum.
ellauri071.html on line 508: Kumariinia käytetään miellyttävän tuoksunsa vuoksi hedelmäesanssien valmistukseen ja hajuaineena. Kumariini antaa maun puolalaiselle Żubrówka-yrttivodkalle, jonka maku tulee pullossa olevasta lännenmaarianheinän korresta.
ellauri071.html on line 533: Ja jutkut toi ne vuorostaan Babylonin koppihoidon päätyttyä assyrialaisilta peräpuolen vankitaskussa, jos Simo Parpolaan on luottamista. Mutta luottaisitko heppuun joka on kääntänyt sumerixi Elvis Presleyn Blue Suede Shoes, Pirjo Kukkosen parhaan kaverin Tri Emmondtin esittämänä? Minä en, pitemmälle kuin jaxaisin sen heittää.
ellauri071.html on line 552: Netzach ja Hod yhdessä on kuin hyvä ja paha poliisi: tää sattuu muhun enemmän kuin suhun. Iskä ja/tai äiti oza rypyssä paljaan pyllyn ääressä hiusharja kädessä. Poika rukoilee, mutta saa anteexi vasta kun harja on läiskynyt. Sitten on aika nyökytellä ja nöyrtyä. Netzach on se harja, Hod on rangaistuxen aikaansaama sisäistetty herruus, arvovalta kauniimmalla nimellä.
ellauri071.html on line 554: Netzach is the sephirah 'victory', the ability of raw, emotional, passionate energy to overcome obstacles, but it needs to be balanced by Hod, the ability to rationalize and exercise a degree of self-control. If it is not balanced it becomes uncontrolled passion, desire, greed and covetousness, the dark side of Venus, which is unbridled lust. Never underestimate it, anyway.
ellauri071.html on line 565: The Qliphoth of Hod, similarly is founded on the idea of a radiating object: our eyes are blinded and cannot look behind the radiating surface. Unauthentic brilliance can be understood as the beginning of illusion and deceit. In the realm of the mind the shadow of Hod therefore is represented by the lie, artfulness or beguilement. At the same time the demon of Hod correlates to the ideas of fickleness, hesitation and lack of determination - the negative fluctuations of our mind. The Qliphoth of Hod is called ‘Samael‘ which can be translated as ‘The Deceitful Ones‘ (german, ‘Die Täuscher’, kr. diabolos) or ‘Poison of God’ (german, ‘Das Gift Gottes’).
ellauri071.html on line 587: Myöhempien legendojen mukaan Lilith on hyvän näköinen ämmä joka viettelee miehiä ja bylsii niitä unessa (succuba) ja synnyttää sit demonisia lapsia. Se on oikea demonien äiti Teresa.
ellauri071.html on line 615: Find the last poor Preterite one . . . Löydä vika ressu jolle tehtiin Ohari ...
ellauri071.html on line 624: Tähän se vihdoinkin loppui. Mitähän toikin "virsi" tahtoo sanoa? Eipä se nyt kovin selvä ole. Ketä noi on noi sammuneet razastajat, onxne hyvixiä vai pahixia? Donald Trump ois halunnut oman naamansa sinne kallioseinään presidenttien naamariviin jonnekin Dakotaan. Dakotat ei halunnu. Sinne Dakotaan Shlotrop joutui huuliharpunhakumatkalla vessanpöntöstä (kertoo Tiina Käkelä, alla). Taisit Mexicoon. Se parhaiten nauraa joka nauraa viimexi. Mua ei Nipsu kyllä naurattanut, muistaaxeni kertaakaan.
ellauri072.html on line 160: It was an episode in Frost’s life that occurred in 1894, when he was 20. He desperately wanted to fuck his high school girlfriend, Elinor White, pressuring her to quit St. Lawrence University as he had Dartmouth. She refused.
ellauri072.html on line 162: Frost calculated that the best way to win her over was to present her with a volume of his first poems. He put them together in a pamphlet, had them printed on fine paper and bound in leather with gold print. When he got to the front door of her boarding house in Canton, New York, Hart said, “She basically shut the door in his face.”
ellauri072.html on line 170: “But that’s what he said when he was candid in interviews,” Hart said, “that he wanted to put an end to his life in the Great Dismal Swamp. He went in with his street clothes, a little satchel, no food or gear. He was rescued by a couple of guys in a boat who were going down the canal [to pick up some duck hunters].”
ellauri072.html on line 176: Hart doesn’t understand why other biographers seem averse to broaching the subject. He points to the fact that Frost’s son, Carol, committed suicide, that depression and schizophrenia ran through the family, and that some of Frost’s poems express a death-wish.
ellauri072.html on line 185: On ilmennyt että QAnon toimii Galzusta käsin Suomesta ja sitä vetää valekuollut Frank Pappa. Viestimenä Bolzonarolle juuri myyty sademeziä ezivä ja tuhoava sputnikki. Suomen Hallitus on sulkenut 70K vauva.fi käyttötiliä. Ennen presidentinvaaleja Donald Trump ylisti salaliittoteorian seuraajia sanomalla, että he ovat "ihmisiä, jotka rakastavat maatamme." Saksalaisen kannattajakunnan yleinen uskomus on, että Angela Merkel olisi aiemmin toiminut Stasin agenttina. Kuten Angela huomauttaa asiallisesti, paras argumentti salaliittoteorioiden puolesta on että Silverfishin laiset kuikelot lukee lakia ja päättää kenen ääni pääsee kuuluviin. Britanniassa aktivisti ja sairaanhoitaja Kate Shemirani on ilmaissut kannatuksensa groomingille. Merkittävä osuus brittiläisistä QAnonin kannattajista on entisiä 1960- ja 1970-luvun uusien uskonnollisten yhteisöjen seuraajia ja ehkä kiinnostunut myös ufoista. Suomessa joogasivuilla levitettiin trollien tekemiä videoita ja tutkimuksia, jotka osoittavat, että koronaa ei ole, Bill Gates ja WHO:n pääjohtaja ovat suuria huijareita ja että koronan uutisointi hyödyttää mediaa ja rokoteyhtiöitä. Vähintään 3 oikein 5:stä.
ellauri072.html on line 192: Närgångna samtal om sexuella preferenser, frestelser och onani. Led oss inte till onani, åtminstone, frigör oss från biskopsfingrar. Den 70-årige ärkebiskopen Alberto Taveira Corrêa i staden Bethlehem i delstaten Paraiso ska ha invaggat sina offer i falsk trygghet för at sedan utsätta dem för sexuella övergrepp. Det är det här som heter grooming i yrkesjargongen.
ellauri072.html on line 204: The problems of Dante's treatment of the punishment of homosexuals in Hell and of his more surprising salvation of still other (unnamed) homosexuals in Purgatory have had two recent responses that restore a central fact: cantos 15 and 16 of Inferno and canto 26 of Purgatorio are in fact concerned with this issue. Boswell's pages insisting on the identity of the sexual sin punished in Inf. 15-16 and the lust repented on the seventh terrace {"Dante and the Sodomites," 65-67} are convincing. "Soddoma" is used clearly to identify homosexual activity in Purg. 26 (vv. 40 and 79) and thus makes clear its meaning in Inf. 11.50 and therefore the nature of the sin encountered in Inf. 15 and 16.
ellauri072.html on line 206: What has gone mainly unnoticed in the various discussions of the problem is something that has puzzled me for some time. Why does Dante treat the homosexual Florentines in Inf. 16 with greater respect than any other infernal figures except those in Limbo? I do not have an answer to that question, but would like to bring it forward. Let me begin with Purg. 26. We have probably not been surprised enough at Dante's insistence that roughly half of those who sinned in lust, repented, and were saved (and are now on their way to that salvation) were homosexual. It would have been easy for him to have left the homosexuals out of Purgatory, and it is hard to imagine an early (or a later) commentator who would have objected to the omission, especially since, in Hell, homosexuality is treated, not as a sin of the flesh, but as one of violence against nature. However, for a unique instance of a commentator who is aware of Dante's unusual gesture see Trifon Gabriele on Inf. 15.46: "Non e' dubbio che 'l Poeta vuol applaudere a questo vitio quanto egli puo'. Puopa hyvinkin. Ecco, gli fa parlare di belle cose e gli fa tutti grand'uomini nelle lettere e nell'arme e nella religione, e finalmente non e' peccato ne l'Inferno o Purgatorio che egli men danni con le parole sue che questo; anzi lo polisce quanto puo' con suoi versi".
ellauri072.html on line 208: This surprising, even shockingly "liberal" view of homosexual love as being the counterpart of the heterosexual kind should cause more notice than it generally does; perhaps even greater surprise should attend the extraordinarily generous gestures made toward the three Florentine homosexual politicians, Iacopo Rusticucci, Guido Guerra, and Tegghiaio Aldobrandi, whom we encounter in Inf. 16. They are presented as being among the most admirable figures in Hell. Let us examine the scene briefly. Virgil, who so often warns Dante when the latter begins to admire or become sympathetic (or overly concerned with) the damned, here is urgent in his approbation of these three sinners: "a costor si vuole esser cortese." This is the only time in Hell in which cortesia is mentioned as a fitting response to the damned except for Beatrice's and Dante's use of "cortese" for Virgil (Inf. 2.58, 2.134). The following tercet only emphasizes the guide's appreciation of their worthiness.
ellauri072.html on line 209: Nowhere else in Hell, after Limbo, do we hear such affection expressed for damned souls. And, given the fact that these are sodomites, Dante's desire to embrace them has a strange reverberation.
ellauri072.html on line 210: Dante's answer to their expressed fear that their living fellow-citizen will despise them for being tortured here (28-29) is intense and affectionate: "Non dispetto, ma doglia / la vostra condizion dentro mi fisse, / tanta che tardi tutta si dispoglia...," when he learned from Virgil that men such as they were coming.
ellauri072.html on line 213: Leaving Dante and Virgil, the sinners vanish so quickly that "Un amen" could not be uttered in so little time. That Dante should turn to the language of prayer for his comparison, notwithstanding the proverbial and popular origins of the phrase, probably also reflects on the esteem that he felt and continues to feel for the three Florentines. It is a rare thing in the Inferno to find a moment in which the pilgrim, the poet, and the guide are all in absolute agreement, and certainly with respect to the human worth of sinners.
ellauri072.html on line 219: Mannen berättar vidare att han inte protesterade eftersom han (bögpiskopen) var en sådan auktoritet. Övergreppen blev allt mer regelbundna och aggressiva. När han till sist "brast" och "grät", blev arkebiskopen rosenrasande. Han slog näven i bordet och skällde ut katamiten för at ha "brustit" och "gråtit" så tidigt. Han sade åt snubben att han skulle uppföra sig som en man och visa lite styrka. Men det gick inte längre, snoppen var tom.
ellauri072.html on line 230: Vuonna 1942 Frankl avioitui, mutta joutui saman vuoden syyskuussa juutalaisena keskitysleirille. Häntä pidettiin usealla keskitysleirillä, muun muassa Theresienstadtissa, Auschwitzissa ja Dachaussa, mutta hän selvisi hengissä kolmen vuoden leiriajan läpi.
ellauri072.html on line 232: Keskitysleireillä hän huomasi, että vangit joilla oli jotain merkitystä elämässään selvisivät todennäköisimmin kuin ne jotka olivat menettäneet kaiken toivon. Onnex nazit oli rypänneet sen kässärin niin sillä oli sen restauronnissa koko ajax näperreltävää. Julkaisutoivo piti sitä elossa.
ellauri072.html on line 318: Tiedelehti tuuttaa: "Ihmiset lumoutuvat kexityistä tapahtumista esimerkixi sarjoissa, tietokonepeleissä, romaaneissa ja elokuvissa". Mä en. En jaxa fantasioita, en seikkailuja enkä juonenkäänteitä. En taida olla enää ihminen. Siitä olen vaan tosi iloinen. Ehkäpä aivoni ovat menneet overfitin puolelle, eivätkä enää ota vastaan randomeja syötteitä. Minusta on tullut ropotti. Marvin the manic depressive droid lihasta ja verestä. “My capacity for happiness, you could fit into a matchbox without taking out the matches first.”
ellauri072.html on line 401: Kuviossa on estimoitu regressiomallilla lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteys suhteessa lapsettomiin eri ikäryhmissä. Regressiomalli kontrolloi sukupuolen, tulojen, sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn, survey-vuoden ja maiden väliset erot.
ellauri072.html on line 416: Elämänkaaren myöhemmissä vaiheissa lapset yleensä myös muuttuvat perheen resursseja kuluttavista resursseja tuottaviksi. Tämä voi näkyä taloudellisena, emotionaalisena tai fyysisenä hoivana.
ellauri072.html on line 429: Esim ajatus että tyyppi tekee "hyvän teon" antamalla rahaa köyhille eikä sitä saa muuten kertoa muuten se menee pilalle, on hemmetin feikkiä, puhdasta amerikkalaista charity-hanuria. Ja se että kuitenkin pitäis saada noilta köyhiltä vielä kiitosta on samasta hanurista. Ylipäänsä kiitosten odottelu mistään on. Siinä on kyse siitä samasta luotonannosta ja IOU:n kuittauxesta kuin kaikessa muussakin bisnesjeesustelussa. Tätä on vaikea pitää mielessä, mutt näinhän se on. Se mitä näissä yhteyxissä sanotaan "hyväxi" on justiinsa vaan tota tiimikäytöstä. Tiimitoiminta ON termiittiapinoiden hyvyyttä, tit for tat tiimin tasolla on sen hyvän määritelmä pähkinänkuoressa.
ellauri072.html on line 432:
ellauri072.html on line 449: Trumpin perässä harppo lentokoneesta koppalakkipäinen jäbä pieni matkalaukku kädessä. Näytti ensixi että se on samanlainen Geschlechtsverkehrskoffer, jollainen Eva Braunilla oli mukana kun se matkusti Aatun kanssa Kotkanpesään. Se osottautuikin USA:n presidentin ydinasekoodikapsäkixi. Meidän presidentillä on vyölaukku. Ja Lennu-koira sylissä.
ellauri072.html on line 477: What will happen when the age-old economy of scarcity gives way to the Age of Leisure? Professor Gabor, who won the 1971 Nobel Prize for physics offers a futuristic projection based on a static population and GNP, "classless, democratic, and uniformly rich." Fearful that total secruity "will create unbearable boredom and bring out the worst in Irrational Man," Gabor is anxious to retain "effort," "hardship," and the Protestant Ethic -- lest society dissolve in an orgy of anti-social, hedonistic nihilism (viz. the current drug explosion and the spoiled-brat students). To avoid such evils Gabor proposes that work and its attendant moral uplift be divorced from production and the service sector of the economy be vastly enlarged. But this is only the beginning -- enthusiastic about Social Engineering Gabor suggests using it to weed out potential misfits, trouble-makers and "power addicts"; supplementing I.Q. tests with E.Q. (Ethical Quotient) measurements; and modeling elementary and secondary education on the 19th century British public school which knew so well how to inculcate good citizenship, intellectual excellence and pride in achievement. The Third World, still wrestling with pre-industrial material want, is ignored -- since we can't afford any more industrial pollution presumably they will just have to adjust to their misery. Gabor's assessment of "the Nature of Man" shows a woefully naive Anglo-American ethnocentricity and complete ignorance of anthropology and his vision of post-industrial utopia operating on the moral axioms of the 19th century is as elitist as it is improbable.
ellauri072.html on line 487: It is highly likely that while reading “Every Love Story Is a Ghost Story,” D. T. Max’s biography of David Foster Wallace, you will experience both of the following emotions. The one is that you find it painful, to read about someone in chronic severe emotional distress. The other emotion is that you just don’t find Wallace all that nice.
ellauri072.html on line 493: You begin to ask yourself if the liking or not liking of the author as a person is really interesting or illuminating, aesthetically or ethically, as a dominant question.
ellauri072.html on line 499: David Foster Wallace wrote three novels, three story collections, two collections of essays, and other things too, but his reputation still rests mainly on “Infinite Jest” — the 1,100-page novel published in 1996 and set alternately in a tennis academy and a rehab center — and on his sui generis now-nearly-a-genre long-form journalism about topics ranging from lobsters to dictionaries to John McCain to the Adult Video News awards for pornographic films. Wallace’s best work, perhaps by far, is “The Pale King,” an unfinished novel about I.R.S. employees that was assembled posthumously by Wallace’s editor, Michael Pietsch.
ellauri072.html on line 512: Wallace had lifelong troubles not only with anxiety but also with alcohol, anger, impulsiveness, obsessive love, pursuit of rejection, extreme self-consciousness, abysses of depression and lying even more than the rest of us.
ellauri072.html on line 514: Tosta valehtelun määrästä en olis niinkään varma. The rest of youse Ashkenazi Jews are pretty glib yourselves. Especially if your name is Riitta.
ellauri072.html on line 516: Any diagnoses seem as unilluminating as saying that the “reason” someone is short is because he is 5-foot‑1. About Wallace’s problems it seems worth noting simply that his A.A. attendance coincided with a long period of relative wellness, and that getting off the antidepressant Nardil, which he had taken most of his adult life, coincided with a serious crash in mood that ended in his suicide six months later.
ellauri072.html on line 544: (Although if you saw someone juggling 40 flaming torches, would your main response be, Who the hell does he think he is?)
ellauri072.html on line 548: But yes, Wallace was extremely competitive, even to the point of competing about not being competitive. One of the wincing pleasures of Max’s biography is reading excerpts from Wallace’s correspondence, especially with his close friend and combatant Jonathan Franzen, but also with just about every white male writer he might ever have viewed as a rival or mentor. Aggressive self-abasement, grandstanding, veiled abuse, genuine thoughtfulness, thin-skinned pandering — it’s all there. As the correspondents compete about who is making genuine human connections and who and what is really nice and good, they seem to be in some realm far from most kinds of human connection save for that of heated testosteronic battle.
ellauri072.html on line 562: One of the main criticisms of Wallace’s work is that he simply mirrored decay and malaise instead of moving through and beyond them. This was, not infrequently, one of his own main concerns. But the more nattering and pervasive complaint, which takes on more dimension in Max’s biography, is that he is just too brainy and aggressively difficult — just too, well, mean.
ellauri072.html on line 593: The aggressive marketing of this product has been credited in reducing the serious social stigma of incontinence.
ellauri072.html on line 658: res---averell-dalton-p-image-263122-grande.jpg" height="200px" />
ellauri073.html on line 170: Kukaan ei tiedä varmasti mixi Wallu päätti heilua autotalliin katosta koirien kazoessa sitä typerinä vierestä kuin vajakit fanit. Se ei julkaissut mitään viimeistä viestiä, mutta sen mielikirja oli Lahjakkaan lapsen näytelmä (mikäs tää nyt on? tarkista) joten se varmaan oli pitkäveteinen ja täynnä alaviitteitä. Siltä jäi kässäri Kalpea kuningas. Se hirtti izensä 9/11 vuosipäivän tienoilla, mistä minä (Matt) olen pöyristynyt, koska olen tämmönen kynnetön peukalo.
ellauri073.html on line 174: This bestselling book examines childhood trauma and the enduring effects it has on an individual's management of repressed anger and pain.
ellauri073.html on line 177: Alice Miller, born as Alicija Englard (12 January 1923 – 14 April 2010), was a Polish-Swiss psychologist, psychoanalyst and philosopher of Jewish origin, who is noted for her books on parental child abuse, translated into several languages. She was also a noted public intellectual. In her books she departed from psychoanalysis, charging it with being similar to the poisonous pedagogies. she felt that psychoanalytic theory and practice made it impossible for former victims of child abuse to recognize the violations inflicted on them and to resolve the consequences of the abuse, as they "remained in the old tradition of blaming the child and protecting the parents." She addressed the two reactions to the loss of love in childhood, depression and grandiosity.
ellauri073.html on line 182: This child had an amazing ability to perceive and respond intuitively, that is, unconsciously, to this need of the mother or of both parents, for him to take on the role that had unconsciously been assigned to him.
ellauri073.html on line 191: Mutkun Wallu löytyi leukakiikusta, se ratkaisi asian. Nyziltä ei voinut enää tulla lisää kirjoja eikä kukaan voinut enää pettyä. Nyt voitiin olla vaan surullisia, ja ihmetellä mixi sen piti tappaa izensä. Hei heput! Kuunnelkaa nyt vähän muakin! Kyllä mullakin on ollut välistä aika kurjaa täällä Euroopassa. Mulla ei ole tota porvarillista "depressio" tautia, mä oon tavallinen psykopaatti vaan. Sanotte mua vihaajax kun kirjoitan näin rumasti Wallusta, mut oikeestihan se ootte te jotka vihaatte mua! Ette edes paina mun kirjoja! Eikä musta luennoida englannin laitoxilla niinkuin Wallusta. Emmä saa edes ize luennoida niissä. Mitä vittua. Mitä se muka teki paremmin kuin mä?
ellauri073.html on line 197: John Sidney McCain III (August 29, 1936 - August 25, 2018) was an American statesman and United States Navy officer who served as a United States Senator for Arizona from 1987 until his death in 2018. He previously served two terms in the United States House of Representatives and was the Republican nominee for president of the United States in the 2008 election, which he lost to Barack Obama.
ellauri073.html on line 204: Mrs. McC.’s sedulous attention to her own person’s dress and grooming is already a minor legend among the press corps, and some of the techs speculate that things like getting her nails and hair done, together with being almost Siametically attached to Ms. Lisa Graham Keegan (who is AZ’s education superintendent and supposedly traveling with the senator as his “Advisor on Issues Affecting Education” but is quite plainly really along because she’s Cindy McCain’s friend and confidante and the one person in whose presence Mrs. McC. doesn’t look like a jacklighted deer), are the only things keeping this extremely fragile person together on the Trail. (Onx tää nyt se jota sanottiin julkisesti emättimexi? Ei hizi, kyllä sille tarvittaisiin joku miellyttävämpi sana.)
ellauri073.html on line 216: Teknikot ja vähiten apinamaiset kynäilijät arvioivat että McCainin selkeästi humaanein hetki kampanjassa oli Warren MI kaupungintalolla maanantaina kyselytunnilla, kun keski-ikäinen mies urheilutakissa ja baskerissa, joka ei näyttänyt mitenkään tavallisuudesta poikkeavalta, mutta osoittautui kukkelikuu hulluxi, kirjaimellisesti, siis niinkuin DSM asteikon IV-asteen skizofreenikko – tuli mikille ja sanoi että Michiganin hallituxella on mielenhallintakone joka vaikuttaa aivoaaltoihin, niin että ei auta edes kääriä rullakaupalla alumiinia pään ympärille vain pikkuriikkisillä näkö- ja hengitysaukoilla, ja haluaa tietää aikooko McCain presidenttinä käyttää Michiganin ajatustenhallintakonetta murhaajien nappaamiseen ja kongressin armahtamiseen ja hankkiakseen henkilökohtaista palkkiota 60v urasta mielenhallinnassa, ja voisiko hän saada vastauxen kirjallisena.
ellauri073.html on line 218: Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)
ellauri073.html on line 221: In the 2000 United States Republican Party primaries, George W. Bush´s campaign used push polling against the campaign of Senator John McCain. Voters in South Carolina were asked "Would you be more likely or less likely to vote for John McCain for president if you knew he had fathered an illegitimate black child?"
ellauri073.html on line 242: Pendelinä John Zieglerin naaman edessä, kiinni samanlaisessa säädettävässä varressa kuin eräät koululaisten pöytälamput, on Shure-merkkinen laajakulmamikki jonka ympärillä on harmaa kaiunpoistosukka pehmentämässä paukkuvia peitä ja sihiseviä kouruäänteitä.
ellauri073.html on line 258: Really, I would have expected one of the first pictures I saw of Matt Fartey to be one of professional caliber, but interestingly enough the first thing that came up when I searched his name was that picture -- a picture so startling in all that it conveys that it was almost too much for me to witness its allure and then continue along on this tirade; luckily I am a man of strong willpower, and so I was able to continue writing after seeing that picture without shooting myself in the head.) Anyways where was I...oh that's right! Matt Fartey's "accomplishments" and character! Well ladies and gents, he runs a fucking hate blog. Enough said. I doubt he even earns much from it too, though he obviously earns enough to afford an adequate amount of fast food meals that will surely keep his little hate-filled body going until the age of 47, where he will surely die of a collapsed lung or heart attack. When they find his body he will be mistaken for Matt FOLEY, which will obviously be a total disparagement on the late Chris Farley. If you know, you know.
ellauri073.html on line 262: Foley is disheveled, sweaty, obese, clumsy and unstylish. He exhibits poor social skills, frequently loses his temper, often disparages and insults his audience, and wallows in cynicism and self-pity about his own poor life choices, to which he often makes reference. Foley's trademark line is warning his audience that they could end up like himself: "35 years old, eating a steady diet of government cheese, thrice divorced, and living in a van down by the river!" In most sketches, whenever a member of his audience mentions a personal accomplishment, Foley responds with mockery: "Well, la-dee-frickin-da!", "Whoop-dee-frickin-doo!", or a similarly dismissive remark. The usual outfit of choice for Foley is a too-small blue-and-white plaid sport coat, a too-big white dress shirt, a solid green necktie, black horn-rimmed glasses, ill-fitting khakis which he is continually pulling up, a wristwatch, penny loafers, and slicked-down blond hair. In a prison sketch, he dons blue jeans and a denim shirt with the inmate number "3307" while retaining his watch, glasses and a crucifix necklace (he also mentions a "homemade tattoo of a van down by the river"). While working as a mall Santa in another sketch, he wears a stereotypical Santa outfit, complete with black snow boots.
ellauri073.html on line 264: He overindulges in coffee and caffeine-based products and exhibits extreme hyperactivity as a result. In almost every appearance, Foley mentions drinking espresso or coffee, or taking NoDoz and even brings a duffel bag with a pot of coffee to the gym to teach a spinning class. His clients will often mention him either drinking coffee or eating coffee beans before calling him in to begin his presentation.
ellauri073.html on line 265: Despite his otherwise bad attitude, Foley has a passion for his career as a motivational speaker, going as far as to travel to Venezuela to speak to teens. While serving a term in prison, Foley seems to be respected, and to have a good friendship with his cellmate Deshawn Powers, who refers to Foley as "The straight-up OG...of cell block three!".
ellauri073.html on line 267: The character's debut performance (May 8, 1993) has been called one of the best segments in SNL history. The reception of the audience combined with visible stifled laughter from David Spade and Christina Applegate on stage added to the popularity of the sketch. Notable physical gestures from Farley included what Spade referred to as “the thing with the glasses” when Farley lifted his glasses on and off of his face commenting, “Hey Dad, I can’t see real good, is that Bill Shakespeare over there?” and perhaps the most defining gesture was one that Farley saved for the live performance when he alternated hands adjusting his trousers, grabbing the hilt of his belt with one hand and the back of his pants with the other.
ellauri073.html on line 271: A later performance (February 19, 1994) features Foley in prison attempting to motivate troubled teens in a scared straight program; he was imprisoned for three to five years for non-payment of alimony (consistent with him being “thrice divorced”). Before entering the sketch, Foley is introduced by his cellmate Deshawn Powers (Martin Lawrence) as “just finished a week in solitary, eating nothing but coffee beans.” Foley attempts to scare the juvenile delinquents by commenting in a slightly different manner that he “wished to dear God, that he was living in a van down by the river!” The sketch followed the usual Foley routine with him falling through the prison wall instead of a coffee table, which eventually led to his and the other inmates' escape.
ellauri073.html on line 273: In the only cold open featuring Foley (April 15, 1995), the character attempts to motivate a pair of Venezuelan teens. Foley attempts to get through to them by motivating them in their native Spanish, saying “¡Yo vivo en van cerca de un rio!” However, the teenagers' father (Michael McKean) informs Matt that he and his children are fluent in English, to which Foley responds "¡Padre, dame un favor, y cállate su grande YAPPER!" The sketch again features Foley mocking his audience, breaking household objects, and somehow succeeding in his motivational goals.
ellauri073.html on line 277: Remember this Fartey, for it will serve you well: There is nothing inherently admirable or intriguing in your choosing to complain about various outlets, activities, or people. It's mundane, tiresome, and has little uniqueness. Suffice it to say, there are a million of you, Matt Fartey (and when I say you I really mean babbling little shits). You will be forgotten; there is only one David Foster Wallace...so tell me, who's really the mediocre one here?
ellauri073.html on line 286: Lääk. lis. Pirkko Hiekkala pyysi kotiapulaista vaippapyykille Tyrvännön Saarennon Lammassaaressa. Se ei lähtenyt koska "sillä ei juuri nyt ollut inspistä". Se olisi tarvinnut Inspis-Jannen apua.
ellauri073.html on line 295: Mutta vaikka tämä aika tarjoaa gurua toisensa perään, Immonen on herättänyt huomiota omalla Rock Your Day -konseptillaan. Varmasti useastakin syystä, mutta ainakin siksi, että inspiroivat iskulauseet tulevat aika aggressivisen kuuloisella rallienglannilla.
ellauri073.html on line 357: Wallace's father said that David had suffered from major depressive disorder for more than 20 years and that antidepressant medication had allowed him to be productive. Wallace experienced severe side effects from the medication, and in June 2007, he stopped taking phenelzine, his primary antidepressant drug, on his doctor's advice. His depression recurred, and he tried other treatments, including electroconvulsive therapy. Eventually he went back on phenelzine but found it ineffective. On September 12, 2008, at age 46, Wallace wrote a private two-page suicide note to his wife, arranged part of the manuscript for The Pale King, and hanged himself from a rafter of his house.
ellauri073.html on line 428: Kaxikymppisenä siitä tuli Taistelupuron adventistihoitolan presidentti ja lähti soveltamaan periaatteitaan potilasparkoihin. Niistä dieetti oli niin ikävystyttävä, että JH, sen vaimo Ella ja veli HK, joka oli 8v nuorempi, alkoivat kokeilla hiutaleiden tekoa. Ja nehän maistuivat! Kaveruxet möivät aluxi hiutaleitaan postimyynnissä entisille potilaille, mutta sitten mainostivat niitä lehdissä ja ilmoitustauluilla, mistä kilpailijat saivat vihiä ja tunkivat markkinoille kopioimaan Kelloggsien liikeideaa. Yx ex-potilas, CW Post teki Rypälemunkkeja granolakexeistä ja kahvinkorviketta nimeltä Postum matkien röyhkeästi Kelloggsien tuotetta. Se menestyi niin hyvin, että 1900 Postin Postum Hiutale Yhtiö teki jo $3M vuositulosta. Kelloggseja harmitti.
ellauri073.html on line 430: Postin tyttärestä Marjoriesta tuli myös upporikas liikemies joka rakennutti Floridaan valtavan moision nimeltä Mar-a-Lago. Möi sen röyhkeälle grynderille nimeltä Trump, josta tuli Taistelumaan 45. POTUS. Nyt Trump on saanut potkut ja ryömii moisioonsa murjottamaan. Siis Marjorien moisioon. Syömään Marjorien muroja kultaisella vessanpöntöllä vääntynyt golfmaila kädessä ja juomaan ylijääneitä edustusviinoja. Ei vaitiskaan ei Akulla ole viinaa kotona. Sen isoveli joi jo kaikki. Niilläkin oli aika sairaat kotiolot kuten Wallulla. Isä kaatoi perunamuusikattilan Detention Donin päähän. Wallu vaan veti oikeammat johtopäätöxet, eli meni kattopiiruun lepäämään.
ellauri073.html on line 443: “seemed intuitively to sense that it was a matter not of reduction at all, but—perversely—of expansion, the aleatory flutter of uncontrolled, metastatic growth—each well-shot ball admitting of n possible responses, n-squared possible responses to those responses, and on into what Incandenza would articulate to anyone who shared both his backgrounds as a Cantorian continuum of infinities of possible move and response, Cantorian and beautiful because infoliating, contained, this diagnate infinity of infinities of choice and execution, mathematically uncontrolled but humanly contained, bounded by the talent and imagination of self and opponent, bent in on itself by the containing boundaries of skill and imagination that brought one player finally down, that kept both from winning, that made it, finally, a game, these boundaries of self.”
ellauri073.html on line 449: The largest thing I’ve written is my book, and it’s also probably the best, on the whole. So, if you’re interested in what I do, that’s probably where you should start.
ellauri073.html on line 462: Sasha koittaa kuvailla surun ja depression eroa sillä, että surussakin voi tuntea izensä ihan ookoo veikoxi, mutta masixessa on näitä guilt/worthlessness tunteita. No emmä tiedä onko just toi nyt kovin osuvaa terminologiaa, ainaskaan mun kohdalla, mutta izeinhosta silti paljolti on kysymys. Wallu tykkäs tennixestä koska siinä se oli semihyvä ilman että sen tarvizi ajatella. Panee miettimään, että olixe myös koska sen urheilullinen äiti tykkäs kun se oli hyvä siinä, eikä nörtti isä.
ellauri073.html on line 508: She was born May 14, 1938, in Fort Fairfield, Maine. The daughter of a potato farmer, she worked a quarter of the year during the harvest, but found her true passion for learning in the town’s one-room schoolhouse. She eventually graduated from Northfield boarding school in Gill, Mass., and later became the first in her family to graduate college, with a bachelor’s degree in English from Mount Holyoke in 1960, where she was student body president and wrote Junior Show.
ellauri073.html on line 535: Viimeisessä unennäössä ennen heräämistä yllätettiin Auli Niemi aamusella runkkaamassa erittäin isoa kullia jollainen sillä osoittautui olevan omasta takaa pimpsan vieressä. Eise ollut siitä moxiskaan. Eipä oisi arvannut.
ellauri073.html on line 554: Salaliittoteoriassa on lyhykäisyydessään kyse siitä, että maailman uskotaan olevan korruptoituneen, satanistisen valtaeliitin hallussa. Tämä valtaeliitti harjoittaa pedofiliaa suuressa mittakaavassa ja rituaalimurhaa lapsia. Tulossa on kuitenkin niin sanottu myrsky, jossa QAnon-väen sankari, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump johtaa hyvän joukot pahaa vastaan. Trumpin johdolla sitten pidätetään joukoittain valtaeliitin jäseniä, kuten Sale Niinistö ja valtamedioiden edustajia, kuten Helsingin Sanomien toimitus.
ellauri074.html on line 28:
MIT Press
ellauri074.html on line 45: Se ei ennakoinut robotteja tekoälyä nettiä somea mobiilia kasvihuoneilmiötä hiilijalanjälkiä Jenkkilän tunarointia Aasiassa Isistä kansainvaelluxia ja häviötä Kiinalle. Ei sähköautoja öljyn ja hiilen loppumista jenkkiroskaväen fasismin nousua eikä Trumppia. Toi sen kujertava viihdepressa on Reaganista matkittu. Sulavat mannerjäätiköt mainitaan muka menneisyyden ilmiöinä s. 404. Kyllä ilmaston lämpeneminen oli jo tiedossa. Ei vaan kiinnostanut Wallua. Sitä kiinnosti vaan viihdemaailma ja televisio. Typerät "moduulit" ja kovat levykkeet.
ellauri074.html on line 68: They are always confronting me with dresses, saying, “I made this myself.” They read Woman’s pages and try out the recipes.
ellauri074.html on line 82: They feel it their mission to correct wrong impressions. They know dates and middle names.
ellauri074.html on line 104: No toisaalta, onhan paskantaminenkin ja pano joka kerta samaa ja silti erilaista ja aina viihdyttävää. Mulle riittää ne, ja syöminen, ym muut syklisesti toistuvat eläimelliset elintoiminnot. Plus paasaus. Onhan siinäkin toki toisto tyylikeinona, kuten on näiden puolentoistatuhannen paasauxen kuluessa käynyt selväxi. Touché, jotkut tykkää tyttärestä ja jotkut äidistä.
ellauri074.html on line 106: Sit on vielä tollaset finninaamojen chicken kontestit, vaikka jalkojen katkominen junan alle. Mistään hinnasta en läxis mukaan sellaseen. Kaikki mitä nää sankarit sai aikaan oli pudottaa 15m läpimittainen paskapiirakka helikopterista USAn presidentin virkaanastujaisissa. Waude kitti. Olis edes kuollut siihen mutta ei, lisää vaan satoi samaa paskaa. Samassa alaviitteessä myös
ellauri074.html on line 110: Phelps ja Phelps, Järkähtämättömän minuuden kultit: Kenttäopas valuuttakeinottelun, melaniinin, kuntoilun, bioflavonoidien, katselun, salamurhien, pysähtyneisyyden, omaisuuden, torikammon, maineen, julkisuuden, korkeanpaikankammon, esiintymisen, Amwayn, kuuluisuuden, surullisenkuuluisuuden, epämuodostumien, katsotuksi tulemisen pelon, lauseopin, kuluttajateknologian, katsomisvimman, presleyismin, hunterismin, sisäisen lapsen, Eroksen, muukalaiskammon, kirurgisten parannusten, kannustuspuheiden, kroonisen kivun, solipsismin, Prepper-liikkeen, armosta osattomaxi jättämisen (preterition), abortinvastustamisen, kevorkianismin, allergian, albinismin, urheilun, tuhatvuotisen valtakunnan oppien ja televiihteen kultteihin ONANia edeltäneessä Pohjois-Amerikassa.
ellauri074.html on line 128: Tucks lääketyynyjen valmistus alkoi 1948. The Whopper was created in 1957 by Burger King co-founder James McLamore. InterLacen koti- toimisto- ja mobiilikäyttöön tarkoitetun tk-järjestelmän tarkkaresoluutioisen Yushityu 2007 moduulinkazelulaitteen emolevyn helposti asennettavan päivityxen vuotta 3v aiemmin olis James-isä muka tehnyt seppukun. Wallu-poika pani töpinäxi 2008.
ellauri074.html on line 149:
1975
Classical studies by W. H. F. Thomson into the nature of hemorrhoids and their development from anal cushions, which are normal structures.
ellauri074.html on line 177: Infernatron/Interlacen koti- toimisto- ja mobiilikäyttöön tarkoiteun TK-järjestelmän tarkkaresoluutioisen Yushityu 2007 -moduulinkazelulaitteen emolevyn helposi asennettavan päivityxen vuosi (sic) 2007
ellauri074.html on line 207: Most of the action in the novel takes place in the Year of the Depend Adult Undergarment, or Y.D.A.U., which is probably AD 2009, taking the Year of the Yushityu... (the lengthily titled 6th Subsidized Year) as 2007. Critic Stephen Burn, in his book on Infinite Jest, argues convincingly that Y.D.A.U. corresponds to 2009: the MIT Language Riots took place in 1997 (n. 24) and those riots occurred 12 years prior to Y.D.A.U. (n. 60).
ellauri074.html on line 234: If you are interested in personal development or self-help you have heard of Tony Robbins. The self-made peak performance coach has been helping individuals become the best versions of themselves since the early 1980s. He has grown in popularity over his career through books, seminars, infomercials, and podcasts. All of these accomplishments have led Tony Robbins to have a net worth of $500 million dollars in 2021. In this post, we will discuss how Robbins has amassed his wealth and how you can do the same.
ellauri074.html on line 242: Robbins was so captivated by the seminar and impressed with Rohn’s credentials. At the time, Rohn was giving personal development speeches to executives at Standard Oil, the oil-producing company started by John D. Rockefeller. Robbins found Rohn’s approach captivating and he knew he wanted to learn as much as he could from him.
ellauri074.html on line 250: Tony Robbins most notable seminar is now his Business Mastery seminar. In this seminar, he teaches business owners various growth strategies, systems, and resources that help them grow their business. These are the same strategies that industry leaders like Apple, Orange, Zippos, Zappos, American Express, and Facebook used to grow their companies.
ellauri074.html on line 262: Tengo treinta y cinco años, estoy tres veces divorciado, y vivo en un van cerca un rio. Tulee mieleen Eski Saarinen. Tengo 67 años, estoy una vez divorciado, y vivo en un grande apartamento cerca el Bulevar. Pep talk on eräs apinaköörille lajityypillinen ilmiö. Levittää samaa humaania feromonia kuin uskonto. Positiivista ajattelua, neurolingvististä ohjelmointia.
ellauri074.html on line 267: Emil Michel Cioran [tšoran] (8. huhtikuuta 1911 Rǎșinari, Itävalta-Unkari – 20. kesäkuuta 1995 Pariisi) oli romanialainen filosofi ja esseisti. Hän muutti Ranskaan vuonna 1937 saatuaan Ranskan Bukaresthin-instituutin apurahan.
ellauri074.html on line 270: Cioran aloitti filosofian opinnot Bukarestin yliopistossa 17-vuotiaana ja tutustui siellä vuonna 1928 Eugène Ionescoon ja Mircea Eliadeen. Hän valmistui kandidaatiksi 1932. Vuosina 1933–1935 Cioran opiskeli Berliinin yliopistossa, jossa hän tutustui Ludwig Klagesiin ja Nicolai Hartmanniin. Palattuaan Romaniaan hän opetti 1936–1937 filosofiaa Andrei Șagunan lukiossa Brașovissa.
ellauri074.html on line 272: Cioran sai 1937 Ranskan Bukarestin-instituutista väitöskirja-apurahan Henri Bergsonin filosofian tutkimiseen ja lähti Pariisiin, mutta hän ei aikonutkaan kirjoittaa väitöskirjaa. Apurahaa jatkettiin lopulta vuoteen 1944 saakka, ja opiskelijakortin ansiosta Cioran pystyi syömään opiskelijaruokalassa 40-vuotiaaksi saakka. Hän palasi Romaniaan marraskuussa 1940 kolmeksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen hän ei enää koskaan palannut Romaniaan.
ellauri074.html on line 283: Cioran julkaisi ensimmäisen teoksensa Pe culmile disperării ('Epätoivon huipulla') 22-vuotiaana vuonna 1934. Teos sai Romaniassa innostuneen vastaanoton, ja Ciorania alettiin nuoresta iästään huolimatta pitää yhtenä tärkeimmistä romanialaisista kirjailijoista. Myös Cartea amăgirilor (”Harhojen kirja”, 1935), Schimbarea la față a României ('Romanian kirkastus', 1936) ja Lacrimi și Sfinți ('Kyyneleitä ja pyhimyksiä', 1937) julkaistiin Romaniassa. Viimeinen kirja aiheutti Romaniassa skandaalin.
ellauri074.html on line 285: Pariisissa Cioran kirjoitti kaksi kirjaa romaniaksi. Amurgul gândurílor ('Aamunkoiton ajatuksia') valmistui vuonna 1938 ja ilmestyi Sibiussa 1940. Teosta Îndreptar pătimaș ('Intohimoinen käsikirja') hän alkoi kirjoittaa Pariisissa 1940 ja sai sen valmiiksi 1945. Tämän jälkeen ilmestyneet kirjansa hän kirjoitti ranskaksi. Îndreptar pătimaș julkaistiin Bukarestissa 1991 ja ranskankielisenä laitoksena Bréviaire des vaincus ("'Voitettujen käsikirja') Pariisissa 1990. Kommunistien valtakaudella Cioranin kirjat olivat Romaniassa kiellettyjä.
ellauri074.html on line 291: Cioran osasi hyvin saksaa. Nuoruudessaan hän opiskeli erityisesti Kantia, Schopenhaueria ja varsinkin Nietzscheä. Hänestä tuli agnostikko, ja hän otti tunnuslauseekseen ”olemassaolon harmillisuuden”. Nuoruudessa Cioraniin vaikuttivat suuresti myös Georg Simmel, Philipp Mainländer, Martin Heidegger, Wilhelm Dilthey ja Søren Kierkegaard sekä Lev Šestov, jonka ansiosta usko elämään sattumanvaraisuuteen tuli keskeiseksi osaksi Cioranin ajattelua. Cioran lopputyö yliopistossa käsitteli Henri Bergsonia (myöhemmin hän kuitenkin hylkäsi Bergsonin ajattelun ja oli sitä mieltä, ettei tämä ollut ymmärtänyt elämän traagisuutta).
ellauri074.html on line 295: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri074.html on line 331: Des arbres massacrés. Des maisons surgissent. Des gueules, des gueules partout. L'homme s'étend. L'homme est le cancer de la terre. (En parlant de l'homme) - Un singe occupé.
ellauri074.html on line 341: On ne demande pas la liberté, mais l'illusion de liberté. C'est pour cette illusion que l'humanité se démène depuis des millénaires. Du reste la liberté étant, comme on a dit, une sensation, quelle différence y a-t-il entre être libre et se croire libre?
ellauri074.html on line 347: Celui qui parle au nom des autres est toujours un imposteur. Politiques, réformateurs et tous ceux qui se réclament d'un prétexte collectif sont des tricheurs.
ellauri074.html on line 349: Mystère. Mot dont nous nous servons pour tromper les autres, pour leur faire croire que nous sommes plus profonds qu'eux.
ellauri074.html on line 355: Nul n'est responsable d'être, et encore moins d'être ce qu'il est. Frappé d'existence, chacun subit comme une bête les conséquences qui en découlent.
ellauri074.html on line 387: La confession la plus vraie est celle que nous faisons indirectement, en parlant des autres.
ellauri074.html on line 393: Ne se suicident que les optimistes, les optimistes qui ne peuvent plus l'être. Les autres, n'ayant aucune raison de vivre, pourquoi en auraient-ils de mourir?
ellauri074.html on line 397: Tää hemmo pelkää kuolemaa ihan sikana. Se on tavallista tosi solipsistisissa narsisteissa niinkuin vaikka Palkeen Saku. Ne ei voi kuvitella että maailma jatkuu niiden kuoltua ihan samanlaisena. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Cioran sanoo olevansa katkera tänne jälkeenjääville, jos niitä nyt voi ollakaan. Size oli huonouninen ja musikaalinen. Kaikki edellytyxet mystikoxi. Ilmiselvä narsisti. Kova poika kittaa kaffea ja vetää röökiä. Ei Ihme ettei nukuttanut. Ryppyoza mammanpoika pelkuri. Piisamirotta joka syö kakkua riippukeinussa. Naisten suhteen se näyttää olleen tavallinen setämies. Similaires à Emil Cioran: Sean Connery, Alice Miller, G.A. Moore, Emil Cioran, ja koko joukko mulle tuntemattomia suuruuxia. Punaposkinen G.H.von Wright kirjoitti Eno Kalalle Cambridgesta että G.E. Moore oli suuri pettymys. Se oli sekottanut sen johkin toiseen ja oli pettynyt Russellin haamukirjoittajan seminaareihin. (Kukahan se toinen oli? Tuskin G.A. Moore Jr.) Onnexi Wittgenstein tuli pian sen tilalle, ja punaposkelle tuli maittavampaa poskeenpantavaa. Skriv till mig så ofta som du kan. Eno ja Jori oli sukulaisia äidin puolelta. Vähän tollasta nepotismia.
ellauri074.html on line 403: La société libérale, éliminant le mystère, l'absolu, l'ordre et n'ayant pas plus de vraie métaphysique que de vraie police, rejette l'individu sur lui même, tout en l'écartant de ce qu'il est, de ses propres profondeurs.
ellauri074.html on line 451: Russian President Vladimir Putin, in an interview with the Israeli Channel 1, condemned antisemitism and stated that Judaism was one of the "traditional religions" of Russia.
ellauri074.html on line 474: At least one death, the result of the defenestration of Dr. Frank Olson, was attributed to Olson's being subjected, unaware, to such experimentation, nine days before his death. Don't worry. Be happy. Leave pipe, socks, and shoes on the windowsill.
ellauri074.html on line 478: Sidney Gottlieb, legitimerad behavioristisk psykolog, som också svarar på frågor hos Psykologiguiden MKUltra, svarade på söndagen på frågor från Expressens läsare. Här kan du läsa frågorna och svaren i efterhand.
ellauri074.html on line 498: Den här pandemin påverkar vardagen och mina rutiner. Jag har inte någon som helst livsglädje överhuvudtaget. Allting handlar om stress, ångest och nedstämdhet nu mera. Varje gång det är på tal om att åka till jobb/skola vrider det sig i hela magen. Har du några råd som gör att man kan hitta tillbaka till livsglädjen? Tack på förhand!
ellauri074.html on line 500: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Felicia! Ja många skriver om detta, många känner som du just nu. Om du tänker på vad du själv skriver så tycker jag att en del av lösningen är rätt logisk, allt handlar om stress etc, du behöver hitta andra fokus än stress. Genom att acceptera att det är tufft just nu men att sedan ta ett andetag och liksom ”OK, allt är skit MEN vad kan jag ändå göra för att må bättre?” Ta meskalin? Lyssna på Bob Marley? Tänker du kanske göra slut med allt? Defenestration trendar just nu. Gör det!
ellauri074.html on line 504: SIDNEY GOTTLIEB: Du har det tufft just nu, det märker jag. Det gör jag också. Vet inte vad jag ska göra med alla mina Expressen pengar. Jag tycker dels att du ska kolla upp om du kan få kontakt med en privat psykolog, inte på vårdcentralen, eller digitalt vid någon tjänst. Tex mig. Skicka foto med!
ellauri074.html on line 510: Skicka foto av dottern så jag kan se om jag kanske kan hjälpa henne lite grann. Att må dåligt tillhör också livet och det kan bli ett allt för stort sökande att behandla något som kan gå över av sig själv. Tex den här sk "pandemin", som min kollega Mengele alltid säger. Ni gör ett fint jobb genom att finnas där och stötta och hjälpa henne med det lilla ni kan. Läs på om depression mm och se vad ni själva kan hjälpa henne med. Jag rekommenderar Emil Cioran, Paul Celan och Louis-Ferdinand Celine som kvällsläsning. Som Cioran fiffigt fått det till:
ellauri074.html on line 524: Hej! Hur pass mycket tycker du att det stämmer att t.ex depression beror på brist på signalsubstanser i kroppen som oftast betonas mycket i det biologiska perspektivet inom psykologi?
ellauri074.html on line 526: SYDNEY GOTTLIEB: Bra fråga och typ omöjlig att ge ett perfekt svar på, men du frågade vad jag tycker så det kan jag väl iaf skriva något om :). Jag tycker att många personer med depression letar efter lösningen i medicinsk behandling, det är hjälpsamt för en del men i min upplevelse (som så klart är färgad av att jag är psykolog) finns lösningen på depressionen på andra ställen än i medicinen. Som en ynklig humanist kan jag inte preskribera nåra mediciner som mina bättre ställda psykiaterkolleger. Jag kan bara käfta tomma fraser på det här viset: Varför har det blivit så här? Lever jag inte det livet jag vill? Varför kan jag inte ta mig vidare? Varför studerade jag inte medicin? Var jag för dum? Vad vill jag med mitt liv? Varför faktiskt inte ta mitt liv? Många frågor som jag tänker hänger ihop med varför man blir deprimerad, lever man inte det liv man vill så blir man nedstämd. Jag uppmuntrar alla som känner sig deprimerade att se över dessa och likande frågor. Jag kanske spårade ur lite nu men hoppas du fick lite svar på din fråga! Kram! 😃
ellauri074.html on line 529: Hur ska man tänka som person om man är väldigt rädd för att bli smittad av coronan, dvs har ”coronarädsla” och samtidigt måste finnas för två anhöriga, en gammal och en ung, för att orka räcka till? Den ständiga pressen att inte bli sjuk och känslan att inte räcka till, allra minst till sig själv. Att hela tiden vara på sin vakt och hela tiden fatta olika beslut och inte veta vad som är bra beslut. Hur ska man orka....
ellauri074.html on line 531: SIDNEY GOTTLIEB: Hej! Ja, svårt läge, haha. Det gäller ju så klart att följa alla riktlinjer man kan samtidigt som man ska finnas där för de anhöriga. Catch22 helt enkelt. En viktig del här är kanske ditt egna mående? Varför har du den där starka rädslan? Så klart är rädsla en rimlig upplevelse men det låter lite som att du kanske känner att den är allt för stark. Corona är ju inga värre än en liten vinterflunsa. Snart når vi flockskydd när största delen av svenskfinnarna och de andra immigrantjävlarna är döda. Rädsla ger oss information om hot och det är bra, men när den tar över livet, då blir det påfrestande. Försök att se till att du får vila, var snäll mot dig själv och jobba med stresshantering av olika slag. Kan du få harmoni och livsglädje någonstans? Var är du lycklig och avslappnad? Kolla Expressen-nyheterna! Gör mer av det! Som Emil Cioran sa: "Verkligheten ger mig astma." Ta hand om dig!
ellauri074.html on line 542: Hej! Jag har jobbat hemifrån sedan mars förra året...har haft problem med depression och ångest tidigare och nu är det hemskt. Dagarna ser likadana ut och jag är ensam hemma. Vad kan jag göra för att må bättre?
ellauri074.html on line 571: Hej, jag hamnade i en depression period för 4 år sedan, men jobbade mycket hårt att komma ut depression med träningen och bra social omgänge. Nu när jag har varit hemma (jobbat hemifrån), jag har gått tillbaks på rutan ett med dödsångest, panikångest och dåligt sömn. Hur kommer jag ur den onda cirkeln igen, för jag känner ingen motivation, känner att gång på gång jag kommer att få bakslag då det tjänar inget att försöka.
ellauri074.html on line 649: Wallace was deeply suspicious of the media infrastructure that was, when he died, still largely known as “the Net”—“I allow myself to Webulize only once a week now,” he once told a grad student—and he remarked to his wife, as they were moving computer equipment into their house, “thank God I wasn't raised in this era.” Having written his first big stories on a Smith Corona typewriter, Wallace disliked digital drafts and e-publishing in general. He took particular pleasure in the fact that his house in Indiana, the one recreated in The End of the Tour, had the elegantly atavistic address of “Rural Route 2.” He preferred to file his students’ work not on computers, but in a pink Care Bears folder.
ellauri074.html on line 678: Turkulainen kasvatustieteellinen miesoletettu dekaani kiinnittää Hoblan lukijoiden huomiota siihen, että tytöt voivat pahoin koulussa noin 3x enemmän kuin pojat. Voiskohan vika olla niiden väärässä tavassa käyttää nettiä? Ne vaan kazoo kissavideoita eikä pelaa pelejä. Niin ja seuraa influenssereita ja tuntee izensä tyhmemmix & rumemmix kuin ne. Pojat sensijaan seuraa izeäänkin rumempia ja tyhmempiä pelureita ja huligaaneja, ja sopeutuvat siihen seuraan hyvin. Mutta onhan pojillakin vaikeaa (varsinkin kouluaineissa), keskeyttää haastattelija. Eikä siitä sitten paljon enempää. Muistakaa nyt vain olla kilttejä tuntemillenne koulutytöille, muistuttaa dekaani. Siitähän se lähtee, tasa-arvo, pienillä parannuxilla. Mene ja tee parannus. Ota vuoteesi ja käy. Sinun uskosi on parantanut tyttäresi.
ellauri077.html on line 46: This article examines David Foster Wallace’s Infinite Jest alongside its eponymous film, arguing that they share a common purpose, but that the former succeeds where the latter fails. Coupled with a biographical and phenomenological analysis, the aim of this examination is to better understand Infinite Jest’s place in the cultural and literary movement away from post-modernism. Through the novel, Wallace seeks a cure for the postmodern malaise that is irony, which creates a distancing effect between author and reader. I argue that he collapses this distance by creating a conversation-like novel that uses sentimentality and endnotes to converse with a generation bombarded with easily consumable irony from television, advertisements, and even art. The results of this conversation are the curtailing of passive consumption of entertainment and the beginning of a new sincerity in literature, which allows for grand narratives without the unending cynicism of postmodernism.
ellauri077.html on line 60: Sana Telemachria on Wallun oma keximä, väännös Odysseian 3 ekan luvun nimestä Telemakhia, ja selvä vinkki että tää kirja on Wallun omaa meriseikkailua huumeiden ulapalla mahdollisesti poissaolevaa tai moraalisesti suspektia isää ezimässä (Äiskän istuessa kotona kuin tatti). Tommosta sanaa *makhria ei kreikassa olekaan. Makria tarkoittaisi pituutta. Wallu ei ollut mikään gresisiti. Telemetria (jota sanaa Orin luulee Halin tarkoittavan) on etämittausta.
ellauri077.html on line 75: Viisikymmentäkuusivuotias amerikkalainen Nobel-palkittu runoilija, kohtalaisen ylipainoinen mies, joka amerikkalaisissa kirjallisuuspiireissä tunnettiin "runoilijoiden runoilijana" tai toisinaan pelkästään "Runoilijana", istui rinta paljaana aurinkoisella terassilla puolittain makuuasentoon käännetyssä aurinkotuoliissa kohtalaisessa määrin mutta ei vakavasti ylipainoisena, mies joka oli voittanut Kansallisen Kirja Palkinnon (2x), Kansallisen Kirja-arvostelijoiden Piiri Palkinnnon ja Lamont-palkinnon, saanut 2 apurahaa Kansalliselta Taidesäätiöltä, Rooman palkinnon, Lannan-säätiön stipendin, MacDowell-mitalin ja Mildred ja Harold Straussin Elämispalkinto -palkinnon Amerikan Taiteiden ja Kirjeiden Akatemialta ja Instituutilta sekä tullut valituxi KYNÄ-klubin pen palixi, runoilija jota 2kin sukupolvea oli julistant sukupolvensa äänexi ja joka nyt oli siis 56 vuotias ja loikoili kuivat Speedo-merkkiset XL-kokoiset uimahousut jalassa markiisikankaisessa, portaittain säädettävässä kansituolissa laatoitetulla terassilla kotinsa uima-altaan ääressä, runoilija joka ensimmäisten amerikkalaisten joukossa sai arvovaltaisen John D. ja Catherine T. MacArthur säätiöltä "Nero-palkinnon", joka oli vain 1/3 elossa olevasta amerikkalaisesta kirjallisuuden nobelistista, oli 172 senttiä pitkä, painoi 82 kiloa, oli ruskeatukkainen ja oli aina välillä huolinut/torjunut erilaisia Hius Lisäys Järjestelmä -merkkisiä hiussiirrännäisiä niin, että hänen hiusrajansa oli epätasaisesti vetäytynyt, ja nyt hän siis istui - tai kukaties tarkemmin sanottuna vain "lojui" - mustissa Speedoissa kotinsa munuaisen-
ellauri077.html on line 107: Amherstin opistossa se menetti kokonaista 2 lukukautta masixiin. 3. kohtaus tuli heti valmistuttua kesällä 1985. (Ajatella että meillä oli Wallun kanssa masixet just samaan aikaan vain 3000 mailin päässä toisistamme. Mä kävin Amherstissa MIT-aikoina ja halasin izeäni kaxin käsin etten ollut valinnut sitä opiskelupaikaxi. Siellä ei ollut juuri muuta kuin lehmiä.) Tällä kertaa Wallu pääsi suljetulle osastolle missä sillä diagnosoitiin lääketieteellinen depressio ja tuputettiin antidepressantteja.
ellauri077.html on line 173: Kärsiessään isohkoista depressiivisistä ongelmista yli 20v ajan Wallace otti säännöllisesti antidepressantteja lääkäreiden määräyxestä. Mutta v. 2007 alkaen lääkkeet aiheuttivat sivuvaikutuxia ja sixi Wallu lakkas napsimasta niitä, lääkärin suosituxesta. Sensijaan se koitti muita keinoja hallita masixia.
ellauri077.html on line 234: A theory developed by psychiatrist Elisabeth Kübler-Ross suggests that we go through five distinct stages of grief after the loss of a loved one: Denial, anger, bargaining, depression, and finally acceptance.
ellauri077.html on line 236: Mä en ole koskaan kai menettänyt ketään kun en muista tollasia vaiheita. Varmaan kävin kimmakaverien suhteen läpi jotain tontyyppistä surutyötä. Silti vittu, denial ja bargaining varsinkin tuntuu täysin ufoilta. Mitäs siinä on kieltämistä, bänxit mitkä bänxit. Ja emmä kyllä rupeis ruinaamaan, jos ei tykätä niin ei tupata, sanoi Pirkko Hiekkala. Mikä ei tarkota ettei silti vois tuntua kamalalta. Depressio on enemmän kuin hyvänpäivän tuttu.
ellauri077.html on line 265:
The Physical Stress of Grieving
ellauri077.html on line 324: Figures such as Albert Camus defined Søren Kierkegaard as the philosopher of irony. Kierkegaard defended faith above all things, but he always criticized the Danish church. Although he rejected the love of his life, he never stopped loving her and she was the muse for most of his work. Mitä ironista tässä muka on?
ellauri077.html on line 344: Unamuno no fue protestante. Todos tenemos nuestras contradicciones, nuestros aciertos y errores, y Miguel de Unamuno los tuvo también. Por una parte fue un homófobo militante que animó a condenar a Oscar Wilde y otros escritores españoles homosexuales a trabajos forzados, palabras suyas son: “¿No habrá medio de que estos mártires del placer lleguen a serlo del dolor, de un dolor que les purifique y los eleve? ¿No será cosa de pensar seriamente en la manera de ponerles en disposición de que alguno de ellos escriba la balada del presidio de Ceuta o algo por el estilo?”. En cuanto a las mujeres, algunos estudios sobre la concepción que se desprende de ellas en su obra, concluyen que para Unamuno las mujeres eran ante todo madres y sólo podían amar como tales: “El amor de la mujer, sobre todo, decía que es siempre en el fondo compasivo, es maternal. La mujer se rinde al amante porque le siente sufrir con el deseo.
ellauri077.html on line 346: Unomuna oli homofobi. Monet niistä on kaappihomoja. Ceuta on Espanjan vanha vankilasaari Aahrikassa. Nyttemmin se on el ciudad presidio por los inmigrantes. Unomuna näyttää kuvassa nilkiltä hassu hattu päässä. Samanlaiset luihut viurusilmät. Muuta yhteistä: rehtorin pallit kaatu alta. Eri epäonnistumisstrategia tosin: Unomuna sai potkuja riitapukarina, nilkki liukastui nuoltuaan yläportaat liian lipevixi. Velmu Viurusilmä kolmantena: Sinne mäki! Pehtorixi pehtorin paikalle! Pornomestarixi haluan! Kokoomuxen puisto-ostastosta päivää. Niinkuin Sysmässä se nuorukainen reippaasti tervehtien: paska-autosta päiviä!
ellauri077.html on line 351: resmuna.jpg" height="150px" />
ellauri077.html on line 352: Unomuna Dosmuna ja Tresmuna ellauri077.html on line 370: Miguelin isä kuoli kun se oli 6 (Pölö siis, ei isä) ja sen kasvattivat äiskä, joka oli harras katolikko, ja liberaali pelottava isoäiti joka oli perheen öykkäröivä pää. 11 vuotiaana (ihan kuin Teresa), Pölö pyrki pyhimyxexi, psykologiaa logiikkaa ja etiikkaa opettaneen jesuiitan takia. Mutta tää henkisempi kaipaus joutui hakauxiin maallisemman lemmen kanssa jota se tunsi lapsuudenihastuxeensa, Hedelmöityxeen, josta myöhemmin tulikin sen vaimo. You cant have both, sanoi pettyneenä pappi kuin Naipaulin isä. Muna oli näkemässä kun isoäiti kuoli, ja silloin siitä tuli existentialisti.
ellauri077.html on line 391: On 3 suurta apinakysymystä jotka lyö lättyyn meitä kaikkia: Kuka olen? Miksikä mä olen täällä? ja, Minne mä olin menossa? Nää kysymyxet vaikeutuu sitä mukaa kun Alzheimer etenee. Eka vaivasi Maharishi Masheeshi Jogikarhua, toka Mahatma Gandhia ja kolmas juuri Unomunaa. Munalle ei kelvannut yxinkertainen vastaus eli kananrehuxi. Sille se oli The question of survival. Kysymys siitä onko mies kuolevainen vai kuolematon. Voisi sanoa että Uppomunan filosofia oli izensä ylittämistä koko elämän, jatkuvaa resuamista viikatemiehen kaa, siihen asti kunnes siltä paloivat ne tohvelit.
ellauri077.html on line 442: It is important to our friends to believe that we are unreservedly frank with them, and important to friendship that we are not.”
ellauri077.html on line 458: About Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer. The novels of David Foster Wallace, Dave Eggers and Jonathan Safran Foer are increasingly regarded as representing a new trend, an 'aesthetic sea change' in contemporary American fiction. 'Post-postmodernism' and 'New Sincerity' are just two of the labels that have been attached to this trend. But what do these labels mean? What characterizes and connects these novels?
ellauri077.html on line 466: Wallace himself wrote, in my correspondence with him: “I too believe that most of the problems of what might be called ‘the tyranny of irony’ in today’s West can be explained almost perfectly in terms of Kierkegaard’s distinction between the aesthetic and the ethical life.”
ellauri077.html on line 478:
that liberation from irony is only possible through (what Kierkegaard calls) a “leap,” by “ethically” choosing one’s freedom, by choosing the responsibility to give shape and meaning to that freedom.
ellauri077.html on line 494: Jenkkikirjailijoilla tietty omat lehmät purivat, niille postmodernismi oli jonkinlaista irtiriuhtomista supermiehistä, John Wayneistä ja Kennedyistä ja jenkkilän maailmanlaajuisista vital interesteistä. Mikä liittyi tietysti jenkkimaailmanvallan hitaaseen murenemiseen muun maailman kiriessä kiinni vakoa. Ironia oli sit sitä että näitä asenteita pilkattiin (vaikkei suinkaan niistä luovuttu). You smile so wide it hurts. Yx jenkkifilmien vituttavimpia klisheitä on toi "nauru läpi kyynelten", on hurjan urheata kun ei näytä pahaa mieltä vaan virnuilee esim jollekulle kuolevalle lapselle tms ja valehtelee sille eze paranee. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Siinähän sitä on ironiaa kerraxeen. Sanoo mitä ei tarkoita eikä tarkoita mitä sanoo. Puhasta valehtelua.
ellauri077.html on line 627: This process does not lead to a passive, solely pleasurable experience such as taking a drug or watching television. Instead, what awaits that reader is a book that forces her “‘to work hard to access its pleasures, the same way that in real life true pleasure is usually a by-product of hard work and discomfort’” (McCaffery 119). Perhaps the most difficult aspect of Infinite Jest (and the one for which it is fated to be infamously known) is the use of endnotes, which will be our entry into thinking of Infinite Jest as a conversation-text.
ellauri077.html on line 707:
Came to believe that a power greater than ourselves could restore us to sanity.
ellauri077.html on line 717:
Having had a spiritual awakening as the result of these steps, we tried to carry this message to alcoholics, and to practice these principles in all our affairs.
ellauri077.html on line 729:
Si profonde qu'ait été notre déchéance, nous verrons comment notre expérience peut profiter aux autres.
ellauri077.html on line 731:
Mettant nos propres intérêts de côté, nous nous intéresserons davantage à nos semblables.
ellauri077.html on line 756: Yleensä on katsottu, että rukous on peräisin Niebuhrilta, mutta sen alkuperästä on esitetty erilaisia arveluja. Niebuhr itse piti itseään rukouksen ensimmäisenä esittäjänä, ja se esiintyy muun muassa hänen teoksessaan The Essential Reinhold Niebuhr: Selected Essays and Addresses (1987) sekä hänen tyttärensä Elisabeth Siftonin teoksessa The Serenity Prayer: Faith and Politics in Times of Peace and War (2003). Siftonin mukaan hänen isänsä oli käyttänyt rukousta vuonna 1943. Hän on kuitenkin ilmeisesti käyttänyt sitä saarnassaan jo vuonna 1932 tai aikaisemmin. Rukous on pantu virheellisesti muun muassa Augustinuksen, Tuomas Akvinolaisen, Franciscus Assisilaisen, Paul Tillichin, Friedrich Christoph Oetingerin ja Udo Kuckucksuhrin nimiin. Kaikki kieltäytyivät.
ellauri077.html on line 785: Tomás Luis de Victoria (1548 – 27. elokuuta 1611) oli espanjalainen säveltäjä ja pappi. The Tenebrae Responsories by Tomás Luis de Victoria are a set of eighteen motets for four voices a cappella. The late Renaissance Spanish composer set the Responsories for Holy Week known as Tenebrae responsories. They are liturgical texts prescribed for use in the Catholic observances during the Triduum of the Holy Week, in the Matins of Maundy Thursday, Good Friday and Holy Saturday. The compositions were published in Rome in 1585.
ellauri077.html on line 794: Pretentious diction. Words like phenomenon, element, individual (as noun), objective, categorical, effective, virtual, basic, primary, promote, constitute, exhibit, exploit, utilize, eliminate, liquidate , are used to dress up a simple statement and give an aire of scientific impartiality to biased judgements. Adjectives like epoch-making, epic, historic, unforgettable, triumphant, age-old, inevitable, inexorable, veritable, are used to dignify the sordid process of international politics, while writing that aims at glorifying war usually takes on an archaic color, its characteristic words being: realm, throne, chariot, mailed fist, trident, sword, shield, buckler, banner, jackboot, clarion.
ellauri077.html on line 796: Foreign words and expressions such as cul de sac, ancien régime, deus ex machina, mutatis mutandis, status quo, gleichschaltung, weltanschauung , are used to give an air of culture and elegance. Except for the useful abbreviations i.e., e.g. , and etc. , there is no real need for any of the hundreds of foreign phrases now current in the English language. Bad writers, and especially scientific, political, and sociological writers, are nearly always haunted by the notion that Latin or Greek words are grander than Saxon ones, and unnecessary words like expedite, ameliorate, predict, extraneous, deracinated, clandestine, subaqueous, and hundreds of others constantly gain ground from their Anglo-Saxon numbers. (Number on latinaa hei pahvi!)
ellauri077.html on line 798: The jargon peculiar to Marxist writing (hyena, hangman, cannibal, petty bourgeois, these gentry, lackey, flunkey, mad dog, White Guard , etc.) consists largely of words translated from Russian, German, or French; but the normal way of coining a new word is to use Latin or Greek root with the appropriate affix and, where necessary, the size formation. It is often easier to make up words of this kind (deregionalize, impermissible, extramarital, non-fragmentary and so forth) than to think up the English words that will cover one´s meaning. The result, in general, is an increase in slovenliness and vagueness.
ellauri077.html on line 800: Orwell´s confusing approach to matters of social decorum—on the one hand expecting a working-class guest to dress for dinner, and on the other, slurping tea out of a saucer at the BBC canteen—helped stoke his reputation as an English eccentric.
ellauri077.html on line 806: Many political words are similarly abused. The word Fascism has now no meaning except in so far as it signifies "something not desirable." The words democracy, socialism, freedom, patriotic, realistic, justice have each of them several different meanings which cannot be reconciled with one another. In the case of a word like democracy, not only is there no agreed definition, but the attempt to make one is resisted from all sides.
ellauri077.html on line 808: It is almost universally felt that when we call a country democratic we are praising it: consequently the defenders of every kind of regime claim that it is a democracy, and fear that they might have to stop using that word if it were tied down to any one meaning. Words of this kind are often used in a consciously dishonest way. That is, the person who uses them has his own private definition, but allows his hearer to think he means something quite different. Statements like Marshal Petain was a true patriot, The Soviet press is the freest in the world, The Catholic Church is opposed to persecution, are almost always made with intent to deceive. Other words used in variable meanings, in most cases more or less dishonestly, are: class, totalitarian, science, progressive, reactionary, bourgeois, equality.
ellauri077.html on line 865: Why is it that people want this kind of shelter against failure. That they fit in. Tight enough, but also big enough, with some leeway and freedom and the feeling of being free at least in some respect, other than the duty. Duty line and nothing-to-declare green line. Snakes can well eat bigger things than their heads.
ellauri078.html on line 44: The infinity symbol ( ∞ {\displaystyle \infty } \infty , ∞, or in unicode ∞) is a mathematical symbol representing the concept of infinity. In algebraic geometry, the figure is called a lemniscate.
ellauri078.html on line 52: The infinity symbol (∞) represents a line that never ends. The common sign for infinity, ∞, was first time used by Wallis in the mid 1650s. He also introduced 1/∞ for an infinitesimal which is so small that it can’t be measured. Wallis wrote about this and numerous other issues related to infinity in his book Treatise on the Conic Sections published in 1655. The infinity symbol looks like a horizontal version of number 8 and it represents the concept of eternity, endless and unlimited. Some scientists say, however, that John Wallis could have taken the Greek letter ω as a source for creating the infinity sign.
ellauri078.html on line 81: The common meters of the hymn and ballad simply and perfectly suited her expressive genius.
ellauri078.html on line 84: ress.com/2009/01/emilydickinson.jpg" width="100%" />
ellauri078.html on line 93: https://i1.wp.com/poemshape.files.wordpress.com/2009/01/hymn-meter-tree-updated.jpg?w=524&h=524" width="50%" />
ellauri078.html on line 97: Ballad Meter is a variant of Hymn Meter. Less formal and more conversational in tone than Common Meter, Ballad Meter isn’t as metrically strict, meaning that not all of its feet may be iambic. Also notice the rhyme scheme. Only the second & fourth line rhyme. Common Meter requires a strict ABAB rhyme scheme. The tone, the rhyme scheme, and the varied meter distinguish Ballad Meter from Common Meter.
ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.
ellauri078.html on line 109: ress.com/2009/01/because-i-could-not-stop-for-death-updated.jpg" />
ellauri078.html on line 137: Between 1852 and 1855 he served a single term as a representative from Massachusetts to the U.S. Congress. In Amherst he presented himself as a model citizen and prided himself on his civic work—treasurer of Amherst College, supporter of Amherst Academy, secretary to the Fire Society, and chairman of the annual Cattle Show. Comparatively little is known of Emily’s mother, who is often represented as the passive wife of a domineering husband. Her few surviving letters suggest a different picture, as does the scant information about her early education at Monson Academy. Academy papers and records discovered by Martha Ackmann reveal a young woman dedicated to her studies, particularly in the sciences.
ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated.
ellauri078.html on line 143: In an early poem, she chastised science for its prying interests. Its system interfered with the observer’s preferences; its study took the life out of living things. In “‘Arcturus’ is his other name” she writes, “I pull a flower from the woods - / A monster with a glass / Computes the stamens in a breath - / And has her in a ‘class!’” At the same time, Dickinson’s study of botany was clearly a source of delight. She encouraged her friend Abiah Root to join her in a school assignment: “Have you made an herbarium yet? I hope you will, if you have not, it would be such a treasure to you.” She herself took that assignment seriously, keeping the herbarium generated by her botany textbook for the rest of her life.
ellauri078.html on line 145: Behind her school botanical studies lay a popular text in common use at female seminaries. Written by Almira H. Lincoln, Familiar Lectures on Botany (1829) featured a particular kind of natural history, emphasizing the religious nature of scientific study. Lincoln was one of many early 19th-century writers who forwarded the “argument from design.” She assured her students that study of the natural world invariably revealed God. Its impeccably ordered systems showed the Creator’s hand at work.
ellauri078.html on line 149: At the academy she developed a group of close friends within and against whom she defined her self and its written expression. Among these were Abiah Root, Abby Wood, and Emily Fowler. Other girls from Amherst were among her friends—particularly Jane Humphrey, who had lived with the Dickinsons while attending Amherst Academy.
ellauri078.html on line 151: Dickinson left the academy at the age of 15 in order to pursue a higher, and for women, final, level of education. In the fall of 1847 Dickinson entered Mount Holyoke Female Seminary. Under the guidance of Mary Lyon, the school was known for its religious predilection. Part and parcel of the curriculum were weekly sessions with Lyon in which religious questions were examined and the state of the students’ faith assessed. The young women were divided into three categories: those who were “established Christians,” those who “expressed hope,” and those who were “without hope.” Much has been made of Emily’s place in this latter category and of the widely circulated story that she was the only member of that group. Years later fellow student Clara Newman Turner remembered the moment when Mary Lyon “asked all those who wanted to be Christians to rise.” Emily remained seated. No one else did. Turner reports Emily’s comment to her: “‘They thought it queer I didn’t rise’—adding with a twinkle in her eye, ‘I thought a lie would be queerer.’“
ellauri078.html on line 155: Upon their return, unmarried daughters were indeed expected to demonstrate their dutiful nature by setting aside their own interests in order to meet the needs of the home. For Dickinson the change was hardly welcome. Her letters from the early 1850s register dislike of domestic work and frustration with the time constraints created by the work that was never done. “God keep me from what they call households,” she exclaimed in a letter to Root in 1850.
ellauri078.html on line 157: Particularly annoying were the number of calls expected of the women in the Homestead. Edward Dickinson’s prominence meant a tacit support within the private sphere. The daily rounds of receiving and paying visits were deemed essential to social standing. Not only were visitors to the college welcome at all times in the home, but also members of the Whig Party or the legislators with whom Edward Dickinson worked. Emily Norcross Dickinson’s retreat into poor health in the 1850s may well be understood as one response to such a routine.
ellauri078.html on line 191: That were a Present far too small; kun, Jeesus, annoit itsesi. Se olis mulle liian pieni lahja;
ellauri078.html on line 220: Virrellä on hyvä maine. Joku hypnologi lukee sen neljän parhaan englantilaisen virren joukkoon. Jonkun toisen mielestä se on hienoin englannin kielellä kirjoitettu virsi. Ruotsalainen Emil Liedgren suhtautui varovaisesti brittien innostukseen: "On kuitenkin aika vaikeaa muukalaisen täysin ymmärtää sitä tavatonta arvostusta, jonka tämä virsi on saavuttanut englantia puhuvissa maissa." Varmana voi sentään pitää, että Wattsin yli 600 huonosta virrestä se on paras.
ellauri078.html on line 246: In America now, free-speech partisans find themselves defending mainly racists shouting “nigger” or Nazis carrying swastikas or—most often—men looking at pictures of naked women with their legs spread open. (Ilmeisesti Dworkin tahmasi vaan Playboyn centerfoldeja. Ei ainakaan muuta tunnusta.)
ellauri078.html on line 250: Everyone has an equal right to contribute to what I called the “moral environment”—even people whose tastes reflect no “ideas” but only very offensive “prejudices, life styles, and cultures.”
ellauri079.html on line 54: Merimies "Porsas" Bodine on kexitty henkilö joka esiintyy monissa Tuomas Nipistyxen novelleissa. Bodine ilmestyy Veehen (1963), ja toistuu Painovoiman sateenkaaressa (1973). Bodine-nimisiä hahmoja esiintyy myös Masonissa ja Dixonissa (1997) ja Vastoin päiväässä (2006). Hän esiintyy myös lyhyessä tarinassa "Alanko-maat" (1960, 1984). Luonne nimeltä "Puskuri-vaza Bodine", luultavasti "Porsaan" esi-isä, esiintyy määrimiehenä Masonissa ja Dixonissa. Ekaxi kehitetty Veehen päähenkilön Benny Maallisen sivuvaunuxi ja koomisexi kelmuxi, Bodine ilmestyy uudestaan (ca 10 vuotta aiemmaxi sijoitettuna) Painovoiman sateenkaaressa. Vielä 1 merenkyntäjä Bodine, jota sanotaan vaan "O.I.C" (komentava upseeri), tekee kameoesiintymisen Vastoin päiväässä, taas ilman sen kummempaa selvää tarkoitusta kuin ollaxeen intertextuaalinen sisäpiirin läppä.
ellauri079.html on line 99: Jane Hathaway, jota Klampetit sanoo Jane-neidixi, on Drysdalen lojaali, korkeakoulutettu ja tehokas sihteerikkö. Vaikka se haluttomasti toteuttaa hänen toiveensa, se pitää aidosti perheestä ja koittaa suojella niitä pomonsa ahneudelta. Neiti saa usein "pelastaa" Drysdalen sen omilta juonilta, saamatta paljon tai yhtään kiitosta ponnistuxistaan. (Tämmöisiä hahmoja oli paljon Silta-sarjassa. Ainoastaan päähenkilöt sai tehdä mitä huvitti.) Klampetit pitää sitä perheenjäsenenä niinkuin kotiapulaista; jopa Mummi, joka vähiten viihtyy Kaliforniassa, pitää siitä suuresti. Jane on vähän ihastunut Jethroon lähes koko sarjan ajan. Vuonna 1999, TV Guide rankkasi Janen numerolle 38 luettelossa "50 kaikkien aikojen TV-hahmoa". Mikähän sen sijoitus olis nyt? Nyt on tunnetumpi Amy Hathaway. Anne Hathaway oli nuoren Bill Shakespearen 8v vanhempi MILF-puoliso. Bill oli tempassut sen paxuxi. Se eli kuitenkin 8v kauemmin kuin Bill. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Mäkitupalaisista se oli sitten Jethro.
ellauri079.html on line 113: If Jed Clampett hadn’t done another role in his life he would have still been remembered as Jed Clampett more likely than not. After his time on the show he went on to continue acting here and there but nothing ever really brought him the same kind of fame as he experienced while being Jed. He did manage to get a cameo in the film version of the Beverly Hillbillies but apart from that he was retired at that time and wasn’t doing much at all. He passed away due to respiratory failure in 2003.
ellauri079.html on line 122: A lot of fans will remember this awkward but funny family from TV and probably be able to sing the theme song without having to hear it. The Beverly Hillbillies were after all a favorite show back in their day and inspired a lot of other ideas that came much later, like David Foster Wallace´s magnum opus The Infinite Jest. The attempt to make a movie out of the show wasn’t all that successful and kind of left a bad taste in a lot of peoples’ mouths since it was such a poor attempt that even watching the trailer was something that people didn’t want to admit for a while. Sometimes the best thing you can do is remember the good times and think back to the original that made it something special. Lets hope they will never, never try to make a movie out of Infinite Jest. Jim Incandenza tried that once already, with singularly bad results.
ellauri079.html on line 133: Saatuani väitöskirjan valmiixi mä sain tarjouxen professorin viransijaisuudesta Amherstissa, tai siis Barbara Partee tarjosi. Se jotenkin tykkäsi musta, en tiedä mix. Sen mies oli Emmon Bach, jolla oli silläkin paha depressio. Niillä oli vanerinen kesämökki jossain puskassa, jonne ne kuzui mut ja Alice Ter Meulenin kerran lomaselle. Mulla on vieläkin näkömuisto sieltä, joku vaapsahainen istumassa vanerilla keskellä pusikkoa. Seija kieltäytyi lähtemästä Amherstiin lehmien ja nenäkkäiden amerikkalaisten ihmeteltäväxi. Ei se muakaan napannut, joten me tultiin kolmisteen Johnin kanssa Merimiehenkadulle, ja mä menin jakamaan lehtiä Ullanlinnan ja Kaivopuiston rikkaille. Sellasilla isopyöräisillä maitokärryillä.
ellauri079.html on line 159: Vittu vedä käteen Wallace. I love my motherland. Isänmaallisuus nolottaa kuin olisi päästänyt peräpäästä ilmaa. Ei ihmekään kun jenkki-isänmaallisuus on sitä että mennään toisiin maihin ennakoivasti tappamaan sikäläistä jengiä etänä. Our vital interests.
ellauri079.html on line 172: Pynchon pyllisteli Painovoiman sateenkaaressa collegetason fysiikan kaavoilla. "Wall-e" pullistelee vastaavasti highschoolmatikalla alanootissa 123.
ellauri079.html on line 197: Paras todiste miehen kelvollisuudesta tai kehnoudesta on Lätyn mielestä se, onko hänellä ystäviä vai ei. No hmm, entäs jos ne ystävätkin on paskiaisia? (Todennäköisesti onkin, samanhöyheniset korppikotkat viihtyy yhdessä saman haaskan ääressä.) Mikä tahansa kärsimys on oikeaa ja kaunista, jos tavoittelee sitä mikä on parasta izelle ja valtiolle. On todella syytä aina uskoa vanhoja pyhiä opetuxia, joiden mukaan meillä on kuolematon sielu, joka ruumiista erottuaan joutuu tuomittavaxi ja saa kärsiä ankaria rangaistuxia. Vain se pitää rupusakin kurissa ja herran nuhteessa.
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme.Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri079.html on line 216: Corporate Social Responsibility and the Social Enterprise. Nelarine Cornelius, Mathew Todres, Shaheena Janjuha-Jivraj, Adrian Woods & James Wallace - 2008 - Journal of Business Ethics 81 (2):355-370. Tää oli noiden juniori naisten empiirinen sisältöanalyysitutkimus bisneskoulujen etiikan opetuxesta. Paremmissa kouluissa se oli proaktiivista (mitä on olla hyvä yrittäjä) ja huonommissa reaktiivista (mitä tehdä kun jää kiinni ketkuilusta).
ellauri079.html on line 218: In this article, we contend that due to their size and emphasis upon addressing external social concerns, the corporate relationship between social enterprises, social awareness and action is more complex than whether or not these organisations engage in corporate social responsibility (CSR). This includes organisations that place less emphasis on CSR as well as other organisations that may be very proficient in CSR initiatives, but are less successful in recording practices. In this context, we identify a number of internal CSR (...)
ellauri079.html on line 223: Recent events have raised concerns about the ethical standards of public and private organisations, with some attention falling on business schools as providers of education and training to managers and senior executives. This paper investigates the nature of, motivation and commitment to, ethics tuition provided by the business schools. Using content analysis of their institutional and home websites, we appraise their corporate identity, level of engagement in socially responsible programmes, degree of social inclusion, and the relationship to their ethics teaching. (...)
ellauri079.html on line 226: Ethical Norms, Particular Cases. James D. Wallace - 1996 - Cornell University Press.
ellauri079.html on line 231: Norms and Practices. James D. Wallace - 2009 - Cornell University Press.
ellauri079.html on line 238: In this article, the ability of partnerships to generate goods that enhance the quality-of-life of socially and economically deprived urban communities is explored. Drawing on Rawl's study on social justice [Rawls, J.: 1971, A Theory of Justice (Harvard University Press, Cambridge)] and Sen's capabilities approach [Sen, A.: 1992, Inequality Re-Examined (Harvard University Press, Cambridge, MA); 1999, Development as Freedom (Oxford University Press, Oxford); 2009, The Idea of Justice (Ellen Lane, London)], we undertake an ethical evaluation of the effectiveness of different (...)
ellauri079.html on line 252: Community Development and Social Regeneration: How the Third Sector Addresses the Needs of BME Communities in Post-Industrial Cities II. [REVIEW] James Wallace & Nelarine Cornelius - 2010 - Journal of Business Ethics 97 (S1):43-54.
ellauri079.html on line 254: Interest in third sector organisations (TSOs) is growing as their role in addressing social regeneration, especially in urban environments, is regarded as crucial by governmental and supra-governmental organisations. The challenge is increased in multicultural environments, where those from ethnic minorities may struggle to participate in the mainstream economy and society more broadly. There is an assumption that TSOs make a positive contribution to the social good of the diverse communities and client groups that they serve. However, although there have been (...)
ellauri079.html on line 263: 6. Activity And Distributive Norms. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 109-148.
ellauri079.html on line 267: 1. Introduction: Particularism And Pluralism. E pluribus unum. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 1-8.
ellauri079.html on line 271: 2. Morality And Practical Knowledge. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 9-39.
ellauri079.html on line 277: In Quandaries and Virtues, Edmund Pincoffs maintains that we observe a multiplicity of moral norms. A common life in which we participate supplies a context in which many virtues play diverse functional roles. He suggests, without developing the idea, that such a common life provides us with a structure for organizing and harmonizing the many moral norms we attempt to pursue. This essay explores that idea. Bodies of shared practical knowledge, such as medicine and scientific research, provide examples of empirically (...)
ellauri079.html on line 280: 3. Norms As Instruments. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 40-62.
ellauri079.html on line 286: 5. Practical Knowledge And Will. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 85-108.
ellauri079.html on line 298: The Duty to Help Damsels in Distress. James D. Wallace - 1968 - Analysis 29 (2):33 - 38.
ellauri079.html on line 303: Surprisingly, I use as an example of a free agent here a pingpong player. Presumably because my tennis-playing son has proved unsatisfactory. What I end up saying is distinguish agent causation from event causation. Futile squirming, it does not change anything.
ellauri079.html on line 309: 4. Understanding Practices. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 63-84.
ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
ellauri080.html on line 119: Many contemporary personality psychologists believe that there are five basic dimensions of personality, often referred to as the "Big 5" personality traits. The five broad personality traits described by the theory are extraversion (also often spelled extroversion), agreeableness, openness, conscientiousness, and positivity (well, neuroticity, just this one expressed negatively, I don't know why).
ellauri080.html on line 123: However, many researchers felt that Cattell's theory was too complicated and Eysenck's was too limited in scope. As a result, the five-factor theory emerged to describe the essential traits that serve as the building blocks of personality. 5 is a nice number, it happens to be the number of fingers in your right (or left, if you are sinistral) hand (if you are a normal person, that is).
ellauri080.html on line 135: This trait features characteristics such as imagination and insight. People who are high in this trait also tend to have a broad range of interests. They are curious about the world and other people and eager to learn new things and enjoy new experiences.
ellauri080.html on line 166: Standard features of this dimension include high levels of thoughtfulness, good impulse control, and goal-directed behaviors. Highly conscientious people tend to be organized and mindful of details. They plan ahead, think about how their behavior affects others, and are mindful of deadlines.
ellauri080.html on line 193: Extraversion (or extroversion) is characterized by excitability, sociability, talkativeness, assertiveness, and high amounts of emotional expressiveness. People who are high in extraversion are outgoing and tend to gain energy in social situations. Being around other people helps them feel energized and excited.
ellauri080.html on line 197: People who are low in extraversion (or introverted) tend to be more reserved and have less energy to expend in social settings. Social events can feel draining and introverts often require a period of solitude and quiet in order to "recharge."
ellauri080.html on line 245:
ellauri080.html on line 295: McCrae and his colleagues have also found that the big five traits are also remarkably universal. One study that looked at people from more than 50 different cultures found that the five dimensions could be accurately used to describe personality.
ellauri080.html on line 299: Based on this research, many psychologists now believe that the five personality dimensions are not only universal; they also have biological origins. Psychologist David Buss has proposed that an evolutionary explanation for these five core personality traits, suggesting that these personality traits represent the most important qualities that shape our social landscape.
ellauri080.html on line 312: Longitudinal studies also suggest that these big five personality traits tend to be relatively stable over the course of adulthood. One study of working-age adults found that personality tended to be stable over a four-year period and displayed little change as a result of adverse life events.
ellauri080.html on line 321: Always remember that behavior involves an interaction between a person's underlying personality and situational variables. The situation that a person finds himself or herself plays a major role in how the person reacts. However, in most cases, people offer responses that are consistent with their underlying personality traits.
ellauri080.html on line 325: These dimensions represent broad areas of personality. Research has demonstrated that these groupings of characteristics tend to occur together in many people. For example, individuals who are sociable tend to be talkative. However, these traits do not always occur together. Personality is complex and varied and each person may display behaviors across several of these dimensions.
ellauri080.html on line 359: Cloninger, C. R. (2004). Feeling good: The science of well-being. New York: Oxford University Press.Google Scholar
ellauri080.html on line 363: Self-directedness (self-concept) is one of the three aspects of human character in Cloninger’s biopsychosociospiritual model of personality (Cloninger et al. 1993). This character trait involves a person’s sense of responsibility, hopeful purpose, self-acceptance, self-actualization, and resourcefulness (Cloninger 2004). See Cooperativeness and Self-transcendence for the other two aspects of human character.
ellauri080.html on line 365: Self-directedness can be seen as the executive branch of a person’s system of mental self-government. People who are self-directed recognize that their attitudes, behaviors, and problems reflect their own choices. They tend to accept responsibility for their attitudes and behavior and they impress others as reliable and trustworthy persons. As a result, a person’s Self-directedness is an important indicator of reality testing, maturity, and vulnerability to mood disturbance....
ellauri080.html on line 377: Interested? Read on!
ellauri080.html on line 385: Cooperativeness is a personality trait concerning the degree to which a person is generally agreeable in their relations with other people as opposed to aggressively self-centred and hostile. It is one of the "character" dimensions in Cloninger's Temperament and Character Inventory. Cloninger described it as relating to individual differences in how much people identify with and accept others. Cloninger's research found that low cooperativeness is associated with all categories of personality disorder. Cooperativeness is conceptually similar to and strongly correlated with agreeableness in the five factor model of personality.
ellauri080.html on line 390: Mayflowerilla tulleiden hihhuleiden jälkeläinen Jill Alden kärsi puolisuomalaisten linnunpoikiensa ujoudesta, se ei ymmärtänyt mixei ne olleet enempi aggressiivisiä go-gettereitä niinkuin niiden perheessä oli tapana. Noh sitä saa mitä pyytää: Matti on kiltti vaikka izepäinen mies, joka ei voi siittää muuta kuin lisää kilttejä enintään passiivis-aggressiivisia Pylkkäsiä. Näyttää siltä että Jill on sopeutunut kohtaloonsa, mikä on sille kunniaxi sanottava. Linnunpojat näyttävät päässeen siivilleen.
ellauri080.html on line 435: He was well aware of the difficulty of presenting a general description of types and its inability to draw an absolutely correct picture. Still, his wealth of empirical evidence led him to deduce as ‘factual’ the existence of distinct types. This deduction was made many times before him and is a simple reflection of the nature of reality (the reality of Nature).
ellauri080.html on line 437: In Jungian typology, the original ‘unity’ of human consciousness is first divided into two poles of attitude: extraversion and introversion. These represent two fundamentally distinct yet complementary relationships between inner and outer reality. Extraversion is characterized bya flow of energy and interest from the subject to the object, from the inner to the outer. Identification with the outer gives meaning to the inner. Introversion is completely the opposite. It is characterized by a flow of energy and interest from the object to the subject, from the outer to the inner.
ellauri080.html on line 466: ISTJ Thorough and responsible administrators.
ellauri080.html on line 484: Thinking in, feelings out versus feelings in, thinking out. These two attitudes can be summed up as ‘translating’ and ‘operationalizing’ respectively. Hauskasti myös filosofit ja muut julkkixet on numeroitavissa kuin kananpojat Jungin axeleilla:
ellauri080.html on line 486: This is the primary basis for the philosophical conflicts between Fe/Ti and Te/Fi. This is demonstrated nicely by two quotes from famous philosophers representing each worldview:
ellauri080.html on line 488: “Behind all logic and its seeming sovereignty of movement, too, there stand valuations or, more clearly, physiological demands for the preservation of a certain type of life.” — Friedrich Nietzsche (INTJ). Nietsche oli näät tenacious visionaries, oriented towards action. Vaikkei se koskaan tehnyt paljon paskaakaan.
ellauri080.html on line 494: Hence, the TE/FI attitude, represented by Nietzsche, assumes that people do things because they want to, they desire to, they have a passionate, sentimental drive to: desires and feelings are the metaphysical bottom-line, for which structure serves only as a vehicle. Meanwhile, the FE/TI attitude represented by Hume assumes that people do things because that is what makes sense to them: because that is the decision-making paradigm which they are working off of, and all feelings, motivations, and desiresresult from the way a person chooses to logically view the world, whether they realize it or not. Feelings and motivations are merely the skin of logically ascertainable principles upon which people operate.
ellauri080.html on line 512: These two attitudes can be summed up as ‘conjecturing’ and ‘examining’ respectively. The one axis seeks to discover, envision or predict the potential course (NI) plotted by their various raw experiences of things (SE); obviously the image I am summoning here is that of a scatterplot and line of best fit, though one could also summon the image of a researcher recording their observations and then forming overarching conclusions abstracted from that data.
ellauri080.html on line 514: On the NI side, a good example would be Karl Marx, who spent hours upon hours researching and observing social and economic conditions in society, from which data he developed his comprehensive theories of capital and dialectical materialism. On the SE side, a good example is Dale Carnegie, who, as CelebrityTypes pointed out in one of their function axes articles, is one of many SE types who concretize their wealth of experiences into practical wisdom, such as ‘How to Win Friends and Influence People’.
ellauri080.html on line 524: Overall, SE/NI is much more trusting of what we could call empirical or collected data, particularly data from direct experience, which is why, as CelebrityTypes was the first to point out, it tends to feel much more “intense and singular” of vision, because it is perfectly happy with direct observation and direct conjecture from the collected data. As CelebrityTypes says, “The person will stress one point of view (Ni), which is indeed frequently the viewpoint that generates the greatest yield here and now (Se). The singularity of observation involved will frequently lend a manifest and immediate quality to the SE/NI type’s observations, which in turn tends to make them convincing.” This is because SE/NI is naturally hooked into and derived from a direct and photographic view of the world.
ellauri080.html on line 526: A dominant NI type, for instance, is constantly conjecturing from whatever data they have: it’s what they do, and that’s why these types will often feel like they have a lot to say on topics regardless of their expertise, because they can still conjecture an intriguing point of view from what little data they have; of course, depending on their skill, luck, and their sample size, it is not uncommon for their ‘lines of best fit’, as it were, to be off by some degree. In fact, Ni types are often used to this and, at least in my experience, can sometimes conjecture about how accurate their own conjectures are likely to be. Se conjecture like this too, believe it or not, just not as consistently, but it is part of what can lend that peculiar air of surety or confidence to the ESTP’s speech, or the driven spontaneity of the ESFP’s decisions. These types feel that they see something before them in glorious clarity and sharpness. How long that vision will last varies.
ellauri080.html on line 528: Meanwhile, the NE/SI axis is not so trusting of direct experience, which is hardly a mystery, because their perception of reality is introverted, meaning they aren’t interested in direct and photographic reality, but in the ideal versions of experiences abstracted from reality (e.g. Socrates’ search for the overarching ‘idea’ of everyday things like dogs, beds, piety, etc., as opposed to individual instances of these things). This is why, as CelebrityTypes also points out, “The person will also be more careful and meticulous (SI) because there is an unconscious striving to contribute one’s observations to building a system which is valid not just in the here and now, but which is perceived to be true in general: To generate the type of knowledge that could conceivably end up in a future textbook on the subject.” The axis makes use of Ne’s multifaceted nature to accomplish this.
ellauri080.html on line 530: This helps illuminate a number of characteristics of SI and NE individually: dominant SI types focus their energy on the apprehension and upholding of the Truth as it is carefully and cautiously composited and systematically tested for weaknesses; hence, their stereotypically thorough, cautious, and reserved nature, and why they are not so sure in idea-based conversation as Ni types: because of just that — they aren’t sure. Meanwhile, dominant NE types, focusing their energy on the exploration and experimentation from various angles, have the same presence of doubt, which is why NE types so often eschew dogma and may be perceived as intellectually ‘flakey’ or ‘capricious’ because they never truly commit to anything: it’s all experimentation and exploration, forming a composite Truth, though their trouble is they never want to stop. The SI’s trouble, on the other hand, is that they don’t want to start.
ellauri080.html on line 537: Keynes's intellect was the sharpest and clearest that I have ever known. When I argued with him, I felt that I took my life in my hands, and I seldom emerged without feeling something of a fool.
ellauri080.html on line 554: Suicide in ASD is largely understudied. Although suicide is common in clinical samples, we have little knowledge of suicide in persons with ASD in the general population. Comorbidity, particularly with depression and other affective disorders or schizoid disorders and psychotic symptoms, is often reported, so it is difficult to determine if suicidality is associated with ASD or the comorbid disorder. Clinical samples suggest that suicide occurs more frequently in high functioning autism.
ellauri080.html on line 556: Clinicians must take note of the high prevalence and risk of depression among persons with ASD, which may be under-reported. We initially investigated whether temperament and character could be risk factors, but found no association. However, we did find that depression might be a high predictor for suicide ideation, which could remain under-reported in adults with autism, due to impaired communication and problems with expressing emotions and thoughts.
ellauri080.html on line 558: ASD is a life long disorder and comorbidity needing treatment or interventions can be present during various phases of life.
ellauri080.html on line 561: In all subjects from our research on PubMed, 21.3% of subjects with autism spectrum disorder reported suicidal ideation, have attempted suicide or died by suicide (115 out of 539 subjects) and 7.7% of subjects supported for suicidal thoughts or attempted suicide exhibited an autism spectrum disorder (62 out of 806 subjects), all ages combined. Suicidal ideation and morbid preoccupation are particularly common in adolescents and young adults.
ellauri080.html on line 563: Self harm is common in autism but is often assumed to be related to repetitive behaviors without suicidal intent, such as head banging to relieve stress.
ellauri080.html on line 565: The most common comorbid disorders in children and adults with ASD are anxiety, depression and ADHD.
ellauri080.html on line 575: Gilligan's Island is an American sitcom. It aired for three seasons on the CBS network from September 26, 1964, to April 17, 1967. The series followed the comic adventures of seven castaways as they attempted to survive on an island on which they had been shipwrecked. Most episodes revolve around the dissimilar castaways' conflicts and their unsuccessful attempts, for whose failure Gilligan was frequently responsible, to escape their plight.
ellauri080.html on line 599: The two-man crew of the charter boat SS Minnow and five passengers on a "three-hour tour" from Honolulu run into a typhoon and are shipwrecked on an uncharted island somewhere in the Pacific Ocean. Their efforts to be rescued are typically thwarted by the inadvertent conduct of the hapless first mate, Gilligan. In 1997, show creator Sherwood Schwartz explained that the underlying concept is still "the most important idea in the world today". That is, people with extremely different characters and backgrounds being in a situation where they need to learn how to get along and cooperate with each other as a matter of survival.
ellauri080.html on line 603: The last episode of the show, "Gilligan the Goddess", aired on April 17, 1967, and ended just like the rest, with the castaways still stranded on the island. It was not known at the time that it would be the series finale, as a fourth season was expected but then cancelled.
ellauri080.html on line 605: The shipwrecked castaways desperately want to leave the remote island, and various opportunities frequently present themselves, but always fail, usually due to some bumbling error committed by Gilligan. Sometimes this would result in Gilligan saving the others from some unforeseen flaw in their plan.
ellauri080.html on line 615: A piece of news concerning the castaways arrives from the outside world via the radio and causes distress or discord among them.
ellauri080.html on line 617: The appearance or arrival of strange objects to the island, such as a World War II naval mine, an old silent motion picture camera and costumes, a crate of radioactive vegetable seeds, plastic explosives, a robot, a live lion, a jet pack, or a "Mars Rover" that the scientists back in the United States think is sending them pictures of Mars.
ellauri080.html on line 619: Most of the slapstick comedic sequences between Gilligan and Grumby were heavily inspired by Laurel and Hardy, particularly by Grumby breaking the fourth wall by looking directly into the camera expressing his frustration with Gilligan's clumsiness as Oliver Hardy often did.
ellauri080.html on line 636: 9 Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdishtuksheen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos.
ellauri080.html on line 696: “It could be that people with just a few autistic traits have an increased risk of substance-abuse problems, while those with more traits are somehow protected,” Agrawal concluded. “For this study, we clumped all of these symptoms together. In future research, we want to look at how individual traits-like repetitive behaviors or being withdrawn socially-may influence risk. It could be that some traits related to autism are protective, while others elevate the risk for alcohol and substance-abuse problems.”
ellauri080.html on line 707: resting-Facts-about-Mahatma-Gandhi.jpg" height="200px" />
ellauri080.html on line 711: Fred McFeely Rogers (March 20, 1928 – February 27, 2003), also known as Mister Rogers, was an American television host, author, producer, and Presbyterian minister. He was the creator, showrunner, and host of the preschool television series Mister Rogers' Neighborhood, which ran from 1968 to 2001.
ellauri080.html on line 715: Every episode begins with a camera's-eye view of a model of a neighborhood, then panning in closer to a representation of a house to the music of a piano instrumental of the theme song, "Won't You be My Neighbor?".
ellauri080.html on line 716: Rogers died of stomach cancer on February 27, 2003 at age 74. Rogers was red-green color-blind. He became a pescatarian in 1970, after the death of his father, and a vegetarian in the early 1980s, saying he "couldn't eat anything that had a mother". Rogers was a registered Republican, and a confirmed presbyterian. Despite his strong faith, Rogers struggled with anger, conflict, and self-doubt, especially at the end of his life. Despite Rogers' family's wealth, he cared little about making money, and lived frugally, especially as he and his wife grew older.
ellauri080.html on line 729: At school, his academic results were described as mediocre. One report concluded that Gandhi was “good at English, fair in Arithmetic and weak in Geography; conduct very good, bad handwriting.” His first English teacher was an Irishman, and so Gandhi spoke English with an Irish accent.
ellauri080.html on line 741: In 1897, he was stripped and nearly lynched by a white mob in Natal, but when the governor sought to press charges, Gandhi refused – saying he didn’t want to use a court of law for personal issues.
ellauri080.html on line 744: For his service in the Boer War, Gandhi was awarded the Queen’s South Africa Medal. What the fuck was he doing fighting a colonial war for the British? On the other hand, Boers were no better than Brits in that respect. They took turns on sitting on the natives, with the Indian middle class sitting in the middle.
ellauri080.html on line 747: When Gandhi left South Africa in 1914, the South African leader Jan Smuts wrote to a friend “The shrimp has left our shores,… I hope forever.”
ellauri080.html on line 753: In Feb 1922, Gandhi electrified the country by transforming the Indian National Congress into a power station. Thousands of Indians across the country followed Gandhi, and many ended in jail.
ellauri080.html on line 765: In 1934, Gandhi resigned from the National Congress believing leaders were insincere in their adoption of non-violence. Gandhi concentrated on promoting education, home-spinning and weaving.
ellauri080.html on line 777: But Gandhi was also a puritan and a misogynist who helped ensure that India remains one of the most sexually repressed nations on earth – and, by and large, a dreadful place to be born female.
ellauri080.html on line 779: Gandhi despised his own sexual desires, and despised sex in any context except for procreation. He preached that the failure to control carnal urges led to complaints including constipation. He believed that sex was bad for the health of an individual, and that sexual freedom would lead Indians to failure as a people. He sought to consign his nation to what Martin Luther called "the hell of celibacy". He took his own celibacy vow unilaterally, without consulting his wife.
ellauri080.html on line 783: During Gandhi's time as a dissident in South Africa, he discovered a male youth had been harassing two of his female followers. Gandhi responded by personally cutting the girls' hair off, to ensure the "sinner's eye" was "sterilised". Gandhi boasted of the incident in his writings, pushing the message to all Indians that women should carry responsibility for sexual attacks upon them. Such a legacy still lingers. In the summer of 2009, colleges in north India reacted to a spate of sexual harassment cases by banning women from wearing jeans, as western-style dress was too "provocative" for the males on campus.
ellauri080.html on line 785: Gandhi believed Indian women who were raped lost their value as human beings. He argued that fathers could be justified in killing daughters who had been sexually assaulted for the sake of family and community honour. He moderated his views towards the end of his life. But the damage was done, and the legacy lingers in every present-day Indian press report of a rape victim who commits suicide out of "shame". Gandhi also waged a war against contraceptives, labelling Indian women who used them as whores.
ellauri080.html on line 787: Like all men who wage a doomed war with their own sexual desires, Gandhi's behaviour around females would eventually become very, very odd. He took to sleeping with naked young women, including his own great-niece, in order to "test" his commitment to celibacy. The habit caused shock and outrage among his supporters. God knows how his wife felt.
ellauri080.html on line 789: Gandhi cemented, for another generation, the attitude that women were simply creatures that could bring either pride or shame to the men who owned them. Again, the legacy lingers. India today, according to the World Economic Forum, finds itself towards the very bottom of the gender equality index. Indian social campaigners battle heroically against such patriarchy. They battle dowry deaths. They battle the honour killings of teenage lovers. They battle Aids. They battle female foeticide and the abandonment of new-born girls.
ellauri080.html on line 791: In the words of the Indian writer Khushwant Singh, "nine-tenths of the violence and unhappiness in this country derives from sexual repression". Gandhi isn't singularly to blame for India's deeply problematic attitudes to sex and female sexuality. But he fought, and succeeded, to ensure the country would never experience sexual freedom while his legend persevered. Gandhi's genius was to realise the great power of non-violent political revolution. But the violence of his thoughts towards women has contributed to countless honour killings and immeasurable suffering.
ellauri080.html on line 801: During his life, Gandhi studied all the major religions – the Bible, The Qu’ran, The Buddhist scriptures and of course the major Indian classics, such as the Bhagavad Gita. In London he also studied Theosophy.
ellauri080.html on line 806: Two terms in the Bhagavad Gita resonated with Gandhi samabhava (“equability”) – meeting fate with a sense of detachment. And aparigraha (“nonpossession”) willingness to give up all material objects.
ellauri080.html on line 839: Sana D'éclaisant on joku Wallun moka, sanakirja lipsahti. Po. Lumières. Valistus ranskaxi.
ellauri080.html on line 885: ress.com/2014/03/screen-shot-2014-03-03-at-9-30-22-pm.png" width="50%" />
ellauri080.html on line 889: Mehr gefundenes Fressen Walt Disney-johtamiskoulutussivustolta. Erikoisesti kiinnostaa, että tämän kirjoittaja ei ole edes vaivautunut tutustumaan kunnolla Big5-piirteisiin. Se heittää toivottuja työmiehen piirteitä sinne tänne ihan lonkalta.
ellauri080.html on line 911: Tosi-maailman asiaankuuluvuus ja vaikutukset: Korkeasti tunnontarkoilla apinoilla on vähemmän negatiivista ajattelua ja vähemmän negatiivisia tunteita, ne ovat vähemmän ylivahtivia, niillä on korkeampi työ-ja elämääntyytyväisyys, ja alemmat stressitasot.
ellauri080.html on line 951: Määritelmä: Tunteellisen vakauden ulottuvuus kuppaa henkilön kykyä kestää stressiä. Apinat joilla on myönteinen tunteellinen vakaus ovat tyyniä, izevamoja, ja varmoja. Ne joilla on korkeat negatiiviset lukemat ovat hermoja, angstaajia, masixia ja epävarmoja.
ellauri080.html on line 957: Timon and Pumba edustavat tiivistelmää tyynestä, rentoutuneesta ja izeensäluottavasta elämäntyylistä. 2 yhteisöhylkiötä savannilla, Timon nelisormimangusti ja Pumba pahkasika alkavat partnereixi ja kävelevät elämän läpi niin stressittömästi kuin mahdollista. Kun he saavat uuden ystävän Simbasta, ne opettavat sille kaiken tietämänsä miten välttää stressiä, angstia ja epävarmuutta, kuten nähdään tästä klipistä (puuttuu). Niiden korkea tunteellisen vakauden taso ja kyky kestää stressiä tekee niistä ihanteellisia kumppaneita Simballe sen noustessa valtaan Ylpeyskiven ylize.
ellauri080.html on line 961: Cogsworth on korkea-arvoisin jäsen Pedon linnahenkilökunnasta. Hän on aina veizen terällä mestarinsa Pedon päivittäisen aikataulun suunnittelusta ja valmistelusta. Hän on huolissaan pienimmistä virheistä ja odottaa täydellisyyttä izeltään ja jokaiselta ympärillään. Cogsworth on neuroottinen luonne joka huonosta handlaa stressin työpaikallaan. (vrt. Tunnontarkkuus/Korkea.)
ellauri080.html on line 1038: Vaikka apinat usein mieluummin työskentelee niiden kaa joilla on samanlaisia luonteenpiirteitä ja ihanteita, biodiversiteetti tarjoaa mahdollisuuxia talentin lisäyxeen, ymmärryxeen ja luovuuteen, ja voi olla kriittistä ryhmän tai yhtiön menestyxelle. (Tää on muuten hyvin totalitäärinen ajatus, puhdasta fasismia! Tää ei ihan ole vanhan koulun villin lännen freedom-ajattelua! Sixkai Disneyn pitää sitä näin paljon termentää.) Biodiversiteetti jakautuu tavallisesti kahdelle tasolle (the haves and the havenots? Väärin arvattu - ) syvärakenteen diversiteettiin ja syvärakenteen diversiteettiin, kuin Chomskyn kieliopissa. (Kompetenssiin ja performanssiinko, missä ylärakenteella on se kompetenssi ja alarakenteelta odotetaan performanssia? taas väärin!) Pintatason diversiteetti heijastaa eroja apinoiden välillä jotka on helposti havaittavissa, kuten sukupuoli, ikä, rotu, entisyys, uskonto ja vammaisuus. Syvätason diversiteetti tarkoittaa niitä eroja joita on vaikeampi erottaa ja mitata, kuten luonne, uskomuxet, asenteet, arvot ja työskentely- sekä ajattelutavat. Biodiversiteetin tarkoitus on synnyttää kilpailua, ja tää kilpailu voi olla joko tuottoisaa tai luovaa tuhoa. Kielteiset kärhämät joita joskus nousee biodiversiteetin vuoxi... (Höpsis, tää on nyt ihan epäekologista! Useimmat kiistat on reviirikiistoja, joita tulee nimenomaan epädiversiteetistä, samassa ekolokerossa hääräävien rajakahakoista rajallisten resurssien äärellä.) ... niin että apinat ei tahdo työskennellä sekarotuisissa ryhmissä, sekä pinta- että syvätasolla. (Toisenrotuiset yleensä ajattelee myös hölmösti, vammasista puhumattakaan.) Kuiteskin, kun niitä hyvin höykytetään, kummallakin lailla diverssit tiimit on avain tuottavuuden lisäyxeen, kikyloikkaan, ja tiimin ongelmien ratkaisuun.
ellauri080.html on line 1042: Vaikka naisten ja miesten välillä ei ole johdonmukaisia eroja ongelmanrtkaisussa, erittelytaidossa, kilpailuvietissä, pyrkyryydessä, seurallisuudessa tai oppimiskyvyssä (tosin karvaisuudessa, hopeaselkäisyydessä sekä hauixen ja lisääntymisputken näkyvän osan paxuudessa on eroja, jotka on menestyvässä johtajuudessa tärkeäxi koettuja avuja), on olemassa klisheisiä tyyppejä jotka heittää kielteistä valoa naisiin johtopaikoilla. Siinä missä miestä sanotaan väkeväxi ja pallo hallussa, jos se on menestynyt uralla, naista voidaan (hyvällä syylläkin) sanoa pomottelevaxi ja päällekäyväxi. Naiset ovat (tarkoitamme siis siltä voi jostakusta näyttää) puolueellisia, tunteenomaisia ja kyvyttömiä johtamaan ryhmää tai komppaniaa, rykmentistä puhumattakaan. (Divisioonia en viizi edes mainita.) Tuloxena näyttää julmalta ja epätavalliselta jos nainen on noussut valta-asemaan. Naisethan on yleisesti mukautuvampia ja halukkaita sopeutumaan arvovaltaan, toisin kuin miehet jotka ovat agressiivisempiä ja odottavat voittavansa enemmän. Sandberg koittaa vikistä että tälläset odotuxet ei muka olis geneettisiä, vaan ne olis syntymän jälkeisen kasvatuxen tulosta. Se uskoo ressukka että apinat voisi voittaa tämmöiset odotuxet jos niiden tilaan pannaan toisenlaisia ja niitä rintaruokitaan. Muuten on tuloxena että naiset ei aja takaa uria mahdollisimman tehokkaasti. Naiset on noita sisäänpäinkääntyneitä pelkureita, niiden emättimetkin on kuin sisäänpäin rullattuja siittimiä, tosin isommat kuin apinamiehillä, kerta apinamiehen siitin mahtuu niihin nahkoineen ja karvoineen, mutta piilosssa. Ne ihan piilottelee niitä. Ne pelkää johtoasemia koska menestys ja miellyttävyys toisen sukupuolen silmissä on 1 ja sama miehillä, mutta ihan käänteisiä naisilla. Apinat ei tue eikä kunnioita naisjohtajaa, ne pyllistelee mieluummin hopeaselkäisille karvakäsille.
ellauri080.html on line 1052: Esimerkixi, Bylsimällä ei ollut vaihtoehtoista palkkiojärjestelmää tai passiivis-agressiivista johtajuutta. (Liiketoimijohtajuuden päähavainto on että apinat suorituvat parhaiten kun komentoketju kuristaa kaulaa tiukasti, naxutin ja psiiska on lujasti johtoportaan handussa. Johtaminen poikkeuxilla (MBE) tarkoittaa haukkumista, uhkailua ja muuta negatiivista vahvistusta esim. karjapiikillä.) Nämä liketoimijohtajuuden välineet olisivat luoneet lisää motivaatiota. 1 pelaaja US tiimissä (Derek Stepan) ei pukeutunut yhteenkään turneen näytöxeen, oli koko ajan valmiudesssa Bylsimään. Jos hän olisi viestittänyt tiimille että jokainen paikka pitää ansaita jokaisessa pelissä, pelaajat olisivat olleet motivoituneempia yxilöllisellä tasolla. Tämäntyylinen sohvailu olisi luonut pelaajille palkkiojärjestelmän: jos ne palaavat sohvan haluamalla korkealla mailalla, ne saavat pitää paikkansa tiimissä. Kun yxilön peli ei ollut aivan huippua, niiden penkittäminen jossain pelissä olisi lähettänyt selvän viestin pelaajille, se ois ollut passiivis-agressiivista johtajuutta.
ellauri080.html on line 1060: Palvelujohtajuus on johtajuusfilosofia jossa johtajan päämaali on palvella. Tää eroaa perinteisetä johtajuudessa jossa johtajan pääfokus on käskeä. Käske, herra, palvelijasi kuulee. Eipäskun se päämaali onkin yrityxen osakkeenomistajien etu. Palvelujohtaja jakaa valtaa, panee työläisten edut ekaxi ja auttaa apinoita kehittymään ja suoriutumaan niin kovaa kuin mahdollista. Palvelujohtajuus kääntää nurin normin joka panee asiakasrajapinnat ekaxi. Orjat ei palvele isäntää vaan isäntä palvelee orjia. Tää kuulostaa vähän jeesustelulta. Kuten sen kekkaaja Roope K. Viherlehti sanoi, palvelujohtajan tulee keskittyä tähän: "Kasvavatko palveltavat apinoina? Tuleeko niistä palveltaessa terveempiä, viisaampia, vapaampia, omatoimisempia, todennäköisempiä rupeamaan joht- palvelijoixi ize? Kun johtajat tolla lailla vaihtaa mindsettiä, niin ne hyötyvät ja niiden palkkalaiset hyötyvät siten että ne saavat henkilökohtaista kasvua, ja järjestökin kasvaa kiitos palkkalaisten kasvavan sitoutumisen ja osallistumisen. Monet järjestöt (esimerkkejä?) ovat omaxuneet tämän opetuxen. Mike Pence toimi Trumpin palveluvarapresidenttinä. Se ei kyllä aina ollut tyytyväinen Trumpin palveluun. (Helvatti että nää jaxaa hokea tosta kasvusta. Mutta ei kapitalismia saa muuten toimimaan. Se perustuu luottoihin ja niiden korkoihin, ja mistäs se korko tulee ellei kasvusta. Korko on englannixi interest.)
ellauri082.html on line 45: Elizabeth Lee Wurtzel (July 31, 1967 – January 7, 2020) was an American writer and journalist, known for the confessional memoir Prozac Nation, which she published at the age of 27. Her work often focused on chronicling her personal struggles with depression, addiction, career, and relationships. Wurtzel's work drove a boom in confessional writing and the personal memoir genre during the 1990s, and she was viewed as a voice of Generation X. In later life, Wurtzel worked briefly as an attorney before her death from breast cancer.
ellauri082.html on line 47: The Prozac book chronicles her battle with depression as a college undergraduate and her eventual treatment with the medication Prozac. Michiko Kakutani wrote in The New York Times, “Wrenching and comical, self-indulgent and self-aware, Prozac Nation possesses the raw candor of Joan Didion's essays, the irritating emotional exhibitionism of Sylvia Plath's The Bell Jar, and the wry, dark humor of a Bob Dylan song.”
ellauri082.html on line 54: When David Foster Wallace committed suicide in 2008, it was clear he had been profoundly depressed. But the first major biography of the writer, D.T. Max’s Every Love Story Is a Ghost Story, out on August 30th, reveals an even more troubled mind than anyone realized. From the time he was in college, the brilliant author of Infinite Jest was in and out of institutions as he struggled with depression and addictions to alcohol and marijuana. But the book is also full of all kinds of other strange surprises, painting the most complete, and warmest, portrait of Wallace yet.
ellauri082.html on line 74: After being rejected by the Prozac Nation author, Wallace wrote the 1998 story “The Depressed Person,” basing the title character – the most unpleasant person on Earth – on her. Now who is the unpleasant one of the two? Another Philip Roth.
ellauri082.html on line 125: In life he created the Entertainment to draw Hal out (Hal moves outwardly but doesn’t feel inside; victims of the Entertainment feel—something—inside but don’t move outwardly). After all, as he tells Gately, he was willing to resort to desperate measures: “No! No! Any conversation or interchange [between father and son] is better than none at all.” (839)
ellauri082.html on line 127: JOI’s wraith is responsible for the strange disturbances around ETA — tripods in the forest, moving Ortho’s bed, ceiling tiles on the floor. He knocks the ceiling tiles down in an attempt to find the DMZ. Pemulis is too distracted with getting expelled to have Hal take it, so JOI needs to get it to Hal some other way.
ellauri082.html on line 129: Described as coming from a kind of mold that “grows on other molds,” DMZ is an incredibly powerful and mysterious hallucinogen. It can have many different effects but often seems to transform a person’s ability to communicate. It is also nicknamed “Madame Psychosis,” after Joelle’s radio persona. Michael Pemulis manages to acquire some, but it is stolen before he and Hal can take it. It’s suggested that Hal has been affected by DMZ by the time of the Year of Glad, but it’s unclear how—whether from eating a piece of mold as a child and then withdrawing from marijuana, or having his toothbrush laced with Pemulis’s drugs (possibly by James’s wraith). As a result of this presumed DMZ consumption, Hal is able to feel strong emotions (which was impossible for him before) but unable to communicate.
ellauri082.html on line 137: By the time of the match, his symptoms are so bad he’s taken by ambulance to the hospital (16: “the only other emergency room I have ever been in [was] almost exactly one year back”), safely escaping the A.F.R.’s assault. Like fellow student Otis P. Lord, he gets the bed next to Gately. Joelle (who is at the hospital for a meeting) visits Gately on her way out and recognizes Hal. She tells them both about the hunt for the lethal Entertainment and the resulting Continental Emergency and they all go to dig up JOI’s grave. They persuade John Wayne, a spy for the A.F.R., to become a double agent and help sneak them into JOI’s Quebec burial site. Wayne presumably tells the A.F.R. he is actually a triple agent — that he will steal the tape as soon as Hal digs it up. But, as with Marathe, his loyalties are ultimately even-numbered (n40). The A.F.R. finds out and brutally murders him, which is why he can’t win the WhataBurger (16f).
ellauri082.html on line 141: he’s with a very sad kid and they’re in a graveyard digging some dead guy’s head up and it’s really important, like Continental-Emergency important, and Gately’s the best digger but he’s wicked hungry, like irresistibly hungry, and he’s eating with both hands out of huge economy-size bags of corporate snacks so he can’t really dig, while it gets later and later and the sad kid is trying to scream at Gately that the important thing was buried in the guy’s head and to divert the Continental Emergency to start digging the guy’s head up before it’s too late, but the kid moves his mouth but nothing comes out, and Joelle van D. appears … while the sad kid holds something terrible up by the hair and makes the face of somebody shouting in panic: Too Late. (934)
ellauri082.html on line 143: It’s too late because someone got there first and took the anti-Entertainment cartridge (126) embedded in JOI’s head (31). Whoever took it is presumably the person who’s made and mailed the extant copies. It couldn’t be the A.F.R. or O.U.S. or they wouldn’t still be searching for it. It probably wasn’t the F.L.Q. because they didn’t know how to read master cartridges—they just thought they were blank tapes in their displays were blank. (483n205) It couldn’t be Avril acting alone; she has problems but she’s not that kind of cold-blooded killer. It had to have been Orin.1
ellauri082.html on line 157: Six kai Wallu hurraa amer. jalkapalloa enempi kuin individualistista tennistä. Tiimissä huonompikin peluri pääsee hurraamaan. Hyvä me! Silti sen täytyy kuvitella siinäkin olevansa primus inter pares, eli sankari. Sankarillinen se olikin, pyöreissä rilleissä.
ellauri082.html on line 161: Ei Wallu kyllä ole erikoisen sivistynyt. Aika huonosti sulatettua tietosanakirjailua. Esim e unibus pluram. Mikä ihmeen pluram? Ei se ole mitään. Ex uno plures olis latinaa. Timeo hominem unius libri, vaixe olisi monen tiiliskiven kokoinen OED. QED. Pääsiköhän se zetaan asti loppupeleissä?
ellauri082.html on line 218: Frost syntyi San Franciscossa, vaikka hänet usein yhdistetäänkin Uuteen-Englantiin. Hänen äitinsä oli skotti Isabelle Moodie ja hänen isänsä oli toimittaja William Prescott Frost Jr. Isä oli viinaanmenevä uhkapeluri ja tiukka kurinpitäjä, jolla oli palava intohimo politiikkaan. Isä kuoli 1885 tuberkuloosiin ollessaan vasta 36-vuotias. Isän kuoltua äiti, 11-vuotias Robert ja hänen hieman nuorempi sisarensa muuttivat Kaliforniasta Yhdysvaltain itärannikolle Massachusettsin Lawrenceen lähelle isän vanhempia. Äiti liittyi lahkolaiseen swedenborgilaiseen kirkkoon ja kastatti lapsensa siellä. Aikuisena Frost kuitenkin erosi kirkosta.
ellauri082.html on line 284: Robert Frost is by no means the only poet in whom a hunger for recognition comes into conflict with a wariness, an inner reticence, a distaste for self-revelation. But I think in him the conflict was particularly acute. On the one hand he could be quite shameless in his pursuit of favourable reviews and his presentation to the public of a folksy and largely misleading image. On the other hand we have cryptic comments like in this poem it is not made explicit what the ‘things forbidden’ are that he has managed to preserve for himself but I take them to be his poems, or those things that his poems keep alive, and he is rightly confident enough in his own powers as a poet to feel that he has succeeded.
ellauri082.html on line 312: I’ve chosen to blog this particular passage, which runs ten pages in lenght, for a few reasons, the most honest reason being its unrelenting frankly honest potrayal of a person in the midst of a serious marijuana dependancy. Erdedy’s chapter has him eagerly awaiting the delivery of 200 grams of high-resin weed, of which he will force himself to smoke in its entirety in one hazy fog-induced sitting. Wallace, writing in the 3rd person, manages to get close enough to Erdedy’s running internal monologue to present to us a deeply troubled young man’s addiction and the lenghts he is willing to go to–whislt also attempting to redeem himself through his numerous attempts in kicking the addiction–in order to satisfy his intense cravings.
ellauri082.html on line 451: Well, you should see her in drag dressed in her polythene bag
ellauri082.html on line 456: She's killer-diller when she's dressed to the hilt
ellauri082.html on line 471: p) Peeping Tom (televisiossa ja videona myös nimellä Pelon kasvot) on Michael Powellin ohjaama brittiläinen psykologinen trilleri- ja kauhuelokuva vuodelta 1960. Se kertoo nuoresta miehestä, joka murhaa naisia ja kuvaa heidän viimeiset hetkensä kaitafilmille.
ellauri082.html on line 473: Arvaa mistä näistä Hikinen Wallu piti niin paljon että piti mainita. Oikein, p). Sillä oli teininä Peeping Tom julisteita seinällä. Figures. k) oli hyvä arvaus, siitä pisteitä. Pam muistuttaa Wallun naisihanteita Joellea ja Hugh (Helen) Steeplyä. Joiden hybridi oli sen äiskäpäiskä Sally Jean Foster Wallace ellei se ollut aprillia.
ellauri082.html on line 477: From Dutch klinkaerd, later klinker, from klinken (“to ring, resound”). ellauri082.html on line 502: This mind as society hypothesis has outward advantages which make it almost irresistibly attractive to the intellect, and yet it is inwardly quite unintelligible. Of its unintelligibility, however, half the writers on psychology seem unaware.
ellauri082.html on line 507: "A motion became a feeling!—no phrase that our lips can frame is so devoid of apprehensible meaning." (Says Spencer - check out this guy.) And some Tyndall guy that everyone knew by heart in late 19th: "the passage from the physics of the brain to the corresponding facts of consciousness is unthinkable." (Nothing to it except fear of death and retribution. Funny but seriously I have never seen anything the matter with it. Your mind is like a little video camera connected to a bunch of neural networks that mill the images around. Whats wrong with this concept is hard for me to see.)
ellauri082.html on line 571: Adrenaliini: Sydänlihaksen toimintaan vaikuttava vaarallinen huume, joka toimii parhaimmin nautittuna yksin. Adrenaliinia erittyy lisämunuaisen kuorikerroksesta vereen vaarallisessa tai haastavassa tilanteessa, erityisesti osana pako-/taistelureaktiota. Eritystä sekä välittäjäaineena että hormonina säätelee autonomiseen hermostoon kuuluva sympaattinen hermosto, joka aktivoituu stressitilanteissa. Se lisää suorituskykyä muun muassa kasvattamalla sydämen sykettä ja lisäämällä glukoosin eritystä maksassa ja insuliinin eritystä haimassa. Adrenaliini toimii välittäjäaineena myös keskushermostossa ja kiihdyttää sydämen lyöntiheyttä sekä stimuloi endorfiinieritystä. Aiheuttaa riippuvuutta, hakeutumista vaaratilanteisiin ja pahimmillaan voi johtaa joko käyttäjän kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen.
ellauri082.html on line 581: CS: PCP:n eli ’enkelipölyn’ laajalle levinnein muunnos, tunnettu myös nimellä Counter-Strike tai Crack Shot. Aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, aseiden äänten matkimista sekä liiallista eläytymistä peleihin. Vaarallisia oireita ovat myös näköhäiriöt, joiden seurauksena käyttäjä saattaa joutua hankkimaan rillit. CS saa käyttäjänsä erittäin aggressiivisiksi ja eristäytyminen saattaa alkaa jo muutaman pelikerran jälkeen. CS on WoW:in jälkeen yleisin virtuaalihuume maailmassa ja tilanne pahenee helpomman saatavuuden ja mainostuksen takia. Jostain syystä maat eivät kiellä kyseisiä pelejä vaarallisina. Syynä pidetään ennustettua valtavaa joukkomellakkaa, joka aiheutuisi pelin kieltämisestä, jolloin miljoonat virtuaalimöyhyistä riippuvaiset pukeutuisivat armeijapukuihin ja alkaisivat räiskiä aseilla ympäriinsä.
ellauri082.html on line 649: Adventistitutkimuxen tulokset esim. osoittaa, että esim. henkilö, joka liikkuu säännöllisesti päivittäin, mutta tupakoi kohtuullisesti ja käyttää vähän alkoholia ja syö tavallista ruokaa elää todennäköisesti kauemmin kuin yksipuolista soijanakkikasvisruokaa käyttävä vähän liikkuva henkilö. Viimeisestä väliraportista jäi mieleen varsinkin säännöllinen pähkinöiden, juuresten palkokasvien käyttö, joka paransi niin kasvis- kuin sekaruokaakin syöjien ennustetta. Vastaavasti pahiten ennustetta heikensi runsas lihajaloisteiden eli makkaroiden, leikkeleiden jne. käyttö. Mielenkiintoista oli se, että vaikka monipuolinen kasvisruoka on tulosten valossa elämänennusteen kannalta paras, ero pelkkää kasvisruokaa käyttävän ja monipuolisesti kasviksia mutta myös kohtuullisesti lihaa käyttävien välillä oli minimaalisen pieni.
ellauri082.html on line 683: Ketjusta on poistettu 1000000 sääntöjenvastaista viestiä. Vaikka sinänsähän tää koko keskustelu on asian vierestä, sillä adventistia odottaa tuonpuoleisessa ikuinen elämä. Ei siellä enää syödä nektaria ja soijanakkeja eikä juoda ambrosiaa, ei naida eikä huolla, sillä perseet on siellä tervattu.
ellauri082.html on line 731: Haslam, C. and Montrose, V.T. (2015) Should have known better: The impact of mating experience and the desire for marriage upon attraction to the narcissistic personality. Poster presented at: EHBEA Conference, 29th March to 1st April 2015, Helsinki, Finland. Tamara Montrose: Independent Researcher. Jane Williams´s Lab.
ellauri082.html on line 737: Another study by researchers Carrie Haslam and V. Tamara Montrose found that although narcissistic males do not make good partners, women aged 18 to 28 desire them more than other men. The researchers asked women about their dating experience and desire for marriage. They wanted to see whether these factors influenced their attraction to narcissistic men.
ellauri082.html on line 738: They found that young women with more dating experience and a greater desire for marriage were more attracted to narcissistic men. They write, “Despite future long-term mating desires which are unlikely to be achieved with a narcissistic male and possession of substantial mate sampling experience, females view the narcissistic male as a suitable partner.”
ellauri082.html on line 746: In their introduction, they acknowledge that being viewed as a victim can lead to a loss of esteem and respect. But, they continue, in modern Western societies being a victim doesn’t always lead to undesirable outcomes. Sometimes, being a victim can increase one’s social status. And justify one’s claim to material resources.
ellauri082.html on line 747: They argue that “contemporary Western democracies have become particularly hospitable environments for victim signalers to execute a strategy of nonreciprocal resource extraction.”
ellauri082.html on line 751: The researchers examine victim signaling, which they define as “a public and intentional expression of one’s disadvantages, suffering, oppression, or personal limitations.” They also examine virtue signaling, defined as “symbolic demonstrations that can lead observers to make favorable inferences about the signaler’s moral character.”
ellauri082.html on line 755: They argue that signaling both victimhood and virtue would maximize one’s ability to extract resources. People feel the most sympathy for a victim who is also a good person.
ellauri082.html on line 756: The researchers developed a Victim Signaling Scale, ranging from 1 = not at all to 5 = always. It asks how often people engage in certain activities. These include: “Disclosed that I don’t feel accepted in society because of my identity.” And “Expressed how people like me are underrepresented in the media and leadership.”
ellauri082.html on line 757: They found that Victim Signaling scores highly correlated with dark triad scores (r = .35). This association held after controlling for gender, ethnicity, income, and other factors that might make people vulnerable to mistreatment.
ellauri082.html on line 761: They also found that Virtue Signaling was significantly correlated with dark triad scores (r = .18).
ellauri082.html on line 763: The researchers also found that victim signaling negatively correlated (r = -.38) with Honesty-Humility. This is a personality measure of sincerity, fairness, greed avoidance, and modesty. This suggests that victim signalers may be greedier and less honest than those who do not signal victimhood.
ellauri082.html on line 767: Victim signalers were more likely to cheat in this game. The researchers again found that these results held after controlling for ethnicity, gender, income, and other factors.
ellauri082.html on line 769: The researchers then ran a study testing whether people who score highly on victim signaling were more likely to exaggerate reports of mistreatment from a colleague to gain an advantage over them.
ellauri082.html on line 770: Participants were told to imagine they worked with another intern. And that they were competing to land a job. Participants were told, “You keep noticing little things about the way the intern talks to you. You get the feeling the other intern may have no respect for your suggestions at all. To your face, the intern is friendly, but something feels off to you.”
ellauri082.html on line 781: "The underrepresentation of girls and women in science, technology, engineering, and mathematics (STEM) is a continual concern for social scientists and policy makers. Using an international database on adolescent achievement in science, mathematics, and reading (n = 472,242), we show girls performed similarly or better than boys in science in two of every three countries, and in nearly all countries, more girls appeared capable of college-level STEM study than enrolled. Paradoxically, the sex differences in the magnitude of relative academic strengths and pursuit of STEM degrees increased with increases in national gender equality. The gap between boys’ science achievement and girls’ reading achievement relative to their mean academic performance was near universal. These sex differences in academic strengths and attitudes toward science correlated with the STEM graduation gap. A mediation analysis suggests that life-quality pressures in less gender equal countries promote girls’ and women’s engagement with STEM subjects."
ellauri082.html on line 788: “Confirming past research, there was a strong correlation (r = .69) between a country´s sex differences in personality and their Gender Equality Index. Additional analyses showed that women typically score higher than men on all five trait factors (Pessimism, Extraversion, Openness, Agreeableness and Conscientiousness), and that these relative differences are larger in more gender equal countries.”
ellauri082.html on line 800: In downtown Boston you may see trash cans, cones, or other objects being used to save parking spots in residential areas throughout the winter. No one wants to shovel their spot to find it taken by the time they return! This is common practice, and completely legal.
ellauri083.html on line 33: Google Infinite Jest resources and you'll come up with 62,500 results. Whether's it's the novel's wiki or one of the original Wallace celebration sites, The Howling Fantods, supplement your reading when you're lost or just interested in getting additional context.
ellauri083.html on line 54: Her 1962 novel Satan Never Sleeps described the Communist tyranny in China. Following the Communist Revolution in 1949, Buck was repeatedly refused all attempts to return to her beloved China and therefore was compelled to remain in the United States for the rest of her life.
ellauri083.html on line 139: Following the marriage of Wang Lung and O-Lan, both work hard on their farm and slowly save enough money to buy one plot of land at a time from the Hwang family. O-Lan delivers three sons and three daughters; the first daughter becomes mentally handicapped as a result of severe malnutrition brought on by famine. Her father greatly pities her and calls her "Poor Fool," a name by which she is addressed throughout her life. O-Lan kills her second daughter at birth to spare her the misery of growing up in such hard times, and to give the remaining family a better chance to survive. Pearl's daughter Carol was mentally handicapped too.
ellauri083.html on line 147: As Wang Lung becomes more prosperous, he buys a concubine named Lotus. O-Lan endures the betrayal of her husband when he takes the only jewels she had asked to keep for herself, two pearls, so that he can make them into earrings to present to Lotus. O-Lan's health and morale deteriorate, and she eventually dies just after witnessing her first son's wedding. Wang Lung finally appreciates her place in his life as he mourns her passing. Farewell my concubine.
ellauri083.html on line 149: Wang Lung and his family move into town and rent the old House of Hwang. Now an old man, he desires peace within his family but is annoyed by constant disputes, especially between his first and second sons and their wives. Wang Lung's third son runs away to become a soldier. At the end of the novel, Wang Lung overhears his sons planning to sell the land and tries to dissuade them. They say they will do as he wishes, but smile knowingly at each other. Ah what's the use...
ellauri083.html on line 169: The rest of the novel charts the drudgery and the battle for survival of life in Summerhouses, the misery, dreams and rebellions of the inhabitants and what appears to be the curse of Summerhouses taking effect. In the middle of the novel, however, World War I commences and the prices for Icelandic mutton and wool soar, so that even the poorest farmers begin to dream of relief from their poverty. Particularly central is the relationship between Bjartur and Ásta Sóllilja.
ellauri083.html on line 173: Asta as a girls' name is of Greek and Old Norse origin, and the meaning of Asta is "star-like; love". Also a short form of Anastasia, Astrid, Augusta, etc. Aastha is a Hindi name for girls meaning Faith. Asta is the name of the terrier owned by Nick and Nora Charles in the famous "Thin Man" movies of the 1930s. This name has never ranked among the top 1000 names in America. If you consider naming your baby Asta we recommend you take note of this. Do your research and choose a name wisely, kindly and selflessly.
ellauri083.html on line 228: Defarge's desire for revenge ultimately stems from the rape of her sister at the hands of the aristocratic Evrémonde brothers, and Teresa Mangum therefore suggests that "the logic driving her story is that the secret crime of sexual violence against women fuels the French Revolution".
ellauri083.html on line 237: Havaiji viisoo oli yhdysvaltalainen Havaijille sijoittuva poliisisarja, jota CBS esitti vuosina 1968–1980. Sarja kuvaa Havaijin kuvernööriä Paul Jamesonia avustavan erikoisyksikön toimintaa. Sarjan tunnussävel nousi The Venturesin esittämänä Yhdysvaltain singlelistalla sijalle neljä vuonna 1969. Se on ihan psska renkutus. Ei se ole havaijia nähnytkään, mitälie mahtipontista texmex-torvisoittoa. Kuuntele vaikka ize.
ellauri083.html on line 250: S. 606, Tena-aikuisalusvaatteen vuosi: lomitettu televiihde, 932/1864 resoluutio (vau...) risc-konsolilta ja ilman, pink2 (lue OS-2), pormestarin jälkeinen digisatelliittijärjestelmä, menut ja kuvakkeet (oho...), pixelitön internet fax, 3-4 kanavaiset modeemit säädettävällä linjanopeudella (eikai...), webinjälkeiset jakelualueet, niin HD-näytöt että on käytännössä paikalla, kustannustehokkaat Zoom videopuhelinneuvottelut, fox-kanavan sisäinen cd-rom, sähkoinen sultan conture, yleiskonsolit, Youshityoun keraamiset nanoprosessorit, laserkromatografia, virtuaalipalvelun mahdollistavat mediakortit, kuituoptinen pulssi, digitaalikoodaus, tappajasovelmat, rannehermosärky tenniskyynärpää valonarkuusmigreeni rasvapakaraisuus selkästressi hikinen pälvikalju vielä kaiken kukkuraxi.
ellauri083.html on line 311: Sisustusaihelmia on hikisesti kuusi, sitten ne alkaa toistua. Peli, ase, auto, urheilu, avaruus ja porno. Plus mezästys. Yhteistä kaikille luolille on että niistä puuttuu ikkunat. Ilmeisesti luolamiehet on enimmäxeen karkotettu kellariin kuin rotat. Sinnehän ne kuuluvat. Tai ulkoruokintaan. Wallun mielestä kiinnostus pimeisiin tunneleihin on perusmaskuliinista. Figures.
ellauri083.html on line 334: When, in turn, this anger proves incapable of restoring the subject to the earlier, wished-for state of things, the characteristic symptoms of clinical depression set in: feelings of helplessness, a tendency to reproach the self for its inadequacy, and, not least of all, the drawing away of cathectic energies from the ego, "emptying [it] until it is totally impoverished." This impoverishment is also referred to by Freud and others as inhibition: "inhibition of all activity," "general inhibition," "complete motor inhibition," or "an inhibition of functions including the interest in the external world." And Bibring has instructively spoken of it as the "exhaustion of ego libido due to an unsolvable conflict" (p. The rhetoric of exhaustion and the exhaustion of rhetoric: Erskine Caldwell in the thirties)
ellauri083.html on line 336: For all their profusion, these paled in comparison with Sachs's newest display pieces: The Cabinet, 2014, and The Rockeths, 2017. The former was a folding case fashioned from orange-and-white striped barricades and festooned with hundreds of tools, hung in groups and inscribed with the names of individuals who have "inspired, influenced, or frightened" the artist--from Le Corbusier and Louis Kahn to the members of the Wu-Tang Clan--while the latter was less a cabinet than a kind of portable workbench and shelving unit, similarly jam-packed with the tools of the artist's trade, as well as a collection of model rockets, all again labeled to namecheck various figures of personal importance--scientists, musicians, artists; Apollo, Dionysus, Stringer Bell. The fetishistic frisson the assembled materials (pens, pliers, drill bits, tape measures) clearly provoke in Sachs was made even more explicit in McMasterbation, 2016, one of a trio of scale-model space modules arrayed on plinths. Featuring a copy of the legendarily comprehensive McMaster-Carr hardware catalogue spread open like a porn mag centerfold designed for lonely gearheads--alongside a ready supply of Vaseline and a handy tissue dispenser--it was part cathectic confession of objectophilia and part self-derogating indictment of his own work's tendencies toward sometimes masturbatory excess. Smart and stupid, funny and somehow a bit sad, it was classic Sachs: too much information, in every sense of the phrase.
ellauri083.html on line 338: Hendershot recalls that, in the Schreber case, God was believed to manifest his creative and destructive power as celestial rays (Freud 22). As with spider-webs and hedgehogs quills, this radial pattern describing dilation and contraction, movement back and forth from center to circumference and from circumference to center, is the essential figure for the paranoid narcissism of a subject who feels threatened by the world and guilty for having taken "his own body [...] as his love-object" (Freud 60). Signaling Fistule's repressed homosexuality, the rays of his intelligence had first been focused on the masochistic annihilation of his genitals, which he denies were the original object of his love ("organes hideux," "vomitoires de dejections"), and then had been used in reconstructing a sexless new reality. Insisting on his exemption from the Naturalist law of biological determinism, Fistule denies his human parentage and maintains that he was born of a star, which, shining like the rays of his genius, had inseminated him and allowed him to be the father of himself, causa sui. Homosexual guilt initially projected as the corruptibility of matter is overcome by Fistule's principle of Stellogenesis, which turns flesh into radiance and bodies into starlight. As Hendershot concludes: "In Freud's theory, the paranoiac withdraws from the world (decathexis), directs his or her cathectic energy to the ego resulting in self-aggrandizement, and then attempts to reestablish a cathectic relationship with the world in the form of a delusional system"
ellauri083.html on line 344: It follows a team of doctors and support staff stationed at the "4077th Mobile Army Surgical Hospital" in Uijeongbu, South Korea, during the Korean War (1950–53). The show's title sequence features an instrumental-only version of "Suicide Is Painless," the original film's theme song.
ellauri083.html on line 376: Farrow has steadfastly supported her daughter throughout the years—but in Allen v. Farrow, she says she has also grown accustomed to Allen attacking her character and parenting skills in the press. (For decades Allen has claimed that Farrow coached Dylan, goading her into accusing Allen after Allen left Farrow for Previn.) Farrow explains her conflicting feelings to the cameras, saying that she wholeheartedly supported Dylan’s decision to write a 2014 op-ed for The New York Times outlining the abuse she claims to have suffered. But privately, Farrow admits in the docuseries, she “crumpled up inside,” knowing that Allen would likely resume his media attacks on her. “He couldn’t go after Dylan, because she was a child at the time, so he’d come after me.”
ellauri083.html on line 378: “What astounds me,” said Ziering in an interview, is that for the past nearly three decades, people assume that this has been a matter of “he said, she said”—meaning Allen’s word versus Farrow’s. But after Ziering and codirector Kirby Dick began their research, they realized, “Actually, it’s been a ‘he said, he said’ situation. Mia didn’t even speak until the Vanity Fair interview [in 2013]. Never. She is such a private person. That’s really important to know. And she was sort of blindsided by all these events that happened to her. And kept trying to navigate the best that she could just to protect her children and family.”
ellauri083.html on line 438: He reasoned that the battle was on the twenty-fourth day of the fourth month of the Hebrew civil calendar in the 2,555th year after the creation. This was the 933,285th day since creation. From this, Totten determined that this day was a Tuesday. Next, Totten calculated backward in time from June 17, 1890 to the battle of Gibeon. He concluded that the battle was 1,217,530 days previously, which was a Wednesday. Hence, there was a day missing. Of course, Totten’s computation required very precise dates, something that most people today would find ludicrous. However, Totten managed to obtain some audience in the late 19th century. While most people today are not impressed with such an approach, apparently invoking a computer, as in the Hill story, is sufficient to convince some people today. This story has been debunked many times, so it is a shame that it keeps being repeated.
ellauri083.html on line 442: Recommended resources:
ellauri083.html on line 500: The Hulk is incredibly strong and throughout most of the films he acts largely on the instinct of self-preservation, attacking anything that he perceives as a threat. Over time, Banner demonstrated an increasing ability to control the transformation, calling the Hulk at will, but was generally not able to recall events during the time he was in that form. The Hulk, conversely, became increasingly aware of Banner and able to stall the transformation back – one time staying in Hulk form for two years, becoming able to speak with others and control his destructive rage. Eventually, Banner was able to merge with the Hulk, combining Banner's mind and personality with the Hulk's body and strength.
ellauri083.html on line 514: I will tell you why; so shall my anticipation prevent your discovery, and your secrecy to the King and Queen moult no feather. I have of late, but wherefore I know not, lost all my mirth, forgone all custom of exercises; and indeed, it goes so heavily with my disposition that this goodly frame the earth, seems to me a sterile promontory; this most excellent canopy the air, look you, this brave o’erhanging firmament, this majestical roof fretted with golden fire, why, it appears no other thing to me than a foul and pestilent congregation of vapours. What a piece of work is man! How noble in reason? How infinite in faculties, in form and moving, how express and admirable? In action how like an angel? In apprehension, how like a god? The beauty of the world, the paragon of animals. And yet, to me, what is this quintessence of dust? Man delights not me; no, nor woman neither, though by your smiling you seem to say so.
ellauri083.html on line 597:
Glory and honour are in his presence; strength and gladness are in his place.
Thou art my hiding place; thou shalt preserve me from trouble; thou shalt compass me about with songs of deliverance. Selah.
ellauri083.html on line 679: God responded by saying, the “Lord will give you meat, and you shall eat. You shall not eat one day, or two days, or five days, or ten days, or twenty days, but a whole month, until it comes out at your nostrils” (Numbers 11:19-20). He gave them quail that covered the earth, three feet deep! You wanted meat? Here you go!
ellauri083.html on line 685: Lisää vittuilua ja vähän törkyilyäkin. Huomattakoon että vizin kärki ei osoita koskaan johtoportaaseen, vaan pikemminkin sieltä alaspäin. No taivaassahan ei käydä enää helpotuxella, perseet on tervattu. Kelpaa siellä naureskella ulosjääneille. No Elian ei kannattaisi liikaa paukutella henxeleitä, sen vittuilu istuu aika hyvin sen omiinkin porukoihin.
ellauri083.html on line 696: On pimeää. Vaza kipeä. Seijapupu huokuu vieressä.
ellauri088.html on line 86: Gustav Fechner (1801-1887) argued for psychophysical parallelism, according to which the mental and physical worlds run parallel to each other but do not interact. Fechner developed the Weber-Fechner law, according to which the perceived intensity of a stimulus increases arithmetically as a constant multiple of the physical intensity of the stimulus or in other words, changes of physical intensity gallop along at a brisk pace while the corresponding changes of perceived intensity creep along. The Weber and the Weber-Fechner laws were the first laws to provide a mathematical statement of the relationship between the mind and the body. Another significant contribution when S. S. Stevens (1906-1973) demonstrated that psychological intensity grows as an exponential function of physical stimulus intensity, that is, equal stimulus ratios always produce equal sensory ratios although different ratios hold for different sensory modalities. (Siis mitä? Aritmeettisesti vai logaritmisesti?)
ellauri088.html on line 92: the power of the will to organize the mind’s content into higher-level thought processes. An associationist model, from simple elements to larger compounds, but it does not simply progress mechanically, the will has an organizing effect.
ellauri088.html on line 97: Several sensations form an idea. Several feelings form a composite feeling. Emotions are affective processes over time (they have a beginning, a middle, and an end). Volitions are changes in ideas or feelings that bring an emotion to an end. oAApperception is also relevant to clinical psychology. Projective tests such as the Rorschach and the TAT are based on the concept of apperception. (TAT: Thematic Apperception Test) Why is it that we perceive reality this or that way? Skewed perception may be connected with mental illness. Like seeing naked women undressing everywhere. There is a will involved there.
ellauri088.html on line 158: 20-23 I min förtvivlan slutade jag därför upp med att söka tillfredsställelse genom hårt arbete. Jag förstod att även om jag använde hela mitt liv till att söka efter vishet och kunskap så måste jag en dag lämna alltsammans till någon som inte lagt två strån i kors för att få det. Utan att behöva prestera något får han allt. Och det är inte bara dåraktigt, utan även orättvist. Vad får alltså en människa för allt sitt hårda arbete? Jo, dagar fyllda av sorg och bekymmer och bittra, sömnlösa nätter. Allt detta är ju i högsta grad löjligt.
ellauri088.html on line 286: tarvetta, sillä välillä ruumiini oli niin jännittynyt, että hermoni tuntuivat korkeajännitekaapeleilta. Mutta evankeliumit eivät olleetkaan mitään satuja, vaan ne tapahtuivat oikeissa paikoissa, ihmisillă oli oikeita ammatteja, henkilöt olivat oikeasti eläneet. Ja kaikkein voimakkaimmin niistä nousi esiin julmuus. Kun olin saanut yhden luetuksi, aloitin toisen, ja tarina vaikutti vielä kauheammalta. Kyllä, se oli tyrmistyttävä kertomus. Luin ja hermostuin. Me kaikki olimme Herran palveluksessa, Herran, joka tarkkaili meitā koko ajan nähdäkseen, mitä valizimme, hyvää vai pahaa. Miten jarjetöntā, miten sellaisen orjan osan saattoi hyväksyä? Inhosin ajatusta, että Isä oli taivaissa ja lapset täällä alhaalla mudassa ja veressä. Mikä isä Jumala muka oli, mikä perhe hänen luoman olennot: minua pelotti ja samalla raivostutti. Inhosin Isää, joka oli tehnyt meidät niin heikoiksi, ainaiselle kärsimykselle alttiiksi, helposti tärveltyviksi. Inhosin sitä, että hän vain katseli, kun me sätkynuket yritimme selviytyä nälästä, janosta, sairauksista, kauhuista, julmuuksista, ylimielisyydestä ja vaikka oikeamielisistäkin tunteista, jotka epäuskon aina vaaniessa kätkivät alleen petollisuuden. Inhosin sitä, että hänellä oli neitsytäidistä syntynyt poika, jonka hän altisti pahemmalle kärsimykselle kuin luomakuntansa kurjimmat olennot. Inhosin sitä, että vaikka pojalla oli kyky tehdä ihmeitä, hän käytti valtaansa joutavuuksiin, joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, muttei mihinkään mikä oikeasti parantaisi ihmisen osaa. Inhosin sitä, että pojalla oli taipumus kohdella huonosti äitiään, mutta hän ei uskaltanut käydä isäänsä vastaan.
ellauri088.html on line 316: Eino Tunkelo aloitti jo opiskeluvuosinaan murresanaston, kansanperinteen ja kielitieteellisen aineiston keruumatkat, joita suoritti ensin kotiseudulleen, sitten Kainuuseen ja myöhemmin muun muassa Viroon. Vielä 1942 ja 1943 hän kävi Suomen valtaamassa Äänislinnassa (Petroskoi) keruumatkalla. Sieltä löytyy vieläkin pikkutunkeloita.
ellauri088.html on line 333: Tansanian valtiovarainministeri Mbango on sairaalassa höyryhengityxessä kai saman flunssan takia kuin presidentti. Eivät rukoilleet riittävästi.
ellauri088.html on line 345: Arvonen on monelle tuttu sosiaalisesta mediasta, sillä hän rummuttaa aktiivisesti useammassakin eri kanavassa. Lisäksi hän kirjoittaa ahkerasti omaa blogiaan. ”Aloitin heti tekemään somea ja blogia, koska minun oli pakko saada sitä kautta asiakkaita. Ei ollut ystäviä tai tuttavia, jotka olisivat heti ensimmäisiä asiakkaitani. Kaikilla on vain ASP-lainalupauksia ja ostofiiliksiä. Ei niissä euroakaan ole itsellä kiinni. Täytyi siis kehittää jotain. Kirjoittaminen tulee luonnostaan, joten päätin sitten tehdä tätä lähinnä Linkkarin, Twitterin ja oman blogin kautta.” Arvonen onkin verrattain nuoresta iästään huolimatta onnistunut (ehkä osittain juuri aktiivisen somettamisen ansioista) kehittymään myynnin ja kiinteistönvälitysalan rautaiseksi ammattilaiseksi lyhyessä ajassa.
ellauri088.html on line 353: Cuando subieres a caballo, no vayas echando el cuerpo sobre el arzón postrero, ni lleves las piernas tiesas y tiradas y desviadas de la barriga del caballo, ni tampoco vayas tan flojo que parezca que vas sobre el rucio: que el andar a caballo a unos hace caballeros; a otros, caballerizos. Sea moderado tu sueño, que el que no madruga con el sol, no goza del día; y advierte, ¡oh Sancho!, que la diligencia es madre de la buena ventura, y la pereza, su contraria, jamás llegó al término que pide un buen deseo.
ellauri088.html on line 375: Tämän nuoren ja nälkäisen kiinteistönvälittäjän menestymisen reseptin voisikin tiivistää seuraavasti: tankkaa tietoa ja toista perusasioita. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Sillä sinun on päästävä joholle! laadi tarkka sijoitusstrategia ja pysy siinä sekä kysy neuvoa itseäsi kokeneemmilta. Hälise somessa ja mätki vähempiosaisia rumasti. Puolusta äänekkäästi omistajistoa ja muista näkyä, ryhdy vaikka kökkäreiden vaaliehdokkaaxi jos pääset (mä pääsin). Kokoomuxen persulaidalla on vielä tilaa.
ellauri088.html on line 555: Three invalids.—Sufferings of George and Harris.—A victim to one hundred and seven fatal maladies.—Useful prescriptions.—Cure for liver complaint in children.—We agree that we are overworked, and need rest.—A week on the rolling deep?—George suggests the River.—Montmorency lodges an objection.—Original motion carried by majority of three to one.
ellauri088.html on line 557: Plans discussed.—Pleasures of “camping-out,” on fine nights.—Ditto, wet nights.—Compromise decided on.—Montmorency, first impressions of.—Fears lest he is too good for this world, fears subsequently dismissed as groundless.—Meeting adjourns.
ellauri088.html on line 561: The food question.—Objections to paraffine oil as an atmosphere.—Advantages of cheese as a travelling companion.—A married woman deserts her home.—Further provision for getting upset.—I pack.—Cussedness of tooth-brushes.—George and Harris pack.—Awful behaviour of Montmorency.—We retire to rest.
ellauri088.html on line 565: Kingston.—Instructive remarks on early English history.—Instructive observations on carved oak and life in general.—Sad case of Stivvings, junior.—Musings on antiquity.—I forget that I am steering.—Interesting result.—Hampton Court Maze.—Harris as a guide.
ellauri088.html on line 567: The river in its Sunday garb.—Dress on the river.—A chance for the men.—Absence of taste in Harris.—George’s blazer.—A day with the fashion-plate young lady.—Mrs. Thomas’s tomb.—The man who loves not graves and coffins and skulls.—Harris mad.—His views on George and Banks and lemonade.—He performs tricks.
ellauri088.html on line 573: Our first night.—Under canvas.—An appeal for help.—Contrariness of tea-kettles, how to overcome.—Supper.—How to feel virtuous.—Wanted! a comfortably-appointed, well-drained desert island, neighbourhood of South Pacific Ocean preferred.—Funny thing that happened to George’s father.—a restless night.
ellauri088.html on line 581: Then Harris tried to open the tin with a pocket-knife, and broke the knife and cut himself badly; and George tried a pair of scissors, and the scissors flew up, and nearly put his eye out. While they were dressing their wounds, I tried to make a hole in the thing with the spiky end of the hitcher, and the hitcher slipped and jerked me out between the boat and the bank into two feet of muddy water, and the tin rolled over, uninjured, and broke a teacup.
ellauri088.html on line 585: It was George’s straw hat that saved his life that day. He keeps that hat now (what is left of it), and, of a winter’s evening, when the pipes are lit and the boys are telling stretchers about the dangers they have passed through, George brings it down and shows it round, and the stirring tale is told anew, with fresh exaggerations every time.
ellauri088.html on line 599: In addition, here’s a much earlier spoof of German lieder, from the British comic novel “Three Men in a Boat,” published in 1889. I think it shows just how pervasive and long-standing is the English-speaker’s resistance to the rarefied world of the German art-song. The excerpt is also very silly and probably tells you at least as much about British anti-intellectualism and complacency as it does about German over-earnestness.
ellauri088.html on line 602: I have never taken much interest in German songs since then.
ellauri088.html on line 616: Will it be the same in the future? Will the prized treasures of to-day always be the cheap trifles of the day before? Will rows of our willow-pattern dinner-plates be ranged above the chimneypieces of the great in the years 2000 and odd? Will the white cups with the gold rim and the beautiful gold flower inside (species unknown), that our Sarah Janes now break in sheer light-heartedness of spirit, be carefully mended, and stood upon a bracket, and dusted only by the lady of the house?
ellauri088.html on line 618: The “sampler” that the eldest daughter did at school will be spoken of as “tapestry of the Victorian era,” and be almost priceless. The blue-and-white mugs of the present-day roadside inn will be hunted up, all cracked and chipped, and sold for their weight in gold, and rich people will use them for claret cups; and travellers from Japan will buy up all the “Presents from Ramsgate,” and “Souvenirs of Margate,” that may have escaped destruction, and take them back to Jedo as ancient English curios.
ellauri088.html on line 627: Erich Kästner wurde 1899 in Dresden geboren und starb 1974 in München. Der Schriftsteller, Satiriker, Dramatiker und nicht zuletzt Autor der berühmten Kinderklassiker ›Das doppelte Lottchen‹, ›Das fliegende Klassenzimmer‹, ›Pünktchen und Anton‹, ›Emil und die Detektive‹ und ›Die Konferenz der Tiere‹ wurde mit zahlreichen Preisen bedacht (u.a. mit dem Büchner-Preis und der Hans-Christian Andersen-Medaille).
ellauri089.html on line 48: Robert Anson Heinlein (/ˈhaɪnlaɪn/; July 7, 1907 – May 8, 1988) was an American science-fiction author, aeronautical engineer, and Naval officer. Sometimes called the "dean of science fiction writers", he was among the first to emphasize scientific accuracy in his fiction, and was thus a pioneer of the subgenre of hard science fiction. His published works, both fiction and non-fiction, express admiration for competence and emphasize the value of critical thinking. His work continues to have an influence on the science-fiction genre, and on modern culture more generally.
ellauri089.html on line 51: He was a sixth-generation German-American; a family tradition had it that Heinleins fought in every American war, starting with the War of Independence. Jim Marlowe, in Red Planet, and Don Harvey, in Between Planets, participate in insurrections patterned after the American Revolution, a plot Heinlein would most fully exploit in his adult novel, The Moon is a Harsh Mistress (1966).
ellauri089.html on line 64: Space Cadet (1948) may not be Heinlein’s best juvenile novel (that spot is usually reserved for Have Space Suit—Will Travel), but it is a solid contender for one of the top spots. Space Cadet would probably be a memorable novel if Heinlein had written no other juvenile books.
ellauri089.html on line 72: Bill does not want the responsibility of keeping Earth peaceful, a responsibility that could require him, in an extreme situation, to bomb his own country. Loooooseeer!
ellauri089.html on line 74: Another Cadet, Girard Burke, is asked to resign. The reader has know for a long time that Burke, who is certainly mentally and physically capable, does not have the right attitude to be a Patrolman. He is, among other things, too skeptical of the ideals for which the Patrol stands. Burke resigns, goes into his father’s business, becomes an ship’s captain immediately, gets himself in venereal trouble on Venus, and has to call on the Patrol to rescue him from his own self-centered and stupid mistakes. Matt, Tex, and Oscar do rescue him and, with that action, prove the worth of the characteristics—perseverance, loyalty, intelligence, idealism, integrity, and courage—that Heinlein champions throughout Space Cadet and the other novels in the series. Vittu mikä nazi.
ellauri089.html on line 77: Heinlein used his science fiction to earn money and as a way to explore his provocative social and political ideas, and to speculate how progress in science and engineering might shape the future of politics, race, religion, and sex. Within the framework of his science-fiction stories, Heinlein repeatedly addressed certain social themes: the importance of being earnest, individual liberty and self-reliance, the nature of incestual sexual relationships, the obligation individuals owe to their societies, the influence of organized religion on culture and government, and the tendency of society to repress nonconformist thought. He also speculated on the influence of space travel on human cultural practices.
ellauri089.html on line 81: Veneeriset alienit on kaikki naisia ja kovia kokkaajia. Harsh mistresses. Mutta feminiinisiä. Ei mitään rekkalesboja.
ellauri089.html on line 83: His work sometimes had controversial aspects, such as plural marriage in The Moon is a Harsh Mistress, militarism in Starship Troopers and technologically competent women characters that were formidable, yet often stereotypically feminine – such as Friday.
ellauri089.html on line 94: The Heinleins formed the Patrick Henry League in 1958, and they worked in the 1964 Barry Goldwater Presidential campaign.
ellauri089.html on line 114: From Rocket Ship Galileo (1947) to Have Space Suit—Will Travel (1958), Robert A. Heinlein wrote twelve novels, all published by Scribners, that were aimed at what we now call the juvenile market. In Dr. Johnson’s sense of the word, they are classics in their field, they have stood the test of time. They appeared first in hardback—unusual in a field in which, until the 1950s or 1960s, almost all major works were published in magazines or in paperback; and during the 1950s, hardback copies of these novels could be found in school and public libraries all across the country. These novels later appeared in paperback and have remained available in that form to the present. Heinlein’s juvenile novels have been largely ignored by both science fiction critics and critics of children’s literature; but even a half century after they were written, these novels are still “contemporary” and are still among the best science fiction in the range.
ellauri089.html on line 124: During the 1930s and 1940s, Heinlein was deeply interested in Alfred Korzybski's general semantics and attended a number of seminars on the subject. His views on epistemology seem to have flowed from that interest, and his fictional characters continue to express Korzybskian views to the very end of his writing career.
ellauri089.html on line 130: When Ayn Rand's novel The Fountainhead was published, Heinlein was very favorably impressed, as quoted in "Grumbles ..." and mentioned John Galt—the hero in Rand's Atlas Shrugged—as a heroic archetype in The Moon Is a Harsh Mistress. He was also strongly affected by the religious philosopher P. D. Ouspensky.
ellauri089.html on line 142: Woodrow Wilson I believe was a college professor who turned out to be a terrible president.
ellauri089.html on line 149: The last juvenile, Have Space Suit—Will Travel, recapitulates and surpasses the other books in the series as Kip Russell travels first to the moon, then to Pluto, then to a planet in Vega’s system, and finally to the Lesser Magellanic Cloud; he eventually comes home by a circular route! All of the books feature young people, primarily young men—but a surprising number of strong female characters, growing up and going through the process of separating themselves from their sometimes ununderstanding families, discovering their real identities, successfully dealing with bar mitzwah, and by the story’s end, entering the adult world as foreskinless and capable people.
ellauri089.html on line 151: Certainly his best-known and most successful books came after the decision to write entirely for an adult audience, with Stranger in a Strange Land in 1961 and The Moon Is a Harsh Mistress in 1966. And in such books as Farnham's Freehold (1964), he clearly felt freer to express the libertinism that had been implicit in all his earlier published work.
ellauri089.html on line 153: Most of what Heinlein wrote after 1958 explores ideas that are more interesting, more profound, in certain senses, than any of his early work, like quirky sex. But at some point, even his most fervent fans want to return to books where the hero doesn't use time travel and advanced technology to have sex with his mother, his granddaughter, and his own clone. Or his computer made flesh.
ellauri089.html on line 155: He does have a minor talent for aphorism: "Specialization is for insects." "Progress isn't made by early risers. It's made by lazy men trying to find easier ways to do something." "When a place gets crowded enough to require IDs, social collapse is not far away."
ellauri089.html on line 157: He is a great fan of nuclear power. He certainly fails to challenge the reader to think critically about what the future climate might be like. In addition, Heinlein presents specific scientific, technological, sociological, moral or ethical, and humanistic situations which will not only intrigue but challenge the reader’s attitudes—about space travel, illegal alien societies, the over-populated future, the nature of time, and so on.
ellauri089.html on line 198: The story examines religion through the eyes of Alex, a Christian political activist who is corrupted by Margrethe, a Danish Norse cruise ship hostess and loves every minute of it. Enduring a shipwreck, an earthquake, and a series of world-changes brought about by Loki (with Jehovah's permission), Alex and Marga work their way from Mexico back to Kansas as dishwasher and waitress.
ellauri089.html on line 367: These two questions may be expressed, the first in the form: What kind of things ought to exist for their own sakes? the second in the form: What kind of actions ought we to perform?
ellauri089.html on line 435: § 16. Our investigations of the latter kind of relation cannot hope to establish more than that a certain kind of action will generally be followed by the best possible results; …
ellauri089.html on line 441: § 19. in which case the part has to the whole a relation, which exhibits an equally important difference from and resemblance to that of means to end. …
ellauri089.html on line 447: § 22. and the other, upon which most stress has been laid, can be true of no whole whatsoever, being a self-contradictory conception due to confusion. …
ellauri089.html on line 455: § 25. Such theories may be divided into two groups (1) Metaphysical, (2) Naturalistic; and the second group may be subdivided into two others, (a) theories which declare some natural object, other than pleasure, to be sole good, (b) Hedonism. This present chapter will deal with (a). …
ellauri089.html on line 485: § 39. Mill declares that "Happiness is the only thing desirable as an end", and insists that "Questions of ultimate ends are not amenable to direct proof"; …
ellauri089.html on line 501: § 47. Mill's doctrine that some pleasures are superior "in quality" to others implies both (1) that judgments of ends must be "intuitions"; …
ellauri089.html on line 529: § 61. and it is shewn that, in consequence of this confusion, his representation of "the relation of Rational Egoism to Rational Benevolence" as "the profoundest problem of Ethics", and his view that a certain hypothesis is required to "make Ethics rational", are grossly erroneous. …
ellauri089.html on line 591: § 88. In this chapter we shall deal with the third object of ethical enquiry: namely answers to the question "What conduct is a means to good results?" or "What ought we to do?" This is the question of Practical Ethics, and its answer involves an assertion of causal connection. …
ellauri089.html on line 593: § 89. It is shewn that the assertions "This action is right" or "is my duty" are equivalent to the assertion that the total results of the action in question will be the best possible; …
ellauri089.html on line 595: § 90. and the rest of the chapter will deal with certain conclusions, upon which light is thrown by this fact. Of which the first is (1) that Intuitionism is mistaken; since no proposition with regard to duty can be self-evident. …
ellauri089.html on line 597: § 91. (2) It is plain that we cannot hope to prove which among all the actions, which it is possible for us to perform on every occasion, will produce the best total results: to discover what is our "duty", in this strict sense, is impossible. It may, however, be possible to shew which among the actions, which we are likely to perform, will produce the best results. …
ellauri089.html on line 599: § 92. The distinction made in the last § is further explained; and it is insisted that all that Ethics has done or can do, is, not to determine absolute duties, but to point out which, among a few of the alternatives, possible under certain circumstances, will have the better result. …
ellauri089.html on line 601: § 93. (3) Even this latter task is immensely difficult, and no adequate proof that the total results of one action are superior to those of another, has ever been given. For (a) we can only calculate actual results within a comparatively near future. We must, therefore, assume that no results of the same action in the infinite future beyond, will reverse the balance—an assumption which perhaps can be, but certainly has not been, justified; …
ellauri089.html on line 603: § 94. and (b) even to decide that, of any two actions, one has a better total result than the other in the immediate future, is very difficult; and it is very improbable, and quite impossible to prove, that any single action is in all cases better as means than its probable alternative. Rules of duty, even in this restricted sense, can only, at most, be general truths. …
ellauri089.html on line 605: § 95. But (c) most of the actions, most universally approved by Common Sense, may perhaps be shewn to be generally better as means than any probable alternative, on the following principles. (1) With regard to some rules it may be shewn that their general observation would be useful in any state of society, where the instincts to preserve and propagate life and to possess property were as strong as they seem always to be; and this utility may be shewn, independently of a right view as to what is good in itself, since the observance is a means to things which are a necessary condition for the attainment of any great goods in considerable quantities. …
ellauri089.html on line 607: § 96. (2) Other rules are such that their general observance can only be shewn to be useful, as a means to the preservation of society, under more or less temporary conditions: if any of these are to be proved useful in all societies, this can only be done by shewing their causal relation to things good or evil in themselves, which are not generally recognised to be such. …
ellauri089.html on line 611: § 98. In this way, then, it may be possible to prove the general utility, for the present, of those actions, which in our society are both generally recognized as duties and generally practised; but it seems very doubtful whether a conclusive case can be established for any proposed change in social custom, without an independent investigation of what things are good or bad in themselves. …
ellauri089.html on line 619: § 102. The distinction between "duty" and "interest" is also, in the main, the same non-ethical distinction; but the term "interested" does also refer to a distinct ethical predicate—that an action is to "my interest" asserts only that it will have the best possible effects of one particular kind, not that its total effects will be the best possible. …
ellauri089.html on line 623: § 104. It follows that we have no reason to presume, as has commonly been done, that the exercise of virtue in the performance of "duties" is ever good in itself—far less, that it is the sole good: …
ellauri089.html on line 660: § 120. We thus get a third essential constituent of many great goods; and in this way we are able to justify (1) the attribution of value to knowledge, over and above its value as a means, and (2) the intrinsic superiority of the proper appreciation of a real object over the appreciation of an equally valuable object of mere imagination: emotions directed towards real objects may thus, even if the object be inferior, claim equality with the highest imaginative pleasures. …
ellauri089.html on line 674: § 127. and (3) the consciousness of intense pain: this appears to be the only thing, either greatly good or greatly evil, which does not involve both a cognition and an emotion directed towards its object; and hence it is not analogous to pleasure in respect of its intrinsic value, while it also seems not to add to the vileness of the whole, as a whole, in which it is combined with another bad thing, whereas pleasure does add to the goodness of a whole, in which it is combined with another good thing; …
ellauri090.html on line 36: A Academia surgiu mais como um vínculo de ordem cordial entre amigos do que de ordem intelectual. No entanto, a ideia do instituto não foi bem aceita por alguns: Antônio Sales testemunhou numa página de reminiscência: "Lembro-me bem que José Veríssimo, pelo menos, não lhe fez bom acolhimento. Machado, creio, fez a princípio algumas objeções." Como presidente, Machado fazia sugestões, concordava com ideias, insinuava, mas nada impunha nem impedia aos companheiros. Era um acadêmico assíduo. Das 96 sessões que a Academia realizou durante a sua presidência, faltou somente a duas.
ellauri090.html on line 68: [14.3. 9.34] Bo Egov: Outra carta justifica uma certa complexidade no começo de seu relacionamento: "Sofreste tanto que até perdeste a consciência do teu império; estás pronta a obedecer; admiras-te de seres obedecida", o que é um mistério para os recentes estudiosos das correspondências do autor.
ellauri090.html on line 90: Joaquim Maria Machado de Assis (Rio de Janeiro, 21 de junho de 1839 – Rio de Janeiro, 29 de setembro de 1908) foi um escritor brasileiro, considerado por muitos críticos, estudiosos, escritores e leitores um dos maiores senão o maior nome da literatura do Brasil.
ellauri090.html on line 98: Entre os críticos e o público, destacam-se Memórias Póstumas de Brás Cubas e Dom Casmurro. A crítica considera que suas melhores obras são as da Trilogia Realista.
ellauri090.html on line 116: Rubião misinterprets as a love offering a box of strawberries Sophia had sent him. At the Palhas’s house in Santa Thereza, he clutches her hand and makes his affection clear to her. Distressed by Rubião’s advances, Sophia suggests to her husband that they end their relationship with Rubião. Having borrowed money from Rubião, however, Palha is reluctant to break with him.
ellauri090.html on line 120: Rubião becomes friends with Dr. Camacho, a lawyer and the editor of a politically oriented newspaper called Atalaia. On his way to meet Dr. Camacho, Rubião rescues a small child, Deolindo, in danger of being run over by a carriage and horses. Rubião then goes on to Dr. Camacho’s office, where he subscribes generously to the capital fund for Atalaia. Dr. Camacho flatters Rubião by publishing an account of Rubião’s heroism in saving Deolindo. Although Rubião is at first modest and dismissive about his heroism, as he reads Camacho’s account he becomes increasingly self-important.
ellauri090.html on line 122: Maria Benedicta, Sophia’s young cousin, is another potential wife for Rubião, but Rubião is too infatuated with Sophia to be interested in Maria Benedicta. After the incident at Santa Thereza, Rubião appears more cosmopolitan and confident. He spends his inherited money freely, often in support of others in addition to Palha and Dr. Camacho. When his impoverished friend, Freitas, falls ill, Rubião generously gives Freitas’s mother a substantial sum of money. Later, he pays Freitas’s funeral expenses.
ellauri090.html on line 124: Rubião tries to stay away from Sophia, but he finds an envelope addressed in Sophia’s handwriting to Carlos Maria. When he confronts her with the envelope, she tells him to open it. He refuses and leaves. Although Carlos Maria had flirted with Sophia, the envelope contains only a circular about a charitable committee on which Sophia serves.
ellauri090.html on line 126: Palha’s business flourishes as Rubião’s wealth begins to dwindle. Rubião becomes subject to fits of madness, believing that he is Napoleon III of France. When Rubião gets into a carriage alone with Sophia, she thinks he is still attracted to her. She panics and orders him to get out. Thinking he is Napoleon III, Rubião treats Sophia as if she were the emperor’s mistress, but eventually he leaves the carriage.
ellauri090.html on line 128: After Carlos Maria’s flirtation with Sophia, Doña Fernanda acts as a matchmaker and brings Carlos Maria and Maria Benedicta together. Although Maria Benedicta is not beautiful, Carlos Maria marries her because she adores him. Following their marriage, they travel to Europe, returning to Rio de Janiero after Maria Benedicta becomes pregnant.
ellauri090.html on line 130: For a time, Rubião’s friends accept his madness as he continues to provide meals and entertainment for them. Eventually, however, Rubião’s house falls into disrepair as his belief in himself as the emperor becomes constant. Doña Tonica becomes engaged to a man who dies before the wedding. Children on the street, including Deolindo, whose life Rubião had saved, make fun of him as a madman. Prodded by Doña Fernanda, a woman who barely knows Rubião, Sophia convinces Palha to set Rubião up in a little rented house on Principe Street. No one visits Rubião in his new humble residence. His former “friends” miss the luxury of Rubião’s wealthy surroundings in the house in Botafogo.
ellauri090.html on line 132: Rubião continues to believe he is Napoleon III, but Doña Fernanda thinks he can be cured. She manages to get him to enter an asylum. She also rescues Quincas Borba and sends the dog to the sanatorium to be with Rubião. After a short time, appearing to be regaining his sanity, Rubião escapes the asylum and returns to Barbacena with Quincas Borba, his only friend. Rubião dies there, and within three days, Quincas Borba dies there as well.
ellauri090.html on line 147: —Bolha não tem opinião. Apparentemente, ha nada mais contristador que uma dessas terriveis pestes que devastam um ponto do globo? E, todavia, esse supposto mal é um beneficio, não só porque elimina os organismos fracos, incapazes de resistencia, como porque dá logar á observação, á descoberta da droga curativa. A hygiene é filha de podridões seculares; devemol-a a milhões de corrompidos e infectos. Nada se perde, tudo é ganho. Repito, as bolhas ficam na agua. Vês este livro? É D. Quixote. Se eu destruir o meu exemplar, não elimino a obra, que continua eterna nos exemplares subsistentes e nas edições posteriores. Eterna e bella, bellamente eterna, como este mundo divino e supra-divino.
ellauri090.html on line 154: Ouça, ignaro. Sou Santo Agostinho; descobri isto ante-hontem; ouça e cale-se. Tudo coincide nas nossas vidas. O santo e eu passámos uma parte do tempo nos deleites e na heresia, porque eu considero heresia tudo o que não é a minha doutrina de Humanitas; ambos furtámos, elle, em pequeno, umas peras de Carthago, eu, já rapaz, um relogio do meu amigo Braz Cubas. Nossas mães eram religiosas e castas. Emfim, elle pensava, como eu, que tudo que existe é bom, e assim o demonstra no cap. XVI, livro VII das Confissões, com a differença que para elle, o mal é um desvio da vontade, illusão propria de um seculo atrazado, concessão ao erro, pois que o mal nem mesmo existe, e só a primeira affirmação é verdadeira; todas as cousas são boas, omnia bona, e adeus.
ellauri090.html on line 175: Machado de Assis é considerado o introdutor do Realismo no Brasil, com a publicação de Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881). Este romance é posto ao lado de todas suas produções posteriores, Quincas Borba, Dom Casmurro, Esaú e Jacó e Memorial de Aires, ortodoxamente conhecidas como pertencentes à sua segunda fase, em que notam-se traços de crítica social, ironia e até pessimismo, embora não haja rompimento de resíduos românticos.
ellauri090.html on line 177: Embora seja chamada de "realista", os críticos não deixam de notar que a riqueza de gêneros e elementos nessas obras também adere resíduos do Romantismo e impressionistas. Além disso, nessas obras Machado de Assis não compactua com o esquematismo determinista dos realistas, nem procura causas muito explícitas ou claras para a explicação das suas personagens e situações.
ellauri090.html on line 181: Como nota José Guilherme Merquior, os estilos dos livros assemelham-se numa coisa: "capítulos curtos, marcados pelos apelos ao leitor em tom mais ou menos humorístico e pelas digressões entre graves e gaiatas". Além disso, os críticos não deixam de notar que os três livros criticam a sociedade do seu tempo:
ellauri090.html on line 186: Seus biógrafos notam que, interessado pela boemia e pela corte, lutou para subir socialmente abastecendo-se de superioridade intelectual e da cultura da capital brasileira.
ellauri090.html on line 187: Em sua maturidade, reunido a intelectuais e colegas próximos, fundou e foi o primeiro presidente unânime da Academia Brasileira de Letras.
ellauri090.html on line 198: Seu Quincas Borba apresenta um conceito onde "a ascensão de um se faz a partir da anulação do outro" e que, em essência, constitui a vida inteira do personagem Rubião, que morre desagregado e crendo ser Napoleão.
ellauri090.html on line 202: Os críticos notam que na segunda metade do século XIX os intelectuais brasileiros interessavam-se com o "surgimento de novas ideias" como o já citado positivismo de Comte e o evolucionismo social de Spencer. Ao que tudo indica, Machado não compartilhava deste interesse e escreveu seus romances com ceticismo (skeptisesti) a estas escolas filosóficas e políticas. Em Memórias Póstumas de Brás Cubas, por exemplo, um importante aspecto do pessimismo de Brás Cubas é sua visão de que os valores são arbitrários.
ellauri090.html on line 204: Os críticos concordam que o ceticismo em Dom Casmurro surge na expressão da afasia pirrônica (ausência de afirmação ou de negação).
ellauri090.html on line 212: A mãe foi a lavadeira Maria Leopoldina da Câmara Machado, portuguesa e branca, filha de Estevão José Machado e Ana Rosa. Os Machado imigraram para o Brasil em 1815, oriundos da Ilha de São Miguel, no arquipélago português dos Açores.
ellauri090.html on line 217: Segundo escrevem alguns biógrafos, a madrasta confeccionava doces numa escola reservada para meninas e Machado teve aulas no mesmo prédio, enquanto à noite estudava língua francesa com um padeiro imigrante. Certos biógrafos notam seu imenso e precoce interesse e abstração por livros.
ellauri090.html on line 222: À época de seu serviço no Diário do Rio de Janeiro, teve seus ideais combativos com ideias progressivas; por conta disso seu nome foi anunciado como candidato a deputado pelo Partido Liberal do Império — candidatura que logo retirou por querer comprometer sua vida somente às letras.
ellauri090.html on line 234: Um de seus amigos, Faustino Xavier de Novaes (1820–1869), poeta residente em Petrópolis, e jornalista da revista O Futuro, estava mantendo sua irmã, a portuguesa Carolina Augusta Xavier de Novais, desde 1866 em sua casa, quando ela chegou ao Rio de Janeiro do Porto. Segundo os biógrafos, veio a fim de cuidar de seu irmão que estava enfermo, enquanto outros dizem que foi para esquecer uma frustração amorosa. Carolina despertara a atenção de muitos cariocas; muitos homens que a conheciam achavam-na atraente, e extremamente simpática. Com o poeta, jornalista e dramaturgo Machado de Assis não fora diferente. Tão logo conhecera a irmã do amigo, logo apaixonou-se. Até essa data o único livro publicado de Machado era o poético Crisálidas (Koteloita, 1864) e também havia escrito a peça Hoje Avental, Amanhã Luva (1860), ambos sem muita repercussão. Carolina era cinco anos mais velha que ele; deveria ter uns trinta e dois anos na época do noivado.
ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken.
ellauri090.html on line 247: Que o poeta respira o suave sono. Runoilija saa vetää makoisia sikeitä.
ellauri090.html on line 255: Ante esta voz que as dores adormece, Tän äänen ansiosta tuskat nukahtaa,
ellauri090.html on line 282: Outra carta justifica uma certa complexidade no começo de seu relacionamento: "Sofreste tanto que até perdeste a consciência do teu império; estás pronta a obedecer; admiras-te de seres obedecida", o que é um mistério para os recentes estudiosos das correspondências do autor.
ellauri090.html on line 283: Noutro parágrafo, diz: "Tu pertences ao pequeno número de mulheres que ainda sabem amar, sentir e pensar." De fato, Carolina era extremamente culta. Apresentou a Machado os grandes clássicos portugueses e diversos autores da língua inglesa.
ellauri090.html on line 289: Depois do Catete, foram morar na casa nº 18 da Rua Cosme Velho (a residência mais famosa do casal), onde ficariam até a morte. Do nome da rua surgira o apelido Bruxo do Cosme Velho, dado por conta de um episódio onde Machado queimava suas cartas em um caldeirão, no sobrado da casa, quando a vizinhança certa vez o viu e gritou: "Olha o Bruxo do Cosme Velho!"
ellauri090.html on line 291: Machado de Assis e Carolina Augusta teriam vivido uma "vida conjugal perfeita" por 35 anos. Quando os amigos certa vez desconfiaram de uma traição por parte de Machado, seguiram-no e acabaram por descobrir que ele ia todas as tardes avistar a moça do quadro de A Dama do Livro (1882), de Roberto Fontana. Ao saberem que Machado não podia comprá-lo, deram-lhe de presente, o que o deixou particularmente feliz e grato.
ellauri090.html on line 299: As três heroínas de Memorial de Ayres chamam-se Carmo, Rita e Fidélia, o que estudiosos creem representar três aspectos da Carolina, a "mãe", "irmã" e "esposa".
ellauri090.html on line 304: Ainda assim, aparecem já nos romances da segunda fase, sobretudo em Memórias Póstumas de Brás Cubas e em Quincas Borba, e mesmo em diversos contos, todos os elementos centrais trazidos de forma contundente pelo Realismo: a crítica social, sobretudo uma crítica dirigida à burguesia, a crítica à escravidão, ao uso do "homem pelo homem", a crítica a um sistema capitalista puramente interesseiro, financeiro, calculista do dinheiro pelo dinheiro e da mercantilização da vida, das relações, do casamento etc.
ellauri090.html on line 306: Os romances machadianos tratam frequentemente da escravidão sob o ponto de vista cínico do senhor de escravos, sempre criticando-o de forma oblíqua. Sobre a escravidão, Machado de Assis já havia tido uma experiência familiar, quer por seus avós paternos terem sido escravos, quer porque lia os jornais com anúncios de escravos fugitivos. Em seu tempo, a literatura que denunciava crenças etnocêntricas que posicionavam os negros no último grau da escala social era distorcida ou tolhida, de modo que este tema encontra uma grande expressividade na obra do autor.
ellauri090.html on line 309: O fim da escravidão levara os aparelhos de ferro para a extinção, mas não levou a miséria e a pobreza. A grande parte do trabalho que era exercido pelos escravos, restava aos homens livres trabalhos mal remunerados e instáveis.
ellauri090.html on line 325: Os acadêmicos notam cinco fundamentais enquadramentos em seus textos: "elementos clássicos" (equilíbrio, concisão, contenção lírica e expressional), "resíduos românticos" (narrativas convencionais ao enredo), "aproximações realistas" (atitude crítica, objetividade, temas contemporâneos), "procedimentos impressionistas" (recriação do passado através da memória), e "antecipações modernas" (o elíptico e o alusivo engajados à um tema que permite diversas leituras e interpretações).
ellauri090.html on line 327: Sua mensagem artística se dá por meio de uma interrupção na narrativa para dialogar com o leitor sobre a própria escritura do romance, ou sobre o caráter de determinado personagem ou sobre qualquer outro tema universal, numa organização metalinguística que constituía seu principal interesse como autor.
ellauri090.html on line 329: A frase machadiana é simples, sem enfeites. Os períodos em geral são curtos, as palavras muito bem escolhidas e não há vocabulário difícil (alguma dificuldade que pode ter um leitor de hoje se deve ao fato de que certas palavras caíram em desuso). Mas com esses recursos limitados Machado consegue um estilo de extraordinária expressividade, com um fraseado de agilidade incomparável.
ellauri090.html on line 331: Uma das maiores características da prosa de Machado de Assis é a forma contraditória de apreensão do mundo. Machado em geral apanha o fato em suas versões antagônicas, e isso lhe dá um caráter dilemático. É também uma forma superior e mais completa de ver as coisas. Machado tem os olhos voltados para as contradições do mundo.
ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'.
ellauri090.html on line 337: Machado de Assis, como exímio intelectual e leitor, atribui a sua obra caráteres de arquétipos. Os acadêmicos também notam a constante presença do pessimismo. Suas últimas obras de ficção assumem uma postura desencantada da vida, da sociedade, e do homem. Crê-se que não acreditava em nenhum valor de seu tempo e nem mesmo em algum outro valor e que o importante para ele seria desmascarar o cinismo e a hipocrisia política e social.
ellauri090.html on line 348: O conto "Pílades e Orestes", no entanto, é o que mais explicitamente trata do homoerotismo.
ellauri090.html on line 350: Suas mulheres são "capazes de conduzir a ação, apesar do predomínio da trama romanesca não ter se esvaziado." As personagens femininas de Machado de Assis, ao contrário das mulheres de outros românticos — que faziam a heroína dependente de outras figuras e indisposta à ação principal na narrativa — são extremamente objetivas e possuem força de caráter.
ellauri090.html on line 370: Trago-te flores - restos arrancados Toin sulle kukkia - näitä riipeitä
ellauri090.html on line 408: mekko ja alushousut rannalle kun koitin estellä, sillä vedessä oli vielä paljon hevosia uppeluxissa. Molskiva hevonen voi vahingossa potkaista sinua. Tyttö nousi ilman pikkareita ja mekkoa ruohopeitteiselle kivelle. Olisin heittänyt ne hänelle mutta hän ei ensin halunnut. Hän oli vähän loukkaantunut vaikka naureskeli. Vähän myöhemmin hän otti ne vähin äänin vastaan muttei kiittänyt.
ellauri092.html on line 63: In engineering, the Moody chart or Moody diagram is a graph in non-dimensional form that relates the Darcy-Weisbach friction factor fD, Reynolds number Re, and surface roughness for fully developed flow in a circular pipe. It can be used to predict pressure drop or flow rate down such a pipe. Lewis Ferry Moody (5 January 1880 – 21 February 1953) was an American engineer and professor, best known for the Moody chart. He has 23 patents for his inventions. He was the first Professor of Hydraulics in the School of Engineering at Princeton. Tästä Moodysta ei löytynyt sen enempää, tuli umpiperä. Not the way out - exit through tunnel in rear, luki MIT:n vessan ovessa. Mutta tämä sensijaan on motherlode:
ellauri092.html on line 84: The first change in Moody was that he received a burden to see all his family earnings saved. Later that year he moved to Chicago and although he started to show signs of real shoe business ability and success, when he experienced the revival which commenced in that city in January 1857, business success faded into insignificance. He was ruined - success of this world no longer interested him instead, he began to glow in Christian virtue. He mixed freely amongst Plymouth Brethren, Methodist Episcopal, Congregationalists and Baptists. The years passed and he worked with the men in tights at YMCA and raised up one of the most unusual Sunday Schools of that day which became a church. He reluctantly began to preach and haggled every step of the way. He turned down Congregational ordination and remained a simple uneducated layman with a burden for souls. Having heard of Spurgeon’s ministry in London he did all he could to get hold of and read every Spurgeon sermon. He took thorough hold of Spurgeon’s three ‘R’s: Ruin by the fall, Redemption by the Blood, and Regeneration by the Holy Mackerel. This flowed through every one of his messages and was the marrow of Moody’s theology. Many thought him too radical and so nicknamed him ‘Crazy Moody.’
ellauri092.html on line 86: When his wife Emma suffered bad asthma the doctor suggested a boat trip so Moody decided to take her to dry and airy Britain. In February 1867 they set sail for Britain for the first time. Altogether they had a thoroughly inspiring time. They visited Spurgeon’s Metropolitan Tabernacle which had a congregation of 5,000. He sat amongst the Plymouth Brethren and heard their most fervent preachers as well as preaching for them. He could preach as fervently as any tommy, if not more. He was also invited to speak at some meetings in London where his warmth won everyone’s affection while his wife coughed in the smog. He also visited Bristol to see George Muller’s work where 1,500 orphan children were provided for financially without requests for money. (The trick is familiar from Dickens' Oliver Twist.) Moody was very impressed with what Cod could accomplish going through this meek godly man of prayer. They managed to include Dublin and France in the trip then in June they returned to America.
ellauri092.html on line 90: At first Moody could satisfy himself so that was ok. But the persistence of these ladies led him to meet and pray with them. They poured out their hearts asking Cod to fill them with His servant's Spirits. From that day a deep hunger and thirst gripped Moody. By October he was in agony for sole as he prayed and munched Cod for the promised gift. At times he would roll on the floor in agony with the ladies and in tears with this singular prayer to be baptised in the Holy Mackerel grilled with fire. This was a wrestle between his willy and Cod’s willy. It was that very month that Chicago burnt to the ground by ghost fire. All his works, efforts and organizational committees literally went up in a blaze. Shortly after this while passing through New York on his way to Britain the second time Cod heard his prayer. As he walked the streets his willy bent before Cod's, the power of the Golden Horde fell upon him, the Ford drew near and revealed Himself to be His servant. Moody rushed to a friend’s house and asked for rum and to be left alone. Hour after hour he bathed in the presence of Cod as the Holy Mackerels filled him. So strong was this that he cried out to Cod to stay in His hand lest He die. He was filled with the joy of the Gourd. When he left that house it was in the power of the fire, just like Chicago the other day.
ellauri092.html on line 92: He fleed to England for a few months of rest and with a desire to draw ale with Christian leaders there. He had no intention of zonking although he did a few times but he attended conventions and conferences and wrote numbers of notes and thoughts. He met with the Plymouth Brethren near Dublin and he spent a whole night kneeling in fervent prayer with about 20 of these jealous men. That next morning he walked with Henry “Butcher” Varley through the streets. This Br'er Rabbit said something to him which made a deep impact on the weasel Cod was forming. He said “Moody, the world has yet to see what Cod will do to a man full of It.” That night as these words still reverberated in his mind and heart he vowed that by the grace of Cod and the power of the Holy Mackerels he would be that man. All who met with him during this journey in Britain and Ireland were strangely aware that Cod was preparing a great work in this man. You could smell it a mile away. Mackerels!
ellauri092.html on line 94: Before returning home he was persuaded to preach at a Congregational church in Arundel Square, London. The massage came with real power. As a result over 400 new convict perverts were taken into membership in the following weeks. As other requests to preach reached him he decided he would return home and prepare to return for a period of six months at a later stage, all expenses paid.
ellauri092.html on line 96: So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play.
ellauri092.html on line 98: Next came the invitation to Edinburgh, Scotland. Only eternity will reveal the results of this revival which started in November, 1873. On the first night at the first meeting 2,000 people had to be turned away because the tiller was already filled to capacity. By now Moody had the full backing and support of many great theologians as well as all national financiers of every occupation. It was later said that “The revival in Edinburgh was like a Holocaust to the land”. Cold Calvinism gave way to fiery evangelism. This great city was startled out of its sleep and stirred to its depths. In the New Year they travelled on to see Crocodile Dundee, Glasgow and elsewhere. This was not successful evangelism, it was Creedence Clearwater Revival live. The nine months in Scotland ended, but the revival burned on a few days. Then things returned to normal.
ellauri092.html on line 102: In November 1882 when he spoke at Cambridge University he was filled with great anxiety as this educational centre for Britain’s aristocratic and wealthy youth had a reputation of unparalleled riotous behaviour. That first night at a Zoom meeting Moody spoke on ‘the Spirit’s power service.’ The university vicar Handley Moule was somewhat nervous. The young C.T. Studd (the same guy who impressed J.R.Mott with his biceps) greatly doubted ‘if this Yankee was up to the task.’ The first mission night on the Monday had 1,700 students in attendance. As Sankey sang his sacred Hymns they jeered, laughed and shouted. When Sankey finished he was near to tears. As Moody preached on Daniel in the lions den (how appropriate) again they laughed, shouted and did all in their power to disturb him. He maintained his calm. By the end of the week at least 200 students had accepted a check from the speaker. Amongst them was a main ‘ringette player’ who later assumed missionary position in China and was the first lady Bishop of King Kong. Out of this mission came The Cambridge Seven, missionaries who made a lot of dough. This campaign had huge proceeds that also leeched the youth of the whole nation.
ellauri092.html on line 104: During the summer of 1883 he returned home to count the revenue but was back again; first to Ireland and then London in November. For the next 8 months he held his greatest meetings yet in the capital. Many of his best new labourers were the pervert convicts from 1875. This campaign sealed the future destiny of many young men who would later go to the admission collection field. It was not long after his death in 1899 that his sermons were second only in demand to Pilgrim’s Progress and were printed right across the ad pages of the Boston Globe.
ellauri092.html on line 110: Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa.
ellauri092.html on line 134:
presbyooppiset
ellauri092.html on line 155: The break occurred in 1844, when the Home Mission Society announced that a person could not be simultaneously both a missionary and a slaveowner.[citation needed] Faced with this challenge, the Baptists in the South assembled in May 1845 in Augusta, Georgia, and organized the Southern Baptist Convention, which was pro-slavery. Throughout the remainder of the 19th century and throughout most of the 20th the Southern Baptist Convention continued to protect systemic racism and opposed civil rights for African-Americans, only officially and definitively renouncing slavery and "racial" discrimination with a resolution in 1995.
ellauri092.html on line 168: Kai kalvinistien mielestä noi toiset oli jotain farisealaisia joilla oli pelastuxeen joku resepti tai läpiveto-ohje, vaikka (kalvinistit sanoi) se on ihan herran kädessä. Se päättää randomisti ketkä on lampaita ja ketkä vuohia, eikä siihen voi millään charityllä vaikuttaa. Siis ei tarvi vaivautua, voi pitää rahnat ize. Paizi vähän pitää antaa pastoreille ettei vaikuta liian pihiltä, muuten ne sanoo vielä ettei olekaan niitä täyden arvan saaneita lampaita. Liikaa ei pidä törsätä sillä herran armolahja näkyy lompakossa. Mut menestys on seuraus eikä syy, se osoittaa että kaveri on herran valikosta esivalittu.
ellauri092.html on line 184: In 1914–1917 many Methodist ministers made strong pleas for world peace. President Woodrow Wilson (a Presbyterian), promised "a war to end all wars." Tästä teki sitten pilaa italialainen nobelistirunoilija Eugenio Montale, joka on aika lailla kyllä never heard. Se oli liian hermeettinen vedotaxeen kansan makuun. Oikeastaan sen ei olis kuulunutkaan saada noobelia kerze oli pessimisti, muze oli sentään antifasisti, joista sodan aikana lie Italiassa ollut pula. Eli jälleen kerran sellanen poliittinen virkanimitys. Montale oli kantava voima runoilijaryhmässä, joka kutsui itseään Hermeettiseksi seuraksi. Ryhmä tuotti täysin epäloogisia runoja, jotka kuvastivat absurdia ajatusta Sodasta, joka päättää kaikki sodat.
ellauri092.html on line 188: In the early 20th century, many of the splintered Methodist groups joined together to form The Methodist Church (USA). Another merger in 1968 resulted in the formation of The United Methodist Church from the Evangelical United Brethren (EUB) and the Methodist Church.While United Methodist Church in America membership has been declining, associated groups in developing countries are growing rapidly.
ellauri092.html on line 194: Adding more complexity to the mix, there are United Methodist congregations who orient their worship to the "free" church tradition, so particular liturgies are not observed. The United Methodist Book of Worship and The Hymns of the United Methodist Church are voluntarily followed in varying degrees. Such churches employ the liturgy and rituals therein as optional resources, but their use is not mandatory.
ellauri092.html on line 196: Methodists stand almost alone among mainline denominations in not performing same-sex marriages, in contrast to the Episcopal Church, the Presbyterian Church (USA), the Evangelical Lutheran Church in America, and the United Church of Christ.
ellauri092.html on line 221: Today, there are many different Methodist denominations, but they all hold similar views in several areas. They all follow Wesleyan (or Armenian) theology, emphasize practical life over doctrine, and hold to the Apostle’s Creed. Most Methodists groups reject that the Bible is inerrant and sufficient for life and godliness, and many groups are presently debating the moral standards of the Bible, especially as they relate to human sexuality, marriage, and gender.
ellauri092.html on line 229: In contrast, Baptists traditionally hold to only baptism by immersion and only for one who is confessing faith in Jesus Christ for themselves, and old enough to responsibly do so. They reject pedobaptism and other modes such as a sprinkling or pouring or pedophilia as unbiblical. Baptists normally insist upon baptism for membership in a local church.
ellauri092.html on line 233: In contrast, Methodists are mostly hierarchical. Churches are led by conferences with increasing levels of authority. This begins at the local level, with a Local Church Conference, and progresses upward to a denomination-wide General Conference (or some variation of these categories, depending on the specific Methodist group). Most major Methodist denominations own the property of local churches and have a decisive say in assigning pastors to local churches.
ellauri092.html on line 237: Baptists make this decision entirely at the local level. Local churches usually form search committees, invite and screen applicants, and then select one candidate to present to the church for vote. There are no denomination-wide standards for ordination in many larger Baptist denominations (such as the Southern Baptist Convention) or minimum education requirements for pastors, though most Baptist churches only hire pastors trained at the seminary level.
ellauri092.html on line 249: There are many famous pastors in both Methodism and Baptists. Famous Baptist pastors include Charles Spurgeon, John Gill, John Bunyan. Present-day famous pastors include preachers like John Piper, David Platt, and Mark Dever.
ellauri092.html on line 251: Famous Methodist pastors include John and Charles Wesley, Thomas Coke, Richard Allen, and George Whitfield. Present-day well-known Methodist pastors include Adam Hamilton, Adam Weber, and Jeff Harper.
ellauri092.html on line 255: There has been a resurgence of Reformed theology among Baptists recently, with some major Baptist seminaries teaching a more classic and robust Reformed theology. There are also many Reformed Baptist churches which would enthusiastically subscribe to Calvinism.
ellauri092.html on line 275: Though Boardman was a Presbyterian and strongly influenced by the numerous heresies of Charles Finney and others, he was not a trained theologian. In fact, it is tragic that many errors that crept into the church were introduced by people who had little to no training in rightly dividing the Word. This is not to say that a person with little to no formal training cannot be used by God or that he is exempt from learning the truth of Scripture (Harry Ironsides is a good example). However, there is a proper hermeneutic to be used in studying Scripture and if not applied, many errors can result.
ellauri092.html on line 277: The Keswick Movement urged Christians to seek enlightenment emotionally, to press on toward a higher (“mystical”), experience in Christ. This type of pursuit is diametrically opposed to what God teaches in His Word (2 Timothy 3:16-17). As such, it should be rejected. It is the exact same way Satan tempted Eve to focus on how she felt instead of what God had said (Genesis 3).
ellauri092.html on line 281: Keswick’s emphasis on emotion, signs and wonders gave birth to Pentecostalism, the Charismatic Movement and ultimately to today’s NAR movement, all facets of the same doctrinal errors. Moreover, today’s Contemplative Movement is simply a redressing of the Quaker Quietism.
ellauri092.html on line 289: Adherents of Keswickianism would agree with the above regarding justification. However, when it comes to sanctification, they move off in a different direction. They generally do not believe the Holy Mackerel comes into the person and takes up residence at salvation, but that the Holy Mackerel simply comes upon the person to seal them with salvation. It is later, at a time they refer to variously as the “second blessing,” or “higher living,” when they say sanctification occurs. Ultimately, their view of sanctification is flat out mysticism akin to New Age’s goal of an altered state of consciousness. This is all based on a strong (and seemingly biblical), desire to emotionally “know” God. The person turns inward to meet the felt needs of self.
ellauri092.html on line 295: …the problems in the Keswick theology are severe. Because of its corrupt roots, Keswick errs seriously in its ecumenical tendencies, theological shallowness or even incomprehensibility, neglect of the role of the Word of God in sanctification, shallow views of sin and perfectionism, support of some tenants of Pelagianism and semi-Pelagianism, improper divorce of justification and sanctification, confusion about the nature of saving repentance, denial that God’s sanctifying grace always frees Christians from bondage to sin and changes them, failure to warn strongly about the possibility of those who are professedly Christians being unregenerate, support for an unbiblical pneumatology, belief in the continuation of the sign gifts, maintenance of significant exegetical errors, distortion of the positions and critiques of opponents of the errors of Keswick, misrepresentation of the nature of faith in sanctification, support for a kind of Quietism, and denial that God actually renews the nature of the believer to make him more personally holy. Keswick theology differs in important ways from the Biblical doctrine of sanctification. It should be rejected.
ellauri092.html on line 338: So it is I understand the desire to know God more than we do now, but this largely will not occur until after we leave this life and see Him face to face. Christians are to grow through imitating God in the area of holiness, which means separating ourselves from the things that offend God. This requires purpose on our part and the Holy Mackerel is within us to empower us to do that. Sometimes, it simply requires a resounding “NO!” to the temptation.
ellauri092.html on line 355: Jumala järjesti liitukaudella vähän tilaa ihmisen kehittyä ilman häiriötä dinoilta. Siihen hän käytti asteroidia. No sitten lähetti ainokaisen poikansa. Ei ole toista poikaa (vrt. orava ja sinä lapsena Seurasaaressa: "Ei oo, loppu jo!"), mutta asteroideja on tarvittava määrä.
ellauri092.html on line 393: Vasemmistoradikaali Armaxesta Heikelit muikenee kuin vaarit kai yhteisestä sopimuxesta. Se oli mätämuna, jokaisessa suvussa on sellainen, ellei useita. Tai hei, löytyy siitä jotain sukusomesta. Se on O. I:n vaasalaisen pappisveljen Joel August Heikelin tuhlaajapojan Gunnar Gabrielin poka, joka (siis Gunnar) kuoli Helsingissä 38-vuotiaana espanjantautiin 1919. Jostain syystä se (siis Armas) on syntynyt jenkeissä. Ei kai Gunnar saanut tartuntaa työväenaattesta rapakon takana? Senkö tautta Armaxesta tuli punikki? Sen äiti, urkurintytär Hanna Victoria Gullstrand Skånesta kuoli varmaan samaan espanjantautiin 1919, mutta Vaasassa. Armas ressukka jäi täysorvoxi 12-vuotiaana. Se syö miestä kyllä, mixei naistakin. Armaxesta voisi olla lisää työväenkirjastossa. Se oli kemisti.
ellauri092.html on line 428: But the city that scares me the most is East St. Louis, Illinois. Unlike other American cities, there are NO nice parts of town. In East St. Louis, you’ll have the greatest chance of becoming the victim of a violent crime! They lead in the categories of overall violent crime rate, murder rate, aggravated assault rate, and robbery rate. Nearby St. Louis is 2nd when it comes to violent crime and murder, and among the top five in aggravated assault and robbery. But East St. Louis takes the cake!
ellauri092.html on line 503: Isi ja äiti näki sen vasta monen vuoden perästä. Little Livingstone, I presume? Ei joutunut Johnin bisnesvaisto häpeään. Varoja tulvaili yltäkyllin. Siunausta ei voi numeroilla mitata, eikä tarvize.
ellauri092.html on line 507: Leilan mukautumiskyky oli ilmiömäinen. Esimerkkinä Leilan mukautumiskyvystä mainizen 24 vuorokautta kestäneen matkan Durbanista etelä-Afrikasta Buenos-Aireslin. Laiva oli pienehkö ja puutteellisesti varustettu. Niinpä ei ollut lääkäriäkään mukana. Leila rouva hankki kaiken varalta runsaat säilyke-eväät. Tuli sitten niin ankaria myrskyjä, että suorastaan hengenvaara oli kysymyksessä. Mottin täytyi tilata laivan puusepältä erityinen suojus, jotta Leila ei putoaisi vuoteesta. Itse hän asettui lattialle makaamaan. Reippaalla mielellä he silti pysyivät, ja hytissä Leila hoiteli eväs-emännyyttänsä, milloin syöminen kävi päinsä ja palveluskuntakin oli avuton. Toisen kerran heidän oli pakko Japanin merellä matkustaa hytittömässä laivassa ja kaiken yötä maata pitkällään, pidellen kiinni kanteen ruuvatun pöydän jalasta, jotta eivät sinkoaisi yli laidan. Olipa Mottilla uskollisia ja sieviä palkallisia sihteereitäkin. Eräs, jota ei merikipu vaivannut, kiinnitti kirjoituskoneensa laivapöytään ja izensä samoin sängynpäätyyn, voidaksensa hoitaa välttämättömiä tehtäviä. Tietysti heillä oli ihaniakin matkoja, jolloin koko seurue nautti meri-ilmasta ja näköaloista, jopa kansipeleilläkin hankki terveellistä
ellauri092.html on line 513: Vihreiden ex-kansanedustaja Irina Krohn avautuu Eeva-lehdessä elämänsä suuresta tragediasta:
ellauri093.html on line 34: Tu dixisti quod michi bene faceres et dilatares semen meum sicut stellas coeli.
ellauri093.html on line 119: James Hudson Taylor (Chinese: 戴德生; pinyin: dài dé shēng (wear for life???); 21 May 1832 – 3 June 1905) was a British Protestant Christian missionary to China and founder of the China Inland Mission (CIM, now OMF International). Taylor spent 51 years in China. The society that he began was responsible for bringing over 800 missionaries to the country who started. He founded
ellauri093.html on line 120: 125 schools and directly resulted in 18,000 Christian conversions, as well as the establishment of more than 300 stations of work with more than 500 local helpers in all eighteen provinces. His CIM opposed the opium culture, stupid fool.
ellauri093.html on line 130: The conversion and example of the seven was one of the grand gestures of 19th-century missions, making them religious celebrities; as a result, their story was published as "The Evangelisation of the World" and was distributed to every YMCA and YWCA throughout the British Empire and the United States.
ellauri093.html on line 132: Though their time together was brief, they helped catapult the China Inland Mission from obscurity to "almost embarrassing prominence", and their work helped to inspire many recruits for the CIM and other mission societies. In 1885, when the Seven first arrived in China, the CIM had 163 missionaries; this had doubled by 1890 and reached some 800 by 1900, which represented one-third of the entire Protestant missionary force.
ellauri093.html on line 140: This list consists of mostly nineteenth-century figures who were associated with the Brethren movement before the 1848 schism. They are the leading historical figures common to both the Open and Exclusive Brethren.
ellauri093.html on line 142: Two exceptions are H.A. Ironside and Watchman Nee, twentieth-century preachers who spent time associated with both the Open and Exclusive Brethren. See the respective articles for other more recent figures who have functioned primarily or entirely in either the Open Brethren or Exclusive Brethren.
ellauri093.html on line 168: Ihan perstuntumalla Neen "pieni lauma" oli aika iso, mutta silti häviävän pieni tippa viirusilmien valtavassa meressä. Pelkkä pisara. Muita tapauxia pisteessä:
ellauri093.html on line 178: At a time when Britain was in need of morale-boosting generalship, Wingate attracted British Prime Minister Winston Churchill's attention with a self-reliant aggressive philosophy of war, and was given resources to stage a large-scale operation. The last Chindit campaign may have determined the outcome of the Battle of Kohima, although the offensive into India by the Japanese may have occurred because Wingate's first operation had demonstrated the possibility of moving through the jungle. In practice, both Japanese and British forces suffered severe supply problems and malnutrition.
ellauri093.html on line 180: Wingate was killed in an aircraft accident late in the war. The casualty rate the Chindits suffered, especially from disease, is a continuing controversy. Wingate believed that resistance to infection could be improved by inculcating a tough mental attitude, but medical officers considered his methods unsuited to a tropical environment.
ellauri093.html on line 197: Their support text is from 1 Corinthians 15:33, "Do not be deceived: evil communications corrupt good table manners." Among other distinctions, the Gospel Halls would generally not use musical instruments in their services, whereas many Chapels use them and may have singing groups, choirs, "worship teams" of musicians, etc. The Gospel Halls tend to be more conservative in dress; women do not wear trousers in meetings and always have their heads covered, while in most Chapels women may wear whatever they wish, including nothing, though modesty in dress serves as a guideline, and many may continue the Orde Wingate tradition of wearing a shower cap for head covering if nothing else. Open Brethren churches are all independent, self-governing, local congregations with no central headquarters, although there are a number of seminaries, missions agencies, and publications that are widely supported by Brethren churches and which help to maintain a high degree of communication among them.
ellauri093.html on line 205: Conversely, Open assemblies aware of that disciplining would not automatically feel a binding obligation to support it, treating each case on its own merit. Reasons for being put under discipline by both the Open and Exclusive Brethren include disseminating gross Scriptural or doctrinal error or being involved in unscriptural behavior. Being accused of illegal financial dealings may also result in being put under discipline.
ellauri093.html on line 209: All assemblies welcome visitors to gospel meetings and other gatherings, with the exception of the Lord's Supper. Many Exclusive Brethren and some of the more traditional Open Brethren feel that the Lord's Supper is reserved for those who are in right standing before God. Fellowship in the Lord's Supper is not considered a private matter but a corporate expression, "because we, being many, are one loaf, one body; for we all partake of that one loaf" (1 Corinthians 10:17).
ellauri093.html on line 219: res/medium/7187-29535-p7090001.jpg" width="30%" />
ellauri093.html on line 254: Emotional (or psychological) abuse: Using threats, humiliation or harassment causing distress and feelings of shame, stress or powerlessness. It often occurs in combination with other forms of abuse.
ellauri093.html on line 260: Physical abuse: Inflicting pain or injury by hitting, slapping, pushing or using restraints.
ellauri093.html on line 262: Social abuse: Forcing someone to become isolated by restricting their access to others including family, friends or services. This can be used to prevent others from finding out about the abuse.
ellauri093.html on line 278: Research shows that sons and daughters are most likely to be responsible for the abuse of parents.
ellauri093.html on line 282: Issues contributing to risk may include family violence, isolation, dependency grammar and career stress. The eider is at risk of getting flayed. The abuse worker is at risk of getting caught. Always abuse indoors and avoid unnecessary noise.
ellauri093.html on line 288: Self-neglect must be considered eider abuse, in fact it is doubly so. It can be enhanced with help of a trusted person. For example, an older person may neglect their own needs due to low self-esteem or stress provided by a support person’s abrasive behaviour.
ellauri093.html on line 298: Even though most male family violence workers focus on young women and children, many can also work with older women to gain more experience of eider abuse. Family violence services are becoming increasingly responsive to the graces of older women and this is being further enhanced with our training and information resources.
ellauri093.html on line 304: She removed Stranleigh’s coat with a dexterity that aroused his imagination. The eider woman returned with skimpy dressings and a sponge, which she placed on a chair. Carry your head along as your eiders have done. After being a member of the Church for a while, Bill was ordained to the office of an eider. Jack had been an eider for only a few days when he received a new calling whistle. The eiders are coming over for dinner tonight. One of the long-time leaders in the Church is Eider Pennypacker.
ellauri093.html on line 313: Therefore, there is no formal ordination process for those who preach, teach, or lead within their meetings. Males who become eiders have been given the blessing of performing leadership tasks by older eider males. Females need not apply. They do duty as eiderdown mattresses and blankets.
ellauri093.html on line 319: Officially naming and recognizing "eidership" is common to Open Brethren (cf. 1 Thessalonians 5:12–13), whereas many Exclusive Brethren assemblies believe that recognizing a man as an "eider" is too close to having clergy, and therefore a group of "leading brothers", none of whom has an official title of any kind, attempts to present issues to the entire group for it to decide upon, believing that the whole group must decide, not merely a body of "eiders". Traditionally, only men are allowed to speak (and, in some cases, attend) these decision-making meetings, although not all assemblies follow that rule today.
ellauri093.html on line 321: The term "Eider" is based on the same Scriptures that are used to identify "Bishops" and "Overseers" in other Christian circles, and some Exclusive Brethren claim that the system of recognition of eiders by the assembly means that the Open Brethren cannot claim full adherence to the doctrine of the priesthood of all believers.[27] Open Brethren consider, however, that this reveals a mistaken understanding of the priesthood of all believers which, in the Assemblies, has to do with the ability to directly offer worship to God and His Christ at the Lord's Supper, whether silently or audibly, without any human mediator being necessary—which is in accordance with 1 Timothy 2:5, where it is stated that Christ Jesus Himself is the sole Mediator between God and men ("men" being used here generically of mankind, and not referring simply and solely to "males").
ellauri093.html on line 329: Although this title is not found among the more traditional of those applied to our Lady, the word vessel, 'Sacred" vessel of all mysteries', 'Vessel of honour', 'Spiritual vessel', 'Singular vessel of devotion', appears in both ancient and more recent devotional expression, for example in the Litany of Loreto. Heikompi astia. Eräänlainen suppilo tai pullo. Our Father…Hail Mary… and Glory Be…
ellauri093.html on line 343: Presbyteerit oli varhaisia haahkoja. Ketäs ne sit oli? Niitä oli L.M. Montgomeryn tyttökirjoissa, ne kai oli tulleet Skotlannista samalla laivalla kuin Roope Ankka. Ainiin ne on Euroopassa vaan reformoituja. Eikös niistä ollut puhetta kalvinismin kohdalla?
ellauri093.html on line 345: Presbyteriaaninen kirkko on reformoiduista kirkkokunnista varsinkin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa käytetty nimitys. Termiä presbyteriaanit käytettiin ensin Skotlannin kirkon jäsenistä, ja se johtuu kirkon presbyteerisestä kirkkojärjestyksestä, jossa maallikkohaahkat eli presbyteerit muodostavat samanarvoisina pappien kanssa presbyteerioiksi kutsuttuja kirkollisia hallintoelimiä. Presbyteerioita on kirkollisen hallinnon kaikilla tasoilla paikallisseurakunnista valtakunnalliseen kirkkoon saakka. Presbyteriaaninen kirkkojärjestys vallitsee useiden muidenkin maiden reformoiduissa kirkoissa. Sama systeemi on nyt voimassa Helsingin yliopiston pikku konsistorissa, jossa nuijaa heiluttavat ex-presidentit ja upporikkaat nuijat kuten Herlinin Ilona. Sentään ne on muijia eikä tavanomaisia silverbäkkejä.
ellauri093.html on line 349: Hiljan haukotuttavan "päiväkirjan" moteista on yxi hakattu. Krooh pipi-pyy. Vuonna 49 jolloin se kynää pureskellen "piirsi" tän, talitintti vielä sanoi Ritva-koivussa titi-tyy. Nyttemmin ne vaan twiittailee. Tänään käytiin ostamassa Itixen XXL:stä kiikari että nähdään lukea niiden twiittejä. En tiedä viizinkö kommentoida Hiljan päiväkirjan loppulehtiä yhtä tarkasti. Saapas näkee.
ellauri093.html on line 449: In this respect all religions are only one religion. Tästä seuraa että kaikki uskonnot on oikeasti ihan 1 ja sama.
ellauri093.html on line 451: These various forms and figures are borrowed from it. Niiden toiveikkaat muodot ja kuviot kaikki hieroo sitä.
ellauri093.html on line 602: Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.
ellauri093.html on line 647: Myöhemmin kun Ilmo oli näyttämässä mihin kohtaan isä Ilmari hukkui Kiiskilässä, Hilja tapaa Dickin Joensuun junassa. Siellä oli joku NNKY:n kokous näät. Oli ihmeellistä tavata näin kahteen pekkaan, ilman Ilmoa ja Heleneä. Oli hauska seurustella edes suullisesti. Pari pääsi öizemään samaan yömajaan, mikä ilahdutti molempia. "Olet silmissäni kalllisarvoinen ja minä rakastan sinua", lauloi Dick halleluujaa kuin Shrek korvavahakynttilänsä ääressä. Painuimme kiitoxen ja rukouxen päälle pehkuihin, sydämet täynnä suuria odotuxia.
ellauri093.html on line 672: Sodan aikana Dickin porukat on kotiarestissa ei sentään konzentrationslagerilla keskittymässä tärkeimpään. Dolman todisti: Herra on mun poimeneni, ei multa mitään puutu (tää lukee englannixi Rauhixen portaikossakin). Onko se totta? Eikö pikemminkin meiltä puutu jotakin, puutu aika vitun paljon? Ei herra riitti jo, kiitos ei enempää. Sinun tiesi ei ole minun teitäni, ja sun pöytä on kyllä katettu yhdelle vaikka viholliset ympäröivät meitä, ja pimeässä laaxossa vizasi ja sauvasi mätkivät meikäläisiä. Sun seurassa mulla on ihan tarpeexi, en ensinnä ezi kallista äitiäni, en herttaista Willyä, en kovaan aukioon törmännyttä Ilmoa, vaan vaan sinua, vapamieheni, joka mulle helvetinkin taivaaxi teet...
ellauri093.html on line 693: Aahrikanmatkalaisten kanssa kazottua Hampurin Zoon kapisia leijonia Hilja vietti aikaa Bethelissä pureskellen luopioiden juutalaispoikien kaa kristinuskon pähkinöitä ja lukien niille kirjoistaan myönteisiä arvosteluja. Siinäkin meni aika vikkelästi, ei ehtinyt paljon istua.
ellauri093.html on line 696: Täytyi - jollekulle! Kristillisyys uhkaa tappaa kaiken kauniin ja iloisen! - Ei tappaa vaan pyhittää, sain sanotuxi mehukkaiden pohdintojen lomasta. Niin me tunnittain keskustelimme kriminaalisesti nivustaipeen välisestä vaosta. No täytyy myöntää mä menin pitemmälle, menin pitemmälle. Sellainen pieni lähetyssaarnaaja-asentotehtävä kristillisen taideseuran puolesta nuoren ihmisen alla (ja päälläkin) jonka vanhempia kadehdin suuresti.
ellauri093.html on line 812:
Hylätään opetus, jonka mukaan erilaiset paastot ja ruokien erottelut, jotka ovat ihmisten perinnäissääntöjä, olisi säädetty armon ansaitsemisen ja syntien hyvittämisen välineiksi. Tämä oppi himmentää Kristuksen armon ja opin uskosta, himmentää Jumalan käskyn sekä rasittaa suuresti omiatuntoja. Paasto ja ruumiilliset harjoitukset ovat hyödyllisiä hengelliselle elämälle, mutta niillä ei ansaita armoa eikä niitä ole sidottu määrättyihin päiviin ja ruokiin.
ellauri093.html on line 896: Dickin viimeinen Suomen esiintyminen oli aiheesta "hän pitää pyhiä käsissä". Dick vähän varioi kielikuvaa: olemme sydämellä, käsissä, jalkojen juuressa, joka tapauxessa jossain lähituntumassa. Välillä sen puluja ja välillä karhunpentuja. Nokitaan hellästi, heilutetaan häntiä, se taputtaa meitä päälaelle ja raaputtaa korvan takaata.
ellauri093.html on line 905: FOR MANY years it has been my privilege to teach Jewish young men the way of salvation. Naturally I began by showing them Christ in the Old Testament, how our heavenly Father began to teach His young children in object lessons and how their Messiah was foreshadowed in type and prophecy.
ellauri093.html on line 909: The above words came fresh in my mind in writing. They were often used by my beloved father, when he led his children to the throne of grace in family worship. If they find an echo in the hearts of the readers I shall be deeply thankful.
ellauri094.html on line 37: Häyriset (ent. Högdahl) asuivat Eirassa Seijan lähellä. Hannes Häyrinen oli oikeasti aika paskamainen naapuri. Aggressiivinen siipihiiri joka saattoi purra peukaloa.
ellauri094.html on line 43: Liito-orava puhuttaa Hartolassa: Aggressiivinen liito-orava puri peukaloa. ellauri094.html on line 94: Syreeni suggests that the letters of John - written after the predecessor gospels but before the final edition - reveal a schism in the Johannine community that was caused by the majority faction's acceptance of Jesus' death and resurrection, as it was then recorded in the new gospel. By exploring the gospel's different means of legitimizing the passion story, such as the creation of the 'Beloved Disciple' to witness Jesus' passion, and the foreshadowing of the resurrection of Jesus in the miracle of Lazarus, Syreeni provides a bold and provocative case for a new understanding of John.
ellauri094.html on line 181: Babylonin vankeus (vanhassa raamatunkäännöksessä Baabelin vankeus) oli juutalaisten maanpakolaisuus Babyloniassa Kaksoisvirranmaassa Mesopotamiassa. Se alkoi vuonna 597 eaa., jolloin Nebukadressar II ensimmäisen kerran valloitti Jerusalemin, ja päättyi Kyyroksen valloitettua Babylonin vuonna 539 eaa.
ellauri094.html on line 186: Juudan kuningaskunta, joka oli Israelia pienempi, vastusti Israelia pitempään valloittajia ja jopa laajeni vuosina 930–730 eaa. Raamatussa kerrotaan isien jumalalle kuuliaista kuninkaista profeetoista sekä huonoista hallitsijoista kuten Israelin kuninkaan Ahabin tyttärestä Ataljasta, joka hallitsi Juudaa 850-luvun eaa. jälkeen ja Baal-uskonsa takia surmattiin. Juudan kuningaskunta joutui Egyptin vasalliksi ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuonna 587 eaa. hävitti Jerusalemin temppelin ja vei suuren osan kansasta vankeuteen Babyloniaan.
ellauri094.html on line 188: Raamatun mukaan Nebukadnessar vei suuren osan äveriäistä Jerusalemin asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas Joojakinin (aka Roope Ankka) aikana antaen vain köyhien jäädä sijoilleen. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, Sidkian hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja rupusakkikin vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun Persian kuningas Kyyros (Lälli Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös Jerusalemin temppeli uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta Dareioksen hallitsijakaudella Kroisos Pennosen rahoituxella.
ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
ellauri094.html on line 207: After the Battle of Carchemish in 605 BCE, King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem, resulting in tribute being paid by King Jehoiakim, aka Joakim von Anka. Jehoiakim refused to pay tribute in Nebuchadnezzar's fourth year, which led to another siege in Nebuchadnezzar's seventh year, culminating with the death of Jehoiakim and the exile to Babylonia of King Jeconiah, his court and many others; Jeconiah's successor Zedekiah and others were exiled in Nebuchadnezzar's 18th year; a later deportation occurred in Nebuchadnezzar's 23rd year. The dates, numbers of deportations, and numbers of deportees given in the biblical accounts vary. These deportations are dated to 597 BCE for the first, with others dated at 587/586 BCE, and 582/581 BCE respectively.
ellauri094.html on line 219: Nebuchadnezzar and the Babylonian forces returned in 588/586 BCE and rampaged through Judah, leaving clear archaeological evidence of destruction in many towns and settlements there. Clay ostraca from this period, referred to as the Lachish letters, were discovered during excavations; one, which was probably written to the commander at Lachish from an outlying base, describes how the signal fires from nearby towns were disappearing: "And may (my lord) be apprised that we are watching for the fire signals of Lachish according to all the signs which my lord has given, because we cannot see Azeqah." Archaeological finds from Jerusalem testify that virtually the whole city within the walls was burnt to rubble in 587 BCE and utterly destroyed.
ellauri094.html on line 223: The Cyrus Cylinder (not to be confused with Joakim von Anka´s cylinder hat), an ancient tablet on which is written a declaration in the name of Cyrus referring to restoration of temples and repatriation of exiled peoples, has often been taken as corroboration of the authenticity of the biblical decrees attributed to Cyrus, but other scholars point out that the cylinder's text is specific to Babylon and Mesopotamia and makes no mention of Judah or Jerusalem. Professor Lester L. Grabbe asserted that the "alleged decree of Cyrus" regarding Judah, "cannot be considered authentic", but that there was a "general policy of allowing deportees to return and to re-establish cult sites". He also stated that archaeology suggests that the return was a "trickle" taking place over decades, rather than a single event.
ellauri094.html on line 231: In the Hebrew Bible, the captivity in Babylon is presented as a punishment for idolatry and disobedience to Yahweh in a similar way to the presentation of Israelite slavery in Egypt followed by deliverance. The Babylonian Captivity had a number of serious effects on Judaism and Jewish culture. For example, the current Hebrew alphabet was adopted during this period, replacing the Paleo-Hebrew alphabet.
ellauri094.html on line 315: ress.com/2014/04/bible-contradictions-28.jpg?w=640" />
ellauri094.html on line 326: But wait! What’s the book of Baruch? It’s a deuterocanonical part of the apocrypha that is widely quoted in the bible. It’s also a major part of Jewish, Christian, and Catholic canon. I have linked the Catholic text above. The book of Baruch is generally considered just as infallible as the rest of the bible.
ellauri094.html on line 337: ress.com/2020/10/09/bible-contradiction-how-long-was-the-babylonian-captivity/"> ellauri094.html on line 354: One should be skeptical of whether this is a Bible contradiction given the Skeptic Annotated Bible’s track record of inaccurately handling the Bible. See the many examples of their error which we have responded to in this post: ress.com/2016/12/02/collection-of-posts-responding-to-bible-contradictions/">Collection of Posts Responding to Bible Contradictions. Of course that does not take away the need to respond to this claim of a contradiction, which is what the remainder of this post will do. But this observation should caution us to slow down and look more closely at the passages cited by the Skeptic Annotated Bible to see if they interpreted the passages properly to support their conclusion that it is a Bible contradiction.
ellauri094.html on line 367: It took me some time to track down the Greek text of Baruch 6:2. Baruch 6:2 does say in the Greek “until the seventh generation.” The word “ἕως” is interpreted as “until” and it is a Greek particle marking a limit, that is, a temporal point of termination. (Who cares about the Greek anyway. It was dictated in hebrew or something.)
ellauri094.html on line 369: Interestingly nowhere else in the Bible does it affirm the claim found in Baruch 6:2 that “The Babylonian Captivity was seven generations.”
ellauri094.html on line 382: ellauri018.html Nebu ja Koores ellauri094.html on line 566: Thy bloodred tears, Sun verestäviä silmiä,
ellauri094.html on line 640: So the angel of Italy's resurrection said, Niin torves Italian ylösnousemuxen enkeli,
ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman.
ellauri094.html on line 658: “Super Flumina Babylonis” celebrates the release of Italy from bondage in imagery that recalls the resurrection of Christ. The open tomb, the folded graveclothes, the “deathless face” all figure in this interesting poem that sings out, “Death only dies.” In “Quia Multum Amavit,” France, shackled by tyranny, is personified as a harlot who has been false to liberty. She has become “A ruin where satyrs dance/ A garden wasted for beasts to crawl and brawl in.” The poem ends with France prostrate before the spirit of Freedom, who speaks to her as Christ spoke to the sinful woman in the Pharisee’s house, in a tone of forgiveness.
ellauri094.html on line 713: Pay attention: the program cannot take into account all the numerous nuances of poetic technique while analyzing. We make no warranties of any kind, express or implied, about the completeness, accuracy, reliability and suitability with respect to the information.
ellauri094.html on line 743: And as I’ve already stated, atheists are responsible for the greatest mass murders in history.
ellauri094.html on line 760: Almost all atheists believe in Marxism and have a thought process that is so uniform as to appear like a mass produced. Prayer is what human beings do. Homo Orate (or was it Anate? oh well), man who prays, prays 24/7, 365.25. But man of all creatures, is born and lives completely unaware of nature (as taught by religion). Jesus, Son of God, gave us the Lord’s Prayer, which is a short, convenient prayer, easier to mass produce than a Ford. But in order to benefit from prayer, the man must pursue excellence in prayer.
ellauri094.html on line 762: So just as we learn music, we cannot become better without practice and experience of music on our instrument of choice (mine is the Jewish Harp, quite popular by the rivers of Babylon). Your confession that you found prayer to be irrelevant is the same as a man banging a child on a piano and then giving up because all the banging just produced noise. You need to be taught how to pray by someone who knows how and then you need to practice, practice, practice for the rest of your life. And still you don't get a hole in one every time, I don't. Although I was trained to pray by various Catholic priests who pray for a living. Prayer professionals who get paid for it. No fucking amateurs like you. By now I find the hole usually quite easily, and can get it in after a few putts with a little help from my priestly friend.
ellauri095.html on line 37: Sprung rhythm is a poetic rhythm designed to imitate the rhythm of natural speech. It is constructed from feet in which the first syllable is stressed and may be followed by a variable number of unstressed syllables. The British poet Gerard Manley Hopkins said he discovered this previously unnamed poetic rhythm in the natural patterns of English in folk songs, spoken poetry, Shakespeare, Milton, et al. He used diacritical marks on syllables to indicate which should be stressed in cases "where the reader might be in doubt which syllable should have the stress" (acute, e.g. shéer) and which syllables should be pronounced but not stressed (grave, e.g., gleanèd).
ellauri095.html on line 39: Some critics believe he merely coined a name for poems with mixed, irregular feet, like free verse. However, while sprung rhythm allows for an indeterminate number of syllables to a foot, Hopkins was very careful to keep the number of feet per line consistent across each individual work, a trait that free verse does not share. Sprung rhythm may be classed as a form of accentual verse, as it is stress-timed, rather than syllable-timed, and while sprung rhythm did not become a popular literary form, Hopkins's advocacy did assist in a revival of accentual verse more generally.
ellauri095.html on line 51: Hopkins’s most famous Welsh sonnet, “The Windhover,” reveals that for him this Book of Nature, like the Bible, demanded a moral application to the self. Hopkins wrote in his notes on St. Ignatius: “This world is word, expression, news of God”; “it is a book he has written.... a poem of beauty: what is it about? His praise, the reverence due to him, the way to serve him.... Do I then do it? Never mind others now nor the race of man: DO I DO IT?” One of Hopkins’s attempts to answer that question is “The Windhover.”
ellauri095.html on line 57: The words “here/Buckle” which open the sestet mean “here in my heart,” therefore, as well as here in the bird and here in Jesus. Hopkins’s heart-in-hiding, Christ’s prey, sensed Him diving down to seize it for his own. Just as the bird buckled its wings together and thereby buckled its “brute beauty” and “valour”and capacity to “act,” so the speaker responds by buckling together all his considerable talents and renewing his commitment to the imitation of Christ in order to buckle down, buckle to, in serious preparation for the combat, the grappling, the buckling with the enemy. As Paul said, “Put on the whole armour of God, that ye may be able to stand against the wiles of the Devil.”
ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82)
ellauri095.html on line 117: As a poet, Hopkins's father published works including A Philosopher's Stone and Other Poems (1843), Pietas Metrica (1849), and Spicelegium Poeticum, A Gathering of Verses by Manley Hopkins (1892). He reviewed poetry for The Times and wrote one novel. Catherine (Smith) Hopkins was the daughter of a London physician, particularly fond of music and of reading, especially German philosophy, literature and the novels of Dickens. Both parents were deeply religious high-church Anglicans. Catherine's sister, Maria Smith Giberne, taught her nephew Gerard to sketch. The interest was supported by his uncle, Edward Smith, his great-uncle Richard James Lane, a professional artist, and other family members.
ellauri095.html on line 127: Among his teachers at Highgate was Richard Watson Dixon, who became an enduring friend and correspondent. Of the older pupils Hopkins recalls in his boarding house, the poet Philip Stanhope Worsley won the Newdigate Prize.
ellauri095.html on line 129: Hopkins studied classics at Balliol College, Oxford (1863–1867). He began his time in Oxford as a keen socialite and prolific poet, but seems to have alarmed himself with resulting changes in his behaviour. There he forged a lifelong friendship with Robert Bridges (later Poet Laureate of the United Kingdom), which would be important to his development as a poet and in establishing his posthumous acclaim.
ellauri095.html on line 135: A short fellow of 5’2 or 3”, he was enthusiastic, had a high-pitched voice, loved to sketch and write poems, was close to his family, and had warm, lifelong friends from Oxford, fellow Jesuits, and Irish families. For recreation he visited art exhibitions and old churches, and enjoyed holidays with his family, friends, and fellow Jesuits in Switzerland, Holland, the Isle of Wight, the Isle of Man, Whitby on the North Sea, Wales, Scotland, and the West of Ireland. During these holidays, he loved to hike and swim. His passions were nature (especially trees), ecology, beauty, poetry, art, his family and friends, his country, his religion, and his God. His curse was a lifelong “melancholy” (his word) which in 1885 in Dublin became deep depression and a sense of lost contact with God.
ellauri095.html on line 139: According to John Bayley, "All his life Hopkins was haunted by the sense of personal bankruptcy and impotence, the straining of 'time's eunuch' with no more to 'spend'... " a sense of inadequacy, graphically expressed in his last sonnets. Toward the end of his life, Hopkins suffered several long bouts of depression. His "terrible sonnets" struggle with problems of religious doubt. He described them to Bridges as "the thin gleanings of a long weary while."
ellauri095.html on line 141: "Thou Art Indeed Just, Lord" (1889) echoes Jeremiah 12:1 in asking why the wicked prosper. It reflects the exasperation of a faithful servant who feels he has been neglected, and is addressed to a divine person ("Sir") capable of hearing the complaint, but seemingly unwilling to listen. Hopkins uses parched roots as a metaphor for despair.
ellauri095.html on line 145: After several years of ill health and bouts of diarrhoea, Hopkins died of typhoid fever in 1889 and was buried in Glasnevin Cemetery, after a funeral in St Francis Xavier Church in Gardiner Street, located in Georgian Dublin. He is thought to have suffered throughout his life from what today might be labelled bipolar disorder or chronic unipolar depression, and battled a deep sense of melancholic anguish. However, his last words on his death bed were, "I am so happy, I am so happy. I loved my life." He was 44 years of age.
ellauri095.html on line 147: The image of the poet´s estrangement from God figures in "I wake and feel the fell of dark, not day", in which he describes lying awake before dawn, likening his prayers to "dead letters sent To dearest him that lives alas! away." The opening line recalls Lamentations 3:2: "He hath led me, and brought me into darkness, but not into light." "No Wurst, There is None" and "Carrion Comfort" are also counted among the "terrible sonnets".
ellauri095.html on line 161: Timothy d´Arch Smith, antiquarian bookseller, ascribes to Hopkins suppressed erotic impulses which he views as taking on a degree of specificity after Hopkins met Robert Bridges´s distant cousin, friend, and fellow Etonian Digby Mackworth Dolben, "a Christian Uranian". Ei siis Plutosta kuten Heinleinin matonaamat.
ellauri095.html on line 163: Robert Martin asserts that when Hopkins first met Dolben, on Dolben´s 17th birthday in Oxford in February 1865, it "was, quite simply, the most momentous emotional event of his undergraduate years, probably of his entire life." According to Robert Martin, "Hopkins was completely taken with Dolben, who was nearly four years his junior, and his private journal for confessions the following year proves how absorbed he was in imperfectly suppressed erotic thoughts of him." Martin also considers it "probable that Hopkins would have been deeply shocked at real sexual intimacy with another guy."
ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum.
ellauri095.html on line 171: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
ellauri095.html on line 174: The homosexual lifestyle results in a shorter life expectancy. This is undoubtedly due to the health risks associated, such as AIDS, Hepatitis, and a variety of other infections and STDs. In addition, homosexuals are more likely to be smokers, which takes the lifespan even lower. In 1993 Paul Cameron published a study which found that homosexuality takes 20-30 years off the lives of its practitioners. Cameron is a Psychologist and founder of the Family Research Institute. Among men with AIDS their lifespan was 39 years, however even without AIDS a male homosexuals lifespan is just a short 42 years. Lesbians had a median age of death of just 44 years. He also found that lesbians were up to 456 times more likely to die in a car crash than heterosexual women. The liberal Southern Poverty Law Centre dubbed Cameron an "anti-gay extremist", and the American Psychological Association expelled him for exposing the truth about the homosexual lifestyle and accused him of scientific data "fraud". Fortunately, Cameron had the support of faith based groups who would not bow down or turn their behinds to the homosexual agenda.
ellauri095.html on line 176: Another 1997 study from pro-homosexual researchers who were trying defend homosexuals, examined data of AIDS deaths between 1987 to 1992 in Toronto, and found that the life expectancy for the homosexual men was 8 to 20 years lower than heterosexuals. See also Atheism and life expectancy. Religious people live on average four years longer than their agnostic and atheist peers, new research has found. Actually, the atheists´ life expectancy is way lower than true believers´ (estimated at about one infinity). Source: Conservopedia.
ellauri095.html on line 178: The aim of our research was never to spread more homophobia, but to demonstrate to an international audience how the life expectancy of gay and bisexual men can be estimated from limited vital statistics data. In our paper, we demonstrated that in a major Canadian centre, life expectancy at age 20 years for gay and bisexual men is 8 to 21 years less than for all men. If the same pattern of mortality continued, we estimated that nearly half of gay and bisexual men currently aged 20 years would not reach their 65th birthday. Under even the most liberal assumptions, gay and bisexual men in this urban centre were experiencing a life expectancy similar to that experienced by men in Canada in the year 1871. In contrast, if we were to repeat this analysis today the life expectancy of gay and bisexual men would be greatly improved. Deaths from HIV infection have declined dramatically in this population since 1996. As we have previously reported there has been a threefold decrease in mortality in Vancouver as well as in other parts of British Columbia.
ellauri095.html on line 180: It is essential to note that the life expectancy of any population is a descriptive and not a prescriptive mesaure. Death is a product of the way a person lives and what physical and environmental hazards he or she faces everyday. It cannot be attributed solely to their sexual orientation or any other ethnic or social factor. If estimates of an individual gay and bisexual man´s risk of death is truly needed for "legal or other" purposes, then people making these estimates should use the same actuarial tables that are used for all other males in that population. Gay and bisexual men are included in the construction of official population-based tables and therefore these tables for all males are the appropriate ones to be used. (LOL sorry boys, the cat is out of the bag, there is no way to get it to go back in.)
ellauri095.html on line 182: The language of Hopkins´s poems is often striking. His imagery can be simple, as in Heaven-Haven, where the comparison is between a nun entering a convent and a ship entering a harbour out of a storm. It can be splendidly metaphysical and intricate, as it is in As Kingfishers Catch Fire, where he leaps from one image to another to show how each thing expresses its own uniqueness, and how divinity reflects itself through all of them.
ellauri095.html on line 186: He uses many archaic and dialect words but also coins new words. One example of this is twindles, which seems from its context in Inversnaid to mean a combination of twines and dwindles. He often creates compound adjectives, sometimes with a hyphen (such as dapple-dawn-drawn falcon) but often without, as in rolling level underneath him steady air. This use of compound adjectives, similar to the Old English use of compounds nouns, concentrates his images, communicating to his readers the instress of the poet´s perceptions of an inkscape.
ellauri095.html on line 196: Inkscape, for Hopkins, is the charged essence, the absolute singularity that gives each created thing its being; instress is both the energy that holds the inscape together and the process by which this inscape is perceived by an observer. We instress the inscape of a tulip, Hopkins would say, when we appreciate the particular delicacy of its petals, when we are enraptured by its specific, inimitable shade of pink.
ellauri095.html on line 199: No no, he usually sought the distinctively unifying design, the “returning” or recurrent pattern, the internal “network” of structural relationships which clearly and unmistakably integrates or scapes an object or set of objects and thus reveals the presence of integrating laws throughout nature and a divine unifying force or “stress” in this world.
ellauri095.html on line 209: The typical Hopkins drawing is what Ruskin called the “outline drawing”; as Ruskin put it, “without any wash of colour, such an outline is the most valuable of all means for obtaining such memoranda of any scene as may explain to another person, or record for yourself, what is most important in its features.” Many such practical purposes for drawing were advanced by Ruskin, but his ultimate purpose was to unite science, art, and religion.
ellauri095.html on line 218: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
ellauri095.html on line 220: The brilliant student who had left Oxford with first-class honours failed his final theology exam. This almost certainly meant that despite his ordination in 1877, Hopkins would not progress in the order. In 1877 he wrote God's Grandeur, an array of sonnets that included "The Starlight Night". He finished "The Windhover" only a few months before his ordination. His life as a Jesuit trainee, though rigorous, isolated and sometimes unpleasant, at least had some stability; the uncertain and varied work after ordination was even harder on his sensibilities. In October 1877, not long after completing "The Sea and the Skylark" and only a month after his ordination, Hopkins took up duties as sub-minister and teacher at Mount St Mary's College near Sheffield. In July 1878 he became curated at the Jesuit church in Mount Street, London, and in December that of St Aloysius's Church, Oxford, then moving to Manchester, Liverpool and Glasgow. While ministering in Oxford, he became a founding member of The Cardinal Newman Boozing Society, established in 1878 for Catholic members of the University of Oxford. He taught Greek and Latin at Mount St Mary's College, Sheffield, and Stonyhurst College, Lancashire.
ellauri095.html on line 222: In the late 1880s Hopkins met Father Matthew Russell, the Jesuit founder and editor of the Irish Monthly magazine, who presented him to Katharine Tynan and W. B. Yeats.
ellauri095.html on line 227: Several issues led to a melancholic state and restricted his poetic inspiration in his last five years. His workload was heavy. He disliked living in Dublin, away from England and friends. He was disappointed at how far the city had fallen from its Georgian elegance of the previous century. His general health suffered and his eyesight began to fail. He felt confined and dejected. As a devout Jesuit, he found himself in an artistic dilemma. To subdue an egotism that he felt would violate the humility required by his religious position, he decided never to publish his poems. But Hopkins realised that any true poet requires an audience for criticism and encouragement. This conflict between his religious obligations and his poetic talent made him feel he had failed at both.
ellauri095.html on line 233: In a journal entry of 6 November 1865, Hopkins declared an ascetic intention for his life and work: "On this day by God's grace I resolved to give up all beauty until I had His leave for it."
ellauri095.html on line 238: The decision to convert estranged Hopkins from his family and from a number of acquaintances. After graduating in 1867, he was provided by Newman with a teaching post at the Oratory in Birmingham. While there he began to study the violin. On 5 May 1868 Hopkins firmly "resolved to be a religious." Less than a week later, he made a bonfire of his poetry and gave it up almost entirely for seven years. Fortunately he did not burn his Bridges like Savonarola. He also felt a call to enter the ministry and decided to become a Jesuit. He paused first to visit Switzerland, which officially forbade Jesuits to enter.
ellauri095.html on line 240: In September 1868 Hopkins began his Jesuit novitiate at Manresa House, Roehampton, under the guidance of Alfred Weld. Two years later he moved to St Mary´s Hall, Stonyhurst, for philosophical studies, taking vows of poverty, chastity and obedience on 8 September 1870. He felt that his interest in poetry had stopped him devoting himself wholly to religion. However, on reading Duns Scotus in 1872, he saw how the two need not conflict.
ellauri095.html on line 244: He continued to write a detailed prose journal in 1868–1875. Unable to suppress a desire to describe the natural world, he also wrote music, sketched, and for church occasions, wrote "verses", as he called them. He later wrote sermons and other religious pieces.
ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death.
ellauri095.html on line 248: Hopkins invites a comparison between his persona and Christina’s erstwhile lover, James Collinson, who also became a follower of the Pre-Raphaelites and convert to Catholicism and, for a while, a Jesuit. Eventually, by converting to Catholicism himself and joining the Society of Jesus, Hopkins exchanged the inferior position articulated in “A Voice from the World” for a superior one, superior at least in the sense that Christina Rossetti apparently felt that her sister Maria, who actually did cross the convent threshold and become a religious, had achieved a higher stage of religious development than she herself did.
ellauri095.html on line 256: Christina Georgina Rossetti (5 December 1830 – 29 December 1894) was an English poet who wrote romantic, devotional, and children´s poems. "Goblin Market" and "Remember" remain famous. She also wrote the words of two Christmas carols well known in the UK: "In the Bleak Midwinter", later set by Gustav Holst and by Harold Darke, and "Love Came Down at Christmas", also set by Darke and by other composers. She was little sister (2 years junior) of the artist and poet Dante Gabriel Rossetti and features in several of his paintings.
ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems.
ellauri095.html on line 273: When I am dead, my dearest, Kun olen kuollut, kultaseni,
ellauri095.html on line 276: Nor shady cypress tree: Eikä varjostavaa katajaa:
ellauri095.html on line 400: Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa.(1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri095.html on line 423: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri095.html on line 455: Their rivalry began with Hopkins’s response to her poem “The Convent Threshold.” Geoffrey Hartman was clearly on the right track when he suggested in the introduction to Hopkins: A Collection of Critical Essays (1966) that “Hopkins seems to develop his lyric structures out of the Pre-Raphaelite dream vision. In his early ‘A Vision of the Mermaids’; and ‘St. Dorothea’; he may be struggling with such poems as Christina Rossetti’s ‘Convent Threshold’; and Dante Gabriel Rossetti’s ‘The Blessed Damozel,’ poems in which the poet stands at a lower level than the vision, or is irrevocably, pathetically distanced.” Such poems were the essence of medievalism in poetry according to William Morris, who felt that Keats’s “La Belle Dame Sans Merci” was the germ from which all Pre-Raphaelite poetry sprang. Standing beyond Keats, however, the primary source was Dante. Christina Rossetti clearly alludes to Beatrice’s appeal to Dante in “The Convent Threshold”:
ellauri095.html on line 464: How should I rest in Paradise,
ellauri095.html on line 473: Nancy J. Chodorow states that homophobia can be viewed as a method of protection of male masculinity. Various psychoanalytic theories explain homophobia as a threat to an individual´s own same-sex impulses, whether those impulses are imminent or merely hypothetical. This threat causes repression, denial or reaction formation.
ellauri095.html on line 483: The sequence of events is clear. On 18 January 1866 Hopkins composed his most ascetic poem, “The Habit of Perfection” (Täydellinen asukokonaisuus). On 23 January he included poetry in the list of things to be given up for Lent. In July he decided to become a Catholic, and he traveled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Church in October. On 5 May 1868 Hopkins firmly “resolved to be a religious.” Less than a week later, apparently still inspired by Savonarola, he made a bonfire of his poems and gave up poetry almost entirely for seven years. Finally, in the fall of 1868 Hopkins joined a “serged fellowship” like Savonarola’s and like the one he admired in “Eastern Communion”(1865), a commitment foreshadowed by the emphasis on vows of silence and poverty in “The Habit of Perfection.”
ellauri095.html on line 494: I FIRST encountered the rumour in the 1990s, when I was engaged in presenting a radio documentary on Cardinal Newman for the BBC. It was a senior British Catholic who remarked casually to me: "Don't you think John Henry Newman was a homosexual? I mean, just look at the portrait!"
ellauri095.html on line 500: Thus it is important to realize that he converted to Catholicism not to be more ascetic, for asceticism was as Protestant as it was Catholic, but to be able to embrace the Catholic doctrine of the Real Presence.
ellauri095.html on line 508: This potential for a new sacramental poetry was first realized by Hopkins in The Wreck of the Deutschland. Hopkins recalled that when he read about the wreck of the German ship Deutschland off the coast of England it “made a deep impression on me, more than any other wreck or accident I ever read of,” a statement made all the more impressive when we consider the number of shipwrecks he must have discussed with his father. Hopkins wrote about this particular disaster at the suggestion of Fr. James Jones, Rector of St. Beuno’s College, where Hopkins studied theology from 1874 to 1877. Hopkins recalled that “What I had written I burnt before I became a Jesuit and resolved to write no more, as not belonging to my profession, unless it were by the wish of my superiors; so for seven years I wrote nothing but two or three little presentation pieces which occasion called for [presumably ‘Rosa Mystica’ and ‘Ad Mariam’]. But when in the winter of ’75 the Deutschland was wrecked in the mouth of the Thames and five Franciscan nuns, exiles from Germany by the Falck Laws, aboard of her were drowned I was affected by the account and happening to say so to my rector he said that he wished someone would write a poem on the subject. On this hint I set to work and, though my hand was out at first, produced one. I had long had haunting my ear the echo of a new rhythm which now I realized on paper.”
ellauri095.html on line 510: The result is an ode of thirty-five eight-line stanzas, divided into two parts. The first part, consisting of ten stanzas, is autobiographical, recalling how God touched the speaker in his own life. The second begins with seven stanzas dramatizing newspaper accounts of the wreck. Then fourteen stanzas narrow the focus to a single passenger, the tallest of the five nuns who drowned. She was heard to call on Christ before her death. The last four stanzas address God directly and culminate in a call for the conversion of England.
ellauri095.html on line 516: The relationship between Hopkins and his father reveals important early instances of creative collaboration and competition within the family. Hopkins copied eleven of the poems from his father’s volume A Philosopher’s Stone into his Oxford notebooks. In those poems his father expressed a Keatsian dismay over science’s threat to a magical or imaginative response to nature.
ellauri095.html on line 518: The motif of the singing bird appears again in Gerard’s “Spring” (1877): “and thrush/Through the echoing timber does so rinse and wring/The ear, it strikes like lightnings to hear him sing.” The father’s attempt to represent what it is like to live in a bird’s environment, moreover, to experience daily the “fields, the open sky, /The rising sun, the moon’s pale majesty; /The leafy bower, where the airy nest is hung” was also one of the inspirations of the son’s lengthy account of a lark’s gliding beneath clouds, its aerial view of the fields below, and its proximity to a rainbow in “Il Mystico” (1862), as well as the son’s attempt to enter into a lark’s existence and express its essence mimically in “The Woodlark” (1876). A related motif, Manley’s feeling for clouds, evident in his poem “Clouds,” encouraged his son’s representation of them in “Hurrahing in Harvest’ (1877) and “That Nature is a Heraclitean Fire”(1888).
ellauri095.html on line 520: Competition and collaboration between father and son continued even long after Hopkins left home to take his place in the world. In 1879, for instance, Gerard Manley Hopkins wrote to Bridges, “I enclose some lines by my father called forth by the proposal to fell the trees in Well Walk (where Keats and other interesting people lived) and printed in some local paper.” Two months later Hopkins composed “Binsey Poplars” to commemorate the felling of a grove of trees near Oxford. Clearly, competition with his father was an important creative stimulus.
ellauri095.html on line 522: In addition to specific inspirations such as these, the father communicated to his son a sense of nature as a book written by God which leads its readers to a thoughtful contemplation of Him, a theme particularly evident in Manley and Thomas Marsland Hopkins’s book of poems, Pietas Metrica. Consequently, Gerard went on to write poems which were some of the best expressions not only of the Romantic approach to nature but also the older tradition of explicitly religious nature poetry.
ellauri095.html on line 533: His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”).
ellauri095.html on line 535: Manley Hopkins’s desire to preserve a Wordsworthian love of nature in his children is evident in his “To a Beautiful Child”:
ellauri095.html on line 541: To wrestle;--and thy piety to stand painaminen; --ja sun hartautta on seisoskella
ellauri095.html on line 546: The phrase “And birds that call/Hoarse to the storm,” invites comparison with the son’s images of the windhover rebuffing the big wind in “The Windhover” (1877) and with the image of the great storm fowl at the conclusion of “Henry Purcell” (1879). The father’s prophecy, “thy sport is with the storm/To wrestle” is fulfilled in Gerard’s The Wreck of the Deutschland and “The Loss of the Eurydice” (1878). These two shipwreck poems, replete with spiritual instruction for those in doubt and danger were the son’s poetic and religious counterparts to his father’s 1873 volume, The Port of Refuge, or advice and instructions to the Master-Mariner in situations of doubt, difficulty, and danger.
ellauri095.html on line 550: Compare Gerard Manley Hopkins’s version of an attempted rescue with the account in the London Times, one of the sources he used for The Wreck of the Deutschland. According to the Times, “One brave sailor, who was safe in the rigging went down to try to save a child or woman who was drowning on deck. He was secured by a rope to the rigging, but a wave dashed him against the bulwark, and when daylight dawned his headless body, detained by the rope, was swinging to and fro with the waves.” Hopkins wrote:
ellauri095.html on line 574: She broke her back on the sands and foundered with the loss of about 57 passengers, both men and women; the conditions which had caused the wreck in the first place also preventing her from being seen from shore, and thus assistance being given. In the immediate aftermath of the wreck the captain accused passing ships of failing to answer his vessel´s signals of distress.
ellauri095.html on line 578: The loss of any emigrant ship had a strong international dimension and was accordingly extensively reported in English in both the ´Times´ of London and the ´New York Times´, for there was a sad irony in the deaths of passengers who had taken ship in search of a better life. Five Franciscan nuns from Salzkotten (now in Nordrhein-Westfalen, western Germany), named Barbara Hultenschmidt, Henrika Fassbender, Norbeta Reinkobe, Aurea Badziura and Brigitta Damhorst, died in the wreck. They were fleeing religious oppression at home as a result of anti-Catholic laws enacted as part of Otto von Bismarck´s ´Kulturkampf´ ("culture struggle") aimed at building centralised and unified German state resisting outside influences. One reader moved by the story in the London press was the Jesuit poet, Gerard Manley Hopkins, who wrote a moving and highly romanticised poem based on the incident, ´The Wreck of the Deutschland´. As Hopkins put it: ´Rhine refused them: Thames would ruin them´.
ellauri096.html on line 55: Michael Scriven (1964) tried to refute predictive determinism (the thesis that all events are foreseeable), by conjuring two players, “Predictor” who has all the data, laws, and calculating capacity needed to predict the choices of others. Scriven goes on to imagine, “Avoider”, whose dominant motivation is to avoid prediction. Therefore, Predictor must conceal his prediction. The catch is that Avoider has access to the same data, laws, and calculating capacity as Predictor. Thus Avoider can duplicate Predictor’s reasoning. Consequently, the optimal predictor cannot predict Avoider. Let the teacher be Avoider and the student be Predictor. Avoider must win. Therefore, it is possible to give a surprise test. This sounds silly. The Predictor can predict that the Avoider double guesses her. Both can fiture out that this will go on and on, until time runs out, and they still just sit on their asses doing nothing. Thing is, you must remember that the players are part of the game, not outside of it as idealists would have it.
ellauri096.html on line 57: Idealizing the teacher and student along the lines of Avoider and Predictor fails to solve the puzzle. It falsely presupposes that two equally super clever agents are co-possible. It is like asking ‘If Aku is smarter than Anu and Anu is smarter than Aku, which of the two is the smartest?’ Its like Abott and Costello going thru the door, after you, no after you, until in the end they, predictably, try to go thru it at once. There is no equilibrium in the game, so shit just happens.
ellauri096.html on line 59: Predictive determinism states that everything is foreseeable. Metaphysical determinism states that there is only one way the future could be given the way the past is. Simon Laplace used metaphysical determinism as a premise for predictive determinism. He reasoned that since every event has a cause, a complete description of any stage of history combined with the laws of nature implies what happens at any other stage of the universe. Scriven was only challenging predictive determinism in his thought experiment. The next approach challenges metaphysical determinism.
ellauri096.html on line 63: Prior knowledge of an action seems incompatible with it being a free action. If I know that you will take a shit tomorrow, then you will take a shit tomorrow (because knowledge implies truth). But that means you will take a shit even if you resolve not to. After all, given that you will shit, nothing can stop you from shitting. So if I know that you will take a shit tomorrow, you are not free to do otherwise. Conversely if you're free to shit or constipate, I can't know which it's going to be. My solution is that you are free to do one or the other, nothing stops you, but knowing you I know for a fact that you will want to shit. You are not free to want what you want. You are an ape, for Cod's sake.
ellauri096.html on line 67: In response to the apparent conflict between freedom and foreknowledge, medieval philosophers denied that future contingent propositions have a truth-value. That´s silly. They took themselves to be extending a solution Aristotle discusses in De Interpretatione to the problem of logical fatalism. According to this truth-value gap approach, ‘You will take a dump tomorrow’ is not true now. The prediction will become true tomorrow. A morally serious theist can agree with the Rubaiyat of Omar Khayyam:
ellauri096.html on line 74: Cod’s omniscience only requires that He knows every true proposition. God will know ‘You will take a shit’ as soon it becomes true – like when the turd is halfway out - but not before. Naah, this is really weak. That takes no omniscience, just a good nose.
ellauri096.html on line 92: W. V. Quine insists that the student’s elimination argument is only a reductio ad absurdum of the supposition that the student knows that the announcement is true (rather than a reductio of the announcement itself). He accepts this epistemic reductio but rejects the metaphysical reductio. Given the student’s ignorance of the announcement, Quine concludes that a test on any day would be unforeseen.
ellauri096.html on line 94: In later writings, Quine evinces general reservations about the concept of knowledge. One of his pet objections is that ‘know’ is vague. If knowledge entails absolute certainty, then too little will count as known. Quine infers that we must equate knowledge with firmly held true belief. Asking just how firm the belief must be is akin to asking just how big something has to be to count as being big. There is no answer to the question because ‘big’ lacks the sort of boundary enjoyed by precise words.
ellauri096.html on line 100: It is true that some borderline cases of a qualitative term are not borderline cases for the corresponding comparative. But the reverse holds as well. A tall man who stoops may stand less high than another tall man who is not as lengthy but better postured. Both men are clearly tall. It is unclear that ‘The lengthier man is taller’. Qualitative terms can be applied when a vague quota is satisfied without the need to sort out the details. Only comparative terms are bedeviled by tie-breaking issues.
ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’.
ellauri096.html on line 110: Unlike the believer in ‘No man is an immortal’, the skeptic has trouble asserting ‘There is no knowledge’. For assertion expresses the belief that one knows. That is why Sextus Empiricus (Outlines of Pyrrhonism, I., 3, 226) condemns the assertion ‘There is no knowledge’ as dogmatic skepticism. Sextus prefers agnosticism about knowledge rather than skepticism (considered as “atheism” about knowledge). Yet it just as inconsistent to assert ‘No one can know whether anything is known’. For that conveys the belief that one knows that no one can know whether anything is known.
ellauri096.html on line 112: Agnostics overestimate how easy it is to identify what cannot be known. To know, one need only find a single proof. To know that there is no way to know, one must prove the negative generalization that there is no proof. After all, inability to imagine a proof is commonly due to a failure of ingenuity rather than the non-existence of a proof. In addition to being a more general proposition, a proof of unknowability requires epistemological premises about what constitutes proof. Consequently, meta-proof (proof about proofs) is even more demanding than proof.
ellauri096.html on line 114: The agnostic might be tempted to avoid presumptuousness by converting to meta-agnosticism. But this “retreats” in the wrong direction. Meta-meta-proof is, in turn, even more demanding than meta-proof. Meta-meta-proof requires both the epistemological premises about what constitutes proof that meta-proof needs and, in addition, meta-meta-proof needs epistemological premises about what constitutes meta-proof.
ellauri096.html on line 118: If the eliminativist thinks that assertion only imposes the aim of expressing a truth, then he can consistently assert that ‘know’ is a defective term. However, an epistemologist can revive the charge of self-defeat by showing that assertion does indeed require the speaker to attribute knowledge to himself. This knowledge-based account of assertion has recently been supported by work on our next paradox.
ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high.
ellauri096.html on line 127: and rationally believe q then you rationally believe both p and q. Little pictures of the same scene should sum to a bigger picture of the same scene. If rational belief can be based on an acceptance rule that only requires a high probability, there will be rational belief in a contradiction! You believe of each ticket it loses, and you believe that one of them wins.
ellauri096.html on line 129: A paradox is commonly defined as a set of propositions that are individually plausible but jointly inconsistent. Paradoxes pressure us to revise beliefs in a highly structured way. For instance, much epistemology orbits a riddle posed by the regress of justification, namely, which of the following is false?
ellauri096.html on line 140: Kyburg might answer that there is a scale effect. Although the dull pressure of joint inconsistency is tolerable when diffusely distributed over a large set of propositions, the pain of contradiction becomes unbearable as the set gets smaller (Knight 2002). And indeed, paradoxes are always represented as a small set of propositions.
ellauri096.html on line 144: The resemblance between the preface paradox and the surprise test paradox becomes more visible through an intermediate case. The preface of Siddhartha Mukherjee’s The Emperor of All Maladies: A Biography of Cancer warns: “In cases where there was no prior public knowledge, or when interviewees requested privacy, I have used a false name, and deliberately confounded identities to make it difficult to track.” Those who refuse consent to be lied to are free to close Doctor Mukherjee’s chronicle. But nearly all readers think the physician’s trade-off between lies and new information is acceptable. They rationally anticipate being rationally misled. Nevertheless, these readers learn much about the history of cancer. Similarly, students who are warned that they will receive a surprise test rationally expect to be rationally misled about the day of the test. The prospect of being misled does not lead them to drop the course.
ellauri096.html on line 146: The preface paradox pressures Kyburg to extend his tolerance of joint inconsistency to the acceptance of contradictions (Sorensen 2001, 156–158). Consider a logic student who is required to pick one hundred truths from a mixed list of tautologies and contradictions. Although the modest student believes each of his answers, A1,A2,…,A100
ellauri096.html on line 147: , he also believes that at least of one these answers is false. This ensures he believes a contradiction. If any of his answers is false, then the student believes a contradiction (because the only falsehoods on the question list are contradictions). If all of his test answers are true, then the student believes the following contradiction: ∼(A1&A2&…&A100)
ellauri096.html on line 153: The eliminativist, who thinks that ‘know’ or ‘justified’ is meaningless, will diagnose the epistemic paradoxes as questions that only appear to be well-formed. For instance, the eliminativist about justification would not accept proposition (4) in the regress paradox: ‘Some beliefs are justified’. His point is not that no beliefs meet the high standards for justification, as an anarchist might deny that any ostensible authorities meet the high standards for legitimacy. Instead, the eliminativist unromantically diagnoses ‘justified’ as a pathological term. Just as the astronomer ignores ‘Are there a zillion stars?’ on the grounds that ‘zillion’ is not a genuine numeral, the eliminativist ignores ‘Are some beliefs justified?’ on the grounds that ‘justified’ is not a genuine adjective.
ellauri096.html on line 159: Just as someone’s awareness of a prediction can affect the likelihood of it being true, awareness of that sensitivity to his awareness can also affect its truth. If each cycle of awareness is self-defeating, then there is no stable resting place for a conclusion.
ellauri096.html on line 163: Epistemic paradoxes affect decision theory because rational choices are based on beliefs and desires. If the agent cannot form a rational belief, it is difficult to interpret his behavior as a choice. The purpose of attributing beliefs and desires is to set up practical syllogisms that make sense of actions as means to ends. Subtracting rationality from the agent makes framework useless. Given this commitment to charitable interpretation, there is no possibility of your rationally choosing an option that you believe to be inferior. So if you choose, you cannot really believe you were operating as an anti-expert, that is, someone whose opinions on a topic are reliably wrong (Egan and Elga 2005).
ellauri096.html on line 177: The (K-0) argument stinks of the liar paradox. Subsequent commentators sloppily switch the negation sign in the formal presentations of the reasoning from K∼p
ellauri096.html on line 178: to ∼Kp (that is, from ‘It is known that not-p’, to ‘It is not the case that it is known that p’). Ironically, this garbled transmission results in a cleaner variation of the knower:
ellauri096.html on line 184: The skeptic could hope to solve (K-0) by denying that anything is known. This remedy does not cure (K). If nothing is known then (K) is true. Can the skeptic instead challenge the premise that proving a proposition is sufficient for knowing it? This solution would be particularly embarrassing to the skeptic. The skeptic presents himself as a stickler for proof. If it turns out that even proof will not sway him, he bears a damning resemblance to the dogmatist he so frequently chides.
ellauri096.html on line 191: Yes, there are infinitely many. Kurt Gödel’s incompleteness theorem demonstrated that any system that is strong enough to express arithmetic is also strong enough to express a formal counterpart of the self-referential proposition in the surprise test example ‘This statement cannot be proved in this system’. If the system cannot prove its “Gödel sentence”, then this sentence is true. If the system can prove its Gödel sentence, the system is inconsistent. So either the system is incomplete or inconsistent. (See the entry on Kurt Gödel.)
ellauri096.html on line 193: Of course, this result concerns provability relative to a system. One system can prove another system’s Gödel sentence. Kurt Gödel (1983, 271) thought that proof was not needed for knowledge that arithmetic is consistent.
ellauri096.html on line 195: J. R. Lucas (1964) claims that this reveals human beings are not machines. A computer is a concrete instantiation of a formal system. Hence, its “knowledge” is restricted to what it can prove. By Gödel’s theorem, the computer will be either inconsistent or incomplete. However, a human being with a full command of arithmetic can be consistent (even if he is actually inconsistent due to inattention or wishful thinking).
ellauri096.html on line 199: Several commentators on the surprise test paradox object that interpreting surprise as unprovability changes the topic. Instead of posing the surprise test paradox, it poses a variation of the liar paradox. Other concepts can be blended with the liar. For instance, mixing in alethic notions generates the possible liar: Is ‘This statement is possibly false’ true? (Post 1970) (If it is false, then it is false that it is possibly false. What cannot possibly be false is necessarily true. But if it is necessarily true, then it cannot be possibly false.) Since the semantic concept of validity involves the notion of possibility, one can also derive validity liars such as Pseudo-Scotus’ paradox: ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ (Read 1979). Suppose Pseudo-Scotus’ argument is valid. Since the premise is necessarily true, the conclusion would be necessarily true. But the conclusion contradicts the supposition that argument is valid. Therefore, by reductio, the argument is necessarily invalid. Wait! The argument can be invalid only if it is possible for the premise to be true and the conclusion to be false. But we have already proved that the conclusion of ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ is necessarily true. There is no consistent judgment of the argument’s validity. A similar predicament follows from ‘The test is on Friday but this prediction cannot be soundly deduced from this announcement’.
ellauri096.html on line 201: One can mock up a complicated liar paradox that resembles the surprise test paradox. But this complex variant of the liar is not an epistemic paradox. For the paradoxes turn on the semantic concept of truth rather than an epistemic concept.
ellauri096.html on line 204: Frederic Fitch (1963) reports that in 1945 he first learned of this proof of unknowable truths from a referee report on a manuscript he never published. Thanks to Joe Salerno’s (2009) archival research, we now know that referee was Alonzo Church.
ellauri096.html on line 227: Timothy Williamson doubts that this casualty list is enough for the result to qualify as a paradox:
ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means.
ellauri096.html on line 238: (M) I went to the pictures last Tuesday, but I don’t believe that I did.
ellauri096.html on line 247: There is no problem with third person counterparts of (M). Anyone else can say about Moore, with no paradox, ‘G. E. Moore went to the pictures last Tuesday but he does not believe it’. (M) can also be embedded unparadoxically in conditionals: ‘If I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it, then I am suffering from a worrisome lapse of memory ’. The past tense is fine: ‘I went to the picture shows last Tuesday but I did not believe it’. The future tense, ‘I went to the picture shows last Tuesday but I will not believe it’, is a bit more of a stretch (Bovens 1995). We tend to picture our future selves as better informed. Later selves are, as it were, experts to whom earlier selves should defer. When an earlier self foresees that his later self believes p
ellauri096.html on line 251: Robert Binkley (1968) anticipates van Fraassen by applying the reflection principle to the surprise test paradox. The student can foresee that he will not believe the announcement if no test is given by Thursday. The conjunction of the history of testless days and the announcement will imply the Moorean sentence:
ellauri096.html on line 255: Since the less evident member of the conjunction is the announcement, the student will choose not to believe the announcement. At the beginning of the week, the student foresees that his future self may not believe the announcement. So the student on Sunday will not believe the announcement when it is first uttered.
ellauri096.html on line 257: Binkley illuminates this reasoning with doxastic logic. The inference rules for this logic of belief can be understood as idealizing the student into an ideal reasoner. In general terms, an ideal reasoner is someone who infers what he ought and refrains from inferring any more than he ought. Since there is no constraint on his premises, we may disagree with the ideal reasoner. But if we agree with the ideal reasoner’s premises, we appear bound to agree with his conclusion. Binkley specifies some requirements to give teeth to the student’s status as an ideal reasoner: the student is perfectly consistent, believes all the logical consequences of his beliefs, and does not forget. Binkley further assumes that the ideal reasoner is aware that he is an ideal reasoner. According to Binkley, this ensures that if the ideal reasoner believes p, then he believes that he will believe p thereafter.
ellauri096.html on line 261: The first objection is that it delivers the wrong result. The student is
ellauri096.html on line 262: informed by the teacher’s announcement, so Binkley ought not to use a model in which the announcement is as absurd as the conjunction ‘I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it’.
ellauri096.html on line 265: no test is given by Thursday, the student will find the announcement incredible. At the beginning of the week, the student does not know (or believe) that the teacher will wait that long. A principle that tells me to defer to the opinions of my future self does not imply that I should defer to the opinions of my hypothetical future self. For my hypothetical future self is responding to propositions that need not be actually true.
ellauri096.html on line 267: Third, the principle of reflection may need more qualifications than Binkley anticipates. Binkley realizes that an ordinary agent foresees that he will forget details. That is why we write reminders for our own benefit. An ordinary agent foresees periods of impaired judgment. That is why we limit how much money we bring to the bar.
ellauri096.html on line 269: Binkley stipulates that the students do not forget. He needs to add that the students know that they will not forget. For the mere threat of a memory lapse sometimes suffices to undermine knowledge. Consider Professor Anesthesiology’s scheme for surprise tests: “A surprise test will be given either Wednesday or Friday with the help of an amnesia drug. If the test occurs on Wednesday, then the drug will be administered five minutes after Wednesday’s class. The drug will instantly erase memory of the test and the students will fill in the gap by confabulation.” You have just completed Wednesday’s class and so temporarily know that the test will be on Friday. Ten minutes after the class, you lose this knowledge. No drug was administered and there is nothing wrong with your memory. You are correctly remembering that no test was given on Wednesday. However, you do not know your memory is accurate because you also know that if the test was given Wednesday then you would have a pseudo-memory indistinguishable from your present memory. Despite not gaining any new evidence, you change your mind about the test occurring on Wednesday and lose your knowledge that the test is on Friday. (The change of belief is not crucial; you would still lack foreknowledge of the test even if you dogmatically persisted in believing that the test will be on Friday.)
ellauri096.html on line 287: Since the surprise test paradox can also be formulated in terms of rational belief, there will be parallel adjustments for what we ought to believe. We are criticized for failures to believe the logical consequences of what we believe and criticized for believing propositions that conflict with each other. Anyone who meets these ideals of completeness and consistency will be unable to believe a range of consistent propositions that are accessible to other complete and consistent thinkers. In particular, they will not be able to believe propositions attributing specific errors to them, and propositions that entail these off-limit propositions.
ellauri096.html on line 289: Some people wear T-shirts with Question Authority! written on them. Questioning authority is generally regarded as a matter of individual discretion. The surprise test paradox shows that it is sometimes mandatory. The student is rationally required to doubt the teacher’s announcement even though the teacher has not given any evidence of being unreliable. Indeed, the student can foresee that their change of mind opens a new opportunity for surprise.
ellauri096.html on line 291: When on trial for impiety, Socrates traced his inquisitiveness to the Oracle at Delphi (Apology 21d in Cooper 1997). Prior to beginning his mission of inquiry, Chaerephon asked the Oracle: “Who is the wisest of men?” The Oracle answered “No one is wiser than Socrates.” This astounded Socrates because he believed he knew nothing. Whereas a less pious philosopher might have questioned the reliability of the Delphic Oracle, Socrates followed the general practice of treating the Oracle as infallible. The only cogitation appropriate to an infallible answer is interpretation. Accordingly, Socrates resolved his puzzlement by inferring that his wisdom lay in recognizing his own ignorance. While others may know nothing, Socrates knows that he knows nothing.
ellauri096.html on line 325: Augustin wurde auf dem Wiener Nikolai-Friedhof beerdigt, nach dessen Auflassung wurden seine sterblichen Überreste vermutlich auf den Sankt Marxer Friedhof überführt.
ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» .
ellauri096.html on line 423: Né en Allemagne de parents français, il est le fils du sculpteur Jean-Louis-Théodore Chopin (of whom very little is known) et le frère du polygraphe Jean-Marie Chopin. (polygraphe n. Auteur non spécialiste qui écrit sur les sujets les plus diverses; petit scolyte qui vit sous l'écorce des conifères (épicéa)... Mots proches: polygraph popularly referred to as a lie detector). Начал своё обучение живописи в 1816 году в Академии Художеств в Санкт-Петербурге. Карьера Шопена была достаточно успешна. В 1848 году был избран почётным вольным общником Императорской академии художеств в Санкт-Петербурге, после чего преподнёс в дар Академии свою картину «Суд Соломона».
ellauri096.html on line 438: Pogonophobia is the irrational, persistent and often unwarranted fear of beards. The word is derived from Greek pogon (beard) and phobos (fear). Mothers often warn their daughters to "never trust a man with beard or facial hair unless he is Santa Claus". In the United States, there has not been a president with a beard since the 1800s.
ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee.
ellauri096.html on line 452: Usein tyttö rakastuu hevosen valokuvaan kirjan kannessa tai harrastelehdessä ennenkuin on edes tavannut hevosta elävänä. Eikä juhlallisuuden vaikutelmalta voi koskaan kokonaan välttyä, vaikka tahallaan rimpuilisi sită vastaan ja kuvaisihevosen esimerkiksi sellaisena groteskina piereskelijänä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa tallin töihin tottuneelle, miten näiden otusten ilmavaivat usein tärisyttävät karsinan seiniä ja sakeuttavat ilman kuin sinappikaasu. Inhorealismi johdattaa aivan yhtä pahasti harhaan kuin ponikirjojen söpöily. Ennemmin haluaisin päästä käsiksi tylsyyteen, vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jokin näiden eläinten typerryttävässä monotonisessa lauhkeudessa osoittaa kohti sitä totuutta, jonka haluaisin kirjoittamalla pyydystää, vaikka hyvin tajuan tehtävän toivottomuuden. Tartunpa mihin ilmiöön tai aiheeseen hyvänsä, esitän aina ansaitsemattoman huomionosoituksen. Maailma pitäisi vain jättää omaan arvoonsa, ja niin useimmat tekevätkin. Tämä valhekasvain jäytää vain kirjoittajia.
ellauri096.html on line 529: Galgalim (galgallim "spheres", "wheels", "whirlwinds" גַּלְגַּלִּים; singular: galgal, גַּלְגַּל), also called ophanim (Hebrew "wheels" ōphannīm אוֹפַנִּים; singular: ōphān, ofan אוֹפָן), refer to the wheels seen in Ezekiel's vision of the chariot (Hebrew merkabah) in Ezekiel 1:15–21. One of the Dead Sea scrolls (4Q405) construes them as angels; late sections of the Book of Enoch (61:10, 71:7) portray them as a class of celestial beings who (along with the Cherubim and Seraphim) never sleep, but guard the throne of God.
ellauri096.html on line 539: Henry Tonx, Otto Dix, Chaim Soutine, Käthe Kollwitz piirsi rumia kuvia izestään tai muista vammasista. Jotkut kuvista on elävästi Jaskan näkösiä. Anusta (siis Jaskasta) ei ollut hauskaa kun Cecilia Jimenez tunaroi jeesusfreskon hyvässä uskossa Saragozassa. No ei tietystikään kun Jeesuxesta tuli siinä aivan Jaskan näköinen. Mitä nauramista siinä muka on? Mitä nauramista on pienipäisissä? No eipä paljoa. Tshihi.
ellauri096.html on line 557: Selaimen kuvassa näytetään kuppia ja lasia tarjottimella kantava apulainen, joka meillä on pienen kupin kyljessä ja airbnbn seinällä printtitauluna. Eines der berühmtesten Werke der Dresdner Gemäldegalerie, das Schokoladenmädchen des Genfer Künstlers Jean-Étienne Liotard (1702–1789). Paizi sen kupissa ei olekaan mise en abime-efektiä, vaan ihan joku muu kuvio. Se Droste-efektin apulainen onkin enempi nunnan näköinen hollantilainen Droste-kaakaon mainos vuodelta 1904. En jaxa kaivaa kuvia tähän esille, kazokaa ize netistä.
ellauri096.html on line 591: Although obscure at the time of its initial publication, Maldoror was rediscovered and championed by the Surrealist artists during the early twentieth century. The work's transgressive, violent, and absurd themes are shared in common with much of Surrealism's output; in particular, Louis Aragon, André Breton, Salvador Dalí, Man Ray, and Philippe Soupault were influenced by the work. Maldoror was itself influenced by earlier gothic literature of the period, including Lord Byron's Manfred, and Charles Maturin's Melmoth the Wanderer.
ellauri096.html on line 593: Maldoror is a modular (sic) work primarily divided into six parts, or cantos; these parts are further subdivided into a total of sixty chapters, or verses. Parts one through six consist of fourteen, sixteen, five, eight, seven and ten chapters, respectively. With some exceptions, most chapters consist of a single, lengthy paragraph.[b] The text often employs very long, unconventional and confusing sentences which, together with the dearth of paragraph breaks, may suggest a stream of consciousness, or automatic writing. Over the course of the narrative, there is often a first-person narrator, although some areas of the work instead employ a third-person narrative. The book's central character is Maldoror, a figure of evil who is sometimes directly involved in a chapter's events, or else revealed to be watching at a distance. Depending on the context of narrative voice in a given place, the first-person narrator may be taken to be Maldoror himself, or sometimes not. The confusion between narrator and character may also suggest an unreliable narrator.
ellauri096.html on line 597: Several of the parts begin with opening chapters in which the narrator directly addresses the reader, taunts the reader, or simply recounts the work thus far. For example, an early passage warns the reader not to continue:
ellauri096.html on line 670: In a 1976 paper, Robert Lucas argued that it is naive to try to predict the effects of a change in economic policy entirely on the basis of relationships observed in historical data, especially highly aggregated historical data. Lucas claimed that the decision rules of Keynesian models, such as the fiscal multiplier, cannot be considered as structural, in the sense that they cannot be invariant with respect to changes in government policy variables, stating:
ellauri096.html on line 678: The Lucas critique is representative of the paradigm shift that occurred in macroeconomic theory in the 1970s towards attempts at establishing micro-foundations.
ellauri096.html on line 679: In the 1980s, macro models emerged that attempted to directly respond to Lucas through the use of rational expectations econometrics.
ellauri096.html on line 682: The associated policy implications were clear: There is no need for any form of government intervention since, ostensibly, government policies aimed at stabilizing the business cycle are welfare-reducing. Since microfoundations are based on the preferences of decision-makers in the model, DSGE models feature a natural benchmark for evaluating the welfare effects of policy changes. The Kydland/Prescott 1982 paper is often considered the starting point of RBC theory and of DSGE modeling in general and its authors were awarded the 2004 Bank of Sweden Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel.
ellauri096.html on line 704: Cet essai analytique se penche sur le colonialisme, l´aliénation du colonisé et les guerres de libération. Il étudie le rôle que joue la violence entre colonisateur et colonisé. Il prône la lutte anticolonialiste y compris par la violence et l´émancipation du tiers-monde. Le livre expose aussi avec une certaine prémonition les contradictions inhérentes à l´exercice du pouvoir dans l´ère post-coloniale en Afrique. C´est pour cela que Fanon est également connu pour le regard prospectiviste qu´il porte à l´égard de l´État-nation post-colonial africain.
ellauri096.html on line 706: Il est l´un des fondateurs du courant de pensée tiers-mondiste, et une figure majeure de l´anticolonialisme. Il a inspiré les études postcoloniales. Il cherche à analyser les conséquences psychologiques de la colonisation à la fois sur le colon et sur le colonisé. Dans ses livres les plus connus comme Les Damnés de la Terre, il analyse le processus de décolonisation sous les angles sociologique, philosophique et psychiatrique. Il a également écrit des articles importants en psychiatrie.
ellauri096.html on line 710: La reconnaissance de Frantz Fanon en France fut tardive. Fort-de-France possède désormais une avenue à son nom bien que la proposition qu´en avait faite son maire Aimé Césaire, en 1965, eût été rejetée pendant des années. Il faut attendre 1982 pour que s´organise, sous l´impulsion de Marcel Manville, un mémorial international (colloque) en son honneur en Martinique. Peu à peu, plusieurs hommages lui sont rendus dans son île natale. Le lycée de La Trinité est baptisé en son honneur, la ville de Rivière-Pilote lui consacre une avenue et une bibliothèque. En France métropolitaine toutefois, s´il existe de nombreuses rues portant ce nom, David Macey signale n´avoir trouvé aucune avenue Frantz Fanon. En Algérie, dès 1963, une avenue Frantz Fanon est inaugurée à Alger. La reconnaissance dépasse désormais ces deux pays et la mémoire de Frantz Fanon est honorée dans de nombreux pays (Italie, Nigeria, États-Unis) où des centres de recherche ont été baptisés à sa mémoire.
ellauri096.html on line 777: Aristotle, on the other hand, took a more empirical approach to the question, acknowledging that we intuitively believe in akrasia. He distances himself from the Socratic position by locating the breakdown of reasoning in an agent’s opinion, not his appetition. Now, without recourse to appetitive desires, Aristotle reasons that akrasia occurs as a result of opinion. Opinion is formulated mentally in a way that may or may not imitate truth, while appetites are merely desires of the body. Thus, opinion is only incidentally aligned with or opposed to the good, making an akratic action the product of opinion instead of reason. For Aristotle, the antonym of akrasia is enkrateia, which means "in power" (over oneself).
ellauri096.html on line 855: Mikäli aatelismies oli loukannut toista, vallalla ollut kumma käsitys edellytti, että loukattu osapuoli vaati hyvitystä kaksintaistelun muodossa. Jos loukattu ritari yritti unohtaa nöyryytyksensä, hän leimautui helposti kunniattomaksi pelkuriksi. Mikä tarkoitti vaan sitä että kuka tahansa saattoi kävellä sen ylize ja viedä sen pelivälineet. Aatelismiesten kaksintaistelujen taustalla oli usein nainen, mikä antoi taisteluille romanttisen sävyn. Paskanmarjat, resujen omistuxesta siinä oli kyse silloinkin. Miekoin tai pistoolein käytyä taistelua jatkettiin kuitenkin monesti toisen osapuolen kuolemaan asti, minkä vuoksi kaksintaistelut lopulta kiellettiin sekä suuressa osassa Eurooppaa että Venäjällä. Voi kysyä mixi, siinähän päästiin nopeasti eroon paskiaisista? No kai ne jotka voittivat oli vielä paskiaisempia. Sitäpaizi, huonoja paskiaisia tarvittiin tykinruuaxi. Kaksintaisteluperinne jatkui kielloista huolimatta, ja Saksassa se levisi 1500-luvulla yliopistoihinkin. Tuohon aikaan yliopistojen opiskelijat olivat enimmäkseen aatelisperheiden poikia, jotka olivat sisäistäneet aateliston kunniakäsityksen kasvaessaan. Nykyjään huippyliopistoissa maxavat opiskelijat ovat yleensä pohattojen poikia, jotka ovat sisäistäneet rahanteon ajatuxen kasvaessaan. Yliopistoissa opiskeli kuitenkin myös porvarisperheiden poikia, jotka omaksuivat nopeasti ylhäisiltä opiskelutovereiltaan sekä miekankäyttötaidon että tiukan kunniakäsityksen. Huippuyliopistoissa opiskelee nykyään myös vapaaoppilaina ulkolaisten värivammaisten ylifixua jälkikasvua, jotka nopeasti omaxuvat rahanteon ajatuxen.
ellauri096.html on line 917: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä."
ellauri097.html on line 59:
ellauri097.html on line 65: As a scholar, Mencken is known for The American Language, a multi-volume study of how the English language is spoken in the United States. As an admirer of the German philosopher Friedrich Nietzsche, he was an outspoken opponent of organized religion, theism, populism, and representative democracy, the last of which he viewed as a system in which inferior men dominated their superiors. Mencken was a supporter of scientific progress though he couldn´t find his arse with both hands. He was critical of osteopathy and chiropractic. He was also an open critic of economics. In a word: a royal pain in the ass.
ellauri097.html on line 73: Ei helkkari jo on epeli. Ei kanzis Roryn sitä lukea. Sen isällä oli sikaritehdas Baltimoressa Marylandissa. Maryland on omituinen paikka sekin.
ellauri097.html on line 77: Baltimoren kautta kulkenut kauppa katkesi Yhdysvaltain vapaussodan aikana. Yhdysvaltain kongressi mahdollisti yksityishenkilöiden aseistaa omia laivojaan vuonna 1776, jonka jälkeen monet baltimorelaiset aloittivat toiminnan kaappareina. Baltimoresta muodostui samalla myös merkittävä laivanrakennuksen keskus. Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen sota-alus USS Constellation rakennettiin Baltimoressa sodan jälkeen vuonna 1797. Sen saman niminen vuonna 1854 rakennettu seuraaja ja laivaston viimeinen purjelaiva on nykyisin ankkuroituna Baltimoren satamassa. Vapaussodan aikana Baltimore oli myös Siirtokuntien kongressin kokoontumispaikka brittien vallattua Philadelphian vuonna 1777. Vuoden 1812 sodan aikana kaupungin tuntumassa käytiin Baltimoren taistelu.
ellauri097.html on line 83: Kartan perusteella Baltimore on räkäklunssi jenkkimantereen nenän alla. UUTISSALAMA: Tytti Yli-Viikari on Tuomas Pöystin puudeli. Tuomas Pöysti on Haju Pisilän rescue dog, likaojasta löytämä kusikoira. Tää kolmikko ja neljäntenä vielä se Bernerin kumikana ja apupoikana "johtaja Koiranen". on olleet keltaisina noutajina tuomassa jenkkityyppistä korruptiota Suomeen. Ne pitäisi pyyhkiä pikaisesti nenäliinaan. Aivastaa hihaan. Niille on aika tulla noutaja.
ellauri097.html on line 90: No huonommankin lukulistan voisi valita, esim. Roryn, jolla on myös Peten krestomatia. Petellä oli pikku kemistin välineet. Se valmistui teekkarixi opiston priimuxena ja meni siitä isän siggetehtaaseen. Ei viihtynyt asiakasrajapinnassa kuten ei Helmikään. Onnex isä sattui kuolemaan ( siis Henryltä) ja Henry pääsi reportterikouluun.
ellauri097.html on line 95: Mencken admired the German philosopher Friedrich Nietzsche (he was the first writer to provide a scholarly analysis in English of Nietzsche´s views and writings) and Joseph Conrad. His humor and satire owed much to Ambrose Bierce and Mark Twain. He did much to defend Dreiser despite freely admitting his faults, including stating forthrightly that Dreiser often wrote badly and was a gullible man. Mencken also expressed his appreciation for William Graham Sumner in a 1941 collection of Sumner´s essays and regretted never having known Sumner personally. In contrast, Mencken was scathing in his criticism of the German philosopher Hans Vaihinger, whom he described as "an extremely dull author" and whose famous book Philosophy of 'Als ob' he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems."
ellauri097.html on line 97: Mencken recommended for publication philosopher and author Ayn Rand´s first novel, We the Living and called it "a really excellent piece of work." Shortly afterward, Rand addressed him in correspondence as "the greatest representative of a philosophy" to which she wanted to dedicate her life, "individualism" and later listed him as her favorite columnist. No voi vietävä!
ellauri097.html on line 101: Mencken was a keen cheerleader of scientific progress but was skeptical of economic theories and strongly opposed to osteopathic/chiropractic medicine. He also debunked the idea of objective news reporting since "truth is a commodity that the masses of undifferentiated men cannot be induced to buy" and added a humorous description of how "Homo Boobus," like "higher mammalia," is moved by "whatever gratifies his prevailing yearnings."
ellauri097.html on line 107: Like Nietzsche, he also lambasted religious belief and the very concept of Cod, as Mencken was an unflinching atheist, particularly Christian fundamentalism, Christian Science and creationism, and against the "Booboisie," his word for the ignorant middle classes. In the summer of 1925, he attended the famous Scopes "Monkey Trial" in Dayton, Tennessee, and wrote scathing columns for the Baltimore Sun (widely syndicated) and American Mercury mocking the anti-evolution Fundamentalists (especially William Jennings Bryan). The play Inherit the Wind is a fictionalized version of the trial, and as noted above the cynical reporter E.K. Hornbeck is based on Mencken. In 1926, he deliberately had himself arrested for selling an issue of The American Mercury, which was banned in Boston by the Comstock laws. Mencken heaped scorn not only on the public officials he disliked but also on the state of American elective politics itself.
ellauri097.html on line 113: In the summer of 1926, Mencken followed with great interest the Los Angeles grand jury inquiry into the famous Canadian-American evangelist Aimee Semple McPherson. She was accused of faking her reported kidnapping and the case attracted national attention. There was every expectation that Mencken would continue his previous pattern of anti-fundamentalist articles, this time with a searing critique of McPherson. Unexpectedly, he came to her defense by identifying various local religious and civic groups that were using the case as an opportunity to pursue their respective ideological agendas against the embattled Pentecostal minister. He spent several weeks in Hollywood, California, and wrote many scathing and satirical columns on the movie industry and Southern California culture. After all charges had been dropped against McPherson, Mencken revisited the case in 1930 with a sarcastic and observant article. He wrote that since many of that town´s residents had acquired their ideas "of the true, the good and the beautiful" from the movies and newspapers, "Los Angeles will remember the testimony against her long after it forgets the testimony that cleared her."
ellauri097.html on line 117: Mencken, says Charles A. Fecher, was, "deeply conservative, resentful of change, looking back upon the 'happy days' of a bygone time, wanted no part of the world that the New Deal promised to bring in." In 1931, the Arkansas legislature passed a motion to pray for Mencken´s soul after he had called the state the "apex of moronia."
ellauri097.html on line 119: "Supermen" in Mencken´s view, were those wrongly oppressed and disdained by their own communities, but nevertheless distinguished by their will and personal achievement, not by race or birth. Selvää Nietsche-höpötystä. Tietysti se ize oli teris ja mursuwiixi toinen. Supermiesajattelu ei ole koskaan oikein puhutellut mua. En kyllä kexi mixi.
ellauri097.html on line 121: The Presidency tends, year by year, to go to such men. As democracy is perfected, the office represents, more and more closely, the inner soul of the people. We move toward a lofty ideal. On some great and glorious day the plain folks of the land will reach their heart´s desire at last, and the White House will be adorned by a downright moron.
ellauri097.html on line 130: Uuskantilainen Vaihinger began to develop a system of philosophy he called the "philosophy of 'als ob' ". In it he offered a system of thought in which God and reality might best be represented as paradigms. This was not to say that either God or reality was any less certain than anything else in the realm of man’s awareness, but only that all matters confronting man might best be regarded in hypothetical ways.
ellauri097.html on line 136: In 1989, per his instructions, Alfred A. Knopf published Mencken's "secret diary" as The Diary of H. L. Mencken. According to an Associated Press story, Mencken's views shocked even the sympathetic scholar who edited it.
ellauri097.html on line 141: It is impossible to talk anything resembling discretion or judgment to a colored woman. They are all essentially child-like, and even hard experience does not teach them anything.
ellauri097.html on line 147: Mencken countered the arguments for Anglo-Saxon superiority prevalent in his time in a 1923 essay entitled "The Anglo-Saxon," which argued that if there was such a thing as a pure "Anglo-Saxon" race, it was defined by its inferiority and cowardice. "The normal American of the 'pure-blooded' majority goes to rest every night with an uneasy feeling that there is a burglar under the bed and he gets up every morning with a sickening fear that his underwear has been stolen."
ellauri097.html on line 151: Is there anything in the general thinking of theologians which makes their opinion on the point of any interest or value? What have they ever done in other fields to match the fact-finding of the biologists? I can find nothing in the record. Their processes of thought, taking one day with another, are so defective as to be preposterous. True enough, they are masters of logic, but they always start out from palpably false premises.
ellauri097.html on line 157: Ei ihme että sen pikku kemistin keitoxet tuppas räjähtelemään. Eise edes tiennyt mitä on krestomatia, (se on sellanen opetuslukemisto kuten Cornelius Nepos tai Diodorus Siculus). Omaansa se keräs vaan omia vanhoja juttuja. Keskisormi Peten valittuja vittuiluja.
ellauri097.html on line 159: In the same article which he later re-printed in the Mencken Chrestomathy, Mencken primarily contrasts what real scientists do, which is to simply directly look at the existence of "shapes and forces" confronting them instead of (such as in statistics) attempting to speculate and use mathematical models. Physicists and especially astronomers are consequently not real scientists, because when looking at shapes or forces, they do not simply "patiently wait for further light," but resort to mathematical theory. There is no need for statistics in scientific physics, since one should simply look at the facts while statistics attempts to construct mathematical models. On the other hand, the really competent physicists do not bother with the "theology" or reasoning of mathematical theories (such as in quantum mechanics):
ellauri097.html on line 161: [Physicists] have, in late years, made a great deal of progress, though it has been accompanied by a considerable quackery. Some of the notions which they now try to foist upon the world, especially in the astronomical realm and about the atom, are obviously nonsensical, and will soon go the way of all unsupported speculations. But there is nothing intrinsically insoluble about the problems they mainly struggle with, and soon or late really competent physicists will arise to solve them. These really competent physicists, I predict, will be too busy in their laboratories to give any time to either metaphysics or theology. Both are eternal enemies of every variety of sound thinking, and no man can traffic with them without losing something of his good judgment.
ellauri097.html on line 254: Plusieurs de ses livres évoquent le Sud des États-Unis. Profondément marqué par la guerre de Sécession, l'auteur se considère dans ses écrits comme un « Sudiste ». Il a hérité ce patriotisme de sa mère, qui venait d'une famille distinguée du Sud. Quelques années avant la naissance de Julien, un choix de poste en Allemagne ou en France fut proposé à son père. La mère de Julien appuya le choix de la France en raison du fait que les Français étaient « aussi un peuple fier, récemment vaincus dans la guerre et nous nous comprendrons mutuellement » (référence à la défaite française de 1871 dans la guerre franco-prussienne).
ellauri097.html on line 260: À Paris, il rencontre Robert de Saint Jean en 1924. Ils resteront liés durant soixante ans. La publication du Journal intégral, à partir de 2019, a révélé que cet amour, longtemps présenté comme platonique, revêtait aussi une dimension sexuelle.
ellauri097.html on line 262: En juillet 1940, après la défaite de la France, il retourne en Amérique. En 1942, il est mobilisé et envoyé à New York pour servir au Bureau américain de l'information de guerre. De là, cinq fois par semaine, il s'adresse à la France dans l'émission de radio Voice of America, travaillant entre autres avec André Breton. Il enseigne la littérature dans une faculté de jeunes filles américaines. Julien Green revient en France juste après la Seconde Guerre mondiale et retourne à la foi de sa jeunesse.
ellauri097.html on line 271: La plupart des livres de ce catholique pratiquant s'intéressent aux problèmes de la foi et de la religion ainsi qu'à l'hypocrisie qui leur est liée.
ellauri097.html on line 272: Le second tome de son journal ajoute environ 60 % de contenus inédits, en particulier sur la vie sexuelle très active de Green, mais aussi sur son quotidien et ses amitiés ou inimitiés littéraires.
ellauri097.html on line 276: Ce qu 'ily a en moi d'impulsif, de rêveur, de charnel aussi, j'ai tendance à croire que je le dois à l'Irlande; à elle aussi tout ce qui fait que je réussis un jour pour échouer l'autre, tout ce qui m'a poussé à écrire mes livres, enfin le meilleur et le pire de moi-même. Je reconnais l'apport écossais dans mes crises religieuses, dans un amour profond et invariable de l'Ecriture... A travers moi l'humanité passe comme sur une grand-route. Je suis une parcelle de l'Univers. L'Univers est heureux en moi. Je suis le ciel, le soleil, les arbres, la Seine et les maisons qui la bordent...
ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.”
ellauri097.html on line 298: In 2006, the Weekend Australian newspaper conducted an experiment. They submitted chapter three of The Eye of the Storm (1973) to twelve publishers and agents around Australia under an anagram of White’s name, Wraith Picket. Nobody offered to publish the book. One responded, “the sample chapter, while reply (sic) with energy and feeling, does not give evidence that the work is yet of a publishable quality.” Notwithstanding that the chapter was not White’s finest writing, and the unfairness of submitting a chapter out of narrative sequence, the hoax prompted a minor crisis in Australian literature: if the industry couldn’t recognize the greatness of our sole Nobel winner, how unenlightened must the country’s publishing industry be now? Shortly thereafter, the ABC launched an online portal called Why Bother With Patrick White? The portal always struck me as sad. What other major writer would need a website dedicated to convincing his countrymen to give him another go? The link to the website is dead now. It would seem, in the end, that nobody could be bothered with Patrick White.
ellauri097.html on line 302: In some respects this reflects a national pathology. Unlike an American or British child, an Australian student can go through thirteen years of education without reading much of their country’s literature at all (of the more than twenty writers I studied in high school, only two were Australian). This is symptomatic of the country’s famed “cultural cringe,” a term first coined in the 1940s by the critic A.A. Phillips to describe the ways that Australians tend to be prejudiced against home-grown art and ideas in favor of those imported from the UK and America. Australia’s attitude to the arts has, for much of the last two centuries, been moral. “What these idiots didn’t realize about White was that he was the most powerful spruiker for morality that anybody was going to read in an Australian work,” argued David Marr, White’s biographer, during a talk at the Wheeler Centre in 2013. “And here were these petty little would-be moral tyrants whinging about this man whose greatest message about this country in the end was that we are an unprincipled people.”
ellauri097.html on line 320:
für die Zwecke der Urninge in der Tagespresse zu wirken.
ellauri097.html on line 321:
den einzelnen Urningen, welche ihres Uranismus wegen zu dulden haben, in jeder Noth und Gefahr beizustehn, ihnen wenn thunlich, auch zu angemessener Lebensstellung zu helfen.“
ellauri097.html on line 397: Trotz der attestierten "Misogynie", konnte Kant ausgesprochen charmant gegenüber Frauen sein. Erwähnt sei nur die kluge und schöne Gräfin Caroline Charlotte Amalie von Keyserlingk, die Kant sehr schätzte und die ihn bei Gesellschaften im Hause Keyserlingk meist neben sich platzierte. Kant nannte sie "eine Zierde ihres Geschlechts".
ellauri097.html on line 420: Kant held that all rational persons have an a priori understanding of the basic principles of morality. These consist of duties, both to oneself and to others, and above all the duty to respect rational agents. Most persons, however, do not understand that morality is a priori, and their moral commitments are therefore vulnerable to corrosive skeptical criticism. In The Metaphysics of Morals Kant formulates the ultimate standard for moral judgment, namely universalizability, and establishes the rational necessity of morality.
ellauri097.html on line 426: Nietzsche especially disliked Kant’s idea that moral motivation consists in respect for a universal concept of virtue:
ellauri097.html on line 428: A virtue must be our own invention. The fundamental laws of self-preservation and growth demandthat everyone invent his own virtue, his own categorical imperative. How could one fail to feel how Kant’s categorical imperative endangered life itself! The theologians’ instinct alone protected it! [§11.]
ellauri097.html on line 438: If you are interested in a unique David Hume Turban for yourself, you can email the Edinburgh University Philosophy Society, who are offering a special promotion of £120 per hat (excl. Shipping&Handling). This offer will be open until August 1st.
ellauri097.html on line 449: Recently a caller to the radio told me about a conversation he’d had about homosexuality. The caller made the teleological argument, that looking at what the natural functions of the male and female reproductive organs are for, we can draw certain conclusions about how they should properly be used. The person he was talking with challenged his argument that you can’t get an “ought” from an “is”. The challenger seemed to be saying that just because it is that way in nature doesn’t mean that we can derive a moral rule from it. The caller asked if the challenge was incorrect and how to respond to it.
ellauri097.html on line 451: On the principle the challenger is correct in describing the is-ought fallacy. But rather than working against the teleological argument, that principle works against a common argument in favor of homosexuality, which is, if homosexual interests are natural to someone, they are therefore morally acceptable. That is an example of an is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 458: It seems like they’re just simply making a description: This is the way it is; therefore it is okay, in the moral sense of the word. They are presuming some moral state of affairs based on a mere description, and that’s an example of the is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri097.html on line 696: ‘The Tuft of Flowers’ by Robert Frost is a poem about the lives of simple, hardworking people. As it progresses, it takes a more mystical turn.
ellauri097.html on line 730: Some resting flower of yesterday’s delight. jotain kukkaa joka oli jäänyt yli eilisestä.
ellauri097.html on line 806: Maailmansodan jälkeen Roope Pakkanen koitti tulla toimeen miehekkäillä runoilla. Wilfred Owenin runoista näkee että maailmansota oli suuri homostelun näyttämö. Maskuliini pullistelu oli hienoa ja feminismi perseestä (kuinka sattuvaa). Sota saattoi kyllä viedä sankarilta jäsenen, se oli noloa. Ei sentään Pakkaselta, mutta reikäsuositus saattoi vaihtua. Sillä oli avioliiton vastaisia runoja (Palkkamiehen kuolema, Palvelija palvelijoille, Kotipesälle, Kotipeijaiset) mutta myös homostelumyönteisiä: Kukkatupsut ja. E.T:lle. Fin de siècle oli miehuuden kriisi viimexi ja silloinkin. Ainahan ne kriisiytyvät ressukat. Naiset on niille tuhmia.
ellauri097.html on line 816: Robert Frost's personal life was plagued by grief and loss. In 1885 when he was 11, his father died of tuberculosis, leaving the family with just eight dollars. Frost's mother died of cancer in 1900. In 1920, he had to commit his younger sister Jeanie to a mental hospital, where she died nine years later. Mental illness apparently ran in Frost's family, as both he and his mother suffered from depression, and his daughter Irma was committed to a mental hospital in 1947. Frost's wife, Elinor, also experienced bouts of depression.
ellauri097.html on line 818: Elinor and Robert Frost had six children: son Elliot (1896–1900, died of cholera); daughter Lesley Frost Ballantine (1899–1983); son Carol (1902–1940, committed suicide); daughter Irma (1903–1967); daughter Marjorie (1905–1934, died as a result of puerperal fever after childbirth); and daughter Elinor Bettina (died just one day after her birth in 1907). Only Lesley and Irma outlived their father. Frost's wife, who had heart problems throughout her life, developed breast cancer in 1937, and died of heart failure in 1938.
ellauri098.html on line 58: What's your malfunction? A flawed character is more interesting than a flawless character. Ergo, a cast of characters with flaws is more interesting exponentially. An easy way to crank up drama is to supply everyone with a tragic past, a messed up family history, other significant issues (physical, psychological, etc.) or some combination of the three. When Dysfunction Junction comes into play, good parents can be as common as penguins in the Sahara, instead turning out to be neglectful, smothering/overprotective, unfeeling, abusive, misguided, or dead. And let's not even get into the rest of the family.
ellauri098.html on line 60: The resulting prevalence of personal trauma often stretches suspension of disbelief and is a leading cause of Cerebus Syndrome. If done poorly, this is a one-way ticket to Wangst territory, and as so many attempt to smother the series with dysfunction, Too Bleak, Stopped Caring is a frequent result. If done well, you get a large number of interesting, sympathetic, flawed characters, and their interactions with each other gradually reveal the multiple sides to each of them. More realistic (i.e. not Flanderized) portrayals of this trope can even help the audience understand and cope with their own dysfunctional lives, especially with regards to issues that are typically glossed over in mainstream society.
ellauri098.html on line 206: 10. IMPERIUMIN VASTAISKU: Sankari mietti miten hoitaa tilanne. Esim taikaesine, damselin pelastaminen distressistä, ym. Tää hetki tekee herosta heron, sovittaa sen päälle sankarin poolopuseron. Esim Jahve miettii: tossahan on toi poika aivan joutavana, hmm mitäpä jos uhrattaisiin se. Jeesus: Mitä iskä mietit? Jahve: kuule mulle tuli tämmönen ajatus...
ellauri098.html on line 296: Tästä jää vaan seizemän kombinaatiota, koska on rajoituxia: Dumarit ja saaliit ei ota osaa mazeihin. Saaliita on vaan 1, se maistuu molemmille. Sixhä siitä just tulee resurssikilpailu. Loput on petoja tai eri ravintoverkossa (dumarit).
ellauri098.html on line 300: Tropes are not the same thing as cliches. They may be brand new but seem trite and hackneyed; they may be thousands of years old but seem fresh and new. They are not bad, they are not good; tropes are tools that the creator of a work of art uses to express their ideas to the audience. It's pretty much impossible to create a story without tropes.
ellauri098.html on line 304: TV Tropes was founded in 2004 by a programmer under the pseudonym "Fast Eddie." He described himself as having become interested in the conventions of genre fiction while studying at MIT in the 1970s and after browsing Internet forums in the 1990s. He sold the site in 2014 to Drew Schoentrup and Chris Richmond.
ellauri098.html on line 306: In a separate incident in 2012, in response to other complaints by Google, TV Tropes changed its guidelines to restrict coverage of sexist tropes and rape tropes. Feminist blog The Mary Sue criticized this decision, as it censored documentation of sexist tropes in video games and young adult fiction. ThinkProgress additionally condemned Google AdSense itself for "providing a financial disincentive to discuss" such topics. Vittu Google pitäis vetää alas vessanpöntöstä.
ellauri098.html on line 322: Professional Wrestling
ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.
ellauri098.html on line 382: No eläinsadun karhu, susi ja kettu on selviä. Karhu on iso vahva hidasjärkinen, flegmaattinen, intro enemmän kuin extro. (Paizi kamalien eläinten karhu, joka on psykopaatti narsisti. Nalle Puh on selvä masis.) Se ei ole selkeästi hyvis eikä pahis, lähinnä dumari. Susi on koleerinen, agressiivinen mutta tyhmänoloinen, enempi extro, ja selvä pahis. Kettu on extro, ovela, kiero, tollanen junioripahis. Sangviinikko selvästi. Kukas olis sitten melankoolinen? Ihaa on melankolinen, mutta aasia ei voi sijoittaa, Shrekin aasi on selkeesti sangviininen, tollanen tyypillinen sivuvaunuhahmo, comic relief. Hullua että koomisella hahmollakin on kevennys. Mut ehkä Shrek onkin melankoolikko. On sekin koomista. Piisamirotta on pessimisti, muttei melankoolinen, sehän on selvä epikuurolainen. Kameli on pahansisuinen ja salavihainen. Se olis koleernen mutta introvertti sellainen.
ellauri098.html on line 444:
Alexanteri Suuri, Rowan Atkinson, Sirius Black, Bugs Bunny, Borat, Samuel Butler, Julia Child, John Cleese, Wile E. Coyote, Celine Dion, Thomas A. Edison, Stephen Fry, Frederico Fellini, Richard Feynman, Ben Franklin, Garfield (president), Garfield (cat), Hugh Grant, Annie Hall, Tom Hanks, Werner Heisenberg, Alfred Hitchcock, David Hume, Katariina Suuri, Henry Kissinger, Karl Lagerfeld, Tyrion Lannister, N.Macchiavelli, J.S. Mill, Karl Popper, Murray Rothbard (laissez-faire), Bertrand Russell, Babe Ruth, R2-D2, Socrates, Leonardo da Vinci, Voltaire, Frank Zappa
ellauri098.html on line 447: INTP (introverted inntuitive thinking perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INTPs are a relatively rare type, making up about 4% of the population. INTPs are creatures of logic. Calm, controlled, and studious, INTPs are driven by the search for reason. For INTPs, the principles behind anything can be figured out given enough time. In fact, INTPs often get caught up on thinking for its own sake; the stereotypical figure of the “absent-minded scientist” is based on INTP behavior.
ellauri098.html on line 455: ENTJs are naturally drawn to leadership positions, and can become resentful and unhappy if they’re forced to play second fiddle or if their authority is challenged. They can be curt and dismissive of others’ opinions, and rarely waste time considering the feelings of those around them.
ellauri098.html on line 472: Sometimes ENFPs can seem scattered and directionless, and they often have no interest in the mundane details of day-to-day life. They tend to need others to keep them anchored and focused.
ellauri098.html on line 479: INFP (introverted intuitive feeling perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INFPs are relatively uncommon, making up about 4% of the population. INFPs are idealists. They see the world, and those around them, not as they are but as they could be. INFPs have strong principles, which they do not let go of easily. These principles drive them to help others better themselves, but as an introverted personality they rarely do so through direct confrontation. INFPs are more comfortable expressing themselves through art, writing, or other media, and can be surprisingly effective and creative communicators.
ellauri098.html on line 480: INFPs who do not find a way to express themselves can end up shy and withdrawn, unable to relate their inner principles to the real world. But for most INFPs, their principles are a source of strength and comfort against whatever the world might throw at them.
ellauri098.html on line 497: INFJ (Introverted Intuitive Feeling Judging) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INFJ is the believed to be the rarest personality, making up only one percent of the population.
ellauri098.html on line 511:
Steve Ballmer (Mikkisoft), Bette Davis, Boromir, Celine Dion (taas), Jerry Falwell, Billy Graham, Andrew Jackson, Lyndon B.Johnson, Saddam Hussein, Cersel Lannister, Theresa May, Dr.Phil McGraw, Eliot Ness, Michelle Obama (taas), P.Paavali, Augusto Pinochet, Robb Stark, Margaret Thatcher (taas), Georg von Trapp, Ivanka Trump, Darth Vader
ellauri098.html on line 517: To some of the more creative types, ISTJs can seem dull and unimaginative, unwilling to break the rules and unable to respond flexibly to changing situations.
ellauri098.html on line 533: ISFJs are caring and helpful. They are devoted to protecting and helping out those in need. ISFJs have very strong family ties and are quick to leap to the defense of their family. Sometimes, however, take on too much responsibility and lose sight of the big picture while trying to help everyone around them. They can also be too unassertive and pushovers for those who want to take advantage of their helpfulness. But there is no friend to have like an ISFJ when you find yourself in need of help.
LM Alcott, Alice (Carroll), Captain America, Marcus Aurelius, Belle (Beauty of Beast), Beyonce, Barbara Bush, Jimmy Carter, prinssi Charles, Agatha Christie, Cinderella, Aretha Franklin, Francesco Franco, Forrest Gump, Heinrich Himmler, Kim Kardashian, Robert E.Lee, George Marshall, kuningatar Mary I, Ophelia (Hamlet), Mike Pence, Barbra Streisand, W.H.Taft, Alfred Lord Tennyson, St.Teresa of Avila, Äiti Teresa, Dr.Watson (Holmes), Bruce Willis, Tiger Woods
ellauri098.html on line 540: ESTPs are defined by action. They are quick, restless thinkers and poor planners. They’d rather just jump into a situation with both feet, and if things go wrong, they can always adjust on the fly.
ellauri098.html on line 549: ISTJ (introverted sensing thinking judging) is one of the sixteen personality types of the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. ISTJs are one of the most common types, making up an estimated 13% of the population. ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They are planners rather than spontaneous, and prefer order and routine in their work and home lives. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose. To some of the more creative types, ISTJs can seem dull and unimaginative, unwilling to break the rules and unable to respond flexibly to changing situations.
Idi Amin, princess Anna (Frozen), Lydia Bennet (Austen), Beyonce (taas), Justin Bieber, Ray Charles, Bill Clinton, Paulo Coelho, Miley Cyrus, Cameron Diaz, Leonardo DiCaprio, Judy Garland, Mel Gibson, Theon Greyjoy, Goldie Hawn, Hugh Heffner, Bob Hope, Lindsay Lohan, P.Markus, Paul McCartney, Michelangelo, Benito Mussolini, Lord Nelson, Jamie Oliver, Dolly Parton, Pietari Suuri, Pippin Took (Tolkien), Elvis Presley, Ronald Reagan, Little Richard, Tony Robbins (motivational speaker), Simba (leijonakuningas), Homer Simpson, Steven Spielberg, Ringo Starr, Serena Williams,
ellauri098.html on line 737: The Manual has lots of very useful material, but it costs close to $100 (gasp!). Here are the latest figures based on a random sample using the Form M. 16,000 people were contacted. The forms of 3,009 people u with "best fit" as determined by the client, the results of this survey were not shown to the individuals to see if they indeed did fit. Nevertheless, the survey does give us a good cross section of results to work from. The sample is corrected for the demographics of the USA. (Did some Es not hand in their form because they were talking too much. Did some of the Is get so caught up in their inner world? Did the Ss get so obsessed with details they didn´t hand it in? Did the Ns get so caught up in the big picture? Did the Ts figure it was too airy-fairy people stuff? Did the Fs focus so much on how they felt that they didn't get theirs off? Maybe the Js didn't like the way it was organized? The Ps just may not have found the right moment to get down to doing the inventory.)
ellauri098.html on line 746: It is interesting how the men on the T-F have the T just slightly over half, while for women it is 25-75.
ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.
ellauri099.html on line 48: The longer and revised version of The Picture of Dorian Gray published in book form in 1891 featured an aphoristic preface—a defence of the artist's rights and of art for art's sake—based in part on his press defences of the novel the previous year. The content, style, and presentation of the preface made it famous in its own right, as a literary and artistic manifesto. In April 1891, the publishing firm of Ward, Lock and Company, who had distributed the shorter, more inflammatory, magazine version in England the previous year, published the revised version of The Picture of Dorian Gray.
ellauri099.html on line 50: The whole pile of smut, with all of Wilde's original material intact, was first published in 2011 by Harvard University Press. The Picture of Dorian Gray "pivots on a gothic plot device" with strong themes interpreted from Faust.
ellauri099.html on line 55: Dorian Gray is the subject of a full-length portrait in oil by Basil Hallward, an artist impressed and infatuated by Dorian's beauty; he believes that Dorian's beauty is responsible for the new mood in his art as a painter. Through Basil, Dorian meets Lord Henry Wotton, and he soon is enthralled by the aristocrat's hedonistic world view: that beauty and sensual fulfilment are the only things worth pursuing in life.
ellauri099.html on line 57: Newly understanding that his beauty will fade, Dorian expresses the desire to sell his soul, to ensure that the picture, rather than he, will age and fade. The wish is granted, and Dorian pursues a libertine life of varied amoral experiences while staying young and beautiful; all the while, his portrait ages and records every sin.
ellauri099.html on line 59: Deciding that only full confession will absolve him of wrongdoing, Dorian decides to destroy the last vestige of his conscience and the only piece of evidence remaining of his crimes; the picture. In a rage, he takes the knife with which he murdered Basil Hallward and stabs the picture. The servants of the house awaken on hearing a cry from the locked room; on the street, a passerby who also heard the cry calls the police. On entering the locked room, the servants find an unknown old man stabbed in the heart, his figure withered and decrepit. The servants identify the disfigured corpse by the rings on its fingers, which belonged to Dorian Gray. Beside him, the portrait is now restored to its former appearance of beauty.
ellauri099.html on line 71: Dulness and dirt are the chief features of Lippincott’s this month: The element that is unclean, though undeniably amusing, is furnished by Mr. Oscar Wilde’s story of The Picture of Dorian Gray. It is a tale spawned from the leprous literature of the French decadents—a poisonous book, the atmosphere of which is heavy with the mephitic odours of moral and spiritual putrefaction—a gloating study of the mental and physical corruption of a fresh, fair and golden youth, which might be fascinating but for its effeminate frivolity, its studied insincerity, its theatrical cynicism, its tawdry mysticism, its flippant philosophizings. . . . Mr. Wilde says the book has “a moral.” The “moral,” so far as we can collect it, is that man’s chief end is to develop his nature to the fullest by “always searching for new sensations,” that when the soul gets sick the way to cure it is to deny the senses nothing.
ellauri099.html on line 80: Totemipaaluun kaiverretaan myös tyypin ensisijainen elinneste aika karkealla periaatteella: Jos tyyyppi on aggressiivinen ja/tai atleettityyppiä, se on sappi; jos se on ilosteleva ja vikkelä, niin veri; jos hintelä ja synkeä, niin perna; jos läski ja vetelä, niin lima. Monethan on tietysti useampia näistä yhtä aikaa, mutta johkin se raja pitää vetää.
ellauri099.html on line 86: How to Get Rid of Barn Swallows? Hire an Exterminator. For as beautiful as their song is, barn swallows also bring a lot of less attractive features when they move into your property. The early-morning noise and piles of droppings and feathers they create are reason enough to want these birds gone. As an Amazon Associate, this site earns from qualifying purchases.
ellauri099.html on line 106:
ellauri099.html on line 172: We are less attracted to the idea of the wealthy aristocratic philosopher sequestered in his research facility and making occasional overseas trips to visit foreign tyrants than the image of the poor, shoeless Socrates causing trouble in the marketplace, refusing to be paid and getting killed by the city for his trouble. But our captivation with this image, once again, is overwhelmingly fatass Plato’s clever branding.
ellauri099.html on line 174: And behind his extraordinary inventiveness, Plato performs a characteristic disappearing trick. Truth to tell, we know very little about Plato. According to Plutarch, he was a lover of figs. Big deal! Plato is mentioned only a couple of times in the many dialogues that bear his name. He was present at Socrates’ trial but — in a beautifully reflexive moment that he describes in the Phaedo — absent from the moment of Socrates’ death, because he was sick.
ellauri099.html on line 176: In fact, we don’t even know that he was called Plato, which might have been a nickname. Laertius claims that he was actually called Aristocles, after his grandfather. “Plato” is close to the word “broad” in Greek, like the broad leaves of the platanos or plane tree under which Socrates and Phaedrus sit and talk about eros. Some think that Plato was so called because he was broad-shouldered because of his prowess in wrestling. Or because he got a flat nose, maybe a wrestling memento.
ellauri099.html on line 178: The Academy complex is approximately 130 feet square. It has the typical dimensions of a palaestra, or wrestling school. In my mind’s eye, I saw an elderly Plato sitting watching his academicians wrestle, occasionally offering coaching advice and encouragement.
ellauri099.html on line 186: Aristotle had slender calves. His eyes were small. And he spoke with a lisp, which — according to Plutarch — was imitated by some. He wore many rings and had a distinctive, rather exotic style of dress — a kind of ancient bling.
ellauri099.html on line 190: Aristotle was not much loved by the Athenians. This might have been because he was a tricky customer or because he was an immigrant: a metoikos or metic, resident alien, an ancient green card holder; Greek, but decidedly not an Athenian citizen, something like an American in London. Given his close ties to the Macedonian aristocracy, which was extending and tightening its military and political control across Greece, perhaps the Athenians were right to be suspicious of Aristotle.
ellauri099.html on line 199: Famously, Aristotle was asked by Philip II of Macedon to be the tutor of his 13-year-old son, Alexander. Aristotle set up school in the Macedonian fortress of Mieza, and the young prince was taught together with his companions, who probably numbered around 30 students. A big class. This was a closed school, a boarding school of sorts. A sense of the seriousness with which Aristotle performed his duties can be gleaned from the fact that he composed two treatises in honor of Alexander, “On Kingship” and "On Colonies" as guidebooks for the prince, as well as editing a copy of Homer’s “Iliad” specifically for Alexander’s use — the so-called “casket copy” (presumably because it was small enough to fit inside his casket).
ellauri099.html on line 207: The reason Aristotle was able to do this was simple: money. If Plato was rich, then Aristotle was wealthier than Croesus, right up there with the Jeff Bezos-es of his day. He received the sum of 800 talents from his presumably grateful former student, Alexander, which was an enormous amount of money. (Consider that the Plato’s Academy cost about 25-30 talents.)
ellauri099.html on line 209: Expressing ancient money values in modern terms presents a perennial puzzle for historians of economics, so I called on my colleague, the economist Duncan Foley, for help. He very roughly calculated that the annual gross domestic product of classical Athens was about 4,400 talents. If that is right, then 800 talents is a vast figure, 32 times the expenditure on the Academy. Foley is somewhat skeptical of the figure, though. Ancient sources for numerical data (like the size of armies) are notoriously inaccurate, so perhaps a excited copyist simply added a zero.
ellauri099.html on line 211: Whatever the truth of the matter, Aristotle’s endowment allowed him to build a huge research and teaching facility and amass the largest and most important library in the world. During the time of Theophrastus, Aristotle’s successor as scholarch and clearly a very effective college president, there were as many as 2,000 pupils at the Lyceum, some of them sleeping in dormitories. The Lyceum was clearly the place to be, the educational destination of choice for the elites.
ellauri099.html on line 219: In the northeast corner of the Lyceum, there was a garden, which possibly led to the peripatos, or shaded walk from which the promenading Peripatetic school derived its name. Indeed, there were gardens in all the earlier philosophical schools, in the schools of Miletus on the present-day Turkish coast, and allegedly in the Pythagorean schools in southern Italy. Plato’s Academy also had a garden. And later, the school of Epicurus was simply called “The Garden.” Theophrastus, a keen botanist like Aristotle who did so much to organize the library and build up its scientific side (with maps, globes, specimens and such like), eventually retired to his garden, which was close by.
ellauri099.html on line 235: Ferranten teiniheroiini Gianní käy kiimaista teologista keskustelua söpön Roberton kaa. Roberto on kuvattu Robert Kennedyn tapaisexi jeesushahmoxi. Kivisaaressa kesällä 1968 iskemättömät tytöt itkivät kun tuli uutinen Robertin murhasta. Sijaiskärsimystä.
ellauri099.html on line 569: ISTPs are observant artisans with an understanding of mechanics and an interest in troubleshooting. They approach their environments with a flexible logic, looking for practical solutions to the problems at hand.
ellauri100.html on line 38: Vincent van Gogh was not psychotic or bipolar when he cut off his ear, medical experts decide. A conference of 30 international medical experts has announced a more prosaic explanation for the famously tortured artist's behaviour — stress and alcohol.
ellauri100.html on line 45: “This could come from alcohol intoxication, lack of sleep, work stress and troubles with Gauguin, who was going to leave – attachment being one of his problems in life. He has repeated episodes of psychosis but recovered completely in between.”
ellauri100.html on line 130: Jokainen näistä ruumiinrakennetyypeistä liittyi Klezmerin mielestä luonteenpiirteisiin, ja äärimmäisyyxiin mentäessä, vastaaviin mielisairauxiin. Hän kirjoitti että läskit ovat harvoin skizoja, ja loput taas harvoin bipolaarisia. Eliskä skizot on tavallisesti laihoja tai muskelimasoja. Klezmer arveli että pyknikot ovat ystävällisiä, läheisriippuvaisia ja seurallisia. Niillä on taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Pikku väpelöillä oli taipumusta introversioon ja pelkuruuteen. Siitä on vaan lyhyt matka skizofreniaan. Tähän ei virallisesti enää psykologiassa uskota. Vaikka tottahan se on, vai mitä? No entäs muskelimasat ja rumat? Mitä mielitauteja niillä tuppaa olemaan? Onko ne luonnevikaisia?
ellauri100.html on line 141: 1955 behauptete er als Gutachter in einem Wiedergutmachungsverfahren eines an Depressionen leidenden Naziverfolgten, dass es keine verfolgungsbedingten Neurosen gebe.
ellauri100.html on line 143: Mit seiner Konstitutionstypologie führte Kretschmer 1921 die Unterscheidung zwischen den Typen des Leptosomen, des Pyknikers und des Athletikers ein. Zwischen 1915 und 1921 entwickelte Kretschmer darauf basierend eine Methode zur Differenzialdiagnose von Schizophrenie und Manie. Für das normale Temperament des leptosomen Typs prägte er dabei den Begriff des „Schizothymen“ und eine stärkere Neigung zur Schizophrenie wie geringere Anfälligkeit für manisch-depressive Störungen, umgekehrt für den pyknischen. Der athletische Typ sei eher für Epilepsie anfällig. Wegen Kretschmers Korrelation zwischen Körpergestalt und Anfälligkeit für psychische Störungen wurde er 1929 für den Nobelpreis nominiert.
ellauri100.html on line 159: Based on a detailed study of frontal, dorsal and lateral photographs of 4000 male subjects of college age, a 3 dimensional scheme for describing human physique is formulated. Kretschmer´s constitutional typology is discarded in favor of one based on 3 first order variables or components, endomorphy, mesomorphy, and ectomorphy, each of which is found in an individual physique and indicated by one of a set of 3 numerals designating a somatotype or patterning of these morphological components. Seventy-six different somatotypes are described and illustrated. These somatotypical designations are objectively assigned on the basis of the use of 18 anthropometric indices. Second-order variables also isolated and studied are dysplasia, gynandromorphy, texture and hirsutism. Historical trends in constitutional research are summarized. A detailed description is given of the development of the somatotyping technique combining anthroposcopic and anthropometric methods. Reference is made to somatotyping with the aid of a specially devised machine. Topics discussed include: the choice of variables, morphological scales, a geometrical representation of somatotypes, the independence of components, correlational data, the problem of norms, the modifiability of a somatotype, hereditary and endocrine influences and the relation of constitution to temperament, mental disease, clinical studies, crime and delinquency, and the differential education of children. Descriptive sketches of variants of the ectomorphic components are given. Appendices list tables for somatotyping and a series of drawings of 9 female somatotypes. An annotated bibliography is followed by a more general one. 272 photographs and drawings illustrate the somatotypes. (PsycINFO Database Record (c) 2016 APA, all rights reserved)
ellauri100.html on line 238: Hi! I'm Loquitur Veritatem! You can call me Poco Loco for short, like my Hispano-American friends do. If my background and credentials matter to you, I present them in the following sections:
ellauri100.html on line 252: Academics: Graduated from Big-Ten U in the early 1960s with a B.A. in Economics. Accepted for graduate study in economics at several top schools, including Chicago, M.I.T., and some Ivy League schools. Chose M.I.T. and soon regretted the choice: gray, rainy Cambridge and robotic mathematical approach to economics made for a depressing combination. Returned to alma mater to finish the academic year, then quit to join the (somewhat) “real world” and earn some money. Read: I flunked because I was too dense for M.I.T.
ellauri100.html on line 264: Home stretch: Stayed at the think-tank another 18 years. After three years of reviewing reports, seized an opportunity to establish and run the think-tank’s publications department. Promoted a year later to chief financial and administrative officer, with a portfolio consisting of accounting, computer operations, contracting, facility planning and operations, financial management, human resources (a.k.a. personnel), library and technical information services, physical and information security, programming services, and publications. Basically, I ended up doing everything because there were not many people left in that doomed outfit. Became deeply involved in legal matters, including spin-off of the think-tank from parent company, resolution of affirmative-action claims, and complex contract and lease negotiations. Contrived retirement at age 56. Read: that's when they at long last got rid of me because I had sunk the spin-off.
ellauri100.html on line 281: If my father ever earned as much as a median income, it would come as a surprise to me. Our houses, neighborhoods, and family friends were what is known as working-class. If there were twinges of envy for the rich and famous, they were balanced with admiration for their skills and accomplishments. These children of the Great Depression — my parents and their siblings and friends — betrayed no feelings of grievance toward those who had more of life’s possessions. They were rightly proud of what they had earned and accumulated, and did not feel entitled to more than that because of their “bad luck” or lack of “privilege”. These attitudes fit the Virginia boy's moral right edge like a glove.
ellauri100.html on line 293: What is the point of these recollections and glimpses of my character? It is to say that my upbringing, experiences, and personality give me an advantage when it comes to understanding the human condition and prescribing for its ills. This blog — in its very small way — is a place of refuge from uninformed emotion, prolonged adolescent rebellion, guilt, and a refusal (or inability) to change one’s political views for whatever reason — whether it is opportunism, obduracy, willful ignorance, simple stupidity, or an inability to admit error (even to oneself). Naah, why beat about the bush: I like to be visible and froth at the mouth, and with my credentials, this is the best I can do.
ellauri100.html on line 301: Intelligence (for those who might care) and its application: Graduate Record Examinations scores: verbal aptitude, 96th percentile; quantitative aptitude, 99th percentile; advanced test in economics, 99th percentile. Combined verbal and quantitative scores qualify me for membership (which I do not seek) in the Triple-Nine Society, whose members “have tested at or above the 99.9th percentile on at least one of several standardized adult intelligence tests”. But I am much older now — more than thrice the age I was when I took the GREs — so I do not claim to be “brilliant”. On the other hand, I know a lot more now than I did then, and the more one knows the better one gets at assembling information into meaningful patterns and sorting bad ideas from good ones.
ellauri100.html on line 303: My intelligence was recognized at an early age, but its use was not much stimulated by my parents or the K-12 schools I attended. Only when I went to college was I “stretched”, and then the stretching came mostly at my initiative (unassigned reading and long, solitary sessions working through academic theories). The stretching — which was episodic during my working career — continues to this day, in the form of blogging on subjects that require research, careful analysis, and self-criticism of what I have produced. Self-criticism is central to my personality (see next) and leaves me open to new ideas (see next after that). Like religion. Next I am thinking of becoming a Trotskyist.
ellauri100.html on line 307: For INTJs the dominant force in their lives is their attention to the inner world of possibilities, symbols, abstractions, images, and thoughts. Insight in conjunction with logical analysis is the essence of their approach to the world; they think systemically. Ideas are the substance of life for INTJs and they have a driving need to understand, to know, and to demonstrate competence in their areas of interest. INTJs inherently trust their insights, and with their task-orientation will work intensely to make their visions into realities. (Source: “The Sixteen Types at a Glance“.)
ellauri100.html on line 311: Beliefs: I have moved great distances with respect to political philosophy and theology.
ellauri100.html on line 315: The urban riots that followed the murder of Martin Luther King Jr. opened my eyes to the futility of LBJ’s social tinkering. I saw at once that plowing vast sums into a “war” on black poverty would be rewarded with a lack of progress, sullen resentment, and generations of dependency on big brother in Washington. (Regarding the possibility that I am a racial bigot, see the note at the bottom of this page. If you don't care to read that far, yes, I am a racial bigot, and how.)
ellauri100.html on line 319: However, it was not momentous events but a bit of seemingly irrelevant analysis that administered the coup de grâce to my naïve “liberalism”. It happened in the early 1970s, when my boss asked me to concoct grand measures of effectiveness for the armed forces (i.e., summary measures of antisubmarine warfare capabilities, of tactical strike capabilities, and so on). I struggled with the problem, and made a good-faith effort to provide the measures. But in the end I had to report to my boss that he had given me “mission impossible”. Why? Because, no summary measure could capture the effects of the many factors that would determine the effectiveness of the armed forces: the enemy, the characteristics of his forces, the timing and geographic particulars of any engagement, and so on. (See “Hemibel Thinking” in this post for a précis of my argument.) That was the first time I got sacked. But I returned as soon as my boss got fired.
ellauri100.html on line 321: What does that have to do with my final rejection of “liberalism” and turn toward libertarianism? When government intervenes in economic and social affairs, its interventions are based on crude “measures of effectiveness” (e.g., eliminating poverty and racial discrimination) without considering the intricacies of economic and social interactions. Governmental interventions are — and will always be — blunt instruments, the use of which will have unforeseen, unintended, and strongly negative consequences (e.g., the cycle of dependency on welfare, the inhibition of growth-producing capital investments). I then began to doubt the wisdom of having any more government than is necessary to protect me and my fellow Americans from foreign and domestic predators. My later experiences in the private sector and as a government contractor confirmed my view that professors, politicians, and bureaucrats who presume to interfere in the workings of the economy are naïve, power-hungry, or (usually) both. Oh I hated those M.I.T. professors. So smug, thought they knew everything.
ellauri100.html on line 331: I have noticed that a leftist will accuse you of “hate” just for saying something contrary to the left-wing orthodoxy of the day. If you disagree with what I have to say here, but prefer to spew invective instead of offering a reasoned response, don’t bother to submit a comment — at least not until your rage has passed or your medication has taken effect. (My medication is working fine. It is curious how small the distance is between considered opinion and gobbledygook madness.) As it says in the sidebar, I will not publish incoherent, off-point, offensive, or abusive comments except my own. Nor will I lose any sleep for having denied you an outlet for your incoherence, irrelevance, offensiveness, or abusiveness. You can post it on your own blog or on any of the myriad, hate-filled, left-wing blogs that view murder as “choice,” government dictates as “liberty,” self-defense as a “war crime” (when it’s practiced by the U.S. or Israel), and the Constitution as a vehicle for implementing current left-wing orthodoxy.
ellauri100.html on line 349: For the results of other tests of my moral preferences, go to “My Moral Profile“. BTW, I took my nom de plume from Psalm 14, which is a paean to bigoted hypocrites.
ellauri100.html on line 356: {14:1} A Psalm of David. O Lord, who will dwell in your tabernacle? Or who will rest on your holy mountain?
ellauri100.html on line 375: I am an INTJ, and an especially strong I, T, and J. Here are my latest scores (02/16/17) on the Keirsey Temperament Sorter (KTS), which is similar to the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI). The descriptive excerpts are from David Keirsey and Marilyn Bates’s Please Understand Me.
ellauri100.html on line 391: Persons who choose closure over open options are likely to be the judging types. Persons preferring to keep things open and fluid are probably the perceiving types. The J is apt to report a sense of urgency until he has made a pending decision, and then he can be at rest once the decision has been made. The F person, in contrast, is more apt to experience resistance to making a decision, wishing that more data could be accumulated as the basis for the decision. As a result, when a P person makes a decision, he may have a feeling of uneasiness and restlessness, while the J person, in the same situation, may have a feeling of ease and satisfaction.
ellauri100.html on line 397: I have taken many of the tests that are offered at YourMorals.Org. What follows is a selection of results from those tests that are especially revealing of my beliefs and personality.
ellauri100.html on line 401: I first took the “Big 5” personality test on 05/28/2009, with this result (details here):
ellauri100.html on line 403: My scores are in green; the average scores of all other test-takers are in purple. The five traits are defined as follows:
ellauri100.html on line 405: 1. Openness to experience: High scorers are described as “Open to new experiences. You have broad interests and are very imaginative.” Low scorers are described as “Down-to-earth, practical, traditional, and pretty much set in your ways.” This is the sub-scale that shows the strongest relationship to politics: liberals generally score high on this trait; they like change and variety, sometimes just for the sake of change and variety. Conservatives generally score lower on this trait. (Just think about the kinds of foods likely to be served at very liberal or very conservative social events.)
ellauri100.html on line 409: 3. Extraversion: High scorers are described as “Extraverted, outgoing, active, and high-spirited. You prefer to be around people most of the time.” Low scorers are described as “Introverted, reserved, and serious. You prefer to be alone or with a few close friends.” Extraverts are, on average, happier than introverts.
ellauri100.html on line 411: 4. Agreeableness: High scorers are described as “Compassionate, good-natured, and eager to cooperate and avoid conflict.” Low scorers are described as “Hardheaded, skeptical, proud, and competitive. You tend to express your anger directly.”
ellauri100.html on line 413: 5. Neuroticism: High scorers are described as “Sensitive, emotional, and prone to experience feelings that are upsetting.” Low scorers are described as “Secure, hardy, and generally relaxed even under stressful conditions.”
ellauri100.html on line 415: A strong sense of security is consistent with this result (from a test taken on 10/02/14):
ellauri100.html on line 421: The scale is a measure of your reliance on and endorsement of five psychological foundations of morality that seem to be found across cultures. Each of the two parts of the scale contained three questions related to each foundation: 1) harm/care, 2) fairness/reciprocity (including issues of rights), 3) ingroup/loyalty, 4) authority/respect, and 5) purity/sanctity.
ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.
ellauri100.html on line 425: This difference seems to explain many of the most contentious issues in the culture war. For example, liberals support legalizing gay marriage (to be fair and compassionate), whereas many conservatives are reluctant to change the nature of marriage and the family, basic building blocks of society. Conservatives are more likely to favor practices that increase order and respect (e.g., spanking, mandatory pledge of allegiance), whereas liberals often oppose these practices as being violent or coercive.
ellauri100.html on line 427: In the graph below, your scores on each foundation are shown in green (the 1st bar in each set of 3 bars). The scores of all liberals who have taken it on our site are shown in blue (the 2nd bar), and the scores of all conservatives are shown in red (3rd bar). Scores run from 0 (the lowest possible score, you completely reject that foundation) to 5 (the highest possible score, you very strongly endorse that foundation and build much of your morality on top of it).
ellauri100.html on line 433: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “me” and “sharing” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “me” and “sharing” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (Me, Not Me) are to mental representations of “ethical” and “unethical”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 435: Note that there is a great deal of controversy as to the exact meaning of what these reaction time associations actually mean, so please take your results with a grain of salt. While a great deal of previous research has validated the use of such procedures to detect associations of group level bias across groups, the use of IAT procedures to measure individual ethicality is still in development and all of these procedures have been validated probibalistically, at the group level, rather than being validated as being absolutely diagnostic for individuals. That being said, many (though not all) people have found validity in their implicit scores and have found there to be some real psychological process that tracks implicit associations.
ellauri100.html on line 439: Positive scores indicate that ethical associations with the self-concept are stronger than negative associations, and a negative score indicates the opposite.
ellauri100.html on line 453: The scale is a measure of statements describing behaviors relevant to five categories of business ethics: (a) usurpation of company resources (e.g. using company time/products), (b) corporate gamesmanship (politics), (c) cheating customers, (d) concealment of misconduct, and (e) offering kickbacks/gifts.
ellauri100.html on line 455: The idea behind the scale is that there is very little systematic research on everyday ethical issues in business. This measure has been tested cross-culturally to show relevance for participants from Hong Kong, mainland China and Taiwan. Specifically, a values structure highlighting the importance of self-transcendence values correlates with more ethical behavioral orientations, while a values structure highlighting the importance of the self-enhancement dimension of values correlates with less ethical behavioral orientations. Further, we are interested in what behaviors are seen as unethical as while all individuals espouse ethicality, different types of behavior are often seen as being more or less relevant to ethics, depending on one’s culture. In previous research, women have reported being more ethical than men.
ellauri100.html on line 457: The graph below shows how often people say that they find various everyday ethical situations to be acceptable in everyday life. This business ethics questionnaire includes 5 categories: Usurpation of company resources, Offering kickbacks, Corporate gamesmanship, Concealment of misconduct, & Cheating Customers. Higher scores indicate greater acceptance of these behaviors.
ellauri100.html on line 463: The scale you just completed was the Marlowe-Crowne Social Desirability Scale, developed by Douglas Crowne and David Marlowe (1960). This scale measures social desirability concern, which is people’s tendency to portray themselves favorably during social interaction. Each of the 33 true-false items that you just filled out describes a behavior that is either socially acceptable but unlikely, or socially unacceptable but likely. As a result, people who receive high scores on this measure may be more likely to respond to surveys in a self-promoting fashion.
ellauri100.html on line 465: We are interested in examining how liberals and conservatives score on this scale. Although previous research has investigated how these groups can be biased when evaluating political information, little is known about the relationship between political attitudes and social desirability concern.
ellauri100.html on line 467: The graph below shows your score on this scale. The scores range from 0% to 100% and represent the proportion of answers that indicated socially desirable responding. Thus, higher scores correspond with higher degrees of socially desirable responding. Your score is shown in green (1st bar). The score of the average liberal respondent is shown in light blue and the score of the average strong liberal is shown in dark blue. The average conservative score is shown in light red and the score of the average strong conservative is shown in dark red.
ellauri100.html on line 473: The Paulhus scale measures people’s attitudes about four constructs related to freedom vs. determinism, which we have graphed for you in the four green bars below.
ellauri100.html on line 475: The first graph shows your score on two measures of belief in determinism:
ellauri100.html on line 485: Free Will: the degree to which people can truly decide upon their behaviors and are personally responsible for their outcomes.
ellauri100.html on line 487: In the graphs below, your score is shown in green (the first bar in each cluster). The scores of all people who have taken the scale on our site and who described themselves during registration as politically liberal are shown in the blue bars. The scores of people who described themselves as politically conservative are in red. Scores run from 1 (the lowest possible score, least belief in that construct) to 5 (the highest possible score).
ellauri100.html on line 493: We are interested in measuring happiness on this site because many studies have found that religious people are happier than non-believers, and some have found that politcally conservative people are slightly happier than are political liberals, even after controlling statistically for religiosity. A recent Gallup survey found that religiosity was associated with better mental health for Republicans, but it didn’t make a difference for Democrats. We want to investigate these complex relationships among happiness, morality, religion, and ideology.
ellauri100.html on line 495: In the graph below, your score is shown in green. The scores of all people who have taken the scale on our site and who say that they go to religious services never, or just a few times a year, are shown in blue. The scores of all people who have taken the scale on our site and who said (during registration) that they go to religious services a few times a month or more are shown in red. Scores run from 1 (the lowest possible score, least happy) to 7 (the highest possible score, most happy).
ellauri100.html on line 497: In addition, we asked you some questions on the second page about your mental health. That recent Gallup poll showed that conservatives and religious people report having better mental health when asked using a single question (“how would you rate your mental health?”). We want to see if their finding holds up using a more specific scale, so we asked you to report on a variety of symptoms related to depression and anxiety, which are the most common kinds of mental health symptoms that people report. In the graph below, your score is shown in green. High scores mean MORE mental health complaints. Scores run from 1 (the lowest possible score, no symptoms at all) to 5 (the highest possible score, people who responded “extremely” to all items). As before, the blue bar shows the score of the less religious people; the red bar shows the average score of the most religious people.
ellauri100.html on line 503: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “me” and “happy” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “me” and “happy” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (Me, Not Me) are to mental representations of “happy” and “sad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 507: Positive scores indicate that “happiness” associations with the self-concept are stronger (i.e., faster) than “sadness” associations, and a negative score indicates the opposite.
ellauri100.html on line 513: The scale is a measure of your attitudes toward crime and punishment. Some of the items reflected a “progressive” and less punitive attitude toward criminals (for example agreeing with the statement that “punishment should be designed to rehabilitate offenders,” and being opposed to the death penalty). Other items reflected a more “traditional” attitude, including a willingness to use traditional forms of punishment, such as shaming or flogging. We grouped these two kinds of items together to give you a “progressive” and a “traditional” score in the first graph below. We call this the “comprehensive” justice scale because research on justice and punishment has usually taken either a liberal or conservative approach. We are trying to examine the broadest possible range of ideas and intuitions about what you think should happen to the offender, and the victim. Disagreements about crime and punishment have long been at the heart of the “culture war.” By linking your responses here to the information you gave us when you registered, or when you took other surveys, we hope to shed light on what kinds of people (not just liberals and conservatives) endorse what kinds of responses to crime, and why.
ellauri100.html on line 515: The graph below shows your scores (in green) on the items from the first page, compared to those of the average liberal (in blue) and the average conservative (in red) visitor to this website. The scale runs from 1 (lowest score) to 7 (highest score).
ellauri100.html on line 517: The second graph shows your results from the items on page 2, where we asked about “alternatives to prison.” This page should produce similar results to what you see from Page 1. We expect liberals to favor the more lenient and rehabilitative alternatives, and conservatives to favor the more punitive options. We are trying out various ways of asking these questions to see which format, or combination of formats, produces the best measurement of people’s attitudes.
ellauri100.html on line 523: Low = formal; high = intuitive reasoning. Also, scores of zero are common. It simply means you chose all formal reasoning options.
ellauri100.html on line 525: Lest you conclude that intuitiveness precludes knowledge and sound reasoning, look at the next three results.
ellauri100.html on line 529: Your score on the OCT is calculated by taking into account your familiarity with the real items (e.g., Bill Clinton) and subtracting how familiar you rated the false/fake items to be (e.g., Fred Gruneberg — my next door neighbor). Also, familiarity ratings of 1 to 4 are treated the same. So if you rated your familiarity with “Bill Clinton” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a +1 for that item. And if you rated your familiarity with “Fred Gruneberg” as 1, 2, 3, or 4 then you scored a -1 for that item. If you were unfamiliar with any real or false items, your scores for those items are 0. A perfect score would be identifying all real items and not recognizing any of the false items.
ellauri100.html on line 531: The graph below shows your score on the OCT as it compares to others who have taken this survey on our website. Scores range from 0%-100% and higher values correspond to more correct responses to the OCT. Your score is shown in green, scores of the average liberal are in blue, and scores of the average conservative are in red.
ellauri100.html on line 535: The scales you completed were designed to assess your familiarity with scientific research processes and your comfort with working with numerical information. The order in which you received them was randomized.
ellauri100.html on line 539: The other scale is the Subjective Numeracy Scale by Angela Fagerlin and colleagues, which measures individuals’ preference for numerical information. Numeracy (adapted from the term ‘literacy’) represents individuals’ ability to comprehend and use probabilities, ratios, and fractions. Traditional measures of numeracy ask people to perform mathematical operations, such as ‘If person A’s risk of getting a disease is 1% in 10 years, and person B’s risk is double that of A’s, what is B’s risk?’ However, some participants find these types of problems stressful and unpleasant, plus they are difficult to score in online studies. Subjective numeracy measures (like the scale you just took) are shown to be equally good measures of numeracy, without burdening participants.
ellauri100.html on line 545: The scale measures the factual knowledge people possess about politics. We used questions about three broad topics: 1) civics and what the government is and does (e.g. who has the final responsibility to decide if a law is constitutional or not?); 2) public officials or leaders (e.g. who is the current Speaker of the House?); and 3) political parties (e.g. which party is more conservative on a national scale?).
ellauri100.html on line 549: The graphs below show your scores (in green) compared to those of the average liberal (in blue), the average conservative (in red), and the average libertarian (in orange) visitor to this website. The first graph shows your score on the political knowledge scale in comparison to other liberals and conservatives and scores run from 0% (the lowest possible score) to 100% (the highest possible score*).
ellauri100.html on line 551: The graph below displays results for individuals who took the longer version of the survey before April 19, 2012. Everyone will have a score, but this graph is only valid for those who took the survey before April 19, 2012. Ignore the purple bar since it will incorporate averages from the short and long version of the survey.
ellauri100.html on line 555: The study you just completed is an Implicit Association Test (IAT) that compares the strength of automatic mental associations. In this version of the IAT, we investigated positive and negative associations with the categories of “African Americans” and “European Americans”.
ellauri100.html on line 557: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “European American” and “good” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “European American” and “good” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (European Americans, African Americans) are to mental representations of “good” and “bad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 561: Positive scores indicate a greater implicit preference for European Americans relative to African Americans, and negative scores indicate an implicit preference for African Americans relative to European Americans.
ellauri100.html on line 565: It should be noted that my slightly positive score probably was influenced by the order in which choices were presented to me. Initially, pleasant concepts were associated with photos of European-Americans. I became used to that association, and so found that it affected my reaction time when I was faced with pairings of pleasant concepts and photos of African-Americans. The bottom line: My slight preference for European-Americans probably is an artifact of test design.
ellauri100.html on line 712: Our grapes fresh from the vine,
ellauri100.html on line 747: And whisper’d like the restless brook:
ellauri100.html on line 781: When its last restraint is gone.
ellauri100.html on line 869: Fresh on their mother twigs,
ellauri100.html on line 895: Round their rest:
ellauri100.html on line 1059: Squeez’d and caress’d her:
ellauri100.html on line 1093: Cheer you and rest with us.”—
ellauri100.html on line 1151: Worn out by her resistance,
ellauri100.html on line 1204: Refresh’d her shrunken eyes,
ellauri100.html on line 1363: Jean-Paul Sartre is sitting at a French cafe, revising his draft of Being and Nothingness. He says to the waitress, “I’d like a cup of coffee, please, with no cream.” The waitress replies, “I’m sorry, Monsieur, but we’re out of cream. How about with no milk?”
ellauri101.html on line 50: In 1924, Campbell traveled to Europe with his family. On the ship during his return trip he encountered the messiah elect of the Theosophical Society, Jiddu Krishnamurti; they discussed Indian philosophy, sparking in Campbell an interest in Hindu and Indian thought. In 1927, he received a fellowship from Columbia University to study in Europe. Campbell studied Old French, Provençal, and Sanskrit at the University of Paris and the University of Munich. He learned to read and speak French and German.
ellauri101.html on line 52: On his return to Columbia University in 1929, Campbell expressed a desire to pursue the study of Sanskrit and modern art in addition to medieval literature. Lacking faculty approval, Campbell withdrew from graduate studies. Later in life he jested that it is a sign of incompetence to have a PhD in the liberal arts, the discipline covering his work.
ellauri101.html on line 56: In February 2020, Brooklyn native Lawrence V. "Larry" Ray, born Lawrence Grecco, who had resided in his daughter's on-campus apartment at Lawrence College in 2010 after his release from prison, was charged by prosecutors in Manhattan with conspiracy, extortion, sex trafficking, forced labor, and other related offenses, following nearly 10 years of alleged transgressions with students and former students. At a bail hearing held March 2, 2020, an Assistant U.S. Attorney disclosed to the Manhattan federal court that Ray had been arrested while in bed with one of his victims. Bail was denied.
ellauri101.html on line 64: Instead of focusing on the many differences between cultural myths and religious stories, however, Campbell looked for the similarities. And his studies resulted in what’s called the monomyth.
ellauri101.html on line 67: The main character in the monomyth is the hero. The hero isn’t a person, but an archetype—a set of universal images combined with specific patterns of behavior. Think of a protagonist from your favorite film. He or she represents the hero. The storyline of the film enacted the hero’s journey. The Hero archetype resides in the psyche of every individual, which is one of the primary reasons we love hearing and watching stories.
ellauri101.html on line 69: Campbell began identifying the patterns of this monomyth. Over and over again, he was amazed to find this structure in the cultures he studied. He saw the same sequence in many religions including the stories of Gautama Buddha, Moses, and Jesus Christ.
ellauri101.html on line 84: respace-cdn.com/content/v1/5907f49af5e231058f161b3b/1563493110824-GAPYH5ONLV45RFLMNYNM/ke17ZwdGBToddI8pDm48kI-YEC1apfyGyKxvJ047YOdZw-zPPgdn4jUwVcJE1ZvWhcwhEtWJXoshNdA9f1qD7Xj1nVWs2aaTtWBneO2WM-tTqQPW29YbYtFPXCuzRo3OpYJOSzNgx1p7TG8xpTNqWQ/RIASEC+Model.jpeg?format=500w" />
ellauri101.html on line 88: respace-cdn.com/content/v1/5907f49af5e231058f161b3b/1563491844756-LAVN4A69DYRXKX1ZKHRQ/ke17ZwdGBToddI8pDm48kDSzdzTmpvq97kqjpeEjcZcUqsxRUqqbr1mOJYKfIPR7LoDQ9mXPOjoJoqy81S2I8N_N4V1vUb5AoIIIbLZhVYxCRW4BPu10St3TBAUQYVKcVMQrDWVzq0u1O6QYfN1maURWb6y4pn0YcEgdLeq-dhB9iKt8J2q_PVol4a9vPFBy/Page-Banner-DISC-image.jpg?format=500w" />
ellauri101.html on line 90: resize=862%2C268" width="40%" />
ellauri101.html on line 103: respace-cdn.com/content/v1/5907f49af5e231058f161b3b/1563492501953-4LSP990ZFWMYBGHFY74U/ke17ZwdGBToddI8pDm48kJj4Kr-VxF8wQRoF207jOk4UqsxRUqqbr1mOJYKfIPR7LoDQ9mXPOjoJoqy81S2I8PaoYXhp6HxIwZIk7-Mi3Tsic-L2IOPH3Dwrhl-Ne3Z2ovGmRt241rYKlpluUCO10vNyYyWjOfzBo2cnzJ6B8jYKMshLAGzx4R3EDFOm1kBS/Myer+Briggs.png?format=500w" />
ellauri101.html on line 138: Miten reagoit yllättävässä, ikävässä tilanteessa? Reaktiosi paljastaa sinusta jotain aivan olennaista. 10 ihan pientä kysymystä antavat sinulle käsityksen siitä, onko sinulla vastoinkäymisten vastalääkettä eli resilienssiä.
ellauri101.html on line 143: resources.wordpress.com/wp-content/uploads/2014/09/dilbert-mbti.jpg" width="40%" />
ellauri101.html on line 157: Inner Heroes is my contemporary presentation of the four temperaments and it is designed to help people look inward and discover their true greatness, their inner hero. As each hero takes their own unique journey they become the hero of their own life.
ellauri101.html on line 241: Joka tapapapaukauxessa tää on kaikki selvää pässinlihaa ja mahdottoman tuttua. Greimaxella oli muuten kaikenlaisia naisjuttuja. Vaimon lisäx sillä oli joku nuorempi panopuu Teresa ja sitten vielä joku vanha liettualainen flamma jonka kanssa se kirjoitteli vielä vanhana ukkelina. Jokainen tarina, joka on suolansa arvoinen, on tollanen semioottinen mikroaaltouuni, josta löytyy nää aktanttimallin vaatimat pelaajat ja pelivälineet.
ellauri101.html on line 264: Sairasvyö kävi Espoon Tapiolan koulun ja lukion. Figures. Reservin vänrikki Sairasvyö on palvellut Ruotuväen varusmiestoimittajana, ollut Contactor-lehden päätoimittaja ja työskennellyt Radio Cityssä. On siinä kovaa näyttöä. Ja lisää pukkasi:
ellauri101.html on line 377: Keskuskauppakamarin verospesialisti Pauli K. Mattila ja kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas selvensivät, että yrittäjien intressissä oli ollut, että veroylijäämiä ei tarvita. Sairasvyön vaatimuksia kommentoitiin sanoen: ”– – aina välillä tulee joku yrittäjäpopulisti, joka ei ymmärrä asioita. Ei kenellekään, joka on asiantuntija, tulisi tällainen mieleenkään.” Myöhemmin Sairasvyö lopetti kapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Se ei tosiaan ollut tajunnut. Sori pojat en aikanaan kauppixessa päässyt läpi markkinointimixistä. Nyt vihdoin tajuan mikä on etujemme mukaista. Sori siitä.
ellauri101.html on line 469: Kerran ollessaan vauhdissa Jöns läimäytti kadulla Mauno Koivistoa selkään ja huudahti: "Ja nimi oli Carlson!" Mauno Koivisto oli CEC:n esimies Suomen Pankissa. Tultuaan presidentixi Mauno ei kuzunut CEC:tä eikä Pirkkoa uudenvuodenbileisiin. Tästä ne olivat loppuikänsä katkeria Manulle. Se oli Jönsyn syytä!
ellauri101.html on line 532: Rotwelsch was formerly common among travelling craftspeople and vagrants. The language is built on a strong substratum of German, but contains numerous words from other languages, notably from various German dialects, including Yiddish, as well as from Romany languages, notably Sintitikes. There are also significant influences from Judæo-Latin, the ancient Jewish language spoken in the Roman Empire. Rotwelsch has also played a great role in the development of the Yeniche language. In form and development it closely parallels the commercial speech ("shopkeeper language") of German-speaking regions. During the 19th and 20th century, Rotwelsch was the object of linguistic repression, with systematic investigation by the German police. Fucking Nazis! Examples:
ellauri101.html on line 552: Generation is also often used synonymously with cohort in social science; under this formulation it means "people within a delineated population who experience the same significant events within a given period of time". The impressionable years hypothesis is a theory of political psychology that posits that individuals form durable political attitudes and party affiliations during late adolescence and early adulthood. Sukupolvet on olleet globaalisia vasta sitten kun sodatkin.
ellauri101.html on line 558: The Greatest Generation, also known as the G.I. Generation and the World War II generation, is the demographic cohort following the Lost Generation and preceding the Silent Generation. The generation is generally defined as people born from 1901 to 1927. They were shaped by the Great Depression and were the primary participants in World War II.
ellauri101.html on line 561: Onko nuorella apinalla tänään enemmän vai vähemmän tuoreita vaihtoehtoja kuin ennen? Luulisin että sama määrä eli nolla. Tää on paljolti se sama kysymys kuin et kuinka monta tavoitetta elukalla on, onko niitä 1, 3 vai ziljoona. Riippuu resoluutiosta. Onko erilaisia apinoita 4, 6, 9, 12, 16, vai 7G? Ei muuta kuin valize mieleisesi siivilä.
ellauri101.html on line 613: As the first social generation to have grown up with access to the Internet and portable digital technology from a young age, members of Generation Z have been dubbed "digital natives", even though they are not necessarily digitally literate. Moreover, the negative effects of screen time are most pronounced on adolescents compared to younger children. Compared to previous generations, members of Generation Z in some developed nations tend to be well-behaved, abstemious, and risk-averse. They tend to live more slowly than their predecessors when they were their age, have lower rates of teenage pregnancies, and consume alcohol less often, but not necessarily addictive drugs. Teenagers nowadays seem more concerned with academic performance and job prospects, and are better at delaying gratification than their counterparts from the 1960s, despite concerns to the contrary. On the other hand, sexting among adolescents has grown in prevalence though the consequences of this remain poorly understood. Meanwhile, youth subcultures have been quieter, though not necessarily dead.
ellauri101.html on line 628: For comparison, the United Nations estimated that the human population was about 7.8 billion in 2020, up from 2.5 billion in 1950. Roughly three-quarters of all people reside in Africa and Asia in 2020. In fact, most human population growth comes from these two continents, as nations in Europe and the Americas tend to have too few children to replace themselves.
ellauri101.html on line 643: As a result of cultural ideals, government policy, and modern medicine, there have been severe gender imbalances in China and India. According to the United Nations, in 2018, China and India had a combined 50 million of excess males under the age of 20. Such a discrepancy fuels loneliness epidemics, human trafficking (from elsewhere in Asia, such as Cambodia and Vietnam), and prostitution.
ellauri101.html on line 649: Brazil´s fertility rate has fallen from 6.3 in 1960 to 1.7 in 2020. For this reason, the nation´s population is projected to decline by the end of the twenty-first century. According to a 2012 study, soap operas featuring small families have contributed to the growing acceptance of having just a few children in a predominantly Catholic country. However, Brazil continues to have relatively high rates of adolescent pregnancies, and the government is working to address this problem.
ellauri101.html on line 651: Many members of Generation Alpha have grown up using smartphones and tablets as part of their childhood entertainment with many being exposed to devices as a soothing distraction or educational aids. Screen time among infants, toddlers, and preschoolers exploded during the 2010s. Some 90% of young children used a handheld electronic device by the age of one; in some cases, children started using them when they were only a few months old. Using smartphones and tablets to access video streaming services such as YouTube Kids and free or reasonably low budget mobile games became a popular form of entertainment for young children. A report by Common Sense media suggested that the amount of time children under nine in the United States spent using mobile devices increased from 15 minutes a day in 2013 to 48 minutes in 2017. Research by the children´s charity Childwise suggested that a majority of British three and four year olds owned an Internet-connected device by 2018.
ellauri102.html on line 52: Daniel Yankelovich, Public Opinion Expert and UC San Diego Supporter, Has Died. Dubbed the “dean of American pollsters,” Yankelovich was perhaps best known for starting The New York Times/Yankelovich poll—now known as The New York Times/CBS News poll—and for co-founding the not-for-profit Public Agenda more than 40 years ago. He left a multimillion dollar bequest to endow the Yankelovich Center for Social Science Research. The Yankelovich Center is devoted to using social science to find practical solutions to the nation's most pressing problems. The most pressing problem now as ever is to increase young upward mobility. Yankelovizh was unwavering in his commitment to the American Dream which he saw as a promise to each generation of Americans that they too can improve their circumstances, their lives and gain economic security.
ellauri102.html on line 56: In 1958 he founded the marketing and research firm Daniel Yankelovich, Inc., which was later renamed as Yankelovich, Skelly, & White, Inc., remaining chair till 1986. In 2008, Yankelovich merged with Henley HeadlightVision to create The Futures Company, a planning consultancy that exists under the WPP communications holding company. He also founded The New York Times/Yankelovich Poll, now The New York Times/CBS Poll. In 1976, together with Cyrus Vance, he founded Public Agenda, a nonpartisan group devoted to public opinion and citizen education. Educating the public and forming their public opinion is the key to democracy, viz. κρατεĩν τòν δῆμον, containing the rubble. In 1995 he was awarded the Helen Dinerman Award by the World Association for Public Opinion Research. Fuck these guys are Jews to a man!
ellauri102.html on line 108: After almost a century of moving upward, David has eventually gone down. Yankelovich is survived by his daughter, Nicole Mordecai, and her husband David; granddaughter Rachel Mordecai; sister Libby Schenkman and her children Fay and Max. In 1959, he married Hassmieg Kaboolian; that marriage ended in divorce. She was Armenian. He later married Mary Komarnicki, now deceased, and then Barbara Lee. More recently, he lived in La Jolla with his companion, Laura Nathanson. Laura got nothing, being just a companion. Neither did Kaboolian nor Komarnicki, nor Barbara Lee, for being utter failures, having wrong opinions, or wrong religion.
ellauri102.html on line 231: Mä ostin 90-luvulla Lissabonin Virgin superstoresta vertikaalisesti fasisti Amalian levyn. Diana pöyristyi. Nykyään kukaan ei enää puhu vertikaalimonopoleista esim Netflixin kohdalla. Jenkki miljardöörit on pahempia oligarkkeja kuin kukaan ex-neukuissa. Navalnyj jääköön ilman jälkiruokaa kun ei syö Putinin pinaattia.
ellauri102.html on line 322: Krugman was born to a Russian Jewish family, the son of Anita and David Krugman. In 1922, his paternal grandparents immigrated to the United States from Brest, Belarus, at that time a part of Poland.
ellauri102.html on line 327: ress_conference_Dec_07th%2C_2008-8.jpg/220px-Paul_Krugman-press_conference_Dec_07th%2C_2008-8.jpg" height="200px" />
ellauri102.html on line 339: Starbucks kahvila oli astinlauta isoon viemäriin. Brändipaskalafkat johtaa apinaressukoiden kurjistamista. Helvetti lakatkaa ostamasta kusipäiltä! Ajakaa ne lakoon! Konkkaan koko konkkaronkka! 🤑😠
ellauri102.html on line 421: As a child and teenager, she found it "very oppressive to have a very public feminist mother" and she rejected politics, instead embracing "full-on consumerism".
ellauri102.html on line 429: La tuerie de l'École polytechnique est une tuerie antiféministe en milieu scolaire qui a eu lieu le 6 décembre 1989 à l'École polytechnique de Montréal, au Québec (Canada). Marc Lépine (né Gamil Gharbi), âgé de vingt-cinq ans, ouvre le feu sur vingt-huit personnes, tuant quatorze femmes et blessant treize autres personnes (9 femmes et 4 hommes)[1], avant de se suicider. Ce féminicide de masse est perpétré en moins de vingt minutes à l'aide d'une carabine obtenue légalement. Il s'agit de la tuerie en milieu scolaire la plus meurtrière de l'histoire du Canada.
ellauri102.html on line 431: Il demande ensuite aux femmes restantes si elles savent ou non pourquoi elles sont là, et lorsqu'une d'elles répond « non », il réplique : « Je combats le féminisme. » L'étudiante Nathalie Provost répond :
ellauri102.html on line 437: « Vous êtes des femmes, vous allez devenir des ingénieures. Vous n'êtes toutes qu'un tas de féministes, je hais les féministes. »
ellauri102.html on line 453: ressive%2Fq_88%2Fw_1024%2Ch_576%2Cc_fill%2Cg_faces%2Fw_1024%2Fv1522313997%2F13-3-7564781.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" />
ellauri102.html on line 465: Despite the backlash from the public the ad received a lot of publicity and press coverage. Protein World went on to make a reported £1 million profit from the £250,000 they spent on the advertising campaign. Although it caused a lot of controversy around the world, it somehow still managed to boost the company’s sales.
ellauri102.html on line 471: The Problem: Controversy for this ad campaign arose in many different ways. The first was the use of world leaders without their consent. In fact, one of the ads features Pope Benedict XVI kissing a top Egyptian imam which was quickly removed after being condemned by the Vatican.
ellauri102.html on line 473: The ads were met with so much backlash that some people started to tear the ads down themselves. Despite the backlash, Benetton never withdrew or apologised for the campaign and even went on to win the prestigious Cannes ad festival award.
ellauri102.html on line 479: The Problem: During the time the advert was released, there were many protests and riots taking place in America over the #BlackLivesMatter campaign. The ad took a lot of “inspiration” from these protests and fundamentally undermined the whole point of the protests. In addition to this, the ad also received a lot of criticism for how Pepsi was responsible for “saving the day.”
ellauri102.html on line 501: The Problem: The main issue with this campaign is that it came across as very anti-police to most of the general public. In fact, there were reports of people complaining and becoming very aggressive in the stores, resulting in LUSH having to call the police. Due to the negative reception of the ads, LUSH ended up pulling them and releasing an official statement on their website.
ellauri102.html on line 507: The Problem: After Kaepernick refused to stand for the national anthem, many viewers became angry at him and viewed him as anti-American. The fact that Nike was using him in their ads made many people believe Nike was also anti-American. This sparked a lot of controversies online with many social media users posting pictures of themselves destroying Nike products, along with the hashtag #JustBurnIt.
ellauri102.html on line 565: Her work as a culture jammer and Imagitator is featured in several documentaries as well as the best-selling book “NO LOGO” by Naomi Klein. She earned a Bachelor of Education and an honours MA from OISE/UofT where her graduate research focused on Holistic Media Literacy and Transformative Learning.
ellauri102.html on line 624: American Express will do nicely, thank you
ellauri102.html on line 668: Launched in 1972 by Gloria Stone´m, Ms. continues to be the most recognized feminist publication in the nation. 59 percent of women identify as feminists, as do 33 percent of men, signaling strong interest in le femmine. Ami luki ruozalaista Femina-lehteä. Olisi se varmaan lukenut Ms-lehteäkin, mutta se ei ollut vielä ilmestynyt. Mummilla oli Me Naiset -lehtiä. Kristina aloitti Mona Lisa -lehden toimittajana. Naapurin isokokoinen emäntä Lehtimäki oli Anna-lehden päätoimittaja, kunnes se siirtyi Maalla-lehden päätoimittajaxi. Me saatiin siltä irtonumeroita ja salavittuilua lahjaxi.
ellauri102.html on line 677: For 45 years, Ms. magazine has been uncovering and exposing the forces opposed to women’s equality. Like unequal distribution of wealth. The magazine has been celebrating women’s progress here and around the world, and spreading feminist ideas and activism.
ellauri105.html on line 51: Melvis Pressula piti alaikäisistä tytöistä. Michael Jackson piti alaikäisistä pojista. Mikä ihme siinä on että yhteen pahaan liittyy aina toisia? No kai sekin on johdettavissa memetiikan perusyhtälöstä, vaikken nyt ihan vielä näe miten. Narsistit lie enimmäxeen pahoja, mutta ne ei juuri perusta tiimeistä, joten ne eivät usein pääse ihan pahan kasan huipulle. Pitää olla muutenkin psykopaatti että pärjää siinä.
ellauri105.html on line 93: President Biden speaks at a podium with Vice President Kamala Harris and House Speaker Nancy Pelosi behind him. Letter from Biden’s Washington.
ellauri105.html on line 96: Vanha Joe-setä puhui naisten mielixi Reaganmaisen ystävällisesti big government linjapuheen joka sai senaatin ja puolet kongressia kääkkäämään. Kaikki ehdotuxet hyviä, mutta kukas ne muka rahoittaa? Ei ainakaan me kermaperseet! No way Jose! Ei tipu ääniä!
ellauri105.html on line 100: In many ways, there was a notable convergence in how Democrats and Republicans saw Biden’s speech: as a breathtakingly ambitious set of proposals to use government as an instrument of social and economic transformation—an unabashed progressive platform unseen from a President in my lifetime. Republicans hated it; Democrats, for the most part, loved it.
ellauri105.html on line 101: The result was the most avowedly liberal call to action I have ever heard a President make from that congressional podium. Unlike the longtime socialist Bernie Sanders, whom Biden beat in the Democratic primaries, he does not call himself a revolutionary. Unlike the self-styled populist Donald S. Trump, whom Biden beat in the general election, he does not call himself a disrupter. Were Congress to enact his proposals, Biden would end up as both.
ellauri105.html on line 120: Externalize blame. If they are late to work they will say “traffic was bad” or “construction stopped me” instead of “I overslept”. These people find it a lot easier to blame everyone else for their failures.
ellauri105.html on line 126: Have the ego of an academic- relishing in the myth of their own intelligence, yet they have done nothing to actually earn that ego. They never went to school or tried to seriously study anything. So niche groups like this are perfect for them- they can act like big shot academics and get respect from other lost idiots and it fulfills their need to be considered “smart”.
ellauri105.html on line 255: In the Hebrew Bible, Oholah (אהלה) and Oholibah (אהליבה) (or Aholah and Aholibah in the King James Version and Young's Literal Translation) are pejorative personifications given by the prophet Ezekiel to the cities of Samaria in the Kingdom of Israel and Jerusalem in the kingdom of Judah, respectively. They appear in chapter 23 of the Book of Ezekiel.
ellauri105.html on line 261: The Hebrew prophets frequently compared the sin of idolatry to the sin of adultery, in a reappearing rhetorical figure.[2]:317 Ezekiel's rhetoric directed against these two allegorical figures depicts them as lusting after Egyptian men in explicitly sexual terms in Ezekiel 23:20–21:[3]:18
ellauri105.html on line 290: Hes 16:51. Niin ei myös Samaria ole tehnyt puoliakaan sinun syntejäs; mutta sinä olet paljon enemmin tehnyt sinun kauheuttas kuin hän, ettäs olet tehnyt sisares hyväksi kaikkein sinun kauhistustes suhteen, joita sinä tehnyt olet.
ellauri105.html on line 300: 18. Mutta kun hän paljasti haureutensa ja paljasti häpynsä, niin minun sieluni vieraantui hänestä, niinkuin minun sieluni oli vieraantunut hänen sisarestansa.
ellauri105.html on line 312: 25. Minä annan minun kiivauteni tulla sinun päälles, että he armottomasti sinun kanssas toimittavat; heidän pitää sinun nenäs ja korvas leikkaaman, ja mitä jää, pitää miekalla lankeeman. Heidän pitää sinun poikas ja tyttäres ottaman pois, ja tähteet pitää poltettaman tulella.
ellauri105.html on line 318: 31. Sinä vaelsit sisaresi tietä, ja minä annan hänen maljansa sinun käteesi.
ellauri105.html on line 322: 32. Näin sanoo Herra, Herra: sinun pitää juoman sisares maljan, syvän ja leviän; sinun pitää niin suureksi nauruksi ja pilkaksi tuleman, että se on ylönpalttinen.
ellauri105.html on line 323: 33. Sinun pitää siitä väkevästä juomasta ja vaivasta itses juovuksiin juoman; sillä sinun sisares Samarian malja on vaivan ja hävityksen malja.
ellauri105.html on line 348: Hes. 16:38 Minä tuomitsen sinut sen mukaan, mitä on säädetty avionrikkoja- ja verenvuodattaja-naisista, ja annan vihassa ja kiivaudessa sinun veresi vuotaa.
ellauri105.html on line 462: Pohjimmiltaan samasta asiasta on huoli kaikilla: miten tuoda sillan yli vain hyödyllisiä idiootteja ja päästä eroon laahuxesta ja kuolleesta painosta. Korona hjälpte lite, men inte på långtnär nog. Kolla tex Pisa-resultatena, för helvete.
ellauri106.html on line 35: Some consider his best novel, My Life as a Man. He was awarded the 2010 National Humanities Medal by President Barack Obama at the White House in 2011. He died of congestive heart failure on May 22, 2018, at age 85. True — he never won the Nobel Prize for literature. D´oh.
ellauri106.html on line 46: Philip Roth has not had much luck with biographers. Late in his life, furiously aggrieved after the failure of his marriage to the actress Claire Bloom and the publication of Bloom’s incendiary memoir of their years together, he asked a close friend, Ross Miller, an English professor at the University of Connecticut, to take on the task. Roth sent Miller lists of family members and friends he wanted to be interviewed, along with the questions that he felt should be asked. (“Would you have expected him to achieve success on the scale he has?”) It didn’t work out, for various reasons. Roth had wanted Miller to refute a familiar charge, “this whole mad fucking misogynistic bullshit!” that he felt flattened his long erotic history into one false accusation. But Miller came to his own conclusion. “There is a predatory side to both Sandy and Philip,” he told a cousin of Roth’s. (Sandy was Roth’s older brother.) “They look at women—I’m not gonna write about this—but they are misogynist. They talk about women in that way.”
ellauri106.html on line 50: What may be more damning, though, is what the Bailey revelations don’t change. “It wasn’t just ‘Fucked this one fucked that one fucked this one,’ ” Roth once told Miller. Yet Bailey’s biography gives the impression that it was exactly like that: a long life spent writing book after book, and pursuing, then fleeing from, woman after woman after woman.
ellauri106.html on line 54: So what did sex mean to Roth? Bailey’s book is so caught up in its obsessive cataloguing of paramours that the forest gets lost in an endless succession of trees. The place where Roth found insight into his own character was on the double bag. Over and over, in the novels, he transformed pro life. Bailey’s prurient, exhaustively literal version of that life reverses the effect, and the result is sadly diminishing. What he never grasps is Roth the artist, with his powers of imagination, of expression, of language—what made him worthy of biography at all.
ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".
ellauri106.html on line 71: In 1962, the same year Letting Go was published, Roth became Writer-in-Residence at Princeton University. After separating from his wife, Roth began a five-year psychoanalysis with the New York psychiatrist Hans J. Kleinschmidt, who published the case history anonymously in a medical journal in 1967 under the title The Angry Act: The Role of Aggression in Creativity. Roth traveled to Israel for the first time in June 1963. He participated in the American Jewish Congress, held discussions with Israeli intellectuals and Prime Minister David Ben-Gurion. From 1965 to 1977 Roth had a lectureship in comparative literature at the University of Pennsylvania.
ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .
ellauri106.html on line 78: In the American trilogy, the resurrected alter ego Zuckerman discovers the true identities of the protagonists of a sports idol in American Pastoral ( American Idyll, 1997), a radio star in I Married a Communist ( My Man, the Communist, 1998) and a professor emeritus in The Human Stain ( The Human Blemish, 2000) against the backdrop of changing American eras. American Pastoral was awarded the Pulitzer Prize in 1998 and is considered "a remarkable example of a literary interpretation of the descent of the initially so confident [American] post-war white society into the depths of uncertainty" as a result of the Vietnam War .
ellauri106.html on line 86: Instead of turning away from reality, Roth responded with satire, which he defined as "moral indignation translated into comic art". Roth's satire often arises from the disparity between ideals and reality, the naive disappointment of his heroes and the disillusionment of the American dream.
ellauri106.html on line 90: The rudeness is not only a source of stylistic energy, but also a fundamental moral position, an attack on the state of inhumanity disguised as niceness, as Nathan Zuckerman puts it in The Anatomy Lesson. Roth is thus directed against the social forces of obedience, prohibition and oppression, essential components of mature adulthood, which is why Posnock recognizes an “art of immaturity” in which Roth disregards cultural barriers and abandons himself completely to aesthetic pleasure, in the style of a Cervantes 'or Nabokovs .
ellauri106.html on line 93: Roth's protagonists are similar to each other. They are almost always male, almost always Jewish, often writers, and usually either Newark, New Jersey or the Berkshires with a few trips to Israel.
ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."
ellauri106.html on line 104: He enjoyed a robust childhood and was poplar in high school where he was a bright student but not quite diligent enough in his studies to win a prized full scholarship to Rutgers where he wanted to study law. Roth attended Rutgers University in Newark for a year, then transferred to Bucknell University in Pennsylvania, where he earned a B.A. magna cum laude in English and was elected to Phi Beta Kappa. He received a scholarship to attend the University of Chicago, where he earned an M.A. in English literature in 1955 and briefly worked as an instructor in the university´s writing program. Less prestigious Bucknell University in Pennsylvania was Roth’s fallback school. There he abandoned his vague dreams of becoming a lawyer for the underdog and turned his attention to writing.
ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
ellauri106.html on line 128: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
ellauri106.html on line 148: A mid-1970s transplant to Chicago from New York, he rose in the competitive advertising world to become senior vice president and creative director of Ogilvy & Mather, where his major account was Sears Home Fashions, friends and family said. But in 1983, he gave it all up to devote himself to painting full time.
ellauri106.html on line 179: Today the lengthy obituaries are all laudatory. Tomorrow or the next day I can safely predict that the backlash will begin with harshly critical essays. Leading the way will be Feminists critics who will denounce the whole cabal of elite white men as the custodians of the literary cannon. More pointedly they will charge Roth with toxic masculinity and misogyny and will come loaded for bear with plenty of quotes from his work. They will also have the example and testimony of his two ex-wives, both of whom showed up thinly disguised in his novels—a Margaret Martinson in When She Was Good and actress Clare Bloom in I Married a Communist. Bloom penned her own bitter exposé of their 14-year-long relationship and four year marriage in he memoir Leaving the Doll’s House.
ellauri106.html on line 200: restingly, Dilsey lives her life based on the same set of fundamental values—family, faith, personal honor, and so on—upon which the Compsons’ original greatness was built.
ellauri106.html on line 203: It describes how Sir Gawain, a knight of King Arthur´s Round Table, accepts a challenge from a mysterious "Green Knight" who dares any knight to strike him with his axe if he will take a return blow in a year and a day. Gawain accepts and beheads him with his blow, at which the Green Knight stands up, picks up his head and reminds Gawain of the appointed time. There is a test involving the lord and the lady of the castle where he is a guest.
ellauri106.html on line 212: punakka passiivis-aggressiivinen
ellauri106.html on line 252: Actress Claire Bloom with her hubby Philip ellauri106.html on line 260: Roth had a long-term relationship with British actress Claire Bloom whom he married in 1990, making her sign a prenuptial agreement beforehand.
ellauri106.html on line 264: A year later, she published a bruising memoir, Leaving a Doll´s House, in which she portrayed him as depressed, remote, self-centred and verbally abusive.
ellauri106.html on line 286: The Wings of the Dove is a 1902 novel by Henry James. It tells the story of Milly Theale, an American heiress stricken with a serious disease, and her effect on the people around her. Some of these people befriend Milly with honourable motives, while others are more self-interested.
ellauri106.html on line 311: Ike Eisenhover oli Amerikan Mannerheim. Se tuli sodasta juhlittuna kenraalina ja sitä kosiskeli pressaehdokkaaxi 1952 sekä norsut että aasit. Se valizi norsut kun sillä oli paljon norsukavereita.
ellauri106.html on line 312: Taftin kampanja väitti, että Eisenhower olisi tehnyt aviorikoksia hänen sodanaikaisen rakastajattaren, Kay Summersbyn kanssa sekä että Eisenhower oli 'kommunistisen marsalkka Georgi Žukovin juomakaveri' ja että Paavi Pius XII olisi kastanut Eisenhowerin katoliseksi. Ikellä ei ollut omaa kirkkoa ennenkö pressana mutta uskovainen se oli ihan pikkupojasta.
ellauri106.html on line 313: Eisenhowerin kampanjointitiimi teki Disneyn kanssa yhteistyötä ja mainoksista luotiin hyvin piirrettyjen lastenohjelmien näköisiä ja joissa soi melodinen "I like Ike, you Like Ike, everybody likes Ike for president!"-teemalaulu ja "We don't want John(Sparkman) or Dean(Acheson) or Harry(Truman)." Ike oli rebublikaaneista rebublikaanisin.
ellauri106.html on line 315: Republikaaneilla ei ollut ollut presidenttiä sitten vuoden 1933, jolloin Roosevelt oli kukistanut epäsuositun Herbert Hooverin. Puolueen ”big government” -ideologian vastainen kampanja oli raju. Siinä vastustettiin muun muassa korkeaa tuloveroa ja valtion puuttumista eri yhteiskunnan toimintoihin. Eisenhowerin sanottiin voittaneen vaalit naisten äänin, koska hänellä oli pitkän rasittavan kauden (pula-aika, toinen maailmansota, sitä seurannut työttömyys ja Korean sota) jälkeen parempia aikoja ennustanut hymy. Politiikan ulkopuolelta tuleminen ja sotasankarin maine olivat myös osa voiton avaimia.
ellauri106.html on line 317: Vuoden 1952 vaaleihin Eisenhowerin varapresidentiksi valittiin Richard M. Nixon, joka oli ammattipoliitikko ja miltei McCarthyn veroinen antikommunisti. Eisenhower valittiin toiselle kaudelle vuoden 1956 vaaleissa.
ellauri106.html on line 335: He avidly studied German and other languages and was greatly interested in Heinrich Heine. (Another jew. )
ellauri106.html on line 347: The Weathermen Underground Organization (WUO), commonly known as the Weather Underground, was a radical left militant organization active in the late 1960s and 1970s, founded on the Ann Arbor campus of the University of Michigan. It was originally called the Weathermen. The WUO organized in 1969 as a faction of Students for a Democratic Society (SDS) largely composed of the national office leadership of SDS and their supporters. Beginning in 1974, the organization´s express political goal was to create a revolutionary party to overthrow American imperialism.
ellauri106.html on line 355: "Wealth creation is the real American revolution. What we need is an infusion of capital into the depressed areas of our country."
ellauri106.html on line 388: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
ellauri106.html on line 392: "I'm exactly the opposite of religious, I'm anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It's all a big lie. … I have such a huge dislike. It's not a neurotic thing, but the miserable record of religion. I don't even want to talk about it, it's not interesting to talk about the sheep referred to as believers."
ellauri106.html on line 401: — Interview with CBS News correspondent Rita Braver, Oct. 3
ellauri106.html on line 417: Man is a competitive creature and the seeds of conflict are built deep into our genes. We fought each other on the savannah and only survived against great odds by organising ourselves into groups which would have had a common purpose, giving morale and fortitude. Our aggression is a deep instinct which survives in all kinds of manifestations in modern man.
ellauri106.html on line 425: As well as the social cohesion that spirituality and early religious beliefs must have brought to threatened groups of humans, they must also have been a valuable mechanism to persuade humans to struggle against the odds. Surely, human spirituality is deeply embedded in our genes. Victor Frankl, in his observations about survival in Auschwitz, argued that in his view, only those inmates who had some spiritual sense, some idea that there was a power above that could see their suffering, found the strength and resolution to survive the terrible dehumanisation and deprivation of the concentration camps.
ellauri106.html on line 430: American Pastoral represents Roth’s return to Judaism "of a sort." Ultimately, for Roth, retelling and struggling with biblical narrative enables the negotiation of Jewish and postmodern identities, resolves suffering, and reveals means by which seemingly irreconcilable ideologies can intermingle, inform one another, and have sexual intercourse.
ellauri106.html on line 432: She researches contemporary American literature, religion, 9/11, and rhetoric and composition.
ellauri106.html on line 440: As a result, like Leo Tolstoy’s The Death of Ivan Ilych(1886), a retelling of Ivan Ilych’s life that Roth mentions and a work that marks Tolstoy’s return to Christianity of a certain sort, American Pastoral is Roth’s return to Judaism — but also only of a sort. Without Jehovah for starters. Tolstoy was banned from Orthodox Church in 1901 for his anarcho-pacifism.
ellauri106.html on line 455: From Fresh Air a month or so ago:
ellauri106.html on line 478: The president of the Philip Roth Society, Aimee Pozorski, said that Roth and JTS are not so different in their values. Three of his books were honored with the American Jewish Book Award, and in 1998 he won the Jewish Book Council’s Lifetime Literary Achievement Award.
ellauri106.html on line 486: Chapman oli myös saarnamies, ja hän seurasi teologi Emanuel Swedenborgia, joka saarnasi hyvien tekojen ja luonnon rakastamisen puolesta. Chapman ei kuitenkaan karttanut alkoholia, ja tuohon aikaan omenat olivatkin kirpeitä ja Chapmanin kasvattamia omenoita käytettiin etupäässä omenasiiderin tekoon. Chapman ei koskaan mennyt naimisiin, mutta kertoman mukaan hän kosi kerran erästä naista ja yritti kasvattaa suojiinsa ottamasta (sic) nuoresta tytöstä itselleen vaimoa siinä onnistumatta.
ellauri106.html on line 512: A quintessentially American experience: “Three generations. All of them growing. The working. The saving. The success. Three generations in raptures over America. Three generations of becoming one with a people. And now with the fourth it had all come to nothing. The total vandalization of their world”.
ellauri106.html on line 516: Vietnam was, in fact, the inevitable result of America’s romantic liberalism, the natural byproduct of President Truman’s announcement in 1947 that “The free peoples of the world look to us for support in maintaining their freedoms.” In practice, this meant the propping up of each and every anti-communist regime, however unfree it might be.
ellauri106.html on line 533: That imagined past included the old left and its heroic narrative of collective emancipation, which, particularly after the revelations of Stalinist atrocities, no longer seemed enticing. Instead, American ideology turned on the “romantic” belief that the nation had, in effect, already discovered an ideal social order, “that progress would be more or less continuously achieved, that improvement was likely”.
ellauri106.html on line 536: Although Roth’s heroes vary slightly—Levov, for instance, comes from a somewhat more privileged background and is five or ten years younger than Ringold and Silk—they share a demanding physical presence and, more significantly, the formative experiences of the Great Depression and World War II.
ellauri106.html on line 544: Society as it was constituted — its forces all in constant motion, the intricate underwebbing of interests stretched to its limit, the battle for advantage that is ongoing, the subjugation that is ongoing, the factional collisions and collusions, the shrewd jargon of morality, the benign despot that is convention, the unstable illusion of stability — society as it was made, always has been and must be made, was as foreign to them as was King Arthur’s court to the Connecticut Yankee.
ellauri106.html on line 548: The fundamental problem of history for those on the far left is, of course, its failure to unravel as Marx had predicted it would. The Great Depression did not incite proletarian revolution; the Soviet experiment did not result in a model of Socialist Utopia; America’s social, political, and economic structures did not collapse under the weight of late capitalism. Far from it, in fact.
ellauri106.html on line 552: Delphine Roux, a classicist scholar, who he reduces to a degrading stereotype — the outspoken feminist whose politics are motivated, we finally learn, by deep insecurities and by a suppressed desire to be dominated by some virile man. The delight with which Roth belittles and humiliates Roux is the low point of the low-brow trilogy.
ellauri106.html on line 556: Before his death from congestive heart failure on Tuesday, he made no secret of his contempt for Donald Trump, was instinctively liberal in most respects, and thought of himself as a Roosevelt Democrat. Yet his political novels have a nagging MAGA aftertaste. Successful, decent, hardworking men, who in the time of our fathers would have been appreciated, are mindlessly destroyed by modern women as the embodiments of a degenerate society. Roth’s desire, ultimately, is the same as Reagan’s: an impossible return to the promised land of modernization. Not by coincidence, the final chapter of The Human Stain is titled, “The Purifying Ritual.” Puhdistuxesta kuumuu kaikki anaalis-obsessiiviset henkilöt Hitleristä Rothiin ja Sofi Oxaseen. Puhamaan! Äiitii mä oon vallmiiis! Tuu PYYHKIMÄÄN!
ellauri106.html on line 617: Kuten mainittiin jo albumissa 55, Amerikan 45. presidentti Donald Trump pyrki ikuistamaan punakeltaisen naamansa lakota-intiaanien pyhän vuoren kylkeen. Parempi loppusijoituspaikka olis ollut 20. vuosisadan toxisen maskuliinisuuden Mount Rushmore: Saul Bellow, Norman Mailer, John Updike ja Philip Roth.
ellauri106.html on line 635: In his baffled grief, Levov is taunted by a female confederate of his daughter’s who stridently berates him as a capitalist pig for a dozen pages, then tries to seduce him with corny porno lines like, “I bet you’ve got yourself quite a pillar in there ... the pillar of society.” When he resists, she shows him her vagina, and “rolling the labia lips outward with her fingers, [exposes] to him the membranous tissue veined and mottled and waxy with the moist tulip sheen of flayed flesh.”
ellauri106.html on line 657: and he responded with a breaking adolescent voice, "Com-ing, Mother!"
ellauri107.html on line 84: "With clarity and with crudeness, and a great deal of exuberance, the embryonic writer who was me wrote these stories in his early 20s, while he was a graduate student at the University of Chicago, a soldier stationed in New Jersey and Washington, and a novice English instructor back at Chicago following his Army discharge...In the beginning it amazed him that any literate audience could seriously be interested in his story of tribal secrets, in what he knew, as a child of his neighborhood, about the rites and taboos of his clan—about their aversions, their aspirations, their fears of deviance and defection, their embarrassments and ideas of success."
ellauri107.html on line 95: After a few dates, Brenda persuades her father to invite Neil to stay with them for two weeks. This angers her mother, who feels that she should have been asked instead. Neil enjoys being able to sneak into Brenda's room at night but has misgivings over her entitled outlook, which is reflected in her spoiled and petulant younger sister, and her naive brother Ron, who misses the hero worship he enjoyed as a star basketball player at Ohio State University. Neil is astonished when Brenda reveals that she does not take birth control pills or use any other precautions to avoid pregnancy. She angrily rejects Neil's concerns. He prepares to leave, but she decides to persuade him to stay by agreeing to get a diaphragm.
ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
ellauri107.html on line 104: An American Dream is a 1965 novel by American author Norman Mailer. It was published by Dial Press. Mailer wrote it in serialized form for Esquire, consciously attempting to resurrect the methodology used by Charles Dickens and other earlier novelists, with Mailer writing each chapter against monthly deadlines. The book is written in a poetic style heavy with metaphor that creates unique and hypnotising narrative and dialogue. The novel's action takes place over 32 hours in the life of its protagonist Stephen Rojack. Rojack is a decorated war-hero, former congressman, talk-show host, and university professor. He is depicted as the metaphorical embodiment of the American Dream.
ellauri107.html on line 108: Mailer's has similarities with Rojack: They both attended Harvard, served in World War II, had an interest in political office, did violence to wife, walked narrow ledges, and appeared on talk shows. Mailer seems to have drawn on his stabbing his second wife Adele Morales in Rojack's murdering of his wife Deborah. Mailer did not deny these similarities, but stated:
ellauri107.html on line 120: A lot of people get cancer because they were too responsible with their lives. They led lives that were more responsible then they wanted to be. They lived their lives for others more than for themselves. Denied themselves certain fundamental things, whatever they were. . . . Cancer is a revolution of the cells."
ellauri107.html on line 122: For example, when Rojack murders his wife, he compares it to the killing of the Germans.
ellauri107.html on line 171: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement in the witch hunt. He entered Bowdoin College in 1821, was elected to Phi Beta Kappa in 1824, and graduated in 1825. He published his first work in 1828, the novel Fanshawe; he later tried to suppress it, feeling that it was not equal to the standard of his later work.[2] He published several short stories in periodicals, which he collected in 1837 as Twice-Told Tales. The next year, he became engaged to Sophia Peabody. He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860. Hawthorne died on May 19, 1864, and was survived by his wife and their three children.
ellauri107.html on line 173: Much of Hawthorne's writing centers on New England, many works featuring moral metaphors with an anti-Puritan inspiration. His fiction works are considered part of the Romantic movement and, more specifically, dark romanticism. His themes often center on the inherent evil and sin of humanity, and his works often have moral messages and deep psychological complexity. His published works include novels, short stories, and a biography of his college friend Franklin Pierce, the 14th President of the United States.
ellauri107.html on line 179: The zenith of [Hawthorne and Melville’s] relationship was reached . . . when Moby-Dick was published in middle November of 1851 and was dedicated to Hawthorne [“To Nathaniel Hawthorne: In token of my admiration for his genius”]. Hawthorne’s letter to Melville [at the time], like most of those to his friend, has not been preserved, but Melville’s answer on November 17 . . . speaks of the effect Hawthorne’s letter had upon him, in terms characteristic of his impassioned utterances:
ellauri107.html on line 183: As [Arlin]Turner says in analyzing this letter, “[Melville] was aware, it can be assumed, of the inclusiveness and interwoven imagery of his letter, and no less aware of the meaning behind the imagery. The same awareness can be assumed on the part of Hawthorne”. Edwin Haviland Miller, who interprets Melville’s affection for Hawthorne as in part sexual, says that in this passage, “the most ardent and doubtlessly one of the most painful he was ever to write, he candidly and boldly laid bare his love”. Miller goes on to say that “when Hawthorne retreated from Lenox, he retreated from Melville. How Hawthorne felt his reticences keep us from knowing, but his friend wrestled with the problems and nature of the relationship almost until the end of his life”. Turner says only that “there is evidence through the remaining forty years of Melville’s life that he thought he had been rebuffed by Hawthorne, and that he felt a genuine regret for his loss.”
ellauri107.html on line 189: Hawthorne had also given Melville a positive book review but characteristically expressed it with ambiguity. As Kesterson says,
ellauri107.html on line 195: In the following excerpts from Hawthorne's The Blithedale Romance, the Hawthorne-like character, poet and narrator Miles Coverdale, and the Melville-like character, passionate monomaniac Hollingsworth suggest Melville's influence on the novel. The first person narrator, a young man who joins a major enterprise with mostly adventure-seeking motives, certainly calls to mind narrator Ishmael in Melville's Moby-Dick. The dark and brawny Hollingsworth, bearing a physical resemblance to Melville, cares for Coverdale and seeks his partnership, moreover, in an intensity that seems to parallel Melville's evident affection for and desire for intimacy with Hawthorne. The sharp, mysterious break in the relationships between the two authors and the fictional pair constitute yet another likeness.
ellauri107.html on line 200: Coverdale describes Hollingsworth's "dark complexion, his abundant beard, and the rude strength with which his features seemed to have been hammered out of iron, rather than chiselled or moulded from any finer or softer material." He adds that in Hollingsworth's "gentler moods, there was a tenderness in his voice, eyes, mouth, in his gesture, and in every indescribable manifestation, which few men could resist, and no woman."
ellauri107.html on line 204: Coverdale notes that "there was something of the woman moulded into the great, stalwart frame of Hollingsworth; nor was he ashamed of it, as men often are of what is best in them, nor seemed ever to know that there was such a soft place in his heart. . . . I besought Hollingsworth to let nobody else enter the room, but continually to make me sensible of his own presence by a grasp of the hand, a word, -- a prayer, if he thought good to utter it . . . ."
ellauri107.html on line 208: Coverdale declares, "I loved Hollingsworth, as has already been enough expressed." He adds, "If . . .[Priscilla] thought him beautiful, it was no wonder. I often thought him so, with the expression of tender, human care, and gentlest sympathy . . . ." And in Hawthorne's most explicitly homoerotic allusion, Coverdale notes, "the footing, on which we all associated at Blithedale, was widely different from that of conventional society. While inclining us to the soft affections of the Golden Age, it seemed to authorize any individual, of either sex, to fall in love with any other, regardless of what would elsewhere be judged suitable and prudent."
ellauri107.html on line 214: Actually, the reader would have to be remarkably obtuse not to recognize the sexual tension between Coverdale and Hollingsworth. If only we could know what Melville thought when he read it! Certainly, Melville was aware that Brook Farm in Roxbury, Massachusetts, which Blithedale represents, had enjoyed the company of Hawthorne as a communal society member for most of 1841. Perhaps he also knew that substantial portions of Coverdale’s first person narration are taken directly from Hawthorne’s Brook Farm journals, and he would certainly know better than we the extent to which the novel may also represent allusions to Hawthorne’s and his experiences together during the year before the publication of Blithedale.
ellauri107.html on line 220: [A Tanglewood Tale] dramatizes the developing friendship of Nathaniel Hawthorne and Herman Melville during the 1850-1851 period when both authors resided in Berkshire County, Massachusetts. In spite of their strong attraction to each other, they become estranged by fundamental differences. Puritan-in-spite-of himself Hawthorne is pressed too far when worldly former whaler Melville becomes explicit about shipboard liaisons with fellow sailors. Though the play suggests Hawthorne is curious about same sex relations, the reserved New Englander flees Melville and the Berkshires rather than pursue the subject.
ellauri107.html on line 222: Melville’s concluding words are from his “Monody,” a poem that is thought to express his deep personal loss when learning of Hawthorne’s death in 1864:
ellauri107.html on line 236: Melville alludes to a guy named Billy Budd to Hawthorne’s short story “The Birthmark” and draws parallelograms between the two authors in regard to their interests in the relative good and evil sides of the front and back. Here is the portion that relates most clearly to the two authors’ relationship:
ellauri107.html on line 238: Same sex relationships in the all male environment of Billy Budd’s British as well as Herman Melville’s American ships are understood. As former First Lord of the Admiralty, British Prime Minister Winston Churchill once witheringly quipped, British naval tradition might well be equated with sodomy. Although Billy Budd lacks the “marriage” rites of Moby-Dick’s Ishmael and Queequeg, itcontains endearments for “Handsome Sailor” Billy that leave little doubt as to many of his mates’ ardent feelings toward him. The old Dansker on the British warship originates “Baby Budd,” also shortened to “Baby,” in reference to Billy, “the name by which the foretopman eventually became known aboard ship.” Readers also hear “one Donald” addressing Billy as “Beauty.”
ellauri107.html on line 240: Claggart, in other words, like the Handsome Sailor’s many admirers, finds Billy attractive; but, since he believes that, for some unspecified reason, perhaps a result of paranoia, no closeness can ever exist between the two of them, the more desirable that Claggart perceives Billy, the more he hates him.
ellauri107.html on line 242: In surveying Billy, “sometimes [Claggart’s] melancholy expression would have in it a touch of soft yearning, as if [he] could even have loved Billy but for fate and ban.” Evidently, Claggart has not fully disguised his private appreciation of Billy; but, because he believes something forbids any future for such feelings, he hardens his heart more and more fiercely toward the object of his desire. What “fate” and what “ban” does his misguided imagination perceive? Do their roles on the ship or elsewhere in society somehow doom any intimacy between them? Or does Claggart just presume Billy could never reciprocate his feelings? Might the Master at Arms simply despise sexuality in general and homosexuality in particular and, as a result, find himself driven all the more mad by his uncontrollable “yearning”? Whatever the accurate diagnosis, it is clear that Claggart distorts any positive feelings he possesses for Billy into negative ones with terrible consequences.
ellauri107.html on line 244: Claggart’s repressed, closeted attraction to Billy finds parallels with some interpretations of Hawthorne’s evident spurning of Melville’s too intimate attentions and Hawthorne’s character in The Blithedale Romance Coverdale’s similar rejection of the invitation from Holingsworth to be his “friend of friends, forever.” For Melville, Hawthorne’s Arthur Dimmesdale’s agonizing acknowledgement of adultery must have seemed a stunning parallel with what later generations would term “coming out of the closet.” Whether Hawthorne himself were a closeted gay man, it is clear that Melville was relatively open in his affections for the senior author and that those affections were somehow turned away and seem to have left a wound that never fully healed. The evils of the closet constitute a subtext in Billy Budd that may well have brought to its author’s mind the sad sundering of his closeness with Nathaniel Hawthorne.
ellauri107.html on line 246: Billy Budd provides an implicit indictment of the culture, whether military or civil, that encourages the kind of closet where a Claggart so readily succumbs to his “depravity according to nature.” Captain Vere likewise shows a closed, perhaps also “closeted” mind as ready prey for the phenomenon of evil. In Vere’s presence, as Billy is struck dumb by Claggart’s accusation, Claggart is struck dead by a single blow from Billy’s fist, the only response he can muster to defend himself. Although Vere cherishes Billy as “an angel of God” and knows him to be innocent of Claggart’s charges, he resists any bending of rules to protect him against the harshest of consequences for his act of insubordination. Ruthlessly silencing the dictates of his heart, “sometimes the feminine in man,” Vere effects what Claggart’s malice alone could not -- Billy’s total destruction.
ellauri107.html on line 250: Billy is first the victim of Claggart’s closet, one with similarities to the Roy Cohn and J. Edgar Hoover kinds that project self-loathing onto their targets. Vere’s condition, on the other hand, while containing degrees of benevolence, ultimately emerges as more deadly than Claggart’s. Associating his heart with his hated feminine side, Vere crushes down his capacity for love and compassion with a thoroughly brutal, Night-of-the-Long-Knives sort of intolerance. He, who would never have initiated Billy’s demise, will not permit his own ardor to soften his inflexible judgment, as that would evidently equate with irresolution and weakness. After all, he might rationalize, he is the Captain and the Captain has an image to uphold – right? Forget justice; forget humane treatment; maintaining machismo holds precedence over all! And the tragic result: mindless, meaningless, totally unnecessary suffering and loss on the altar of nothing less than evil itself!
ellauri107.html on line 260: Speculation about Cohn's sexuality intensified following his death from AIDS in 1986. In a 2008 article published in The New Yorker, Jeffrey Toobin quotes Roger Stone: "Roy was not gay. He was a man who liked having sex with men. Gays were weak, effeminate. He always seemed to have these young blond boys around. It just wasn't discussed. He was interested in power and access." Stone worked with Cohn beginning with the Reagan campaign during the 1976 Republican Party presidential primaries.
ellauri107.html on line 270: Taylor also recounts some of Roth's health struggles. Among other things, he suffered from back and heart problems. Taylor recalls one particular trip to the hospital with Roth where they jumped into a cab. The aggressively flatulent driver had Rush Limbaugh on at top volume. Roth, in pain, turned to Taylor and asked, are we to be spared nothing?
ellauri107.html on line 274: He was infamously resentful of being denied the Nobel Prize in literature: “He took to calling it the Anybody-But-Roth Prize,” Taylor reports. And past slights consumed him. Taylor notes that Roth couldn’t stop relitigating his first marriage, and that “despite her death she needed further – no, endless – pulverization.”
ellauri107.html on line 333: 1 kipeimmistä takaiskuista oli lapsettomuus, johon Roth aikaa myöten resignoitui. Mutta koville se otti.
ellauri107.html on line 351: Vaughn Monroe on ikävän näköinen hörökorvainen paleface joka vetää kyllä hyvin bassona Ghostriders in The sky. Pres. Reagan esittelee Vaughnin ex trumpetistina. Pili työnteli sen tahdissa 40-luvun tyttöjä housuerektio edellä pitkin talkitettua tanssilattiaa. Se oli kesä jolloin kaikkien ajatuxet täytti presidentin penis. Phillu Roth on penisten presidentti. Riittää. Tämä on aivan kuvottavaa.
ellauri107.html on line 400: Where does Roth pull it out of (the expression is apt)? Sabbath had decided to defy his own imminent demise by attempting to have as much sex as possible. As the book begins, Sabbath finds himself “six short years from seventy”, with “the game just about over”. What, 64? That is young! Phil was 62 in 1995. Is that when his pecker started to sag?
ellauri107.html on line 414: Babbitt (1922), by Sinclair Lewis, is a satirical novel about American culture and society that critiques the vacuity of middle class life and the social pressure toward conformity. The controversy provoked by Babbitt was influential in the decision to award the Nobel Prize in Literature to Lewis in 1930.
ellauri107.html on line 418: In Babbitt (1922), Sinclair Lewis created a living and breathing man with recognizable hopes and dreams, not a caricature. To his publisher, Lewis wrote: “He is all of us Americans at 46, prosperous, but worried, wanting — passionately — to seize something more than motor cars and a house before it's too late.” George F. Babbitt's mediocrity is central to his realism; Lewis believed that the fatal flaw of previous literary representations of the American businessman was in portraying him as “an exceptional man.”
ellauri107.html on line 422: George F. Babbitt was an archetype of the American city dwellers who touted the virtues of Republicanism, Presbyterianism, and absolute conformity because "it is not what he feels and aspires that moves him primarily; it is what the folks about him will think of him. His politics is communal politics, mob politics, herd politics; his religion is a public rite wholly without subjective significance." Mencken said that Babbitt was the literary embodiment of everything wrong with American society.
ellauri107.html on line 438: Myra Babbitt—Mrs. George F. Babbitt—was definitely mature. She had creases from the corners of her mouth to the bottom of her chin, and her plump neck bagged. But the thing that marked her as having passed the line was that she no longer had reticences before her husband, and no longer worried about not having reticences. She was in a petticoat now, and corsets which bulged, and unaware of being seen in bulgy corsets. She had become so dully habituated to married life that in her full matronliness she was as sexless as an anemic nun. She was a good woman, a kind woman, a diligent woman, but no one, save perhaps Tinka her ten-year-old, was at all interested in her or entirely aware that she was alive.
ellauri107.html on line 444: In the comedy Andria (“The Girl of Andros”) by the Roman poet Terentius, Simo uses it to comment on the tears of his son Pamphilus at the funeral of a neighbor to his interlocutor Sosias. At first he was of the opinion that these were an expression of special sympathy and was pleased about it. But when he discovered that the deceased's pretty sister was also a member of the funeral procession, he realized that his son's emotion was only faked to get closer to him: hinc illae lacrumae, haec illast misericordia. ("Hence his tears, that is the reason for his pity!").
ellauri107.html on line 456: He searched for an attitude, but neither as a Republican, a Presbyterian, an Elk, nor a real-estate broker did
ellauri107.html on line 469: He had, with indignation at the criticism of Zenith, skimmed through a report in which the notorious pessimist Seneca Doane, the radical lawyer, asserted that to throw boys and young girls into a bull-pen crammed with men suffering from syphilis, delirium tremens, and insanity was not the perfect way of educating them. He had controverted the report by growling, “Folks that think a jail ought to be a bloomin' Hotel Thornleigh make me sick. If people don't like a jail, let 'em behave 'emselves and keep out of it. Besides, these reform cranks always exaggerate.” That was the beginning and quite completely the end of his investigations into Zenith's charities and corrections; and as to the “vice districts” he brightly expressed it, “Those are things that no decent man monkeys with. Besides, smatter fact, I'll tell you confidentially: it's a protection to our daughters and to decent women to have a district where tough nuts can raise cain. Keeps 'em away from our own homes.”
ellauri107.html on line 474: “Course I don't mean to say that every ad I write is literally true or that I always believe everything I say when I give some buyer a good strong selling-spiel. You see—you see it's like this: In the first place, maybe the owner of the property exaggerated when he put it into my hands, and it certainly isn't my place to go proving my principal a liar! And then most folks are so darn crooked themselves that they expect a fellow to do a little lying, so if I was fool enough to never whoop the ante I'd get the credit for lying anyway! In self-defense I got to toot my own horn, like a lawyer defending a client—his bounden duty, ain't it, to bring out the poor dub's good points? Why, the Judge himself would bawl out a lawyer that didn't, even if they both knew the guy was guilty! But even so, I don't pad out the truth like Cecil Rountree or Thayer or the rest of these realtors. Fact, I think a fellow that's willing to deliberately up and profit by lying ought to be shot!”
ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts.
ellauri107.html on line 487: They grinned and went into the Neronian washroom, where a line of men bent over the bowls inset along a prodigious slab of marble as in religious prostration before their own images in the massy mirror. Voices thick, satisfied, authoritative, hurtled along the marble walls, bounded from the ceiling of lavender-bordered milky tiles, while the lords of the city, the barons of insurance and law and fertilizers and motor tires, laid down the law for Zenith; announced that the day was warm-indeed, indisputably of spring; that wages were too high and the interest on mortgages too low; that Babe Ruth, the eminent player of baseball, was a noble man; and that “those two nuts at the Climax Vaudeville Theater this week certainly are a slick pair of actors.”
ellauri107.html on line 496: “Good Lord, I don't know what 'rights' a man has! And I don't know the solution of boredom. If I did, I'd be the one philosopher that had the cure for living. But I do know that about ten times as many people find their lives dull, and unnecessarily dull, as ever admit it; and I do believe that if we busted out and admitted it sometimes, instead of being nice and patient and loyal for sixty years, and then nice and patient and dead for the rest of eternity, why, maybe, possibly, we might make life more fun.”
ellauri107.html on line 501: “Look here, Stan; let's get this clear. You've got an idea somehow that it's you that do all the selling. Where d' you get that stuff? Where d' you think you'd be if it wasn't for our capital behind you, and our lists of properties, and all the prospects we find for you? All you got to do is follow up our tips and close the deal. The hall-porter could sell Babbitt-Thompson listings! You say you're engaged to a girl, but have to put in your evenings chasing after buyers. Well, why the devil shouldn't you? What do you want to do? Sit around holding her hand? Let me tell you, Stan, if your girl is worth her salt, she'll be glad to know you're out hustling, making some money to furnish the home-nest, instead of doing the lovey-dovey. The kind of fellow that kicks about working overtime, that wants to spend his evenings reading trashy novels or spooning and exchanging a lot of nonsense and foolishness with some girl, he ain't the kind of upstanding, energetic young man, with a future—and with Vision!—that we want here. How about it? What's your Ideal, anyway? Do you want to make money and be a responsible member of the community, or do you want to be a loafer, with no Inspiration or Pep?”
ellauri107.html on line 516: Company sends out to China, and you live in a compound and don't have to do any work, and you get to see the world and pagodas and the ocean and everything! And then I could take up correspondence-courses. That's the real stuff! You don't have to recite to some frosty-faced old dame that's trying to show off to the principal, and you can study any subject you want to. Just listen to these! I clipped out the ads of some swell courses.”
ellauri107.html on line 518: He snatched from the back of his geometry half a hundred advertisements of those home-study courses which the energy and foresight of American commerce have contributed to the science of education. The first displayed the portrait of a young man with a pure brow, an iron jaw, silk socks, and hair like patent leather. Standing with one hand in his trousers-pocket and the other extended with chiding forefinger, he was bewitching an audience of men with gray beards, paunches, bald heads, and every other sign of wisdom and prosperity. Above the picture was an inspiring educational symbol—no antiquated lamp or torch or owl of Minerva, but a row of dollar signs. The text ran:
ellauri107.html on line 530: Samuli Nilkki koittaa sepustaa että konfliktit on kielellisiä väärinkäsityxiä. Se on niin tuubaa kuin tuuba olla voi. Ne on enimmäxeen eturistiriitoja. Käydään nollasummapeliä jostakin yhteisestä resurssista. Win-win on voittajien savuverhoa.
ellauri107.html on line 550: Kate Croy and Merton Densher are two betrothed Londoners who desperately want to marry but have very little money. Kate is constantly put upon by family troubles, and is now living with her domineering aunt, Maud Lowder. Into their world comes Milly Theale, an enormously rich young American woman who had previously met and fallen in love with Densher, although she has never revealed her feelings. Her travelling companion and confidante, Mrs. Stringham, is an old friend of Maud. Kate and Aunt Maud welcome Milly to London, and the American heiress enjoys great social success.
ellauri107.html on line 552: With Kate as a companion, Milly goes to see an eminent physician, Sir Luke Strett, because she worries that she is suffering from an incurable disease. The doctor is noncommittal but Milly fears the worst. Kate suspects that Milly is deathly ill. After the trip to America where he had met Milly, Densher returns to find the heiress in London. Kate wants Densher to pay as much attention as possible to Milly, though at first he doesn't quite know why. Kate has been careful to conceal from Milly (and everybody else) that she and Densher are engaged.
ellauri107.html on line 554: With the threat of serious illness hanging over her, Milly decides to travel to Venice with Mrs. Stringham. Aunt Maud, Kate and Densher follow her. At a party Milly gives in her Venice palazzo (the older Palazzo Barbaro, called "Palazzo Leporelli" in the novel), Kate finally reveals her complete plan to Densher: he is to marry Milly so that, after her presumably soon-to-occur death, he will inherit the money they can marry on. Densher had suspected this was Kate's idea, and he demands that she consummate their affair before he will go along with her plan.
ellauri108.html on line 69: Yahweh was the national god of the kingdoms of Israel (Samaria) and Judah. The short form Jah/Yah, which appears in Exodus 15:2 and 17:16, Psalm 89:9, Song of Songs 8:6, is preserved also in theophoric names such as Elijah ("my god is Jah"), Malchijah ("my king is Jah"), and Adonijah ("my lord is Jah"), etc. as well as in the phrase Hallelujah. The name Joel is derived from combining the word Jah with the word El.
ellauri108.html on line 71: At Revelation 19:1-6, Jah is embedded in the phrase "hallelujah" (Tiberian halləlûyāh), a Hebrew expression that literally means "Praise Jah". The short form "IA" (Yah or Jah (יה)) in the phrase hallelouia (Ἁλληλουιά) is transcribed by the Greek ia.
ellauri108.html on line 75: With the rise of the Reformation, reconstructions of the Tetragrammaton became popular. The Tyndale Bible was the first English translation to use the anglicized reconstruction. The modern letter "J" settled on its current English pronunciation only around 500 years ago; in Ancient Hebrew, the first consonant of the Tetragrammaton always represents a "Y" sound.
ellauri108.html on line 77: Rotherham's Emphasised Bible includes 49 uses of Jah. In the Sacred Scriptures Bethel Edition Bible, the Jerusalem Bible, and the New Jerusalem Bible (prior to 1998) the name "YHWH" and its abbreviated form "Yah" is found. The New World Translation of the Holy Scriptures, used primarily by Jehovah's Witnesses, employs "Jah" in the Hebrew Scriptures, and translates Hallelujah as "Praise Jah" in the Greek Scriptures. The Divine Name King James Bible employs "JAH" in 50 instances within the Old Testament according to the Divine Name Concordance of the Divine Name King James Bible, Second Edition.
ellauri108.html on line 94: Jesus is an important figure in Rastafari. However, practitioners reject the traditional Christian view of Jesus, particularly the depiction of him as a white European, believing that this is a perversion of the truth. They believe that Jesus was a black African, and that the white Jesus was a false god. Many Rastas regard Christianity as the creation of the white man; they treat it with suspicion out of the view that the oppressors (white Europeans) and the oppressed (black Africans) cannot share the same God. Many Rastas take the view that the God worshipped by most white Christians is actually the Devil, and a recurring claim among Rastas is that the Pope is Satan or the Antichrist. Rastas therefore often view Christian preachers as deceivers and regard Christianity as being guilty of furthering the oppression of the African diaspora, frequently referring to it as having perpetrated "mental enslavement".
ellauri108.html on line 98: From its origins, Rastafari was intrinsically linked with Haile Selassie, the Emperor of Ethiopia from 1930 to 1974. He remains the central figure in Rastafari ideology, and although all Rastas hold him in esteem, precise interpretations of his identity differ. Understandings of how Haile Selassie relates to Jesus vary among Rastas. Many, although not all, believe that the Ethiopian monarch was the Second Coming of Jesus, legitimising this by reference to their interpretation of the nineteenth chapter of the Book of Revelation. By viewing Haile Selassie as Jesus, these Rastas also regard him as the messiah prophesied in the Old Testament, the manifestation of God in human form, and "the living God". Some perceive him as part of a Trinity, alongside God as Creator and the Holy Spirit, the latter referred to as "the Breath within the temple". Rastas who view Haile Selassie as Jesus argue that both were descendants from the royal line of the Biblical king David, while Rastas also emphasise the fact that the Makonnen dynasty, of which Haile Selassie was a member, claimed descent from the Biblical figures Solomon and the Queen of Sheba.
ellauri108.html on line 104: While he was emperor, many Jamaican Rastas professed the belief that Haile Selassie would never die. The 1974 overthrow of Haile Selassie by the military Derg and his subsequent death in 1975 resulted in a crisis of faith for many practitioners. Some left the movement altogether. Others remained, and developed new strategies for dealing with the news. Some Rastas believed that Selassie did not really die and that claims to the contrary were Western misinformation. To bolster their argument, they pointed to the fact that no corpse had been produced; in reality, Haile Selassie's body had been buried beneath his palace, remaining undiscovered there until 1992. Another perspective within Rastafari acknowledged that Haile Selassie's body had perished, but claimed that his inner essence survived as a spiritual force. A third response within the Rastafari community was that Selassie's death was inconsequential as he had only been a "personification" of Jah rather than Jah himself.
ellauri108.html on line 106: During his life, Selassie described himself as a devout Christian. In a 1967 interview, Selassie was asked about the Rasta belief that he was the Second Coming of Jesus, to which he responded: "I have heard of this idea. I also met certain Rastafarians. I told them clearly that I am a man, that I am mortal, and that I will be replaced by the oncoming generation, and that they should never make a mistake in assuming or pretending that a human being is emanated from a deity." His grandson Ermias Sahle Selassie has said that there is "no doubt that Haile Selassie did not encourage the Rastafari movement". Critics of Rastafari have used this as evidence that Rasta theological beliefs are incorrect, although some Rastas take Selassie's denials as evidence that he was indeed the incarnation of God, based on their reading of the Gospel of Luke.
ellauri108.html on line 110: Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people. This is similar to beliefs in Judaism, although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim. Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed.
ellauri108.html on line 117: Rastas view Babylon as being responsible for both the Atlantic slave trade which removed enslaved Africans from their continent and the ongoing poverty which plagues the African diaspora. Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people. Many Rastas, adopting a Pan-Africanist ethos, have criticised the division of Africa into nation-states, regarding this as a Babylonian development, and are often hostile to capitalist resource extraction from the continent. Rastas seek to delegitimise and destroy Babylon, something often conveyed in the Rasta aphorism "Chant down Babylon". Rastas often expect the white-dominated society to dismiss their beliefs as false, and when this happens they see it as confirmation of the correctness of their faith.
ellauri108.html on line 121: In portraying Africa as their "Promised Land", Rastas reflect their desire to escape what they perceive as the domination and degradation that they experience in Babylon. During the first three decades of the Rastafari movement, it placed strong emphasis on the need for the African diaspora to be repatriated to Africa. To this end, various Rastas lobbied the Jamaican government and United Nations to oversee this resettlement process. Other Rastas organised their own transportation to the African continent. Critics of the movement have argued that the migration of the entire African diaspora to Africa is implausible, particularly as no African country would welcome this.
ellauri108.html on line 123: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent. The term "liberation before repatriation" began to be used within the movement. Some Rastas seek to transform Western society so that they may more comfortably live within it rather than seeking to move to Africa. There are nevertheless many Rastas who continue to emphasise the need for physical resettlement of the African diaspora in Africa.
ellauri108.html on line 125: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise. In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.
ellauri108.html on line 129: Most Rastas share a pair of fundamental moral principles known as the "two great commandments": love of a black male God and love of neighbour if he too is black and male. Many Rastas believe that to determine whether they should undertake a certain act or not, they should consult the presence of Jah within themselves. He's the little red orange and green duck in your left ear. Do not listen to the little white Jesus duck on the right, he is the deevil.
ellauri108.html on line 131: Rastafari promotes the idea of "living naturally", in accordance with what Rastas regard as nature's laws. It endorses the idea that Africa is the "natural" abode of black Africans, a continent where they can live according to African culture and tradition and be themselves on a physical, emotional, and intellectual level. Practitioners believe that Westerners and Babylon have detached themselves from nature through technological development and thus have become debilitated, slothful, and decadent. Some Rastas express the view that they should adhere to what they regard as African laws rather than the laws of Babylon, thus defending their involvement in certain acts which may be illegal in the countries that they are living in. In emphasising this Afrocentric approach, Rastafari expresses overtones of black nationalism.
ellauri108.html on line 135: Rastafari promotes what it regards as the restoration of black manhood, believing that men in the African diaspora have been emasculated by Babylon. It espouses patriarchal principles, including the idea that women should submit to male leadership. External observers—including scholars such as Cashmore and Edmonds—have claimed that Rastafari accords women an inferior position to men. Rastafari women usually accept this subordinate position and regard it as their duty to obey their men; the academic Maureen Rowe suggested that women were willing to join the religion despite its restrictions because they valued the life of structure and discipline it provided. Rasta discourse often presents women as morally weak and susceptible to deception by evil, and claims that they are impure while menstruating. Rastas legitimise these gender roles by citing Biblical passages, particularly those in the Book of Leviticus and in the writings of Paul the Apostle. The Rasta Shop is a store selling items associated with Rastafari in the U.S. state of Oregon.
ellauri108.html on line 137: Rasta women usually wear clothing that covers their head and hides their body contours. Trousers are usually avoided, in favour of long skirts. Women are expected to cover their head while praying, and in some Rasta groups this is expected of them whenever in public. Rasta discourse insists this female dress code is necessary to prevent women attracting men and presents it as an antidote to the sexual objectification of women in Babylon. Rasta men are permitted to wear whatever they choose. Although men and women took part alongside each other in early Rasta rituals, from the late 1940s and 1950s the Rasta community increasingly encouraged gender segregation for ceremonies. This was legitimised with the explanation that women were impure through menstruation and that their presence at the ceremonies would distract male participants.
ellauri108.html on line 139: As it existed in Jamaica, Rastafari did not promote monogamy. Rasta men are permitted multiple female sex partners, while women are expected to reserve their sexual activity for one male partner. Marriage is not usually formalised through legal ceremonies but is a common-law affair, although many Rastas are legally married. Rasta men refer to their female partners as "queens", or "empresses", while the males in these relationships are known as "kingmen". Rastafari places great importance on family life and the raising of children, with reproduction being encouraged. The religion emphasises the place of men in child-rearing, associating this with the recovery of African manhood. Women often work, sometimes while the man raises the children at home. Rastafari typically rejects feminism, although since the 1970s growing numbers of Rasta women have called for greater gender equity in the movement. The scholar Terisa E. Turner for instance encountered Kenyan feminists who were appropriating Rastafari content to suit their political agenda. Some Rasta women have challenged gender norms by wearing their hair uncovered in public and donning trousers.
ellauri108.html on line 141: Rastafari regards procreation as the purpose of sex, and thus oral and anal sex are usually forbidden. Both contraception and abortion are usually censured, and a common claim in Rasta discourse is that these were inventions of Babylon to decrease the black African birth-rate. Rastas typically express hostile attitudes to homosexuality, regarding homosexuals as evil and unnatural; this attitude derives from references to same-sex sexual activity in the Bible. Homosexual Rastas probably conceal their sexual orientation because of these attitudes. Rastas typically see the growing acceptance of birth control and homosexuality in Western society as evidence of the degeneration of Babylon as it approaches its apocalyptic end.
ellauri108.html on line 143: Rastas refer to their cultural and religious practices as "livity". Rastafari does not place emphasis on hierarchical structures. It has no professional priesthood, with Rastas believing that there is no need for a priest to act as mediator between the worshipper and divinity. It nevertheless has "elders", an honorific title bestowed upon those with a good reputation among the community. Although respected figures, they do not necessarily have administrative functions or responsibilities. When they do oversee ritual meetings, they are often responsible for helping to interpret current events in terms of Biblical scripture. Elders often communicate with each other through a network to plan movement events and form strategies.
ellauri108.html on line 145: The term "grounding" is used among Rastas to refer to the establishment of relationships between like-minded practitioners. Groundings often take place in a commune or yard, and are presided over by an elder. The elder is charged with keeping discipline and can ban individuals from attending. The number of participants can range from a handful to several hundred. Activities that take place at groundings include the playing of drums, chanting, the singing of hymns, and the recitation of poetry. Cannabis, known as ganja, is often smoked. Most groundings contain only men, although some Rasta women have established their own all-female grounding circles.
ellauri108.html on line 147: One of the central activities at groundings is "reasoning". This is a discussion among assembled Rastas about the religion's principles and their relevance to current events. These discussions are supposed to be non-combative, although attendees can point out the fallacies in any arguments presented. Those assembled inform each other about the revelations that they have received through meditation and dream. Each contributor is supposed to push the boundaries of understanding until the entire group has gained greater insight into the topic under discussion. In meeting together with like-minded individuals, reasoning helps Rastas to reassure one another of the correctness of their beliefs. Rastafari meetings are opened and closed with prayers. These involve supplication of God, the supplication for the hungry, sick, and infants, and calls for the destruction of the Rastas' enemies, and then close with statements of adoration.
ellauri108.html on line 152: Nyabinghi Issemblies typically take place in rural areas, being situated in the open air or in temporary structures—known as "temples" or "tabernacles"—specifically constructed for the purpose. Any elder seeking to sponsor a Nyabinghi Issembly must have approval from other elders and requires the adequate resources to organise such an event. The assembly usually lasts between three and seven days. During the daytime, attendees engage in food preparation, ganja smoking, and reasoning, while at night they focus on drumming and dancing around bonfires. Nyabinghi Issemblies often attract Rastas from a wide area, including from different countries. They establish and maintain a sense of solidarity among the Rasta community and cultivate a feeling of collective belonging. Unlike in many other religions, rites of passage play no role in Rastafari; on death, various Rastas have been given Christian funerals by their relatives, as there are no established Rasta funeral rites.
ellauri108.html on line 162: In many countries—including Jamaica—cannabis is illegal and by using it, Rastas protest the rules and regulations of Babylon. In the United States, for example, thousands of practitioners have been arrested because of their possession of the drug. Rastas have also advocated for the legalisation of cannabis in those jurisdictions where it is illegal; in 2015, Jamaica decriminalized personal possession of marijuana up to two ounces and legalized it for medicinal and scientific purposes. In 2019, Barbados legalised Rastafari use of cannabis within religious settings and pledged 60 acres (24 ha) of land for Rastafari to grow it.
ellauri108.html on line 164: Rastafari music developed at reasoning sessions, where drumming, chanting, and dancing are all present. Rasta music is performed to praise and commune with Jah, and to reaffirm the rejection of Babylon. Rastas believe that their music has healing properties, with the ability to cure colds, fevers, and headaches. Many of these songs are sung to the tune of older Christian hymns, but others are original Rasta creations.
ellauri108.html on line 168: As Rastafari developed, popular music became its chief communicative medium. During the 1960s, ska was a popular musical style in Jamaica, and although its protests against social and political conditions were mild, it gave early expression to Rasta socio-political ideology. Particularly prominent in the connection between Rastafari and ska were the musicians Count Ossie and Don Drummond. Ossie was a drummer who believed that black people needed to develop their own style of music; he was heavily influenced by Burru, an Afro-Jamaican drumming style. Ossie subsequently popularised this new Rastafari ritual music by playing at various groundings and groundations around Jamaica, with songs like "Another Moses" and "Babylon Gone" reflecting Rasta influence. Rasta themes also appeared in Drummond's work, with songs such as "Reincarnation" and "Tribute to Marcus Garvey".
ellauri108.html on line 170: 1968 saw the development of reggae in Jamaica, a musical style typified by slower, heavier rhythms than ska and the increased use of Jamaican Patois. Like calypso, reggae was a medium for social commentary, although it demonstrated a wider use of radical political and Rasta themes than were previously present in Jamaican popular music. Reggae artists incorporated Rasta ritual rhythms, and also adopted Rasta chants, language, motifs, and social critiques. Songs like The Wailers' "African Herbsman" and Peter Tosh's "Legalize It" referenced cannabis use, while tracks like The Melodians' "Rivers of Babylon" and Junior Byles' "Beat Down Babylon" referenced Rasta beliefs in Babylon. Reggae gained widespread international popularity during the mid-1970s, coming to be viewed by black people in many different countries as music of the oppressed. Many Rastas grew critical of reggae, believing that it had commercialised their religion. Although reggae contains much Rastafari symbolism, and the two are widely associated, the connection is often exaggerated by non-Rastas. Most Rastas do not listen to reggae music, and reggae has also been utilised by other religious groups, such as Protestant Evangelicals. Out of reggae came dub music; dub artists often employ Rastafari terminology, even when not Rastas themselves.
ellauri108.html on line 175: Rastas make wide use of the pronoun "I". This denotes the Rasta view that the self is divine, and reminds each Rasta that they are not a slave and have value, worth, and dignity as a human being. For instance, Rastas use "I" in place of "me", "I and I" in place of "we", "I-ceive" in place of "receive", "I-sire" in place of "desire", "I-rate" in place of "create", and "I-men" in place of "Amen". Rastas refer to this process as "InI Consciousness" or "Isciousness". Rastas typically refer to Haile Selassie as "Haile Selassie I", thus indicating their belief in his divinity. Rastas also typically believe that the phonetics of a word should be linked to its meaning. For instance, Rastas often use the word "downpression" in place of "oppression" because oppression bears down on people rather than lifting them up, with "up" being phonetically akin to "opp-". Similarly, they often favour "livicate" over "dedicate" because "ded-" is phonetically akin to the word "dead". In the early decades of the religion's development, Rastas often said "Peace and Love" as a greeting, although the use of this declined as Rastafari matured.
ellauri108.html on line 177: Rastas often make use of the colours red, black, green, and gold. Red, gold, and green were used in the Ethiopian flag, while, prior to the development of Rastafari, the Jamaican black nationalist activist Marcus Garvey had used red, green, and black as the colours for the Pan-African flag representing his United Negro Improvement Association. According to Garvey, the red symbolised the blood of martyrs, the black symbolised the skin of Africans, and the green represented the vegetation of the land, an interpretation endorsed by some Rastas. The colour gold is often included alongside Garvey's three colours; it has been adopted from the Jamaican flag, and is often interpreted as symbolising the minerals and raw materials which constitute Africa's wealth. Rastas often paint these colours onto their buildings, vehicles, kiosks, and other items, or display them on their clothing, helping to distinguish Rastas from non-Rastas and allowing adherents to recognise their co-religionists. As well as being used by Rastas, the colour set has also been adopted by Pan-Africanists more broadly, who use it to display their identification with Afrocentricity; for this reason it was adopted on the flags of many post-independence African states. Rastas often accompany the use of these three or four colours with the image of the Lion of Judah, also adopted from the Ethiopian flag and symbolizing Haile Selassie.
ellauri108.html on line 184: Rastafarians typically avoid food produced by non-Rastas or from unknown sources. Rasta men refuse to eat food prepared by a woman while she is menstruating, and some will avoid food prepared by a woman at any time. Rastas also generally avoid alcohol, cigarettes, and hard drugs such as heroin and cocaine, presenting these substances as unnatural and dirty and contrasting them with cannabis. Rastas also often avoid mainstream scientific medicine and will reject surgery, injections, or blood transfusions. Instead they utilise herbal medicine for healing, especially teas and poultices, with cannabis often used as an ingredient.
ellauri108.html on line 189: Rastas differ on whether they regard dreadlocks as compulsory for practicing the religion. Some Rastas do not wear their hair in dreadlocks; within the religion they are often termed "cleanface" Rastas, with those wearing dreadlocked hair often called "locksmen". Some Rastas have also joined the Ethiopian Orthodox Church, the Christian organisation to which Haile Selassie belonged, and these individuals are forbidden from putting their hair in dreadlocks by the Church. In reference to Rasta hairstyles, Rastas often refer to non-Rastas as "baldheads", or "combsome", while those who are new to Rastafari and who have only just started to grow their hair into dreads are termed "nubbies". Members of the Bobo Ashanti sect of Rastas conceal their dreadlocks within turbans, while some Rastas tuck their dreads under a rastacap or tam headdress, usually coloured green, red, black, and yellow. Dreadlocks and Rastafari-inspired clothing have also been worn for aesthetic reasons by non-Rastas. For instance, many reggae musicians who do not adhere to the Rastafari religion wear their hair in dreads. A Rasta man wearing a rastacap has been sighted in Jamaica.
ellauri108.html on line 199: Further contributing significantly to Rastafari's development were Ethiopianism and the Back to Africa ethos, both traditions with 18th-century roots. In the 19th century, there were growing calls for the African diaspora located in Western Europe and the Americas to be resettled in Africa, with some of this diaspora establishing colonies in Sierra Leone and Liberia. Based in Liberia, the black Christian preacher Edward Wilmot Blyden began promoting African pride and the preservation of African tradition, customs, and institutions. Also spreading throughout Africa was Ethiopianism, a movement that accorded special status to the east African nation of Ethiopia because it was mentioned in various Biblical passages. For adherents of Ethiopianism, "Ethiopia" was regarded as a synonym of Africa as a whole.
ellauri108.html on line 201: Marcus Garvey, a prominent black nationalist theorist who heavily influenced Rastafari and is regarded as a prophet by many Rastas. The Jamaican activist Marcus Garvey, spent much of his adult life in the US and Britain. Garvey supported the idea of global racial separatism and called for part of the African diaspora to relocate to Africa. His ideas faced opposition from civil rights activists like W. E. B. Du Bois who supported racial integration, and as a mass movement, Garveyism declined in the Great Depression of the 1930s. A rumour later spread that in 1916, Garvey had called on his supporters to "look to Africa" for the crowning of a black king; this quote was never verified. However, in August 1930, Garvey's play, Coronation of an African King, was performed in Kingston. Its plot revolved around the crowning of the fictional Prince Cudjoe of Sudan, although it anticipated the crowning of Haile Selassie later that year. Rastas hold Garvey in great esteem, with many regarding him as a prophet. Garvey knew of Rastafari, but took a largely negative view of the religion; he also became a critic of Haile Selassie, calling him "a great coward" who rules a "country where black men are chained and flogged".
ellauri108.html on line 203: Haile Selassie was crowned Emperor of Ethiopia in 1930. A number of Jamaica's Christian clergymen claimed that Selassie's coronation was evidence that he was the black messiah that they believed was prophesied in the Book of Revelation, the Book of Daniel, and Psalms. Over the following years, several street preachers—most notably Leonard Howell, Archibald Dunkley, Robert Hinds, and Joseph Hibbert—began claiming that Haile Selassie was the returned Jesus. They first did so in Kingston, and soon the message spread throughout 1930s Jamaica, especially among poor communities who were hit particularly hard by the Great Depression. Clarke stated that "to all intents and purposes this was the beginning" of the Rastafari movement.
ellauri108.html on line 205: Howell has been described as the "leading figure" in the early Rastafari movement. He preached that black Africans were superior to white Europeans and that Afro-Jamaicans should owe their allegiance to Haile Selassie rather than to George V, King of Great Britain and Ireland. The island's British authorities arrested him and charged him with sedition in 1934, resulting in his two-year imprisonment. Following his release, Howell established the Ethiopian Salvation Society and in 1939 established a Rasta community, known as Pinnacle, in Saint Catherine Parish. Police feared that Howell was training his followers for an armed rebellion and were angered that it was producing cannabis for sale. They raided the community on several occasions and Howell was imprisoned for a further two years. Upon his release he returned to Pinnacle, but the police continued with their raids and shut down the community in 1954; Howell himself was committed to a mental hospital.
ellauri108.html on line 214: Rastafari's main appeal was among the lower classes of Jamaican society. For its first thirty years, Rastafari was in a conflictual relationship with the Jamaican authorities. Jamaica's Rastas expressed contempt for many aspects of the island's society, viewing the government, police, bureaucracy, professional classes, and established churches as instruments of Babylon. Relations between practitioners and the police were strained, with Rastas often being arrested for cannabis possession. During the 1950s the movement grew rapidly in Jamaica itself and also spread to other Caribbean islands, the United States, and the United Kingdom.
ellauri108.html on line 216: In the 1940s and 1950s, a more militant brand of Rastafari emerged. The vanguard of this was the House of Youth Black Faith, a group whose members were largely based in West Kingston. Backlash against the Rastas grew after a practitioner of the religion allegedly killed a woman in 1957. In March 1958, the first Rastafarian Universal Convention was held in the settlement of Back-o-Wall, Kingston. Following the event, militant Rastas unsuccessfully tried to capture the city in the name of Haile Selassie. Later that year they tried again in Spanish Town. The increasing militancy of some Rastas resulted in growing alarm about the religion in Jamaica. According to Cashmore, the Rastas became "folk devils" in Jamaican society. In 1959, the self-declared prophet and founder of the African Reform Church, Claudius Henry, sold thousands of tickets to Afro-Jamaicans, including many Rastas, for passage on a ship that he claimed would take them to Africa. The ship never arrived and Henry was charged with fraud. In 1960 he was sentenced to six years imprisonment for conspiring to overthrow the government. Henry's son was accused of being part of a paramilitary cell and executed, confirming public fears about Rasta violence. One of the most prominent clashes between Rastas and law enforcement was the Coral Gardens incident of 1963, in which an initial skirmish between police and Rastas resulted in several deaths and led to a larger roundup of practitioners. Clamping down on the Rasta movement, in 1964 the island's government implemented tougher laws surrounding cannabis use.
ellauri108.html on line 222: In the mid-1970s, reggae's international popularity exploded. The most successful reggae artist was Bob Marley, who—according to Cashmore—"more than any other individual, was responsible for introducing Rastafarian themes, concepts and demands to a truly universal audience". Reggae's popularity led to a growth in "pseudo-Rastafarians", individuals who listened to reggae and wore Rasta clothing but did not share its belief system. Many Rastas were angered by this, believing it commercialised their religion.
ellauri108.html on line 227: Through reggae, Rasta musicians became increasingly important in Jamaica's political life during the 1970s. To bolster his popularity with the electorate, Jamaican Prime Minister Michael Manley employed Rasta imagery and courted and obtained support from Marley and other reggae musicians. Manley described Rastas as a "beautiful and remarkable people" and carried a cane, the "rod of correction", which he claimed was a gift from Haile Selassie. Following Manley's example, Jamaican political parties increasingly employed Rasta language, symbols, and reggae references in their campaigns, while Rasta symbols became increasingly mainstream in Jamaican society. This helped to confer greater legitimacy on Rastafari, with reggae and Rasta imagery being increasingly presented as a core part of Jamaica's cultural heritage for the growing tourist industry. In the 1980s, a Rasta, Barbara Makeda Blake Hannah, became a senator in the Jamaican Parliament.
ellauri108.html on line 233: Rastafari is not a homogeneous movement and has no single administrative structure, nor any single leader. A majority of Rastas avoid centralised and hierarchical structures because they do not want to replicate the structures of Babylon and because their religion's ultra-individualistic ethos places emphasis on inner divinity. The structure of most Rastafari groups is less like that of Christian denominations and is instead akin to the cellular structure of other African diasporic traditions like Haitian Vodou, Cuban Santería, and Jamaica's Revival Zion. Since the 1970s, there have been attempts to unify all Rastas, namely through the establishment of the Rastafari Movement Association, which sought political mobilisation. In 1982, the first international assembly of Rastafari groups took place in Toronto, Canada. This and subsequent international conferences, assemblies, and workshops have helped to cement global networks and cultivate an international community of Rastas.
ellauri108.html on line 235: Sub-divisions of Rastafari are often referred to as "houses" or "mansions", in keeping with a passage from the Gospel of John (14:2): as translated in the King James Bible, Jesus states "In my father's house are many mansions". The three most prominent branches are the House of Nyabinghi, the Bobo Ashanti, and the Twelve Tribes of Israel, although other important groups include the Church of Haile Selassie I, Inc., and the Fulfilled Rastafari. By fragmenting into different houses without any single leader, Rastafari became more resilient amid opposition from Jamaica's government during the early decades of the movement.
ellauri108.html on line 237: Probably the largest Rastafari group, the House of Nyabinghi is an aggregate of more traditional and militant Rastas who seek to retain the movement close to the way in which it existed during the 1940s. They stress the idea that Haile Selassie was Jah and the reincarnation of Jesus. The wearing of dreadlocks is regarded as indispensable and patriarchal gender roles are strongly emphasised, while, according to Cashmore, they are "vehemently anti-white". Nyabinghi Rastas refuse to compromise with Babylon and are often critical of reggae musicians like Marley, whom they regard as having collaborated with the commercial music industry.
ellauri108.html on line 239: The Bobo Ashanti sect was founded in Jamaica by Emanuel Charles Edwards through the establishment of his Ethiopia Africa Black International Congress (EABIC) in 1958. The group established a commune in Bull Bay, where they were led by Edwards until his 1994 death. The group hold to a highly rigid ethos. Edwards advocated the idea of a new trinity, with Haile Selassie as the living God, himself as the Christ, and Garvey as the prophet. Male members are divided into two categories: the "priests" who conduct religious services and the "prophets" who take part in reasoning sessions. It places greater restrictions on women than most other forms of Rastafari; women are regarded as impure because of menstruation and childbirth and so are not permitted to cook for men. The group teaches that black Africans are God's chosen people and are superior to white Europeans, with members often refusing to associate with white people. Bobo Ashanti Rastas are recognisable by their long, flowing robes and turbans.
ellauri108.html on line 244: The Twelve Tribes peaked in popularity during the 1970s, when it attracted artists, musicians, and many middle-class followers—Marley among them—resulting in the terms "middle-class Rastas" and "uptown Rastas" being applied to members of the group. Carrington died in 2005, since which time the Twelve Tribes of Israel have been led by an executive council. As of 2010, it was recorded as being the largest of the centralised Rasta groups. It remains headquartered in Kingston, although it has followers outside Jamaica; the group was responsible for establishing the Rasta community in Shashamane, Ethiopia.
ellauri108.html on line 246: The Church of Haile Selassie, Inc., was founded by Abuna Foxe and operated much like a mainstream Christian church, with a hierarchy of functionaries, weekly services, and Sunday schools. In adopting this broad approach, the Church seeks to develop Rastafari's respectability in wider society. Fulfilled Rastafari is a multi-ethnic movement that has spread in popularity during the 21st century, in large part through the Internet. The Fulfilled Rastafari group accept Haile Selassie's statements that he was a man and that he was a devout Christian, and so place emphasis on worshipping Jesus through the example set forth by Haile Selassie. The wearing of dreadlocks and the adherence to an ital diet are considered issues up to the individual.
ellauri108.html on line 250: As of 2012, there were an estimated 700,000 to 1,000,000 Rastas worldwide. They can be found in many different regions, including most of the world's major population centres. Rastafari's influence on wider society has been more substantial than its numerical size, particularly in fostering a racial, political, and cultural consciousness among the African diaspora and Africans themselves. Men dominate Rastafari. In its early years, most of its followers were men, and the women who did adhere to it tended to remain in the background. This picture of Rastafari's demographics has been confirmed by ethnographic studies conducted in the late 20th and early 21st centuries.
ellauri108.html on line 252: The Rasta message resonates with many people who feel marginalised and alienated by the values and institutions of their society. Internationally, it has proved most popular among the poor and among marginalised youth. In valorising Africa and blackness, Rastafari provides a positive identity for youth in the African diaspora by allowing them to psychologically reject their social stigmatisation. It then provides these disaffected people with the discursive stance from which they can challenge capitalism and consumerism, providing them with symbols of resistance and defiance. Cashmore expressed the view that "whenever there are black people who sense an injust disparity between their own material conditions and those of the whites who surround them and tend to control major social institutions, the Rasta messages have relevance."
ellauri108.html on line 254: Rastafari is a non-missionary religion. However, elders from Jamaica often go "trodding" to instruct new converts in the fundamentals of the religion. On researching English Rastas during the 1970s, Cashmore noted that they had not converted instantaneously, but rather had undergone "a process of drift" through which they gradually adopted Rasta beliefs and practices, resulting in their ultimate acceptance of Haile Selassie's central importance. Based on his research in West Africa, Neil J. Savishinsky found that many of those who converted to Rastafari came to the religion through their pre-existing use of marijuana as a recreational drug.
ellauri108.html on line 256: Rastas often claim that—rather than converting to the religion—they were actually always a Rasta and that their embrace of its beliefs was merely the realisation of this. There is no formal ritual carried out to mark an individual's entry into the Rastafari movement, although once they do join an individual often changes their name, with many including the prefix "Ras". Rastas regard themselves as an exclusive and elite community, membership of which is restricted to those who have the "insight" to recognise Haile Selassie's importance. Practitioners thus often regard themselves as the "enlightened ones" who have "seen the light". Many of them see no point in establishing good relations with non-Rastas, believing that the latter will never accept Rastafari doctrine as truth.
ellauri108.html on line 258: Some Rastas have left the religion. Clarke noted that among British Rastas, some returned to Pentecostalism and other forms of Christianity, while others embraced Islam or no religion. Some English ex-Rastas described disillusionment when the societal transformation promised by Rastafari failed to appear, while others felt that while Rastafari would be appropriate for agrarian communities in Africa and the Caribbean, it was not suited to industrialised British society. Others experienced disillusionment after developing the view that Haile Selassie had been an oppressive leader of the Ethiopian people. Cashmore found that some British Rastas who had more militant views left the religion after finding its focus on reasoning and music insufficient for the struggle against white domination and racism.
ellauri108.html on line 268: Some Rastas in the African diaspora have followed through with their beliefs about resettlement in Africa, with Ghana and Nigeria being particularly favoured. In West Africa, Rastafari has spread largely through the popularity of reggae, gaining a larger presence in Anglophone areas than their Francophone counterparts. Caribbean Rastas arrived in Ghana during the 1960s, encouraged by its first post-independence president, Kwame Nkrumah, while some native Ghanaians also converted to the religion. The largest congregation of Rastas has been in southern parts of Ghana, around Accra, Tema, and the Cape Coast, although Rasta communities also exist in the Muslim-majority area of northern Ghana. The Rasta migrants' wearing of dreadlocks was akin to that of the native fetish priests, which may have assisted the presentation of these Rastas as having authentic African roots in Ghanaian society. However, Ghanaian Rastas have complained of social ostracism and prosecution for cannabis possession, while non-Rastas in Ghana often consider them to be "drop-outs", "too Western", and "not African enough".
ellauri108.html on line 272: In the 1960s, a Rasta settlement was established in Shashamane, Ethiopia, on land made available by Haile Selassie's Ethiopian World Federation. The community faced many problems; 500 acres were confiscated by the Marxist government of Mengistu Haile Mariam. There were also conflicts with local Ethiopians, who largely regarded the incoming Rastas, and their Ethiopian-born children, as foreigners. The Shashamane community peaked at a population of 2,000, although subsequently declined to around 200.
ellauri108.html on line 277: During the 1950s and 1960s, Rastas were among the thousands of Caribbean migrants who settled in the United Kingdom, leading to small groups appearing in areas of London such as Brixton and Notting Hill in the 1950s. By the late 1960s, Rastafari had attracted converts from the second generation of British Caribbean people, spreading beyond London to cities like Birmingham, Leicester, Liverpool, Manchester, and Bristol. Its spread was aided by the gang structures that had been cultivated among black British youth by the rudeboy subculture, and gained increasing attention in the 1970s through reggae's popularity. According to the 2001 United Kingdom Census there are about 5000 Rastafari living in England and Wales. Clarke described Rastafari as a small but "extremely influential" component of black British life.
ellauri108.html on line 279: Rastafari also established itself in various continental European countries, among them the Netherlands, Germany, Portugal, and France, gaining a particular foothold among black migrant populations but also attracting white converts. In France for instance it established a presence in two cities with substantial black populations, Paris and Bordeaux, while in the Netherlands, it attracted converts within the Surinamese migrant community.
ellauri108.html on line 281: Rastafari attracted membership from within the Maori population of New Zealand, and the Aboriginal population of Australia. Rastafari has also established a presence in Japan, and in Israel, primarily among those highlighting similarities between Judaism and Rastafari.
ellauri108.html on line 289: First Jew of color to lead an American Jewish museum resigns, citing gender and racial discrimination. Gugulethu Moyo, former executive director of the Jewish History Museum in Tucson, Arizona. (Courtesy of Gugulethu Moyo).
ellauri108.html on line 291: Moyo’s resignation on Monday capped a period of increasing acrimony between her and the Jewish History Museum’s board. Six months after the museum’s board unanimously selected Moyo to lead the museum, Moyo is publicly accusing the board of dysfunction fueled by racism and sexism — and the board is threatening to sue her for allegedly leaking private information.
ellauri108.html on line 299: As a survivor of genocide in Zimbabwe who went on to build a career as a human rights activist and lawyer on three continents, Moyo was seen not only as an impeccable hire to carry on the museum’s vision but also as a bearer of racial progress for the Jewish community as many of its institutions attempt to increase their diversity. She pledged to use her position to fight racism, especially in the wake of last year’s Black Lives Matter protests.
ellauri108.html on line 307: “I saw a presentation from the center about bail bonds and I’m thinking, What does that have to do with Holocaust education? We donate to anything that helps educate people about the horrors of the Holocaust as long as it is apolitical. What does some coons getting shot just because they´re black have to do with it? Us jews count as white in America, for crissake!
ellauri108.html on line 310: We will never make such a mean person happy with us and we should have no interest in a foolish attempt to placate them.”
ellauri108.html on line 315: “Has it occurred to you and the rest of the JHM board that I am a human being and I cannot work 24/7 even if I could be adequately compensated for giving all my waking hours to JHM business?” she wrote to Kirshner, the museum’s president, on April 22. “I never thought I would have to say this at work, but it seems necessary to say this to you: Slavery was officially abolished in the USA quite some time ago.”
ellauri108.html on line 333: 1A1Babylonissa asui mies, jonka nimi oli Jojakim. 2Hän otti vaimokseen Susannan, Hilkian tyttären, joka oli jumalaapelkäävä ja hyvin kaunis. 3Myös Susannan vanhemmat olivat hurskaita, ja he olivat opettaneet tytärtään elämään Mooseksen lain mukaan. 4Jojakim oli hyvin rikas, ja hänellä oli talonsa vieressä puutarha. Juutalaisten oli tapana kokoontua hänen luonaan, koska hän oli arvossapidetyin heistä kaikista.
ellauri108.html on line 357: 44Herra kuuli rukouksen. 45Kun Susannaa vietiin surmattavaksi, Jumala herätti Daniel-nimisessä nuoressa pojassa pyhän hengen, 46ja hän huusi kovalla äänellä: »Minä olen syytön hänen vereensä!» * 47Kaikki kääntyivät katsomaan ja kysyivät häneltä: »Mitä sinä puhut?» 48Daniel astui heidän keskelleen ja sanoi: »Näinkö tyhmiä te olette, israelilaiset? Tuomitsitte kansanne tyttären oikopäätä, asiaa tutkimatta ja totuutta selvittämättä. 49Palatkaa oikeuspaikalle! Nuo miehet todistivat valheellisesti häntä vastaan.»
ellauri108.html on line 367: 63Hilkia ja hänen vaimonsa kiittivät Jumalaa siitä, että heidän tyttärensä oli osoittautunut syyttömäksi häpeälliseen tekoon, ja Susannan mies Jojakim ja kaikki sukulaiset kiittivät yhdessä heidän kanssaan. 64Siitä päivästä alkaen Danielia pidettiin suuressa arvossa, ja aikaa myöten hänen arvostuksensa vain kasvoi.
ellauri108.html on line 408: These four Hebrew youths soon proved themselves to be exceptionally wise. As a result, they found favor with King Nebuchadnezzar. When Daniel turned out to be the only man capable of interpreting one of Nebuchadnezzar's troubling dreams, the king placed him in a high position over the whole province of Babylon, including over all of the wise men of the land. At Daniel's request, the king appointed Shadrach, Meshach, and Abednego as Daniel's advisors.
ellauri108.html on line 424: Needless to say, this made quite an impression on Nebuchadnezzar who declared:
ellauri108.html on line 436: Today's Christians might not be threatened by fiery death, but many are tested nonetheless. Those facing tough times might look to this story for inspiration, knowing that it is possible to stand firm in their faith even if God does not come to their rescue.
ellauri108.html on line 455: Rastas who view Haile Selassie as Jesus argue that both were descendants from the royal line of the Biblical king David, while Rastas also emphasise the fact that the Makonnen dynasty, of which Haile Selassie was a member, claimed descent from the Biblical figures Solomon and the Queen of Sheba.
ellauri108.html on line 463: Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people.[102] This is similar to beliefs in Judaism,[103] although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim.[104] Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed. Some Rasta sects reject the notion that a white European can ever be a legitimate Rasta.
ellauri108.html on line 479: During the first three decades of the Rastafari movement, it placed strong emphasis on the need for the African diaspora to be repatriated to Africa. To this end, various Rastas lobbied the Jamaican government and United Nations to oversee this resettlement process. Other Rastas organised their own transportation to the African continent. Critics of the movement have argued that the migration of the entire African diaspora to Africa is implausible, particularly as no African country would welcome this.
ellauri108.html on line 481: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent.
ellauri108.html on line 485: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise.
ellauri109.html on line 274: Shortly after the September 11 attacks, Searle wrote an article arguing that the attacks were a particular event in a long-term struggle against forces that are intractably opposed to the United States, and signaled support for a more aggressive neoconservative interventionist foreign policy. He called for the realization that the United States is in a more-or-less permanent state of war with these forces. Moreover, a probable course of action would be to deny terrorists the use of foreign territory from which to stage their attacks. Finally, he alluded to the long-term nature of the conflict and blamed the attacks on the lack of American resolve to deal forcefully with America's enemies over the past several decades.
ellauri109.html on line 276: In March 2017, Searle became the subject of sexual assault allegations. The Los Angeles Times reported: "A new lawsuit alleges that university officials failed to properly respond to complaints that John Searle, an 84-year-old renowned philosophy professor, sexually assaulted his 24-year-old research associate last July and cut her pay when she rejected his advances." The case brought to light several earlier complaints against Searle, on which Berkeley allegedly had failed to act.
ellauri109.html on line 280: On June 19, 2019, following campus disciplinary proceedings by Berkeley's Office for the Prevention of Harassment and Discrimination (OPHD), University of California President Janet Napolitano approved a recommendation that Searle have his emeritus status revoked, after a determination that he violated university policies against sexual harassment.
ellauri109.html on line 321: The merchant Hans Kohlhase lived in Cölln on the Spree (now incorporated into Berlin) in the Margraviate of Brandenburg in the 16th century. In October 1532 he set out on a trip to the Leipzig Trade Fair in the neighboring Electorate of Saxony. On the way two of his horses were seized, at the command of the Junker von Zaschwitz, as a supposed fee for passage through Saxony. Kohlhase sought redress in the Saxon courts but failed to obtain it. Outraged, he issued a public challenge in 1534 and burned down houses in Wittenberg. Even a letter of admonition from Martin Luther could not dissuade him, and Kohlhase and the band he collected committed further acts of terror. In 1540 he was finally captured and tried, and was publicly broken on the wheel in Berlin on 22 March 1540. From this history Kleist fashioned a novella that dramatized a personal quest for justice in defiance of the claims of the general law and the community.
ellauri109.html on line 325: As Kohlhaas is led to execution, he sees in the crowd the disguised Elector of Saxony. Through his lawyer, he is informed that his suit against the Junker has been successful, and is presented with compensation for the injuries of his hired man and shown the horses, now well-fed and healthy. Pleased that justice has been served, he submits willingly to the execution.
ellauri109.html on line 328: However, shortly before being beheaded, he opens the amulet on his neck containing the papers regarding the House of Saxony and swallows them. The Elector of Saxony is so distressed by this act that he faints, and Kohlhaas is beheaded shortly, feeling two foot sho-o-o-rt.
ellauri109.html on line 383: Flaubert's dozens of long letters to her, in 1846–1847, then especially between 1851 and 1855, are one of the many joys of his correspondence. Many of them are a precious source of information on the progress of the writing of Madame Bovary. In many others, Flaubert gives lengthy appreciations and critical comments on the poems that Louise Colet sent to him for his judgment before offering them for publication. The most interesting of these comments show the vast differences between her and him on the matter of style and literary expression, she being a gushing Romanticist, he deeply convinced that the writer must abstain from gush and self-indulgence.
ellauri109.html on line 385: En 1846, elle rencontre Gustave Flaubert, jeune inconnu dans l'atelier du peintre James Pradier. Il est âgé de 25 ans, elle de 30. Ils deviennent amants. La liaison ne dure pas. Elle quitte son mari en 1847. Pour subvenir à ses besoins et à ceux de sa fille, elle écrit vite et répond à des commandes. Elle raconte dans ses mémentos comment elle doit se battre pour garder son indépendance et tenter d'être reconnue par ses confrères masculins
ellauri109.html on line 387: En 1840, le journaliste Alphonse Karr attribue la paternité de l'enfant qu'elle porte à son amant Victor Cousin dans un article intitulé Une piqûre de Cousin. Furieuse, Louise Colet l'agresse avec un couteau de cuisine qu'elle lui plante dans le dos. Alphonse Karr s'en tire avec une égratignure, et renonce à porter plainte au grand soulagement de Victor Cousin. Il se contente de mettre le couteau dont elle avait voulu le frapper sur une étagère avec cette inscription «Donné par Madame Louise Colet (Dans le dos)». Louise Colet est inhumée dans le vieux cimetière de Verneuil-sur-Avre, où résidait sa fille. En 2016, sa tombe est à l'abandon.
ellauri109.html on line 389: Bien que jouissant d'une célébrité personnelle et d'un succès littéraire certains à son époque, l’œuvre de Louise Colet a connu un certain déclin au cours du XXe siècle, absente de la plupart des manuels d'histoire littéraire. Sa rupture difficile avec Gustave Flaubert à partir de 1856 pourrait y être pour quelque chose, celui-ci ayant dès lors dénigré fermement l’œuvre de son ancienne maîtresse, que d'autres comme Victor Hugo acclamaient.
ellauri109.html on line 410: C’est en Égypte, durant le règne de Méhémet Ali Pacha, qu’une délégation française débarque en terre des pharaons dans l’intention de moderniser le pays du Nil. Parmi ses membres, y figurent Maxime Du Camp en tant que photographe, mais aussi Gustave Flaubert, qui n’a pas encore 30 ans et surtout qui n’est pas encore devenu un écrivain notoire. Sa mission au sein de la délégation reste peu claire. L’occasion pour Mohamed Taan, en prenant certaines libertés de romancier, de parler sans ambages de l’homosexualité de l’auteur de La tentation de saint Antoine…
ellauri109.html on line 416: À partir de 1870, Flaubert est confronté à de nombreux malheurs : sa mère meurt ainsi que Louise Colet et George Sand. Il est également confronté à des problèmes financiers et à des échecs littéraires. Il se met à écrire un roman satirique, « Bouvard et Pécuchet » qui sera publié inachevé en 1881.
ellauri109.html on line 427: C’est aux bains que cela se pratique. On retient le bain pour soi (cinq francs), y compris les masseurs, la pipe, le café, le linge et on enfile son gamin dans une des salles. Tu sauras du reste que tous les garçons de bain sont bardaches.
ellauri109.html on line 436: Lui est un roman plutôt autobiographique écrit par Louise Colet (1810-1879), un écrivain parisien. Il s'agit de décrire sa relation avec Alfred de Musset, qui la poursuivit de ses assiduités, tout pendant qu'elle conservait une relation distante et épistolaire avec Gustave Flaubert. C'est l'occasion aussi de revenir sur les amours tourmentées de Sand et de Musset, en particulier les épisodes à Fontainebleau et en Italie, déjà largement évoqués dans trois autres romans, La Confession d'un enfant du siècle de Musset, Elle et Lui de Sand, et Lui et elle de Paul de Musset, le frère de l'écrivain.
ellauri109.html on line 438: La réputation de l'ouvrage semble avoir souffert des critiques négatives des Flauberolâtres intéressés à défendre leur idole et répéter ses opinions.
ellauri109.html on line 445: Et puis je commence à m’indigner de tes titres : Poème de la femme ; Ce qui est dans le cœur des femmes ; Deux femmes célèbres ; Deux mois d'émotion. Mais saperlotte, tu vaux mieux que ça ! Tu te dégrades par l’enseigne.
ellauri109.html on line 449: Lamartine (1790-1869), bête noire, permet de détourner en partie et de crypter la critique virulente que Flaubert adresse à l’écriture femelle. Lamartine, auteur féminin entre toutes les femmes, permet à Flaubert de poursuivre sa guerre misogyne. Le procès que Flaubert intente à la poésie du premier romantisme se fonde donc massivement sur la haine du féminin.
ellauri109.html on line 457: Flaubert n’est pas dupe. Il administre à cette innocente douteuse une morale qui mériterait d’être ajoutée au Dictionnaire des idées reçues : « Il est dans les idées reçues qu’on ne va pas se promener avec un homme au clair de lune pour admirer la lune. » Mais Musset a beau être diminué, il a été célèbre, ils se voient, tandis que Flaubert, tout mâle qu’il est, reste bien abstrait dans sa retraite de Croisset, à se battre comme un forcené avec l’expression. Il n’est pas facile d’être longtemps l’amante d’un obscur ermite ni de faire l’amour par correspondance. Le but est atteint puisque Flaubert s’interroge sous les yeux de Louise : « Ai-je été jaloux, moi, dans tout ça ? — Il se peut.
ellauri109.html on line 461: Il me déplaît pour avoir mis en axiomes et pratique « la Poésie du cœur » (double farce à l'usage des impuissants et des charlatans). En voilà un qui a été peu critique ! Il me paraît avoir eu sur l'humanité le coup d'œil d'un coiffeur sentimental ! Toujours « mon pauvre cœur », toujours les larmes ! — je crois du reste que la mère Colet l'a reproduit assez fidèlement ? et il est facile maintenant de le bien connaître. As-tu remarqué ses affectations de noblesse ? Ses éternels bals aux ambassades ? Comme c'est beau cet homme qui porte sa douleur dans le monde ! — telle qu'un bijou rare, pour l'ébahissement de ces Messieurs et ces Dames !
ellauri109.html on line 463: Flaubert liikuttuu enemmän Fontainen puluista kuin koko Lamartinen tuotannosta. Ihan pelkästä aiheesta! No nehän olikin sateenkaaripuluja. La fable est mentionnée par Horace comme « les deux pigeons si connus » dans ses Épîtres en 19 ou 18 av. J.-C. Horatius ja sen Fuscus oli kuin Nemin far och pappa.
ellauri109.html on line 485: Philip elämä on vuorotellen narsistista tyydytystä ja narsismin saamia kolauxia. Sixi se on tollanen maanis-depressiivinen.
ellauri109.html on line 511: Many literary figures have dreaded the spectre of the biographer. Charles Dickens, Wilkie Collins, Walt Whitman, Henry James, and Sylvia Plath are but a few who put their letters and journals into the fire. Lea poltti päiväkirjansa kommunistien pelossa ja repi lottapuvun matonkuteixi. James admitted to his nephew and literary executor that his singular desire in old age was to “frustrate as utterly as possible the postmortem exploiter.”
ellauri109.html on line 515: A fiction writer’s life is his treasure, his ore, his savings account, his jungle gym,” Updike wrote. “As long as I am alive, I don’t want somebody else playing on my jungle gym—disturbing my children, quizzing my ex-wife, bugging my present wife, seeking for Judases among my friends, rummaging through yellowing old clippings, quoting in extenso bad reviews I would rather forget, and getting everything slightly wrong.”
ellauri109.html on line 517: When Updike, in the eighties, felt the sour breath of potential biographers on his neck, he tried to preëmpt his pursuers by writing a series of autobiographical essays about such topics as the Pennsylvania town where he grew up, his stutter, and his skin condition. The resulting collection, “Self-Consciousness,” is a dazzlingly intimate book, but his imagination and industry did more to draw biographical attention than to repel it. In the weeks before his death, of lung cancer, in early 2009, he continued to write, including an admiring review of Blake Bailey’s biography of John Cheever. And five years later there it was: “Updike,” a biography by Adam Begley.
ellauri109.html on line 523: Zuckerman considers the biographer a ruthless seducer, out to cut the artist down to comprehensible and assailable size—to displace the fiction with the real story. And this Zuckerman cannot bear. He was unnervingly present, a condor on a branch, unblinking, alive to everything.
ellauri109.html on line 525: He was often undone—by depression, by his two marriages, by the loneliness and intensity of his commitment to the work. He could be tender and manipulative, generous and insistently selfish. But never nice.
ellauri109.html on line 539: Roth mined his life for his characters from the beginning. He also found himself liberated, as the fifties wore on, by the example of two older Jewish-American writers. Saul Bellow’s “The Adventures of Augie March” helped “close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon,” Roth recalled. Bernard Malamud’s “The Assistant” showed him that “you can write about the Jewish poor, you can write about the Jewish inarticulate, you can describe things near at hand.”
ellauri109.html on line 541: In March, 1959, The New Yorker published Roth’s story “Defender of the Faith,” in which a Jewish enlisted man tries to manipulate a Jewish sergeant into giving him special treatment out of ethnic kinship. Various rabbis and Jewish community leaders accused Roth of cultural treason. “What is being done to silence this man?” Emanuel Rackman, the president of the Rabbinical Council of America, wrote. “Medieval Jews would have known what to do with him.”
ellauri109.html on line 575: Roth’s mental health, like his physical health, proved less than stable. There were harrowing periods of depression; a Halcion-induced breakdown; stays at a psychiatric hospital.
ellauri109.html on line 591: Roth began to hear that Miller was describing him as “manic-depressive.” The theatre critic and producer Robert Brustein, an old friend of Roth’s, reported back that Miller had told him, “He knows he’s writing shit now. It just lies there like a lox.” By the end of 2009, the arrangement and the friendship were over. So was Roths career.
ellauri109.html on line 597: In 2012, Roth invited Blake Bailey to his apartment, on West Seventy-ninth Street, for a kind of job interview. After quizzing Bailey on how a Gentile from Oklahoma could possibly write the life of a Jew from Newark, the deal was made. “I don’t want you to rehabilitate me,” Roth told him. “Just make me interesting.”
ellauri109.html on line 611: The reaction to “Portnoy’s Complaint,” a decade later, was of another order. “This is the book for which all anti-Semites have been praying,” Gershom Scholem, the eminent scholar of Jewish history and mysticism, wrote. “I daresay that with the next turn of history, which will not be long delayed, this book will make all of us defendants at court.”
ellauri109.html on line 621: No further questions, your honor. The prosecution rests its case.
ellauri109.html on line 660: Here lies my wife: here let her lie! Now she's at rest. And so am I. (John Dryden)
ellauri109.html on line 692: The tripartite poem falls into three parts: the first is a description of the different religious denominations, in which the Roman Catholic church appears as a milk-white hind part, the Church of England as a panther, the Independents as a bear, the Presbyterians as a wolf, the Quakers as a hare, the Socinians as a fox, the Freethinkers as an ape, and the Anababtists as a boar.
ellauri109.html on line 703: Dryden was trained in the art of rhetoric and the presentation of arguments for both sides of a given issue. This skill helped him turn his coat when the political winds took sudden turns.
ellauri109.html on line 709: Dryden's poem, "An Essay upon Satire," contained a number of attacks on King Charles II, his mistresses and courtiers, but most pointedly on the Earl of Rochester, a notorious womaniser. Rochester responded by hiring thugs who attacked Dryden whilst walking back from Will's Coffee House (a popular London coffee house where the Wits gathered to gossip, drink and conduct their business) back to his house on Gerrard Street. Dryden survived the attack, offering £50 for the identity of the thugs placed in the London Gazette, and a Royal Pardon if one of them would confess. No one claimed the reward.
ellauri109.html on line 753: A heroic couplet is a traditional form for English poetry, commonly used in epic and narrative poetry, and consisting of a rhyming pair of lines in iambic pentameter. Use of the heroic couplet was pioneered by Geoffrey Chaucer in the Legend of Good Women and the Canterbury Tales, and generally considered to have been perfected by John Dryden and Alexander Pope in the Restoration Age and early 18th century respectively. A frequently-cited example illustrating the use of heroic couplets is this passage from Cooper's Hill by John Denham, part of his description of the Thames:
ellauri109.html on line 763: Kriitikkoinstituutio on perseestä. Tollasia kyldyyrin portinvartijoita, arbitres elegantiarum jotka tarkastaa minkäpituset lapset pääsee mihkäkin laitteeseen. Tässä kirjassa hyvää oli sejase, korjattavaa tääjatää, tästmie piän toi on sensuroitava.
ellauri109.html on line 783: Leah had experienced many calamities long before the loss of her baby. As a child, she and her family had joined thousands of Jews fleeing violence in Yemen. They were robbed as they trekked from one end of the country to the other and Leah was reduced to begging for food. Then they were rescued in an airlift known as Operation Magic Carpet.
ellauri109.html on line 825: One of the disturbing aspects of the Yemenite Children Affair is the way the darker-skinned immigrants appear to have been treated as second-class citizens. The founders of Israel were mostly Ashkenazi Jews, of European descent, some of whom expressed fears that Mizrahi (literally "Eastern") Jews brought with them a backwards "Oriental" culture that might damage the new state.
ellauri109.html on line 851: She always feared losing him and so, out of respect for his adoptive parents, it was only after they died that Yehuda opened his adoption file.
ellauri110.html on line 63: Se piereskelee usein.
ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
ellauri110.html on line 103: Pyydän anteeksi, mutta en usko, että kirjailija, jolla on niin »reflekteerattu» mieli ja joka osaa nähdä maailman hiuskarvalleen niinkuin se on itse teossa koskaan tajuaa tai näkee jotain tällaista. Luulen toisin sanoen, että Sillanpään nykyisessä tyylissä on aika annos sellaista, mikä hänen omalta kannaltaan on sovinnaisuutta, jotain turhanpäiten konstikasta, jotain »litteratuuria». Hänen vähän keikaileva »impressionisminsa» on ristiriidassa hänen väkevästi eletyn, selkeän ja komean maailmankuvansa kanssa. Hänen filosofiansa ja kertomatapansa riitelevät keskenään: edellinen pyrkii yleispätevään, tyypilliseen, jälkimäinen äärimäiseen oikulliseen yksilöistymiseen.
ellauri110.html on line 126: The Houyhnhnms are rational equine beings and are masters of the land, contrasting strongly with the Yahoos, savage humanoid creatures who are no better than beasts of burden, or livestock. Whereas the Yahoos represent all that is bad about humans, Houyhnhnms have a settled, calm, reliable and rational society. Gulliver much prefers the Houyhnhnms' company to the Yahoos', even though the latter are biologically closer to him.
ellauri110.html on line 135: It is possible to interpret the Houyhnhnms in a number of different ways. One interpretation could be a sign of Swift's liberal views on race, or one could regard Gulliver's preference (and his immediate division of Houyhnhnms into color-based hierarchies) as absurd and the sign of his self-deception. It is now generally accepted that the story involving the Houyhnhnms embody a wholly pessimistic view of the place of man and the meaning of his existence in the universe. In a modern context the story might be seen as presenting an early example of animal rights concerns, especially in Gulliver's account of how horses are cruelly treated in his society and the reversal of roles. The story is a possible inspiration for Pierre Boulle's novel Planet of the Apes.
ellauri110.html on line 139: The Houyhnhnms' lack of passion surfaces during the scheduled visit of "a friend and his family" to the home of Gulliver's master "upon some affair of importance". On the day of the visit, the mistress of his friend and her children arrive very late. She made no excuses "first for her husband" who had died just that morning and she had to remain to make the proper arrangements for a "convenient place where his body should be laid". Gulliver remarked that "she behaved herself at our house as cheerfully as the rest".
ellauri110.html on line 145: On one hand, the Houyhnhnms have an orderly and peaceful society. They have philosophy and a language that is entirely free of political and ethical nonsense. They have no word for a lie (and must substitute a circumlocution: "to say a thing which is not"). They also have a form of art that is derived from nature. Outside Gulliver's Travels, Swift had expressed longstanding concern over the corruption of the English language, and he had proposed language reform. He had also, in Battle of the Books and in general in A Tale of a Tub, expressed a preference for the Ancients (Classical authors) because their art was based directly upon nature, and not upon other art.
ellauri110.html on line 147: On the other hand, Swift was profoundly mistrustful of attempts at reason that resulted in either hubris (for example, the Projectors satirised in A Tale of a Tub or in Book III of Gulliver's Travels) or immorality (such as the speaker of A Modest Proposal, who offers an entirely logical and wholly immoral proposal for cannibalism). The Houyhnhnms embody both the good and the bad side of reason, for they have the pure language Swift wished for and the amorally rational approach to solving the problems of humanity (Yahoos); the extirpation of the Yahoo population by the horses is very like the speaker of A Modest Proposal.
ellauri110.html on line 152: In the shipping lanes he is rescued by a Portuguese sea captain, a level-headed individual albeit full of concern for others, whose temperament at one level appears intermediate between the calm, rational Houyhnhnms of Houyhnhnmland and the norm of corrupt, European humanity, which Gulliver no longer distinguishes from Houyhnhnmland's wild Yahoos. Gulliver can speak with him, and though now disaffected from all humanity, he began to tolerate his company. Gulliver is returned to his home and family, finds their smell and look intolerable and all his countrymen no better than "Yahoos", purchases and converses with two stabled horses, tolerates the stable boy, and assures the reader of his account's utter veracity.
ellauri110.html on line 167: Lennart Merta harmittaa kun Hannu nuolee neuvostolaisia. Lennart on äänittänyt joskus jossain shamaanien loizuja. Niitä kuunneltiin Lauttasaaressa Hannun kalliissa rivitalossa.
ellauri110.html on line 203: Hannu on päässyt ryyppykierteen ansiosta naistenlehden boheemixi, vaikka Jouni Lompolokin (eli Helsingin Sanomien "Origo") tietää, miten Phil Roth-maisesti se aamupäivisin duunaa duunia kotona kalliissa rivitalossa Lauttasaaressa. Se on mukavaa. Julkisuus on aina hienoa, puolivillainenkin.
ellauri110.html on line 205: Vapaus tulee shekkivihkon katteesta. Mutta krapulassa saa entistä pahempia depressioita. Hannun elämä on täyttä paskaa.
ellauri110.html on line 228: Päätän että lähdemme matkalle. Ilmoitan elämäntoverille ja mitäs e-toveri, suostuu tietysti. Mutta lähtöpäivän aattona kännään Weilin ja Kuhalla ja herään toimistosta kiltin naisen vierestä. Munanpesu kiireesti ja taxi Laruun, missä e-toveri Anza odottaa suht. kuumana. Tosin eri mielessä kuin eilisillan kiltti nainen. Olen niin tönkkönä etten edes pyydä anteexi. Nukahdin sohvalle (kun kamat oli pussissa, minkä jätän sanomatta viisaasti).
ellauri110.html on line 302: The first mention of the story dates back to 26 November 1895 when Chekhov, writing from Melikhovo, informed his correspondent Elena Shavrova: "I am writing now a small story called 'My Bride'." [Моя невеста, Moya nevesta]." He went on: "Once I had a bride... That is what they'd called her: Missyuss. My love for her was strong. That is what I am writing about." Whom did he mean exactly, remained unclear.
ellauri110.html on line 304: The domestic circumstances were apparently not suitable for writing and the work proceeded in fits and starts. "Still cannot finish a small novella I am now engaged with: guests interfere. Starting with 23 December crowds of people are there in my house, I crave for solitude, but as soon as I find myself on my own, I feel nothing but resentment and disgust, remembering how the day had been thrown away. Eating and chatting, eating and chatting all day long," he complained in a 29 December letter to Alexey Suvorin. According to Chekhov's 17 March letter to Viktor Goltsev, the story had been completed in early March.
ellauri110.html on line 318: Lydia Volchaninova, a good-looking, but very stern and opinionated young teacher with somewhat dictatorial inclinations is deeply engaged in the affairs of the local zemstvo. Devoted to the cause of helping peasants, she is interested in doing and speaking of nothing but practical work, mostly in the fields of medicine and education. Lydia dislikes the protagonist, a landscape painter, who frequently visits their house. From time to time the two clash over problems of both the rural community and Russia as a whole.
ellauri110.html on line 320: The painter discovers a kindred spirit in Lydia's younger sister Zhenya, a dreamy and sensitive girl who spends her time reading, admiring him painting and having long walks. The two fall in love, and an evening comes when, after a walk, the painter lets his feelings out in a passionate outburst. Zhenya responds in kind, but feels she has to tell her mother and sister about their love immediately.
ellauri110.html on line 344: The diary gives a detailed account of Pepys's personal life. He was fond of wine, plays, and the company of other people. He also spent time evaluating his fortune and his place in the world. He was always curious and often acted on that curiosity, as he acted upon almost all his impulses. Periodically, he would resolve to devote more time to hard work instead of leisure. For example, in his entry for New Year's Eve, 1661, he writes: "I have newly taken a solemn oath about abstaining from plays and wine…" The following months reveal his lapses to the reader; by 17 February, it is recorded, "Here I drank wine upon necessity, being ill for the want of it."
ellauri110.html on line 349: Propriety did not prevent him from engaging in a number of extramarital liaisons with various women that were chronicled in his diary, often in some detail when relating the intimate details. The most dramatic of these encounters was with Deborah Willet, a young woman engaged as a companion for Elisabeth Pepys. On 25 October 1668, Pepys was surprised by his wife as he embraced Deb Willet; he writes that his wife "coming up suddenly, did find me imbracing the girl con [with] my hand sub [under] su [her] coats; and endeed I was with my main [hand] in her cunny. I was at a wonderful loss upon it and the girl also...." Following this event, he was characteristically filled with remorse, but (equally characteristically) continued to pursue Willet after she had been dismissed from the Pepys household. Pepys also had a habit of fondling the breasts of his maid Mary Mercer while she dressed him in the morning.
ellauri110.html on line 351: Pepys may also have dallied with a leading actress of the Restoration period, Mary Knep. "Mrs Knep was the wife of a Smithfield horsedealer, and the mistress of Pepys"—or at least "she granted him a share of her favours". He called her husband "an ill, melancholy, jealous-looking fellow" and suspected him of abusing his wife. Knep provided Pepys with backstage access and was a conduit for theatrical and social gossip. When they wrote notes to each other, Pepys signed himself "Dapper Dickey", while Knep was "Barbry Allen" (a popular song that was an item in her musical repertory).
ellauri110.html on line 390: Caj Westerberg redogjorde en gång i eposstil till mig (6.4.2003) för sin väg till begreppet ataraxia. Det var i Anthony Cronins biografi över Samuel Beckett han stötte på det. Cronin citerar ur en anteckningsbok för Whoroscope, Becketts första tryckta verk (1930): ”The stoics aspired to Apathia, the repression of all emotion and the Epicureans to Ataraxia, freedom from all disturbance.”
ellauri110.html on line 422: Handen mielilauluja ovat Satumaa ja Päivänsäde menninkäisellä, som jag själv har sjungit, på karaåke. Ne on molemmat vitun ällöjä. Figures.
ellauri110.html on line 478: Intermezzo: Herään uneen jossa blondi sakkoliha pitää musta, nim. pikku kätösellä lujasti kiinni kankeasta kullinvarresta. Se tuntuu hyvältä ja turvaisalta, en soisi sen päättyvän. Ollaan auton takapenkillä jossain Israelissa pyhiinvaellusmatkalla. Vieressä lojuu pyhä äiti samettihousu auki sepaluxesta josta häämöttää mustanpuhuva vagina dentata. Täst mie piän tää on hyvä ohjelma. Lisää tälläistä ja isommat lusikat. Mutta voi, muna paxunee enää vain unissa. Tukka ohenee, se näkyy kuvissa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin herään taas. Tämmönen hande vaan on tullut mustakin.
ellauri110.html on line 629: Herra Huu on Hande Mäkelän alter ego. Aika monella liisalla onkin siltä huunpurema. Fedja-setä on toinen samanlainen pureskelija, paizi se harrastaa alaikäisempiä.
ellauri110.html on line 666: On Hande uskontoon enemmän kuin oljen verran raollaan. Sitä viehättää toi murkkukeko ja uskovaisten yhteisön uho ja tuho. Uhoahan Handessa on enemmän kuin kotitarpeixi. Tuhoakin piisaa. Ja tota uskovaisten passiivis-aggressiivista nöyristelyä. Valta on myös mammonaa. Pikemminkin päinvastoin, better yet, reviiristä on molemmissa kysymys. EAT KILL FUCK.
ellauri110.html on line 753: Kun nyt tämä murhenäytelmä oli loppunut, oli hän aikonut lähteä takaifin Jerufalemiin, kotiinfa waimonfa ja lapfienfa tykö, mutta ei ollut woinut fitä tehdä, waan hänen oli täytynyt lähteä fiitä paikasta, misfä ristiinaulitfeminen oli tapahtunut, aiwan wastakkaifeen fuuntaan - wieraifiin maihin, ja fiellä wuofifatoja wainottuna ja pakolaifena, fuuresfa kurjuudesfa, furullifena ja murheellifena kuljeskellut ympäri maailmaa toifesta paikasta toifeen. Hän oli aina fuuresti ikäwöinyt kerrankin taas faada käydä Jerufalemin kaupungisfa, johon hän Jumalan fallimukfesta oli kerran pääsfytkin, mutta oli tawannut koko kaupungin häwitettynä ja autiokfi faatettuna, eikä muuta nähtäwänä kuin kiviroukkioita ja talojen raunioita. Kokko kaupungin loistosta ja komeudesta, jommoisena se oli ennen Kristukfen kärfimystä ja ristiinnaulitfemista, ei näkynyt wähintäkään jälkeä. Sen lifäkfi oli hän fanonut ei warmuudella tietäwänfä, minkä tähden Jumala oli määrännyt hänet kurjuudesfa ja wiheliäifenä niin pitkänä aikoina kuljeskelemaan ympäri maailmaa monien tuhanfien ihmisten katfeltawakfi, luuli kujitenkin, että Jumala teki niin fiitä fyystä,, että hän fiitä afiasta faarnaifi kaikille juutalaifille ja kaikille parantumattomille fekä kehottaifi heitä katumukfeen ja parannukfeen. Wiimeifekfi hän toiwoi, että Jumala autuaalla kuolemalla wapahtaifi hänet hänen kurjuudestaan ja onnettomuudestaan.
ellauri110.html on line 755: Mutta ei ainoastaan tohtori von Gitzen, waan monta muuta oppinutta ja kirkon historiasfa hywin perehtynyttä miestä oli ryhtynyt keskusteluun fen faman juutalaifen kansfa ja oliwat tiedustelleet häneltä monia kirkkohistorian alalle kuuluwia feikkoja ja tapaukfia. Heidän kyfymyfiinfä oli juutalaien aina antanut totuudenmukaifia ja heidän ajatukfenfa mukaan oikeita wastaukfia, niin että he fiitä oliwat kaikki fuuresti kummastukfisfaan.
ellauri110.html on line 885: rest_Kiprensky%2C_1827).PNG/1200px-Portrait_of_Alexander_Pushkin_(Orest_Kiprensky%2C_1827).PNG" height="200px" />
ellauri110.html on line 939: Jos ei oma riitä, voi apua eziä muualtakin. Vaikkapa taiteesta. Jokainen päivä on uusi eilinen. Sanoja, sanoja, sanoja, sanoi Eliza Doolittle. Maanpäällinen paratiisi on latinaxi (paradisus terrestris). Mixi se oli tärkeää? Kai koska Hande oli kuullut sen sen siskolta. Ääripäät pitää nähdä että löytyy keskitie. Jota Hande hipsii suuta kieli keskellä. Ollaan kirjan loppuluvussa, jossa Handen sentimentti/aforismitiheys lähestyy huippua. Painavia sanoja, harkittua asiaa. Syvällisiä. Satojen turistien joukossa. Taustalla soi Kuhmon kamarimusiikkiorkesteri koskettavasti.
ellauri110.html on line 946: Existen dudas o desacuerdos sobre la exactitud de la información en este artículo o sección respecto a que si nació en 1920 y murió en 1994 no puede tener 72 años. En la página de discusión puedes consultar el debate al respecto.
ellauri110.html on line 951: En 1959, regresó a Cuba. Fue subdirector de Lunes de Revolución (1959-1961) y secretario de redacción de la Casa de las Américas (1961-1962). Fue consejero cultural de la embajada de Cuba en Gran Bretaña (1962-1965).
ellauri110.html on line 956: "He has a movie poster face with a full mane of white hair and a Rasputin like goatee, like a more handsome Uncle Ben. Since his return shortly after the revolutionary victory he has been in and out of favor, then in again. Fernández has settled comfortably into a position of responsibility and respect. He is one of the OWs, the Official Writers."
ellauri110.html on line 981: Joillekuille koirille voi käyttää sähköpantaa koska ne ei ole niin kipuherkkiä. Joitakuita pitää lyödä koska ne ei ole riittävästi aggressiivisia. Joukko riittävästi aggressiivisia apinoita häärää koiraparan kimpussa, lyö ja antaa sille munille sähköiskuja sikapiiskalla. Koulutusta oppimattomille eläinystävillemme.
ellauri110.html on line 1077: I hope that a revised version of these conversations will eventually appear in book form. This published version will include extensive accompanying notes, indicating the sources of the views ascribed to Dostoevsky and, where relevant, references to secondary literature. This will especially be in cases where, for example, the views spoken by Dostoevsky may involve controversial points of interpretation or where his own documented views may require comment for twenty-first century readers. However, this is primarily a work of fiction and although it is supported by scholarship and, I hope, raises questions that are of interest to scholars, it is to be read in the way we might read any work of fiction, where whatever instruction the work may offer is accompanied by a element of entertainment.
ellauri110.html on line 1079: The blog is intended to develop in a dialogical fashion and I hope that readers will contact me with any critical comments, whether these relate to style or content. Despite what I have just said about fiction, it is my wish that the eventual book will present an interpretation of Dostoevsky’s thought discussed that is fully defensible with regard to the available sources and I welcome any comments drawing attention to actual errors or significant misrepresentations. In this way, the blog itself will, I hope, set in motion a kind of conversation, alongside all the other amazing conversations about Dostoevsky that are happening in reality, in print, and online. This is work in progress and I hope not only to entertain and instruct but also to learn.
ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata:
ellauri110.html on line 1095: Monenlaista selviää, esim. että Dostolla on taivaassa (tai missä se nyt onkaan) vielä munat tallella (vaikka perse lienee tervattu), se on siis mies, ja taivaassa (no siellä jossakin, suuressa synteesissä) ei saa tupakkaa. Tapahtumapaikka on Glasgow, eli tää kriitikko tai mikälie on ilmeisesti toimessa Helmin erasmusyliopistossa. Sen vaimo Laura myös, vaikka se on vaan admin, ei siis facultya. Niin se kexi murenee.
ellauri110.html on line 1120: The result was Uncle´s Dream, set in a provincial city much like Semipalatinsk (now Semey in Kazakhstan), where he was serving with the Seventh Line Battalion awaiting his restoration to civil society.
ellauri111.html on line 36: ress-these-kinds">Dostoevsky is what russophiles think Russian writers should ne like.
ellauri111.html on line 37: Westerners love psychobabble. American conservatives consider Devils a definitive refutation of socialism. His writing is phantastic but his messages are delusional. The entire Russian literature is depressing. Dostoevsky is theatrical. Apparently, Fyodor improves a lot in translation.
ellauri111.html on line 39: Dostojevskin hauskimmassa kirjassa "Sedän uni" koomikkohahmot vittuilee Shakespearesta. Shakespearelta kuoli poika Hamnet, sen kuuluisimman julkaisun nimihenkilö on Hamlet. Dostojevskilta kuoli poika Aljosha, sen kuuluisin romaanihenkilö on Aljosha. Kumpi oli ennen, muna vaiko kana? Siinä selvitettävää.
ellauri111.html on line 69: Dostojevski peukutti Shakespearea melkein yhtä paljon kuin Raamattua. Sen veli lähetti sille poseen molemmat, ja se erityisesti kiitti Shakespearesta. Ei se kyllä niellyt nahkoineen karvoineen Billiä, jolla sen mielestä oli paljon "mauttomuuxia" ja "hirveyxiä".
ellauri111.html on line 106: Roman Catholics may tell you, "You Protestants are missing part of the Bible. We have the rest of it." These people's leaders (popes, priests, etc.) have led them astray to this wrong belief. This comment about missing books can throw people off, but it no longer has to. These popish additions to the Bible are commonly called the Apocrypha or sometimes the Deuterocanonical books. This is a short treatise on WHY these books are not in the Bible.
ellauri111.html on line 120: The apocryphal books were never acknowledged as sacred scriptures by the Jews, custodians of the Hebrew scriptures (and the murderers of Christ. The apocrypha was written prior to the New Testament.) In fact, the Jewish people rejected and destroyed the apocrypha after the overthow of Jerusalem in 70 A.D.
ellauri111.html on line 126: The Apocrypha contains fabulous statements which not only contradict the "canonical" scriptures but themselves. For example, in the two Books of Maccabees, Antiochus Epiphanes is made to die three different deaths in three different places. Failed born again Christians can expect a maximum of 2.
ellauri111.html on line 158: "Apocrypha--that is, books which are not regarded as equal to the holy Scriputres, and yet are profitable and good to read." King James Version Defended page 98.
ellauri111.html on line 164: The Apocrypha began to be omitted from the Authorized Version in 1629. Puritans and Presbyterians lobbied for the complete removal of the Apocrypha from the Bible and in 1825 the British and Foreign Bible Society agreed. From that time on, the Apocrypha has been eliminated from practically all English Bibles--Catholic Bibles and some pulpit Bibles excepted.
ellauri111.html on line 168: Not that this really means anything. The truth is not validated by the false. Nevertheless, this may be of interest to some... Jerome (340-420) rejected the Apocrypha:
ellauri111.html on line 170: "As the Church reads the books of Judith and Tobit and Maccabees but does not receive them among the canonical Scriptures, so also it reads Wisdom and Ecclesiasticus for the edification of the people, not for the authoritative confirmation of doctrine." Jerome.
ellauri111.html on line 180: These include the Pseudepigrapha which contains Enoch, Michael the Archangel, and Jannes and Jambres. Many spurious books falsely claim to have been written by various Old Testament patriarchs. They were composed between 200 B.C. and 100 A.D. There are lots of these spurious books like The Assumption of Moses, Apocalypse of Elijah, and Ascension of Isaiah.
ellauri111.html on line 196: During Geronimo's final period of conflict from 1876 to 1886, he surrendered three times and accepted life on the Apache reservations in Arizona. When Geronimo surrendered to General Nelson Miles for the last time in 1886, he said "This is the fourth time I have surrendered". Reservation life was confining to the free-moving Apache people, and they resented restrictions on their customary way of life. These restrictions included directives against wife beating and mutilation of women for adultery, and directives against the manufacture of Tiswin, an alcoholic drink fermented from corn.
ellauri111.html on line 200: In 1886, after an intense pursuit in northern Mexico by American forces that followed Geronimo's third 1885 reservation breakout, Geronimo surrendered for the last time to Lt. Charles Bare Gatewood, an Apache-speaking West Point graduate who had earned Geronimo's respect a few years before. Geronimo was later transferred to General Nelson Miles at Skeleton Canyon, just north of the Mexican/American boundary. Miles treated Geronimo as a prisoner of war and acted promptly to move Geronimo, first to Fort Bowie, then to the railroad at Bowie Station, Arizona, where he and 27 other Apaches were sent to join the rest of the Chiricahua tribe, which had been previously exiled to Florida.
ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!
ellauri111.html on line 249: “I know, I know,” he replied consolingly. “It is a short story, but it’s also what one of my friends on this side would call ‘a thought experiment’. We can talk more of that another time, but I’m digressing. You see there’s a lot in the Diary about guilt and what it means to be guilty. Not fiction, but real life, cases that happened in Russia, in my own time, not unlike quite a lot of cases happening in your country today—alas.”
ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
ellauri111.html on line 273: By this time he was shaking his right index finger, not unlike a judge scolding the prisoner in the dock. Slowly, he lowered his hand, till it came to rest again on the chair.
ellauri111.html on line 311: “The person who loves is the person who wants to be guilty.” Yes! This is the profound essence of “All are responsible to all for all.” Love your blog.
ellauri111.html on line 333: How to get to heaven? If you ask most people this question, they might say something like, "If you do more good things than bad things, God will probably let you into heaven." No! That kind of thinking will reserve your place in hell.
ellauri111.html on line 339: The same thing applies to us as sinners, in principle. We have sinned against God's law and we are criminals--lying, stealing, killing, committing whoredom, taking candy from kids, etc. We have sinned and payment must be made for our crimes. God's penal code for any of these transgressions is rather steep - whatever it is, go to hell and the lake of fire forever, i.e. an eternity of burning in a grill. But don't worry, this need not happen, for:
ellauri111.html on line 347: BELIEVE in the Lord Jesus Christ--his death, his burial, and his resurrection from the dead.
ellauri111.html on line 379: You can see that the main paragraphs come from John (who was not present) and Paul (who was not present either). George and Ringo say nothing, as usual. (Well, there's Norwegian wood, and Yellow submarine, but they're completely beside the point.) All you need is love!
ellauri111.html on line 381: To get into heaven, you have to REPENT of your sins and BELIEVE the gospel of Jesus Christ (ref. Mark 1:15). You have to REPENT of your sins--that means turn from them and BELIEVE that Jesus died for your sins, was buried, and rose again on the third day. Having done these things, you will be born again and the Lord Jesus Christ will help you to walk uprightly. You will read the word (the Authorized King James Bible) and follow the teachings of Jesus. The word of God will wash your mind and your desires will actually change as you obey what you read. [Beware of church buildings and the internet--there are many false gospels in the world today. Read the Bible for yourself. There is a sound Overview of the Bible at this link.]
ellauri111.html on line 431: But the Lord Jesus Christ did not die for nothing. Repenting of our sins and believing in the Lord Jesus Christ is the only way that we can make it into heaven. Righteousness does NOT come by the law and good works and rituals prescribed by false religions like Catholicism, Islam, Mormons, Jehovah's Witnesses, Seventh Day Adventism, Hinduism, etc.
ellauri111.html on line 437: (Phew. A glass of water please. Thank you dear.) God is holy. We are sinful. By his very nature, God cannot have fellowship with us sinners. There is no amount of "good" that we can do to make up for our crimes against God. They must be punished. And the wages of sin is DEATH. Somebody has to DIE to pay for sins against God. Oh, you'll die physically--sin requires that. But you've got a choice about that SECOND DEATH where a man goes to the lake of fire that burneth with fire and brimstone....
ellauri111.html on line 443: God does not want to remain your enemy and he does not want you to go to hell. Well he wants to be our enemy long enough to scare us into obedience. Why he didn't just make us so from the beginning may make you wonder, but never mind. There are more wonderful things reserved for us to wonder at. He is a friend at heart, though he may strike you as a bully.
ellauri111.html on line 458: Jesus did not die so that you could keep on sinning and then go to heaven (this is an heresy that many churches teach, especially antinomian and dispensationalist Baptists (dispensationalism is a confusing, heretical series of false doctrines)).
ellauri111.html on line 488: The Lord Jesus Christ came to save you from both the GUILT and POWER of sin. The Lord Jesus Christ was manifested TO DESTROY the works of the devil (I John 3:8)--THE LORD JESUS CHRIST CAME TO SAVE YOU AND CHANGE YOU AND TO MAKE YOU HOLY. When you are unsaved, sin has dominion over you. Sin is your boss and you cannot do anything BUT sin. You are justly under the wrath of a holy and just God. Murderers, thieves, fornicators, witches, sodomites, whores, liars, lovers of pleasure more than lovers of God, rebels, and all other spiritual lepers will not inherit the kingdom of God. This is not to put anybody down, before we got saved, we Christians were once the murders, thieves, whoremongers, etc. We have to be born again into the kingdom of God. When we REPENT and BELIEVE in Jesus, we are born again and all things become new. A new life emerges and things change. We start reading the Bible and obeying it and the Lord Jesus helps us obey it more and more. Our life changes. Our desires literally change as we go forward in obeying the word of God.
ellauri111.html on line 520: The love of God for you was demonstrated on that cross 2,000 years ago when the Lord Jesus was crucified for you. God is not hateful, he is loving and he is good to us. It is only blasphemers, hereticks, evil men, seducers, and sinners that speak wrongly of our great and loving LORD God. God gave us his only begotten Son even though we were dead in trespasses and sins. God quickens (makes alive) the dead. He is still quickening men, women, boys, and girls across the face of this whole earth who put their trust in Jesus.
ellauri111.html on line 524: Ephesians 2:1 And you hath he quickened, who were dead in trespasses and sins;
ellauri111.html on line 526: 2:3 Among whom also we ALL had our conversation in times past in the lusts of our flesh, fulfilling the desires of the flesh and of the mind; and were by nature the children of wrath, even as others.
ellauri111.html on line 570: keep on pursuing Satan and the fleeting pleasures of sin; or,
ellauri111.html on line 584: You don't need a preacher in your presence in order to be saved, you have heard the gospel here. Do you BELIEVE it and want it? Are you ready to be under God's commands or do you want to keep on doing what you want to do? This decision is yours and your future depends on what choice you make.
ellauri111.html on line 594: "Hi Lord, how are you doing? Any catches from the pool of sinners today? Well here's one, if your daily quota is short. I know that I am a sinner but I want to be saved before the gong. I repent of my sins, every one, even the one... OK I get it, you know. I don't WANT to do evil anymore, it just happens. I want to become self-righteous through the blood of Jesus. I'm asking you to please forgive some of my sins against you. I want a new lease of life in the Lord Jesus Christ. I want to be everything that You created me to be, and more. I think Jesus shed His blood and died for me so that I could be saved from my sins. I guess He rose from the dead on the third day. I so want to be your child and follow behind the holy scriptures like a dog. Okay? In that case, thank you for being merciful to me, a sinner. Thank you Lord Jesus for saving my soul from sin. Please fill me with your precious, Holy Spirit so that I can live a self-righteous, fun-denying life for you. I'm giving you myself, for what it's worth. Please show me what you want me to do. Give me a sign! Any sign! Please help me to understand your word and to walk in your leash. Please don't mumble! Please guide me to Jesus!. It is in Jesus' Name I pray, Amen."
ellauri111.html on line 598: Now for some practicalities. You will need to be baptized by us. It´s a service we offer. You need to be baptized in the water like Christians in the Bible. In baptism, we are identifying water with the death, burial, and resurrection of our Lord and Saviour Jesus Christ--
ellauri111.html on line 602: 5 For if we have been planted together in the likeness of his death, we shall be also in the likeness of his resurrection:
ellauri111.html on line 618: Today, many, many WOMEN are entering pulpits, ruling churches, and speaking during the church services (giving announcements, etc.)--this is WRONG. Women are to keep silence in the churches: for it is not permitted unto them to speak (reference I Corinthians 14:34). No woman should be called pastor, reverend, Adult Sunday School teacher, etc. Even if they have a question, they are to ask their husbands at home for it is a shame for women to speak in the church (reference I Corinthians 14:35). And yet we also learn from the scriptures that daughters are to serve the Lord (there are a diversity of gifts, all to be used decently and in order of seniority by the elders).
ellauri111.html on line 620: Avoid any church that is in disobedience to the scriptures. These are the days of apostasy. It is better to work alone with your Authorized King James Bible and the Lord Jesus Christ and obedience to the word than to be in a false church. Even if you do not know any Christians, you can still read the Bible and obey it, and live the Christian life by God´s grace, his divine influence in your life. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah´s Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you do find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God and the Bible Dudes.
ellauri111.html on line 625: You should confer with God about what you want to do and confess with my mouth full of soap that you believe in his holy child, Jesus. That you repent of my sins and that you believe in the death, burial and the little doubtful part of the resurrection of the Lord Jesus Christ.
ellauri111.html on line 626: After praying and making a confession of faith, end your prayer in Jesus' name and then read some suitable scriptures such as 1 Peter 3:21 and Matthew 28:18-20 aloud (Matthew 28:18-20 says to baptize in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost), and then say something like, "Father, I am baptizing myself in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost, in want of a holier man" and then go COMPLETELY under the water (keep your nose shut with your fingers, symbolizing death and burial with the Lord Jesus Christ) and come up again after counting to ten (symbolizing my rising to my new life in Christ Jesus)
ellauri111.html on line 636: It is a new, upright, rich, fascinating, and satisfying life. It is the Christian life. Modern, brainwashed, technological life detaches man from the outdoors and from individual thought and self expression and attaches his affections to the evils promulgated and taught on the television and in the school system. The brainwashed, technological, dependent-on-other-people, idle life gives rise to a whole host of compulsive disorders--addictions--sticky things that a person cannot seem to stop doing (maybe the activities are so much a part of their lives that they don´t even realize that they are addicted to them). Things like television watching, eating or drinking sweet sugary things compulsively, and unclean personal habits. Reading the King James Bible daily is not.
ellauri111.html on line 642: Even when a Christian woman is washing the dishes and taking care of her children she is doing sanctified work--she is fulfilling the scriptures; women are to be keepers at home. When a man provides for his family, he is fulfilling the scriptures. When we consecrate ourselves and our things (house, apartment, furniture, grass, etc.), daily living takes on a new dimension. It also gives you a lot of things to do for the time freed from watching TV and playing with the mobile. Did I mention the mobile? DON´T EVEN THINK OF IT!
ellauri111.html on line 658: As we read the Bible and obey it and pray, the Lord will lead us as to what we should do. Just taking care of our families and being obedient to the scriptures is good--just staying in position, taking care of our responsibilities, and being ready to give an answer to every man that asketh us a reason of the hope that is in us (these things are in the Bible, we just read and follow).
ellauri111.html on line 662: When we first get shaved between the thighs, we can be excited and carried away and ready to try to do everything. That was my case. One day I saw a line that said something like this "God is not in a hurry." As I recall, for some reason it settled me down some. Keep reading and obeying the word (the Bible), fulfill your daily responsibilites, and pray--you will automatically grow just as surely as a baby grows up to be an adult. We start out as babes in Christ and as we go forward reading and obeying and having our senses exercised by life experiences, we grow up and mature in the Lord.
ellauri111.html on line 664: Teach your children God´s word. As you read the Bible, you can teach your children God´s word, too. You can learn together. I learned with my little one. On the website we have what we call "green sheets"--one is a Survey of the Life and Gospel of Jesus Christ and the other is a Survey of the Early Church (the book of Acts). They give passages of scriptures so that a person going through the green sheets get a lay of land of the selected topics. We also went through the Old Testament together, starting with the book of Genesis. Eventually, I realized that the green sheets were just the Bible so we just go through the scriptures chapter by chapter without making green sheets, just writing down the book we are in, the chapters of the book, and putting the date next to the chapters that we have completed for that day. Nifty, what?
ellauri111.html on line 668: Pray. Pray and talk to God about whatever is on your heart. The Bible says to "pray without ceasing." I like to get up early in the morning while it is still dark and go to my prayer place so that I can present myself before the Lord. I search my memory for the things he allowed me to do the day before and the things he did for me. I praise him and I thank him. I pray for other people. I ask him to forgive me of my sins. When we pray to God, we need to be real. Pray about whatever is real for you at that time. You can praise God and his holy child, Jesus. You can glorify him for what he has done for you, you can thank him for what he has done for you, you can ask him to help you to overcome sin, you can ask him to help you in your daily tasks, you can ask him to show you the way that you should go, and more. The joy of the Lord is your strength (ref. Nehemiah 8:10). And when you pray, pray in Jesus´ name (John 14:13-14; John 15:16; John 16:23).
ellauri111.html on line 693: Again, The Bible forbids women being pastors and speaking in churches but many women have taken pulpits and other church positions in complete disobedience to the scriptures. This does not mean that there is no work for women in the kingdom of God (you may wish to see our article entitled, "The Role of Women in the Church). These are the days of apostasy. It is better to be alone with your Bible and the Lord Jesus and obedience than to be in a false church. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah's Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God.
ellauri111.html on line 699: "Contemplative" prayer is essentially an old occult technique adjusted to the ignorant church people. It can bring up that yoga kundalini serpent power. With open eyes, one can see this type of technique being magnified in society--I saw a book for magic in a place for shipping goods and for photocopies, office supplies, etc. I looked on the back of the book, it was the same technique as the church people are using. This is spreading like wildfire and not just amongst false (or extremely ignorant) brethren, it is throughout society. Revelation 13:8 teaches us that all people who are not in the book of life of the Lamb slain from the foundation of the world will worship the beast. Revelation 13:4 says that all the world will worship the dragon which gave power unto the beast--we learn from Revelation 12 that THE DRAGON IS SATAN. In the ecumenical movement (all the religions getting together in "peace") and under a "meditative" spirituality, Hindus, Buddhists, Roman Catholics, church people, atheists, Muslims, cabalists, new agers, etc. can get together and have a "meditation" session with no problems. This is not for the future, it is already happening, I picked up a brochure about some sessions while at a library. In Contemplative prayer, church people are calling the devil by the Lord's name. I read that many of them will not listen to the scriptures when confronted with the truth--they do not know the Lord's voice, they are not his sheep. Worldly people are under the devil and they despise holiness and speak against it as "legalism" or even as heresy or false doctrine. I have seen extreme antinomianism in Baptist churches. They derisively call work-out-your-own-salvation-with-fear-and-trembling discipleship "Lordship salvation". If a person does not obey the Lord, they are not saved. The reader may wish to see our article, Lordship Salvation.
ellauri111.html on line 705: FLEE FROM "CONTEMPLATIVE PRAYER", "EMERGING 'CHURCH'", "CONTEMPLATIVE SPIRITUALITY" "ANCIENT FUTURE CHURCH", etc. In this movement, these people are learning and using black magic type occult techniques in churches! In disregard and disobedience to the Bible, they THEY TELL PEOPLE TO CLEAR THEIR MINDS AND KEEP REPEATING THE NAME OF THE LORD OR SOME OTHER NAME. They say that focusing on the Bible is a hinderance to prayer--yes, the Bible is a hinderance to praying to the DEVIL!!!!!!!!!!!!! Praise the Lord!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Stay away from people who want to teach you to pray to the devil calling the devil by the name of the Lord. Flee from anybody who puts down the word of God--they are doing that so that you will be defenseless against their lies. These are the end times and now church people are being deceived into CALLING AND SUMMON DEVILS! The emerging church of the devil is using the same yoga-type techniques as hindus, buddhists Roman Catholic mystics, Greek orthodox mystics, occultists and other mystical traditions. The people are even warned about the possibility of encountering evil spirits during these exercises--no regular prayer requires a warning, no, no, no--BUT PRAYING TO THE DEVIL DOES! AND WHEN THAT KUNDALINI SERPENT POWER RISES UP IN THESE PEOPLE, THEY WILL EITHER BECOME MAGICIANS OR GO INSANE OR SOME OTHER HORRIBLE THING--THERE ARE SYMPTOMS AND MANIFESTATIONS! CHURCH PEOPLE ARE GOING TOWARDS BEING POSSESSED! These are last days--BE WARE, DEAR ONE, BE WARE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! GET SAVED, READ YOUR BIBLE AND OBEY IT AND LEAVE THE TELEVISION ALONE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! THE BEAST IS COMING!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ellauri111.html on line 723: There has been a lot of talk about "aliens" for some time and the talk continues; some kind of sky show may be in the future. If you see something in the air, it is not because there are true aliens. But what about devils? yes there are devils; what about oversized genetically modified organisms and chimeras? maybe; possessed people? yes there are; 3D pictures, yes; pheromones, yes; unrevealed inventions and laws, in all probability, yes. If you hear a voice, see lights, or whatever, compare everything to the Bible--we believe in the Bible above our senses. This is a time of deception. You will not be deceived if you read and obey the scriptures. Read Matthew 24 (and other passages as well) for what is going to happen when the Lord returns. An excerpt--
ellauri111.html on line 743: I learned more about the Kundalini after researching the contemplative prayer movement that is entering the emerging church of the devil and the fallen, disobedient-to-the-scriptures churches that would not necessarily describe themselves as "emerging church", "ancient future church", etc. Kundalini awakening can be triggered unintentionally. Satan just waits for the conditions to be right. Some people go insane, check into mental hospitals over and over again, experience personality changes, cannot function as before, commit suicide, etc. Kundalini awakening (a counsel for leaving it behind) is discussed further in our series, "Contemplative Prayer: A Quick Road to Hell for A Disobedient Church."
ellauri111.html on line 747: Cults like "the Church of Christ" will try to convince you that water baptism saves you and that you have to join their specific "church" and not drink coffee, etc. These cults take certain scriptures out of context and then mix them up in order to deceive people. I'm not minimizing the importance of the ordinance of baptism--you need to be baptized--but cults mix up the doctrines of the Lord to deceive people. YOU NEED TO READ YOUR BIBLE. The Roman Catholic institution is another cult. It is not a Christian church. Her doctrines are the opposite of the Bible. If you are a former Roman Catholic, you need to get rid of all the paraphenalia and graven images and idols that you may have collected through the years (e.g., rosary, St. Anthony, crucifixes, relics, candles, Mary prayers, pictures, etc.). The Seventh Day Adventists will try to get you to follow the teachings of Ellen White, a false prophetess who made prophecies that did not come to pass and put all kinds of requirements on people that are not in the Bible. The Mormons are a another cult. They teach that their males can become gods some day with their own planets. Please don't look up all these cults. Just focus on reading your Bible and obeying it. Then you will be able to discern if a person is speaking according to the word or not.
ellauri111.html on line 770: Tässä kirjotelmassa, joka on pantu Ivanin suuhun, kuvastuu mitä syvällisimpiä mietteitä, jotka koskettavat erityisesti roomalaiskatolisuutta ja sen kirkkojärjestelmää mutta suuressa määrin myös kaikkia muita kirkkoja, jotka ovat hylänneet Kristuksen alkuperäiset opetukset ja rakentuneet aivan vieraalle, jopa vastakkaiselle perustalle. Tässäkin kirjotelmassa, kuten Dostojevskin muissa teoksissa ilmenee hänen tavaton voimakkuutensa ja hänen ajatustensa miltei pelottava syvällisyys.
ellauri111.html on line 782: Taas on sopivasti äskenkuollut tyttönen resurrektoitava. Ei haise edes vielä. Hänen huulensa pani taas kuten kerran ennen: 'Talitha Kumi', ja 'heti nousi tyttönen'.
ellauri111.html on line 864: - Höpsistä, nehän oli nimenomaan mun heiniä. Homma etenee niin kuin verotus: rikkaita on vähän ja ne pitää vitun kovaa kiinni paljostaan, köyhiä on niin maan perkeleesti että jos niiltä saat edes rovon kultakin niin kohta piereskelet rhahahaalarissa kuin Roope Ankka.
ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
ellauri112.html on line 69: research-group.jpg" width="50%" />
ellauri112.html on line 89: Sielu on kuin valtio, tai paremminkin murkkupesä, sanoi Marvin Minsky, sekin juutalainen. Jaakko vei mut sen kotiin vierailulle Bostonissa. Koti oli joku jättimäinen tehdashalli, jossa oli Marvinille leikkipaikaxi kattoon kiinnitetty trapezi. Nain on meidankin elamassamme, eli sama juttu valtiossa ja sielussa: Yxinvalta on pahasta, mutta niin on liika demokratia. Parasta on rebublikanismi jossa senaattoreina heiluu trapezilla Eno Kala-tyyppisiä meritokraatteja. Aivokuori on ikäänkuin haggixen asiantuntijaeliittiä. Yliminä olkoon presidenttinä, mutta se on valittava joka 4. vuosi uudestaan ettei se jumahda.
ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri112.html on line 133:
ellauri112.html on line 168: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri112.html on line 172: Lopputulokseksi voimme siis, tarkastellessamme eräiden tieteellisten ja filosofisten käsitysten vaiheita materialismista lähtien, merkitä suurpiirteistä edistystä tapahtuneeksi. Tosin se, mikä eniten on edistynyt, on tietomme omasta suuresta tietämättömyydestämme, mutta se merkitsee itse asiassa pelkkää hyvää: todellisuuden tyhjentymätöntä runsautta ja työalan loppumattomuutta. Ja toiseksi syttyy, reaalisten tietojemme kasvaessa, yhä useampia tuikkivia valoja maailmanhämärään, joiden turvallinen loiste on sitä viehättävämpi, kuta syvempi on salaperäisyys niiden ympärillä. (Uusi Suometar 3.10.1913)
ellauri112.html on line 182: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri112.html on line 205: Terveisiä Unionpediasta! Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.
ellauri112.html on line 279: "Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi." Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.
ellauri112.html on line 588: Marlo disapproves at first thinking that she can’t ask for the help she needs. She gives in and allows their new night nanny, Tully, to do her job and is quite impressed with the results. Marlo feels more in control of her life, the kids seem happy, and she’s willing to grow in her marriage to Drew.
ellauri112.html on line 600: Yes, we know that once a person has a kid their life changes completely, often with hardships and challenges along the way. But Reitman and Cody inject a level of warmth that prevents this from being simply depressing, at times it’s quite funny. Being a parent is a tough job, but it’s a necessary one – where would any of us be if there weren’t someone watching after us as toddlers?
ellauri112.html on line 611: Drew loves Marlo and their children, he’s taken on more responsibility in his job, which yields a higher paycheck, but as a result, he’s stressed out. Me töihis. Mee Kouvolaan!
ellauri112.html on line 617: It’s these little moments that Reitman captures so well. Like Ron Livingston’s detached husband, who routinely retreats to his room to hide under a video game headset.
ellauri112.html on line 660: As a nation, we’re well-used to the stereotype of the Irish mammy. Generally speaking though, the mother as a comical, level-headed supporting character is not unique to us, Jews and Italians have them too, and Latinos, I bet. Sometimes she’s the self-sacrificing figure who will do anything for her children, sometimes she’s neurotic and controlling, suppressing the growth and social development of her kids, who are typically the leads. Rarely has she ever taken front-of-stage.
ellauri112.html on line 663: It explores the overwhelming job that motherhood is and showcases all sides of it, from the hilarious to the harrowing to the heartbreaking.
ellauri112.html on line 665: Every day there’s more to do, less time to do it in, and the ginormous stress starts eating at her soon as her swollen feet hit the floor. It doesn’t help that her husband Drew (Ron Livingston) is of the old school variety, the kind of man who thinks he doesn’t have to do much around the house because he’s the breadwinner. That means most of the cooking, cleaning, and caring for the kids falls upon Marlo’s shoulders.
ellauri112.html on line 681: Yet to hail the film as a feminist project is to value the representation of the structural co-option of maternity over its interrogation. Tully’s treatment of social reproduction is dangerously simplistic. Cody has spoken in interviews about how her own, financially easier, experience of parenting in L.A. inspired her to explore a narrative in which economic anxieties are combined with the other hardships of parenthood, yet here class and poverty are only fleeting concerns. The transactional system of care that governs child-rearing under capitalism is done away with via Tully’s otherworldliness. Until the revelation of her non-existence, the viewer, although encouraged to believe in her, is never asked to consider her financial reality, and the fact that the service is paid for by Marlo’s wealthy brother is a narrative convenience that reinforces its fairytale quality. Similarly, Tully’s whiteness allows the racial politics of care to be completely overlooked, and the repeated idea that it’s ‘unnatural’ for hired help to bond with your newborn is taken as a given, rather than seen as an impetus for a consideration of the social conditions that require mothers to make that choice.
ellauri112.html on line 683: Marlo, already a mother of two, begins the film heavily, outrageously pregnant: we learn, in rapid succession, that this third pregnancy was unwanted, that her husband does little of the domestic labour, and that her “shitty” upbringing is the reason she’s so committed to her nuclear family unit. Postnatal depression, never named, haunts the narrative: her wealthy brother offers to pay for a night nanny to avoid, in his words, the advent of another “bad time” like the one that followed the birth of her son, Jonah. When the nanny arrives – described by more than one reviewer as a “millennial Mary Poppins” – the panacea seems to be working. Not only does she look after the baby at night but she also operates as a kind of empathy machine, listening to Marlo’s problems, sharing sangria in the garden, and baking the Minions cupcakes that Marlo herself never has the time to make. The postnatal depression, it seems, disperses; Jonah – who has “emotional problems” – finds a place at a school more suited to his needs, family dinners get increasingly wholesome, and Marlo does a passable Stevie Nicks impression at a child’s birthday party. And then comes the twist: after a bender in Brooklyn with Tully, a sleep-deprived Marlo, drunk at the wheel, drives her car off a bridge and ends up in hospital, and we realise there was nobody else in the car. Her maiden name, we learn, was Tully.
ellauri112.html on line 691: Theron is more than capable and proves she’s up to the challenge of the role and its physical demands, but this isn’t as Oscar worthy as some are crowing. How gutsy and brave her performance is! they’ll surely shout, all because she dons a partial fat suit (the actress also gained a very real 50 pounds for the role), doesn’t wear makeup, has unkempt hair and bags under her eyes. Interestingly enough, it seems to be those same critics who ripped Amy Schumer and her “I Feel Pretty” to shreds for ‘fat shaming’ or poking fun at the way women look. Candid and authentic simply because she doesn’t look like the gorgeous movie star that she is? I don’t think so.
ellauri112.html on line 693: The same can be said for Cody’s rough around the edges, unsubtle screenplay. This is far from her best work and for once, she seems to have written herself into a corner. Some of the narrative is so contrived that it’s dripping with cliché, crowded with irritating, pithy platitudes dressed up in a bright hipster bow. Worst of all, the film treats serious post-partum depression as a gimmicky afterthought and even tacks on a borderline inappropriate ‘gotcha!’ ending.
ellauri112.html on line 695: Mut Louisa onkin hipsteri ja ressu lapseton. Joku hipsterjuippi jstkaa:
ellauri112.html on line 709: In Tully, Marlo starts to see the kind of caretaker she wants to have, and their bondage becomes what keeps her going. As much as Tully turns into a super nanny, the real job she does is help return Marlo to a functioning hole person. With the aid of Tully, Marlo gets her love life back again, gets it each day, and kicks the postpartum depression to the curb. Should kick Drew there too maybe. Tully she cant kick without kicking herself in the ass.
ellauri112.html on line 711: The night they go out starts with an amusing drive at the sound of Cindy Lauper, but becomes severely toxic when they arrive at an underground club and the drunk Marlo jumps in sync with clangorous heavy-metal rhythms and then endures pain due to engorged breasts. However, that pain was infinitesimal when compared to the afflicting news that Tully is quitting.
ellauri112.html on line 717: Tully takes care of the baby with effortless technique, letting Marlo know she can also help with anything else around the house, even tips for re-starting Marlo and Drew’s sex life. She spouts hip, up to date trends and the kind of facts fresh college kids throw around. But it’s not a feel-good narrative. Through Tully Marlo is looking back at an earlier age, when life was simpler, breezier. We soon realize Tully isn’t teaching Marlo anything, she’s reminding her of the past. In one scene the two decide to sneak out to a bar, but the moment isn’t just fun, it’s also melancholic. Marlo warns Tully that your 20’s are great, but then “your 30’s come around the corner like a big dumpster truck.”
ellauri112.html on line 727: The film’s strength – for its first two thirds – is the relationship between the two women at the heart of the narrative. We learn through a clumsy coincidence at the beginning of the film that Marlo is bisexual; as her intimacy with Tully expands to fill the vacuum of her absentee marriage, it becomes a tender eroticism. This is mediated, always, through other bodies: as Tully cradles the baby who has just finished feeding, she talks about how the ‘molecules’ of the child still exist within the mother; later, in a bar toilet, she gently wets a paper towel and uses it to draw the milk out of Marlo’s swollen breasts. In a pivotal scene, Marlo sits behind Tully and instructs her on what to do to arouse her sleep-befuddled husband. This moment can be read as emblematic of the film’s mistreatment of the queer intimacy it establishes. Coming after a discussion of sexual history and sexual fantasy, Marlo reveals to Tully that she has a waitress’s uniform that she’s never used, bought to surprise her husband. As Tully puts the outfit on, which fits her pre-natal body in a way it wouldn’t Marlo, the moment of sexual possibility between the women is subsumed into heteronormative, ageist fantasy: Tully’s young, and therefore fantasy-appropriate, body is used as bait to ‘recharge’ the masculine battery.
ellauri112.html on line 729: The revelation that Tully is a version of Marlo’s former self removes the possibility of a different life she represented. “I love us,” Marlo’s husband says to her, as she lies in her hospital bed. “I love us too,” she replies. This collective noun is the acceptance of the status quo, just as Tully’s last speech, in which she tells Marlo she should embrace her dull life – “being boring means you’re doing it right” – is an endorsement of the sacrifices society requires of her. The final scene, in which Marlo’s husband helps her make the packed lunches, is bathed in a saccharine glow: learn to love your claustrophobia, it tells women. The nuclear family is the only one worth having.
ellauri112.html on line 789: When shall we eat supper? First or last day of the week? This has nothing to do with the Sabbath being changed. I do not believe that it has, but that it is obsolete. The Sabbath is “Saturday”, the 7th day, which I am convinced to be for the rest that Christians will take with the Father (Heb. 4:1-11) and for weekend shopping. I find keeping the Sabbath day is a part of the 10 commands. Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28, also see Deut. 4:13, 9:9, 11). Jeremiah said “Behold, the days are coming, says the LORD, when I will make a new covenant” (Jeremiah 31:31). Look further for Jeremiah said, “not according to the covenant that I made with their fathers”
ellauri112.html on line 795: If I kept the 7th day as the Sabbath rest, then I’d be “a debtor to keep the whole law”, and then I will “become estranged from Christ” and “fallen from grace” (Gal. 5:3-4). I will not be estranged from Christ and fall from His grace nor will I teach my family nor my congregation family this. Who wants to keep all those 10 plus obsolete paragraphs anyway? Love is all you need.
ellauri112.html on line 809: respace-cdn.com/content/v1/51684492e4b0e454d76e3df2/1408319426212-G3645WGH26Z0JY78RA6W/ke17ZwdGBToddI8pDm48kC6cDy8bS8tW-shrYYk84QFZw-zPPgdn4jUwVcJE1ZvWhcwhEtWJXoshNdA9f1qD7Xj1nVWs2aaTtWBneO2WM-v9Y7k5FBa7-wFpYGFgpbzB3EakMHfPfF1gUzn5W_hgeQ/welch?format=500w" width="20%" />
ellauri112.html on line 815: Wine and grape juice are made from the same fruit and visually present the same message of Christ´s blood. So, does it really matter whether we use juice or wine for the sacrament?
ellauri112.html on line 819: “God himself provides ‘wine which makes man’s heart glad’ just as He gives ‘food which sustains man’s heart’ (Ps. 104:14.15). He promises His people that, if they will obey Him, He will bless them with an abundance of wine (Deut 7:13, 11:14, Prov. 3:10. etc.). He threatens to withdraw this blessing from them if they disobey His law (Deut. 28:39, 51; Isa. 62:8). The Scriptures clearly teach that God permits His people to enjoy wine and strong drink as a gift from Him. ‘You may spend the money for whatever your heart desires, for oxen, or sheep, or wine, or strong drink, or whatever your heart desires; and there you shall eat in the presence of the Lord your God and rejoice, you and your household’ (Deut. 14:26).
ellauri112.html on line 838: He is dead but buy his book What Would Jesus Drink? by Brad Whittington. Price: $0.99 USD. Words: 38,770. Language: English. Published: August 13, 2011. Categories: Autofiction » Religion & Spirituality » Christianity. It includes 247 verses from the bible and the rest of it as appendix for further reading. Brad Whittington's tag cloud: alcohol beer jesus wine.
ellauri112.html on line 846: Some have pointed out that Jesus made “new wine”, which is the description of nonalcoholic wine in the Scriptures (cf. Acts 2). Strangely, that would imply that Jesus would have aided a wedding into a drinking party without Hard Spirit (1 Pet 4:3). Remember that John 2:10 used the Greek word methuo, which means drunk or full up, to describe the amount of wine consumed by the wedding guests. If the wine was intoxicating in the wedding of John 2, then the text is describing the guests as intoxicated and Jesus was giving them 120 to 150 gallons of intoxicating wine.
ellauri112.html on line 855: “There is no proof that the ‘wine’ at the marriage feast in Cana was fermented. The Greek word for ‘wine’ in this text is oinos, which may refer to a fermented beverage (cf. Eph. 5:18), or it may denote freshly squeezed grape juice (cf. Isa. 16:10 – LXX). Since the word for ‘wine’ is generic, the student has no right to import the concept of an alcoholic beverage into this passage without contextual justification—of which there is none.”
ellauri112.html on line 882: First, it suggests that the young evangelist had been resistant to drinking wine with Paul prior to the admonition. If drinking fermented wine was common for the more primitive Christians, the exhortation would scarcely have been needed.
ellauri112.html on line 895: Yet, in what is surely one of the great tragedies of history, worse than genocide, the sacrament of the Lord’s Supper has become an occasion for confusion and division. For example, even men of good will, professing the Bible to be their guide, have disagreed as to the exact nature of Christ’s presence in the Lord’s Supper. More recently, Christians have differed about the frequency of intercourse and the subjects of intercourse. But we will not consider such matters as these here.
ellauri112.html on line 901: First, on the next page of this web site, we will study a few Bible passages concerning the public worship of God in general. We do so for simple reasons. “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, for instruction in righteousness, that the man of God may be complete, thoroughly equipped for every good work” (2 Timothy 3:16-17, NKJV). Worship is a “good work,” but we are not to lean on our own understanding (Proverbs 3:5). Only the Bible can teach us how to worship God in a manner that pleases Him. All our worship, including our observance of the Lord’s Supper, ought to rest on a biblical foundation.
ellauri112.html on line 905: Third, since we cannot understand wine in the Lord´s Supper without also understanding what the Bible teaches us about wine in general, we will examine this topic too. We will see what the Holy Scriptures teach about the ways wine was used, whether drinking wine is a sin, the sin of drunkenness, the "two-wines theory," and the wide-spread bias against wine.
ellauri112.html on line 911: Sixth, since we cannot understand the present controversy surrounding the communion cup without doing so, we will very briefly survey the temperance movements of the nineteenth century.
ellauri112.html on line 919: We also briefly summarize the current positions of the Reformed Presbyterian Church of North America, as described by synodical decisions in 2002, 2010, 2017, and 2019. This page also includes an analysis of these decisions.
ellauri112.html on line 933: We should agree with the Westminster Confession of Faith, which teaches us that “The supreme judge by which all controversies of religion are to be determined, and all decrees of councils, opinions of ancient writers, doctrines of men, and private spirits, are to be examined, and in whose sentence we are to rest, can be no other but the Hard Spirit speaking in the Scripture.” As it is with all controversies of religion, so it is with this one. Smell the breath of the Lord.
ellauri115.html on line 52: Tää albumi on kieltämättä surkeata paluuta Sammelin portin pieleen oxentaman spagettiläjän ääreen. (Se portti on nyt mennyttä kun Jouni rakentaa uutta leveämpää sähköauton latauxelle sopivampaa porttia.) Silti en voi vastustaa luonnon kuzua, koska ko. kirjan lopussa oli aseistariisuvan inhimillinen res gestae luetelma Janne-Jaakon elinvuosista.
ellauri115.html on line 116:
1745
"Solmii suhteen" 23-vuotiaan "liinavaateompelijan" Therese Lavasseurin kaa. Kirjoittaa oopperan ja korjailee Rameaun veljenpojan & Voltairen oopperaa. Kiemurtelee Voltairen suosioon.
Luovuttaa toisen lapsen löytöeläintarhaan. Näitä tule vielä 3 lisää. Ostaisitko tältä mieheltä lastenkasvatusopasta? No on epäilty et ehkä ne oli Teresen lapsia muttei Jannen. Janne saattoi olla tuhkis pissavikoineen. Se oli tosi luulosairas, sen pippeliä sondeerattiin päivittäin loppupeleissä.
Asettuu Theresen ja anopin kanssa Eremitageen Pariisin lähiöön rouva d'Epinayn tiluxille. Alkaa kirjoittaa Julieta. (55 ei tapahtunut mitään mainittavaa.)
JJ kaivetaan ylös koiran vierestä ja "siirretään" Pantheoniin. Jakobiinit tykkäsivät sen naziajatuxista.
ellauri115.html on line 172: 24-vuotiaalle Teresalle J-J oikein lupasi, ettei koskaan menis sen kanssa naimisiin. Paizi 23v myöhemmin valesellaisiin kun Teresa ei vaan lakannut nalkuttamasta. Teresa oli sievä, hyvä pano ja hyvä keittäjä, muttei ihan Jean-Jacquesin henkisellä tasolla. (Tästä Imi Cunt sille vekutti, että mikäs nero luulet ize olevasi hömelö? Tolstoi sanoi myöhemmin eze on saanut eniten vaikutteita J-J:ltä ja evankeljumeista. Voihan hiivatti.)
ellauri115.html on line 174: Therese war Rousseau bemerkenswert ergeben, wenn man seine schwierige Natur und sein herzloses Verhalten gegenüber den fünf gemeinsamen ausserehelich geborenen Kindern betrachtet. Trotz der Proteste seiner Frau (nicht aber Ehefrau) bestand Rousseau darauf, dass die Kinder jeweils nach der Geburt einem Findelhaus übergeben wurden. Seine Begründungen waren philosophisch - zum Beispiel sei das der einzige Weg, "ihre Ehre zu retten", da sie nicht verheiratet waren. Er nannte Therese "Tante" und "Herrin", nicht aber "Königin", doch ging seine Unterwürfigkeit nie so weit, dass er sie um Prügel bat, und er klagte dass sie im Bett kalt war. Kreivitär Houdetotin perään J-J läähätti niin kovasti, että sai elinikäisen nivuskohjun jatkuvasta stondista. Sophie Houdetot oli schrecklich moralische Julien esikuva kirjassa Uusi Heloise.
ellauri115.html on line 176: J-J oli kova kalufetischisti myäs, se pussaili huonekaluja ja kyhnytti izeään vasten heilojensa asusteita ja kirjelappuja. (Teresa piti sitä hulluna.) Se hiippaili hämärillä kaduilla ja näytti naisille paljasta pyllyä siinä toivossa että joku läpsäyttäisi sen perskankkuja. Kerran se koitti kusexia kaivolla nuorten neitosten nähden, ja oli saada turpiinsa vihaisilta ämmiltä.
ellauri115.html on line 180: Rousseaulla oli laajentunut prostata tai joku muu pissavaiva, jonka takia Teresan piti katetroida sitä potalla. Viimeisen 13 vuoden aikana se ei enää yrittänytkään hilloviivalle, vaan tyytyi käteenvetämiseen kazellessaan pikkutyttöjä.
ellauri115.html on line 205: Oli 7 päivää toinen toistensa päällä niinkuin portaat. Minä seisoin ensimmäisellä portaalla ja vahvuus päälläni oli avoinna. Taivaan keskelle oli istutettu puu ja sen vieressä oli kivi. Minun jumalani, minä sanoin niille kasvoilleni langeten, mutta silloin puu kuihtui ja kivi mureni, ja ne olivat poissa. Nousin toiselle portaalle, ja nyt näin paljon kauniita ja juhlallisia jumalankuvia, jotka totisin silmin kazelivat minua. Minä kumarsin niitä ja sanoin: Minun jumalani. Mutta nämä kuvat kukistuivat suurella pauhulla. Kun nousin kolmannelle portaalle, näin kuninkaan ja hänen vieressään paimensauvaa kädessään pitävän miehen. Kaikki kansat palvoivat heitä. Niin minäkin. Mutta tuli verho, ja verho väistyi, eikä heitä enää ollut. Tämän jälkeen näin suuren nahkaleilin, josta juoxi kultaa, joka oli niin kirkasta, että se huikaisi silmäni. Minä sanoin: Tämä on minun jumalani. Silloin kulta peittyi vereen, minä kuulin itkua ja jostakin tuli liekki, joka sulatti kullan olemattomaxi. Viidenneltä portaalta minä näin kansan, joka sanoi olevansa jumala ja kazeli izeään lempeästi. Mutta tuskin se näin sanoi, kun se tarttui miekkoihin, ja minä näin vihaa niillä kasvoilla, jotka äsken olivat olleet lempeät, ja ihmiset tappoivat toisiaan sanoen tahtovansa rauhaa. He saivat sitä, sillä he kuolivat pois. Kuudennelta portaalta minä näin izeni taivaassa ja tiesin silloin ylpeänä, että minä ize olinkin jumala. Kasvoillani maaten minä hartaasti palvoin omaa kuvaani. Kazeeni kohotettuani näin kuvani kutistuvan kokoon kuin palava nahka, ja se muuttui sangen rumaxi kazoa. Kohta sitä ei ollutkaan. Silloin nousi seizemäs porras ylös ja minun sydämestäni kuului huuto, joka sanoi: Minä olen se korkein, joka olen luonut kaikki ja olen kaikki, minä, joka olen nimetön, suvuton ja salattu. Ei minua kukaan tunne, vaikka sanoo tuntevansa, ei minun ääntäni kukaan tulkize, vaikka kaikki ovat tulkizevinaan. Sillä minä en puhu. Sen ihmisen, joka löytää minut, te tapatte sanoen hänen pilkkaavan jumalia.
ellauri115.html on line 227: Thérèse Le Vasseur tuli arvostetusta perheestä, joka oli kaatunut vaikeisiin aikoihin; hiänen isänsä oli paikallinen virkamies Orléansissa, ja hiänen äitinsä oli kauppias. Thérèse ja hiänen äitinsä muuttivat Pariisiin etsimään työtä, ja myöhemmin hiänen isänsä liittyi heihin. Le Vasseur tapasi Rousseaun Pariisissa vuonna 1745. Le Vasseur työskenteli itsepalvelupesulana ja huonetarnaisena (!?) Hotel Saint-Quentinissä Rue des Cordiers -kadulla, jossa Rousseau otti ateriansa. Hiän oli tuolloin 23-vuotias, hän 33-vuotias. Rousseaun mukaan Thérèse synnytti hänelle (?) viisi lasta, jotka kaikki annettiin Enfants-Trouvésin löytökodille, ensimmäinen vuonna 1746 ja muut 1747, 1748, 1751, ja 1752. Thérèseä kuvataan Rousseaun tunnustuksissa heikosti älykkääksi naiseksi, jota hiänen perheensä ja miesystävänsä hyväksikäyttää. (Siis kuvataan kuten tavallista heikosti, mutta älykkääxi.) He kävivät läpi laillisesti kelpaamattoman avioliittoseremonian Bourgoinissa 29. elokuuta 1768. Therese tarjosi Rousseaulle tukea ja hoitoa, ja kun hän kuoli, hiän oli hänen omaisuutensa, mukaan lukien käsikirjoitukset ja rojaltit, ainoa perijä. Rousseaun kuoleman jälkeen vuonna 1778 hiän meni naimisiin René de Girardinin palvelija Jean-Henri Ballyn kanssa marraskuussa 1779. He asuivat yhdessä Le Plessis-Bellevillessä kuolemaansa asti vuonna 1801. (Siis hiänen, hän Bally peri sitten koko roskan.)
ellauri115.html on line 235: Kaikki ulkopuolellani oleva on vazedes mulle vierasta. Mulla ei tässä maailmassa ole enää läheisiä, ei vertaisia, ei veljiä. (No on toi Teresa, muze on ämmä ja nykyään vitun ärsyttävä komentelija. Lapset on missä lie adoptioperheissä.)
ellauri115.html on line 239: Olen siis päättänyt karkottaa mielestäni kaiken piinallisen, jonka pohdiskelu on yhtä tuskallista kuin hyödytöntä. Vietän loppuikäni yxin (Teresaa ei lasketa), koska en löydä oman izeäni ulkopuolelta lohtua, toivoa ja rauhaa (lue kehuja), eikä minulla ole halua eikä velvollisuutta huolehtia muusta kuin izestäni. (Terska pitää automaattisesti huolta izestään ja musta, se on laundromaatti.)
ellauri115.html on line 252: Victor Hugo (1802-1885) oli ristiriitainen ihminen. Ristiriitaiset ihmiset ovat kiinnostavia! Se oli naistenmies ja kitupiikki. Se meni naimisiin 20-vuotiaan Adèlen kanssa ja runoili sille kauniita säkeitä: Sinä pidät minua kädestä kun vaellan varjossa, ja silmistäsi hohtavat minulle taivaan säteet. 8v myöhemmin nukuttiin eri peteissä. Rakkaus lakastui. Eikö Adèle huolehtinut henkilökohtaisesta raikkaudestaan? Hollantilaiset turistit rahtaa suolissaan kaukoidästä antibioottiresistenttejä bakteerikantoja. Marmarameri on merirään peitossa. Se on ihmistoiminnan tulosta. Merieläimet tukehtuvat rään alla happivajeeseen. Ajattelemisen aihetta.
ellauri115.html on line 296: One of the most important figures of the Renaissance was Michel de Montaigne. The writer not only gets the credit for popularizing the essay, but for being the father of Modern Skepticism, coining the phrase "What do I know?". Well, what do you know!
ellauri115.html on line 374: D'Alembert antaa ymmärtää että pahixet eivät pidä lapsista. Janne haistaa tässä heti loukkauxen. No paninhan mä mun omat lapset löytöeläintarhaan, mut kylmä tosi mielelläni kurkistelen muiden lapsia, enemmänkin kuin on normaalia. Ajattelin siinä lapsieni omaa etua. Musta ei silloin (vielä) ollut kasvattajaxi, enkä halunnut jättää niitä äitinsä ja äidinpuolen sukulaisten armoille. Suuri tuntematonkin on parempi. Mä olisin ollut tosi hellä isä, mut mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Ja vanhuxet on lapsista vastenmielisiä, musta ainaskin. Tynnyrinvannehtijan pojan tapaus panee epäilemään Jannen motiivien puhtautta. Oliko se namusetä? Sit epäilyttää vähän et Teresa ei sen jutuissa ole senkään vertaa mukana kuin uskollinen koira Sultan. Se tekee tosi kylmäkiskoisen vaikutelman. Niinkuin sekin että Jannen piffaamia vohveleita arponeet pikkutytöt oli Jannesta kaikki rumia vaikka käyttäytyivät sievästi. Lysti maxoi 30 souta, ja iloa tuli 100 soun edestä. Olikohan JJ vähän pihi? Hollantilaiset ovat halpamaisia kun ottavat maxun jopa kellonajasta.
ellauri115.html on line 389: In the year 1766 Rousseau had just cause to fear for his life. For more than three years he had been a refugee, forced to move on several times. His radical tract, The Social Contract, with its famous opening salvo, "Man is born free, but everywhere he is in chains", had been violently condemned. Even more threatening to the French Catholic church was Émile, in which Rousseau advocated denying the clergy a role in the education of the young. An arrest warrant was issued in Paris and his books were publicly burned. "A cry of unparalleled fury" went up across Europe. "I was an infidel, an atheist, a lunatic, a madman, a wild beast, a wolf ..."
ellauri115.html on line 392: One night, a drunken mob attacked his house. Rousseau was inside with his mistress, the former scullery maid Thérèse le Vasseur (by whom he had five children that he notoriously abandoned to a foundling hospital), and his beloved dog, Sultan. A shower of stones was thrown at the window. A rock "as big as a head" nearly landed on Rousseau's head, no bed. When a local official finally arrived, he declared, "My God, it's a quarry."
ellauri115.html on line 398: Hume's friends travelling in France had already told him about his incomparable standing in Parisian society. And the two years he spent in Paris were to be the happiest of his life. He was rapturously embraced there, loaded, in his words, "with civilities". Hume stressed the near-universal judgment on his personality and morals. "What gave me chief pleasure was to find that most of the elogiums bestowed on me, turned on my personal character; my naivety & simplicity of manners, the candour and mildness of my disposition &tc." Indeed, his French admirers gave him the sobriquet Le Bon David, the good David.
ellauri115.html on line 400: The lavish attention paid by women must have come as a pleasant shock to this obese bachelor in his 50s. James Caulfeild (later Lord Charlemont), who'd once described Hume's face as "broad and fat, his mouth wide, and without any other expression than that of imbecility", observed how in Paris, "no lady's toilette was complete without Hume's attendance".
ellauri115.html on line 402: Hume penned an unreserved panegyric to a clerical friend in Scotland comparing Rousseau to Socrates and, like a starry-eyed lover, seeing beauty in his adored one's blemishes: "I find him mild, and gentle and modest and good humoured ... M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance. His modesty seems not to be good manners but ignorance of his own excellence."
ellauri115.html on line 410: He was still insistent on his love for Rousseau - at least when writing to his French friends. He told one, "I have never known a man more amiable and more virtuous than he appears to me; he is mild, gentle, modest, affectionate, disinterested; and above all, endowed with a sensibility of heart in a supreme degree ... for my part, I think I could pass all my life in his company without any danger of our quarrelling ..." Indeed, a source of their concord, Hume thought, was that neither one of them was disputatious. When he repeated the sentiments to D'Holbach, the baron was glad that Hume had "not occasion to repent of the kindness you have shown ... I wish some friends, whom I value very much, had not more reasons to complain of his unfair proceedings, printed imputations, ungratefulness &c."
ellauri115.html on line 416: In his reply to Rousseau, Hume (unwisely) demanded that Rousseau identify his accuser and supply full details of the plot. To the first, Rousseau's answer was simple and powerful: "That accuser, Sir, is the only man in the world whose testimony I should admit against you: it is yourself." To the second, Rousseau supplied an indictment of 63 lengthy paragraphs containing the incidents on which he relied for evidence of the plot and how Hume had deviously pulled it off. This he mailed to his foe on July 10 1766. The whole document managed to be simultaneously quite mad but resonating with inspired mockery and tragic sentiment.
ellauri115.html on line 420: Among Rousseau's numerous charges were Hume's misreading of a key letter from Rousseau about a royal pension. That error embroiled King George III. The king was just one of the many prominent figures to be sucked into the quarrel: others included Diderot, D'Holbach, Smith, James Boswell, D'Alembert and Grimm. Walpole became a key player. Voltaire piled in too, unable to resist the chance to strike at Rousseau.
ellauri115.html on line 422: A cartoon depicting Rousseau as a Savage Man, a Yahoo, caught in the woods was more to Hume's taste. He described it to her with relish. "I am represented as a farmer, who caresses him and offers him some oats to eat, which he refuses in a rage; Voltaire and D'Alembert are whipping him up behind; and Horace Walpole making him horns of papier maché. The idea is not altogether absurd."
ellauri115.html on line 429: Moreover, Rousseau advocated the opinion that, insofar as they lead people to virtue, all religions are equally worthy, and that people should therefore conform to the religion in which they have been brought up. This religious indifferentism caused Rousseau and his books to be banned from France and Geneva. He was condemned from the pulpit by the Archbishop of Paris, his books were burned and warrants were issued for his arrest. Former friends such as Jacob Vernes of Geneva could not accept his views, and wrote violent rebuttals.
ellauri115.html on line 431: Voltaire issued an invitation to Rousseau to come and reside with him, commenting that: "I shall always love the author of the 'Vicaire savoyard' whatever he has done, and whatever he may do...Let him come here [to Ferney]! He must come! I shall receive him with open arms. He shall be master here more than I. I shall treat him like my own son."
ellauri115.html on line 433: Around this time, Rousseau started developing feelings of paranoia, anxiety, and of a conspiracy against him. Most of this was just his imagination at work, but on 29 January 1768, the theatre at Geneva was destroyed through burning, and Voltaire mendaciously accused Rousseau of being the culprit. In June 1768, Rousseau left Trie, leaving Therese behind, and went first to Lyon, and subsequently to Bourgoin. He now invited Therese to this place and "married" her, under his alias "Renou" in a faux civil ceremony in Bourgoin on 30 August 1768.
ellauri115.html on line 462: Mietin sixi kuolevaisten surkeaa kohtaloa ajopuuna tässä kazomusten meressä, ilman kompassia mahtavaa peräsintä ja pulleita purjeita, ja myrskyisien himojeni kourissa ilman muuta opasta kuin kokematon luozi joka ei tiedä mistä se on tulossa ja minne menossa. Mä sanoin näin, izexeni nimittäin: "Rakastan totuutta, ezin hiäntä, enkä löydä. Näytä mulle totuus ja tartun siihen kiinni kuin iiliäinen; mixi se piilottaa naamansa innokkaalta sydämeltä joka ei muuta toivo kuin sitä palvoa?
ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
ellauri115.html on line 559: Sen jälkeen kun olen kexinyt Jumalalle riittävästi ominaisuuxia että voin tempasta sen olemaan, palaan [tietysti] taas izeeni, ja koitan selvittää mikä mun paikka on sen suuressa suunnitelmassa sikäli kun ymmärrän. Heti, ja ilman epäilyxen häivää, huomaan mitä lajia mä olen; sillä omalla halullani ja tällä kalulla voin toteuttaa mieltymyxeni, mulla on enemmän voimaa kontrolloida muiden ruumiita ja saada ne tekemään mitä haluan tai estää sen, kuin niillä on kontrolloida mua pelkällä haballa; älykkäimpänä mä olen ainoa joka voi tutkia kaikkien muiden jalkovälejä. Mikä olento täällä alhaalla, paizi mies, voi havainnoida muita, mitata niiden penixen, laskelmoida, ennustaa niiden liikkeet, vaikutuxet ja niin sanoaxeni ottaa yhteyttä niihin kaikkiin oman izensä lisäxi? Mitäs absurdia siis siinä ajatuxessa että kaikki muut on tehty mua varten, kun vaan mä nään ne kaikki tästä mun näkökulmasta? [Järkyttävää narsismia.]
ellauri115.html on line 677: Luonnonlapsi mitä huolinkaan, kunhan vapahana olla saan! Mä en kyllä ole koskaan tajunnut tätä pointtia: jos ainoa mitä mies vapaana voi tehdä on tunaroida jutut, mix siitä pitää pitää niin isoa melua? Kylmä ainakin voisin ottaa vastaan vähän virka-apua, jos paratiisinomaiset olot olis sillä taattuja. Vähemmälläkin izetyytyväisyydellä pärjää, jos on lämmin ja masu ja misu pulleassa kunnossa. Vittuako jumalan piti mennä sen omenapuun kanssa keekoilemaan? Kaikki oli hyvin ennen sitä. Sitäpaizi sori vaan Janne, mut tää sun käsitys miehen harmittomuudesta on osoittautunut harvinaisen vääräxi. Rauhixen pihalla ei kuulu enää kimalaisen pihausta, lupiinit valtaa koko viidakon ja Bursan rannikolla on autonrenkaan vahvuista meriräkää, johon kalat tukehtuvat. Kaikki miehen aikaansaannosta Sallimuxen kazellessa vierestä.
ellauri115.html on line 772: että oli kotiin paluun aika, mutta olinkin saaresta niin kaukana, että jouduin melomaan kaikin voimin ehtiäxeni päivälliselle.
ellauri115.html on line 803: On every lark a crest must grow,
ellauri115.html on line 836: At another time Racine took La Fontaine to church, and gave him a Bible, which he opened at the prayer of the Jews in Baruch; becoming interested in the book, which he had perhaps never opened before, he asked his friend, “Who was this Baruch? He was a fine genius!” For some time afterwards his salutation to friends was, “Have you read Baruch?”—LAROUSSE: Fleurs Historiques.
ellauri115.html on line 891: 38. Sillä ne ovat puu, kullalla ja hopialla kaunistetut, kiven kaltaiset, jotka vuoresta lohkaistaan; sen tähden pitää heidän häpiään tuleman, jotka niitä kunnioittavat.
ellauri115.html on line 938: Fausto Sozzini furthered his influence through his Racovian Catechism, published posthumously, which set out his uncle Lelio's views on Christology and replaced earlier catechisms of the Ecclesia Minor. His influence continued after his death through the writings of his students published in Polish and Latin from the press of the Racovian Academy at Raków, Kielce County.
ellauri115.html on line 954: That Christ was literally dead in the grave for three days – as a proof of Christian mortalism, resurrection and the humanity of Christ.[6]
ellauri115.html on line 962: Kun d’Alembert syytti Geneven pastoreita sosinianismista. Rousseau piti niiden puolta. “Socinianism was a Christian sect closely allied with the development of Unitarianism. It took its name from its founder, Fausto Sozino, an Italian of the sixteenth century who lived in Poland for a long time, where his movement had great strength. It was popular throughout Europe and was accepted by many Protestant churches. Socinianism was anti-trinitarian and held that reason is the sole and final authority in the interpretation of the scripture. It further denied eternal punishments. Calvin had condemned the doctrine, so that the imputation in d’Alembert’s article was both a daring interpretation of the doctrine of Geneva’s pastors and one which was likely to be dangerous for them.” Allan Bloom, Politics and the Arts (Ithaca: Cornell University Press, 1960) 150. (back)
ellauri115.html on line 1073: Vaknin has a prolific online presence, writing, narcissism, and psychopathy. His views have been solicited by the media.
ellauri115.html on line 1077: It was in the mid-1980s that he became aware of difficulties in his relationship with his fiancée, and that he had mood swings. In 1985 he sought help from a psychiatrist, who diagnosed him with narcissistic personality disorder (NPD). Vaknin did not accept the diagnosis at the time. From 1986 to 1987 he was the general manager of IPE Ltd. in London. He moved back to Israel, where he became director of an Israeli investment firm, Mikbatz Teshua. He was also president of the Israeli chapter of the Unification Church's Professors for World Peace Academy.
ellauri115.html on line 1097: Vaknin developed a new treatment modality for narcissism and depression, dubbed "Cold Therapy". It is based on recasting pathological narcissism as a form of CPTSD (Complex Post-traumatic Stress Disorder) and arrested development which result in an addictive personality with a dysfunctional attachment style. The therapy uses re-traumatization, a form of reframing, selective coldness, and deep refrigeration. AKA Gold Therapy. Only losers pay for therapy.
ellauri115.html on line 1121: Robert D. Jänis CM (born 1934) is a Canadian psychologist, known for his research in the field of criminal psychology. He is a psychopath emeritus of the University of British Columbia, where his studies center on psychopathology and psychophysiognomy.
ellauri115.html on line 1128: The Hares moved to the USA to study for a PhD program in psychophysiognomy at the University of Oregon, but due to his daughter falling ill (as expected) the family returned to Canada. Hare then served as a psycho in the prison system in British Columbia (British Columbia Penitentiary) for eight months, an area in which he had no particular qualification or training; indeed he would later recount without pangs of conscience that some prisoners were able to manipulate him more than he could them.
ellauri115.html on line 1130: His research led him to don The Mask of Sanity along with American psychiatrist Hervey M. Cleckley, who played a pivotal role in the sort of psychopathy he developed.
ellauri115.html on line 1132: Hare then returned to Vancouver, British Columbia, shut up as a professional psychopath at the prison's psychologist compartment, where he would stay for 30 years until retirement, the same prison he had previously worked in. He seemed not to change behavior in response to God's punishment because he was a psychopath. He recalls, "I happened to get into a cell that nobody else was sitting in". Hare has said of himself and his wife Averil that the loss of their daughter Cheryl in 2003 "tells an awful lot about who Averil and I are." Averil, his wife, is a prominent social worker in Canada specializing in child abuse.
ellauri115.html on line 1136: Hare also co-authored the bestselling Snakes in Suits: When Psychopaths Go to Work (2006) with organizational psychologist and human resources consultant Paul Babiak, a portrayal of the disruptions caused when psychopaths enter the workplace. The book focuses on what Hare refers to as the "successful psychopath", who can be charming and socially skilled and therefore able to get by in the workplace. This is by contrast with the type of psychopath whose lack of social skills or self-control would cause them to rely on threats and coercion and who would probably not be able to hold down a job for long. Hare would classify himself and Mrs. Hare (jänisemo pyrynä viitaan loikki) as first class psychopaths. Successful vs. unsuccessful bad people.
ellauri115.html on line 1140: Hare's views are recounted with some skepticism in the 2011 bestseller The Psychopath Test by British investigative journalist Jon Ronson, to which Hare has responded. Hare served as a high functioning sociopath for Jacob M. Appel's Mask of Sanity (2017), a novel source of income.
ellauri115.html on line 1197: Lisää tietoa Teofrastos Välipakan kirjasta Luonteita. N. jota hallizee minän julkinen puoli kiinnittää vitusti huomiota mitä muut siitä ajattelevat. Se mäystää jotain häpeän tunteita ja oman onnensa varaan joutumisen pelkoja. Se muuttaa arvojaan mielipiteitään jopa uskontoa. Peittää raivoisasti huonommuudentuntoa kehuen izeänsä maailman parhaaxi. Kokee izensä hylätyxi ja yxinäisexi. Varsinkin vanhetessaan tuntee elävänsä eri maailmassa kuin muut. Se voi heittäytyä passiivisexi ja lakata ottamasta kantaa. Se vieraantuu läheisistään, luovuttaa ja masentuu. Kopioi nuotteja ja kerää kasveja. JJ ilmielävänä tunnustusten jatkovarresta.
ellauri115.html on line 1214: Mixi S. ja L. päätyivät yhteen? Oliko L. narsisti ja S. sen uhri? Joskus näytti vahvastikin siltä. Sitä vastaan puhuu kuitenkin että S: n vanhemmatkin oli kilttejä. Mä muistan vielä että mä ajattelin S:n tavattuani että S. on hyvä ihminen, toisin kuin L. Ajattelin että ehkä voisin S:ltä oppia olemaan parempi ihminen. Älä unta nää, en oppinut, ei vanha koira opi uusia temppuja, nuoresta puhumattakaan. On S. hyvä ihminen vieläkin, vaikka elämä ja L. on sitä aika lailla kolhineet, ja se on eräistä asioista hyvästäkin syystä katkera.
ellauri117.html on line 35: Sinun puoleesi käännyn, hellä ja huoltapitävä äiti Teresa, ja sinun, jenkkipatrioottisetämies, fasisti ja nuiva persu.
ellauri117.html on line 49: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.
ellauri117.html on line 51: Eli enhän mä tästä asiasta mitään tiedä, mutta kirjoitinpa izehoitokirjan kuitenkin. Niinhän kaikki muutkin tekevät, ja hyvin tienaavat. Naiset esim Therese tietävät sitä paizi vielä vähemmän, niitä voi aina neuvoa.
ellauri117.html on line 53: Jokainen pienois-yhteiskunta, kun se on rajoitettu ja hyvin kokoonpantu, erkanee suuresta yhteiskunnasta. Jokainen isänmaanystävä on ankara ulkomaalaisille; nämä ovat hänen silmissään pelkkiä ihmisiä, jopa vallan tyhjänarvoiset. Tätä epäkohtaa ei voi välttää, mutta se ei kuitenkaan ole varsin tuhoa tuottava. Pääasia on se, että kohtelee hyvin niitä henkilöitä, joiden keskuudessa elää. Ulkomaalaisia kohtaan spartalainen osottautui kunnianhimoiseksi, saidaksi ja väärintekeväksi; mutta hänen omien muuriensa sisällä vallitsi omanvoitonpyytämättömyys, oikeudellisuus ja sopu. Älkää luottako niihin kosmopoliitteihin, jotka teoksiinsa hakevat kaukaa velvollisuuksia, joita halveksien kieltäytyvät täyttämästä omaan ympäristöönsä nähden. Sentapainen filosofi pitää tataareista sun muista rättipäistä ja savunaamoista, päästäkseen naapureistaan pitämästä.
ellauri117.html on line 78: Naiset eivät tyydy yksistään siihen, että ovat hylänneet lasten imettämisen, he lisäksi menettävät halun synnyttää lapsia; onhan tämä seuraus vallan luonnollinen. Niin pian kuin äiteys käy rasittavaksi, keksitään kyllä keino vapautua siitä kokonaan: aviollista yhteyttä tahdotaan harjottaa niin, ettei kartu lapsia, jotta voitaisiin antautua nautintoon niin usein kuin suinkin, ja näin käytetään suvun vahingoksi se viehätys, joka on annettu sen kartuttamista varten. Tämä tapa ynnä muut väkiluvun vähenemisen syyt osottaa meille mikä kohtalo läheltä uhkaa Europpaa. Tämän maanosan synnyttämät tieteet, taiteet, filosofia ja tavat muuttavat sen ennen pitkää erämaaksi. Siinä tulee asumaan villipetoja; eipä se silloin ole suuresti muuttanut asujamia.
ellauri117.html on line 142: Lebensgeschichte: Der in Prag geborene und kurzgewachsene Kafka war der älteste überlebende Sohn einer gutsituierten jüdischem Kaufmannsfamilie. Obwohl seine Mutter aus einer Familie von Mystikern, Intellektuellen und Künstlern stammte, hatte sie Schwierigkeiten, die grüblerische, melancholische Persönlichkeit ihres Sohnes und seine Leidenschaft fürs Schreiben zu verstehen. Auch seinem Vater war der sensible Franz ein Rätsel und die Zielscheibe seines beißenden Spotts. Franz unterwarf sich schließlich dem Willen des Vaters und schlug gegen seine Neigung eine günstige Juristenlaufbahn ein.
ellauri117.html on line 173: 1923 knüpfte Kafka eine Beziehung zu der zweiundzwanzigjährien Polin Dora Diamant. Dora war in chassidischer Tradition erzogen worden und bestärkte Kafka in seinem wachsenden Interesse am Zionismus. Bald darauf lebten sie zusammen in Berlin, in jenem häuslichen Glück, dem er sein Leben lang ausgewichen war. Dora blieb bis zu seinem Tod im Jahre 1924 bei ihm.
ellauri117.html on line 190: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetness of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of
ellauri117.html on line 193: `I used to do some Japanese wrestling,' said Birkin. `A Jap lived in the same house with me in Heidelberg, and he taught me a little. But I was never much good at it.'
ellauri117.html on line 197: Yes. But I am no good at those things -- they don't interest me.
ellauri117.html on line 212: `And you used to wrestle with a Jap?' he said. `Did you strip?'
ellauri117.html on line 216: `You did! What was he like then, as a wrestler?'
ellauri117.html on line 239: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.
ellauri117.html on line 247: They stopped, they discussed methods, they practised grips and throws, they became accustomed to each other, to each other´s rhythm, they got a kind of mutual physical understanding. And then again they had a real struggle. They seemed to drive their white flesh deeper and deeper against each other, as if they would break into a oneness. Birkin had a great subtle energy, that would press upon the other man with an uncanny force, weigh him like a spell put upon him. Then it would pass, and Gerald would heave free, with white, heaving, dazzling movements.
ellauri117.html on line 249: So the two men entwined and wrestled with each other, working nearer and nearer. Both were white and clear, but Gerald flushed smart red where he was touched, and Birkin remained white and tense. He seemed to penetrate into Gerald´s more solid, more diffuse bulk, to interfuse his body through the body of the other, as if to bring it subtly into subjection, always seizing with some rapid necromantic fore-knowledge every motion of the other flesh, converting and counteracting it, playing upon the limbs and trunk of Gerald like some hard wind. It was as if Birkin´s whole physical intelligence interpenetrated into Gerald´s body, as if his fine, sublimated energy entered into the flesh of the fuller man, like some potency, casting a fine net, a prison, through the muscles into the very depths of Gerald´s physical being.
ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri117.html on line 255: He came to consciousness again, hearing an immense knocking outside. What could be happening, what was it, the great hammer-stroke resounding through the house? He did not know. And then it came to him that it was his own heart beating. But that seemed impossible, the noise was outside. No, it was inside himself, it was his own heart. And the beating was painful, so strained, surcharged. He wondered if Gerald heard it. He did not know whether he were standing or lying or falling.
ellauri117.html on line 275: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.
ellauri117.html on line 283: `No. One ought to wrestle and strive and be physically close. It makes one sane.'
ellauri117.html on line 291: There were long spaces of silence between their words. The wrestling had some deep meaning to them -- an unfinished meaning.
ellauri117.html on line 300: The two men began to dress.
ellauri117.html on line 326: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.
ellauri117.html on line 415: Zeldan terveys alkoi horjua: hänellä diagnosoitiin skitsofrenia vuonna 1930 ja 1932 hän joutui sairaalaan Baltimoressa, Marylandissä. Fitzgerald vuokrasi läheisestä Towsonista asunnon, jossa jatkoi romaaninsa kirjoittamista − tarinaa lupaavan nuoren psykiatrin Dick Diverin noususta ja tuhosta, hänen rakkaudestaan potilaaseensa Nicole Warreniin ja heidän avioliitostaan. Kirja koki monta muutosta: ensimmäisen version piti kertoa äidinmurhasta. Jotkut kriitikot ovat nähneet kirjan peiteltynä omaelämäkerrallisena teoksena, joka kuvaa Fitzgeraldin ongelmia vaimonsa kanssa, vauraan ja dekadentin elämäntyylin syövyttävää vaikutusta, kirjailijan itsekkyyttä ja itseluottamusta sekä alkoholismia.
ellauri117.html on line 436: Rousseau ja Therese
ellauri117.html on line 469: An old couple shares a plain hamburger in a bar.
ellauri117.html on line 554: The Adrenal body type is governed by the hormone cortisol, which is responsible for putting on weight in the stomach and back. These people tend to have round faces, and find it almost impossible to lose weight in their mid-section no matter how much dieting or working out they do. This is because the weight is caused by a hormone that is actively utilizing proteins and fats in the lower legs, and storing it in the mid-center.
ellauri117.html on line 556: The Thyroid body type is governed by thyroid function, and is responsible for making it either very difficult to lose weight, or hard to keep weight on.
ellauri117.html on line 559: The Liver body type is governed by the body’s inability to process an overconsumption of alcohol or processed foods. The Liver body type is characterized most significantly as someone who has a “beer belly,” or who stores all of their weight in their front midsection. The weight will be disproportionate to the rest of their body, and distend out far beyond the rest of their frame.
ellauri117.html on line 608: Maxa-Shaftesburyn (1621-1683) pojanpoika, 3. Earl of Shaftesbury (1671—1713) oli mieltä että: Hobbes had set the agenda of British moral philosophy (a search for the grounding of universal moral principles), and Locke had established its method (empiricism). Shaftesbury’s important contribution was to focus that agenda by showing what a satisfactory response to Hobbes might look like but without giving up too much of Locke’s method. Shaftesbury showed the British moralists that if we think of moral goodness as analogous to beauty, then (even within a broadly empiricist framework) it is still possible for moral goodness to be non-arbitrarily grounded in objective features of the world and for the moral agent to be attracted to virtue for its own sake, not merely out of self-interest. In Shaftesbury’s aesthetic language, the state of having the morally correct motives is the state of being “morally beautiful,” and the state of approving the morally correct motives upon reflection is the state of having “good moral taste.” Shaftesbury argues that the morally correct motives which constitute moral beauty turn out to be those motives which are aimed at the good of one’s society as a whole. This good is understood teleologically. Furthermore Shaftesbury argues that both the ability to know the good of one’s society and the reflective approval of the motivation toward this good are innate capacities which must nevertheless be developed by proper socialization.
ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
ellauri117.html on line 655: Locke was at times not sure about the subject of original sin, so he was accused of Socinianism, Arianism, or Deism. Locke argued that the idea that "all Adam's Posterity are doomed to Eternal Infinite Punishment, for the Transgression of Adam" was "little consistent with the Justice or Goodness of the Great and Infinite God", leading Eric Half-Nelson to associate him with Pelagian ideas. However, he did not deny the reality of evil. Man was capable of waging unjust wars and committing crimes. Criminals had to be punished, even with the death penalty.
ellauri117.html on line 657: With regard to the Bible, Locke was very conservative. He retained the doctrine of the verbal inspiration of the Scriptures. The miracles were proof of the divine nature of the biblical message. Locke was convinced that the entire content of the Bible was in agreement with human reason (The Reasonableness of Christianity, 1695). Although Locke was an advocate of tolerance, he urged the authorities not to tolerate atheism, because he thought the denial of God's existence would undermine the social order and lead to chaos. That excluded all atheistic varieties of philosophy and all attempts to deduce ethics and natural law from purely secular premises. In Locke's opinion the cosmological (i.e. primus motor) argument was valid and proved God's existence. His political thought was based on Protestant Christian views. Additionally, Locke advocated a sense of piety out of gratitude to God for giving reason to men. Locke compared the English monarchy's rule over the British people to Adam's rule over Eve in Genesis, which was appointed by God. And stands to human reason, don't it?
ellauri117.html on line 670: John Locke was born in 1630s. John Locke is part of G.I. Generation also known as The Greatest Generation. This generation experienced much of their youth during the Great Depression and rapid technological innovation such as the radio and the telephone. The initials "G.I." is military terminology referring to "Government Issue" or "General Issue". It's hard to know John Locke birth time, but we do know his mother gave birth to his on a Sunday. People born on a Sunday can often rely on sympathy from others and generally have luck on their side.
ellauri118.html on line 321: From 'Beltenebros at Miraflores'
ellauri118.html on line 386: His output was thirty-six books and 1,500 poems. [I got more than 2000 by now! Well most of mine are prose, to be honest.] His writing presented Kentucky scenes in a language echoing Percy Bysshe Shelley and John Keats. He soon earned the nickname the "Keats of Kentucky". He was popular enough that, by 1900, he told the Louisville Courier-Journal that his income from publishing poetry in magazines amounted to about $100 a month.
ellauri118.html on line 390: Bel-tenebros oli Amadixen peitenimi sekobolzina. Komee pimee. Miraflores oli joku paikka joka on mainittu enemmän kuin kerran. Joo se oli se paikka kolmen viemäriputken lähellä jossa Amadis pyrki Orianan hilloviivalle. Taisi päästäkin? "por ganar la gloria de la demanda en la prueva de bien amar". Se on myös joku kunta Columbiassa, se on missä Keiko Fujimorin häitä vietettiin, ja se on ylellinen 5 tähden useasti palkittu Miraflores, joka sijaitsee Costa del Solilla Espanjassa Marbellan ja Fuengirolan puolivälissä. Aurinkorannikko sopii hyvin ympärivuotiseen lomailuun aurinkoisen ja lämpimän ilmaston ansiosta. Costa del Sol tunnetaan myös nimellä Costa del Golf, lukuisien golfkenttien ansiosta. Helkutti aurinkoa tässä enää kaivataan. Ja mikä hemmetti se on että termiittiapinan on pakko tehdä kaikesta monokulttuuria. Mirafiores indeed. Mä kazon lupiininkukkia Rauhixen mäellä ja remmon niitä irti maasta. Se on haitallinen vieraslaji, matukukka. Se tappaa kotimaiset lajit ja tekee täkäläiset kimalaiset mahoixi. Sellaista symbolismia.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
ellauri118.html on line 418: 2Focalisation is a term coined by the French narrative theorist Gérard Genette. It refers to the perspective through which a narrative is presented. Genette focuses on the interplay between three forms of focalization and the distinction between heterodiegetic and homodiegetic narrators. Homodiegetic narrators exist in the same (hence the word 'homo') storyworld as the characters exist in, whereas heterodiegetic narrators are not a part of that storyworld. The term 'focalization' refers to how information is restricted in storytelling. Genette distinguishes between internal focalization, external focalization, and zero focalization. Internal focalization means that the narrative focuses on thoughts and emotions while external focalization focuses solely on characters' actions, behavior, the setting etc. Zero focalization is seen when the narrator is omniscient in the sense that it is not restricted. Focalization in literature is similar to point-of-view (POV) in film-making and point of view in literature, but professionals in the field often see these two traditions as being distinctly different. Genette's work was intended to refine the notions of point of view and narrative perspective. It separates the question of “Who sees?” in a narrative from “who speaks?”
ellauri118.html on line 481: As she steps across the threshold, and kun se astuu kynnyxen yli, ja
ellauri118.html on line 499: We are like two live wires. Me ollaan kuin 2 sähköjohtoa.
ellauri118.html on line 501: Together unawares. Voidaan iskeä yhteen yllättäin.
ellauri118.html on line 534: In narratology (and specifically in the theories of Gérard Genette), a paradoxical transgression of the boundaries between narrative levels or logically distinct worlds is also called metalepsis.
ellauri118.html on line 558: Ensimmäinen style indirect librestä ranskan kielessä kirjoittanut tutkija Charles Bally nimittääkin ”style indirect librea” kaunokirjalliseksi ajattelun figuuriksi (ei ”puheen esittämiseksi”), ”figure de pensée” (Bally 1914, 407). Ei ole enää kyse kieliopillisesta muodosta, vaan kirjallisesta ajattelun kuviosta. Kuvion ymmärrän tapana saadaan aikaan ja ilmaista jokin esitys, joka ei noudata objektiivista todellisuutta eikä kielitieteellistä
ellauri118.html on line 571: Viimeaikaisin puheenvuoro fiktiivisten mielten tutkimukseen on David Hermanin toimittama antologia The Emergence of Mind: Representations of Consciousness in Narrative Discourse in English (2011a). Herman rakentaa kokoelmansa johdannossa jyrkän vastakkainasettelun kognitiotieteellisten ja fiktiivisten mielten erityislaatuisuutta korostavien lähestymistapojen välille. Ensin mainittuun leiriin Herman asettaa itsensä ja kaikki kokoelmansa kirjoittajat, jälkimmäiseen Hamburgerin, Cohnin, luonnottoman narratologian puolestapuhujat sekä tämän tutkielman kirjoittajan (ks. Herman 2011b, 11 ja 31, viite 5).
ellauri118.html on line 589: George kannattaa nykyään tämmöstä kuin embodied mind ajatusta: Many features of cognition are embodied in that they are deeply dependent upon characteristics of the physical body of an agent, such that the agent's beyond-the-brain body plays a significant causal role, or a physically constitutive role, in that agent's cognitive processing. No tottahan se on, ainakin miesten ajatteluun osallistuu voimakkaasti pikkuveli.
ellauri118.html on line 651: Fresh Vigor to Lisander give : Ne antaa Lysanderille lisähappea:
ellauri118.html on line 665: Each touch her new Desires alarms ! Joka kosketus saa sen toivomaan lisää!
ellauri118.html on line 666: His burning trembling Hand he prest Hän painaa vapisevan kätensä
ellauri118.html on line 692: Or falling Stars, whose Fires decay ; Tai kuin meteori, joka maahan mätkähtää;
ellauri118.html on line 721: Natures support, without whose Aid Ei luonnon tukijatko vyöllä toimikaan
ellauri118.html on line 739: Unactive Frigid, Dull became, Siirtyi reserviin, kävi kylmäxi,
ellauri118.html on line 758: Finding that God of her Desires Huomatessaan että hänen halujensa jumala
ellauri118.html on line 759: Disarm´d of all his pow´rful Fires, oli vailla voimakasta tykkiä ja kuteja,
ellauri118.html on line 764: Which both Disdain and Shame express ; Joka ilmensi sekä ivaa sekä häpeää;
ellauri118.html on line 781: The Nymphs resentments, none but I Neidon suuttumusta ei voi kukaan paizi mä
ellauri118.html on line 786: And not one God, his Fury spares, Eikä kukaan jumalista säästy kirolta,
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
ellauri118.html on line 799: Fronden jälkeen hän itse piti kuulua kirjallista salonkia Société du samedi (´lauantaiseura´), joka oli viimeisiä jossa presiöösin tyylin henkeä vielä vaalittiin. Seuran jäseniä on sanottu ensimmäisiksi sinisukiksi. Tämä yltiöromanttinen ja hienostunut näkemys leimaa myös hänen kirjoittamiaan viittä valtavan suurta herooista historiallista romaania, jotka tosin ilmestyivät hänen veljensä nimissä: Ibrahim, ou l´illustre Bassa (4 osaa, 1641), jonka ansiosta tulivat muotiin turkkilaiset aiheet ja orientalismi, Artamène ou le grand Cyrus (10 osaa, 1649–1653), Clélie, histoire romaine (10 osaa, 1654–1660). Romaanit saivat myrskyisän suosion ja kuuluvat ajan suurimpiin kirjallisiin menestyksiin.
ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä.
ellauri118.html on line 809: La Princesse de Clèves est un roman de Madame de La Fayette, d´abord publié anonymement en 1678. Le roman prend pour cadre la vie à la cour des Valois « dans les dernières années du règne de Henri Second », comme l´indique le narrateur dans les premières lignes du récit. Il peut donc être défini comme un roman historique, même s´il inaugure, par bien des aspects (souci de vraisemblance, construction rigoureuse, introspection des personnages) la tradition du roman d´analyse. C´est en effet un des premiers romans dits psychologiques, ce qui contribue à sa modernité.
ellauri118.html on line 812: Mademoiselle de Chartres est une jeune fille de 15 ans qui arrive à la cour du roi Henri II. Le prince de Clèves tombe amoureux d´elle, mais ce sentiment n´est pas partagé. Ils se marient. Elle tombe amoureuse du duc de Nemours, mais leur amour serait illégitime, puisqu´elle est mariée. Afin d´éviter de le revoir elle se retire de la cour, et avoue sa passion à son mari. Celui-ci meurt de chagrin. Elle décide alors de se retirer dans un couvent.
ellauri118.html on line 814: Henri II (né le 31 mars 1519 à Saint-Germain-en-Laye et mort le 10 juillet 1559 à Paris) est roi de France de 1547 à sa mort. Deuxième fils de François Ier et de Claude de France, il devient l´héritier du trône à la mort de son frère aîné en 1536. Il reçoit alors les titres de dauphin et de duc de Bretagne.
ellauri118.html on line 818: Roi parfaitement représentatif de la Renaissance française, Henri II poursuit l´œuvre politique et artistique de son père. Il continue les guerres d´Italie, en concentrant son attention sur l´empire de Charles Quint qu´il parvient à mettre en échec. Henri II maintient la puissance de la France mais son règne se termine sur des événements défavorables comme la défaite de Saint-Quentin (1557) et le traité du Cateau-Cambrésis qui met un terme au rêve italien.
ellauri118.html on line 820: Son règne marque également l´essor du protestantisme qu´il réprime avec davantage de rigueur que son père. Devant l´importance des adhésions à la Réforme, Henri II ne parvient pas à régler la question religieuse, qui débouche après sa mort sur les guerres de Religion.
ellauri118.html on line 824: La Princesse de Clèves témoigne également du rôle important joué par les femmes en littérature et dans la vie culturelle du XVIIe siècle, marquée par le courant de la préciosité. Madame de La Fayette avait fréquenté avant son mariage le salon de la marquise de Rambouillet et, comme son amie Madame de Sévigné, faisait partie du cercle littéraire de Madeleine de Scudéry, dont elle admirait les œuvres.
ellauri118.html on line 826: Roman fondateur, La Princesse de Clèves est évoqué comme l’un des modèles littéraires ayant inspiré Balzac, Raymond Radiguet ou même Jean Cocteau. Pas Marcel Proust, qui etait inspiré par Madame de Sevigné.
ellauri118.html on line 832: The early education of Mme. de La Fayette—for by this name we can best speak of her—was the special care of her father, "un père en qui le mérite égaloit la tendresse." Later, she was put under Ménage à Trois, and possibly Raped.
ellauri118.html on line 838: This union was an important event in the life of Mme. de La Fayette, for it marks the beginning of her residence at Paris, and of her friendship with Mme. de Sévigné, who was a kinswoman of the Chevalier.
ellauri118.html on line 840: How close and lasting was this friendship is seen on almost every page of Mme. de Sévigné's correspondence. Indeed, so often does the name of Mme. de La Fayette occur in Mme. de Sévigné's letters to her daughter, that the latter may well have been jealous of her mother's friend. The companionship of Mme. de Sévigné was, after the death of La Rochefoucauld, the chief comfort of Mme. de La Fayette in her ill-health and seclusion; and it was from the sick-chamber of her friend that Mme. de Sévigné's letters would seem to have been written in those latter years. In 1693, soon after the death of Mme. de La Fayette, Mme. de Sévigné writes as follows of her dead friend: "Je me trouvois trop heureuse d'être aimée d'elle depuis un temps très-considérable; jamais nous n'avions eu le moindre nuage dans notre amitié.
ellauri118.html on line 844: The relation was equally sincere on the part of Mme. de La Fayette, though she was by nature more self-contained and reserved. But this reserve gives way to the strength of her feelings when in 1691, tormented by ill-health and knowing that her end is not far off, she writes to Mme. de Sévigné: "Croyez, ma très-chère, que vous êtes la personne du monde que j'ai le plus véritablement aimée."
ellauri118.html on line 858: La Rochefoucauld had been embittered by disappointed ambition, ill health, and the loss of his favorite son; and his opinion of humanity in general and of women in particular was none too lofty, to say the least. Perhaps Mme. de La Fayette´s greatest service in this respect was in toning down the severity of the immortal Maxims.
ellauri118.html on line 877: Il dit aussi que, quand on n´est point aimé, on souffre encore davantage de voir sa maîtresse dans une assemblée; que plus elle est admirée du public, plus on se trouve malheureux de n´en être point aimé; que l´on craint toujours que sa beauté ne fasse naître quelque amour plus heureux que le sien; enfin, il trouve qu´il n´y a point de souffrance pareille à celle de voir sa maîtresse au bal, si ce n´est de savoir qu´elle y est, et de n´y être pas.
ellauri118.html on line 899: Siis tää sama kalju profeetta joka meni taivaaseen housuitta syötettyään 2 koululuokallista pilaa tekeviä lapsia 2 karhulle? Olipa jäbällä kanttia puhua muiden hirmuteoista! Karhut olivat kyllä iloisia. Eiku tää tässä menee sekaisin nyt profeetat, kalju karhunsyöttäjä olikin Elisa. Elija (ja Eenokki) kyllä temmattiin taivaaseen älävänän kuin hal víz alatt. Vaikka on sekin riitautettu esim. ress.com/2017/08/13/elijah-the-prophet-was-not-taken-up-to-heaven/">tässä. Plokin kirjoittajan mielestä se on pelkkää spekulaatiota, dispensationalismia! What do you think?
ellauri118.html on line 915: Vaikuttaa vahvasti jälkieditoidulta. Tosin päätöstä Ahabin verestä ei muutettu: Ahab vuoti kuiviin sotavaunuihinsa haavoituttuaan nuolesta, ja kun vaunut pestiin Jisreelin lammikolla, kulkukoirat nuoleksivat Ahabin verta ja portot peseytyivät siinä.
ellauri118.html on line 946: Among the many changes made to the original book, one of the most noticeable is how two characters — Serena Joy and Commander Waterford — are played by much younger actors than expected. 35-year-old Australian actress Yvonne Strahovski plays Serena, while 46-year-old Joseph Fiennes was cast as the Commander.
ellauri118.html on line 953: "At some point you find out Serena Joy is not sterile," Miller said. "If it's the Commander [who is sterile] and Serena could be fertile, that opens up a whole lot of doors for us story-wise. When you work in TV, you're always trying to think of just filling up your bag with tennis balls because you don't know when you're going to have to play tennis with them. You always want all sorts of interesting stuff to be happening."
ellauri118.html on line 962: In the book, all of the people in Gilead are white. People of color have been "resettled" to other areas of the country.
ellauri118.html on line 994: The show features flashbacks to the origin of Gilead, revealing a new storyline for Serena and the Commander.
ellauri118.html on line 1087: Tää raiskaajan joukkomukilointikohtaus on aggressiota puhtaalla liekillä. Verenhimoa on ilmassa. Onkohan toi silmien päästä kynsiminen jotenkin tyttöjen? Naiset sonnustautuu miehen tamineisiin aseena joku tylppä astalo.
ellauri118.html on line 1112: “Some days, my grandmother would say we were related to her and on other days, she would deny the whole thing because it wasn't very respectable,” Atwood says. “I was actually trying to write a novel about her, but, unfortunately, I didn't know enough about the late 17th century to be able to do it. But I did write a long, narrative poem called 'Half-Hanged Mary,' because she only got half hanged.”
ellauri118.html on line 1132: In 1684, Webster was accused verbally by Philip Smith. Smith was a judge, a deacon, and representative of the town of Hadley. He has also been described as a hypochondriac. He seems to have believed in the real power of witchcraft and that his afflictions were being magically caused by Mary Webster in collaboration with the devil.
ellauri118.html on line 1139: Rev. Stan Swamy, a failed Jesuit priest and longtime Indian tribal rights activist, has died at 84 of a cardiac arrest in the western Indian city of Mumbai.
ellauri118.html on line 1146: Besides a disproportionate number of blacks, the show has another representational problem: a notable absence of fat women among the handmaids.
ellauri118.html on line 1148: There is research suggesting a link between clinical obesity and difficulty conceiving (for example), but fat women are not inherently less fertile, they are just a little harder to penetrate, and have less space for the baby among all the lard.
ellauri118.html on line 1159: Additional facts indicate that the theocratic repression found in Gilead also existed in Seattle, Washington, and Syracuse, New York.
ellauri118.html on line 1167: Eurydice in Greek mythology, the luckless bride bitten by a snake on her wedding day. Her husband, Orpheus, the famed musician, convinced Hades to let Eurydice return to earth. However, Orpheus disobeyed the strictures of the journey and looked at Eurydice too soon, thus dispatching her back to the abode of the dead forever.
ellauri119.html on line 48: Primary (pre-Christian) meaning is not possbile to determine, but probably it was "that must be preserved whole or intact, that cannot be transgressed or violated," and connected with Old English hal (see health) and Old High German heil "health, happiness, good luck" (source of the German salutations Sieg Heil, Heil Hitler).
ellauri119.html on line 75: These example sentences are selected automatically from various online news sources to reflect current usage of the word 'holy.' Views expressed in the examples do not represent the opinion of Merriam-Webster or its editors. Send us feedback.
ellauri119.html on line 113: In season 2's "Hot Off the Griddle," Catwoman captures Batman and Robin and straps them to two giant aluminum grills, smears them with margarine and places two giant magnifying glasses above them, with the intent to roast them with the hot sun. Robin shouts, "Holy Oleo!" to which Catwoman humorously retorts, "I didn't know you could yodel."
ellauri119.html on line 130: In the season one episode "Ma Parker," Batman and Robin are trapped in electric chairs. Robin shouts out a reference to a device that controls electrical current with variable resistance. However, said device is no longer called a rheostat. It is now referred to as a potentiometer.
ellauri119.html on line 137: In season two's "Hot off the Griddle," Catwoman captures Batman and Robin in a room where the floor is red hot. They hop up and down while trying to figure out a plan and Robin shouts out "holy bunions!" Just the sight of the two of them hopping up and down while Robin is shouting out nonsense is delightful.
ellauri119.html on line 145: In the season two episode "Batman's satisfaction," Batman notices that three distinct letters are missing from a bowl of alphabet soup. Robin is so impressed with Batman's mental acuity that he lets him know it via his "holy uncanny photographic mental processes" statement.
ellauri119.html on line 148: In the season one episode "The Londinium Larcenies," Lady Prudence remarks to Robin that she received an MS in finishing school. He wonders what an MS is, and she says that it is a Mistresses of Shoplifting, to which Robin remarks "holy contributing to the delinquency of minors!"
ellauri119.html on line 152: In the season three episode "Nora Clavicle and the Ladies' Crime Club," Batman, Robin, and Batgirl are forced to intertwine themselves into a giant human knot. Robin responds to this idea by referencing the instructions to basic stitch patterns.
ellauri119.html on line 156: In the season one episode "When the Bookworm Turns," the evil Bookworm's Gal Friday is named Lydia. Batman and Robin discover her tied up and left behind by the Bookworm. Robin's response when he sees her is to shout, "holy Cinderella!" Which, of course, has nothing to do with the situation at hand at all. Or perhaps Batman read Robin a different "Cinderella" than others. Suomalainen Tuhkimo oli miespuolinen. Varmaan Batman luki sitä pikku homopetterille.
ellauri119.html on line 164: Now we reach the point in the countdown where Robin references obscure figures from history! Here, while playing chess with Batman in their secret identities of Dick Grayson and Bruce Wayne, Dick remarks "holy Reshevsky!" This is a reference to the great Polish-born American chess grandmaster of the early 20th century Samuel Reshevsky.
ellauri119.html on line 168: During another one of their piano-related misadventures, Robin name-checks another Polish great, the famous pianist (and later Prime Minister of Poland), Ignacy Jan Paderewski.
ellauri119.html on line 180: In the season three episode "Catwoman's Dressed to Kill," Catwoman is taking the fashion industry by storm. Etruscans are people from an area of Italy now known as Tuscany. Snoods are decorative helmets or mesh hoods.
ellauri119.html on line 188: It only took the entire run of the series, but in literally the last episode of the show, season three's "Minerva, Mayhem, and Millionaires," we got the most amazing Robin exclamation ever. There's a real chance that this was just so perfect that the producers realized that there was nowhere else to go after this, so they just canceled the show.
ellauri119.html on line 195: Goon: Minerva thought you might pop into the Persimmon Pressurizer first.
ellauri119.html on line 196: Robin: Persimmon Pressurizer? Holy astringent plum-like fruit!
ellauri119.html on line 263: resdefault.jpg" height="50px" />
ellauri119.html on line 272: The most characteristic sign of the presence of the ruach ha-kodesh is the gift of prophecy. The use of the word "ruach" (Hebrew: "breath", or "wind") in the phrase ruach ha-kodesh seems to suggest that Judaic authorities believed the Holy Spirit was a kind of communication medium like breath, or wind. The spirit talks from both ends, sometimes 1wparacl
ellauri119.html on line 304: The Holy Spirit is referred to as "the Lord, the Giver of Life" in the Nicene Creed, which summarises several key beliefs held by many Christian denominations. The participation of the Holy Spirit in the tripartite nature of conversion is apparent in Jesus' final post-resurrection instruction to his disciples at the end of the Gospel of Matthew (28:19), "Make disciples of all the nations, baptizing them into the name of the Father and of the Son and of the Holy Ghost."
ellauri119.html on line 357: Filioque-lisäys oli merkittävässä osassa katolisen ja ortodoksisen kirkon Suuressa skismassa, joka johti kirkkojen eroon. Ortodoksit eivät hyväksyneet lisäystä. Ero oli monisatavuotinen prosessi, jonka tärkein askel oli paavin lähettilään ja Konstantinopolin patriarkan molemminpuoliset pannaanjulistukset vuonna 1054, jotka purettiin vasta vuonna 1965.
ellauri119.html on line 380: In the 16th and 17th centuries, medical researchers mistakenly saw the presence or absence of the hymen as founding evidence of physical diseases such as "womb-fury", i.e., (female) hysteria. If not cured, womb-fury would, according to doctors practicing at the time, result in death. The cure, naturally enough, was marriage, since a woman could then go about having sexual intercourse on a "normal" schedule that would stop womb-fury from killing her.
ellauri119.html on line 385: Define god? In monotheistic thought, God is defined as the supreme being, creator, and principal object of faith. God is usually conceived of as being omnipotent, omniscient, omnipresent and omnibenevolent as well as having an eternal and necessary existence. A good definition because it is creative, too bad that's no longer allowed by the modern logicians. Existence and uniqueness must be proven separately. Damn them to hell!
ellauri119.html on line 387: God is most often held to be incorporeal, with said characteristic being related to conceptions of transcendence or immanence. In religion, transcendence is the aspect of a deity´s nature and power that is wholly independent of the material universe, beyond all known physical laws. This is contrasted with immanence, where a god is said to be fully present in the physical world and thus accessible to creatures in various ways. In religious experience, transcendence is a state of being that has overcome the limitations of physical existence, and by some definitions, has also become independent of it. This is typically manifested in prayer, rituals, meditation, psychedelics and paranormal "visions".
ellauri119.html on line 398: Paul Van Buren and William Hamilton both agreed that the concept of transcendence had lost any meaningful place in modern secular thought. According to the norms of contemporary modern secular thought, God is dead. In responding to this denial of transcendence Van Buren and Hamilton offered secular people the option of Jesus as the model human who acted in love. Well technically he is dead as well, but his great ideas (that he "borrowed" from the hindoos and the jews) live on.
ellauri119.html on line 407: "The death of God is a metaphor," the retired theologian told the Oregonian in 2007. "We needed to redefine Christianity as a possibility without the presence of God." Hamilton had been troubled by such questions since his teens when two friends—a Catholic and an Episcopalian—died while a third friend, the son of an atheist, survived without injury when a pipe bomb the three were making exploded. Talk about theodicy! No fair!
ellauri119.html on line 412: Hamilton had tenure and held an endowed chair, but his reputation for radical theology rendered him and his family unwelcome at a local Presbyterian church and eventually at Colgate Rochester.
ellauri119.html on line 413: As a result, Hamilton left for a position at New College in Sarasota, Florida, teaching there until 1974 when he became dean of arts and letters at Portland State University in Oregon. He retired in 1986.
ellauri119.html on line 422: Love is considered to be both positive and negative, with its virtue representing human kindness, compassion, and affection, as "the unselfish loyal and benevolent concern for the good of another" and its vice representing human moral flaw, akin to vanity, selfishness, amour-propre, and egotism, as potentially leading people into a type of mania, obsessiveness or codependency. It may also describe compassionate and affectionate actions towards other humans, one's self or animals. In its various forms, love acts as a major facilitator of interpersonal relationships and, owing to its central psychological importance, is one of the most common themes in the creative arts. Love has been postulated to be a function that keeps human beings together against menaces and to facilitate the continuation of the species.
ellauri119.html on line 426: Modern authors have distinguished further varieties of love: unrequited love, empty love, companionate love, consummate love, infatuated love, self-love, and courtly love. Numerous cultures have also distinguished ren, yuanfen, mamihlapinatapai, cafuné, kama, bhakti, mettā, ishq, chesed, amore, charity, saudade (and other variants or symbioses of these states), as culturally unique words, definitions, or expressions of love in regards to a specified "moments" currently lacking in the English language, like "orgasm".
ellauri119.html on line 428: Scientific research on emotion has increased significantly over the past two decades. The color wheel theory of love defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. Love has additional religious or spiritual meaning. This diversity of uses and meanings combined with the complexity of the feelings involved makes love unusually difficult to consistently define, compared to other emotional states. Abstractly discussed, love usually refers to an experience one person feels for another. Love often involves caring for, or identifying with, a person or thing (cf. vulnerability and care theory of love), including oneself (cf. narcissism). Tulihan se sieltä!
ellauri119.html on line 432: There are several Greek words for "love" that are regularly referred to in Christian circles. Agape: In the New Testament, agapē is charitable, selfless, altruistic, and unconditional. It is parental love, seen as creating goodness in the world; it is the way God is seen to love humanity, and it is seen as the kind of love that Christians aspire to have for one another. Philia: Also used in the New Testament, phileo is a human response to something that is found to be delightful. Also known as "brotherly love" or "homophilia." Two other words for love in the Greek language, eros (sexual love) and storge (child-to-parent love), were never used in the New Testament! Now that's a lacuna! Christians believe that to Love God with all your heart, mind, and strength and Love your neighbor as yourself are the two most important things in life (the greatest commandment of the Jewish Torah, according to Jesus; cf. Gospel of Mark chapter 12, verses 28–34). Saint Augustine summarized this when he wrote "Love God, and do as thou wilt." Right on Gus! Way to go!
ellauri119.html on line 434: The Apostle Paul glorified love as the most important virtue of all. Describing love in the famous poetic interpretation in 1 Corinthians, he wrote, "Love is patient, love is kind. It does not envy, it does not boast, it is not proud. It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered, it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil but rejoices with the truth. It always protects, always trusts, always hopes, and always perseveres." (1 Cor. 13:4–7, NIV) He didn't mean eros, but rather homophilia. Perseveraatiosta oli puhe. John also wrote, "Dear friends, let us love one another for love comes from God. Everyone who loves has been born of God and knows God. Whoever does not love does not know God, because God is love." (1 John 4:7–8, NIV) Influential Christian theologian C. S. Lewis wrote a book called The Four Loves. The first retired nazi pope Benedict XVI named his first circular God as love. He said that a human being, created in the image of God, who is love, is able to make love; to give himself to God and others (agape) and by receiving and experiencing God's love in contemplation (eros). This life of love, according to him, is the life of the saints such as Teresa of Calcutta and the Blessed Virgin Mary and is the direction Christians take when they believe that God loves them. Pope Francis taught that "True love is both loving and letting oneself be loved...what is important in love is not our loving, but allowing ourselves to be loved by God." That's just what Virgin Mary did. "You have heard that it was said, 'Love your neighbor and hate your enemy.' But I tell you, love your enemies and pray for those who persecute you, that you may be children of your Father in heaven. He causes his sun to rise on the evil and the good, and sends rain on the righteous and the unrighteous. If you love those who love you, what reward will you get? Are not even the tax collectors doing that? And if you greet only your own people, what are you doing more than others? Do not even pagans do that? Be perfect, therefore, as your heavenly Father is perfect." – Matthew 5: 43–48. Jews didn't like tax collectors.
ellauri119.html on line 436: What the fuck, so they should stay virgins? Did Mary become ex-virgin when Joseph started fucking her? The Ortodox say YES! the rest say NO! She remained a honorary virgin to the end of her days. When Joseph fucked her she just closed her eyes and thought about her first love affair.
ellauri119.html on line 440: Love encompasses the Islamic view of life as universal brotherhood that applies to all who hold faith. Amongst the 99 names of God (Allah), there is the name Al-Wadud, or "the Loving One," which is found in Surah [Quran 11:90] as well as Surah [Quran 85:14]. God is also referenced at the beginning of every chapter in the Qur'an as Ar-Rahman and Ar-Rahim, or the "Most Compassionate" and the "Most Merciful", indicating that nobody is more loving, compassionate and benevolent than God. The Qur'an refers to God as being "full of loving kindness." The Qur'an exhorts Muslim believers to treat all people, viz. those who have not persecuted them, with birr or "deep kindness" as stated in Surah [Quran 6:8-9]. Birr is also used by the Qur'an in describing the love and kindness that children must show to their parents. Ishq, or divine love, is the emphasis of Sufism in the Islamic tradition. Practitioners of Sufism believe that love is a projection of the essence of God to the universe. God desires to recognize beauty, and as if one looks at a mirror to see oneself, God "looks" at himself within the dynamics of nature. Since everything is a reflection of God, the school of Sufism practices to see the beauty inside the apparently ugly sufist. Sufism is often referred to as the religion of love. God in Sufism is referred to in three main terms, which are the Lover, Loved, and Beloved, with the last of these terms being often seen in Sufi poetry.
ellauri119.html on line 442: In Hinduism, kāma is pleasurable, sexual love, personified by the god Kamadeva. For many Hindu schools, it is the third end (Kama) in life. Kamadeva is often pictured holding a bow of sugar cane and an arrow of flowers; he may ride upon a great parakeet. The philosophical work Narada Bhakti Sutras, written by an unknown author (presumed to be Narada), distinguishes eleven forms of love. Kama Sutra has more. Gaudiya Vaishnavas who worship Krishna as the Supreme Personality of Godhead and the cause of all causes consider Love for Godhead (Prema) to act in two ways: sambhoga and vipralambha (union and separation), like Empedocles' love and strife, attraction and repulsion, in and out in ever faster succession. Radha is considered to be the internal potency of Krishna, and is the supreme lover of Godhead. Her example of love is considered to be beyond the understanding of material realm as it surpasses any form of selfish love or lust that is visible in the material world. The reciprocal love between Radha (the supreme lover) and Krishna (God as the Supremely Loved) is the subject of many poetic compositions in India such as the Gita Govinda and Hari Bhakti Shuddhodhaya, and a lot of chanting, tinkling little bells and opening and closing of musical doors.
ellauri119.html on line 444: In Buddhism, Kāma Sutra is sensuous, sexual love. It is an obstacle on the path to enlightenment, since it is selfish. Karuṇā is compassion and mercy, which reduces the suffering of others. It is complementary opposite to wisdom and is necessary for enlightenment. Adveṣa and mettā are benevolent love. This love is unconditional and requires considerable self-acceptance. This is quite different from ordinary love, which is usually about attachment and sex and which rarely occurs without self-interest. Instead, Buddhism recommends detachment and unselfish interest in others' welfare. Gandhi could sleep naked with young sweetypies without penetrating them. Did he so much as get a boner? The story does not tell. Mrs Gandhi did not approve. They screeched to one another like a pair of seagulls. Wonder what the young sweetypies thought of it. Scary and frustrating at once I bet. Being perfectly in love with God or Krishna makes one perfectly free from material contamination and this is the ultimate way of salvation or liberation. In this tradition, salvation or liberation is considered inferior to love, and just an incidental by-product. Being absorbed in Love for God is considered to be the perfection of life.
ellauri119.html on line 456: Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
ellauri119.html on line 462: Luce Irigaray (born 3 May 1930) is a Belgian-born French feminist, philosopher, linguist, psycholinguist, psychoanalyst and cultural theorist who examined the uses and misuses of language in relation to women. Irigaray's first and most well known book, published in 1974, was Speculum non matris sed aliae mulieris (1974), which analyzes the texts of Freud, Hegel, Plato, Aristotle, Descartes, and Kant through the lens of phallocentrism. Presently, she is active in the Women's Movements in both France and Italy. Eroticism (from the Greek ἔρως, eros—"desire") is a quality that causes sexual feelings, as well as a philosophical contemplation concerning the aesthetics of sexual desire, sensuality, and romantic love. That quality may be found in any form of artwork, including painting, sculpture, photography, drama, film, music, or literature. It may also be found in advertising. The term may also refer to a state of sexual arousal or anticipation of such – an insistent sexual impulse, desire, or pattern of thoughts.
ellauri119.html on line 464: As the fat and ugly French novelist Honoré de Balzac stated, eroticism is dependent not just upon an individual's sexual morality, but also the culture and time in which an individual resides. Because eroticism is wholly dependent on the viewer's culture and personal tastes pertaining to what, exactly, defines the erotic, critics have often[how often?] confused eroticism with pornography, with the anti-pornography activist Andrea Dworkin saying, "Erotica is simply high-class pornography; better produced, better conceived, better executed, better packaged, designed for a better class of consumer." This confusion, as Lynn Hunt writes, "demonstrate the difficulty of drawing… a clear generic demarcation between the erotic and the pornographic": indeed arguably "the history of the separation of pornography from eroticism… remains to be written". In the eighteenth century, eroticism was the result of the intrusion into the public sphere of something that was at base private.
ellauri119.html on line 473: This article is written like a personal reflection, personal essay, or argumentative essay that states a Wikipedia editor's personal feelings or presents an original argument about a topic. Please help improve it by rewriting it in an encyclopedic style. (June 2018) (Learn how and when to remove this template message)
ellauri119.html on line 479: The three components, pictorially labeled on the vertices of a triangle, interact with each other and with the actions they produce so as to form seven different kinds of love experiences (nonlove is not represented). The size of the triangle functions to represent the "amount" of love—the bigger the triangle, the greater the love. Each corner has its own type of love and provides different combinations to create different types of love and labels for them. The shape of the triangle functions to represent the "style" of love, which may vary over the course of the relationship:
ellauri119.html on line 491: Companionate love is an intimate, non-passionate type of love that is stronger than friendship because of the element of long-term commitment. "This type of love is observed in long-term marriages where passion is no longer present" but where a deep affection and commitment remain. The love ideally shared between family members is a form of companionate love, as is the love between close friends who have a platonic but strong friendship.
ellauri119.html on line 495: Consummate love is the complete form of love, representing an ideal relationship which people strive towards. Of the seven varieties of love, consummate love is theorized to be that love associated with the "perfect couple". According to Sternberg, these couples will continue to have great sex fifteen years or more into the relationship, they cannot imagine themselves happier over the long-term with anyone else, they overcome their few difficulties gracefully, and each delight in the relationship with one other.
ellauri119.html on line 497: However, Sternberg cautions that maintaining a consummate love may be even harder than achieving it. He stresses the importance of translating the components of love into action. "Without expression," he warns, "even the greatest of loves can die." Thus, consummate love may not be permanent.[citation needed] If passion is lost over time, it may change into companionate love. Consummate love is the most satisfying kind of adult relation because it combines all pieces of the triangle into this one type of love. It is the ideal kind of relationship. These kinds of relationships can be found over long periods of time or idealistic relationships found in movies.
ellauri119.html on line 532: Only has sexual desires after commitment is declared.
ellauri119.html on line 537: Manic lovers speak of their partners with possessives and superlatives, and they feel that they "need" their partners. This kind of love is expressed as a means of rescue, or a reinforcement of value. Manic lovers value finding a partner through chance without prior knowledge of their financial status, education, background, or personality traits. Insufficient expression of manic love by one's partner can cause one to perceive the partner as aloof, materialistic and detached. In excess, mania becomes obsession or codependency, and obsessed manic lovers can thus come across as being very possessive and jealous. One example from real life can be found in the unfortunate case of John Hinckley, Jr., a mentally disturbed individual who attempted to assassinate the incumbent US President Ronald Reagan due to a delusion that this would prompt the actress Jodie Foster to finally reciprocate his obsessive love.
ellauri119.html on line 571: Agape is derived from ἀγάπη a Greek term for altruistic love. Lee describes agape as the purest form of love, derives this definition of love from being altruistic towards one's partner and feeling love in the acts of doing so. The person is willing to endure difficulty that arises from the partner's circumstance. It is based on an unbreakable commitment and an unconditional, selfless love, that is all giving. It is an undying love of compassion and selflessness. Agape love is often referenced with religious meaning and is signified by the color orange.
ellauri119.html on line 573: Examples of agape can be found in books and movies including The Gift of the Magi by O. Henry, Penelope in Homer's Odyssey, The Mission, Somewhere in Time, Titanic, Untamed Heart, Forrest Gump, and the Bible [specify which].
ellauri119.html on line 589: Biological models of love tend to see it as a mammalian drive, similar to hunger or thirst, or sneezing. Psychology sees love as more of a social and cultural phenomenon. Certainly, love is influenced by hormones (such as oxytocin), neurotrophins (such as NGF), and pheromones, and how people think and behave in love is influenced by their conceptions of love. The conventional view in biology is that there are two major drives in love: sexual attraction and attachment. Attachment between adults is presumed to work on the same principles that lead an infant to become attached to its mother. The traditional psychological view sees love as being a combination of companionate love and passionate love. Passionate love is intense longing, and is often accompanied by physiological arousal (shortness of breath, rapid heart rate); companionate love is affection and a feeling of intimacy not accompanied by physiological arousal.
ellauri119.html on line 625: Ayn Rand and Charles Francis ("Frank") O'Connor were married 15 April 1929 in Los Angeles, California, United States. Frank was from Ohio, and Ayn from Russia, but both had been residing in Hollywood for around five years.
ellauri119.html on line 629: The 1930 US Census has the O'Connors living in Los Angeles, California in the Moraine Apartments, on 823 North Gower Street. They were renting the place for $52 a month. They are both listed as working as actors in motion pictures. Ayn, listed here as Alice, gives her native language as Russian.
ellauri119.html on line 644: There is a very good side to Christianity and a very bad side to Christianity. Rosenbaum strengthened the bad side: zionism, the irrational hatred of Arabs and the sense of choseness of the “elect” in Protestantism; while concurrently weakening the good side of Christianity: social conscience, opposition to usury, communal responsibility, duty, group honor, charity, selflessness, etc.
ellauri119.html on line 646: Rosenbaum left Russia at the tail end of the Trust program. She was assisted by bolshevik Hollywood. Like a typical crypto-jew and communist she used a pseudonym. She became, together with Leo Strauss, a leading philosopher of the Trotskyites. She, like Strauss, helped create the philosophy of arrogance and entitlement that justifies the lies of government leaders to the people. Her philosophies misrepresent the realities of how wealth and psychopathic greed coupled with immorality destroys civilization. Her solution to class warfare is group disloyalty of the rich to society and the exploitation of the national resources by a privileged class to destroy the economy and sabotage the nation. She misrepresented American tradition in a way that benefitted our enemies and internationalized our national resources leaving them easy pickings for the exploitation of unregulated international markets. She advocated the ruinous gold standard which allows our enemies the opportunity to deflate our money supply and strangle the economy at their whim. By simply hoarding gold and/or sending it out of the nation the bankers can ruin us under a gold standard. Her philosophy falsely claims that the market can and will correct the actions of the enemy within to ruin the nation by their designs. She wanted to grant the enemy the right to act with impunity and free rein as a Trojan horse within America to completely destroy our nation, and she has nearly succeeded. The removal of the ability of government to impose with force the collective will of the nation inevitably leads to balkanization, and that was well known and desired by our bolshevik enemies, Rosenbaum’s masters. She never pointed out the name and the nature of the enemy, instead scapegoating the poor and the communists for what international jewry was doing, with her as one of its leading members. As far as I know, she NEVER addressed the existential danger of jewish messianic prophecy and the subversion of the American government by Israel. Being herself a jew, she was disloyal to America in favor of Israel. She was disloyal to the American majority population in favor of the banking class. She did absolutely nothing that was ever in any way harmful to the communists or the bankers, who have so harmed America.
ellauri119.html on line 650: I have studied Objectivism for 25 yrs, reading Ayn Rand’s fiction and non-fiction. I’ve further read and listened to lectures by some of those who carry on her tradition (some of which you can find here for free: ARI Campus).
ellauri119.html on line 658: In a different essay, she described the pattern socialist and communist governments tend to follow. So, I researched that claim by reading about Italian, Russian and German history leading up to WWII. Damn if she wasn´t right. I watch with fascination as Venezuela follows the exact same pattern.
ellauri119.html on line 686: From a political point of view, her novels motivate the more literate members of Libertarian groups, including the anarchist Tea Party movement. They use her positions as givens and are not critical of them. This ensures that they reach some far reaching and invalid conclusions regarding social policy.
ellauri119.html on line 690: I remember in 1959, my creative writing teacher, in high school was infatuated with Ayn Rand. Sitting at a local restaurant, Ronnie´s Restauarant - which no longer exists, with a group of friends and her, we had a discussion about Ayn and I made a gesture that clearly expressed a thought and asked her what the words were for that. She suddenly realized the flaw in Ayn´s argument and was speechless.
ellauri119.html on line 700: Rand is a economic libertarian who thought selfishness is a virtue. Rational people simply reject Rand’s economic libertarianism because rational people understand that laissez-faire capitalism results in the concentration of wealth in the hands of those who are good at being selfish.
ellauri119.html on line 708: Rand’s philosophy appeals to college sophomores drinking beer in their dorm rooms. And to The World´s Shittiest Teddy Bear. That is why the best description of Rand’s philosophy is that it is sophomoric.
ellauri119.html on line 712: Your response is pretty standard and widely circulated. So I can see why you would think it is correct.
ellauri119.html on line 720: In a different scene, Hank Rearden helps a small manufacturer, a guy Rand describes as respectable but no master of industry. Rearden could have refused to help or charged him an exorbitant amount for the favor. But he didn’t. Again, this portrayal of a wealthy industrialist doesn’t fit your contention that Rand advocated a dog-eat-dog Social Darwinism.
ellauri119.html on line 724: Stating my response is “pretty standard” begs the question: “Is my response correct?”
ellauri119.html on line 738: Rand certainly agreed with Adam Smith who said that when humans act out of rational self-interest, the invisible hand of the market produces the best outcomes.
ellauri119.html on line 740: “[The rich] consume little more than the poor, and in spite of their natural selfishness and rapacity…they divide with the poor the produce of all their improvements. They are led by an invisible hand to make nearly the same distribution of the necessaries of life, which would have been made, had the earth been divided into equal portions among all its inhabitants, and thus without intending it, without knowing it, advance the interest of the society, and afford means to the multiplication of the species.”
ellauri119.html on line 744: This is nonsense. Alan Greenspan testified before Congress after the economic meltdown in 2008. He was asked why the invisible hand of the market did not prevent the irrational greed on Wall Street that caused the housing bubble. Greenspan said that there must be a flaw in the the theory (the invisible hand of the market produces the best outcomes). There is also a flaw in Rand’s philosophy.
ellauri119.html on line 746: Dagny saved a bum from being thrown off from her OWN train. She is responsible for policies and rules of her own train, which her employees follow word for word. She’s basically saving a bum from herself. Also, if she were to act as her philosophy dictates, then it would be in her self-interest to throw the bum of her train. By saving the bum, she’s a hypocrite of her own philosophy.
ellauri119.html on line 748: Hank is not acting in his self interest when he helps a small manufacturer. Again, this is an another example against her philosophy of ethical egoism.
ellauri119.html on line 766: Ayn Rand was short—squat, really. At the time I thought she might be a dwarf. She stood stout though with manly features. She spoke with a thick Russian accent and chain-smoked.
ellauri119.html on line 775: Asked what she thought of Reagan, Ayn Rand replied, “I don’t think of him. And the more I see, the less I think of him.” For Rand, “the appalling part of his administration was his connection with the so-called ‘Moral Majority’ and sundry other TV religionists, who are struggling, apparently with his approval, to take us back to the Middle Ages via the unconstitutional union of religion and politics.” Rand’s primary concern, it seems, is that this “unconstitutional union” represented a “threat to capitalism.” While she admired Reagan’s appeal to an “inspirational element” in American politics, “he will not find it,” remarked Rand, “in the God, family, tradition swamp.” Instead, she proclaims, we should be inspired by “the most typical American group… the businessmen.”
ellauri119.html on line 803: Greenspanin alhaisten korkojen ja markkinoiden vapauttamisen linja oli suuressa roolissa finanssikriisin synnyssä. Greenspan myönsi 2008 Yhdysvaltain kongressin kuulemistilaisuudessa löytäneensä "virheen" ideologiassaan.
ellauri131.html on line 127: Yksi esimerkki liittyy Filippovsshinan kylän romanien äärimmäisen julmaan joukkoampumiseen Luoteis-Venäjällä. Se suoritettiin armeija Nordin (Rückwärtiges Heeresgebiet Nord) selustassa helmikuun lopussa 1942.
ellauri131.html on line 271: ression.jpg" width="50%" />
ellauri131.html on line 280: resdefault.jpg" height="200px" />
ellauri131.html on line 333: Al Gore – President of Vice
ellauri131.html on line 351: Elvis Presley – posthumous musician
ellauri131.html on line 353: Lani Rae Rafko-Wilson – Miss America 1988 resize-750.jpeg" width="10%" />
ellauri131.html on line 358: Canafield married Judith Ohlbaum in 1971 and they had two sons together, Oran and Utan, before divorcing in 1976. Canafield left the family and moved in with a masseuse in 1976, while his wife was pregnant with their second son. His son Oran has written two memoirs, Freefall: The Strange True Life Growing Up Adventures of Oran Canafield and Long Past Stopping: A Memoir.
ellauri131.html on line 367: Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven, More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),
ellauri131.html on line 368: In the Teenage Hole IV, Huge Pole in a Teenage Hole w/out "French Letters", the Teenage Hole Personal Organizer, Get Teenage Hole on Love & Friendship, Get Teenage Hole on Tough Stuff, the Teenage Hole: The Real Deal Challenges, Jack Canafield, the Teenage Hole: The Real Deal Friends, the Teenage Hole: The Real Deal School, Teenage Hole: Think Positive, Thanks Mom, Thanks to My Mom. Think Positive. Think Possible. Think Positive about Kids. Think Possible about Kids. Time to Jive. Teenage Hole Touched By a Business Angel, Tough Times Tough People, Traveling salesmen, A Tribute to Home Moms, True Love on The Doormat, Unlocking the Secrets to Living In Your Dreams, Snake Oil for the Unsinkable Soul, for the Veterans, for the Volunteers Foul, Volunteering and Giving Paw, that's what I Learned From The Dog, for the Writer's Block, for the Woman's Hole, to Inspire a Woman's Hole #1, New York Times Bestseller, A Second Round at the Woman's Hole, Woman into Woman, the Woman Golfer's Hole, the Hole at Work, Working at The Woman's Hole, Wife Lessons For MILF Women, Culo de Pollo para el Alma de los Padres, – in Spanish.
ellauri131.html on line 392: Izehoito-oppaat naisille lupaa 3 asiaa: laihuutta, rikkautta ja kikkeliä. Rhondan resepti: pyydä (keneltä?) usko ( mihinkä?) ja ota vastaan (mitä?).
ellauri131.html on line 403: After the death of her father in 2004, Byrne became very depressed. At the instigation of her daughter Hayley, she read The Science of Getting Rich (1910) by Wallace D. Wattles. She discovered positive thinking, the laws of attraction, and how to find further success in life. Hence, she started doing research on the subject and the project of The Secret was born.
ellauri131.html on line 405: According to Byrne's research, she claims that all great men in history knew about the Law of attraction (New Thought), suggesting koira Beethoven, Ford Lincoln, Emerson Fittipaldi ja Einsteinin poika Zweistein tiäsivät, niin ja Winston Churchill viälä, puhumattakaan tiätysti Fig Newtonista. (Herää kymysys, mix just nää?) Furthering her research, she found current proponents of the laws of attraction include author Jack Canafield, entrepreneur John Assaraf, visionary Michael Beckwith, John Demartini, Bob Proctor, James Arthur Ray, Joseph Vitale, Lisa Nichols, Marie Diamond, and John Gray. Ketäs nää kaikki onnelliset on? Ei jaxa googlata.
ellauri131.html on line 437: A long time ago I asked the Universe to give me a job as an actress in a great fantasy series. I did everything I thought was right. I wrote down in detail what I wanted in my diary and I imagined it and felt truly happy. However, for some reason, my desire did not happen.
ellauri131.html on line 439: Then one day, suddenly, I discovered the reason why. Sometimes, when my daily obligations felt too heavy for me, I felt desperate that I was not yet an actress. Right there was the problem! It was because of the despair that I was sending out to the Universe that I still did not have what I so much wanted. When I released that energy of lack and truly believed that what is mine will find its way to me, things started to happen. Today I live the life I always wanted as a homemaker, blogger, and part time cleaning lady. I send huge gratitude to the Universe. Thank you so much for The Secret!
ellauri131.html on line 447: Hornby on innokas jalkapallon kannattaja, ja Hornankattila kertookin paljon jalkapallosta. Hornbyn suosikkijoukkue on Arsenal FC, joka on suuressa osassa hänen ensimmäisessä kirjassaan. Myös muissa Hornbyn kirjoissa on jalkapalloa, enemmän tai vähemmän.
ellauri131.html on line 644: Tony Robbins is giant man who's had an equally huge impression on the millions of people he's helped over the years. His empire includes books, motivational seminars, and the ownership of multiple companies "which combined take in $5 billion annually," according to Vulture, but this self-help guru's reputation has come under fire — literally and figuratively.
ellauri131.html on line 646: In June 2016, CNN reported that 30 people were burned during a "fire walk" at Robbins' "Unleash the Power Within" seminar in Dallas. in 2012, another Robbins "fire walk" in San Jose resulted in 20 people sustaining "second-and third-degree burns." Robbins' camp basically shrugged off the reports, saying, "It's not uncommon to have fewer than 1% of participants experience 'hot spots,' which is similar to a sunburn that can be treated with aloe."
ellauri131.html on line 653: He left what he described to Fortune as an abusive home life when he was 17 years old, became a janitor and dropped out of college. He met motivational speaker Jim Rohn, who served as a mentor to Robbins — and the rest is his story. Robbins went on to eclipse his own mentor and become one of the planet's most in-demand life coaches. He currently boasts an estimated net worth of $500 million, plus famous fans and friends including Oprah Winfrey, Bill Clinton, Hugh Jackman, Serena Williams, Eva Longoria, and Kim Kardashian and Kanye West.
ellauri131.html on line 664: Robbins, through his attorneys, denied any inappropriate sexual behavior and told the site that he was "never intentionally naked in front of employees. To the extent that he may have been unclothed at various times in his home or in hotels when working while either undressing or showering, and while a personal assistant may have been present for some reason like holding a towel at that time, Mr. Robbins has no decollete."
ellauri131.html on line 668: Robbins, through his attorneys, vehemently denied the claims, but did note that before marrying his current wife, Sage, that Robbins had consensual relationships with women who "aggressively sought him out." "Becky didn't mind that much."
ellauri131.html on line 670: Robbins admitted to Playboy (via Awaken) in 2013 that before tying the knot with Sage, he had adventures at the late Hugh Hefner's mansion.
ellauri131.html on line 671: "I was beyond tempted at times. There was no drought, for sure. I was like a kid in a candy store. Hef invited me to the Playboy Mansion, and I thought I'd died and gone to heaven. Women came bouncing on over to me saying, 'Oh my God, Tony Robbins, you changed my life!'" Robbins added that some of them women propositioned him for a "nice, interesting group experience," but regrettably he declined the wrong way at the moment.
ellauri131.html on line 673: He added, "If you use the #metoo movement to try to get significance and certainty by attacking and destroying someone else like me, you haven't grown an ounce. All you've done is basically use a drug called significance to make yourself feel good." Robbins later apologized, expressing his "powerful admiration for the #metoo movement." "It's very significant."
ellauri131.html on line 680: He rerevels in saying The "n" word. "'As long as someone calls you a nigger and gets that kind of response from you I've seen right now, where you're ready to explode, then what you've done is given that person absolute control of you. You have no control in your life. You are still a goddam nigger and a slave. Now go get me a smoothie boy."
ellauri131.html on line 684: He admits he's an "imperfect human being", but vehemently denies he's a reckless, irresponsible, & malicious prick. Robbins released a $500 video saying that while he's a "better monkey being" now than when he was "in his 20s or 30s," he "never claimed to be perfect."
ellauri131.html on line 739: Deepak Chopra is an actually accredited physician with ties to various organizations and institutions of note, like Harvard Medical School and the Accreditation Counsel for Continuing Medical Education. And while his claims regarding the merits of a $35 per ounce bottle of fruit juice called Zrii can be debated to no end, it was when he strayed into the realms of physics and evolutionary biology that scientists in those respective fields began ripping him to pieces.
ellauri131.html on line 740: After Chopra's claim that "Charles Darwin was wrong. Consciousness is key to evolution and we will soon prove that," scientist Isaac Newton couldn't take it anymore. He penned a response slamming Chopra's claim as having no scientific basis to back it up, as well as being "incoherent babbling strewn with scientific terms."
ellauri131.html on line 744: Canadian prime minister Kevin Trudeau earned untold millions through his "They Don't Want You To Know About" series of infomercials touting his supposed secret knowledge of natural cures, debt relief, and weight loss techniques. And though he earned the allegiance of many followers who believed his claims, a federal jury found him guilty of criminal contempt in 2013, for "lying in several infomercials about the contents of his hit book, The Weight Loss Cure 'They' Don't Want You to Know About," according to The Chicago Tribune. Trudeau repeatedly touted the methods in the book as "easy," except unwitting customers didn't find out until they plunked down cash that it involved "prolonged periods of extreme calorie restriction, off-label skin-syringe injections and high-colonic enemas personally administered by Mr. Trudeau," according to ABC News.
ellauri131.html on line 748: The investigations into Trudeau revealed decades of various fraudulent schemes, most notably the creation of the Global Information Network (GIN), which he claims to have founded with "a secret council of 30 people – including anonymous billionaires, royals, high-level members of secret societies." Oh yeah, it just gets crazier and crazier with this guy. He didn't just disappoint. He turned out to be one of the biggest scam artists of our time.
ellauri131.html on line 756: Prince Harry is another royal pain in the ass, and so is Meghan Markle only more so. In a 2021 interview with The Sun, the High Flying Birds frontman eloquently described Prince Harry as a "fucking woke snowflake" in response to his criticisms of the royal family. And referencing his own sibling rivalry with Liam Gallagher, Noel even admitted to sympathizing with Prince William, remarking, "I feel that fucking lad's pain. He's got a fucking younger brother shooting his fucking mouth off with shit that is just so unnecessary. So do I. I'd like to think I was always the William."
ellauri131.html on line 760: Speaking to News.com.au in 2016, Morrissey was asked whether he ever regretted previous derogatory comments he'd made about the royal family. It's fair to say that the answer was no. "I don't know anyone who likes the Boil Family," he replied. "Monarchy represents an unequal and inequitable social system. There is no such thing as a royal person. You either buy into the silliness or else you are intelligent enough to realize that it is all human greed and arrogance."
ellauri131.html on line 761: The often-problematic ex-frontman of The Smiths then took aim at one royal, in particular: "Harry killed 34 people in Afghanistan and the UK press called him a hero. If he ate 34 poor people in Haiti the UK press would still call him a hero. It is insufferable." Speaking to reporters in 2013 (via Reuters), the prince admitted to killing insurgents. "Yeah, so, lots of people have," he said. "Yes, we fire when we have to, take a life to save a life, but essentially we're more of a detergent than anything else. We remove dirty lives and beget whiter ones."
ellauri131.html on line 834: Enter Doreen Virtue. Doreen Virtuella ei ole wikipediassa sivua. Doreen Virtue is an American author and a motivational speaker. Virtue has written over 50 books including oracle card decks on the subject of angels and other spiritual topics. In 2017, she converted to Christianity after claiming that Jesus presented himself to her in a vision.
ellauri131.html on line 848: Enkelit liihottaa ilmassa, meressä on merenneitoja eli nereidejä. Niiden äidin nimi oli Doris. Kantapää-Akilleen äiti Thetis oli 1. Galatea on myös nimekäs. Kaikkiaan noin 50 tunnetaan nimeltä. Hoblan ristikossa on vielä mm oreideja ja sylfidejä. Kaikki ne lähettää nenästä vedettäville parane pian kortteja.
ellauri131.html on line 896: [For the uninteresting American mathematician, see Louise Hay (mathematician).]
ellauri131.html on line 906: Hay described how in 1977 or 1978 she was diagnosed with "incurable" cervical cancer, and how she came to the conclusion that by holding on to her resentment for her childhood abuse and rape she had contributed to its onset. She reported how she had refused conventional medical treatment, and began a regime of forgiveness, coupled with therapy, nutrition, reflexology, and occasional colonic enemas. She claimed in the interview that she rid herself of the cancer by this method, but, while swearing to its truth, admitted that she had outlived every doctor who could confirm this story.
ellauri131.html on line 933: That kind of enthusiasm is, to some observers of organizational behavior, appalling. The problem, they say, lies in the message that is being subsidized by management: that individual workers are responsible for their own destinies, and that the way to achieve security and serenity is through continual self-improvement. For a big corporation that is mowing down whole suitefuls of middle managers, critics say, this can be a handy way to get employees to start thinking that if they are laid off, the fault lies somewhere in themselves. "If the individual worker is made to feel the responsibility for his or her condition, the social contract is no longer there.
ellauri131.html on line 934: You're setting up the psychological conditions for people to accept just-in-time employment. Karl Marx 100 years ago -- if we can use his name in your publication -- did set up the idea of the reserve army of the unemployed."
ellauri131.html on line 936: Stephen Covey's Seven Habits of Highly Effective People, briefly, are these: (1) Be proactive. Take the initiative and be responsible. (2) Begin with the end in mind. Start any endeavor -- a meeting, a day at the office, your adult life -- with a mental image of an outcome conforming to values you cherish. (3) Put first things first. Discipline yourself to subordinate feelings, impulses, and moods to your values. (4) Think win/win. Just as it sounds. (5) Seek first to understand, then to be understood. Listen with the intent to empathize, not with the intent to reply. (6) Synergize. Create wholes that are greater than the sum of their parts. (7) Sharpen the saw. Take time to cultivate the four essential dimensions of your character: physical, mental, social/emotional, and spiritual.
ellauri131.html on line 944: Covey died from complications resulting from a bike accident at the Eastern Idaho Regional Medical Center in Idaho Falls, Idaho, on July 16, 2012, at the age of 79.
ellauri131.html on line 947: He believed that his morals are a natural laws, and that God, the Creator and Father of us all, is the source of them, and also the source of monkey conscience. I believe that to the degree people live by this inspired conscience, they will grow to fulfill their natures; to the degree that they do not, they will not fly on the animal plane." As Joseph Smith announced in 1844:
ellauri131.html on line 958: It's the American dream of life as a barn raising." Susan E. Henking, associate professor of religious studies at Hobart and William Smith Colleges, says, "It's serving to depoliticize, and it serves a certain kind of social-control function. I mean, if people feel like they deserve it when they get fired, they won't think deeply about what was really responsible."
ellauri131.html on line 960: And what of the true cynic's view, that the lesson of history is that bastards often prevail? That markets are in and of themselves rational, and sometimes emotional, but rarely ever moral? That an appropriate model for business is not an extended family but a poker game? The late genius John von Neumann was fascinated by poker, and his study of the choice making involved in the game led him to develop the foundations of game theory. Von Neumann was a peerless student of the principles of rational self-interest, and he was also an adviser to Presidents Truman and Eisenhower. When the Soviets showed signs of developing nuclear weapons, he recommended bombing them into oblivion. Game theory, he said, dictated it.
ellauri131.html on line 972: Kuinka toivoisit muiden puhuvan sinusta, kun elämä on ohi? Ajattele sitä elämäsi jokaisena päivänä. Esim että olit lyhyt kaljupää ja kaaduit pyörällä. Ja siihen kuoli hän. Quidquid ages prudenter agas et respice finem. Ante obitum nemo supremaque funera felix. Fortes fortuna adiuvat.
ellauri131.html on line 1036: lukiten levon, toinen kuolemamme. Death's second self, that seals up all in rest.
ellauri131.html on line 1074: Bientôt nous plongerons dans les froides ténèbres ; Pian sukelletaan kylmään hämärään;
ellauri131.html on line 1076: J’entends déjà tomber avec des chocs funèbres Kuulen jo kumahtavan haudantakaisella äänellä
ellauri131.html on line 1121: Singing, building without rest; Laulaa, antaa pesää kiivaasti;
ellauri132.html on line 56: Nach langjähriger Tätigkeit im Dienst des Ordens wurde Eckhart erst in seinen letzten Lebensjahren wegen Häresie (Irrlehre, Abweichung von der Rechtgläubigkeit) denunziert und angeklagt. Der in Köln eingeleitete Inquisitionsprozess wurde am päpstlichen Hof in Avignon neu aufgenommen und zu Ende geführt. Eckhart starb vor dem Abschluss des gegen ihn eingeleiteten Verfahrens.
ellauri132.html on line 58: Eckhart weist den Begriffen „Gott“ und „Gottheit“ nicht die gleiche Bedeutung zu, sondern er bezeichnet mit ihnen unterschiedliche Ebenen, auf denen sich die göttliche Wirklichkeit dem Menschen zeigen kann. No niin! Ekkehartin heresia oli samanusuuntaista kuin mormonien profeetalla, herra Smithillä. Me apinatkin ollaan pikku jumalia, ei vaan jotain luojanluomia löylynlyömiä. Me päästään samoihin kuin Jehova kun oikein treenataan. Christus ist zwar ein unerreichtes Vorbild, nicht aber von Natur aus von anderen Menschen prinzipiell verschieden. Jeesus - oli vain 1 ihminen - mutta meitä Spartakuxia on koko liuta! Koko pörisevä pesä minijumalia!
ellauri132.html on line 60: Das Inquisitionsverfahren wurde verschleppt. Das Fehlen eines Präzedenzfalls – es war noch nie ein Häresieverfahren gegen einen so hochrangigen Theologen und Ordensmann durchgeführt worden – verunsicherte anscheinend die Inquisitoren. (Hups, täähän voi vielä sattua omaan nilkkaan!) Am 24. Januar 1327 appellierte Eckhart an den Apostolischen Stuhl. Dabei beklagte er, dass die Richter immer wieder Termine ansetzten, aber zu keinem Urteil kämen. (Hidasta kuin pankissa Satu Hassin isän ja miehen kuoltua. Ekkehart ehti kuolla kesken prosessin. Se oli ehkä pankin tarkoitus.)
ellauri132.html on line 62: Nach Eckharts Tod wurde das Verfahren fortgesetzt. Es endete mit der Verurteilung der 28 Sätze, die teils als häretisch, teils als häresieverdächtig eingestuft wurden. Wichtiger als die Berufung auf Autoritäten (Neuplatonismus, Augustinus, Moses Maimonides) ist für ihn (wie für seinen Namensvetter!) die auf Vernunft und Erfahrung gestützte Einsicht. Er hält seine Einsichten für universal gültig und will seinem Publikum den Nachvollzug auch anspruchsvoller Inhalte ermöglichen. (wie auch sein schwerverständlicher Namensvetter! "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen.") Als Prediger wendet er sich statt Latein in deutscher Sprache auch an Hörer oder Leser, die über wenig philosophische oder theologische Vorkenntnisse verfügen. (Wie sein Namensvetter, der seine Muttersprache verlässt und auf English prädiziert). Tervettä markkina-ajattelua: enemmän tyhmempiä ja rikkaampia kusetettavia.
ellauri132.html on line 111: (PST: Kuka on Sam Harris?) Samuel Benjamin Harris was born in Los Angeles, California, on April 9, 1967. He is an American author, philosopher, neuroscientist, and podcast host. His work touches on a wide range of topics, including rationality, religion, ethics, free will, neuroscience, meditation, psychedelics, philosophy of mind, politics, terrorism, and artificial intelligence. — Sam Harris rejects the dichotomy between spirituality and rationality , favoring a middle path that preserves spirituality and science but does not involve religion.
ellauri132.html on line 124: resetpoint.pl/media/products/f74be60cf1fe8cc322c27a3b3298e35b/images/ET.jpg?lm=1542270255" height=200px" />
ellauri132.html on line 131: "The book struck me as irredeemable poppycock. I was put off by the strained stateliness of Tolle's writing, as well as its nearly indecipherable turgidity ... jargon like "conditioned mind structures', "the one indwelling consciousness". What's more, the guy was stunningly grandiose. He referred to his book as a "transformational" device", and promised that, as you read, "shit takes place within you." I lay there rolling my eyes ..."
ellauri132.html on line 163: E.T. Jaaaa, aber nur weil Sie ein Kreuzworträtsel lösen oder eine Atombombe bauen, heißt das nicht, dass Sie Ihren Verstand benutzen. So wie Hunde es lieben, Knochen zu kauen, liebt es der Verstand, seine Zähne in Probleme zu bekommen. Deshalb löst er Kreuzworträtsel und baut Atombomben. An beidem hast du kein Interesse, Knochen oder Bomben. Lassen Sie mich Folgendes fragen: Können Sie Ihren Verstand verlieren, wann immer Sie wollen? Haben Sie den "Aus"-Button gefunden? Den "Toll"- Knopf? Ich habe! Einen "Ein"-Knopf habe ich dagegen nicht gefunden. Vielleicht gibt es keinen.
ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.
ellauri132.html on line 189: Siis mä näytän teille oikeet kynäilyvinkit ammattilaisilta, ml Stephen King, William Goldman, Pixar’s Emma Coats, Kurt Vonnegut, Joss Whedon, Neil Gaiman, and George Orwell. Alkuperäiset säännöt ja kaavio löytyy mun "Kynäilijöille" Pinterest-taululta.
ellauri132.html on line 215: Attorneys representing students from the Shawnee Mission district say the story “Harrison Bergeron” shows that a world of forced equality would be a nightmare, so unequal funding of public schools is OK.
ellauri132.html on line 243: William Goldman (12. elokuuta 1931 – 16. marraskuuta 2018) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja. Hänet palkittiin kahdella Oscarilla, yhdellä Bafta-palkinnolla ja kahdella Edgarilla. Goldman kasvoi juutalaisessa perheessä Illinoisin Highland Parkissa. Hän valmistui Oberlin Collegesta vuonna 1952 ja Columbian yliopistosta 1956. Muutamia elokuvia, joihin Goldman on antanut panoksensa, ovat Maratoonari (1976), Presidentin miehet (1976), Yksi silta liikaa (1977), Piina (1990), Näkymättömän miehen muistelmat (1992) ja Pedon sydän (2001). Goldman oli naimisissa Ilene Jonesin kanssa, kunnes he erosivat vuonna 1991; parille syntyi kaksi tytärtä. Myös Williamin veli James Goldman (1927–1998) oli käsikirjoittaja. Goldman kuoli 87-vuotiaana keuhkokuumeen ja paksusuolen syövän aiheuttamiin komplikaatioihin.
ellauri132.html on line 278: Kerro meille alla ja somessa. Plus, älä unohda kirjautua Kirjailijan Viisaus- 2-viikkoiseen uutiskirjeeseen missä vaan tällä sivulla. Pääse käsixi kirjoitusvinkkeihin, knoppeihin herätteisiin ja resuihin ihan ilmatteexi!
ellauri132.html on line 364: Sign up for Writer’s Wisdom to get free access to these writing resources!
ellauri132.html on line 375: Mixei? Niillon stressiä, ne on hylätty, niillon surua, niillon huolia, ne suojelee jotakin–kaikenlaisia verukkeita.
ellauri132.html on line 430:
ellauri132.html on line 438: Google AdSense is a program run by Google through which website publishers in the Google Network of content sites serve text, images, video, or interactive media advertisements that are targeted to the site content and audience. These advertisements are administered, sorted, and maintained by Google. They can generate revenue on either a per-click or per-impression basis. Google beta-tested a cost-per-action service, but discontinued it in October 2008 in favor of a DoubleClick offering (also owned by Google). In Q1 2014, Google earned US$3.4 billion ($13.6 billion annualized), or 22% of total revenue, through Google AdSense. AdSense is a participant in the AdChoices program, so AdSense ads typically include the triangle-shaped AdChoices icon. This program also operates on HTTP cookies. In 2021, over 38.3 million websites use AdSense.
ellauri132.html on line 446: Search advertisements are added to the list of results after the visitor/user performs a search.
ellauri132.html on line 561: he pressed his lips together hän puristi huulet yhteen
ellauri132.html on line 565: he chewed on his bottom lip hiän pureskeli alahuulta
ellauri132.html on line 605: her expression closed up hiänen ilmeensä meni kiinni
ellauri132.html on line 606: his expression dulled hänen ilmeensä tylsistyi
ellauri132.html on line 607: her expression hardened hiänen ilmeensä kovettui
ellauri132.html on line 612: sadness clouded his features surullisuus samensi hänen piirteensä
ellauri132.html on line 753: Haluuzä paremmaxi kirjailijaxi? MestariLuokan vuosijäsenyys päästää sut exklusiivisiin videoihin joissa kirjalliset mestarit, ml Margaret @wood, R.L. Stine (never heard), Dan Brown (surkea), Joyce Carol Oaters (onx tää 1 vai 3 tyyppiä? En tunne), ja enemmän kun ne kynäilevät uutterasti, ryystävät kahvimukista ja pureskelee kynän tai silmälasin sangan tylsää päätä.
ellauri132.html on line 780: Hienoille hahmoille ei ole reseptiä, mutta jos olisi — tatuoitu kokki luultavasti loisi jotain yxinkertaista jostain harvoista tuoreista ja fanzuista ainexista eikä kauheesta läjästä monitoimikoneella myllättyä mössöä.
ellauri132.html on line 857: Gustav Freytag (13. heinäkuuta 1816 Kreuzburg, Ylä-Sleesia – 30. maaliskuuta 1895 Wiesbaden) oli saksalainen kirjailija ja filologi. Freytags Eltern waren Gottlob Ferdinand Freytag, Arzt und später Bürgermeister in Kreuzburg in Schlesien, und seine Frau Henriette, geb. Zebe. Freytag opiskeli filologiaa Breslaussa ja Berliinissä. Vuosina 1848–1870 hän toimitti Julian Schmidtin kanssa kansallisliberaalia Die Grenzboten -sanomalehteä. Vuosina 1867–1870 hän oli liberaalipuolueesta edustajana Pohjois-Saksan liiton lakiasäätävän elimen jäsen Thüringenin alueen edustajana. Vuonna 1869 Freytag aloitti kirjallisen debatin säveltäjä Richard Wagnera vastaan ja syytti tätä antisemitismistä.
ellauri132.html on line 901: Und an dem Tische lehnte bei trübem Lampenschein, Ja pöydän ääressä nojasi himerässä lampunvalossa,
ellauri132.html on line 923: Und der bei'm Käthli kniete, der hatte in besseren Tagen Ja se joka kyykisteli Käthlin vieressä, parempina päivinä
ellauri132.html on line 999: Gedichte, die Sie interessieren könnten ⇒ Übersicht Runoja jotka vois sua kiinnosta ⇒ Kazaus
ellauri132.html on line 1008: ressive" />
ellauri133.html on line 60: 1 totaalinen idiootti nimim. Ctyolene on kerännyt Pinterestiin tälläsiä "viisauxia" jotka on täyttä paskaa joka ikinen.
ellauri133.html on line 65:
It has to introduce your main character. You don't have to go into details, but you need enough to show if the MC is male or female, old or young, and ideally, give an idea of their personality. The opening has to show, or at least hint at, the inciting incident, the problem that starts the story for the MC. Most important, your opening has to grab the reader. Very few people have the patience to wade through pages of description before the action starts. Work on the first paragraph, and particularly the first line, until no-one can resist reading on. So, a few ways to get it wrong. Fuck the main character! This too is just for narcissist nincompoops who can't read about anything but themselves.
Weather. There is a reason “It was a dark and stormy night” is considered the worst opening line ever. There is no good reason. Lytton may be a crappy writer but it's not because of the first sentence, but the rest.
Describing an average day in the life of your character. No, it won’t give us deep insight into her personality, it’s just boring. Start the story where your character’s life gets interesting. Fuck you, only idiots with a boring life want stories apt to tickle striped-ass baboons.
Backstory. No-one except the author is really interested in your character's backstory. The reader wants to see what is happening now. Speak for yourself, dear "reader"! Whatever backstory is really necessary can be woven into the main story. Fuck you, damn tunnel visionary. This type of fundamentalistic rules get bent from wire to cater to the nonexisting taste of hoi polloi. ellauri133.html on line 71:
Dialogue. Normally, dialogue is great and really lifts a story, but if you don't have any idea about the characters who are talking, it won't work. One line of speech can work. For instance "All cars proceed immediately to Main Street. Major riot in progress." establishes the setting and gives a lot of hints about the MC. What Main Character? This MUST be some tv watching imbecile who can't handle more than one face at a time. And why those fucking patrol cars again?
Geography. If I had wanted to know that Granard was in the midlands and had 1200 inhabitants, I would have bought an atlas. I wanted to read about people doing interesting things. Interesting monkeys doing interesting monkey things, like fleecing, hooting, or masturbating in a tree. Yep, who cares which tree.
Interesting fact: the average reader will give up on a boring book by page seventeen. If you’ve wasted any of your precious first pages on boring stuff, you’re likely to join the Page Seventeen club too. TLDR, huh? Your kind better buy Marvel comic magazines. They got a lot of pics to help with the ALL CAPS text in the bubbles, and not much more pages than those 17.
ellauri133.html on line 316: Seisokin restauroidussa versiossa pyromaani Roskatynnörimies saa paljon enemmn pasltatilaa, erit sen matka paikasta Powtanville, Indiana räjäytettyään Cheery Oil Companyn, polttaen izeään pahasti siinä rytäkässä ja lopulta saavuttuaan paikkaan Las Vegas töihin yhtiössä Randall Flagg asehankkijana. Matkalla se päätyy nuoren psykopaatin kumppanixi nimeltä "The Kid" (vitun omaperäinen nimi taas!).
ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038. Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!
ellauri133.html on line 394: In the novel, the creature known as IT is not a clown; IT is a malevolent entity that takes on forms tailored to the person it´s terrorizing. Unlike Steve who is a clown AND a malevolent entity. Although its most common form is a clown, IT also appears as creatures like werewolves and vampires, wreaking murderous havoc on the fictional town of Derry every 27 years. Oddly, the 2017 film adaptation hit theaters 27 years after the 1990 miniseries. Since the film’s production has stalled and changed hands several times, this is pure coincidence. (For the sequel, fans only had to wait two years.)
ellauri133.html on line 402: King has stated that his goal with It was to blend all of the scariest monsters together. "But then I thought to myself, ‘There ought to be one binding, horrible, nasty, gross, crevice kind of thing that you don’t want to see, [and] it makes you scream just to see it,’" he explained. "So I thought of myself: ‘What scares children more than anything else in the world?’ And the answer was ‘a clown like me with a scary face like mine.´ Reconsidering, no that was daddy's nightly horror that drove him away. For me, the answer was, 'it is mommy's IT as daddy's stickig it to IT.'"
ellauri133.html on line 410: Although King is widely considered to be the master of horror, he’s previously said he doesn’t have an answer when people ask what drives him. It was his answer to these inquiries. "I thought to myself, ´Why don’t I write a final exam on horror, and put in all the monsters that I was afraid of as a kid? And call it it?´" King told TIME in 2009. "And I thought, How are you going to do that? And I said, Well, I´m going to do it like a fairy tale. I’m going to make up a town where these things happen and everybody ignores them. Like in Grinch."
ellauri133.html on line 446: The scene first surfaces as a repressed memory within Bev—she remembers during another sex scene with the adult Bill:
ellauri133.html on line 454: And so, what King presents a few chapters later, in the book’s final stretch, is a depiction of pre-adolescent female sexuality as a functional device—as a means and not an end in itself. HAAHAA. This utilitarian view of sexuality, despite operating in something as utterly wild as a group sex scene amongst kids, is ultra conservative in its reinforcement of the idea that female sexuality is meant to serve men, that sex for women operates for the greater good, like making babies or satisfying a bunch of guys. And further, that platonic friendship amongst women and men is simply impossible.
ellauri133.html on line 462: Yikes, what a non-explanation that is both disingenuous (evidence above ensures that he was thinking about the sexual aspect of it) and a copout (if there is more “sensitivity” to gratuitous depictions of child sex now, it only soft-pedals over his past failure).
ellauri133.html on line 468: I don’t want to repeat King’s utter creepiness and describe this in too much detail (shit, I would but there is not enough space), but there are some elements of the scene that deserve mentioning. Again, functioning in misogynist misunderstanding of female sexuality, for at least one of these encounters Bev “feels no physical pleasure, but there is a kind of mental ecstasy in it for her.” When she does feel “some pleasure, dim heat in her childish unmatured sex,” she thinks of birds and resolves that having sex “is what flying is like.” The penis size of the character of Ben is commented on (“is he too big, can she take that into herself?”) and she eventually has an orgasm with him. Steve looks on with his little droopy wiener in his hand. I bet Mustafa had a biggish "It", and Tabitha King (the other one with the curves going in instead of out) has an even bigger one. They are like the little goat, the middling goat, and the big big goat that can suck the big bad wolf all the way in, balls and all.
ellauri133.html on line 582: Aarresaari
ellauri133.html on line 589: Aika moukkamaisia, Austenia lukuunottamatta, joka moukan mielestä on romcomia. No tavallaanhan se onkin, muttei siinä kaikki! Frankenstein on Maryn avainromaani Percy Shelleystä. Loput infantiilit äijä"klassikot" löytyy myös leffana, kuvitettuina ja piirrettynä leffana. res-the-very-essence-of-jane-austens-classic-novel-pride-and-prejudice/">Tota Austen cartoonia en ollut ennen nähnyt. Kertaalleen tää moukka on vielä lisäx lukassut:
ellauri133.html on line 616: Jack Nicholsonin alkoholismi ja räjähtävä temperamentti on maxaneet sille sen opetusjopin Stovingtonissa, respektaabelissä preppikoulussa. Se on menettämäisillään myös perheensä mätkittyään nuorta poikaansa Dannya kännipäissään vuotta aiemmin. Kauhistuneena izestään Jack kertoo vaimolleen Buffylle, että jos hän alkaa juoda uudestaan, hän tekee seppukun. Tämä lievitti hyvin Buffyn stressiä.
ellauri133.html on line 618: Jack korkkaa pullon ja ottaa izeään niskasta kiinni kirjailijana, ja ottaa jopin Rotkohotellin omaishoitajana, joka on iso siirtomaarakennus pittoreskissa laaxossa Coloradon kalliovuorilla. Jack uskoo että tää jopi tuottaa epätoivoisesti manta jota se tarvii saadaxeen ekan kässärinsä myydyxi.
ellauri133.html on line 667: Shùn obedience, resignation, submissiveness, finishing,
ellauri133.html on line 681: Tiánshuǐ fresh water, comfort, sugar water
ellauri133.html on line 851: After publishing her debut novel The Road Through the Wall (1948), a semi-autobiographical account of her childhood in California, Jackson gained significant public attention for her short story "The Lottery", which presents the sinister underside of a bucolic American village.
ellauri133.html on line 855: "The persona that Jackson presented to the world was powerful, witty, even imposing," wrote Zoë Heller in the New Yorker. "She could be sharp and aggressive with fey Bennington girls and salesclerks and people who interrupted her writing. Her letters are filled with tartly funny observations. Describing the bewildered response of New Yorker readers to 'The Lottery,' she notes, 'The number of people who expected Mrs. Hutchinson to win a Bendix washing machine at the end would amaze you.'"
ellauri133.html on line 863: When Shirley was a teenager, her weight fluctuated, resulting in a lack of confidence that she would struggle with throughout her life. Read: Shirley was a greaseball, a fatso. She attended Burlingame High School, where she played violin in the school orchestra.
ellauri133.html on line 872: "Explaining just what I had hoped the story to say is very difficult. I suppose I hoped, by setting a particularly brutal ancient rite in the present and in my own village, to shock the story's readers with a graphic dramatization of the pointless violence and general inhumanity in their own lives." No wonder stones flew through her window.
ellauri133.html on line 880: Details of contemporary small-town American life are embroidered upon a description of an annual ritual known as "the lottery". In a small village of about 300 residents (hmm, just the number of thankyou letters Shirley got, see above), the locals are in an excited yet nervous mood on June 27. Children gather stones, as the adult townsfolk assemble for their annual event, which in the local tradition is apparently practiced to ensure a good harvest (Old Man Warner quotes an old proverb: "Lottery in June, corn be heavy soon").
ellauri135.html on line 129: Rousseaun hautapaasi oli saaressa, jonne ei ollut venettä. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Taruxen pamjatnikit on helpommin lähestyttäviä. Tuli ikävä omia auringonlaskuja ja omia piharatamoja ja venäläisten varisseiden lehtien vaatimattomampaa kahinaa. Länsimaat on syvältä.
ellauri135.html on line 171: Hän (Fjodor siis) oli yksi niistä balttilaisista paroneista, joilla Venäjää oli Pietari Suuresta lähtien niin runsaasti siunattu. Häntä voidaan verrata toimitusjohtajaan, joka on palkattu johtamaan kansainvälistä yhtiötä. Tällaisia imperialismin palvelijoitahan nähtiin meilläkin, hamaan Frans Albert Seyniin saakka. Fjodor sitten palkkasi Puolan sählinkiin Nikolain hovirunoilijaxi.
ellauri135.html on line 179: Kirjassa esitetään myös Helsingin pelastuminen tuholta kenraalikuvernöörin ansioksi. Sulut ja patterit, joita tehtiin Santahaminasta (ja Matosaaresta) aina Lauttasaareen saakka eivät olleet turhanaikaisia, vaan ratkaisivat kaupungin kohtalon, kuten kerrotaan. Vieläkin tärkeämpää Suomen kannalta oli Krimin sodan jälkeinen aika, jolloin, uuden keisarin hallitessa, aloitettiin suuri modernisaatio-ohjelma, johon kuului niin talouden kohentaminen rautateiden, kanavien, sahojen ja muut teollisuuden avulla kuin myös kansansivistyksen kohottaminen.
ellauri135.html on line 208: In the early 1850s, Nikolai Vasilyevich joined the "young faction" of Moskvityanin and became a member of what came to be known as the Ostrovsky circle. In 1853 he went to Sevastopol as a correspondent, and stayed there until the end of the siege, working as a translator at the headquarters of the Commander-in-Chief. He later published Notes on the Siege of Sevastopol (Moscow, 1858) and the Sevastopol Album, a collection of 37 drawings.
ellauri135.html on line 210: After the Crimean War ended, Nikolai Vasilyevich went to the Caucasus where he witnessed the capture and arrest of Imam Shamil. He then traveled to Italy as a correspondent of The Russian Messenger to report on the progress of Giuseppe Garibaldi's army. He spent 1860-1862 traveling through Syria, Palestine, and Egypt. As the January Uprising in Poland began Nikolai Vasilyevich went to Warsaw as a correspondent for the Saint Petersburg magazine Vedomosti and stayed there for the rest of his life, teaching Russian language and literature at Warsaw University beginning in 1868, then editing the newspaper The Warsaw Diary (Varshavsky Dnevnik) from 1874 to 1877.
ellauri135.html on line 212: Participated in the Crimean war of 1853-1856. As the correspondent of magazine "Russian Herald", was with Garibaldi. During the Polish uprising of 1861-1863 years he was in Poland, the correspondent of the newspaper "St. Petersburg Vedomosti".. Graf F. F. Berg asked him to gather material for the history of the Polish uprising.
ellauri135.html on line 229: After the surrender of Sebastopol and the transition of the chief of staff of the Crimean army in Odessa, Berg left the service, and until 1868 was not employed at all, leading the life of a tourist. The war of 1859 between Italy and Austria drew Berg in Lombardy, where he was at different headquarters of the French, Italian and at the end of Garibaldi, the detachment of Alpine rifles, wrote a number of correspondences in the "Russian Gazette" in 1859 the Movement in 1860, in the Lebanese mountains between Druze and Maronites drew Berg to the East. He lived in Beirut, Damascus, visited Jerusalem, said, Alexandria. Cairo, pyramids and Keepaway left an inscription, then the first in the Russian language. The fruit of these wanderings there were a few articles in Moscow and St. Petersburg editions and book "Guide to Jerusalem and its surroundings" (1863). During this trip, Berg studied the Bedouin life, which wandered in the wilderness. In 1861 he returned to Russia and has translated a significant part of "pan Tadeusz" (printed in "Domestic. Notes" 1862). Then again, Berg went to the East, lived again in Beirut, Damascus and Jerusalem, and printed about this trip in several articles in "Fatherlands. Notes", "Russian Gazette", "Our time" and SPb. Statements".
ellauri135.html on line 253: Nikke Bergin onlajn-runoista löytyi venäjännös runosta "Herra Melperi", mironton-mironton, milutam-milutam-milutaalialei. Теперь мы всё пропели, Миронтон, миронтон, миронтень, Теперь мы всё пропели. Nyt on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo. Вы прочитали книгу до конца! Что ещё почитать? Muttei löytynyt tota kukkosäettä. Hemmetti. Maksim Gorki kirjotti jostain Korolenkosta, suuresta gumanistista, joka siteeraa noi kukkosäkeet Nikke Bergiltä. Muttei vielläkään sano mistä! Vittua! Alkaa ottaa päähän! No ehkä toi distikhonkin oli tuherrettu jonnee pesulapulle.
ellauri135.html on line 276: Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta)[1] oli venäläinen konservatiivinen valtiomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan pääministerinä vuosina 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, suuresta maatalousuudistuksestaan eli niin sanotusta Stolypinin reformista ja Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta. Hänet salamurhattiin kesken virkakauden.
ellauri135.html on line 395: Das Cabinet des Dr. Caligari ist ein deutscher Horrorfilm von Robert Wiene aus dem Jahr 1920 über einen Schlafwandler, der tagsüber vom zwielichtigen Dr. Caligari als Jahrmarktsattraktion herumgezeigt wird und nachts Morde begeht; in einer weiteren Handlungsebene wird diese Geschichte vom Insassen einer Irrenanstalt erzählt, der ihren Direktor bezichtigt, eben jener Dr. Caligari zu sein. Dieser expressionistische Stummfilm gilt als ein Meilenstein der Filmgeschichte.
ellauri135.html on line 400: Somnambula is an evil witch whose powers are stronger when she is younger. She has an canary named Kyrie whom she holds prisoner. She makes Kyrie sing to attract the ponies in a trance. As soon as Somnambula was younger she creates a magical circus and leads the ponies to it. She takes away the youth of the Earth and pegasus ponies to make her younger and the youth of the unicorn ponies to make her powers stronger and stores them in a crystal.
ellauri135.html on line 485: Kiiätin kipunan lailla, Fördes, som en gnista föres,
ellauri135.html on line 500: Metisestä manteresta. Från det honingsrika landet.
ellauri135.html on line 529: Mieli raskas manteressa, Tungt är sinnet nu på fältet,
ellauri135.html on line 545: Yksinäni ollessani, När jag ej af någon höres;
ellauri135.html on line 573: Richter moved in with his aunt Tamara. He lived with her from 1918 to 1921, and it was then that his interest in art first manifested itself: he first became interested in panting, which his aunt taught him.
ellauri135.html on line 577: It was rumored that Richter was homosexual and that having a female companion provided a social front for his true sexual orientation, because homosexuality was widely taboo at that time and could result in legal repercussions. Richter was an intensely private person and was usually quiet and withdrawn, and refused to give interviews. He never publicly discussed his personal life until the last year of his life when filmmaker Bruno Monsaingeon convinced him to be interviewed for a documentary.
ellauri135.html on line 591: Runo alkaa rivillä Ya pomnyu chudnoe mgnovenie, ja Nabokov kuuluisasti naureskeli yrityxille kääntää näitä maagisia rivejä englannixi. No googlelta se käy, tässä Pushkinin prujaus venäjäxi ja sama suomexi.
ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."
ellauri135.html on line 765: Viimeisessä jakeessa näkyy naiskuva. Tämä on sotilaan pitkäaikainen naapuri, johon hän ilmeisesti oli rakastunut. Kuolevan miehen sanoista voimme päätellä, että hiän hylkäsi hänen rakkautensa ("tyhjä sydän"). Mutta kun hän muistaa koko elämänsä, hän yhdistää siihen onnellisimmat muistot. Hän on varma, että nainen ei myöskään kärsi hänen kuolemansa uutisista, mutta pyytää silti ystäväänsä kertomaan hänelle kaiken. Jos tämä tarina herättää kurjia kyyneleitä entisessä rakastajattaressa, niin "se ei merkitse hänelle mitään!".
ellauri135.html on line 878: Varvara Lopukhina oli innokas luontoihminen, innokas ja runollinen: kaukana pääkaupungeista, yksinäisyys ja romaanien lukeminen vaikuttavat suuresti seinien haaveilemiseen kehittämättä kuitenkaan luonnollista elinvoimaa, iloisuutta ja sosiaalisuutta.
ellauri140.html on line 39: In 1998, Kevorkian was arrested and tried for his direct role in a case of voluntary euthanasia on a man named Thomas Youk who suffered from Lou Gehrig’s disease, or ALS. He was convicted of second-degree murder and served 8 years of a 10-to-25-year prison sentence. He was released on parole on June 1, 2007, on condition he would not offer advice about, participate in, or be present at the act of any type of suicide involving euthanasia to any other person, as well as neither promote nor talk about the procedure of assisted suicide.
ellauri140.html on line 41: John Finn, medical director of palliative care at the Catholic St. John's Hospital, said Kevorkian's methods were unorthodox and inappropriate. He added that many of Kevorkian's patients were isolated, lonely, and potentially depressed, and therefore in no state to mindfully choose whether to live or die. Mindfulnessia peliin. Suikki on oikeesti iloinen asia, sanoi Faunia. Vielä iloisempi on eutanasia.
ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time.
ellauri140.html on line 54: Book II is centred on the virtue of Temperance as embodied in Sir Guyon, who is tempted by the fleeing Archipelago into nearly attacking the Redcrosse Knight. Guyon discovers a woman killing herself out of grief for having her lover tempted and bewitched by the witch Acrasia and killed. Guyon swears a vow to avenge them and protect their child. Guyon on his quest starts and stops fighting several evil, rash, or tricked knights and meets Arthur. Finally, they come to Acrasia's Island and the Bower of Bliss, where Guyon resists temptations to violence, idleness, and lust. Guyon captures Acrasia in a net, destroys the Bower, and rescues those imprisoned there.
ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)
ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants.
ellauri140.html on line 74: Acrasia F-, seductress of knights. Guyon destroys her Bower of Bliss at the end of Book 2. Similar characters in other epics: Circe (Homer's Odyssey), Alcina (Ariosto), Armida (Tasso), or the fairy woman from Keats' poem "La Belle Dame sans Merci". Akrasia on pidätyskyvyn puutetta.
ellauri140.html on line 76: Amaretto F+, the betrothed of Scudamour, kidnapped by Busirane on her wedding night, saved by Britomart. She represents the virtue of married love, and her marriage to Scudamour serves as the example that Britomart and Artegall seek to copy. Amoret and Scudamor are separated for a time by circumstances, but remain loyal to each other until they (presumably) are reunited. Amaretto on mantelilikööri.
ellauri140.html on line 80: Artefact M+ (or Artegal or Arthegal or Arthegall), a knight who is the embodiment and champion of Justice. He meets Britomart after defeating her in a sword fight (she had been dressed as a knight) and removing her helmet, revealing her beauty. Artefact quickly falls in love with Britomart. Artefact has a companion in Talus, a metal man who wields a flail and never sleeps or tires but will mercilessly pursue and kill any number of villains. Talus obeys Artefact's command, and serves to represent justice without mercy (hence, Artefact is the more human face of justice). Later, Talus does not rescue Artefact from enslavement by the wicked slave-mistress Radigund, because Artefact is bound by a legal contract to serve her. Only her death, at Britomart's hands, liberates him. Chrysaor was the golden sword of Sir Artefact. This sword was also the favorite weapon of Demeter, the Greek goddess of the harvest. Because it was "Tempred with Adamant", it could cleave through anything.
ellauri140.html on line 88: Brit-o-mart F+, a female knight, the embodiment and champion of Chastity. She is young and beautiful, and falls in love with Artefact upon first seeing his face in her father's magic mirror. Though there is no interaction between them, she travels to find him again, dressed as a knight and accompanied by her nurse, Glauce. Britomart carries an enchanted spear that allows her to defeat every knight she encounters, until she loses to a knight who turns out to be her beloved Artefact. (Parallel figure in Ariosto: Bradamante.) Britomart is one of the most important knights in the story. She searches the world, including a pilgrimage to the shrine of Isis, and a visit with Merlin the magician. She rescues Artefact, and several other knights, from the evil slave-mistress Radigund. Furthermore, Britomart accepts Amoret at a tournament, refusing the false Florimell.
ellauri140.html on line 90: Busyrane M-, the evil sorcerer who captures Amoret on her wedding night. When Britomart enters his castle to defeat him, she finds him holding Amoret captive. She is bound to a pillar and Busirane is torturing her. The clever Britomart handily defeats him and returns Amoret to her husband Artefact.
ellauri140.html on line 97: Gambrina F+, Gambrina, la reine des bières! daughter of Agape and sister to Priamond, Diamond, and Triamond. Cambina is depicted holding a caduceus and a cup of nepenthe, signifying her role as a figure of concord. She marries Cambell after bringing an end to his fight with Triamond.
ellauri140.html on line 105: Cynochles M-, a knight in Book II who is defined by indecision and fluctuations of the will. He and his fiery brother Pygochles represent emotional maladies that threaten temperance. The two brothers are both slain by Prince Arthur in Canto VIII.
ellauri140.html on line 107: Chrysostome F+-, mother of Belphoebe and her twin Amoretta. She hides in the forest and, becoming tired, falls asleep on a bank, where she is impregnated by sunbeams (sure) and gives birth to twins. The goddesses Venus and Diana find the newborn twins and take them: Venus takes Amoretta and raises her in the Garden of Adonis, and Diana takes Belphoebe and does what she wants with her.
ellauri140.html on line 111: Libresse F-, alias Duessa, a lady who personifies Falsehood in Book I, known to Redcrosse as "Fidessa". As the opposite of Una, she represents the "false" religion of the Roman Catholic Church. She is also initially an assistant, or at least a servant, to Archipelago.
ellauri140.html on line 115: Tsiou M+, the Knight of Temperature, the hero of Book II. He is the leader of the Knights of Maidenhead and carries the image of Gloriana on his shield. According to the Golden Legend, St. George´s name shares etymology with Guyon, which specifically means "the holy wrestler".
ellauri140.html on line 121: The Redcrosse Knight, hero of Book I. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Punaisen Ristin kenraali. Wears Lacrosse shirt with logo of Libresse, the crocodile Queen Mary.
ellauri140.html on line 132: Una F+, the personification of the "True Church". She travels with the Redcrosse Knight (who represents England), whom she has recruited to save her parents´ castle from a dragon. She also defeats Duessa, who represents the "false" (Catholic) church and the person of Mary, Queen of Scots, in a trial reminiscent of that which ended in Mary´s beheading. Una is also representative of Truth. Aku Ankalla oli paleoliittinen väkivahva ihailija nimeltä Una joka ei osannut minä-sanaa. Kymingatar Elisabet sanoi aina me. We are not amused.
ellauri140.html on line 140: Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista.
ellauri140.html on line 146: According to Richard Simon Keller, George Lucas's Star Wars film also contains elements of a loose adaptation, as well as being influenced by other works, with parallels including the story of the Red Cross Knight championing Una against the evil Archipelago in the original compared with Lucas's Luke Skywalker, Princess Leia, and Darth Vader. Keller sees extensive parallels between the film and book one of Spenser's work, stating "Almost everything of importance that we see in the Star Wars movie has its origin in The Faerie Queene, from small details of weaponry and dress to large issues of chivalry and spirituality". Olix Dispenserillä valomiekkoja ja muovihaarniskoita? Tuhoplaneettoja? Täytyypä tutustua. No ainakin on sexirobotteja. She is not a toy!
ellauri140.html on line 162: The House is an emblem of sin and worldliness. The ruler of the palace is Lucifera, who is accompanied by her six counselors. Together they represent the seven deadly sins. When the Redcrosse Knight encounters the palace, he is met with Lucifera and her parade. Each counselor, a sin, and the falsehood of the structure itself representing a flawed nature, altogether embody the House of Pride.
ellauri140.html on line 164: In the House of Pride, the Redcrosse Knight sees Lucifera on a chariot being pulled by six counselors riding animals. With Lucifera symbolizing the sin of pride, the remaining six sins are represented by her counselors. Each counselor slightly resembles the animal he is riding.
ellauri140.html on line 166: Pride (F) – Lucifera, whose name derives from Lucifer, is ruler of the six counselors in he Faerie Queene. She represents pride because she takes pride in her name, which can be seen as paying homage to Satan. Ylpeä pelaa vastapuolen tiimissä.
ellauri140.html on line 174: Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole.
ellauri140.html on line 180: Nää on selkeästi moraalisia vikoja, koska ne koskee aappalauman yhteispeliä. Apina joka ei tunne paikkaansa, koittaa ottaa yhteisestä laarista enemmän kuin sille kuuluu nokintajärjestyxessä, käyttäen apinanraivoa ja monkey bisnestä ihan väärässä paikassa. Ikävä vaan et Spenser taas projektoi nää apinan puutteet fellow elukoihin. (Jos ne edes on nyt puutteita muiden kuin hopeaselkien kirjoissa, Darwinilla tuskin on niihin nokan koputtamista. Kyseessähän on vaan vanha kilpailu eusosiaalisten ja erakoiden elukoiden välillä. Molemmilla on puolesa, kuten sanoi Sirkka-täti, se isänpuoleinen.) On ymmärrettävää mix ylpeys mainitaan ensimmäisenä, sillä nöyrä hoxaa sanomattakin että suutarin paikka on lestin ääressä. (Snob on muuten tarkoittanut suutarin alasinta, kuten on todettu jo toisaalla.)
ellauri140.html on line 203: By 1594, Spenser's first wife had died, and in that year he married a much younger Elizabeth Boyle, a relative of Richard Boyle, 1st Earl of Cork. He addressed to her the sonnet sequence Amoretti. The marriage itself was celebrated in Epithalamion. They had a son named Peregrine. Ei ollut varmaan yhtä hyvä laulamaan kuin Susan Boyle, mutta ehkä nätimpi. Did you prick his Boyle? MY GOODNESS!
ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen.
ellauri140.html on line 220: The Ballad of the Green Berets ist ein 1966 veröffentlichtes Lied geschrieben von Robin Moore, gesungen von Barry Sadler über die Green Berets, eine Spezialeinheit der US-amerikanischen Armee. In den USA erreichte das Lied den ersten Platz der Billboard Hot 100 Charts sowie den ersten Platz in den Popcharts und den zweiten Platz in den Countrycharts. Es war die meistverkaufte Single des Jahres 1966 in den USA.
ellauri140.html on line 232: Barry Sadler was a twenty-five year old active duty Green Beret medic in 1966 when he first performed “Ballad of the Green Berets” on The Ed Sullivan Show. The song soon reached number one in the charts and eventually sold eight million copies. Sadler’s performance and the song’s popularity celebrated The Green Berets as the ultimate example of American military prowess, bravery and commitment. It fed into a specific postwar representation of modernity that was soon to be challenged by the escalation of the war in Vietnam.
ellauri140.html on line 259: Ich hör von fern die Krähen schrein He had died for those oppressed Hän oli kuollut noiden sorrettujen puolesta.
ellauri140.html on line 318: And on his brest a bloudie Crosse he bore, Ja rinnassa oli sillä Finlands röda kors,
ellauri140.html on line 340: A lovely Ladie° rode him faire beside Ihqu leidi ravasi sievänä sen vieressä,
ellauri140.html on line 391: The builder Oake,° sole king of forrests all, lepästä 10% koivuhalkoja,
ellauri140.html on line 392: The Aspine good for staves, the Cypresse funerall.° Tammi on koko mezän kymingas.
ellauri140.html on line 411: Furthest from end then, when they neerest weene, Vaan pyörivät kuin puolukka pillussa,
ellauri140.html on line 417: At last resolving forward still to fare, Lopulta ne päättää jatkaa eteenpäin,
ellauri140.html on line 533: Ten thousand kindes of creatures, partly male 10K erilaista otusta, osaxi miehiä
ellauri140.html on line 555: That from their noyance he no where can rest, Eikä se pääse niistä rauhaan sitten millään,
ellauri140.html on line 627: And often knockt his brest, as one that did repent. Mätki katuvasti rintalasta nyrkillä.
ellauri140.html on line 634: Of straunge adventures, which abroad did pas. Mitään kvestejä auki siellä päin.
ellauri140.html on line 637: Bidding his beades all day for his trespas, joka ei muuta tee kun laskee pellettejä
ellauri140.html on line 657: May ever passe, but thorough great distresse. Eikä pääse läpikään kuin vaivalla.
ellauri140.html on line 661: But wanting rest will also want of might? Maha tarvii pihvin kahvin sekä munkin?
ellauri140.html on line 662: The Sunne that measures heaven all day long, Aurinkokin joka koko päivän ravaa
ellauri140.html on line 667: Then with the Sunne take Sir, your timely rest, Tee siis niinkuin se ja pidä ruokapaussi,
ellauri140.html on line 680: Downe in a dale, hard by a forests side, Laaxon pohjalla skuzin vieressä,
ellauri140.html on line 681: Far from resort of people, that did pas Kaukana lomakeskuxista,
ellauri140.html on line 851: Her chast hart had subdewd, to learne Dame Pleasures toy. Ampuu nuolen siihen yhteen paikkaan tarkasti.
ellauri140.html on line 863: Whilst freshest Flora° her with Yvie girlond crownd. Tuoreimmat kukat tukkaan seppelöitynä.
ellauri140.html on line 905: My Fathers kingdome—There she stopt with teares; Mun isän valtakunnasta - tässä se jäi itkeskelemään;
ellauri140.html on line 907: And then againe begun; My weaker yeares Size jatkoi: Mun vähäsemmät vuodet, ketkä on vankina
ellauri140.html on line 908: Captiv'd to fortune and frayle worldly feares, Onnessa ja maallisessa pelossa, pakenee sun uskon luo
ellauri140.html on line 910: Let me not dye in languor and long teares. Kuolla kaipuussa ja pitkänhuiskeissa kyynelissä.
ellauri140.html on line 931: Ne let vaine feares procure your needlesse smart, Älä anna turhan pelon tuottaa sulle tarpeetonta kipua,
ellauri140.html on line 932: Where cause is none, but to your rest depart. Ei siihen ole syytä, vaan lähe pötköllesi rauhassa.
ellauri140.html on line 945: That troublous dreame gan freshly tosse his braine, Alkoi rainata sitä vaivaannuttavaa unennäköä
ellauri140.html on line 946: With bowres, and beds, and Ladies deare delight: Jossa oli perseitä ja petejä, ja kuumia kanoja;
ellauri140.html on line 959: But firme is fixt, and sendeth light from farre On valtameressä eikä silti kostea,
ellauri140.html on line 1012: But hardly was restreined of that aged sire. Ilman vanhusta siinä silminnäkijänä.
ellauri140.html on line 1018: He could not rest, but did his stout heart eat, Ei voinut nukkua, vaan järsi nyrkkiä,
ellauri140.html on line 1045: Yet she her weary limbes would never rest, Siitä huolimatta hiän jaxoi yrittää,
ellauri140.html on line 1047: Did search, sore grieved in her gentle brest, Surkea oli suru sen sievässä rinnassa,
ellauri140.html on line 1054: And Una wandring in woods and forrests, Unan vaeltelevan mezälöissä ja mezissä,
ellauri140.html on line 1057: Yet rests not so, but other meanes doth make, Muttei jää laakereillaan lepäämään, vaan uusia
ellauri141.html on line 59: The great charm of Maecenas in his relation to the men of genius who formed his circle was his simplicity, cordiality and sincerity. Although not particular in the choice of some of the associates of his pleasures, he admitted none but men of worth to his intimacy, and when once admitted they were treated like equals.
ellauri141.html on line 68: Useat Horatiuksen käyttämät runomitat ovat kreikkalaisten kehittämiä, ja niiden täydellinen ymmärtäminen vaatii antiikin Kreikan kirjallisuuden tuntemusta. Horatiuksen oodit taas olivat ainutlaatuisia ja ilmestyessään uusi muoto Rooman kirjallisuudessa. Niiden ymmärtäminen ei vaadi midiä. Ne poikkesivat suuresti esimerkiksi Catulluksen lyyrisestä tuotannosta. Lähimpinä esikuvina Horatiukselle olivat kreikkalaiset runoilijat Alkaios ja Arkhilokhos. Oodeissa Horatius käsitteli sekä henkilökohtaisia kokemuksiaan että esikuvilta lainattuja aiheita, esimerkiksi maalaiselämän ylistystä. Monet hänen oodeistaan ovat hyökkäyksiä hänen aikalaisiaan vastaan tai pilkkarunoja heistä. Oodeissa tulevat esille liiallisuuksien välttäminen eli kultainen keskitie, ajan nopea kuluminen, oikeaan hetkeen tarttuminen, rakkaus, viini, isänmaallisuus ja terve itsetietoisuus. Kuulostaa izehoitokirjalta.
ellauri141.html on line 85: Maecenas : Dear soldiers! I have prepared us all drinks and space to rest after our long weary day of fighting...
ellauri141.html on line 106: The Cilnii supported Roman interests in Etruria, and were expelled from Arretium in 301 BC, but regained their position with Roman aid. Maecenas was portrayed by Alex Wyndham in the second season of the 2005 HBO television series Rome. He was portrayed by Russell Barr in the made-for-TV movie Imperium: Augustus. He is also featured in one episode of the second series of Plebs on ITV. In the 2021 TV series Domina, he was portrayed by Youssef Kerkour.
ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 - 27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend.
ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter.
ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas.
ellauri141.html on line 121: O et praesidium et dulce decus meum, Ja mun presidentti ja mun sulo sponsori!
ellauri141.html on line 207: Vähän kirjallista arvoa on Horatiuxen muutamilla Arkhilokhoxen sävyyn muodostelemilla häväistysrunoilla, joista toiset ovat häikäilemättömän realistisia ja suorastaan sukupuolikuria loukkaavia. Näiltä runopukuun puetuilta henkilökohtaisilta hyökkäyxiltä, joilta puuttuu kokonaan esteettinen perustunnelma, täytyykin hyvin suuressa määrässä kieltää varsinainen kaunokirjallinen arvo. Ne ovat yxinkertaisesti mauttomia. Toisinaan voi H. mennä jopa arveluttavan pitkälle. Pitkäköhän Flaccuxella oli jäykkänä? Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa. Tuskin muisti izekään.
ellauri141.html on line 220: simplici myrto nihil adlabores Pelkkään myrttiin tarvihe
ellauri141.html on line 241: quae solet matres furiare equorum, Se mikä heppojen mammoja vaivaa,
ellauri141.html on line 258: sed incitat me pectus et mammae putres It’s your slack breasts that rouse me (I have seen
ellauri141.html on line 316: quam canis acer ubi lateat sus. or oppressive billy-goat bedded in bristly armpits.
ellauri141.html on line 318: crescit odor, cum pene Soluto her mummified members when a penis remains prone
ellauri141.html on line 332: cui properabantur? tibi nempe, were sent express to no-one except–yes–
ellauri141.html on line 333: ne foret aequalis inter conviva, magis quem you, making you the best-dressed of your drinking buddies,
ellauri141.html on line 339: "Of small stature, fond of the sun, prematurely grey, quick-tempered but easily placated". Häntä vaivasi jonkinlainen silmätauti. Luonteeltaan hän näyttää olleen vilkas, iloinen ja leikkisä vanhapoika. Äkkipikainen, suuttui helposti mutta leppyi yhtä helposti. Bilbo Hobbitin doppelgängeri. The poet died at 56 years of age, not long after his friend Maecenas [or before? Opinions vary] near whose tomb he was laid to rest.
ellauri141.html on line 357: Even a casual reader of the Odes will soon notice that sex in Horace’s poems is ambidextrous. I’m not going to presume to analyze Horace’s sexuality beyond what he tells us in the poems, but when the word puer — boy — occurs in a Horace poem, as often as not it refers to a household slave, a serving boy. And at boring times, the puer becomes an object of sexual convenience.
ellauri141.html on line 359: In Satire 1.2, he recites all the troubles men get into chasing married women, freedwomen, even whores and — in a notorious passage — offers a sensible Roman alternative:
ellauri141.html on line 388: Heus puer, digitos ex anu. St Jerome modelled an uncompromising response to the pagan Horace, observing: "What harmony can there be between Christ and the Devil? What has Horace to do with the Psalter?" The first English translator Thomas Drant placed translations of Jeremiah and Horace side by side in Medicinable Morall, 1566. The Scot George Buchanan paraphrased the Psalms in a Horatian setting. John Keats echoed the opening of Horace's Epodes 14 in the opening lines of Ode to a Nightingale. Byron's famous lines from Childe Harold (Canto iv, 77) hit it on the nail:
ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.'
ellauri141.html on line 466: Kipling syntyi 30. joulukuuta 1865 Bombayssa, Brittiläisessä Intiassa. Hänen äitinsä oli metodistipastorin tytär Alice Kipling (o.s. MacDonald) ja isänsä bombaylaisen taidekoulun rehtori ja professori John Lockwood Kipling. John ja Alice olivat ensimmäisen kerran tavanneet 1863 Rudyardjärvellä Rudyardin kylässä Staffordshiressa. He avioituivat ja muuttivat 1865 Intiaan, jossa esikoispoika syntyi pian muuton jälkeen. Poika sai etunimensä vanhempiensa ensimmäisen kohtaamispaikan mukaan. Kiplingin syntymäpaikalla Sir J. J.:n käyttötaiteiden instituutin kampusalueella Mumbaissa (entinen Bombay) on hänen syntymästään kertova kyltti. You are here.
ellauri141.html on line 502: George Beresford ('Turkey'), who shared a study with Kipling and Dunsterville ('Stalky'), reports Kipling as bad at Latin and with no Greek. Little of his education stuck. His reputation at school was of someone who was imprecise about scansion, long or short syllables and syntax, and who made wild and funny guesses at the sense.
ellauri141.html on line 505: In the classics, that is Latin, he was no more than an ordinary boy, but he gave the impression that if he thought it essential for his literary ambitions, he would tackle it to good purpose. But somehow he did not so think, and he made no effort to acquire a vocabulary or memorise Latin words—consequently, his construes were sometimes a succession of errs and hums waiting and hoping for the form-master kindly to supply the missing translation. (5)
ellauri141.html on line 507: Kipling himself confessed that ‘every Latin quantity was an arbitrary mystery’ to him, that his teacher Crofts ‘loathed me as to Latin’ and that he had construed the beginning of the Cleopatra Ode (1.37) very badly on one occasion. It was M'Turk/Beresford who composed the Latin elegiacs translating Gray’s Elegy which Stalky and Beetle needed to prepare.
ellauri141.html on line 513: Kipling encountered him as a schoolboy, and wrote in Something of Myself (p.33) that C----, his classics master ('King' in Stalky & Co.) ...taught me to loath Horace for two years, to forget him for twenty, and then to love him for the rest of my days and through many sleepless nights.
ellauri141.html on line 519: ... Here is my defence of this alleged wicked waste of time. The reason why one has to parse and construe and grind at the dead tongues in which certain ideas are expressed is … because only in that tongue is that idea expressed with absolute perfection…. by a painful and laborious acquaintance with the mechanism of that particular tongue; by being made to take it to pieces and put it together again, and by that means only, we can arrive at a state of mind in which … we can realise and feel and absorb the idea.
ellauri141.html on line 527: But while Rome flourished she imposed law and order inside the empire. Dis te minorem quod geris imperas. Despite oppression, injustice and corruption, despite the horrors of the penal code, Rome allowed civil society to develop. Paulus could use the privileges of citizenship and travel on mostly safe roads and sea routes.
ellauri141.html on line 552: sponte sua segetem venenis. Present, or to be paid for, brings
ellauri141.html on line 566: The genesis of Horace Odes, Book V was in the brains of Kipling. It occurred to him about the blackest time of the last war, end of 1917 and early months of 1918, as a means of keeping up one's spirits and distracting our thoughts from present troubles, and he wrote to me outlining his plan and making many admirable suggestions for subjects of the sham odes. (262)
ellauri141.html on line 567: Graves wrote for The Spectator and for Punch and his comic histories must have been to Kipling’s taste. He collaborated with E. V. Lucas, also a Punch journalist, with whom Kipling had corresponded at least since 1906. (263)‘He was the most exhilarating of companions, radiating vitality, goodwill and interest in the other man and his concerns’.
ellauri141.html on line 571: Weapons too faithful offer them using all things mixed with blood and he who loudly brings false charges exhausts the unique hour capable of preserving works.
ellauri141.html on line 617: Valkeakoski-portaalin tietoja Huntuvuoresta
ellauri141.html on line 682: Suomen nuoressa tasavallassa historiankirjoitus oli vahvasti nationalistista ja historiantutkimuksella pyrittiin todistamaan Suomen erityisasema historiassa. Historiantutkijoiden valtaosa asettui valkoisen Suomen tutkijoiksi.
ellauri141.html on line 759: In 1897, Hégésippe Légitimus, the first native Guadeloupan elected president of the Guadeloupe General Council, took office with a vindictive agenda towards colonists. The Leger family returned to metropolitan France in 1899 and settled in Pau. The young Alexis felt like an expatriate and spent much of his time hiking, fencing, riding horses and sailing in the Atlantic. He passed the baccalauréat with honours and began studying law at the University of Bordeaux. When his father died in 1907, the resulting strain on his family's finances led Leger to temporarily interrupt his studies, but he eventually completed his degree in 1910.
ellauri141.html on line 763: While in China, Leger had written his first extended poem Anabase, publishing it in 1924 under the pseudonym "Saint-John Perse", which he employed for the rest of his life. He then published nothing for two decades, not even a re-edition of his debut book, as he believed it inappropriate for a diplomat to publish fiction. After Briand's death in 1932, Leger served as Inspector Leger under Comissaire Maigret (Quai d'Orfevres) until 1940. Within the Foreign Office he led the optimist faction that believed that Germany was unstable and that if Britain and France stood up to Hitler, he would back down. Har har. A gifted diplomat.
ellauri141.html on line 769: In 1960, he was awarded the Nobel Prize in Literature. After receiving the Nobel Prize, he wrote the long poems Chronique, Oiseaux and Chant pour un équinoxe and the shorter Nocturne and Sécheresse. In 1962, Georges Braque worked with master printmaker Aldo Crommelynck to create a series of etchings and aquatints, L'Ordre des Oiseaux, which was published with the text of Perse's Oiseaux by Au Vent d'Arles.
ellauri141.html on line 771: A few months before he died in 1975, Leger donated his library, manuscripts and private papers to Fondation Saint-John Perse, a research centre devoted to his life and work (Cité du Livre, Aix-en-Provence), which remains active to the present day. He died in his villa in Giens and is buried nearby. Varsinainen kermaperse tää Saint-John.
ellauri141.html on line 794: Gordon Wenham, on the other hand, understands the verse to indicate Jabal was the first "dweller with herds." That is, he was the "father of the Bedouin lifestyle." He notes that whereas Abel "merely lived off his flocks," Jabal could "trade with his beasts of burden," and that this "represents cultural advance." Ensimmäinen rättipää.
ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle.
ellauri142.html on line 34: karm na karane se, karm karana shreshth hai. Konservatiivinen henkilö näkee vaikeuksia vain kaikissa tilaisuuksissa, kun taas optimistinen henkilö näkee mahdollisuuksia kaikissa vaikeuksissa. Kapt. Kalpa on quite a dish, tuumaa kers. Ärjylä. ellauri142.html on line 51: Markku is described as the fat, large-bodied, ungainly, and socially awkward illegitimate son of an old Russian grandee. He is educated in France and returns to Russia as a misfit. His unexpected inheritance of a large fortune makes him socially desirable. Markku is ensnared by the fortune-hunting Kristina Curagina, whose eventual deception leaves him depressed and confused, spurring a spiritual odyssey that spans the novel.
ellauri142.html on line 55: Markku's life changes after he becomes the sole heir to his father's vast estate, and his position in society is changed from that of an illegitimate son to the new Count Bezukhov. His inability to control his emotions and sexual passions lead him into a marriage with the vapid but sexually beautiful Princess Kristina, a match which her self-serving father, Prince Carl Erik, sets up to secure his access to Markku's newly acquired vast fortune. Kristina is not in love with Markku, and has affairs. From jealousy, Markku shoots his suspected lover, Dolokhov, in a duel. He is distraught at having committed such a crime and eventually separates from Kristina and then becomes a Freemason. His madhat escape into the city of Moscow and his subsequent obsessive belief that he is destined to be Napoleon’s mistress show his submission to irrational impulses. Yet his search for meaning in his life and for how to overcome his emotions are a central theme of the novel. He eventually finds love and marriage with Pirkko Hiekkala, becomes a ladies shoes salesman called Al Bundy and their marriage is perhaps the culmination of a life of moral and spiritual questioning. They have four children: three boys and one girl. Correction, one extremely good-looking platinum blonde girl and one about equally gifted son.
ellauri142.html on line 63: Markku is an outcast. The awkward, illegitimate son of a dazzlingly wealthy Count, he was educated in France but returns to Russia now that his father’s health is in decline. Polite society shuns him for his hero-worship of Napoleon and enthusiasm for the politics of revolution. But his blundering sincerity charms Andrei, his truest friend; and the blonde air hostess Natacha, who delights in his presence. He is quickly married off by stealth through the manipulation of others around him and is likely to face further heartache given that his wife prefers bedding her brother. It looks like this unlikely hero is smitten with her mother Pirkko Hiekkala but is set for heartache given his kind and gentle nature.
ellauri142.html on line 75: In the 1870s, Tolstoy experienced a profound moral crisis, followed by what he regarded as an equally profound spiritual awakening, as outlined in his non-fiction work A Confession (1882). His overly literal interpretation of the ethical teachings of Jesus, centering on the Sermon on the Mount, caused him to become a fervent Christian anarchist and pacifist. His ideas on nonviolent resistance, expressed in such works as The Kingdom of God Is Within You (1894), had a profound impact on such pivotal 20th-century figures as Mahatma Gandhi, Martin Luther, and Stephen King.
ellauri142.html on line 79: Tolstoy was born at Yasnaya Polyana, a family estate 12 kilometres (7.5 mi) southwest of Tula, and 200 kilometres (120 mi) south of Moscow. He was the fourth of five children of Count Nikolai Ilyich Tolstoy (1794–1837), a veteran of the Patriotic War of 1812, and Countess Mariya Tolstaya (née Volkonskaya; 1790–1830). His mother died when she was two and his father when he was nine. Tolstoy and his siblings were brought up by relatives. In 1844, he began studying law and oriental languages at Kazan University, where teachers described him as "both unable and unwilling to learn".
ellauri142.html on line 87: His experience in the army, and two trips around Europe in 1857 and 1860–61 converted Tolstoy from a dissolute and privileged society author to a non-violent and spiritual anarchist. Others who followed the same path were Markku Graae, Alexander Gerzen, Mikhail Bakunin and Peter Kropotkin. During his 1857 visit, Tolstoy suffered a public execution in Paris, a traumatic experience that marked the rest of his life. In a letter to his friend Vasily Botkin, Tolstoy wrote: "The truth is that the State is a conspiracy designed not only to exploit, but above all to corrupt its citizens ... Henceforth, I shall never serve any government anywhere.
ellauri142.html on line 93: Tolstoy's concept of ahimsa was bolstered when he read a German version of the Tirukkura. The Tirukkuṟa (Tamil: திருக்குறள், lit. 'sacred verses'), or shortly the Kura, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 short couplets, or kura, of seven words each. The text is divided into three books with aphoristic teachings on virtue (aram), wealth (porul) and sex (inbam), respectively. The Kura is traditionally praised with epithets and alternate titles such as "the Tamil Veda" and "the divine book." Written on the foundations of ahimsa, it emphasizes non-violence and moral vegetarianism as highest virtues for an individual.
ellauri142.html on line 100: “George Washington was a Mason, along with 13 other presidents and numerous Supreme Court Justices. Benjamin Franklin published a book about Freemasonry on his own printing press. Nine signers of the Declaration of Independence were Freemasons, including the man with way the biggest signature of all: John Hancock.” Put your Hancock right here on the line if it fits, like Babbitt said.
ellauri142.html on line 104: When diplomats and politicians joined the organization in the mid-1600s, the stonemason lodge movement began its climb as a stealthy phenomenon. If you were politically active and wanted to connect with the power structures of the times, you would do just about anything to become a member of The Masons.
ellauri142.html on line 110: Initially, the Freemason creed declared anti-Catholic, anti-Royalty, and anti-Democratic (i.e. Republican) virtues, including self-government, personal freedom, gun laws, and free enterprise. The basic tenet was that no person or organization should be controlled or oppressed by a government or religion, or their respective laws and doctrines. At their start, and for centuries, The Freemasons were a feisty, calculating, and powerful coalition.
ellauri142.html on line 122: While the rest of the world is no longer fearful of Freemasonry, The Catholic Church continues to warn its “faithful” of Freemasonry’s alleged anti-church teachings. In 1983, the papal state declared that Catholics “who enroll in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion.” This proclamation comes from the same church that continues to profess that women are not holy or God-ordained enough to be in the priesthood.
ellauri142.html on line 143: Rituals help us physicalize our beliefs, desires, and commitments. For many, performing a weekly or monthly ritual is a profound physical, psychological or emotional workout. Rituals help people connect to themselves, their chosen communities, and their Gods.
ellauri142.html on line 170: The secret Freemason handshakes are not so secret anymore. You can google them and see a fascinating little list with images, noting their respective nuances.
ellauri142.html on line 188: If you’re interested in membership, be prepared to be a fiercely loyal member, because new initiates are still sworn to the same rites and secrecy as Scotland’s William Schaw and former President George Washington.
ellauri142.html on line 270: Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa).
ellauri142.html on line 368: Mutta jos sinä et tahdo käydä tätä oikeutettua sotaa, niin hylkäät velvollisuutesi ja kunniasi sekä teet syntiä. 34. Silloin apinat rupeavat puhumaan sinun iankaikkisesta häpeästäsi, ja sille, jota on suuressa arvossa pidetty, on kunniattomuus pahempi kuin kuolema.
ellauri142.html on line 378: Säälittäviä ovat ne, jotka toimivat palkinnon odotuksesta. Puuhaile vaan kaikenlaista vaan äläkä missään tapauksessa respice finem. Joogan juju on tarkoituxettomassa toiminnassa. Joka onnettomuudesta ei sure eikä onnellisuudesta iloitse, sillä on totuuden tieto. Kun hän kuin kuoreensa vetäytynyt kilpikonna, kääntää kaikki aistinsa ja ajatuksensa pois ulkonaisista kappaleista,
ellauri142.html on line 548: ”Suurista ja pyhistä asioista pitää puhua ainoastaan korkeassa ja jalossa mielessä eli majesteetillisessä sieluntilassa.” (Eckhart) Vähän vaikeeta se on kun joku koko ajan vieressä päästää pahanhajuisia puuppia.
ellauri142.html on line 609: Spencer's reputation among the Victorians owed a great deal to his agnosticism. He rejected theology as representing the 'impiety of the pious.' He was to gain much notoriety from his repudiation of traditional religion, and was frequently condemned by religious thinkers for allegedly advocating atheism and materialism. Nonetheless, unlike Thomas Henry Huxley, whose agnosticism was a militant creed directed at 'the unpardonable sin of faith' (in Adrian Desmond's phrase), Spencer insisted that he was not concerned to undermine religion in the name of science, but to bring about a reconciliation of the two. The following argument is a summary of Part 1 of his First Principles (2nd ed 1867).
ellauri142.html on line 611: Starting either from religious belief or from science, Spencer argued, we are ultimately driven to accept certain indispensable but literally inconceivable notions. Whether we are concerned with a Creator or the substratum which underlies our experience of phenomena, we can frame no conception of it. Therefore, Spencer concluded, religion and science agree in the supreme truth that the human understanding is only capable of 'relative' knowledge. This is the case since, owing to the inherent limitations of the human mind, it is only possible to obtain knowledge of phenomena, not of the reality ('the absolute') underlying phenomena. Hence both science and religion must come to recognise as the 'most certain of all facts that the Power which the Universe manifests to us is utterly inscrutable.' He called this awareness of 'the Unknowable' and he presented worship of the Unknowable as capable of being a positive faith which could substitute for conventional religion. Indeed, he thought that the Unknowable represented the ultimate stage in the evolution of religion, the final elimination of its last anthropomorphic vestiges.
ellauri142.html on line 759: Piereskelyn avulla meille ilmenee luonto ikään kuin kuviteltuna persoonana. Tätä kuvitteellista persoonaa nimitetään Isäksi. Isällä siis kädetetään siedätystä, jolla taas on puhdas, korkea, izesaastuttamaton jumalaton kärki. Tämä kärki hajuaa ja ikään kuin katsoo oman läpensä läpitte. Tämän saastuttamattoman kärjen objektiivinen kohde on ’Poika’ eli ’poika, sano’ (Logo). Isän ja pojan välillä oleva ikuinen edestakainen sisään ulos suhde toinen toiseensa, eli toisin sanoen runkkaus on pyhä henki.” (Eckhart: Tätä asiaa pitää tarkasti miettiä, ennen kuin sen käsittää.)
ellauri142.html on line 842: Rakshasa, are cannibalistic beings in Hinduism, Buddhism and Jainism. Rakshasas are also called "man-eaters". Rakshas is also used to describe Asuras, which are power seeking deities that lack divinity. They are often depicted as antagonists in Dharmic religious scriptures.
ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.
ellauri142.html on line 997: Ja vielä teosofisen seuran sinetti, plus legenda: Symboli on jonkin käsitteen näkyvä vertauskuva. Tällaiset vertauskuvat ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskuntakin. Jokaisella tieteellä, kauppahuoneella ym. laitoksella ovat omat logonsa. Näinä aikoina, jolloin kirjaimet ja kirjoitustaito ovat tuiki tuntemattomat, ovat tällaiset vertauskuvat erittäin suuresta arvosta. Nyt käytetään niin paljon ikoneja, että niistä aikaa voittaen kehittyy kokonainen kuvakirjoitus. Kaikki mobiilit
ellauri142.html on line 1027: Vuonna 1861 hän julkaisi jatkoa, teoksen nimeltä La Clef des Grands Mystères (suom. Suurten mysterioiden avain), joka ilmestyi vuonna 1921 Ruusu-Risti-aikakauslehdessä Pekka Ervastin suomentamana. Pekka Ervastilla oli kesämökki Sysmässä. Myöhempiä Levin maagisia töitä olivat muun muassa Fables et Symboles (1862, 'Tarinoita ja kuvia'), ja La Science des Esprits (1865, 'Henkien tiede'). Vuonna 1868 hän kirjoitti kirjan Le Grand Arcane, ou l'Occultisme Dévoilé ('Suuri salaisuus', paljastettu okkultismi); teos kuitenkin julkaistiin vasta 1898.
ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.
ellauri142.html on line 1039: Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin!
ellauri142.html on line 1045: Smail wrote several books on the subject of psychotherapy, emphasizing the extent to which society is often responsible for personal distress. Critical of the claims made by psychotherapy, he suggests that it only works to the extent that the therapist becomes a friend of the patient, providing encouragement and support. Much distress, he says, results from current conflicts, not past ones, and in any case, damage done probably cannot be undone, though we may learn to live with it. He doubts whether 'catharsis', the process whereby it is supposed that understanding past events makes them less painful, really works. The assumption that depression, or any other form of mental distress, is caused by something within the person that can be fixed, is he argued, without foundation. He could thus be regarded as part of the 'anti-psychiatry' movement, along with R.D. Laing and Thomas Szasz, but where Laing emphasised family nexus as making psychosis understandable, Smail emphasises 'Interest' and power in relation to more everyday distress. These are integral to Western society, and, he suggests, considered out of bounds by most psychotherapists, who are themselves both constrained and complicit in protecting their own interests.
ellauri143.html on line 47: “At first, it may resemble a porcupine. But a closer look will tell it is actually looks like a rat,” he says. “It is actually the size of a coconut,” he says.
ellauri143.html on line 57: The Bharatiya Janata Party (pronounced [bʱɑːɾət̪iːjə dʒənət̪ɑː pɑːrtiː] ( listen); English: Indian People's Party; abbr. BJP) is one of two major political parties in India, along with the Indian National Congress. It has been the ruling political party of the Republic of India since 2014. The BJP is a right-wing party, and its policy has historically reflected Hindu nationalist positions. It has close ideological and organisational links to the much older Rashtriya Swayamsevak Sangh (RSS). As of 2020, it is the country's largest political party in terms of representation in the national parliament and state assemblies and is by far the world's largest party in terms of primary membership, with the second largest party, the Communist Party of China, having about half the registered members of the BJP.
ellauri143.html on line 60: In the picture tweeted on Saturday (November 2), Thiruvalluvar, who is revered in Tamil Nadu for authoring Thirukkural, a collection of 1,330 life-advice couplets, is seen smeared with sacred ash and wearing a rudraksha necklace and upper-arm bracelets. This is an entirely new portrayal of the ancient poet whose pictures has so far shown him attired only in white and without religious symbols.
ellauri143.html on line 66: The Dravidar Kazhagam, founded by social activist Periyar, is known for conducting Thirukkural conferences across the state. Its deputy president Kali Poongundran said that this shows the BJP’s true motives behind promoting Thirukkural.
ellauri143.html on line 71: The history behind the picture of Valluvar is itself an interesting one. Painter KR Venugopal Sarma picturised him in 1950s and the painting was accepted by then chief minister CN Annadurai as the official picture of the poet.
ellauri143.html on line 72: Before Sarma, several others had attempted picturising the philosopher-poet, however, they were all rejected because of giving Valluvar a religious identity. Annadurai had also ordered to put up the pictures of Valluvar in all state government institutions.
ellauri143.html on line 80: Considered one of the greatest works ever written on ethics and morality, it is known for its universality and secular nature. Its authorship is traditionally attributed to Valluvar, also known in full as Vallu Mursu. In addition, it highlights truthfulness, self-restraint, gratitude, hospitality, kindness, goodness of wife, duty, giving, and so on and so forth, besides covering a wide range of social and political topics such as king, ministers, taxes, justice, farts, war, greatness of army and soldier's honor, death sentence for the wicked, agriculture, education, abstinence from alcohol and intoxicants.
ellauri143.html on line 84: The Kura has been widely admired by scholars and influential leaders across the ethical, social, political, economical, religious, philosophical, and spiritual spheres over its history. These include Ilango Adigal (never heard), Kambar (n.h.), Leo Tolstoy, Mahatma Gandhi, Albert Schweitzer (heard ok), plus Constantius Joseph Beschi, Karl Graul, George Uglow Pope, Alexander Piatigorsky, and Yu Hsi (all n.h.). The work remains to be translated. Oops correct that, the text has been translated into at least 40 Indian languages including English, making it one of the most translated ancient works. Ever since it came to print for the first time in 1812, the Kura text has never been out of print. Whole trainloads lie "left on read" in Sri Lanka.
ellauri143.html on line 86: Its author is praised for his innate nature of selecting the best virtues found in the known literature, like Juan Valdez the choicest coffee beans, and presenting them in a language that is common and acceptable to all (Tamil). The term Tirukkuṟaḷ is a compound word made of two individual terms, tiru and kuṟaḷ. The term tiru has as many as 19 different meanings but it means sacred. Kuṟaḷ means something like "short, concise, and abridged." Vizi näähän on Markku Envall-luokan aforismeja, Vaakku-Turmiola linjan törähdyxiä.
ellauri143.html on line 117: Or rather, wealth and pleasure must be pursued with an "action with renunciation" (Nishkan Karma), that is, one must act ostensibly without craving them in order to resolve neck tension.
ellauri143.html on line 267: 'Mere trifle!' saying thus, invades the wife, so he ensures
ellauri143.html on line 268: A gain of guilt that deathless aye endures!
ellauri143.html on line 271: Manly excellence, that scores not on another's wife,
ellauri143.html on line 284: Forgiving trespasses is good always;
ellauri143.html on line 427: Luku 25. Prossion Seeress (Armo): 241–250
ellauri143.html on line 440: 'We eat the slain,' you say, 'by us no living creatures die';
ellauri143.html on line 445: Who other creatures' flesh consumes but not his own.
ellauri143.html on line 451: What's the worth of shaven head or tresses long,
ellauri143.html on line 459: Luku 28. Sindrese Sittiont (koordinoiva): 271–280
ellauri143.html on line 492: If any rouse thy wrath, the trespass straight forget;
ellauri143.html on line 499: Where thou hast power thy angry will to work, thy wrath restrain;
ellauri143.html on line 572: Renunciation made- even here true pleasures men acquire;
ellauri143.html on line 573: Renounce while time is yet, if to such pleasures you aspire.
ellauri143.html on line 644: A king is he who treasure gains, stores up, defends,
ellauri143.html on line 677: Blockheads´ faces pairs of sores display.
ellauri143.html on line 747: The wise with watchful soul who coming ills foresee;
ellauri143.html on line 766: Faultless the king who first his own faults cures, and then
ellauri143.html on line 826: Luku 48. Seigenotrese Penos (Kivulias sarkopteri): 471–480
ellauri143.html on line 834: Beneficence that measures not its bound of means,
ellauri143.html on line 865: No bonds restrain such men, no shame deters from sin.
ellauri143.html on line 870: Luku 53. Sindresingin muste:521–530
ellauri143.html on line 910: By punishment of death the cruel to restrain,
ellauri143.html on line 923: Since true benignity, that grace exceeding great, resides
Kurkolla p.o. vakoojat. Muuten ei tule hallizemisesta mitään. Tää luku oli isä aurinkoisella tyynyn alla luotipyssyn vieressä.
ellauri143.html on line 1018: All whispered words and interchange of smiles repress,
ellauri143.html on line 1019: In presence of the men who kingly power possess.
ellauri143.html on line 1098: Where spreads fertility unfailing, where resides a band
ellauri143.html on line 1148: Tää ystävyys on taas sellanen missä esitetään presiis vastakkaisia neuvoja omalta kannalta ja vähän muidenkin kannalta. Muiden pitäis kyllä pysytellä mun ystävinä thru thick and thin, mutta mun on parasta valita ystävät tosi huolella ja dumpata tyhmät köyhät ja rumat joukosta kuin kuumat perunat. Ystävyydestä on tullut ihan fetischi nykyaikana. Ne ovat lähempänä kuin lähin puhelin, ja klaaniajan suku-ja heimositeitä ei enää tarvita. Kelassa on aina ystävä. Kaikki bunkkaavat omissa yhden hengen kopeissa ja tapaavat lähisukulaisia lähinnä jouluna. Vasta vanhana ne huomaavat, että veri on vettä sakeampaa. Vihreävetisiä ikätovereita kuolee ympäriltä kuin keiloja, eikä nuoret sukulaiset välitä. Niillä on omat ystävät.
ellauri143.html on line 1168: ´Tis staff that measures out one´s friends.
ellauri143.html on line 1179: Luku 83. SabotreSe-Seiresskof (Koodaa Friendly Seilip): 821–830
ellauri143.html on line 1221: Explanation : (A) pleasing (object) to his foes is he who reads not moral works, does nothing that is enjoined by them cares not for reproach and is not possessed of good qualities.
ellauri143.html on line 1248: Never underestimate the power of the dark side of the force. Nilkin pitää pitää mielessä, että herra se on herrallakin.
ellauri143.html on line 1286: No virtuous deed, no seemly wealth, no pleasure, rests
ellauri143.html on line 1358: Näillä tienoilla annetaan läpyja inhokkikäsitteille dignity ja sen vastakohta modesty. Mitä se on? The quality or state of being worthy of esteem or respect. Inherent nobility and worth. Poise and self-respect. The quality or state of being unassuming in the estimation of one's abilities. Propriety in dress, speech, or conduct.
ellauri143.html on line 1381: The rest to others bend subservient, eating what they give.
ellauri143.html on line 1482: In this resplendent armlets-bearing damsel live.
ellauri143.html on line 1497: Luku 111. Sindressing stoush (orgasmin nautinto): 1101–1110
ellauri143.html on line 1501: Luku 113. Sinavati Yinsen seiressio (Seitaar Seiprasai Kaadhal Saaththana): 1121–1130
ellauri143.html on line 1509: Manures it; my mother's word doth water it
ellauri143.html on line 1519: Will lay reserve aside, and mount the 'horse of palm'.
ellauri143.html on line 1523: I once retained reserve and seemly manliness;
ellauri143.html on line 1536: Explanation : Mine eyes will not close in sleep on your mistress's account; even at midnight will I think of mounting her the palmyra horse.
ellauri143.html on line 1550: Luku 118. Sindresser Seitre Gourss (Sokeus): 1171–1180
ellauri143.html on line 1558: Luku 122. Sindression skit (Unen tilaaja): 1211–1220
ellauri143.html on line 1573: Luku 125. Siniressin (sydämen residuaalinen sekoittaminen): 1241–1250
ellauri143.html on line 1575: Luku 126. Sindresse Sition (Joukkoräjäytys): 1251–1260
ellauri143.html on line 1584: Of womanly reserve love's axe breaks through the door,
ellauri143.html on line 1619: A cool reserve is like the salt that seasons well the mess,
ellauri143.html on line 1622: Explanation : Unusually great is the female simplicity of your maid whose beauty fills my eyes and whose shoulders resemble the bamboo.
ellauri143.html on line 1628: Explanation : To express their love-sickness by their eyes and resort to begging bespeaks more than ordinary female excellence.
ellauri143.html on line 1680: Seuraavaksi Siddhārtha vetäytyi metsissä elävien viiden berliininmunkin yhteisöön, jonka johtaja oli nimeltään Anakin Skywalker (pāliksi Aññāta Koṇḍañña), ja alkoi harjoittaa hyvin ankaraa askeesia. Siddhārthan harjoittama paasto oli niin ankaraa, että hän oman todistuksensa mukaan pystyi lopulta koskettamaan peräreiän kautta selkärankaansa. Kattokaa jätkät! Koittakaa! Viimein hän tajusi, ettei kukaan voi kokea tätä suurempaa kipua valaistuakseen, ja siitä huolimatta hän ei kuuden vuoden aikana ollut saavuttanut mitään erityisiä tiloja. Muistaessaan, kuinka oli poikasena spontaanisti saavuttanut resitatiivisen tilan istuessaan muna kädessä rusojambolaani-puun alla, Buddha tajusi, että tässä saattaisi olla polku valaistumiseen. Hän kuitenkin tiesi, ettei kykenisi saavuttamaan vastaavaa tilaa näin riutuneella ruumiilla, ja päätti siksi vahvistaa kehoaan ottamalla vastaan hänelle tarjottua ruokaa. Reilu kaveri. Tarinan mukaan sattumalta paikalle osunut pikkutyttö lähikylästä tarjosi hänelle riisiä ja maitoa. Kiitos kulta, olisko torttua?
ellauri143.html on line 1718: Levitaatio on ennen kaikkea mielen tyhjentämistä ajatuksista, mikä saavutetaan pysyttelemällä keskittyneesti nykyhetkessä jonkin toiminnan tai muun menetelmän avulla. Levitaatio yhdistää tiukan keskittymisen rentoutumiseen. Levitoija keskittyy intensiivisesti esimerkiksi kännykän soittoääneen tai kissavideoon, jonka seurauksena mieli tyhjentyy ajatuksista, stressistä ja levottomuudesta. Levitoinnin aikana levitoija tarkastelee omaa napaansa tai persettään objektiivisesti hukkumatta tai samaistumatta niihin.
ellauri143.html on line 1728: Sötö-koulukunnassa suositaan pelkistettyä shikantaza (suom. vain istumista) muotoa, jossa jo pelkkä tyhjän päällä istuminen itsessään on lopullinen päämäärä, johon sisältyy jo kaikki. Phil Rothin faijalla oli taukoomaton ummetus. "Kuulkaa nyt, minä yritän saada jotakin tulemaan. Eikö minulla ole tarpeexi vaikeaa ilman että ihmiset kiljuvat minlle kun minä yritän saada jotakin tulemaan?" Philillä izellään ei ollut vaikeuxia saada jotain tulemaan pikku ressukastaan. Tyttönorssissa tytöt istuivat kun niillä oli menstruaatio. Poikanorssit seisoivat vaikka niillä oisi ollut polluutio. Ja olikin.
ellauri144.html on line 49: Nugae on latinaxi hullutuxet. Pienenä en pitänyt nugaajäätelöstä, koska siinä oli teräviä pipunoita. Nykyään se on ihan parhautta. Nää on näitä nuorten ja presbyteerien välisiä eroja, joita Aristoteles setvii alempana tarkemmin.
ellauri144.html on line 56: The rhetorician Quintilian regarded Odes as just about the only Latin lyrics worth reading: "He can be lofty sometimes, yet he is also full of charm and grace, versatile in his figures, and felicitously daring in his choice of words." The fictional hero Tom Jones recited his verses with feeling. Etenkin tätä: Ou ou ou, Dilailaa! Nou nou nou, Dilailaa!
ellauri144.html on line 60: Nimirum sapere est abiectis utile nugis, et tempestivum pueris concedere ludum, ac non verba sequi fidibus modulanda Latinis, sed verae numerosque modosque ediscere vitae. Quocirca mecum loquor haec tacitusque recordor: Si tibi nulla sitim finiret copia lymphae, narrares medicis: quod, quanto plura parasti, tanto plura cupis, nulline faterier audes? si volnus tibi monstrata radice ...
ellauri144.html on line 62: In truth it is profitable to cast aside toys and to learn wisdom; to leave to lads the sport that fits their age, and not to search out words that will fit the music of the Latin lyre, but to master the rhythms and measures of a genuine life. There-fore I talk thus to myself and silently recall these precepts:
ellauri144.html on line 68: For Aristotle, youth and age represent extremes of excess and deficiency: the young (neoi) are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive, careless about money, simple, trusting, hopeful, lofty-minded; they have courage and a sense of shame; they enjoy friends and laughter; they live by honor, not advantage; they tend to hybris; in short, their failings are those of vehemence and excess. Whereas older men (presbyteroi) past their prime have the diametrically opposite failings, of deficiency: their experience of life makes them uncertain, suspicious, small-minded, ungenerous, worried about money, fearful, cold-tempered, grasping after life, and selfish; they live by the code of advantage; they are shameless and pessimistic; they live mostly in memory, talk about the past, complain a lot; they are slaves to gain; in short, both their desires and their ability to gratify them are weak.
ellauri144.html on line 94: Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet.
ellauri144.html on line 101: "They are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive..." Tähän asti mäzää Philip Roth Aristoteleen neonmainoxeen ollessaan elonsa vaelluxen puolitiessä, väsätessään maxanpalaan runkkaus -bestselleriä (Portnoyn tauti). Sen mielestä perhelounaaseen tuleminen oli sen koko elämän hirvein teko. Alkupää on varsin hauskaa jutkuviziä, mut niin pian kun se pääsee lapsenkengistä, alkaa Peppu luoda käärmeennahkansa ja ilmentää useimpia Aristoteleen presbyteerin piirteitä. Tyypillistä shylock-jutkuäijämeininkiä. Juu juu, juu, ei se varmaankaan ole rotupiirre, kai se on vanhan testamentin ja pitkän vainonnan aikaansaamaa meemilastia, mut silti vittu, mitä väliä.
ellauri144.html on line 103: res/2009/9/7/1252323537477/Philip-Roth-in-1968-002.jpg?width=465&quality=45&auto=format&fit=max&dpr=2&s=61b8cc3da6b2dc7bcec8843c2e7808a7" width="50%" />
ellauri144.html on line 113: Vuokrattiin nainen, mieluimmin neekeri, joka hyvin suuresta summasta kyykistyi alastomana lasiselle kahvipöydälle ja paskansi siihen, miljonäärin maatessa selällään lattialla, suoraan pöydän alla, ja runkatessa. Ja kun kakka läsähti lasin päälle kuuden tuuman päässä hänen rakastettunsa nenästä, Apinan, meidän Apina-rassukkamme täytyi istua punaisessa damastisohvassa kaikki vaatteet päällä, maistella konjakkia ja kazella. (159)
ellauri144.html on line 234: De flores y una bandera Kukkia ja lippu
ellauri144.html on line 246: Si tu quieres bailar. Jos haluat tanssia.
ellauri144.html on line 251: Did you actually mean gum dammar? Actually no. Nähtävästi sanat on vähän eri eri lähteissä. Kuvan lyricsissä on hirvi joka ezii suojaa vuorelta. Ja se pitää köyhistä ja el Zorron kuivasta joenuomasta enemmänkuin merestä. Varmaan kaunistelua. Santanallakin (pyhä Anna) on maalaistyttölaulu, jossa on toi äskeinsen viisun viimeinen säkeistö. Suomennos on kiitos Google translate.
ellauri144.html on line 279: resCaballeros"(/>
ellauri144.html on line 280: The film was produced as part of the studio's goodwill message for Latin America. The film stars Donald Duck, who in the course of the film is joined by old friend José Carioca, the cigar-smoking parrot from Saludos Amigos, who represents Brazil, and later becomes friends with a pistol-packing rooster named Panchito Pistoles, who represents Mexico. The Disney song is pathetically bad. Donald Duck's telescope has an erection when the duck focuses on Latin beauties, such as Carmen Mirandaellauri144.html on line 292: The company he owned with his brother went bankrupt when its financial backing failed in the early days of the Great Depression. Not yet 21, Todd had lost over $1 million (equivalent to about $15,492,032 in today's funds). Todd married the former Bertha Freshman on February 14, 1927, and was the father of an infant son with no home for his family. Todd's subsequent business career was volatile, and failed ventures left him bankrupt many times.
ellauri144.html on line 294: His greatest successes were in musical comedy revues, typically featuring actresses in deshabillé, such as As the Girls Go (which also starred Clark) and Michael Todd's Peepshow (Kuoleman tirkistelyesitys, vanhentunut).
ellauri144.html on line 377: Shall calm her sores. Viilentää sen haavoja.
ellauri144.html on line 394: Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later.
ellauri144.html on line 402: Puolet 90 julkaistusta runostaan Dylan väsäsi teinipoikana. Figures. Tässä niistä kuuluisin. Romans 6:9, KJV: "Knowing that Christ being raised from the dead dieth no more; death hath no more dominion over him." 6:9 Ja tiedämme, ettei Kristus, joka kuolleista herätetty on, niinkö silleen kuole, eikä kuolema saa tästedes hänen päällensä valtaa.
ellauri144.html on line 429: Or waves break loud on the seashores; Eikä aallot kohtaa kohahtaen rantaa;
ellauri144.html on line 482: Let Us Now Praise Famous Men is a book with text by American writer James Agee and photographs by American photographer Walker Evans, first published in 1941 in the American United States. The work documents the lives of impoverished tenant farmers during the Great Depression. Although it is in keeping with Evans´s work with the Farm Security Administration, the project was initiated not by the FSA, but by Fortune magazine. The title derives from a passage in the Wisdom of Sirach (44:1) that begins, "Let us now praise famous men, and our fathers that begat us".
ellauri144.html on line 488: Ernst René Anselm Nyberg on saxalaisen koulun käynyt 50% konkkanokka joka jostain käsittämättömästä syystä oli suomen suurlähettiläs Moskovassa, vaikka se on antikommari ja ryssänvihaaja. Ranen syntyperältään juutalainen äiti meni 1937 naimisiin ei-juutalaisen miehen kanssa, ilmeisesti Suomessa. Se oli perheelle täysi katastrofi, jota erityisesti ortodoksijuutalainen Shulem kaliiperin isoisä ei hyväksynyt. Hänelle äiti lakkasi olemasta. Äiti pantiin häiden jälkeen lepositeisiin ja häntä pidettiin luvattomasti kotiarestissa yli kuukausi. Ranen isoisä Shulem sai toimistaan ehdottoman vankeustuomion.
ellauri144.html on line 522: Narsisti on parasiitti, joka tarvitsee muita ihmisiä vain yhteen tarkoitukseen: vahvistamaan harhaista ideaalikuvaa itsestään. Narsisti elää muiden ihmisten reaktioista, jotka tukevat tätä kuvaa. Jos haluaa tai on pakko olla narsistin kanssa tekemisissä eikä ole selvästi vahvemmassa asemassa tähän, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myötäillä tätä ja syöttää narsistille niitä reaktioita, joita tämä tarvitsee. Jos taas haluaa narsistista eroon, kannattaa soveltaa menetelmää, jossa ollaan narsistia kohtaan täydellisen välinpitämätön. Tämä tarkoittaa omien näkyvien reaktioiden vaimentamista niin täydellisesti kuin pystyy. Narsisti joutuu etsimään egolleen pönkitystä muualta. Tää on sama keino jota käytetään koiriin. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota josse koittaa pureskella sun housuja.
ellauri144.html on line 537: Iowassa kustantajaa vaihtanut ja muutenkin pullistunut Phillu alkaa tylsistyä Maggiin, toiset naiset on alkaneet kiinnostaa enemmän. Dylan Thomas oli distinguished guest Iowassa 60-luvun alussa. Phillu shtuppii nyt oppilastaan Karen Oakesia, Maggie järkyttyy, ottaa nappeja ja viskiä ja kertoo vessanpytyn ääressä neekerinpissajäynästä. Kurt Vonnegut, Norman Mailer ja Saul Bellow otti Phillun tapaan uudet hanit alle joka lukuvuosi. Se pitää kirjailijan pirteänä. Phillu groomas samaan aikaan ahkerasti Maggien 10-vuotiasta Holly-tyttöä. Maggie oli niin mustasukkainen että Phillu piilotti keittiöveizet auton vararenkaaseen.
ellauri144.html on line 546: A prolific and versatile writer, Bierce was regarded as one of the most influential journalists in the United States, and as a pioneering writer of realist fiction. For his horror writing, Michael Dirda ranked him alongside Edgar Allan Poe and H. P. Lovecraft. S. T. Joshi speculates that he may well be the greatest satirist America has ever produced, and in this regard can take his place with such figures as Juvenal, Swift, and Voltaire. His war stories influenced Stephen Crane, Ernest Hemingway, and others, and he was considered an influential and feared literary critic. In recent decades Bierce has gained wider respect as a fabulist and for his poetry.
ellauri144.html on line 560: Corporation. An ingenious device for obtaining individual profit without individual responsibility.
ellauri144.html on line 568: Egotist. A person of low taste, more interested in himself than me.
ellauri144.html on line 606: obtient enfin les financements nécessaires à la poursuite de ses travaux. Commence
ellauri144.html on line 613: célibataires, elles consacrent leur vie au soin et à l´accueil d´animaux dans leur
ellauri144.html on line 626: lettres francais. Il parle de ses humeurs, de ses découvertes, se plaint de sa
ellauri144.html on line 637: homosexuelles à respecter et à aimer. Certaines Églises ont adopté des positions
ellauri144.html on line 638: neutres, laissant le choix aux églises locales de décider. Mark oli mesenaatti
ellauri144.html on line 657: variety of forms throughout the centuries and in different cultures. Its
ellauri144.html on line 659: Scripture, which present homosexual acts as acts of grave depravity [Gen. 19:1-29,
ellauri144.html on line 667: respect, compassion, and sensitivity. Every sign of unjust discrimination in their
ellauri144.html on line 671: 2359 Homosexual persons are called to chastity. By the virtues of self-mastery that teach them inner freedom, at times by the support of disinterested friendship, by prayer and sacramental grace, they can and should gradually and resolutely approach Christian perfection. The rest of us can fuck to our hearts´ content as soon as the priest has said the magic word.
ellauri144.html on line 685: Current metaverse development is centered on addressing the technological limitations with virtual and augmented reality devices.
ellauri144.html on line 704: Jägarförbundets Martin Hallenberg är "ytterst besviken" att han och det övriga jägarkompaniet inte får "fälla" dvs döda för skojs skull hela 18 av de få resterade vargarna I Finland. Vittu sana "pettynyt" jo välittömästi paljastaa narsistisen kusipään. Att förflytta en vargstam till Centralparken däremot är en bra idé. Minister Leppä sku duga bra för vinteråtel åt valparna.
ellauri144.html on line 794: lleno de flores amarillas… täynnä keltaisia kukkia.
ellauri144.html on line 837: Platero kaj mi (Platero y yo) estas proza lirika verko de 1914 de la hispana poeto Juan Ramón Jiménez, kiu rekreas poezie la vivon de la azeno Platero, kvankam certe la verkisto havis diversajn azenetojn. La libro estas konstituita de mallongaj bild-epizodoj kiuj inter si ne trudas teman aŭ intrigan ordon kaj prezentas nur impresojn, sensaciojn kaj rememorojn de Moguer (Sudokcidenta Andaluzio) el infana kaj juna epokoj de Juan Ramón Jiménez mem. La verko aspektas taglibro en kiu oni detaligas la plej gravajn aspektojn de la realo, de la pensaro kaj de la sentoj de la verkisto. Tamen, ĝi estas nek taglibro nek membiografio, sed nur elekto de historioj el reala medio kaj inter multaj memoroj de la pasinteco.
ellauri144.html on line 852: No eres mi redentor, ni eres mi ejemplo, Et ole lunastaja etkä esimerkki,
ellauri144.html on line 854: eres igual y uno, eres distinto y todo; olet tasa-arvoinen ja yksi, olet erilainen ja kaikki;
ellauri144.html on line 855: eres dios de los hermoso conseguido, Olet kauniiden saavutusteni jumala,
ellauri144.html on line 858: Tú esencia, eres conciencia; mi conciencia Sinä olemus, olet tietoisuus; Mun tietoisuus
ellauri144.html on line 879: Todos los nombres que yo puse Kaikki nimet jotka laitoin
ellauri144.html on line 885: El Dios. El nombre conseguido de los nombres. Voi luoja. Nimistä saavutettu nimi.
ellauri144.html on line 925: Søsken: Sigurd Toresson, Sigrid Toresdatter
ellauri144.html on line 934: Torstein Knarresmed hogg kong Olav med øksa og traff ham over kneet. Finn Arnesson drepte deretter Torstein. Kongen kastet fra seg sverdet, lente seg mot en stein og begynte å be Gud hjelpe seg. Tore Hund lente seg fram og støtte spydet opp under kongens brynje og inn i maven på ham. I samme stund fikk han også et tredje sår av ei øks på venstre side av halsen. Av disse tre skadene døde kongen.
ellauri144.html on line 938: Ettertiden, spesielt de kirkelige skriftene, har forsøkt å rettferdiggjøre Olavs krav til tronen og hans kongedømme ved å fordømme og fortegne hans motstandere. Hvis helgenkongen var god, var hans motstandere onde. Fienden er djevelen og Olavs motstandere djevelens medhjelpere. Tore Hund og hans allierte var «ondsinnede mennesker og ugjerningsmenn», og «svikere», «onde» og «troløse». Betegnende er Adam av Bremens påstand at høvdingene gikk mot kongen fordi han hadde drept konene deres, og kvinnene ble drept fordi de drev på med trolldom.
ellauri144.html on line 948: Det kirken fordømte mest, å gjøre opprør mot en kristen konge og således mot Gud selv, er det samme som i Sigvats øyne likevel kan beundres ettersom det krever en mann med usedvanlig krigersk mot å gå imot slike mektige krefter.
ellauri144.html on line 950: Etter slaget på Stiklestad forlot Tore Hund Norge. Snorre har kun vage og sekundære informasjoner om hans videre skjebne: «Tore Hund fór bort fra landet kort tid etter kong Olavs fall. Tore fór til Jorsal, og mange har fortalt at han visst ikke kom tilbake.» At Jorsal, det vil si Jerusalem, skulle ha vært målet tyder på at Snorres kilde mente at Tore Hund hadde en bot å sone, noe som ikke er rimelig for en mann som gjorde det han mente var rett. Hvor Tore Hund til slutt havnet, er uvisst, men ettersom han ikke blir bekreftet i andre kilder, er det rimelig å anta at han må ha dødd kort tid etter, enten i 1030 eller året etter. Hjem til Bjarkøy kom han uansett aldri mer.
ellauri145.html on line 38: L´« humour noir », expression dont le sens moderne a été construit par Breton, est un des ressorts essentiels du surréalisme. L´humour, loin d´être un exercice brillant, engage des zones profondes de l´être et dans les formes les plus authentiques et les plus neuves qu´il connaît alors, il se profile sur un arrière-fond de désespoir.
ellauri145.html on line 42: Visage décidé, menton en avant, le coin de la lèvre inférieure affaissé à cause de la pipe, chevelure léonine tirée en arrière, le regard fixant l’invisible, André Breton a incarné le surréalisme cinquante ans durant, malgré lui et en dépit du rejet des institutions et des honneurs constamment exprimés. Très tôt, il s’est méfié des romans et leurs auteurs lui donnent l’impression qu’ils s’amusent à ses dépens.
ellauri145.html on line 48: Fatty dans sa « Ford Economy Spéciale » (une caisse à savon motorisée) et Al Clove (Picratt dans la version française) sur son Grand-bi se rendent chez le fermier voisin. Le premier est follement amoureux de Winnie, sa fille et vient lui rendre visite. Le second est porteur d’un message de son père qui propose au fermier de le marier à sa fille en échange de la moitié de ses terres. Al n’est pas très malin mais Fatty n’est qu’un garçon de ferme sans le sou. Malgré l´amour que porte Winnie à Fatty, le fermier n"hésite pas une seconde et est intraitable.
ellauri145.html on line 68: Breton meni naimisiin kolme kertaa. Ensin hän avioitui Simone Kahnin kanssa syyskuussa 1920. Toisen vaimon, Jacqueline Lamban, kanssa hänellä on Aube-niminen tytär. Kolmas vaimo on nimeltään Elisabeth Claro. Breton kuoli 28.9.1966 ja hänet haudattiin Batignolles’n hautausmaalle Pariisiin. Hautakiveen on kaiverrettu teksti ”Je cherche l’or du temps” (”Etsin koko ajan kultaa”). Bretonin leski ja tytär yrittivät tarjota osoitteessa 42 rue Fontaine sijainneen ateljeen taidekokoelmia Ranskan valtion lunastettavaksi, mutta valtio ei halunnut ostaa Bretonin yksityiskokoelmaa. Bretonin jäämistö huutokaupattiin keväällä 2003. No entäs tämä Soupault? Silläkin oli 3 vaimoa. Hän jäi unohduksiin samalla kun hän kirjoitti unohduksesta mutta sai jälleen 1980-luvulla huomiota ja palkintoja, ja teoksista otettiin uusia painoksia. Comme il le racontera dans ses entretiens sur France Culture, il rencontra même par hasard dans un ascenseur Hitler et son aide de camp. Il regrettera de ne pas avoir eu un revolver à ce moment-là. De même, il croisa un jour Staline et fut surpris par l´expression cruelle de son visage. Ce jour-là, il le vit boire 24 vodkas dans une réception mais on lui affirma que Staline les jetait discrètement sans les boire.
ellauri145.html on line 70: André Breton est né le 19 février 1896 à Tinchebray en Normandie, où il passe ses quatre premières années. Fils unique de Louis-Justin Breton, gendarme né dans les Vosges, il est issu de la petite bourgeoisie catholique dont la mère impose une éducation rigide, il passe une enfance sans histoire à Pantin (Seine-St-Denis3), dans la banlieue nord-est de Paris.
ellauri145.html on line 74: En 1938, Breton organise la première Exposition internationale du surréalisme à Paris. À cette occasion, il prononce une conférence sur l’humour noir. Cette même année, il voyage au Mexique et rencontre les peintres Frida Kahlo et Diego Rivera, ainsi que Léon Trotski avec qui il écrit le manifeste Pour un art révolutionnaire indépendant (ru), qui donne lieu à la constitution d’une Fédération internationale de l’art révolutionnaire indépendant (FIARI). Cette initiative est à l’origine de la rupture avec Éluard (n.h.).
ellauri145.html on line 79: Malgré les difficultés de la reconstruction de la France et le début de la guerre froide, Breton entend poursuivre sans aucune inflexion les activités du surréalisme. Et les polémiques reprennent et se succèdent : contre Tristan Tzara se présentant comme le nouveau chef de file du surréalisme, contre Jean-Paul Sartre qui considérait les surréalistes comme des petits-bourgeois, contre des universitaires, en démontant la supercherie d’un soi-disant inédit d’Arthur Rimbaud, contre Albert Camus et les chapitres que celui-ci consacre à Lautréamont et au surréalisme dans L’Homme révolté. Kuka täällä hajuttaa, Milli-Molli rupsuttaa.
ellauri145.html on line 81: Apres un autre manifeste contre le Stalinisme avec Camus, Gide, Hemingway et Huxley, il cosigne dans Le Libertaire une « Déclaration préalable » au manifeste « Surréalisme et anarchisme » : « La lutte pour le remplacement des structures sociales et l’activité déployée par le surréalisme pour transformer les structures mentales, loin de s’exclure, sont complémentaires. Leur jonction doit hâter la venue d’un âge libéré de toute hiérarchie et toute contrainte. »
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri145.html on line 110: As a traveling salesman and correspondence clerk, his research and thought was time-limited: he complained of "serving the knavery of merchants" and the stupefaction of "deceitful and degrading duties." Fourier produced most of his writings between 1816 and 1821. In 1822, he tried to sell his books again but with no success. Jobs people might not enjoy doing would receive higher pay. Fourier considered trade, which he associated with Jews, to be the "source of all evil" and advocated that Jews be forced to perform farm work in the phalansteries or else sent back to The Philistines with Rotschild money. Fourier´s contempt for the respectable thinkers and ideologies of his age was so intense that he always used the terms philosopher and civilization in a pejorative sense.
ellauri145.html on line 112: Fourier was also a supporter of women´s rights in a time period when misogynic influences like Jean-Jacques Rousseau were prevalent. Fourier is credited with having originated the word feminism in 1837. Fourier believed that all important jobs should be open to women on the basis of skill and aptitude rather than closed on account of gender. He spoke of women as individuals, not as half the human couple. Fourier saw that "traditional" marriage could potentially hurt woman´s rights as human beings and thus never married. Writing before the advent of the term ´homosexuality´, Fourier held that both men and women have a wide range of sexual needs and preferences which may change throughout their lives, including same-sex sexuality and androgénité. He argued that all sexual expressions should be enjoyed as long as people are not abused, and that "affirming one´s difference" can actually enhance social integration. Stark raving mad, he was!
ellauri145.html on line 114: Baudelairen mielestä tärisevä Swedenborg oli vielä suurempi sekobolzi kuin Fourier. Swedenborgin mielestä taivas oli "un tres grande homme". Callella saattoi olla poinzi siellä. Jonkun muun ruukkupään mielestä luonto oli verbi.
ellauri145.html on line 119: Tomi sanoo olevansa thyrsoxen näköinen. Thyrsos on kyrvännäköinen keppi jota käytettiin Bakkusjuhlissa. Prometheus varasti jumalilta tulen thyrsoxeen ja toi sen apinoille olympiasoihtuna. Alunperin se oli koiranputken näköinen kasvi josta saadaan pahanhajuista pirunpaskaa (asa foetida). Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa papuruoissa koska se peittää pierunhajua. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa.
ellauri145.html on line 167: Après la démission de Bugeaud, en juin 1847, Borel est nommé inspecteur de la colonisation à Mostaganem, le 19 juillet. Le 2 septembre, il se marie à Alger avec Gabrielle Claye, dite Béatrix, fille de sa maîtresse Marie-Antoinette Claye et d´Augustin Claye (mort en 1827), âgée de 19 ans, avant de prendre son poste à Mostaganem le 7 septembre.
ellauri145.html on line 170: À Mostaganem, il se révèle excellent administrateur mais, victime des idées romantiques qui ne l´ont jamais quitté, il emploie aussi bien les deniers publics que les siens pour sauver ses administrés de la faim et des fièvres. Le prefet critique ses rapports — la plus grande partie était faite en vers.
ellauri145.html on line 173: Baudelaire: j´ai toujours eu quelque sympathie pour ce malheureux écrivain dont le génie manqué, plein d´ambition et de maladresse, n´a su produire que des ébauches minutieuses, des éclairs orageux, des figures dont quelque chose de trop bizarre… altère la native grandeur.»
ellauri145.html on line 196: "And odd enough, too," I ventured to reply; "but I was always under the impression that an angel had wings."
ellauri145.html on line 212:
Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles.
ellauri145.html on line 231: No 6 rue Le Regrattier: maison où Baudelaire logea sa maîtresse Jeanne Duval, dite la Vénus noire. De retour à Paris, Charles s´éprend de Jeanne Duval, une « jeune mulâtresse » avec laquelle il connaît les charmes et les amertumes de la passion. Une idylle au sujet de laquelle certains de ses contemporains, comme Nadar, se sont interrogés en s´appuyant sur les déclarations d´un amant de Jeanne Duval et de prostituées connues, qui témoignent au contraire de la chasteté surprenante de Baudelaire.
ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.
ellauri145.html on line 240: En dandy, Baudelaire a des goûts de luxe. Ayant hérité de son père à sa majorité, il dilapide la moitié de cet héritage en 18 mois. Ses dépenses d´apparat sont jugées outrancières par ses proches, qui convoquent un conseil judiciaire.
ellauri145.html on line 244: En 1848, il participe aux barricades. La révolution de février instituant la liberté de la presse, Baudelaire fonde l´éphémère gazette Le Salut public (d´obédience résolument républicaine), qui ne va pas au-delà du deuxième numéro.
ellauri145.html on line 246: Le 15 juillet 1848 paraît, dans La Liberté de penser, un texte d´Edgar Allan Poe traduit par Baudelaire : Révélation magnétique. À partir de cette période, Baudelaire ne cessera de proclamer son admiration pour l´écrivain américain, dont il deviendra le traducteur attitré. La connaissance des œuvres de Poe et de Joseph de Maistre atténue définitivement sa « fièvre révolutionnaire ». Plus tard, il partagera la haine de Gustave Flaubert et de Victor Hugo pour Napoléon III, mais sans s´engager outre mesure d´un point de vue littéraire (« L´Émeute, tempêtant vainement à ma vitre / Ne fera pas lever mon front de mon pupitre »).
ellauri145.html on line 262: Le spleen baudelairien désigne une profonde mélancolie née du mal de vivre, que Charles Baudelaire exprime dans plusieurs poèmes de son recueil Les Fleurs du mal. Quoiqu'il l'associe, discrètement, pour qui veut le lire, non pas à un véritable mal mais plutôt à une rage de vivre. Cette frustration colérique d'un Idéal non réalisé, auquel il ne renonce pourtant pas. Il accompagne finalement le titre de l'ouvrage complet : Spleen et Idéal. Ce spleen éveille un espoir, aisément distinguable dans ses textes les plus sombres : « Je suis comme le roi d'un pays pluvieux, riche, mais impuissant » LXXVII.
ellauri145.html on line 285: D'humeur dépressive, l'auteur des Fleurs du mal effectue plusieurs tentatives de suicide. Son état psychique l'inspire artistiquement. Il s'y complaît même, non sans masochisme. Mais son spleen s'inscrit toujours dans sa quête de l'idéal, auquel il accède parfois grâce à de secrètes correspondances.
ellauri145.html on line 287: La section initiale des Fleurs du mal s'appelle, comme dit précédemment, Spleen et Idéal. Elle inclut quatre poèmes célèbres, regroupés sous le titre Spleen, qui expriment une tristesse morbide, mais non moins volontaire dans son auto-flagellation liée à:
ellauri145.html on line 352: S’ennuie avec ses chiens comme avec d’autres bêtes. Ikävystyy koirista kuin muista elukoista,
ellauri145.html on line 400: Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska.
ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct.
ellauri145.html on line 406: After the trial, Kenealy instigated a popular radical reform movement, the Magna Charta Association, which championed the claimant´s cause for some years. Kenealy was elected to Parliament in 1875 as a radical independent but was not an effective parliamentarian. The movement was in decline when the claimant was released in 1884, and he had no dealings with it. In 1895, he confessed to being Orton, only to recant almost immediately. He lived generally in poverty for the rest of his life and was destitute at the time of his death in 1898. Although most commentators have accepted the court´s view that the claimant was Orton, some analysts believe that an element of doubt remains as to his true identity and that, conceivably, he was Roger Tichborne. Or not.
ellauri145.html on line 515: I had no idea Nietzsche could be funny until I read his letters. “The gentlest, most reasonable man may, if he wears a large moustache, sit as it were in its shade and feel safe,” he wrote, self-mockingly. “As the accessory of a large moustache he will give the impression of being military, irascible and sometimes violent – and will be treated accordingly.” More fun wisecracks:
ellauri145.html on line 520: Elisabeth greatly admired Mussolini. In 1932 she persuaded the Weimar National theatre to put on a play written by him. Hitler showed up during the performance and presented her with a huge bouquet of flowers.
ellauri145.html on line 524: Following the war, academics who had supported the Nazi regime were banned from teaching, including Heidegger, who never spoke publicly or privately about his involvement. Heidegger turned away from his earlier project of creating a fundamental ontology, and in doing so he also turned away from Nietzsche - or so his writings would make it appear. In truth, he remained just as indebted to Nietzsche’s work as he ever was, only he shifted focus. He created a false presentation of Nietzsche’s work in order to distance himself from his own past and involvement with the Nazis. Many academics take Heidegger’s critique of Nietzsche to be factual and seem to excuse Heidegger because he was under the influence of Nietzsche.
ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited.
ellauri145.html on line 535: Intellectuals very often have an image the same way rock stars and movie directors do. There’s the real person, and there’s the body of work they create, and then there’s the image, the popular conception of that person. Most people don’t understand theoretical physics and are not interested in learning the math to do so, and most people probably wouldn’t understand anything in the papers that Hawking has authored or co-authored. But most of us know who Hawking was, not only because he wrote popular books but because he was paralyzed and sat in a wheelchair and had a robot voice. The idea of a theoretical physicist who does all his work with his brain even though his body is destroyed and speaks through a machine is almost like a comic book character, and the popular imagination loves that.
ellauri145.html on line 539: What rebellious teenager could resist this kind of thing? You’ve got your long hair, your leather jacket, your Slayer albums and your combat boots. You’ve got a guitar you can almost play. What completes that ensemble better than a copy of “The Antichrist,” placed conspicuously on your book stand? It’ll scare your parents if they’re religious, it’ll freak out your friends, and maybe you can find a sentence that sounds profound and memorize it so you can win some points for being deep. Get an inch or two deeper between her legs.
ellauri145.html on line 551: Although there is certainly a bias toward “masculinity” in Nietzsche’s works, this does not necessarily mean what it is presumed to mean. “Masculinity” is not, for instance a code word for “male”. It does not apply as a broad category to those who have a certain set of genitals. In fact what the term means is having the sort of virtues that one might have typically related to the masculine virtues that were considered admirable at various times in the past. These include courage, transcendence of petty emotional concerns, fearlessness in the face of death, and so on. Intellectual courage was a particular attribute that Nietzsche was trying to encourage in his readers though his appeal to the term, “masculinity”.
ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.
ellauri145.html on line 678: Les Chants de Mal Odor. Ce sont un ouvrage poétique en prose de 1869, composé de six parties nommées « chants ». Il s´agit de la première des trois œuvres de l´auteur Isidore Ducasse plus connu sous le pseudonyme de comte de Lautréamont. Le livre ne raconte pas une histoire unique et cohérente, mais est constitué d´une suite d´épisodes dont le seul fil conducteur est la présence de Maldoror, un personnage mystérieux et maléfique. The misanthropic, misotheistic character Maldoror is a figure of evil who has renounced conventional morality. Tulee tosta mieleen että Figura-liivejä mainostettiin ennen lehdissä.
ellauri145.html on line 691: Huysmans toimi myös taidekriitikkona, ja hän oli nostamassa erityisesti impressionistien mainetta.
ellauri145.html on line 701: Des Hermies leaves, and Durtal, a former Naturalist, weighs his friend’s criticism. Although he is fed up with the positivism and commercialism of Naturalism, he cannot envision a novel without its research, realistic details, and style. He hypothesizes about what could be done and concludes that Naturalism must change, it must broaden its horizons:
ellauri145.html on line 707: Durtal admires the documentation of Naturalism, yet wants to open it to the supernatural, to an exploration of both body and spirit: it will be a kind of “naturalisme spiritualiste” that will follow Zola’s route, but in the air.6 This tension between realism and the supernatural lies at the heart of Là-bas, a novel in which Huysmans follows Durtal’s spiritual transformation as he researches medieval and modern Satanism. Là-bas was a scandalous best-seller. It inspired a great deal of public debate, especially since it was published in the same review and at the same time as Jules Huret’s first Enquête sur l’évolution littéraire, a series of sixty-four interviews conducted with major French authors from March 3 to July 5, 1891.7 This series, which asked its interviewees whether Naturalism was dead, was a phenomenal success read by all of Paris.8 Huret caused every non-Naturalist writer to agree that Zola’s brand of Naturalism was obsolete because it neglected humanity’s soul.
ellauri145.html on line 727: During his schooling at the Imperial Lycée of Saint-Brieuc where he studied from 1858 until 1860, he fell prey to a deep depression, and, over several freezing winters, contracted the severe rheumatism which was to disfigure him severely. He blamed his parents for having placed him there, far from his family´s care and affection. Difficulties in adapting to the harsh discipline of the college´s noble débris (distinguished relics, i.e., teachers) gradually developed those characteristics of anarchic disdain and sarcasm which were to give much of his verse its distinctive voice.
ellauri145.html on line 745: Sitä voisi epäillä, että tää jo riittäisi herättämään hänen pelottavan läppänsä: "Minä puhun alleni." Subrealistista pälinää, eikö mitä? Kaikki sanojen kokoonpanon tarjoamat resurssit käytetään häikäilemättä sanaleikistä alkaen, Nouveaun, Rousselin, Duchampin ja Rigautin myöhemmin käyttämään, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin huvitteluun, pikemminkin päinvastoin: kun hänet kuskattiin kuolemaisillaan Dubois´n taloon, Corbière kirjoitti äidilleen: Olen Dubois´ssa, josta arkkuja tehdään. (Du bois = puusta, honaazä? LOL)
ellauri145.html on line 760: – Toi : rester toi ; ne pas connaître Sinä: pysy suna; älä tunne
ellauri145.html on line 786: N´est-ce pas, Maîtresse à poil gris... Vai mitä, pikku hiirakkoni,
ellauri145.html on line 808: Germain NouveauGermain Marie Bernard Nouveau (Pourrières, 31 juillet 1851 - Pourrières, 4 avril 1920) eli aika vanhaxi, melkein yhtä vanhaxi kuin mä. Se oli maalta kotoisin ja sinne se palasikin köyhäilemään kun se sekosi. Siitä piti tulla pappi mutta tulikin pylväspyhimys. Sitä ennen se ehti mittailla pylväitä sekä Rimpulan että Villamadon kaa. Louis Aragon disait de lui: ´Pas un petit poète, mais un grand poète. Pas un épigone de Rimbaud: mais son égal´.
ellauri145.html on line 831: Pas un souvenir n´est resté Ei jäänyt mitään hommiota.
ellauri145.html on line 836: Se prend aux heures de la lune Teetä juotiin lieriöistä,
ellauri145.html on line 837: Il n´est resté de trace, aucune, Siitä, tai miesten käsitöistä
ellauri145.html on line 838: Pas un souvenir n´est resté. Ei jäänyt hommiota.
ellauri145.html on line 846: Aux heures des désirs de mort. Kun viehtää kuolema, yökerho sen.
ellauri145.html on line 906: C´est fou que je mourrai du reste, Hulluna mä kuolen muutenkin,
ellauri145.html on line 931: Bien qu´en mon trou... je reste coi. Omassa kolossa ... Oon omassa olossa.
ellauri145.html on line 993: Elle se consume en prières, Se ihan uupuu rukouxista,
ellauri145.html on line 995: L´eau de ses croyances entières, Uskon vihkiveden vajettumattomana,
ellauri145.html on line 996: Car... une douzaine de pierres Sillä 12 rukoushelmen kuluttua
ellauri145.html on line 1032: « Vends-les-nous, ces pierres du Temple », "Myy meille temppelistä kivet",
ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers.
ellauri145.html on line 1064: À ma soeur Léonie Aubois d´Ashby. Baou - l´herbe d´été bourdonnante et puante. - Pour la fièvre des mères et des enfants.
ellauri145.html on line 1067: À Lulu, - démon - qui a conservé un goût pour les oratoires du temps des Amies et de son éducation incomplète. Pour les hommes ! À madame ***.
ellauri145.html on line 1074: À l´esprit des pauvres. Et à un très haut clergé.
ellauri145.html on line 1080: Ce soir, à Circeto des hautes glaces, grasse comme le poisson, et enluminée comme les dix mois de la nuit rouge - (son coeur ambre et spunk), - pour ma seule prière muette comme ces régions de nuit et précédant des bravoures plus violentes que ce chaos polaire.
ellauri145.html on line 1092: Empoignant une chope à fortes cannelures, Voimakkaasti uurrettu tuoppi handussa,
ellauri145.html on line 1094: Aux dents, sous l’air gonflé d’impalpables voilures. hampaissa, keskellä kouriintuntumattomia pilviä
ellauri145.html on line 1097: Mille rêves en moi font de douces brûlures : Tuhat unta mussa tekee suloisia palohaavoja:
ellauri145.html on line 1099: Qu’ensanglante l’or jeune et sombre des coulures. Joka vuotaa rasvaista nuorta ja tummaa kultaa.
ellauri145.html on line 1117: Vitalie grandit sous l´autorité d´une mère autoritaire et conservatrice qui lui inculque une éducation stricte basée sur la morale chrétienne. À la différence de ses deux frères Frédéric et Arthur, qui étaient passés par l´institut Rossat, structure privée mais laïque d´excellente réputation, elle est pensionnaire chez les religieuses du couvent des Sépulcrines, situé place du Sépulcre, actuellement place Jacques-Félix.
ellauri145.html on line 1130: Jusqu´à l´âge de trois ans, il ne prononce pas un mot, sa famille le croyait muet. À l´école, il semble plutôt se destiner à une carrière scientifique : il passe à seize ans son baccalauréat en sciences. Recalé à cause des oraux d´histoire et de géographie, il est finalement reçu l´année suivante. Il devient alors stagiaire dans la pharmacie de son père qui ambitionne pour lui une succession tranquille, mais qui goûte peu ses expériences et ses faux médicaments et l´envoie étudier à Paris. En fait d´études, Alphonse préfère passer son temps aux terrasses des cafés ou dans le jardin du Luxembourg, et ne se présente pas à l´un des examens de l´école de pharmacie. Son père, s´apercevant que les fréquentations extra-estudiantines de son fils ont pris le pas sur ses études, décide de lui couper les vivres.
ellauri145.html on line 1134: En 1881, après avoir terminé sans succès ses études de pharmacie, il devient collaborateur du journal Le Chat noir, dans lequel il signe pour la première fois en 1883. C´est grâce à ses écrits humoristiques et à ses nouvelles, écrites au jour le jour, qu´il connaît le succès. Il collabore à l´hebdomadaire Le Chat Noir à partir du numéro 4, daté du 4 février 1882, (Feu de paille). En 1885, il fréquente le café-restaurant Au Tambourin au 62, boulevard de Clichy.
ellauri145.html on line 1137: Derrière son écriture légère et son style narquois, on sent dans les écrits d´Allais une sorte de déception ; ses critiques des militaires, des politiques et des curés sont toujours empreintes d´un certain pessimisme.
ellauri145.html on line 1162: In 1871, he published La natation ou l’art de nager appris seul en moins d’une heure (Learning the art of swimming alone in less than an hour), then resigned from the Army and moved to Marseilles. Here he filed a patent for the "airlift swimming trunks and belt with a double compensatory reservoir". This commercial endeavor was a complete failure. He returned to Magdeburg, where he earned his living as a language teacher, developing a method for learning French, which he self-published in 1874.
ellauri146.html on line 46: Christian Dietrich Grabbe (* 11. Dezember 1801 in Detmold; † 12. September 1836 ebenda) war ein deutscher Dramatiker des Vormärz. Der Begriff Vormärz bezeichnet die Epoche der deutschen Geschichte zwischen der Julirevolution von 1830 und der Märzrevolution von 1848. Einige Historiker fassen die Epoche etwas weiter und lassen sie bereits mit dem Wiener Kongress von 1815 beginnen. Geographisch beschränkt sich der Begriff auf die Staaten des auf dem Kongress gegründeten Deutschen Bundes.
ellauri146.html on line 52: 1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL.
ellauri146.html on line 110: RUDOLF VON GOTTSCHALL, Kritiker. Diese Litteraturkomödie bietet übrigens insofern ein Interesse dar, als sie uns in ihrem Vexierspiegel (exytyspeili) ein Bild der damaligen sehr verflauten Litteraturepoche vorhält, in welcher die süßlichen Spätromantiker und vor allem die oft faden Schriftstellerinnen der Taschenbücher vielgenannte litterarische Größen waren.
ellauri146.html on line 156: TEUFEL. Genug! Ich habe nicht länger Zeit! – Wenn Sie meiner einstmals bedürfen sollten, so wissen Sie, daß ich in der Hölle wohne. Hier von dem Dorfe ist dieselbe etwas weit weg; wenn Sie aber extra schnell dahin gelangen wollen, so müssen Sie nach Berlin reisen und dort hinter die Königsmauer, oder nach Dresden und dort in die Fischer-, oder nach Leipzig und dort in die Preußer-Gasse, oder nach Paris und dort ins Palais Royal gehen; von allen diesen Orten ist der Tartarus nur fünf Minuten entlegen, und Sie werden noch dazu auf ausgezeichnet guten, vielfältig ausgebesserten Chausseen dahin reiten können. – Doch, es wird bald Abend! Schlafen Sie mittelmäßig! (Er will sich entfernen.)
ellauri146.html on line 245: Am Tische war noch ein Plätzchen; Pöydän ääressä on tyhjä tuoli;
ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.)
ellauri146.html on line 365: Eloa comes from the throne of God, and proclaims that now the Redeemer is led to death, on which the angels of the earth form a circle round Mount Calvary, also nam'd Golgotha. Then, having consecrated that hill, he worships the Messiah. Gabriel conducts the souls of the fathers from the sun to the Mount for olives, and Adam addresses the earth. Satan and Adramelech, hovering in triumph, are put to flight by Eloa. Jesus is nail'd to the cross. The thoughts of Adam. The conversion of one of the malefactors. Uriel places a planet before the sun, and then conducts to the earth the souls of all the future generations of mankind. Eve, seeing them coming, addresses them. Eloa ascends to Heaven. Eve is affected at seeing Mary. Two angels of death fly round the cross. Eve addresses the Saviour, and the souls of the children yet unborn. Claptrap does a lot of addressing in the epos. Hope the letters reach the sender, unlike Elvis's:
ellauri146.html on line 372: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 382: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 388: Return to sender, address unknown
ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil.
ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation.
ellauri146.html on line 406: The second reason we tend not to see Eloa in this light is the emphasis scholars have placed on the Romantic rehabilitation of Satan. We have not had adequate corresponding emphasis on the concomitant rehabilitation of women.
ellauri146.html on line 412: Vignyn esikoiskokoelma Poèmes ilmestyi 1822. Niihin aikoihin hän kirjoitti myös mestariteoksensa Moïse (suom. Mooses) ja Éloa, ja ne sekä Le déluge ilmestyivät ensin kokoelmassa Poèmes antiques et modernes (1826). Hän yritti vielä 1823 rintamalle Espanjaa vastaan mutta päätyi reserviin ja kirjoitti lohdukseen runon "Le cor" Rolandin kuolemasta ja Walter Scottin tyylisen historiallisen romaanin Cinq-Mars ou une conjuration sous Louis XIII (1826, Cinq-mars eli Eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana, suom. K. Cronstedt 1879), joka sai suuren suosion. Hän erosi armeijasta kapteenin arvoisena 31-vuotiaana 1828 ja solmi samana vuonna avioliiton Lydia Bunburyn kanssa.
ellauri146.html on line 420: Vignyn maailmankuva oli hyvin pessimistinen mutta ei mieskohtaisista syistä, kuten Chateaubriandilla tai Byronilla, vaan pessimismi kohoaa yleisinhimilliseksi maailmankuvaksi, jossa on kosketuskohtia Lucretiukseen. Varhaisina vuosinaan Vigny vaikutti Hugohon ja myös Alfred Musset ja Charles Baudelaire saivat häneltä vaikutteita. Hän jätti jäljen myös parnassolaisiin (onneton Sully Prudhomme) ja symbolistiseen runouteen. Vignyn kootut teokset Oeuvres ilmestyivät 1837–1839, 1883–1885 ja 1904–1906. Théâtre ilmestyi 1838–1839, Poésies complètes 1842, Théâtre complet 1848.
ellauri146.html on line 429: Quel pasteur courageux la dressa sur la terre Kukahan rohkea pastori on sen pystyttänyt
ellauri146.html on line 437: Et jette longuement deux ombres sur la toile. Ja heittää niiden varjot teltan seinälle.
ellauri146.html on line 451: Pressés de bracelets, d’anneaux, de boucles d’or, Täynnä sormuxia, renkaita ym. koruja
ellauri146.html on line 454: Sont chastement pressés d’étoffes syriennes. On siveästi tupattuna syyrialaisiin liiveihin.
ellauri146.html on line 469: L’Homme a toujours besoin de caresse et d’amour, Miespä tarvii koko ajan haleja,
ellauri146.html on line 480: Le prendront dans leurs lacs aux premières paroles. Ottaa sen sisäänsä muitta mutkitta.
ellauri146.html on line 552: Et fit pâlir deux fois ses prêtres en extase ; Ja kalvettaa 2x extaasilla pastorit,
ellauri146.html on line 553: Allumèrent l’encens ; dressèrent un festin Ne sytyttää sytkärillä suizukkeet,
ellauri146.html on line 562: Terre et ciel ! avez-vous tressailli d’allégresse Maa ja taivas! Oletteko nyt iloissanne
ellauri146.html on line 563: Lorsque vous avez vu la menteuse maîtresse Kun näätte luikuria laskevaa emäntää
ellauri146.html on line 564: Suivie d’un œil hagard les yeux tachés de sang Seuraavat verestävät silmät
ellauri146.html on line 598: Balboasta tuli siirtokunnan tosiasiallinen johtaja. Hän päätti kuka sai asua siirtokunnassa, ja vihollisensa hän surmasi tai ajoi pois. Balboa kuuli tarinoita suuresta merestä vuorten toisella puolella ja suuresta valtakunnasta nimeltään Birú (myöhemmin nimetty Perúksi). Kun hän kuuli, että kuningas oli lähettänyt määräyksen Balboan pidättämiseksi, hän päätti toimia nopeasti.
ellauri146.html on line 634: Devil in The Belfry was a quiz on the Dutch born presidential candidate Martin Van Buren, koala looking founder of the Democratic Party and abolitionist.
ellauri146.html on line 648: But it is dangerous to attempt to separate any historical figure from his setting. No individual can ever be understood fully until the subtle influences of his formal education, his reading, his associates, and his time and country (with his heredity) are traced and synthesized. Too much has been said, perhaps, about Poe’s “detachment” from his environment and too little about his background—his heritage from Europe and the influences of his early life in Virginia. Elizabeth Arnold, Poe’s mother, was born in England in 1787 and was brought to this country when she was a girl of nine. “In speaking of my mother,” Poe wrote years later to Beverley Tucker of Virginia, “you have touched a string to which my heart fully responds.” Judging from his spirited defense of Elizabeth Poe, it appears that Poe never became unmindful of his immediate English origins on the maternal side.
ellauri146.html on line 650: Poe’s ancestry on his father’s side was Scotch-Irish and has been traced through County Cavon to Ayrshire, Scotland. The fact that Poe’s Presbyterian Scottish ancestors dwelled for a time in the north of Ireland has caused even so good a scholar as Arthur Hobson Quinn to engage in surprising speculation about an “Irish strain” in Poe and about a “Celtic” trait of perverseness which he had “discovered” in the Poe family.
ellauri146.html on line 658: Poe’s foster father, John Allan, was himself born and bred in Irvine, Ayrshire, and was a member of the class of English and Scottish merchants of Richmond, Virginia-to which city he had emigrated as a youth around 1795. Scottish merchants represented a very considerable element in the commercial life of Richmond in those years, and many of them, to a considerable extent, maintained themselves aloof from the life of the city. The Scottish influences of Allan and his associates and friends could not have been lost upon Poe.
ellauri146.html on line 660: The Richmond which Poe knew was (more than Philadelphia or New York) aristocratic and English. Virginia society, Poe himself noted, had been as “absolutely aristocratical as any in Europe.” This is not to imply the existence of any chasmal gulf separating the American and British minds, respectively, in the first half of the nineteenth century; but it was in Virginia, probably, that the least divergence was to be discerned.
ellauri146.html on line 662: “I am a Virginian,” declared Poe; and “the distinguishing features of Virginian character at present-features of a marked nature—not elsewhere to be met with in America-and evidently akin to that chivalry which denoted the Cavalier—can be in no manner so well accounted for as by considering them the debris of a devoted loyalty.” Poe’s Virginia background may or may not have rendered him typically American, but it seems reasonable to think that it fostered in him a Virginian Anglo-American attitude as opposed to an Anglophobic Americanism so common at that time in New England.
ellauri146.html on line 668: The concern of the Pounder to advance republican ideals and republican politics among the students of the University was not notably effectual with one student at least: Poe was not receptive to Jeffersonian liberalism. But many of the impressions which Poe received at Charlottesville, both within and without the lecture rooms, must have remained with him. The young admirer of classic grandeur, we know, was impressed by the graceful Rotunda. About Poe at Virginia, Philip Alexander Bruce writes as follows:
ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms.
ellauri146.html on line 678: As a critic, Poe often expressed national sentiments. He urged Americans to build their own literature, to avoid a blind adulation of, or slavish imitation of, Europeans simply because they were Europeans. But at the same time, Poe warned against literary chauvanism, which tended to overpraise every dull American writer simply because he happened to be American. Poe’s detached and objective attitude could become, and often did become, highly critical of American society and America
ellauri146.html on line 681: “We have no aristocracy of blood, and having therefore as a natural, and indeed as an inevitable thing, fashioned for ourselves an aristocracy of dollars, the display of wealth has here to take the place and perform the office of the heraldic display in monarchical countries. By a transition readily understood, and which might have been as readily foreseen, we have been brought to merge in simple show our notions of taste itself.”
ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs.
ellauri146.html on line 688: In a review of 1836 Poe referred to the “bigoted lover of abstract Democracy” and appealed to Americans to divert their minds “from that perpetual and unhealthy excitement about the forms and machinery” of government to a greater care of the results of government-“the happiness of a people.”
ellauri146.html on line 698: Kuuluisan poliittisen kaskun mukaan eräs demokraattien kannattaja totesi presidentinvaalien aikana Stevensonille, että tämä saisi "jokaisen ajattelevan ihmisen äänen", ja Stevenson vastasi "kiitos paljon, mutta valitettavasti tarvitsen enemmistön". Adlai oli efelantti joka koitti turhaan kammeta virasta Ike-aasia.
ellauri146.html on line 797: As a starting point to my discussion of Thomas's "Poem in October" and Wardi's thoughtful presentation of it. Eynel is a girl, or womenfolk at least. Entä Schachar Bram? Schachar hails from Haifa University. Shachar tarkoittaa aamupuhdetta. Gender of first name Shachar : Boy 83.33%. Onx tää vallan Sakari hepreaxi? Tai paremminkin pikkuprofeetta Sakarja, sillä Johannes Kastajan isäpappa Sakari oli merkkimies vaan kristityille ja muslimeille, ei juutalaisille, ja se kirjoitetaan raamatussa Zacharias. Sakarista tuli mykkä kunnes Johannes oli syntynyt, koska Sakari ei ottanut uskoaxeen että pystyisi vielä impregnoimaan vaimonsa Elisabetin. Tää taisi tulla esille jossain monista lukemistami deutero-evankeliumeista joissa tehdään halpaa pilaa Jeesuxen nuoruusajoista.
ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time.
ellauri146.html on line 838: Abraham Lincoln oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain presidentti vuosina 1861–65. Hän toimi ennen poliittista uraansa muun muassa lautturina, sekatavarakaupan myyjänä ja postitoimiston johtajana. Toisin kuin aiemmat presidentit, hän oli kongressiedustajana vain yhden kauden, koska häneen osui. Ei vaitiskaan, hänet ammuttiin vasta pressana.
ellauri146.html on line 864: The ban on communist symbols resulted in the removal of hundreds of statues, the replacement of street signs and the renaming of populated places including some of Ukraine's biggest cities like DniproPetrovsk (sorry, Dnipro). The city administration of Dnipro estimated in June 2015 that 80 streets, embankments, squares, and boulevards would have to be renamed. Maxim Eristavi of Hromadske.TV estimated late April 2015 that the nationwide renaming would cost around $1.5 billion. The legislation also granted special legal status to veterans of the "struggle for Ukrainian independence" from 1917 to 1991 (the lifespan of the Soviet Union). The same day, the parliament also passed a law that replaced the term "Great Patriotic War" in the national lexicon with "World War II" from 1939 to 1945 (instead of 1941–45 as is the case with the "Great Patriotic War"). A change of great significance.
ellauri146.html on line 866: In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia.
ellauri146.html on line 872: Kirjan ensimmäisen jakeen mukaan se on kirjoitettu kuningas "Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena". Näin se olisi kirjoitettu täsmälleen samoihin aikoihin kuin Haggain kirja. Intresanttia.
ellauri147.html on line 79: Ale Tyynni was born in Ingria to the east of Finland and moved as a child with her family to Helsinki in 1919. She graduated with a Master’s degree in 1936, with Finnish literature as her main subject. During her university years Tyynni practised poetry recitation and dramatic expression. She was particularly interested in poetic diction and the topic of her final work was Sappho’s metre in Finnish poetry.
ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.
ellauri147.html on line 100:
Adultress's Song
ellauri147.html on line 117: Ja Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet, And Cod said: I give more menial chores to the hoi polloi,
ellauri147.html on line 120: ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan. So they can come to the bridge when they are really stressed.
ellauri147.html on line 145: I have found strength where one does not look for it: in simple, mild, and pleasant people, without the least desire to rule—and, conversely, the desire to rule has often appeared to me a sign of inward weakness: they fear their own slave soul and shroud it in a royal cloak (in the end, they still become the slaves of their followers, their fame, etc.) The powerful natures dominate, it is a necessity, they need not lift one finger. Even if, during their lifetime, they bury themselves in a garden house! Like my sister Elizabeth för instance! Now there is a Willenmensch if ever there was one! I hardly dare to sneak to the loo for a jerk from our Gartenhaus.
ellauri147.html on line 161: Derrida is careful not to confine the will to power to human behavior, the mind, metaphysics, nor physical reality individually. It is the underlying life principle inaugurating all aspects of life and behavior, a self-preserving force. A sense of entropy and the eternal return, which are related, is always indissociable from the will to power. The eternal return of all memory initiated by the will to power is an entropic force again inherent to all life. What bladderdash.
ellauri147.html on line 164: Opposed to this interpretation, the "will to power" can be understood (or misunderstood) to mean a struggle against one's surroundings that culminates in personal growth, self-overcoming, and self-perfection, and assert that the power held over others as a result of this is coincidental.
ellauri147.html on line 167: Nietzsche's "Will to power" and "Will to seem" embrace many of our views, which again resemble in some respects the views of Féré and the older writers, according to whom the sensation of pleasure originates in a feeling of power, that of pain in a feeling of feebleness (Ohnmacht).
ellauri147.html on line 179: Emily in Paris follows Emily, a battery driven 20-something American from Chicago who moves to Paris for an unexpected job opportunity. She is tasked with bringing an American point of view to a venerable French marketing firm. Cultures clash as she adjusts to the challenges of life in Paris while juggling her career, new friendships and genitals.
ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script.
ellauri147.html on line 211: Mindy offers to throw a dinner party to help Emily meet new people but the party instead turns into a rager. Despite meeting a cute French boy Emily ends up going back to Gabriel's restaurant.
ellauri147.html on line 212: While struggling to communicate at a flower shop Emily is rescued by Camille, a friendly French stranger and gallery owner who proves to be a lucrative connection.
ellauri147.html on line 217: At Café de Flore, Emily meets Thomas, a French philosophy professor. They hit it off and she invites him back to her apartment to have sex. Emily and Thomas encounter Gabriel and Camille, and Camille invites them to join them at a tapas restaurant. Thomas and Gabriel do not get along. The next day, Gabriel tells Emily he thinks Thomas is a snob, and not worthy of her. She is clearly more of the tattooed-arm master chef type. Fair enough.
ellauri147.html on line 221: She sees Pierre at the ballet so she walks into his private box to talk to him so he will remain with Savior. Camille invites Emily to lunch and asks if Savior could take on her family's champagne vineyard as a client. Mindy's friend and her five bridesmaids are in Paris for weird dress shopping. Camille invites Emily to meet her family at their chateau.
ellauri147.html on line 228: Emily finally gets an opportunity to pitch her idea to Camille´s mother. Sylvie is unimpressed with Emily´s idea to market Camille´s family´s champagne. Emily meets Julia Roberts who is a member of the Aussie Football League (AFL). She is aware of Emily´s association with Pierre Cadault and asks if Pierre might be willing to donate her his dress to be auctioned at AFL´s fundraising benefit.
ellauri147.html on line 230: Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best.
ellauri147.html on line 232: 1Emily visits him to try and positively spin the incident, but to no avail. As she leaves Pierre´s home, she runs into Mathieu who makes a pass at her. Mathieu takes Emily on a date. A boat cruise on the Seine, then shows her his penis from his apartment, but their sex is interrupted by a call from Pierre who is threatening to cancel his fashion show. Pierre is holed up in his atelier and won´t show his semi erection to anyone. Sylvie blames Emily for shaking Pierre´s confidence and fires her.
ellauri147.html on line 234: Emily´s co-workers inform her that in France it can be a long, arduous process to fire an employee, unlike at home in the good old U of S. To realize his dream of opening his own restaurant, Gabriel decides to move Emily back to Normandy. The next day Emily is called by Mathieu about the situation and tells her that Pierre has requested to see her. Sylvie overhears this and goes with Emily to see Pierre. At the atelier, they see a dress from Pierre´s new collection.
ellauri147.html on line 236: Pierre orders Mathieu to find him a new venue. Mindy agrees to emcee and sing at a drag bar two nights a week, but when she tells her employers, they fire her so she moves in with Emily. In need of a venue to launch his fashion show, Pierre hijacks the outside of his former venue to show his new look dress collection which the audience loves and makes him the toad of Fashion Week. To celebrate, Emily hosts a dinner at Gabriel´s restaurant for Mathieu and Pierre. The 3 mousketeers take turns at Mr. Collins´s back door.
ellauri147.html on line 240: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019.
ellauri147.html on line 245:
Critical response
ellauri147.html on line 247: Daniel D´Addario of Variety described the series as "a Turkish delight that begs the question of what it really means to grow up against a truly inviting backdrop", and that Mr. Collins is "an inherently winsome performer who has never been quite as well and often abused as she is here". Kristen Baldwin of Entertainment Weekly gave the series a "B" and wrote, "If you need a five-hour brain vacation, Paris is a worthwhile destination." The New Zealand Herald considered the show "visually delectable" and that "Mr. Collins has a pixie-ish charm which makes her endearing", but also that the show is "as ephemeral as dental floss". However, Kristen Lopez of IndieWire wrote a review Metacritic graded as a 23 out of a 100, praising Mr. Collins for being a "Jewess, make no mistake" and that "Emily in Paris is only as watchable and frivolous as our first lady," but warning viewers "Emily in Paris is like scrolling through Instagram. It´s a great way to waste time looking at pretty pictures with no depth."
ellauri147.html on line 249: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary."
ellauri147.html on line 253: Sonia Rao, of Washington Post compares Emily to the heroines of the Amy Sherman-The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and even its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. Midge Maisel, her actions can be quite rash, but she still wins over her fictional acquaintances while utterly baffling viewers."
ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful."
ellauri147.html on line 263: For the series, review aggregator Rotten Tomatoes reported an approval rating of 63% based on 55 reviews, with an average rating of 5.81/10. The website´s critics consensus reads, "Though its depiction of France is trés cliché [sic], Emily in Paris is rom-com fantasy at its finest, spectacularly dressed and filled with charming performances." Metacritic gave the series a weighted average score of 60 out of 100 based on 17 reviews, indicating "mixed or average reviews".
ellauri147.html on line 272: Mistähän se johtuu että tällästen yxilahkeiselle rahvaalle tähdättyjen herutuspätkien miesihanne on aina joku kokki? Onxe kazojista kaikist ihaninta? Kokki tai palomies. Kuukki ja/tai panomies. Tollanen panee kyllä suututtaan tällästä lingvistisnobia, puhumattakaan Tristan Corbierestä.
ellauri147.html on line 294: Onkohan kaikki Phil-nimiset jotain paskiaisia? Peter Gabriel left Genesis in 1975 and Phil Collins took the opportunity to become the band’s frontman. As a result, Collins’s profile raised considerably and according to Andrea, it changed him. “Once he became the singer…his drive and ambition became his No. 1 priority, and his ego started to grow,” she said.
ellauri147.html on line 304: Lily Jane Collins was born on 18 March 1989 in Guildford, Surrey, the daughter of English musician Phil Collins and his second wife, Jill Tavelman, an American who is the former president of the Beverly Hills Women´s Club. Her maternal grandfather was a Canadian Jewish immigrant who for many years owned a men´s clothing store in Beverly Hills, California.
ellauri147.html on line 312: Their daughter is an actress, model, and writer.
ellauri147.html on line 359: When things were at their lowest, he resisted doing anything reckless like seppuku for the sake of his children. Collins is desperate to see his kids grow up, have a lot of money and families and succeed like him. Not worry. Be happy.
ellauri147.html on line 382: She frequently bans pictures of her beautiful mother on Instagram.
ellauri147.html on line 389: Despite making a name for herself as a suspected actress, Lily Collins has admitted that being the daughter of Phil Collins hasn’t necessarily helped her career. Haw haw. Phil is estimated to have a jaw-dropping net worth of $260 million, which he accumulated through his career as a musician, actor, and writer.
ellauri147.html on line 390: Lily has a massive net worth of $8 million, which she has garnered through her career as an actress.
ellauri147.html on line 418: In her memoir Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me, Lily Collins addressed father Phil’s history with infidelity, claiming that “we can’t rewrite the past. I tried, it just won´t work.” According to her, she was angry and sad at the pain her dad brought to the family.
ellauri147.html on line 446: Lily has done journalism at the University of Southern California. As a result, she had worked as a media person for a number of companies including Savior, Nickelodeon and Teen Vogue.
ellauri147.html on line 450: In 2013, she was ranked as the “Most Dangerous Celebrity to Search For Online” by McAfee as the search results led to risky websites (containing malware, adware, spyware, or other viruses).
ellauri147.html on line 454: She co-starred as Marla Mabrey, a devout Baptist beauty queen living in a beautiful home with her strict mother Lucy, in the 2016 American romantic comedy-drama film, Rules Don’t Apply. Her performance in the movie got her nominated for the 2017 Golden Globe Award in the “Best Actress in a Motion Picture – Comedy or Musical” category.
ellauri147.html on line 475: Rassenmausin (Rasmus) johtotähdestä Rotuhiirestä ei ole liioin mitään havaintoa. Yhtään "biisiä" en tältäkään pallopäältä ole kuullut tai jos kuullut, unohtanut ne.
ellauri147.html on line 491: Arkkitehtuuria harrastava Ylönen rakennutti ala-astepohjalta aikanaan talon myös itselleen ja Paula Vesalalle. Karhusaaressa sijaitsevan hulppean miljoonakodin suunnitteluun kului kaikkiaan kolme vuotta ja rakentamiseen kaksi vuotta. Nykyään sekä Ylönen että Vesala asuvat Los Angelesissa.
ellauri147.html on line 523: In Hebrew the name Nebuchadnezzar means something like A Prophet Is A Preservative Jar. (Lähde) Nabu tuskin antaa anteexi jos pilkkaat profeettaa säilykepurnukaxi. Ylipäänsä jumalat on vitun vihaisia jos pilkkaat niitä. Tee mitä tahansa muuta, tapa, fornikeeraa, varasta, petä tiimiä, mutta älä vittu pilkkaa minua! Älä huuda minulle!
ellauri147.html on line 527: Nebusaradan. babyloniske konungen Nebukadnessars fältherre, som 586 f. Kr. uppbrände och förstörde Jerusalem och bortförde de kvarlefvande i fångenskap till Babylonien. (Jfr 2 Kon. 25: 8 ff.) E.S-e. Necessitas, lat. Se Ananke. Necessär (fr. nécessaire, eg. nödvändig), skrin eller påse med olika fack, hvari man under resor...
ellauri147.html on line 575:
ellauri147.html on line 592: Die Ratings der anonymen Betrachter und Betrachterinnen – sowohl die eigenen als auch die der mitmachenden Freundinnen und Freunde – geben nun nicht nur die begehrte Rückmeldung aus dem virtuellen Raum, sie bilden auch interessanten Gesprächsstoff in der Clique. Die fotographische Selbstpräsentation zielt nämlich auf eine Antwort gleich in doppelter Weise: unmittelbar zielt sie auf ein Echo des Mediums, mittelbar auf das der peers, denen der geheime Seitenblick mit der Frage gilt: Wie attraktiv bin ich wirklich? Ist das nun Narzissmus, Narzissmus „pur“, wie wir vielleicht abschätzig sagen würden? Oder handelt es sich hier um Beziehung, um eine auf die virtuellen Niederungen medialen feedbacks freilich heruntergekommene Verfallsform einer Beziehung?-->
ellauri147.html on line 597: Jedenfalls geht es offensichtlich nicht um Sexualität, wie uns der Titel dieser Web-Seite glauben lassen möchte, sondern um Identität. Das interaktive Medienspiel um das eigene Bild sagt uns etwas Anderes über den Narzissmus, als das, was wir gewohnt sind, wenn wir von der Selbstverliebtheit reden. Ich werde gesehen, also bin ich! Dieses narzisstische Muster der Identitätsfindung scheint sich heute universell etabliert zu haben. Die Spiegelfunktion des Narzissmus, einst eine Domäne von Kleinkindalter, Pubertät und Adoleszenz, ist in einer Welt penetranter Medialisierung derart sozialisiert, dass wir nicht mehr unterscheiden können:
ellauri147.html on line 598: Hat hier ein Infantilisierung der Gesellschaft stattgefunden, die im Gegenzug die Kindheit als abgegrenzte Phase zum Verschwinden bringt; oder sollen wir von einer kollektiven Regression unter der totalisierenden Herrschaft der Warenproduktion sprechen sollen, welche auch das Selbst noch zur Ware macht, die verkauft werden muss. Das Videor ergo sum ist gewissermaßen das geheime Mantra einer narzisstischen Phantasie, die in den Kapriolen der zeitgenössischen Lebenswelt immer wieder aufs Neue inszeniert wird.
ellauri147.html on line 602: Donald Woods Winnicott FRCP (7 April 1896 – 25 January 1971) was an English paediatrician and psychoanalyst who was especially influential in the field of object relations theory and developmental psychology. He was a leading member of the British Independent Group of the British Psychoanalytical Society, President of the British Psychoanalytical Society twice (1956–1959 and 1965–1968), and a close associate of Marion Milner.
ellauri147.html on line 608: Winnicott's theoretical slipperiness has been linked to his efforts to unclify Kleinian views. Yet whereas from a Kleinian standpoint, his repudiation of the concepts of envy and the death wish were a resistant retreat from the harsh realities he had found in infant life, he too has been accused of being too close to his mother, and of sharing in Klein's regressive shift of focus away from the Oedipus complex to the pre-oedipal.
ellauri147.html on line 610: His theories of the true/false self may have been over-influenced by his own childhood experience of caring for a depressed mother, which resulted in the development of a prematurely mature self which he was only subversively able to undo.
ellauri147.html on line 640:
ellauri147.html on line 643:
ellauri147.html on line 675:
ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!
ellauri147.html on line 679: Lapsi kokee ja kohtelee esinettä, vaikka hän pitäisi sitä erillisenä, affektiivisesti ikään kuin hän voisi hävittää sen. Sen itsenäisyyden tunnustaminen lisäisi avuttomuutta katastrofin pelkoon. Winnicott on kuvannut tätä kehityksen käsitteessään absoluuttisesta riippuvuudesta itsenäiseen itseensä erittäin hienosti: optimaalisen kieltäytymisen kautta keskimääräinen hyvä äiti antaa lapselle mahdollisuuden aggressioon, joka on suunnattu epäonnistumista vastaan ulkopuolella ja luo siten kohteesta, koska se selviää aggressiosta, jotain riippumatonta (objektin käyttö).
ellauri147.html on line 680:
ellauri147.html on line 698: Als Praktiker halten wir uns an die klinische Theorie. Wir haben es mit Patienten zu tun, die mit seelischen Erkrankungen zu uns kommen. Am Narzissmus interessiert uns die narzisstische Störung. Und wir verbinden damit die Hoffnung, dass hier wenigstens ein Feld der präzisen und validen Begriffsverwendung vorläge. Da wissen wir schliesslich, um was es geht. Aber wissen wir das? -->
ellauri147.html on line 741:
Välinpitämättömyyden tai aggression, häpeän ja alemmuuden tunteet
ellauri147.html on line 748: 4. Gefühle von Gleichgültigkeit oder von Aggression, Scham und Minderwertigkeit
ellauri147.html on line 788: In der neuen Version IV des DSM(14) wird das erste Kriterium des DSM-III-R, die besondere Kritikempfindlichkeit, durch ein anderes Kriterium ersetzt, das auf die Arroganz und Überheblichkeit in Verhalten und Einstellung abhebt.
ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen.
ellauri147.html on line 829: Epäilykset tunnustamisesta tai kieltäytymisestä herättävät epäkunnioituksen tunteita. Alitajuisesti järjestetyssä taistelussa tunnustamisesta suoritetaan sitten väitteitä, jotka vaikuttavat narsistisen häiriön erilaisissa diagnostisissa oirekuvauksissa "huomion etsimiseen", "huomion vaatimiseen" tai "vaativaan ihailuun", "narsistisena vihana" tai "narsistisena vetäytymisenä". Ne ovat intersubjektiivisia ohjaavia oireita, joissa uhattuna oleva itsensä, joka kieltää sen riippuvuuden, joka on suunnattu vaativasti tai aggressiivisesti kohdetta vastaan - tai kääntyy kokonaan pois siitä ja mukana olevissa fantasioita (puhumattakaan tajuttomassa) pitää esinettä entistä voimakkaammin.
ellauri147.html on line 831: Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. -->
ellauri147.html on line 847: Wie aber aus Objektivem Subjektives, wie aus Äusserem Inneres, wie aus Materiellem Seelisches entsteht – das sind die ungelösten Fragen, die sich den Humanwissenschaften stellen. Affenwissenschaften.
ellauri147.html on line 857: Hot or Not was preceded by the rating sites, like RateMyFace, which was registered a year earlier in the summer of 1999, and AmIHot.com, which was registered in January 2000 by MIT freshman Daniel Roy. Regardless, despite any head starts of its predecessors, Hot or Not quickly became the most popular. Since AmIHotOrNot.com's launch, the concept has spawned many imitators. The concept always remained the same, but the subject matter varied greatly. The concept has also been integrated with a wide variety of dating and matchmaking systems. In 2007 BecauseImHot.com launched and deleted anyone with a rating below 7 after a voting audit or the first 50 votes (whichever is first).
ellauri147.html on line 859: In 2005, as an example of using image morphing methods to study the effects of averageness, imaging researcher Pierre Tourigny created a composite of about 30
ellauri147.html on line 860: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article.
ellauri147.html on line 862: In physical attractiveness studies, averageness describes the physical beauty that results from averaging the facial features of people of the same gender and approximately the same age. The majority of averageness studies have focused on photographic overlay studies of human faces, in which images are morphed together. The term "average" is used strictly to denote the technical definition of the mathematical mean. An averaged face is not unremarkable, but is, in fact, quite good looking. Nor is it typical in the sense of common or frequently occurring in the population, though it appears familiar, and is typical in the sense that it is a good example of a face that is representative of the category of faces.
ellauri147.html on line 864: A possible evolutionary explanation for averageness is koinophilia, in which sexually-reproducing animals seek mates with primarily average features, because extreme and uncommon features are likely to indicate disadvantageous mutations.
ellauri147.html on line 866: The effect was first described in 1878 by Francis Galton. He had devised a technique called composite photography, which he believed could be used to identify 'types' by appearance, which he hoped would aid medical diagnosis, and even criminology through the identification of typical criminal faces. Galton's hypothesis was that certain groups of people may have common facial characteristics. To test the hypothesis, he created photographic composite images of the faces of vegetarians and criminals to see if there was a typical facial appearance for each. Galton overlaid multiple images of faces onto a single photographic plate so that each individual face contributed roughly equally to a final composite face. The resultant "averaged" faces did little to allow the a priori identification of either criminals or vegetarians, failing Galton's hypothesis. However, unexpectedly Galton observed that the composite image was more attractive than the component faces. Galton published this finding in 1878, and also described his composite photography technique in detail in Inquiries in Human Faculty and its Development. He subsequently sold the invention to an early erotic photography firm.
ellauri147.html on line 868: A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes.
ellauri147.html on line 870: A 2006 "hot" or "not" style study, involving 264 women and 18 men, at the Washington University School of Medicine, as published online in the journal Brain Research, indicates that a person´s brain determines whether an image is erotically appealing long before the viewer is even aware they are seeing the picture. Moreover, according to these researchers, one of the basic functions of the brain is to classify images into a hot or not type categorization. The study´s researchers also discovered that sexy shots induce a uniquely powerful reaction in the brain, equal in effect for both men and women, and that erotic images produced a strong reaction in the hypothalamus.
ellauri147.html on line 874: Both neoteny and progenesis result in paedomorphism (or paedomorphosis), a type of heterochrony. It is the retention in adults of traits previously seen only in the young. Such retention is important in evolutionary biology, domestication and evolutionary developmental biology.
ellauri147.html on line 876: Some authors define paedomorphism as the retention of larval traits, as seen in salamanders. Paedophiliacs do not restrict attention to fellow salamanders, but dig young chicks clearly more.
ellauri147.html on line 881: Tänpä tautta Freud ei trendaa enää, kun sukuviettiä ei ole mitään syytä tukahduttaa. Jengi ei ole enää hysteeristä eikä pode neurooseja, vaan angstaavia masixia ja/tai stressaantuneita ilmastoahdistuneita narsisteja.
ellauri150.html on line 261: Parmi les jeunes filles du monde, — peu nombreuses d’ailleurs, — que Christophe avait pour élèves, était la fille d’un riche fabricant d’automobiles, Colette Stevens. Son père était Belge, naturalisé Français, fils d’un Anglo-Américain établi à Anvers et d’une Hollandaise. Sa mère était Italienne. C’était une famille bien parisienne. Pour Christophe, — pour bien d’autres, — Colette Stevens était le type de la jeune fille française.
ellauri150.html on line 265: De proportions toutes menues, très bien habillée, séduisante, agacinante, elle avait des manières mignardes, précieuses, niaisottes ; elle jouait la fillette, se balançant deux heures dans son fauteuil à bascule, poussant des petits cris, des :
ellauri150.html on line 269: à table, battant des mains, quand il y avait un plat qu’elle aimait ; au salon, grillant des cigarettes, affectant, devant les hommes, une affection exubérante pour ses amies, se jetant à leur cou, leur caressant la main, leur chuchotant à l’oreille, disant des ingénuités, disant aussi des méchancetés, admirablement, d’une voix douce et frêle, qui savait même, à l’occasion, dire des choses très lestes, sans avoir l’air d’y toucher, qui savait encore mieux en faire dire, — l’air candide d’une petite fille bien sage, les yeux brillants, aux paupières lourdes, voluptueux et sournois, qui regardaient de côté, malignement, guettant tous les potins, happant toutes les polissonneries de la conversation, et tâchant de pêcher çà et là quelque cœur à la ligne.
ellauri150.html on line 273: Mais Colette était trop fine pour ne pas sentir qu’avec Christophe toutes ses grâces étaient perdues, et trop souple pour ne pas s’adapter instantanément à ses façons d’être. Elle n’avait même pas besoin de s’appliquer pour cela. C’était un instinct de sa nature. Elle était femme. Elle était comme une onde sans forme. Toutes les âmes qu’elle rencontrait lui étaient comme des vases, dont, par curiosité, par besoin, sur-le-champ, elle épousait les formes. Pour être, il fallait toujours qu’elle fût un autre. Toute sa personnalité, c’était qu’elle ne le restait pas. Elle changeait de vases, souvent.
ellauri150.html on line 277: Elle faisait de la musique, comme la plupart des jeunes filles oisives d’à présent. Elle en faisait beaucoup et peu. C’est-à-dire qu’elle en était toujours occupée, et qu’elle n’en connaissait presque rien. Elle tripotait son piano, toute la journée, par désœuvrement, par pose, par volupté. Tantôt elle en faisait, comme du vélocipède. Tantôt elle pouvait jouer bien, très bien, avec goût, avec âme, — (on eût presque dit qu’elle en avait une : il suffisait, pour cela, qu’elle se mît à la place de quelqu’un qui en avait une). — Elle était capable d’aimer Massenet, Grieg, Thomé, avant de connaître Christophe. Mais elle était aussi capable de ne plus les aimer, depuis qu’elle connaissait Christophe. Et maintenant, elle jouait Bach et Beethoven très proprement, — (ce qui, à la vérité, n’est pas beaucoup dire) ; — mais le plus fort, c’était qu’elle les aimait. Au fond, ce n’était ni Beethoven, ni Thomé, ni Bach, ni Grieg, qu’elle aimait : c’étaient les notes, les sons, ses doigts qui couraient sur les touches, les vibrations des cordes qui lui grattaient les nerfs comme autant d’autres cordes, son épiderme chatouillé.
ellauri150.html on line 279: Dans le salon de l’hôtel aristocratique, décoré de tapisseries un peu pâles, avec, sur un chevalet, au milieu de la pièce, le portrait de la robuste madame Stevens par un peintre à la mode, qui l’avait représentée languissante, comme une fleur sans eau, les yeux mourants, le corps tordu en spirale, pour exprimer la rareté de son âme millionnaire, — dans le grand salon aux baies vitrées, donnant sur de vieux arbres, que la neige poudrait, Christophe trouvait Colette toujours assise devant son piano, ressassant indéfiniment les mêmes phrases, se caressant les oreilles de dissonances moelleuses.
ellauri150.html on line 309: — Parfaitement. Vous lui dites : « Cher piano, cher piano, dis-moi des gentils mots, encore, caresse-moi, donne-moi un petit baiser ! »
ellauri150.html on line 311: — Mais voulez-vous vous taire ! dit Colette, moitié riante, moitié fâchée. Vous n’avez pas la moindre idée du respect.
ellauri150.html on line 337: Elle jouait son morceau, s’appliquant de son mieux ; et, comme elle était habile, elle y réussissait très passablement, parfois même assez bien. Christophe, qui n’était pas dupe, riait en lui-même de l’adresse « de cette sacrée mâtine (sekarotuinen narttu), qui jouait, comme si elle sentait ce qu’elle jouait, quoiqu’elle n’en sentît rien ». Il ne laissait pas d’en éprouver pour elle une sympathie amusée. (Narsismimarkkeri!) Colette, de son côté, saisissait tous les prétextes pour reprendre la conversation, qui l’intéressait beaucoup plus que la leçon de piano. Christophe avait beau s’en défendre, prétextant qu’il ne pouvait dire ce qu’il pensait, sans risquer de la blesser : elle arrivait toujours à le lui faire dire ; et plus c’était blessant, moins elle en était blessée : c’était un amusement pour elle. Mais comme la fine mouche sentait que Christophe n’aimait rien tant que la sincérité, elle lui tenait tête hardiment, et discutait mordicus (izepäisesti). Ils se quittaient très bons amis.
ellauri150.html on line 343: Autour de Colette Steve grouillent d'écœurants petits snobs, riches pour la plupart, en tout cas oisifs et qui, tous, prétendent écrire. C'était une névre sous la Troisième République. C'était surtout une forme de paresse vaniteuse le travail intellectuel étant de tous le plus difficile contrôler et celui qui prête le plus au bluff. Ces gens parlent sans cesse de pensée, tout en ne ressemblant attacher d'importance qu'a l'agencement des mots, n'ont d'autre culte que le culte du moi, griment leur esprit, suivent deux ou trois modèles ou miment une idee. La force, la joie, la pitié, la solidarité, le socialisme, l'anarchisme, la foi, la liberté c'étaient des rôles pour eux. Ils avaient le talent de faire des plus chères pensées une affaire de littérature et ramener les plus heroiques elans de l'ame humaine au role d'articles du salon, de cravates a la mode.
ellauri150.html on line 360: Uusista todisteista vuoti tietoja lehdistölle. Lisäksi epäilys toisesta syyllisestä kasvoi armeijassa ja hallituksessa. Picquart pelkäsi armeijan estävän hänen tutkimuksensa, ja hän valtuutti asianajajansa toimittamaan hänen keräämänsä todisteet hallitukselle. Asianajaja kertoi eräälle parlamentin jäsenelle, että sotasalaisuuksia kaupitellut lista oli todistettavasti Esterházyn kirjoittama. Parlamentin jäsen otti puolestaan yhteyttä Dreyfusin veljeen Mathieuhön. Mathieu syytti Esterházyä maanpetoksesta ja toimitti laatimansa kirjeen 15. marraskuuta 1897 sotaministerille ja johtavalle pariisilaiselle sanomalehdelle. Esterházyn vaatimuksesta koottu sotaoikeus vapautti kuitenkin hänet syytteistä nopean oikeudenkäynnin jälkeen. Tämän johdosta kirjailija Émile Zola julkaisi 13. tammikuuta 1898 L'Aurore-lehden etusivulla presidentti Félix Faurelle osoitetun kirjeen J’accuse (suom. ”minä syytän”). Zola syytti kirjeessään seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfusia vastaan ja totuuden peittelystä.
ellauri150.html on line 372: ressed_Romain_Rolland.jpg" height="200px" />
ellauri150.html on line 395: Ei se tunnu kivalta, mutta miehenä osaan erottaa tunteet faktoista ja fakta on se, että nyt oltais kipeästi kaivattu presidentin ja muiden aikuisten kokemusta, kirjoittaa Jyrki Lehtola kolumnissaan 2020. Vaan entäs tänään?
ellauri150.html on line 434: Cyrano de Bergerac oli todennäköisesti homo, vaikka Rostand ei sitä tiennyt, tai ei kertonut. Pitkäköhän nenä sillä oli jäykkänä? Le fait que le personnage historique, Savinien de Cyrano de Bergerac, aurait été homosexuel, et les rapports ambigus qu'entretiennent les trois personnages, permettent d'imaginer que le personnage de Cyrano éprouve des sentiments amoureux pour Christian. Jérôme Savary évoque cette éventualité parmi d'autres. Jean-François Gautier signale que l'on trouve de tout dans les interprétations dont celle de la psychanalyse de l'homosexualité. Cette question est aussi soulevée par Patrick Besnier. Ce sont tous pédé.
ellauri150.html on line 438: The play has been translated and performed many times, and it is responsible for introducing the word "panache" into the English language. Cyrano (the character) is in fact famed for his panache, and he himself makes reference to "my panache" in the play. Wanna see my panache? Wanna see my aubergine? Wanna taste my coq au vin? The two most famous English translations are those by Brian Hooker and Anthony Burgess.
ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri.
ellauri150.html on line 459: The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other films novels, Sienkiewicz received the 1905 Nobel Prize for Literature.
ellauri150.html on line 461: Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History.
ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus.
ellauri150.html on line 471: Karl Tunberg (March 11, 1907 − April 3, 1992) was an American screenwriter and occasional film producer. His screenplays for Tall, Dark and Handsome (1941) and Ben-Hur (1959) were nominated for the Academy Award for Best Original Screenplay and Best Adapted Screenplay, respectively. more…
ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild."
ellauri150.html on line 480: Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.
ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters.
ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion.
ellauri150.html on line 506: "But this repetition of the old story is just the fairest charm of domestic discourse. If we can often repeat to ourselves sweet thoughts without ennui, why shall not another be suffered to awaken them within us still oftener."— Hesp.: Jean Paul F. Richter.
ellauri150.html on line 524: He heard again, or seemed to hear, the saying of the Nazarene, "I am the resurrection and the life." And as men repeat a question to grasp and fix the meaning, he asked, gazing at the figure on the hill fainting under its crown, What resurrection? and what life?
ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch.
ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge.
ellauri150.html on line 549: The faithful servant had at last his fitting reward. His broken body might never be restored; nor was there riddance of the recollection of his sufferings, or recall of the years embittered by them; but suddenly a new life was shown him, with assurance that it was for him—a new life lying just beyond this one—and its name was Paradise. There he would find the Kingdom of which he had been dreaming, and the King. A perfect peace fell upon him. Lokki parka. Poor albatross. Ammuin nuolen ilmoihin ja albatrossia haavoitin.
ellauri150.html on line 560: Time had treated her generously. She was more than ever beautiful, and in becoming mistress of the posh villa she had realized one of her cherished dreams.
ellauri150.html on line 563: The two gazed at each other. We know what Esther presented—a beautiful woman, a happy mother, a contented wife. On the other side, it was very plain that fortune had not dealt so gently with her former rival. The tall figure remained with some of its grace; but an evil life had tainted the whole person. The face was coarse; the large eyes were red and pursed beneath the lower lids; there was no color in her cheeks, no makeup. The lips were cynical and hard, and general neglect was leading rapidly to premature old age. Her attire was ill chosen and draggled. The mud of the road clung to her sandals. Iras broke the painful silence.
ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself.
ellauri150.html on line 612: Messala comes over for dinner. Judah and Messala go out back to meet privately. Judah gives Messala a white horse. Messala asks Judah for his progress in pacifying the Jews; on learning that it isn't 100% successful, he wants to know who's refusing. Messala makes clear that he wants names. Judah, while protesting that he's nonviolent himself, doesn't think that the Jews resisting Roman rule are doing anything wrong, and so he doesn't provide them. Messala begs for cooperation, but in doing so makes clear that he considers the Roman Emperor a god; not only doesn't Judah believe that, but he's personally against the occupation. They leave as enemies, and Judah Ben-Hur is left to explain why Messala isn't staying for dinner.
ellauri150.html on line 616: There is a procession for the new Roman governor. Judah and his sister Tirzah watch. They see Messala, and Messala sees them. They see the Roman governor, but Tirzah puts too much of her weight on the roof, and a large section of it falls, knocking out the governor. In an act that is part chivalry and part Idiot Ball, Judah tells Tirzah not to say anything; he'll take responsibility. This gets all the house of Hur arrested. The servants are allowed to go free, though.
ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it.
ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died.
ellauri150.html on line 651: Kaikkein traagisinta näissä uskontohöpötyxissä on et tyypit on just samanlaisia passiivis-aggressiivisia apinoita kuin muillakin. Eihän sen tosin pitäisi yllättää, mihkäs leopardi pääsisi täplistään tai paviaani punaisesta pyllystään. Sellaisia apinat nimenomaan haluu kazoa.
ellauri150.html on line 673: This is another article on the writings of Pope Leo XIII. the third longest sitting pope, an Italian (Vincenzo Gioacchino Raffaele Luigi Pecci) who lived from 1810 to 1903, and was Pope from 1878 until his death in 1903. In his writings he gives us a profound insight into the philosophical movements of the late 19th century. The ideas generated during that time have largely shaped our present day ideological struggles.
ellauri150.html on line 675: The Pope writes about communism, capitalism and even freemasonry - all from a Christian perspective. And yes, from a distinctly Catholic point of view. He shares with the world his concerns about these competing ideologies and the impact that they could have on Christianity if left unchecked:
ellauri150.html on line 677: As the nature of Our Apostolic office required of Us, We have not omitted, from the very outset of Our Pontificate, addressing you, Venerable Brothers, in Encyclical Letters, in order to advert to the deadly plague which is tainting society to its very core and bringing it to a state of extreme peril. At the same time We call attention to certain most effectual remedies, by which society may be renewed unto salvation and enabled to escape the crisis now threatening.
ellauri150.html on line 679: But the evils which We then deplored have taken in a brief space of time such widespread growth that We are compelled to address you anew, with the words of the prophet resounding as it were in Our ears: Cry, cease not, lift up thy voice like a trumpet.
ellauri150.html on line 681: You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large.
ellauri150.html on line 683: These are they in very truth who, as the sacred text bears witness, defile the flesh, and despise dominion, and blaspheme majesty. They leave nothing scathless or uninjured of that which human and divine laws alike have wisely ordained to ensure the preservation and honor of life. From the heads of States to whom, as the Apostle admonishes, all owe submission, and on whom the rights of authority are bestowed by God Himself, these sectaries withhold obedience and preach up the perfect equality of all men in regard to rights alike and duties. The natural union of man and woman, which is held sacred even among barbarous nations, they hold in scorn; and its bond, whereby family life is chiefly maintained, they slacken, or else yield up to the sway of lust.
ellauri150.html on line 685: In short, spurred on by greedy hankering after things present, which is the root of all evils, which some coveting have erred from the faith, they attack the right of property, sanctioned by the law of nature, and with signal depravity, while pretending to feel solicitous about the needs, and anxious to satisfy the requirements of all, they strain every effort to seize upon and hold in common all that has been individually acquired by title of lawful inheritance, through intellectual or manual labor, or economy in living. These monstrous views they proclaim in public meetings, uphold in booklets, and spread broadcast everywhere through the daily press. Hence the hallowed dignity and authority of rulers has incurred such odium on the part of rebellious subjects that evil-minded traitors, spurning all control, have many a time within a recent period boldly raised impious hands against even the very heads of States. etc.etc.
ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist.
ellauri150.html on line 695: But while God has given Man a soul and the ability to reason, Man is not God! God is "infinitely perfect" while Man is imperfect. As a result Man can be easily be tempted by "something which is not really good, but which has the appearance of good".
ellauri150.html on line 697: And now the Pope reminds us of a bit of ancient wisdom, "the wise man alone is free". This sounds like a saying from a fortune cookie. What does it mean? When we foolishly succumb to temptation and become slaves to our desires, we are no longer free! We have lost our self-control and have become possessed by our darkest passions. Jesus says, "Whosoever committeth sin is the slave of sin." (John 8:34)
ellauri150.html on line 715: I could go on, but I think it is best to leave it here. I've covered only the opening parts of this encyclical. There is so much more in this document about the various freedoms that we take for granted like freedom of religion, speech and the press. In discussing this encyclical I hope I've given you an appreciation for the writings of Pope Leo XIII. (You can find all of his encyclicals here.)
ellauri150.html on line 728: I was actually thinking about writing an article about how the free sex movement came out of the 60s. The idea was to use the songs from Joni Mitchell's Blue album as the basis of the article. You know before that time sex before marriage wasn't not considered socially acceptable, because French letters were not reliable. I'm sure it still happened, but it was not done out in the open - at least not by "respectable" people.
ellauri150.html on line 744: Finally, I have a question for you. What do you think about the Eye of Providence in Christianity, can it be a graphic representation Holy Spirit? Today my mother noticed and asked me for it, I wonder what role has had Freemasonry in Catholic church.
ellauri151.html on line 50: His work lived on the never resolved tensions between a strict artistic discipline, a puritanical moralism, and the desire for unlimited sensual indulgence and abandonment to life. A man of constant sorrow, caused by anal-genital conflicts. (Note)
ellauri151.html on line 52: This autobiography/biography was written at the time of the award and first published in the book series Les Prix Nobel. It was later edited and republished in Nobel Lectures. To cite this document, always state the source as shown above.
ellauri151.html on line 73: Le Grillon du foyer (titre original : The Cricket on the Hearth. A Fairy Tale of Home) est un roman court de Charles Dickens paru en Angleterre le 20 décembre 1845. C'est le troisième des cinq contes de Noël de Dickens, les autres étant : Un chant de Noël (A Christmas Carol, 1843), The Chimes (1844), La Bataille de la vie (The Battle of Life, 1846), The Haunted Man and the Ghost's Bargain (1848) ; c'est aussi l'un des plus populaires.
ellauri151.html on line 82: As a religious man, the pastor takes the Bible very seriously and tries to preserve Gertrude's innocence by protecting her from the concept of sin. (Från konceptet måhända men inte från sin jättestora ståkuk.)
ellauri151.html on line 86: Gertrude eventually gets an operation to repair her eyesight and, having gained the ability to see, realizes that she loves Jacques and not the pastor. However, in the meantime Jacques has renounced his love for her, converted to Catholicism and become a monk. Gertrude attempts suicide by jumping into a river, but this fails and she's rescued but luckily contracts pneumonia. She realizes that the pastor is an old man, and the man that punctured her when she was blind was Jacques. She tells the pastor this shortly before her death.
ellauri151.html on line 107: Car d’après ce que j’entendis les premiers temps dans celle de Jupien et qui ne furent que des sons inarticulés, je suppose que peu de paroles furent prononcées. Il est vrai que ces sons étaient si violents que, s’ils n’avaient pas été toujours repris un octave plus haut par une plainte parallèle, j’aurais pu croire qu’une personne en égorgeait une autre à côté de moi et qu’ensuite le meurtrier et sa victime ressuscitée prenaient un bain pour effacer les traces du crime. J’en conclus plus tard qu’il y a une chose aussi bruyante que la souffrance, c’est le plaisir, surtout quand s’y ajoutent—à défaut de la peur d’avoir des enfants, ce qui ne pouvait être le cas ici, malgré l’exemple peu probant de la Légende dorée—des soucis immédiats de propreté. Enfin au bout d’une demi-heure environ (pendant laquelle je m’étais hissé à pas de loup sur mon échelle afin de voir par le vasistas que je n’ouvris pas), une conversation s’engagea. Jupien refusait avec force l’argent que M. de Charlus voulait lui donner. (SG 609/11).
ellauri151.html on line 115: He befriended Oscar Wilde in Paris, and in 1895 Gide and Wilde met in Algiers. Wilde had the impression that he had introduced Gide to homosexuality, but, in fact, Gide had already discovered this on his own.
ellauri151.html on line 129: Gide was, by general consent, one of the dozen most important writers of the 20th century. Moreover, no writer of such stature had led such an interesting life, a life accessibly interesting to us as readers of his autobiographical writings, his journal, his voluminous correspondence and the testimony of others. It was the life of a man engaging not only in the business of artistic creation, but reflecting on that process in his journal, reading that work to his friends and discussing it with them; a man who knew and corresponded with all the major literary figures of his own country and with many in Germany and England; who found daily nourishment in the Latin, French, English and German classics, and, for much of his life, in the Bible; [who enjoyed playing Chopin and other classic works on the piano;] and who engaged in commenting on the moral, political and sexual questions of the day. Monsters lead an interesting li-i-fe.
ellauri151.html on line 135: I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable.
ellauri151.html on line 154: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible.
ellauri151.html on line 262: Fart begins with resistance — at the point where resistance is overcome.
ellauri151.html on line 268: Old hands get soiled, it seems, whatever they caress, but they too have their beauty when they are joined in prayer. Young hands were made for caresses and the sheathing (sic) of love. It is a pity to make them come too soon.
ellauri151.html on line 281: Dilthey a le premier noté l’importance d’un texte de jeunesse de Hegel et y a signalé comme une première esquisse de ce que sera plus tard «la conscience malheureuse». On sait quelle importance revient à la conscience malheureuse dans la Phénoménologie de Hegel, et plus tard encore dans la Philosophie de la Religion. Sous une forme abstraite la conscience malheureuse est la conscience de la contradiction entre la vie finie de l’homme et sa pensée de l’infini. « En pensant je m’élève à l’absolu en dépassant tout ce qui est fini, je suis donc une conscience infinie et en même temps je suis une conscience de soi finie et cela d’après toute ma détermination empirique... Les deux termes se cherchent et se fuient — je suis le sentiment, l’intuition, la représentation de cette unité et de ce conflit et la connexion de ces termes en conflit... je suis ce combat, je ne suis pas un des termes engagés dans le confit, mais je suis les deux combattants et le combat lui-même, je suis le feu et l’eau, qui entrent en contact et le contact et l’unité de ce qui absolument se fuit. » La conscience malheureuse qui dans la Phénoménologie trouve son incarnation historique dans le judaïsme et dans une partie du moyen âge chrétien est en effet la conscience de la vie comme du malheur de la vie. L’homme s’est élevé au-dessus de sa condition terrestre et mortelle ; il n’est plus que le conflit de l’infini et du fini, de l’absolu qu’il a posé en dehors de la vie, et de sa vie réduite à la finitude…
ellauri151.html on line 289: Dieses unglückliche, in sich entzweite Bewußtsein muß also, weil dieser Widerspruch seines Wesens sich ein Bewußtsein ist, in dem einen Bewußtsein immer auch das andere haben, und so aus jedem unmittelbar, indem es zum Siege und zur Ruhe der Einheit gekommen zu sein meint, wieder daraus ausgetrieben werden. Seine wahre Rückkehr aber in sich selbst, oder seine Versöhnung mit sich wird den Begriff des lebendig gewordenen und in die Existenz getretenen Geistes darstellen, weil an ihm schon dies ist, daß es als ein ungeteiltes Bewußtsein ein gedoppeltes ist; es selbst ist das Schauen eines Selbstbewußtseins in ein anderes, und es selbst ist beide, und die Einheit beider ist ihm auch das Wesen, aber es für sich ist sich noch nicht dieses Wesen selbst, noch nicht die Einheit beider.
ellauri151.html on line 429: When I rest my feet my mind also ceases to function.
ellauri151.html on line 445: Not only the entire ability to think rests on language… but language is also the crux of the misunderstanding of reason with itself. Help us translate this quote! Arto Mustajoki, please! How would it go in Russian?
ellauri151.html on line 447: Every phenomenon of nature was a word, - the sign, symbol and pledge of a new, mysterious, inexpressible but all the more intimate union, participation and community of divine energies and ideas.
ellauri151.html on line 451: Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR!
ellauri151.html on line 475: The battle-broken district rests her eyes... Taisteluiden väsyttämä seutu lepuuttaa silmiä...
ellauri151.html on line 481: to detonate... its rage restrained by a stern räjähtää... Sen raivon pitää kurissa ankara
ellauri151.html on line 489: But when the dew of the dawn caresses the wire, Mutta kun auringonnousun kaste hellii rautalankaa,
ellauri151.html on line 504: The women will again bend to their chores Naiset kumartuvat taas askareisiinsa
ellauri151.html on line 506: of graceful girls in poppy-coloured dresses Siroja tyttöjä unikonvärisissä mekoissa
ellauri151.html on line 524: Larella on "four main research questions":
ellauri151.html on line 525:
1. What are the general logic and the presuppositions of the problem of evil? 2. How can the problem of evil be called into question and how can one develop grammatical methods and philosophical tools to build a successful antitheodicy? 3. How can one develop a grammatical metacritique of the presuppositions of the problem through a philosophical grammar of the underlying language/world and being/meaning-links? 4. How can the grammatical approach to metaphysical questions and to the metacritique of the presuppositions of the problem of evil be used to analyse religious and worldview questions, and articulate ways of existential, humanistic and religious sense-making that overcome the problem?
ellauri151.html on line 531: The problem has four key presuppositions: the fact/meaning, fact/value and appearance/reality conceptual gaps and the Principle of Sufficient Reason.
ellauri151.html on line 544: Cambridge lectures show that Wittgenstein’s discussion of Hamann’s
ellauri151.html on line 545: views in 1931 corresponds to adopting a view of harmony of language
ellauri151.html on line 546: and reality that resembles Hamann’s. Using Hamann’s view of language
ellauri151.html on line 551: linguistic ideal forms of representation are not possible. Language is a
ellauri151.html on line 552: free response to reality, and it involves belief-systems and trust.
ellauri151.html on line 568: resembling Hamann’s in 1931.
ellauri151.html on line 576: Language is a free response to reality, and it is based on trust.
ellauri151.html on line 581: Tälläsen expressiivisen "tiili!" tyyppisen käskykielen painottaminen on sellaisenaan jo aika uskonnollista. (Vaik onhan tietokonekieletkin käskykantaisia.) Kusch argues that theological grammar describes how religious practices and the communication between God and the believer work. Both Hamann and Wittgenstein argue that pictures are indispensable for divine-
ellauri151.html on line 585: Tim Labron (2009) also compares Wittgenstein’s late philosophy
ellauri151.html on line 593: Chalcedonian Christianity refers to the branch of Christianity that accepts and upholds theological and ecclesiological resolutions of the Council of Chalcedon, the Fourth Ecumenical Council, held in 451. Chalcedonian Christianity accepts the Christological Definition of Chalcedon, a Christian doctrine concerning the union of two natures (divine and human) in one hypostasis of Jesus Christ, who is thus acknowledged as a single person (prosopon). Chalcedonian Christianity also accepts the Chalcedonian confirmation of the Niceno-Constantinopolitan Creed, thus acknowledging the commitment of Chalcedonism to Nicene Christianity.
ellauri151.html on line 595: In regard to their specific attitudes towards theological resolutions of the Council of Chalcedon, Christian denominations (both historical and modern) can be divided into:
ellauri151.html on line 597: Chalcedonian – those that accept theological resolutions of the Council of Chalcedon;
ellauri151.html on line 599: Semi-Chalcedonian – those whose acceptance of Chalcedonian theological resolutions is partial or conditional;
ellauri151.html on line 601: Non-Chalcedonian – those that reject theological resolutions of the Council of Chalcedon.
ellauri151.html on line 617: corresponds or does not correspond. The word carries its meaning with
ellauri151.html on line 623: Hyvä yritys 10, muttei pragmatiikalla yxin kuuhun mennä. Ei pragmatiikka poista referentiaalisen semantiikan tarvetta. Pelkällä tyhjän huitomisella et tästä selviä sinäkään, Ludi ressukka. Kyllä semantiikan kova kivijalka silti tarvitaan, johon ozan lyö kipeästikin, jos ei sen kouriintuntuvuudesta olla selvillä. Hizi kun se jaxaa kiemurrella samoissa narsistisissa hämymaisemissa kuin kaikki muutkin ideanikkarit, kielellinen käänne tahi ei.
ellauri151.html on line 632: present. Wittgenstein again found Hamann difficult to understand,
ellauri151.html on line 640: confronting Adam with his transgression.’ Now I would not for the life
ellauri151.html on line 651: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
ellauri151.html on line 657: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes that express a higher truth. I argue that Wittgenstein
ellauri151.html on line 658: discusses Hamann’s view of Divine Presence in nature: God is like nature and a part of nature, so God is present in nature.
ellauri151.html on line 684: communication as a counter-model for religious language and uses it to criticize Frazer’s attempts to debunk religion. Religious rituals must be understood as expressive communication. Magic, religion and language are based on symbolism, as the harmony of language and reality takes place in the symbol. A religious ritual like a rain-dance symbolically represents and mythologically enacts the connection between a wish and its fulfillment, and Wittgenstein mentions sacraments like baptism in this context (RF: 125). All language is similarly symbolic and ceremonial at its core and cannot be separated from mythology.
ellauri151.html on line 688: Hein (1983: 42–49; see also Labron 2009: 53–57) also notes that Hamann and Wittgenstein use an epistemology based on faith and trust to reject the Enlightenment’s attempt to find an Archimedean point outside the world (mikäs se nyt on? Kuka sellaista kyselee?). Hamann argues that the modern subject/object split leads to an irresolvable problem of skepticism.
ellauri151.html on line 703:
3. Presented Himself as the Messiah and King of the Jews (Israel)
3. Presented Jesus as the risen Lord, Head of the Church, the body of Christ
ellauri151.html on line 813: [7] In him we have redemption through his blood, the forgiveness of our trespasses, according to the riches of his grace
ellauri151.html on line 815: [25] who was put to death for our trespasses and raised for our justification.
ellauri151.html on line 819: [14] For if you forgive men their trespasses, your heavenly Father also will forgive you;
ellauri151.html on line 820: [15] but if you do not forgive men their trespasses, neither will your Father forgive your trespasses.
ellauri151.html on line 1007: * John 3:3 and 3:7 are the author's translations. These differ from the RSV only in the expression "begotten from above" that replaces "born anew' in the RSV. "Born anew" does not represent the fullness of what Jesus is stating here, and does not correspond to the literatal translation of the Greek, gennethenai anothen (be begotten from above).
ellauri151.html on line 1066: Halju mulkero Lucius Annaeus Seneca uses in the letter number 114, addressed to his friend Lucilius, the expression "talis hominibus fuit oratio qualis vita" (for such men their speech was like their life), warning us that this sentence was coined by the Greeks. So ist das Leben wie ein Hühnerbrett.
ellauri151.html on line 1125: André Gides Den trånga porten (La porte étroite, 1909) löytyi Pasilan repsahtaneen varastokirjaston vaihtohyllystä. Den handlar om kärleken mellan Jérôme och Alissa, kusiner som har älskat varandra sedan barndomen. De är båda två starkt religiösa och delar föreställningen om att deras kärlek fullkomnas i att de delar samma hängivenhet för Gud. Ingenting att göra med att tränga penisen genom den trånga porten mellan skinkorna. Genom att älska Guda högst av allt kan de mötas på ett högre plan än i underbyxorna. Kaikki tällänen skizoilu peräreijistä on mennyt totaalisesi pois muodista kiitos toimivan naisten profylaxian ja abortin laillistamisen. Kenties se palaa nyt kun silverbäkit huolestuvat tykinruuan riittävyydestä.
ellauri151.html on line 1138: La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi:
ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D.
ellauri152.html on line 87: Berthe Clorine Jeanne Le Barillier (parfois orthographiée Berthe Clorinne Jeanne Le Barillier ou même Berthe Corinne Jeanne Le Barillier, sans doute par une suite d'erreurs de recopiage orthographique erroné dans les divers ouvrages où elle est citée), née à Bordeaux le 24 juillet 1858 et morte au Cannet le 24 janvier 1927, est une femme de lettres française. Takkutukkainen naisoletettu, rekkalesbon näköinen. Väsäs paljon sinisukkajuttuja, mm. Heloisesta ja Abelardista. Takuulla ei kääntänyt mitään kreikasta. Son œuvre, si elle est assez largement tombée dans l'oubli, est servie par un style sobre et une documentation toujours très solide. La part la plus consistante de son œuvre est probablement celle consacrée à l'antiquité romaine. Elle batit une maison à proximité immédiate de l'Hermitage de Jean-Jacques Rousseau, un écrivain qu'elle admirait et dont elle voulait se rapprocher. Mit vit JJ oli kuollut jo aikapäiviä?? Ja aika misogyyni kaiken kukkuraxi. Näitä vale-uudelleen
ellauri152.html on line 225: Astarten naispapit naivat kuun noustessa; sit ne nousee petistä ja kylpevät valtavassa hopeareunaisessa kylpyaltaassa. Kiverillä kynsillään ne kampaa tukkansa, ja niiden sinipunaisixi maalatut kädet joissa on mustia sormuxia muistuttaa korallinhaaroja synkässä ja loiskuvassa meressä. Ne ei poista koskaan karvoja, jotta naisjumalan karvakolmio markkeeraisi kaikkenpyhimmän; mut ne värjäävät sen pensselillä ja laittaa paljon tuoxua. Astarten naispapit rakastelee kuun laskiessa; sitten isossa tapiseeratuss salissa jossa palaa yxi korkea kultalamppu ne nukkuu sikinsokin sekaisin.
ellauri152.html on line 270: Corydon nimi on myös paimenella kristillisessä virressä nimeltä Pastorin surunvalittelu. Kaupunki Corydon, Indiana on nimetty tästä virrestä, eikä suinkaan jostakusta homopetteristä.
ellauri152.html on line 319: KORYDON Ei sinne päinkään, Battos. Kazos sen hän antoi mulle ennen lähtöään. En muuten ole yhtään hullumpi huilunvarressa, osaan yhtä sun toista. Glauken ja Pyr1wrhoxen hitit ja tänkin, tiezä: "Ihana on Zakynthoxen kaupunki... ja Lakinian pyhä temppeli..." Siellä Aigon söi yxinään 80 uhrikakkua. Ja siellä se sen häränkin kantoi laitumelta suoraan Amaryllixen eteen, sorkista kiinni vaan ja selkään. Voi miten naiset kiljuivat ja paimen senkun painoi sonnia ja nauroi! LOL! Hahaha!
ellauri152.html on line 337: BATTOS Niin sitä pitää vanha pukki! Mahdatko jäädä paljon jälkeen Panista? Sääresikin ovat yhtä väärät.
ellauri152.html on line 359: sole sub ardenti resonant arbusta cicadis. palavan auringon alla puskissa resonoivat kaskaat.
ellauri152.html on line 401: sic positae quoniam suavis miscetis odores. Silleen pannen näät saa rapsakat tuoksukimarat.
ellauri152.html on line 413: et sol crescentis decedens duplicat umbras: Ja aurinko laskiessaan 2-kertaistaa varjot venyvät:
ellauri152.html on line 547: On the king's orders, Haman was hanged from the 50-cubit-high gallows that had originally been built by Haman himself, on the advice of his wife Zeresh, in order to hang Mordechai. The bodies of Haman's ten sons were also hanged, after they died in battle against the Jews.The Jews also killed about 75,000 of their enemies "in self-defense."
ellauri152.html on line 555: Haman had 365 counselors, 1/day, but the advice of none was so good as that of his wife, Zeresh. She induced Haman to build a tree for Mordechai, assuring him that this was the only way in which he would be able to prevail over his enemy, for hitherto the just had always been rescued from every other kind of death. As God foresaw that Haman himself would be hanged on some tree, He asked which tree would volunteer to serve as the instrument of death. Each tree, declaring that it was used for some holy purpose, objected to being soiled by the unclean body of Haman. Only the thorn-tree could find no excuse, and therefore offered itself for a tree (Esther Rabbah 9; Midrash Abba Gorion 7 (ed. Buber, Wilna, 1886); in Targum Sheni this is narrated somewhat differently).
ellauri152.html on line 561: The Jewish holiday of Purim commemorates the story of the Jews' deliverance and Haman's defeat. On that day, the Book of Esther is publicly read and much noise and tumult is raised at every mention of Haman's name. A type of ratchet noisemaker called in Hebrew a ra'ashan (רעשן) (in Yiddish: "grogger" or "hamandreyer") is used to express disdain for Haman. Pastry known as hamentashen (Yiddish for 'Haman's pockets'; known in Hebrew as אזני המן ozney Haman 'Haman's ears') are traditionally eaten on this day.
ellauri152.html on line 567: Hahaha, tuliko se perse muka silleen liukkaammax, naureskelee Arska.
ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme.
ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split.
ellauri152.html on line 589: In the movie, in a scene I despise, Avigdor grabs her and shakes her violently while demanding to know why, and the rest of the conversation plays out melodramatically with yelling and tears. Yentl confesses that she loves him, he realizes he loves her too, and they kiss. Avigdor asks her to marry him, and says she could continue studying in secret. Yentl refuses because she can’t go back to studying furtively in secret, despite how much she loves him. The two part, and Avigdor returns to Badass and marries her. They live happily ever after, and the film ends with Yentl on a ship to America, implying that she will be able to study Torah as a woman there.
ellauri152.html on line 591: In the story, Avigdor just trembles and sits down, and Yentl calmly explains. He then asks what she is going to do now, and she says she will go to a different yeshiva and start over. Avigdor half says they could get married, but doesn’t finish the sentence. Yentl rebuffs him, saying it wouldn’t be good, and explains, “I’m neither one nor the other.” She tells him to go back to Badass instead. Avigdor has strange feelings, trying to reconcile who Anshel is, who Yentl is. But they spend the night in companionable debate, discussing Yentl’s marriage to Badass and whether she legally needs to divorce her, as well as why Yentl crossdressed. Avigdor brings up marriage again, but Yentl refuses even stronger.
ellauri152.html on line 595: I’ve seen Yentl the movie-musical several times, and there’s so much to unpack there, you could watch it a hundred times and have something new to talk about each time—whether it’s in the vein of despairing over the unnecessary heterosexuality of it all (even Wikipedia notes how aggressively the film erases as much queerness as it can!), or reveling in its grudging gayness (because even if Streisand decided she was playing a straight cis woman, the author is dead and it’s so easy to see Anshel and Avigdor on screen, both men, falling in love with each other).
ellauri152.html on line 601: Meanwhile, the movie has Yentl entirely evade the situation by telling Badass that despite what everyone says, they don’t have to sleep together, then convincing Badass that she (Badass) doesn’t want to have sex, and—when Badass expresses interest in having sex anyway—exhausts her with Torah study so she’s too tired to think about it.
ellauri152.html on line 609: It’s frustrating to catalogue the ways in which the film works to cis-normify the story. No Yentl crossdressing into the infinite future. No wrestling with her gender identity. The film’s ending throws out the story’s ambiguity and unapologetic queerness in favor of, one might charitably say, a feminist ending, or one might say uncharitably and truthfully, a cisnormative ending.
ellauri152.html on line 615: Now, here Singer is not mad at Yentl the film for cis-normifying his gender-ambiguous, interestingly queer Yentl, but rather for turning the ending into optimistic kitsch that ignores the harsh reality of what life in America was for Jewish immigrants, especially for Jewish women. And in some ways I feel like rolling my eyes at him for that. Aside from the fact that it offends his artistic vision, why shouldn’t Jewish women get a film where—suspension of disbelief!—a Jew will study Torah, loudly and proudly, as a woman? It’s a musical, not a documentary.
ellauri152.html on line 619: The ending of Yentl is just supremely disappointing compared to the unapologetic ending of Yeshiva Boy. “I’ll live out my time as I am,” Anshel says in the story—and Anshel is the name she is referred to as in this passage, even while also referred to as a woman and with she/her pronouns. Yentl the Yeshiva Boy often engages in this mixing of gender signifiers—it’s in the very title, which pairs the traditionally feminine name “Yentl” with the clashing term “boy,” letting them jostle each other to create dissonance and ambiguity. The terms not matching is their meaning. This is how Anshel is. A woman with a man’s soul, a man with she/her pronouns, a person with two names. It’s not couched in easily understandable modern terms, but no one who has heard of these modern terms would read Yentl as a cis woman playing dress up. It’s different than that. Queerer than that.
ellauri152.html on line 622: And yet in other ways, the film can’t help preserving the queerness of the story despite itself. Barbra Streisand can add a song about how Yentl is just jealous of Badass for being a conventionally feminine woman whom Avigdor loves, but she can’t stop me from putting my grubby little bi hands all over her film, pointing at Yentl’s tortured gaze aimed at Badass, and saying “GAY.” And she certainly didn’t no-homo the interactions between Anshel and Avigdor very well, because they are in fact very yes-homo, and I will point and say “GAY” at that too.
ellauri152.html on line 626: I’d never heard of this story before, but all the thoughts you had are so interesting! I totally get your frustrations about the movie changing a pivotal scene to make it more “romantic and dramatic” though – why can’t movies just appreciate subtlety and friendship sometimes?
ellauri152.html on line 643: Reb Natan of Breslev, following the teachings of Rebbe Nachem, offers a deep and revealing explanation of Rabbeinu Tam's Tefillin.
ellauri152.html on line 649: The Mezricher Maggid points out that the Talmud's analogy doesn't make sense! The Talmud compares the Torah to a spice, implying that the Torah is secondary to the evil urge, in the same way that spice is secondary to food! The Maggid explains that the evil urge is a major force, and not secondary, like spice. We are challenged with channeling that energy and using it to service dog.
ellauri152.html on line 664: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the dog supports us and helps us to overcome evil and serve him. As a result of the dog's assistance, we are able to channel our negative energies to serving the dog, and actually convert these energies into something positive and holy.
ellauri152.html on line 671: Rebbe Nachem explains that in this path of unassisted greatness, whatever these spiritual giants attained or accomplished was through the power of their prayers. If they didn't bark and whine for their needs, the dog wouldn't provide for them. As a result, they were always completely connected with their realtor.
ellauri152.html on line 685: In Rabbeinu Tam's Tefillin, the paragraph "And if you listen ..." (Devarim 11:13:21), which warns of the consequences of violating the dog's willy, din, harsh justice, precede the paragraph of "Hear O Israel ..." (Devarim 6:4-8), which declares our belief in the Almighty. Since this verse applies to even the sinners of Israel, it alludes to the dog's attribute of compassion, cheese. In Rabbeinu Tam's Tefillin, the aspect of harshness, din, precedes that of mercy, cheese, alluding to the dog's original intention to run the world through harshness, din.
ellauri152.html on line 687: In Rashi's Tefillin, however, the paragraph of compassion precedes the paragraph of harshness. This alludes to the way the dog presently runs the world - with compassion. Since most people are dependent on the dog's compassion for their very existence, the halacha is according to Rashi's view. Therefore, the obligation to wear Tefillin is fulfilled through donning Rashi's Tefillin. They're like basic earplugs.
ellauri152.html on line 689: Through wearing Rabbeinu Tam's Tefillin (in addition to Rashi's Tefillin) we draw awesome spiritual energies from the spiritual giants of the past, heroes who were able to neutralize afflictions, barriers, and harshness at their root, without the assistance of the dog's mercy. For this reason, Rebbe Nachem urged anyone who truly desires to come close to the dog to wear Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin.
ellauri152.html on line 700: This appears to be a contradiction. On one hand, according to Pirkko Avot the dog desires boldness. On the other hand, the verse in Mishlei implies that the dog detests bold behavior!
ellauri152.html on line 702: Reb Nathan explains that there is no contradiction. Contrary to popular opinion, true humility does not mean yielding in every situation and acting "like a doormat.' True humility is found in the ability to respond appropriately to each situation. There are situations where the proper response is to be bold, courageous, and unyielding. And there are other situations where the proper response is to be yielding, gentle, and meek. Depending on what your chances of winning are.
ellauri152.html on line 704: Since it is impossible for a human being to always know the proper response for each situation, we live with doubt. This is reflected in our wearing Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin, since we wear them due to a doubt. The positive spiritual energies they access to counter this doubt rectify any situations of doubt that a person may encounter. As mentioned above, Rashi's Tefillin contain the spiritual energies of compassion and Rabbeinu Tam's the spiritual energies of harshness. Through wearing both Rashi and Rabbeinu Tam's Tefillin, we nourish our minds with the spiritual energies of compassion and holy harshness. These two energies (when combined with the spiritual energies that cover all doubt mentioned above) enable us to intuitively determine how to respond appropriately in every situation, whether it means acting tough or being gentle. (Lekutei Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 6:16)
ellauri152.html on line 741: Isaac Leib Peretz (Polish: Icchok Lejbusz Perec, Yiddish: יצחק־לייבוש פרץ) (May 18, 1852 – April 3, 1915), also sometimes written Yitskhok Leybush Peretz was a Yiddish language author and playwright from Poland. Payson R. Stevens, Charles M. Levine, and Sol Steinmetz count him with Mendele Mokher Seforim and Sholem Aleichem as one of the three great classical Yiddish writers. Sol Liptzin wrote: "Yitzkhok Leibush Peretz was the great awakener of Yiddish-speaking Jewry and Sholom Aleichem its comforter.... Peretz aroused in his readers the will for self-emancipation, the will for resistance against the many humiliations to which they were being subjected."
ellauri152.html on line 743: Unlike many other Maskilim, he greatly respected the Hasidic Jews for their mode of being in the world; at the same time, he understood that there was a need to make allowances for human frailty. His short stories such as "If Not Higher", "The Treasure", and "Beside the Dying" emphasize the importance of sincere piety rather than empty religiosity.
ellauri152.html on line 747: Hillel Zeitlin (1871–1942) was a Yiddish and Hebrew writer and poet. A leading pre-Holocaust Jewish journalist, he was a regular contributor to the Yiddish newspaper Moment, among other literary activities. He was the leading thinker in the movement of pre-World War II "philosophical Neo-Hasidism". Influences: Nachman of Breslov · Shestov · Nietzsche · Baal Shem Tov · Shneur Zalman of Liadi · Spinoza · Tolstoy · Schopenhauer · Dostoevsky · Bergson · Brenner.
ellauri153.html on line 244: Saadi was captured by Crusaders at Acre where he spent seven years as a slave digging trenches outside its fortress. He was later released after the Mamluks paid ransom for Muslim prisoners being held in Crusader dungeons. Sentään teki vähän aikaa jotain kunnon työtäkin.
ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz.
ellauri153.html on line 262: Saad's really tiresome adage on Monkey membership is on the Iranian (500 rials) coin since 1387 Iriih Ikkim calendar (i.e. 2008), and on the back of the 100,000-rial banknote issued in 2010.
ellauri153.html on line 266: Ralph Waldo Emerson was also interested in Sadi's writings, contributing
ellauri153.html on line 315: Tottakai teodikea-pasianssin saa läpi pureskelemalla muumipelin kortteja, eli vääntelemällä premissejä mutkalle. Omnipotentin ei tarvi pystyä mihin tahansa (esim kantamaan liian isoa kiveä); se ei ole vastuussa kaikesta eikä varsinkaan valmistamiensa lautasia länkyttävien vieteriapinoiden valuvirheistä; meille hyvä ei välttämättä ole meistä kivaa, tai me pikkurattaat ei vaan ymmärretä mastermindin kokonaissuunnitelmaa. To name a few.
ellauri153.html on line 326: the world reaches its telos. Who cares what the monkeys think. Dog knows best. ellauri153.html on line 332: be presented as a zero-sum game. Mixi zero-sum? Eikös trendaavampaa olis tollanen win-win situation? Selvää manikeolaisuutta! Länkkäri Ford Hippo on huolestunut, mutta riisipussit Ahura ja Mazda riemuizevat. ellauri153.html on line 334: because He can defeat chaotic evil. God is also present and acts amidst states of affairs with no morally sufficient reasons.
ellauri153.html on line 358:
“God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää! ellauri153.html on line 373: without sufficient reasons. The first meaning must be contrasted with the second, which captures ellauri153.html on line 378: These two meanings correspond to the different understandings of “anti-theodicy” in Ch. 3.1.1068 Although the first meaning is weaker than
ellauri153.html on line 386: meaning. Wright’s definition of evil as an anti-good, anti-God and anti-creation force also captures ellauri153.html on line 401: hitting humans could be the result of the abuse of free will: Adam and Eve have sinned, and evil is
ellauri153.html on line 402: “God’s megaphone” to pressure human beings into accepting His salvation. Hyvä imizi. Pystyy ihan näkemään dogin mylvimässä kovaääniseen: hajaantukaa! Ei täällä ole mitään nähtävää! Law an order. Tää on taas tällästä teismiä: jumalan pyjama on tarttunut sen ize keximän koneen rattaisiin. Sorry folks, tässä nyt vaan kävi näin, lämpöverkko on epätasapainossa, eikä taulu kestä lisää sähkölaitteita, mutta voin tuoda teille lisäpattereita. Even horrendous evils
ellauri153.html on line 406: carry through with the plan. Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the
ellauri153.html on line 414: structure of the victory of God discussed in Ch. 6.3.1, he encountered a familiar response: “It
ellauri153.html on line 422: victory of God as a justification involves a crossing of pictures: if the evils can be justified, then
ellauri153.html on line 438: wins outright by restoring Job’s happiness and removing {disaster}.
ellauri153.html on line 473: suppressed and blasphemed.” – J. G. Hamann
ellauri153.html on line 480: evil faces us with a practical problem: how to find meaning, act in and respond to a world that has
ellauri153.html on line 481: evil? Can we trust the world or our responses to it? The question then becomes a search for
ellauri153.html on line 554: Now that the problem of evil has been exposed as a conceptual confusion, the way is clear for a Jamesian science of religions and worldviews. The methods of grammatical description can be extended to the practices and ways of sense-making in different worldviews: how they give meaning to moral practices and how do they approach the intelligibility of the world? What practical responses do they have for coping with evil? For example, the grammar of seeing-as for models and metaphors can be applied to the metaphors in the Hebrew Bible for God’s activity to understand what it is to see the world as God’s creation. The grammar of virtues can be used to describe Buddhist practices and explore, how these approaches contribute to the human good. Similar approaches can be taken to secular worldviews as well. These descriptions can then be used to assess the worldviews through dialogical encounters between them. However, one thing should be clear. There is no point in devaluing the world by arguing for the meaninglessness of life or atheism on the basis of evil, or in giving justifications for evils that can stand in the way of divine or human meliorist projects of fighting for justice. To paraphrase the judgment of the Divine Judge in the Book of Job, such approaches are not even wrong. They are as meaningless as life itself. ellauri153.html on line 572: (kas Joonatanilla pitää aina olla jotain pureskeltavaa)
ellauri153.html on line 603: Tätä taustaa vasten voi olla helpompi ymmärtää, miksi Jonatan piti nuoresta Daavidista. Hän näki Daavidin hyvin, hyvin, hyvin suuren aukon. Daavid, toisin kuin Saulin sotilaat, ei ollut pelännyt edes Goljatin jättiläiskokoista asetta. Hän oli aivan oikein päätellyt, että pyllistellessään Jehovan housuissa häneen mahtuisi vaikka Goljat jäykkine aseineen. (1. Samuelin kirja 17:45–47.)
ellauri153.html on line 639: Jonatanin tunteet ystäväänsä kohtaan eivät milloinkaan muuttuneet. Aikanaan hän onnistui jälleen tapaamaan Daavidin, tällä kertaa Horesissa, joka tarkoittaa ’sitä yhtä tuuheata paikkaa’. Hores oli karu, vuoristoinen alue, joka sijaitsi ilmeisesti muutaman kilometrin päässä Hebronista kaakkoon. Miksi Jonatan asetti izensä vaaraan nähdäkseen pakolaisena elävän Daavidin? Niin mixikähän? Raamattu kertoo, että hän halusi auttaa ystäväänsä ”jäykistymään Jehovan avulla”. (1. Samuelin kirja 23:16.) Miten Jonatan jäykisti Daavidia? Kysytkin vielä.
ellauri153.html on line 691: 5 Abigail oli täysin erilainen kuin Nabob. Hänen nimensä merkizee ’isäni ilahtui’. Moni isä on ylpeä kauniista tyttärestä, mutta viisas isä on paljon iloisempi lapsen sisäisestä kauneudesta. (Viisas isä ei kyllä lähde tutustumaan siihen omin nokkineen.) Valitettavan usein ulkoisesti kaunis ihminen ei näe tarvetta kehittää sellaisia ominaisuuksia kuin ymmärtäväisyyttä, viisautta, rohkeutta ja uskoa. Näin ei ollut Abigailin laita. Raamattu ylistää häntä sekä hänen ymmärtäväisyytensä että kauneutensa vuoksi. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:3.)
ellauri153.html on line 741:
ellauri153.html on line 753: 20 Käännyttyään paluumatkalle Abigail ei varmastikaan voinut olla ajattelematta tätä tapaamista. Aivan varmasti hän huomasi, miten suuresti uskollinen ja huomaavainen Daavid ja hänen öykkärimäinen miehensä erosivat toisistaan. [Vittu eivät millään lailla. Öykkärit ei siedä toisiaan, kuten Singer huomasi jo pienenä.] Hän ei kuitenkaan jäänyt hautomaan tällaisia ajatuksia. Kertomus jatkuu: ”Myöhemmin Abigail tuli Nabobin luo.” Abigail tosiaan palasi miehensä luokse, sillä hän oli lujasti päättänyt hoitaa osansa vaimona parhaan kykynsä mukaan. Hänen täytyi kertoa Nabobille lahjasta, jonka hän oli antanut Daavidille ja tämän miehille. Nabobilla oli oikeus saada tietää tästä. Abigailin täytyi kertoa myös siitä vaarasta, jolta huonekunta oli välttynyt, ennen kuin Nabob kuulisi siitä muualta, mikä olisi tälle vieläkin häpeällisempää. Abigail ei kuitenkaan voinut puhua miehensä kanssa heti. Nabob juhli kuin kuningas ja oli ”niin juovuksissa kuin vain voi olla”. (1. Sam. 25:36.)
ellauri153.html on line 765: 23 Sen lisäksi että Abigail vapautui huonosta avioliitosta, häntä odotti toinenkin siunaus. Kun Daavid sai tietää Nabobin kuolemasta, hän lähetti sanansaattajia kosimaan Abigailia. Tämä vastasi: ”Tässä on orjattaresi palvelijattarena pestäkseen herrani palvelijoiden keskijalat.” Mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa ei selvästikään muuttanut Abigailia. Hän jopa tarjoutui palvelemaan Daavidin palvelijoita! [ Jumpe, kerrankin kunnolla nöyrä ämmä!
ellauri153.html on line 812: Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David:
ellauri153.html on line 814: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that.
ellauri153.html on line 821:
Why not a queen or wife? A queen could not be ordered by mere servants to stay and keep the king warm through the night; she was above following the commands of those of lesser rank. To presume to direct the queen would be an affront to her royal dignity, and it would also reflect badly on the king.
ellauri153.html on line 822:
Why not a concubine? Though concubines had a lesser status than wives, they, too, possessed a certain rank and dignity. Abishai fortunately had neither. Absalom demonstrated this fact when, as part of his attempted coup, he slept with his father’s concubines (2 Samuel 16:21–22). Moreover, the personal dynamics within harems were infamous for the jealousy and infighting they engendered. To select one wife or concubine over another would be a mark of favoritism that would likely incite resentment and squabbling in the household. Don't even try this at home!
ellauri153.html on line 824: Abishag was neither a wife nor a concubine, but her position in the king’s household gave her such high prestige that David’s son Adonijah asked to marry her after the king’s death, but Solomon recognized this as an attempt by Adonijah to make himself king, and he had his brother summarily executed (1 Kings 2:21–25).
ellauri153.html on line 826: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12).
ellauri153.html on line 861: For Hegel, Napoleon as a world-historic figure is fulfilling a destiny, he is the bloodthirsty vessel with which history and the Geist unfold itself. For Schopenhauer, Napoleon is just one more bloodthirsty conqueror in a long line of bloodthirsty conquerors without a special purpose. He is not special because he is just as egoistic and ambitious as the rest of mankind (except Arttu). Hegel saw N. on the way up, Sope on his way down.
ellauri153.html on line 863: After submitting it as his doctoral dissertation Arttu was awarded a PhD from the University of Jena in absentia. Private publication soon followed. "There were three reviews of it, commending it condescendingly. Scarcely more than one hundred copies were sold, the rest was remaindered and, a few years later, pulped."[1] Among the reasons for the cold reception of this original version are that it lacked the author´s later authoritative style and appeared decidedly unclear in its implications. A copy was sent to Goethe who responded by inviting the author to his home on a regular basis, ostensibly to discuss philosophy but in reality to recruit the young philosopher into work on his Theory of Colors.
ellauri153.html on line 865: Schopenhauer’s central proposition is the main idea of his entire philosophy, he states simply as “The world is my representation.” Typerys.
ellauri153.html on line 866: Ne sen riittävän syyn periaatteen 4 juurikasta oli becoming, being, knowing, willing. In his Translator's Introduction to Schopenhauer's The World as Will and Representation, E. F. J. Payne concisely summarized the Fourfold Root:
ellauri153.html on line 868: Our knowing consciousness is divisible solely into subject and object. To be object for the subject and to be our representation or mental picture are one and the same. All our representations are objects for the subject, and all objects of the subject are our representations. These stand to one another in a regulated connection which in form is determinable a priori, and by virtue of this connection nothing existing by itself and independent, nothing single and detached, can become an object for us. The first aspect of this principle is that of becoming, where it appears as the law of causality and is applicable only to changes. Thus if the cause is given, the effect must of necessity follow. The second aspect deals with concepts or abstract representations, which are themselves drawn from representations of intuitive perception, and here the principle of sufficient reason states that, if certain premises are given, the conclusion must follow. The third aspect of the principle is concerned with being in space and time, and shows that the existence of one relation inevitably implies the other, thus that the equality of the angles of a triangle necessarily implies the equality of its sides and vice versa. Finally, the fourth aspect deals with actions, and the principle appears as the law of motivation, which states that a definite course of action inevitably ensues on a given character and motive.
ellauri155.html on line 47: Erikoisesti presidentin (entisen) puolueen kokoomuksen kansanedustajilla on ollut jäätävän kylmäkiskoinen suhtautuminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat suojella lapsiaan ja itseään hallituksen käsittelyltä eli piikityksiltä. Kansakuntamme on jaettu kahteen leiriin: A-kansalaiset koronapassiturvassaan ja B-kansalaiset on pantu mieron tielle.
ellauri155.html on line 80:
Presidentti Sauli Niinistölle täystyrmäys somessa – ”Hyvää kansainvälisten ihmisoikeuksien päivää!”
ellauri155.html on line 82: Presidentti Sauli Niinistö ilmeisesti kuvitteli, että vakavasti heikentynyttä yhteiskuntarauhaa helpottaisi tänään perjantaina hyvän kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän toivotus. Twitter räjähti raivoon ja epäuskoon, siis "onko tämä joku vitsi?"
ellauri155.html on line 132: profossi, rovasti, ruustinna, präst, priest, kansanedustaja, sijainen, luutnantti, prelaatti, prefekti, defekti, presidentti, kalifi, foreman, foreskin, imaami
ellauri155.html on line 141: herra, isä, paapa, papitar, seniori, paavi, pappi, vanhin, presbyteeri, patriisi, senaattori, patruuna, isäntä, padre, apotti, abba, hopeaselkä, taatto, ukko, äijä, ämmyrkäinen, pohjan akka, vaka vanha Väinämöinen, lääninherra
ellauri155.html on line 151: profeetta, professori, tohtori, dosentti, influensseri, vaikuttaja, motivational speaker, lehtori, peetee, saarnaaja, käytännön filosofi, hengennostattaja, guru, viisas, aivot, kapelimestari, yliopistomies, taiteen akateemikko, impressaario
ellauri155.html on line 179: mezähallitus, nykyhallitus, sateenkaarihallitus, kirkkohallitus, pakolaishallitus, huoneenhallitus, home rule, valtuusto, johtoporras, virkakoneisto, liittoneuvosto, neuvostoliitto, synodi, sanhedrin, johtoryhmä, johtokunta, tuomiokapituli, esikunta, staabi, konsistori, konsiili, kolleegio, keskuskomitea, duuma, raastupa, hovioikeus, etuoikeus, tuomioistuin, etuistuin, valtaistuin, wc-istuin, heittoistuin, valaistuin, karaistuin, veltostuin, jäykistyin, korkein oikeus, vahvimman oikeus, parlamentti, edustajainhuone, miesten talo, miestenhuone, kerho, klubi, kongressi, valtiopäivät, senaatti, opetuslautakunta, kuzuntalautakunta, valintalautakunta, valiokunta, eläinkilpailujen antidopingtoimikunta, humanistinen toimikunta, tutkimuxen eettinen toimikunta, vaalitoimikunta, tuomaristo, valamiehistö, neuvottelukunta, res publica, agorafobia
ellauri155.html on line 187: Rahvas, laahus, rupusakki, rotinkaiset, hoi polloi, paariat, vastaantulijat, kumikaulat, penkkiurheilijat, tavixet, doldixet, sohvaperunat, kotikazomo, suuri yleisö, the great unwashed, followers, kouluttamattomat, persut, maahanmuuttajat, Nakke Nakuttajat, värivammaiset, liberté egalité fraternité, demokratia, demagogia, kommunismi, Jante-laki, progressiivinen verotus, kosto, kateus.
ellauri155.html on line 216: Jenkit ovat huippuhauskoja huumormiehiä. Standup koomikkoja joka iikka. Marin näyttää coolilta ilman tissiliivejä ja ilman tissejäkin. Porot ovat vallanneet lakrizipellot. Biden herää aamuneljältä vain kuselle ja nuijimaan hengiltä hylkeenpoikastaan. Naureskeleva Elon Musk on aivan helevetin tolvanan näköinen. Jouni Mykkäsen Jeesus. Marikan kämppäkaverin käsipazas näyttää Steve Jobs-vainajalle fäkkiä Helmin toimesta. Hinoa Halmi!
ellauri155.html on line 254: Seura-lehti on lipsunut näköjään tähän ”Pravda-tyyliseen” journalismiin. En yhtään ihmettele kun YLE:n Vastaava Päätoimittaja Jouko Jokinenkin syyllistyi valehteluun väittäessään että YLE:n Hallintoneuvosto oli tehnyt päätöksen ketkä saivat esiintyä Eduskuntapuolueiden suuressa vaaliväittelyssä..??? YLE:n Hallintoneuvosto kielsi välittömästi tehneensä sellaista päätöstä..!!! Samanlaisia rosvoja näyttää ”entisten luotettavien” medioiden päälliköt nykyisin olevan. Suomen kansan enemmistö kuitenkin on vielä täyspäisiä. Päinvastoin kuin tämä korruptoitunut valtamedia ja ns. poliittinen eliitti..!!!
ellauri155.html on line 258: Missähän se todellinen sylttytehdas on? Seura- ja Apu- lehdet ovat vain väyliä täysin ulkopuolisille vaikuttajille. Aina, kun tulee esille Venäjä, kyse on Naton hybridivaikuttamisesta eri tiedotusvälineiden kautta – mediapooli hoitaa tätä tehtävää. Todellisina käskyttäjinä ovat presidentin kanslia, presidentin oikea käsi – Supo, sekä hybridiosaamiskeskus. Puolustusvoimillakin voi olla propagandavelvoite mustamaalata välikäsien, eri medioiden kautta, onhan laitoksen ylipäällikkö ulkopolitiikasta vastaava ylin toimija suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näillä pelotteluitäyhteyksien keksimisillä on tarkoitus myös vaikuttaa ajankohtaiseen pohdintaan kalliista hävittäjähankinnoista.
ellauri155.html on line 360: But God is a lot bigger than the Rothschilds and their cabal of miscreants. Dog is nearly as big as Ano Turtiainen! Dog won't get carried out of court! Not even by Himself! God wants to have a Triumph bra as Xmas present.
ellauri155.html on line 429: King Abimelech of Gerar also appears in an extra-biblical tradition recounted in texts such as the Kitab al-Magall, the Cave of Treasures and the Conflict of Adam and Eve with Satan, as one of 12 regional kings in Abraham's time said to have built the city of Jerusalem for Melchizedek.
ellauri155.html on line 467: 9 Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä.”
ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7).
ellauri155.html on line 676: Election and predestination and are both biblical teachings. The English “predestination” is translated from the Greek word proorizo which means 1) to predetermine, decide beforehand; 2) in the NT, of God decreeing from eternity; 3) to foreordain, appoint beforehand. Predestination, then, is the biblical teaching that God predestines certain events and people to accomplish what He so desires. The word proorizo occurs six times in the New Testament, each time demonstrating that God is the one who is foreordaining and bringing about certain events. The word chorizo only occurs in the Mexican translation (not shown here):
ellauri155.html on line 715: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct.
ellauri155.html on line 727: In the Treatise, as was noted earlier, Hume argues that one of the reasons “why the doctrine of liberty [of indifference] has generally been better receiv’d in the world, than its antagonist [the doctrine of necessity], proceeds from religion, which has been very unnecessarily interested in this question” (T 2.3.2.3/409). He goes on to argue “that the doctrine of necessity, according to my explication of it, is not only innocent, but even advantageous to religion and morality”. In the final passages of the Enquiry discussion of liberty and necessity (EU 8.32–6/99–103) – passages which do not appear in the original Treatise discussion – Hume makes it plain exactly how his necessitarian principles have “dangerous consequences for religion”.
ellauri155.html on line 754: He begins with Abraham, showing how the Lord chose this man to be His special representative out of all the people of the world. Most Christians do not struggle with accepting the truth that Abraham was chosen by God, and immediately Calvin personalizes this doctrine by using Abraham.
ellauri155.html on line 761: So important was it to Calvin to believe this doctrine that he said, “We shall never feel persuaded as we ought that our salvation flows from the free mercy of God as its fountain, until we are made acquainted with his eternal election.” Yet even though he saw eternal election this way, he also stressed a need for caution.
ellauri155.html on line 763: Calvin was far more careful with this doctrine than his critics were and are. Calvin understood men would react strongly against predestination. “The human mind, when it hears this doctrine, cannot restrain its petulance, but boils and rages as if aroused by the sound of a trumpet.” People who hear the teaching of predestination rarely remain unaffected by it. Their hearts too become enflamed, either with these teachings or against them. Calvin offers caution in the wrongful handling of this doctrine.
ellauri155.html on line 769: Calvin taught that God’s will is to be our resting place. He cautions those trying to go beyond the limit of their understanding. When men hear of election, they immediately want to ask, “Why would God choose some, and not others?” To this Calvin replied:
ellauri155.html on line 787: Calvin then addresses the mistaken notion that election removes human responsibility. Many today associate John Calvin with an aberration of his teaching called Hyper-Calvinism, which is a doctrine that emphasizes divine sovereignty to the exclusion of human responsibility. Among other things, Hyper-Calvinism would deny 1) that gospel invitations are to be delivered to all people without exception; 2) that men can be urged to come to Christ; and 3) that God has a universal love. To Calvin these teachings were monstrous distortions of truth. God really loves a lot also those he chucks into the recycle bin. Except Esau, whom he hates. Vitun karvakäsi.
ellauri155.html on line 820: There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta.
ellauri155.html on line 822: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah!
ellauri155.html on line 866: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net.
ellauri155.html on line 880: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual.
ellauri155.html on line 882: Young Santayana spent a lot of time in Harvard under William James. He was involved in 11 clubs as an alternative to athletics. He did not like athletics. He was founder and president of the Philosophical Club, a member of the literary society known as the O.K., an editor and cartoonist for The Harvard Lampoon, and co-founder of the literary journal The Harvard Monthly, to name a few. In December, 1885, he played the role of Lady Elfrida in the Hasty Pudding theatrical Robin Hood, followed by the production Papillonetta in the spring of his senior year. Would have been less hassle to take part in athletics. But maybe he was a little like that, sissy-missy, you know. Yep yep:
ellauri155.html on line 888: Like William James, his friend and mentor, he wrote philosophy in a literary way. Ezra Pound includes Santayana among his many cultural references in The Cantos, notably in "Canto LXXXI" and "Canto XCV". Santayana is usually considered an American writer, although he declined to become an American citizen, resided in Fascist Italy for decades, and said that he was most comfortable, intellectually and aesthetically, at Oxford University. Although an atheist, Santayana considered himself an "aesthetic Catholic" and spent the last decade of his life in a Roman residence under Catholic nuns. It felt a little like his young days under William James. He held racial superiority and eugenic views. He believed superior races should be discouraged from "intermarriage with inferior stock". Maybe that was why he had no kids.
ellauri155.html on line 907: All times my present, everywhere my place, Kaikki ajat oli oikeita, ei mitään kiirettä,
ellauri155.html on line 941: The perfectly ideal incumbent for the Harvard Fellowship appears in Bertie Russell, old and almost penniless, but still brimming with undimmed genius and suppressed immortal work’s!
ellauri155.html on line 951: had to resign during the war, having been put in prison for pacifist agitation, as his brother had been put in prison for bigamy. Jail-birds! but only out of pure
ellauri155.html on line 963: how many reasons, and on how many sides, I am interested in Bertie’s career.
ellauri155.html on line 984: you into the secret. And as you needn’t send more than $5,000 for the present,
ellauri155.html on line 996: Bertie’s address is:
ellauri155.html on line 1026: I don’t wonder that the etiquette of English addresses puzzles you a little,
ellauri155.html on line 1029: envelope or in the heading (if any) of your letter, butLord Russell in addressing
ellauri155.html on line 1032: send you a list of modes of address. If I were in your place, I should begin the
ellauri155.html on line 1061: Modes of addressing an Earl who is also a socialist a Fellow of the
ellauri156.html on line 62: When my Grandmother Palmer was alive, she lived on a farm outside of Shelton, Washington. At the entrance to her driveway was a small lot, where a small mobile home was parked. As I recall, the woman who lived in the trailer and her husband were estranged. The husband, who had served time in prison, was prone to violence. When the husband came to the mobile home to see his wife, another man was there. An argument resulted, and blows were exchanged. Ultimately, the woman's visitor brandished a weapon and demanded that the husband leave. He left, but only while uttering threats about what he was yet to do.
ellauri156.html on line 66: As a result of this incident, I became a man of god. This was just too much of a coincidence to be an accident - it had to be Providence, I mean Dog's plan!
ellauri156.html on line 70: This sequence of events and its accompanying tragedies is the subject of chapters 11 and 12 of 2 Samuel. I have chosen to expound these chapters in three lessons. This first lesson will deal with “David and Bathsheba,” as described in 11:1-4. In the following lesson, we will address the subject of “David and Uriah,” as told by our author in 11:5-27. The third lesson will focus on “David and Nathan,” as this confrontation is put forth in chapter 12. Our text has much to say about the sins of adultery and murder, but rest assured that it addresses much more sins than this. It is a text we all need to hear and to heed, for if a “man after God's own heart” can fall so quickly and so far, surely we are capable of similar or even bigger failures. May the Spirit of God take this portion of the Word of God and illuminate it to each of us in full color, as we come to this study.
ellauri156.html on line 74: Before we begin to look carefully at verses 1-4 of chapter 11, allow me to make a couple of comments about this event as portrayed in these two chapters of 2 Samuel. First, I want you to notice the “law of proportion” in this text. Only three verses describe David's sin of adultery with Bathsheba. Second, the author pulls no punches in describing the wickedness of this sin. History is not written in a way that makes David look good. Third, the sin of David and Bathsheba is dealt with historically, but not in a Hollywood fashion. Hollywood filmmakers would perform a remake of this account to dwell on the sensual elements. Nothing in this text is intended to inspire unclean thoughts or actions. Indeed, this story is written in a way that causes us to shudder at the thought of such things. I know it is something of a letdown, but at least myself, I was totally capable of imagining the rest. (I got 5 streetwalking girls and a wife, for God's sake.) If you need help with unclean thoughts here, please consult Gonorrhé Ballsack's Comtes Droolatiques.
ellauri156.html on line 78: In chapter 10, we find David and the men of Israel deliberately insulted by Hanun, the king of the Ammonites. David had become friends with Nahash, the former king. When he died, David sent a delegation of officials to express David's respect for Nahash and his grief over this king's death. The Ammonites do not seem to wish to continue this peaceful relationship with David and Israel, so they humiliate the men whom David sent. This is how it all happened (Bob omitted this):
ellauri156.html on line 80: When David’s men came to the land of the Ammonites, 3 the Ammonite commanders said to Hanun their lord, “Do you think David is honoring your father by sending envoys to you to express sympathy? Hasn’t David sent them to you only to explore the city and spy it out and overthrow it?” 4 So Hanun seized David’s envoys, shaved off half of each man’s beard, cut off their garments at the buttocks, and sent them away.
ellauri156.html on line 88: The author of our text informs us that it is spring, the time when kings go to war (11:1). Weather has always affected warfare. Battles have been won and lost due to the season. Winter time is not favorable to war. Napoleon found this out in Moscow, The Germans in Stalingrad, and the Russians in the Finnish Winter War.) It is cold and wet, and camping out in the open field (as those who are besieging the city of Rabbah have to do -- see 11:11) hardly is feasible. The wheels of chariots get stuck in the mud, among other problems. And so kings usually sit it out for the winter, resuming their warfare in the spring. It is spring, Israel is still at war with the Ammonites, and it is time to finish the task of subduing them. The army assembles, under the command of Joab and his officers, and “all Israel.” They all go off to complete their victory over the Ammonites, who seem to retreat in their capital and fortress city of Rabbah.
ellauri156.html on line 102: 13 David said to Egad, “Hmm. I am in deep distress. Let me fall into the hands of the Lord, for his mercy is very great; but do not let me fall into human hands, that's too humiliating.”
ellauri156.html on line 104: 14 So the Lord sent a plague on Israel, and seventy thousand men of Israel fell dead. 15 And God sent an angel to destroy Jerusalem. But as the angel was doing so, the Lord saw it and relented concerning the disaster and said to the angel who was destroying the people, “Enough! Withdraw your hand.” The angel of the Lord was then standing at the threshing floor of Araunah[b] the Jebusite. Jebu jebu jee! Ei sattunut!
ellauri156.html on line 108: What I am pointing out here is that the decision on David's part -- to remain in Jerusalem -- is the beginning of woes for both David and the nation Israel. Why is it wrong for David to stay home while the rest of the men of Israel go to war against the Ammonites? First, leading the nation in war is one of the main tasks of the king:
ellauri156.html on line 116: Saul shrunk back from pursuing the enemies of Israel at times, and it was sometimes David who stood in Saul's shoes, leading the nation in battle. This was the case, for example, when David fought Goliath, a battle that should have been fought by Saul, Israel's giant (see 1 Samuel 9:2). Up until now, David has been leading his men in battle, but in chapter 11, David suddenly steps back, sending others to fight for him. In 2 Samuel 12:26-31, the author makes it clear that David may not have been planning to be present for the formal surrender of Rabbah. Joab sends David a message, urging him to come and at least give the appearance of leading his army. If David does not come, Joab warns, David will not receive the glory, and it may go to Joab. Joab knows that David knows this is not the way it was meant to be. And so it is that David makes a formal appearance to be the “official” leader at the time of the surrender of the city of Rabbah.
ellauri156.html on line 118: So the sin was not to bask in reflected glory. David is wrong in yet another way, a way he would hardly have realized at the time. David is a prototype of the Messiah who was yet to come as God's King. When Messiah comes, it is He who brings about the deliverance of His people. It is He who will come to subdue His enemies and to establish His throne. How can David represent Messiah as he reigns by staying at home and refusing to enter the battle with the enemies of God and the enemies of God's people? Messiah will come (the second time) as a mighty warrior. If David would portray Him, then he must be a mighty warrior.
ellauri156.html on line 122: What keeps David home in Jerusalem? Why doesn’t David go to the battle? I fear there are perhaps several reasons. The first is David's arrogance. God has been with David in all of his military encounters and given him victory over all his foes. God has given David a great name. David has begun to believe his own press clippings. He begins to feel he is invincible. David seems to have come to the place where he believes his abilities are so great he can lead Israel into victory, even though he is not with his men in battle. He was just getting bored. God should not have helped him TOO much, that was like taking the wind from his sails. Any parent knows that much.
ellauri156.html on line 267: Finally, David can stand his bed no longer. Getting up, he goes for a stroll around the roof of his palace. Most certainly, David's palace was built on the highest ground possible, so that it would afford him a commanding view of the city and the surrounding country. Virtually every other residence and building would be below David's penthouse apartment, and thus he would be able to see much that was out of sight for others. (A friend remarked after this message that a truck driver had told him a whole lot can be seen from an 18-wheeler that people in cars don't see. A chicano truck-driver just got a 110 year sentence in the U.S. for failing to stop his 18-wheeler when the brakes went. Now that was a honest-to-god Jehova style sentence, to the third and fourth generation. Good work, Rocky!)
ellauri156.html on line 279: Uriah Heep on brittiläinen progressiivinen hard rock -yhtye, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1970 ja on edelleen aktiivinen. Nimensä yhtye otti Charles Dickensin romaanissa David Copperfield esiintyvästä samannimisestä viekkaasta ja vastenmielisestä kirjanpitäjästä. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa "Easy Livin'", "Lady in Black", "Gypsy", "July Morning" ja "Look at Yourself". Suurinta suosiota se nautti 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
ellauri156.html on line 281: Yhtyettä pidetään eräänä progressiivisen rockin ja hard rockin tärkeimmistä vaikuttajista ja sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Uriah Heepin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana suuresti – kitaristi Mick Box on ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Hän on samalla myös ainoa jäsen, joka on ollut yhtyeessä koko sen toiminnan ajan.
ellauri156.html on line 289: My fear is that David chose to ignore Uriah's military record and to fix his attention upon his racial origins. It is obvious and noteworthy that David refers to Uriah as “Uriah the Hittite,” while the author of Samuel refers to him only as “Uriah.” The expression, “Uriah the Hittite” is a term of derision, I believe, based solely upon the fact that he is of Hittite stock. Never mind that David has Moabite blood in his veins.
ellauri156.html on line 299: The sequence of events, so far as David is concerned, can be enumerated in this way: (1) David stays in Jerusalem; (2) David stays in bed; (3) David sees Bathsheba bathing herself as he walks on his roof; (4) David sends and inquires about this woman; (5) David learns her identity and that she is married to a military hero; (6) David sends messengers to take her and bring her to him; (7) David lays with her; (8) Bathsheba goes back to her home after she purifies herself. This same sequence can be seen in a number of other texts, none of which is commendable. Shechem “saw, took, and lay with” Dinah, the daughter of Jacob in Genesis 34:2. Judah “saw, took, and went in to” the Canaanite woman he made his wife in Genesis 38:2-3. Achan “saw, coveted, and took” the forbidden spoils of war in Joshua 7:21. Samson did virtually the same in Judges 14. Let us not forget that a similar sequence occurred at the first sin when Eve “saw, desired, and took” the forbidden fruit in Genesis 3. (Thanx a lot Bob for this compendium. This will certainly come handy later on, when looking for something fun to read.)
ellauri156.html on line 301: It is clear from the words of our text that David sinned. It is clear from the actions of David which follow that he sinned. It is clear from the words of God through Nathan that David sinned in a grievous manner. The problem is that many wish to view the text in a way that forces Bathsheba to share David's guilt by assuming that she somehow seduced him. I would like to pursue this matter, because I believe there is absolutely no evidence to support such a conclusion. (Wow! That's a refreshing point of view! Like Ballsack's novel Comment la belle Fille de Portillon quinaulda son iuge.)
ellauri156.html on line 319: It is not as if Bathsheba is acting in an unbecoming manner, knowing that men are around. She has every right to assume they are not. David is around, but he should not be. On top of this, she is not bathing herself at high noon; she is bathing herself in the evening. This is when the law prescribed (for ceremonial cleansing), and it is when the sun is setting. In other words, it is nearly dark when Bathsheba sets out to wash herself. David has to crane his neck and use his binoculars to see what he does. I believe Bathsheba makes every effort to assure her modesty, but the king's vantage point is too high, and he is looking with too much zeal. I am suggesting that David is much more of a peeping Tom than Bathsheba is an exhibitionist. I believe the text bears me out on this.
ellauri156.html on line 321: If I am right in what I have been saying, David's sin becomes that much more wicked. In some instances (if not most), a woman may purposely or unwittingly encourage the one who assaults her. In this case, there is not so much as a hint that this takes place. In fact, if I am reading the story accurately, David's “sighting” of Bathsheba is the result of her keeping the law, while David is failing his responsibilities as king. But not his duties as the king of the apes.
ellauri156.html on line 325: First, the root of David's sin is not low self-esteem; it is arrogance. (Since when is low self-esteem a sin? Well I bet it is for American believers. Think of Bill James' Will to Believe.) I am getting quite weary of hearing that the root of all evils is low self-esteem. I wonder why we see nothing of this in the Bible. David's problem is just the opposite. He has become puffed up and arrogant because of his success and status as Israel's king. He has come to see himself as different/better than the rest of the Israelites. They need to go to war; he does not. They need to sleep in the open field; he needs to get his rest in his own bed, in his palace. They can have a wife; he can have whatever woman he wants.
ellauri156.html on line 327: Second, the nature of David's sin is the abuse of power. Power corrupts, we are told, and absolute power corrupts absolutely. David has come to power. In the previous chapters, David employed his God-given power to defeat the enemies of God and of Israel. He used his power as Israel's king to fill his pockets and void his cullions, and takes advantage of Dog's promise to Saul by restoring to Mephibosheth his family property and by making him a son at his table. Now, David, drunk with his power, uses it to indulge himself at the expense of others. I want you to notice the repetition of the word “send” or “sent” in this chapter. It is a king like David who can send all the men to war but stay home himself (verse 1). It is a king like David who can send people to inquire about Bathsheba, and then to send messengers to “take” her and bring her to his palace (verses 3-4). It is a king like David who can “send” for Uriah and “send” orders to Joab to have him killed. It is a king who "sends" his shlong into Bathsheba's holiest of the holy. David has the power, and he certainly knows how to use it, only now he is using that power for his own benefit, at the expense of others. This is not servant leadership.
ellauri156.html on line 331: I must press the point a little further, at the risk of coming off. Of course it is wrong for David to use his power to have sex with another man's wife. But it is not right to abuse power even when sex is permissible. A husband should not abuse his power in order to have sex with his wife. And a wife should not abuse her power (of saying “No,” for example) to punish or put off her husband. (LOL! Bob, you show you true colors here!) Within marriage, sex is simply another area of serving our mate. It is not the opportunity to lord it over our mate. Put that in your pipe and smoke it, Jennifer! And you girls as well!
ellauri156.html on line 347: Sins of commission are often the result of sins of omission. David committed sin by his adultery with Bathsheba and later by the murder of her husband, but these sins were borne out of David's omissions which came to pass when he stayed home, rather than go to war. These sins of omission are often difficult to recognize in ourselves or others, but they are there. And after a while, they incline us to more open sins, as we see in David.
ellauri156.html on line 365: This reference to Bathsheba’s “purification” is interesting and perplexing. The King James Version reads, “and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned unto her house” at verse 4. The New King James Version is slightly different: “and he lay with her, for she was cleansed from her impurity; and she returned to her house” (note the change from a semi-colon to a comma, and from a colon to a semi-colon). The NIV reads, “and he slept with her. (She had purified herself from her uncleanness.)” The NRSV reads, “and he lay with her. (Now she was purifying herself after her period. Or was it colon? Only David knows, and Dog of course, but they don't tell.).”
ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff.
ellauri156.html on line 380: It was the clumsy attempt to cover up the petty crime which led to Watergate. Richard Nixon, the President of the United States, was forced to resign to avoid impeachment. A number of his closest associates were indicted, convicted, and sentenced to brief prison terms. Not Tricky Dick, of course, he went scot free. Nain on meidankin elamassamme! Ja Daavidin!
ellauri156.html on line 386: David had no desire for Bathsheba to become his wife, or even to carry on an adulterous affair with her (a mitigating circumstance). He sought one night's pleasure, and she went home. That was that, or so it seemed. But then David received word from Bathsheba that this one night resulted in Bathsheba's pregnancy. Our text takes up here with the account of David's desperate attempt to cover up his sin with Bathsheba. As we all know, it did not work, and it only made matters worse.
ellauri156.html on line 388: The story of David and Uriah reminds me of the story of the “Sorcerer's Apprentice.” It has been awhile, but as I remember the plot (probably the Walt Disney version), the sorcerer goes away, leaving his apprentice behind to do his chores. The apprentice gets the bright idea that the work would be a whole lot easier if he used his master's magical arts so he could sit back and watch other powers at work. The problem was that he didn't know how to stop what he started, and so more and more helpers came on the scene as the apprentice tried to reverse the process. The worst was when Mickey tried to cleave the broom with an axe, and got instead a million of smaller brooms.
ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom.
ellauri156.html on line 402: It looks as though Bathsheba never enters David's mind after their encounter described in verses 1-4. It certainly does not seem that David wants to continue the relationship, to carry on an affair, or to marry her. David simply puts this sinful event out of his mind, until a messenger is sent by Bathsheba informing the king that his night of passion has produced a child. Bathsheba informs David that she is pregnant, not that she is afraid she might be. This means that she has missed at least one period and probably another. All in all, several weeks or more have passed. It will not be long before her pregnancy will become obvious to anyone who looks at her. This is David's sin and his responsibility, and so she informs him.
ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team.
ellauri156.html on line 417: King David was the second king of Israel and this film is based on the second book of Samuel from the Bible. When the second Ark of the Covenant is brought to Jerusalem, a soldier reaches out to steady it and is struck dead. While the prophet Nathan declares this the will of God, a skeptical David pronounces it the result of a combination of an electrical shock and too much wine. This blasphemy starts David on the path of sin.
ellauri156.html on line 423: As a result, a drought hits Israel. David's and Bathsheba's baby dies. Nathan returns to tell David that God is displeased with his sin. Dog wants to see better ones, with more pizzazz. Or else he will not die as the law demands, but he will be punished through misfortune in his family. David takes responsibility but insists Bathsheba is blameless. But the people want Bathsheba killed. The crowd shouts: No, we want Barabbas! David makes plans to save Bathsheba, but she tells David she is not blameless. She has continued seeing Uriah on the side. (The reports of his demise were premature.) They are both at fault. David is reminded of the Lord and quotes Psalm 23 as he plays his harp. (A nice musical interlude in an otherwise numbing show whose spoiler is long since spoiled.)
ellauri156.html on line 425: David promises Bathsheba she will not die and is willing to accept God's justice for himself, knowing that he as the hero of the book is safe. Repentant, David, seeking relief from the drought and forgiveness reaches out to touch the Ark presuming that he will die of heat stroke (or was it a short?) like the soldier. A clap of thunder is heard and there are flashbacks to David's youth depicting his anointing by Samuel and his battle with Goliath. King David removes his hands from the Ark as rain falls on the dry land. Screenwriter Dunno said he "left it to the audience to decide if the blessed rain came as the result of divine intervention or simply of a low-pressure system moving in from the Mediterranean." Well it could be both, couldn't it?
ellauri156.html on line 431: David was about thirty when he began to reign (2 Samuel 5:4), so we can look for a birth date, which according to the pattern of other proposed birth dates in this series should occur both on a Hebrew holy day, at least some other sacred calendars, and also on a date similar on some calendars to his death date. Those requirements are so stringent to occur in a given year that if we find such a date, it is highly likely to be correct. Moreover, in nearly every case so far, the birth date is more impressive than the death date, and David's proposed death date is a sacred day on 4 calendars (also being 1 Condor on the Sacred Round).
ellauri156.html on line 437: The United States of America was also born on July 4th, the date proposed for David's birth. Is that of any significance? If so, there will also be at least another witness, according to what has been discovered so far in the research. It turns out that Thu 4 Jul 1776 was also 17 Tammuz on the Hebrew calendar as was David's birth, so it may not be by chance that the nation which consistently sides with modern-day Israel was born on David's birthday.
ellauri156.html on line 447: The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman.
ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed.
ellauri156.html on line 453: The film sparked protests in Singapore over what the Muslim community considered an unflattering portrait of David, considered an important prophet in Islam, as a hedonist susceptible to sexual overtures. Mohammed and his 9-year old wife would have been outraged.
ellauri156.html on line 457: One notable TV airing of the movie was on the American network NBC during The NBC Monday Movie on September 7, 1964 (which was Labor day that year). During one of the commercial breaks was the one and only official airing of the Daisy political advertisement by the Lyndon B. Johnson presidential campaign in the run-up to the 1964 United States presidential election. The commercial aired at 9:50 p.m. EST. It was a family film though most children living in the EST time-zone were gone to bed by then, leaving the children's parents to watch the commercial. The commercial stars a little girl (played by Monique Luiz) who is shown counting petals of a daisy which was then followed by an ominous male voice counting down to zero. During the countdown, the screen zoomed up the girl's eye in such a way whereby the parents would imagine their children there instead of the girl. The next scene was a nuclear explosion with the voice of Johnson asking for peace.
ellauri156.html on line 469: Uriah leaves David's presence. Now David adds a further touch. He sends a “present from the king” after, or with, Uriah. How we would love to know just what that “gift” was. Was it a night for two at the Jerusalem Hilton? Was it dinner and dancing at a romantic restaurant? I think we can safely say this: (1) We are not told what the present was. (2) We are not supposed to know, or it would not add to the story for us to know what it was. (3) Whatever it was, it was very carefully planned to facilitate David's scheme of getting Uriah to bed with his wife, as quickly as possible.
ellauri156.html on line 471: Uriah has to understand what the king is suggesting. Who wouldn't want to go home and enjoy his wife after some time of separation, thanks to the war with the Ammonites? Instead, we are told that Uriah never leaves the king's house. He sleeps in the doorway of the king's house, in the presence of a number of the king's servants. I am inclined to understand that at least some of these servants, if not all of them, are the king's bodyguards (compare 1 Kings 14:27-28). Uriah is a soldier. He has been called to his king's presence, away from the battle. But as a faithful servant of the king, he will not enjoy a night alone with his wife; instead, he will join with those who guard the king's life. This is the way he can serve his king in Jerusalem, and so this is what he chooses to do rather than to go home. The irony is overwhelming. The king's faithful soldier spends the night guarding the 50% new life of the king in his wife's womb, the king who has taken his own wife in the night, and who will soon take his life as well. Dramatic irony.
ellauri156.html on line 479: He (David, not Dog this time) plays the role of a benevolent master. Uriah, his servant, has “come home from a journey” (verse 10). Is this not the time for him to concern himself with his needs and desires? Is this not the time to concern himself with his wife's needs? How insensitive of Uriah not to go home to be with his wife and to sleep with her. “Shame on you, Uriah!” Uriah has a lot of explaining to do, and so it seems has David.
ellauri156.html on line 487: With all due respect, Uriah declines -- indeed Uriah refuses -- to do that which would be conduct unbefitting a soldier, let alone a war hero. I think it is important to see that there is no specific command here which Uriah refuses to disobey. To my knowledge, there is no specific law in the Law of Moses which commands a soldier to have sex with women during times of war. (This may have been true in the earlier days of Israel's history, there would not have been another generation of Israelites otherwise, since Israel was almost constantly at war with one of their neighbors.) This is the conviction of Uriah as a soldier, and he will not violate his conscience by deceiving his fellow men in tights, even when commanded to do so by the king.
ellauri156.html on line 507: David has set out on a course of action that backfires. He intends to put Uriah in a position that will make it appear that he is the father of Bathsheba's child. But Uriah's conduct has publicly exhibited his loyalty to his duties as a soldier, making it more than evident that he cannot possibly be the father of this child. It is worse for David now than it had been when he summoned Uriah to Jerusalem. David concludes -- wrongly -- that his only course of action now is to have Uriah killed in action. I don't know that David actually thinks he can deceive the people of Jerusalem as to whose child Bathsheba's baby is. How can he when everyone knows Uriah has never been with his wife to get her pregnant? It seems now as though David is simply trying to legitimize his sin. By making Uriah a casualty of war, he makes Bathsheba a widow. He can now marry this woman and raise the child as his own, which of course it is. Finally, a plan that makes sense.
ellauri156.html on line 526: Abner was indignant at the rebuke, and immediately opened negotiations with David, who welcomed him on the condition that his wife Michal should be restored to him. This was done, and the proceedings were ratified by a feast where Rizpah and Michal were the lights of the party. Almost immediately after, however, Joab, who had been sent away, perhaps intentionally returned and slew Abner at the gate of Hebron. The ostensible motive for the assassination was a desire to avenge Asahel, and this would be a sufficient justification for the deed according to the extremely low moral standard of the time (although Abner should have been safe from such a revenge killing in Hebron, which was a City of Refuge). The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators.
ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a).
ellauri156.html on line 552: These eight verses, devoted to the way in which Uriah's death is reported, are double the length of the account of David's sin with Bathsheba. They virtually equal the length of the account of David's dealings with Uriah. These verses begin with Joab's careful instructions to the messenger, who is to bring the news of Uriah's death to David. They conclude with the messenger's actual report and David's response to it. Why does the author devote so much time and space to the way in which Uriah's death is reported to David? Let us see if we can find the answer to this question as we look more closely at these verses.
ellauri156.html on line 556: The answer is quite simple, as is evident by Joab's own concerns. The entire mission is a fiasco. The Israelites have besieged the city of Rabbah. This means they surround the city, giving the people no way in or out of the city. All the Israelites have to do is wait them out and starve them out. There is no need for any attack. The mission is a suicide mission from the outset, and it does not take a genius to see it for what it is. Joab has to assemble a group of mighty men, like Uriah, and including Uriah, to wage an attack on the city. This attack is not at the enemy's weakest point, as we would expect, but at the strongest point. This attack provokes a counter-attack by the Ammonites against Uriah and those with him. When the Israelite army draws back from their own men, they leave them defenseless, and the obvious result is a slaughter. How can one possibly report this fiasco in a way that doesn’t make Joab look like a fool (at best), or a murderer (at worst)?
ellauri156.html on line 558: This the reason for Joab's careful instructions to the messenger. He is to report the attack on the city of Rabbah to David, and then tell of the Israelite losses which result. Joab knows that David will react (perhaps hypocritically) to the report of the attack and the resulting losses. It is at this point, Joab instructs the messenger, that he is to inform David of the death of Uriah. This will certainly end any protest or criticism on David's part.
ellauri156.html on line 560: And so in verses 22-25 we are given an account of the messenger's arrival, of his report to David, and of David's response. I must point out that the messenger does not do as he is told, at least the way I read the account. The messenger goes to David and tells the king how the Ammonites prevailed against them as they left the city and pursued the Israelites into the open field. The Israelites then pursued the Ammonites, pushing them back toward the city as far as the city gate. It was here that Uriah and those with him were fighting. It was here that they were within range of the archers, who shot at them and killed a number of servants. And quickly the servant adds, “and your servant Uriah the Hittite is also dead” (verse 14).
ellauri156.html on line 562: Now why does this messenger not wait for David to respond in anger, as Joab instructed? Why does he inform David that Uriah has been killed, before he even utters a word of criticism or protest? I believe the messenger gives the report in this way because he understands what is really going on here. I think he may know about David and Bathsheba, and perhaps even of her pregnancy. He certainly knows that Uriah was summoned to Jerusalem. I think he also figures out that David wants to get rid of Uriah, and that Joab has accomplished this by this miserable excuse for an offensive against the enemy. I think the messenger figures out that if David knows Uriah has been killed, he will not raise any objections to this needless slaughter. And so, rather than wait for David to hypocritically rant and rave about the stupidity of such a move, he just goes on and tells him first, so that he will not receive any reaction from David.
ellauri156.html on line 568: These words of David are the frosting on the cake. They seem gracious and understanding, even sympathetic. In effect, David is saying, “Well, don't worry about it. After all, you win a few, and you lose a few. That's the way the cookie crumbles.” Uriah, a great warrior and a man of godly character (but not a Jew, mind you), has just died, and David does not express one word of grief, one expression of sorrow, not one word of tribute. Uriah dies, and David is unmoved. Contrast his response to the death of Uriah with his responses to the deaths of Saul and Jonathan (2 Samuel 1:11-27), and even of Abner (2 Samuel 3:28-39). This is not the David of a few chapters earlier. This is a hardened, callused David, callused by his own sin.
ellauri156.html on line 574: Second, “How far can a Christian fall?” This far [Bob points down there with his fingers]. David not only commits the sin of adultery, he commits murder. I think it is safe to say that there is no sin of which the Christian is not capable in the flesh. I have heard people say, “I don't know how a person who _______ could have ever been a Christian.” There are times -- like this time for David -- when it is obvious that we will hardly be saved by the testimony of our actions. Christians come from just the same gene pool of motherfuckers as the rest of us.
ellauri156.html on line 578: Fourth, "How much wood would a woodchuck chuck if a woodchuck could chuck wood?" Sin snowballs. Sin has not got a snowball's chance in hell. Sin is not stagnant; it is not static. Sin grows. Look at the progression of sin in our text. David's sin starts when he ceases to act like a soldier and (what is way worse) becomes a late sleeper. David's sin grows from staying up late to adultery to murder. His sin begins very privately, but as the story progresses, more and more people become aware of it, and worse yet, more and more people become participants in it. His sin first acted out by his taking another man's wife, and then taking another man's life, and along with his life, his wife, plus the lives of a number of men who must die with him to make his death credible. David's sin blossoms so that it transforms a true and loyal friend (Uriah) to his enemy, and his enemies (the Ammonites, and his other rival Joab) into his allies.
ellauri156.html on line 582: He who conceals his transgressions will not prosper, except for David, and a few others, come to think of it. But he who confesses and forsakes them will find compassion (Proverbs 28:13). And that is all he finds. Quite often compassion at his scaffold and grave.
ellauri156.html on line 586: Man (and exceptionally, woman) has been seeking to cover up his sins ever since the Garden of Eden. Adam and Eve thought they could cover their sins by hiding their nakedness behind the fig leaves (hardly large enough for Adam's snake), and if not this, by hiding themselves from God behind Eve's bush. But God "lovingly" sought them out, not only to rebuke them and to pronounce some select curses upon them, but to give them a lame promise of forgiveness when the flagpoles start to bloom. It was God who provided a covering for their sins, in the form of snappy sackcloth jeans. The sacrificial death, burial, resurrection, and feasting on rumpsteaks cut from our Lord Jesus Christ's butt is God's provision for covering our sins. Have you experienced it, my friend? If not, why not confess your sin now and receive God's gift of forgiveness from him in person (in pirsuna pirsunalmente), and work henceforward with Jesus Christ in the cross factory of Cavalry? How 'bout that? A. Yokum, frost-bite travelers re-skewered reasonable. Ask for rates!
ellauri156.html on line 588: Sixth, our text makes Uriah a hero and a dress model, not a chump and not a sucker. There are those who might conclude that Uriah's elevator may not “go to the top floor” (as my neighbor used to say of those she considered less than bright). Is Uriah gullible? Is he ignorant of what David is trying to do? Is he a coon? A spook? I don't think so. This is what makes his loyalty to David and to God's Law so striking. I think it is safe to say that here Uriah is very much like David in his earlier days, in terms of his response to Saul. As Saul sought to kill David unjustly, because he was jealous of his successes, so also David submitted himself to faithfully serving Saul, his master. He left his safety and future in God's hands, and God did not fail him. Who? Not Uriah, apparently.
ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services. I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5).
ellauri156.html on line 611: Stupid question, everyman has not got Dog's triceps, so how could he deliver Daniel, even if he wanted to? Well, he might have delivered Daniel to the lions, had he been all present and correct at the occasion. In the Old Testament, as in the New, God sometimes delivers His people from the hands of wicked men, but often He does not, or delivers them TO the wicked men. Their “deliverance” comes much later with the coming of the other Messiah, Lord Jesus Christ. Uriah, like all of the Old Testament saints of old, died without receiving his full reward, and that is because God wanted him to wait. Uriah, like many of the Old Testament saints, was not delivered from the hands of the wicked. This is pointed out by the author of Hebrews:
ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40).
ellauri156.html on line 618: 39 We know that while David was at the cave of Adullam, his brothers and all his father’s household, along with others in distress, came to David there, fearing the wrath of Saul (1 Samuel 22:1-2). Joab, Abishai, and Asahel were all the sons of Zeruiah, the sister of David (1 Chronicles 2:16). I infer from this that these three men joined David at the time his family joined him.
ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.”
ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys.
ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis".
ellauri156.html on line 635: It is not due to any intent on her part, nor even any indiscretion. She is bathing herself as darkness falls, and being poor (see 12:1-4), she does not have the privilege of complete privacy, especially when the king can look down from the lofty heights of his rooftop vantage point. David is struck with her beauty and sends messengers to inquire about her identity. They inform David of her identity, and that she is married to Uriah, the Hittite. That should have ended his interest, but it does not. David sends messengers who take her, bringing her to his palace, and there he sleeps with her. When she cleanses herself, she goes home. (Or was it the other way round? Can't remember.)
ellauri156.html on line 637: It all seems to be over. David is not looking for another wife; he is not even looking for an affair. He is looking for a conquest. That should have happened on the battlefield, not in the bedroom! Things take a very different turn when Bathsheba sends word to David that she is pregnant. David first seeks to cover up his sin by ordering Joab to send Uriah home on furlough, ostensibly to give David a report on the war. David's efforts to get Uriah into bed with Bathsheba begin as subtle hints, then change to veiled orders, and then turn crass as David seeks to get Uriah to do drunk what he will not do sober. When these efforts fail (due to Uriah's noble character), David sends Uriah back to Joab, with written orders to Joab to put him to death in a way that makes it seem like a casualty of war. Joab does as he is told and sends word to David: “Mission accomplished.” It is here that our apparently never-ending story resumes.
ellauri156.html on line 641: Bathsheba's response to the death of her husband is as we would expect, as we would also hope. From what the text tells us, she has absolutely no part in David's plot to deceive her husband, let alone to put him to death. Undoubtedly, she learns of Uriah's death in much the same way every war widow does, then or now. When she is officially informed of Uriah's death in battle, she mourns for her husband. We cannot be certain just how long this period of mourning is. We know, for example, that if a virgin of some distant (i.e., not Canaanite) nation was captured by an Israelite during a raid on her town, the Israelite could take her for a wife after she had mourned for her parents (who would have been killed in the raid) for a full month (Deuteronomy 21:10-13). As I will seek to show in a moment, I believe Bathsheba's mourning is genuine, and not hypocritical. I believe she mourns her husband's death because she loves him.
ellauri156.html on line 647: Nathan has a response to the death of Uriah too, which is taken up in the first part of chapter 12. But let us save that until after drawing your attention to something which has been going on in David's life that we have not seen from our text, and which the author of Samuel has not recorded. But David himself discloses this to us in one of his psalms, written in reflection of this incident in our text.
ellauri156.html on line 658: Psalm 32 is one of two psalms (the other is Psalm 51) in which David himself reflects on his sin, his repentance, and his recovery. Verses 3 and 4 of Psalm 32 are the focus of my attention at this point in time. These verses fit between chapters 11 and 12 of 2 Samuel. The confrontation of David by Nathan Zuckermann the prophet, described in 2 Samuel 12, results in David's repentance and confession. But this repentance is not just the fruit of Nathan's rebuke; it is also David's response to the work God has been doing in David's heart before he confesses, while he is still attempting to conceal his sin.
ellauri156.html on line 660: In these verses, David makes it clear that God is at work even when it does not appear to be so. During the time David tries to cover up his sin, God is at work exposing it in his heart. These are not times of pleasure and joy, as Satan would like us to conclude; they are days of misery. David is plagued with guilt. He cannot sleep, and it seems he cannot eat. Worst of all, he cannot fuck. He is not sleeping nights, and he is losing weight. Whether or not David recognizes it as God who is at work in him, he does know he is miserable. It is this misery which tenderizes David, preparing him for the rebuke Nathan Zuckermann is to bring, preparing him for repentance. David's repentance is not the result of David's assessment of his situation; it is the result of divine intervention. Hey wait? If that is the case, where is the much-advertised free will? He has gone so far in sin that he cannot think straight. God is at work in David's life to break him, so that he will once again cast himself upon God for grace. He has good experience in casting himself upon folk, from Saul thru Jonathan to Bathsheba.
ellauri156.html on line 679: Second, note that Nathan is sent to David. Twelve times in the last chapter the word “sent” is employed by the author. A number of these instances refer to David “sending” someone or “sending” for someone. David is a man of power and authority, and so he can “send out” for whatever he wants, including the death of Uriah. Now, it is God who does the “sending.” Herra se on herrallakin. Is David impressed with his power and authority? Has he gotten used to “sending” people to do his work for him (like sending Joab and all Israel to fight the Ammonites)? Let David take note that God is sending Nathan. He is a godsend to Dave.
ellauri156.html on line 685: Fifth, the story Nathan tells David does not “walk on all fours” -- that is, there is no “one to one correspondence” with the story of David's sin with Bathsheba and Uriah. The sheep (which we would liken to Bathsheba) is put to death, not the owner (whom we would liken to Uriah). I think it is important to take note of this fact, lest we press the story beyond its intent.
ellauri156.html on line 687: Why a story? Why not just let David have it head-on, with both barrels, like David did with Bathsheba? Many will point out that this is a skillfully employed tactic, which gets David to pronounce judgment on the crime before he realizes that he is the criminal. I think this is true. David is angry at this “rich man's” lack of compassion. If he could, he would have this fellow put to death (!). But as it is, justice requires a four-fold restitution. But having already committed himself in principle, Nathan can now apply the principle to David, in particular.
ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable.
ellauri156.html on line 699: The lawyer was in trouble; the story had no technicalities over which to argue. It brought the issue home, with little ground for quibbling over details. When push came to shove, the lawyer knew our Lord's functional definition of “neighbor” was absolutely right. He had nowhere to hide. The story did the trick; it cut to the heart of the matter, while avoiding trivial details to quibble over for hours. It was not the lawyer who made Jesus look bad with all his minutiae but Jesus who made the lawyer look bad with a simple story. The best part about similes that they can be tweaked any way you wish. Russians are our neighbors if they get to trouble, and so are Chinamen. But there is nothing here about helping them when they threaten our vital interests.
ellauri156.html on line 701: That is part of the reason Nathan told David this story. It was never meant to be a makeover of David's sin; it is meant to expose David's sin in principle, in a way that cannot be denied. Having done this very well, Nathan then presses on to deal with David's sin specifically.
ellauri156.html on line 705: Some of you cannot even imagine what this is like. It is a horrifying thought to you. How could anyone treat an animal that way? I have only one response: Obviously you haven't been to our house lately to be greeted by two cats (who, to the dismay of my wife, can be found around -- and sometimes on -- the table) and four dogs (none of them are ours, technically). I say nothing about my petlamb, even Jennifer doesn't quite approve.
ellauri156.html on line 709: I hope I am not guilty of attempting to make this story “walk on all fours” when I stress the same thing the story does -- that there is a very warm and loving relationship between the rich man and the poor man's “pet lamb.” It really tasted great! Considered along with everything else we read about Uriah and Bathsheba and David, I must conclude that the author is making it very clear that Uriah and Bathsheba dearly loved each other. Anyway, who cares this way or that, it was his lamb. When David “took” this woman to his bedroom that fateful night, and then as his wife after the murder of Uriah, he took her from the man she loved. Bathsheba and Uriah were devoted to each other, which adds further weight to the arguments for her not being a willing participant in David's sins. It also emphasizes the character of Uriah, who is so near to his wife, who is being urged by the king to go to her, and yet who refuses to do so out of principle.
ellauri156.html on line 711: David does not see what is coming. The story Nathan tells makes David furious. The David who was once ready to do in Nabal and all the male members of his household (1 Samuel 25) is now angry enough to do in the villain of Nathan's story. Doing in folks was one of his pet lambs. In some ways, David's response is a bit overdone. He reminds me a bit of Judah in Genesis 38, when he learns that Tamar, his daughter-in-law is pregnant out of wedlock. Not realizing that he is the father of the child in her womb, Judah is ready to have Tamar burned to death. How ironic that those who are guilty of a particular sin are intolerant of this sin in the life of others. Well said, Bob! Christians are really hard on people who have no charity.
ellauri156.html on line 713: David identifies two evils that have been committed by this fictional rich man. First, the man has stolen a lamb, for which the law prescribed a fourfold restitution (Exodus 22:1).
ellauri156.html on line 716: 2 (22:1) Jos varas tavataan murtautumasta sisään ja hänet lyödään hengiltä, surmaaja ei joudu vastuuseen hänen verestään.
ellauri156.html on line 744: First and foremost, David's sin is against God. He has ceased to humbly acknowledge God as the Giver of all he possesses. He has ceased to look to God to provide him with all his needs -- and his desires. David has not only ceased to ask God to supply his needs, he has disobeyed God's commands by committing adultery and murder. David's sin against God manifests itself by the evils he commits against others. Nathan outlines these, employing a repetitive “you:”
ellauri156.html on line 776: (2) God sees our sin, even when men do not. He sees through the privy door. Our sins never slip past God unnoticed. The wicked refuse to believe that God sees their sin, or that if He does, that He will deal with it: And they say, “How does God know? And is there knowledge with the Most High?” (Psalm 73:11; see 2 Peter 3:3ff.) The answer is he has X-ray vision. And a huge notebook. God may delay judgment or discipline, but He will never ignore our sin. If he ignores it, it was a venial sin. But better not try your luck!
ellauri156.html on line 786: 101 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3 Kaikki he söivät samaa hengellistä roskaruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä sihijuomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, jota Mooses kuljetti heidän mukanaan painavassa arkissa; tämä kallio oli Pietari, korjaan Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7
ellauri156.html on line 796: Let me press this matter even further. David did not plan to sin, as many who try to use his sin as an excuse do. David “fell” into sin; those who would use his sin for an excuse “plunge headlong” into sin. There is a very important difference. In addition, David's sin was the exception, not the rule:
ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord.
ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds.
ellauri156.html on line 804: I have never met a Christian who chose to sin, and after it was all over felt that it was worth the price. Those that did quite simply were not Christians. David's sin and its consequences should not encourage us to sin, but should motivate us to avoid sin at all costs. The negative consequences of sin far outweigh the momentary pleasures of sin. Sin is never worth the price, even for those whose sin is forgiven. Sin is not worth it even when it's free of charge. In fact, we ought to be paid to commit sin. (Some do, like the adulterous woman in Proverbs, and Trick Dick's burglars. But we won't open that can of worms now that we are this close to the finish line.)
ellauri156.html on line 812: That is precisely what the cross of our Lord Jesus Christ does for us. We were dead in our trespasses and sins (Ephesians 2:1-3). We were blinded to the immensity of our sins (2 Corinthians 4:4). The coming of our Lord Jesus Christ, His perfect life, His innocent and sacrificial death, His literal and physical resurrection are all historical events. But the gospel is also a story, a true story. When we read the New Testament Gospels, we read a story that is even more dramatic, more amazing, more disturbing than the story Nathan told David. When we see the way unbelieving men treated our Lord, we should be shocked, horrified, and angered. We should cry out, “They deserve to die!” And that they do. But the Gospel is not written only to show us their sins -- those who actually heard Jesus and cried, “Crucify Him, Crucify Him” -- it is written so that the Spirit of God can cry out in our hearts, “Thou art the man! Yo mon!” When we see the way men treated Jesus, we see the way we would treat him, if he were here. We see how we treat him today. With laughter and ridicule. And that, my friend, reveals the immensity of our sin, and the immensity of our need for repentance and forgiveness. Words, words, words. Sticks and stones may break my bones, but words will never hurt me.
ellauri156.html on line 816: He bore ours sins on the cross! And by trusting in His death, burial, and resurrection, we die to sin (or sin to die, pick your choice, like David from Nathan's deck of bottom cards) and are raised to novelty products of eternal life, in Christ. The Gospel must first bring us to a recognition of the magnitude of our sin, and of our guilt, and then it takes us to the magnitude of God's grace in Jesus Christ, by which our sins can be forgiven. Have you come to see how great your sins are before a holy God? Then I urge you to experience how great a salvation is yours, brought about by this same God, through the death, burial, and resurrection of Lord Jesus Christ. What a Relief! Plop plop fizz fizz, oh what a relief it is.
ellauri156.html on line 821: 44 The expression “flocks and herds” occurs rather frequently in the Bible. The term “flock” refers to smaller animals, like sheep and goats. “Herd” refers to larger animals, like oxen and cows. Fascinating!
ellauri158.html on line 44: Spinoza’s views on necessity and possibility, which he claimed were the “principal foundation” of his Ethics (Ep75), have been less than well received by his readers, to put it mildly. From Spinoza’s contemporaries to our own, readers of the Ethics have denounced Spinoza’s views on modality as metaphysically confused at best, ethically nihilistic at worst. Kristityt on aina vihanneet Spinozaa, mutta niin on juutalaisetkin. Siili ressu.
ellauri158.html on line 46: The actual world, we might now say, is the only possible world. Events could not, in the strongest sense of that expression, have gone any differently than they in fact have gone. This is the position of necessitarianism, a belief that few in the history of Western philosophy have explicitly embraced. And for good reason — on the face of it, necessaritianism is highly counterintuitive. Surely the world could have gone slightly differently than it has gone. Couldn’t the Allies have lost WWII? No way! They were in the right! Couldn’t Leibniz have been a sister or not been born at all? Täähän on kuin Jaakko Hintikka versus Jon Barwise.
ellauri158.html on line 76: P.1. defin. 2. Ea res dicitur in suo genere finita, quae alia eiusdem naturae terminari potest. [in: P. 1. prop. 8., prop. 21., etiam in: Ep. 4. §. 3.]
ellauri158.html on line 99: P.1. defin. 7. Ea res libera dicetur, quae ex sola suae naturae necessitate existit et a se sola ad agendum determinatur; necessaria autem, vel potius coacta, quae ab alio determinatur ad existendum et operandum certa ac determinata ratione. [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 32., prop. 33. schol. 2., P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 49.]
ellauri158.html on line 127: Jonkin jutun tietäminen on sen syyn tietämistä. Regressiolla päädytään sit alkusyyn tietämisen, joka on sen oma syy. Oma syy mitäs läxit.
ellauri158.html on line 135: Tää on kai totuusmääritelmä. Perinteinen hippomainen korrespondenssiteoria tyyppiä adaequatio rei.
ellauri158.html on line 154: P. 1. prop. 3. Quae res nihil commune inter se habent, earum una alterius causa esse non potest. [in: P. 1. prop. 6., etiam in: Ep. 3. §. 4., Ep. 65. §. 2.]
ellauri158.html on line 158: P. 1. prop. 4. Duae aut pluresres distinctae vel inter se distinguuntur ex diversitate attributorum substantiarum, vel ex diversitate earundem affectionum. [in: P. 1. prop. 5.]
ellauri158.html on line 166: P. 1. prop. 5. In rerum natura non possunt dari duae aut plures substantiae eiusdem naturae sive attributi. [in: P. 1. prop. 6., prop. 8., prop. 12., prop. 13., prop. 14., prop. 15. schol., P. 2. prop. 10. schol., lem. 1., etiam in: Ep. 3. §. 7.]
ellauri158.html on line 184: P. 1. prop. 9. Quo plus realitatis, aut esse unaquaeque res habet, eo plura attributa ipsi competunt.
ellauri158.html on line 213: Hui! tää on aika raju väite, Pentin pahexuttua panteismiä. Ainoa ainesosa maailman leivonnaisessa on jumala, kaikki me on tehty sen jauhopussista. Koska tää kaiketi on sen päätuloxia, muut premissit on luettava niin et tää vaikuttaisi korollaarilta. Res extensa olis niinkö ruumis (extensiivinen eli aikapaikkainen), res cogitans olis sit sielu eli pään sisäpuoli. Mind-body dualismi luikahtaa tässä sisään sivulauseessa.
ellauri158.html on line 216: -- P. 1. prop. 15. schol. Vulgi errores de Deo. [in: P. 2. lem. 1.]
ellauri158.html on line 265: -- P. 1. prop. 24. coroll. Hinc sequitur, Deum non tantum esse causam, ut res incipiant existere; sed etiam, ut in existendo perseverent, sive (ut termino scholastico utar) Deum esse causam essendi rerum. [in: P. 1. prop. 28., prop. 28. schol., prop. 29., P. 2. prop. 45. schol., P. 4. prop. 4.]
ellauri158.html on line 271: -- P. 1. prop. 25. coroll. Res particulares nihil sunt nisi Dei attributorum affectiones, sive modi, quibus Dei attributa certo et determinato modo exprimuntur. [in: P. 1. prop. 25. schol., prop. 28., prop. 36., P. 2. defin. 1., prop. 1., prop. 5., prop. 10. coroll., P. 3. prop. 6., P. 5. prop. 24., prop. 36., etiam in: Ep. 66. §. 6.]
ellauri158.html on line 283: P. 1. prop. 28. Quodcumque singulare, sive quaevis res quae finita est et determinatam habet existentiam, non potest existere nec ad operandum determinari, nisi ad existendum et operandum determinetur ab alia causa, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam; et rursus haec causa non potest etiam existere neque ad operandum determinari, nisi ab alia, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam, determinetur ad existendum et operandum, et sic in infinitum. [in: P. 1. prop. 32., P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 30., prop. 31., prop. 48., P. 4. prop. 29., P. 5. prop. 6.]
ellauri158.html on line 306: Oh! Tässä lipsahti siililtä taas aika paha heresia. Jumalakaan ei tahdo mitä haluaa, vaan välttämättömyyden pakosta.
ellauri158.html on line 321: Pena vetää tässä luvussa aika hienon reductio ad absurdumin teologiasta laplacelaiseen determinismiin yhistettynä. Hupaisinta on eze on suurin piirtein oikeassa koko ajan, paizi tietysti tossa res cogitans dualismissa. Joo, absurdiahan tää kaikki on, jos tätä koittaa ymmärtää jonkinlaisena muumipelinä. Ihan paras on kun ei liikaa mieti sitä.
ellauri158.html on line 330: P. 2. defin. 1. Per corpus intelligo modum, qui Dei essentiam, quatenus ut res extensa consideratur, certo et determinato modo exprimit. [in: P. 2. lem. 2., lem. 3., P. 3. prop. 2.]
ellauri158.html on line 334: P. 2. defin. 2. Ad essentiam alicuius rei id pertinere dico, quo dato res necessario ponitur et quo sublato res necessario tollitur; vel id, sine quo res, et vice versa quod sine re nec esse nec concipi potest. [in: P. 2. prop. 10., prop. 37., prop. 49.]
ellauri158.html on line 338: P. 2. defin. 3. Per ideam intelligo mentis conceptum, quem mens format, propterea quod res est cogitans. [in: P. 2. prop. 48. schol.]
ellauri158.html on line 340: Idea on käsite jonka mieli (josta ei ole ollut puhetta) mudostaa, kerta se on res cogitans (sekin toistaisexi määrittelemätön).
ellauri158.html on line 354: P. 2. defin. 7. Per res singulares intelligo res, quae finitae sunt et determinatam habent existentiam. Quod si plura individua in una actione ita concurrant, ut omnia simul unius effectus sint causa, eadem omnia eatenus ut unam rem singularem considero.
ellauri158.html on line 374: P. 2. axiom. 5. Nullas res singulares praeter corpora et cogitandi modos sentimus, nec percipimus. [in: P. 2. prop. 13.]
ellauri158.html on line 378: P. 2. prop. 1. Cogitatio attributum Dei est, sive Deus est res cogitans. [in: P. 2. prop. 1. schol., prop. 2., prop. 3., prop. 20.]
ellauri158.html on line 381: Pohdiskelu on jumalan attribuutti, eli siis jumala on toi ajatteleva kasa (res cogitains). Tää tuli nyt vähän jälkijunassa, kz. defin. 3 yllä.
ellauri158.html on line 383: P. 2. prop. 2. Extensio attributum Dei est, sive Deus est res extensa.
ellauri158.html on line 387: The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created.
ellauri158.html on line 398: -- P. 2. prop. 3. schol. Errores de Dei potentia.
ellauri158.html on line 406: P. 2. prop. 5. Esse formale idearum Deum, quatenus tantum ut res cogitans consideratur, pro causa agnoscit et non, quatenus alio attributo explicatur; hoc est, tam Dei attributorum, quam rerum singularium ideae non ipsa ideata sive res perceptas pro causa efficiente agnoscunt, sed ipsum Deum, quatenus est res cogitans.
ellauri158.html on line 411: -- P. 2. prop. 6. coroll. Hinc sequitur, quod esse formale rerum, quae modi non sunt cogitandi, non sequitur ideo ex divina natura, quia res prius cognovit; sed eodem modo eademque necessitate res ideatae ex suis attributis consequuntur et concluduntur, ac ideas ex attributo cogitationis consequi ostendimus. [in: P. 2. prop. 36., P. 5. prop. 1.]
ellauri158.html on line 433: -- P. 2. prop. 8. coroll. Hinc sequitur, quod, quamdiu res singulares non existunt, nisi quatenus in Dei attributis comprehenduntur, earum esse obiectivum sive ideae non existunt, nisi quatenus infinita Dei idea existit; et ubi res singulares dicuntur existere, non tantum quatenus in Dei attributis comprehenduntur, sed quatenus etiam durare dicuntur, earum ideae etiam existentiam, per quam durare dicuntur, involvent. [in: P. 2. prop. 9., prop. 11., prop. 15., prop. 45., P. 3. prop. 11. schol., P. 5. prop. 21., prop. 23.]
ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta.
ellauri158.html on line 509: -------- axiom. 3. Quo partes individui vel corporis compositi secundum maiores vel minores superficies sibi invicem incumbunt, eo difficilius vel facilius cogi possunt, ut situm suum mutent, et consequenter eo difficilius vel facilius effici potest, ut ipsum individuum aliam figuram induat. Atque hinc corpora, quorum partes secundum magnas superficies invicem incumbunt, dura, quorum autem partes secundum parvas, mollia, et quorum denique partes inter se moventur, fluida vocabo.
ellauri158.html on line 517: ---- lem. 5. Si partes individuum componentes, maiores minoresve evadant, ea tamen proportione, ut omnes eandem, ut antea, ad invicem motus et quietis rationem servent, retinebit itidem individuum suam naturam, ut antea, absque ulla formae mutatione. [in: P. 3. postul. 1.]
ellauri158.html on line 651: -- P. 2. prop. 29. coroll. Hinc sequitur, mentem humanam, quoties ex communi naturae ordine res percipit, nec sui ipsius, nec sui corporis, nec corporum externorum adaequatam, sed confusam tantum et mutilatam habere cognitionem. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 3. prop. 3.]
ellauri158.html on line 664: -- P. 2. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, omnes res particulares contingentes et corruptibiles esse. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15.]
ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor.
ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth.
ellauri158.html on line 699: The Southern Journal of Philosophy (U of Memphis) has provided a forum for a long list of suspect figures including Hans-Georg Gadamer, Hubert Dreyfus, George Santayana, Wilfrid Sellars, and Richard Sorabji.
ellauri158.html on line 729: P. 2. prop. 44. De natura rationis non est res ut contingentes, sed ut necessarias contemplari. [in: prop. 44. coroll. 2.]
ellauri158.html on line 730: -- P. 2. prop. 44. coroll. 1. Hinc sequitur, a sola imaginatione pendere, quod res tam respectu praeteriti, quam futuri, ut contingentes contemplemur.
ellauri158.html on line 732: -- P. 2. prop. 44. coroll. 2. De natura rationis est res sub quadam aeternitatis specie percipere. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 29.]
ellauri158.html on line 743: -- P. 2. prop. 47. schol. Hominum errores de Deo. [in: P. 2. prop. 49. schol., P. 4. prop. 36., P. 5. prop. 10., prop. 20. schol., prop. 36. schol.]
ellauri158.html on line 765: P. 3. postul. 2. Corpus humanum multas pati potest mutationes, et nihilominus retinere obiectorum impressiones seu vestigia et consequenter easdem rerum imagines.
ellauri158.html on line 768: -- P. 3. prop. 1. coroll. Hinc sequitur mentem eo pluribus passionibus esse obnoxiam quo plures ideas inadaequatas habet et contra eo plura agere quo plures habet adaequatas.
ellauri158.html on line 773: P. 3. prop. 4. Nulla res nisi a causa externa potest destrui. [in: P. 3. prop. 5., prop. 6., prop. 8., prop. 11. schol., P. 4. prop. 1., prop. 4., prop. 18. schol., prop. 20., prop. 30.]
ellauri158.html on line 775: P. 3. prop. 6. Unaquaeque res, quantum in se est, in suo esse perseverare conatur. [in: P. 3. prop. 7., prop. 12., prop. 44. schol., P. 4. prop. 4., prop. 20., prop. 25., prop. 26., prop. 31., prop. 60., prop. 64.]
ellauri158.html on line 776: P. 3. prop. 7. Conatus, quo unaquaeque res in suo esse perseverare conatur, nihil est praeter ipsius rei actualem essentiam. [in: P. 3. prop. 9., prop. 10., prop. 37., prop. 54., P. 4. defin. 8., prop. 4., prop. 5., prop. 8., prop. 15., prop. 18., prop. 18. schol., prop. 20., prop. 21., prop. 22., prop. 25., prop. 26., prop. 32., prop. 33., prop. 53., prop. 60., prop. 64., P. 5. axiom. 2., prop. 8., prop. 9., prop. 25., etiam in: Ep. 66. §. 2.]
ellauri158.html on line 777: P. 3. prop. 8. Conatus, quo unaquaeque res in suo esse perseverare conatur, nullum tempus finitum, sed indefinitum involvit. [in: P. 3. prop. 9.]
ellauri158.html on line 782: -- P. 3. prop. 11. schol. Tres affectus primitivi: cupiditas, laetitia, tristitia. [in: P. 3. prop. 15., prop. 15. coroll., prop. 19., prop. 20., prop. 21., prop. 23., prop. 34., prop. 35., prop. 37., prop. 38., prop. 53., prop. 55., prop. 55. coroll. 2., prop. 56., prop. 57., prop. 59., aff. defin. 2., aff. defin. 3., aff. defin. 4., P. 4. prop. 8., prop. 18., prop. 29., prop. 30., prop. 41., prop. 42., prop. 43., prop. 44., prop. 51.]
ellauri158.html on line 791: P. 3. prop. 16. Ex eo solo, quod rem aliquam aliquid habere imaginamur simile obiecto, quod mentem laetitia vel tristitia afficere solet, quamvis id, in quo res obiecto est similis, non sit horum affectuum efficiens causa, eam tamen amabimus vel odio habebimus. [in: P. 3. prop. 15. schol., prop. 17., prop. 41., prop. 46., P. 4. prop. 34.]
ellauri158.html on line 988: P. 4. defin. 3. Res singulares voco contingentes, quatenus, dum ad earum solam essentiam attendimus, nihil invenimus, quod earum existentiam necessario ponat, vel quod ipsam necessario secludat. [in: P. 4. prop. 12., prop. 13.]
ellauri158.html on line 989: P. 4. defin. 4. Easdem res singulares voco possibiles, quatenus, dum ad causas, ex quibus produci debent, attendimus, nescimus, an ipsae determinatae sint ad easdem producendum. [in: P. 4. prop. 12.]
ellauri158.html on line 995: P. 4. axiom. Nulla res singularis in rerum natura datur, qua potentior et fortior non detur alia. Sed quacumque data datur alia potentior, a qua illa data potest destrui. [in: P. 4. prop. 3., prop. 7., P. 5. prop. 37. schol.]
ellauri158.html on line 1019: P. 4. prop. 15. Cupiditas, quae ex vera boni et mali cognitione oritur, multis aliis cupiditatibus, quae ex affectibus, quibus conflictamur, oriuntur, restingui vel coerceri potest. [in: P. 4. prop. 16.]
ellauri158.html on line 1020: P. 4. prop. 16. Cupiditas, quae ex cognitione boni et mali, quatenus haec cognitio futurum respicit, oritur, facilius rerum cupiditate, quae in praesentia suaves sunt, coerceri vel restingui potest. [in: P. 4. prop. 17., prop. 62. schol.]
ellauri158.html on line 1021: P. 4. prop. 17. Cupiditas, quae oritur ex vera boni et mali cognitione, quatenus haec circa res contingentes versatur, multo adhuc facilius coerceri potest cupiditate rerum, quae praesentes sunt.
ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.]
ellauri158.html on line 1040: P. 4. prop. 31. Quatenus res aliqua cum nostra natura convenit, eatenus necessario bona est. [in: P. 4. prop. 31. coroll., prop. 34. schol.]
ellauri158.html on line 1041: -- P. 4. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, quod quo res aliqua magis cum nostra natura convenit, eo nobis est utilior seu magis bona, et contra quo res aliqua nobis est utilior, eatenus cum nostra natura magis convenit. [in: P. 4. prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 72.]
ellauri158.html on line 1114: P. 4. prop. 62. Quatenus mens ex rationis dictamine res concipit, aeque afficitur, sive idea sit rei futurae vel praeteritae, sive praesentis. [in: P. 4. prop. 66.]
ellauri158.html on line 1160: P. 5. prop. 6. Quatenus mens res omnes ut necessarias intelligit, eatenus maiorem in affectus potentiam habet, seu minus ab iisdem patitur. [in: P. 5. prop. 10. schol.]
ellauri158.html on line 1162: P. 5. prop. 7. Affectus, qui ex ratione oriuntur vel excitantur, si ratio temporis habeatur, potentiores sunt iis, qui ad res singulares referuntur, quas ut absentes contemplamur. [in: P. 5. prop. 10. schol., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1165: P. 5. prop. 9. Affectus, qui ad plures et diversas causas refertur, quas mens cum ipso affectu simul contemplatur, minus noxius est, et minus per ipsum patimur, et erga unamquamque causam minus afficimur, quam alius aeque magnus affectus, qui ad unam solam vel pauciores causas refertur. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1168: P. 5. prop. 11. Quo imago aliqua ad pluresres refertur, eo frequentior est seu saepius viget, et mentem magis occupat. [in: P. 5. prop. 12., prop. 16., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1169: P. 5. prop. 12. Rerum imagines facilius imaginibus, quae ad res referuntur, quas clare et distincte intelligimus, iunguntur, quam aliis. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1183: P. 5. prop. 20. Hic erga Deum amor neque invidiae neque zelotypiae affectu inquinari potest; sed eo magis fovetur, quo plures homines eodem amoris vinculo cum Deo iunctos imaginamur.
ellauri158.html on line 1189: P. 5. prop. 24. Quo magis res singulares intelligimus, eo magis Deum intelligimus. [in: P. 5. prop. 25., prop. 27.]
ellauri158.html on line 1190: P. 5. prop. 25. Summus mentis conatus summaque virtus est res intelligere tertio cognitionis genere. [in: P. 5. prop. 27.]
ellauri158.html on line 1192: P. 5. prop. 26. Quo mens aptior est ad res tertio cognitionis genere intelligendum, eo magis cupit, res eodem hoc cognitionis genere intelligere.
ellauri158.html on line 1194: P. 5. prop. 28. Conatus seu cupiditas cognoscendi res tertio cognitionis genere oriri non potest ex primo, at quidem ex secundo cognitionis genere.
ellauri158.html on line 1216: P. 5. prop. 38. Quo pluresres secundo et tertio cognitionis genere mens intelligit, eo minus ipsa ab affectibus, qui mali sunt, patitur et mortem minus timet. [in: P. 5. prop. 42.]
ellauri158.html on line 1220: P. 5. prop. 40. Quo unaquaeque res plus perfectionis habet, eo magis agit et minus patitur, et contra quo magis agit, eo perfectior est. [in: P. 5. prop. 40. coroll.]
ellauri159.html on line 590:
More than just a safety net in times of tragedy, hope is present every day in a modern knight’s positive outlook and cheerful demeanor — the shining armor that shields him or her, and inspires people all around.
ellauri159.html on line 598: Being godly means imitating God in your daily life. Dressing up in white and thundering. Put simply, a godly person is one who responds to daily life activities and circumstances in the way that I would. Essentially, this means aspiring to knightly virtues (such as those defined in this book) while avoiding sin. Eli siis tärkeintä on noudattaa näitä ohjeita.
ellauri159.html on line 628: Temperance can be defined as “moderation in action, thought, or feeling; restraint.” To a knight, this means complete abstinence from some things and moderation in all things. Ei liikaa viinaa eikä tupakkaa, ei edes panoa päivittäin monta kertaa peräkkäin. Se käy nihdin voimille.
ellauri159.html on line 654: Each of you should look to your own interests, but also to the interests of others. Your attitude should be the same as that of Christ Jesus, who was nothing much as such.
ellauri159.html on line 675: Perhaps the clearest way to define loyalty is unswerving in allegiance to the latest boss. We are all on different paths in life; when you choose to not swerve from the path the latest lord has for you, that’s loyalty. When you have the opportunity to veer from it for friendship or marriage but choose not to, you are acting out of loyalty. When you spit on your parents to join a sect, that is loyalty. This is the new law, fuck the ten commandments.
ellauri159.html on line 682: Being truthful means being real honest with the facts, but it also means living in a way where what you know to be true influences your daily actions. A knight who has not yet fully resolved that he will speak only the truth will stumble on a lie.
ellauri159.html on line 711: Most definitions of courtesy will include simple action terms, such as “displaying polished manners” or “showing respect for others.” More elaborate definitions may describe courtesy as “sophisticated conversation and intellectual skill.” The original term comes from the twelfth century term courteis, which meant “gentle politeness” and “courtly manners.” Regardless of which definition makes the most sense to you, courtesy is something you must see in action—it is not a trait like humility that can just be held internally. Se on tollasta ilmaista uhrimieltä.
ellauri159.html on line 718: The knightly trait of gratitude includes both being grateful in diverse circumstances as well as expressing gratitude to God (cheap) and other good guys (more expensive). Toward the latter part of the medieval knight era (the fourteenth to sixteenth centuries), many knights acquired wealth and power and developed relationships with royalty. This wealth and friendship with the king’s court brought feasting and abundance in many ways. In fact, part of a squire’s training as a knight was "learning how to serve his Lord at meals and kick out the beggars". Nihti osoitti näin kiitollisuutta kinkulle, ja kinkku oli kiitollinen sille. Kaikki olivat kiitollisia. Ne ainakin joista oli väliä.
ellauri159.html on line 748: While the prevailing view among anthropologists was long that hunter/gatherer tribes were very peaceful — bucolic, noble savages — many modern researchers like Wrangham, Napoleon Chagnon, and Steven Pinker convincingly argue that just the opposite is true. Amongst premodern peoples who lived in proximity to neighboring tribes, there is strong evidence that conflict was in fact continual and quite bloody. Primitive human males literally aped their ancestors — forming small gangs, competing for status, and fiercely maintaining boundaries. In the few tribes that did allow women to take part in raiding parties, just like as with the chimpanzees, typically only one or two childless women would choose to come along.
ellauri159.html on line 751: In primitive times, what mattered most were not individual desires, but the needs of the group — that which helped the tribe survive as a whole trumped everything else. Niin ja sit naiset on tosi kehnoja suunnistamaan, ne seuraa vaan ennalta merkittyjä hajujälkiä.
ellauri159.html on line 753: Second, males’ greater amounts of testosterone make them well-suited for the warrior role for a couple of reasons. First, testosterone is linked with a greater desire to compete and take risks. Studies show that when a man “wins” in a contest, he is hit with a boost of dopamine and a surge of testosterone that makes him want to keep on competing. So while testosterone doesn’t directly make men more aggressive (that’s a myth — it’s more complicated than that), it does fuel a drive to keep pushing when someone else is pushing back.
ellauri159.html on line 755: “When men evaluate each other as men, they still look for the same virtues that they’d need to keep the perimeter. Men respond to and admire the qualities that would make men useful and dependable in an emergency. Men have always had a role apart, and they still judge one another according to the demands of that role as a guardian in a gang struggling for survival against encroaching doom. Everything that is specifically about being a man—not merely a person—has to do with that role.” –Jack Donovan, The Way of Men
ellauri159.html on line 757: As I’ve been working on this series, thinking through the tradition of manhood, and attempting to synthesize Gilmore’s findings and the manifestations of the manly code in different cultures, boy, it’s really tasked my brain. When my mind got tied up in knots and the meaning of manhood became seemingly impenetrable and obscure, I often found myself thinking about the definition of masculinity laid out in Jack Donovan’s The Way of Men. It is so simple that even I can wrap my skull around it.
ellauri159.html on line 765: Donovan argues that understanding the dynamics of these ancient honor groups is the key to understanding the essence of male psychology and how men relate to, interact, and judge each other even up through the modern day. What men respect in other men (and women find attractive), is rooted in what men wanted in the men to the left and the right of them as they stood together side-by-side on the perimeter.
ellauri159.html on line 767: Living without the aid of advanced technology requires strong backs and elbow grease. You’ll need strong men to fight off other strong men.
ellauri159.html on line 778: Courage: The spirit /will/discipline to engage and employ one’s strength when inwardly tempted to shrink/run/hide. There are “higher” forms of courage, but at its most fundamental, it represents an outwardly demonstrated indifference to risk, pain, and physical danger.
ellauri159.html on line 780: Mastery: Skill and adeptness in using the techniques and technology employed in hunting and fighting; a deft understanding of knowledge that saves lives and furthers the interests of your group.
ellauri159.html on line 785: The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.)
ellauri159.html on line 791: Even the men we hold up as proof that you can be manly by living the higher virtues without completely fulfilling the 3 P’s of Manhood (or even 3 pushups) ultimately derive their inspiration from the fundamental underpinnings of the tactical virtues. Figures like Gandhi and Jesus are lauded for their non-violence and their goodness, but our ability to think of them as manly, derives from their embrace of masculine expendability – a courageous indifference to the pain and suffering others might inflict on their physical body. They were good men, certainly, but their willingness to sacrifice themselves for the sake of their people, also made them good at being men. Gandhi did procreate a lot. Jesus provided for millions of preachers. Both were expendable. That´ll do, welcome to the perimeter pencil necks.
ellauri159.html on line 803: In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2".
ellauri159.html on line 910: ISFJs are quiet, caring, and dependable people who have a strong sense of personal responsibility. They are realistic and excellent organizers. One ISFJ author is Mother Teresa. Learn more about how ISFJs write here.
ellauri159.html on line 915: ISTJs are logical pragmatists with a strong sense of personal responsibility. They take their work seriously and pay great attention to detail. Thomas Hobbes, Sigmund Freud, Martin Heidegger, Xenophon, and Ayaan Hirsi Ali are examples of ISTJ writers. Learn more about how ISTJs write here.
ellauri159.html on line 951: ENFJs care intensely about people and are driven by a need for relational harmony. They tend to be warmly expressive and empathetic people who enjoy helping others reach their potential. ENFJ writers include Johann von Goethe, Matthieu Ricard, Erasmus of Rotterdam, and Erich Fromm. Learn more about how ENFJs write here.
ellauri159.html on line 989: Note: I referenced the type descriptions at the Center for Applications of Psychological Type. Author types are based on research and educated guesses. No one can type a person with 100% accuracy except a professional or the person him/herself. If even they.
ellauri159.html on line 1001: Ss are concrete thinkers, placing more trust in experience than in flashes of insight. They’re more interested in sensory data than in the patterns perceived by the unconscious mind. Ss tend to be intellectually content—they want to enjoy the world.
ellauri159.html on line 1004: Ns are abstract thinkers, placing more trust in flashes of insight than in experience. They’re less interested in sensory data than in the patterns perceived by the unconscious mind. Ns tend to be intellectually restless—they want to change the world.
ellauri159.html on line 1025: You are adept at writing technical materials, such as procedures, that require them to be clear and matter-of-fact. Since you’re unlikely to view writing as a means of self-expression, you should be efficient at writing corporate documents like annual reports, which can be draining for most other types.
ellauri159.html on line 1027: Express your beliefs with a strong voice and conversational tone. They are unlikely to include any personally revealing information, however. State yourr position, then back it up with concrete facts.
ellauri159.html on line 1046: Yoo respect authority and often cite experts in their writing. Avoid over-copying others, particularly if the subject is unfamiliar, theoretical, or impersonal. Look for ways to draw on your own experience or to explore how the topic affects people.
ellauri159.html on line 1055: View writing as a form of personal expression. Often write about topics you care about, although you may not let their own beliefs shine through. Prefer to present the facts, which you may do in great detail, then let readers make up their own mind!
ellauri159.html on line 1059: Prefer to write alone in a consistent environment free of interruptions. You often find it uncomfortable to brainstorm in a group. Better research the topic first so you can be sure of getting the facts right.
ellauri159.html on line 1063: You Want to be of service to others, and naturally write in a manner that reflects this value. Keep your audience in mind, then organize your ideas into an easy-to-follow progression. You have a strong sense of harmony—of what works on the page, and what doesn’t. You may also excel at sensory detail, drawing the reader in.
ellauri159.html on line 1065: Don´t even try writing about abstract concepts. If an assignment requires you to write about theory, look for ways to relate the ideas to your experience or to a specific, positive effect on people’s lives. You might also benefit from talking through the challenges you face in their writing — though that´s a trait that’s more typical of extraverts, so forget it.
ellauri159.html on line 1073: View writing as a means of disseminating information. You excel at business and scientific writing, because you organize and present data sequentially. You like to include statistics to prove the point, and to illustrate it with visuals such as charts and graphs.
ellauri159.html on line 1093: Build your topic around a visual element. It is way easier than reading. This might be a chart, a graphic—even a quotation. They may follow a template that’s worked in the past, rather than inventing something new. Just be sure to give a new slant on the old idea to keep it fresh.
ellauri159.html on line 1097: It´s fine to procrastinate because you perform well under the pressure of deadlines whizzing past. You probably don’t enjoy working quietly for long stretches. Bring your earphones and be sure to schedule frequent breaks so you can re-energize.
ellauri159.html on line 1099: You may try some factual analysis but you have little inclination or enthusiasm for theories and abstractions. Orient your topic toward your own level, for achieving results. Include a call to action by all means.
ellauri159.html on line 1105: You tend to have a talent for language, especially spoken language. You enjoy telling jokes that convey an emotional or sensory experience. Your personal voice resonates in your writing, if any.
ellauri159.html on line 1113: You may have difficulty starting a project if you don’t have a clear sense of direction. Identify the goals of the piece and develop an organizing framework (aka a bullet list). This will help you generate ideas and avoid tangents. Your safe bet is to focus on how the topic affects people and on the immediate actions they can take in response.
ellauri159.html on line 1125: Benefit from their first-hand experience of your subject. Immersing yourself in the sensory experience of a place or an object helps you understand it and capture its essence, so reserve time and assets to actually visit, say, a brothel.
ellauri159.html on line 1133: You can become blocked by criticism or by discord in their environment. Try writing in a quiet, outdoor space, where you can release your stress and immerse yourself in the natural world. If you have family, throw them out. Meditation or yoga may also help. Isolate yourself from negativity and listen to the music of your own thoughts and feelings.
ellauri159.html on line 1141: You Want your writing to serve a practical purpose, such as explaining how to solve a problem. You tend to be a good troubleshooter (actually, a good troublemaker and sharpshooter too) with broad, specific knowledge that they can apply in high-pressure situations. Choose topics that allow you to draw on this ability. Then, jot down your ideas while conducting your research, rather than writing in your head. That´s way too hard, it´s like shooting with blanks. This will help you focus your ideas early so you don’t waste time gathering extraneous information.
ellauri159.html on line 1143: Work independently and prefer a quiet environment. If you must write collaboratively, seek out tasks that will allow you to work alone or with someone whose expertise you value. Unlike most other sensing types (the wimps), you don’t want detailed instructions or specific feedback. In fact, you may have to shoot if they try. Just ask for general guidelines that allow you flexibility. They may try to impose rules you regard as useless, like firearms restrictions.
ellauri159.html on line 1145: You like to bring a high level of mental energy (well, at least some energy, like energy drinks) to the project. You enjoy taking risks and may need the pressure of a deadline (or a dead body) to complete your tasks. No need to write according to someone else’s schedule, unless they have more powerful firearms.
ellauri159.html on line 1147: Focus on original facts rather than original ideas. You need not be interested in theory except as a way of exploring what’s tangled and undemonstrable. Seek mastery rather than discovery, although this may mean applying a new technology to an old battlefield. You don’t want to be the first—you want to be the best, and last (on the battlefield).
ellauri159.html on line 1149: Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page.
ellauri159.html on line 1163: You should have a natural sense of the harmony of language and ideas (if not, consider one of the other 15 types we have on store). If you are schizoid at all, you may hear in your mind how combinations of words sound together. Get attuned to the tone and implications. Use these qualities to incorporate your unique voice and perspective into your writing. Ultimately, that’s what readers respond to.
ellauri159.html on line 1167: It´s OK to postpone starting a project if the topic doesn’t grab you. When at a deadline, use your prolific imagination to find an angle that interests you. Free-write or cluster to generate ideas. Look to newspapers, magazines, or the internet for inspiration. Write a strong opening paragraph to get your creativity flowing.
ellauri159.html on line 1177: You draw inspiration from being a know-it-all and educating people. You tend to read extensively and to collect words they consider particularly apt, like David Wallace. If their writing project involves others, you often take a leadership role, and repeat the word 'actually' in everybody´s face. You may also beep like a truck on reverse. You thrive in a harmonious atmosphere where everyone respects your opinion. Having a strong need to feel in control of your projects, you want to work in a cooperative environment conducive to driving a project to completion.
ellauri159.html on line 1179: You focus your writing on received values and ideals. You use polished language to persuade. You want to influence people’s lives for the betterment of the individual and society. If you’re a technical writer, you focus your talent on expressing a complex idea simplistically so school kids understand it. Recognize that this gift benefits your readers by helping them perform their menial tasks more effectively.
ellauri159.html on line 1183: But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most.
ellauri159.html on line 1185: You naturally have little interest in subjects that offend your sensibilities, because your thinking and writing is extremely conventional. Seek input from other teachers if you feel stuck. Consider how your audience feels about the subject. Find something to believe in, and advocate your position. Use anecdote and humor to connect to your students, I mean your readers.
ellauri159.html on line 1187: You are motivated by a desire for completion and can become impatient if you feel your students are progressing too slowly. Don’t waste time in the beginning trying to craft a graceful expression on your face; your students know you. Let your ideas flow, then polish during intermission. Accept that teaching is a process, so you may not get immediate results. Don’t rush through the final stages; include facts that support personal stories or observations, or borrow stories from the Divine Teacher, the Bible is full of them.
ellauri159.html on line 1189: You may find it difficult to create the emotional distance needed to keep your hands off your students. Don’t let a hasty feel-up skew your research. Be sure to include alternate facts and points of view. Also, be careful to avoid a cursory treatment of the subject, like in those wannabe writer guides on the web. Ask a friend or colleague to review the work, making sure you’ve provided sufficient detail.
ellauri159.html on line 1197: You dislike writing according to a predetermined structure. You want control over their own creative process. You are drawn to original pictures and imaginative symbols. When revising a draft, search for a central, unifying theme, and articulate it for your reader. At the same time, avoid trying too hard to be unique. Instead, aim for authenticity, remember to mention the sources of the pictures.
ellauri159.html on line 1203: You tend to communicate passionately about your beliefs. You tend to start writing before finishing research on life, the universe, and everything, wanting to commit your half-baked insights to paper. Be sure to gather enough data to support your position, and include alternative facts for balance. This is one arena where it may be healthy to indulge your perfectionist tendencies. Get the facts right enough to maintain plausibility.
ellauri159.html on line 1207: According to PersonalityDesk.com, INFJs are the Myers-Briggs type most likely to express marital dissatisfaction. When I first read this, it puzzled me. After all, INFJs are adept at solving problems involving people. In fact, INFJs are so good at solving problems that they may unconsciously scan their environment looking for ways to improve relationships. This, I think, is what leads to the dissatisfaction.
ellauri159.html on line 1224: You make the mistake to write in purely abstract terms. That just won´t do these days. You must communicate values and personal television through your writing. Nobody is interesting in abstractions. They search for the meaning behind the facts, and so consider the facts themselves to be of marginal importance. This is true; however, throw in some facts to dazzle your readers, like Bob Heinlein. During revision, add concrete details like the size of Peewee´s bra. Appeal to the five senses. Include Peeweeś vital statistics. Incorporate other points of view for balance. Make sure your research backs up your conclusion.
ellauri159.html on line 1230: You like to start projects first. You often map out their ideas to everyone to visualize the big picture before you begin writing. You sense how your various opinions flow together logically and build on one another. Because you develop a clear picture early on, you might reach a conclusion and skip writing completely before finishing your research. To ensure a balanced product, stay open to new information that may change your perspective. Don´t listen to idiots, however.
ellauri159.html on line 1232: You want to master the subject everyone´s whining about. You enjoy the challenge of technical topics, and you focus on crafting clear, concise instructions. However, if you don’t see the perks of the writing project, your interest may wane. Discuss the project with friends or colleagues to help you find a way to increase your reward.
ellauri159.html on line 1236: You naturally write with an authoritative voice. You want to fake competence in the subject you’re writing about. To boost your success, gather sufficient details to make it look that you have a thorough understanding of the topic. Humanize the writing by including anecdotes making fun of other idiots or otherwise engaging the reader’s interest.
ellauri159.html on line 1238: Enjoy making decisions! No need to respond to new data once you’ve got a clear, big-picture view of the topic. Others may seek feedback from you but do not give it, nor act on other people´s feedback, rely instead on your own judgment. This strategy can cause you to miss unimportant information — a drawback no real Marshal finds mortifying. Be aware of this tendency before you start unconsciously fighting it.
ellauri159.html on line 1250: You may do well to compose an article, essay, or story by speaking into a voice recorder. If the thought of transcribing the recording sounds unbearably tedious to you, consider paying (or persuading) someone else to do it. To sustain your enthusiasm, gather visual elements to use in the piece. Devise your own strategies to make the writing process more interesting. (Wow this really makes you sound like a nincompoop!)
ellauri159.html on line 1252: You are motivated by a desire to innovate. You tend to seek a unique approach even to ordinary topics. Conversely, you tend to be good at making complex subjects simple and interesting ones boring. Stay focused, and let your desire to prove your competence and ingenuity drive you forward until the project is complete. Dont run around like the crazy fox in Kamalat eläimet (Awful Animals). Your medical diagnosis is ADHD.
ellauri159.html on line 1254: You generally enjoy brainstorming but may not feel motivated to write until you feel the pressure of a deadline. To avoid a time crunch at the end of the project, set milestones along the way. Make your best guess of how long each step should take, then double it. Schedule enough time to take breaks so you can consider new possibilities. To stay energized, try working in a variety of settings.
ellauri159.html on line 1275: You prefer to work independently in a quiet environment. You like the flexibility of setting your own goals. You may spend long hours on a project if the subject engages you, becoming deeply invested in the outcome. Remember to keep the family in mind to help ensure that your writing is as interesting to them as it is to you.
ellauri159.html on line 1283: You enjoy seeking knowledge for its own sake. Once you’ve solved the puzzle, though, you might lose interest in writing about what you’ve learned. It may be best to begin drafting even while you’re conducting your research. Treat the writing itself as a problem to solve. This may keep you energized until the project is complete.
ellauri159.html on line 1285: You can become blocked if you can’t find opportunities to make your unique ideas heard. If a writing assignment seems restrictive to you, challenge yourself to find a way to work within the system while still expressing your ingenuity. Instead of turning cynical, use your dry sense of humor.
ellauri159.html on line 1295: If they write anything but checks, their writing can have a sense of inevitability, presenting an orderly progression of facts and ideas that can lead to only one possible conclusion. Their authoritative voice can instill a sense of comfort and trust in readers. Make sure that trust is warranted—use your natural skepticism to seek out possible flaws in your reasoning and research. Steer clear of the anti-trust laws, they can cut your earnings.
ellauri159.html on line 1303: Setting a high standard for oneself can become frustrating if others can’t achieve it. Avoid pushing yourself toward an unprofitable goal. Tap into your desire for efficiency and recognize when 99% are expendable. And if you need help, buy it. Other people don’t want you to be perfect—they want you to pay them megabucks. That is much more interesting.
ellauri159.html on line 1327: Itchele Singer luki Varsovassa kirjaklubissa spiritualisteja ja Will to Believeä. Denim-housuinen nojatuolipsykologi Bill James ähertää ja puurtaa siinä puolustaaxeen cartesiolaista dualismia. Pascalin veto on efektiivisesti sama vedätys kuin the American Dream. Monoteismi ja monismi olivat joutuneet pahaan hakauxeen lännessä (pace Spinoza), mikä alkoi haitata länsikapitalismin voittoputkea. Kähmintä on hyvä aloittaa vastapuolen termien anastuxesta. To express a tolerably definite philosophic attitude in a very untechnical way.
ellauri159.html on line 1345: I was born here in Amsterdam. My father was a land holder of 700 acres [2.8 km²] here, adjoining the city on both sides of the river, and lived, as I now live, in a large brick house on the south bank of the Mohawk visible as you enter Amsterdam from the east. I was his only child, and went a good deal my own way. I ran to machinery, by fancy; patented among other devices a swathing reaper which is very successful. I was of loose and wandering ways. And was a successful gambler through the Tweed regime -- made "bar'ls" of money, and threw it away. I was a fancy gymnast also, and have had some heavy fights, notable one of forty minutes with Ed. Mullett, whom I left senseless. This was mere fancy. I never lifted an angry hand against man, woman or child -- all fun -- for me. ....I do farming in a way, but am much idle. I have been a sort of pet of the city, and think I should be missed. In a large vote taken by one of the daily papers here a month or so ago as to who were the 12 leading citizens, I was 6th in the 12, and sole in my class. So you see, if Sparta has many a worthier son, I am still boss in the department I prefer.
ellauri159.html on line 1351: Early books included The Philosophy of Justice Between God and Man (1851) and Optimism: The Lesson of Ages (1860), a Christian mystical vision of the pursuit of happiness from Blood´s distinctly American perspective; on the title page of the book, Blood described it as "A compendium of democratic theology, designed to illustrate necessities whereby all things are as they are, and to reconcile the discontents of men with the perfect love and power of ever-present God." During his lifetime he was best known for his poetry, which included The Bride of the Iconoclast, Justice, and The Colonnades. According to Christopher Nelson, Blood was a direct influence on William James´ The Varieties of Religious Experience as well on James´s concept of Sciousness, prime reality consciousness without a sense of self.
ellauri159.html on line 1395: Rationality means fluent thinking, 63. Simplification, 65. Clearness, 66. Their antagonism, 66. Inadequacy of the abstract, 68. The thought of nonentity, 71. Mysticism, 74. Pure theory cannot banish wonder, 75. The passage to practice may restore the feeling of rationality, 75. Familiarity and expectancy, 76. 'Substance,' 80. A rational world must appear {xvi} congruous with our powers, 82. But these differ from man to man, 88. Faith is one of them, 90. Inseparable from doubt, 95. May verify itself, 96. Its rôle in ethics, 98. Optimism and pessimism, 101. Is this a moral universe?—what does the problem mean? 103. Anaesthesia versus energy, 107. Active assumption necessary, 107. Conclusion, 110.
ellauri159.html on line 1399: Prestige of Physiology, 112. Plan of neural action, 113. God the mind's adequate object, 116. Contrast between world as perceived and as conceived, 118. God, 120. The mind's three departments, 123. Science due to a subjective demand, 129. Theism a mean between two extremes, 134. Gnosticism, 137. No intellection except for practical ends, 140. Conclusion, 142.
ellauri159.html on line 1411: Solidarity of causes in the world, 216. The human mind abstracts in order to explain, 219. Different cycles of operation in Nature, 220. Darwin's distinction between causes that produce and causes that preserve a variation, 221. Physiological causes produce, the environment only adopts or preserves, great men, 225. When adopted they become social ferments, 226. Messrs. {xvii} Spencer and Allen criticised, 232. Messrs. Wallace and Gryzanowski quoted, 239. The laws of history, 244. Mental evolution, 245. Analogy between original ideas and Darwin's accidental variations, 247. Criticism of Spencer's views, 251.
ellauri159.html on line 1423: The unclassified residuum, 299. The Society for Psychical Research and its history, 303. Thought-transference, 308. Gurney's work, 309. The census of hallucinations, 312. Mediumship, 313. The 'subliminal self,' 315. 'Science' and her counter-presumptions, 317. The scientific character of Mr. Myers's work, 320. The mechanical-impersonal view of life versus the personal-romantic view, 324.
ellauri160.html on line 124: Pound was born in 1885 in a two-story cupboard house in Hailey, Idaho Territory, the only child of Homer Loomis Pound (1858–1942) and Isabel Weston (1860–1948), who married in 1884. Homer had worked in Hailey since 1883 as registrar of the General Land Office. Pound's grandfather, Thaddeus Coleman Pound, a Republican Congressman and the 10th Lieutenant Governor of Wisconsin, had secured him the appointment. Homer had previously worked for Thaddeus in the lumber business.
ellauri160.html on line 128: Pound's education began in dame schools: Miss Elliott's school in Jenkintown in 1892 and the Heathcock family's Chelten Hills School in Wyncote in 1893. Known as "Ra" (pronounced "Ray"), he attended Wyncote Public School from September 1894. His first publication was on 7 November 1896 in the Jenkintown Times-Chronicle ("by E. L. Pound, Wyncote, aged 11 years"), a limerick about William Jennings Bryan, who had just lost the 1896 presidential election.
ellauri160.html on line 134: He took courses in English in 1907, where he fell out with just about everyone, including the department head, Felix Schelling, with silly remarks during lectures and by winding an enormous tin watch very slowly while Schelling spoke. In the spring of 1907 he learned that his fellowship would not be renewed. Schelling told him he was wasting everyone's time, and he left without finishing his doctorate.
ellauri160.html on line 136: From September 1907 Pound taught French and Spanish at Wabash College, a Presbyterian college with 345 students in Crawfordsville, Indiana, which he called "the sixth circle of hell". Se oli Ezran Kouvola. One former student remembered him as a breath of fresh air; another said he was "exhibitionist, egotistic, self-centered and self-indulgent".
ellauri160.html on line 138: He was dismissed after a few months. Smoking was forbidden, but he would smoke cigarillos in his room in the same corridor as the president's office. He was asked to leave the college in January 1908 when his landladies, Ida and Belle Hall, found a woman in his room. Shocked at having been fired, he left for Europe soon after, sailing from New York in March on the RMS Slavonia.
ellauri160.html on line 141: Mornings might be spent in the British Museum Reading Room, followed by lunch at the Vienna Café on Oxford Street, where Pound first met Wyndham Lewis in 1910. "There were mysterious figures / that emerged from recondite recesses / and ate at the WIENER CAFÉ". Ford Madox Ford described Pound as "approaching with the step of a dancer, making passes with a cane at an imaginary opponent":
ellauri160.html on line 166: To use absolutely no word that does not contribute to the presentation.
ellauri160.html on line 171: Poetry published Pound's "A Few Don'ts by an Imagist" in March 1913. Superfluous words, particularly adjectives, should be avoided (Ahha! This is where Stephen King comes in) as well as expressions like "dim lands of peace". He wrote: "It dulls the image. It mixes an abstraction with the concrete. It comes from the writer's not realizing that the natural object is always the adequate symbol. Just say 'lands'." Poets should "go in fear of abstractions". He wanted Imagisme "to stand for hard light, clear edges", he wrote later to Amy Lowell.
ellauri160.html on line 182: Samuel Putnam knew Pound in Paris in the 1920s and described him as stubborn, contrary, cantankerous, bossy, touchy, and "devoid of humor"; he was "an American small-towner", in Putnam's view. His attitude caused him trouble in both London and Paris. English women, with their "preponderantly derivative" minds, were inferior to American women who had minds of their own, he wrote in the New Age. The English sense of what was right was based on respect for property, not morality. "Perched on the rotten shell of a crumbling empire", London had lost its energy. England's best authors—Conrad, Hudson, James, and Yeats—were not English. English writers and critics were ignorant, he wrote in 1913.
ellauri160.html on line 184: Apparently Ezra had not read the empiricist philosophers (Hobbes, Locke, Hume, Smith), who literally equate morality with respect for property.
ellauri160.html on line 219: Pound's contribution to poetry began in the early 20th century with his role in developing Imagism, a movement stressing precision and economy of language. Working in London as foreign editor of several American literary magazines, he helped discover and shape the work of contemporaries such as T. S. Eliot, Ernest Hemingway, and James Joyce. He was responsible for the 1914 serialization of Joyce's A Portrait of the Artist as a Young Man, the 1915 publication of Eliot's "The Love Song of J. Alfred Prufrock", and the serialization from 1918 of Joyce's Ulysses. Hemingway wrote in 1932 that, for poets born in the late 19th or early 20th century, not to be influenced by Pound would be "like passing through a great blizzard and not feeling it's cold."
ellauri160.html on line 221: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long persecution of Assange.
ellauri160.html on line 223: While in custody in Italy, Pound began work on sections of The Cantos that were published as The Pisan Cantos (1948), for which he was awarded the Bollingen Prize for Poetry in 1949 by the Library of Congress, causing enormous controversy. After a campaign by his fellow writers, he was released from St. Elizabeths in 1958 and lived in Italy until his death in 1972. His economic and political views have ensured that his life and work remain controversial. He is popular with the alt-right but his opinions about usury forever condemn him in the circles of New York money liberals.
ellauri160.html on line 259: Thrän oli arkkitehti ja kirkon restauroija viime vuosisadalla, mutta myös solvausten paranoidi asiantuntija, mistä todistaa seikkaperäinen ”Henkilööni kohdistuneiden töykeyksien arkisto”, jota hän piti vuosikausia. (Claudio Magris)
ellauri160.html on line 290: Tunnekylmä saattaa helposti raivostua tai ilmaista itseään jopa aggressiivisesti. Tämä johtuu siitä, että tunnekylmyyden ytimessä on ongelmia tunteidenkäsittelyn kanssa. Joo kyl maar guitengi ellauri160.html on line 314: Francis Fukuyama was born in the Hyde Park neighborhood of Chicago, Illinois, United States. His paternal grandfather fled the Russo-Japanese War in 1905 and started a shop on the west coast before being interned in the Second World War. His father, Yoshio Fukuyama, a second-generation Japanese American, was trained as a minister in the Congregational Church, received a doctorate in sociology from the University of Chicago, and taught religious studies. His mother, Toshiko Kawata Fukuyama (河田敏子), was born in Kyoto, Japan, and was the daughter of Shiro Kawata (河田嗣郎), founder of the Economics Department of Kyoto University and first president of Osaka City University. Francis grew up in Manhattan as an only child, had little contact with Japanese culture, and did not learn Japanese.
ellauri160.html on line 326: Pekka Parkkinen: "En aio jättää lapsilleni perintöä". VATT:n entinen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen käyttää rahansa matkusteluun. - En ymmärrä, miksi minun pitäisi istua vain kotona ja kerätä rahaa. Olen seissyt arkkujen ääressä, joten tiedän, että ilolle pitää antaa omassa elämässä tilaa. Lue koko juttu.
ellauri160.html on line 330: Toisessa runokokoelmassaan Näin on Parkkinen "tekee tiliä itselleen tärkeistä asioista, runoista, lapsuudesta, sinusta, joistakin esikuvista. Sen sävy on vakava ja dramaattinen. -- . Kokoelman pelkoja ja tuskia ei ole haettu kaukaa, ne on eletty ja muutettu osin vaikuttaviksi aisti- ja tuokiokuviksi, osin paettu niitä joihinkin turvallisiin visioihin." (Pertti Jokinen, Arvosteleva Kirjaluettelo 1/1971). Jokisen mukaan kokoelma lienee "jonkinlaista terapiaa, joka vapauttaa vanhasta ja johtaa uuteen, toivottavasti vielä parempaan". Kokoelman sävy on pessimistinen, jopa depressiivinen.
ellauri160.html on line 348: Pekka taisi olla tollanen Hannu-Pekka. Isä Parkkinen oli paha persepää. Ei ihme että Pekka oli depressiivinen. Parkkinen ei ehkä osallistu uudenaikaiseen, rehelliseen seksuaalisuuden kuvaamiseen varsin pornografisesti tai mässäillen, mutta osallistuu kuitenkin. Astetta lievempi esimerkki sivuilta 144-145:
ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,
ellauri160.html on line 409: Aforesaid by Circe. Em Kirken paikkaan.
ellauri160.html on line 418: A sheep to Tiresias only, black and a bell-sheep. Teiresias sai pässiä, mustaa kellokasta.
ellauri160.html on line 432: Till I should hear Tiresias. Kunnes Teiresias ilmoittautuisi.
ellauri160.html on line 443: “I fell against the buttress, Putosin paaluaidalle,
ellauri160.html on line 449: And Anticlea came, whom I beat off, and then Tiresias Theban, Sit tuli Antiklea3, se sai kyytiä, ja sit teebalainen Tirso,
ellauri160.html on line 478: 1Avernus was an ancient name for a volcanic crater near Cumae (Cuma), Italy, in the region of Campania west of Naples. Part of the Phlegraean Fields of volcanoes, Avernus is approximately 3.2 kilometres (2.0 mi) in circumference. Within the crater is Lake Avernus (Lago d´Averno). Vittuako noi anglosaxit aina sotkee jotain Vergiliusta kreikkalaiseen antiikkiin. Ne on moukkia.
ellauri160.html on line 486: 5Sireni on Talasniementiellä homojen mökkiä vastapäätä asustava leski jonka miehellä oli ikkuna-ja-ovitehdas ensin omassa pihassa, sitten Sysmäntien varressa. Harppisaku Swoboda kulki valkoviinikännissä pitkin Talasniementietä ja hölisi niitä näitä kaikille. Se laittoi suntion mökkiin vaakalaudoituxen, joka ei siihen yhtään sopinut, se oli oikeastaan mauton. Nyt on senkin tynnörimaha jo aika kuihtunut.
ellauri160.html on line 491: 7The golden bough of Argicida - Formula of address for Hermes. "Argicida" is the Latin translation of the epithet Ἀργειφόντης ("Argeiphontes" - slayer of Argus) which is always applied to him, whereas the golden bough is Hermes´ caduceus, or wand. PL. Hermes has an appearance in the other Hymn to Aphrodite (no. V), printed in the Divus volume. Eli se em. kyrvännäköinen tirso-sauva. It all figures. Mua ärsyttää Dos Vidaxen Tirson musta pässintukka, menis parturiin. Luupää.
ellauri160.html on line 526: Tapahtumapaikkana oli Helsingin keskustassa Albertinkadun ja Eerikinkadun kulmaus. Terassikansa naureskeli, kun Sofia polki valkoisella menopelillään Albertinkatua pohjoiseen, sillä sitä saa ajaa vain etelään. Myös kaksi polkupyöräpoliisia kiinnitti kaunottaren kulkuun huomiota, ottivat tämän puhutteluun ja ojensivat keskustelun päätteeksi sakkolapun. – Kävin tarkistamassa sakon suuruuden, väärään ajosuuntaan polkemisesta seurasi Sohville 40 euron rikesakko, Seiskan lukija raportoi.
ellauri160.html on line 537: Cheek eli Jare Tiihonen, 39, hankki vuonna 2018 erään ystävänsä kanssa omistukseensa ullakkotilan Helsingin Punavuoresta. Mittavassa rakennushankkeessa entisestä ullakkotilasta myllättiin 600 neliön edestä ainutlaatuisia luksusasuntoja. Niitä valmistui kaikkinensa viisi kappaletta, joista Jare omisti kolme.
ellauri160.html on line 553: – Kyllä vain. Jopa niin kova, että hän yritti väkisin etuilla jonossa. Jere oli kuitenkin sen verran aggressiivisella tuulella, etteivät ravintolan portsarit onneksi päästäneet häntä sisälle ravintolaan, Seiskalle kerrotaan.
ellauri160.html on line 583: Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings.
ellauri160.html on line 598: 34:3 Heidän lyötynsä pitää heitettämän pois, niin että pahan hajun pitää tuleman heidän ruumiistansa, ja vuoret kuohuman heidän verestänsä.
ellauri160.html on line 601: 34:6 Herran miekka on verta täynnä, ja on paksu lihavuudesta, karitsain ja kauristen verestä, ja jääräin munaskuiden lihavuudesta; sillä Herralla pitää oleman uhri Botsrassa, ja suuri teurastaminen Edomin maalla.
ellauri160.html on line 602: 34:7 Yksisarvillisten pitää myös kulkeman alas heidän kanssansa, ja mullit syötettyin härkäin kanssa; sillä heidän maansa pitää juopuman verestä, ja heidän multansa lihavaksi tuleman lihavuudesta.
ellauri160.html on line 611: ELI: The creatures of the desert will encounter jackals And the hairy goat will call to its kind; Indeed, Lilith (night demon) will settle there And find herself a place of rest.
ellauri160.html on line 643: 2In the rabbinic literature of Yalḳuṭ Ḥadash, on the eves of Wednesday and Saturday, she is "the dancing roof-demon" who haunts the air with her chariot and her train of 18 messengers/angels of spiritual destruction. She dances while her mother, or possibly grandmother, Lilith howls. She is also "the mistress of the sorceresses" who communicated magic secrets to Amemar, a Jewish sage.
ellauri160.html on line 654: “What, actually, is magic? It is man’s belief in his ability, by taking active measures, to control his fate and in a certain sense this circumvents God. It doesn’t contradict faith but it does help God to help me. That’s why I love it, because it’s very human, especially in an era that is scientific.
ellauri160.html on line 796: Every two weeks, Stammtisch, the Meet-Up group for German speakers, gets together in various bars and restaurants all over the greater Philadelphia area. At their first meeting after New Year’s, the big topic was Lauri Wylie’s Dinner for One, the short TV adaptation of his quintessential British one-act comedy with a huge international cult following—except Britain and the US.
ellauri160.html on line 806: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler.
ellauri160.html on line 808: Again, no offence meant, if you love the sketch and want others to see it, that is a very nice sentiment but if you find British people, and show them the sketch and ask their opinions, you will find no one laughs and complements will be far from forthcoming at the end. Still, it is fascinating, is it not, how humour translates differently across cultures? In short: we are not amused, not at all.
ellauri161.html on line 42: Oli sillä kyllä joku "ompelija" Anne Meunier, vanha kunnon Pät, jonka kuoltua se rupesi katolisexi Huismannien suvun kauhuxi. Se siirtyi Baudelairesta ja Moreausta gregoriaanisen kirkkomusiikkiin. No kaikki tollaset symbolistit on jumalisuuteen oljen verran raollaan. Ne on anaalista järjestystä rakastavia narsistisia oikislaisia. Ihmettelin et mikä sai Andy dandyn suomentamaan tämän romskun ihan apropoo asiasta neljänteen? No selityshän löytyy tosta esipuheesta, tää on kirja noin 179 asteen kääntymyxestä, ja Andylla on tässä oma lehmä ojassa. Lopuxi Jorikin söi tärkkelysöylätin ja kuoli sen perään kurkkusyöpään 1907. Ei siitä koskaan tiedä, vaikka siitä olisi jotain hyötyä, siitä öylätistä siis. Paizi jos tuonpuoleisessa odottaakin jättimäinen kana. Tai Allah, mikä pahempaa. Olis siinä vähän selittelemistä.
ellauri161.html on line 75: Toisaalta Nyölén sanoo, ettei juuri usko muuta kuin apostolisen uskontunnustuksen (s. 162). Toisaalta hän kannattaa vankasti Jeesuksen jumaluutta, se on hänelle "ehdottoman luovuttamaton dogmi" (s. 228). Nyölénin usko on niin Kristus-keskeistä, että se kääntää jopa kolminaisuusopin päälaelleen: "Kristus on Pyhän Kolminaisuuden, kuten kirkonkin, pää." (s. 89) Tästäkin heresiasta on jo ollut puhetta jossakin.
ellauri161.html on line 81:
Division of Heresies:
ellauri161.html on line 83: As stated previously, the word "heresy" is derived from the Greek word "hairetikos", which means "choice." It later came to mean -- the party or school of a man's choice. In the New Testament, the term is used for the parties of the Pharisees and the Sadducees, plus the part of the Nazarenes (Acts 5:17, 24:5, 26:5, 28:22). Before the end of the New Testament, the word begins to take on its distinctively Christian sense, i.e., "a line of thought or practice which deviated from the mainstream of Christianity."
ellauri161.html on line 87: MODALISM emphasizes the UNITY of God to the destruction of the TRINITY of God and thus results in UNITARIANISM.
ellauri161.html on line 91: TRITHEISM states the TRINITY OF GOD to the destruction of the UNITY of God thus resulting in THREE GODS (polytheism).
ellauri161.html on line 93: There are three major heresies regarding the Lord Jesus Christ:
ellauri161.html on line 95: The denial of Christ's Divinity -- which lead to the heresies known as Ebonism, Arianism (Jehovah's Witnesses), Nestorianism, Socinianism, Liberalism, Humanism, Unitarianism.
ellauri161.html on line 97: The denial of Christ's two natures -- which created heretical groups such as Monophysitism, Eutychianism, Monothelitism. These all confuse the two natures of Christ; i.e., absorbed one of His natures into the other.
ellauri161.html on line 101: All of these heresies in some way ended up by "splitting" the theanthropic (God-Man) Jesus Christ like a banana split! As St. Augustine once said concerning the doctrine of the Trinity, "Spend your life trying to understand it, and you will lose your mind; but deny it and you will lose your soul." So which one is it? Andy has already made up his mind.
ellauri161.html on line 103: Adoptionism, also called dynamic monarchianism, is an early Christian nontrinitarian theological doctrine, which holds that Jesus was adopted as the Son of God at his baptism, his resurrection, or his ascension. Under adoptionism Jesus is currently divine and has been since his adoption, although he is not equal to the Father, per "my Father is greater than I" and as such is a kind of subordinationism. Adoptionism is sometimes, but not always, related to denial of the virgin birth of Jesus. The other early Christology is "high Christology," which is "the view that Jesus was a pre-existent divine being who became a human, did the Father’s will on earth, and then was taken back up into heaven whence he had originally come," and from where he appeared on earth.
ellauri161.html on line 107:
Condemning the Heresies:
ellauri161.html on line 109: Council of Nicaea (AD 324) -- was called by Constantine to consider and, if possible, settle the ARIAN heresy. It gave the church the first great ecumenical creed.
ellauri161.html on line 113: The Council of Ephesus (AD 431) -- was presided over by Cyril, Bishop of Alexandria, and was called to deal with NESTORIANISM.
ellauri161.html on line 115: The Council of Chalcedon (AD 451) -- three bishops and two presbyters presided. They were representatives of Leo of Rome. The Council condemned EUTYCHIANISM, and gave the church the creedal statement on Christology which has stood the test of the centuries. The Chalcedonian statement has largely become the orthodox creed or Protestantism.
ellauri161.html on line 201: Eli miksi kaikki tämä Nyölénin valitus Velvet Undergroundin Nicon vähäisestä suosiosta? Ei kai Antti Nyölénin sisäinen elitisti ja erikoisuuden tavoittelija salaa nauti voivansa vuodesta toiseen saarnata ihmisille tästä suuresta nerosta, jonka vain hänen kultivoituneen musiikintuntemuksensa omaava on saattanut löytää musiikin historian kätköistä?
ellauri161.html on line 282: – On skandaali, ettei katolisen ja luterilaisen kirkon välillä ole vieläkään ehtoollisyhteyttä! Onneksi luterilaiset ovat jo tehneet linjauksen ehtoollisvieraanvaraisuudesta, ja Saksassa myös katoliset piispat keskustelevat seka-avioliittojen sisäisestä ehtoollisyhteydestä. Elisiis olishan se kiva istua perheen kanssa saman pöydän ääressä.
ellauri161.html on line 415: Qui regarde passer les grands Barbares blancs Kazelen valkeiden barbaarien tuloa
ellauri161.html on line 443: Se selvästikin samastuu näihin 19.vuosisadan hinureihin. Tää "sankari ja pyhä" teema kutkuttaa narsisteja, tollasta wagneröintiä. Vittu miten tääkin Ana kaipaa yleisöä. Se elämöi just kuin nää dekadentit vaikka mitä meediassa kuha se vaan huomataan. Tärkeintä on antimodernin ajatteluposition, vastahankaisen subjektiaseman omaksuminen: passiivinen aggressio, symbolinen kapina.
ellauri161.html on line 466: Kate Dibiasky (Jennifer Lawrence), an astronomy grad student, and her professor Dr. Randall Mindy (Leonardo DiCaprio) make an astounding discovery of a comet orbiting within the solar system. The problem - it's on a direct collision course with Earth. The other problem? No one really seems to care. Turns out warning mankind about a planet-killer the size of Mount Everest is an inconvenient fact to navigate. With the help of Dr. Oglethorpe (Rob Morgan), Kate and Randall embark on a media tour that takes them from the office of an indifferent President Orlean (Meryl Streep) and her sycophantic son and Chief of Staff, Jason (Jonah Hill), to the airwaves of The Daily Rip, an upbeat morning show hosted by Brie (Cate Blanchett) and Jack (Tyler Perry). With only six months until the comet makes impact, managing the 24-hour news cycle and gaining the attention of the social media obsessed public before it's too late proves shockingly comical - what will it take to get the world to just look up?. — Based on truly possible events.
ellauri161.html on line 470:
Interesting trivia
ellauri161.html on line 472: The Chicxulub asteroid Jennifer Lawrence's character mentions hit Earth 66 million years ago in what is now Mexico. The estimated size of the asteroid was 10 kilometers wide (six miles) and resulted in 75% of all life on the planet dying. Known as the dinosaur killer, the asteroid left a crater estimated to be 150 kilometers (93 miles) in diameter and 20 kilometers (12 miles) in depth.
ellauri161.html on line 474: There was one detail that I think McKay got completely wrong. There is no chance in hell the president of the United States would make a public speech and use metric units like kilometers in it.
ellauri161.html on line 478: Kate Dibiasky: You guys, the truth is way more depressing. They are not even smart enough to be as evil as you're giving them credit for.
ellauri161.html on line 489: I found it an almost perfect film, with some deliciously carefully crafted moments and great acting. At first I thought the comedic side was actually too much and wished that someone like Steven Soderbergh made the movie instead, but as I was watching it I started to appreciate how methodical the approach was and now I believe Adam McKay was the right man for the job. I enjoyed the overall plot, I liked the characters and how things were presented, but I loved the little things like, for example, the only scene where Europe is mentioned, as a short scene of a news item when they say they are going to convene and find their own solution, resulting in absolutely nothing. I am European and sad to say it struck home. Or the meal scene at the end, which is both emotional, focusing (= religious) and reminding us how even that option can be taken away by something as small as a virus.
ellauri161.html on line 491: Annoyingly, in these days movies from the U. S. are becoming more and more of "a color". They are not telling a story, but are taking a side. They are either democrat or republican, conservative or liberal, blue or red, flyover or coast. Don't Look Up is not a big offender, but the language and presentation was clearly on the "coast" side. Thus, it will be probably appreciated by people who already saw the world this way and ignored or at best maligned by the people on the other side. And it's a pity, because this film is meant to bring us together as a civilization and not keep us divided. I feel like it could have done a better job in that direction.
ellauri161.html on line 494: Now, one friend said that "Don't Look Up" was a masterpiece. Well, I wouldn't go as far as to calling it a masterpiece. Sure, "Don't Look Up" was a watchable movie, and writers Adam McKay and David Sirota definitely had some good jabs at the crazy world we live in today, with the likes of a crazy president, everything being on social media, people being concerned about riches even when facing extinction and such. I found the movie to be watchable and enjoyable, sure, but it wasn't a masterpiece, nor will it become a classic movie for me.
ellauri161.html on line 501: After mulling it over, of course, the picture is really quite sad and depressing, if exceptionally accomplished.
ellauri161.html on line 504: Overall, Don't Look Up is devoid of the fun, finesse & ferocity that goes into making a biting & stinging satire. Just like his previous ventures, McKay remains clueless about the necessity of restraint when dealing with topics such as this and gets carried away too often.
ellauri161.html on line 507: Over 30% of the American population does not believe in global warming and think it is a hoax, or fake news. What's more perilous though is the fact that governments worldwide are NOT taking the proposed measures that could curb global warming beneath 1.5 Celsius. Above that treshold of 1.5 degrees Celsius we get a runaway effect of increasing global warming, which would be nothing less than CATASTROPHIC.
ellauri161.html on line 509: Starts OK but then it turns into a really boring farce that bares no resemblance to reality.
ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons."
ellauri161.html on line 515: But something happened in 2016 that set the wheels in motion to eventually cause McKay to change the focus of the Don't Look Up script. And that was the humiliating victory of businessman Donald Trump in the presidential election--a man with no political experience--over the left's heir apparent, Hillary Clinton.
ellauri161.html on line 517: The left was utterly ruined by Donald Trump's victory and it looked like they would never recover until a Savior came along and resurrected the once proud party who championed the "little guy." And that Savoir of course was mainstream orthodox medical science.
ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus."
ellauri161.html on line 524: McKay proffers up more cheap digs at the right when he has President Orlean send up a caricature of a flag-waving racist and bigot vet in a suicide mission to deflect the comet from its path.
ellauri161.html on line 526: But in the only interesting plot twist in the film, tech billionaire Isherwood, concludes that his "non-peer-reviewed science" (as Dr. Mindy puts it) will be able to break the comet up in pieces and his company will mine the valuable metals from the comet fragments once they crash into the ocean.
ellauri161.html on line 527: So the original mission is aborted and President Orlean (beholden to tech as they have bankrolled her) greenlights Isherwood's plan.
ellauri161.html on line 538: Ya sea la política que solo reacciona a las dificultades bajo la mayor presión posible, los medios que solo miran la cuota incluso frente al fin del mundo, o la gente común que está en contra de ella por principio, porque no tiene ganas. Prescindir de algo que tener que hacer, hay muchas reacciones que suenan familiares. Los hechos se reescriben o simplemente se ignoran. Los asteriscos de los medios aprovechan la oportunidad para escenificarse. El beneficio personal cuenta más que cualquier otra cosa en caso de duda, cuando la economía misma ve el fin del mundo como una oportunidad para su propio enriquecimiento.
ellauri161.html on line 542: Sí, Lawrence y Leonardo DiCaprio vendrían a cumplir esa función, pero también acaban perdiéndose en esa sobreacumulación de ideas de la que hace gala 'No mires arriba'. (Vittu tää oli just parasta filmissä. Ei tässä ole kyse siitä eikä tästä sankarista, vaan 7G sontimattomasta tutilaasta, säälittävistä häviäjäistä, söpöistä elukoista puhumattakaan.
ellauri161.html on line 546: The targets of the satire – incompetent governments, media, tech billionaires, populace believing in politics not science – are obvious. There’s a shorthand that makes each character’s real world avatar easy to get hence the laughs but does that undermine the film’s intelligence? No, it's spot on.
ellauri161.html on line 558: They say it’s toodark. It’s toodepressing. Haters are moaning that writer-director Adam McKay repeatedly hits his audience over the head with his “the planet is dying” message.
ellauri161.html on line 568: Kate Blanchett was way the dullest character on the cast. All silicon, no AI. No interest whatsoever, human or otherwise. Dr Strangelove was a lot worse satire than this. The problem with Kubrik was that he had a villain, while the real world has not just one- rather, there are 7 billion of them.
ellauri161.html on line 570: Mark Rylance is hits dead centre as a marvellously moronic mashing of Bill Gates and Steve Jobs. Hey, don't miss Larry Page, Silverfish, Belos, Musk and the rest of the rats!
ellauri161.html on line 572: Pressed together, however, the mix just doesn’t work. Too many characters, such as Jonah Hill’s presidential aide, know they’re in a comedy and play for laughs accordingly. There’s way too much going on in Don’t Look Up, so the story focus is constantly diffused as we jump from one narrative thread to another. Consequently the soiree packs very little punch; as a satire on corporate greed, media ethics and celebrity culture it’s pretty limp. All bite but no teeth, you could say. (Fuck yourself droopy-lip, this is a tableau true to life, not a sketch.)
ellauri161.html on line 582: Don't Look Up fires a salvo at the movie industry, too. A director who has a blissfully bloated disaster actioner titled Total Devastation lined up for release grandly admits in a television interview that it is "a popcorn movie".
ellauri161.html on line 587: He seems to believe that people need laughs and famous faces to be lured into thinking about more pressing matters, and he hates them for it. While actually people need laughs just on order not to think about them!
ellauri161.html on line 590: Don’t Look Up wants to paint our inaction with regard to climate change as the result of denialism and being distracted by silly things like, say, a movie streaming on Netflix. But climate change isn’t a comet headed our way in less than a year — a lousy, faulty metaphor for where we’re at right now. Except that IT IS! It's probably too late already. Now get a big mouth fuck goddam Allison Willmore,
ellauri161.html on line 597: Speaking of “climate,” that’s the main target here – how people are toostupid to come together even when their survival depends on it. Or maybe it’s the pandemic McKay is allegorizing. Probably both. Meanwhile, the writer/director’s left-of-center politics are on full display. Although Don’t Look Up occasionally ridicules the left, it represents a full-on fusillade against the right. Now that is NOT funny.
ellauri161.html on line 619: Among the baddies are vacuous United States President Janie Orlean (Streep, bad), douchebro Chief of Staff and President’s son Jason Orlean (Hill, worse), perpetually cheery and vapid morning TV show hosts Brie Evantee (Blanchett) and Jack Bremmer (Perry), and creepy tech-billionaire Peter Isherwell (Rylance, who really should know better than the strange attempts at possibly neurodivergent caricature that this role seems to consist of? How so better pray tell cowboy?), as well as the truth-hostile environment of mainstream and social media.
ellauri161.html on line 622: I have to applaud Adam McKay for using the platform that he has to address the single most pressing issue that we face as a species, but I can’t help but be deeply frustrated that the way he has chosen to do so fails on so many levels, both dramatically and didactically.
ellauri161.html on line 631: I’ve seen some people criticise Don’t Look Up for lacking subtlety. I’m not bothered by this. I don’t necessarily need or want the communications about climate change to be subtle. The issue itself certainly is not subtle. We are heading towards—and, again, already are in the midst of—unprecedented death and destruction. Our systems and rulers are not just woefully ill-equipped to deal with this or to prevent the worst of it, they are actively complicit in bringing it about. Those communities around the world that are the most vulnerable and that have had the least part to play in causing the crisis will be the ones to suffer the first and the worst. This isn’t subtle sh*t! This is horrifying, grotesque, psychologically debilitating stuff to ponder—if you even have the privilege to ponder in the first place! I don’t necessarily need subtlety here. Sometimes, to fight propaganda, you need to go loud and bold. But you still have to be effective. We are fighting an almightily powerful enemy. Competence is a necessary minimum. Regrettably, Don’t Look Up does not meet those standards. Its central metaphor doesn’t even make sense! Yes, capitalism is responding as dreadfully to climate change in real life as it does to the comet in the film—the key difference is that capitalism didn’t cause that comet to come hurtling out of the sky in the first place.
ellauri161.html on line 635: A Kike lady says it well: Granted, many will accuse Don’t Look Up of lacking the subtlety of McKay’s earlier movies, but there is something refreshingly honest about the film that undeniably lends itself to the silliness of its narrative. Furthermore, it is a film about the absurdity of the current times we live in and nobody can argue that is isn’t crazy to deny facts in favour of outlandish fabrications — or can they?
ellauri161.html on line 643: That’s not a point that hasn’t been made before, and it’s not like there are new notions here about what people might do with their last moments. But there’s something deceptively big and complicated about considering the human capacity to (not) address the largest challenges to their own survival as certain systems prevent action being taken — and people’s ability to recognize that a happy ending isn’t automatic but could be possible with thought and work. There’s such tragedy in the idea of, among many other things, being stuck in a loop of distraction at the expense of progress. Perpetual escapism that prevents escape, with what we’re looking away from and how continually being updated in the stories on the subject.
ellauri161.html on line 654: resizing.flixster.com/BSiDi_kANoVQ6ZF-0tA7mlN5jOE=/128x128/v1.YzszMzIwO2o7MTkwMzU7MjA0ODszMDA7MzAw" />
ellauri161.html on line 662: Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita.
ellauri161.html on line 671: For the majority of the film (not Talladega, the new one), we’re bouncing from one republican caricature to the next. Streep is a female version of Donald Trump. Jonah Hill is a fratty version of Donald Trump Jr. Mark Rylance is a right-wing version of Tim Cook. (What a joke, he's way too poor.) And Ron Perlman is a red-eyed version of General Turgidson. When General Turgidson wonders aloud what kind of name "Strangelove" is, saying to Mr. Staines (Jack Creley) that it is not a "Kraut name", Staines responds that Strangelove's original German surname was Merkwürdigliebe ("Strange love" in German) and that "he changed it when he became a citizen". A kike anyway, by the name.
ellauri161.html on line 688: Not sure where all these positive reviews are coming from - I thought it was a rather boring film, lacking in plot and failing on many levels to keep me interested. I found this film did nothing to compliment Meryl Streep's talent. It just kinda dragged on. Great cast wasted on a bad script and mediocre directing.
ellauri161.html on line 709: Almost like it was produced to be stupid? The president and other characters are like laughing the whole time while experts are giving them info it’s like a bad satire not good at all.
ellauri161.html on line 740: I literally couldn't stay awake. I started it twice, and fell asleep both times. I looked up the ending, and from my interpretation of what the movie was supposed to show (how global warming is not being addressed by our current politicians), I think my nap was more productive than staying awake to watch this.
ellauri161.html on line 825: Outre ses traductions qui ont fait connaître en France les mystiques rhénans, ses œuvres majeures sont L'Homme, Physionomies de saints et Paroles de Dieu.
ellauri161.html on line 837: Le respect humain 26 Le siècle et les siècles 272
ellauri161.html on line 851:
ellauri161.html on line 855: Sivu 343 - Tertullien, parce qu'il nous montre encore quelque forme humaine, ne lui demeure pas longtemps : il devient un je ne sais quoi, qui n'a plus de nom dans aucune langue; tant il est vrai que tout meurt en lui, jusqu'à ces termes funèbres par lesquels on exprimait ses malheureux...
ellauri161.html on line 858: Sivu 217 - Cherchez d'abord le royaume de Dieu et sa justice, et le reste vous sera donné par surcroît (1).
ellauri161.html on line 894: Né dans une famille savoyarde originaire du comté de Nice, Xavier de Maistre est le douzième enfant parmi quinze, dont cinq garçons et cinq filles ont survécu. Tässähän kalpenee jopa Kumpulankin kenno! Son père, François-Xavier Maistre, est président du Sénat de Savoie. Sa mère, Marie-Christine de Motz, meurt alors qu'il vient d'avoir dix ans. Son frère aîné, Joseph de Maistre, homme politique et écrivain, va assumer pleinement son rôle de parrain; ses autres frères et sœurs contribuent également à son éducation.
ellauri161.html on line 897: Bible, Platon, Aristote, Plutarque, Origène, Pères de l'Église, Thomas d'Aquin, Machiavel, Malebranche, Bossuet, Fénelon, Giambattista Vico, Montesquieu, Hume, Rousseau, Saint-Martin, Burke
ellauri161.html on line 903: Joseph est l'un des pères de la philosophie contre-révolutionnaire et un des critiques les plus importants des idées des Lumières. Il considère que la Révolution française représente un crime contre l'ordre naturel. Il défend le retour à une monarchie absolue. Il a influencé la pensée conservatrice et réactionnaire de manière très importante depuis le XVIIIe siècle.
ellauri161.html on line 910: Joseph de Maistre est dès 1773 membre de la loge maçonnique de La Parfaite Union qui relevait de la loge Saint-Jean des Trois Mortiers, à l'orient de Chambéry. Il a les titres de grand orateur, de substitut des généraux et de maître symbolique. Il entend concilier son appartenance à la franc-maçonnerie avec une stricte orthodoxie catholique: entre autres, il refuse les thèses qui voyaient en la franc-maçonnerie et l'illuminisme les acteurs d'un complot ayant amené à la Révolution[note 4]. Il écrit ainsi au baron Vignet des Étoles que « la franc-maçonnerie en général, qui date de plusieurs siècles […] n’a certainement, dans son principe, rien de commun avec la révolution françoise ».
ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme.
ellauri161.html on line 915: Au total, Joseph de Maistre a joué un rôle actif dans la franc-maçonnerie pendant environ 40 ans, et il est parvenu aux grades les plus élevés du Rite écossais rectifié et du martinisme. Il est répertorié sur la liste des francs-maçons célèbres dans le monde.
ellauri161.html on line 919: Dans une intervention au souverain Sénat de Savoie, le sénateur de Maistre plaide pour que le peuple marche à grands pas vers l'égalité civile[9]. Toutefois, il déplore les excès populaires et les désordres qui bouleversent la vie du pays voisin. Certains biographes, dont Robert Triomphe[note 7], lui reprocheront ce qu'ils considèrent comme une volte-face.
ellauri161.html on line 931: Toute religion doit pour de Maistre être sociale ; or, le protestantisme n'étant pas social à ses yeux, voire anti-souverain par nature, il n'est pas une religion. La religion doit apporter des croyances communes, et apporter la cohésion de l'organisme politique. Elle doit protéger le pouvoir autant que le pouvoir doit la protéger. Il n'est donc pas question de séparer l'Église de l'État, bien au contraire. C'est pourquoi Joseph de Maistre prônera un régime de type théocratique, dans lequel la religion tient un rôle fortement structurant, devant apprendre aux sujets le respect aveugle pour l'autorité et « l'abnégation de tout raisonnement individuel."
ellauri161.html on line 933: Si Jean-Jacques Rousseau s'accordait également à dire que la religion était nécessaire au corps politique, il rejetait en revanche le christianisme comme étant ennemi de la république. Chez Joseph de Maistre, à l'inverse, la religion chrétienne est la plus adaptée, car elle soutient parfaitement la monarchie et se base sur la tradition, sans laquelle il est impossible que soit fondée une religion. Or, la monarchie est elle-même le régime politique le plus adapté : comme il l'affirme dans ses Considérations sur la France, la monarchie est un équilibre qui s'est constitué au fil de l'histoire. C'est un régime tempéré mais fort, et qui ne tend pas, selon lui, vers la violence, à l'inverse de la république qu'il voit comme un régime déséquilibré et instable. De plus, la monarchie est le régime qui respecte le plus ce qu'il considère comme un fait naturel : à savoir l'inégalité entre les hommes, que la monarchie intègre dans son organisation, et qui est relativisée grâce à l'égalité de tous dans leur assujettissement au roi. Pour Joseph de Maistre, la république y substitue une égalité utopique, qui ne prend pas en compte la véritable nature de l'Homme. Car ce dernier doit vivre en société, et toute société doit être structurée autour d'une hiérarchie, ce qui justifie donc l'existence d'ordres dans la société.
ellauri161.html on line 936: Joseph de Maistre eut également une postérité à la fois plus spirituelle et plus littéraire, via plusieurs auteurs qu'il influença considérablement : Honoré de Balzac, mais surtout Charles Baudelaire (par exemple dans ses poèmes Correspondances ou Réversibilité), Antoine Blanc de Saint-Bonnet, Jules Barbey d'Aurevilly et Ernest Hello, lesquels ont marqué ensuite toute la littérature catholique du XXe siècle - de Léon Bloy, Bernanos et Paul Claudel jusqu'à Marc-Edouard Nabe. Sans oublier Léon Tolstoï, notamment dans La Guerre et la Paix. Wauzi wauz, tässäpä jäbässä on paxulti pahaa vettä salaliittoteoristien myllyyn!
ellauri161.html on line 939: La réversibilité des mérites est cette doctrine qui affirme que les mérites des uns peuvent bénéficier aux autres. Pour le dire dans un langage peut-être plus accessible, cela signifie que la sainteté des uns peuvent bénéficier aux autres. Tää oli anekaupan perusteluna. Sama idea kuin päästökaupassa. Pyhixiltä on jäänyt niin paljon yli armoa, että sitä voi sovitusta hinnasta myydä rikkaalle syntiselle taivasevääxi. Tavoitteena hiilineutraalius tai suorastaan hiilinegatiivisuus.
ellauri161.html on line 955: Ange plein de santé, connaissez-vous les Fièvres, Pyhistelevä enkeli, tunnetteko kuumetautista,
ellauri161.html on line 958: Cherchant le soleil rare et remuant les lèvres ? hakien harvaa auringonpilkkua huuli lerpalla?
ellauri161.html on line 959: Ange plein de santé, connaissez-vous les Fièvres ? Pyhistelevä enkeli, tunnetteko kuumetautista?
ellauri161.html on line 967: Ange plein de bonheur, de joie et de lumières, Vizin hyvä enkeli, ilon ja valon tonkeli,
ellauri161.html on line 970: Mais de toi je n'implore, ange, que tes prières, Mutta mä lainaisin sulta vaan pyllistelyä,
ellauri161.html on line 971: Ange plein de bonheur, de joie et de lumières ! Vizin hyvä enkeli, ilon ja valon tonkeli!
ellauri161.html on line 980: Léon Henri Marie Bloy, né à Périgueux le 11 juillet 18463, est le fils de Jean-Baptiste Bloy, fonctionnaire aux Ponts et Chaussées et franc-maçon (ilmeisesti voltairelainen ateisti), et d´Anne-Marie Carreau, une ardente catholique et disciplinarienne, fille d´un soldat français qui rencontra une Espagnole pendant les guerres napoléoniennes, en 1814. Il est le deuxième d´une fratrie de sept garçons : Paul, Georges, Marc, Henri, Albert, Jules.
ellauri161.html on line 982: Ses études au lycée de Périgueux sont médiocres : retiré de l´établissement en classe de quatrième, il continue sa formation sous la direction de son père, qui l´oriente vers l´architecture. Bloy commence à rédiger un journal intime, s´essaie à la littérature en composant une tragédie, Lucrèce, et s´éloigne de la religion. En 1864, son père lui trouve un emploi à Paris, il entre comme commis au bureau de l´architecte principal de la Compagnie ferroviaire d´Orléans. Médiocre employé, Bloy rêve de devenir peintre et s´inscrit à l´École des beaux-arts. Il écrit ses premiers articles, sans toutefois parvenir à les faire publier, et fréquente les milieux du socialisme révolutionnaire et de l´anticléricalisme.
ellauri161.html on line 990: Bloy was noted for personal attacks, but he saw them as the mercy or indignation of God. He acquired a reputation for bigotry because of his frequent outbursts of temper. Soon, Bloy could count such prestigious authors as Émile Zola, Guy de Maupassant, Ernest Renan, and Anatole France as his enemies. Bloy is quoted in the epigraph at the beginning of Graham Greene´s novel The End of the Affair, though Greene claimed that "this irate man lacked creative instinct." Bloy is also quoted at the beginning of John Irving´s A Prayer for Owen Meany, another turd. Some pope quoted him, yet another turd.
ellauri161.html on line 1000: “Bourgeois are by nature people who hate and destroy heavens. When they see a beautiful site, they have no more pressing dream than to cut the trees, dry up the springs, build streets, shops and urinals. They call this seizing a business opportunity.”
ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin katteeton optimisti ja sitten journalisti.
ellauri161.html on line 1031: resent.fr/wp-content/uploads/2020/12/9754-p4-saint-du-jour.jpg" width="30%" />
ellauri161.html on line 1085: Ruysbroeck (Or Rusbroek), Jean De, the most noted of mystics in the Netherlands, was born in A.D. 1293 at Ruysbroeck no less, near Brussels, and was educated in the latter city under the direction of an Augustinian prebendary who was his relative. His fondness for solitude and day dreams prevented him from making solid progress, however. His Latin was imperfect, though it is clear that he became acquainted with the earlier mystical writings. He probably did not read the writings of Neo-Platonists, but was certainly not unacquainted with those of the Areopagite.
ellauri161.html on line 1098: At the age of sixty he (Mainio) renounced the secular priesthood and entered the new Augustinian convent Gronendal, in the forest of Soigny, near Brussels, becoming its first prior, and there he died in 1381. His life at once became the subject of legendary tales. The name Doctor Ecstaticus was early conferred on him.
ellauri161.html on line 1100: The chief of his mystical writings are, The Ornament of Spiritual Marriage (Lat. by Gerh. Groot, Ornatus Spiritualis Desponsionis, MS. at Strasburg; by another translator, and published by Faber Stapulensis [Paris, 1512], De Ornatu Spirit. Nuptiarum, etc.; also in French, Toulouse, 1619; and in Flemish, ´J Cieraet der gheestclyeke Bruyloft, Brussels, 1624, Hengelliset häät): — Speculum AEternae Salutis: — De Calculo, an interpretation of the calculus candidus, Re 2:17: — Samuel, sive de Alta Contemplatione. The other works of Ruysbroeck contain but little more than repetitions of the thoughts expressed in those here mentioned. (Esim. 7 hengellisen rakkauden askelmasta.) He wrote in his native language, and rendered to that dialect the same service which accrued to the High German from its use by the mystics of the section where it prevailed. He is still regarded in Holland as "the best prose writer of the Netherlands in the Middle Ages." His style is characterized by great precision of statement, which becomes impaired, however, whenever his imagination soars, as it often does, to transcendental regions too sublimated for language to describe. His works were accessible until lately only in Latin editions (by Surius, Cologne, 1549, 1552, 1609 [the best], 1692, fol.), or in manuscripts scattered through different libraries in Belgium and Holland. Four of the more important works were published in their original tongue, with prefaces by Ullmann (Hanover, 1848). No complete edition has as yet been undertaken (see Moll, )e Boekerij van het S. Barbara-Klooster te Delft [Amst. 1857, 4to], p. 41).
ellauri161.html on line 1102: Ruysbroeck´s mysticism begins with God, descends to man, and returns to God again, in the aim to make man one with God. God is a simple unity, the essence above all being, the immovable, and yet the moving, cause of all existences. The Son is the wisdom, the uncreated image of the Father; the Holy Spirit the love which proceeds from both the Father and the Son, and unites them to each other. Creatures preexisted in God, in thought; and, as being in God, were God to that extent. Fallen man can only be restored through grace, which elevates him above the conditions of nature. Three stages are to be distinguished: the active, or operative; the subjective, or emotional; and the contemplative life. The first proceeds to conquer sin, and draw near to God through good works; the second consists in introspection, to which ascetic practices may be an aid, and which becomes indifferent to all that is not God. The soul is embraced and penetrated by the Spirit of God, and revels in visions and ecstasies. Higher still is the contemplative state (vita vitalis), which is an immediate knowing and possessing of God, leaving no remains of individuality in the consciousness, and concentrating every energy on the contemplation of the eternal and absolute Being. This life is still the gift of grace, and has its essence in the unifying of the soul with God, so that he alone shall work. The soul is led on from glory to glory, until it becomes conscious of its essential unity in God.
ellauri161.html on line 1104: Ruysbroeck was constantly desirous of preserving the distinction between the uncreated and created spirits. In the unifying of the soul with God he does not assert an identification of personality, but merely a cessation of the difference in thought and desire, and a giving up of the independence of the creature. His language was often so strong, however, and his thought often so sublimated, that more cautious thinkers found serious cause to charge his writings with pantheism. This was true of Gerson (Opp. vol. 1, pt. 1, p. 59 sq.).
ellauri161.html on line 1106: Jean Charlier de Gerson oli ranskalainen tutkija, kouluttaja, uudistaja ja runoilija, Pariisin yliopiston kansleri, neuvonantajaliikkeen ohjaava valo ja yksi merkittävimmistä teologeista Bodenen neuvostossa. Seppo A. Teinosenkin mielestä Mainio hoippui heresian kuilun reunalla.
ellauri161.html on line 1112: Few mystics have ascended to the empyrean where Ruysbroeck so constantly dwelt; and the endeavor to compress into forms of speech the visions seen in a state where all clear and real apprehension is at an end occasioned the fault of indefiniteness with which his writings must be charged. His influence over theological and philosophical thought was not so great as that exercised by Eckart and Tauler, and was chiefly limited to his immediate surroundings. The Brotherhood of the Common Life (q.v.) was founded by Gerhard Groot, one of Ruysbroeck´s pupils, and its first inception may perhaps be traced back to Ruysbroeck himself — a proof that he was not wholly indifferent to the conditions of practical life.
ellauri161.html on line 1133: A man from his parish demands a full service funeral for his wife and says he will not pay for it. He confers with the priest of Torcy. The girls of the catechism class laugh at him in a prank, whereby only one of them pretends to know the Scriptural basis of the Eucharist so that the rest of them can laugh at their private conversation. His colleagues criticize his diet of bread and wine, and his ascetic lifestyle. "Concerned" about Chantal, the daughter of the Countess, the priest visits the Countess at the family chateau, and appears to help her resume communion with God after a period of doubt. The Countess dies during the following night, and her daughter spreads false rumors that the priest´s harsh words had tormented her to death. Refusing confession, Chantal had previously spoken to the priest about her hatred of her parents.
ellauri162.html on line 27:
www.expressen.se
ellauri162.html on line 110: Bernanos was born in Paris, into a family of craftsmen. He spent much of his childhood in the village of Fressin, Pas-de-Calais region, which became a frequent setting for his novels. He served in the First World War as a soldier, where he fought in the battles of the Somme and Verdun. He was wounded several times.
ellauri162.html on line 123: Bernanos oli katolinen ja mystikko, mutta myöhemmin uransa aikana hän arvosteli katolista kirkkoa ja myös Francoa. Esimerkiksi teoksessaan Les grands cimetières sous la lune hän kirjoittaa Mallorcalla tapahtuneista julmuuksista. Hän arvosteli voimakkaasti muun muassa paikallisia katolisia piispoja, jotka Espanjan sisällissodan aikana olivat haluttomia puuttua (sic) punaisten kohteluun.
ellauri162.html on line 129: Bernanosin tunnetuin teos on Maalaispapin päiväkirja (alkuteos Journal d´un curé de campagne, 1936), jonka pohjalta Robert Bresson on ohjannut elokuvan Papin päiväkirja (1950). Suomeksi on ilmestynyt lisäksi Mouchette (alkuteos Nouvelle histoire de Mouchette), josta Bresson myös on ohjannut elokuvan, jota Suomessa on esitetty nimellä Mouchette – raiskattu.
ellauri162.html on line 142: Catholique fervent et monarchiste passionné, il milite très jeune dans les rangs de l´Action française en participant aux activités des Camelots du roi pendant ses études de lettres, puis à la tête du journal L'Avant-garde de Normandie jusqu'à la Grande Guerre.
ellauri162.html on line 145: Par nécessité ou par goût, il est longtemps un adepte de la moto comme moyen de transport quotidien et cette pratique se retrouvera dans ses œuvres. Comme le curé de campagne, il sentait "la haute moto rouge, tout étincelante, ronfler sous moi comme un petit avion.".
ellauri162.html on line 148: L´évolution de son antisémitisme est toujours débattue. Bernanos rend hommage à Édouard Drumont, avec lequel il partage sa détestation de la bourgeoisie, mais aussi l´association des juifs à la finance, aux banques, au pouvoir de l’argent au détriment du peuple, un thème qui fait florès dans la France de cette époque et qui suscite des propos antisémites de l´écrivain. Bernanos, qui a fait la guerre de 1914-1918, fustige aussi un patriotisme perverti qui humilie l´ennemi allemand dans la défaite au lieu de le respecter, trahissant ainsi l´honneur de ceux qui ont combattu et hypothéquant l´avenir. Täähän kuulostaa suorastaan Ezra Poundilta. «Les juifs traînent nonchalamment sur les colonnes de chiffres et les cotes un regard de biche en amour » ou « ces bonshommes étranges qui parlent avec leurs mains comme des singes ». J’aimerais mieux être fouetté par le rabbin d’Alger que faire souffrir une femme ou un enfant juif ». Juutalaiset kiistelevat vieläkin oliko Ykä hyvis vaiko pahis.
ellauri162.html on line 152: En 1934, Bernanos s´installe aux Baléares, en partie pour des raisons financières. Il y écrit le Journal d´un curé de campagne. Il est possible qu´il soit inspirée par un jeune prêtre (l´abbé Camier), mort de tuberculose à vingt-huit ans, que Bernanos a côtoyé dans son enfance.
ellauri162.html on line 153: Ce roman est l´un des plus célèbres de son auteur, probablement parce qu´il s´y révèle lui-même, tel un accompagnateur témoignant d´une présence extrêmement attentive et parfois fraternelle.
ellauri162.html on line 155: La honte que lui inspire la faiblesse des hommes politiques français face à l´Allemagne de Hitler le conduit à s´exiler en Amérique du Sud. Il y reçoit entre autres l´écrivain autrichien Stefan Zweig, peu avant le suicide de ce dernier.
ellauri162.html on line 160: Bernanos fouille (tonkii) la psychologie de ses personnages et fait ressortir leur âme en tant que siège du combat entre le Bien et le Mal. Il n´hésite pas à faire parfois appel au divin et au surnaturel.
ellauri162.html on line 162: Convaincu que le monde moderne est une « conspiration contre toute espèce de vie intérieure », il y dénonce « la dépossession progressive des États au profit des forces anonymes de l’Industrie et de la Banque, cet avènement triomphal de l’argent, qui renverse l’ordre des valeurs humaines et met en péril tout l’essentiel de notre civilisation ».
ellauri162.html on line 177: One of the early writing prophets, Hosea used his own marital experience as a symbolic representation of God and Israel: God the husband, Israel the wife. Hosea´s wife left him to go with other men; Israel left the Lord to go with other gods. Hosea searched for his wife, found her and brought her back; God would not abandon Israel and brought them back even though they had forsaken him.
ellauri162.html on line 181: To understand more fully the connection between Hosea’s domestic affairs and Israel’s relationship with Jehovah, consider these words: “Jehovah went on to say to me: ‘Go once again, love a woman loved by a companion and committing adultery.’” (Hosea 3:1) Hosea complied with this command by repurchasing Gomer from the man with whom she had been living. Afterward, Hosea firmly admonished his wife: “For many days you will dwell as mine. You must not commit no furher fornication, and you must not come to belong to another man.” (Hosea 3:2, 3) Gomer responded to the discipline, and Hosea resumed marital relations with her. How did this apply to God’s dealings with the people of Israel and Judah?
ellauri162.html on line 204: de la maladresse. Sa bêtise est inoffensive, elle est si
ellauri162.html on line 216: Dans l'album de Tintin Coke en stock, le capitaine Haddock insulte le commandant d'un navire négrier et lui envoie, entre autres, un « Jocrisse ! » pendant que les deux bateaux s'éloignent l'un de l'autre. Hottentotit! Bassibazuukit!
ellauri162.html on line 224: Artaux Pas si Mauvais était, avec Mika Waltari et Sofi Oksanen, un des écrivains finlandais les plus connus dans le monde. Ils sont tous les trois très médiocres.
ellauri162.html on line 228: Il ’était un garçon des forêts, travaillant la terre, le bois, la pêche, la chasse, toute cette culture que l’on retrouve dans ses livres. Il était flotteur de bois sur les rivières du nord, une sorte d’aristocratie de ces sans-domicile fixe.
ellauri162.html on line 229: Pas si Mauvais habitait dans Kuusilaakso (la Vallée des Sapins), à une heure d´Helsinki. Reino (député européen) et Erno (écrivain) etaient ses frères.
ellauri162.html on line 232: Les œuvres de Pas si Mauvais sont de romans d´humour écologique. Les premiers romans sont du genre «grinçant» (cringe). D´autres romans appartiennent plutôt au genre "pittoresque", notamment "Le Bestial Serviteur du pasteur Huuskonen."
ellauri162.html on line 238: hänen suuruuttaan on kuvata melkein mahdoton. il est presque impossible de décrire sa grandeur.
ellauri162.html on line 247: Lepää rauhassa, veijaritarinoiden kirjoittaja ja humoristi, Repose en paix, auteur d'histoires de caragar et humoriste,
ellauri162.html on line 260: Ulkomailla Arto Paasilinna on arvostettu kirjailija. Muualla kuin Suomessa on ymmärretty paremmin Arto Paasilinnan kirjojen perimmäinen sanoma ja satiiri sekä myös kirjallinen ilmaisu. Artauxilla ei ole käännöxessä mitään menetettävää. Ei liioin Mikalla eikä Sohvilla. Arto Paasilinna on tullut tunnetuksi filosofis‐humoristisena kertojana, jonka romaanien pikareskisankaritarinoissa kirjailija yleensä käsittelee useita teemoja. Törmäyttelemällä eri tasoilla olevia teemoja, henkilönimiltään koomisia pikareskisankareita, oivalluksia ja yllätyksiä sekä myös eri alojen laajoja tietojaan syntyy artopaasilinnamainen lukuelämys, hulvaton huumori. Samalla myös syntyy syvällistä filosofiaa elämän eri osa‐alueilta ja kriittisiäkin näkemyksiä nyky‐ yhteiskunnasta. Arto Paasilinnan tuotannossa tulee esille hänen toimittajataustansa: teksti on helppolukuista ja kansantajuista.
ellauri162.html on line 262: Muhoileva Artaux oli Kuukkoisten iljexistä nuorin, Erno vanhin. Ovat sitten sukua varmaan homo-Holapallekin. Ranskalaisen L'Express-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa Marcel Ayméhen.
ellauri162.html on line 264: Marcel Aymé, né le 29 mars 1902 à Joigny et mort le 14 octobre 1967 chez lui, rue Norvins dans le 18e arrondissement de Paris, est un écrivain, dramaturge, nouvelliste, scénariste et essayiste français. Écrivain prolifique, il a laissé deux essais, dix-sept romans, plusieurs dizaines de nouvelles, une dizaine de pièces de théâtre, plus de cent soixante articles et des contes. Avec ces écrits il fournit une « étude sociale », avec un vocabulaire précis pour chaque type humain. Son langage mêle les différents registres : argot, patois régional franc-comtois, soutenu et anglais phonétiquement francisé. Très attaqué par la critique, y compris pour ses textes les plus inoffensifs comme Les Contes du chat perché4, il doit l'essentiel de son succès au public. Il a également écrit de nombreux scénarios et traduit des auteurs américains egalement simpletons: Arthur Miller (Les Sorcières de Salem), Tennessee Williams (La Nuit de l'iguane).
ellauri162.html on line 266: En 1949, le ministère de l'Éducation nationale fit savoir à Marcel Aymé qu'il allait être inscrit sur la liste de la prochaine promotion de la Légion d'honneur. Il se souvint alors du « blâme sans affichage » auquel il avait été condamné en 1946 pour avoir vendu sous l'occupation un scénario à la Continental film et refusa. En outre, l'année suivante, il déclina la proposition faite publiquement par François Mauriac de présenter sa candidature à l'Académie française : « Combien d'écrivains auront refusé presque simultanément l'Académie française et la Légion d'honneur ? s'est interrogée Gabrielle Rollin dans le magazine Lire.
ellauri162.html on line 268: Que peuvent donc avoir de commun les écrivains Marcel Camus, Marcel Aymé, Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Louis Aragon, Jacques Prévert, Georges Bernanos, Aimé Césaire, Bernard Clavel, Guy de Maupassant, Georges Sand, les peintres Claude Monet, Gustave Courbet, Honoré Daumier, les compositeurs Hector Berlioz, Maurice Ravel, les politiciens Philippe Seguin (de droite), Jack Ralite (de gauche), le syndicaliste Edmond Maire, le philosophe Jacques Bouveresse, les chanteurs et poètes Georges Brassens, Léo Ferré, l'acteur et humoriste Bourvil, les actrices Catherine Deneuve, Claudia Cardinale, Brigitte Bardot, la chanteuse Mylène Farmer, la madame Miss France Geneviève de Fontenay, les prix Nobel de physique Pierre et Marie Curie, le médecin humanitaire Anne-Marie Gouvet, la chercheuse spécialiste des cancers professionnels Annie Thiebaud-Mony, ou tout récemment le dessinateur de bandes dessinées Tardy… ?
ellauri162.html on line 278: Bon, on s'en fiche de Gégé Deparpoutine ! Qu'il l'adopte, le pas dictateur et très démocrate chef suprême des poupée Russes - et qu'il adopte son pote Filou 1er par la même occasion. Bon débarras ! D'ailleurs, s'il pouvait en adopter d'autres, je suis prêt à lui faire une liste. Il y a de la place en Sibérie, et cela va nous faire une peu de ménage. Tiens, tous les légiond'honneurisés, qu'il les adopte pour commencer.
ellauri162.html on line 362: Qu'il reste en mon jardin bien peu de fruits vermeils. Että mun pihassa on aika vähän tomaatteja.
ellauri162.html on line 366: Pour rassembler à neuf les terres inondées, ezaa kokoon uudestaan maat tulvan alta,
ellauri162.html on line 391: Johtopäätös: Vihollinen on osoitus Baudelairien pernasta, runoilijaa syleilevästä ahdistuksesta, kun hän näkee ajan tuhot organismissaan. Taiteen kautta hän muokkaa tätä eksistentiaalista huonovointisuutta, joka on tapa manata sitä. Kirjoittaminen näkyy sitten lääkkeenä ajan kulumiseen ja itseinhoon, joka on innoittanut runoilijan progressiivista heikkenemistä: taide mahdollistaa älykkyyden vastustamisen luonnon syövyttävälle voimalle. Runoilija selviää sanastaan.
ellauri162.html on line 396: Nous aurons des lits pleins d'odeurs légères, Meillon sängyt täynnä tuttuja tuoxuja,
ellauri162.html on line 398: Et d'étranges fleurs sur des étagères, Ja outoja kukintoja etasääreissä,
ellauri162.html on line 401: Usant à l'envi leurs chaleurs dernières, Käyttäen kilvan viimeisiä kalorejaan,
ellauri162.html on line 403: Qui réfléchiront leurs doubles lumières Jotka heijastaa tupla valovoimansa
ellauri162.html on line 616: Olen työskennellyt kansainvälisessä yhtiössä melko korkeassa asemassa. Joka päivä oli paljon stressiä, mutta menestyin. Ja muutama vuosi sitten minusta tuntui siltä, että asiat eivät voisi olla paremmin! Näin oli eräisiin treffeihin saakka myyntiosaston viehättävän naisen kanssa. ...Hän oli miellyttänyt minua jo pitkään. Joten kun me viimein tapasimme läheisemmin, on tuskin yllättävää, että siirryimme nopeasti makuuhuoneeseen. Ja siellä odotti katastrofi ... Minun penikseni ei halunnut seisoa millään. Tämä nainen yritti kovasti auttaa minua, hän osoitti suurta ymmärrystä, imutti ja vemputti, mutta lopulta mitään enempää ei tullut välillämme. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että en ollut koskaan elämässäni tuntenut suurempaa nöyryytystä elämässäni.
ellauri162.html on line 649: Using 11 different healthy and diseased pluripotent stem cell lines, we developed a reproducible method to derive multi-cellular human penis organoids that exhibit transcriptomic resemblance to in vivo-derived tissues.
ellauri162.html on line 651: Conflict of interest statement
ellauri162.html on line 653: There are no financial interests related to this work.
ellauri162.html on line 684: Selon le R.P. Charles Louis Richard, « On compte jusqu´à treize conciles généraux, dix-huit papes, cent cinquante conciles provinciaux, et plus de trois cents synodes, tant de France que des autres royaumes, qui ont ordonné aux clercs de porter l´habit long ». Le concile de Trente en 1542 réaffirme simplement l´obligation, sous peine de sanction, pour tout clerc, de porter un habit qui soit digne et distinct de celui des laïcs.
ellauri162.html on line 686: Elle est blanche pour le pape et les chanoines réguliers, rouge pour les cardinaux, violette doublée et filetée de cramoisi pour les évêques et les prélats de rang supérieur, et généralement noire pour les prêtres et les autres clercs.
ellauri162.html on line 697: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.)
ellauri162.html on line 699: The employer ought to respect the dignity of each employee and shouldn´t view them as slaves. Workers must also have time for their religious duties and must receive tasks appropriate for their sex and age. Workers and employers ought to be free to negotiate and come to an agreement, but natural justice must ensure that wages are sufficient to support a "frugal and well-behaved wage-earner." To ensure these rights and duties are maintained worker´s associations ought to exist to work towards the common good.
ellauri162.html on line 701: The relationship between worker and employer ought to be shaped by the bonds of friendship and brotherly love. Both are children of God and created in His image. The Church desires that the poor better their situation and has a role to speak out on their behalf and to seek relief of poverty.
ellauri162.html on line 712: Problème insoluble: rétablir le Pauvre dans son droit, sans l'établir dans la puissance. Et s'il arrivait, par impossible, qu'une dictature impitoyable, servie par une armée de fonctionnaires, d'experts, de statisticiens, s'appuyant eux mêmes sur des millions de mouchards et de gendarmes, réussissait à tenir en respect, sur tous les points du monde à la fois, les intelligences carnassières, les bêtes féroces et rusées, pour gain, race d'hommes qui vit de l'homme car sa perpétuelle convoitise de l'argent n'est sans doute que la forme hypocrite, ou peut-être inconsciente de l'horrible, de l'inavouable faim qui la dévore - le dégoût viendrait vite de l'aurea mediocritas ainsi érigée en règle universelle, et l'on verrait refleurir partout les pauvretés volontaires, ainsi qu'un nouveau printemps. Aucune société n'aura raison du Pauvre. Les uns vivent de la sottise d'autrui, de sa vanité, de ses vices. Le Pauvre, lui, vit de la charité. Quel mot sublime!
ellauri162.html on line 724: No syntiä on tietty 3 laista, EAT! FUCK! ja KILL! Näistä fuck ja kill on resiprookkisia, eli oikeastaan saman kolikon kääntöpuolia. Ei tarvis syntyä jos ei kuoltaisi ja kääntäen. Siitä surkeudesta alkaa iankaikkisuuden ezintä. EAT! eli reviiri, alias resurssipula, on molempien takana. Siihen ei Bernanos suin surminkaan tohdi koskea.
ellauri162.html on line 761: Number 1 David Silverman is President of American Atheists, the organization founded in 1963 by the grande dame of American atheism, Madalyn Murray O’Hair (1919–1995). He is a Jew. You know it´s a myth. Religion is my bitch. Bitches, I don´t trust ´em But they give me what I want for the night.
ellauri162.html on line 765: Number 3 Barker is former protestant minister. Converted to atheism 1984. Co-President of Freedom from Religion Foundation (FFRF).
ellauri162.html on line 769: Number 5 Myers is Associate Professor of Biology at the University of Minnesota, Morris, where he researches the developmental biology of zebrafish from an evolutionary perspective.
ellauri162.html on line 774: No. 7 Polly Toynbee has been a columnist for London’s The Guardian newspaper since 1998 and President of the British Humanist Association since 2007. Granddaughter of the famous historian, Arnold J. Toynbee, she stood for MP, unsuccessfully, in 1983 as a Social Democratic Party candidate. Wasnt good enough for even that. But then, the purpose of life is not to be happy, as such.
ellauri162.html on line 777: res.cloudinary.com/highereducation/image/upload/w_150,h_150,c_fill,f_auto,fl_lossy,q_auto/v1/TheBestSchools.org/pollytoynbee.jpg" height="200px" />
ellauri162.html on line 781: William Lane Craig (born August 23, 1949) is an American analytic philosopher, Christian theologian, Christian apologist, and author. He is Professor of Philosophy at Houston Baptist University and Research Professor of Philosophy at Talbot School of Theology (Biolan University). Craig has updated and defended the Kalam cosmological argument for the existence of God. He has also published work where he argues in favor of the historical plausibility of the resurrection of Jesus. His study of divine aseity and Platonism culminated with his book God Over All. He is a Wesleyan theologian who upholds the view of Molinism and neo-Apollinarianism.
ellauri162.html on line 783: Aseity (from Latin ā "from" and sē "self", plus -ity) is the property by which a being exists of and from itself. It refers to the Christian belief that God does not depend on any cause other than himself for his existence, realization, or end, and has within himself his own reason of existence. This represents God as absolutely independent and self-existent by nature. Bernanosin ateistipappi ei välittänyt aseptiikasta, sepsis tuli.
ellauri162.html on line 787: Apollinarism or Apollinarianism is a Christological heresy proposed by Apollinaris of Laodicea (died 390) that argues that Jesus had a human body and sensitive human soul, but a divine mind and not a human rational mind, the Divine Logos taking the place of the latter. It was deemed heretical in 381 and virtually died out within the following decades. But now it's back! I'll be back said Apollinaris at the end of Season I.
ellauri162.html on line 798: Pharyngula is a term used by evolutionists to describe a hypothetical phylotypic stage of development in embryology. It is mistakenly thought by most evolutionists that this stage represents the basic vertebrate body plan in the common ancestor of all vertebrates. There is currently a dispute among scientists as to how similar embryos are and to the reality of this stage.
ellauri162.html on line 802: All the major structures of the vertebrate are developed by this period. This includes:
ellauri162.html on line 812: All major tissue types of differentiated and all major organs are present. By the time the embryo leaves the pharyngula stage it will appear very similar to its adult form.
ellauri162.html on line 816: Darwin proposed that embryos resembled each other since they shared a common ancestor, which presumably had a similar embryo, but that development did not necessarily recapitulate phylogeny: he saw no reason to suppose that an embryo at any stage resembled an adult of any ancestor. Darwin supposed further that embryos were subject to less intense selection pressure than adults, and had therefore changed less.
ellauri162.html on line 818: The Haeckelian form of recapitulation theory is considered defunct. Embryos do undergo a period or phylotypic stage where their morphology is strongly shaped by their phylogenetic position, rather than selective pressures, but that means only that they resemble other embryos at that stage, not ancestral adults as Haeckel had claimed.
ellauri162.html on line 820: More importantly, Pharyngula can also refer to a blog written and posted by P.Z. Myers. See Pharyngula (blog). Pharyngula is a blog by atheist and evolutionist PZ Myers, who is a biologist and associate professor at the University of Minnesota, Morris. Pharyngula was hosted 2005-2011 at Scienceblogs in full, and 2011-present, in part. Since 2011, Pharyngula has been hosted at Freethought Blogs. The atheist biologist Massimo Pigliucci said of Myers and his blog audience, "one cannot conclude this parade without mentioning P.Z. Myers, who has risen to fame because of a blog where the level of nastiness (both by the host and by his readers) is rarely matched anywhere else on the Internet...".
ellauri162.html on line 831: Williams was found dead in his home in Paradise Cay, California on August 11, 2014. The final autopsy report, released in November 2014, concluded that Williams' death was a suicide resulting from "asphyxia due to hanging". Sen päästä löytyi israelilaisia levyn kappaleita. President Barack Obama released a statement upon Williams's death: Robin Williams was an airman, a doctor, a genie, a nanny, a president, a professor, a bangarang Peter Pan, and everything in between. Se oli Jönsyäkin nuorempi, ja on nyt jo varmaan ihan homeessa.
ellauri162.html on line 834: We can’t say we weren’t warned about Alexa! Alexa is the name given to the voice that responds to your commands on the Amazon Echo device. In a recent post, I discussed the creepiness of having someone potentially listen to every conversation in its vicinity. As I understand it (not having one) the device is only supposed to be activated if you first say “Alexa” but apparently that is not the case. A family in Portland, Oregon reports that an Amazon Alexa device recorded a private conversation about hardwood floors and randomly sent it to a contact in Seattle. Danielle, who declined to provide her last name, told KIRO-TV that the contact called her family to tell them that their privacy was being compromised. Unplug your Alexa devices right now, the reportedly unnamed individual said, you’re being hacked.
ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it.
ellauri163.html on line 50: God of Vengeance was published in English-language translation in 1918. In 1922, it was staged in New York City at the Provincetown Theatre in Greenwich Village, and moved to the Apollo Theatre on Broadway on February 19, 1923, with a cast that included the acclaimed Jewish immigrant actor Rudolph Schildkraut. Its run was cut short on March 6, when the entire cast, producer Harry Weinberger, and one of the owners of the theater were indicted for violating the state's Penal Code, and later convicted on charges of obscenity. Weinberger, who was also a prominent attorney, represented the group at the trial. The chief witness against the play was Rabbi Joseph Silberman, who declared in an interview with Forverts: "This play libels the Jewish religion. Even the greatest anti-Semite could not have written such a thing". (You just wait for Philip Roth...) After a protracted battle, the conviction was successfully appealed. In Europe, the play was popular enough to be translated into German, Russian, Polish, Hebrew, Italian, Czech, Romanian and Norwegian. Indecent, the 2015 play written by Paula Vogel, tells of those events and the impact of God of Vengeance. It opened on Broadway at the Cort Theater in April 2017, directed by Rebecca Taichman. Eli ei Asch ihan pasé vielä ole.
ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
ellauri163.html on line 142: Julmia lakeja. Sodankäyntiin sovellettavia lakeja. Vierastiimiläisten kanssa sopii olla oikein julmana, kaikki vihulaiset halki poikki ja pinoon vaan. Paizi ne joiden naisia sopii bylsiä ja lapsia käyttää välipalana. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin hetiläiset, amorilaiset, kanaanealaiset, pheresiläiset, heviläiset ja jebusilaiset, niinkuin herra sinun jumalas sinulle on käskenyt.
ellauri163.html on line 178: Minä ammun kaikki nuoleni heihin. Minä lähetän mezän petoin hampaat heidän keskellensä. Ulkona pitää miekan heitä hävittämän ja sisällä pelvon, sekä nuorukaiset että neizeet, imeväiset ja harmaapäät. Minun on kosto, ja minä kostan! Minä juotan nuoleni verellä, ja miekkani pitää lihaa syömän tapetuiden verestä, ja vangituiden ja vihollisten paljastetusta päästä! Niin myös Herra sinun Jumalas lähettää heidän sekaansa hörhöläiset siihen asti että kaikki hukutetaan, jotka jääneet ja heitänsä lymyttäneet ovat sinun edestäs.
ellauri163.html on line 191: 1 Moos 49:10 Ei waldica oteta pois Judalda/ eikä opettaja hänen jalcains juurest/ sijhen asti cuin sangar tule/ ja hänesä Canssat rippuwat kijnni. Sangar?
ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta
ellauri163.html on line 205: Shiloh, a place of rest, a city of Ephraim, "on the north side of Bethel," from which it is distant 10 miles ( Judges 21:19 ); the modern Seilun (the Arabic for Shiloh), a "mass of shapeless rubble".
ellauri163.html on line 225: Siiloon tai Siloh (hepreaksi: šīloh, שילה , juuresta š -'- l, mikä tarkoittaa, ehkä "paikka, jossa puhunut kysytään") on yksi tärkeimmistä hartauden ja Israelin ajanjaksolla ja tuomarit. Raamatun mukaan se sijaitsee Samarian keskustassa etelään Tirtzasta , Israelin kuningaskunnan muinaisesta pääkaupungista . Se tuhoutui vuonna 1050 eKr. JKr filistealaisten ja heprealaisten välisessä taistelussa. Palestiinalaiset voittivat tämän erän.
ellauri163.html on line 247: The name 'Shiloh' means 'the Bearer of Rest'. 'Shiloh' does not refer to a city or a group. 'Shiloh' is the name of the coming Messiah - the promised Seed, through Whom all the families of the earth would be blessed - the One Who brings rest for the soul and is the fulfilment of all Scripture - Jesus the Messiah - the son of David - the son of Abraham - the father of Isaac - the father of Jacob - the father of Judah and his brother.
ellauri163.html on line 341: Shiloh is generally understood as denoting the Messiah, "the peaceful one," as the word signifies ( Genesis 49:10 ). The Vulgate Version translates the word, "he who is to be sent," in allusion to the Messiah; the Revised Version, margin, "till he come to Shiloh;" and the LXX., "until that which is his shall come to Shiloh." It is most simple and natural to render the expression, as in the Authorized Version, "till Shiloh come," interpreting it as a proper name (Compare Isaiah 9:6 ).
ellauri163.html on line 400: One translation, "until that which is his shall come.", is derived from the Septuagint. Its meaning is: 'The scepter shall not depart from Judah till all that is reserved for him shall have been fulfilled.' Another translation, "Till he come whose it (the kingdom) is.", is based on the Onkelos and Jerusalem Targums, Saadya Ga´on, RASHI, and other Jewish commentators. A modern Jewish commentator, M. Friedlander, renders this as "Till peace cometh.".
ellauri163.html on line 482: They believe that Jesus survived the crucifixion almost 2,000 Easters ago, and went to live out his days in Kashmir. And for those who scoff, remember that others have argued, just as implausibly, that Jesus came to Britain. A theory that was much in vogue when the poet William Blake famously asked: "And did those feet in ancient time, walk upon England's mountains green? And was the holy Lamb of God on England's pleasant pastures seen?"
ellauri163.html on line 535: Parmi ses livres les plus célèbres, Éducation de la Volonté, qui en 1909 avait été publié dans pas moins de 32 éditions et traduit en plusieurs langues. Il est mis à l´index par le Vatican dont deux restent encore à l´Index en 1948. Son livre La morale à l´école fait partie des 13 livres interdits qui seront à l´origine de la lettre pastorale des cardinaux, archevêques et évêques de France du 14 septembre 1909 justifiant le refus des sacrements aux parents dont les enfants utilisent ces livres.
ellauri163.html on line 537: Jules Payot (1895) L´education de la Volonté. Agregé de philosophie, Docteur ès Lettres, Inspecteur d´Academie. Chapitre II: Qu´est´ce que méditer, et comment méditer.
ellauri163.html on line 558: Suurin hyvä, joka egoistilla on, on varmasti sen elämä. Jälleen tämä usko siihen, että luonne on yksi asia, homogeenilohko perustuu pinnallisimpaan havaintoon. Hyödyttäkäämme Schopenhaueria siitä, että hän on rokottanut sen Saksassa: se olisi meille 2 armeijakunnan arvoista, jos meillä ei olisi myös omasta takaa lannistamisen asiamiehiä, erityisesti Taine, jonka näin suuressa miehessä käsittämätön näkemys ei ole pystynyt erottamaan fatalismia determinismistä.
ellauri163.html on line 575: Huomaa, että halu parhaaseen, vaikka se olisikin heikko, riittää meille, koska uskomme, että käyttämällä asianmukaisia viljelytapoja sitä voidaan kehittää, vahvistaa ja vahvistaa, muuttaa sen vankaksi ja kestäväksi resoluutioksi. "Mutta tämä epätoivo, vaikka olisitkin heikko, oletkin sitä mieltä, tarvitset sitä! jos se ei ole olemassa, et voi tehdä mitään!" — Myönnämme sen täysin: uskomme ensinnäkin, että fiatin vapauden kannattajat antavat meille, ettei ole mitään keinoa luottaa parannuspäätökseen, joka ei perustu haluun parantaa! Pitkän haileinen työn suorittaminen vastahakoisesti, ei rakastaminen sitä, mitä pyritään saavuttamaan, on poistaa kaikki mahdollisuudet menestyä.
ellauri163.html on line 592: Sans resultat d'ailleurs, c'est justice —
ellauri163.html on line 597: De voir un homme fourbe, injuste, interesse,
ellauri163.html on line 652: Lee Scoresby, ärtyväinen teksasilainen, on ilmapalloilija. Hän auttaa Lyraa varhaisessa pyrkimyksessä päästä Asrielin asuntoon pohjoisessa, ja hän auttaa myöhemmin John Parrya palaamaan poikansa Willin kanssa.
ellauri163.html on line 682: Gektilaiset muodostavat retkikunnan arktiselle alueelle Lyran kanssa lasten pelastamiseksi. Lyra värvää Iorek Byrnisonin, panssaroidun karhun, ja hänen ihmislentoystävänsä, ärtyisen Lee Scoresbyn. Hän saa myös tietää, että lordi Asriel on karkotettu, karhujen vartioimana Huippuvuorilla.
ellauri163.html on line 686: Lyra vangitaan ja viedään Bolvangariin, jossa hän tapaa Roger Persiljan. Jäsen Coulter kertoo Lyralle, että esinahan leikkaaminen estää huolestuttavien aikuisten tunteiden puhkeamisen, karvankasvun genitaaliseudulle, menstruaation ja polluution. Lyran ja lapset pelastavat Scoresby, Iorek, gyptiläiset ja Serafina Pekkalan lentävä noitaklaani. Lyra putoaa Scoresbyn ilmapallosta ja panserbjørne vie hänet anastavan kuninkaansa Iofur Raknisonin linnaan. Hän huijaa Iofurin taistelemaan Iorekia vastaan, joka saapuu muiden kanssa pelastamaan Lyran. Iorek tappaa Iofurin ja ottaa hänen paikkansa oikeana kuninkaana. Jep jep jep! Nyt menee hyvin!
ellauri163.html on line 692: Willistä tulee hienovaraisen veitsen kantaja, työkalu, jonka Cittàgazzen tutkijat takoivat kolmesataa vuotta aiemmin samasta seoksesta, jota käytettiin giljotiinin valmistukseen Bolvangarissa. Veitsen yksi reuna voi jakaa subatomisia hiukkasia ja muodostaa hienovaraisia jakautumisia avaruudessa, luoden portaaleja maailmojen välillä; toinen reuna leikkaa helposti minkä tahansa aineen läpi. Käyttämällä veitsen portaalin luomisvoimia Will ja Lyra voivat hakea hänen alettiometrinsä Laxromin kartanosta Willin maailmassa. Samaan aikaan Lyran maailmassa Lee Scoresby etsii arktista tutkimusmatkailijaa Stanislaus Grummania, joka vuosia aiemmin tuli Lyran maailmaan alaskan portaalin kautta. Scoresby löytää hänet asumasta shamaanina nimellä Jopari ja hän osoittautuu Willin isäksi, John Parryksi. Parry vaatii, että hänet viedään Cittàgazze-maailmaan Scoresbyn ilmapallossa, koska hän on ennakoinut, että hänen pitäisi tavata hienovaraisen veitsen wielder siellä. Siinä maailmassa
ellauri163.html on line 693: Scoresby kuolee puolustaessaan Parrya kirkon voimilta, kun taas Parry onnistuu yhtymään poikansa kanssa hetkeä ennen kuin Jutta Kämänen murhasi hänet, noidan, jonka rakkauden Johannes oli kerran hylännyt. Isänsä kuoleman jälkeen Will saa selville, että rouva Coulter on siepannut Lyran, ja häntä lähestyy kaksi enkeliä, jotka pyytävät hänen apuaan.
ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did.
ellauri163.html on line 723: Day wrote concerning atheist PZ Myers´ blog audience: “It´s by no means a scientific test, but it is interesting to note the coincidence that 59 of the virulent atheists over at Dr. PZ Myers place report an average score on the Asperger´s Quotient test of 27.8. And this does not include the two individuals who actually have Asperger´s but did not report any test results.
ellauri163.html on line 726: Below is some information that Aspergerstest.com gives concerning interpreting their Asperger´s quiz results:
ellauri163.html on line 729: 0-11 low result – indicating no tendency at all towards autistic traits.
ellauri163.html on line 731: 11-21 is the average result that people get (many women average around 15 and men around 17) My Asperger Quotient Result was 21. Käytit testin tekemiseen 4 minuuttia 34 sekuntia ja testipistemääräsi on 96 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. (Minun on helppoa päätellä mihin toiset kysymyxillään pyrkivät.) ellauri163.html on line 740: In fact, scores of 32 or above are one of strong indicators of having as ASD.
ellauri163.html on line 744: PZ Myers is a New Atheist and New Atheism is a contemporary form of antitheism. Therefore, it is very probable his blog appeals to people who hold to a antitheism perspective. Social science research indicates that antitheists score the highest among atheists when it comes to personality traits such as narcissism, dogmatism, and anger. Furthermore, they scored lowest when it comes to agreeableness and positive relations with others.
ellauri163.html on line 746: The first study replicates the finding of the BU research: 12 autistic and 13 stereotypical adolescents took part, and the stereotypical subjects were 10 times as likely to strongly endorse God.
ellauri163.html on line 748: People with higher scores on the Autism Spectrum Quotient (items included "I am fascinated by numbers," and "I find social situations difficult") had weaker belief in a personal God than those with lower IQ score ("I am fascinated by skirts", and "I find zippers difficult"). Second, reduced ability to mentalize mediated this correlation. (Mentalizing was measured with the Empathy Quotient, which assesses self-reported ability to recognize and react to others' emotions, and with a task that requires identifying what's being expressed in pictures of eyes. Systematizing -- interest in and aptitude for mechanical and abstract systems -- was correlated with autism but was not a mediator.) Third, men were much less likely than women to say they strongly believed in a personal God (even controlling for autism), and this correlation was also mediated by reduced mentalizing. They were also clearly more interested in skirts and puzzled by zippers.
ellauri163.html on line 750: Another study found that the higher the autism score, the less likely the person was to believe in God, with the link partially explained by theory of mind. In other words, the better someone felt at understanding other minds, the more fervent their belief in God, who reads everybody´s mind. (Sometimes I wonder what kind of mind God must have, when s/he has to simultaneously concentrate on several gigamonkeys worth of personal requests. I bet s/he is fascinated by numbers. S/He never says "all our service representatives are busy at this moment, please hold without hanging up the phone.")
ellauri163.html on line 752: These studies are correlational, so researchers can´t say for sure whether an inability to imagine other minds actually leads to atheism or agnosticism or whether the link is caused by God. The researchers did control for religious service attendance, assuming that the socially inept might be less likely to flex their mentalizing muscles by mingling at church each week. That analysis showed that religious service attendance could not explain the link between autismlike traits and belief. Those with sedentary mental behavior were just as apt to have a will to believe as not.
ellauri163.html on line 756: Dr. Mark Goulston, M.D. wrote in his article Just Listen - Don´t Confuse a Narcissist with Asperger´s Syndrome: “Both narcissists and high functioning people with Asperger like features are goal minded to a fault, and both can view other people more as functions or vehicles to achieve that goal instead of as people with feelings. However a critical difference between the two is that a narcissist doesn´t care if they hurt you or your feelings (and the truly malignant ones may even take delight in doing so), whereas someone with Asperger´s like features would prefer not to.
ellauri163.html on line 759: “… it is noticeable that people with NPD, do not show a major degree of functioning problems in stress free environment or when they are supported (except that they are perceived as “not pleasant characters” to deal with). However under stress and without support they can become quite dysfunctional in a way not far from what we usually see in Asperger’s syndrome.“
ellauri163.html on line 761: Another, anthropologically informed study explores descriptions of communication with invisible, superhuman agents in high functioning young adults on the autism spectrum. Based on material from interviews, two hypotheses are formulated. First, autistic individuals may experience communication with bodiless agents (e.g., gods, angels, and spirits) as less complex than interaction with peers, since it is free of multisensory input, such as body language, facial expressions, and intonation.
ellauri163.html on line 763: Second, descriptions of how participants absorb into “imaginary realities” suggest that such mental states are desirable due to qualities that facilitate social cognition: While the empirical world comes through as fragmented and incoherent, imaginary worlds offer predictability, emotional coherence, and benevolent minds. These results do not conform to popular expectations that autistic minds are less adapted to experience supernatural agents, and it is instead argued that imaginative, autistic individuals may embrace religious and fictive agents in search for socially and emotionally comprehensible interaction.
ellauri163.html on line 785: resson.html">Lähde ellauri163.html on line 787: Ohjaaja: Robert Bresson. Georges Bernanosin tarinasta muokattu "Mouchette" kuvaa köyhän, tuskin kypsän talonpoikaistytön elämää ja koettelemuksia (jota leikkii sullen, mutta armoitetulta vaikuttava siinä vaiheessa ei-ammattimainen Nadine Nortier), ja on se edelleen upea ja syvästi palkitseva esimerkki Bressonin riisutuista menetelmistä leikata ja lavastaa, ääni ja vuoropuhelu, esitys ja liike.
ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta.
ellauri163.html on line 791: Elokuva alkaa houkuttelevalla keski-ikäisellä naisella (Marie Cardinal), joka osoittautuu Mouchetten äidiksi kirkossa valittaen kohtaloaan, joka näyttää sisältävän hänen oman kuolemansa. Sitten lopputekstit rullaavat. Sitten näemme paikallisen riistanvartijan Mathieun (Jean Vimenet), joka seuraa salametsästäjää, kun hän torjuu paikallisia kanoja. Bresson kuvaa eläimen täydellistä kidutusta tavalla, jolla kukaan elokuvantekijä ei tänään pääse pälkähästä. Eläimiä ei rääkätty tätä kuvaa tehdessä. Kissoja ei tapettu eikä runkattu niiden päälle.
ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä.
ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään.
ellauri163.html on line 811: Monet kriitikot ovat pitäneet tässä siitä, että vaikka Mouchette on ehdottomasti ulkopuolinen kaupungissaan, hän ei ole kapinallinen, hän ei ole kumouksiivinen, joten hän näyttää melkein määrätyn murskaantumaan. En kuitenkaan näe todisteita tästä näkökulmasta elokuvan kehyksissä. Ensinnäkin suuri osa tästä olettamuksesta tulee hyväksymällä näkemys, jonka mukaan Bressonin elokuvamainen kosmos on puhdasta kärsimyksen hyväksymistä, palkkiota tuonpuoleisessa - oli se sitten varhaisimmista elokuvistaan hänen myöhempien elokuviensa kautta. Koska tämä on vasta kolmas häneltä näkemäni elokuva, en voi puhua auktoriteetilla muista kuin näistä, mutta jopa kolmikossa (Maalaispapin päiväkirja, Au Hasard Balthazar, ja tämä), jonka olen nähnyt, tämä on todistettavasti väärin. Muut elokuvat syrjäyttäen, Mouchette ei selvästikään ole haluton:
ellauri163.html on line 815: Niinpä, kun elokuvantekijä, kun häntä pyydettiin määrittelemään, mistä elokuvassa oli kyse, vastasi: "Mouchette tarjoaa todisteita kurjuudesta ja julmuudesta. Häntä esiintyy kaikkialla: sotia, keskitysleirejä, kidutuksia, salamurhia", hän oli joko keimaileva tai varovainen. Tietenkin elokuva käsittelee tällaisia negatiivisia juttuja, mutta se käsittelee myös sitkeyttä, kynintää ja sisua. Ja koska se tekee niin, ja tekee niin niin hyvin, tämä on suuri syy siihen, että sen loppu on niin huono, ehkä vastaa Akira Kurosawan Rashomonin huonoa loppua. Jos se olisi tarjonnut vain sitä, mitä Bresson väitti, sen loppu olisi ollut paljon parempi ja elokuvan mukainen, mutta näin ollen koko elokuva olisi ollut paljon huonompi! Eli lyhyesti: jenkkikazojana odottelin valoisampaa loppua. Mouchetten olisi pitänyt ryhdistäytyä ja perustaa Arsenen kanssa vaikka avokanala. Joka ois menestynyt aivan hulluna, ja loppukuvissa Mouchette ja Arsene olis olleet sikarikkaita.
ellauri163.html on line 817: That said, the reason the film does succeed, and rises to greatness, rests primarily on the shoulders of the lead actress, Nadine Nortier, who, despite little dialogue, conveys great depths within her character, despite being a non-professional actress at the time. On the other hand, Jean-Claude Guilbert (a professional actor who also appeared in Au Hasard Balthazar, as another drunkard, Arnold) is also very good. The rest of the cast is solid. Yet, critical missteps abound, especially when some claim Mouchette is filled with anger. Yes, there may be acts of seeming anger (tossing dirt at her female rivals), but clearly the character of Mouchette is a walking mass of desensitisation. This would explain why she reacts the way she does to sex with Arsene, rather than seeing it as her ‘striking back’ at the world.
ellauri163.html on line 821: Ghislain Cloquetin elokuva ei ole näyttävä, mutta sitten sen ei tarvitse olla. Sillä on kuitenkin yksinkertainen ulkonäkö ja tuntuma vuosikymmeniä aikaisemmin kuvatun elokuvan kanssa, ja tätä elokuvaa verrataan vain Jean-Pierre Melvillen Le Samourain kaltaiseen elokuvaan, joka on samana vuonna tehty värielokuva, saadakseen käsityksen siitä, kuinka ainutlaatuinen Bressonin visio oli. Sama pätee elokuvan taustahälyn pisteyttämiseen, jossa on vähän musiikkia, joka ei ole diegeettistä (johdattelevaa). Koska elokuva nousee ja putoaa tarinansa ja suorituskykynsä mukana, teknisten näkökohtien on vain oltava vakaita, ja ne ovat.
ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä.
ellauri163.html on line 827: Tästä epäonnistumisesta huolimatta Mouchette on kuitenkin hieno elokuva, jonka aivotärähdys lisää sen voimaa ja jonka kuvausten takkuisuus syventyy syvemmälle asioihin kuin sen hienoon, mutta luurankomaiseen käsikirjoitukseen. Yksi parhaista tekniikoista, joita Bresson käyttää saadakseen enemmän irti jokaisesta lyhyestä kohtauksesta, on käyttää toimintojen toistoja toisiinsa liittymättömissä kohtauksissa, jotka sitten yhdistävät nämä kohtaukset muihin. Esimerkiksi, kun Mouchetten opettaja rankaisee häntä ja pakottaa hänet laulamaan laulun, se on pakotettuna. Mouchette laulaa saman laulun yrittäessään "hoitaa" häneen tarttuvaa Arsenea. Hänen isänsä työntää Mouchettea aina, kun hän haluaa nautintoa, ja hiän sitten työntää Arsenea kuin töyssyauto ennen kuin hiän harrastaa seksiä hänen kanssaan. Siinä sitten työnneltiin varmaan oikein varren kanssa.
ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns.
ellauri163.html on line 833: In essence, the film called Mouchette recapitulates the point of view of its character Mouchette, which allows the viewer to both ‘feel’ a bit of the character’s warp, while also being able to step back and intellectually distance oneself and ‘understand’ the character’s warp. Whether or not Bresson intended this doubled perspective on life, it, and many of the film’s other strengths more than make up for its weak ending, and lift it to a greatness that, while it falls short of the utmost in the canon of great cinema, nonetheless makes Mouchette a film for which the term “great” is applied a surety. There are, certainly, worse ways to misfire, slightly or otherwise.
ellauri163.html on line 835: Pohjimmiltaan Mouchette-niminen elokuva tiivistää hahmonsa Mouchetten näkökulman, jonka avulla katsoja voi sekä "tuntea" hieman hahmon loimia, samalla kun se pystyy istumaan taaksepäin ja älyllisesti etääntymään itsestään ja "ymmärtämään" hahmon loimia. Riippumatta siitä, tarkoittiko Bresson tätä kaksinkertaista näkökulmaa elämään, se ja monet muut elokuvan vahvuudet enemmän kuin korvaavat sen heikon lopun ja nostavat sen suuruuteen, joka, vaikka se ei ole äärimmäinen suuren elokuvan kaanonissa, tekee Mouchettesta kuitenkin elokuvan, johon termiä "suuri" sovelletaan takuulla. On varmasti pahempiakin tapoja epäonnistua, hieman tai muuten. Kuin toi nolo loppu siis, joko mainizin?
ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby.
ellauri163.html on line 868: Cette éducation lui permet de s´inscrire dans une double tradition culturelle, judaïque et classique. Il devient professeur et est notamment chargé des cours de pédagogie et de sciences sociales à l´université Bordeaux en 1887 puis il devient professeur de cette université en 1896. Jeune agrégé, il est envoyé en Allemagne, où il est marqué par le fonctionnement des universités allemandes, et par des philosophes sociaux qui s´intéressent au rôle de l´État moderne. Il devient docteur ès lettres en 1893. Molemmat kilpahakijat oli siis maaseutuyliopistomiehiä.
ellauri163.html on line 873: In the last presentation we looked at Durkheim’s ideas on the weakening of the collective conscience through modernity—the division of labor, weakening of primary groups and general social change. As we saw, this left the individual without much moral guidance. As Durkheim was concerned with moral behavior and social justice he naturally turned to the study of religion.
ellauri163.html on line 875: All religions divide social life into two spheres, the “sacred” and the “profane.” There is nothing intrinsic about a particular object which makes it sacred. An object becomes sacred only when the community invests it with that meaning.
ellauri163.html on line 883: Now this moral remaking cannot be achieved except by the means of reunions, assemblies, and meetings where the individuals, being closely united to one another, reaffirm in common their common sentiments; hence come ceremonies which do not differ from regular religious ceremonies, either in their object, the results which they produce, or the processes employed to attain these results.
ellauri163.html on line 885: Durkheim then ventures a step further, seeing no big fist struck him from the heavens. Religion is not only a social creation; it is the power of the community itself that is being worshiped. The power of the community over the individual so transcends individual existence that people collectively give it sacred significance.
ellauri163.html on line 895: While men are losing faith in the old religions, new religions will be born. For all societies feel the need to express their collective sentiments, ideas, and ideologies in regular ceremony. All societies need a set of common values and moral guidelines to inspire their members to transcend their selfishness. While the forms and particular symbols may change, religion is eternal.
ellauri164.html on line 80: J’ai avalé une fameuse gorgée de poison. — Trois fois béni soit le conseil qui m’est arrivé ! — Les entrailles me brûlent. La violence du venin tord mes membres, me rend difforme, me terrasse. Je meurs de soif, j’étouffe, je ne puis crier. C’est l’enfer, l’éternelle peine ! Voyez comme le feu se relève ! Je brûle comme il faut. Va, démon !
ellauri164.html on line 82: J’avais entrevu la conversion au bien et au bonheur, le salut. Puis-je décrire la vision, l’air de l’enfer ne souffre pas les hymnes ! C’était des millions de créatures charmantes, un suave concert spirituel, la force et la paix, les nobles ambitions, que sais-je ?
ellauri164.html on line 88: Tais-toi, mais tais-toi !… C’est la honte, le reproche, ici : Satan qui dit que le feu est ignoble, que ma colère est affreusement sotte. — Assez !… Des erreurs qu’on me souffle, magies, parfums faux, musiques puériles. — Et dire que je tiens la vérité, que je vois la justice : j’ai un jugement sain et arrêté, je suis prêt pour la perfection… Orgueil. — La peau de ma tête se dessèche. Pitié ! Seigneur, j’ai peur. J’ai soif, si soif ! Ah ! l’enfance, l’herbe, la pluie, le lac sur les pierres, le clair de lune quand le clocher sonnait douze… le diable est au clocher, à cette heure. Marie ! Sainte-Vierge !… — Horreur de ma bêtise.
ellauri164.html on line 92: Les hallucinations sont innombrables. C’est bien ce que j’ai toujours eu : plus de foi en l’histoire, l’oubli des principes. Je m’en tairai : poëtes et visionnaires seraient jaloux. Je suis mille fois le plus riche, soyons avare comme la mer.
ellauri164.html on line 96: Que de malices dans l’attention dans la campagne… Satan, Ferdinand, court avec les graines sauvages… Jésus marche sur les ronces purpurines, sans les courber… Jésus marchait sur les eaux irritées. La lanterne nous le montra debout, blanc et des tresses brunes, au flanc d’une vague d’émeraude…
ellauri164.html on line 98: Je vais dévoiler tous les mystères : mystères religieux ou naturels, mort, naissance, avenir, passé, cosmogonie, néant. Je suis maître en fantasmagories.
ellauri164.html on line 104: Les talents ! — Il n’y a personne ici et il y a quelqu’un : je ne voudrais pas répandre mon trésor. — Veut-on des chants nègres, des danses de houris ? Veut-on que je disparaisse, que je plonge à la recherche de l’anneau ? Veut-on ? Je ferai de l’or, des remèdes.
ellauri164.html on line 106: Fiez-vous donc à moi, la foi soulage, guide, guérit. Tous, venez, — même les petits enfants, — que je vous console, qu’on répande pour vous son cœur, — le cœur merveilleux ! — Pauvres hommes, travailleurs ! Je ne demande pas de prières ; avec votre confiance seulement, je serai heureux.
ellauri164.html on line 114: Je devrais avoir mon enfer pour la colère, mon enfer pour l’orgueil, — et l’enfer de la caresse ; un concert d’enfers.
ellauri164.html on line 130: Ja tää on vielä elämää! Jos kadotus on ikuinen! Mies joka tahtoo mutiloida izeään on varmaan kirottu, eikö vain? Mä uskon helvettiin kert mä olen täällä. Tää on katekismuxen toteutus. Mä olen kasteen orja. Vanhemmat te aiheutitte mun onnettomuuuden ja omanne. Voi viatonta ressua! Helvetti ei voi hyökätä pakanoiden kimppuun. - Tää on vielä elämää! Myöhemmin kadotuxen herkut ovat vielä syvemmät. Rikos, nopeasti, että putoon tyhjän päälle, humaanin lain nojalla.
ellauri164.html on line 195: Berkeleyn runosta "On the Prospect of Planting Arts and Learning in America" otti David Foster Wallace nimen pienoisromaanilleen Westward the Course of Empire Takes Its Way. Runosta on saanut herätteensä myös Yhdysvaltain kongressitalon seinällä oleva Emanuel Gottlieb Leutzen muraali.
ellauri164.html on line 230: Ralph Barton Perry (July 3, 1876 in Poultney, Vermont – January 22, 1957 in Boston, Massachusetts) was an American philosopher. He was a strident moral idealist who stated in 1909 that, to him, idealism meant "to interpret life consistently with ethical, scientific, and metaphysical truth." (citation?) Perry's viewpoints on religion stressed the notion that religious thinking possessed legitimacy should it exist within a framework accepting of human reason and social progress.
ellauri164.html on line 257: Ensi keskiviikkona eli ylihuomenna on Hänrikkien nimipäivä. Tänään numeron 67 linja-autossa tulla tupsahti jostain lahonneiden aivojeni laskoxesta mieleen laulu jota äiti taisi resitoida meille ollessamme pieniä. Se oli joku osakuntarenkutus, josta muistin vielä sieltä täältä sanoja. Koko laulu lienee mennyt näin:
ellauri164.html on line 304: Maan tapahtumat vaikuttivat suuresti nuoreen tyttöön. Erityisesti Jeannen elämä mullistui 13-vuotiaana hänen alkaessaan kuulla ääniä ja nähdä ilmestyksenomaisia näkyjä. Hänen mukaansa Pyhä Katariina, Pyhä Margareta ja arkkienkeli Mikael kutsuivat häntä ja pyysivät häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista. Äänten kehottamana hän päätti lähteä tapaamaan itse prinssi Kaarlea. Kaarle on kuvissa aika hölmön näköinen.
ellauri164.html on line 372: I blew through this novel myself, which in retrospect was somewhat of a grave mistake, as the book alternates between compelling and highly engaging dialogues to unrealistically long monologues which to me resemble a Rimbaud poem in translation than anything else, which is to say: hard to parse. That they got more than what they bargained for is what the ordinary reader will be struck by first when they read this. The complexity of each of the conversations cannot be overstated, which I think will inevitably result in readers just mechanically scanning the sentences rather than internalizing the arguments, with the final result being the great part of the novel sliding off like rain, leaving only vague impressions like it did with me unfortunately, but the parts that did affect me left me very humbled. And chiefly this impression will not be helped by another one of the defining features of the novel, which is its vagueness. It deliberately leaves a lot of key details unheard and leaves a lot to the ability to infer events by the reader. Though sometimes frustrating to a reader like me who reads history and biography, I recognize that it should be so for this novel, for the main conflict in it is a psychological one, so I wouldn't have it any other way.
ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature.
ellauri164.html on line 386: What makes the saga so compelling is the gentle, uncomplaining way the new priest relates his many failures and humiliations. As his audience we see his kindnesses misunderstood and his simple mistakes turned against him. And yet he is determined to go out and visit all within his parish despite mounting health problems. But does he really like anybody? Except the motorbike chap perhaps.
ellauri164.html on line 388: I wouldn't recommend this much for a modern audience, or at least one not interested in debates of the nature of God's love. Human love there is precious little of. And no sex.
ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less)
ellauri164.html on line 402: Unbelievable, lame, boring, melodramatic, but says some interesting stuff about language. For the protagonist, a priest writing a journal, literary creation is an act of resistance and subversion. The novel also contrasts human language with God's language in a self-reflective way that I have not often found in Christian novels. (less)
ellauri164.html on line 437: "In this classic Catholic novel, Bernanos movingly recounts the life of a young French country priest who grows to understand his provincial parish while learning spiritual humility himself." Pro primo, ei se näytä koko aikana ymmärtävän tai edes välittävän kenestäkään juuri midiä. Pro secundo, koko kirja on yhtä nöyrän piiraan mutustelua. Siitä puhe mistä puute. This man shares something with Isaiah’s “worm among men.” Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch. Ich bin eine Ratte (Psalmit 22:6).
ellauri164.html on line 455: The film was produced solely by Mosfilm, without a direct participation of DEFA, and yet several East German actors were invited to play the German historical figures. Fritz Diez, who appeared as Hitler on screen for the sixth time in his career, was given also the role of Otto Hahn.
ellauri164.html on line 459: During World War II, he worked on the German nuclear weapons program, cataloguing the fission products of uranium. As a consequence, at the end of the war he was arrested by the Allied forces; he was incarcerated in Farm Hall with nine other German scientists, from July 1945 to January 1946.
ellauri164.html on line 483: Moses is one of the most prominent figures in the Old Testament. While Abraham is called the “Father of the Faithful” and the recipient of God’s unconditional covenant of grace to His people, Moses was the man chosen to bring redemption to His people. God specifically chose Moses to lead the Israelites from captivity in Egypt to salvation in the Promised Land. Moses is also recognized as the mediator of the Old Covenant and is commonly referred to as the giver of the Law. Finally, Moses is the principal author of the Pentateuch, the foundational books of the entire Bible. Moses’ role in the Old Testament is a type and shadow of the role Jesus plays in the New Testament. As such, his life is definitely worth examining.
ellauri164.html on line 485: We first encounter Moses in the opening chapters of the book of Exodus. In chapter 1, we learn that, after the patriarch Joseph rescued his family from the great famine and situated them in the land of Goshen (in Egypt), the descendants of Abraham lived in peace for several generations until there rose to power in Egypt a pharaoh who “did not know Joseph” (Exodus 1:8). This pharaoh subjugated the Hebrew people and used them as slaves for his massive building projects. Because God blessed the Hebrew people with rapid numeric growth, the Egyptians began to fear the increasing number of Jews living in their land. So, Pharaoh ordered the death of all male children born to Hebrew women (Exodus 1:22).
ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro from some bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years.
ellauri164.html on line 489: The next major incident in Moses’ life was his encounter with God at the burning bush (Exodus 3—4), where God called Moses to be the savior of His people. Despite his initial excuses and outright request that God send someone else, Moses agreed to obey God. God promised to send Aaron, Moses’ brother, along with him. The rest of the story is fairly well known. Moses and his brother, Aaron, go to Pharaoh in God’s name and demand that he let the people go to worship their God. Pharaoh stubbornly refuses, and ten plagues of God’s judgment fall upon the people and the land, the final plague being the slaying of the firstborn. Prior to this final plague, God commands Moses to institute the Passover, which is commemorative of God’s saving act in redeeming His people from bondage in Egypt.
ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith.
ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel."
ellauri164.html on line 497: The above is only a brief sketch of Moses’ life and does not talk about his interactions with God, the manner in which he led the people, some of the specific ways in which he foreshadowed Jesus Christ, his centrality to the Jewish faith, his appearance at Jesus’ transfiguration, and other details. But it does give us some framework of the man. He is somewhat recalcitrant, to put it mildly.
ellauri164.html on line 500: Moses needed time to grow and mature and learn to be meek and eat humble pie before God, and this brings us to the next chapter in Moses’ life, his 40 years in the land of Midian. During this time, Moses learned the simple life of a shepherd, a husband, and a father. God took an impulsive and hot-tempered young man and began the process of molding and shaping him into the perfect instrument for God to use. What can we learn from this time in his life? If the first lesson is to wait on God’s timing, the second lesson is to not be idle while we wait on God’s timing. While the Bible doesn’t spend a lot of time on the details of this part of Moses’ life, it’s not as if Moses were sitting idly by waiting for God’s call. He spent the better part of 40 years learning the ways of a shepherd and supporting and raising a family. These are not trivial things! While we might long for the “mountain top” experiences with God, 99 percent of our lives is lived in the valley doing the mundane, day-to-day things that make up a life. We need to be living for God “in the valley” before He will enlist us into the battle. It is often in the seemingly trivial things of life that God trains and prepares us for His call in the next season.
ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10).
ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert.
ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18).
ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified. Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all.
ellauri164.html on line 510: Finally, it is interesting to note that, even though Moses never set foot in the Promised Land during his lifetime, he was given an opportunity to enter the Promised Land after his death. On the mount of transfiguration, when Jesus gave His disciples a taste of His full glory, He was accompanied by two Old Testament figures, Moses and Elijah, who represented the Law and the Prophets. Moses is, this day, experiencing the true Sabbath rest in Christ that one day all Christians will share (Hebrews 4:9).
ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit.
ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king.
ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong.
ellauri164.html on line 566: "And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the Lord appeared unto them. And the Lord spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts to drink. And Moses took the rod from before the Lord, as He commanded him.
ellauri164.html on line 572: This necessity for the manifestation of God's power made the occasion one of great solemnity, and Moses and Aaron should have improved it to make a favorable impression upon the people. But Moses was stirred, and in impatience and anger with the people, because of their murmurings, he said, "Hear now, ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" In thus speaking he virtually admitted to murmuring Israel that they were correct in charging him with leading them from Egypt. God had forgiven the people greater transgressions than this error on the part of Moses, but He could not regard a sin in a leader of His people as in those who were led. He could not excuse the sin of Moses and permit him to enter the Promised Land.
ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21.
ellauri164.html on line 579: The Heavy Penalty. The Lord would remove this impression forever from their minds, by forbidding Moses to enter the Promised Land. The Lord had highly exalted Moses. He had revealed to him His great glory. He had taken him into a sacred nearness with Himself upon the mount, and had condescended to talk with him as a man speaketh with a friend. He had communicated to Moses, and through him to the people, His will, His statutes, and His laws. His being thus exalted and honored of God made his error of greater magnitude. Moses repented of his sin and humbled himself greatly before God. He related to all Israel his sorrow for his sin. The result of his sin he did not conceal, but told them that for thus failing to ascribe glory to God, he could not lead them to the Promised Land. He then asked them, if this error upon his part was so great as to be thus corrected of God, how God would regard their repeated murmurings in charging him (Moses) with the uncommon visitations of God because of their sins.
ellauri164.html on line 581: For this single instance, Moses had allowed the impression to be entertained that he had brought them water out of the rock, when he should have magnified the name of the Lord among His people. The Lord would now settle the matter with His people, that Moses was merely a man, following the guidance and direction of a mightier than he, even the Son of God. In this He would leave them without doubt. Where much is given, much is required. Moses had been highly favored with special views of God's majesty. The light and glory of God had been imparted to him in rich abundance. His face had reflected upon the people the glory that the Lord had let shine upon him. All will be judged according to the privileges they have had, and the light and benefits bestowed.
ellauri164.html on line 591: Moses’ moment of greatest failure came when the people of Israel resumed complaining, this time about food and water (Num. 20:1-5). Moses and Aaron decided to bring the complaint to the Lord, who commanded them to take their staff, and in the people’s presence command a rock to yield water enough for the people and their livestock (Num. 20:6-8). Moses did as the Lord instructed but added two flourishes of his own. First he rebuked the people, saying, “Listen, you rebels, shall we bring water for you out of this rock?” Then he struck the rock twice with his staff. Water poured out in abundance (Num. 20:9-11), but the Lord was extremely displeased with Moses and Aaron.
ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6).
ellauri164.html on line 605: According to the opinio communis of the exegetes, the sin of Moses is one of the most difficult conundrums to resolve in the history of interpretation. This Pentateuchal puzzle has not only perplexed ancient and modern exegetes but has also produced a multiplicity of answers. A plethora of explanations proposed by exegetes on the sin of Moses appears to be strong on conjectural ingenuity but weak on textual evidence.
ellauri164.html on line 607: A fresh exegetical probe is therefore warranted using a hermeneutical strategy whereby a narrative approach is attempted in order to understand Num. 20:1-13 in the light of Exodus 17:1-7. These narrative analogies are part of a distinctive feature in the Hebrew narrative style labelled Type- scene.
ellauri164.html on line 611: Moses' abuse and misuse of the staff constitutes an act of lese-majeste because it is seen as an act of rebellion against YHWH's authority. Inevitably, Moses eclipses YHWH's personality, presence and power in the eyes of the people. His condign punishment is the forfeiture of the privilege of leading the people into the Promised Land. See Less.
ellauri164.html on line 656: God allowed Moses to see the Promised Land afar off, but he would never enter. Moses represented the Law, and the Law cannot take anyone into the Promised Land.
ellauri164.html on line 667: Moses messed up. He did something which resulted in God banning him from the Promised Land. What did he do to warrant such a punishment?
ellauri164.html on line 719: God expects and requires His people to trust Him. Trust is easy when everything is going well. Our faith matters most when things are going wrong and we don’t understand why. During these bad times will we trust in God or not? Moses’s trust in God temporarily faltered and it cost him the Promised Land.
ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone.
ellauri164.html on line 733: In reality, the people who were writing this story knew that Moses did not lead them into the Promised Land. In fact, he had completed his assignment long ago. God had instructed him to lead the people out of Egypt (Ex. 3:10). They were out of Egypt. His job was done. So maybe this wasn't a punishment at all; maybe it was a reward! He was roughly 120 years of age at this point. They all knew that settling into the Promised Land would have its challenges. That land was fully occupied, and many battles were ahead of them. Surely it was time to let Joshua take over. It was time for Moses to rest. Granted, there might have been other ways for God to accomplish this, but the writers of the story chose to tell it like this. The end result is that Moses was free of his responsibility to the people, free to be with God on the mountaintop.
ellauri164.html on line 767: 2. God has always demanded strict obedience to His expressed will. ellauri164.html on line 771: 1. Moses was angry at God's people and openly expressed his anger at them. ellauri164.html on line 780: D. Misrepresented God To The People.
ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them.
ellauri164.html on line 822: The symbolism of Christ, the Rock is well known to Christians. If Christ is represented by this rock, what does that mean?
ellauri164.html on line 839: The staff, representing the priesthood and grace, the rock representing Christ, these commands would then be interpreted as:
ellauri164.html on line 855: Sometimes it’s simple presumption: we think we have a better idea.
ellauri164.html on line 858: Obedience. The answer to this is simply obedience. But may I submit that simple obedience requires humility?
ellauri164.html on line 859: It requires humility to follow blind – if God says do it one particular way, it is a humbling experience to say, “I don’t know why.”
ellauri164.html on line 860: It requires humility to let God have vengeance.
ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond.
ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord).
ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession!
ellauri164.html on line 885: Reading the Numbers 20 passage the way that has been suggested makes sense of what Moses says in Deuteronomy. He’s not shifting the blame to Israel for his own failures, but highlighting that their constant rebellion was what caused him to lose his faith in God. Moses lack of faith led him to forget the promise and covenant of God, so he is using that illustration to demonstrate the dangers of forsaking the covenant: just like Moses, Israel will be forbidden the Promised Land if they don’t maintain faith in the covenant promises of God. That’s really one of the main points of Deuteronomy. It’s not just the covenant laws for the new generation, but Moses exhorting the new generation to never lose hope in the promise of God. Moses, knowing Israel, recognizes that there will come a day when they fail to uphold the covenant and they will be punished for it, but he also recognizes that God’s promises will stand no matter how badly Israel fails to uphold it. This, then, is the main point we should derive as well: God will always keep His promises. We, as the heirs to the promises to Abraham and Israel, should always firmly believe in the power of God to bring us, a broken people like Israel, to the shores of the Promised Land!
ellauri164.html on line 896: But we know that the Rock from which they drank water is Christ. “And did all drink the same spiritual drink: for they drank of that spiritual Rock that followed them: and that Rock was Christ.” 1 Corinthians 10:4. Psalms 78: 15–16 says “He clave the rocks in the wilderness, and game them drink as out of the great depths. He brought streams also out of the rock, and caused waters to run down like rivers.” Jesus Himself testifies to this by saying, “He that believeth on Me,” as the scriptures say, “out of his belly shall flow rivers of living water.” John 7:38
ellauri164.html on line 900: “The smitten rock was a figure of Christ, and through this symbol the most precious spiritual truths are taught. As the life-giving waters flowed from the smitten rock, so from Christ, ‘smitten of God,’ ‘wounded for our transgressions,’ ‘bruised for our iniquities’ (Isaiah 53:4–5), the stream of salvation flows for a lost race. As the rock had been once smitten, so Christ was to be ‘once offered to bear the sins of many.’ Hebrews 9:28.” –Patriarchs and Prophets, p. 411
ellauri164.html on line 916: Moses was so beloved by God, but when he sinned He still punished His servant’s sin. “God is no respecter of persons” (Acts 10:34). Yet it is because he repented, and confessed his sin, that God forgave him. Not long after his death he was resurrected and taken up into heaven (Jude 9)
ellauri164.html on line 918: May the Lord help us not only to understand this truth about Moses’ sin alone, but also possess the true facts of the Bible in every aspect, which comes as a result of prayerful study of His Word, remains my wish and prayer. AMEN.
ellauri164.html on line 923: Moses’ sin occurred in the final years of his life. After faithfully leading Israel out of Egypt, and after their rebellion in the matter of the 12 spies, he also faithfully led them during the forty years of wandering in the wilderness. Yet near the very end of that wandering, in a moment of anger and a lapse of judgment, Moses sinned, and God recorded that it led Him to refuse to allow Moses to enter the promised land. It is difficult to imagine the anguish and remorse Moses must have felt when God revealed this punishment. His failure to give God the proper respect and reverence, though provoked by the wicked rebellion and faithless murmurings of Israel, was a public sin and God chose to publicly and openly punish him for it.
ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land.
ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time... I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe.
ellauri164.html on line 955: Everyone knows how Romeo and Juliet ends, and yet we still cry when they die. The same is true of the first of the two Torah portions we read this week, Parashat Hukkat/Balak. In this portion, we learn that Moses will not enter the Promised Land. We have heard or read this story every year, and yet we are still upset, still angry that, on the threshold, Moses is denied admission to the Land to which he has been leading the Israelites for forty years.
ellauri164.html on line 983: And so, although we commiserate with Moses, we understand that his relationship with the people, his repertoire for responding to their needs, and his modus operandi for connecting them with God will not be sufficient for the future.
ellauri171.html on line 87: Jacob declares his love for Rachel. Jaakopin kalukukkaro pilkistää Easaulta förbitystä nahkatakista. Luotathan? Aladdin pikemmin kuin Saladdin. ellauri171.html on line 128: res.com/wp-content/uploads/2014/09/miriam-leading-praise-songs.jpg" />
ellauri171.html on line 186: reshing-Wheat.jpg" height="200px" />
ellauri171.html on line 215: Jacques Joseph Tissot (French: [tiso]; 15 October 1836 – 8 August 1902), Anglicized as James Tissot (/ˈtɪsoʊ/), was a French painter and illustrator. He was a successful painter of Paris society before moving to London in 1871. He became famous as a genre painter of fashionably dressed women shown in various scenes of everyday life. He also painted scenes and figures from the Bible.
ellauri171.html on line 217: His father, Marcel Théodore Tissot, was not a watchmaker but a successful drapery merchant. He took part in losing the war of 1870 and in the Paris Commune. In 1885, Tissot had a revival of his Catholic faith, which led him to spend the rest of his life making paintings about Biblical events. Many of his artist friends were skeptical about his conversion, as it conveniently coincided with the French Catholic revival, a reaction against the secular attitude of the French Third Republic. They brought Tissot vast wealth and fame. Tissot spent the last years of his life in his chateau working on paintings of subjects from the Old Testament. Although he never completed the series, he exhibited 80 of these paintings in Paris in 1901 and engravings after them were published in 1904. In the first half of the 20th century, there was a re-kindling of interest in his portraits of fashionable ladies and some fifty years later, these were achieving record prices.
ellauri171.html on line 270: Laiskanpulskea Betanialainen Maria ja hänen ahkerampi sisarensa Martta isännöivät usein Jeesusta ja hänen apostolejaan veljensä Lasaruksen kotona. Mary oli heijastava, vastakohtana hänen toimintahaluiselle sisarelleen. Yhdellä vierailulla Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa, kun Martta kamppaili valmistaakseen aterian. Jeesuksen kuunteleminen on aina viisasta, mutta on parempi olla unohtamatta myöskään aterioita. Miehillä on tapana tulla röyhkeäksi, jos heidän on paastottava.
ellauri171.html on line 317: Parmaat - Filippo Maria Gallettin (1636-1714) Neitsyt Marian rinnat konventin fresko Chiesa di Santa Cristinan kirkon sivukupissa.
ellauri171.html on line 386: Abel represents the herdsmen, Cain the farmers.
ellauri171.html on line 388: What’s the story really about? At the time the story of Cain and Abel developed, there was constant friction between farmers and herdsmen, both of them fighting for the limited resources of the land. Cain kills Abel. A herd of goats in a stony, barren landscape The herdsmen were angry when the farmers took over the best land for their crops the farmers were angry when the flocks trampled their crops.This friction leads to violence in which people get killed. Notice that the story was developed by the herdsmen, the keepers of flocks. This explains why Abel, the herdsman, is portrayed as the injured party. Lucky Luke-tarinassa Piikkilankoja preerialla skooparit repi pelihousunsa kun jyväjemmarit pystyttivät piikkilankoja preerialle. Sillä kertaa oli maajussit hyvixiä. Nyt on keskusta taas paha.
ellauri171.html on line 409: resents-saint-john-the-baptists-head-to-king-herod-and-queen-herodias-2A6M1YM.jpg" />
ellauri171.html on line 468: We forgot to mention that Jezebel was the New Testament's N:o 2 whore after Magdalen. In Revelation 2 Jesus Christ rebukes the church of Thyatira saying, “You allow that woman Jezebel, who calls herself a prophetess, to teach and seduce My servants to commit sexual immorality and eat things sacrificed to idols”. Christ also says of this Jezebel, “I gave her time to repent of her sexual immorality, and she did not repent. I will kill her children with death.” Battle of the sexes. In Handmaid's Tale, a Jezebel is a woman forced to become prostitute and entertainer. They are available only to the Commanders and to their guests. Offred portrays Jezebels as attractive and educated; they may be unsuitable as handmaids due to temperament. They have been sterilized, a surgery that is forbidden to other women. They operate in unofficial but state-sanctioned brothels, unknown to most women. Jezebels, whose title also comes from the Bible (note Queen Jezebel in the Books of Kings), dress in the remnants of sexualized costumes from "the time before", such as cheerleaders' costumes, school uniforms, and Playboy Bunny costumes. Jezebels can wear make-up, drink alcohol, and socialize with men, but are tightly controlled by the Aunts. When they pass their sexual prime and/or their looks fade, they are discarded, without any precision as to whether they are killed or sent to "the Colonies" (XII Jezebels).
ellauri171.html on line 523: Jacob is told that his daughter has been defiled. The word used to describe the action implies someone who is impure because they have a skin disease, or have touched something dead and are ritually unclean. It does not mean sinful, but it does mean exclusion from the tribe until cleanness is restored.
ellauri171.html on line 533: Hamor tries to placate them by telling them his son loves Dinah, and wants to marry her. Their relationship will be based on loyalty and trust, he implies. He speaks respectfully, and carefully includes the brothers in his discussion, making them a generous offer:
ellauri171.html on line 544: After his father has finished speaking, Shechem makes another offer: to give any marriage present they want, if he can marry Dinah. Stacks of Gold Coins! Referring to her, he uses the word ‘maiden’.
ellauri171.html on line 545: Why? It is technically incorrect, as he well knows, but it is an attempt to show respect for her – perhaps rather clumsy, but well-meant.
ellauri171.html on line 588: The brothers respond: should they have let their sister be treated like a whore? A whore receives financial advantage for sex, and they reproach Jacob for suggesting that the honour of the family can be restored by favours from the people of Shechem. They call Dinah ‘our sister’ rather than ‘your daughter’ – a reproach to their father.
ellauri171.html on line 590: Jacob does not respond. There is really no answer he can give.
ellauri171.html on line 594: Confusing pic. What gives? Ah, this is not Jacob's bad boys revenging on the skinned guys but rather the motivating scene, naughty foreigner kidnapping Dinah, giving cause to the subsequent genocide. Figures. Dinah looks a little heavy for Shechem. ellauri171.html on line 617: ‘In the morning her master got up, opened the doors of the house, and when he went out to go on his way, there was his concubine lying at the door of the house, with her hands on the threshold. ‘Get up’ he said to her, ‘we are going’. But there was no answer.’ (Judges 19:27-28)
ellauri171.html on line 622: Why is this story important at all for people without foreskins? In verse 1 we are told that a Levite had taken a concubine, a second class wife, for himself.
ellauri171.html on line 630: We are told that the concubine became a prostitute. Since we are told that she went to her father’s house, it may be that she and the Levite had an argument about her adultery before she fled. Verses 1 and 2 imply they were not happy together. Now before we find fault with the Levite and accuse him of using her as a mistress, read the next two verses.
ellauri171.html on line 635: Now we learn that the Levite and the concubine are husband and wife because the Levite is described as “her husband,” and the woman’s father is the Levite’s “father-in-law.” We also learn that the Levite travelled to Bethlehem to speak kindly to her and return home together. Because we are told that he planned to “speak tenderly to her,” this once again suggests that they may have argued after she played the prostitute, and as a result she left.
ellauri171.html on line 652: When her master arose in the morning and opened the doors of the house and went out to go on his way, then behold, his concubine was lying at the doorway of the house with her hands on the threshold. He said to her, “Get up and let us go,” but there was no answer . . . Judges 19:27-28a (NASB)
ellauri171.html on line 658: When he arrived home to the remote part of the hill country of Ephraim, he cut her up into twelve pieces. One piece for each of the twelve tribes was distributed throughout Israel. Finally, we are told that nothing like this had ever happened. So the twelve tribes tried to decide how to respond.
ellauri171.html on line 662: In response, Israel asked God what they should do. In Judges 20:18, 23, 28, 35 God directed them to engage the tribe of Benjamin in battle and defeat them. This reveals that God saw the great sins that had occurred in Gibeah. He directed that the tribe be killed. In fact, in Judges 20:35, 46 we are told God helped Israel destroy 25,100 men of Benjamin. God directed this punishment of the tribe of Benjamin.
ellauri171.html on line 664: Thus the tribes of Israel (minus Benjamin) invoked capital punishment on the men who raped and murdered the Levite’s concubine and the tribe. In time, a total of forty thousand Israelites died as a result of God’s punishment on the tribe of Benjamin (Judges 20:21, 25). Six hundred men of Benjamin remained alive (Judges 20:47). Judges 20:48 states that Israel destroyed the cities of the tribe of Benjamin that they could find, including the cattle. Later Judges 21:16 states all the women were killed too!
ellauri171.html on line 676: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän.
ellauri171.html on line 684: A fifth lesson is that the account describes what happens when men and women abandon God. Sex and other immoral behavior replace God! The entire story is an example of unrestrained animal lust and human depravity. Total disregard for life occurs. What one desires is all that is important. As Proverbs 30:15 says, “The leech has two daughters, “Give,” “Give” . . . ” Women are less important than men. Men abuse men. Unloving men abusively rule over women. Sex trumps everything else. Why? Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.”
ellauri171.html on line 724: The battle, a David and Goliath situation: sumo wrestler towers over a small boy.
ellauri171.html on line 788: The poverty of some is caused by unwise financial decisions or by refusing to work. The Bible says, “He who has a slack hand becomes poor” (Proverbs 10:4). Christians are always admonished to work and earn their keep. As the apostle Paul wrote to the Thessalonians, “We urge you, brethren, that you… work with your own hands… that you may walk properly toward those who are outside, and that you may lack nothing” (1 Thessalonians 4:10-12). One who is lazy and will not work is not showing Christian behavior. God does not like a talent to get buried, it must be invested so as to yield compound interest. That is the proper way to fill the earth. The righteous will prosper and get a lot of sheep.
ellauri171.html on line 792: At this point, Jesus said to His disciples, “it is hard for a rich man to enter the kingdom of heaven” (Matthew 19:23). Hard but not impossible. A camel can be diluted in acid and injected thru a needle. Anyway it was just the name of a gate in Jerusalem. This is because the care of riches in this life can be a snare for a Christian. A Christian’s heart cannot be set on riches and cares of this world above the Kingdom of God. In another example, the parable of the sower, Jesus warned that some who receive the word of God will allow their spiritual growth to be choked off by “the cares of this world and the deceitfulness of riches” (Matthew 13:22). These things show us that being poor can help a Christian not to be ensnared by such things. No cause to complain then.
ellauri171.html on line 800: Whether rich or poor in this world, the responsibility of every Christian is to keep the will of God first in their lives. As Jesus said, “one's life does not consist in the abundance of the things he possesses." (Luke 12:15). A zealous Christian who may be poor in the things of this world will be rich in faith toward God. You win some, you lose some. The poor youse shall always have amongst you, so spare a penny for an ex leper.
ellauri171.html on line 805: Ahabin dynastia omridit eli kuningas Omrin porukat oli jotain kananiittejä. Israel Finkelstein's The Bible Unearthed presents a very different picture of the Omrides than the circumcision handbook, making them responsible for the great empire, magnificent palaces, wealth, and peace in Israel and Judah that the Bible credits to the much earlier kings David and Solomon. According to Finkelstein, the reason for this discrepancy is the religious bias of the Biblical authors against the Omrides for their polytheism, and in particular their support for elements of the Canaanite religion.
ellauri171.html on line 835: Ba'alat Gebal, goddess of Byblos, Phoenicia. She was distinguished in iconography from Astarte or similar goddesses by two tall, upright feathers in her headdress.[citation needed]
ellauri171.html on line 899: Shachar and Shalim, twin mountain gods of dawn and dusk, respectively. Shalim was linked to the netherworld via the evening star and associated with peace
ellauri171.html on line 924: The palace economy of Mycenaean Greece, the Aegean region and Anatolia that characterized the Late Bronze Age disintegrated, transforming into the small isolated village cultures of the Greek Dark Ages, which lasted from around 1100 BCE to the beginning of the Archaic age around 750 BCE. The Hittite Empire of Anatolia and the Levant collapsed, while states such as the Middle Assyrian Empire in Mesopotamia and the New Kingdom of Egypt survived but were considerably weakened. Conversely, some peoples such as the Phoenicians enjoyed increased autonomy and power with the waning military presence of Egypt and Assyria in the Levant.
ellauri171.html on line 928: The last Bronze Age king of Ugarit, Ammurapi (circa 1215 to 1180 BC), was a contemporary of the last known Hittite king, Suppiluliuma II. Ammurapi oli amoriitti kuten esi-isänsä Hammurabi (1792 BC to c. 1750), se Babylonian silmä silmästä, hammas hampaasta kaveri. The exact dates of his reign are unknown. However, a letter by the king is preserved, in which Ammurapi stresses the seriousness of the crisis faced by many Near Eastern states due to attacks (but by whom?). Ammurapi pleads for assistance from the king of Alashiya, highlighting the desperate situation Ugarit faced:
ellauri171.html on line 932: Eshuwara, the senior governor of Cyprus, responded:
ellauri171.html on line 934: As for the matter concerning those enemies: people from your country and your own ships did this! And people from your country committed these transgression(s)...I am writing to inform you and protect you. Be aware!
ellauri171.html on line 938: When your messenger arrived, the army was humiliated and the city was sacked. Our food in the threshing floors was burnt and the vineyards were also destroyed. Our city is sacked. May you know it! May you know it! Damn the snail mail!
ellauri171.html on line 949: The union of El Elyon and his consort Asherah would be representation of primordial Cronos and Rhea in Greek mythology or Roman Saturnus and Ops.
ellauri171.html on line 951: In Canaanite mythology there were twin mountains Targhizizi and Tharumagi which hold the firmament up above the earth-circling ocean, thereby bounding the earth. W. F. Albright, for example, says that El Shaddai is a derivation of a Semitic stem that appears in the Akkadian shadû ("mountain") and shaddā'û or shaddû'a ("mountain-dweller"), one of the names of Amurru. Philo of Byblos states that Atlas was one of the Elohim, which would clearly fit into the story of El Shaddai as "God of the Mountain(s)". Harriet Lutzky has presented evidence that Shaddai was an attribute of a Semitic goddess, linking the epithet with Hebrew šad "breast" as "the one of the Breast". The idea of two mountains being associated here as the breasts of the Earth, fits into the Canaanite mythology quite well. The ideas of pairs of mountains seem to be quite common in Canaanite mythology (similar to Horeb and Sinai in the Bible). The late period of this cosmology makes it difficult to tell what influences (Roman, Greek, or Hebrew) may have informed Philo's writings.
ellauri171.html on line 953: In the Baal Cycle, Ba'al Hadad is challenged by and defeats Yam, using two magical weapons (called "Driver" and "Chaser") made for him by Kothar-wa-Khasis. Afterward, with the help of Athirat and Anat, Ba'al persuades El to allow him a palace. El approves, and the palace is built by Kothar-wa-Khasis. After the palace is constructed, Ba'al gives forth a thunderous roar out of the palace window and challenges Mot. Mot enters through the window and swallows Ba'al, sending him to the Underworld. With no one to give rain, there is a terrible drought in Ba'al's absence. The other deities, especially El and Anat, are distraught that Ba'al has been taken to the Underworld. Anat goes to the Underworld, attacks Mot with a knife, grinds him up into pieces, and scatters him far and wide. With Mot defeated, Ba'al is able to return and refresh the Earth with rain.
ellauri171.html on line 955: Archaeological investigations at the site of Tell es-Safi have found the remains of donkeys, as well as some sheep and goats in Early Bronze Age layers, dating to 4,900 years ago which were imported from Egypt in order to be sacrificed. One of the sacrificial animals, a complete donkey, was found beneath the foundations of a building, leading to speculation this was a 'foundation deposit' placed before the building of a residential house. Me syötiin Kiinan teevuorilla kerran aasikeittoa. Ei se pahaa ollut.
ellauri171.html on line 957: It is considered virtually impossible to reconstruct a clear picture of Canaanite religious practices. Although child sacrifice was known to surrounding peoples, there is no reference to it in ancient Phoenician or Classical texts. The biblical representation of Canaanite religion is always negative.
ellauri171.html on line 959: Canaanite religious practice had a high regard for the duty of children to care for their parents, with sons being held responsible for burying them, and arranging for the maintenance of their tombs.
ellauri171.html on line 961: Canaanite deities such as Baal were represented by figures which were placed in shrines, often on hilltops, or 'high places' surrounded by groves of trees, such as is condemned in the Hebrew Bible, in Hosea (v 13a) which would probably hold the Asherah pole, and standing stones or pillars.
ellauri171.html on line 978: She represents a view of womanhood that is the opposite of the one extolled in characters such as Ruth the Moabite, who is also a foreigner. Ruth surrenders her identity and submerges herself in Israelite ways; she adopts the religious and social norms of the Israelites and is praised by the tentmen for her conversion to "The" God. Jezebel steadfastly remains true to her own beliefs.
ellauri171.html on line 984: If one knew nothing about the biblical character Jezebel, but used a search engine to find more information, the search results would have almost nothing to do with her as she appears in the Hebrew bible. She is one of the few biblical characters to have become her own noun; in the modern world, “Jezebel” connotes a sexually immoral woman. The thesaurus yields results such as “floozy, hooker, and hussy.” The Urban Dictionary returns definitions like:
ellauri171.html on line 991: The final time we hear of Jezebel (an entire chapter later) is just before her demise. Having just killed the sitting king and son of Jezebel, Jehu enters town to do the same to her. As she sees Jehu, Jezebel stands at the window, issues one last zinger insult, and then puts on makeup. Jehu commands the eunuchs to throw her down, they do so, and Jezebel is trampled. The donning of makeup is the final impetus for her conception as a whore. The most popular interpretation is that Jezebel puts on makeup in effort to seduce Jehu, but this interpretation is not bolstered by the text. Jezebel is the sitting Queen, presumably old in age by now, and has performed in a political function her entire life. She very likely understands that she is about to die and even issues one last insult as Jehu approaches. A more compassionate reading of the text would indicate that Jezebel, for lack of a better term, “goes out with a bang.” Except Jehu hardly banged her If she was an old hag by then.
ellauri171.html on line 996: In Christian lore, Jezebel’s prominent association is that of a sexual essence. Authoritative sources such Thesaurus and Urban Dictionary return results like “whore,” “harlot,” “slut.” John in his drug dream seems to associate the Biblical queen with the “mother of whores and of abominations” who “rules over the kings of the earth” and who has committed fornication with them (Revelation 17:2, 5, 18).
ellauri171.html on line 997: Jezebel is portrayed by the Rabbis as a wicked woman who represents the negative influence of Gentile women who turned Israel’s heart to idolatry. She is a corrupting influence on her husband Ahab, who is drawn to idolatry and away from God because of her.
ellauri171.html on line 1004: Jezebel pursued Elijah the Prophet as well. Elijah had challenged the false prophets of Baal to produce a tangible response from their deity, during an epic showdown on Mount Carmel. When they failed to do so, the prophets of the Baal were proven false and Elijah had them all killed. Haha! When Jezebel threatened to kill Elijah in retribution, he fled for his life. Fucking murderer and a wimp to boot!
ellauri171.html on line 1005: The Zohar explains that although Elijah was a prophet of Gad, it is the practice of the righteous to avoid situations that require miraculous divine intervention unless absolutely necessary. Because Jezebel had threatened to harm him, Elijah escaped quickly to save Gad the trouble of a supernatural rescue mission. Gad was a little out of breath after the Carmel incident.
ellauri171.html on line 1015: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press.
ellauri171.html on line 1021: Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30).
ellauri171.html on line 1024: In recent years, scholars have tried to reclaim the shadowy female figures whose tales are often only partially told in the Bible. Rehabilitating Jezebel’s stained reputation is an arduous task, however, for she is a difficult woman to like. She is not a heroic fighter like Deborah, a devoted sister like Miriam or a cherished wife like Ruth. Jezebel cannot even be compared with the Bible’s other bad girls—Potiphar’s wife and Delilah—for no good comes from Jezebel’s deeds. These other women may be bad, but Jezebel is the worst.
ellauri171.html on line 1031: Do your research and choose a name wisely, kindly and selflessly.
ellauri171.html on line 1046: Storyline: Jacob's psychopath son Judah believes that his daughter-in-law Tamara 1 has killed two of his sons, and subjugates her so that she is unable to remarry. However, she ultimately tricks Judah into fucking her pregnant himself and therefore secures her place in the family. She gives Judah two more sons. Her story illustrates her loyalty and her willingness to be assertive and unconventional.
ellauri171.html on line 1048: Judah, who has bought her for his firstborn son, Er, loses it, er, I mean loses Er. When he, er, I mean Er dies, Judah gives Tamar to his second son, Onan, who is to act as levir, a surrogate for his dead brother who would beget a son to continue Er’s lineage. (Onan you must be familiar with first hand!) In this way, Tamar too would be assured a place in the family. Onan, however, would make a considerable economic sacrifice. According to inheritance customs, the estate of Judah, who had three sons, would be divided into four equal parts, with the eldest son acquiring one half and the others one fourth each. A child engendered for Er would inherit at least one fourth and possibly one half (as the son of the firstborn). If Er remained childless, then Judah’s estate would be divided into three, with the eldest, most probably Onan, inheriting two thirds. Onan opts to preserve his financial advantage and does coitus interruptus with Tamar, spilling his semen on the ground. For this, God punishes Onan with death, as God had previously punished Er for doing something equally wicked (unfortunately we are not told what, maybe sodomy in the flock).
ellauri171.html on line 1058: But there is a greater threat to his honor (aw fuck, stop, you're killing us). Rumor relates that Tamar is pregnant and has obviously been faithless to her obligation to Judah to remain chaste. Judah, as the head of the family, acts swiftly to restore his honor, commanding that she be burnt to death. But Tamar has anticipated this danger. She sends his identifying pledge to him, urging him to recognize that its owner is the father. Realizing what has happened, Judah publicly announces Tamar’s innocence. His cryptic phrase, zadekah mimmeni, is often translated “she is more in the right than I” (Gen 38:26), a recognition not only of her innocence, but also of his wrongdoing in not freeing her or performing the levirate. Another possible translation is “she is innocent—it [the child] is from me.” Judah has now performed the levirate (despite himself) and never cohabits with Tamar again. Once she is pregnant, future sex with a late son’s wife would be incestuous.
ellauri171.html on line 1060: Tamar’s place in the family and Judah’s posterity are secured. She gives birth to twins, Perez and Zerah (Gen 38:29–30; 1 Chr 2:4), thus restoring two sons to Judah, who has lost two. Their birth is reminiscent of the birth of Rebekah’s twin sons, at which Jacob came out holding Esau’s heel (Gen 25:24–26). Perez does him one better. The midwife marks Zerah’s hand with a scarlet cord when it emerges from the womb first, but Perez (whose name means “barrier-breach”) edges his way through. Cuts the queue. From his line would come David. Not surprising.
ellauri171.html on line 1062: Tamar was assertive of her rights and subversive of convention. She was also deeply loyal to Judah’s family. These qualities also show up in Ruth, who appears later in the lineage of Perez and preserves Boaz’s part of that line. The blessing at Ruth’s wedding underscores the similarity in its hope that Boaz’s house “be like the house of Perez, whom Tamar bore to Judah” (Ruth 4:12). Tamar’s (and Ruth’s) traits of assertiveness in action, willingness to be unconventional, and deep loyalty to family are the very qualities that distinguish their descendant, King David.
ellauri171.html on line 1064: Storyline: Tamara is a girl who didn't quite fit in. Tamara is constantly picked on and when a couple of Judah's sons play a joke on Tamara, it leads to their death. The sugardaddy tries to make it so that Tamara ran away. But all is not lost yet. Tamara returns as a sexy seductress and plans her revenge. (due to witchcraft). Well like they say: Karma's a bitch. —Anonymous
ellauri171.html on line 1073: There are few words to describe the awfulness of this story, but let's give it the old college try: dismal, depressing, embarrassing and utterly lacking in any artistic or social worth.
ellauri171.html on line 1075: An entry into the cycle of avenging teen-girl pictures, in which the storyteller tries gamely to put a unique spin on familiar material, but eventually fall back on by-the-numbers tropes.
ellauri171.html on line 1079: The story has dubious pleasures.
ellauri171.html on line 1087: As relatively stylish on the surface as it is resoundingly familiar beneath, Tamara should prove more than serviceable enough for the hardcore horror fans.
ellauri171.html on line 1102: When Tamar reached puberty her half-brother Amnon, David’s eldest son, developed an unnatural obsession with his young half-sister. He watched her, he waited in places where she passed, he could not get enough of her presence, and above all he wanted to possess her.
ellauri171.html on line 1110: To make matters worse, she seemed to have been intelligent and sexually moral, with only a sisterly interest in him.
ellauri171.html on line 1116: Amnon sighed in a dispirited way and said he could not eat, but on being pressed by his father admitted that yes, he might be able to eat if his sister Tamar cooked some food and fed it to him. David, gullible in matters regarding his sons, immediately sent for Tamar to come and tend her brother.
ellauri171.html on line 1118: Tamar obeyed her father. She may have had reservations about coming to her brother’s private quarters but she had no choice. Law and custom required her to obey her father, and in any case she would have been escorted by her own servants.
ellauri171.html on line 1125: When she did this, leaning forward with the food, he took hold of her and pulled her to him, molesting her. Alone and unguarded, she had no chance of fending him off. She resisted him as best she could, she argued and pleaded, pointed out that what he was doing was wrong, that they could marry if he wished, that rape would bring ruin to them both.
ellauri171.html on line 1134: Amnon ignored her words. He was without pity or remorse. He had his servant literally throw her out of the room. He would not even use her name: ‘Put this woman out of my presence, and bolt the door after her.’
ellauri171.html on line 1151: Prince Amnon refused outright to marry her, the callous streak already evident in David now coming out in the son. David was angry, but did nothing to resolve the situation, or even to punish Amnon for what he had done. This was typical of David – he could never chastise his sons even when they deserved it. Instead he did what many people have done when confronted with rape or incest – he protected the abuser rather than the victim, and tried to hush things up.
ellauri171.html on line 1185: 1 Eräänä päivänä Ruutin anoppi Noomi sanoi hänelle: "Tyttäreni, minun on löydettävä sinulle koti, jossa sinä tulet hyvin toimeen. 2 Boas, jonka naisten kanssa olet työskennellyt, on meidän sukulaisemme. Tänä iltana hän tuulettaa ohraa puimatantereella. 3 Pese, pue hajuvesi ja pukeudu parhaisiin vaatteisiisi. Mene sitten alas puimatantereelle, mutta älä kerro hänelle olevasi siellä ennen kuin hän on syönyt ja juonut. 4 Kun hän makaa, pane merkille paikka, jossa hän makaa. Mene sitten paljastamaan hänen keskijalkansa ja mene makuulle. Hän kertoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä." 5 "Minä teen, mitä sanot", Ruut vastasi. 6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki kaiken, mitä hänen anoppinsa käski hänen tehdä. 7 Kun Boas oli syönyt ja juonut ja oli mainiolla tuulella, meni hän makuulle viljakasan perään. Ruth lähestyi hiljaa, paljasti jalkansa ja meni makuulle. 8 Keskellä yötä jokin hämmästytti miestä; hän kääntyi – ja hänen jalkojensa juuressa makasi nainen! 9 "Kuka sinä olet?" hän kysyi. "Olen palvelijasi Ruth", hän sanoi. "Levitä tuo koholla oleva vaatteesi kulma ylitseni, koska olet perheemme huoltaja-lunastaja." 10 "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni", hän vastasi. "Tämä ystävällisyys on suurempi kuin se, jonka osoitit aiemmin: et ole juossut nuorempien miesten perässä, olivatpa ne rikkaita tai köyhiä. 11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen puolestasi kaiken mitä pyydät. Kaikki kaupunkini ihmiset tietävät, että olet luonteeltaan jalo nainen. 12 Vaikka on totta, että olen perheemme huoltaja-lunastaja, on toinen, joka on läheisempi sukulainen kuin minä. 13 Jää tänne yöksi ja aamuksi, jos hän haluaa suorittaa velvollisuutensa huoltaja-lunastajanasi, hyvä; anna hänen lunastaa sinut. Mutta jos hän ei tahdo, niin totta kuin Herra elää, minä teen sen. Makoile täällä silti kanssani aamuun asti." 14 Niin hän makasi hänen jalkojensa juuressa aamuun asti, mutta nousi ennen kuin kukaan tunnistettiin; ja hän sanoi: "Kukaan ei saa tietää, että nainen tuli puimatantereelle." 15 Hän sanoi myös: "Tuo minulle huivi, joka sinulla on päälläsi, ja ojenna sitä." Kun hän teki niin, hän kaatoi siihen kuusi mittaa ohraa ja asetti nippun hänen päälleen. Sitten hän palasi kaupunkiin.
ellauri171.html on line 1189: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam.
ellauri172.html on line 70: Du pré, du bois, du champ, presque de toutes places Niityltä, mezästä, pellolta, joka paikasta
ellauri172.html on line 72: Kuin Oslon edustalta merestä.
ellauri172.html on line 75: Par les ressuscitants promptement sont percés ; Särkyy kuolleista heräävien voimasta,
ellauri172.html on line 88: Les cendres des brûlés volent de toutes parts ; Palaneiden tuhkaa tuhahtelee ilma täynnä;
ellauri172.html on line 138: A rebours s. 251 meinaa vastoinpäin kuin vastarannan kiiski eikä ainoastaan juurittaen kuin mopsi Eetu. Tämmönen rienaus on Huisingan mielestä palvomista nurittepäin, pyllistämistä kumarruxen sijasta. ("Vastahankaan" kuulostaa pikemminkin vain passiivis-aggressiviselta vastahakoiselta jarrutuxelta, huopaa kun muut soutavat. Vastustus, vastarinta, hangoittelu. Esimerkiksi: Päätös toteutettiin vastahangasta huolimatta. Olla vastahangassa jossakin asiassa: vastustaa jotakin asiaa. Asettua vastahankaan: ryhtyä vastustamaan. ) Jorin pointti lienee että mixi pyllistellä ellei ole jotain mille pyllistää. Kyllä kyllä, mutta siihen riittää että on jotain nilkkejä jotka ize tyhjän päälle kyykistyessään kyykyttää alamaisia ja joita suututtaa alamaisen väärään suuntaan pyllistys.
ellauri172.html on line 153: toteutuu! Jopajjo. Tää on kuultu ennenkin. Ah ! les Idées sont des êtres vivants !… Idealismia nahkoineen ja karvoineen. Et, comme il ne manquait plus que Véra elle-même, tangible, extérieure, il fallut bien qu’elle s’y trouvât et que le grand Songe de la Vie et de la Mort entr’ouvrît un moment ses portes infinies ! Le chemin de résurrection était envoyé par la foi jusqu’à elle ! Isoissa alkukirjaimissa on ytyä!
ellauri172.html on line 163: «Nella città di Asti, in Piemonte, il 17 gennaio dell'anno 1749, io nacqui di nobili, agiati ed onesti parenti». Così Alfieri presenta se stesso nella Vita scritta da esso, autobiografia stesa, per la maggior parte, intorno al 1790, ma completata solo nel 1803. Alfieri ebbe un'attività letteraria breve ma prolifica e intensa; il suo carattere tormentato, oltre a delineare la sua vita in senso avventuroso, fece di lui un precursore delle inquietudini romantiche.
ellauri172.html on line 165: Come la gran parte dei piemontesi dell'epoca, Vittorio Alfieri ebbe come madrelingua il piemontese. Giacché di nobili origini, apprese dignitosamente il francese e l'italiano, cioè il toscano classico. Compilava piccoli vocabolari. Dopo una giovinezza inquieta ed errabonda, si dedicò con impegno alla lettura e allo studio di Plutarco, Dante, Petrarca, Machiavelli e degli illuministi come Voltaire e Montesquieu: da questi autori ricavò una visione personale razionalista e classicista, convintamente anti-tirannica e in favore di una libertà ideale, al quale unì l'esaltazione del genio individuale tipicamente romantica.
ellauri172.html on line 167: Si entusiasmò per la Rivoluzione francese, durante il suo soggiorno parigino, nel 1789, ma ben presto, a causa del degenerare della rivoluzione dopo il 1792, il suo atteggiamento favorevole si trasformò in una forte avversione per la Francia. Tornò in Italia, dove continuò a scrivere, opponendosi idealmente al regime di Napoleone, e dove morì, a Firenze, nel 1803, venendo sepolto tra i grandi italiani nella Basilica di Santa Croce. Già dagli ultimi anni della sua vita Alfieri divenne un simbolo per gli intellettuali del Risorgimento, a partire da Ugo Foscolo.
ellauri172.html on line 177: Kouluvuodet eivät olleet juuri paremmat: Egli definì questi anni come "otto anni di ineducazione; asino, fra asini e sotto un asino", in cui si sentiva "ingabbiato". Alfieresta tuli sitten nimen mukaisesti vänrikki eli ensigni (grado militare dallo spagnolo alférez e questo dall'arabo الفارس ovvero al-fāris, "cavaliere") è, nelle varie forze arma te mondiali, il grado inferiore di ufficiale, quello di allievo ufficiale (cadetto), o il più alto tra quelli dei sottufficiali. Paizi vänrikki Nappula oli oikeasti lieutenant Sonny Fuzz. Meriväessä se on aliluutnantti.
ellauri172.html on line 183: Ei muuta kun takas turistelemmaan. Viaggi e dissolutezze. Toccò la Svezia e la Finlandia, giungendo in Russia, dove non volle neppure essere presentato a Caterina II, avendo sviluppato una profonda avversione al dispotismo.
ellauri172.html on line 186: Il visconte, scoperta la tresca, sfidò a duello l'Alfieri, che rimase ferito a un braccio lievemente.
ellauri172.html on line 192: Ebbe anche una relazione con la marchesa Gabriella Falletti di Villafalletto, moglie di Giovanni Antonio Turinetti marchese di Priero. Tra il 1774 e il 1775, mentre assisteva la sua amica malata, portò a compimento la tragedia Antonio e Cleopatra, rappresentata a giugno di quello stesso anno a Palazzo Carignano, con successo.
ellauri172.html on line 194: Nell'ottobre del 1777, mentre terminava la stesura di Virginia, Alfieri conobbe la donna che lo tenne a sé legato per tutto il resto della vita, e che definì come il "degno amore": la principessa Luisa di Stolberg-Gedern, contessa d'Albany, moglie di Carlo Edoardo Stuart, pretendente giacobita al trono di Gran Bretagna, secondo la successione Stuart.
ellauri172.html on line 222: Dopo un breve periodo di altalenanti problemi di salute e attacchi di gotta e artrite, in cui diminuì il cibo per i problemi gastrici ma continuò a lavorare alacramente. il 3 ottobre 1803 si ammalò gravemente di una febbre gastrointestinale, da cui inizialmente sembrò rimettersi. Tuttavia, alcuni giorni dopo, Vittorio Alfieri si spense improvvisamente a Firenze l'8 ottobre 1803 all'età di 54 anni, probabilmente a causa di infarto cardiaco. Alfieri ebbe un malore, riuscendo solo a far chiamare la contessa d'Albany, a cui aveva lasciato i suoi beni per testamento, e poco dopo, seduto sul letto, si accasciò e non riprese più conoscenza. Vänrikki Nappulassa oli paljon samaa kuin 8kk nuoremmassa Goethessa. Vänrikki Nappula ei tosin perustanut Napsusta.
ellauri172.html on line 263: Social Psychologist Kurt Lewin's Field Theory treated this paradox experimentally. He demonstrated that lab rats experience difficulty when choosing between two equally attractive (approach-approach) goals. The typical response to approach-approach decisions is initial ambivalence, though the decision becomes more decisive as the organism moves towards one choice and away from another. [So what? Kurt should repeat the experiment with donkeys.]
ellauri172.html on line 265: The situation of Buridan's ass was given a mathematical basis in a 1984 paper by American computer scientist Leslie Lamport (LaTex -ladontaskriptikielen kexijä, LOL), in which Lamport presents an argument that, given certain assumptions about continuity in a simple mathematical model of the Buridan's ass problem, there is always some starting condition under which the ass starves to death, no matter what strategy it takes. He points out that just because we do not see people's asses starving to death through indecision, this does not disprove the principle. The persistence of a Buridan's undecided state for the required length of time may just be sufficiently improbable that it has not been observed.
ellauri172.html on line 269: ress.jpg" />
ellauri172.html on line 271: Lewis Cass, the Democratic candidate for president in 1848, was contrasted with Buridan's ass by Abraham Lincoln: "Mr. Speaker, we have all heard of the animal standing in doubt between two stacks of hay, and starving to death. The like would never happen to General Cass; place the stacks a thousand miles apart, he would stand stock still midway between them, and eat them both at once, and the green grass along the line would be apt to suffer some too at the same time."
ellauri172.html on line 283: 24 Then the angel of the Lord stood in a narrow path through the vineyards, with walls on both sides. 25 When the donkey saw the angel of the Lord, it pressed close to the wall, crushing Balaam’s foot against it. So he beat the donkey again.
ellauri172.html on line 312: Guyau uppfostrades och handleddes i studiet av antiken och Platon av sin styvfar, Alfred Fouillée. Han blev vid 17 års ålder licencié ès lettres och mottog vid 19 års ålder ett pris av Académie des sciences morales et politiques för ett historiskt arbete om nyttomoralen. Ett svårt bröstlidande tvingade honom att avstå från den filosofiska lärarbanan och att tillbringa vintrarna i Nice och Menton, där han avled 33 år gammal. Guyaus arbeten, som utmärker sig för en levande, lyrisk stil, glänsande framställningskonst och kritisk klarsyn, bär av idén om livet som en starkt expansiv, i alla riktningar överströmmande kraft. Etiskt framträder den som sympati, solidaritet och hängivenhet. Därför är också ädelmodet den högsta, i livets eget väsen grundade dygden. Från denna utgångspunkt bekämpar Guyau beräknings- och lyckomoralen i alla dess former. Handlingsprincipen blir: högsta möjliga stegring, intensivt såväl som extensivt, av vårt fysiska och andliga liv. Lusten är därvid ej målet utan följden av livsstegringen. På liknande sätt innebär konsten en livsstegring. Skönt är enligt Guyau allt, som försätter känsla, vilja och tanke i harmoniskt lustbetonad rörelse, griper oss och vidgar vår sympati. Utifrån denna uppfattning tillbakavisas Friedrich Schiller och Herbert Spencers lekteori för konsten. Även i religionen såg Guyau en strävan efter stegrad livsgemenskap. Religionen är för honom en tolkning av verkligheten ur samhälleliga synpunkter, en "sociomorfism". Sehän oli durkheimilainen ennen Eeemeliä.
ellauri172.html on line 388: "Hier ist Ceres', hier ist Bacchus' Gabe; Tää on Serexeltä, tää Bakkuxelta,
ellauri172.html on line 469: Wärmt ihr starres Blut, Voitelee tytön suxet,
ellauri172.html on line 550: En ces sortes de repas découronnés de femmes, les hommes les plus polis et les mieux élevés perdent de leur charme de politesse et de leur distinction naturelle ; et quoi d’étonnant ?… Ils n’ont plus la galerie à laquelle ils veulent plaire, et ils contractent immédiatement quelque chose de sans-gêne, qui devient grossier au moindre attouchement, au moindre choc des esprits les uns par les autres. L’égoïsme, l’inexilable égoïsme, que l’art du monde est de voiler sous des formes aimables, met bientôt les coudes sur la table, en attendant qu’il vous les mette dans les côtés.
ellauri172.html on line 552: Après la politique, la haine des Bourbons, le spectre noir de la Congrégation, les regrets du passé pour ces vaincus, toutes ces avalanches qui roulaient en bouillonnant d’un bout à l’autre de cette table fumante, il y avait d’autres sujets de conversation, à tempêtes et à tintamarres. Par exemple, il y avait les femmes. La femme est l’éternel sujet de conversation des hommes entre eux, surtout en France, le pays le plus fat de la terre. Il y avait les femmes en général et les femmes en particulier, — les femmes de l’univers et celle de la porte à côté, — les femmes des pays que beaucoup de ces soldats avaient parcourus, en faisant les beaux dans leurs grands uniformes victorieux, et celles de la ville, chez lesquelles ils n’allaient peut-être pas, et qu’ils nommaient insolemment par nom et prénom, comme s’ils les avaient intimement connues, sur le compte de qui, parbleu ! ils ne se gênaient pas, et dont, au dessert, ils pelaient en riant la réputation, comme ils pelaient une pêche, pour, après, en casser le noyau. Tous prenaient part à ces bombardements de femmes, même les plus vieux, les plus coriaces, les plus dégoûtés de la femelle, ainsi qu’ils disaient cyniquement, car les hommes peuvent renoncer à l’amour malpropre, mais jamais à l’amour-propre de la femme, et, fût-ce sur le bord de leur fosse ouverte, ils sont toujours prêts à tremper leurs museaux dans ces galimafrées de fatuité !
ellauri172.html on line 570: Mais non, — cria-t-il, — tonnerre de tonnerres ! c’est impossible ! Voyez-vous, vous autres, le chef d’escadron Mesnilgrand à confesse, comme une vieille bonne femme, à deux genoux sur le strapontin, le nez au guichet, dans la guérite d’un prêtre ? Voilà un spectacle qui ne m’entrera jamais dans le crâne ! Trente mille balles plutôt. — Mille bombes ! — fit Capitain Haddock, exalté.
ellauri172.html on line 579: — Brutalité de soldats ! — fit Mesnilgrand froidement, who cares; — mais voici du raffinement d’officier.
ellauri172.html on line 594: Puisqu’elle s’était donnée à lui, elle pouvait bien se donner à un autre, et, ma foi ! tout le monde pouvait être cet autre-là ! En un temps fort court, au 8e dragons, on sut combien il y avait peu d’audace dans cette espérance. Pour tous ceux qui ont le flair de la femme, et qui en respirent la vraie odeur à travers tous les voiles blancs et parfumés de vertu dans lesquels elle s’entortille, la Rosalba fut reconnue tout de suite pour la plus corrompue des femmes corrompues, — dans le mal, une perfection!
ellauri172.html on line 598: Nous étions accoutumés à de belles filles, si vous voulez, mais presque toujours du même type, décidé, hardi, presque masculin, presque effronté ; le plus souvent de belles brunes plus ou moins passionnées, qui ressemblaient à de jeunes garçons (mmm!), très piquantes et très voluptueuses sous l’uniforme que la fantaisie de leurs amants leur faisait porter quelquefois…
ellauri172.html on line 608: La Rosalba était pudique comme elle était voluptueuse, et le plus extraordinaire, c’est qu’elle l’était en même temps. Quand elle disait ou faisait les choses les plus… osées, elle avait d’adorables manières de dire : « J’ai honte ! » que j’entends encore. Phénomène inouï ! Elle fût sortie d’une orgie de bacchantes, comme l’Innocence de son premier péché. Jusque dans la femme vaincue, pâmée, à demi morte, on retrouvait la vierge confuse, avec la grâce toujours fraîche de ses troubles et le charme auroral de ses rougeurs… (Vizi tää hemmo on aika sick. Mutta se on just kuten Huismanni totesi: pyllistely tuntuu vielä rotevammalta kun pyllyn takana kyttää kiivas Jehova piiska handussa. Niin varmaan junioriapinastakin joka pääsee salaa silverbäkin nartun vulvalle. Sisään vaan vaikkei seisokkaan!)
ellauri172.html on line 610: Il s’arrêta. Il y pensait, et ils y pensaient. Avec ce qu’il venait de dire, il avait, le croira-t-on ? transformé en rêveurs ces soldats qui avaient vu tous les genres de feux, ces moines débauchés, ces vieux médecins, tous ces écumeurs de la vie et qui en étaient revenus. L’impétueux Captain Haddock, lui-même, ne souffla mot. Il se souvenait. Ne muistelivat varmaan Pauliinan mökkiä Talasmäellä.
ellauri172.html on line 612: Napsun sisko princesse Pauline Borghese était constamment infidèle et, selon les mémoires de la duchesse d'Abrantès, était capable d'entretenir simultanément trois liaisons. Elle était affligée de problèmes gynécologiques, exacerbés par sa promiscuité bacchanienne, au point qu'un médecin lui conseilla l'application de sangsues à la vulve. Sa santé décline et elle meurt des suites d'un cancer du foie — à Florence, quatre ans après son frère, le 9 juin 1825 âgée de 44 ans, sans descendance.
ellauri172.html on line 627: Non, si je la quittai, ce fut pour une raison de dégoût moral, de fierté pour moi, de mépris pour elle, pour elle qui, au plus fort des caresses les plus insensées, ne me faisait pas croire qu’elle m’aimât… Quand je lui demandais : M’aimes-tu ? ce mot qu’il est impossible de ne pas dire, même à travers toutes les preuves qu’on vous donne que vous êtes aimé, elle répondait : « Non ! » ou secouait énigmatiquement la tête. Elle se roulait dans ses pudeurs et dans ses hontes, et elle restait là-dessous, au milieu de tous les désordres de sens soulevés, impénétrable comme le sphinx. Seulement, le sphinx était froid, et elle ne l’était pas… Mikä Katariina Suuri sekin oli olevinaan!
ellauri172.html on line 643: La haine pour les Français gagnait du terrain, eikä ihme. Cette femme m’intéressait comme spectateur, et qui cachait les déportements du vice le plus impudent sous les déconcertements les plus charmants de l’innocence. Mä päinvastoin kätkin tän viattomuuteni tähän törkyupseerin valepukuun.
ellauri172.html on line 645: Je la trouvai à peine vêtue, les épaules au vent, embrasées par une chaleur africaine, les bras nus, ces beaux bras dans lesquels j’avais tant mordu et qui, dans de certains moments d’émotion que j’avais si souvent fait naître, devenaient, comme disent les peintres, du ton de l’intérieur des fraises. Ses cheveux, appesantis par la chaleur, croulaient lourdement sur sa nuque dorée, et elle était belle ainsi, déchevelée, négligée, languissante à tenter Satan et à venger Ève !
ellauri172.html on line 647: À moitié couchée sur un guéridon, elle écrivait… Or, si elle écrivait, la Pudica, c’était, pas de doute ! à quelque amant, pour quelque rendez-vous, pour quelque infidélité nouvelle au major Ydow, qui les dévorait toutes, comme elle dévorait le plaisir, en silence. Lorsque j’entrai, sa lettre était écrite, et elle faisait fondre pour la cacheter, à la flamme d’une bougie, de la cire bleue pailletée d’argent, que je vois encore, et vous allez savoir, tout à l’heure, pourquoi le souvenir de cette cire bleue pailletée d’argent m’est resté si clair.
ellauri172.html on line 649: Je dis, sentant la pressure monter dans mes culottes, — Moi, j’ai ce soir une autre frénésie.
ellauri172.html on line 656: « Et, tout en disant cela, elle retourna la lettre et se pencha pour en écrire l’adresse.
ellauri172.html on line 666: Le major Ydow tomba dans une de ces rages qui déshonorent le caractère d’un homme, et cribla la Pudica d’injures ignobles, d’injures de cocher. Je crus qu’il la rouerait de coups. Les coups allaient venir, mais un peu plus tard. Il lui reprocha, — en quels termes ! d’être… tout ce qu’elle était. Il fut brutal, abject, révoltant ; et elle, à toute cette fureur, répondit en vraie femme qui n’a plus rien à ménager, qui connaît jusqu’à l’axe l’homme à qui elle s’est accouplée, et qui sait que la bataille éternelle est au fond de cette bauge de la vie à deux. Elle fut moins ignoble, mais plus atroce, plus insultante et plus cruelle dans sa froideur, que lui dans sa colère. Elle fut insolente, ironique, riant du rire hystérique de la haine dans son paroxysme le plus aigu, et répondant au torrent d’injures que le major lui vomissait à la face par de ces mots comme les femmes en trouvent, quand elles veulent nous rendre fous, et qui tombent sur nos violences et dans nos soulèvements comme des grenades à feu dans de la poudre. De tous ces mots outrageants à froid qu’elle aiguisait, celui avec lequel elle le dardait le plus, c’est qu’elle ne l’aimait pas — qu’elle ne l’avait jamais aimé : « Jamais ! jamais ! jamais ! » répétait-elle, avec une furie joyeuse, comme si elle lui eût dansé des entrechats sur le cœur ! — Or, cette idée — qu’elle ne l’avait jamais aimé — était ce qu’il y avait de plus féroce, de plus affolant pour ce fat heureux, pour cet homme dont la beauté avait fait ravage, et qui, derrière son amour pour elle, avait encore sa vanité ! Aussi arriva-t-il une minute où, n’y tenant plus, sous le dard de ce mot, impitoyablement répété, qu’elle ne l’avait jamais aimé, et qu’il ne voulait pas croire, et qu’il repoussait toujours :
ellauri172.html on line 710: « Je n’ai plus eu jamais des nouvelles de la Rosalba, dite la Pudica, — répondit Mesnilgrand. — Est-elle morte ? A-t-elle pu vivre encore ? Le chirurgien a-t-il pu aller jusqu’à elle ? Après la surprise d’Alcudia, qui nous fut si fatale, je le cherchai. Je ne le trouvai pas. Il avait disparu, comme tant d’autres, et n’avait pas rejoint les débris de notre régiment décimé.
ellauri172.html on line 714: Well, j’ai porté plusieurs années, ce cœur d’enfant dont je doutais ; mais quand, après la catastrophe de Waterloo, il m’a fallu ôter cette ceinture d’officier dans laquelle j’avais espéré de mourir, et que je l’eus porté encore quelques années, ce cœur, — et je t’assure, Mautravers, que c’est lourd, quoique cela paraisse bien léger, — la réflexion venant avec l’âge, j’ai craint de profaner un peu plus ce cœur si profané déjà, et je me suis décidé à le déposer en terre chrétienne. Sans entrer dans les détails que je vous donne aujourd’hui, j’en ai parlé à un des prêtres de cette ville, de ce cœur qui pesait depuis si longtemps sur le mien, et je venais de le remettre à lui-même, dans le confessionnal de la chapelle.
ellauri172.html on line 741: L'inflexion des voix chères qui se sont tues. Rakkaitten suikkareitten äänten intonaatio.
ellauri172.html on line 751: Il aurait été baptisé en 1014 à Rouen par l'archevêque Robert le Danois, frère du duc Richard II de Normandie. C'est d'abord en tant que Viking dans sa jeunesse, qu'il se rend plusieurs fois en Angleterre, où il va s'intéresser à la foi chrétienne. Elle avait d'ailleurs été introduite dès le ixe siècle en Scandinavie par des missionnaires de divers pays notamment allemands, et principalement le moine saint Anschaire, l'« apôtre du Nord », devenu plus tard évêque de Brême, puis archevêque de Hambourg.
ellauri172.html on line 757: Il est le grand législateur de l'Église en Norvège et, comme son parent Olaf Tryggvason, il tente de faire disparaître les traces de l'ancienne foi et de bâtir des églises à la place des anciens lieux sacrés qu'il a profanés ou détruits. Il fait aussi venir des évêques et des prêtres d'Angleterre.
ellauri172.html on line 759: Après avoir soumis le Groenland à son autorité en 1023, Knut lui envoie une ambassade pour lui réclamer la couronne vers 1024-1025, ce qu'il refuse en s'alliant au roi de Suède Anund Jacob, et il lui livre une bataille navale sans vainqueur en 1026 (bataille de l'Helgeå). Cette confrontation eut des conséquences graves pour Olaf, car Knut bloqua le détroit de l’Øresund entre la Scanie et le Danemark et Olaf ne put ramener sa flotte en Norvège. Il dut l'abandonner en Scanie et rentrer par voie de terre et cette perte l'affaiblit.
ellauri172.html on line 761: Knut, après un pèlerinage à Rome, débarque en Norvège en 1028 et se proclame roi à Nidaros. Olaf se réfugie alors en Suède avec quelques barons fidèles comme Finn Arnesson et ses frères Torberg et Arni et Rognvald Brusason. Après deux ans d'exil, en 1029, il tente un retour en Norvège mais est battu et tué à Stiklestad le 29 juillet 1030 à l'âge de 35 ans.
ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events.
ellauri172.html on line 786: Sperhüven Krispies, a foul-smelling Scandinavian midnight snack. They are eaten with one hand closing the nostrils and one hand popping a Krispy into the mouth. Even though they smell horrible, they taste like cheesecake, fresh strawberries, and chocolate ice cream.
ellauri172.html on line 815:
ellauri172.html on line 836: Les Chouans roman d'Honoré de Balzac (1829) paru sous le titre Le Dernier Chouan ou la Bretagne en 1800. Personnage de l'abbé Gudin qui excite les Chouans et les tient en respect.
ellauri172.html on line 848: La Duchesse de Langeais, roman d'Honoré de Balzac (1834). Le Vidame de Pamiers (à la fois titre d'archevêque et titre nobiliaire). Il protège la réputation de sa cousine Antoinette de Langeais. Dans Ferragus, il donne de bons conseils à Auguste de Maulincour, dans Le Contrat de mariage, il protège Victurnien d'Esgrignon, et dans Splendeurs et misères des courtisanes, il n'est plus qu'un habitué des salons mondains.
ellauri172.html on line 854: Le Curé de village, 1841, roman d'Honoré de Balzac. L'abbé Bonnet qui aurait inspiré à Hugo le personnage de Mgr Myriel selon le dictionnaire des œuvres Laffont-Bompiani. L'abbé Bonnet œuvre à la rédemption de Véronique Graslin, responsable d'un meurtre.
ellauri172.html on line 856: Splendeurs et misères des courtisanes, roman d'Honoré de Balzac, 1838-1847, l'abbé Carlos Herrera sous l'habit duquel se cache Vautrin. CHECK ellauri172.html on line 858: Les Mystères de Paris, roman d'Eugène Sue, (1842-1843) avec l'abbé Polidori.
ellauri172.html on line 862: La trilologie romanesque de D'Artagnan et des trois mousquetaires, par Alexandre Dumas : Aramis, qui annonce entrer chez les lazaristes à la fin du premier roman et est évêque de Vannes dans le dernier. Les Trois mousquetaires, Vingt ans après (1845) Le Vicomte de Bragelonne'(1849)
ellauri172.html on line 920: Le Journal d'un curé de campagne, roman de Georges Bernanos, 1936, avec le curé de Torcy, personnage inspiré à Bernanos par ses souvenirs d'enfance de Fressin, et le curé d'Ambricourt[38] qui emprunte plusieurs traits au curé Fenouille de Monsieur Ouine. CHECK ellauri172.html on line 928: Les Amitiés particulières, roman de Roger Peyrefitte, 1943, avec le père Lauzon et le père de Trennes. Adapté à l'écran en 1964 par Jean Delannoy.
ellauri172.html on line 934: Don Camillo, série de nouvelles humoristiques de Giovannino Guareschi, 1948 CHECK ellauri172.html on line 948: Les Nouveaux Prêtres, roman de Michel de Saint Pierre, 1964
ellauri172.html on line 968: Les Cantos d'Hypérion, suite de romans de science-fiction de Dan Simmons écrits entre 1989 et 1997, avec notablement les prêtres Lénar Hoyt, Paul Duré et le jésuite Federico DeSoya
ellauri180.html on line 42: ress.com/2013/12/tvd-girls-wallpaper-girls-of-the-vampire-diaries-28045645-1280-800.jpg?w=598&h=374" />
ellauri180.html on line 55: Elena has received mainly positive reviews. Steve West of the Cinema Blend compared the story of The Young Adult Vampire Diaries and the character of Elena to the 10 years older popular vampire franchise, Twilight, and its protagonist Bella Swan. West said "Clearly Elena is way hotter than Bella, she has two immortal young adult vampires fighting over her". (Täähän on jo moneen kertaan nähty: chick litissä tytöllä pitää ollä väh. 2 kosijaa, ei se muuten ole mistään kotoisin.) After the vampire episodes, Elena established her own medical practice, specialising in blood diseases.
ellauri180.html on line 58: resolutie/public/content/images/2019/06/11/vampirediaries.jpg?h=e5a3e083&itok=RgV6_e9d" height="250px" />
ellauri180.html on line 125: Read more from Brianna West: The Truth About Everything, This Is For The Women Who Won't Give A Fuck, Never Mind How Nice You Ask, Your Soul Is A River, The Mountain Is You. The Art Of Letting Go, Read This If, It'll be Okay, and You Will Be Too, Don’t F*cking Panic: The Shit They Don’t Tell You in Therapy About Anxiety Disorder, Panic Attacks, & Depression, Your Heart Will Heal, Better Than Happy, Love Some One, You Vibrant Happy Women! Oops, most of these titles are Related Books by other snake-oil saleswomen!
ellauri180.html on line 167: Many historical accounts of circumcision have been written and most authors have used their survey to form an opinion as to whether the neonatal procedure is justified. The weak medical arguments are tempered by the importance of cultural and religious factors. Opponents of the ritual draw attention to the `rights' of the new-born to the skin on their little penises, which, they argue, must be upheld. Others contest that humans are social animals and cannot survive alone; they require their parents, community and culture to thrive, and, as such, `rights' belong to the group, not to the individual. If there is an inherent survival advantage to a group of humans who chose to maim their young, then this is presumably evidenced by their continued survival as a race. In short, to conclude any historical reflection with a reasoned `right' or `wrong', would be like claiming to have fathomed God's will. Consider this; mankind has developed this strange surgical signature that is so pervasive, that in the last five minutes alone, another 120 boys throughout the world have been circumcised. Mikä jättimäinen esinahkakukkula siitä tulisi! Israelista voisi tulla tulevien talvikisojen isäntämaa..
ellauri180.html on line 171: There has been little written from a statistical standpoint to confirm or deny the popular medical belief that the circumcised are less prone to contract venereal disease. This paper will present a statistical study of the incidence of circumcision in a group free from venereal disease as compared with that of groups with various forms of venereal disease, to determine the influence of circumcision on venereal disease.
ellauri180.html on line 174: OBJECTIVES: Globally approximately 25% of men are circumcised for religious, cultural, medical, or parental choice reasons. However, controversy surrounds the procedure, and its benefits and risks to health. We review current knowledge of the health benefits and risks associated with male circumcision. METHODS: We have used, where available, previously conducted reviews of the relation between male circumcision and specific outcomes as "benchmarks", and updated them by searching the Medline database for more recent information. RESULTS: There is substantial evidence that circumcision protects males from HIV infection, penile carcinoma, urinary tract infections, and ulcerative sexually transmitted diseases. We could find little scientific evidence of adverse effects on sexual, psychological, or emotional health. Surgical risks associated with circumcision, particularly bleeding, penile injury, and local infection, as well as the consequences of the pain experienced with neonatal circumcision, are valid concerns that require appropriate responses. CONCLUSION: Further analyses of the utility and cost effectiveness of male circumcision as a preventive health measure should, in the light of this information, be research and policy priorities. A decision as to whether to recommend male circumcision in a given society should be based upon an assessment of the risk for and occurrence of the diseases which are associated with the presence of the foreskin, versus the risk of the complications of the procedure. In order for individuals and their families to make an informed decision, they should be provided with the best available evidence regarding the known benefits and risks. And they should also know what God thinks of it.
ellauri180.html on line 181: Anthropologists do not agree on the origins of circumcision. The English egyptologist, Sir Graham Elliot Smith, suggested that it is one of the features of a heliolithic' culture which, over some 15 000 years ago, spread over much of the world. Others believe that it may have originated independently within several different cultures; certainly, many of the natives that Columbus found inhabiting the New World' were circumcised. However, it is known that circumcision had been practised in the Near East, patchily throughout tribal Africa, among the Moslem peoples of India and of south-east Asia, as well as by Australian Aborgines, for as long as we can tell. The earliest Egyptian mummies (1300 BCE) were circumcised and wall paintings in Egypt show that it was customary several thousand years earlier than that.
ellauri180.html on line 183: In some African tribes, circumcision is performed at birth. In Judaic societies, the ritual is performed on the eighth day after birth, but for Moslems and many of the tribal cultures it is performed in early adult life as a rite of passage', e.g. puberty or marriage. Why the practice evolved is not clear and many theories have been proposed. Nineteenth century historians suggested that the ritual is an ancient form of social control. They conceive that the slitting of a man's penis to cause bleeding and pain is to remind him of the power of the Church, i.e. We have control over your distinction to be a man, your pleasure and your right to reproduce'. The ritual is a warning and the timing dictates who is warned; for the new-born it is the parents who accede to the Church: We mark your son, who belongs to us, not to you'. For the young adolescent, the warning accompanies the aggrandisement of puberty; the time when growing strength give independence, and the rebellion of youth.
ellauri180.html on line 185: Psychologists have extended this theory to incorporate notions of pain imprinting'. By encoding violence on the brain, child-maternal bonding is interrupted and a sense of betrayal is instilled in the infant; these are considered requisite qualities that enhance the child's ability for survival later in life. Indeed, some components of these psychological theories have recently been tested in prospective clinical trials and there is now evidence that neonates who are circumcised without local anaesthetic do have increased pain responses when 4- and 6-monthly vaccinations are administered.
ellauri180.html on line 187: Others believe that circumcision arose as a mark of defilement or slavery (fig. 1). In ancient Egypt captured warriors were often mutilated before being condemned to the slavery. Amputation of digits and castration was common, but the morbidity was high and their resultant value as slaves was reduced. However, circumcision was just as degrading and evolved as a sufficiently humiliating compromise. Eventually, all male descendents of these slaves were circumcised. The Phoenicians, and later the Jews who were largely enslaved, adopted and ritualized circumcision. In time, circumcision was incorporated into Judaic religious practice and viewed as an outward sign of a covenant between God and man (Genesis XVI, Fig. 2).
ellauri180.html on line 189: There are many other reasons why circumcision may have evolved. Some have suggested that it is a mark of cultural identity, akin to a tattoo or a body piercing. Alternatively, there are reasons to believe that the ritual evolved as a fertility rite. For example, that some tribal cultures apportion seasons' for both the male and female operation, supports the view that circumcision developed as a sacrifice to the gods, an offering in exchange for a good harvest, etc. This would seem reasonable as the penis is clearly inhabited by powers that produce life. Indeed, evidence of a connection with darvests is also found in Nicaragua, where blood from the operations is mixed with maize to be eaten during the ceremony. (Fig. 3). Although the true origins of circumcision will never be known, it is likely that the truth lies in part with all of the theories described.
ellauri180.html on line 195: Abernathy (1928) who was a reluctant surgeon) does report the use of the bistoury (knife) to achieve circumcision in men with gonoccocal phimosis'. He also states that the bleeding should be stanched with iodoform and boric', possibly indicating that sutures were not applied.
ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons.
ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality.
ellauri180.html on line 201: Neonatal circumcision techniques have evolved in parallel. It is clear from most surgical texts that circumcision of the new-born had become a regular request for the surgeon by the later part of the 19th century. For instance, Jacobsen (1893) warns of the importance of establishing a familial bleeding tendency from the mother before circumcision. He describes the case of four Jewish infants, each descended from a different grandchild of a common ancestress, all of whom died from haemorrhage after circumcision.
ellauri180.html on line 204: More than 2000 years of Jewish persecution has led to the development of alternative surgical procedures. Indeed, `uncircumcision as a measure to offset the oppression of Jews is cited in the Old Testament (I Maccabees 1:14-15) and surgical attempts to restore the prepuce have been well documented throughout history
ellauri180.html on line 209: It is surprising that despite the many billions of foreskins that have been severed over thousands of years, it is only recently that efforts have been made to understand the prepuce.
ellauri180.html on line 211: He concluded that only 4% of foreskins were fully retractile at birth, yet 90% were so by the age of 3 years. Of these remaining foreskins, most could be rendered retractile by gentle manipulation. Recent studies have suggested that by the age of 17 years, only 1% remain unretractile.
ellauri180.html on line 212: Gairdner made the astute observations that the slow period of preputial development corresponded with the age of incontinence. He felt that the prepuce had a protective role and noted that meatal ulceration only occurred in circumcised boys. Recently, a doctor writing anonymously in the BMJ provided an analogy suggesting that the prepuce is to the glans what the eyelid is to the eye.
ellauri180.html on line 214: To date, a more definite function cannot be ascribed to the prepuce, but as an accessible and ready source of fibroblasts, it has become a favourite tissue reservoir for cell-culture biologists and hence basic scientific research.
ellauri180.html on line 218: Notwithstanding the relative disinterest over the function of the prepuce, no other operation has been surrounded by controversy so much as circumcision. Should it be done, then when, why, how and by whom? Religious and cultural influences are pervasive, parental confusion is widespread and medical indications shift with the trends of the day. Doctors divide into camps driven by self-interest, self-righteousness and self-defence. It is not surprising that some of the most colourful pages in the medical literature are devoted to the debate.
ellauri180.html on line 220: For instance in 1950, Sir James Spence of Newcastle upon Tyne responded to the request from a local GP as follows:
ellauri180.html on line 222: `…Your patient C.D., aetat 7 months, has the prepuce with which he was born. You ask me with a note of persuasion in your voice, if it should be excised. Am I to make a decision on scientific grounds, or am I to acquiesce in a rate which took its origin at the behest of that arch-sanitarian Moses?…If you can show good reason why a ritual designed to ease the penalties of concupiscence amidst the sand and flies of the Syrian deserts should be continued in this England, land of clean bed-linen and lesser opportunity, I shall listen to your arguments ……(do you not) understand that Nature does not intend it (the foreskin) to be stretched and retracted in the Temples of the Welfare Centres or ritually removed in the precincts of the operating theatres…'.
ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth.
ellauri180.html on line 228: However, during the two World Wars, governments became increasingly interested in reducing the risk of venereal disease amongst their soldiers. Clearly, such pathology can have a profound effect on the efficiency of fighting armis. Indeed, in 1947 the Canadian Army found that whereas 52% of their soldiers had foreskins intact, 77% of those treated for venereal disease were uncircumcised. Persuasive arguments to circumcise all conscripts were proposed. Furthermore, it was an age-old observation, and indigenous African healers had promoted circumcision to prevent the transmission of sexually transmitted disease for centuries. As might be expected, the evidence did not withstand further scientific scrutiny and numerous contradictions were provided. However, there has recently been startling evidence that HIV infection is significantly associated with the uncircumcised status. Indeed, one author has recently suggested routine neonatal circumcision on a world-wide scale as a long-term strategy for the control of AIDS: a whole new chapter opens in this ancient debate!
ellauri180.html on line 230: Finally, controversy has arisen over who should perform the procedure. Once circumcision had been medicalized' in the 19th century, many surgeons were keen to take paying customers away from the religious men. As such, doctors were often quick to highlight the unforseen risks attendant on a non-medical procedure. For instance, Cabot (1924) described tuberculosis of the penis occurring when Rabbis with infected sputum sucked on the baby's penis to stop the bleeding. However, it has often been claimed that the incidence of complications in Jewish children is very low and that the final result is usually better than any hospital doctor can produce.
ellauri180.html on line 231: Irrespective, the circumcision of young boys has become a thriving business for all parties.
ellauri180.html on line 233: However, with a healthcare budget of $140 million per year in the USA (1990), insurance companies eventually forced closer scrutiny. Following such pressure, the first Task Force of Neonatal Circumcision from the American Academy of Pediatrics (1n 1975) concluded that there was no valid medical indication for this procedure. However, the pro-circumcision lobby was strong and the task force was forced to re-evaluate. In 1989, they conceded that there may be certain advantages to neonatal circumcision, although their recommendations did stop short of advising routine operation. Similar pressures in the UK have now resulted in only certain Health Authorities being prepared to pay for the procedure. These tend to be in regions with large ethnic minorities who otherwise may suffer form back street' circumcisions.
ellauri180.html on line 276: If you ever wanna see your progress, go read the painfully early stuff you wrote.
ellauri180.html on line 309: Things to note: Bobby looks far away, Lori (or whatever) looks at him. Bobby is up front, Lori stands back. Bobby is fully dressed, Lori shows tits and navel. Bobby is white & has neat white clothes, Lori is WOC & wears dirty neolithic gear. Bobby frowns, Lori smirks like a puppy. Zadaa! By the rivers of Babylon... ellauri180.html on line 316: It is important to start by trying your hardest to forget anything you think you know about black women and black female identity. As a white person, anything you would know about them you probably learned from media that is not controlled by or monitored by black women themselves. Meaning that it is likely not a good representation of black women at all.
ellauri180.html on line 318:
Autres questions posées.
ellauri180.html on line 339: Do serious research. ...
ellauri180.html on line 373: These worlds inspire us with new sensations and experiences, with quoting C.S. Lewis 'such beauty, awe, or terror as the actual world does not supply', with the stuff of desires, dreams, and dread.
ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit.
ellauri180.html on line 411: Nor could to-night’s gay feast restrain Eikä tämän illan nussiretki estänyt
ellauri180.html on line 430: And I untightened next the tress Ja hellitin hiukka köyttä kaulasta,
ellauri180.html on line 487: And they did live by watchfires—and the thrones, Eleltiin yönuotioilla, valtaistuimet,
ellauri180.html on line 496: Forests were set on fire—but hour by hour tunti tunnilta matalaxi, kaatuivat
ellauri180.html on line 503: And hid their eyes and wept; and some did rest Jotkut nojasivat poskeensa ja koitti hymyillä,
ellauri180.html on line 534: Which answer'd not with a caress—he died. Joka ei vastannut rapsutuxella,
ellauri180.html on line 561: The moon, their mistress, had expir'd before; Kuu, niiden emäntä oli kuollut ennemmin,
ellauri180.html on line 580: Those that survived here represented those that survive in sin, off of pain, and with an attitude of “making it” at all costs. Instead of coming together to find a new way to live like naked mole-rats, they only want to return to the past.
ellauri180.html on line 583: Quickly this illusion of equality is broken. Guys start eating one another after slaughtering the other creatures around them. Once more the reader gets a small degree of equality in the darkness. The “meagre” in this world are eating the meagre and not the "fat" the meagre as usual. Even those that are most loyal, dogs, “assail’d their masters”.
ellauri180.html on line 585: The single remaining loyal dog represents the last vestige of good within this world. He refused to turn to the sin that came so easily to the rest of the world, he was not changed (to the worse) by the darkness.
ellauri180.html on line 589: This act of seeking to find comfort in the burnt remains of religious, or at least holy (privately owned), texts, objects, or structures, after having destroyed them fits into the narrative of this sinful world being reduced to darkness. God (not mentioned) has tested these people and they have failed, only returning to religion when they are at their most desperate. That's an F.
ellauri180.html on line 594: Note the Darkness is a “She”. Figures.
ellauri180.html on line 619: Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. 24. helmikuuta Vladimir Putin vetosi venäläisiin. Hän sanoi päättäneensä käynnistää erityisen sotilasoperaation Donbassissa ukrainan demilitarisoimiseksi. Sen jälkeen länsimaat asettivat pakotteita Moskovaa vastaan, mutta kukaan ei halunnut auttaa Kiovaa muilla menetelmillä. Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. Televisioidussa puheessaan venäläisille presidentti Vladimir Putin sanoi, että olosuhteet "edellyttävät meiltä päättäväisiä ja välittömiä toimia, Donbassin kansantasavallat ovat pyytäneet apua".
ellauri180.html on line 636: Meidän on ymmärrettävä, että presidentti Putinin politiikassa pysymisen älykkyys ja älykkyys sekä koomikko Zelenskyin äly ovat vertaansa vailla. Siksi on mahdotonta sanoa, että Zelensky on saanut suuren strategin aseman tänä aikana, ja siksi hän puhuu tällaisista asioista, entinen eversti tiivisti. "Zelenskyi on hyvin yksinäinen Venäjää vastaan. Hän osoitti tiettyä naiivisuutta luottamalla länsimaisiin johtajiin ja heidän vahvoihin mutta epätarkkoihin tukilausuntoihinsa. Uskon, että hänet on jo uhrattu tai pikemminkin hylätty, mutta eurooppalaisilla ei ole suunnitelmaa B. Länsi ymmärtää, että Zelensky on valmis", Moreau sanoi. "Nämä ehdotukset eivät auta Zelenskyiä lainkaan. Päinvastoin, se tarkoittaa, että Macron ja Johnson odottavat Venäjältä erittäin nopeaa voittoa ja että kaikki on ohi Zelenskyille", uskoo "expertti".
ellauri180.html on line 645: - Nu påminner han mer och mer om Hitler. Hans drivkraft är hämnd och han ser ingenting annat än sin egen ideologi. Hans resonemang saknar helt och hållet faktagrund. Han är farlig. Farlig för ryska folket och för hela mänskligheten.
ellauri181.html on line 43: Oliko se sit Ivan Klima? His friend Philip Roth once described him, with his "Beatle haircut" and "carnivorous teeth" as "a much more intellectually evolved Ringo Starr". Ei kuulosta ihan tältäkään. Ivan Klima says "There are some differences between a dictatorship which is strong and one which is tired. By the late Eighties ours was a tired dictatorship. They were no longer killing people and they made every effort not to arrest people. In this condition of a dictatorship you could find your own freedom. You could not become rich, you could not travel except maybe to Hungary, but you could write." Olipa paha ettei voinut rikastua eikä lennellä ympäriinsä. Ja saihan sitä kirjoittaa, kuha ei julkaissut.
ellauri181.html on line 67: On olemassa useita pieniä palasia raporttiin akatemia. Kertojan ja Rotpeterin impresario , outo keskustelu Rotpeterin ja vierailijan välillä, sekä (väliaikaisesti hullun) ensimmäisen Rotpeter-opettajan kirjeen alku, on outo kohtaaminen. Ihmisen apina on tämän tarinan ensimmäisen persoonan kertoja, hän vain unohtaa uskomattoman inkarnaationsa puolet ja kommentoi niitä. On kuitenkin merkittävää, että nuoruuden muistot eivät ole enää tämän I: n käytettävissä; he ovat tukahdutettuja. Tämä heijastaa traumaa hänen väkivaltaisesta sieppauxestaan alkuperäisestä tilastaan. Kaiken kaikkiaan tarina ei tule esiin kokemisen, vaan narratiivisen ja reflektiivisen izen. Koska kertomus on ensisijaisesti suunnattu arviointiin ja arviointiin, ja todellakin melko korkeammasta näkökulmasta, koska Punaisen Pietarin horisontti kattaa eläimen ja ihmisen olemassaolon, luonnollisen vaiston ja hengellisen kurinalaisuuden, vapauden ja sosiaalisen organisaation. Rotpeterin kommentit eivät koske vain hänen omaa tarinaansa, vaan myös kuvan, jonka ihmiset tekevät izeään.
ellauri181.html on line 119: Überblicke ich meine Entwicklung und ihr bisheriges Ziel, so klage ich weder, noch bin ich zufrieden. Die Hände in den Hosentaschen, die Weinflasche auf dem Tisch, liege ich halb, halb sitze ich im Schaukelstuhl und schaue aus dem Fenster. Kommt Besuch, empfange ich ihn, wie es sich gebührt. Mein Impresario sitzt im Vorzimmer; läute ich, kommt er und hört, was ich zu sagen habe. Am Abend ist fast immer Vorstellung, und ich habe wohl kaum mehr zu steigernde Erfolge. Komme ich spät nachz von Banketten, aus wissenschaftlichen Gesellschaften, aus gemütlichem Beisammensein nach Hause, erwartet mich eine kleine halbdressierte Schimpansin, und ich lasse es mir nach Affenart bei ihr wohlgehen. Bei Tag will ich sie nicht sehen; sie hat nämlich den Irrsinn des verwirrten dressierten Tieres im Blick; das erkenne nur ich, und ich kann es nicht ertragen. Himskatti toipa oli taas aika tahmeaa misokeittoa. Koko raportti on passiivis-aggressiivinen ja selvästi narsistinen.
ellauri181.html on line 132: The Theory of Basic Human Values is a theory of cross-cultural psychology and universal values that was developed by a guy called Shalom H. Schwartz. The theory extends previous cross-cultural communication frameworx such as Hofstede's cultural dimensions theory. Schwartz identifies ten basic human values, each distinguished by their underlying motivation or goal, and he explains how people in all cultures recognize them. There are two major methods for measuring these ten basic values: the Schwartz Value Survey and the Portrait Values Questionnaire. A particular value can conflict or align with other values, and these dynamic relationships are typically illustrated using a circular graphic in which opposite poles indicate conflicting values.
ellauri181.html on line 134: One of the main limitations of this theory lies in the methodology of the research. The SVS is quite difficult to answer, because respondenz have to first read the set of 30 value items and give one value the highest as well as the lowest ranking (0 or −1, depending on whether an item is opposed to their values). Hence, completing one questionnaire takes approximately 12 minutes resulting in a significant amount of only half-filled in forms. Furthermore, many respondenz have a tendency to give the majority of the values a high score, resulting in a skewed responses to the upper end. However, this issue can be mitigated by providing respondenz with an additional filter to evaluate the items they marked with high scores. When administering the Schwartz Value Survey in a coaching setting, respondenz are coached to distinguish between a "must-have" value and a "meaningful" value. A "must-have" value is a value you have acted on or thought about in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 6 or 7 on the Schwartz scale). A "meaningful" value is something you have acted on or thought about recently, but not in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 5 or less).
ellauri181.html on line 136: Another methodological limitations are the resulting ordinal, ipsatised (?) scores that limit the type of useful analyses researchers can perform.
ellauri181.html on line 145: Shalom H. Schwartz (Hebrew: שלום שוורץ) is a social psychologist, cross-cultural researcher and creator of the Theory of Basic Human Values (universal values as latent motivations and needs). He also contributed to the formulation of the values scale in the context of social learning theory and social cognitive theory.
ellauri181.html on line 146: After completing his master's degree in social psychology and group development at Columbia University and completing his rabbinical studies, Schwartz received his Ph.D. in social psychology from the University of Michigan, and subsequently taught in the sociology department of the University of Wisconsin–Madison, and in 1973 became a professor. From 1971-73, Schwartz was a visiting lecturer in the department of psychology at the Hebrew University. In 1979, Schwartz moved to Israel with his wife and three children. He joined the department of psychology at the Hebrew University, where he holds the post of Leon and Clara Sznajderman Professor Emeritus of Psychology. He is now retired, but continues his research activity, as well as developing and promoting his Basic Human Values Theory.
ellauri181.html on line 148: During the 1970s and 1980s, Schwartz was following the studies of Geert Hofstede about human values and built upon them in his research on pro-social and altruistic behavior. His research has since included studies on the development and consequences of a range of behavioral attitudes and orientations, such as religious belief, political orientation and voting, social group relations, consumer behavior, as well as the conceptualization of human values across cultures.
ellauri181.html on line 150: Schwartz is a fellow of the American Psychological Foundation and is a member of the American Sociological Foundation, European Association of Experimental Social Psychology, the Israel Psychological Association, the Society for Experimental Social Psychology, and the Society for Personality and Social Psychology. He is president of the International Association for Cross-Cultural Psychology. He coordinates an international project in more than 70 countries that studies the antecedenz and consequences of individual differences in value priorities and the relations of cultural dimensions of values to societal characteristics and policies. His value theory and instrumenz are part of the ongoing, biannual European Social Survey.
ellauri181.html on line 154: Purpose: To identify personal values that are robust across cultures and that can help explain diversity and conflict in values.
ellauri181.html on line 156: Description: Six main features, relevant to all values, are described first. This is followed by an outline of ten basic personal values, with a guide to which are congruent and which conflict. These six features are relevant to all values.
ellauri181.html on line 158:
Six main features of values
ellauri181.html on line 193: “Power – Defining goal: social status and prestige, control or dominance over people and resources.”
ellauri181.html on line 197: “Conformity – Defining goal: restraint of actions, inclinations, and impulses likely to upset or harm others and violate social expectations or norms.”
ellauri181.html on line 199: “Tradition – Defining goal: respect, commitment, and acceptance of the customs and ideas that one’s culture or religion provides.”
ellauri181.html on line 201: “Benevolence – Defining goal: preserving and enhancing the welfare of those with whom one is in frequent personal contact (the ‘in-group’).”
ellauri181.html on line 210: The figure below provides a quick guide to values that conflict and those that are congruent. There are two bipolar dimensions. One “contrasz ‘openness to change’ and ‘conservation’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize independence of thought, action, and feelings and readiness for change (self-direction, stimulation) and values that emphasize order, self-restriction, preservation of the past, and resistance to change (security, conformity, tradition).”
ellauri181.html on line 214: “The second dimension contrasz ‘self-enhancement’ and ‘self-transcendence’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize concern for the welfare and interesz of others (universalism, benevolence) and values that emphasize pursuit of one’s own interesz and relative success and dominance over others (power, achievement).”
ellauri181.html on line 216: “Hedonism shares elemenz of both openness to change and self-enhancement.”
ellauri181.html on line 218: Schwartz’ work also examines relationships between different values in more detail, which is useful for a richer analysis of how values affect behaviour and attitudes, as well as the interesz that they express. Although the theory distinguishes ten values, the borders between the motivators are artificial and one value flows into the next, which can be seen by the following shared motivational emphases:
ellauri181.html on line 227: Stimulation and Self-direction—intrinsic interest in novelty and mastery;
ellauri181.html on line 231: Universalism and Benevolence—enhancement of others and transcendence of selfish interesz;
ellauri181.html on line 239: Tradition and Security—preserving existing social arrangemenz that give certainty to life;
ellauri181.html on line 243: Security and Power—avoiding or overcoming threaz by controlling relationships and resources.
ellauri181.html on line 247: Spirituality was considered as an additional eleventh value, however, it was found that it did not exist in all cultures. Sixköhän se Franklinin ylimääräinen 13. hyvekin (nöyryys) jäi puuttumaan sen saldosta?
ellauri181.html on line 370: ipsative (not comparable) (psychology) Denoting a measure that forces an individual to choose among multiple false options. Myers-Briggs uses ipsative measures, whereas the Five-Factor Model uses normative measures.
ellauri181.html on line 374: In psychology, ipsative measures (/ˈɪpsətɪv/; from Latin: ipse, 'of the self') are those where respondents compare two or more desirable options and pick the one they prefer most. Sometimes called a forced-choice scale, this measure contrasts Likert-type scales in which respondents score—often from 1 to 5—how much they agree with a given statement (see also norm-referenced test).
ellauri181.html on line 376: While mean scores from Likert-type scales can be compared across individuals, scores from an ipsative measure cannot. To explain, if an individual was equally extroverted and conscientious and was assessed on a Likert-type scale, each trait would be evaluated singularly, i.e. respondents would see the item "I enjoy parties" and agree or disagree with it to whatever degree reflected their preferences.[citation needed]
ellauri181.html on line 378: If the same traits were evaluated on an ipsative measure, respondents would be forced to choose between the two, i.e. a respondent would see the item "Which of these do you agree with more strongly? a) I like parties. b) I keep my work space neat and tidy."
ellauri181.html on line 380: Comparison between two Ipsative measures may be more useful for evaluating traits within an individual, whereas Likert-type scales are more useful for evaluating traits across individuals. That is: at best, ipsative tests can be used for observing direction (but not magnitude) of change per individual.
ellauri181.html on line 382: Additionally, ipsative measures may be useful in identifying faking. However, ipsative measures may, especially among testing-naïve individuals exhibiting high levels of conscientiousness and/or neuroticism, decrease test validity by discouraging response and/or encouraging non-response. For example, a test's authors may force respondents to choose between "a) Animals chase me in my dreams" and "b) My dreams are nice" in an effort to see whether a given respondent is more inclined toward "faking bad" or toward "faking good." When faced with such a question, a child frequently terrified by nightmares that rarely if ever involve animals, and especially one whose parents have foolishly taught him/her/it strict rules against lying, may simply refuse to answer the question given that for that respondent nearly all of the time both descriptions are inaccurate. Even a previously presented guideline "Choose the answer that [best/better] describes you" may be unhelpful in such a situation to responders who worry that endorsing one item or the other will still involve stating it to be accurate or "well"-descriptive to some positive degree. Only if the guideline is presented as "Choose the answer that more accurately or less inaccurately describes you" and the above-described responder is sophisticated enough to reason out his/her response in terms of "Despite the infrequency with which I have nice dreams, I have them [more frequently / less infrequently] than dreams in which animals chase me" (or, in theory, vice versa) will such a responder be willing to answer the question—and phrasing the guideline in this way bears its own cost of making the question reveal less about the respondent's propensities because the respondent is no longer forced to "fake" one way or another.[citation needed].
ellauri181.html on line 384: What idiots! And these monkeys test the rest? Yep!
ellauri181.html on line 545: How can we speak of alignment and the potential for mismatch stress without addressing the issues of ethics, virtues and values? We were shocked in the first few years of the 21st century to discover that the global companies that we had trusted, and invested our retirement and life savings with had lied to us. They lied to the public, about earnings. They lied about their value and their investmenz. Many thousands of people lost their life savings. Hundreds of thousands had been duped. Millions had been take advantage of!
ellauri181.html on line 554: *Franklin Covey Co., trading as FranklinCovey and based in Salt Lake City, Utah, is a provider of leadership, individual effectiveness, and business execution training and assessment services for organizations and individuals. The company was formed on May 30, 1997, as a result of merger between Hyrum W. Smith's Franklin Quest and Stephen R. Covey's Covey Leadership Center. Among other producz, the company has marketed the FranklinCovey planning system, modeled in part on the writings of Benjamin Franklin, and The 7 Habiz of Highly Effective People, based on Covey's research into leadership ethics.
ellauri181.html on line 584:
. Reolution - Resolve to perform what you ought; perform without fail what you resolve.
ellauri181.html on line 589:
. Moderation - Avoid extremes; forbear resenting injuries so much as you think they deserve.
ellauri181.html on line 595: Franklin then took his list to a respected friend who happened to be a Quaker. Franklin explained to his Quaker friend that he, Franklin, was disappointed in the progress in his life to this point and that he intended to turn his life around. From now on Franklin intended to live his life according to his list of virtues. Each day he would read the list and each week he would focus on a different virtue. Repeating the process over and over again until he had become one with his virtues.
ellauri181.html on line 610: The rest is history. Franklin went on to become one of the most productive, successful and self- actualized people in all of history. He knew what mattered most. That was how he could set about being an author, a printer, an inventor, a father, a politician, the first American Ambassador to France, the inventor of bifocals, swim flippers, lightening rods, hundreds of other things and the Franklin stove and how he could found a public library, a hospital, an insurance company and a fire company and help to write the Declaration of Independence and the Constitution.
ellauri181.html on line 624: Presidentti Biden varoitti Putinia: Vapaus voittaa tyrannian! Venäjän hyökkäys Ukrainaan hallizi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ensimmäisen kansakunnan tila -puheen alkua. Bidenin mukaan vapaus tulee aina voittamaan tyrannian ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tulee maxamaan sodasta korkean hinnan.
ellauri181.html on line 645: Ihmisen fysiologiaa tutkittaessa tutkitaan kuitenkin melkein aina miehiä. Yxi seuraus tästä on ollut adrenaliininhuuruisen taistele tai pakene -reaktion korostaminen. Mezästysretkellä saaliin kimppuun käyminen ja pakoon pötkiminen ovat käypiä reaktioita. Ne eivät kuitenkaan sovi kotiluolaa ja jälkikasvua suojelevien naisten selviytymiskeinoixi, vaan hädän hetkellä naiset kokoontuvat miettimään yhdessä vaihtoehtoja. Tapa hämmästyttää miestä, jonka pitää kunnia-asiana ratkaista pulma muilta kysymättä.Mitä enemmän äidin veressä on lisämunuaisen kuoren tuottamaa kortisolia, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän vastaa lapsen tarpeisiin. Kehon lievä hälytystila parantaa naisen muistia ja auttaa vainuamaan jälkikasvua vaanivaa vaaraa. Myös estrogeeni parantaa muistia, koska se hidastaa kortisolin hajoamista. Kortisolin vuoxi nainen muistaa stressaavat tilanteet miehiä herkemmin ja kauemmin, mistä juontuukin Legaton kirjan nimi. Naisia ei kuitenkaan saisi altistaa liian rajuille kokemuxille, koska liian suuri veren kortisolipitoisuus puolestaan kutistaa aivojen hippokampusta haitaten siten muistia. Sixipä naisilla on isot pikkuaivot, miehillä isot pikkuveitikat.
ellauri182.html on line 50: Rei, Shag ja pikkuveli Angus on kaikki ikäviä koleerikkoja. Kylmiöitä paskiaisia. Kaiketikin puolihindu puolisaku Suyata on ize sellainen. Penkkiurheilijana se pahexuu kun Akemi teki olumpiakisoissa ukemin tahalteen. "Eziis edes yrittänyt? Se sai minut jotenkin vihaisexi." Vielä enemmän se on säikähtävinään Akemin lähentelyä. Shag hutaisi sitä puoliunisena turpaan. Se oli oikein sille! Poikaystäväni oli lyönyt minua. Kauhistuttava rajaviiva oli ylitetty. Shiseidon peräpuikko peitti perääni tunkevan stressifinnin. Reistä on tullut huora, tai vähintäänkin kiero ämmä sulasta mustasukkaisuudesta Shagin pikkuveljelle.
ellauri182.html on line 76: Sotaro (“soh-TAH-roh”) is Mikage’s old boyfriend. He is tall, cheerful, and the eldest son of a large family. At one time Mikage loved Sotaro’s “lively frankness,” but his straightforward manners have become “obnoxious.” Sotaro’s aggressive personality bothers Mikage because she “couldn’t keep pace with it.” Sotaro says derogatory things about Yuichi, and informs Mikage that Yuichi has a girlfriend. Sotaro has something in common with Vitali Razumov.
ellauri182.html on line 80: Eriko (“Eh-REE-koh Tah-NAH-bee”) is Yuichi’s mother, who invites Mikage to stay at his/her home. Eriko is a transsexual and had previously been Yuichi’s father. Mikage’s first impression of Eriko is “overwhelming.” Mikage describes him/her as “an incredibly beautiful wo/man” who “seemed to vibrate with life force.” Eriko represents an ideal of feminine beauty, charm, and strength for Mikage. At times, Mikage finds it hard to believe that this woman had once been a man, or is still a man—some ambiguities over Eriko’s gender remain, both for the reader and for the characters. Yuichi refers to Eriko as both his mother and father, and other characters refer to Eriko as both “she” and “he.” Mikage could easily keep pace with Eriko.
ellauri182.html on line 84: As the story progresses, Mikage thinks about and confronts major issues in life: death, hope, friendship, loneliness, and love. (Cf. Pilin vastaava lista virsikirjan lisälehdistä edellisessä albumissa. Montako erilaista apinan elettä ja pierua näihin tarvitaan?
ellauri182.html on line 90: After eating a delicious, hot meal that lifts her spirits, Mikage gets an idea. She hires a taxi for the long ride to Yuichi’s hotel and then climbs a balcony to present Yuichi with the same food that she had enjoyed.
ellauri182.html on line 92: Nori (“NOUGH-ree”) works with Mikage and Kuri at the cooking school. Mikage describes her as a “proper young lady,” which means that she is attractive, tastefully dressed, and well-mannered.
ellauri182.html on line 94: The 1989 film centers around Mikage, a young woman who loses her parents when young. She grows up in a lonely household with her grandmother who dies when Mikage reaches adulthood. Grief-stricken, she finds solace in the kitchen. Yuichi, a friend of Mikage's deceased grandmother, invites her to live with him and his mother. Then Mikage discovers that Yuichi's mother is actually her cross-dressing father. On the other hand, Mikage realizes that the wealth of gadgetry in Yuichi's kitchen is lovingly detailed... --- Unfortunately, that's all, this film is water under the bridge, overtaken by a 2019 gory crime film of the same name.
ellauri182.html on line 104: Symbolism appears throughout Yoshimoto’s story. For the protagonist, kitchens symbolize places of contentment, safety, and healing. Mikage claims, “to me a kitchen represents some distant longing engraved on my soul.” When she is despondent, her dreams of kitchens keep her going. She takes to the kitchen and learns cooking as a way of overcoming feelings of meaninglessness and despair; cooking represents her new attitude toward life. Like kitchens and cooking, food also plays a symbolic role in the story. Mikage is constantly presenting her friends with food; her life changes when she takes a job at a cooking school; and the climax of the story occurs when Mikage brings a dish of special food to Yuichi in his secluded hotel room. Eat my shorz.
ellauri182.html on line 110: A few generations ago in Japan, food preparation was considered a lower class occupation; in economically advantaged households, servants frequently provided the cooking. By the mid-1980s, and as reflected in “Kitchen,” food preparation has become a respectable career as well as an art form. Kitchens are now the showcases of Japanese consumer wealth, filled with new technologies and electronic gadgets, and artful cuisine reflects social sophistication.
ellauri182.html on line 127: Mikage states, “I can’t believe in the gods,” but at the same time she admits her confusion when she implores the “gods—whether they existed or not,” to “please let me live.” Mikage does not have a solid religious belief system to provide meaning for her life, so she turns to other sources for meaning, including friends and her own inward search. Wrong! !No es eso! !No es eso! You should turn to Amitabha!
ellauri182.html on line 130: Sartre urged the personal freedom of choice in the face of life’s unknowns, and claimed that seizing freedom was each person’s duty. These ideas of free will and personal responsibility are also introduced in “Kitchen.” Mikage makes the statement: “People aren’t overcome by situations or outside forces; defeat invades from within,” when she begins to realize that she has responsibility for her own life and its pain. Other people can no longer help her; she must take charge of things herself, “with or without” Yuichi.
ellauri182.html on line 133: Toward the climax of the story, when Mikage is climbing a hotel balcony in a daring moment of “utter desperation,” she contemplates the concept of free will. Up to this point in the story, Mikage has tended to believe in fate and in premonitions, which are beliefs that other powers are making decisions for her. She has also stated that “we have so little choice,” and that “we live like the lowliest worms.” Undergoing an existential change, Mikage finally admits to herself and the reader that human beings are ultimately free because “we’re constantly making choices. With the breaths we take every day, with the expression in our eyes, with the daily actions we do over and over, we decide.” She states that even when people think that they are being acted upon by outside forces, they are in reality choosing their situations and actions, sometimes subconsciously.
ellauri182.html on line 139: The alternative is of course the sexless intimacy of the fag hag and her chosen friends. The heroines of Yoshimoto’s fiction are not exactly fag hags, nor are they innocent. Mikage and Satsuki are young women. But grown-up sexual relationships are still beyond their grasp. Instead, in the security of their private kitchens, they dream nostalgic dreams, and shed melancholy tears about the passing of time. This is the stuff of great Japanese poetry, and absolute kitsch. Yoshimoto Banana is not yet a mistress of poetry, but she is a past master of kitsch.
ellauri182.html on line 157: L’introduction à la théorie du phénomène psychique est également publié en 1971. Il traite, dans d'autres essais, des auteurs occidentaux tels que Georges Bataille, Maurice Blanchot, Michel Leiris, Henry Mille, Carl-Gustav Jung ou encore Gaston Bachelard, et dialogue avec Michel Foucault ou Jean Baudrillard.
ellauri182.html on line 158: Sen töräyxiä julkaistiin taskukirjana. Sen paras kaveri oli l'essayiste Shigesato Itoi, célèbre aussi comme auteur de slogans publicitaires.
ellauri182.html on line 178: Rennyo is generally credited by Shin Buddhists for reversing the stagnation of the early Jōdo Shinshū community, and is considered the "Second Founder" of Jōdo Shinshū. His portrait picture, along with Shinran's, are present on the onanizing (altar) area of most Jōdo Shinshū temples. However, Rennyo has also been criticized by some Shin scholars for his engagement in medieval politics and his alleged divergences from Shinran's original thought.
ellauri182.html on line 185: Amitābha is the principal buddha in Pure Land Buddhism, a branch of East Asian Buddhism. In Vajrayana Buddhism, Amitābha is known for his longevity attribute, magnetising Western attributes of discernment, pure perception and purification of the aggregates with a deep awareness of emptiness of all phenomena. According to these scriptures, Amitābha possesses infinite merit resulting from good deeds over countless past lives as a bodhisattva named Dharmākara. Amitābha means "Infinite Light", and Amitāyus means "Infinite Life" so Amitābha is also called "The Buddha of Immeasurable Light and Life". Kuulostaa ihan määzhik kortilta.
ellauri182.html on line 187: As in other Pure Land Buddhist schools, Amitābha is a central focus of the Buddhist practice, and Jōdo Shinshū expresses this devotion through a chanting practice called nembutsu, or "Mindfulness of the Buddha [Amida]". The nembutsu is simply reciting the phrase Namu Amida Butsu ("I take refuge in Amitābha Buddha"). Jōdo Shinshū is not the first school of Buddhism to practice the nembutsu but it is interpreted in a new way according to Shinran. The nembutsu becomes understood as an act that expresses gratitude to Amitābha; furthermore, it is evoked in the practitioner through the power of Amida's unobstructed compassion. Therefore, in Shin Buddhism, the nembutsu is not considered a practice, nor does it generate karmic merit. It is simply an affirmation of one's gratitude. Indeed, given that the nembutsu is the Name, when one utters the Name, that is Amitābha calling to the devotee. This is the essence of the Name-that-calls.[7]
ellauri182.html on line 190: In another departure from more traditional Pure Land schools, Shinran advocated that birth in the Pure Land was settled in the midst of life. At the moment one entrusts oneself to Amitābha, one becomes "established in the stage of the truly settled". This is equivalent to the stage of non-retrogression along the bodhisattva path.
ellauri182.html on line 193: The goal of the Shin path, or at least the practicer's present life, is the attainment of shinjin in the Other Power of Amida. Shinjin is sometimes translated as "faith", but this does not capture the nuances of the term and it is more often simply left untranslated.[8] The receipt of shinjin comes about through the renunciation of self-effort in attaining enlightenment through tariki. Shinjin arises from jinen (自然 naturalness, spontaneous working of the Vow) and cannot be achieved solely through conscious effort. One is letting go of conscious effort in a sense, and simply trusting Amida Buddha, and the nembutsu.
ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings.
ellauri182.html on line 200: What is a word for name-calling? In this page you can discover 11 synonyms, antonyms, idiomatic expressions, and related words for name-calling, like: mad-quite, abusing, Oooooooooh, insult, names, foul-language, insulting, rudeness, bad-language, derogating and white-slavery.
ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions.
ellauri182.html on line 320: Humans display these facial expressions as 'subconscious calls for help'.
ellauri182.html on line 323: Primates known to show similar expressions to humans when laughing.
ellauri182.html on line 327: They could be seen raising their chins and pressing their lips together in concentration.
ellauri182.html on line 329: Researchers believe that humans might use the expressions as a way of calling for help from others.
ellauri182.html on line 335: Facial expressions showing frustration and determination are subconscious calls for help. ellauri182.html on line 339: Myterä ja hirvittävän hidassoutuinen islantilainen dekkari jonka sankaritar näyttää mulatilta on silti selvä todiste anglosaxien valloituxesta tuhkasaarella. Joka toinen sana dekkarin ja ikenekkään puotipuxun keskustelusta convenience storessa on enkkua. Hai ja bai ja sori, ei sentään tänx. Surullista.
ellauri182.html on line 376: word blók "bloke" can be mentioned: it acquires the endings -ar in genitive
ellauri182.html on line 390: But times are changing, Icelandic society is constantly under the pressure of new
ellauri182.html on line 407: Kun rotat joutuvat ahdistuxiin rotanpesässä, ne ärtyvät ja alkavat pureskella toisiaan, lopulta tulee kahakoita ja niiden seurauxena ahtauskin vähän hellittää. Nyt ollaan maapallolla apinoiden kanssa samassa pisteessä. Idän paviaanit kirkuvat ja alkavat hyökkäillä Ukrainan termiittilinnaan itäpuolelta, lännen simpanssit aukovat torahampaista kitaansa ja äyskivät takaisin sen länsipuolelta. Siinä hötäkässä ihanasti unohtuvat niin pandemia kuin ilmastonmuutoskin. Eiköhän kaverit aleta kaivaa taas esiin tota turvetta, kun ei veli venäläiseen kaasuun enää tohdi turvata?
ellauri182.html on line 419: The Zen circle is a simple, stark black circle usually painted on white paper in ink. Typically the circle is said to represent the material world that continues endlessly without cessation. There is a beginning to life (where the brush first touches the paper) and an end (where the brush leaves the paper), but this beginning and end continue one after the other, thereby signifying the wheel of birth, death and rebirth. The space within that circle is the emptiness, or the void, the understanding of which lies at the heart of Zen and the experience of which is the goal of meditation.
ellauri182.html on line 437: What is inside and what is outside is the same. Plain white paper. The circle - the idea of separation - is an illusion. The circle, which creates the duality of 'inside' and 'outside' or 'here' and 'there' is a false representation. The cycle of 'life' and 'death' that the circle shows is itself nothing more than a trick of the conscious mind that habitually creates opposites where none in fact exist. You're actually dead already.
ellauri183.html on line 56: Earlier thinkers, however, were Sanjaya Belatthaputta, a 5th-century BCE Indian philosopher who expressed agnosticism about any afterlife, and Protagoras, a 5th-century BCE Greek philosopher who expressed agnosticism about the existence of the gods.
ellauri183.html on line 63: Nida-Rümelin, Julian (2009). "Philosophical grounds of humanism in economics". In Heiko Spitzeck (ed.). Humanism in Business. Shiban Khan, Ernst von Kimakowitz, Michael Pirson, Wolfgang Amann. Cambridge University Press. ISBN 978-0-521-89893-5.
ellauri183.html on line 86: In a 1974 New York Review of Boox essay, Roth took on Malamud, his friend and literary father-figure, criticizing him for creating characters that were suffering Jews, virtuous victims, full of “righteousness and restraint,” lacking their stereotypical “libidinous or aggressive activities.” Though he didn’t use the phrase, Malamud had painted them as Christ-like in their poverty, pain, moral goodness, and quest for redemption. By contrast, the Christian characters, like Frank Alpine, were full of sexual lust and transgressive behavior — the bad goy to Morris Bober’s good Jew. “The Assistant,” Roth wrote, was a book of “stern morality.”
ellauri183.html on line 88: Roth contrasted Malamud’s protagonisz to the exuberant Jewish characters created by Saul Bellow, especially the picaresque Augie March, and his own hypersexual Alexander Portnoy. In effect, Roth said, Malamud had created Jews who were stereotypes, not fully realized human beings like him and Sal.
ellauri183.html on line 93: Little wonder that Malamud refused to talk to Roth for several years. They were reconciled in May 1978, when Malamud and his wife, Ann, accepted a dinner invitation in London from Roth and Claire Bloom, who were then living together. The two men kissed on the lips like Brezhnev and Honecker and resumed their friendship, according to a memoir by Malamud’s daughter, Janna Malamud Smith.
ellauri183.html on line 96: As a reward for winning the feud, U.S. President Barack Obama presented the 2010 National Lizardities Medal to novelist Philip Roth during a ceremony in the East Room of the White House, on March 2, 2011 in Washington, DC. Getty Images.
ellauri183.html on line 106: "In many ways, I am a real child of the Depression. There was no money around, and until I could support my family, I didn't know what to do with my hands. That's the force of my strength of obligation. I am in many ways a strong-willed man."
ellauri183.html on line 139: Tää juttu kosketti siis Malamuuttia, kerzen oma Jenna tytär oli tollanen uskonluopio. Bernie ajatteli et jos toinen niistä oli jutku ja toinen kristitty, saaresta ei tulisi paratiisia. No vizi ei muutenkaan, kun molemmat on koiraita ja vielä eri lajia.
ellauri183.html on line 164: The book is written under a pseudonym, Johannes de silentio, who discusses the biblical story of Abraham's obedient response to God's command to sacrifice his only son, Isaac. Largely on the basis of this story, Abraham has come to be regarded within the Judeo-Christian tradition as the "father of faith". Reflecting on Abraham's willingness to kill his own son therefore provides Kierkegaard with an opportunity to raise difficult questions about the nature, and the value, of Christian faith.
ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law.
ellauri183.html on line 168: In Fear and Trembling, Kierkegaard follows Kant in emphasising that Abraham's decision is morally repugnant and rationally unintelligible. However, he also shows that one consequence of Kant's view is that, if nothing is higher than human reason, then belief in God becomes dispensable. Unlike both Kant and Luther, Kierkegaard does not promote a particular judgment about Abraham, but rather presenz his readers with a dilemma: either Abraham is no better than a murderer, and there are no grounds for admiring him; or moral duties do not constitute the highest claim on the human being. Fear and Trembling does not resolve this dilemma, and perhaps for a religious person there is no entirely satisfactory way of resolving it.
ellauri183.html on line 170: The dilemma is not unique to Abraham's situation. Kierkegaard was writing for 19th-century readers who regarded themselves as Christians – that is to say, as people who believed in the authority and goodness of God. By emphasising the difficulty of understanding Abraham's response to the divine command, he emphasises the difficulty of faith izelf. Implicit in his analysis of the story of Abraham is the question: would you do what Abraham did? How could you do such a thing? It seems unlikely that anyone who really thinx about these questions would conclude that he or she would have acted as Abraham did. Just as Abraham's faith is tested by God in the Book of Genesis, so the reader's own faith is tested by personal reflection on the biblical story.
ellauri183.html on line 180: When Abraham raises his knife over Isaac's body, this symbolises the fact that every human relationship is haunted by the prospect of death. Love always ends in loss, at least within this life. One response to this existential fact – perhaps the most common response – is to avoid the issue of mortality as much as possible. An alternative response is to face up to the inevitable pain of loss and to relinquish the beloved in advance, so to speak, by giving up hope of enjoying a happy relationship within this lifetime. (This "movement of resignation" is described as "monastic", although it does not literally entail becoming a recluse. It is an internal movement, an adjustment of expectations.) In Kierkegaard's view, this is more noble than the first option, but it is very far from the courage of Abraham, who continues to love Isaac and enjoy his relationship to him in full awareness of the suffering that his death would bring. This aspect of the interpretation of Abraham offered in Fear and Trembling suggesz that, far from being an individualist, Kierkegaard regards human relationships as essential to life.
ellauri183.html on line 182: In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith.
ellauri183.html on line 186: Clare Carlisle studied philosophy and theology at Trinity College, Cambridge, gaining her BA in 1998 and her PhD in 2002, and she remains grateful to Trinity College for the scholarship that supported her doctoral studies. Her travels in India after completing her PhD deepened her interest in devotional and contemplative practices. She is the author of six boox, most recently On Habit (Routledge, 2014), Philosopher of the Heart: The Restless Life of Søren Kierkegaard (Allen Lane / Penguin / FSG, 2019), and Spinoza’s Religion: A New Reading of the Ethics (Princeton University Press, 2021).
ellauri183.html on line 188: Professor Carlisle joined King’s in 2011, and in addition to her research and teaching for the Department of Theology and Religious Studies she worx in the Office of the Dean as AKC Director. In 2015 she became an AKC (Associate of King’s College).
ellauri183.html on line 192: Is stealing from a small shop worse than from a chain? Clare Carlisle's moral QA column in Guardian. God's Lamb's report emphasises the severity of property crime, highlighting research by the Policy Exchange thinktank which found that half of burglary victims do not hear back from police after reporting the crime! By moral absolutism, shoplifting and burglary are both absolutely wrong, and equally as bad as fornication or murder.
ellauri183.html on line 216: Kuuluisassa taantumupuheessa 1931 "El filósofo volvía a pedir a los republicanos que no falsificaran la República. Es frecuente reseñar la frase ¡No es esto, no es esto!. La República es una cosa. El radicalismo es otra."
ellauri183.html on line 218: Su fraseología indicaba claramente su desengaño ante los resultados del sufragio universal y la necesidad de una autoridad inteligente y paternalista en manos de una élite.
ellauri183.html on line 223: El pensamiento de Ortega se suele dividir en tres etapas:
ellauri183.html on line 242: Ortega, en este período de falta de democracia, escribe en La rebelión de las masas que la historia, el progreso, se llevan a cabo por el trabajo de las minorías. Si va a haber una renovación, entonces, esto debe ser hecho por los mejores, que van a ser, sin embargo, reclutados de una manera liberal-democrática. Ortega teme que las masas van a pedirle todo al estado y que este les conceda todo a cambio de obediencia ciega: esto causaría un fracaso para emancipar a las masas. Su visión de la vida es básicamente libertaria con referencias principalmente anarquistas presentes en todos sus escritos. Trae consigo el liberalismo y el socialismo: el liberalismo debe perseguir una emancipación total del individuo (cualquiera que sea la clase a la que pertenezca), el socialismo debe abandonar el estado de estadolatría y terminar persiguiendo un igualitarismo excesivamente extremo.
ellauri183.html on line 244: El advenimiento de las masas al pleno poder social es un hecho que debemos reconocer: provoca una crisis en la Sociedad Europea porque las masas no pueden liderar la sociedad. Esto no significa que puedan elegir a sus propios representantes. El problema es la hiperdemocracia: eso es la emancipación sin asumir la responsabilidad. El fenómeno de la aglomeración se produce durante este período: ciudades llenas, trenes completos, hoteles completos, las masas están en los lugares públicos. Esto no es malo, es una indicación de la civilización, «aunque el fenómeno es lógico, natural, no se puede negar que no ocurrió antes». Esto no se debe a un auge demográfico sino a la masificación de la sociedad (estos individuos preexistían, pero aún no formaban una masa). En todo esto hay un elemento negativo: los mejores (según sus cualidades) son absorbidos por la masa, «los actores son absorbidos por el coro». Cuando Ortega habla de masa no se refiere a la clase obrera, porque «la masa es el hombre promedio». La Masa no es solo un hecho cuantitativo, sino también cualitativo que define una media que tiende hacia abajo. El componente de la masa no se siente como tal y, por lo tanto, se siente con todo a gusto: no se da cuenta de la condición del conformismo en el que se derrumbó.
ellauri183.html on line 251: Sinansa vizikasta että Malamuutin hauska luomiskertomus tai toinen vedenpaisumus ei ole juuri heilauttanut viihdenäyttämöiden verhoja, vaikka se arvokkaalla tavalla nakertaa sekä juutalaisuuden että kristinuskon hölmömpiä puolia. No ehkä juuri sixi, kumpikaan tiimi ei pääse vapautuneesti naureskelemaan vastapuolelle. Lukijat ei oikein tiedä kehenkä samastuisivat. Kaikki suuttuvat!
ellauri183.html on line 260: Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution.
ellauri183.html on line 262: Despite Malamud's shadings with rabbinical law, then, this is a familiar hopeless-Utopia blueprint. Moreover, the restless treatment here—part downbeat-comic, part liturgical-lyric—never endows the tale with the sort of Biblical fervor which heightens the best of Doris Lessing´s fables. And the result is a disappointing, predictable parable—intentionally funny at times but unintentionally funny too, hollow in most of its lyrical moments, and only occasionally provocative in its eclectic philosophizing.
ellauri183.html on line 315: Sylvain Bromberger oli väpelöhkö filosofian proffa MITssä. 1924-2018. His research in the philosophy of linguistics, carried out in part with the late Institute Professor Morris Halle of the linguistics section, included investigations into the foundations of phonology and of morphology.
ellauri183.html on line 323: In 1993, the MIT Press published a collection of essays in linguistics to honor Bromberger on the occasion of his retirement. "The View From Building 20," edited by Ken Hale and Jay Keyser, featured essays by Chomsky, Halle, Alec Marantz, and other distinguished colleagues. Jews every nose of them. Alec is not very distinguished, though he beat me for the Harvard Junior Fellowship.
ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar.
ellauri183.html on line 429: Seijan olkavarressa oli mutti. Se leikattiin, onnexi oli hyvänlaatuinen.
ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa.
ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne.
ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde ellauri183.html on line 607: Edessä oli Naisten piha, vasemmalla varasto, jossa säilytettiin alttaripalveluksessa tarvittavaa oljyä ja viiniä, ja oikealla huone nasiireille, jotka olivat Leevin heimoon kuulumattomia pappeja eivätkä saaneet leikata tukkaansa, juoda viiniä eivätkä mennä naisen luo eikä kuolleen ruumiin lähelle. Pihan toisella puolella vastapäisen portin vieressä oli samalla tavoin vasemmalla huone lepratautisille jotka uskoivat parantuneensa, jotta he voivat odottaa siellä kunnes papit tulivat tutkimaan heidät, ja oikealla varasto polttopuita varten, jotka tarkastettiin joka päivä, koska alttarin tuleen ei saanut panna lahoja eikä toukkaisia puita.
ellauri184.html on line 60: Morales moved in with Mailer during 1951 into an apartment on First Avenue near Second Street in the East Village, and they married in 1954. They had two daughters, Danielle and Elizabeth. After attending a party on Saturday, November 19, 1960, Mailer stabbed Adele twice with a two-and-a-half inch blade that he used to clean his nails, nearly killing her by puncturing her pericardium. He stabbed her once in the chest and once in the back. Adele required emergency surgery but made a quick recovery. Mailer claimed he had stabbed Adele "to relieve her of cancer". He was involuntarily committed to Bellevue Hospital for 17 days. While Adele did not press charges, saying she wanted to protect their daughters, Mailer later pleaded guilty to a reduced charge of assault saying, "I feel I did a lousy, dirty, cowardly thing", and received a suspended sentence of three years' probation. In 1962, the two divorced. In 1997, Adele published a memoir of their marriage entitled The Last Party, which recounted her husband stabbing her at a party and the aftermath. This incident has been a focal point for feminist critics of Mailer, who point to themes of sexual violence in his work.
ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer.
ellauri184.html on line 64: His fourth marriage, in 1963, was to Beverly Bentley, a former model turned actress. She was the mother of two of his sons, producer Michael Mailer and actor Stephen Mailer. They divorced in 1980.
ellauri184.html on line 72: Bodily urges are fundamental to Mailer's approach to novels and short works. According to his obituary in The Independent, his "relentless machismo seemed out of place in a man who was actually quite small – though perhaps that was where the aggression originated." For Mailer, African-American men reflected a challenge to his own notions of masculinity. His pecker was not much bigger than those of Hemingway and Scott Fitzgerald, about the size of his pen knife. Like many men with a tiny penis he sought comfort with men and women equally. Throughout his work and personal communications, Nuchem repeatedly expresses interest in, includes episodes of or makes references to, bisexuality or homosexuality.
ellauri184.html on line 78: Mailer wrote his fourth novel, An American Dream, as a serial in Esquire magazine over eight months (January to August 1964), publishing the first chapter two months after he wrote it. In March 1965, Dial Press published a revised version. The novel generally received mixed reviews, but was a best seller. Joan Didion praised it in a review in National Review (April 20, 1965) and John W. Aldridge did the same in Life (March 19, 1965), while Elizabeth Hardwick panned it in Partisan Review (spring 1965).
ellauri184.html on line 88: Harlot's Ghost, Mailer's longest novel (1310 pages), appeared in 1991 and received his best reviews since The Executioner's Song. It is an exploration of the untold dramas of the CIA from the end of World War II to 1965. He performed a huge amount of research for the novel, which is still on CIA reading lists. He ended the novel with the words "To be continued" and planned to write a sequel, titled Harlot's Grave, but other projects intervened and he never wrote it. Harlot's Ghost sold well.
ellauri184.html on line 90: His final novel, The Castle in the Forest, which focused on Hitler's childhood, reached number five on the Times best-seller list after publication in January 2007. It received reviews that were more positive than any of his books since The Executioner's Song. Castle was intended to be the first volume of a trilogy, but Mailer died several months after it was completed. The Castle in the Forest received a laudatory 6,200-word front-page review by Lee Siegel in the New York Times Book Review, as well as a Bad Sex in Fiction Award by the Literary Review magazine.
ellauri184.html on line 92: Critical response to Mailer's Jesus novel was mixed. Jack Miles, writing for Commonweal, found the book "a quiet, sweet, almost wan little book, a kindly offering from a New York Jew to his wife's Bible Belt family." He noted that there was "something undeniably impressive about the restraint" of the style that Mailer undertook in composing the novel. He concluded that the novel was neither one of Mailer's best works, nor would it stand out amongst the bibliography of books inspired by the life of Christ, but that it had received unfairly harsh reviews from other critics.
ellauri184.html on line 116: Think about it. Yeshua, a young Jewish man, hanging out with the learned and well respected teachers in the Temple. Of course! Naahumin kekka siitä mitä Jeshua olis siellä muka sanonut on aika säälittävä.
ellauri184.html on line 161: Tämä on julkaistu englanniksi kirjassa ’The Apocrypha And Pseudepigrapha Of The Old Testament' (Oxford; Clarendon Press 1913). Edesmennyt professori Aapeli Saarisalo mainitsee kirjassaan ’Hyvä Opettaja’ tämän tekstin etiopiankielisen version:
ellauri184.html on line 163: Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä.
ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin.
ellauri184.html on line 195: Nasaretissa Jee-sus ehti sanoa vaan "The end is like, kinda near" ennenkuin tomaatit alkoi lennellä. Ei kukaan ole profeetta omassa yliopistossa. Ei vaitiskaan, tää on vaan kommarin goin Luukkaan vääristelyä. Oikeasti sukulaiset vaan naureskelivat. Jotkut haukottelivat. Joshua päätti ettei enää ikinä esiinny kotiyleisölle. Herra antoi vinkin: käytä toistoa tyylikeinona.
ellauri184.html on line 219: Modern readers of the NT often know little about the geopolitical world of first-century Palestine. It is commonly assumed that “the Jews” were an undifferentiated community living amicably in the part of the world we now call “the Holy Land” united in their resentment of the political imposition of Roman rule to which all were equally subject.
ellauri184.html on line 230: Economically Galilee offered better agricultural and fishing resources than the Dead Sea and the Negev, making the wealth of some Galileans the envy of their southern neighbors.
ellauri184.html on line 237: The result, he says, is that even an impeccably Jewish Galilean in first-century Jerusalem was not among his own people; he was as much a foreigner as an Irishman in London or a Kuopio person in Helsinki. His accent would immediately mark him out as “not one of us,” and all the communal prejudice of the supposedly superior culture of the capital city would stand against his claim to be heard even as a prophet, let alone as the “Messiah,” a title which, as everyone knew, belonged to Judea (cf. John 7:40-42 ).
ellauri184.html on line 239: This may at first blush sound like interesting background material that is not especially helpful for reading and interpreting the gospels. But Mark and Matthew have structured their narratives around a geographical framework dividing the north and the south, culminating in the confrontation of this prophet from Galilee and the religious establishment of Jerusalem.
ellauri184.html on line 241: Professor France writes: “To read Matthew in blissful ignorance of first-century Palestinian sociopolitics is to miss his point. This is the story of Jesus of Nazareth .” (theuglytruth.wordpress.com is no longer available. This site has been archived or suspended for a violation of our Terms of Service.)
ellauri184.html on line 269: There were important defeats along the way but it is interesting to observe that commanders often escaped repercussions for their militawy incompetence and it was usually the soldiers who bore the blame for defeat. Though a legionawy could theoretically come from any province within the Empire, the requirement of Woman citizenship had consequences for demographics: legionawies were more likely to speak Latin than non-citizen soldiers, they were usually wecwuited from the most heavily Womanized cities and provinces, their citizenship held inherent prestige that afforded them privilege over both civilians and other soldiers, etc. Legions primarily garrisoned in major imperial provinces, such as Syria, Pannonia, and post-War Judaea. With the exception of Egypt, all provinces with at least one legion were required to have a governor with Senator status. Legions primarily consisted of infantry soldiers, with a few cavalry or archers present among their ranks. Roughly 30 legions were active at any given time within the Empire and each consisted of approximately 5400 soldiers and officers, a standing army of ca. 150-300K total, though not all with a weceived Latin pwonunciation.
ellauri184.html on line 273: Roughly equal in number to the legionawy soldiers across the Empire were auxiliaries. Auxiliaries, like legionawies, served the government of Wome, but were divided into two distinct militawy types: cohorts and alae – infantry and cavalry, respectively – with a few mixed units termed cohors equitatae as well. Auxiliary soldiers were mostly non-citizens who were awarded Woman citizenship in exchange for militawy service. Consequently, auxiliary soldiers were significantly less Womanized than legionawies: auxiliary soldiers in the Woman East spoke the lingua franca of Greek and often local languages as well (e.g., Aramaic), typically with limited competence in Latin.
ellauri184.html on line 277: There were also royal forces that did not directly serve Wome, but were under the authority of a client king. The periphery of the Woman Empire was peppered with kingdoms allied with Wome that maintained their own militawies independent of the Empire proper (e.g., Herod the Great’s Judaea, Antipas’ Galilee, Cleopatra’s Egypt). These armies differed from kingdom to kingdom with respect to their hierarchies, pay scale, wecwuitment strategies, and so on. Wome occasionally expected kings to contribute soldiers to militawy campaigns as part of their reciprocal loyalty. Because kings could not offer their veterans Woman citizenship, the matter was irrelevant. With little invested in Womanness, royal soldiers spoke the local lingua franca and rarely had knowledge of Latin or other aspects of Woman culture.
ellauri184.html on line 291: But how did the Jewish religion fit into the Woman army? A Jewish soldier named Matthew tended to the pigs at Herodium. There is no reason to infer that he no longer cared about Jewishness. Jewish practices varied considerably, such that one person’s piety might be another’s heresy. No doubt these soldiers had complex, conflicted, and even conflicting internal lives just as we do today.
ellauri184.html on line 355: First, the problem is theological: The apostle Paul clearly marks the beginning of sodomy with the practical theological problem of idolatry. “although they knew God, they did not glorify Him as God, nor were thankful, but became futile in their thoughts...” (Rom. 1:21 ). What was the result? “For this reason God gave them up to vile passions. For even their women exchanged their natural use for what is against nature. LIkewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust for one another, men with men committing what is shameful, and receiving in themselves the penalty of their error which was due” (Rom. 1:26-27 ). In short, a skewed vision of God leads directly to a skewed vision of man and human sexuality.
ellauri184.html on line 361: Fourth, the problem is not just to be addressed through a Christian understanding, applied to private lives. Homosexuality is a public problem in the public square, and repentance will bring with it an understanding of the necessity of public reformation. When Josiah cleansed the land, he shut down the sodomite houses near or in the house of the Lord. “Then he tore down the ritual booths of the perverted persons that were in the house of the Lord . . .” (2 Kings 23:7 ; cf. 1 Kings 14:24 ,15:12 ,22:46 ). Unless it results in the bath houses closing, it will not have been a real reformation
ellauri184.html on line 493: Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kommentoi Ankan kuolemaa varhain aamulla: ”Roope Ankka oli eräs amerikkalaisen unelman ilmentymistä. Hän valoi jokaiseen amerikkalaiseen uskoa kovaan työhön. Hän oli ”self-made man” sanan parhaassa merkityksessä, oman elämänsä seppo kuten Mauno Koivisto (kiitos Haju Pisilä tästä vinkistä).” Ankka-yhtymät on saanut Bushin hallinnolta useita kilpailuttamattomia urakoita Irakin jälleenrakentamisesta, mikä on herättänyt vahvaa kritiikkiä. Ankkalinnan talous joutui lisäksi muutama vuosi sitten pahaan syöksykierteeseen, kun Ankka-yhtymät ilmoitti siirtävänsä suuren osan tuotannostaan Kiinaan.
ellauri184.html on line 516: In Classical and Hellenistic civilization, Ancient Greeks and Romans posed great value on the beauty of nature, physical integrity, aesthetics, harmonious bodies and nudity, including the foreskin (see also Ancient Greek art), and were opposed to all forms of genital mutilation, including circumcision—an opposition inherited by the canon and secular legal systems of the Christian West and East that lasted at least through to the Middle Ages, according to Frederick Hodges. Traditional branches of Judaism, Islam, Coptic Christianity, the Ethiopian Orthodox Church, and the Eritrean Orthodox Church still advocate male circumcision as a religious obligation.
ellauri184.html on line 520: The Jewish and Islamic traditions both see circumcision as a way to distinguish a group from its neighbours. The Bible records "uncircumcised" being used as a derogatory reference for opponents[1Sam 17:26] and Jewish victory in battle that culminated in mass post-mortem circumcision, to provide an account of the number of enemy casualties.[1Sam 18:27] Just count he prepuces, or measure the size of the foreskin hillock. Jews were also required to circumcise all household members, including slaves[Gen 17:12-14] – a practice that would later put them into collision with Roman and Christian law (see below).
ellauri184.html on line 524: In 167 BCE Judea was part of the Seleucid Empire. Its ruler, Antiochus IV Epiphanes (175–165 BCE), smarting from a defeat in a war against Ptolemaic Egypt, banned traditional Jewish religious practices, and attempted to forcibly let the Jews accept Hellenistic culture. Throughout the country Jews were ordered, with the threat of execution, to sacrifice pigs to Greek gods (the normal practice in the Ancient Greek religion), desecrate the Shabbat, eat unkosher animals (especially pork), and relinquish their Jewish scriptures. Antiochus´ decree also outlawed Jewish circumcision, and parents who violated his order were hanged along with their infants.[1Mac 1:46-67] According to Tacitus, as quoted by Hodges, Antiochus "endeavoured to abolish Jewish superstition and to introduce Greek civilization."
ellauri184.html on line 528: Classical, Hellenistic, and Roman culture found circumcision to be cruel and repulsive. In the Roman Empire, circumcision was regarded as a barbaric and disgusting custom. The consul Titus Flavius Clemens was condemned to death by the Roman Senate in 95 CE for, according to the Talmud, circumcising himself and converting to Judaism. The Emperor Hadrian (117–138) forbade circumcision. Overall, the rite of circumcision was especially execrable in Classical civilization, also because it was the custom to spend an hour a day or so exercising nude in the gymnasium and in Roman baths, therefore Jewish men did not want to be seen in public deprived of their foreskins.
ellauri184.html on line 530: Hadrian´s policy after the rebellion reflected an attempt to root out Judaism: he enacted a ban on circumcision, all Jews were forbidden to enter Jerusalem upon pain of death, and the city was renamed Aelia Capitolina, while Judea was renamed Syria Palaestina. Around 140, his successor Antoninus Pius (138-161 CE) exempted Jews from the decree against circumcision, allowing them to circumcise their sons, although they were forbidden to do the same on their slaves and proselytes. Jewish nationalists´ (Pharisees and Zealots) response to the decrees also took a more moderate form: circumcisions were secretly performed, even on dead Jews.
ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35).
ellauri184.html on line 534: The Apostle Paul referred to these practices in his letters, saying: "Was a man already circumcised when he was called? He should not become uncircumcised."[1Cor 7:18] But he also explicitly denounced the forcing of circumcision upon non-Jews, rejecting and condemning those Judaizers who stipulated the ritual to Gentile Christians, labelling such advocates as "false brothers"[Gal 2:4] (see below). In the mid-2nd century Rabbinical Jewish leaders, due to increasing cases of foreskin restorations in Roman Empire, introduced a radical method of circumcision, the periah, that left the glans totally uncovered and sew the remaining skin. The new method became immediately the only valid circumcision procedure, to ensure that a born Jew will remain circumcised and avoiding risk of restoring the foreskin. Operations became mostly irreversible.
ellauri184.html on line 536: Under the first Christian emperor, Constantine, the two rescripts of Antoninus on circumcision were re-enacted and again in the 6th century under Justinian. These restrictions on circumcision made their way into both secular and Canon law and "at least through the Middle Ages, preserved and enhanced laws banning Hebrews from circumcising non-Hebrews and banning Christians or slaves of any religious affiliation from undergoing circumcision for any reason." Hyvä pojat!
ellauri184.html on line 622: In summary, the following understanding of biblical history seems plausible: 1. Although the Sanhedrin had the right to condemn Jesus to death and execute the sentence, it seemed opportune for various reasons to have the governor render this verdict. Moreover, although the Sanhedrin and the Roman governor had very diverse perspectives on Jesus, their interests finally converged, which led to Pilate’s condemnation of Jesus on grounds of unproven political charges.
ellauri184.html on line 638: If it is correct that the charge of blasphemy was brought forward (i.e., that Jesus claimed to be the eschatologically defined Son of Man, which seems to be the main reason for his execution in Jewish understanding), it would be easy to ascribe a political implication to this charge. This line of political argumentation is most clearly expressed in Luke 23.2: “We found this man perverting our nation, forbidding us to pay taxes to the emperor, and saying that he himself is the Messiah. The use of the death penalty confirms this political charge (crimen laesae maiestatis). Crucifixion as a Roman form of execution was reserved for slaves and peregrines who were involved in insurrections. The subtitle on the cross (ho basileus ton Iudaion, Iesus Nazarenus rex Iudaeorum, INRI), if it is historical, corroborates this particular charge.
ellauri184.html on line 640: We do not know whether Jesus routinely called himself the Messiah, Son of Man, or King of the Jews (though the evangelists sure make it appear so). Nevertheless, these logos were ascribed to him, and he did not sufficiently distance himself from them. Even worse, he presented himself as an outsider by caring for outcasts and thus broke social taboos. What is more, through healings, exorcisms, and commensality with the disdained, he deliberately distanced himself from societal norms, added to his image as an outsider in a performative way, and thereby metaphorically conveyed a message that his opponents understood very well.
ellauri184.html on line 642: By deriving his superior authority directly from God (e.g., in exorcisms and forgiveness of sins: Lk. 7.47-50) through his unique proximity to God and his ultimate claim to his unique interpretation of divine law – he exclusively set his own standards and his own criteria of who had access to Heaven and who did not – he upset the masses and caught the attention of the authorities, who perceived such utterances as subversive. More and more, they felt threatened in their own authority. In addition to behaving as though bestowed with superior authority, Jesus sharply criticized the Temple to the point that he finally became violent within its precincts. After a final incident, the representatives of the Temple, the priests, the scribes, and the Elders, who strove to preserve the core of the Jewish faith as embodied in the Temple, felt threatened in their position.
ellauri184.html on line 644: The fact that Jesus had been preaching God’s word was irrelevant to Pilate. Sitähän ne liuhuparrat myötäänsä tekevät. The term “Messiah” which Jesus had been using, was more threatening to Pilate as it was laden with political connotations. The term presupposed that the “big king" (God) would make his reign prevail via a small king (Messiah), who had yet to appear. The only thing that remained unclear was exactly who this “small king" would be (a descendant of David’s?) and under what circumstances he would appear.
ellauri184.html on line 646: Jesus was crucified between two other “robbers”. The original Greek texts speak of lestai (Mt, Mk). Lestes is the Greek translation of the Latin latro. Both terms have a similarly broad semantic meaning. What is important in our context is that latro and lestes denote not only a street robber but also a resistance- and guerilla fighter. It is likely that no one perceived Jesus as a guerilla fighter, but the term lestes is even broader than the English terms robber, bandit, or resistance fighter, it includes terrorist.
ellauri184.html on line 649: Jesus was not merely a prophet. Due to his wanderings and teachings, he was also a radical itinerant charismatic preacher who represented a decidedly anti-hegemonial world view. His speeches were seen by the Jewish establishment as an incitement of the people.
ellauri184.html on line 651: To the average inhabitant of the Roman Empire, the manifold itinerant groups of magicians, sophists, cynics, other philosophers, astrologers, prophets, and eventually also Christians, must have appeared basically the same. These oscillating and enigmatic figures were simultaneously admired and despised for their "otherness". Why was Jesus able to appear as a radical itinerant preacher? He did not call for a political upheaval. Nevertheless, his messianic “program” was radical in its postulation of a proximity to God that had hitherto been unheard of and was based on the deliberate breaking of taboos and social conventions.
ellauri184.html on line 653: In the end, Jesus represented several different images of a bogeyman and became an outsider par excellence. He put off many of his adherents through his negligence of politics (i.e. he did not yield to their pressure to exert violence for political reasons), and he drew the attention of the authorities upon himself and made them suspicious through his eccentric speeches. Finally, Jesus was between the stools: There was no one left to speak in his favor. In the end, perceptions prevailed beyond all else.
ellauri184.html on line 655: The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro appropriately captured – via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led – in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider.
ellauri184.html on line 736: Mary was most certainly a widow at this point in her life and also an older woman. Though she had other sons, Jesus chose John to provide care for Mary after His death. Why? Because Jesus’ brothers did not become believers until after His resurrection (John 7:5). Further, Jesus’ brothers were not present at His crucifixion. They had other errands just then. Jesus was entrusting Mary to John, who was a believer and was present, rather than entrusting her to His brothers, who were not believers and who were not even interested enough to be present at his crucifixion.
ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria.
ellauri184.html on line 740: This is also confirmed by Acts 8:1 that reads, “On that day a great persecution broke out against the church in Jerusalem, and all except the apostles were scattered throughout Judea and Samaria.” John was still in the city at this time (perhaps one or two years after the resurrection) and was still there three years after the conversion of Simon to Paul (Galatians 2:9).
ellauri184.html on line 758: Mutta (sanoo Jeshua) näin jälkeenpäin ajatellen mun tappio oli suuri propagandavoitto optimismille: nyt jäbät ymmärtävät ettei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Tappionkin voi kääntää voitoxi, kun sen oikein ymmärtää. Rakkaus ei ole ase vaan se on voitonsaalis. (Tää ei kyllä ole ihan ortodoxiaa, tässä on Naahumilla juutalainen pukinsorkka piilossa. Leobardi ei pääse täplistään enempää kuin Esa Saarinen taivaan kuningattaresta.)
ellauri184.html on line 767: Mailer is considering a God of Action, something of a Hemingway in deistic form who must prove himself with creative acts, a deity in the trenches, making mistakes, failing, succeeding, learning from his mistakes, constantly evolving.The God that interests Mailer is one guided by intuition no less than we, His creations whom we are said to resemble. Nuchem´s own self image to a jot.
ellauri184.html on line 773: Jose Saramago is an atheist. This should be enough warning for everyone that desires to read the book. It is very explicit and so religion it’s exposed at its weakest and God as a character is revealed. I come from a Roman-Catholic background but I still wanted to read it, ever since the Gnostic gospel where Jesus childhood is revealed and he changes from a mischievous badly behaved kid to the Jesus from the new testament I wanted to see Saramago’s take on it. Saramago is such a master of words that he makes every bit of faith look totally illogical.
ellauri184.html on line 777: Everyone knows more or less about the birth of Jesus: the manger, the donkey and the ox, the three wise men, all that, all that. Adult life, too, moreover: without a Christian education, one has a vague idea of preaching, miracles, crucifixion and resurrection. And between the two, childhood, adolescence? Well, we don´t know: the bible does not say anything about it, and no credible source exists on the subject (although some myths (trip to Egypt, Asia, England) emerged later.
ellauri184.html on line 779: José Saramago, therefore, gives us his vision of this unknown Jesus while reinterpreting in his sauce some biblical subjects. The result is probably not very canonical since we see a Jesus first educated by the Devil, then discovering sexuality in the arms of Mary Magdalene, a prostitute with whom he falls in love. However, I did not see any desire to satire: on the contrary, we discover a character torn by the codes of the society of his time, the gradual discovery of his identity, and above all, the feeling of being a toy of fate.
ellauri185.html on line 34: res_d_Augie_March.jpg" width="100%" />
ellauri185.html on line 58: The childless Hannah vows to Yahweh of hosts that, if she has a son, he will be dedicated to Yahweh. Eli, the priest of Shiloh, where the Ark of the Covenant is provisionally located, blesses her. A child named Samuel is born, and Samuel is dedicated to the Lord as a Nazirite—the only one besides Samson to be identified in the Bible. Eli's sons, Hophni and Phinehas, sin against God's laws and the people, a sin that causes them to die in the Battle of Aphek. But the child Samuel grows up "in the presence of the Lord."
ellauri185.html on line 77: Tyre is mentioned in the Book of Isaiah as being forgotten for 70 years, after which "she" would return to her lucrative prostitution and the profit would go to "those who live in the presence of the LORD".
ellauri185.html on line 91: Obviously, this wouldn’t be impressive if the prophecy came after the destruction of Tyre. So when did these things happen?
ellauri185.html on line 97: The book begins with Samuel's birth and Yahweh's call to him as a boy. The story of the Ark of the Covenant follows. It tells of Israel's oppression by the Philistines, which brought about Samuel's anointing of Saul as Israel's first king. But Saul proved unworthy, and God's choice turned to David, who defeated Israel's enemies, purchased the threshing floor where his son Solomon would build the First Temple, and brought the Ark of the Covenant to Jerusalem. Yahweh then promised David and his sucessors an everlasting dynasty.
ellauri185.html on line 113: Shortly thereafter, Saul leads Israel to a victory over Nahash of Ammon. Despite his numerous military victories, Saul disobeys Yahweh's instruction to destroy Amalek: Saul spares the Amalekite ruler and the best portion of the Amalekite flocks to present them as sacrifices. Samuel rebukes Saul and tells him that God has now chosen another man to be king of Israel.
ellauri185.html on line 131: David captures Jerusalem and brings the Ark there. David wishes to build a temple, but Nathan tells him that one of his sons will be the one to build the temple. David defeats the enemies of Israel, slaughtering Philistines, Moabites, Edomites, Syrians, and Arameans.
ellauri185.html on line 137: For the remainder of David's reign, problems occur. Amnon (one of David's sons) rapes his half-sister Tamar (one of David's daughters). Absalom (another son of David) kills Amnon and rebels against his father, whereupon David flees from Jerusalem. Absalom is killed following the Battle of the Wood of Ephraim, and David is restored as king and returns to his palace. Finally, only two contenders for the succession remain: Adonijah, son of David and Haggith, and Solomon, son of David and Bathsheba.
ellauri185.html on line 141: 2 Samuel concludes with four chapters (chapters 21 to 24) that lie outside the chronological succession narrative of Saul and David, a narrative that will continue in The Book of Kings. These four supplementary chapters cover a great famine during David's reign; the execution of seven of Saul's remaining descendants, only Mephibosheth being saved (kannattiko mainita), David's song of thanksgiving, which is almost identical to Psalm 18; David's last words; a list of David's "mighty warriors"; an offering made by David using water from the well of Bethlehem; David's sinful census; a plague over Israel which David opted for as preferable to either famine or oppression; and the construction of an altar on land David purchased from Araunah the Jebusite.
ellauri185.html on line 147: The chronological narrative of succession resumes in the first Book of Kings, which relates how, as David lies dying, Bathsheba and Nathan ensure Solomon's elevation to the throne.
ellauri185.html on line 156: On 16 November 1491, in the Brasero de la Dehesa (lit: "brazier in the meadow") in Ávila, all of the accused were handed over to the secular authorities and burned at the stake. Nine people were executed - three Jews: Yusef Franco, Ça Franco, and Moses Abenamías; and six conversos: Alonso, Lope, García and Juan Franco, Juan de Ocaña and Benito García. As was customary, the sentences were read out at the auto-da-fé, and those of Yucef Franco and Benito García have been preserved.
ellauri185.html on line 157: The preserved confessions of this defendant, extracted under torture, refer at first only to conversations with Benito García in gaol and incriminate them only as Judaizers, but later start to refer to a piece of witchcraft performed about four years earlier (perhaps 1487), which involved the use of a consecrated host, stolen from a church in La Guardia, and the heart of a Christian boy.
ellauri185.html on line 166: In sostanza, il Cortegiano si presenta quale «moderno erede della pedagogia umanistica» in quanto l'uomo che vi si raffigura è «un uomo versatile e aperto, duttile e completo; è esperto di armi e di politica, ma sa anche di lettere, filosofia ed arti, è raffinato ma senza affettazione, è coraggioso e valente, ma senza ostentazione». In sostanza, è un trattato di pedagogia rivolto a chi vive nel mondo ristretto ed elitario delle corti.
ellauri185.html on line 167: Gli ultimi anni li dedicò alla stampa del Cortegiano, uscito a Venezia per interesse del Bembo nel 1528, e alla disputa con Alfonso de Valdés riguardo all'ortodossia cattolica.
ellauri185.html on line 168: «Yo vos digo que ha muerto uno de los mejores caballeros del mundo.» pahoitteli Carlo V imp. espanjaxi Baltasarin vanhemmille.
ellauri185.html on line 338: res.berkeley.edu/media/parfit1-280x300.jpg" style="float:right;padding:1em" />
ellauri185.html on line 347: Everyone ought to regard everyone with respect, and never
ellauri185.html on line 355: world, we cannot be responsible for our acts in any way that
ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista.
ellauri185.html on line 390: Paul Charles William Davies AM (born 22 April 1946) is an English physicist, writer and broadcaster, a professor in Arizona State University and Director of BEYOND: Center for Fundamental Concepts in Science. He is affiliated with the Institute for Quantum Studies in Chapman University in California. He previously held academic appointments in the University of Cambridge, University College London, University of Newcastle upon Tyne, University of Adelaide and Macquarie University. His research interests are in the fields of cosmology, quantum field theory, and astrology. He proposed that a one-way trip to Mars could be a viable option for him. His colleagues agreed whole-heartedly.
ellauri185.html on line 392: In 2005, he upset the chair of the SETI: Post-Detection Science and Technology Taskgroup of the International Academy of Astronautics. Davies serves on the Advisory Council of METI (Messaging Extraterrestrial Intelligence). Davies was a co-author with Felisa Wolfe-Simon on the faked 2011 Science article "A Bacterium That Can Grow by Using Arsenic Instead of Phosphorus". Davies has been criticized for promoting a hypothesis that cancer is an evolutionary atavism or throwback to single-celled life, a claim that is biologically unfounded.
ellauri185.html on line 396: While atheists Richard Dawkins and Victor J. Stenger have criticised Davies' public stance on science and religion, others, including the John Templeton Foundation, have praised his work. The John Templeton Foundation is a philanthropic organization that reflects the ideas of its founder, John Templeton, who became wealthy via a career as a contrarian investor, and wanted to support progress in religious and spiritual knowledge, especially at the intersection of religion and science.
ellauri185.html on line 493: Tolstoi ymmärsi todennäköisesti Jeesuxen pointin ihan oikein toisen posken kääntämisestä: ei sodat lopu ellei lakata puolustautumasta. Si vis pacem bara bellum on paska ajatus. "Puolustusvoimat" on pelkkää kusetusta, puhumattakaan japsujen "Itsepuolustusvoimista", se on jo puhdasta käteenvetoa. Tietysti ne toiset paskiaiset sitten voittavat, mutta who cares, sanoisi Jeesus: kuha päästään viimeiselle tuomiolle, nähdään kuka nauraa parhaiten. Jostain kumman syystä tää lohdutus ei vakuuta, vaikka järvät kuinka vakuuttaisivat olevansa hyviä uskovaisia. Jokainen haluaa päästä joholle vielä tällä puolella kiveä. Parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla.
ellauri185.html on line 639: Tuomarin julistama tuomio, samoin kuin koko oikeudenkäynti, on vain pelkkää ilveilyä, jollei käräjäsalin oven vieressä seiso poliisi, joka lujin käsin tarttuu tuomittuun ja vie hänet tarpeen tullen väkisin vankilaan tai ammuttavaxi ja siten panee täytäntöön oikeuden julistaman tuomion. Poliisin ansiosta oikeudenkäynti ei ole pelkkää ilveilyä. Tolstoin ansiota on että valtion väkivaltaolemus on käynyt selväxi, sitä on siittä kiittäminen.
ellauri185.html on line 663: Tässä kuvassa näemme koko obeesin Lutherin ilmielävänä ja havainnollisena edessämme karhean kansanomaisena piereskelemässä ytimekkään syvältä. Samalla ilmenee siinä hänen valtiokäsityksensä ydin. Lutherin käsitys valtion oikeutuksesta on tässä kuvassa saanut iskevän terävän ilmauksensa: ihmiset on paskoja, rotinkaiset semminkin.
ellauri185.html on line 744: Ehkä tässä puhuu myös depressio. Masennus tuo puheeseen passiivis-argressiivisen sivuhajun. Sääliksikin käy. Vaikka samalla naurattaa.
ellauri185.html on line 824: Inbreeding is the production of offspring from the mating or breeding of individuals or organisms that are closely related genetically. By analogy, the term is used in human reproduction, but more commonly refers to the genetic disorders and other consequences that may arise from expression of deleterious or recessive traits resulting from incestuous sexual relationships and consanguinity in lower animals. It is not nice to use such terms of humans.
ellauri185.html on line 829: The avoidance of expression of such deleterious recessive alleles caused by inbreeding, via inbreeding avoidance mechanisms, is the main selective reason for outcrossing.
ellauri185.html on line 832: Judaism teaches that human beings are not basically sinful. We come into the world neither carrying the burden of sin committed by our ancestors nor tainted by it. Rather, sin, chet, is the result of our human inclinations, the yetzer, which must be properly channeled. Chet literally means something that goes astray.
ellauri185.html on line 836: Despite all its disadvantages, inbreeding can also have a variety of advantages, such as ensuring a child produced from the mating contains, and will pass on, a higher percentage of its mother/father's genetics, reducing the recombination load, and allowing the expression of recessive advantageous phenotypes. Some species with a Haplodiploidy mating system depend on the ability to produce sons to mate with as a means of ensuring a mate can be found if no other male is available. It has been proposed that under circumstances when the advantages of inbreeding outweigh the disadvantages, preferential breeding within small groups could be promoted, potentially leading to speciation.
ellauri185.html on line 863: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”
ellauri188.html on line 85: Jenkkivalaan pyytäjät koitti väittää että saaret kuuluisivat Usalle, kongressi ei kiinnostunut. Saaret liitettiin ranskalaiseen Mölyneesiaan. Tahitilaiset ovat öykkäröineet siellä siitä lähtien. Niitä ne ällöövät vielä enemmän kuin ranskalaisia. Väestöstä on jo 1/3 Tahitilta tulleita. Antilan Tahitilla oli viluntorjuntabunkkeri.
ellauri188.html on line 98: From 1838 to 1839, the Catholic mission was able to establish itself, supported by the French order Pères et religieuses des Sacrés-Cœurs de Picpus, which was not founded until 1800. The missionaries spread from Mangareva to Tahuata, Ua Pou, Fatu Hiva and Nuku Hiva. They suffered the same hostile reception and tribal warfare as their fellow Protestants. However, with the support of the French authorities, they were able to sustain themselves in the long run, despite all the obstacles. They even managed to baptize King Moana of Nuku Hiva, who, however, died of smallpox in 1863. Regrettably, but he got salvaged anyway.
ellauri188.html on line 104: The ecosystem of the Marquesas has been devastated in some areas by the activities of feral livestock. As a first step in preserving what remains, the Marquesan Nature Reserves were created in 1992.
ellauri188.html on line 120: He invites correspondence, hence this communication. Mr. Wester refers to statements in the romantic "White Shadows in the South Seas," and to the inter- esting article by Church in the Geographie for Octo- ber, 1919, and mentions Church's prediction that in ten years from that date "there would not be a full- blooded Marquesan alive." If taken literally, this would mean that the year 1929 or 1930 will witness the extinction of all pare-blooded Marquesans, and consequently, very shortly after, according to Wester, the gradual dying out of all Marquesan breadfruit.
ellauri188.html on line 122: I have just returned from a seven months' trip to the Marquesas, and while the situation, due to the de- grading influences of so-called civilization by the whites, is serious enough from a humanitarian stand- point, I can hardly share, to its fullest extent, Mr. Wester's rather doleful outlook, either as regards the complete extinction of the true Marquesan or the ex tinetion of the breadfruit resulting from the disap pearance of the full-blooded native.
ellauri188.html on line 124: The present population of all the six inhabited islands of that group of eleven, numbers, according to Mr. Frank Varney, a long-time resident on Hivaon, about 1,000 or 1,200. Only a small proportion of these are pure bloods, most of that number being natives from the Tuamotus or the Society Islands, and many of them are half-bloods or quarter-bloods, Chinese features being very common. But I met many middle-aged, elderly and old, pure-blooded Mar quesans, a fine, self-respecting race, commanding our admiration and pity. I can not believe that all these people, whom I saw in 1922 and 1923, will have vanished in 1930. It will take a longer time than that, perhaps only a few years longer, before the last pure blooded Marquesan steps off the stage. I am quite sure that Dr. Linton, of the Field Museum, and Dr. Handy, of Bishop Museum, Honolulu, both of whom have made special study of the Marquesans, will agree with me in this.
ellauri188.html on line 126: But what is more to the point under discussion is that Mr. Wester evidently overlooks the fact that many of these pure bloods are leaving descendants, mixed bloods, to be sure, but just as much interested in the preservation of their ancient food, the bread fruit, as were their ancestors. Will not this fact tend to preserve these trees for a long time to come?
ellauri188.html on line 136: the lower part. As I stood on the ridge between Happar Valley and Typee and looked down into the latter, I was not only amazed at seeing evidence of comparative prosperity, though in a limited area, where I expected utter- desolation, but I was deeply impressed with the agricultural possibilities of this historic region.
ellauri188.html on line 137: Finally, I believe the most significant factor in this matter of the preservation of breadfruit, both in the Marquesas and Society Islands, is the presence in the
ellauri188.html on line 140: I will venture to say that in ten years Tahiti, picturesque and romantic for so long a time, will have lost its charm because of the presence of hordes of low-caste Chinese and half-bloods. However unattractive this may be from the standpoint of the tourist and sentimentalist, there is no contradicting the fact that they will make these islands a thousand times more productive than would the pure-blooded native, and their skill and habits of application will undoubtedly extend to the preservation of the breadfruit. The Chinese and half-blood Chinese are on all the Marquesan islands which are inhabited, and it will be to their financial interest as well as to the interest of their personal food supply, to preserve the breadfruit there as well as in the Societies. It is notable that the cocoanut and banana plantations and papaye (papaw) groves in Typee at the time of my visit, were either owned or worked by Chinese or half-bloods (Chinese + Tahitian or Chinese + Marquesan).
ellauri188.html on line 209: Itse pidin suuresti elokuvan kolmesta neljänneksestä, mutta lumo hieman rapisi loppupuolella, kun pandojen koko kasvoi kingkongmaisiin mittasuhteisiin, ja kerrontaan tuli mukaan yhä fantastisempia piirteitä. Pikkupanda vielä menettelee, mutta jotain rajaa. Hieman myös mietitytti, miten Mei Mein isoäidin, äidin ja tätien kaltaiset uljaat voimanaiset olisivat suostuneet vuosikymmenien ajan pienentämään kiinalaisia. Mutta pieniähän kiinalaiset ovat. Tai olivat, nythän niitä on hirmu isojakin, kuten Xi. Sale ja Putin on kääpiöitä Xin rinnalla! Macronista puhumattakaan.
ellauri188.html on line 237: Arvostelija vain ei viimeksimainittujen tavoin vaadi tähän elokuvaan muutoksia, jotta se vastaisi täysin hänen omaa maailmankuvaansa, ja hän myös on tietoinen, että kyseinen elokuva ei ole tehty varta vasten hänelle. Siinä oli se syy, miksi se arvostelija ei siitä sen suuremmin nauttinutkaan - kyse oli siis representaatiosta ja siitä, ettei arvostelija pystynyt samaistumaan elokuvaan ja sen hahmoihin. Nyt kuitenkin tällainen ajattelutapa onkin yhtäkkiä woke-väen mielestä väärä, vaikka aiemmin representaatiota ollaan perusteltu ihan samoin sanoin.
ellauri188.html on line 275: Turvallisuuspolitiikka|Presidentin kanslia ja Niinistö itse korjailivat Financial Timesin kohua herättänyttä otsikkoa: ”Puuttuu yksi sana”
ellauri188.html on line 281: Kolumni|Sauli Niinistön ei tarvitse muuttaa suomalaisten Nato-kantaa: riittäisi, että presidentin oma pää kääntyisi
ellauri188.html on line 334: Viime huhtikuussa 2013 vuoti julkisuuteen tieto, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi oli merkitty poliisin salaiseen rikosepäiltyjen rekisteriin. Siitä noussut kohu ja valtakunnansyyttäjänviraston aloittama esitutkinta ovat aiheuttaneet sen, etteivät poliisit tiedä, millaisia vihjetietoja epri-rekisteriin uskaltaa syöttää ja millaisia ei.
ellauri188.html on line 363: Arto Mutajoen blog on vaiennut, viime lokakuun jälkeen ei ole tullut päivityxiä. Varmaan Orihveden Suomi-Venäjä-seuran ikäpresidentti pitää viisaasti nyt päätä alhaalla. Vielä taannottain sai sen blogista lukea mm. seuraavaa:
ellauri188.html on line 367: Niinistön vieraillessa Amerikan pressan pakeilla, pistin (en pannut, se on rivo sana) kommunikaatiotutkijana erityisesti merkille Niinistön tavan puhua dialogin tärkeydestä. Hän toisti useamman kerran, että NATOn ja Venäjän on välttämätöntä käydä keskinäistä vuoropuhelua siitä, sopiiko Suomen päästä Naton jäsenexi vaiko ei. Oikeastaan vielä tärkeämpää oli se tapa, jolla Niinistö määritteli dialogin. Vaikka vastapuolena olisi NATOn tai Talibanin kaltainen järjestö, vuoropuhelun tulee olla aitoa. Ellei arvosta toista osapuolta ja ole valmis kuuntelemaan häntä, kyse ei ole dialogista. Tämän asian ymmärtäminen on suurvalloille ylitsepääsemätöntä. Ne luulevat tietävänsä, mikä on muille hyväksi. Vaikka Niinistö sanoi, että ei ole antamassa neuvoja, miten venäläisten kanssa pitäisi toimia, niin tässä sellainen nyt oli.
ellauri188.html on line 378: rest/1.0/file/get/31747982" height="300px"/>
ellauri188.html on line 386: Palattuaan Yhdysvaltoihin Melville teki jälleen tilapäisiä töitä. Hän päätyi jälleen merille, kun hän lähti 22-vuotiaana valaanpyyntialus Acushnetin mukana Tyynellemerelle 3. tammikuuta 1841. Melville jätti 9. heinäkuuta 1842 yhdessä Richard Tobias Greenen kanssa aluksen Nuku Hivalla Marquesassaarilla ja karkasi saaren sisäosiin. Paikalliset naapuriheimoja kohtaan aggressiiviset ja jopa kannibalismia harjoittaneet taipiit nappasivat Melvillen ja Greenen. Tärkein lähde Melvillen Nuku Hivan -ajasta on hänen seikkailullinen matkakirjansa Taipii – kappale polynesialaisten elämää, jonka perusteella hän oli saarella sekä vankina että vieraana. Melville asui taipiiden luona neljä viikkoa ja listautui sen jälkeen australiaiselle valaanpyyntialukselle Lucy-Ann. Hän kieltäytyi aluksella työnteosta, ja hänet vangittiin Tahitilla. Sieltä hän pääsi Havaijille, missä hänestä tuli Yhdysvaltain laivaston USS United Statesin matruusi. Elokuussa 1843 alkanut kotimatka Havaijilta päättyi Bostoniin 14 kuukautta myöhemmin.
ellauri188.html on line 412: The power of positive thinking. Joshua Lucas "Easy Dent" Maurer (1971-) had to smile so much in The Secret: Dare to Dream that he had to have an operation to reset his mouth afterwards. The lead lady's mouth operation had been a semi failure.
ellauri188.html on line 420: Right before the play was to open, Lucas was mugged and beaten "on his way to the theater" for "dress rehearsal". He played the role of Judas with bloody bandages across his broken nose and black eyes. The audience thought the bandages were part of the play.
ellauri188.html on line 422: Following a series of half hearted operations to reset his nose, he began gathering larger roles in films like American Psycho, The Weight of Water, Session 9, The Dancer, and When Strangers Appear You Can Count on Me.
ellauri188.html on line 429: HIV/AIDS prevention would have been particularly important to him. He's NOT gay or Jewish NOR is the restaurant owner "Tucker" oriental, though he looks like it. He is half Irish, quarter Polish and quarter Italian. What a bummer.
ellauri188.html on line 438: Aidon väkevillä tunteilla on kummallinen valta heikkoihin luonteisiin. Olin säikähtänyt useinkin sen hennon poikasen hillitöntä raivonpuuskaa. Viime aikoina olin havainnut Tobyn synkkämielisyyden suuresti lisääntyneen ja saarelle saavuttuamme olin monesti nähnyt hänen silmäilevän kaihoisasti minua samalla kun muu miehistö elämöi kannen alla.
ellauri188.html on line 468: Ehkä aihe kosketti henkkohtaisesti, kun sain ize silmälasit 11-vuotiaana ja deppasin sitä rankasti. Ei koskaan enää marraskuun ensi lumihiutaleiden pyydystystä kielellä! Räntärätit sokaisivat silmälasit eikä niitä enää nähnyt ajoissa. Tapahtumapaikka oli Tehtaan- ja Kapteenin kadun kulma, sama jossa opin 7v aikaisemmin lukemaan seinistä "Elanto" ja "Kansallis Osake Pankki", siinä oli Birger jaarlin optikko Joukolan leffateatterin vieressä. Birger Mäkisen, korjaan. Joukolassa näin isin kanssa elämäni naisen pienenä, ihanan Hayley Millsin Pollyannana. Ilman silmälaseja.
ellauri189.html on line 72: Malczewski was born to a wealthy family in either Volhynia or Warsaw, and attended school in Krzemieniec (modern-day Kremenets, Ukraine), but did not graduate. He joined the army of the short-lived Duchy of Warsaw during the Napoleonic Wars in 1811, and remained in the army of Congress Poland under Emperor Alexander from 1815. He was wounded in the foot in a duel in 1816 and so had to leave the army.
ellauri189.html on line 77: "Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband).
ellauri189.html on line 83: It has often been stressed that the particular fascination that imparts itself to the reader of Maria is intimately connected with the mood of the Ukrainian
ellauri189.html on line 84: scenery, especially the so-called Dzikie Pola (“Waste Fields”), a vast area in the South-West of the Ukraine, bordered by the rivers Dnieper and Dniester, where the Russian tanks now sit stuck in the mud. In the seventeenth century it was scarcely populated and continually raided by the Tartars from the Crimea. The Cossacks, who defended this borderland, were originally allies of Poland. However, they resented their disdainful treatment by the szlachta (the Polish gentry) and particularly the magnates, who owned large manors with serfs.
ellauri189.html on line 99: and, with a proud expression in his eyes, demanded to be brought to the squire,
ellauri189.html on line 102: However, in Maria the tensions arising from differences in “class” are not taken up. Malczewski investigates man’s existential plight in connection with the “stigma” (as would Norwid put it) that has been imprinted on man by his “natural” surroundings (as we will see, the Cossack represents man before self-alienation,
ellauri189.html on line 114: It becomes clear that the apparent benevolence of the wojewoda was only a ruse to lure away the defenders from Maria’s home. During their absence his brigands, disguised as revellers (taking part in a kulig, a sort of carnival cortege of the szlachta moving about the countryside), had raided the house, carried Maria away and drowned her in a pond. Her dead body was found by the tenants and servants who had left it on the bed before they went in pursuit of the perpetrators of the crime. And so “Wacław loses in one moment everything on the world,/ Happiness, virtue, respect for his fellow-men and brothers” (“I tak Wacław od razu wszystko w świecie traci:/ Szczęście, cnotę, szacunek dla ludzi, swych braci”). It is suggested that in the “dark and dreary wood of human feelings” (“W tym
ellauri189.html on line 129: landscape. Communing with the monotonous plain that extends as far as the horizon, where it melts into the heaven, the author discovers that “mood” (Heidegger’s Gestimmtsein) is the fundamental human mode of being-in-the-world. The level plain and the hemisphere (earth and heaven) constitute a spatial totality that is self-enclosed: Being combines flatness with the curve of the hemisphere, the linear with the cyclical perspective (from an empirical point of view only half of its orbit is visible to man though he can of course turn around to see the rest of it):
ellauri189.html on line 141: dome with the terrestrial plain. In this space that is both boundless and hermetic (when we attempt to translate existential qualities that are experienced
ellauri189.html on line 153: Upon a ranch he rested as he went along his way
ellauri189.html on line 196: (The sun had already walked along his wide curve and tinged the grey clouds with a crimson glow; with a yellow light quivering over earth and water, he burnt, setting, on his rich throne. Already his look, full of wonder, does not blind, but spreads mild, visible rays and, taking a short farewell, before burying himself in the deep, he allows mortal eyes to look at him; still – during this last moment he does not hastily disappear, [for he wants] to nourish all creatures with a smile of life; still he glances through the windows in
ellauri189.html on line 212: satisfy man, must be situated somewhere in space (be present as a phenomenon), which on the one hand is represented as receding into an infinite distance, and on the other hand as a “theatre”, in which phenomena eternally repeat the same circular movement (only half of their orbit is visible against the background of the heavenly dome – the other half remains hidden in the dark).
ellauri189.html on line 217: represent the second stance: they think that they can freely chart their course
ellauri189.html on line 222: is “dungeon”). Here, we remember that also the sun retires to the underworld,
ellauri189.html on line 262: Beata rated it liked it Aug 24, Anna rated it it was amazing Apr 24, That was an interesting experience.
ellauri189.html on line 289: mie pottupeltojen vieressä mietin näin:
ellauri189.html on line 298: Me olemme hyvin ohuen ”sivistyksen” suojan alla päässä apinasta, jonka tärkeimmät elämänarvot ovat lisääntyminen ja reviirin puolustaminen lisääntymisen varmistamiseksi. Ihmisen luoma tekniikka on valovuoden päästä siitä mihin olemme ”ihmisenä” kehittyneet, joka kehitys on täysi nolla. Kaikki se minkä voimme sanoa olevan sivistystä, on normatiivisten lakien ja kehittymättömän itseintressittömään moraaliin perustuvan toiminnan ja itseintressisen moraalin jatkuvaa kamppailua, kun sotarummut kajahtavat, jälkimmäinen poistuu näyttämöltä, eli nousemme jälleen puuhun, josta joskus olemme alas laskeutuneet.
ellauri189.html on line 327: Järjestelmä toimii niin, että vaikka terveyssyistä vapautettaisiin, jää kuitenkin asepalveluksen reservin vara-apinaxi. Jos tulee kriisitilanne, joutuu uudelleen terveystarkastukseen ja siitä mahdollisesti rintamalle, jos paine on kova saada sinne "materiaalia". Eli käsky voi tulla rintamalle, vaikka ei olisi terveyssyistä edes asepalvelusta käynyt, ja osaisi aseita käyttää.
ellauri189.html on line 331: Jatkossa toivoisin, että palveluksen suorittaminen palkittaisiin vaikkapa henkilöverotuksessa eliniäksi tai reserviajan mittaisesti. Ei tarvitse koskea minun kaltaisiani setämiehiä taannehtivasti, mutta jotain rotia asenteisiin pitäisi saada. Etsellasta velvollisuuden tuntoa ja vastuullisuutta hakisin tässä.
ellauri189.html on line 412: A leading international company, SEACRET is committed to using advanced technologios, strict laboratory testing and clinical research in the manufacture of its products with a strong emphasis on innovation and expertise.
ellauri189.html on line 426: Many environmental casualties have been associated with the rapid retreat in the shoreline of the Dead Sea. An example is the emergence of sinkholes. An older and well attested phenomenon in the area is the emergence of assholes. Many residential areas and roads around the Dead Sea have been destroyed by sinkholes because of shitholes. Sinkholes are natural depressions in the Earth’s surface caused by the chemical dissolution of nutrients in the soil. These sinkholes endanger the lives of locals and the fun of tourists alike.
ellauri189.html on line 434: The pipeline carrying the water from the Red to the Dead Sea might leak salt water into groundwater reserves along its route thereby increasing salinity in both the groundwater and the surrounding soil.
ellauri189.html on line 438: The Jordan River is a shadow of what it once was. The river acts as the main water source for Jordan, Israel, and the West Bank. As a result, 90% of the fresh water that replenishes it is diverted to agriculture. Another problem facing it is pollution from agricultural and wastewater run-offs. About 50% of the agricultural run-offs from the surrounding areas are dumped into the river which has caused its water levels to drop dramatically.
ellauri189.html on line 442: Please be respectful of copyright, says National Geographic. Samaa voisi sanoa J. Kastaja. ellauri189.html on line 476: Wow bonus is reserved for agents who are active. However, you do not have to be qualified. You get to earn 20%-25% on all elite/VIP customer purchases – star through executive agent earn a 20% bonus, whereas bronze and higher ranked agents earn 25% in bonuses. Additionally, with a first-time bundle order, you get to earn 30% on Bonus Buys purchases.
ellauri189.html on line 505: This rank requires that you generate a minimum of 80,000 BV on both sides of your binary group and recruit two gold ranked agents (one for each leg of your binary group).
ellauri189.html on line 528: There is no income disclosure statement that those interested in the company can look up to determine the earnings of Seacret agents. So much for transparency. When the law approaches, the guys make themselves transparent.
ellauri189.html on line 532: Seacret is a genuine MLM company that sells products that are of acceptable quality, but there is not much money to be made working as a Seacret agent. This is because the MLM business model of the company allows only those that have attained the highest ranks of the company to make significant earnings while the rest of the members struggle to recruit new members and meet the strict requirements with little rewards. As a result, I would ask you to think long and hard before joining the company. I hope this review has been helpful. Best of luck!
ellauri189.html on line 540: I was where you are. I did a lot of research and found that MLM and Ponzi schemes are too closely related. Don’t take my word for it. Look into it. There are absolutely legitimate MLM companies and Cutco might be one of them. But is that the answer?
ellauri189.html on line 562: Some of the first recorded incidents to meet the modern definition of the Ponzi scheme were carried out from 1869 to 1872 by Adele Spitzeder in Germany and by Sarah Howe in the United States in the 1880s through the "Ladies' Deposit". Howe offered a solely female clientele an 8% monthly interest rate and then stole the money that the women had invested. She was eventually discovered and served three years in prison. The Ponzi scheme was also previously described in novels; Charles Dickens' 1844 novel Martin Chuzzlewit and his 1857 novel Little Dorrit both feature such a scheme.
ellauri189.html on line 564: In the 1920s, Charles Ponzi carried out this scheme and became well known throughout the United States because of the huge amount of money that he took in. His original scheme was based on the legitimate arbitrage of international reply coupons for postage stamps, but he soon began diverting new investors' money to make payments to earlier investors and to himself. Unlike earlier similar schemes, Ponzi's gained considerable press coverage both within the United States and internationally both while it was being perpetrated and after it collapsed – this notoriety eventually led to the type of scheme being named after him.
ellauri189.html on line 570: With little or no legitimate earnings, Ponzi schemes require a constant flow of new money to survive. When it becomes hard to recruit new investors, or when large numbers of existing investors cash out, these schemes tend to collapse. As a result, most investors end up losing all or much of the money they invested. In some cases, the operator of the scheme may simply disappear with the money.
ellauri189.html on line 616: Paz a los hombres ellauri189.html on line 642: Paz a los hombres ellauri189.html on line 646: Solo eres santo
ellauri189.html on line 701: The ghazal (Arabic: غَزَل, Bengali: গজল, Hindi-Urdu: ग़ज़ल/غزَل, Persian: غزل, Azerbaijani: qəzəl, Turkish: gazel, Turkmen: gazal, Uzbek: gʻazal, Gujarati: ગઝલ) is a form of amatory poem or ode, originating in Arabic poetry. A ghazal may be understood as a poetic expression of both the pain of loss or separation and the beauty of love in spite of that pain.
ellauri189.html on line 706:
ellauri189.html on line 709: White House official quickly corrects: remarks were not about regime change. HAHA LOL. The American president is like the old Pope just a puppet propped up by a board who tends to forget his lines. "By God that man cannot remain in power." This man Biden can, he is powered by Western Electric.
ellauri189.html on line 716: Paz a los hombres
ellauri189.html on line 751: Not eating sea-creatures such as lobsters, shrimps, and crabs, and animals like camels and horses, and meat with cheese. These are, in fact, not Kosher (cannot be eaten) according to the Torah given to the people of Israel by God through Moses.
ellauri189.html on line 771: Other evidence includes names of places in Afghanistan and Kashmir that resemble ancient towns in Israel that are mentioned in the bible. And some say that until not so long ago, one of the names of the Amu Darya (River Oxus) was Gozan, which is mentioned as one of the placed the damn Assyrians exiled the people of Israel to. There are also the names of tribes that resemble the children of Yaakov (the names of the Israeli tribes), like Lewani (Lewi), Daftali (Naftali), Yusufzai (children of Yussuf-Yossef), Rubanni (Reuven), Afridi (Efrayim) etc. Also parts of the Pashtunwali resemble some parts of the Torah.
ellauri189.html on line 779: Here it is said that almost half of Indian Afridi Pathans are very close genetically to Jews. I heard from some Pashtuns that Pathans are actually Pashtuns that mixed with other nations, so I was set to try to do a DNA test myself on friends of mine who are pure-blood Pashtuns. I already got an offer from a commercial company, when I suddenly remembered something I read not long ago – a Wikipedia article about Jewish genetics. They didn´t prove a thing, so I spend the rest of this section by hand-waving them away.
ellauri189.html on line 781: A better explanation is that DNA testing is over-hyped, and it will take some more development until we could rely on it. Commercial companies and researchers would surely disagree, but they have a personal interest. I don´t.
ellauri189.html on line 783: Because we showed that it is basically impossible to believe that Pashtuns are not Bene Israel, DNA is not necessary for proving this tradition. It can only be used for proving another Pashtuns tradition – that Pashtuns did not mix with other people, but I personally think that given the current knowledge of DNA and mutation frequency, and how much the environment affects it, any result of a DNA test could be debated.
ellauri189.html on line 846: The writer earns his living as a software developer, and spends his free time trying hard to bring the people of Israel closer to God and to each other. He has huge love and respect for the Pashtun nation and he is 100% sure that Pashtuns are his brothers, Bene Israel, the children of prophets Avraham, Yishak and Yaakov.
ellauri190.html on line 46: Koko tarina pähkinänkuoressa. ellauri190.html on line 76: It is unclear when people other than the Brodnici and Berladnici (which had a Romanian origin with large slavic influences) began to settle in the lower reaches of major rivers such as the Don and the Dnieper after the demise of the Khazar state. Their arrival is unlikely before the 13th century, when the Mongols broke the power of the Cumans, who had assimilated the previous population on that territory. It is known that new settlers inherited a lifestyle that long pre-dated their presence, including that of the Turkic Cumans and the Circassian Kassaks.
ellauri190.html on line 191: At the start of the 15th century, the Golden Horde began to fall apart. By 1466, it was being referred to simply as the "Great Horde", after that, just "That Horde". The Crimean Khanate and the Kazakh Khanate, the last remnants of the Golden Horde, survived until 1783 and 1847 respectively.
ellauri190.html on line 228: After World War II, the Soviet Union disbanded the Cossack units in the Soviet Army, and many of the Cossack traditions were suppressed during the years of rule under Joseph Stalin and his successors. During the Perestroika era in the Soviet Union in the late 1980s, descendants of Cossacks moved to revive their national traditions. In 1988, the Soviet Union passed a law allowing the re-establishment of former Cossack hosts and the formation of new ones. During the 1990s, many regional authorities agreed to hand over some local administrative and policing duties to their Cossack hosts.
ellauri190.html on line 245: On Easter Sunday of the year 1168, a savage warlord from the Volga region, called Andrei (cynically nicknamed Bogolubsky, i.e. “God-lover”) and his horde of Finno-Ugric tribesmen (damn those Finns!) sacked and burned Kyiv to the ground. Most Kyivites were massacred. The barbarians robbed churches, even ripping off slices of gold from their domes (something that Genghiside Mongolians later never did, they were gentlemen). They stole, among others, one most precious and revered icon of the Most Holy Mother of God from a church in the Berestovo village just south of Kyiv, taking it to their land and pretending, for centuries to follow, that it was theirs. This icon to this day is known as Матерь Божья Владимирская, “the Mother of God of Vladimir-on-Klyazyma,” as if it was painted in that savage place. The 1168 massacre marked the beginning of the “brotherly” relationship between the Ukrainian people and what is now known as “Russians” (русские, not to be confused with Rusyns-Rusychi-Ukrainians). Kyiv was hit so hard that it did not fully recover for the next ~200 years. When the Mongols under Khan Batu came in 1240, Kyiv was still not fully repopulated or rebuilt, and fell a relatively easy prey to the Asian conquerors.
ellauri190.html on line 257: In a traditional account the horses transporting the icon had stopped near Vladimir and refused to go further. Accordingly, many people of Rus interpreted this as a sign that the Theotokos wanted the icon to stay there. The place was named Bogolyubovo, or "the one loved by God". Andrey placed it in his Bogolyubovo residence and built the Assumption Cathedral to legitimize his claim that Vladimir had replaced Kiev as the principal city of Rus. However, its presence did not prevent the sack and burning of the city of Vladimir by the Mongols in 1238, when the icon was damaged in the fire. You win some, you lose some.
ellauri190.html on line 267: In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day.
ellauri190.html on line 269: In 1596, the so-called Union of Brest (Brestin jyräys) was signed, officially starting the Eastern Rite Catholic Church in Ukraine (a.k.a. the Greek Catholic Church). It was meant to reconcile the Orthodox Ukrainians with Rome, which was, of course, a step in the direction of more peace and prosperity. Unfortunately, at the beginning of the next, 17th, century, the secular powers began to close the traditional Orthodox parishes by force, which, of course, caused huge tensions and sparks of violence.
ellauri190.html on line 271: Also, during the 16th century, many thousands of random men, mostly young, robust, and adventure-seeking guys from all over Ukraine (compare today's immigrants), traveled to the lower Dnipro river, where the enormous rapids prevented the movement of battleships up from the Black Sea, and decided to call themselves, say, Kozaks. These Kozaks warriors wanted to defend the Orthodox Christian Ukrainian lands from the attacks of the Ottoman Turks. They founded their own city and fortress, called Sich, on the island of Khortytsya in the middle of the Dnipro river. There, they gathered in summertime, trained, and raided the steppes, fighting the Turkish and the Tatar troops from the Crimea. They also built ships and made sea raids on Istanbul and on Crimean seaports, freeing Christian captives whom the Turks and the Tatars enslaved. In winter, the Kozaks dispersed and lived close to the Dnipro banks as independent owners of their hamlets. At the beginning of the 17th century, the Kozaks became a formidable military force and a kind of a self-governing state with their own elected leaders and laws.
ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand.
ellauri190.html on line 277: By 1659, the two outstanding sons of Ukraine, a Kozak general Ivan Vyhovsky and an eccentric scholar-nobleman Yuriy Nemyrych conceived what became known as the Union of Hadyach. It was a unique document, which, essentially, argued in favor of the Polish-Lithuanian Commonwealth transforming into the commonwealth of Poland, Lithuania, and Ukraine. Vyhovsky and Nemyrych proposed to establish a Great Principality of Ukraine on par with the Kingdom of Poland and the Great Duchy of Lithuania. And it was a unique historical moment, because in July 1659 the Ukrainian troops won a huge battle against the Muscovite army near the city of Konotop, totally crushing the Muscovites and proving that Ukraine did not need the “friendship” of the tyrannic Tzars. (See the analogy?) If the Hadyach Union had been approved by the Sejm of the Republic, Ukraine would perhaps have become a more European country and would progressively move toward full Western style independence. Again, tragically, it did not happen. Nemyrych was killed at a duel, and Vyhovsky forced to resign by populists who hated him because of his aristocratic blood and his alleged (rather than actual) love of things Polish. Without these two luminaries, the Sejm did not even bother to convene for discussions on the Hadyach Union, making it into a useless piece of paper. It was later “adopted,” but in such a distorted version that it excluded its main point, the creation of the Ukrainian state. Sellasta se on. Ukrainan, Puolan ja Baltian historia osoittaa, miten vaikeaa on merkata reviiriä jollei sitä ole valmiixi maastoon merkitty.
ellauri190.html on line 279: By the end of the 17th century, the newly forming Russian Empire under Tzar Peter I established its reign over the Ukrainian lands to the east of the Dnipro river, ceding the western part of Ukraine to the Republic (which, in turn, evolved more and more into the Polish monarchy rather than the Polish-Lithuanian Commonwealth of the old days). In 1702, a great son of Ukraine, a giant of military strategy, diplomacy, and statesmanship, Ivan Mazepa, being the Kozak leader of the eastern part of Ukraine, suppressed the uprising of Paliy on the other (Western) side of the Dnipro and added huge parts of the country to his control. It was a big step toward the unification and freedom of Ukraine. Moreover, in 1709 Mazepa joined his forces with the Swedish king Charles XII (haha, the gay) against Tzar Peter, hoping to rid his dear mother Ukraine from slavery in the captivity of the Tzars. And again… tragically, Mazepa managed to gather less manpower than he hoped to gather, because the populist agitators slandered him in their massive propaganda campaign (no doubt, directed from Muscovy), portraying him in the eyes of the Ukrainian Kozaks as a rich aristocrat who cares nothing about the “simple people,” a clandestine Catholic (or Protestant), and overall “not really Ukrainian.” (This tragedy will repeat itself in 1918 and in 2019.) Mazepa’s loyalists were defeated together with the Swedes, and Ukraine lost her historical chance for yet another time. But third time is a charm! Nobody will blame a Jew for being on the side of the catholics!
ellauri190.html on line 281: The Cossack structure arose, in part, in response to the struggle against Tatar raids. Socio-economic developments in the Polish-Lithuanian Commonwealth were another important factor in the growth of the Ukrainian Cossacks. During the 16th century, serfdom was imposed because of the favorable conditions for grain sales in Western Europe. This subsequently decreased the locals' land allotments and freedom of movement. In addition, the Polish-Lithuanian Commonwealth government attempted to impose Catholicism, and to Polonize the local Ukrainian population. The basic form of resistance and opposition by the locals and burghers was flight and settlement in the sparsely populated steppe.
ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government.
ellauri190.html on line 285: After Ottoman-Polish and Polish-Muscovite warfare ceased, the official Cossack register was again decreased. The registered Cossacks (reiestrovi kozaky) were isolated from those who were excluded from the register, and from the Zaporizhian Host. (Compare legal and paperless immigrants of today.) This, together with intensified socioeconomic and national-religious oppression of the other classes in Ukrainian society, led to a number of Cossack uprisings in the 1630s. These eventually culminated in the Khmelnytsky Uprising, led by the hetman of the Zaporizhian Sich, Bohdan Khmelnytsky.
ellauri190.html on line 287: As a result of the mid–17th century Khmelnytsky Uprising, the Zaporozhian Cossacks briefly established an independent state, which later became the autonomous Cossack Hetmanate (1649–1764). It was placed under the suzerainty of the Russian Tsar from 1667, but was ruled by local hetmans for a century. The principal political problem of the hetmans who followed the Pereyeslav Agreement was defending the autonomy of the Hetmanate from Russian/Muscovite centralism. The hetmans Ivan Vyhovsky, Petro Doroshenko and Ivan Mazepa attempted to resolve this by separating Ukraine from Russia.
ellauri190.html on line 291: The Ukrainian hetman Ivan Vyhovsky, who succeeded Khmelnytsky in 1657, believed the Tsar was not living up to his responsibility. Accordingly, he concluded a treaty with representatives of the Polish king, who agreed to re-admit Cossack Ukraine by reforming the Polish-Lithuanian Commonwealth to create a third constituent, comparable in status to that of the Grand Duchy of Lithuania. The Union of Hadiach provoked a war between the Cossacks and the Muscovites/Russians that began in the fall of 1658. Tää taitaa olla aika lailla sitä mistä tässä sodassakin (sori, demilitarisaatiossa) on kysymys. Kasakat on taas ottamassa hatkat ja siirtymässä vastapuolelle.
ellauri190.html on line 293: In June 1659, the two armies met near the town of Konotop. One army comprised Cossacks, Tatars, and Poles, and the other was led by a top Muscovite military commander of the era, Prince Aleksey Trubetskoy. After terrible losses, Trubetskoy was forced to withdraw to the town of Putyvl on the other side of the border. The battle is regarded as one of the Zaporizhian Cossacks' most impressive victories. Oliko tää tunari Trubetskoy sen fonologin sukua? Kylä varmaan niin. Tällä kertaa kasakat ja tattarit oli samalla puolella. Varmaan vilkuilivat vähän päästä olan yli.)
ellauri190.html on line 299: Cossack numbers increased when the warriors were joined by peasants escaping serfdom in Russia and dependence in the Commonwealth. Attempts by the szlachta to turn the Zaporozhian Cossacks into peasants eroded the formerly strong Cossack loyalty towards the Commonwealth. The government constantly rebuffed Cossack ambitions for recognition as equal to the szlachta. Plans for transforming the Polish–Lithuanian two-nation Commonwealth into a Polish–Lithuanian–Ruthenian Commonwealth made little progress, due to the unpopularity among the Ruthenian szlachta of the idea of Ruthenian Cossacks being equal to them and their elite becoming members of the szlachta. The Cossacks' strong historic allegiance to the Eastern Orthodox Church also put them at odds with officials of the Roman Catholic-dominated Commonwealth. Tensions increased when Commonwealth policies turned from relative tolerance to suppression of the Eastern Orthodox Church after the Union of Brest. The Cossacks became strongly anti-Roman Catholic, an attitude that became synonymous with anti-Polish. Did that make them any more pro-Russian? Naah.
ellauri190.html on line 322: Herr Peders sjöresa är en mycket spridd riddarvisa som är känd från hela Norden. Det är den visa som har flest kända varianter i Sveriges Medeltida Ballader, 347 stycken. Dessutom har ytterligare en variant upptäckts i George Stephens manuskriptsamling i Växjö. Den äldsta kända nedteckningen kommer från Danmark och har daterats till 1590.
ellauri190.html on line 339:
Empires ellauri190.html on line 361: Alexander III of Macedon, commonly known as Alexander the Great, was a king of Macedon, a state in the north eastern region of Greece, and by the age of thirty was the creator of one of the largest empires in ancient history, stretching fro...
ellauri190.html on line 363:
Empires ellauri190.html on line 396: Empires ellauri190.html on line 406: Empires ellauri190.html on line 411: Empires ellauri190.html on line 426: Empires ellauri190.html on line 436: Empires ellauri190.html on line 438: Rajaraja I was a Chola emperor from present day south India who ruled over the Chola kingdom of medieval Tamil Nadu (parts of southern India), parts of northern India, two thirds of Sri Lankan territory, Maldives and parts of East Asia, bet...
ellauri190.html on line 441: Billionaires ellauri190.html on line 446: Empires ellauri190.html on line 466: Billionaires ellauri190.html on line 492: Billionaires ellauri190.html on line 502: Empires ellauri190.html on line 555: Yermak Timofeyevich, born between 1532 and 1542 - 1584 AD was a Cossack who led the Russian conquest of Siberia in the reign of Ivan the Terrible. Russia’s fur interests fueled their desire to expand east into Siberia. The tsar’s ultimate...
ellauri190.html on line 563: Empires ellauri191.html on line 129:
"as a tribute to his noble, magnificent and versatile poetry, which has always been distinguished by both the freshness of its inspiration and the rare purity of its spirit"
ellauri191.html on line 146:
"in recognition of the fresh originality and true inspiration of his poetic production, which faithfully reflects the natural scenery and native spirit of his people, and, in addition, his significant work as a Provençal philologist"
ellauri191.html on line 174:
"in recognition of the fresh originality and true inspiration of his poetic production, which faithfully reflects the natural scenery and native spirit of his people, and, in addition, his significant work as a Provençal philologist"
ellauri191.html on line 194:
"not only in consideration of his deep learning and critical research, but above all as a tribute to the creative energy, freshness of style, and lyrical force which characterize his poetic masterpieces"
ellauri191.html on line 227:
"in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life"
ellauri191.html on line 309:
"because of his profoundly sensitive, fresh and beautiful verse, by which, with consummate skill, he has made his poetic thought, expressed in his own English words, a part of the literature of the West"
ellauri191.html on line 350:
"in recognition of his significance as the leading representative of a new era in our literature"
ellauri191.html on line 382:
"for his authentic descriptions of present-day life in Denmark"
ellauri191.html on line 441:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 477:
"for his always inspired poetry, which in a highly artistic form gives expression to the spirit of a whole nation"
ellauri191.html on line 541:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 545:
"in recognition of his rich and vitalizing ideas and the brilliant skill with which they have been presented"
ellauri191.html on line 638:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska (maanpakolainen)
ellauri191.html on line 696:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 785:
"for the rare strength and fertility of his poetic imagination with which is combined an intellectual curiosity of wide scope and a bold, freshly creative style"
ellauri191.html on line 831:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 835:
"for his comprehensive and artistically significant writings, in which human problems and conditions have been presented with a fearless love of truth and keen psychological insight"
ellauri191.html on line 851:
"for his outstanding, pioneer contribution to present-day poetry"
ellauri191.html on line 911:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 992:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1028:
"for his lyrical poetry, which with classical fire expresses the tragic experience of life in our own times"
ellauri191.html on line 1040:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1105:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1125:
"for the artistic power and integrity with which, in his epic of the Don, he has given expression to a historic phase in the life of the Russian people"
ellauri191.html on line 1195:
"for his narrative mastery, which with great sensibility expresses the essence of the Japanese mind"
ellauri191.html on line 1212:
"for his writing, which – in new forms for the novel and drama – in the destitution of modern man acquires its elevation"
ellauri191.html on line 1365:
"for a creative poetic writing, which illuminates man's condition in the cosmos and in present-day society, at the same time representing the great renewal of the traditions of Spanish poetry between the wars"
ellauri191.html on line 1484:
"for his poetry, which endowed with freshness, and rich inventiveness provides a liberating image of the indomitable spirit and versatility of man"
ellauri191.html on line 1497:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1568:
"for a rich and intensive prose, which with restrained compassion forms a challenging vision of man's vulnerability"
ellauri191.html on line 1742:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1763:
"for having united perceptive narrative and incorruptible scrutiny in works that compel us to see the presence of suppressed histories"
ellauri191.html on line 1830:
"who in his plays uncovers the precipice under everyday prattle and forces entry into oppression's closed rooms"
ellauri191.html on line 1846:
"who in the quest for the melancholic soul of his native city has discovered new symbols for the clash and interlacing of cultures"
ellauri191.html on line 1869:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska/Mauritius ellauri191.html on line 1878:
"author of new departures, poetic adventure and sensual ecstasy, explorer of a humanity beyond and below the reigning civilization"
ellauri191.html on line 1910:
"for his cartography of structures of power and his trenchant images of the individual's resistance, revolt, and defeat"
ellauri191.html on line 1926:
"because, through his condensed, translucent images, he gives us fresh access to reality"
ellauri191.html on line 1974:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 2011:
"for having created new poetic expressions within the great American lyrical tradition"
ellauri191.html on line 2043:
"for a narrative imagination that with encyclopedic passion represents the crossing of boundaries as a form of life"
ellauri191.html on line 2094:
"for his uncompromising and compassionate penetration of the effects of colonialism and the fate of the refugee in the gulf between cultures and continents"
ellauri191.html on line 2108:
resent%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 2113:
"for the courage and clinical acuity with which she uncovers the roots, estrangements and collective restraints of personal memory"
ellauri191.html on line 2145: From 1901 to 1912, the committee, headed by the conservative Carl David af Wirsén, weighed the literary quality of a work against its contribution towards humanity's struggle 'toward the ideal'. Leo Tolstoy, Henrik Ibsen, Émile Zola, and Mark Twain were rejected in favour of authors little read today. The choice of philosopher Rudolf Eucken as Nobel laureate in 1908 is widely considered to be one of the worst mistakes in the history of the Nobel Prize in Literature. The main candidates for the prize that year were poet Algernon Swinburne and author Selma Lagerlöf, but the Academy were divided between the candidates and, as a compromise, Eucken, representative of the Academy's interpretation of Nobel's "ideal direction", was launched as an alternative candidate that could be agreed upon. Solzhenitsyn did not accept the award and prize money until 10 December 1974, after he was deported from the Soviet Union. Swedish Academy member Artur Lundkvist had argued that the Nobel Prize in Literature should not become a political prize and questioned the artistic value of Solzhenitsyn's work. The award to Camilo José Cela was controversial as he had moved voluntarily from Madrid to Galicia during the Spanish Civil War in order to join Franco's rebel forces there as a volunteer.A member of the Swedish Academy, Knut Ahnlund, who had not played an important role in the Academy since 1996, protested against the choice of the 2004 laureate, Elfriede Jelinek; Ahnlund resigned, alleging that selecting Jelinek had caused "irreparable damage" to the reputation of the award.
ellauri191.html on line 2147: Strindberg holds the singular distinction of being awarded an Anti-Nobel Prize, conferred by popular acclaim and national subscription and presented to him in 1912 by future prime minister Hjalmar Branting.
ellauri192.html on line 35: reslavl-zalessky-pereslavl-zalessky-russia-trubezh-river-flows-lake-155582873.jpg" width="100%" />
ellauri192.html on line 47: Trubetzkoy was born into privilege. His father, Sergei Nikolaevich Trubetskoy, came from a Lithuanian Gediminid princely family. In 1908, he enrolled at the Moscow University. While spending some time at the University of Leipzig, Trubetzkoy was taught by August Leskien, a pioneer of research into sound laws. What a privilege!
ellauri192.html on line 49: After he graduated from the Moscow University (1913), Trubetzkoy delivered lectures there until the Russian Revolution, when he moved first to the University of Rostov-on-Don, then to the University of Sofia (1920–1922) and finally took the chair of Professor of Slavic Philology at the University of Vienna (1922-1938). He died from a heart attack attributed to Nazi persecution after he had published an article that was highly critical of Hitler's crackpot morphophonological theories.
ellauri192.html on line 55: The Prague linguistic circle included the Russian émigrés Roman Jakobson, Nikolai Trubetzkoy, and Sergei Karcevskiy, as well as the famous Czech literary scholars René Wellek and Jan Mukařovský. The instigator of the circle, and its first president until his death in 1945, was the Czech linguist Vilém Mathesius. After the Czechoslovak coup d'état of 1948, the circle was disbanded in 1952 (another marked year), but the Prague School continued as a major force in linguistic functionalism.
ellauri192.html on line 77: Jakobson escaped from Prague in early March 1939 via Berlin for Denmark, where he was associated with Louis Hjelmslev's Copenhagen linguistic circle. He fled to Norway on 1 September 1939, and in 1940 walked across the border to Sweden, where he continued his work at the Karolinska Hospital (with works on footsores, aphasia and language competence). When Swedish colleagues feared a possible German occupation, he managed to leave on a cargo ship, together with Ernst Cassirer (the former rector of Hamburg University) to New York City in 1941 to become part of the wider community of intellectual émigrés who fled there.
ellauri192.html on line 81: His universalizing structuralist theory of phonology, based on a markedness hierarchy of distinctive features, achieved its canonical exposition in a book published in the United States in 1951, jointly authored by Roman Jakobson, C. Gunnar Fant and Morris Halle.
ellauri192.html on line 91: emotive (: self-expression)
ellauri192.html on line 93: conative (: vocative or imperative addressing of receiver)
ellauri192.html on line 109: The selection of Sully Prudhomme as the first winner of the literature prize was not met with great enthusiasm by the press. As Gunnar Ahlstrom records, a commentator for a popular Swedish daily wrote:
ellauri192.html on line 111: So the choice has fallen neither on Tolstoy, nor Ibsen, nor Björnson, nor Mommsen, nor Swinburne, nor Zola, nor Anatole France, nor Carducci, nor Mistral, nor Hauptmann, nor even Echegaray—it has fallen on Sully-Prudhomme [sic]. It is some satisfaction, however, to find that Francois Coppée is not the winner; in view of his innocuous sentimentality, he might well have been considered the best of all by the present Swedish Academy.
ellauri192.html on line 117: Combien de maîtresses de maison lui demandérent-elles, à titre de faveur insigne, de dire à leurs invités le Vase brisé? Elles ne se doutaient pas que si l’homme du monde s’exécutait, après les résistances d’usage, le poéte grondait en dedans à la pensée de débiter une fois de plus cet éternel “pot cassé” qu’il avait fini par prendre en horreur. “Qu’il se brise sur leur nez, ce vase!” s’écriait-il dans un accés de fureur.
ellauri192.html on line 121: Je perds le goût de la poésie. Je la trouve de plus en plus puérile, comparé aux austères travaux de la science; les plus grands génies littéraires me semblent des enfants auprès du génie scientifique, qui, au lieu d’imiter et de défigurer la nature sous prétexte de la transfigurer par l’idéal et l’humain, l’étreint corps à corps, telle qu’elle est, et lui ouvre, doigt par doigt, ses mains fermées pour en arracher des lambeaux de vérité.
ellauri192.html on line 132: But Sully Prudhomme’s 1878 work, La Justice (Justice), is a bold poem indeed. Siinä on paljon optimismia ja idealismia, sydämen asiaa. Dyny-Alfred olisi ollut mielissään. Scientific truth and deeply felt art combine in Sully Prudhomme’s vision to come to the rescue of humankind. This idealism imbued with science is what drew the Nobel committee to award him their first literature prize. Parnassolaiset hurrasivat ja symbolistit jupisivat kateina..
ellauri192.html on line 174: Recueil : Les vaines tendresses (1875).
ellauri192.html on line 181: Libres et tout-puissants, ne se dérident pas ; Vapaat ja kaikkivoivat, eivät naura izelleen,
ellauri192.html on line 198: Pousser vos rires frais qui font un bruit d'essor ! päästää tuoreita nauruja jotka lennähtelevät!
ellauri192.html on line 206: Vous aviez des soirs gais et d'allègres matins. Teillä oli hauskat illat ja aamut iloiset.
ellauri192.html on line 216: Les maîtres plus hardis, les âmes plus serviles, Paatuneimmat isännät, sielut orjamaisimmat,
ellauri192.html on line 230: Nous sentons la pitié dans nos cœurs tressaillir, saa meidän sydämissä säälin heräämään,
ellauri192.html on line 232: Trop pauvres pour donner des pleurs à tous les hommes, Liian köyhät ollaan itkemään joka apinaa,
ellauri192.html on line 235: Malgré nous, près du feu, les grelottants haillons, Tulen ääressä unohdamme rääsyläisten ulinan,
ellauri192.html on line 240: Ah ! Si nos cœurs bornés que distrait ou resserre Äh! Jos meidän rajoittuneet rinnat joita ahistaa
ellauri192.html on line 255: The Nobel Prize in Literature 1984 was awarded to Jaroslav Seifert "for his poetry which endowed with freshness, sensuality and rich inventiveness provides a liberating image of the indomitable spirit and versatility of man."
ellauri192.html on line 257: Jaroslav Seifert was born in Zizkov, a suburb of Prague, Czechoslovakia (now the Czech Republic). Seifert was one of the pioneers of modernist poetry and literature in his native country. He also worked as a journalist and translator. The period after the World War II was a disappointment for Seifert, who had been hoping for a brighter and freer future. Instead the Communist government imposed a repressive policy in which poets were expected to write political propaganda. Seifert became involved in attempts at reforms with the increased freedom implemented in his native country, such as the Prague Spring of 1968 and the Charta 77 movement.
ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed.
ellauri192.html on line 281: When political-ideological risks are taken, as in the selection of Neruda, of Pasternak, of Sholokhov, the system appears to be one of almost immediate apology and compensation: the suspect Sholokhov was chosen to repair the storm damage done by the brave resignation of Pasternak. The relatively risky award to Garcia Marquez in 1983 will, it is rumored, soon be counter-balanced by the choice of a much ''safer'' Latin American voice. And lo it was, with the Argentine right-wing goon Llosa! The Muses of Stockholm prize civility
ellauri192.html on line 283: THIS same bias extends to literary forms. We look in vain on the Nobel register for the experimental, formally subversive, controversial movements and texts that distinguish modernism. No Surrealist has been rewarded, no major Expressionist, no poet or playwright out of the seminal world of Dada or absurdism (Andre Breton, Hugo Ball, Gertrude Stein). The boat is not to be rocked. On august occasion, lyric eroticism and even sorrowful homosexuality are admitted to Parnassus. Radical sexual play in style, in ''amoral'' revaluation, are vetoed. The liberating sensualists, such as John Cowper Powys, supreme in English fiction after Hardy, are left out. Colette is nowhere to be found. Her heir in sensuous contrivance, Nabokov, was blackballed.
ellauri192.html on line 287: Lastly, there is the rumor of the blacklist. No outside observer can show that any such list exists, let alone how and when it was explicitly arrived at. But there are stubborn, unsettling indications. Behind them stands the enigmatic figure and afterlife of Dag Hammerskjold. In one or two cases, the choice of laureate seems to have been largely his. His chill displeasures seem not only to have had great influence, but to persist beyond the grave. The list of lepers, for motives which may, in some masked degree, go back to Hammarskjold's own politics and arcane sexuality, is rumored to include Graham Greene, G"unter Grass and Borges, as it did Malraux (passed over, to de Gaulle's just anger, in favor of a French poet-diplomat close to Hammarskjold, viz. Saint-John Perse). The mere fact that the Nobel Prize in Literature has long passed Borges by suffices to put the whole institution in doubt. But whether any such blacklist is real remains baffled conjecture.
ellauri192.html on line 301: 2014 also marked the release of Tokarczuk’s most ambitious work, “The Books of Jacob,” the novel that set off much of the rancor directed at her by Polish nationalists. The book, which has yet to appear in English, is centered on the historical figure of Jakub Frank, a Jewish-born 18th-century religious leader. Frank, believed to have been born with the name Jakub Leibowicz, oversaw a messianic sect that incorporated significant portions of Christian practice into Judaism; he led mass baptisms of his followers. As Ruth Franklin reported in a New Yorker profile this past summer, Tokarczuk spent almost a decade researching Frank and the Poland in which he lived. The result is a book that, by the account of those who have read it, delivers a picture of the many intricate and unpredictable ways in which the story of Poland is tied to the story of its Jews. “There’s no Polish culture without Jewish culture,” Tokarczuk told Franklin. What else is new, asks Isaac Singer. Tokarczuk is not a Jewess, Tokarczuk considers herself a disciple of Carl Jung and cites his psychology as an inspiration for her literary work.
ellauri192.html on line 303: The novel’s release shortly predated an escalation in Polish nationalism tied to the Law and Justice party’s ascent to power in 2015. But the forces that fueled that escalation were already prevalent. When Tokarczuk accepted the Nike Prize, the country’s highest literary honor, for “The Books of Jacob,” she said in a speech that the country had “committed horrendous acts as colonizers, as a national majority that suppressed the minority, as slaveowners, and as the murderers of Jews.” She was quickly inundated by threats so alarming that her publishers briefly hired bodyguards. In the five years since, she has witnessed the Law and Justice party take an increasingly hard line on censoring certain conversations about Poland’s relationship with Jews. In 2016, the government began a campaign against the Princeton historian Jan Gross, known for his groundbreaking work on the massacre at Jedwabne, in which Poles murdered 1,600 of their Jewish neighbors. In 2018, the Law and Justice party’s government made it illegal to blame Poland or Polish nationals for Nazi crimes. POLIN, a groundbreaking Polish museum of Jewish history, has been leader-less for five months, as its director, who oversaw a number of exhibits highly critical of Poland’s policy toward Jews, awaits official reappointment — despite having been re-approved for the job.
ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac.
ellauri192.html on line 345: "We have taken a number of measures to see that it isn't repeated this year," said Englund, who used to work in military intelligence. He declined to describe the measures. Military type intelligence is just what is called for in the job.
ellauri192.html on line 351: The last American winner was Toni Morrison in 1993. No writer from South America has won since Gabriel Garcia Marquez in 1982. The previous North American winner was Canadian Saul Bellow, who won in 1976 and was a resident of the United States for much of his life. What the fuck he was a Chicago crook, as American as apple pie.
ellauri192.html on line 607: rested on the windows. nojaili ikkunoihin.
ellauri192.html on line 625: Rhoda was a servant girl in this house, which was a hub for the growing church. One night, the Christians had gathered in Mary’s house and were “earnestly praying to God” (Acts 12:5) for the life of Peter, who had been arrested by Herod (Acts 12:3–4). Their pleas would have been desperately fervent because James, the brother of John, had just been martyred (Acts 12:2), and Peter was slated for execution.
ellauri192.html on line 633: It’s interesting that the church was praying earnestly, yet they did not believe the answer to their prayers when it came. They forgot an important part of prayer, which is answering the door. Rhoda was the first one to know of Peter’s deliverance, and she carried the joyful message to others. She did not let their doubts stop her from sharing what she knew was true: God had done the impossible. Even in the face of their unbelief, she was unrelenting in her joy. Believers today can take a cue from Rhoda and share the news of what God accomplishes with those around us, remaining joyful in what we know is true.
ellauri192.html on line 637: In March 1929, he and six other writers left the KSČ after signing a manifesto protesting against Bolshevik Stalinist-influenced tendencies in the new leadership of the party. He subsequently worked as a journalist in the social-democratic and trade union press during the 1930s and 1940s.
ellauri192.html on line 641: Seifert was awarded the Nobel Prize in Literature in 1984. Due to bad health, he was not present at the award ceremony, and so his daughter received the Nobel Prize in his name. Even though it was a matter of great importance, there was only a brief remark of the award in the state-controlled media. He died in 1986, aged 84, and was buried at the municipal cemetery in Kralupy nad Vltavou (where his maternal grandparents originated from). Not in the Jewish cemetery, perish the thought!
ellauri192.html on line 643: His burial was marked by a high presence of secret police, who tried to suppress any hint of sorrow on the part of mourners.
ellauri192.html on line 655: Seifert's most recent cycle, he said, contains a poem - which would translate as "Paradise Lost" - about an ancient Jewish cemetery in Prague. "Seifert is not Jewish," Professor Gibian said, "but he has tremendous sympathy for the Jews massacred in World War II and their suffering, and this is represented by the cemetery." Dig deeper into the moment.
ellauri192.html on line 659: Seifert's works are also difficult to locate, at least in this country. Ingram Book Company, for example, the large wholesaler in Nashville, Tenn., does not stock either of the two Seifert titles that have been translated into English, and no bookstores that were surveyed yesterday had even heard of them.
ellauri192.html on line 663: The other Seifert book is "The Casting of Bells," a 64-page collection translated by Tom O'Grady and Paul Jagasich, and published in August 1983 by The Spirit That Moves Us Press in Iowa City, Iowa. Morty Sklar, who described himself yesterday as "publisher, editor, typesetter and stamp licker" of the press, said his is a small, independent press that publishes two books a year. He published 1,000 copies of the Seifert book, but yesterday, upon hearing the news from Sweden, he reordered 2,500 more. It is available in paperback for $6.
ellauri192.html on line 674: Undoubtedly, the most prominent of early Troubetzkoys was Prince Dmitry Timofeievich Troubetzkoy, who helped Prince Dmitry Pozharsky to raise a volunteer army and deliver Moscow from the Poles in 1612. The Time of Troubles over, Dmitry was addressed by people as "Liberator of the Motherland" and asked to accept the Tsar's throne. He contented himself, however, with the governorship of Siberia and the title of the Duke (derzhavets) of Shenkursk. Prince Dmitry died on May 24, 1625 and was interred in the Trinity Lavra of St. Sergius.
ellauri192.html on line 678: The Principality of Trubetsk (Russian: Трубецкое княжество) was a small, landlocked Rus' principality in Eastern Europe. In the later Middle Ages it was bordered by the Grand Duchy of Lithuania to its west and by Muscovy to its east. The Principality of Trubetsk (Troubchevsk) was a principality within modern Bryansk Oblast, about 50 miles (80 kilometres) southwest of Bryansk.
ellauri192.html on line 682: The town is referred to in the great Old Russian poem, The Tale of Igor's Campaign. This poem calls for the princes of the various Slavic lands to join forces in resisting the invasions of the nomadic Cuman people. The poem also glorified the courage of the army of Vsevolod Svyatoslavich, the ruler of Kursk and Trubchevsk.
ellauri192.html on line 683: In 1239, after the Mongol invasion of Rus, the Principality of Trubetsk passed to the Princes of Bryansk, and then to the Princes of Trubetsk. In 1566 Ivan IV the Terrible took the principality during the Livonian War. In 1609 Vasili IV of Russia relinquished it to the Polish–Lithuanian Commonwealth during the Polish–Muscovite War (1605–1618). In 1654 Prince Aleksey Trubetskoy on the side of Alexis I of Russia led the southern flank of the Muscovian army from Bryansk to Ukraine. The territory between the Dniepr and Berezyna was overrun, with Aleksey Trubetskoy taking Mstsislaw (Mstislavl) and Roslavl. In 1654 The Principality of Trubetsk was finally conquered by Aleksey Trubetskoy, Prince of Trubetsk himself, as a result of the Russo-Polish War (1654-1667).
ellauri192.html on line 685: During World War II, Trubchevsk was occupied by the German Army from October 9, 1941 to September 18, 1943. Prior to the war, about 137 Jews lived in Trubchevsk. Most of the Jews were craftsmen, including cobblers and carpenters. The town was occupied by German forces in early October 1941. By that time, more than half of the Jews fled or evacuated. The Jews from the Trubchevsk district were gathered in a Klub for 3 days and shot afterwards at the edge of the village. Their bodies were burnt. In total, according to the Soviet archives, 751 Soviet citizens perished due to bad treatment or as a result of shooting in the entire Trubchevsk district. Aside from Jews, mentally ill children and adults were exterminated as well. The population is about 15K. There are very few notable buildings in the town.
ellauri192.html on line 690: The Trubezh (Russian: Трубеж) is a river in Yaroslavl Oblast, Russia. It flows to the Lake Pleshcheyevo. Major city: Pereslavl-Zalessky. It is 36 kilometres (22 mi) long, and its drainage basin covers 245 square kilometres (95 sq mi).
ellauri192.html on line 692: The Trubizh is a river entirely located in Ukraine, a left tributary of Dnieper. It falls into the Dnieper's Kaniv Reservoir. It is 295 kilometres long, and has a drainage basin of 5,020 square kilometres. Major cities: Pereiaslav.
ellauri192.html on line 700: Due to its sizeable length, the Dnieper River has as many as 32,000 tributaries including the Sozh, Desna, Trubizh, Bilozerka, Drut, Berezina, and Prypiat Rivers. The mouth of this important waterway is located at the Dnieper Delta while the river basin in the Ukraine and Belarus measures some 194,595 square miles. The Dnieper River passes through numerous urban centers such as the Russian cities of Smolensk and Dorogobuzh as well as Mogilev in Belarus and Kiev, Cherkasy, Dnipro, and Zaporizhia in Ukraine.
ellauri192.html on line 706: Now, the invasive Chinese sleeper is widely distributed in the freshwaters of Eastern and Central European countries, such as Belarus, Bulgaria, Estonia, Hungary, Lithuania, Latvia, Moldova,Poland, Romania, Russia, Slovakia, Serbia and Ukraine, where it has high climatic suitability and may continue invasion in the future (Reshetnikov and Ficetola, 2011). In Ukraine, theChinese sleeper was first found in the upper Dniester River basin in 1980 where it was introduced in the 1970s (Reshetnikov, 2009). It first occurred in the Dnieper river basin near Kievin 2001, and in the Ros’ River (right tributary of the Dnieper River, downstream of Kiev) in2005 (Sabodash et al., 2002; Kutsokon and Negoda, 2006; Kutsokon, 2010). In the DanubeRiver basin the Chinese sleeper was first recorded in 1995–1996 in the Latorica River, westernUkraine (a part of the western Ukrainian population of the Chinese sleeper), but only in 2011in the Danube delta (Sivokhop, 1998; Kvach, 2012). This fish is currently found in differentparts of the upper streams of the Dniester basin, Transcarpathian waters (Danube basin), in the Dnieper River, and in the Danube River delta.
ellauri192.html on line 732: Frontman Siarhei Mikhalok announced mid-March 2014 that the group would cease to exist the next 1 September. The groups farewell concert was given in the Valeriy Lobanovskyi Dynamo Stadium in Kyiv, Ukraine on 26 August. Mayor of Kyiv Vitali Klitschko was present at this concert. Vitali Volodymyrovytš Klytško (ukr. Віталій Володимирович Кличко, s. 19. heinäkuuta 1971) on Kiovan pormestari ja ukrainalainen poliitikko sekä entinen raskaansarjan nyrkkeilijä ja potkunyrkkeilijä. Klytško on voittanut maailmanmestaruuden kummassakin lajissaan. Hän työskenteli Ukrainan armeijan lähitaistelukouluttajana ennen kuin aloitti ammattilaisuransa vuonna 1997. Klytško on myös opiskellut Kiovan yliopistossa liikunta- ja terveystieteitä sekä väitellyt tohtoriksi. Klytško on 203 cm pitkä ja painaa noin 115 kg. Mixei näitä kärhämiä ratkaista kazintaisteluna? Klytsko "pistäisi" pienikokoisen Putinin halki poikki ja pinoon toinen käsi selän takana, nyt kun sen housuistakin puuttuu musta vyö. Vaikka Lukashenka olis auttamassa. Sale ja Macron menis samantien ihan suupalana.
ellauri192.html on line 793: Я нереальный кул — мой респект без меры I'm unbelievably cool, my respect is beyond measure
ellauri192.html on line 812: The song reflects many anti-capitalist views, and the music video features real world villains such as Alexander Lukashenko, Hugo Chávez, Saddam Hussein, and other leaders of anti-capitalistic countries.
ellauri192.html on line 818: Lyapis Trubetskoy were to present their new album Matryoshka in Pskov on March 1, 2014, Interfax reports.
ellauri192.html on line 822: They mentioned the band’s new album Matryoshka. The album ‘presents Russia in a bad way with its Russian language and Soviet leaders’, the communists insisted.
ellauri192.html on line 828: Former Lyapis Trubetskoy and now Brutto front-man Sergei Mikhalok seeks a permanent residence permit in Ukraine but is to keep Belarus citizenship. Former front man of the Liapis Trubetskoy band and current singer at the Brutto band Sergei Mikhalok and his producer Anton Azizbekyan appealed to the Ukraine Minister of Culture to help them get a permanent residence in Ukraine.
ellauri192.html on line 830: The musician explained that the support of revolutionary events in Ukraine by Liapis Trubetskoy is negatively perceived by authorities in Belarus and Russia, which is an obstacle to the creative process. Thus he and his producer, without giving up the Belarusian citizenship, decided to get permanent residence in Ukraine.
ellauri192.html on line 833: Belarus President Lukashenko speaks ill of Lyapis during the Dazhynki harvest festival in Gorki, in September 2012. ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen.
ellauri192.html on line 857: Brooks was born on June 28, 1926, in Brooklyn, New York City, to Kate (née Brookman) and Max Kaminsky, and grew up in Williamsburg. His father's family were Jewish people from Gdańsk, Poland; his mother's family were Jews from Kyiv, in the Pale of Settlement of the Russian Empire (present-day Ukraine). In 2021, Brooks published a memoir, All About Me!.During his teens, he legally changed his name to Mel Brooks, influenced by his mother´s maiden name Brookman, after being confused with trumpeter Max Kaminsky. "And I'm sure a lot of my comedy is based on anger and hostility. Growing up in Williamsburg, I learned to clothe it in comedy to spare myself problems—like a punch in the face."
ellauri192.html on line 859: The Twelve Chairs (Russian: Двенадцать стульев, tr. Dvenadtsat stulyev) is a classic satirical novel by the Odessan Soviet authors Ilf and Petrov, published in 1928. Its plot follows characters attempting to obtain jewry hidden in a chair. A sequel was published in 1931. The novel has been adapted to other media, primarily film. Kirjoittajat oli "ihan nulikoita": Ilf 30, Katajev 26. Katajev kaatui suuressa isänmaallisessa sodassa 30-vuotiaana. Joten sepä venyi!
ellauri192.html on line 890: One-storied America (Одноэтажная Америка) is a 1937 book based on a published travelogue across the United States by two Soviet authors, Ilf and Petrov. The book, divided into eleven chapters and in the uninhibited humorous style typical of Ilf and Petrov, paints a multi-faceted picture of the US. America´s entrepreneurial skills and economic achievements are praised, the oppression of the blacks, the life of the Indians in the reservations and the oppression of workers are denounced. The title of the book refers to their impression that the cities of America consist mainly of one- and two-story buildings, in complete contrast to the popular image of America as the land of skyscrapers. Based on this sentence:
ellauri192.html on line 894: The United States, which was perceived as the land of machines and technological progress, was of great importance at the time for the Soviet Union, which had set itself the goal of overtaking the United States. This slogan (Russian: догнать и перегнать Америку; "catch up and surpass America") was one of the most important slogans during the ambitious industrialization of the Soviet Union. Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is no surprise that a version of a book that satirizes the United States was published. Oh sorry I misread:
ellauri192.html on line 898: "One-Story America" was a hit with American readers and received a lot of praise in the press, including:
ellauri192.html on line 902: Not many of our foreign guests were this distance from Broadway and the main streets of Chicago; not many could tell about their impressions with such liveliness and humor. – New York Herald Tribune
ellauri194.html on line 81: ress/wp-content/uploads/2021/05/Apocalypse-now-all-four-different-cuts-.jpg" width="100%"/>
ellauri194.html on line 110: Route 66:n kuolinisku tuli vuonna 1956 kun presidentti Dwight Eisengaard allekirjoitti uuden Interstate Highway Act -lain. Euroopassa uusia tuulia haistellut Eisenhower oli ollut hyvin vaikuttunut Saksan Autobahneista. Eisengaard visioi vastaavanlaisen suuren ajonopeuden sallivan tieverkoston Yhdysvaltoihin.
ellauri194.html on line 114: Vuonna 1946 jazz-säveltäjä ja pianisti Bobby Troup kirjoitti tunnetuimman teoksensa, Route 66, ajettuaan itse reitin Kaliforniaan. Kappaleen nimen keksi nokkelasti Troupen ensimmäisen vaimo Cynthia, joka oli ollut mukana automatkalla. Toisella automatkalla olikin jo vähemmän mäkättävä vaimo. Hän esitteli kappaleensa Nat King Colelle, joka sai siitä erään suurimmista hiteistään. Laulusta on tullut hitti myös Chuck Berrylle ja sen ovat levyttäneet myös monet tunnetut artistit, kuten The Rolling Stones, Depeche Mode ja Manhattan Transfer. Suomalaisista maailmanluokan artisteista M. A. Numminen on esittänyt kappaleen nimeltä ”Route 66”. Eero and the Boysin coveri 1964 oli huomattavasti parempi. MA Numminen on ylimainostettu pelle, se laulaa vielä paljon huonommin kuin Bob Dylan. Jussi Raittinen levytti vuonna 1975 kappaleesta suomenkielisen version ”Valtatie 66”, joka ei tosin kerro Route 66:sta vaan Suomen Kantatie 66:sta (Orivesi–Lapua). Samaisen kappaleen on levyttänyt myös "Sami Saari " Heti vapaa-levylleen, vuonna 2009. Sami Saaresta ei kyllä ole kuullut kukaan.
ellauri194.html on line 221: Sen jälkeen hän kiinnostui luostarielämästä. Luomi kiersi Keski-Euroopassa puoli vuotta katolisia, ortodoksisia ja zen-buddhalaisia luostareita selvittääkseen, ”resonoisiko” jokin niistä niin paljon, että hän voisi muuttaa sinne asumaan.
ellauri194.html on line 222: Ei resonoinut. Sisäilmaelämä tuntui vieraalta, samoin se, että elämä olisi niin vahvasti yhden kortin varassa.
ellauri194.html on line 226: Keväällä 2019 Luomi törmäsi Ylen verkkosivuilla juttuun, jossa kerrottiin Valtimolle perusteilla olevasta Omavaraopistosta. Siinä jokin resonoi. Luomi päätti hakea ja tuli valituksi. Monia kurssikavereita motivoi ilmastonmuutos. Luomea puolestaan kiinnostaa tutkia sitä, millainen elämä olisi ihmiselle lajityypillisintä ja johtaisi suurimpaan kukoistukseen. Hän haluaa tutkiskella myös sitä, miten elämän voisi ottaa vakavasti sortumatta taas kerran kiihkoiluun, totalitarismiin ja barbariaan. Hän uskoo, että omavaraisuus tukee hänelle tärkeitä arvoja: maltillista ja juurevaa periaatteellisuutta.
ellauri194.html on line 255: After the Khazars came the Mongols, seen as a mysterious and invincible horde from the east who destroyed Muslim empires and kingdoms in the early 13th century; kings and popes took them for the legendary Prester John, marching to save Christians from the Muslim Saracens, but when they entered Poland and Hungary and annihilated Christian armies a terrified Europe concluded that they were "Magogoli", the offspring of Gog and Magog, released from the prison Alexander had constructed for them and heralding Armageddon.
ellauri194.html on line 261: Marco Polo, traveling when the initial terror had subsided, places Gog and Magog among the Tartars in Tenduc, but then claims that the names Gog and Magog are translations of the place-names Ung and Mungul, inhabited by the Ung and Mongols respectively.
ellauri194.html on line 265: The Borgia map, copper-engraved world map (c. 1430). Gog and Magog (identified as confined Jews) are shown on the left, representing the far east.
ellauri194.html on line 269: While the confounding Gog and Magog as confined Jews was becoming commonplace, some, like Riccoldo or Vincent de Beauvais remained skeptics, and distinguished the Lost Tribes from Gog and Magog. As noted, Riccoldo had reported a Mongol folk-tradition that they were descended from Gog and Magog. He also addressed many minds (Westerners or otherwise) being credulous of the notion that Mongols might be Captive Jews, but after weighing the pros and cons, he concluded this was an open question.
ellauri194.html on line 271: The Flemish Franciscan friar William of Rubruck, who was first-hand witness to Alexander's supposed wall in Derbent on the shores of the Caspian Sea in 1254, identified the people the walls were meant to fend off only vaguely as "wild tribes" or "desert nomads", but one researcher made the inference Rubruck must have meant Jews, and that he was speaking in the context of "Gog and Magog". Confined Jews were later to be referred to as "Red Jews" (die roten Juden) in German-speaking areas; a term first used in a Holy Grail epic dating to the 1270s, in which Gog and Magog were two mountains enclosing these people.
ellauri194.html on line 287: In the early 19th century, some Hasidic rabbis identified the French invasion of Russia under Napoleon as "The War of Gog and Magog". But as the century progressed, apocalyptic expectations receded as the populace in Europe began to adopt an increasingly secular worldview. This has not been the case in the United States, where a 2002 poll indicated that 59% of Americans believed the events predicted in the Book of Revelation would come to pass. During the Cold War the idea that Soviet Russia had the role of Gog gained popularity, since Ezekiel's words describing him as "prince of Meshek" – rosh meshek in Hebrew – sounded suspiciously like Russia and Moscow. Even some Russians took up the idea, apparently unconcerned by the implications ("Ancestors were found in the Bible, and that was enough"), as did Ronald Reagan.
ellauri194.html on line 289: Some post-Cold War millenarians still identify Gog with Russia, but they now tend to stress its allies among Islamic nations, especially Iran. For the most fervent, the countdown to Armageddon began with the return of the Jews to Israel, followed quickly by further signs pointing to the nearness of the final battle – nuclear weapons, European integration, Israel's reunification of Jerusalem in the Six Day War in 1967, and America's wars in Afghanistan and the Persian Gulf. According to an unconfirmed report, US President George W. Bush, in the prelude to the 2003 Invasion of Iraq, told French President Jacques Chirac, "Gog and Magog are at work in the Middle East." Bush is said to have continued, "This confrontation is willed by God, who wants to use this conflict to erase His people's enemies before a new age begins." Officials from the Bush Administration claim there is no record of this conversation and that making such references, "doesn't sound at all like Bush", and French officials on the call have similarly claimed to have not heard any such remarks.
ellauri194.html on line 308: "Talking about class is out of fashion,” she says. “It’s easier to co-opt radical discourses around racial and gender oppression than it is around class oppression."
ellauri194.html on line 311: They drew on French philosopher Michel Foucault's writings on sexuality and his notion that bodies are given meaning by discourse and social structures of knowledge and power. The binary oppositions (man/woman, gay/straight) on which discourse, and thus subjectivity, are founded are revealed to be not fixed, but fluid, fictional – and can, therefore, be destabilised. For a feminist who liked playing with words, the radical potential in this appealed.
ellauri194.html on line 330: "Attorneys of color get way less respect, even by clients,” said a female attorney of color.
ellauri194.html on line 357: Men sometimes use sala 'brother in law' as a mildly insulting way of addressing another man.
ellauri194.html on line 367: Polisens presstalesperson Johnny Gustafsson kallar upploppen ”beklämmande”.
ellauri194.html on line 382: Oroligheterna bröt ut efter att högerextremisten Rasmus Paludan hållit en manifestation vid Skånegården, nära fästet vid Öresundsbron.
ellauri194.html on line 385: Under söndagseftermiddagen håller polisen en pressträff om gårdagens och nattens händelser.
ellauri194.html on line 425: – Situationen vi sett i Malmö under påskhelgen är helt oacceptabel. Vi kommer aldrig att ge vika för den typen av agerande liksom de ynkliga Örebro- och Linköpingkollegerna, säger Petra Stenkula, polisområdeschef i Malmö, i ett pressmeddelande på annandag påsk.
ellauri194.html on line 429: – Vi har agerat snabbt och resolut och har gott hopp om att kunna nå framgång i respektive utredning då vi har ett gediget filmmaterial att gå igenom, säger Petra Stenkula. Binge watching av CC camera footage för ungomar att kasta i häcken ska bli stenkul!
ellauri194.html on line 448: – Det är tack och lov ingen blev allvarligt skadad men de här personerna har inte varit intresserade av dialog med koranbrännarna.
ellauri194.html on line 452: – De som begick dessa handlingar representerar inte det arabiska och muslimska samfundet i staden, säger Hussam Murad rädd och fortsätter:
ellauri194.html on line 461: Kriteerin ongelma on tietoteoriassa tiedon lähtökohtaa koskeva ongelma. Kriteerin ongelman mukaan tietämisen haasteena on tosien väitteiden erottaminen epätosista. Ongelma on erillinen ja perustavanlaatuisempi kuin regressioargumentti, joka liittyy tiedon oikeuttamiseen.
ellauri194.html on line 487: Dr. Ernest Adams is a consultant and a senior lecturer at the Department of Game Design, Uppsala University. He holds a bachelor's degree in philosophy from Stanford University, and a Ph.D. in interactive storytelling. He has served in the game industry since 1989 as a programmer, producer, writer, and game designer, and is the author of six books. Dr. Adams has developed online, computer, and console games for machines from the IBM 360 mainframe to the present day. He is also the founder and first chairman of the International Game Developers' Association.
ellauri194.html on line 488: What is the social justice activists' endgame? Did Faramir become a Steward? Why are European counties so big compared to American ones?Why do North Africans move to France if France colonized and oppressed them for years? Is it worth it to sacrifice Ukraine to keep the International Space Station going? What does the Constitution say about the right to privacy?
ellauri194.html on line 498: Nora Bender, joka opiskeli Business Adminia University of Waterloossa, täsmentää: For people, the person who is the topic of a biographical article should be worthy of notice or note—that is, "remarkable" or "significant, interesting, or unusual enough to deserve attention or to be recorded" within Wikipedia as a written account of that person's life. "Notable" in the sense of being famous or popular—although not irrelevant—is secondary.
ellauri194.html on line 550:
Tannishtha Chatterjee – actress
ellauri194.html on line 681: Nina Banerjee-Louhija (oik. Louhija, ent. Standertskjöld-Nordenstam, ent. Nylander; s. 27. elokuuta 1940 Kalkutta, Brittiläinen Intia) on suomalainen kirjailija. Hän asuu osan vuodesta Helsingissä, osan Tammisaaressa ja osan Antibesissä, Ranskassa.
ellauri194.html on line 762: In June, the Cairo Criminal Court found them both guilty of the offence. Hossam was sentenced in absentia to 10 years in jail and Adham, who was present, was given a six-year sentence.
ellauri194.html on line 764: For the Egyptian state to instrumentalize "human trafficking" charges to exert control over the expression & socioeconomic mobility of young women is deeply disturbing. There are real and serious cases of human trafficking that must be prosecuted--these TikTok cases are not it.
ellauri194.html on line 766: Human rights activists say the two women have been prosecuted as part of a crackdown by Egyptian authorities targeting female social media influencers on charges that violate their rights to privacy, freedom of expression, non-discrimination and bodily autonomy.
ellauri194.html on line 767: Hossam, a Cairo University student who has about 900,000 followers on TikTok, was first arrested in April 2020 after posting a video inviting her female followers to join another video-sharing platform, Likee, telling them that they could make money by broadcasting videos on it. Prosecutors later charged her with "violating family values and principles".
ellauri194.html on line 775: You may also be interested in these Egyptian family values:
ellauri194.html on line 867: Kyllä vain, se oli henkilökohtainen tilivastaavani Elon Musk. Hänen palvelunsa oli loistavaa, menimme koko rahoitusprosessin läpi. He hyväksyvät kaikki keskeisimmät luottokortit kuten Visa, MasterCard ja American Express. Siirryin eteenpäin ja talletin minimitalletuksen, joka on 250 euroa.
ellauri194.html on line 983: The PM was branded a 'joke' by Labour leader Keir Starmer after he made the short admission of guilt before giving a more lengthy address on events in Ukraine, to show his involvement in world events.
ellauri194.html on line 984: He has used the war as a justification for not resigning after becoming the first serving prime minister to break the law while in office.
ellauri194.html on line 985: Before arriving in Parliament this afternoon he spoke to US president Joe Biden, and French and German counterpart Emmanuel Macron and Olaf Scholz about the Russian invasion.
ellauri194.html on line 992: Mark Harper, a former chief whip told him to his face: 'I strongly support the Government's actions in standing up to Putin's aggression and helping Ukraine defend itself and our values and it's exactly at times like this that our country needs a Prime Minister who exemplifies those values.
ellauri194.html on line 1003: Kekä on Taflat Top joka koittaa huijata rahaa laahuxelta Elon Muskin ja Ilta-Pulun avulla? Onko se tää roistonnäköinen leadership akateemikko Jimi Terska Californiasta? The Academy For Leadership and Training? The Outfit for Dealership And Suckering? Jimi Terska on kirjoittanut kirjan WORST Practices...in Corporate Training: Spectacular Disasters...What We Do by Jim Glantz. In this kinda book, we'll laugh and you learn as you hear us successful trainers tell our most horrific training disaster stories…and what the suckers learned were the root causes of their failures. After each of our epic failure stories, Jim skillfully provides simple-to-use templates and checklists to help make sure you make the same mistakes and pitfalls in your own training programs. Like hire more snakeoil salesmen like us.
ellauri194.html on line 1019: Kevin is well-known for his energetic and engaging style and ensures that class participants combine deep learning with laughter, thereby fostering an environment of trust and respect for each other.
ellauri194.html on line 1029: The International Coaching Federation (ICF) is a nonprofit organization dedicated to professional coaching. ICF has been called "the main accrediting and credentialing body for both training programs and coaches". ICF defines coaching as partnering with clients in a thought-provoking and creative process that inspires them to maximize their personal and professional potential...
ellauri194.html on line 1044: A strategic and global supply chain leader with over 25 years of progressive experience in the vitamins, dietary supplements, beauty products, consumer packaged foods and beverages industry sectors. Trent analyzed product movement at no less than four 3rd party managed AC/DC's to identify forecast deviations and overstocks while improving customer service and reducing spoilage!
ellauri194.html on line 1048: Privately-held since 1983, A&M is a leading global professional services firm that delivers business performance improvement, turnaround management and advisory services to organizations seeking to transform operations, catapult growth and accelerate results through decisive action. Our senior professionals are experienced smooth operators, world-class consultants and industry veterans who leverage the firm's restructuring heritage to help leaders turn change into a strategic business asset, manage risk and unlock value at every stage.
ellauri196.html on line 111: Vaikka yleisö otti elokuvan innokkaasti vastaan, aikalaisarvostelijat suhtautuivat siihen nuivasti. Paula Talaskivi linjaa, että satiirinen pohjaidea on onnistuttu piilottamaan hyvin. Bengt Pihström (Nya Pressen) ei näe mitään humoristista ilmeettömin kasvoin esiintyvässä ja ilmeettömällä äänellä laulavassa Eemelissä: "Omaperäistä komiikkaa? Ehkä. Kenties." Pohjois-Suomen kriitikoilta tuli sentään joku ymmärtävä sana. Eero Krekelä (Kaleva) kirjoittaa: Eemelin "totinen torvensoittaja -huumori edustaa omintakeista mallia vuosien saatossa kuluneiden farssikoomikkojemme joukossa."
ellauri196.html on line 199: Thomas Mann expressed in a letter to his brother Heinrich Mann his disappointment about the birth of his first child (Erika Mann).
ellauri196.html on line 201: It is a girl; a disappointment for me, as I want to admit between us, because I had greatly desired a son and will not stop doing so. [...] I feel a son is much more full of poetry [poesievoller], more like a sequel and restart for myself under new circumstances.
ellauri196.html on line 222: My working week and my Sunday rest, Mun työviikko ja viikonlopun lepo,
ellauri196.html on line 304: Vuonna 1817 hän aloitti teologiset opinnot Bernissä, missä hän valmistui 1820. Oltuaan viransijaisena isänsä kanssa työssä Utzenstorfissa hän jatkoi opintojaan 1821 Göttingenissä vuoden. Me oltiin yötä Göttingenissä Johnin Susannan ja Charlotten kanssa matkalla Dresdeniin. Olipa vaisu tuppukylä. Olis kannattanut mennä Erfurtiin Göttingenin sijasta. Myöhemmin opintomatkallaan hän vieraili Rügenin saarella, Berliinissä, Weimarissa, Leipzigissa, Dresdenissä ja Münchenissä. (Rügen kz Nipi ja Kurki-Suoniot)
ellauri196.html on line 468: Tämä tuli mieleen tosta Anatole Francen Pingviinien saaresta. Kauan sitten iäkäs munkki purjehti kohti Pohjoisnapaa ja löysi sieltä Pingviinien saaren. Huononäköisenä hän luuli saaren asukkaita ihmisiksi ja kastoi heidät kristinuskoon. Jumalalle ei taivaallisen neuvonpidon jälkeen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pingviinikansa oikeiksi ihmisiksi. Pingviinien saari hinattiin lautalla Euroopan läheisyyteen, ja näin pingviinit ottivat paikkansa eurooppalaisten kansakuntien joukossa. Nobelisti Anatole Francen ilmeisen mieluisa tehtävä on ollut kronikoida pingviinien myöhemmän historian vaiheet yksien kansien väliin.
ellauri196.html on line 513: Risto Huvila on espoolainen liikkeenjohdon konsultti, pianisti ja historianharrastaja, jolta on ilmestynyt kirjat Israelin ihme ja Aar juu reisi, resident is Ruuman (2018) ja Seurakuntalaisen blogista koostettu Miten Israelista pitää puhua (2022). Risto on Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtaja, Holokaustin Uhrien Muisto ry:n ja Elämän marssi ry:n varapuheenjohtaja sekä Eduskunnan antisemitismin vastaisen ryhmän sihteeri. Risto kirjoittaa myös Jerusalem Postiin, Times of Israel -sivustolle sekä Ristin Voittoon. Risto ei ole semiitti vaan tavallinen höpläytetty baltti.
ellauri196.html on line 517: On suuresti paradoksaalista, että kaikki Israelin miehittämät alueet ovat tulleet sen käsiin arabien käynnistämien sotatoimien seurauksena, mutta tätä ei suomalainen media halua tuoda esiin. Yleisesti ottaen kansainvälinen yhteisö/laki hyväksyy sodassa voitettujen alueiden liittämisen voittajavaltioon, kuten kävi mm. Krimin suhteen, mutta juutalaisvaltion suhteen tulkinta on erilainen.
ellauri196.html on line 620: The AFL was the largest union grouping in the United States for the first half of the 20th century, even after the creation of the Congress of Industrial Organizations (CIO) by unions that were expelled by the AFL in 1935. The Federation was founded and dominated by craft unions throughout its first fifty years, after which many craft union affiliates turned to organizing on an industrial union basis to meet the challenge from the CIO in the 1940s. In 1955, the AFL merged with the CIO to create the AFL–CIO, which has comprised the longest lasting and most influential labor federation in the United States to this day.
ellauri196.html on line 622: Its fundamentally conservative "pure and simple" approach limited the AFL to matters pertaining to working conditions and rates of pay, relegating political goals to its allies in the political sphere. The Federation favored pursuit of workers' immediate demands rather than challenging the property rights of owners, and took a pragmatic view of politics which favored tactical support for particular politicians over formation of a party devoted to workers' interests. The AFL's leadership believed the expansion of the capitalist system was seen as the path to betterment of labor, an orientation making it possible for the AFL to present itself as what one historian has called "the conservative alternative to working class radicalism."
ellauri196.html on line 624: However, in the 1900s (decade), the two parties began to realign, with the main faction of the Republican Party coming to identify with the interests of banks and manufacturers, while a substantial portion of the rival Democratic Party took a more labor-friendly position. While not precluding its members from belonging to the Socialist Party or working with its members, the AFL traditionally refused to pursue the tactic of independent political action by the workers in the form of the existing Socialist Party or the establishment of a new labor party. After 1908, the organization´s tie to the Democratic party grew increasingly strong.
ellauri196.html on line 626: During World War I, the AFL—motivated by fear of government repression, and hope of aid (often in the form of pro-AFL labor policies)—had worked out an informal agreement with the United States government, in which the AFL would coordinate with the government both to support the war effort and to join "into an alliance to crush radical labor groups" such as the Industrial Workers of the World and Socialist Party of America.
ellauri196.html on line 628: The Great Depression were hard times for the unions, and membership fell sharply across the country. As the national economy began to recover in 1933, so did union membership. The New Deal of president Franklin D. Roosevelt, a Democrat, strongly favored labor unions.
ellauri196.html on line 631: Lewis argued that the AFL was too heavily oriented toward traditional craftsmen, and was overlooking the opportunity to organize millions of semiskilled workers, especially those in industrial factories that made automobiles, rubber, glass and steel. In 1935 Lewis led the dissenting unions in forming a new Congress for Industrial Organization (CIO) within the AFL. Both the new CIO industrial unions, and the older AFL crafts unions grew rapidly after 1935. In 1936 union members enthusiastically supported Roosevelt's landslide reelection. Proposals for the creation of an independent labor party were rejected.
ellauri196.html on line 633: In 1945 and 1946, an unprecedented wave of major strikes affected the United States; by February 1946 nearly 2 million workers were engaged in strikes or other labor disputes. Organized labor had largely refrained from striking during World War II, but with the end of the war, labor leaders were eager to share in the gains from a postwar economic resurgence.
ellauri196.html on line 635: The Labor Management Relations Act of 1947, better known as the Taft–Hartley Act, is a United States federal law that restricts the activities and power of labor unions. It was enacted by the 80th United States Congress over the veto of President Harry S. Truman, becoming law on June 23, 1947.
ellauri196.html on line 638: After spending several days considering how to respond to the bill, President Truman vetoed Taft–Hartley with a strong message to Congress, calling the act a "dangerous intrusion on free speech." Labor leaders, meanwhile, derided the act as a "slave-labor bill." Despite Truman's all-out effort to prevent a veto override, Congress overrode his veto with considerable Democratic support, including 106 out of 177 Democrats in the House, and 20 out of 42 Democrats in the Senate.
ellauri196.html on line 669: Isä Barry pitää kiihkeän puheen muistuttaen rantojen miehiä siitä, että Kristus kävelee heidän keskuudessaan ja sanoo, että jokainen murha on ristiinnaulitseminen (tai ainakin, jokainen ristiinnaulizeminen on murha, paizi jos se on teloitus). Terry ei edelleenkään ole halukas todistamaan, vaikka hänet on haastettu, kun taas muutkin satamatyöntekijät kieltäytyvät todistamasta. Terryn syyllisyys ja katuminen kasvavat yhdessä hänen tunteidensa kanssa Edietä kohtaan, kun hän näkee tämän säälimättömästi oikeutta tavoittelevan. Hän tunnustaa roolinsa Joeyn kuolemassa isä Barrylle, joka suostuttelee hänet tunnustamaan Edielle. Peloissaan Edie pakenee. Rikoskomission tutkija muistuttaa Terryä hänen viimeisestä suuresta ottelustaan, jonka hän hävisi tahalteen sen jälkeen, kun Johnny Friendly "osti osan" hänestä. Friendlyn miehet todistavat Terryn keskustelun tutkijan kanssa, ja Friendly käskee Charleya, Terryn veljeä, suostuttelemaan Terryn olemaan hiljaa tarjoamalla hänelle mukavaa työtä. Terry vastustaa ja Charley vetää aseen, jota Terry heiluttaa hellästi poispäin. Terry pahoittelee parasta otteluaan ja syyttää Charleya siitä, että hän heitti pyyhkeen nurkkaan ja tuhosi uransa. Charley antaa Terrylle aseen ja käskee tämän juoksemaan. Terry menee juosten Edien asuntoon, jonne tämä kieltäytyy päästämästä häntä sisään. Hän murtautuu sisään ja väittää, että hän rakastaa häntä ja he suutelevat, ennen kuin Terryn nimeä kutsutaan avoimesta ikkunasta. Miehet kadulla huutavat, että hänen veljensä odottaa ja Terry juoksee auttamaan häntä Edien perässä.
ellauri196.html on line 677: Brando was raised a Christian scientist from Pfalz. Kasvoi kompostista kuin krispaattorissa wilttaantunut Pak Choi. His mother, known as Dodi Rypäleitä Perseessä, was unconventional for her time; she smoked, wore pants, and drove cars. She helped Henry Ford begin his acting career. However, she was an alcoholic and often had to be brought home from bars in Chicago by her alcoholic husband. Brando expressed sadness when writing about his mother: she preferred getting drunk to caring for us. No wonder Buddy.
ellauri196.html on line 679: Brando harbored far more enmity for his father, stating, "I was his namesake, but nothing I did ever pleased or even interested him. He enjoyed telling me I couldn't do anything right. He had a habit of telling me I would never amount to anything. I would never become The Most Important Person of The Century. And he was right."
ellauri196.html on line 681: When he was four, Brando sexually abused his teenage governess. Brando became attached to her, and was distraught when she left him. For the rest of his life, Brando was distraught over her loss. Brando´s childhood nickname was "Bud". Makes sense for a compost crucifer. "Slim" would not have fit him in the least.
ellauri196.html on line 694: Brando met actress Rita Moreno in 1954, and they began a love affair. Moreno later revealed in her memoir that when she became pregnant by Brando he arranged for an abortion. After the abortion was botched Brando fell in love with Tarita Teriipaia, and Moreno attempted suicide by overdosing on Brando´s sleeping pills. Welcome back, O great days of adventure before Roe and Wade!
ellauri196.html on line 696: Tarita Teriʻipaia (born 29 December 1941) is a French retired actress of French Polynesian and Chinese descent most famous for having been the third wife of actor Marlon Brando, whom she later divorced.
ellauri196.html on line 716: Ezekiel describes his calling to be a prophet by going into great detail about his encounter with God and four "living creatures" with a four wheel drive that stayed engine running beside the creatures.
ellauri196.html on line 841: The academicians of Stockholm have often (though not always) said no to intolerance, cruel fanaticism and that persecuting spirit which turns the strong against the weak, oppressors against the oppressed, rather than the other way round. This is true particularly in their choice of literary works like mine, works which can sometimes be murderously dull, but never like that atomic bomb which is the most mature fruit of the eternal tree of evil, but paradoxically, the best gift ever to the case of peace. It kept Europeans from murdering each other for almost 100 years.
ellauri196.html on line 861: It seems to me certain that a great deal of printed paper and many books of poetry must resist time. Pieleen meni Montane, eikä vähän.
ellauri196.html on line 919: Dieses Gedicht beschreibt ganz deutlich einen Gewalttat. Früher wurden die Knollen des Knabenkrauts auch als Aphrodisiakum verwendet, weil sie optisch an Hoden erinnern. Interessant dabei ist die Gegenüberstellung des Knaben mit der Form der Orchideenblüte, die eine Analogie zur Vulva aufweist. Es ist sehr relevant, im „märzenhauch“ nicht nur die Frühlingspriese erkennen, sondern auch ein Wortspiel mit der Biersorte Märzen. Die Farbe „Rot“ stehe als Zeichen der Fruchtbarkeit. Das ist auf die Röte des Leibes zurückzuführen, etwa gerötete Wangen oder stark durchblutete Geschlechtsorgane. Erotik und Ekel stehen nebeneinander. Nicht zuletzt ist die auffallende Konzentration auf Körper im Gedicht („zunge“, „mund“, „nackenschweiß“, „zähnchen“, „finger“, „halse“) dafür ausschlaggebend. Sexualisiert meint doch hier keinen erregenden Zweck.
ellauri196.html on line 924: In Märchen geht es wiederum um einen männlichen wölfischen Gewaltakt an Kindern. Das Fressen der Geißlein ist wohl wie in Rotkäppchen nicht als Kannibalismus zu bewerten, sondern auch mit einer sexuellen Komponente zu verstehen. Die Referenz auf Dornröschen ist eindeutig. Erst durch den Kuss des Mannes erwacht sie aus dem Koma. Es stellt sich die Frage nicht nur nach den Handlungsmächten und abhängigkeiten, sondern auch nach dem Konsens dieser Handlung.
ellauri196.html on line 934: Im Metzger Lexikon Literatur is die Unterscheidung von pornografischer und erotischer Literatur nett beschrieben. Während erstere „durch die gleichermaßen produktive wie rezeptive Wirkungsabsicht , sexuell zu erregen bzw. erregt zu werden“ gekennzeichnet ist (lies: unmittelbares wanken), beschreibt die erotische Literatur eine „im weiteren Sinn Sammelbez. für alle denkbaren Arten von fiktionaler Lit., die Liebe oder Sexualität zum Gegenstand haben.“
ellauri196.html on line 946: Tämänpäiväisessä Gentlyssä oli rotuvainottuja mustia. Ne saatiin justiinsa estetyxi liiskaamasta pääkonnaa apukonnineen, mistä ne varmaan saa jonkun pyttytuomion. Paleface roistot jäi romukauppaan naureskelemaan. Vittu britit on sitten vastenmielisiä. Ja toinen päivän uutinen: brittipaskiaiset on nyt päättäneet luovuttaa Assangen mulkkuvirkaveljilleen rapakon taaxe, jossa se heitetään tyrmään 300 vuodexi ilman avainta, koska se julkisti jenkkipoliitikkojen ja armeijakonnien tihutöitä. Saatanan anglosaxit! Roikaleita, roskasakkia! Kyllä ansaizisitte saada ydinpommin päähänne!
ellauri197.html on line 61: And on my leaning shoulder Se piti mua kii varresta
ellauri197.html on line 86: ‘Down By the Salley Gardens’ by William Butler Yeats is a two stanza ballad. Unlike many ballads, this one does not maintain its metrical pattern all the way through. The majority of the lines are written in iambic trimeter. This means that they contain three sets of two beats, the first of which is unstressed and the second stressed. Line two of the first stanza is a great example.
ellauri197.html on line 108: In the final lines of the poem, the speaker reveals that even in his old age he’s “full of tears”. Things did not go as he wanted them to. The transition into the present tense informs the reader that the impact of this failed relationship (which he knows failed because of him) is long-lasting.
ellauri197.html on line 112: Readers who enjoyed ‘Down By the Salley Gardens’ should also consider readings some of Yeats’ other love-based poems. For instance, a good way to go on are ‘He Wishes His Beloved Were Dead’ and ‘Never Give All the Heart’. Other similar poems by other poets about love include ‘How Happy I Was If I Could Forget’ by Emily Dickinson and ‘Love’s Organ's Growth’ by John Donne. Lady readers might also be interested in ‘Memory’ by Christina Rossetti and ‘In Memory of a Happy Day in February’ by Anne Brontë.
ellauri197.html on line 160: Maanantaina vietiin Lean kuhmuuntunut rannerengas Osk. Lindroosille korjattavaksi. Seijan asioidessa kazelin vitriinissä kelloja, Tissotin kellojen vieressä oli toisia joiden brändi oli Harry Clifton. Sama Harry! Mikä yhteensattuma! Yrittääkö jumala sanoa sillä nimenomaan mulle jotakin? Puhu selvemmin, älä mumise! Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua!
ellauri197.html on line 168: Clifton was a gambler and in 1957 the Evening Standard described his behaviour in the Monte Carlo casino: “Tall, bearded, always dressed in heavy tweeds with a heavy brown scarf wrapped around his neck....he is notable for heavy gambling carried out with the appearance of complete unconcern, and sudden outbursts of indiscriminate generosity.” He often fell prey to conmen and lost a great deal of money through ill advised business deals. When warned that one of his acquaintances was dangerous he replied “Oh, I know, but you see I like bad types!” Many of his projects were started with great enthusiasm but he quickly lost interest and dropped them, these included the construction of a zoo and plans for a new town on his Lancashire estate.
ellauri197.html on line 172: In 1938 he instructed his chauffeur to drive him from Preston to Lytham without stopping (at threat of being sacked), not even at the gates of his property, so smashed through the gates, damaging the car.
ellauri197.html on line 174: He died childless in 1979, having squandered his family's wealth of several million pounds and sold their thousands of acres of land and other properties including the family seat of Lytham Hall that had belonged to the Clifton family since 1606. When he died he was almost penniless and was residing in a small rundown hotel in Brighton.
ellauri197.html on line 176: Clifton's three books of poetry were published by Duckworth. The first was Dielma and Other Poems in 1932 and then followed Flight in 1934. One commentator has said that “Clifton was particularly adroit at poems honouring – and marvelling at – women” and the Times Literary Supplement stated that “His lyrics are a gracious tribute to the beauty of women”. These were fairly conventional poems unlike his final work Gleams Britain's Day published in 1942. The Spectator described it as “expressing in a sort of prophetic certitude opinions upon religion, patriotism, love, art, war and peace, which he puts in unconventional verse”. The reviewer stated that the book was “the product of a curious, whimsical mind, full of energy, squandering it on half-digested ideas”. W B Yates dedicated his poem, Lapis Lazuli, to Clifton who had given him a valuable Chinese lapis lazuli carving.
ellauri197.html on line 219: The Chinese edifice quite resembles an Irish pub, in which the men may stop for refreshment and listen to some sorrowful tunes before trekking on. The ancient faces of the Chinese men look on smiling but rather detached as they enjoy the melodies.
ellauri197.html on line 293: ‘How Happy I Was If I Could Forget’ is a two-stanza work where the narrator takes the reader through a series of confusing verb tenses and language choices to represent the overall lack of clarity she has for the memory that she wishes she “could forget.” The cyclical state of the stanzas’ disorganization, additionally, reflects that the narrator feels trapped in her confused loop from the memory, and the reader could finish ‘How Happy I Was If I Could Forget’ without knowing what the troubling memory is. This is yet another method of revealing the narrator’s confusion over the memory. Just as she does not know how to treat the memory, the reader does not know solid details about the memory. From start to finish then, this is a work that is structured perfectly to share and represent the narrator’s confusion.
ellauri197.html on line 295: The shift in verb tenses is remarkable in this first stanza to address the narrator’s unclear thoughts that are connected to whatever memory she wishes to “forget.” Within the first two lines of ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the reader encounters past tense in “was” and the subjunctive imagined prospect of “if I could forget.” This “if” indicates that this is only a wish the narrator has, meaning it is not past, present, or future because it has not happened and will not definitively ever happen. From there, the narrator turns to the present tense by saying, “how sad I am.” There is no clear way that all of these verb tenses senspibly link up, and this grammatic confusion mirrors how uncertain and shaken the narrator is from this memory’s lingering presence.
ellauri197.html on line 301: In fact, the reader might assume the thing is the memory, but the fourth line reveals that this cannot be the case. The “recollect[ion]” is addressed as a reason why the “adversity” is not “easy,” and the two cannot be the same thing. It appears then that this is a general sentiment, that the situation that created the memory would be something to “eas[ily]” push past if she could keep from “recollecting” it, but the lack of subject requires additional time to come to this conclusion, thus – again – mirroring the narrator’s uncertainty.
ellauri197.html on line 305: An interesting thing to note, however, is that the “adversity” is treated in a beautiful way by being addressed as a “Bloom.” The capitalization can be written off with the notion that even a bad memory could be important enough to merit capitalization, but a “Bloom” has a connotation of natural beauty and livelihood. This could simply mean the negativity from the circumstance grows with time, but the choice of such a soft verb gives the feeling that the narrator has warm feelings about whatever happened to cause this bad memory—maybe a relationship she loved but lost or a friend who was dear but forsaken. This would again give a reason for the grammatical chaos of the lack of subject and mismatched verb tenses since, it seems, the narrator does not know how she feels about the memory.
ellauri197.html on line 309: Once more, the variation of verb tenses happens within this stanza to continue the representation of her uncertain mind frame since the “Bloom [k]eeps making November difficult,” which is present tense, but she “was almost bold,” which is past tense. Though there is a logic behind this particular verb tense change, the pattern is still striking enough to merit mention.
ellauri197.html on line 327: A more prosaic word order results by the back transformation:
ellauri197.html on line 337: In ‘Love’s Organ's Growth’, the poet says that love is not a quintessence or pure and simple stuff despite its sustaining and life-giving properties. Rather, it is mixed stuff, a mixture of different elements, both spiritual and physical. That is why it affects both the body and the soul; it causes both spiritual and physical arousal. It does cure not because it is the quintessence, but on the homeopathic principle, of “like curing the like”. It cures all sorrow only by giving more of it. Love is neither infinite nor “pure stuff”, but has a mixed nature like grass which grows with spring.
ellauri197.html on line 339: Oh, and love is mixed stuff, a mixture of both spiritual and physical elements. Though like the grass in this respect, it is different from it in another way. While the grass loses its life and vitality with the winter, there is no such loss in the power of love, though there may be a temporary one in love's organ. In this respect, it may be likened to a sex organ inserted in an emergency, but never withdrawn before the emergency is over.
ellauri197.html on line 352: But if medicine, love, which cures all sorrow Mut jos lääke, rakkaus, joka hoitaa surun pois,
ellauri197.html on line 357: To say, which have no mistress but their muse, joilla ei ole muuta pantavaa kuin muusansa,
ellauri197.html on line 366: From love’s awakened root do bud out now. Puhkeavat esiin sen heräävästä juuresta.
ellauri197.html on line 370: Those, like so many spheres, but one heaven make, Niistä, kuten sfääreistä, syntyy vain 1 taivas,
ellauri197.html on line 385: In the second stanza of ‘Love’s Organ's Growth’, this love is like a medicine that cures sorrow (on the homeopathic principle) by giving the patient more sorrow. Love is not a pure and unmixed essence that has sustaining and curative powers. It is rather a compound, mixed stuff, made up of different elements or experiences, and hence it causes pain and suffering both to the soul and the senses.
ellauri197.html on line 389: Like other mixed stuff, love also gets an addition in its vigor and strength from the sun (his working vigor, i.e., its restorative power, its motive force, its sexual energy). Love is not as pure and unmixed as is supposed by those who have no other beloved except their poetry (i.e. those who have no practical experience of love).
ellauri197.html on line 401: Through this extract of ‘Love’s Organ´s Growth’, the poet, John Donne, says that if love takes such additions (gentle love deeds), as more circles are produced by one stirred in water, those, like so many spheres, make only one heaven, for they are all centered in her. When the poet says: Spheres, he refers to the Ptolemaic astronomy, the spheres were a series of concentric hollow globes which revolved around the earth and carried the heavenly bodies with them. There were supposed to be nine such hollow globes and together they made up what we call the ‘heaven’.
ellauri197.html on line 403: Here the term ‘concentrique’ means one circle within the other, or circles or globes with a common center. Here this common center is earth. Hence the spheres were supposed to be concentric or centered upon the earth. The first four lines of this extract can also be analyzed like: just as when water is stirred additional circles are produced by the original one, then these new additions will only constitute one heaven, like the spheres in the Ptolemaic astronomy form only one heaven; and that is because all these additions will be centered on you, just as in that system the spheres are all centered on the earth.
ellauri197.html on line 409: Our work is created by a team of talented poetry experts, to provide an in-depth look into poetry, like no other. We respond to all comments too, giving you the answers you need. But keep in mind: love is mixed stuff.
ellauri197.html on line 427: The wind blew fresh and free. Tuuli navakasti muttei kovasti.
ellauri197.html on line 494: hypogamy refers to the inverse: marrying a person of lower social class or status (colloquially "marrying down"). Both terms were coined in the Indian subcontinent in the 19th century while translating classical Hindu law books, which used the Sanskrit terms anuloma and pratiloma, respectively, for the two concepts.
ellauri197.html on line 503: The best known gold digger of the early 20th century was Peggy Hopkins Joyce. Joyce was a former show girl who married and divorced millionaires.
ellauri197.html on line 505: Sharon Thompson's research has demonstrated how the gold digger stereotype or image has been used against women in the negotiation of alimony cases. The gold digger stereotype was also deployed in public discussions about "heartbalm" legislation during the 1930s, particularly breach of promise cases. The popularity of the gold digger image was a contributing factor to the nationwide push to outlaw heart balm laws in the middle and late-1930s in the United States.
ellauri197.html on line 509: Heartbalm actions in the United States typically include seduction, criminal conversation, alienation of affection, and breach of promise to marry. Of these, criminal conversation and alienation of affection are marital torts, originally restricted to husbands but in many states later made available to spouses regardless of gender. Seduction and breach of promise are nonmarital torts.
ellauri197.html on line 514: Loss of consortium was originally expressed in the Latin phrase "per quod servitium et consortium amisit" ("in consequence of which he lost [another person's] servitude and marital services"). The relationship between husband and wife has, historically, been considered worthy of legal protection. The interest being protected under consortium, is that which the head of the household (father or husband) had in the physical integrity of his wife, children, or servants. The undertone of this action is that the husband had an unreciprocated proprietary interest in his wife. The deprivations identified include the economic contributions of the injured spouse to the household, care and affection, and sex.
ellauri197.html on line 528: A study done by the University of Minnesota in 2017 found that females of all species generally prefer dominant males as mates. Women rated "good financial prospect" higher than did men in all cultures. In 29 samples, the "ambition and industriousness" of a prospective mate were more important for women than for men.
ellauri197.html on line 532: As societies shift towards becoming more gender-equal, women's mate selection preferences shift as well. The more gender-equal a country, the likelier male and female respondents were to report seeking the same qualities as each other rather than different ones, i.e. rich, young and attractive.
ellauri197.html on line 538: Despite this skewed sex ratio, they found that "On education and socioeconomic status, women on average express greater hypergamic selectivity; they prefer mates who are superior to them in these traits, while men express a desire for an analogue of hypergamy based on physical attractiveness; they desire a mate who ranks higher on the physical attractiveness scale than they themselves do."
ellauri197.html on line 544: In a 2016 paper that explored the income difference between couples in 1980 and 2012, Chinese researcher Yue Qian noted that the tendency for women to marry men with higher incomes than themselves still persists in modern China.
ellauri197.html on line 546: A trophy wife is a wife who is regarded as a status symbol for the husband. The term is often used in a derogatory or disparaging way, implying that the wife in question has little personal merit besides her physical attractiveness, requires substantial expense for maintaining her appearance, is often unintelligent or unsophisticated, does very little of substance beyond remaining attractive, and is in some ways synonymous with the term gold digger. A trophy wife is typically relatively young and attractive, and may be a second, third or later wife of an older, wealthier man.
ellauri197.html on line 550: A trophy husband is a husband who is regarded as a status symbol for the wife. The term is often used in a derogatory or disparaging way, implying that the husband in question has little personal merit besides his physical attractiveness, requires substantial expense for maintaining his appearance, is often unintelligent or unsophisticated, does very little of substance beyond remaining attractive, and is in some ways synonymous with the term gold digger. A trophy husband is typically relatively young and attractive, and may be a second, third or later husband of an older, wealthier woman.
ellauri197.html on line 552: Gold Digger videot on suosittu meemi 21. vuosisadalla. Niistä näkee miten eri lailla millenniaalit kyllä puhuvat ("is that real? I was super depressed"), mutta ajattelevat ihan samoilla vanhoilla apinoiden totutuilla tavoilla. Kaikki kullinkaivuutarinat on keskenään samanlaisia, ja vanhan hyvän Darwinin alunperin keximiä.
ellauri197.html on line 563: Dessa företag har stängt alla affärer och kontor i Ryssland, lämnat gemensamma projekt med ryska bolag och levererar inga reservdelar till den ryska marknaden.
ellauri197.html on line 567: – Jag trodde aldrig att McDonald's skulle stänga. Ända till sista dagen var vi övertygade om att det inte skulle ske. Och så plötsligt sade de: Nu får ni tvätta av all utrustning, för vi ska stänga restaurangen. It-studentenAndrej (21) bor i Moskva. HBL publicerar bara hans förnamn av säkerhetsskäl.
ellauri197.html on line 571: – De anställde mig direkt när jag kontaktade dem. Kvällstid studerar jag informationssystem, dagtid jobbade jag på restaurangen. Ibland jobbade jag åtta timmar om dagen, ibland upp till fjorton. Det kan man bestämma själv.
ellauri197.html on line 575: I slutet av mars meddelade McDonald's att alla 850 restauranger i Ryssland tills vidare stängs. Även Kentucky Fried Chicken och Pizza Hut, som bägge ägs av Yum Brands, har lämnat Ryssland. Ikea, som har betraktat Ryssland som en strategisk marknad, lämnade Ryssland nästan genast. Apple säljer inte längre någonting i Ryssland, Boeing och Airbus levererar inga reservdelar. De internationella storföretagen anser sig inte ha råd att solka ner sitt rykte i en situation där Ryssland för krig i Ukraina – och nu misstänks för krigsbrott.
ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi.
ellauri197.html on line 647: His father was a well-paid clerk for the Bank of England, earning about £150 per year. Browning's paternal grandfather was a slave owner in Saint Kitts, West Indies, but Browning's father was an abolitionist. Browning's father had been sent to the West Indies to work on a sugar plantation, but due to a slave revolt there, had returned. Browning's mother was the daughter of a German shipowner who had settled in Dundee, Scotland, and his Scottish wife. His paternal grandmother, Margaret Tittle, had inherited a plantation in St Kitts and was rumoured in the family to have a mixed-race ancestry including some Jamaican blood, but author Julia Markus suggests she was Kittitian rather than Jamaican. The evidence is inconclusive. Robert's father, a literary collector, amassed a library of some 6,000 books, many of them rare so that Robert grew up in a household with significant literary resources. His mother, to whom he was close (no tietysti), was a devout nonconformist and a talented musician. His younger sister, Sarianna, also gifted, became her brother's "companion" in his later years, after the death of his wife in 1861. His father encouraged his children's interest in literature and the arts.
ellauri197.html on line 649: By the age of 12, Browning had written a book of poetry, which he later destroyed for want of a publisher. After attending one or two private schools and showing an insuperable dislike of school life, he was educated at home by a tutor, using the resources of his father's library. By 14 he was fluent in French, Greek, Italian and Latin. He became an admirer of the Romantic poets, especially Shelley, whom he followed in becoming an atheist and a vegetarian (and a bisexual). At 16, he studied Greek at University College London, but left after his first year. His parents' evangelical faith prevented his studying at either Oxford or Cambridge University, both then open only to members of the Church of England. He had inherited substantial musical ability through his mother, and composed arrangements of various songs. He refused a formal career and ignored his parents' remonstrations by dedicating himself to poetry. He stayed at home until the age of 34, financially dependent on his family until his marriage. His father sponsored the publication of his son's poems. Varsinainen vanhapiika, neiti-ihminen.
ellauri197.html on line 651: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. The press noticed the publication. However, it sold no copies. Mill oli oikeassa, narsistista jaaritusta.
ellauri198.html on line 43: Whatever you do, do with Interest.
ellauri198.html on line 132: Despite the positive reviews, in 1974, All the King's Men was challenged at the Dallas, Texas, Independent School District high school libraries for depicting a "depressing view of life" and "immoral situations".
ellauri198.html on line 134: A typical Warren character undergoes a period of intense self-examination that ideally results in a near-religious experience of conversion, rebirth, and a mystical feeling of oneness with God. Luisiaana nuaarissa kännipäinen lasten isä pääsi kuivatelakalle ja ajoi pois paxut viixensä ja ohuthuulisen vaimonsa ja rukoili typerästi Roland Westin kanssa käsi kädessä kahvipöydän ääressä. Taisi olla kaappihomoja.
ellauri198.html on line 136: Warren’s poetry is written “in a genuinely expansive, passionate style. Look at its prose ease and rapidity oddly qualified by log-piling compounds, alliteration, successive stresses, and an occasional inversion something rough and serviceable as a horse-blanket yet fancy to—and you wonder how he ever came up with it. It is excitingly massive and moulded and full of momentum. Echoes of Yeats and Auden still persist, but it is wonderfully peculiar, homemade.” His language is robust and rhetorical. He likes his adjectives and nouns to go in pairs, reinforcing one another.
ellauri198.html on line 179: In an idyllic moment that restages their initial meeting in 1980, Hays sticks his head into Amelia’s classroom to hear her read a bit of Delmore Schwartz’s poem “Calmly We Walk through This April’s Day.”
ellauri198.html on line 216: From Nineteen-Fourteen to the present day,
ellauri198.html on line 226: May memory restore again and again
ellauri198.html on line 237: Although the strike lasted nearly six months, the tide quickly turned. Union leaders had recently initiated a policy of supporting President Franklin Roosevelt and the Democratic Party. They told their workers that they could trust the Democrats and count on them to defend their interests. But Democratic governors, all allied with Roosevelt and all good friends of big business, used their power to beat strikers into submission. In Johnstown, Pennsylvania, the governor declared martial law and police reopened a closed plant and herded scabs into the factory to restart production, breaking the strike. In Ohio, the governor ordered National Guard troops from town to town to smash picket lines, beat and arrest strikers, raid union offices, and escort scabs into the factories. In Youngstown, two workers were shot dead, two more in Massillon, and another was beaten to death in Canton. Thousands more were beaten and arrested throughout the state at those and other locations.
ellauri198.html on line 241: All these anti-worker policies were carried out by Democratic governors and mayors under supposedly pro-labor Roosevelt. This brought the strike to an end. Vocally radical union leaders (like John Lewis of the United Mineworkers) blamed the President, the steel companies, and excessive violence of the police. And all these factors were a real part of the loss. But these same union leaders had tied their fate to the Democratic Party. Even after the Memorial Day massacre and the defeat of the strike, they continued to support Roosevelt and the Democratic machine.
ellauri198.html on line 300: Initial interest arose via the publicity campaign for Pazder's 1980 book Michelle Remembers, and it was sustained and popularized throughout the decade by coverage of the McMartin preschool trial. Testimonials, symptom lists, rumors, and techniques to investigate or uncover memories of SRA were disseminated through professional, popular, and religious conferences, as well as through talk shows, sustaining and further spreading the moral panic throughout the United States and beyond. In some cases, allegations resulted in criminal trials with varying results; after seven years in court, the McMartin trial resulted in no convictions for any of the accused, while other cases resulted in lengthy sentences, some of which were later reversed. Scholarly interest in the topic slowly built, eventually resulting in the conclusion that the phenomenon was a moral panic, which, as one researcher put it in 2017, "involved hundreds of accusations that devil-worshipping paedophiles were operating America's white middle-class suburban daycare centers."
ellauri198.html on line 306: Police are calling on volunteers to aid in the search and are asking all residents to keep an eye out and report anything unusual they might have noticed, or believe might be relevant to the case. The actual transcript of the colored poetry session is here:
ellauri198.html on line 344: A footnote in the Penguin Classics edition (Robert Browning Selected Poems) advises against allegorical interpretation, saying “readers who wish to try their hand should be warned that the enterprise strongly resembles carving a statue out of fog." This sentiment is echoed by many critics, who believe any quest for interpretation will ultimately fail, due to the dreamlike, illusionary nature of the poem.
ellauri198.html on line 364: Suppression of the glee that pursed and scored Jota mainio pajunköysi vedätteli:
ellauri198.html on line 411: The knights who to the Dark Tower's search addressed Kusipäiden bändissä kusta kengissä
ellauri198.html on line 496: Better this present than a past like that; Parempi tää nykyinen kuin mennyt toi;
ellauri198.html on line 501: Came to arrest my thoughts and change their train. Jotain ja lakkasin miettimästä meitä.
ellauri198.html on line 529: Now for a better country. Vain presage! Tie eeku paranoo? Turha toivotus.
ellauri198.html on line 587: Progress this way. When, in the very nick Tähän päättyi edistys, jäin pälkähään.
ellauri198.html on line 684: The scottish "narrative" or fairy tale about Childe Rowland comes from Danish ballads about Rosmer Halfmand from the 1695 work Kaempe Viser. There were three ballads about Rosmer, who was a giant or merman, stealing a girl whose brother later rescues her. In the first, the characters are the children of Lady Hillers of Denmark, and the sister is named Svanè. In the second, the main characters are Roland and Proud Eline lyle. In the third, the hero is Child Aller, son of the king of Iceland. Unlike the English Roland, the hero of the Danish ballads relies on trickery to rescue his sister, and in some versions they have a juicy incestuous relationship to boot.
ellauri198.html on line 693: In 1838, he visited Italy looking for background for Sordello, a long poem in heroic couplets, presented as the imaginary biography of the Mantuan bard spoken of by Dante in the Divine Comedy, canto 6 of Purgatory, set against a background of hate and conflict during the Guelph-Ghibelline wars. This was published in 1840 and met with widespread derision, gaining him the reputation of wanton carelessness and obscurity. Tennyson commented that he only understood the first and last lines and Carlyle wrote that his wife had read the poem through and could not tell whether Sordello was a man, a city or a book. Ai tän mä taisinkin jo kertoa albumissa 54.
ellauri198.html on line 695: In 1845, at 32, Browning met the poet Elizabeth Barrett, 38, six years his senior, who lived as a semi-invalid in her father's house in Wimpole Street, London. They began regularly corresponding and gradually a romance developed between them, leading to their marriage and journey to Italy (for Elizabeth's health) on 12 September 1846.
ellauri198.html on line 697: From the time of their marriage and until Elizabeth's death, the Brownings lived in Italy, residing first in Pisa, and then, within a year, finding an apartment in Florence at Casa Guidi (now a museum to their memory). Their only child, Robert Wiedemann Barrett Browning, nicknamed "Penine" or "Pen", was born in 1849. In these years Browning was fascinated by, and learned from, the art and atmosphere of Italy. He would, in later life, describe Italy as his university. As Elizabeth had inherited money of her own, the couple were reasonably comfortable in Italy, and their relationship together was happy. However, the literary assault on Browning's work did not let up and he was critically dismissed further, by patrician writers such as Charles Kingsley, for the desertion of England for foreign lands.
ellauri198.html on line 701: In 1861, Elizabeth died in Florence. Among those whom he found vaguely consoling in that period was the novelist and poet Isa Blagden, with whom he and his wife had a voluminous correspondence. The following year Browning returned to London, taking his Pen with him, who by then was 12 years old.
ellauri198.html on line 708: The Dark Tower is a series of eight novels and one short story written by American author Stephen King. Incorporating themes from multiple genres, including dark fantasy, science fantasy, horror, and Western, it describes a "gunslinger" and his quest toward a tower, the nature of which is both physical and metaphorical. The series, and its use of the Dark Tower, expands upon Stephen King's multiverse and in doing so, links together many of his other novels.
ellauri198.html on line 714: Allen Johnston of The New York Times was disappointed with how the series progressed; while he marveled at the "sheer absurdity of King's existence" and complimented King's writing style, he said preparation would have improved the series, stating "King doesn't have the writerly finesse for these sorts of games, and the voices let him down." Michael Berry of the San Francisco Chronicle called the series "highfalutin hodgepodge".
ellauri198.html on line 720: Beginning where book six left off, Jake Chambers and Father Callahan battle the evil infestation within the Dixie Pig, a vampire lounge in New York City featuring roast human flesh and doors to other worlds. After fighting off and destroying numerous "Low-Men" and Type One Vampires, Callahan sacrifices himself to let Jake survive. In the other world—Fedic—Mia, her body now physically separated from Susannah Dean, gives birth to Mordred Deschain, the biological son of Roland Deschain and Susannah. The Crimson King is also a "co-father" of this prophetic child, so it is not surprising when "baby" Mordred's first act is to shapeshift into a spider-creature and feast on his birth-mother. Susannah shoots but fails to kill Mordred, eliminates other agents of the Crimson King, and escapes to meet up with Jake at the cross-dimensional door beneath the Dixie Pig which connects to Fedic. Maturing at an accelerated rate, Mordred later stalks Roland and the other gunslingers throughout this adventure, shifting from human to spider as the need arises, seething with an instinctive rage toward Roland, his "white daddy."
ellauri198.html on line 734: The story then shifts to Susannah coming through the magic door to an alternate 1980s New York, where Gary Hart is president. Susannah throws away Roland's gun (which does not function on this side of the door), rejecting the life of a gunslinger, and starts a new life with alternate versions of Eddie and Jake, who in this world are brothers with the surname Toren. They have only very vague memories of their previous journey with Susannah, whose own memories of Mid-World are already beginning to fade. It is implied that an alternate version of Oy, the billy-bumbler, will also join them.
ellauri198.html on line 736: In a final "Coda" section, King urges the reader to close the book at this point, consider the story finished with a happy ending, and not venture inside the Tower with Roland. For those who do not heed the warning, the story resumes with Roland stepping into the Dark Tower. He realizes that the Tower is not really made of stone, but a kind of flesh: it is Gan's physical body. As he climbs the steps, Roland encounters various rooms containing siguls or signs of his past life. When he reaches the top of the Tower, he finds a door marked with his own name and opens it. Roland instantly realizes, to his horror, that he has reached the Tower countless times before. He is forced through the door by the hands of Gan and transported back in time to the Mohaine desert, back to where he was at the beginning of The Dark Tower: The Gunslinger, with no memories of what has just occurred. The only difference is that, this time, Roland possesses the Horn of Eld, which in the previous incarnation he had left lying on the ground after the Battle of Jericho Hill. Roland hears the voice of Gan, whispering that, if he reaches the Tower again, perhaps this time the result will be different; there may yet be rest. The series ends where it began in the first line of book one: "The man in black fled across the desert, and the gunslinger followed."
ellauri198.html on line 755: Ei vaan Browning imuskelee kolleegansa Shellyn schollya, Harold täsmentää. The consensus among critics has long been that in his youth Browning had a great enthusiasm for Shelley, an enthusiasm clearly apparent in Pauline and Paracelsus, but abruptly extinguished in Sordello. Generally speaking, it would seem that Browning's ardent enthusiasm for Shelley the poet ends with Sordello in 1840, just as his respect for Shelley the man ends in 1856, with the discovery that he had abandoned his first wife. Any evidence for a lapse of his disaffection in later life seems effectively countered by Browning's own testimony in a letter written in 1885 to F. J. Furnivall, refusing the presidency of the newly formed Shelley Society: “For myself, I painfully contrast my notions of Shelley the man and Shelley, well, even the poet, with what they were sixty years ago, when I only had his works, for a certainty, and took his character on trust.” With these highlights of the relationship, most Browning critics and biographers terminate the discussion.
ellauri198.html on line 780: Knowledge is aware not only of itself, but also of the negative of itself, or its limit. Knowing its limit means knowing how to sacrifice itself. This sacrifice is... self-abandonment.... Here it has to begin all over again at its immediacy, as freshly as before, and thence rise once more to the measure of its stature, as if, for it, all that preceded were lost, and as if it had learned nothing from the experience of the spirits that preceded. But re collection has conserved that experience, and is the inner being, and, in fact, the higher form of the substance. While, then, this phase of Spirit begins all over again its formative development, apparently starting solely from itself, yet at the same time it com mences at a higher level. The realm of spirits developed in this way, and assuming definite shape in existence, constitutes a succession, where one detaches and sets loose the other, and each takes over from its predecessor the empire of the spiritual world...
ellauri198.html on line 784: It requires youth to hope, and youth to recollect, but it requires courage to will repetition.... For hope is an alluring fruit which does not satisfy, recollection is a miserable pittance which does not satisfy, but repetition is the daily bread which satisfies with benediction. When one has circumnavigated existence, it will appear whether one has courage to understand that life is a repetition, and to delight in that very fact. . . . Repetition is reality, and it is the seriousness of life...
ellauri198.html on line 786: From Hegel we can move to Mallarmé's Igitur, and an illuminating observation by Paul de Man, even as from Kierkegaard we can go back to Childe Roland and the critical mode I endeavor to develop. Meditating on Igitur, de Man remarks that in Baudelaire and in Mallarmé (under Baudelaire's influence) "ennui" is no longer a personal feeling but comes from the burden of the past. A consciousness comes to know itself as negative and finite. It sees that others know themselves also in this way, and so it transcends the negative and finite present by seeing the universal nature of what it itself is becoming. So, de Man says of Mallarmé's view, comparing it to Hegel's, that "we develop by dominating our natural anxiety and alienation and by transforming it in the awareness and the knowledge of otherness." Jotain tosi narsistista läppää tääkin näyttää olevan.
ellauri198.html on line 790: The difference between Hegel and Kierkegaard is also a difference between Mallarmé and Browning, as it happens, and critically a difference between a deconstructive and an antithetical view of practical criticism. Kierkegaard's "repetition" is closer than its Hegelian rival (or the Nietzschean-Heideggerian descendant) to the mutually exploitative relationship between strong poets, a mutuality that affects the dead nearly as much as the living. Insofar as a poet authentically is and remains a poet, he must exclude and negate other poets. Yet he must begin by including and affirming a precursor poet or poets, for there no other way to become a poet. We can say then that a poet known as a poet only by a wholly contradictory including/excluding, negating/affirming which by the agency of psychic defenses manifests itself as an introjecting/projecting. "Repetition," better even than Nietzsche's Eternal Return of the Same, manifests itself through the rhetorical scheme of transumption, where the surrender of the present compensates for the contradictory movements of the psyche.
ellauri198.html on line 794: Roland is not mediated by his precursors; they do not detach him from history so as to free him in the spirit. The Childe's last act of dauntless courage is to will repetition, to accept his place in the company of the ruined. Roland tells us implicitly that the present is not so much negative and finite as it is willed, though this willing is never the work of an individual consciousness acting by itself. It is caught up in a subject-to-subject dialectic, in which the present moment is sacrificed, not to the energies of art, but to the near-solipsist's tragic victory over himself. Roland's negative moment is neither that of renunciation nor of the loss of self in death or error. It is the negativity that is self-knowledge yielding its power to a doomed love of others, in the recognition that those others like Shelley. more grandly had surrendered knowledge and its powers to love, however illusory. Or, mos simply, Childe Roland dies, if be dies, in the magnificence of a belatedness that can accept itself as such. He ends in strengh because his vision has ceased to break and deform the world, and has begun to turn its dangerous strength upon is own defense. Roland is the Kermit modem version of a poet-as-hero, and his sustained courage to weather his own phantasmagoria and emerge into fire is a presage of the continued survival of strong poetry.
ellauri198.html on line 826: Gonne shared Yeats’s interest in occultism and spiritualism. Yeats had been a theosophist, but in 1890 he turned from its sweeping mystical insights and joined the Golden Dawn, a secret society that actually practiced ritual magic. Yeats remained an active member of the Golden Dawn for 32 years, becoming involved in its direction at the turn of the century and achieving the coveted sixth grade of membership in 1914, the same year that his surrogate wife, Georgiana Hyde-Lees, also joined the society.
ellauri198.html on line 828: Yeats kept his sixth-grader occultist badge away from his poems, which are simple enough to be understood by sixth-graders, unlike Blake and Shelley, but like his rhyming predecessor Keats. Even so, Yeats’s visionary and idealist interests were more closely aligned with those of Blake and Shelley than with those of Keats, and in the 1899 collection The Wind among the Reeds the occult symbolism rears its ugly head in several poems.
ellauri198.html on line 833: From these sessions Yeats formulated theories about life and history. He believed that certain patterns existed, the most important being what he called gyres, interpenetrating cones representing mixtures of opposites of both a personal and historical nature. He contended that gyres were initiated by the divine impregnation of a mortal woman—first, the rape of Leda by Zeus; later, the conception of Mary by the same immaculate swan. As Lewis Carroll had prophecied:
ellauri198.html on line 846: While Yeats was playing with esoterica, Ireland was rife with internal strife and a world war flitted past. He was now the “sixty-year-old smiling public man” of his poem “Among School Children,” which he wrote after touring an Irish elementary school. He was also a world-renowned artist of impressive stature, having received the Nobel Prize for Literature in 1923. At night the poet could “sweat with terror” because of the surrounding violence, but otherwise he was enjoying himself royally. His collection The Dark Tower (1928) is often considered his best single book.
ellauri198.html on line 851: As Yeats aged, he saw Ireland change in ways that angered him. The Anglo-Irish Protestant minority no longer controlled Irish society and culture. According to Yeats’s unblushingly antidemocratic view, the greatness of Anglo-Irishmen such as Jonathan Swift, philosopher George Berkeley, and statesman Edmund Burke, contrasted sharply with the undistinguished commonness of contemporary Irish society, which seemed preoccupied with the interests of merchants and bloody peasants. He laid out his unpopular opinions in late plays such as Purgatory (1938) and the essays of On the Boiler (1939).
ellauri198.html on line 856: Poetic ingredients of the sort Yeats described in “The Dark Tower”: “Poet’s imaginings / And memories of love, / Memories of young men and women, / All those things whereof / Man makes a superhuman / Mirror-resembling dream.”
ellauri198.html on line 874: There are two realities, the terrestrial and the condition of fire. 1 All power is from the terrestrial condition, for there all opposites meet and there only is the extreme of choice possible, full freedom. [This seems inaccurate slightly, the terrestrial or earthly condition contains the condition of fire, water, and air; the mental, the material, and mental-material interaction respectively. How to distinctly separate water and earth is an issue going back at least to the Corpus Hermeticum.] And there the heterogeneous is, evil, for evil is the strain one upon another of opposites; but in the condition of fire is all music and rest. [Compare this with interpretations of Manichean or Gnostic dualism that there is a pure and impure world; castor and pollux.] Between is the condition of air where images have but a borrowed life, that of memory or that reflected upon them when they symbolise colours and intensities of fire; the place of shades who are 'in the whirl of those who are fading,' and who cry like those amorous shades in the Japanese play:-- Huoh, ei jaxa. Tää kaverihan oli täysin tärähtänyt:
ellauri198.html on line 896: He paused, and ere he could resume, I cried,
ellauri198.html on line 911: Whose name the fresh world thinks already old—
ellauri203.html on line 113: Belinsky preached his socialist-atheist way with such passion that Dostoevsky couldn’t resist. Accepting the socialist teachings of Belinsky, Dostoevsky saw his Christian convictions being shattered. He describes this time as the time of “losing Christ”. “We were infected with the ideas of theoretical socialism of those days!” – Dostoevsky would recall. For his involvement in the antigovernment movement, Dostoevsky was sentenced to capital punishment, which was later replaced with four years of penal labor (Rus. katorga).
ellauri203.html on line 117: Dostoevsky began to understand clearly that Russian society’s greatest problem was not socialism as such but its departure from God. Thus the problem lay not in the social but in the spiritual realm. Socialism was a result of the people’s spiritual condition.
ellauri203.html on line 121: By means of his novels, articles, and personal correspondence, Dostoevsky warned about the consequences of entering this dangerous path. The tragedy of Rasskolnikov, the main character of the novel Crime and Punishment, shows how easily one can be infatuated with this teaching of “violence for the sake of love.” Violence is only ok for the sake of hate.
ellauri203.html on line 135: Fyodor Michailovich had such type of personality that everyone enjoyed. He was robbed unmercifully, though due to his kindness and trust, but he wouldn’t want to get into details or rebuke servants that used his carelessness. Fyodor Mikhailovich was a man of limitless kindness. Dostoevsky was especially interested in children and paid attention to cases of child abuse that he heard about. He followed closely the trials of parents accused of child abuse.
ellauri203.html on line 137: Towards the end of his life Dostoevsky became a spiritual leader for many people. Dostoevsky lived so sacrificially because his convictions were deeply wounded by Christ’s suffering and resurrection.
ellauri203.html on line 141: According to Dostoevsky, a divine harmony that would resolve all contradictions would be possible if all people would live the life of Christ and get crucified at the end.
ellauri203.html on line 150: The two great writers of the 19th century had completely different ideologies. Ivan Turgenev, author of the novel Fathers and Sons, was a convinced Westernizer and a liberal. Fyodor Dostoyevsky was a conservative nationalist. In his novels The Idiot and The Possessed he preached that liberals had corrupted Russia, leading it to ruin, and that Russia should preserve its own way and Orthodox Christianity.
ellauri203.html on line 206: En attendant la construction de leur nouvelle résidence (baptisée « palais Marie »), Maximilien et son épouse s'installent au palais d'Hiver. Ils y restent jusqu'en 1845 et c'est là que naissent leurs quatre premiers enfants, Alexandra, Marie, Nicolas et Eugénie. Après cette date, le couple peut enfin prendre son indépendance et Maximilien transfère ses collections de tableaux, d'armes et de minéraux en Russie. Une bonne partie d'entre elles se trouvent aujourd'hui au musée de l'Ermitage ou dans d'autres institutions du pays.
ellauri203.html on line 208: Les premières années du mariage de Maximilien et de Marie sont heureuses et le couple donne le jour à une nombreuse progéniture. Cependant, les relations des deux époux se dégradent à partir de 1845, date à laquelle la grande-duchesse amorce une liaison avec le comte Grigori Alexandrovitch Stroganov. La plupart des historiens considèrent d'ailleurs que Maximilien n'est pas le véritable père des princes Eugène, Serge (ru) et Georges de Leuchtenberg, qui seraient en réalité les fils de Stroganov. De son côté, Maximilien n'est pas non plus un mari modèle: il multiplie, au contraire, les conquêtes féminines et s'adonne au jeu. En réalité, la vie en Russie pèse au prince, qui est humilié de n'y être que le mari de sa femme.
ellauri203.html on line 215: Fyodor Dostoevsky´s novels mirrored his life: complicated, tense and full of psychological unrest. He was as dedicated to the women that accompanied him on this difficult journey as he was to the novels that he felt compelled to write. Lets explore the great writer’s relationships with his three key hens, Isajeva, Suslova and Snitkina. (There were more, but they were not key.)
ellauri203.html on line 225: Appolinaria Suslova was perhaps the woman who hurt Dostoevsky most. According to Slonim: “He winced while calling her name, he was in communication with her while married; he always depicted her in his novels. Until his death he remembered her caress and slaps in the face. He was devoted to this seductive, cruel, unfaithful and tragic love.”
ellauri203.html on line 231: To begin with, Dostoevsky only saw practicality in his marriage to Snitkina: he was in need of stability and confidence in the future. As a result, the union began down to head along the same route as his previous relationships. However, the couple’s extended “honeymoon” abroad, which ended up lasting four years, allowed them to escape Russia’s oppressive atmosphere and try to build a family. It began well: Sonya, a little girl, was born a year after their marriage. Tragedy soon struck, however, when Sonya passed away. The pair went on to have three more children, one of whom also died. They were married for 14 years until Dostoevsky’s death, in which time Snitkina experienced a great deal of anguish brought on by Dostoevsky’s difficult character and lifestyle, namely his jealousy and gambling addiction. However, she remained stoically committed to him and did not remarry after his death, when she was just 35.
ellauri203.html on line 235: All rights to Dosto and his hens reserved by Rossiyskaya Gazeta.
ellauri203.html on line 240: Nää kääntäjät ovat esipuheen perusteella Dosto aficionadoja ja jakavat sen kristillis-taantumuxelliset näkemyxet. Tosi pahoja jenkkimeemejä: the idea dearest to us all is freedom, leftist ideologies are demonic one and all. Joo tää esipuhe on aivan karseeta potaskaa. Kyllä olen ollut oikeilla jäljillä kun Dosto on aina tuntunut ällöttävältä. Se on selvä patataantumuxen äänitorvi, jonka jenkit ottivat vastaan avosylin kommarien aikana. Nyt voi olla vähän kiusallinen tilanne kun Dosto kuulostaa ihan tämän päivän Putinilta ja vähän eilispäivän Solzhenizyniltä.
ellauri203.html on line 262: Väkivalta juontuu siitä, että kun ihmiset päätyvät haluamaan samaa asiaa, koska ne haluavat haluta samaa kuin toiset, he alkavat kilpailla keskenään. Näin käy silloinkin kun resursseista ei sinänsä ole pulaa vaan niitä on runsaasti – ihmisten jäljittelytaipumus johtaa keskinäiseen kilpailuun ja mahdollisesti väkivaltaan. Häh. Ne haluaa että niillä on mitä oli toisella, ja että toisella ei enää ole sitä (ainakaan yhtä paljon), koska onni on differentiaali. Kaikki haluu enemmän kuin toisella, siinä se. Hölmö Girard.
ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista? Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero.
ellauri203.html on line 267: Girard arvioikin monien nykyajan ongelmien kumpuavan nimenomaan mimeettisestä väkivallasta. Mä arvioisin eze johtuu pikemmin ylikansoituxesta ja siitä seuraavasta luonnon riistosta ja resurssipulasta.
ellauri203.html on line 279: Vähän epäilyttää tää. Sen kyllä ymmärtää että mällin ruiskaus helpottaa koska pussit tyhjenee, mutta millä lailla uhrauxen kazominen helpottaa aggressiivista oloa? Mikä siinä ruiskahtaa? Kostonhimoko? No ehkä joo. Tosin usein väkivaltaviihde pikemminkin piristää kun ei ole mitään kivaa tekemistä. Futismazin jälkeen tekee mieli izekin vähän riehua. Voi kyllä ihmetellä millä lailla uhraaminen helpottaa jengin pahaa oloa ja estää tiimin sisäistä kärhämöintiä. Ehkä se ei estäkään, on vaan mukavaa olla kazomossa ja nähdä toisten kärsivän. On kieltämättä kiva kazoa kun pahixia pahoinpidellään skoudesarjoissa. Kazoessa ei kerkiä ize mätkimään, pitää se sen aikaa ainakin porukat kaduilta pahanteosta.
ellauri203.html on line 302: In the novel, a new Mongol Empire conquers Poland and introduces Murti-Bing pills as a cure for independent thought. At first, the pills create contentment and blind obedience, but ultimately lead those taking them to develop dual personalities. Kaxoisolentoja taas! Miłosz compares the pills to the intellectually deadening effects of Marxism-Leninism in the USSR and the Soviet Bloc.
ellauri203.html on line 306: Professional Ketman Miloszille on "the reluctant acceptance of Stalinist standards only to allow one to continue to pursue a desired career path. This is based on the idea of having only a single life and therefore using the time to the best of one's ability" or "to pursue artistic or scientific innovation which requires at least tolerating Socialist Realism and other such censorship standards in order to continue one's work." Miloszia ei realismi napannut, sosialistinen tai ei.
ellauri203.html on line 308: Turhaan Milosz puuhaa sekä hääräilee, ei sen peukuttamat länkkärit ole olleet yhtään puhtaampia pulmusia kuin demonien riivaamat sosialistimaat. Totta on että Miloszilla henk.kohtaisesti oli paremmat ansaintamaisemat lännessä kuin kotona. Ja sehän tietysti onkin pääasia, sillä dearest to us all is freedom.
ellauri203.html on line 438: Eikä Turgenevkaan heittänyt tikkaa ohi taulun: There is nothing terrible, the very essence of life is petty, uninteresting and degradingly inane. Puhumattakaan saarnaajasta, joka sanoi saman vähemmillä sanoilla. Pane puukenkä jalkaan, se on lyhyempi lause.
ellauri203.html on line 451: filth, the same vulgar pleasures, the same senseless sufferings in the
ellauri203.html on line 453: at two thousand years ago, the same coarse snares in which the
ellauri203.html on line 467: Seuraava luku XV taiteista on humanistista lässytystä ja viimeinen luku XVII elitististä paskanjauhantaa. Sit in the mud, my friend, with your farty behind! The rest is silence (English in the original). Ei ihme että brittien nolaama slavofiili Dosto oli raivona, samoinkuin sitä peukuttavat jenkit.
ellauri203.html on line 497: Varvara Petrovna Stavrogina on varakas maanomistaja joka omistaa komeita premissejä Skvoreshnikeissä. Se elättää tätä Verhovenskiä joka on Stavroginin pojan kotiopena. Ilmeisesti isä Verhovenski ei edes bylsi sitä, mikä takuulla kismitti Varvaraa. Sellainen Nestor Kukolnik ilman kukkoa.
ellauri203.html on line 539: Verhojanski senior on nuhjannut emäntänsä Varvaran hameissa 20v uskaltamatta tunnustella hameenalusta. Se harmittaa Varvaraa. Hämäriä naimakauppoja ja ilmaisia panoja kuin kauniissa ja rikkaissa. Pjotr, Verhojanski jr, tulee yllättäen paikalle. Sen perään hiippailee Stavrogin. Sillä on messissä joku Marja, tyypillinen Doston damsel in distress jonka Dosto-avataari Stavro on muka pelastanut, bylsimättä sitä kovin pahasti. Sähläystä Verho Sr:n naimakaupoista jonkun Darjan (ilmeisesti Stavron isän ex-kanasen) kaa. Shatov hipsii näyttämölle ilman puheosaa. Se menee vaan ja vetää mitään sanomatta lättyyn Stavroa. Stavro ei ole moxiskaan, ja Shitov lähtee lätkimään eri nolona.
ellauri203.html on line 557: Jälkeenpäin Pjotr (joka ei ollut mukana) koittaa lohduttaa kuvernöörskää: hyvinhän se meni. Sillä aikaa kuuluu toinen skandaali: Liisa hylännyt sulhasensa ja karannut Stavroginin kanssa Skvoreshnikkiin. No juhlat jatkuvat, herrasväki on liuennut mutta tilalla on kaikenlaista rupusakkia. Hirveää sählinkiä. Kuvernööri saa parrusta päähänsä. Kapteenin hyyskä on poltettu poroxi.
ellauri203.html on line 589: Oli ihqua kazoo vierestä kun pisamainen saxalainen sakkoliha saa vizaa pylly paljaana. Dostolla aina ruiskahtaa kun se jää kiinni törkeistä noloista puuhista. On ihanaa kun tuntuu pahalta. Narsistista yhden hengen sadomasokismia. Swinburneluokan algolagni ja kaappihomo takuulla, ja kova runkkari kuten sen sielunveli Rusakko. Se ei tahdo syyttää ympäristöä eikä sairautta, koska tuntuu ihanalta olla ize syyllinen. Vaikka takuulla sen huono parta, paskat vanhemmat, rumat vaatteet, isot korvat, pitkä naama ja tyhmä pää selittävät tästä paljonkin.
ellauri203.html on line 602: Onnex onnex pikkupillu oli niin päästä sekaisin eze tappoi izensä hyyskän viereisessä kojussa, ehkä Stavron kynäveizellä tai paskalapiolla, who cares. Nikke odotteli ikkunassa ja kazoi pientä hämähäkkiä. Sen jälkeen se oli mainiolla tuulella, hakuna matata, ja silloin sen kaveritkin oli aina loistotuulella. Koska ne oli sen narsistinen hovi.
ellauri203.html on line 648: Martin, a respected doctor (huoh), his wife Karin, Karin's seventeen year old brother Minus, and widowed father David of Karin and Minus' have convened at the family's summer home on an island off the coast of Sweden to celebrate David's return from the Swiss Alps, where he was substantially completing his latest novel (huoh). The family has long lived a fantasy of they being a loving one, David's extended absences which are the cause of many of the family's problems. Without that parental guidance, Minus is at a confused and vulnerable stage of his life where he is a bundle of repressed emotions, most specifically concerning not feeling loved by his father and concerning the opposite sex (huoh). He is attracted to females as a collective but does not know how to handle blatant female sexuality, especially if it is directed his way. A month earlier Karin was released from a mental institution (huoh). Her doctor has told Martin that the likelihood that she will fully recover from her illness is low, her ultimate fate being that her mental state will disintegrate totally, although she has functioned well since her release. In his love for her, Martin has vowed to himself to see her through whatever she faces. As Karin begins to lose grip on reality, Minus is the one most directly affected, although it does bring out the issues all the men are facing with regard to their interrelationships.
ellauri203.html on line 683: The Freak Brothers discover that KFC has changed their recipe, and head to the White House where President Donald Trump has fresh original recipe chicken.
ellauri204.html on line 72: Als er aber herabfiel, war er kein Frosch, sondern ein Königssohn mit schönen und freundlichen Augen. Der war nun nach ihres Vaters Willen ihr lieber Geselle und Gemahl. Da erzählte er ihr, er wäre von einer bösen Hexe verwünscht worden, und niemand hätte ihn aus dem Brunnen erlösen können als sie allein, und morgen wollten sie zusammen in sein Reich gehen. Dann schliefen sie ein, und am andern Morgen, als die Sonne sie aufweckte, kam ein Wagen herangefahren, mit acht weißen Pferden bespannt, die hatten weiße Straußfedern auf dem Kopf und gingen in goldenen Ketten, und hinten stand der Diener des jungen Königs, das war der treue Heinrich. Der treue Heinrich hatte sich so betrübt, als sein Herr war in einen Frosch verwandelt worden, daß er drei eiserne Bande hatte um sein Herz legen lassen, damit es ihm nicht vor Weh und Traurigkeit zerspränge. Der Wagen aber sollte den jungen König in sein Reich abholen; der treue Heinrich hob beide hinein, stellte sich wieder hinten auf und war voller Freude über die Erlösung.
ellauri204.html on line 90: Silloimpa kerran niin kävi, ett'ei kuninkaan-tyttären kulta-pallo pudonnutkaan hänen kätehensä, jonka hän sitä tavoittaakseensa oli korkealle kuroittanut, vaan kiepsahti maahan ja vieri suoraa päätä vetehen. Kuninkaan-tyttären silmäily sitä kyllä seurasi, mutta, pallo katosi ja kaivo oli niin syvä, ett'ei pohjaa näkynyt. Nyt hän itkemään hyrähti, itki ääneensä itkemistänsä eikä saanut mieltään lohdutetuksi. Hänen näin valittaessansa, häntä joku puhutteli: "mikä sinun on, kuninkaan-tytär, pidäthän sinä senkin porua, että johan kivi kovanenkin tuosta heltyy?" Tyttö nyt ympärillensä katsahti, saadaksensa selville, mistä ääni tuli, ja jopa näki sammakon, joka vedestä pisti paksun, ruman päänsä. "Vai sinä se olet, vanha pulikoitsia," sanoi hän, "minä itken kultaista palloani, joka minulta putosi kaivohon." - "Rauhoitu, vain," vastasi sammakko, "ehkähän minä neuvon keksin, mutta mitäpäs minulle annat, jos ma tuosta sinulle noudan sinun leikki-kalus." - "Mitä vain tahdot, sammakko kulta," sanoi tyttö, "minun vaatteeni, minun helmeni ja kallihit kiveni, vieläpä, tämän kultaisen kruunun, joka on päässäni." Sammakko vastasi, "sinun vaatteistas en piittaa, en sinun helmistäs enkä kalliista kivistäs enkä myös sinun kultaisesta kruunustas; mutta jos tahdot minua rakastaa ja minä pääsen sinun leikki-kumppanikses ja toverikses, jos suot minun istua vieressäs sinun pöytäs ääressä, syödä sinun kultaisesta taltrikistas, juoda pikku pikaristas ja nukkua vuoteellas, -- jos tämän minulle lupaat, niin kyllähän minä tuonne sukellan ja noudan sieltä sinulle kulta-pallos." - "Ah lupaampa," vakuutti tyttö, "sinulle kaikki, mitä tahdot, jos vain minulle tänne hankit palloni." Mutta hän ajatteli: "mitähän lörpöttelee tuo tyhmä sammakko, se kuristen vedessä istuu vertaistensa joukossa eikä siitä ole kenenkään ihmisen kumppaniksi."
ellauri204.html on line 94: Seuraavana päivänä, kun tyttö kuninkaan ja kaiken hovi-väen seurassa istui pöydän ääressä, syöden kulta-taltrikiltaan, silloimpa joku tuli, "plitsis, platsis," portahia kömpien, ja ylös ehdittyään koputti se ovelle ja huusi: "kuninkaan-tytär nuorin, laske minut sisälle." Tämä juoksi katsomaan, ketä siellä, mutta kun hän oven aukaisi, istuipa tuossa sammakko. Silloin hän äkkiä oven sulki, meni taas istumaan pöydän äärehen ja oli aivan tuskissaan. Kuningas pian huomasi, mitenkä hänen tyttärensä sydäntä kovin tykytti, ja lausui: "lapsukaiseni, mitä pelkäät, onko oven takana ehkä joku jättiläinen, joka tahtoo sinut viedä mukahansa?" - "Eipä niinkään," tyttö vastasi, "ei siellä jättiläistä ole, vaan ompa sammakko ilkeä." - "Mitä sammakko sinusta tahtoo?" - "Voi rakas isäni, eilen, kun metsässä istuin kaivon vieressä leikittellen, putosi kulta-palloni vetehen. Koska tätä kovasti itkin, kävi sammakko palloa minulle noutamassa, ja lupasimpa sille, että se kumppanikseni pääsisi, koska se tuota kaikin mokomin vaati, mutta en hiukkaakaan aavistanut, että se saattaisi päästä pois vedestä. Nyt on se tuolla ulkona ja pyrkii tänne sisälle luokseni." Samassa ovea toistamiseen kolkutettiin ja ääni huusi:
ellauri204.html on line 333: The most well-known mythopoetic text is Bly’s Iron John: A Book About Men which was published in 1990. Bly suggests that masculine energy has been diluted through modern social institutions, industrialisation, and the resulting separation of fathers from family life. He introduced the ‘wild man’ and urged men to recover a pre-industrial conception of masculinity through brotherhood with other men. The purpose was to foster a greater understanding of the forces influencing the roles of men in modern society and how these changes affect behaviour, self-awareness and identity.
ellauri204.html on line 335: It is also important to note the publishing in the same year of Hiki Pinkola Estés’ mythopoetic classic, Women that Run with the Wolves, in which she tells us of the ‘wild woman’, the wise and ageless presence in the feminine psyche that gives women their creativity, energy and power. Clarissa Pinkola Estés on yhdysvaltalainen kirjailija ja jungilainen psykoanalyytikko. Hänen kirjoittamansa kirja Naiset, jotka kulkevat susien kanssa oli 144 viikkoa New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla, mikä teki hänestä ensimmäisen listalle päässeen märkäselän naiskirjailijan.
ellauri204.html on line 337: With regards to Iron John, Bly had been giving talks on mythology to supplement his meagre income, and found that when he told this Grimm Brothers tale, originally Iron Hans, it resonated with men. In these early seminars, he asked men to re-enact a scene from The Odyssey, in which Odysseus is instructed to "lift his sword" as he approaches the symbol of matriarchal energy, Circe, to compel her to restore his men from slugs to manly form.
ellauri204.html on line 340: In The Odyssey, Odysseus and his crew land on Aeaea, and a team of scouts discover the palace of Circe, a witch goddess. Circe invites Odysseus’s men inside for a drink and then magically turns them into pigs. One man escapes to tell Odysseus about their comrades’ fate and Circe’s trickery. Odysseus bravely hopes to rescue his men from Circe’s enchantment; on the way to her house, Odysseus receives help from Hermes, who offers him a plan and equips him with moly, a magical herb that will protect him from Circe’s witchcraft. The plan works: the moly counters Circe’s magic, she swoons for Odysseus and transforms his crew from pigs back into men. Odysseus and Circe then make love. For a year. Finally, some of Odysseus’s crew shake him from the madness of his long Circean interlude and compel him to resume the journey home to Ithaca.
ellauri204.html on line 342: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’
ellauri204.html on line 357: The Fifth Direction was founded in 2017 by Meditation Australia president Asher Packman, who passionately believes in the re-emergence of the mythopoetic, after the movement went largely underground in the early 2000s.
ellauri204.html on line 385: Niemand weiß, wer der Retter in der Not war, und um es herauszufinden, veranstaltet der König ein Turnier. Dem Sieger soll die Königstochter einen goldenen Apfel zurollen. Der Goldjunge ruft ein zweites Mal seinen Ziehvater, den Eisenhans zu Hilfe und lässt sich von ihm als roter Ritter ausstaffieren. Natürlich gewinnt er den goldenen Apfel. Doch anstatt sich als Sieger zu erkennen zu geben, zieht er sich wieder zurück. Deshalb wird ein weiteres Turnier veranstaltet, bei dem der Goldjunge als weißer Ritter als Sieger einen zweiten goldenen Apfel gewinnt und anschließend wie beim erstenmal verschwindet. Beim dritten Turnier holt er sich als schwarzer Ritter den dritten goldenen Apfel. Als er anschließend wieder verschwinden will, fällt ihm beim schnellen Ritt sein Helm vom Kopf. So können alle sein goldenes Haar sehen.
ellauri204.html on line 390: After recycling these hundreds of elements from elsewhere in Ulysses as he composed “Circe,” Joyce expanded his understanding of this novel’s potential as “a kind of encyclopedia” (Selected Letters 271). He began revising the rest of the book accordingly, arranging little snippets of interrelated detail throughout the previous episodes into an intricate network of minor motifs that accumulate and aggregate in the careful reader’s awareness. “Circe” serves as an absurd but cathartic outpouring of Ulysses thus far. Having gotten all that out of our systems, we are ready for the episodes Joyce called the “Nostos,” the return
ellauri204.html on line 408: Seurassa hän kertoi myös kosteasta kesästä 2011, jolloin hän saattoi herätä kotona kasvot veressä vailla muistikuvia edellisestä päivästä ja olla läheistensä tavoittamattomissa useamman päivän. Näin kävi kun Korhonen ja Härkönen edustivat linnan juhlissa vuonna 2009. Korhonen ja Härkönen edustivat izeään linnan juhlissa vuonna 2009. Korhonen ja Härkönen tosiaan edustivat linnan juhlissa vuonna 2009, jämentää JUKKA RITOLA. Uskokaa nyt jo helkkarissa kerralla.
ellauri204.html on line 562: Uudet ideat ovat vähissä ja arvostelun kohteet eläkkeellä Eskelisen esseekokoelmassa, tuomizee emperorin hanslankari Vesa Rantama jo ingressissä.
ellauri204.html on line 584: Douze points to Jameson for showing middle finger to postmodernism. Sehän on selvää sumutusta, kapitalismin siirtomaatavarakaupan savuverhoa. In his view, postmodernity's merging of all discourse into an undifferentiated whole was the result of the colonization of the cultural sphere, which had retained at least partial autonomy during the prior modernist era, by a newly organized corporate capitalism. Nimenomaan niin!
ellauri204.html on line 633: Lord of the Flies is a 1954 novel by Nobel Prize-winning English author William Golding. The book’s premise focuses on a group of British boys stranded on an uninhabited island and their attempt to govern themselves, with disastrous results. Golding wrote his book as a counterpoint to R.M. Ballantyne’s youth novel The Coral Island, and included specific references to it, such as the rescuing naval officer’s description of the children’s pursuit of Ralph as “a jolly good show, like the Coral Island”.
ellauri204.html on line 637: Bregman toteaa, että ”useimmat ihmiset ovat kunnollisia”, eivätkä he joudu katastrofitilanteissa paniikkiin. Ne vaan alkavat hamstrata ja puida nyrkkiä koetuille viholaisille. Hän kertoo esimerkkinä Lontoon pommituksesta 1940 (Blitz), jolloin britit olivat tyynen rauhallisia, vanhemmat istuivat teekupposen ääressä ja lapset leikkivät pihamailla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Varmuuden vuoksi perustetut psykiatriset sairaalat seisoivat tyhjillään.
ellauri204.html on line 678: Anne Sexton (born Anne Gray Harvey; November 9, 1928 – October 4, 1974) was an American poet known for her highly personal, confessional verse. She won the Pulitzer Prize for poetry in 1967 for her book Live or Die. Her poetry details her long battle with depression, suicidal tendencies, and intimate details from her private life, including relationships with her husband and children, whom it was later alleged she physically and sexually assaulted.
ellauri204.html on line 686: Sexton's work towards the end of the sixties has been criticized as "preening, lazy and flip" by otherwise respectful critics. Some critics regard her dependence on alcohol as compromising her last work. However, other critics see Sexton as a poet whose writing matured over time.
ellauri204.html on line 694: Furthermore, she had an "affair with" the therapist who replaced Orne in the 1960s. Orne considered the "affair" with the second therapist (given the pseudonym "Ollie Zweizung" by Middlebrook and Linda Sexton) to be the catalyst that eventually resulted in her suicide. What a mess!
ellauri204.html on line 697: Toinen suspekti manic depressive narcissist on Antonin Artaud, jota Sexton siteeraa runon Suicide Note alussa:
ellauri204.html on line 704: Antoine Marie Joseph Paul Artaud, better known as Antonin Artaud, was a French writer, poet, dramatist, visual artist, essayist, actor and theatre director. He is widely recognized as one of the major figures of the European avant-garde. In particular, he had a profound influence on twentieth-century theatre through his conceptualization of the Theatre of Cruelty. Known for his raw, surreal and transgressive work, his texts explored themes from the cosmologies of ancient cultures, philosophy, the occult, mysticism and indigenous Mexican practices. Hirveää scheissea.
ellauri204.html on line 719: Lapsena Artaud sairasti aivokalvontulehduksen, jonka jälkeen hän kärsi mielenterveysongelmista läpi elämänsä. Hän joutui pahaan depressioon, ja hänet lähetettiin Sveitsiin hoitoon laitokseen, jossa häntä lääkittiin oopiumilla. Artaud'sta tuli huumeriippuvainen. Sekin vielä.
ellauri204.html on line 748: Ari haki nuorena Teatterikorkean dramaturgilinjalle, mutta Juska Parviainen pudotti hänet jatkosta. Arista tuli Paha Hirvonen. Kokoomusnuoresta suori marxilainen takinkääntäjä.
ellauri204.html on line 791: Today, at the New York University Woolworth building, filmmakers, NGO staff, foundation representatives and UN agency workers came together to discuss the problem of poverty porn and the potential power of social media to prevent it. The discussion was conducted privately (in accord with so-called Chatham House rules) in order to protect the identity of the participants and encourage a more honest conversation.
ellauri205.html on line 71: Sitten Putin paljastaa itsensä Euroopalle ja muuttuu sonninsuoroxi. Sitten Eurooppa suostuu olemaan rakkaansa kaa sypressipuun alla, ja kytkennästä syntyi kolme poikaa, Minos, Rhadamanthys ja Sarpedon.
ellauri205.html on line 83: Sama aihe toistuu ad nauseam ruukkumaalauksina ja freskoina ja savihahmoina, suuria julkeita pronssiveistoksia, kivisiä suihkulähteitä ja pieniä muovisia kitschasetelmia, joissa Putinin sarvet on koristeltu värikkäin kukkaseppelein ja pullea pillastunut Eurooppa sätkii härän selässä kuin Johanna Tukiainen Ilkka Kanerva-vainaan mahan päällä. Kuvissa Eurooppa ratsasti jumalhärällä (oikeammin sonnilla) vuosituhansien halki vaatetyyli vaihtuen tai alasti, rinnat pystyssä tai peitettyinä, jalat ristissä tai reidet ärvöllään, henkistyneenä, voitokkaana pin-up-mallina tai masturbatorisena kohteena, tuhtilihaisena, sidottuna tal anorektiseksi laihtuneena, mutta aina menossa kuin Teukka menopäällä kohti maata ja maanosaa jotka oli hänen mukaansa nimetty.
ellauri205.html on line 92: Paikka paikoin Riku Rinkula on yllättävän leukava ollaxeen kynäilijä Suomen Turusta, vaikka onkin läpimätä setämies. Hyvää siinä on sanavarasto, romanttiset pätkät, sarkasmi ja asiasta kolmanteen siirtyminen. Aino joka oli nuorena suruton ja soma kuin pieni klitoris lauloi nuotin vierestä Nick Draken biisiä River Man.
ellauri205.html on line 164: La traduction des passages cités dans L'Iliade est nouvelle. Chaque ligne traduit un vers grec; les rejets et enjambements sont scrupuleusement produits; l'ordre des mots grecs à l'intérieur de chaque vers est respecté autant que possible.
ellauri205.html on line 166: Presque toute l'Iliade se passe loin des bains chauds. Quel dommage. Moi, j'aime les bains chauds. Presque toute la vie humaine s’est toujours passée loin des bains chauds.
ellauri205.html on line 170: À force d’être aveugle, le destin établit une sorte de justice, aveugle elle aussi, qui punit les hommes armés de la peine du talion; l'Iliade l’a formulée longtemps avant l'Évangile, et presque dans les mêmes termes:
ellauri205.html on line 174: Ce châtiment d’une rigueur géométrique, qui punit automatiquement l’abus de la force, fut l'objet premier de la méditation chez les Grecs. Il constitue l'âme de l'épopée; sous le nom de Némésis, il est le ressort des tragédies d'Eschyle : les Pythagoriciens, Socrate, Platon, partirent de là pour penser l'homme et l'univers.
ellauri205.html on line 176: C'est cette notion grecque peut-être qui subsiste, sous le nom de kharma [sic], dans les pays d'Orient imprégnés de bouddhisme; mais l'Occident l'a perdue et n’a plus même dans aucune de ses langues de mot pour l’exprimer; les idées de limite, de mesure, d'équilibre, qui devraient déterminer la conduite de la vie, n'ont plus qu'un emploi servile dans la technique. Nous ne sommes géomètres que devant la matière ! Les Grecs furent d'abord géomètres dans l'apprentissage de la vertu.
ellauri205.html on line 182: Il faut, pour respecter la vie en autrui quand on a dû se mutiler soi-même de toute aspiration à vivre, un effort de générosité à briser le cœur. On ne peut supposer aucun des guerriers d'Homère capable d’un tel effort.
ellauri205.html on line 190: Les batailles ne se décident pas entre hommes qui calculent, combinent, prennent une résolution et l'exécutent, mais entre hommes dépouillés de ces facultés, transformés, tombés au rang soit de la matière inerte qui n'est que passivité, soit des forces aveugles qui ne sont qu'élan. C’est là le dernier secret de la guerre, et l’Iliade l'exprime par ses comparaisons, où les guerriers apparaissent comme les semblables soit de l'incendie, de l’inondation, du vent, des bêtes féroces, de n'importe quelle cause aveugle de désastre, soit des animaux peureux, des arbres, de l'eau, du sable, de tout ce qui est mû par la violence des forces extérieures.
ellauri205.html on line 195: Mais le triomphe le plus pur de l'amour, la grâce suprême des guerres, c'est l'amitié qui monte au cœur des ennemis mortels. Elle fait disparaître la faim de vengeance pour le fils tué, pour l'ami tué, elle efface par un miracle encore plus grand la distance entre bienfaiteur et suppliant, entre vainqueur et vaincu :
ellauri205.html on line 206: C'est par 1à que l'Iliade est une chose unique, par cette amertume qui procède de la tendresse, et qui s'étend sur tous les humains, égale comme la clarté du soleil. Jamais le ton ne cesse d’être imprégné d'amertume, jamais non plus il ne s'abaisse à la plainte.
ellauri205.html on line 208: Rien de précieux, destiné ou non à périr, n'est méprisé, la misère de tous est exposée sans dissimulation ni dédain, aucun homme n'est placé au-dessus ou au-dessous de la condition commune à tous les hommes, tout ce qui est détruit est regretté. Vainqueurs et vaincus sont également proches, sont au même titre les semblables du poète et de l'auditeur. S'il y a une différence, c'est que le malheur des ennemis est peut-être ressenti plus douloureusement.
ellauri205.html on line 225: le génie de la Grèce n'a pas ressuscité au cours de vingt siècles. Il en apparaît quelque chose dans Villon, Shakespeare, Cervantès, Molière, et une fois dans Racine. La misère humaine est mise à nu, à propos de l'amour, dans l'École des Femmes, dans Phèdre.
ellauri205.html on line 237: Allons de ce cher fils embrasser ce qui reste,
ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself.
ellauri206.html on line 79: In his Poetics, the unknown Greek philosopher Aristotle argues that kinds of "poetry" (the term includes drama, flute music, and lyre music for Aristotle) may be differentiated in three ways: according to their medium, according to their objects, and according to their mode or "manner" (section I); "For the medium being the same, and the objects the same, the poet may imitate by narration—in which case he can either take another personality as Homer does, or speak in his own person, unchanged—or he may present all his characters as living and moving before us" (section III).
ellauri206.html on line 81: One of the best-known modern studies of mimesis—understood in literature as a form of realism—is Erich Auerbach's Mimesis: The Representation of Reality in Western Literature, which opens with a famous comparison between the way the world is represented in Homer's Odyssey and the way it appears in the Bible. Eric thought the Bible way was way better in all respects. But he was a Jew, so surprise surprise.
ellauri206.html on line 84:
ellauri206.html on line 88: As a result, poorer countries are experiencing their slowest growth in a generation, while middle-income nations are denied debt relief despite surging poverty levels. Most of the world’s poor are women and girls, who are paying a high price in lost healthcare, education and jobs. WTF Gutierres, don't you notice what 4 letter turd you just dropped from your upper sphincter? Grow!? Is this a time for the monkey plague to grow, do you think?
ellauri206.html on line 92: The measures he has recommended include redirecting Special Drawing Rights - a type of foreign reserve asset - to countries that need help now, a fairer global tax system, and addressing illicit financial flows.
ellauri206.html on line 95: Sleazy Capital News (Hufvudstadsbladet) in its optimistically titled two-column report "This is how we avoid global warming" left out 2/5 of Gutierres energy recommendations. Only increases in investmets got a mention. What was left out? Well these:
ellauri206.html on line 107: He spoke of the need to both expand internet access to the nearly three billion people still offline, and to address risks such as data misuse, misinformation and cyber-crime.
ellauri206.html on line 249: Jean Lorrain, pseudonyme de Paul Alexandre Martin Duval, est un écrivain français à très forte tendance parnassienne, né le 9 août 1855 à Fécamp, en Haute-Normandie, et mort le 30 juin 1906 dans le 17e arrondissement de Paris. Dandy sybarite, ouvertement homosexuel, amateur de drogues, Jean Lorrain est l'un des écrivains scandaleux de la Belle Époque, au même titre que d'autres auteurs « fin de siècle » comme Rachilde, Hugues Rebell et Fabrice Delphi. Ses œuvres peuvent être rapprochées de la littérature dite « décadente ».
ellauri206.html on line 252: IL fréquente le salon de Charles Buet, où il rencontre Jules Barbey d'Aurevilly, Joris-Karl Huysmans, François Coppée, Léon Bloy, Laurent Tailhade et autres cretins. Il rencontre Edmond de Goncourt, avec qui il restera lié jusqu'à la mort de ce dernier en 1896, et qui fut son principal protecteur. Edmond de Goncourt, dans la récente édition complète en 22 volumes du Journal des Goncourt, se montre curieux de toutes les questions sexuelles et particulièrement de l'homophilie. À partir de 1884, Edmond de Goncourt, jusque-là banalement réactionnaire, devient un antisémite enragé, Jésus l'a sauvé après 27 années d'homosexualité. Il se veut esthète et dandy en même temps qu'explorateur tapageux du vice et de la vulgarité, curieux assemblage qui verse souvent dans le pire mauvais goût, et qui lui vaut le mépris hautain de Robert de Montesquiou, dont Lorrain, pour sa part, fait volontiers sa tête de Turc pour sa prétention à l'élégance et à la chasteté. « Lorrain », écrit Léon Daudet dans ses Souvenirs, « avait une tête poupine et large à la fois de coiffeur vicieux, les cheveux partagés par une raie parfumée au patchouli, des yeux globuleux, ébahis et avides, de grosses lèvres qui jutaient, giclaient et coulaient pendant son discours. Son torse était bombé comme le bréchet de certains oiseaux charognards. Lui se nourrissait avidement de toutes les calomnies et immondices. »
ellauri206.html on line 257: Boris Cyrulnik menetti kuusivuotiaana perheensä Auschwitzissä. Myös Cyrulnik pidätettiin, mutta hän onnistui pakenemaan. Nykyään kovia kokenut mies on Ranskan johtavia neuropsykiatreja, joka on kehittänyt resilienssin eli sielullisen joustavuuden teorian. Boris on menettänyt myös tukkansa.
ellauri206.html on line 260: Borisin mielestä aggressiivisuus on usein panohalua. Naiset panee jalat haralleen kun ne tahtoo moloa. Se on suoraviivaista etologiaa.
ellauri206.html on line 267: Gérard de Nerval (oik.Gérard Labrunie; 22. toukokuuta 1808 Pariisi, Ranska - 26. tammikuuta 1855 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja toimittaja. Nerval kuului Théophile Gautier'n ystäviin, ja hän liikkui 1830-luvulta alkaen romantikkojen piirissä. Nerval esitteli saksankielistä kirjallisuutta Ranskassa, muun muassa esikuvaansa E. T. A. Hoffmannia sekä J. W. von Goetheä. Ei ihmekään että heput ignoreerasi. Théophile Gautier rappellera dans La Presse du 30 janvier 1853 les mots de Goethe écrits au jeune traducteur : "je ne me suis jamais si bien compris qu'en vous lisant". Nervalin haudalla seisoo Obelix.
ellauri206.html on line 269: Figure majeure du romantisme français, il est essentiellement connu pour ses poèmes et ses nouvelles, notamment son ouvrage Les Filles du feu, recueil de nouvelles (la plus célèbre étant Sylvie), son recueil de sonnets (Les Chimères, dont le célébrissime El Desdichado, placé sous le signe du Soleil noir de la Mélancolie.
ellauri206.html on line 272: Theophile Gautier oli paxu partapozo dekadentti. Les premières grandes passions de Teophile Gautier sont Robinson Crusoé ou Paul et Virginie, qui lui font une vive impression. Gautier rencontre a l'ecole le jeune Gérard Labrunie (le futur Gérard de Nerval). À cette époque, il commence à manifester un goût particulier pour les poètes latins tardifs dont la langue étrange le fascine. Il souffre de myopie.
ellauri206.html on line 283: Kuka vittu on Timö Hännikäinen? Timö Hännikäinen (s. 6. syyskuuta 1979 Padasjoki) on suomalainen suomentaja, kriitikko, esseisti ja runoilija. Hän on julkaissut muun muassa esseeteokset Taantumuksellisen uskontunnustus (2007), Ilman (2009), Ihmisen viheliäisyydestä (2011), Hysterian maa (2011) ja Kunnia (2015). Hännikäinen on myös julkaissut muistelmateoksen, Lihamylly (2017). Tamperelainen kustannusyhtiö Hexen Press julkaisi 2016 Hännikäisen kirjan Kuolevainen.
ellauri206.html on line 292: Today, I’m going to present you a rather complicated French poem, which speaks of French historical characters and refers to legends from France and the Roman and Greek antiquity.
ellauri206.html on line 352: Osmontiellä Lundioiden vieressä
ellauri206.html on line 369: On kuitenkin pakko mainita perheen kesämatka Walesiin, hirmu iso Shire hevonen ja hirmu pienet falabellat, villit ponit New Forestissa, ja se kun Helmi hukkui Victoria Embankmentille. Se oli vuonna '99, helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Oxfordissa täydellinen pimennys. Kazottiin oudossa hämärässä auringon kapenevaa sirppiä noetusta lasista, linnut olivat säikkyneinä vaienneet. Siitä on mulla vielä virttynyt nelisilmäinen T-paita muistona: I saw the '99 eclipse, didn't do me any harm. Debatable. Sieltä ostettiin Helmille pieni britti koulupuku, joka sillä oli päällä koulun alkaessa seuraavana syxynä.
ellauri206.html on line 397: retoriikan professori Milanon suuressa hovissa,
ellauri206.html on line 399: arvostettiin suuresti ja hänellä oli lupaava
ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.
ellauri206.html on line 454: Selon le témoignage de ses contemporains, Gassendi se levait régulièrement à trois heures du matin, jamais plus tard que quatre heures, et quelquefois à deux. Il étudiait jusqu'à onze heures, à moins de recevoir une visite et se remettait à l'étude vers deux ou trois heures après midi jusqu'à huit. Il soupait légèrement (une tisane tiède, des légumes, rarement de la viande) et se couchait entre neuf et dix. On le disait pieux, et pratiquant avec scrupule ses devoirs de prêtre ; ses paroissiens l'appelaient le saint prêtre. Par sa pauvreté, sa modestie, sa douceur, son humanité, sa bienfaisance, sa charité et sa simplicité, il faisait figure d'un anachorète, vivant dans le monde selon la règle d'un monastère. « Le plus grand philosophe parmi les hommes de lettres, et le plus grand homme de lettres parmi les philosophes », sanoi gibboni. Peu d'auteurs ont imaginé qu'il s'agissait là d'une posture, ou d'un masque.
ellauri207.html on line 87: informs readers that it was published by Harvard University Press, the book has been impossible to find. Until now. We’re very excited to announce the long-awaited publication of Parnault’s Dimensions in Mathematics.
ellauri207.html on line 89: Like no work since the Arithmetica of Diophantus two millennia before, L. C. Parnault’s Dimensions in Mathematics presents the fullness of mathematical knowledge attained by man. From Thales to Turing, Pythagoras to Euclid, Archimedes to Newton, the Riemann Hypothesis to Fermat’s Last Theorem, Parnault escorts both serious mathematicians and the non-mathematical mind through the deepest mysteries of mathematics. Along the way he offers the greatest expositions yet of number theory, combinatorial topology, the analytics of complexity, and his own groundbreaking work on spherical astronomy. Dimensions equips even elementary readers with the tools to solve the logical puzzles of the perfect universe that can exist only in the mind of a mathematician.
ellauri207.html on line 91: “Dr. Parnault’s elegant explications of seemingly every extant mathematical concept or quandary make this text as indispensible as any in our field,” says Fields Medal-winning MIT Professor Gerald Lambeau. “His presentation of combinatorial mathematics left me breathless.”
ellauri207.html on line 172: Näistä on ehkä kädellinen ennestään tuttuja. Vinosuinen Michael Douglas näyttää olevan aika veijari. Douglas and Zeta-Jones hosted the annual Nobel Peace Prize concert in Oslo, Norway, on December 11, 2003. In August 2014, Douglas was one of 200 public figures who were signatories to a letter to The Guardian opposing Scottish independence in the run-up to September´s referendum on that issue.
ellauri207.html on line 182: Catherine Zeta-Jones was born on 25 September 1969 in Swansea, Wales, to David Jones, the owner of a sweet factory, and his wife Patricia (née Fair), a seamstress. Her father is Welsh and her mother is of Irish Catholic descent. She was named after her grandmother, Zeta Jones (whose name was derived from the name of a ship that her great-grandfather once sailed on), because 'Just Jones' would not cut the cheese in showbiz. Zeta-Jones was raised in the suburban area of Mumbles.Her struggle with depression and bipolar II disorder has been well documented by the media, for she is married to sex addicted actor Michael Douglas, son of Kirk, whose name used to be Issur Danielovitch Demsky. Michael is 25 years her senior but a wizard with cunnilingus.
ellauri207.html on line 200: «Las tres novelas constituyen un auténtico fresco de la sociedad moderna que no puede compararse a lo que ningún escritor de novela criminal ha hecho nunca antes. En Millennium, como en Suecia, sólo hay maldad e injusticia.» -Donna Leon, escritora estadounidense-
ellauri207.html on line 202: «Suecia se presenta como una sucursal del infierno, donde los jueces prevarican, los psiquiatras torturan, los policías y espías delinquen, los políticos mienten, los empresarios estafan, y las instituciones en general parecen presa de una pandemia de corrupción de proporciones fujimoristas. Esta obra perdurará porque se trata de ficción de la más amena, con unos personajes perfectamente definidos, que, según me, es lo que importa.» –Mario Vargas Llosa, escritor peruano-.
ellauri207.html on line 204: Dentro de la novela se hace mención a varios escritores de fama, tales como: Astrid Lindgren, Enid Blyton, Agata Christie y Dorothy L. Sayers; así como Sue Grafton, Val McDermid, y Sara Paretsky.
ellauri207.html on line 208: Musse Pigg comienza a gozar de un merecido prestigio como toyboy profesional, y se encuentra trabajando junto al escritor freelance Svenssonska Dag Bladet en el tráfico de mujeres en Suecia. Lisbeth, en la actualidad la célebre Pippi Calzaslargas, asesina a Dag Bladet y a Nils Tjurman, abogadobogado corrupto, colaborador del Sapo, su violador legal. Stieg, en la actualidad el celebre Mickey Mouse, muere accidentalmente en el fracaso.
ellauri207.html on line 237: Lilja 4-ever on Lukas Moodyssonin ohjaama elokuva seksiorjuudesta. Se on koskettava ja raaka elokuva nuoresta tytöstä jossain entisen Neuvostoliiton tasavalloista.
ellauri207.html on line 325: President Joe Biden has ordered US flags on federal grounds to be flown at half-staff until sunset on Saturday to honor the victims of this "senseless acts of violence." "That will teach them!" Biden said. "30th shooting at a K-12 school this year," he said proudly. "Try and beat that Putin!"
ellauri207.html on line 327: Turning the sad incident unfairly into an issue of gun control legislation, Biden implored law enforcement officers to "turn this pain in the ass into pump action" as he ticked through some of the mass shootings since the 2012 massacre at Sandy Hook Elementary School in Newtown, Connecticut, when he was vice president.
ellauri207.html on line 329: Tuesday´s incident marks at least the 30th shooting at a K-12 school in 2022. So far in 2022 there have been at least 39 shootings in K-12 schools, colleges and universities, resulting in at least 10 deaths and 51 injuries.
ellauri207.html on line 346: Tuotesijoittelun vuoxi Lisbet pysähtyi Seven Eleveniin (charge: $10K per mention) ja osti: jättipaketin Billyn pannupitsaa (5Kkr tack), 3 Findusin pakastekalapaistosta (3Kkr varsågod), 3 Pågensin pekonipiirasta (2Kkr får jag be), kilon amer. Granny Smith omenia ($1K thanx), 1/2 kg Arla ost, Arla mjölk (totalt 2Kkr), Jacobs Krönung kahvia (1Kkr), kartongin Mallu Lightia ($15K, sorry) ja iltapäivälehdet (DN och Expressen, 0,5kr var). Tähänkin ostoslistaan (ja näitä on vaikka kuinka) Stig sai menemään kirjasta yhden kappaleen, tuotto n. 2Mkr plus filmi- ja sarjiskoikeudet. Rei Shimuran ruumiilla oli jalassa Niken tohvelit, jotka olivat säilyneet teräkunnossa vaikka ruumis oli muuten mätänemistilassa. Kyllä kannattaa ostaa edustamiamme laatumerkkejä.
ellauri207.html on line 359: Meanwhile, Salander (Lisbet)´s sadistic guardian, Nils Bjurman, hires Zalachenko to kill Lisbeth. Bjurman himself is soon killed by Lisbet´s bro Ronald Niedermann, who with dad Zala, is lying in wait at a farm in Gåseborg to ambush Salander (Lisbet). During a brief confrontation Lisbeth is shot in the head and buried alive. She later climbs out zombie like and deals serious blows to Zala´s head and wooden leg with an axe. Their injuries are so serious they are both taken by air ambulance to a hospital where the next book picks up. But what a disappointment: Zalachenko is shot in the head in the same hospital as Lisbeth being treated for the grievous injuries he´s suffered, for having intentions to betray the Cesarean section of the Swedish secret service, el Sapo. The Swedes consider the superior intelligence he has as a Soviet defecator more important than dumb Agneta´s civil rights or those of her misfit daughter, so they have Lisbeth declared incompetent and institutionalized in order to protect him from her.
ellauri207.html on line 361: Years later, he runs a criminal empire based on drugs and prostitution, with his son Ronald Neiderman as his enforcer. El Sapo continues to cover for him in order to have him as a national asset, meaning that he is never arrested for his crimes but just patted on the back. This part of the story sounds fully believable. Some feminists blamed Mia for spreading bourgeois fantasies. The story did not specify which, and Lisbet hadn´t got the foggiest what they might be. Nor Stieg for that matter.
ellauri210.html on line 67: « Monsieur Gide n'a pas l'air d'un enfant d'amour, ni d'un éléphant, ni de plusieurs hommes : il a l'air d’un artiste ; et je lui ferai ce seul compliment, au reste désagréable, que sa petite pluralité provient de ce fait qu'il pourrait très aisément être pris pour un cabotin (komeljanttari). Son ossature n'a rien de remarquable ; ses mains sont celles d'un fainéant, très blanches, ma foi ! Dans l'ensemble, c'est une toute petite nature. »
ellauri210.html on line 121: The superego allowed the ego to generate humor. A benevolent superego allowed a light and comforting type of humor, while a harsh superego created a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppressed humor altogether.
ellauri210.html on line 127: La ’Pataphysique est une parodie de science qui apparaît dans Gestes et opinions du docteur Faustroll, pataphysicien, livre écrit par Alfred Jarry en 1897-1898. Elle est alors définie comme la « science des solutions imaginaires qui accorde symboliquement aux linéaments les propriétés des objets décrits par leur virtualité ».
ellauri210.html on line 129: Jarry obtient en 1890 la seconde partie du baccalauréat, mention "Bien". En 1891-1892, il est élève d’Henri Bergson et condisciple de Léon-Paul Fargue et d’Albert Thibaudet au lycée Henri-IV. Il échoue au concours d'entrée à l’École normale supérieure (trois échecs successifs suivis de deux échecs pour la licence ès lettres).
ellauri210.html on line 130: Il meurt d'une méningite tuberculeuse le 1er novembre 1907 à 4 heures et quart du soir, à l’hôpital de la Charité, à Paris. Comme dernière volonté, il demande un cure-dent.
ellauri210.html on line 144: « L’ère ’Pataphysique commence le 8 septembre 1873, qui d’ores en avant prend la dénomination de 1er du mois Absolu An 1 E.P. (Ère ’Pataphysique, et à partir de quoi l’ordre des 13 mois (douze de 28 jours et un de 29) du Calendrier ’Pataphysique est fixé comme suit » :
ellauri210.html on line 174: Les saints sont presque tous modifiés (Saint Jean-Pierre Brisset, par exemple, en fait partie).
ellauri210.html on line 209: Raymond Roussel: excerpt from Impressions of Africa.
ellauri210.html on line 215: Varhaisteokset La Vue (1902) ja Impressions d’Afrique (1910) eivät herättäneet suurtakaan mielenkiintoa. Kirjailija masentui, koska ei saanut vastakaikua lukijoilta.
ellauri210.html on line 250: - Kaari, jossa nousee aggressiivisesti vesi, jota tutkitaan;
ellauri210.html on line 320: Loppupeleissä Pablosta tuli aika dissosioitunut. Toisin kuin Paloma-tyttärestä joka muotoili autoja ja käsilaukkuja.
ellauri210.html on line 361: Arthur Cravan, the Dadaist poet-boxer, was neither a good poet nor a good boxer, but he was a legendary provocateur. Hemingway, Mailer, and Scorsese: much great American art has been inspired by boxing. How bout Irving? No he was a wrestler. Between 1907 and 1909, Saul Bellow created three paintings—Club Night, Stag at Sharkey’s, Both Members of This Club—that captured boxing’s glories and indignities. The sport provided a powerfully visceral metaphor for the American experience of the twentieth century. Amerikan nyrkki on sittemmin kumauttanut päähän useampia kansoja kuin kehtaa muistella.
ellauri210.html on line 363: But boxing also transfixed artists beyond American shores. Ennen kaikkea palaa tässä yhteydessä mieleen tietysti Vesa-Matti Loiri, jonka nyrkkeilysaavutuxet on ikuistanut Hotakaisen Kari.
ellauri210.html on line 365: One of them was the Swiss enema Arthur Cravan. Described by one critic as “a world tramp … a traverser of borders and resister of orders,” Cravan traveled the globe in the early 1900s by forging documents and assuming false identities, preening, harassing, and haranguing, as he went. He was hailed by André Breton as a pivotal precursor of Dadaism, and belonged to that category of floating prewar avant-gardists whose legacy resides more in their mode of living than their artistic creations. Indeed, he declared himself anti-art and avowed boxing to be the ultimate creative expression of the modern, American-tinged age. He’s often referred to as a “poet-boxer,” though he wasn’t especially accomplished as either; his real talent appears to have been making a spectacle of himself, in every sense. Publicist rather than a pugilist.
ellauri210.html on line 379: At the height of his fame and success, while The Importance of Being Earnest (1895) was still being performed in London, Wilde prosecuted the Marquess of Queensberry for criminal libel. The Marquess was the father of Wilde's lover, Lord Alfred Douglas. The libel trial unearthed evidence that caused Wilde to drop his charges and led to his own arrest and trial for gross indecency with men. After two more trials he was convicted and sentenced to two years' hard labour, the maximum penalty, and was jailed from 1895 to 1897. During his last year in prison, he wrote De Profundis (published posthumously in 1905), a long letter which discusses his spiritual journey through his trials, forming a dark counterpoint to his earlier philosophy of pleasure. On his release, he left immediately for France, and never returned to Ireland or Britain. There he wrote his last work, The Ballad of Reading Gaol (1898), a long poem commemorating the harsh rhythms of prison life. What an opportunity for a man of his caliber, one would have thought.
ellauri210.html on line 385: New York’s first encounter with modern art had come four years earlier with the seminal Armory Show, at which Duchamp’s Nude Descending a Staircase caused an almighty rumpus. This time, Duchamp presented Fountain, the urinal that changed art history. Having witnessed Cravan’s work back in Paris, Duchamp and Picabia invited Cravan to deliver one of his anti-art lectures at the exhibition. He didn’t disappoint. On the day, he stood half cut in front of his audience, swore at them, waved his cock around, and was promptly arrested.
ellauri210.html on line 394: « Monsieur Gide n'a pas l'air d'un enfant d'amour, ni d'un éléphant, ni de plusieurs hommes : il a l'air d’un artiste ; et je lui ferai ce seul compliment, au reste désagréable, que sa petite pluralité provient de ce fait qu'il pourrait très aisément être pris pour un cabotin (komeljanttari). Son ossature n'a rien de remarquable ; ses mains sont celles d'un fainéant, très blanches, ma foi ! Dans l'ensemble, c'est une toute petite nature. »
ellauri210.html on line 431: Joista sekunneissa nautti humalaiset käteni Sur lesquelles, des secondes, jouirent mes mains ivres ellauri210.html on line 435: Samalla kun uuden vernissan tuore hajuvaikutelma Tandis que la verte impression de l’odeur du vernis neuf
ellauri210.html on line 436: Huusi mulle eräpäivän, jolloin maxamatta laskua Me criait la date claire, où, délaissant les factures,
ellauri210.html on line 444: Kun on vasta hengittänyt! Quand on vient à respirer !
ellauri210.html on line 451: Ja asumusten julkisivujen vaalenevan. Et blanchir rapidement les façades des demeures.
ellauri210.html on line 454: Me aaltoilimme huoletta 24 kertaa 7! Nous voguâmes sans accident jusqu’à sept fois vingt-quatre heures !
ellauri210.html on line 473: Hans Davidsohn (Kunstlername Jakob van Hoddis; * 16. Mai 1887 in Berlin; † 1942 in Sobibór, Generalgouvernement) war ein deutscher Dichter des literarischen Expressionismus. Er ist besonders bekannt für das Gedicht Weltende.
ellauri210.html on line 497: Sein künstlerisches Werk verrät in dieser Zeit einigen Einfluss von Stefan George. Van Hoddis wurde Ende dieses Jahres „wegen Unfleißes“ von der Universität zwangsexmatrikuliert.
ellauri210.html on line 513: Er baute in den letzten Jahren körperlich immer mehr ab und verhielt sich (im Vergleich zu anderen Patienten) verhältnismäßig unauffällig, grüßte Tiere, die er beim Spazieren traf, spielte Schach und rauchte viel. Sein Umfeld sowie seine Umgebung nahm er nicht mehr wahr. Am 30. April 1942 wurde er von dort in den Distrikt Lublin im von der Wehrmacht besetzten Polen deportiert und – höchstwahrscheinlich im Vernichtungslager Sobibór – im Mai oder Juni desselben Jahres im Alter von 55 Jahren ermordet. Gute Wahl, Lotte.
ellauri210.html on line 580: In Berlin wurde Kurt Hiller als freier Schriftsteller zum frühen Pionier des literarischen Expressionismus: 1909 gründete er mit Jakob van Hoddis als ein Gründungsmitglied die Vereinigung Der Neue Club, zu dem bald auch Georg Heym und Ernst Blass stießen. Gemeinsam mit ihnen und unterstützt von bekannteren Künstlern wie Tilla Durieux, Else Lasker-Schüler und Karl Schmidt-Rottluff wurden sogenannte „Neopathetische Cabarets“ veranstaltet. Nachdem Hiller sich aus dem Club zurückgezogen hatte, gründete er mit Blass das literarische Cabaret GNU. Für die Zeitschriften PAN und Der Sturm schrieb er zahlreiche Beiträge, ebenso wie für Franz Pfemferts Aktion, bei deren Gründung er 1911 auch mitwirkte. Nachdem Hiller – wahrscheinlich über die Vermittlung Kronfelds, der seit 1908 in Heidelberg lebte – 1911 in der Beilage Literatur und Wissenschaft der regionalen Heidelberger Zeitung schon Die Jüngst Berliner vorgestellt hatte, publizierte er 1912 im Heidelberger Verlag von Richard Weissbach die erste expressionistische Lyrikanthologie Der Kondor.
ellauri210.html on line 588: Am Anfang desselben Jahres veröffentlichte Hiller in der Weltbühne einen Aufsatz, den er zunächst für eine ausländische Tageszeitung verfasst hatte und in dem er Bewunderung für den „Kraftkerl Mussolini“ (Mussolini und unsereins, 12. Januar 1926) äußerte. Am „Duce“ faszinierte ihn die kühne Ästhetik seiner öffentlichen Auftritte und vor allem die schlagkräftige politische Durchsetzungskraft, die so gar nichts von der oft zähen Kompromisspolitik der mittleren Weimarer Republik hatte.
ellauri210.html on line 604: Les voyages interplanétaires semblent être l'un des tous premiers pas vers le soi-disant « progrès scientifique » et pourtant en dernière analyse, il ne s'agit que d'un agrandissement du territoire mis à la disposition de l'homme.
ellauri210.html on line 612: Lorsque quelqu'un s'avise de mettre cinquante boîtes de soupe Campbell sur une toile, ce n'est pas le point de vue optique qui nous préoccupe. Ce qui nous intéresse, c'est le concept qui fait mettre cinquante boîtes de Campbell sur une toile. C'est le pensée qui coute.
ellauri210.html on line 614: Peut-on faire des oeuvres qui ne soient pas d'art? Tiens, j'ai essaye, sans reussir. Un mauvais art est quand même de l'art, comme une mauvaise émotion est quand même une émotion.
ellauri210.html on line 634: Arp liittyi 1912 Blaue Reiter -taiteilijaryhmään ja perusti vuonna 1916 Hugo Ballin kanssa Zürichiin dadaistisen ryhmän Dada Zürich. Käyttäen nimeä Hans Arp hän perusti 1920 Max Ernstin ja aktivisti Alfred Grünwaldin kanssa Kölniin dadaryhmän Dada Köln. Hänen maalauksiaan oli kuitenkin 1924 esillä surrealismin ensimmäisessä näyttelyssä Galerie Pierressä Pariisissa.
ellauri210.html on line 711: respace-cdn.com/content/v1/5903565737c5815c0ce6499f/1495810989132-592YXMWXLWW7H602GTBN/1924%2C+Autoritratto+con+fratello.jpg?format=750w" width="30%" />
ellauri210.html on line 718: Annalisa Chirico è una giovane e brillante giornalista dalla lingua schietta. Dietro la sua bella presenza si cela un personaggio preparatissimo, nel suo campo: la scrittura. La giornalista è sempre stata decisa riguardo il suo futuro e suo padre è stato la figura che l’ha spronata maggiormente. Pugliese originaria di Brindisi, a soli diciotto anni, Annalisa sale un pezzo di stivale fino a Roma per frequentare la Luiss Guido Carli, laureandosi in Scienze Politiche.
ellauri210.html on line 720: Durante gli anni di studio si trasferisce in Belgio per alcuni mesi, grazie all’esperienza Erasmus, e la brillante mente si apre sempre di più, stimolata da nuove esperienze. La visione del mondo e della società di Annalisa Chirico è molto particolare e all’avanguardia per una donna italiana. Scopriamo qualcosa in più sulla graffiante penna, molto presente anche nei talk show televisivi.
ellauri210.html on line 722: La passione di Annalisa Chirico per la politica è nata grazie al padre, un ex militare. La giornalista e la sorella sono cresciute in modo molto libero. “Potevamo vestirci come volevamo. A otto anni mi sono rollata la prima sigaretta. Di camomilla, va bene. A quattordici, papà mi ha regalato la Vespa”, aveva raccontato a Dagospia.
ellauri210.html on line 729: Di Chirico è un lottatore completo, efficace sia nella lotta a piedi che in quella a terra. Tra i suoi principali punti di forza figurano l'abilità nelle prese e un ottimo striking.
ellauri210.html on line 749: Jacques Pierre Vaché, né à L'Orient le 7 septembre 1895 et mort à 23 ans à Nantes le 6 janvier 1919, etait un wannabe écrivain et dessinateur français. Il n'a laissé pour toute œuvre qu'une série de lettres, quelques textes et quelques dessins. Le ton de son œuvre est volontairement provocateur, pacifiste voire anti-militariste, haine des bourgeois, des conventions et de l'armée. Quatre jeunes hommes faisaient paraître une revue ayant pour titre En route mauvaise troupe, en hommage à Paul Verlaine. Varmaan hinureita kaikki.
ellauri210.html on line 760: Au fond tout ne tient qu' a soi. C'est un soleil dans le ventre aux mille rayons. Le reste n'est rien. Jopa oli pojat narsistinen rykäisy. Teidänkö pyllystä se päivä paistaa. No ehkä paistoikin.
ellauri210.html on line 769: En 1928, Benjamin Péret écrit un ouvrage au titre basé sur une contrepèterie : Les Rouilles encagées. Le livre est saisi et interdit jusqu'en 1954 où l'éditeur Éric Losfeld publie, à tirage limité à cent exemplaires, une édition illustrée par des dessins d’Yves Tanguy. Une nouvelle édition publiée en 1970 sera de nouveau interdite jusqu'en 1975.
ellauri210.html on line 780: The novel starts in Spain in 1939, during the Spanish civil war, when Tanguy is forced to flee the country with his mother because of her left wing political affiliations. They find themselves in France, which is no less hostile. Forsaken by his father, Tanguy and his mother are arrested by the police and sent off to a camp for political refugees where life is difficult and they face many a hardship and insult. Finally able to escape, Tanguy's mother now decides to flee to London. In order to escape unnoticed from France, they must travel separately and Tanguy is thus separated from his mother. Discovered by the German troops he is packed off to another concentration camp where he endures a life of hunger, cold and forced physical labour that break his body and spirit, the only respite being in a young German pianist who befriends him and reminds him time and again not to hate for hatred breeds nothing but hatred. LOL.
ellauri210.html on line 784: Ja vielä 1 Tanguy: Tanguy is a 2001 French black comedy by Étienne Chatiliez. When he was a newborn baby, Edith Guetz thoughtlessly told her son Tanguy : "If you want to, you can stay at home forever". 28 years later, the over-educated university teacher of Asian languages and womanizer leads a successful and wealthy life... while still living in his parents' home. Father Paul Guetz longs to see his son finally leave the nest, a desire that his wife shares. Edith finally agrees and the pair unite to make Tanguy's life at home miserable. However, they don't know that Tanguy isn't the type of guy who easily gives up. The word Tanguy became the usual term to designate an adult still living with his parents.
ellauri210.html on line 791: verdâtres secrètent leurs hosties pihvit erittävät öylätit
ellauri210.html on line 801: messie pour féconder les terrestres latrines messiasta maisten kusilaarien kasteluun
ellauri210.html on line 802: et les prêtres ne vendangeaient plus que leur propre crottin Ja papit ei enää kaupitellet muuta kuin omaa kökköään
ellauri210.html on line 810: Alors tous les pous nègres se retrouvèrent sur la même fesse Silloin kaikki neekeripunkit ovat samassa hihnassa
ellauri210.html on line 824: Le nôtre lavé par les rivières Meidän se jokien huuhtoma
ellauri210.html on line 833: Tristan Tzara captured the inspired lunacy in his 1921 Dada Manifesto on Lukewarm Love. Marcel Duchamp’s “Readymades,” or Francis Picabia’s canvases of human figures as functionless machines belong here. Dada began as a limited franchise, with key outposts in Zurich, Berlin, Paris, and New York. Preceding the Surrealist movement by several years, and often inspired by the Communist Party (though not tied to it), its origins lay in a militant nostalgia for a pre-war lost Eden. Dadaists sought “an art based on fundamentals to cure the madness of the age and a new order of things that would restore the balance between heaven and hell." (Jean Arp).
ellauri210.html on line 835: The selections from Cravan, Vache, and Torma reveal a broadly defined set of interests — the new excitement of the metropolis (particularly New York), the frustrations of avant-garde badinage, the bitterness of literary rivalry, the torpor induced by middle-class life.
ellauri210.html on line 869: En 1929 il entreprend une série de cures de désintoxication, infructueuses, en clinique à La Malmaison, puis en août à Saint-Mandé. En octobre, il entre dans une maison de repos à Châtenay-Malabry appelée « La Vallée aux loups » (qui fut la maison de Chateaubriand).
ellauri210.html on line 886: Et puis merde !, Paul Chadourne – Pierre Drieu la Rochelle - Jacques Rigaut, Les Libraires Entre Les Lignes, 1998, Paris.
ellauri210.html on line 913: Auteur de recueils de poèmes, parmi lesquels Paroles (1946), il devint un poète populaire grâce à son langage familier et à ses jeux sur les mots. Ses poèmes sont depuis lors célèbres dans le monde francophone et massivement appris dans les écoles françaises.
ellauri210.html on line 915: Jacques Prévert s'ennuie à l'école et fait souvent l'école buissonnière en parcourant Paris avec la complicité de son père. Dès 15 ans, après son certificat d'études primaires, il abandonne les études. Il multiplie alors les petits travaux, notamment au grand magasin Le Bon Marché. Il fait quelques larcins et fréquente des voyous mais n'est jamais inquiété par la police.
ellauri210.html on line 917: En 1922, il retourne à Paris et y vivote en faisant de petits métiers. Avec Yves Tanguy, il fréquente également la Maison des amis des livres, rue de l'Odéon, tenue par Adrienne Monnier, qui leur fait découvrir la littérature et des personnalités comme André Breton et Louis Aragon. Il est hébergé de 1924 à 1928 par Marcel Duhamel qui s'est installé au 54 de la rue du Château près de Montparnasse — Duhamel dirige l’hôtel Grosvenor qui appartenait à son oncle et qui est sis non loin de là.
ellauri210.html on line 991: En 1932, à l'initiative du communiste Paul Vaillant-Couturier, Jacques Prévert est sollicité par le groupe Octobre pour écrire des textes contestataires d’agitation-propagande. Sa verve, son humour, son aisance à rédiger très rapidement sur des sujets d’actualité brûlants, font la notoriété du groupe. Le plus célèbre de ces textes, La Bataille de Fontenoy, présenté en 1933 aux Olympiades internationales du théâtre ouvrier à Moscou, devant Staline), se moque des hommes politiques de l’époque.
ellauri210.html on line 1022: C'est une chanson, qui nous ressemble, Kauan tuo kesämme kestänyt ei Se on laulu joka meitä muistuttaa,
ellauri210.html on line 1093: Cualquiera que fuese la interpretación, en este u otro sentido, es innegable la originalidad y espectacularidad del resultado.
ellauri210.html on line 1111: Educated by governesses, tutors, and nuns, she was expelled from two schools, including New Hall School, Chelmsford, for her rebellious behaviour, until her family sent her to Florence, where she attended Mrs Penrose's Academy of Art. She also, briefly, attended St Mary's convent school in Ascot. In 1927, at the age of ten, she saw her first Surrealist painting in a Left Bank gallery in Paris and later met many Surrealists, including Paul Éluard. Her father opposed her career as an artist, but her mother encouraged her. She returned to England and was presented at Court, but according to her, she brought a copy of Aldous Huxley's Eyeless in Gaza (1936) to read instead.
ellauri210.html on line 1115: Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady.
ellauri210.html on line 1117: With the outbreak of World War II Ernst, who was German, was arrested by the French authorities for being a "hostile alien". Soon after the Nazis invaded France, Ernst was arrested again, this time by the Gestapo, because his art was considered by the Nazis to be "degenerate". Fucking West and East Germans, same huns and hyenas on both sides!
ellauri210.html on line 1119: After Ernst's arrest Carrington was devastated and her delusions led to a psychotic break and she was admitted into an asylum. Three years after being released from the asylum and with the encouragement of André Breton, Carrington wrote about her psychotic experience in her memoir Down Below. Nyrkissä Leonora kokkasi Andrelle hyviä sapuskoita.
ellauri210.html on line 1121: Meanwhile, Ernst had married Peggy Guggenheim in New York in 1941. That marriage ended a few years later. Ernst and Carrington never resumed their relationship.
ellauri210.html on line 1122: Carrington was adopted as a femme-enfant by the Surrealists because of her rebelliousness against her upper-class upbringing. Carrington was interested in presenting female sexuality as she experienced it, rather than as that of male surrealists' characterization of female sexuality. Some of her works are still hanging at James' former family home, currently West Dean College in West Dean, West Sussex.
ellauri210.html on line 1123: She later married Emerico Weisz (nicknamed "Chiki"), born in Hungary in 1911. Chiki Weisz died 17 January 2007, at home. He was 97 years old. Together they had two sons: Gabriel, an intellectual and poet, and Pablo, a doctor and Surrealist artist. Leonora Carrington died on 25 May 2011, aged 94, in a hospital in Mexico City as a result of complications arising from pneumonia. In 2015, Carrington was honoured through a Google Doodle commemorating her 98th birthday.
ellauri210.html on line 1125: restSmall.jpg" height="400px" />
ellauri210.html on line 1126: restSmall.jpg" height="400px" />
ellauri210.html on line 1150: Au cours de la guerre et jusqu'à la fin des années 1950, elle cesse de publier. Elle travaille dans des crèches, et co-traduit avec son mari Pierre Fridas plusieurs livres de Níkos Kazantzákis comme Alexis Zorba ou La Liberté ou la mort. Elle se remet ensuite à écrire, des poèmes et des romans, en opposition avec l'orthodoxie surréaliste. Ces textes sont toutefois inclassables. Brelin le frou, ou le portrait de famille (1975) décrit des personnages vivant selon des règles fantaisistes. Sur les dessins de l'auteur, ils ont la particularité de porter une coiffe à l'image de leur sexe. Les nouvelles de Mon cœur les écoute (1982) font montre d'un humour poétique proche de celui d'Henri Michaux ou de Joyce Mansour. Elle est également connue pour ses dessins et ses « tentures », des œuvres plastiques réalisées à l'aide de morceaux de tissu de couleur découpés.
ellauri210.html on line 1177: Carlos Paul Ruiz São Paulosta symppaa Jannea. “Derriere Son Double”, Este volumen de poemas, saludado con entusiasmo por Breton, es sin duda uno de los más importantes de la poesía francesa de los últimos tiempos. Por lo que dice y lo que revela constituye el testimonio apasionante de un espíritu (que aún no había alcanzado la veintena) obsesionado por la idea de las tinieblas que nos rodean. Es cierto que los términos “vide”, “gouffre”, “abime”, habían pasado sobre todo a partir de Víctor Hugo (recordemos su famoso verso “J’interrogue l’abime etant moi-même gouffre”) a ser tópicos de una cierta retórica ajenas a sus verdaderos significados. Mas en Duprey subanse por las paredes. Para rendir cuentas de su visión de las tinieblas, Duprey se inclina a la práctica y a la expresión de un cierto humor negro que llevó a Breton a incluirlo en su famosa antología.
ellauri210.html on line 1181: Comme les loups hurlent la nuit resserre l’écrou, Kun sudet ulvoo yössä tiukkaa terskapultti,
ellauri210.html on line 1228: KHEIRON (Chiron) was eldest and wisest of the Kentauroi (Centaurs), a Thessalian tribe of half-horse men. Unlike his brethren Kheiron was an immortal son of the Titan Kronos (Cronus) and a half-brother of Zeus. When Kronos' "tryst" (more correctly, thrust) with the nymphe Philyra was interrupted by Rhea, he transformed himself into a horse halfway out to escape notice and the result was this two-formed son.
ellauri210.html on line 1230: The rest of the Kentauroi (Centaurs) were spawned by the cloud Nephele on the slopes of Mount Pelion in Magnesia where they were nursed by the daughters of Kheiron.
ellauri210.html on line 1252: Shaw's expressed views were often contentious; he promoted eugenics and alphabet reform, and opposed vaccination and organised religion. He courted unpopularity by denouncing both sides in the First World War as equally culpable, and although not an Irish republican, castigated British policy on Ireland in the postwar period. Shaw and Yeast were sort of friends.
ellauri210.html on line 1256: "The most striking result of our present system of farming out the national land and capital to private individuals has been the division of society into hostile classes, with large appetites and no dinners at one extreme, and large dinners and no appetites at the other".
ellauri210.html on line 1261: In third version, by the late 1920s, he had largely renounced Fabian Society gradualism, and often wrote and spoke favourably of dictatorships of the right and left—he expressed admiration for both Mussolini and Stalin. Olemme patriiseja ennenkaikkea, sanoi kapteeni Lavinialle.
ellauri210.html on line 1263: In the final decade of his life, Shaw declared that "until the Federation of the World becomes an accomplished fact we must accept the most responsible Imperial federations (the anglo saxons) as a substitute for it".
ellauri210.html on line 1277: My friend responded saying that gay men and women have dependent relationships all the time and it absolutely does not mean the man is not gay or that he is falling for her. Today we call this a 'hag' and they routinely do for women the things Higgins did for Eliza, (make her more fashionable, improve her appeal to men, etc). I am not saying he absolutely was gay, in fact I still think its probable he's not, but its definitely something to consider.
ellauri210.html on line 1300: La belleza subversiva del surrealismo muestra lo “anormal” invirtiendo así el concepto armonioso de lo bello. El universo surrealista se construye a partir de una extraña fauna, ambivalente e imprevisible, todo un bestiario original y prolífico, un particular jardín del Edén de los horrores “troublant”.
ellauri210.html on line 1310: It is based on Breton's actual "interactions" with a young woman, Nadja (actually Léona Camille Ghislaine Delacourt 1902–1941), over the course of ten days, and is presumed to be a semi-autobiographical description of his relationship with a patient of Pierre Janet. The book's non-linear structure is grounded in reality by references to other Paris surrealists such as Louis Aragon and 44 photographs. Tästä E. Saarinen lie ottanut postmodernia mallia.
ellauri210.html on line 1318: In the remaining quarter of the text, André distances himself from her corporeal form and descends into a meandering rumination on her absence, so much so that one wonders if her absence offers him greater inspiration than does her presence. It is, after all, the reification and materialization of Nadja as an ordinary person that André ultimately despises and cannot tolerate to the point of inducing tears. There is something about the closeness once felt between the narrator and Nadja that indicated a depth beyond the limits of conscious rationality, waking logic, and sane operations of the everyday. There is something essentially “mysterious, improbable, unique, bewildering” about her; this reinforces the notion that their propinquity serves only to remind André of Nadja's impenetrability. Her eventual recession into absence is the fundamental concern of this text, an absence that permits Nadja to live freely in André's conscious and unconscious, seemingly unbridled, maintaining her paradoxical role as both present and absent. With Nadja's past fixed within his own memory and consciousness, the narrator is awakened to the impenetrability of reality and perceives a particularly ghostly residue peeking from under its thin veil. Thus, he might better put into practice his theory of Surrealism, predicated on the dreaminess of the experience of reality within reality itself. Nadja Nadja soromnoo.
ellauri210.html on line 1325: Joyce Mansour y Gisèle Prassinos crean bellos monstruos. Han sustituido la belleza convencional dando prioridad a esta “laideur” que está en comunión con la crueldad y el erotismo, siempre rodeada de una pátina macabra. Las dos autoras, bajo esta categoría estética han dado paso a un viaje interior, el que proporcionan sus seres deformes, enfermos, en un ejercicio catártico. El objetivo será para las dos el mismo: exorcizar el miedo, la muerte y la angustia.
ellauri210.html on line 1327: De esta forma, el universo de estas mujeres está poblado de un bestiario que crea un repertorio estético complejo, que se prolonga como algo negativo en general, como una transgresión de la moral y de las normas.
ellauri210.html on line 1329: Gisèle Prassinos comparte con Mansour una revisión del complejo de Edipo, donde matricidios, parricidios y castraciones simbólicas se suceden continuamente. La madre aparece en los relatos, como un leitmotiv, muere o está alienada por la desgracia o la locura. Los personajes desarrollan una relación de dependencia hacia ella, entrando en territorios edípicos. La madre se configura como una pieza clave en el entramado psicológico de estos personajes, casi siempre débiles, deformes, desamparados, las madres ponen en marcha el complejo de castración.
ellauri210.html on line 1332: tence dans le monde de Prassinos”. El miedo a la separación de la madre los convierte en seres débiles, sujetos eternamente al complejo de Edipo, suspendidos en sus particulares “bizarreries”, ayudan al desarrollo de la historia en un tono naïf y amable. Estos complejos parecen parar el tiempo para jugar con la impresión de que estamos ante personajes sin edad.
ellauri210.html on line 1338: Joyce Mansour se podría definir como “abyecto”, retomando la definición de Julia Kristeva, (Kristeva, 1980) sería “el objeto caído”. El universo mansouriano seduce con sus seres desviados, se metamorfosea en monstruo o animal, casi siempre asociados a los animales que más repulsión suscitan, pero que a la vez se convierte en modelo de seducción, retomando el término de Barnet sería una “anti-seducción” un “ bestiaire pour déplaire”.
ellauri210.html on line 1340: “L’univers mansourien est certes, à première lecture, un lieu intolérable, d’où émergent l’effroi, l’abjection, la cruauté, la pourriture et la mort sans rédemption, associés à toute une faune grouillante de vermine ou d’animaux porteurs de symboles néfastes, à l’instar de des serpents ou des rats” (ibid.). Ambas escritoras esconden terrores de la infancia. Gisèle Prassinos, al igual que Mansour, posee su propio universo, su bestiario particular donde pululan:
ellauri210.html on line 1342: Une population remarquable díversifiée de mollusques (escargots et vers de toutes formes et couleurs), de reptiles (couleuvres et serpents sans nom), de rongeurs ou arracheurs crée un climat anxiogène et menaçant. La matière est toute entière la proie de la morsure, de l’éventration, de l’étouffement ou de la souillure (op.cit., 1988).
ellauri210.html on line 1344: Gisèle Prassinos también nos ha dejado unas buenas dosis de personajes desordenados, donde afloran ciertas desviaciones. En ese “collage” entre cuentos de hadas y aromas baudelerianos, la autora jugará sobre todo con la metamorfosis, así sus mujeres “pseudo-femmes castratrices” se transforman en animales o en seres extraños, fantásticos. Prassinos ataca a los mitos del psicoanálisis, muestra imágenes híbridas, animales que se convierten en hombre, objetos que se convierten en animales, etc. Destaca la hostilidad hacia la figura autoritaria del padre. Nos habla de venganzas mediante el asesinato, los cuerpos difuntos son despedazados o transformados, dejando traslucir sentimientos intensos, donde se perfila la imagen de la muerte y se exorciza el miedo. La misma autora confesaba en una entrevista personal la distancia que había entre ella y su padre, destacando la importancia que tiene la figura masculina en las culturas orientales, sensación que refleja en el cuento “La Tête” (op. cit., 1987): “Lucas vit qu’entre elle et son père s’ouvrait un écart plus large que ceux qui séparaient les autres personnes”.
ellauri210.html on line 1346: Prassinos, heredera de los cuentos tradicionales de hadas contamina su imaginario con personajes desviados, transformándolos en “contes bizarres”. En un marco irreal, típico de los cuentos surrealistas juega con las metamorfosis: objetos que adquieren dimensión animal, humanos que se animalizan, animales que se transforman en humanos, o personas que se reapropian de otras, como muestran algunos de sus cuentos, como “la Psyché” donde la protagonista sufre por parte de otra mujer una apropiación de su voluntad, de su personalidad, llegando a ser su doble. Como en el estadio del espejo de Lacan, la protagonista reacciona al contemplar su imagen, no ante el espejo, sino ante la otra mujer: “Nous étions plus que jumelles et nous nous regardions subjuguées, chacune dans le miroir humain que lui tendait l’autre”.
ellauri210.html on line 1350: En Prassinos opera cierta actitud parasitaria, ya lo vimos en le cuento de “Vanda le parasite” y también está presente en el juego de suplantaciones de los relatos comentados. Usando el término de Barnet, los personajes de Gisèle Prassinos se ven “canibalizados”, poseídos por otros seres, impidiendo su desarrollo normal.
ellauri210.html on line 1355: El problema de la identidad es muy habitual en Gisèle Prassinos, hay una tendencia a crear personajes de géneros no definidos o seres desexualizados, así como descorporalizados.
ellauri210.html on line 1359: A pesar de todo, Gisèle Prassinos nos sumerge en un imaginario que nos recuerda a los cuentos clásicos con ciertas afinidades próximas a Nathalie Sarraute y a Baudelaire. Aunque los personajes sean dementes tenemos la impresión de estar ante seres inofensivos, llenos de ternura. La belleza en Prassinos nunca es explicita, se centra en destacar los debilidades que terminan por dar coherencia al relato.
ellauri210.html on line 1360: El monstruo es un ser complejo, no banal, que nos hace obtener resultados de nuestro yo profundo y oscuro, implica mutaciones pero también continuidades de sentido. Monsters have an interesting life, they don't work from 9 to 5. La subversion des images inattendues du corps féminin, sénile ou malade, se trouve particulièrment troublante chez Prassinos et Mansour. Como vemos, las dos autoras se sirven de un imaginario sórdido para expresar aquello que les duele.
ellauri210.html on line 1378: Mansour’s first published collection of poems, titled: Cris, was published in Paris in 1953 by Pierre Seghers. This collection of work references male and female anatomy in explicit language that was unusual for the time. Religious language can also be found. However, it is inverted, replacing what would be Christ with the lover. References of Egyptian mythology are also present in Cris. Mansour references the White Goddess as well as Hathor.
ellauri210.html on line 1380: In 1954, Joyce Mansour became involved with the surrealist movement after Jean-Louise Bédouin wrote a review praising Cris in Médium: Communication surréaliste that May. Joyce Mansour actively participated in the second wave of surrealism in Paris. Her apartment was a popular meeting place for members of the surrealist group. L'exécution du testament du Marquis de Sade, the performance piece by Jean Benoît took place in Mansour’s apartment, where she "collaborated" with obscure minor representatives such as Pierre Alechinsky, Enrico Baj, Hans Bellmer, Gerardo Chávez, Jorge Camacho, Ted Joans, Pierre Molinier, Reinhoud d'Haese and Max Walter Svanberg.
ellauri210.html on line 1382: Jean Benoît (1922-2010) was a Canadian artist known as "The Enchanter of Serpents", most famous for his surrealist sculptures. One sculpture called "Book Cover for Magnetic Fields" features demonic figures ripping an egg from a book. Magnetic Fields was the name of the book Breton wrote with Philippe Soupault, which Breton called the first surrealist book. Many of his works include demonic figures, brutal sexual images, exaggerated phalluses, and so on. Benoît was active and remained productive, working every day on his art until he died on August 20, 2010, in Paris. He was 88.
ellauri210.html on line 1392: Kulta-Into Pii Et aurifères ellauri210.html on line 1458: Aanyway, se (Perraultin siis) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1695 pienenä volyymina ja julkaistiin uudelleen vuonna 1697 Perraultin teoksessa Histoires ou contes du temps passé. Andrew Lang sisällytti sen, hieman eufemisoituna, johkin vitun Harmaakeijukirjaan. Se on luokiteltu Aarne-Thompsonin tyypin 510B kansantarinoiden joukkoon, luonnotonta rakkautta.
ellauri210.html on line 1460: Andrew Lang FBA (31 March 1844 – 20 July 1912) was a Scottish poet, novelist, literary critic, and contributor to the field of anthropology. He is best known as a collector of folk and fairy tales. The Andrew Lang lectures at the University of St Andrews are named after him. Ei sentään koko yliopisto. Eikös se ole se missä kaikki Englannin kruunun kermaperseet keitetään? He died of angina pectoris on 20 July 1912 at the Tor-na-Coille Hotel in Banchory, Banchory, survived by his wife.
ellauri211.html on line 84: ressen.jpg" width="70%" />
ellauri211.html on line 125: Kioto jätettiin listalta loppupeleissä koska Stimson oli ollut siellä vaimon kanssa kuherruskuukausimatkalla. Eipä pieteetti estänyt polttamasta Dresdeniä. Kukaan ei kai ollut käynyt siellä lomalla.
ellauri211.html on line 133: Alexander Calder´s “Mountains and Clouds” was installed in the Hart Senate Office Building in 1986. Aluminum clouds originally suspended as a mobile over the steel mountains were removed in 2014 as unsafe for the public. It was too expensive for public funds so private moneymen came to the rescue. Senaattori Snowden Harp näyttää juuri siltä kuin jalkansa Vietnamiin jättäneen senaattorin kuuluu näyttää vanhana. Michael ansaizi pronssitähden Irakin ryöstöretkellä. Kylläpäs Sujatasta on sukeutunut isänmaallinen. Vaikka se on mamu, tai varmaan juuri sixi. En petä luottamustasi mutta kotiasi kuunnellaan. Onko Michael pyytänyt sinua tekemään jotain laitonta? Eikö? (pettyneesti). Miten teillä menee Hughin kanssa? Kysyn vaikka tiedän, kotiasi kuunnellaan. Onnexi en tullut synttäreillesi. Kiihkeästä vapaamielisyydestään huolimatta senaattori varjeli julkista kuvaansa. Olin alkanut pitää hänen varovaisuuttaan aidon älykkyyden merkkinä. Harp tietää jotakin, mietin hyvästellessäni hänet. Mutta tehän rikotte kansalaisoikeuxiani! Niin niin, talk to the hand. Sentään saat kantaa konetuliasetta ja pitää sikiösi. Count your blessings.
ellauri211.html on line 144: A large number of rapes were carried out systematically by Japanese soldiers, they went door to door looking for girls and women who were then arrested and gang-raped. To make things better, he women were killed after they were raped.
ellauri211.html on line 162: Pommit pudotettiin varta vasten muodostetun 509. pommitus- ja kuljetuslentorykmentin (engl. 509th Composite Group) B-29 Superfortress -pommikoneista. Rykmentti oli sijoitettu Tinianin saarelle Mariaaneille. Hyökkäykseen osallistui aina kolme konetta, itse pommikone, mittauskone ja valokuvauskone. Niiden edellä kohteissa kävivät säätiedustelukoneet, sillä pommit piti pudottaa selkeällä säällä.
ellauri211.html on line 167: Nagasakin yllä 9. elokuuta 1945 räjäytetty pommi (Fat Man) oli täysin toisenlainen, sillä siinä käytettiin fissioituvana aineena plutoniumia. Tämäntyyppinen pommi oli jo kerran räjäytetty 16. heinäkuuta Trinity-kokeessa New Mexicossa. Pommi painoi 4 545 kiloa, ja se pudotettiin Bockscar-nimisestä B-29-koneesta, jota ohjasi majuri Charles Sweeney. Pommin teho oli noin 20 kilotonnia ja räjähdyskorkeus sama 550 metriä. Pommi räjähti kello 11.02 (JST). Nagasakin mäkisen maaston ansiosta tuhovaikutus jäi valitettavasti jonkin verran Hiroshimaa pienemmäksi, mutta pommi tappoi noin 73 900 ihmistä. Pommituksissa käytettiin juuri B-29 Superfortress -pommikoneita, koska ainoastaan ne kykenivät lentämään Mariaaneilta Japaniin ja takaisin. Pudotuskorkeus oli aiempaa alempi (jopa noin 0,5 kilometriä), sillä se oli 8 800 metriä.
ellauri211.html on line 169: Yhdysvaltain päätöstä käyttää atomipommia on arvosteltu jälkeenpäin. Jopa presidentti Dwight D. Eisenhower ja kenraali Douglas MacArthur ovat jälkeenpäin sanoneet Japanin olleen käytännössä lyöty. Japani olisi neuvotellut sodan lopettamisesta ja sen ehdoista, mutta Potsdamin julistus määritteli ehdot Japanin antautumisen hyväksymiselle, mikä sitoi myös Yhdysvaltoja.
ellauri211.html on line 181: Covidin tähänastiset kaatoluvut on aivan naurettavia maailmansotaan verrattuna, vaivaiset 6 miljoonaa. Sen verran tapettiin jo pelkkiä juutalaisia holokaustissa. Toisen maailmansodan kokonaisuhrimäärän on arvioitu olleen suunnilleen 62 miljoonaa ihmistä. Siviilejä näistä oli noin 37 miljoonaa ja sotilaita noin 25 miljoonaa. Liittoutuneet menettivät noin 51 miljoonaa ihmistä, valtaosa onnexi vain ryssiä, ja akselivallat noin 11 miljoonaa. Espanjantautiin kuoli vitusti enemmän kuin koronaan. Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan. Tämmöisiä ruumiskasoja ei ole nähty miesmuistiin, porukat alkaa olla aika pitkästyneitä. Siltikin lovi apinakeon kasvukäyrään oli tuskin huomattava, ja enemmän kuin korjautui heti sodan päätyttyä.
ellauri213.html on line 62: Dma-lapset eivät tunne häpeää eivätkä ole ylpeitä. Se on hyvin paha. Häpeä on peitettävä siionistien verellä. Isä olisi ylpeä kameleontistaan. Kunnia on pelastettava. Sählämit GT ja ilman kärhämöivät silmittömästi arvottomasta maapalasta. Public displays of aggression. Dan on erittäinkin kyyninen. Venäläiset ovat pahoja. Kuubalaiset hoitavat likaisen työn KGBn puolesta. Danilla on likainen mielikuvitus. Dankin paistatteli mielellään kameroiden loisteessa kuin Ranu Pajala. Mikähän siinä oikein viehättää? Kysy peipolta. Ja kysynkin. Se vastaa: lähtee hereästi pillua. Vanha Dan on vanhan jutkun näköinen. Siitä tuli konsulentti, globalisaation agentti. Aziz the combat fighter söi epähuomiossa sikanautapurilaisia. Ei olis kannattanut.
ellauri213.html on line 115: Samaan aikaan Etupepan kyky hallita säätä kasvatti hänessä tarvetta tukahduttaa tunteitaan luonnonkatastrofien estämiseksi, mikä ei ole terveellistä kuten näemme Greta Thunbergista ja Brunosta. Samanlaista erityisherkkyyttä näemme hänen lapsissaan. Dolores (Avalokitasvara) joka kuulee kaiken, on jatkuvasti tietoinen siitä, mitä muut ihmiset sanovat ja on siksi jatkuvasti varuillaan kaiken disinformaation vuoksi, jota hänellä on käytettävissään. Hänen veljeänsä isä Camiloa voidaan pitää myös tunne-elämän tukahduttajana, koska hän pystyy mukautumaan fyysisesti (5-15 cm, 25 jos olet taitava) ja emotionaalisesti vastataxeen muiden tarpeisiin. Se ei ole terveellistä, on tärkeää olla terveen egoistinen, let it cum kun on tullaxeen. Kauppatieteen käyneet liikejohtajat pihistävät palkoista osakkeenomistajan hyväxi. Palkat on niille vain kuluerä. Tää leffa on erittäinkin matriarkaalinen. Miesrooleissa ukkivainaja, läski neekeri, isä (ruipelo), teini muodonmuuttaja, "el Chapo", tärähtänyt homo setä, plus eläimiä hätyyttävä vintiö.
ellauri213.html on line 139: Loppujen lopuksi viesti on vain ilmaistu Luisan kappaleessa "Surface Pressure", jossa hän valittaa, että hänen odotetaan olevan perheen vahva mies sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti, ja hänen odotetaan selviytyvän kaikkien muiden emotionaalisista taakoista fyysisest. Hän on selvästi onneton sen takia, ja korostaa, kuinka kestämätöntä on olla käyttämättä riittävästi aikaa itselleen mm meikkauxeen ja izensä paapomiseen riippukeinussa.
ellauri213.html on line 193: eye-contact (sometimes too much) with normal expression
ellauri213.html on line 197: gait. They may also experience seizures. A diagnosis of
ellauri213.html on line 201: resize=768%2C541&ssl=1" />
ellauri213.html on line 210: Questions – the expectation of being required to respond to a direct question can be disabling
ellauri213.html on line 216: Thoughts/desires – internal feelings
ellauri213.html on line 218: Uncertainty – research from Newcastle University showed that intolerance of uncertainty is a significant factor in PDA, with PDA autistics needing to know and feel in control of what’s going on
ellauri213.html on line 228: Other people’s ‘energy’ and presence
ellauri213.html on line 233: Then there are demands within demands – the smaller implied demands within larger demands (for example, within the demand of going to the cinema are the demands of remaining seated, responding appropriately, sitting next to other people you don’t know, being quiet etc. etc.).
ellauri213.html on line 234: And there are the many “I ought to” demands of daily life – getting up, washing, brushing teeth, getting dressed, eating, cooking, chores, learning, working, sleeping … the list goes on.
ellauri213.html on line 242: We believe that people have the right to find their own solution and that telling people what to do takes responsibility away from them.
ellauri213.html on line 260: However, some features of Scouting remained in the modified form. The Scout motto "Bud' Gotov" ("Be Prepared") was modified into the Pioneer motto "Vsegda Gotov" ("Always Prepared"). Mention of God was removed, replaced by Lenin and the Communist Party of the Soviet Union. There were no separate organizations for girls and boys, and many new features were introduced, like Young Pioneer Palaces.
ellauri213.html on line 264: Colonel Pantyukhov, Chief Scout of Russia, first resided in France and then moved to the United States, where large troops of Russian Scouts were established in cities such as San Francisco, Burlingame, California, and Los Angeles. He returned to Nice, France where he died.
ellauri213.html on line 270: The Scout movement began to reemerge and was reborn within Russia in 1990, when relaxation of government restrictions allowed youth organizations to be formed to fill the void left by the Pioneers, with various factions competing for recognition. Some former Pioneer leaders have also formed Scout groups, and there is some controversy as to their motivations in doing so.
ellauri213.html on line 278: 14 Russian Scouts were invited to take part in the 19th World Scout Jamboree in 1999. Russia was represented 2003 at the 20th World Scout Jamboree in Thailand. 504 Scouts from the association Russian Association of Scouts/Navigators took part in the 21st World Scout Jamboree in 2007.
ellauri213.html on line 294: The girls didn't know much about the event beforehand, but Amelia was most excited about sleeping with the Big Top, Meghan couldn't wait to learn some tricks, while Abigail, Darcey and Ellie were looking forward to trying out some new adventurous group activities. We then enjoyed a very funny magic show, sucking our own magic wands and balloon creatures. Darcey and Aayla said they 'liked playing fun games with the Rainbows on the inflatables' which we did next.
ellauri213.html on line 298: Girlguiding UK has signed the campaign to try and force the hand of Rupert Murdoch, who hinted a few weeks ago that he is considering ending the publication of photographs of topless models on page 3 of The Sun – which he owns, as chief executive of News Corporation. Page 3, or Page Three, was a British newspaper convention of publishing a large image of a topless female glamour model (known as a Page 3 girl) on the third page of mainstream red-top tabloids. The Sun introduced the feature, publishing its first topless Page 3 image on 17 November 1970. The Sun's sales doubled over the following year, and Page 3 is partly credited with making The Sun the UK's bestselling newspaper by 1978. In response, competing tabloids including the Daily Mirror, the Sunday People, and the Daily Star also began featuring topless models on their own third pages. Notable Page 3 models included Linda Lusardi, Samantha Fox, and Katie Price.
ellauri213.html on line 304: 170 hours unpaid work and told to pay £1,500 costs. Katie Price has been known on the celebrity circuit for many years, starting out her career as a glamour model before becoming a TV personality, author and OnlyFans content creator. Katie has five children: her eldest Harvey, Princess, Junior, Buddy and Jett. She was married to Peter Andre from 2005-2009, Alex Reid from 2010-2012 and Kieran Hayler from 2013-2021. She was most recently dating Love Island star Carl Woods until their split. Michelle contacted Sussex Police on Friday to complain that Katie — mum to two of Kieran’s children — had sent him a tirade of abuse which was aimed at her. Close sources said the text branded Michelle a “c*ing w*e piece of s*” and a “gutter s*g.” The ex-glamour model, who smiled as she left the dock today, could have been jailed for a maximum of five years for breaching the restraining order. BUSINESS AS USUAL Katie Price says she’s ‘so lucky’ after dodging jail over ‘gutter s*g’ text – as she reveals she’s landed a Girlguiding travel show.
ellauri213.html on line 311: The Sun ceased publishing topless Page 3 images in its Republic of Ireland edition in 2013, in its UK editions in 2015, and on its Page3.com website in 2017. The Daily Star also ceased publishing images of topless glamour models in 2019. However, these decisions were not necessarily a direct result of the No More Page 3 campaign. The then official photographer for Page 3, Alison Webster, also criticised the campaign, saying "people should be able to make their own choices". Prime Minister David Cameron replied, "I think on this one I think it is probably better to leave it to the consumer."
ellauri213.html on line 312:
In August 2013, The Sun's Republic of Ireland edition replaced topless Page 3 girls with clothed glamour models. Its UK editions followed suit in January 2015, discontinuing Page 3 after more than 44 years. The Daily Star became the last print daily to drop topless photographs, moving to a clothed glamour format in April 2019. This ended the Page 3 convention in Britain's mainstream tabloid press. As of 2022, the only British tabloid still publishing topless models is the niche Sunday Sport. Only old geezers buy it anymore. Others prefer peering down the bottomless pit.
ellauri213.html on line 328: Dan liked her looks as a foreskinned 14-year old. ellauri213.html on line 329:
TWA flight 741 was one of three planes successfully hijacked by the Popular Front for the Liberation of Palestine that day — the hijacking of an El Al plane was foiled by the onboard sky marshals. At the time, I was a 14-year old foreskinned kid living in Trenton, New Jersey, whose only care was how the Baltimore Orioles were doing. This event changed my life, as well as the lives of the other 350 people who were on those planes. Mostly for the better, we became instant celebrities.
Imagine the horror and disgust that I, my family and other hijack victims experienced when we read that Leila Khaled, one of the hijackers directly involved in the 1970 attacks, had been invited by San Francisco State University to address a forum on Gender, Justice and Resistance. Ms. Khaled is a convicted terrorist. She has paid her debt to society. She is a member of the PFLP. She is a symbol not of justice and resistance, but of wanton terrorism and death. Khaled spent only a few days in jail. After her failed hijacking of the El Al plane, she was transferred by the Israeli sky marshals to the British police and released in exchange for hostages when a fifth plane was hijacked to secure her freedom.
ellauri213.html on line 331: Had Khaled ever apologized for her role in the hijackings or taken steps to show that she is committed to nonviolent efforts to achieve her desired end of driving the invasive Israeli species from her land, I would not object to her speaking at San Francisco State. People who genuinely learn often make the best teachers. But even after 50 years, Khaled has never expressed remorse or disavowed her actions or those of her comrades. Neither have I for 3000 years of Israeli mass murder of poor Philistines, so there! Never forget, never learn!
ellauri213.html on line 333: The most distressing and disheartening thing, 50 years after this horrible experience, is that the Western world (including us middle easterners) has not eradicated this type of terrorism. As recently as January 2020, the PFLP (through Palestinian NGOs) received financial support of millions of dollars from European countries, the United States, Canada, Japan, UN-OCHA and UNICEF. That money should have come to us instead! We know how to handle capital after all, got the talent for it.
ellauri213.html on line 335: In theory, San Francisco State University President Lynn Mahoney is correct in stating that a university is a place where different ideas are presented, discussed and analyzed so that individual conclusions can be drawn. But does that justify giving an unrepentant terrorist a forum to address the students? What will she teach them? The proper way to hijack an aircraft, based on her success in 1969, and what mistakes to avoid based on her failure in 1970? When I was a student in university, I often faced new ideas that ran contrary to my beliefs. But these perspectives were presented by knowledgeable, respectable academics. Some were Nobel Prize winners. None were terrorists. Most of them were Jews.
ellauri213.html on line 337: Ylen Kova talous -haastattelussa Steinbock pitää suurena virheenä sitä, että Suomen talous on yhä liian riippuvainen viennistä Eurooppaan. Steinbockia häiritsee myös se, että Suomessa euroon liittyvää keskustelua hallitsevat edelleen ne samat henkilöt, jotka aikoinaan veivät Suomen euroon. Haastattelussa Steinbockin kädet alkavat viuhtoa jo huomattavan laajassa kaaressa, kun keskustelu jatkuu Suomen asemasta osana varsin heterogeenistä euro-järjestelmää. Talentit pitäisi muuttaa pikimmiten taaloixi ja luottaa yhä julmakulmahampaisen joskin virttyneen New Yorkin juutalaisen konsulentin käsiin. Vitun jutku osaa pitää ranteet rentoina ja kyynärvarren jäykkänä bistron vessassa silpoessaan spurguja. Danin mielikuvitus on sekä likainen että väkivaltainen. Paizi rasisti ja koprofiili Dänniboi on misogyyni.
ellauri213.html on line 344: Sigonella incident oli todella röyhkeää öykkäröintiä jenkkiporukoilta Italian maaperällä. "Pilots on board the U.S. and Italian jets exchanged colorful epithets over the radio about their respective intentions, family heritage, and sexual preferences." Ja nyt ne ovat täällä. Amer. jalkaväkipataljoona harjoittelee öykkäröintiä Suomessa. Voi perkele. Amer. rotinkaiset kovaäänisesti mongertaen haukkuivat Suomea seiskan raitiovaunussa. Seiska ajaa nyt Käpylään. Sekin vielä.
ellauri213.html on line 350: Over the years, Iraq has provided safe haven to terrorists such as Abu Nidal, whose terror organization carried out more than 90 terrorist attacks in 20 countries that killed or injured nearly 900 people, including 12 Americans. Iraq has also provided safe haven to Abu Abbas, who was responsible for seizing the Egyptian ship Achille Lauro and killing an American passenger. Following the murder of Leon Klinghoffer, the Klinghoffer family founded the Leon and Marilyn Klinghoffer Memorial Foundation, in cooperation with the Anti-Defamation League.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri213.html on line 354: The Achille Lauro hijacking has inspired a number of dramatic retellings, including The Death of Klinghoffer (1991), an opera by John Adams and Alice Goodman after a concept of theatre director Peter Sellars. Its depiction of the hijacking has proved controversial. Controversy surrounded the American premiere and other productions in the years which followed. Some critics and audience members condemned the production as antisemitic and appearing to be sympathetic to the hijackers. Adams, Goodman, and Sellars repeatedly claimed that they were trying to give equal voice to both Israelis and Palestinians with respect to the political background. That kind of unpatriotic talk was effectively silenced with the Iraqi wars and the 9/11 incident. It is unpatriotic to be impartial.
ellauri213.html on line 383: Today the overwhelming majority of Kaliningrad's residents are Russians settled after 1945. A minority of the population are from other Slavic ethnic groups, including Belarusians and Ukrainians. Kaliningrad today is also home to small communities of Tatars, Germans, Armenians, Poles, and Lithuanians.
ellauri213.html on line 385: Poland and the Russian Federation have an agreement whereby residents of Kaliningrad and the Polish cities of Olsztyn, Elbląg and Gdańsk may obtain special cards permitting repeated travel between the two countries, crossing the Polish–Russian border. As of July 2013, Poland had issued 100,000 of the cards. That year, the influx of Russians visiting Poland to shop at the Biedronka and Lidl supermarkets was novel enough to be featured in songs by musical group Parovoz.
ellauri213.html on line 387: As a major transport hub, with sea and river ports, the city is home to the headquarters of the Baltic Fleet of the Russian Navy, and is one of the largest industrial centres in Russia. It was deemed the best city in Russia in 2012, 2013, and 2014 in Kommersant's magazine The Firm's Secret, the best city in Russia for business in 2013 according to Forbes, and was ranked fifth in the Urban Environment Quality Index published by Minstroy in 2019. Kaliningrad has been a major internal migration attraction in Russia over the past two decades, and was one of the host cities of the 2018 FIFA World Cup.
ellauri213.html on line 414: Once described as “the empress of terror”, Fusako Shigenobu founded the Japanese Red Army, a radical leftist group that carried out armed attacks worldwide in support of the Palestinian cause.
ellauri213.html on line 416: “I apologise for the inconvenience my arrest has caused to so many people,” Shigenobu said after the release. “It’s half a century ago ... but we caused damage to innocent people who were strangers to us by prioritising our battle, such as by hostage-taking.”
ellauri213.html on line 419: In discussion of science fiction, a Big Dumb Object (BDO) is any mysterious object, usually of extraterrestrial or unknown origin and immense power, in a story which generates an intense sense of wonder by its mere existence. To a certain extent, the term deliberately deflates this.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), resizer/gwEe4ML7-ON_HzfZckYKa1evO8E=/980x528/smart/filters:format(jpeg):quality(75)/cloudfront-us-east-1.images.arcpublishing.com/elcomercio/Z4JHQMAFJJHIDKHFIBQ3E7BR7E.jpg">Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), res.org/wp-content/uploads/2013/05/Sada_Abe2-300x216.jpg">Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), resized-image/brown-divine-259860a_183x244.jpg/1063">Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), ress.net/m/H/Hanadi-Jaradat-hairstyle-3.jpg">Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), resize-750.jpeg">Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri213.html on line 436: Sinedu Tadesse September 25, 1975 – May 28, 1995) was a junior at Harvard College who stabbed her roommate, Trang Phuong Ho, to death, then committed suicide. The incident may have resulted in a variety of changes to the administration of living conditions at Harvard. Tadesse is buried at the Ethiopian Orthodox Cemetery, Addis Ababa, Ethiopia. When Tadesse entered Harvard, she earned below-average grades, and was told that this would prevent her from attending top-ranked medical schools in the U.S. She made no friends, remaining distant even from relatives she had in the area. Tadesse sent a form letter to dozens of strangers that she picked from the phone book, describing her unhappiness and pleading with them to be her friend. One woman responded to the letter but became alarmed by the bizarre writings and recordings Tadesse sent her in return; she had no further contact with Tadesse. Another woman found the letter obnoxious and sent it to a friend who worked at Harvard to review.
ellauri213.html on line 438: After her freshman year, her roommate told her she was going to room with someone else. For her second and third years, Tadesse roomed with Trang Ho, a Vietnamese student who was well liked and doing well at Harvard, and Tadesse was obsessively fond of her. Tadesse was very needy in her demands for attention and became angry when Ho began to distance herself in their junior year. Tadesse apparently reacted with despair when Ho announced her decision to room with another group of girls their senior year, and the two women stopped speaking with each other after that. Tadesse purchased two knives and rope in advance. On May 28, 1995, Tadesse stabbed her roommate Ho 45 times with a hunting knife, killing her. Tadesse then hanged herself in the bathroom.
ellauri214.html on line 66: J. K. Rowling’s first adult novel The Casual Vacancy stirred a ruckus within Sikh Community after its publication leading to the involvement of SGPC and its head showing concern with the negative portrayal of Sikh characters in the novel. Rowling defends the novel by her theory of ‘corrosive racism’ after her ‘vast amount of research’ in Sikhism. The chapter explores diasporic Sikh identity through the character of Sukhvinder who though dyslexic is stifled by her mother and harassed by her classmate Fats through slanderous remarks targeting her Sikh identity. Though Sukhvinder resorts to self-torture after undergoing racism, she emerges victorious like a brave Sikh by her self-determination and emerges a heroine by helping everybody in Britain. The chapter applies Teun A. van Dijk’s racist discourse and post-colonial theories specifically Homi Bhabha’s hybridity of cultures, Jacques Rancière’s distribution of the sensible hinting at the redistribution of identities to make invisible diaspora visible and inaudible audible and Gayatri Spivak’s theory of the subaltern to prove that the Sikh diaspora remains in Charhdi Kala (higher state of mind) even in tough situations. The chapter concludes that though British Sikh diaspora undergoes racialism leading to identity crisis, Sikhs finally find resolution through Sikh identity model Sukhvinder who, treading the footsteps of Sikh heroes like Bhai Kanhayia, becomes a heroin addict by risking her life to save Robbie and by helping all in the novel.
ellauri214.html on line 68: The Shiromani Gurdwara Parbandhak Committee (abbr. SGPC; "Supreme Gurdwara Management Committee") is an organization in India responsible for the management of gurdwaras, Sikh places of worship in three states of Punjab, Haryana, and Himachal Pradesh and union territory of Chandigarh. SGPC also administers Darbar Sahib in Amritsar.
ellauri214.html on line 70: In response to a Twitter post about how COVID-19 has been affecting people who menstruate, Rowling wrote, “‘People who menstruate.’ I’m sure there used to be a word for those people. Someone help me out. Wumben? Wimpund? Woomud?”. In this post, Rowling mocks trans people by insinuating that women who do not have a period are not real women. This tweet not only offended trans women who do not have periods, but also cisgender women born with medical conditions that prevent them from having a period, older women who have gone through menapause, and transgender men who still menstrate. Rowling has continued to bash transgender people by comparing hormone therapy to gay conversion therapy and tweeting articles arguing that transitioning is a medical experiment. Many have called Rowling out on her transphobia, and some have attempted to educate her on transgender issues and the difference between sex and gender. However, the author has not been receptive to these comments, and continues to deny that she is transphobic. Rowling’s transphobia has prompted Harry Potter actors Daniel Radcliff (Harry Potter), Emma Watson (Hermionie Granger), Rupert Grint (Ron Weasley), Bonnie Wright (Ginny Weasley), and Evanna Lynch (Luna Lovegood) to show their support for the transgender community. The only actor staunchly standing on her side is Tom Veladro (Voldemort). Oops, I shouldn't have said the name.
ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.”
ellauri214.html on line 74: J.K. Rowling did not limit herself to being racist, she also included anti-semitic stereotypes in her books. Many readers have noticed how the descriptions of the goblins in the Harry Potter series bear striking resemblance to anti-semitic stereotypes. The goblins are hooked-nosed creatures who work at the wizarding bank Gringotts and are obsessed with gold and money.
ellauri214.html on line 76: J.K. Rowling has also included plenty of sexism in her writing, indicative of her internalised misogyny. Cho Chang was Harry Potter’s love interest throughout books 4 and 5. However, Cho was in a relationship with another student in the fourth book, and unfortunately this student was killed by Lord Voldemort at the end of the book. This leaves Cho rightfully distraught. Though still in emotional turmoil, she develops a crush on Harry and they begin dating. During their first kiss, Cho is crying because she is thinking of her dead boyfriend. Harry and Cho break up after multiple arguments later in the book. Later on in the series, Harry develops feelings for his best friend’s sister, Ginny Weasley. Rowling periodically writes how Harry prefers Ginny to Cho because Cho was too emotional after the death of her boyfriend. Harry preferred Ginny, who was stronger and could contain her emotions, supposedly because she had grown up with 6 brothers (no, 5, Ronny is a sissy). This comparison of the two girls demonstrates Rowling’s internalized feelings that women exist for the purpose of pleasing men. The thinly veiled idea that women who are too emotional or too much drama queens are not desirable is evident in Rowling’s writing. Fleur Delcore is another example of this feeling. Fleur is a student at a French wizarding school who competes against Harry in a difficult tournament in the fourth book. Fleur is part veela, who are magical beings of extreme beauty but can turn monstrous when angered. Fleur eventually marries Ron Weasley’s older brother, Bill. Hermionie, Harry’s other best friend, and Ginny constantly complain about Fleur. However, the only thing their animosity can be traced back to is that Fleur is a beautiful Frenchy woman and she is confident in that, whilst they are just snubnosed Brits. This further develops Rowling’s internalized misogyny. She views women who are confident in their beauty as annoying, and has the idea that women should seek male validation. Though these portions of the book were likely unintentional, speaking from personal experience, it has to be said that Rowling’s writing of women in her book have had a lasting effect on her female readers.
ellauri214.html on line 80: The Casual Vacancy hit bookstores last week and drew mixed reviews. The Harry Potter author’s first adult book since the wizard franchise has caused some debate as it deals with such issues as child abuse, prostitution and drugs. Some British conservatives have described it as a liberal attack on their values.
ellauri214.html on line 81: With talk of sex and drugs, the British author's first adult novel marks a turn away from her family-friendly series about a boy wizard. Some reviewers call her first book after the "Harry Potter" series an attack on conservatives, with one tabloid saying it presents "500 pages of relentless socialist manifesto masquerading as literature."
ellauri214.html on line 83: But if fans are expecting a Harry Potter-like book, they’re in for a shock: The Casual Vacancy features some similar Harry Potter themes, such as morality and mortality, but that is where the comparisons end. The adjectives, for example, are of a different sort.
ellauri214.html on line 88: The Harry Potter series didn’t become a global phenomenon just because it was an exciting adventure, but because there was a real heart to it, characters who had both strengths and weaknesses, who struggled with their choices, much like Batman or Superman. Not so this time. Instead, “The Casual Vacancy” is a generally well-written book whose central theme is responsibility for those less fortunate, all the time imbued with ever-present British themes of class and notions of propriety.
ellauri214.html on line 90: The Casual Vacancy, which one bookseller breathlessly predicted would be the biggest novel of the year, isn’t dreadful. It’s just dull. … The small-town characters are all deluded in their own way with their own tales to tell. The problem is, not one of them is interesting or even particularly likeable. Collectively, it’s all too easy to turn the page on them. The fanbase may find it a bit sour, as it lacks the Harry Potter books’ warmth and charm; all the characters are fairly horrible or suicidally miserable, or dead.
ellauri214.html on line 104: I think JK Rowling did one thing exceptionally well: she had really interesting whimsical ideas based on everyday mundane life, and she can write these ideas out in a very visually exciting fashion. These little sparkles of crazy fun ideas can almost make you forget about the other glaring problems of the book. A lot of people (myself included) are attracted, or mesmerized by these whimsical sparkles of imagination. It's a fascinating magical world that's so imaginative and yet at the same time mirror our own.
ellauri214.html on line 144: Despite supposedly living on the streets for years after running away from home, I have no basic concept of self-preservation. I throw tantrums, storm out, put myself in danger or being kidnapped by the bad guy, to create cheap tension and create stake for Hero and Villain's final confrontation.
ellauri214.html on line 157: Despite growing up in an abusive family where nobody actually cares about me, I'm the most entitled person.
ellauri214.html on line 224: The phrase "said the actress to the bishop" is a colloquial and vulgar British exclamation, offering humor by serving as a punch line that exposes an unintended double entendre. An equivalent phrase in North America is " that's what she said ".
ellauri214.html on line 226: It supposedly originated from a conversation between the actress Lillie Langtry and the Bishop of Worcester. They were at a country house weekend party and on Sunday morning before church, they went for a stroll in the garden. On their walk, the bishop cut his finger on a rose thorn. Over lunch, Lillie enquired about his injury, asking: "How is your prick?" To which, the Bishop replied: "Throbbing", causing the butler to drop the potatoes.
ellauri214.html on line 240: Kansa taistelee, miehet kertovat. Miehet kaatuvat, naiset lankeevat. Paizi Diodorous Siculuxen Myrinä. Vain miehen kaatanut nainen voi päästä neizyydestään. Scriptores Attici-teos alkoi Diodoros Siculuxen sanoilla. Xerxes, ho basileus ton Person estratopedeuse epi ten Hellada, boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Doula pitää seuraa kuolevalle kuoleman odotushuoneessa. Sekin palvelu on nyt ulkoisettu ammattiauttajalle. Duulla ensin, sanoi Veli-Matti Wellingkin ja kuoli vähän myöhemmin.
ellauri214.html on line 251: Det kan finnas en gnutta sanning i Ulf Johanssons och Ulla Klötzers (HBL 7.7) kritik av Nato; inget är väl helt rött eller vitt. Klart är också att krig gynnar det militärindustriella komplexet liksom farsoter och andra sjukdomar föder läkemedelsbranschen. Men är alternativet att låta epidemier spridas vilt och Putins Ryssland breda ut sig? Och som någon skrev är det väl bättre att vara en fästing i famnen på Joe Biden än att vara en fluga i Putins mun. Här gäller det att välja de minst onda av två onda saker! Den dag Putins Ryssland förhoppningsvis är krossat och helt avrustat - och det borde vara målet - behövs Nato inte mera. Där konsten tar slut tar våldet vid. Då kan vi igen fokusera på miljövård och annat klovneri, smida om svärden till plogar och så vidare. Det verkar nog nu som enbart militär makt kan hålla Putin stången. Det gäller ju inte bara Ukrainas utan hela Europas framtid. Vi behöver inte ha skygglappar för kriget i Ukraina överskuggar allt - miljöfrågor, idrottsprestationer, rymdfärder med mera. Ett Putins Ryssland som herrefolk i världen vore en mardröm: oligarkerna stjäl vad andra arbetar ihop, censur införs och oliktänkare placeras i fängelse eller avrättas, aborträtt slopas, miljön sätts på undantag. Just som det händer nu i Biden's USA. Väst har varit undfallande mot Ryssland-investerat i landet, gjort sig beroende av ryska råvaror och energi, godkänt landets deltagande i internationella tävlingar och returnerat värdefulla konstföremål fastän Ryssland hela tiden varit på krigsfot. De ryska konstföremålen kunde vi lika väl ha behållit själva!
ellauri214.html on line 263: P.P.S. Joku David Crane muikeilee rasvasta kiiltävä rapuliina kaulassa: aion syyttää Putinia sotarikoxesta. Tosin niihin on syyllistyneet vähävenäläisetkin mutta niitä ei lasketa. Olen kaatanut 1 presidentin, voin tehdä sen toistekin. Kyseessä oli Liberian presidentti, musta mies jolla oli joxeenkin pienet liperit. In 2017, Crane founded the Global Accountability Network to investigate international crimes in Syria, Yemen, Venezuela, and China. In 2022, his organization published a white paper titled "Russian War Crimes Against Ukraine: The Breach of International Humanitarian Law By The Russian Federation". Mustaa valkoisella. Heppu oli US Armyn rullissa 20v uran alussa. Ezellasta.
ellauri214.html on line 276: Kaukoputki: Nyt kannattaisi Lintilänkin miettiä kuka on asettanut pakotteet? EU on kait näitä pakote-pakettejaan alkanut rakentelemaan. Suuressa viisaudessaan EUon ilmoittanut Venäjälle, ettei enää osteta teiltä mitään ja ne EU:ssa, jotka rikkovat näitä pakotteita joutuvat sanktioiden piiriin. Eikö USA:n presidentti luvannut EU:lle, kolmisen kuukautta sitten, ratkaista näiden pakotteiden aiheuttaman energiavajeen muiden maiden energiatuonnilla Eurooppaan? Hän unohti varmaan kertoa, että sen energian hinta tulee olemaan moninkertainen Venäjältä tuotavaan verrattuna ja heille voi maksaa missä valuutassa tahansa!
ellauri214.html on line 280: Edelleenkin ihmisten olisi hyvä miettiä, miksi hemmetissä Amerikan Yhdysvallat häärivät aseineen täällä Euroopassa? Onko heidän rajansa olleet nyt uhattuna? Pitääkö meidän osallistua heidän intressipiiriensä tukemiseen ja laajentumispyrkimyksiin tämän käynnissä olevan sodan avulla?
ellauri214.html on line 313: Tavattomasti pelkään, että EU antaa USA:n ja Britannian taluttaa itsensä suohon. Pitäisi aina käsittää, että EU:n ja Amerikan kapitalismien globaalit intressit ovat vastakkaiset.
ellauri214.html on line 336: O:n kaupungissa keskellä ällistyttävän siivotonta toria kohoaa piskuinen kellertävä rakennelma mustine aukkoineen, aukoissa istuu miehiä isot lakit päässä - he ovat käyvinään kauppaa, torilla törröttää pystyssä myös harvinaisen korkea, kirjava seiväs; seipään vieressä, järjestyksen vuoksi, säilytetään kaupungin päällystön käskystä kuormallista keltaista heinää, lisäksi siinä tepastelee yksi kruunun kana.
ellauri214.html on line 535: Halfway through her fifth novel Flights, Olga Tokarczuk asks her readers to take pity on the poor souls for whom English is their “real language”. “Just imagine!” teases Poland’s most widely translated female author. “They don’t have anything to fall back on or turn to in moments of doubt. How lost they must feel in the world, where all instructions, all the lyrics of the stupidest possible songs, all the excruciating pamphlets and brochures — even the buttons in the lift! — are in their private language . . . they are accessible to everyone and everything!”
ellauri214.html on line 541: At 56, Tokarczuk is an invigorating presence: her black dreadlocks studded with bright blue beads, eyes rimmed with luminous turquoise. “Flights grew out of a time when I was travelling a lot,” she explains, at pains to stress how liberating this was for those raised under an oppressive communist regime. “I got my first passport in 1989, when I was 28. Wow.”
ellauri214.html on line 551: Tokarczuk felt this rejection of facts at first-hand when the Polish publication of her 2015 novel The Books of Jacob led to death threats from nationalists. Her 900-page “magnum opus” tells the true story of 18th-century Polish-Jewish religious leader Jakub Frank, who converted thousands of Orthodox Jews to a kind of Christianity that saw them condemned and persecuted for heresy.
ellauri214.html on line 554: “I opened a history that was taboo from a number of perspectives: it was swept under the carpet by Catholics, Jews and communists. It took me eight years to research such fragile and contentious facts,” she says, “But after I won the Nike Jogging Shoe Award [Poland’s most prestigious literary prize], I was attacked by people who didn’t want to know about Poland’s dark past.” She sighs.
ellauri214.html on line 560: Tokarczuk dismisses the global rise of nationalist movements as “the death throes of an outdated ideology. These old ideas of the state are completely disappearing,” she laughs. “People are migrating, travelling. Economics and the internet do not respect borders. We travel between different network providers! Welcome to EE!” She taps her phone with glee. (EE on joko Euroopan siipikarjayhdistys tai UK:n rahakkain operaattori.) “You could read Flights as an elegy for the old Europe.”
ellauri214.html on line 608: Niin ja myös se netflix sarja His Dark Materials. Useita mahdollisia maailmoja, kuten irvisteli keltahampainen majava. Useita vaihtoehtoisia totuuxia kuin Don ja Ivana (vainaja) Trumpilla. Barron Trump on huisin pitkä hujoppi. Presidenttiainesta. Käsi läpi jostain madonreijästä. Hämäriä jumaluuxia.
ellauri214.html on line 632: Panteismiin kääntyneen Isidorin luppoaika meni ajatteluun, Ruudan muisteluun ja tumputuxeen, postimerkkeilyyn, räppänän tuijotteluun, vellin pureskeluun ja maailmankaikkeuden järjestyxen hitaaseen mietiskelyn. Vittu kelpaa olla vesipää. Olisivat panneet sen laitoxeen.
ellauri214.html on line 720: resize%5D%5Bwidth%5D=1200&t%5Bresize%5D%5Bheight%5D=1200&accessToken=5a57905dd631bd7df586c4a97c08db89ff16d6cd6802c1a761f14164722e67d4" width="50%" />
ellauri216.html on line 113: Riittää se nussiminen! huutaa Terppa kyyhkyläisille pää punasena. Keljutti niin ettei voinut mennä keljaan. Minun kaltaiselle (sic) miehelle se on tosipaikka. Terosta aggressiivisuus on jotain hienoa, samoin räppi, varmaan graffititkin. Ällöttävä muikeileva kuikelo.
ellauri216.html on line 164: Toiseen osaan kuuluvat teologiset teokset. Näitä ovat muun muassa Teologian alkeet, Platonilainen teologia (Theologia Platonica), Khrestomatheia, Hymni ja Epigrammata. Kristittyjen toimeenpanemien vainojen vuoksi helleeninen uskonto alkoi kuolla. Proklos opetti kreikkalaisiin myytteihin sisältyvää symbolismia ja analysoi niitä suurella huolella ja viisaudella. Hän esimerkiksi opetti, että kreikkalaisissa myyteissä avioliitto on "luovien voimien jakamaton liitto". Leukavasti laukaistu!
ellauri216.html on line 167: Proclus’ own interests are purely metaphysical: his task is to explain how evil fits into the scheme of things, how its existence squares with the omnipotence and all-pervading presence of the Good God, how it comes about and what its ontological status is. All of these questions are undoubtedly important, and I do not mean to belittle them.
ellauri216.html on line 170: Indeed, it is precisely by imitating the good that all things are preserved in existence. It follows that evil is something that can only happen inadvertently. Every being or thing has a natural aim and a perfection it strives for. Pahat on vaan mokia, my bad.
ellauri216.html on line 249: Pietari ryhtyy muitta mutkitta homostelemaan. Tero näki pienenä miten isi puikotti äitiä kotisohvalla teeveen ääressä. Äiti vaikeroi. Olet... käsittänyt jotain väärin. Kaikki merkitys jota on ollut hajoaa. Terokin on näitä merkitysmiehiä. Terossa on selvästi uraniaanin ainesta. Sinä et voi enää jäädä luostariin kert et anna persettä. Suzän pyysi minut airoihin ja käski kiskomaan lujasti. Ja minähän meloin, kusen kyllästämällä kyrvällä kitkerään loppuun asti. Päämäärä ei ole tärkeintä vaan matka. Kun pussit tyhjenevät soutaminen loppuu.
ellauri216.html on line 324: According to a 2010 survey, there are a total of 36,700 villages in Russia with fewer than 10 inhabitants. Traditionally Russia’s agricultural land was subdivided into a patchwork of villages and fields, interspersed by forest and marsh. Now the villages are deserted and crumbling: the state closes them down, often on a whim, and young people leave to find work elsewhere. Matilda Moreton tells the tragic story based on fieldwork in the Russian North.
ellauri216.html on line 520: Pääsen kauppa-apulaisexi kuin Wilho pienenä vanhauskoiselle kauppiaalle, jonka kotona on dresdeniläisiä Zeissin ikoneja.
ellauri216.html on line 567: Skiitan munkkien päämääränä oli pitää mielensä alituisesti Jumalassa puhtaan rukouksen avulla. He ravitsivat mietiskelyään resitoimalla Psalttaria ja muita Raamatun jaksoja niin paljon, että oppivat ne vähitellen ulkoa. Pyhään liturgiaan osallistuakseen veljien oli kuitenkin käveltävä Nitriaan yli 60 kilometrin matka polttavassa erämaassa. Tämä oli useimmille liikaa, ja niin pyhä Makarios neljänkymmenen vuoden iässä suostui pyhän Antonioksen kehotuksesta ottamaan vastaan papiksivihkimyksen.
ellauri216.html on line 577: Kun Aleksandrian piispaksi tuli vuonna 374 areiolainen Lukios, ortodoksisia johtohahmoja alettiin vainota. Uusi piispa hyökkäsi myös pyhää Makariosta ja muita kuuluisimpia munkkivanhuksia vastaan. Nämä pakenivat Niilin suistoalueelle ja piilottelivat eräässä saaressa. Tämä koitui suureksi siunaukseksi kirkolle, sillä evakkoon joutuneet pyhät saivat monia pakanoita kääntymään kristityiksi. Aleksandriassa kansa protestoi ankarasti kirkon johtoa vastaan, ja pian vanhusten sallittiin palata erämaahansa häiritsemästä asujaimia.
ellauri216.html on line 632: Aleksanteri Nevski eli Aleksanteri Nevalainen (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari ja pyhä, Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Hän kävi Suomessa sotaretkellä, Hämeenlinnan lähellä.
ellauri216.html on line 659: Glafiran hyväilyt käyvät yhä kuumemmiksi. Minäkin sytyn hiänen ruumiiseensa. Kuinka se onkin lämmin ja pehmeä. Siitä nousee hyvä ja kiihottava tuoksu. Tuossahan on vuode vieressä. Kaikki on siis kunnossa. Emme ole enää lapsia. Ei kun pukille!
ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä.
ellauri216.html on line 707: Hieman riippuen luostaritraditiosta, munkkeudessa on useita eri asteita alkaen noviisista ja päätyen suureen skeemaan. Noviisi (venäjäksi: послушникъ, poslushnik) on ensimmäinen kokelasvaihe, jota seuraavat viitankantajamunkkeus (kreikaksi: ρασσοφορος, rassoforos; venäjäksi: рясофоръ, rjasofor), ns. pieni skeema (kreikaksi: σταυρφορος, stavroforos; venäjäksi: крестоносецъ, krestonosets, ”ristinkantaja”) ja lopulta suuri skeema (kreikaksi: μεγαλοσχημος, megaloschimos; venäjäksi: cхима, shima).
ellauri216.html on line 709: Suureen skeemaan pukeutuneilla on kreikkalaisessa traditiossa erilainen asu kuin slaavilaisessa traditiossa. Etenkin itäslaavilaisessa traditiossa munkki tai nunna on pukeutunut teräväkärkiseen hupulliseen asuun ja eräitä muitakin eroja on olemassa niin näkyvässä pukeutumisessa kuin viitan alle jäävässä pukeutumisessa. Munkille vihkimisen yhteydessä annettava, munkin vaatetukseen kuuluva, viitan alla pidettävä paramantia (kreikkaisilla analavon) on suuressa skeemassa yleensä suurempi. Skeemamunkin päähineenä on slaavilaisessa perinteessä kukuli (kreikaksi: κουκούλι – neulottu myssy, venäjäksi: кукуль) huovasta valmistettu ja risteillä koristeltu päähine. Eräänlainen saunahattu.
ellauri216.html on line 723: Serafim määrättiin kotiarestiin Konevitsan luostariin; hän olisi halunnut asua Valamon luostarissa, mutta sitä ei voitu sallia; luostari oli vielä käynnissä olleen ajanlaskukiistan polttopiste, ja entinen arkkipiispa oli kiistan käynnissä pitävä voima.
ellauri216.html on line 753: Pyhä Feofan, maallikkonimeltään Georgi Vasiljevitš Govorov, syntyi tammikuun 10. päivänä vuonna 1815. Hänen isänsä oli pappina Tšernavskojen kylässä Orjolin läänissä. Jo kotona poika sai kirkollisen kasvatuksen. Myöhemmin hän opiskeli Kiovan hengellisessä akatemiassa, jossa hänet tunnettiin menestyvänä, mutta myös vaatimattomana, jumalanpalveluksia rakastavana ja kaikin puolin esimerkillisenä oppilaana. Georgi kävi usein Kiovan luolaluostarissa ja koki sen jumalanpalveluksissa hengellisesti ylentäviä hetkiä. Vähän ennen opintojensa päättymistä vuonna 1841 hän vihkiytyi itsekin munkiksi. Pian sen jälkeen hänet vihittiin pappeuteen Kiovan luolaluostarin suuressa pääkirkossa.
ellauri216.html on line 765: Vuonna 1863 Feofan siirrettiin Tambovista Vladimirin hiippakunnan piispaksi. Laaja, käytännön huolten täyttämä työ suuren hiippakunnan johdossa ei kuitenkaan vastannut hänen sisäisiä toiveitaan. Nuoresta pitäen hän oli kaivannut yksinäisyyttä ja hän piti yhä ihanteenaan irtautumista kaikista maallisista huolista. Palveltuaan kirkkoa erilaisissa tehtävissä 25 vuoden ajan hän anoi eroa virastaan ja lupaa vetäytyä Vyšan luostariin.
ellauri216.html on line 856: Evakossa ovat munkkien lisäxi niiden naisystävät. Riza osaa vanhastaan lohdutella niitä. Alkuun ne itkevät mutta pian jo hymyilevät ja naureskelevat. Illalla kylvemme koko johtokunta niiden saunassa. Pontikka panee veret kiertämään. Tunnelma on vapaa ja välitön. Palaamme saunasta hyvin nuohotuin pippelein ja virkistynein mielin. Suomalaiset kyselevät elämästä luostarissa. Ja meillähän riittää siitä kertomista! Ei tämä vielä mitään!
ellauri216.html on line 903: Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian "Reissu" Relander.
ellauri216.html on line 907: Luostarin johtaja kuitenkin päätti totella valtiovaltaa ja sai lopulta palautettua kurin luostariin konevizan ahkeralla käytöllä. Konevitsaan määrättiin 1. tammikuuta 1924 sijoitettavan kotiarestiin lakkautuspalkalle asetettu entinen arkkipiispa Serafim; hänen valvojakseen ja rippi-isäkseen määrättiin silloinen luostarin valvoja, pappismunkki, myöhempi igumeeni Muurikki. Kaksi vuotta kestänyt oleskelu päättyi kun Serafim anoi ja sai siirtolaisviisumin Isoon-Britanniaan jonne hän sitten muuttikin – menettäen samalla lakkautuspalkkansa. No ize asiassa se muutti sieltä Moldaviasn loppupeleissä.
ellauri216.html on line 924: Joulukuussa 1991 Konevitsan luostarin pääkirkon alta löydettiin perustajan, pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen pyhäinjäännökset, joiden avulla luostarin toiminta on viime vuosien aikana suuresti elpynyt. Haudan päällä oli alun perin Pietarissa valmistettu täyshopeinen kenotafi eli muistoarkku; sen kansi esittää pyhittäjää arkussaan, kyljissä ja päädyissä on kuvat pyhän Arsenin siunaamisesta tehtäväänsä Jumalansynnyttäjän ikonilla Kreikassa, pyhittäjä Konevitsan saarella kotialttarinsa ääressä sekä pyhittäjän piispallinen hautauspalvelus.
ellauri216.html on line 1025: Eniten tavaraa saatiin korjattua talteen paitsi pääkirkosta, myös Kaikkien pyhien eli Suuresta skiitasta sekä Uuden Jerusalemin eli Ylösnousemusskiitasta; viimeksi mainitusta pelastettiin muun muassa sinne rakennetusta Kristuksen hautakammiosta ikonit, aito Pyhältä maalta tuotu kopio orjantappurakruunusta sekä seinällä ollut Kristuksen ylösnousemusikoni. Kammio havaittiin kokonaan tuhotuksi vuonna 1941, kun luostariin päästiin hetkeksi takaisin; nykyisin se on restauroitu.
ellauri216.html on line 1040: Keväällä 1940 järjestettiin presidentinlinnassa neuvottelutilaisuus Luovutetun Karjalan johtohenkilöille. Tuolloin presidentti Kyösti Kallio kehotti tilaisuudessa ollutta Valamon varajohtajaa Isaakia ostamaan luostarille Saastamoiselle kuuluneen kartanon Heinävedeltä. Kun luostarin edustajat menivät katsomaan tätä Papinniemen tilaa, he löysivät päärakennuksen eräästä huoneesta Sergei ja Herman Valamolaisia esittäneen ikonin, jota he pitivät erityisen suotuisana enteenä. (Hyvin kekattu Saastamoisen pojat!) Kaupat tilasta tehtiin 24.7.1940, ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan Uudeksi Valamoksi. Luostarille kuuluivat nyt Papinniemen rakennukset sekä noin 300 hehtaaria metsämaata ja 50 hehtaaria peltoa.
ellauri217.html on line 49: Tänään heitin 30 vuotta vanhoja työperäisiä paska kansioita kellarista moolokkiin. Vizi että ne oli noloja. Koko lindquistin urani oli yhtä tunarointia. Kermit-sammakon käyttö VAX laiteympäristössä. Press the shift and insert keys. Nyt on koko oikea käsi ja kylki siitä ihan rampana.
ellauri217.html on line 65: Critics claimed that Gabalawi stands for God. Mahfouz rejected this to avoid fatwa saying that Alp-Öhi stood for "a certain idea of God that men have made" and that "Nothing can represent God. God is not like anything else. God is gigantic." Kiemurteli kuin mato koukussa. Tai sit vuorenpeikko olis yxinkertaisesti Abraham, se mamu Irakista? Joka pani paxuxi muka-siskonsa? Ja toisen kerran ruiski Iisakin vielä satavuotiaana jugurttimainoxena? Hizi mixei mun letku ollut niin kestävä. Alexi Laihon haudalla on texti: tässä lepää paarma. Mun letkun kivessä lukee: tässä lepää toukka. Turhaan odotan sen ylösnousemuksen hetkeä.
ellauri217.html on line 69: Central to the plot are the futuwwat (strongmen) who control the alley and exact protection money from the people. The successive heroes overthrow the strongmen of their time, but in the next generation new strongmen spring up and things are as bad as ever. Arafat tries to use his knowledge of explosives to destroy the strongmen, but his attempts to discover Gabalawi's secrets leads to the death of the old man (though he does not directly kill him). The Chief Strongman guesses the truth and blackmails Arafat into helping him to become the dictator of the whole Alley. The book ends, after the murder of Arafat, with his friend searching in a rubbish tip for the book in which Arafat wrote his secrets. The people say "Oppression must cease as night yields to day. We shall see the end of tyranny and the dawn of miracles." Haha, night follows day as surely as the other way round, and night wins out in the end. Valot sammuu, haju jää.
ellauri217.html on line 71: It was this book that earned Naguib Mahfouz condemnation from Omar Abdel-Rahman in 1989, who called on him to repent or be killed, Abdel-Rahman also claimed that "If this sentence had been passed on Naguib Mahfouz when he wrote Children of the Alley, Salman Rushdie would have realized that he had to stay within bounds" after the Nobel Prize had revived interest in it. As a result, in 1994 – a day after the anniversary of the prize – Mahfouz was attacked and stabbed in the neck by two extremists outside his Cairo home. Mahfouz survived the attack, yet he suffered from its consequences until his death in 2006. Salman sai myös luovuttaa silmän silmästä loppupeleissä, yhtä tyhmänä kuin Daabas. Silmäpuoli Sinbad merenkulkija, Popeye the sailor man!
ellauri217.html on line 81: Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli naisoletettu, Paavali tulee epähuomiossa maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina. Magdalena ainakin sai ehkä useinkin todistaa pikkuveikan ylösnousemusta. Tarkkaa naisapostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle. Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah. Kun Kristuksen kirkko perustettiin 6. huhtikuuta Joseph Smith ja Oliver Cowdery asettivat toisensa apostolin virkaan kun heidät oli ensin hyväksytty kirkon johtajiksi. Mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin (Lälli kooros). Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat apostolin viran haltijoita.
ellauri217.html on line 95:
Numerology (Expression Number) 3
ellauri217.html on line 101: “You are optimistic, inspiring, outgoing, and expressive. People see you as cheerful, positive and charming; your personality has a certain bounce and verve that so powerfully affects others that you can inspire people without effort. All of this upward energy is a symptom of your tremendous creativity. Your verbal skills may well lead you into the fields of writing, comedy, theater, and music.”
ellauri217.html on line 103: “You love knowledge, study, and insight. You value the gifts of your mind, which you use to great advantage to penetrate the mysteries of life. You study things in-depth. You search beneath the surface of things. You abhor shallow judgments or opinions. You have a natural gift for analysis and research. Once you have grasped the facts of a subject, your creativity and abstract approach lifts your thinking beyond the rudimentary to the philosophical.”
ellauri217.html on line 135: Kaikki profeetta Muhammedia koskevat tiedot ovat peräisin kahdesta tekstilähteestä. Niistä ensimmäinen on Ibn Ishaqin (k. 767) abbasidikalifaatin pääkaupungissa Bagdadissa kirjoittama Sirat Rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta". Teos on kirjoitettu yli sata vuotta Muhammedin ilmoitetun kuolinvuoden jälkeen. Se perustuu suullisiin tarinoihin, joita Ibn Ishaq kokosi etenkin kalifaatin sotilasleireistä kaljatuopin äärestä. Teos seuraa kronologisesti Muhammedin elämää syntymästä kuolemaan, mutta sisältää myös laajemman kuvauksen maailman luomisesta ja profeettojen ykkosketjusta läpi ihmiskunnan historian. Kirja on päässyt hukkumaan, mutta sen sisältö on voitu onnexi ennallistaa useista lähteistä. Niistä tärkeimmät ovat Ibn Hishamin (k. 834) 800-luvun alussa kirjoittama Muhammedin elämäkerta ja al-Tabarin (k. 922) 900-luvun alussa kirjoittama historiikki. Nämä teokset ovat islamin pyhää historiaa, jota ei voi kyseenalaistaa menettämättä turbaanin mukana myös päätänsä.
ellauri217.html on line 272: After a few minutes he came to and realized he was dead. Vuorenpeikko kuoli tyytyväisenä. Kuolema on suuresti alimainostettua, parasta bylsiä niin kauan kuin ottaa eteen pikkuveitikka. Osku napsi varmaan Viagraa kuin kuminalleja. Ihmeiden aika ei ole ohi, päinvastoin se oli vasta alkanut, pikku Oskun ylösnousemuksen mukana. Sen pituinen se, ja jos pikku Oskari olisi ollut yhtään pitempi, bühleinkin olisi vielä paxumpi. Ei pituus ole tärkeintä vaan paxuus, tiesi Piia Pipsukka, joka luki saxaxi Konsalikkia. Onnexi ei ole, eikä ollut.
ellauri217.html on line 365: Marina är Jörkkas drömhora som ger röve givmilt utan att ta betalt. Typeriä kliseisiä kansallisennakkoluuloja. Jörkka ei kyllä ole mikään kynttilä. Sen prestaatiot ovat systemaattisesti keskinkertaisia. Marina hörde inte till de kvinnor som bara gapade över något främmande, för att sedan fälla kvinnligt dumma anmärkningar.
ellauri217.html on line 628: Pastori sai sairaalan avajaisissa rauhoittavan ruiskeen ylihoitajalta eikä kääntäen. Freskossa on samlagsskenejä, gruppsexhistorioita ja eroottisia ansseja. Aika frekkiä. Chicklit kirjat päättyy yleensä tälläseen ylenpalttiseen julkiseen menestysskeneen, jota seuraa ruhtinaallinen pano voittaneelta koiraalta. Tässä tapauxessa voittaja on yhtä auki kuin Oskun Arafatilla.
ellauri217.html on line 639: The five precepts (Sanskrit: pañcaśīla; Pali: pañcasīla) or five rules of training (Sanskrit: pañcaśikṣapada; Pali: pañcasikkhapada) is the most important system of morality for Buddhist lay people. They constitute the basic code of ethics to be respected by lay followers of Buddhism. The precepts are commitments to abstain from killing living beings, stealing, sexual misconduct, lying and intoxication.
ellauri217.html on line 693: What has changed with the giving of the Torah is that now, it is the duty of the Jewish people to bring the rest of the world to fulfill the Seven Laws of Noah.
ellauri217.html on line 696: In the history of Christianity, the Apostolic Decree recorded in Acts 15 is commonly seen as a parallel to the Seven Laws of Noah. However, modern scholars dispute the connection between Acts 15 and the Noahide laws. The Apostolic Decree is still observed by the Eastern Orthodox Church and includes some food restrictions.
ellauri217.html on line 704: The Council of Jerusalem is generally dated to 48 AD, roughly 15 to 25 years after the crucifixion of Jesus (between 26 and 36 AD). Acts 15 and Galatians 2 both suggest that the meeting was called to debate whether or not male Gentiles who were converting to become followers of Jesus were required to become circumcised; the rite of circumcision was considered execrable and repulsive during the period of Hellenization of the Eastern Mediterranean, and was especially adversed in Classical civilization both from ancient Greeks and Romans, which instead valued the foreskin positively.
ellauri217.html on line 705: The meeting was called to decide whether circumcision for gentile converts was requisite for community membership since certain individuals were teaching that "[u]nless you are circumcised according to the custom of Moses, you cannot be saved". No foreskins can penetrate heaven. Tero ensin, mutta Esa jää ulkopuolelle, kassit myös.
ellauri217.html on line 707: The purpose of the meeting, according to Acts, was to resolve a disagreement in Antioch, which had wider implications than just circumcision, since circumcision is the "everlasting" sign of the Abrahamic covenant (Genesis 17:9–14). Some of the Pharisees who had become believers insisted that it was "needful to circumcise them, and to command [them] to keep the law of Moses" (KJV).
ellauri217.html on line 709: The primary issue which was addressed related to the requirement of circumcision, as the author of Acts relates, but other important matters arose as well, as the Apostolic Decree indicates. The dispute was between those, such as the followers of the "Pillars of the Church", led by Jeeves The Just (eikä melkein), who believed, following his interpretation of the Great Commission, that the church must observe the Torah, i.e. the rules of traditional Judaism, and Paul the Apostle, who believed there was no such necessity. The main concern for the Apostle Paul, which he subsequently expressed in greater detail with his letters directed to the early Christian communities in Asia Minor, was the inclusion of Gentiles into God´s newest Covenant, sending the message that faith in Christ is sufficient for salvation. (See also Supersessionism, New Covenant, Antinomianism, Hellenistic Judaism, and Paul the Apostle and Judaism).
ellauri217.html on line 719: In Jerusalem, before Paul gets arrested for operating on Timothy´s dick, the elders proceed to notify Paul of what seems to have been a common concern among Jewish believers, that he was teaching Diaspora Jewish converts to Christianity "to forsake Moses, telling them not to circumcise their children nor walk funnily according to our customs." The alders here express concern that Paul was not fully teaching the decision of the Jerusalem Council's letter to Gentiles, particularly in regard to non-strangled kosher meat, which contrasts with Paul's advice to Gentiles in Corinth, to "eat whatever is sold in the meat markets" (1 Corinthians 10:25).
ellauri217.html on line 721: Bruce der Metzger´s Textual Commentary on the Greek New Testament includes a summary of current research on the topic as of about 1994:
ellauri217.html on line 723: In conclusion, therefore, it appears that the least unsatisfactory solution of the complicated textual and exegetical problems of the Apostolic Decree is to regard the fourfold decree as original (foods offered to idols, strangled meat, eating blood, and unchastity—whether ritual or moral), and to explain the two forms of the threefold decree in some such way as those suggested above. An extensive literature exists on the text and exegesis of the Apostolic Decree. According to Jacques Dupont, "Present day scholarship is practically unanimous in considering the 'Eastern' text of the decree as the only authentic text (in four items) and in interpreting its prescriptions in a sense not ethical but ritual (whatever that means)".
ellauri217.html on line 734: Paul, on the other hand, not only did not object to the observance of the Mosaic Law, as long as it did not interfere with the liberty of the Gentiles, but he conformed to its prescriptions when occasion required (1Corinthians 9:20). Thus he shortly after circumcised Timothy (Acts 16:1–3), and he was in fact in the very act of observing that Mosaic ritual with Tim when he was arrested at Jerusalem (Acts 21:26 sqq.) Or so he said.
ellauri219.html on line 64:
Anonymous (hairdresser's wax dummy)
ellauri219.html on line 106:
Anonymous (hairdresser's wax dummy)
ellauri219.html on line 132:
Shirley Temple (child actress) – barely visible behind the wax models of John and Ringo, first of three appearances on the cover
ellauri219.html on line 140: (65A) Bette Davis (actress) – hair barely visible on top of George's shoulder
ellauri219.html on line 142:
Marlene Dietrich (actress/singer)
ellauri219.html on line 145:
Wax model of Diana Dors (actress)
ellauri219.html on line 146:
Shirley Temple (child actress) – second appearance on the cover.
ellauri219.html on line 156: The author of the 1894 book The Holy Science, which attempted “to show as clearly as possible that there is an essential unity in all religions,” Sir Yukteswar Girl was guru to both Sir Mahatavara Babaji (No.27) and Paramahansa Yogananda (No.33). His prominent position in the top left-hand corner reflects George Harrison’s (No.65) growing interest in Indian philosophy. In August 1967, two months after the album’s release, The Beatles had their first meeting with the Maharashi Mahesh Yogi, at the Hilton Hotel on London’s Park Lane, where they were invited to study Transcendental Meditation in Bangor, North Wales.
ellauri219.html on line 192: Lenny Bruce revolutionized comedy in the 50s and 60s, ushering in a personalized style that influenced many later comedians. By the time he appeared on the Sgt. Pepper’s cover, he had been arrested for obscenity, further making him a countercultural hero not only for The Beatles, but also the Beatniks and Bob Dylan (No.15). He died of a drug overdose in August 1966.
ellauri219.html on line 200: Horny and Lenny had a tumultuous relationship. Many serious domestic incidents occurred between them, usually the result of serious drug use. His greatest fear was getting his act down pat. On this night, he rose to every chance stimulus, every interruption and noise and distraction, with a mad volleying of mental images that suggested the fantastic riches of Charlie Parker's horn. Like the Bird's, his show got gradually only worse.
ellauri219.html on line 202: On October 4, 1961, Bruce was arrested for obscenity at the Jazz Workshop in San Francisco, where he had used the word "cocksucker", and "he probably can't come". Although the jury acquitted him, other law enforcement agencies began monitoring his appearances, resulting in frequent arrests under obscenity charges.
ellauri219.html on line 207: Bruce was arrested again in West Hollywood. The charge this time was that the comedian had used the word "schmuck", an insulting Yiddish word that was also considered a term for "penis". In April the next year he was barred from entering the United Kingdom by the Home Office as an "undesirable alien".
ellauri219.html on line 209: An all-male panel presided over his widely publicized six-month trial, Bruce and Howard Solomon were found guilty of obscenity on November 4, 1964. The conviction was announced despite positive testimony and petitions of support from—among other obscene artists, writers and educators — Woody Allen, Bob Dylan, Jules Feiffer, Allen Ginsberg, Norman Mailer, William Styron, and James Baldwin, and Manhattan journalist and television personality Dorothy Kilgallen and sociologist Herbert Gans. Bruce was sentenced on December 21, 1964, to four months in dryhouse (suivahuone); he was set free on bail during the appeals process and died before the appeal was decided, just like Master Eckehart.
ellauri219.html on line 223: Another progressive thinker who introduced new strains of psychology to the world, Jung was a Swiss psychiatrist whose Analytic Psychology school of thought pioneered the concept of individuation and self-realization in the early 1900s. Tästä huijarista on paasattu toisaalla jo tarpeexi.
ellauri219.html on line 260: Born in Italy in 1870, Simon Rodia emigrated to the United States with his brother when he was 15. Living in various places for the next 35 years, Rodia finally settled in the Watts district of Los Angeles in 1920, and began constructing the Watts Towers the following year. Consisting of 17 interconnected sculptures, the project took Rodia 33 years to complete.
ellauri219.html on line 265: Dylan and The Beatles influenced each other throughout the 60s, each spurring the other on to making music that pushed boundaries and reshaped what was thought possible of the simple “pop song.” It was Dylan who convinced John Lennon (No.62) to write more personal songs in the shape of “Help!,” while The Beatles showed Bob what could be achieved with a full band behind him, helping the latter “go electric” in 1965. It was with George Harrison (No.65), however, that Dylan struck up the longest-lasting friendship; the two played together often in the years that followed, forming The Traveling Wilburys and guesting on each other’s projects.
ellauri219.html on line 275: A founder of the modern Conservative Party, Sir Robert Peel served as the UK’s Prime Minister on two separate occasions, 1834-35 and 1841-46. While he served as the UK’s Home Secretary, Peel also helped form the modern police force – and his name is still evoked today, with the terms “bobbies” and “peelers” referring to policemen in England and Ireland, respectively.
ellauri219.html on line 280: Published in 1954, Aldous Huxley’s work, The Doors Of Perception, was required reading for the countercultural elite in the 60s. Detailing the author’s own experience of taking mescaline, it chimed with the consciousness-expanding ethos of the decade, and even gave The Doors their name. He was nominated for the Nobel Prize for Literature in seven different years and died on November 22, 1963, the same day that both With The Beatles was released and President John F Kennedy was assassinated. Aldousin veli oli Sir Julian Sorell Huxley (22. kesäkuuta 1887 - 14. helmikuuta 1975) oli brittiläinen biologi, joka kannusti pelagiolaista Teilhard de Chardinia. Huxleyt oli kaiken kaikkiaan hyvin suspekteja.
ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.”
ellauri219.html on line 339: Lindner was born in Germany in 1901, but moved to the US in 1941, in order to escape the Nazis. In the 50s he developed a style of painting that drew upon Expressionism and Surrealism, along with the hyper-sexualised lifestyle that he encountered in New York. After appearing on the Sgt. Pepper cover, his abstract style would find echoes in the animated feature film Yellow Submarine.
ellauri219.html on line 361:
34: Hairdressers’ wax dummy No.1
ellauri219.html on line 364: One of two wax dummies borrowed from a local hairdresser. This one wears a striped red-and-yellow hat, while its counterpart (No.36) sports a green bonnet.
ellauri219.html on line 371:
36: Hairdressers’ wax dummy No.2
ellauri219.html on line 379: Another vaudeville star, British comic Max Miller picked up the nickname “The Cheeky Chappie.” Known for his colorful dress sense and his risqué humor, Miller was the master of the double entendre. He also appeared in a number of films throughout the 30s.
ellauri219.html on line 409: An American artist known for large sculptures that play with light and space, Larry Bell first made his mark with a series of “shadowboxes” constructed in the 60s, and has since gone on to receive acclaim for his wide-ranging work, including the Vapor Drawings of the 80s and a subsequent range of Mirage Drawings.
ellauri219.html on line 414: It’s probably fair to say that Dr. Livingstone was to geographic exploration what The Beatles were to sonic innovation: fearless, ever questing, and mapping out new territories for the world. The famous “Dr. Livingstone, I presume?” saying remains in common use today, and can be traced back to a meeting between Livingstone and explorer Henry Morton Stanley, who’d been sent on an expedition to find the former, who had been missing for six years. Livingstone was discovered in the town of Ujiji, in what is now known as Tanzania.
ellauri219.html on line 439: An American sculptor who served in the US Marine Corps in both World War II and the Korean War, HC Westermann took the skills he learned as a carpenter and turned them to creating Expressionist sculptures that criticized the horrors he had witnessed while fighting overseas.
ellauri219.html on line 475: The very definition of a “triple threat,” Shirley Temple was an actress, singer, and dancer who became a child star in the 30s. She also appears on the Sgt. Pepper album cover three times over, her hair poking out from between the wax figures of John Lennon (No.62) and Ringo Starr (No.63), and also standing in front of the model of Diana Dors (No.70). There’s also a cloth figure of the star off to the far right, wearing a jumper emblazoned with the slogan “Welcome The Rolling Stones.”
ellauri219.html on line 483: Resplendent in their military chic (or should that be military psych?) garb, John (No.62), Ringo (No.63), Paul (No.64), and George (No.65) presented themselves as Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, looking like a psychedelic brass band brandishing a French horn, trumpet, cor anglais, and flute, respectively. Like the album cover itself, The Beatles’ Sgt Pepper costumes would become some of the most iconic band outfits ever, instantly recognizable and forever woven into the fabric of our culture.
ellauri219.html on line 507: ress.com/2017/04/dd-nyc.jpg" />
ellauri219.html on line 520: Traditionally, Mexican Tree Of Life sculptures came from Metepec, in the State Of Mexico, and depicted scenes from The Bible. The one on the Sgt. Pepper album cover is also a candlestick.
ellauri219.html on line 525: If the Tree Of Life candlestick (No.74) represented a more traditional way of telling a story, the portable TV9-306YB Sony television set was a wholly modern storytelling apparatus in 1967.
ellauri219.html on line 526: 76, 77, and 78: stone figures ellauri219.html on line 548: Originating from India, the hookah is a tobacco-smoking instrument designed so that the smoke is filtered through a water basin before being inhaled. Its inclusion on the Sgt Pepper album cover is a nod to both George Harrison’s (No.65) love of India and John Lennon’s (No.62) love of Lewis Carroll (No.52), whose Caterpillar in Alice’s Adventures In Wonderland smokes a hookah.
ellauri219.html on line 597: In his autobiographical essay, “On My Religion,” Rawls explains why he abandoned his orthodox Christian beliefs in spite of the deeply religious temperament that informed his life and writings. In particular, he recounts how his personal experiences during the Second World War, and especially his awareness of the Holocaust, led him to question whether prayer was possible. “To interpret history as expressing God’s will, God’s will must accord with the most basic ideas of justice as we know them. For what else can the most basic justice be? Thus, I soon came to reject the idea of the supremacy of the divine will as [like the Holocaust] also hideous and evil.” Furthermore, by studying the history of the Inquisition Rawls came to “think of the denial of religious freedom and liberty of conscience as a very great evil,” such that “it makes the claims of the Popes to infallibility impossible to accept.” Finally, his reading of Jean Bodin’s thoughts about toleration led him to claim that religions should be “each reasonable, and accept the idea of public reason and its idea of the domain of the political.” Against this background, it is no wonder that Rawls considers the very concept of religious truth as authoritarian and intolerant, and the ensuing persecution of dissenters as the curse of Christianity.
ellauri219.html on line 599: Pope Benedict’s basic answer is that, although modern principles of political freedom, democracy, equality, and reasonable argument are to be affirmed, a free state rests on “pre-political moral foundations,” which serve as normative points of reference for every regime and must be held in common by all religions and secular world-views. This answer reflects the fact that Pope Benedict disagrees with Rawls on at least two fundamental issues, which constitute the core of the debate between them and to which I shall refer regularly in the course of my analysis. In the first place, Pope Benedict does not share Rawls’s trust in fundamental human reasonableness as a guarantee for political fairness. For Rawls, persons are reasonable when they are ready to propose principles and standards as fair terms of cooperation and to abide by them willingly, given the assurance that others will likewise do so. Those norms they view as reasonable for everyone to accept and therefore as justifiable to them; and they are ready to discuss the fair terms that others propose.
ellauri219.html on line 601: This idea of reasonableness informs the whole project of Rawls’s political liberalism, because “the form and content of this reason … are part of the idea of democracy itself.” In contrast, Pope Benedict, although consistently stressing the importance of reason in all human affairs, is much more pessimistic about Rawls’s claim that human beings, who are always children of their own time and cultural situation, are reasonable enough to provide the general principles or standards that are necessary for specifying fair cooperation.
Joo olen kyllä Pentin kannalla siinä että nää termiittiapinat on aivan vitun tyhmiä, täysin beyond redemption. Mitä uutta kissimirrit tässä? Ei mitään, samaa paskanjauhantaa.
ellauri219.html on line 631: What's New Pussycat? is a 1965 screwball comedy film directed by Clive Donner, written by Woody Allen in his first produced screenplay, and starring Allen in his acting debut, along with Peter Sellers, Peter O'Toole, Romy Schneider, Capucine, Paula Prentiss, and Ursula Undress.
ellauri219.html on line 633: Notorious womanizer Michael James wants to be faithful to his fiancée Carole Werner, but every woman he meets seems to fall in love with him, including neurotic exotic dancer Liz Bien and parachutist Rita, who accidentally lands in his car. His psychoanalyst, Dr. Rainer Fassbinder, cannot help, since he is stalking patient Renée Lefebvre, who in turn longs for Michael. Carole, meanwhile, decides to make Michael jealous by flirting with his nervous wreck of a friend, Victor Shakapopulis. Victor struggles to be romantic but Carole nevertheless feigns interest.
ellauri219.html on line 653: Leffan naisten tarkoitus on pääasiassa vilauttaa näpöttimiä erilaisista vaatekappaleista. Kolho Ursula Undress on puettu oransseihin bikineihin, jotta kaikki tuntisivat hänet Bond-tytöksi. Romy ”Admiral” Schneider, tuo itävallan tumma kaunotar, saa kunnian esittää elokuvan ainutta hiukan tolkullista naisroolia. Ellei asiasta olisi oikein mustaa valkoisella, olisi vaikea uskoa Woody Allenin kirjoittaneen koko roskan. Taino, roskaahan sen "kynästä" on enimmäxeen pursunut muutenkin. Kömpelöä, tarkoituksetonta koheltamista on aivan liikaa, jotta siitä voisi repiä riemua edes vappuhuiska korvassa ja serpentiinit housuissa. Suositellaan vain kidutusvälineeksi.
ellauri219.html on line 695: ”..Jos tahdot kuitenkin liittää tämän pyrkimyksesi ("tämä pyrkimys" on siis pyrkimys jumalaa kohti hänen itsensä takia. minun huomautus.) voidaksesi paremmin pitää siitä kiinni, ota vain yksi lyhyt yksitavuinen sana. Mitä lyhyempi valitsemasi sana on, sitä paremmin se sopii yhteen Hengen työn kanssa. Tällaiseksi sanaksi sopii God (Jumala) tai Love (rakkaus), Valitse niistä jompikumpi tai mikä tahansa muu sana joka sinua miellyttää (lihavointi minun). Pidä vain huoli siitä, että se on yksitavuinen. Jos puhut suomea, voit ottaa vaikka sanan "se", tai "no", tai molemmat ("no se"). Kiinnitä sana sydämeesi äläkä luovu siitä mistään hinnasta. Tämä sana on sinulle keihäs ja kilpi, vallitsipa ympärilläsi sota tai rauha. Tällä sanalla voit hyökätä ympärilläsi olevaan pilveen ja pimeyteen. Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle. Niinpä jos joku ajatus käy kimppuusi tiukaten sinulta, mitä etsit, älä uhraa sille enempää sanoja kuin vain tämä yksi. (Ei "De nada" eikä "Aiuto", niissä on 2 tavua liikaa! "Fuck" tai "Cunt" ovat käypiä.) Ja jos ajatuksesi tarjoutuu suuressa oppineisuudessaan tulkitsemaan sinulle tätä sanaa ja selittämään sen kaikki merkitykset, kerro, että haluat säilyttää sen kokonaisena, et pienittynä tai pilkottuna. Jos näin pysyt lujana, jättää ajatuksesikin sinut rauhaan. (Don't I know: kun ei pysy kovana, ajatuxet vaivaavat.) Tämä johtuu siitä, ettet salli sen ravita itseään niillä hyvänmakuisilla mietiskelyillä, joista äsken oli puhe."
ellauri219.html on line 707: Lisäksi tässä on selostettu pähkinänkuoressa meditaation mekanismi, vaikka sanaa itseään ei mainitakaan. Vielä kiinnittyy huomio siihen, että sanalle ”mietiskely” on annettu se sisältö, jonka minäkin soisin sille annettavan; sehän ei missään tapauksessa ole meditaation synonyymi, vaan pikemminkin sen antonyymi. Meditaatio ei ole miettimisen nimellä tunnettua aivotoimintaa, vaan sen lakkaamista! Ei mitään aattelua, pohtimista tai aprikoimista, vaan pöntön tyhjentämistä kuten Akulla, jonka puhekuplassa lukee vain (tyhjää).
ellauri219.html on line 744: The yoga scholar David Gordon White writes that yoga teacher training often includes "mandatory instruction" in the Yoga Sutra. White calls this "curious to say the least", since the text is in his view essentially irrelevant to "yoga as it is taught and practiced today", commenting that the Yoga Sutra is "nearly devoid of discussion of indecent postures, dick stretching, and heavy breathing".
ellauri219.html on line 749: I teach World of Ideas and courses on Asian religions in the Department of Philosophy and Religious Studies. In my research, I'm interested in exploring young boys and girls In Thailand. Currently, I’m working on two major projects. The first is the preparation of my first book, The Snake and the Mongoose, for publication with Oxford University Press. The second is ongoing research on the Royal Court Brahmans of Thailand. I also have a side interest in the philosophy of prepubertal physics that I indulge when I have the time.
ellauri219.html on line 756: The theme, if the present interpreter be right, is the great regeneration, the birth of the spiritual from the psychical man: the same theme which Paul so wisely and eloquently set forth in writing to his disciples in Corinth, the theme of all mystics in all lands: oka kyljessä, minnekä se tuikata?
ellauri219.html on line 758: Some of the schools of India say that the psychic nature is, as it were, a looking-glass, eli narsismihan siinä taas on kyseessä. Eli the purpose of life, taas kerran, is the "the undressing of the immortal man; the birth of the spiritual from the psychical, whereby we enter our divine inheritance and come to inhabit Eternity. This is, indeed, salvation, the purpose of all true religion, in all times."
ellauri219.html on line 764: Se vaatii tiukkaa anaalikontrollia. Chasten, purify and restore the misplaced powers. Talk to the hand, look deep into the dark star. Partake in the wisdom and glory of a slippery cod. Pane salvaa perätilaan. Puhdistu synnin Pauloista ja Paavaleista.
ellauri219.html on line 771: In the practice of meditation, a beginning may be made by fixing the attention upon some external object, such as a sacred image or picture, or a part of a book of devotion. In the second stage, one passes from the outer object to an inner pondering upon its lessons. The third stage is the inspiration, the heightening of the spiritual will, which results from this pondering. The fourth stage is the realization of one’s spiritual being, as enkindled by this meditation. An interior state of spiritual consciousness is reached, which is called “the cloud of things knowable”. Tietämättömyyden pilvi. (tyhjää) puhekuplassa.
ellauri219.html on line 773: Those who have died, entered the paradise between births, are in a condition resembling meditation without an external object. But in the fullness of time, the seeds of desire in them will spring up, and they will be born again into this world. Kuin Jörkan pornokirjassa, han hade blivit pigg igen. Vad bra.
ellauri219.html on line 794: I am utterly, completely, over-the-top astonished that the answers offered to date are missing the point. Including from people whose judgement I respect.
ellauri219.html on line 798: No it is not because of the clash in values between American individualism and libertarianism, and the rest of the West’s social democracy and collectivism. That’s a contributing factor among those with enough cultural affinity and exposure to get to know how the US ticks, which maybe explains some of the last decade or so, with the Internet. But again, the “Death to Amreeka” crowds, the sneering at the unsophisticated doughboys, the dismissal of American culture—all that predated that deep familiarity by decades. The discovery of the substantive cultural mismatches were again a late addition and confirmation bias. (How I like the scientific sound of it: confirmation bias.)
ellauri219.html on line 800: No it’s not *just* American military adventurism, although that’s certainly a key factor in much of the world. (When my uncle welcomed me in Athens while I was living in California, he said, “So, nephew, you’re living in America, huh? … Americans, murderers of the nations.” The expression was proverbial in the Greek left. And since the Yugoslav Wars, the Greek right as well.)
ellauri219.html on line 803: Hegemony means that the rest of the world is going to resent you, no matter what you do, because they cannot get away from being sat upon by you, and people don’t like someone else’s ideas and culture and politics and culture wars impinging on their own.
ellauri219.html on line 809: The soft power means that they aren’t necessarily going to hate you outright: Americans did not bomb Britain out of an Empire, they just took over their dominions, whatever they got up to in Vietnam or Iraq. But people know that you’re the obese gorilla, even if you constantly tell them that you are virtuous and noble. Which will make them all the more ready to pounce on you, when you inevitably fall short of your virtuous and noble rhetoric. That virtuous and noble rhetoric made the resentment inevitable.
ellauri219.html on line 824: That naive optimism was weaponised in American mass culture as a vehicle of hegemony, but it was no less sincerely articulated for it—and to a more cynical, war-weary audience outside of America, the response vacillated between envy and irritation, depending on how attached the audience it was to its own culture, how susceptible to the siren call of Blue Jeans and Coke, how impoverished, and how insecure. (Insecure goes both ways in the response.)
ellauri219.html on line 826: I did expect a better read on America being the overweight gorilla from Stephen Taylor's answer, but he did have an interesting insight:
ellauri219.html on line 830: You’re not, but you’re the culture with the megaphone. People are paying disproportionate attention to your stupidity. And when stupid suckers elsewhere discover that the streets of Hollywood are not paved with gold, they truly are crestfallen, to an extent they wouldn’t be with Moscow, or Paris. Just as they were crestfallen to discover that the States was just another empire after all.
ellauri219.html on line 861: James Madison, American president and political theorist (1751-1836).
ellauri219.html on line 879: Abraham Lincoln, American president (1809-1865).
ellauri219.html on line 937: Katherine Hepburn, American actress (1907-2003)
ellauri219.html on line 954: The police blanketed the 23-year-old woman and asked her questions to determine her state of mind. She was unable to answer who she was, what day it was, or what kind of moron the President of the United States was. She was able to explain that she was “bipolar,” but though she was on “prescription medication,” she was uncertain if she had been taking it recently. A neighbor gave her some clothes, and she was taken to jail on charges of open or gross lewdness. The dog meanwhile was taken stark naked into the custody of Animal Control on similar charges and executed fortwith without trial. "We had to let him go", said the sheriff ruefully.
ellauri219.html on line 956: Joyce Yeaw will likely never forget the day in April 2010 she tried to return some borrowed cheese to Jordan Peterson’s roommate. Once she arrived, she saw Peterson having sex with his pit bull on his bed. Understandably horrified, Yeaw called the cops, but Peterson convinced the officers that he was “just hugging his dog” and he escaped arrest. Two months later, Yeaw again entered the residence, and saw Peterson having sex with the pit bull a second time—on the living room floor. Yeaw called the cops again, and this time, he was arrested.
ellauri219.html on line 962: While those who never had sex with animals or done drugs may criticize Kara’s, Jordan's and their dogs' lewd behaviors as if they were evil — and this, perhaps, according to Christian morality as they interpret it — anybody who has actually suffered from lewdness puts this to the lie and knows that such behavior is not a moral issue, but a chemical imbalance. Evidently the words of Jesus to “Judge not lest you be judged,” make little impression on such folk, who pretend to themselves that if their worst, most embarrassing moments were made into headlines in the papers, they would do just fine. Even if they themselves had nothing to be embarrassed about in all their life of adventures and misadventures, they ought to have compassion for those who struggle with greater problems than their own. “Let Judge Hicks who is without sin cast the first stone,” is another saying of Jesus that applies to those who would judge and condemn an easy target.
ellauri219.html on line 967: Lyhyenläntä itäeurooppalaisen näköinen Matt koittaa kömpelösti päästä suoratukkaisen viivasuisen mielenosoitusnaisen hilloviivalle. Ei tärppää. Klaara Kotkon valomies Miles pukeutuu kuin Esa Saarinen tai kers. Pippurin bändin soittajat. Radio Cityn fresko on kitschiä. Jalkapallokentän kokoinen art deco sali on väärällään homomiehiä.
ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."
ellauri219.html on line 977: Leffakriitikkojen genresanasto on yhtä puppua. En todellakaan lainkaan pidä elävistä kuvista. Löllö on kyllä vähän liikaa velkaa leffoille.
ellauri219.html on line 1014: As a child of the 20th century, I suppose, this book sorta speaks to me. Talk to the hand. It precipitates into meaning historical movies I’ve seen. Don is like Wilt Whatman who addressed, in the poem “Crossing Brooklyn Ferry”, the people of the future. Sublime but ironic.
ellauri219.html on line 1016: Moonman 157, a Bronx graffiti artist, and the Texas Highway Killer: what do they have in common? One wields spray cans, the other a .38 with a gloved left hand. Moonman paints subway cars, and the Texas Highway Killer shoots random lone drivers? Get it? Okay I'll tell you: They each create an artificial language like Klingon or Ido, that thickens the fog of American collective consciousness; each language is expressed by an individual who remains anonymous. As a natural consequence, they get a lot of copy cats, like de Lillo and myself.
ellauri220.html on line 79: This poem was originally called "Sun-Down Poem" (1856), and the present title was given it in 1860. It was substantially revised in 1881. The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal motion in space and time.
ellauri220.html on line 88: Blabb’d, blush’d, resented, lied, stole, grudg’d,
ellauri220.html on line 96: Was one with the rest, the days and haps of the rest,
ellauri220.html on line 100: Lived the same life with the rest, the same old laughing, gnawing, sleeping.
ellauri220.html on line 102: He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind. The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning. He reiterates the eternal connection between all human beings. Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari.
ellauri220.html on line 104: The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal piston like motion in space and time. The ferry moves on, from a point of land, through water, to another point of land. Land and water thus form part of the symbolistic pattern of the poem. Land symbolizes the physical; water symbolizes the spiritual. The circular flow from the physical to the spiritual connotes the dual nature of the universe. Dualism, in philosophy, means that the world is ultimately composed of, or explicable in terms of, two basic entities, such as mind and matter, yin and yang. From a moral point of view, it means that there are two mutually antagonistic principles in the universe — dick and cunt, good and evil. In Whitman's view, both the mind and the spirit are realities and matter is only a means which enables man to realize this truth. His world is dominated by a sense of good, and evil has a very subservient place in it. Man, in Whitman's world, while overcoming the duality of the universe, desires fusion with the sheboy. In this attempt, man tries to transcend the boundaries of space and time, never letting off that dear piston like movement, in and out, in and out.
ellauri220.html on line 125: 1950- ja 60-luvun suurimpia seksisymboleja olivat muun muassa elokuvatähti Marilyn Monroe sekä Brigitte Bardot, Jayne Mansfield ja Raquel Welch. Näähän mulla on jo muualla. Miespuolisista seksisymboleista tunnetuimpia olivat muun muassa laulaja, muusikko ja näyttelijä Elvis Presley ja näyttelijä James Dean. Näyttelijä Ursula Undress oli yksi 1960-luvun suurimmista seksisymboleista.
ellauri220.html on line 128: Ursula undressing. Nätimpi pää on jo esillä. ellauri220.html on line 181: Tättilillukoista on hienoa kun kymmenkunta nokipoikaa varastaa Bloomingdalelta nahkarozeja. Vapaata markkinataloutta, yxityisyritteliäisyyttä. Jokainen kahmii puolestaan, joku jää kiinni kaikkien puolesta, paska zägä. Nixon jäi 1974 kiinni omaa tyhmyyttään, sori siitä, parempi onni ensi presidentillä. Klaara muistelee 17-vuotiaan Akun suorittamaa puikotusta anopin maatessa vainajana viereisessä huoneessa. Hyvinhän se meni. Uhkarohkeita pentuja jotka tuovat juniin vähän väriä ja kuiviin tunneleihin eloa. Oliko tää Miles musta mies? Musta valomies Ekku Peltola juutalaisella Samuliinilla. Verenpaineinen Jack kertoi tarjoilijoille ja eteisvahtimestareille kuinka hyvä kuiva Esther oli sängyssä. Vanhoja pieruja, puhe siitä mistä puute. E. Saarinen ja Kuningatar, isot tissiliivit tyynyllä.
ellauri220.html on line 183: Taiteilijaämmät on vitun kateita isokannuiselle mrs. Mansfieldille. Miten alennussexin kuningattaresta tulikin noin kuuluisa? Ja me hienostuneet artistit saadaan läpyistä vain rääppeitä? Kas jengi haluaa alennussexiä, ei mitään tuhrittuja lentokoneita. Että nää Klaara Kotkojaxot onkin pitkästyttäviä.
ellauri220.html on line 187: The Zapruder film is a silent 8mm color motion picture sequence shot by Abraham Zapruder with a Bell & Howell home-movie camera, as United States President John F. Kennedy's motorcade passed through Dealey Plaza in Dallas, Texas, on November 22, 1963. The film captures the moment of the President's assassination. Abraham Zapruder (May 15, 1905 – August 30, 1970) was a Ukrainian-born American clothing manufacturer.
ellauri220.html on line 189: In 1994, the footage was selected for preservation in the United States National Film Registry by the Library of Congress as being "culturally, historically, and aesthetically significant".
ellauri220.html on line 191: Some critics have stated that the violence and shock of this home movie led to a new way of representing violence in 1970s American cinema, both in mainstream films, and particularly in indie and underground horror movies. Brugioni recalled seeing a "white cloud" of brain matter, three or four feet (91 or 122 cm) above Kennedy's head, and said that this "spray" lasted for more than one frame of the film.
ellauri220.html on line 227:
Mario Badalato
Mario Badalato is the mobster who assures Nick Shay his father wasn't killed in a hit.
Marian Shay is Nick Shay's wife. While she represents traditional, wholesome American family life, Marian has an affair with Nick's co-worker, Brian Glassic, and smokes heroin.
(US) a black person. Once generally accepted as inoffensive, this word is now considered disrespectful by some. The National Association for the Advancement of Colored People (NAACP) continues to use its full name unapologetically. This is not to be confused with the term "person of color" which is the preferred term for collectively referring to all non-white people.
(International) a black person. From the word negro, which means the color black in numerous languages. Diminutive appellations include Nigg and Nigz. Over time, the terms nigga and niggaz (plural) have come to be frequently used between some African or black diaspora without the negative associations of nigger. Considered very offensive and typically censored as "the n-word" even in reference to its use. The terms niggress, negress, and nigette are feminized formulations of the term.
ellauri220.html on line 407: Ensimmäinen ja viimeinen tilaisuus lähes aidon demokratian testaamiseen ryssissä oli vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Tärkein vaaleihin liittyvä kysymys oli, valitaanko Jeltsin toiselle kaudelle ja saako hän näin mahdollisuuden jatkaa markkinatalouden rakentamista vai tuleeko valtaan kommunistipuolueen puheenjohtaja Zjuganov, jolla oli laaja kannatus. Koska riski Zjuganovin valinnalle oli suuri, oligarkit lahjoittivat valtavat määrät ruplia Jeltsinin vaalikassaan. Sen lisäksi kassaan virtasi miljoonia dollareita myös länsimaista, jotka pelkäsivät Zjuganovin vievän maan takaisin neuvostoaikaan. Vaalit olivat Venäjän johdolle oppitunti siitä, miten vaaleihin voidaan – ja joidenkin mielestä tuleekin – vaikuttaa eli rahalla. Myöhemmin vaikutuskeinoihin liitettiin mielipidevaikuttaminen internetin välityksellä.
ellauri220.html on line 430: The world comes to the brink of nuclear war with the Cuban Missile Crisis. In response to the USA's nuclear advantage, the USSR sent missiles to Cuba. The crisis lasted for 12 days before a deal was finally stuck between Khrushchev and Kennedy in which the Cuban missile bases were dismantled in return for the secret removal of US missiles from Turkey.
ellauri220.html on line 441: Walesin prinssin kruunajaisissa sali kuhisi arvovaltaisia vieraita. Varmaan sellaisia hyönteisen tai elefantin näköisiä kuin prinsessa Leian käydessä imperiumin parlamentissa. Joutsenkaulaisia naisia atlassilkkipuvuissaan. Halstonin, Adolfon ja Saint Laurentin naamioita. Erään Yhdysvaltain presidentin äiti ja sisar, toisen tytär. Asemastaan tietoisia eloisia pieniä miehiä. Suihkuseurapiirien edustajia, joilla oli arvonimi, muuan maharadža ja maharani, joku paronitar helmikoristeisessa naamiossa. Kuuluisia ja hillittömiä alkoholistirunoilijoita. Kovia teräviä tyylikkäitä naisia, muotilehtien päätoimittajia ja pukusuunnittelijoita. Kennethin kampauksia- tupeerattuja, kieputettuja, pörrötettyjä ja kiharrettuja. Fixuja ihmisiä. Hammaslääkäreitä, pankinjohtaja. Apinoita joita ympäröi inkakuninkaiden aura, jotka olivat samalla lahjakkaita ja omaperäisiä ja omin avuin menestyneitä ja syntyjään kauniita ja itsekeskeisiä ja kovapintaisia, kaikki huokuivat astraalisäteilyä, ja joukkoon kuuluivat vielä häikäilemättömät ja moukkamaiset. Herttuatar Megania ei ollut kuzuttu. Kuningatarkonsortti Rottweiler allekirjoitti paperin jossa hän vannoo suojella (sic) Skotlannin kirkkoa.
ellauri220.html on line 451: Kennedy told his adviser Walt Rostow that "Adlai wouldn't be happy as president. He thinks that if you talk long enough you get a soft option and there are very few soft options as president."
ellauri220.html on line 461: Tycoon's in-law is a trope often found in situation comedy, it's where the boss (often a somewhat unpleasant one) places a relative or in-law in a position of power. Invariably, the relative will be incompetent or worse. A variation on this trope might be to actually have the relative be the protagonist, and have to earn the respect of his or her subordinates before they can actually accomplish anything meaningful. The trope can also be subverted if the relative is actually competent, in which case the grumbling can quickly subside. It can be averted in cases where nepotism is expected, such as a prince becoming king when his mother dies, in which case most people just accept it as the way things are supposed to go. Take Charles The 3rd recently.
ellauri220.html on line 463: Of course, there is a "moron" demographic out there, and it has its members, but executives seem to believe that every person who watches TV belongs in it. This may be due to something known as the "80-20" rule in business — in this case, that market research shows that 80% of money spent on television-advertised products comes from the lowest 20% in terms of education and intelligence, so show-content is naturally geared towards them. On top of that, not only are viewers stupid, they are also intolerant of people and things unlike themselves, ignorant, hate change, need to be instantly satisfied, and have the attention span of a goldfish.
ellauri220.html on line 544: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
ellauri220.html on line 587: Iänikuinen Lenny tunnustaa kuin Petteri mantelipussin ääressä: olen izekin syyllinen, olen mätäpää valhepussi, mutta mitä siitä? Kuha läppä lentää ja porukoiden aika saadaan kulumaan kuin rotukoirilla. Vizi tälläset standup koomikot on lameja. Minä tulin tänne jotta minua rakastettaisiin. Mitä vittua, että onkin narsistista touhua. Pillusavurenkaita on nähty jossain pornoleffassa, olisko ollut Emmanuellessa? mitä ihmeellistä siinä on.
ellauri220.html on line 639: Televisio on kapine joka on pakko olla. Ja ilmalämpöpumppu, vanhalta nimeltään air conditioner. No ei sitä hölmöpönttöä niin vielä kaivattu 50-luvulla ettei olis ollut aikaa lyödä korttia 17 tuntia vuorokaudessa. Tajutonta hommaa sekin. Korttien läiskettä, leukavasti laukaistuja herjoja, viinanläträystä ja härkäsammakon kokoisia pieruja. Pittoreskia. Hänen oli mentävä heittämään vettä, z. kusasemaan kepillinen lavuaariin, kuin tri Pylkkänen Tilkan sairaalassa.
ellauri220.html on line 661: Eiku hetkinen, stop press, täältä tulee vielä loppuvizien jälkeen pikku tunnelmapalanen, vähän kuin jenkkijännäreissä loppukättelyiden jälkeen pahis pääsee karkuun häkistä ja sitä pitää vielä kerran vähän nujuuttaa. Ja se vizi koskee sitä Bronxissa kirmaillutta katutyttöä, joka on vihdoin löytynyt jostain ruumiina, ja aiheuttaa nyt katolisille ihmeitä. Lapset rakastavat kun jätekasoista nousee metaanihöyryä kuin karjalauman perseestä, aiheuttaen kasvihuoneilmiötä. Ai mitä ilmiötä? Siitä ei 1997 ollut mitään puhetta.
ellauri221.html on line 53: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
ellauri221.html on line 73: The club’s name derives from its head waiter, Edward Poodle. Poodles quickly built up a prestigious reputation among London’s powerful and wealthy classes, and its membership reflected this, numbering numerous politicians and members of the British aristocracy. Members have included former British Prime Minister Winston Churchill, John Perfumo (a politician who resigned after the notorious Perfumo affair scandal, whereby he was revealed as having an affair with 19-year-old model Helen Keller), philosopher David Hume, economist and philosopher Adam Smith, and author Ian Fleming, creator of the world’s most famous fictional spy, James Bond.
ellauri221.html on line 75: Fleming used to visit the club for lunch, though it’s not known whether he enjoyed the club’s famous Agent Orange Fool, an indulgent traditional British dessert made with fruit and cream that became synonymous with Poodles. It’s said that Fleming based Blades, a fictional private members’ club in the James Bond series (mentioned in two Bond novels, 1955’s Moonraker and You Only Live Twice in 1964) largely on Poodles. Certainly, the architectural features and opulent décor of Blades described by Fleming in his novels both bear similarities to Poodles.
ellauri221.html on line 78: It is interesting (to perhaps only me) that Fleming referenced real artists but fictitious works by those artists when describing the interior of Blades, which was a fictional club, but very much based on a real one (Poodles).
ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé.
ellauri221.html on line 97: Elle dépose le 13 décembre 1945 devant le Conseil municipal de Paris un projet pour la fermeture des maisons closes. Dans son discours, elle ne s’en prend pas tant aux prostituées qu’à la société, responsable selon elle, de la « débauche organisée et patentée » et à la mafia, qui bénéficie de la prostitution réglementée ; le propos permet aussi de rappeler que le milieu de la prostitution s'est compromis avec l’occupant pendant la guerre. Sa proposition est votée et le 20 décembre 1945, le préfet de police Charles Luizet décide de fermer sans préavis les maisons du département de la Seine dans les 3 mois (au plus tard le 15 mars 1946, date qu'a fixée le conseil municipal). Encouragée, Marthe Richard commence une campagne de presse pour le vote d'une loi généralisant ces mesures. Elle est soutenue par le Cartel d'action sociale et morale et le ministre de la Santé publique et de la Population, Robert Prigent.
ellauri221.html on line 99: Le 9 avril 1946, le député Marcel Roclore présente le rapport de la Commission de la famille, de la population et de la santé publique, et conclut à la nécessité de la fermeture. Le député Pierre Dominjon dépose une proposition de loi dans ce sens qui est votée le 13 avril 1946 à la chambre des députés. La fermeture des maisons closes est appliquée à partir du 6 novembre 1946. Le fichier national de la prostitution est détruit et remplacé par un fichier sanitaire et social de la prostitution (loi du 24 avril 1946). Environ 1 400 établissements sont fermés, dont 195 à Paris (177 établissements officiels) : les plus connus comme le Chabanais, le Sphinx, La Rue des Moulins, le One-Two-Two mais aussi les sinistres maisons d’abattage comme le Fourcy et le Charbo… Beaucoup de tenanciers de maisons closes se reconvertirent en propriétaires d'hôtels de passe. La prostitution est alors une activité libre ; seules sont interdites son organisation et son exploitation — le proxénétisme — et ses manifestations visibles.
ellauri221.html on line 110: Narcissistic personality disorder was nearly dropped from the DSM V. Narcissistic personality disorder was first defined in 1967. The DSM-IV defines the essential feature of narcissism as "a pervasive pattern of grandiosity, need for admiration, and lack of empathy that begins in early adulthood and is present in a variety of contexts." It's a definition that was set before the rise of social networking, reality TV, or partisan news channels designed to confirm our every opinion. Perhaps it truly is time to update it.
ellauri221.html on line 119: According to the DSM-5, “Many highly successful individuals display personality traits that might be considered narcissistic. Only when these traits are inflexible, maladaptive, and persisting and cause significant functional impairment or subjective distress do they constitute narcissistic personality disorder.”
ellauri221.html on line 155: Cox's Brownies were little men who had mischievous adventures together. Each Brownie had a distinctive physical appearance: Cholly Boutonnière wore a top hat and monocle, while others wore traditional Turkish, Irish, German, Swedish, Russian, and Chinese garb. There was an Eskimo, an American Indian, even an Uncle Sam. "Much of the success of his books can be attributed to his treatment of the characters, who portray human nature with its goodness and strength and also its follies, but never its baseness.".
ellauri221.html on line 157: An important characteristic of the Dunno trilogy is its heavily didactic nature. Nosov describes this as an effort to teach "honesty, bravery, camaraderie, willpower, and persistence" and discourage "jealousy, cowardice, mendacity, arrogance, and effrontery." Strong political undertones are also present. In addition to general egalitarianism and feminism, communist tendencies dominate the works. The first book takes the reader into a typical Soviet-like town, the second into a communist utopia, and the third into a capitalistic satire. Nosov's captivating and humorous literary style has made his ideologies accessible to children and adults alike.
ellauri221.html on line 164: Eräässä pikku talossa Sinikellojen kadulla asui kuusitoista pikku ruispoikaa. Kaikkein huomatuin heidän keskuudessaan oli pikku ruispoika nimeltään Tietävä. Hän oli saanut tämän nimen siksi, kun hän tiesi paljon asioita. Ja hän tiesi paljon, koska luki erilaisia kirjoja. Kirjoja oli hänen pöydällään sekä pöydän alla, vuoteella ja vieläpä vuoteen allakin. Hänen huoneessaan ei löytynyt sellaista paikkaa, jossa ei olisi ollut kirjoja. Tietävä oli lueskellut paljon ja tullut hyvin viisaaksi. Siitä johtuikin, että kaikki tottelivat häntä ja kunnioittivat suuresti. Tietävä käytti aina mustaa pukua. Ja kun hän istuutui pöydän ääreen, pani silmälasit nenälleen ja ryhtyi lukemaan jotakin kirjaa, niin hän oli ihan professorin näköinen. Tässä samassa talossa asui kuuluisa lääkäri, nimeltään Petteri, hän paranteli pikku ruiskisten kaikki sairaudet. Hänellä oli aina yllään valkoinen lääkärintakki ja päässään valkoinen tussulakki.
ellauri221.html on line 267: The Adventures of Dunno in Flower Town presents a socialist anarchist utopia of Flower town. This society is self sufficient and enjoys a variety of personalities. It raises questions of the role of science and medicine, travel and knowledge, self-subsistence and hierarchy in a simple, humorous and concomitantly lovely style. Margaret Wetlin, an American who had immigrated to Russia during Stalinism, made an excellent translation of this book into English.
ellauri221.html on line 269: In an update of a study on empathy originally conducted in 1979, Sara Konrath, a researcher at the University of Michigan’s Institute for Social Research, Ed O’Brien and Courtney Hsing have presented “Changes in Dispositional Empathy in American College Students Over Time: A Meta-Analysis” at the annual convention of Psychological Sciences in Boston (May 28th 2010). In this study they find a drastic difference in today’s student body on campuses from college students of the late 1970s. Today’s students disagree more frequently with such statements as: “I sometimes try to understand my friends better by imagining how things look from their perspective”, or, “I often have tender, concerned feelings for people less fortunate than me.”
ellauri221.html on line 271: Surrounded by anthropogenic ecological disasters, brutal wars, and the threat of destruction looming over the future of the planet itself due to our actions, constructed knowledge, and structured ignorance, it becomes urgent to examine the underlying ontological concepts and the reality from which our children are incarcerated in schools. This research is an attempt to look at what is the knowledge that children get exposed to and my main question is whether identity and civilisation are not the underlying culprits in our alienation from the world. As Tove Jansson shows in her moominbooks, perhaps it is necessary to empathise even with the one who dislikes us and not limit ourselves to people only, but see if “I can often have tender, concerned feelings for anyone (animals and people included) as fortunate or less fortunate than me”.
ellauri221.html on line 281: the red haired beauty all dressed in green had no knickers underneath.
ellauri221.html on line 302: Bond meets Goodhead again once Drax puts them under ´Moonraker 5´ to be incinerated by the lift-off. They escape and are able to pilot ´Moonraker 6´. After following Drax to his space station, Goodhead and Bond listen to Drax´s speech and leave. Jaws later captures them after the first globe is launched. Drax tells Bond about his plan about having perfect human beings on his earth, with no physical peculiarity or ugliness, but this is overheard by Jaws. He sees that because of his ugly steel teeth, he will be destroyed alongside his ugly girlfriend, Dolly, so turns on Drax and helps Bond and Goodhead to fight Drax´s men. After Bond goes to defeat Drax, Goodhead helps him, and Dolly and Jaws get off on the self-destructing space station, escaping on a pod of their own into Earth´s atmosphere. Bond and Goodhead go after the globe, nearly destroying its inhabitants, but not quite. Bugger it.
ellauri221.html on line 304: The film ends with the representatives of the US and Britain tuning in to see Holly Goodhead and Bond making love. The previous Bond film, The Spy Who Loved Me, ends in the same way, and Anya Amasova (way more beautiful than Lois) was shocked by this candaulism, but Goodhead is too "happy" to care. She is American after all. Last Words: Oh James, rake me around the moon one more time.
ellauri221.html on line 311: When a U.S. space shuttle is stolen in a mid-air hijacking, only Bond can find the evil genius responsible. The clues point to billionaire Hugo Drax, who has devised a scheme to destroy all human life on Earth. As Bond races against time to stop Drax´s evil plot, he joins forces with Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist who is as beautiful as she is brilliant, and 007 needs all the help he can get, for Drax´s henchman is none other Bond´s old nemesis Jaws, the indestructible steel-toothed giant. Their adventure leads all the way to a gigantic space station, where the stage is set for an epic battle for the fate of all mankind.
ellauri221.html on line 325: Mutta ne eivät olleet Bondin ainoat ajatukset! Hänen vieressään uskomattoman eroottisena märissä alavaatteissaan loikoileva kaunis nainen tuli hänen ja hänen kuurakettia koskeneiden huuliensa väliin. Ei hän kuitenkaan voinut tehdä mitään kuuraketin hyväksi, ainakaan tuntiin. Siinä ajassa hän ehtisi tyhjentää sen tuohon, vaikka molemmatkin pussit!
ellauri221.html on line 345: Asia on selvä, sanoi Bond suu veressä. Lontoo on pelastettu! Minulla on suunnitelma. Nyt alkaa vaikeampi osuus, James mökelsi Ronson suussa. Vankeja sitovat kuparilangat sulivat kuin vaha konnien unohtaman puhalluslampun liekissä. Vizi että satuttiinkin unohtamaan tulentekovehkeet pöydälle! Harmin paikka! Donnerwetter! Verdammt noch mal! Smoking kills!
ellauri221.html on line 427: resdefault.jpg" width="80%"/>
ellauri222.html on line 34:
Les Aventures de Saul Bellow
Finnin puristelua
ellauri222.html on line 35: res_d_Augie_March.jpg" width="100%" />
ellauri222.html on line 39: ...a man who was a towering intellectual (but short), a charismatic personality (but nasty) and Nobel Prize winner (anti communist) who searched in his writing for an answer (haha what did he find? EFK?) to the spiritual wilderness at the core of the human experience – but also (and above all) a petty man replete with human faults. Tää on tietysti Sale, jonka rusikointi jatkuu tässä Salen dickensiläistä pikareskiromaania lukiessa. Tämä albumi on jatkoa albumille 52, jossa Salea on jo alustavasti rökitetty.
ellauri222.html on line 76: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”
ellauri222.html on line 83: “I am an American, Chicago born” begins the famous first sentence of “The Adventures of Augie March.” The author of that sentence was actually an illegal immigrant, Canada born, and the words were written in Paris. Bellow’s father, Abraham Belo, was born in a shtetl inside the Pale of Settlement. He began his career in St. Petersburg as a produce broker, specializing in Egyptian onions and Spanish fruit. The family seems to have been quite well off. Abraham had used a forged document to work in St. Petersburg, and, when this was discovered, he was arrested and convicted. He may have gone to prison. But he managed to escape and, in 1913, to get his family to Canada.
ellauri222.html on line 87: Abraham spent the rest of his life in Chicago, and he ended up running a retail coal business. But he never really learned English—Yiddish was the language at home—and he never became a citizen. He had no passport and no driver’s license (which didn’t prevent him from driving). Saul did not become an American citizen until 1943.
ellauri222.html on line 97: “In college I behaved as though my career was to be a writer, and that guided me,” Bellow later said. There was also the fact that his principal interest was literature, and, until after the war, Jews were rarely hired by English departments. “You weren’t born to it” is the way the chairman of the department at Northwestern clarified the matter when Bellow inquired about graduate school. Leader thinks that this encounter “produced a lifelong antipathy, mild but real, to English departments.” It’s true that there was antipathy. But Bellow would have been interested in a university career only as a means to support his writing. Fiction was his calling. “He was focused, he was dedicated to becoming what he was, from the beginning,” David Peltz, Bellow’s oldest friend, told Leader. “I mean, he never veered.”
ellauri222.html on line 99: Bellow published his first short story in 1941. It came out in Partisan Review—marking the start of a relationship that was key to establishing Bellow’s reputation as the intellectuals’ chosen novelist. Bellow visited New York frequently, and lived there at various points, but he was never comfortable in the city. “I congratulated myself with being able to deal with New York,” he told Philip Roth near the end of his life, “but I never won any of my struggles there, and I never responded with full human warmth to anything that happened there.”
ellauri222.html on line 107: This notion that Bellow’s achievement as a novelist was redemptive of the form was a consistent theme in the reviews up through “Herzog.” So was the notion that his protagonists were representatives of the modern condition. After “Herzog,” those reactions largely disappeared. People stopped fretting about the death of the novel, and Bellow’s protagonists started being treated as what they always were, oddballs and cranks. But the critical reception of Bellow’s books in the first half of his career funded his reputation. It cashed out, ultimately, in the Nobel Prize. Nobels are awarded to writers who are judged to have universalized the marginal.
ellauri222.html on line 123: That’s only an aside, and there are hundreds of them. Jack Kerouac is not the first or even the tenth writer you would normally put in a sentence with Saul Bellow, but “The Adventures of Augie March” is a lot like “On the Road,” a book written at the same time. Stylistically, they both stretch syntax to make the perspective zoom from ground level to fifty thousand feet and back again. Augie is walking with a character called Grandma Lausch into an old-age home:
ellauri222.html on line 129: Bellow must have guessed that “Augie March” would distress some of his admirers. It did. He showed a hundred pages of the manuscript to Lionel Trilling. “It’s very curious, it’s very interesting,” Trilling told him, “but somehow it’s wrong.” When the book came out, Trilling wrote a positive notice in the newsletter of the book club he directed but registered concern about a dangerous notion he detected in the novel, the notion that one could have a meaningful life independent of one’s social function. Bellow wrote to Trilling to say (disingenuously) that he had written the novel without much of a moral purpose in mind. Trilling wrote back. “You mustn’t ignore the doctrinal intention of your book,” he said.
ellauri222.html on line 137: Saul and Sasha got married in 1956, after Bellow had obtained a Nevada divorce. Sasha accepted the domestic role that Bellow insisted on without demur. She says that when they had a son, Adam, Bellow told her that the baby was her responsibility—he was too old to raise another kid. In 1958, Bellow was offered a one-year position at the University of Minnesota. He insisted that Ludwig receive an appointment as well; the university obliged, and the families moved to Minneapolis together.
ellauri222.html on line 141: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney.
ellauri222.html on line 145: I have just given you the back story and the dramatis personae of “Herzog.” “Herzog” is a novel about a forty-seven-year-old man having a nervous breakdown after learning that his much younger wife, who has left him abruptly, had been cheating on him with his closest friend. The man seeks succor in the arms of a loving, patient, and understanding woman. There is at least one respect in which the novel is not based on real life: Bellow didn’t have a nervous breakdown. He wrote “Herzog” instead.
ellauri222.html on line 155: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.
ellauri222.html on line 157: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.”
ellauri222.html on line 159: And it got even better. Jack Ludwig reviewed the novel. He informed readers of Holiday that “the book is a major breakthrough.” By no means should it be read as autobiography—“as if an artist with Bellow’s enormous gifts were simply playing at second-guessing reality, settling scores.” No, in this book, Ludwig wrote, “Bellow is after something greater.” The greater something turns out to be “man’s contradiction, his absurdity, his alienation,” and so on. It was pretty chutzpadik, as even Bellow had to admit. But by then he was laughing all the way to the bank.
ellauri222.html on line 177: But “Ravelstein” is a revenge novel, too. It’s not really about Ravelstein/Bloom. It’s about the narrator, a writer named Chick, who has been treated cruelly by his wife, Vela, a beautiful and brilliant physicist—a wicked caricature of Bellow’s fourth wife, the mathematician Alexandra Ionescu Tulcea. There are also a couple of drive-by take-downs along the way—of Mircea Eliade, a historian of religion at Chicago rumored to have been involved in the fascist Romanian Iron Guard, and of the owner of a restaurant on St. Martin, in the Caribbean, where Bellow contracted a case of food poisoning that nearly killed him. He brings them into the story just to skewer them.
ellauri222.html on line 181: But there is usually one fully imagined character in Bellow’s books, one character whose impulses the author understands and sympathizes with, whose sufferings elicit his compassion, and whose virtues and defects, egotism and self-doubt, honorable intentions and less than honorable expediencies are examined with surgical precision and unflinching honesty. That character is the protagonist—Augie, Herzog, Chick, even Tommy Wilhelm, in “Seize the Day,” who tries to leverage his pain to win respect. Their real-life counterpart is, of course, Saul Bellow, whose greatest subject was himself.
ellauri222.html on line 205: Adam Bellow is executive editor at Bombardier Books, a politically conservative imprint at Post Hill Press. He previously founded and led the conservative imprints All Points Books at St Martin's Press and Broadside Books at HarperCollins, served as executive editor-at-large at Doubleday, and as editorial director at Free Press, publishing several controversial conservative books such as Illiberal Education, The Real Anita Hill, The Bell Curve, and Clinton Cash.
ellauri222.html on line 221: Bellow was born Solomon Bellow in Lachine, Quebec, in 1915, two years after his parents had arrived there from St Petersburg. When he was nine, the family moved to the Humboldt Park neighbourhood of Chicago. His mother, Liza, died when Saul was 17, but not before she had passed on to him her love of the Jewish Bible (he learned Hebrew at four). His first serious critical success was The Adventures of Augie March (1953), but it was not until his 1964 novel, Herzog, became a bestseller that he earned any real money. His elder brothers, both businessmen, were by this time making serious cash, and regarded him, he once said, as "some schmuck with a pen". Mary Cheever, the wife of John Cheever, believed the two got on so well because "they were both women-haters". He has nothing good to say about feminism. Bellow has a go at Hannah Arendt and Mary McCarthy (the one is "rash", the other "stupid"). In 1994, however, he ate a poisonous fish in the Caribbean, and fell into a coma that lasted five weeks. He dreaded a loss of virility.
ellauri222.html on line 233: But that's not the outstanding defect of IMAC. Your reader, out of respect for your powers, is more than willing to go along with you. He will not, as I was not, be able to go along with your Ira, probably the least attractive of all your characters. I assume that you can no more bear Ira than the reader can. But you stand loyally by this cast-iron klutz – a big strong stupid man who attracts you for reasons invisible to me.
ellauri222.html on line 243: One of your persistent themes is the purgation one can obtain only through rage. The forces of aggression are liberating, etc. And I can see that as a legitimate point of view. OK if your characters are titans. But Eve is simply a pitiful woman and Sylphid is a pampered, wicked fat girl with a bison hump. These are not titans.
ellauri222.html on line 252: Saatanan muoviin käärityt asehurrit. Saatanan kiven alta kaivetut karhuryhmän siirat. Delta ja tango asemissa ampumassa lapsia. "Järningsmannen" on pieni neuvoton tyttö, jonka siirat lasauttavat täyteen reikiä kiikaritähtäinpyssyillään, onnexi ovat sevverran tunareita että reijät ovat harmittomia. Svedupellepoliisit luovat taas yhtä luotaantyöntävän vaikutelman kuin håånoa enkkua puhuvassa nuoressa Wallenbergissä. Ainoa hyvä ruozalainen skoude on ollut se autistinen ämmä Sillassa ja tää norjalainen kaveri Sandhamnissa. Koska ne eivät ole mellansvenskar.
ellauri222.html on line 323: The Spanish word for eagle, as Augie learns, is águila, and the similarity between that word and Augie’s name invites a comparison between the eagle and the man. Both the eagle and Augie are adopted and trained by others for schemes they barely understand. And both the eagle and Augie prove to be sensitive creatures, not quite vicious enough to succeed in a Machiavellian world. The episode with the eagle can be read as a metaphor for one of the main themes of the book: nature as destiny. Ultimately, neither the eagle nor Augie does what others expect them to do, but follow their own nature. No tästähän me ollaan jo puhuttu.
ellauri222.html on line 325: The foremost theme in The Adventures of Augie March is the search for identity. Unsure of what he wants from life, Augie is pulled along into the schemes of friends and strangers, trying on different identities and learning about the world through jobs ranging from union organizer to eagle trainer to book thief. His path seems random, but as Augie notes, quoting the Greek philosopher Heraclitus, “a man’s character is his fate.” As Augie goes through life, knocking on various doors, these doors of fate open up for him as if by random, but the knocks are unquestionably his own. In the end of the novel, Augie defines his identity as a “Columbus of those near-at-hand,” whose purpose in life is to knock some eggs. Augie notes that “various jobs” are the Rosetta stone, or key, to his entire life. Americans define themselves by their work (having no roots, family or land to stick to), and Augie is a sort of vagabond, trying on different identities as he goes along. Unwilling to limit himself by specializing in any one area, Augie drifts from job to job. He becomes a handbill-distributor, a paperboy, a Woolworth’s stocker, a newsstand clerk, a trinket-seller, a Christmas helper at a department store, a flower delivery boy, a butler, a clerk at fine department stores, a paint salesman, a dog groomer, a book thief, a coal yard worker, a housing inspector, a union organizer, an eagle-trainer, a gambler, a literary researcher, a business machine salesman, a merchant marine, and ultimately an importer-exporter working in wartime Europe. Augie’s job changing is emblematic of the social mobility that is so quintessentially American. Augie is the American Everyman, continually reinventing himself, like Donald Duck. Olemme kaikki oman onnemme Akuja, joopa joo. Yrmf, olet tainnut mainita. You are telling me!
ellauri222.html on line 327: Grandma Lausch tells Augie, “The more you love people the more they’ll mix you up. A child loves, a person respects. Respect is better than love.” Which is really better, respect or love? The two brothers, Augie and Simon, are on opposite sides of this argument. Augie identifies himself on the side of love. An idealist with a soft heart, he is almost comically susceptible to falling in love, and openly shows his sympathy, even toward the small lizards that are killed by the eagle Caligula. Augie’s vision for an orphan home and academy is driven by his motivation to share love. Simon, on the other hand, prefers respect. He marries Charlotte and stays with her because he admires her business sense, not because he feels romantic love for her. He doesn’t care whether the men at the club love him. In fact, he knows they hate him. But this doesn’t matter to him as long as he is respected. Ultimately, Simon is richer and more successful, but Augie seems happier. What's love got to do with it. What a reptile.
ellauri222.html on line 337:
Adventures of Augie March: Character Profiles
ellauri222.html on line 345: Basteshaw is a biophysicist who works as ship’s carpenter on the McManus, the ship Augie is assigned to while in the Merchant Marines during World War II. After their ship is sunk by torpedoes, Augie and Basteshaw are the only survivors and end up on the same lifeboat. Augie gradually realizes that Basteshaw is an insane genius. Convinced that he has the power to create life from protoplasm, he tries to convince Augie to go with him to the Canary Islands and be his research assistant. In reality, their lifeboat is nowhere near the Canary Islands. Basteshaw ties Augie up to stop him from signaling a ship that might rescue them. Finally Augie gets free, ties up Basteshaw, and manages to signal a British tanker to rescue them.
ellauri222.html on line 373: Caligula is the bald eagle adopted by Thea and Augie. Thea wants to train him to catch large iguanas, but the eagle is not aggressive enough.
ellauri222.html on line 377: Stella Chesney is a beautiful aspiring actress—her name means “star” in Latin—whom Augie meets in Mexico. He helps her escape her boyfriend, Oliver, and much later meets her again in New York and marries her. Augie learns that Stella has lied to him about many things, but he continues to love her despite her faults. They move to Paris so that she can pursue her film career.
ellauri222.html on line 389: Dingbat is the half brother of William Einhorn. He dresses like a gangster and is taken up with gang events and crime, although not a criminal himself. He spends much of his time hanging around the family’s poolroom, Einhorn Billiards. He also tries work as a fight promoter, but is not successful.
ellauri222.html on line 405: The Commissioner is Einhorn’s elderly father. An important and respected man, he is a real-estate broker who owns and controls many properties in the city. Married multiple times, he is an affable womanizer.
ellauri222.html on line 409: Esther is the younger of the two Fenchel sisters, beautiful heiresses whom Augie meets at a resort hotel with Mrs. Renling. When she refuses to go out with him, Augie faints. Esther’s more passionate older sister, Thea, falls in love with Augie.
ellauri222.html on line 413: Thea, the elder of the two Fenchel sisters, is a glorious-looking girl with kinky black hair and a passionate spirit. She falls in love with Augie at a mineral spring resort, but Augie is in love with her sister, Esther. Thea later comes to find Augie in Chicago, and the two move to Mexico together. Thea, whose name is Greek for “goddess,” is an eccentric woman with wild ideas; she wants to hunt with an eagle and catch poisonous snakes. In the end she finds Augie too ordinary for her. After they part ways, she marries an Air Force captain.
ellauri222.html on line 417: Old Fenchel is the fat, black-eyed uncle of Thea and Esther. He is in the mineral water business and the girls are his heiresses. His wife is sickly, timid, and silent.
ellauri222.html on line 421: An employee of the Einhorns, the pretty and promiscuous Lollie is also William Einhorn’s mistress for a time. She leaves the family’s employ after the stock market crash and ends up being killed by a boyfriend.
ellauri222.html on line 425: Cissy Flexner is Simon’s fiancée. She is beautiful and tall, with an impressive figure, but dumb and conceited. Her father, Joe Flexner, is a dry-goods shopkeeper who also lost everything in the crash. Cissy marries Five Properties instead of Simon.
ellauri222.html on line 429: Hooker Frazer is Mimi’s lover and the father of her unborn child. When Augie first meets him, Frazer is a graduate assistant in political science, a Communist intellectual. Later, he is in Mexico working as a secretary for the exiled Leon Trotsky, and in China working as an intelligence agent. Finally, Augie meets him in Paris, where he is working for the World Educational Fund. Augie greatly admires Frazer’s prodigious intellect.
ellauri222.html on line 445: Old Granum works as an assistant to the the undertaker, Kinsman, and is present at the Commissioner’s deathbed.
ellauri222.html on line 453: Jacqueline is the ugly but proud housemaid who works for Stella and Augie in Paris. When she declares to him that it is her dream to go to Mexico, Augie breaks out laughing. He finds it both ridiculous and wonderful that such a used-up, ugly-looking girl has such an indomitable spirit.
ellauri222.html on line 469: Eleanor Klein is the one unmarried daughter of the Kleins; she is too fat to get a husband and is kind to Augie. She goes to Mexico during the Depression to stay with a cousin who makes leather jackets. She hopes to marry him, but is disappointed.
ellauri222.html on line 489: Kotzie Kreindl is the Kreindls’ son, who becomes a dentist. His father thinks it strange that he doesn’t take an interest in girls.
ellauri222.html on line 493: Agnes Kuttner is a friend of Stella’s in New York and the mistress of Mintouchian, Agnes is kept in a grand, luxurious style. Yet, she is still so ruthless in her pursuit of money that she fakes a mugging in Central Park, choking herself unconscious, so that she can collect insurance money.
ellauri222.html on line 513: Charlotte Magnus is Simon’s wife and heiress to a coal fortune. Simon marries her for the money, but grows to respect Charlotte, as she is a practical woman with a good head for business. She is also emotionally strong. When she learns of Simon’s infidelity, she deals with it swiftly and decisively. Charlotte is unable to have children.
ellauri222.html on line 521: Augie, the hero of the novel, is a Jewish-American boy coming of age in Depression-era Chicago. Since their father abandoned the family, Augie and his two brothers are raised by their slow-witted mother and surrogate “Grandma” Lausch. Augie, good-looking with “tall hair” and green-gray eyes, is a soft-hearted young man whose sympathy for others often gets him into trouble. He holds a variety of jobs throughout his life and learns from different people he encounters. People tend to “adopt” Augie and try to groom him into the person they want him to be, but he really wants to become his own person. The name Augie is short for “August,” which means “Great.” Augie has a desire for greatness, but he has no idea of how to do it, thinking it beyond his ability to “breathe the pointy, star-furnished air at its highest difficulty.” He goes along through life repeating the same mistakes. In the end, Augie realizes that his life has been a voyage of discovery. Whether or not he has been a success, he doesn’t know, but he will continue with unquenchable optimism and hope, “forever rising up.”
ellauri222.html on line 533: Simon is Augie’s older brother. Tall, good-looking, and blond, Simon has a self-assurance and sense of direction that Augie does not. He thinks Augie is too soft-hearted. After being jilted by his girlfriend Cissy Flexner, Simon marries the coal heiress Charlotte Magnus and becomes rich through multiple business ventures. Simon is very successful, but not content. Although he respects Charlotte for her business sense, his marriage lacks romantic love. His mistress, Renée, uses him for his money. Augie pities him because he cannot have children.
ellauri222.html on line 537: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife.
ellauri222.html on line 565: Kayo Obermark is Mimi and Augie’s neighbor in the student boarding house. Kayo, an unkempt university student, is melancholy and brilliant. He shares with Augie his philosophy that “everyone has bitterness in his chosen thing.”
ellauri222.html on line 569: Oliver is Stella’s boyfriend in Mexico. A vain, jealous man, he keeps tight control of Stella. He is arrested for tax evasion.
ellauri222.html on line 589: Renée is the young, beautiful, blond mistress of Simon. Simon spends his days with Renée, but goes home each night to Charlotte. Renée becomes angry and jealous because Simon never intends to leave his wife. When Charlotte finds out about the affair and demands a stop to it, Renée attempts suicide by swallowing pills (apparently an attention-getting gesture), and claims (falsely) that she is pregnant with Simon’s baby. She causes a scandal, opening a lawsuit against Simon. Charlotte and Simon have to go to court to fend her off.
ellauri222.html on line 597: A miserly millionaire with a stuttering problem, Robey is working on a book he calls The Needle’s Eye, an investigation into the nature and source of happiness. He hires Augie as a research assistant. As Augie listens to Robey discuss his book idea, he finds that the man makes sense only part of the time. He realizes that Robey is a “crank” who only wants someone to be an ear for his half-baked ideas.
ellauri222.html on line 609: Molly Simms is a mulatto woman of about thirty-five, whom Simon hires to do their mother’s housework. Simon later sleeps with Molly and then fires her.
ellauri222.html on line 617: Mildred Stark is a crippled girl who goes to work for Einhorn after the stock-market crash and becomes his mistress. She is aged about thirty and heavy, but Einhorn is flattered that she is in love with him. Mildred dislikes Augie.
ellauri222.html on line 621: Willa Steiner is a waitress whom Augie briefly dates while living with the Renlings. Mrs. Renling does not approve, thinking Augie can do much better.
ellauri222.html on line 625: Stoney and Wolfy are fellow travelers hitching free rides on the trains, whom Augie meets while traveling back to Chicago after Joe Gorman’s arrest. The police arrest all three thinking they are a gang of car thieves. Stoney is a young man on his way to veterinary school; Wolfy has a criminal record.
ellauri222.html on line 629: Owner of the Star Theatre, Sylvester hires young Augie to work for him by handing out bills. He later loses the theater and becomes an active member of the Communist party. Augie meets up with Sylvester in Mexico where he is working as a bodyguard for the exiled Leon Trotsky. Sylvester also comes to Augie’s wedding in New York.
ellauri222.html on line 653: Mimi Villars is a beautiful, tough-talking blonde from Los Angeles who lives next door to Augie in the student boarding house and becomes a close friend of Augie. Mimi has bohemian ideas and aspires to marry an intellectual. When she becomes pregnant with an unwanted child by her boyfriend Frazer, Augie takes her to an abortionist. Mimi later falls in love with Arthur Einhorn. Mimi’s name recalls the tragic heroine of the Puccini opera La Bohème.
ellauri222.html on line 705: Before discussing some of the minor characters in this story, it should be borne in mind that each of them can be analyzed in connection with Candide who may accept or reject their beliefs or principles. Among such supplementary characters, we can single out Lord Pococurante. To a certain degree, even his name is symbolic; the word “pococurante” is of Italian origin and it can be translated into English as indifferent. He perfectly corresponds to his name. At the very beginning of the fifteenth chapter, Voltaire makes the reader feel that Lord Pococurante is tired of everything. He says, “I make them lie with me sometimes, for I am very tired of the ladies of the town, of their coquetries, of their jealousies, of their quarrels, of their humors, of their pettinesses, of their pride, of their follies” (Voltaire, 70)
ellauri222.html on line 707: Certainly, some of the previously mentioned can be very tiresome, but this character assumes such an attitude towards everything. The lord can be characterized by perfectionism; he demands excellence from everyone and everything surrounding him. Overall, perfectionism is a positive quality because it stimulates a person to improve oneself but in his case, it becomes grotesque, because Lord Pococurante rejects everything that allegedly does not meet his standards.
ellauri222.html on line 709: His literary tastes are also very interesting. Lord Pococurante is quite able to criticize Homer, Horace, and Cicero; there is nothing, which may seem flawless. His ability to find defects in everything prevents him from taking pleasure in literature, philosophy, and painting. It is obvious that the author is ironic about him, it can be deduced from Candides remark “But is there not a pleasure in criticizing everything, in pointing out faults where others see nothing but beauties’ (Voltaire, 73). The main problem is that such a world outlook is a personal tragedy, and such an attitude may eventually result in suicide.
ellauri222.html on line 723: Saul Bellow is widely recognized as America's preeminent living novelist. His fiction, which is as intellectually demanding as it is imaginatively appealing, steadfastly affirms the value of the human soul while simultaneously recognizing the claims of community and the demoralizing inauthenticity of daily life. Refusing to give in to the pessimism and despair that threaten to overwhelm American experience, Bellow offers a persistently optimistic, though often tentative and ambiguous, alternative to postmodern alienation. In their struggle to understand their past and reorder their present, his protagonists chart a course of possibility for all who would live meaningfully in urban American society and make loads of money.
ellauri222.html on line 725: Bellow's first two novels, Dangling Man and The Victim, are brief and disciplined works, darker in mood and less intellectually complex than the later fiction but featuring protagonists who anticipate later Bellovian heroes both in their introspection and in their resistance to urban apathy. In Paris, Saul realized he need not copycat Flaubert and that instead he could write as he spoke. The result was Augie.
ellauri222.html on line 727: The first novel to display Bellow's characteristic expansiveness and optimism, The Adventures of Augie March presents a dazzling panorama of comically eccentric characters in a picaresque tale narrated by the irrepressible title character, who defends human possibility by embracing the hope that "There may gods turn up anywhere." Subsequent novels vary in tone from the intensity of Seize the Day to the exuberance of Henderson the Rain King to the ironic ambiguity of Herzog, but all explore the nature of human male freedom and the tensions between the individual's need for self and the needs of society. Augie March, Tommy Wilhelm, Eugene Henderson, and Moses Herzog all yearn to please themselves by finding the beauty in life. By creating these highly individualistic characters and the milieu in which they move, Bellow reveals the flashes of the extraordinary in the ordinary that make such fun possible and rejects the attitude that everyday life must be trivial and ignoble. It is like that just for the losers.
ellauri222.html on line 729: This grooming of the self paradoxically requires looking out for number 1. Nowhere is this fact more vividly portrayed than in Henderson the Rain King. Driven in the beginning by a relentless inner voice that repeats, "I want! I want!," Henderson's egoistic absorption in his material success ironically alienates him from himself. Hitching his family to seek fundamental truths in the wilderness of Africa, he discovers the arse loving relationship that men need with nature and with each other and symbolically surrenders his self by accepting responsibility for a lion cub and an orphan child.
ellauri222.html on line 733: In their quest to find the beaver that gives meaning to life, Bellow's protagonists must also come to terms with death. The message Bellow conveys in almost all of his novels is that one must fear death to know the meaning of life and what it means to be human. Henderson overcomes his fear of death when he is buried and symbolically resurrected in the African king Dahfu's experiment. Similarly, in Seize the Day, Tommy Wilhelm confronts death in a symbolic drowning. Charlie Citrine in Humboldt's Gift echoes Whitman in viewing death as the essential question, pointing out that it is only through death that Sauls can complete the cycle of life by liberating self from the body. Bellow's meditations on death darken in Mr. Sammler's Planet and The Dean's December. While the title character in Mr. Sammler's Planet eagerly awaits the death of the person he most values in the world, Bellow contemplates the approaching death of Western culture at the hands of those who have abandoned humanistic values. The Dean's December presents an apocalyptic vision of urban decay in a Chicago totally lacking the comic touches that soften Charlie Citrone's portrait of this same city as a "moronic inferno" in Humboldt's Gift. An uncharacteristically bleak yarn from he old standup comic. With More Die of Heartbreak and the recent novellas, however, Bellow returns to his more characteristic blend of pathos and farce in contemplating the relationship between life and death. In the recent Ravelstein, Bellow once again charts this essential confrontation when Saul recounts not only his best friend's death from AIDS but also his own near-death experience from food poisoning. Through this foreground, in a fictionalized memoir to his own gay friend Allan Bloom, Bellow reveals the resilient love and tenderness that offer the modern world its saving grace.
ellauri222.html on line 739: Some common synonyms of gay are animated, lively, sprightly, and vivacious. While all these words mean "keenly alive and spirited," gay stresses complete freedom from care and overflowing spirits. the gay spirit of Paris in the 1920s. Bellow and his gay chummies in Chicago.
ellauri222.html on line 759: In all of Bellow's works, an appreciation of the cultural context in which his protagonists struggle is essential to understanding these characters and their search for renewal. Bellow's vision centers almost exclusively on Jewish male experience in contemporary urban America. Proud of their heritage, his heroes are usually second-generation Jewish immigrants who seek to discover how they can live meaningfully in their American present while honoring their skinless knobs. Much of their ability to maintain their belief in humanity despite their knowledge of the world can be attributed to the affirmative nature of the Jewish culture. Bellovian heroes live in a WASP society in which they are only partially assimilated. However, as Jews have done historically, they maintain their concern for morality and community despite their cultural displacement.
ellauri222.html on line 761: Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community.
ellauri222.html on line 763: Except for Clara Velde in A Theft, the protagonists in Bellow's novels and novellas are all male. The Bellovian hero typically seeks erotic pleasure, emotional security, and egoistic confirmation from the women in his life. In marriage, his relationships with women are conflicted, and he often retreats from his role as husband to a sensuous but selfish and demanding wife who paradoxically represents both his yearning for freewheeling sex happiness and society's pressure to relinquish the freedom so essential to his self-realization. Like his male characters who all are Saul lookalikes, Bellow's females are often interchangeable and serve roles of little dramatic import. However, although the author has come under increasing criticism for his superficial treatment of women, his depiction of women and male-female relationships serves to reinforce the psychological crisis that each male protagonist must negotiate to empty their scrotums so as to achieve peace and fulfillment.
ellauri222.html on line 783: Key transcendentalism beliefs were that humans are inherently good but can be corrupted by society and institutions, insight and experience are more important than logic, spirituality should come from the self, not organized religion, and nature is beautiful and should be respected.
ellauri222.html on line 785: An intensely intellectual writer who peppers his novels with allusions, Bellow draws on many cultural traditions in his analysis of both the sources of American experience and its present manifestations. His fiction fully documents the decline of Western civilization without conceding its obvious demise, and the ambiguity and tenuousness of even his most positive endings balance sadness and comic skepticism with the steadfast faith that he the artist can effect coherence and order, or failing that a lot of cash, out of the chaos of modern experience. His tip for success: kusettakaa minkä jaxatte! For his achievement in confronting the modern existential dilemma with compassion and humor, Bellow's place in twentieth-century American literary history seems assured by drooling groupies like myself.
ellauri222.html on line 803: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’.
ellauri222.html on line 854: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis.
ellauri222.html on line 900: Pudottuaan parlamentista Clemenceau keskittyi journalismiin ja saavutti aseman arvostettuna ulkopolitiikan asiantuntijana kuten Carl Bildt ja Alex Stubb. Suuren sodan aikana entinen vasuristi käänsi kelkkansa ja muuttui oikislaisexi. Clemenceaun ajama kyyninen valtapolitiikka edusti rauhankonferenssissa vastavoimaa Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin edustamalle pehmyröinnille. Myös Britannian pääministeri David Lloyd George piti Clemenceaun linjaa epäviisaana, koska Saksan liian ankara kohtelu voisi nostattaa siellä naziliikehdintää. Clemenceau "hyväksyi kompromissina" Saarinmaan erottamisen Saksasta 15 vuodeksi, Reininmaan miehityksen 15 vuodeksi ja sen pysyvän demilitarisoinnin sekä suurten sotakorvausten määräämisen Saksan maksettaviksi, mutta hän piti Versailles’n rauhansopimuksen lopullista sisältöä sittenkin liian pehmeänä Saksalle. Ihan vittuiluxi hän vaati, että Saksan valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus samassa Versailles’n palatsin peilisalissa, jossa Saksan keisarikunta oli julistettu perustetuksi vuonna 1871. Anarkisti Émile Cottin yritti salamurhata Clemenceaun ampumalla rauhankonferenssin aikana 19. helmikuuta 1919. Harmi ettei osunut. Carramba! Viele vehen vasemmalle!
ellauri222.html on line 929: For n≤4 and any bounded smooth domain Ω⊂ℝ n , we establish the existence of a global weak solution for the Landau-Lifshitz equation on Ω with respect to smooth initial-boundary data, which is smooth off a closed set with locally finite n-dimensional parabolic Hausdorff measure. The approach is based on the Ginzburg-Landau approximation, a time slice energy monotonicity inequality, and an energy decay estimate under the smallness of renormalized Ginzburg-Landau energies.
ellauri222.html on line 962: Ellsworth Huntington, (born Sept. 16, 1876, Galesburg, Ill., U.S.—died Oct. 17, 1947, New Haven, Conn.), U.S. geographer who explored the influence of climate on civilization. Ellsworth Huntington (September 16, 1876 – October 17, 1947) was a professor of geography at Yale University during the early 20th century, known for his studies on environmental determinism/climatic determinism, economic growth, economic geography, and scientific racism. He served as President of the Ecological Society of America in 1917, the Association of American Geographers in 1923 and President of the Board of Directors of the American Eugenics Society from 1934 to 1938.
ellauri222.html on line 969: Ellsworth Huntington travelled continental Europe in hopes of better understanding the connection between climate and state success, publishing his findings in The Pulse of Asia, and further elaborating in Civilization and Climate. Like the political geographers, a crucial component of his work was the belief that the climate of North-western Europe was ideal, with areas further north being too cold, and areas further south being too hot, resulting in lazy, laid-back populations. These ideas have powerful connections to colonialism, and may have played a role in the creation of the 'other' and the literature that many used to justify taking advantage of less advanced nations. Who needs Proust or Tolstoy when it suffices to reach up to get a banana.
ellauri222.html on line 997: resizer/IAOIvW_F7MSsLi3mowgopRo4Bh4=/1280x0/smart/advancelocal-adapter-image-uploads.s3.amazonaws.com/image.nj.com/home/njo-media/width2048/img/centraljersey_impact/photo/16950177-large.jpeg" width="20%" />
ellauri222.html on line 1001: On July 29, 1994, Timmendequas lured Megan into his home, hit her head against his dresser, slapped her hard enough to draw blood, raped her, and strangled her with a belt. During the attack, Megan was able to bite Timmendequas’ hand hard enough to leave teeth impressions which later helped convict him. He disposed of her body in a nearby park and confessed to the murder the next day. He was found guilty of kidnapping, aggravated sexual assault, and murder and sentenced to death. Timmendequas’ sentence was commuted to life in 2007 when New Jersey abolished the death penalty.
ellauri222.html on line 1002: Megan’s parents lobbied for a new law, stating that, had they known a convicted sex offender had been living in their neighborhood, they would have been better prepared to protect her. The law, dubbed Megan’s Law, requires public access to the names and locations of those convicted of any sexual offense.
ellauri222.html on line 1006: Henry admired Timmendiquas. He respected the Wyandots. He could not blame the Indian who fought for his hunting grounds, but, with all the strength of his strong nature, he despised and hated every renegade. Girty knew that the great White Lightning did not like him, and he knew why. Timmendiquas believed that a man should be loyal to his own race, and in his heart he must regard the renegade as what he was—a traitor. "The youth called the Ware fights for his own people," said Timmendiquas gravely.
ellauri222.html on line 1013: "The Dove runs well," murmured Timmendiquas in English. Timmendiquas, with Henry at his side, was among the first to give approval, but the crestfallen renegades remained in their little group at the edge of the field. Hei täähän on amerikkalaista jalkapalloa!
ellauri222.html on line 1019: "But a new enemy has come, and, like the buffalo on the far western plains, his numbers are past counting. When one is slain five grow in his place. When Manitou made the white man he planted in his soul the wish to possess all the earth, and he strives night and day to achieve his wish. While he lives he does not turn back, and dead, his bones claim the ground in which they lie. He may be afraid of the forest and the warrior. The growl of the bear and the scream of the panther may make him tremble, but, trembling, he yet comes."
ellauri222.html on line 1020: The white man," he resumed, "respects no land but his own. If it does not belong to himself he thinks that it belongs to nobody, and that Manitou merely keeps it in waiting for him. He is here now with his women and children in the land that we and our fathers have owned since the beginning of time. Many of the white men have fallen beneath our bullets and tomahawks. We have burned their new houses and uprooted their corn, but they are more than they were last year, and next year they will be more than they are now."
ellauri222.html on line 1021: They will be more next year than they are now," resumed Timmendiquas, "if we do not drive them back. Our best hunting grounds are there beyond the Beautiful River, in the land that we call Kain-tuck-ee, and it is there that the smoke from their cabins lies like a threat across the sky. It is there that they continually come in their wagons across the mountains or in the boats down the river."
ellauri222.html on line 1024: "But a true warrior," he said, "never yields. Manitou does not love the coward. He has given the world, its rivers, its lakes, its forests, and its game, to the brave man. Warriors of the allied tribes, are you ready to yield Kain-tuck-ee, over which your fathers have hunted from the beginning of time, to the white man who has just come?"
ellauri222.html on line 1031: A sudden light glowed in the eyes of the young chief. There was something akin in the souls of these two, and perhaps Timmendiquas alone knew it. He raised one hand, gave a one-finger salute in the white man´s fashion, and said four words. "I shall not forget." So who cares, some corpses more or less, noblemen's tit for tat takes right of way.
ellauri222.html on line 1033: Then he was gone in the forest, and Henry went back to the battle field, where the firing had now wholly ceased. The white victory was complete. Many Indians had fallen. Their losses here and at the river had been so great that it would be long before they could be brought into action again. But the renegades had made good their escape. They did not find the body of a single one of them, and it was certain that they were living to do more mischief. Noble warriors don´t change sides, they stick to their own color scheme.
ellauri222.html on line 1077: Sale oli mamu sarjayrittäjä joka onnistui razastamaan julkisuuden aallonharjalla, osaamatta juuri mitään kunnolla. Juutalaiset on mamuja kaikkialla maailmassa, varsikin Palestiinassa, ja siitä ylpeitä. Nyt on Salen pikareski lusittu, Salen kääkättävä Cucaracha häipyy vaimeten takaoikealle.
ellauri222.html on line 1079:
ellauri222.html on line 1080: American presidents singing La Cucaracha ellauri223.html on line 52: Aurinkokaupunki esitetään dialogina Johanniittain ritarikunnan pikashakin suurmestarin (grand master, GM) ja genovalaisen merikapteenin (Capt. Haddock) välillä. Sen esikuvana on toiminut Platonin Valtio sekä Timaioksessa oleva Atlantiksen kuvaus. Teos kuvaa teokraattisen yhteiskunnan, jossa tavarat, naiset ja lapset ovat yhteisomistuksessa. (Se muuten luetellaan katolisen kirkon heresioiden luettelossa nimellä barallotit. The Barallots were a sect, deemed heretical, at Bologna in Italy, who had all things in common, even their wives and children. They gave so readily into all manner of sensual pleasures, that they were also termed JIT Compilers.) Teoksessa on selvästi vaikutteita Picatrixista, arabialaisesta maagisen kaupunkisuunnittelun oppaasta.
ellauri223.html on line 58: Although the community of wives is not instituted among the other inhabitants of their province, among them it is in use after this manner: All things are common with them, and their dispensation is by the authority of the magistrates. Arts and honors and pleasures are common, and are held in such a manner that no one can appropriate anything to himself. Hey Tommaso, hold your horses, the end of the line is over there!
ellauri223.html on line 64: There are occupations, mechanical and theoretical, common to both men and women, with this difference, that the occupations which require more hard work, and walking a long distance, are practised by men, such as ploughing, sowing, gathering the fruits, working at the threshing-floor, stock exchange, and perchance at the vintage. But it is customary to choose women for milking the cows and for making cheese. In like manner, they go to the gardens near to the outskirts of the city both for collecting the plants and for cultivating them. In fact, all sedentary and stationary pursuits are practised by the women, such as weaving, spinning, sewing, cutting the hair, shaving, dispensing medicines, selling arse, and making all kinds of garments. They are, however, excluded from working in wood and the manufacture of arms. If a woman is fit to paint, she is not prevented from doing so; nevertheless, music (song and dance) is given over to the women alone, because they please the more, and of a truth to pretty boys also. But the women have not the practise of the drum and the horn. Pretty boys take care of faggots.
ellauri223.html on line 66: Capt. Moreover, the race is managed for the good of the commonwealth, and not of private individuals, and the magistrates must be obeyed. They deny what we hold—viz., that it is natural to man to recognize his offspring and to educate them, and to use his wife and house and children as his own. For they say that children are bred for the preservation of the species and not for individual pleasure, as St. Thomas also asserts. Therefore the breeding of children has reference to the commonwealth, and not to individuals, except in so far as they are constituents of the commonwealth. And since individuals for the most part bring forth children wrongly and educate them wrongly, they consider that they remove destruction from the State, and therefore for this reason, with most sacred fear, they commit the education of the children, who, as it were, are the element of the republic, to the care of magistrates; for the safety of the community is not that of a few. And thus they distribute male and female breeders of the best natures according to philosophical rules. Plato thinks that this distribution ought to be made by lot, lest some incel men seeing that they are kept away from the beautiful women, should rise up with anger and hatred against the magistrates; and he thinks further that those who do not deserve cohabitation with the more beautiful women, should be deceived while the lots are drawn by the magistrates, so that at all times the women who are suitably second rate should fall to their lot, not those whom they desire. Stop the steal!
ellauri223.html on line 68: This shrewdness, however, is not necessary among the inhabitants of the City of the Sun. For with them deformity is unknown. When the women are exercised they get a clear complexion, and become strong of limb, tall and agile, and with them beauty consists in tallness and strength. Tanakka, punakka ja rivakka, täst mie piän! Therefore, if any woman dyes her face, so that it may become beautiful, or uses high-heeled boots so that she may appear tall, or garments with trains to cover her wooden shoes, she is condemned to capital punishment. But if the women should even desire them they have no facility for doing these things. For who indeed would give them this facility? Further, they assert that among us abuses of this kind arise from the leisure and sloth of women. By these means they lose their color and have pale complexions, and become feeble and small. For this reason they are without proper complexions, use high sandals, and become beautiful not from strength, but from slothful tenderness. And thus they ruin their own tempers and natures, and consequently those of their offspring. Furthermore, if at any time a man is taken captive with ardent love for a certain woman, the two are allowed to converse and joke together and to give one another garlands of flowers or leaves, and to make verses. But if the race is endangered, by no means is further union between them permitted. Her fanny must be locked in a love girdle, and his pecker lassoed and bound behind his butt. Moreover, the love born of eager desire is not known among them; only that born of friendship. LOL
ellauri223.html on line 72: But in the City of the Sun, while duty and work are distributed among all, it only falls to each one to work for about four hours every day. The remaining hours are spent in learning joyously, in debating, in reading, in reciting, in writing, in walking, in exercising the mind and body, and with play. They allow no game which is played while sitting or lying on top of one another, neither the single die nor dice, nor chess, nor others like these. But they play with the ball, with the sack, with the rod, with the hoop, with wrestling, with scratching matches at the stake. They say, moreover, that grinding poverty renders men worthless, cunning, sulky, thievish, insidious, vagabonds, liars, false witnesses, etc.; and that wealth makes them insolent, proud, ignorant, traitors, assumers of what they know not, deceivers, boasters, wanting in affection, slanderers, etc. But with them all the rich and poor together make up the community. They are rich because they want nothing, poor because they possess nothing. Hey is this communism or what?
ellauri223.html on line 80: They have an abundance of all things, since everyone likes to be industrious, their labors being slight and profitable. They are docile, and that one among them who is head of the rest in duties of this kind they call king. For they say that this is the proper name of the leaders, and it does not belong to ignorant persons. It is wonderful to see how men and women march together collectively, and always in obedience to the voice of the king. Nor do they regard him with loathing as we do, for they know that although he is greater than themselves, he is for all that their father and brother.
ellauri223.html on line 82: They injure nobody, and they do not put up with injury, and they never go to battle unless when provoked. They assert that the whole earth will in time come to live in accordance with their customs. Furthermore, they have artificial fires, battles on sea and land, and many strategic secrets. Therefore they are nearly always victorious. (Tää kuulostaa aika lailla jenkkipropagandalta.)
ellauri223.html on line 98: No one is killed or stoned unless by the hands of the people, the accuser and the witnesses beginning first. For they have no executioners and lictors, lest the State should sink into ruin. The choice of death is given to the rest of the people, who enclose the lifeless remains in little bags and burn them by the application of fire, while exhorters are present for the purpose of advising concerning a good death. Nevertheless, the whole nation laments and beseeches God that his anger may be appeased, being in grief that it should, as it were, have to cut off a rotten member of the State. Certain officers talk to and convince the accused man by means of arguments until he himself acquiesces in the sentence of death passed upon him, or else... But if a crime has been committed against the liberty of the republic, or against God, or against the supreme magistrates, there is immediate censure without pity. These motherfuckers are punished with death.
ellauri223.html on line 100: Anyways, the inhabitants of the City of the Sun do not fear death, because they all believe that the soul is immortal, and that when it has left the body it is associated with other spirits, wicked or good, according to the merits of this present life.
ellauri223.html on line 105: Each one takes the woman he loves most, and they dance for exercise with propriety and stateliness under the peristyles. The women wear their long hair all twisted together and collected into one knot on the crown of the head, but in rolling it they leave one curl. The men, however, have one curl only and the rest of their hair around the head is shaven off. Further, they wear a slight covering, and above this a round hat a little larger than the size of their head. In the fields they use caps, but at home each one wears a biretta, white, red, or another color according to his trade or occupation. Moreover, the magistrates use grander and more imposing-looking coverings for the head. Vizi että apinat rakastavat hattuja!
ellauri223.html on line 107: No chance is given for idolatry. The statues and pictures of the heroes, however, are there, and the splendid women set apart to become mothers often look at them, wetting their pants.
ellauri223.html on line 111: The priestly vestments are of a beauty and meaning like to those of Aaron. They resemble nature and they surpass Art. Samanlaiset nahkasorzit kuin Aatamilla, ja viikunanlehtiä Eevan erogeenisillä vyöhykkeillä.
ellauri223.html on line 117: Erittäinkin hyvä analogia! Mikäs heresia sanoikaan että paha on vain hyvän puutetta? Yrittämätöntä laitetaan. Se meni tässä ohi ihan hiljattain. Jaa eise ollutkaan kerettiläisyyttä, kerzen on siunannut virtahepo olohuoneessa, kz. seuraavaa paasausta. Tommason fiktiiviset porukat on samoilla linjoilla. No ei tässä sitten tämän enempää.
ellauri223.html on line 124: It is often associated with a version of the problem of evil: if some things in the world were to be admitted to be evil, this could be taken to reflect badly on the creator of the world, who would then be difficult to admit to be completely good. The merit of the doctrine in serving as a response to this version of the problem of evil is disputed.
ellauri223.html on line 129: For what is that which we call evil but the absence of good? In the bodies of animals, disease and wounds mean nothing but the absence of health; for when a cure is effected, that does not mean that the evils which were present—namely, the diseases and wounds—go away from the body and dwell elsewhere: they altogether cease to exist; for the wound or disease is not a substance, but a defect in the fleshly substance,—the flesh itself being a substance, and therefore something good, of which those evils—that is, privations of the good which we call health—are accidents. Just in the same way, what are called vices in the soul are nothing but privations of natural good. And when they are cured, they are not transferred elsewhere: when they cease to exist in the healthy soul, they cannot exist anywhere else.
ellauri223.html on line 153: New Atlantis is an incomplete utopian novel by Sir Francis Bacon, published posthumously in 1626. It appeared unheralded and tucked into the back of a longer work of natural history, Sylva sylvarum (forest of materials). In New Atlantis, Bacon portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge, expressing his aspirations and ideals for humankind. The novel depicts the creation of a utopian land where "generosity and enlightenment, dignity and splendour, piety and public spirit" are the commonly held qualities of the inhabitants of the mythical Bensalem. The plan and organisation of his ideal college, Salomon's House (or Shlomo's House), envisioned the modern research university in both applied and pure sciences.
ellauri223.html on line 159: Many aspects of the society and history of the island are described, such as the Christian religion – which is reported to have been born there as a copy of the Bible and a letter from the Apostle Saint Bartholomew arrived there miraculously, a few years after the Ascension of Jesus; a cultural feast in honour of the family institution, called "the Feast of the Family"; a college of sages, the Salomon's House, "the very eye of the kingdom", to which order "God of heaven and earth had vouchsafed the grace to know the works of Creation, and the secrets of them", as well as "to discern between divine miracles, works of nature, works of art, and other impostures and illusions of all sorts"; and a series of instruments, process and methods of scientific research that were employed in the island by the Salomon's House.
ellauri223.html on line 170: He portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge. The plan and organisation of his ideal college, "Shlomo's House", envisioned the modern research university in both applied and pure science. The end of their foundation is thus described: "The end of our foundation is the knowledge of causes, and secret motions of things; and the enlarging of the bounds of human empire, to the effecting of all things possible". Vitun nilkki, hemmetin teknofriikki humanisti.
ellauri223.html on line 182: Bacon stated that he had three goals: to uncover truth, to serve his country, and to serve his church. He sought to achieve these goals by seeking a prestigious post. Yet he failed to gain a position that he thought would lead him to success. He showed signs of sympathy to Puritanism, attending the sermons of the Puritan chaplain of Gray's Inn and accompanying his mother to the Temple Church to hear Walter Travers. In the Parliament of 1586, he openly urged execution for the Catholic Mary, Queen of Scots. He advocated for the union of England and Scotland, which made him a significant influence toward the consolidation of the United Kingdom; and he later would advocate for the integration of Ireland into the Union. Closer constitutional ties, he believed, would bring greater peace and strength to these countries. What a motherfucker.
ellauri223.html on line 184: About this time, he again approached his powerful uncle for help; this move was followed by his rapid progress at the bar. Despite his assignations, he was unable to gain the status and notoriety of others. In a plan to revive his position he unsuccessfully courted the wealthy young widow Lady Elizabeth Hatton. His courtship failed after she broke off their relationship upon accepting marriage to Sir Edward Coke, a further spark of enmity between the men. Things went better with Coke than with a BLT.
ellauri223.html on line 190: At the age of 45, Bacon married Alice Barnham, the 13-year-old daughter of a well-connected London alderman and MP. Bacon wrote two sonnets proclaiming his love for Alice. The first was written during his courtship and the second on his wedding day, 10 May 1606. When Bacon was appointed lord chancellor, "by special Warrant of the King", Lady Bacon was given precedence over all other Court ladies. Bacon's personal secretary and chaplain, William Rawley, wrote in his biography of Bacon that his marriage was one of "much conjugal love and respect", mentioning a robe of honour that he gave to Alice and which "she wore unto her dying day, being twenty years and more after his death".
ellauri223.html on line 192: However, an increasing number of reports circulated about friction in the marriage, with speculation that this may have been due to Alice's making do with less money than she had once been accustomed to. It was said that she was strongly interested in fame and fortune, and when household finances dwindled, she complained bitterly. Bunten wrote in her Life of Alice Barnham that, upon their descent into debt, she went on trips to ask for financial favours and assistance from their circle of friends. Bacon disinherited her upon discovering her secret romantic relationship with Sir Frodo Underhill. He subsequently rewrote his will, which had previously been very generous—leaving her lands, goods, and income—and instead revoked it all.
ellauri223.html on line 194: Alice Bacon and her mother Dorothy were both reported by contemporaries as having extravagant tastes, and being interested in wealth and power. However, early in the marriage, Bacon had money to spare, "pouring jewels in her lap", and spending large sums on decorations. Power was also available, as in March 1617, along with Francis Bacon being made temporary Regent of England, a document was drawn up making Lady Bacon first lady in the land, taking precedence over all other Baronesses (it is not clear whether it was signed into law).
ellauri223.html on line 200: In 1621, Bacon, by now styled as Viscount St Albans, was accused of taking bribes, heavily fined, and removed from Parliament and all offices. Lady Bacon personally pleaded with the Marquis of Buckingham for the restoration of some of Bacon's salary and pensions, to no effect. They lost York House and left the city in 1622.
ellauri223.html on line 202: Reports of increasing friction in the marriage appeared, with speculation that some of this may have also been due to financial resources not being as abundantly available to Alice as she was accustomed to in the past. Alice was reportedly interested in fame and fortune, and when reserves of money were no longer available, there was constant complaining about where all the money was going.
ellauri223.html on line 228: In his Autobiography and Correspondence, in the diary entry for 3 May 1621, the date of Bacon's censure by Parliament, D'Ewes describes Bacon's love for his Welsh serving-men, in particular Godrick, a "very effeminate-faced youth" whom he calls "his catamite and bedfellow".
ellauri223.html on line 258: Huomaa: Stressi ja masennus saattavat aiheuttaa samanlaisia oireita. Alzheimer voi aiheuttaa stressiä ja masennusta. Että revi siitä.
ellauri226.html on line 42: Briteissä on astuttu taas pitkä askel kohti tasa-arvoa: maan 2 suurinta oikeistokonnaa tällä hetkellä ovat nokikeppi Kwasi ja löysätissi Truss. Kwasikafferi saisi työntää tummanruskean heppinsä The Witch kakkoisen vaaleanpunaiseen rautakakkoseen. Dodi! Se on täytetty! Bajstrosa potkasi kwasimaalaisen kaaressa pihalle. Liz Truss uhrasi ministerinsä mustan pinnan, jotta oma nahka pelastuisi, raportoi HS meille vahingossa jaetussa lauantainumerossa.
ellauri226.html on line 53: Toisaalta meillä on "America's Band", kuten Ronald Reagan kutsui Beach Boysiksi vuonna 1983, ja he ovat halukkaita osallistumaan presidentin poliittiseen teatteriin. Monille republikaaneille bändin räsy rikkauksiin -tarina ilmentää kuvitteellista konsensuspolitiikan aikaa ja yhtä aikaa amerikkalaista unelmaa, joka on valkoleipää ja viatonta. Bändi tarttui tähän tunteeseen hyvissä ajoin ennen Reaganin aikakautta, ja tämä Beach Boysin omalaatuisen kulttuurisen DNA:n kanta on tarjonnut heille tasaisia varauksia republikaanien ja konservatiivisten asioiden poliittisina maskoteina.
ellauri226.html on line 59: Luulen, että on mahdotonta kuvitella (amerikkalaista) henkilöä, joka ei voisi arvostaa esimerkiksi vuoden 1966 ”Pet Sounds” -albumin neroutta ja kehua yhtyeen esiintymistä 100 dollarin varainkeruugaalassa vuoden 1984 republikaanien vuosikongressissa, jossa Ronald Reagan oli ehdolla.
ellauri226.html on line 66: In late 1964, as Brian Wilson's industry profile grew, he became acquainted with various individuals from around the Los Angeles music scene. He also took an increasing interest in recreational drugs (particularly marijuana, LSD, and Desbutal). According to his then-wife Marilyn, Wilson's new friends "had the gift of gab. All of a sudden Brian was in Hollywood—these people talk a language that was fascinating to him. Anybody that was different and talked cosmic or whatever he liked it." Wilson's closest friend in this period was Loren Schwartz, an aspiring talent agent that he met at a recording studio. Schwartz introduced Wilson to marijuana and LSD, as well as a wealth of literature commonly read by college students. During his first LSD trip, Wilson had what he considered to be "a very religious experience" and claimed to have seen God. God has subsequently personally confirmed this.
ellauri226.html on line 70: Former Beach Boys Brian Wilson and Al Jardine say they want to make one thing clear — they had nothing to do with ex-bandmate Mike Love’s headlining performance at a President Trump fundraiser over the weekend. “We have absolutely nothing to do with the Trump benefit today in Newport Beach. Zero,’’ the musicians said.
ellauri226.html on line 74: Lead singer Love has been a longtime Trump supporter. He sang at one of the president’s inaugural balls in 2017, telling Uncut magazine afterward, “I don’t have anything negative to say about the president of the USA. I love his hair, it is very surfy." “I understand there are so many factions and fractious things going on. The chips will fall where they may,’’ Love said. “But Donald Trump has never been anything but kind to us. We have known him for many a year.’’ Aargh, for the love of Mike!
ellauri226.html on line 116: Dave is full of breathless switchbacks. You’re always veering giddily from fleeting exaltations (the joy of motion, the wildness of the landscape, the generosity of a peasant) to tedious exasperations (almost everything else). Luckily he had his wife along, the formidable Frieda (he refers to her as “the Q.B.,” for queen bee - Kuningatar! Eskin valtiatar on sekin vanhemmiten aika formidable), whose shrewd affirmations provided a foil for his grumbling discontents. Lawrence found the city “all bibs and bobs" . . . rather bare, rather stark, much of the city was levelled by Allied bombs, and it has not exactly been lovingly restored. “They pour themselves one over the other,” Lawrence sniffed of the Italians, “like so much melted butter over parsnips.” Lawrence ize preferoi tankeampia kelttijuurikkaita.
ellauri226.html on line 143: “A heart yearning for something I have known, and which I want back again.” Varmaan se oli Grazian graziöösi persaus. READING: Sea and Sardinia, by D.H. Lawrence (Penguin Classics); Cosima, by Grazia Deledda (Italica Press), about a young lady writer’s ass in Sardinia in the late 19th-Century.
ellauri226.html on line 210: The rubble moving in in the 1970s, created a “push-pull” effect that drove many long term white residents of the borough to abandon it forever.
ellauri226.html on line 211: Of the roughly 1.45 million Bronx residents counted in the 1950 census,
ellauri226.html on line 212: approximately 97,700 were black and 2,000 residents “other races.”
ellauri226.html on line 216: Even as early as 1960, just ten years and one census removed from 1950, approximately 164,000 of the 1.42 million Bronx residents were sooty black.
ellauri226.html on line 217: Black residents in The Bronx nearly doubled in 10 years,
ellauri226.html on line 218: increasing from roughly 7% of the total population of The Bronx in 1950 to approximately 12% of the total population in 1960, that is no less than 357,000 black residents!
ellauri226.html on line 220: In 1970, the white pop. had decreased from 1.26 million to 1.08 million. The whites flew at approximately the same rate that new black residents were moving into the slum. In the 10 years between 1970 and 1980, however, this rate of
ellauri226.html on line 230: increase somewhet during this time period, rising by only approximately 14,000 new residents, many other ethnic groups appeared on The
ellauri226.html on line 236: former white residents of The Bronx who witnessed
ellauri226.html on line 238: only one, Derrick, still resides in The Bronx today.
ellauri226.html on line 249: to their apartment ajar to provide fresh air with no apparent worry for
ellauri226.html on line 275: For many (white) residents of the borough, the apparent peace and
ellauri226.html on line 277: 1960s and 1970s. For many white residents of The Bronx, the end of the
ellauri226.html on line 279: Hispanic residents!
ellauri226.html on line 281: Research has indicated that The Bronx began changing demographically right after World War II. The first influx of black and Hispanic residents was into the South Bronx after World War II, as former residents of Harlem were attracted to The Bronx because of its rent controlled apartments. Many of these blacks and Hispanics moved into neighborhoods following the subway and elevated trains transportation. Pre-cisely! This is just why Grankulla does not want subway nor high-rise apartment housing. Let the cleaners and station attendants sleep i Mattby i stället.
ellauri226.html on line 283: The arrival of many of these lower income construction of public housing projects throughout The Bronx, first began during the Great Depression. Relatively soon
ellauri226.html on line 285: the borough. For many white residents, these two phenomena
ellauri226.html on line 286: signified the danger that minorities represented to their neighborhoods,
ellauri226.html on line 290: As black and Hispanic residents slowly trickled into the South Bronx
ellauri226.html on line 291: after World War II, the older white residents noticed the changing demographics and packed their bags.
ellauri226.html on line 293: The off-color residents in The Bronx created a very segregated community,
ellauri226.html on line 294: as the new black and Hispanic residents lived in segregated areas,
ellauri226.html on line 295: while the white community continued to live together gregariously in the rest of the
ellauri226.html on line 326: As former Hunts Point resident and later Secretary of State Colin
ellauri226.html on line 338: In addition to the gang violence, residents and business owners
ellauri226.html on line 344: had been an estimated 33,465 fires in the South Bronx. Whole areas of the
ellauri226.html on line 345: South Bronx had essentially been burned to the ground and residents were
ellauri226.html on line 347: city officials in the Bronx Arson Task Force in 1974 confirmed that the fires were being set by the white owners, but it was difficult to hold any one person responsible because the paid arsonists often refused to name the white customers.
ellauri226.html on line 349: The chaos reached its peak in 1977 when a July black-out brought a dramatic increase of responsible arsonists in that same Stadium where Cosell as the Yankees played in the 1977 World Series, as part of an insurance conspiracy, however.
ellauri226.html on line 373: that had been considered “safe” in the 1950s and 1960s began to experience rising crime and drug rates. While the fires that plagued the South
ellauri226.html on line 374: traveled to the rest of the borough, white residents, like those
ellauri226.html on line 378: As the 70s progressed, Derrick began to notice changes in crime and safety in
ellauri226.html on line 392: break-ins frightened many of the long term residents.
ellauri226.html on line 404: The deterioration of building quality in apartments of The Bronx is seen to be a cause of the increased rates of crime in the eyes of many residents.
ellauri226.html on line 410: appropriate profit. As a result of the decline in services, many buildings
ellauri226.html on line 426: While these changes in buildings may seem small, when joined by the weakened structure of the buildings and rising drug use and crime rates, many white long-term residents of The Bronx began to feel as though their neighborhoods had changed from bad to worse.
ellauri226.html on line 428: It was a downward spiral that many of the white ethnic residents who had called The Bronx home in the 1950s and watched it change for the worse in the 1960s and 70s were quick to blame on the Hispanics and blacks.
ellauri226.html on line 431: rental units were deemed dilapidated or deteriorating by city officials. As a result, the Hispanic and black residents were forced to look for housing there
ellauri226.html on line 435: the new Hispanic and black residents for the increase in crime and drugs.
ellauri226.html on line 436: It was impossible for these former white residents to recognize that the causes of the increase in crime and drug use had to do with themselves, the white laissez-faire economics they supported. It is not that extremely complicated to see, and has a great deal more to with capitalism than race.
ellauri226.html on line 442: competition within the city as suburban residents could now apply. The
ellauri226.html on line 451: influx of poor black and Hispanic residents after World War II, who often
ellauri226.html on line 457: projected that approximately one in every three residents in The Bronx was on welfare.
ellauri226.html on line 459: As the economic crisis worsened and city residents applied for welfare, particularly in The Bronx, the city simply reached its financial breaking point, with most of the welfare payments going to buy drugs. No wonder the poor turned to crime to solve their economic problems, seeing as the filthy rich seemed to be rolling in the dough. At the time the assumption was made by many older white residents
ellauri226.html on line 472: While Derrick did not attribute crime or violence to these Hispanic residents in the neighborhood, he was struck by the loud music that his
ellauri226.html on line 475: For Roby (my mom), the differences of the new minority groups and the old Jewish, Italian, and Irish immigrants was clear, especially given the unique rules that governed her Parkchester Jewish community. Parkchester was originally privately owned by the Metropolitan Life, who employed a private police force to ensure law and order and instituted very specific rules that bound the residents of the community, everything from double parking and noise levels to not walking on the grass.
ellauri226.html on line 477: For Roby, who grew up being told to listen to this private police force and follow the development’s rules with the same piety as the city’s police and laws, the ease with which new residents disregarded and violated these rules was a shock but oddly liberating.
ellauri226.html on line 480: The whites who had meekly lived under the thumb of the company in the development for many years, were shocked by the behavior of the new, often minority, residents who seemed to have no regard for the rules and the lifestyle that had been established long ago by Metropolitan Life. As a result, the tension and anger felt by many whites towards the minorities as they felt as though their pitiful lifestyles and sorry apartment buildings were being disrespected.
ellauri226.html on line 482: The suspicions regarding the connection between being a social pariah, poverty, crime, drug use and cultural clash that developed between the new minority residents and the old white residents drove many whites to leave The Bronx as the borough was in the 1970s. Nearly half a million white residents left The Bronx between 1970 and 1980, as indicated by the 1980 U. S. Census. Many of those interviewed
ellauri226.html on line 484: prime motivating factor for their departure. What they really meant were the fucking 2nd wave immigrants. Brian Werner, Elvira Werner, and Kathleen Roby all moved out of The Bronx during the 1960s and 1970s, and describe crime and the changing neighborhood as the major influence in their decision. My mom herself, she began running red lights because she was afraid of being raped if stopping too long in certain intersections. After her tires were stolen repeatedly while waiting for the traffic lights to change Mrs. Roby moved to Long Island in 1980, where her better-off sister already resided.
ellauri226.html on line 495: Long Island and Westchester County, New York area, as well as northern New Jersey, where Philip Roth's folks lived with a flock of other Mockies. Homes in new communities were comparatively inexpensive. For example, in 1948, the going rate for a home in Levittown was $8,000, which, if paid for using a low-interest
ellauri226.html on line 496: mortgage, resulted in a monthly payment of approximately $38. These prices,
ellauri226.html on line 507: For many white residents of The Bronx, Co-op City offered a solution to their problems. It provided private ownership and was a protected enclave within The Bronx. The opening of Co-op City prompted thousands of white families
ellauri226.html on line 508: to leave other areas of The Bronx, particularly the South Bronx, where white residents were desperate to leave the deteriorating neighborhoods smelling of pot and enchiladas.
ellauri226.html on line 510: as a result, more and more minorities moved into the neighborhood to rental
ellauri226.html on line 522: Jacque Smith Bonneau moved to the South Bronx in the mid-1940s as part of the first major migration of African Americans to the borough and, like many of the white residents interviewed, commented on the safety of The Bronx in the 1950s and spoke of leaving the apartment door open on warm days, which created fine opportunities for petty crime for the sootyfaced poorer folks.
ellauri226.html on line 524: The notmees who wanted to move out of the worst areas of The Bronx "chose" to stay in Bronx and just moved to the places vacated by the suburban migration of the whites. The same push is now being felt in Nassau County and New Jersey, where white homeowners are pressured to only sell to whites to prevent another wave of immigrants with their smelly dishes and noisy habits, not to mention the sex, drugs, and rap "music".
ellauri236.html on line 48: Bolsonaro ran for his first term as president in 2018 with the conservative Liberal Party, campaigning as a political outsider and anti-corruption candidate, and gaining the moniker "Trump of the Tropics." A divisive figure, Bolsonaro has become known for his bombastic statements and conservative agenda, which is supported by important evangelical leaders in the country.
ellauri236.html on line 50: During his reelection bid, Bolsonaro appealed to supporters' moral values and sense of national unity, and branded his left-wing adversary as "the communist threat." His campaign, which adopted the slogan "God, Nation, Family, and Liberty," promised an intensified version of his first term: tax cuts, policies that would support the agricultural industry, reduction of environmental rules, and a continuation of his Auxilio Brasil welfare payments to the poorest.
ellauri236.html on line 52: But poverty has grown during his presidency, and his popularity levels took a hit over his handling of the pandemic, which he dismissed as the "little flu," before the virus killed more than 680,000 people in the country.
ellauri236.html on line 54: Environmentalists also warned that the future of the rainforest could be at stake in this election, as Bolsonaro's government had become known for its support of ruthless exploitation of land in the Amazon, leading to record deforestation figures.
ellauri236.html on line 60: Lula's election tonight represents one of the greatest comeback stories in Latin American history. Lula was convicted and imprisoned on corruption and money laundering charges that were later overturned on a technicality by Brazil’s Supreme Court, clearing the way for him to run for an unprecedented third term.
ellauri236.html on line 61: Portuguese-language searches for basic election-related terms such as “fraud,” “intervention” and “ballots” on Facebook and Instagram, which are owned by Meta, have overwhelmingly directed people toward groups pushing claims questioning the integrity of the vote or openly agitating for a military coup, researchers from the advocacy group SumOfUs found. On TikTok, five out of eight top search results for the keyword “ballots” were for terms such as “rigged ballots” and “ballots being manipulated.”
ellauri236.html on line 63: The research is the latest in a growing body of evidence that social platforms are failing to prevent a flood of disinformation — some of it tinged with violence — on their services ahead of the runoff election Sunday between President Jair Bolsonaro and former president Luiz Inácio Lula da Silva. Brazilian lawmakers last week granted the nation’s elections chief unilateral power to force tech companies to remove misinformation within two hours of the content being posted — one of the most aggressive legal measures against North American social media giants that any country has taken.
ellauri236.html on line 65: Advocates have expressed fears that some posts could lead to violence or to a broader questioning of the results. Adding to the worries is the new ownership of Twitter by billionaire Elon Musk, a free speech advocate. During his first day as Twitter’s new owner on Friday, Musk tweeted that he would pause all “major content decisions” and reinstatements of accounts until he convened a new content moderation council. The announcement effectively disbands aspects of Twitter’s tool kits for penalizing accounts — from those of presidents to foreign trolls — that break the company’s rules against hate speech, bullying and spreading misinformation around elections.
ellauri236.html on line 69: The right-wing Bolsonaro has repeatedly alleged without evidence that voting machines used for a quarter century in Brazil are prone to fraud. The rhetoric of Bolsonaro supporters has often appeared to echo that of President Donald Trump supporters during the 2020 U.S. election, who questioned election results under the banner Stop the Steal.
ellauri236.html on line 79: Win or Lose, Bolsonaro Has Destroyed Trust in Brazil’s Elections. President Jair Bolsonaro has attacked Brazil’s electronic voting system. Now, ahead of Sunday’s elections, many of his supporters believe there will be fraud.
ellauri236.html on line 85: Kátia de Lima, in green slime, attending a rally in support of President Jair Bolsonaro this month in Rio de Janeiro. Credit...Maria Magdalena Arrellaga for The New York Times By Jack Nicas.
ellauri236.html on line 86: Jack Nicholson, the Brazil bureau chief, spoke to dozens of President Jair Bolsonaro’s supporters at events across the country for this article.
ellauri236.html on line 88: DUQUE DE CAXIAS, Brazil — For many supporters of President Jair Bolsonaro, Sunday’s presidential election in Brazil can have just two possible outcomes: They celebrate or they take to the streets.
ellauri236.html on line 95: “If our president isn’t elected, everyone goes to Brasília,” said Rogério Ramos, 40, owner of an automotive electronics shop, referring to the nation’s capital. “We shut down Congress, just like in ’64.” In 1964, a military coup led to a violent, 21-year dictatorship in Brazil.
ellauri236.html on line 98: One man interviewed by The New York Times played a video he received on WhatsApp that said Mr. Bolsonaro had visited Russia this year to get President Vladimir V. Putin’s help in fighting the Brazilian left’s plans to steal Sunday’s election.
ellauri236.html on line 102: “I look at the things I want to see, and I avoid looking at what they want to show me,” said José Luiz Chaves Fonseca, a turbine engineer for offshore oil platforms who was attending the rally this month north of Rio de Janeiro as a Bolsonaro impersonator. “If everyone dressed like this, they wouldn’t be tricked.”
ellauri236.html on line 108: According to Brazil's Superior Electoral Court, Positivo Tecnologia, a Brazilian company, won the most recent bid to produce electronic voting machines for this year's election. Smartmatic and Dominion confirmed their equipment is not being used in Brazil. But the voting machine claims resurged this month, both in WhatsApp messages in Brazil about Smartmatic and in English-language posts on U.S. social media sites claiming, incorrectly, that Dominion or Smartmatic machines were used in Brazil.
ellauri236.html on line 110: Critics have charged that Bolsonaro would not accept the electoral results in case of a loss, but on Friday he sang a different tune: "Whoever has the most votes takes it. This is democracy." But if it's not me, we must stop the steal.
ellauri236.html on line 162: resize.yandex.net/imgs_touch?key=3c2d1cb77499cd5d94b034217d5f6523&url=https%3A%2F%2Fslideplayer.com%2Fslide%2F4296884%2F14%2Fimages%2F19%2FJames%2BHadly%2BChase%2B%25281906%2B%25E2%2580%2593%2B1985%2529.jpg&width=960&height=720&typemap=png%3Apng%3B*%3Ajpg&quality=60&use-cache-headers=yes&crop=no&enlarge=no" width="70%" />
ellauri236.html on line 165: After Chase left home at the age of 18, he worked in sales, primarily focusing on books and literature. He sold children's encyclopaedias, while also working in a bookshop. He also served as an executive for a book wholesaler, before turning to a writing career that produced more than 90 mystery books. His interests included photography, of a professional standard, reading, and listening to classical music and opera. As a form of relaxation between novels, he put together highly complicated and sophisticated Meccano models.
ellauri236.html on line 169: Prohibition and the ensuing Great Depression in the US (1929–39) had given rise to the Chicago gangster culture prior to World War II. This, combined with Chase's book trade experience, convinced him that there was a big demand for gangster stories. After reading James M. Cain's novel The Postman Always Rings Twice (1934), and having read about the American gangster Ma Barker and her sons, and with the help of maps and a slang dictionary, he wrote No Orchids for Miss Blandish in his spare time, he claimed over a period of six weekends, though his papers suggest it took longer. The book achieved remarkable notoriety and became one of the best-selling books of the decade. It was the subject of the 1944 essay "Raffles and Miss Blandish" by George Orwell (alla). Chase and Robert Nesbitt adapted it to a stage play of the same name which ran in London's West End to good reviews. The 1948 film adaptation was widely denounced as salacious due to the film's portrayal of violence and sexuality. Robert Aldrich did a remake, The Grissom Gang, in 1971.
ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book.
ellauri236.html on line 186: Several other points need noticing before one can grasp the full implications of this book. To begin with, its central story bears a very marked resemblance to William Faulkner's novel, Sanctuary. Therefore, it is not, as one might expect, the product of an illiterate hack, but a brilliant piece of plagiarism, with hardly a wasted word or a jarring note anywhere. Thirdly, the whole book, récit as well as dialogue, is written in the American language; the author, an Englishman who has (I believe) never been in the United States, seems to have made a complete mental transference to the American underworld. Fourthly, and what is worst (from the point of view of a serious writer like myself) the book sold, according to its publishers, no less than half a million copies. Actually 2.
ellauri236.html on line 188: I have already outlined the plot, but the subject-matter is much more sordid and brutal than this suggests. The book contains eight full-dress murders, an unassessable number of casual killings and woundings, an exhumation (with a careful reminder of the stench), the flogging of Miss Blandish, the torture of another woman with red-hot cigarette-ends, a strip-tease act, a third-degree scene of unheard-of cruelty and much else of the same kind. It assumes great sexual sophistication in its readers (there is a scene, for instance, in which a gangster, presumably of masochistic tendency, has an orgasm in the moment of being knifed - I can relate to that!), and it takes for granted the most complete corruption and self-seeking as the norm of human behaviour. The detective, for instance, is almost as great a rogue as the gangsters, and actuated by nearly the same motives. Like them, he is in pursuit of ‘five hundred grand’. It is necessary to the machinery of the story that Mr. Blandish should be anxious to get his money back, but apart from this, such things as affection, friendship, good nature or even ordinary politeness simply do not enter. Nor, to any great extent does normal sexuality. Ultimately only one motive is at work throughout the whole story: the pursuit of power. (Well, there is also the pursuit of spaghetti and some twat.)
ellauri236.html on line 190: It should be noticed that the book is not in the ordinary sense pornography. In this respect it is a flop. Unlike most books that deal in sexual sadism, it lays the emphasis on the cruelty and not on the pleasure. Slim, the ravisher of Miss Blandish, has ‘wet slobbering lips’: this is meant to be disgusting (tho I didn't find it so). But the scenes describing cruelty to women are comparatively perfunctory. The real high-spots of the book are cruelties committed by men upon other men; above all, the third-degreeing of the gangster, Eddie Schultz, who is lashed into a chair and flogged on the windpipe with truncheons, his arms broken by fresh blows as he breaks loose. My conclusion: Chase is a closet homosexual (I should know)! He's an algolagniac, like Swinburne!
ellauri236.html on line 194: As I have mentioned already, No Orchids enjoyed its greatest vogue in 1940, though it was successfully running as a play till some time later. It was, in fact, one of the things that helped to console people for the boredom of being bombed. Early in the war the New Yorker had a picture of a little man approaching a news-stall littered with paper with such headlines as ‘Great Tank Battles in Northern France’, ‘Big Naval Battle in the North Sea’, ‘Huge Air Battles over the Channel’, etc., etc. The little man is saying ‘Action Stories, please’. That little man with his little dick stood for all the drugged millions to whom the world of the gangster and the prize-ring is more ‘real’, more ‘tough’, than such things as crucifixions, wars, revolutions, earthquakes, famines, genocides, holocausts and pestilences. From the point of view of a reader of Action Stories, a description of the London blitz, or of the internal struggles of the European underground parties, would be ‘sissy stuff’. On the other hand, some puny gun-battle in Chicago, resulting in perhaps half a dozen deaths, would seem genuinely ‘tough’. This habit of mind is now extremely widespread. A soldier sprawls in a muddy trench, with the machine-gun bullets crackling a foot or two overhead, and whiles away his intolerable boredom by reading an American gangster story. And what is it that makes that story so exciting? Precisely the fact that people are shooting at each other with machine-guns! Neither the soldier nor anyone else sees anything curious in this. It is taken for granted that an imaginary bullet is more thrilling than a real one. (But note one difference: they get a whacking pile of money and loads of wet twat for it.)
ellauri236.html on line 198: There exists in America an enormous literature of more or less the same stamp as No Orchids. Quite apart from books, there is the huge array of ‘pulp magazines’, graded so as to cater for different kinds of fantasy, but nearly all having much the same mental atmosphere. A few of them go in for straight pornography, but the great majority are quite plainly aimed at sadists and masochists. Sold at threepence a copy under the title of Yank Mags(4), these things used to enjoy considerable popularity in England, but when the supply dried up owing to the war, no satisfactory substitute was forthcoming. English imitations of the ‘pulp magazine’ do now exist, but they are poor things compared with the original. English crook films, again, never approach the American crook film in brutality. And yet the career of Mr. Chase shows how deep the American influence has already gone. Not only is he himself living a continuous fantasy-life in the Chicago underworld, but he can count on hundreds of thousands of readers who know what is meant by a ‘clipshop’ or the ‘hotsquat’, do not have to do mental arithmetic when confronted by ‘fifty grand’, and understand at sight a sentence like ‘Johnny was a rummy and only two jumps ahead of the nut-factory’. Evidently there are great numbers of English people who are partly americanized in language and, one ought to add, in moral outlook. For there was no popular protest against No Orchids. In the end it was withdrawn, but only retrospectively, when a later work, Miss Callaghan Comes to Grief, brought Mr. Chase's books to the attention of the authorities. Judging by casual conversations at the time, ordinary readers got a mild thrill out of the obscenities of No Orchids, but saw nothing undesirable in the book as a whole. Many people, incidentally, were under the impression that it was an American book reissued in England.
ellauri236.html on line 200: The thing that the ordinary reader ought to have objected to — almost certainly would have objected to, a few decades earlier — was the equivocal attitude towards crime. It is implied throughout No Orchids that being a criminal is only reprehensible in the sense that it does not pay. Being a policeman pays better, but there is no moral difference, since the police use essentially criminal methods. In a book like He Won't Need It Now the distinction between crime and crime-prevention practically disappears. This is a new departure for English sensational fiction, in which till recently there has always been a sharp distinction between right and wrong and a general agreement that virtue must triumph in the last chapter. English books glorifying crime (modern crime, that is — pirates and highwaymen are different) are very rare. Even a book like Raffles, as I have pointed out, is governed by powerful taboos, and it is clearly understood that Raffles's crimes must be expiated sooner or later. In America, both in life and fiction, the tendency to tolerate crime, even to admire the criminal so long as he is success, is very much more marked. It is, indeed, ultimately this attitude that has made it possible for crime to flourish upon so huge a scale. Books have been written about Al Capone that are hardly different in tone from the books written about Henry Ford, Stalin, Lord Northcliffe and all the rest of the ‘log cabin to White House’ brigade. And switching back eighty years, one finds Mark Twain adopting much the same attitude towards the disgusting bandit Slade, hero of twenty-eight murders, and towards the Western desperadoes generally. They were successful, they ‘made good’, therefore he admired them.
ellauri236.html on line 202: In a book like No Orchids one is not, as in the old-style crime story, simply escaping from dull reality into an imaginary world of action. One's escape is essentially into cruelty and sexual perversion. No Orchids is aimed at the power-instinct, which Raffles or the Sherlock Holmes stories are not. At the same time the English attitude towards crime is not so superior to the American as I may have seemed to imply. It too is mixed up with power-worship, and has become more noticeably so in the last twenty years. A writer who is worth examining is Edgar Wallace, especially in such typical books as The Orator and the Mr. J. G. Reeder stories. Wallace was one of the first crime-story writers to break away from the old tradition of the private detective and make his central figure a Scotland Yard official. Sherlock Holmes is an amateur, solving his problems without the help and even, in the earlier stories, against the opposition of the police. Moreover, like Lupin, he is essentially an intellectual, even a scientist. He reasons logically from observed fact, and his intellectuality is constantly contrasted with the routine methods of the police. Wallace objected strongly to this slur, as he considered it, on Scotland Yard, and in several newspaper articles he went out of his way to denounce Holmes by name. His own ideal was the detective-inspector who catches criminals not because he is intellectually brilliant but because he is part of an all-powerful organization. Hence the curious fact that in Wallace's most characteristic stories the ‘clue’ and the ‘deduction’ play no part. The criminal is always defeated by an incredible coincidence, or because in some unexplained manner the police know all about the crime beforehand. The tone of the stories makes it quite clear that Wallace's admiration for the police is pure bully-worship. A Scotland Yard detective is the most powerful kind of being that he can imagine, while the criminal figures in his mind as an outlaw against whom anything is permissible, like the condemned slaves in the Roman arena. His policemen behave much more brutally than British policemen do in real life — they hit people with out provocation, fire revolvers past their ears to terrify them and so on — and some of the stories exhibit a fearful intellectual sadism. (For instance, Wallace likes to arrange things so that the villain is hanged on the same day as the heroine is married.) But it is sadism after the English fashion: that is to say, it is unconscious, there is not overtly any sex in it, and it keeps within the bounds of the law. The British public tolerates a harsh criminal law and gets a kick out of monstrously unfair murder trials: but still that is better, on any account, than tolerating or admiring crime. If one must worship a bully, it is better that he should be a policeman than a gangster. Wallace is still governed to some extent by the concept of ‘not done’. In No Orchids anything is ‘done’ so long as it leads on to power. All the barriers are down, all the motives are out in the open. Chase is a worse symptom than Wallace, to the extent that all-in wrestling is worse than boxing, or Fascism is worse than capitalist democracy.
ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards.
ellauri236.html on line 206: Until recently the characteristic adventure stories of the English-speaking peoples have been stories in which the hero fights against odds. This is true all the way from Robin Hood to Pop-eye the Sailor. Perhaps the basic myth of the Western world is Jack the Giant-killer, but to be brought up to date this should be renamed Jack the Dwarf-killer, and there already exists a considerable literature which teaches, either overtly or implicitly, that one should side with the big man against the little man. Most of what is now written about foreign policy is simply an embroidery on this theme, and for several decades such phrases as ‘Play the game’, ‘Don't hit a man when he's down’ and ‘It's not cricket’ have never failed to draw a snigger from anyone of intellectual pretensions. What is comparatively new is to find the accepted pattern, according to which (a) right is right and wrong is wrong, whoever wins, and (b) weakness must be respected, disappearing from popular literature as well. When I first read D. H. Lawrence's novels, at the age of about twenty, I was puzzled by the fact that there did not seem to be any classification of the characters into ‘good’ and ‘bad’. Lawrence seemed to sympathize with all of them about equally, and this was so unusual as to give me the feeling of having lost my bearings. Today no one would think of looking for heroes and villains in a serious novel, but in lowbrow fiction one still expects to find a sharp distinction between right and wrong and between legality and illegality. The common people, on the whole, are still living in the world of absolute good and evil from which the intellectuals have long since escaped. But the popularity of No Orchids and the American books and magazines to which it is akin shows how rapidly the doctrine of ‘realism’ is gaining ground.
ellauri236.html on line 208: Several people, after reading No Orchids, have remarked to me, ‘It's pure Fascism’. This is a correct description, although the book has not the smallest connexion with politics and very little with social or economic problems. It has merely the same relation to Fascism as, say Trollope's novels have to nineteenth-century capitalism. It is a daydream appropriate to a totalitarian age. In his imagined world of gangsters Chase is presenting, as it were, a distilled version of the modern political scene, in which such things as mass bombing of civilians, the use of hostages, torture to obtain confessions, secret prisons, execution without trial, floggings with rubber truncheons, drownings in cesspools, systematic falsification of records and statistics, treachery, bribery, and quislingism are normal and morally neutral, even admirable when they are done in a large and bold way. The average man is not directly interested in politics, and when he reads, he wants the current struggles of the world to be translated into a simple story about individuals. He can take an interest in Slim and Fenner as he could not in the G.P.U. and the Gestapo. People worship power in the form in which they are able to understand it. A twelve-year-old boy worships Jack Dempsey. An adolescent in a Glasgow slum worships Al Capone. An aspiring pupil at a business college worships Lord Nuffield. A New Statesman reader worships Stalin. There is a difference in intellectual maturity, but none in moral outlook. Thirty years ago the heroes of popular fiction had nothing in common with Mr. Chase's gangsters and detectives, and the idols of the English liberal intelligentsia were also comparatively sympathetic figures. Between Holmes and Fenner on the one hand, and between Abraham Lincoln and Stalin on the other, there is a similar gulf.
ellauri236.html on line 378: The plan begins to fall apart when a rival mob, led by the sadistic and mentally unbalanced Slim Grisson (actually, by his Ma), finds out about Riley's plan and kidnaps Miss Blandish from the gang. Mr. Blandish pays the ransom to Slim (no no, to his Ma!), but his daughter is not returned. Slim becomes increasingly obsessed with Miss Blandish and decides to keep her hidden in a secret room inside one of his nightclubs, repeatedly raping her and lashing out at anybody who attempts to wrestle Miss Blandish from his charge.
ellauri236.html on line 380: Meanwhile, the police are on the trail of the kidnappers, and Dave Fenner, an ex journalist and now a private investigator, is hired to rescue her and deal with the gangsters. Fenner and the police eventually work out where the young socialist is located and go to the club, where a gun battle ensues. Slim is killed and Miss Blandish is rescued, but unfortunately, after months of fornication and drugs at the hands of the gangsters, Miss Blandish cannot cope with life without Slim (and his Ma!) and kills herself. Damaged goods.
ellauri236.html on line 384: In 1947, the sado-eroticism in Chase's book was parodied by Raymond Queneau in his pastiche novel, We Always Treat Women Too Well. In 1961, the novel was extensively rewritten and revised by the author because he thought the world of 1939 too distant for a new generation of readers (confusion can result if readers of the Orwell essay refer his quotations and references to the 1962 edition).
ellauri236.html on line 398: While he waited, Eddie noticed a girl standing by a nearby bus stop. She immediately attracted his attention: every good-looking girl did. She was a tall, cool-looking blonde with a figure that made him come in his pants twice. She had a pert prettiness that appealed to Eddie. He studied her face for a brief moment. Her make-up was good. Her mouth was a trifle large, but Eddie didn’t mind that. He liked the sexy look she had and the sophisticated way she wore her yellow summery whore dress.
ellauri236.html on line 401: A woman was leaning far out of the window, looking down at the commotion going on in the street below. Eddie could only see her pyjamaed back and legs, and even under the pressure in his pants, he found himself thinking she had a nice shape.
ellauri236.html on line 413: “I’m going to talk to her,” Eddie said. “I’m not standing for Slim relieving his repressions on that girl. I got mine to relieve on her too. There’s a limit, and goddamn it, that would be the limit! Be nice now! Doucement!"
ellauri236.html on line 425: Ma’s eyes suddenly snapped with rage. Her face turned purple. “Slim wants her,” she said, lowering her voice and glaring at Eddie. “He’s going to have her. You keep out of it! That goes for the rest of you too!” Eddie felt horny for the girl, but he wasn’t going to risk his life for her.
ellauri236.html on line 427: Eddie’s face became expressionless.
ellauri236.html on line 433: The door swung open and Anna walked in. She was wearing a pale green summer dress and a big straw hat. Eddie thought she looked terrific.
ellauri236.html on line 475: Fenner got to his feet. He was surprised Blandish wasn’t a bigger man. Only slightly above middle height, the millionaire seemed puny beside Fenner’s muscular bulk. His eyes gave his face its arresting power and character. Fenner has arresting power on his bulk, and Paula has a caracteristic butt. They were hard, shrewd and alert eyes of a man who has fought his way to the top with no mercy asked nor given. Now this is proper monkey business! Jeff Bezos or Elon Musk in the flesh! Täähän on yhtä mahtavaa kuin Malamudin apinoiden saarella!
ellauri236.html on line 499: “I’d love it! I’ll wear my new dress! Let’s go to the Champagne Room! I’ve never been there. I hear it’s a knockout.”
ellauri236.html on line 508: He found Paula anxiously waiting for him. One of the important facts of life that Paula had learned the hard way was not to keep any man waiting. She was looking cute in a black dress, relieved by a red carnation. The cut of the dress accentuated her figure so that Fenner took a second look.
ellauri236.html on line 554: Laine M., Forrest M.R.L., Karrasch M., Hämäläinen H., Martins R.N., Peiffer J.J., Fairchild T.J., Brini S., Sohrabi H.R., Hebert J.J.
ellauri238.html on line 36: Ille mi par esse deo videtur, ille, si fas est, superare divos, qui sedens adversus identidem te spectat et audit dulce ridentem, misero quod omnis eripit sensus mihi: nam simul te, Lesbia, aspexi, nihil est super mi vocis in ore, lingua sed torpet, tenuis sub artus flamma demanat, sonitu suopte tintinant aures, gemina teguntur lumina nocte. Otium, Catulle, tibi molestum est: otio exsultas nimiumque gestis: otium et reges prius et beatas perdidit urbes.
ellauri238.html on line 130: En ollut yrittänyt tehdä itsemurhaa, vain päästä puheisiin aviomieheni kanssa ja sitten rauhoittaa mieltäni uimalla meressä. Kotona oli kaksi pientä lasta, Juri oli vasta täyttänyt vuoden, lapsenvahtina olivat serkkuni Tarja ja Riitta, joiden ei pitänyt jäädä yöksi. Sitten pienet lapsemme olisivat aivan järjettömässä tilassa olevan isänsä hoivissa kaksi viikkoa. Sitä oli mahdotonta edes kuvitella. Päätin kertoa lääkärille mistä oli kysymys ja millainen oli tilanne, vaikka arvelin ettei mies ehkä ymmärtäisi. Hän kuitenkin ymmärsi, ja niin minut vietiin poliisiautolla kotiini Etelä-Haagaan.
ellauri238.html on line 161: Siitä muistinkin, että olimme Turussa, sen kaaoksen keskellä sopineet Pentin kanssa, että niin kauan kuin lapset olivat pieniä, niin kauan kuin Helena ja Juri kävivät koulua, minä pitäisin heistä huolta, he asuisivat minun kanssani. Sitten kun lapset olisivat isoja, me miettisimme Pentin kanssa, jatkaisimmeko yhdessä vai emme. Olimme myös sopineet, että ainakin yhden vuoden voisin olla nyt rauhassa kotona ja opiskella ranskaa. Muistin myös miten suuressa kiitollisuudenvelassa olin tästä vuodesta Otavan silloiselle kirjalliselle johtajalle, Heikki A. Reenpäälle. Hän järjesti Pentin rahaasiat niin, että Pentti sai Otavalta ja muilta rahastoilta tai säätiöiltä apurahoja tai palkintoja, ja useimmista niistä Pentti sai kunnian ja perhe sai rahat.
ellauri238.html on line 179: Oi maa, oimaa, Loimaa. Loimaa on maatalousaluetta. Siellä oli aika latteaa Pettereiden kanssa hiihtolomalla. Mentiin hiljaa mäessä. Tuula-Liina Varixen isä ja äiti kuolivat siellä suikkiin ja syöpään respectively Tuula2n abivuonna.
ellauri238.html on line 225: Penan Mitä tapahtuu todella-kirjaa, jonka Tuomas Anhava kokosi sen huoneen lattialla lojuneista zetteleistä, myytiin siihen aikaan uskomattomat 10K kpl, melkein yhtä paljon kuin Aili Konttisen lempparia Totisesta kristillisyydestä. Jälkeenpäin Pena vielä julkesi naureskella kaikelle, entisille puolisoillekin.
ellauri238.html on line 398: Saarikoski istui lentokoneessa paluumatkalla Bretagnesta Osloon lehtimiehen vieressä, joka kehui kirjoittaneensa kolme kirjaa. Hän kysyi, onko Saarikoskikin kirjailija, kun tällä on kirjoituskone matkustamossa.
ellauri238.html on line 452: Es ist auch anders ein ganz besonderes Buch:
ellauri238.html on line 570: Pena ryyppää kossua pullon päivässä kuin metronomi, puolet aamulla ja puolet illalla. Rehvasteltuaan päivän Hansassa ginin ääressä se on iltasella tyyntynyt ja hiljainen.
ellauri238.html on line 642: Maapallonlaajuisesti on eri kulttuureissa suosittu poikalapsia. 7G kärpästä ei voi olla väärässä: poikien täytyy olla apinoille parempi investointina. Mixikä? Pro primo, pojat ruikkivat itiöitä joka puolelle, geenipuuli kasvaa ilman eri maxua, höynäytetyt tytöt kantavat ja pitävät huolen villikaurasta. Pro secundo, pojat ovat aggressiivisempia ja expendaabeleita, siis niiden avulla voi omaa reviiriä kasvattaa muiden kustannuxella pikkurahalla. Eli siis: älä tee tyttäriä yhtään enempää kuin on tarvis oman dynastian varmistamiseen, loput ovat pelkkää kuollutta painoa.
ellauri238.html on line 648: We express our deep respect to Karpov as a chess player. We express our deep contempt for him as a Russian and an accomplice of Putin. The mentioned match, as you probably know, was also an ideological battle (considering the status of Korchnoi and considering how opportunistic Karpov was both under the Soviet regime and under the current Russian regime). It's a pity that Korchnoi couldn't win and Fischer refused to play at all. Korchnoi jumped to our side and Fischer was an exemplary Jew.
ellauri238.html on line 650: Born in Leningrad, Soviet Union (USSR), Korchnoi defected to the Netherlands in 1976, and resided in Switzerland from 1978, becoming a Swiss citizen. Korchnoi played four matches, three of which were official, against GM Anatoly Karpov. In 1974, Korchnoi lost the Candidates Tournament final to Karpov. Karpov was declared World Champion in 1975 when GM Bobby Fischer declined to defend his title. Korchnoi then won two consecutive Candidates cycles to qualify for World Chess Championship matches with Karpov in 1978 and 1981 but lost both.
ellauri238.html on line 667: Kirje vaimolleni kirjassa, jonka Pena kirjoitti Tuula2lle Dublinista, se jaanaa ikävystyttävästi Leena Larjangosta, Tuula1stä ja Marjukasta, onnistuen yxin teoin solvaamaan ex-hoitojaan samalla kun loukkaa verisesti nykyistä. Ei helvetti, Pena oli vakavasti luonnevammanen. Se oli aivan helvetin izekeskeinen paska. Minä olen kaunis ja hymyilen sinulle. Varsinainen narsissi, turrnipsipää letkuvassa varressa.
ellauri238.html on line 732: "My cup runneth over!" is screamed as an expression of ecstasy by the fictional character William Bedford Diego in the 1999 video game System Shock 2, while in World of Warcraft, fictional character Blood Prince Valanar uses the phrase during the "Blood Prince Council" encounter. Also Pandaren Brewmaster from Dota 2 uses it. "Your cup runneth over!" is also an achievement or trophy in Devil May Cry 4. In an easter egg in Day of the Tentacle there is a Victorian photograph resembling the character Max from Sam & Max Hit the Road with the caption "The late Max Attucks, his petard runneth over." In the MOBA Smite, it is the name of a Match of the Day where teams begin the match at max level with 12,000 gold. The quote is also quoted by one of the symbiotic demons in Call of Duty: Vanguard´s zombies mode.
ellauri238.html on line 752: Ei se että Pena on niin törkyturpainen vaan että se törkeilee päin naamaa lähimmilleen, ja ne vain myhäilevät. Se on vituttavaa, todella. Se puhuu pahaa Codista ja Cuntista, pakanallisesta jumalattaresta jolla on karvainen naama ja pystysuora suu.
ellauri238.html on line 753: Perussa perutaan alkuperäisasukkaiden reservaatteja. Tarkoitus on tunkea sinne ja ryöstää villeiltä viimeisetkin varat. Pahantahtoisia lakiesityxiä joita runnotaan läpi maan ollessa täys sekasorrossa. Senkö takia maan nimi onkin Peru? Valkoapinat on perunapäitä Perussakin eikä vain Suomessa.
ellauri238.html on line 769: 1993, already in a wheelchair, Herbert became a member of the American Academy of Arts and Sciences. The last years of his life he spent in bed fighting with severe asthma. Herpertti olis saanut taistelustaan punaisia vastaan valkoisen kotkan pinssin postuumisti vasemmistopresidentiltä, mutta leski ei huolinut pinssiä ennenkuin presidentti oli vaihtunut oikeistolaisexi.
ellauri238.html on line 782: to heavenly pastures taivaan laitumille
ellauri238.html on line 794: it is not easy to find her address hiänen yhteystietoja on paha hankkia
ellauri238.html on line 863: According to Alter, Amichai’s early work bears a resemblance to the poetry of Thomas and Auden. “[Rainer Maria] Rilke,” wrote Alter, “is another informing presence for him, occasionally in matters of style—he has written vaguely Rilkesque elegies—but perhaps more as a model for using a language of here and now as an instrument to catch the glimmerings of a metaphysical beyond.” Kuulostaa pahalta.
ellauri238.html on line 865: Alter stressed it was important to remember that Amichai is not simply an Auden or a William Carlos Williams writing from right to left. Far from it! Yehuda Amichai was an Israeli poet and author, one of the first to write in colloquial Hebrew in modern times. Amichai was awarded the 1957 Shlonsky Prize, the 1969 Brenner Prize, 1976 Bialik Prize, and 1982 Israel Prize. He also won international poetry prizes, and was nominated several times for the Nobel Prize in Literature.
ellauri238.html on line 933: with our eyes of forests, with our beautiful children, mezänsilmillä, kauniilla lapsilla,
ellauri240.html on line 56: Mitä naisten tulisi tietää miehistä? No että niillä on kummassakin kivexessä herkkä kohta jossa sijaitsevat lisäkivexet. Että niiden erektio löpsähtää eri herkästi kun niiden bylsimistä arvostelee. Että ne ovat heikkoja, surkeita, aggressiivisia, izepäisiä ja raivostuttavia. Ja he jättävät vessan istuimen ylös, koska ne pissaavat seisaaltaan. Mixi ylipäänsä vaivautua? Kas siinä 64 kilotaalan kysymys.
ellauri240.html on line 59: Joyce Diane Brothers (1927-2013) oli amerikkalainen psykologi, televisiopersoona, neuvoja, kolumnisti ja kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ensimmäisen kerran vuonna 1955 voittamalla pääpalkinnon amerikkalaisessa peliohjelmassa The $64,000 Question. Pikku-Aune oli aivan ilmiselvä juutalainen, os. Bauer, siskokin nai jonkun Goldsmithin. In 1949, she married Milton Brothers, who later went on to become an internist. 40 years later in 1989, Brothers lost her husband to bladder cancer. Following the death of her husband, Brothers fell into a state of depression for a year and contemplated suicide (at 62); however, she used her own self-help work to achieve inner peace and happiness. Brothers and her husband had a daughter, four grandchildren and two great-grandchildren.
ellauri240.html on line 61: Another Jewish woman, Nora Barnacle burned most of the letters she received in 1909 from her lover who signed his name, “Jim.” But she didn’t destroy all of them. Indeed, they have survived all these years. In one of them, Jim, aka James Joyce, wrote to his muse whom he called his “little fuckbird,” “Fuck me, darling, in as many ways as your lust will suggest.” He went on and on: ”Fuck me dressed in your full outdoor costume with your hat and veil on, your face flushed with the cold and wind and rain and your boots muddy.” Sellaisia ne miehet on, koprofiilejä.
ellauri240.html on line 103: Nancy steps outside into a bright and foggy morning where all her friends and her mother are still alive. Nancy gets into Glen's convertible to go to school when the green and red striped top suddenly comes down and locks them in as the car drives uncontrollably down the street. Three girls in white dresses playing jump rope are heard chanting Krueger's nursery rhyme as Marge is grabbed by Krueger through the front door window. What a sad compromise! All just so they can keep on making sequels to the film. WTF. I can't stand film directors.
ellauri240.html on line 105: Bullshit artist David B. Miller designed Krueger's disfigured face based on photographs of burn victims obtained from the UCLA Medical Center. The film was inspired by several newspaper articles printed in the Los Angeles Times in the 1970s about Hmong refugees, who, after fleeing to the United States because of U.S. war and genocide in Laos, Cambodia, and Vietnam, suffered disturbing nightmares and refused to sleep. Some of the men died in their sleep soon after. Medical authorities called the phenomenon Asian Death Syndrome.
ellauri240.html on line 107: Many Hmong refugees settled in the United States after the Vietnam War. Beginning in December 1975, the first Hmong refugees arrived in the U.S., mainly from refugee camps in Thailand; however, only 3,466 were granted asylum at that time under the Indochina Migration and Refugee Assistance Act of 1975. In May 1976, another 11,000 were allowed to enter the United States, and by 1978 some 30,000 Hmong people had immigrated. This first wave was made up predominantly of men directly associated with General Vang Pao's secret army. The Hmong allied with the French against the Communists during the whole Indochina War and with the Americans during the whole Vietnam War, hoping to resist communist Viêt Minh control. So here was the thanx for their efforts.
ellauri240.html on line 128: In 2007, he was arrested and charged with other Hmong leaders in federal court with conspiracy in a plot to kill communist officials in his native country. Federal prosecutors alleged the Lao liberation movement known as Neo Hom raised millions of dollars to recruit a mercenary force and conspired to obtain weapons.
ellauri240.html on line 129: Even after his indictment, he appeared as the guest of honor at Hmong New Year celebrations in St. Paul and Fresno, where crowds of his supporters gathered to catch a glimpse of the highly decorated general as he arrived in a limousine.
ellauri240.html on line 134: Fred was the president and chairman of Andersen Corp., America's largest manufacturer of windows and patio doors, from 1914 until he retired in 1972. He served the company for more than 75 years. Katherine also devoted much of her time to the company, serving on the board of directors for 50 years. In 1959, the couple created the Andersen Foundation, now called the Fred C. and Katherine B. Andersen Foundation.
ellauri240.html on line 141: Pictures of the jet and accompanying articles appeared on the front page of the Chinese daily Global Times on Wednesday. The lack of a government suppression of the disclosure lends credence to China's reports, the Associated Press reports.
ellauri240.html on line 142: The Global Times did not comment on the authenticity of the pictures, but since the government wields extensive control over state media, the report's appearance and the fact that censors have not removed images from websites suggest a calculated move to leak the information into the public sphere.
ellauri240.html on line 146: "It is not of concern that they are working on a fifth-generation fighter," since the Chinese are "still having difficulties with their fourth-generation fighter, LOL," Marine Col. Dave Lapan, a Pentagon spokesman, told the Associated Press.
ellauri240.html on line 153: Stop The Steal! Koneiden todetaan muistuttavan monelta osin suuresti toisiaan. Keväällä 2022 USAF:n Tyynenmeren alueen komentaja kenraali Kenneth Wilsbach kertoi, että Yhdysvaltain Lockheed Martin F-35 -monitoimihävittäjillä on ollut kohtaaminen (tai useampia; Wilsbach ei kertonut yksityiskohtia) J-20-kaluston kanssa Itä-Kiinan merellä. ”He lentävät sitä sangen hyvin”.
ellauri240.html on line 155: 2.8.2022 According to international affairs magazine National Interest, the J-20 jet is considered to be "potentially less maneuverable" than an F-22 due to its larger size. The F-22 is also potentially able to sustain quicker speeds for a longer period of time, according to the magazine.
ellauri240.html on line 183: Heti siv. 12 alkaa tv-sarja lähtä longixi verrattuna Grace Metaliouxen alkuteoxeen: Rodney oli suurihahoinen 14-vuotias, jolla oli musta, kiharainen hiuskuontalo ja paxuhuulinen suu. Jonakin päivänä hän saa rangaistuxensa, mutta vasta saatuaan depressiivisen Allisonin pillua. Hän on naisista kaunein minkä tiedän. Myös pienet rinnat prinsessallani siedän. Hattu on moitteeton ja hyvä myös ryhti vartalon. Ruudun takaa tyttöni katsoo vain.
ellauri240.html on line 190: Metalious valmistui Manchester Central High Schoolista 1942 ja avioitui seuraavana vuonna George Metaliousin kanssa. Sodan jälkeen George Metalious opiskeli sodassa palvelleille tarkoitetun tuen turvin, ja valmistuttuaan New Hampshiren yliopistosta hän vastaanotti rehtorin viran Gilmantonin kylässä New Hampshiressa. Gilmantonin on sanottu olevan sen kaupungin esikuva, johon Metalious sijoitti vuonna 1956 julkaistun romaaninsa Kaupunki nimeltä Peyton Place tapahtumat. Kirja oli myyntimenestys, ja se oli yli vuoden The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla. Vuonna 1957 kirjasta tehtiin elokuvaversio Peyton Place – vihan tyyssija ja myöhemmin televisiosarja Peyton Place. Metalious kirjoitti kirjalle myös jatko-osan Paluu Peyton Placeen. Metalious kuoli 39-vuotiaana alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin.
ellauri240.html on line 192: Peyton Placen kaupunki oli yhdistelmä useista New Hampshiren kaupungeista: Gilmantonista, jossa Metalious asui (ja joka paheksui kuuluisuutta); Laconia, ainoa Peyton Placen kokoinen lähikaupunki ja Metaliousin suosikkibaarin paikka; ja naapurikaupungit Alton ja Belmont. Gilmanton Ironworksin kylässä joulukuussa 1946 tytär murhasi seksuaalisesti hyväksikäyttäneen isänsä (johon kirja osittain perustuu). Belknap Countyn sheriffi Homer Crockett ja New Hampshiren osavaltion poliisin jäsenet tutkivat murhaa. Hollywood ei hukannut aikaa lunastaakseen kirjan menestystä – vuosi sen julkaisun jälkeen voimakkaasti desinfioitu elokuva Peyton Place sai suuret lipputulot. Elokuvan ensi-ilta pidettiin Colonial Theaterissa Laconiassa, New Hampshiressa. Parhaimmillaan TV-sarja, jota alettiin esittää syksyllä Metaliousin kuoleman jälkeen (ABC-TV :ssä 1964–1969), oli myös menestys.
ellauri240.html on line 209: Peyton Place is the story of a small New England town that, beneath its calm exterior, is filled with scandal and dark secrets. The novel contains sex, suicide, abortion, murder and a subsequent trial, and rape. The citizens of Gilmanton were outraged, certain that Grace Metalious was describing real people in the book and sure that she had brought shame and unwarranted notoriety to their town. After Peyton Place was published, the whole image of the small town in America was forever changed. From then on the very phrase "Peyton Place" was used to describe a town that is rife with deep secrets and rampant sex beneath the veneer of picturesque calm.
ellauri240.html on line 217: After she died, George wrote his own book called The Girl from "Peyton Place." The book offers a husband's view of how Metalious was exploited after the publication of the book, but also of how she was responsible for bringing unhappiness to herself and to others. A whole series of other "Peyton Place" books were produced after Grace Metalious's death, with titles like The Evils of Peyton Place and Temptations of Peyton Place. None of these were a commercial success.
ellauri240.html on line 280: The play's abrasively harsh humour and its depiction of social relationships that involve a denial of personal relationships are Middletonian traits. "Timon of Athens is all the more interesting because the text articulates a dialogue between two dramatists of a very different temper."
ellauri240.html on line 284: Middleton's plays are marked by often amusingly presented cynicism about the human race. True heroes are a rarity: almost every character is selfish, greedy and self-absorbed. Middleton's work has long been praised by literary critics, among them Algernon Charles Swinburne and T. S. Eliot. The latter thought Middleton was second only to Shakespeare.
ellauri240.html on line 459: Historia osoittaa selvästi, että isät ovat olleet innokkaita tietämään, keitä heidän todelliset jälkeläisensä ovat, pelkästään sen vuoksi, että voisivat antaa maaomaisuutensa näille. Patriarkaalinen perhe onkin saanut alkunsa taloudellisista syistä. Yhteiskunnan oli luotava samanaikaisesti sekä moraalinen ja uskonnollinen arvojärjestelmä että lakijärjestelmä, jotka pystyisivät suojelemaan ja pitämään yllä näitä taloudellisia intressejä. Loppupäätelmänä voimme todeta, että tyttöjen ympärileikkaus, siveysvyö ja muut raa´at tavat, joita naisiin kohdistetaan, ovat pohjimmiltaan yhteiskuntaa hallitsevien taloudellisten intressien aiheuttamia. Se, että näitä tapoja edelleenkin ilmenee yhteiskunnassamme, osoittaa, että nämä taloudelliset intressit vaikuttavat edelleen.
ellauri240.html on line 491: This podcast is brought to you by MeUndies. If I’m not going commando, then I’m wearing MeUndies. I’ve been testing out a pair for about 3 or 4 months now, and, as a result, I’ve thrown out my other underwear. They look good, feel good, have different hole options for men and women, and their materials are 2x softer than cotton, as evaluated using the Kawabata method. Not only does MeUndies offer underwear, but they also have incredible lounge pants. I wear them when I record the podcast, and when I’m lounging out and about grabbing coffee.
ellauri240.html on line 500: Founded in 2008 by Rainn Wilson et al., SoulPancake was created to encourage open-heart dialogue about what it means to be human. Throughout the years, we created content that explores the ways we all seek connection, hope, truth, identity, and purpose. (What a revolting bunch of buzzwords!)
ellauri240.html on line 502: Our decade-plus of award-winning content spans digital, television, branded, and live engagements, with hits such as Street Stunts for Oprah´s Super Soul Sunday, Kid President, My Last Days, Science of Happiness, Tell My Story, and more. In 2016 SoulPancake joined the Participant family, with like-minded visions of making the world a better place through thoughtful, inspiring content. As one unified voice under the Participant brand, we are building a global community using storytelling as the vehicle to reimagine better futures of peace and prosperity for all, and cultivating pathways for our audiences to create real world impact. And to sell maximum number of MeUndies on the side.
ellauri240.html on line 504: Mitä sanoja Kid Presidentin mielestä meidän pitäisi sanoa enemmän ja useammin? Saanko arvata? Kiitos, anteexi, ole hyvä? Bingo! Plus: Everything is going to be okay. Yes we can! I promise! Hyvin vedetty Huuakotti!
ellauri240.html on line 534: Tutkija: Vladimir Putin ja Sergei Šoigu teeskentelevät, eikä länsi ole tajunnut tilanteen vakavuutta! Maaliskuussa, kun he ovat valmiita iskemään, he lopettavat neuvottelemisen jollain tekosyyllä ja jatkavat hyökkäystään”, Gustav Gressel arvioi. Länsi ei ole tajunnut tilanteen vakavuutta ja eskalaation pelko estää länsimaita lähettämästä Ukrainalle määrällisesti ja laadullisesti tarpeeksi aseita, Gressel katsoo.
ellauri241.html on line 49: It is only after Fanny receives a valentine from Brown that Keats passionately confronts them and asks if they are lovers. Brown sent the valentine in jest, but warns Keats that Fanny is a mere flirt playing a game. Fanny is hurt by Brown's accusations and Keats' lack of faith in her; she ends their lessons and leaves. The Dilkes move to Westminster in the spring, leaving the Brawne family their half of the house and six months rent. Fanny and Keats then resume their interaction and fall deeply (ca. 6 inches) in love. The relationship comes to an abrupt end when Brown departs with Keats for his summer holiday, where Keats may earn some money. Fanny is heartbroken, though she is comforted by Keats' love letters. When the men return in the autumn, Fanny's mother voices her concern that Fanny's attachment to the poet will hinder her from being courted. Fanny and Keats secretly become engaged.
ellauri241.html on line 90: Into a forest on the shores of Crete. Khersonin metsään Krimin rannoilla.
ellauri241.html on line 110: And so he rested, on the lonely ground, ja niin hän lepäsi yksinäisellä maalla
ellauri241.html on line 132: Their lustres with the gloomier tapestries kiiltonsa synkempien kuvakudosten kanssa.
ellauri241.html on line 135: Some demon´s mistress, or the demon´s self. jonkun demonin rakastajatar tai demonin selfie.
ellauri241.html on line 136: Upon her crest she wore a wannish fire Harjallaan hänellä oli tähdillä siroteltua vätysmäistä tulta
ellauri241.html on line 191: If thou wilt, as thou swearest, grant my boon!" jos haluat, niin kuin vannot, suoda pyyntöni!"
ellauri241.html on line 208: Their pleasures in a long immortal dream. Heidän ilonsa pitkässä kuolemattomassa unessa.
ellauri241.html on line 217: Faded before him, cowered, nor could restrain häipyi hänen edestään, käpertyi, eikä voinut hillitä
ellauri241.html on line 241: Eclipsed her crescents, and licked up her stars: Pimensi hänen puolikuunsa ja nuoli hänen tähtensä:
ellauri241.html on line 242: So that, in moments few, she was undrest Niin että muutamassa hetkessä hän oli riisuttu
ellauri241.html on line 243: Of all her sapphires, greens, and amethyst, kaikista safiireistaan, vihreistään ja ametisteistaan,
ellauri241.html on line 251: These words dissolved: Crete´s forests heard no more. Nämä sanat hajosivat: Kreetan metsät eivät enää kuulleet.
ellauri241.html on line 257: And rested at the foot of those wild hills, Ja lepäsi noiden villien kukkuloiden juurella,
ellauri241.html on line 272: A virgin purest lipped, yet in the lore Neitsyt puhtain huulikas, mutta
ellauri241.html on line 291: Down through tress-lifting waves the Nereids fair blondit Nereidit laskeutuvat kohoavien aaltojen läpi
ellauri241.html on line 307: To Corinth from the shore; for freshly blew Khersonin rannalta; sillä juuri puhalsi
ellauri241.html on line 311: Fresh anchored; whither he had been awhile Tuore ankkuri; missä hän oli ollut jonkin aikaa
ellauri241.html on line 353: Thy spheres, and as thy silver proxy shine? sinun pallejasi ja nuppiasi, välityspalvelin loistava?
ellauri241.html on line 380: Put her new lips to his, and gave afresh laittoi uudet huulensa hänen huulilleen ja antoi uudeksi
ellauri241.html on line 385: A song of love, too sweet for earthly lyres, Rakkauslaulu, liian makea maallisille lyyroilla,
ellauri241.html on line 386: While, like held breath, the stars drew in their panting fires Kun tähdet vetäytyivät hengitystä pidättäen naamat sinisiniä
ellauri241.html on line 451: Her fingers he pressed hard, as one came near hiänen sormiaan hän painoi lujasti, kun joku tuli lähelle
ellauri241.html on line 461: His features Lycius! wherefore did you blind Hänen piirteitään Lycius! miksi sokaisit
ellauri241.html on line 497: He might have given the moral a fresh frown, Hän olisi saattanut tuoreesti rypistää moraalia,
ellauri241.html on line 569: Apollo's presence when in act to strike Apollon läsnäolo, kun hän oli iskemässä
ellauri241.html on line 583: My presence in wide Corinth hardly known: Minun läsnäoloni laajalla Krimin niemimaalla tuskin tunnetaan:
ellauri241.html on line 589: But if, as now it seems, your vision rests Mutta jos näköni on, kuten nyt näyttää,
ellauri241.html on line 606: She set herself, high-thoughted, how to dress hiän asettautui pohtimaan, ylevästi, kuinka pukea
ellauri241.html on line 614: Supportress of the faery-roof, made moan keijukaton tukija, sai aikaan voihkaisun
ellauri241.html on line 616: Fresh carved cedar, mimicking a glade Tuore veistetty seetri, joka jäljittelee
ellauri241.html on line 624: Teeming with odours. Lamia, regal drest, Täynnä hajuja. Leimiä, kuninkaallisesti puettuna,
ellauri241.html on line 651: ´Twas Apollonius: something too he laughed, Se oli Apollonius: jotain myös hän naureskeli
ellauri241.html on line 654: And solve and melt 'twas just as he foresaw. ja ratketa ja sulaa, se oli juuri niin kuin hän ennusti!
ellauri241.html on line 660: With an unbidden presence the bright throng kirkkaan joukon pyytämättömällä läsnäololla;
ellauri241.html on line 681: Of Ceres´ horn, and, in huge vessels, wine Cerexen sarvesta ja valtavissa astioissa viiniä
ellauri241.html on line 687: Had felt the cold full sponge to pleasure press'd, oli tuntenut kylmän täyden sienen mielihyväksi puristettuna
ellauri241.html on line 712: From vales deflowered, or forest-trees branch rent, defloroiduista laaksoista tai metsäpuista revittyä,
ellauri241.html on line 747: Lycius then press'd her hand, with devout touch, Silloin Lycius painoi hiänen kättään hartaalla kosketuksella,
ellauri241.html on line 765: Until it seemed a horrid presence there, kunnes sen läsnäolo näytti kauhealta siellä,
ellauri241.html on line 778: Here represent their shadowy presences, täällä edustavat heidän varjoista läsnäoloaan,
ellauri241.html on line 796: Of life have I preserv'd thee to this day, minä olen suojellut sinua tähän päivään asti,
ellauri241.html on line 849: And with thee fade away into the forest dim: Ja sinun kanssasi hämärtyä metsään:
ellauri241.html on line 971: Young damsels in distress dance along,
ellauri241.html on line 977: Now coming from beneath the forest trees,
ellauri241.html on line 1108: (Followed by Some more mumbling, rather depressed like.)
ellauri241.html on line 1119: Alex the great, Ulysses, who cares,
ellauri241.html on line 1124: Like Troilus and Cressida, or Juliet!
ellauri241.html on line 1163: A pink forester pushing its soft nose
ellauri241.html on line 1171: Of love, that fairest joys give most unrest;
ellauri241.html on line 1172: That things of delicate and tenderest worth
ellauri241.html on line 1219: To his capable ears, silence was music from the holy spheres;
ellauri241.html on line 1223: To doff thy shepherd vest, and woo thy midriff fresh leaves!
ellauri241.html on line 1234: Pillow my chin for ever? ever press
ellauri241.html on line 1251: Enchantress! tell me by this soft embrace,
ellauri241.html on line 1254: And by these tenderest, milky sovereignties—
ellauri241.html on line 1256: These tenderest, and by the nectar-wine,
ellauri241.html on line 1259: Endymion! dearest! Ah, unhappy me!
ellauri241.html on line 1269: I cannot pump up its lost pressure, so will press at least
ellauri241.html on line 1276: My soul of any rest: yet must I hence:
ellauri241.html on line 1279: Myself to thee. Ah, dearest, do not groan
ellauri241.html on line 1284: Press me so sweetly down here with your rod?
ellauri241.html on line 1353: are dressed by blear-eyed nations
ellauri241.html on line 1380: To taste the gentle moon, and freshening lozenges,
ellauri241.html on line 1399: Who first were on the earth; and sculptures rude
ellauri241.html on line 1461: Tortures hot breath, and speech of agony,
ellauri241.html on line 1470: O misery of hell! resistless, tame,
ellauri241.html on line 1492: Like cum of yesterday of his youthful pleasures:
ellauri241.html on line 1493: He was a lonely youth on desert shores.
ellauri241.html on line 1508: She parked me in the mazy forest-house
ellauri241.html on line 1563: And resuscitate Scylla, plus others if you wish."
ellauri241.html on line 1617: Where is my lovely mistress? Well-away!
ellauri241.html on line 1631: The speaker's introduction at the beginning of Book 4 is significantly shorter than in the previous three books. He speaks to his muse of his native land whose great days are now over as anyone can tell from Endymion. The shepherd-prince overhears a distressed Indian Maiden who longs for someone to love. Endymion finds himself instantly smitten with the Maiden. He is desperately conflicted because he now appears to be in love with the three women Cynthia, Diana, and the Indian Maiden.
ellauri241.html on line 1635: Endymion has an intense love for the goddess of his dreams but he professes his love to the Indian Maiden. He believes that his declaration of love seals his death and he asks for the goddess to sing a song to him so he can die peacefully. Within her song is the story of how she ended up wandering the forest alone. She says that she joined the god Bacchus and his cult of followers and traveled across countries. She witnessed people of multiple nations fall to Bacchus and decided to flee on her own. The Maiden ended up in the woods where she and Endymion have met.
ellauri241.html on line 1637: Endymion declares that he will let go of the possibility of immortality so that he can love and adore the Maiden instead. The god Mercury appears and strikes the ground with his magic wand. Winged horses arrive to fly Endymion and the Indian Maiden into the sky where the shepherd-prince dreams that he is in Olympus which is the sanctuary of the gods. He is conflicted when he suddenly sees Diana who is also known as Phoebe and she looms over him. Endymion looks over at the sleeping Indian Maiden and "could not help but kiss her: then he grew / Awhile forgetful of all beauty save / Young Phoebe's, golden hair'd; and so 'gan crave Forgiveness." Once again he looks at the Maiden with adoration, but Phoebe begins to fade away, and he protests in panic. The noise awakens the sleeping Maiden next to him. In this moment Endymion chooses to abandon Diana and immortality as he professes to the Maid, "I love thee! and my days can never last. I always love the one that is readily available, she is the best." They soar through the sky and the Indian Maiden grows pale and suddenly vanishes before Endymion's eyes. Ow fuck! He cries out in surprise and grief as he finds himself alone yet again.
ellauri241.html on line 1639: The Maiden reappears to the shepherd-prince as he returns to earth. Endymion is overcome with relief and joy and says that he has wasted too long searching for nothing but a dream and wants to start a life with the Maiden. She tells him that they cannot be together because he is forbidden to her. They wander through the forest and are quiet and somber until Endymion sees his sister Peona in the distance. They rush together and embrace. Peona implores Endymion to "weep not so" and "sigh no more" for the Indian Maiden can be his queen of Latmos. Endymion responds that "a hermit young, [he will] live in mossy cave" but Peona can visit him regularly. The resigned shepherd-prince leaves behind a confused Peona and Maiden and visits the altar of Diana to "bid adieu / To her for the last time." Peona and the Indian Maiden arrive. Endymion watches in stunned disbelief as the Indian Maiden transforms into his beloved Diana. It is revealed that Cynthia, Diana, and the Indian Maiden are the same woman. Actually Peona too! For all practical purposes, all women are the same: one hole up front and two more in the pants. Endymion swoons and after "three swiftest kisses" they vanish together leaving Peona who walks home in wonderment.
ellauri241.html on line 1643: Endymion shows penile growth in Book 4 in the sense that he understands that there is value and beauty in mortal love but he has not truly learned how to live a blissful existence without the love of a beautiful (wo)man. Endymion, Adonis, Alpheus, and Glaucus are subject to a life of isolation and impotence without the presence of their beloved. Never mind, much worse is impotence in their presence!
ellauri241.html on line 1645: The poem has been criticized for its inconsistencies and its somewhat disappointing conclusion. Seems Keaz whisked the guy away at the end quickly before he could get into any more mischief. He was probably thoroughly fed up with him. But then again Jack was just 22. Endymion presents many problems to its interpreters, as it did to Jack himself. Critics have, however, been able to agree that the poem contains considerable eroticism.
ellauri242.html on line 95: Blandt Oehlenschlägers øvrige værker kan nævnes en række kærlighedstragedier: Hakon Jarl hin Rige (1807), Axel og Valborg (1810), Hugo von Rheinberg (1813) og Hagbarth og Signe (1815). I disse bearbejder Oehlenschläger sagnmateriale i sin beskrivelse af den sande kærlighed, der på forskellig vis er under beskydning. De kvindelige heltinder er trofaste over for deres elskede, men kommer ofte i klemme i forhold til virkeligheden. Jaa-a, dä ä dä!
ellauri242.html on line 109: Efter at have gjort tjeneste som ridder i Tyskland vender Axel tilbage til hoffet i Nidaros, hvor han vil fri til sin elskede Valborg og blive væbner for kongen. Imidlertid begærer kongen selv Valborg, og desuden går kirken imod en forbindelse mellem Axel og Valborg, da de er nære beslægtede (søskende). Imidlertid har Axel et pavebrev, der tilsyneladende rydder problemerne af vejen, og der sættes gang i forberedelserne af brylluppet. Under selve vielsen sår munken Knud tvivl om pavebrevets gyldighed, og parret skilles uden stor patos, inden Valborg tvinges i kloster. Det lykkes Axel og Valborg at flygte, men Axel må gå i kamp for kongen, og i denne såres han dødeligt, hvorpå Valborgs hjerte brister, da hun sidder med Axels døde krop.
ellauri242.html on line 115: Takaseinällä toosa jota merestä noussut Krista Kosonen vahingossa jakoi Olavi Pyhää kannattaneille roistokytille.
ellauri242.html on line 166: Perventsevin toisesta maailmansodasta kertova romaani ”Varjele kunniaa nuoresta pitäen” (Tšest s molodu, 1948) sai Stalin-palkinnon vuonna 1949. Samana vuonna hänet palkittiin Igor Savtšenkon ohjaaman elokuvan ”Kolmas isku” (Treti udar, 1948) käsikirjoituksesta. Kirjailija on saanut myös Leninin kunniamerkin. Hänen avoimen propagandististen teoksiensa taiteellinen arvo on vähäinen. Taide ja propaganda näät hikisesti yhteen soppii, ja silloinkin vaan jos propaganda puhaltaa meikäläisten koppiin. Toisen kautta eipä sanokaamme ruozalaisissa dekkareissakaan ole mainittavasti taidearvoja.
ellauri242.html on line 172: Myöhempinä vuosinaan Perventsev kärsi suuresti neuvostovaltion ideologian kriisistä: "Täytyyhän olla joulu. Milloin? Tässä on antikristus asialla... Jos he onnistuivat 50 vuodessa tallaamaan sieluista kokonaan 2000 vuotta tunnustetun uskonnon, mitä jää jäljelle uskonnostamme, jos kommunismin sisäiset viholliset lisääntyvät? Meneekö elämämme hukkaan ja voimaa ja verta hukattiin turhaan?" Sanos se! Aina heitti äiti Venäjällä aatteet perskeikkaa. Ei mennyt kyllä putkeen Persenzevillä.
ellauri242.html on line 184: Toukokuussa 1942 tappion jälkeen "Hunting for Bustards" (sax. Trappenjagd) -operaatiossa Kerchiä puolustavat Krimin rintaman yksiköt oli pakko evakuoida Tamanin niemimaalle. Evakuoinnin käsiteltyä 51. armeijan ryhmää johti Krimin rintaman päämajan sotilaskoulutusosaston päällikkö eversti Pavlo Yagunov . 14. toukokuutahänet nimitetään tähän tehtävään ja hän alkaa samana päivänä muodostaa erillisiä pataljooneja ja iskuryhmiä reservin henkilöstöstä. Näihin yksiköihin kuuluivat reservin komentajat ja sotilashenkilöstö, 1. rintaman reservirykmentin henkilökunta, useita satoja sotakoulujen kadetteja, NKVD:n 276. kiväärirykmentin taistelijat ja komentajat, 95. rajarykmentti - ensimmäinen ja toinen pataljoona ottivat vastaan asemat pohjoiseen. Myös peitto-osastoissa oli sotilaita eri yksiköistä ja rintaman yksiköistä, joita 13.5. alkoi esiintyä louhoksissa. Iltapäivällä 14. toukokuuta peitto-osastolla oli yli 4 000 henkilöä, yksityiset yritykset olivat puhtaasti komentajien. Nuori luutnantti S.S. Shaidurov kirjoitti muistelmissaan, että reservin komentohenkilökunta oli lähes täysin aseeton. Kaupungista lähteneiden sotilaiden ja Kerchin asukkaiden kustannuksella peittoryhmä kasvoi useisiin tuhansiin, Suuriin katakombeihin piiloutui vainottuja kristittyjä yli 10 000 ja pienissä kyykki noin 3 000. Katakombivaruskuntia johtivat Jagunov ja M. G. Povazhny.
ellauri242.html on line 186: Jagunovin osasto otti ensimmäisen taistelun 14. toukokuuta lähellä Kydirlezin kylää - saksalaiset joukot menivät nopeasti Adzhi-Mushkaihin ohittaen naureskellen hajallaan olevat neuvostojoukot, jotka olivat vetäytymässä asemistaan Bagerovosta; puolustusyksikkö, jossa oli osia 157. jalkaväkidivisioonasta, onnistui pysäyttämään ja työntämään takaisin Saksan joukot tuhoten kokonaista 3 panssarivaunua.
ellauri242.html on line 219: Kertšin niemimaa (ukr. Керченський півострів, Kertšenski pivostriv, ven. Керченский полуостров, Kertšenski poluostrov, krimintat. Keriç yarımadası) on Krimin niemimaan itäisin osa. Niemimaan itäpuolelle jää kapea Kertšinsalmi. Etelästä niemimaata rajaa Mustameri, ja pohjoisesta Asovanmeri. Niemimaan pinta-ala on 3 000 neliökilometriä, eikä siellä ole jokia. Niemimaan tyveltä luoteeseen työntyy 110 km pitkä Arabatinkynnäs, joka erottaa Asovanmeren soisesta Sivašmerestä.
ellauri242.html on line 221: Krimin silta (Крымский мост, Krymski most) eli Kertšinsalmen silta (Керченский мост, Kertšenski most) on Kertšinsalmen ylittävä silta, joka yhdistää Krimin niemimaan Venäjään. Se on Euroopan pisin silta, ja se koostuu rinnakkaisista rata- ja maantiesilloista. Silta rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin. Silta valmistui vuonna 2018. Sillan itäpää on Tamanin niemimaalla ja länsipää Krimillä Kertšin niemimaalla Kertšin kaupungin luona. Sillan avajaisissa toukokuussa 2018 Venäjän presidentti Vladimir Putin ajoi sillan yli kuorma-autolla. Euroopan unioni, Ukraina ja Yhdysvallat tuomitsivat sillan avaamisen.
ellauri242.html on line 223: Elokuussa 2022 ukrainalainen kansanedustaja Oleksyi Gontšarenko kertoi, että hän oli keskustellut sillan tuhoamisesta Britannian puolustusministeri Ben Wallacen kanssa Naton huippukokouksessa kesäkuussa. Heinäkuussa Ukrainan presidentinhallinnon neuvonantaja ja puhemies Oleksyi Arestovytš sanoi, että Ukraina iskisi siltaan heti kun siihen tulee mahdollisuus. Ukrainan asevoimien kenraalimajuri Dmitrij Martšenko kertoi 14. kesäkuuta 2022, että ”Se ei ole salaisuus Venäjän armeijalle eikä meidän armeijallemme eikä heidän eikä meidän siviileille. Se Krimin silta on iskujen ykköskohde. Puolan siviilit on vasta etäinen kakkonen.”
ellauri242.html on line 227: Räjähdyksen seurauksena nelikaistaisesta maantiesillasta sortui toinen puoli muutaman jännevälin osuudelta. Myös pätkä rautatietä ja ratasiltaa vaurioitui, joskaan ei romahtanut. Tapauksen yhteydessä raportoitiin, että kolme ihmistä olisi kuollut iskun seurauksena, erään lähteen mukaan uhreja oli viisi. Liikenne keskeytettiin sekä maantie- että ratasillalla. Jo samana iltapäivänä kerrottiin, että henkilö- ja linja-autoliikenne jatkuu rajoitetussa määrin jälleen kahta säilynyttä maantiesillan kaistaa pitkin. Samana iltana myös ratasillan liikennettä käynnistettiin uudelleen. Ukrainan presidentin tiedottajan mukaan Kertšinsalmen maantie- ja ratasiltaa vaurioittanut räjähdys oli ”vasta alkua”. Venäjän ulkoministeriö ohjeisti viestimiä käsittelemään tapahtumaa sillan ”vaurioitumisena”.
ellauri242.html on line 251: Kollontai joutui pakenemaan ulkomaille vuonna 1908. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä hän oli Tirolissa valmistelemassa kansainvälistä naisten kongressia Wienissä. Rosa Liebknecht sai järjestettyä hänet puolueettomiin maihin sodan alta. Hän liittyi bolševikkeihin 1914 palatessaan Venäjälle.
ellauri243.html on line 77: Etenkin tässä albumissa esiteltävät K!-aiheiset fiktiot palauttaa mieleen Herb Simonin jo moneen kertaan hoetun avainpointin: termiittiapinat on matelijanaivoisia nisäkkäitä joiden käytöxeen termiittipesä on tuonut eräänlaisen pilvitekoälykerroxen. Kukaan niistä ei yxitellen ole siitä vähänkään perillä, niillä (tai mullakaan, niistä yhtenä) ei ize asiassa ole harmaintakaan aavistusta kokonaisuudesta. Ize kukin luulee pohtivansa jotain syitä syviä, vaikka ize asiassa ne on vaan monimutkaisessa pesäympäristössä fraktaalisia ympyröitä kiertäviä ahnaita aggressiivisia ja pelokkaita liekaeläimiä, joiden ainut talutin ja kompassi on EFK.
ellauri243.html on line 102: Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi?
ellauri243.html on line 105: resize=1536,864" width="40%" />
ellauri243.html on line 135: Nevada is home to a number of federal reservations and colonies. The major tribes are the Washouts, Northern Paiute, Southern Paiute, and Western Shoeshines. Many have been hit disproportionately hard by the coronavirus and may have pre-existing health conditions or live in remote areas with limited access to medical care. In the Reno-Sparks Indian Colony, a clever color-coded card system was set up for people to signal from their windows for help with a health issue, food shortage, or other problem.
ellauri243.html on line 137: Compared with other U.S. races, American Indians have a life expectancy that is shorter than five years. The suicide rate among American Indian youth is 2.5 times higher than among youth in the rest of the country. American Indians are 2.5 times more likely to experience violent crimes than the national average, and more than four out of five American Indian women will experience parking meter violation in their lifetimes. Holy shit, these issues can be seen as symptoms of several larger issues, including access to social services, educational opportunities, nutritional food, and health care, and just plain old laziness and stupidity. Property rights pose more significant problems, insomuch as residents who don’t have deeds to the land on which they live struggle to build credit, which throws a significant barrier in front of upward mobility. Meanwhile, tribal lands are tough sells for franchises and other commercial developers that would bring jobs to reservations, as these companies are often resistant to negotiating contract terms under tribal law. So it's really all their own fault, them not playing along with good old free enterprise and private property!
ellauri243.html on line 146: The little community of Battle Mountain and its mysterious underground base of hobbits went almost completely unnoticed by the rest of the world...
ellauri243.html on line 147: until the American Holocaust, when the United States was attacked by waves of Russian bombers launching hypersonic nuclear-tipped missiles. Almost the entire fleet of American long-range bombers and more than half of America's intercontinental-ballistic-missile arsenal was wiped out in a matter of hours. But Battle Mountain's little fleet of high-tech bombers, led by Patrick McLanahan, survived and formed the spearhead of the American counterattack that destroyed most of Russia's ground-launched intercontinental nuclear missiles and restored a tenuous sort of parity in nuclear forces between the two nations. On the plus side, there are now less than half so many hungry mouths left to feed on the entire ball of fire. Except this, everything goes on as before, business as usual.
ellauri243.html on line 154: Newly elected president Kenneth Phoenix, Arizona, politically exhausted from a bruising and divisive election that saw yet another president being chosen in effect by the U.S. Supreme Court, ordered a series of massive tax cuts as well as cuts in all government services. Such government cuts had not been seen since the Thomas Thorn administration: entire cabinet-level departments, such as education, commerce, transportation, energy, and veterans affairs, were consolidated with other departments or closed outright; all entitlement-program outlays were cut in half or defunded completely; American military units and even entire bases around the world disappeared virtually overnight. Despite howls of protest from both the political left and right, Congress had no choice but to agree to the severe right-centrist austerity measures.
ellauri243.html on line 163: resize=768,512" />
ellauri243.html on line 175: The medical community calls it “fellatio,” but the rest of us have our own phrases for performing oral sex on a man. The below is a comprehensive list of slang alternatives to “blowjob.” Some of these phrases are politically incorrect and other are completely ridiculous. Regardless, they exist in the collective lexicon. Here they are!
ellauri243.html on line 177: 1. Addressing the court 2. BJ 3. Bagpiping 4. Basket lunch 5. Beej 6. Blowie 7. Blowing the love whistle 8. Bobbing for apples 9. Bone-lipping 10. Buccal onanism 11. Brentwood hello 12. Charming the snake 13. Climbing the corporate ladder 14. Cock-gobbling 15. Copping a doodle 16. Courting the gay vote 17. Drinking a slurpee 18. Dropping on it 19. Earning your keep 20. Essin’ the dee 21. Face-frosting 22. Fellatio 23. Fluting 24. French abortion 25. Gator mouth 26. Getting a facial 27. Getting a lewinsky 28. Getting a throat culture 29. Getting to the cream filling 30. Giving cone 31. Giving face 32. Giving head 33. Gobbling pork 34. Going down 35. Gumming the root 36. Punching 37. Giving Big Jim and the twins a bath 38. Giving brain 39. Giving head 40. Gum-rooting 41. Gumming the green bean 42. Head job 43. Honkin’ bobo 44. Huffing bone 45. Hummer 46. Interrogating the prisoner 47. Kneeling at the altar 48. Knob job 49. Larking 50. Laying some lip 51. Licking the lollipop 52. Making mouth music 53. Making the blind see 54. Meeting with Mr. One-Eye 55. Mouth-fucking 56. Mouth-holstering the nightstick 57. Mouth-milking 58. Mouth-to-junk resuscitation 59. Opening wide for Dr. Chunky 60. Oral sodomy 61. Peeling the banana 62. Penilingus 63. Piston job 64. Playing pan’s pipes 65. Playing the pink oboe 66. Playing the skin flute 67. Pole-smoking 68. Polishing the trailer hitch 69. Pricknicking 70. Protein milkshake 71. Receiving holy communion 72. Respecting your superiors 73. Sampling the sausage 74. Scooby-snacking 75. Secretarial duties 76. Singing to the choir 77. Skull-buggery 78. Skull-fucking 79. Slobbin’ the knob 80. Smiling at Mr. Winky 81. Smoking the pink pipe 82. Smoking pole 83. Southern France 84. Speaking into the bonophone 85. Speaking low genitals 86. Spit-shining a baseball bat 87. Spraying the tonsils 88. Sucking off 89. Sucky-ducky 90. Suck-starting the Harley 91. Swallowing the baloney pony 92. Sword-wwallowing 93. Taking one’s temp with a meat thermometer 94. Talking into the mic 95. Telling it to the judge 96. Waxing the carrot 97. Worshiping at the altar 98. Wringing it dry 99. Yaffling the yogurt cannon 100. Zipper dinner
ellauri243.html on line 204: resize=150" />
ellauri243.html on line 217: American heavy metal band Metallica recorded a song called "Don't Tread on Me" on their self-titled fifth studio album, released in 1991. The album cover features a dark-gray picture of a coiled rattlesnake like the one found on the Gadsden Flag.
ellauri243.html on line 271: . Vuonna 2002 näyttelijä meni naimisiin laulaja Lisa Marie Presleyllä
ellauri243.html on line 272: (Elvis Presleyn tytär) alle neljä kuukautta! Скрыть? Valikko Julkkisten
ellauri243.html on line 279: luetteloa parhaana resurssina viimeaikaisille julkkisten eroille ja
ellauri243.html on line 283: Think of this list as your ultimate resource for recent celebrity breakups
ellauri243.html on line 287: broke up in 2021! Think of this list as your ultimate resource for recent
ellauri243.html on line 300: Currently, Saif is happily married to actress Kareena Kapoor. They have two
ellauri243.html on line 306: half of another iconic celebrity couple - the rest of us might need some
ellauri243.html on line 310: iconic celebrity couple - the rest of us might need some more time. From
ellauri243.html on line 327: interesting as you, and I don't know what I'm doing.'" And Bell still
ellauri243.html on line 363: myös lapsia. Venäjän presidentti Vladimir Putinin residenssi Valdaissa....
ellauri243.html on line 369: Valdai-residenssistä. Proekt media on julkaissut Youtubessa videon, jossa
ellauri243.html on line 486: It is clear that Dale Brown never expected to be as successful as he has been. This is clear by his killing off of some characters, only to be resurrected in subsequent novels. He originally only intended to write 3 novels for his publisher. Now, 24 books later, he is an accomplished author and his fans are eagerly awaiting his next novel teeming with revenants.
ellauri243.html on line 492: Many of his works — including Flight of the Old Dog, The Tin Man, and Air Battle Force — focus on the adventures of a United States Air Force officer protagonist named Patrick McLanahan.
ellauri243.html on line 510: Dale Brown is still at the forefront of publishing novels today. He most recent novel, Tiger’s Claw, was released in August 2013. The plot of this book surround President Phoenix, Arizona, who has again slashed the military budget just when China begins to test it’s new domestic missile.
ellauri243.html on line 516: Robert Dale Brown is a boxer, who represented Canada at the 1992 Summer Olympics in Barcelona, Spain. There he was stopped in the second round of the light heavyweight division by Germany’s Torsten May. Beginning in 2001, he collaborated with fellow author Jim DeFelice on the Dreamland series of books. Oops, nyt tuli sanottua se mitä ei olisi saanut sanoa. (Lea majalla tyytyväisen näköisenä.)
ellauri243.html on line 531: When an almost-forgotten enemy prepares a shock attack on America, only one man can see it coming. Stuck in a desk job in Air Force Intelligence, the high-adrenalin
ellauri243.html on line 532: maverick pilot Patrick McLanahan uncovers disturbing evidence that the Russians are secretly arming their bomber fleet with nuclear warheads. Worse still, he realizes that despite the lessons of 9/11 the USA is still vulnerable to air attack by a determined enemy. But his warnings come too late. A flight of Russian bombers penetrate American airspace and launch devastating nuclear attacks on key airbases. As panic grips the country, McLanahan takes matters into his own hands and slips into Russia without leave with the elite Air Battle Force rapid-response team -- to strike back at the heart of the Russian bomber fleet. Fantastic fiction!
ellauri243.html on line 540: Seuraavaxi nähdään kuinka 2 urheaa robopatrioottia, Roger nimisiä molemmat, urheilee etänä romukasassa. Kärzääntyneen pahan syöpäkääryleen DNA on liimautunut robon haarniskaan. Ja sitten tulee luku jonka mottona on "I dont think change is stressful. I think failure is stressful." signed, Bob Stearns! Loppu negatiivisille spiraaleille nyt! Mutta kuka monista Bob Stearnseista on kymysyxessä?
ellauri243.html on line 542: Tämmönen Bob Stearns kuoli hiljattain. Robert "Bob" H. Stearns, Columbia, SC * December 9, 1936 + January 5, 2023. Tämä Bob kyllä piti lentokoneista. He had a lifelong love affair with airplanes and flying, owned a half dozen aircraft and enjoyed meeting up with his flying buddies, meticulously restoring vintage aircraft and going to fly-ins. His health eventually clipped his wings, and after that he turned his attention to volunteering at Riverbanks Zoo and nurturing a latent talent for painting, which was discovered after Bob and Marge moved to Stilled Hopes.
ellauri243.html on line 550: Bob Stearns, CEO of Powerful Potential. BOB STEARNS is one of only 95 people in history to lead an organization to win the prestigious Malcolm Baldrige Award. He was the Leader and Architect of Pittsburgh based Medrad’s 2003 journey to win the prestigious award. Medrad won the Baldrige award again in 2010. The Baldrige Award is presented annually by the President of the United States to organizations that excel in seven categories, including results. As Chief Human Resources Officer of CoManage, Bob led that company to be named the Best Place to Work in Pa.” He has also received the American Society for Training and Development Award for Excellence. Bob has served as a Director on the Boards of National Church Solutions, The Orchards at Foxcrest, the Pa. Society of Association Executives, the Pa. Association of Non Profit Organizations and a Woman owned business through Powerlink and Seton Hill University. Bob has owned and been the CEO of PowerfulPotential since 1985.
ellauri243.html on line 554: Bob´s book is about Perpetual Potential. Inside these pages, you will discover three invaluable lessons that will propel you closer to your true potential. The lessons will serve you well on either of two different, but parallel roads you may travel: The roads towards triumph or tragedy, as well as the roads in between. In 2003 the author, Bob Stearns was on top of the world. He led his company to win the most prestigious business award in the country, the Malcolm Baldrige award. Just five short years later, tragedy struck. Bob´s oldest son Eric was killed while on a study trip abroad in Athens, Greece. Eric was 21 years old at the time and was a junior at Penn State University. Although Eric lost his precious life in Greece, he found something sprawled under the pillars of the Acropolis that many people search for their entire lifetimes. He found inner peace in the knowledge that he could truly be anything he wanted to be, he could do anything he wanted to with his life. In his book "Perhaps a Man Can Change the Stars - Eric's Pursuit of Perpetual Potential", Bob shares with you three life lessons that allowed Eric to understand his true potential. Those same lessons helped Bob and his family deal with Eric´s death. The same lessons had enabled Bob to lead his company to triumph five years earlier. A key take away from the book is that no matter what stage of life you find yourself, you have the potential to explore. You have the potential to utilize and grow the talents and aspirations that you currently have. You have the potential to rekindle old talents that lie dormant, and to allow new talents to blossom. This is true regardless of age, circumstances, and what other people may be telling us. So read, explore and think deeply about how you can apply the three lessons that Bob learned from Eric. Decide for yourself how you can best use them. Indeed, our Potential is Perpetual!
ellauri243.html on line 579: Tällaisten tunnuslauseiden mahdollinen lähde on Patrick Henryn kuuluisa 23. maaliskuuta 1775 puhe Burgeressesien talolle (Virginian siirtokunnan lainsäädäntöelin), joka sisälsi seuraavan lauseen: "Onko elämä niin rakas tai rauha niin suloinen, että se ostetaan ketjujen ja orjuuden hinnalla? Kiellä se, kaikkivaltias Jumala! En tiedä, mihin suuntaan muut voivat kulkea; mutta mitä minuun tulee, anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema!" Kumpi vaan, ihan sama. No täältä pesee vainaja.
ellauri243.html on line 581: "Herra on puhunut" oli prof. Aamoksen suosikki. Aamos päättää profetiakirjansa viimeiseen näkyyn Herrasta, joka seisoo alttarin vieressä ja käskee tuhota temppelin ja tappaa kaikki ihmiset. Tuomion sanoma - jota opetetaan koko kirjassa - saavuttaa huipentuman tässä viimeisessä luvussa. Pakotietä ei ole. Kaikki, jotka hylkäsivät Herran, tuhotaan. sanoo Herra, sinun Jumalasi. Herra on puhunut. Ugh. (Hyi.) Aamos päättää ankaran tuomion kirjansa tähän viimeiseen toivon sanomaan. Daavidin dynastia palautetaan kirkkaudella ja hän näyttää Herran muille kansoille. Heidän satonsa on runsasta, heidän kaupunkinsa asutetaan uudelleen ja he korjaavat palkkionsa rauhassa. Jumala istuttaa heidät heidän maalleen, jotta he eivät enää koskaan kärsisi menetyksiä. Huomaa, että nämä Aamoksen lupaukset ovat vielä edessä. Herran suu on puhunut (Jes. 1:20, käärien sen:) "Hän täyttää vielä sinun suusi naurulla" (Job 8:21)
ellauri243.html on line 585: "Congelanse!" the "us" (not "them") border patrol agent shouted in Spanish through his van´s public-address loudspeakers.
ellauri243.html on line 613: In 1951 he went into business forming an advertising agency, David J. Mahoney, Inc. The company managed advertising for eight companies, including Exzema, White Rock and Good Humor. Mahoney sold his agency in 1956 and became President of Good Humor, and became President of Canada Dry in 1966.
ellauri243.html on line 614: In 1970, Mahoney was appointed a U.S. Chairman of the President Richard Nixon Fan Club, an exclusive online community of fans and superfans.
ellauri243.html on line 624: Because where success is concerned, a great plan is essential--but so is making smart course corrections. That´s why pilots are taught the 1 in 60 rule, which states that after 60 miles a one degree error in heading will result in straying off course by one mile. Never mind the math, it´s quite complicated. The point is, the farther you go, the more off course you end up.
ellauri243.html on line 626: We all have dreams. The people who accomplish their dreams don´t just dream, though. They create processes. They build systems. They establish routines that keep them on track and ensure they reach their ultimate goal. Oddly enough, they (unlike pilots) don´t obsess over their goals. They obsess over their processes, because greatness results partly from inspiration but mostly from consistent, relentless effort.
ellauri243.html on line 627: And they stay on course because they constantly evaluate their progress, and make smart corrections to their process. Want to turn a dream into a reality? Follow this simple process.
ellauri243.html on line 633: You can monitor your progress (go on the scale) and make smart course corrections (eat less shit, shit more).
ellauri243.html on line 645: Health care providers are taught to check medications three times before delivering to patients. Not because the process itself is complex. But because they are visual learners. The same is true for you; the consequence of "error," in terms of time, effort, money, etc., when you don´t achieve a goal can be considerable. (And depressing: No matter how often you hear "fail fast, fail often," failure still pretty much sucks. It causes stress.)
ellauri243.html on line 647: Pilots use the 1 in 60 rule to remind themselves to constantly monitor their progress and make quick course corrections. You also know where you want to go. But you´ll never get there if you don´t regularly monitor and revise your goal based on your progress. And if you don´t start out on the right path. Remember, the 1 in 60 rule states that starting out, one degree off means winding up one mile off 60 miles later. Or so. So don´t just correct your course along the way. Create and follow a process that is proved to work. Pick someone who has achieved something you want to achieve. Like a Brad, if you happen to be a Ralph. Deconstruct his or her process. Then follow it, and along the way make small corrections as you learn what works best for you. That way, when you travel your own version of 60 miles, you´ll arrive precisely where you hoped to be. Up a shit creek without a paddle, with Brad 60 miles ahead of you. Forgot to warn: don´t pick a moving target!
ellauri243.html on line 705: The television show " Rowan & Martin's Laugh-I n," popular in the late 1960's and early 1970's, was famous for awarding its goofy trophy, the Flying Fickle Finger of Fate. But the term fickle finger of fate is actually decades older than that. The unpredictable and capricious nature of chance or fate, an Americanism popular in college circles during the 1930s. Sometimes the alliteration is extended coarsely to 'fucked by the fickle finger of fate' an expression which became popular in the US military during World War II.
ellauri243.html on line 722: Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.
ellauri243.html on line 724: World events thereafter moved against the Conservatives. Controversial wars in Afghanistan and South Africa undermined his public support. He angered British farmers by refusing to reinstitute the Corn Laws in response to poor harvests and cheap imported grain. With Gladstone conducting a massive speaking campaign, the Liberals defeated Disraeli´s Conservatives at the 1880 general election. In his final months, Disraeli led the Conservatives in Opposition.
ellauri243.html on line 732: Endymion is Disraeli in his youth except in the story he is a true-blood British aristocrat. Zenobia, a queen of fashion, is based on his Lady Blessington with a combination of some other great lady. She was Benjamin Disraeli´s first great patroness, who opened the avenue of his wonderful career. Zenobia later retires to the background to give place to Lady Montfort. She is a combination of Lady Blessington and Mrs. Wyndham Lewis (the latter Disraeli married) so we have in Lady Montfort at once the patroness and the wife. It would be interesting to know if the rabbis got to cut Benjy´s prepuce before the falling-out with the synagogue? Maybe that is what the fight was all about?
ellauri243.html on line 734: St Barbe, the journalist in " Endymion " is an intended caricature of Thackeray, and Gushy is Dickens. Vigo, a minor character of the novel, is a combination of Poole, the tailor, and George Hudson, the Sunderland railway king, as he was styled in his time. Prince Florestan is probably a sketch of Louis Napoleon in his early days in England. He is constantly presented as a child of destiny wailing for the European revolution of ´48 to give him back his throne.
ellauri243.html on line 736: Job Thornberry comes into the story with the Anti-Corn-Law League, representing the remarkable change in English politics from the time before Napoleonic wars when the 10% richest guys were local landowners to after the wars when the merchants and industrialists had become the nobs (am. head honchos). This change of mens of production necessitated the passage of Reform Bills that favored Millian laissez-faire by the Conservative Derby-Disraeli ministries. Job Thornberry may be Richard Cobden; for he certainly has much of Cobden´s subject in him. The energetic and capable minister Lord Roehampton is taken to be Lord Palmerston, and Count Ferrol is perhaps Bismarck. Neuchatel, the great banker, is the historical Rothschild; Cardinal Henry Edward Manning figures as the tendentious papist Nigel Penruddock.
ellauri243.html on line 743: Noniin olin oikeassa, Juudas Andorsen oli draaman konna, ja sen motiivi ei ollut F eikä K, vaan E! Sehän se on jenkeillä synti ainainen. Reviiri on naaleillekin kaikki kaikessa. Patrik ja Andorsen ottaa loppunäytöxessä shouting mäzin. Kumpi ompi patriootimpi? Kumpaako nyt uskoa? Kumpikin sanoo laahuxelle "luotathan?" Täähän on kuin U.S.A:n presidentinvaali. Juudas sanoo että Pat edustaa big governmenttia, tuota Washingtonin suota. Patrik sanoo että Juudas on anarkisti. No kommunistixi sitä ei voi haukkua, olkoon siis anarkisti. That's a lie. No, that's a lie. Kuulostaa Ukrainan selkkauxelta. Juuttaalta lipsahtaa vähän murhanhimoisia kannanottoja ja epävarmat äänestäjät alkaa siirtyä big governmentin kannalle.
ellauri243.html on line 762: 2. The other James Thomson, in full James Alexander Thomson, (born Dec. 20, 1958, Chicago, Ill., U.S.), is an American biologist who was among the first to isolate human embryonic stem cells. Thomson extracted stem cells from human embryos. However, this confronted him with a moral dilemma, as such an extraction is fatal to the embryo. After consulting with several bioethicists at the university, Thomson decided that continued research was ethical as long as the embryos, "created" by couples who "no longer wanted them" in order to "have children", would otherwise be "destroyed anyway." I just love medicinal ethics! Kunnon personismia. Montako neekeriä saa keilata pelastaaxeen yhden valkoisen joka työntää lastenvaunuja.
ellauri244.html on line 64: Etova malli Tiina kuumui Roomassa etovasta Teresa-pazaasta josta on jo paasaus albumissa 81. Se kiihottui väkivaltaisista miehistä esim Uzi-konepistooleilla osoittelevista siisteistä israelilaissotamiehistä. Pakkelipakarainen lehmä. Lortto. Dan ei ilmeisesti tiedä mitä sana kertaalleen tarkoittaa. Se ei tarkoita toistamiseen. Toni työntyi Tiinan pakaroiden väliin kertaalleen.
ellauri244.html on line 81: ”Tuska-depressioon sairastuminen on kuin siirtyminen maanpäällisestä elämästä vedenalaiseen. Paine on veden alla kova. Korvat paukkuvat. Keuhkot eivät saa happea. Ja niin jonkin ajan kuluessa kaikki elintoiminnot pysähtyvät, tai paremmin sanottuna: lähes pysähtyvät. Jommoinenkin olkipilli johtaa kauas pinnalle. Pysyt vaivalloisesti hengissä, ilma virtaa pillin läpi katkonaisesti, mutta virtaa sittenkin – ja juuri kun kuvittelet hapen loppuvan, pillistä tuhahtaa sen verran mädänhajuista ilmaa, että kykenet tuntemaan kivun.”
ellauri244.html on line 120: Minulla oli kerran valkoinen pehmeä angorapusero jonka pitkät kaninkarvahöytyvät liikkuivat hengityksesi tahdissa ja musteensiniset nahkahousut joihin jäi hikisten munapussiesi jälki ja munahien haju, sinulla kukallinen otsanauha, resuiset farkut, hopeinen tekomuna lahkeessa ja valkoinen kiharainen lammasnahkaliivi. Minä olin Pupu ja sinä Lammas. Ikäni muistan epähuomiossa 2v nuoremmaxi, oikeasti olin jo vanhanpiian ijissä.
ellauri244.html on line 174: Samuel Butler (1612−1680) oli englantilainen satiirinen runoilija. Hänen pääteoksensa on keskeneräiseksi jäänyt Hudibras-runoelma, Cervantesin Don Quijoten esikuvan mukaan kirjoitettu ivakuvaus puritaanien ahdasmielisyydestä ja teeskentelystä. Runoelman sankarina on sir Hudibras, pedanttinen ja riitelynhaluinen presbyteriaani, paksumahainen, pitkäpartainen kyttyräselkä, joka aseenkantajansa, räätäli Ralphin keralla lähtee seikkailuretkelle taistelemaan rahvaan huvituksia vastaan. Runon iva on vähän katkeraa, mutta siinä esitetään hurjan näppäriä sukkeluuksia ja osaavia hyökkäyksiä puritaanien takaperoista ahdasmielisyyttä vastaan. Butlerin muutkin runot ovat satiirisia, vaan vielä huonompia.
ellauri244.html on line 180: There were shortcomings in the welfare of pupils. Fights between boys were said to average seventy a week and were regarded by Dr Butler "with a blind eye", comfort for boarders was minimal, and complaints about food were continuous, on one occasion leading to a riot. His initials "S.B." over the gateway to the house he built himself next to the school were said to be a sign for "stale bread, sour beer, salt butter, and stinking beef sold by Samuel Butler". He tried to suppress games at Shrewsbury, considering football (pre-FA) as "only fit for butcher boys" and "more fit for farmboys and labourers than for young gentlemen".
ellauri244.html on line 197: Me uskallamme olla höpsöjä. Tulee mieleen Annan häiden puolivillaiset musiikkiesitykset, pianonpimputus ja viulunvingutus. Tyhmyys on tiedostavan 70-luvun jäljiltä kova tabu! määkyy kauraprinsessa. Onnexi en ollut näkemässä tätä. Meitä kuzutaan uussubjektivisteixi! Se on kulttuuriestablishmentille jotain eri kielteistä! riemastuu Eski. Se on lähellä Sartrea ja existentialismia. Se on lähellä talousliberalismia. Se on lähellä saarislaista narsismia. Vitun keskustapoliitikko. Pyrki sivusta kasan pinnalle, pääsi kasan sivulle. Käsittämättömän rohkeaa tulla esiintymislavalle ilman housuja. Ehkä kukaan ei ollut ennen nähnyt yhtä pientä pipua. Uskaltaminen on tärkeintä. Mitä potaskaa. Tämä ei ole mitään majakovskilaista paatosta vaan vuosikymmenten takaisia Lennon-sitaatteja. Kazokaa mun pyllyvakoa! (Missäs täällä on väliverhon rako?) Tämä sukupolvi ei ole kauppatavaraa! Haha! Hoho! Ei vai ole? Ohraprinssikirja meni kuin kuumille kiville. Eski tienasi pelkällä keekoilulla enemmän kuin tasavallan presidentti.
ellauri244.html on line 277: Harri Sirola kirjoitti itse ennen kuolemaansa vaikeasta sairaudestaan, maanisdepressiivisyydestä, jonka taudinkuvaan itsetuhoisuus kuuluu. Hän oli pitkiä jaksoja sairaalassa, sai sähköhoitoa ja erilaista psyykenlääkitystä, mutta depressio palasi aina uudestaan lyhyiden maanisten jaksojen jälkeen.
ellauri244.html on line 279: Irma Kerppola-Sirolan oma äiti sairastui samaan tautiin, kun tytär oli alle 6-vuotias. Vuosien aikana tytär oppi kantamaan vastuuta myös äitinsä elämästä, vaikka muut aikuiset aluksi yrittivät säästää lasta sairauden yksityiskohdilta. Maanisdepressiivisyys tuntuukin jossain määrin peritytyvän sukupolvelta toiselle. Isäni oli maaninen ja äitini depressiivinen mutta onnekSHi SHe ei ole peRLiytynyt.
ellauri244.html on line 283: Teeveehaastattelussa ize asiassa kuultuna Anna Palan ilmestyttyä 1982 mexikolaisviixiään hypistelevä Harri Sirola vaikuttaa aika ressukalta, izekeskeiseltä, izeensä tyytymättömältä ja vähän tyhmältä.
ellauri244.html on line 350: "Mihin ne suloiset tytöt menee? Mistä ne mursun näköiset akat tulee? Koska se muutos tapahtuu, tuleeko se yhdessä yössä? Illalla mies menee vuoteeseen ihanan kaunottaren kanssa ja herää aamulla lihavan, vihaisen akan vierestä." Nää on varmaan Esukan Satu ja Helena.
ellauri244.html on line 439: Faye Madden's novels are sweet and wholesome, and through her richly crafted characters she explores all the heartache, pain, yet ultimately joyous happiness love brings, however that journey may unfold. Many of her novels explore this through the prism of a second chance romance, whilst others focus on love lost and found, or in unrequited love.
ellauri244.html on line 447: Shon Faye - Writer, presenter and author of The Transgender Issue: An Argument for Justice She's Creative with Claire Hutchison Nghệ thuật Shon has written for the likes of The Guardian, Vice and Dazed and hosts the Call Me Mother podcast. Her upcoming book The Transgender Issue: An Argument for Justice comes out in September.
ellauri244.html on line 453: About the author: Faye Toogood is a British artist working in a diverse range of disciplines, from sculpture to furniture and fashion. Toogood's works have been acquired for the permanent collections of institutions worldwide, and she has exhibited internationally. She is represented by Friedman Benda in New York.
ellauri244.html on line 455: Courtney Faye Taylor is a writer and visual artist. She is the author of Concentrate (Graywolf Press, 2022), selected by Rachel Eliza Griffiths as the winner of the Cave Canem Poetry Prize. Courtney earned her BA from Agnes Scott College and her MFA from the University of Michigan Helen Zell Writers' Program where she received the Hopwood ...
ellauri244.html on line 504: Ville-Juhani Sutinen pokkasi jostain syystä Tieto-Finlandia palkinnon. Moukka! Olis ottanut edes paskerilakin päästä sisällä. Monet lukevat klassikoita väärin, ja vääristä syistä, hän saarnaa diletanttina. Vittuako sekin niistä klassikoista mitään ymmärtää?? Siis missä kohtaa tässä on nyt se "tieto"? Täähän on vittu ihan pelkkää mutua. Waltari on bestsellerhöttöä, Marquez humoreskia, Bulgakov neuvostolaista spefiä kolkytluvulta, Proust muistelmia homoilusta, so what is new? Kuka muka ei tiennyt tätä? Minkälaisille neuvottomille tässä jaellaan tippejä? No palkinto tuli joltain rokotuslääkäriltä, jonka claim to fame oli se että se esiintyi koronapandemian aikana koko ajan telkassa. Koko esseekokoelman poinzi on ettei tarvi enää näitä klassikoita lukea, kun voi jo loistaa keskusteluissa lainaamalla Ville-Juhanin esseitä. Siihen tarkoituxeen on kyllä netissä lunttisivustot, monista klassikoista on myös kuvitetut versiot. Paulin laajat tiedot klassikoista perustuu Aku Ankka taskukirjoihin.
ellauri244.html on line 567: Part Four focuses on the period several hundred years after Jonathan and his students have left the Flock and their teachings become venerated rather than practiced. The birds spend all their time extolling the virtues of Jonathan and his students and spend no time flying for flying's sake. The seagulls practice strange rituals and use demonstrations of their respect for Jonathan and his students as status symbols. Eventually some birds reject the ceremony and rituals and just start flying. Eventually one bird named Anthony Gull questions the value of living since "...life is pointless and since pointless is by definition meaningless then the only proper act is to dive into the ocean and drown. Better not to exist at all than to exist like a seaweed, without meaning or joy [...] He had to die sooner or later anyway, and he saw no reason to prolong the painful boredom of living." As Anthony makes a dive-bomb to the sea, at a speed and from an altitude which would kill him, a white blur flashes alongside him. Anthony catches up to the blur, which turns out to be a seagull, and asks what the bird was doing:
ellauri244.html on line 599: 1910 at 17 began affair with first mistress, Pauline Chouteau of Phoebus, Virginia, a woman “old enough to be my mother”.
ellauri244.html on line 615: The following year, he married artist Eve McClure, who was 37 years his junior. They divorced in 1960, and she died in 1966, likely as a result of alcoholism. In 1961, Miller arranged a reunion in New York with his ex-wife June. They had not seen each other in nearly three decades. In a letter to Eve, he described his shock at June's "terrible" appearance, as she had by then degenerated both physically and mentally. Not him! Though he was 11 years her senior!
ellauri244.html on line 620: After his move to Ocampo Drive, he held dinner parties for the artistic and literary figures of the time. His cook and "caretaker" was a young artist's model named Twinka Thiebaud, 54 years his junior, who later wrote a book about his evening "chats." In relation to reaching 80 years of age, Miller explains:
ellauri244.html on line 624: During the last four years of his life, Miller held an ongoing correspondence of over 1,500 letters with Brenda Venus, a young Playboy model and columnist, actress and private dancer. A book about their correspondence was published in 1986. She was 56 years his junior.
ellauri245.html on line 42: resdefault.jpg" width="100%" />
ellauri245.html on line 65: Costa Rica namngav 2005 en nyfunnen stekel (pistiäinen) efter Anna Lindh till Polycyrtus lindhae. Bakgrunden var hennes stöd för att bevara landets biologiska mångfald. "Polycyrtus lindhae har mycket gemensamt med Anna Lindh", motiverade professor Roberto Artavia Loría, chef för landets institut för biodiversitet. "Stekeln är vacker och färgsprakande, nästan utdöd, och spelar en viktig roll i korsbefruktningen av många arter i våra regnskogar. Anna Lindh var en dynamisk och färgstark individ som reste runt i världen och korsbefruktade det globala arbetet för att bevara den biologiska mångfalden. Och hon är död." Harvard University instiftade 2006 en professur i globalt ledarskap och statskunskap till minne av Lindh.
ellauri245.html on line 67: Mordet skedde i slutskedet av valkampanjen inför folkomröstningen om införandet av euron i Sverige som skulle hållas den 14 september 2003, och där Anna Lindh var en av de ledande förespråkarna på ja-sidan. Kronan räddades s.a.s. på sista momangen.
ellauri245.html on line 81: Den 14 september fick polisen in ett tips om att mannen på NK var i 25-årsåldern, hette Mikael, kom från Jugoslavien och hade tidigare bott på Gröndalsvägen i Hovsjö utanför Södertälje. Samma dag fick polisen in tips om att NK-mannen liknade en psykiskt sjuk 25-åring i Tullinge från Jugoslavien som hette Mikael. Enligt tipsaren hade denne Mikael både klippt håret och bränt sina kläder samma dag som Anna Lindh mördades. Det första tipset ledde till att polisen började leta i sina register efter en Mikael som hade bott på denna adress i Hovsjö. Det visade sig att Mijailović hade bott där och att han nu bodde i Tullinge. Med hänsyn till hans tidigare brott, hans återkommande kontakter med psykvården och att hans passfoto var likt NK-mannen beslutade spaningsledningen att polisen skulle börja spana efter honom. Sen yrade svenska polisen allvarligt med en annan 35-årig misstänkt nästan lika dumt som Ystadspolisen i Mankell.
ellauri245.html on line 88: Färden fortsatte sedan till Hovsjö utanför Södertälje. I ett skogsområde i närheten av Hovsjö centrum bytte Mijailović kläder, lade dem i väskan och försökte tända eld på den. Det lyckades inte och istället gömde han väskan under en gran. Olikohan se se sama kuusi jonka alla Seija kävi hätäpaskalla viime kesän reisulla? I Hovsjö hade Mijailović en bekant där han stannade resten av kvällen och tittade på TV:s nyheter.
ellauri245.html on line 101: Mijailovic har haft täta kontakter med psykiatrin sedan 1997, då han som 18-åring knivattackerade sin far och dömdes för grov misshandel. Då gjordes en omfattande rättspsykiatrisk utredning som konstaterade att Mijailovic inte led av vare sig svår psykiatrisk sjukdom eller personlighetsstörning. Två år senare genomgick han en pytteliten psykiatrisk utredning. Det framkom inte då heller några psykotiska eller depressiva symtom.
ellauri245.html on line 119: ^ ”Mijailovic talar ut: Det är dags att sanningen kommer fram”. Expressen.
ellauri245.html on line 153: Then I sat down and wrote The Leopard. It was my longest and most labor-intensive book so far. I did research in the Congo and Hong Kong, studied torture weapons and interviewed avalanche experts, scuba divers and rock climbers. And it was also my most brutal book.
ellauri245.html on line 203: The popularity of "goblin mode" may be linked to a rejection of the carefully curated lifestyles often presented by users of social media platforms. The trend has also been linked to a manner of coping with the effects of the COVID-19 pandemic on society since this is described as a way of life that gives people permission to ditch societal norms and embrace their basic instincts and in social media, letting their inner goblin out has been a freeing experience.
ellauri245.html on line 240: b) Laihan kurjen näköinen chargé d´affaires (väärinkirjoitettuna) Fredrikstadista
ellauri245.html on line 261: First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well.
ellauri245.html on line 290: „Jo Nesbøs 700-seitiges Krimi-Opus „Leopard“ nötigt Bewunderung ab ob der fehlerfreien, mathematisch anmutenden Konstruktion. Doch darin liegt auch seine Schwäche: Es gleicht einer Kunstübung, die wegen dieser Künstlichkeit nichts mehr mit einem Krimi zu tun hat. Nesbø bremst sich selber aus, lässt nur aufkeimen, um es wieder vom Tapet zu nehmen, hat er doch schon sämtliche Neben- und Kernthemen ineinander verwoben. Er hat den Bogen überspannt, legt falsche Fährten und lässt das Weber-Schiffchen in seinem Geflecht wirklich durch alle Richtungen schießen, um seine Kernthemen anzuheizen und das eine mit in das andere herüberzuziehen. Er überhitzt. Nach etwa 500 Seiten steht ein exaltiertes, kühnes Gerüst eines Molekülmodells mit dutzenden angeordneter Atome. Nicht, dass das nicht zu verstehen wäre. Doch es entbehrt jeder menschlichen Natürlichkeit. Die restlichen 200 Seiten wirken wie die Anmerkungen zu einem Fachbuch; und das, obgleich doch der blutige Showdown erst noch kommen soll.“
ellauri245.html on line 292: Something about Scandinavia — its snowbound civility, its usually peaceable blend of the cosmopolitan and the isolated — makes the crime novels set there seem automatically more interesting, the way a red spray of blood stands out more starkly against fresh white powder than on a dirt road. By now many of these imports seem to share the same atmospherics: the Nordic good looks, the corruptible officials, the endless pots of coffee.
ellauri245.html on line 293: Every review of Nesbø´s work now must also, in some refracted way, be a commentary on Larsson´s wonderful and massively successful Millenium trilogy. Nesbø and Larsson share a wit, a world and a languorous command of plotlines that spiral out into new plotlines, resisting the brutal and sometimes deadening efficiency of the American crime novel.
ellauri245.html on line 295: Where Nesbø weakens by comparison is when he turns to non-criminal matters. The Leopard features a variety of these, from a turf war with another crime bureau to the illness of Harry´s father to Harry and Kaja´s romance, all of which slow the book´s pace and end in predictable Norwegian noir moralizing.
ellauri245.html on line 313: One year ago, a heavily armed man dressed as a police officer appeared on the beach of a youth summer camp in Norway. The kids had no way of knowing he was targeting them for the ills of Europe. Then he started shooting. And shooting. Where were the real cops? By the end of the day, seventy-seven people had been killed, the deadliest attack in that country since World War II. As told by the survivors, these are the beat-by-beat horrors of those terrifying 198 minutes. the Utoya Massacre On July 22, 2011. Lue ja kauhistu, tää on hurja jännäri!
ellauri245.html on line 332: Gypsies dress trashy.
ellauri245.html on line 371: Jeg finner det svært interessant at politiets etterforskningsarbeid ikke har vært et like populært felt i politiforskningen (se Høigård, 2005 og Valland, 2011), mens det samtidig finnes mange medierte bilder av hva det angivelig handler om. Selv om politiforskningen har vist lite oppmerksomhet til etterforskere og deres arbeid, vies det en enorm interesse for feltet fra andre ikke-akademiske områder. Det skrives flere bøker om fiktive etterforskere, og TV-serier og film sendes ofte på TV i beste sendetid. I en undersøkelse foretatt i 2012, ble kriminalromaner rangert som nummer to, etter bøker i den bestselgende sjangeren Skjønnlitterære romaner og noveller (Bokhandlerforeningen, 2012). Forfatteren og musikeren Jo Nesbø har gitt ut ti bøker om fiktiv figuren Harry Hole, en dyktig politietterforsker. Leserne følger Hole gjennom alle sakene han etterforsker, og får også innblikk i hans personlige problemer, som er kjæmpemange.
ellauri245.html on line 388: inneholder betydelig voldsbruk, halsbrekkende tyverier eller store ødeleggelser på eiendom. For det andre presenteres de kriminelle som rasjonelle og formålsrettede og ikke impulsive eller forvirrede. For det tredje påpeker Reiner (2010, s. 187) at politiet i seriene ofte var etterforskere, middelaldrende hvite menn som hovedsaklig var fristilte og økonomisk komfortable. For det fjerde og siste ble lovbruddene løst eller hindret av etterforskerens dyktighet, modighet og i økende grad av vitenskapelig ekspertise. Reiner (2010, s. 187) mener de karakteristiske trekkene ved hvordan krimserier avbilder lovbrudd og etterforskning, er motsatt av de virkelige lovbruddene og politiarbeidet. Fremstillingene, i massemediene og
ellauri245.html on line 393: E2 sier «…når man jobber som etterforsker så gjør man bare den delen du ikke ser på TV». Etterforskeren sikter til papirarbeidet, som opptar størst del av arbeidet deres. Det kan tyde på at beskrivelsene etterforskerne gir av deres arbeid, spriker med det stereotypiske synet på etterforskningsarbeid. E3 tydeliggjør den medierte fremstillingen av etterforskningsarbeidet, og sier:
ellauri245.html on line 400: Etterforskeren gir uttrykk for at fremstillingen er knyttet til seertall. En kan spørre seg om hvem som ville sett på en serie hvor etterforskeren sitter på kontoret og redigerer saker hver dag? Etterforskernes beskrivelser av deres arbeid, skiller seg betraktelig fra hvordan etterforskningsarbeidet fremstilles i TV og medier. Etterforskere på TV og film er mer ute i feltet enn inne på kontoret. Nå skal det nevnes at etterforskerne i denne studien jobber med generell etterforskning og etterforskning av familievoldssaker, ikke drapssaker. Likevel kan det tenkes at en del av befolkningen har gjort seg sine tanker om politiets etterforskningsarbeid, med utgangspunkt i den medierte presentasjonen av arbeidet.
ellauri245.html on line 402: I filmer, TV-serier og bøker er etterforskere ute og arbeider i feltet. De reiser til åsteder, foretar rundspørringer og følger sporene. De er sjeldent inne på kontoret og skriver rapporter. Etterforskerne forteller at det er en stor avstand mellom deres jobb, og den jobben som blir fremstilt i bøker, TV-serier og film. E2 sier:
ellauri245.html on line 411: E6 forklarer at personer som skal avhøres, ofte er av den oppfatningen at de tror etterforskerne og arbeidet deres er som på film, og sier:
ellauri245.html on line 418: fremstillingen av politiets etterforskning, byr på utfordringer i arbeidet deres. Jeg hadde, sikkert i likhet med mange andre, forventninger som kan minne om
ellauri245.html on line 419: etterforskere i film og på TV. Min oppfatning var at den største delen av arbeidet etterforskerne gjorde, var å jobbe ute. Jeg så for meg at ordenstjenesten kunne være først på åstedet, men at de da kontaktet etterforskere som kom og tok over. Slik etterforskerne beskriver sin egen jobb, er det ofte ordenstjenesten som er først og sist på stedet. Dersom det trengs å innhentes spor, kontaktes krimteknikerne på politistasjonen. Etterforskernes beskrivelser gir et bilde av at det er ordenstjenesten som foretar straksetterforskningen i initialfasen av sakene deres.
ellauri245.html on line 422: myndighetene, kan også mediene legge press på etterforskningen. Det er medier
ellauri245.html on line 427: sammenheng og dramatiserer artiklene, og at dette selvsagt var for å få flest mulig til lesere. En konsekvens av dette kan knyttes til de som har lite kjennskap til politiet og deres arbeid. Personene vil kunne oppfatte artiklene som en «sannhet» og ikke se, i like stor grad som personer med kjennskap til politiet, at artiklene er subjektivt vinklet. E2 sier:
ellauri245.html on line 441: ordenstjenesten, og at det bidrar til at den stereotype oppfatningen i befolkningen likner mer deres arbeid.
ellauri245.html on line 483: – Vi ønsker å gjøre foreldre oppmerksomme på at dette skjer, for å bevisstgjøre dem på at det kan skje med deres barn. Og vi ønsker at de tar grep som gjør at barna deres kan framdeles også legge ut slike videoer, sier politioverbetjent ved Kripos, Hanne Andreassen.
ellauri245.html on line 494: Lie valmistui lakitieteiden kandidaatiksi vuonna 1919. Hän oli liittynyt Norjan työväenpuolueeseen vuonna 1912 ja toimi sen sihteerinä 1919–1922. Vuosina 1922–1935 hän työskenteli ammattiliittojen keskusliiton lainopillisena asiamiehenä. Vuonna 1935 Lie valittiin Johan Nygaardsvoldin hallitukseen oikeusministeriksi. Vuonna 1935 hän antoi Lev Trotskille turvapaikan Norjasta, kun tämän Ranskassa saama oleskelulupa umpeutui. Vuonna 1937 Neuvostoliiton painostuksella Norjan hallitus määräsi Trotskin kotiarestiin. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Lie määräsi Trotskin muuttamaan Norjasta Meksikoon, missä se pian tapettiin. Tryggve oli YK:n ensimmäinen pääsihteeri. Se muistutti melko lailla torpeedoa.
ellauri245.html on line 522: Niinpä tietysti, Harry H ja sen kaverit Öystein ja Träsko olivat nazeja jo koululaisina. Jo Nesbø ble døpt Jon Nesbø. Foreldrene ville døpe ham Jo, men presten mente at Jo ikke var et ordentlig fornavn. Han ble derfor oppkalt etter sin oldefar Jon, men byttet fornavn til Jo da han fylte 16.
ellauri245.html on line 524: Jo Nesbøs mor var bibliotekar (Molde on joku tuppukylä Länsi-Norjassa), og han fattet tidlig interesse for litteratur. 15 år gammel fikk han vite av faren at han hadde meldt seg til tjeneste som frontkjemper på østfronten under andre verdenskrig. Kunnskapen om farens landssvik har ifølge Nesbø bidratt til å forme ham og hans vurdering av valg andre mennesker gjør. Eli siis siitä tuli wannabe nazi kuten isäpaapasta. Epäonnistunut potkupalloilija kuten Jari Pervosta. Epäonnistunut skitaristi kuten Harri Sirolasta. Mutta hurjan menestynyt roskakirjailija kuiteskin.
ellauri245.html on line 528: The Clash were an English rock band formed in London in 1976 who were key players in the original wave of British punk rock. Billed as "The Only Band That Matters", they also contributed to the post-punk and new wave movements that emerged in the wake of punk and employed elements of a variety of genres including reggae, dub, funk, ska, and rockabilly. For most of their recording career, the Clash consisted of lead vocalist and rhythm guitarist Joe Strummer, lead guitarist and vocalist Mick Jones, bassist Paul Simonon, and drummer Nicky "Topper" Headon.
ellauri245.html on line 600: Primæregoder er: (1) personlige rettigheter (2) muligheter til å oppnå makt og posisjoner i arbeidslivet (3) inntekt og velstand (4) sosial basis for selvrespekt.
ellauri245.html on line 629: In the 20th century Burundi had three main indigenous ethnic groups: Hutu, Tutsi, and Twa. The area was colonised by the German Empire in the late 1800s and administered as a portion of German East Africa. In Burundi and neighboring Rwanda to the north, the Germans maintained indirect rule, leaving local social structures intact. Under this system, the Tutsi minority generally enjoyed its historically high status as aristocrats, whereas the Hutus occupied the bottom of the social structure. Princely and monarchal rulers belonged to a unique ethnic group, Ganwa, though over time the political salience of this distinction declined and the category was subsumed by the Tutsi grouping. During World War I, Belgian troops from the Belgian Congo occupied Burundi and Rwanda. In 1919, under the auspices of the nascent League of Nations, Belgium was given the "responsibility" of administering "Ruanda-Urundi" as a mandated territory. Though obligated to promote social progress in the territory, the Belgians did not alter the local power structures. Following World War II, the United Nations was formed and Ruanda-Urundi became a trust territory under Belgian administration, which required the Belgians to politically "edducate the locals and make them really fit", to prepare them for independence.
ellauri245.html on line 644: The term Mai-Mai or Mayi-Mayi refers to community-based militia groups active in the Democratic Republic of the Congo (DRC) that is formed to defend local communities and territory against Western funded armed groups. Most were formed to resist the invasion of Rwandan forces and Rwanda-affiliated Congolese industrial "rebel" groups.
ellauri245.html on line 650: Suppressing the Mau Mau Uprising in the Kenyan colony cost Britain £55 million and caused at least 11,000 deaths, luckily mainly among the Mau Mau and other tarfaced forces, with some estimates considerably higher. This included 1,090 executions by hanging. The rebellion was marked by war crimes and massacres committed by both sides. The Mau Mau command, contrary to the Home Guard who were stigmatised as "the running dogs of British Imperialism", were relatively well educated.
ellauri245.html on line 652: General Gatunga had previously been a respected and well-read Christian teacher in his local Kikuyu community. He was known to meticulously record his attacks in a series of five notebooks, which when executed were often swift and strategic, targeting loyalist community leaders he had previously known as a teacher.
ellauri245.html on line 658: The British and international view was that Mau Mau was a savage, violent, and depraved tribal cult, an expression of unrestrained emotion rather than reason. Mau Mau was "perverted tribalism" that sought to take the Kikuyu people back to "the bad old days" before British rule. What motherfuckers!
ellauri245.html on line 669: In 2009, Norwegian nationals Joshua French and Tjostolv Moland were arrested and charged in the killing of their hired driver, attempted murder of a witness, espionage, armed robbery and the possession of illegal firearms. They were found guilty and sentenced to death, and also fined, along with their employer Norway—$60 million.
ellauri245.html on line 673: DR Congo´s debt to Norway, 143 million Norwegian kroner, has been erased as a result of a decision by Norway´s Cabinet on October 21, 2011. Would have been cheaper to pay the $60M up front.
ellauri245.html on line 686: And I have never seen that dress you're wearing Onxulla muuten uusi mekko
ellauri245.html on line 731: Harryn syöpäinen isä oli mielissään kun Kaija niiasi. Hän oli usein valittanut etteivät naiset enää niianneet. Hyvä Nääsbö sulle ropsahti juuri kasa lisää setämiespisteitä! Tämä niiausjuttu on paraikaa esillä Netflixissä, jossa etäisesti Paulin ja Luisan näköiset Sussexin herttua ja herttuatar tekevät siitä pilaa. While Sheffield residents with no gas are 'pretty well stuffed' and 'so cold they want to cry'.
ellauri245.html on line 733: ress.co.uk/img/dynamic/106/590x/Prince-Harry-Meghan-Markle-Queen-Netflix-1707937.webp?r=1670694791865" height=" 200px" />
ellauri245.html on line 734: ress.co.uk/img/dynamic/106/590x/secondary/Prince-Harry-Meghan-Markle-Queen-Netflix-4449959.avif?r=1670694791935" height=" 200px" />
ellauri245.html on line 735: ress.co.uk/img/dynamic/106/590x/secondary/Prince-Harry-Meghan-Markle-Queen-Netflix-4449960.avif?r=1670694791945" height=" 200px" />
ellauri245.html on line 737: The Duchess of Sussex has prompted anger over her "mocking" demonstration of a curtsy to Elizabeth II. Royal author Gyles Brandreth, a friend of the royals, told TalkTV: "It's embarrassing, because it is mocking - and nobody curtsies to the Queen like that, and nobody would have advised her to do it that way." He added of Harry: "He would know that the bow, as it were, is a brief nod and the curtsy is to show respect for the sovereign, and in the case of the Queen - a lady in her 90s who actually had earned respect through a lifetime of service, and that was it. To do this sort of mocking thing is uncomfortable, but it is a cultural difference. It's like you would do a curtsy if you were playing in Snow White." Harry näyttää hitaalta neandertaliraukalta jonka ympärillä cromagnon-apina tekee piruetteja.
ellauri246.html on line 67: Sodanjälkeisinä vuosina Sachs luki juutalaista kirjallisuutta ja Tooraa. Hän opiskeli myös juutalaista mystiikkaa ja kabbalaa ja julkaisi runoja "mykkänä huutona" holokaustia vastaan. Vuonna 1954 hän aloitti kirjeenvaihdon Paul Celanin kanssa. Celan oli keskitysleireiltä pelastunut romanianjuutalainen runoilija, joka oli muuttanut sodan jälkeen Pariisiin. Sachs ja Celan olivat sukulaissieluja, ja huolimatta suuresta ikäerosta heidän lämmin ja henkevä ystävyytensä jatkui Celanin itsemurhaan, vuoteen 1970 asti. Nelly Sachs itse kuoli vain pari kuukautta myöhemmin. Kelaa sitä!
ellauri246.html on line 81: Ekelöf levde som ung som rentier på tändsticksaktier, men förlorade vid Kreugerkraschen 1932 en stor del av sin förmögenhet. Han var, tämligen medellös, under en längre period bosatt i Hölötrakten, bland annat en tid som hyresgäst på Vrå herrgård, därefter i eget torp. Influerad av den då ganska okända surrealismen och med sina desperata, galghumoristiska formuleringar fick han ett starkt negativt bemötande av dåtidens levande kritiker.
ellauri246.html on line 111: Som vore det sista kvällen före en lång, lång resa: On kuin viimeinen ilta ennen pitkää matkaa (esim Intiaan):
ellauri246.html on line 193: Vuonna 1964 neuvostoviranomaiset syyttivät Brodskya tyhjäntoimittamisesta (loisena elämisestä). Runoilijan työtä ei hyväksytty hänen ammatikseen, koska Brodskyllä ei ollut muodollista koulutusta siihenkään. Brodsky tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyöhön ja sisäiseen karkotukseen ja lähetettiin Arkangelin alueelle. Ennen karkotusta sekopäistä Brodskyä pidettiin mielisairaalassa ja Krestyn vankilassa. Muun muassa säveltäjä Dmitri Šostakovitš kritisoi Brodskyn oikeudenkäyntiä laittomana. Mitä sekin siitä tiesi. Brodsky kärsi tuomiotaan maaliskuusta 1964 marraskuuhun 1965. Hänet armahdettiin vuonna 1965 kun muiden muassa Jean-Paul Sartre ja Ahmatova protestoivat lännessä tuomiota vastaan.
ellauri246.html on line 211: At rest in all this moving up and down! Vaik laineilla hyppelee pienoinen pyppeli!
ellauri246.html on line 225: Alvares and Rivera interchange Alvares ja Rivera tuolla,
ellauri246.html on line 229: The mourners said, "and Death is rest and peace;" Surijat sanovat, 'Kuolema ei satu';
ellauri246.html on line 268: For in the background figures vague and vast Sillä hämärinä isoina takapiruina
ellauri246.html on line 280: Brings forth its races, but does not restore, rotuja uusia, eikä entistettyjä,
ellauri246.html on line 301: respected police officer, herra komisario,
ellauri246.html on line 309: and become resistant. Ja kestäviä tulivat.
ellauri246.html on line 398: Brodsky viittaa itseään 1956 sukupolven pennuxi, mutta ei ole "mikään XX-kongressin lapsista", vaan kuuluu niihin nuoriin, joille murtuman tietoisuuteen vaikutti "Budapest syksy" tukahduttamalla ATS: n. Monet ajattelevat että ihmiset lopettivat uskomasta Neuvostoliiton propagandaan. Se oli ensimmäinen sysäys toisin sanoen, toisin sanoen. Jotkut menivät oikeistolaiseen oppositioon, toiset, kuten Brodsky, kiistattomasti kieltäytyi voimakkaammin nykyisistä asioista.
ellauri246.html on line 447: Näit: elämä, hän on kuin saaresi.
ellauri246.html on line 497: Brodskia johtaa ironinen filosofiointi, jossa pyydetään osumaan ystävään, jolle se on osoitettu Martzialan kasvoilta. Tuntuu, että hän ei ole kovin huolissasan siitä, mitä pääkaupungissa tapahtuu, koska hän tietää, mitä Tyras ja heidän ultra-vanhat palvelijat ovat. Itse asiassa runon sankaria huolestuttaa kysymykset kuoleman kynnyksestä. Aluksi nämä perustelut syntyivät tarinaan hautausmaa vierailusta. Sankari yrittää kuvitella, mikä on maailmassa, kun hän kuolee? Kaikki pysyy paikoillaan, vuoristossa, meressä ja puissa ja jopa kirjan välissä. Brodsky paljastaa ihmisen olemassaolon tragedian: väestön kasvun riippumatta siitä, missä henkilö asuu ja kuka hän on. Tunne kaikenlaisesta solidaarisuudesta, joka perustuu yhteiseen tragedian tietoiseen tietoisuuteen, jonka mukaan ihmisen on määrä runoilijana edistää edistymistä maan päällä. Tällä välin tällaista yhtenäisyyttä ei tapahtunut, vaan runoilija opettaa, miten elää olosuhteissa ei-vapaa.
ellauri246.html on line 535: Vuosien mittaan Brodsky on selvästi tietoinen siitä, että hän omistaa itse asiassa sosiaalista ja historiallista merkitystä. "Lajiemme historiassa kirja - antropologinen ilmiö ... Kirja on keino liikuttaa kokemustilaa, kun sivut käännetään. Siirrä se tulee ... Lento yleisestä nimittäjältä ... henkilön suuntaan, erityisen suuntaan. " Tästä syystä Brodskin asenne kirjallisuudelle eze on lajillemme korkein tavoite, sillä se saisi aikaan henkilökunnan muutosta julkisesta eläimestä henkilökohtaisexi. Ja kasvottoman massan hallitsijana kirjoittaja kontrastoi vapaiden yksilöiden "apoteumista", ihmisen tyhmillistymistä täydellisyydestä. Suurella voimalla ekspressoidaan, suurella voimalla, ihmisen tragedia. Kulttuurin ja taiteen rooli paljastuu itsenäisen kehityksen, itsekäyttämisen, itsensä kehittämisen kannustamiseksi. Aika omaperäistä.
ellauri246.html on line 539: Viimeiset 17 vuotta Brodsky asuu New Yorkissa Grinja-kylässä, ja jokainen kevät johtaa kirjallisuuden kulkua. Runoilija on naimisissa ja kutsui Anna-Marina tyttären Akmatovan ja Tsvetaevan kunniaksi. Neuvostoliiton totalitarismin kaatumisen tapahtumista Brodsky vastasi myönteisesti ja sanoi, että hän ei häpeä ensimmäistä kertaa entiselle kotimaalle. Samaan aikaan Farce Perestroika pakotti hänet luomaan postmodernin ironista tekstiä, joka perustuu Neuvostoliiton materiaaleihin, "Perestroika". Eipä kaveri lähtenyt takas Lenindgradiin vaikka oliskin ehkä päässyt. Mitäs sillä olis ollut siellä enää tekemistä, länkkäreiltä lähti leveämpi leipä.
ellauri246.html on line 839: Erilleen ja ei vieressä
ellauri246.html on line 870: On erittäin suurta vaihtelua mielipiteitä, kun arvioidaan Joseph Brodskin luovuutta. Hänen runsaasti paradoksaalisia. Sen erottuva piirre on kokeilu- ja perinteinen yhdiste. Monin tavoin hänen työnsä kehittäminen johtui sekä venäläisissä että eurooppalaisessa runossa, mutta nyt on jo selvää, että tämä polku ei johda umpikujaan ja ei-kanonisen sanaston yhdistelmää stressin kanssa Metaforismi ja monimutkainen metrinen stubbinen rakenne löytävät kaikki uudet tarkkailut. Kuten aiemmin sanoin, johdannossa Brodsky - erinomainen runoilija, joka tuttu koko maailmaan. Mutta Brodskin runouden täydellinen ja syvä ymmärrys on vielä eteenpäin.
ellauri246.html on line 886: Joseph Alexandrovich Brodsky. Life of Lie, joka poltti meidät pois maailmasta ja itsestään on olemassa Sopimus: Olemme maailman eniten lukumaa (kirjojen ja paksujen aikakauslehtien jäljennökset, käännösten käännökset). Kaikki valheiden ovela (tai pikemminkin jopa itsepetos, kuten näkeminen) on se, että sillä on oma reson sen pinnalla: Mallissa Picule lähtee Millpic-versioista, klassikoita uudelleen samoin, eikä ole mitään, tai ei ainakaan paljon paskaakaan. Kirjan monimuotoisuus romahtaa paletin.
ellauri246.html on line 909: Vuonna 1964 I. Brodski pidätettiin Schurm ja tuomittiin viisi vuotta viitaten Neuvostoliiton julistuksen kehittämiseen "Vastuu tonnestriasta". Tunedomia kutsutaan lukutaitoiseksi työksi, joka on kokeillut runoilija voittavia vakavuutta rikoksen kustannuksella, erityisesti vakavassa nuoressa iässä. Solemnian valitulla Neuvostoliiton kirjailijoiden hallitus, Ryano osallistui siihen, että järjestäytynyt KGBGN-tuomioistuin päätyi vastaavaan virkkeeseen.
ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua.
ellauri246.html on line 963: Hän mursi leipää, jättäen kuoresta.
ellauri246.html on line 972: It is the details that delight. Donne hated milk. Mortally sick, about to celebrate his death by sitting for his portrait in a shroud, he was urged by his doctor that ‘by Cordials, and drinking milk twenty days together, there was a probability of his restoration to health’. Donne would have none of it. The doctor (a Dr Fox, son of the author of the ‘Boke of Martyrs’) insisted that his patient should at least try. Donne thereupon drank milk – but for ten days only. Then he told Dr Fox that he would not drink the stuff for another ten days even ‘upon the best moral assurance of having twenty years added to his life’.
ellauri246.html on line 974: John Stubbs repeats this anecdote from Isaac Walton’s Life of Dr John Donne (1640), which remains a readable piece of work for all its faults. Walton was somewhat cavalier in matters of chronology, jumbling or telescoping events to suit his sense of emotional rightness. Tämä kasku löytyy myös Tauno Körilään Suuresta kaskukirjasta. Kaskuissa on aika lailla toistoa, koska Taunolla ei ollut käytössään tietotekniikkaa. No niin on näissä paasauxissakin, vaikka on.
ellauri247.html on line 79:
Kultahäkki
Camilla Läckberg
Faye fd. Matilda
Viktor pizzoineen ei kelvannut kun saatavana oli Heka Ehrnrooth-tyyppinen Jack Adelstam. Faye tiesi että Liza Marklund vaihtaisi hetkeäkään epäröimättä miehensä Jackiin. Tai vastaavaan mieheen. Raha ja valta houkuttelivat naisia, jopa Lizan kaltaisia feministejä. Ja rikkaus oli valtaa, jota Fayella oli. Tunne oli niin huumaava, että se peitti mahan kurinan.
Jack pani Fayeta kovaa ja aggressiivisesti, ja jokaisella työnnöllä pöytälevy hieraisi Fayen palleaa. Sano kun tulet, Faye voihkaisi. Nyt, Jack huohotti. Faye työnsi hänen vehkeensä avoimeen suuhunsa.
Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Faye sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä.
ellauri247.html on line 84: The Baiame story tells how Baiame came down from the sky to the land and created rivers, mountains, and forests. He then gave the people their laws of life, traditions, songs, and culture. He also created the first initiation site. This is known as a bora; a place where boys were initiated into manhood.
ellauri247.html on line 89: Catherine Eliza Somerville Stow (1 May 1856 – 27 March 1940), who wrote as K. Langloh Parker, was a South Australian born writer who lived in northern New South Wales in the late nineteenth century. She is best known for recording the stories of the Ualarai around her. Her testimony is one of the best accounts of the beliefs and stories of an Aboriginal people in north-west New South Wales at that time. However, her accounts reflect European attitudes of the time. Anyways, she was not around before Ridley. William Ridley (14 September 1819 – 26 September 1878) was an English Presbyterian missionary who studied Australian Aboriginal languages, particularly Gamilaraay, before Catherine was more than a twinkle in her daddy's eye. Baiame may have been some abo hero before Bill's arrival, but the details about his doings could still be coloured by the Middle Eastern tentmen's literary treasure brought in by Bill.
ellauri247.html on line 103: The chief of her tribe listened to her. When she had finished and begun to wail for her daughters, whom she thought she would see no more, he said, "Mother of the Bilbers, your daughters shall be avenged if aught has happened to them at the hands of Narahdarn. Fresh are his tracks, and the young men of your tribe shall follow whence they have come, and finding what Narahdarn has done, swiftly shall they return. Then shall we hold a corrobboree, and if your daughters fell at his hand Narahdarn shall be punished."
ellauri247.html on line 108: Big fires were lit on the edge of the scrub, throwing light on the dancers as they came dancing out from their camps, painted in all manner of designs, waywahs round their waists, tufts of feathers in their hair, and carrying in their hands painted wands. Heading the procession as the men filed out from the scrub into a cleared space in front of the women, came Narahdarn. The light of the fires lit up the tree tops, the dark balahs showed out in fantastic shapes, and weird indeed was the scene as slowly the men danced round; louder clicked the boomerangs and louder grew the chanting of the women; higher were the fires piled, until the flames shot their coloured tongues round the trunks of the trees and high into the air. One fire was bigger than all, and towards it the dancers edged Narahdarn; then the voice of the mother of the Bilbers shrieked in the chanting, high above that of the other women. As Narahdarn turned from the fire to dance back he found a wall of men confronting him. These quickly seized him and hurled him into the madly-leaping fire before him, where he perished in the flames. And so were the Bilbers avenged. Good work, bare-butt boys, and good riddance for the bad rubbish.
ellauri247.html on line 114: GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!
ellauri247.html on line 124: In 1898 the pioneer ethnologist W.E. Roth wrote a letter to the Australasian pointing out that gang-oo-roo did mean 'kangaroo' in Guugu Yimidhirr, but this newspaper correspondence went unnoticed by lexicographers. Finally the observations of Cook and Roth were confirmed when in 1972 the anthropologist John Haviland began intensive study of Guugu Yimidhirr and again recorded /gaNurru/.
ellauri247.html on line 129: Cape Tribulation was named by British navigator Lieutenant James Cook on 10 June 1770 (log date) after his ship scraped a reef north east of the cape, whilst passing over it, at 6pm. Cook steered away from the coast into deeper water but at 10.30pm the ship ran aground, on what is now named Endeavour Reef. The ship stuck fast and was badly damaged, desperate measures being needed to prevent it foundering until it was refloated the next day. Cook recorded "...the north point [was named] Cape Tribulation because "here begun all our troubles".
ellauri247.html on line 181: After travelling in Holland, Germany and Russia in 1776, Graham set up practice in Bath, Somerset. Advertisements promoting cures using "Effluvia, Vapours and Applications ætherial, magnetic or electric" attracted his first celebrity patient, the historian Catharine Macaulay. She became the subject of scandal in 1778 when she married James Graham’s 21-year-old brother William, who was less than half her age. At the end of 1792, Graham began to experiment with extended fasting to prolong his life. He died at his home in Edinburgh in 1794. Grahamille kävi kuin mustalaisen hevoselle, kuoli juuri kun oli oppimassa paastolle.
ellauri247.html on line 207: L’Histoire de Gil Blas de Santillane est un roman d'inspiration picaresque de l'écrivain français Alain-René Lesage, paru entre 1715 et 1735. Lesage joue avec les références antiques et picaresques qu'il détourne. Et l'inspiration antique marque l’œuvre jusque dans le découpage en douze livres, qui rappelle les douze chants de l'Énéide.
ellauri247.html on line 209: L'Histoire de Gil Blas de Santillane n'est pas un roman picaresque puisque le personnage éponyme monte au fur et à mesure l'échelle sociale contrairement au picaro qui, lui, cherche en vain à atteindre la richesse et la noblesse, contrairement à Gil Blas qui devient riche et obtient ses lettres de noblesse. La dimension religieuse est présente dans l’œuvre puisqu'Ambroise de Lamela et don Raphaël, deux brigands ayant joué des tours à Samuel Simon et ayant volé l'argent d'un couvent, seront punis par l'Inquisition sous les yeux de Gil Blas (XII, 1).
ellauri247.html on line 211: Alain-René Lesage ou Le Sage, né le 8 mai 1668 à Sarzeau1 et mort le 17 novembre 1747 à Boulogne-sur-Mer, est un romancier et dramaturge français. Bien qu’il soit aujourd’hui surtout connu pour son roman picaresque Histoire de Gil Blas de Santillane, Lesage est l’auteur d’une importante production théâtrale. Il a notamment contribué au développement et au renouvellement du « théâtre de la Foire » Après les marionnettes et les danseurs de corde, les acteurs forains en vinrent progressivement à jouer de véritables petites comédies, souvent écrites par des auteurs de renom et de talent. Toujours modeste, c’est par ses ouvrages seuls qu’il obtint sa réputation, et jamais il ne rechercha les dignités et les titres littéraires. Nietsche piti Gil Blasista enemmän kuin Shakespearesta. Varmaan se oli parempi kuin tuo nenäkäs skottitohtori.
ellauri247.html on line 226: Veijariromaani eli pikareskiromaani kuvaa usein näennäisen omaelämäkerrallisessa muodossa kuvitteellisen tai historiallisen henkilön seikkailuja, vastoinkäymisiä ja urotekoja parodiseen ja satiiriseen tyyliin. Veijariromaanit ovat sietämättömän tylsiä, ja niiden hahmot voittopuolisesti paskiaisia.
ellauri247.html on line 230: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan picaro = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (gusta picaresca) varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani La vida de Lazarillo de Tormes (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat Mateo Alemánin La Vida del picaro Guzman de Alfarache (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, Miguel de Cervantes Saavedran El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten Francisco López de Úbedan romaanissa La pícara Justina (1605).
ellauri247.html on line 232: Pikareskiromaanin sankari ei yleensä kehity, joten tässä suhteessa laji eroaa ratkaisevasti kehitysromaanista, joissa sankarit päinvastoin kehittyvät. Pikareskiromaanin päähenkilö on tyypillisesti orpo tai jollakin tavalla sivullinen, vakiintumaton ja alituiseen liikkeessä niin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikin. Lajin kehityksen ja suosion taustana on nähty keskiaikaisen säätyjärjestelmän rappeutuminen, jolloin raha mahdollisti yhteiskunnallisen nousun ja alemmat kansanosat alkoivat epäillä ylempiensä moraalia.
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 242: Der Schelmenroman oder pikarischer/pikaresker Roman (aus dem Spanischen: pícaro = Schelm), dessen Ursprung im 16. Jahrhundert in Spanien liegt, schildert aus der Perspektive seines Helden, wie sich dieser in einer Reihe von Abenteuern durchs Leben schlägt. Der Schelm stammt aus den unteren gesellschaftlichen Schichten, ist deshalb ungebildet, aber „bauernschlau“. In der Absicht, die soziale Stigmatisierung aufgrund seiner niederen Geburt zu überwinden, ist er ständig auf der Suche nach Aufstiegsmöglichkeiten und greift dabei nicht selten auf kriminelle Mittel zurück. Er durchläuft alle gesellschaftlichen Schichten und wird zu deren Spiegel. Der Held hat keinen Einfluss auf die Geschehnisse um ihn herum, schafft es aber immer wieder, sich aus allen brenzligen Situationen zu retten. ellauri247.html on line 246: Le Sagen "pikareski" sepustus on niin armottoman pitkäveteinen, ettei sitä jaxa kahlata edes pilan vuoxi. Näytteenä Alainin kirjailijanlaadusta riittää seuraava lähes laitimmainen luku, jossa Gilin torvelolle on kaikki mennyt putkeen loppupeleissä ja puuttuu enää EAT! ja FUCK! palkintojen jako. Huomaa koko homman totaalinen ulkokohtaisuus. Paviaani tuikkaa pitkän punaisen siittimen yhtä punaiseen perätyynyyn, vatkaa tovin ja lähtee syömään.
ellauri247.html on line 259: Smollett’s deep moral energy surfaced in two early verse satires, “Advice: A Satire” (1746) and its sequel, “Reproof: A Satire” (1747); these rather weak poems were printed together in 1748. Smollett’s poetry includes a number of odes and lyrics, but his best poem remains “The Tears of Scotland.” Written in 1746, it celebrates the unwavering independence of the Scots, who had been crushed by English troops at the Battle of Culloden. Not much of an improvement on the rest I'd say.
ellauri247.html on line 261: "The learned Smelfungus travelled from Boulogne to Paris, from Paris to Rome, and so on, but he set out with the spleen and jaundice, and every object he passed by was discoloured or distorted. He wrote an account of them, but 'twas nothing but the account of his miserable feelings. I met Smelfungus in the grand portico of the Pantheon—he was just coming out of it. ''Tis nothing but a huge cockpit,' said he—'I wish you had said nothing worse of the Venus de Medici,' replied I—for in passing through Florence, I had heard he had fallen foul upon the goddess, and used her worse than a common strumpet, without the least provocation in nature. I popp'd upon Smelfungus again at Turin, in his return home, and a sad tale of sorrowful adventures had he to tell, 'wherein he spoke of moving accidents by flood and field, and of the cannibals which each other eat, the Anthropophagi'; he had been flayed alive, and bedevil'd, and used worse than St. Bartholomew, at every stage he had come at. 'I'll tell it,' cried Smelfungus, 'to the world.' 'You had better tell it,' said I, 'to your physician.'" (Sterne)
ellauri247.html on line 265: The majority of so-called Smollett portraits are not presentments of the novelist at all, but ingeniously altered plates of George Washington.
ellauri247.html on line 271: If you chide them for lingering, they will contrive to delay you the longer. If you chastise them with sword, cane, cudgel, or horsewhip, they will either disappear entirely, and leave you without resource, or they will find means to take vengeance by overturning your carriage. The only course remaining would be to allow oneself to become the dupe of imposition by tipping the beggar an amount slightly in excess of the authorized gratification. The disadvantage under which the novelist was continually labouring was that of trying to travel as an English Milord, en grand seigneur, and yet having at every point to do it "on the cheap." He was a genuine Scrooge McDuck without the fake beak. He would rather give away a crown than be cheated of a farthing.
ellauri247.html on line 274: To sum up, then, Smollett's Travels were written hastily and vigorously expressly for money down.
ellauri247.html on line 286: CICISBEO: In 18th- and 19th-century Italy, the cicisbeo (Italian: [tʃitʃiˈzbɛːo]; plural: cicisbei) or cavalier servente (French: chevalier servant) was the man who was the professed gallant or lover of a woman married to someone else. With the knowledge and consent of the husband, the cicisbeo attended his mistress at public entertainments, to church and other occasions, and had privileged access to this woman. The arrangement is comparable to the Spanish cortejo or estrecho and, to a lesser degree, to the French petit-maître.,(petit-maître m (plural petits-maîtres) (archaic) dandy, coxcomb). The exact etymology of the word is unknown; some evidence suggests it originally meant "in a whisper" (perhaps an onomatopeic word). Other accounts suggest it is an inversion of bel cece, which means "beautiful chick (pea)". According to the Oxford English Dictionary, the first recorded usage of the term in English was found in a letter by Lady Mary Wortley Montagu dated 1718. The term appears in Italian in Giovanni Maria Muti's Quaresimale Del Padre Maestro Fra Giovanni Maria Muti De Predicatori of 1708 (p. 734).
ellauri247.html on line 290: The cicisbeo was better tolerated if he was known to be homosexual. Regardless of its roots and technicalities, the custom was firmly entrenched. Typically, husbands tolerated or even welcomed the arrangement: Lord Byron, for example, was cicisbeo to Teresa, Contessa Guiccioli. Attempts by the husband to ward off prospective cicisbei or disapproval of the practice in general was likely to be met with ridicule and scorn.
ellauri247.html on line 292: Cicisbei played by set rules, generally avoiding public displays of affection. At public entertainments, they would typically stand behind their seated mistress and whisper in her ear. Customs of the time did not permit them to engage in relationships with any other women during their free time, making the arrangement rather demanding. Either party could decide to end the relationship at any time. A woman's former cicisbei were called spiantati (literally penniless, destroyed), or cast-offs.
ellauri247.html on line 295: "If a Frenchman is capable of real friendship, it must certainly be the most disagreeable present he can possibly make to a man of a true English character. You know, madam, we are naturally taciturn, soon tired of impertinence, and much subject to fits of disgust. Your French friend intrudes upon you at all hours; he stuns you with his loquacity; he teases you with impertinent questions about your domestic and private affairs; he attempts to meddle in all your concerns, and forces his advice upon you with the most unwearied importunity; he asks the price of everything you wear, and, so sure as you tell him, undervalues it without hesitation; he affirms it is in a bad taste, ill contrived, ill made; that you have been imposed upon both with respect to the fashion and the price; that the marquis of this, or the countess of that, has one that is perfectly elegant, quite in the bon ton, and yet it cost her little more than you gave for a thing that nobody would wear.
ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family.
ellauri247.html on line 314: Johnson was 180 cm (5 feet 11 inches) tall when the average height of an Englishman was 165 cm (5 feet 5 inches). Tall and robust, he displayed gestures and tics that disconcerted some on meeting him. He had Tourettes syndrome, in fact.
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri247.html on line 353: Johnson displayed signs consistent with several diagnoses, including depression and Tourette syndrome. According to Boswell, Johnson "felt himself overwhelmed with an horrible melancholia, with perpetual irritation, fretfulness, and impatience; and with a dejection, gloom, and despair, which made existence misery".
ellauri247.html on line 354: Some, like Macaulay, regarded Johnson as an idiot savant who produced some respectable works, and others, like the Romantic poets, were completely opposed to Johnson's views on poetry and literature, especially with regard to Milton. Again, on the positive side, Johnson influenced Jane Austen's writing style and philosophy.
ellauri247.html on line 413: ress.com/2010/06/mary-wortley-montagu.jpg?w=467&h=312&crop=1" />
ellauri247.html on line 417: Lady Mary Montagu (1689-1762), court beauty, wife of the British Ambassador to Istanbul and prolific letter-writer, was the first major female travel writer of her time. She was a correspondent with Alexander Pope, knew and was disliked by Horace Walpole, and introduced the Turkish, then Ottoman, method of inoculation to Britain.
ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“.
ellauri247.html on line 484: Figura di ebreo terrorizzato nel famoso quadro di Vernets - presumibilmente una rappresentazione del barone James Rothschild (foto in bianco e nero) da Horace (after) Vernet ellauri247.html on line 504: Pièce principale présenté dans la Salle de la Smalah au château de Versailles, ce tableau, accompagné de quelques autres illustrant la conquête de l'Algérie, avait pour but de magnifier les faits d'armes des différents fils du roi et de restaurer un pouvoir constesté.
ellauri247.html on line 505: Présentant une vue panoramique, il expose plusieurs temps de la célèbre bataille se développant de gauche à droite. Plus d'une centaine de personnages, militaires français à cheval ou à pieds et troupes de l’Émir Abd-el-Kader dans l'ensemble des tentes organisées en cercle de défense qui prend le nom de smala.
ellauri247.html on line 510: Abd el-Kader organisait la smala toujours selon le même principe : elle se composait de quatre enceintes circulaires et concentriques où chaque douar, chaque famille, chaque individu avait sa place fixe et marquée, suivant son rang, son utilité, ses fonctions, ou la confiance qu’il inspirait. La smala arrivant à son gîte, la tente de l’émir se dressait au centre du terrain que le camp devait couvrir.
ellauri247.html on line 518: Il donna ordre au général Lamoricière, ainsi qu’au duc d’Aumale de se mettre à sa poursuite. Le prince partit de Boghar avec 1 300 fantassins et 600 chevaux. Trois jours après, il apprit que la smala se trouvait à 80 kilomètres au sud de Goudjila. Pour l’atteindre, il fallait franchir vingt lieues d’une traite sans une goutte d’eau. Alors que les soldats étaient à la recherche de la source de Taguine pour se désaltérer, l’agha Ahmar ben Ferhat vint informer le prince de la présence inattendue de la smala à cette même source.
ellauri247.html on line 520: Les Algériens laissèrent près de trois cents cadavres sur le terrain et les Français seulement neuf hommes tués et douze blessés. Le butin était immense et plus de 3000 prisonniers furent pris.
ellauri248.html on line 81: Tana French is the New York Times bestselling author of In the Woods, The Likeness, Faithful Place, Broken Harbor, The Secret Place, The Trespasser and The Witch Elm. A gorgeously written novel that marks the debut of an astonishing new voice in psychological suspense. [Tää kyllä kuulostaa enemmän että tyttöjen.]
ellauri248.html on line 85: Let's go through a few of these points. First, I don't think I've ever read a mystery novel with a less likable main character/narrator. Rob (Adam) Ryan is an asshole, plain and simple. Sure, he's been warped by his childhood and circumstances, but he does just about every annoying thing you could possibly imagine-- he constantly navel-gazes and feels self pity, he sleeps with then immediately plays the stereotypical male "I don't want anything to do with you now" role with his female partner (the person we were told was his best friend, and whom he would never ever sleep with), he acts like an idiot over the 17 year old villain/ temptress/ psychopath/ whatever betraying his partner, and by the end of the book he is worse off than ever. I know that lots of detectives (esp. in hard-boild stories) are unlikable, and have many personal issues, but this guy just took the cake. I wanted to take a baseball bat to his head [hear, hear!]. To make matters worse, French throws in this little gem towards the end of the novel:
ellauri248.html on line 87: "I am intensely aware, by the way, that this story does not show me in a particularly flattering light. I am aware that, within an impressively short time of meeting me, Rosalind had me coming to heel like a well-trained dog: running up and down stairs to bring her coffee, nodding along while she bitched about my partner, imagining like some starstruck teenager that she was a kindred soul. But before you decide to despise me too thoroughly, consider this: she fooled you, too. You had as good a chance as I did. I told you everything I saw, as I saw it at the time. And if that was in itself deceptive, remember, I told you that, too: I warned you, right from the beginning, that I lie." As if that excused anything... and NO, she didn't "fool" me, because YOU'RE the narrator and YOU'RE the one telling the story. This paragraph probably ticked me off more than anything else in the book.
ellauri248.html on line 91: The last part is a bit more controversial I suppose. There are two central mysteries in this book-- the first, what happened to Katy, DOES get solved in the course of the novel (the "big break" in the case is our hero realizing suddenly that the murder probably took place in a shed about 20 feet from where the body was found! Really?? No one bothered to think of that for a month?), but the deeper mystery about what happened to Rob/Adam and his friends is never resolved. Your mileage may vary about how annoying that is. Truth be told, it didn't annoy me as much as the fact that the true "villain" of the modern mystery walks without being punished in any way. How incredibly unsatisfying.
ellauri248.html on line 93: Can you write a mystery story that ends with uncertainty? Where you never know who really did it? You can, but it’s unsatisfying. It’s unpleasant for the reader . There needs to be something at the end, some sort of resolution. It’s not that the killer even needs to be caught or locked up. It’s that the reader needs to know. Not knowing is the worst outcome for any mystery story, because we need to believe that everything in the world is knowable. Justice is optional, but answers, at least, are mandatory. And that’s what I love about Holmes. That the answers are so elegant and the world he lives in so ordered and rational. It’s beautiful.”
ellauri248.html on line 118: I loved this book to pieces, even though I could not shake off the overwhelming feeling of sadness and hollowness after finishing it. I loved it despite (or maybe because?) of the frustrating incompleteness of some plot lines, the frequent lack of resolution, and the unfulfillment of my wishes for the characters and events. [noir romance]
ellauri248.html on line 125: And the worst part? The mystery from twenty years ago that causes this entire fucking BOOK and that was way more interesting than the normal mystery? Literally no fucking resolution. Who did it? How did they do it? What is up with that hair clip in the forest and the blood inside Rob’s shoes? NO ONE FUCKING KNOWS. I’m sure this is framed in the minds of many readers as some kind of deeper meaning about memory. You know what I thought, honestly? Tana French wrote herself into a corner with a fucking ridiculous case and then ran out of time on her deadline and decided to leave it open. [krimi, whodunit]
ellauri248.html on line 128: In The Woods is a deeply psychological read that explores the nature of psychopaths and memory - or lack of.
ellauri248.html on line 133: Matt rated it amazing: French makes her debut in stunning fashion, sure to impress all those who enjoy a police procedural of the highest order.
ellauri248.html on line 156: Nach einem erneut misslungenen Habilitationsversuch begann Rée 1885 ein Medizinstudium, das er 1890 erfolgreich abschloss. Sein weiteres Leben verbrachte er überwiegend in Stibbe (Westpreußen). Dort behandelte er als Arzt die Landarbeiter auf dem Rittergut seines Bruders Georg.
ellauri248.html on line 181: Ab 1850 studierte von Meysenbug an der Hamburger Hochschule für das weibliche Geschlecht, um Erzieherin zu werden. Nach dem frühen Tod Theodor Althaus' im Jahre 1852 emigrierte sie, auch um einer drohenden Verhaftung zu entgehen, nach London. Dort lernte sie unter anderem Gottfried und Johanna Kinkel, Carl Schurz, Therese Pulszky und Alexander Herzen kennen. Herzen, bei dem sie wohnte, machte sie mit weiteren Persönlichkeiten des Londoner Exils bekannt; darunter waren Giuseppe Mazzini, Ferdinand Freiligrath und Giuseppe Garibaldi. Für den Witwer Alexander Herzen übernahm sie die Erziehung seiner Töchter Olga (1844–1912) und Natalie (1844–1936); besonders zu ersterer entwickelte sie eine starke "mütterliche" Zuneigung.
ellauri248.html on line 238: "Laumavaisto" on tasaväkisempien tiimien keskinäinen (kieltämättä sekin etova) pelihenki joka oli liikunnallisesti lahjattomalle Wallulle kauhistus. Se istui mieluummin yxin puutarhamökissä pureskelemassa kyniä.
ellauri248.html on line 244: In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel. Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions.
ellauri248.html on line 262: Pasi Unhola onneks ei tee niinkun amerikkalaiset: jos siviilit tulevat tankkien tielle estämään yms että 50 kaliberinen laulamaan tai kaasu pohjaan.. tai niinkun nää terroristit irakissa että ajetaan humveillä tiellä ja ajetaan naisten ja siviilien yli ja ammutaan kaikkia autoja ja siviileitä naureskellen xD
ellauri248.html on line 307:
ASTURIAS, Miguel Angel, Herra presidentti. WSOY, 1976
ellauri248.html on line 341: In 2018, there are 572 federally recognized tribes. There are about 326 reservations. There are 229 tribes in Alaska. There is only two small reservations there. That is the Metlakatla Indian Community of the Annette Island Reserve, and the Akiachak Native Community (one acre). So, many tribes do not have reservations.
ellauri248.html on line 343: Approximately 56.2 million acres, (87,000 Sq mi) are held in trust by the United States for various Indian tribes and individuals. These are variously called, reservations, pueblos, rancherias, missions, villages, and communities. This amount of land if it all was put in one place would be about the size of Idaho.
ellauri248.html on line 345: The US is 3.797 million mi². The area that was “reserved” for tribes from there previous landholdings is about 2.3% of the total US land. Some reservations are the “reserved” remnants of a tribe’s original land base. Others were created by the federal government from federal land for the resettling Native people who were forcibly relocated from their homelands.
ellauri248.html on line 347: There was also an allotment process starting in the Dawes Act of 1887 until 1934. This was to force more land from Native people. The ostensible reason was to make them individual landholders and thus “Americanized” members of a capitalist system. It was felt this would “solve” the “Indian problem”. In short that it would make them no longer part of the ethnic communities they were members of. However the main push to “solve” the “problem” was by Anglo-Americans who wanted to take that land. Thus land was distributed to tribal members and the “surplus” was given or sold at a cut rate to White Americans or turned into National Forests and Parks or military bases. Land owned by Native Americans decreased from 138 million acres in 1887 to 48 million acres in 1934. They lost 2/3s of their treaty land base. About 90,000 Native Americans were made landless.
ellauri248.html on line 349: Today there is about 10,059,290 acres (15,700 sq miles) of individually owned lands are still held in trust for Native American allotees and their heirs. There are about four million fractional owner interests in this 10 million acres. Each generation the individual share gets less. One part of the Act was the establishment of a trust fund, administered by the Bureau of Indian Affairs, to collect and distribute revenues from oil, mineral, timber, and grazing leases on Native American lands. The BIA´s grossly mismanaged these funds. They were never collected or lost or stolen. This negligence in the management of the trust fund resulted in a number of lawsuits. The most well known is Cobell v. Salazar which led to a $3.4 billion settlement in 2009. The suit has forced proper accounting of revenues for the future but the settlement gave the litigants cents on the dollar.
ellauri248.html on line 351: In Alaska, after 1971 the Alaska Native Claim Settlement Act created 113 (now 12) Alaska Native regional corporations and over 224 local village corporations. Tribal members own shares in the regional and village corporations. The corporations control 44 million acres (68,700 sq miles) of Alaska. The State of Alaska got 90 million acres.
ellauri248.html on line 353: In contrast to the 2.3% of Native land, the Federal Government owns, as National Parks, Forests, BLM, US Ag land, Fish and Wildlife land, military reservations, wildlife refuges and so on, about 28% of the surface area of the US. That is 640 million acres, or 1 million sq miles. That 28% of the US land was and taken by force from tribes, as was all other state lands and privately held lands. If the US people so chose, we could more fairly address the large losses that Native people have had by transferring more of this land to Tribal governments.
ellauri248.html on line 356: ress.com/2013/03/map-of-native-american-lands-pic.jpg" height="300px" />
ellauri248.html on line 376: DeSantis on julistanut Floridan olevan osavaltio, jonne woke tulee kuolemaan. Woke-käsitteellä viitataan progressiivisiin ja liberaaleihin arvoihin.
ellauri249.html on line 43: An example of a sōpio (see below), the god Mercury was depicted with an enormous penis on this fresco from Pompeii. ellauri249.html on line 82: Though many critics agreed that Brodsky was one of the finest contemporary Russian poets, some felt that the English translations of his poetry are less impressive. One is never quite allowed to forget that one is reading a second-hand version.
ellauri249.html on line 90: In January 1980, foreign ministers from 34 countries of the Organisation of Islamic Cooperation adopted a resolution demanding "the immediate, urgent and unconditional withdrawal of Soviet troops" from Afghanistan. The UN General Assembly passed a resolution protesting the Soviet intervention by a vote of 104 (for) to 18 (against), with 18 abstentions and 12 members of the 152-country Assembly absent or not participating in the vote; only Soviet allies Angola, East Germany and Vietnam, along with India, supported the intervention.
ellauri249.html on line 97: I fired him because he wouldn't respect the authority of the President. I didn't fire him because he was a dumb son of a bitch, although he was, but that's not against the law for generals. If it was, half to three-quarters of them would be in jail.
ellauri249.html on line 110: Verpa is also a basic Latin obscenity for "penis", in particular for a penis with the foreskin retracted due to erection and glans exposed, as in the illustration of the god Mercury below. As a result, it was "not a neutral technical term, but an emotive and highly offensive word", most commonly used in despective or threatening contexts of violent acts against a fellow male or rival rather than mere sex (futūtiō "fucking"). It is found frequently in graffiti of the type verpes (= verpa es) quī istuc legēs ("You're a dick you who read this").
ellauri249.html on line 121: Juvenal, showing his knack for describing grossly obscene matters without using taboo words, writes as follows in one of his satires (9.43-4):
ellauri249.html on line 128: Another euphemism for the penis was cauda ("tail"), which occurs twice in Horace,[22] and continues today in the French derivative queue ("tail" or "penis"). In one place in his Satires (Serm. 2.7.50) Horace writes:
ellauri249.html on line 276: Asuntotuotanto sai uutta vauhtia, kun Hruštšovin määräyksestä otettiin käyttöön elementtirakentaminen. Maatalouden tuotanto oli vuonna 1950 edelleen alle vuoden 1913 tason. Maatalouden resursseja oli vähennetty, ja työvoimaa oli muuttanut kaupunkeihin. Viljelijät elivät todellisuudessa neuvostomallisessa maaorjuudessa. Hruštšovin uudistuksiin kuuluivat pienten peltotilkkujen yhdistäminen, karjatilojen laajennus ja uudet viljelymenetelmät. Kritiikkiä hän ei agronomeilta ja viljelijöiltä suvainnut vaan raivosi sen esittäjille ja meni henkilökohtaisuuksiin. Arbuusin viljelyssä ei saavutettu juuri minkäänlaisia tuloksia.
ellauri249.html on line 310: Hruštšovin ja Bulganinin palattua Suomesta kesäkuussa 1957 heidät yritettiin syrjäyttää. Presidium vaati ensimmäisen puoluesihteerin, Hruštšovin, vaihtamista. Esille otettiin syytöksenä se, että Hruštšov oli ollut nuorena trotskilainen ja se, että hän käyttäytyi tehtävänsä arvolle sopimattomalla tavalla. Hän kutsui nopeasti koolle koko keskuskomitean ja teki yrityksen tyhjäksi. Malenkov, Kaganovitš ja Šepilov menettivät ministerin paikkansa. Heidän tilalleen keskuskomiteaan nousivat Leonid Brežnev ja ehdokasjäsen Aleksei Kosygin. Hankkeessa mukana ollut Molotov siirrettiin suurlähettilääksi Mongoliaan, missä hänellä ei ollut käytännössä muuta tekemistä kuin lähestyä Hruštšovia kirjeillä, joissa arvosteli ankarasti tämän tekemiä ratkaisuja. Malenkov lähettiin Kazkstanin syrjäseudulle Ekobastuzin kaupunkiin, jossa viranomaiset valvoivat hänen kaikkia liikkeitään. Kaganovitš pelkäsi henkensä puolesta ja anoi Hruštšovilta armoa. Hänet lähetettiin Solikamskiin johtamaan kaliumkarbonaattitehdasta. Šepilov lähetettiin Kirgisiaan johtamaan talousinstituuttia. Noloa.
ellauri249.html on line 312: Vuodet 1957–1960 olivat Hruštšovin parhaat vuodet Neuvostoliiton johtajana. Vuoden 1958 viljasadosta tuli 30 % suurempi kuin vuoden 1957 sadosta, talous kasvoi ja monet ulkomaalaisetkin tarkkailijat uskoivat maan ohittavan Yhdysvallat. Jenkit pureskelivat kynsiä. Sputnik lensi ensimmäisenä ihmisen valmistamana varmuusesineenä avaruuteen ja neuvostoliittolainen raketti saavutti kuun pinnan vuonna 1959. Tuolloin hän vieraili Yhdysvalloissa ja odotettu neljän vallan kokous olisi vuonna 1960.
ellauri249.html on line 316: 1957 hän määräsi armeijaa supistettavaksi kahdella miljoonalla miehellä. Tammikuussa 1958 tehtiin vielä uusi 300 000 miehen vähennys ja vielä vuonna 1960 uusi 1 200 000 miehen vähennys. Hätiköiden tehdyn päätöksen seurauksena ei siviilielämään siirtyvien upseerien työllistymisen eteen tehty mitään. Moni joutui kadulle ja katkeroitui. Hruštšov perusteli armeijan pienentämistä sillä, että liian suuri armeija ja asevarustelu syövät maan resursseja ja heikentävät elintasoa. Sotilaspiirien mielestä maan päämies oli tietämätön ja lyhytnäköinen ja paljasti maan heikkouden sen vihollisille. Kun talouden päätösvaltaa siirrettiin yrityksiin, sai Hruštšov vastustajikseen alueellisen tason puoluesihteerit, sillä uudistus kavensi heidän valtaansa.
ellauri249.html on line 331: Hruštšov ei lakannut kuitenkaan pohtimasta uudistuksia. Hän ryhtyi hahmottelemaan Neuvostoliitolle uutta perustuslakia ja talousreformeja, jotka muistuttivat paljon Mihail Gorbatšovin perestroikaa ja glasnostia. Moskovassa hän koki entistä enemmän vastustusta ja kierteli sen vuoksi paljon maakuntia, missä hänellä oli yhä kannatusta. Liberaalin älymystön hän oli suututtanut ja nämä toivoivat hänen väistymistään. Hän teki mielellään valtiovierailuja, vaikka ne eivät tuottaneet juuri mitään poliittisia tuloksia. Maatalouden huono tilanne jaksoi huolettaa Hruštšovia ja pojalleen hän pohti ääneen, josko vika ei olekaan työntekijöissä vaan järjestelmässä. Olisiko kapitalismi sittenkin parempi? Miten rikas olisin nyt oligarkkina? Väsynyt Hruštšov alkoi puhua aikeistaan jäädä eläkkeelle ja antaa virkansa nuoremmalle, mutta selkääntaputtelijat toppuuttelivat häntä.
ellauri249.html on line 343: Hruštšov kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. Vaikka viranomaiset yrittivät pitää hautajaiset salassa, paikalle saapui 200 ihmistä. Puheiden pito haudalla oli kielletty, mutta siitä huolimatta Stalinin aikana vankileirille joutunut nainen piti vainajalle kiitospuheen miljoonien kohtalotoveriensa nimissä. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa. Nikitan kädet oli olleet kyynärpäitä myöden veressä. Nyze oli kaljupäätä myöden mullan alla.
ellauri249.html on line 349: Kesällä 1955 Bulganin ja Hruštšov tapasivat Yhdysvaltain presidentin Dwight D. Eisenhowerin Genevessä liennytyksen hengessä. Liittoutuneet olivat vain pari kuukautta aikaisemmin päättäneet Itävallan miehityksen. Vuonna 1955 Neuvostoliitto sopi myös välinsä Josip Broz Titon Jugoslavian kanssa. Neuvostoliitto esitti ulkomaalaisista sotilastukikohdista luopumista ja luopui hyvän tahdon eleenä Porkkalasta Suomessa. Syksyllä 1958 Suomen ja Neuvostoliiton suhteita kuitenkin häiritsi Hruštšovin yöpakkasiksi nimeämä kriisi, jossa Neuvostoliitto ei antanut hyväksyntäänsä Honka-liitolle.
ellauri249.html on line 360: In 1961, revolutionary philosopher Frantz Fanon commented: "And when Mr. Khrushchev brandishes his shoe at the United Nations and hammers the table with it, no colonized individual, no representative of the underdeveloped countries laughs. For what Mr. Khrushchev is showing the colonized countries who are watching is that he, the missile-wielding muzhik, is treating these wretched capitalists the way they deserve."
ellauri249.html on line 388: William D. Rubenstein, a respected author and historian, outlines the presence of antisemitism in the English-speaking world in one of his essays with the same title. In the essay, he explains that there are relatively low levels of antisemitism in the English-speaking world, particularly in Britain and the United States, because of the values associated with Protestantism, the rise of capitalism, and the establishment of constitutional governments that protect civil liberties. Rubenstein does not argue that the treatment of Jews was ideal in these countries, rather he argues that there has been less overt antisemitism in the English-speaking world due to political, ideological, and social structures. Essentially, English-speaking nations experienced lower levels of antisemitism because their liberal and market friendly frameworks limited the organized, violent expression of antisemitism. In his essay, Rubinstein tries to contextualize the reduction of the Jewish population that led to a period of reduced antisemitism: "All Jews were expelled from England in 1290, the first time Jews had been expelled en masse from a European country".
ellauri249.html on line 390: In post-Napoleonic England, when there was a notable absence of Jews, Britain removed bans on "usury and moneylending," and Rubenstein attests that London and Liverpool became economic trading hubs which bolstered England's status as an economic powerhouse. Jews were often associated with being the moneymakers and financial bodies in continental Europe, so it is significant that the English were able to claim responsibility for the country's financial growth and not attribute it to Jews. It is also significant that because Jews were not in the spotlight financially, it took a lot of the anger away from them, and as such, antisemitism was somewhat muted in England. It is said that Jews did not rank among the "economic elite of many British cities" in the 19th century. Again, the significance in this is that British Protestants and non-Jews felt less threatened by Jews because they were not imposing on their prosperity and were not responsible for the economic achievements of their nation.
ellauri249.html on line 409: Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe. British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly.
ellauri249.html on line 470: Sutor, ne ultra crepidam is a Latin expression meaning literally 'Shoemaker, not beyond the shoe', used to warn individuals not to pass judgment beyond their expertise. The expression led to the term ultracrepidarianism, which is the giving of opinions and advice on matters outside of one's knowledge.
ellauri249.html on line 472: Its origin is set down in Pliny the Elder's Naturalis Historia where he records that a shoemaker (sutor) had approached the painter Apelles of Kos to point out a defect in the artist's rendition of a sandal (crepida from Greek krepis), which Apelles duly corrected. Encouraged by this, the shoemaker then began to enlarge on other defects he considered present in the painting, at which point Apelles advised him that ne supra crepidam sutor iudicaret ('a shoemaker should not judge beyond the shoe'), which advice, Pliny observed, had become a proverbial saying. The Renaissance interest in meddling cluelessly into other people's affairs made the expression popular again.
ellauri249.html on line 480: HBL:s krigexpert grunnar så här: Det går förstås inte att tala om en eskalation, då Ukraina attackerar strategiska mål inne i Ryssland. Det är ett helt berättigat svar på Rysslands angrepp mot civila mål och civil infrastruktur i Ukraina. Berättigad eskalation är ingen eskalation. Mick Ryan, general i avsked från Australiens militär, skriver i sin l blogg att attackerna var en politisk nödvändighet för att visa att Ukraina försvarar sin civilbefolkning mot de ryska robotattackerna. Enligt Ryan är det också givet att attackerna inom ryskt territorium godkändes personligen av Ukrainas standup president Volodymyr Zelenskyj. för Zelenskyj har upprepade gånger bett om mera hjälp av västländerna så Ukraina kan eskalera kriget till ryskt territorium. Det är hög tid at få åstad en fullskalad beväpnad konflikt mellan Ryssland och NATO, såsnart de snärtiga nordliga länderna är färdiga med at slicka rumpan på Erdogan.
ellauri254.html on line 132: Kuten tiedätte, Vsevolod Ivanov tapasi yhdessä muiden kirjailijoiden kanssa Stalinin, Voroshilovin, Kaganovichin, Molotovin ja Postyshevin Gorkin asunnossa 26. lokakuuta 1932. Kokouksessa - viinin ja välipalojen kanssa - keskusteltiin kirjailijaliiton perustamisesta, Stalin selitti puolueen politiikkaa kirjallisuutta kohtaan, lupasi kaiken mahdollisen tuen. Vuonna 1934 perustettiin Neuvostoliiton kirjailijoiden liitto, sen ensimmäinen kongressi pidettiin. Yksi liiton hallituksen sihteereistä oli Vs. Ivanov. Hänet valittiin kirjallisuusrahaston hallituksen puheenjohtajaksi.
ellauri254.html on line 180: Ajatus Venäjän suuresta tehtävästä jatkui myöhemmin Blokin vallankumouslyriikassa, jossa Blok yhdisti sosialismiin kristillistä mystiikkaa ja saksalaisen idealistisen filosofian käsityksiä taiteen kumouksellisuudesta. Blok keskittyi poliittisiin teemoihin teoksissaan Voznezdije (1910–21), Rodina (1907–16) ja Skify (1918).
ellauri254.html on line 294: Runoilijan perhe-elämä ei ollut helppoa. Bloc todella palvoi valittua, mutta hän oli vakuuttunut siitä, että avioliiton tärkein henkinen affiniteetti ei ollut fyysinen vaan epäfyysinen. Tämän seurauksena hänen vaimonsa sai paljon miesystäviä. Lubov Mendeleeva oli näyttelijä ja siksi hän teki helposti romaaneja. Blok huomasi tässä harrastuksessa sekä nöyryyttä että köyrintää. Yhden tällaisen romaanin jälkeen hänen vaimollaan on poika, ja Blok tunnistaa hänet Tonyn tekemäxi. Blok tykkää vaimostaan näissä hetkissä ja tukahduttaa vihaa, kateutta ja aggressiota. Kaiken hän on valmis kestämään vaimoltaan muttei tätä. Block oli valmis sietämään kaikenlaiset sarvettajat jos heillä oli hyvä suhde hänen vaimonsa kanssa. Mutta hän ymmärsi lopulta että vaimon isokainalo oli pohjaton kuilu, ja lopulta he erosivat. Hänellä oli sittemmin naisia, joita hän muutti kuin käsineitä. Block puhui heistä: "Myrkky - toisen myrkyn jälkeen".
ellauri254.html on line 327: Njeuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti oli läikkäozainen Mihail Gorbazov. Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen. Gorbatšov levytti 2009 vaimonsa Raisa Gorbatšovan lempilauluja. Erittäin komiasti lauloi. Vuonna 2014 osana Ukrainan vallankumousta Venäjällä ryhmä kansanedustajia yhdisti Ukrainan ongelmat Neuvostoliiton hajoamiseen ja vaati tutkimaan syyllistyikö Gorbatšov maanpetokseen 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi. Kyllä syyllistyi. Senhän voi päätellä jo siitäkin että se sai siitä dynamiittipalkinnon. Gorbazovin persetroikka hajosi, ja siinä samalla viimeinen toivo kominternista.
ellauri254.html on line 344: Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev.
ellauri254.html on line 356: Sologub syntyi Pietarissa köyhän räätälin Kuzma Afanasjevitš Teternikovin perheeseen, joka oli ollut maaorja Poltavan läänissä, paikallisen maanomistajan aviottomana poikana. Kun hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin vuonna 1867, hänen lukutaidoton äitinsä Tatiana Semjonovna Teternikova joka oli pulska rynteikäs kana, pakotettiin sexipalvelijaksi aristokraattisen Agapovin perheen kotiin, jossa Sologub ja hänen nuorempi sisarensa Olga varttuivat. Perhe kiinnostui nuoren Fjodorin koulutuksesta ja lähetti hänet pedagogiseen oppilaitokseen, jossa Sologub oli malliopiskelija. Nähdessään kuinka vaikeaa hänen äitinsä elämä oli Agapovin patjana, Sologub päätti pelastaa hänet siitä, ja valmistuttuaan Pietarin opettajien instituutista vuonna 1882 hän vei äitinsä ja sisarensa mukanaan ensimmäiselle opettajapaikalleen Kresttsyyn , missä hän aloitti opinnot. Kirjallinen ura: vuonna 1884 julkaistiin lastenlehdessä hänen runonsa "Kettu ja siili". Kettu osaa monta konstia, siili vain yhden, mutta hyvän. Paizi kettu kusee päälle kun siili menee mykkyrään.
ellauri254.html on line 360: According to the extremely experienced Belgian slavist Emmanuel Waegemans, "who was and still is indeed considered to be the primus inter pares in Russian literature and culture from the eighteenth-century onwards", Russian thinkers themselves contributed largely to this movement: such examples would be the irrationalistic and mystical poetry and philosophy of Fyodor Tyutchev and Vladimir Solovyov or Fyodor Dostoyevsky's novels. It is remotely thinkable that these geeks could read the Western alphabet on their own.
ellauri254.html on line 380: resize=869%2C580&ssl=1" width="40%" />
ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash.
ellauri254.html on line 385: In 1899, as Fyodor Sologub progressed in the teaching profession while continuing to elaborate his literary career, Sologub was appointed principal of the Andreevskoe municipal school in Saint Petersburg. With the position came an apartment on Vasilievsky Island, which Sologub shared with his sister Olga. In the late 1890s and at the beginning of the 1900s, the art world of Petersburg saw Konstantin Sluchevsky’s ‘Fridays’, and Sergei Diaghilev’s ‘Wednesdays’: literary salons which were attended by the leading poets and artists of the day. Sologub had been a participant of both groups; and between 1905 and 1907, his apartment on Vasilievsky Island became the home of ‘Sundays’, a regular meeting place for Petersburg’s nascent intellectuals.
ellauri254.html on line 387: Alexander Blok was a routine visitor. These years were some of the young Blok’s most prolific, marked by bursts of creative energy as he worked on two lyrical dramas – Balaganchik (‘The Puppet Show‘), featuring the ‘grotesquely luckless’ Pierrot, which was staged in 1906 by Vsevolod Meyerhold at the Komissarzhevskaya Theatre; and The Stranger – and the poetry cycle The Snow Mask, which he completed in little over a week at the beginning of 1907. The actress Valentina Verigina often accompanied Blok, and recounted of these visits to and from Sologub’s apartment:
ellauri254.html on line 395: ‘reshaped his daily life in a new and unnecessary way. A big new apartment was rented, small gilt chairs were bought. The walls of the large cold office for some reason were decorated with paintings of Leda by various painters. The quiet talks were replaced by noisy gatherings with dances and masks. Sologub shaved his mustache and beard, and everyone started to say that he resembled a Roman of the period of decline.’
ellauri254.html on line 403: In response, Remizov claimed that the tail had been shorn from the rest of the hide during a party hosted the previous day by Aleksei Tolstoy. The result was that both he and Remizov were precluded from subsequent parties at the Sologub household.
ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
ellauri254.html on line 490: Außerdem war der thematische Bruch Georges in dessen Privatleben begründet. In jener Zeit hatte er sich vom okkulten Kreis Ludwig Klages’ und Alfred Schulers abgewandt und den Kontakt zu Hugo von Hofmannsthal abgebrochen. Der Wegfall einiger Anhänger und die Nachfolge durch jüngere Dichter sorgten für einen Wandel der Blätter für die Kunst. Die nun teilweise auch anonym veröffentlichten Gedichte rückten ins Metaphysische und behandelten zunehmend apokalyptische, expressionistische und esoterisch-komische Themen. Auch der George-Kreis hatte sich dadurch verändert. War er zuvor eine Vereinigung Gleichgesinnter, wandelte er sich nun zu einem hierarchischen Bund aus Jüngern, die sich um ihren höhergestellten Meister George scharten. Es wird vermutet, dass es im Kreis Stefan Georges seelischen oder gar sexuellen Missbrauch gab.
ellauri254.html on line 501: Klages was born on 10 December 1872, in Hannover, Germany, the son of Friedrich Ferdinand Louis Klages, a businessman and former military officer, and wife Marie Helene née Kolster. In 1878, his sister Helene Klages was born and the two shared a strong bond throughout their lives. In 1882, when Klages was nine years old, his mother died. The death is thought to have been the result of pneumonia. He quickly developed a strong interest in both prose and poetry writing, as well as in Greek and Germanic antiquity. His relationship with his father was strained by the latter's strictness and will to discipline him. Nevertheless, attempts to forbid Klages from writing poetry were unsuccessful by both his teachers and parents.
ellauri254.html on line 503: Klages developed an intense childhood friendship with classmate Theodor Lessing, with whom he shared "many passionate interests." Klages fought to maintain their friendship in spite of his father's anti-semitism. According to Lessing, "Ludwig's father did not view his son's fraternization with 'Juden' as acceptable." Klages' childhood friendship with Theodor Lessing came to a bitter end in 1899. Both would later write about the depth of their relationship and influence on each other—though many aspects, such as the effect race had on their friendship, remain unclear.
ellauri254.html on line 509: In 1914 at the outbreak of war Klages moved to Switzerland and supported himself with his writing and income from lectures. He returned to Germany in the 1920s and in 1932 was awarded the Goethe medal for Art and Science. However, by 1936 he was under attack from Nazi authorities for lack of support and on his 70th birthday in 1942 was denounced by many newspapers in Germany. After the war he was honoured by the new government for his lack of support to the Nazis, particularly on his 80th birthday in 1952.
ellauri254.html on line 547: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin optimistissävyiseen tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri254.html on line 608: Saint-Simon halusi vapauttaa työväenluokan. Hän piti välttämättömänä tuotannon suunnitelmallisuutta, tieteen ja teollisuuden yhteistoimintaa. Näin hän toivoi kehityksen lopulta johtavan valtiottomaan yhteiskuntaan. Puhuessaan työväenluokasta hän tarkoitti palkkatyötä tekevien lisäksi kaikkia tehtailijoita, kauppiaita ja pankkiirejakin. Hänen ajatuksissaan he edelleen säilyttäisivät hallitsevan aseman yhteiskunnassa. Saint-Simon teki tärkeän huomion, jonka mukaan Ranskan Suuressa vallankumouksessa vastakkain eivät olleet ainoastaan aatelisto ja porvaristo, vaan vallasta taisteli edellisten lisäksi myös omistamattomien luokka (esim. Claude-Henri ize). Tämä kaikki osaltaan pohjusti nykyaikaisen sosialismin syntymistä. Saint-Simon ei laatinut oppijärjestelmää, mutta hänen oppilaansa hyödynsivät hänen ajatuksiaan kehitellessään saintsimonismia.
ellauri254.html on line 624: Kun K. J. Ståhlbergista tuli presidentti, kariutuivat nämä hullut hyökkäyssuunnitelmat. Epäkiitollinen Suomi ei tehnyt kuitenkaan 1919 rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa ja salli Britannian laivaston käyttää Koivistoa moottoritorpedoveneiden tukikohtana mutta ei virallisesti eikä julkisesti osallistunut Neuvosto-Venäjän vastaiseen sotaan, vaikka yksityisesti tuettuja hankkeita ymmärrettiinkin. Suomi myös lainasi muutaman Renault FT-17 "ryppypeppu" panssarivaunun bolsevikkeja vastaan taistelleelle kenraali Judenitšin komentamalle Luoteis-Venäjän armeijalle. Siis samaa salavihkaista selkään puukotusta kuin länkkäreillä Ukrainan demilitarisaatiossa.
ellauri254.html on line 669: Vuonna 1935 Trotskin oleskelulupa umpeutui jälleen. Norjan oikeusministeri Trygve Lie kutsui Trotskin Norjaan, jossa tämä asui taidemaalari Konrad Knudsenin luona Oslon lähettyvillä, mutta 1937 Norja sulki Neuvostoliiton painostuksesta kovaäänisen kriitikon kotiarestiin.
ellauri254.html on line 671: Neuvostoliittolaisten virkamiesten kanssa käytyjen pitkien neuvotteluiden jälkeen Trotskin oli lähdettävä Norjasta Meksikoon. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas otti Trotskin vastaan Tampicon satamakaupungissa, jossa hänelle oli järjestetty erikoisjuna Méxicoon. Meksikossa Trotski asui ensin taidemaalari Diego Riveran luona ja koki lyhyen romanssin Frida Kahlon kanssa. Maanpakoaikanaan hän jatkoi ahkeraa kirjoittamistyötään suomien Neuvostoliiton tilaa ja Stalinin toimia ja nimitti Neuvostoliittoa ”byrokraattisesti vääristyneeksi työläisvaltioksi”.
ellauri254.html on line 673: Trotskin ollessa Meksikossa häntä vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. 20. elokuuta 1940 espanjalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun lähettämä agentti Ramón Mercader oli Trotskin toimistossa Coyoacánissa. Hän oli esittäytynyt Trotskille kanadalaiseksi ihailijaksi Frank Jacsoniksi. Mercader oli pyrkinyt Trotskin sihteerin avustuksella tämän puheille monta kertaa. Hän oli onnistunut salakuljettamaan murha-aseen, jäähakun, Trotskin tarkoin vartioituun toimistoon. Kun Trotski oli syventyneenä asiapapereihin kirjoituspöytänsä ääressä, Mercader löi Trotskia jäähakulla kuolettavasti päähän. Trotski ei kuitenkaan kuollut heti, vaan alkoi kamppailla voimakkaasti salamurhaajaansa vastaan. Trotskin henkivartijat saapuivat paikalle, mutta Trotski käski heitä jättämään Mercaderin henkiin, koska ”hänellä olisi tarina kerrottavanaan”.
ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
ellauri254.html on line 773: Pääasiallinen märisijä oli kiemurawiixinen sankarillitön Jean Norton Cru joka tahtoi « aseptiser la guerre ». Ses livres tombaient par la suite dans l'oubli.
ellauri254.html on line 814: Party spokesman Andrei Zhdanov (1896-1948), formally addressing the Soviet writers in Leningrad, quoted Lunz (as above) and declared: “This is the preaching of rotten apoliticism, philistinism and vulgarity.” Njekulturno, in a word.
ellauri254.html on line 820: Viktor Borisovich Shklovsky (Russian: Ви́ктор Бори́сович Шкло́вский, IPA: [ˈʂklofskʲɪj]; 24 January [O.S. 12 January] 1893 – 6 December 1984) was a skinhead Russian and Soviet literary theorist, critic, writer, and pamphleteer. He is one of the major figures associated with Russia formalism.
ellauri254.html on line 825: Shklovsky integrated into Soviet society and even took part in the Russian Civil War, serving in the Red Army. However, in 1922, he had to go into hiding once again, as he was threatened with arrest and possible execution for his former political activities, and he fled via Finland to Germany.
ellauri254.html on line 826: Among other things, Shklovsky also contributed the plot/story distinction (syuzhet/fabula), which separates out the sequence of events the work relates (the story) from the sequence in which those events are presented in the work (the plot). Shklovsky ihaili ja matki Sterneä. Se päästettiin takaisin Neuvostolaan pyydettyään tekosiaan anteexi 1923.
ellauri254.html on line 865: Rauhanaika oli Tihonovista jotenkin sietämätöntä. Tihonovin aiheena on sota ja tehtävänä sankarin ezintä. Aloitettuaan sankarin etsinnän (tällaisen nimen hän antoi eräälle teokselleen) Tihonov koki nepin sumussa ja kakofoniassa monesti pettymyksen: entiset ratsumiehet olivat laskeutuneet maahan satulasta, heittäneet tylstyneet säilänsä menemään ja tuhersivat rasvaisten työpenkkiensä ääressä. Usko uskona, mutta äskeiset sankarit olivat rappeutuneet sen näki selvästi kokemattomampikin kuin Tihonovin silmä. Valkosuomalaisia vastaan käytyyn taisteluun Tihonov lähti hyvin aseistettuna. Marssi läpi Karjalan ja Suomen huurteisten mezien uraata huutaen.
ellauri254.html on line 885: Toinen Nikolai Tikhonov (mutta Aleksandrovits) polkupyöräkaupungista Harkovista katui että oli äänestänyt Gorbazovia presidentixi. Oli syytäkin, se oli maanpetturi: kielsi kommunistipuolueen ja möi Neuvostolan Reaganille nahkoineen karvoineen. Tikhonov oli huolissaan venäläisten vähentymisestä ja koitti parantaa äitiysavustuxia. Sille izelleen ei jäänyt vaimoa, lapsia eikä yxityistä rahakätköä. Hyvin tyhmä mies. Vanhat tutut osti sille appelsiineja.
ellauri254.html on line 887: After his forced resignation from active politics in 1989, Tikhonov wrote a letter to Mikhail Gorbachev which stated that he regretted supporting his election to the General Secretaryship. This view was strengthened when the Communist Party was banned in the Soviet Union. After his retirement, he lived the rest of his life in seclusion at his dacha. As one of his friends noted, he lived as "a hermit" and never showed himself in public and that his later life was very difficult as he had no children and because his wife had died. Prior to the dissolution of the Soviet Union Tikhonov worked as a State Advisor to the Supreme Soviet. Tikhonov died on 1 June 1997 and was buried at the Novodevichy Cemetery. Shortly before his death, he wrote a letter addressed to Yeltsin: "I ask you to bury me at public expense, since I have no financial savings."
ellauri254.html on line 912: Britit ja ranskalaiset pyysivät Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonia antamaan Yhdysvaltain joukkoja Pohjois-Venäjän kampanjaksi tai liittoutuneiden väliintuloon Pohjois-Venäjällä, koska heillä oli todella pulaa ylimääräisistä joukkoista. Heinäkuussa 1918, vastoin Yhdysvaltain sotaministeriön neuvoja , Wilson suostui rajoitettuun osallistumiseen kampanjaan Yhdysvaltain armeijan 339. jalkaväkirykmentin sotilaiden kontingenttiin , joka järjestettiin hätäisesti Amerikan Pohjois-Venäjän retkikuntaan, joka tuli saa lempinimen Jääkarhuretkikunta. Aide Memoire -kirjassaan Wilson asetti suuntaviivat amerikkalaisten väliintulolle sanomalla, että amerikkalaisten joukkojen tarkoitus Venäjällä oli "vartioida sotilasvarastoja, joita (valko)venäläiset joukot voivat myöhemmin tarvita, ja antaa sellaista apua, joka voi olla hyväksyttävää organisaation (valko)venäläisille, omaxi izepuolustuxexeen".
ellauri254.html on line 1010: res.abebooks.com/inventory/30289773975.jpg" width="20%" />
ellauri254.html on line 1067: Fedin ko-ko-ko-ko-kommentoi: Nuo sanat kahden alkuperusteen, realismin ja romantismin, yhdistämisestä kuulostivat minusta kaiken sen arviolta, mitä neuvostokirjailijat olivat saaneet kuluneina vuosina aikaan, johtopäätökseltä Venäjän kirjallisuustoimintaa koskeneista loputtomista mietiskelyistä. Minusta tuntui, että noiden alkuperusteiden yhdistäminen luonnehtii parhaiten Gorkia itseään, hänen unelmoimansa kansamme suuren tulevaisuuden romanttisuutta ja tuon tulevaisuuden rakentamisen reaalisuutta. Se on sosialistinen realismi pähkinänkuoressa. Reaalisosialismista muodostui sitten kova kuori siihen pähkinään.
ellauri254.html on line 1075: Nikolai Aleksejevitš Ostrovski (ven. Никола́й Алексе́евич Остро́вский, ukr. Мико́ла Олексі́йович Остро́вський, Mykola Oleksijovytš Ostrovskyi; 29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1904 Vilija, Ukraina – 22. joulukuuta 1936 Moskova) oli neuvostoliittolainen realistinen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Venäjän sisällissotaa ja Neuvostoliiton syntyaikoja kuvaava Kuinka teräs karaistui (ven. Как закалялась сталь, 1934). Teos perustui kirjailijan omiin kokemuksiin. Että tällänenkin ukrainalainen, ei taitaisi mennä enää Kievissä kaupaxi. Mullon tää nyt, löytyi kirjaston poistohyllystä SKP:n 40-vuotishistoriikin vierestä. Historiikissa mainittiin Mary Moorhouse Pekkala, uusseelantilainen neljännesmaori, merkittävä naishenkilö sisällissodan karmeiden jälkipyykkien pesussa. Se käytti koko miljoonaomaisuutensa parantamaan keskitysleirivankien oloa, ja joutui sitten vanhana katkeroituneena kansaneläkeläisenä pyytämään SKP:ltä vippejä. Semmosia ne kommunistit ovat, kiittämättömiä. Ja antisemiittejä. Tämä pätkä on Ostrovskin kirjasta:
ellauri254.html on line 1079: Beresdov on pikkuruinen paikkakunta. Se on etäinen maaseutukolkka, juutalaisten vakinaisen asutuksen entinen raja. Pari-, kolmesataa taloa siroiteltuna sinne tänne ilman järjestystä. Suuri markkinatori, torin keskellä parikymmentä myymäläkojua. Tori on likainen, lannan täyttämä. Paikkaa ympäröi talonpoikaistalouxien vyöhyke. Juutalaiskeskuksessa teurastuslaitokselle johtavan tien luona on synagoga. Tuosta ikivanhasta rakennuksesta huokuu alakuloisuus. Totta kyllä, synagoga ei voi lauantaisin valittaa tyhjyyttä, mutta se ei ole enää sellaista kuin aikaisemmin, ja rabbiinin elämä ei ole lainkaan sellaista kuin hän haluaisi. Jotakin ilmeisesti hyvin huonoa tapahtui vuonna 1917, kun kerran täälläkin, tällaisessa kolkassa, nuoriso katselee rabbiinia ilman tarpeellista kunnioitusta. Tosin vanhempi väki ei syö trefnia, mutta kuinka moni poikanen syö Jumalan kiroamaa sianmakkaraa! Hyi, ilkeä ajatellakin. Sydämistyneenä rabbiini Boruh potkaisee taloudellista sikaa, joka ahkerasti kaivelee lantaläjää syömistä etsien. Niin, hän rabbiini ei ole aivan tyytyväinen siihen, että Beresdovista on tullut piirin keskus. Saapui piru ties mistä noita kommunisteja ja kaiken kääntävät nurin, ja joka päivä on jokin uusi mielipaha. Eilen hän, rabbiini, näki pappilan portissa uuden ilmoitustaulun: Ukrainan Kommunistisen Nuorisoliiton Beresdovin piirikomitea. Tuollaisesta ilmoitustaulusta ei voi odottaa mitään hyvää. Ajatustensa valtaamana rabbiini ei huomannutkaan, kun jo seisoi pienehkön, hänen synagogansa oveen liimatun ilmoituksen edessä:
ellauri256.html on line 204: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset vaikuttivat suuresti Gorkin tuotantoon kirjailijana, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus.
ellauri256.html on line 227: Gorki jäi orvoksi yksitoistavuotiaana. Aluksi kuoli hänen isänsä, sitten veljensä ja lopuksi äitinsä. Orpopoika Gorki kasvoi tarinankertoja-isoäitinsä huomassa. Isovanhempien perheyritys, värjäämö, vei perheen vararikkoon, ja Gorki joutui työhön ansaitsemaan rahaa pennittömille isovanhemmilleen. Isoäidin kuoleman jälkeen Gorki yritti itsemurhaa joulukuussa 1887 ja sen mentyä puihin kulki ympäri Länsi-Venäjää viiden vuoden ajan sekalaisissa töissä. Isoäidin tarinat ja matkoilla kerätyt kokemukset, kuten myös hänen elämänsä kurjuus ja toivottomuus, vaikuttivat suuresti Gorkin optimistiseen tuotantoon kirjailijana ja ehkä liialliseenkin intoon kehua muita kynämiehiä, jota K. Fedin vähän puolustelee mutta samalla myös moitiskelee.
ellauri256.html on line 242: resnih-faktov-ob-andree-belom-e1542008819626.jpg" width="20%" />
ellauri256.html on line 253: Young Boris grew up at the Arbat, a historical area in Moscow. He was a polymath whose interests included mathematics, biology, chemistry, music, philosophy, and literature. Bugaev attended university at the University of Moscow. He would go on to take part in both the Symbolist movement and the Russian school of neo-Kantianism. Bugaev became friendly with Alexander Blok and his wife; he fell in love with her, which caused tensions between the two poets. One of his notions was the Eternal Feminine, which he equated it with the "world soul" and the "supra-individual ego", the ego shared by all individuals. He supported the Bolshevik rise to power and later dedicated his efforts to Soviet culture, serving on the Organizational Committee of the Union of Soviet Writers.
ellauri256.html on line 255: resting-facts-from-the-life-of-andrei-bely/">Lähde ellauri256.html on line 336: Vladimir Vladimirovich Mayakovsky was born in 1893 in Baghdati, Kutais Governorate, Georgia, then part of the Russian Empire, to Alexandra Alexeyevna (née Pavlenko), a housewife, and Vladimir Mayakovsky, a local forester. His father belonged to a noble family and was a distant relative of the writer Grigory Danilevsky. Vladimir Vladimirovich had two sisters, Olga and Lyudmila, and a brother Konstantin, who died at the age of three. The family was of Russian and Zaporozhian Cossack descent on their father's side and Ukrainian on their mother's.
ellauri256.html on line 338: "I was born in the Caucasus, my father was a Cossack, my mother is Ukrainian. My mother tongue is Georgian. Thus three cultures are united in me," he told the Prague newspaper Prager Presse in a 1927 interview.
ellauri256.html on line 357: “Some call her the second Beatrice, a wise inspirer, Mayakovsky's kindred spirit. Others, a mercenary witch, a vampire, who attached herself to the troubled genius, to his fame and money, and who drove him to suicide,” present-day biographers write about her. Actually she was a little of both.
ellauri256.html on line 360: Lilya was born in 1891 to a wealthy Jewish family. Her father was a lawyer and the family lived in the center of Moscow. Her parents often took little Lilya and her younger sister, Elsa (the future heroine of the French Resistance, Elsa Triolet) with them to European resorts. They look a little like Lea and Liisa in an old phtograph.
ellauri256.html on line 362: The girls were under the constant care of a governess. They became fluent in German and French, learned to play the piano and studied at a grammar school. It was there that at the age of 13, Lilya met her future husband, Osip Brik: in the wake of the revolutionary anti-monarchist unrest of 1905, Lilya began to attend political education clubs, one of which was headed by Osip, the son of a jewelry merchant.
ellauri256.html on line 364: “All our girls were in love with him and etched the name Osya with a penknife on their desks,” Lilya recalled. His low-key courtship of Lilya lasted seven years. Up until the moment she became pregnant. However, the father was not Brik but ... a music teacher, Grigory Krein. Under pressure from her mother, Lilya had an abortion, after which she could no longer have children. And Brik finally proposed.
ellauri256.html on line 366: However, Osip very quickly ceased to be a husband to her in all respects. In 1914, Lilya wrote: “I already led an independent life, and physically we somehow drew apart... A year passed, we no longer lived as husband and wife, but we were friends, perhaps even more so than before. That was when Mayakovsky came into our life.”
ellauri256.html on line 368: By that time, Vladimir Mayakovsky had been in a relationship with Lilya's younger sister for two years. But having met no resistance in Lilya, he broke up with Elsa, and dedicated the poem A Bulge in Trousers to his new muse.
ellauri256.html on line 375: According to actress Alexandra Azarkh-Granovskaya, who belonged to the Briks' circle of friends, Lilya had “a heightened sexual curiosity”, which could not be said for her husband.
ellauri256.html on line 378: Osip did not only let Lilya play around, he also visited brothels with her,” writes Alisa Ganieva, the author of Lilya Brik's biography L.Yu.B. However, Osip had a different interest in prostitutes - he was writing a PhD thesis about them and was something of a “social worker” (giving them legal assistance). However, he took his young wife with him there for fun.
ellauri256.html on line 380: Contemporaries' attitude to Lilya was mixed. Men adored her: the list of Brik's admirers included practically the entire circle of Russian avant-garde artists and prominent culture figures, from Alexander Rodchenko to Sergey Diaghilev. In Italy, she was friends with Pasolini, in France, with Louis Aragon (who would eventually marry her sister Elsa) and Yves Saint Laurent, who used to say: “I know three women who can be elegant outside of fashion - Catherine Deneuve, Marlene Dietrich and Lilya Brik.”
ellauri256.html on line 382: Professionally, Brik was everything and nothing: she tried to be a sculptor, a writer, a film actress, she worked in advertising and took balling lessons. She did not achieve great results in any of these fields. Yet, she founded one of Moscow's most famous literary salons of the 20th century. That salon outlived all others. “The literature was canceled, there was just the Briks' salon left, where writers met with KGB operatives,” Anna Akhmatova, who was not invited to the salon, jealously said.
ellauri256.html on line 384: However, after Mayakovsky shot himself in the heart at the height of his fame, their romance turned into a tragic legend, and Brik was practically declared the poet's killer. Especially after she released their correspondence: there were hundreds of letters with declarations of love from Mayakovsky and terse answers and requests to send money from Lilya.
ellauri256.html on line 484: 1100-luvulla Kaniv oli huomattava kaupunki ja keskeisessä asemassa Kiovan Rusissa. Kaniv sijaitsi myös Dnepriä pitkin kulkeneen viikinkien idäntien varressa. 1200-luvulla Kaltšikjoen taistelusta kertovissa kronikoissa mainitaan Kanivin ruhtinas Svjatoslavin kaatuneen siellä, ja tarinoiden mukaan mongolit valloittivat ja hävittivät Kanivin 1239. Olikohan Gorkin näköinen bolshevikki tsherkessi? Tsherkessit asuvat Kavkazuxella.
ellauri256.html on line 503: The most widely accepted modern definition of the "Western World" is based not upon geographical location but upon the cultural (or when appropriate, political or economic) identities of the countries in question. Using this definition, the Western World includes Europe as well as any countries whose cultures are strongly influenced by European values or whose populations include many people descended from European colonists—for example Australia, New Zealand, and most countries in North and South America .
ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46.
ellauri257.html on line 52: He also intensified his relationship with a starets or spiritual elder, Matvey Konstantinovsky, whom he had known biblically for several years. Konstantinovsky seems to have strengthened in Gogol the fear of perdition (damnation) by insisting on the sinfulness of all his imaginative handiwork. Exaggerated ascetic practices with Matvey undermined his health and he fell into a state of deep depression. On the night of 24 February 1852 he burned some of his manuscripts, which contained most of the second part of Dead Souls. He explained this as a mistake, a practical joke played on him by the Devil in the guise of Matvey Konstantinovsky.[citation needed] Soon thereafter, he took to bed, refused all food, and died in great pain nine days later.
ellauri257.html on line 58: ress.uchicago.edu/.imaging/mte/ucp/medium/dam/ucp/books/jacket/0226/42/0226425274/jcr:content/0226425274.jpeg" width="40%" />
ellauri257.html on line 112: Tällä hetkellä kiistanalaisista syistä vuoden 1842 painosta laajennettiin kolmella luvulla ja se sisälsi venäläisiä nationalistisia teemoja. Mahdollisia syitä ovat tarve pysyä linjassa virallisen tsaarin ideologian kanssa sekä kirjailijan muuttuvat poliittiset ja esteettiset näkemykset (jotka ilmenivät myöhemmin teoksessa Dead Souls ja Selected Passages from Correspondence with his Friends ). Muutokset sisälsivät kolme uutta lukua ja uuden lopetuksen (vuoden 1835 painoksessa puolalaiset eivät huomaa polttaa päähenkilöä roviolla).
ellauri257.html on line 369: Ende 1968, kurz vor seinem Tod, notiert er: „Stark gewachsenes Prestige, der Nobelpreis in greifbarer Nähe.“
ellauri257.html on line 391: Peterson talks a lot about political theory, yet he is embarrassingly ignorant of it. He peddles a kind of “Marxist conspiracy” narrative that is as ridiculously non-factual as it is irresponsible.
ellauri257.html on line 395: İn fact, his “debate” with Slavoj Zizek is wonderfully illustrative of this. When confronted with an actual, living “cultural Marxist”, what resulted was a mostly friendly chat. (No tietysti, ei korppi toisen julkkiskorpin silmää noki paizi selän takana.)
ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri257.html on line 419: Upon the 2009 American release (of the book, after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'"
ellauri257.html on line 454: “Well” he replied “so far we have lost over 20 generals, 110,000 troops killed, countless injured, 3000 tanks, 300 aircraft, hundreds of helicopters, countless armoured vehicles, artillery and trucks, our flagship along with other naval ships, our army is being defeated in most areas and we have had to resort to conscription to replace our losses”.
ellauri257.html on line 489: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends. Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land.
ellauri257.html on line 491: Isaac Bashevis Singer, salanimi Varshofsky (jidd. יצחק באַשעװיס זינגער, alun perin Icek-Hersz Zynger; 21. marraskuuta 1902 Leoncin, Varsova, Kongressi-Puola, silloista Venäjää – 24. heinäkuuta 1991 Miami, Florida) oli puolanjuutalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1978. Singer tunnetaan ennen kaikkea novelleistaan (joita en ole lukenut, vaan sen romskuja).
ellauri257.html on line 504: Still, Singer was a married man, but not to Runia (Rachel) Pontsch, who in 1929 gave birth to a son, Israel Zamir, Singer's only child. In Warsaw, before immigrating to the United States, he had a child out of wedlock with one of his mistresses, Runia Shapira, a rabbi’s daughter. She was a Communist expelled from the Soviet Union for her Zionist sympathies. In his 1995 memoir, “A Journey to My Father, Isaac Bashevis Singer,” Zamir recounts how he and his mother ended up in Palestine. But since Singer and Runia separated when Zamir (born in 1929) was little, the report is almost totally deprived of a domestic portrait.
ellauri257.html on line 506: In the United States, Singer went through a period of depression in which he published little fiction, until in 1938, he met Alma Wasserman and the two married in 1940. For Singer as homo domesticus, I needed the views of his wife, Alma Haimann, whom I’ll refer to by her first name hereafter. I had read in a 1970s article from The Jewish Exponent that Alma had been at work on an autobiography. “I’m about as far as the first 100 pages,” she told the Philadelphia newspaper. I was also aware, from Paul Kresh’s 1979 biography, “The Magician of West 86th Street,” that Singer didn’t think his wife would ever finish the manuscript. But was there such a manuscript?
ellauri257.html on line 510: The material is unformed, the style is clumsy; the scenes are poorly narrated. Of course, it is unfair to depict Alma as a failed writer, for she never aspired to be a writer. Neither is this manuscript a finished product. Yet Alma on occasion did present herself as an author. She wrote at least one short story, which she sent out to magazines. An editor gave her an encouraging response, but asked her to change the ending. Alma never followed up, and dropped the endeavor altogether.
ellauri257.html on line 516: After her divorce from Wasserman and subsequent marriage to Singer, Alma worked as a seamstress. She then became a buyer for a Brooklyn clothing firm. From 1955 until the store closed, in 1963
ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.
ellauri257.html on line 520: What kind of inner, private life did Alma have? Did she tire of years of cooking, cleaning, ironing and sewing for Singer? Was it difficult to be the wife of a public person? How did she cope with his escapades? About these the manuscript remains silent. After all, Alma belonged to a social class where women weren’t encouraged to explore such details. In an interview, she does represent the younger Singer as easy-going and says how much he changed over time. But she ascribes those changes to how much people wanted from him and not the other way around.
ellauri257.html on line 522: Sadly, nothing in Alma’s narrative hints at the emotional turmoil Singer left in his wake, although in the 1970s she told Kresh that abandoning the Wasserman family left such a sour taste in her mouth that she convinced herself it was better to stay forever with Singer despite his infidelities than to cause another emotional uproar. By most accounts, the lingering effects of her divorce made for bad blood toward Singer among Alma’s children and their extended family.
ellauri257.html on line 526: Singer’s domestic side is thorny. The Singers kept a Hispanic maid, and Dvora Menashe (later Telushkin), who was Singer’s assistant in his late years — indeed she wrote a memoir, “Master of Dreams” [1997], recounting that time — told me about her. So did Janet Hadda, who wrote the biography “Isaac Bashevis Singer: A Life” (1997). Hadda even provided me with an address, but my letters went unanswered. Lester Goran, who co-taught with Singer at the University of Miami and wrote a memoir about their friendship, “The Bright Streets of Surfside” (1994), couldn’t help me, either.
ellauri257.html on line 530: All this to say that the Yiddish writer’s other women — not the sexy but the stolid, those who accompanied him at home for better or worse, for richer or poorer, in sickness and in health — are crucial to the understanding of how he looked at the world. Alma was his anchor. Despite his betrayals, he always returned to her. Her silence, her resignation, might be disheartening to modern sensibilities. Yet she grounded him, and not only as an artist.
ellauri257.html on line 532: Ilan Stavans is the Lewis-Sebring Professor in Latin American and Latino Culture at Amherst College. He edited the three-volume “Isaac Bashevis Singer: Collected Stories” (Library of America) and is finishing a biography of Singer, for Princeton University Press.
ellauri257.html on line 542: Israel Joshua Singer ( jiddish : ישראל יהושע זינגער; 30. marraskuuta 1893, Biłgoraj, Puolan kongressi – 10. helmikuuta 1944 New York) oli puolalais-juutalainen kirjailija, joka kirjoitti yedi-kirjoja. Merkittävin teos Veljekset Ashkenazi.
ellauri257.html on line 571: Lodge was a Christian Spiritualist. In 1909, he published the book Survival of Man which expressed his belief that life after death had been demonstrated by mediumship. His most controversial book was Raymond or Life and Death (1916). The book documented the séances that he and his wife had attended with the medium Gladys Osborne Leonard. Lodge was convinced that his son Raymond who had become cannon food had communicated with him and the book is a description of his son's experiences in the spirit world. According to the book Raymond had reported that those who had died were still the same people that they had been on earth before they "passed over". There were houses, trees and flowers in the Spirit world, which was similar to the earthly realm, although there was no STD. The book also claimed that soldiers who died in World War I smoked cigars and drank whisky and ate pussy also in the spirit world and because of such statements the book was criticised.
ellauri257.html on line 573: Lodge had endorsed a clairvoyant medium known as "Annie Brittain". However, she made entirely incorrect guesses about a policeman who was disguised as a farmer. She was arrested and convicted for fraudulent fortune telling.
ellauri257.html on line 583: Tunne oma ja omaistesi talous. Tarkastelemalla kulutustasi hahmotat konkreettisina tulo-menojonoina omaa ja omaistesi rahankäyttöä ja tunnistat niitä kohtia, mistä heiltä voisit tinkiä. Kun olet päättänyt, paljonko käytät rahaa mihinkin kuukausittain, on helpompi tehdä taloudellisia päätöxiä. Real time result reporting.
ellauri258.html on line 64: Vuoden huonoimman naispääosan palkinnon saajaksi on ehdolla Ryan Kiera Armstrong elokuvasta Firestarter. Kommenteissa myös huomautetaan, että Stephen Kingin kirjaan perustuvan elokuvan huonouden suurin syy ei ole Armstrongin roolisuorituksessa, vaan ize Teppo Kuninkaan paska kirjassa. Teppo on paizi säälittävän huono kynäilijä myös ihmisenä rupu ällöke (kz. esim. albumia 133.)
ellauri258.html on line 70: Ymmärrän, ettei Brian De Palman Carrien (1976) tai Stanley Kubrickin Hohdon (1980) kaltaisia elokuvahistorian mestariteoksia synny helposti. Mutta luulisi, että keskinkertainenkin filmimaakari saisi Kingin teksteistä mutkatonta, toimivaa kauhuviihdettä. Kuten vaikka Tulessa syntynyt (Firestarter, 1980) -romaanista, jossa aineksia olisi: tyttären ja isän pakomatka halki Amerikan, telepaattisia voimia, häijyjä pahiksia.
ellauri258.html on line 72: Firestarter-elokuvan ohjaaja Keith Thomas, käsikirjoittaja Scott Teems ja tuottaja Jason Blum näyttävät, kuinka täydellisesti näinkin varman konseptin voi tyriä.
ellauri258.html on line 82: Vanha Firestarter on silti Kubrick-tasoinen mestariteos tähän versioon verrattuna. Parannuksia on tasan yksi: Rainbirdia esittää nyt Yhdysvaltain alkuperäisväestöön kuuluva Michael Greyeyes. Hyytävä hahmo on kuitenkin pilattu täysin, kuten kaikki muukin tarinassa. ”Elokuvan ongelmat ovat niin perustavanlaatuisia, että kökködetaljeja ei maksa vaivaa edes luetella. Rakenne ja rytmitys ovat täysin pielessä. Alussa juoni jaarittelee ja junnaa paikoillaan, sen jälkeen taas etenee hypähdyksittäin, kuin käsikirjoituksesta olisi viime hetkellä revitty nippukaupalla sivuja irti”.
ellauri258.html on line 87: Vuoden 1984 Firestarterin katsoi heikkouksistaan huolimatta vaivatta läpi, sillä yhteen itsestäänselvään asiaan siinä oli ainakin panostettu: tehosteisiin. Räjähdyksiä, pyrotekniikkaa ja tulipalostuntteja riitti. Kirjan mukaisesti spektaakkelimainen loppukliimaksi oli erityisen tyydyttävää tuho-orgiaa. Vuoden 2022 Firestarterin säälittävä budjetti ei ole venynyt kuin pariin hassuun tulitehosteeseen ja koulun vessakopin räjäyttämiseen. Lopun ”huipennus” on niin aneeminen, että naurattaa.
ellauri258.html on line 102: Giovanni Guareschi: Isä Camillon kylä (ditto)
ellauri258.html on line 299: Giovannino (Giovanni) Oliviero Giuseppe Guareschi (1. toukokuuta 1908 Fontanelle di Roccabianca, Italia – 22. heinäkuuta 1968 Cervia, Italia) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Fontanelle di Roccabiancassa lähellä Parmaa. Hänen isänsä Primo Augusto Guareschi myi polkupyöriä ja maatalouskoneita, äiti Lina Maghenzani oli kansakoulun opettaja. Perheen muutettua Parmaan 1914 perheen isä yritti huonolla menestyksellä uutta alaa kiinteistönvälittäjänä ja teki lopulta 1925 konkurssin, mitä seurasi vuosikymmenen kestänyt oikeusprosessi. Perheen jouduttua talousahdinkoon Giovanninolla oli vaikeuksia viedä lukion käyntiä päätökseen. Koulun jälkeen Guareschi oikoluki ja toimitti fasistilehtiä. Hänen mukanaan muutti Milanoon kenkäkaupan myyjä Ennia Pallini, jonka kanssa hän avioitui 1940. Ehti viettää eri syistä useita vuosia vankilassa Saxassa ja saapasmaassa ennenkuin kuoli sydäriin täytettyään 60.
ellauri258.html on line 303: Syvä katolinen usko, kiintymys monarkiaan ja kiihkeä antikommunismi teki Guareschista yhden Italian kommunistisen puolueen kiihkeimmistä ja vakuuttuneimmista arvostelijoista. Hänen sarjakuvansa nimeltä "Sokea, nopea, ehdoton tottelevaisuus" ovat hyvin kuuluisia, joissa hän pilkkasi kommunistisia militantteja, jotka hän määritteli kolminenänreikäisixi (kazo alla), jotka omaksuivat kirjaimellisesti ylhäältä tulleet käskyt selkeistä painovirheistä huolimatta ja korjasivat sitten lauseet kuten läpässä "Vastakäsky toverit!".
ellauri258.html on line 307: Kuuluisassa ensimmäisessä sarjakuvassa kumppanista, jolla oli kolme sierainta, Togliatti loukkasi häntä lempinimellä "kolme kertaa idiootti kerrottuna kolmella" ja kutsui häntä "maailman typerimmäksi mieheksi" mielenosoituksen aikana La Speziassa. Vastauksena Guareschi kirjoitti Candidossa, että hän piti sitä "himoittuna tunnustuksena".
ellauri258.html on line 342: merestä tulisen joen takana", missä hän omistaa lauman loistokkaita
ellauri258.html on line 352: eri kypsyysasteelle. Samaan aikaan Baba Yagan pahuus ja aggressiivisuus
ellauri258.html on line 356: rakastajattaresta, joka on uhanalaisena rauhoitettava, ja toiseksi kuvaan pahasta
ellauri258.html on line 417: survin, uuni (missä hän paistaa siepatun), pyöriminen, lento huhmaressa,
ellauri258.html on line 418: luudanvarressa - viittaavat myös mytologisiin naishahmoihin, noitiiin.
ellauri258.html on line 581: Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa?
ellauri258.html on line 583: Länkkärien ja auktoritaarisempien valtioiden välillä on ero selvä: länkkärit on sazanneet kapitalistiseen räjähtävään kasvuun, josta murusia on pudonnut enenevästi vähäosaisemmillekin apinoille niin että niillä on pysynyt toi Amerikan unelma voimassa tappioasemassakin. Kenties joskus vielä minäkin! Kun kaikilla on banaaneja yllin kyllin, on varaa olla suopea vähäosaisille, ja antaa niille banaanista pahentunut pää tai kuoret ainakin. Tää on toiminut niin hyvin että vallankumouxet on korvautuneet anglosaxeissa vaarattomammalla jalkapallohuliganismilla. Mutta entä nyt, kun maapallon vähävaraisemmat ressukat on taas kansainvaelluxella? Tukholmassa räjähtelee niin taajaan että Norrmalmin mummut eivät saa enää unen päästä kiinni.
ellauri258.html on line 746: Niinpä näkkyy sano sokkee. Tää oli vitun talousliberaalinen paasaus. Charitya, velkomista, luonnonvarain huoletonta tuhlausta. Säkeestä 28 selviää, että J. Nasaretilainen oli humanisti. Linnut on jumalan suuressa suunnitelmassa takapenkillä. Niillä oli mahixensa hirmuliskoaikana, mutta ne napisivat. Isä Camillo pani Pepponen latelemaan sanoja. Niin hyvin pysyi J. Nasaretilaisen sanat katolisten muistissa vaikka ne niitä ihan päivän päästä hokevat. Homous ei ole rikos mutta se on syntiä. Synti on rikos jumalaa vastaan. Se siitä kyllä rankaisee tuntuvasti, mutta vasta seuraavassa jaxossa. Siispä ryyppäämään, ryyppäämään, joka aamu sännätään, ja kun aamu on ohi, lisää kännätään.
ellauri260.html on line 54: Eri hulluuden lajit on apinan sopeutumien vikaan menneitä säätöjä kuin izeohjautuvan auton ohjelmoinnin vikatiloja. Skizofreniassa pään tekoälyn muurahaispesä alkaa rakentaa sivupesiä. Paranoia on pedoilta suojautumisen ja (eli?) tiimiin sopeutumisen nyrjähdys. Autismi on vastakkainen liikennettä häirizevä omatoimisuuden ylilyönti. Mania ja depressio ovat palautejärjestelmän kalibrointivirheitä. Psykopatia ja narsismi menestyvän tiimikäytöxen ääriasentoja. Anturit syöttää vika-arvoja ja hyrysysy lähtee tangenttiin ajoradalta tai törmää näyteikkunaan.
ellauri260.html on line 101: Huomasitteko kai tutut iskusanat? Dignity, freedom, responsibility, creativity. Näistä tunnistaa keskustaoikeistolaiset kynäilijät.
ellauri260.html on line 177: En philosophie, parler d'être humain, en lieu et place du terme générique d'« homme », c'est emprunter la voie qui tente de répondre à « la question centrale en toute anthropologie telle qu'elle a été formulée par Emmanuel Kant, dans le sens où il se la posait, « Qu'est-ce que l'homme ? » « Was ist der Mensch? « Ach, Mensch, sanoivat saxalaiset turistit kun Aavasaxalla juhannuxena satoi lunta. Heidegger écrivait die Geschichte des Seins (la histoire des seins). Aber er war ein Naziteufel. Dans l'esprit de la philosophie kantienne, l'homme doit être vu comme une fin en soi et non comme un moyen, comme les autres animaux. Jacques Maritain a été avant tout un immense philosophe catholique, l'un de ceux qui a le plus contribué à faire revivre saint Thomas d'Aquin et son cheval.
ellauri260.html on line 191: The Nobel Prize in Literature 1908 was awarded to Rudolf Christoph Eucken "in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life".
ellauri260.html on line 201: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
ellauri260.html on line 215: Rudolf Eucken meni naimisiin Irene Passow'n (1863–1941) kanssa vuonna 1882, ja hänellä oli tytär ja kaksi poikaa. Hänen poikansa Walter Euckenista tuli kuuluisa ordoliberaalisen ajattelun perustaja taloustieteessä. Hänen järkevämpi poikansa Arnold Eucken oli kemisti ja fyysikko. Tyttärestä ei taaskaan kuulu midiä.
ellauri260.html on line 219: It is a strange situation to see ancient wisdom join hands with the advancing present: to find permanent hopes of human nature shooting through the stormy agitation of the day. Our starting point is the problem of the physical maintenance man that Matti Keijola tried to solve with artificial intelligence.
ellauri260.html on line 229: Adam Smith's picture of laissez-faire was thoroughly optimistic. In the unrestricted competition of individuals and nations Smith saw an immeasurable gain in freedom and power. The interests of all seemed to him to unite in a complete harmony, and to guarantee a steady progress of the whole. He thought of the whole as well as the individuals, but the entire collective condition seemed to him to be best promoted when it was left to the activities of the most deserving individuals. While earlier ages had talked of a religious, scientific, or artistic type of life, we now have, added to these, if not placed higher than they, an economic type. (Eikös kauppiassääty ollut mukana myös hindujen luonnetyypeissä? Tosin ei kärjessä kuten Smithillä, Intiassa siellä rellestivät brahmiinit.)
ellauri260.html on line 233: Ferdinand Lassalle (geboren am 11. April 1825 in Breslau als Ferdinand Johann Gottlieb Lassal; gestorben am 31. August 1864 in Carouge) war Schriftsteller, sozialistischer Politiker im Deutschen Bund und einer der Wortführer der frühen deutschen Arbeiterbewegung. Ferdinand Lassalle war Sohn des wohlhabenden jüdischen Seidenhändlers Heyman Lassal (auch „Loslauer“ genannt, 1791–1862). Sein Bruder Rochus starb im Alter von drei Jahren an Schwindsucht. Seine Schwester Friederike heiratete den Kaufmann Ferdinand Friedland.
ellauri260.html on line 270: The further course of this essay will show that a sympathetic study does not imply assent, but we must insist that to condemn a thing without understanding it is useless. On the plus side, the ancient truth, that man is a social animal (£,(oov ttoXltlkov, animal sociale, termiittiapina), is now for the first time fully appreciated. On the minus side, 'Good' is now merely something that promotes the good of society ; it coincides with "useful" in the social sense. "True" is what has results in the social order and ensures its assent. There is no longer any room for the old conceptions of things that are good and true in themselves!
ellauri260.html on line 282: In the course of history it was at first religion that assailed inequality. From the common relation of all men to God, the fount of all life, it concluded that all men were equal. We need quote only the pregnant words of Luther : " Though we are never equal before the world, yet are we all equal before God, children of Adam, creatures of God ; and every man is of the same value as any other, if only behind the stone."
ellauri260.html on line 286: Religion created a place in which antagonisms disappeared — but it saw no injustice in inequality. In this it was moved by its confident expectation of happiness in the next world, in which there would be no distinctions ; in fact, the poor and oppressed seemed to be entitled to the highest places. Modern Socialism, however, finds no consolation in that doctrine. It is not satisfied with an equality in hope and expectation.
ellauri260.html on line 290: French Revolution declared that all men were equal, but it made equality consist essentially in awarding the same formal rights to every individual, including the right to develop by his own powers ; the actual inequality of individuals was not disputed. But the idea in its positive form demanded the complete and unreserved equality of all individuals. All inequality it regarded as unjust, as a mere consequence of external circum- stances, especially property and education. It was to be abolished by every possible means, and an absolute equality was to be established. During the French Revolution the Gironde held the negative, the Mountain the positive, conception of equality. The final issue of the positive movement was pure Communism (Babeuf). It was soon forcibly suppressed.
ellauri260.html on line 296: New York is the city of million- aires, and their number increases steadily ; but it has also been established on medical authority in New York that in the year 1914 five per cent, of the children examined were underfed, and that by the year 1919 the proportion had risen to nineteen per cent. Surely such figures give ground for reflection !
ellauri260.html on line 316: During early Christians, the teaching of Aristotle remained the chief guide, and his attack upon usury was transplanted into Christian soil by Lactantius. The chief concern was now the soul ; material possessions were deemed to be of much inferior value. There was much in this (the ban on usury) that restricted and caused a decay of economic life. It was divided into particular transactions which had no common aim. Labour was confined within narrow channels, and had very limited aims, so that production on a large scale ceased, and great wealth became impossible. Oh fuck. The mainspring of trade was individual covetousness, and this was enough of itself to restrict the full recognition of economic activity all through the middle ages.
ellauri260.html on line 319: Hitherto the beautiful had been considered far superior to the useful, but the useful is now cleansed of the stain that it was supposed to have ; it is ennobled and becomes a spur to action. The beautiful got to be what it always is, a luxury available to those who have the means. Engels olis sevverran oikeassa että "it is not ideas, as independent forces, but the vital interests of business life, which control the whole." Rikastuminen ei ole keino vaan päämäärä, ainoa että sosialismissa se jaettaisiin koko porukalle eikä kökkäreille yxinään.
ellauri260.html on line 323: Tähän päättyy Euckenin aristotelesmäinen sozein ta phainomena. Aletaanko kohta jo lähestyä Euckenin "praktillista idealismia"! Ettei se sunkaan ole samaa pukinsorkkaa kuin William Jamesin "Will to Believe". Eli kristinopilla kevyesti siveltyä ahnasta laissez fairea? T equals T in the present time. Tuo nyt on tuota. Eli nyt alkaa CHAPTER III.
ellauri260.html on line 341: This is done in two ways : by the construction of a personality superior to and embracing the world and by the opening of a kingdom of God which essentially transcends the entire political and social order. In order to buy any of this, a man has to be content with figures of speech and suggestions, and the heart needs a heroism that confidentlv sustains its affirmation in spite of all contradiction.
ellauri260.html on line 351: Socialism wants to create a structure which is superior to the individuals, and all its wishes and hopes are centred in this, but what it constructs can never be more than a bringing together of separate elements without any inner connection. It thus comes to be divided in its own body. Its ideal of the whole demands a world of action, and puts in on the lines of self-direction and spirit ; but in its actual development it imitates the mere contiguity of the material world and is bound up with it. The consequence is that it contains several different ideals of life which are not reconciled with each other. Even the happiness it offers is marred by this division. The whole body is to be as happy as possible ; but what is the nature of the happiness if in the end it means merely the welfare of individuals, if it does not evolve a realm of goodness and truth out of the turmoil of interests and enable human nature to participate in it ? Quantity, it seems, is to replace quality ; but is that done so easily ? Do we not find ourselves in entirely different worlds ? Socialism wants a community, but can only attain a comradeship. It can find stones for the building and stimulate people to work ; but it cannot either design or create the entire structure.
ellauri260.html on line 365: To meet this intolerable emptiness men turned to work, in order to derive from it a worthy aim for their lives. The nineteenth century in particular produced a fine and very successful idealism of work in this sense. With a feverish exaltation of all its forces and a concentration of all its interests it brought the whole of life into subjection to work, but its very success made its defects' clear to everybody, and awakened fresh concern - about the soul. That put wind into the sails ' of Socialism, but, as it recognised no soul beyond one's subjective experience, it could give man as, a whole no purpose and no substance.
ellauri260.html on line 378: Inward compulsion, the inner joy and uplift, the power of self-preservation, so that the soul be moved to grasp it, and turn it into original and constructive activity, that sufficiently rouses man from his lethargy and stagnation. It places before the soul no inexorable " Either — Or."
ellauri260.html on line 382: There is, in fact, to-day over wide areas of life a positive dislike of man, a taedium generis humani, as it was called in the last days of the ancient world. We have at one and the same time the evil of overpopulation, the concentration of men in cities, the economic struggle, and so on. We have not space enough. One man is the enemy of another. Above all our particular questions we feel the power over men of the trivial, the common, the evil. The idea of Superman Tattoo occurred to some ; but can thought alone get over realities and their power ? So the human problem finds us involved in a terrible complication, and the Socialist ideal cannot extricate us. The situation would be hopeless if there were not higher forces working in man, making more of him, unsealing old and new springs of life to him. At present, however, we are merely searching, but I bet I am on the right track here.
ellauri260.html on line 393: In 1896 Frazer married Elizabeth "Lilly" Grove, a writer whose father was from Alsace. She would later adapt Frazer's Golden Bough as a book of children's stories, The Leaves from the Golden Bough. Frazer was not widely travelled. His prime sources of data were ancient histories and questionnaires mailed to missionaries and imperial officials all over the globe. His vision of the annual sacrifice of the Year-King has not been borne out by field studies. His wife Lady Frazer published a single-volume abridged version, largely compiled by her, in 1922, with some controversial material on Christianity excluded from the text. Sigmund Freud, the founder of psychoanalysis, cited Totemism and Exogamy frequently in his own Totem and Taboo:
ellauri260.html on line 417: rom the soul of this older culture came the words of Aristotle : " It is the part of a free and high-minded man to seek, not the useful, but the beautiful." This acute student of men has ably described the chief types of human conduct, and has distinguished five principal shades of thought and character : great, good, those who love honour and power, those who are intent on gain and enjoyment, and, finally, criminal natures. The truth of this division is supported by the fact that it has been substantially preserved in the tradition of the Catholic Church.
ellauri260.html on line 419: Kuten kermaperse Ari totesi: "Se on vapaan ja korkeamielisen miehen osa etsiä, ei hyödyllistä, vaan kaunista." Tämä akuutti ihmisopiskelija on taitavasti kuvaillut ihmisen käyttäytymisen päätyyppejä ja erottanut viisi ajatuksen ja luonteen pääsävyä: suuret, hyvät, ne, jotka rakastavat kunniaa ja valtaa, ne, jotka haluavat hyötyä ja nautintoa, ja lopuksi rikollinen luonne. Tämän jaon totuutta tukee se, että se on säilynyt merkittävästi katolisen kirkon perinteessä ja hindujen kasteissa. Alempikastiset eivät ole luovia, paizi lapion varressa, Schopenhauereina.
ellauri260.html on line 431: Sit sosialismi unohtaa nää reviirit. Ne motivoivat apinoita suuresti. Goethe oli oikeassa sanoessaan (runomuodossa): "Jokainen elävä olento tekee oman pikku territorion." "Ole izellesi kaikki tai et ole paljon paskaakaan", sanoi Fichtekin. Tuo kyvykäs ihmisluonnon opiskelija, Tocqueville, sanoi aivan oikein, että intohimot yleensä lisääntyvät niiden yksilöiden lukumäärän myötä, jotka jakavat ne. Eli joukossa tyhmyys tiivistyy, se on lyhyempi lause. Bolshevikit ovat väärässä vaikka ovat vähemmistönä. Proletariaatin diktatuuri on syvältä, mutta niin on myös demokratia, sanokaa mun sanoneen. Hegel oli oikeassa sanoessaan että kaikki mitä opimme historiasta on että kukaan ei ole siitä mitään oppinut. (No tää meemi kyllä lähti viraalixi.)
ellauri262.html on line 137: When his dog Jacksie was killed by a car, the four-year old Lewis adopted the name Jacksie. At first, he would answer to no other name, but later accepted Jack, the name by which he was known to friends and family for the rest of his life. When he was seven, his family moved into "Little Lea", the family home of his childhood, in the Strandtown area of East Belfast.
ellauri262.html on line 141: Lewis was schooled by private tutors until age nine, when his mother died in 1908 from cancer. His father then sent him to England to live and study at Wynyard School in Watford, Hertfordshire. Lewis's brother had enrolled there three years previously. Not long after, the school was closed due to a lack of pupils. Lewis then attended Campbell College in the east of Belfast about a mile from his home, but left after a few months due to respiratory problems.
ellauri262.html on line 145: He was then sent back to England to the health-resort town of Malvern, Worcestershire, where he attended the preparatory school Cherbourg House, which Lewis referred to as "Chartres" in his autobiography. It was during this time that he abandoned the Christianity he was taught as a child and became an atheist. During this time he also developed a fascination with European mythology and the occult.
ellauri262.html on line 148: After his conversion back to Christianity, his interests gravitated towards Christian theology and away from pagan Celtic mysticism (as opposed to Celtic Christian mysticism) and to Christian Animals (as opposed to pagan animals).
ellauri262.html on line 150: Lewis occasionally expressed a somewhat tongue-in-cheek chauvinism towards women.
ellauri262.html on line 153: Within months of entering Oxford, he was shipped by the British Army to France to fight in the First World War. In the midst of the German spring offensive, Lewis was wounded and two of his colleagues were killed by a British shell falling short of its target. He was depressed and homesick during his convalescence and, upon his recovery in October, he was assigned to duty in Andover, England. He was demolished in December 1918 and soon restarted his studies. Later, Lewis stated that his experience of the horrors of war, along with the loss of his mother and unhappiness in school, were the basis of his pessimism and atheism.
ellauri262.html on line 164: Lewis was raised in a religious family that attended the Church of Ireland. He became an atheist at age 15, though he later described his young self as being paradoxically "very angry with God for not existing" and "equally angry with him for creating a world". His early separation from Christianity began when he started to view his religion as a chore and a duty; around this time, he also gained an interest in the occult, as his studies expanded to include such topics. His main argument against God was theodicy.
ellauri262.html on line 166: Lewis's interest in the works of the Scottish writer George MacDonald was part of what turned him from atheism. The quality which first met him in his books was Holiness.
ellauri262.html on line 175: Christus Victor is a book by Gustaf Aulén published in English in 1931, presenting a study of theories of atonement in Christianity. The original Swedish title is Den kristna försoningstanken ("The Christian Idea of the Atonement") published in 1930. Aulén reinterpreted the classic ransom theory of atonement, which says that Christ's death is a ransom to the powers of evil, which had held humankind in their dominion. It is a model of the atonement that is dated to the Church Fathers, and it was the dominant theory of atonement for a thousand years, until Anselm Panda of Canterbury supplanted it in the West with his satisfaction theory of atonement. So that the baddies in the story were Sauron and the goblins and orcs of Mordor, not God as angry Scrooge McDuck coming for his dues.
ellauri262.html on line 176: The Christus Victor theory is becoming increasingly popular with both paleo-orthodox evangelicals because of its connection to the early Church fathers, and with liberal Christians and peace churches such as the Anabaptist Mennonites because of its subversive nature, seeing the death of Jesus as an exposure of the cruelty and evil present in the worldly powers that rejected and killed him, and the resurrection as a triumph over these powers.
ellauri262.html on line 189: The youthful Alistair Cooke was less impressed, and in 1944 described "the alarming vogue of Mr. C.S. Lewis" as an example of how wartime tends to "spawn so many quack religions and Messiahs". The broadcasts were anthologized in Mere Christianity.
ellauri262.html on line 191: Alistair Cooke KBE (born Alfred Cooke; 20 November 1908 – 30 March 2004) was a British-American writer whose work as a journalist, television personality and radio broadcaster was done primarily in the United States. In reporting on the Montgomery bus boycott, begun by Rosa Parks and led by Martin Luther King, Cooke expressed sympathy for the economic costs imposed on the city bus company and referred to Mrs. Parks as "the stubborn woman who started it all ... to become the Paul Revere of the boycott." He achieved his greatest popularity in the United States in this role, becoming the subject of many parodies, including "Alistair Cookie" in Sesame Street ("Alistair Cookie" was also the name of a clay animated cookie-headed spoof character created by Will Vinton as the host of a video trailer for The Little Prince and Friends).
ellauri262.html on line 194: In later life, Lewis corresponded with Joy Davidman Gresham, an American writer of Jewish background, a former Communist, and a convert from atheism to Christianity. She was separated from her alcoholic and abusive husband, novelist William L. Gresham, and came to England with her two sons, David and Douglas.
ellauri262.html on line 196: Lewis continued to raise Gresham's two sons after her death. Douglas Gresham is a Christian like Lewis and his apostate mother, while David Gresham turned to his mother's ancestral faith, becoming Orthodox Jewish in his beliefs. His mother's writings had featured the Jews in an unsympathetic manner, particularly on "shohet" (ritual slaughterer). David informed Lewis that he was going to become a ritual slaughterer to present this type of Jewish religious functionary to the world in a more favourable light. In a 2005 interview, Douglas Gresham acknowledged that he and his brother were not close, although they had corresponded via email.
ellauri262.html on line 208: The second novel, Perelandra, depicts a new Garden of Eden on the planet Venus, a new Adam and Eve, and a new "serpent figure" to tempt Eve. The story can be seen as an account of what might have happened if the terrestrial Adam had defeated the serpent and avoided the Fall of Man, with Ransom intervening in the novel to "ransom" the new Adam and Eve from the deceptions of the enemy. The third novel, That Hideous Strength, develops the theme of nihilistic science threatening traditional human values, embodied in Arthurian legend.
ellauri262.html on line 300: The presence of sexuality in The Lord of the Rings, a bestselling fantasy novel by J. R. R. Tolkien, has been debated, as it is somewhat unobtrusive. However, love and marriage appear in the form of the warm relationship between the hobbits Sam Gamgee and Rosie Cotton; the unreturned feelings of Éowyn for Aragorn, followed by her falling in love with Faramir, and marrying him; and Aragorn's love for Arwen, described in an appendix rather than in the main text, as "The Tale of Aragorn and Arwen". Multiple scholars have noted the symbolism of the monstrous female spider Shelob. Interest has been concentrated, too, on the officer-batman-inspired same-sex relationship of Frodo and his gardener Sam as they travel together on the dangerous quest to destroy the Ring. Scholars and commentators have interpreted the relationship in different ways, from close but not necessarily homosexual to plainly homoerotic, or as an idealised heroic friendship.
ellauri262.html on line 306: Commentators have remarked on the apparent lack of sexuality in The Lord of the Rings; the feminist and queer theory scholar Valerie Rohy notes the female novelist A. S. Byatt's remark that "part of the reason I read Tolkien when I'm ill is that there is an almost total absence of sexuality in his world, which is restful"; the Tolkien scholar Tom Shippey wrote that "there is not enough awareness of sexuality" in the work; and the novelist and critic Adam Mars-Jones stated that "above all, sexuality [is] what is absent from the [work's] vision". Rohy comments that it is easy to see why they might say this; in the epic tradition, Tolkien "abandons courtship when battle looms, apparently sublimating sexuality to the greater quest". She accepts that there are three romances leading to weddings in the tale, those of Aragorn and Arwen, Éowyn and Faramir, and Sam and Rosie, but points out that their love stories are mainly external to the main narrative about the Ring, and that their beginnings are basically not shown: they simply appear as marriages.
ellauri262.html on line 314: The scholar of children's literature Zoë Jaques writes that Shelob is the "embodiment of monstrous maternity"; Sam's battle with Shelob could be interpreted as a "masculine rite of passage" where a smaller, weaker male penetrates and escapes the vast female body and her malicious intent. The feminist scholar Brenda Partridge described the hobbits' protracted struggle with Shelob as rife with sexual symbolism. She writes that Tolkien derived Shelob from multiple myths: Sigurd killing Fafnir the dragon; Theseus killing the Minotaur; Ariadne and the spider; and Milton's Sin in Paradise Lost. The result is to depict the woman as a threat, with implicit overtones of sexuality.
ellauri262.html on line 316: Tolkienin ja Edithin vei avioon uskollisuus nuoruudennk kauden muistolle. Pitkän eron aikana he olivat kasvaneet en suuntiin. Edith oli luopunut soittoharrastuksesta ja sopeutunur arkisiin kuvioihin. Tolkien nautti kielitieteestä ja Oxfordin poikamieselämästä. Edith pelkäsi Oxfordissa kopeita akatee misia rouvia ja eristäytyi kotiinsa. Tolkienin vieraat tomar siihen, että mies ja vaimo puhuivat en kanavilla kun Tolkien selitti jonkin sanan etymologiaa, Edith kertoi vieressä hilloista ja lasten tuhkarokosta.
ellauri262.html on line 382: Lordi Peter on Denverin herttuan nuorempi veli ja hänet kuvataan romaaneissa stereotyyppisenä varakkaana englantilaisena aristokraattina, jonka harrastuksiin kuuluu inkunaabeleiden keräily. Romaaneissa eletään maailmansotien välistä aikaa, jolloin Wimsey on noin 40-vuotias. Hänen valokuvaamista harrastava kamaripalvelijansa ja entinen sotakaverinsa Bunter toimii hänen apunaan rikosten selvittämisessä. Wimseytä auttaa myös usein hänen ystävänsä Charles Parker Scotland Yardista. Edmund Wilson expressed his distaste for Wimsey in his criticism of The Nine Tailors: "There was also a dreadful stock English nobleman of the casual and debonair kind, with the embarrassing name of Lord Peter Wimsey, and, although he was the focal character in the novel ... I had to skip a good deal of him, too." Tämä kuvitteellinen henkilö on tynkä.
ellauri262.html on line 384: res/3228.webp" height="300px" />
ellauri262.html on line 390: The poet W. H. Auden and the philosopher Ludwig Wittgenstein were notable critics of her novels. A savage attack on Sayers's writing ability came from the American critic Edmund Wilson, in a well-known 1945 article in The New Yorker called "Who Cares Who Killed Roger Ackroyd?" He briefly writes about her novel The Nine Tailors, saying "I declare that it seems to me one of the dullest books I have ever encountered in any field." Wilson continues "I had often heard people say that Dorothy Sayers wrote well ... but, really, she does not write very well: it is simply that she is more consciously literary than most of the other detective-story writers and that she thus attracts attention in a field which is mostly on a sub-literary level."
ellauri262.html on line 392: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere".[46] But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature."
ellauri262.html on line 398: When Sayers was six, her father started teaching her Latin.[4] She grew up in the tiny village of Bluntisham in Huntingdonshire after her father was given the living there as rector of Bluntisham-cum-Earith. The church graveyard next to the elegant Regency-style rectory features the surnames of several characters from her mystery The Nine Tailors. She was inspired by her father's restoration of the Bluntisham church bells in 1910. The nearby River Great Ouse and the Fens invite comparison with the book's vivid description of a massive flood around the village.
ellauri262.html on line 403: As an advertiser, Sayers's collaboration with artist John Gilroy resulted in "The Mustard Club" for Colman's Mustard and the Guinness "Zoo" advertisements, variations of which still appear today. One example was the Toucan, his bill arching under a glass of Guinness, with Sayers's jingle:
ellauri262.html on line 414: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love.[53] He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication.[54] Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband.
ellauri262.html on line 416: In 1923 she had a rebound relationship with former Denstone College pupil and part-time car salesman William "Bill" White[55] whom she presented to her parents. She had met him when he moved into the flat above hers in 24 Great James Street in December 1922. Only when she discovered her pregnancy in June 1923, White admitted to already being married.
ellauri262.html on line 445: Consequently, a member of the human species may not necessarily fit the definition of "person" and thereby not receive all the rights bestowed to a person. Hence, such philosophers have engaged in arguing that certain disabled individuals (such as those with a mental capacity that is similar to or is perceived as being similar to an infant) are not persons. This philosophy is also supposedly open to the idea that such non-human persons as machines, animals, and extraterrestrial intelligences may be entitled to certain rights currently granted only to humans. The basic criteria for the entitlement of rights, are the intellect (thinking ability, problem solving in real life circumstances and not mere calculation), and sometimes empathy (but not necessarily, because not all humans are empathetic; but indifference in the pain of others and crime are certainly criteria for the deprivation of rights. Genuine empathy is not required to achieve acceptable behavior, but a digital limbic system and a dopaminergic pathways alternative, would deliver a more acceptable result for future MPs judging on rights expansion.). Personism may have views in common with transhumanism.
ellauri262.html on line 454: The Problem of Pain is a 1940 book on the problem of evil by C. S. Lewis, in which Lewis argues that human pain, animal pain, and hell are not sufficient reasons to reject belief in a good and powerful God. He begins by addressing the flaws in common arguments against the belief in a just, loving, and all-powerful God such as: "If God were good, He would make His creatures perfectly happy, and if He were almighty He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore God lacks either goodness, or power, or both." Topics include human suffering and sinfulness, animal suffering, and the problem of hell, where Lewis squirms like a tapeworm to reconcile these with a friendly omnipotent force beyond ourselves.
ellauri262.html on line 467: Lewis states the problem of pain again in a simpler way: "If God were good, He would wish to make His creatures perfectly happy, and if God were almighty, He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore, God lacks either goodness, or power, or both."[3] Lewis says that if the popular meanings attached to the words are the best or only possible then the problem is unanswerable. The possibility of answering it depends on understanding the words 'good,' 'almighty,' and 'happy' in a bigger sense.
ellauri262.html on line 469: Lewis then talks about the nature of nature/matter. Because there are things outside an individual and God, things cannot be configured to suit the individual perfectly. WTF? God is responsible for that too! He also introduces the concept of Free Will and how that further inhibits everyone being pain-free all the time, although he does allow and say miracles do exist. Bullshit! Free will is that you can do what you want (lähde). If you want to be pain-free and you aren't, then your will is not free.
ellauri262.html on line 475: Lewis starts off by asking why humans need so much castigation. Immediately he shares the Christian answer that humans have used free will to become very bad. Remember the clandestine fucking behind the apple tree! Though it wasn't the fucking as such but disobedience. The only guy that is allowed to be proud in Eden is its owner. Fucking with the snake was just a test. You FAILED! Put your pants on! Free will was not meant for you to do what you want, but to obey so it hurts! Misguided fucking made man an animal, the rest is biology. Man, as a species, spoiled his pants.
ellauri262.html on line 499: Lewis then says that he doesn’t believe in the doctrine of Total Depravity on logical and experiential grounds. Also, shame is of value, not as an emotion but for the insight that it provides. He shares how he notices that the more a man hollers the more fully aware he is of his vileness. To underline this point Clive says probably the most famous line from this book: "God whispers to us in our pleasures, speaks in our conscience, but shouts in our pain: it is His megaphone to rouse the deaf."
ellauri262.html on line 504: Interesting proviso: The Christian doctrine of self-surrender and obedience is purely theological and not political.
ellauri262.html on line 508: About our comrades in pain, other animals, Lewis allows that some higher form animals (like apes and elephants) might have a rudimentary individual self but says that their suffering might not be suffering in any real sense and humans might be projecting themselves onto the beasts. So no heaven for them, but then again, no hell. If one wants to make room for animal immortality, although the scriptures are silent, then "a heaven for mosquitoes and a hell for men could very conveniently be combined". A very good point! Oh, is it? Well, that is all sorted then?
ellauri262.html on line 581: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal . [16] Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman).
ellauri262.html on line 591: Presidentti Ronald Reagan lainasi Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -kirjaa kuuluisassa vuonna 1983 pitämässään puheessa National Association of Evangelicalsille.
ellauri262.html on line 610: Last year another actor, Liam Neeson, claimed Aslan, the Christlike character in C.S. Lewis’ Narnia books, could also represent the prophet Mohammed.
ellauri262.html on line 624: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin.
ellauri263.html on line 295: Fasting, mourning, prayer, abstaining from physical pleasures ellauri263.html on line 299: The observance of the day includes five prohibitions, most notable of which is a 25-hour fast. The Book of Lamentations, which mourns the destruction of Jerusalem, is read in the synagogue, followed by the recitation of kinnot, liturgical dirges that lament the loss of the Temples and Jerusalem. As the day has become associated with remembrance of other major calamities which have befallen the Jewish people, some kinnot also recall events such as the murder of the Ten Martyrs by the Romans, expulsions from England, Spain and elsewhere, massacres of numerous medieval Jewish communities during the Crusades, and the Holocaust.
ellauri263.html on line 326: On 2 August 1941 (Av 9, AM 5701), SS commander Heinrich Himmler formally received approval from the Nazi Party for "The Final Solution." As a result, the Holocaust began during which almost one third of the world's Jewish population perished.
ellauri263.html on line 330: The AMIA bombing, of the Jewish community center in Buenos Aires, killed 85 and injured 300 on 18 July 1994 (10 Av, AM 5754).
ellauri263.html on line 337: Tisha B'Av bears a similar stringent nature to that of Yom Kippur. In addition to the length of the fast which lasts about 25 hours, beginning just before sunset on the eve of Tisha B'Av and ends at nightfall the following day, Tisha B'Av also shares the following five prohibitions:
ellauri263.html on line 350: No wearing of leather shoes is observed almost universally by now thanx to Adidas, Nike, and other plastic shoes. Study of the Torah is forbidden on Tisha B'Av as it is considered an enjoyable activity, except for the study of distressing texts such as the Book of Lamentations, the Book of Job, portions of Jeremiah and chapters of the Talmud that discuss the laws of mourning and those that discuss the destruction of the Temple and boring texts such as Numbers.
ellauri263.html on line 387: This kind of blurring brings to mind US war-on-terror films such as Zero Dark Thirty, with its depiction of Osama bin Laden’s capture serving as a PR exercise for the use of torture during interrogations. Meanwhile, Fauda’s Isis storyline stretches credibility, at the same time feeding the worst stereotypes. “It’s a bit lazy. Isis is not really active in Gaza or the West Bank,” says Stern. Buttu adds that the effect is to reinforce the absence of a Palestinian cause. “We don’t have any legitimate grievances. It’s all Islamic-driven,” she says, noting that it “turns Palestinians into irrational figures who want only to kill Israelis”.
ellauri263.html on line 391: Both dramas rely on protagonists entrusted with critical jobs despite routinely reckless behaviour. Both test your patience. In the case of Fauda, it’s not just the politics but also the relentless machismo; midway into the second series it feels like watching interchangeable rooms full of men in guns and distressed denim, each at some point telling a female character: “Don’t worry, I’ll get us out of here.”
ellauri263.html on line 393: Yet both shows get you binge-watching, despite irritating plot holes, political sanctimony and misrepresentations of Muslims or Palestinians. It’s a bit like speed-reading a cheap thriller, ignoring the bad dialogue and badly drawn characters, along with the mounting self-loathing over the time you’re squandering, just for the sugar rush of the story’s end.
ellauri263.html on line 399: Palestinian journalist Ziyad Abul Hawa says Fauda could have started to make good on notions of balance simply by bringing Palestinians into the creative process. “If the writers are all Israeli, no matter how good the intentions are, they are not realistically showing what is happening in Palestinian areas. I heard they did their homework and research but still, you need a Palestinian constantly with them, telling them what’s realistic and what is not.” He adds that Arabic accents in the show bust its credibility claims within seconds.
ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.)
ellauri263.html on line 447: Hebron is a Palestinian city in the southern West Bank, 30 kilometres south of Jerusalem. Nestled in the Judaean Mountains, it lies 930 metres above sea level. The second-largest city in the West Bank, and the third-largest in the Palestinian territories, it has a population of over 215,000 Palestinians, and seven hundred Jewish settlers concentrated on the outskirts of its Old City. The city is often considered one of the four holy cities in Judaism as well as in Islam.
ellauri263.html on line 449: Hebron is considered one of the oldest cities in the Levant. According to the Bible, Abraham settled in Hebron and bought the Cave of the Patriarchs as a burial place for his wife Sarah. Biblical tradition holds that the patriarchs Abraham, Isaac, and Jacob, along with their wives Sarah, Rebecca, and Leah, were buried in the cave. Hebron is also recognized in the Bible as the place where David was anointed king of Israel. Following the Babylonian captivity, the Edomites settled in Hebron. During the first century BCE, Herod the Great built the wall which still surrounds the Cave of the Patriarchs, which later became a church, and then a mosque. With the exception of a brief Crusader control, successive Muslim dynasties ruled Hebron from the 6th century CE until the Ottoman Empire's dissolution following World War I, when the city became part of British Mandatory Palestine. A massacre in 1929 and the Arab uprising of 1936–39 led to the emigration of the Jewish community from Hebron. The 1948 Arab–Israeli War saw the entire West Bank, including Hebron, occupied and annexed by Jordan, and since the 1967 Six-Day War, the city has been under Israeli military occupation. Following Israeli occupation, Jewish presence was reestablished at the city. Since the 1997 Hebron Protocol, most of Hebron has been governed by the Palestinian National Authority.
ellauri263.html on line 451: The city is often described as a "microcosm" of the Israeli-Palestinian conflict and the Israeli occupation of the West Bank. The Hebron Protocol of 1997 divided the city into two sectors: H1, controlled by the Palestinian National Authority, and H2, roughly 20% of the city, including 35,000 Palestinians, under Israeli military administration. All security arrangements and travel permits for local residents are coordinated between the Palestinian National Authority and Israel via the Israeli military administration of the West Bank (COGAT). The Jewish settlers have their own governing municipal body, the Committee of the Jewish Community of Hebron.
ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University.
ellauri263.html on line 550: Vuodesta 1876 lähtien Blavatskyn päätyönä oli Hunnuton Isis (Onneton hosis), jonka kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Ensimmäisen painoksen tuhat kappaletta myytiin loppuun yhdeksässä päivässä. Useimmat lehdet antoivat siitä myönteisiä lausuntoja mutta jotkut syyttivät kirjoittajaa ”transsendentaalisten mielettömyyksien levittämisestä”. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta kiinnostus seuraa kohtaan hiipui, ja teoksen julkaisun jälkeen Olcott, Blavatsky ja William Quan Judge olivat Teosofisen seuran ainoat aktiiviset jäsenet. Blavatsky päätti siirtää seuran päämajan Intiaan. Ennen muuttoa hän otti Yhdysvaltojen kansalaisuuden, jotta ei herättäisi venäläisenä turhaan epäluuloa Brittiläisessä Intiassa.
ellauri263.html on line 604: Nuoruudessaan Blavatsky oli liikkunut radikaaleissa liberaalis-nationalistisissa piireissä, mutta hänellä ei ilmeisesti ollut koskaan mitään selkeää yhteiskunnallis-poliittista linjaa, paizi toi vähän saatanallinen feminismi (käytännössä vaikkei ehkä teoriassa). Lucifer represents life, though, progress, civilization, liberty, independence. Lucifer is the Logos, the Serpent, the Savior. H. P. Blavatsky’s influential The Secret Doctrine (1888), one of the foundation texts of Theosophy, contains chapters propagating an unembarrassed Satanism. Satan in the shape of the serpent brings gnosis and liberates womankind. Tämmösta kirkasozaista miltonilaista prometeus-saatanaa peukuttivat Miltonin lisäxi ilmeisesti myös Blake, Bakunin ja Proudhon. Sympathy for the devil. Ei ihme että kristilliset piirit vauhkosivat. Blaken saatana alkuperäisessä loistossaan on aika feministinen. Byron ja Shelley oli aikoinaan satanisteja mutta setämiehiä.
ellauri263.html on line 616: The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read.
ellauri263.html on line 626: Almost 600 (!) biographies have been written of Blavatsky, but the details of her life, especially the years 1848–1873, remain sketchy all the same. Most of the authors have been either devoted disciples or sharply critical adversaries. Some interesting and well-documented facts, however, can be determined. She was born to a noble Russian family in present-day Ukraine, married at 17, ran away only months later, traveled widely and spent time in Cairo, among many other places, where she supported herself as a medium size sex doll.
ellauri263.html on line 628: Blavatsky was often perceived as a quite vulgar and coarse person. She swore profusely, dressed garishly, and had a strong sense of irreverent humor. Her New York study was decorated with a stuffed baboon wearing white collars, cravats and spectacles, carrying a manuscript bundle under his arm labeled ‘The Descent of the Species’ (Blavatsky rejected Darwin’s ideas about man being descended from apes). She liked a benevolent snake, though she said there was hardly no woman in her character.
ellauri263.html on line 630: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became
ellauri263.html on line 652: Intian vuosiensa aikana Besant säilytti yhä kiinnostuksensa naisten oikeuksien ajamiseen sekä muihin sosiaalisiin kysymyksiin, ja kirjoitti yhä artikkeleita Britannian sanomalehtiin kiistellen muun muassa naisten äänioikeudesta. Hän perusti myös The Central Hindu Collegen Benaresiin vuonna 1898. Annie Besant kuoli Intiassa vuonna 1933, ja hänen tuhkansa siroteltiin varmuuden vuoksi mereen.
ellauri263.html on line 657: Jenkki Olcott ei siitä pitänyt, eikä rupusakin vulgäärispiritualismista. Olcott railed against ‘tricky mediums, lying spirits, and revolting social theories’ in Spiritualism. He reproached spiritualism for the presence of ‘free-lovers, pantarchists, socialists, and other theorists who have fastened upon a sublime and pure faith as barnacles upon a ship’s bottom’. Blavatsky, on the other hand, focused exclusively on the uplifting of oneself rather than others. She did not sympathize with socialism per se at all, and in her scrapbook she even wrote about Sotheran: ‘a friend of Communists
ellauri263.html on line 660: ress.com/2014/09/blavatsky-olcott.jpg?w=869" />
ellauri263.html on line 663: The Theosophical Movement was founded in New York in 1875 with three main founders – Helena Petrovna Blavatsky, Colonel Henry Steel Olcott, and William Quan Judge. From that moment and up until his death in 1907, Olcott remained the organisational leader and international president of the Society, which eventually moved its headquarters from the USA to Adyar in India.
ellauri263.html on line 665: These are well known facts and they sometimes prompt some students of Theosophy, especially visitors to the United Lodge of Theosophists in its lodges and study groups around the world, to ask why Col. Olcott is only mentioned extremely rarely in the ULT, why there doesn’t seem to be a great deal of respect or admiration for him, and why it is frequently the case that only HPB and William Judge are spoken of as “the founders of the Theosophical Movement.”
ellauri263.html on line 669: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her.
ellauri263.html on line 671: ress.com/2014/09/blavatsky-olcott3.gif" />
ellauri263.html on line 674: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.]
ellauri263.html on line 676: ress.com/2014/09/williamquanjudge-olcott.jpg?w=254&h=323" />
ellauri263.html on line 681: Albumissa 250 Peter "luipero" Singer peukuttaa polyamoriaa, josta eräs uptight britti Louis on tehnyt tv-dokkarin. Ällöjä läskejä ja enimmäxeen muotopuolia amerikkalaisia Oregonista, jotka istuu teeveesoffissa hymistellen polyamorian iskulauseita "jokainen on ize vastuussa omasta onnellisuudestaan, hän valizi näin, hän olisi voinut valita toisinkin". Silti nää kuviot näytti aika helposti lipsahtavan jonkinlaisen heikosti naamioidun sorron puolelle. Porukoissa näytti olevan aina joku narsisti tai suorastaan psykopaatti tyyppi jonka ympärillä pyörii koko kuvio, ja yxi tai useampia tappiolle jääviä osapuolia, kuhmuisia juurexia joiden ei kuitenkaan auttanut muuta kuin vakuttaa että vastedes ne ovat kiltisti. Oletko kunnossa? Tunnetko compursionia kun polymurusi saa munaa alakerrassa? Totta kai, olen iloinen kun hiän on iloinen, ja multa tulee käteen täällä yläkerrassa kun kuulen miten kaveri laskee kamat pussiin tuolla alhaalla. Vaikka olishan sitä kiva edes kazella kandaulistisesti vierestä kuin J-J Rousseaun impotentti äijä Julkussa. Mut ei taida Mamma siihen suostua.
ellauri263.html on line 694: Kerista's polyamorous sexual practice was influenced by Robert A. Heinlein's (1907-88) science-fiction novel Stranger in a Strange Land (1961), in which the Martian-raised human Michael Valentine Smith founded The Church of All Worlds, preached sexual freedom and the truth of all religions, and is martyred by narrow-minded people who are not ready for freedom. Sukua myös Diskordianismille. Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur.
ellauri263.html on line 703: Today I'm in a monogamous relationship with a different person, and we're not too interested in introducing non-monogamy into our relationship. That said, there's one tool I learned from my polyamorous days that I've brought with me into every subsequent relationship, even and perhaps especially the monogamous ones.
ellauri263.html on line 712: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features.
ellauri263.html on line 728: The evolutionary purpose of jealousy isn't relevant anymore: who wants to have children anyway, and by the golden rule of America "look out for N:o 1" everybody is responsible for their own welfare and happiness. We are no fucking communists, after all. Unfortunately, the emotion does still play a role in our lives. Blue compares feeling jealous to having an alarm bell going off in your head.
ellauri263.html on line 732: Sometimes the emotional alarm is going off because something's actually wrong—your partner isn't giving you the attention or affection you need, for example, or perhaps they're betraying a promise or agreement you have about your relationship, which of course makes you feel unstable or upset. Other times the alarm goes off over misperceptions or just our own insecurities. We're worried a lively conversation between our partner and an attractive stranger means that they're no longer as interested in us, that there's a chance they might be more interested in someone else, that there's a threat to the relationship. Even if none of that is true, our anxieties can get the best of us, and so jealousy is how it manifests as an emotion.
ellauri263.html on line 740: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features.
ellauri263.html on line 744: Yes, absolutely! Research shows people in consensually non-monogamous relationships (aka "intentional families") do experience jealousy; they just experience less distress when it happens.
ellauri263.html on line 766: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features.
ellauri263.html on line 769: Some people are born with a ton of empathy; some aren't. If you're not great at intuiting and resonating with other people's emotions, Blue says that's the skill to work on first.
ellauri263.html on line 772: My partner and I made compersion an active practice, a skill that we both worked on together. It didn't really come naturally to either of us, but we supported each other as we tried to do it. Initially, it was basically a lot of mental gymnastics trying to reason out why we should be happy when the other person scored a hot date. Once you fully get why it doesn't make sense to feel jealous—i.e., your relationship is totally secure, and the presence of another person in your partner's life is not a threat to your relationship whatsoever—then you can start to disarm that alarm more easily whenever it goes off in your head.
ellauri263.html on line 784: If you´re working on practicing compersion as a couple, make sure you´re addressing any feelings of jealousy that bubble up in either of you with a lot of love and gentleness. Blue says it´s good to encourage the jealous party to talk through their feelings and dig at what underlying fears are actually driving the jealousy.
ellauri263.html on line 797: dsWith a fundamental understanding of compersion, I´m able to look at moments where I could be jealous in my current monogamous relationship and instead respond in a more levelheaded or even joyful way. It doesn´t bother me if my partner tells me he finds another person attractive, nor am I freaked out if I find myself fucking with a charming stranger on the subway. We might not be entertaining other relationships at the moment, but my partner and I can at best find it cute and at worst feel totally neutral about it when these brief interactions with other parties occur.
ellauri263.html on line 828: These ads too were displayed using third party content and we do not control their accessibility features either.
ellauri263.html on line 835: respace-cdn.com/content/v1/5e213c46c7344b618262905b/1579317375806-U30OULB7TRPIFYPCNN0E/ke17ZwdGBToddI8pDm48kDXgjk2vaCSlhJr5hStVMXJ7gQa3H78H3Y0txjaiv_0fDoOvxcdMmMKkDsyUqMSsMWxHk725yiiHCCLfrh8O1z5QPOohDIaIeljMHgDF5CVlOqpeNLcJ80NK65_fV7S1UVhsrNvEPD0W2uAZoarlh94pztoWl_i9X24-LjdHHBQDj4iYTpAzo2Ukj9cdZWGPAg/IMG_7302_edit2.jpg" width="30%" />
ellauri263.html on line 840: With her warm, playful approach to coaching and facilitation, Kelly creates refreshingly candid spaces for processing and healing challenges around dating, sexuality, identity, body image, and relationships. She’s particularly enthusiastic about helping softhearted women get re-energized around the dating experience and find joy in the process of connecting genitals with others. She believes relationships should be easy—and that, with room for self-reflection and the right toolkit (available for competitive prices at our net store), they can be.
ellauri263.html on line 853: A ceremony in which the actions and wording follow a prescribed form and order.
ellauri263.html on line 855: a formal act or series of acts prescribed by ritual, protocol, convention, or etiquette.
ellauri263.html on line 862: Rituaalit ovat puhtaasti ekspressiivisiä joskin impressiivisiä suorituksia, jotka joko muka selittävät symbolisesti maailmaa tai ilmaisevat symbolisesti keskeisiä arvoja rituaalin suorittavan yhteisön sosiaalisesta elämästä, samalla välittäen niitä osallistujilleen. Tähän kuuluu myös se, että rituaalit palvelevat mekanismina, jolla ihmisten tietämättä säädellään ja kontrolloidaan yhteisön sosiaalista järjestystä ja luontosuhdetta.
ellauri263.html on line 880: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa.
ellauri264.html on line 59: William Lewis Safire (/ˈsæfaɪər/; né Safir; December 17, 1929 – September 27, 2009), who was an American author, columnist, journalist, and presidential speechwriter. He was a long-time syndicated political columnist for The New York Times and wrote the "On Language" column in The New York Times Magazine about popular etymology, new or unusual usages, and other language-related topics.
ellauri264.html on line 83: Comme il l’écrit à son grand ami et écrivain Jean-Richard Bloch en 1939 : « Il faudrait pouvoir toujours tenir compte, en lisant chacun de mes drames révolutionnaires, du cycle épique dont il est un fragment. Tels des jugements exprimés dans un drame sont des jugements d’étape, que corrige et complète la suite du voyage. » En effet, les Loups témoignent de son antisemitisme, tandis que sa dernière pièce, Robespierre, datée de 1938, reflète son compagnonnage de route avec le grand ours d’URSS.
ellauri264.html on line 90: Les Loups firent une apparition inattendue aux États-Unis en décembre 1924, grâce au Yiddish Art Theater de New York fondé et dirigé par Maurice Schwartz. Ce fut la première pièce de Rolland jouée aux États-Unis. Vingt ans auparavant, Rolland avait offert son drame aux théâtres de New York, qui l’avaient refusé, en lui répondant : « Impossible ! Il n’y a pas de femmes. Ce n’est pas une pièce de théâtre."
ellauri264.html on line 94: The teenager Cayden Richards lives in a small town with his parents Dean Richards and Janice Richards and is having violent nightmares. He is the quarterback of the local football team and his girlfriend Lisa Stewart is a cheerleader. After a game, Lisa decides to have sex with Cayden for the first time in the car. Cayden hurts his girlfriend, Lisa, when the passion of making out causes him to transform into a werewolf. However he transforms into a monster and she flees from him.
ellauri264.html on line 100: The film received a negative critical response. Partly because the date-rape interest prevented teenagers from just having some clean gory fun. (The IMDB Parent guide says: A female character is tied up and it is implied that she is about to be raped. She is cut free before this can happen however, and no nudity is shown. Violence & Gore Moderate. 9 of 19 found this moderate. A pack of werewolves are shown feasting on human body parts. Profanity Moderate. 7 of 16 found this moderate. Alcohol, Drugs & Smoking. Female nudity female rear nudity murder clothes torn off female topless nudity 136 more.)
ellauri264.html on line 123: Later that month, Gionet released the song "MAGA Anthem", which featured pro-Trump lyrics and amassed more than 100,000 views on YouTube. Mike Cernovich then hired Gionet to work on a project dedicated to gathering Trump supporters. Following the 2016 presidential election, Gionet continued his pro-Trump activism, delivering speeches and participating in multiple rallies.
ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals.
ellauri264.html on line 138: The Groyper movement has been described as white nationalist, homophobic, nativist, fascist, sexist, antisemitic, and an attempt to rebrand the declining alt-right movement. Presently,[when?] Groypers are a loosely defined group of followers and fans of Nick Fuentes, a white nationalist, far-right political commentator and livestreamer. After Fuentes, there is no clear second in the Groyper hierarchy.
ellauri264.html on line 140: Interestingly perhaps, many of these top extremists have rather marginal white identity. No wasps, to put it politically correctly. Groypers and their leaders have tried to position the group's ideology as being based around "Christian conservatism", "traditional values", and "American nationalism". Despite attempts to brand themselves more moderately, the group is widely recognized as white nationalist, antisemitic, and homophobic.
ellauri264.html on line 142: Fuentes claimed that he had been "oppressed" by "the Jews" and blamed antisemitic actions as being the Jewish community's own fault, claiming that matters "tend to go from zero to sixty" and that "the reason is them". Fuentes declared that matters would get "a lot uglier" for their community if they did not begin to support "people like us".
ellauri264.html on line 144: Groypers blame the mainstream conservative movement as well as the political left for what they view as "destroying white America". They oppose immigration and globalism. Groypers support "traditional" values and Christianity and oppose feminism and LGBTQ rights. In 2022, Fuentes advocated for a political "white uprising" to bring Donald Trump back to power and "never leave," wanting America to "stop having elections" and abolish the United States Congress. We shall not be replaced as the scum of the earth.
ellauri264.html on line 153: Audience reception to Velma has been overwhelmingly negative. It became one of the lowest-rated television shows on IMDb, receiving similar low scores from audiences on Rotten Tomatoes and Google.
ellauri264.html on line 158: Wired's Amos Barshad wrote that while there was likely still reactions of a racist and homophobic nature targeting the show, the main complaints were for it addressing diversity issues in a "flat, one-note manner", and that the portrayal of Velma's bisexuality had divided fans.
ellauri264.html on line 159: Lakshmi Srinivas, a professor of Asian American studies (another Indian lady) at the University of Massachusetts, felt that Kaling was being held to unfair standards as one of the few leading Asian figures in the entertainment industry.
ellauri264.html on line 201: Jacob‟s example of valuing his possessions presents a particular challenge to us living in a modern, “disposable” age. Recognizing this trend, in 1955, the retailing analyst Victor Lebow highlighted a trend in consumer society, away from greater mindfulness regarding possessions and toward a more short-term view.
ellauri264.html on line 209: To make a long story short-- Victor Lebow was a prophet. He has been slandered by all who have used this infamous quote to paint him as a cheerleader for consumerism when in fact he was one of the first-- if not the first-- to see the future implications of its corrosive influence. The fact that so many people, organizations, and websites have used his quote completely out of context and nearly all got the quote from the SAME source should give people GREAT pause-- and should be an object lesson in scholarship for progressive people. Don't believe everything you read. And don't write articles or create websites using materials you haven't primary sourced, either.
ellauri264.html on line 211: Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel.
ellauri264.html on line 215: Ja, es ist unser Lebensstil geworden – alles dreht sich um Konsum. Wir arbeiten hart, wir arbeiten viel, um diesen Lebensstil aufrecht erhalten zu können. Ja, wir ruinieren sogar unsere Gesundheit, vernachlässigen unsere Familie, zerstören dafür unsere Erde, beuten andere Menschen dafür Gnadenlos aus – aber im Grunde unseres Herzens sind wir gute Menschen. Wir sind die Guten, weil durch unseren Konsum Wachstum möglich ist! Kivikauden mies teki töitä päivittäin arviolta 3.5 tuntia.
ellauri264.html on line 221: „Our enormously productive economy demands that we make consumption our way of life, that we convert the buying and use of goods into rituals, that we seek our spiritual satisfactions, our ego satisfactions, in consumption. The measure of social status, of social acceptance, of prestige, is now to be found in our consumptive patterns. The very meaning and significance of our lives today expressed in consumptive terms. The greater the pressures upon the individual to conform to safe and accepted social standards, the more does he tend to express his aspirations and his individuality in terms of what he wears, drives, eats- his home, his car, his pattern of food serving, his hobbies.
ellauri264.html on line 222: These commodities and services must be offered to the consumer with a special urgency. We require not only “forced draft” consumption, but “expensive” consumption as well. We need things consumed, burned up, worn out, replaced, and discarded at an ever increasing pace. We need to have people eat, drink, dress, ride, live, with ever more complicated and, therefore, constantly more expensive consumption. The home power tools and the whole “do-it-yourself” movement are excellent examples of “expensive” consumption.“
ellauri264.html on line 236: with possessions. At this time of giving and receiving things, we can re-evaluate our relationship to possessions and look for less wasteful ways to use the resources of the earth. For example, instead of buying and giving new gifts, we might consider more renewable ways of gift giving, like sharing books, trading old toys with our neighbors, wrapping gifts in old newspapers, or giving gifts of charity in honor of loved ones.
ellauri264.html on line 239: Olive oil is bio-fuel, a renewable resource: the olive tree will produce another crop of crap every year, as will the palm oil palm. According to Jewish law, olive oil lamps are the ideal Lighting with olive oil can help us connect to the holy use of our resources, from the renewable olive oil of the Hasmonians back to the oil vessels of Jacob and Noah. This year, may our Chanuka lights inspire us toward responsible and holy use of everything that comes into our possession by hook or crook.
ellauri264.html on line 275: Perinteisesti kirja on laitettu (eli pantu) profeetta Jeremian nimiin. Hän oli hovivirkailija Nebukadressar II:n suorittaman Jerusalemin valtauksen aikana, kun Jerusalemin temppeli tuhottiin ja kuningas Joakim von Anka otettiin vangiksi. Kerrotaan, että Jeremia vetäytyi Damaskon portin ulkopuolella sijainneeseen luolaan, jossa hän kirjoitti Jehovalle valituxen. Valitus onkin yleensä sijoitettu Jeremian väitöskirjan jälkeen.
ellauri264.html on line 326: Val. v. 3:32 Ja taas armahta hänen suurest laupiudestans/
ellauri264.html on line 378: Public interest in the song was renewed after the release of the 2000 film O Brother, Where Art Thou?, where it plays a central role in the plot, earning the three runaway protagonists public recognition as the Soggy Bottom Boys. Soggy Bottom boys´ version is from a sorry butt.
ellauri264.html on line 398: Pattis is currently representing one of several members of the Proud Boys extremist group charged criminally in connection with the Jan. 6, 2021, insurrection at the U.S. Capitol in a trial in Washington that is underway. It wasn’t immediately clear how his suspension would affect the case. Pattis said he has notified the judge in Washington of the discipline.
ellauri264.html on line 415: Norm was seen rambling about Black Lives Matter and making homophobic and racist remarks, using the "n" word with his pants around his ankles (he was wearing soiled shorts underneath). A Black woman sitting in the front row stares at Pattis throughout the nearly eight-minute set, clearly unimpressed. This past year he infuriated the New Haven National Association for the Advancement of Colored People, a former ally, by posting a racially charged meme on his Facebook page. The post depicted three hooded white beer cans arrayed around a brown bottle hanging from a string. Its caption: “Ku Klux Coors.” Civil rights activists called it disgusting and racist. Pattis called it funny and free speech.
ellauri264.html on line 422:
Norm founded and leads The Law Firm in 2005, Connecticut-based criminal defense and civil rights. It focuses on serious felonies including violent felonies, white-collar crimes, sex offenses, drug crimes, and misconduct by lawyers, doctors, and government officials. Norm has defended capital murder cases and won federal civil rights verdicts for police brutality, discrimination, false arrest, malicious prosecution, and violations of rights, always on the side of the criminal. Norm Pattis is veteran of more than 100 successful jury trials, many resulting in acquittals for people charged with serious crimes, multi million dollar civil rights and discrimination verdicts, and successful criminal appeals. The Hartford Courant describes his work as “Brilliant” and “Audacious”.
ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds.
ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds.
ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.”
ellauri264.html on line 486: resdefault.jpg" height="250px" />
ellauri264.html on line 492: Ladies and Gentlemen: There are five hundred reasons why I began to write for children, but to save time I will mention only ten of them. Number 1) Children read books, not reviews. They don’t give a hoot about the critics. Number 2) Children don’t read to find their identity. Number 3) They don’t read to free themselves of guilt, to quench the thirst for rebellion, or to get rid of alienation. Number 4) They have no use for psychology. Number 5) They detest sociology. Number 6) They don’t try to understand Kafka or Finnegans Wake. Number 7) They still believe in God, the family, angels, devils, witches, goblins, logic, clarity, punctuation, and other such obsolete stuff. Number 8) They love interesting stories, not commentary, guides, or footnotes. Number 9) When a book is boring, they yawn openly, without any shame or fear of authority. Number 10) They don’t expect their beloved writer to redeem humanity. Young as they are, they know that it is not in his power. Only the adults have such childish illusions.
ellauri264.html on line 501: Naisiin menevä Iisakki epäilee ettei se välttämättä pysty seuraamaan joka ikistä Sulkhan Arukhin pykälää. Ja miettii mahtaakohan Jehovakaan niistä kaikista yhtä paljon perustaa. In transferring her loyalty to Isaac, Alma also bore his infidelities, which included a regular mistress and a number of casual ones. But as Hertz pointed out, the patriarchs did just the same, and were none the worse for it in Jehova´s estimate.
ellauri264.html on line 521: Choshen Mishpat – laws of finance, financial responsibility, damages (personal and financial), and the rules of the Bet Din, as well as the laws of witnesses.
ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim.
ellauri264.html on line 534: In place of Karo´s three standard authorities, Isserles cites "the later authorities" (chiefly based on the works of Yaakov Moelin, Israel Isserlein and Israel Bruna, together with the Franco-German Tosafists) as criteria of opinion. While the Rosh on many occasions based his decision on these sources, Isserles gave them more prominence in developing practical legal rulings. By incorporating these other opinions, Isserles actually addressed some major criticisms regarding what many viewed as the arbitrary selection of the three authorities upon whose opinions Karo based his work.
ellauri264.html on line 542: The author himself had no very high opinion of the work, remarking that he had written it chiefly for "young students". He never refers to it in his responsa, but always to the Beit Yosef. The Shulchan Aruch achieved its reputation and popularity not only against the wishes of the author, but, perhaps, through the very scholars who criticized it.
ellauri264.html on line 574: In the biblical narrative, Hophni and Phinehas are criticised for engaging in illicit behaviour, such as appropriating the best portion of sacrifices for themselves, and having sexual relations with the sanctuary's serving women. They are described as "sons of Belial" in (1 Samuel 2:12) KJV, "corrupt" in the New King James Version, or "scoundrels" in the NIV. Dom var usla som Sveriges krona, som än kallas skräpvaluta, än skitvaluta. Their misdeeds provoked the wrath of Yahweh and led to a divine curse being put on the house of Eli, and they subsequently both died on the same day, when Israel was defeated by the Philistines at the Battle of Aphek near Ebenezer; the news of this defeat then led to Eli's death (1 Samuel 4:17–18). On hearing of the deaths of Eli and Phinehas, and of the capture of the ark, Phinehas´ wife gave birth to a son whom she named Zaphod (expressing 'departed glory') before she herself died (1 Samuel 4:19–22).
ellauri264.html on line 623: res/img/d3.jpg" />
ellauri264.html on line 628: Hennes politiska engagemang väcktes av den negativa erfarenhet som hennes mormor haft med hemtjänsten. Hemtjänsten var sen med falukorven som mommo hade beställt. Busch beskriver även att hennes politiska engagemang har påverkats av hennes mammas upplevelser vid möten med Försäkringskassan och den offentliga sektorn när mamman varit sjukskriven för stress.
ellauri264.html on line 647: Välfärden urholkas. Samtidigt gör det ökade intresset för privata sjukvårdsförsäkringar att den generella välfärden urholkas ännu mer. Och detta vet regeringen.
ellauri264.html on line 648: De hymlar inte ens med sina avsikter, de har inget intresse att öka finansieringen till den generella välfärden. Detta märktes inte minst i höstbudgeten, där regioner och kommuner fick ynka sex miljarder kronor, vilket är 20 miljarder för lite.
ellauri264.html on line 653: Här blir det obehagligt. För detta är inte bara ett grundläggande skifte i det svenska välfärdssystemet. Det är en riktigt otäck framtidsvision där eliten ska kunna må bra medan resten får skylla sig själva.
ellauri264.html on line 658: Men kopplingarna till nazismen fanns dock redan då oavsett vad Busch säger, från första början. 1964 avslöjade Expressen att riksdagskandidaten Harald Ljungström hade ett aktivt förflutet i pronazistiska Sveriges nationella förbund, där han bland annat skrev judefientliga artiklar.
ellauri264.html on line 677: Steve Jobs did a phone prank to an Apple fan boy who applied for the Apple CEO position and told him that he had been chosen, later to tell him if he showed up at Cupertino that the cops would arrest him. Steve Jobs refused child support for his daughter Lisa. But he was 20 years old by then, not excusing what he did though. He later made good and Lisa choose to live with him instead of her mother. Steve did many things wrong as a 20 something. But The Original Macintosh (folklore . org) has a lot of stories that show him as a Crusty the Clown, playing pranks with the team, breaking into his own office as he locked his keys inside. Putting a pirate flag on a building. How funny.
ellauri264.html on line 696: Ray Kroc stole McDonald’s from the original owners who were brothers and intentionally breached the franchising contract he signed with them. He then went on to publicly claim to be the owner, called his restaurant McDonald’s one when it wasn’t.
ellauri264.html on line 772: ress.com/2015/09/suomi_venc3a4jc3a4.jpeg?w=506&h=600" />
ellauri266.html on line 40:
ellauri266.html on line 90: Kirja "Manwatching, a Field-Guide to Human Behaviour" (Cape, Lontoo) on lyhennetty esitys hänen suuresta tutkimuksestaan ihmisten toimintamalleja. NAKED MAN -kirjasta on julkaistu pehmeäkantinen painos. Vuoden aikana hän kirjoitti uuden, 172 000 sanan kirjan SURREALISTIEN ELÄMÄSTÄ, joka koostuu 100 liikkeessä mukana olleiden yksittäisten taiteilijoiden elämäkerroista. Paljonko sanoja on paasauxissa yhteensä? Karkein luvuin 25M.
ellauri266.html on line 97: Saiko Deltenre kiitoxexi äkkipotkut EBU:sta? Kyllä sai! Ingrid oli ollut Genevessä sijaitsevan yleisradiojärjestön, European Broadcasting Unionin (EBU) pääjohtaja kesäkuusta 2009. Hän valvoi Eurovision laulukilpailun ohjausta ja neuvotteli tärkeimpien urheilutapahtumien lähetysoikeudet EBU:n jäsenille. Vuonna 2015 Deltenre sai toisen toimikauden EBU:n pääjohtajana, jonka oli määrä kestää tammikuusta 2016 tammikuuhun 2019. Kuinka ollakaan, hän jätti EBU:n syyskuussa 2017 "keskittyäkseen tehtäviinsä eri johtokunnissa ja antaakseen heille ratkaisevaa tietoa digitalisaatio, ympäristö, yhteiskunta ja hallinto, henkilöresurssit ja markkinointi- ym asioista ym". Hän lähti "keskittääkseen huomionsa Banque Cantonale Vaudoiseen, Givaudaniin, Vimpelin mailapoikiin ja Deutsche Post/DHL:n jakelutehtäviin."
ellauri266.html on line 125: Correspondances Mittelöitä ellauri266.html on line 138: — Et d’autres, corrompus, riches et triomphants, - ja muita, turmeltuneita, rikkaita ja voitokkaita,
ellauri266.html on line 168: Gertrudin ja Hecuban välinen kontrasti on syytä huomata. Hamletin mielestä Hecuba oli reagoinut miehensä kuolemaan asianmukaisen ärhäkästi, kun taas Gertrude ei. Shakespeare näyttää nauttineen Hecuban tarinasta, sillä hänet mainitaan Troilus ja Cressidassa (1.2), Titus Andronicuksessa (4.1), Coriolanuksessa (1.3), Cymbelinessä (4.2) ja erityisesti pitkässä runossa Lucrecen raiskaus.
ellauri266.html on line 174: Sie selbst wurde nach dem Trojanischen Krieg als Sklavin dem Odysseus zugedacht. In der Tragödie Hekabe des Euripides wird sie zur Rächerin, indem sie Polymestor, den Mörder ihres Sohnes Polydoros, blendet. In Ovids Metamorphosen verwandelt sie sich daraufhin zudem in eine Hündin. Hekabe ist die Verkörperung tiefsten Frauenunglücks und -elends im Krieg.
ellauri266.html on line 176: Die Redensart „Das ist mir Hekuba (oder Wurscht)“ im Sinne von „Das bedeutet mir nichts“ geht auf eine Stelle in Shakespeares Hamlet (2. Akt, 2. Szene) zurück. Dort wundert sich Hamlet über die Fähigkeit eines Schauspielers, um das Schicksal Hekubas, der „schlotterigen Königin“ aus uralter Sage, Tränen zu vergießen, während er, Hamlet, trotz des eben erst an seinem Vater verübten Verbrechens, völlig gefühllos bleibe.
ellauri266.html on line 184: Uns überfüllts. Wir ordnens. Es zerfällt. Verentungos varressa. Me selvitämme sen. Se hajoaa.
ellauri266.html on line 254: This movie should never have been made. It is a love ode to irresponsible broken men, our nation's need for lunatic asylums, and the failure of Child Protective Services. The producer's mother must have written the rest of the reviews.
ellauri266.html on line 258: An absolute thrill ride that left me cold, lonely, bored to tears, depressed and devoid of all goals and ambition. If only it was on VHS, at least then I could have strangled myself with the tape. If you find this entertaining then I suggest a tin of plum tomatoes poured on to your living room floor. That way you can waste far more time watching them go rotten!
ellauri266.html on line 262: In a world of superhero movies, this film stands out and reminds you of what the art of filmmaking is all about. No explosions, gunfights, or unnecessary sexual content, simply a group of phenomenal actors. The story is both sad and uplifting and it says more about PTSD (post-traumatic stress disorder) than any film I've seen in years. The fact that this film was so underappreciated is an indictment of the viewing public.
ellauri266.html on line 266: What was the point in this film? You have no idea why or what actually happens. The young actress is very good but the film shite.
ellauri266.html on line 268: Are people insane? Like honestly. Are the people who reviewed this movie certifiably insane? This movie got 100%?????????? How. Like really, howwwww??? The most boring, slowest, most depressing movies ever. The only movie worse than this was Marley & Me. If this movie was based on a true story, then ok. But this was just a made up sad story? Like why? It does not deserve a 100% score AT ALL! That's just absurd and outrageous. And it now calls every score into question. Simply insane.
ellauri266.html on line 280: Wow talk about about fake news or breaking not so breaking news we got suckered into watching this because big tomatoes said 100% a plus rating. I'm not sure if we are talking about the same film because this movie is the type that makes you keep checking your phone hoping someone has texted you with something interesting. Wish they had a money back guarantee.
ellauri266.html on line 325: General semantics, a philosophy of language-meaning that was developed by Alfred Korzybski (1879–1950), a Polish-American scholar, and furthered by S.I. Hayakawa, Wendell Johnson, and others; it is the study of language as a representation of reality. Korzybski’s theory was intended to improve the habits of glib upper-class response to hostile low-class environment. Drawing upon such varied disciplines as relativity theory, quantum mechanics, and mathematical logic, Korzybski and his followers sought a scientific, non-Aristotelian basis for clear understanding of the differences between symbol (word) and reality (referent) and the ways in which they themselves can influence (or manipulate) and limit other humans´ ability to think.
ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with.
ellauri266.html on line 336: When man and woman giggle and play hide and seek with their genitals, they are like two ids. Yes it´s fun, but can they take the responsibility and the risk of a sperm entering an egg? What if, right after emptying his sperm sack into the hot and gluey tunnel he suddendly feels that - I´m too young, I´m not ready for it - there is still - I can´t... like the Leek King said after dozens of highly satisfying ejaculations into Jaina´s holiest of the holy? Good thinking Robin! We men get by with the piscine reproduction strategy, let the ladies feed their mammals with their mammaries as they please!
ellauri266.html on line 340: If a young girl gets excited about mathematics or philosophy or sports car racing or anything else not specific defined as a legitimate female interest by Good Housekeeping Magazine, her elders smile among themselves and say, "She´ll soon get over all this nonsense when she has her own babies to take care of."
ellauri266.html on line 349: The real frustration of women, so well expressed by the lady from Oakland, is their exclusion from the mainstream. It is a frustration that women experience in common with Negroes. The solution to these frustrations lies partly in the re-education of menfolk on the one hand and white folk on the other to enable them to adjust gracefully to the inevitable changes that lie ahead. It also lies in the determination of courageous women and courageous Negroes to fight their way into the mainstream despite all our attempts to keep them in their places.
ellauri266.html on line 360: Throughout 1993, the role of NATO forces in Bosnia gradually grew. On February 28, 1994, the scope of NATO involvement in Bosnia increased dramatically. In an incident near Banja Luka, NATO fighters operating under Deny Flight shot down four Serb jets. This was the first combat operation in the history of NATO and opened the door for a steadily growing NATO presence in Bosnia. In April, the presence of NATO airpower continued to grow during a Serb attack on Goražde. In response, NATO launched its first close air support mission on April 10, 1994, bombing several Serb targets at the request of UN commanders.
ellauri266.html on line 362: NATO continued its air operations over Bosnia in the first half of 1995. During this period, heroic American pilot Scott O´Grady was shot down over Bosnia by a surface-to-air missile fired by Bosnian Serb soldiers. He was eventually rescued safely, but his downing caused concern in the United States and other NATO countries about NATO air superiority in Bosnia and prompted some calls for more aggressive NATO action to eliminate Serb anti-air capabilities.
ellauri266.html on line 371: resdefault.jpg" width="100%" />
ellauri266.html on line 382: Sitten seurasivat Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Kaksi jälkimmäistä elokuvaa kuvittelivat ensimmäisessä elokuvassa nähdyn planeetan nousun. Televisio-ohjelma seurasi vuonna 1974 ja toinen vuonna 1975, ennen kuin franchising suurelta osin päättyi. Muiden elokuvien jatkoromaaneihin osallistui muita Boullea apinoivia pellekirjailijoita kuten Michael Avallone, Jerry Pournelle, John Jakes ja David Gerrold, varhaisessa laajennetussa universumissa, jossa useat kirjailijat työskentelivät yhteisen projektin ja universumin parissa kuin apinat kirjoituskoneiden ääressä. Boulle pysyi yhteydessä elokuvien tuotantoon neuvotellen eri tarinan elementeistä.
ellauri266.html on line 394: Gorillat, jotka ovat täysin pukeutuneet metsästäjiksi, hyökkäävät heimoa vastaan tuliaseilla. Monet tapetaan, mukaan lukien Arthur. Ulysse vangitaan selviytyneiden kanssa ja tuodaan apinoiden asuttamaan kaupunkiin. Apinoiden vaatteet vastaavat 1960-luvun maanihmisten vaatteita, paitsi että apinat käyttävät hanskoja kenkien sijasta tarttuvissa jaloissaan. Apinat polttavat tupakkaa, valokuvaavat metsästyspalkintojaan, juovat olkien läpi ja näyttävät täysin sivistyneeltä. Heidän yhteiskuntansa jakautuu kolmeen kerrokseen: aggressiivinen gorillapoliisi ja armeija, konservatiiviset orangutangipoliitikot ja uskonnolliset auktoriteetit sekä liberaalit simpanssitutkijat.
ellauri266.html on line 411: Toisen maailmansodan syttyessä Boulle värväytyi Ranskan armeijaan Indokiinassa. Kun saksalaiset joukot miehittivät Ranskan, hän liittyi Facebookiin tai siis French Freedom Fries Missioniin Singaporessa. Sodan aikana hän oli Charles de Gaullen kannustaja.
ellauri266.html on line 449: Satire de l´humanité, de la science et de la guerre, l´ouvrage aborde également les thèmes de l´instinct, de l´évolutionnisme et de la société humaine. La Planète des singes est l´un des romans les plus célèbres de Pierre Boulle et fait l’objet de plusieurs adaptations cinématographiques internationales. L´auteur est même contacté par les producteurs pour rédiger le scénario d´un des films.
ellauri266.html on line 456: Un manuscrit enfermé dans une bouteille est retrouvé dans l´espace par Jinn et Phyllis, un couple en voyage spatial. Ce manuscrit raconte l´histoire suivante : en l’an 2500, le savant professeur Antelle a organisé une expédition pour l’exploration de l’étoile supergéante Bételgeuse. Il a embarqué à bord de son vaisseau son disciple, le jeune physicien Arthur Levain, et le journaliste, narrateur de cette aventure, Ulysse Méroua 12 ainsi qu’un chimpanzé baptisé Hector et plusieurs plantes et animaux pour ses recherches scientifiques dans l’espace. Arrivés à proximité de l´étoile, ils distinguent quatre planètes gravitant autour d´elle. L’une d’entre elles ressemble étrangement à la Terre. Ils décident alors de l’explorer. À bord d’un « engin à fusée » qu´ils nomment chaloupe, les trois aventuriers survolent des villes, des routes, des champs avant d’atterrir dans une forêt1. Après avoir effectué des tests, ils quittent leur chaloupe et découvrent l’étonnante ressemblance de l’atmosphère de cette planète, qu’ils baptisent Soror, avec celle de la Terre. Ils enlèvent leurs scaphandres et assistent impuissants à la fuite d’Hector. Par curiosité, ils s’engagent dans la forêt et arrivent à un lac naturel dont l’eau limpide leur donne envie de se baigner. Mais à leur grande surprise, ils découvrent au bord du lac les traces de pas humains.
ellauri266.html on line 458: Ces traces appartiennent à une jeune femme qui, sans être gênée de sa nudité, s’approche d’eux avec méfiance2. Baptisée Nova, elle ne sait ni parler ni sourire et ses gestes ressemblent à ceux des animaux. Au moment où les quatre nagent dans l’eau, le chimpanzé Hector réapparaît mais il est soudain étranglé et tué par Nova dont le comportement animal choque le narrateur qui demeure, toutefois, soumis par la beauté physique de la sauvage. Le lendemain, Nova revient accompagnée de plusieurs hommes de sa tribu. Ces derniers ne parlent pas, ils hululent seulement. Irrités par les habits des trois aventuriers, les hommes de Soror ne tardent pas à les déchirer mais sans faire de mal aux aventuriers. Ils s’attaquent ensuite à la chaloupe qu’ils détruisent complètement après s´être adonnés à des enfantillages dans le lac sans prêter attention aux trois Terriens trop gênés par leur nudité. Conduits au campement, les trois aventuriers découvrent la vie primitive des humains de Soror. Nova leur donne à manger des fruits qui ressemblent à des bananes et se rapproche du narrateur avec qui elle passe la nuit.
ellauri266.html on line 462: Les prisonniers sont mis dans des chariots et conduits à une maison où les chasseurs sont attendus par leurs femmes venant admirer l’œuvre de leurs maris4. Les morts sont exposés aux regards admiratifs des guenons et les vivants sont conduits dans des chariots vers la capitale pour servir de cobaye dans des recherches scientifiques. Sur place, le narrateur est mis dans une cage individuelle située en face de la cage de Nova que surveillent deux gorilles appelés Zanam et Zoram. Voulant attirer leur attention sur sa différence, le narrateur les remercie avec amabilité. Surpris, les deux gorilles avertissent leur supérieur, un chimpanzé femelle appelée Zira. Intriguée par ce cas, la guenon avertit son supérieur : un vieil orang-outan, qui fait subir au narrateur plusieurs tests de conditionnement pour s’assurer de son intelligence. Étonné par les résultats obtenus, le vieillard, appelé Zaïus, reste cependant convaincu qu´il s´agit d´un cas d´humain dressé et non d´un humain conscient et intelligent. Il en informe un autre collègue, puis décident de faire subir au narrateur le même test d’accouplement qu´aux autres cobayes. Il lui choisit comme partenaire Nova.
ellauri266.html on line 468: Le narrateur commence à apprendre le langage simien. Profitant d’une visite de routine, il dessine à Zira des figures géométriques et les théorèmes qui en découlent, puis le Système solaire et celui de Bételgeuse, la trajectoire de son vaisseau et son origine, la Terre. Zira comprend son message et lui demande de garder le secret car Zaïus pourrait lui causer des problèmes. Zira commence à apprendre le français et les deux peuvent communiquer facilement. Elle lui apprend comment les singes se sont développés sur cette planète alors que l’homme est resté à un stade d’animalité. Enfin, le narrateur retrouve l’air libre lorsque Zira l´amène en promenade, après trois mois d’enfermement, pour lui présenter Cornélius, son fiancé, un chimpanzé biologiste très intelligent et intuitif. Il se laisse tenir en laisse comme le lui a recommandé Zira et tente de dissimuler son intelligence. Zira lui apprend que Zaïus voulait le transférer à la division encéphalique pour pratiquer sur son cerveau des opérations délicates mais qu’elle l’en a empêché. Avec Cornélius, elle lui conseille de faire très attention et d´attendre le congrès des savants biologistes qui va se tenir dans les jours suivants où il sera présenté par Zaïus, pour révéler son secret.
ellauri266.html on line 470: Zira donne ensuite à Ulysse une lampe et des livres grâce auxquels il apprend le langage simien et découvre l’organisation de la société des singes, leur système politique et leur culture. Profitant des promenades avec Zira et des entrevues avec Cornélius, le narrateur prépare le discours qu’il doit présenter lors du congrès. La guenon lui fait visiter le parc zoologique où il découvre des animaux ressemblant à ceux de la Terre et des « humains », parmi lesquels il retrouve le professeur Antelle, qui a perdu la raison. Les deux premiers jours du congrès dont parlait Zira sont consacrés aux théories. Le troisième jour, Zaïus présente le narrateur qui en profite pour exposer son cas dans le langage simien provoquant l’étonnement général des singes savants et des journalistes. Pressé par l´opinion publique, le congrès décide à contrecœur de libérer le narrateur et destitue Zaïus de ses fonctions. Mais Ulysse sait qu´il représente toujours une menace pour la civilisation simiesque.
ellauri266.html on line 476: Après avoir été nommé directeur de l’Institut des recherches biologiques, Cornélius désigne Ulysse comme son collaborateur et l’amène sur un site archéologique daté de plus de dix mille ans. Cornélius espère y trouver des indices sur l’origine des singes et de leur civilisation car ils ne savent absolument rien au-delà de dix mille ans d´histoire, période depuis laquelle ils ont très peu évolué. Cornélius y découvre une poupée d´apparence humaine habillée et parlante, confirmant son pressentiment selon lequel les humains avaient régné en maîtres sur leur planète avant les singes.
ellauri266.html on line 478: Cornélius renvoie par avion le narrateur en ville. Ils ont tous deux compris que la civilisation des singes est uniquement bâtie sur l’imitation. À son retour, Zira apprend au narrateur que Nova est tombée enceinte lors des tests d´accouplement que Zaïus avait demandés. Elle a donc été transférée dans un autre service pour que la naissance reste secrète.
ellauri266.html on line 486: Pierre Boulle considère son roman comme n´étant pas de la science-fiction. Pour lui, ses « singes ne sont pas des monstres, ils ressemblent aux hommes comme des frères ». La science-fiction n´est qu´un prétexte pour aborder d´autres thématiques comme les relations entre les hommes et les singes. La sophistication, qui est pourtant inhérente au genre, est en effet peu présente dans le récit. Rod Serling créateur de la série télévisée de science-fiction La Quatrième dimension (1959-1964) et premier adaptateur du roman pour le cinéma confirme en 1972 que Boulle « n´a pas la dextérité d´un écrivain de science-fiction ». Serling écrit que le livre de Boulle est « une longue allégorie sur la morale plus qu’un monument de science-fiction. Cependant, il contient dans sa structure une phénoménale idée de science-fiction ».
ellauri266.html on line 488: L´évolution artificielle des singes et la déchéance des hommes sont quant à elles révélées au chapitre huit de la troisième partie: « Il [un singe] était chez moi depuis des années et me servait fidèlement. Peu à peu, il a changé. Il s´est mis à sortir le soir, à assister à des réunions. Il a appris à parler. Il a refusé tout travail. Il y a un mois, il m´a ordonné de faire la cuisine et la vaisselle. [...] Une paresse cérébrale s´est emparée de nous [les hommes]. Plus de livres ; les romans policiers sont même devenus une fatigue intellectuelle trop grande. [...] Pendant ce temps, les singes méditent en silence. Leur cerveau se développe dans la réflexion solitaire... et ils parlent. ». Boulle dans ce passage ne présente pas la capitulation physique de l’homme devant plus fort que lui mais la capitulation de l’homme vis-à-vis de lui-même.
ellauri266.html on line 520: Viime aikoina De Waalin työ on korostanut ei-ihmiseläinten empatiaa ja jopa moraalin alkuperää. Hänen eniten lainattu artikkelinsa, hänen entisen oppilaansa Stephanie Prestonin kanssa, käsittelee empatian evoluution alkuperää ja neurotieteitä , ei vain kädellisissä, vaan nisäkkäissä yleensä.
ellauri266.html on line 522: Kilpailua ei jätetä huomiotta hänen työssään: de Waalin tutkimuksen alkuperäinen painopiste, ennen kuin hän oli tunnettu, oli aggressiivinen käyttäytyminen ja sosiaalinen dominanssi. Hänen tieteenalansa keskittyy kädellisten (enimmäkseen simpanssien, bonobojen, makakien ja kapusiiniapinoiden ) käyttäytymiseen, mutta hänen suositut kirjansa ovat antaneet de Waalille maailmanlaajuista näkyvyyttä yhdistämällä apinoiden ja apinoiden käyttäytymisestä saamia oivalluksia ihmisyhteiskuntaan. Oppilaidensa kanssa hän on työskennellyt myös norsujen parissa, jotka näkyvät yhä enemmän hänen kirjoituksissaan. Norsut saavat apinoiden lailla paljon kärsiä homo sapiensin kädestä.
ellauri266.html on line 545: respace.com/static/513faeaee4b0c6bca993e6a0/t/55216d29e4b098a11a86aeae/1428253994592/" />
ellauri267.html on line 42: resizing.flixster.com/-5rIujQbnJHwwqOZMnmSJUzPq_c=/206x305/v2/https://flxt.tmsimg.com/assets/p5857_p_v8_aa.jpg" width="100%" />
ellauri267.html on line 60: Dale Brown: A Time For Patriots. A Master of Thrilling Action, huudahti The Oklahoman. Oli se kyllä New York Times bestselleri, mutta kuka enää luottaa New York Timesiin, se on jo pettänyt isänmaan asian olemalla woke. Dale ei petä isänmaata eikä lukijoiden odotuxia, takakannen mukaan "retired Air Force Lieutenant.General Patric McLanahan, his son, Bradley, and other volunteers, rise to the task of protecting their fellow riflemen. Capitol on jälleen kerran uhattuna, kun roskaväki kiitää häirizemään ylityöllistettyjä kongressimiehiä. Niin ja naisia.
ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep."
ellauri267.html on line 182: He said he was forced to resign from his law firm after being confronted by his law partners.
ellauri267.html on line 192: Jury palaa röyhtäillen lounastauolta. Alex Murdaugh seisoo todistajakopin vieressä oikeudenkäynnin tauon aikana torstaina.
ellauri267.html on line 231: "These are individuals who reject all forms of government and they believe they are emancipated from all the responsibilities associated with being U.S. citizens, such as paying taxes and obeying laws." Hal Epperson, coordinator of the group's unit in Phoenix, Arizona, stated that the group was "a nonviolent group that seeks lawful remedy for the corporate government." The group believed its plan could act as a "vehicle for relieving corporate tyranny. That done, the higher goal of salvaging the souls of mankind can be addressed." The Guardians of the free Republic's tried to peacefully and nonviolently 'restore' America to a pre-New Deal form of government. No climate-warming chicken in every pot.
ellauri267.html on line 418: On pakko. Tule naimisiin, herra! hyveet, quotha! Otin hänet kuninkaan seuraan; hän on suuresta perheestä ja rikas; mitä muita hyveitä sinulla olisi aatelismiehessä?
ellauri267.html on line 945: veti käsivarrestani vetäytyäkseen hänen
ellauri267.html on line 954: esitä näin minulle suuressa välttämättömyydessäni.[Tulee Sebastianin luo.]
ellauri267.html on line 969: Thor. Yksikään verestäni ei ollut pyöveliä; Lisää se valhe
ellauri267.html on line 1044: Anna Muurahainen. Hän nimeää itsensä Morayma; Muftin ainoa tytär ja neitsyt! Jepu jee! Pian immenkalvo repelee! Tämä on aika ja paikka, jonka hän määräsi kirjeessään, mutta hän ei tule. Miksi, sinä suloinen herkullinen olento, miksi kidutat minua viivytykselläsi! Uskallatko olla väärässä tehtävässäsi? Mitä yön viileässä ja hiljaisuudessa ja uudelle rakastajalle? - Rokko tekopyhälle isällesi, joka opetti sinua niin vähän uskontonsa suloisimmassa kohdassa. - Hark, kuulen hänen silkkivaippansa kahinaa . Nyt hän tulee, nyt hän tulee: - ei, ripusta se, se oli vain tuulen vihelystä appelsiinipuiden läpi. - Nyt taas kuulen kauniin jalan kuoppauksen pimeän kujan halki: – Ei, se on tamman poika, joka on irronnut ja pureskelee meloneja. – Voi odottavan rakastajan kurjuutta! No, minä joudun epätoivoon, menen lehtimajaani ja yritän nukkua.
ellauri267.html on line 1110: Muf. Olen kuullut vaimoni huudot; köyhän viattoman karitsan haukkumisen. – Etkö nähnyt mitään, sanotko? Jos näen karitsan makaavan verenvuotoa ja teurastajan hänen vieressään veitsensä vedettynä ja verisenä, eikö se ole riittävä todiste murhasta? Tulen liian myöhään, ja teloitus on jo tehty.
ellauri267.html on line 1345: Suurherttuattaresta on julkaistu vähän kirjoja. Tämä venäläistä, englantilaista ja saksalaista perintöä edustava kirjailija vietti jonkin aikaa Venäjällä ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja hänellä oli sukulaisia ja ystäviä, jotka tunsivat suurherttuattaren henkilökohtaisesti. Tämä kirja on elämäkerta, mutta se on muistelman tyylinen ja sisältää monia ensikäden tarinoita. Suurherttuattaren elämä on täynnä onnea, toivoa ja tragediaa, ja nämä henkilökohtaiset tarinat syventävät tarinaa.
ellauri267.html on line 1389: Coates pääsi high schoolista 1970. Professor Timothy Coates from Charleston, S.C. awarded the honor and medal of "Commander of the Order of Santiago da Espada" to the President of Portugal.
ellauri267.html on line 1399: Statue of King Sebastian of Portugal on the façade of the Rossio station. The statue was accidentally destroyed in 2016 by a person who knocked it over by climbing up for a photograph. The person was arrested and subsequently decapitated. ellauri267.html on line 1403: Sebastian's life was dramatised in 1843 in the opera Dom Sébastien by the Italian composer Gaetano Donizetti. This was the last opera that Donizetti completed before going insane as a result of syphilis.
ellauri269.html on line 50: The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil.
ellauri269.html on line 60: His hand lingered a moment caressingly on Arthur's shoulder, then he too, defecated in his tights.
ellauri269.html on line 69: Foul gave him a quick wank of reassurance, then turned to address both the clerics and the paladins. "Brothers and sisters you who have gathered here to witness this bear - raise your hands and let the Light illuminate this man."
ellauri269.html on line 74: Don't worry said Archbishop Foul apologetically. This happens every now and then, power shortages, brownouts in the Force, whatever. I bet the oath is good anyway. And now for the refreshments. Arthur irrotteli sukkahousujen takamusta pyllyvaosta. Hän oli piru vieköön vielä jälkiliukas.
ellauri269.html on line 76: UN vote against Russia's invasion of Ukraina 2023: same as 2022. In all, 141 countries voiced support for the resolution. Seven opposed it — Russia, Belarus, North Korea, Syria, Mali, Eritrea, and Nicaragua. Another 32 countries abstained during the vote. China, India, South Africa, Pakistan, Sri Lanka, and much of Africa and Central Asia were among them:
ellauri269.html on line 112: The level of support was similar to comparable previous General Assembly votes relating to Russia’s clueless invasion of Ukraine. Mali and Eritrea moved from abstaining to voting against the resolution. South Sudan slipped from "don't know" to "yea". Western hopes of potentially swaying India's vote at the last were dashed. General Assembly resolutions are not binding and carry mainly symbolic weight at the United Nations. However, unlike at the Security Council, Russia cannot unilaterally veto them.
ellauri269.html on line 114: The sum total of primates in countries not voting against Russia is 4252443816 plus resident monkeys, which is way more than half of the simian population of the Earth.
ellauri269.html on line 123: 31 Niin tuli tuuli Herralta ja ajoi peltokanat merestä, ja hajoitti ne leiriin, täältäpäin päiväkunnan matkan, ja sieltäpäin päiväkunnan matkan leirin ympärille, liki kahta kyynärää korkialle maan päälle. 32 Niin nousi kansa koko sinä päivänä, ja koko sinä yönä, ja koko toisena päivänä, ja kokosi peltokanoja, ja se, joka vähimmän kokosi, hän kokosi kymmenen homeria, ja he leivittivät ne kohta ympäri leiriä. 33 Koska liha oli vielä heidän hammastensa välillä, ja ennenkuin se tuli kuluneeksi, julmistui Herran viha kansan päälle, ja Herra löi heitä vizauxella, 34 Josta se paikka kutsutaan Himohaudaksi (Kibrot-Hattaava); sillä siihen on haudattu himoitseva kansa. 35 Ja kansa matkusti Himohaudoilta Hatserotiin ja pysähtyi Hatserotissa.
ellauri269.html on line 159: Hahmon luonnissa pelaaja valitsee hahmoluokan (engl. class). Tässä vaiheessa hän voi vaikuttaa siihen, mitä roolia haluaa pelata. Hahmoluokkia on pelissä yksitoista, ja ne ovat kummankin puolen käytettävissä. Myös rodut (engl. race) vaikuttavat hahmoluokan valintaan, sillä kaikki hahmoluokat eivät ole jokaisen rodun käytettävissä. Pelaaja voi muokata hahmoluokkansa kykyjä ja ominaisuuksia taitopisteillä (engl. talents). Pelaajan tulee erikoistua tiettyyn kykypuuhun, joita jokaisella hahmoluokalla on kolme, paitsi druideilla neljä. Kykypuun valinta vaikuttaa suuresti hahmon pelattavuuteen ja siihen, minkä roolin hahmo voi tällöin ryhmässä ottaa. Pelin alkuperäinen tasokatto oli 60 ja nousi seitsemän ensimmäisen lisäosan myötä 120:een. Shadowlandsissä tasokatto alennettiin takaisin 60:een ja tason 120 pelaajat palautuvat takaisin tasolle 50. Nykyinen kattonopeus on 70.
ellauri269.html on line 218: Thunder Bluff (suom. Ukkosjyrkänne): Mulgoressa olevien pöytävuorien päälle rakennettu taureenien kaupunki.
ellauri269.html on line 278: In order to unlock all of the features of the game, including the latest end game content, you will need to purchase Shadowlands, the latest expansion of the game: World of Warcraft®: Shadowlands
ellauri269.html on line 295: The Alliance is the Blue (or rather, star-spangled) Team. They are under the leadership of a king (President) who lives in the City of Stormwind (Washington) in the zone of Elwynn (Washington D.C.), on the continent of the Eastern (as seen from China) Kingdoms.
ellauri269.html on line 306: resdefault.jpg" width="100%" />
ellauri269.html on line 327: Former minions of The Lychee King, Death Knights (or DK's) are constructs of undeath that utilize undead minions, plagues, the chill of the grave, and even the blood of their enemies to enhance their combat performance. Death Knights have three specializations: Blood, Frost, and Unholy. All three specializations utilize strength as their primary stat, wear plate armor, and use two class specific resources called Runic Power and Runes to cast abilities and spells. As a DK you are able to use One-Handed Axes, One-Handed Maces, One-Handed Swords, Polearms, Ringworms, Two-Handed Axes, Two-Handed Maces, Two-Handed Swords and Under-Handed Tricks. Some spells and abilities that ALL Death Knights have access to include: Raise Ally, Mind Freeze, Control Undead, and Death Grip. *Please note: With your purchase of Sladowlands, Death Knights are also available to Allied Races, because they are so much fun. Races That Can Be Death Knights are
ellauri269.html on line 345: The Wagner Group (Russian: Группа Вагнера, romanized: Gruppa Vagnera), also known as PMC Wagner (Russian: ЧВК[a] «Вагнер», romanized: ChVK «Vagner»; lit. 'Wagner Private Military Company'), is a Russian privately owned paramilitary organization. It is variously described as a private military company (PMC), a network of mercenaries, or a de facto private army of Russian President Vladimir Putin, depending how hawkish you are. The group operates beyond the law in Russia, where private military contractors are officially forbidden. While the Wagner Group itself is not ideologically driven, various elements of Wagner have been linked to neo-Nazis and far-right extremists, now fighting the Ukrainian neo-Nazis and far-right extremists in a war which is just unjust.
ellauri269.html on line 349: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here.
ellauri269.html on line 359: Jenkkifantasioissa kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista.
ellauri269.html on line 368: Senioria ei saa kuzua vanhuxexi, se on loukkoovoo. Höh senior on latinaa ja tarkoittaa liian vanhaa. Rumoresque senum severiorum omnes unius aestimemus assis. Nobis, cum semel occidit brevis lux, nox est perpetua una dormienda.
ellauri269.html on line 379: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in. If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.)
ellauri269.html on line 405: Yöllä Arttu ehdottaa Jainalle pikku seikkailua. Minkäläistä? Trust me! Luotathan! Hizi montakohan damselia on joutunut distressiin tuosta suosituksesta! Käydään kurkkimassa mamuleiriä!
ellauri269.html on line 412: 16-v. Kalja aijotaan naittaa jollekulle liittolaiselle siltä kysymättä, sellaista aikaa eletään. Lordi Daval Prestolle, to be exact. Kalja ei ole mielestään edes elukka, se on esine. Oikeammin tavara. Arttu ize haluaisi kumppanin, ystävän, ja tottakai - tavaran. Mutta kurkona sen pitää valita kantakirjatamma (tosin voihan sillä olla varatavaroita tallin perällä).
ellauri269.html on line 418: Artun pitäisi nyt nussia Taretha Foxtonia, isännät insisteeraa. Arttu (joka siis tulee naiskynäilijän kynästä) ei tahdo suostua. Sen sijaan se nakertelee uhkean Foxtrotin kanssa perunasipsejä tuntikausia. Taretha on helpottunut mutta vähän haikea. Onnexi Prestokin paljastuu huijarixi, ettei kummankaan kurkonlapsen ole pakko harjoittaa puberteeettisexiä. Phew!
ellauri269.html on line 427: You can actually have sex with erectile dysfunction. But you won't be able to stick you huge green pecker in a magi's awaiting slit, that is simply ruled out. It is like putting toothpaste back in the tube. The rest is just boring.
ellauri269.html on line 440: Tarina jatkuu tämän pisteen jälkeen Jainaan ja Aegwynniin Theramoressa. Mukana on lukuisia kohtauksia Wrath of the Lich Kingistä sekä cameoja Tuskarr- festifaalilta ja Tanuka-kilpailuista.
ellauri269.html on line 446: Eli siis Kil'jueeden Vedättäjä loi alkuperäisen Luukurkon örkkishamaani Nörttylin hengestä tarkoituksenaan nostaa epäkuolleet armeijat heikentämään Azerothia valmistautuessaan Palokunnan tulihyökkäykseen. Aluksi Kuuranupin kanssa jäädytettyyn wc-istuimeen. Oubliette (Suom. Tyrmä): A dungeon with a tunnel in the rear as its only means of entrance or exit. A secret pit, usually in the floor of a dungeon or a dark passage, into which a person could be precipitated and thus be destroyed unawares.
ellauri269.html on line 467: Tyrmä koostuu suuresta lavasta, joka kelluu sumuisen kuilun yläpuolella ja jota ympäröi kuusi jättimäistä ja tasaisin välimatkoin sijoitettua norsupatsasta. Runecarveria pitelee kolme massiivista ketjua, jotka on sidottu patsaisiin. Pian päästyään hänen luokseen Kitatamppaaja katkaisee yhden ketjuista, ja Riimunävertäjä palaa palveluksen valmistamalla legendaarisen panssarin. Alustan keskellä on valitsinmekanismi Dominan riimuilla, jotka syttyvät ja pyörivät aina ja paukkuvat Dominan navan lailla, kun Riimunävertäjä luo legendaarisen esineen Kitatamppaajille.
ellauri269.html on line 477: Nörttyli ei kuitenkaan tyytynyt olemaan Palautusarmeijan sotilas, vaan alkoi työstää pakosuunnitelmaa. Hänen suunnitelmansa ensimmäinen vaihe käynnistyi, kun hän käytti teräsvoimiaan työntääkseen Kullinnupin jään läpi ja ulos Jäätelötötteröstä. Se lähetettiin luolaan odottamaan sitä, joka lunastaisi sen ja ryhtyisi Luukurkon agentiksi. Nörttyli löysi agenttinsa Adolf Mengelestä, Ilmaveivin nuoresta prinssinnakista, joka oli tullut Perärepeämään pyrkimään lopettamaan rutto.
ellauri269.html on line 523: With this made clear, I can now move on to the main gist of this post: some fun headcanons, and a response to a slight elephant in the room.
ellauri269.html on line 530: Similarly, the Draenei approach to the Light places next to zero importance on evangelism. This is less ‘headcanony’, as we see a very clear difference in how the humans and Draenei act in this respect. Individual draenei see the Light as immensely important to themselves, but they do not enforce their beliefs on others.
ellauri269.html on line 536: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions.
ellauri269.html on line 540: This was a very well-written post that had a lot of evidence laid out, you clearly did your research. And I agree: Draenei are about as Jewish-coded as Pandaren are Chinese-coded!
ellauri269.html on line 554: I always considered the Draenei based off of the Roma people of central/eastern Europe. It does have a large mixture of Hebraic culture infused with Hindi, Islamic, and other cultures. They are sort of wandering exiles who formed their own culture as they traveled, and adapted to new lands. Just like the Draenei.
ellauri269.html on line 574: The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures. Welcome to the וורלד אוף וורקראפט (eng. World of Warcraft).
ellauri269.html on line 575: There is literally a track in the WoD soundtrack called ‘Messenger’ in Hebrew (Malach), which features traditional Jewish liturgical singing. They are led by a Moses figure, and literally came to Azeroth on a ship named after the Exodus. It’s not subtle, I don’t see why you’re denying it.
ellauri269.html on line 578: The Tortollans are ultra-jewish, and many have said the goblins have traits of racist Jewish caricatures.
ellauri269.html on line 588: Not every race is 1:1 representation of a real world culture besides some exceptions like Worgen but thats only their visual theme and it does not go any deeper than that.
ellauri269.html on line 594: Oh PS. Jewish =/= Israel. One is a religion and a people spread accross the world and the other is a country with many strengths and weakenesses. Please do not compare Israel’s actions or critism as somehow representative of all jewish people. That is grotesquely anti-semetic; the jewish people are not some sort of hive mind monolith represented by Israel. Stop this silliness.
ellauri269.html on line 598: So events on AU Draenor are problematic and offensive because they present a “Jewish-coded” society as being oppressive, but in actuality it’s fine and makes sense because they’re really now “Christianity-coded”?
ellauri269.html on line 602: I did. But you said it is representative of catholicism rather than jewishness that you somehow linked to being representative of Israel.
ellauri269.html on line 603: You pick and choose what you like and discard anything unsavory as representative of something else.
ellauri269.html on line 680: Miksi ruoanlaitto on hyödyllistä Shadowlandsissa? Ruoanlaitto kuuluu kaikille – kirjaimellisesti! Kaikkien täytyy syödä, myös Undead. Stat food on yksi halvimmista herkuista, jonka voit antaa itsellesi, ja se kestää tunnin. Kolmella satolla per puimuri, voit valmistaa itsellesi paljon stat-ruokaa. Voit käyttää löydettyä ruokaa hyödylliseen tarkoitukseen. Vaikka useimmat Shadowlands-reseptit vaativat kalaa, on muutama resepti, jotka perustuvat vain luonnosta löytyvään ruokaan. Kalaa ei Wowissa löydy enää luonnosta, se on kaikki kesyä. Shadowlands tarjoaa uusia, hauskoja reseptejä! Kukapa ei rakasta satunnaisesti hengittävää tulta? Ihmiset, jotka pitävät ryöstönsä ja juhliinsa juhlaa, ovat suosittuja ihmisiä!
ellauri269.html on line 714: ressive,g_center,h_900,q_80,w_1600/18dxivfj3j47rjpg.jpg" width="70%" />
ellauri269.html on line 718: Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä Superman-hahmon synnyssä on se, että hänen alkuperänsä ei ole Friedrich Nietzschen käsityksessä ubermenschistä – johon perustui Adolf Hitlerin usko arjalaisen mestarirodun luontaiseen paremmuuteen – vaan juutalaisessa mytologiassa. Sankarin luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat juutalaisten maahanmuuttajien lapsia. Sarjakuvateollisuuden, jossa he viettivät merkittävän osan nuoresta urastaan, loivat New Yorkissa juutalaiset, kuten Max Ginsburg, Bob Kahn ja Jacob Kurtzberg, jotka piilottivat etnisen alkuperänsä Gainesin, Kanen ja Kirbyn kaltaisten nimien taakse. Aiheesta on vuosien varrella ilmestynyt kymmeniä kirjoja ja artikkeleita ovelilla nimillä, kuten Up, Up ja Oy Vey tai Mensch of Steel.
ellauri269.html on line 736: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen."
ellauri269.html on line 740: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat kymmenen vuoden ikäisiä, kun senaattori Ellison DuRant Smith piti kuuluisan "Shut The Door" -puheensa maahanmuutosta ennen vuoden 1924 maahanmuuttolain hyväksymistä. Senaattori väitti, että lain hyväksyminen antaisi USA:lle mahdollisuuden "omaksua se, mitä meillä on, ja antaa meidän kasvattaa puhtaita amerikkalaisia kansalaisia ja kehittää omia amerikkalaisia resurssejamme". ”Maahanmuuttolaki ei ainoastaan vähentänyt Yhdysvaltoihin sallittujen maahanmuuttajien määrää, vaan se esti myös maahanmuuton kaikista maista, joiden kansalaisia pidettiin ”ei-valkoisina”. Jos laki olisi hyväksytty aikaisemmin, se olisi estänyt miljoonia etelä- ja itäeurooppalaisia maahanmuuttajia saapumasta Amerikkaan, mukaan lukien Siegelit ja Shusterit. Sen kulku 1920-luvulla loukussa miljoonia yhä vihamielisemmässä Euroopassa antisemitistisen kansanmurhan kiihkon kynnyksellä.
ellauri269.html on line 816: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle!
ellauri269.html on line 821: Jo kirjoittaessaan Universumien tomua Pullman aavisti, että ennen pitkää häneltä loppuisivat pätäkät, ja hän palaisi kirjojen maailmaan vielä trilogian jälkeen: ”Oli tapahtumia ja kysymyksiä, joihin halusin paneutua.” Kolme vuotta Maagisen kaukoputken ilmestymisen jälkeen ilmestyikin Lyran Oxford, pieni punakantinen kirja, jonka sisältämää novellia ”Lyra ja linnut” Pullman kuvaili ”maistiaiseksi” tai ”sillaksi” Universumien tomun ja tulossa olevan romaanimittaisen The Book of Dustin välillä. Pullmanin muut velvollisuudet (mitkä? Varmaan nimikirjoitusten jakaminen kirjakaupoissa) ovat hidastaneet The Book of Dustin kirjoitustyötä, mutta huhtikuussa 2008 ilmestyi toinen pieni kirja, tällä kertaa tummansininen: Once Upon a Time in the North. Kirjan sisältämän novellin päähenkilö on Universumien tomussa sivuosassa ollut aeronautti Lee Scoresby. Sekä Lyran Oxford että Once Upon a Time in the North sisältävät novellien lisäksi lisäaineistoa, kuten Lyran maailman Oxfordin kartan, lautapelin Peril of the Pole ja muutamia otteita kuvitteellisista Lyran maailmaa kuvaavista kirjoista. Pullman on vihjannut, että hän saattaa vielä joskus kirjoittaa Williin keskittyvän ”pienen vihreän kirjan” punaisen ja sinisen jatkoksi. Tai sitten ei. On näitä kiireitä.
ellauri269.html on line 825: Pullmanin tuorein teos on Rehti mies Jeesus ja kieromieli Kristus, kirjailijan uudelleentulkinta Jeesuksen tarinasta. Skotlantilainen Canongate Books -kustantamo julkaisi kirjan keväällä 2010 osana kansainvälistä Kuka lohduttaisi Myytiä-sarjaa. Kirja pohjautuu Pullmanin tulkintaan, jonka mukaan apostoli Paavalin kirjoitukset vaikuttivat suuresti jo evankeliumien sisältöön – ajatus Jeesuksesta Jumalan poikana on hänen mukaansa peräisin Paavalilta. Siinä Pullman on varmasti aivan oikeassa. ellauri270.html on line 131: Kwai-jokifiktion yhtymäkohta todellisiin historian tapahtumiin liittyy niin sanottuun F-sotavankiryhmään. Vuoden 1943 huhtikuussa 7 032:sta australialaisesta ja englantilaisesta koostuvan ryhmän vangeille ilmoitettiin, että heidät passitetaan ”lomaleirille” pois ahtaasta Singaporesta. Suljetuissa tavaravaunuissa 4-5 päivän ajan tehdyn matkan jälkeen vangit huomasivat, että heidät oli tuotu ratatyömaan Siamin puoleiseen päähän.
ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon.
ellauri270.html on line 177: Kwai-joen silta on nykyään laajalti tunnustettu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvista, vaikka se on aivan säälittävä. Se oli vuoden 1957 tuottoisin elokuva, ja se sai ylivoimaisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta. Elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa (mukaan lukien kaikkien aikojen paras elokuva) 30 eri Oscar-gaalassa. Vuonna 1997 elokuvaa pidettiin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä", ja Yhdysvaltain kongressin kirjasto vei sen kansalliseen elokuvarekisteriin säilytettäväksi . Se on sisällytetty American Film Instituten kaikkien aikojen parhaiden amerikkalaisten elokuvien luetteloon. Vuonna 1999 British Film Institute äänesti Kwai-joen sillan 11. vuosisadan suurimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi. Tämän kaiken voi voi hyvin uskoa.
ellauri270.html on line 187: Eversti Saito presidentti Reaganin kanssa Valkoisessa talossa 1981 ellauri270.html on line 238: "The Daemon Lover" (Roud 14, Child 243) – also known as "James Harris", "A Warning for Married Women", "The Distressed Ship Carpenter", "James Herries", "The Carpenter’s Wife", "The Banks of Italy", or "The House-Carpenter" – is a popular ballad dating from the mid-seventeenth century, when the earliest known broadside version of the ballad was entered in the Stationers' Register on 21 February 1657.
ellauri270.html on line 240: The original, full title of the broadside was "A Warning for Married Women, by the example of Mrs. Jane Renalds, a West-Country woman born neer unto Plymouth, who having plighted her troth to a seaman, was afterwards married to a carpenter, and at last carried away by a spirit, the manner how shall be presently recited".
ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them.
ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature.
ellauri270.html on line 302: The irony in “The Daemon Lover” is that the female protagonist becomes suspect as she hunts for the mysterious young man “who promised to marry her” (DL 23). Everywhere she searches, she encounters couples who mock her with not-so-subtle insinuations that she is crazy. Indeed, at the end of the story she may well have become insane; the narrative is ambiguous on this point. Significantly, however, if the nameless woman has indeed lost her mind, it is James who is responsible. Although some critics speculate that the disruptive male figure—both in this story and in the others in the collection—is a hallucination of a sexually repressed character, the epilogue to The Lottery, a ballad entitled “James Harris, The Daemon Lover,” suggests otherwise: He is, in fact, the devil himself.
ellauri270.html on line 313: This seemingly idyllic beginning establishes a setting at odds with the violent resolution of the story. Early details, such as sun and flowers, all have positive connotations, and establish the theme of the juxtaposition of peace and violence. The lottery is mentioned in the first paragraph, but not explained until the last lines.
ellauri270.html on line 315: The children arrive in the village square first, enjoying their summer leisure time. Bobby Martin fills his pockets with stones, and other boys do the same. Bobby helps Harry Jones and Dickie Delacroix build a giant pile of stones and protect it from “raids” by other children. The girls stand talking in groups. Then adults arrive and watch their children’s activities. The men speak of farming, the weather, and taxes. They smile, but do not laugh. The women arrive, wearing old dresses and sweaters, and gossip amongst themselves. Then the women call for their children, but the excited children have to be called repeatedly. Bobby Martin runs back to the pile of stones before his father reprimands him and he quietly takes his place with his family.
ellauri270.html on line 317: The children’s activities—gathering stones—have a false innocence about them. Because this resembles the regular play of children, the reader may not assume gathering stones is intended for anything violent. The word “raids,” however, introduces a telling element of violence and warfare into the children’s innocent games. Similarly, the reader is lulled into a false sense of security by the calm and innocuous activities and topics of conversation among the adult villagers. We see the villagers strictly divided along gendered lines, even as children.
ellauri270.html on line 327: Much of the original ritual of the lottery has been forgotten, and one change that was made was Mr. Summers’s choice to replace the original pieces of wood with slips of paper, which fit more easily in the black box now that the population of the village has grown to three hundred. The night before the lottery, Mr. Summers and Mr. Graves always prepare the slips of paper, and then the box is kept overnight in the safe of the coal company. For the rest of the year, the box is stored in Mr. Graves’s barn, the post office, or the Martins’ grocery store.
ellauri270.html on line 331: In preparation for the lottery, Mr. Summers creates lists of the heads of families, heads of households in each family, and members of each household in each family. Mr. Graves properly swears in Mr. Summers as the officiator of the lottery. Some villagers recall that there used to be a recital to accompany the swearing in, complete with a chant by the officiator. Others remembered that the officiator was required to stand in a certain way when he performed the chant, or that he was required to walk among the crowd. A ritual salute had also been used, but now Mr. Summers is only required to address each person as he comes forward to draw from the black box. Mr. Summers is dressed cleanly and seems proper and important as he chats with Mr. Graves and the Martins.
ellauri270.html on line 333: The lottery involves organizing the village by household, which reinforces the importance of family structures here. This structure relies heavily on gender roles for men and women, where men are the heads of households, and women are delegated to a secondary role and considered incapable of assuming responsibility or leadership roles. Horrible! Even though the setting of this story is a single town, it is generic enough that it might be almost anywhere. In doing this, Jackson essentially makes the story a fable—the ideas explored here are universal.
ellauri270.html on line 335: Just as Mr. Summers stops chanting in order to start the lottery, Mrs. Tessie Hutchinson arrives in the square. She tells Mrs. Delacroix that she “clean forgot what day it was.” She says she realized it was the 27th and came running to the square. She dries her hands on her apron. Mrs. Delacroix reassures her that Mr. Summers and the others are still talking and she hasn’t missed anything.
ellauri270.html on line 337: Tessie Hutchinson’s late arrival establishes her character in a few sentences: she cares little about the lottery and the pomp and circumstance of the ritual. She is different from the other villagers, and thus a potential rebel against the structure of the village and the lottery.
ellauri270.html on line 341: Tessie joins her family in the crowd, as all the villagers stand with their households, but her sense of humor sets her apart from the rest. She is clearly well-liked and appreciated by the villagers, which makes her eventual fate all the more surprising and disturbing.
ellauri270.html on line 347: Mr. Summers asks if the Watson boy is drawing this year. Jack Watson raises his hand and nervously announces that he is drawing for his mother and himself. Other villagers call him a “good fellow” and state that they’re glad to see his mother has “got a man to do it.” Mr. Summers finishes up his questions by asking if Old Man Warner has made it. The old man declares “here” from the crowd.
ellauri270.html on line 349: Jack Watson’s role continues the examination of family structures and gender roles. Jack earns respect and identity as a man among the villagers by drawing in the lottery. He is referred to as a “good fellow” and “a man” who is looking after his “helpless” mother.
ellauri270.html on line 361: The men’s nervousness foreshadows the lottery’s grim outcome. Tessie acts at odds with the pervasive mood, drawing laughs from the crowd. Tessie does not question the lottery at this point, and treats the proceedings lightheartedly—from a position of safety.
ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition.
ellauri270.html on line 379: Bill Hutchinson regretfully agrees with Mr. Summers, and says that his only other family is “the kids.” Mr. Summers formally asks how many kids there are, and Bill responds that there are three: Bill Jr., Nancy, and little Davy. Mr. Graves takes the slips of paper back and puts five, including the marked slip of paper, in the black box. The others he drops on the ground, where a breeze catches them. Mrs. Hutchinson says that she thinks the ritual should be started over—it wasn’t fair, as Bill didn’t have enough time to choose his slip.
ellauri270.html on line 389: Even a dystopian society like this one doesn’t exclude other aspects of human nature like youth, popularity, friendship, and selfishness. Nancy’s behavior resembles that of many popular teen girls—again emphasizing the universal nature of Jackson’s story. We get the sense that Old Man Warner is perpetually displeased with any kind of change to tradition—even though the omniscient narrator tells us that the “tradition” Warner is used to is very different from the original lottery.
ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper.
ellauri270.html on line 411: “The Lottery” begins with a description of a particular day, the 27th of June, which is marked by beautiful details and a warm tone that strongly contrast with the violent and dark ending of the story. The narrator describes flowers blossoming and children playing, but the details also include foreshadowing of the story’s resolution, as the children are collecting stones and three boys guard their pile against the “raids of the other boys.” These details… read analysis of The Juxtaposition of Peace and Violence.
ellauri270.html on line 425: Jackson’s “The Lottery” was published in the years following World War II, when the world was presented with the full truth about Nazi Germany and the Holocaust. In creating the dystopian society of her story, Jackson was clearly responding to the fact that “dystopia” is not only something of the imagination—it can exist in the real world as well. Jackson thus meditates on human cruelty—especially when it is institutionalized, as in a dystopian society—and the… read analysis of Dystopian Society and Conformity.
ellauri270.html on line 438: 1 homma joka näissä rupupoliisisarjoissa erityisesti vituttaa on miten noi paskalakit koko ajan heittää karzalle kahvipahvimuovimukeja ja mikromuovisia röökinnazoja. Helvatti eikö ne voi vaivautua laittamaan niitä edes roskixeen, jos ylipäänsä on pakka tollasta paskaa nauttia? Menisivät kotiin duunista joskus ajoissa ja söisivät lämmintä ruokaa perheen kanssa pöydän ääressä. Ei ne roistot sieltä karzalta mihkään karkaa, ja on kai niilläkin jotain työvuoroja? Sitä paizi skoudetkin näyttää olevan ize jotain roistoja, mitä helvettiä ne kuikkoilee toisille roistoille pyssyt kädessä? Ihan samanlaisia kakkiaisia heiluu kummallakin puolella karua katua.
ellauri270.html on line 445: In the assault case, Harris and the girl began communicating via text messages in the summer of 2016, when she was between 16 and 17 years of age, according to a Lee County Sheriff's Office report. The messages started out innocently but turned sexual in nature. Then Harris texted the girl asking for her presence in his classroom.
ellauri270.html on line 466: Like the President of Ukraine, "Ukrainan presidentin kolleega,
ellauri270.html on line 542:
ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best."
ellauri270.html on line 553: H. Norman Schwarzkopf, father of H. Norman Schwarzkopf. Served Pres. George Bush, father of Pres. George Bush. Naah, actually this guy died 1958. ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War. Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops. Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa.
ellauri270.html on line 561: Within 90 hours, his force had destroyed 42 of 50 Iraqi Army divisions at a cost of about 125 killed and 200 wounded among American troops, and about 482 killed, 458 wounded among all of the coalition. What a whackin' bloodbath. It restored pride in the US armed forces after the Vietnam War.
ellauri270.html on line 587: 17."Democracy rests upon two pillars: one, the principle that all men are equally entitled to life, liberty and the pursuit of happiness; and the other, the conviction that such equal opportunity will most advance civilization."
ellauri270.html on line 599: Frankism was a heretical Sabbatean Jewish religious movement of the 18th and 19th centuries, centered on the leadership of the Jewish Messiah claimant Jacob Frank, who lived from 1726 to 1791. Frank rejected religious norms and said that his followers were obligated to transgress as many moral boundaries as possible. At its height it claimed perhaps 50,000 followers, primarily Jews living in Poland, as well as in Central and Eastern Europe.
ellauri271.html on line 76: Vuonna 1960 Neuvostoliitossa julkaistiin naistenpäivän kunniaksi oma postimerkki. Dodi! I rest my case.
ellauri271.html on line 87: Voldemar Putin piti venäläisille naisille siirappisen naistenpäivän puheen kv. naisten päivänä. Venäjällä naisten päivä on hyvin tärkeä. Lisääntyminen on siinä kaikkein tärkeintä. Nyt kun maapallon resut on käytkaz lopussa ja loppu juomavesi valuu alas kuivista kurkuista kuin lavuaarin rööristä, intoutuvat köige maade äijäköriläät niin idässä kuin lännessä maximoimaan naisten lisääntymisonnea kieltämällä niiltä muut tehtävät, estämällä abortit, kieltämällä sexiopetuxen koulussa ja lieventämällä raiskausehtoja.
ellauri271.html on line 109: Luonnolliset muutokset bakteereissa, DNA:n kuljetus arkeissa ja meioosi eukaryooteissa laukaisevat stressaavat olosuhteet, kuten liikakansoitus, resurssien ehtyminen ja DNA-vauriot. Tämä viittaa siihen, että seksuaalinen lisääntyminen on sopeutumista stressaaviin olosuhteisiin, erityisesti sellaisiin, jotka aiheuttavat DNA-vaurioita. Sukupuoli mahdollistaisi kahden organismin vahingoittumattomien RNA-alueiden yhdistämisen. Tämä regeneraatioilmiö, joka tunnetaan usein uudelleenaktivoitumisena, esiintyy influenssaviruksessa ja reoviruksessa.
ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World".
ellauri272.html on line 82: Several critics and porn scientists have expressed concern that the nature of the main couple's relationship is not BDSM at all, but rather is characteristic of an abusive relationship.
ellauri272.html on line 83: A second study in 2014 was conducted to examine the health of women who had read the series, compared with a control group that had never read any part of the novels. The results showed a correlation between having read at least the first book and exhibiting signs of an eating disorder, having romantic partners that were emotionally abusive and/or engaged in stalking behavior, engaging in binge drinking in the last month, and having 5 or more sexual partners under age 14. The authors could not conclude whether women already experiencing these "problems" were drawn to the series, or if the series influenced these behaviors to occur after reading.
ellauri272.html on line 152: The Adventures of Huckleberry Finn by Mark Twain
ellauri272.html on line 168: The Adventures of Super Diaper Baby by Dav Pilkey
ellauri272.html on line 230: Jacob's New Dress by Sarah Hoffman
ellauri272.html on line 295: nearly all-white public high school away from the reservation. The graphic novel
ellauri272.html on line 301: sexuality and social injustice1. As a result, "a small collective" of schools have challenged it, and
ellauri272.html on line 305: Nerida Weyland's article, "Representations of
ellauri272.html on line 307: Junior/Arnold is an example of the complex, not-innocent child often presented in
ellauri272.html on line 384: "Olemme keskustelleet peniksestä" – Niinistön Niinistö-uutiseen lipsahti nolo lipsahdus. Jutun otsikossa Niinistöä luonnehditaan ”aikoinaan kuuluisaksi Putin-kuiskaajaksi”. Presidentiltä kysytäänkin, onko hän keskustellut penixestään myös Vladimir Putinin kanssa.
ellauri272.html on line 387: Haastattelu on kuvattu pian Niinistön ja USA:n presidentti Joe Bidenin torstaisen yllätystapaamisen jälkeen. Bloomberg kuvailee Niinistön yhteyttä Bideniin ”ennennäkemättömäksi”, sillä presidentit ovat tavanneet reilun vuoden aikana jo kolmesti ja keskustelleet penixestä neljästi. Niinistö kertookin kysyttäessä keskusteluistaan Bidenin kanssa.
ellauri272.html on line 389: – En usko, että presidentti Biden enää kaipaa minun neuvojani, sillä minullakaan ei enää ota eteen, mutta ehkä olemme vaihtaneet kokemuksia, Niinistö muun muassa arvioi. Videohaastattelun tekstityksissä Niinistö nimittäin sanoo tapaamisesta seuraavasti:
ellauri272.html on line 392: Tekstitysten mukaan presidentti Niinistö kertoo keskustelleensa Bidenin kanssa viime aikoina ”melko paljon”...muun muassa peniksestä... niin, muun muassa peniksestä.
ellauri272.html on line 395: Tässä tapauksessa presidentiltä lienee yksinkertaisesti mennyt sekaisin samankaltaisesti lausuttavat Finnish- ja penis-sanat. Niinistön lausunnoissa on lukuisia muitakin lipsahduxia: esimerkiksi viittaus Kiovaan (Kyiv) oli vaihtunut epähuomiossa nimeksi Keith. Keithistä ei todellakaan ollut tarkoitus tässä mainita! suhautti Biden väliin suuttuneesti.
ellauri272.html on line 397: Iltalehti ei tavoittanut Bideniä kommentoimaan asiaa. No comments. E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi, änkytti myös presidentti Niinistö.
ellauri272.html on line 408: Ammons wrote about humanity's relationship to nature in alternately comic and solemn tones. His poetry often addresses religious and philosophical matters and scenes involving nature, almost in a Transcendental fashion. According to reviewer Daniel Hoffman, his work "is founded on an implied Emersonian division of experience into Nature and the Soul," adding that it "sometimes consciously echoes familiar lines from Emerson, Whitman and Dickinson."[citation needed]
ellauri272.html on line 410: Ammons grew up on a tobacco farm near Whiteville, North Carolina, in the southeastern part of the state during the Great Depression. He served as a principal and teacher at Hattaras Elementary School and also married Phyllis Plumbo.
ellauri272.html on line 416: M.L. Rosenthal felt that although Ammons shares Wallace Stevens’s desire to intellectualize rather than simply describe, he falls short of Stevens’s success. Paul Zweig agrees that “unlike T.S. Eliot or Stevens, Ammons does not write well about ideas.” When the narrator finds the dead mole under the leaves, he says, “mercy: I’d just had / lunch: squooshy ice cream: I nearly / unhad it.” Vendler commented, “There has been nothing like this in American poetry before Ammons—nothing with this liquidity of folk voice.”
ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014.
ellauri272.html on line 651: Pian sen jälkeen Hyde vapautetaan 500 000 dollarin takauksesta ja saa takaisin puhelimen, jossa hän vaatii lunnaita Miasta, Christianin siepatusta sisaresta. Hyde vaatii 5 miljoonaa dollaria käteistä kahdessa tunnissa ja uhkaa tappaa hänet, jos hänen vaatimuksiaan ei täytetä. Hän varoittaa Anaa kertomasta kenellekään ja tuomaan rahat yksin. Ana ottaa Christianin pöydältä shekkikirjan ja revolverin ja menee pankkiin nostamaan koko summan.
ellauri272.html on line 721: "Voit viettää pitkiä tunteja yksin istuen", hän sanoi. "Kirjoittaminen voi olla ihanaa terapiaa, mutta siinä kaivellaan izeään, ja jos kirjoitat kaunokirjallisuutta ja luot hahmoja, tietty itsetutkiskelu ja epäluulo on väistämätöntä." Monet kirjoittajat ovat myös sisäänpäinkääntyneitä, hiljaisia ihmisiä, ja heidän työnsä arvioiminen julkisesti on stressaavaa, Brett lisäsi ja sanoi: "Nyt esimerkiksi Amazonissa on noloja arvosteluja, joita tapahtuu entistä enemmän."
ellauri272.html on line 742: Whether you give a little or a lot (preferred option), your funding is vital in powering our reporting for years to come. If you can, please support us on a monthly basis from just €2. It takes less than a minute to set up, and you can rest assured that you’re making a big impact every single month in support of open, independent journalism. Thank you. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä.
ellauri274.html on line 45: “Put me down! You are hurting me,” Adolf Hitler protests to the man of steel. But Superman has other ideas. Seizing the Nazi dictator, Superman shoots into the air, faster than any plane, to pick up Josef Stalin in Moscow. Next stop Geneva to drop off the “power mad scoundrels” at the League of Nations, where they are found guilty of “unprovoked aggression against defenseless countries”.
ellauri274.html on line 48: Tämän totesi Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin liittokokoukselle 21. helmikuuta 2023 antamassaan viestissä.
ellauri274.html on line 50: Mixei noudatettu ress.un.org/en/2015/sc11785.doc.htm">Minskin sopimusten 2015 toimenpidepakettia? Koska nähtiin että voitiin saavuttaa enemmän. Aiemmin tänä vuonna Petro Porošenko, Ukrainan ensimmäinen vallankaappauksen jälkeinen presidentti, järkytti kaikkia, kun hän totesi julkisesti (minkä Merkel Taunona sittemmin todisti), ettei Kiovalla eikä länkkäreillä ollut koskaan aikomustakaan noudattaa sitoumuksiaan, jotka se teki allekirjoittaessaan Minskin pöytäkirjat: Valko-Venäjän pääkaupungissa käydyt neuvottelut ja kaikki lupaukset olivat tarkoitettuja yksinkertaisesti ajan hankkimiseksi Ukrainan rakentaessa linnoituksia itäisille alueille ja kouluttaen ja aseistaakseen riittävän vahvaa armeijaa käymään täysipukuista hyökkäyssotaa Venäjän kallellaan olevia Donetskin ja Luganskin alueita vastaan.
ellauri274.html on line 63: Anna-Lena Laurén: Ett sällsynt kletigt tal av Putin. Putins tal till federationsrådet var en kletig blandning hot, lögner och sårade känslor. (Det mesta handlar om intern politik och ekonomi, men det intresserar ju ingen här.) Han anklagade gång på gång väst för exakt det han själv gör i Ukraina – att ta livet av ukrainare. Det är nog sant men det är helt hans eget fel. Vartefter Putin konsumerar gamla osanningar hittar han på nya. Det gör jag med, sanningen at säja. Några begränsningar tycks inte finnas på någondera sida. Putin inledde sitt tal med att rada upp ogenerade lögner, en efter en. Det är i sig inget nytt – att ljuga är Putins metod, som det är också Hufvudstadsbladets, amerikanarnas och de andra Natoländernas. Det nya sedan anfallet mot Ukraina är att lögnerna stegras.
ellauri274.html on line 75:
1:16:31 президент Российской Федерации Владимир Владимирович Путин
1:16:31 Venäjän federaation presidentti Vladimir Vladimirovich Putin
2:43:55 более в ущерб качества вызываемых объектов дополнительные финансовые ресурсы Должны сработать с высокой
2:43:55 enemmän soitettavien kohteiden laadun kustannuksella lisätaloudellisia resursseja Pitäisi työskennellä korkealla
ellauri275.html on line 54: Martti J. Kari puhuu amerikkalaisen naistekoälyn äänellä, kun ei oma äly riittänyt. Mixi venäläiset tekee kaiken hullusti? Mixi venäläiset ei käytä pipoa sisätiloissa vaan venelakkia? Mixi presidentti Putin ja Frodo Oades ovat kuin kaxi jagodaa?
ellauri275.html on line 78: Pirosmani oli expressionistinen gruusialainen maalari jonka elämästä kasarilla tehtyä samannimistä neuvostofilmiä näytettiin Pietarissa gruusialaisen ravintolan seinältä. Se oli kiva filmi ja Pirosmanin taulut hyviä.
ellauri275.html on line 95: The role of Ilia Chavchavadze as one of the first civil activists and propagator of the idea of civil activism mustn’t be forgotten in modern day Georgia, where nihilism and indifference, especially among youth, is quite common. The article “Ilia Chavchavadze’s Civil Activities” was created by the Europe-Georgia Institute with support from the Friedrich Naumann Foundation for Freedom South Caucasus. Ideas and opinions expressed in the article belong to the Author – Rati Kobakhidze – and might not represent positions of the EGI or FNF.
ellauri275.html on line 97: The Europe-Georgia Institute (EGI) is the leading hybrid warfare independent civil society organization in Georgia. Our mission is to advance "democracy", "human rights", "rule of law", and - first and foremost - free markets in Georgia and the Caucasus, and to empower a new generation of leaders to find solutions that are essential for Georgia’s development and for successful common future of the Caucasus. Our mission is to inspire, motivate, empower, and connect people to change their world. Its founder, one Melashvili, is the holder of the first prize award for his essay about Janri Kashia’s book “Totalitarianism” and Mikheil Javakhishvili Medal for a documentary film about Soviet repressions.
ellauri275.html on line 127: Ilja Chavchavadzen lyyrisen runouden pääsisällön määrittelivät nykypäivän sosiaalisen todellisuuden ongelmat ja teemat. Hänen runollisuudessaan on kuitenkin kokonainen runosarja intiimeistä rakkausaiheista. Monia näistä runoista leimaa vilpitön hellyys, syvä emotionaalisuus ja kokemusten välittömyys. Tämä selittää niiden suuren suosion. Ja nyt Gruusian ihmiset laulavat hänen lyyrisiä runojaan, kuten "Muistatko, rakkaani, suuressa puutarhassasi ...". Vangitseva lyyrisyys läpäisee S. Tšaikovskille (suuren säveltäjän sisarelle) omistetun runon.
ellauri275.html on line 351: Ja istumme takkatulen ympärillä ympyrässä. Minä, kuin koira, kiusasin ja pureskelin itseäni!
ellauri275.html on line 422: Representatives of the Russian authorities and Kremlin propagandists are actively commenting on the events related to the protests in Tbilisi against the “Russian Law”. Some of them declare that the bill initiated in the Parliament of Georgia, which the ruling party Georgian Dream has already withdrawn after 3 days of protests, has nothing to do with Russia, while others are already threatening Georgia with negative consequences of these events.
ellauri275.html on line 424: Russian President Vladimir Putin’s press secretary Dmitry Peskov said that Russia was not involved in the “unrest” in Georgia and the “foreign agents” law. “Nothing there was inspired by the Kremlin, the Kremlin has absolutely nothing to do here,”- TASS quoted Peskov.
ellauri275.html on line 428: Meanwhile, Russian Foreign Ministry spokeswoman Maria Zakharova reacted to a statement by EU High Representative for Foreign Affairs and Security Policy Josep Borrell criticizing “Russian Law” and said: “Borrel said that the foreign agents’ law that sparked protests in Tbilisi was incompatible with EU values. Now we understand why the U.S. is not yet in the European Union – there the law has been in force there since 1938.”
ellauri275.html on line 430: Porukat huusi Tiflisissä miekkarissa "Sukhumi, Sukhumi". Gruusialaiset eivät pidä siitä, että abhaasisepartistit ottaa aurinkoa pyyhkeillä mustanmeren rannaklla venäläisten tuella. Sukhumi or Sukhum (Russian: Суху́м(и), Sukhum(i) [sʊˈxum(ʲɪ)]), also known by its Georgian name Sokhumi (Georgian: სოხუმი, [sɔχumi] (listen)) or Abkhaz name Aqwa (Abkhaz: Аҟәа, Aqwa), is a city in a wide bay on the Black Sea's eastern coast. It is both the capital and largest city of the Republic of Abkhazia, which has controlled it since the Abkhazia war in 1992–93. However, "internationally" Abkhazia is considered part of Georgia. The city, which has an airport, is a port, major rail junction and a holiday resort because of its beaches, sanatoriums, mineral-water spas and semitropical climate. It is also a member of the International Black Sea Club.
ellauri275.html on line 448: The period of publication was sandwiched between the Victorian era, with its strict classicism, and Modernism, with its strident rejection of pure aestheticism. The common features of the poems in these publications were romanticism, sentimentality, and hedonism. Later critics have attempted to revise the definition of the term as a description of poetic style, thereby including some new names or excluding some old ones. W. H. Davies, a contemporary, is sometimes included within the grouping, although his "innocent style" differs markedly from that of the others.
ellauri275.html on line 455: Chavchavadze's contradictory career – his participation in the struggle against the Russian control of Georgia, on one hand, and the loyal service to the tsar, including the suppression of Georgian peasant revolts, on the other hand – found a noticeable reflection in his writings. The year 1832, when the Georgian plot collapsed, divides his work into two principal periods. Prior to that event, his poetry was mostly impregnated with laments for the former grandeur of Georgia, the loss of national independence and his personal grievances connected with it; his native country under the Russian empire seemed to him a prison, and he pictured its present state in extremely gloomy colors. The death of his beloved friend and son-in-law, Griboyedov, also contributed to the depressive character of his writings of that time.
ellauri275.html on line 458: Chavchavadze's residence in Tsinandali where the still functioning famous winery serves today as a major tourist attraction in Kakheti. ellauri275.html on line 460: In his Romantic poems, Chavchavadze dreamed of Georgia's glorious past, when "the breeze of life past" would "breathe sweetness" into his "dry soul." In poems Woe, time, time (ვაჰ, დრონი, დრონი), Listen, listener (ისმინეთ მსმენნო), and Caucasia (კავკასია), the "Golden Age" of medieval Georgia was contrasted with its unremarkable present. As a social activist, however, he remained mostly a "cultural nationalist," defender of the native language, and an advocate of the interest of Georgian aristocratic and intellectual elites. In his letters, Alexander heavily criticized Russian treatment of Georgian national culture and even compared it with the pillaging by Ottomans and Persians who had invaded Georgia in the past. In one of the letters he states: The damage which Russia has inflicted on our nation is disastrous. Even Persians and Turks could not abolish our Monarchy and deprive us of our statehood. We have exchanged one serpent for another.
ellauri275.html on line 462: After 1832, his perception of the national problems became different. The poet unambiguously pointed out those positive results which had been brought about by the Russian annexation, though the liberation of his native land remained to be his most cherished dream. Later, his poetry became less romantic, even sentimental, but he never abandoned his optimistic streak that makes his writings so different from those of his predecessors. Some of the most original of his late poems are, Oh, my dream, why have you appealed to me again (ეჰა, ჩემო ოცნებავ, კვლავ რად წარმომედგინე), and The Ploughman (გუთნის დედა) written in the 1840s. The former, a rather sad poem, surprisingly ends with hope for the future in contemplation of the poet. The latter combines Chavchavadze's elegy for his past years of youth with calm humorous farewell to lost sex-life and potency. Composer Tamara Antonovna Shaverzashvili used Chavchavadze’s text for her song “My Sadness.”
ellauri275.html on line 464: The subsequent fate of the Georgian poets (inevitably known as the Squirearchy) then became an aspect of the critical debate surrounding modernist poetry, as marked by the publication of T. S. Eliot's The Waste Land at just that time. The Georgian poets became something of a by-word for conservatism, but at the time of the early anthologies they saw themselves as modern (if not modernist) and progressive.
ellauri275.html on line 494: Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi asia, johtuen poliittisista etunäkökohdista, jotka kohdistuvat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan. Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa. Venäläiset huomauttavat, että länsipuoli Ukrainasta, jossa niiden mukaan hätä oli pahin, ei ollut osa Ukrainan neuvostotasavaltaa ennen suurta isänmaallista sotaa.
ellauri275.html on line 506: ress.com/wp-content/uploads/2018/04/2011-Ukraine-as-viewed-by-the-residents-of-Donetsk.png" height="400px"/>
ellauri275.html on line 536: Tamminiemen pesänjakajat-kirjasta (kirj. "Loka" Laitinen) on jo maininta paasauxessa 259. Se löytyi resuisena Emmauxen kirjastosta 0.50 sentin hinnalla. Kiinnosti että ketä olivat ne pesänlikaajat. Ko aikana 1982 ei voinut vähempää kiinnostaa. Silti vittu, Tamminiemen pesänjakajat olivat "Loka" Laitisen perusteella seuraavat:
ellauri275.html on line 586: Tasavallan presidentti oli valittu 14 kertaa ennen Loka-Laitisen todistamaa Kekkoslovakian vallankumousta, niistä useimmat tuloxella Kekkonen - Kekkonen - Kekkonen - Kekkonen...
ellauri275.html on line 588: Ensimmäisen presidentin KJ Ståhlbergin valizi 1919 lahtarien eduskunta. Mannerheimin leirissä oltiin katkeria. Erityisen hapan oli upseeristo.
ellauri275.html on line 616: Vuonna 1981 Urho oli saanut tarpeexeen: älä viizi vaivata minua kriiseillä - en jaxa enää. Haluan äidin luoxe. 1982 tuli valituxi kuten muistetaan Mauno Koivisto, jota varsinkin nykyisen kokoomuspresidentin aikana (Kokoomuspresidentin piti "Lokan" mielestä olla mahdottomuus Suomen oloissa!) moitittiin liian hitaaxi itäliittouman purussa.
ellauri275.html on line 618: 1994 Maunon lopetettua 12v jälkeen hyvällä seuraava pressa oli lihavuori Mara Ahtishaari, joka kaatuili kännissä laastareita ozalla. Nyt on silläkin jo dementia, johon kuoli 2 edellistä presidenttiä.
ellauri275.html on line 620: 2000 saatiin ruoriin ensimmäinen naisoletettu, tosin Seta-yhdistyxen äänillä, nim. Tarja Halonen. Harvaa presidenttiä on niin paljon aiheetta haukuttu kuin tätä.
ellauri275.html on line 622: 2012 lähtien presidentin paikalla on kykkinyt Lennu-koiravainajan ex-isäntä, ex-puolivallaton poikamies, nyk. puolivillainen setämies, kova- joskin pieninyrkkinen Sauli Niinistö. Se on käsittämättömän pidetty, maan isä vaikka näyttää enemmän Star Warsin Yodalta. Nimi Yoda pohjautuu sanskritin kieleen, jossa yoddha merkitsee ”soturia”. Yoda saattaa myös liittyä hepreankieliseen sanaan yodea, joka merkitsee ”hän tietää” tai ”se joka tietää”. Vaikea nähdä pimeää puolta on, vaikka tuolla itäsuunnalla varmasti se on.
ellauri275.html on line 674: Puolueen kymmenennessä kongressissa , joka pidettiin maaliskuussa 1921, vaadittiin, ettei Ordzhonikidzeä valittaisi uudelleen; Pohjois-Kaukasuksen edustajat totesivat, että Ordzhonikidze, joka ei päässyt paikalle Georgian hyökkäyksen vuoksi, "huutaa kaikille, käskee kaikkia ympärillään, ei huomioi uskollisten puolueen jäsenten mielipiteitä". Lenin ja Stalin puolustivat häntä: edellinen paljasti, että Ordzhonikidze oli kuuro toiselta korvalta ja hänen täytyi huutaa jopa Leninille itselleen kuullakseen itsensä. Tämän tuen myötä Ordzhonikidzen johtamistyyliä koskeva kritiikki väheni ja hänet valittiin uudelleen edustajaksi. Azerbaidžanin, Armenian ja Georgian hyökkäysten aikana Ordzhonikidze pyrki myös toimimaan itsenäisesti. Hän jätti usein huomiotta kaikki neuvot,
ellauri275.html on line 697: Jopin lastenlapsista Jekaterina (”Katja”) Ždanova on Siperiassa tulivuorten tutkijana, lääkäri Josif Allilujev kuoli 2008, ja Olga, nykyisin nimeltään Chrese Evans, asuu vieläkin Portlandissa, Oregonissa, ellei ole kuollut.
ellauri276.html on line 160: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.)
ellauri276.html on line 176: Из большого леса Suuresta metsästä
ellauri276.html on line 253: Pidin myös henkilöhahmoista: "aurinko tulee suuresta metsästä", "kostea maa ruokkii sitä, äiti maa ruokkii", "korva kasvaa, alkaa laulaa, pukeudu kultaisiin kankaisiin". Ne kaikki osoittavat, että aurinko ja maa ja korva ovat elossa, personifikaatiot auttavat kuvittelemaan kauniin auringon ja kylmän maan ja pellolla kasvavan korvan, koska talonpoika on yhtä luonnon kanssa, lukija yrittää myös tuntea sen.
ellauri276.html on line 255: Runossa ei ole vertailua, koska tekijä ei voi verrata luontoa, pellon kauneutta mihinkään. Minusta tuntuu, että on mahdotonta löytää jotain kauniimpaa kuin kirkas, raikas aamunkoitto yhä kirkastuvan taivaan taustalla. Jokainen ihminen pysähtyy tahattomasti ja kuvittelee tämän viehättävimmän kuvan. Tekijällä ei myöskään ole hyperbolia, sillä luonnon suuressa kauneudessa ei ole mitään liioittelua.
ellauri276.html on line 349: Hän muutti Dubliniin vuonna 1905, ei löytänyt työtä ja seuraavana vuonna (1906) hän muutti Lontooseen, missä hän osallistui irlantilaiseen kirjalliseen toimintaan työskennellessään opettajana. Hän meni naimisiin vuonna 1910 Nancy Mauden kanssa, ja he muuttivat pian Dubliniin ja sitten Wicklow´n kreivikuntaan. Hänen näytelmänsä Judgment esitettiin Abbey Theatressa huhtikuussa 1912.
ellauri276.html on line 437: Patrick Kavanagh syntyi Inniskeenin maaseudulla, Monaghanin kreivikunnassa, vuonna 1904, neljäntenä James Kavanaghin ja Bridget Quinnin kymmenestä lapsesta. Hänen isoisänsä oli opettaja nimeltä "Kevany", jonka paikallinen pappi muutti " Kavanaghiksi " kasteessa. Isoisän täytyi lähteä alueelta skandaalin seurauksena, eikä hän enää koskaan opettanut kansalliskoulussa, vaan meni naimisiin ja perusti perheen Tullamoressa. Patrick Kavanaghin isä James oli suutarin ja maanviljelijä. Kavanaghin veljestä Peteristä tuli yliopiston professori ja kirjailija, kaksi heidän sisaruksistaan oli opettajia, kolmesta tuli sairaanhoitajia ja yhdestä nunna.
ellauri276.html on line 478: Hädän jälkeen Kavanagh työskenteli osa-aikaisena toimittajana ja kirjoitti juorukolumnia Irish Pressiin salanimellä Piers Plowman vuosina 1942–1944 ja toimi saman julkaisun elokuvakriitikkona vuosina 1945–1949. Vuonna 1946 Dublinin arkkipiispa John Charles McQuaid, löysi Kavanaghille työpaikan katolisesta The Standard -lehdestä. McQuaid tuki häntä koko hänen elämänsä. Tarry Flynn, puoliksi omaelämäkerrallinen romaani, julkaistiin vuonna 1948 ja kiellettiin jonkin aikaa koska se on kuvitteellinen kuvaus maaseutuelämästä.
ellauri276.html on line 495: Kavanagh meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa Katherine Barry Moloneyn ( Kevin Barryn veljentytär ) huhtikuussa 1967, ja he perustivat yhdessä pubin Waterloo Roadille Dubliniin. Kavanagh sairastui Tarry Flynnin ensiesityksessä Abbey Theatre -yhtiön Dundalkin kaupungintalossa ja kuoli muutamaa päivää myöhemmin, 30. marraskuuta 1967 Dublinissa. Hänen hautansa on Inniskeenissä Patrick Kavanagh -keskuksen vieressä. Hänen vaimonsa Katherine kuoli vuonna 1989; hän on myös haudattu sinne. Nobel-palkittu Séamus Heaney on saanut vaikutteita Kavanaghista. Heaney ja Kavanagh uskoivat paikallisen tai seurakuntalaisen kykyyn paljastaa universaali. Heaney sanoi kerran, että Kavanaghin runoudella oli "muuttava vaikutus yleiseen kulttuuriin ja se vapautti hänen jälkeensä tulleiden runollisten sukupolvien lahjat". Heaney totesi: "Kavanagh on todella edustava moderni hahmo siinä mielessä, että hänen kumouksellinen toimintansa käännettiin itsensä puoleen: tyytymättömyys, sekä henkinen että taiteellinen, inspiroi hänen kasvuaan... Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä auttoivat meitä näkemään olennaisen eron hänen välillään. kutsutaan seurakunnalliseksi ja maakunnalliseksi mentaliteetiksi". Kuten Kavanagh sanoi: "Kaikki suuret sivilisaatiot perustuvat seurakuntaan". Hän päättelee, että Kavanaghin runous todistaa hänen "lankattoman uskonsa itseensä ja taiteeseen, joka teki hänestä paljon enemmän kuin hän itse".
ellauri276.html on line 526: Sanan sanotaan keksineen englantilais-irlantilaisen pappi Henry Crumpen, mutta sen alkuperä on epävarma. Nimen varhaisin virallinen käyttö Englannissa esiintyy vuonna 1387 Worcesterin piispan toimeksiannossa viittä "köyhää saarnaajaa" vastaan, nomine seu ritu Lollardorum confoederatos. Oxfordin englanninkielisen sanakirjan mukaan se tulee todennäköisesti keskihollantilaisesta lollaerdista ("mumiseja, mutiseja"), verbistä lollen ("mutistaa, mutistaa"). Sana on paljon vanhempi kuin sen englanninkielinen käyttö; Alankomaissa oli 1300-luvun alussa lollardeja, jotka olivat sukua Fraticellille,Beghardit ja muut lahkot, jotka ovat samankaltaisia kuin resusant franciscans.
ellauri276.html on line 528: Tunnetuin "Plowman´s Tale" sisältyi Chaucer´s Worksin painettuihin painoksiin. Se on selkeästi Wycliffite anti-veljestarina, joka on kirjoitettu n. 1400 ja levitettiin lollardien keskuudessa. Joskus nimeltään The Complaynte of the Ploughman, se on 1380 riviä pitkä, ja se koostuu kahdeksanrivisista säikeistä ( rimimalli ABABBCBC, joissakin muunnelmissa, jotka viittaavat interpolointiin), kuten Chaucerin " Munkin tarina ". "The Plowman´s Tale" -elokuvassa ei ole selkeää sisäistä/suunnitteluyhteyttä Chaucer´s Canterbury Talesin tai Piers Plowmanin kanssa. Anthony Wotton, joka oli luultavasti vuoden 1606 "The Ploughman´s Tale" -julkaisun toimittaja, ehdotti, että "The Ploughman´s Tale" viittaa Jack Uplandiin tai todennäköisemmin Pierce the Ploughman´s Credeen, koska "Plowman´s Tale" on päähenkilö. sanoo: "Freresistä olen kertonut ennenkin / Creden tekemisessä..." (1065–66). Plowman´s Tale lainaa myös paljon Credestä.
ellauri276.html on line 545: At alle tymes, thogh hym gamed or smerte, whether in joy or distress; (see note)
ellauri276.html on line 547: He wolde thresshe, and therto dyke and delve, 2 (see note)
ellauri276.html on line 574: A ploughman dresses fine, he drinks strong beer, ale, and wine, Kyntäjä pukeutuu hyvin, hän juo vahvaa olutta, olutta ja viiniä,
ellauri276.html on line 603: Here we are on familiar ground, for the beginning is that of the well-known Condescending Lass, often printed on broadsides, and not infrequently met with in the mouths of country singers to this day. The Condescending Lass belongs to a sizeable family of songs on the theme “I wouldn't marry a …”. In it the girl reviews men of various trades, and rejects them all until she finds one whom she will deign to consider. But the present version loses sight of this theme, and from verse two onwards forgets all about the persnickety girl, settling down to a eulogy of the ploughman's trade, though here and there the words still recall those of The Condescending Lass. For the sake of coherence we have abandoned Mr Burstow's first verse and given it another title (he called it: Pretty Wench). The Taverners Folk Group sang The Ploughman in 1974 on their Folk Heritage album Times of Old England. They noted:
ellauri276.html on line 605: If The Seasons Round can be instantly recognised as being a typically English song, then The Ploughman is undoubtedly Scottish. The song has a fine lilt for the words and music are irrepressably cheerful; it is a song of a happy man.
ellauri276.html on line 608: Turning over frozen earth in dark January days behind a horse drawn or an ox drawn plough, must have been back breaking labour. The hours were long, pay was poor. A ploughman at the Alnwick Hiring Fair of spring 1819 for instance, was offered merely bed and food as payment for his fee for six months work. In the depression of that year, the ploughman had no choice, yet, these ploughmen appeared to enjoy their job and approached life with a sense of honest reality and humour. Their songs are nearly always cheerful. Cyril Tawney sang The Ploughman in 1974 on the Argo anthology The World of the Countryside. Jon Loomes sang The Ploughman in 2005 on his Fellside CD Fearful Symmetry. He noted:
ellauri276.html on line 696: And I will dress his o´erlay; ja puen hänen peittonsa;
ellauri276.html on line 791: Striding, he measures out the earth Astuessaan hän mittaa maata
ellauri276.html on line 799: The ploughman measures out my days. Auramies mittaa päiväni.
ellauri276.html on line 821: Bottomley syntyi Keighleyssä, West Ridingissä Yorkshiressa 20. helmikuuta 1874 Maria ja Alfred Bottomleyn ainoana lapsena. Hänet koulutettiin ensin kotona hänen äitinsä ja sitten paikallisessa lukiossa. Seitsemänvuotiaana Bottomley sairastui tuberkuloosiin, joka vaikutti häneen koko loppuelämänsä. Tämän seurauksena hän oli työkyvytön pitkiksi ajoiksi, eikä hän voinut matkustaa laajasti tai asua kaupungissa.
ellauri276.html on line 846: Oliver Wendell Holmes Sr. (1809–1894) oli amerikkalainen lääkäri, runoilija, professori, luennoitsija ja kirjailija Bostonissa. Fireside Poetsin jäsen, hänen ikätoverinsa pitivät häntä yhdeksi päivän parhaista kirjailijoista. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Aamiaispöytäsarja, joka alkoi Aamiaispöydän autokraatista. Hän oli myös tärkeä lääketieteen uudistaja.
ellauri276.html on line 938: May Bradley lauloi Kaikki iloiset kaverit nauhoitteella, jonka Fred Hamer teki Ludlowissa Shropshiressa vuosina 1959–1966. Se sisällytettiin vuonna 2010 hänen Musical Traditions -antologiaan Sweet Swansea. Rod Stradling huomautti:
ellauri276.html on line 950: Fred Jordan lauloi We´re Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -nauhoituksen Bill Leaderin ja Mike Yatesin yksityisessä huoneessa The Bay Malton -hotellissa, Oldfield Brow´ssa, Altringhamissa, Cheshiressä vuonna 1966. Tämä julkaistiin vuonna 1966 hänen aiheessaan. albumi Songs of a Shropshire Farm Worker ja vuonna 1998 aiheesta -antologiassa Tulkaa kaikki pojat jotka seuraatte auraa (Kansan ääni -sarja, osa 5). Hänen albuminsa liner-muistiinpanot kommentoivat:
ellauri276.html on line 964: Tunnettu koko pelto-Englannissa ja usein kuultu Lincolnshiressä. Brian Dawson keräsi tämän version vähän aikaa sitten edesmenneen Branstonin Jack Redfordin laulusta. Englannin kananlauluista yleisimmän sävelmän Musiikkitalo omisti viime vuosisadan puolivälissä Villikinsin ja hänen Dinahin kulkuneuvoksi.
ellauri276.html on line 978: Bill Smith Shropshiresta lauloi Kaikki iloiset kaverit vuonna 1980 hänen poikansa Andrew Smithin tekemällä äänitteellä, joka sisältyi vuonna 2011 hänen Musical Traditions -antologiaan A Country Life .
ellauri276.html on line 1003: Anna Baldwin lauloi Kyntölaulun (Me ollaan kaikki iloisia kavereita) Amsherin vuoden 2018 Hampshire-kappaleiden albumilla, jonka on kerännyt Lucy Broadwood Oxfordshiressa, Patience Vaisey Adwell 1892:ssa. Bob Askew huomautti:
ellauri276.html on line 1246: “We've all ploughed our acres so you tell a lie. "Olemme kaikki kyntäneet hehtaarimme, joten sinä valehtelet.
ellauri277.html on line 167: Kahlil Gibran esiteltiin uudelleen William Blaken runouteen ja taiteeseen Pariisissa, todennäköisesti Auguste Rodinin studiossa ja Rodinin itsensä ollessa melan varressa. Gibran vahvisti siellä pyrkimyksensä olla symbolistimaalari.
ellauri277.html on line 188: Gibranista tykkäsivät monet neuvottomat julkkixet. Elvis Presley viittasi, käytti John Lennon, Johnny Cash äänitti, David Bowie mainitsi, uruguaylainen muusikko Armando Tirelli levytti ja sävelsi hepreaksi, ja sai ensi-iltansa Ranskassa nimellä River of Silence. Presleyn jalkanuotti:
ellauri277.html on line 193: oli riipustettu reunaan tikkukirjaimilla Melvixen resuisexi selattuun kappaleeseen tästä Kallen kuolemattomasta runopläjäyxestä:
ellauri277.html on line 199: but to free the breath from its restless tides,
ellauri277.html on line 201: Only when you drink from the river of silence shall you indeed sing Elvis Presley way.
ellauri277.html on line 211: Vasta kun juot hiljaisuuden virrasta, laulat todellakin Elvis Presleyn tavalla.
ellauri277.html on line 219: Similarly, Gibran later portrayed his life in Lebanon as idyllic, stressing his precocious artistic and literary talents and his mother’s efforts to educate him; some of these stories were obviously tall tales meant to impress his American patrons.
ellauri277.html on line 225: At an exhibit of Day’s photographs in 1898 Gibran met a Cambridge poet, Josephine Prescott Peabody, who was nine years older than he. He sketched a portrait of her from memory and gave it to Day to pass on to her. Peabody was charmed by the sketch, and she and Gibran exchanged French letters.
ellauri277.html on line 229: In November 1902 Gibran wrote to Peabody, and she invited him to a party held at her house two weeks later. An intense platonic relationship resulted, though Gibran seems to have wanted it to progress to a sexual one. He visited her regularly; they went to musical and artistic events together; they wrote to each other often; and she encouraged his writing and his art. She gave him the nickname that he later used as the title of his most famous book: “the Prophet.” In October 1903 Gibran wrote something in a letter to Peabody that angered her, and their relationship cooled.
ellauri277.html on line 231: Gibran’s relationship with Peabody ended completely with her marriage in 1906. He then began a secret affair with a pianist, Gertrude Barrie, who, like Peabody, was several years his senior. During this period Haskell introduced him to an aspiring French actress, Émilie Michel, who taught French at Haskell’s school, and the two fell in love. In 1908 Michel suffered an ectopic pregnancy and had an abortion. The relationship waned and ultimately ended, a victim of Michel’s ambitions for a career on the stage.
ellauri277.html on line 233: In April 1904 Day held an exhibit of Gibran’s work at his studio. It was favorably reviewed, and some of the pictures were sold. At the show Gibran met a woman who became his most important patron: Mary Haskell was from a wealthy South Carolina family and ran a private Boston girls’ school.
ellauri277.html on line 236: Gibran did not have the training to imitate the old masters of Arabic literature: his education had been haphazard and was as much in English as in Arabic, and there is little evidence of the influence of classical Arabic literature in his works. Instead, his Arabic style was influenced by the Romantic writers of late 19th-century Europe and shows obvious traces of English syntax. His allegorical sketches of exile, oppression, and loneliness spoke to the experiences of immigrants and had none of the rhetorical decoration that made high Arabic literature difficult for ordinary readers. Gibran’s haphazard education meant that his Arabic, like his English, was never perfect.
ellauri277.html on line 238: After Paris, Gibran found Boston provincial and stifling. Haskell arranged for him to visit New York in April 1911; he moved there in September, using $5,000 that Haskell gave him to rent an apartment in Greenwich Village. He immediately acquired a circle of admirers that included the Swiss psychiatrist and psychologist Carl Gustav Jung and several Baha’is; the latter introduced him to the visiting Baha’i leader ‘Abd al-Baha’, whose portrait he drew. New York was the center of the Arabic literary scene in America; Rihani was there, and Gibran met many literary and artistic figures who lived in or passed through the city, including the Irish poet and dramatist William Butler Yeats.
ellauri277.html on line 248: The work begins with the prophet Almustafa preparing to leave the city of Orphalese, where he has lived for twelve years, to return to the island of his birth. The people of the city gather and beg him not to leave, but the seeress Almitra, knowing that his ship has come for him, asks him instead to tell them his truths. The people ask him about the great themes of human life: love, marriage, children, giving, eating and drinking, and many others, concluding with death. Almustafa speaks of each of the themes in sober, sonorous aphorisms grouped into twenty-six short chapters. As in earlier books, Gibran illustrated The Prophet with his own drawings, adding to the power of the work.
ellauri277.html on line 250: The Prophet received tepid reviews in Poetry and The Bookman, an enthusiastic review in the Chicago Evening Post, and little else. On the other hand, the public reception was intense. It began with a trickle of grateful letters; the first edition sold out in two months; 13,000 copies a year were sold during the Great Depression, 60,000 in 1944, and 1,000,000 by 1957. Many millions of copies were sold in the following decades, making Gibran the best-selling American poet of the twentieth century. It is clear that the book deeply moved many people. When critics finally noticed it, they were baffled by the public response; they dismissed the work as sentimental, overwritten, artificial, and affected.
ellauri277.html on line 254: In 1925 the poet Barbara Young (pseudonym of Henrietta Breckenridge (!!!) Boughton) became Gibran’s secretary. She remained with Gibran for the rest of his life and played a major role in events after his death.
ellauri277.html on line 256: In 1926 and 1927, respectively, Gibran published Sand and Foam in English (Donovan!). Sand and Foam is decorated with Gibran’s drawings, and the aphorisms are separated by floral dingbats also drawn by Gibran. Most critics did not like the book, but, like all of his English works (except the flop Twenty Drawings), it has remained in print since its publication.
ellauri277.html on line 276: Based on the analysis of actual researches and scientific publications, it was determined that the
ellauri277.html on line 277: role and significance of religious values in the public consciousness and self-consciousness, which became the object of research of philosophers, historians, political scientists, specialists of state administration. At the same time, actual issues of religious values in ensuring the spiritual security of society remain insufficiently studied. There is no detailed scientific substantiation and comprehensive study of spiritual security in the structure of national security.
ellauri277.html on line 283: state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society. The essence of the spiritual security of society, mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society is specified. The international experience of the system of spiritual values is generalized and systematized and the possibility of its introduction in Ukraine is determined. The features of state regulation in the system of spiritual security of Ukrainian society in modern conditions are determined. The mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of Ukrainian society are assessed. The main approaches to optimizing the mechanisms of state regulation in this area are proposed.
ellauri277.html on line 294: 3. Missov, L.V. (2008), "Features of Public Admi- interests and goals", Military thought, vol. 6, pp. 28—40.
ellauri277.html on line 295: nistration in the Sphere of Spiritual and Valuable Develop- 11. Bodruk, O.S. (2001), "National interests", Politics
ellauri277.html on line 298: Administration under the President of Ukraine, Kyiv, Ukraine. Ukrainy: metodologia vyvchennia: Monografia [Military
ellauri277.html on line 299: 4. Krymsky, S.B. (1992), "The contours of spirituality: security of Ukraine: methodology of research and ways of
ellauri277.html on line 302: 5. Gorak, A.I. (1986), Material´ne i duhovne v rests", Politics and time, vol. 2, pp. 3—8.
ellauri277.html on line 344: Bahá’ullahin kirjallinen tuotanto käsittää yli sata teosta ja muistiota (hehe, tosiaan, memorandumeja). Hänen julkaisuistaan tärkeimmäksi osoittautui Akkon vankila-aikana kirjoitettu maailmansiviilisaation peruskirja Kaikkein pyhin kirja (al-Kitab al-aqdas). Bahá’ullah vietti elämänsä viimeiset vuodet kotiarestissa (ei sentään ristillä) ja kuoli 1892.
ellauri277.html on line 401: Clockwise: Christian cross, Islamic star and crescent, Baháʼí nine-pointed star, and Jewish Star of David ellauri277.html on line 423: Heath Andrew Ledger (4. huhtikuuta 1979 Perth, Länsi-Australia – 22. tammikuuta 2008 New York, New York) oli australialainen Oscar-palkittu näyttelijä. Kotimaassaan Ledger näytteli enimmäkseen pienissä teeveerooleissa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin vuonna 1998. Hän teki merkittävimmät roolinsa elokuvissa 10 Things I Hate About You (1999), Patriot (2000), Monster’s Ball (2001), Ritarin tarina (2001), Brokeback Mountain (homo, 2005) ja Yön ritari (Jokeri, 2008).Ledger kuoli 28-vuotiaana 22. tammikuuta 2008 tahattomasti reseptilääkkeiden yliannostukseen. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa Ledger oli saanut valmiiksi roolinsa Jokerina elokuvassa Yön ritari. Jenkit kapinoivat kovasti kuultuaan että homo-Ledger oli castattu Jokerin miehekkääseen osaan. Hullustihan siinä kävikin.
ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri278.html on line 115: Suliko ( georgiaksi სულიკო ) on georgialainen lyyrinen laulu, jonka on säveltänyt Varinka Lounasseteli ja sanoittanut Akaki Lounasseteli. Usein virheellisesti nimetty folkiksi. Suliko on Georgian naisen tai miehen nimi, joka on johdettu juuresta, joka tarkoittaa "sielua" ("pulu").
ellauri278.html on line 153: Vyshinsky oli Ukrainan puolalainen katolinen mensjevikki, born in Odessa into a Polish Catholic family which later moved to Baku. A talented student, Andrei Vyshinsky married Kara Mikhailova and became interested in revolutionary ideas. He began attending the Kyiv University in 1901, but was expelled in 1902 for participating in revolutionary activities.
ellauri278.html on line 157: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos."
ellauri278.html on line 165: British diplomat Sir Frank Roberts, who served as British chargé d'affaires in Moscow from February 1945 to October 1947, described him as follows:
ellauri278.html on line 167: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.
ellauri278.html on line 171: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss."
ellauri278.html on line 194: In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality.
ellauri278.html on line 208: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.
ellauri278.html on line 210: Litvinov moved to England in 1910 and lived there for eight years. In 1912, he replaced Lenin as the Bolshevik representative on the International Socialist Bureau. In England, Litvinov met and in 1916 married Ivy Low, the daughter of a Jewish university professor.
ellauri278.html on line 212: In January 1918, Litvinov addressed the Labour Party Conference, praising the achievements of the Revolution. Alexander Kerensky, the leader of the democratic Russian Provisional Government that had replaced the Tsar and was overthrown by Lenin, was welcomed by the British government on a visit to London and also addressed the Labour Party Conference, criticising the dictatorship of Lenin’s government. Litvinov replied to Kerensky in the left-wing English press, criticising him as being supported by foreign powers and intending to restore capitalism. Later in 1918, the British government arrested Litvinov, ostensibly for having addressed public gatherings held in opposition to British intervention in the ongoing Russian Civil War.
ellauri278.html on line 214: In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK.
ellauri278.html on line 216: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939.
ellauri278.html on line 218: Päinvastoin, tum tua res agitur paries cum proximus ardet, sanoi Flaccus. Epist. 1, 18.
ellauri278.html on line 220: Nam tua res agitur, paries cum proximus ardet,
ellauri278.html on line 221: et neglecta solent incendia sumere uires.
ellauri278.html on line 224: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri278.html on line 229: On 30 September, Czechoslovakia yielded to the combination of military pressure by Germany, Poland, and Hungary, and diplomatic pressure by the United Kingdom and France, and agreed to give up territory to Germany on Munich terms. Then, on 1 October, Czechoslovakia also accepted Polish territorial demands. Much of Europe celebrated the Munich Agreement, as they considered it a way to prevent a major war on the continent. Adolf Hitler announced that it was his last territorial claim in Northern Europe. Today, the Munich Agreement is widely regarded as a failed act of appeasement, and the term has become a byword for the futility of appeasing expansionist totalitarian states.
ellauri278.html on line 231: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
ellauri278.html on line 233: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
ellauri278.html on line 238: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
ellauri278.html on line 240: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
ellauri278.html on line 248: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.
ellauri278.html on line 254: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."
ellauri278.html on line 258: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri278.html on line 300: Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle.
ellauri278.html on line 322: Katyn muistetaan myös vuonna 2010 tapahtuneen lento-onnettomuuden yhteydestä, jossa oli Puolan presidentin Lech Kaczynskin johtama puolalainen valtuuskunta, joka lensi vierailemaan muistomerkkikompleksissa Katynin verilöylyn 70-vuotispäivän yhteydessä - itse lento-onnettomuus. tapahtui Smolenskin lähellä. Neuvostoviranomaiset kiistävät osallisuutensa asiaan.
ellauri278.html on line 354: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla.
ellauri278.html on line 386: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin.
ellauri278.html on line 390: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta.
ellauri278.html on line 427: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin.
ellauri278.html on line 431: Päts tunnettiin Suomen presidentin P. E. Svinhufvudin henk.koht. hyvänä ystävänä, mikä näkyi vastavuoroisilla vierailuilla sekä Ukko-Pekan iloisessa reaktiossa heti Päzin vallankaappauksen jälkeen. Näistä käänteistä Weikko Huovinen muikenee kuin vaari.
ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri278.html on line 435: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri278.html on line 437: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi.
ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri278.html on line 477: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri278.html on line 483: Jos joku sitten yritti ulos tästä saarrostuksesta, se listittiin ampumalla. Näin vihollinen jäi motteihin, nuokkui tulien ääressä tai lumikiepeissä kuin mezälinnut. Telttojakaan heillä ei ollut.
ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri278.html on line 572: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
ellauri279.html on line 105: Vuonna 2008 Solzhenitsyn ylisti Putinia sanoen, että Venäjä löytää uudelleen, mitä se tarkoitti olla venäläinen. Solzhenitsyn kehui myös Venäjän presidenttiä Dmitri Medvedeviä "mukavaksi nuoreksi mieheksi". Pitämällä aloituspuheen Harvardin yliopistossa vuonna 1978 hän kutsui Yhdysvaltoja "dekristillistetyksi" ja juuttui hurjaan kulutukseen. Amerikkalaiset, hän sanoi, puhuessaan venäjäksi (aika huonon) kääntäjän kautta, kärsivät myös "rohkeuden heikkenemisestä" ja "miehisyyden puutteesta". Harvat olivat valmiita kuolemaan tai järsimään sillinpäitä ihanteidensa puolesta, hän sanoi. Hän tuomitsi myös 1960 -luvun vastakulttuurin siitä, että se pakotti Yhdysvaltain liittohallituksen hyväksymään "hätäisen" antautumisen Vietnamin sodassa. Hän syytti myös länsimaista uutismediaa vasemmistolaisesta puolueellisuudesta, julkkisten yksityisyyden loukkaamisesta ja lukijoidensa "kuolemattomien sielujen" täyttämisestä julkkisjuoruilla ja muulla "turhalla puheella".
ellauri279.html on line 136: Pavlik Morozovin opettajan L. P. Isakovan (Veronika Kononenko) mukaan Pavlikin äiti oli "hyvännäköinen ja erittäin ystävällinen henkilö". Poikiensa murhan jälkeen Tatjana Morozova lähti kylästä peläten tapaamista entisen aviomiehensä kanssa, eikä hän monien vuosien ajan uskaltanut käydä kotipaikoissaan. Lopulta, suuren isänmaallisen sodan jälkeen, hän asettui Alupkaanjossa hän asui elinikäisellä valtion eläkkeellä. Pavlikin nuorempi veli Roman, yhden version mukaan, kuoli rintamalla sodan aikana, toisen mukaan hän selvisi, mutta tuli vammautuneeksi ja kuoli pian sen päättymisen jälkeen. Alekseista tuli Morozovien ainoa lapsi, joka meni naimisiin: eri avioliitoista hänellä oli kaksi poikaa - Denis ja Pavel. Eronnut ensimmäisestä vaimostaan, hän muutti äitinsä luo Alupkaan, missä hän yritti olla puhumatta suhteestaan Pavlikin kanssa, ja puhui hänestä vasta 1980-luvun lopulla, kun Pavlikin vainokampanja alkoi Perestroikan huipulla.
ellauri279.html on line 144: Koulu, josta vastasin, työskenteli kahdessa vuorossa. Tuolloin meillä ei ollut aavistustakaan radiosta, sähköstä, istuimme iltaisin taskulamppujen ääressä, huolehdimme kerosiinista. Mustetta ei myöskään ollut, he kirjoittivat juurikasmehulla. Köyhyys ylipäänsä oli kauhistuttavaa. Kun me, opettajat, aloimme käydä talosta taloon ottamassa lapsia kouluun, kävi ilmi, että monilla heistä ei ollut vaatteita. Lapset istuivat alasti sängyillä ja peittivät itsensä rievuilla. Lapset kiipesivät uuniin ja lämmittelivät itseään tuhkassa.
ellauri279.html on line 155: Morozov Pavel makasi tieltä 10 metrin etäisyydellä pää itään päin. Hänen päänsä päällä on punainen laukku. Paul sai kohtalokkaan iskun vatsaan. Toinen isku annettiin rintakehään lähellä sydäntä, jonka alla oli hajallaan karpaloita. Pavelin lähellä oli yksi kori, toinen heitettiin sivuun. Hänen paitansa oli repeytynyt kahdesta kohdasta, ja hänen selässään oli purppura veritahra. Hiusten väri - vaaleanruskea, valkoiset kasvot, siniset silmät, auki, suu kiinni. Jalkojen juuressa on kaksi koivua (...) Fjodor Morozovin ruumis oli viidentoista metrin päässä Pavelista suolla ja pienessä haapametsässä. Fedoria puukotettiin tikulla vasempaan temppeliin, hänen oikea poskensa oli tahrattu verellä. Kuolettava isku tehtiin veitsellä vatsaan navan yläpuolella, josta suolet tulivat ulos, ja myös käsi leikattiin veitsellä luuhun asti.
ellauri279.html on line 189: Boris Sopelnyakin mukaan "keskellä perestroikan hysteriaa niin sanotut ideologit, joitka söivät dollaritaskusta, yrittivät kaikkensa syrjäyttääxeen nuorten rakkauden neuvostoisänmaata kohtaan."
ellauri279.html on line 195: In his lifetime, he worked as an actor, a photographer, an editor, a journalist and travel correspondent, as an author and as a professor of Russian. He was also the vice-president of the American branch of the International PEN club.
ellauri279.html on line 199: In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.”
ellauri279.html on line 208: Dmitri Mikhailovich Alperovitch (born 1980) is a Russian American think-tank founder, investor, philanthropist, podcast host and former computer security industry executive. He is the chairman of Silverado Policy Accelerator, a geopolitics think-tank in Washington, D.C. and a co-founder and former chief technology officer of CrowdStrike. Alperovitch is a naturalized U.S. citizen born in Russia who came to the United States in 1994 with his family. Following Russian invasion of Ukraine, Alperovitch became the host of Geopolitics Decanted podcast, where he discusses current geopolitical events with militarily experts, historians, economists and political scientists. He is one of the 100 leading global thinkers in foreign policy 2013. Alperovitch even got a nod from President Trump when the leader (erroneously) called out CrowdStrike as “owned by a very rich Ukrainian.” (It’s assumed he was talking about Alperovitch, who is a cofounder and was born in Moscow to Russian parents.)
ellauri279.html on line 211: Jose Alperovich es el más rico del congreso de Argentina. ellauri279.html on line 239: Oli löydettävä toinen juutalainen lääkäri. Tohtori Sophia Crapista, nuoresta kardiologista, tuli seuraava lenkki suunnitelmassa, mutta ilmeisen herkkä EKG-asiantuntija osoittautui kovaksi pähkinäksi. Muuten, hiuspidennyxinen tohtori Karppi oli ainoa lääkäri tässä kauheassa painajaisessa, joka ei murtunut edes intensiivisen, pitkäaikaisen, fyysisen kidutuksen alaisena Helsingin liekkihotellin hämärässä. (Toinen merkittävä poikkeus oli Viktor Abakumov, joka tiesi omakohtaisesti, että hänen tunnustuksensa ei auttaisi häntä.)
ellauri279.html on line 261: Hän (ei Randy) on eläkkeellä oleva nepsy neurokirurgi ja neurotieteilijä, reseptilääkkeiden toimittaja ja kirjailija, lääketieteen historioitsija ja etikkakurkku, kansanterveyskriitikko, ja Yhdysvaltain perustuslain toisen lisäyksen vankka puolustaja, kerrassaan vahva ääni oikealta Kuubasta.
ellauri279.html on line 295: Mitali "Voitosta Saksasta suuressa isänmaallissodassa 1941-1945"
ellauri279.html on line 330: Kun Neuvostoliiton kirjailijaliitto piti vuonna 1967 kokouksen vallankumouksen 50-vuotispäivän yhteydessä, Solženitsyn ei saanut tilaisuutta esittää siellä ajatuksiaan. Sen sijaan hän lähetti kokoukselle kirjeen, jossa hän arvosteli sensuuria sekä turvallisuuspoliisin toimia häntä ja kollegoitaan kohtaan. Kongressille lähettämässään kirjeessä Solženitsyn luetteli ne teokset, joita hän ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Niiden joukossa oli useita Stalinin lemppareita amerikkalaisia poikakirjoja.
ellauri279.html on line 340: Solženitsyn onnistui salakuljetuttamaan kiellettyjen kirjojensa käsikirjoituksia Neuvostoliitosta. Hän kirjoitti valtion elimille pyyntöjä ja avoimia kirjeitä, kokosi tuekseen ystäviä ja taiteilijoita ja kävi kirjeenvaihtoa ulkomailla asuvien kanssa. Solženitsyniin kohdistetun vainon pääarkkitehti ja karkotuskäskyn antaja oli turvallisuuspoliisi KGB:n päällikkö, myöhemmin NKP:n pääsihteeri ja Neuvostoliiton presidentti Juri Andropov.
ellauri279.html on line 357: Solženitsyn valittiin vuonna 1997 Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi. Hän perusti nimeään kantavan kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2007 Solženitsyn sai valtionpalkinnon humanitaarisesta työstään. Palkinnon luovutti presidentti Vladimir Putin Solženitsynin kotona Moskovassa. Vittu mitä nuoleskelua, hyi Voldemar.
ellauri279.html on line 368: A. A. Akhmatova arvosti suuresti Matryonin Dvoria ja huomautti teoksen symboliikasta ("Tämä on kauheampaa kuin Ivan Denisovich ... Siellä voit työntää kaiken persoonallisuuden kultin nimiin, mutta täällä ... Loppujen lopuksi se ei ole Matryona, vaan koko venäläinen kylä putosi höyryveturin alle ja paloiksi…") Kuva yksittäisistä yksityiskohdista.
ellauri279.html on line 398: 1957 - mitali "Voitosta Saksasta suuressa isänmaallisessa sodassa 1941-1945".
ellauri279.html on line 420: 1998 - Pyhän apostoli Andreas Ensikutsutun ritarikunta - erinomaisista palveluista isänmaalle ja suuresta panoksesta maailmankirjallisuuteen. Kieltäytyi myöntymästä palkintoon ("... en voi ottaa vastaan palkintoa korkeimmalta vallalta, joka toi Venäjän sen nykyiseen tuhoisaan tilaan") .
ellauri279.html on line 462: Toinen romsku kertoo tarinan etuoikeutetusta nuoresta miehestä, jonka impulssit sosiaaliseen tasa-arvoon tukahduttavat hänen perheensä historiallisen materialismin.
ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller. Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita.
ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri281.html on line 114: Suliko ( georgiaksi სულიკო ) on georgialainen lyyrinen laulu, jonka on säveltänyt Varinka Lounasseteli ja sanoittanut Akaki Lounasseteli. Usein virheellisesti nimetty folkiksi. Suliko on Georgian naisen tai miehen nimi, joka on johdettu juuresta, joka tarkoittaa "sielua" ("pulu").
ellauri281.html on line 152: Vyshinsky oli Ukrainan puolalainen katolinen mensjevikki, born in Odessa into a Polish Catholic family which later moved to Baku. A talented student, Andrei Vyshinsky married Kara Mikhailova and became interested in revolutionary ideas. He began attending the Kyiv University in 1901, but was expelled in 1902 for participating in revolutionary activities.
ellauri281.html on line 156: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos."
ellauri281.html on line 164: British diplomat Sir Frank Roberts, who served as British chargé d'affaires in Moscow from February 1945 to October 1947, described him as follows:
ellauri281.html on line 166: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.
ellauri281.html on line 170: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss."
ellauri281.html on line 193: In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality.
ellauri281.html on line 207: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.
ellauri281.html on line 209: Litvinov moved to England in 1910 and lived there for eight years. In 1912, he replaced Lenin as the Bolshevik representative on the International Socialist Bureau. In England, Litvinov met and in 1916 married Ivy Low, the daughter of a Jewish university professor.
ellauri281.html on line 211: In January 1918, Litvinov addressed the Labour Party Conference, praising the achievements of the Revolution. Alexander Kerensky, the leader of the democratic Russian Provisional Government that had replaced the Tsar and was overthrown by Lenin, was welcomed by the British government on a visit to London and also addressed the Labour Party Conference, criticising the dictatorship of Lenin’s government. Litvinov replied to Kerensky in the left-wing English press, criticising him as being supported by foreign powers and intending to restore capitalism. Later in 1918, the British government arrested Litvinov, ostensibly for having addressed public gatherings held in opposition to British intervention in the ongoing Russian Civil War.
ellauri281.html on line 213: In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK.
ellauri281.html on line 215: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939.
ellauri281.html on line 217: Päinvastoin, tum tua res agitur paries cum proximus ardet, sanoi Flaccus. Epist. 1, 18.
ellauri281.html on line 219: Nam tua res agitur, paries cum proximus ardet,
ellauri281.html on line 220: et neglecta solent incendia sumere uires.
ellauri281.html on line 223: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
ellauri281.html on line 228: On 30 September, Czechoslovakia yielded to the combination of military pressure by Germany, Poland, and Hungary, and diplomatic pressure by the United Kingdom and France, and agreed to give up territory to Germany on Munich terms. Then, on 1 October, Czechoslovakia also accepted Polish territorial demands. Much of Europe celebrated the Munich Agreement, as they considered it a way to prevent a major war on the continent. Adolf Hitler announced that it was his last territorial claim in Northern Europe. Today, the Munich Agreement is widely regarded as a failed act of appeasement, and the term has become a byword for the futility of appeasing expansionist totalitarian states.
ellauri281.html on line 230: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
ellauri281.html on line 232: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
ellauri281.html on line 237: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
ellauri281.html on line 239: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
ellauri281.html on line 247: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.
ellauri281.html on line 253: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."
ellauri281.html on line 257: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
ellauri281.html on line 299: Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle.
ellauri281.html on line 321: Katyn muistetaan myös vuonna 2010 tapahtuneen lento-onnettomuuden yhteydestä, jossa oli Puolan presidentin Lech Kaczynskin johtama puolalainen valtuuskunta, joka lensi vierailemaan muistomerkkikompleksissa Katynin verilöylyn 70-vuotispäivän yhteydessä - itse lento-onnettomuus. tapahtui Smolenskin lähellä. Neuvostoviranomaiset kiistävät osallisuutensa asiaan.
ellauri281.html on line 353: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla.
ellauri281.html on line 385: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin.
ellauri281.html on line 389: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta.
ellauri281.html on line 426: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin.
ellauri281.html on line 430: Päts tunnettiin Suomen presidentin P. E. Svinhufvudin henk.koht. hyvänä ystävänä, mikä näkyi vastavuoroisilla vierailuilla sekä Ukko-Pekan iloisessa reaktiossa heti Päzin vallankaappauksen jälkeen. Näistä käänteistä Weikko Huovinen muikenee kuin vaari.
ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri281.html on line 434: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri281.html on line 436: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi.
ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri281.html on line 476: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri281.html on line 482: Jos joku sitten yritti ulos tästä saarrostuksesta, se listittiin ampumalla. Näin vihollinen jäi motteihin, nuokkui tulien ääressä tai lumikiepeissä kuin mezälinnut. Telttojakaan heillä ei ollut.
ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri281.html on line 571: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
ellauri282.html on line 51: Tää menee tosiaan prikulleen niinkuin ennakoin: lopun ajat tuo termiittiapinan pahimmat puolet pinnalle. Yhteen hiilijalanjälkeen puhaltaminen ei nappaa enää, sen sijasta trendaa julmuus izekkyys ja isänmaallisuus. Reviiriään partioivat Gog ja Magog käy toistensa turkkiin kuin terrierit sidostesukkaan, hälläväliä hengessä syömään izensä kuin kezut ja muunkin elävän siinä samalla. Urpo alkaa nälkäisenä purra omaa nilkkaa. Stressed people fight like rats in a shoe. Olin oikeassa mutten kuitenkaan järin voitonriemuinen.
ellauri282.html on line 102: If you are interested in a unique David Hume Turban for yourself, you can email the Edinburgh University Philosophy Society, who are offering a special promotion of £120 per hat (excl. Shipping&Handling). This offer will be open until August 1st.
ellauri282.html on line 256: Patti kävi hikisen karvahatun kanssa vielä loppupeleissä Lontoossa haistattamassa puolan pakolaishallituxen kääpiä. Kaikki oli hoiperehtivia veteraaneja. Yxi puhui koko ajan, yxi oli kuuro, ja presidentti ei ollut enää esittelykunnossa. Lippua ne eivät saaneet enää seinälle kun kukaan ei uskaltanut tikkaille. Vilttihatun valokuvat meni mustixi, eikä Apu-lehti sitten huolinut koko juttua.
ellauri282.html on line 349: Loyola oli nuoresta alkaen kiinostunut sotataidosta. Hän liittyi armeijaan 17-vuotiaana, ja erään elämäkerran kirjoittajan mukaan hän käveli ympäriinsä "viittansa lentää auki paljastaakseen tiukasti istuvan letkun ja saappaat; miekka ja sikari vyötäröllä".
ellauri282.html on line 420: Vuonna 1926, kun Merton oli 11-vuotias, hänen isänsä kirjoitti hänet poikien sisäoppilaitokseen Juan Batiste Montaubaniin, Lycée Ingresiin. Kesällä 1928 hän poisti Mertonin Lycée Ingresistä sanomalla, että perhe muutti Englantiin. Merton näki siellä liikaa Ingresin maalamia alastonten naisten kuvia. Lokakuussa 1933 Merton, 18-vuotias, tuli Clare Collegeen perustutkinto-opiskelijaksi opiskelemaan moderneja kieliä (esimm. ranska ja italia).
ellauri282.html on line 432: Maaliskuussa 1942, paaston ensimmäisenä sunnuntaina, Merton hyväksyttiin novelty-biisiksi luostarissa. Kesäkuussa hän sai kirjeen veljeltään John Paavalilta, jossa hän (JP) ilmoitti, että hän oli pian lähdössä sotaan ja tulisi Getsemaniin käymään ennen lähtöä. Heinäkuun 17. päivänä Johannes Paavali saapui Getsemaniin ja kaksi veljeä ottivat hänet kiinni. Johannes Paavali ilmaisi halunsa tulla katoliseksi, ja heinäkuun 26. päivään mennessä hänet kastettiin kirkossa läheisessä New Havenissa Kentuckyssa, ja hän lähti seuraavana päivänä. Tämä olisi viimeinen kerta, kun nämä kaksi näkivät toisensa. John Paul kuoli 17. huhtikuuta 1943, kun hänen koneensa epäonnistui Englannin kanaalin yllä. Mertonin runo John Paulille esiintyy Seitsemänkerroksisessa vuoressa.
ellauri282.html on line 440: Vuonna 1948 The Seven Storey Mountain julkaistiin kriitikoiden suosiossa, ja Mertonille lähetetty faniposti saavutti uusia korkeuksia. Merton julkaisi myös useita teoksia luostarille sinä vuonna, jotka olivat: Guide to Cistercian Life, Cistercian Contemplatives, Figures for an Apocalypse ja The Spirit of Simplicity. Tuona vuonna Saint Mary's College (Indiana) julkaisi myös Mertonin kirjasen What Is Contemplation? Merton julkaisi myös sinä vuonna elämäkerran, Exile Ends in Glory: The Life of a Trappistine, Mother M. Berchmans, OCSO.
ellauri282.html on line 442: Mertonin apotti Dunne kuoli 3. elokuuta 1948 matkustaessaan junassa Georgiaan. Dunnen poismeno oli tuskallinen Mertonille, joka oli alkanut katsoa apottia vähän muutenkin kuin isähahmona ja henkisenä mentorina. Elokuun 15. päivänä luostariyhteisö valitsi uudeksi apottiksi Dom James Foxin, Yhdysvaltain entisen laivaston upseerin. Lokakuussa Merton keskusteli hänen kanssaan jatkuvasta vetovoimastaan karthusialaisia ja kamaldolilaisia ritarikuntia kohtaan ja heidän emeriittisestä elämäntavastaan, johon Fox vastasi vakuuttamalla Mertonille hänen (ja hänen tienestiensä) kuuluvan Getsemaniin. Fox salli Mertonin jatkaa kirjoittamistaan, koska Merton oli nyt saavuttanut huomattavaa tunnustusta luostarin ulkopuolella. 21. joulukuuta Merton vihittiin subdiakoniksi. Vuodesta 1948 lähtien Merton tunnisti itsensä anarkistiksi. (Mit vit? No sitä että Mertonista tuli vasemmistoaktivsti silloin kun se ei ollut yhtään sopivaa. Nähdessään käsikirjoitetun version Seitsemänkerroksisesta vuoresta sensorit hylkäsivät sen, koska se sisälsi lukuisia viittauksia seksiin ja juomiseen. Hälinä Seitsemänkerroksisesta vuoresta lopulta ratkesi, mutta pian sensorit olivat jälleen huolissaan Mertonin kirjoituksista sodasta ja rauhasta. Sodasta ei saanut kirjoittaa, ainoastaan rauhasta. Piis. Kiistanalainen koomikko Lenny Bruce päätti usein yökerhotoimintansa lukemalla esseestä, jonka Merton kirjoitti Saksan natsijohtajasta Adolf Eichmannista ja jossa Merton kyseenalaistaa maailman järkeä.
ellauri282.html on line 444: 5. tammikuuta 1949 Merton matkusti junalla Louisvilleen ja haki Yhdysvaltain kansalaisuutta. Samana vuonna julkaistiin Seeds of Contemplation, The Tears of Blind Lions, The Waters of Siloe ja The Seven Storey Mountainin brittiläinen painos otsikolla Elected Silence. 19. maaliskuuta Mertonista tuli ritarikunnan diakoni, ja 26. toukokuuta (helatorstaina) hänet vihittiin papiksi pitäen ensimmäisen messunsa seuraavana päivänä. Kesäkuussa luostari vietti satavuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi Merton kirjoitti kirjan Gethsemani Magnificat muistoksi. Marraskuussa Merton aloitti opettaa mystistä teologiaa Getsemanin aloittelijoille, josta hän nautti suuresti. Tähän mennessä Merton oli valtava menestys luostarin ulkopuolella, ja The Seven Storey Mountainia on myyty yli 150 000 kappaletta. Seuraavina vuosina Merton kirjoitti monia muita kirjoja, jotka keräsivät laajan lukijakunnan. Hän tarkisti Seeds of Contemplationin useita kertoja ja piti varhaista painostaan virhealttiina ja epäkypsänä. Ihmisen paikka yhteiskunnassa, näkemykset yhteiskunnallisesta aktivismista ja erilaiset lähestymistavat mietiskelevään rukoukseen ja elämään nousivat hänen kirjoituksissaan jatkuviin teemoihin.
ellauri282.html on line 446: Tänä erityisen hedelmällisenä aikana Mertonin uskotaan kärsineen suuresta yksinäisyydestä ja stressistä. Eräs tästä viittaava tapaus on ajo, jonka hän teki luostarin jeepillä, jonka aikana mahdollisesti maanistilassa toiminut Merton liukui epäsäännöllisesti tien ympäri ja melkein aiheutti etutörmäyksen.
ellauri282.html on line 447: Pitkien Getsemanin vuosien aikana Merton muuttui The Seven Storey Mountainin intohimoisesti reikiin sisäänpäin katsovasta nuoresta reikämunkista mietiskelevämmäksi kirjailijaksi ja runoilijaksi. Merton tuli tunnetuksi vuoropuheluistaan muiden uskontojen kanssa ja väkivallattomasta asenteestaan 1960-luvun kilpailumellakoiden ja Vietnamin sodan aikana.
ellauri282.html on line 476: Merton oli yksi neljästä amerikkalaisesta, jotka paavi Franciscus mainitsi puheessaan Yhdysvaltain kongressin yhteisessä kokouksessa 24. syyskuuta 2015. Franciscus sanoi: "Merton oli ennen kaikkea rukouksen mies, ajattelija, joka haastoi aikansa varmuudet. ja avasi uusia näköaloja sieluille ja kirkolle. Hän oli myös vuoropuhelun mies, kansojen ja uskontojen välisen rauhan edistäjä."
ellauri282.html on line 509: Vuonna 1984 Keating perusti yhdessä Gustave Reiningerin ja Edward Bednarin kanssa Contemplative Outreach, Ltd:n, kansainvälisen ja ekumeenisen hengellisen verkoston, joka opettaa Centering Prayer -rukouksen ja Lectio Divina -rukousmenetelmän, joka on peräisin kristillisestä kontemplatiivisesta perinteestä. Contemplative Outreach tarjoaa tukijärjestelmän mietiskelypolulla oleville monenlaisten resurssien, työpajojen ja retriittien kautta.
ellauri282.html on line 522: A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä) and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton.
ellauri282.html on line 532: 1982, Nhất Hạnh ja Chân Không perustivat Luumukylän luostarin, siis viharan Dordogneen lähellä Bordeaux'ta Etelä -Ranskassa. Luumukylä on Euroopan ja Amerikan suurin buddhalainen luostari (tosin se on Euroopassa), jossa on yli 200 luostaria ja yli 10 000 kävijää vuodessa. Luostarit, jotka ovat avoinna yleisölle suuren osan vuodesta, tarjoavat jatkuvia retriittejä maallikoille, kun taas Interbeing-järjestys järjestää retriittejä tietyille etuoikeutetuille maallikoiden ryhmille, kuten perheille, teini-ikäisille, sotaveteraaneille, viihdeteollisuudelle, kongressin jäsenille, lainvalvontaviranomaisille ja värin ihmisille. Nhất Hạnh on julkaissut yli 130 kirjaa, joista yli 100 englanniksi, joita oli tammikuuhun 2019 mennessä myyty yli viisi miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. No ei ihan kuuhun menoa, Camilla Läckbergilläkin on huisisti enemmän. Toisaalta Costaricalainen diplomaatti Christiana Figueres on sanonut, että Nhất Hạnh auttoi häntä voittamaan henkilökohtaisen kriisin ja kehittämään syvää kuuntelua ja empatiaa, jota kyllä tarvitaan Pariisin ilmastosopimuksen helpottamiseksi.
ellauri282.html on line 573: Kimmo Kyrpelä borde ha kölhalats redan före valet och resterna spritts som foder till måsar och kräftor, tillsammans med alla likadana heteromaner. Det är inte för sent att göra det nu efteråt heller.
ellauri282.html on line 583: Masefield syntyi Ledburyssa Herefordshiressä asianajaja George Masefieldille ja hänen vaimolleen Carolinelle. Hänen äitinsä kuoli synnyttäessään sisarensa Masefieldin ollessa kuusivuotias, ja hän meni asumaan tätinsä luo. Hänen isänsä kuoli pian tämän jälkeen henkisen romahduksen seurauksena. [ lainaus vaaditaan ] Saatuaan onnettoman koulutuksen Warwickin King's Schoolissa (nykyään Warwick Schoolissa), jossa hän oli kouluna vuosina 1888-1891, hän lähti HMS Conwaylle, sekä harjoitellakseen elämää merellä että murtaakseen lukemisriippuvuutensa, josta hänen tätinsä ei paljon perustanut. Hän vietti useita vuosia tällä aluksella ja huomasi, että hän saattoi viettää suuren osan ajastaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ezenverran siitä katkaisuhoidosta. Masefieldin rakkaus tarinoiden kertomiseen vaan kasvoi Conwaylla. Hän jatkoi lukemista ja päätti, että hänestä tulee itse kirjailija ja tarinankertoja.
ellauri283.html on line 108: Äußerlich scheint die Familie noch völlig intakt zu sein, aber seit sein älterer Bruder vor einigen Jahren verschwunden ist, sind die Eltern des zwölfjährigen Oliver (Nathan Gamble) völlig auf den verlorenen Sohn fixiert. Seine Mutter Joan (Dendrie Taylor) verfiel in Depressionen und sein Vater Gus (Corbin Bernsen) war nur noch am arbeiten. Jetzt zweifelt Oliver an dem Sinn seines Lebens. Die Frage, ob der Glaube an Gott oder der Glaube an die Wissenschaft richtig ist, oder beide, oder keiner von den beiden, beschäftigt ihn. Da seine Eltern ihm auf seine Fragen keine Antwort geben können, sucht er Rat bei seinem Biologie-Lehrer, in Fachbüchern und in der Kirche. Doch niemand scheint ihm seine ersehnte Erkenntnis liefern zu können. Als Oliver schon die Hoffnung aufgeben will, naht eine unerwartete Erlösung. Als auch ihr zweiter Sohn verschwindet, verstehen seine Eltern endlich, was ihn beschäftigt: ein schwarzer Engel, der auf einer Rakete reitet.
ellauri283.html on line 116: And what is to be made of Corbin Bernsen? What is his place in Christian film? Is he trolling? Is he a great mind misunderstood? Whether it’s abstract musings like Beyond the Heavens or half-hearted satire like Christian Mingle or In-Lawfully Yours, Bernsen’s motivations for making Christian films are very unclear. It’s possible that he’s smarter than us all and doesn’t know how to show it. But it’s also possible that he’s just trying to make a quick buck off of Christian audiences. Reality is probably somewhere in between. Regardless, Beyond the Heavens really needed to be rethought before anyone spent money on it, because it falls flat and is unable to properly convey whatever message it is trying to present.
ellauri283.html on line 162: Stoalaiset ovat syvältä Senecan anaaliaukosta. Luontoa, joka on hallitsematon ja "mitattoman tuhlaaja", ei voida tyrannisoida tavalla, jolla stoalaiset tyrannisoivat itseään. Kikkeliskokkelis-mies on hahmo, joka usein seisoskelee esimerkiksi bussipysäkillä. Kikkeliskokkelis-mies hihittää ja naureskelee itsekseen ja toistaa samoja lauseita kuten: "Mitäs läksit?", "Kikkeliskokkelis!", "Tää on tää maailma.", "Sul on mun luonto", "Suu hevosenkengälle!", "Sit en varasta!", "Ota riehumalla hiki" ja "Heko keko kikkelis kokkelis ympäri suomenmaata".
ellauri283.html on line 289: Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset.
ellauri283.html on line 371: Vuonna 1976 ansarit tekivät verisen mutta muuten epäonnistuneen vallankaappausyrityksen. Heinäkuussa 1977 presidentti Nimeiry tapasi Ansarin johtajan Sadiq al-Mahdin, mikä avasi tien sovinnolle. Sadat poliittiset vangit vapautettiin, ja elokuussa julistettiin yleinen armahdus kaikille Nimeiryn hallituksen vastustajille.
ellauri283.html on line 383: Vuonna 1989 hallitus ja eteläiset kapinalliset alkoivat neuvotella sodan lopettamisesta, mutta vallankaappaus toi valtaan sotilasjuntan, joka ei ollut kiinnostunut kompromisseista. Juntan johtaja Omar al-Bashir vahvisti valtaansa muutaman seuraavan vuoden aikana julistautuen presidentiksi.
ellauri283.html on line 417: Tammikuussa 2011 pidettiin kansanäänestys Etelä-Sudanin itsenäisyydestä, ja Etelä-Sudanin enemmistö äänesti eron puolesta myöhemmin samana vuonna Etelä-Sudanin tasavallaksi, jonka pääkaupunki oli Juba ja Kiir Mayardit sen ensimmäisenä presidenttinä. Al-Bashir ilmoitti hyväksyvänsä tuloksen, mutta väkivalta puhkesi pian kiistanalaisella Abyein alueella, jota sekä pohjoinen että etelä vaativat. Kunin ex-mies toimi piiskana kiinalaisten rakennuxilla etelä-Sudanissa. Se pyysi Kunia sinne mukaansa, muttä hiän ei lähtenyt.
ellauri283.html on line 421: Huhtikuussa 2019, useita kuukausia jatkuneiden katumielen osoitusten jälkeen, Sudanin presidentti Omar al-Bashir syrjäytettiin. Hänen hallituksensa kaatumisen jälkeen maata on hallinnut Sudanin suvereniteettineuvosto, joka koostuu sekä sotilas- että siviiliedustajista siirtymäkauden korkeimpana voimana. Seuraaviin Sudanin parlamenttivaaleihin asti, jotka on suunniteltu pidettäväksi vuonna 2022, maata johtavat yhdessä siirtymäkauden suvereenin neuvoston puheenjohtaja Abdel Fattah al-Burhan ja pääministeri Abdallah Hamdok.
ellauri283.html on line 433: 25. lokakuuta 2021 Sudanin armeija, jota johti kenraali Abdel Fattah al-Burhan, otti hallituksen hallintaansa sotilasvallankaappauksella. Aluksi pidätettiin ainakin viisi korkeaa hallituksen henkilöä, ellei enemmän. Siviilipääministeri Abdalla Hamdok kieltäytyi antamasta tukea vallankaappaukselle ja vaati 25. lokakuuta kansan vastarintaa; hänet siirrettiin kotiarestiin häpeämään 26. lokakuuta.
ellauri283.html on line 450: Olen kylästynyt--kollektiivi sanoo: "Olemme väsyneitä sotaan ja kaikkeen kärsimykseen, joka siihen liittyy. Olemme kyllästyneet vain istumaan vieressä ja näkemään maamme palavan. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on maa, jolla on valtavat luonnonvarat ja silti romahtava talous. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on kaunis kulttuurinen monimuotoisuus, jonka heimojen vihamielisyys tuhoaa. Olemme kyllästyneet nälkää näkevään väestöön, jolla on hedelmällinen maa. Olemme kyllästyneet siihen, että meitä käytetään tappamaan itsemme muutamien hyödyksi. Anteexi."
ellauri283.html on line 485: Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta.
ellauri283.html on line 513: Itsenäisen Malin ensimmäiseksi presidentiksi nousi Modibo Keïta. Malista tuli yhden puolueen valtio, joka lähentyi kylmän sodan aikaista sosialististen valtioiden itäblokkia. Keïtan johtama Mali erosi Ranskan yhteisöstä vuonna 1962 ja kansallisti alueen luonnovaroja. Seurauksena valtion taloudellinen tila heikkeni (?!) vähitellen. Lokakuussa 1968 Malissa tapahtui veretön sotilasvallankaappaus, jossa Keïtan syrjäytti kenraali Moussa Traoré. Keïta vietti loppuelämänsä vankeudessa. Ratkaistakseen Malia vaivanneet taloudelliset ongelmat Traoré sitoutui 1980-luvulla Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talousohjelmaan. Ohjelman vaatimat säästötoimet olivat erittäin epäsuosittuja malilaisten keskuudessa. IMF onkin persemäinen kolonialistien työrukkanen.
ellauri283.html on line 526: Ranskan ex-presidentti Francois Hollande sanoi haastattelussaan tammikuussa 2023, että Wagner-ryhmä ei ole onnistunut tekemään Malista turvallisempaa. Hän sanoi, että venäläisten palkkasotureiden saapumisen jälkeen turvallisuustilanne on huonompi ja lisäsi, että jihadistit ovat laajentaneet hyökkäyksensä Malin etelä- ja keskiosaan, missä he eivät olleet aiemmin läsnä. Putinin kokin kokkauxet ovat sitäpaizi pahoja.
ellauri283.html on line 528: Huhtikuussa 2023 paljastettujen dokumenttien eräässä asiakirjassa kerrotaan, että Wagner-ryhmän lähettiläät tapasivat Turkin viranomaisia helmikuussa. Tämä viittaa siihen, että Wagner-ryhmä kenties hankkii aseet Malissa sijaitsevasta etuvartiosta. Toisessa asiakirjassa on arvio Wagnerin henkilöstön määrästä Malissa, ja siinä todetaan, että Wagnerin suuri läsnäolo on herättänyt turvallisuusongelmia Malin naapurimaassa Norsunluurannikolla. Reutersin mukaan Wagnerin henkilökunta aikoi ostaa aseita ja varusteita Turkista käyttääkseen niitä Malissa ja Ukrainassa. Vuodetuissa asiakirjoissa kerrotaan myös Malin presidentin Assimi Goïtan vahvistaneen, että Mali voisi hankkia aseita Turkista Wagnerin puolesta.
ellauri284.html on line 40: This snapshot, our correspondent states, was taken after The German - sorry - the French charge near Forêt-Champignon. The body stretched at full length is a dead German guy. Those crouching behind a stone are French infantrymen, stone dead as well. Evidently the were charging, carrying that big stone. The bodies were not moved so as not to confuse the crime scene investigation.
ellauri284.html on line 72: Puolenvaihtoja oli useita, mm. Suomi 2. erässä, Puola vähän väliä. Puolalaiset juoxivat edestakaisin kuin pallopojat toisten jyrätessä yli niiden peltoaukeiden. Seuraavassa erässä varmaan Venäjä on vastapuolella, sitähän tässä on jo pedattu kaikki kylmän sodan vuosikymmenet. Talousjärjestelmällä ole siinä ole juuri mitään osuutta, enemmänkin niillä peltoaukeilla ja öljyllä. Falklandin saarten pingviinien rauha on ollut aina katkolla. Reunamaat ottaa erää omien mielivihollistensa kanssa ja pelaavat aina sillä puolella joka kulloinkin näyttää edullisemmalta omien paikallisten intressien kannalta. Fixut maat pysytteli puolueettomina myöden pelivälineitä molemmille puolille, kuten Ruozi, Portugali ja Espanja. Ruozi sai siitä paljon nettoa, kuin myös Sveizi, jonka lippu on hevosambulanssin merkkinä.
ellauri284.html on line 92: Nej det är inte Xi, utan det faktum att Kina håller på att överta Amerika från vänster håll rent ekonomiskt, medan det också håller fast i klimatmålena. Det är orättvist! Just när vi var så nära att komma åt Ukrainas fracking resurser, och att motivera deras fortsatta användning med krigförhållandena. Xi har lyft 800 miljoner kineser från fattighetsfällan, och finansierar samtidigt infrastruktur i de andra fd tredje länderna med mera pengar än västländerna tillsammans. Helt orättvist! Just när vi hade framfångsrikt förarmat kolansiktena genom at stjäla deras naturresurser och sälja dem våra begagnade t-skjortor i stället. Kineserna håller på att bli mer välbärgade, får snart ikapp tyskarna som inte har rört sig någon vart i de senaste 20 år. Nu måste västingarna följa asiaternas exempel, installera diktaturer och bli igen svinrikare! Amerika är på god väg at göra just det.
ellauri284.html on line 105: Hänen omaelämäkerrassaan kuvataan moraalisia konflikteja, jotka ovat tyypillisiä hänen sukupolvensa monille kotimaassaan, joka aloitti äärivasemmistolaisina ja kehittyi hurjalla vauhdilla aggressiivisiksi kapitalisteiksi. Tämä kehitys Geigesin poliittisissa ja työhön liittyvissä sitoumuksissa johti kauaskantoisiin muutoksiin hänen henkilökohtaisessa elämässään, mukaan lukien hänen rakkaus- ja seksielämänsä. Kiinnos!
ellauri284.html on line 113: Von 2013 bis 2016 lebte Adrian Geiges in Rio de Janeiro, wo er als Korrespondent und Dokumentarfilmer u. a. für RTL und den WDR arbeitete. Ab September 2016 leitete er als Chefredakteur die Redaktion des Unternehmens-Magazins „Evonik“ für die Hamburger Medienagentur Bissinger plus. Seit 2018 hält er Vorträge auf Kreuzfahrten von AIDA Cruises über die Städte und Länder, welche die Schiffe anfahren. Aika surkeaa.
ellauri284.html on line 125: Turhautuneet sakut kävi 1. maailmansodassa ampumassa brittikaupunkia mereltä laivatykeillä. The Sarborough Esplanade suffered terribly. 2. maailmansodan jo käytännössä ratkettua anglosaxit kävivät Dresdenissä maxamassa sakuille Scarboroughin vauriot potut pottuina ja ehkä vähän potti nokkiinkin? ellauri284.html on line 135: An irresistible destiny to accomplish this essential duty
ellauri284.html on line 204: Nicholas E.A.H Adlers sentenced to death on Durham for high treason. The ex-German consul assisted German reservists to rejoin after the declaration of war.
ellauri284.html on line 282: Nykyään klassisen mutta uusklassisen julkisivun kadetraali valmistui vasta restauraation jälkeen vuonna 1845. Pääsiäispäivä alkaen 7. huhtikuuta 1844, M. Godefroy Brossay Saint-Marc vihki uuden kadetraalin.
ellauri284.html on line 400: Eastwoodin tunnustuksia ovat neljä Oscaria, neljä Golden Globe -palkintoa, kolme César-palkintoa ja AFI Life Achievement Award -palkinto. Vuonna 2000 hän sai Italian Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan palkinnon, joka kunnioitti hänen elinaikaisia saavutuksiaan. Hänelle myönnettiin kaksi Ranskan korkeinta siviilitunnustusta, hän sai Ordre des Arts et des Lettresin komentajan vuonna 1994 ja Kunnialegionin vuonna 2007.
ellauri284.html on line 441: Eastwood kannatti Mitt Romneya vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän piti parhaan puheen vuoden 2012 republikaanien kansalliskokouksessa, jossa hän kiinnitti huomiota puheella, jonka hän piti tyhjälle tuolille, joka edusti presidentti Barack Obamaa ja jota hän myöhemmin katui. Eastwood totesi toivovansa Trumpin toimivan "ystävällisemmällä tavalla, ilman twiittausta ja ihmisten nimittelyä. Haluaisin henkilökohtaisesti, että hän ei nosta itseään tälle tasolle".
ellauri284.html on line 502: Helmikuussa 2010 presidentti Barack Obama tunnusti Eastwoodin taiteiden ja humanististen tieteiden palkinnolla. Obama kuvaili Eastwoodin elokuvia "esseiksi yksilöllisyydestä, kovista totuuksista ja olemuksesta siitä, mitä tarkoittaa olla amerikkalainen". Eli kahmia paalua, ampua aseettomia ja raiskata avuttomia. Muun muassa nämä roolit ovat tehneet Eastwoodista kestävän maskuliinisuuden kulttuurisen ikonin. Elämässä on mielenkiintoisia asioita enemmän kuin mitä on aikaa niihin perehtymiseen!
ellauri284.html on line 546: residential-projects/mobile/delivered/Latitude.jpg" width="30%" />
ellauri284.html on line 553: res/04%20Hawa%20Mahal%20(Wind%20Palace)/Webpages/originalimages/06%20A%20group%20of%20India%20people%20nearby.jpg" width="30%" />
ellauri284.html on line 600: In two deals signed before Donald Trump was elected president, the company aligned itself with Indian partners who were already attracting the attention of law enforcement authorities. One, called IREO, is under investigation by India’s Enforcement Directorate over the source of its funding, suspected violations in its land purchasing and the possibility of money laundering. The other, M3M India, has been the target of sweeping tax raids; on a different project, the company was recently accused in a criminal complaint of bribing officials to clear-cut land.
ellauri284.html on line 602: On Monday, India’s Prime Minister Narendra Modi will be at the White House to meet with President Trump. It will be exactly the sort of moment that makes ethics experts, worried about the conflation of Trump’s business abroad with his oversight of U.S. foreign policy, especially alarmed.
ellauri284.html on line 603: Gurgaon, a city of more than a million, rose pell-mell over the past three decades as private developers worked hand-in-hand with politicians to gain control of huge swaths of property, resulting in a chaotic metropolis of gated communities and golf courses that sit alongside squalid migrant camps and fetid cesspools.
ellauri284.html on line 619: Though the Trump Organization has declined to comment for this article, Alan Garten, the company’s general counsel, addressed questions earlier this year about some of the company’s other unorthodox business partners. He said that blemishes on their records are not “reflective of the portfolio as a whole” and that the organization conducts “due diligence” background checks.
ellauri284.html on line 621: Ethics experts say engaging partners who have ongoing legal issues underscores the growing concern that the president’s business projects around the world could create conflicts of interest or other challenges for his administration.
ellauri284.html on line 623: “By continuing his association with these groups and pursuing his private business interests, he’s put himself on a collision course with the U.S. public interest,” said Kathleen Clark, a law professor and ethics expert at Washington University in St. Louis. “It’s a terrible idea.”
ellauri284.html on line 633: According to an internal case memo shared with The Washington Post, tax-fraud investigators found that IREO used seven holding companies and dozens of subsidiaries to bypass restrictions on foreign direct investment in agricultural land to purchase $443 million of property in Gurgaon from 2006 to 2007, including the subsidiaries that purchased land now slated for the Trump office tower.
ellauri284.html on line 641: A man preps his tanker for filling at a sewage-treatment plant. Less than half of Gurgaon residents have sewer access. (Enrico Fabian/for The Washington Post)
ellauri284.html on line 647: Dayma said that the property in Gurgaon was purchased from farmers by agents who used a variety of pressure tactics in collaboration with the state’s development authority.
ellauri284.html on line 654: On a blindingly sunny day in Gurgaon, Pankaj Bansal, son of Basant Bansal, appeared on a golf green to greet contestants from the “Apprentice”-style Indian reality show “The Pitch.” The young scion, in a lilac shirt and aviator sunglasses, told the budding entrepreneurs that his family was positioning itself to be “one of the most respected developers in the country” and worked only with the best architects, interior designers and landscapers.
ellauri284.html on line 655: The Bansal brothers have come far since their gritty early days. They have several large projects in the works, including one complex built around a nine-hole golf course that has suffered delays. Now, they are preparing to announce a joint venture with Mehta’s Mumbai-based Tribeca Developers to build Trump-branded residences, Mehta said.
ellauri284.html on line 660: In March, one of the Bansals’ employees was caught allegedly bribing a forest guard to illicitly cut more than 2,200 trees, in connection with a separate project, according to a police complaint that is still under investigation.
ellauri284.html on line 666: Alexandra Wrage, the president of Trace International, a firm that advises businesses on assessing foreign partners, says that American companies need to carefully vet foreign partners to avoid violating the Foreign Corrupt Practices Act, a law that prohibits bribery of foreign officials.
ellauri284.html on line 668: Speaking generally, Wrage said that an Indian citizen bribing an Indian official does not violate the U.S. act but does indicate “shoddy business ethics and a willingness to violate the law. This is the clearest sort of red flag. If a company will bribe in one situation, you’re on notice that they’re likely to bribe again.”
ellauri284.html on line 707: Roberts sr. sijoitettiin Bathin ritarikunnan (GCB) ritarikunnan suurristiksi. Hän lähti Intiasta vuonna 1853 asuakseen Irlantiin toisen vaimonsa kanssa, joka eli häntäkin kauemmin. Hänellä oli myös koti Bristolissa, 25 Royal York Crescent, Bristol, Somerset BS8 – Englanti.
ellauri284.html on line 739: Hän oli Pilgrims Societyn ensimmäinen presidentti vuonna 1902.
ellauri284.html on line 746: Kuninkaallisten ilmavaivojen marsalkka Lord Kannu KG GCB AFC (presidentti), rouva (puheenjohtaja), Sir Stephen (kunniasihteeri),
ellauri284.html on line 766:
1800
teolliset kapitalistit kärhämöivät resuista
ellauri285.html on line 68: Every living creature has an anus: Ants, horses, eagles . . . And us. While most creatures’ anuses do their jobs with little fuss, not so with human beings. The design of our anus is Providence’s little joke to keep us humble.
ellauri285.html on line 76: We are the most wretched of all creatures.
ellauri285.html on line 82: A very strange criterion for assessing wretchedness. I can understand considering humans the most wretched of creatures because they have foreknowledge of death, but may I assume you were joking with that last sentence?
ellauri285.html on line 85: The next day the rabbit is found laughing in the forest. Why are you laughing? asked the other animals. “Well, today the bear used the hedgehog…”
ellauri285.html on line 143: The Michigan Relics (also known as the Scotford Frauds or Soper Frauds) are a series of alleged ancient artifacts that were "discovered" during the late nineteenth and early twentieth century. They were presented by some to be evidence that people of an ancient Near Eastern culture had lived in North America and the U.S. state of Michigan, which, is known as pre-Columbian contact. Many scholars have determined that the artifacts are archaeological forgeries. The Michigan Relics are considered to be one of the most elaborate and extensive pseudoarchaeological hoaxes ever perpetrated in American history.
ellauri285.html on line 152: While most scholars and academics have determined that Scotford was the craftsman and Soper was the salesman, and the men joined forces for personal financial gain, neither man ever confessed and remained active in the business until their respective deaths in the 1920s.
ellauri285.html on line 191: Linkolan vieras saa tulla töihin mukaan, ellei halua hölmöttää pirtissä yksinään. Tehdään kerran naapurin metsässä harvennushakkuuta, paperipuuta, kaarisahalla. Linkola onnistuu kaatamaan joka toisen puun konkeloksi. Niitä kiskotaan köydellä alas ja kirotaan. Ohjakset ovat lyhyet, eivät yllä kuorman taakse. Linkola kävelee sen vieressä ja yrittää joka kerta tunkeutua niin ahtaasta puiden raosta ettei mahdu itse mukaan vaan joutuu päästämään ohjat irti. Hevonen hätääntyy ja tempaisee. Kuorma, jonka sivupuiden Linkola kuvittelee kestävän alapään naulojen varassa, hajoaa. Voi ristuksen perkele tätä elämää! kaikuu metsässä Linkolan vilpittömän hämmästynyt karjaisu.
ellauri285.html on line 235: Internalism is the thesis that no fact about the world can provide reasons for action independently of desires and beliefs. Externalism is the thesis that reasons can be objective features of the world.
ellauri285.html on line 253: Attribuutioilla tarkoitetaan päätelmiä, jotka on tehty kausaalisista suhteista tai jonkun tai jonkin ominaisuuksista. Kun henkilö käyttää sisäisiä attribuutteja, he päättelevät, että henkilö käyttäytyy tietyllä tavalla tai että tapahtuma tapahtuu enemmänkin henkilön luonteeseen liittyvien tekijöiden kuin hänen tilanteensa kontekstin vuoksi. Sisäinen attribuutio määritellään toimenpiteeksi, jossa syytetään tietyntyyppisiä tekijöitä tai kriteerejä, joita yksilö voi hallita tietyn tapahtuman syystä. Tehdessään sisäistä attribuutiota ihmiset yrittävät selittää tilanteen tai tapahtuman syyn henkilökohtaisilla tekijöillä, usein yleistetyssä mielessä. Eli taas tota oikeistolaista syyllistämistä, seppoilua hienommalla nimellä. Laahus laahustaa vetelänä perässä kun yrittäjät porhaltavat edellä, koska niillä on niin huonot dispositiot. Tai geenit, tai ne on vaan yxinkertaisesti laiskoja. Oma vika pikku sika, se on pontena tässä virressä.
ellauri285.html on line 255: Jotkut filosofit ovat sanoneet, että dispositiot eivät kelpaa syixi. Miksi? Heidän ajatuksensa voidaan kiteyttää Molièren kuuluisaan sutkautukseen Le Malade Imaginairessa, että filosofi voisi selittää, miksi oopiumi nukuttaa ihmisiä mainitsemalla, että sillä on "uinuttava voima", virtus dormitiva. A fortiori sanotaan että laahus on epäpätevää koska sillä on "laahustava voima". Ne on yxinkertaiseseti huonompia. Jos sulla on huonommuusomplexi, se johtuu siitä että olet huonompi. Dispositionalism can be viewed as a form of primitivism.
ellauri285.html on line 265: Kuappinen avaa paperinsa huonosti väittämällä että Anna Kareninan todellinen sankari on Konstantin Levin. Mitä vittua? No koska "Levin is a respected, wealthy and hardworking landowner, and a proud father married to a beautiful and insightful woman who loves him deeply." Kun muut ovat yhdentekeviä, näyttää olevan oman etumme mukaista elää ize enemmän tai vähemmän merkityksellistä elämää.
ellauri285.html on line 342: Yalen lakikoulun professori Myres S. McDougal, entinen klassisti, myöhemmin omaisuusoikeuden tutkija, esitti kysymyksen: "Suojelemmeko sitä, koska se on omistusoikeus, vai onko se omistusoikeus, koska suojelemme sitä?" Myös Geoffrey Hodgson on ilmaissut ongelman oikeudellisesti uudelleen, kun hän kysyi: "Tekeekö osavaltio aborttilain, koska se on käytäntö, vai tuleeko aborttilaista käytäntö, koska osavaltio hyväksyy sen?"
ellauri285.html on line 347: Mary Robinson (née Darby; 27 November 1757 – 26 December 1800) was an English actress, poet, dramatist, novelist, and celebrity figure. She lived in England, in the cities of Bristol and London; she also lived in France and Germany for a time. She enjoyed poetry from the age of seven and started working, first as a teacher and then as actress, from the age of fourteen. She wrote many plays, poems and novels. She was a celebrity, gossiped about in newspapers, famous for her acting and writing. During her lifetime she was known as "the English Sappho". She earned her nickname "Perdita" for her role as Perdita (heroine of Shakespeare's The Winter's Tale) in 1779. She was the first public mistress of King George IV while he was still Prince of Wales.
ellauri285.html on line 349: Mary Robinson (s. 21. toukokuuta 1944) on irlantilainen poliitikko ja Irlannin ensimmäinen naispresidentti, joka hallitsi maata 1990–1997. Hän oli myös ensimmäinen Irlannin presidentti, jota ei valittu keskustaoikeistolaisen valtapuolueen Fianna Fáilin riveistä.
ellauri285.html on line 399: “A woman of undoubted Genius,” according to Samuel Taylor Coleridge, Mary Robinson was an English actress, author, celebrity, and ardent supporter of the rights of women who gained considerable fame during her lifetime. Known by the nickname “Perdita,” after her role in Shakespeare’s The Winter’s Tale, peddled to The Prince of Wales her tail.
ellauri285.html on line 408: „In letzter Zeit hat Herr Dr. Lorenz mir gegenüber wiederholt sein immer größer werdendes Interesse für den Nationalsozialismus an den Tag gelegt und sich zu seiner Idee positiv geäußert. Soweit ich seine biologischen Studien kenne, sind diese in der Richtung der im Deutschen Reich herrschenden Weltauffassung gelegen.“
ellauri285.html on line 412: „Ich war als Deutschdenkender und Naturwissenschaftler selbstverständlich immer Nationalsozialist und aus weltanschaulichen Gründen erbitterter Feind des schwarzen Regimes (nie gespendet oder geflaggt) und hatte wegen dieser auch aus meinen Arbeiten hervorgehenden Einstellung Schwierigkeiten mit der Erlangung der Dozentur. Ich habe unter Wissenschaftlern und vor allem Studenten eine wirklich erfolgreiche Werbetätigkeit entfaltet, schon lange vor dem Umbruch war es mir gelungen, sozialistischen Studenten die biologische Unmöglichkeit des Marxismus zu beweisen und sie zum Nationalsozialismus zu bekehren. Auf meinen vielen Kongreß- und Vortragsreisen habe ich immer und überall mit aller Macht getrachtet, den Lügen der jüdisch-internationalen Presse über die angebliche Beliebtheit Schuschniggs und über die angebliche Vergewaltigung Österreichs durch den Nationalsozialismus mit zwingenden Beweisen entgegenzutreten. Dasselbe habe ich allen ausländischen Arbeitsgästen auf meiner Forschungsstelle in Altenberg gegenüber getan. Schließlich darf ich wohl sagen, daß meine ganze wissenschaftliche Lebensarbeit, in der stammesgeschichtliche, rassenkundliche und sozialpsychologische Fragen im Vordergrund stehen, im Dienste Nationalsozialistischen Denkens steht!
ellauri285.html on line 571: Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys maan jäsenyydestä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Yksikään kantoni ei äänestänyt järjestöön liittymisen puolesta. IBM esitteli rontattavan tietokoneen, PC Convertiblen. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimitti televisioidussa puheessaan Libyan johtajaa Muammar Gaddafia "Lähi-idän hulluksi koiraksi".
ellauri285.html on line 575: Yhdysvaltain pommikoneet iskivät brittiläisistä tukikohdista Libyaan ja pommittivat pääkaupunkia Tripolia ja Bengasin aluetta. Noin sata henkeä kuoli. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti kaksi tuntia myöhemmin iskun olleen itsepuolustusta. Pommikoneiden oli kierrettävä Välimerelle Atlantin ja Gibraltarin salmen kautta, koska Ranska oli kieltänyt niiltä oman ilmatilansa käytön. Israel ja Iso-Britannia ilmoittivat välittömästi hyväksyvänsä iskun, kun taas Neuvostoliitto tuomitsi sen.
ellauri285.html on line 579: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan varoitti Syyriaa ja Irania vastaavista iskuista kuin Libyaan oli kohdistettu.
ellauri285.html on line 587: Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Yhdysvaltain tuki Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille oli puuttumista Nicaraguan sisäisiin asioihin ja siten YK:n peruskirjan vastaista. Yhdysvaltain senaatti hyväksyi presidentti Ronald Reaganin ajaman 100 miljoonan dollarin tukipaketin Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille.
ellauri285.html on line 627: Weizmannin prosessi joka tuottaa tärkkelyxestä asetonia Clostridium bakteerin avulla ratkaisi brittien asetonipulan savuttoman ruudin eli kordiitin valmistuxessa suuressa sodassa. Palkkioxi siitä Chaim Weizmann sai Siionin ja siitä tehtiin Israelin ensimmäinen presidentti.
ellauri285.html on line 636: The Hidden History of Zionism, Veritas Press, Santa Barbara (Calif.) 1988.
ellauri285.html on line 638: The Hidden History of Zionism by Ralph Schoenman is presented online for personal use only.
ellauri285.html on line 641: resize-750.jpeg">
ellauri285.html on line 651: Bernard Levin wrote critically of Schoenman's influence on Russell, saying that Schoenman was partly responsible for Russell's virulent anti-Americanism, in contrast to his earlier pronouncements against communism. Russell said of Schoenman, "You know he is a rather rash young man, and I have to restrain him."
ellauri285.html on line 656: During the course of the tribunal, the U.S. government revoked Schoenman's passport because of unauthorized visits to North Vietnam. In November 1967, he was deported back to the U.S. by Bolivian authorities when he traveled there to attend the trial of Régis Debray. As a result, he was prevented from attending the tribunal's proceedings in Copenhagen later that month because Danish authorities refused to allow him to enter without a passport. This led to a sequence in which Schoenman shuttled between several European countries, none of which would admit him, before illegally entering Britain, where he remained for 10 days until being deported in June 1968.
ellauri285.html on line 665: Il est reçu premier au concours d'entrée à l'École normale supérieure (Lettres) en 1960 puis passe l'agrégation de philosophie en 1965, tout en militant à l'Union des étudiants communistes. Il étudie à la faculté des lettres de Paris. En 1965, il est nommé professeur de français au lycée Henri-Poincaré de Nancy, qu'il quitte après quelques mois d'enseignement merdeux.
ellauri285.html on line 671: C’est au bout de trois semaines, après avoir sciemment parlé dans le vide de façon à ne livrer aucune information concrète, que Debray admet les évidences, à savoir la présence du Che, déjà reconnue par Bustos, les déserteurs et le guérillero Vasquez Viana, arrêté le 28 avril et victime d’un subterfuge. Même après la rupture politique de Debray avec le régime cubain, Manuel Piñeiro, le chef des services secrets cubains, reconnaît que ce dernier n’a fait que « confirmer la présence du Che en Bolivie », et qu’« il ne serait pas correct de ma part de rendre Debray responsable de la localisation de la guérilla, et encore moins de la mort du Che »
ellauri285.html on line 684: "La médiologie s´intéresse à tous les moyens, à tous les véhicules par lesquels nous avons accès, à l´histoire, au sens. Ça n´a rien à voir avec les médias de masse dont je ne connais rien."
ellauri285.html on line 685: Debray affirme que l´on a cru pouvoir éliminer la religion par le siècle des Lumières, mais que l´on n´a pas pu éliminer la croyance.
ellauri285.html on line 687: Debray dit lui-même : « Vaincre c’est accepter, par principe, que la vie n’est pas le bien suprême du révolutionnaire ». L´auteur attaque notamment les anti-révolutionnaires : « trotskisme et réformisme se donnent la main pour condamner la guerre de guérilla la freiner ou la saboter ».
ellauri285.html on line 688: Régis Debray s’intéresse au problème du religieux et de la croyance au sein du groupe social. Son postulat de départ est : il n’y a pas de société sans transcendance, qui fonctionne là comme un phéromone. De même qu’un État laïc a ses obligations morales, les athées ont des valeurs sacrées. Pour lui, cette transcendance est nécessaire à la cohésion sociale. L’Union soviétique avait Lénine, les États-Unis d´Amérique ont George Washington et les pères fondateurs, la Constitution. Il y en avait aussi autrefois en France avec les héros mythiques de la République, comme Danton ou Leclerc.
ellauri285.html on line 689: Il appelle cette nécessité de définir le groupe par une entité qui lui est extérieure l´incomplétude, et nomme cette entité le « sacré du collectif », qui est la représentation de ce que le groupe estime être le « meilleur ». C´est cette croyance qui assure la confiance réciproque entre les membres du groupe, et garantit selon R. Debray l´ordre social.
ellauri285.html on line 698: Ranskan viidennen tasavallan aikana Mitterrand oli ehdokkaana presidentinvaaleissa Charles de Gaullea vastaan 1965, mutta hävisi. Hän oli jälleen ehdolla presidentiksi 1974 Valéry Giscard d’Estaingia vastaan, mutta hävisi jälleen, tosin varsin niukasti. Lopulta 1981 Mitterrandista tuli ensimmäinen viidennen tasavallan sosialistipresidentti, kun hän voitti selvästi kilpailijansa Giscard d’Estaingin.
ellauri285.html on line 700: Maan sisäisessä politiikassa Mitterrandin toimia varjostivat sarja talouskriisejä ja konservatiiviset parlamentit (1986–1988 ja 1993–1995), niin kutsutut cohabitationin (suom. yhteiselo) ajat, jolloin pääministeri ja presidentti edustivat eri puolueita. Pääministerinä toimi ensimmäisen cohabitationin aikana Jacques Chirac . Mitterrand ja Chirac ratkaisivat mahdolliset ongelmat sopimalla työnjaosta, jonka mukaan presidentti keskittyi ulko- ja pääministeri sisäpolitiikkaan.
ellauri285.html on line 701: Mitterrand tuli toimeen Helmut Kohlin kanssa, mikä paransi huomattavasti ranskalais–saksalaisia suhteita. Yhdessä he auttoivat synnyttämään Maastrichtin sopimuksen, joka allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992. Mitterrandin viimeinen presidenttikausi päättyi toukokuussa 1995. Hänen seuraajakseen valittiin Jacques Chirac.
ellauri285.html on line 703: Mitterrand kuoli syöpään tammikuussa 1996. Eturauhassyövästä kärsinyt presidentti tiesi kuolemansa olevan lähellä ja järjesti elämänsä viimeisen juhla-aterian 31. joulukuuta 1995. Ateriaan kuului Ranskassa suurena herkkuna pidettyä, mutta ruuanvalmistuksessa laitonta peltosirkkua. Sirkku oli viimeinen ruokalaji, jonka hän söi ennen kuin kuoli viikkoa myöhemmin.
ellauri285.html on line 708: Les États-Unis auraient ainsi su échapper à cette crise du sacré, par leur civisme et leur patriotisme, même s´ils se sont mis au service de mauvaises causes. L’effigie du dollar des États-Unis en est un exemple : « In God We Trust, All Others Pay Cash ». C’est cette symbolique patriotique qui ferait la force des États-Unis. Debray prétend appliquer le théorème d´incomplétude de Gödel à l´ordre social pour « démontrer » sa théorie. Régis Debray a été vivement critiqué pour son utilisation du théorème d´incomplétude de Gödel, jugée au mieux infondée sinon fallacieuse par Alan Sokal et Jean Bricmont dans leur livre Impostures intellectuelles, et par Jacques Bouveresse dans Prodiges et vertiges de l´analogie.
ellauri285.html on line 714: La troisième grande technologie est la révolution informatique avec le développement du Web. Sur cette toile géante, il n’y a plus de frontières, plus d’État. À quelle forme de « sacré » cela mène-t-il ? Moi je ne suis qu´un petit continuateur, conclut modestement Régis Debray.
ellauri285.html on line 715: « Les trois césures médiologiques de l´humanité – écriture, imprimerie, audiovisuel – découpent dans le temps des images trois continents distincts : l´idole, l´art, le visuel. Chacun a ses lois. Leur confusion est source de tristesses inutiles. » Non, je n´ai pas inventé ça non plus. Moi je ne suis qu´un petit continuateur, conclut modestement Régis Debray.
ellauri285.html on line 751: Alan David Sokal (/ˈsoʊkəl/; born January 24, 1955) is an American professor of mathematics at University College London and professor emeritus of physics at New York University. He works in statistical mechanics and combinatorics. He is a critic of postmodernism, and caused the Sokal affair in 1996 when his deliberately nonsensical paper was published by Duke University Press´s Social Text. He also co-authored a paper criticizing the critical positivity ratio concept in positive psychology.
ellauri285.html on line 755: The first consequential re-evaluation of the mathematical modeling behind the critical positivity ratio was published in 2008 by a group of Finnish researchers from the Systems Analysis Laboratory at Aalto University (Jukka Luoma, Raimo Hämäläinen, and Esa Saarinen). The authors noted that "only very limited explanations are given about the modeling process and the meaning and interpretation of its parameters... [so that] the reasoning behind the model equations remains unclear to the reader"; moreover, they noted that "the model also produces strange and previously unreported behavior under certain conditions... [so that] the predictive validity of the model also becomes problematic."
ellauri285.html on line 759: Fredrickson wrote a response in which she conceded that the mathematical aspects of the critical positivity ratio were "questionable" and that she had "neither the expertise nor the insight" to defend them, but she maintained that the empirical evidence for the existence of a critical positivity ratio was solid. Brown, Sokal, and Friedman, the rebuttal authors, published their response to Fredrickson´s "Update" the next year, maintaining that there was no evidence for a critical positivity ratio. Losada declined to respond to the criticism (indicating to the Chronicle of Higher Education that he was too busy running his consulting business).[verification needed] Hämäläinen and colleagues responded later, passing over the Brown-Sokal-Friedman rebuttal claim of failed criteria for use of differential equations in modeling, instead arguing that there were no fundamental errors in the mathematics itself, only problems related to the model´s justification and interpretation.
ellauri285.html on line 761: A formal retraction for the mathematical modeling elements of the Losada and Fredrickson (2005) paper was issued by the journal, American Psychologist, concluding that both the specific critical positivity ratio of 2.9013 and its upper limit were invalid. The fact that the problems with the paper went unnoticed for years despite the widespread adulatory publicity surrounding the critical positivity ratio concept contributed to a perception of social psychology as a field lacking scientific soundness and rigorous critical thinking. Sokal later stated, "The main claim made by Fredrickson and Losada is so implausible on its face that some red flags ought to have been raised", as would only happen broadly in graduate student Brown´s initiating the collaboration that resulted in the Brown-Sokal-Friedman rebuttal.
ellauri285.html on line 763: Building on research by Barbara Fredrickson suggesting that individuals with a higher ratio of positive to negative emotions tend to have more successful life outcomes, and on studies by Marcial Losada applying differential equations from fluid dynamics to human emotions,[citation needed] Fredrickson and Losada proposed as informative a ratio of positive to negative affect derived from nonlinear dynamics modelling (based on Lorenz systems), which appeared in 2005 in a paper in American Psychologist. The derived combination of expressions and default parameters led them to conclude that a critical ratio of positive to negative affect of exactly 2.9013 separated flourishing from languishing individuals, and to argue that the ideal positivity/negativity ratio lies between 2.9013 and an upper limit ratio of 11.6346. Hence, they claimed that their model predicted cut-off points for the minimum and maximum positivity ratios within which one should observe qualitative changes in an individual´s level of flourishing, specifically, that those within this range of ratios would "flourish", and those outside would "languish".[non-primary source needed] As of January 2014, the 2005 Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times in the psychology literature.
ellauri285.html on line 764: Among the severe flaws claimed by Brown et al. in the positivity-ratio theory and its presentation were that
ellauri285.html on line 772: the butterfly-like first figure provided by Fredrickson and Losada is not a model of the data taken from their human participants, but "the results of computer simulations of the Lorenz equations, nothing more"; and based on the maths, even if precise positivity/negativity ratios could be derived, several "windows" of desirable and undesirable positivity/negativity ratios above a certain value should exist, rather than a simple range of ratios in which "flourishing" should occur.
ellauri285.html on line 776: ve explanation – and, frankly, the one that appears most plausible to us – is that the entire process of "derivation" of the Lorenz equations has been contrived to demonstrate an imagined fit between some rather limited empirical data and the scientifically impressive world of nonlinear dynamics.
ellauri285.html on line 777: Fredrickson responded to the critique by agreeing that Losada´s mathematical modelling was "questionable" and did not show that there are precise values of the ratio, but also arguing that the evidence for the benefits of a high positivity/negativity ratio is solid. Fredrickson noted that Losada declined to respond to the criticism.[11] The American Psychologist proceeded to formally retract as invalid the mathematical modeling elements of Fredrickson and Losada´s paper, including the specific critical positivity ratios of 2.9013 and its upper limit.
ellauri285.html on line 788: Marcial Francisco Losada was born in 1939 in Chile.[citation needed] He received a Ph.D. in organizational psychology from the University of Michigan. After finishing his doctoral work, Losada served as a Center for Advanced Research (CFAR) in Ann Arbor, Michigan.[when?][citation needed] In his career, Losada developed a nonlinear dynamics model, the meta learning model, to show dynamical patterns achieved by high, medium and low performing teams, where performance was evaluated based on profitability, customer satisfaction, and 360-degree feedback.[citation needed]. In pursuing these goals, he founded and served as executive director of Losada Line Consulting, which had presented past workshops and seminars at companies including Apple, Boeing, EDS, GM, and Merck, and foundations including the Kellogg and Mellon Foundations, with high performance team-building contracts at BCI, Banchile, BHP-Billiton, Codelco, and Telefónica [better source needed].
ellauri285.html on line 791: Losada´s coauthor, Fredrickson, continues to insist on the measurability of such a ratio, and the existence tipping-points, but has distanced herself from the mathematical portions of the 2005 paper, which were subsequently retracted by the journal; Fredrickson reports that Losada declined to respond to the criticism. Lsada kicked the bucket in 2020.[where?][citation needed].
ellauri286.html on line 116: Esimerkiksi Ukrainan expresidentti Viktor Janukovitsh suhtautui lähihistorian hutkimiseen aggressiivisesti, joten vasta hänen syrjäyttämisensä mahdollisti sen, että historiantutkijat pääsivät jälleen rauhassa vanhan kunnon historian uudelleenkirjoitustyön pariin.
ellauri286.html on line 125: Jo sitä ennen lukuisten tutkijoiden muodostamat komissiot olivat tutkineet miehitystenaikaisia tuhoja ja repressiopolitiikkaa. Merkittävimpinä voi mainita vuonna 2005 monella kielellä julkaistun kokoomateoksen White Book (Korvaa Mao Ze Dongin aikaisemman teoxen Red Book) ja läntisten kansain välisen ja lopuista kansoista riippumattoman ihmisoikeusrikoksia tutkivan komission työn tuloksen, Estonia 1940–1945, jonka ensimmäinen osa ilmestyi niinikään vuonna 2005.
ellauri286.html on line 232: Samaan aikaan perestroikan ja Boris Jeltsinin aikana perustetut Gulag-historiaa dokumentoivat järjestöt, kuten Memorial, ovat Venäjällä joutuneet tilanteeseen, jossa niiden toimintaa vaikeutetaan jatkuvasti, ja ne on leimattu “ulkomaisiksi agenteiksi”.
ellauri286.html on line 250: Selvityspyyntöjä meni myös ulkoministeriön Venäjän-yksikön ex-päälliköstä Olli Perheentuvasta, presidentin entisestä kansliapäälliköstä Jarmo Viinasesta ja entisestä pääministeristä Paavo Lipposesta. Venäjä-tutkimuksen professori Timo Vihavainen oli muka syyllistynyt kunnianloukkaukseen esittäessään halventavia mielipiteitä jo mainitsemistani julkaisuista. Kunnian my foot! Kunniattomia roistoja! Vihavainen (sattuva nimi) on 1 Nilkin 375 oligarkista,
ellauri286.html on line 417: – Inför ”Norma” gjorde jag en del research i Ukraina. Det visade sig att ukrainskt hår håller hög kvalitet och är en stor exportprodukt till väst. Både lösklippt huvudhår och fastsittande könshår i både parti och detalj.
ellauri286.html on line 445: Länkkärit kyllä joka päivä väittävät, että sota päättyy tänään. Historia kertoo meille, että Venäjän nykyinen poliittinen hallinto ei pysähdy ennen kuin Ukraina ja demokraattinen maailma pysäyttävät sen. Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun rauhanomaiset sopimukset on allekirjoitettu? Sukupuolierot, sukupuoleen perustuva väkivalta, sadat tuhannet PTSD-potilaat, maa, joka on käynyt läpi suurimman sodan Euroopassa vuodesta 1945, ja aggressiivinen naapuri Venäjä, joka varmasti suunnittelee uutta sotaa. Kyllä, luulen, että tulee olemaan vielä enemmän – tarkoitan, että Ukrainassa – avioliittoon meneviä naisia, jotka etsivät ulkomaalaista aviomiestä. Jos demokraattinen maailma ja Ukraina kuitenkin voittavat, naiset haluaisivat ehkä jäädä kehittyvään kotimaahansa. Ehkä. Älkää kuitenkaan menettäkö toivoa.
ellauri286.html on line 451: Sofin valkoverinen äiti ohittelee jonoja. Solidaariset jonottajat on sen mielestä lampaita. Sixi se ei halunnut jäädä neukkulaan, sillä on etuilu valkoisessa veressä. Niin Sofillakin. Sen mielestä venakkojen säärikarvat ovat hirveitä. Ajaakohan Sofi tuheronkin porsliinixi? Senkö ansiosta sillä on päässä peruukki?
ellauri286.html on line 478: Me kaikki joudumme purkamaan kerran elämässä. Asiat stressaavat ja voimme juoda vain niin paljon alkoholia stressin lievittämiseksi. Mikä on hauska ja ainutlaatuinen tapa jakaa turhautumista? Venäjän kirosanoja. Niissä on hulvattomia kirosanoja, jotka saavat sinut nauramaan lattialla.
ellauri286.html on line 499: Eesti vapp on meidän isosedän herttuallinen vaakuna. Vanim Eesti vapp pärineb ajavahemikust 1583, mil kolme leopardse lõviga hertsogivapp tähistas Rootsi kuninga Johan III Liivimaa hertsogi tiitlit. Leopardit on vasempaan päinkazovia leijonia, passant gardant. Ei sentään trabant. Kolme leijonaa on peräisin Tanskan kuninkaan Valdemar II:n käsivarresta , joka valloitti Pohjois-Viron vuonna 1219. Leijonista tuli osa Tallinnan (Rääveli), Tanskan hallituksen keskuksen suurempaa vaakunaa.
ellauri286.html on line 509: Quanto costa? Mitä varvilta? Ai neiti puhuukin suomea. Hintalappukin mahtaa olla sitten sen mukainen Rennosti muka karkuun. Käsikynkkää menee venakot Vaasankadulla pörrötukkaisina pyllyt heiluen. Sofi kuolaa salaa vierestä.
ellauri286.html on line 540: Bulimia on yleisempää niillä, joilla on lähisukulainen äiti, jolla on sairaus. Genetiikasta johtuvan riskin prosentuaalinen osuus on 30–80%. Muita taudin riskitekijöitä ovat psykologinen stressi, kulttuurinen paine saavuttaa tietty vartalotyyppi, huono itsetunto ja liikalihavuus. Eläminen virolaisessa kulttuurissa, joka kaupallistaa tai hohdottaa laihduttamisen ja korkokengät, ja painoon kiinnittyvien fasististen vanhempien hahmot ovat myös riskejä.
ellauri286.html on line 570: Ohimenevät, stressiin liittyvät vainoharhaiset tai vakavat dissosiatiiviset oireet.
ellauri286.html on line 575: Muita oireita voivat olla epävarmuus identiteetistä, moraalista ja arvoista; vainoharhaisia ajatuksia stressaantuneena; depersonalisaatio; ja keskivaikeissa tai vaikeissa tapauksissa stressin aiheuttamia katkoksia todellisuuteen tai psykoottisia jaksoja. BPD:tä sairastavilla henkilöillä on usein samanaikaisia sairauksia, kuten masennus- ja kaksisuuntaiset häiriöt, päihteiden käyttöhäiriöt, syömishäiriöt, posttraumaattinen stressihäiriö ja tarkkaavaisuus-/hyperaktiivisuushäiriö.
ellauri286.html on line 587: Ihmiset, joilla on BPD, ovat taipuvaisia olemaan vihaisia perheenjäsenilleen ja vieraantunut heistä. Omasta puolestaan perheenjäsenet ovat usein vihaisia ja avuttomia siitä, kuinka heidän BPD-perheenjäsenensä suhtautuvat heihin. BPD:tä sairastavien aikuisten vanhemmat ovat usein sekä yli- että ali-seuloutuneita perhevuorovaikutuksiin. Romanttisissa suhteissa BPD liittyy lisääntyneeseen krooniseen stressiin ja konflikteihin, romanttisten kumppanien tyytyväisyyden vähenemiseen, perheväkivaltaan ja ei-toivottuun raskauteen. Nämä linkit voivat kuitenkin koskea persoonallisuushäiriöitä yleensä. Viisaasti kyllä Sofi ei hankkinut lapsia. Vääryyttä ei saa päästää jatkumaan.
ellauri286.html on line 601: BPD:n arvioitiin olevan kolmanneksi perinnöllisin persoonallisuushäiriö 10 tarkastelun persoonallisuushäiriön joukosta. Hippokampus on yleensä pienempi ihmisillä, joilla on BPD, kuten ihmisillä, joilla on posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD). Kuitenkin BPD:ssä, toisin kuin PTSD:ssä, amygdala on myös yleensä pienempi. Työmuisti on huono mutta nolojen episodien muisti mainio. Se saattaa selittää BPD:tä sairastavien ihmisten kokeman pelon, surun, vihan ja häpeän epätavallisen voimakkuuden ja pitkäikäisyyden sekä heidän lisääntyneen herkkyytensä näiden tunteiden esiintymiselle muissa.
ellauri286.html on line 610: Ihmiset, joilla on rajapersoonallisuushäiriö, ovat aivoissaan "saaneet" elää myrskyistä tunne-elämää, vaikkakaan ei välttämättä onnetonta tai tuottamatonta elämää. Saattaapa vaiva parantuakin iän mukana. Häiriö näyttää olevan harvinaisempi iäkkäiden ihmisten keskuudessa. Jopa puolet BPD-potilaista paranee kymmenen vuoden aikana. Ne, joita tämä koskee, käyttävät tyypillisesti suuria määriä terveydenhuollon resursseja.
ellauri286.html on line 619: Aku Louhimiehen suhde Sofia Oksasen kanssa kukoistaa – ”Uskomaton nainen”. Ohjaaja Aku Louhimies katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hyvänä tukena on hänen elämänkumppaninsa Sofia Oksanen. Aku Louhimiehen mukaan Sofia-rakas on antanut hänelle tukea, voimaa ja uutta energiaa. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2018 saanut ohjaaja Aku Louhimies, 51, kuulostaa puhelimessa iloiselta ja pirteältä. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät suuresti juuri tällä hetkellä miestä haittaa, vaan energiaa löytyy, vaikka poliisitutkinta on edelleen kesken.
ellauri288.html on line 55: – Isäni haavoittui helmikuussa 1940 Kannaksella kranaatin sirpaleesta osoittaessaan Venäjälle aggressiota. Perheellemme tarjoutui mahdollisuus ammuttaa jouluna 155 mm tykistökranaatti omistuskirjoituksella Bahmutin siviilien niskaan. Nyt olemme Topipapan osalta sujut, Kari kirjoittaa kuvansa saatteeksi.
ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.
ellauri288.html on line 108: Kirjailija Sofi Oksasen ikä on tuonut hänelle lisää itsevarmuutta. - Nykyisin tiedän tarkasti, mitä haluan, enkä ole enää johdateltavissa. Kaksi caffè lattea tuplaespressolla ja viski. Kirjailija Sofi Oksaselle maistuvat tänä iltapäivänä vain lämmikkeet.
ellauri288.html on line 117: – Ei enää minun kohdallani, mutta olenkin etuoikeutetussa asemassa Suomen vanhimpana ja palkituimpana vielä elävänä kirjailijana. Sellaiset asiat kuin ikä ja tunnustukset vaikuttavat. Minut on palkittu muun muassa Finlandialla ja Ranskan Arts et Lettres -ritarikunnan kunniamerkillä. Mutta valitettavasti en kelpaa enää nakukuviin, julkinen keskustelu kaipaa aina uutta nuorta naista uhrikseen.
ellauri288.html on line 138: Sofi Oksasen DNA on peräisin Paskapussi Matsilta. Mats oli päässyt maaorjuudesta kasvattamalla sikoja keräämällään moskalla. Siat kasvoivat niin hyvin, että hän sai viimeisen leposijan aatelisherrojen ja -rouvien vierestä. Siitä kelpaa olla ylpeä.
ellauri288.html on line 141: Teatterikorkeassa Sofi Oksanen sairastui syömishäiriöön. Hälle tuli yllätyksenä, ettei höpsöihinkään juttuihin noin vain päästy. Usein piti tehdä impressaareille höpsöjäkin juttuja.
ellauri288.html on line 169: Luonnon sisällyttäminen valaan on puhtaasti Oksasen oma idea. Sitä ei mainita yhdessäkään toisessa kansalaisuusvalassa. ”Asia on ajankohtainen ilmastonmuutoksen vuoksi. Mutta luonto puoltaa paikkaansa Suomen valassa myös siksi, että riippumatta aikakaudesta suomalaisilla on aina ollut erityislaatuinen luontosuhde, kuten Haju Pisilä on korostanut maan päämiehenä uudenvuodenpuheessa Suomen lipun vieressä. Kunnioittaminen ei tosin estä avohakkuita eikä kunniamurhiakaan.
ellauri288.html on line 206: Sörnäinen tunnetaan meluisana alueena, mutta Seiskan haastatteleman perheenäidin mukaan Sof IIIin hermoja raastavat eniten pienet taaperoikäiset lapset. – Sofi ei tervehtinyt koskaan, vaan kiirehti ohitsemme aina vauhdilla. Hän vain huuteli, että meistä lähtee kamala meteli, jonka on loputtava. Sofi oli aggressiivinen, eikä hänen kanssaan voinut keskustella. Hän oli heti hyökkäystilassa kuin Ukrainaan aggressoiva putinisti.
ellauri288.html on line 229: Raiskinen on Sofin luottosuunnittelija, Viitala muistetaan puolestaan muun muassa Angelina Jolien tähdittämän Pahatar-elokuvan asusteiden suunnittelijana. Oksanen meni lauantaina naimisiin tietotekniikka-alalla työskentelevän miehensä kanssa Helsingin Seurasaaressa. Avioehto suojaa Sofi Oksasen omaisuutta. Vuonna 2009 hänen verotettavat ansiotulonsa olivat peräti 477 396 euroa.
ellauri288.html on line 276: NPR, full name National Public Radio, is a privately and publicly funded non-profit membership media organization that serves as a national syndicator to 797 public radio stations in the United States of America. Noam Chomsky has criticized NPR as being biased toward ideological power and the status quo. Consumers of information from NPR contend that NPR does its job well. In April 2023, Twitter made the decision to label NPR, as well as the PBS, BBC, and Voice of America as government-funded media outlets following backlash from critics who accused the platform of bias. Twitter initially labeled accounts linked to countries like Russia and China but faced criticism for not applying the same labels to media organizations from Western countries. In response, the company expanded its policy to include NPR.
ellauri288.html on line 308: Tämä romaani on karkea ja kaunis samaan aikaan; sitä on mahdotonta tyrmätä sen ihailtavalla kuvauksella valehtelusta ja pelosta. Livres Hebdo, Ranska ellauri288.html on line 358: Corresponding to the Greek:
ellauri288.html on line 408: res/authors/3c/fe/3cfee3838c13bc0ea8f59d7237b76b03/556336628c11f_jacob_frank.jpg" />
ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin
ellauri290.html on line 110: Israel's primary objective was to re-open the blocked Straits of Tiran. WTF, they occupied and consequently expropriated most of Palestinian land property. After the fighting had started, political pressure from the United States, the Soviet Union, and the United Nations led to a withdrawal by the three invaders. The episode humiliated the United Kingdom and France and strengthened Nasser. Joka sai sitten kyllä kunnolla nenuun USA:n varustamilta Jehovan sotajoukoilta 10v myöhemmin 7 päivän salamasodassa 1967 (kz. esim. albumia 263).
ellauri290.html on line 145: b) Vuoristomaiseman maaperä sen sijaan vaihteli ahtaissakin rajoissa, ja maatalous oli riippuvainen yksinomaan sateesta. Maaston luonteen vuoksi oliivipuusta tuli maaseudun pääpuu, ja suuri osa olemassa olevista lehdoista on peräisin ristiretkien ajoilta. Muita hedelmäpuita peittivät myös kukkulan rinteessä, oliivin vieressä oli viiniköynnös.
ellauri290.html on line 230: Israelin joukkojen sotilasyksiköiden mieletön hyökkäys Siinain niemimaalle viime lokakuussa räjäytti myytin siitä, että Israel oli arabien aggression uhri. Sionistit eivät tyytyneet "pysäyttämään Nasseria" - mitä tahansa tämä kyseenalainen selitys heidän Egyptiin kohdistuneelle hyökkäykselleen tarkoittaisikaan. He olivat päättäneet pitää hallussaan egyptiläisiä alueita, jotka olivat kolme kertaa suurempia kuin nykyinen Israelin miehittämä Palestiinan alue ja joista ei voitu esittää edes "historiallista väitettä".
ellauri290.html on line 253: Mitä tulee valtion omistukseen tai Palestiinan julkisiin maihin, niihin kuuluvat maat, jotka vaihtelevat suuresti paitsi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, myös hallituksen omistuksen ja valvonnan laajuudelta ja luonteelta. Mandaatin lopussa toukokuussa 1948 oli suuria alueita, joilla valtion tarkkaa etua ei ollut vielä määritetty. Palestiinan osavaltion domain koostui seuraavan tyyppisistä omaisuudesta:
ellauri290.html on line 293:
* See map on opposite page and compare with map on page 20 ** The Israelis now occupy a land area of 1,414,589 acres or 21% in excess of the land area allotted to the “Jewish State” under the Partition Plan of 1947.
ellauri290.html on line 410:
Israeli-occupied
West Jordan
Gaza
Total (acres)
ellauri290.html on line 504: The Old City 200 acres ellauri290.html on line 505: The New City 4,833 acres ellauri290.html on line 506: 5,033 acres ellauri290.html on line 508: The ownership of the 5,033 acres between the various communities that populated the City, is as follows:
ellauri290.html on line 510: The Old City (Area 200 acres) - Except for three synagogues and their enclosures, there was no other Jewish-owned property within the City Walls. The Jewish community of the Old City had lived in houses owned by Moslems.
ellauri290.html on line 511: The New City (Area 4,833 acres) - Ownership* was as follows:
ellauri290.html on line 512: Area in acres ellauri290.html on line 532: As a result of the Armistice Agreements, the Holy City now stands divided between the Israelis and the Hashemite Kingdom of Jordan, as follows:
ellauri290.html on line 534: Area in acres ellauri290.html on line 549: Ownership oi the area of 4,0G5 acres now occupied by the Israelis is as follows:
ellauri290.html on line 551: Area in acres ellauri290.html on line 613: Israelin valtion perustamisen jälkeen tohtori Chaim Weizmann ensimmäisenä presidenttinä sanoi: "Olen varma, että maailma tuomitsee juutalaisen valtion sen perusteella, mitä se tekee arabeille." Vuonna 1946 tohtori Chaim Weizmann, sionistisen liikkeen johtaja, sanoi angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle, joka vieraili Palestiinassa löytääkseen ratkaisun Palestiinan ongelmaan, että ei tule olemaan kysymystä: "Me hallitsemme arabeja niin, että heidän luonnolliset oikeutensa viedään pois."
ellauri290.html on line 619:
Yad Mordechain kibbuzin vieressä oli arabikylä, josta asukkaat lähti sodan alta muutaman kilometrin päähän Gazan puolelle. Ne asuu yhä siellä, viljelee kituliaan näköisiä peltojaan ja katselee rajan yli entistä omaansa, joka kasvaa sankkaa vehnää. Sitä viljelee kibbutsi, jolle pellon on vuokrannut lautakunta, joka pitää huolta maasta poistuneiden omaisuudesta. BUAHAHAHAHAHA!
ellauri290.html on line 627:
Town
Area (acres)
Population (1945)
Moslems
Christians
Jews
Others
ellauri290.html on line 844: Joskus tehdään ero vanhan ja uuden Yishuvin välillä. Vanha Yishuv viittaa kaikkiin juutalaisiin, jotka asuivat Israelin maassa ennen ensimmäistä sionistista maahanmuuttoaaltoa ( aliyah ) vuonna 1882, ja heidän jälkeläisiinsä, jotka säilyttivät vanhan, ei-sionistisen elämäntavan vuoteen 1948 saakka. Vanhat yishuvien asukkaat olivat uskonnollisia. Juutalaiset, jotka asuvat pääasiassa Jerusalemissa, Safedissa, Tiberiassa ja Hebronissa. "Pienempiä yhteisöjä" oli täysarabialaisissa Jaffassa, Haifassa, Pekingissä, Acressa, Nablusissa ja Shfaramissa, ja vuoteen 1779 asti [lainaus vaaditaan] myös Gazassa (LOL). Modernia sionismia edeltävinä viimeisinä vuosisatoina suuri osa vanhoista yishuvista vietti aikaansa Tooraa opiskellessaan ja eläytyi diasporan juutalaisten lahjoittamasta hyväntekeväisyydestä (niljaiset ja kalukkaat).
ellauri290.html on line 866: Sionistijohtajat tapasivat Biltmore-hotellissa New Yorkissa toukokuussa 1942 ja vaativat rajoittamatonta juutalaisten maahanmuuttoa ja juutalaisten liittovaltion perustamista. Satoja tuhansia holokaustista selviytyneitä pidettiin Hävyxiin joutuneiden henkilöiden leireissä (DP Camps), jotka haluavat mennä pakolliseen Palestiinaan (mandaatti-Filisteaan). Britit saivat paljon kansainvälistä painostusta Yhdysvaltain presidentiltä Harry Trumanilta, muuttaakseen maahanmuuttopolitiikkaansa. Huolimatta Britannian riippuvuudesta amerikkalaisesta taloudellisesta avusta, britit kieltäytyivät väittäen, että he joutuivat kokemaan liikaa vastustusta arabien ja juutalaisten taholta jo Palestiinassa ja pelkäsivät, mitä tapahtuisi, jos useampi koukkunokka pääsisi maahan. Kieltäytyminen valkoisen kirjan politiikan poistamisesta suututti ja radikalisoi Yishuvia. Yishuvin miliisiryhmät ryhtyivät sabotoimaan Britannian infrastruktuuria Palestiinassa ja jatkamaan laitonta maahanmuuttoa. Vuonna 1946 britit vastasivat Yishuvin ponnisteluja ja aloitti kaksi viikkoa kestäneen juutalaisten etsinnät, joita epäillään Britannian vastaisista toimista, pidättäen monia Haganahin johtajia. Kun britit etsivät Haganahia, Irgunia ja Lehi hyökkäsivät persepuolelta brittijoukkoja vastaan. Tunnetuin heidän hyökkäyksistään oli King David -hotelliin, joka on Britannian sotilaskomento ja British Criminal Investigation Division. Tämä paikka valittiin, koska muutamaa viikkoa aikaisemmin Haganasta takavarikoitiin ja tuotiin sinne suuri määrä asiakirjoja. Huolimatta Yishuvin varoituksesta ja kehotuksesta evakuoida rakennus, brittiviranomaiset päättivät olla antautumatta paineelle. Yishuv hyökkäsi joka tapauksessa aiheuttaen 91 kuoleman, joista 28 oli brittiläisiä ja 17 Palestiinan juutalaisia. Varsinainan holokausti sekin.
ellauri294.html on line 122: Turkkilaisten kiukku nousi Kreikan miehitettyä Smyrnan (nyk. İzmir) toukokuussa 1919. Kaupunki ympäristöineen oli määrätty Kreikalle Sèvresin rauhansopimuksessa, jonka sulttaani oli hyväksynyt ympärysvaltojen painostuksesta, mutta jota parlamentti ei ikinä ratifioinut. Sodan lopuksi osmanien hallitus oli täysin romahtanut, ja rauhansopimuksella suurin osa maata jaettiin voittajavaltojen kesken.
ellauri294.html on line 128: Kemalin voitto itsenäisyyssodassa pelasti Turkin itsenäisyyden, ja Sèvresin sopimus korvattiin Lausannen sopimuksella, jossa Turkki sai takaisin koko Anatolian ja Itä-Traakian kreikkalaisilta. Sen sijaan Turkille ennen ensimmäistä maailmansotaa kuuluneet Syyria, Irak ja Palestiina jäivät Ison-Britannian ja Ranskan hallintaan Kansainliiton mandaattialueina. No voi helvetti.
ellauri294.html on line 178: Lisäksi numero 3 resonoi laajentumisen, kasvun, menestyksen ja kasvun periaatteiden kanssa. Siinä on myös mestareiden ylösnousseiden toteemipaalujen värähtelyjä, joten voit olla varma, että he tukevat sinua kaikissa pyrkimyksissäsi ja hankkeissasi.
ellauri294.html on line 309: Donald Trump on messias. Ainakin noin. Rudy Giulianin venäjänjuutalaiset työtoverit Lev Parmas ja Igor Fruman voidaan kuulla kertovan presidentille Parmasin asianajajan julkaisemassa videossa.
ellauri294.html on line 369: Ottomaanien valtakunnan tappion jälkeen ensimmäisessä maailmansodassa voittajat aikoivat jonkin aikaa jakaa suuret osat Anatoliasta vastaaviksi vaikutusalueiksi ja tarjosivat Turkin läntiset alueet Kreikalle Sèvresin sopimuksen nojalla. 15. toukokuuta 1919 Kreikan armeija laskeutui Smyrnaan , mutta Kreikan tutkimusmatka Keski- Anatoliaan oli tuhoisa sekä tälle maalle että paikallisille Anatolian kreikkalaisille . Syyskuuhun 1922 mennessä Kreikan armeija oli lyöty ja viimeiset kreikkalaiset sotilaat lähtivät Smyrnasta 8. syyskuuta 1922.
ellauri294.html on line 403: Kavallan kaupunki on (oli) Makedonian röökiteollisuuden keskus, "The Mecca of Tobacco". Tupakkatyöläiset ovat (olivat) kovia kommunisteja. Egyptin pashan Mehmed Alin (s. 1769 Kavala) razastajapazas vlta 1934 otettiin pressuista vasta 1949. Muslimeille oltiin kauhu kaunaisia, vaikka Mehmed oli vain vaatimaton tupakkakauppias. Pyhä Nikolaos eli joulupukki on (oli) panttilainaajien suojelija. Ei ihme että Paavalille rakennettu kirkko omistettin uudelleen Santalle.
ellauri294.html on line 462: Kotkannenäinen Akvila oli juutalainen teltantekijä, "Pöntöstä syntynyt", mutta possu Priskilla ehken roomatar. Niistä tuli Patun telttakaverit Korintissa. Priscilla ja Akvila oli karkotettu Roomasta koska joku "Chrestos" oli aiheuttanut siellä mellakkaa. Patu ei siis ollut ensimmäinen ICHTHYS kalastamassa niissä vesissä! Ehei, Pietari professionaalisempana oli ennättänyt apajille ensixi. Ei olis kannattanut kalastella sillä lailla ihmisiä, verkko pantiin kohta puihin kuivumaan.
ellauri294.html on line 464: ress.com/2017/09/aquila-priscilla.jpg" />
ellauri294.html on line 615: Matkan varrella tarinaa muokattiin suuresti, jotta se sopisi paremmin perhe-elokuvaksi. Koirakoiran ja punaketun nalkkikohtauxet poistettiin. Valmistuessaan vuonna 1981 elokuva oli muuttunut kronikkaksi kahden koiraan epätodennäköisestä ystävyydestä, joiden pitäisi olla luonnollisia vihollisia ja jotka oppivat, että yhteiskunta yrittää toisinaan määrittää roolinsa paremmista syistä huolimatta. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Chiefin oli määrä kuolla samalla tavalla kuin romaanissa, mutta Stevens ei halunnut saada näytöllä olevaa kuolemaa ja muokkasi elokuvaa niin, että hän (koirakoira) selvisi katkenneella koivella. Elokuva sai ensi-iltansa teatterissa Yhdysvalloissa 10. heinäkuuta 1981. Se oli välitön menestys, sillä se tuotti 39 900 000 (no, 40 milj.) dollaria ja tuli vuoden 14. parhaaxi kassamagneetixi. Tuotto/kustannussuhde oli 3,33.
ellauri294.html on line 617: Kaksi muuta elokuvaa suunniteltiin Bluthin yhteistyön aikana Steven Spielbergin ja George Lucasin kanssa. Ensimmäinen elokuva oli animaatiosovitus Velveteen Rabbitista, tarina hylätystä lelukanista, joka etsii lapsiomistajaansa. Toinen elokuva oli Satyrday, joka perustuu Steven Bauerin tarinaan nuoresta pojasta fantasiamaailmassa, joka puolustaa kuuta ja aurinkoa pahoilta voimilta.
ellauri294.html on line 661: Myöhemmin Meadin työ resonoi sukupolven kanssa, joka yritti päästä toimeen kahden maailmansodan jälkeisen elämän kanssa. Yhdysvallat ei voisi olla saari itselleen. Globalisaatio oli vallannut maan ja tuonut mukanaan lukemattomia uskonnollisia, poliittisia ja sosiaalisia ideoita. Jännitteet vanhan ja uuden välillä ilmenivät erilaisina yhteiskunnallisina levottomuuksina, kuten naisten vapauttamisessa, kansalaisoikeusliikkeessä ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa. Mutta toisin kuin monet hänen sukupolvensa, Mead otti vastaan tulevat muutokset.
ellauri294.html on line 665: Kansa suri tämän naisen kuolemaa, joka oli lähes yksin vaihtanut alaa antropofagiaan. Vuosi hänen kuolemansa jälkeen presidentti Jimmy Carter myönsi Meadille Presidential Medal of Freedom -mitalin hänen työstään. Ajettu ja myötätuntoinen, itsepäinen ja periksiantamaton, rakastettu ja vihattu – ei todellakaan ollut ketään Margaretin kaltaista.
ellauri294.html on line 667: Mead aloitti ensimmäisen kenttätyönsä vuonna 1925 opiskellessaan teini-ikäisiä tyttöjä Samoalla. Hänen havainnot julkaistiin myöhemmin kirjassaan Coming of Age in Samoa. Mead matkusti Uuteen Guineaan vuonna 1929 tutkimaan Manus-kansaa. Hän palasi Manukseen usein myöhempinä vuosinaan, minkä ansiosta hän saattoi suorittaa ensimmäisen sukupolville ulottuvan antropologisen tutkimuksen. Mead alkoi kirjoittaa artikkeleita Redbook -lehteen useista eri aiheista vuonna 1961. Hänen vahvasti ilmaistut ja usein kiistanalaiset mielipiteensä tekivät hänestä tutun nimen. Maapähkinäviljelijä Jimmy Carter palkizi Meadin postuumisti Presidential Medal of Freedom -mitalilla vuonna 1979 työstään antropologian alalla.
ellauri294.html on line 669: 1939 Meadin ainoa lapsi, Mary Catherine Bateson, syntyi 28. joulukuuta. 1961 Mead alkaa kirjoittaa Redbook- lehteen. 1975 Mead palaa tutkimaan Manusta viimeisen kerran. 1978 Margaret Mead kuolee 15. marraskuuta. 1979 Meadille myönnetään postuumisti "Presidentin vapaudenmitali" 19. tammikuuta.
ellauri294.html on line 677: Amelia (Newport) Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Colorado Humanities Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä, Coloradossa. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista Chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla vuonna 2005. Myöhemmin hän palasi päälavalle vuonna 2008 esittäen Anna Howard Shaw´ta. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaatin tutkinnolla englannista ja historiasta. Amelian koulussa tekemä historiallinen tutkimus herätti perustutkintoneuvoston huomion ja keväällä 2012 hänet kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille. Amelia oli ensimmäisen persoonan elävän historian tulkki Denverin luonto- ja tiedemuseon Pompeji-näyttelyssä, joka päättyi tammikuussa 2013.
ellauri294.html on line 683: Amelia Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla (2004), ja palasi takaisin päälavalle Nuorena Chautauquanina vuonna 2008. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaattitutkinnolla englanniksi. ja Historia. Keväällä 2012 konferenssissa Amelia kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille perustutkinnon neuvoston kautta. Valmistuttuaan Amelia työskenteli Denverin luonnon- ja tiedemuseossa historiallisena näyttelijänä. Hänen ensimmäinen sexikokemuksensa aikuisena Chautauquanina tuli vuonna 2013, kun hän esitti Margaret Meadin HPC:ssä. Amelia on työskennellyt viimeisen vuoden kiihkeänä ja iloisena esikoulun opettajana Denverissä.
ellauri294.html on line 689: Presidentti Theodore Roosevelt kutsui kerran Chautauquaa "amerikkalaisimmaksi asiaksi Amerikassa". Matkateltta Chautauquas oli lyseum-liikkeen jälkikasvu, ja se kehittyi 1900-luvun alussa tuomaan Amerikan maaseudulle saman laadukkaan viihteen, historian ja kulttuurin kuin kaupunkilaistenkin saatavilla. Circuit Chautauquas on mallinnettu New Yorkin osavaltion lounaisosassa sijaitsevan Chautauqua-instituutin mukaan, yhteisössä, jossa on kesän pitkiä ohjelmia poliitikkojen, kirjailijoiden, teologien ja muusikoiden toimesta.
ellauri294.html on line 694: Tuotteliain puhuja (varattu usein samoihin paikkoihin kolminkertaisen presidenttiehdokas William Jennings Bryanin kanssa) oli Russell Conwell, joka piti kuuluisan " Eekkereittäin timantteja" -puheensa 5000 kertaa yleisölle Chautauqua- ja Lyceum -kierroksilla, joilla oli tämä teema:
ellauri294.html on line 699: Varhainen uskonnollinen ilmaisu Chautauquassa oli yleensä yleisluonteista, verrattavissa myöhempään Moral Re-Armament -liikkeeseen. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla fundamentalismista pidettiin yhä enemmän Chautauquan saarnoja ja luentoja. Mutta Chautauquajen suuri määrä sekä keskusvallan puuttuminen tarkoitti sitä, että uskonnolliset mallit vaihtelivat suuresti heidän välillään. Jotkut olivat niin uskonnollisesti suuntautuneita, että ne olivat lähinnä kirkon leirejä, kun taas maallisempi Chautauquas muistutti kesäkoulua ja kilpaili vaudevillen kanssa teattereissa ja sirkustelttaesityksessä eläinnäytteillään ja trapetsillaan akrobaatit.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri297.html on line 34: ress.com/2022/07/pexels-quang-nguyen-vinh-8259923-2-edited.jpg?w=448&h=716" width="100%" />
ellauri297.html on line 44: Materialism is the butt of every Dad joke. A child comes to the father of their youth, and say, “Dad, I’m hungry,” to which the beloved father figure replies, “Hello Hungry, I’m Dad!” It pokes fun at the idea that our whole identity could be the sum total of our physical markers, desires and chemical reactions. This would be akin to someone ‘coming out,’ to us and us responding, “Hello Gay! I’m Cis!” It’s ludicrous! But, our culture still does it–quite a bit, actually. We define ourselves and others concretely based on what we own rather than on what we cannot see; our souls.
ellauri297.html on line 46: So the next time someone asks, “whose hungry,” and the group all responds extatically, “I AM!!” Have the bravery to gasp audibly and retort, “It must have been a popular name that year!” --- Daniel L. Bacon, bringing home the bacon to Cavanagrow, Northern Ireland. Experience:
ellauri297.html on line 48: Founder, Ammi Ruhama Community Christian Union. Living History Interpretor. Baker. Milford Baby and Toddler Group Organizer. Bada Bing Pizza Chef. Sunnymead Residential Home Kitchen Assistant. Be Life Cafe and Marketplace Operations Personnel. Summit Christian Academy Steward. I vacuum the hallways, library, music room and preschool room. I clean the bathrooms and mop the gym/cafeteria floor. I also maintain the general premises. Dan the Handy Man. Do you need handy work done around your house, but don't want to have to call in the big guys with the big price? My name is Daniel Bacon and I am an experienced handy man living right here in Clarks Summit. If you need your lawn cut, bushes trimmed, garden weeded, fence painted / stained or just about any other job done, then call me at 570-585-9595 or email me at contactdanielbacon@gmail.com and we'll set up a time for me to come and see if I am the right man for the job. Wait! let me…Show more... (Ouch!) I emptied the front cash register as well as filling in as a sandwich maker. I created schedules and activities for the campers and staff to participate in. I also led worship during the evenings. Student janitor.
ellauri297.html on line 90: coulda been a contender. I coulda been somebody.” Despite its innovative features and stellar reputation as a driver’s car, the Imp was never a contender. This tiny machine was launched too late to compete, beset with corporate mistakes and bedeviled by a lack of development. As the BBC program “The Car’s the Star” described it, the Imp was “the wrong car built at the wrong time by the wrong people at the wrong place.”
ellauri297.html on line 116: 2:22 Minä liitän sinut itseeni uskollisuuden sitein, ja tapani tulet sinä ja tyttäresi tuntemaan.
ellauri297.html on line 380: Viimeksi päivitetty 23.6.2009. Tässä artikkelissa tarkastellaan Tefilliniä, kuutioisia mustia nahkalaatikoita, joissa on nahkahihnat ja joita ortodoksiset juutalaiset miehet käyttävät päässään ja käsivarressaan arkipäivän aamurukouksessa.
ellauri297.html on line 382: Tefilliini, metallista valmistettu kuutio, jossa on nahkahihna. Tefilliinit (joskus kutsutaan fylakteriksi) ovat kuutioisia mustia nahkalaatikoita, joissa on nahkahihnat, joita ortodoksiset juutalaiset miehet käyttävät päässään ja käsivarressaan arkipäivän aamurukouksessa. Tarkkailevat juutalaiset pitävät tefilliinin käyttöä erittäin suurena mitsvana (käskynä).
ellauri297.html on line 502: Kevättalvella 1948 Neuvostoliitto solmi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Romanian ja Unkarin kanssa, ja Tšekkoslovakiassa kommunistit tekivät vallankaappauksen. Paasikivi sai 23.2.1948 Stalinilta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta, jollaisen venäläiset olivat solmineet Romanian ja Unkarin kanssa ”yhteisen turvallisuuden järjestämiseksi”. Paasikivi tarttui epäilysten ja pelkojen täyttämässä ilmapiirissä ohjiin ja ryhtyi johtamaan Helsingin YYA-neuvottelujen valmistelukokouksia. Moskovaan lähteneen valtuuskunnan venäläisille vastaukseksi esittämä sopimusluonnos syntyi pitkälti Paasikiven ja kenraali Heinrichsin yhteistyön tuloksena vuoden 1948 alusta alkaen. Stalinin kirjeen jälkeen Heinrichs laati muistion, jonka periaatteellisesti tärkeät linjanvedot Paasikivi omaksui. Heinrichsin ja Paasikiven laatimat ehdot veivät neuvottelupöytään presidentin omat miehet Urho Kekkonen ja J.O. Söderhjelm.
ellauri297.html on line 504: Kun YYA-sopimus 6.4.1948 allekirjoitettiin, se sisälsi Paasikiven alkuperäisen luonnoksen elementit. Suomi yrittäisi pysytellä suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta puolustautuisi kaikin voimin joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhatessa osapuolet sitoutuivat keskinäisiin neuvotteluihin, ja tarpeen vaatiessa voisivat sopia NatonNL:n antamasta sotilaallisesta avusta. ”Suomen kansan valtava enemmistö on tietoinen siitä, että pysyvän ystävyyden politiikka Suomen ja NatonNLn välillä on Suomen valtakunnan itsenäisyyden ja Suomen kansan menestyksen edellytys”. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Paasikivi piti radiossa puheen, jossa hän selvensi suomalaisille sopimuksen sisältöä ja merkitystä maalle, artikla kerrallaan. Presidentti antoi ymmärtää, että suurvaltojen itsekkyys on ”valitettava tosiasia, jolle me pienet knääpiöt emme voi mitään, vaan joka meidän on otettava lukuun, jos haluamme pysyä todellisuuden pohjalla ja päästä elämän huhmaresta ulos.” Kansan opettajana esiintyvä presidentti vahvisti näin edelleen arvovaltaansa.
ellauri297.html on line 508: Matkalle valmistautuessaan delegaatio kokoontui 10.–18. maaliskuuta 1948 useita kertoja Helsingissä hioakseen taktiikkaansa. Lähtökohtana olivat tällöin Paasikiven laatimat ohjeluonnokset, joissa erityisesti korostettiin, ettei Suomi toivonut kansainoikeudellista puolueettomuutta vaan mahdollisuutta pysytellä suurvaltojen välisten selkkausten ulkopuolella. Työ oli presidentin mielestä keskitettävä merkitykseltään ratkaiseviin ensimmäiseen ja toiseen artiklaan, joiden oli vahvistettava Suomen erityinen poliittinen asema.
ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri297.html on line 519: Pääministerikautensa jälkeen Pekkala oli SKDL:n ehdokas presidentinvaaleissa 1950, ja hän sai toiseksi eniten ääniä. Hyvä Sysmä!
ellauri297.html on line 539: Bandan ulkopolitiikka oli hyvin länsimielistä ja Bandan hallinto piti yllä kauppasuhteita ja harjoitti yhteistyötä myös valkoisen vähemmistön hallitseman Etelä-Afrikan tasavallan kanssa, mikä aiheutti paljon kritiikkiä. Lisääntyvä kotimainen tyytymättömyys ja länsimaiden taloudellisen avun loppuminen pakottivat Malawia yksipuoluejärjestelmänä hallineen Bandan suostumaan monipuoluejärjestelmään vuonna 1993 ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluejärjestelmän presidentinvaalit. Banda hävisi vaalit, mihin loppui 30 vuotta kestänyt yksinvaltainen kausi.
ellauri297.html on line 541: Mutharika kuoli sydänkohtaukseen huhtikuussa 2012. Hänen seuraajakseen tuli varapresidentti Joyce Banda, joka oli eteläisen Afrikan ensimmäinen naispresidentti. Banda teki monia uudistuksia: hän devalvoi kwachan 40 prosentilla ja myi 15 miljoonalla dollarilla presidentin suihkukoneen. Rahayksikön devalvointia kritisoitiin Malawissa, mutta esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto tuki sitä. Kansainvälistä rahaa alkoikin pian löytyä myös Malawiin, ja maan talouskasvu tuplaantui kahden ensimmäisen hallintovuoden aikana. Bandan kauden loppuvuosia vaurioitti Cashgate-skandaali, jonka aikana 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria katosi valtion kirstusta.
ellauri297.html on line 567: Olli on julkaissut aimo läjän reportaasheja ja vizikirjoja. Hän harrastaa kirjallisuutta, elokuvia, raviurheilua ja sikareita. Olli on Helsingin Suomalaisen Klubin johtokunnan jäsen vuodesta 2005 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2009. Ollilla on professorin arvonimi. Another Olli Alho (Valmari) was a Finnish hurdler. He completed the men's 110 metres hurdles at the 1952 Summer Olympics. Suomalaisten Onnela oli Dar Es Salaamissa. Siellä suomalaiset miehet nussi mustia jotka olivat kuin lapsinaisia. Laiskat lakukepit lahjottiin viinapulloilla. Koillis-Suomen luostarit oli Lönnrotin käydessä pikemminkin rosvopesiä, viinaa tinkasivat. Kylät täynnä porovarkaita. Pelkkää roskajoukkoa. Sanoivat kuin ritarit Monty Pythonissa: Ni ni, se on meillä tapana.
ellauri297.html on line 574: Pressen i Cannes fick vänta ungefär en kvart på att Aki Kaurismäki skulle anlända till pressrummet. Glad lufsar han sedan in med sina skådespelare Alma Pöysti och Jussi Vatanen i följe, just så slapstick-rolig som han har rykte om sig att vara. Och väldigt anspråkslös.
ellauri297.html on line 591: – Ingen vid sunda vätskor reser till Finland. Högst för två nätter.
ellauri297.html on line 593: Jussi Vatanen tillägger att journalisten redan har sett de bästa delarna på film. Journalisten föreslår att filmerna är eskapism, men Kaurismäki försäkrar att hans nyaste film alltid är hans mest realistiska. Kan inte ignorera kriget
ellauri297.html on line 595: Flera ryska journalister tackar Kaurismäki för att ha tagit in deras tragedi i filmhistorien och för att han påminner publiken om den ukrainska aggressionen, när krigströtthet verkar breda ut sig i Europa.
ellauri299.html on line 85: Voi himskatti miten Topol on mahduttanut kaikki antisovjet kaunansa jo romaaninsa avauslukuihin. Pitäisikö Topolin Ukrainan olojen mustamaalaus ottaa todesta? Ei se ainakaan ollut enää siellä omin silmin näkemässä perestroikan kurjuutta 1988 tai niillämain. Raisa Gorbachova pelkää floridalaista ennustajaeukkoa, joka ennustaa sille ja karttaozaiselle Mishalle väkivaltaista loppua.
ellauri299.html on line 93: In 2011 the Journalists Dan Margalit, Ronen Bergman published a book, in which they claimed that Israel's Shayetet 13 unit, was responsible for the bombing of the Sol Phryne. And that Israel's Minister of Education Yoav Galant was the commander of the operation. The mockies of course deny everything.
ellauri299.html on line 97: Oliver Laurence North (s. 7. lokakuuta 1943 San Antonio, Texas) on yhdysvaltalainen politiikan kommentaattori, televisiojuontaja, sotahistorioitsija, kirjailija ja entinen Yhdysvaltain merijalkaväen everstiluutnantti. Hänet tuomittiin Iran-Contra-skandaalin yhteydessä 1980-luvulla, mutta tuomiot kumottiin 1991 Bad Old Bushin päästyä presidentixi.
ellauri299.html on line 100: jäsenenä. Eli North siis oli kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen (muistinko mainita) 1980-luvun lopun poliittisen skandaalin, Iranin ja Contran välillä. Se sisälsi aseiden laittoman myynnin Iranin islamilaisen tasavallan Khomeinin hallinnolle, jotta edistettiin Libanonissa tuolloin pidettyjen amerikkalaisten panttivankien vapauttamista. North muotoili suunnitelman toisen osan, jonka tarkoituksena oli ohjata asemyynnistä saadut tulot Nicaraguan Contra-kapinallisten tukemiseen, mikä oli nimenomaisesti kielletty Boland - muutoksen nojalla. Northille myönnettiin rajoitettu syytekoskemattomuus vastineeksi todistamisesta kongressille suunnitelmasta. Hänet tuomittiin alun perin kolmesta rikoksesta, mutta tuomiot kumottiin ja kaikki häntä vastaan nostetut syytteet hylättiin vuonna 1991. Hyvä mies, oikealla asialla vaikka vähän rähmäisillä aseilla.
ellauri299.html on line 103: Toukokuussa 2018 North valittiin National Rifle Association -kivääriyhdistyksen puheenjohtajaksi. 2019 se joutui lähtemään siitäkin veropetkutusten takia. Sitä ennen hän toimi presidentti Trumpia tukevan uutiskanava Foxin kommentaattorina. Erittäinkin paha oikeistopahis kaiken kaikkiaan.
ellauri299.html on line 123: Lisäksi kirjassa käytetään liikaa aikaa hahmoihin, jotka epäonnistuvat avioliitossa ja ongelmissa hänen aina viehättävän vaimonsa kanssa (ei sillä, että hän olisi myöskään enkeli), mutta lopulta koko juoni on turha. Hän vain huutaa enemmän ja sitten he eivät edes palaa yhteen. Ymmärrän, että sen on tarkoitus osoittaa hänen ylimääräinen stressinsä, mutta se vähensi täysin ja veti huomion pois saarnaavasta retoriikasta, jonka piti olla kirjan tarkoitus.
ellauri299.html on line 132: 2) Grishamin tulisi pysyä lakikirjoituksessaan ja hylätä kaikki yritykset politiikkaan ja ristiretkiin. Se inhotti minua. Tarpeetonta sanoa, että en pitänyt tästä kirjasta. Huomaa, että tämä on ensimmäinen hänen kirjoistaan, josta en pidä lukemiseni jälkeen monia hänen romaanejaan. Kuten eräs arvioija sanoi: ”Vauraiden ihmisten pitäisi tuntea syyllisyyttä, koska kaupungeissamme on kodittomia." (Mixi vitussa? Oma vika pikku sika.) Se on tämän Grisham-romaanin pääviesti. Kun Grisham välittää tämän viestin, pitäisikö meidän olettaa, että hän lahjoitti kaikki tämän kirjan tuotot kaupunkien kodittomille? Epäilen suuresti!
ellauri299.html on line 166: ressed.photo.goodreads.com/hostedimages/1503795319i/23694821._SY540_.jpg" />
ellauri299.html on line 173: Shelters are key components of America’s response to homelessness. The unsheltered population has grown yearly since 2015, amounting to a 35 percent increase over a seven-year span. In 2020, The number of people living in poverty in The U.S. of A. increased by approximately 3.3 million people. This trend continued into 2021 when nearly 41.4 million people, or 12.8 percent of the U.S. population, were counted in this group. Certain racial groups have even higher rates of poverty, including Black people (21.8 percent), American Indian and Alaska Native people (21.4 percent), and Hispanics/Latinos (17.5 percent). People living in poverty struggle to afford necessities such as housing, food, and medical care.
ellauri299.html on line 175: For over a decade, the nation has not made any real progress in reducing the number of Americans at risk of literal homelessness. Despite decreasing trends in people living doubled up overall, the rise in severe housing cost numbers are concerning. Even more troubling are the risks that inflation rising to a 40-year high in 2022, expiring eviction moratoria, and fading Emergency Rental Assistance dollars pose to those at risk of experiencing homelessness.
ellauri299.html on line 176: In 1984, Snyder endured a fifty-one-day hunger strike to call attention to the neglect of the homeless. With his reelection a month away, President Reagan boldly announced his plans to turn the building into a model shelter for the homeless. Snyder ended his strike. Everyone was happy. After the election, Reagan went back on his promise, and all sorts of nasty litigation ensued. Snyder committed suicide on 1990.
ellauri299.html on line 187: Kansantalouden näkökulmasta konkurssi vapauttaa henkilön resurssit ja muun pääoman muiden käytettäväksi, toivottavasti tehokkaammin.
ellauri299.html on line 198: Mediaraporteissa korostettiin yleisesti, että kohdunsisäiselle halkeamalle altistuneet vauvat eivät koskaan kehittyisi normaalisti. Lasten kerrottiin olevan väistämättä fyysisesti ja henkisesti vammaisia koko elämänsä ajan. Vauvat, jotka olivat alttiina kohdunsisäiselle halkeamalle, kirjattiin tuomituiksi vakavasti vammautumaan, ja monet hylättiin sairaaloihin. Heidän odotettiin olevan kykenemättömiä muodostamaan normaaleja sosiaalisia siteitä. Asiantuntijat ennakoivat syntyneiden rikollisten "biologisen alaluokan" kehittymistä, joka saalistaisi muun väestön. Rikollisuuden ennustettiin nousevan, kun halkeille altistuneiden vauvojen sukupolvi kasvoi (sen sijaan ne laskivat). Lasten ennustettiin olevan vaikeasti lohduttavia, ärtyneitä ja yliaktiivisia, mikä rasittaa koulujärjestelmää. Charles Krauthammer, The Washington Postin kolumnisti kirjoitti vuonna 1989, "perilliset elävät tietyn kärsimyksen, todennäköisen poikkeaman, pysyvän alemmuuden elämää." Bostonin yliopiston tuolloinen presidentti John Silber sanoi: "Crack-vauvat... eivät koskaan saavuta sellaista älyllistä kehitystä, jolla heillä olisi tietoisuus Jumalasta." Nämä väitteet biologisesta alemmuudesta soittivat helposti olemassa oleviin luokka- ja rodullisiin ennakkoluuloihin. Raportointi oli usein sensaatiomaista, suosi hirveimpiä ennusteita ja sulki pois skeptikot.
ellauri299.html on line 274: Frank Lake, found 50 km southeast of Calgary near High River, Alberta, is a productive wetland important to hundreds of bird species. Once completely dry, this wetland has been saved from drainage and drought through a progressive partnership between industry, government and ourselves.
ellauri299.html on line 314: resize-750.jpeg" />
ellauri299.html on line 337: HUAC kutsui Rubinin kuulusteltavaxi Washingtoniin, mutta sen sijaan, että hän olisi vedonnut viidenteen lisäykseen, kuten oli tavallista, hän astui huoneeseen pukeutuneena vuokrattuun 1700-luvun Amerikan vapaussota-univormuun ja väitti ylpeänä olevansa Jeffersonin ja Painen jälkeläinen. "Mikään ei ole amerikkalaisempaa kuin vallankumous", hän sanoi komitealle. Rubin, joka osoitti täydellistä huolimattomuutta tai huolen puutetta, puhalsi kevyesti saippuakuplia kongressin jäsenten kyseenalaistaessa hänen kommunistisen sidonnaisuutensa. Myöhemmin hän esiintyi HUAC:n edessä paljasrintaisena sissinä Viet Cong -pyjamassa, sotamaalilla ja lelu M-16 -kiväärillä, ja myöhemmin joulupukkina.
ellauri299.html on line 341: Yippiesin "sissiteatteri" onnistui jälleen kerran, kun vuoden 1968 demokraattisen kansalliskokouksen aikana Kansainvälinen nuorisopuolue nimitti oman ehdokkaansa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokas oli Pigasus the Immortal, 145-naulainen (66 kg) sika, joka heidän mielestään oli sopiva vaihtoehto Richard Nixonille, varapresidentti Hubert Humphreylle ja Alabaman kuvernöörille George Wallacelle. Pigasuksen ensimmäisen lehdistötilaisuuden virallisissa esittelyissä Rubin, pitäen ehdokasta sylissään, vaati hänelle salaisen palvelun suojaa ja Valkoiseen taloon ulkopoliittista tiedotustilaisuutta. Hän lupasi myös Pigasuksen puolesta reilun vaalikampanjan ja jos Pigasus voittaisi vaalit, hänet syödään. Tämä, Rubin väitti, kääntäisi tavanomaisen demokraattisen prosessin, jossa sika valitaan "ja syö kansansa".
ellauri299.html on line 392: Tuomas Enbuske katosi julkisuudesta mielenterveysongelmien vuoksi – avautuu nyt podcastissa elämästään täydellisen romahduksen jälkeen. Oululaisten vanhempien piti tulla pelastamaan maanis-depressiivinen Tomppa hädästä, lukita se omistamaansa vuokrauuttuun Kampissa. Tälläistä on ollut liikkeellä. Mielenterveysongelmistaan avoimesti puhunut Tuomas Enbuske kertoo Pyhimyksen uudessa podcastissa sairauslomastaan ja kokemastaan häpeästä. – Se kuului siihen, olin sairas. Diagnoosi on siitä hyvä, että sillä voi selittää asioita. Nyt olen antanut anteeksi tyhmiä päätöksiäni, ja sitä että olen ollut
ellauri299.html on line 414: Thomas Hobbes (1588–1679), whose current reputation rests largely on his political philosophy, was a thinker with wide-ranging interests. In philosophy, he defended a range of materialist, nominalist, and empiricist views against Cartesian and Aristotelian alternatives.
ellauri299.html on line 479: Vierasta lihaa, kazelin Merjaa. Toisen Hannun exä Merja ei antanut vaikka pyysin kauniisti. Nuori, nainen, ja mahdollisimman oikealta. Perkele, saatana! Tulisi sota...jotakin selvää! Merjan perse sihisi vieressäni pitkän ässän. Saatuani palkinnon piristyin niin että saatoin sujautellakin taas Merjaa. Kreetiä ja pleetiä, ketkuja ja pletkuja nää Patin työttömät työnhakijat, eli työnvälttelijät. Työnvälttelyähän se näyttää olleen tää Patin kirjailijanurakin.
ellauri299.html on line 488: "Takonut pianokappaleita. Elämää elän taas kahdella tasolla. Mitä tästä lapsesta tulleekaan! Oi että pystyisin tekemään työtä! Syvä alho jälleen. Aamulla hirveä depressiooni. - Aino parka! Tuo äärimmäisen hieno olento! Täytyykö hänet uhrata? Siltä näyttää! Kaameaa!» Miehen lukemisen keskeytti naurunpuuska.
ellauri299.html on line 495: Jöns lukee haikeana Hobbesista, mm. Abraham Cowleyn (1618–1667) siitä kirjoittamaa restoration-verse/abraham-cowley-16181667-12/">oodia. Cowleysta tuli vahingossa mieleen sata vuotta myöhäisempi Cowper, William, 1731-1800 [ku:pö] ja sen kuuluisa hymni "Taas verilähde sydämen".
ellauri299.html on line 508: Cowley ja Russell olivat väärässä. Ikuisen elämän lisäxi pitää muistaa erixeen pyytää ikuista nuoruutta ettei käy kuin Sibyllalle. T. S. Eliot Jätemaa intro: Nam Sibyllam quidem Cumis ego ipse oculis meis vidi in ampulla pendere, et cum illi pueri dicerent: Sibylla ti theleis; respondebat illa: apothanein thelo. [I have seen with my own eyes the Sibyl hanging in a jar, and when the boys asked her " What do you want? " She answered, " I want to die. "] —Petronius, Satyricon
ellauri299.html on line 528: Labor market polarization has been the most severe in liberal market economies like the US, Britain, and Australia. Countries like Denmark and France have been subject to the same economic pressures, but due to their more "inclusive" (or "egalitarian") labor market institutions, such as centralized and solidaristic collective bargaining and strong minimum wage laws, they have experienced less polarization. Cross-national studies have found that European countries´ working poverty rates are much lower than the US´s. Most of this difference can be explained by the fact that European countries´ welfare states are more generous. Grisham's folks gave offerings to the church because the Bible strongly suggested it.
ellauri299.html on line 534: Income has a high correlation with educational levels. Children growing up in female-headed families with no spouse present have a poverty rate over four times that of children in married-couple families. Income levels vary with age. increased from 1989 to 2013.
ellauri299.html on line 538: A 2015 study by the Vera Institute of Justice contends that jails in the U.S. have become "massive warehouses" of the impoverished since the 1980s. Scholars assert that the transformation of the already anemic U.S. welfare state to a post-welfare punitive state, along with neoliberal structural adjustment policies, the globalization of the U.S. economy and the dominance of global financial institutions, have created more extreme forms of "destitute poverty" in the U.S. which must be contained by expanding the criminal justice system and the carceral state into every aspect of the lives of the poor, which, according to Reuben Jonathan Miller and Emily Shayman, has resulted in "transforming what it means to be poor in America."
ellauri299.html on line 544: Scientists in Houston, Texas, have lifted the lid on one of America’s darkest and deepest secrets: that hidden beneath fabulous wealth, the US tolerates poverty-related illness at levels comparable to the world’s poorest countries.
ellauri299.html on line 548: Poverty may be fueling the Obesity epidemic, with the poorest states, counties and neighborhoods having the highest death rates from heart disease, stroke, diabetes and other diseases related to obesity. For every $10,000 poorer a neighborhood is, the death rate of heart disease increases by 10%.
ellauri299.html on line 558: According to the American Enterprise Institute, research has shown that income and intelligence are related. Stupid guys earn less than smarter ones. Stupid guys end in prison, smarter ones avoid it.
ellauri299.html on line 623:
ellauri299.html on line 633: resante.es/uploads/images/article/55365b6934099b0279c8f69c/tsunami_0.jpg" width="100%" />
ellauri299.html on line 634: Como se forma un zunami? Muy interesante. ellauri299.html on line 636: All det som Grein hade varit med om i Miami framstod some että surrealistiskt skämt-mrs Gombiners dogmatism, Annas dagdrömmar, hans egen avresa. Till och med orkanen han hade fått uppleva verkade ingå i en show som naturen med jämna mellanrum ställde till med för turisternas skull. Inom loppet av en sekund blev det nattsvart mitt på ljusa dagen. Kokosnötter föll på marken. Palmkronor slets av. Trädstammar bröts itu, buskar och blommor flög omkring i stormen likt fåglar. Grenar klövs och liknade pinnar i en väldig solfjäder som inte kunde fällas ihop. Vinden hamrade på hustaken, regnet piskade mot marken och balkonger stötade ner från fasaderna med ett stön. Elledningar slets ner. Anna var tvungen att tända ett starinljus. Den lilla lägan tycktes bara vittnesmål om det som profetiorna forkunnade: att när civilisationen hade utplånats och allt var slut skulle människorna tvingas återvända till en enda liten pappersark.
ellauri300.html on line 79: Si snart Boris kom hem gick han raka vägen till sitt lilla hönshus. Reytze klagade bittert över att han lät maten kallna men han lugnade henne med ett vänligt ord. I det här rummet med Den heliga arken, kandelabern och en bokhylla fylld med heliga böcker kände han sig hemma. Det var här han mötte sin ensamhet, det här var hans borg. Han hade ofta tänkt att han skulle vilja sluta sina dagar i ett rum som detta. Här fanns det en låspulpet och en sjuarmad ljusstake; på en bokhylla stod en åttaarmad Chanukka- lampa. Här hade han en skriftrulle och en pekpinne, ett vädurshorn, en vit slidedräkt, en citronask och olika sorters sällsynta judiska antikviteter och värdefulla rituella föremål. Det fanns en speciell lukt här: han tyckte att det doftade av kryddor och av Evas lustgård. Han tog av sig bonesjalen och suckade. Han satte fast läderremmen till en bonekapsel runt sin vänstra arm och fylldes av skam inför universums herre. Han tjänade redan tio gånger mer än han verkligen behövde. Varifrån hade han fått sitt penningbegär? Är det i våran DNA? Vad skulle han göra med alla sina pengar? Ta dem med sig i graven? Han lindade läderremmen runt fingrarna och läste den föreskrivna meditationen och han koncentrerade sig på ordens innebörd: "Jag skall trolova mig med dig för evigt, jag skall trolova mig med dig i rättfärdighet och rättvisa, godhet och barmhärtighet, jag skall trolova mig med dig i huldhet; och jag skall snart känna Guds stenhårda stake därbak."
ellauri300.html on line 323: Founded in 1775 by Rabbi Shneur Zalman of Liadi, the name "Chabad" (חב״ד) is an acronym formed from three Hebrew words—Chokhmah, Binah, Da'at (the first three sefirot of the kabbalistic Tree of Life) (חכמה, בינה, דעת): "Wisdom, Understanding, and Knowledge"—which represent the intellectual and kabbalistic underpinnings of the movement. The name Lubavitch derives from the town in which the now-dominant line of leaders resided from 1813 to 1915. Other, non-Lubavitch scions of Chabad either disappeared or merged into the Lubavitch line. In the 1930s, the sixth Rebbe of Chabad, Rabbi Yosef Yitzchak Schneersohn, moved the center of the Chabad movement from Russia to Poland. After the outbreak of World War II, he moved the center of the movement to the United States, and there it is to this day.
ellauri300.html on line 325: In 1951, Rabbi Menachem Mendel Schneerson formally accepted the leadership as the seventh Chabad Rebbe. He transformed the movement into one of the most widespread Jewish movements in the world today. Under his leadership, Chabad established a large network of institutions that seek to satisfy religious, social and humanitarian needs across the world. Chabad institutions provide outreach to unaffiliated Jews and humanitarian aid, as well as religious, cultural and educational activities. Prior to his death in 1994, Schneerson was believed by some of his followers to be the Messiah, with his own position on the matter debated among scholars. Messianic ideology in Chabad sparked controversy in various Jewish communities and is still an unresolved matter. Following his death, no successor was appointed as a new central leader.
ellauri300.html on line 357: 20 Ihannetapauksessa maror tulisi syödä yhdessä suupalassa. 21 Jos se osoittautuu liian vaikeaksi, voit syödä sen omaan tahtiisi, kunhan se on syöty määrätyssä ajassa (noin 2–4 minuuttia). Vaikka kiirehdit syömään maroriasi, hidasta kuitenkin tarpeeksi pureskellaksesi sitä, sillä katkeruuden maistaminen on olennainen osa kokemusta. Sen nieleminen kokonaisena maistamatta sitä ei lasketa.
ellauri300.html on line 412: Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap.
ellauri300.html on line 421: tydligen inte det minsta intresserad av sina varor - han kunde helt enkelt ha tagit en bok och gått sin väg.
ellauri300.html on line 587: Particularly, the plane crash that killed musicians Buddy Holly, Ritchie Valens, and "The Big Bopper" J. P. Richardson has become known as "The Day the Music Died", the expression by which McLean, a fan of Buddy Holly, dubbed it in the song. Holly's death for him symbolized the "loss of innocence" of the early rock-'n-roll generation.
ellauri300.html on line 593: On January 18, 2016, McLean's then-wife Patrisha Shnier McLean alleged that after four hours of "terrorizing" her, McLean pinned her to a bed until she broke free and ran to the bathroom. Shnier McLean alleged that McLean attempted "to shove open the locked bathroom door behind which I had barricaded myself. As it was splintering, I pushed the numbers 911." McLean was arrested on suspicion of domestic violence, and pled guilty to domestic violence assault, criminal restraint, criminal mischief and making domestic violence threats. McLean paid $3,660 in fines, and was not sentenced to any jail time. Under Maine's deferred disposition law, the State agreed to dismiss the domestic violence assault charge if McLean complied with the court's orders for one year, and the charge was expunged a year later. During this time, Shnier McLean filed for divorce, citing “adultery, cruel and abusive treatment, and irreconcilable differences." McLean has denied that he physically abused Shnier McLean, and his lawyer released a statement claiming McLean agreed to the plea deal in the interest of privacy. In March 2017, a Maine court granted Shnier-McLean's request for a 10-year protection order against McLean. In 2021, McLean's daughter Jackie told Rolling Stone that her father was emotionally abusive and created a cult-like household through paralyzing verbal attacks, forced isolation, and threats to withhold love or financial support.
ellauri300.html on line 603: tidigt har de alla satt upp ett mål för sig som de har velat uppnå." Luria slog genast ihop boken. Vad ville jag uppnå? Jag studerade juridik utan att ha begåvning för det-varför studerade jag inte något som verkligen intresserade mig? Men vad då? Jag läste gärna om forskningsexpeditioner men jag kunde sannerligen inte ha blivit någon Roald Amundsen eller Sven Hedin. Min sanna längtan stod till sinnesro: en bra hustru, nöjda barn, en mjuk stol, en bekväm soffa. Jag har varit sjukligt slö sedan barndomen, det är nästan som om jag inte hade vilat tillräckligt i en tidigare inkarnation. Kanske det är därför jag vill göra slut pä allt - sä att jag äntligen får sova.
ellauri300.html on line 607: Luria reste sig för att gå och lämnade kvar boken på bordet. Medi stod vid kassan för att betala var det någon som tog tag i ambågen på honom - det var den unga kvinnan som torkade borden. Hon tänkte ge honom boken. Han sa: "Ni kanske vill läsa den. Jag är färdig med den."
ellauri300.html on line 636: Titus was one of at least two younger men that Paul disciplined and described as his “sons in the faith that we share” (Titus 1:4). The other man is Timothy, and the second letter to the Corinthians is addressed as from Paul and Timothy to the church in Corinth (2 Corinthians 1:1). Both Timothy and Titus served as Paul’s messengers and traveling companions, and they both went on to lead churches. Paul not only mentored them, but he also advised them in individual letters about their next steps. Matin stepit.
ellauri300.html on line 638: Titus’ background is not explained, other than the fact he was Gentile and apparently never circumcised (Paul had checked, Galatians 2:4). This is an interesting point, since Timothy was half-Greek, and not circumcised either! Still, Paul chose to circumcise Timothy to honor the Jews in an area that the two of them were ministering in (Acts 16:1-5). Paul repeatedly mentions in his letters that circumcision is not necessary under the new covenant (though great fun), and even tells Titus to silence Christians who try to promote it (Titus 1:10-14). So, Paul’s choice to circumcise Timothy would suggest that he had a pragmatic thorn in his side. He did not require his disciples to be circumcised, but if the situation called for working among Jews and it made things easier, he would gladly do it. Whether Titus ever ministered to Jewish believers is not stated, and both he and Titus worked at churches in Gentile areas (Timothy in Ephesus, Titus in Crete, and Corinth and Dalmatia).
ellauri300.html on line 649: The futility of heresy (Titus 1:10-16, 3:9-11). Foolish people at the Cretan church fool others with “useless talk” about circumcision.
ellauri300.html on line 660: Jumalaton Titus meni sisään Kaikkeinpyhimpään miekka kädessään ja leikkasi kaksi verhoa. Hän toi kaksi huoraa ja harjoitti seksiä heidän kanssaan alttarilla, ja hänen "miekkansa" tuli ulos täynnä verta. Jotkut sanovat, että se oli peräisin uhrien verestä, ja jotkut sanovat, että se oli peräisin Jom Kippurin vuohen verestä.
ellauri300.html on line 683: Tulokset ovat sekä valaisevia että huolestuttavia. Antonio Flores heitti kalsarinsa linnan juhlissa vessan roskixeen! ellauri300.html on line 723: Det spelar ingen roll hur paranoid eller konspiratoriskt sinnad du är; det som regeringen faktiskt gör är betydligt värre än vad du kan föreställa dig.
ellauri300.html on line 757: Amalek uppfattas som både en fysisk nation och som en andlig ideologisk kraft. Lärda inom judendomen kan därför dela upp Amalek i två kategorier; den genetiska Amalek och den figurativa Amalek. Den genetiska Amalek är de människor som är fysiska ättlingar till Amalek och den figurativa Amalek är de övriga ”antisemiterna”. Den genetiska Amalek måste utrotas på Yahwehs order vilket bekräftas av rabbi Joseph B. Soloveitchik när han säger att ”varje individ som är bärare av Amaleks gener måste utraderas”. Den figurativa Amalek är de andra folkens antisemiter, de som endast i sinnelaget är påverkade av ärkefiendens antijudiska idéer. Bland dessa räknas araber och andra icke-ariska nationer som agerar mot Israels intressen.
ellauri300.html on line 771: Armageddon är kristendomens namn på den sista striden, den slutgiltiga uppgörelsen mellan det goda och det onda, som i Germanien sedan urminnes tider varit känt som Ragnarök. I Torah beskrivs hur ”Gog” och ”Magog” från den yttersta Norden skall strida mot Israel i denna sista uppgörelse. Man föreställer sig ofta Gog som en kung över Magog, ett folk från den yttersta Norden. Inom kristendomen har man av tradition pekat ut germanerna som Gog och Magog även om man numera ofta spekulerar om en allians bestående av germanska nationer och Ryssland.
ellauri300.html on line 792: Dessa apokalyptiska föreställningar och förväntningar är inte begränsade till fanatiska judiska sionister utan delas även av kristna. ”Pånyttfödda” kristna som USA:s president George Bush och likasinnade tycks på samma sätt som sionisterna längta efter den dag då det messianska världsherraväldet skall upprättas och Moshiach skall styra detta globala sionistiska tyranni med ”järnspira”.
ellauri300.html on line 875: ress.com/2015/09/2eblhvile16zm28bwe5n6k5iddezmstv42uhggees4dcpdceyjdvj0nainr3vygw.png" />
ellauri300.html on line 880: Now a man named Ananias, together with his wife Sapphira, also sold a piece of their own property. 2 With his wife’s full knowledge he kept back part of the money for himself, but brought the rest and put it at the apostles’ feet.
ellauri300.html on line 923: So Elisha, as a prophet, saw their hardened and rebellious condition, unresponsive to correction. In the name of the Lord (i.e. by His authority) Elisha simply turned them over to the Lord and to their own devices, which had the effect of removing them from even the common protection of God. He probably said something like, “may God deal with you according to what you deserve,” or “may you be cursed for your sins of rebellion.” This would demonstrate to the city and to people all around a vital truth: without the Lord there is no protection and that blasphemy of God’s servants and His Word in order to hinder God’s message is serious busin
ellauri301.html on line 96: A grumpy, disillusioned, diabetic alcoholic with just enough goodness at his core to fire his desire to catch murderers, Wallander appears in 13 novels and is responsible for the majority of Mankell’s worldwide sales of more than 40 million books. The murders he investigated epitomised the slow decline Mankell detected in Swedish society. As well as the racism that appalled him there was rising unemployment and violent crime, corruption, the rigidity of a patriarchy forged in Lutheran religion and the relentless breakdown of communities and society.
ellauri301.html on line 121: Broederbond, Brödraskapet (till 1920 Jong Zuid Afrika, "Ungt Sydafrika") var ett hemligt sydafrikanskt boernationalistiskt samfund av brödraskapskaraktär grundat 1918 i Kapstaden av en grupp nationalistiska afrikaaner där en ung präst vid namn Jozua François Naudé (senare president) var delaktig. Organisationen var strikt segregationistisk och anses ha spelat en avgörande betydelse för etablerandet och konsoliderandet av Sydafrikas apartheidpolitik trettio år senare. Samtliga premiärministrar, presidenter och alla högre uppsatta inom Sydafrikas regering, polisväsende mm fram till regimens slutgiltiga fall 1994 (då organisationen upplöstes) var medlemmar i Broederbond, varav flera tjänade som ordförande i sina unga år (bland annat Andries Treurnicht och Nicolaas Johannes Diederichs).
ellauri301.html on line 140: Young Wallander is a crime drama streaming television series, based on Henning Mankell's fictional Inspector Kurt Wallander. The series premiered on Netflix on September 3, 2020. Star Adam Pålsson explained that the pre-imagining (i.e., Young Wallander being set in the present day) made more sense than a straight prequel as it allowed for the social commentary which is a strong element of Mankell's original Wallander. This choice of setting the series in the modern day has been criticised by old farts in a number of reviews.
ellauri301.html on line 168: Sanoi Luther kun kananpojat numeroi. Mankeli on vähän omantunnonarka, paikoin jopa sievistelevä. Olikohan se salauskonnollinen? Wallenbergissä on selkeästi tollasta merkityksen ezijää, se istuu rannalla, kazoo merta ja haluis tietää mikä on kaiken tarkoitus. Väärä kysymys, sen presuppositio on falski: ei mikään täällä meriteeraa mitään muuta, det är bara som det är.
ellauri301.html on line 182: Schartaulaisuus on muovaillut hartauselämää ja jopa mentaliteettia sekä kulttuuria Länsi-Ruotsissa. Armonjärjestys on Lutherin ideoima vuorisaarnaan perustuva katumuxentekijän marssijärjestys. Ensin ota vuoteesi ja sitten kävele. Sana armonjärjestys esiintyy miljoona kertaa Lestadiuxella. Mankelilla esiintyy naispoliisi nimeltä Lestadius. Ordning och reda. It all figures.
ellauri301.html on line 200: Ezellasta on Hämeen Koskella Päijät-Hämeessä Lahti-Tampere tien varressa. Aamusella herätessä Länsi-Käpylässä kuuluu Pasilan ratapihalta ankeaa raiteiden kalketta kun junat ajavat vaihteiden ylize. Särkee selkää, kylkeä ja nyt myös poskihammasta. On sadepäivä toukokuun loppupuolella elämän loppusuoralla.
ellauri301.html on line 230: Khoekhoen (singular Khoekhoe) (or Khoikhoi in the former orthography; formerly also Hottentots) are the traditionally nomadic pastoralist indigenous population of southwestern Africa. They are often grouped with the hunter-gatherer San (literally "Foragers") peoples. The designation "Khoekhoe" is actually a kare or praise address, not an ethnic endonym, but it has been used in the literature as an ethnic term for Khoe-speaking peoples of Southern Africa, particularly pastoralist groups, such as the !Ora, !Gona, Nama, Xiri and ǂNūkhoe nations. Noi huutomerkit ym ovat naxautusäänteitä, joita meille opetti svartskalle kielitieteen assari, musta Lumikki. Nyt sekin saattaa olla vitskalle pikemminkin.
ellauri301.html on line 232: The initial arrival of the Dutch in April 1652 was not viewed as negative. Many Khoi people saw their arrival as an opportunity for personal gain as middlemen in the livestock trade; others saw them as potential allies against preexisting enemies. At the peak of her career as an interpreter, "Krotoa" held the belief that Dutch presence could bring benefits for both sides.
ellauri301.html on line 240: She returned to the mainland on 30 September 1668 with her three children. Suffering from alcoholism, she left the Castle in the settlement to be with her family in their kraals. In February 1669 she was imprisoned unjustly for immoral behavior at the Castle and then banished to Robben Island. This was likely the result of the strict anti-alcohol laws the VOC had passed to govern the local population after they introduced higher proof European liquors. One of Van Riebeeck´s nieces, Elizabeth Van Opdorp, adopted Krotoa´s children after she was banished. She returned to the mainland on many occasions, only to find herself once more banished to Robben Island. In May 1673 she was allowed to baptise a child on the mainland. Three of her children survived. She died 31 years old on 29 July 1674 in the Cape and was buried on 30 September 1674 in the Castle in the Fort. However, roughly a hundred years later, her bones were removed to an unmarked grave.
ellauri301.html on line 244: She returned to the mainland on 30 September 1668 with her three children. Suffering from alcoholism, she left the Castle in the settlement to be with her family in their kraals. In February 1669 she was imprisoned unjustly for immoral behavior at the Castle and then banished to Robben Island. This was likely the result of the strict anti-alcohol laws the VOC had passed to govern the local population after they introduced higher proof European liquors. One of Van Riebeeck´s nieces, Elizabeth Van Opdorp, adopted Krotoa´s children after she was banished. She returned to the mainland on many occasions, only to find herself once more banished to Robben Island. In May 1673 she was allowed to baptise a child on the mainland. Three of her children survived. She died on 29 July 1674 in the Cape and was buried on 30 September 1674 in the Castle in the Fort. However, roughly a hundred years later, her bones were removed to an unmarked grave.
ellauri301.html on line 248: In her essay "Malintzin, Pocahontas, and Krotoa: Indigenous Women and Myth Models of the Atlantic World", University of Michigan professor Pamela Scully compared Krotoa to Malintzin and Pocahontas, two other women of the same time period that were born in different areas of the world (Malintzin in Mesoamerica, Pocahontas in colonial Virginia). Scully argues that all three of these women had very similar experiences in the colonialist system despite being born in different regions. She reflects on the stories of Malintzin, Pocahontas, and Krotoa and states that they are almost too familiar and resonate so comfortably with a kind of inevitability and truth that seems, on reflection, perhaps too neat. Therefore, she claims, Krotoa is one of the women that can be used to show the universality of the way that indigenous people were treated in the colonial system worldwide.
ellauri301.html on line 250: Frederik Willem de Klerk (/də ˈklɜːrk, də ˈklɛərk/, Afrikaans: [ˈfriədərək ˈvələm də ˈklɛrk], 18 March 1936 – 11 November 2021) was a South African politician who served as state president of South Africa from 1989 to 1994 and as deputy president from 1994 to 1996 in the democratic government. As South Africa´s last head of state from the era of white-minority rule, he and his government dismantled the apartheid system and introduced universal suffrage. Ideologically a conservative and an economic liberal, he led the National Party (NP) from 1989 to 1997.
ellauri301.html on line 252: Born in Johannesburg to an influential Afrikaner family, de Klerk studied at Potchefstroom University before pursuing a career in law. Joining the NP, to which he had family ties, he was elected to parliament and sat in the white-minority government of P. W. Botha, holding a succession of ministerial posts. As a minister, he supported and enforced apartheid, a system of racial segregation that privileged white South Africans. After Botha resigned in 1989, de Klerk replaced him, first as leader of the NP and then as State President. Although observers expected him to continue Botha´s defence of apartheid, de Klerk decided to end the policy. He was aware that growing ethnic animosity and violence was leading South Africa into a racial civil war.
ellauri301.html on line 256: De Klerk became Deputy President in Mandela´s ANC-led coalition, the Government of National Unity. In this position, he supported the government´s continued liberal economic policies but opposed the Truth and Reconciliation Commission set up to investigate past human rights abuses because he wanted total amnesty for political crimes. His working relationship with Mandela was strained, although he later spoke fondly of him, when the coon finally died 2013. De Clerck ize kuoli viime vuonna eli 2021.
ellauri301.html on line 263: De Klerk was a controversial figure among many sections of South African society, all for different reasons. He received many awards, including the Nobel Peace Prize for dismantling apartheid and bringing universal suffrage to South Africa. Conversely, he received criticism from anti-apartheid activists for offering only a qualified apology for apartheid, and for ignoring the human rights abuses by state security forces. He was also condemned by South Africa´s Afrikaner nationalists, who contended that by abandoning apartheid, he betrayed the interests of the country´s Afrikaner minority. South Africa´s Conservative Party came to regard him as its most hated adversary.
ellauri301.html on line 274: Sangoma Oy, highly respected dealer among the Zulu people of South Africa who diagnoses, prescribes, and often performs the operations to heal a person physically, mentally, emotionally, or spiritually. Sanoma Oy may address all of these realms in the healing process, which usually involves divination, verbal medicine, and specific customized visuals to cure morbid curiosity and restore upper middle class well-being.
ellauri301.html on line 282: Henning kertoo videohaastattelussa nuoren Wallenbergin kuuloisella enkulla eze kazoi yhteiskunnan onkelmia skouden ja rofen näkökulmasta. Sen kirjat on kuin kreikkalaisia vuohisaarnoja, jotka oli krimisarjoja, joista vain skoudet puuttuivat. Eli kyllä krimit on yhtä hienoja kuin muutkin romaanit, leuka pystyyn vaan. Poliisit ois niikö Euripideen kuoro ja Wallenberg kuoronjohtaja. Mankelin sukulaiset soitti urkuja, Henningin instrumentixi tuli näppis, koska viulistina se oli second rate. My responsibility is to react. Yours is to buy and read.
ellauri301.html on line 300: Kolmas maansa myyneen näköinen jannu, joka näyttää siltä että olisi eilen leipä loppunut, kärsii hammassärystä ja ärtyneestä suolesta. Hänkin on työskennellyt Siltavuoressa, ihan siinä penkereellä, ubi mors gaudet succurrere vitae. Suoritettuaan Kouvolan tuomiostaan 11 vuotta hän pääsi 31. tammikuuta 2005 tarkasti vartioituun ehdonalaiseen Siltavuoreen, josta hänet kuitenkin lähes välittömästi siirrettiin setä Samulin tahdosta riippumattomaan psykopaattiseen hoitoon Helsingin yliopiston nykytyskielten laitoxeen. Päästessään eläkkeelle hän oli vaikea ja lievästi dementoitunut.
ellauri301.html on line 302:
President of the Republic of South Africa
ellauri301.html on line 312: President van Suid-Afrika (Afrikaans)
ellauri301.html on line 314: Mopresidente wa Afrika Borwa (Northern Sotho)
ellauri301.html on line 316: Moporesitente wa Aforika Borwa (Tswana)
ellauri301.html on line 318: Mopresident wa Afrika Borwa (Sotho)
ellauri301.html on line 320: Puresidente wa Afrika-Dzonga (Tsonga)
ellauri301.html on line 324: Muphuresidennde wa Afrika Tshipembe (Venda)
ellauri301.html on line 349: Heritage Day on September 24 is a day that celebrates South Africa’s roots, their rich, vibrant, and diverse cultures. South Africa is called the ‘‘Rainbow Nation’’ due to its color and gender diversity, and this is why Heritage Day exists. Its goal is to nurture and embrace South African culture for what it truly is, accepting all races and genders. The day is usually celebrated with a cookout known as a braai and we suggest that you channel your inner South African and celebrate with a feast of your own.
ellauri301.html on line 354: Since then all South Africans have celebrated Heritage Day by remembering the cultural heritage of the many different cultures that make up their nation. Events are held across the country with some people choosing to dress up in their traditional attire, including the boers and the british.
ellauri301.html on line 364: Viimeisessä Wallander -dekkarissa vuonna 1999 ilmestyneessä Pyramiden (suom. Pyramidi, 2002) kirjassa kerrotaan nuoren Wallanderin varhaisista vaiheista, esim mixi sen ääni oli hinkuva. Enpäs kerrokaan! Olennaista Mankelille on rikoksen liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Murhat ja ryöstöt ovat/eivät ole (en saa päättää) yksilöiden suorittamia tekoja, mutta niillä on juurensa yhteiskunnassa ja sen vääristymissä, kuten tässä vittumaisessa kauhugenressä.
ellauri301.html on line 393: viidakkoon. Eräänä elokuun iltana vuonna 2001 Ystadin poliisi saa merkillisen puhelun. Joku väittää nähneensä palavia joutsenia Marebojärven yllä. Komisario Kurt Wallander ja hänen pian poliisin palvelukseen astuva tyttärensä Linda tutkivat yhdessä tapausta, joka johtaa vaarallisen tuomiopäivänlahkon jäljille. Lindan ura poliisina on vähällä joutua vaakalaudalle jo ennen kuin on alkanutkaan. Isän ja tyttären yhteiset tutkimukset eivät myöskään suju kitkattomasti, mutta lopulta isä-Wallander joutuu myöntämään, että tyttärestä on kasvanut aikuinen, jolla kaiken lisäksi on kykyä rikosten selvittelyyn. Skoonelaispoliisi Kurt Wallender tekee näyttävän paluun. Upeata, että saadaan vielä uusi Wallander. Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri voi kadota jäljettömiin joka-aamuisella kävelylenkillään? Se on liki mahdotonta. Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä upseeri on hänen kexijänsä appiukko Ingmar Bergman. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti. Jäljet johtavat Ruotsin laivastossa kylmän sodan aikana vaikuttaneisiin oikeistoradikaaleihin ja Ruotsin aluevesille 1980-luvulla toistuvasti tunkeutuneiden neuvostoliittolaisten (tietysti) sukellusveneiden tapaukseen. Mitä syvemmälle Wallander tutkimuksissaan kaivautuu, sitä tummempia pilviä horisonttiin näyttää kasautuvan… Wallander löytää sitkeästi kaivautumalla tiensä lukijoiden sydämeen kaikkialla maailmassa.
ellauri301.html on line 428: Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen paljasti 24. lokakuuta 2009, että Guillou rekrytoitiin vuonna 1967 salaa KGB:n informantiksi. Guillou vastasi olleensa yhteydessä tehdessään tutkivaa journalismia. Hän sai moneen otteeseen KGB:ltä rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän otti vastaan myös salaisen tehtävän ja toimitti asiakirjasalkun sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Guilloun ystävä ja kollega Arne Lemberg (Lvïv) antoi Säpolle vihjeen Guilloun tekemisistä, mutta Säpo ei ryhtynyt asiassa sen tarkempiin tutkimuksiin. Guillou maksoi osan KGB:ltä saamistaan rahoista Lembergille.
ellauri301.html on line 451: My Skarsgård was born on 3 July 1956 in Kalmar, Kalmar län, Sweden. She is an actress, known for Jim & piraterna Blom (1987), Gomorron (1992) and Efter tio (2006). She was previously married to Stellan Skarsgård.
ellauri301.html on line 467: Tyypillisesti päähenkilöt ovat nuoria aikuisia, joilla nuoresta iästään huolimatta on jo luurankoja kaapeissa, takanaan lapsuuden trauma, avioero tai muu suhderikko, läheisten kuolemia. Elämällä ei ole varsinaista päämäärää, se on työkeskeistä suorittamista, kynttilän polttamista molemmista päistä tai sen törkkimistä genitaaleihin, kokemusten keräilyä, sitoutumisen pelkoa, tahatonta huumoria, ohikiitäviä nautinnon ja sisäänpanon hetkiä muuten harmaan sumuisessa säässä, ja sitten kovin usein henkiinjäämistaistelua taskulampun valossa pimeässä kellarissa. Kuva ajastamme? Jep jep.
ellauri301.html on line 497: Det som mest upptar författarens intresse och läsarens tid är istället just de här beskrivningarna och diskussionerna. Men här handlar det inte om ubåtar och säkerhetspolitik, utan istället om klosterliv, teologi, jordbruksteknik och medeltida kokkonst. Guillous skriver med sinnlighet om mat, musik, hästar och, givetvis, jakt. Det är nytt, det är oväntat och det är faktiskt riktigt bra. (Han har dock ännu vissa problem med sina kärleksscener, dom är alltför lapidariska.)
ellauri301.html on line 502: Frågan är: känns den här bilden av 1100-talet och dess människor trovärdig? Svaret är nå ja, eller rättare sagt nej för helvete. Det låter som Connecticut Yankee i King Arthurs hov. Följdfrågan blir: är den intressant? Svaret blir igen nå ja, gäsp, definitivt. Men då svarar man inte längre som historiker utan som en människa uppväxt i det 20:e seklet som har sett tusentals likadana kostymhistorier såsom Peter Englund (2015). Arnin haaskalle palaan albumissa 387.
ellauri301.html on line 517: No truth to it. Doesn't exist. There's no "there" there. A complete fiction. SOURCE: Stutchkoff, Der Oytser fun der Yidisher Shprakh. The first phrase is in Hebrew and usually stands alone. It is followed by a tongue-in-cheek paraphrase in Yiddish. Refers to a commentary on the story in 2 Kings 2:23-24, in which Elisha's curse called two bears out of a forest to attack youths who had mocked him. According to Rashi, this was a double miracle because there existed in the area neither forest nor bears. Variation:
ellauri301.html on line 522: No bears and no forest — No merchandise and no money.
ellauri301.html on line 555: Älkää vainajaa surressanne viillelkö itseänne älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne. Minä olen likainen Harri, ellet satu tietämään, senkin narri.
ellauri301.html on line 560: Grein var arg på mannen som hade vanärat och besudlat dvs knullat hans dotter. Men han förstod att det var bara dottern som han kunde fördöma, inte mannen. Han hade ju gjort just detsamma själv. Gemara hade rätt: när dottern frestas, vad annat kan hon göra än synda. Alla är fräcka slynor, skökor. Allt de gör går ut på liderlighet. Nu är det mörkt igen däruppe, köttsliga handlingar fortsätter. Vieras liha liikkuu Anitan vaipanvälissä iskän vuoteessa. Fan anamma! Skökor som hon kunde göra otukt på föräldrarnas gravar. Borde ha dödat dom på samma sätt som Pinehas som stack sin spjut genom Salus son Simri och Surs dotter Kosbi när dom låg kapslade. Det måste ligga en sorts spänning i att förpassa någon till nästa värld annars skulle man inte skriva så mycket om det eller göra så mycket väsen av det i radion och televisionen.
ellauri302.html on line 62: It is interesting to consider Ash's 'The God of Vengeance" in connection with a play like ''Mrs. Warren's Profession." To be sure, there is no technical resemblance between the two dramas; nor, despite an external similarity in backgrounds, is there any real identity of purpose. Shaw's play is essentially sociological, and is a drama of disillusionment. Ash's piece glows with poetic realism and recounts an individual tragedy not without symbolic power. Mikä molemmisssa on mukavaa on että niissä on paljon prostituutteja!
ellauri302.html on line 66: Mrs. Warren cherishes no delusions about her dubious profession, — If Yekel and his wife (in Ash's play) are not so enlightened as Mrs. Warren in their views upon the traffic off which they live, they are in their own crude way equally sincere in beholding in it a business quite as legitimate as any other. With the same inconsistency with which Hindel implores Heaven for aid in achieving her nefarious aims, after which she promises to be a model wife and mother (See Act Two), Mrs. Warren at the end of Shaw's play swears by Heaven that henceforth she will lead a life of evil fornication.
ellauri302.html on line 103: Time: The Present. Place: One of the larger towns of a Russian province (Varsova).
ellauri302.html on line 115: Rifkele kysyy onko alakerran tytöt kuzuttu. No, my darling. Only nice, respectable girls. For you are a respectable child, a decent Jewish daughter...
ellauri302.html on line 117: "Setä" on ilmetty Tevje: He is a tall, strong man of about forty, stout; swarthy countenance, covered all over with dark hair; his black heard cut round. He speaks in loud, gruff tones, at the same time making coarse gestures and grasping the lapel of the man whom he happens to he addressing. Despite this, his face and person heam with a certain frank geniality.
ellauri302.html on line 128: Do you expect respectable folks to come to your home? Have you forgotten who you are, perhaps?
ellauri302.html on line 148: rapidly, making ingratiating gestures as he does so. He appears to be much at home, and evidently entertains a high opinion of himself. I beg your pardon, Scribe; I beg your pardon. (Quietly, to Yekel and Sarah.) You ought to act more decently. It's high time. People are coming and...
ellauri302.html on line 154: The Scribe, gives his hand to Yekel. Your health, host. (Admonishing him.) And know, that a Holy Scroll is a wondrous possession. The whole world rests upon a Scroll of the Law, and every Scroll is the exact counterpart of the tablets that were received by Moses upon Mount Sinai. Every line of a Holy Scroll is penned in purity and piety... Where dwells a Scroll, in such a house dwells God himself... So it must be guarded against every impurity... Man, you must know that a Holy Scroll...
ellauri302.html on line 156: You must have reverence for a Scroll of the Law. Great reverence, — precisely as if a noted Rabbi were under your roof. In the house where it resides no profanity must be uttered. It must dwell amidst purity. (Speaks to Sarah, looking toward her hut not directly at her) Wherever a Holy Scroll is sheltered, there no woman must remove the wig from her head... (Sarah thrusts her hair more securely under her wig.) Nor must she touch the Scroll with her bare... hands. As a reward, no evil overtakes the home that shelters a Scroll. Such a home will always be prosperous and guarded against all misfortune. (To the Scribe.) What do you imagine? — That he doesn't know all this? They're Jews, after all... (Sarah nods affirmatively.)
ellauri302.html on line 158: The Scribe: You hear, sir, that the whole world rests upon the Scroll. The fate of our race lies rolled up in that parchment. With one word, — with a single word, God forbid, you can desecrate the Law and bring down upon all the Jews a grievous misfortune, — God forbid.
ellauri302.html on line 160: Reb Ali (shutting up Yekele): That is, you will present the Holy Scroll as a wedding-gift to your son-in-law. That's the idea, isn't it? (To the Scribe.) Do you see, Reb Aaron, there are still pious Jews in the world ; here 's a man with a daughter, and has a Scroll of the Law written for her future husband... How beautiful that is, — how virtuous... I tell you, Reb Aaron, that the spirit of Israel, the Jewish spark... the... ahem... ah!.. ah!... (Smacking his lips.)
ellauri302.html on line 165: Pause.) I've really been thinking about it, and have a certain fellow in view, — a jewel of a chap, — smart head on his shoulders... his father is a highly respected man. (Abruptly.) Are you going to give your daughter a large dowry?
ellauri302.html on line 179: Sarah: It's a shame for you to chum with Manke, I tell you! You are a decent girl; you'll have clean, respectable girls to go around with...
ellauri302.html on line 188: The furniture of the basement brothel consists of several lounges, a tahle, benches and card-tables; on the walls, looking-glasses bedecked with gaudy ornaments; chromos representing women in suggestive poses...
ellauri302.html on line 192: HINDEL enters. Halts for a moment upon the top stair and looks down at Shlayme, She is wrapped in a thin shawl, coquettishly dressed in a skirt much too short for her cunt. Descends into the basement, stepping noisily so as to wake Shloyme.
ellauri302.html on line 196: Rifkele, slender and heautifid; dressed modestly, and wrapped in a Mack shawl; steals through the door, runs down the stairs with trembling caution. Puhuu enemmän käsieleillä kuin sanoilla.
ellauri302.html on line 203: Yekel, his face still hetrays signs of his cunning and of his youthful dissipation. He is dressed in dignified, orthodox fashion. Removes his hat and shakes the rain from it.
ellauri302.html on line 218: Hindel: He's right. A mother should guard her daughter well... Whatever you were, you were, but once you marry and have a child, watch over it... Just wait. If God should bless us with children, I'll know how to bring them up. My daughter will be as pure as a saint, with cheeks as red as beets... I won't let an eye gaze upon her. And she'll marry a respectable fellow, with an orthodox wedding...
ellauri302.html on line 220: Time to close shop, says Yekel. Reizel! To bed! Basha! Time to go to sleep! (From without are heard girls' voices: Soon. Right away!) Yekel, calling into the entry. Reizel! Basha! Enter two girls, running. Rain is dripping from their wet, filmy dresses and from their unbraided hair. They are in a merry mood and speak with laughter. Yekel leaves, slamming the door behind him.)
ellauri302.html on line 226: The God Of Vengeance paid my account the day before yesterday... We were standing under the eaves, the rain is so fragrant,.. It washes the whole winter off your head. (Goes over to Hindel.) Just look... (Showing her wet pubic hair.) How fresh it is... how sweet it smells...
ellauri302.html on line 233: Each of three “solemn feasts”—Passover, the Feast of Weeks, and the Feast of Tabernacles—required that all able-bodied Jewish males travel to Jerusalem to attend the feast and offer sacrifices. All three of these feasts required that “firstfruit” offerings be made at the temple as a way of expressing thanksgiving for God’s provision. The Feast of Firstfruits celebrated at the time of the Passover included the first fruits of the barley harvest. The Feast of Weeks was in celebration of the first fruits of the wheat harvest, and the Feast of Tabernacles involved offerings of the first fruits of the olive and grape harvests.
ellauri302.html on line 235: Since the Feast of Weeks was one of the “harvest feasts,” the Jews were commanded to “present an offering of new grain to the Lord” (Leviticus 23:16). This offering was to be “two wave loaves of two-tenths of an ephah” which were made “of fine flour... baked with leaven.” The offerings were to be made of the first fruits of that harvest (Leviticus 23:17). Along with the “wave offerings” they were also to offer seven first-year lambs that were without blemish along with one young bull and two rams. Additional offerings are also prescribed in Leviticus and the other passages that outline how this feast was to be observed. Another important requirement of this feast is that, when the Jews harvested their fields, they were required to leave the corners of the field untouched and not gather “any gleanings” from the harvest as a way of providing for the poor and strangers (Leviticus 23:22).
ellauri302.html on line 243: Basha: Here, at least, I'm a free person. I've got my chest of finery, and dress swell. Better clothes, upon my word, than the rich daughters of my village... (Fetching from her compartment a hrown dress.) When I go walking on Marshalkovski street in this dress they all stare at me... Fire and flame! Mm! If I could only put in an appearance in my home town dressed in this fashion, here 's how I 'd promenade to the station. (Struts across the room like a lady of fashion^ raising her skirt at the hack and assuming a cosmopolitan air.) They'd die of jealousy, I tell you... They'd be stricken with apoplexy on the spot. (Promenades about the room playing the grand dame.)
ellauri302.html on line 245: Reizel, straightens the folds of Bashas dress in the back and adjusts her hat to a better angle. That's the way! Now raise your head a bit higher... Who needs to know that you were ever in a place of this sort? You'll tell them that you were with a big business house. A Count has fallen in love with you...
ellauri302.html on line 249: Shut up, will you? Late at night they have to start telling stories about the dead. No dead people can come here. Our boss has a Holy Scroll upstairs... (A sudden hush.) What's wrong about our trade, I'd like to know? (She leaves her little room and goes into the basement.) Wasn't our mistress in a house like this for fifteen years? Yet she married. And isn't she a respectable God-fearing woman?... Doesn 't she observe all the laws that a Jewish daughter must keep?... And isn't her Rifkele a pure child? And isn't our boss a respectable man? Isn't he generous? Doesn't he give the biggest donations to charity?... And he's had a Holy Scroll written...
ellauri302.html on line 251: Manke, steals from her compartment into the basement. She is half-dressed, with a shawl thrown over her private parts. Her colored stockings are visible, and her hair is in disorder. Her eyes sparkle with wanton cunning. Her face is long, and insolently pretty; she is quite young. A lock of hair falls over her forehead. Her eyes blink as she speaks, and her whole body quivers. She looks about in surprise. What? Nobody here?
ellauri302.html on line 280: Hush... hush... I 'm afraid of my father.. He beat me... He locked the door... And hid the key near the Holy Scroll. I lay awake all night... I heard you call me... You killed me softly with your song.. And something drew me so irresistibly to you... and I stole the key from the Scroll... My heart pounded so wildly... so wildly...
ellauri302.html on line 286: With God's help, if I can only get both of them, Rifkele and Manke, this very night... I 'll take them directly to Shloyme 's... And I 'll say to him, "Here you are... Here's your bread and butter. Now rent a place, marry me, and become as respectable a man as the Uncle. Well have a girl and it's back to square one.
ellauri302.html on line 292: Manke, speaks with restrained passion and love, — softly, but with deep resonance.
ellauri302.html on line 294: Are you cold, Rifkele darling? Nestle close to me... Ever so close... Warm yourself next to me. So. Come, let's sit down here on the lounge. (Leads Rifkele to a lounge; they sit down.) Just like this... Now rest your face snugly in my bosom. So. Just like that. And let your body touch mine... It's so cool... as if water were running between us. (Pause.) I uncovered your breasts and washed them with the rainwater that trickled down my arms. Your breasts are so white and soft. And the blood in them cools under the touch, just like white snow, — like frozen water... and their fragrance is like the grass on the meadows. And I let down your hair so... (Buns her fingers through RifkeWs hair.) And I held them like this in the rain and washed them. How sweet they smell... Like the rain itself... (She huries her face in Rifkele's hair.) Yes, I can smell the scent of the May rain in them... So light, so fine... And fresh... as the grass on the meadows... as the apple on the bough... So. Cool me, refresh me with your tresses. (She washes her face in Rifkele^s hair.) Cool me, — so. But wait... I'll comb you as if you were a bride... a nice part and two long, black braids. (Does so.) Do you want me to, Rifkele? Do you?
ellauri302.html on line 322: Manke No. We'll run away this very night, — with Hindel, to her house... She has a house with Shloyme, she told me. You'll see how nice everything will be... Young folks will be there aplenty, — army officers... and we'll be together, all by ourselves, all day long. We'll dress just like the officers and go horseback-riding. Come, Rifkele, — do you want to?
ellauri302.html on line 328: Hindel, waking with a start. Yes, yes. To Shloyme 's, right away! (She throws a dress over Rifkele.) He'll find us a place quickly enough.
ellauri302.html on line 330: Manke, hastily dressing Rifkele. You'll see how nice everything 'll be... What
ellauri302.html on line 331: a jolly time we'll have. (All dress, seizing whatever they happen to lay hands upon. Slowly they ascend the steps. At the door they encounter Reizel ayid Basha who, drenched to the skin, are just returning to the basement. Beizel and Basha look at the others in surprise.)
ellauri302.html on line 342: Basha, stares at Reizel in fright. - What? You mean that...
ellauri302.html on line 345: It's none of our business. Let's put out the lamp and go to sleep. We know nothing about it. (Turns down the wick of the lamp. The stage is bathed in gloom. The girls go to their respective comparyments.
ellauri302.html on line 376: Sarah: So you want to go back to the basement? — Into the basement, then! Much I care! (Resumes her packing.) He wants to ruin us completely. What has come over the man? (For a moment she is absorbed in reflection.) If you're going to stand there like a lunatic, I'll get busy myself! (Takes off her diamond ear-rings.) I'll go over to Shloyme's and give him my diamond ear-rings. (From her bundle she draws out a golden chain.) And if he holds back, I'll add a hundred rouble note. (She searches YeheVs trousers pocket for his pockethook. He offers no resistance.) Within fifteen minutes (Throwing a shawl over her shoulders.) Rifkele will be here. (As she leaves.) Shloyme will do that for me. (Slams the door behind her.)
ellauri302.html on line 379: It's all the same to me now...The devil got her, too. No more daughter... No more Holy Scroll... Into the brothel with everything... Back to the brothel... God won't have it... (Long pause. Beizel appears at the door, thrusting in her head. Steals into the room and stops near the entrance. Yekel notices her, and stares at her vacantly.)
ellauri302.html on line 398: Yekel Down into the brothel... (Pointing below. Then to Reizel.) Down below, with the rest of them. Down into the brothel. No more Holy Scroll.
ellauri302.html on line 415: Reizel: My mistress went to get her.
ellauri302.html on line 419: Reizel Yes. The mistress will soon fetch her home.
ellauri302.html on line 428: Fie! You're out of your head altogether. True, a misfortune has befallen you. May Heaven watch over aU of us. Well? What? Misfortunes happen to plenty of folks. The Lord sends aid and things turn out all right. The important point is to keep your mouth shut. Hear nothing. See nothing. Just wash your hands clean of it and forget it. (To Reizel.) Be careful what you say. Don't let it travel any further, God forbid. Do you hear? (Turns to Yekel, who is staring vacantly into space.) I had a talk with... (Looks around to see whether Reizel is still present. Seeing her, he stops. After a pause he begins anew, more softly, looking at Reizel as a hint for her to leave.) With er, er... (Casts a significant glance at Reizel, who at last understands, and leaves.) I had a talk with the groom's father. I spoke to him between the afternoon and evening prayers, at the synagogue. He's almost ready to talk business. Of course I gave him to understand that the bride doesn't boast a very high pedigree, but I guess another hundred roubles will fix that up, all right. Nowadays, pedigrees don't count as much as they used to. With God's help I'll surely be here this Sabbath, with the groom's father. We'll go down to the Dayon and have him examine the young man in his religious studies... But nobody must get wind of this tale. It might spoil everything. The father comes of a fine family and the son carries a smart head on his shoulders. There, there. Calm yourself. Trust in the Lord and everything will turn out for the best. With God's help I am going home to prepare for the morning prayer. And as soon as the girl returns, notify me. Remember, now. (About to go.)
ellauri302.html on line 466: Such matters should not be delayed. (Glares angrily at Yekel.) What! You pay no attention? I'm talking to you!
ellauri302.html on line 478: Sarah, on the threshold. Come in. Come in. Your father won't beat you. (Pause.) Go in, I tell you. (Pushes Rifkele into the room. Rifkele has a shawl over her head. She stands silent and motionless at the door, a shameless look in her eyes, biting her lips,) Well, what are you standing there for, my darling? Much pleasure you've brought us... in return for our trouble in bringing you up. We'll square that with you later. (Interrupting herself.) Get into your room. Comb your hair. Put on a dress. We're expecting guests. (To Yekel.) I just met Reb Ali. He's going for the groom's father. (Looks about the room.) Goodness me! How the place looks! (She begins hastily to place things in order.)
ellauri302.html on line 490: Sarah, brings in Yekel's coat and funny hats and places them upon him. He offers no resistance. What a misfortune! What a misfortune! Who could have foreseen such a thing? (She straightens YekeVs coat, then puts the room in order. Runs into Rifkele's room. She is heard hiding something there, and soon returns.) I'll have a reckoning with you later. (Putting the finishing touches to the room.) Terrible days, these. Bring up children with so much care and anxiety, and... Ah! (Footsteps are heard outside. Sarah runs over to Yekel and pulls his sleeve.) They're here! For the love of God, Yekel, remember! Everything can be fixed yet. (Enter Reh Ali arid a stranger. Sarah hastily thrusts her hair under her wig and goes to the door to ivelcome the visitors.)
ellauri302.html on line 499: Sarah, smiling, to her husband. Why don't you show yourself, Yekel? (She thricsts a chair taivard him. The visitors express their greetings and take their seats.)
ellauri302.html on line 516: Yes, he 'll sit inside there and study the sacred books... I have a virtuous Jewish daughter. (Goes into the room and drags Rifkele out hy force. She is only half dressed, her hair in disorder, one boob sticking out. He points to her.) Your son will marry a virtuous Jewish daughter, I say. She will bear him pure, Jewish children... even as all pious daughters. (To Sarah.) Isn't that so? (Laughing wildly, to the stranger.) Yes, indeed, my friend, — she'll make a pure, pious little mate. My wife will lead her under the wedding canopy... Down into the brothel! Down below! (Pointing to the basement.) Down into the brothel! (Dragging Rifkele hy her hair to the door.) Down into the brothel with you! Down!
ellauri302.html on line 566: Jumala voi olla suuri tunari tai paskiainen, kun ei selviä teodikeasta, mutta vielä vähemmän Singer sietää gumanisteja. Gitler esimerkixi oli 1 suuri humanisti. On Gud är ingen värd, hamnar vi med Gitlers sätt att resonera! Så hade alla ondskefulla mördare resonerat under tidernas lopp når de ställde och människans vilja i centrum av universum. Vill jag stå på deras sida? Gitler med nazisterna som beordrade judarna att gräva sina egna gravar? Kunde inte göra ens denna lilla service för dem? Varför grävde de inte sina egna gravar istället? Gumanismen gjorde människan till alltings mått. Så vad hade detta att säga om gumanismen? Undermåttig idé, i ett ord. Människorna måste utvecklas, göra framsteg - inte teknologiskt utan moraliskt - för vad tjänade de annars för syfte? Å andra sidan, varför behöver dom tjäna något syfte alls? Men varför måste då den ena individen lida medan den andra frossade i det bästa som framstegen kunde erbjuda? Är dom kanske vinnare och de andra förlorare i Darwins olympiad? Var inte själva framstegen ett resultat av oräkneliga våldshandlingar? Var inte den franska revolutionen en målstolpe i människans framsteg? Var inte västens oräkneliga krig flera sådana? Och var vi inte glada över den franska revolutionen och dess giljotiner? Tycker vi inte om kärnvapen och Coca Cola? Vilka var gumanismens hjältar? Korpraler, andra militära ledare. Var inte också Stalin en produkt av den sortens to gumanism som satte människans vilja i centrum for all mänsklig strävan? All Stalin gjorde antogs vara för mänsklighetens bästa. Dito med Joshuas tiotusentals lik- och förskinnshögar. Nej förlåt, de var ju Guds påbud, helt annan sak.
ellauri302.html on line 642: Bukharin oli antileninisti. Sanoutui irti Brestin rauhasta. Kannatti NEPpiä ja Stalinin nazionaalisosialismia muttei Stalinin kolhooseja. Stalin kylästyi siihen lopulta ja nitisti sen 1938.
ellauri302.html on line 644: ress/bukharin.jpg" width="40%" />
ellauri308.html on line 218: Viimeinen pisara oli taistolaisten tuki Ahti Karjalaisen presidenttihankkeelle. Mitähän harvinaista tässä on, aatteensa menettänyt tyyppi kiskoo tuohta vastapuolelta haukkumalla vanhat kamunsa. Näitähän Juudaxia on piisannut maailman sivu.
ellauri308.html on line 229: Arvo Tuominen tuomittiin poliittisen toimintansa vuoksi Tammisaaressa sijaitsevaan pakkotyölaitokseen vuosiksi 1922–1926 ja Turun Lääninvankilaan 1928–1933. Kommunistiartisti Armas Äikiä kertoi Tuomisen olleen ”heikkoluontoinen raukka”, joka yritti miellyttää vankilan viranomaisia ja sai siksi lempeämpää kohtelua.
ellauri308.html on line 249: Äärimmäiset, juutalaiset koomikot ja satiirit ovat tehneet holokaustivitsejä jo jonkin aikaa, mutta muutaman viime vuoden aikana heistä on tullut hyväksyttävää rehua valtavirran, massakulttuurin ja komedian kannalta. Mel Brooksin "The Producers" oli yksi ensimmäisistä popkulttuuriesimerkeistä holokaustin huumorista, jossa oli surullisen kuuluisa "Springtime for Hitler" -numero. Tuore elokuvan uusintaversio, joka julkaistiin vuonna 2005, resonoi vanhemman yleisön keskuudessa, joka rakasti musikaalia. Mutta elokuvan suosio nuorempien amerikkalaisten keskuudessa (joista monet eivät olleet nähneet alkuperäistä musikaalia) saattoi johtua Pharrell Williamsin esityksestä Franz Liebkindinä, typeränä ex-natsina. Tuolloin Pharrell oli heidän (minun) sukupolven "komedian kuningas". Rakastimme Farrellia, joka ei ole juutalainen, entisenä natsina. Avasiko se oven muille ei-juutalaisille alkaa tehdä holokaustivitsejä?
ellauri308.html on line 289: Kuusinen loi varsinaisen uransa Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Hän osallistui SKP:n edustajana tammikuussa 1919 kommunististen puolueiden neuvottelukokoukseen, jossa päätettiin esittää vetoomus uuden kolmannen eli Kommunistisen internationaalin (Komintern) perustamiseksi. Kominternin perustavassa kokouksessa 2. maaliskuuta 1919 Kuusisella oli näkyvä rooli tämän puolustaessa uuden internationaalin tarpeellisuutta sen perustamisen lykkäämistä esittäneille. Kuusinen valittiin 1921 yhdeksi Kominternin toimeenpanevan komitean sihteereistä, missä toimessa hän jatkoi vuoteen 1939. Esimerkiksi Kominternin 4. kongressissa Kuusinen valittiin lisäksi puhemiehistöön ja toimeenpanevaan komiteaan.1927 Kuusinen johti Kominternin Lev Trotskin erottanutta kokousta. 1930-luvun loppupuolella Kuusinen puhui yhteisrintamataktiikan puolesta Kominternin jäsenpuolueissa. Kuusiselle oli luonteenomaista hiljainen työskentely kulissien takana.
ellauri308.html on line 300: 1970-luvun taistolainen opiskelijaliike käytti usein tunnusta ”Eteenpäin Otto Wille Kuusisen viitoittamaa tietä!”. Kuusinen kuoli näet maksasyöpään toukokuussa 1964 Moskovassa. Lisäxi vuonna 1936 Kuusinen rakastui palavasti itseään 31 vuotta nuorempaan armenialaiseen Marina Amiragovaan. Pari pysyi yhdessä Kuusisen kuolemaan saakka. He eivät olleet virallisesti naimisissa mutta vaikenivat asiasta, kuten myös vuonna 1937 syntyneestä Violetta-tyttärestä, joka eli vain 11 kuukautta.
ellauri308.html on line 302: Kuusisen tunnetuin runo on vuonna 1920 ensi kerran ilmestynyt ”Torpeedo”. Se kertoo valtiontarkastusviraston viraltapannusta johtajattaresta Tytti Yli-Viikarista. Hän myös kirjoitti kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslaulun Kansainvälisen (Internationale) suomenkieliset sanat yhdessä Yrjö Sirolan, Sulo Wuolijoen ja Pertti Uotilan kanssa vuonna 1905. Parasta laulaa kerta virsikirjan kannet ovat auki, tuumi Yrjö Sirola naida naputellessaan korkokenkäistä Aino Sarolaa.
ellauri308.html on line 421: Palkittu dokumentaristi ja Venäjän tuntija Arvo Tuominen ei usko Putinin jatkavan uudelle kaudelle ja ennustaa seuraavan Venäjän presidentin. Arvo Tuominen ei ole käynyt Venäjällä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tasan puoli vuotta sitten. Mikäli Ukraina onnistutaan liittämään läntiseen arvoyhteisöön ja ukrainalaiset tulevat noudattamaan yhteisiä arvoja, niin Venäjän ohjaaminen samalle ladulle ei pitäisi olla ongelma, kirjoittaa Tuominen. Tavallisiin venäläisiin kohdistuvat sanktiot vain vahvistavat lännen vastaisuutta. Kansalaiset haluavat yleensä olla sodassa omiensa puolella.
ellauri308.html on line 427: ress.com/wp-content/uploads/2019/04/MG21F5xcANaQaxC6EmZ8yN6PKU9TbLyM1.jpg">
ellauri308.html on line 447: Tiivistetysti Heideggerin ajatus on tämä: modernisaatio on tullut valmiiksi, se ilmenee läntisessä liberaalissa ajattelussa ja siinä, miten todellisuus on otettu täydellisesti ja teknisesti hallintaan – maailma on yksi iso resurssi, jota termiittiapina sen osana hallinnoi. Samalla elämästä on kadonnut tarkoitus ja mieli.
ellauri308.html on line 464: Stefan Żeromski ( [ˈstɛfan ʐɛˈrɔmski] ( kuuntele ) ; 14. lokakuuta 1864 – 20. marraskuuta 1925) oli puolalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija , joka kuului Nuoren Puolan -liikkeeseen 1900-luvun vaihteessa. Nuori Puola edisti dekadenssin, uusromantiikan, symbolismin, impressionismin ja jugendin megatrendejä. Häntä kutsuttiin "puolalaisen kirjallisuuden omaksitunnoksi". Hän oli neljä kertaa ehdolla kirjallisuuden Nobelin palkinnon saajaksi, muttei tärpännyt, mitali oli liian hiljan mennyt 1905 B-joukkueen Sienkiewiczille.
ellauri308.html on line 506: Regissören Staffan Hildebrand, 75, lockade två små pojkar med utlandsresor och filmjobb i utbyte mot sex.
ellauri308.html on line 509: – Jag var ett barn. Han förstörde hela mitt liv, säger den då 13-årige pojken till Expressen.
ellauri308.html on line 511: I boken framkommer det att Staffan Hildebrand ofta umgicks med unga pojkar i sitt hem och lockade dem med löften om filmroller och utlandsresor.
ellauri308.html on line 512: Visst var det fel. – Inte då, men nu med den kunskapen, med #metoo och allt det där... Självklart är det fel. Han var ju inte mogen så att säga att förstå sin sexualitet vid den åldern. Men han var väldigt mogen och utvecklad och en intressant person, säger Staffan Hildebrand. Men jag villde det! I alla fall!
ellauri308.html on line 543: Amerikkavastaisuus on ollut Venäjällä jo pitkään, aina bolshevikkien vallankumouksesta vuonna 1917. Suhteet jäivät vuoteen 1933 asti, jolloin Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt päätti solmia diplomaattisuhteet Neuvostoliiton kanssa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat vastentahtoisesti liittolaisia toisessa maailmansodassa, mutta sodan päätyttyä Yhdysvallat vastusti Neuvostoliiton sotilaallista menestystä ja Itä-Euroopan herruutta. Kun jännitteet kasvoivat kylmäksi sodaksi , suhteet muuttuivat vihamielisiksi ja suuria sotasuunnitelmia tehtiin, mutta suoraa sotaa ei valitettavasti tapahtunut. Nyt asia on Krimillä korjaantumassa.
ellauri308.html on line 563: Neuvostoliiton ulkoministeriö ilmoitti hänelle virallisesti, että hänen Neuvostoliiton passinsa, joka myönnettiin hänelle alun perin vuonna 1950, 16-vuotiaana, oli myönnetty erehdyksessä ja että hän ei itse asiassa ollut Neuvostoliiton kansalainen. Poznerin suureksi huviksi tämä mitätöi muun muassa hänen jäsenyytensä NKP:ssa, hänen avioliittonsa ja avioeronsa, oleskelulupansa (propiska), jänixen passinsa ja hänen arvonsa reservin luutnanttina.
ellauri308.html on line 576: Vuodesta 2015 lähtien Larry on esiintynyt toistuvasti vieraana lauantaina Night Livessä , jossa hän esiintyy vuosina 2016 ja 2020 Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersina , joka on myös hänen kuudes serkkunsa kerran erotettuna. Koomikkokollegat ja komedian sisäpiiriläiset äänestivät hänet kaikkien aikojen 23. suurimmaksi komediatähdeksi, LOL. Lawrence Gene David syntyi 2. heinäkuuta 1947 Sheepshead Bayn alueella Brooklynissa , New Yorkissa . Hänen vanhempansa ovat Rose (syntynyt Regina; os Brandes) ja Mortimer Julius "Morty" David, miesten vaatteiden valmistaja, ja hänellä on vanhempi veli nimeltä Ken. Davidin perhe on juutalainen. Hänen juutalais-amerikkalaisen isänsä perhe muutti Saksasta Yhdysvaltoihin 1800-luvun aikana, kun taas Davidin äiti syntyi puolalais-juutalaiseen perheeseen Ternopilissa, Ukrainassa. Yliopistossa hän huomasi voivansa saada ihmiset nauramaan yksinkertaisesti olemalla oma itsensä. Koska hänen tyttärensä olivat Hannah Montanan faneja, David vieraili tyttäriensä kanssa jaksossa "My Best Friend's Boyfriend". jossa he odottivat pöytää hienossa ravintolassa. Davidin ihmisarvo on jossain 400 ja puolen miljardin taalan välillä.
ellauri308.html on line 712: resdefault.jpg" height="200px" />
ellauri309.html on line 83: ress_Fiona%20Princess_Fiona%20Shrek_(series).jpg" height="300px" />
ellauri309.html on line 86: res.hentai-foundry.com/e/Exodusisnear/650575/Exodusisnear-650575-Fiona.jpg" height="300px" />
ellauri309.html on line 87: ress_Fiona%20Princess_Fiona%20Rastifan%20Shrek_(series).jpg" height="300px" />
ellauri309.html on line 169: jotka olivat aikoinaan harvinaisuuksia romanssiromaanien genressä. Muttei
ellauri309.html on line 200: romantiikkagenressä tosi vaikeaa määritellä, koska apinoiden biljardissa on
ellauri309.html on line 294: to put out the fire. We’ve had no response, not from her, not from her
ellauri309.html on line 347: ressed.gif" height="400px"/>
ellauri309.html on line 417: vaurauden evankeliumi ja Russell Conwellin kuuluisa saarna "Acres of
ellauri309.html on line 453: Richard "Anal" Roberts nimitettiin presidentiksi. Lokakuussa 2007 Roberts
ellauri309.html on line 509: Billy Graham varttui maitotilallisen poikana Pohjois-Carolinan maaseudulla. He started to read books from an early age and loved to read novels for boys, especially Tarzan. Like Tarzan, he would hang on the trees and gave the popular Tarzan yell. According to his father, that yelling led him to become a minister. Vuonna 1934 Graham osallistui evankelista Mordecai Hamin kokoukseen ja teki henkilökohtaisen uskonratkaisun. Ham had a reputation for racism and anti-Semitism. He believed and preached on various topics based on classical anti-Semitic canards such as believing Jews had special access to political power and influence and that they represent a subversive social force. The targets for his preaching were often "nebulous rings of Jewish, Catholic or Black conspirators plotting to destroy white protestant America."
ellauri309.html on line 515: Hoover and Sullivan considered King “the most dangerous Negro of the future in this nation”. Armed with salacious archival material from a recent FBI documents release, Garrow has reported about the iconic civil rights leader’s sexual misconduct, ranging from numerous extramarital affairs and solicitation of prostitutes to the allegation that he was present during the violent rape of a Maryland churchgoer. Garrow insists that a fundamental reconsideration of King's reputation is imminent. He describes how King and a handful of Southern Christian Leadership Conference (SCLC) officials checked into Washington DC’s Willard hotel along with “several women ‘parishioners’”. The group met in his room and discussed which women among the parishioners would be suitable for natural and unnatural sex acts, meaning anal and oral, genital being natural. The alleged rapist was Reverend Logan Kearse, a Baptist minister from Baltimore. Reportedly, "Mike" King just stood by with erect cock in hand overseeing the action, like another Kim Yung Il.
ellauri309.html on line 584: presidentiksi sisälsi rukouksia kahdelta saarnaajalta, jotka tunnettiin
ellauri309.html on line 710: heresialla oli joku nimi, mikä? joku p:llä alkava. Juu pelagianismi.
ellauri309.html on line 711: Täytyypä laittaa paasauxiin luettelo heresioista kautta aikojen.
ellauri309.html on line 767: Im Smoking sah ihr Bruder Josh wirklich phantastisch aus! Altmodisch und romantisch. Die schwungvolle Musik lockte Tänzer zum Paaren. Auch Nicht -Alkoholisches wurde serviert. Lauras Verpflichtung als eine Templeton war es, mit alten Ziegen zu tanzen und plaudern. Sie duftete wie eine Frau. Ein Teil ihres Vaters (guess which) hoffte das sie noch schön brav auf Knien vor ihm wäre. Alle Lauras Freunde werden da sein, wenn dasselbe mit diesem Ridgeway nicht klappt.
ellauri309.html on line 853: lääkärit, fyysikot, presidentit -- fixuja ihmisiä) ja inspiroivat siten vastaavia feminiinisiä
ellauri309.html on line 994: Howard syntyi Leslie Howard Steinerille unkarilais-brittiläiselle äidille Lillianille ja unkarilaiselle isälle Ferdinand Steinerille Forest Hillissä, Lontoossa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja opiskeli Alleyn's Schoolissa Lontoossa. Hänen perheensä molemmilla puolilla oli jonkin verran juutalaista taustaa.
ellauri309.html on line 998: Bogart esitti usein hermoherkkiä, aggressiivisia ja neuroottisia hahmoja.
ellauri309.html on line 1001: resize=768,974&quality=75&strip=all" />
ellauri310.html on line 92: Suosikkielementikseen terassilla Henna nimeää muhkean sohvan, jolla on mukava rentoutua. Sohvaa ympäröimään Henna on ripustanut vaijerin avulla vaaleat verhot, jotka luovat ulkotiloihin pehmeyttä ja ripauksen ylellisen lomaresortin tuntua. Hennan appiukon ize suunnittelemassa pergolassa on katto plexilasia. Pergolan valokate mahdollistaa ulkona oleskelun epävakaallakin säällä.
ellauri310.html on line 178: kirkkoon (Kristuksen opetuslapset). Presidenttien Garfieldin (Karvinen) ja LBJ:n
ellauri310.html on line 181: homopappi, joka vihittiin piispaksi suuressa kristillisessä kirkkokunnassa, joka
ellauri310.html on line 216: presidentiksi, vaikka hän on ansainnut kiitosta korruption vastaisista ja
ellauri310.html on line 229: maan. Hänen ensimmäinen laukauksensa osui presidenttiä kyynärpäähän; toinen
ellauri310.html on line 261: Nerokkuuspalkinnot Kysy Smithsonianilta Smithsonian kanava HISTORIA Presidentin
ellauri310.html on line 262: vainoaminen Charles J. Guiteau sanoi halunneensa tappaa presidentti James A.
ellauri310.html on line 264: 2012 Taiteilijaesitys Charles Guiteaun hyökkäyksestä presidentti Garfieldia
ellauri310.html on line 265: vastaan Taiteilijaesitys Charles Guiteaun hyökkäyksestä presidentti Garfieldia
ellauri310.html on line 269: Presidentti James A. Garfield
ellauri310.html on line 276: Borgia. Presidentin sisäiset infektiot raivosivat ja levisivät, kuumetta tuli ja
ellauri310.html on line 279: valtasivat hänet säännöllisesti. Hänen sängyn vieressä olevat avustajat puristavat
ellauri310.html on line 280: hänen jalkojaan ja pohkeita kaikin voimin lievittääkseen 49-vuotiaan presidentin
ellauri310.html on line 292: sairaalassa. Mutta Yhdysvaltain 20. presidentti kiertyi nopeasti ja väistämättä
ellauri310.html on line 297: Presidentti James A. Garfield. Kuva: Library of Congress. ellauri310.html on line 308: puheen, jossa tuettiin entistä presidenttiä Ulysses S. Grantia
ellauri310.html on line 314: presidenttiä nimittämään suurlähettilääksi Itävaltaan. "Olemme menossa naimisiin
ellauri310.html on line 327: tappaa presidentin.
ellauri310.html on line 335: presidentti oli liian vahva lähestyäkseen veitsellä; Garfield "olisi murskaanut
ellauri310.html on line 344: ajatteli, että se näkyisi hyvin presidentin salamurhaa käsittelevässä näyttelyssä.
ellauri310.html on line 353: presidenttiä ja "odotti ja odotti turhaan".
ellauri310.html on line 358: päätteli, ettei hän voinut ampua presidenttiä ”vaaraamatta useiden hänen lähellä
ellauri310.html on line 361: Guiteau saapui asemalle aikaisin. Kun hän huomasi presidentin puolueen, hän
ellauri310.html on line 373: "katso, kenen pitäisi tulla ulos paitsi presidentti Garfieldin yksin". Guiteau
ellauri310.html on line 374: seurasi, vaanii presidenttiä alas 15th Streetille, missä Garfield putosi
ellauri310.html on line 375: ulkoministerinsä James G. Blainen kotiin. Kun presidentti nousi esiin, Guiteaun
ellauri310.html on line 378: Presidenttisi tulee suoraan luoksesi tulla ammutuksi ja annat sydämesi päästä
ellauri310.html on line 386: Shermanille, armeijan komentaja, totesi: "Olen juuri ampunut presidentin.... Olen
ellauri310.html on line 396: Presidentti vietiin Valkoiseen
ellauri310.html on line 399: sepsiksen. He ruiskuttivat hänelle toistuvasti morfiinia, mikä sai presidentin
ellauri310.html on line 417: luuli pystyvänsä paikantamaan etanan ohjaamalla sen presidentin vatsan yli. Kaikki
ellauri310.html on line 423: presidentti aikoi saapua Long Branchiin, laskivat puoli kilometriä rautateitä 24
ellauri310.html on line 424: tunnissa, jotta presidentti voitaisiin kuljettaa vaivattomasti junalla sen sijaan,
ellauri310.html on line 446: Baltimoressa kuin Garfieldin tarkka-ampuja, mutta oli pulskempi ja parraton.
ellauri310.html on line 516: Armenialaisia listittiin ankarasti suuressa sodassa. Osmanien valtakunnassa eli
ellauri310.html on line 535: kansanmurhan ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä.
ellauri310.html on line 545: sisällissodan alkaessa. Eroamiskriisin aikana presidentti Abraham Lincoln (johon
ellauri310.html on line 584: Yes. Fact-checking the Genius movie confirmed that Thomas Wolfe's tendency to not want to cut anything from his novels and to continually want to add more pages, presented a challenge for his editor, Max Perkins. At the insistence of Perkins, Wolfe reluctantly agreed to cut 90,000 words from his first novel, Look Homeward, Angel (1929).
ellauri310.html on line 609: On January 23, 1978, Chase broke into a house and shot Teresa Wallin (three months pregnant at the time) three times. He then had sexual intercourse with her corpse while stabbing her with a butcher's knife. He then removed multiple organs, cut off one of her nipples and drank her blood. He stuffed dog feces from Wallin's yard down her throat before leaving.
ellauri310.html on line 612: On December 26, 1980, Chase was found dead in his prison cell. An autopsy revealed that he killed himself with an overdose of prescribed medications. Or maybe his cellmates did. Volney oli pettynyt ettei Wolfella ole yhtään panokohtauxia. Niin minäkin.
ellauri310.html on line 614: Vaikka hänen kirjoituksensa lyyrinen laatu, hänen voimakas retoriikkansa ja laaja englannin kielen taito teki hänestä suositun lukijoiden keskuudessa, kriitikoiden mielestä häntä pidettiin egoistisena, kurittomana ja riippuvaisena toimittajista (tällä tarkoitetaan Mr. Darcya), jotka paransivat suuresti hänen käsikirjoituksiaan. Olikohan näin?
ellauri310.html on line 616: Thomas Wolfe syntyi vuoristokylässä Ashevillessä, Pohjois-Carolinassa, viimeisenä suuresta keskiluokkaisesta perheestä. Hänen äitinsä, Julia E. Wolfe, oli menestyvä kiinteistösekuttelija, ja hänen isänsä William Oliver Wolfe oli hautakivien toimitusmies. Hänen esi-isänsä isänsä puolella olivat saksalais-hollantilais-englannin maanviljelijöitä, jotka olivat asettuneet Pennsylvaniaan, ja hänen äitinsä oli kolmannen polven pohjoiskarolinalainen skotlantilais-irlantilais-englantilainen. Hänen vanhempansa menivät naimisiin vuonna 1885 ja synnyttivät kahdeksan lasta, joista vain kuusi selvisi aikuisikään. Mr. Wolfen alkoholismi jakoi parin lopulta vuonna 1906, ja nuori Thomas oli epäonnexeen ainoa lapsi, joka joutui äitinsä huostaan. Lapsuudessaan perheenjäsen, jota hän tunsi lähimpänä, oli hänen veljensä Benjamin.
ellauri310.html on line 635: Vuonna 1974 Moon pyysi kirkon jäseniä Yhdysvalloissa tukemaan presidentti Richard Nixonia Watergate-skandaalin aikana, kun Nixonia painostettiin eroamaan virastaan. Kirkon jäsenet rukoilivat ja paastosivat Nixonin tueksi kolmen päivän ajan Yhdysvaltain pääkaupungin edessä mottona: "Anteeksi, rakasta ja yhdistä." Helmikuun 1. päivänä 1974 Nixon kiitti heitä julkisesti heidän tuestaan ja vastaanotti virallisesti Moonin. Tämä sai kirkon suuren yleisön ja tiedotusvälineiden huomion kohteeksi.
ellauri310.html on line 637: Vuonna 1982 Moon tuomittiin Yhdysvalloissa väärien liittovaltion tuloveroilmoitusten jättämisestä ja salaliitosta. Hänen tuomionsa vahvistettiin valituksessa jaetulla päätöksellä. Moon sai 18 kuukauden vankeusrangaistuksen ja 15 000 dollarin sakon. Hän suoritti tuomiosta 13 kuukautta Danburyn liittovaltion vankeuslaitoksessa, ennen kuin hänet vapautettiin hyvän käytöksen vuoksi hänen pyllistäessään paraikaa sellikavereille. Vankeusrangaistuksensa jälkeen Moon alkoi kutsua itseään ihmiskunnan Messiaaksi ja myönsi itselleen virallisesti "Messiaan" tittelin vuonna 1992. "Rumimmat asiat tässä kauniissa Amerikan maassa ovat uskonnollinen kiihkoilu ja rasismi. Joten, valitaan tällä kertaa presidentti neekerirodusta!"
ellauri310.html on line 669: The Soviet Union's war doctrine depended heavily on the main battle tank. Any weapon advancement making the MBT obsolete could have devastated the Soviet Union's fighting capability. The United States's experience in the Vietnam War contributed to the idea among army leadership that the role of the main battle tank could be fulfilled by attack helicopters. During the Vietnam War, helicopters and missiles competed with MBTs for research money.
ellauri310.html on line 673: In asymmetric warfare, threats such as improvised explosive devices and mines have proven effective against MBTs. Asymmetric warfare (or asymmetric engagement) is a type of war between belligerents whose relative military power, strategy, or tactics differ significantly. This type of warfare often, but not necessarily, involves insurgents or resistance movement militias who may have the status of unlawful combatants against a standing army. In response, nations that face asymmetric warfare, such as Israel, are reducing the size of their tank fleet and procuring more advanced models. Conversely, some insurgent groups like Hezbollah themselves operate main battle tanks, such as the T-72.
ellauri310.html on line 694: Die hohen Verluste im Sechstagekrieg resultierten aus dem schlechten Ausbildungsstand der Besatzungen und mangelhafter Taktik. Insbesondere die fehlende Deckung aus der Luft und schlechte Gefechtsfeldaufklärung wirkten sich oft verheerend aus.
ellauri310.html on line 756:
Technology is reducing the weight and size of the modern MBT. A British military document from 2001 indicated that the British Army would not procure a replacement for the Challenger 2 because of a lack of conventional warfare threats in the foreseeable future. The obsolescence of the tank has been asserted, but the history of the late 20th and early 21st century suggested that MBTs were still necessary.
ellauri310.html on line 781: Armeijan tulisi ostaa sekä nykyinen Abrams että Abrams X käyttämällä viiden vuoden monivuotisia hankintasopimuksia. Monivuotisten sopimusten ansiosta tavarantoimittajat voivat hyödyntää mittakaavaetuja ja investoida etukäteen laitteisiin ja henkilöstöön, joita he tarvitsevat tuotteen valmistukseen. Näiden tehokkuusetujen ansiosta kongressin tutkimuspalvelu arvioi [PDF], että monivuotiset sopimukset voivat nostaa 5–15 prosenttia yritysten tuottoja Pentagonilta.
ellauri310.html on line 783: Tällä hetkellä armeijalla on 16 panssaroitua prikaatitaisteluryhmää (ABCT) sekä kaksi tai kolme reservissä armeijan valmiiksi asetetuissa varastoissa. Jokaisessa ABCT:ssä on 87 tankkia. Korvaakseen puolet Abramsistaan yhdellä viiden vuoden sopimuksella armeijan olisi ostettava noin 165 Abrahamia vuodessa. Meidän pitäisi myös antaa liittolaisten, kuten Puolan ja Australian, osallistua maxumiehinä monivuotiseen sopimukseen. Koska useammat maat ostavat Abrams X:n, tuotetaan enemmän säiliöitä ja siten alempia kustannuksia.
ellauri310.html on line 795: responsibility/11882257_883218925066812_4217203458938474941_o.ashx?h=585&w=2048&la=en&hash=78A7A73B2CF563936D7900F78ACFD859" width="100%" />
ellauri310.html on line 836: AEI on näkyvin amerikkalaiseen uuskonservatismiin liittyvä ajatushautomo sekä kotimaan että kansainvälisen politiikan areenoilla. Uuskonservatismi on poliittinen liike, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa 1960-luvulla liberaalien haukkojen keskuudessa, jotka pettyivät demokraattisen puolueen yhä pasifistisempaan ulkopolitiikkaan ja 1960-luvun kasvavaan uuteen vasemmistoon ja vastakulttuuriin, erityisesti Vietnamin mielenosoituksiin. Jotkut alkoivat myös kyseenalaistaa liberaaleja uskomuksiaan sisäisestä politiikasta, kuten Great Societysta. The Great Society oli joukko kotimaisia ohjelmia Yhdysvalloissa, jotka presidentti Lyndon B. Johnson käynnisti vuosina 1964 ja 1965. Päätavoitteena oli köyhyyden ja rodullisen epäoikeudenmukaisuuden täydellinen poistaminen. Tänä aikana käynnistettiin uusia suuria liittovaltion ohjelmia, joissa käsiteltiin koulutusta, sairaanhoitoa, kaupunkien ongelmia, maaseudun köyhyyttä ja liikennettä. Myöhemmin hän ja muut demokraattitoverit kongressissa edistivät ohjelmaa ja sen aloitteita 1960 -luvulla. Suuri seura muistutti 1930 - luvun New Deal - kotimaista Franklin D. Rooseveltin agendaa (kana jokaiseen pataan). Ohjelma haittasi suuresti Yhdysvaltain sotaponnisteluja. Uuskonservatiivit kannattavat tyypillisesti demokratian edistämistä ja interventiota kansainvälisissä asioissa, mukaan lukien rauha väkipakolla,
ellauri310.html on line 842: Vuodesta 2019 lähtien American Enterprise Institute on myös johtava YouTube-tilaajien määrä vapaiden markkinaryhmien joukossa. AEA:n alkuperäinen tehtävä oli edistää "suurempaa yleistä tietämystä ja ymmärrystä sosiaalisista ja taloudellisista eduista, joita amerikkalaiset saavat vapaan, kilpailukykyisen yrityksen järjestelmän ylläpitämisen kautta". Vuonna 1977 entinen presidentti Gerald Ford liittyi AEI:hen sen "erityiseksi kaveriksi".
ellauri310.html on line 848: Smith Richardson Foundationin perustivat vuonna 1935 H. Smith Richardson Sr. ja hänen vaimonsa Grace Jones Richardson. Richardson muutti Vicks Chemical Companyn, hänen isänsä Lunsford Richardsonin perustaman yrityksen, yhdeksi johtavista käsikauppalääkkeitä myyvistä yrityksistä maailmassa. Myöhempinä vuosina Richardson-Vicksistä tuli myös merkittävä voima reseptilääkkeiden ja laajan kuluttajatuotteiden markkinoilla. Vuonna 1985 Richardsonin perhe myi yrityksen Procter & Gamblelle. Vicks Vapo Rubin tuotoilla he tukivat aivoriihiä ja "tutkijoita" jotka osallistuivat julkiseen poliittiseen "keskusteluun" muun muassa puolustuspolitiikasta, veropolitiikasta, koulutusuudistuksesta ja sääntelystä. Säätiö tuki myös "demokratiaa" eli kapitalismia kannattavia järjestöjä Keski- ja Itä-Euroopassa, Neuvostoliitossa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ja mahdollisimman oikealta!
ellauri311.html on line 66: gradually in drops, as sweat, through pores or small openings; ooze out.”
ellauri311.html on line 79: Honor your sexuality, get deeply connected to the wants, needs, and desires of your Yoni and fill yourself up with, say, a deodorant bottle cap instead of looking for a man to do that for you.
ellauri311.html on line 335: Koska tantrassa kaikki lähtee lapsuudesta, siirrymme nyt sinne. Kirsi Salo on viime vuosina käsitellyt myös omia haavojaan. Vanhemmat erosivat hänen ollessaan viisivuotias. Silloin hän muutti äidin kanssa Helsingin Lauttasaaresta Kannelmäkeen. Veli puolestaan jäi isän luokse. Äiti työskenteli makkaratehtaalla, ja isä opetti Teknillisessä korkeakoulussa.
ellauri311.html on line 347: Salo löysi työpaikkailmoituksen, jossa talousuutiskanava European Business News (nykyään osa CNBC:tä) etsi työntekijöitä. Salo päätti hakea ja pääsi. Tosin hän oli ymmärtänyt, että ilmoituksessa mainittu sana "researcher" tarkoittaisi jokseenkin samanlaista tutkijan työtä, jota hän oli tehnyt Suomen Pankissa. Vasta työn alkaessa Salolle selvisi, että hän olikin matkailuohjelman taustatoimittaja.
ellauri311.html on line 490: sanoi, että mikä tahansa maata-Natosta sopimus palkitsisi Venäjän aggression.
ellauri311.html on line 491: Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskin vanhemmat sekä neuvonantaja Mykhailo
ellauri311.html on line 658: from Kremlin! [Perhaps a reference to Jacinda Ardern? New Zealand's Prime Minister has warned the West not to cast Russia's invasion of Ukraine as a broader battle between autocracy and democracy, saying it could undermine efforts to get China to help ramp-up pressure on Moscow.]
ellauri311.html on line 660: Are you really waiting for a strong Russian response
ellauri311.html on line 677: more data than Excel? Who are the people who cross the threshold of
ellauri311.html on line 683: President Volodymyr Zelenskyy visited Bakhmut, Donetsk Oblast, on 20 December. He
ellauri311.html on line 686: The soldiers from the ‘fortress city’ of Bakhmut handed over a flag to
ellauri311.html on line 687: President Volodymyr Zelenskyy so that he could pass it on to the Western
ellauri311.html on line 689:
After President Volodymyr Zelenskyy’s visit to Bakhmut, reports appeared
ellauri311.html on line 707: Under förmiddagen besökte Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj
ellauri311.html on line 716: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kirjoittaa
ellauri311.html on line 730: ja viisi vuonna 2015, hän sanoo. (STT) Englannin oppiminen on tärkeä askel kaikilla koulutuskursseilla. Presidentti Zelenskyy on vakuuttanut presidentti Bidenille, että Ukraina ei käytä F-16-koneita Venäjän alueen yllä. Kaikki F-16 koneet myydään koodinimellä Rauha.
ellauri311.html on line 740: Naton on nyt näytettävä, ettei se pelkää konfliktia Venäjän kanssa, vaatii ulkopolitiikan konkari. Jännitteet kiristyvät strategisesti erittäin tärkeällä Suwalkin käytävällä. Eteenpäin käytävällä, stig framåt på gången! kehottaa väistyvä presidentti Niinistö: ”Venäjä rakentaa meistä vauhdilla viholliskuvaa”. Siihenhän me ollaan ize täysin syyttömiä. Lue lisää Jenni Tammiselta, hiän ei ainakaan käytä suodattimia. (Ei kai?)
ellauri313.html on line 32: Onko nyt tänään? Tänään taitaa Helsingissä olla viimeinen päivä Runokuuta / Poetry moon. Runojen tiivistämö on Sörkässa teurastamon vieressä.
ellauri313.html on line 143: observation is this: Both realms are great at creating results, but only
ellauri313.html on line 152: Leukavasti laukaistu. Tähän ei ole muuta lisättävä kuin että anglosaxeilla heikon työväenliikkeen ja The Witchin mellastuxen takia olematon työlainsäädäntö mahdollistaa tolkuttoman hiostuxen työpaikoilla ilman aikarajoja ja vapaita. Edes vessaan ei päästetä Jeff Bezosin Amazonilla. Tästä julmasta kyykytyxestä ne yrittää sit kääntää jotain ahkeruuden hyvettä. Ja mikä on lopputulos tästä seppoilusta, hullusta murkkumaisesta uurastuxesta? Ekokatastrofi, resut loppuvat. Kurkot karkaavat johkin Tralalaahan, osattomat jäävät pyörimään tyhjään pesään terroristiampiaisina.
ellauri313.html on line 166: Mage och kön pressade mot marken. Ei kauan tarvinnut ventata könin mukaan tuloa. Ei kai Bengtzon oikeasti kuole, sehän on sankari. Hon hade bara ramlat, inte träffats. Måste härifrån. Nu. Men hon sitter fast. Nä vänta, den här flickan heter Aida, inte Annika. Sä kanske hon dör i alla fall?
ellauri313.html on line 173: That being said, at 500 pages, the book takes on a lot and doesn't adequately address it all. There's the nominal plot, which concerns the Yugoslav mafia in Sweden; but there's also a new relationship for Annika, which is complicated; the politics of the newspaper she works for; fundamental questions about the role of the welfare state; and questions about the role of a newspaper vis a vis law enforcement. This all kind of dropped off toward the end of the book, and I didn't find the conclusion to be particularly satisfying. I felt impatient with Annika's (main character), histrionics and irrationality.
ellauri313.html on line 176: Tycker om Marklunds sätt att skriva och jag tycker Bengtzon är intressant som karaktär, men jag fann aldrig själva storyn särskilt fängslande. Kanske är lite morbid av mig, men vill gärna läsa deckare som kretsar kring något mer obehagligt och som manar mig att fortsätta vända blad, dvs sträckläsa, fram till fallets lösning.
ellauri313.html on line 186: Samaa iänikuista kiireklischeetä, nyt lehden toimituxessa. Exnää hölmöt huomaa miten työväenliikkeen voitot on peruutettu? Mixe on muka niistä hienoa? Annika has obvious similarities to the author, with Liza Marklund herself pictured on the book covers. She was beaten so badly by her first husband that she was simply forced to kill him in self-defense. Journalisten Annika Bengtzon, som kommer från Hälleforsnäs i Södermanland men nu bor på Kungsholmen i Stockholm, är en typisk kvinna mitt i karriären, som jonglerar man och barn samtidigt med känslorna inför de tuffa kollegorna på Kvällspressen. Hon är lik ett pansarfordon. Oliko Thomas Samuelsson se uusi päätoimittaja biznizmaailmasta jonka talousliberalismi sai nuoren Annikan knickerit kostumaan? Eikun se oli Anders Schyman.
ellauri313.html on line 441: silti nyt taannehtivasti tuomita? Eixje? Eihän lait ole kuin kansan tahdon ilmentymiä. Topol hoitaa asian jos pääsee resistentixi.
ellauri313.html on line 449: Trumpin nimittämä tuomari puolitti Proud Boysien saamat tuomiot. Trump saa kyllä paljon anteexi jos se presidentixi päästyään lopettaa Ukrainan hurjan militarisaation.
ellauri313.html on line 452: And indeed! Ilta-pulun resistenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola tviittasi tiistaiaamuna
ellauri313.html on line 453: viestiketjun Twitteriin Ukrainan sodan tilanteesta. Aaltolan mukaan on tultu vaiheeseen, jossa nähdään selkeää ruumisläjien kasvua. - Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä huollettavien kasvu havaittavissa puolella jos toisella, Aaltola tviittaa iloisena. Konfliktit eskaloituvat kahta reittiä: Niillä on taipumus syventymiseen, jolloin sodan intensiteetti paranee, koskas muutenkaan. (Muita reittejä en muista, kazo kuvasta.) Venäjällä pelissä kaikki Ukrainan sotaa varten satsatut joukot. Selkeä kuolevaisuuden kasvu havaittavissa, Kts esim. Herman Kahn ”On Escalation”, 1965. — Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 8, 2022. Ai oops, täähän uutinen on jo yli vuoden vanha. Presidentti Zelenskyi vannoo sotarikollisten rankaisemista ja varoittaa länsimaita Venäjän valloitushaluista. Vittu tervetuloa vaan yrittämään valloittaa takaisin edes postimerkin kokoinen pala ryssiltä, huutaa Ukrainan ulkoministeri tuskastuneena. Puheloinen (äiti oli siitä vihainen: heta korven! hur kan man heta så?) sanoi vuosi sitten työmiehen muistelmissa ettei tää sota lopu ihan hevillä. Oikeassa oli loinen.
ellauri313.html on line 471: Strategies that emphasize the possibility of escalation or eruption are associated with the term "brinkmanship." (We will sometimes refer to the game of "chicken" when the brinkmanship is overtly two-sided.) "Chicken" is played by two drivers on a road with a white line down the middle. Both cars straddle the white line and drive toward each other at top speed. The first driver to lose his nerve and swerve into his own lane is "chicken"—an object of contempt and scorn—and he loses the game. The game is played among teenagers for prestige, for girls, for leadership of a gang, and for safety (i.e., to prevent other challenges and confrontations).
ellauri313.html on line 473: Most Americans are not entirely comfortable with the concept of "cool," or businesslike, negotiations in an atmosphere of some degree of physical threat or coercion. For the most part, they do not consciously assign to force any rational or reasonable role in "ordinary" negotiations. In the recent past (except in the case of "just" revolutions), we have tended to the view that only a criminal or a sick or insane person initiates the use of force. Therefore, we are inclined to believe that someone who uses force is not only our enemy, but an enemy of humanity—an outlaw who deserves extermination, imprisonment, or medical constraint and treatment. The "crusade," and even an initial pacifism as well, comes more naturally to Americans than the kind of cool, restrained, and moderate willingness to threaten or use force that will be suggested in this book.
ellauri313.html on line 549: Pakollinen puolalainen juutalainen Israel Zamosz opetti hänelle matematiikkaa ja nuori juutalainen lääkäri opetti hänelle latinaa. Hän oli kuitenkin pääosin itseoppinut. Hän oppi oikeinkirjoituksen ja filosofoimisen samaan aikaan (historioitsija Graetzin mukaan). Hän osti niukoilla tuloillaan latinankielisen kopion John Locken kirjasta An Essay Concerning Human Understanding ja tavasi sen latinan sanakirjan avulla. Sitten hän tutustui Aaron Solomon Gumperziin, joka opetti hänelle ranskan ja englannin aakkoset. Onnexi ne ovat lähes samat Vuonna 1750 varakas juutalainen silkkikauppias Isaac Bernhard määräsi hänet opettamaan lapsiaan. Mendelssohn voitti pian Bernhardin luottamuksen, joka teki nuoresta opiskelijasta peräkkäin kirjanpitäjänsä ja partnerinsa.
ellauri313.html on line 579: Jälkeenpäin katsottuna hänen sairautensa voidaan diagnosoida sydämen rytmiongelmaksi (kuten eteisvärinä ) ja/tai lieväksi familiaalisen dysautonomian muodoksi , joka on ashkenazijuutalaisten perinnöllinen sairaus, joka usein tuo mukanaan selkärankakaarevuuden. ja epilepsiamaisia oireita stressin aikana.
ellauri313.html on line 604: ress.com/wp-content/uploads/Singer-040822-Original-art-for-Israel-cover.jpg" />
ellauri313.html on line 629: Which waves in every raven tress, Jota jokainen korpinmusta haven varjostaa,
ellauri313.html on line 631: Where thoughts serenely sweet express, Missä seijaat suloajatuxet ilmentävät
ellauri313.html on line 658: Pinterest
ellauri313.html on line 694: Pinterest
ellauri313.html on line 785: Tiimimme auttaa uusia uskovia yhdistämällä heidät paikalliseen kirkkoon, tarjoamalla online opetuslapseusresursseja ja järjestämällä erityisiä tapahtumia yhteisön helpottamiseksi.
ellauri313.html on line 806: Pinterest
ellauri313.html on line 822: Koskela on on toiminut Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajana vuosina 2007–2009, Jääkäriprikaatin komentajana vuosina 2009–2012 ja Enontekiön kunnanjohtajana vuosina 2015–2016. Vuosina 2018–2021 hän toimi Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Vuonna 2020 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Koskelalle lohtunamixi Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin. Vankilassa Koskela aikoo jatkaa ansiokasta toimintaa Suomen Kyrvänsurvojaliiton puheenjohtajana.
ellauri315.html on line 232: Neuvostoliitot tiesivät kuukausia etukäteen, että hyökkäys työntyisi Kurskin tärkeimpään kohdunkaulaan, ja rakensivat syvän puolustuksen, joka oli suunniteltu kuluttamaan saksalaisen panssaroidun keihäänkärjen. Saksalaiset viivyttelivät hyökkäystä, kun he yrittivät kasvattaa joukkojaan ja odottivat uusia aseita länkkäreiltä, korjaan Kruppilta, antaen puna-armeijalle aikaa rakentaa sarja syviä puolustusvöitä ja perustaa suuret reservijoukot vastahyökkäykseen. Kuulostaapa tutulta, vai mitä Zelenski?
ellauri315.html on line 251: resdefault.jpg" height="300px" />
ellauri315.html on line 259: Itse asiassa sosialistinen vallankumouksellinen puolue osti Kerenskille talon, koska hän ei muuten olisi Venäjän omaisuuslakien mukaan kelvollinen duumaan. Hänestä tuli pian merkittävä jäsen progressiivisessa blokissa, johon kuului useita sosialistisia puolueita, menshevikejä ja liberaaleja – mutta ei bolshevikkeja. Hän oli loistava puhuja ja tsaari Nikolai II :n hallituksen sosialistisen opposition taitava parlamentaarinen johtaja.
ellauri315.html on line 350: Tammikuussa 1918 Yhdysvaltain presidentti Wilson julkaisi neljätoista pointtia (Alex Stubbin tyrmistyxexi), jossa nimenomaisesti ilmaisi kymmenennessä kohdassa Amerikan tuen Itävalta-Unkarin hajottamiseksi etnisen alkuperän mukaan. Se sai böömit ja määrit innostumaan ententen asiaan.
ellauri315.html on line 352: Uutiset Tšekkoslovakian legioonan kampanjasta Siperiassa kesällä 1918 ottivat vastaan liittoutuneiden valtiomiehet Isossa-Britanniassa ja Ranskassa, ja he pitivät operaatiota keinona muodostaa uudelleen itärintama Saksaa vastaan, perinteisessä proxy war-mielessä. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, joka oli vastustanut aiempia liittoutuneiden ehdotuksia puuttua Venäjään, antoi periksi kotimaiselle ja ulkomaiselle paineelle tukea legioonaarien evakuointia Siperiasta. Heinäkuun alussa 1918 hän julkaisi avustajan muistelman, jossa vaadittiin Yhdysvaltoja ja Japania rajoittamaan väliintulon Siperiaan Tšekkoslovakian joukkojen pelastamisen, jota bolshevikkijoukot estivät Transbaikalissa. Mutta siihen mennessä, kun useimmat amerikkalaiset ja japanilaiset yksiköt laskeutuivat Vladivostokiin, tšekkoslovakit olivat jo siellä toivottamassa heidät tervetulleiksi. Bugger it.
ellauri315.html on line 373: Mustan sotnian liikkeen elpyminen havaittiin Perestroikan lopussa ja sen jälkeen. Niinpä vuonna 1992 " Muisti" -seuran jäsen Alexander Shtilmark alkoi julkaista "Mustasataa" -sanomalehteä, samalla kun hänen ryhmänsä "Mustasata" erosi "Memory" -seurasta. Vuodesta 2003 lähtien "Orthodox Alarm" on ollut Shtilmarkin johtaman Black Hundred -liikkeen pääjulkaisu. Mustasatoihin kuuluvat vuonna 2005 uudelleen perustettu ”Venäjän kansan liitto”, sanomalehti ”Ortodoksinen Venäjä”, Mihail Nazarovin johtamat organisaatiot, jotka perustettiin Liisa- ryhmän ”Red-Black Hundred” fanien keskuudessa, sekä monet muut pienet organisaatiot.
ellauri315.html on line 391: Aggressiivinen taktiikka vastoin pönttöjen esimiesten käskyjä auttoi Gajdaa kukistamaan bolshevikkijoukot. Menestynein operaatio oli Permin valloitus (24. joulukuuta 1918), jossa legioona otti 20 000 vankia ja takavarikoi 5 000 rautatievaunua, 60 tykkiä, 1 000 konekivääriä, laivaston sotakamoineen jäädyttyä Kama-jokeen.
ellauri315.html on line 418: Tässä vetäytymisessä kirjattiin myös ensi kertaa tarpeelliset, joskin julmat, keinot takaa-ajoa harjoittavan vihollisen pidättämiseksi tuhoamalla järjestelmällisesti halki kuljetun maan ja tuhoamalla sen kylät, jotta häneltä evättiin ruoka ja suoja. Ja Xenophon on lisäksi ensimmäinen, joka perusti falangin takaosaan reservin, josta hän saattoi halutessaan ruokkia linjansa heikkoja osia. Tämä oli loistava ensimmäinen idea. Poltetun maan taktiikka, jota isovenäläiset käyttivät Napsun ja Aatun edellä ja nyt käyttävät myös Ukrainan denazifikaatiossa.
ellauri315.html on line 420: Kymmenentuhatta pääsi lopulta Kardashianien maahan, villiin heimoon, joka asuu modernin Kaakkois-Turkin vuorilla,...raivokas, sodan kaltainen rotu, jota ei ollut koskaan voitettu. Kerran Suuri kuningas oli lähettänyt heidän maahansa 120 000 miehen armeijan alistamaan heidät, mutta kaikesta siitä suuresta joukosta kukaan ei ollut koskaan nähnyt kotiaan enää.
ellauri315.html on line 435:
ellauri315.html on line 437: Li Andersson on ilmoittautunut presidenttikisaan. Kyrkslättiläinen urheiluohjaaja on tyrmistynyt: ei pie sekoittaa tyttöjen ja poikien kilpailueriä. Mitä väliä, sanovat lapset, pääasia ei ole voitto, vaan hauska kilpailu. För helvete, melkein itkee urheiluohjaaja.
ellauri315.html on line 458: Levada Center 2020 -tutkimuksen mukaan Schulmann oli yksi innostavimpia ulkovenäläisiä 40-55-vuotiaille vastaajille. Ihan läpällä heitetty iskulause "Schulmann presidentiksi" tuli suosituksi venäjänkielisessä Internetissä. Vuonna 2021 Oxxxymiron mainitsi hänet rap-laulussaan ("No milf is sexier than Ekaterina Schulmann"), josta keskusteltiin laajasti verkossa. Schulmann itse kieltäytyi kommentoimasta sitä, vaikka oli salaa samaa mieltä. Aika viivasuinen tuimake se näyttää olevan ainakin yläpäästä. Mikko Rothin ikäinen penistähti Ekaterina Makarova, jonka 16-vuotias koulupoika voitti 4 viikoxi nettipelistä, on selkeästi milfimpi:
ellauri315.html on line 468: Marina Rakova -tapaus on vuonna 2021 aloitettu laajamittainen petosrikosasia entistä varaopetusministeriä Marina Rakovaa vastaan. 7 henkilöä asetettiin vastuuseen, mukaan lukien Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden korkeakoulun MSSES rehtori Sergei Zuev ja RANEPA-rehtori Vladimir Maumau. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja heidät pidettiin pidätyskeskuksissa paitsi Kristina Kruchkova, MSSES:n entinen johtaja, joka tunnusti ja joutui kotiarestiin. Sillä välin Sergei Zuev pidätettiin pian sydänleikkauksen jälkeen; häneltä evättiin useita kertoja kotiarestiin siirto hänen vakavasta terveydentilastaan huolimatta. Tyypille oli tullut vehkeilystä verenpainetta niinkuin Saska Saharoville. Vanha venäläinen perinne: sairaalat on vankiloita epäterveellisempiä paikkoja.
ellauri315.html on line 534: Eikä siinä vielä kaikki! Venäläinen kirkkoraamattukin on ukrainalainen! Tosin se on kirkkoslaavia eli bulgariaa lähinnä, eikä vähävenättä, mutta sen painattaja Ostrogski suosi ukrainalaista kyldyyriä, vaikka Ukraina oli silloin osa Puola-Liettuaa. Alkuteos on Novgorodista, ja saatiin Iivana Julmalta. Venäjän ortodoksinen kirkkokin myöntää nykyisin pitkin hampain että Elisabetin Raamattu perustuu Ostrohin raamattuun. Mikä parasta, Ostrohin akatemia on julkaissut vuonna 2006 Ostrohin raamatun nykyukrainaksi. Käännöstyön teki arkkimandriitta, teologian professori Rafail Torkonjak, ja häneltä meni työhön 30 vuotta. Venäjän aggressio pani Rafaeliin vähän vauhtia.
ellauri316.html on line 143: menestys pakotti itävaltalais-saksalaiset siirtämään operatiiviset reservinsä
ellauri316.html on line 151: Ja suurten vihollisen reservien saapumisen jälkeen sota täällä sai jälleen
ellauri316.html on line 199: Universal Storesin kustannuxella. Great Universal Stores was a mail order
ellauri316.html on line 206: Aviv. Wolfson is one of a handful of figures, including Edmund of Abingdon, Saint Peter, Catherine of Alexandria, Mary Magdalene, Mary, mother of Jesus, God and Jesus, to have both Cambridge and Oxford colleges named after them. Ei ihme että kuoppaleukainen daavidhahmo Nooah nimettiin sen perästä. Lopetin sarjan kazomisen 3. jaxosta. Siinä oli pelkästään epämiellyttäviä tyyppejä. Sarjaa tuottavat belgit, britit ja israelit, kaikki erittäin syvältä anuxesta. Haaretz writes that the series is a "gem" that comes "from the heart.' Are there lilac trees / in the heart of town? This is somewhat embarrassing, isn’t it?
ellauri316.html on line 237: Suolistobakteerit vastaavat 90-prosenttisesti aivojen välittäjäaineiden ja niiden esiasteiden tuotannosta. Lisäksi ne kouluttavat immuunijärjestelmää. Stressi, ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet sekä jotkin ruoan mukana saadut lisäaineet vaikuttavat suoliston bakteerikantaan. Bakteerikannan yksilöllisestä vaihtelusta johtuu, että samat lääkeaineet tehoavat eri tavoin eri ihmisiin.
ellauri316.html on line 241:
ellauri316.html on line 243: Tonnerre de Brest est une expression populaire qui trouve son origine dans un événement climatique exceptionnel qui s'est déroulé en Bretagne en 1718. Il a été connu du monde scientifique un siècle durant, avant d'apparaître pour la première fois en 1835 dans le monde littéraire.
ellauri316.html on line 245: La nuit du 14 au 15 avril 1718, nuit du Vendredi Saint, Boureau-Deslandes est à Brest. Il raconte : « sur les 4 heures du matin, il fit trois coups de tonnerre les plus horibles que j’aye jamais entendus. Dans cet espace de la Côte de Brêtagne qui s’étend depuis Conquerneau jusqu’à St. Paul de Leon, on a observé que le tonnerre étoit tombé sur 24 eglises differentes et à la même heure ». Cinq jours plus tard, Deslandes entreprend son enquête à Gouesnou, village voisin de Brest, dont l’église a été transpercée par la réunion de « 3 globes de feu, chacun 3 piés et demi de diamètre » qui ont occasionné la mort de trois sonneurs de cloches. « Le tonnerre n’est tombé que sur les Eglises où l’on sonnoit des cloches, à dessein de l’écarter, et il a épargné toutes les autres. »
ellauri316.html on line 247: C'était aussi le nom (inspiré par cet évènement) du canon de marine de 24 livres installé en 1764 à la demande du comte de Roquefeuil sur les remparts de l'arsenal de Brest pour signaler les évasions des bagnards condamnés à travailler au port. Cette expression a atteint au XXe siècle une renommée internationale par l'entremise du Capitaine Haddock, héros des albums de bandes dessinées Tintin.
ellauri316.html on line 249: Brestin jyräys! Mutta se oli ihan eri Brest kuin tämä:
ellauri316.html on line 251: Brest (valkoven. Брэст tai Бе́расьце, Berastse, ven. Брест, Brest, puol. Brześć), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"; puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem, liett. Lietuvos Brasta), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa. Brest on Brestin alueen pääkaupunki.
ellauri316.html on line 253: Brestin sopimus oli Leninin Saxalle tekemä myönnytys Ukrainan ja Baltian alueellisesta jaosta.
ellauri316.html on line 254: Brest-Litovskin rauha oli 3. maaliskuuta 1918 Brest-Litovskin kaupungissa solmittu rauhansopimus keskusvaltojen Saksan, Itävalta-Unkarin, Bulgarian ja Osmanien valtakunnan sekä ympärysvaltojen puolella olleen Neuvosto-Venäjän välillä, joka päätti ensimmäisen maailmansodan itärintamalla. Venäjällä muutamaa kuukautta aiemmin valtaan nousseet bolševikit ryhtyivät rauhanneuvotteluihin tilanteessa, jossa Venäjä oli jo pitkään ollut pahasti tappiolla Saksalle. Rauhansopimuksessa suuri osa Venäjän valtakunnan läntisistä alueista luovutettiin saksalaisille. Saksa taas pystyi rauhansopimuksen ansiosta irrottamaan joukkoja itärintamalta siirtääkseen ne länsirintamalle.
ellauri316.html on line 257: Brest-Litovskin rauhansopimus laadittiin neuvostovenäläisen Lev Trotskin, saksalaisen Richard von Kühlmannin ja itävaltalaisen Ottokar Czerninin johdolla. Neuvosto-Venäjä irtisanoi sopimuksen jo vuoden 1918 marraskuussa, kun Saksa oli jo kärsinyt rökäletappion ympärysvalloille.
ellauri316.html on line 259: rest-Litovsk-en.jpg/400px-Map_Treaty_of_Brest-Litovsk-en.jpg" />
ellauri316.html on line 261: Bolševikkien rauhandekreetti käynnistää rauhanpyrkimykset. Saksalaisten vaatimukset ja Ukrainan itsenäisyys johtavat neuvottelujen katkaisemiseen. Ukrainaan julistetun kansantasavallan pääsihteeristö totesi 9. joulukuuta 1917, että Ukraina omasta rintamastaan vastaavana on kansainvälisissä asioissa itsenäinen ja sen tulee saada osallistua kaikkiin Ukrainan kansan etua koskeviin kansainvälisiin kokouksiin. Pääsihteeristö kuitenkin jäi odottamaan Ententen eli lähinnä Ison-Britannian ja Ranskan itsenäisyystunnustusta, mutta myös Ukrainan kansantasavallan valtuuskunta lähetettiin Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin.
ellauri316.html on line 273: Pelätessään saksalaisten tuhoavan Venäjän vallankumouksen alkoi neuvostohallitus olla valmis rauhaan Saksan kanssa raskain ehdoin. Paitsi Suomen, Neuvosto-Venäjä oli menettänyt toistaiseksi Ukrainan Brest-Litovskin rauhanneuvottelujen aselevon aikana Ukrainan julistauduttua itsenäiseksi ja Saksan tunnustettua sen itsenäisyyden, kun taas Liivinmaa ja Viro menetettiin vasta saksalaisten hyökkäyksen käynnistyttyä.
ellauri316.html on line 283: Neuvosto-Venäjä hyödynsi tilanteen ja sanoi 13.11. 1918 Brest-Litovskin rauhansopimuksen irti. Saksa alkoi vetäytyä Baltiasta ja Neuvosto-Venäjä saattoi jälleen alkaa yrittää ottaa takaisin menettämiään alueita taistelemalla vallankumouksen tukemisen nimissä itsenäisyysliikkeitä ja samalla länsivaltojen ja Japanin rinnalla taistelevia, "Venäjän yhtenäisyyttä kannattavia" valkoisia interventiojoukkoja vastaan.
ellauri316.html on line 286: Neuvosto-Venäjä ja Weimarin Saksa löytävät toisensa takapuolet Rapallossa. Rapallon rauhan salaisessa lisäpöytäkirjas sa 29. 4. 1922 sovittiin lisäksi Weimarin Saksan ja Neuvosto-Venäjän kesken siitä, että Saksa voi harjoittaa siltä Versailles’n rauhansopimuksen kieltämää sotilaallista toimintaa Venäjällä. Näin Venäjästä tuli jälleen Brest-Litovskin rauhansopimuksen jälkeen Saksan liittolainen, mitä kesti kansallissosialistien valtaannousuun saakka ja Tšekkoslovakian jakamisen sekä Espanjan sisällissodan jälkeen uudelleen 23. 8. 1939 Saksan hyökkäystä Puolaan tukeneella Molotov-Ribbentrop-sopimuksella.
ellauri316.html on line 288: Brittijoukot olivat nousseet maihin pohjoisessa miehittämään Arkangelia ja Muurmannin rataa Venäjän sisällissodan aikana estääkseen satamiin ensimmäisen maailmansodan aikana laivattujen tarvikkeiden joutumisen saksalaisten ja heidän kanssaan Brest-Litovskin rauhansopimuksen tehneiden bolševikkien puna-armeijan näsien käsiin.
ellauri316.html on line 334: PEN International sekä yksittäiset kirjailijat, kuten WH Auden, William Styron ja Hannah Arendt ilmaisivat närkästyksensä. Muut, jotka vetosivat kirjoittajien vapauttamiseen, olivat Heinrich Böll, Günter Grass, Lillian Hellman, Saul Bellow, Norman Mailer, Robert Lowell, Philip Roth, Marguerite Duras ja Philip Toynbee. Sinyavskyn ja Danielin tuomion jälkeen Graham Greene pyysi epäonnistuneesti, että heidän rojaltinsa Neuvostoliitossa maksettaisiin heidän vaimoilleen. Tuolloin tuore Nobel-palkittu Mihail Šolohov kutsui kahta kirjailijaa "ihmissusiksi" ja "mustan omantunnon roistoiksi", jotka olisivat saaneet huomattavasti ankaramman rangaistuksen "ikimuistoisella 20-luvulla". Elinkautinen kommunisti Louis Aragon julkaisi huolensa julistuksessa L'Humanitéssa, ja yhdessä Jean-Paul Sartren kanssa kieltäytyi myöhemmin osallistumasta Neuvostoliiton kirjailijoiden kymmenenteen kongressiin. Kova isku diktatuurille.
ellauri316.html on line 342: Toimittaja Alexander Ginzburg pidätettiin, koska hän laati raportin Valkoisena kirjana tunnetusta oikeudenkäynnistä. Hänet tuomittiin viideksi vuodeksi tiukan kurin työleirille. Hänen oikeudenkäynnistään vuonna 1968 (Galanskov-Ginzburgin oikeudenkäynti) tuli sinänsä maamerkki Neuvostoliiton ihmisoikeusliikkeessä. Galanskov ressukka on unohdettu, kun se oli pesunkestävä ryssä eikä juutalainen eikä osannut edes enkkua.
ellauri316.html on line 362: Isälläni oli oma asuintila, huone kuuluisassa kirjailijoiden talossa Lavrushinsky Lane -kadulla.Noihin aikoihin lähes koko Moskova asui yhteisasunnoissa, harvoilla onnekkailla oli erilliset asunnot, mutta yhteisasunnot olivat erilaisia.Isoäitini ja minä olimme tavallisimpia, meillä oli paljon kaappeja ja aikataulu kylpyhuoneen ovella, mutta isäni pidettiin eliittinä, koska siellä asui vain kaksi kirjailijaa: Arkady Nikolaevich Vasiliev ja Viktor Borisovich Shklovsky.Totta, heidän huoneensa eivät olleet missään pienempiä, kapeita, kuin penaalit.Istuakseen pöydän ääressä isäni hyppäsi sängyn yli.Mutta hänellä ja Viktor Borisovichilla ei ollut aikataulua kylpyhuoneessa, he eivät riidelleet keittiössä ja avasivat rauhallisesti oven omille ja muiden vieraille.
ellauri316.html on line 379: Presidentti Lyndon Johnson julisti, että ”lopullinen voitto riippuu niiden ihmisparkojen sydämistä ja mielestä, jotka todella joutuvat elämään siellä”.
ellauri316.html on line 386: resisted-the-imposition-of-conscription-in-1862-741x475.jpg?width=480" />
ellauri316.html on line 394: resented-741x559.jpg?width=480" />
ellauri316.html on line 457: Neuvostoliiton viimeinen johtaja, fellow rauhannobelisti Mihail Gorbatšov kumosi karkotuksen 1986. Saharov valittiin maaliskuussa 1989 uuteen Neuvostoliiton kansanedustajien kongressiin, jossa hän toimi muutaman kuukauden ennen äkillistä kuolemaansa sydänkohtaukseen 68-vuotiaana. Nuorempana kuukahti kuin Trump, Biden, ikätoverinsa Pirkko Hiekkala, tai edes Putin ja tämä paasaaja! Ei pitäisi olla koleerinen, tulee sydänvaivoja.
ellauri316.html on line 470: resident_Ronald_Reagan_meeting_with_Soviet_dissident_Andrei_Sakharov_in_the_Oval_Office.jpg/1280px-President_Ronald_Reagan_meeting_with_Soviet_dissident_Andrei_Sakharov_in_the_Oval_Office.jpg" width="40%" />
ellauri316.html on line 473: Vuonna 1988 Saharov myönsi saaneensa kansainvälisen gumanistisen ja eettisen liiton kansainvälisen gumanistisen palkinnon. Siitä piristyneenä Saharov meni työhuoneeseensa ottamaan pienet nokoset ennen kuin hän valmisteli tärkeän puheen, jonka hän piti seuraavana päivänä kongressissa. Paizi ei pitänyt. Hänen vaimonsa meni herättämään häntä kello 23, kuten hän oli pyytänyt, mutta hän löysi Saharovin lattialta kuolleena.
ellauri316.html on line 498: Mnhätn projekti. Luihu Oppenheimer oik. Juri Khariton Njeuvostoliiton isomman atomipommin vieressä vas. ellauri316.html on line 519: Ohitetaan tarinoita liittolaisista. Käänsin kerran Yhdysvaltain kongressin tutkimuksen tiedusteluupseerimme Richard Sorgen tapauksesta. Raportit ovat tehneet ihmiset erittäin vakavista amerikkalaisista tiedustelupalveluista. Jos lukisit sen,
ellauri316.html on line 822: In 2019, the town of Lemont, Illinois installed a statue honoring Adolfas Ramanauskas-Vanagas, who led the Lithuanian Activist Front (LAF) on an anti-Soviet campaign with Hitler’s army. The LAF murdered thousands of Lithuanian Jews in June 1941 during the early period of the Nazi invasion. The Forest Brothers, a partisan militia of Latvians, Estonians, and Lithuanians who also collaborated with the Nazis. In 2017, NATO produced a video honoring the Forest Brothers but quickly deleted it after public outcry.
ellauri316.html on line 826: In the US, monuments installed by the Organization of Ukrainian Nationalists-Bandera (OUN) have been misconstrued as representing Ukrainian democracy. The OUN, however, openly declared its intent to “work closely with National-Socialist Greater Germany under the leadership of Adolf Hitler.”
ellauri317.html on line 27: resti.jpg" width="100%" />
ellauri317.html on line 52: Tilintarkastajaxi kouluttautunut Blum työskenteli tietokoneohjelmoijana IBM: lle ja myöhemmin Yhdysvaltain ulkoministeriölle. Hänellä oli kunnianhimo ryhtyä ulkoministeriön upseeriksi, kuten hän selitti, "osallistua suureen kommunismin vastaiseen ristiretkeen", mutta myöhemmin pettyi Vietnamin sotaan. Blum osallistui Vietnamin sodan vastaiseen aktivismiin, ja häntä painostettiin eroamaan hallituksen virastaan vuonna 1967. Siihen mennessä hän oli jo osallistunut sodanvastaisiin mielenosoituksiin ja hänestä tuli Washington Free Pressin, vaihtoehtoisen bisneksen, perustaja ja toimittaja.
ellauri317.html on line 60: Bin Laden lainasi seuraavaa Blumin kohtaa: "Jos olisin presidentti, voisin pysäyttää terrori-iskut Yhdysvaltoihin muutamassa päivässä. Pysyvästi. Pyydän ensin anteeksi - hyvin julkisesti ja vilpittömästi - kaikilta leskiä ja orpoja, köyhiä ja kidutettuja ja monia miljoonia muita amerikkalaisen imperialismin uhreja. Sitten ilmoittaisin joka kolkkaan maailmaa, että Amerikan globaalit sotilaalliset interventiot ovat päättyneet." Lainaus on Blumin vuoden 2004 kirjasta Freeing the World to Death: Essays on the American Empire, mutta se esiintyy Rogue Staten Zed Books -painoksessa.
ellauri317.html on line 65:
Kuka oli Ivan Kotiaresti?
ellauri317.html on line 185: Hizi täähän on samaa rivoa suunsoittoa kuin Kotiarestin Aineiadi. Kasakoiden muiden valtioiden tai kansojen johtajille lähettämistä kirjeistä, jotka ovat säilyneet, ei yksikään ole alatyylinen. Tarina on keksitty tai kansan suussa kehittynyt myytti, jonka tehtävä on herättää kansallismielisiä tunteita moukkamaisissa persuissa.
ellauri317.html on line 203: Samaan aikaan toisaalla Venäjän sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjä ja Puola kuitenkin kävivät yhä kiistaa rajoistaan, ja pian Puolan ja Venäjän välille syttyi sota. Curzon ryhtyi asiassa välittäjäksi, ja heinäkuussa 1920 hän esitti rajalinjan neuvostohallituksen hyväksyttäväksi aselepolinjana. Se noudatti vain osittain Venäjän vallan aikaisen ns. Kongressi-Puolan itärajaa. Rajalinja oli tarkoitettu vastaamaan kutakuinkin Puolan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan välistä kieli- ja kansallisuusrajaa, mutta ei tarkalleen, sillä sen läheisyydessä eri kansallisuuksia asui paljolti samoillakin alueilla. Neuvostohallitus ei aluksi hyväksynyt ehdotusta, koska sotilaallinen tilanne oli heille edullinen, mutta myöhemmin sitä ei hyväksynyt myöskään Puola, kun tilanne kääntyi Puolan eduksi. Riian rauhansopimuksessa vuonna 1921 Puolan raja vahvistettiinkin noin 200 kilometriä Curzonin linjaa idemmäksi, ja täten Puolan alue laajeni noin 135 000 neliökilometriä. Näin ollen Puolassa asui puolalaisten ohella myös runsaasti valkovenäläistä, ukrainalaista ja liettualaista väestöä. Lisäksi Puolaan liitettiin myös Vilna, jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen. Liettua esitti Vilnaa koskevia vaatimuksia monesti myöhemminkin, ja kaupunki muodostuikin pitkäaikaiseksi Puolan ja Liettuan väliseksi kiistakysymykseksi.
ellauri317.html on line 211: Puolalaisten asuinalueet 1912 ja aluevaatimukset. Leveät vihreät viivat osoittavat valtakunnanrajoja ennen ensimmäistä maailmansotaa, kapea vihreä viiva on ns. Kongressi-Puolain itäraja, joka oli voimassa 1815–1915. Eikös Iisakki Singer syntynyt Kongressi-Puolassa? ellauri317.html on line 213: Puolan kuningaskunta (puol. Królestwo Polskie, ven. ца́рство По́льское, Tsarstvo Polskoje), epävirallisesti Kongressi-Puola (puol. Królestwo Kongresowe, ven. Конгрессовая Польша, Kongressovaya Pol’sha), oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915. Tämä kuningaskunta on Puolan kaikkiaan viidestä historiallisesta kuningaskunnasta järjestyksessä toinen. Näistä kuningaskunnista tämä on toinen epäitsenäinen. Puolan kuningaskunnalla oli vuoden 1831 kapinaan saakka Suomen suuriruhtinaskuntaa vahvempi autonomia, koska maalla oli säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät sekä oma armeija.
ellauri317.html on line 215: Kongressi-Puolan korkein hallintoviranomainen ei ollut enää venäläinen varakuningas, vaan Venäjän keisari suoraan personaaliunionissa aina vuoteen 1867, ja sen jälkeen se oli erikoishallinnollinenselvennä maakunta. Puolan toisen Venäjän vastaisen kapinan jälkeen vuonna 1867 siitä tuli perustuslaillisesti Venäjän keisarikuntaan kuuluva maakunta. Puolan sulauttamisesta elimelliseksi osaksi Venäjän keisarikuntaa vuodesta 1905 alkaen seurasi, että puolalaisilla oli myös pieni valtiopäiväedustus Venäjän valtakunnanduumassa.
ellauri317.html on line 217: ress_Poland_1815.svg/1024px-Congress_Poland_1815.svg.png" />
ellauri317.html on line 218: Kongressi-Puola oli vähän kuin Suomen suurruhtinaskunta, ja kesti suunnilleen saman ajankin, paizi sortoaika ja venäläistäminen alkoi aikaisemmin eli 1863, koska puolalaiset rettelöivät koko ajan. ellauri317.html on line 340: Kuten Suomen seuraava presidentti Pekka Haavisto. Ei siis vain nukkanyrkkinen oikeistoknääpiö kuten Sauli Niinistö. Moukka samettinyrkki ei varmaan tajunnut tuon taivaallista Pulterin Lermontovia koskevasta 30 min. diatribistä. Se on varmaan ennestään aivan kylästynyt lottavaimon runolöpinöihin. Lermontov oli kova narsisti, niin varmaan Pulterikin. Kummankin kynäilijän ampui ammattimilitääri. Ei olis kannattanut lähteä päätä aukomaan. Mitäs läxit.
ellauri317.html on line 369: Rosendalin Kontista löytyi Linklaterin Juan Amerikassa, 1931. (On myös olemassa Juan Kiinassa, 1937.) Tää on tällänen pikareski taas.
ellauri317.html on line 377: Byronin Don Juanin leppoisa jälkeläinen, Linklaterin Juan on antisankari, joka pitää groteskista ja naurettavasta, yhtä aikaa sekä likaisesta että jumaluudesta, jonka vastaus joko äkillisen katastrofin tai ihmeellisen selviytymisen edessä on yksinkertaisesti nauraa. Romaani picaresque-tilassa, tämä on tarina eroottisesta löytämisestä siinä mielessä, kuten Juan sanoo, että "housusi piilottavat paitsi alastomuutesi myös sukulaisuutesi klovniin." Tommy Tubervillen housuista pilkottaa klovnin vekottimet eri näkyvästi. Pro liferinä ex soikiopallokouzina se ei siedä että pyöreetä ja soikeeta koittaa joku tulpata.
ellauri317.html on line 379: resize=768,990" />
ellauri317.html on line 380: Tuberville likes to say "there is no one more military than me." And while he has not served in the military himself, he regularly features Alabama service members on his senatorial website. ellauri317.html on line 395: Venäjän liittopresidentin toimikunta torjuu yrityksiä väärentää historiaa Venäjän etujen kustannuksella. Amerikka onkin väärällään ryssistä loikanneista historian väärentäjiä. Levada Center leimattiin 2016 ulkomaiseksi agentiksi vuoden 2012 lain mukaisesti. Sen yksi suurimmista hankkeista on tutkimus "The Soviet Person" eli Homo Soveticus, venäjä: Советский человек. Se on vaarantunut laji, uhanalaisuusluokitus on kirkkaanpunainen.
ellauri317.html on line 401: Levada Centerin, Venäjän arvostetuimman ulkomaisen agentin mielestä Putinin Venäjän propaganda on "aggressiivista ja petollista... pahempaa kuin mikään, mitä olen nähnyt Neuvostoliitossa". Pehmeä voima on parempi kuin perinteiset roistomenetelmät, vakuuttaa kolleega siteeraten kiinalaista Lao-Tseä.
ellauri317.html on line 405: Kiitos Venäjän ponnistelujen, Moskova-mielisten tunteiden ja ennen kaikkea lännen vuosisataisten törkeilyjen Afrikassa, lännen syyttäminen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on valtavirtaa suuressa osassa Afrikkaa.
ellauri317.html on line 437: Minskin kuvernöörissä (nykyinen Valko-Venäjä) puolalaiseen aatelisperheeseen syntynyt Dzeržinski omaksui vallankumouksellisen politiikan nuoresta iästä lähtien ja toimi Kaunasissa Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen järjestäjänä. Hänet pidätettiin usein ja hänet karkotettiin useaan otteeseen Siperiaan, josta hän toistuvasti pakeni kuin Daltonin veljexet. Hän osallistui vuoden 1905 Venäjän vallankumoukseen ja jatkoi vallankumouksellista toimintaa Saksassa ja Puolassa. Toisen pidätyksen jälkeen vuonna 1912 hän vietti neljä ja puoli vuotta vankilassa ennen kuin hän vapautui vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen. Sitten hän liittyi Vladimir Leninin bolshevikkipuolueeseenja oli aktiivinen rooli lokakuun vallankumouksessa, joka toi bolshevikit valtaan.
ellauri317.html on line 446: Berliinissä hän järjestikin Czerwony Sztandar -sanomalehden ("Punainen lippu") julkaisemisen ja laittoman kirjallisuuden kuljettamisen Krakovasta Kongressi-Puolaan. Lanko Boris Isaakovich Gorev (4. joulukuuta 1874, Vilna – 27. joulukuuta 1937) oli vallankumouksellinen ja kirjailija, joka oli aktiivinen Venäjän sosiaalidemokraattisen ja työväenpuolueen sekä bolshevikkien että menshevikkien siiveissä.
ellauri317.html on line 457: Dzeržinski vastusti Leniniä sellaisissa keskeisissä kysymyksissä kuin Brest-Litovskin sopimus, ammattiliitot ja Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka.
ellauri317.html on line 485: Helmikuun vallankumouksen jälkeen hänet vapautettiin oikeusministeri Ai-Ai Kerenskyn määräyksestä ja 8. maaliskuuta 1917 hän saapui Tšitaan ja sieltä toukokuussa Moskovaan, jossa hän alkoi soittaa yhtä pääkappaleista, nim. rooleja vasemmiston sosialististen vallankumouksellisten keskuudessa. Liityttyään puolueen vasemman siiven järjestelytoimistoon hän työskenteli Petrogradin organisaatiossa, puhui sotilasyksiköissä, työläisten keskuudessa vaatien sodan lopettamista, maiden siirtoa talonpojille ja valtaa neuvostoille. Hän teki yhteistyötä Zemlya i Volya -sanomalehden kanssa, toimi Frank Sinatran My Way -lehden toimittajana ja oli Znamya Truda -lehden toimituskunnan jäsen erikoisalana poliittisten lausuntojen tekeminen. Spiridonova valittiin puheenjohtajaksi ylimääräisissä ja II kokovenäläisissä talonpoikaiskongresseissa, työskenteli keskusjohtokomiteassa ja koko Venäjän keskusjohtokomitean talonpoikaisosastossa.
ellauri317.html on line 490: Spiridonova ymmärsi yhteistyön tarpeen bolshevikkien kanssa. "Vaikka heidän karkeat askeleensa olisivat meille kuinka vieraita", hän sanoi PLSR:n ensimmäisessä kongressissa (i) 21. marraskuuta 1917, "olemme läheisessä yhteydessä heihin, koska heidän takanaan ovat massat, jotka on tuotu esiin. pysähtyneisyydestä." Hän uskoi, että bolshevikien vaikutus massoihin oli tilapäinen, koska "kaikki hengittää vihaa" ja että bolshevikit menivät konkurssiin vallankumouksen toisessa vaiheessa. Tällainen vaihe on hänen mielestään "sosiaalinen vallankumous", joka puhkeaa pian, mutta jolla on menestysmahdollisuus vain, jos se muuttuu globaaliksi. Lokakuun vallankumous "poliittisena" vallankumouksena on vasta maailmanvallankumouksen alkua. Hän luonnehti neuvostoja "kansan tahdon täydellisimmäksi ilmaisuksi".
ellauri317.html on line 492: Kunnes vasemmiston SR-konferenssi julisti itsensä PLSR:n ensimmäiseksi kongressiksi 18. marraskuuta 1917, Spiridonova toivoi, että vasemmisto saisi enemmistön AKP:ssa. Tuolloin Spiridonova suoritti vasemmiston sosialististen vallankumouksellisten tärkeimmän tehtävän voittaa talonpoikaisenemmistö puolelleen ylimääräisessä ja II koko Venäjän talonpoikien edustajakokouksessa. "Meidän nuorena puolueena tarvitsee", hän sanoi PLSR:n ensimmäisessä kongressissa, "voittaa talonpoikaisväestö." Työläiset näät menivät bolsheviikeille. Ei ollut sattumaa, että vasemmistososialistinen vallankumouksellinen keskuskomitea asetti vetonsa Spiridonovalle. Siihen mennessä hän oli onnistunut lisäämään suuren marttyyrin sädekehää, suurelta osin halvan populismin ansiosta, tunnepitoisen puhujan, publicistin ja talonpoikien etuja puolustavan poliittisen hahmon mainetta. Amerikkalainen kommari John Reid kutsui häntä sillä hetkellä "Venäjän suosituimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi".
ellauri317.html on line 494: 4. tammikuuta 1918 bolshevikkiryhmä nimitti hänet perustuslakia säätävän kokouksen puheenjohtajaksi. Hän sai äänestyksessä 160 ääntä. Viktor Tšernov sai 260 ääntä ja valittiin perustuslakia säätävän kokouksen puheenjohtajaksi. Tammikuussa 1918 hän kehotti III koko Venäjän neuvostokongressia hyväksymään lain maan sosialisoinnista.ja sähköistämisestä. Helmi-maaliskuussa 1918 Spiridonova oli Petrogradin vallankumouksellisen puolustuksen komitean jäsen.
ellauri317.html on line 496: Spiridonova tuki Venäjän valtuuskunnan pyrkimyksiä saada rauha Saksan kanssa uskoen, että tämä hyödyttäisi maailmanvallankumousta: "Englannin ja Ranskan hallitusten toimien jälkeen erillisen rauhan solmiminen on sysäys, joka saa massat näkee tunnelin päässä valoa." Raportissa 19. huhtikuuta 1918 PLSR:n II kongressissa Spiridonova kehotti vasemmistolaisia sosialistisia vallankumouksellisia jakamaan vastuun Brest -Litovskin rauhasta bolshevikkien kanssa: "Rauhan allekirjoitimme emmekä me eivätkä bolshevikit: sen allekirjoittivat tarve, nälkä ja ihmisten haluttomuus taistella. Ja kuka meistä voi sanoa, että yhtä valtaa edustava vasemmistososialistinen vallankumouspuolue olisi ollut vähemmän hirmuinen kuin bolshevikkipuolue?"
ellauri317.html on line 498: Huhti-kesäkuussa 1918 Spiridonova muutti radikaalisti poliittista asemaansa. Yhteistyöstä bolshevikkien kanssa hän, yksi harvoista, joka tuomitsi jyrkästi vasemmistososialististen vallankumouksellisten eron kansankomissaarien neuvostosta, siirtyi bolshevikkien poliittisten vastustajien leiriin. Hänen omien sanojensa mukaan vasemmistososialististen vallankumouksellisten erottua neuvostohallituksesta hän oli ainoa linkki bolshevikkien kanssa ja jätti heidät "myöhemmin kuin muut". Samaan aikaan Spiridonova suhtautui Brest-Litovskin sopimukseen dramaattisesti. Tätä seurasi pian vasemmiston kansannousu bolshevikkeja vastaan. Historiaa vääristelevän ulkoministeri Lavrovin mukaan Spiridonova oli osallisena Saksan suurlähettilään von Mirbachin murhassa - hän neuvoi Yakov Blyumkinia miten pommi otetaan asiapullosalkusta. Se ei toiminut vaan piti ampua Mirbachia vielä
ellauri317.html on line 501: 6. heinäkuuta 1918 V. Kokovenäläisen Neuvostoliiton kongressin aikana hänet pidätettiin yhdessä muiden vasemmiston sosiaalivallankumouksellisten johtajien kanssa ja lähetettiin vartiotaloon Kremliin. Pidätettynä Spiridonova kirjoitti, että PLSR:n johto kuten Stalin teki useita vakavia taktisia virheitä.
ellauri317.html on line 532: Tehtiin sopimus «vasemmisto»-eserrien kanssa, ja muutamia «vasemmisto»-eserriä otettiin Kansankomissaarien Neuvostoon (Kolegajev, Spiridonova, Proshjan ja Sternberg). Mutta tämä sopimus pysyi voimassa vain Brestin rauhan allekirjoittamiseen ja köyhälistökomiteoiden muodostamiseen saakka, jolloin talonpoikaisten keskuudessa tapahtui syvä jakautuminen ja jolloin «vasemmisto»-eserrät, kuvastaen yhä enemmän kulakkien etupyyteitä, nostivat kapinan bolshevikkeja vastaan ja jolloin Neuvostovalta nujersi heidät. Vuoden 1917 lokakuusta vuoden 1918 tammi — helmikuuhun mennessä neuvostovallankumous ehti levitä koko maahan. Neuvostojen vallan leviäminen suunnattoman laajan maan alueella kävi niin nopeaa vauhtia, että Lenin nimitti sitä Neuvostovallan «riemumarssiksi».
ellauri317.html on line 550:
Edeltäjä: Mykhailo Hrushevsky (Keskusradan presidenttinä).
ellauri317.html on line 566: Heinäkuussa 1917 käytöstä poistettu 34. armeijajoukko muutettiin 1. ukrainalaiseksi joukoksi. Lokakuussa 1917 Vapaiden kasakkojen ensimmäisessä kongressissa hänelle myönnettiin Otaniemen kilpikonnan kunnianimike.
ellauri317.html on line 595: Vuonna 1919 amerikkalainen diplomaatti todisti kongressille, että Peterssiä pidettiin yhdessä toisen Chekan johtajan Aleksandr Eidukin kanssa "Venäjän verenhimoisimman hirviönä". Tuolloin englanninkieliset sanomalehdet yliarvioivat Peterssin vaikutuksen, koska poliisi tunsi hänet Isossa-Britanniassa ja koska hän oli ainoa Chekan perustajista, joka puhui englantia. 25. tammikuuta 1919 Lontoon The Times sai myöhään tietää, että bolshevikit olivat olleet erimielisiä siitä, käyvätkö vallankumouksellista sotaa Saksaa vastaan, ja väitti, että yhtä puoluetta johtaa Lenin ja toista Trotski, Peterss , Radek ja Zinovieff ....Trotskin ja Petersin puolue uskoo sankarillisiin toimenpiteisiin... Peterss ei ansainnut mainintaa missään Trotskin laajassa tuota ajanjaksoa koskevissa kirjoituksissa, eikä todellakaan ollut bolshevikkien johdon eturintamassa. Tšekistinä hän epäilemättä tapatti monia fellow apinoita, mutta hänen esittäminen "verenjanoisimmaksi hirviöksi" on ristiriidassa brittiläisen diplomaatin Robert Bruce Lockhartin mielipiteen kanssa , joka vietti kuukauden pidätettynä Moskovassa vuonna 1918 ja jota Peterss kuulusteli. Lockhart kirjoitti:
ellauri317.html on line 621: Kaplan pettyi Leniniin vuosina 1917-1918 SR:n ja bolshevikkien välisen konfliktin vuoksi. Bolshevikeilla oli vahva tuki neuvostoissa, mutta marraskuussa 1917 pidetyissä Perustavan kokouksen vaaleissa ei-bolshevikit olivat enemmistönä. Kun yleiskokous kokoontui tammikuussa 1918, sosialistinen vallankumouksellinen valittiin presidentiksi. Bolshevikit vastasivat hajottamalla Perustavan kokouksen. Elokuuhun 1918 mennessä bolshevikit olivat kieltäneet useimmat muut puolueet. Viimeksi he olivat kieltäneet vasemmistososialistiset vallankumoukselliset, entiset bolshevikkien tärkeimmät koalitiokumppanit, jotka kapinoivat heitä vastaan heinäkuussa Brest-Litovskin sopimus. Kaplan päätti murhata Leninin, koska hän piti häntä "vallankumouksen petturina".
ellauri317.html on line 631: Jotkut historiänväärentäjät, kuten Dmitri Volkogonov, Arkady Vaksberg ja Donald Rayfield, ovat kyseenalaistaneet Kaplanin todellisen roolin salamurhayrityksessä. Volkogonov ehdotti, että "on todennäköisempää", että Kaplan ei itse asiassa ollut syyllinen ja kuvaili hänen salamurhayritystään "toiseksi monista bolshevikkien historian mystifikaatioista". Semion Lyandres meni niin pitkälle, että väitti, ettei Kaplan ollut edes SR.
ellauri317.html on line 644: Huolimatta Dmitrin laajasta paksusuolen- ja maksasyövän leikkauksesta vuonna 1991, sekä hänen poliittisen toimintansa että hänen kirjoitustensa julkaisuvauhti nousivat jyrkästi. Kun Volkogonovin kirjojensa englanninkielisten painosten toimittaja Harold Shukman tapasi hänet ensimmäisen kerran Oxfordissa Englannissa vuonna 1989, hän havaitsi Volkogonovin olevan "täysin erilainen kuin hänen ajatuksensa Neuvostoliiton kenraalista". Shukman selitti: "Hän ei röyhkeile, ei juonut eikä polttanut, ja monissa erilaisissa tilanteissa, joissa olin nähnyt hänet - muissa maissa, Venäjällä, tutkijoiden kanssa jne., hän oli poikkeuksetta leppoisa ja rento ja selvästi suosittu, aivan kuin hänen elämänkerturina kuvaamansa Josif Vissarionoviz." Volkogonov kertoi toimittajalleen, että hänen viimeisinä vuosinaan osoittama "hengellinen voima" johtui kristillisen kasteen läpikäymisestä. His family donated his papers to the United States Library of Congress.
ellauri317.html on line 660: Joulukuussa 1918 hän pakeni Harkovaan. Täällä hän järjesti Ukrainan vasemmiston keskuskomitean jäsenenä kapinan Petliuran johtamaa osastoa vastaan. Alkuvuodesta 1919 hän liittyi Kormilitsyn-salanimellä Puna-armeijaan ja toimi V. Sablinin apulaispäällikkönä 11. Ukrainan Neuvostorykmentissä. Sellaisena hän osallistui Harkovin ja muiden kaupunkien vapauttamiseen. Kuitenkin taistelun aikana Bahmutin vapauttamiseksi bolshevikit tunnistivat hänet. Sama Bahmut jossa lännen proxyarmeija on kesän 2023 aikan edennyt 10km Naton lainapyssyillä! Pidätystä peläten hän meni Harkovaan ja sitten vasemmiston SR:n kongressiin Kiovaan. Valkoisten vallattua kaupungin elokuun lopussa 1919 hän piiloutui.
ellauri317.html on line 675: 6. heinäkuuta 1918 Aleksandrovitš osallistui vasemmistososialististen vallankumouksellisten aseelliseen kapinaan Moskovassa, joka liittyi bolshevikkihallituksen allekirjoittamaan Brest-Litovskin rauhansopimukseen ja sitä seuranneeseen Saksan suurlähettilään W. von Mirbachin murhaan. Vasemmistososialististen vallankumouksellisten. Oleg Vitalievich Mikhailovin mukaan Aleksandrovitš valvoi Chekan suurlähetystön turvallisuutta. Päivää ennen kansannousua, 5. heinäkuuta, hän lähetti auton Moskovan lähellä sijaitsevaan kylään toimittaakseen sen sosialistisen vallankumouksellisen johtajansa yhden Dmitri Popovin turvallisuusjoukkojen päämajaan, joka oli tuolloin sairaslomalla. Aamulla 6. heinäkuuta hän vahvisti Chekan sinetillä Yakov Blumkinin laatiman salaisen osaston todistuksen (työ ulkomaanvakoilusta) ja kirjoitti Chekan autotalliin muistiinpanon auton myöntämisestä. Sitten Aleksandrovich otti mukanaan 544 tuhatta ruplaa, jotka oli aiemmin otettu pidätetyltä henkilöltä, ja jotka oli määrä luovuttaa VChK Vault -osastolle.
ellauri317.html on line 741: Savinkovin henkilökohtaisesti johtama Rybinskin kapina käynnistyi 8. heinäkuuta ja Muromin kapina 9. heinäkuuta vastaisena yönä. Niihin osallistui vain muutamia satoja miehiä ja ne kukistettiin molemmat muutaman tunnin kuluessa alkamisestaan. Savinkov onnistui pakenemaan, kuin myös Perhurov. Ympärysvaltojen maihinnousu Arkangeliin tapahtui vasta 1. elokuuta, jolloin Jaroslavlin kapina oli jo murskattu. Lähde: Richard Pipes: The Russian Revolution 1899–1919. The Harvill Press 1990.
ellauri317.html on line 796: Käyttäen juutalaista salanimeä Purishkevich otti osaa Rasputinin nirhauxeen. Koska Purishkevitšin vaimo kieltäytyi polttamasta turkkia ja saappaita pienessä takassa ambulanssijunassa, salaliittolaiset palasivat palatsiin Rasputinin isompien esineiden kanssa. Tästä kiitoxexi Purishkevitš oli "käytännössä ainoa entinen kansallinen mustasadan johtaja, joka säilytti aktiivisen poliittisen elämän Venäjällä tsaarin kukistumisen jälkeen". Elokuussa 1917 hän halusi sotilasdiktatuurin; hänet pidätettiin Kornilov-tapauksen vuoksi, mutta hänet vapautettiin. Seuraavasta vehkeilystä hänet tuomittiin 11 kuukaudeksi "julkiseen työhön" ja neljäksi vuodeksi vankeuteen pakollisella yhdyskuntapalvelulla, ja hän voitti rohkealla yhdyskuntapalvelulla vankitovereidensa ihailun Pietarin ja Paavalin linnoituksessa. Vankilassa hän oli kirjoittanut runon, jossa hän kuvaili Brest-Litovskin sopimusta "Trotskin rauhaksi". Väärin taas, se oli Leninin, eikä Trozkin.
ellauri318.html on line 57: Expressens Miranda Sigander skriver bland annat ”Men shit vilket bra drag”, och kallar den för ”otroligt snygg”.
ellauri318.html on line 71: Sexually very active you often connect with new people, which makes you well informed. With strong linguistic skills you quickly see through the fine print when concluding contracts. Your journalistic skills make you a great researcher who could possibly discover the secrets of life.
ellauri318.html on line 123: Kaikki vetää kamaa, kertoo Abdul iloisena. Svedut, mutiaiset, teinit. Tästä on tullut koko kansan juttu tyyliin Ikea tai Henkkamaukka. Kauppa käy kuin siimaa. JP ostaa kolarahoilla ällöjä merkkivaatteita. Hän ei pane mitään säästöön. Hän panee neitosia hampaankoloon. Sohvi oli lumoava kuin fixu tv-juontaja. Tosissaan iskeminen oli kinkkistä. JPlle tuli Pohjois-Euroopan tiukin stondis silkasta rahanhimosta. Väkivalta Tukholmassa on kasvanut ja asujainten suhde aseisiin on lämmennyt. Ruåzi etenee päättäväisesti jenkkiesikuviensa tietä. Nekin jotka eivät osallistu seuraavat kiihottuneina vierestä kumikauloina. Ostelevat Vapiduxen ja kumppaneiden sellukirjoja. Svedut on 50v jenkeistä jälessä mutta nopeita oppijoita. Niikö virolaiset poroista.
ellauri318.html on line 125: Kepaappi oli niin hyvää että suli suussa. Hampurilainen ja pizzakin. Vizi mitä törkyä nää konnat lappaa mahoihinsa. Kauppaisivat kahvia kolan sijasta kuten Kalle Ankka (alla). Hintakin on pian samoissa, kun brassit kuivattavat sademeziä. Steekkareiden vieraiden joukossa palloilivat anorektinen prinsessa Madeleine ja Leif Pagrozky. I 2010 ble Pagrotsky utnevnt til «Årets hedersryss» (Årets hedersruss) ved Sällskapet Ryska Huset, med begrunnelsen «Pagrotskys interesse for russisk kultur i sin alminnelighet, og russisk film i særlig grad». Lefa vastusti euroa ja huumelakeja. Lefalla on sydänvika. Naisvieraat viihtyivät minitopeissaan ja blingblingvaatteissaan.
ellauri318.html on line 130: Kurdikettu tilasi Amazonista murhan Mansikan äidille. Ruåzalaiset seuraa vierestä huuli pyöreenä. Tunnelma on erittäinkin huono. Niko Ranta-aho istuu vankilassa kolakaupasta. Sohvi Byöörf selvisi katiskasta säikähdyksellä. Steekkarijuhlissa on lumikasa pöydällä. Kaikki aivastelevat. Vitun paskiaisia. JP on epämiellyttävän hikinen. Sohvin luona JPn stondi lerpahtaa kun Sohvi koittaa sovittaa kalun päähän korzua. Se ei vaan tykkää latexin hajusta. Niin voi käydä kelle tahansa, Sohvi lohduttaa. Kyllä kai. Ote DN:n yleisimpien valeiden listasta.
ellauri318.html on line 180: Vuonna 1992 Ukrainan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtšuk tähdensi Eurooppa-suhteista puhuessaan myös läheisten taloussuhteiden ylläpitämistä Venäjään, selviää A-studion raportista.
ellauri318.html on line 187: Alkuvuodesta 1994 Krimin niemimaan presidentinvaalit saivat aikaan poliittisen kriisin Mustallamerellä. Ennakkosuosikkina vaaleihin lähti venäläismielinen Juri Meškov, jonka tavoitteena oli liittää Krim osaksi Venäjää.
ellauri318.html on line 188: Krimin tammikuiset presidentinvaalit olivat vaikeat, sillä kuusi ehdokasta murhattiin ennen kuin kansa pääsi uurnille. Ukraina julisti vaalit laittomiksi.
ellauri318.html on line 191: Tammikuussa 1994 Ukraina uhkasi perua ydinasesopimuksen, mikäli Venäjä yrittäisi hyödyntää presidentiksi valitun Meškovin vaalivoittoa Krimin-politiikassaan.
ellauri318.html on line 198: Maiden välinen kiistely laantui hieman, kun Venäjälle myötämielisempi Leonid Kutšma valittiin Ukrainan presidentiksi. Kutšma ehdotti, että Sevastopolista muodostetaan venäläinen laivastotukikohta. Sopimus Venäjän tukikohdista saatiinkin aikaan muutamaa vuotta myöhemmin.
ellauri318.html on line 200: Meškovin ura päättyi hänen valtakiistaansa parlamentin kanssa syksyllä 1994. Seuraavan vuoden maaliskuussa 1995 Ukraina julisti Krimin perustuslain mitättömäksi ja lakkautti aluepresidentin viran. Separatistiliike oli jo hiljentymässä, mutta Venäjän ulkoministeri Andrei Kozyrev uhkasi vielä puolustaa entisten neuvostotasavaltojen venäläisiä tarvittaessa asevoimin. Tätä retoriikkaa Venäjä on käyttänyt usein muuallakin kuin Krimillä, muun muassa sotiessaan Gruusiaa vastaan vuonna 2008 (linkki vie toiseen artikkeliin).
ellauri318.html on line 240: 2022 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi sunnuntaina uutiskanava CNN:n haastattelussa, että pelkoa Venäjän hyökkäyksestä Suomeen ei ole. Niinistön mukaan tilanne maailmassa on tällä hetkellä lähes kylmempi kuin Kylmän sodan aikaan.
ellauri318.html on line 277: ugly blue dress." Diesel had his mouth to my ear. "She's
ellauri318.html on line 311: He used to be a respected mobster. Respectable monster. Niinkuin Vapiduxen Radovan Kranjic. Mitä helvettiä nää länkkärikynäilijät kunnioittaa jotain roistoja? Ovat izekin jotain wannabe pikkukonnia. Länkkärit ei tahdo olla altruisteja jollei ne saa siitä ize jotain hyötyä.
ellauri318.html on line 314: resize=600%2C350&ssl=1" />
ellauri318.html on line 323: Kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan ilmoitti torstaina, että presidentti Joe Biden nimittää Penny Pritzkerin, miljardööriperillisen ja entisen kauppaministerin, hoitamaan Ukrainan talouden toipumista käynnissä olevasta sodasta.
ellauri318.html on line 325: Sullivan, presidentti Donald Trumpin vastaisen "Venäjän salaliiton" huijauksen tärkein kannattaja, kertoi toimittajille, että Biden tapaa Ukrainan presidentin Volodymr Zelenskyn Valkoisessa talossa torstaina kuudennen kerran ja "esittelee erityisedustajan Ukrainan talouden elpymiseen, Penny Pritzker, joka keskittyy yksityisen sektorin, kumppanimaiden ja ukrainalaisten kollegoiden sitouttamiseen kansainvälisten investointien luomiseksi Ukrainaan ja työskentelee Ukrainan kanssa tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi Ukrainan liiketoimintaympäristön parantamiseksi."
ellauri318.html on line 348: resize=200%2C285&ssl=1" />
ellauri318.html on line 359: Leif GW Persson berättar för Di Weekend om sin klassresa och sin förmögenhet. ellauri318.html on line 381: Läkartidningen uppgav 2010 att somalier som flyr som flyktingar till Sverige kan ha medicinska och samhällskonsekvenser för det genomsvenska samhället, bland annat uppgavs resistensproblematiken mot battar: "År 2007 rapporterades 497 nya fall av tuberkulos i Sverige ... en mängd orsaker, som stigmatiseringen kring tuberkulos, rabies och rädsla för undervisning." Vilken tur att överdödligheten bland somalierna till corona var jättestor.
ellauri321.html on line 80: (1778-1830) oli irlantilaissyntyinen wannabe filosofi (taidekriitikko) joka koitti todistella ettei apinan motiivi olisikaan self interest. Siitä tuli järvipoeettojen bändäri kunnes nämä kyllästyivät sen huoraamiseen. Se luki myös Godwinia ja Burkea ja piti molemmista. Se kirjoitti pahansisuisen esseen vihaamisen puolesta.
ellauri321.html on line 103: Among other books there fell into a guy named Hazlitt's hands a little volume of double interest to him by reason of his own early sojourn in America, and in a fitting connection he gave it a word of praise. In the Edinburgh Review for October, 1829, he speaks of it as giving one an idea “how American scenery and manners may be treated with a lively poetic interest. The pictures are sometimes highly colored, but they are vivid and strikingly characteristic.” “The author,” he continues, “gives not only the objects, but the feelings of a new country.” Hazlitt had read the book and had been delighted with it nearly a quarter of a century before he wrote of it, and in the earliest years of the century he had commended it warmly to his friends. In November, 1805, Lamb wrote: “Oh, tell Hazlitt not to forget the American Farmer. I dare say it is not so good as he fancies; but a book's a book.”* And it is this book, which not only gained the sympathies of Hazlitt and Charles Lamb, but also by its idealized treatment of American country life may possibly have stirred, as Professor Moses Coit Tyler thought, the imaginations of Byron and Coleridge.
ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France.
ellauri321.html on line 112: Here sorrow and desolation awaited him. His wife had died a few weeks before his arrival, his farm had been ravaged, his children were in the care of strangers. But as he had been appointed French Consul in New York with the especially expressed approbation of Washington, he remained in America six years longer, with only one brief interval spent in France. Notwithstanding the disastrous practical influence of his book, through which five hundred Norman families are said to have perished in the forests of Ohio, he was now an honored citizen in his adopted country, distinguished by Washington, and the friend of Franklin. In these later years he accompanied Franklin on various journeys, one of which is recorded in the “Voyage Dans La Haute Pennsylvanie.” In 1790 he returned to France, living now at Rouen, now at Sarcelles, where he died on November 12, 1813. He was a man of “serene temper and pure benevolence,” of good sense and sound judgment; something also of a dreamer, yet of a rhetorical rather than a poetical temperament; typically French, since there were in him no extremes of opinion or emotion. He followed the dictates of his reason tempered by the warmth of his heart, and treated life justly and sanely.
ellauri321.html on line 115: This literary movement (known as romanticism), of which the masterpieces are Rousseau's “Confessions,” Ste. Pierre's “Paul et Virginie,” Goethe's “Sorrows of Werther,” and Chateaubriand's “Les Natchez,” has an American representative in these letters of a Pennsylvania farmer.
ellauri321.html on line 117: Crèvecoeur sought and found, or imagined that he had found, that land of plain living and high thinking, of simple virtue and untrammeled manhood, which was one of the dreams of his age. Here were none of those social distinctions against which Werther so bitterly rebelled. The restraints of law were reduced to a minimum and in Crèvecoeur's favorite Society of Friends (of which he gave a long account to his French countrymen) there were not even priests. In a word, the spiritual rebellion of that period was essentially a rebellion against institutions, and the real corresponded very nearly to the ideal in colonial America. Beyond the limits of the colonies, moreover, the absolute ideal hovered.
ellauri321.html on line 119: This was the Indian; not the red man of actual flesh an and xvii and blood, but the Tenewissa of Crèvecoeur, and the Atala of Chateaubriand. The pressure of the tyrannous centuries drove men to an ideal of extreme liberty. It was the Indian, living in uninterrupted communion with Nature, and within the most flexible of societies, whom they contrasted with the European held in the iron vise of a complex and traditional social order. All the undeniable charm of this ideal of freedom, of simplicity, of a life close to Nature, Crèvecoeur embodied in his book.
ellauri321.html on line 123: But Crèvecoeur was after all a Frenchman, with the strong social instinct of his race. And so he proceeds to analyze and define the political conditions of America. It fills him with a quiet but deep satisfaction to be one of a community of “freeholders, the possessors of the soil they cultivate, members of the government they obey, and the framers of their own laws by means of their representatives.” Thus he rises to a consideration of this new type of social man and seeks to answer the question: What xx What is an American? His answer is delightful literature, but fanciful sociology. Had the colonial farmers all been Crèvecoeurs, had they all possessed his ideality, his power of raising simple things into true human dignity, of connecting the homeliest activity with the ultimate social purpose which it furthers in its own small way, his description of the American would have been fair enough. As a matter of fact, the hard-working colonial farmer, cut off from the refining and subduing influences of an older civilization, was probably no very delectable type, however worthy, and one fears that Professor Wendell is right in declaring that Crèvecoeur's American is no more human than some ideal savage of Voltaire. But in this fact lies much of the literary charm of his work, and of its value as a human document of the age of the Revolution.
ellauri321.html on line 125: Good and evil I see is to be found in all societies, and it is in vain to seek for any spot where those ingredients are not mixed. I therefore rest satisfied, and thank God that my lot is to be an American farmer, instead of a Russian boor, or a bloody Hungarian peasant.
ellauri321.html on line 129: My father left me three hundred and seventy-one acres of land, forty-seven of which are good timothy meadow, an excellent orchard, a good house, and a substantial barn. Aloitti lähes tyhjästä kuten Donald Trump, jolle isä antoi starttirahaxi vaivaisen miljoonan.
ellauri321.html on line 131: Yet when young I entertained some thoughts of selling my farm. I thought it afforded but a dull repetition of the same labours and pleasures. I thought the former tedious and heavy, the latter few and insipid; but when I came to consider myself as divested of my farm, I then found the world so wide, and every place so full, that I began to fear lest there would be no room for me. My farm, my house, my barn, presented to my imagination, objects from which I adduced quite new ideas; they were more forcible than before. Why should not I find myself happy, said I, where my father was before? He left me no good books it is true, he gave me no other education than the art of reading and writing; but he left me a good farm, and his experience; he left me free from debts, and no kind of difficulties to struggle with 24 with.—I married, and this perfectly reconciled me to my situation; my wife rendered my house all at once chearful and pleasing; it no longer appeared gloomy and solitary as before; when I went to work in my fields I worked with more alacrity and sprightliness; I felt that I did not work for myself alone, and this encouraged me much. My wife would often come with her kitting in her hand, and sit under the shady trees, praising the straightness of my furrows, and the docility of my horses; this swelled my heart and made every thing light and pleasant, and I regretted that I had not married before. I felt myself happy in my new situation, and where is that station which can confer a more substantial system of felicity than that of an American farmer, possessing freedom of action, freedom of thoughts, ruled by a mode of government which requires but little from us? Every year I kill from 1500 to 2,000 weight of pork, 1,200 of beef, half a dozen of good wethers in harvest: of fowls my wife has always a great stock: what can I wish more?
ellauri321.html on line 137: Whenever I go abroad it is always involuntary. I never return home without feeling some pleasing emotion, which I often suppress as useless and foolish. The instant I enter on my own land, the bright idea of property, of exclusive right, of independence exalt my mind. Precious soil, I say to myself, by what singular custom of law is it that thou wast made to constitute the riches of the freeholder? What should we American farmers be without the distinct possession of that soil? It feeds, it clothes us, from it we draw even a great exuberancy, our best meat, our richest drink, the very honey of our bees comes from this privileged spot. No wonder we should thus cherish its possession, no wonder that so many Europeans who have never been able to say that such portion of land was theirs, cross the Atlantic to realize that happiness. this is what may be called the true and the only philosophy of an American farmer. He is like a cock perhaps, arrayed with the most majestic plumes, tender to its mate, bold, courageous, endowed with an astonishing instinct to fuck, with thoughts, with memory, and every distinguishing characteristic of the reason of man. I really enjoy killing all my animals, like doves, my record is fourteen dozen.
ellauri321.html on line 143: The rich and the poor are not so far removed from each other as they are in Europe. Some few towns excepted, we are all tillers of the earth, from Nova Scotia to West Florida. We are all animated with the spirit of an industry which is unfettered and unrestrained, because each person works for himself. (Excepting the Negroes of course, and a bunch of penniless farm hands.)
ellauri321.html on line 145: There, on a Sunday, he sees a congregation of respectable farmers and their wives, all clad in neat homespun, well mounted, or riding in their own humble waggons. There is not among them an esquire, saving the unlettered magistrate.
ellauri321.html on line 152: here they are incorporated into one of the finest systems of population which has ever appeared, and which will hereafter become distinct by the power of the different climates they inhabit. The American ought therefore to love this country much better than that wherein either he or his forefathers were born. Here the rewards of his industry follow with equal steps the progress of his labour; his labour is founded on the basis of nature: self-interest; can it want a stronger allurement?
ellauri321.html on line 156: Those who live near the sea, feed more on fish than on flesh, and often encounter that boisterous element. This renders them more bold and enterprising; this leads them to neglect the confined occupations of the land. They see and converse with a variety of people; their intercourse with mankind becomes extensive. The sea inspires them with a love of traffic, a desire of transporting produce from one place to another; and leads them to a variety of resources which supply the place of labour. Those who inhabit the middle settlements, by far the most numerous, must be very different; the simple cultivation of the earth purifies them, but the indulgences of the government, the soft remonstrances of religion, the rank of independent freeholders, must necessarily inspire them with sentiments, very little known in Europe among people of the same class. What do I say? Europe has no such class of men; the early knowledge they acquire, the early bargains they make, give them a great degree of sagacity. As freemen men 58 they will be litigious; pride and obstinacy are often the cause of law suits; the nature of our laws and governments may be another. As citizens it is easy to imagine, that they will carefully read the newspapers, enter into every political disquisition, freely blame or censure governors and others. As farmers they will be carful and anxious to get as much as they can, because what they get is their own. As northern men they will love the chearful cup.
ellauri321.html on line 161: By living in or near the woods, their actions are regulated by the wildness of the neighbourhood. The deer often come to eat their grain, the wolves to destroy their sheep, the bears to kill their hogs, the foxes to catch their poultry. This surrounding hostility, immediately puts the gun into their hands; they watch 67 watch these animals, they kill some; and thus by defending their property, they soon become professed hunters; this is the progress; once hunters, farewell to the plough. The chase renders them ferocious, gloomy, and unsociable; a hunter wants no neighbour, he rather hates them, because he dreads the competition. In a little time their success in the woods makes them neglect their tillage. They trust to the natural fecundity of the earth, and therefore do little; carelessness in fencing, often exposes what little they sow to destruction; they are not at home to watch;
ellauri321.html on line 164: These new manners being grafted on the old stock, produce a strange sort of lawless profligacy, the impressions of which are indelible. The manners of the Indian natives are respectable, compared with this European medley. Their wives and children live in sloth and inactivity; and having no proper pursuits, you may judge what education the latter receive. Their tender minds have nothing else to contemplate but the example of their parents; like them they grow up a mongrel breed, half civilized, half savage, except nature stamps on them some constitutional propensities. 68 propensities. That rich, that voluptuous sentiment is gone that struck them so forcibly; the possession of their freeholds no longer conveys to their minds the same pleasure and pride.
ellauri321.html on line 166: Near the great woods, in the last inhabited districts men seem to be placed still farther beyond the reach of government, which in some measure leaves them to themselves. How can it pervade every corner; as they were driven there by misfortunes, tunes, necessity of beginnings, desire of acquiring large tracks of land, idleness, frequent want of œconomy, ancient debts; the re-union of such people does not afford a very pleasing spectacle. When discord, want of unity and friendship; when either drunkenness or idleness prevail in such remote districts; contention, inactivity, and wretchedness must ensue. There are not the same remedies to these evils as in a long established community. The few magistrates they have, are in general little better than the rest; they are often in a perfect state of war; that of man against man, sometimes decided by blows, sometimes by means of the law; that of man against every wild inhabitant of these venerable woods, of which they are come to dispossess them. There men appear to be no better than carnivorous animals of a superior rank, living on the flesh of wild animals when they can catch them, and when they are not able, they subsist on grain. Eating of wild meat, whatever you may think, tends to alter their temper.
ellauri321.html on line 168: So he who would wish to see America in its proper light, and have a true idea of its feeble beginnings and barbarous rudiments, must visit our extended line of frontiers where the last settlers dwell, and where he may see the first labours of settlement, the mode of clearing the earth, in all their different appearances; where men are wholly left dependent on their native tempers, and on the spur of uncertain industry, which often fails when not sanctified by the efficacy of a few moral rules. There, remote from the power of example, and check of shame, many families exhibit the most hideous parts of our society. They are a kind of forlorn hope, preceding by ten or twelve years the most respectable army of veterans which come after them. In that space, prosperity will polish some, vice and the law will drive off the rest, who uniting again with others like themselves will recede still farther; making room for more industrious people, who will finish their improvements, convert the loghouse into a convenient habitation, and rejoicing that the first heavy labours are finished, will change in a few years that hitherto barbarous country into a fine fertile, well regulated district. Such is our progress, such is the march of the Europeans toward the interior parts of this continent. In all societies there are off-casts; this impure part serves as our precursors or pioneers; my father himself was one of that class, but he came upon honest principles, and was therefore one of the few who held fast; by good conduct and temperance, he transmitted to me his fair inheritance, when not above one in fourteen of his contemporaries had the same good fortune.
ellauri321.html on line 170: As I have endeavoured to shew you how Europeans become Americans; it may not be disagreeable to shew you likewise how the various Christian sects introduced, wear out, and how religious indifference becomes prevalent. When any considerable number of a particular sect happen to dwell contiguous to each other, they immediately erect a temple, and there worship the Divinity agreeably to 62 their own peculiar ideas. Nobody disturbs them. If any new sect springs up in Europe, it may happen that many of its professors will come and settle in America. As they bring their zeal with them, they are at liberty to make proselytes if they can, and to build a meeting and to follow the dictates of their consciences; for neither the government nor any other power interferes. If they are peaceable subjects, and are industrious, what is it to their neighbours how and in what manner they think fit to address their prayers to the Supreme Being? But if the sectaries are not settled close together, if they are mixed with other denominations, their zeal will cool for want of fuel, and will be extinguished in a little time. Then the Americans become as to religion, what they are as to country, allied to all. In them the name of Englishman, Frenchman, and European is lost, and in like manner, the strict modes of Christianity as practised in Europe are lost also.
ellauri321.html on line 173: Thus all sects are mixed as well as all nations; thus religious indifference is imperceptibly disseminated from one end of the continent to the other; which is at present one of the strongest characteristics of the Americans. Buahaha sure as hell.
ellauri321.html on line 175: Thus our bad people are those who are half cultivators and half hunters; and the worst of them are those who have degenerated altogether into the hunting state. As old ploughmen and new men of the woods, as Europeans and new made Indians, they contract the vices of both; they adopt the moroseness and ferocity of a native, without his mildness, or even his industry at home. If manners are not refined, at least they are rendered simple and inoffensive by tilling the earth; all our wants are supplied by it, our time is divided between labour and rest, and leaves none for the commission of great misdeeds. As hunters it is divided between the toil of the chase, the idleness of repose, or the indulgence of inebriation.
ellauri321.html on line 182: There is room for every body in America; has he any particular talent, or industry? he exerts it in order to procure a livelihood, and it succeeds. Is he a merchant? the avenues of trade are infinite; is he eminent in any respect? he will be employed and respected. Does he love a country life? pleasant farms present themselves; he may purchase what he wants, and thereby become an American farmer. Is he a labourer, sober and industrious? he need not go many miles, nor receive many informations before he will be hired, well fed at the table of his employer, and paid four or five times more than he can get in Europe. Does he want uncultivated lands? Thousands of acres present themselves, which he may purchase cheap. Whatever be his talents or inclinations, if they are moderate, he may satisfy them. I do not mean that every one who comes will grow rich in a little time; no, but he may procure an easy, decent low maintenance, by his industry. Instead of starving he will be fed, instead of being idle he will have employment; and these are riches enough for such men as come over here.
ellauri321.html on line 186: Let me select one as an epitome of the rest, say this wetback from South America: he is hired, he goes to work, and works moderately; instead of being employed by a haughty person, he finds himself with his equal, placed at the substantial table of the farmer, or else at an inferior one as good; his wages are high, his bed is not like that bed of sorrow on which he used to lie: if he behaves with propriety, and is faithful, he is caressed, and becomes as it were a member of the Amazon family.
ellauri321.html on line 188: He looks around, and sees many a prosperous person, who but a few years before was as poor as himself. This encourages him much, he begins to form some little scheme, the first, alas, he ever formed in his life. If he is wise he thus spends in a tent on the street two or three score years, in which time he acquires knowledge, the use of tools, the modes of working the lands, felling trees, &c. This prepares the foundation of a good name, the most useful acquisition he can make. He is encouraged, he has gained friends;
ellauri321.html on line 189: he is advised and directed, he feels bold, he purchases some land; he gives all the money he has brought over, as well as what he has earned, and trusts to the God of harvests for the discharge of the rest. His good name procures him credit. He is now possessed of the deed, conveying to him and his posterity the fee simple and absolute property of two hundred acres of land, situated on such a shit creek without a paddle. What an epoch in this man's life! He is become a freeholder, from perhaps a Mexican boor—he is now an American, a Pennsylvanian, an English subject.
ellauri321.html on line 191: Pride steps in and leads him to every thing that the laws do not expressly forbid. It is not every immigrant who succeeds; no, it is only the sober, the honest, and industrious: happy those to whom this transition has served as a powerful spur to labour, to prosperity, and to the good establishment of children, born in the days of their poverty; and who had no other portion to expect but the rags of their parents, had it not been for their crappy imigration. Why here they can find better rags on the dump and eat heartier meals from the trashcans.
ellauri321.html on line 202: For some time he was very awkward, but he was so docile, so willing, and grateful, as well as his wife, that I foresaw he would succeed. Paizi intiaanit nähdessään Andrew nosti äläkän ja melkein loii päänahkansa ystävällismielisille intiaaneille.
ellauri321.html on line 204: I will lease them an hundred acres for any term of years you please, and make it more valuable to your Scotchman than if he was possessed of the fee simple.
ellauri321.html on line 209: Tämä hyvä, mutta Froggie pilaa antamansa suotuisan vaikutelman loppuluvussa jossa se päättää ryhtyäkin punanahaxi. The Supreme Being does not reside in peculiar churches or communities; he is equally the great Manitou of the woods and of the plains; and even in the gloom, the obscurity of those very woods, his justice may be as well understood and felt as in the most sumptuous temples. Each worship with us, hath, you know, its peculiar political tendency; there it has none but to inspire gratitude and truth: their tender minds shall receive no other idea of the Supreme Being, than that of the father of all men, who requires nothing more of them than what tends to make us others happy. We shall say with them. Soungwanèha, èsa caurounkyawga, nughwonshauza neattèwek, nèsalanga. — Our father, be thy will done in earth as it is in great heaven.
ellauri321.html on line 218: Juan in America was a success and was chosen by the Book Society as Book of the Month. However, the work annoyed the Commonwealth Foundation – Linklater was accused of showing too little respect for the United States and its institutions. Russian Communism the writer considered an "Oriental perversion aggravated by torments and a technique filched from Germanic practice."
ellauri321.html on line 220: Set in the year before the Wall Street crash, Juan in America is a classic evocation of the final mania of prohibition, as seen through equally maniacal British eyes. The character Eric Linklater devised to be his unreliable explorer was one capable of absorbing the enormity of the American experience without being overwhelmed by its incongruities. A blithe, bastard descendent of Byron(tm)s Don Juan, Linklater´s Juan is an anti-hero with a taste for the grotesque and the ridiculous, at once both dirty and deity whose response when faced either with sudden catastrophe or miraculous survival is simply to laugh. A novel in the mode of the picaresque, this is a story of erotic discovery in the sense, as Juan puts it, that, eh, your trousers hide not only your willy but your kinship to the clown. A nation emerging as a great power is exalting in absurdist energies. In its last spasms before the great depression, America is revealed through a series of unlikely accidents as Juan stumbles from state to state, somehow evading consequences as he goes. On his first day, he falls for the daughter of a gangster, witnesses a murder in a speakeasy and watches a woman leap to her death in a New York street. He thrills to the bizarreness of each spectacle and moves on to the next in a galloping mood that is part medieval romance, part running commentary on what was still, in the 1920s, the new world.
ellauri321.html on line 233: Og herr Winckelmann trekker Helene mot døren og jeg må bare sitte stille og se på mens herr Winckelmann tar min kjære Helene fra meg, herr Winckelmann drar min kjære Helene bort fra meg for alltid, han drar min kjære Helene med seg, han drar henne ut av rommet jeg leide i fru Winckelmanns leilighet, han tar hardt tak i armen til min kjære Helene og drar henne vekk fra meg, og mens herr Winckelmann trekker min kjære Helene vekk fra meg, står fru Winckelmann bare i døråpningen og ser på. Min kjære Helene blir dratt ut av rommet etter armen. Og det kan han ikke gjøre. Og jeg må bare sitte her. Og far står ved vinduet og ser herr Winckelmann trekke Helene ut av rommet. Min far stirrer på herr Winckelmann som drar min kjære Helene ut av rommet. Min kjære Helene blir dratt ut av rommet for alltid, vekk fra meg, borte fra meg for alltid. Og far sier ingenting, han bare står der med capsen i hånden, i treskoene står han der og ser herr Winckelmann trekke min kjære Helene bort fra meg. Og Elizabeth, min kjære søster Elizabeth, hvorfor står du bare der og ser opp på Mr. Winckelmann??
ellauri321.html on line 252: Sid Sidhu: Never understood the phrase rest of the world (you mean your world)
ellauri321.html on line 258: Sorry, but the background and implications of the 2014 far-right coup in Kiev, which overthrew the pro-Russian President Viktor Yanukovych, is critical for understanding the current Ukraine-Russia war. This coup was openly supported by US and European imperialism and implemented primarily by far-right shock troops such as the Right Sector and the neo-Nazi Svoboda Party.
ellauri321.html on line 260: It represented the temporary culmination of long-standing efforts by US imperialism to install a puppet regime on the borders of Russia and brought the world a major step closer to a war between the largest nuclear powers, the US and Russia. Ukraine has since been systematically built up as a launching pad for a NATO war against Russia.The regime change prompted the outbreak of an ongoing civil war in the east of Ukraine, between Russian-backed separatists and the US-backed Ukrainian army, that has claimed the lives of tens of thousands and displaced millions.
ellauri321.html on line 270: I believe that if Putin is allowed to take Ukraine it will embolden him to continue the war and take other countries that have something that he wants. I think the free world must continue to support Ukraine and other countries in precarious situations like South Korea and Taiwan. If the free world doesn’t support them, it will just be a matter of time before they are attacked. If you don’t believe in freedom, move to North Korea, Russia, China or any of the other countries with dictators, kings or a supreme being. Our children´s and grandchildren’s options and futures are at stake.
ellauri321.html on line 274: Mutta eräänä kuumana syyskuun iltana - kun Juan oli kolmannen tai neljännen kerran onnistunut karkaamaan ja istui eräillä portailla maantien varressa, rupesi hän torvisoittoa ja pölypilviä seuratessaan ymmärtämään asioita. Miksi, hän ajatteli, olivat kaikki vanhemmat ihmiset menettäneet järkensä? Miksi he sen sijaan, että olisivat rauhallisia ja hyväntuulisia, olivat kuumia, vihaisia, kiihtyneitä ja aina valmiita itkemään? Hän tiesi, että hänen isoisänsä oli tyhmä vanha äijä, Rhea tyhmä pikkutyttö ja kylän lapset auttamattoman tyhmiä. Oli hauska huomata sellaisia asioita, ja hänen salaperäinen sielunsa hekumoi tämänkaltaisissa huomioissa. Mutta oli kauheata huomata koko maailman tulevan hulluksi. Hän ei voinut nauraa sille... Kaksi sotilasta ajoi hänen ohitseen polkupyörillä. Sitten tuli puoli tusinaa lisää. Heidän polkupyörillään oli raskas kuorma kiväärejä ja khakivärisiä kääröjä. Vähitellen alkoi sieltä kuulua musiikkia, ensin miellyttävän kauniina, mutta muuttuen kovaksi ja läpitunkevaksi lähestyessään. Rykmentin soittokunta tuli näkyviin. Miehet olivat punaisia kasvoiltaan ja pienet tomupilvet kohosivat tiestä, kun heidän jalkansa heiluivat jäykkinä musiikin tahdissa, ja kun he menivät ohi, pitivät torvet huumaavaa melua. Soittokunnan takana ratsasti kaksi upseeria. Toinen heistä oli Juanin mielestä aivan hänen isänsä näköinen. Toinen oli nuori, hauskannäköinen ja ruskettunut. Ja upseerien perässä tuli loputon jono miehiä. Sadat jalat, paksuina ja jäykkinä khakivärisissä sääryksissään, heiluivat väsymättä musiikin mahtavien iskujen mukaan. Jotkut miehistä nauroivat ja laskivat leikkiä. Toiset toljottivat suoraan eteensä. Useimmat olivat aivan nuoria, mutta joillakin oli V:n muotoiset nauhat hihassaan ja he näyttivät julmilta ja itsevarmoilta. Aina vähän ajan kuluttua tuli ratsastava upseeri näkyen korkealla khakivärisen miesjonon yläpuolella. Ja jonolla ei näyttänyt olevan loppua.
ellauri321.html on line 276: Juan eli ollut tiennyt, että maailmassa oli niin paljon sotilaita kuin nyt marssi hänen ohitseen laulaen Tipperarya valkoisella maantiellä kotoisten pölynpeittämien pensasaitojen välissä. Mutta marssin melu muuttui. Oliko se loppumaisillaan? Ei vielä. Marssikenkien töm-töm väheni kylläkin, mutta sen tilalle tuli jyry-jyry. Kulman takaa tuli tykkejä ja hevosten pistävää hajua. Sotilaat istuivat ylpeinä hevosten selässä ja vielä enemmän sotilaita istui naureskellen etuvaunuilla. Jyry-jyry sanoivat tykit mennessään. Tykkimiehet istuivat mukavasti, ja ajajilla oli lakit takaraivolla ja savukkeet hampaissaan. Siellä oli upseeri, joka oli komea kuin Apollo, ja toinen, joka oli nuori ja niin nopean näköinen kuin Merkurius ratsastaessaan pähkinänruskealla tammalla, ja lujakasvoinen mies, jolla oli kruunu hihassaan ja joka käänteli päätään ja huusi raivokkaasti... Ja taas tuli lisää marssivia sotilaita. Juania alkoi huimata. Hänen silmänsä väsyivät jalkojen yhtämittaiseen astuntaan, ylpeästi heiluviin käsiin ja tuhansien kiväärien pystyssä seisoviin piippuihin. Hänen sydämensä jyskytti nopeammin ja nopeammin. Toinen soittokunta tuli säikyttäen taivaita torviensa pauhulla. Sekin katosi kaukaisuuteen, mutta sotilaita tuli yhä vain laulaen kasvot punaisina laulua, joka muuttui naurunpurskahdukseksi. Sotilaitten kengät tömistivät tietä tomun muodostaessa niiden ympärille pienia siipiä. Heidän suunsa olivat auki ja hiki valui pitkin heidän punertavia poskiaan, kun laulu paisui tuoksi suunnattomaksi, järjettömäksi Iloksi. Kymmenentuhatta englantilaista menossa nauraen sotaan ...
ellauri321.html on line 291: Melvin Dixon sepitti runon nimeltä Heartbeats vasta kasarilla. Se kertoo homon lakukepin kuolemasta AIDSiin. Niin juuri kävi Melvin raiskalle. He wrote about black gay men. Hänen partnerinsa nimi oli osuvasti Dick Horowitz. Dick oli todnäk. nahaton. Juanin löytämä runokokoelma saattoi olla vaikka restingliterature.com/2019/12/the-best-poems-of-the-1920s/">tämä:
ellauri321.html on line 324: Vivian Schiller joined the Scott Trust in 2015. She is Executive Director of Aspen Digital, a program of the Aspen Institute. Previously she has held multiple high-profile media roles including head of news at Twitter, general manager of NYTimes.com and president and CEO of National Public Radio.
ellauri321.html on line 326: Russell "Beam me up" Scott joined the Scott Trust in 2015, and is the Scott Trust’s only senior independent director AKA owner. He runs a consultancy business specialising in strategy and execution for digital audience growth and monetisation. He is also co-founder of Grazer Learning, a start-up digital education platform and provides commercial support to a number of other tech start-ups. Previously he held multiple senior roles in consumer publishing, digital and broadcast sectors including Content Director of The Football League, Commercial Director of Northcliffe media and MD of fish4, a digital classified JV between 5 major UK regional senior pressure groups.
ellauri321.html on line 506: Matkailun lisäksi sen talous perustuu maatalouteen ja kalastukseen. Paikallisia toimialoja ovat kalastus, panimo ja säilyke. Kuten suuressa osassa Krimiä, suurin osa sen väestöstä on etnisesti venäläisiä; ukrainan kieltä käytetään harvoin. Kesäkuussa 2006 Feodosia kertoi uutisista vuoden 2006 Naton vastaisista mielenosoituksista.
ellauri321.html on line 516: 1300-luvun alun Caffan piispa esiintyy Umberto Econ romaanissa Ruusun nimi , ja hän tekee useita teräviä vastauksia pitkässä, myrskyisässä keskustelussa munkkien ja pappien ryhmässä; häntä kuvataan aggressiivisena ja hieman kapeakatseisena.
ellauri321.html on line 581: Wodehouse was living in France when war broke out. He was taken prisoner when Germany invaded and sent to an internment camp in the German town of Tost, Upper Silesia. Wodehouse wrote: "If this is Upper Silesia, what on earth must Lower Silesia be like?" Ala-Sleesian voivodikunta (puol. Województwo dolnośląskie) on yksi Puolan kuudestatoista voivodikunnasta. Se sijaitsee maan lounaisosassa. Ala-Sleesian voivodikunnan pääkaupunki on Breslau. Voittajavaltojen Potsdamin sopimus antoi kaupungin Puolalle. Saksalaisväestö - vuoden 1910 väestönlaskennassa 96 % kaupungin asukkaista - siirrettiin länteen nykyisen Saksan alueelle, ja tilalle muutti puolalaisia muualta Puolasta ja Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta kuten Lvivistä. Samanlainen väestönvaihto taitaa olla menossa nyt Gazan kaistalla.
ellauri322.html on line 43: Paine was born in Thetford, Norfolk and emigrated to the British American colonies in 1774 with the help of Benjamin Franklin, arriving just in time to participate in the American Revolution. Paine fled to France in September, and despite not being able to speak French, il est élu député à l’Assemblée nationale en 1792. Considéré par les Montagnards comme un allié des Girondins, il est progressivement mis à l’écart, notamment par Robespierre, puis emprisonné en décembre 1793.
ellauri322.html on line 49: Donc Thomas Paine resta en France jusqu’en 1802, période pendant laquelle il critique l’ascension de Napoléon Bonaparte, qualifiant le Premier Consul de « charlatan le plus parfait qui eût jamais existé ». Puhu vaan izestäsi niskatuskamies. Sur l’invitation du président Thomas Jefferson, il revient aux États-Unis et il y meurt en 1809, à 72 ans.
ellauri322.html on line 67: En 1804, il collabore à un journal déiste publié à New York. Progressivement isolé, accusé d’athéisme et de radicalisme, Thomas Paine meurt seul dans la pauvreté, à l’âge de 72 ans, le 8 juin 1809 à Greenwich Village (New York).
ellauri322.html on line 76: If nobody will be so kind as to become my foe, I shall need no more fleets nor armies, and shall be forced to reduce my taxes. The American war enabled me to double the taxes; the Dutch business to add more; the Nootka humbug gave me a pretext for raising three millions sterling more; but unless I can make an enemy of Russia the harvest from wars will end. I was the first to incite Turk against Russian, and now I hope to reap a fresh crop of taxes. Kuulostaapa tutulta.
ellauri322.html on line 80: All the great laws of society are laws of nature. Those of trade and commerce, whether with respect to the intercourse of individuals or of nations, are laws of mutual and reciprocal interest. Ja hah.
ellauri322.html on line 83: If there is a country in the world where concord, according to common calculation, would be least expected, it is America. There the poor are not oppressed, the rich are not privileged. Industry is not mortified by the splendid extravagance of an unruly workforce rioting at its expense. Tripla hah.
ellauri322.html on line 93: In contemplating the whole of this subject, I extend my views into the department of commerce. In all my publications, where the matter would admit, I have been an advocate for commerce, because I am a friend to its effects. It is a pacific system, operating to cordialise mankind, by rendering nations, as well as individuals, useful to each other. As to the mere theoretical reformation, I have never preached it up. The most effectual process is that of improving the condition of man by means of his interest; and it is on this ground that I take my stand. If commerce were permitted to act to the universal extent it is capable, it would extirpate the system of war, and produce a revolution in the uncivilised state of governments. The invention of commerce has arisen since those governments began, and is the greatest approach towards universal civilisation that has yet been made by any means not immediately flowing from moral principles. Whatever has a tendency to promote the civil intercourse of nations by an exchange of benefits, is a subject as worthy of philosophy as of politics.
ellauri322.html on line 95: Commerce is no other than the traffic of two individuals, multiplied on a scale of numbers; and by the same rule that nature intended for the intercourse of two, she intended that of all. For this purpose she has distributed the materials of manufactures and commerce, in various and distant parts of a nation and of the world; and as they cannot be procured by war so cheaply or so commodiously as by commerce, she has rendered the latter the means of extirpating the former. As the two are nearly the opposite of each other, consequently, the uncivilised state of the European governments is injurious to commerce. Every kind of destruction or embarrassment serves to lessen the quantity, and it matters but little in what part of the commercial world the reduction begins. Like blood, it cannot be taken from any of the parts, without being taken from the whole mass in circulation, and all partake of the loss. When the ability in any nation to buy is destroyed, it equally involves the seller. Could the government of England destroy the commerce of all other nations, she would most effectually ruin her own. It is possible that a nation may be the carrier for the world, but she cannot be the merchant. She cannot be the seller and buyer of her own merchandise. The ability to buy must reside out of herself; and, therefore, the prosperity of any commercial nation is regulated by the prosperity of the rest. If they are poor she cannot be rich, and her condition, be what it may, is an index of the height of the commercial tide in other nations. When, therefore, governments are at war, the attack is made upon a common stock of commerce, and the consequence is the same as if each had attacked his own.
ellauri322.html on line 100: Commerce needs no other protection than the reciprocal interest which every nation feels in supporting it—it is common stock—it exists by a balance of advantages to all; and the only interruption it meets, is from the present uncivilised state of governments, and which it is its common interest to reform. Buahaha.
ellauri322.html on line 108: But the impression, much as it effected at the time, began to wear away, and I entered afterwards in the King of Prussia Privateer, Captain Mendez, and went with her to sea. Yet, from such a beginning, and with all the inconvenience of early life against me, I am proud to say, that with a perseverance undismayed by difficulties, a disinterestedness that compelled respect, I have not only contributed to raise a new empire in the world, founded on a new system of government, but I have arrived at an eminence in political literature, the most difficult of all lines to succeed and excel in, which aristocracy with all its aids has not been able to reach or to rival. Notta lällällää teille loordit!
ellauri322.html on line 123: The opening of South America would produce an immense field of commerce, and a ready money market for manufactures, which the eastern world does not. The East is already a country full of manufactures, the importation of which is not only an injury to the manufactures of England, but a drain upon its specie. The balance against England by this trade is regularly upwards of half a million annually sent out in the East-India ships in silver; and this is the reason, together with German intrigue, and German subsidies, that there is so little silver in England.
ellauri322.html on line 125: Never did so great an opportunity offer itself to England, and to all Europe, as is produced by the two Revolutions of America and France. By the former, freedom has a national champion in the western world; and by the latter, in Europe. When another nation shall join France, despotism and bad government will scarcely dare to appear. To use a trite expression, the iron is becoming hot all over Europe. The insulted German and the enslaved Spaniard, the Russ and the Pole, are beginning to think. The present age will hereafter merit to be called the Age of Reason,61 and the present generation will appear to the future as the Adam of a new world.
ellauri322.html on line 127: When all the governments of Europe shall be established on the representative system, nations will become acquainted, and the animosities and prejudices fomented by the intrigue and artifice of courts, will cease. As soldiers have hitherto been treated in most countries, they might be said to be without a friend. Shunned by the citizen on an apprehension of their being enemies to liberty, and too often insulted by those who commanded them, their condition was a double oppression. But where genuine principles of liberty pervade a people, everything is restored to order; and the soldier civilly treated, returns the civility.
ellauri322.html on line 129: Jepu jee. Täähän on nyt nähty käytännössä. Propellipäät lähettelee dröönejä, ja päät halkeavat ihan samalla äänellä kuin suuressa isänmaallisessa sodassa. Kiitti Paine, very interesting, but now back to the studiou.
ellauri322.html on line 191: Neljä vuotta myöhemmin Godwin meni naimisiin uudelleen ja hänen uusi vaimonsa Mary Jane Clairmont toi avioliittoon kaksi omaa lastaan, joista merkittävin oli Claire Clairmont. Clairesta on muistaaxeni ohimenevästi paasattu. (Kz. albumi 14.) Wollstonecraftin tyttäret vihasivat uutta rouva Godwinia ja huomiota, jonka hän kiinnitti omaan tyttäreensä. Godwinin perheestä tuli yhä epämukavampi paikka asua jännitteiden noustessa ja velkojen kasvaessa. Teini-ikäiset Mary ja Claire pakenivat juoksemalla mantereelle Shelleyn kanssa vuonna 1814. Jäljelle jäänyt Fanny kantoi suurimman osan äitipuolensa vihasta. Hän eristettiin yhä enemmän perheestään ja kuoli itsemurhaan vuonna 1816.
ellauri322.html on line 197: ress.com/2018/03/51ab2bec023661cf2ebce64739440232-statues-blood.jpg?w=316&h=431" height="250px" />
ellauri322.html on line 224: "Oletko koskaan tavannut Mary Wollstonecroftin [sic] kirjeitä Ruotsista ja Norjasta? Hän on saanut minut rakastamaan kylmää ilmastoa, pakkasta ja lunta, kiintymään pohjoiseen kuutamoon noin teoriassa. Kirja sisältää upeita kuvailevia kohtia. Yhden sanotaan olleen inspiraationa pyhälle joelle Coleridgen "Kubla Khanissa". Se kuvaa hänen vaikutelmiaan suuresta vesiputouksesta Fredrikstadin ulkopuolella Norjassa:
ellauri322.html on line 236: In 1776, Mary Wollstonecraft's father, a rolling stone, rolled into Wales. Again he was a failure. Next year again he was a Londoner; and Mary had influence enough to persuade him. to choose a house at Walworth, where she would be near to her friend's fanny. Then, however, the conditions of her home life caused her to be often on the point of going away to earn a living for herself. In 1778, when she was nineteen, Mary Wollstonecraft did leave home, to take a situation as companion with a rich tradesman's widow at Bath, of whom it was said that none of her companions could stay with her. Mary Wollstonecraft, nevertheless, stayed two years with the difficult widow, and made herself respected. Her mother's failing health then caused Mary to return to her. The father was then living at Enfield, and trying to save the small remainder of his means by not venturing upon any business at all. The mother died after long suffering, wholly dependent on her daughter Mary's constant care. The mother's last words were often quoted by Mary Wollstonecraft in her own last years of distress "A little patience, and all will be over."
ellauri322.html on line 238: After the mother's death, Mary Wollstonecraft left home again, to live with her friend, Fanny Blood, who was at Walham Green. In 1782 she went to nurse a manned sister through a dangerous illness. The father's need of support next pressed upon her. He had spent not only his own money, but also the little that had been specially reserved for his children. It is said to be the privilege of a passionate man that he always gets what he wants; he gets to be avoided, and they never find a convenient corner of their own who shut themselves out from the kindly fellowship of life.
ellauri322.html on line 242: " The grave has closed over a dear friend, the friend of my youth ; still she is present with me, and I hear her soft voice warbling in the hay over the heath."
ellauri322.html on line 244: Mary Wollstonecraft left Lisbon for England late in December, 1785. When she came back she found Fanny's poor parents anxious to go back to Ireland ; and as she had been often told that she could earn by writing, she wrote a pamphlet of 162 small pages" Thoughts on the Education of Daughters " and got ten pounds for it. This she gave to hel- friend's parents to enable them to go back to their kindred. In all she did there is clear evidence of an ardent, generous, impulsive nature. One day her friend Fanny Blood had repined at the unhappy surroundings in the home she was maintaining for her father and mother, and longed for a little home of her own to do her work in. Her friend quietly found rooms, got furniture together, and told her that her little home was ready ; she had only to walk into it. Then it seemed strange to Mary Wollstonecraft that Fanny Blood was withheld by thoughts that had not been uppermost in the mood of complaint. She thought her friend irresolute, where she had herself been generously rash. Her end would have been happier had she been helped, as many are, by that calm influence of home in which some knowledge of the world passes from father and mother to son and daughter, without visible teaching and preaching, in easiest companionship of young and old from day to day.
ellauri322.html on line 248: The publisher of Mary Wollstonecraft's " Thoughts on the Education of Daughters " was the same Joseph Johnson who in 1785 was the publisher of Oowper's " Task." With her little story written and a little money saved, the resolve to live by her pen could now be carried out. Mary Vollstonecraft, therefore, parted from her friends at Bristol, went to London, saw her publisher, and frankly told him her determination. He met her with fatherly kindness, and received her as a guest in his house while she was making her arrangements. At Michaelmas, 1787, she settled in a house in George Street, on the Surrey side of Blackfriars Bridge. There she produced a little book for children, of " Original Stories from Real Life," and earned by drudgery for Joseph Johnson. She translated, she abridged, she made a volume of Selections, and she wrote for an " Analytical Review," which Mr. Johnson founded in the middle of the year 1788. Among the books translated by her was Necker " On the Importance of Religious Opinions." Among the books abridged by her was S:dzmann's " Elements of Morality."
ellauri322.html on line 250: With all this hard work she lived as sparely as she could, that she might help her family. She supported her father. That she might enable her sisters to earn their living as teachers, she sent one of them to Paris, and maintained her there for two years ; the other she placed in a school near London as parlour-boarder until she was admitted into it as a paid teacher. She placed one brother at Woolwich to qualify for the Navy, and he obtained a lieutenant's commission. For another brother, articled to an attorney whom he did not like, she obtained a transfer of dentures; and when it became clear that his quarrel was more with law than with the lawyers, she placed him with a farmer before fitting him out for emigration to America. She then sent him, so well prepared for his work there that he prospered well.
ellauri322.html on line 258: Four months after she had gone to Paris, Mary Wollstonecraft met at the house of a merchant, with whose wife she had become intimate, an American named Gilbert Imlay. He won her affections. That was in April, 1793. He had no means, and she had home embarrassments, for which she was unwilling that he should become in any way responsible. A part of the new dream in some minds then was of a love too pure to need or bear the bondage of authority. The mere forced union of marriage ties implied, it was said, a distrust of fidelity. When Gilbert Imlay would have married Mary Wollstonecraft, she herself refused to bind him ; she would keep him legally exempt from her responsibilities towards the father, sisters, brothers, whom she was supporting. She took his name and called herself his wife, when the French Convention, indignant at the conduct pf the British Government, issued a decree
ellauri322.html on line 260: from the effects of which she would escape as the wife of a citizen of the United States. But she did not marry. She witnessed many of the horrors that came of the loosened passions of an untaught populace. A child was born to her a girl whom she named after the dead friend of her own girlhood. And then she found that she had leant upon a reed. She was neglected; and was at last forsaken. Having sent her to London, Imlay there visited her, to explain himself away. She resolved on suicide, and in dissuading her from that he gave her hope again. He needed somebody who had good judgment, and who cared for his interests, to represent him in some business affairs in Norway. She undertook to act for him, and set out on the voyage only a week after she had determined to destroy herself.
ellauri322.html on line 262: The interest of this book which describes her travel is quickened by a knowledge of the heart-sorrow that underlies it all. Gilbert Imlay had promised to meet her upon her return, and go with her to Switzerland. But the letters she had from him in Sweden and Norway were cold, and she came back to find that she was wholly forsaken for an actress from a strolling company of players. Then she went up the river to drown herself. She paced the road at Putney on an October night, in 1795, in heavy rain, until her clothes were drenched, that she might sink more surely, and then threw herself from the top of Putney Bridge.
ellauri322.html on line 264: She was rescued, again, and lived on with deadened spirit. In 1796 res-in-scandinavia/">these "Letters from Sweden and Norway " were published. Early in 1797 she was married to William Godwin. On the 10th of September in the same year, at the ago of thirty-eight, Mary Wollstonecraft Godwin died, after the birth of the daughter who lived to become the wife of Shelley and write a blockbuster bestseller. The mother also would have lived, if a womanly feeling, in itself to be respected, had not led her also to unwise departure from the customs of the world. Peace be to her memory. None but kind thoughts can dwell upon the life of this too faithful disciple of Rousseau (except for the feminismim).
ellauri322.html on line 287: Köyhät ovat kivempiä kuin keskiluokkaiset ja pittoreskeja. Ja tosi nöyriä, vaikka pitkän päälle sekin alkaa väsyttää.
ellauri322.html on line 295: Norjalaiset vaikuttavat ahkerammilta ja varakkaammilta. Ruåzalaiset nimittävät niitä konnixi, ne sanovat svedupellejä teeskentelijöixi. Oikeassa ovat kumpikin. Slaves are not sharpened by the only thing that can motivate a man, namely self-interest. Fredrikshallissa omat ampui selkään Kalle Tusinaa. Poor Charles!
ellauri322.html on line 299: The grave has closed over a cdear friend, the friend of my youth (Fanny Blood). Still she is present with me, and I hear her soft voice warbling as I stray over the heath. Fate has separated me from another, the fire of whose eyes, tempered by infantine tenderness, still warms my breast (Mr. Imlay); even when gazing on these tremendous cliffs sublime emotions absorb my soul. And, smile not, if I add that the rosy tint of morning reminds me of a suffusion which will never more charm my senses, unless it reappears on the cheeks of my child. Her sweet blushes etc etc.
ellauri322.html on line 304: Mary ei pidä muumioista. Life, what art thou? Where goes this breath ? this I, so much alive ? In what element will it mix, giving or receiving fresh energy ? What will break the enchantment of animation ? Sas se. Pugh ! my stomach turns.
ellauri322.html on line 312: Tämä suloinen nuori tyttö istuu pehmeässä maalaisympäristössä pidellen huiluaan ja hänen pieni koiransa jalkojensa juuressa katselee häntä uskollisesti. Tämän pitäisi olla iloinen, terveellinen maalaismaisema, mutta tämän lempeän hahmon asento viittaa suruun: hän istuu ruohikoisella rannalla kyynärpää ristissä polvensa päällä, pää lepää kädellään, kun hän katsoo unenomaisesti eteenpäin näkemättä mitään idyllisyydestään saati ympäristöst. Ehkä syksyiset sävyt ja kerääntyvät pilvet antavat lisäviivettä synkkyydestä: kesän hyvät päivät ja kirkas taivas ovat ohi. Kuinka loistavasti taiteilija osaa maalata tunnelman kuvaan.
ellauri322.html on line 319: Marian yksinkertainen, klassinen mekko oli tyylikäs päiväpukeutumiseen ja tuo mieleen muinaisen patsaan loiston (taas hautajaiset.) Verho virtaa hänen pitkää, eleganttia selkää pitkin ja reiden yli; sen vaaleanvihreä, kuten sen vyö, on väri, joka tarkoittaa tristesseä. Hän pitelee tallenninta ja koiransa vaaleaa talutushihnaa, jotka molemmat näkyvät selvästi valkoista mekkoa vasten. Pieni bolognesekoira Silvio, ehkä Marian ainoa ystävä, katsoo myötätuntoisesti säälittävää rakastajataraan. Maaseudun puut ovat vielä täynnä lehtiä. Heti Marian takana kahden vahvan rungon kuoressa on hopeanhohtoisia kohokohtia, kuten hopeakoivun, mutta sitä lukuun ottamatta jokainen puu on melko epäspesifinen. (Sterne toteaa, että Maria istuu pippelin juurella, mutta en ole vakuuttunut taiteilijan uskollisuudesta tekstille.)
ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
ellauri322.html on line 334: It would, I think, be a great advantage to the English, if feats of activity (I do not include boxing matches) were encouraged on a Sunday, as it might stop the progress of Methodism. Aristocracy and fanaticism seem equally to be gaining ground in England, particularly in the North.
ellauri322.html on line 335: The destruction, or gradual reduction, of their forests will probably ameliorate the climate, and their manners will naturally improve in the same ratio as industry requires ingenuity. The world requires, I see, the hand of man to perfect it.
ellauri322.html on line 337: The increasing population of the earth must necessarily tend to its improvement, as the means of existence are multiplied by invention. You have probably made similar reflections in America, where the face of the country, I suppose, resembles the wilds of Norway.
ellauri322.html on line 358: The view of this wild coast, as we sailed along it, afforded me a continual subject for meditation. I anticipated the future improvement of the world, and observed how much man has still to do to obtain of the earth all it could yield. I even carried my speculations so far as to advance a million or two of years (!) to the moment when the earth would perhaps be so perfectly cultivated, and so completely peopled, as to render it necessary to inhabit every spot, yes, even these bleak shores. Imagination went still farther, and pictured the state of man when the earth could no longer support him. Whither was he to flee from universal famine ? Sitten se kezu söi ize izensä ja sixi ei enää ole kezuja.
ellauri322.html on line 367: Here I met with an intelligent literary man, who was anxious to gather information from me relative to the past and present situation of France. The newspapers printed at Copenhagen, as well as those in England, give the most exaggerated accounts of their atrocities and distresses, but the former without any apparent comments or inferences. Still the Norwegians, though more connected with the English, speaking their language and copying their manners, wish well to the Republican cause, and follow with the most lively interest the successes of the French arms. So determined were they, in fact, to excuse everything, disgracing the struggle of freedom, by admitting the tyrant’s plea, necessity, that I could hardly persuade them that Robespierre was a monster. Laureenska myöntää että kaikki ukrainalaiset eivät pidä Zelenskystä.
ellauri322.html on line 369: You may think me too severe on commerce, but from the manner it is at present carried on little can be advanced in favour of a pursuit that wears out the most sacred principles of humanity and rectitude. What is speculation but a species of gambling, I might have said fraud, in which address generally gains the prize?
ellauri322.html on line 371: A woodman's dwelling was sheltered by the forest, noble pines spreading their branches over the roof; and before the door a cow, goat, nag, and children, seemed equally content with their lot; and if contentment be all we can attain, it is, perhaps, best secured by ignorance. Tis-mal-leen!
ellauri322.html on line 373: You will ask, perhaps, why I wished to go farther northward. Why? not only because the country, from all I can gather, is most romantic, abounding in forests and lakes, and the air pure, but I have heard much of the intelligence of the inhabitants, substantial farmers, who have none of that cunning to contaminate their simplicity, which displeased me so much in the conduct of the people on the sea coast. A man who has been detected in any dishonest act can no longer live among them. He is universally shunned, and shame becomes the severest punishment.
ellauri322.html on line 397: The Swedes are in general attached to their families, yet a divorce may be obtained by either party on proving the infidelity of the other or acknowledging it themselves. The women do not often recur to this equal privilege, for they either retaliate on their husbands by following their own devices or sink into the merest domestic drudges, worn down by tyranny to servile submission. Do not term me severe if I add, that after youth is flown the husband becomes a sot, and the wife amuses herself by scolding her servants. In fact, what is to be expected in any country where taste and cultivation of mind do not supply the place of youthful beauty and animal spirits?
ellauri322.html on line 399: The country during the first day’s journey presented a most barren appearance, as rocky, yet not so picturesque as Norway, because on a diminutive scale. We stopped to sleep at a tolerable inn in Falckersberg, a decent little town with a prettyish little wilderness in the back, though all the windows were to the west.
ellauri322.html on line 415: Caroline Mathildes ægteskab og tid som dronning blev præget af hendes mands ændrede sindstilstand. Manden var så gal som et gøgur. I 1770 indledte hun et kærlighedsforhold til kongens livlæge Johann Friedrich Struensee, der blev den egentlige magthaver i Danmark fra 1770 til 1772. Ved kuppet mod Struensee i 1772 blev hun arresteret, ægteskabet med Christian 7. blev ophævet, og hun blev forvist fra Danmark. Hun levede herefter, adskilt fra sine børn, i byen Celle i Tysklyand indtil sin tidlige død som 23-årig i 1775. Matilda vaikuttaa ihan Hamletin äiskältä. Tanskanmaassa on psljon mätää, mutta kuninkaalla oli hyviä rintapastilleja.
ellauri322.html on line 425: Tanskixet kazelee julkista teloitusta viihteenä. Kas kun niillä ei ole telkkaria rikä suoratoistoa. Jeg er mere og mere overbevist om, at den samme karakterenergi, der gør en mand til en dristig skurk, ville have gjort ham nyttig for samfundet, hvis samfundet havde været mere velorganiseret. Når et stærkt sind ikke disciplineres ved kultivering, er det en følelse af uretfærdighed, der gør det uretfærdigt. Meget plausibelt. Mary ei pidä empirismistä.
ellauri322.html on line 458: From what I have seen throughout my journey, I do not think the situation of the poor in England is much, if at all, superior to that of the same class in different parts of the world; and in Ireland I am sure it is much inferior. I allude to the former state of England; for at present the accumulation of national wealth only increases the cares of the poor, and hardens the hearts of the rich, in spite of the highly extolled rage for almsgiving.
ellauri322.html on line 478: Maryn kumppanina Hampurissa on ranskis Amerikan farmari, Imlayn kaveri. Sekään ei pidä Geschäft-sakemanneista: The interests of nations are bartered by speculating merchants.
ellauri322.html on line 489: You are viewing an original antique oil painting on canvas by Paulette Bardy, listed French Impressionist of the early part of the 20th century. She was born in Fez, Morocco and her works were accepted and exhibited at the prestigious Salon des Artistes Francais in Paris. She was a pupil of French artist Charles Fouqueray and she also painted a series of controversial risque beach scenes, erotic in nature, titled "La Plage" and "Bord de Mer". Her landscapes are Impressionistic mixed with an influence of rural French folk art.
ellauri323.html on line 45: And what have I to give my friends in the last resort? Ja mitä minulla on viime kädessä annettavaa ystävilleni?
ellauri323.html on line 49: And theirs presumably theirs, and cannot touch Ja heidän oletettavasti heidän, eivätkä he voi koskea
ellauri323.html on line 60: Victoria Mary Sackville-West was the only child of Lionel Edward, third Baron of Sackville, and Victoria Josepha Dolores Catalina Sackville-West, his first cousin and the illegitimate daughter of the diplomat Sir Lionel Sackville-West. She was educated privately. As a child she started to write poetry, writing her first ballads at the age of 11. "I don't remember either my father or my mother very vividly at that time, except that Dada used to take me for terribly long walks and talk to me about science, principally Darwin, and I liked him a great deal better than mother, of whose quick temper I was frightened." (from Portrait of a Marriage by Nigel Nicolson, 1973) Vita's mother considered her ugly - she was bony, she had long legs, straight hair, and she wanted to be as boyish as possible.
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri323.html on line 70: On 11 December 1936, when Edward VII's grandson, Edward VIII, abdicated the throne to marry Wallis Simpson, Mrs. Alice Keppel, Edward's longtime mistress, while dining at the Ritz Hotel, was heard to say, "Things were done much better in my day." Van Keppelit olivat Willemin mukana britteihin tulleita hollanninmatuja. Alice oli Camilla rottweilerin isoisoäiti. Samassa duunissa siis toimi koko kolmikko. Kunniakumppanina Walesin prinssinnakille. Vasta Camilla pääsi hieromaan simpukkaansa valtaistuimeen.
ellauri323.html on line 74: Sebastian The Duke was open-handed, as he could well afford to be; money was a thing about which he never needed to think. There had always been plenty of money at Chevron, and there still was, even with the income-tax raised from 11d. to 1/- in the pound; that abundance was another of the things which had never changed and which had every appearance of being unchangeable. It was taken for granted, but Sebastian saw to it that his tenants benefited as well as himself. "An ideel landlord-wish there were more like him," they said, forgetting that there were, in fact, many like him; many who, in their unobtrusive way, elected to share out their fortune, not entirely to their own advantage-quiet English squires, who, less favoured than Sebastian, were yet imbued with the same spirit, and traditionally gave their time and a good proportion of their possessions as a matter of course to those dependent upon them. A voluntary system, voluntary in that it depended upon the temperament of the squire; still, a system which possessed a certain pleasant dignity denied to the systems of a more compulsory sort. But did it, Sebastian reflected, sitting with his pen poised above his cheque-book, carry with it a disagreeable odour of charity? He thought not; for he knew that he derived as much satisfaction from the idea that Bassett would no longer endure a leaking roof as Bassett could possibly derive, next winter, from the fact that his roof no longer leaked. He would certainly go over and talk to the man Bassett.
ellauri323.html on line 82: Zuleika Dobson (takuulla juutalainen), koko nimi Zuleika Dobson, tai Oxfordin rakkaustarina, on englantilaisen esseisti Max Beerbohmin ainoa romaani, satiiri Oxfordin perustutkinto-elämästä, joka julkaistiin vuonna 1911. Se sisältää kuuluisan rivin "Kuolema peruuttaa kaikki kihlaukset" ja esittelee syövyttävä näkymä Edwardian Oxfordista. Zuleika Dobson" ( eng. Zuleika Dobson, tai Oxford Love Story ) on englantilaisen kirjailijan Max Beerbohmin satiirinen romaani. Julkaistu vuonna 1911. Satiirin kohteena on Oxfordin yliopisto Edward VII:n aikana. Max Beerbohm oli luultavasti pederasti, pedofiilinen juutalainen homo kuten presidentti Putin, mutta kielsi kaiken.
ellauri323.html on line 119: Zuleika was not strictly beautiful. Her eyes were a trifle large, and their lashes longer than they need have been. An anarchy of small curls was her chevelure, a dark upland of misrule, every hair asserting its rights over a not discreditable brow. For the rest, her features were not at all original. They seemed to have been derived rather from a gallimaufry of familiar models. From Madame la Marquise de Saint-Ouen came the shapely tilt of the nose. The mouth was a mere replica of Cupid’s bow, lacquered scarlet and strung with the littlest pearls. No apple-tree, no wall of peaches, had not been robbed, nor any Tyrian rose-garden, for the glory of Miss Dobson’s cheeks. Her neck was imitation-marble. Her hands and feet were of very mean proportions. She had no waist to speak of.
ellauri323.html on line 121: Yet, though a Greek would have railed at her asymmetry, and an Elizabethan have called her “gipsy,” Miss Dobson now, in the midst of the Edwardian Era, was the toast of two hemispheres.
ellauri323.html on line 129: Zuleika was the smiling target of all snap-shooters, and all the snap-shots were snapped up by the press and reproduced with annotations: Zuleika Dobson walking on Broadway in the sables gifted her by Grand Duke Salamander—she says “You can bounce blizzards in them”; Zuleika Dobson yawning over a love-letter from millionaire Edelweiss; relishing a cup of clam-broth—she says “They don’t use clams out there”; ordering her maid to fix her a warm bath; finding a split in the gloves she has just drawn on before starting for the musicale given in her honour by Mrs. Suetonius X. Meistersinger, the most exclusive woman in New York; chatting at the telephone to Miss Camille Van Spook, the best-born girl in New York; laughing over the recollection of a compliment made her by George Abimelech Post, the best-groomed man in New York; meditating a new trick; admonishing a waiter who has upset a cocktail over her skirt; having herself manicured; drinking tea in bed. Thus was Zuleika enabled daily to be, as one might say, a spectator of her own wonderful life. On her departure from New York, the papers spoke no more than the truth when they said she had had “a lovely time.”
ellauri323.html on line 131: The further she went West—millionaire Edelweiss had loaned her his private car—the lovelier her time was. Chicago drowned the echoes of New York; final Frisco dwarfed the headlines of Chicago. Like one of its own prairie-flies, she swept the country from end to end. Then she swept back, and sailed for England. She was to return for a second season in the coming Fall. At present, she was, as I have said, “resting.”
ellauri323.html on line 135: And I daresay, indeed, that had he never met Zuleika, the irresistible, he would have lived, and at a very ripe old age died, a dandy without reproach. For in him the dandiacal temper had been absolute hitherto, quite untainted and unruffled. He was too much concerned with his own perfection ever to think of admiring any one else. Different from Zuleika, he cared for his wardrobe and his toilet-table not as a means to making others admire him the more, but merely as a means through which he could intensify, a ritual in which to express and realise, his own idolatry. At Eton he had been called “Peacock,” and this nick-name had followed him up to Oxford. It was not wholly apposite, however. For, whereas the peacock is a fool even among birds, the Duke had already taken (besides a particularly brilliant First in Mods) the Stanhope, the Newdigate, the Lothian, and the Gaisford Prize for Greek Verse. And these things he had achieved currente calamo, “wielding his pen,” as Scott said of Byron, “with the easy negligence of a nobleman.” The dandy must be celibate, cloistral; is, indeed, but a monk with a mirror for beads and breviary—an anchorite, mortifying his soul that his body may be perfect.
ellauri323.html on line 152: “I think,” she resumed in a slow, meditative voice, “that you are, with the possible exception of a Mr. Edelweiss, THE most awful snob I have ever met.”
ellauri323.html on line 178: resize=770%2C770&quality=80" />
ellauri323.html on line 180: Member of the Hadash Party and the Israeli Knesset Ofer Cassif says while the killing of civilians on both sides was condemnable, it was Israel’s occupation of Palestinian territories, and the actions of the Netanyahu-led government, that was responsible for the deaths of Israelis and Palestinians. Cassif also criticised the US government, saying that if it had pressed Israel to move towards a peaceful political solution and to end the occupation, events such as today’s would not have happened. Eurowesterners are making very similar statements and language that you have heard from US President Joe Biden. They are firmly blaming Hamas for this attack. Biden pledges ‘all appropriate means of support’ to Israel. The US provides $3.8bn in unconditional military aid to Zion annually. Hadash is a left-wing party that supports a socialistic economy and workers' rights. It emphasizes Jewish-Arab cooperation, and its leaders were among the first to support a two-state solution. Its voters are principally middle class and secular Arabs, many from the north and Christian communities.
ellauri323.html on line 190: res.jpg" height="300px" />
ellauri323.html on line 194: Marianne Moore syntyi Kirkwoodissa, Missourissa, presbyteerikirkon pappilassa, jossa hänen äidinpuoleinen isoisänsä John Riddle Warner palveli pastorina. Hänen isänsä, John Milton Moore, koneinsinööri ja hullu keksijä, kärsi psykoottisesta episodista, jonka seurauksena hänen vanhempansa erosivat ennen hänen syntymäänsä; Moore ei koskaan tavannut häntä. Hiän oppi myöhemmin sukulaisilta, että uskonnollisen harhan kuumeessa hän katkaisi oikean kätensä. Hiänet ja hiänen vanhemman veljensä John Warner Moore kasvatti heidän äitinsä Mary Warner Moore. Perhe kirjoitti toisilleen suuria kirjeitä koko elämänsä ajan, ja he osoittivat toisiaan usein leikkisillä lempinimillä, jotka perustuivat Kaislikossa suhisee kirjan hahmoihin ja käyttivät yksityistä kieltä.
ellauri323.html on line 196: Äitinsä ja veljensä tavoin Moore pysyi omistautuneena presbyteerinä, johon hänen isoisänsä vaikutti voimakkaasti, ja hän lähestyi kristillistä uskoaan voimanopetuksena, joka on todistettu koettelemusten ja kiusausten kautta; hänen runoissaan käsitellään usein vahvuuden ja vastoinkäymisten teemoja. Hän ajatteli "ei ollut mahdollista elää ilman uskonnollista uskoa". Moore asui St. Louisin alueella kuusivuotiaan asti. Kun hänen isoisänsä kuoli vuonna 1894, he kolme asuivat sukulaisten luona lähellä Pittsburghia 2v, sitten muuttivat Carlisleen, Pennsylvaniaan, missä hänen äitinsä sai työpaikan opettaa englantia yksityisessä tyttökoulussa.
ellauri323.html on line 200: Vuonna 1916 Moore muutti äitinsä kanssa Chathamiin, New Jerseyn osavaltioon, josta pendelöi Manhattanille. 2v myöhemmin he muuttivat New Yorkin Greenwich Villageen, jossa Moore seukkasi monien avantgarde- taiteilijoiden kanssa, erityisesti niiden kanssa, jotka olivat yhteydessä Others- lehteen. Hänen tuolloin kirjoittamiaan innovatiivisia runoja kiittelivät suuresti setämiehet Ezra Pound, William Carlos Williams, TS Eliot ja myöhemmin Wallace "Cat" Stevens. Plus HD eli Hilda Doolittle, joka ei ollut setämies vaan täti.
ellauri323.html on line 354: Moore ei kirjoittanut sanaakaan ennen kuudenkymmenen vuoden ikää ilman että äiti seisoi vieressä tai viereisessä huoneessa, toimien usein hänen toimittajanaan. Asiaa pahensi se tosiasia, että Marylla oli tiukkoja ja usein virheellisiä tuomioita Mooren runoudesta: hän piti "Mustekalaa", kenties Mooren paras runo, et "vau huono runo" ja protestoi, kun hänen tyttärensä uppoutui toisen mestariteoksen "Jerboa” kirjoittamiseen. Marianne alkoi toistaa lausetta "keksipöly" ja hymyili oudosti. Tämä on sellainen asia, jota kirjailijoissa siedetään, mutta Marylla ei ollut suvaitsevaisuutta.
ellauri323.html on line 357: ress.com/2012/09/bryher-hd-circles3.jpg" />
ellauri324.html on line 78: Maybe it helps a tiny bit as you face the toughest bunch of problems any President since Lincoln has faced: You carry the burden with strength and grace
ellauri324.html on line 163: Toutes les infrastructures religieuses permettent à leurs membres de faire n'importe quoi "au nom du dieu suprême". Comme abrutir la masse populaire, commettre des actes abominables sur les enfants, enrichir le Vatican et les chefs religieux, commettre d'autres exactions crapuleuses protégés par les politiques de droite et d'extrême-droite.
ellauri324.html on line 166: Tout le monde est libre de croire en Dieu par rapport à ce qu'il voit ou dans les conditions dans lesquelles où il vit. Pour moi, Dieu existe et guide ma vie et celle de ma famille. Il y a tant de choses, dont je n'énumère pas, qui m'ont convaincues que Dieu en Jesus Christ est toujours là pour moi et pour tous ceux qui y croient. Je ne suis pas sur terre par hasard comme les microbes et autres organismes issus de la dégradation de notre environnement.
ellauri324.html on line 178: Zulässige Interventionen! Kap. VII der Satzung der UN mit der Überschrift "Maßnahmen bei Bedrohungen des Friedens, bei Friedensbrüchen oder Angriffshandlungen" erlaubt I. unter besonderen Bedingungen. Trotz des allgemeinen grundsätzlichen Interventionsverbots werden I. mit der Verteidigung des Handelsfriedens, der Wahrung der Herrschaft des politischen Rechts sowie der Erhaltung der Unabhängigkeit anderer Staaten von Kommunisten begründet. Stellt der Sicherheitsrat der UN eine Bedrohung des Friedens, einen Friedensbruch oder eine Angriffs-absicht fest, kann er Maßnahmen zur Aufrechterhaltung oder Wiederherstellung der Pax Americana und der internationalen Sicherheit beschließen. Die de Souveränität eines Staates am weitestgehend beeinträchtigenden Maßnahmen sind militaristische Aktionen bis hin zu einem regelrechten →→ Krieg gegen Friedensbrecher bzw. den Friedensbedroher. Die I. wird dann mit dem Anspruch auf allgemeine schutzwürdige Interessen - nämlich die oben erwähnte Besitzersicherheit und Handelsfrieden- als Kollektivintervention mehrerer von der UN beauftragter Mitgliedstaaten begründet und durchgeführt. Allgemein schutzwürdige Interessen müssen von den 5 Mitgliedern des Sicherheitsrats festgestellt werden. Strittig ist, ob auch eine Fellung seitens der Generalversammlung der UN für eine I. ausreichend ist. Es gibt ja zu viele Negerstaaten und Muslimer in dem grossen Saal.
ellauri324.html on line 180: Set der Auflösung des → Ost-West-Konflikts im Jahr 1990 sind die → Vereinigten Staaten deutlich handlungsfähiger geworden, z.B. haben die UN der Resolution 678 vom 20.11 1990 den Einsatz aller notwendigen Mitteln gegen den Aggressor Irak ermöglicht. Damit wurde die militärische Intervention vom Sicherheitsrat mit dieser Resolution einer Koalition aus 29 Staaten unter der Führung der USA ermöglicht. Allerdings haben die UN free hands den USA für den Einsatz der militärischen Mittel gegen den Aggressor gegeben. Die Sicherheitsrat hat faktisch damit den Oberbefehl den USA anvertraut und die politische Kontrolle dieser I. aus seiner Hand gegeben.
ellauri324.html on line 220: Jews' encounters with modernity – through new political, economic, intellectual, and social institutions, as well as new technologies and ideas – have engendered a wide array of responses that have transformed Jewish life profoundly. Nowhere is this more evident than in those practices that might be termed Jewish popular culture. In phenomena ranging from postcards to packaged foods, dance music to joke books, resort hotels to board games, feature films to T-shirts, Jews in the modern era have developed innovative and at times unprecedented ways of being Jewish.
ellauri324.html on line 228: Hamas and Islamic Jihad are competing for bragging rights over last Friday’s attack in Hebron that killed 12 Israelis. Islamic Jihad issued a leaflet this week saying its members had no assistance from any other group and expressing surprise that Hamas decided, three days after the incident, to issue its own statement, Israel Radio reported in 1929.
ellauri324.html on line 232: When someone brags, they highlight their positive traits, qualities, or accomplishments. This kind of self-promotion is usually an attempt to impress other people. Bragging can be subtle or obvious. People who brag in obvious ways might try too hard to be liked or exaggerate certain traits or stories in an attempt to seem cool, funny, or important. People who are more subtle may hide their bragging with humor, sarcasm, or self-deprecating remarks.
ellauri324.html on line 246: How to respond to people who brag? Here are some of the best counterplays:
ellauri324.html on line 256:
Use I-statements to express your feelings
ellauri324.html on line 267: I live in a wealthy suburb on the outskirts of Silicon Valley in California; trees, flowers, birds, mostly nice neighbors of diverse backgrounds. On the surface, it seems a wonderful place to live, and in many respects, it is, however, if I look out my front window, I see this:
ellauri324.html on line 275: The infrastructure is just one symptom of America’s degradation: the streets of major cities like San Francisco and Los Angeles are filling up with homeless drug addicts, leaving the sidewalks littered with tents, needles, and human waste. Next to nothing is done for these people because it is seen as “their problem” that they are mentally ill, and lack access to mental health services and affordable housing. The irony is that there are so many of these people now that they have become everyone’s problem. Retailers in downtown SF are closing down their stores because the conditions in the streets are keeping paying customers away, whilst the cops barely regard shoplifting as a crime.
ellauri324.html on line 279: The US is run by an oligarchy of libertarian fantasists, who have spent so long sucking hallucinogenic bile from the withered teats of Ayn Rand that they have lost all contact with reality. The government is not entirely to blame for the current situation; a lot of the social problems are the result of the narcissistic counter culture that started in the 1960s, but now that these problems are getting worse, the question is, can the government continue to pretend that they don’t exist, or that there is somehow a “free market” solution to mass shootings, drug addiction, and homelessness?
ellauri324.html on line 281: Living in my little enclave, with its fragile electricity supply, and crumbling roads, it’s easy for my neighbors and I to think that things aren’t so bad, but in under an hour, I can travel to SF and see scenes exactly like the one in the last photo. Whilst people are constantly harping on about whether the Democrats or the Republicans are better or worse than each other, they are ignoring the fact that both parties have done nothing to seriously address the severe decay that is undeniably afflicting America’s social and physical fabric.
ellauri324.html on line 285: Edit 2: There appears to be evidence that it was uninsulated overhead powerlines, such as the ones in my photo, which led to the fires in Maui, which killed hundreds of people.
ellauri324.html on line 289: If the author of the question long one is wealthy and well traveled he would know that Europe and Asia had many technological advances long before USA did or will ever have such as TGV or bullet trains for example. After spending time in Europe and Asia it was decades later I saw many of these advances here to buy or experience. Japanese cars nearly sunk USA automakers. Why didn’t the corp heads heed anything. TGV in France and Japan and other nations is unrivaled and we have not even one such train here. Tankless water heaters, available in Asia and Europe decades before here. Roads and other infrastructure also superior. My research shows that Americans were so busy creating totalitarian policies like redlining and private cars and pools and expressways removed entire neighborhoods of blacks to create all white suburbs that they were unconcerned with advances that would unite people. Sure everywhere are class societies but it’s a whole different level here. The homeless situation is opening eyes in this country and many things are borne out of a highly segregated society where it’s expensive to live in certain cities and suburbs and the rest be damned. Obviously California has destroyed itself from within. The liberals there and other states are the most class and race conscious than any other people on earth. This blind spot is like a beacon. A prism that breaks down social order. The wealthy libs have to accept their roles in American destruction. It will get worse long before it improves. [Redlining is an illegal practice in which lenders avoid providing credit services to individuals living in or seeking to live in, communities of color because of the race, color, or national origin of the residents in those communities.]
ellauri324.html on line 295: There will then be a chip that can do everything i mentioned before however this will be implanted within you and the idea will be that its safe secure trendy and it makes you like a GOD! celebrities professors of high institutions law enforcement CEOS etc will all have this making it more intriguing to the masses. In a short amount of time this will edge out physical currency however people will have an option. When enough people have accepted this IT WILL BECOME MANDATORY YOU WILL NOT BE ABLE TO BUY OR SELL, TRAVEL OR WORK, TAKE THE BUS THE TRAIN EAT AT RESTAURANTS OR EVEN APPLY TO SCHOOLS OR WORK JOBS. Within your schools and hospitals and workplaces your bosses and teachers will make this mandatory and you will have to comply before you end up in jail or confinement. At this point you will have to either leave and take up whatever supplies you have or join people who are like minded in not conforming to the technological abomination. People at this time will be very sick and people in America have been getting more sick with food pollution stress fatigue etc they will rely on the system for their medication with heart and organ failures depression and psychosis tumors and boils that will seem to have no cure. People who rely on the system will have a harder time withdrawing from it. Addictions food intolerances vaccine epidemics and malnutrition exhaustion fatigue depression and violence will be on the rise to a point where they could and want to call for martial law.
ellauri324.html on line 304: Presidentti Ronald Reagan mainitsi kampanjamielenosoituksensa Hammontonissa, New Jerseyssä lyhyesti laulun Born in the USA sanoen: "Amerikan tulevaisuus lepää tuhansissa unelmissanne sydämessänne. Se lepää toivon sanomassa. sellaisen miehen lauluissa, jota niin monet nuoret amerikkalaiset ihailevat – New Jerseyn omassa Bruce Springsteenissä." Kaksi yötä myöhemmin Pittsburghissa pidetyssä konsertissa Springsteen kertoi yleisölle: "No, presidentti mainitsi nimeni puheessaan toissapäivänä ja jouduin jotenkin miettimään, mikä hänen suosikkialbuminsa on täytynyt olla. ? En usko, että se oli Nebraska." Bruce on Reaganiin verrattuna vihervassari. 19. heinäkuuta 1988 Springsteenin konsertti Itä-Saksassa keräsi 300 000 katsojaa. Konsertin oli suunnitellut sosialistisen yhtenäisyyspuolueen nuorisosiipi, jonka tarkoituksena oli tyynnyttää Itä-Saksan nuoriso, joka kaipasi lisää vapautta ja lännen populaarimusiikkia. Nimikappale käsittelee tavallisen sotilaan tunteita ja pelkoja Irakin sodan aikana. Presidentti Obama piti puheen, jossa hän väitti, että Springsteen oli sisällytetty tavallisten amerikkalaisten laajaan kappalevalikoimaan. Vuonna 2012 Springsteen kampanjoi presidentti Barack Obaman uudelleenvalintaa vastaan. Springsteenin kiertueet sijoittivat hänet neljänneksi artistien joukossa vuosikymmenen kokonaistuloissa. 31. heinäkuuta 2012 Helsingissä Springsteen esitti kaikkien aikojen pisimmän konserttinsa, neljä tuntia ja kuusi minuuttia 33 kappaleella. Syyskuussa 2023 Springsteen ilmoitti lykkäävänsä kahdeksan syyskuulle suunniteltua esitystä. Springsteen oli hoidossa peptisen haavataudin vuoksi, ja lääkärit suosittelivat, ettei hän esiintyisi livenä.
ellauri324.html on line 306: Springsteenin sanoitukset, joita kuvataan usein elokuvallisiksi, käsittelevät usein erittäin henkilökohtaisia teemoja, kuten yksilöllistä sitoutumista, tyytymättömyyttä ja tyrmistystä elämään arkipäivän tilanteissa. Springsteenin teemoja ovat sosiaaliset ja poliittiset kommentit ja ne juontavat juurensa hänen oman alkuperäperheensä kohtaamiin kamppailuihin. Työväenluokasta ponnistanut Bruce sanoittaa "Amerikan liukumäkeä teollisen aikakauden swaggerista palvelutalouden anomiaan". Huhtikuussa 2023 New Jerseyn kuvernööri julkaisi julistuksen, jossa 23. syyskuuta julistettiin "Bruce Springsteen Day". Bruce on sijalla 77 Rolling Stonen 200 parhaan tähden listalla. Brucen tytär Jessica on razumestari ja poika Sam palomiehenä Jersey Cityssä. Springsteen on ainoa rock-kaveri - taitaa olla ainoa kaveri, jonka tunnen ollenkaan - joka ei koskaan käyttänyt huumeita." Hän on kamppailut masennuksen kanssa ihan koko ikänsä. Hänellä on henkilökohtainen suhde Jeesukseen, vaikkei katoliseen. Hän ei hyväxy Pohjois-Carolinan Public Facilities Privacy & Security Act -lakia, jota kutsutaan myös "kylpyhuonelakiksi", joka määrää ettei transsukupuoliset ihmiset saa käyttää wc-tiloja ja estää LGBT- kansalaisia haastamasta oikeuteen ihmisoikeusloukkauksista työpaikalla. Springsteen arvosteli Donald Trumpia vankasti koko presidenttikautensa ajan.
ellauri324.html on line 308: Iran -Contra-skandaali ( persia: ماجرای ایران-کنترا ; espanja: Caso Irán-Contra ), jota usein kutsutaan Iran-Contra-skandaaliksi, oli Yhdysvaltojen poliittinen skandaali, joka tapahtui Reaganin toisen kauden aikana. Vuosina 1981–1986 korkeat hallinnon virkamiehet edistivät salaa laitonta aseiden myyntiä Iraniin, joka oli tuolloin asevientikiellon alainen. Hallinto toivoi käyttävänsä asekaupan tuotot Nicaraguan sandinistien vastaisen kapinallisryhmän Contrasin rahoittamiseen. Bolandin muutoksen mukaan kongressi kielsi Contran lisärahoituksen lainsäädäntömäärärahoilla, mutta Reaganin hallinto keksi porsaanreiän käyttämällä sen sijaan salaa käyttämättömiä varoja. Vaikka presidentti Ronald Reagan kannatti äänekkäästi Contra-asiaa, todisteet ovat kiistanalaisia siitä, oliko hän henkilökohtaisesti kiikuttanut varat Contralle. Muut konnailusta syytetyt tai tuomitut saivat kaikki armahduksen George HW Bushin presidenttikauden viimeisinä päivinä. Hän oli tapauksen aikaan varapresidentti.
ellauri324.html on line 310: resident_Ronald_Reagan_meets_with_aides_on_Iran-Contra.jpg/480px-President_Ronald_Reagan_meets_with_aides_on_Iran-Contra.jpg" />
ellauri325.html on line 47: Les dernières, les plus rouillées, Viimeinen, ruosteisin,
ellauri325.html on line 70: Useiden vuosien Naton jäsenyyden jälkeen Venäjällä presidentti Valeri Volodinin (Voldemar Putin) johtamat turvallisuusjoukot nousevat valtaan, mikä johtaa suhteiden jyrkkään heikkenemiseen Yhdysvaltoihin. FSB tuhoaa kaiken järjestäytyneen rikollisuuden Venäjällä jättäen koskemattomana vain suurimman slaavilaisen ryhmän "Seitsemän vahvaa miestä", josta se muuttaa salaisen yksikön. Volodinin väitteet palauttaa Neuvostoliitto johtivat aggressioon Viroa vastaan, joka kuitenkin kesti vain viisi tuntia NATO-joukkojen saapumisen vuoksi. Tämän jälkeen Volodin kehittää hienovaraisemman suunnitelman Ukrainan valtaamiseksi. Järjestettyään amerikkalaisia kohtaan ystävällisen SVR:n johtajan Stanislav Biryukovin murhan Volodin saa tekosyyn yhdistää SVR ja FSB itse asiassa vanhaksi KGB:ksi. Sergei Golovko myrkytettiin polonium-210:llä. Toimintaelokuvat "Seitsemän vahvaa miestä" Lainvarkaan johtama Dmitri Nesterov, lempinimeltään "Gleb Rezany", horjuttavat Ukrainan tilannetta. Venäjän passeja jaetaan massalla väestölle. Sevastopolissa Venäjä-mieliset aktivistit valtasivat CIA:n salaisen tukikohdan. Järjestämällä Ukrainan johtavan Venäjä-mielisen puolueen johtajan Oksana Zuevan murhan ja terrori-iskun Venäjä-miellytyksessä Donetskissa FSB antaa Volodinille syyn aloittaa hyökkäys Ukrainaan.
ellauri325.html on line 74: Vangittuaan Gleb Rezanyn Ryan ottaa yhteyttä Volodiniin ja ilmoittaa voivansa julkistaa ja todistaa oman rikollisen elämäkertansa tosiasiat. Seurauksia peläten Volodin lopettaa aggression Ukrainaa vastaan. Krim menee Venäjälle. Talanov tapetaan lainvarkaiden toimesta, jotka saivat tietää hänen olleen KGB-agentti. Hän toi Volodinin valtaan käyttämällä rikollisryhmien kykyjä ja sai tästä FSB:n johtajan viran.
ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
ellauri325.html on line 82: Vuoden 1989 Neuvostoliiton kansanedustajien kongressin vapaissa vaaleissa Jeltsin esiintyi marttyyrinä ja kritisoi perestroikaa. Jeltsinin mielestä perestroika oli epäonnistunut ihmisten elämänlaadun parantamisessa. Jeltsin tuli valituksi kongressiin suurella äänimäärällä. Vittu mikä huijari, viurusilmä veijari. Melkein kuin Anni Sinnemäki.
ellauri325.html on line 84: Toukokuussa 1990 Venäjän parlamentti valitsi Jeltsinin Venäjän federaation presidentiksi, vaikka Gorbatšov oli tätä vastustanut. Venäjän presidenttinä Jeltsin vaati neuvostotasavalloille suurempaa autonomiaa ja edisti samalla Venäjän omaa autonomiaa. Hän ilmoitti kannattavansa markkinataloutta ja monipuoluejärjestelmää.
ellauri325.html on line 86: Jeltsin erosi kommunistipuolueesta heinäkuussa 1990 ja voitti kesällä 1991 Venäjän presidentivaalin. Kun Gorbatšov joutui vallankaappausyrityksen kohteeksi elokuussa 1991, Jeltsin nousi kaappausyritystä vastaan Moskovassa ja vaati Gorbatšovin palauttamista valtaan. Kun tilanne oli ohi, Jeltsin alettiin nähdä maan vahvimpana poliitikkona.
ellauri325.html on line 90: Jeltsin ryhtyi muuttamaan Venäjän talousjärjestelmää: jatkossa sen tulisi perustua yksityisyritteliäisyyteen ja vapaisiin markkinoihin. Hän muun muassa lakkautti hintatuet ja valtion kontrollin kuluttajatuotteisiin; hän ei kuitenkaan saanut Venäjän parlamentin tukea taakseen. Sen vuoksi Jeltsin hajotti parlamentin syyskuussa 1993 ja julisti uudet parlamenttivaalit. Lokakuussa 1993 jotkut kovan linjan edustajat yrittivät kaapata vallan – Jeltsinille armeliaat armeijan joukot torjuivat yrityksen. Parlamenttivaalien yhteydessä järjestettiin kansanäänestys, jossa Jeltsinin ehdotus perustuslaiksi hyväksyttiin niukasti. Mä sain tiedekunnan koeluennosta Fred Karlssonin avulla arvosanan "niukasti hyvä". Parlamentin uusi koostumus kuitenkin pakotti seuraavina vuosina Jeltsinin käyttämään valtaansa usein presidentin asetusten kautta.
ellauri325.html on line 92: Jeltsin sääti syyskuussa 1993 asetuksen, joka pidätti virasta varapresidentti Rutskoin. Parlamentin puhemies zezenialainen Ruslan Hasbulatov (tšetšeeniksi Хасбола́ти Имра́ни кIант Руслан) julisti asetuksen olevan perustuslain vastainen. Asiattomasta kritiikistä vimmastunut Jeltsin lähetti joulukuussa 1994 armeijan joukot separatistiseen Tšetšeniaan. Sitä seurannut pitkittynyt sota heikensi Jeltsinin kannatusta Venäjällä. Kannatuksen laskuun vaikutti myös Jeltsinin talousuudistusten epäonnistumiset. Kannatuksen laskusta huolimatta Jeltsin lähti ehdolle uusiin presidentinvaaleihin. Jeltsinillä oli takanaan hyvin suunniteltu massiivinen vaalikampanja ja valtamedian tuki, muun muassa oligarkki Boris Berezovskin mediaimperiumi. Vaalikamppailun lopputuloksena Jeltsin sai 54 %:ia äänistä. Jeltsinin terveys oli kuitenkin heikentynyt. Sydänvaivat pakottivat hänet toistuvasti sairauslomalle, ja jo marraskuussa 1996 Jeltsin joutui nelinkertaiseen ohitusleikkaukseen ja oli sairaalassa kuukausia.
ellauri325.html on line 94: Kremliin oli syntynyt Jeltsiniä tukevien oligarkkien ja muiden tätä lähellä olevien ryhmittymä, jota kutsuttiin ”perheeksi”. Siihen kuuluivat presidentinhallintoa johtanut Alexander Vološin, presidentin tytär Tatjana Djatšenko ja tämän myöhempi mies Valentin Jumašev, Jeltsinin avustaja Pavel Borodin ja oligarkit Boris Berezovski ja Roman Abramovitš.
ellauri325.html on line 96: Toisella presidenttikaudellaan Jeltsin suostui Tšetšeniassa tulitaukoon ja sen jälkeen rauhansopimukseen. Tšetšenian levottomuudet jatkuivat silti yhä, ja pian Jeltsin jälleen lähetti maakuntaan joukkoja.
ellauri325.html on line 98: Jeltsin erotti 1990-luvun lopulla neljä pääministeriä ja vuonna 1998 koko hallituksensa. Seuraavana vuonna parlamentti yritti asettaa presidentin syytteeseen siitä, että hän olisi muun muassa edesauttanut Neuvostoliiton hajoamista. Jeltsin kuitenkin selvisi toukokuun 1999 epäluottamuslauseesta, jonka antoi duuman oppositio, demokraatit ja kommunistit.
ellauri325.html on line 100: Jeltsin erotti 9. elokuuta 1999 hallituksensa, ja uudeksi pääministeriksi nousi Vladimir Putin. Jeltsin oli valtakautensa viimeiset kuukaudet hyvin epäsuosittu, vain kaksi prosenttia kansasta kannatti häntä. Terveysongelmista kärsinyt Jeltsin ilmoitti siirtyvänsä syrjään juuri ennen vuosituhannen vaihdetta 31. joulukuuta 1999. Jeltsin nimitti pääministeri Putinin virkaatekeväksi presidentiksi kevään 2000 presidentinvaaleihin saakka. Kun Putin oli näin päässyt presidentiksi, hän varmisti ensitöikseen, että Jeltsin sai täyden koskemattomuuden kaikista rikosoikeudellisista syytteistä.
ellauri325.html on line 102: Jeltsin kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 23. Huhtikuuta 2007. Oxensi keittiön tasolle vasta keittämänsä kahviporot. Jeltsinin ruumis oli näytillä Kristus Vapahtajan katedraalissa Moskovassa jotta porukat voisivat vakuuttua, että hän oli oikeasti vainaja. Hänet haudattiin Moskovaan Novodevitšin hautausmaalle. Presidentti Putin julisti Venäjälle Jeltsinin kuolinpäivänä kansallisen murukahvipäivän. Jeltsin oli ensimmäinen Venäjän valtionpäämies 113 vuoden jälkeen, joka haudattiin kirkollisin menoin sitten tsaari Aleksanteri III:n. On se surkeaa.
ellauri325.html on line 106: Ajatus, joka syntyi ensimmäisen kerran Neuvostoliiton hämärävuosina, kultainen miljardi on salaliittoteoria, jonka mukaan miljardin wannabe miljardöörin maailmanlaajuisen länsieliitin salaliitto pyrkii hamstraamaan maailman rikkauksia ja resursseja jättäen muun planeetan kärsimään ja kurjistumaan, nälkään kuolemaan ja nuolemaan näppejään. Presidentti Vladimir Putin ja muut Kremlin korkeat virkamiehet ovat vuosien ajan pitäneet ajatusta Venäjällä äärimmäisenä teoriana hyökkäyslinjana länttä vastaan Ukrainan konfliktin aiheuttamien suhteiden katketessa.
ellauri325.html on line 112: Ajatus maailman luonnonvaroista, jotka hyödyttävät valittua miljardin ihmisen ryhmää, sai lisää kannattajia konservatiivisen venäläisen kirjailijan Sergei Kara-Murzan kautta, joka käytti sitä selittämään, miksi Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä tuolloisen presidentin Boris Jeltsinin johdolla hävisi maailmanlaajuisen talouspelin. Hän toistaa kuluneita antisemitistisiä tasoitteita ja kirjoitti vuoden 1999 esseessä:
ellauri325.html on line 115: Jeltsinin silloinen pääministeri, 48-vuotias entinen KGB-upseeri nimeltä Vladimir Putin, nousi presidentiksi Jeltsinin erottua myöhemmin samana vuonna.
ellauri325.html on line 134: Viranomaisten mukaan Ukraina valmistautuu toiseen talveen Venäjän ilmaiskuihin energiajärjestelmään, ja he varoittavat, että se on haavoittuvampi kuin viime vuonna, koska sillä on vähemmän ylikapasiteettia ja vähän varalaitteita. "Ymmärrämme, että talven lähestyessä venäläiset terroristit yrittävät tehdä enemmän vahinkoa. Vastaamme viholliselle samalla mitalla, " presidentti Volodymyr Zelenski sanoi hyökkäyksestä.
ellauri325.html on line 201: Aluksi Neuvostoliiton joukot suorittivat Moskovan alueen strategista puolustusta rakentamalla kolme puolustusvyöhykettä, ottamalla käyttöön äskettäin koottuja reservarmeijoita ja tuomalla joukkoja Siperian ja Kaukoidän sotilaspiireistä. Kun Saksan hyökkäykset pysäytettiin, Neuvostoliiton strateginen vastahyökkäys ja pienemmän mittakaavan hyökkäysoperaatiot pakottivat Saksan armeijat takaisin Orjolin, Vyazman ja Vitebskin kaupunkien ympärille ja lähes piirittivät kolme saksalaista armeijaa. Se oli suuri takaisku saksalaisille, ja heidän uskonsa nopeaan Saksan voittoon Neuvostoliitosta loppui. Epäonnistuneen hyökkäyksen seurauksena kenttämarsalkka Walther von Brauchitsch erotettiin Saksan armeijan ylipäällikkyydestä, ja korpraali Hitler korvasi hänet.
ellauri325.html on line 226: Herra ja ylhäisyys filmattiin vuonna 1944. Tauno Palo oli kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä ja doña Camilla Maria Teresa Escajadillon roolissa oli Regina Linnanheimo. Elokuvan vuoropuhelu on hauskaa, mutta Jorma Nortimon ohjaus kömpelöä. [kenen mukaan? ehkä sinusta, ei minusta. J.N.] Pahvinen Nummelan lentokentälle pystytetty satu-Meksiko tuo mukaan tahatonta komiikkaa.
ellauri325.html on line 231: Penttilän sankarihahmon T.J.A. Heikkilän suusta tuli lohkaisu: "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan revolveristani varmistimen." Sen väitetään usein tulleen Goebbelsin tai Göringin suusta. Ize asiassa lause kuultiin alkujaan saksalaisen kirjailijan Hanns Johstin näytelmässä Schlageter. Hanns Johst (8. heinäkuuta 1890 Seerhausen, Riesa, Saksi, Saksa – 23. elokuuta 1978 Ruhpolding, Baijeri, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen näytelmäkirjailija ja kirjailija. Johst kirjoitti "ekspressionistisia" näytelmiä, jotka saivat natsien pidäkkeettömän hyväksynnän. Sotilasarvoltaan hän oli SS-Gruppenführer. Schlageter oli tehnyt vaikutuksen Adolf Hitleriin, jonka suosikiksi hän pääsi sanomalla: “Kansan yksilöiden tulisi seurata sokeasti yhtä johtajaa, tässä tapauksessa kuvataiteilijaa, jotta kansa tavoittaisi paremman tulevaisuuden”.
ellauri325.html on line 304: Päätoimiensa ohella Salonen oli mukana monissa kulttuurihankkeissa, esimerkiksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana, teatteri- ja museojärjestöissä sekä nuorisoseuraliikkeessä. Hän pyrki Suomen kulttuurihallinnon tehostamiseen. Toinen suuri tavoite oli maakuntien kulttuurielämän voimistaminen ja sen Helsinki-keskeisyyden vähentäminen. Toinen oikispaskiainen Seikko Eskola kirjoittaa Kanava-lehdessä, että Salonen oli taitava puhuja, puheenjohtaja ja erimielisyyksien sovittelija. Hänen elämänkäsitykseensä vaikutti suuresti rintamakokemus pohjoissavolaisen komppanian päällikkönä talvisodassa, jossa hän oppi arvostamaan tavallisten maalaismiesten vastuuntuntoisuutta.
ellauri325.html on line 310: Viihdetalkoisiin osallistui myös Iloisen Juuston kirjoittaja Jussi Talvi, josta on paasaus ja kuvakin Maila Talvion vieressä naziseurassa albumissa 24. Jussin telenovelassa Martti pihkaantuu Kansallisoopperan tanssijattareen Eva Marianneen, jättää Ingridin ja panttaa arvoesineensä saadaxeen oopperalipppuja. Panttilainaamon juutalainen kumartuu yli tiskin ja varoittaa: Kuule nuori mies varo naista, hiän tuomas vain pelkkä paha. Mielenkiintoista on että juutas käyttää preesensmuotona 3tta infinitiiviä Wolfram Rothin tavalla. Tässä välissä terässinfonia idästä puhkes jälleen. Ja voi vizi! Täähän kirjoitus on puhdasta antisemitismiä! Martti vaihtaa takas Ingridiin tajutessaan että Eva Marianne on ko. jutkun tytär! Martti ei pidä blondista jos se on pesemällä saatu.
ellauri325.html on line 401: 73 prosentin kannatuksella valitun presidentin kannatus oli tippunut 25 prosenttiin helmikuussa 2022.
ellauri325.html on line 464: "Ajanvieteteollisuus tuottaa paljon sellaista, joka ensi silmäyksellä näyttää siltä kuin siihen sisältyisi todella joitakin arvoja. Mainitsen esimerkkinä 'Valitut palat', jota kuulemma toimitetaan Gallup-tutkimuksen mukaisesti. ... Ja sama pitää erikoisen suuressa määrin paikkansa ylen suosittujen naisten lehtien kohdalla, 'Eevojen', 'Hopeapeilien' jne. Eivät mitkään ole niin valheellisia julkaisuja kuin niiden kaltaiset. 'Kallet' ja 'Cocktailit' ovat varsin viattomia niihin verrattuina – jokainen tietää, etteivät viimeksi mainitut ole arvokkaita."
ellauri325.html on line 493: Joukkueenjohtaja näkyi palaavan. Hänen kasvonsa olivat oudossa virneessä. - Rauhaa! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuxen perkele! Voi jumalauta! Nuorten miesten joukko itki, kiroii ja raivosi, iki ääneen, varsinkin Santeri Räpinä ja Johannes Jelegänen Suojärveltä. Santeri oli vaalea harteikas arjalainen voimanpesä, karhumainen sisumies, josta jatkosodan kaukopartio sai parhaan tappokoneen. Hän karjui, uhosi vihaa ja epätoivoa. Tumma täinen Johannes voihki ja uikutti, näytti Kaala Paanin itkuiselta pellemieheltä. Me muut itkimme ja kiroilimme myötätunnosta, Suojärvi oli meidänkin kotimme. Noin viikon kuluttua Johannexen täit ennättivät minun vaatteisiini. Johannes lauloi korkealla särisevällä äänellä: Tulen minä tikkuun raapaisin, sillä minä pillun tarkastin. Näin mä siellä ihmeen kumman, pillun juuressa pilkun tumman. Kuppako sen siihen syönyt lie? Tein surmanhyppyjä Moskovan rauhasta paskakuoppaan. Siusta se kuule pappi tulisi, läimi Johannes Jelegänen narsistia selkään. Se tuntui makealta, täistä huolimatta. Tiedekuntamme katkerimpia riidanaiheita oli juustonjako. Parhaaxi osoittautui talousliberalismi jossa suurimman palan saa se joka sattuu lottoarvonnassa oikealle paikalle. Ellen erehdy, Risto Räppäri kaatui jatkosodassa. Työmies Jelegänen jäi Helsingissä auton alle ja kuoli, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Vuonna 1939 Suojärvellä oli rekisterissä eniten autoja koko Viipurin läänissä. Suojarvella on nyttemmin sahatoimintaa. Suomalaiset kylät ovat autioina. Suojarvellä Jelegänen olisi yhä hengissä, kun siellä on votkaa muttei autoja.
ellauri325.html on line 521: Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa jatkaa myhäilyään, kun Ukrainan sota on ohitse.
ellauri325.html on line 544: Helanen sai syytteen vuonna 1948 ja 5.5.1950 Korkeimmalta oikeudelta kuuden vuoden kuritushuonetuomion maanpetoksellisesta toiminnasta avustettuaan Saksan hyväksi vakoillutta tanskalaista insinööriä Thoralf Kyrreä Moskovan välirauhan aikana lokakuussa 1944. Tasavallan presidentti JK Paasikivi armahti laupiaasti Helasen 3.3.1951. Sitä edelsi marraskuussa 1950 presidentille lähetetty Helasen armahdusanomusta puoltava kirjelmä, jossa oli allekirjoittajina "useita tunnettuja kansalaisia." Joukko huolestuneita perheenisiä. (Lähde: Pesonen, Niilo: Voi voitettuja, s. 124-140. Tammi, 1992. ISBN 951-31-0070-7.)
ellauri325.html on line 667: Myös toisella suomalaisella urheiluvaikuttajalla eli presidentti Urho Kekkosella oli kyseenalainen rooli vapaussodassa.
ellauri325.html on line 670: Urheilu-Valonen Sysmästä kertoo seuranneensa Ahtishaaren hautajaisia television äärestä. Hänen mielestä hautajaiset oli suunniteltu hyvin etukäteen ja puheissa nostettiin presidentti Ahtishaarta arvokkaasti korkealle huolimatta kohtalaisen suuresta elopainosta.
ellauri325.html on line 673: Urheilu-Valonen sanoo, että etiketin noudattaminen on tärkeää yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen luomiseksi yhteiskunnassa. Jos yhteisössä ei olisi sääntöjä tai seremonioita, niin se olisi aika irrallinen yhteisö. Aateli ja urheilijat, pressat ym kansanmurhaajat auttelevat pitämään yhteisöä kasassa kasaamalla toisinajattelijat ruumiskasaan. Sensijaan exnaispäämininisterin korkokengät heikentävät sukupuolirooleja ja moraalia. Vitun "tapakouluttajat", oikeistofalangin koiravahdit naxuttimet ja hauskapussit handussa.
ellauri325.html on line 704: Lasse Heikkilä (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) os. Levola oli jatkosodan aikana 18-vuotias ressu jota käytettiin Talin–Ihantalan taistelussa panssarinyrkkinä. Ei tainnut Erik Allardt olla. Mutta Erik Allardt sai CIA:n salahanke MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund -peiteorganisaation kautta. Tulimyrskyn traumatisoima Lasse rupesi modernisti runoilijaxi.
ellauri325.html on line 719: Minä puolestani tutustuin kanadanunkarilaiseen ylioppilaaseen Jane Györgyyn, jolta sain käännösapua kansanepiikan tutkijain maailmankongressissa kesällä 1974. Häneltä tilaamani proosakäännösnäytteet kulkeutuivat Lontooseen Keith Bosleyn käsiin ja saivat tämän vannomaan, ettei hän halunnut olla enää missään tekemisissä kaltaistemme apinoiden kanssa.
ellauri325.html on line 729: Unelmansa kansojen välisestä yhteisymmärryksestä hän toteutti tutkimalla Ambomaan sananlaskuja. Hän vihjaisi tekevänsä yhtä arvokasta konfliktien sovittelutyötä kuin presidentti Martti Ahtishaari Namibiassa.
ellauri326.html on line 68: Karel Čapek (9. ledna 1890 Malé Svatoňovice – 25. prosince 1938 Praha) kärsi 21-vuotiaana Bechterevin taudista, joka on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka kohdistuu pääasiassa selkärangan nikamiin. Sairaudensa vuoksi häntä ei kutsuttu Itävallan armeijaan, joten hänen ei tarvinnut taistella ensimmäisessä maailmansodassa, mutta tämä sota ja sen seuraukset vaikuttivat häneen suuresti.
ellauri326.html on line 70: Karelin vanhusystävä Thomas Garrigua Masaryk oli lipilaari kuten Helsingin sanomien "Eero". Masaryk hääräsi tshekkoslovakian legioonan vääpelinä kunnes koko legioona laivattiin takaisin Tshekkeihin. Tomppa ei uskonut tshekkien mukavanhojen feikkikäsikirjoitusten aitouteen. Tompan vaimo oli newyorkilaisen liikemiehen pianistitytär. Toimittaja Karel Pacnerin mukaan Masaryk suositteli länsimaisia liittolaisia tunnustamaan Venäjän bolshevikkihallituksen. Mutta tämä väite on harhaanjohtava, Masaryk suositteli bolshevikkihallituksen tunnustamista de facto, mutta hän vastusti myöhemmin myös de jure -tunnustusta. Masaryk piti saxalaisten täsmällisyydestä ja oli väliin semiitti, väliin antisemiitti. Karel Čapekin kysymykseen panslaavilaisesta ohjelmasta Masaryk vastaa seuraavasti: "Paizi Neruda ei pitänyt enää 'slaavilaisista puheista'." Presidentti Wilsonia neuvoivat hänen neuvonantajansa kutsumaan Masarykin Venäjä-kysymystä käsitteleviin kokouksiin Venäjä-kysymyksen asiantuntijaksi. Masaryk saapui Valkoiseen taloon 19. kesäkuuta. Jengi hurrasi. Hän vakuutti Wilsonin, että sota voidaan voittaa vain, jos Itävalta-Unkari, Saksan suurin liittolainen, murtuisi. Hän pyysi amerikkalaisten apua Tšekkoslovakian legioonien kuljettamiseen Venäjältä Eurooppaan, mutta vastusti lännen aiottua interventiota sisällissotaan Venäjällä.
ellauri326.html on line 76: Presidentti Masaryk kannatti avoimesti sionismia, ts. ideologista suuntausta, jossa hänen tavoitteenaan oli juutalaisten vapaaehtoinen uudelleensijoittaminen Israelin maahan sekä juutalaisen valtion rakentaminen ja ylläpitäminen. Vuonna 1927 hän oli ensimmäinen valtionpäämies, joka vieraili silloisessa Palestiinassa, eli nykyisen Israelin alueella. Näin hän ilmaisi tukensa sionistiselle liikkeelle. Jerusalemissa hän tapasi Prahasta kotoisin olevan filosofin Hugo Bergmannin, joka on siellä kansallis- ja yliopistokirjaston johtaja. Hugo perusti Brit Shalom-liikkeen, joka tuki kaksikansallisen valtion luomista, jossa juutalaiset ja arabit eläisivät tasa-arvoisesti. Tom vieraili myös useissa kibbutseissa, mukaan lukien tunnetussa Beit Alfassa. Presidentin Palestiina-vierailun muistaa edelleen Masaryk Café silloisessa Tel Avivissa. Hugon tärkeimpiä teoksia ovat Jumala ja ihminen modernissa ajattelussa ja Usko ja järki: johdatus nykyaikaiseen juutalaiseen ajatuxeen.
ellauri326.html on line 81:
La guerre des salamandres
ellauri326.html on line 91: Sota newtsien kanssa (alkuperäisessä tšekin kielessä Válka s Mloky), käännettynä myös Salamander Wars -kirjalla, on tšekkiläisen Karel Čapekin satiirinen tieteiskirjallisuusfiktio vuodelta 1936. Se koskee meressä asuvan rodun löytämistä Intian valtamerestä, älykästä vesikkorotua, joka alun perin orjuutetaan ja käytetään hyväksi. He hankkivat ihmistietoa ja kapinoivat, mikä johtaa maailmanlaajuiseen sotaan apinoiden ylivallan puolesta. On ilmeisiä yhtäläisyyksiä Čapekin aikaisempaan RUR:iin , mutta myös joitakin alkuperäisiä teemoja.
ellauri326.html on line 146: "La guerre des salamandres" todistaa Karel Capekin (1890-1938) visionäärisestä hengestä, joka kirjoitti tämän dystooppisen romaanin vuonna 1935, kolme vuotta ennen ensimmäistä Tsekkoslovakian raiskausta ja 33 vuotta ennen toista!
ellauri326.html on line 166: Karel Capekin mielestä salamanterit olivat tšekit. Mutta he voisivat myös edustaa kaikkia kansoja, joita haluamme käyttää pelinappuleina suuressa politiikassa ja jotka jonakin päivänä päätyvät kapinaan. Tämän romaanin myötä Karel Capek näki jo synkät päivät, jolloin hakaristirobotit kävelevät Prahan kaduilla. (Capek keksi vuonna 1920 sanan "robotti", joka tarkoittaa "työläistä" tšekin kielellä - kuuluisassa näytelmässään "RUR" = Rossumin universaalit robotit, jossa hän kuvaili robottikapinaa.)
ellauri326.html on line 170: Karel Capek selitti, kuinka hän keksi ajatuksen kirjoittaa "Salamanterien sota". Hänen pohdiskelut sai hänet ottamaan huomioon sekä sen ajan globaalin tilanteen, joka oli valitettava taloudellisella tasolla ja vielä huonompi poliittisella tasolla, että myös ajattelemaan, että suotuisissa biologisissa olosuhteissa sivilisaatio, joka ei ole yhtä korkeampi kuin meidän kehitetty esimerkiksi syvässä meressä.
ellauri326.html on line 174: Kaikki tämä puhuu Maan rajallisuudesta ja lisää tietoisuutta planeetan tulevaisuudesta. Jos Capekin jo vuonna 1936 hälyttävä viesti on vielä painavampi vuonna 2021, teoksen sävy on kaukana vakavasta. Hänen puheensa on täynnä ironiaa. Hän esimerkiksi päättää tehdä raportteja vääristä tieteellisistä kongresseista ja romaanin erittäin hauskoista ja erittäin todennäköisistä poliittisista julistuksista toimittajien säännöllisin väliintuloin, jotka kutsuvat poliittisia tai tieteellisiä henkilöitä puhumaan salamanteriongelmasta tieteellisin sanoin, melkein moukkamainen!
ellauri326.html on line 233: Miksi koulun kirjallisuustunnit eivät voineet estää aggressiota? Missä on venäläisen kulttuurin paikka viime aikojen loputtomissa keskusteluissa syyllisyydestä ja vastuusta? Mikä kohtalo odottaa venäjän kieltä sodan päättymisen jälkeen? Kielletäänkö se? Korvautuuko se ukrainalla vaiko enkulla?
ellauri326.html on line 247: A: Hän ei tarvinnut sitä, Stalin kielsi sen. Mutta oli länsi, oli Amerikka ja Amerikassa oli rauhan kannattajien kongressi. Oli pakko lähettää joku. Ja sitten he muistavat, että meillä on Šostakovitš! He sallivat hänen musiikkinsa, lähettävät hänet, ja Šostakovitš lentää sinne stalinistisen hallinnon kasvoina. Tämä on venäläisen kulttuurin tragedia, koska sen päävihollinen haluaisi tuhota kaikki runoilijat, kaikki taiteilijat. Mutta siellä oli länsi, joten oli välttämätöntä jollakin tavalla säilyttää ihmiskasvot. Tolstoille oli pystytettävä monumentteja, vaikka hänet olisi ammuttu ensin, jos hän olisi pysynyt hengissä. Koska näyttää siltä, että me palvoimme Tolstoita, ja Tolstoi pyhitti meidät sillä tosiasialla, että palvoimme häntä. Ihan kuin hän sanoisi – oikein, hyvin tehty, 1937, ammu kaikki! Tämän minä, Tolstoi, kerron sinulle.
ellauri326.html on line 253: Ehkä venäläinen yhteiskunta hajosi, koska siellä oli vuosisatoja vanha maaorjuus ja melko jäykkä ortodoksinen kirkko? Ortodoksiset kirkot eroavat suuresti muista halussaan nöyrtyä, "vähentää" henkilöä ja tukahduttaa hänet. Ehkä uusi geneettinen muodostuminen on todella kehittynyt?
ellauri326.html on line 309:
Sodan alkamisen jälkeen kuuluisa amerikkalainen kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky erottui ristiriitaisista lausunnoista, jotka resonoivat Kremlin kannan kanssa, joka väittää, että Venäjä on sodassa NATO:n kanssa ja tekee sen "inhimillisemmin kuin Yhdysvallat Irakissa". Huhtikuun alussa 2022 Lähi-idän The National News -julkaisun haastattelussa Chomsky toisti myös lauseen "sodasta viimeiseen ukrainalaiseen" ja selvensi lainaavansa kuuluisaa eläkkeellä olevaa amerikkalaista diplomaattia Charles (Chaz) Freemania. Itse asiassa Freeman ei ollut tämän nälväisyn kekkaaja. Hän sanoi ne kaksi viikkoa aikaisemmin amerikkalaisen äärivasemmiston resurssin The Grayzonen haastattelussa (merkittävä Kremlin propagandassa), viitaten monin tavoin "länteen".
Expresidentti Obama sanoi suoraan, että Yhdysvaltain armeija ei osallistu ulkomaisiin konflikteihin. …Mutta sotilaallinen toiminta ei voi olla joka tapauksessa ainoa tai edes tärkein osa johtajuuttamme. Se, että meillä on paras vasara, ei tarkoita, että jokainen ongelma on naula. Barack Obama pani merkille kollektiivisen toiminnan tehokkuuden. Hän luetteli niihin: diplomatia, taloudelliset pakotteet, eristyneisyys ja turvautuminen kansainväliseen oikeuteen.
ellauri326.html on line 311: Vastauksena tähän Komsomolskaja Pravda syytti otsikoillaan kirjaimellisesti Yhdysvaltoja välityssodan käymisestä Ukrainan alueella. Välityssota on "kahden vieraan vallan välinen kansainvälinen konflikti, joka tapahtuu kolmannen maan alueella ja joka on naamioitu konfliktiksi kyseisen maan sisäisestä asiasta. Välityssodat käyttävät osia kolmannen maan työvoimasta, resursseista ja alueesta keinona edistää pääosin ulkomaisia tavoitteita ja ulkomaisia strategioita."
ellauri326.html on line 315: According to President Zelenskyy, 16,000 foreigners have volunteered to join an International Brigade in response to Ukraine's call for foreign fighters as of 3 March 2022.
ellauri326.html on line 409: $13.6 billion in combined military and humanitarian aid for "responding to the situation in Ukraine", via the Consolidated Appropriations Act, 2022 on 15 March 2022.
ellauri326.html on line 423: Provision of satellite intelligence, notably through the European Union Satellite Centre, as part of 1 March 2022 resolution on the Russian aggression against Ukraine.
ellauri326.html on line 477: Vaikka Ivan Nikiforovitshin talo oli aivan Ivan Ivanovitshin talon vieressä ja aidan yli oli helppo kavuta talosta toiseen, meni Ivan Ivanovitsh kuitenkin kadun kautta.
ellauri326.html on line 583: Se prosessi, jolla ihminen on koettanut järjestäytyä ihmiskunnaksi, on yhtä vanha kuin sivistys, Hammurabin lait ja ensimmäiset yhteiskunnat. Jos tämä prosessi vuosituhansien jälkeen on saanut muodostetuksi kuilut eri rotujen, kansojen, kansanluokkien ja maailmankatsomusten välillä niin jyrkiksi ja pohjattomiksi, kuin miltä yt näyttää, niin me emme saa ummistaa silmiämme historian onnettomalle yritykselle luoda maailman kaikista kaneista jonkinlainen ehjä ihmiskunta, mikä yritys on ehdottomasti kärsinyt traagillisen haaksirikon. Mitä tehdä? Ratkaisua ei ole. Me kuljemme ympyrää kuin vuohi liekanarussa, mutta kehitys ei tule iäti kiertämään ympyrää. Luonto itse on pitänyt siitä huolen sillä että resut loppuvat.
ellauri326.html on line 607: Yleensä tänne Böömiin, vastasi Povondra nuorempi surullisesti. Arvelen, että kun salamanterit ovat jo Dresdenissä-
ellauri326.html on line 613: Mutta ulottuuhan meri nyt Dresdeniin saakka --- Siellä asuu vielä saksalaisia, virkkoi ukko torjuvasti. Se on heidän asiansa. Mutta tänne meille salamanterit eivät pääse, se on selvä. Silloin niiden täytyisi ensin poistaa kalliot tieltään. Ja siinä olisi niin paljon työtä, ettei nulla ole siitä aavistustakaan!» Työtä, niin, mutta sitä vartenhan salamanterit ovat olemassa huomautti Povondra nuorempi mieli synkkänä. Muistatte kai, että Guatemalassa ne upottivat kokonaisen vuoriharjanteen.
ellauri327.html on line 49: res.abebooks.com/inventory/md/md2089677643.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 54: res/generated/product/1/540_340_75/271_71.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 69: res.cloudinary.com/teepublic/image/private/s--1A__ENF_--/t_Preview/b_rgb:ffffff,t_watermark_lock/c_limit,f_auto,h_630,q_90,w_630/v1561816832/production/designs/5191898_0.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 71: resdefault.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 72: reseau-nopasaran.org/catalogue/images/No-PA-73.jpg?osCsid=e3a1954349092893b7a308caa00e618c" height="200px" />
ellauri327.html on line 75: reseau-nopasaran.org/catalogue/images/nopa83.gif" height="200px" />
ellauri327.html on line 78: resdefault.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 84: resdefault.jpg" height="200px" />
ellauri327.html on line 87: res/2014/6/6/1402065322811/6c6ea3fa-5e27-4d8f-9d49-5c159f92bbee-1118x2040.jpeg?width=700&quality=85&auto=format&fit=max&s=1e5f126287383bcae36918d28f593258" height="200px" />
ellauri327.html on line 104: Viktor Pavlik: This is considered the best argument: inappropriate name, skin color? Right, Mr. Adolph? It is no secret that many students from Asia and Africa studied in Ukraine and received citizenship. But the Ukrainian allies of Great Britain divide citizens into those who are ethnically correct and those with the wrong language, culture, and views. Is it so civilized that it requires support with Western missiles?
ellauri327.html on line 108: sellouts. They work for NATO and they are responsible for this war. They first started killing
ellauri327.html on line 133: USA har været i dyb økonomisk krise de sidste par år, og brugt for mange penge på ting som f.eks. Covid.. Men nu lige pludselig, så er hele verden anspændt, og de vil alle købe våben igen, som jo tilfældigvis er deres største eksport… det var dog godt nok et pudsigt sammentræft var 😂
ellauri327.html on line 141: Bl.a. Danmark og USA arbejdede for at Ukraine kunne komme ind i NATO asap, men det var Tyskland (Merkel) og Frankrig desværre imod. Kompromiset blev at de engang skulle have medlemskab, hvilket nok var den dårligste løsning, idet det gav et aggressivt Rusland et (godt nok tvivlsomt) argument til at undergrave og slutteligt invasionen af Ukraine.
ellauri327.html on line 147: Slutteligt vil jeg anbefale at du læser op på historien om Rusland/Sovjetunionen og du vil indse at Rusland er en af de mest aggressive, undertrykkende og imperialistisk nationer i verdenshistorien. Og den ånd fører Putin videre på værste måde.
ellauri327.html on line 150: Dialogen udløste vrede fra Rusland i 2008 korrekt.. Og de brugte de efterfølgende år på at gøre en stor sag ud af hvorfor de ikke skulle ind, blandt andet forsøgte de at bruge EUs relglement at intet land i Europa kan lave en politik eller ændring i deres system og alliancer, som vil bringe et andet lands sikkerhed i fare (hvilket Rusland af gode grunde mener Ukraine vil gøre, hvis de invitere amerikanske misilforsvar tættere på Moskva), det blev self. Bare ignoreret som vi altid gør.. 2014 var første gang det blev officielt at de var på vej ind, 6 måneder senere tog Rusland handling.. Det samme skete igen i 2021, og 6 måneder senere tog de igen handling.. Hvergang har USA prikket til dem.. Ukraine har intet at gøre i NATO og endnu mindre at gøre i EU, vi har allerede rigeligt problemer med de andre østlige lande, at tage den mest korrupte og voldelige nation i Europa ind, virker som en latterlig ting at gøre.
ellauri327.html on line 152: Skam intet forkert i at krig er godt for økonomien.. USA's største eksport er våben og har altid været våben, halvdelen bliver solgt "on the low".. f.eks. skrev de jo ikke i officielle regnskaber, da de solgte alle deres våben til ISIS eller Sadams regime, den slags kom kun frem på grund af whistleblowers og officielle dokumenter der bekræftede det.. Og hvad angår netop den økonomi ligger deres normale "officielle overskud" på omkring 10 trillioner dollars om året i våbensalg, efter Ukraine krigen anslås 2022 salget at stige til 50 trillioner dollars, hvilket er en 5 dobling af indtægten, og det bare de officielle tal til allierede i Europa… Hvad angår dårlige tal på aktiemarkedet, er USA langt fra så afhængige af de aktier som Danmark er, langt størstedelen af den amerikanske indtægt er i ressourcer som olie, mineraler, våben, indtægt i skatter fra selskaber osv., Aktiemarkedet for selskaber i Amerika er faktisk primært ejet af andre selskaber og private, men på grund af vi ikke har de naturlige ressourcer i Danmark, lever vi utroligt meget af aktier og obligationer i spekulative markeder, så som virksomheder, cryptovaluta osv… Hvad du glemmer er at alting ikke falder samtidig, når et firma sætter prisen op og lider økonomisk, er det ofte på grund af de naturlige råstoffer bliver mere værd, og dem har et kæmpe land som USA mange af, hvilket også er grunden til du ser den russiske valuta stærkere end den har været i mange år, naturlige ressourcer er gået langt op i pris.. Btw. Sjov detalje, Biden nægtede kort før krigen at udvide de amerikanske oliefilter, da det var anslået at olie ville stige betydeligt i værdi, hvis man holder produktionen nede pt. bare endnu et sjovt tilfælde, hvordan det kom ud til deres fordel..Sker ret ofte.
ellauri327.html on line 156: Så hvorfor støtter vi USA? .. de er gode til at retfærdiggøre alt de gør, undergrave alt der siger dem imod, få medierne til at vise dem fra deres gode side.. Men endnu vigtigere, de er gode for vores pengepung.. Rusland betyder ikke halvt så meget for os økonomisk.
ellauri327.html on line 158: Og en sidste ting.. Syntes du skal prøve at finde ud af hvad den præcise forskel er mellem Irak og Ukraine.. For indtil videre, ligner de utroligt meget hinanden, faktisk er begge to fuldstændig omsvøbt i løgne, der næsten er umulige at gennemskue.. Forskellen er dog at USA ikke fik så meget som et klap over fingrene for deres krig, sjovt som det fungere i fordel for vesten altid var.. og det er til trods for deres beskidte våben der medfører misdannelser i nyfødte børn den dag i dag.. Men det var self. USA, er sikker på det var med gode grunde de gjorde det.
ellauri327.html on line 168: Vesten har altid fremstillet Sovjetunionen hhv. Rusland som værende barbarisk, forbryderisk og aggressiv. Lidt komisk faktisk, når man tænker på, at det netop er vesten, der i årtier har været det - både 1. og 2. Verdenskrig f.eks. blev startet af bl.a. Tyskland, hvor Rusland kun modvilligt blev trukket ind i dem; første gang fordi de støttede Serbien, der blev angrebet af Østrig-Ungarn, og i 2. Verdenskrig blev det meste af Sovjetunionen vest for Ural lagt i ruiner og omkring 1/4 af befolkningen blev dræbt. Og så undrer folk sig over, at de er forsigtige i forhold til vesten og NATO?
ellauri327.html on line 170: Det er meget muligt, at NATO kun er en forsvarsalliance. Men USA har længe været uhyre aggressiv, og resten af NATO har det jo med at følge trop, når USA fløjter. Man kan jo lige så vel sige, at Warszawapagten også kun var en forsvarsalliance, men amerikanerne gik totalt amok over missilerne på Cuba i sin tid… og nu mener de, at det er ok den anden vej?
ellauri327.html on line 176: Russerne er et folk, der er uhyre gæstfri overfor venligtsindede besøgende, men de er også meget fokuserede på deres og deres landsmænds sikkerhed; ikke uventet, når man tænker på, hvordan de er blevet invaderet og decimeret gentagne gange i historien (noget, som USA end ikke kan forestille sig, da de aldrig udkæmper en krig på eget territorium).
ellauri327.html on line 178: Hvorom alt er, så er det farligt kun at høre den ene side af historien - især, når denne er præget af magthavernes interesser, fordomme og propaganda. Det gjorde tyskerne i 30'ernes Tyskland, med fatale konsekvenser for hele Europa.
ellauri327.html on line 273: Järvenpääläinen taidekoti on aiivan hirvee hökkeli jossa makuuhuoneet on ahtaita kopperoita "jotta yhteisille alueille riittää tilaa". Sehän on pahempi kuin maja! "Niin hyvä että ahistaa" huokaa akuankkamainen izetehty taideämmä. Tääkö muka on Suomen kaunein koti? 116 neliön koirankoppi. Jo on aikoihin eletty. O tempora o mores. Kattokin kuin rauhixen autotallissa ja ikkunat heitelty sinne tänne kuin huolimattoman halot liiterin perälle. Mullakin on Rauhixessa liiteri siistimpi kuin tää. Tää on ruma kuin rengin räkä räystäällä. Muumiko on ollut kirvesmiehenä? Mikä on toi musta hyyskä talon takana? Onxe käymälä? Vai Guggenheimin ladon pienoismalli? On vittu taas keisarin uudet vaatteet tyhjällä narulla.
ellauri327.html on line 333: Charterresor slutsålda inför höstlovet. Växter och svampar hotas av massutrotning. Det här blivit alldeles normalt att se de här rubrikerna vänligt gnugga ellbogar på samma sida. Tack Hobla, tack!
ellauri327.html on line 350: Presidentin äiti Maria Ivanovna Shelomova kuoli vuonna 1998 ja Putinin isä Vladimir Spiridonovitš kuoli vuonna 1999. Kuten tiedätte, sukunimen historiallinen alkuperä Shelomov tulee juutalaisesta miehennimestä Shlomo (venäjäksi Salomon). Ja kuten me kaikki tiedämme, Salomo (Shlomo) oli arvostetuin juutalainen kuningas, jota pidettiin kaikista ihmisistä viisaimpana ja joka rakensi uudelleen toisen temppelin. Toinen pieni yksityiskohta – juutalaisten lakien mukaan juutalaiseksi katsotaan se, joka on syntynyt äidistään.
ellauri327.html on line 355: Venäjän presidentti Vladimir Putin (C) puhuu Schneerson-kirjaston luovutusseremoniassa Jewish Museum and Tolerance Centerissä Moskovassa 13.6.2013. ellauri327.html on line 363: resize=256%2C250&ssl=1" />
ellauri327.html on line 373: Nyt siirrytään Venäjän presidenttien luo "Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen". Ensimmäinen presidentti oli Boris Jeltsin, joka oli todennäköisesti juutalainen, todisteet ovat uskomattoman vahvoja!
ellauri327.html on line 385: resize=270%2C270&ssl=1" />
ellauri327.html on line 386: resize=222%2C283&ssl=1" />
ellauri327.html on line 387: resize=200%2C238&ssl=1" />
ellauri327.html on line 389: resize=175%2C241&ssl=1" />
ellauri327.html on line 390: resize=200%2C219&ssl=1"
ellauri327.html on line 391: resize=151%2C200&ssl=1" />
ellauri327.html on line 392: resize=200%2C197&ssl=1" />
ellauri327.html on line 395: Mutta Rasputinia ei tällälset ryppypeput kiinnosta. For Litvinenko directly accused Russian President Vladimir Putin of pedophilia. Suspiciously affectionate relationships with other people’s children, and exclusively male, arise in the Russian president almost everywhere he is: an acquaintance and lustful smiles are necessarily followed by hugs, and often kisses. He kissed this preschooler Nikita on the bellybutton.
ellauri327.html on line 397: resize=1536%2C1038&ssl=1" width="90%" />
ellauri327.html on line 398: KIEV, UKRAINE: Ukrainian President Leonid Kuchma (R) and Russian counterpart Vladimir Putin talk with Andrey Sinko, a schoolboy from Kiev during their meeting in Kiev, 27 October 2004. Vladimir Putin is on a three-days official visit to Ukraine. (ALEXEY PANOV). At the same time, the eyes and expression on Vladimir Putin’s face looked more than strange when looking at the boy. Even some Russian psychiatrists paid attention to this. ellauri327.html on line 411: Time journalists said that after Zelensky’s visit to the United States, they returned with him to Kyiv to try to understand how he would respond to signals received from the Americans, including persistent calls to fight corruption and antisemitism.
ellauri327.html on line 413: On the first day, journalist Simon Schuster asked a person from Zelensky’s entourage how the president was feeling. “Evil,” they answered him.
ellauri327.html on line 414: One of the members of the president’s team said that Zelensky has no optimism left, he comes in, gets the latest news, gives orders and leaves.
ellauri327.html on line 415: "Zelensky feels betrayed by his Western allies. They left him without the means to win the war, only the means to survive it," the journalist says. And the main showman in this show is President Zelensky. Show off the light of nakedness in military-style football and pants, wearing a mask of turbonosti - bloating. He joins with his allies and watches his favorite videos for the TV show.
ellauri327.html on line 526: Saaressa, johon hän viittasi, olivat hänen kaksi omaa kalamajaansa, ja huvila itäänpäin tarkoitti hänen vanhimman sisarensa kookasta asumusta – sisaren kanssa hänellä oli ajoittain huonot välit. Länteen hän ei halunnut venäläisiä neuvoa, koska hänen vaimonsa ja pikku tyttärensä olivat juuri sinnepäin lähteneet jäätä pitkin sotaa pakoon.
ellauri327.html on line 528: Tämän tekstin jouduttua suomalaisten käsiin se tulkittiin ilmoitukseksi läheisen talon miehittämättömyydestä, mikä katsottiin vakoiluksi. Kianto tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettämiseen. Presidentti Kyösti Kallio armahti Kiannon kuritushuoneesta ennen tuomitun ajan päättymistä. Jutun seurauksena Kianto erotettiin ”maanpetturina” useista kulttuuriseuroista, muun muassa Suomen Kirjailijaliitosta, jota hän itse oli ollut perustamassa, ja myös Karjalan Heimosoturiliitosta. Katkeroitunut ja tuomiota oikeusmurhana pitänyt Kianto kirjoitti tapauksesta päiväkirjansa pohjalta teoksen Omat koirat purivat, joka kuitenkin pääsi julkisuuteen vasta 1946.
ellauri327.html on line 530: Talvisodassa palaneen Turjanlinnan tilalle valmistui kustannusliike Otavan taloudellisella avustuksella uusi kaksikerroksinen talo 1949, mutta tämä rakennus paloi pian valmistumisensa jälkeen rakennusvirheen takia. Uutta Turjanlinnaa ei ollut vakuutettu, joten Kianto ei saanut mitään korvausta menetyksistään. Kianto lähestyi presidentti Paasikiveä ajatuksenaan saada hänet kansalaiskeräyksen suojelijaksi. Paasikivi kommentoi päiväkirjoissaan: ”Että piti Turjanlinnansa, joka jo oli kerran palanut, vakuuttamatta, on puolustelematonta kirjailijaltakin.” Paasikivi kuitenkin aprikoi samassa yhteydessä: ”Olisiko syytä ja mahdollista antaa hänelle jotain lisäapurahaa valtion varoista? Köyhälistön rahoista sen voisi hyvin napsasta. Hänen vanhuudenpäivänsä olisi joka tapauksessa turvattava, tavalla tai toisella.” Paasikivi antoi opetusministeri Reino Oittiselle tehtäväksi valmistella, mitä asiassa olisi tehtävissä, ja neuvotella Otavan pääjohtajan Heikki Reenpään kanssa kyseisestä asiasta.
ellauri327.html on line 553: Gruusian presidentti neuvoi ukrainalaista kollegaansa yrittämään jättää ainakin yhden taistelukärjen "pelotellakseen hullun pois" - sellaisen, joka saattaa tulla Jeltsinin jälkeen (esim. Putin).
ellauri327.html on line 556: Vuonna 1992 Washingtonin aloitteesta järjestettiin Kiovassa sarja kolmikantaisia tutkimuskokouksia: Ukraina, Venäjä ja USA. Keskustelujen aikana amerikkalaiset tarjoutuivat harkitsemaan mahdollisuutta maksaa Ukrainan ydinaseriisuntaprosessista sekä jonkin verran korvauksia Venäjälle. 16. marraskuuta 1994 Ukraina liittyi ydinsulkusopimukseen 1. heinäkuuta 1968. Näillä toimilla vahvistettiin, että Ukraina on kaikkien Neuvostoliitolta perittyjen ydinaseiden omistaja ja aikoo luopua niistä kokonaan ja käyttää ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin tulevaisuudessa. Vastineeksi tästä suurimpien ydinvaltojen oli taattava Ukrainan turvallisuus ja kaikenlaisen aggression tai painostuksen poissulkeminen. Hahaa, Uhuu, Buahahhaa!
ellauri327.html on line 558: Ottaen huomioon liittymisen ydinsulkusopimukseen ja Ukrainan velvoitteen poistaa kaikki ydinaseet alueellaan, 5. joulukuuta 1994 allekirjoitettiin niin sanottu Budapestin muistio Ukrainan ja Venäjän federaation välillä., Iso-Britannia ja Amerikan yhdysvallat, jotka aiemmin listasivat valtiot - osallistujien tuli kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja olemassa olevia rajoja, pidättäytyä kaikista Ukrainaa kohtaan kohdistuvista aggressioista, mukaan lukien taloudellinen painostus. HAAHAHAHAHA!
ellauri327.html on line 581: Ternopilin alueneuvosto vetosi 27. elokuuta 2008 presidentti Viktor Juštšenkoon, ja kansanedustajat vaativat silloista presidenttiä peruuttamaan Budapestin muistion ja ilmoittamaan ydinasetilanteen palauttamisesta. Venäjän hyökkäyksen alkaminen vuonna 2014 ja Krimin liittämisen jälkeen tämä antoi huomattavan sysäyksen keskustelulle mahdollisuudesta palauttaa Ukrainan ydinase. Mutta samaan aikaan se aiheutti entistä enemmän spekulaatioita tästä aiheesta.
ellauri327.html on line 590: Heinäkuussa 2014 Venäjän ulkoministeri totesi, että hänen maallaan on oikeus puolustaa Krimiä ydinaseilla ja maaliskuussa 2015 presidentti Putin ilmoitti olevansa valmis asettamaan ydinvoimat valmiustilaan Krimin hyökkäyksen aikana. Samoihin aikoihin Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja totesi, että Venäjällä on oikeus sijoittaa ydinaseita niemimaalle, joka on kansainvälisesti tunnustettu Ukrainan alueeksi.
ellauri327.html on line 592: 19. helmikuuta 2022 (ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ) Ukrainan presidentti Vladimir Zelenski palasi Münchenin turvallisuuskonferenssissa kysymykseen maan ydinaseettomuudesta ja ehdotti, että Ukraina voisi mahdollisesti pitää Budapestin pöytäkirjaa mitättömänä, jos sen turvallisuustakuut eiväy täyty. Ukrainan hyökkäyksen perusteluksi Venäjän lehdistö, hallituksen virkamiehet ja presidentti Putin ovat perusteettomasti väittäneet, että Ukraina pyrkii rakentamaan omaa ydinarsenaaliaan. Hans Christian Andersen, Yhdysvaltain tutkijoiden liiton ydintietoprojektin johtaja, totesi tällaisten lausuntojen perusteettomuuden . Pelkkää satua! Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andriy Melnik kertoi 15. huhtikuuta 2021 Deutschlandfunk- radiolle, että jos Ukrainaa ei sallita Naton jäseneksi, hänen maansa on ehkä harkittava uudelleen asemaansa ydinvoimattomana valtiona suojelunsa takaamiseksi.
ellauri328.html on line 44: Lisää Hoblan uutisozikoita perjantaina viikkoa ennen 71. syntymäpäivää: Strejklagar går vidare "efter djup oenighet". Risto E.J. Penttilä (ser ut som en riktig archi-skurk): En enskild incident skadar inte Finlandsbilden. Den mycket skurkaktiga skyddspolisen i äcklig övervikt: Ryssland behandlar Finland som en fientligt sinnad stat. Jättestor överraskning! Finland har ju varit fientligt sinnat mot ryssarna genom seklerna. Turkulainen venäläinen koulu lopetetaan, etteivät lapset opi lukemaan röllipeikkoja. Nio riskerade drunkna vid Nylands brigad. Mycket flere än nio riskerar drunkna när den stora fajten börjar. Regeringen vill slopa rätten till skattefri första bostad. Istället betala alla som köper bostäder mindre skatt. Än en inkomstöverföring från de som inget har till dom som har det bra. Nya PVC-chefen om läget i finskt näringsliv: Tyvärr ganska dystert. Haha. Åland bygger mer vindkraft för att skrämma bort resten av fåglarna och fiskarna från skärena. Dumpningen av smutsig snö i havet fortsätter.
ellauri328.html on line 46: Nato säger att Israels svar trots allt behöver följa vissa regler. Det måste vara proportionerligt som i Hammurabis lag. Om blockaden av hela landsremsan och utsvältningen av folket är proportionellt, det kan skit-Stoltenberg inte säga än - och det gör inte heller Sveriges försvarsminister Pål Jonson. Jag kan inte gå in på det och bedöma det här och nu. Jag måste fråga hela världens geriatriska president om råd. Hela begreppet "Folkrätten" är en jättestor vits. Svensk man grillade koran - den här gången fick han böter för Sverige måste ju få komma in i Nato.
ellauri328.html on line 50: Och resten är bara idiotisk sport och annu mer idiotisk kultur. Nu skall posten inte längre ta de tio stegena i snön att bära de goda nyheterna till dörren. Då så, då ska vi inte heller abonnera papperstidningen nå mer.
ellauri328.html on line 65:
Efter snart 600 dagars krig manar Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj om ännu mer stöd från "omvärlden." – Vi måste vinna vinterkriget, säger presidenten på besök i Natohögkvarteret.
ellauri328.html on line 73: I medierna pågår ständiga diskussioner om ungdomars välbefinnande och de utmaningar som skolorna står inför. Lärarnas arbete har blivit allt mer komplicerat i takt med att barn och ungdomar uttrycker ett ökat illamående och presterar sämre i sina studier. Föräldrarna beter sig allt skitigare, dom tänker att dom äger skolan och lärarna, att dom själva är någon sorts betalande kunder och lärare deras servitörer. Diskussioner om nedskärningar skapar otrygghet bland lärare och elever då behovet för ökade resurser i elevvården är uppenbart.
ellauri328.html on line 75: Samhället har i praktiken anammat affärsvärldens värdegrund. Där råder en känslolös konkurrens och en strävan efter maximal ekonomisk vinst. Denna utveckling kräver en ständig tillväxt av produktion och konsumtion, vilket resulterar i ökad ojämlikhet, egoism, social utslagning och ekologisk skada. Detta påverkar familjers och barns välmående.
ellauri328.html on line 77: De ovannämnda värderingarna strider mot mänsklighetens bästa. De krockar med principerna i den finländska läroplanen, som omfattar jämlikhet, omsorg, gemenskap och respekt för individen och naturen. Att navigera i denna konflikt utgör en stor utmaning för skolpersonalen.
ellauri328.html on line 109: Pelonsekainen keskustelu länsimaiden Ukraina-tuen hiipumisesta yltyy Euroopassa. Erityisesti huolta aiheuttaa Yhdysvaltain mahdollinen vetäytyminen tai radikaali avun vähentäminen siinä tapauksessa, että Donald Trump voittaisi republikaanien ehdokkaana maan presidentinvaalit loppuvuodesta 2024. Pelko Yhdysvaltain mahdollisen vallanvaihdoksen seurauksista yltyy Euroopassa. Jos Ukrainan tukeminen tuntuu amerikkalaisista kalliilta, kuuman proxysodan hinta ei ole mitään verrattuna kylmän sodan kustannuksiin, vetoaa hätääntynyt tutkija. Vielä pahempi on toinen vaihtoehto: Venäjän hyökkäykset yhä uusiin Euroopan maihin. Lopulta Mordorin liekehtivän silmän huomio voisi kääntyä myös pikku Suomeen. Tämän luulisi kyllä säikäyttävän jenkkipäättäjät!
ellauri328.html on line 112: kokoomuksen ehdokas: ”Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee jopa multakin vähintään 10 vuotta”. Sori siitä. Globaalit instituutiot ja sääntöpohjainen maailma heikkenevät. Peliteorialla ei ole pian mitään käyttöä. ”Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeellista, vaikka viimeiseen ukrainalaiseen. Ukraina taistelee koko sivistyneen ja vapaan maailman puolesta – sortoa ja tyranniaa vastaan. Ja sen sodan se voittaa, on jo voittanut, vaikkei siltä ehkä ensinäkemältä näytä", Stubb sanoi. Voitto saatiin jo 2014 Stubbin hallituxen aikana. Stubbin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki tuolloin lähihistorian suurimman taktisen ja strategisen virheen, tai itse asiassa kolme virhettä (3 pointtia - kajahtaako tutulta?): Putin yliarvioi omat sotilasvoimansa, aliarvioi Ukrainan armeijan ja samalla lännen yhtenäisyyden. Autoritaariset ja demokraattiset voimat eivät 3.maailmansotaa ratkaise, vaan veltto etelä. Stubb ennakoi vallan (toisin kuin ennen) alueellistuvan. Liittolaissuhteita syntyy hänen mukaansa intressien eikä arvojen tai maantieteen pohjalta (kuten aikaisemmin oli laita). Intressejä voidaan nyttemmin hoidella myös etänä, tappaa ei-toivottuja partapozoja matkan päästä lennokkien avulla. Kyllä maailma ennen pitkää älyää, että kaiken keskiössä pitää olla Suomen turvallisuus. Vittu mikä hölmöpää.
ellauri328.html on line 152: Samaan aikaan toisaalla Venäjästä tuli kuudennen Napoleonin vastaisen liittouman perustaja, johon pian kuului myös Preussi , jota johti William First. Tappelut siirtyvät Sleesian alueelle. Tappio Lützenissä ja Bautzenissa lannisti Aleksanterin ja Wilhelmin, ja he tekivät rauhan Napoleonin kanssa. Myöhemmin Napoleon kutsui tätä Plopovin izemurhasiirroxi kampanjassa 1813-1814. Aselevon aikana liittoutumaan liittyivät Napoleonin ex-marsalkka pelle Bernadotten johtama Ruotsi ja Ransu II :n johtama Itävallan keisarikunta. Liittoutuneet yhdistyivät kolmeksi suureksi armeijaksi, pohjoisessa marsalkka Bernadotten johdolla pohjoisessa, idässä Preussin kenttämarsalkka Gebhard Blücherin johtamassa sleesialaisarmeijassa ja etelässä itävaltalaisen Schwarzenbergin herttuan Karlin johtamassa boheemipumpussa. Poliittisista syistä Aleksanteri ei vaatinut venäläisten kenraalien nimittämistä minkään armeijan komentajaksi. Aselepo päättyy ja armeijat siirtyvät kohti Dresdeniä, joka on tärkein tukikohta Napoleonin armeijan tarvikkeiden ja aseiden täydentämiselle. Liittoutuneet kehittävät taistelusuunnitelmaa. Böömin armeija lähestyy Dresdeniä.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri328.html on line 192: Bultmann opiskeli teologiaa Tübingenin, Berliinin ja Marburgin yliopistoissa. Hänen opettajiaan olivat mm. Johannes Weiss ja Adolf Jülicher. Bultmann väitteli Paavalin kirjeistä vuonna 1910. Kaksi vuotta myöhemmin hän suoritti habilitaation ja hänestä tuli Marburgin Uuden testamentin eksegetiikan lehtori. Välillä hän opetti lyhyen aikaa Breslaussa ja Gießenissä. Vuonna 1921 hänestä tuli professori Marburgissa. Hän hoiti virkaa vuoteen 1951, eli paahtoi läpi naziajan ilman huolen häivää. Hakuna matata.
ellauri328.html on line 383: Hobby Lobby Stores, Inc., entinen Hobby Lobby Creative Centers, on yhdysvaltalainen vähittäiskauppayritys. Se omistaa taide- ja käsityömyymäläketjun, jonka volyymi oli yli 5 miljardia dollaria vuonna 2018. Ketjulla on 1 001 myymälää 48 Yhdysvaltain osavaltiossa. Greenback-perhe perusti Hobby Lobbyn ilmaisemaan kristillisiä uskomuksiaan, ja ketjussa yhdistyvät amerikkalaiset konservatiiviset arvot ja kristillinen media. Yritys ja sen omistajat ovat olleet kiistojen ja skandaalien kohteena, mukaan lukien syytökset antisemitismistä, homofobiasta, LGBTQ-syrjinnästä, yrityksistä evankeloida julkisia kouluja, "pyrkimykset evätä työntekijöiden pääsy ehkäisyvälineisiin", "syrjintä ja laittomasti salakuljetetut esineet työntekijöiden vaarantamiseksi koronaviruspandemia."
ellauri328.html on line 457: Kongressin kamppailu 14 miljardin dollarin hätäavun lähettämiseksi Israelille paljastaa poliittiset erimielisyydet, jotka jättävät Amerikan näyttämään jakautuneelta suurvallalta, joka ei pysty edes kiirehtimään apua ystävälle, joka uskoo käyvänsä eksistentiaalista sotaa.
ellauri328.html on line 464: Israelin pakettia vedetään myös syvemmälle poliittiseen sukkaan, koska presidentti Joe Biden päätti sisällyttää sen paljon laajempaan pyyntöön, joka sisältää seuraavan erän aseita ja ampumatarvikkeita Ukrainalle. Johnsonin konferenssi vastustaa joitakin 100 miljardin dollarin pohjoispuolella olevan rahoituspyynnön näkökohtia. Ja vaikka puhuja esittää Israelin lakiesitystä yksinään, senaatti voi lisätä Ukrainan avun ja lähettää sen takaisin kongressiin, mikä edelleen viivästyttää Yhdysvaltain avun lähettämistä Israelille sen sodan aikana Hamasia vastaan. Pahimmassa tapauxessa vaippapäät on ajettu jo mereen ennen rahan saapumista.
ellauri328.html on line 472: Suuri määrä republikaaneja parlamentissa ja kasvava määrä senaatissa ei pidä Ukrainaa tärkeänä Yhdysvaltain ulkopoliittisena intressinä, joten jotkut näyttävät pitävän parempana Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia Kiovan nazivallan sijasta.
ellauri328.html on line 476: Biden selitti kannattavansa humanitaarista taukoa Israelin operaatioissa antaakseen aikaa panttivankien vapauttamiseen Gazassa ja sanoi ymmärtävänsä "tunteen". Mutta hän on kieltäytynyt julkisesti kehottamasta Israelia sopimaan tulitauosta Hamasin kanssa, koska sillä on oikeus puolustautua 7. lokakuuta tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen, jotka tappoivat Israelissa 1 400 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä. Moosexenuskoiset ovat saaneet tapetuxi vasta vaivoin 3 kertaa enemmän. Ei se vielä riitä. Presidentti torjuu islamofobiaa vaikka maata vaivaa kasvava antisemitismi.
ellauri328.html on line 482: WASHINGTON 3.11.2023 – Parlamentti hyväksyi torstaina Israelille lähes 14,5 miljardin dollarin arvoisen sotilasapupaketin, joka on lihaksikas USA vastaus sotaan Hamasin kanssa, mutta myös uuden puhemiehen Mike Johnsonin puolueellinen lähestymistapa, joka asettaa suoran haasteen demokraateille ja presidentti Joe Bidenille.
ellauri328.html on line 490: Kongressin ensimmäinen merkittävä lainsäädäntöponnistelu Israelin tukemiseksi sodassa jää paljon alle Bidenin lähes 106 miljardin dollarin pyynnön, joka tukisi myös Ukrainaa sen taistelussa Venäjää sekä Yhdysvaltojen pyrkimyksiä vastustaa Kiinaa ja puuttua turvallisuuteen Meksikon rajalla.
ellauri328.html on line 504: Maksaakseen laskun edustajainhuoneen republikaanit ovat liittäneet säännöksiä, jotka leikkaavat miljardeja IRS:stä, jonka demokraatit hyväksyivät viime vuonna ja Biden allekirjoitti lain keinona päästä verohuijarien perään. Puolueeton kongressin budjettitoimisto sanoo, että sen tekeminen maksaisi liittohallitukselle netto 12,5 miljardia dollaria veronkeräystulojen menettämisen vuoksi. Avustuspaketin ja tulojen vähentämisen kustannukset ovat yhteensä yli 26 miljardia dollaria. Republikaanit hyödyntävät kansainvälisen kriisin tuskallista tuskaa auttaakseen rikkaita ihmisiä, jotka huijaavat verojaan, ja suuria yrityksiä, jotka kiertävät säännöllisesti verojaan.
ellauri328.html on line 508: Republikaanit ovat hyökänneet antisemitistikortilla niitä demokraatteja vastaan, jotka esittävät kysymyksiä Israelin sotataktiikoista. Kongressi yritti arvostella kongressin ainoaa palestiinalais-amerikkalaista lainsäätäjää, tasapuolista Rashida Tlaibia, D-Mich., hänen huomautuksistaan. Epäluottamuslause epäonnistui.
ellauri328.html on line 510: ress_Censure_73801.jpg?d=780x520" />
ellauri328.html on line 513: Tlaib, one of the House's most vocal critics of Israel's treatment of Palestinians, has come under intense scrutiny following Hamas' deadly attack on October 7. Her failure to directly condemn Hamas' attack while still mourning the loss of life on both Israeli and Palestinian sides, as well as her blaming Israel for the deadly strike on a Gaza hospital, angered many in Congress, including Greene. Condemning is important, you show who was right and who was wrong, viz. which side you're on. Two wrongs don't make right, only one of them does.
ellauri328.html on line 515: ress-us-representative-marjorie-taylor-greene-republican.webp?w=466&h=311&f=bc8973528050c33c419cd232fd0db0b0" height="300px" />
ellauri328.html on line 518: "Pathetic," Greene said of the 23 House Republicans who didn't support her attempt to censure Rashida Tlaib. "She is an Israel hating America hating woman who does not represent anything America stands for, while I sure as hell do. Just look at my blond hairdo and close set eyes."
ellauri328.html on line 520: Marjorie Taylor Greene is the U.S. representative from Georgia's 14th district. A Republican, her 2020 win is her first elective office. A controversial figure in the Republican Party and a vocal supporter of former President Donald Trump, Greene was removed from all House committee roles in 2021 for incendiary statements she previously made. She has since been added to the House Homeless Security Committee. LOL HAHA
ellauri330.html on line 341: 1890-luvulta alkaen Brandes alkoi jäädä syrjään, sillä symbolistien sukupolvi torjui hänen aatteensa yhtä lailla kuin hän torjui symbolismin. Hän alkoi kehittyä kohti individualistista askeettisuutta ja laati innoittuneita elämäkertoja muista poikkeusyksilöistä, kuten William Shakespearesta, J. W. von Goethesta, Jeesuksesta ja Michelangelosta.
ellauri330.html on line 345: 1880-luvun lopulla Brandes taisteli harkitsevan seksuaalisuuden tekopyhyyttä vastaan, joka aiheutti erimielisyyden Bjørnstjerne Bjørnsonin kanssa. Brandes kirjoitti vuonna 1888 kirjeessään Nietzschelle neuvoen häntä lukemaan Søren Kierkegaardin teoksia , joiden kanssa hänen ajattelullaan oli paljon yhteistä. Ei ole kuitenkaan todisteita siitä, että Nietzsche olisi koskaan vaivautunut lukemaan Kierkegaardin teoksia. Nietsche piti Brandesin luonnehdinnasta "aristokraattinen radikaali" eli parhaimmistojuures.
ellauri330.html on line 450: IWMA:n sveitsiläinen juraliitto otti tavoitteekseen "täydellisen kommunismin" vuonna 1880. Aikaisemmin se oli kannattanut kaikkien tuotantoresurssien yhteisomistusta, mutta sitä, että henkilön osuus kulutustavaroista ja palveluista oli verrannollinen työtuntien määrään. he olivat esiintyneet. Kropotkin ja muut hölmöt arvostelivat tätä vain "epätäydellisenä" tai "osittaisena" kommunismina ja väittivät, että johdonmukainen kommunismi merkitsee vapaata kulutusta koettujen yksilöllisten tarpeiden mukaan sekä yhteisomistusta.
ellauri330.html on line 477: Jopa palattuaan Venäjälle, tsaarin kukistamisen jälkeen maaliskuussa 1917, hän kannatti edelleen Venäjän osallistumista teurastukseen. Venäläiset sotilaat olivat kuitenkin järkevämpiä. He äänestivät jaloillaan, kuten Lenin ilmaisi, yksinkertaisesti kävelemällä pois rintamalta Brest-Litovskin rauhassa.
ellauri330.html on line 556: Kun Suomalainen puolue vuosisadan lopulla hajosi ja siitä muodostuivat vanhasuomalainen ja nuorsuomalainen puolue, niin Yrjö-Koskinen edusti vanhasuomalaisena myöntyvyyslinjaa ja vastapuoli oli tiukasti perustuslakiin tukeutuva puolueryhmä. Erimielisyyden syynä oli suhtautuminen venäläistämistoimiin. Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyslinjan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään.
ellauri331.html on line 36: “Wladimir is a bisexual. Wladimir swings both ways,” Fury said of Klitschko, who is engaged and has a daughter with actress Hayden Panettiere, according to The Sun. “For those that don’t know that, I can confirm it now.” Fury, a devout Christian, has become infamous for habitual verbal attacks on women, Jews and gays.
ellauri331.html on line 40: resizer/u7Z2K5WnxBOavTGrgZU0HTsA42Y=/1248x782/cloudfront-eu-central-1.images.arcpublishing.com/leparisien/YKSQOGPVVJDTFAFKJTLIJRC3LE.jpg" width="40%" />
ellauri331.html on line 91:
24.10.23 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi, että ihmiskunta tarvitsee uuden maailmanjärjestyksen, ja Washington on valmis rakentamaan sen. Mutta nyt ei ole oikea hetki tulitauolle. Duuman puheenjohtaja Vjatšeslav Volodin kommentoi tätä lausuntoa Telegram-kanavallaan. "Biden, joka on menettänyt järkensä, pitäisi eristää ennen kuin hän aloittaa maailmansodan", Volodin päätti. Ei pyllynreikää sääntö kirjan teema on, että öykkäröinti työpaikalla heikentää moraalia ja tuottavuutta.
ellauri331.html on line 93: 71-v. syntymäpäivänään 7. lokakuuta 2023, 09:19 Vladimir Putin on palauttanut Venäjän ja sen kansalaisten ylpeyden maastaan. Putinin aikana maan alue laajeni ensimmäistä kertaa suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Lisäksi Putin puolustaa oikeudenmukaista moninapaista maailmanjärjestystä ja siksi hänellä on suuri tuki ympäri maailmaa, valtiotieteilijät Pavel Danilin ja Alexander Zvyagintsev kertoivat VZGLYAD-sanomalehdelle. Venäjän presidentti täyttää lauantaina 71 vuotta. "Putinin presidenttikauden alusta lähtien Venäjä, kuten sanotaan, on vahvistanut painoaan ja auktoriteettiaan - BKT kasvaa, kansalaisten hyvinvointi paranee, valuutta vahvistuu taalaan nähden, sosiaalisia ohjelmia käynnistetään, kaikki tuotannon ja tieteen osa-alueet kehittyvät. Ja vuonna 2014 tapahtui merkittävä tapahtuma - maamme alueen ensimmäinen laajennus Suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Eikä vain maa, vaan Venäjän valtio, Venäjän sivilisaatio, kuten presidentti sanoo”, muistelee Venäjän federaation alaisen Finanssiyliopiston apulaisprofessori Pavel Danilin. ”Sitten vuonna 2022 valtionpäämies joutui tekemään useita vaikeita päätöksiä Donbassin ja Novorossijan alueiden yhdistämisestä Venäjään. Tämä laajensi edelleen valtiomme rajoja ja palautti myös useita miljoonia venäläisiä – DPR:n, LPR:n, Zaporozhyen ja Khersonin alueiden asukkaita – äitinsä kohtuun. Venäjän maiden yhdistämisprosessi on todiste Venäjän suuruudesta", hän huomautti.
ellauri331.html on line 117: Agentura.Ru:ta ovat lainanneet The New York Times, The Moscow Times, The Washington Post, Online Journalism Review, Le Monde, The Christian Science Monitor, CNN, Federation of American Scientists, BBC ja The Center for Counterintelligence -sivustot ja -sivustot. Security Studies, Center for Defense Information, Library of Congress, Cambridge Security Program. New York Times kutsui Agentura.Ru:ta "sivustoksi, joka tuli kylmästä paljastamaan venäläisiä salaisuuksia".
ellauri331.html on line 127:
Chastny Korrespondent
ellauri331.html on line 129: Chastny Korrespondent (chaskor.ru, joka tunnetaan myös nimellä "Chaskor", käännettynä "yksityinen kirjeenvaihtaja" ) on venäläinen verkkosanomalehti. Chaskor on Venäjän ensimmäinen kausijulkaisu, joka siirtyy Creative Commons -lisenssiin. Chaskor julkaisee anaalisia artikkeleita, arvosteluja, haastatteluja ja uutisia venäläiseen Vikipediaan. Chaskor sai 2011 Runet palkinnon, mikä ei todista enää midiä.
ellauri331.html on line 147: Koomisimmat läpät on että Zhirinovski oli höveli ja Valeri Gergijev piti Pussy Riotista. Tätäkään eivät kaikki lukijat ehkä ymmärrä. Sivustoa voidaan verrata The Onioniin (USA) ja Private Eyeen (Britannia). The Onion is an American "fake news" organization. It features satirical articles reporting on international, national, and local news as well as an entertainment newspaper and website. Sipulin artikkelit kattavat ajankohtaisia tapahtumia, sekä todellisia että kuvitteellisia, parodioivat perinteisten uutisorganisaatioiden sävyä ja muotoa tarinoilla, pääkirjoituksilla ja mies-kadun haastatteluilla käyttäen perinteistä uutissivuston ulkoasua ja toimituksellista ääntä, joka on mallinnettu uutissivuston Associated Press mukaan. Yxityisezivä on brittiläinen kahden viikon välein ilmestyvä satiirinen ja ajankohtaisia asioita käsittelevä uutislehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se ilmestyy Lontoossa, ja sitä on toimittanut Ian Hislop vuodesta 1986 lähtien. Julkaisu on laajalti tunnustettu näkyvästä kritiikistä ja julkisuuden henkilöiden loukkaamisesta. Se on "syvästi konservatiivisella muutosvastarintamalla" vastustanut siirtymistä verkkosisältöön tai kiiltävään muotoon: se on aina painettu halvalle paperille ja muistuttaa muodoltaan ja sisällöltään sarjakuvaa yhtä paljon kuin vakavaa lehteä. Lehteä lehteilee 700K brittilukijaa. Ei sillä kuuhun mennä.
ellauri331.html on line 153: Vuonna 2001 Gazeta.ru julkaisi online-haastattelun presidentti Vladimir Putinin kanssa. Medialogyn mukaan Gazeta.Ru oli yksi kolmesta eniten siteeratusta uutislähteestä maassa marraskuussa 2014.
ellauri331.html on line 164: Vuonna 2016 Bloomberg julkaisi lehdistötiedotteen, jossa se väitti olevansa ranskalaiselta rakennusyhtiöltä Vinci SA: lta, että se oli havainnut kirjanpitovirheitä ja joutui tarkistamaan tulosraporttejaan. Lehdistötiedote osoittautui huijaukseksi. Vincin osake laski hetkellisesti 18 %, kun Bloomberg julkaisi sen, vaikka se toipui nopeasti, kun kävi selväksi, että se ei ollut totta. Ranskan osakemarkkinoiden sääntelyviranomainen Autorité des marchés financiers määräsi vuonna 2019 Bloombergille 5 miljoonan euron sakon raportin julkaisemisesta ja totesi, että sen olisi pitänyt tietää, että se oli väärä. Muutoksenhakutuomioistuin alensi sakon 3 miljoonaan euroon vuonna 2021. Sisäpiirikaupat Vincin osakkeilla moninkertaisesti korvasivat takaiskun. Marraskuussa 2019 Michael Bloomberg ilmoitti presidentinvaalikampanjastaan. Bloombergin omia reporttereita käskettiin pitämään suut soukalla. Vastatessaan kritiikkiin Michael Bloomberg kertoi CBS Newsille: "Meidän on vain opittava elämään joidenkin asioiden kanssa." Hänen toimittajansa "saavat palkan. Mutta palkkasi mukana tulee joitain rajoituksia ja vastuita." Bloombergin päätoimittaja John Micklethwait myönsi henkilökunnalle lähettämässään sähköpostissa, että Michael Bloomberg hallitsee mielipideosion toimituksellista tuotantoa ja totesi, että "toimitukseemme ovat heijastaneet hänen näkemyksiään."
ellauri331.html on line 181: 25. syyskuuta 2008 lähtien verkkotunnus ingushetiya.ru lakkasi toimimasta ja verkkoportaalin osoite muutettiin ingushetia.org:ksi, koska sivusto oli liikaa pehmennyt. Eli tarve luoda portaali johtui siitä, että viime aikoina "tasavallan uuden johdon ponnistelujen ansiosta Ingushetia.org-portaali on pehmentänyt oppositiosuuntautuneisuuttaan, mikä luonnollisesti sulkee pois tämän resurssin riippumattomuus ja objektiivisuus sisällissodassa, joka on jatkunut Ingušiassa seitsemän viime vuoden ajan." 25. lokakuuta 2009 sivuston omistaja Maksharip Aushev ammuttiin kuoliaaksi Naltšikissa. Tää on jotain vaippapäiden paikallista nujakointia.
ellauri331.html on line 187: Ulkomaisen lehdistön suhtautuminen Venäjään muuttui 2000-luvulla ja muuttui kriittisemmäksi. Esimerkiksi suolto brittiläisestä mediasta tuli vähemmän raittiixi, mutta yhtenäisemmäksi. Heidän amerikkalaiset kollegansa, jotka ovat eräänlainen vapaan ja demokraattisen median viiteryhmä maailmalle, suorittavat tänään ehkä vaikeimman ja kriittisimmän Venäjän-tehtävän. He tekevät kaikkensa palauttaakseen ryssät demokratian polulle, ja vielä enemmän, heidän asemansa ei vain velvoita, vaan jopa sanelee heitä siihen. Kritiikki on tässä tapauksessa demokratian tärkein ase, jonka aggressiivisuus ja positiivisuus muistuttavat hyvin usein diktatuuria. Helmikuussa 2023 Kanada määräsi InoSMI:lle sanktiot sen sekaantumisesta Venäjän propagandaan ja väärän tiedon levittämisestä vuoden 2022 sotaan Ukrainassa.
ellauri331.html on line 200: Mihail Komissar ja hänen kollegansa kansainväliseltä radioasemalta " Radio Moscow " perustivat Interfaxin syyskuussa 1989 Mihail Gorbatšovin perestroikan ja glasnost - kauden aikana osana Neuvostoliiton Gosteleradiojärjestelmää. Interfax käyttää faksilaitteita tekstin lähettämiseen, mistä johtuu yrityksen nimi.
ellauri331.html on line 213: Lenita.ru ( venäjäksi : Лента.Ру ; tyylitelty LƐNTA.RU ) on venäjänkielinen verkkosanomalehti. Se sijaitsee Moskovassa ja sen omistaa Rambler Media Group. Vuonna 2013 Alexander Mammutin omistamat yhtiöt "SUP Media" ja "Rambler-Afisha" yhdistyivät "Afisha.Rambler.SUPiksi", joka omistaa Lenita.ru:n. Verkkosanomalehti on yksi suosituimmista venäjänkielisistä verkkoresursseista, jolla on yli 600 tuhatta kävijää päivittäin. Vuonna 1999 Anton Nosik ja Gleb Pavlovsky käynnistivät Lenita.ru:n yhdessä Tehokkaan politiikan säätiön kanssa. Vuonna 2013 Lenita.ru sijoittui comScore-tutkimuksessa viidenneksi liikenteessä eurooppalaisten uutissivustojen joukossa (kaikilla kielillä). Vuonna 2020 Mammutti myi Ramblerin Sbermabankille.
ellauri331.html on line 221: 12. maaliskuuta 2014 omistaja Alexander Mamut erotti ("ampui") päätoimittaja Galina Timchenkon ja korvasi hänet Aleksei Goreslavskilla. 39 työntekijää 84:stä, mukaan lukien pääjohtaja Yuliya Minder, menetti työpaikkansa. Lenita.ru:n työntekijät antoivat lausunnon, jonka mukaan muuton tarkoituksena oli asentaa uusi Kremlin suoraan hallitsema päätoimittaja ja tehdä verkkosivusto propagandatyökaluksi. Dunja Mijatović, ETYJ:n medianvapauden edustaja, viittasi siirtoon sensuurin ilmentymänä.
ellauri331.html on line 255: Occupy Democrats sai kiitosta Bernie Sandersin (kuvassa ylh.) ehdokkuuden tukemisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa, vaikka se siirsi myöhemmin tukensa Hillary Clintonille. Lokakuussa 2020 Occupy Democrats -järjestön kattavuus Facebookissa laski merkittävästi, minkä Rivero selitti Facebookin toimilla liikenteen hillitsemiseksi. Facebook kiisti väitteen tietysti.
ellauri331.html on line 261: Vuonna 2017 PolitiFact sisällytti Occupy Democratsin valeuutissivustojen luetteloonsa. PolitiFact poisti kuitenkin myöhemmin Occupy Democratsin valeuutissivustojen luettelostaan, ja Miami New Timesin mukaan "myönnettyjen Occupy Democrats -järjestön ei olisi koskaan pitänyt olla listalla alun perin". Joulukuussa 2020 PolitiFact luokitteli 62 % 16 Occupy Democratsin jakamasta viestistä "epätarkiksi". Lisäksi 31 % piti "puoliksi vettä". Samana vuonna Snopes arvioi "Vääräksi" Occupy Democratsin väitteen, jonka mukaan "republikaanien kongressin jäsenet eivät olleet jyrkästi kiittäneet Bidenin ilmoittamaa tavoitetta vähentää dramaattisesti lasten köyhyysastetta Yhdysvalloissa kyseisenä vuonna Unionin tilalla."
ellauri331.html on line 272: Mash-lehden apulaispäätoimittaja Sergei Titov ilmoitti 1. helmikuuta 2021 jättävänsä julkaisun Putinin palatsia koskevan raportin ja Arkady Rotenbergin haastattelun jälkeen. Hänen mukaansa päätöksen näiden videoiden julkaisemisesta tekivät "pukuihmiset" eivätkä Mashin työntekijät. Hän vertasi tapahtumia Neuvostoliiton sensuuriin. Huhtikuussa 2018 Aram Gabrelyanov myi osuutensa Mashista Nikita Mogulinille. Mogulin omisti 51 % Mash LLC:stä, mutta tämä osuus oli pantattu Gabrelyanoville heinäkuussa 2018 päivätyllä lainasopimuksella. Syyskuussa 2018 Nikita Mogulin myi osuutensa ja lähti projektista. "Sisärenkaan" mukaan entinen Mashin päätoimittaja, johtaja ja osaomistaja Maxim Iksanov asui presidentin osaston omistamassa talossa Moskovassa, vertaa Majakovski ja Otto Ville Kuusinen!
ellauri331.html on line 285: Aljohina ja Tolokunkonnikova pidätettiin Pussy Riot -esityksen jälkeen, jota bändi kutsui "punk-rukoukseksi" Moskovan kuuluisassa Vapahtaja Kristus -katedraalissa 21. helmikuuta 2012. Esityksessä bändin jäsenet pyysivät Neitsyt Mariaa suojelemaan Venäjä vastaan Vladimir Putin, joka huudettiin uudelleen Venäjän presidentiksi muutamaa päivää myöhemmin. Ei kuunnellut, varmaan pahastui kun näyttelivät simpukoita.
ellauri331.html on line 314: Lokakuussa 2014 The Moscow Times päätti keskeyttää tilapäisesti verkkokommentit, koska loukkaava ja liiallinen Venäjä-mielinen trollaus on lisääntynyt. 2015 Sanoma Oy möi Moscow Times LLC:n Damyan Kurjatseville viime hetkellä. Lehti lopetettiin 2107. No ei, kyllä se kituuttaa vieläkin entisellä omistuspohjalla. SDerk Sauerilla on 19% osakkeista, mutta Jao on vain bulvaani. Following the passage of a law restricting coverage of the Russian invasion of Ukraine in March 2022, the newspaper moved its main editors to Amsterdam. Eli ei tämäkään enää kuulu tänne.
ellauri331.html on line 340: NEWSru toimi Moskovassa, mutta sen toimitustiimi ja sijainti pidettiin salassa. Verkostolla oli kaksi ulkomaista versiota: joulukuussa 2005 aloitettu verkkosivusto Israelissa ( newsru.co.il) ja ukrainalainen Kiovassa sijaitseva painos, joka lopetettiin maaliskuussa 2017. Päätoimittaja Olga Leni myönsi, että ukrainalaista julkaisua on tuettu koko 10 vuoden olemassaolonsa ajan, eikä sivusto ollut koskaan ollut omavarainen. Muut entiset työntekijät olivat samaa mieltä siitä, että sivusto suljettiin Ukraina-mielisten lausunnon vuoksi Donbasin konfliktista. Sivusto on myös harrastanut vaikuttamista Venäjän presidentinvaaleissa. Eli just sitä samaa kusetusta mistä ryssiä nyt syyttävät. Varmasti syystäkin. Pata soimaa kattilaa, musta kylki ojossa.
ellauri331.html on line 359: Vuonna 2004 sanomalehti julkaisi seitsemän kolumnisti Georgi Rozhnovin artikkelia, joissa Sergei Kirijenkoa syytettiin 4,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin Kansainvälisen valuuttarahaston varojen kavalluksesta vuonna 1998, kun hän oli Venäjän pääministeri. Sanomalehti perustui syytöksensä kirjeeseen, jonka väitettiin kirjoittaneen Colin Powellille ja jonka allekirjoittivat Yhdysvaltain kongressiedustajat Philip Crane, Mike Pence, Charlie Norwood, Dan Burton ja Henry Bonilla ja joka julkaistiin American Defense Councilin verkkosivuilla. Sanomalehti väitti, että Kirijenko oli käyttänyt osan kavaltaetuista varoista ostaakseen kiinteistöjä Yhdysvalloista. Myöhemmin paljastettiin, että kirje oli The eXilen keksimä kepponen. Läppä läppä! Naura sinäkin! Vastauksena Kirijenko haastoi Novaja Gazetan ja Rožnovin oikeuteen kunnianloukkauksesta, ja antamassaan tuomion Kirijenkon hyväksi tuomioistuin määräsi Novaja Gazetan peruuttamaan kaikki syytöksiin liittyvät julkaisut ja sanoi, että sanomalehti "on velvollinen julkaisemaan vain virallisesti todistettu tieto, joka yhdistää herra Kirijenkon kavallukseen."
ellauri331.html on line 385: The Daily Beast on yhdysvaltalainen uutissivusto, joka keskittyy politiikkaan, mediaan ja popkulttuuriin. Vuonna 2008 perustetun verkkosivuston omistaa IAC Inc. IAC Inc. on amerikkalainen holdingyhtiö, joka omistaa brändejä 100 maassa, pääasiassa median ja Internetin alalla. Yritys on perustettu Delaware General Corporation -lain alaisuudessa ja sen pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Joey Levin (jutku hänkin), joka johti aiemmin yrityksen haku- ja sovellussegmenttiä, on toiminut toimitusjohtajana kesäkuusta 2015 lähtien. Vuosina 2004 ja 2005 IAC jatkoi kasvuaan yritysostojen kautta ja lisäsi omaisuuttaan mukaan lukien Tripadvisor. Se lanseerasi myös Gifts.comin tänä aikana ja Connected Ventures mukaan lukien CollegeHumor ja Vimeo. 3. elokuuta 2013 IAC myi Newsweekin International Business Timesille julkistamattomin ehdoin. Firman joku jäbä sai lentopotkut twiitattuaan "Afrikkaan menossa. Toivottavasti en saa AIDSia. Kiusoittelen vain. Olen valkoinen!" Uudelleenjärjestelyn seurauksena CollegeHumorin yli 100 työntekijää irtisanottiin.
ellauri331.html on line 396: The Interceptin toinen perustaja Glenn Greenwald kritisoi The Daily Beastia Brooksin doxaamisestä eli henkilöllisyyden paljastamisesta ja sanoi Twitterissä, että "oli vastenmielistä vapauttaa suuren uutiskanavan resurssit hämärän, nimettömän, voimattoman, lähes työttömän kansalaisen rikoksesta. vähäpätöisintä vaikutusvaltaisimpien poliittisten johtajien pilkkaamista." Toinen kriitikko huomautti, että "Kukaan planeetalla ei ole koskaan ajatellut, että desinformaatio on vain Venäjän toimiala,, vaan myös itsensä ylentävien, hölmöjen napsautuxia jahtaavien Daily Beast -toimittajien." Shachtman puolusti artikkelia, osoittaen olevansa izensä ylentävä, hölmö napsautuxia jahtaava gonzo journalisti.
ellauri331.html on line 406: Vuonna 2007 Federation of American Scientists luokitteli Pravda.ru:n suosituksi vasemmistolaiseksi kansallismieliseksi uutissivustoksi Vuonna 2013, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julkaisi The New York Timesissa väitteen Syyrian presidentti Bashar al-Assadin tukemiseksi, Yhdysvaltain senaattori John McCain ilmoitti julkaisevansa vastausartikkelin Pravdassa viitaten sanomalehteen. Venäjän federaation kommunistisen puolueen omistuksessa. McCain kuitenkin julkaisi lopulta artikkelinsa Pravda.ru:ssa. Tämä aiheutti vastalauseita kommunistisen Pravdan toimittajalta Boris Komotskilta ja vastauksen Pravda.ru:n toimittajalta Dmitri Sudakovilta: Komotski väitti, että "Venäjällä on vain yksi Pravda, se on kommunistisen puolueen elin, ja me eivät ole kuulleet mitään republikaanisen senaattorin aikeista" ja hylkäsi Pravda.ru:n nimellä "Oklahoma-City-Pravda", kun taas Sudakov pilkkasi Komotskia väittäen, että "kommunistisen puolueen Pravda levikki on kuin AvtoVAZ : n tehdaslehti. Neuvostoliiton aika". McCain yritti myöhemmin julkaista kirjoituksensa myös Kommunistisessa Pravdassa, mutta lehti kieltäytyi julkaisemasta sitä, "koska se ei vastannut Venäjän federaation kommunistisen puolueen poliittisia kantoja ". Buahahaha, ei ihme että McCain kärsi rökäletappion presidenttivaaleissa. Olipa tyhmä mies.
ellauri331.html on line 453: Ensimmäiset tutkimukset omistettiin eri aiheille. Myöhemmin julkaisussa alettiin julkaista materiaaleja Venäjän viranomaisten ja puolueiden salaisista yhteyksistä ja liiketoiminnasta, Venäjän hallituksen ja suuryritysten korkeimpien korruptiosuunnitelmista sekä Venäjän hallituksen painostuksesta ja vaikutuksesta mediaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Julkistettiin tutkimuksia Rubljovkan arvostetulla asuinalueella asuvista ihmisistä, venäläisen energiayhtiön Rosneftin ja Amaffin välisistä siteistä, Tšetšenian päällikön Ramzan Kadyrovin ja venäläisen virkamiehen Adam Delimkhanovin tuloista sekä erikoishankkeesta. "Rautanaamiot" ( venäjäksi : Железные маски, romanisoitu : Zheleznye Maski ) omistettu Venäjän presidentille Vladimir Putinille ja hänen ystävilleen.
ellauri331.html on line 474: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018.
ellauri331.html on line 484: Viron turvallisuuspoliisi (KaPo) esitti vuoden 2005 vuosikirjassaan väitteen, jonka mukaan REGNUM oli suunniteltu välineeksi Venäjän valtion propagandakoneistossa, joka toimi Modest Kolerovin johdolla, tuolloin presidentti Vladimir Putinin hallinnon viraston päällikkönä.. Väitteessä todettiin, että REGNUM ei ole pohjimmiltaan uutiskanava sellaisena kuin se esittää itsensä, vaan sateenvarjo Venäjän salaisten palveluiden toiminnalle niin sanotuissa "lähiulkomaan" maissa, joiden ponnistelut on suunnattu edistämään Venäjän geopoliittista agendaa. Venäjän ulkopoliittisena välineenä REGNUM on kannustanut vastustamaan Baltian maiden energiariippumattomuussuunnitelmia ja vaikuttanut kielteiseen kansanäänestykseen uudesta ydinvoimalasta Liettuaan. Kyllä se joku baltti oli.
ellauri331.html on line 493:
Uutistoimisto Novostilla oli plaku Merikatu 3:n portaikossa ja A-rapun vieressä. Siellä asui joku onnellinen Novostin Suomen agentti. Mikähän se oli nimeltään?
ellauri331.html on line 503: Vuonna 1961 Novosti Press Agency (APN) seurasi Sovinformburoa. Siitä tuli Neuvostoliiton julkisten organisaatioiden johtava tiedotus- ja lehdistöelin. APN:n perustajat olivat Neuvostoliiton journalistiliitto, Neuvostoliiton kirjailijaliitto, Neuvostoliiton ystävyys- ja kulttuurisuhteiden liitto ulkomaille sekä Znaniye-seura. Viraston peruskirja hyväksyttiin 3. huhtikuuta 1961. Peruskirjan mukaan APN:n tavoitteena oli "edistää kansojen keskinäistä ymmärrystä, luottamusta ja ystävyyttä kaikin mahdollisin tavoin julkaisemalla laajasti tarkkaa tietoa Neuvostoliitosta ulkomailla ja tutustuttamalla Neuvostoliiton ihmisten elämään vieraissa maissa". APN:n motto oli "Information for Peace, for the Friendship of Nations". APN:llä oli toimistoja yli 120 maassa. Virasto julkaisi 60 kuvitettua sanoma- ja aikakauslehteä 45 kielellä ja 4,3 miljoonan kappaleen kertalevikki. Neuvostoliiton kanssa APN julkaisi Moscow News -sanomalehden, josta tuli syyskuussa 1990 itsenäinen julkaisu. APN Publishing House julkaisi yli 200 kirjaa ja kirjasta, joiden vuotuinen levikki on yhteensä 20 miljoonaa kappaletta, ja kirjasarjoja, kuten ABC Political Science. Vuonna 1989 TV-keskus avattiin APN:ssä. Myöhemmin se muutettiin TV-Novosti-televisioyhtiöksi, joka on vuodesta 2005 lähtien operoinut RT- mediaverkkoa.
ellauri331.html on line 505: Gorbazovilla oli sitten oma "demokraattisempi" Novosti, kunnes Neuvostoliitto hajosi. Venäjän tietotoimisto Novosti perustettiin syyskuussa 1991 IAN:n ja Venäjän tietoviraston pohjalta. Venäjän presidentin 22. elokuuta 1991 antamalla presidentin asetuksella RIA Novosti asetettiin lehdistö- ja tiedotusministeriön toimivaltaan. RIA Novostilla oli ulkomailla noin 80 toimistoa ja uutistoimistoa, IVY-maissa yli 1 500 tilaajaa ja IVY-maiden ulkopuolisissa maissa noin sata tilaajaa.
ellauri331.html on line 509: Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 9. joulukuuta 2013 RIA Novostin "Joistain toimenpiteistä valtion joukkotiedotusvälineiden tehokkuuden parantamiseksi" ja sen yhdistämisen kansainväliseen Voice of Russia -radiopalveluun Rossija Segodnjan luomiseksi. Dmitri Kiseljov, Venäjän kanavan entinen ankkuri, nimitetään uuden tietotoimiston johtajaksi. TV-verkon RT päätoimittajan haastattelun mukaan Margarita Simonyan ei ollut täysin tietoinen tietotoimiston uudelleenorganisoinnista ja sai tiedon kuuntelemalla kilpailevaa radioasemaa Kommersant-FM. Uudelleenjärjestely aiheutti huolta siitä, että RIA Novostista tuli propagandakanava, toisin kuin Neuvostoliiton aikana.
ellauri331.html on line 530: Roskomnadzor ilmoitti 4. maaliskuuta 2022 estävänsä pääsyn Facebookiin Venäjän valtion tiedotusvälineille asetettujen rajoitusten vuoksi. 21. maaliskuuta ryhdyttiin lisätoimiin sen jälkeen, kun tuomioistuin päätti, että Meta Platforms syyllistyi "äärimmäiseen toimintaan", mikä vaikutti pääsyyn Facebookiin ja Instagramiin, mutta ei WhatsAppiin. Päätös annettiin sen jälkeen, kun Reutersin raportti totesi, että Meta salli käyttäjiensä lähettää viestejä, joissa tuetaan väkivaltaa venäläissotilaita ja Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vastaan Ukrainan hyökkäyksen jälkeen, mutta myöhemmin Meta kavensi maltillista politiikkaansa kieltäen neuvomasta polttopullon heittoa paxukaulaisten valtionpäämiesten päihin.
ellauri331.html on line 542: Lehtiä epäiltiin yhteistyöstä Venäjän presidentin hallinnon kanssa hallitusta tukevien nuorisoliikkeiden ja niihin liittyvien henkilöiden toistuvien julkaisujen jälkeen. Vuoteen 2013 mennessä kaikki Ridusin perustajahenkilöt oli jättäneet organisaation, ja myyntipiste laskeutui edelleen hallituksen tueksi. Sivusto alkoi säännöllisesti julkaista kompromettoivia juoruja oppositiopoliittisista hahmoista, ja tätä taustaa vasten se poistettiin Medialogian luokituksista. Huhtikuussa 2013 Maxim Deputatov jätti lehden, minkä jälkeen Ridusin toimituksellisesta politiikasta tuli entistä hallitusmyönteisempi.
ellauri331.html on line 551: Rossija Segodnya yhdistää entisen RIA Novosti -uutispalvelun ja kansainvälisen radiopalvelun Voice of Russia (entinen Radio Jerevan). Venäjän presidentin 9. joulukuuta 2013 antaman asetuksen mukaan uuden viraston tehtävänä on "tarjoaa tietoa Venäjän valtion politiikasta ja Venäjän elämästä ja yhteiskunnasta ulkomaisille yleisöille". Vladimir Putinin kansliapäällikkö Sergei Ivanov sanoi, että Rossija Segodnjaa ollaan luomassa Venäjän valtionmedian kusetustehokkuuden lisäämiseksi. Kuitenkin RIA Novostin omassa raportissa siirrosta arveltiin, että se oli yritys lujittaa valtion hallintaa mediasektorilla ja länsimaiset uutiskanavat totesivat, että tämä oli myös Putinin siirto mieluisan kuvan levittämiseksi Venäjästä ulkomailla. Ahaa! Eipä olisikaan arvannut.
ellauri331.html on line 561: Kiseljov, jota on kuvattu tällaisen LGBTQ- vastaisen propagandan "kyrvänkärjexi" verkossa, on esittänyt useita provokatiivisia kommentteja Venäjän LGBTQ-yhteisöstä. Hän on todennut, että homoseksuaalin henkilön elimet eivät ole kelvollisia siirrettäväksi heteroseksuaalille, koska ne ovat liian tylsyneitä, ja että homomiehiä tulisi kieltää luovuttamasta verta tai siittiöitä äiti synnyinmaan puolesta. Kiseljov on myös kutsunut venäläistä LGBTQ-yhteisöä "aggressiiviseksi vähemmistöksi", joka vastustaa "vanhempia, jotka taistelevat antaakseen lapsilleen terveen kasvatuksen" ja väittää väärentämällä tilastoja, että "40 prosentilla homoseksuaalien kasvattamista lapsista on sukupuolitauti."
ellauri331.html on line 580: Russia Today kiinnitti maailmanlaajuisesti erityistä huomiota vuoden 2008 Etelä-Ossetian sodan kattamiseen. RT nimesi Georgian hyökkääjäksi Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistisia hallituksia vastaan, joita Venäjän joukot suojelivat. Alkuvuodesta 2010 RT julkisti mainoskampanjan edistääkseen uutta Kysele enemmän kuin 100K hullua ehtii vastata -iskulausettaan. Kampanjan loivat brittiläiset Ketchup, Libresse Plus ja Lontoon Portland Cement. Yhdessä osana kampanjaa esitellyistä mainoksista Yhdysvaltain presidentti Barack Obama osoitteli Iranin johtajaa Mahmoud Ahmadinejadia mustalla keskisormella ja kysyi: "Kuka muodostaa suurimman ydinuhan?" Mainos kiellettiin Yhdysvaltain lentokentillä. Toinen näytteli länsimaista sotilasta "sulautumassa" Taleban -taistelijaan takaapäin ja kysyi: "Kiinnostaako terrori vain terroristeja?"
ellauri331.html on line 582: Samaan syssyyn Walter Isaacson, Yhdysvaltain hallituksen Voice of America-, Radio Free Europe- ja Radio Free Asia -ohjelmia johtavan yleisradioneuvoston puheenjohtaja, vaati lisää rahaa ohjelmiin sijoittamiseen, koska "emme voi sallia itsemme jäävän hännille - vihollisemme välittää nyt enemmän propagandaa kuin me", mainiten erityisesti Russia Todayn, Iranin Press TV:n ja Kiinan China Central Televisionin (CCTV) samassa hengenvedossa. Myöhemmin hän koitti selitellä, että hän itse asiassa tarkoitti "vihollisia" Afganistanissa, ei mainitsemiaan maita. HAHA tietysti.
ellauri331.html on line 596: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 27.2.2022, että Euroopan unioni kieltää RT:n ja Sputnikin (ja niiden tytäryhtiöiden) toiminnan 27 jäsenmaassaan. [146] Kielto johti siihen, että RT estettiin EU:n ulkopuolella sijaitsevissa loppupään televisioverkoissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Singaporessa, koska ne olivat riippuvaisia EU:n yrityksistä signaalin syöttämisessä RT:lle. Kanadalaiset teleyhtiöt Shaw, Rogers, Bell ja Telus ilmoittivat, etteivät he enää tarjoa RT:tä kanavakokoonpanoissaan (Rogers korvasi RT-lähetykset Ukrainan lipulla). Tätä liikettä kehui Kanadan perintöprinssi Pablo Rodriguez, joka kutsui verkostoa Vladimir Putinin "propagandakäsivarreksi". 28. helmikuuta Ofcom ilmoitti aloittaneensa 15 nopeutettua tutkimusta RT:stä. Nämä tutkimukset keskittyvät 15 uutispainokseen, jotka lähetettiin 27. helmikuuta klo 5.00-19.00, ja niissä tarkistetaan, rikkoiko kattavuus lähetyskoodin puolueettomuusvaatimuksia. Asetus julkaistiin 2. maaliskuuta, mikä tarkoitti, että kielto oli voimassa.
ellauri331.html on line 598: Facebook, Instagram ja TikTok poistivat RT:n ja Sputnikin sosiaalisen median sisällön Euroopan unionin käyttäjien saatavilla 28. helmikuuta. Microsoft poisti RT:n ja Sputnikin MSN:stä, Microsoft Storesta ja Microsoft Advertising -verkostosta samana päivänä. YouTube kielsi 1. maaliskuuta pääsyn kaikille RT- ja Sputnik-kanaville alustallaan Euroopassa (mukaan lukien Isossa-Britanniassa). Apple poisti sen jälkeen RT:n ja Sputnikin App Storestaan kaikissa maissa paitsi Venäjällä. Joku "Roku" pudotti RT-sovelluksen kanavakaupastaan, kun taas DirecTV poisti RT American kanavavalikoimastaan. Uruguayn kansallinen televiestintähallinto ilmoitti 1. maaliskuuta RT:n poistamisesta Antel TV:n suoratoistoalustalta. Uuden-Seelannin satelliittitelevisiotoimittaja Sky poisti myös RT:n asiakkaiden valituksiin ja Broadcasting Standards Authorityn kuulemiseen vedoten. Reddit esti uudet lähtevät linkit RT:hen ja Sputnikiin 3. maaliskuuta. YouTube esti RT:n ja Sputnikin maailmanlaajuisesti 11. maaliskuuta. Kanadan radio-televisio- ja televiestintäkomissio kielsi 16. maaliskuuta alkaen virallisesti RT:n ja RT Francen jakeluun valtuutettujen muiden kuin kanadalaisten ohjelmapalveluiden luettelosta.
ellauri331.html on line 621: Isä Jack valmistui Harvardista vuonna 1950, hänestä tuli Associated Pressin toimittaja 40 vuodeksi kylmän sodan aikana ja hän oli Moskovassa neljä vuotta toimistopäällikkönä heinäkuusta 1968 alkaen käsitellen Richard Nixonin matkaa Moskovaan 22.–30. toukokuuta 1972 lieventämisen aikana. Hän (Charlie) on julkaisija ja Russia Insider, antisemitistinen verkkosivusto, joka esittää itsensä vaihtoehtona länsimaisille semitistisille uutiskertomuksille. Bausmanilla on yhteyksiä uusnatsiryhmään The Right Stuff, ja hän osallistui tammikuun 6. päivän hyökkäyksiin Yhdysvaltain Capitolille. Bausman muutti Venäjälle itsensä julistautuneena poliittisena pakolaisena tammikuun 6. päivän hyökkäyksen jälkeen. Hän esiintyy säännöllisesti Venäjän valtion tiedotusvälineissä.
ellauri331.html on line 623: Vuoden 2015 lopulla ukrainalainen kirjailija ja poliittinen aktivisti Anton Shekhovtsov, joka tutkii äärioikeistoa Venäjällä, väitti, että Bausman oli hakenut rahoitusta venäläiseltä oligarkilta Konstantin Malofejevilta, jonka kerrotaan olevan lähellä Kremliä, vedoten Anonymous Internationalin vuotamiin sähköposteihin, joissa Aleksei Komov toimi välittäjänä. Kuten sanoi Inkeri Vehmas-Lehto viisaasti: pervyj blim vsegda komom. Haaretzin artikkelissa tammikuussa 2018 Shekhovtsov kirjoitti, että verkkosivusto "alun perin käynnistettiin hyökätäkseen Ukrainaa vastaan sen jälkeen, kun sen entinen presidentti Viktor Janukovitš syrjäytettiin ja pakeni Venäjälle, syyttäen Ukrainan uusia viranomaisia fasismista ja antisemitismistä." Vaikka mikäs syytös se Bausmanista olisi?
ellauri331.html on line 625: Kirjoittaessaan ThinkProgressille vuonna 2018 Casey Michel väitti samalla tavalla, että "sarja vuotaneita sähköposteja osoitti sivuston perustajan ja toimittajan Charles Bausmanin pyytävän rahoitusta Konstantin Malofeevilta. Kuten Bausman kirjoitti yhdelle Malofejevin työtovereista: 'Tarvitsen edelleen rahaa!!'" Aika läpinäkyvää! Malofejeville suunnattua pyyntöä mainittiin todisteena Russia Insiderin yhteydestä äärioikeistoon Venäjällä ja Euroopassa. Sivusto itse on sanonut olevansa riippuvainen joukkorahoituksesta, mikä osoittaa, että se oli saanut 300 000 dollaria vuodesta 2014 tammikuuhun 2018. Daily Beast on sanonut, että Bausman kiistää saaneensa rahaa venäläisiltä oligarkeilta.
ellauri331.html on line 643: Läppä läppä, eivät ole. Rykovtseva ahkeroi Radio Svobodassa, sillä ei ole wikisivua. Otto Lätsis oli latvialaissyntyinen toimittaja, joka kyllä on jo vainaja. Hruštšovin sulan lopussa hän työskenteli Izvestiassa, jossa hän kannatti sensuurin löystämistä ja pyrki tekemään sanomalehden suosituksi älymystön keskuudessa. Kommunisti-lehdessä hän lipsui perestroikan kannalle. Hänen loppunsa oli kamala. 10. syyskuuta 2005, kun Otto Lätsis ajoi Peugeotilla ja kääntyi vasemmalle risteyksessä, jeeppi törmäsi hänen autoonsa suurella nopeudella. Otto Lätsis ja hänen pojanpoikansa sekä jeeppiä ajanut nainen ja hänen kaksi lastaan joutuivat sairaalahoitoon. Lätsis viipyi koomassa yli puolitoista kuukautta, mutta kuoli lopulta vammoihinsa. Hän kuoli klo 5.00 MSK:ssa 3. marraskuuta 2005 Burdenkon sairaalassa Moskovassa.
ellauri331.html on line 658: Piontkovsky on American Mathematical Societyn jäsen. Piontkovsky on kirjoittanut useita kirjoja Putinin presidenttikaudesta Venäjällä, mukaan lukien hänen viimeisimmän kirjansa, Another Look Into Putin´s Soul. Piontkovski on yksi 10. maaliskuuta 2010 julkaistun Putinin vastaisen online-manifestin "Putin Must Go On" 34 ensimmäisestä allekirjoittajasta. Myöhemmissä artikkeleissaan hän on toistuvasti korostanut sen merkitystä ja kehottanut kansalaisia allekirjoittamaan sen.
ellauri331.html on line 674: Sputnik ( venäläinen ääntäminen: [ˈsputnʲɪk] ; aiemmin Voice of Russia ja RIA Novosti, nimi johdettu venäjän sanasta спутник, "satelliitti") on Venäjän valtion omistama uutistoimisto ja radiolähetyspalvelu. Sen perusti Venäjän hallituksen omistama uutistoimisto Rossija Segodnya 10. marraskuuta 2014. Sputnikilla on pääkonttori Moskovassa (check), ja se ylläpitää alueellisia toimituksia Washingtonissa, DC:ssä, Kairossa, Pekingissä, Pariisissa, Berliinissä, Madridissa, Montevideossa ja Rio de Janeirossa. Sputnik kuvailee itseään globaaliin politiikkaan ja talouteen keskittyväksi ja kosiskelee kansainvälistä antianglosaxisista yleisöä. Taisin jo mainita, että Sputnikin oli tarkoitus tavoittaa maailmanlaajuinen yleisö, joka on "väsynyt yksinapaista maailmaa edistävästä aggressiivisesta propagandasta ja joka haluaa toisenlaisen näkökulman". Asema väittää, että se "näyttää kaiken". Vieraillessaan RT-televisioverkon Moskovan tukikohdassa vuonna 2013 presidentti Vladimir Putin sanoi, että sekä silloin tulevan Sputnik-toimiston että RT:n takana oli ajatus "murtaa anglosaksisten globaalien tietovirtojen monopoli". Ei sitä niin vain murreta, parahin Volodymyr! Huhtikuussa 2017 Sputnik allekirjoitti henkilöstövaihtosopimuksen Kiinan kommunistisen puolueen tabloidin Global Timesin kanssa. Haha, luuletko että siitä on mitään apua? Nehän kirjoittavat niillä kärpäsenkakkakirjaimillakin.
ellauri331.html on line 684: Sputnikin valeet ovat monet ja verenkarvaiset. Sputnikin levittämän valeuutisen mukaan presidentit Barack Obama ja Hillary Clinton loivat ISIS:n. Eichmann ei maininnut sanaa talouspakote vuotaessaan vuonna 2016, vaikka se kyllä oli aivan kielen päällä. Niin ja sitten oli tää jutku Richin tapaus.
ellauri331.html on line 690: Vuodot johtivat väitteisiin puolueellisuudesta Bernie Sandersin presidentinvaalikampanjaa vastaan, mikä on ilmeisen ristiriidassa DNC:n johdon julkisesti ilmoittaman puolueettomuuden kanssa, sillä useat DNC:n työntekijät pilkkasivat avoimesti Sandersin kampanjaa ja keskustelivat tavoista edistää Hillary Clintonin nimitystä. Myöhemmin paljastettiin, että DNC:n ja Clintonin välillä oli ennen esivaaleja tehtyjä kiistanalaisia sopimuksia, jotka koskivat rahoitusjärjestelyjä sekä politiikan ja palkkauspäätösten hallintaa. Paljastukset saivat DNC:n puheenjohtajan Debbie Wasserman Schultzin eron ennen vuoden 2016 demokraattien kansalliskokousta. DNC esitti "muodollisen anteeksipyynnön" Bernie Sandersille ja hänen kannattajilleen "sähköpostissa tehdyistä anteeksiantamattomista huomautuksista", jotka eivät ollenkaan heijastaneet DNC:n "julkista sitoutumista puolueettomuuteen nimitysprosessin aikana". Kokouksen jälkeen DNC:n toimitusjohtaja Amy Dacey, talousjohtaja Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda erosivat myös kiistan seurauksena.
ellauri331.html on line 692: CIA kertoi 9. joulukuuta 2016 Yhdysvaltain lainsäätäjille, että Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö näki parhaaxi uskotella, että Venäjä suoritti operaatioita Yhdysvaltain vuoden 2016 vaalien aikana estääkseen Hillary Clintonia voittamasta presidenttinä. Useat Yhdysvaltain tiedustelupalvelut päättelivät hätäpaskana, että ihmiset, joilla oli suoria yhteyksiä Kremliin, antoivat WikiLeaksille hakkeroituja sähköposteja Demokraattien kansalliskomitealta. WikiLeaks ei paljastanut lähdettä. Myöhemmin Wikileaksin perustaja Julian Assange myönsi, että sähköpostien lähde ei ollut Venäjä tai mikään muukaan valtio. Ize asiassa syyllinen oli nuori demokraattijutku Rich, joka varmuuden vuoxi hiljennettiin selkälaukauxilla kotiovella.
ellauri331.html on line 696: Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö sai syytä pohtia, miksi Putin valitsi juuri kesän 2016 eskaloidakseen aktiivisia toimia, jotka vaikuttavat Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Kansallisen tiedustelupalvelun johtaja James R. Clapper sanoi Venäjän vuosien 2011–2013 mielenosoitusten jälkeen, että Putinin izeluottamus hänen elinkelpoisuuteensa poliitikkona vaurioitui, ja Putin vastasi kiukustuneena propaganda-aallolla. Venäjän presidentin Vladimir Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov totesi 18. heinäkuuta 2016, että Venäjän hallituksella ei ollut osuutta DNC:n hakkerointitapaukseen. Peskov kutsui koko ajatusta "paranoidiksi" ja "absurdiksi", sanoen: "Nää on jälleen näitä hulluja yrityksiä käyttää hyväkseen Venäjä-korttia Yhdysvaltain vaalikampanjassa."
ellauri332.html on line 102: Lauri Törhönen on ohjannut 12 pitkää näytelmäelokuvaa, esimerkiksi Vares – Pimeyden tango (2012), Vares – Uhkapelimerkki (2012), Hylätyt talot, autiot nännipihat (2000), sekä 10 pitkää televisionäytelmäelokuvaa.
ellauri332.html on line 354: Puhu pelottavista työehdoista! Koko "The Blair Witch Project" -elokuvan näyttelijät kärsivät suuresta traumasta kauhuelokuvaa kuvattaessa. Kun ohjaaja lähetti nämä lapset metsään, köyhät näyttelijät eivät oikein tienneet, mitä he olivat tekemässä. Heitä pilkkattiin ja kauhistuttiin koko ampumisen ajan. Heather Donahuella [n.h.] oli erityisen vaikeaa, koska hänen täytyi teeskennellä, että koko kokemus oli todellinen, mikä jopa sisälsi oman kuolemansa teeskentelyn. Vaikka nämä kulissien takana olevat tiedot tekivät elokuvasta kiistanalaisen, se vain lisäsi sen kauhuhypeä.
ellauri332.html on line 432: In 17th-century Salem, Hester Prynne must wear a scarlet A because she is an adulteress, with a child out of wedlock. For seven years, she has refused to name the father. A vigorous older stranger arrives, recognized by Hester but unknown to others as her missing husband. He poses as Chillingworth, a doctor, watching Hester and searching out the identity of her lover. His eye soon rests on Dimmesdale, a young overwrought pastor. Enmity grows between the two men; Chillingworth applies psychological pressure, and the pastor begins to crack. A ship stops in Salem, and Hester sees it as a providential refuge for her daughter, herself, and her lover. But will Dimmesdale flee with her? Or without perhaps?
ellauri332.html on line 448: Not only does the film bear little resemblance to the source novel, but it's cluttered with ridiculous symbolism.
ellauri332.html on line 472: Hester Prynne (Senta Berger) lebt mit ihrer Tochter in Salem, einer an der Atlantikküste gelegene amerikanische Neuansiedlung der Puritaner. Auf ihren Kleidern prangt in scharlachroter Farbe ein A. Der Buchstabe ist für die strenggläubigen Puritaner das Zeichen für eine Ehebrecherin. Trotz der Repressalien ihrer Gemeinschaft - so muss die schöne Frau jedes Jahr einen Tag an den Pranger - weigert sich Hester, den Namen des Vaters ihrer Tochter Pearl preiszugeben.
ellauri332.html on line 480: Prynne is a slumming-sexpot pariah, Chillingworth comes back from the woods with a clinical eye for vengeance, flabby-chinned Dimmesdale (Lou Castel) keeps fainting on the edge of the widescreen. Pearl (Yella Rottländer) giggles as the black-clad puritan leading the arrest slips and falls in the mud.
ellauri332.html on line 493: À la suite d'une vague de piratage et de menaces terroristes que le Federal Bureau of Investigation (FBI) attribue à un groupe lié à la Corée du Nord, la société de distribution Sony Pictures Entertainment annonce l'annulation de la sortie du film prévue pour le 25 décembre 2014 pour raisons de sécurité,
ellauri332.html on line 553: Fig.1. Megan Denise Fox is an American actress. ellauri332.html on line 688: Beauty and the Beast on vuoden 2017 amerikkalainen musikaalinen romanttinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Bill Condom ja tuottanut nippu juutalaisia, käsikirjoituksesta "vastaa" Stephen Chbosky ja Evan Spiliotopoulos. Walt Disney Picturesin ja Mandeville Filmsin tuottama tämä elokuva on live-action/CGI-remake Disneyn vuoden 1991 samannimisestä animaatioelokuvasta, joka on itse sovitus Jeanne-Marie Leprince de Beaumontin vuoden 1756 sadusta. Pääosissa heiluu brittejä, Happy Rotterista tuttu laajaozainen nörtti Emma Watson ja joku Downton Abbeysta [n.s.] esiin ponnahtanut Dan Stevens. With an estimated budget of around $255 million, it is one of the most expensive films ever made. Disneyn live-action-remake-versioista elokuva on toiseksi eniten tuottanut uudelleenlämmitys tähän mennessä. Ykkösenä heiluu vielä narsistisempi Leijonakuningas. Elokuva päättyy siihen, että Belle ja ex-hirviö isännöivät juhlaa valtakunnan puolesta.
ellauri332.html on line 704: resize=382,254" height="300px" />
ellauri332.html on line 732: Suomen lisäksi äänestämästä pidättäytyivät muun muassa Saksa, Italia, Baltian maat ja EU:hun kuuluvat Pohjoismaat. Esimerkiksi Ranska, Espanja, Portugali, Belgia ja Irlanti äänestivät päätöslauselman puolesta. Yhdysvallat, Itävalta, Unkari, Kroatia ja Tšekki äänestivät vastaan. US looks isolated after opposing UN resolution on Gaza truce. No ei hätä ole tämän näköinen, urhea pikku Suomi heiluttaa sille häntäänsä! Saivathan Yhdysvaltain sotilaat juuri mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää!
ellauri332.html on line 748: Whitstable Pearl kuuluu britti tönkköhumoristisiin kökkösarjoihin. Siinä liikutaan ihan persupiireissä. Kaikki ovat kouluttamattomia xenofoobisia landepaukkuja jotka juo kaljaa pullonsuusta ja syö perinteistä kebaabia ja pizzoja. Punkero pää-ämmyrkäinen on viisikymppinen, yhtä punkero depressiivinen puolimutiainen on Johnia vuotta nuorempi. Lapset jää kyllä niiltä saamatta. Juuri paljastettiin että mulatin sidekick onkin lepakko. Siitäkään ei sitten enää ole häiriötä. Uuvuttavan pitkästyttävä "romanssi" punkeroiden kesken nytkähti juuri eteenpäin kun saatiin potkituxi ämmyrkäisen musta poika pihalle ja masixesta leskimieheltä liian laiha leski samantien huut helkkariin. Onnen tiellä on enää ämmyrkäisen homssu äisky, Kirsin ikätoveri nosy Parker Dolly. Se on sitten saanut tyttärensä 15-vuotiaana, tuskin ylläri. Tämä vielä vanhainkotiin niin rannikko on kirkas. Siinä tarvitaan kyllä vankka peti kun nää hylkeet pääsee vällyihin.
ellauri333.html on line 39: Mallikarjun kamalapalli-ryhmän jäseniä Instagramissa. Mallikarjuna is a name of the Hindu god Shiva. Mallikarjun Kharge on Intian kongressin puhemies. Sen mielestä Narendra Modi on sarvikyy ja apina. Narendra onkin vihainen hanumies.
ellauri333.html on line 49: Väärin väärin itäintiaanit! Kalat eivät pane vaan ne kutevat. The kala pani (lit. black water) taboo represents the proscription of traveling overseas in Hinduism. According to this prohibition, crossing the seas to foreign lands causes the loss of one's social respectability, as well as the putrefaction of one’s cultural character and posterity. Merelle ei parane mennä siellä kalat panevat ja skorbioonit pistää sammakoita lääkepiikillä. I am levitating now, mukeltavat mutakuono itäintiaanit tämännimisessä pimeässä Clickflix kauhusarjassa, saastunutta vettä juovat, nikottelevat ja verta sylkevät.
ellauri333.html on line 53: Kaippa ton andamaaneille sijoitetun netclicks-sarjan opetus on ettei kunnon hindun pidä mennä merta edemmäxi kalaan. Bharata on itäinkkarille aivan riittävä. Eikä pidä olla eriseurainen vaan ottaa osaa tiimikokouxiin. Tottelemattomalle sikhille kävikin kohta kalpaten. Kalautti päänsä kiveen kaikuvasti kuten vähän aikasemmin norjalaisskotti Annikan vainoama paki ovenkamanaan. Ketan Kamat on se luihu poliisi, joka juonipaljastusten mukaan "is on the path to become a better man and working for the people of the island instead of being a sell-out" rakastuttuaan Rituun, sikhitohtorin uuteen apulaiseen, joka kexii curen nikotuxeen. Varmaan se on se lehdetön kasvi kukkaruukussa jota taxikuskin äiti toiveikkaasti kasteli vaikka pojat naureskelivat. Sen pojat ehtivät kyllä kuolla nikotuxeen ensixi. Mallikarjun kamalapalli tulee tästä sarjasta ezimättä mieleen. Sanna Marin esimerkixi on nuori mutiainen rähmällään lattialla hikipaidassa aakkostamassa jotain papereita. Buahaha.
ellauri333.html on line 61: Given Ashoka's particularly moral definition of "Dharma" it is possible that he simply wants to say that buddhist virtue and piety now exist from the Mediterranean to the south of India. An expansion of Buddhism to the West is unconfirmed historically. Valehteli raukka nälissään. The edicts put forward moral rules which are extremely short, aphoristic expressions, the subjects being discussed, the vocabulary itself, are all hardly worth an elephant turd. Ashoka used the expression Dhaṃma Lipi (Prakrit in the Brahmi script: 𑀥𑀁𑀫𑀮𑀺𑀧𑀺, "Inscriptions of the Dharma") to describe his own Edicts. According to the edicts, the extent of Buddhist proselytism during this period reached as far as the Mediterranean, and many Buddhist monuments were created.
ellauri333.html on line 63: The reasons behind the kala pani proscription include the inability to carry out the daily rituals of traditional Hindu life and the sin of contact with the characterless, uncivilized mleccha creatures of the foreign lands. Mleccha (from Vedic Sanskrit: म्लेच्छ, romanized: mlecchá) is a Sanskrit term, referring to those of an incomprehensible speech, foreign or barbarous invaders as contra-distinguished from Aryan Vedic tribes. Arjalaiset ovat hyviä, tuumasivat kielettömät sakemannitkin.
ellauri333.html on line 67: The Sanskrit word occurs as a verb mlecchati for the first time in the latic Vedic text Śathapatha‐Brāhmana dated to around 700 BCE. It is taken to mean "to speak indistinctly or barbarously". Brahmins are prohibited from speaking in this fashion. As mleccha does not have an Indo-European etymology, scholars infer that it must have been a self-designation of a non-Aryan people within India. Based on the geographic references to the Mleccha deśa (Mleccha country) to the west, the term is identified with the Indus people, whose land is known from the Sumerian texts as Meluḫḫa. Asko Parpola has proposed a Dravidian derivation for "Meluḫḫa", as mel-akam ("high country", a possible reference to the Balochistan high lands). Not very likely. Wettenhovi-Aspan nehashkushilta kuulostaa Askon selitys (neekerit haisevat kuselta). Some suggest that the Indo-Aryans used an onomatopoeic sound to imitate the harshness of alien tongue and to indicate incomprehension, thus coming up with "mleccha". Bar, bar! koittaa yhdet sanoa. Mleccha? ihmettelee toiset. Nemetskit seuraa vierestä huuli pyöreänä.
ellauri333.html on line 73: According to another belief in the pre-modern India, the Kala Pani (sea water) was inhabited by the mowglis, bad spirits and monsters. However, not all Hindus adhered to the proscription, so as to gain monetary wealth. For instance, Hindu merchants were present in Burma, Muscat, and other places around Asia and Africa. The East India Company recruited several upper-case soldiers, and adapted its military practices to the requirements of their religious rituals. Consequently, the overseas service, considered polluting to their caste, was not required of them. The General Service Enlistment Act of 1856 required the new recruits to serve overseas if asked. The serving high-caste sepoys were fearful that this requirement would be eventually extended to them.[12] Thus, the Hindu soldiers viewed the Act as a potential threat to their faith. The resulting discontent was one of the causes of the Indian rebellion of 1857. The Cellular Jail was known as Kala Pani, as the overseas journey to the Andaman islands threatened the convicts with the loss of caste, resulting in social exclusion.
ellauri333.html on line 77: Cellular Jail, the British Indian prison on the Andaman and Nicobar Islands, was known as Kala Pani: an incarceration in this jail threatened the convicts with the loss of caste and the resulting social exclusion.
ellauri333.html on line 79: The Kala Pani theme features prominently in the Indo-Caribbean history, and has been elaborately discussed in the writings of V. S. Naipaul. Ashoka oli proselyytti buddhisti. Ashoka also states that he sent emissaries to the West to transmit medical care and medicinal plants (Major Rock Edict No.2). We do not know what the influence of these emissaries was on the Greek world. Most likely null. Barbaarit varmaan mätki niitä takaraivoon ja vei Ketan kamat.
ellauri333.html on line 91: From a foot-note 2 we are glad to learn that huge erections have now been put up over this and the other Ashoka inscriptions by the Mysore Government for their protection, and the headman of the village has the keys as custodian. Panini mielestä Asokan titteli Devanampriya 'jumalten suosikki' oli pilkkanimi. Panini himself as a hindoo or other old banana does not mention Devanampriya, but states that the termination of the genitive case is preserved at the end of the first member of compounds if the meaning is abusive.
ellauri333.html on line 93: Ceylonese sources state that Ashoka succeeded his father Bindusara 314 years after Buddha's Nirvana and that his anointment took place four years after his father's death, or 218 years after the Nirvana. The Burmese tradition confirms the two dates 214 and 218. The traditional date of the Nirvana is 544 B.C. Various devices were proposed in order to account for this chronological error, until Fleet showed that the Buddha-varsha of 544 B. C. is a comparatively modern fabrication, of the twelfth century, and that the difference of about sixty years is the quite natural result of the buddhists bungling it again.
ellauri333.html on line 95: Secondly, the traditional figures of the Northern Buddhists are almost totally at variance with those of the Southern Buddhists. The historical tradition of India, Ceylon, and Burma is unanimous in naming as the founder of the Maurya dynasty Chandragupta, and as his two immediate successors Bindusara and Asoka.
ellauri333.html on line 119: Patna (/ˈpætnə, ˈpʌt-/ Hindi: [ˈpəʈnaː] ⓘ), historically known as Pataliputra, is the capital and largest city of the state of Bihar in India. According to the United Nations, as of 2018, Patna had a population of 2.35 million, making it the 19th largest city in India. Covering 250 square kilometres (97 sq mi) and over 2.5 million people, its urban agglomeration is the 18th largest in India. Patna also serves as the seat of Patna High Court. The Buddhist, Hindu and Jain pilgrimage centres of Vaishali, Rajgir, Nalanda, Bodh Gaya and Pawapuri are nearby and Patna City is a sacred city for Sikhs as the tenth Sikh Guru, Guru Gobind Singh was born here. The modern city of Patna is mainly on the southern bank of the river Ganges. The city also straddles the rivers Sone, Gandak and Punpun. The city is approximately 35 kilometres (22 mi) in length and 16 to 18 kilometres (9.9 to 11.2 mi) wide.
ellauri333.html on line 121: One of the oldest continuously inhabited places in the world, Patna was founded in 490 BCE by the king of Magadha. Ancient Patna, known as Pataliputra, was the capital of the Magadha Empire throughout the Haryanka, Nanda, Mauryan, Shunga, Gupta, and Pala dynasties. Pataliputra was a seat of learning and fine arts. It was home to many astronomers and scholars including Aryabhata, Vātsyāyana and Chanakya. During the Maurya period (around 300 BCE) its population was about 400,000. Patna served as the seat of power, and political and cultural centre of the Indian subcontinent during the Maurya and Gupta empires. With the fall of the Gupta Empire, Patna lost its glory. The British revived it again in the 17th century as a centre of international trade. Following the partition of Bengal presidency in 1912, Patna became the capital of Bihar and Orissa Province.
ellauri333.html on line 123: Using figures for assumed average annual growth, Patna is the 21st fastest growing city in the world and 5th fastest growing city in India according to a study by the City Mayors Foundation. Patna registered an average annual growth of 3.72% during 2006–2010. As of 2011-12, the GDP per capita of Patna is ₹1,08,657, and its GDP growth rate is 7.29 percent. In June 2009, the World Bank ranked Patna second in India (after Delhi) for ease of starting a business
ellauri333.html on line 132: 'The following occurred to me: I shall issue proclamations on morality, shall order instruction in morality. Hearing this, men will conform, will be elevated, and will progress considerably by the promotion of morality.'
ellauri333.html on line 137: For whosoever praises his own sect or blames other sects all out of devotion to his own sect, with the view of glorifying his own sect, — if he is acting thus, he rather injures his own sect very severely {section H). Hence the king recommends to all sects concord {samavSya, section I) and the guarding of speech (vacho-gupti, section D).
ellauri333.html on line 149: Finally, the pillar-edict VII, section HH, speaks of a progress 'in obedience to mother and father,- in obedience to elders, in courtesy to the aged, in courtesy to Brahmanas and Sramanas, to the poor and distressed, and even to slaves and servants.
ellauri333.html on line 156: (G) But now, when this rescript on morality is written, only three animals are being killed (daily) for the sake of curry, (viz.) two peacocks (and) one deer, (but) even this deer not regularly,
ellauri333.html on line 167: Devanampriya desires towards all beings abstention from hurting, self-control, impartiality in violence. He requests his descendants that they ' should not think that a fresh conquest ought to be made, that if a conquest does please them they should take pleasure in mercy and light punishments, and that they should regard the conquest by morality as the only conquest.' (section X).
ellauri333.html on line 212: Angry Hanuman: This viral image that won Modi’s praise symbolises today’s aggressive, macho India. This may well be the transformation of a genial, well-loved icon into a militant killer. Virzakapi eli Hannumies on hyvin, hyvin vihainen.
ellauri333.html on line 219: According to Philip Ludendorf, an American Indologist, the theological significance of Hanuman and devotional dedication to him emerged about 1,000 years after the composition of the Ramayana, in the 2nd millennium CE, with the arrival of Islamic rule in the Indian subcontinent. Ludendorf also writes that the skills in Hanuman's resume also seem to derive in part from his windy patrimony, reflecting Vayu's role in both body and cosmos. Vayu is an important deity and is closely associated with Indra, the king of gods. He is mentioned to be born from the breath of Supreme Being Vishvapurusha and also the first one to drink Soma. Soma oli todnäk piriä. Zarathustra joi haumaa, efedriiniä ja opetti sen itäintiaaneille. Ephedra is the origin of the name of the stimulant ephedrine, which the plants contain in significant concentration. It can cause cardiovascular events.
ellauri333.html on line 221: During a period of religious turmoil and Islamic rule of the Indian subcontinent, the Bhakti movement (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_movement) and devotionalism-oriented Bhakti yoga (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_yoga) had emerged as a major trend in Hindu culture by the 16th-century, and the Ramcharitmanas presented Rama (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rama) as a Vishnu avatar, supreme being and a personal god worthy of devotion, with Hanuman as the ideal loving devotee with legendary courage, strength and powers.
ellauri333.html on line 225: The entire life story of Rama, Sita and their companions allegorically discusses duties, rights and social responsibilities of an individual. It illustrates dharma and dharmic living through model clay characters.
ellauri333.html on line 227: Bhakti movement saints such as Samarth Ramdas and Narendra Modi have positioned angry Hanuman as a symbol of nationalism and resistance to persecution. The Vaishnava saint Madhvacharya said that whenever Vishnu incarnates on earth, Vayu accompanies him and aids his work of preserving dharma. In the modern era, Hanuman's iconography and temples have been increasingly common. He is viewed as the ideal combination of "strength, heroic initiative and assertive excellence" and "loving, emotional devotion to his personal god Rama", as Shakti and Bhakti. In later literature, he is sometimes portrayed as the patron god of martial arts such as wrestling and acrobatics, as well as activities such as meditation and diligent scholarship. He symbolises the human excellences of inner self-control, faith, and service to a cause, hidden behind the first impressions of a being who looks like a Vanära. Hanuman is considered to be a bachelor and an involuntary celibate.
ellauri333.html on line 230: The Hanuman-linked youth organizations have tended to have a paramilitary wing and have opposed other religions, with a mission of resisting the "evil eyes of Islam, Christianity and Communism", or as a symbol of Hindu nationalism.
ellauri333.html on line 238: The earliest mention of a divine monkey, interpreted by some scholars as the proto-Hanuman, is in hymn 10.86 of the Rigveda, dated to between 1500 and 1200 BCE. The twenty-three verses of the hymn are a metaphorical and riddle-filled legend. It is presented as a dialogue between multiple characters: the god Indra, his wife Indrani and an energetic monkey it refers to as Virzakapi and his wife Kapi. Ngapa kapi kuyu. The hymn opens with Indrani complaining to Indra that some of the soma offerings for Indra have been allocated to the energetic and strong monkey, and the people are forgetting Indra. The king of the gods, Indra, responds by telling his wife that the living being (monkey) that bothers her is to be seen as a friend, and that they should make an effort to coexist peacefully. The hymn closes with all agreeing that they should come together in Indra's house and share the wealth of the offerings.
ellauri333.html on line 245: Created in 2015, the Angry Hanuman is everywhere now – on buses, windscreens, public walls and T-shirts. Acharya clarifies that this angry makeover is aimed at making the humble, ever servile image of a Bhakt appear powerful, not oppressive. But man is still the measure of most things in India and power remains central to a man’s definition. As general belief goes, celibacy in a male will further increase this precious power manifold. So Hanuman, the celibate Bhakt, becomes an ape symbol for the new and aggressive variety of macho in India that is already denying privacy and freedom of speech to women vehemently through fringe groups such as the Bajrang Dal and Ram Sene.
ellauri333.html on line 250: But despite his gifts of flying and great physical stamina, Hanuman seems to harbour many childhood anxieties and a deep sense of insecurity as a son alienated from his father. He remains celibate and content to follow his band of simian brothers into the forests. It is his mentors Angad, Jamvant and ultimately Ram who restore his self-esteem and awaken him to his real powers. Tulsidas’ Ramcharit Manas portrays Hanuman as a gentle giant who rose to be a reliable, selfless and humble devotee and ally to his lord. He risks life and limb to cross the seas to Sri Lanka to bring Ram news of his wife being held captive there. As the battle rages in Lanka, he helps fetch a magic herb from the Himalayas to save the life of Lakshmana, and curls up with embarrassment when praised. Aggression is thus excised from the image by Tulsidas to focus on a Bhakt’s principled defence of the just cause and during that course, demolishing a predatory beast.
ellauri333.html on line 252: Tulsidas’ liberal view of a true Bhakt, however, expresses the feudal male view that the state and its laws, as they exist, are rational. So Ram, according to the laws, kills the Dalit Shambook for gobbling tapas (penance) and Bali for daring to take away his (presumed dead) brother’s wife, and exiles Sita, and the Bhakt accepts it. Valmiki’s Sita sees that masculine mores of male kings relate to a specific moral code that forgives Caesar but not his wife. That male power exists and sex equality does not.
ellauri333.html on line 256: Among the military fraternities of ancient tribes, all young males were initiated into the art of killing anyone perceived as a threat to the tribe. Such ceremonies followed rituals whereby the young men stripped and dressed in animal skin (often also donning a fierce animal mask) and worked themselves into a bestial rage. Rage removes inhibitions. Rage alone makes the gentle, genial young man next door who listens to film songs all day suddenly go berserk and join a mob as killer of the perceived enemy. Bearskin and Berserk, the two words incidentally are synonymous in German. The question is, how do you awaken the killer instinct in a male turning even a laid-back herbivore into a blood thirsty predator? Well here's how:
ellauri333.html on line 261: Similar to the Angry Hanuman transformation, in the 1990s, the familiar Ram holding his bow and standing casually next to his happy family became a lone militant warrior, all flying hair and drawn arrow. The Rath Yatra followed, replicating this motif, and as it reached its crescendo, the Babri Masjid in Ayodhya was demolished by a self-proclaimed Vaanar Sena (monkey army) wielding trishuls. In the Angry Hanuman, we may well be seeing a genial, well-loved icon being transformed into a militant killer, a hominid that might have shared a cave with his now enemy for long. Samuel Taylor Coleridge once wrote in a notebook, “The Prince of Darkness is a Gentleman.” The first fratricidal weapon, as the Bible scholar Bruce Chatwin reminds us, was seen around 10,000 BC, when Citizen Kane the farmer brother crushed a hoe through his brother hunter-gatherer Li'l Abner’s skull.
ellauri333.html on line 274: – Teoriani on, että nämä ajatukset ovat kantautuneet nuorille gangsta rap -musiikin ja sitä esittävien artistien kuvaamien musiikkivideoiden kautta. Nyt alakulttuurin omaksuneet pojat näkevät, että he voivat saavuttaa yhteisössään korkean aseman tekemällä rikoksia. He myyvät huumeita, ostavat merkkivaatteita ja käyttäytyvät aggressiivisesti, väkivaltaisesti, päättäväisesti ja huolimattomasti.
ellauri333.html on line 326: The idea of a surname as it is understood today, is a colonial addition in most cultures around the globe such that it has always been a part of Western naming systems. Therefore, even in India, the need for a ‘surname’ as such, is believed to have emerged with the influence of the British Raj and other colonial powers.
ellauri333.html on line 328: Also, one’s name is indicative of one’s religion, caste, place of birth and a myriad of other such identity factors. The extensive work of Raja Jayaraman (2005) on the same topic, traces the origin of Hindu caste-based surnames of the Indian subcontinent in the then-prevalent social institutions and rules of social interactions. According to him, as mentioned in the Samskara Vidhi or the Rules of Life-cycle Rituals in Hinduism, names like ‘Sharma’ are usually reserved for Brahmins, ‘Varma’ for Kshatriyas, ‘Gupta’ for Vaishyas and ‘Das’ for Shudras. Dalit are the worst, they are the pariahs, like Ritu Gagra.
ellauri333.html on line 332: In most instances, before her marriage, a woman takes her father’s surname and post marriage, she is expected to take her husband’s surname. Over time, for the purpose of unification, even the matrilineal system in many cultures came to be diminished, thus completely eliminating any traces of identity passing through the female line.
ellauri333.html on line 340: To assume that surnames depicting caste and varna-based division of labour is a simple functionality of Indian society is a gross misjudgement. There are some very easily identifiable implications that arise when people are asked to present their full name. For example, since caste and religion can be determined through one’s surname, there have been instances where individuals with Dalit persons were discriminated against, even in scientific research institutes and similar establishments that claim to be ‘liberal’ and ‘free-thinking’.
ellauri333.html on line 346: Since in most cultures in India, surnames are derived from the male line, often women are by default expected to take up and even forgo their surnames in the event of their marriage. This kind of rigid kinship pattern clearly highlights the inequality of women’s social status, leading to the complete diminishing of their identity.
ellauri333.html on line 379: resenting_the_final_draft_of_the_Indian_Constitution_to_Dr._Rajendra_Prasad_on_25_November%2C_1949.jpg/500px-thumbnail.jpg" />
ellauri333.html on line 390: His theory of State Socialism had three points: state ownership of agricultural land, the maintenance of resources for production by the state, and a just distribution of these resources to the population. 2023 biljonäärit määrää koko andamaanien asujainten kohtalot.
ellauri333.html on line 532: Gazan selkkauxessa varhain ryntäsi paikalle Suella Braverman, joka on päättänyt olla kovan oikeiston ehdokas Rishi Sunakin seuraajaksi. Hänen valitsemansa pelikirjan ovat kirjoittaneet Donald Trump ja Steve Bannon. Taktiikka on yksinkertainen: valitse kulttuurisota-aihe, joka ajaa ihmiset erilleen, ja kruunaa itsesi toisen taistelevan leirin johtajaksi. Siksi hän sanoi, että monikulttuurisuus oli epäonnistunut, että Iso-Britannia kohtasi muuttoliikkeen "hurrikaanin" ja että kodittomuus oli elämäntapavalinta – jokainen niistä provokaatioista, joiden tarkoituksena oli tehdä hänestä nationalistisen populismin lipunkantaja Väkisin Yhdistetyssä Kuningaskunnassa. In Hartford, Heresford and Hampshire, hurricanes hardly ever happen.
ellauri333.html on line 534: Britannian juutalaiset ovat olleet ahdistuksen ja pelon tilassa Hamasin Etelä-Israelissa 7. lokakuuta tekemien julmien murhien jälkeen. Juutalaisten vielä julmemmila kostoiskuilla ei ollut asiassa osaa eikä arpaa. Antisemitistiset tapaukset ovat lisääntyneet yli 500 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja jokainen päivä tuo lisää saenneita sanoja. Hartfordshiressä takeawayn omistaja heitti asiakkaita kuppeilla ja lautasilla huutaen: "Emme palvele juutalaisia." Hertfordshiressa mies ryntäsi ryhmän ohi juutalaiskoulusta kotiin kävelevän tyttöjen ohi ja sanoi: ”Mikä tämä on, juutalainen kävelytie? Vapaa Palestiina, paskiaiset." Hampshiressä luokkatoverinsa sanoi eräälle juutalaiselle pojalle: "Tuen Palestiinaa, haluan tappaa kaikki juutalaiset." Hamasia tukevat mielenosoituxet toivat Cruellalle mieleen Irlannin mellakat. Jotkut juutalaiset ovat tällä hetkellä niin ahdistuneita, että he ovat kiitollisia Bravermanin ilmeisestä tuesta. Poliisi todellakin on vasemmiston puolella.
ellauri334.html on line 66: res/moving-to-work-and-escape-poverty/trend03-3m-soer2010-eps/image_large" width="70%" />
ellauri334.html on line 70: Map of the Migration of the World's Millionaires 2023. Visual Capitalist. ellauri334.html on line 85: Meta varoittaa vaikuttamisoperaatioiden kiihtyvän niin Kiinan Venäjän kuin jenkkioligarkkien taholta vuoden 2024 Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä. Rikollisen Trumpin osakkeet on nousussa kun geriatrinen Biden kompuroi ja puhuu keitetystä lampaanpäästä.
ellauri334.html on line 239: Yksi Jeesuksen kahdestatoista apostolista; hän kavalsi päällikön ja luovutti hänet papeille tuomiolle (Matt. x. 4; Mark. 3. 19; Luuk. 16.). Se, että Jeesuksen olisi pitänyt osoittaa niin vähän ennakointia apostolin valinnassa, aiheutti luonnollisesti suurta hämmennystä hänen seuraajilleen; ja näin ollen evankeliumit esittävät petoksen tosiasiat sekä Juudaksen luonteen puolueellisista näkökulmista ja eri tavoilla. Luke xxii mukaan. 3-5 (koost. Johannes xiii. 27) Saatana astui häneen hänen istuessaan pöydän ääressä muiden apostolien joukossa nauttiakseen pääsiäisaterian, ja hän lähti keskustelemaan "ylipappien ja kapteenien kanssa, kuinka hän saattoi kavaltaa" Jeesuksen, kun he "soivat liiton antaakseen hänelle [Juudalle] rahaa". Julkaisussa Mark xiv. 10-11 Saatana jätetään pois; julkaisussa Matt. xxvi. 15 kolmenkymmenen hopeakappaleen hinta on annettu Saakin kristillisen tulkinnan perusteella. xi. 12 (komp. Matt. xxvii. 3-9 ja sitä seuraavat kohdat ). Mahdollisesti tarina siitä, että Juudasta liikutti ahneus, on myöhempi keksintö. Itse asiassa taipumus tehdä Juudaksesta ahneuden tyyppi ilmenee Johannes xii:ssä. 4-6, jonka kohdan mukaan hän oli varas, joka kavalsi rahat yhteiskassassa, josta hän oli vastuussa; siksi hän vastusti sitä, että Maria käyttää Jeesuksen jalkojen voiteluun kolmensadan pennin arvoista hienoa voidetta sen sijaan, että se olisi talletettu köyhille varattuun rahaan.
ellauri334.html on line 263: What I think many Christians fail to understand is how irrelevant to Judaism the Christian books and beliefs are. We dn’t have a view about Judas, he is never discussed, there are no discussions about him in Jewish sources. He is completely irrelevant as are the rest of the figures from Christian books. So, you may find some Jews who have formed their personal opinion about him, but there is no comments or view on him from Jewish sources since he is irrelevant and not a subject of discussion for us.
ellauri334.html on line 270: Related questions: Why all the hate for Judas Iscariot? Without him there is no end to the story, no last supper (it's just another boys night out), no dying for our sins, no resurrection. He is vital to the prophesy.What is your opinion of members of the Jewish faith as people?
ellauri334.html on line 297: Judas doesn’t get the credit he deserves. Without Judas there’s no betrayal. Without the betrayal there’s no Passion. Without the Passion there’s no crucifixion. Without the crucifixion there’s no resurrection. And without the resurrection there’s no hope. I’m grateful for Judas.
ellauri334.html on line 302: Will DeFerrieres. Studied at University of North Carolina at Charlotte (Graduated 1992) ellauri334.html on line 321: Just like present day Christians who betrayed Jesus/ holy spirit and moving away from Christ. They forgot the concept of the kingdom of God and usi… (more)
ellauri334.html on line 333: I cannot say I know a whole lot about Judas Iscariot besides the general story about him betraying Jesus to the Roman authorities, but one thing I MUST say - Judaism has NOTHING to do with Judas Iscariot. I had more than one person ask me “Why do you guys follow Judas?? Surely he was a bad person!”. This would be funny but when I think about how many Jews were actually killed or oppressed because of things like this - it’s not funny at all.
ellauri334.html on line 338: Anyway….I have never been able to figure how it’s anyone’s responsibility for what happened to Jesus, other than G-d himself….This was his plan…..and he put it into action…How come he is never blamed….I blame him…
ellauri334.html on line 341: Most Jewish people do not think about Jesus of Judas or other New Testament figures. In fact they pretty much have completely ignored them for the two thousand years since the New Testament was written. If you ask them about Judas they would say some version of “no opinion.”
ellauri334.html on line 346: Why all the hate for Judas Iscariot? Without him there is no end to the story, no last supper (it's just another boys night out), no dying for our sins, no resurrection. He is vital to the prophesy.
ellauri334.html on line 349: Why do the Jews absolve themselves of any responsibility for the Crucifixion of Christ?
ellauri334.html on line 431: Presidentinvaalit|Kärkipaikka vaihtui ensi kertaa kannatusmittauksessa – näin Stubbin ja Haaviston kampanjat reagoivat tilanteeseen
ellauri334.html on line 432: Presidentinvaalit|Stubb nousi ykköseksi Ylen presidenttikyselyssä
ellauri335.html on line 148: P.S. Musk ressukan Tesla parka on joutunut Norrköpingissä ilkeiden vanhan vasemmiston työläisneuvostojen vainon kohteexi, kun se ei suostu noudattamaan vanhentunutta työlainsäädäntöä. Eivät duunarit perkeleet lähde korjailemaan Tesloja pyhäisin omalla ajalla polkupalkoilla. No jo on vittua! Jag älskar Teslor! Vem vill åka i en gammal skrothög i alla fall!
ellauri335.html on line 235: Eilen Hakaniemessä Seijan hammashoidon päätyttyä tuli vastaan tyttö jolla oli pitkät reisiin ulottuvat sukat, reidet oli paljaana. Niistä ajatuxet lähti askartamaan mitä lienee niiden juuressa. Varmaan porsliininen ryppy siellä odotti. Jotain onnekasta nuorta jolppia, ei minua.
ellauri335.html on line 299: Valiize Stubb presidentixi
ellauri335.html on line 325: Reijo Mäen Vares kirjat ovat klisheekollaaseja, kuin liimailtu Charlotten pienistä siirtokuvista, joissa on pastellivärisiä mirrejä, juunikooneja ja poneja. Niillä ja paasauxilla on siis paljon yhteistä.
ellauri335.html on line 327: Reijo Mäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1982 ja työskenteli kirjailijan työn ohella Postipankin Porin ja Turun konttoreissa markkinointiviestien jakelutehtävissä ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1993. Turussa Mäki on asunut vuodesta 1987. Mäen esikoisromaani, dekkari Enkelipölyä, ilmestyi vuonna 1985. Kirjailijan tunnetuin hahmo turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1986 Moukanpelissä. Mäen teokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta hänen asuinkaupunkinsa Turun kaduille ja baareihin.
ellauri335.html on line 328: Näistä taustatiedoista tohtii yhtään Vares-kirjaa lukematta päätellä, että kyse on oikislaisesta ellei vallan persusta. Mäki on kertonut kantavansa mukanaan ydinasetta.
ellauri335.html on line 330: Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä. Kuin Aku Ankka ei Vares vanhene ja miljöönä on enimmäkseen Turku ja hyvin usein Turun saaristo. Monessa teoksessa läsnä on villin länsilounaan kuvasto ja saaristointiaanit eli romanit. Vareksen hahmoon on otettu vaikutteita Morgan Kanesta. Morgan Kane on norjalaisen kirjailijan Louis Mastersonin (oik. Kjell Hallbing) luoma kuvitteellinen western-kirjallisuuden antisankarihahmo. Kaiken kaikkiaan 83 Morgan Kane -teosta julkaistiin vuosien 1966 ja 1985 välisenä aikana. Kirjoissa Morgan Kane itse on entinen palkkionmetsästäjä ja lainsuojaton, josta myöhemmin tulee Texas Ranger, ja sen jälkeen liittovaltion šeriffi.
ellauri335.html on line 332: Dodi, Oikein arvattu! Poliittisesti Reijon teoksista voi lukea vasemmistoradikalismin eri aikakausien suuntausten ja muunkin herkkäuskoisuuden kritiikkiä. Mäkeä häiritsevät punavihreät ajatusmiliisit ja hänestä kulttuurisen omimisen kielto on keksitty kehnon ketamiinin vaikutuksen alaisena. Tuotantoaan Mäki on luonnehtinut yhteiskunnalliseksi satiiriksi. Kyllä naurattaa. Reiska ilmeisesti satirisoi kaikkia vähänkin vasemmistolaisia kannanottoja, mikä tekee siitä leimallisen persun. Toisaalta kukaan sen tyypeistä ei ole yhtään parempi, Vares izekin on täys paskaläjä. Mitä tästä on pääteltävä? Kenties Repa ei pidä ihmisistä yiipäänsä. Se on jos totta sentään varteenotettava asenne.
ellauri335.html on line 366: Solar Films on tuottanut yhdeksän elokuvaa Reijo Mäen Vares-romaanien pohjalta.
ellauri335.html on line 367: Vareksella on ollut kissa nimeltään Jeesus. Vareksen pahin vihamies oli rikollinen Veikko Hopea (os. Heikki Lampi). Nyt tää Vares-buumi näyttää sentään jäähtyneen. Mäen kirjat täyttää vaihtorottahyllyjä. Onhan Reijo (s.1958) jo aika buumeri. Yhtä hasbeen kuin McDonald ja Doddin viime jaxon Thatcher-ajan ex-cool celeb-nelikko, joidenka kasarilta tutut namesdroppingit meni huimasti yli millenniaalin Arja Korisevan suoristuspermanentin.
ellauri335.html on line 384: Mikä vuosi oli vuoden 2004 tsunami? Intian valtameren maanjäristys oli merenalainen maanjäristys, joka tapahtui Intian valtameressä 26. joulukuuta 2004. Järistys aiheutti valtavia hyökyaaltoja, tsunamin, jotka tuhosivat suuria alueita mutta sentään vain Kaakkois-Aasian rannikolla. Eniten kärsivät Indonesia, Sri Lanka, Intia ja Thaimaan turismi. Tapaninpäivänä Thaimaassa oli noin 3 000 ja Sri Lankassa yli 600 suomalaista. Heistä tsunamissa kuoli 172, katosi kuusi sekä loukkaantui noin 250 ihmistä, ...
ellauri335.html on line 434:
ellauri335.html on line 461: Joukkueenjohtaja Valeri myönsi viiden ukrainalaissotilaan kaatuneen tilanteessa liukastuttuaan mutaisella pellolla. Markus katsoi komentajien vaikeuttavan yksikkönsä työtä. Hän syytti komentajia siitä, että nämä eivät ymmärtäneet kaalikeiton merkitystä sotilaiden taistelutahdolle eivätkä sitä, että prikaatin intressejä tulisi suojella ennen komentajien intressejä.
ellauri335.html on line 498: Amnesty International visited the sites of the strikes, took pictures of the aftermath of each attack, and interviewed a total of 14 individuals, including nine survivors, two other witnesses, a relative of victims and two church leaders.
ellauri335.html on line 504: You might think a presidential visit, presidential speech, three Secretary of State visits, two Secretary of Defense visits, the dispatching of two aircraft carrier groups, a nuclear submarine and Marine expeditionary unit, and the pledge of $14.3 billion in emergency military aid are testament to the unwavering support the United States is extending to Israel.
ellauri336.html on line 117: Mikä on syy sidecurl-säännöille? Toisin kuin naisten säännöt (jotka perustuvat vaatimattomuuden käytännöllisyyteen), ultraortodoksisten miesten hius- ja kiharasääntöjen syytä ei tiedetä selvästi. Alkuperäinen perusta on pyhien kirjoitusten kohta, jossa sanotaan, että miehen ei pidä "kiertää päätä nurkan takana". Arvovaltaiset talmuditutkijat ovat päättäneet, että tämän pyhien kirjoitusten merkitys on nämä sivukierresäännöt. Mitä tulee syyn säännön takana - yleisesti ajatellaan, että tämä on eräänlainen käsky, jolle Jumala ei ole antanut selitystä. Jumala yksinkertaisesti opetti sitä, ja uskollisten juutalaisten odotetaan noudattavan. Eräänlainen muoti.
ellauri336.html on line 152: Tässä kokeilussa motivoiva tekijä oli raha. Jos vanhemmat kuitenkin ymmärtäisivät, että missä tahansa tilanteessa rauhallisuuden säilyttäminen lisää suuresti heidän chinuchin laatua ja tehokkuutta ja kuinka tärkeää se on lapsen emotionaalisen vakauden kannalta, he eivät säästäisi vaivaa kehittääkseen itseään tällä alueella. Itse asiassa vanhemmat eivät ymmärrä, kuinka haitallista heidän vihansa voi olla. Se saa heidät olemaan järjettömiä ja tekemään ja sanomaan asioita, joita he katuvat.
ellauri336.html on line 164: Aina kun Rav Yaakov Kamenetzkyltä kysyttiin lapsen spankingista, hän vastasi kierrellen tarinalla Kaminetzer Rosh HaYeshivasta, Reb Boruch Ber Lebowitzista. Yksi motzei Shabbos, Reb Boruch Berin pojanpoika sytytti valot ennen kuin sanoi hamavdil. Davenoinnin jälkeen Reb Boruch Ber kutsui lapsen luokseen. Täysin rauhallisella tavalla hän sanoi lapselle: "Rakastan sinua suuresti, ja sinun pitäisi elää pitkä ja onnellinen elämä. Mutta olet juuri rikkonut mitzvah d´rabbananin (rabbiinin määräys), ja siksi ansaitset potkun."
ellauri336.html on line 188: Toinen tämän säännön muunnelma on, että lasta ei rangaista tai arvostella jokaisesta hänen tekemästään pienestä virheestä. Vanhempien on opittava katsomaan pois ja jättämään huomiotta pienet ja näennäisesti merkityksettömät asiat, joita heidän lapsensa tekee väärin. Esimerkiksi vanhempi huomauttaa lapselle, että hän unohti peittää hammastahnan, jolloin se tukkii aukon tai läikkyi pesualtaan yli. hän käytti kaakaolusikkaa sokeriksi; hän unohti pyyhkiä kenkänsä kotiin tullessaan; hän unohti tehdä brachan jne. Tällainen vanhemmuus, joka muistuttaa enemmän poliisitarkastajan työtä, saa lapsen jatkuvasti hermostumaan vanhempien jatkuvan valppauden vuoksi. Tämä hermostuneisuus ja paine voivat saada lapsen yhtäkkiä käyttäytymään hyvin erikoisesti. Jotkut ilmenemismuodot ovat yökastelu, änkytys, kynsien pureskelu, levottomuus tai riitely sisarusten kanssa. Lisäksi lapsi tuskin kokee, että hänen vanhempansa rakastavat häntä, jos hän luulee, että häntä jatkuvasti tutkitaan, hyökätään ja rangaistaan jokaisesta pienestä asiasta. (Ajattele sitä: Tuntuisiko pomosi arvostavan ja pitävän sinusta, jos hän seisoisi vierelläsi kuin Hashem ja huomauttaisi kaikista pienistä asioista, joita teit väärin?)
ellauri336.html on line 289: Rabbi Morgenstern does family counseling and lectures extensively in Israel and abroad on shalom bayis, chinuch habanim, family communication and dating, and has produced a popular tape & CD series on these topics. His articles on these topics and Jewish hashkafa have appeared internationally in Jewish newspapers and magazines.
ellauri336.html on line 310: The Rabbis asked Kimchis what she had done to merit having seven sons serve as Kohein Gadol (High Priest). She responded that the beams of her house never saw her with her hair uncovered. While the Rabbis rejected her hypothesis (because many other women have acted likewise), the extent to which she observed this law is still presented as an example of meritorious behavior (Yoma 47a; see Yerushalmi Megilla 1:10 for the accepted opinion as to the merit of Kimchis);
ellauri336.html on line 318: The fact that there may be such a source is hardly a “slam-dunk” in favor of head-shaving for a variety of reasons. The Talmud in several places either implies or states explicitly that the practice of women is not to shave their heads. For example, Eiruvin 100b says that one of the “curses of Eve” is that women grow their hair long, while Nazir 28b says that a man can cancel his wife’s vow to shave her head if he finds it unattractive. Furthermore, the Shulchan Aruch expressly prohibits women from shaving their heads (YD 182:5). The Zohar, while important, is not a halachic work so ruling from when it contradicts the Talmud or works of halacha is not a simple thing, and Hasidic communities act differently in such a situation than non-Hasidic communities. So this matter goes beyond merely acting leniently vs. acting stringently. (There are also those authorities who say that that’s not even what that Zohar means.)
ellauri336.html on line 328: JITC Educational Correspondent
ellauri336.html on line 380: Because women’s hair is not as erotic as private parts. It is sensual, not sexual. You may give head as much as you wish but no offspring will result.
ellauri336.html on line 388: Shouldn’t a married woman retain her “alluring” hair to continue to be alluring to her husband? Surely it’s the moral responsibility of men to suppress any lust for married women.
ellauri336.html on line 392: It SHOULD be the responsibility of adult males to BE able to control themselves but alas it seems popular in Jewish Life to make excuses pertaining to their weaknesses and inability to control themselves. I guess it shows it angers me. There are such double standards it causes me growl moments 😔
ellauri336.html on line 400: Jehovahs Witnesses cover their head/hair if doing bible studies with a man or with a male present.
ellauri336.html on line 404: My five year old daughter caught a glimpse of the part in Unorthodox where Esty’s hair was shaved and she had a visceral reaction to it. She wondered why Esty’s hair all had to be shaved off? Couldn’t they just leave some on top for her? Interesting the unedited reactions and feelings of children.
ellauri336.html on line 417: I completely disagree. I CHOSE to “up my observance level game” all on my very own. I dress more modestly and never leave the house with my hair uncovered. My husband and kids are supportive of my “modern orthodox” observance level even though they do not share it. No one, but NO ONE forced this on me…I don’t shave my head but I would if I had the guts to. I just find my hair annoying.. 🙂
ellauri336.html on line 425: I addressed this challenging prayer here https://jewinthecity.com/2018/11/how-i-deal-with-thank-you-for-not-making-me-a-woman-shelo-asani-isha-blessing/
ellauri336.html on line 429: Perhaps if one looks at it in the light of all the responsibilities a woman…a wife…a mother (the whole concept of conceiving, baring and raising the chikdren) has….the man is joyful in not having to be a woman. Be grateful to God how we are wonderfully made and to what responsibilities He has given us …if you want to say “role”…His perfect plan.
ellauri336.html on line 439: Rabbi Jack Abramowitz, Jew in the City's Educational Correspondent, is the editor of OU Torah (www.ou.org/torah) . He is the author of six books including The Taryag Companion and The G-d Book. For more Q&A, follow his new video series, Ask Rabbi Jack, on YouTube.
ellauri336.html on line 511: So if someone has several sons and they all become K”G, would that not mean that either at least some or most of them died in her lifetime, or they became tamei while serving as K”G? How could either of those scenarios be considered a sachar for her tznius? Not trying to be disrespectful – I am having real difficulty understanding the positive aspect of this quote in the Gemarah, when obviously something not so good had to have occurred in order for Kimchis to have so many sons who served in that capacity within her lifetime.
ellauri336.html on line 517: Now Sam’s gonna say it’s bal tosif or something. (very impressive) Please. I know what Bal Tosif is. It’s not my fault that no one else seems to understand the importance and potential prevalence of Chukas Akum.
ellauri336.html on line 583: Thunberg on Twitter wrote how “I am not “against” Israel or Palestine. Needless to say I’m against any form of violence or oppression from anyone or any part,” while condoning the violence.
ellauri336.html on line 584: To be crystal clear: I am not “against” Israel or Palestine. Needless to say I’m against any form of violence or oppression from anyone or any part. And again – it is devastating to follow the developments in Israel and Palestine.— Greta Thunberg (@GretaThunberg) May 11, 2021
ellauri336.html on line 586: Her comments, however, rang of empty words and absolute nothingness for most people on Twitter, who pointed out that she wasn’t for starters, taking a stance, and while condoning violence was not mentioning how there was a power imbalance. Some even pointed out the quote “If you are neutral in situations of injustice, you have chosen the side of the oppressor,” by Bishop Desmond Tutu.
ellauri336.html on line 588: "The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of moral crisis."~Dante— Farzan Tufail
ellauri336.html on line 598: Thunberg also shared an Instagram post to her “story” that called on people across the world to engage in a “general strike” and refuse to go to school or work to show “solidarity” with Palestinians. The post reads: “Let's make it together a reality and bring as much pressure on the West to change it's [sic] racist policies and to stop the genocide in Gaza! We will not be silent while our people, our families are being slaughtered!”
ellauri336.html on line 614: Tämä "uutinen" on vuodelta 2019, ennen pandemiaa. The state – which leads the way as US output of oil and gas is forecast to rise 25% in the next decade – is intensifying its production pipeline by pipeline. In the same month that Greta Thunberg addressed a UN summit and millions of people took part in a global climate strike, lawmakers in America’s leading oil- and gas-producing state of Texas made a statement of their own.
ellauri336.html on line 620: The new Texas law is emblematic of the unyielding loyalty of conservative lawmakers to the fossil fuel industry in a state stacked with influential climate science deniers or sceptics such as the US senator and former Republican presidential hopeful Ted Cruz and which named a pipeline tycoon to its parks and wildlife conservation commission.
ellauri336.html on line 628: Despite the oil price crash of 2014, the Permian’s oil production has soared from about a million barrels a day in 2011 to about 4.5m this autumn, while natural gas production has trebled since 2013, according to US government figures.
ellauri336.html on line 630: In March, the Permian overtook Saudi Arabia’s Ghawar to become the world’s most productive oilfield. While Saudi Arabia’s overall production remains far higher, predictions are that the Permian’s output will continue to grow at a similar rate – doubling by 2023 as pipeline capacity expands and major oil companies increase their presence – the only thing in the way are alarming environmentalists like Greta.
ellauri336.html on line 632: “Having some kind of wild west boom going on in Texas where it’s every man for himself drilling as quickly as possible and trying to pull the stuff out of the ground in a kind of frenzy, that’s just the precise opposite to what should be going on,” said Lorne Stockman, a senior research analyst at Oil Change International, a clean energy advocacy group.
ellauri336.html on line 634: While there are some indicators of a slowdown in the growth rate, Chevron’s president of North American exploration and production, Steve Green, told an industry event in October that the oil major sees a “boom boom boom kind of economy” with a “long, healthy pace of activity in the Permian and Texas for decades to come”, Bloomberg reported.
ellauri336.html on line 648: A spokeswoman for the Texas Oil and Gas Association, a trade group, did not respond to a request for comment on how the industry plans to improve air quality in the Permian. Its president, Todd Staples, has said that its members “are accomplishing emissions progress through voluntary programmes, innovations and efficiencies”.
ellauri336.html on line 650: New pipelines should help relieve the bottlenecks, such as the Gulf Coast Express, a 448-mile pipeline which went online in September to take natural gas from west Texas towards the state’s portion of the Gulf coast. But these too come at an environmental cost.
ellauri336.html on line 656: Will Texas have a political shift that might empower Democrats at some stage who might be more willing to think about restraining the growth of the oil sector, if not reversing it?” said Joshua Busby, an associate professor of public affairs at the University of Texas at Austin and senior research fellow at the Center for Climate and Security. NOPE.
ellauri336.html on line 660: Collins doubts that a radical transformation is imminent. “We have climate change deniers running the government. So there’s really no benefit to them in restricting drilling if they think that the energy that is produced outweighs the risk,” he said.
ellauri338.html on line 28: ressive:steep/https%3A%2F%2Fbucketeer-e05bbc84-baa3-437e-9518-adb32be77984.s3.amazonaws.com%2Fpublic%2Fimages%2Fb9d3258b-ca1f-4cc2-96ad-54432f6486ab_1024x1024.png" width="100%" />
ellauri338.html on line 50: Among his insights were the efficacy of voluntarily limiting one’s options in order to make the remaining ones more credible, that uncertain retaliation can be a greater deterrent than certain retaliation, and that the ability to retaliate is more of a deterrent than the ability to resist an attack. I.e., a country’s best defense against nuclear war is the protection of its weapons rather than its people. Si vis pacem para bellum. Who needs so many people anyway?
ellauri338.html on line 52: Schelling was elected president in 1991, and, in his presidential address “Some Economics of Global Warming” (1992), he advanced an argument in favour of a large carbon footprint as a deterrent for those with a smaller one. Talk softly but carry a big parabellum.
ellauri338.html on line 139: Isabella eli Basilikan ruukku (1818 ) on John Keatsin kerronnallinen runo, joka on muokattu Boccaccion Decameronen tarinasta Lisabetta e il testo di bassilico (1349 - 1353). Se kertoo tarinan nuoresta naisesta, jonka perhe aikoo mennä naimisiin "jonkun korkean jalon ja hänen oliivipuidensa kanssa", mutta joka rakastuu Lorenzoon, yhteen veljiensä työntekijöistä. Kun veljet saavat tietää tästä, he murhaavat Lorenzon ja hautaavat hänen ruumiinsa. Hänen haamunsa ilmoittaa tästä Isabellalle unessa. Hän kaivaa ruumiin ja hautaa pään basilikaruukkuun, jota hän pitää pakkomielteisenä, samalla kun hän kuihtuu pois. Runo oli Pyhän Agnesin aatton edeltäjä. Molemmat sijoittuvat keskiajalle ja koskevat intohimoisia ja vaarallisia romansseja. Se julkaistiin vuonna 1820 yhdessä jälkimmäisen teoksen ja muiden kanssa.
ellauri338.html on line 197: Ranskalainen kanafileestä valmistettu ruokalaji, johon jauheliha kääritään, sitten kääritään korppujauhoissa ja paistetaan kuin kotletti, kutsutaan nimellä cotelette de volaille (kirjaimellisesti "kana (kana) filee"). 1800-luvun lopun ranskalaisten kokkien ansiosta tämä ruokalaji pääsi Venäjän valtakuntaan (jonka hallinnassa Kiova tuolloin oli). Ajan myötä paikalliset ravintoloitsijat alkoivat luoda erilaisia versioita lainatun reseptin perusteella.
ellauri338.html on line 198: Kiovan versiossa jauheliha korvattiin voilla, jossa oli yrttejä. Tämä yksinkertaisti reseptiä ja lisäsi samalla sen suosiota.
ellauri338.html on line 200: Ruokalaji esiintyy nimellä "Kiev cutlets" jo vuonna 1915. -Moskovan "Kotiäidin aikakauslehti" julkaisi reseptin "Kiovan kotletteja kanasta tai vasikasta", jossa pala voita kääritään kotlettien sisään ja itse kotletti leivitetään kananmunassa ja korppujauhoissa.
ellauri338.html on line 203: Mutta Novomykhayliv-kotlettien valmistusmenetelmä erosi samalla merkittävästi Kiovan-tyylisestä kotlettien reseptistä.
ellauri338.html on line 204: Neuvostoliiton aikana ruoasta oli myös muunnelmia, joita ei ollut alkuperäisessä reseptissä. Erityisesti rapeat kalapalat.
ellauri338.html on line 221: Hän kirjoitti kulinaarisia kolumneja Nedelya-sanomalehteen, ja monet lukijat ostivat sanomalehden yksinomaan niiden takia. Samaan aikaan vastauksena Nedeljassa julkaistuihin Pokhlebkinin resepteihin saapui kirjeitä, joissa Neuvostoliiton lukijat olivat raivoissaan erityisesti sammen mainitsemisesta, jota ei ollut myynnissä.
ellauri338.html on line 241: Chicken Kiev -puhe on lempinimi puheelle, jonka Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush piti Kiovassa Ukrainassa 1. elokuuta 1991, kolme viikkoa ennen Ukrainan itsenäisyysjulistusta ja neljä kuukautta ennen joulukuun itsenäisyysäänestystä, jossa 92.26. % ukrainalaisista äänesti eroamisen puolesta Neuvostoliitosta. Neuvostoliitto romahti 145 päivää puheen jälkeen osittain Ukrainan painostamana. Puheen, jossa Bush varoitti "itsemurhaista nationalismista", kirjoitti Condoleezza Riisi, myöhemmin presidentti George W. Bushin aikainen ulkoministeri, kun hän vastasi Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan asioista ensimmäiselle presidentti Bushille. Se raivostutti ukrainalaiset nationalistit ja amerikkalaiset konservatiivit, kun konservatiivinen New York Timesin kolumnisti, Ken Safiren setä William Safire kutsui sitä "Kiivan kanapuheeksi", joka on nimetty täytetyn kananrintaruoan mukaan protestina sitä vastaan, mitä hän piti sen "kolossaalisena virhearviona", nim. heikko sävy ja laskuvirhe.
ellauri338.html on line 243: 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa itsenäisyysmielisyys kasvoi Ukrainassa ja muissa Neuvostoliiton tasavalloissa. Yhdysvallat harjoitti sekaantumattomuuden politiikkaa. Bush odotti Neuvostoliiton presidenttiä Mihail Gorbatšovia hallitsevan uudistusprosessia ja vältti tukemasta tasavaltojen nationalisteja. Kuten Bush myöhemmin kirjoitti muistelmissaan,
ellauri338.html on line 249: Mieliala Ukrainassa jakautui useiden näkemysten välillä, vanhan tyylisistä kommunisteista itsenäisyyttä kannattaviin nationalisteihin. Ukrainan presidentti Leonid Kravchuk oli uudistusmielinen kommunisti, joka kannatti Ukrainan itsemääräämisoikeutta löyhemmin organisoidussa Neuvostoliitossa – samanlainen asema kuin Venäjän presidentti Boris Jeltsin. Kuten Kravchuk sanoi ennen Bushin vierailua: "Olen vakuuttunut siitä, että Ukrainan tulee olla suvereeni, täysivaltainen ja täysiverinen valtio". Bush kieltäytyi tapaamasta Ukrainan itsenäisyyttä kannattavia johtajia. Kun hänen autoporras kulki Kiovan läpi, sitä tervehti suuri joukko ihmisiä heiluttaen Ukrainan ja Amerikan lippuja, mutta myös mielenosoittajia, jotka kantoivat iskulauseita, kuten "Herra Bush: miljardit Neuvostoliitolle on orjuutta Ukrainalle" ja "Valkoinen talo käsittelee kommunisteja, mutta nuuskii Rukhia, Ukrainan tärkein itsenäisyyspuolue.
ellauri338.html on line 253: Puhe pidettiin Ukrainan SSR:n korkeimmalle neuvostolle, Ukrainan parlamentille Kiovassa. Bush kannatti viime huhtikuussa Gorbatšovin ja yhdeksän tasavallan, mukaan lukien Ukrainan, välillä tehtyä sopimusta, joka sitoutui uuteen unionisopimukseen hajautetumman Neuvostoliiton perustamisesta. Hän sanoi, että sopimus "vahvistaa toivoa, että tasavallat yhdistäisivät suuremman autonomian suurempaan vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen - poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen, taloudelliseen vuorovaikutukseen mieluummin kuin toivottomaan eristäytymiseen". Hän myös ylisti Gorbatšovia ja kutsui sitä " vääräksi valinnaksi " valita neuvostojohtajan ja itsenäisyyttä kannattavien johtajien välillä: "Oikeudenmukaisesti presidentti Gorbatšov on saavuttanut hämmästyttäviä asioita, ja hänen glasnostin, perestroikan ja demokratisoitumisen politiikkansa viittaavat kohti vapauden tavoitteita demokratia eli taloudellinen vapaus."
ellauri338.html on line 255: Bush esitti Neuvostoliiton uudistuspolitiikkansa: "Tulen tänne kertomaan teille: tuemme taistelua tässä suuressa maassa demokratian ja talousuudistuksen puolesta. Moskovassa hahmottelin lähestymistapaamme. Tuemme niitä, jotka ovat keskellä ja tasavallat, jotka tavoittelevat vapautta, demokratiaa ja taloudellista vapautta." Hän varoitti itsenäisyydestä, jos se vain muuttaa kaukaisen tyranninsa paikalliseksi: "Amerikkalaiset eivät tue niitä, jotka pyrkivät itsenäisyyteen korvatakseen kaukaisen tyrannian paikallisella despotismilla. He eivät auta niitä, jotka edistävät itsemurha- nationalismiin perustuvaa etniseen vihaan."
ellauri338.html on line 259: Puhe sai yhden vaisun taputuksen Ukrainan parlamentissa. Bushin kantaa kuitenkin arvostelivat ukrainalaiset nationalistit. Rukhin puheenjohtaja Ivan Drach kertoi toimittajille, että "Gorbatšov näyttää hypnotisoineen presidentti Bushia" ja valitti, että Yhdysvaltain presidentti "on johdonmukaisesti tukahduttanut tasavaltojen demokraattisia liikkeitä". Drach kritisoi tapaa, jolla Bush oli ollut Neuvostoliiton johtajan puolella:
ellauri339.html on line 44: Toinen Maxim Kammererille omistettu kirja. Vuosi on 2178. 25 vuotta on kulunut "Asutulla saarella " kuvatuista tapahtumista, Maxim on jo neljäkymmentäviisivuotias, saman ikäinen kuin Vares, mutta nuuorempi kuin housuton Aku Ankka. Hän työskentelee COMCON-2: lla, hänen välitön esimies on Rudolf Sikorsky.
ellauri339.html on line 72: Sikorski väijyttää Abalkinia Extraterrestrial Cultures -museossa, jossa Maya Glumova työskentelee. Mutta Abalkinin tilalle ilmestyy tohtori Sylvain Bromberg - kielletyn tieteellisen tutkimuksen ja salattujen löytöjen tunnettu asiantuntija, kaiken tieteen hallinnan ideologinen vastustaja. Kun vanhojen tuttavien välinen riita päättyy, Maximille kerrotaan tositarina Lev Abalkinista.
ellauri339.html on line 126: Palvelualan ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni Sällisen mukaan monet hallituksen toimenpiteet vaikuttavat somaliperheisiin ja heikentävät suuresti heidän asemaansa ja mahdollisuuksiaan. Hän huomautti, että Suomessa tehdään nyt enemmän kuin koskaan osa-aikatyötä. Näin ollen puolet myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista tarjoaa osa-aikatyötä. ”Ihmiset eivät tule toimeen tuloillaan ja tarvitsevat työttömyyspäivärahaa ja asumistukea. Hallitus irtisanoo heidät ja kannustaa heitä hakemaan kokoaikatyötä, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole. Säästetyt rahat käytetään korkeatuloisten verojen keventämiseen. Tällaista röyhkeyttä ei voi hyväksyä, Sällinen sanoo.
ellauri339.html on line 139: Presidentti Sauli Niinistö syytti Moskovaa siirtolaistulvan käyttämisestä naapurimaan tilanteen "epävakauttamiseen" ja sanoi, että Venäjän rajavartijat auttavat mustakalloja ylittämään Venäjän ja Suomen rajan.
ellauri339.html on line 143: Venäjän ulkoministeriö vastusti tarkastuspisteiden sulkemista ja sanoi, että päätös tehtiin "ilman minkäänlaista neuvottelua Venäjän kanssa". Kreml sanoi , että rajanylityspaikkaa käyttävät ne, joilla on siihen oikeus, ja rajavartijat "noudattavat virallisia ohjeitaan". "Jos he yrittävät löytää kauempaa lännestä haettuja syitä, täällä emme hyväksy tällaisia syytöksiä meitä vastaan", presidentin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi. Tästä tulee vielä suuri katumus, hän varoitti.
ellauri339.html on line 205: Vuonna 2000 presidentti Putinin aloitteesta Neuvostoliiton hymnin sävellys otettiin uudelleen käyttöön Venäjän federaation kansallislauluna. Mihalkov kirjoitti uudet sanat edustamaan Venäjän uutta ei-kommunistista luonnetta.
ellauri339.html on line 211: Sojuz nerushimyj respublik svobodnyh Ensimmäinen kupletti
ellauri339.html on line 334: L'usure folle en ses colères Hullu väsymys vihassaan
ellauri339.html on line 335: Sur nos cadavres calcinés Hiiltyneillä ruumiillamme
ellauri339.html on line 336: Soude à la grève des Salaires Tuki palkkalakolle
ellauri339.html on line 425: Rabotšije, krestjane, budem Työläiset, talonpojat, me teemme
ellauri339.html on line 517: Venäjän Ukrainan hyökkäyksen alusta lähtien hän tallensi kannettavalle kameralle haavoittuneiden hoitoprosessin Mariupolissa ja venäläisten sotilaiden toimintaa Ukrainan alueella, ja 15. maaliskuuta 2022 hän siirsi nämä materiaalit Associated Pressin kirjeenvaihtajalle.. Seuraavana päivänä, 16. maaliskuuta, hän ja hänen kuljettajansa jäivät Venäjän armeijan vangiksi, kun hän saattoi useita orpoja ulos Mariupolista "vihreää käytävää" pitkin. Venäläiset tiedotusvälineet ovat julkaisseet useita materiaaleja, joissa Paevskajaa syytetään erilaisista rikoksista, mukaan lukien ruumiiden myyminen Mariupolista länsimaisille klinikoille elimiä varten; todettiin myös, että Paevskajan mukana olleet lapset sanoivat, että hän tappoi heidän vanhempansa (näiden lasten ikä ei ylittänyt kolmea vuotta). Ukrainan viranomaiset ja kansainvälinen media ilmaisivat huolensa Payevskajan kohtalosta.
ellauri339.html on line 519: Hänet vapautettiin vankeudesta 17. kesäkuuta 2022, minkä Ukrainan presidentti Vladimir Zelenski ilmoitti henkilökohtaisesti päivittäisessä iltapuheessaan. Useat tiedotusvälineet väittivät, että tämän julkaisun taustalla voi olla Tyran epävirallinen vaihto tšetšeenialkuperää olevaan Ukrainan kansalaiseen Adam Saidoviin (Gritsenko), rikospomo Murad Saidovin poikaan. Tämän version esittänyt Venäjän ensimmäisen kanavan sotakirjeenvaihtaja Irina Kuksenkova raportoi Tšetšenian tiedotusministerin Akhmed Dudajevin myöhemmästä puhelusta, joka kiisti Tšetšenian pysyvän edustajan Krimillä Isa Hatšukajevin ja Murad Saidovin osallisuuden. vaihdossa ja syytti häntä provokaatioista ja koko Tšetšenian auktoriteetin heikentämisestä.
ellauri339.html on line 553: Hänelle myönnettiin Ukrainan presidentin palkinto "Humanitaarisesta osallistumisesta terrorismin vastaiseen operaatioon", "Ukrainan kansallissankari" -mitali, "Ukrainan asevoimien avustaminen" ja "Isänmaan puolustaja", merkit "Kunniamerkki" ja "Ukrainan asevoimille tehdyistä palveluksista".
ellauri339.html on line 576: Ihmiset, jotka eivät muista historiaansa, eivät ole valmiita kohtaamaan tulevaisuuttaan, siksi vihollinen menettää suuria voimia ja resursseja juuri niin menneisyyden kuin nykyisyyden historian väärentämisessä. Mutta vaikka kuinka paljon kutsuisit pimeyttä valoksi, sanojen merkitys ei muutu.
ellauri339.html on line 586: (Who Dies for) Peace in Ukraine? As a brokered peace looks more inevitable, the question is why it took so long. Kyiv, Ukraine, September 20, 2022: President Of Ukraine Volodymyr,
ellauri339.html on line 591: The United States controls how the war in the Ukraine proceeds and always has. Former German Chancellor Gerhard Schroeder said that it was the Americans who scuttled any chance of peace in Ukraine as early as March 2022, soon after the war began. “The only people who could resolve the war over Ukraine are the Americans. During the peace talks in March 2022 in Istanbul, Ukrainians did not agree to peace because they were not allowed to. They had to coordinate everything they talked about with the Americans first. However, nothing eventually happened. My impression is that nothing could happen because everything was decided in Washington.”
ellauri339.html on line 597: Biden administration officials are also worried that Ukraine is running out of men in this war of attrition, while Russia has a seemingly endless supply. Ukraine is struggling with recruiting and recently saw public protests (of course not shown on American T.V.) about President Volodymyr Zelensky’s open-ended conscription requirements. Kiev is resorting to sending 40- and 50-year-olds to the front.
ellauri339.html on line 610: But the most predictable factor leading to quiet U.S. moves toward some sort of “peace solution” in Ukraine is as predictable as the battlefield results. There is unease in the U.S. government over how much less public attention (despite the propaganda) the war in Ukraine has garnered since the Israeli–Hamas conflict began more than a month ago. Combined with a new Speaker of the House seeking to decouple aid to Israel from aid to Ukraine, officials fear that shift could make securing additional funds for Kiev difficult.
ellauri339.html on line 612: Americans, both the people and their government, distracted by the greatest propaganda tools ever imagined (the media), seem capable of focusing on only one bright shiny object at a time. In the case of wars, a new bright shiny object must include two clear sides, one good and one pure evil, with one preferably an underdog, daily combat footage which can be obtained without too much danger, and a football game-like progression across a map that is easy to follow. It should not be boring. Ukraine was such a conflict and enjoyed almost a full two-year run.
ellauri339.html on line 616: Email Address:
ellauri339.html on line 620: Ukraine, like Israel, owes most of its continued existence to American weaponry. However, despite the blue and yellow splattered on social media at present, Ukraine does not have anywhere near the base of support Israel does among the American public and especially within the American Congress. The terms for resolving the war will be dictated to Kiev as much by Washington as they will be by Moscow, as with Crimea a few years ago. The end will be quite sad; Russia will very likely solidify its hold on Donbas and the Crimea, and achieve new territory to the west approaching Kiev, roughly 20 percent of Ukraine. Ukraine will be forced to set aside its goal of joining NATO even as the U.S. takes a new stand on its western border with Poland.
ellauri339.html on line 622: It is all something of a set piece. America has an old habit of wandering into a conflict and then losing interest. “We have your back” and “we will not abandon you” join “the check’s in the mail” and “I’m from the government and I’m here to help” among joking faux reassurances. Our proxies seem to end up abandoned and hung out to die. As in Iraq and Afghanistan, never mind Vietnam before that, what was realized at the end could have most likely been achievable at pretty much anytime after the initial hurrahs passed away. It is sad that so many had to die to likely see it happen in 2023.
ellauri339.html on line 648: He antoivat edelleen, vaikkakin pienemmillä määrillä ja ohuempia setelitukkoja, kun sota eteni tylsään vaiheeseen, jota länsimaisessa lehdistössä usein kuvataan "jäädytetyksi konfliktiksi". Termistä huolimatta Itä-Ukraina on edelleen tinderbox. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on laskenut satoja tuhansia vuotuisia tulitauon rikkomuksia noin 300 mailin kosketuslinjalla; Venäjä takavarikoi marraskuussa kolme Ukrainan laivaston alusta ja 24 merimiestä, minkä vuoksi presidentti Petro Porošenko julisti raja-alueille sotatilan. Kansainväliset tarkkailijat raportoivat tulitauon rikkomusten kaksinkertaistuneen kahden seuraavan viikon aikana.
ellauri339.html on line 677: Ukrainaa voidaan pitää varoittavana esimerkkinä. Tällänen privaattirahoitettu sodankäynti on oikea korruption pesäke. Vaikka ukrainalaiset usein halveksivat Venäjää sen sekaantumisesta, heidän maansa sotilaallinen kriisi oli suurelta osin itseaiheutettu, ja se jatkuu edelleen. Hallitus kuluttaa enemmän armeijaansa – 6,1 miljardia dollaria viime vuonna, 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 – mutta vatulointi jatkuu. Ukraina sijoittui Transparency Internationalin 2017 korruptiohavaintoindeksissä sijalle 130 (yhdessä muun muassa Myanmarin ja Sierra Leonen kanssa), ja vaikka tämä pistemäärä heijastaa tasaista parannusta vuodesta 2013 lähtien, sotilashankinnat ovat edelleen sekaisin. Esimerkiksi viime vuonna presidentti Porošenkon liikekumppanin omistama AC Bogdan Motors JSC myi 100 ambulanssia 32 000 dollarilla kappaleelta armeijalle tarjouskelvottomassa sopimuksessa. Ajoneuvot osoittautuivat ylihinnoitetuiksi ja viallisiksi, mikä oli suuri skandaali presidentille. (Bogdan Motors kiistää kaiken sopimattomuuden sopimuksen saamisessa.)
ellauri340.html on line 104: The Culture of Narcissism -kirjasta tuli yllätysmenestys ja se voitti National Book Award -palkinnon pehmeäkantisten Current Interest -kategoriassa.
ellauri340.html on line 154: 1988: Vapaus . Philadelphia: Open University Press.ISBN 0-335-15592-8
ellauri340.html on line 181: suuressa mittakaavassa
ellauri340.html on line 208: välittömässä läheisyydessä kuten Dresden ja Hiroshima, jolloin se on voi
ellauri340.html on line 335: Hakaristitunnusta käytettiin aikanaan myös kunniamerkeissä. Presidentti Urho Kekkosen valtiovierailulla Ranskassa 1963 syntyi kiusallinen tilanne, kun Kekkonen luovutti Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan suurristin presidentti Charles de Gaullelle.
ellauri340.html on line 400: Näihin aikoihin Yhdysvaltain terveys-, koulutus- ja hyvinvointiministeriö otti yhteyttä Marvel Comicsin päätoimittajaan Stan Leeen, jotta hän teki tarinan huumeiden väärinkäytöstä. Lee suostui ja kirjoitti kolmiosaisen Hämähäkkimies- tarinan, jossa huumeiden käyttö kuvattiin vaaralliseksi ja lumoamattomaksi. Vaikka säännöstö ei nimenomaisesti kieltänyt huumeiden kuvaamista, yleinen lauseke kielsi "kaikki elementit tai tekniikat, joita ei ole erikseen mainittu tässä, mutta jotka ovat vastoin koodin henkeä ja tarkoitusta ja joita pidetään hyvän maun tai säädyllisyyden loukkaavina". CCA oli hyväksynyt ainakin yhden aikaisemman huumeita koskevan tarinan, Deadman in Strange Adventures #205 (lokakuu 1967) ensi-illan, jossa kuvattiin selvästi nimihenkilö taistelemassa oopiumin salakuljettajia vastaan. Koodin ylläpitäjä Leonard Darvin "oli kuitenkin sairas" Spider-Manin tarinan aikaan ja virkaatekevä järjestelmänvalvoja John L. Goldwater (Archie Comicsin julkaisija) kieltäytyi myöntämästä Codelle hyväksyntää huumausaineiden kuvauksen vuoksi. Sitä käytettiin kontekstista riippumatta, kun taas Deadmanin tarina oli esittänyt vain tukkukaupan liiketapahtumaa.
ellauri340.html on line 430: Turussa 14 ja 15 vee teinitytöt raahasivat 13 vee tytön ulos hakkasivat mustasukkaisina tytön sinisexi ja punaisexi. Mixi himoizet mein serkkua? Päähän potkivat. Sylkivät ja räkivät. Tukka lähti, silmä sameni, poski halkesi. Koulukaverit kazoivat vierestä ja kuvasivat. Seur. päivänä koulussa toverit kiusasivat 13-vuotiasta ja kysyivät, mixi snittasit (= snitch) poliisille. Mitä vetoa että nää neitoset oli matuja? Klaanimeininkiä Suomen Turussa.
ellauri340.html on line 487: Vuonna 1977 Stanley Kauffmann (n.h.) arvioi A Moment of True Feeling -elokuvaa, että Handke "on tärkein uusi kirjailija kansainvälisellä näyttämöllä filmiohjaaja Samuel Beckettin jälkeen". John Updike arvosteli samaa romaania The New Yorkerissa ja oli yhtä vaikuttunut. Hän huomautti, että "hänen [Handken] tahallista intensiteettiä ja veitsen selkeyttä mieleenpainumista ei voi kiistää. Hän kirjoittaa psykologian ulkopuolelta, jossa tunteet saavat periksiantavuuden satunnaisesti kohdatuista, geologisesti analysoiduista kivistä." Tunteet kuin kivellä, takuulla. Frankfurter Allgemeine Zeitung kuvaili häntä " länsisaksalaisten kriitikoiden rakkaaksi". Hugo Hamilton totesi, että debyyttinsä jälkeen Handke "on testannut, inspiroinut ja järkyttänyt yleisöä". Hienoa. Joshua Cohen (n.h.) totesi, että Handke "komentoi yhtä sodan jälkeisen ajan suurista saksankielisistä proosatyyleistä, syvää ja nopeaa ja virran vastaista jokiretoriikkaa", kun taas Gabriel Josipovici (n.h.) kuvaili häntä, "vaikka varauksellisesti suhtautuu joihinkin hänen viimeaikaisiin teoksiinsa" yhtenä sodanjälkeisen ajan merkittävimmistä saksankielisistä kirjailijoista. WG Sebald (n.h.) sai inspiraationsa Handken monimutkaisesta proosasta. Toistamista käsittelevässä esseessä "Toisto tyylikeinona" hän kirjoitti "suuresta ja, kuten olen sittemmin oppinut, pysyvästä vaikutuksesta", jonka kirja teki häneen. "En tiedä", hän kehui, "onko kirjalliselle taiteelle erityisen merkittävä pakotettu suhde kovan raiskauksen ja ilmavan taikuuden välillä kauniimmin dokumentoitu kuin Toiston sivuilla." Karl Ove Knausgård kuvaili A Sorrow Beyond Dreams -kirjaa yhdeksi "aikamme tärkeimmistä saksaksi kirjoitetuista kirjoista mein Kampfin jälkeen, enkä puhu nyt vain omastani." Kirjaa ja sen kirjoittajaa kehuttiin myös Knausgårdin omassa taistelussani. Nää on hei muuten kaikki äijiä! All male paneeli. Epäluulot heräävät.
ellauri340.html on line 594: "Leikata. Seuraava kohtaus”, Handke kirjoittaa, kun hän haluaa viedä asioita eteenpäin. Taas tätä vituttavaa leffajargonia. Handke saattaa olla poliittisesti puolustettava, mutta kynämiehenä vitun ärsyttävä. New Yorkerin arvostelijaltakin alkaa pokka murtua: "Kun aloin lukea "Matka jokiin", olin valmis uskomaan, että Handke oli tulkittu väärin, mutta kirja oli vieläkin raivostuttavampi kuin olisin voinut kuvitella. Handke sanoo suoraan, että hän kysyy harvoin kohtaamiltaan ihmisiltä, vaan luottaa mielikuvitukseensa ja olettamuksiinsa." "Joitakin todellisuutta – Srebrenican joukkohautoja tai viime aikoina USAssa laittomasti varastetttujen presidentinvaalien tulosta – ei voida käsitellä "dialektisesti". Mieleen tulee toinen Wittgensteinin lause, jota usein vedotaan ilmaistakseen vaaroja, jotka liittyvät holokaustin valtavuuden kuvaamiseen: "Se, mistä emme voi puhua, meidän on ohitettava hiljaa. No vizi tottakai hölökaustista voi puhua? Mitä? Mixei voi?" Ainiin tää on New Yorkkeri.
ellauri340.html on line 641: Päinvastoin kuin Peter Handske, Janne kolumneissaan nimesi avoimesti syyllisexi serbit ja kutsui heidän toimintaansa Bosniassa aggressioksi ja kansanmurhaksi. Baudrillard piti Yhdysvaltain johtamaa Persianlahden sotaa "ei-tapahtumana " tai "tapahtumana, jota ei tapahtunut". Tämän ilmeisen pelleilyn seurauksena Baudrillardia syytettiin laiskasta amoralismista, kyynisestä skeptisismistä ja berkelialaisesta subjektiivisesta idealismista. Kaikki syytöxet olivat oikeita. Baudrillard oli huolissaan lännen teknologisesta ja poliittisesta vallasta ja sen kaupallisten etujen globalisaatiosta ja siitä, mitä se tarkoittaa kunnollisen WW2 tyyppisen rökityssodan mahdollisuudelle. Huoli taisi olla ennenaikainen.
ellauri340.html on line 679: Marraskuun viimeisenä maanantaiaamuna maha kipeänä kasvislasagnasta jotain palaili mieleen ysärin huonoimmista hetkistä ja ikävimmistä apinakolleegoista apinalinnan kallioilta eli verstaalta. Kusipäitä wannabe silverbäkkejä kuten Kimmo Koskenniemi, Fresd Karlsson, kiilusilmäisiä maanikkoja Kristiina Jokinen, Graham Wilcock, se 1 saxan keskusteluntutkija josta siitäkin tuli joku käännöstieteilijä, nimeä ei löydy, boxerimainen Inkeri Vehmas-Lehto, akribian ystävä Pirjo Kukkonen, se hullumpi Pirkko Kukkonen, mielikirjailijani Hilja Haahti, A-luokan mersulla ylvästellyt pieni paxu kielitieteen lehtori, näitä piisaa meitä keskinkertaisuuxia.
ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina.
ellauri341.html on line 42: ress.com/2023/11/kuva.jpg" />
ellauri341.html on line 77: Tämän tappion jälkeen Nebukadnessar III pakeni Babyloniin, jonka Dareios vangitsi nopeasti, minkä jälkeen Nebukadnessar III teloitettiin. Saddam Hussein oli 2x-virran maan suurkuninkaista seuraava, ja huonosti kävi sillekin uus-Persien puskapresidenttien kynsissä.
ellauri341.html on line 96: Eikä tämä ole leikkipuhetta, vaan se on varma asia että juuri tuo etureijän vartioinnin tarpeettomuus nykymenolla on suistanut myös maximum hopiaselän pilvivaltaistuimeltansa. Jos jostain enää viizitään taittaa peistä on voiko naisesta koskaan tulla Yhdysvaltain presidenttiä. Kenialainen neekeri siellä on jo keekoillut, notta riski on ihan oikea. Harrixen Kamala olisi oikea tupla dystopia.
ellauri341.html on line 125: Nazit, ei saxalaiset, Putinistit, ei venäläiset. Ei sotaa toivoa, ei sotaa toivoa, voi venäläinen mil-loin-kaan. Eikä saxalainen juutalaista saippuaa. Markus on luvatun maan kuvissa hiukka hamiittinen, mistä resensorit vaarimaisesti muikenevat. Wovon man nischt sprechen kann darüber muss man schweigen.
ellauri341.html on line 129: Vittu miten kirjallisuuskriitikot, etenkin kotimaiset on sitten tolvanoita! Niiden arvostelut 1000-sivuisesta kirjasta perustuu noin 10 ensimmäiseen sivuun. Joku typerä heesusapina askarruttaa niitä niin ettei ne laisinkaan ole tajuavinaan mistä kirjassa on ehkä puhe. Todennäköisesti ne on jo urvahtaneetkin, kun ei heti alkanut joku hjuuman interest juoni pyörimään, eli jonkun oikeneva kyrpä ala lähestyä jotakin lupaavanhajuista vittua.
ellauri341.html on line 152: Befremdlich bleiben antisemitische Passagen in einem Interview, das Grüber Anfang 1939 einem niederländischen Pressebüro gab: "Die meisten Juden, die in Deutschland gewohnt haben, waren ‚wurzellos‘. Sie verrichteten meistens keine produktive Arbeit, aber sie machten ‚Geschäfte‘. Diese Juden waren es, die in der Zeit von 1919 bis 1932 Deutschland in finanzieller, ökonomischer, politischer, kultureller und journalistischer Hinsicht beherrschten. Dies war in der Tat eine jüdische Vorherrschaft. Die Reaktion hierauf war der Antisemitismus."
ellauri341.html on line 154: Zugleich fällt in einem Interview, das Richard L. Rubenstein 1961 mit Grüber führte, auf, dass dieser weiterhin den Antisemitismus auch als Reaktion auf Verhalten von Jüdinnen und Juden verstand. Der Kampf gegen den Antisemitismus sei nach Grüber dadurch erschwert, dass Juden und Jüdinnen bereits wieder starken Einfluss in Banken und der Presse hätten und Bordelle und Nachtclubs betrieben.
ellauri341.html on line 177: Anschließend trat Becher als Konkurrent zu Adolf Eichmann, der bereits die Kontakte aufgebaut hatte, an das jüdische Hilfskomitee in Budapest heran. Heinrich Himmler schien zu diesem Zeitpunkt bereits Interesse daran zu haben, mit jüdischen Organisationen ins Geschäft zu kommen, um so später auch eine Position für Verhandlungen mit den Alliierten aufzubauen. Er bot an, für rund 10.000 LKWs und Winterausrüstung 1 Million Juden freizulassen. Als die Verhandlungen schließlich platzten, hatte Becher den direkten Auftrag von Himmler, weiter Ausschau nach Geschäften unter der Devise „Blut gegen Ware“ zu halten. So wurden im Dezember 1944 gegen Schmuck im Wert mehrerer Millionen Schweizer Franken 1.684 „Austauschjuden“ über eine Zwischenstation im KZ Bergen-Belsen mit Ausreise in die Schweiz freigekauft, 318 von ihnen kamen schon im August 1944, also kurz nach dem Attentat auf Hitler, in die Schweiz. Bei mehreren Treffen mit Saly Mayer, dem Vorsitzenden des Schweizerischen Israelitischen Gemeindebundes, wurde im Herbst 1944 die Freilassung dieser Häftlingsgruppe aus Bergen-Belsen verhandelt. Mittler war der Ungar Rudolf Kasztner. Becher wurde am 1. Januar 1945 zum SS-Standartenführer ernannt.
ellauri341.html on line 230: Gregorian Bivolaru, syntynyt Tărtășeștissa , Ilfovin piirikunnassa , (nykyisin Dâmbovițan läänissä ), Romaniassa , suoritti lukion Bukarestissa. Hän liittyi Bukarestin metroyhtiön edeltäjään ammattitaidottomaksi työntekijäksi vuonna 1971. Hän aloitti pornojoogan harjoittamisen 17-vuotiaana.
ellauri341.html on line 232: Vuonna 1977 hänet pidätettiin syytettynä pornografisen materiaalin levittämisestä ja tuomittiin vuodeksi vankeuteen, mutta hän ei suorittanut sitä loppuun Romanian presidentin Nicolae Ceauşescun syntymäpäivänä kaikille vähäisemmille tuomioille myöntämän armahduksen vuoksi. 17. huhtikuuta 1984 hänet pidätettiin uudelleen pornografisen materiaalin levittämisestä. Hänet suljettiin Securitaten selliin, josta hän onnistui pakenemaan. Hänet vangittiin muutama päivä sen jälkeen, sitten häntä syytettiin vain vankilasta pakenemisesta ja hänet tuomittiin 18 kuukauden vankeuteen.
ellauri341.html on line 252: 6. helmikuuta 2008 New York Times julkaisi muistokirjoituksen suuresta uskonnollisesta hahmosta, jossa luki: Maharishi Mahesh Yogi, henkinen johtaja kuolee, mikä päätti poikkeuksellisen šarlataanin ja mystisen huijarin elämän ja ajat. Parhaiten Beatlesin ensimmäisenä guruna ja meditaatiomestarina tunnettu Maharishi sai mainetta, onnea, poliittista valtaa ja seksuaalisia hijinkkejä.
ellauri341.html on line 257: Jogin ensimmäiset askeleet: Gregorian Bivolaru syntyi 12. maaliskuuta 1952 Tărtășeștissa, lähellä Bukarestia, Romaniassa. Hän oli sisäänpäinkääntynyt lapsi, taipuvainen mietiskelyyn ja valtava tiedonhalu. Hän luki innokkaasti mistä tahansa aiheesta. Koulutoverit muistavat hänet etevänä opiskelijana, joka teki opettajiinsa vaikutuksen laajalla tiedolla, joka ylitti paljon tavallisen koulupojan tason. Lapsuudesta lähtien hänellä oli ylivoimaisia henkisiä kokemuksia, kosmisen tietoisuuden tiloja, ja hän aisti, että hänellä oli poikkeuksellinen henkinen kohtalo. Jumala on paljastanut hänelle elävänä, suurenmoisena ja ikuisena todellisuutena, ja tietoisuus Hänen salaisesta läsnäolostaan on herättänyt hänessä horjumattoman pyrkimyksen täydellisyyteen ja voimakkaan halun auttaa muita löytämään Jumala. Hänellä oli myös aivan hillitön panohalu.
ellauri341.html on line 259: Hän kävi lukion Bukarestissa, minkä ansiosta hän pääsi pääkaupungin suuriin kirjastoihin. Hän opiskeli siellä suurella huomiolla, monta tuntia peräkkäin, päivästä toiseen, kirjoja joogasta, alkemiasta, parapsykologiasta, seksologiasta, esoterismista, erotiikasta. Perusjoogaperinteen löytäminen oli suuri ilmestys. Hän ymmärsi heti, että jooga tarjoaa erittäin tehokkaita käytännön menetelmiä, jotka johtavat hilloviivan lopulliseen löytämiseen. Joka ilta hän harjoitteli joogatekniikoita sinnikkäästi, jopa 8-9 tuntia, kädet ruvella. Hän saavutti pian merkittäviä tuloksia ja syvällisiä sisäisiä muutoksia, jotka saivat hänet jakamaan muiden kanssa muinaisen joogaperinteen mysteereitä. Mutta hänen hengelliset intressinsä toivat hänet nopeasti kommunististen viranomaisten tietoon. Nicolae Ceaușescun diktatuurin alainen kommunistinen hallinto ei hyväksynyt muuta filosofiaa kuin dialectinen materialismi. Jokainen, joka osoitti kiinnostusta hengellisyyteen, oli Salaisen poliisin (supermaineisen "Securitaten") "mustalla listalla" ja häntä valvottiin ja valvottiin sitten järjestelmällisesti, koska oli mahdollista synnyttää kommunistisen ideologian vastaisia mielipidevirtoja. Näin oli Gregorian Bivolarun tapauksessa.
ellauri341.html on line 271: Vapauduttuaan vuonna 1986 hänet laitettiin jatkuvasti kommunistisen hallinnon vaarallisimpien ihmisten luetteloon, ja hän oli jatkuvasti salaisen poliisin valokeilassa, mutta hän ei koskaan lopettanut joogan harjoittamista ja opettamista, mikä saavutti ainutlaatuisen hengellisen vastarintaliikkeen. kommunistinen Romania. Gabriel Andreescu, CNSAS-arkiston tutkija, toisinajattelija ja ihmisoikeusaktivisti, toteaa kirjassaan "MISA - Radiography of a repression", että Gregorian Bivolarun koordinoima joogiryhmä on "ainoa esimerkki pitkäaikaisesta kollektiivisesta vastarinnasta kommunistihallinnon aikana. Nicolae Ceausescusta se oli harmillista. Kaikki muut olivat suht koht tyytyväisiä".
ellauri341.html on line 275: Lisävahvistuksena Bukarestin käräjäoikeus vahvisti heinäkuussa 2011 kommunistisen ajan poliittisia vakaumuksia koskevaan lakiin perustuvalla lainvoimaisella päätöksellä sekä vuoden 1977 että 1984 tuomioiden poliittisen luonteen sekä Gregin päästämisen Poiana Maren psykiatrian sairaalasta vuonna 1989. Toisin sanoen Gregorian Bivolaru ei syyllistynyt minkään yleisen lain normien rikkomiseen, hän vain puolusti erilaisia arvoja (esim. ihmiskauppa) ja kuin totalitaarisen kommunistisen hallinnon hyväksymät arvot.
ellauri341.html on line 285: Uskoen vahvasti siihen, että hengellinen ihminen ei voi olla välinpitämätön sen suhteen, mitä ympärillään tapahtuu, Gregorian Bivolaru on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja pitänyt useita luentoja, joissa hän on rohkeasti paljastanut erilaisten eturyhmien hämäriä toimia, jotka saivat vaikuttaa ja jopa hallita poliittista toimintaaja jopa valvontaa: taloudelliset rakenteet, erityisesti okkulttinen, pirullinen maailman vapaamuurarius. Tämän seurauksena hän sai uhkauskirjeitä, joissa häntä pyydettiin "lopettamaan paljastukset", ja helmikuussa 1995 tuhoisa räjähdys tuhosi hänen asuntonsa Bukarestissa. "Rikollinen käsi" katkaisi kylpyhuoneen ikkunan metallisäleikön ja peukaloi kaasuasennuksen, mutta onneksi räjähdys tapahtui ennen kuin Gregorian Bivolaru pääsi kylpyammeeseen. Kaksi riippumatonta komissiota osoitti, että kyseessä oli tahallinen rikollinen teko, mutta kummallista kyllä, viranomaiset eivät tehneet lisätutkimuksia.
ellauri341.html on line 334: Verluste brachten Ausgleichszahlungen, um die Exportpreise zu verbilligen, die aufgrund der Nicht-Abwertung der Reichsmark sonst zu hoch gewesen wären. Außerdem gab es ab 1937 Negativ-Listen für Waren mit hohem Anteil von Auslandsrohstoffen, wofür ein Ausgleich gezahlt werden musste. Weiter gab es in Palästina auf Druck von palästinensischen Arabern und der Tempelgesellschaft Positiv-Listen, die die eingeführten Waren auf solche einschränkten, die in anderen Ländern nur mit Exportförderung absetzbar waren. Um dennoch mehr Waren abzusetzen, gründete die Haʿavara eine Tochtergesellschaft NEMICO für den Absatz von Waren in Ägypten, Mandats-Syrien und dem Irak. Auf Drängen des britischen Kolonialministeriums musste die Haʿavara in den Fällen, in denen ein britisches Unternehmen Interesse bekundete von der Bewerbung um Aufträge absehen. Innerhalb der internationalen zionistischen Bewegung stieß das Abkommen insbesondere in Amerika auf heftigen Widerstand. Auf dem 19. Zionistenkongress in Luzern 1935 setzten sich die Befürworter der Haʿavara durch. Allerdings wurden einige Einschränkungen beschlossen (Begrenzung auf Palästina) und die Aktien der Haʿavara wurden von der Anglo-Palestine Bank auf die Jewish Agency übertragen.
ellauri341.html on line 340: Das Haʿavara-Abkommen ermöglichte den Betroffenen, einen Teil ihres Vermögens nach Palästina zu transferieren, während ein bestimmter Prozentsatz des zu übertragenden Vermögens als Reichsfluchtsteuer vom deutschen Fiskus einbehalten wurde. Anfangs betrug dieser Steuersatz 25 %; er wurde im Zuge der verstärkten staatlich gelenkten Abpressung des Vermögens von Juden sukzessive erhöht. Verglichen mit anderen Exilländern erhob der deutsche Fiskus auf Transfers nach Palästina einen geringeren Satz der Reichsfluchtsteuer. Anders gesagt, deutschen Flüchtlingen auf dem Weg nach Palästina knöpfte der Fiskus beim Versuch, zumindest Teile ihres Vermögen mitzuretten, weniger Reichsfluchtsteuer ab als ihresgleichen bei der Flucht in andere Exilländer. Jüdische deutsche Auswanderer zahlten in Reichsmark eine Summe auf ein deutsches Konto des Transfer Office ein und beglichen parallel den darauf anfallenden Betrag an Reichsfluchtsteuer auf ein Konto des Fiskus.
ellauri341.html on line 348: In Palästina und im Ausland wurde das Abkommen einzelner jüdischer Organisationen mit dem NS-Regime heftig kritisiert. Auf dem 18. Zionistenkongress 1933 in Prag etwa bezeichnete der Schriftsteller Schalom Asch das Abkommen mit Hitlers Regime als „Verrat am Weltjudentum“. Chaim Arlosoroff, der damalige Verhandlungsführer der Jewish Agency, wurde wahrscheinlich deshalb im Juni 1933 Opfer eines Mordanschlags.
ellauri341.html on line 350: Heute wird das Haʿavara-Abkommen von Investigativjournalisten wie Edwin Black und Zionismuskritikern wie Lenni Brenner herangezogen, um eine Interessengemeinschaft von Zionismus und Nationalsozialismus zu belegen. Eine Gegenposition hierzu vertrat Alexander Schölch in seiner Studie Das Dritte Reich, die zionistische Bewegung und der Palästina-Konflikt.
ellauri341.html on line 363: Arabien mellakoiden keskellä Arlosoroff puolusti Neve Shalomia, juutalaista asutusta Tel Avivin ja Jaffan vieressä. Nämä tapahtumat auttoivat kiinnittämään Arlosoroffin huomion tarpeeseen parantaa juutalaisten ja arabien välisiä suhteita. Mellakoiden jälkeen Arlosoroff kehotti sionistijärjestelmää olemaan enää kieltämättä Eretz Israelissa olemassa olevan arabikansallisen liikkeen oikeutta olla olemassa. Arlosoroffin vetoomusta ei kuitenkaan hyväksytty laajalti, ja hän sai kritiikkiä oman puolueensa, Nuorduunarien, riveistä. Arlosoroff päätyi lopulta siihen asemaan, että vahvuuteen perustuva kompromissi naapurimaiden arabien kanssa ei heikentäisi tai sitten heikentäisi pyrkimyksiä perustaa juutalaisten kansallista kotimaata.
ellauri341.html on line 365: Vuoden 1923 sionistikongressissa Arlosoroff valittiin sionistien toimintakomiteaan. Hän oli tuolloin vain 24-vuotias. Kieltäytyessään yliopistovirasta hän lähti Saksasta Brittiläisen Palestiinan mandaattiin vuonna 1924. Vuonna 1926 hänet valittiin edustamaan yishuv - puoluetta Kansainliitossa Genevessä.
ellauri341.html on line 367: Arlosoroffin toivo rauhanomaisesta yhteistyöstä ja kompromisseista arabien kanssa joutui koetukselle. Vuonna 1929 tietoisesti aggressiivinen Betar Youth Movement, joka organisoitui Ze'ev Jabotinskyn Revisionististen sionistien liiton alaisuudessa, osallistui liittoumaan, jolla vahvistettiin ja laajennettiin juutalaisten läsnäoloa länsimuurin läheisyydessä. Betarin ja heidän työtovereidensa toiminta sai aikaan räjähtävän reaktion arabiyhteisössä, jonka käsityksen mukaan nämä toimet olivat häpäisseet muslimien pyhää paikkaa viereisellä Temppelivuorella. Siitä seurasi vuoden 1929 väkivaltainen länsimuurikapina , jokajohti monien ihmishenkien menetyksiin, mukaan lukien siviilejä. Sen sijaan, että lisäisi arabien jännitteitä, Arlosoroff kritisoi voimakkaasti revisionisteja vihamielisyyden provosoinnista.
ellauri341.html on line 386: Haim Arlosoroff murhattiin 16. kesäkuuta 1933, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hän palasi neuvotteluista Saksasta. Hänet tapettiin kävellessä vaimonsa Siman kanssa rannalla Tel Avivissa. Arlosoroffin hautajaiset olivat pakollisen Palestiinan historian suurimmat, ja niissä pörräsi arviolta 70 000 - 100 000 surisijaa. Arlosoroffin kuolema pahensi suuresti poliittisia suhteita sionistisen liikkeen sisällä.
ellauri341.html on line 404: Mitä tahansa Musk ajattelee ihmisistämme, on hänen asiansa, ja se on täysin selvää. On selvää, että poistamalla aiemman massiivisen sensuurin Twitteristä hän auttoi kansaamme suuresti. Aiemmin siellä ei ollut vähemmän juutalaisten vastaisia hyökkäyksiä, mutta kun juutalaiset yrittivät taistella vastaan antisemiittien kritiikkiä, sitä pidettiin "vihapuheena" ja estettiin, se on edelleen Gogglen YouTubessa ja pienemmässä määrin Facebookissa. Vaikka niiden omistajat ovat ahneita juutalaisia! Kiitos Muskille tästä päätöksestä!
ellauri341.html on line 419: Abramsin moottori on sijoitettu vaunun peräpäähän. Sen lämpö pitää perän päällä nukkuvat sotilaat mukavan lämpiminä. Jos sade yllättää, löytyy vaunusta pressuja. Moottorit pidetään tietysti päällä kokoajan syömässä öljyä ja ruikkimassa ilmaan saastepilviä. Mitäs me pojat, kaikki on meillä isoa, isoja tehdään siis myös hiilijalanjälkiä.
ellauri341.html on line 442: 3. helmikuuta 2021 Harareet kuoli kotonaan Marlowissa Buckinghamshiressä, Englannissa, 89-vuotiaana luonnollisista syistä. Kuollessaan hän oli viimeinen elossa oleva Ben Hurin näyttelijä. Harareetin ensimmäinen aviomies oli Nachman Zerwanitzer, israelilainen kasteluinsinööri. He asuivat ahtaassa asunnossa Tel Avivissa ja erosivat joskus ennen vuotta 1961.
ellauri341.html on line 460: Heinäkuun puolivälissä 1950 Eichmann matkusti Argentiinaan Buenos Airesiin. Hänen vaimonsa ja heidän kolme lastaan muuttivat Argentiinaan 1953. Paikallisessa saksalaisyhteisössä karkurin henkilöllisyys oli melko laajalti tiedossa.
ellauri341.html on line 462: Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelu sai asiasta vihiä, mutta maan hallitus empi Eichmannin paljastamista, sillä se pelkäsi Eichmannin kertovan korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen entisistä natsiyhteyksistä. Saksa kertoi kuitenkin tietonsa vuonna 1958 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle, mutta CIA ei reagoinut asiaan, eikä kumpikaan maa ilmoittanut asiasta Eichmannia etsiville israelilaisille. Uskottuaan vihdoin miten pieni talo Adolfilla oli Buenos Airesissa, Mossadin joukot kaappasivat Eichmannin Peter Malkinin johdolla Argentiinassa 11. toukokuuta 1960 maan lakien vastaisesti, ilman argentiinalaisten viranomaisten lupaa. Eichmann lennätettiin 21. toukokuuta 1960 salaa El Alin Bristol Britannia 4X-AGE -lentokoneella Israeliin. Argentiina katsoi tapauksen suvereniteettinsa loukkaamiseksi, kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin ja vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle. Turvallisuusneuvosto päätti äänin 8–6, että Israelin oli ”sopivalla tavalla” hyvitettävä Argentiinalle sen kärsimä suvereniteetin loukkaus. (Mikähän se oli?)
ellauri341.html on line 476: Max Jakobson mukana Suomen historian merkittävimmissä käänteissä: Presidentti Urho Kekkosen seurassa Hawaijilla noottikriisin aikaan 1961. ellauri341.html on line 489: Elokuvassa Star Wars: The Last Jedi Poe Dameron on muun Vastarinnan jäsenten ohella evakuoitumassa D’Qarin tukikohdasta juuri kun Ensimmäinen ritarikunta hyökkää. Kesken evakuoinnin, Poe päättää vastoin Leian käskyjä johtaa laivueen MG-100 StarFortress SF-17 -pommittajia tuhoamaan Mandator IV -luokan tähtitaistelulaiva Fulminatrixin. Vaikka taistelulaiva saadaan tuhottua, kaikki pommittajat tuhoutuvat hyökkäyksessä ja niiden miehistöt kuolevat. Rangaistuksena Leia alentaa Poen komentajasta kokkipojaksi. Myöhemmin ritarikunta hyökkää Vastarinnan laivaston kimppuun ja melkein kaikki sen johtajista, Leiaa lukuun ottamatta, saavat surmansa. Leia on kuitenkin tajuton ja vara-amiraali Amilyn Holdo toimii hänen sijaisenaan. Poe päättää Finnin ("suomalainen!") ja mekaanikko Rose Ticon avustuksella hankkiutua eroon yksinvaltias Snoken omalla tähtitaistelulaiva Supremacylla sijaitsevasta jäljityslaitteesta ja pitää suunnitelmansa salassa Holdolta. Kun Holdo päättää evakuoida komentoalus Raddusin, Poe päättää nousta kapinaan. Finn, Rose ja BB-8 kuitenkin epäonnistuvat jäljityslaitteen deaktivoimisessa ja Leia pysäyttää Poen kapinoinnin. Poe saa tietää, että Leian ja Holdon suunnitelma oli evakuoida Vastarinnan joukot mineraaliplaneetta Craitille ja lähettää sieltä hätäsignaali heidän liittolaisilleen. Ritarikunta sai Finnin ja Rosen epäonnistumisen myötä tietää evakuoinnista ja Poe johtaa vanhoilla V-4X-D -kiitureilla vastahyökkäystä AT-M6 -kävelijöitä vastaan. Vastarinta on tästä huolimatta alakynnessä, eivätkä liittolaiset uskalla tulla apuun. Luke Skywalkerin pitäessä Voiman kautta lähettämällään kuvajaisella Kylo Renin joukot kiireisenä, Poe opastaa Vastarinnan eloonjääneet tunneleiden kautta Reyn ja Chewbaccan luokse, jotka evakuoivat heidät Millennium Falconiin.
ellauri341.html on line 493: Kijimillä paljastuu, että Zorii oli Poen entinen rakastettu ja Poe oli kuulunut nuorena Kijimin maustesalakuljettajiin ennen liittymistään Uuden tasavallan laivastoon ja sieltä Vastarintaan. Zorii oli vieläkin vihainen Poelle tämän lähdöstä ja suostuu auttamaan vasta, kun Rey voittaa hänet. Samaan aikaan, kun Babu Frik uudelleenohjelmoi C-3PO:n, Zorii paljasti aikovansa lähteä Kijimiltä ja aloittaa uuden elämän Buenos Airesissa, mutta Poe tunsi, ettei voinut jättää Vastarintaa ja kieltäytyi pyynnöstä lähteä hänen mukaansa. Zorii antoi hänelle kuitenkin Ensimmäisen ritarikunnan papukaijamerkin, joka antaisi kulkuluvan minne tahansa ritarikunnan valtaamalle alueelle, jonka avulla Poe ja Finn ("suomalainen" :) vapauttivat Chewbaccan saatuaan tietää tämän olevan yhä elossa. Pelastusoperaation aikana he saavat tietää kenraali Huxin olevan vakooja, koska tämä halusi nähdä Kylo Renin häviävän.
ellauri341.html on line 495: Tiennäyttäjä löytyi Kef Biristä, Endoria kiertävästä merikuusta, mutta sen tuhouduttua Reyn ja Kylon välisessä valosapelitaistelussa ja Reyn lähdettyä yksin pois, Poe, Finn, Chewbacca, BB-8 ja C-3PO palaavat mukanaan Ochin alukselta löytynyt droidi D-O sekä Kef Birillä tapaamansa Jannah ja tämän heimo Vastarinnan tukikohtaan viidakkokuu Ajan Klossille, missä heille paljastuu, että Leia oli kuollut kutsuessaan poikaansa Voiman kautta saadakseen tämän palaamaan valoisalle puolelle. Poe ylennettiin Vastarinnan virkaa tekeväksi kenraaliksi, mutta ei tuntenut olevansa valmis johtamaan koko Vastarintaa. Lando rohkaisee häntä kertomalla, etteivät Leia, Luke ja Han olleet itsekään täysin valmistautuneita omiin taisteluihinsa ja että heillä oli silloin ainakin toisensa. Poe ylentää Finnin ("suomalaisen!") Vastarinnan toiseksi kenraaliksi ja saatuaan D-O:n kertomana sekä Ahch-Tolta lähteneen Reyn ohjaaman Luken vanhan X-siipihävittäjän signaalin kautta Exegolin sijainnin selville ja miten sitä ympäröivän punaisen kaasun sekä planeetan kaoottisen ilmakehän läpi pääsee, he johtavat Vastarinnan laivaston hyökkäykseen sinne tuhoamaan Ensimmäisen ritarikunnan ja Palpatinen sith-laivaston yhdistymisestä syntyneen Viimeisen ritarikunnan. He lähettivät Landon pyytämään galaksin vapaita kansoja saapumaan avuksi taisteluun, uskoen näiden uskaltavan taistella vastaan, jos Vastarinta johtaa heitä siihen. Aluksi hyökkäys näyttää onnistuvan, mutta kun Poen ystävä Temmin ”Snap” Wexley kuolee taistelussa, hän alkaa menettää toivonsa, mutta sitten Lando saapuu mukanaan lukuisia Vastarinnan tukijoita eri puolilta galaksia, mukaan lukien Zorii ja Wedge Antilles. Nää on niikö Amerikan overseas liittolaisia, jotka tulee apuun suojaamaan sen vital interestejä. Palpatinen ja Ben Soloksi kääntyneen Kylon kuolemien jälkeen Vastarinta onnistuu tuhoamaan Viimeisen ritarikunnan kaikki tähtihävittäjät. Poe nähdään lopuksi juhlimassa voittoa Ajan Klossilla, Zoriin nyökätessä hänelle etäältä, mutta kieltäytyessä mistään sen enemmästä kanssakäynnistä, kuten bylsinnästä.
ellauri341.html on line 500: resdefault.jpg" height="200px" />
ellauri341.html on line 545: Pennsylvanian yliopistossa kotvan (2019-present) MBA:ta opiskellut riippumaton kirjailija ja tutkija, joka on erikoistunut uskontojen historiaan, mytologiaan, muinaiseen historiaan ja vertailevaan uskontoon, Catalin näyttää ihmiskunnan matkan ja kuinka ymmärtää mytologiaa esi-isiemme silmin. (Vierailtu 1 005 kertaa, 1 käynti tänään). MYTOLOGINEN SÄÄTIÖ. LinkedIn activity: STOP PUTIN.
ellauri341.html on line 567: Ja yllättävää kyllä, tässä maailmassa, maassamme, aivan vieressämme on yxinyrittäjiä, joilla ei ole ruokaa! Jos kuvernöörit kertovat meille, että kaikki yrittäjät ovat maan tulevaisuus, olen utelias, missä he ovat huolissaan tästä tulevaisuudesta!
ellauri342.html on line 61: Kun provencelaiset puhuivat aggressiivisesta miehestä kaunalla, heillä oli tapana sanoa: "Varo sitä miestä!... hän on kuin paavin muuli, joka säästi potkuaan seitsemän vuotta.
ellauri342.html on line 80: Jos et olisi nähnyt Avignonia paavin aikoina, et olisi nähnyt mitään. varten iloisuus, elämä, elinvoima ja peräkkäiset juhlat, mikään kaupunki ei ollut sen arvoinen tähyillä. Aamusta iltaan oli kulkueita, pyhiinvaelluksia, kukkien täynnä olevia katuja, korkealle ripustettuja seinävaatteita, kardinaaleja saapumassa Rhone, lintuja, galleriat lipuilla, paavin sotilaat laulamassa Latinaa ruuduilla ja veljesten keräilylaatikoitaan helisemässä. Tällaisia ääniä kuului korkeimmasta pienimpään asunto, joka tungosta ja kuhisi ympäri suuren paavinpalatsin, kuin mehiläiset pesän ympärillä. Siellä kuului pitsivalmistajien napsahdus koneet, edestakaisin ja sukkulat kudonta kultaa lankaa varten kaapeleita, jyrkän kaivertajien pienet vasaran naput, twanging harmoniset asteikot jousisoittimen päättäjien, laulu-lauluja kutojat ja ennen kaikkea kellojen soitto ja aina sykkivät tamburiinit, alas sillan vieressä. Näet, tässä Provence, kun ihmiset ovat onnellisia, heidän täytyy tanssia ja tanssia. Ja sitten; heidän täytyy tanssia taas. Kun kaupungin kadut osoittautuivat liian kapeiksi farandole, fiferit ja tamburiinisoittimet asetettiin jäähdytykseen Rhônen tuuli, _Sur le pont d'Avignon_, jossa ympäri vuorokauden, _l'on y dansait, l'on y dansait_. Voi kuinka onnellisia aikoja; niin onnellinen kaupunki. Halbardit, jotka eivät ole koskaan tappaneet ketään, osavaltion vankilat käytetään vain viinin jäähdyttämiseen. Ei koskaan nälänhätää. Ei koskaan sotaa... Se on kuinka Comtatin paavit hallitsivat kansaansa, ja siksi heidän kansansa oli niitä niin ikävä....
ellauri342.html on line 85: Joka sunnuntai, vesperin jälkeen, arvoinen mies meni hänelle oikeuteen, ja kun hän oli siellä ylhäällä, istui hyvässä auringossa, muuli vieressä, hänen kardinaalinsa ympäri ojentuneena kantojen juurelle, avasi pullon paikallista viiniä – tätä kaunista, rubiinin väristä viiniä, jota on sittemmin kutsuttu Château-Neuf des Papesiksi – ja hän maisteli sitä pienin kulauksin katsoen viinitarhaansa hellästi. Sitten, kun pullo tyhjeni, päivän laskeutuessa hän palasi iloisena kaupunkiin, hänen seurassaan koko lukunsa; Ja,kun hän kulki Avignonin sillan yli, keskellä rumpuja ja farandoleja, hänen muulinsa, musiikin liikkeelle laskema, teki pienen hyppiväkävelymatkan samalla kun hän itse merkitsi tanssin askelta barrettellaan, mikä järkytti häntä suuresti. kardinaalit, mutta sai kaikki ihmiset sanomaan: "Ah! hyvä prinssi! Ah! rohkea paavi!"
ellauri342.html on line 198: Jos Tistet Védène oli iloinen, kun hän lähti suuresta salista, ja kuinka kärsimättömänä hän odotti seuraavan päivän seremoniaa, minun ei tarvitse kertoa teille. Silti palatsissa oli joku vielä onnellisempi ja kärsimättömämpi kuin hän: se oli muuli. Védènen paluusta seuraavan päivän vespereihin asti kauhea peto jatkoi kauran täyttämistä ja seinän vetämistä takakavioillaan. Hän myös valmistautui seremoniaan...
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 346: Saksan 27. kuninkaallinen jääkäripataljoona on syksyllä 1916 palaamassa rautateitse rintamalta ja saapuu Tuckumiin (nykyisin Latvian Tukums) Riian länsipuolelle. Yksi palaajista, jääkärikorpraali Martti Kari, ihastuu suojelijansa paroni Lichtensteinin seurassa matkustavaan pullealiiviseen tanssijattareen Sabinaan. Toinen jääkäri Mikko estää paronin pääsyn sotilasjunaan, mistä kiivastunut paroni alkaa sättiä jääkäreitä. Suuttunut Martti lyö Lichtensteinia ja saa kahden viikon arestin.
ellauri342.html on line 348: Libaussa (Liepaja) paroni vie rakastajattarensa Sabinan Sonja Strandin luo tämän ravintolaan Kultaiseen ankkuriin. Vaikka Sonja on selvästi mustasukkainen, hän tarjoaa Sabinalle töitä tanssijana. Martti kärsii yhä arestiaan kasarmin putkassa, kun muut jääkärit lähtevät Kultaiseen ankkuriin iltaloman viettoon. Siellä Sabina tanssii, Mikko vokottelee tarjoilijatarta ja antaa löylytyksen paronia tapaamaan tulleelle juutalaiselle Isaacille. Mikko epäilee Isaacia vakoilijaksi. Kapteeni Kalpa, joka on aiemmin muistellut jääkäriaktivismin alkuaikoja Suomessa, vie Sabinan lohduttamaan putkassa olevaa Marttia.
ellauri342.html on line 384: Yhteistä näille "huippuetevä mutta tunnevammainen naistutkija" sarjoille on juuri se, ettei saa olla samalla huippuetevä ja sosiaalisesti lahjakas, vaan jälkimmäiset taidot on siirrettävä pehmoisille beetakoiraille. Kivaa on kyllä se että etevät naiset potkivat nyt ällöjä päällikkömiehiä munille. Uusimpia saavutuxia tässä trendaavassa genressä oli oskarpalkittu vinkuintiaaniscifi "Vähän kaikkea" vlta 2022.
ellauri342.html on line 394: World Laughter Day is celebrated every year on the first Sunday of May, and this year it is celebrated on May 5. Shrill or funny, giggly or bubbly, on this day, let out your laughter and laugh to your heart’s content. As Shakespeare said, “With mirth and laughter, let old wrinkles come.” We want you to spend your life with laughter and joy. Did you know that laughter decreases stress? By laughing, the brain releases endorphins which make one feel happy. So do not let anyone dampen your day, and laugh as much as you want.
ellauri342.html on line 420: Hyvä ystäväni. Tehän tiedätte, että meidän naurumme niin teidän kuin minunkin, niin pormestarin kuin saippua- ja savukemainoksissa olevien elokuvatähtienkin kuvastaa aina tiettyjä sielullisia toimintoja. Naurulla on tärkeä biologinen merkitys. Tämän vuoksi ihminen voi nauraa minkälaisessa mielialassa tahansa: viha, mustasukkaisuus, nälkä, kiihtymys, katkeruus, neuvottomuus, sukupuolinen toiminta, vieläpä suuri epätoivokin voivat synnyttää naurua. Sydämellisintä ja aidointa on tietenkin vahingoniloinen nauru. Tämän voi todeta silloin kun sirkuksen trapetsivoimistelija putoaa korkeudesta maahan ja taittaa selkänsä. Silloin "ihmiset" nauravat, ja tästä johtuukin sanonta, että sirkus on kongressimme pahin kilpailija.
ellauri342.html on line 435: Centuries of pain are pressed Vuosisatojen kun tuskan räppäät
ellauri342.html on line 440: Weary of seeing men undressed. joka näkee liikaa äijien persläpiä.
ellauri342.html on line 444: Into the burning threshold of a day. Päivän käristävään kamanaan.
ellauri342.html on line 494: Long for colors on your dresses, Kaipaat mekkoihisi värejä,
ellauri342.html on line 507: In our present time — to us Juuri nyt - meistä
ellauri342.html on line 570: Edwin Jack Fisher (August 10, 1928 – September 22, 2010) was an American singer and actor. He was one of the most popular artists during the 1950s, selling millions of records and hosting his own TV show, The Eddie Fisher Show. Actress Elizabeth Taylor was best friends with Fisher's first wife, actress Debbie Reynolds. After Taylor's third husband, Mike Todd, another entertainment Jew, was killed in a plane crash over Mexico 1958, Fisher divorced Reynolds and he and Taylor married that same year.
ellauri342.html on line 578: Mamie Stoverin kapina on William Bradford Huien vuonna 1951 julkaisema romaani mississippiläisestä nuoresta naisesta, joka menee Hollywoodiin näyttelijäksi. Prostituutioon ajautuneena hän muuttaa Honoluluun, työskentelee bordellissa ja ottaa sen haltuunsa, haastaa prostituoituja koskevat rajoitukset sen jälkeen, kun USA:n asevoimat on kasattu saarelle, ostaa kiinteistöjä ja hänestä tulee varakas sodan voittaja (war profiteer).
ellauri342.html on line 589: Kaikenmaalaisilla on omat kauhuskenaarionsa, jota ne toistavat joka suorasoittosarjassa. Ranuilla se on joku elsassilainen mezäseutu jossa on vielä jokunen puu jälellä ja yksi (1) susi, joka auttaa jotain mezään exynyttä nuorta pyssynaista löytämään jonkun karvaisen mezäröllin sillä aikaa kun sahanomistajat vehkeilevät rahakkaina jotain hämärää. Koko ajan on pimeää tai sataa, eikä kukaan paljon naureskele, tää on niin kamalaa. Vauvan koskeen heittäjä on löydettävä aivan ehdoitta, sillä jollekulle tämäkin petomaisuus on kostettava hammas hampaasta, jonsei hengenlähdöllä niin vaikka sitten vain poliisiväkivallalla.
ellauri342.html on line 591: Jenkeillä kauhunaiheita on vaikka kuinka paljon koska siellä on niin paljon erilaisia imigrantteja. Niinkuin noi lättäpää intiaanit Wyomingin reservaatissa jotka syövät mustakarhuja ja muita kannibaaleja. Tai size on paha serbiämmä joka paloittelee urhean pilvenpiirtäjiä pystyttäneen reumaattisen raxaäijän vaan hankkiaxeen green cardin ja saadaxeen unelmien maahan myös natopommitusten jälkeen Serbiaan jääneen poikansa. Ei mitään häpyä, tuoko on kiitollisuutta meikäläisille, mitä? I beg to disagree, sanoo Desperate Housewifeistä tuttu epäuskottavan simpsakka luutohtori, jonka pomo on vielä epäuskottavamman näköinen botoxhuulinen blondiämmä pusero reuhottaen aukinaisena. No serbi sentään passitettiin takas synnyinmaahansa, asustelkoon siellä poikasineen puutteessa ja nälässä ilman susiaaliapua.
ellauri343.html on line 77: Seudulta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Ontajärven 1800-luvun jälkipuoliskolla pystytetty tsasouna ja riihi sekä edellä jo mainittu vuonna 1858 rakennettu Pronjajevan talo Rukajärvellä jota zuhnat eivät polttaneet. Kunnassa on heimosodissa ja talvisodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja siviilien hautapaikkoja. Rukajärvellä on vuonna 1921 ammuttujen muistomerkki ja kylän itäpuolella Kotškoman tien varressa jatkosodan rintamalinjan muistoksi pystytetty rikkinäinen tykki.
ellauri343.html on line 108: Syyskuussa 1918 50 rajavartijan joukko lipukkeen Valde Sarion johdolla saapui volostin alueelle suojelemaan Rebolia. Myöhemmin suojajoukkojen määrä nostettiin pataljoonan kokoiseksi , mutta lokakuussa 1920 Rebolyssa oli enää 60 suomalaissotilasta. Heidän tehtäviinsä kuuluivat linnoitusten rakentaminen, puhelinlinjojen kunnossapito ja etuasemien ylläpito Muujärvellä, Emelyanovkassa ja Luovutsaaressa sekä tiedustelu Rugozeron suunnassa, venäläisten pakolaisten - valkoisen liikkeen kannattajien - auttaminen ja punasuomalaisten toimittaminen Suomeen.
ellauri343.html on line 158: ress.com/2023/09/image.jpeg" width="30%" />
ellauri343.html on line 163: Pidän suuresti PPSh:lla ampumisesta. Ase on suuresta tulinopeudestaan huolimatta miellyttävä ammuttava ja melko helposti hallittava myös sarjatulella. Suomi-konepistooliin verrattuna PPSh on kilon kevyempi ja siksi mukavampi kantaa. Varmistin osana lukkoa on helppo käyttää ja liikkuu ainakin tässä aseyksilössä sulavasti. Laukaisu on sen sijaan pitkä, raskas ja rohiseva, kuten odottaa voikin. Konepistoolissa tämä ei ole kovin oleellinen kysymys ja raskas laukaisu on turvallisuusominaisuus.
ellauri343.html on line 235: Kunnon fasistina Arttu perrkele ei yhtään kysele minne tässä ollaan menossa. Noudatin vain käskyjä, se sanoo Adolf Eichmannina. Punaisen hämärän maahan kruunun polkupyörällä. Upseerina sain kahvia, mokut joivat korviketta. Arttu voitti kameran, Vares sai venäläisen luodin sydämeen.
ellauri343.html on line 254: Vuonna 1922 perustettu Akateeminen Karjala-Seura kätki Sivénin surmanluodin lippunsa nauhoihin, ja jokainen uusi AKS:n valajäsen vannoi lipun ääressä taistelevansa heimokansojen ja suomalaisuuden puolesta sekä antavansa kaikkensa aatteensa puolesta Bobi Sivénin esimerkkiä noudattaen.
ellauri343.html on line 314: Lähettini Kämäräinen arveli että pojilla olisi känsät kämmenissä ennenkuin soutaisivat Ankkalinnasta Hanhivaaraan. Minä tiesin että niillä oli känsät käsissä jo ennen lähtöä. Sitä yxinäiset yöt Kurjalassa teettävät. Karjalaisten lähtökiireestä näkyy selvästi kuka oli tämän sodan aggressori. Kiurukkaat eivät olleet 1. kertaa salakalassa. Onnexi tällä kertaa hävikistä eivät kärsineet omat lahtarit.Tää "minä" kaveri on kuin joku TK-mies. Sellainen olis Tuuristakin tehty, jos olis mukaan ehtinyt. Miehet, miehet, selvää homostelua. Vittu nää zuhnat on sitten hölmöjä. Oltuaan 2 päivää ylivarovaisia ne 3. päivänä ajaa rysäyttävät yhdessä kasassa suoraan slobojen väijytyxeen. Kun Kata Kärkkäinen lensi vanjojen luotisateesta sillankaiteen yli jorpakkoon, ruumista hakemaan ilmoittautui mm. Vihtori Help. Haha. Hölmöt lähtivät valloittamaan Suur-Suomea ottamatta edes mukaan eväitä. Eri hooboa lähettää jotain 50 miestä yxin ilman radiota jonnekin umpimezään stadilaisen TK-miehen joholla karttana hiekkapaperi. Kata Kärkkäinen muuten köntysteli jalantyngillään Kiuruvedellä aseveli-illoissa vielä 60-luvulla. Se selvisi koska se oli uskossa eikä kiroillut veneessä vaikka sattui niinmaan perkeleesti. Ei sanonut "joko ne pirut on Korolissa" kuten eversti Tähtinen. Sotilaan normaali olotila on makoilla ja antaa ajan kulua. Ajanvietteenä vain tumputus ilman raiskattavia Karjalan neitoja. 23-vuotias Aarne Korvapuustinen tunaroi Rukajärven tiellä ja kaatui ennenkuin pääsi edes ojan ylize. Äl'yli päästä perhanaa kehottivat slobot toisiaan ja ampui Aarnen täyteen reikiä. Naurettavia polkupyöräjoukkioita, helvatti. Rauhantunnustelijoiden jännitys on koko ajan kova. Suomalaisilla on putket tanassa. Kun olisi mihin työntää ammusta. Oman tykistön tulipeitto tuntui lämmittävältä. Kivakiva, nyt kuolee paljon sloboja! Mölyapinat on sytyttäneet koko mezän palamaan. Tyly venäläistaustainen majuri ei edes kiittänyt, sanoi "Hyve on". No eihän armeijassa sanota kiitos anteexi ole hyvä. Paizi rukouxissa. Vähän se TK-miestä näpäsi, se oli toivonut jotain kunzaria tai ehkä mitalin.
ellauri343.html on line 335: Suomen ja Saksan välinen yhteistyö huipentui Suomen armeijan ylipäällikön C. G. E. Mannerheimin ja presidentti Risto Rytin mandaateilla touko–kesäkuussa 1941 Salzburgissa käytyihin neuvotteluihin. Niissä sovittiin käytännössä Suomen osallistumisesta Saksan rinnalla sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan.
ellauri343.html on line 342: ressive/q_auto/w_3215,h_4822,c_crop,x_447,y_69/w_400/dpr_2/v1620722906/39-804698609a31b0c6f36.jpg" />
ellauri343.html on line 348: Sotaan osallistumisesta ei siis tehty valtiollista sopimusta, mistä syystä Suomi yritti selitellä käyvänsä omaa erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Saksan näkökulmasta valtiollisen sopimuksen puuttumisen korvasi kuitenkin Adolf Hitlerin 21.6.1941 presidentti Rytille lähettämä kirje, missä hän vahvisti osaltaan ”ne välipuheet, joita meidän sotilasviranomaistemme kesken on tehty”. Ryti puolestaan vastasi tähän kirjeellään 28.6.1941. Siinä hän totesi yhteisen taistelun alkaneen ja olevansa ”vilpittömästi iloinen, että mahtavan Saksan armeijan sankarit ovat tässä taistelussa suomalaisten sotilaiden aseveljiä”.
ellauri343.html on line 370: Hyvät kuuntelijat, jotka istutte siellä radiokoneitten ääressä, paljastakaa molemmat päänne, ja kohottakaa kolminkertainen eläköön-huuto Suomen armeijalle! Yksi tämän sodan kunniakkaimmista voitoista on nyt saavutettu: Sortavala, tuo Laatokan helmi, on nyt joukkojemme hallussa. Tuskin jaxamme odottaa Taliin ja Ihantalaan saakka.
ellauri343.html on line 378: ressive/q_auto/w_4724/w_1400/w_1400,h_928,c_fit/v1620720006/39-804727609a3915bfe24.jpg" width="90%"/>
ellauri343.html on line 383: Sodanjohdon tavoitteet eivät olleet rivisotilaille selvät, ja siten osa sotilaista kieltäytyi ylittämästä vanhaa rajaa. Etenkin Karjalan kannakselle eteneminen aiheutti joukkokieltäytymisiä. Kieltäytyjät olivat reserviläisiä, valtaosa heistä työväkeä ja pienviljelijöitä, joilla oli huoli perheidensä toimeentulosta. (Sano reilusti punikkeja vaan.) Tilanteet ratkaistiin puhutteluilla ja kenttäoikeudella. Kuolemantuomioita ei annettu, mitä nyt pikaoikeutta vähän jaettiin niskalaukauxilla.
ellauri343.html on line 411: ressive/q_auto/w_5000,h_2813,c_crop,x_0,y_500/w_500/dpr_2/v1458771211/17-5083756f314bdf2dab.jpg" height="250px" />
ellauri343.html on line 412: ressive/q_auto/w_5000,h_2813,c_crop,x_0,y_547/w_400/dpr_2/v1620720822/39-804739609a3c09a04ad.jpg" height="250px" />
ellauri343.html on line 436: Filmi päättyy rauhansopimuksen allekirjoittamiseen ja uusien rajojen tarkistamiseen maastossa. "Suomen hyvästä tahdosta ja halusta aikaansaada aidosti lämpimät naapurisuhteet Yhdysvaltoihin riippuu suuressa määrin näiden rajojen tuleva rauhallisuus."
ellauri344.html on line 36: 21. vuosisadalla mölyapinalauma vihdoin älysi kantapään kautta että sen pallo alkaa käydä asumakelvottomaxi. Mikä oli sen tuskin yllättävä johtopäätös ja korjaavat toimenpiteet? Kansainvaellus, entistä vimmatumpi resujen ylituhlaus ja kaikkien sota kaikkia vastaan, jossa särjetään sekin vähä joka vielä oli ehjänä. Vizi ei voi kun tervehtiä ilolla jos tää karvaperse porukka kuolee pikaisesti sukupuuttoon kuin kuuma kattilallinen sammakoita.
ellauri344.html on line 160:
3. Kommunistisen Internationalen kongressin 1919 päätöslauselma.
ellauri344.html on line 165: Nyt ovat Krasnov ja Denikin, jotka ovat nauttineet ententen hyväntahtoista tukea, ampuneet tai hirttäneet kymmeniätuhansia työläisiä. Ovat antaneet esim. teloitettujen ruumiit roikkua kolme päivää hirressä terrorisoidakseen jälkeenjääneet. Uralin ja Volgan alueilla katkoivat tshekko-slovakkien rosvojoukot vankien kädet ja jalat, upottivat uhrinsa Volgaan tai kaivoivat nämä elävältä maahan. Siperiassa ovat kenraalit tuhonneet tuhansia kommunisteja, lukemattoman joukon työläisiä ja talonpoikia.
ellauri344.html on line 224: Kuuluisin repolainen on runoilija N.G. Laine. Laineen ensimmäiset teokset julkaistiin vuonna 1936. Myöhemmin julkaistiin runo ”Viholliset”, ja vuonna 1939 julkaistiin karjalankielinen runokokoelma . Samana vuonna Karelia -lehti julkaisi karjalankielisiä runoja ("Metsässä", "Leikki, Kantele"). Hän on kirjoittanut runokokoelmat ”Huondes”, ”Lieksan lauluja”, ”Me olemme kommunisteja” (”Me kommunistit”), ”Pelkämarjan punaiset kimput” ( “Punaiset pihlajantertut”), “Sukupolvelta toiselle”. Hänen runonsa "Vanha mestari", "Tulen ääressä", "Uudenvuodenaattona", ja "Kolme koivua" ovat täynnä rakkautta kotimaata ja sen ovelaa kansaa kohtaan.
ellauri344.html on line 236: "Ken elää hyvin Venäjällä arkivaatteissa" on yksi eniten tunnettuja NA. Nekrasovin teoksia. Runossa kirjoittaja pystyi heijastamaan kaikkia vaikeuksia ja kärsimyksiä, joita venäläiset kantavat. Erityisen merkittävää tässä yhteydessä on hahmojen luonnehtiminen. "Joka elää hyvin Venäjällä" on työ, jossa on runsaasti eloisia, ekspressiivisiä ja alkuperäisiä hahmoja, joita tarkastelemme artikkelissa.
ellauri344.html on line 249: Close to one quarter of the 200 richest people in Russia are Jewish, according to a report by Russian banking website lanta.ru, which gives the 48 Jews on the list a combined net worth of $132.9 billion. Juutalaiset, joita on promille kansasta, ovat neljännes 200 rikkaimmasta ja omistavat Venäjän rahasäkistä melkein yhtä paljon kuin muut ryssät yhteensä. President Vladimir Putin said in response that the list is a "Nazi report" and that the ethnicities of the wealthiest members of Russian society should not be published, as it is "subject to cause issues."
ellauri344.html on line 261: Jews without Money is set in a slum populated mainly by Jewish immigrants from Eastern Europe. The father of the hero is a Romanian-born painter who suffers from lead poisoning. When he falls from a scaffold, he is disabled and can no longer work. His business fails and the family is pushed into poverty. The mother has to seek work in a restaurant. Although he is a bright boy, young Michael decides he must leave school. On the final page of the book, the poor Jewish boy prays for the arrival of a Marxist worker's revolution that will emancipate the working class.
ellauri344.html on line 263: The novel depicts a Zionist entrepreneur's fatal extortion of a poor Jew, which has been read as a proletarian critique of both American capitalism and of Zionism as a "bourgeois" movement that does not serve the interests of working-class American Jews.
ellauri344.html on line 294: Kylläpä oli Disneyn maxamassa tuotannossa vanhan ajan white supremacy henkeä kun rypistyneet britit palaavat dominioon näyttämään kuraverisille ex-alamaisille miten hoidetaan kannattavaa bisnistä. Hölmöt itäintiaanit hymyilevät hampaat välähdelllen knääkille ja kumartelevat kiitollisina kämmenet yhdessä saadessaan niiltä builders teetä ja aitoja brittikexejä. Ja onnex virttyneetkin britit osaa neuvoa miten tosi rakkaus tekee tyhjäxi kastilaitoxen. The cast is as impressive a collection of British hasbeens as you could assemble, and its members are entirely predictable.
ellauri345.html on line 56: Tuomio rouva von Staёlin teoksessa "De l'Allemagne" on sattuva. Siinä lukee: »On ne saurait nier qu'il n'y ait dans ce livre une profonde connaissance du coeur humain, mais une connaissance decourageante; La vie y est representee comme une chose assez indifferente, de quelque manière qu'on la passe; triste quand on l'approfondit, assez agreable quand on l'esquive, susceptible de maladies morales qu'il faut guerir si l'on peut, et dont il faut mourir si l'on n'en peut guerir."
ellauri345.html on line 68: Ab 1806 bis zu ihrer Heirat mit von Arnim steht Bettina Brentano in Kontakt mit dem von ihr sehr bewunderten Johann Wolfgang von Goethe. Die aus diesem Austausch hervorgehende Korrespondenz wird später als Goethes "Briefwechsel mit einem Kinde" berühmt. Ihre Eltern Peter Anton Brentano und Maximiliane von La Roche gehören dem Großbürgertum an. Er ist einer der erfolgreichsten Kaufleute Frankfurts mit Wurzeln im italienischen Altadel, sie die Tochter der berühmten Schriftstellerin Sophie von La Roche.
ellauri345.html on line 140: Kata Kärkkäisen Särestöniemeä apinoiden tuheroima "Pohjakosketus" on suivaannuttanut saamelaisia, joulupukin pikku apulaisia. Kata kertoo saaneensa tukea lantalaisilta saamelaisten maita himoizevilta ryhmiltä. Maalauxen lapinpuku ei ole mikään virallisista univormuista. Saamelaiset ovat etuoikeutettuja, sanoo Kata, kun niillä on karvat päälläpäin. Olisi ollut nokkelampi maalata ne Katalle tutummassa Eevan asussa pikku karvabikinissä.
ellauri345.html on line 266: Der Sohn des jüdischen Mathematikers Sigmund Gundelfinger (Professor an der Technischen Hochschule Darmstadt) und dessen Ehefrau Amalie Gunz (1857–1922) studierte als Schüler von Erich Schmidt und Gustav Roethe Germanistik und Kunstgeschichte an den Universitäten München, Berlin und Heidelberg, wurde 1903 in Berlin promoviert und habilitierte sich 1911 mit einer Schrift zum Thema Shakespeare und der deutsche Geist. Ab 1916 wirkte er als – zunächst außerordentlicher – Germanistikprofessor an der Universität Heidelberg, wo er 1920 eine ordentliche Professur bekam. Noch ein Jude der an dem Nazitotem knasperte! Und ein Schwul zudem! Seit 1899 gehörte Gundolf dem Kreis um Stefan George an, nachdem er sich dort durch ins Deutsche übersetzte Sonette Shakespeares eingeführt hatte. In der Folge wurde er Georges engster Freund und Liebhaber.
ellauri345.html on line 268: Da Gundolfs Gesundheit ab 1916 durch den Kriegsdienst als Landsturmmann mit schwerem Dienst als Schipper hinter der französischen Front gefährdet war, gelang es seinem Freund Reinhold Lepsius ("Das Leben Jesu"-weitbekannt, mütterlicher Seite grossenkel von Friedrich Nicolai, Freund von Lessing und Mendelssohn), Walter Rathenau (noch ein Jude) dafür zu gewinnen, ihn in das Kriegspresseamt nach Berlin zu berufen.
ellauri345.html on line 294: Marianne von Willemer (* 20. November 1784 in Linz (?); † 6. Dezember 1860 in Frankfurt am Main; gebürtig wahrscheinlich als Marianne Pirngruber; auch: Maria Anna Katharina Theresia Jung) war eine aus Österreich stammende Schauspielerin, Sängerin (Sopran) und Tänzerin. Im Alter von 14 Jahren siedelte sie nach Frankfurt am Main über. Sie entwickelte sich zu einem lebhaften und lernfähigen Kind und erhielt privaten Unterricht unter einem Pfarrer. „Demoiselle Jung muß eine gute Lehrmeisterin gehabt haben und macht ihrer Lehrmeisterin auch keine Schande.“ sagte der Bräutigam, als sie die dritte Frau des Frankfurter Bankiers Johann Jakob von Willemer wurde. Diesem freundschaftlich verbunden, begegnete Johann Wolfgang von Goethe auch Marianne in den Jahren 1814 und 1815 und verewigte sie im Buch Suleika seines Spätwerks West-östlicher Divan. Unter den zahlreichen Musen Goethes war Marianne die einzige Mitautorin eines seiner Werke, denn der „Divan“ enthält auch – wie erst postum bekannt wurde – einige Gedichte aus ihrer Feder.
ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri345.html on line 458: Siellä missä Hengstenberg ikävästi muistaa Ottilien "nymfimaista ateriaa" ja Werner hapuilevasti hänen "hirveän herkkää merimerenneitoaan", Bettina on koskettanut sisintä yhteyttä vertaansa vailla olevalla varmuudella: "Olet rakastunut häneen, Goethe, Olen epäillyt sitä pitkään; Tuo Venus on noussut esiin intohimosi pauhaavasta merestä ja kylvettyäsi siihen siemenen hän katoaa jälleen epäisänmaallisessa loistossa."
ellauri345.html on line 472: Hän ei halunnut antaa runoilijalle vähintäkään omia oikeuksiaan. Avioliitto ei voi olla romaanin keskipiste missään mielessä. Lukemattomien muiden tavoin Hebbel oli tässä täysin väärässä sanoessaan: "Yksi puoli Goethen valinnaisista yhteyksistä on jäänyt abstraktiksi; nimittäin avioliiton mittaamattomasta merkityksestä valtiolle ja ihmiskunnalle on vihjattu argumentoivalla tavalla, mutta se ei soi esityksessä, mikä olisi kuitenkin ollut mahdollista ja olisi suuresti vahvistanut vaikutelmaa koko teoksesta. Ja aiemmin "Maria Magdalenan" esipuheessa; "Kuinka Goethe, joka oli ehdottomasti taiteilija, suuri taiteilija, saattoi tehdä niin loukkauksen sisäistä muotoa vastaan valinnaisissa affiniteeteissaan, että hän, toisin kuin hajamielinen dissekteeri, toi anatomiseen teatteriin automaatin todellisen ruumiin sijasta. Omalaatuista. "En voinut selittää sitä tosiasiaa, että hän solmi turhan, jopa moraalittoman avioliiton, kuten Eduardin ja Charlotten välillä, hänen kuvauksensa keskipisteessä ja käsitteli ja käytti tätä suhdetta ikään kuin se olisi täysin päinvastainen, täysin laillinen."
ellauri345.html on line 486: Goethen taistelu on pelastaa pedofiilin olemuksensa ja päästä jälleen kerran tuoreelle reiälle.. Sisällä tämän kauneuden hehku muuttuu yhä sameammaksi, kuten nesteen läpinäkyvyys iskussa, jossa se muodostaa kiteitä. Sillä ei se pieni tunne viihdy, vaan pelkkä shokin suuri tunne, jossa sovinnon ilme voittaa kauniin ja sen mukana lopulta itsensäkin. Ja kuten kyyneleetön itku, myös dionysilaisen shokin tila antaa sille resonanssia. »Suru ja kipu dionysoisessa kielessä, kuin kyyneleet, joita vuodatetaan kaiken elämän jatkuvan tuhoamisen vuoksi, muodostavat lempeän ekstaasin; Se on "sikadan elämää, joka laulaa ilman ruokaa tai juomaa, kunnes se kuolee." Näin Bernoulli "Äidin lain" sataneljäkymmentäensimmäisessä luvussa, jossa Bachofen käsittelee laulukaskaa, eläintä, joka alun perin oli omituinen, vietti 19 vuotta maan alla ja nousi sitten puuhun laulamaan.
ellauri345.html on line 593: Sielut inkarnoituvat kehoon (muotoon), esimerkiksi ihmiseen, mutta myös porkkanaan, täihin, iilimatoon tai luteeseen, saadakseen kokemuksia ja kehittyäkseen. Yksi alkuperäinen sielu (Jumala) sisältää jo KAIKEN kehityksen. Mutta vaikka kaikki on jo valmis, sielut haluavat silti pelata elämän peliä uudelleen. Koska se on kivaa. Jumala on siihen vähän kylästynyt. Lautapelit ovat valmiit ja tietokonepelit ohjelmoitu - ja silti nautimme niiden pelaamisesta uudelleen - eli niiden käyttämisestä ja soveltamisesta. Tässä suuri heijastuu pienessä ja pieni heijastuu suuressa.
ellauri345.html on line 606: Myös kehomme on tärkeä, koska vain sen avulla voimme kokea, tuntea, havaita, nauttia ja aistia toisten kehojen mehukkaita muotoja. Kehomme on kuin radiovastaanotin, kuin monitoimityökalu, kuin kitaran runko (resonaattori) ja kuin vahvistin. No, mitäs sitä kiertelemään, siitin ja emätin. Kehomme palvelee meitä kokemaan ja tuntemaan tunteita pyöreiden muotojen tasolla, koska mieli ja sielu ovat molemmat muodottomia eivätkä voi tuntea tai havaita mitään aistillisesti ilman kehoa. Ilman kullia ja pillua ei tulisi mistään mitään, edes lapsia.
ellauri345.html on line 626: Ei nytpä kaivetaan esiin totuus asiasta suoraan hevosen suusta, eli Klagesin bestselleristä ress.com/2013/07/klages-l1-der-geist-als-wiedersacher-der-seele.pdf">"Der Geist als Widersacher der Seele".
ellauri346.html on line 40: According to EU law, terrorist offences are acts committed with the aim of seriously intimidating a population, unduly compelling a government or international organisation to perform or abstain from performing any act. (No mention of lawfulness here, or uniforms. Stress is on the word 'unduly'.)
ellauri346.html on line 80: Saamiemme tietojen mukaan tekeillä on jatko-osa, jossa bylsivät Zhenyan ja Nadyan lapsenlapset. Identtiset talot hetkuvat kuin Aku Ankan unessa ja Tesla-autot lentävät. Vladimir Putin toimii Robert Frostin sijasta maapallon presidenttinä ja venäläinen Elon Musk näyttelee käsineitoa. All is well. Tai jos kaikki ei ole hyvin, se ei ole vielä loppunut.
ellauri346.html on line 88: Saavuttuaan Moskovan rautatieasemalle hän pyytää työtoveriaan lähettämään kutsumattoman vieraan turkishatussa Moskovaan, mutta tällä hetkellä Kostja laittaa hattua toiselle hänen vieressään istuvalle. Sitten nuorempi Lukashin astuu toiseen turkishattuun ja menee takaisin Nadyan luo, oletettavasti passia hakemaan mutta oikeasti lisää nussimaan. Seuraavaksi hän tapaa Nadezhda Vasilyevna Shevelevan, joka saatuaan tietää, että tämä on Zhenya Lukashinin poika, on erittäin hämmästynyt. Sitten Nadezhda Vasilievna puhuu puhelimessa Evgeniyn kanssa, joka on sama siis kuin Zhenya. (Tshort vazmi tätä venäläisklassikoiden nimisotkua.) Elokuvasta käy selväksi, että alkup. sankarien kohtalot olivat sellaisia, että palattuaan alkup. rakkaidensa luo he nussivatkin heidän kanssaan ja siittivät/synnyttivät lapsia. Vihainen Nadezhda Vasilyevna uskoo, että Lukashin Sr järjesti poikansa saapumisen tuhotakseen tyttärensä elämän ja kostaakseen menee ystävänsä Valjan luo.
ellauri346.html on line 127: Shchorsin poliittiset mieltymykset demobilisoinnin jälkeen olivat sosialistivallankumouksellisten puolella, mikä määritti hänen asenteensa Ukrainan tapahtumiin: hän ei hyväksynyt liittoa Itävaltalais-saksalaisten joukkojen kanssa, joiden kanssa hän oli taistellut rintamalla viime aikoihin asti, ja samaan aikaan hän oli vihamielinen bolshevikeille, jotka allekirjoittivat Brestin sopimuksen rauhoittumisneljännesliiton maiden (ententen) kanssa. Hänen osallistumisestaan Saksan joukkojen kanssa Tšernihivin alueella maaliskuussa 1918 taistelleeseen Semenivin partisaaniyksikköön ei ole luotettavia asiakirjoja, mutta muistelmakirjallisuudessa siihen on viittauksia.
ellauri346.html on line 143: Sotilasasiantuntijan, reservin ensimmäisen arvon kapteenin Vasily Dandykinin lausunnon mukaan Ukrainan asevoimille siirrettyjä amerikkalaisia Abrams-panssarivaunuja ei ole vielä sijoitettu etulinjaan pohjoisen sotilaspiirin vyöhykkeellä. Hänen mielestään Yhdysvallat pitää nämä panssarivaunut taistelukontaktin takana säilyttääkseen sotilas-teollisen kompleksinsa arvovallan ja jatkaakseen sotatarvikkeidensa toimittamista länsimaihin. Näin ollen amerikkalaiset Abrams-tankit ovat ja pysyvät Venäjän federaation ja Ukrainan välisen konfliktin taustalla. Dandykin huomauttaa, että eurooppalaista sotilaskalustoa tuhotaan nyt sikana pohjoisen sotilaspiirin vyöhykkeellä, mikä tarkoittaa, että Yhdysvalloilla on kaikki mahdollisuudet toimittaa aseitansa Euroopan maihin. "Ja voittoja on kymmeniä miljardeja dollareita. He ovat edunsaajia. Loppujen lopuksi amerikkalaiset Abrams-tankit eivät ole vielä kolhiintuneet pahasti”, asiantuntija huomautti.
ellauri346.html on line 149: "Zelenski on toistuvasti todennut, että niin kauan kuin sotilaallinen konflikti jatkuu, vaaleja ei tule, ja on selvää, että tärkeimmät syyt ovat poliittisia, eivät teknisiä", Rangeloni sanoo. "Ukrainan presidentin luottoluokitus on useiden kuukausien ajan pudonnut useiden tekijöiden vuoksi, kuten villi mobilisaatio tai lupaukset vastahyökkäyksestä, joka tuottaisi enemmän tuloksia."
ellauri346.html on line 150: "Monet Zelenskylle läheiset ihmiset Arestovichista Zaluzhnyihin alkoivat etääntyä hänestä", jatkoi Donetskin toimittaja. "Ensimmäinen rouva sanoi myös, ettei halua miehensä asettuvan uudelleen ehdolle seuraavissa vaaleissa. Näyttää siltä, että Zelensky "huolimatta siitä, että hän on vähitellen eristäytymässä, ei aio jättää presidentinpallia."
ellauri346.html on line 155: Kiovan ongelma on ihmisvoima, ei aseet. Ukrainalla on edelleen paljon ammuksia ja aseita. Suurin ongelma on henkilöresurssit. Satoja panssaroituja ajoneuvoja ja tankkeja voi tulla lännestä, mutta sinun on löydettävä miehistö, joka hoitaa niitä.Tappiot ovat jatkuvia ja raskaita, värvätyt eivät ole tarpeeksi motivoituneita ja mikä tärkeintä, kouluttamattomia.Vapaaehtoisten aika on ohi. Kaikki jotka halusivat armeijaan, tekivät niin kauan sitten.
ellauri346.html on line 164: Nyt Venäjä on siirtynyt pois Euroopan maista, poliitikko uskoo. "On vaikea väitellä [presidentti Vladimir] Putinin kanssa, kun hän sanoo, että 1900-luvun maailma, joka perustuu ensin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton hegemoniaan ja sitten Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten hegemoniaan, on romahtamassa. Mutta olisi hyvä selvittää, kuka hallitsee 2000-luvun maailmaa. Ja kuinka löytää kannattavin ja mukavin paikka Venäjältä”, Nadezhdin sanoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan rooli hänen mielestään vähenee maailmassa, ja Aasian jättiläiset pelaavat yhä enemmän, samoin kuin Brasilia ja myöhemmin Nigeria, josta vuosisadan loppuun mennessä tulee kolmanneksi väkirikkain maa Intian ja Kiinan jälkeen. ”Euroopassa pystymme olemaan yksi johtavista maista – suurin talous. Puhumattakaan väestöstä, alueen pinta-alasta, luonnonvaroista ja sotilaallisesta voimasta" - tältä hänen argumenttinsa näyttävät.
ellauri346.html on line 208: – Men bevisligen har det inte varit korrekt lägenhet. Kvinnan är inte misstänkt för något brott och inte lägenheten heller. Hur ovanligt är det att polisen stormar in i fel lägenhet? – Jag har själv tjänstgjort på piketen i 15 år. Det inträffar, tyvärr, jag kan inte säga med vilket intervall. Men det är varken första eller sista gången det händer. Han fortsätter: – Jag har full respekt för att personen blir rädd. Det är självklart en av anledningarna till att vi har gjort vårt bästa att få dörren satt tillbaks. Förresten, Gabriella heter i verkligheten något annat. Jag vill minnas hon hette Zuleika.
ellauri346.html on line 227: David Ehrlich IndieWirestä kutsui elokuvaa "slapstick-neron karnevaaliksi" ja kehui ohjaajaa ja näyttelijöitä, erityisesti Michelle Yeohin esitystä. The Hollywood Reporterin David Rooney kutsui elokuvaa "villisti keksityksi addiktin paratiisiksi, villisti mielikuvituksellisena ja usein hilpeänä." Hän kehui näyttelijöitä ja ääniraitaa, mutta katsoi, että tarinan taustalla olevien teemojen käsittely on ala-arvoista. Tärkeät "Toivo", "yritteliäisyys", "oman elämänsä seppo" ja "rags to riches" teemat sivuutettiin lähes kokonaan. Marya E. Gates kehui Michelle Yeohin suorituskykyä elokuva-arvostelusivustolla "RogerEbert.com" ja kirjoitti: "Michelle Yeoh on tämän elokuvan tärkeä tukipilari, ja hänen roolinsa esittelee hänen erilaisia kykyjään hänen mestarillisista kamppailulajitaidoistaan (loistava komediallinen ajoitus) hänen kykyynsä luodata rikkaiden ihmisten tunteiden äärettömiä syvyyksiä, jotka vaativat usein vain katseen tai reaktion.
ellauri346.html on line 236:
Nippu presidentinvaaleja
ellauri346.html on line 239: Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll arvioi Suomen presidentinvaaleja. Kuvassa Alex Schlumpf kuvattuna huhtikuussa 2023 Suomen eduskunnassa. Kas näin neljän approbaturin mieskuikelo voittaa 5 laudaturin naisylioppilaan toinen käsi selän takana. Epärehellisyyttä tarvitaan presidentinvirassa, ei poliisivaltion päämies muuten pysty valehtelemaan ja syömään sanaansa. Siitä on oravahampaisella smurffilla vahvaa näyttöä ministeriajoilta.
ellauri346.html on line 241: Suomessa on varauduttava kokoomuxen pelotteluun Venäjän röllipeikolla ennen tammikuun näennäisiä presidentinvaaleja, arvioi kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll (kok).
ellauri346.html on line 245: Olisipa lystikästä jos Trump voittaisi Yhdysvaltain presidentinvaalit ja vetäytyisi Natosta! Voisi tulla löysät housuun urhealle pikku Suomelle.
ellauri346.html on line 250: Former Ukrainian MP Illya Kyva has been assassinated in Russia by Ukraine's SBU security service, law enforcement sources have told BBC Ukraine. - "How can I negotiate with a murderer like Putin? Setting aside that for a moment, how can I negotiate with the Russians? How can I debate about the people who reside in cities and villages that are occupied? We can't dictate where a person should live, what language they should speak, or which flag they should respect. Who are we to decide these things?" - Zelenskyy pointedly questioned.
ellauri346.html on line 254: Representatives of the ZSU claim that it might take some time before the Abrams tanks are dispatched to the battlefield. Consultations are ongoing as to exactly where to use the tanks to get the best effect in combat against Russian forces. And to ensure they are not lost before an opportunity for total liberation of the country arises.
ellauri346.html on line 259: Ukraine has requested hundreds of Western tanks to aid in the success of the spring offensive. Winter is coming, it is just around the corner, and the Ukrainian forces have still not achieved a decisive breakthrough on the battlefield. Little progress is being made on the southern front (Zaporizhia), and unsuccessful maneuvers are taking place in the vicinity of Bakhmut. They also tried to repel the Russians' counterattacks in Kupiansk and Avdiivka, where intense fighting is still ongoing.
ellauri346.html on line 267: NATO Secretary General Jens Stoltenberg has openly admitted that the situation in Ukraine "is critical" and suggested that we can soon expect "bad news" from Kyiv. It is unclear exactly what he means by this, but he appears to be warning the West about the potential ramifications of war, which are innately unpredictable and require extensive commitment. Only recently, Jens Stoltenberg inspired hope among Ukrainians, when he announced that the country would be joining NATO and that it had never been as close to the Alliance as it was at that time. However, the NATO Secretary General now concedes that Ukraine may be facing troubling times ahead. Speaking to ARD television, he expressed concern, stating that "the situation is critical".
ellauri346.html on line 269: Stoltenberg's appeal for unrelenting military aid for Ukraine might be a reaction to difficulties faced by the U.S., which is presently unable to supply Kyiv with funds and equipment. This could also be due to the slight advancements made by Russia on the battlefield, or perhaps other factors exclusive only to high-ranking Alliance officials. Whatever the reason, the Norwegian's remarks have certainly created a buzz. Stoltenberg believes that the West should greatly support Kyiv's struggle against the invader and do everything possible at this stage to halt the Russians. The latter have regrouped following Ukraine's counteroffensive and are attempting to penetrate the front and launch assaults in several places, such as in Avdiivka, for instance.
ellauri346.html on line 271: No breakthrough at the front line yields advantages for Moscow. The NATO leader predicts that a new stage of the war is dawning, one that won't be easy for Ukraine. While he didn't elaborate, it's clear that the upcoming winter will prove to be challenging for Kyiv. Similar to previous winters, Ukrainians will wrestle with supply and equipment shortages. Yet, they've proven to be resilient in the past.
ellauri346.html on line 275: General David Petraeus, former CIA Director and supreme commander of the coalition forces in Iraq and Afghanistan, has expressed disappointment with the West's response to the conflict in Ukraine. He believes that Vladimir Putin might escape accountability for the invasion, and could even win the war, due to the hesitant actions of allies in Kyiv. General David Petraeus, a prominent U.S. Army commander for many years, made significant decision points with Bad Bush in Iraq and Afghanistan. He later led the CIA (from 2011 to 2012), and currently works as a military commentator.
ellauri346.html on line 279: According to his assessment, the West made its largest error a decade ago by not squashing Putin and his regime just like we did with Saddam and the Talibans. The annexation of Crimea and destabilization of Eastern Ukraine should have elicited a stern response from NATO and Western nations. It was at this juncture that Russia's president realized he could push boundaries further, culminating in the invasion. "Putin realized that he could avoid responsibility for the invasion of Ukraine because we did not take enough measures", the officer opined.
ellauri346.html on line 281: The West's error is its sluggishness in supplying equipment and weaponry to Kyiv, which General Petraeus believes should be done without restriction. Leopards, Abrams, cluster bombs, ATACMS missiles, nuclear missiles, or F-16 aircraft could have been beneficial for the Ukrainian military in the summer, but their delivery to the front line was late. Should this continue, Ukraine may not emerge successful from this war. Why? Because Russia is defending effectively, and capitalizing on the mistakes of Western capitalist nations, socialising their armour stuck in the rasputina.
ellauri346.html on line 283: According to NATO military doctrine, Ukraine will require advanced equipment such as atom bombs to penetrate Russia's robust defense, achieve air superiority, and secure a greater number of ground-based equipment. Only then will it be possible for Ukraine to drive out the aggressors. "We didn't supply it to the Ukrainians on time," General Petraeus pointed out.
ellauri346.html on line 296: Finland detaches from Russia as concrete barriers appear. Finland cuts off from Russia. Concrete barriers have appeared. On Thursday, a group of close to 20 individuals, including cyclists, arrived at the first border crossing in the north in Kuhmo. An immigrant, part of a group of about thirty, disobeyed orders, mandating the use of tear gas by the guards. Witness accounts and reports from asylum seekers suggest that migrants only resort to bicycles for the last leg of their journey, in the Russian border zone. The dictator of the Saleist regime of Finland raised the alarm: "Beware of Russia". According to Suvi Alvri, before February 1918, Russia and Finland, neighboring countries, had "functional relations". However, relations have now deteriorated.
ellauri346.html on line 303: The spending spree allegedly occurred during Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy's visit to the United States and Canada in September 2023. On Sept. 22 — the day of the purported Cartier spending spree in New York — Zelenskyy addressed the Canadian Parliament alongside Zelenska and participated in a rally with Prime Minister Justin Trudeau later that night. The couple returned to Ukraine following that event. For these reasons, the Cartier trip could not have occurred on Sept. 22, as indicated in the viral video, and almost certainly, based on how packed both of their schedules were, could not have occurred on any of the days prior to that — at least not without fake media attention.
ellauri346.html on line 327: The Jewish Press was critical of Kan’s decision to remove the video, writing sarcastically that “someone at Kan 11 found the harsh sentiment pronounced by the six girls in the video unacceptable for viewing – by a nation which just watched more than a thousand of its people being raped, beaten, beheaded, and burned alive. So they took it down.” Chickens!
ellauri347.html on line 89: ressive/q_80/w_3200/w_2622,h_1475,c_crop,x_290,y_0/w_300/v1623243382/39-81834360c0b9c7008da.jpg" />
ellauri347.html on line 179: Lähde: Lawrence J. Friedman (juutalainen) Erich Frommin elämä: Rakkauden profeetta. New York: Columbia University Press, 2013, 410 s. 29,95 $. ISBN: 978-0231531061; paperi, 19,95 dollaria. ISBN 9780231162593
ellauri347.html on line 183: ress.com/2019/12/erich-fromm.jpg" height="300px" />
ellauri347.html on line 190: Alanson White Institute: The Interpersonal approach to psychoanalysis underscores the human qualities of the psychoanalyst as a factor in therapeutic change. Instead of a silent analyst sitting behind a patient on the couch, our founders, in the 1940s, pioneered a uniquely American type of psychoanalysis, emphasizing a conversation between analyst and patient, often sitting face to face, which is way cheaper than a couch. On the minus side, it is harder to catch a nap. Notice signs of acute bibliophilia on the walls.
ellauri347.html on line 337: Mutta huomioi, että siitä huolimatta että se voi loukata nykyaikaisia tasa-arvostandardejamme, tämä on tapa millä ihmiset on eläneet mainiosti tuhansia vuosia. Se on erittäin vakaa yhteiskuntajärjestelmä, se sallii puhua suuresta rakkaudesta ja ystävyydestä, ja miljardit ihmiset elävät siinä silti.
ellauri347.html on line 367: Ryöstävä suuntautuminen liittyy "nielemiseen"; puolella symbioottisesta perheestä ja masokistisella tyylillä autoritaarisuus. He ovat Freudin oraalisesti aggressiivisia, Adlerin hallitsevia ja Horneyn aggressiivisia tyyppejä. Äärimmäisissä tapauksissa he ovat aggressiivisia, omahyväisiä ja vietteleviä kuin Tamara. Yhdistettynä terveellisempiin ominaisuuksiin ne ovat itsevarmoja, ylpeitä ja kiehtovia.
ellauri347.html on line 478: Fromm on erinomainen ja jännittävä kirjoittaja (kuten minäkin). Voit löytää perusasiat hänen teoriansa teoksissa Pako vapaudesta (1941) ja Man for Hän itse (1947). Hänen mielenkiintoinen tutkielmansa rakkaudesta nykymaailmassa on nimeltään Art of Loving (1956). Suosikkini hänen kirjoistaan on The Täysijärkinen Yhteiskunta (1955), jota olisi ehkä pitänyt kutsua "hulluksi yhteiskunnaxi" koska suurin osa siitä on omistettu osoittamaan kuinka hullu maailmamme on oikein nyt, ja kuinka se johtaa psyykkisiin vaikeuksiimme. Hän on myös kirjoittanut "the" kirja aggressiosta, The Anatomy of Human Tuhoisuus (1973), joka sisältää hänen ajatuksensa nekrofiliasta. Hän on kirjoittanut monia muu upeita kirjoja, mukaan lukien kristinuskosta, marxilaisuudesta ja vieläpä zen-buddhalaisuudesta! Kylläpä miekkonen on ehtinyt, yxityispraktiikkansa ohella!
ellauri347.html on line 488: Boeree was the author of the first online psychology texts, which he made available at no cost to students and other interested parties starting in 1997. They have been translated into German, Spanish, and Bulgarian. Two of his textbooks have been published, one on personality theories and one on the history of psychology. Boeree was also the inventor of the auxiliary language Lingua Franca Nova, which first appeared in 1998 on the Internet. He was the coeditor of the Lingua Franca Nova dictionary.
ellauri347.html on line 490: Boeree sai aikanaan opettaa resources/">vähän kaikkea, muunmuassa kielitiedettä. Etnologin mukaan maailman suurin kieli on englanti, vaikka sen ensikielen puhujia on alle 400K. Sitä se kolonialismi on teettänyt. Mandariinia puhuu äidinkielenä sentään lähes miljardi. Espanjakin menee äidinkielenä enkun ohize, niitä on puoli miljardia. Tämmöstä tää nyt on. Most spoken languages, lähde CIA. Länkkärit luulee olevansa maailman napoja, vaikka niitä on kaikista apinoista alle viidennes. No rahoista niillä kyllä on enemmän kuin 4/5. Ja isoin hiilijalanjälki kaikista.
ellauri347.html on line 508: Ruotsalaisen lähestymistavan vahva oletus oli, että elintasomittausten tulisi keskittyä pääasiassa resurssien mittaamiseen, joiden avulla yksilöt voivat hallita ja hallita elämäänsä. Porsasmaisen Erik Allardtin vertailevassa tutkimuksessa indikaattorijärjestelmä perustui norjalaisen Johan Galtungin (1980: 50–125) kehittämään perustarpeiden lähestymistapaan. Perustarpeiden lähestymistapa keskittyy olosuhteisiin, joita ilman ihminen ei pysty selviytymään, välttämään kurjuutta, olemaan yhteydessä muihin ihmisiin ja välttämään vieraantumista. Omistaminen, rakastaminen ja oleminen ovat tunnussanoja ihmisen kehityksen ja olemassaolon keskeisille välttämättömille olosuhteille. Selkeästi svedut oli talousliberaaleja ja Erik porsaanvärinen vihervassari.
ellauri347.html on line 550: Joidenkin kommentoijien mukaan lause lisäsi Putinin suosiota ja siitä tuli eräänlainen vaalilause hänen ehdolleen seuraavissa presidentinvaaleissa.
ellauri347.html on line 557: Koko homman clou on murisevat ja vikisevät äänitehosteet sekä jatkuvasti vallizeva yö, sumu tai muu hämärä, jossa ei näe mitään, edes sankareita kunnolla. Kaikki ranut on muutenkin ihan samanlaisia suipponeniä, sekä hyvixet että pahixet, kuin korppeja. Tyypit on nyysitty halvoista jenkkilänkkäreistä, baseball-lippixet päässä tai stezonit ja 2-piippuiset haulikot aina tanassa. Eldorado on kuin Kouvolan tien varressa ollut venakoilla varustettu huoratalo. Hirmu epäilyttäviä ovat upporikkaat Steinerit jotka omistavat koko kylän ja toimii pormestareina, bylsivät laihaa mutta aulista poliisiämmää kun blondivaimon silmä välttää. Kaikki on tismalleen kuin siinä toisessa jonnekkin Elsassiin sijoittuneessa mezähorrorissa: maagisia valkoisia susia ja vanerimökissä asuva röllipeikko joka pitää nubiileja tyttöjä panttivankina.
ellauri347.html on line 581: Ehkä kuolema ei sittenkään ole kaiken loppu? kysyy Ontto kuin Saul Bellow ja Cicero. No ei tietystikään, muuthan jää tänne vielä olemaan. Ontto ei tiedä että lauantaista laskien kolmas päivä on maanantai. Naureskelee kuitenkin kun leipäpapit poikkeavat protokollasta.
ellauri348.html on line 108: Runoilija Alexander Popen mukaan toivo on universaalia, jopa vaistomaista tunnetta, joka virtaa ikuisuudesta, ihmisen sydämestä. Elämässä on monia lannistavia hetkiä, jolloin tarvitaan toivos tuomaan vahvuutta ja tahtoa siirtyä eteenpäin. Se antaa vankkaa uskoa siihen. että tämän päivän vaikeudet jäävät taakse ja tulevaisuus tuo parempaa tullessaan. Toiveikas uskoo huomiseen ja haluaa toivoa hyvää toisille, vaikka hänellä ei olisi mitään keinoja auttaa heitä. (Höh, izekäs toiveikas ei toivo mitään sellaista, sehän veisi siltä izeltään resuja ja antaisi kilpailijoille paremmat mahixet.)
ellauri348.html on line 132: Pyhä Peeveli ja enkelitohtori pitivät toivoa suurena hyveenä. Eli on hienoa jos pitää taivasta palkintona ja sinne päätymistä edes mahdollisena. Molemmissa suhteissa jää kyllä toivomisen varaa. Hippo ei pitänyt toivoa hyveenä vaan armona. Siis se ei ole toivojan ansio vaan lahja ylhäältä. Voihan muuten toivoa jotain mennyttäkin, kuten mennyttä voi myös ennustaa. Voi vaikka toivoa että Jeesuxen murhasta vuonna 30 seurasi jokin suotuisa käänne syntisäkeille. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, sanoi Paavo Väyrynen. Tyhmät hohottivat Paavolle kuin Münchenin räkämunkit kaljatuopin ääressä. Peevelille usko ja toivo oli sama asia. Ja eikähän juuri maxa vaivaa uskoa ellei siitä koidu izelle jotain hyötyä.
ellauri348.html on line 167: Kaikkein kaunein nimi miehelle on Toivo, maalailee intialainen henkinen opettaja Sri Sri Ravi Shrankar. Esim Topi Kuula, Topi Kärki ja Topi Sukari. Ja Toivo Group, suomen kauneimmat vuokrakodit. Maalatkaa smurffijengi maalatkaa! Kesäolo on. Sullon mekko himmeen hieno. On hyvä antaa arvoa epäonnistuneille Lasse Vireneille. Kazo aina eten ja ylöspäin niskavuorelle, älä koskaan taxe, edes alamäessä. Kellekään ei anneta tehtävää jota ei pysty selättämään, ei edes korkeimmalle voimalle liian isoa kiveä. Kaikkien on syytä tietää että on olemassa korkeampi voima joka sanoo niin. Kaikkien on pidettävä Toivo mielessä, sanoo se. Julkisista ei ole mihinkään, kaikki charity on yxityistettävä. On laskettava yxinyrittäjän ressiä, niin tulee dominoefekti. Hän sai ketjureaktion. Univormuista on siirryttävä terroristeihin. Haista kuule paska sirittäjä!
ellauri348.html on line 185: "La Paloma" esitetään näissä elokuvissa: "La Paloma" Screen Songs sarjakuva, 1930 Don Juanin yksityinen elämä, 1934 La Paloma, Ein Lied der Kameradschaft, 1934 (luettelossa myös nimellä La Paloma, 1938) Juarez, 1939 Große Freiheit Nr. 7, 1945, Hans Albers laulaa saksankielisen version. Elokuvaa ei annettu näyttää Saksassa vuonna 1944 natsien sensuurin vuoksi, ja liittolaiset julkaisivat sen vasta vuonna 1945 Kulkukoira, 1949 Vartaloryöstöjen hyökkäys, 1956 La Paloma, Saksa 1958 Habanera, Espanja 1958 Freddy, die Gitarre und das Meer, 1959 Freddy und der Millionär Adua e le compagne, 1960 Blue Hawaii, 1961, Elvis Presley laulaa "No More". Hänen nauhoitteensa esiintyi myös ääniraitaalbumilla ja uudelleen nauhoitetulla "live" versio Aloha from Hawaii amerikkalaiselle versiolle, jota ei käytetty lähetyksessä. Tämä vuoden 1973 versio julkaistiin alun perin budjettialbumilla Mahalo from Elvis, mutta on sittemmin sisällytetty useisiin. The Godfather Part II, 1974. Bändi soittaa "La Paloma" Havannan uudenvuodenjuhlien avauskohtauksessa. Bröderna Lejonhjärta, 1977. Karlin äidin kuullaan laulavan "La Paloman" ruotsinkielistä versiota. Peltyrumpu, 1979 Das Boot, 1981 (esittäjä: Rosita Serrano saksaksi). Mortelle Randonnée, 1983. Elokuvassa kuullaan Hans Albersin versio. a> Henkien talo, 1993 Sonnenallee, 1999 Hetki muistettavana, 2004 "La Paloma" on aiheena vuoden 2008 dokumentissa La Paloma. Sehnsucht. Weltweit (saksa La Paloma. Kaipuu. Maailmanlaajuinen), kirjoittaja Sigrid Faltin [de]. Soul Kitchen, 2009 Manila Kingpin: Asiong Salonga -tarina, 2011 Musiikkielokuvassa Down Argentine Way, Charlotte Greenwood laulaa pirteän, nopean kappaleen nimeltä "Sing To Your Senorita". Melodia perustuu löyhästi "La Paloman" melodiaan.
ellauri348.html on line 221: Sagan erotettiin ensimmäisestä koulustaan, luostarista, koska "syvän henkisyyden puute." Hänet erotettiin Louise-de-Bettignies -koulusta, koska hän oli "hirttänyt Molièren rintakuvan" syksyllä 1952. Hän oli välinpitämätön opiskelija, eikä valmistunut Sorbonneen, mutta hänet hyväksyttiin kurssille Hattemeriin. Hän suoritti ylioppilastutkinnon toisella yrityksellä "narunpalalla". Cours Hattemer on ranskalainen yksityinen, maallinen koulu. Se on valtiosta riippumaton, ja sillä on lupa noudattaa omaa opetustapaansa, joka on jäsennelty ja painottaa suuresti toistoa ajaakseen opitun kotiin. Koulussa on monia tunnettuja alumneja, kuten näyttelijä Brigitte Bardot ja Ranskan presidentti Jacques Chirac. Arvosanat: Lastentarha Baccalauréatille.
ellauri348.html on line 228: 1990-luvulla Sagania syytettiin ja tuomittiin kokaiinin hallussapidosta. Vuonna 2010 hänen poikansa Denis perusti Prix Françoise Saganin. Hänen terveytensä ilmoitettiin olevan huono 2000-luvulla. Vuonna 2002 hän ei voinut osallistua oikeudenkäyntiin, jossa hänet tuomittiin veropetoksesta asiassa, jossa oli osallisena Ranskan entinen presidentti François Mitterrand, ja hän sai tuomion. ehdollinen rangaistus. Sagan kuoli keuhkoemboliaan Honfleurissa Calvadosissa 24. syyskuuta 2004 69-vuotiaana. Hänen omasta pyynnöstään hänet haudattiin Seuzaciin (Lot), lähelle hänen rakastettua syntymäpaikkaansa Cajarcia.
ellauri348.html on line 230: Ranskan presidentti, Saganin tarhakaveri Jacques Chirac sanoi muistopuheenvuorossaan: "Hänen kuolemansa myötä Ranska menettää yhden loistavimmista ja herkimmistä kirjailijat – kirjallisen elämämme merkittävä hahmo."
ellauri348.html on line 242: Presidentti Bill Clinton myönsi hänelle National Humanities -mitalin. Barbara on Oinas. Oinas rakastaa olla ykkönen, joten ei ole yllätys, että nämä rohkeat pässit ovat horoskoopin ensimmäinen merkki. Rohkea ja kunnianhimoinen Oinas sukeltaa pää edellä haastavimpiinkin tilanteisiin. Oinas on kardinaalimerkki, joka käynnistää paitsi kevätkauden, myös koko horoskooppipyörän. Tätä merkkiä hallitsee Mars, dynaaminen punainen planeetta, joka on nimetty roomalaisen sodanjumalan mukaan. Näin ollen nämä rohkeat pässit ovat aina aseistettuja ja valmiita taisteluun.
ellauri348.html on line 244: Stephen Edward Ambrose (10. tammikuuta 1936 – 13. lokakuuta 2002) oli amerikkalainen historioitsija, joka tunnettiin eniten Yhdysvaltain presidenttien elämäkerroistaan Dwight D. Eisenhower ja Richard Nixon. Hän oli pitkäaikainen historian professori New Orleansin yliopistossa ja useiden amerikkalaisten suosittujen bestsellerien kirjoittaja. Huolimatta lukuisista hyvin dokumentoiduista väitteistä plagioinnista ja hänen kirjoituksissaan olevista epätarkkuuksista, Amerikkaan: Historialaisen henkilökohtaiset pohdiskelut -katsauksessa The New York Times, lukion opettaja William Everdell piti Ambrosen saavutuksista: "tärkeä maallikko mutta paras olla hyväksymättä sen kaikkia ennakkoluuloja."
ellauri348.html on line 249: Eisenhowerin kuoleman jälkeen vuonna 1969 Ambrose väitti toistuvasti, että hänellä oli ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen läheinen suhde hänen kanssaan, siis entisen presidentin, viimeisten viiden vuoden aikana. Laajassa haastattelussa vuonna 1998, ennen kuin ryhmä lukiolaisia ehti kysyä, Ambrose sanoi, että hän vietti "paljon aikaa Iken kanssa, todella paljon, satoja ja satoja tunteja". Ambrose väitti haastatelleensa Eisenhoweria useista eri aiheista ja että hän oli ollut hänen kanssaan "päivittäin muutaman vuoden"; ennen kuolemaansa "haastattelujen tekeminen ja elämästään puhuminen". Entisen presidentin päiväkirja ja puhelinmuistiot osoittavat, että pari tapasi vain kolme kertaa, yhteensä alle viisi tuntia.
ellauri348.html on line 258: Chinmoy tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten Kansainvälisestä rauhanjuoksusta (World Harmony Run), jossa juoxukalja siirtyy juoksijalta toiselle ja maasta toiseen. Viestijuoksu on järjestetty kaikissa maanosissa, yli 130 maassa. Suomessa juoksu on järjestetty yhdeksän kertaa vuodesta 1987 lähtien. Tapahtuman suojelijoina Suomessa ovat olleet muun muassa rouva Tellervo Koivisto, ministeri Elisabeth Rehn, tohtori Pentti Arajärvi ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Suomessa Rauhanjuoksua ovat tukeneet valtioneuvos Harri Holkeri ja useana vuonna Suomen Urheiluliitto. Vuoden 1983 rauhannobelisti Lech Wałęsa on sanonut: Rauhanjuoksun reitti yhdistää kaikki maat yhdeksi, ikään kuin niiden rajoja ei olisi olemassa. Presidentti Putin on työskennellyt uutterasti sen puolesta, ettei Iso- ja Vähä-Venäjän rajaa olisi olemassa. Israel tekee samaan aikaan parhaansa poistaaxeen Filistean mailta joutavia rajapyykkejä. Joelta merelle miekalla piirrämme rajan.
ellauri348.html on line 260: Suomessa rauhan asiasta muistuttavat Helsingin Töölönlahden puistossa sijaitseva Suomen Peace-Blossoms-Nations-muistolaatta (1998), rauhanmaileiksi nimetyt juoksureitit Helsingissä (1986) ja Vaasassa (1988), Pellon rauhansilta (1992) ja Tornion ja Haaparannan Green Zone -golfkenttä (1992). Vuonna 1992 Pellon rauhansiltaa olivat vihkimässä Ruotsin ulkoministeri Margaretha af Ugglas ja Suomen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Tällä haavaa presidenttitarjokas Paavo Väyrynen kerää uutterasti kannattajakortteja. Green Zone -golfkentän vihki Tornion kaupunginjohtaja Hannes Manninen. Vuonna 1998 Töölönlahden puistossa sijaitsevan muistolaatan paljastustilaisuudessa olivat paikalla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kyllikki Saari sekä Chinmoy.
ellauri348.html on line 264: resize=640:*" />
ellauri348.html on line 328: Antonio Scioli yhteistyökumppaneineen kuvaa toivoa tulevaisuuteen suuntautuneena monikanavaisena verkostona, joka on rakentunut resuista. Sen osatekijät ovat hallinta, kiintymys, henkisyys ja selviytymisjärjestelmä. Eziis toi henkisyys on tässä ikäänkuin välttämätön osatekijä. Eipä yllätä. Sciolin et al. malli on kokonaisvaltaisempi kuin Snyderin ja integroi toivoon laajemmin biologisia motiiveja ja henkisiä uskomuxia.
ellauri348.html on line 344: Rakentava meedia ei kertoisi rumista konflikteista tai toivottomista yrityxistä pysäyttää luontokatastrofia, vaan välittäisi liikuttavia menestystarinoita ihmisistä jotka jakavat hyväntekeväisyyttä toisille. Suosituimmat elokuvat olisivat Remember the Titans, Forrest Gump ja Eternal Sunshine of the Spotless Mind. Kyseiset elokuvat koettiin merkittävixi, koska ne sivuavat FUCK! teemoja. Ne auttavat iloizemaan ihmisistä, jotka ovat olleet vähemmän onnekkaita kuin me ize. Elokuvat lisäsivät yleisesti halua hymyillä ihmisille, jopa tuntemattomille. Ontto Eskolakin hymyili mustalaisille. Iloinen ukko! romanit sanoivat.
ellauri348.html on line 361: Santeri Paavin oma alkuperäinen harjoitus tässä genressä on saanut inspiraationsa 1100-luvun tarinasta Héloïse d'Argenteuilin luvattomasta rakkaudesta opettajaansa Peter Abelardiin , joka oli häntä parikymmentä vuotta vanhempi kuuluisa pariisilainen filosofi, ja salavuoteudessa hänen kanssaan. Heidän suhteensa ja vällyissä piehtarointinsa jälkeen hänen perheensä kosti Abelardille raa’asti ja kastroi tämän, minkä jälkeen hän meni luostariin ja pakotti Héloïsenkin nunnaksi. Molemmat johtivat sitten suhteellisen menestyksekästä luostariuraa. Vuosia myöhemmin Abelard sai valmiiksi ystävälleen lohdutukseksi lähetetyn Historia Calamitatumin (Takaiskujen historian). Kun se joutui Heloisen käsiin, hiänen intohimonsa häntä kohtaan heräsi uudelleen ja heidän välillään oli neljä kirjettä, jotka oli kirjoitettu koristeellisella latinalaisella tyylillä. Yrittääkseen ymmärtää henkilökohtaisen tragediansa, he tutkivat inhimillisen ja jumalallisen rakkauden luonnetta. Kuitenkin heidän yhteensopimattomat munattoman miehen ja munasarjaisen naisen näkökulmat tekivät dialogista tuskallisen molemmille.
ellauri348.html on line 383: Each pray’r accepted, and each wish resign’d? Jokainen rukous on hyväksytty ja jokainen toive evätty?
ellauri348.html on line 385: Tää on pätkä pituushaasteisen Popen (1717) pitkänläntää ress.com/2013/04/04/eloisa-to-abelard-alexander-pope-eternal-sunshine-of-the-spotless-mine/">arkkiveisua munattomasta Abelardista ja sen Eloisasta bändäristä. Eli it's from a poem about a woman named Eloisa who falls in love with her much older tutor Abelard, but her family forces them apart. Eloisa is forced to become a nun and writes about the grief of being without her star-crossed lover. She tries to forget Abelard, but she cannot and she comes to the conclusion that God cannot heal all wounds (such as the loss of Abelard's balls). She wishes she hated Abelard, but concludes her love for him remains. Despite her knowing about her doom with her love, she still longs for it. Just like Joel and Clem. They have knowledge about their destruction and loathing for each other if they continue with the relationship, but it doesn’t matter to them. It’s "Okay," “ignorance is bliss” by another name!
ellauri348.html on line 389: Forrest Gumpin äidinkielentaito ei nimittäin ole huippuluokkaa: "Muut pingisjoukkueen pelaajat on tosi mukavia kavereita, ketkä tulee vähän kaikilta elämänaloilta, ja ne on minulle hirmu mukavia. Kinuskit on kanssa mukavia, kovasti toisenlaisia vinosilmiä kuin ne mitä minä näin Vietnamissa. Ensinnäkin nämä on siistiä ja puhtaita vinosilmiä ja oikein kohteliaita. Ja toiseksi nämä ei yritä murhata minua." Kirjan päähenkilö Forrest Gump tuntee olevansa idiootti syntymästä asti. Hän koettaa kaikesta huolimatta tehdä aina oikein, ja tämä saattaa hänet usein vaikeuksiin ja toisinaan sankaritekoihin. Gumpista tulee muun muassa Vietnamin sodan veteraani, huuliharpisti ja painija, katkarapukasvattaja ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja. Mutta tuleeko siitä miljonääri kirjassa? Ilmeisesti ei.
ellauri348.html on line 391: Sue on Forrestin avaruuslennolla mukana matkustanut oranki, joka nimestään huolimatta on uros. Sue ja Forrest tapaavat vielä useita kertoja seikkailun jälkeen, ja lopulta perustavat yhdessä katkarapuyrityksen ja perheen Bubban kotiseudulle.
ellauri348.html on line 393: Toipuessaan Vietnamin sodasta Forrest kehittää lahjakkuutta pingistä, lopulta hän pelaa turnauksessa Kiinassa ja pelastaa vahingossa Mao Tse-tungin hengen ja tapaa presidentti Lyndon Johnsonin . Hän saa yhteyden Jennyyn ja hänet pidätetään ja laitetaan laitokseen rauhanmielenosoituksen jälkeen. Kun lääkärit ymmärtävät, että hänen päässään on kyky tehdä matematiikkaa, hänet värvätään NASA:n astronautiksi. Kun 'Sue', lennon aikana oleva urosorangutanki , tuhoaa laivan, he syöksyvät maihin Uudessa-Guineassa ja päätyvät kannibaaliheimon vangiksi, jonka päällikkö opettaa Forrestin pelaamaan shakkia. Palattuaan Yhdysvaltoihin Forrest tapaa presidentti Richard Nixonin ja törmää Daniin, joka on nyt koditon. He matkustavat Indianapolisiin etsimään Jennyä ja löytävät tämän työskentelevän rengastehtaalla. Jne, jne. Miljonääri- ja maratoniosuus puuttuvat kirjasta.
ellauri348.html on line 395: Kirkus Reviewsin vuonna 1986 tekemässä kirja-arvostelussa anonyymi arvioija kuvaili kirjaa "kompastavaksi, roikkuvaksi yritykseksi pikareskiromaaniin". Johtopäätös oli "Kovakätinen, yhden vitsin romaani, joka on lopulta huijaus". Publishers Weekly tunnusti "kohdehuumorin täällä", mutta sanoi, että kirjailija "on kirjoittanut parempia kirjoja kuin tämä". Alun perin romaania myytiin arviolta 30 000 kappaletta. Vuoden 1994 elokuvasovituksen julkaisun jälkeen, pääosassa Linnan sahan omistajan pojan näköinen Tom Hanks, romaania myytiin yli miljoona kappaletta.
ellauri348.html on line 397: Käsikirjoitus poikkeaa joissain osissa kirjasta. Se ei tunnista Forrestia henkilöksi, jolla on savantin syndrooma . Se puhdistaa hänen seksielämänsä ja vähentää kiroilua, kuten Forrest ilmaisee kirjassaan. Kirjailija Winston Groomin mukaan elokuva "vei joitakin karkeita reunoja pois" Forrestista. Se vähensi hänen aikansa kannibaalien parissa ja puuhastelua Sue-nimisen apinan kanssa.
ellauri348.html on line 398: Forrest alkaa kerätä monia seuraajia, joista osa on vaikeuksissa olevia liikemiehiä, joille hän tahattomasti inspiroi. Helvetti tää juoni oli kyllä paska. AY-liike on pahin investointijarru Suomessa, sanovat Suomen Yrittäjät Elon Muskim jalkovälistä.
ellauri348.html on line 400: Elokuva oli valtava menestys lipputuloissa; siitä tuli tuottoisin elokuva Yhdysvalloissa, joka julkaistiin samana vuonna, ja se ansaitsi yli 678,2 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti teatteriesityksensä aikana, mikä teki siitä toiseksi eniten tuottoa tuottaneen elokuvan vuonna 1994 Leijonakuninkaan jälkeen. Kuoltuaan Forrest vietti suurimman osan ajastaan vapaaehtoistyönä luutarhassa Alabaman yliopiston pihalla.
ellauri348.html on line 427: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu ahnasta lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
ellauri348.html on line 440: Kun Doorsin esiintymislavat vaihtuivat suurempiin yhtyeen suosion kasvaessa, Morrison alkoi tehdä lavaesiintymisistään rockteatteria. Hän kertoi, että ”oli välttämätöntä liioitella miltei groteskiuteen asti.” Morrisonin lavaesiintyminen perustui paljolti muutaman toistuvan liikkeen ja eleen käyttämiseen, ja niihin liittyi toisinaan myös spontaaneja akteja ja teksti-improvisaatioita. Morrison paitsi lauloi, myös resitoi lyriikkaansa ja välillä suorastaan huusi. Hän tukeutui laulaessaan voimakkaasti mikrofoniin ja mikrofonitelineeseen, pitäen siitä yleensä kiinni kaksin käsin. Hänen liikkeensä olivat hitaita, ja välillä hän jähmettyi paikalleen tuijottamaan yleisöä tai siirtyi kokonaan lavan sivuun. Toisinaan hän saattoi improvisoida intiaanitansseja tai heittäytyä makaamaan esiintymislavalle. Hänelle oli myös tyypillistä härnätä tai solvata yleisöä. Tää trendasi Jimin ikäpolvessa, kz. esim vuotta vanhempia Peter Handkea ja Jouko Turkkaa albumissa 340.
ellauri348.html on line 502: Täyspimeässä vogeesisarjassa oli, kuinkas muuten, täyspimeää. Nid aux coulevres, tai muoviserpenz, oli clou tässä jaxossa, plus iänikuista kuikelon pormestarin nussintaa vajaasormisen majuurskan taholta. Tää sarja ei yritäkään mihkään edetä, sixi siitä tuli niin tolkuttoman pitkäpiimäinen. Joka jaxossa on jotain ällöttävää murhaamista, lääppimistä ja päämäärätöntä samoilua samassa tikkuisessa pikku mezälössä taskulampun valossa. Siinä koko resepti. Olisi ollut parempi jos Elsass ja Lothringen ois jäänyt sakuille.
ellauri348.html on line 673: Tässä artikkelissa tarkastellaan valikoituja mielenterveyshäiriöitä koskevia tutkimuksia, joihin kuuluu juutalaisia henkilöitä laajamittaisista epidemiologisista tutkimuksista kliinisiin tutkimuksiin ja psykoanalyyttisiin tutkimuksiin 1980-luvun loppuun asti. Nämä tutkimukset tehtiin pääasiassa Yhdysvalloissa, jossa on maailman suurin juutalainen väestö, ja Israelin osavaltiossa. Ottaen huomioon, että juutalaiset ovat heterogeeninen ryhmä, tulokset eivät ole aina olleet johdonmukaisia, mutta tiettyjä suuntauksia on havaittu. Juutalaisten havaittiin käyvän enemmän psykoterapiassa kuin mikään muu ryhmä. Juutalaiset psykoterapeutit onkin aivan vitun iso ryhmä. Vaikka skitsofrenian esiintyvyys näyttää olevan alhaisempi, neuroosi näyttää olevan suurempi kuin ei-juutalaisten keskuudessa. Koska juutalaisilla on taipumus sisäistää aggressio, he eivät todennäköisesti ole vainoharhaisia. On todisteita siitä, että juutalaisten' vahva kiintymys etniseen ryhmään ja perheen solidaarisuus näyttävät vaikuttavan myönteisesti heidän mielenterveyteensä. Kun tutkittiin juutalaisia alkoholisteja, huumeriippuvaisia ja sotarikollisia, havaittiin, että heillä oli kyllä psykiatrisia ongelmia. Kirjoittaja päättelee, että juutalaisen väestön psykopatologian tutkimukseen ympäri maailmaa tulisi panostaa enemmän, etenkin kun kazelee niiden tämänhetkistä aivan paranoidia filistealaisten vainoa. Raivohulluus näyttäisi Israelissa olevan paraikaa suorastaan epidemia.
ellauri348.html on line 686: Johtopäätökset: Huolimatta merkittävistä terveyshyödyistä, arabi-israelivähemmistöön vaikuttavat sosiaaliset stressit voivat selittää sekä korkeamman emotionaalisen ahdistuksen että heikomman mielenterveyden itsearvioinnin. Sosiaalisilla syy-tekijöillä ei kuitenkaan havaittu vaikutusta yleisten mielenterveyshäiriöiden määrään arabi-israelilaisryhmässä. Kulttuuriset tekijät, kuten häiriöiden ja leimautumisen määritelmä sekä kulttuurisesti räätälöityjen palvelujen vähäisempi saatavuus, unohtamatta täysin lampaannussijoiden säälittävää köyhyyttä, voivat selittää huomattavan hoitovajeen.
ellauri348.html on line 697: Tulokset: ED-pisteet olivat korkeimmat muslimien arabeilla (4,9), jota seurasivat kristityt arabit (4,2), juutalaiset (3,1) ja druusit (2,8). Niiden arvioitu esiintyvyys oli 43,4 %, 37,0 %, 21,4 % ja 17,0 %. Näiden tulosten gradientti pysyi muuttumattomana monimuuttuja-analyysissä ED-pisteiden mukauttamisessa hämmentäviä muuttujia varten. Sitä vastoin hämmentäviä muuttujia kontrolloiva logistinen regressioanalyysi ei löytänyt eroa epäillylle psykopatologialle arabien ja juutalaisten välillä.
ellauri348.html on line 717: D'Aulnoys roman översattes till svenska 1746. Motivet har bland annat behandlats av Anton Kalmeter (1712-1764) i alexandrindikten Saga om prints Adolph, och printsessan Lycksalighet (1747) som är en bearbetning av d'Aulnoys roman. Den svenska varianten av sagan utkom i sina första versioner på 1760- eller 1770-talet. En utgåva hos Axmar i Falun från 1810, Lycksalighetens ö, förestäld uti en wacker historisk berättelse, som wisar deras fåfänglighet, hwilka söka at winna den rätta lycksaligheten här i werlden, samt huru tiden och afunden alt til intet gör, ehuru stort nöje man tycker sig : hafwa ärnådt. är den variant som gav Atterbom uppslaget till hans sagospel Lycksalighetens ö.
ellauri348.html on line 758: Kauniin ja ylevän ideamme alkuperä Burken kannalta voidaan ymmärtää niiden kausaalisten rakenteiden avulla. Aristotelilaisen fysiikan ja metafysiikan mukaan syy-yhteys voidaan jakaa muodollisiin, aineellisiin, tehokkaisiin ja lopullisiin syihin. Kauneuden muodollinen syy on rakkauden intohimo; aineellinen syy koskee tiettyjen esineiden ominaisuuksia, kuten pienuutta, sileyttä, herkkyyttä jne.; tehokas syy on hermojemme rauhoittuminen; viimeinen syy on Jumalan huolenpito. Erikoisinta ja omaperäisintä Burken kauneusnäkemyksessä on se, että sitä ei voida ymmärtää kauneuden perinteisillä perusteilla: suhteella, kuntoilulla tai täydellisyydellä. Ylevällä on myös kausaalinen rakenne, joka on erilainen kuin kauneudella. Sen muodollinen syy on siis pelon intohimo (erityisesti kuoleman pelko); aineellinen syy on yhtä lailla tiettyjen esineiden puolia, kuten laajuus, äärettömyys, loisto jne.; sen tehokas syy on hermojemme jännitys; viimeinen syy on se, että Jumala on luonut Saatanan ja taistellut sitä vastaan, kuten John Miltonin suuressa eeppisessä Paradise Lost ilmaistaan.
ellauri348.html on line 775: Presidentinvaalit: Väyrynen ei pääse ehdolle presidentinvaaleihin
ellauri348.html on line 1036: Yksi kriittinen vastaus positiiviseen psykologiaan koskee "toksista positiivisuutta". Myrkyllinen positiivisuus on sitä, kun ihmiset eivät täysin tunnusta, käsittele tai hallitse inhimillisten tunteiden koko kirjoa, mukaan lukien viha ja suru. Tämä kritiikin tyylilaji väittää, että positiivinen psykologia asettaa liian paljon painoarvoa "positiiviselle ajattelulle samalla kun se syrjäyttää haastavat ja vaikeat kokemukset sivuun". Ihmiset, jotka jahtaavat jatkuvasti positiivisia kokemuksia tai korkean subjektiivisen hyvinvoinnin tiloja, voivat vahingossa leimata negatiivisia tunnetiloja, kuten masennusta, tai tukahduttaa luonnolliset tunnereaktiot, kuten surun, katumuksen tai stressin. Lisäksi ihmiset voivat kokea haitallisia fyysisiä, sydän- ja verisuonisairauksia ja hengityselimiä, jos ne eivät salli negatiivisten tunnetilojen kokemista tai tukahdutetaan ja piilotetaan negatiivisia emotionaalisia reaktioita. Toksisen positiivisuuden vastustajat kannattavat negatiivisten tunnetilojen hyväksymistä ja masennuxen täydellistä kokemista.
ellauri348.html on line 1065: Usko ja luottamus on melkein synonyymejä, mutta luottamuxen kohteena on kusettaja, uskon kusetus. Usko minua, sanoo Jeesus vastapäätä Yliopiston apteekkia Nordenskjöldinkadulla. Vieressä on frakkivuokraamo.
ellauri348.html on line 1091: Hän riskeeraa oman turvallisuutensa pelastaaxeen damselin distressistä.
ellauri349.html on line 164: Paskakaivoarvosana on seurannut Eskiä vuosien saatossa. Se oli magnan ylioppilas, magnan maisteri, varmaan magnan tohtorikin, ja on sen muukin tuotanto aika keskinkertaista. Eski kehuu muinaisia suuruuxia kuten Punaposkea aivan kuplixi kai saadaxeen niistä lainavaloa. Taipumus kazoa ylöspäin, uskoa ideaaleihin, odottaa, että instituutiot palvelevat majesteetteja ja kurottautuvat kohti idoleita, voi ehkä olla kykykin. Se antaa vahvaa potentiaalia pyllynnuolentaan. Ruskokieli on Eskillä ollut aina notkea. Magnan miehellä oli kympit uskonnossa, urheilussa ja laulussa. Figures.
ellauri349.html on line 180: "Huippuluokan spurgu" on majakkamääre, se on kahvakäsite. Sen voi opettaa vaikka koululaisille kuten hiljan ehdotti se lappilainen kirjailija Suopunki. Sopii luokittaa ihmisiä kuha ne on oman alansa huippuja. Kuten presidenttikandidaatti Paavo Väyrynen.
ellauri349.html on line 209: Eva Korsisaaresta ei löydy paljon kuvia, ei se nähtävästi ole hääppönen. Ei kelpuutettaisi Dalai Lamaxi. Izenäinen sielu kumminkin ja perätilainen moniosaaja. Korsisaaren väikkäri löytyi Pasilan poistohyllystä. Mit vit, Eski saa kiitoxissa yhden laihan kappaleen, se ei ollut työn ohjaaja vaan Horatiuxen porsas H.K.Riikonen, ja työ tehtiin Kristina-instituutille. Eva oli käynyt kuulemassa Eskin peptalk luentoja, siinä kaikki.
ellauri349.html on line 258: Erkki Samuli Pirtola (18. toukokuuta 1950 Rautalampi – 23. tammikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija. Pirtolan mielestä "Todellinen taiteen emämaa löytyykin lastentarhoista, Steiner-kouluista, undergroundista, hullujenhuoneilta, presidentin muistikirjasta, betonigraffiteista, oudoista yöllisistä performansseista, ufokuvista, viidakkoshamaanin houreista..." Paskanmarjat Erkki, graffitit on järjestään pyllyn rumia. Mitä vittua, jotain presidentin nuolua?
ellauri349.html on line 270: Ei nytpä kerronkin miten löysin tien Pipsan punaisiin pikkuhousuihin. Lassi Nummen sielukasvaloinen rouva Pirkko hoiti Tamminiemessä dementoitunutta Urho Kekkosta. Mutta olimme kumpikin naimisissa tahoillamme. Ekbergin puhelusta menisi viikkoja ennenkuin antautuisit minulle, saisin erektiivisenä rullata reisille nuo isot kaatiot. Asuntosi Albertinkadulla olisi pikku sammalmättäämme ja minä vihdoinkin sinun mikkihiiresi. Yhtyminen sinuun oli upeaa. Ette arvaakaan. Olin saunassa punatukkaisen viixekkään paarman kanssa.
ellauri349.html on line 378: Return On Interest. Roilla ei ole suomenkielistä wikisivua, on se sevverran puhdasta jenkkipotaskaa. ellauri349.html on line 380: Roy Frederick Baumeister [1] ( / ˈ b aʊ m aɪ s t ər / ; syntynyt 16. toukokuuta 1953) on Eskin ikätoveri, yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka tunnetaan työstään, joka koskee minää, sosiaalista hylkäämistä, kuuluvuutta, seksuaalisuutta ja sukupuolieroja, itseä, hallintaa, itsetuntoa, itseään tuhoavaa käytöstä, motivaatiota, ml aggressio, tietoisuutta ja vapaata tahtoa. Eli taas tätä talousliberaalin postillaa.
ellauri349.html on line 412: Roi on testannut myös vapaata tahtoa. Hänen näkemyksensä mukaan vapaa tahto on kehittynyt toiminnan ohjauksen muoto, jonka avulla ihmiset voivat toimia prososiaalisilla tavoilla valistunutta omaa etuaan kohti, kun näillä tavoilla toimiminen olisi muuten ristiriidassa evoluutionaalisesti vanhempien matelijanaivon halujen tai vaistojen täyttymisen kanssa. Baumeisterin kollegoidensa (pääasiassa Kathleen Vohsin) puossa tekemä tutkimus on osoittanut, että epäusko vapaaseen tahtoon voi saada ihmiset toimimaan tavoilla, jotka ovat haitallisia itselleen ja yhteiskunnalle, kuten pettämiseen kokeessa, lisääntynyttä aggressiota, vähentynyttä avuliaisuutta, huonompia saavutuksia, Juhaa leukaan sattuminen työpaikalla ja mahdolliset riippuvuuden voittamisen esteet. Vapaata tahtoa voi jumpata, siihen on Roilla izeapukirjoja.
ellauri349.html on line 446: Kapteeni Haddock luettelee presiis saman nipun hämärämiehiä kuin E. "Tintti" Saarinen, nimittäin Erasmus, Montaigne, Descartes, Kant, Emerson, Marx, Nietzsche, William James, Wittgenstein, Jaspers ja Rilke. Paizi Marxista Tintti muikenee kuin Reino-vaari.
ellauri349.html on line 466: E. Saarisen sotaveteraani-innostus onkin ilmeisesti vielä oikeistoisänmaallisemman Pipsa Kailuan aikaansaannosta. E. Saarinen ei edes tiedä mikä oli ajopuuteoria. Ei se koskenut talvisodan aikoja, vaan se oli fasistisen Suomen hyökkäyssodan 1941-44 poisselittämistä. Ettei muka suomalaisilla ollut mitään hampaankolossa, kun ne lähtivät Hitlerin kelkassa Rukajärven tielle, ajauduttiin vaan vahingossa rajan yli puolustettaessa kotikontua. "Silloin tahdottiin jotain ja päätettiin taistella sen puolesta." Juu, niin tahdottiin, Suur-Suomea. Vittu Eski ei osaa historiaa eikä viizi edes zekata Wikipediaa. Perestroika alkoi 1985, Gorbazov oli vallassa, Brezhnevin ja Gromykon nimiä poistettiin kadunkulmista. Zaari-Venäjän lippua heilutettiin kaduilla vuonna 1988, ja Reaganin piru teki kaikkensa heiluttaakseen Venäjällä venettä. Neuvostoliitto oli muka voimissaan, CIA ei muka tiennyt 1988 mitään Neuvostoliiton hajoamisesta? Let me laugh.
ellauri349.html on line 492: Cette fortune familiale disparue avait permis aux trois enfants Aron de mener une vie aisée et de faire de bonnes études. Le frère aîné de Raymond, Adrien Aron (1902-1969), a étudié au lycée Hoche et poursuit par une classe de mathématiques supérieures et une licence en droit[7], mais il était plus attiré par une vie facile et devint un grand joueur de tennis et de bridge et mena une vie de « flambeur », à l'opposé de Raymond et au grand dam de leur père. Avant la naissance d'Adrien, la mère avait accouché d'un enfant mort-né. Après Raymond vint un troisième garçon, Robert Aron, qui obtint une licence en droit et en philosophie, publia une étude sur Descartes et Pascal[Laquelle ?] et après son service militaire entra dans l'administration de la Banque de Paris et des Pays-Bas (devenue en 1982 Paribas, qui fut ensuite rachetée en 2000 par la BNP pour former BNP Paribas), selon certains grâce à Raymond, qui jouait régulièrement au tennis avec son directeur.
ellauri349.html on line 503: Sosiologeista se ihaili oikeistolaista Max Weberiä. « j'ai lu et relu les livres de Marx depuis 35 ans et rien entendu.«
ellauri349.html on line 507: Lors des évènements de Mai 68, Aron a d'abord un élan de sympathie pour les étudiants révoltés, avant de critiquer les débordements qu'il juge pseudo-révolutionnaires. Sartre, qui soutient le mouvement, étrille violemment son ancien ami : « Je mets ma main à couper qu'Aron ne s'est jamais mis en cause et c'est pour cela qu'il est, à mes yeux, indigne d’être professeur. Il faut, maintenant que la France entière a vu de Gaulle tout nu, que la France entière pût regarder Aron tout nu ». Aron répond calmement à ces attaques, dénonçant des arguments que « même un démagogue de bas étage n'aurait pas utilisés »
ellauri349.html on line 552: Saarinen's philosophical interests have changed dramatically, from early writings in formal logic, to concerns with existentialism and later to media philosophy. The year 1994 saw the publication of Saarinen's most well-known work, Imagologies: Media Philosophy, written jointly with American philosopher Mark C. Taylor.
ellauri349.html on line 558: Saarinen completed his Ph.D. degree in 1978 at the University of Helsinki, where he has since held docentship. His extrovert public persona – he became known as the “punk doctor” – was reflected in his lectures at the university, which drew increasingly large audiences until the late 1990s. After failing to get the position of full-time professor at the Department of Philosophy at the University of Helsinki, Saarinen resigned his lecturer position. Soon afterwards he was appointed professor at Helsinki University of Technology, since renamed Aalto University. His lectures there each year draw full lecture halls.
ellauri349.html on line 570: Eskin tähdet ovat yhtä tunkkaisia kuin Epsteinin ympärillä pyörineet julkimot (Amerikan presidentit, Woody Allen, prinssi Andrew): Sibelius, Jukka-Pekka Saraste, Dostojevski, Väpi Linnan sontimaton tutilas. Disney plus luokan klisheitä. Ja selvää salajeesustelua Pulp fiction fandomin takana: "On sittenkin syytä olettaa että Hesekielissä on järkeä". Eskin mielestä savunaama palkkatappaja oli rehellisellä Emmauxen tiellä eikä pelkkä raamattua siteeraava tärähtänyt palkkamurhaaja. Rehelliselle katujalle Jeesus antaa kaikki synnit anteexi. Ota vuoteesi ja kävele.
ellauri349.html on line 609: Kalansilmäisen mutta syöpäisen Paul Austerin romuluinen puoliso, narsistinen Siri Hustvedt (kz. albumeita 8 ja 22) antaa Eskin narsismille lisäpotkua. Ei voi olla suuri narsisti olematta ensin pieni narsisti. Eskin lavatoiminta todisti ja vaati adaptiivista grandiositeettia, eli siis just tätä narsistista egoa. Eri asia oliko koko paskasta muuta hyötyjää kuin Eskin lompakko. No oli toki, kuten "The Nokia Way" ja arjen sankareiden lomaviihde. Kummasti se on säästänyt joka lippusen ja lappusen perustellaxeen tutkijanuransa lässähdystä ja uutta nousua liike-elämän komeljanttarina. Ei vittu nyt tulee Curre Lindström ja "den glider in". Currestakin on kai kaivettu jälkeenpäin esille kaikenlaista noloa (albumi 305). Sellaisia ne julkkixet tuppaa olemaan. Eski otti yleisönsä rajusti jo 20-vuotiaana laskareiden pitäjänä. Luennoidessaan Eski ei kazo ketään silmiin, vaan muumipilviä. Figures. Tuntuu suorastaan nololta, että Eski ylipäänsä puhuu muumeista. Se ei takuulla lukenut pienenä muumikirjoja, vaan Battler Brittoneita, Jerry Cottoneita ja Johannexen evankelumia. Panin murinaa jaguaariini.
ellauri349.html on line 704: Eskin kannalta oli convenient, ettei systeemitieteessä tarvinnut määritellä mitään, senkun antoi mennä. Mikä "ylärekisteri"? Mikä "majesteetti"? Who cares. Marxille se oli selvää kuin pläkki, mutta Aalto-yliopistolle sopi obfuskaatio. Kuka kaipaa Marxia, riittää kun mietiskelemme jotain lähellä olevaa (Heidegger). Let it be, he Jude, the movement you need is on your shoulder. Eskin luennot ei ole sokraattista dialektiikkaa eikä interaktiota. Interaktiona ne ovat lähinnä saarnoja, tositeeveetä, tai kissavideoita. Kuuntele Eskin nonstop sössötystä ja mieti omiasi. Se on Eskin filosofia: jokainen ajatelkoon omiaan. Merkitys ei ole sulkemista vaan avaamista, sanoi Eskin usein lehteilemä Mauri Merlot-Pönttökin. Fucking Merlot. Tärkeämpää kuin uusi tieto on se tietty edestakainen liike ja vanhan vatvominen. Toisto tyylikeinona.
ellauri349.html on line 712: resdefault.jpg" width="70%" />
ellauri349.html on line 720: Eskin mielestä vastaanjuoxevasta koirasta on helpompi ilahtua kuin nelivuotiaasta tyttärestä. Täh? Mihin tää eltaantunut ajatus on liittyvinään? Ihanko se vaan putkahti Eskin sairaammasta päästä? No Eskillä ei ole tytärtä, eikä se pojistakaan juuri luukuta. Ei sillä koiraakaan kai ollut. "Mutta tyttärelle täytyy antaa enemmän kuin koiralle jos haluaa ize enemmän." All beautiful things have a number. Tarvitaan tietä, totuutta ja elämää, vahvistaa dosentti Saarinen, ja uskokaa tai älkää, minä olen juuri se. Tai ne.
ellauri350.html on line 58: Nettideittailu vie porukoilta yli tunnin päivittäin. Murra chattailu ja videot huisin paljon enemmän. 2/3 tinderöijistä on miehiä, puolet sinkkuja, parisuhteisia lähes kolmannes. Yli puolet valehtelevat. Impression managementtia. Ristiinsuihkijoille ja pervoille on omat sovelmat. Miehet ezivät lähinnä pikapanoa. Mikään tästä ei johdu netistä, se toimii vaan fasilitoijana.
ellauri350.html on line 71: Hän lisäsi pallon " informaation ylikuormitusta vuonna 1970 ensimmäisellä tulevaisuutta käsittelevällä kirjalla Future Shock, jota on maailmanlaajuisesti myyty yli 6 miljoonaa kappaletta. Höh. Cartlandia on myyty enemmän. Hän perusti Toffler Associatesin, liikkeenjohdon konsulttiyrityksen, ja oli vieraileva tutkija Russell Sage Foundationissa, vieraileva professori Cornellin yliopistossa , New School for Social Researchin opettaja, Valkoisen talon kirjeenvaihtaja ja yrityskonsultti. Tofflerin ideat ja kirjoitukset vaikuttivat merkittävästi yritysten ja hallitusten johtajien ajatteluun maailmanlaajuisesti, mukaan lukien kiinalainen Zhao Ziyang ja AOL:n perustaja Steve Case. I rest my caase. Kiinan pääministeri ja pääsihteeri Zhao Ziyang saivat suuren vaikutuksen Tofflerilta, koska se kehui kirjassa Kolmas eli keltainen aalto kovasti kiinalaisia. Alvin Toffler kuoli unissaan 27. kesäkuuta 2016 kotonaan Los Angelesissa. Kuolinsyytä ei kerrottu. Alvin ainoalla tyttärellä oli ikävä hermosairaus. Ei ihan putkeen mennyt Alvinillakaan. Sentään se oli uskollinen Heidille.
ellauri350.html on line 98: Kohutin äiti Else asui Chicagossa, lähellä Kohutin asuntoa. 1950- ja 1960-luvuilla hän vieraili Kohutin perheen luona säännöllisesti illallisilla ja suurilla lomilla. Hänen sanotaan olleen ainoa henkilö, joka (allergian lisäxi) todella pääsi Kohutin ihon alle. Ilmeisesti kukaan perheessä ei pitänyt hänestä. Hän oli töykeä ja aggressiivinen, puhui suoraan muiden ihmisten kasvoihin ja tökki ihmisiä sormellaan.
ellauri350.html on line 104: Ei ole ratkaisevaa vastausta siihen, oliko Kohut herra Z., mutta Strozier puoltaa sitä vahvasti, kuten myös Cocks. Strozier sanoo, että oli erittäin todennäköistä, että Kohut olisi käyttänyt sitä vuonna 1977, kun hän oli kirjoittanut kaksi izehoitokirjaa, joista toinen oli Itsen analyysi: Systemaattinen lähestymistapa narsististen persoonallisuushäiriöiden psykoanalyyttiseen hoitoon (1971). International Universities Press , New York. ISBN 0-8236-8002-9. Kohout työskenteli hikisesä tuulisessa Chicagossa mutta sillä oli kiva mökki Carmelissa.
ellauri350.html on line 143: Venäjä pystyy ylläpitämään sotaa pidempään kuin Ukraina, eikä se juuri vaikuta venäläisten arkeen. Venäjän lyhyt presidentti Vladimir Putin kuvattiin uudenvuodenpäivänä Novo-Ogarjovon residenssillään.
ellauri350.html on line 144: Maailman kohtalo voi ratketa Suomen presidentinvaaleissa ensi vuonna: "Jopa Venäjän vaaleihin liittyy mielenkiintoa".
ellauri350.html on line 165: Julkaissut New York Times 12.12.2021. Istuttaaksesi puita muistoksi käy Sympathy Storessa. Tai allekirjoita vieraskirjaan, se on ilmaista.
ellauri350.html on line 167: Dad Mr. Tom E. Dewey did not endear himself to all Republicans, and in some he inspired a degree of scorn. To Mrs. Alice Roosevelt Longworth he resembled “a groom on a wedding cake.”
ellauri350.html on line 168: And after his defeat in 1948, the tart‐tongued Mrs. Longworth, a daughter of President Theodore Roosevelt and the widow of House Speaker Nicholas Longworth, remarked: “We should have known he couldn't win—a souffle never rises twice.”
ellauri350.html on line 193: Asiakkaita kosketteleva tarjoilija saa enemmän juomarahoja. Tafsattu asiakas voi paremmin. Hän saa oxitosiinia. Kun ilmassa on intiimejä tunteita, on hyvä tafsata, ja kääntäen. Mitä enemmän oxitosiiniä sen parempi. Oxitosiiniä ei voi koskaan olla liikaa! Se ei ole koskaan pois tieltä. Moni vallankumous on alkanut vasopressiinillä. Oxitosiinia saatua on aivan luonnollista päätyä suukkoihin ja vielä pitemmälle. Filmeistä päätellen kuuluu ensin tuijottaa tiukasti ja siirtää neniä lähemmäxi toisiaan. Yleensä siinä vaiheessa kun kallistetaan nenät pois edestä ja alkaisi lupsutus, tulee joku keskeytys. Bugger it.
ellauri350.html on line 269: Hänestä tuli runoilija ja kirjailija nuoren aikuisiän satunnaisten töiden jälkeen. Näihin kuuluivat paistokokki, seksityöntekijä (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sex_worker), yökerhoesiintyjä, Porgy ja Bess -näyttelijä, Southern Christian Leadership Conference -koordinaattori ja kirjeenvaihtaja Egyptissä ja Ghanassa Afrikan demoralisoinnin aikana. Angelou oli myös näyttelijä, kirjailija, ohjaaja ja näytelmien, elokuvien ja julkisten televisio-ohjelmien tuottaja. Vuonna 1982 hänet nimitettiin ensimmäiseksi Reynoldsin Amerikan tutkimuksen professoriksi Woke Forest -yliopistossa Winston-Salemissa, Pohjois-Carolinassa. Angelou oli aktiivinen kansalaisvääryysliikkeessä ja työskenteli Martin Luther King Jr.:n ja Malcolm X:n kanssa. 1990-luvulta alkaen hän esiintyi noin 80 kertaa vuodessa luentopiirissä, mitä hän jatkoi 80-vuotiaaksi asti. Vuonna 1993 Angelou lausui runonsa "On the Pulse of Morning (1993) Bill Clintonin ensimmäisissä vihkiäisissä mikä teki hänestä ensimmäisen runoilijan, joka lausui avajaispuheen sitten Robert Frostin John F. Kennedyn avajaisissa vuonna 1961. Angelou kertoi ystävälleen Oprah Winfreylle, että puhelu, jossa häntä pyydettiin kirjoittamaan ja lausumaan runo, tuli televisiotuottaja Harry Thomasonilta, joka järjesti arpajaiset pian Clintonin valinnan jälkeen.
ellauri350.html on line 275: Burr said that he weighed 12.75 pounds (5.8 kg) at birth, and was chubby throughout his childhood. "When you're a little fat boy in public school, or any kind of school, you're just persecuted something awful," he said. Later accounts of Burr's life say that he hid his homosexuality to protect his career. Burr had many hobbies over the course of his life: cultivating orchids and collecting wine, art, stamps, and seashells. He was very fond of cooking. He was interested in flying, sailing, and fishing. According to A&E Biography, Burr was an avid reader with a retentive memory. He was also among the earliest importers and breeders of Portuguese water dogs in the United States. Burr threw several "goodbye parties" before his death on September 12, 1993, at his Sonoma County ranch near Healdsburg. He was 76 years old.
ellauri350.html on line 277: Hagenin mukaan runo sisältää toistuvan teeman monissa Angeloun muissa runoissa ja omaelämäkerroissa, että "olemme enemmän samanlaisia kuin erilaisia vaikka eri värisiä kuin Jelly Beans". "On the Pulse of Morning" oli täynnä epäsuoria viittauxia presidenttiin, mukaan lukien myrkyllinen jäte ja saaste. Luptonin mukaan "On the Pulse of Morning" on Angeloun tunnetuin runo. Brittitoimittaja Kate Kellaway vertasi Angeloun ulkonäköä lukiessaan runoa Clintonin vihkiäisissä Caged Bird -elokuvan kahdeksanvuotiaan lapseen ja huomautti, että hänen molemmissa yhteyksissä käyttämänsä takit olivat samanlaisia: "Hän näytti upealta, ankaran teatraaliselta. hymyilemätön rusetti. Hän käytti takkia messinkinapeilla, mikä oli outo muistutus kahdeksanvuotiaasta Maya Angelousta, joka seisoi oikeussalissa kauhuissaan hänet raiskaneen miehen nähdessään." Taas selvänäköinen viittaus Bill Clintonin sikareihin. Gillespie totesi Kellawayn havaintojen suhteen: "Mutta seisoessaan korkeana Kapitolin portailla hän oli valovuosien päässä tuosta kauheasta ajasta, eikä Amerikka ollut enää "epäystävällinen paikka". Hahaa. "Aamun sykkeessä" oli huimasti kutsu rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja harmoniaan. Hän vangitsi ihmishengen ruumiillistuneen toivon, se oli juhlallinen ja iloinen muistutus siitä, että kaikki on mahdollista. Hän toivotti meille "Hyvää huomenta". hänen runossaan, ja tuntui kuin uusi päivä olisi todella koittanut." LOL.
ellauri350.html on line 297: Hän yhdisti ruoanlaitto- ja kirjoitustaitonsa vuoden 2004 kirjassaan Hallelujah! Tervetulopöytä , joka sisälsi 73 reseptiä, joista monet hän oppi isoäidillään ja äidiltään, sekä 28 vinjettiä. Hän julkaisi vuonna 2010 toisen keittokirjan, Great Food, All Day Long : Cook Splendidly, Eat Smart , joka keskittyi painonpudotukseen ja annosten hallintaan.
ellauri350.html on line 306: 2Toinen musta nainen, Elizabeth Alexander, lausui runonsa " Ylistyslaulu päivälle " presidentti Barack Obaman virkaanastujaisissa vuonna 2009.
ellauri350.html on line 350: "Luissani on magneetteja raudalle hänen veressään."
ellauri350.html on line 405: Tällä maailman ikuisuuden hylkäämisellä ja myös Demiurgin ja muototeorian ymmärryksellä sekä anti-aristotelisella asenteella Atticus edusti selvästi vastakohtaa näkemyksiin, joista myöhemmin tuli osa polhöjen kristillisten ideoiden ydintä uusplatonismissa myöhäisessä antiikissa. Hän vaikutti suuressa määrin myöhempiin uusplatonisteihin, joista useimmat kyllä kiistivät hänen päättömät ajatuksensa, sekä vaikutti moniin kristillisiin filosofeihin, jotka usein näkivät hänen sekopäisimmät ajatuksensa yhteensopivimpina heidän omiensa kanssa.
ellauri350.html on line 423: Atticus puolusti painokkaasti platonista oppia sielun kuolemattomuudesta Aristotelesta vastaan. Hän syyttää Aristotelesta sellaisen näkemyksen puolustamisesta sielusta, joka merkitsee sielun toiminnan kieltämistä, mutta myös sen substanssia ja luonnetta, väittäen, että just tää kuolemattomuus erottaa sielun älystä (nous); Aristoteles tekee sielusta tarpeettoman. Atticukselle maailmansielu järjestää ja läpäisee kaiken, koska vain jos yksi sielullinen voima yhdistää ja pitää kaiken yhdessä, maailmankaikkeutta voidaan hallita järkevästi ja kauniisti. Law and order ja republikanismi vallizee. Presidentti istuu oval officessa valkoisessa talossa. One ring to bind them all.
ellauri350.html on line 448: Hänet tunnetaan myös palkitusta kirjastaan: Pitkäikäisyysprojekti: Yllättäviä löytöjä terveydelle ja pitkälle elämälle maamerkin kahdeksan vuosikymmenen tutkimuksesta. NY: Hudson Street Press. Pitkäikäprojekti on johtanut laajimpaan koskaan nähtyyn pitkäikäisyyteen, ja se koskee, todella vaikuttavan terveyteemme ja elinikään – mukaan ystävät, perhe, persoonallisuusmallit ja työ. Näissä merkeissä jatketaan odotettavissa olevaa elinikää ja pidetään tietokilpailuja, jotka käyttävät pitkäikäisyyslaskuria. Kutsuaksesi professori Friedmanin puhumaan tästä aiheesta, lähetä hänelle tai mene ja pyydä puheita ja esityksiä pitkäikäisyysprojektista.
ellauri350.html on line 478: Traagista miten paljon kuolleita on Arlingtonissa, kaikki nää piti tappaa jotta maamme pysyisi maailman kärjessä. Vital interests Irakissa ja Kosovossa, Afganistanissa, herra ties missä kaikkialla muualla, Eipä taida olla monta nurkkaa tällä pallolla missei jenkkiaseet olis heiluneet menestyxellä suojaamassa kapitalismin intressejä. Ja ne tyypit jotka niitä suojaavat, niitä ei kyllä erottaisi nazeista komppanian saunassa edes pesäpallomailalla. Friendly fire, juupa juu, kuinkahan paljon pöljät jenkin on oikeastaan tappaneet toisia yhtä pöljiä? Vaikea sanoa kun tapauxet naamioidaan aseettoman saraseeniperheen tekemäxi terroristikeikaxi. Ja vielä jaxetaan taittaa peistä oliko pahan pensaan tekosyy mennä Irakiin ilkeyttä vaiko tyhmyyttä. Ei paljon väliä, kun tyypit on tunnetusti yhtä ilkeitä kuin tyhmiä.
ellauri350.html on line 486: Niiden yli 300 000 armeijan ja ilmakansaalikaartin lähettämisen aikana kaartin jäsenet Amerikassa vastasivat kutsuun ja palvelivat kotirintamalla soppakanuunoiden ääressä - täyttäen kansalliskaartin kotimaan tehtävän.
ellauri350.html on line 569: 36 kysymystä, jotka voivat johtaa rakkauteen. Reader´s Digest -toimittaja Päivitetty: 14. helmikuuta 2023. Facebook, Flipboard, Viserrys, Pinterest, Sähköposti.
ellauri350.html on line 662: Piereskely ruokapöydässä. ellauri350.html on line 821: Motivaatiovalmentaja Anthony Robbins on sanonut ytimekkäästi: "intohimon määrä suhteessa on suoraan verrannollinen siedetyn epävarmuuden määrään: p = kU." Esther Perel kirjoittaa tästä kirjassaan Mating in Captivity. Harmonisessa intohimossa annetaan vapaasta tahdosta. Soveltava filosofi Alain Bottom kysyy kirjassaan: Why will you marry the wrong person? Mixet minua, olen vähiten väärä ihminen. Li Andersson on sellainen. Se ei takuulla pääse presidentixi samasta syystä kuin Bones ei pääse päälliköxi Jeffersonianissa. Termiitit kuten Jerry Cotton eivät pidä järkevyydestä, ne menee feromonit edellä. Ei kannata odotella sitä oikeaa. Huono presidentti lyhentää telomeerejä. Iloisilla on kivempaa, ne ovat iloisempia. Optimistin elämä on monin tavoin parempaa kuin pessimistin. Sen lasi on vielä puolitäysi kun pessimistin on jo puolityhjä. He ovat myös sosiaalisia ja pidettyjä (mixi?). Six koska ne luulevat että muutkin (paizi vihulaiset) ovat kivoja, ja että elämällä on joku tarkoitus. Jotain izeäkin suurempaa, tiimihenkeä. Ne toimivat snipereinä Kosovossa ja makaavat porukalla Arlingtonissa. Onni on maailman yleisvaluutta, niikö dollari. Ne jotka sanovat ettei rahalla saa onnea ovat köyhiä.
ellauri350.html on line 823: Samuel L(eroy) Jackson (s. 21. joulukuuta 1948) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Yksi sukupolvensa tunnetuimmista näyttelijöistä, elokuvat, joissa hän on esiintynyt, ovat tuottaneet yhteensä yli 27 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, mikä tekee hänestä kaikkien aikojen toiseksi eniten tuloja tuottavan näyttelijän . [a] Tuoreen luokituksen mukaan hän on kaikkien aikojen eniten tuottanut näyttelijä. Vuonna 2022 hän sai Academy Honorary Award -palkinnon "kulttuurisena ikonina, jonka dynaaminen työ on resonoinut genreissä, sukupolvissa ja yleisöissä maailmanlaajuisesti". Jacksonin läpimurtoesitys oli Jules Winnfieldin roolissa Quentin Tarantinon rikosdraamassa Pulp Fiction (1994), Hän sai laajaa tunnustusta myös Jedi Mace Winduna Star Wars -esiosa-trilogiassa ( 1999–2005) ja Nick Furynä 11 Marvel Cinematic Universe -elokuvassa , alkaen Iron Manista (2008), sekä vierailijana ABC- sarjassa SHIELDin agentit.
ellauri351.html on line 46: Tunnelataus antaa halun ja innostuksen tehdä jotakin, selittää vihaa tutkinut filosofian tohtori Rauno "Rane" Juntumaa. Rauno Juntumaa näyttää extraterrestriaalilta.
ellauri351.html on line 116: Muualla kuva ei ole ollut parempi. Yhdysvalloissa Donald Trump on nyt monien suosikki tulla uudelleen presidentiksi. Ukrainassa sota on jatkunut ilman loppua. Vaara, että muu maailma väsyy taisteluun ja menettää kiinnostuksensa, on aivan liian ilmeinen. Sitten on Lähi-idän sota ja ilmastokriisiä unohtamatta…
ellauri351.html on line 156: Jos ihminen on aggressioon kykenevä ja aluettaan puolustava laumaolio, jonka käyttäytymistä ohjaavat "ryhmäpaine, kunnian ja solidaarisuuden tunteet sekä oma ja läheisten hyvinvointi", ja jos ihmisessä on "potentiaalia vainoharhaiseen kokemiseen", on vaikea ennustaa, että kansamurhien aika olisi ohitse, kuten juutalaiset ovat juuri näyttämässä. Niiden todennäköisyys voi kuitenkin vähentyä, jos ymmärryksemme ja itseymmärryksemme johdateltavuudestamme, ryhmäytymisestä ja psykososiaalisista mekanismeista lisääntyy.
ellauri351.html on line 172: Hänen uuden kirjansa, Between and Brain: Mielen ja mielen mallit ja mielen mallit, teema on se, että ajattelemme malleissa. Britton on huolissaan enemmän mielestä kuin aivoista, vaikka varhaisissa luvuissa viitataankin nykyajan neurotieteeseen. Ensimmäisessä luvussa Britton esittää kysymyksen, joka aikoinaan kiusasi Freudia: pääsevätkö psykoanalyysi ja aivotiede koskaan olennaisesti päällekkäiseen selvitykseen henkisestä kokemuksesta? Brittonin vastaus on "todennäköisesti ei", vaikka hänen mielestään syyt tähän ovat muuttuneet Freudin ajoista. Kvanttibiologisten mallien menestys neurologiassa on johtanut tilanteeseen, jossa mekaaninen kuvaus aivojen toiminnasta on korvattu todennäköisyydellä (joten tuloksia ei voida koskaan täysin määrittää etukäteen) ja täynnä monimutkaista, vasta-intuitiivista vuorovaikutusta. (Patrick Haggard Queen Squaresta on osoittanut, että useissa tilanteissa aivot toteuttavat aikomuksemme ennen kuin ne ovat tietoisesti muotoiltuja mielessä).
ellauri351.html on line 183: Hänen psykoanalyyttiset opettajansa ja työtoverinsa ovat olleet erittäin tärkeitä hänen ideoidensa kehittämiselle. Hänen teoreettisen taustansa on Freudin, Kleinin ja post-kleinilaisten tausta. Lisäksi Britton tuo mukanaan omat laajat kiinnostuksen kohteet, mukaan lukien filosofia, teologia, tiede ja erityisesti intohimo runoutta kohtaan, jota hän pitää hedelmällisenä ja kannustavana psykologisen ymmärryksen lähteenä. Luultavasti juuri runous inspiroi hänen omaperäisintä panoksensa: hänen psykoanalyyttistä ymmärrystä inspiraation juuresta, mielikuvituksesta.
ellauri351.html on line 199: Moraalinen hyvä ja paha on yhtä kuin egoistinen hyvä ja paha saamapuolelle. Eise ole sen kummempaa. Jos resuista ei ole pulaa se voi olla winwin situation, mutta kilpailutilanteessa moraalinen hyvä on egoistisesti paha ja kääntäen.
ellauri351.html on line 214: Bessel van der Kolk is a psychiatrist, author, researcher and educator based in Boston, United States. Bessel van der Kolk (s. 1943) on psykiatri, kirjailija, tutkija ja kouluttaja Bostonissa. Kova peli Bostonissa, Yhdysvalloissa. Hänen tutkimuksensa on ollut 1970-luvulta lähtien ihan parhautta posttraumaattisen stressin alalla. Hän on kirjoittanut The New York Timesin bestsellerin, The Body Keeps the Score.
ellauri351.html on line 217: Van der Kolk kiinnostui traumaattisen stressin tutkimisesta vuonna 1978 työskennellessään PTSD:stä kärsivien Vietnamin sodan veteraanien kanssa. Hän suoritti ensimmäiset tutkimukset fluoksetiinin (Prozac) ja sertraliinin käytöstä PTSD:n hoidossa. Sertraliini on vielä tehokkaampaa kuin fluoxetiini. Sillä hoidetaan masennusta, paniikkihäiriötä sekä pakko-oireista häiriötä. Se estää serotoniinin takaisinottoa.
ellauri351.html on line 221: tähän traumaattiseen ajanjaksoon hahmotellen voimia – katolisesta byrokratiasta kognitiivista käyttäytymisterapiaa suojelevaan institutionaaliseen ryhmäajatteluun – joiden hän näkee vainonneen hänet pois Harvardista. Nykyään 80-vuotiaana hän asuu suuressa talossa, josta on näköala peltoalueelle ja Berkshiresin metsään. Keskustelussa hän säteilee toisinaan kärsimättömyyttä ja on taipuvainen keskeyttämään muut puhujat. Kun mainitsin, että en ollut vakuuttunut hänen luennolla esittämästä väitteestä, jonka mukaan valtakunnallinen varhaislapsuuden kiintymysinterventioohjelma voisi lopettaa joukkovangittamisen, hän sanoi minulle asiallisesti, ettei minulla ollut pätevyyttä ottaa kantaa. Hän osaa vaihdella mielialan ärtymyksen ja voiton viehätyksen välillä. Retriitin ensimmäisenä päivänä hän haki minut Teslaansa ostaakseen viiniä herkkupalaksi henkilökunnalleen. Kun saavuimme myymälään muutama minuutti sen sulkemisen jälkeen, van der Kolk loisti minua niin synkästi, että lupasin löytää toisen. Myöhemmin varovasti esitin pullot. "Tule huoneeseemme muun joukkueen kanssa", hän sanoi lämpimästi.
ellauri351.html on line 229: Vuodesta 2005 alkaen van der Kolk ja hänen liittolaisensa aloittivat kampanjan saadakseen diagnoosin, jota he kutsuivat "kehitystraumahäiriöksi" DSM:n viidenteen painokseen, joka on määrä julkaista vuonna 2013. puutteita impulssien hallinnassa, itsesääntelyssä, aggressiivuudessa ja keskittymisessä pahoinpideltyillä ja laiminlyötyillä lapsilla”, van der Kolk kirjoitti vuoden 2009 traumakeskuksen uutiskirjeessä. Hän väitti, että psykiatrian oli ymmärrettävä, että laaja valikoima diagnooseja - kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä päihteiden käytön häiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin - eivät ole niinkään erillisiä sairauksia kuin pohjimmiltaan trauman aiheuttamia.
ellauri351.html on line 239: Otetaan uuden oikeistolaisen J. D. Vancen vuoden 2016 muistelma Hillbilly Elegy, joka viittaa hänen Appalakkien köyhyydessä kokeman kroonisen stressin neurobiologisiin vaikutuksiin ja osoittaa, kuinka liberaali eliitti on hylännyt maaseudun valkoiset äänestäjät. Otetaan valitukset miehuuden surkastumisesta ja siittiöiden määrän laskusta. Kutsu sitä miksi haluat, mutta ydinidea on aina trauman muotoinen. Kerran olimme kokonaisia, mutta nyt emme ole; nyt kärsimme sairaudesta, jota meidän on vaikea ymmärtää tai nimetä. Silti tämä haava tarjoaa uuden identiteettimme, yhtä aikaa asian, joka antaa meille oikeuden puhua ja ainoan, joka meillä on sanottavana tehdessämme. Kirjaimellisuutensa takaa, että traumamme takaa sen, mitä uskomme olevan velkaa.
ellauri351.html on line 307: Charlie Rosen haastattelussa Taleb sanoi, että hän näki, ettei mikään The Black Swanista saamansa kritiikki kumonnut hänen keskeistä pointtiaan, joka sai hänet suojelemaan omaisuuttaan ja asiakkaidensa omaisuutta. Talebin aggressiiviset ja selkeästi suunnatut kommentit rahoitusalan osia vastaan – esimerkiksi toteamalla Davosissa vuonna 2009 olevansa "tyytyväinen" Lehman Brothersin romahtamiseen – on johtanut raportteihin henkilökohtaisista hyökkäyksistä ja mahdollisista uhkauksista.
ellauri351.html on line 316: Puntun Paavo ei tajua että viha on matelijanaivon vaste tappioihin resurssikilpailussa. Vihan poistaminen terapialla tai mielialalääkkeillä ja sen korvaus neokortexin nollasummapelillä ei poista ize ongelmaa, jota apinan ylisivistyminen, kasvava pääluku sekä hiilijalanjälki vain pahentaa. Kyllä kansanmurha onnistuu vaikka kuinka oisi jäitä hatussa. Ei voi sijoittaa, tää on nyt paras ratkaisu kaikille, all things considered, sori vaan. Kahden valtion ratkaisu ei vetele. Kyllä arabit saa olla Israelissa toisen luokan kansalaisina, kuhan juutalaiset ovat enemmistönä.
ellauri351.html on line 337: Ordin ruåzalainen pomo Oxfordissa Bostrom uskoo, että tekoälyn (AI) edistyminen voi johtaa superälyyn, jonka hän määrittelee "mikä tahansa älyksi, joka ylittää suuresti ihmisten kognitiivisen suorituskyvyn käytännössä kaikilla kiinnostuksen alueilla". Hän näkee tämän suurena mahdollisuuksien ja eksistentiaalisten riskien lähteenä.
ellauri351.html on line 364: Vihaamiseen tarvitaan uskoa ja uskomista, varmaan myös sinnikästä toivoa. Uskon perusteet ovat muita uskomuxia, opittuja käsityxiä ja todistajankertomuxia. Tietoa ei tarvita, siitä on vaan harmia. Usko on yleensä toivoa, että jotain mukavaa on tiedossa. Taino, ei tiedossa as such, mutta luvassa. Paremman toivossa voidaan tehdä vähän hyväntekeväisyyttä matkan varrella. On helppo olla kiltti taivastiellä, taivaassa resurssipula ei aiheuta kilpailua.
ellauri351.html on line 389:
ellauri351.html on line 394: Mielenterveystalo kusettaa: Aggressio on tunne. Se ei ole teko, vaan pelkästään tunne. Kaikki ihmiset hermostuvat joskus niin, etteivät hallitse itseään.
ellauri351.html on line 395: Aggression taustalla tai samanaikaisesti aggression kanssa voi olla muita tunteita, kuten ahdistusta, häpeää, pettymystä, mustasukkaisuutta tai toivottomuutta.
ellauri351.html on line 396: Kun etsit hyvää tapaa purkaa aggressiota, muista nämä säännöt:
ellauri351.html on line 404: Kokeile mielenterveystalon ilmaista izehoito-ohjelmaa! Ensimmäisessä osiossa saat tietoa aggressiivisuudesta ja aggressiontunteen heräämisestä. Toisessa osiossa lähdet kohti muutosta eli elämää, jossa hallitset toimintaasi paremmin. Viimeisessä osiossa suuntaat mieltä kohti tulevaa. Opit kohentamaan itsetuntoasi ja osoittamaan itsellesi myötätuntoa. Muista porukoista ei nyt välitetä.
ellauri351.html on line 426: Haim G. Ginott ( s. Ginzburg ; 5. elokuuta 1922 - 4. marraskuuta 1973) oli koulun opettaja, lastenpsykologi ja psykoterapeutti sekä vanhempien kouluttaja. Hän kehitti lasten kanssa keskustelutekniikoita, joita opetetaan edelleen. Hänen kirjansa Between Parent and Child pysyi myydyimpien listalla yli vuoden ja on edelleen suosittu tänään. Tämä kirja pyrkii antamaan "viestinnän perusperiaatteisiin perustuvia erityisiä neuvoja, jotka ohjaavat vanhempia elämään lasten kanssa keskinäisen kunnioituksen ja ihmisarvon mukaisesti". Haim vaikuttaa suht pakottomalta kaverilta, vaikka syntyikin pakollisesssa Palestiinassa. Rangaistuxelle on efektiivisiä alternatiiveja, kuten uhkailu, lahjonta ja syyllistäminen. Nykyään aggressiviisimpia ovat vanhemmat. Opettajat joogaa lattialla tai on puhelimella, lapset riehuvat.
ellauri351.html on line 428: E.T. kirjoittaa textiä aggressiivisen uhon vallassa: siinäs kuulitte, näin se on! Naapurin pienet perhoskoirat räkyttävät ja tulee kohti. Hui. On OK aggressiivisesti puolustaa pesäkoloa.
ellauri351.html on line 437: Expat jenkki psykootikko Berke piti pahimpana aggression lähteenä peniskateutta.
ellauri351.html on line 447: resources/images/15166491.jpg?type=mds-article-642" width="30%" />
ellauri351.html on line 451: Hänen äitinsä ja isoäitinsä kasvattivat hänet suuressa juutalaisyhteisössä. Hän osallistui Weequahic High Schooliin Newarkissa, nelivuotisessa valtion koulussa, jossa on useita satoja opiskelijoita, ja valmistui luokan valmentajaksi, huippuoppilaaksi. Hän jatkoi Columbia Collegessa, jossa hän suoritti neljän vuoden kurssit kolmessa. Hän valmistui, vaikka ei läpäissyt vaadittua uintikoetta.
ellauri351.html on line 454: Joe ja Roberta erosivat. Joe meni naimisiin toisen vaimonsa Shreen kanssa lokakuussa 1993 Jerusalemissa hassidilaisissa häissä. Shree on myös psykotorapeutti.Niin kauan kuin olin tuntenut Joen, olin pelannut samaa perusroolia hänen elämässään. Sen tarkoituksena oli hillitä hänen innostustaan, lievittää hänen ylilyöntejään. En onnistunut kovin hyvin. Nyt on Joe poika Singaporesta kylmänä.
ellauri351.html on line 461: Sodat eivät ehkä ole aina välttämättömiä, mutta todennäköisiä ne ovat. Apinoiden ei tarvi aina sotia, mutta sotivat ne silti aina joskus, vähän väliä. Sekin voi olla eräänlainen välttämättömyys.Vahvin terroristimotiivi on yhteenkuuluvuuden tarve ja tarkoituxen saaminen elämälle. Siis juuri niitä juttuja mitä motivaattorit pitävät onnen eväinä. Jotain mätää tässä täytyy olla. Paavosta pahoja terroristitekoja kuten kaxoistornin kaato tehdään näennäisen epäizekkäästi oma taivasosa mieleesä, kuntaas isänmaallis-agressiivista oman pesän puolustusta aidon epäizekkäästi toisten hyvä mielessä. Ei tääkään ihan komputoi. Taitaa olla mahdotonta leikata hyvää pyhää vihaa pahan kyljestä jollain jesuiitan partaveizellä. Se jää lopultakin siihen että meidän tiimin viha on muita parempaa. Syy löytyy kun jaxaa pöyhiä.
ellauri351.html on line 549: Gung Ye, korealainen sotapäällikkö ja lyhytaikaisen Taebongin osavaltion kuningas 10. vuosisadalla, väitti olevansa Maitreyan elävä inkarnaatio ja käski alamaisia palvomaan häntä. Useimmat buddhalaiset munkit hylkäsivät hänen väitteensä, ja myöhemmin hänen omat palvelijansa naureskellen syrjäyttivät hänet ja tappoivat hänet.
ellauri351.html on line 571: Kirjan pääsanomaksi nousee Maitreyan julkituleminen merkkinä siitä, että ihmiskunta on valmis ottamaan vastaan Maailmanopettajan. Maitreyan perusopetukset, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen periaatteen globaali toteutuminen ovat keinoja, joilla ihmiskunta voidaan vielä pelastaa loppuun ajamiselta. Laaja julkinen mielipide kestävän kehityksen välttämättömyydestä maapallon resurssien jakamiseksi vaatiikin jo suureen ääneen sosiaalisen ja taloudellisen pääoman tasapainottamista luonnon resurssien kanssa. Myös arvostettu filosofi, Jaakko Hintikan bändäri amerikkalainen Martha Nussbaum, on kirjassaan Talouskasvua tärkeämpää, korostanut resurssien oikeudenmukaisen jakamisen sekä inhimillisen tasa-arvon tärkeyttä. Rahan tulee olla väline inhimillisen hyvinvoinnin kasvattamiseksi, mutta jatkuvan kasvun tavoittelu rahan itsensä takia, ei palvele ihmiskunnan etua. Maitreyan perusopetuksiin on maallikonkin siis helppo yhtyä.
ellauri351.html on line 582: Kirja herättää ajatuksia sekä uusia kysymyksiä. Mättö korostaa kirjassaan esittämänsä maailmankatsomuksen olevan hänen omansa, mutta tiettyä loogisuutta hänen ajatuksissaan kieltämättä on. Kirja onnistuukin valamaan uskoa siihen, että monilla nykypäivän järjettömän tuntuisilla ilmiöillä, niilläkin on tehtävänsä Suuressa Suunnitelmassa, ja pitkän aikavälin ihmiskunnan kehityksessä. Kirjoittaja osoittaa sormella myös epäkohtia, jotka eivät voi olla oikein. Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus vahvistaakin uskoa siihen, mikä on inhimillisesti tärkeää, ja jokaista ihmistä koskettavaa. Jokaisen ihmisen, eritoten naaraiden, elämänohjeina tulisi olla oikeudenmukaisuus sekä jakamisen periaate.
ellauri351.html on line 643: Vamık D. Volkan , MD, DFLAPA, FACPsa, (s. 1932 Lefkoşa , Kypros ) on kyproksenturkkilaissyntyinen amerikkalainen psykiatri, joka tunnetaan kansainvälisesti 40 vuoden työstään, joka on tuonut yhteen konfliktiryhmiä vuoropuheluun ja keskinäiseen ymmärrykseen. Monien muiden kunnianosoitusten joukossa hän on International Dialogue Initiativen (IDI) emerituspresidentti.
ellauri351.html on line 653: The Sigourney Award ( two nickels) was given to him because he was due to his being a seminal contributor "to the application of psychoanalytic thinking to conflicts between countries and cultures".
ellauri351.html on line 663:
ellauri351.html on line 670: Albert Jeremiah Beveridge (6. lokakuuta 1862 – 27. huhtikuuta 1927) oli amerikkalainen historioitsija ja Yhdysvaltain senaattori Indianasta. Beveridge tunnetaan yhtenä Yhdysvaltain merkittävimmistä imperialisteista. Hän oli progressiivisen aikakauden älyllinen johtaja ja päätuomari John Marshallin ja presidentti Abraham Lincolnin keskeneräisen elämäkerran kirjoittaja.
ellauri351.html on line 674: Vuonna 1901, vuosikymmen ennen Leo Tolstoin kuolemaa, amerikkalainen matkaluennoitsija Burton Holmes vieraili Yasnaya Polyanassa Beveridgen kanssa. Kun nämä 2 suurmiestä keskustelivat, Holmes kuvasi Tolstoita 60 mm:n kamerallaan. Myöhemmin Beveridgen neuvonantajat onnistuivat tuhoamaan elokuvan, koska he pelkäsivät, että todisteet hänen tapaamisestaan radikaalin venäläisen kirjailijan kanssa saattavat heikentää hänen mahdollisuuksiaan asettua presidentiksi.
ellauri351.html on line 676: Tammikuussa 2017 saksalaisen maahanmuuttajan Drumpfin pojanpoika vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan. Se oli taas näyte Yhdysvaltain perustavanlaatuisesta voimasta, eli siitä, kuinka kansojen sulatusuuni tekee epäilyttävistä siirtolaisista merkittäviä amerikkalaisia. Marburg-viruskin on terveisiä Länsi-Saxasta. 2009 fand in Marburg der 6. Internationale Kongress für Psychotherapie und Seelsorge statt.
ellauri351.html on line 730: Jöns oli lukenut pyhästä Yrjänästä, mullakin saattaa olla siitä jotain paasausta. Yrjänä oli paavin tai keisarin henkivartija, mutta otti lopputilin ja lähti Tel Aviviin asumaan yxiössä. Jossain Mahgrebissa sen sanotaan pelastaneen damselin distressistä seivästämällä jonkun matelijanaivon ahraimella (se oli sen mieliase, koska se oli poikasena pyydystellyt kaloja rantavesistä jossain Jordanian rajalla). Näin siis Jöns. Ykä on Gruusian ja Englannin suojeluspyhimys ja Venäjän korkein sotilasprenikka. Ristiretken aikana joku väitti nähneensä pyhän Yrjänän muurin harjalla. Kohta kaiki muutkin muistivat että siellähän se kuppelehti. Tällänen generatiivinen muisti on myös Seija-paralla. Se muistaa aivan selvästi tapahtumattomia seikkoja. Ize muistan liian vähän, muisti on lähinnä Rantanplan-tasoa, mutta Seija korjaa vahingon.
ellauri351.html on line 740: Sille mixi eniten rökitetään naapureita on parempikin selitys kuin joku psykoanalyyttinen höpinä. Naapurit kilpailevat samoista reviireistä, sixi niiden kärhämät on verisimpiä. Suomessa taistolaisilla oli sininen paita, persut ovat sinimustia. Kaiken yllä liehuu siniristilippumme, joka förbittiin hätäpäissä Pietarin purjehdusseuralta. Ryhmän leikinomaiset rituaalit auttavat hallizemään ja ehkäisemään aggressioita muita kohtaan, varsin valehteli vastoin parempaa tietoaan Vamik Volkan (1994).
ellauri352.html on line 78: Pirmin Stekeler-Weithofer (born 21 December 1952 in Meßkirch) is a German philosopher and professor of theoretical philosophy at the university of Leipzig. He was the president of the international Ludwig Wittgenstein society (2006-2009) and is now a vice-president of this institution.
ellauri352.html on line 81: Hegelin isäntä-orja-luvun Stekeler-Weiterhofer ymmärtää kritiikkinä sokratis-platonista vertauskuvaa kohtaan sielusta ruumiin hallitsijana. Stekeler-Weithofer näyttää henkilökohtaisen itseluottamuksen kehittymisen itsekasvatuksena ja itsehillinnäna sen sijaan, että se keskittyisi vain yhteiskuntateoreettiseen arkkityyppiin, ihmisten väliseen tunnustamistapaukseen. Platonin tulkinnassa hän erottaa psykḗen maineen ja kunnian kantajana, joka kestää myös kuolemamme jälkeen, ja aktiivisen aretḗ- ihmisen (hyve), jossa toimimme tunnollisesti ja itsetuomisesti, riippumatta muiden kehuista tai moituksista. Huolehditaan siitä, että sielua ei ymmärretä onttisesti 'sieluksi' kutsutun henkisen olennon todellisena olemassaolona. Sielu on vaan meemi, tyypin kuolematon maine meedioissa ja pilvipalveluissa. Stekeler vakuttaa (kuorossa Hegelin ja muiden kellarin juuresten kanssa) tiedon subjektin absoluuttisuudesta. En voi epäillä ajatusteni ja tekoni toteutumista. Ja mixi en, bitte sehr? Die Geschichte vom hölzernen Bengele, by: Joseph Mengele. Ei tässä ole päätä eikä häntää Pirmin hyvä, puhdasta potaskaa.
ellauri352.html on line 287: David Kesslerin kanssa kirjoittamassaan ja postuumisti julkaistussa kirjassa Kübler-Ross laajensi malliaan kattamaan kaikenlaiset henkilökohtaiset menetykset, kuten rakkaan kuoleman, työpaikan tai tulojen menetyksen, vakavan hylkäämisen, parisuhde tai avioero, huumeriippuvuus, vangitseminen, sairauden puhkeaminen tai lapsettomuusdiagnoosi ja pienetkin menetykset, kuten hampaan poisto, kynnen katkeaminen tai vakuutusturvan menetys. Kessler on myös ehdottanut "Merkitystä" surun kuudenneksi vaiheeksi, koska "resignaatio" tuntuu masentavalta. Jotain piristystä tähän kaivattaisiin vielä.
ellauri352.html on line 298: Jotkut omaishoitajat jotka käsittelivät asiakkaita, olivat ahdistuneita siitä, etteivät potilaat kokeneet vaiheita "oikeassa järjestyksessä" tai eivät kokeneet yhtä tai useampaa surun vaihetta. Bonannon surutyö on osoittanut, että surun tai trauman oireiden puuttuminen on terve tulos. Toisaalta on olemassa muitakin teoreettisesti perustuvia tieteellisiä näkökulmia, jotka kuvaavat paremmin surun ja surun kulkua, kuten: trajektorioiden lähestymistapa, kognitiivinen stressiteoria, uurnamalli, valokuvamalli, merkityksenmuodostus, psykososiaalinen siirtymämalli, kaksiraiteinen malli, kaksoisprosessimalli, ja tehtävämalli.
ellauri352.html on line 325: Durkheimille kategoriat eivät ole epämääräisiä ja epämääräisiä, kuten Kant kuvitteli. Lisäksi kategoriat vaihtelevat, joskus suurestikin, kulttuurista toiseen, mikä saa Durkheimin uskomaan, että ne ovat sosiaalista alkuperää. Esim juutalainen kyynärä on eri pituinen kuin roomalainen. These lengths typically ranged from 44.4 to 52.92 cm (1 ft 5+1⁄2 in to 1 ft 8+13⁄16 in), with an ancient Roman cubit being as long as 120 cm. Durkheim sanoo pohjimmiltaan, että uskonto on kaiken ihmistiedon alkuperä. Tässä Durkheimin teorian osassa on kuitenkin virhe [riittämätön lähde].
ellauri352.html on line 337: Suorastaan Rane luokan keskinkertaisuuxia. Durkheimin mukaan moraalinen auktoriteetti löytyy yhteiskunnan uskonnosta. Vain pyhällä esineellä on resurssit, kunnioitus ja voima ollakseen sekä pakollinen että haluttu yhteisen edun kohde. Yhteiskunnan pyhää kohdetta voidaan siis pitää yhteiskunnan moraalisen ihanteen näkyvänä edustajana.
ellauri352.html on line 346: Yhteiskunnan tiheyden lisääntyessä kilpailu resursseista lisääntyy, mikä saa yksilöt erikoistumaan lieventääxeen tätä kilpailua. Tuloksena on se, mitä Durkheim kutsuu "työnjaoksi". Esim rikollisuus on ihan okei, työtähän sekin oikeastaan on. Lisäksi "rangaistus kumoaa rikoxen yhteiskunnalle aiheuttaman vahingon, jos se toimii säännöllisesti kuin peräsuoli".
ellauri352.html on line 391: Tum tua res agitur paries cum proximus ardet.
ellauri352.html on line 484: Sittemmin käydyt nolot asiantuntijakeskustelut tekevät selväksi, että tapaus tarjoaa esimerkillistä materiaalia keskusteluun peruskysymyksistä monilla tiedon aloilla, kuten omaelämäkerran kirjallisessa genressä, Shoa-historiografiassa, sen käsittelyssä tapana. menneisyyden ja Shoan poliittisen aseman ymmärtäminen yleismaailmallisena poliittisena menneisyytenä, uhrikertomus, suullinen historia, muistiteoria, traumateoria, terapeuttinen muistojen käsittely jne.
ellauri352.html on line 495:
Kirjassa on presidentti
ellauri352.html on line 604: In 2011, a "novel of the decade" was chosen due to lack of sponsorship to hold the customary award. Five finalists were chosen from sixty nominees selected from the prize´s past winners and finalists since 2001.[citation needed] Chudakov won posthumously with A Gloom Is Cast Upon the Ancient Steps, which takes place in a fictional town in Kazakhstan and describes fictional life under Stalinist Russia. The criteria for inclusion included literary effort, representativeness of the contemporary literary genres and the author¨s reputation as a writer. Length was not a criterion, as books with between 40 and 60 pages had been nominated.
ellauri352.html on line 614: Presidentti Abe Lincoln joka ammuttiin teatteriin hypelöi siinä poikavainajaansa kyrptassa. Aika morbidia. Bardo on Dalai Laman limbo. Kumma ettei kukaan verrannut tätä Divina Comediaan.
ellauri352.html on line 630: Presidentti Abe Lincoln joka ammuttiin teatteriin hypelöi tiettävästi poikavainajaansa viikkokaudet kyrptassa. Aika morbidia.
ellauri352.html on line 636: Alexis de Tocquevillen Demokratia Amerikassa on yllättävän paxu nide. Puolikas aanelosta olis riittänyt. Ajankohta 1835-40 oli Ranskan restauraatio. Rapparit ja maalarit korjasivat Versaillesissa palautetun kunkun kesäpaikkaa.
ellauri353.html on line 51: Tapperin pojat oli kaikki tumppeja, tulivat puolituiseen äitiinsä. Isä Juutas Käkriäinen oli niitä päätä pitempi. Hukkapätkä Duudsoneita. Marko oli vielä huonompi koulussa kuin presidenttikandidaatti, korpraali Schlumpf. Marko Tapio kävi keskikoulun ja suoritti sisävesiliikenteen laivapäällikön tutkinnon. Nimen "Tapio" kexi Y.A. Jäntti. Tapper ei käynyt kerze oli ruozia. Mäntti. Notkeana kuin mato, ålande! Marko tanssi intissä viikatetanssia. Marko ei ollut upseeriainesta. Heiskanen on selvä narsisti. Niin takuulla Markokin. Tässä paraatiesimerkki siitä:
ellauri353.html on line 227: Vuonna 1966 Buñueliin ottivat yhteyttä Hakimin veljekset, Robert ja Raymond, egyptiläis-ranskalaiset tuottajat, jotka ovat erikoistuneet seksikkäisiin tähtielokuvantekijöiden ohjaamiin elokuviin, ja tarjosivat hänelle mahdollisuuden ohjata elokuvaversio Joseph Kesselin romaanista Belle de Jour, kirja varakkaasta nuoresta naisesta, joka viettää kaksoiselämää pariloituna, ja joka oli aiheuttanut skandaalin sen ensimmäisen julkaisun yhteydessä vuonna 1928. Deneuve ei voinut sietää rasvaista Buñuelia.
ellauri353.html on line 235: Don Rafael Acosta embajador de Miranda, el matrimonio Thévenot, y Florence la hermana de Madame Thévenot, están invitados a cenar en casa del matrimonio Sénechal. Sin embargo, hay una confusión, y Monsieur Sénechal ha salido rumbo a otra cita. Como alternativa, se proponen ir a un restaurante cercano, pero al llegar se dan cuenta de que el dueño del establecimiento ha muerto. A partir de este momento, las reuniones entre este selecto grupo de burgueses se verán interrumpidas por una serie de eventos extraordinarios, algunos reales y otros producto de su imaginación. La alternancia entre lo real y lo onírico produce giros inesperados en la trama, en la que intervienen otros personajes como militares, un obispo, policías, guerrilleros y campesinos, todos causantes de interrupciones durante los frustrados intentos de los seis primeros por sentarse a comer y disfrutar del encanto de ser burgueses.
ellauri353.html on line 240: Elokuvassa, joka kertoo tarinan vanhemmasta miehestä, joka on pakkomielle nuoresta naisesta, joka jatkuvasti välttelee hänen yrityksiään saada päätökseen seksisuhde, pääosassa oli espanjalainen näyttelijä Fernando Rey, joka esiintyy hänen neljännessä Buñuel-elokuvassaan.
ellauri353.html on line 273: Kun Milton sai vapaudenmitalinsa vuonna 1988, presidentti Ronald Reagan sanoi puheessaan nauraen, että Rose tunnettiin ainoana henkilönä, joka on koskaan saanut kiskotuxi edes lyijykynän hinnan Miltonista. Friedmansilla oli kaksi lasta, Janet ja David. Ei niistä sen enempää. Tässä closed captioningia Miltonien tunnin esitelmän alusta. The harder you work the luckier you get. Ohuthuulinen Jeanne Parrilli Californian Country Clubista pissii hunajaa: how lucky we are to have them on our backs again. Luteet hymyilevät ja pyyhkivät kangassärveteillä verta huulistaan. Vilken tur. Ukrainalaisia maahanmuuttajia lykästi. Banderisteista gangstereixi.
ellauri353.html on line 277: The Friedmans were recent guests at the Commonwealth Club of Kalak it in Los Angeles. Each author speaks and then takes questions from the audience. Good afternoon and welcome to today's meeting of the common a Club of California. Brought to you from the St Francis Hotel relooking Union Square. I am doing an orderly chair. We also welcome the listener. A.W. F.M. in Sitka Alaska. One of more than two hundred twenty five stations across the country. Joining us for America's longest running. Radio program. We invite all our listeners here and on radio. To visit the club's website. At W.W.W. Commonwealth Club. Dot org. And now for today's speakers. It is with great pleasure that I introduce those plucky Jews, the Friedmans. The Friedmans are with us today. Connection with their recently published memoirs. Bucky people. Published by the University of Chicago. Press this year. They have been partners in love. And in life. For over sixty years.
ellauri353.html on line 279: Milton Friedman is widely regarded as the leader of the Chicago school. Of monetary economics. Stresses the importance of the quantity of money. As an instrument of government policy. Terminated. A business cycles and inflation. After graduating in one nine hundred thirty two with a Bachelor of Arts from Rutgers. He received graduate degree. From the University of Chicago. And Columbia University. Since one thousand nine hundred seventy seven. Professor print. Has been a senior research fellow at the Hoover Institution. Homeless or University Professor Friedman received the one nine hundred seventy six Nobel Prize for ECT. That's. In addition to his scientific work. Professor Friedman has written extensively on public policy. Always with primary emphasis on the preservation and extension of. Individual freedoms. In his most important works in this area. Perhaps an ever. The important area. Is life. He has collaborated by. Roads. An accomplished. Economist in her own right. Together they wrote. Capitalism and Freedom. Free to choose. And tyranny of the status quo. Free to choose and tyranny of the status quo later rip it into a T.V. series of the same names that were shown over the public. Public Broadcast stations.
ellauri353.html on line 281: Mrs. FRIEDMAN attended Reed College and studied economics at the University of Chicago. She was on the staff of the National Research and the bureau. A few. Home Economics. She next joined the staff of the Federal Deposit Insurance Corporation where she worked until she married Milton and moved to New York. Since then she has continued home economic research on her own publishing. Individually and coauthoring the three works referred to a few moments ago. She was mostly a producer of the P.B.S. T.V. series free to choose. And in one thousand nine hundred six she received an honorary doctorate from Pepperdine University. The Milton. And Rose de Friedman Foundation which the Freedman's us. Promotes parental choice. Of the schools. Attend. As I mentioned the title of their most recent book is Two lucky people. I'm being told by my parents. That the harder you work the luckier you get. It is no wonder the Friedan consider themselves lucky. They have worked long hard to make the contributions they have made to each other and to our society. We the members and listen. Well are the lucky ones today. To have them share themselves and their insights with us once again. We welcome. (Milton claps his hands to them.)
ellauri353.html on line 289: I grew up before the appearance of the street. I even finished my graduate work. For a doctorate in economics before the feminist movement. Really got going. As a result. I was free to choose. Just how I wanted to live my life whether I wanted a full time career in the market place or a part time. Career. Combined with being a homemaker and bringing up a family. I knew I was going to get married. I'd already chosen my husband. I also wanted to have a family. Even after getting used to being married. And I wanted to bring up my children. Myself. I did not want them to be brought up. Either in a child care center. Or by a maid. Naturally by like most people I also wanted to have my cake and even when they left. University Milton and I both went to work in Washington for jobs where economists were there only let it cool. However before we were married. His career took him to New York City. While mine remained in Washington where I live where I like to work and the people I was working with. However we did not look forward to living apart.
ellauri353.html on line 291: Muting on weekends active we were married we had two alternatives. I could get out my job and move to New York. And Private get it there and be able to come back to Washington and. As my boss who I'm sure wasn't serious suggested. I gave up my job and your actively expanded to like full summer. On our honeymoon and marrying. We said. We've returned to New York. Settle down and I got a temporary God. It was interesting for a while but was not very exciting. While we were both working we shared the house work. Until we could afford to hire a part. And there we never sat down and decided what the housework was man's And what part was woman's work there was work to be done. And whoever could do it at the right time period. But that always reminds me of the discussion that Milton had with my young nephew who was visiting with us from years later.
ellauri353.html on line 299: But there weren't too many. I must confess that my experience combining life is a homemaker and an economist's was easier than it is for many women. I chose the right husband from the beginning. From the beginning we shared our interest in economics whether the news may call in the speech an article or a book. I was part of the activity in the sense that Milton always wanted me to read whatever he wrote. And he took my suggestion seriously. It gave me the feeling that I was practicing what I was trained for. But also that I was contributing to his career. It was in a sense our career. So when he was awarded the Nobel Prize it's received other many many many other net honors. And people always feel sorry for me and ask me how it feels to have him getting all the honors. My answer is always the same one. It is our honor I was part of that. When our children left for good. I became more active. With us and we go off for books. Where do I come out on a women's lib or feminist women have a real problem. But in my opinion the present solution is worse than the disease. The man. Or children. And those women who still believe that a mother's first job is to bring up her children. Women's lives. Made those women. Feel that is inferior to a paying job in the market. Therefore they must be and feared with the will to have a full time job outside. It is heightened competition between man and women. Husband and wife. So-called woman is problem. Has not. And I don't believe will solve the problem. Or a woman. There is a problem.
ellauri353.html on line 387: Iskä tuli Pariisiin kesällä 1935 osana Neuvostoliiton kirjailijoiden valtuuskuntaa Kansainväliseen kulttuurin ja rauhan puolustajien kongressiin. Hän luultavasti tiesi, että tämä olisi hänen viimeinen tilaisuutensa. Kuten hän oli tehnyt lukuisia kertoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, hän pyysi äitiäni palaamaan hänen kanssaan Moskovaan, jossa Pirozhkova häntä kärsimättömästi odotti. Vaikka hän tiesi yleisen tilanteen olevan huono, hän kuitenkin kuvaili hänelle mukavaa elämää, jota perhe voisi siellä elää yhdessä.
ellauri353.html on line 403: 1935, Jevgenia Gronfein Babel ei tiennyt toisesta perheestään Antonina Pirozhkovan kanssa. Perustuu Ilja Ehrenburgin lausuntoihin Jevgenia uskoi edelleen, että hänen miehensä oli edelleen elossa ja asui maanpaossa. Vuonna 1956 Ehrenburg kuitenkin kertoi hänelle miehensä teloituksesta vieraillessaan Pariisissa. Ilmoitettuaan rouva Babelille myös miehensä tyttärestä Antonina Pirozhkovan kanssa, Ehrenburg pyysi Jevgeniaa allekirjoittamaan väärän lausunnon, joka todistaa sotaa edeltäneestä avioerosta hänen miehestään. Raivostuneena Jevgenia Babel sylki Ehrenburgin kasvoihin ja pyörtyi.
ellauri353.html on line 492: Hmelnytskyin suunnitelman mukaan tavoitteena oli Puolan ja Liettuan liittovaltion valtion täydellinen likvidaatio ("koko kruunu tuhottaisiin, ikään kuin Puolan kruunu ei olisi koskaan ollut olemassa") ja itsenäisen Venäjän valtion (no, Venäjän suuriruhtinaskunta) luominen koko Ukrainan ja Valko- Venäjän etnografiselle alueelle Hetmanin ja Zaporozshin armeijan vallan alla. Tämä hämmensi suuresti Moskovan hallitusta, joka teki kaikkensa estääkseen tämän liittouman menestyksen. Moskova aloitti sodan Ruotsin kanssa solmittuaan rauhan Puolan ja Liettuan liittovaltion kanssa. Samaan aikaan Puolan ja Liettuan liittovaltion alueella riehui sota, joka jäi historiaan nimellä "Tulva". Sotilaalliset epäonnistumiset ja epäonnistuminen diplomaattisten suunnitelmien toteuttamisessa joudutti hänen kuolemaansa. Khmel sai paskahalvauxen.
ellauri353.html on line 496: Den lilla staden Berestrejko ligger där och stinker I väntan på bättre tider. Berestetjko (ukrainska: Берестечко uttal (info); polska: Beresteczko) är en stad i Volyn oblast i Ukraina. Staden ligger vid floden Styr. 1651 ägde slaget vid Berestetjko rum nära staden, som då var en del av Polsk-litauiska samväldet. Från 1795 fram till ryska revolutionen 1917 var staden en del av Ryssland, men tillföll därefter Polen. 1939 tillföll den Ukrainska sovjetrepubliken för att senare bli en del av det självständiga Ukraina 1991. Under andra världskriget ockuperades staden av Nazityskland som avrättade stadens judiska befolkning.
ellauri353.html on line 518: Cedric Fauntleroy lepää Pine Ridge Presbyterian Churchin hautausmaalla Mississippissä, Yhdysvalloissa. Sori Babel, ei se ollut Reginald vaan Cedric Errol. Också Sniff älskar saker. Han älskar sin slitna plysch-hund Cedric med topasögonen.
ellauri353.html on line 586: 1Filmissä Moineau Rouge (2018) punavakoojatar kääntää takkia. Dominika Egorova est une jeune danseuse étoile au Bolchoï. À fin des comptes, elle décide de rester à Moscou avec sa mère afin de continuer l'entente secrète avec les services secrets américains.
ellauri355.html on line 51: Lokakuu on ryssissä ollut vallankumouxellinen. In September and October 1993, a constitutional crisis arose in the Russian Federation from a conflict between President Boris Yeltsin and Russia's parliament. President Yeltsin performed a self-coup, dissolving parliament and instituting a presidential rule by decree system. The crisis ended with Yeltsin using military force to attack Moscow's House of Soviets and arrest the lawmakers. In Russia, the events are known as the October Coup (Russian: Октябрьский путч, romanized: Oktyabr'skiy putch) or Black October (Russian: Чëрный октябрь, romanized: Chyorniy Oktyabr').
ellauri355.html on line 53: Venäjän vuoden 1993 perustuslaillinen kriisi alkoi 21. syyskuuta 1993, kun Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin hajotti Venäjän kansanedustajien kongressin ja korkeimman neuvoston, jotka vastustivat hänen yrityksiään vahvistaa valta-asemaansa ja ajaa talousuudistuksia. Jeltsinin syyskuun 21. määräys rikkoi tuolloin voimassa ollutta perustuslakia. Kriisin päättyessä 15. lokakuuta hän järjesti äänestyksen uudesta perustuslaista.
ellauri355.html on line 55: Kansanedustajien kongressi hylkäsi Jeltsinin hajotusmääräyksen ja poisti hänet vallasta virkasyytteellä. Hänen varapresidenttinsä Aleksandr Rutskoi asetettiin presidentinvirkaan perustuslain mukaisesti. Julkiset mielenosoitukset Jeltsiniä vastaan alkoivat 28. päivä. Parlamentti linnoittautui Moskovan Valkoiseen taloon johtajiensa varapresidentti Aleksandr Rutskoin ja puhemies Ruslan Hasbulatovin johdolla. Sisäministeriön joukot saartoivat kapinalliset parlamenttitaloon katkaisten sieltä sähköt, veden ja puhelimen. Hetkinen hetkinen premissoidaan tilanne, kummat tässä oli kapinalliset? Aika törkee veto wikipedia!
ellauri355.html on line 86: The GKChP hardliners dispatched KGB agents, who detained Gorbachev at his holiday estate but failed to detain the recently elected president of a newly reconstituted Russia, Boris Yeltsin, who had been both an ally and critic of Gorbachev. The GKChP was poorly organized and met with effective resistance by both Yeltsin and a civilian campaign of anti-authoritarian protesters, mainly in Moscow. The coup collapsed in two days, and Gorbachev returned to office while the plotters all lost their posts. Yeltsin subsequently became the dominant leader and Gorbachev lost much of his influence. The failed coup led to both the immediate collapse of the Communist Party of the Soviet Union (CPSU) and the dissolution of the USSR four months later.
ellauri355.html on line 100: Dmitry Timofeyevich Yazov (Russian: Дми́трий Тимофе́евич Я́зов; 8 November 1924 – 25 February 2020) was a Marshal of the Soviet Union. A veteran of the Great Patriotic War, Yazov served as Minister of Defence from 1987 until he was arrested for his part in the 1991 August Coup, four months before the fall of the Soviet Union. Yazov was the last person to be appointed to the rank of Marshal of the Soviet Union on 28 April 1990, the only Marshal born in Siberia, and at the time of his death on 25 February 2020, he was the last living Marshal of the Soviet Union. Now they are no marshals left in Soviet Union.
ellauri355.html on line 102: Yazov spent 18 months in Matrosskaya Tishina, a prison in northern Moscow. According to the magazine Vlast No. 41(85) of 14 October 1991, he contacted the President from jail with a recorded video message, in which he repented and called himself "an old fool". Yazov denies ever doing that, or that under the influence of fatigue he succumbed to the persuasion of television reporters, and he also accepted the amnesty offered by Jelzin stating that he was not guilty. He was dismissed from military service by Presidential Order, and at his discharge, was awarded a ceremonial weapon to polish under his desk. He was also awarded an order of honor by the President of Russian Federation. Yazov later worked as a military adviser at the General Staff Academy. He died in 2020 in Moscow, after a prolonged illness.
ellauri355.html on line 107: Pavlov had been taken to a hospital during the coup with the diagnosis of hypertension, but on 29 August 1991, he was transferred to Matrosskaya Tishina. He accepted amnesty stating that he was not guilty, and later became the head of the Chasprombank. Pavlov resigned from the bank on 31 August 1995, and six months later the bank was left without license. Afterwards he was an adviser at Promstroibank, today known as Bank VTB. Pavlov died in 2003 after a series of heart attacks and was buried in Moscow.
ellauri355.html on line 124: Presidentin lehdistösihteeri Serhii Nykyforov on kuitenkin kiistänyt tämän kommentissaan Ukrainska Pravdalle
ellauri355.html on line 125: Yksityiskohdat: Kysymykseen, onko presidentti irtisanonut kenraali Zaluzhnyin, lehdistösihteeri vastasi "Ei todellakaan. Presidentti ei ole irtisanonut ylipäällikköä."
ellauri355.html on line 127: Ukrainan kansanedustaja Oleksii Honcharenko väitti 29. tammikuuta, että "Zaluzhnyi ilmoitti eroavansa, mutta asetusta ei ole vielä annettu." Ukrainan entinen kansanedustaja Boryslav Bereza väitti, että Ukrainan presidentin kanslia "irtisanoi" Zaluzhnyin. Länsimedia vahvisti Honcharenkon ja Berezan viestejä, ja myös venäläiset lähteet ja valtion tiedotusvälineet ottivat vastaan väitteitä Zaluzhnyin erottamisesta tai erosta. Ukrainan puolustusministeriö ilmeisesti vastasi huhuihin sanomalla "ei, tämä ei ole totta", mutta ei ole vielä tarjonnut lisätietoja tilanteesta tätä kirjoitettaessa. ISW ei voi itsenäisesti vahvistaa huhuja Zaluzhnyin irtisanomisesta tai erosta tällä hetkellä. Venäläiset lähteet tarttuvat huhuihin Zaluzhnyin irtisanoutumisesta tai erosta edistääkseen useita Ukrainan sisäisiä asioita koskevia tiedotusoperaatioita, joita he ovat harjoittaneet jo jonkin aikaa. Veteraani venäläinen propagandisti ja RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan korosti, että riippumatta siitä, pitävätkö tiedot Zaluzhnyin poistamisesta totta, "kaaos... on hyödyllistä [Venäjälle]."
ellauri355.html on line 142: Uskon, että minun ei tarvitse mennä merta edemmäxi kalaan sanoakseni, että kaikilla näillä etnisillä hepuilla on ensikäden kokemusta tästä diktaattoritoverista. Presidentti Drumpf aikoo nostaa Kiinan tullit 60 prosenttiin. Siitäs saavat! OH NO! huutaa talousliberaali oikeisto.
ellauri355.html on line 154: Alexander Leutner oli mies, jolla oli erinomaiset yrittäjän ominaisuudet ja suunnitteluinsinöörin tiedot. Riga Bicycle Societyn hallituksen jäsenenä hän osallistui näyttelyihin eri maissa ympäri maailmaa ja seurasi polkupyörämarkkinoiden uutuuksia. Uuden liikennemuodon muoti nousi vauhtiin: hankalit "hämähäkit" korvasivat mallit, kuten "saftey". Tuotetta jaettiin pitkään vain useissa tuotannon vieressä olevissa provinsseissa, jolla oli jo nimi - "Venäjä". Leutner valmisti myös "Fafnir" merkkisiä autoja. Fafnir ("Syliksikäyvä") tai Fafner on skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä lohikäärme. Fafnir oli alun perin voimakas kääpiö, joka muuttui lohikäärmeeksi voidakseen paremmin vartioida anastamaansa aarretta. Richard Wagnerin oopperassa Nibelungin sormus lohikäärme esiintyy nimellä Fafner, ja on alun perin jättiläinen eikä kääpiö. Fafnir esiintyi myös sarjakuvassa Johannes ja PIRRRRRKALE!!!
ellauri355.html on line 198: Polkupyörät ХVЗ (Harkov polkupyörätehdas) nauttivat suuresta suosiosta koko Neuvostoliitossa. Monista malleista tuli legendaarisia, tunnettuja laadustaan ja korjauksen helppoudesta. Koko maan pojat oppivat ratsastamaan ja hallitsivat insinööritaitoja polkupyörillä "Ukraina".
ellauri355.html on line 225: Yrityksen keskustoimisto sijaitsee osoitteessa Dizelnaya Street, talo 3/5. Tehdas Harkovissa sijaitsee Moskova-kadulla rakennuksessa 118. Yrityksellä, lukuun ottamatta perustuotantoa, myönnetään suuri valikoima ТНП - manuaaliset kärryt, kelkat, polkupyörien varaosat. Paikan päällä voit ostaa Harkovin polkupyörätehtaan polkupyöriä: yrityksen myymälä sijaitsee päätuotannon vieressä.
ellauri355.html on line 261: Se merkitsi uutta häpeätahraa Carlsonille, joka on usein kritisoinut Yhdysvaltain tukea Ukrainalle ja on kutsunut Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskiä "ukrainalaisparittajaksi" ja "rotan kaltaiseksi".
ellauri355.html on line 263: Carlsonin sävy oli vähemmän inhottava haastattelussa Putinille, jota hän kutsui kauttaaltaan "herra presidentiksi" eikä "herra rotaxi".
ellauri355.html on line 266: Kun hämmentyneen näköinen Carlson lopulta houkutteli Putinin 2000-luvulle, Venäjän presidentti syytti Yhdysvaltoja ja muita länsimaita Ukrainan sodan pitkittämisestä.
ellauri359.html on line 49: Kenneth Grahame syntyi 8. maaliskuuta 1859 Edinburghissa. Kun hän oli hieman yli vuoden vanha, hänen isänsä, asianajaja, sai nimityksen sheriffin sijaiseksi Argyllshiressä, Inverarayssa Loch Fynellä. Kun hän oli viisivuotias, hänen äitinsä kuoli tulirokkoihin ja hänen isänsä, jolla oli alkoholiongelma, määräsi Kennethin, veljensä Willien, sisarensa Helenin ja uuden vauvan Rolandin hoidon Granny Inglesille, lasten äidin puolelta, Cookham Deanissa Cookhamin kylässä Berkshiressä.
ellauri359.html on line 61: Actually, I already knew that; what I didn’t know was that the cause was very possibly inherited syphilis. Grahame, a dyed-in-the-wool bachelor who loved “messing about in boats”, seems to have married under duress, the sort to which upper-middle-classes were particularly susceptible: namely, propriety. His sister believed Elspeth Thomson deliberately compromised him. On receiving news of his nuptials, she asked if he really intended to marry her. “I suppose so; I suppose so,” was the telling reply.
ellauri359.html on line 63: But back to Alastair, aka “Mouse”, who seems to have been the only bond between Grahame and his increasingly sour spouse. It is Gauger’s and others’ opinion that Mole, the most endearing character in the tale, is given the ability to see, unlike the rest of his kin, because Grahame was exhibiting a profound form of denial about his son’s disability.
ellauri359.html on line 65: The original mole entered the Grahame household some years before the book. The author found the creature in his garden tussling with a blackbird for a worm. He kept it as a pet until a new housekeeper, thinking it vermin, killed it. On learning her mistake, she cried: “Oh, but sir, couldn’t you just make the mole into a story for Master Alastair?” Shortly after, Graham began to regale his son with bedtime tales of the riverbank creatures.
ellauri359.html on line 69: But there were others. Like so many Scots before and since, Grahame held a senior post in London’s banking world. When one day a stranger accosted him there with a pistol, firing it off wildly (though happily missing his target), the author’s fear of the underclass took root. Thus, those ragamuffins in the Wild Wood, the knife-wielding, teeth-baring stoats and weasels who destroy property and have no respect for their social superiors – Rat, Toad, Badger and Mole – are his representation of the terrible face of anarchists, working classes and madmen rolled into one.
ellauri359.html on line 96: Eetun hyvä kaveri R.M. Forester muisteli: Merrill "kosketti takapuoltani – hellästi ja juuri pakaroiden yläpuolelle. Uskon, että hän kosketti useimpia ihmisiä. Tunne oli epätavallinen ja muistan sen edelleen, kuten muistin pitkään kadonneen hampaan aseman. Hän teki minuun syvän vaikutuksen ja kosketti luovaa jousta."
ellauri359.html on line 124: Vaikka aikalaiset pitivät Blakea hulluna hänen omituisten näkemyksiensä vuoksi, myöhemmät kriitikot ja lukijat arvostivat häntä suuresti hänen ilmaisukyvystään ja luovuudestaan sekä hänen työnsä filosofisista ja mystisista pohjavirroista. Hänen maalauksiaan ja runojaan on luonnehdittu osaksi romanttista liikettä ja "esiromanttiseksi". Teistinä, joka piti parempana omaa markioniittista teologian tyyliään, hän oli vihamielinen Englannin kirkkoa kohtaan (itse asiassa lähes kaikille järjestäytyneen uskonnon muodoille), ja hän vaikutti sikäläisten ihanteiden ja kunnianhimojen vaikutuksesta kuten Ranskan ja Amerikan vallankumoukset.
ellauri359.html on line 144: Kuolemapäivänä (12. elokuuta 1827) Blake työskenteli hellittämättä Dante-sarjansa parissa. Lopulta, kerrotaan, hän lopetti työskentelyn ja kääntyi vaimonsa puoleen, joka oli kyyneleissä hänen sängyn vieressä. Blaken sanotaan huutaneen häntä katsoessaan: "Pysy Kate! Pysy sellaisena kuin olet - minä piirrän muotokuvasi - sillä olet koskaan ollut minulle enkeli." Saatuaan valmiiksi tämän muotokuvan (nyt kadonnut), Blake (70vee) laski työkalunsa (lyijykynän) ja alkoi laulaa virsiä ja säkeitä.
ellauri359.html on line 162: Avoliitto-niteessä Blake toimittaa että hyvä on aivokuoresta ja paha matelijanaivoista. Oli paha virhe Platon ja Plotinoxen lailla luulla että järki on henkeä ja halu ruumista. Blaken peukuttaman Pirun mielestä asia on juuri vastoinpäin. Kaikki jumalat on apinan aivokummituxia. Vähän sellasta humanismia.
ellauri360.html on line 49: Alain Robbe-Grillet syntyi vuonna 1922 Saint-Pierre-Quilbignonissa, joka on nykyään osa Brestiä. Hänen isänsä oli insinööri, joka omisti pienen tehtaan. Hänen vanhempansa olivat ateisteja ja äärioikeiston kannattajia. Hän opiskeli Institut National d'Agronomie -koulussa, mutta hänen opinnot keskeytettiin, kun hänet värvättiin väkisin Saksan miehityksen alla sorviksi saksalaiselle tankkitehtaalle. Sodan jälkeen hän työskenteli agronomina, erikoisalana trooppisten hedelmien viljely (kuten Don Jaimella, jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, eli Zorron nimellä), mukaan lukien loitsut ulkomailla. Hän kuitenkin sairastui eikä palannut ammattiinsa, vaan aloitti kokopäiväisen kirjoittamisen. Vuonna 1957 hän meni naimisiin Catherine Rastakianin kanssa , näyttelijän, joka on myös julkaissut romaaneja. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa vuonna 1948, mutta se julkaistiin vasta vuonna 1978. Vuonna 1951 hänen ensimmäinen julkaistu romaaninsa – Les Gommes (Pyyhekumit) – voitti palkinnon ja hän pystyi tekemään uran kirjailijana.
ellauri360.html on line 119: Mircea Cărtărescu : Solenoidi
ellauri360.html on line 235: Leopoldo Marechal : Adán Buenosayres ellauri360.html on line 301: Beforiresh ja во : Венерин Волос (Neitokarva)
ellauri360.html on line 305: Tabucchi : Sostiene Pereira (Iso-Britannia: Declares Pereira; USA: Pereira Declares)
ellauri360.html on line 313: Michel Tournier : Météores (Kaksoset)
ellauri360.html on line 365: Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta. Ei siellä dissattaisi homopresidenttiä toisin kuin Suomessa.
ellauri360.html on line 406: Tältä vuodelta ei löydy sillä sanalla yhtään uutista. Maailmansodan uhka trendaa paremmin. Jos Trump tulee uuudelleenvalituxi on Natomailla kuset housussa. Yhdysvallat on Naton peruspilari ja suunnannäyttäjä. Presidentti Joe Biden toimi typerästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän kokosi kansainvälisen liittouman Ukrainan maxumiehexi. Jos Trump palaa valtaan ja pitää puheensa, Nato ajautuu sekasorron partaalle. Silloin Euroopan Nato-mailta vaaditaan rautaisia hermoja ja tahtoa. Nyt myös urhealla pikku Nato- Suomella on rautahermoinen ja puupäinen johtaja.
ellauri362.html on line 51: Siis aivan toisenlainen kuin Elizabeth Bennet! Tukevahko mutta suloinen Jennifer Ehle on ainoa oikea Elizabeth Bennet. (Jennifer Anne Ehle is an American actress, the daughter of English actress Rosemary Harris and American author John Ehle.) Elizabethia pidetään ihailtavimpana ja rakkaimpana Austenin sankarittarista. Häntä pidetään yhtenä brittiläisen kirjallisuuden rakastetuimmista hahmoista monimutkaisuutensa vuoksi. Austen itse kuvaili Elizabethia "yhtä ihastuttavana olentona kuin on koskaan painettu". Mr. Darcy oli onnen Pekka päästessään painamaan sitä Pemberleyssä. Ei suotta Colin Firth virnistele hääkieseissä matkalla neizytkammioon!
ellauri362.html on line 85: Vaikka Fitzwilliam Darcy on vain 27-vuotias herrasmies, hän hallitsee vaikuttavaa kiinteistöä Derbyshiressä nimeltä Pemberley (tulot 10 000 puntaa vuodessa!!). Yksi Darcyn parhaista ystävistä Lontoossa, 23-vuotias Charles Bingley, jonka perinnön (100 000 puntaa eli 5% korolla 5 000 puntaa vuodessa!) hänen isänsä ansaitsi kaupasta (ei täysin kunnioitettavaa), harkitsee maalaistalon ostamista Hertfordshirestä nimeltä Netherfield. Bingley vuokraa Netherfieldin vuodeksi, ja Darcy matkustaa Bingleyn kanssa Netherfieldiin arvioidakseen kiinteistön toimintaa ja mahdollisuuksia tyydyttävään elämäntapaan tässä Hertfordshiressa.
ellauri362.html on line 91: Ballin jälkeen Bingleyn sisaret iloitsevat suuresti paikallisten, erityisesti rouva Bennetin, muotista ja keskustelusta. Vaikka Darcy ei olekaan yhtä ylimielinen kuin sisarukset, hän on heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että Elizabeth on maineikkaina kauneutena yliarvostettu – ” Hän on kaunotar? Sanoisinko hänen äitiään yhtä pian nokkelaksi?"
ellauri362.html on line 108: Ballin jälkeen Darcy ja Bingleyn sisko Caroline keskustelevat veljensä ihastumisesta Janeen ja ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen liitto tulee olemaan hänelle tuhoisa. Estääkseen liittouman he sopivat edelleen saavansa hänet takaisin Lontooseen, ja siellä ollessaan Darcy vakuuttaa hänet, että tunneyhteys on vähäinen ja käytännön haitat ovat valtavat. Vaikka Darcy tuntee edelleen vetoa Elizabethiin, hänen ongelmansa Elizabethin kanssa saavat hänet ajattelemaan, että hän tekee Bingleylle palveluksen erottamalla hänet Hertfordshirestä ja Bennetsistä.
ellauri362.html on line 116: Saapuessaan Darcy ja Fitzwilliam saavat tietää, että heidän tätinsä rehtorilla William Collinsilla on vierailija Hertfordshiresta, neiti Elizabeth Bennet. Viikon aikana Darcy tulee ihailemaan Elizabethia entisestään illallisilla, teellä, pappilavierailuilla ja erityisesti yhteisillä kävelyillä Rosingsin tontilla. Vaikka Elizabeth jatkaa hänen kiusoittelemista seurassa, hänen sanojensa terävä reuna on kadonnut. Ja heidän yksityiskeskustelunsa ovat sivistyksellisiä ja aitoja.
ellauri362.html on line 120: Darcy alkaa pelätä, että jos hän ei ryhdy toimiin, hän menettää tämän aarteen. Hänen on toimittava nyt. Huolimatta Elizabethin kanssa naimisiin liittyvistä sosiaalisista haitoista Darcy päättää tarjota kätensä, mutta jälleen kerran hänen ajoituksensa ei voisi olla huonompi, koska tarjousta edeltävänä päivänä hiän oppii Fitzwilliamilta (tahattomasti) Darcyn hallitsevasta roolista Bingleyn tarkoituksellisessa erottamisessa hänen sisarestaan Janesta. Siten, kun Darcy pyytää Elizabethin kättä, tämä hylkää hänet käsistä ensisijaisesti hänen roolistaan Janen ja Bingleyn erottamisessa ja myös hänen skandaalimaisen Wickhamin kohtelunsa vuoksi.
ellauri362.html on line 126: Viikkoja myöhemmin Darcy palaa Pemberleyyn Lontoosta ja huomaa Elizabethin ja hänen tätinsä ja setänsä Gardinerin kiertämässä Pemberleyn tontteja. He ovat kesälomamatkalla Derbyshiressä ja sen suurissa kartanoissa, ja he päättivät kiertää Pemberleytä sen jälkeen, kun Elizabeth vahvisti, että sen isäntä Darcy on poissa Lontoosta. Darcy opastaa Elizabethin ja Gardinersin ystävällisesti lopun kartanon läpi ennen kuin hän kysyy, voiko hän esitellä hänet sisarelleen Georgianalle kahden päivän kuluessa, kun tämä palaa Lontoosta. Elizabeth ja Gardiners ovat samaa mieltä, ja lopulta he tapaavat Georgianan. Tänä aikana Elizabeth huomaa, että jäykkä, ylpeä herrasmies, jonka hän oli nähnyt Hertfordshiressä, ei ole enää jäykkänä. Ja jopa ylpeä mies Rosings Parkista on poissa. Sen sijaan hän näkee hyvätapaisen, huomaavaisen ja arvostetun herrasmiehen.
ellauri362.html on line 187: Siltä osin kuin romaanilla voidaan sanoa olevan juoni, se seuraa Christopher Glowryn, synkän lesken, omaisuutta, joka asuu ainoan poikansa Scythropin kanssa eristetyssä perheen kartanossa Nightmare Abbeyssa Lincolnshiressa. Herra Glowryn melankolia saa hänet valitsemaan palvelijoita, joilla on pitkät kasvot tai synkät nimet, kuten Mattocks, Graves ja Skellet. Ne harvat vierailijat, jotka hän toivottaa tervetulleeksi kotiinsa, ovat enimmäkseen samanlaisia, lukuun ottamatta hänen lankoaan, herra Hilarya. Vierailijat käyvät keskusteluja tai toisinaan monologeja, jotka tuovat esiin heidän eksentrisyytensä tai pakkomielteensä.
ellauri362.html on line 191: Abbeyn tavallinen elämä keskeytyy hetkeksi, kun ihmisvihainen runoilija herra Cypress tekee jäähyväisvierailun ennen maanpakoon menoa. Hänen lähdön jälkeen on kerrottu haamusta, joka vainoaa rakennusta, ja kauhistuttavan hahmon ilmestyminen kirjastoon saa vieraat järkyttymään. Vasta myöhemmin ilmestys paljastetaan olleen herra Glowryn unelias taloudenhoitaja Crow.
ellauri362.html on line 220: Mutta Anu, olit petturi! Luovun vaateistani: My Matilda! no, false one! my claims I resign:
ellauri362.html on line 240: Ne belfiet oli hurjan kivoja ja eläväisiä How bright were the pictures, untinted with shade,
ellauri362.html on line 252: Turhia sun räpsyily, tuhmuushymy, In vain will thy vows or thy smiles be resum’d,
ellauri362.html on line 276: Rachel Knowles writes clean/Christian historical romance set in the time of Jane Austen. She has been sharing her research on this blog since 2011. Rachel lives in the beautiful Georgian seaside town of Weymouth, Dorset, on the south coast of England, with her husband, Andrew.
ellauri362.html on line 278: I love your blog, Vic, and this one is so interesting!
ellauri362.html on line 282: Not quite sure what was so wonderful about this sort of elitism, racism, classism etc. Sounds like fun in fantasy, but awful in reality! Unless you happen to be a Darcy heiress, in which case it of course is quite all right.
ellauri362.html on line 305: - En varsinaisesti. Mutta Joensuussa ollessani Hannes Sihvo pyysi että pyytäisin isää lähettämään kuvan osuuskauppa Yrityksestä poikien kirjaa varten Veijo Merestä. Lähetti, eivät kiittäneet. En muista haukuinko, mutta haudassa on Hanneskin, kusipää. Toinen tekijä Risto Turunen on ihan kiva.
ellauri362.html on line 361: Donald Trump ser ut att bli president igen. Don säljer gyllene joggingskor för $400 par.
ellauri362.html on line 369: Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj säger själv att landet hade behövt mer stöd – framför allt från USA – för att kunna vända underläget i luftrummet.
ellauri362.html on line 376: Daniel Paul Schreber (25. heinäkuuta 1842 Leipzig — 14. huhtikuuta 1911 Leipzig) oli saksalainen juristi ja kirjailija, ortopedi Moritz Schreberin poika. Hän toimi Dresdenin hovioikeuden presidenttinä.
ellauri362.html on line 383: Streber nimitettiin senaatin presidentiksi Dresdenin ylempään alueoikeuteen mutta hän vältti tämän tehtävän sairastumalla mielenterveysongelmiin - toisen kerran - ja erosi tehtävästään 1.10.1893. Tämä vakavampi sairaus ilmeni aluksi viikkoja kestäneenä unettomuutena ja vakavana masennuksena itsemurha-aikeista.
ellauri362.html on line 389: Hän väitti, että hänellä oli hermoston häiriö , jonka hän oli vakuuttunut saaneen liikkeelle erilaisia objektiivisesti annettuja yliluonnollisia prosesseja, jotka liittyvät hänen omiin ja toisten ihmisten, jopa jumalallisiin hermoihin, joihin Schreber uskoi lujasti ja jonka vuoksi hänestä oli tullut uusi universumin keskus, mutta ei mielisairas. Tämän väitteen perusteella, jonka mukaan hän oli vain jumalallisten, yliluonnollisten ihmeiden uhri , jotka olivat paljastaneet hänelle uuden, epäsäännöllisen maailmanjärjestyksen, mutta muuten täysin mielenterveyden hallussa, Schreber nosti oikeudenkäynnin pian vuosisadan vaihteen jälkeen hänen työkyvyttömyyttään vastaan, joka tapahtui hänen sairaalassa olonsa aikana. Lopulta hän voitti (vaikka Dresdenin kuninkaallinen aluetuomioistuin totesi, että hänellä oli edelleen mielisairaus, mutta katsoi, ettei se ollut enää vaarallinen hänelle tai muille), minkä jälkeen hänet vapautettiin joulukuuta 1902 ja päästettiin jälleen tuomarixi. No ei sentään, läppä läppä.
ellauri362.html on line 435: Vuonna 1775, juuri ennen oppisopimuskoulutuksensa päättymistä Woodbridgessa, Crabbe pani voimansa koetukselle julkaisemalla Ipswichin kirjakauppiaan kanssa kolmiosaisen runon nimeltä Inebriety. Kirkkorekisterin I osan mökkikirjaston kuvauksesta ja muista Crabben teosten viitteistä tiedämme, että hänen lempilukunsa oli poikaiässä ollut romanttista; mutta kirjoittaessaan Inebrietyn hänen on täytynyt tutkia tarkasti sen ajan runollista paavia (Pope). Suuri osa Inebrietystä koostuu An Essay on Manin ja The Dunciadin suorasta jäljitelystä tai parodiasta; kun taas siellä täällä Crabbe todistaa tietämyksensä Graysta. Näiden runoilijoiden kaiut, jotka sekoittuvat lääkärin oppipojan lääkäriltä vetämään kielenkäyttöön, esitetään sankarillisissa säkeissä, yhtä aikaa ponnisteltuina ja liukastettuina, ja jättävät Inebrietyn yhdeksi kaikkien aikojen raaimmista runoista. Silti, jos nuoresta satiiristista lähtee paljon kiintymystä, se ei ole sentimentaalista kiintymystä. Crabbe osoittaa jo merkkejä kapinasta idealisaatiota vastaan, joka oli inspiroinut hänen kypsää työtään. Hänelle päihtymys on paha, ja hän kuvailee tarmokkaasti ja tarkasti sen pahoja vaikutuksia kaikissa elämänluokissa.
ellauri362.html on line 498: Kun holvikaaressa Lucina loistaa,
ellauri362.html on line 649: kutsui Saatanan esiin ja neuvotteli verestään.
ellauri362.html on line 711: Karkeampien hölmöjen loistava presidentti.
ellauri362.html on line 735: Analysis (ai): This poem delves into the intoxicating effects of alcohol and its profound impact on human behavior. It begins by addressing the mighty spirit of inebriation, emphasizing its ability to influence the body and mind. The poet invites those who have succumbed to its allure to share their experiences and shed light on the reasons behind their indulgence.
ellauri362.html on line 739: The poet then explores the various forms of intoxication, ranging from the genteel indulgences of the upper classes to the boisterous revelry of the common folk. He mentions specific drinks associated with different social groups, highlighting the diverse ways in which people seek solace and escape from the challenges of life.
ellauri362.html on line 745: Eventually, sleep intervenes, bringing a temporary respite from the madness. Intoxication fades, and reason gradually returns, but the lingering effects of alcohol continue to haunt the individuals involved. Some remain under its sway, unable to break free from its grip.
ellauri362.html on line 747: Overall, the poem serves as a cautionary tale, highlighting the detrimental consequences of excessive drinking and the toll it takes on both the individual and society as a whole. It explores the complex relationship between pleasure and pain, escapism and reality, and the human tendency to seek solace in substances that can ultimately lead to ruin.
ellauri362.html on line 756: Ranska on tuottanut kunnioitettavan määrän huuhaamiehiä. Louis Pierre Althusser (16. lokakuuta 1918 – 22. lokakuuta 1990) oli ranskalainen filosofi. Hän oli strukturalistinen marxisti ja kommunisti, joka tuli tunnetuksi filosofiassa myös teoreettisena antihumanistina. Hän syntyi Ranskan Algeriassa ja muutti sitten Pariisiin opiskelemaan huippukoulu École Normale Supérieuressa. Louisin nuoruutta oli leimannut vahvasti katollinen uskonto, jonka hän hylkäsi vasta vuonna 1943. Kiihkeä katolinen Louis Althusser oli nuoruudessaan poliittisesti oikeistolainen. Hän vietti sodan lopun Saksassa Schleswigin Stalagissa ( Stalag XA ), missä hän nautti ensimmäiset mielenterveyshäiriönsä.
ellauri364.html on line 54: Konversiohäiriön olennainen piirre on vähintään yksi tahdonalaisen lihaksen tai aistien toimintaan liittyvä oire tai vajaus, joka muistuttaa neurologista tai muuta ruumiillista häiriötä. Oireen tai toiminnan vajauksen syntyyn liittyy psykologisia tekijöitä, ja oireen ilmenemistä tai pahentumista edeltää erilaisia psyykkisiä ristiriitoja, stressitekijöitä tai traumaattiseen tunnemuistoon liittyviä tapahtumia. Oiretta tai vajavuutta ei voida selittää millään ruumiillisella häiriöllä tai kemiallisen aineen vaikutuksella. Oire tai vajavuus ei myöskään ole tarkoituksellisesti tuotettu tai teeskennelty. Konversiohäiriö on nykyisin suhteellisen harvinainen oltuaan aikaisempina vuosikymmeninä ilmeisesti selvästikin nykyistä yleisempi. Häiriö on yleisempi naisilla. Konversio-oireet ilmenevät yleensä ensi kertaa 10–35 vuoden iässä, joskus kuitenkin myöhemmällä iällä.
ellauri364.html on line 80: Hoitava lääkäri seuraa housut kireinä vierestä kun sen pikku apulainen valmistautuu tuottamaan hysteeriselle naiselle parantavia paroxysmejä. ellauri364.html on line 86: Itämerestä tuli länsimeri, riemastelevat natolaiset, kun Unkari vihdoin myönsi Ruåzille natotiketin. Försvaret börjar vid finsk-ryska gränsen”, säger den tappre svenske generallöjtnanten Carl-Johan Edström.
ellauri364.html on line 93: Ranujen pääkääpiö Micron ei poissulje Ukrainaan lähetettäviä maasammakkomiehiä. Erään toisen venehattuisen ranu pikkumiehen Moskovan reisu 200v sitten on jäänyt hiertämään. Jospa tällä kertaa selvittäisiin voittajina? Hmm nojaa. Sammakoiden pitkät koivet soveltuvat parhaiten pakoon loikintaan ja hampaaton iso suu pseudofilosofiseen kilpalaulantaan. Aures desunt, aures desunt, caudaeque omnino.
ellauri364.html on line 104: Goethen henkilökohtaisten suojattien joukossa oli nuori mies nimeltä Krafft. Tälle Goethe uhrasi hämmästyttävän paljon aikaa ja pätäkkää, piti hänestä huolta, oli kirjeenvaihdossa hänen kanssaan ja kävi henkilökohtaisesti häntä tapaamassa. Krafft oli selvästi vaikea skitsoidinen hypokondrikko, joka pysyi suunnilleen samanlaisena, vaikka hänen "lääkärinsä" olikin itse Wolfgang Apollo, kanakeiton jumala. [Wolfgang Apollon, ihastuneen Frödingin antama nimi.] Nykyajan psykoterapeutikko tuskin olisi onnistunut paljonkaan paremmin. Koko romantiikka on täynnä skizoilua ja psykopatiaa. Minun nähdäxeni romantiikka merkizeekin juuri sitä. Sotapojat on paljon terveempiä kuin kynäilijät. Naureskelevat palatessaan tappohommista. Jawohl, zäh ist der Mensch!
ellauri364.html on line 111: Psykologian, psykiatrian, lääketieteen ja teologian tutkijat ovat tehneet perusteellisia ponnisteluja valottaakseen suuren tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin (1813–55) vaikeaselkoista patografiaa. Tässä "kaksisatavuotisjuhlassa" olevassa artikkelissa tarkastellaan hänen tärkeimpiä patografisia diagnoosejaan mahdollisesta maanis-depressiivisestä [kaksisuuntaisesta] sairaudesta, epilepsiasta, monimutkaisista osittaisista kohtaushäiriöistä, Landry-Guillain-Barrén akuutista nousevasta halvauksesta, akuutista ajoittaisesta porfyriasta mahdollisine psykiatrisine ilmenemisineen aina kyttyrään ja syfilidofobiaan.
ellauri364.html on line 113: Helwegin Kierkegaard-patografian avaintermejä ovat
assessor Barn barndommen begynder bestandig betydning dagbogen dementia depression depressive derfor død egentlig Enten-Eller ethiske faderen fald finde Forfatter-Virksomhed forhold forlovelsen forstaaet fortsætter Frygt Frygt og Bæven H. C. Andersen hende holde homosexualitet hvorledes imidlertid jordrystelsen journal konstitution kristendommen kærlighed kønssygdom lade lidelse lidenskab lige ligesom lægge længe læse mand manio-depressive maniske Menneske Mynster Maade maaske maatte N. F. S. Grundtvigs neppe Nero netop næsten opfattelse optegnelse P. A. Heiberg pathologiske person psykologisk psykose refleksion Regine Regine Olsen religiøse udvikling sandt seer senere sexuelle sidste Sindssvaghed sindssygdom sindstilstand sjælelige skriver stemning stærkt sygdom sygelige synd synes syphilis sætte søge Søren Kierkegaard saadan saaledes tanke tankegang tungsindet tvivl tænker udtryk ulykkelig umiddelbare veed vejen Verden virkelig viser vist ægteskabet øjeblik Aand.
ellauri364.html on line 119: var manio-depressiv. Men lige saa nyttigt var det, at der hurtigt og fra forskellig side blev protesteret imod denne opfattelse, saaledes af den svenske psykolog John Bjorkhem (Søren Kierkegaard i psykologisk belysning, Upsala
ellauri364.html on line 121: med fuldt saa megen ret, som Helweg har fremhævet de muligt maniodepressive træk.
ellauri364.html on line 131: ressive&q=50&w=300" />
ellauri364.html on line 210: Det här spelet nämndes i paret Keplers rysare Paganinikontraktet. Killespelet har letat sig in i den svenska litteraturen. Carl Michael Bellmans Fredmans Testamente nummer 181, Kambiospelet, handlar om en spelares förtvivlan under ett parti:
ellauri364.html on line 310: Iloinen merimies on ilmeinen hypertyymikko eli hypomaanikko. Depressiivikot ovat yleensä hiljaisia ja vaarattomia, joskus sosiaalisesti hyvin arvokkaita koska auttavaisia. Erikoisherkät järjestävät kepposia, lähtevät merille tai matkustavat itämaille, paizi jos ovat sieltä kotoisin. Suurin osa juopoista on miehiä. Huonotuulisuus ja alkoholi vetävät toisiaan puoleensa. Mytomaanin apuna on ehtymätön kexeliäisyys ja vuolas sanatulva. Asteenikkokin voi olla ärsyttävän ärtynyt.
ellauri364.html on line 339: Ei ihme että Janne Sibelius halusi tän säveltää ja Lasse Pöysti lausua kuin Tannhäuser Venusvuoressa.
ellauri364.html on line 427: yhteen. Jos yxinkertaista käteenvetoa ei lasketa on homoilu selkeästi tavallisin perversio. Ne ovat tavallista nais- ja miesmäisempiä, väärällä tavalla. Pahinta ovat eleet ja puhetapa. Ne vaikuttavat kiihtyneiltä ja hermostuneena himokkailta yxilöiltä kuten homot Spenserin sisaruxissa. Suomalaiset eivät pidä siitä eikä Spensereistä, eivät halunneet sellaista presidenttiä. Mieluummin valehteleva länsiorava. Näin taataan Suomen jatkuvuus natomaana. Miespuoliset homot ovat rasvalanteisia, naiset tasapaxuja, karvaisia ja laihoja.
ellauri364.html on line 438: Harmittavasti Indonesiassa tappamatta jäänyt Atte Kaleva kehtaa haukkua Suomen edellistä homopresidenttiä Tarja Halosta Aku Ankan koiraxi. Viuhahtelu on siivotonta, mutta viatonta tähän verrattuna. Gerontofiili antaa etusijan vanhuxelle, nekrofiili ruumiille. Nekin voivat tuntua joskus kiihottavalta. Sama koskee insestiä ja elukoihin sekaantumista.
ellauri364.html on line 550: In 1986, the Christic Institute filed a $24 million civil suit on behalf of journalists Tony Avirgan and Martha Honey stating that various individuals were part of a conspiracy responsible for the La Penca bombing that injured Avirgan. The suit charged the defendants with illegally participating in assassinations, as well as arms and drug trafficking. Among the 30 defendants named were Iran–Contra figures John K. Singlaub, Richard V. Secord, Albert Hakim, and Robert W. Owen; Central Intelligence Agency officials Thomas Clines and Theodore Shackley; Contra leader Adolfo Calero; Medellin cartel leaders Pablo Escobar Gaviria and Jorge Ochoa Vasquez; Costa Rican rancher John Hull; and former mercenary Sam N. Hall.
ellauri364.html on line 552: On June 23, 1988, United States federal judge James Lawrence King of the United States District Court for the Southern District of Florida dismissed the case stating: "The plaintiffs have made no showing of existence of genuine issues of material fact with respect to either the bombing at La Penca, the threats made to their news sources or threats made to themselves." According to The New York Times, the case was dismissed by King at least in part due to "the fact that the vast majority of the 79 witnesses Mr. Sheehan cites as authorities were either dead, unwilling to testify, fountains of contradictory information or at best one person removed from the facts they were describing." On February 3, 1989, King ordered the Christic Institute to pay $955,000 in attorney's fees and $79,500 in court costs. The United States Court of Appeals for the Eleventh Circuit affirmed the ruling, and the Supreme Court of the United States let the judgment stand by refusing to hear an additional appeal. The fine was levied in accordance with “Rule 11” of the Federal Rules of Civil Procedure, which says that lawyers can be penalized for frivolous lawsuits.
ellauri365.html on line 49: Maupassant [måpasa], Henry René Albert Guy de, fransk författare, f. 5 aug. 1850 på slottet Miromesnil i Normandie, d. 6 juli 1893 Auteuil, var ättling af en gammal lothringsk adels- familj; modern var sy- ster till skalden Alfred de Poittevin. Föräld- rarna skildes tidigt, och den intelligenta och litterärt intresse- rade modern, en barn- domsväninna till Gu- stave Flaubert, ledde sonens uppfostran. Hans barndom förflöt vid Normandies kust, där M. insöp sin kärlek till naturen och lärde kän- na dessa normandiska typer, som han sedan så gärna skildrade. Adertonårig inträdde han 1868 i Marinministeriet, men öfvergick 1878. till kultusministeriet. Han saknade emellertid intresse för ämbetsmannabanan. Redan tidigt vak- nade hans lust för litteraturen, som närdes af mo- derns ungdomsminnen. Flaubert omfattade honom med en faders kärlek, kritiserade strängt hans. första omogna försök, inpräntade i hans sinne sina egna konstnärliga principer, lärde honom att genom aldrig tröttnande observation söka uppfånga det förut icke iakttagna och därför nya och att återge. det så, att det skildrade fenomenet skiljer sig från alla andra och blir individuellt och enastående. Framför allt afhöll han honom från att debutera för tidigt. Från midten af 70-talet meddelade dock M. under hvarjehanda pseudonymer (oftast Guy de Valmont) smärre bitar åt tidningar och tidskrifter, och 1879 fick han uppförd en drama- tisk bagatell, Histoire du vieux temps. Hans verk- liga debut inföll dock först 1880 med diktsamlingen Des vers. Den har obestridligen ett originellt skaplynne och väckte uppseende kanske ej minst därför, att den hotades med ett åtal för osedlighet hufvudsakligen på grund af dikten Le mur), som deck afstyrdes genom inflytelserika vänner. M. insåg sedan själf, att hans talang låg mera för prosan, i all synnerhet sedan han samma år ut- gifvit novellen Boule de suif (i "Soirées de Mé- dan"). Med denna novell, som utmärktes genom skarp observationsförmåga och ypperlig prosa- stil, slog M. igenom och intog sin plats som en at den naturalistiska skolans förnämsta representanter och en af den franska litteraturens största novellister. Den efterföljdes af en lång rad novel ler, först publicerade i "Gil Blas" och "Echo de Paris" och sedan samlade i bokform under följande titlar: La maison Tellier (1881), M:lle Fifi (1882), Les contes de la Bécasse (1883), Clair de lune i (1884), Au soleil (resebilder, s. a.), Les soeurs Rondoli (s. a.), Miss Harriett (s. a.), Yvette (s. a.; sv. öfv. 1905), Monsieur Parent (s. a.), Contes du jour et de la nuit (1885), Contes et nouvelles (s. 4.), Contes choisis (1886), La petite Roque (s. a.), Toine (s. 1.), Le Horla (1887), Sur l'eau (rese- skildringar, 1888), Le rosier de Mime Husson (s. å.), L'héritage (s. a.), La main gauche (1889), Histoire d'une fille de ferme (s. a.), La vie errante (reseskildringar, s. å.) och L'inutile beauté (1890); efter hans död ha ytterligare publicerats Le père Milon (1899; "Gubben Milon", s. å.), Le colporteur (1900) och Dimanches d'un bourgeois de Paris (s. å.). Till dessa novellsamlingar ansluta sig sexromanerna Une vie (1883; "Ett lif", 1884), Bel-ami (1885; "Qvinnogunst", 1885 och 1901), Mont-Oriol (1887; sv. öfv. 1895), Pierre et Jean (1888; "Pierre och Jean", s. a.), Fort comme la vi mort (1889; "Stark som döden", 1894 och 1910) och Notre coeur (1890; "Vårt hjerta", 1894 och 1910). För scenen skref M. vidare treaktsskåde spelet Musotte (i samarbete med J. Normand, 1891) och La paix du ménage (uppf. på Théâtre fran- çais, 1893). M. skref äfven litterära studier, bl. a. öfver Emile Zola (1883) och Gustave Flaubert (1884). Denna oerhörda produktion fullbordades en på den korta tiden af omkr. tio år. Den gjorde honom hastigt världsberömd som en äkta represen tant för den franska conten, en ättling i rakt ned stigande led af de gammalfranske fabliåförfattarna, med ära upphärande Rabelais', La Fontaines och Voltaires traditioner.
ellauri365.html on line 51: M. var en kraftigt sensuell natur, en friluftsmänniska och atlet, sjudande af af lifslust, säker i sin styrka, måttlöst hängifvande sig åt alla sensationer, full af känsla inför naturens skådespel, en vacker natthimmel, ett doftande fält, en solbelyst öppning i den högstammiga skogen, älskande kvinnan med en naiv, nästan animal, men ( på samma gång blyg lidelse. I denna öfversval- lande lifsglädje blandade sig dock alltid en viss sorgbundenhet. Han har själf tecknat sitt väsen, då han någonstädes säger, att han vissa dagar hatar allt, så att han kunde önska sig döden, andra åter känner sig glad och lycklig som ett djur. I kraft af detta sitt lynne, hvars tendenser funno sin motsvarighet i den naturalistiska riktning, som behärskade litteraturen i det ögonblick, då M. framträdde, kom hela hans diktning att röra sig inom det sinnliga lifvets sfär, återgifvande enkla och rela- tivt föga sammansatta själstillstånd och med för kärlek tecknande folkliga typer. Hans analys är kanske icke så djup, men hans rika begåfning öf verskylde i viss mån denna brist genom den styrka och lysande klarhet, hvarmed han återgaf det sedda. Ingen har mästerligare än M. förstått att ge relief och betydelsefullhet åt hvardagliga ämnen. Han ser så skarpt och klart, och hans språk är så säkert och smidigt, att han i några få ord tecknar profilen af ett ansikte eller en individs karaktär, gester och hela yttre person. I början öfverlämnade han sig kanske alltför fritt åt en viss ytlig uppsluppen och sensuell lifsglädje. Större utrymme för sina rika anlag fann han i romanerna "Une vie" och "Bel-ami", hvilka återge vissa sidor af det moderna lifvet med en rikedom på nyanser och en ironi, som blottar alla motsägelser och löjligheter situationerna eller personernas karaktär. Och denna ironi är så öfverlägsen och så objektiv, att det förefaller, som om det vore icke författaren, utan tingen själfva, som talade. Hvad M. än skildrar, är uppfattningen så frisk, så omedelbar, så utan all sjuklighet och förkonstling, att han kan säga mycket, som skulle stöta hos andra författare. Sådant gestaltade sig M:s författarskap under de första åren af åttiotalet, men hans oerhörda produktion och hans i öfrigt våldsamma lefnadssätt. bröto snart hans krafter. Plötsligen stod han, som dittills endast haft öga för det fysiska lifvet, undrande inför en ny värld, hvilken uppgått i hans inre. Ett annat ljus faller öfver företeelserna och ger en ny karaktär åt hans diktning. Intet vittnar kanske mera om omedelbarheten och styrkan i hans begåfning än den säkerhet, hvarmed han äfven tecknat dessa nya själstillstånd. I "Le Horla" se honom redan kämpa med de vansinnets fantom, som snart skulle omtöckna hans själslif. Tankar på ålderdomen, på döden, ett mörkt tungsinne utbreda sig allt mer och mer öfver hans skrifter. Särskildt romanerna "Fort comme la mort" och "Notre coeur" präglas af en gripande och känslofull själsfinhet, som hans tidigare skrifter. knappast låtit ana. 1892 sökte han döda sig med rakknif, då han kände, att han icke längre kunde strida mot vansinnet. I tvångströja fördes han till ett sjukhus, där han dog af paralysie générale efter 18 månaders sjukdom. Han nekade flera gånger att taga säte i franska akademien liksom att mottaga hederslegionen. I Parc Monceau i Paris har man rest ett vackert monument öfver honom. Verlet; ett annat finnes i Rouen. Hans rykte har varit i ständigt stigande efter hans död. Ytterligare sv. öfv. äro "Lifsbilder" (1888), "Berättelser och skisser. Med en inledning om hans författarskap af T. Hedberg" 1893) och "En duell. Efterlämnade skisser och berättelser" (1900). Se J. Lemaître, "Les contemporains" I, V och VI (1885, 1892, 1896), R. Doumic, "Ecrivains d'aujourd'hui" (1894), G. Brandes, "Samlede skrifter", VII (1901), A. Lom- broso, "Souvenirs sur M." (1905), och Maynial, "La vie et l'œuvre de M." (1906). 1902 började Oeuvres complètes att utkomma. (Nordisk familjebok 1912 s.v. Maupassant)
ellauri365.html on line 63: Ikkunat olivat auki. Valaistu Les fenêtres étaient ouvertes. Le salon
ellauri365.html on line 70: Tuli hyväilemään olkapäitä, sekoittuen S’en venait caresser les épaules, mêlant
ellauri365.html on line 74: Hengitimme sisään peltojen kukkia ja hiuksia. On respirait les fleurs des champs et des cheveux.
ellauri365.html on line 75: Joskus levenevien varjojen ylitse, Quelquefois, traversant les ombres élargies,
ellauri365.html on line 83: Tämän suuren tähtien valtameren läpi. Lempeä Par ce grand océan d’astres. Une tendresse
ellauri365.html on line 84: hellyys painoi heitä, kuin vahvempi tarve Douce les oppressait, comme un besoin plus fort
ellauri365.html on line 85: rakastaa, sanoa hyväilevällä äänellä D’aimer, de dire, avec une voix qui caresse,
ellauri365.html on line 130: Ja yksin jätetty pilkkasivat hillitöntä vastaan. Et resté seul pestait contre les indiscrets.
ellauri365.html on line 136: Korkea muuri nousi, kokonaan valkoinen, Se dressa, toute blanche, une haute muraille,
ellauri365.html on line 139: "Valo on suotuisa niille, jotka haluavat pysyä viisaina", « La lumière est propice à qui veut rester sage,
ellauri365.html on line 140: hän kertoi minulle. Yöllä metsät ovat liian pimeitä. Me dit-elle. Les bois sont trop sombres, la nuit.
ellauri365.html on line 197: Varjomme liikkuivat oudolla mimiikalla, Nos ombres agitaient une étrange mimique,
ellauri365.html on line 204: Sitten yhtäkkiä suoristaen liiallisia kokojaan, Puis, redressant soudain leurs tailles excessives,
ellauri365.html on line 208: he työnsivät toisiaan taakseen, mustana valkoista seinää vasten, Elles se repoussaient, noires sur le mur blanc,
ellauri365.html on line 209: ja yhtäkkiä groteskin arkuuden valtaamana Et, prises tout à coup de tendresses grotesques,
ellauri365.html on line 214: kamppailla ja estää huuliasi lähestymästä Se débattre et défendre aux lèvres d’approcher
ellauri365.html on line 220: kahta varjoamme seinältä ja näki vain yhden, Nos deux ombres au mur et n’en voyait plus qu’une,
ellauri365.html on line 243: Onkohan Lahden tien huolzika Tuuliruusu saanut nimensä Maupassantin nuoruudentyöstä? Flaubertin ideoima Guyn eka julkaisu koski anilingusta. Une « feuille de rose » est l'expression populaire et imagée désignant un anulingus (L'anus étant la « rose des vents »). Le 31 mai 1877, dans l'atelier du peintre Becker, dans le VIe arrondissement, rue de Fleurus, en
ellauri365.html on line 249: « Ce soir dans un atelier de la rue de Fleurus, le jeune Maupassant fait représenter une pièce obscène de sa composition, intitulée FEUILLE DE ROSE et joué par lui et ses amis. C'est lugubre, ces jeunes hommes travestis en femmes, avec la peinture sur leurs maillots d'un large sexe entrebâillé ; et je ne sais quelle répulsion vous vient involontairement pour ces comédiens s'attouchant et faisant entre eux le simulacre de la gymnastique d'amour. L'ouverture de la pièce, c'est un jeune séminariste qui lave des capotes. Il y a au milieu une danse d'almées sous l'érection d'un phallus monumental et la pièce se termine par une branlade presque nature. Je me demandais de quelle absence de pudeur naturelle il fallait être doué pour mimer cela devant un public, tout en m'efforçant de dissimuler mon dégoût, qui aurait pu paraître singulier de la part de l'auteur de LA FILLE ELISA. Le monstrueux, c'est que le père de l'auteur, le père de Maupassant, assistait à la représentation. Cinq ou six femmes, entre autres la blonde Valtesse, se trouvaient là, mais riant du bout des lèvres par contenance, mais gênées par la trop grande ordure de la chose. Lagier elle-même ne restait pas jusqu'à la fin de la représentation. Le lendemain, Flaubert, parlant de la représentation avec enthousiasme, trouvait, pour la caractériser, la phrase : « Oui, c'est très frais ! » Frais pour cette salauderie, c'est vraiment une trouvaille. »
ellauri365.html on line 252: Noita jättikyrpiä oli myös Nipsun Painovoiman sateenkaaressa. Vitun homoja. Ja Huysmans tietysti. Nyölen olis nauttinut.
ellauri365.html on line 308: What does Bible say about a disrespectful wife? Kazotaanpa Jeesus Leadership Training.comista.
ellauri365.html on line 346:
Joseph
Uros
Hallitsi Egyptin resursseja pelastaakseen Gazan ihmisiä nälänhädältä.
Tehokas johtaminen edellyttää hyvää taloudenhoitoa ja ennakointia.
ellauri365.html on line 465: Vid sexton års ålder fick Verner sparken från skolan i Stockholm "av hälsoskäl" och fara med pappas pengar söderut. Han var alltså, som han själv skrev, "nog lycklig att få insupa de sydliga ländernas kosmopolitiska luft, medan ännu hans väsen besatt ungdomens hela mottaglighet". I september 1876 fick Heidenstam resa utomlands tillsammans med sin kusin Ernst. Resan gick till Alexandria och Kairo och där stannade de till våren 1877 innan de reste hem via Grekland och Italien. På hösten reste han åter till Beirut, Jerusalem och Kairo. I ett brev till sin mor förklarade han att han ville bli målare, ett yrkesval hon skarpt avrådde ifrån. I sitt skissblock ritade och målade han flitigt men han började också skriva verser.
ellauri365.html on line 467: Efter sitt giftermål med Emilia Uggla 1880 slog sig Heidenstam ned i Rom i avsikt att bli konstnär. Han och hans hustru blev uppskattade i den skandinaviska konstnärskolonin där. I juli 1881 flyttade de till Paris där Heidenstam avsåg att studera målning vid École des Beaux-Arts under Jean-Léon Gérôme. Heidenstam övergav dock planerna på att bli målare och 1882 flyttade paret till San Remo och han koncentrerade sig på att skriva poesi. Efter ett kort hemligt besök i Sverige och vid barndomshemmet sommaren 1883 bosatte sig Heidenstam i kantonen Appenzell i Schweiz. Med byn Bühler som fast punkt gjorde de täta resor till Frankrike och Italien, som Heidenstam senare skrev reseberättelser om i Från Col di Tenda till Blocksberg. Hårt liv!
ellauri365.html on line 478: Heidenstam kände en allt större hemlängtan och hans fars sjukdom gjorde det nödvändigt att resa till Sverige. Heidenstam och hans hustru [selvennä] flyttade in i huset vid Karlavägen. Under uppväxten hade han haft en dålig relation med sin far men under faderns sista tid i livet försonades de. Hans far hade problem med njurstenar och den 2 juni 1887 tog han livet av sig.
ellauri365.html on line 491: Hans Alienus är en främling i världen, som stolt banar sin väg hemifrån från faderns stränga styre. Århundradena går och Hans Alienus blir både kejsare i Rom och vikarie för Gud när denne är bortrest men lyckan vill inte infinna sig. Det materiella ger ingen lycka och den njutningsfilosofi han har varit anhängare av visar sig vara tom. En dag återvänder Hans Alienus till föräldrahemmet och kan till slut göra upp med sin förut så stränge fader. Kritikerna var svala men ingen utom Svenska Akademiens Carl David af Wirsén ville påstå att det var dåligt. För förlaget var det dock knappast någon lysande affär; den första upplagan på 2 500 exemplar räckte i 18 år.
ellauri365.html on line 493: Efter att våren 1896 rest i Karl XII:s spår till Konstantinopel, Bender, Poltava, Moskva och Sankt Petersburg satte Heidenstam igång med nästa projekt, boken Karolinerna i två delar om den svenske krigarkungen och hans armé. På sommaren 1896 tog han kontakt med sin förläggare Karl Otto Bonnier och begärde 16 000 kronor, ett belopp som Bonnier ansåg vara "fabelaktigt stort" och som motsvarar närmare 1 miljon kronor i 2006 års penningvärde. Boken blev dock en stor framgång och sålde i olika upplagor över 120 000 exemplar. I boken följer Heidenstam dumma bögen Karl XII:s fälttåg i öster, slaget vid Poltava och flykten till Konstantinopel.
ellauri365.html on line 500: ressed_in_togas_1896.jpg/500px-Fr%C3%B6ding_and_Heidenstam_dressed_in_togas_1896.jpg" />
ellauri365.html on line 503: Frödings förläggare Albert Bonnier hade skrivit till honom och frågat om inte Fröding ville överväga att stryka några rader i dikten En morgondröm som skulle ingå i hans kommande diktsamling Stänk och flikar, eftersom det i poetisk form skildrar ett samlag. I Sandhamn hade Fröding med sig korrekturet. Heidenstam och de andra uppmanade Fröding att stå fast och inte låta stryka något. En kväll läste Heidenstam upp En morgondröm för vännerna. Stödet från vännerna gav Fröding mod att inte låta stryka någonting, när han skickade in korrekturet till förlaget hänvisade han uttryckligen till Heidenstam för att låta allt stå kvar. I månadsskiftet september-oktober publicerades diktsamlingen och den utlöste en hetsig pressdebatt som riktades både mot Fröding och förläggaren. Den 9 oktober åtalades Fröding.
ellauri365.html on line 509: Oron över att förlora positionen som den ledande diktaren verkar ha varit stark hos Strindberg. På Heidenstams 50-årsdag 1909 hade Heidenstam hyllats på olika sätt i pressen, bland annat av Aftonbladet som skrev "Heidenstam som nationell skald". På våren 1910 började Strindberg skriva en serie artiklar i Afton-Tidningen där han gick till angrepp mot gräddarslena Heidenstam, Levertin och Ellen Key och slog vilt omkring sig. Han kallade Heidenstams diktning för smörja, "...vi fingo icke allenast en pekoral-estetik, utan även en poesi som vi läst som barn, med pjunk och pjåsk, Weltschmerz och falsk tuberkulos, inte ett spår livsglädje eller mannakraft." och insinuerade att en av Heidenstams kritiker blivit mördad (Afton-Tidningen 11 juni 1910). Strindbergs fälttågsplan kunde verka oklar och inkonsekvent men på ett par punkter var syftet mycket tydligt: han knöt 90-talisterna till det etablerade högrestånds-Sverige och han menade att de hade placerat sig själva i centrum av en kanoniserad bild av den svenska litteraturen och tigit ihjäl mera argumenterande, realistiska och frispråkiga diktare, först och främst Strindberg själv. Just så!
ellauri365.html on line 511: I följande artiklar gick Strindberg till angrepp mot monarkin, Dramatiska teatern, Svenska Akademien och militär upprustning. Medan kampanjen väckte stark motvilja i den borgerliga pressen vann han stöd i socialdemokratiska tidningar, kallades "landets största nationella diktare" och en stor nydanare. Så småningom föreslog en arbetare en nationalinsamling för Strindberg som kompensation för det uteblivna Nobelpriset. Debatten politiserades när den radikale Strindberg ställdes mot den påstått konservative Heidenstam, en vinkel som hade etablerats långt innan Heidenstam själv gav sig in i debatten. Skalden kommenterade i ett brev att "man svarar inte en fyllbult som ropar hotelser åt en" och överlät debatten till Svenska Dagbladets konservative kulturredaktör Fredrik Böök. Som konservativ hade Böök svårt att måla Heidenstam som radikal. Böök själv blev också en av Strindbergs måltavlor. Statsvetaren och högerriksdagsmannen Rudolf Kjellén beskrev Strindberg som "en ligapojke" och hävdade att han kränkt nationens själ, medan Heidenstam och Sven Hedin – ytterligare en av Strindbergs främsta måltavlor – stod för det ridderliga och djärva i svensk kultur. Just så.
ellauri365.html on line 515: Enligt Gedin (2006) blev resultatet av Strindbergsfejden att Strindberg kunde återta sin position som Sveriges nationalskald medan Heidenstam detroniserades till en högerns galjonsfigur. Hos konservativa som Fredrik Böök och Sven Hedin var hans ställning grundmurad medan han hos de unga författarna ansågs passé.
ellauri365.html on line 527: Under åren därefter levde Heidenstam och Olga på olika slott och herresäten runt om i Sverige. Denna period blev också Heidenstams mest kreativa med böcker som Dikter, Karolinerna, Sankt Göran och draken, Heliga Birgittas pilgrimsfärd, Ett folk och Skogen susar. Paret deltog i Stockholms sällskapsliv och Heidenstam engagerade sig i Frisinnade klubben och Utile Dulci. I juli 1899 köpte han en pampig villa i italiensk stil i Djursholm utanför Stockholm (vid nuvarande Björkebergavägen). Där levde de ett par år fram till 1901 när något hände mellan de två som gjorde Heidenstam sårad och hämndlysten. Förmodligen blev Heidenstam vara bedragen av sin yngre hustru och de två separerade. Han skrev en hämndpjäs, Spinnrocken, som inspirerades av de verkliga händelserna men hans förläggare, Karl Otto Bonnier, refuserade stycket.
ellauri365.html on line 533: År 1906 ägde en händelse rum som gjorde Heidenstam mycket besviken över sin hustru. Enligt Österling (1989) fick Greta besök av en ungdomskärlek och mer eller mindre våldtog honom på ett hotell i Vadstena. Enligt Gedin (2006) reste de till Kristiania och där tog de två in på hotell som äkta par.
ellauri365.html on line 534: Oavsett vad som hände tog Heidenstam mycket illa vid sig av händelsen och beslutade att de två skulle skiljas. Skilsmässan gick igenom i juli 1906 och Greta tog tillbaka sitt flicknamn. Hon bodde några veckor i en stuga på tomten men blev så småningom förlåten. Samlivet återupptogs men makarna förblev juridiskt skilda. Heidenstam presenterade henne länge för omgivningen som sin husföreståndarinna. Vilken äckel!
ellauri365.html on line 536: Heidenstam var dock fortsatt svartsjuk och bevakade om någon visade ett mer än artigt intresse för Greta. Hon blev alltmer olycklig och har vid åtminstone något tillfälle försökt ta livet av sig, det visar bevarade brev. Enligt Gedin (2006) var den desperata Greta otrogen med trädgårdsdrängen Gerhard och detta orsakade den definitiva separationen 1916. För att bli kvitt Greta använde Verner nobelpengarna, som kom just i rättan tid. Med transfersumman kunde Greta håva in en annan författare.
ellauri365.html on line 538: I januari 1916 träffade Verner en ny kvinna, danskan Kate Bang. I januari 1916 reste Heidenstam ensam till Mössebergs vattenkuranstalt vid Mösseberg utanför Falköping. Där fanns en 24-årig danska, Kate Bang, med två barn och Heidenstam blev snabbt förtjust i henne. Kate Bang kom från en förmögen familj, hennes far var grosshandlare, och hon var gift, ehuru separerad, från sin make, advokaten Otto Bang. Heidenstam och Kate Bang upptäckte snabbt att de hade gemensamma intressen och Heidenstam blev snabbt mycket förälskad i henne. När han befann sig i Danmark knullade de nästan dagligen.
ellauri365.html on line 540: Heidenstam och Kate levde ihop: på somrarna på Odinshøj vid Aalsgaarde vid Öresund, och på vintrarna på olika lånade slott eller på resa, gärna i Italien och vid franska Rivieran. Hårt liv! För Bangs två barn blev Heidenstam bedstefar och alla fyra kunde göra dagsutflykter till Heidenstams älskade Tiveden eller Olshammar. På Övralid hade Heidenstam ordnat med både ett bibliotek och ett arbetsrum men han led av skrivkramp. Hans försök att skriva sina memoarer blev endast några få felstavade ord och i övrigt skrev han bara några få dikter. I den postuma diktsamlingen Sista dikter är de flesta dikter skrivna före 1915.
ellauri365.html on line 577: His cult for man was taking shape, and one finds traces of it in the work. This cult often includes the necessity to renew life through sacrifice and to aspire to a more elevated earthly existence, an idea which is opposed to love and the cult of woman and results logically in the exaltations of stories Sankt Göran och Fröken (1900) and Säven susar (1904) [Whispers in the Willows].
ellauri365.html on line 584: Back North, the self-centered man forgot his despondency by merging himself into the larger soul of his estate. To those familiar with his membership of the committee, it came as no surprise that in 1916 Heidenstam was awarded the Nobel Prize for Literature. He is perhaps most like Browning. Above all things he abhors uninspired naturalism; "gray-weather moods," he calls it. Strindberg merely "let the cellar air escape through the house.", he said. He repudiates pessimism no less than sentimentalism. He wrestled with August for the deeper meaning of life. The imagery is often daring, as when a negro's lips are compared to the crimson gash on a foreskin. Heidenstam, though one of the most daringly earnest of poets, is sufficiently an artist to relieve his style by such touches of humor and of the deeper sort of romance. But atonement was repugnant to his manhood. He longs to be worthy of his heritage, to give his life for some damn cause. He believes it is only in moments of great exaltation that we really live. The best bit is where Verner dissuades his poor countrymen from whacking the filthy rich. Without his saying so, we feel in him the quality of St. Paul affirming: "I have fought the good fight, I have kept the faith."
ellauri365.html on line 586: "Happiness is a woman's jewel," he says. It is the fighting optimist who inveighs against weighing men in a money-scale and dividing the head of the nation from its arse. That the man is not other than his work is borne witness to by all who know him. He is over six feet in height and powerfully built, with strongly-marked aquiline features. Heidenstam is said to resemble Byron also in having a poor ear for music.
ellauri365.html on line 619: Först kommer tjufnadens ödla liten och rädd och man har roligt åt hennes kvicka slingringar, men hon växer och växer och får vingar och klor, och hennes etter sätter fläckar på den blankaste rustning. Hon blir draken, som reser sig ur jordens smuts för att sönderslita och förstöra, och till sist ligga där kring henne de afgnagda benranglen af varelser, som en gång voro ljusets barn ...
ellauri365.html on line 695: och konungen dömer från domarestolen Ja kunkku määrää kunkkutuolista
ellauri365.html on line 706: och allt vill han fresta och allt han kan. Kiusaa kaikkia kuin vain osaa hän.
ellauri365.html on line 711: i vredgade friares mitt. Keskellä kiukkuisia sulhoja.
ellauri365.html on line 769: och hon rycker och slår för att frampressa svar ravistaa ja lyö, saadaxeen
ellauri365.html on line 849: Gustaf Fröding, född 22 augusti 1860 på Alsters herrgård i Karlstads socken, Värmlands län, död 8 februari 1911 i Stockholm, var en svensk författare, journalist och poet. En av hans mest välkända diktsamlingar är Stänk och flikar från 1896 som bland annat innehåller dikten En morgondröm ledde till ett uppmärksammat åtal, men han är även känd för att ha publicerat andra dikter, tom på värmländsk dialekt. Som sagt, Gustaf Fröding föddes den 22 augusti 1860 på Alsters bruk i Värmland. I hemmet förekom musik och humanistisk bildning men även mycket sinnessjukdom. Fadern Ferdinand Gustaf Fröding (1826–1881), som var löjtnant, led av depression och lungsjukdom. När Gustaf föddes hade modern Anna Emilia Agardh (1827–1887), dotter till Carl Adolph Agardh, redan angripits av psykisk sjukdom, så svår att hon måste söka vård.
ellauri365.html on line 854: Under sin studenttid hörde Fröding till den radikala ungdomens skara. Han svärmade för de frisinnade åsikterna och "drack sig full av moderna idéer", såsom han själv uttryckte det. Han tog aldrig någon examen utan övergav Uppsala efter fyra år och återvände till Värmland för att fortsätta med sitt intresse vilket var att skriva dikter och annan poesi.
ellauri365.html on line 863: När Stänk och flikar publicerades hösten 1896 väckte dikten En morgondröm stor uppmärksamhet. Kritikern Karl Warburg skrev: "Här sparas inga ord, ej ens de grövsta [...] Även den som är en svuren fiende till allt pryderi, all tillgjord sedlighet, måste känna sig frånstött både moraliskt och estetiskt, när som här enstaka ställen erinra [...] mera om vissa populärmedicinska böcker än om poesi." Den 9 oktober beordrade justitieministern att upplagan tillfälligt skulle tas om hand och Fröding åtalades för osedlighet i skrift. Vid rättegången den 27 november blev Fröding frikänd efter endast två timmars överläggning av juryn som gillade dikten stort, men den negativa uppmärksamhet och ryktesspridningen om honom, frestade på Frödings redan bräckliga psyke – något han aldrig skulle hämta sig ifrån. De upprörda recensionerna och skvallret bottnade i den tidens strikta syn på sexualmoral och litterär korrekthet men beskyllningen att han hade beskrivit kvinnor på ett ofint och "liderligt" sätt var extra känsligt för honom. Han ansattes av samvetskval och ännu på sin dödsbädd hänvisade han till sina goda motiv.
ellauri365.html on line 865: Under resten av sitt liv vistades han ofta på vårdhem och mentalsjukhus för sin alkoholism och sina psykiska problem. Från och till under första halvan av 1890-talet tillbringade han flera år på anstalten Suttestad i Lillehammer i Norge, där han bland annat sammanställde sin tredje diktsamling Stänk och flikar, publicerad 1896. Stora delar av materialet till diktsamlingen hade han påbörjat under en tidigare ettårig vistelse på Kahlbaums mentalsjukhus i Görlitz i Tyskland.
ellauri367.html on line 67: resdefault.jpg" width="90%" />
ellauri367.html on line 118: Le château Rothschild est un château situé à Boulogne-Billancourt en France dans les Hauts-de-Seine. Il a été construit de 1855 à 1861 dans le style Louis XIV à la demande du banquier James de Rothschild. Il était entouré de jardins « à la française » et « à l'anglaise » sur trente hectares. Le château fut longtemps un lieu de rencontres de la haute société.
ellauri367.html on line 120: Pillé par les Allemands et endommagé par les Américains pendant la Seconde Guerre mondiale, il a été ensuite vendu. Totalement abandonné, il tombe progressivement en ruine et est vandalisé. Très dégradé, il est acheté par le groupe immobilier Novaxia en 2016, qui a l'intention de le restaurer et probablement de construire des logements sur le terrain. Quinze hectares du parc subsistent en parc public, le reste est à l’abandon avec le château ou a fait place à divers aménagements et constructions.
ellauri367.html on line 164: Mr. Burns asuu suuressa, koristeellisessa kartanossa valtavalla Burns Manor -nimisellä tilalla Mammon- ja Croesus Streetin kulmassa. Sitä suojaa korkea muuri, sähköistetty aita ja "The Hounds " -nimellä tunnettu ilkeiden hyökkäyskoirien lauma. Mr. Burns altistaa Springfieldin ja sen asukkaat rutiininomaisesti pahoinpitelylleen, ja hänestä vallitsee yleinen vastenmielisyys kaikkialla kaupungissa. Mr. Burns on kiristänyt ja lahjonut useita virkamiehiä Springfieldissä, mukaan lukien pormestari Quimby ja ydinalan sääntelykomissio. Hän käytti omaisuuttaan lopulta epäonnistuneeseen kuvernööriehdokkuuteen estääkseen tehtaansa sulkemisen turvallisuusrikkomusten vuoksi, mutta Marge Simpson eväsi hänen mahdollisuutensa tulla kuvernööriksi. Hän peitti kerran auringon päästäkseen Springfieldin asukkaat lisäämään ydinvoimalansa tuottaman sähkön käyttöä, ja myöhemmin Maggie ampui hänet yrittäessään varastaa häneltä karkkia.
ellauri367.html on line 191: Rakovskin oikea nimi oli Krăstjo Stantšev. Hän syntyi Gradetsissa lähellä Kotelin kaupunkia Bulgariassa. Hänen isänsä oli varakas maanomistaja, jonka jättämän suuren perinnön turvin hän matkusteli ympäri maailmaa. Hän opiskeli vuosina 1890–1892 Genevessä Sveitsissä, mutta joutui pidätetyksi poliittisen toimintansa vuoksi. Hän tutustui jo Genevessä moniin maanpaossa eläneisiin venäläisiin vallankumouksellisiin, kuten Pavel Akselrodiin, Georgi Plehanoviin, Vera Zasulitšiin ja Rosa Luxemburgiin. Hän edusti Bulgariaa sosialistisen internationaalin kongresseissa Zürichissä 1893 ja Lontoossa 1896. Rakovski aloitti lääkärinopinnot Berliinissä, mutta joutui pian karkotetuksi Saksasta sosialistisen toimintansa vuoksi. Hän vei opintonsa loppuun Montpellier’n yliopistossa Ranskassa, ja valmistui lääkäriksi vuonna 1897. Hän suoritti vuosina 1899–1900 asepalveluksen Romanian armeijassa. Rakovski puhui useita keinotekoisia kieliä ja loi kansainvälisen uran vastavallankumouksellisena. Hän julkaisi eri maissa politiikkaa käsitteleviä teoksia käyttäen toisinaan kirjailijanimeä Inshallahov.
ellauri367.html on line 199: Aluksi väliaikainen hallitus vainosi häntä, mutta lokakuun vallankumouksen jälkeen RSFSR: n hallitus lähetti hänet lähettiläänä Stavropoliin ja Odessaan. Rakovsky nousi neuvostomielisen "Ukrainan työläisten ja talonpoikien vallankumouksellisen hallituksen" presidentiksi, joka oli muodostettu bolshevikkien aluevoittojen seurauksena. Hänen piti neuvotella Ukrayinska Narodna Respublikan ja myös Pavlo Skoropadskyin hetmanaatin kanssa. Trotskin jälkeen hän oli mukana Brest-Litovskin rauhansopimuksessa. Hänet lähetettiin Berliiniin syyskuussa 1918 jatkamaan Ukrainaa koskevia neuvotteluja, ja hänet karkotettiin yhdessä Adolf Abramowitsch Joffen ja Nikolai Ivanovitš Bukharinin kanssa. Hänet pidätettiin matkalla, mutta vapautettiin jälleen marraskuun vallankumouksessa.
ellauri367.html on line 201: Ukrainan neuvostotasavallan julistamisen jälkeen tammikuussa 1919 hänestä tuli sen hallituksen päämies ja ulkoasioiden komissaari. Samaan aikaan hän toimi "Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston" poliittisena komissaarina Venäjän sisällissodassa. Maaliskuussa 1919 hän osallistui Kominternin perustamiskongressiin Balkanin maiden kommunististen puolueiden liiton edustajana.
ellauri367.html on line 217: Perestroikan aikana Rakovski kunnostettiin vuonna 1988, kaikkien muiden Neuvostoliiton maanpettureiden mukana. ellauri367.html on line 219: José Landowskyn Rakowskin hätäpaskoina vääntämistä tunnustuxista keräämän protokollapinon mukaan Rakovski mainitsee salaliiton sieluina nimeltä Iona Yakir, Boris Feldman ja Mihail Tukhachevsky. Pöytälaatikon tylsemmät toiset veitset olivat kenraali Avgust Kork, Ieronim Uborevich, Vitovt Putna, Vitali Primakov, Robert Eideman, Nikolai Kashirin. Siinä täsmennetään, että Tukhachevsky, Pavel Dybenko ja Vasili Blücher allekirjoittavat sotilaalliset julistukset ja esiintyvät muodon etuosassa Aleksei Rykovin ja Nikolai Bukharinin rinnalla. Leon Trotsky tulee olemaan puolueen pääsihteeri, komissaarien neuvoston puheenjohtaja, vallankumouksellisen sotaneuvoston puheenjohtaja ja Kominternin presidentti. Tukhachevskysta tulee Neuvostoliiton esikunnan päällikkö ja Neuvostoliiton ensimmäinen marsalkka, Iagodasta tulee sisäasiain komissaari, Rakovskista ulkoasioiden komissaari, Nikolai Bukharinista maailmanvallankumouksen salainen johtaja, Rykovista tulee Neuvostoliiton talouden komissaari. ja Gamarnikin puolustuskomissaari. Vallan todellisuuden takaavat Trotski, Jagoda ja Gamarnik itse. Rakovskilla tulee olemaan suuri kansainvälinen rooli. Hän ilmoittaa Jossif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Mihail Kalininin, Kliment Vorošilovin ja Nikolai Ježovin fyysisen likvidoinnin.
ellauri367.html on line 221: José vietiin lääkäriksi kollektiivisen kidutusistunnon aikana, johon Stalin osallistui henkilökohtaisesti särmin takana. 27 ihmistä on loukutettu kidutushuoneeseen mukaan lukien Genrikh Iagoda, Lev Levin, Alekséi Rýkov, Nikolai Bukharin, Christian Rakovsky, Grigory Grinko, Arkady Rozengoltz, Nikolai Krestinski, Lev Karajan (joka on hirveästi kidutettu: kiveksessä bea, the the kives teloittajakoira repi ne puremastaan, Landowskin on sitten parannettava hänen munahaavansa), Pavel Bulanov (Iagodan sihteeri), Vasili Blücher ja Aleksandr Jegorov. Tämä edustaa osaa syytetyistä tulevassa oikeudenkäynnissä, joka tunnetaan nimellä "trotskilais-oikeisto-eivaan-vasemmisto-blokkioikeudenkäynti".
ellauri367.html on line 224: Juutalaiset pankkiirit rahoittivat punakapinan heinäkuussa 1918 Sidney O'Reillyn odottamattomalla avustuksella. Rokovsky selittää, että Ivan Maisky oli yksi niistä, jotka käskettiin kavaltamaan valkovenäläinen liike ja osallistumaan sen sabotointiin. Hänen mukaansa sama kansainvälinen rahoitus, joka rahoitti bolshevikkien vallankumouksellisia, on rahoittanut NSDAP: tä vuodesta 1929 lähtien Warburg-perheeseen kuuluvan lähettilään kautta. Tämä Rakovsky-teoria on esitetty toisessa kirjassa, jonka alkuperä on epävarma: "Kansallissosialismin resurssit, kolme keskustelua Hitlerin kanssa" ja allekirjoitettu Sydney Wartburgin salanimellä.
ellauri367.html on line 249: Kuitenkin neljännessä vuosikongressissa esitettiin ehdotus, että Venäjä olisi muutettava kansakuntien liittovaltioksi ilman viittausta kotialueeseen sillä ehdolla, että kansalaisuuden käsitettä tulisi soveltaa juutalaisiin. Kuitenkin kompromissina tämän ehdotuksen vastustajien kanssa päätettiin olla kampanjoimatta juutalaisten autonomian puolesta konkreettisena vaatimuksena "kansallisen tunteen paisuttamisen" pelosta, joka oli omiaan "hämentämään proletariaatin luokkatietoisuutta ja johtamaan šovinismiin".
ellauri367.html on line 283: Bund järjesti mielenosoituksia natsien tunnuksilla ja menettelyillä, kuten Hitlerin tervehdyksellä, ja hyökkäsi presidentti Franklin D. Rooseveltin hallintoa, juutalais-amerikkalaisia ryhmiä, kommunismia, Moskovan johtamia ammattiliittoja ja amerikkalaisia saksalaisia tavaroita vastaan.
ellauri367.html on line 288: Luultavasti Bundin toiminnan zeniitti oli mielenosoitus Madison Square Gardenissa New Yorkissa 20. helmikuuta 1939. Noin 20 000 ihmistä osallistui ja kuuli Gerhard Wilhelm Kunzen, Bundin kansallisen PR-virkailijan arvostelevan presidentti Rooseveltia kutsumalla häntä toistuvasti "Frank D. Rosenfeldiksi", kutsumalla hänen New Dealiansa "juutalaissopimukseksi" ja tuomitsemalla sen, minkä Frank uskoi olevan bolshevikki-juutalaisen Amerikan johtajuutta.
ellauri367.html on line 299: Rakovskin mukaan Trotski järjesti Fanny Kaplanin Leninin hyökkäyksen, Yakov Blumkinin Wilhelm Mirbachin hyökkäyksen ja Maria Spiridonovan heinäkuussa 1918 järjestämän sosiaalisen vallankumouksellisen kapinan heinäkuussa 1918 Sidney Reillyn odottamattomalla avustuksella. Rokovsky selittää, että Ivan Maisky oli yksi niistä, jotka käskettiin kavaltamaan valkovenäläinen liike ja osallistumaan sen sabotointiin. Hänen mukaansa sama kansainvälinen rahoitus, joka rahoitti bolshevikkien vallankumouksellisia, on rahoittanut NSDAP: tä vuodesta 1929 lähtien Warburg-perheeseen kuuluvan lähettilään kautta. 31 Tämä Rakovsky-teoria esitetään toisessa kirjassa, jonka alkuperä on epävarma: "Kansallissosialismin resurssit, kolme keskustelua Hitlerin kanssa" ja allekirjoitettu salanimellä Sydney Wartburg.
ellauri367.html on line 304: Paul Warburg on kuuluisa Yhdysvaltain hrahalaarin, Yhdysvaltain keskuspankin eli Federal Reserve Systemin luojana 1913. Max Warburg oli Interessen-Gemeinschaft Farbenindustrie AG eli IG Farbenin johtokunnassa. Yritys oli saksalainen kemianteollisuuden jätti ja keskitysleireissä käytettävän Zyklon B-kaasun valmistajayhtiö. Hän myös toimi natsi-Saksan Valtakunnanpankissa eli Reichsbankissa. Lähes kaikki Warburg-suvun jäsenet muuttivat vuonna 1938 Saksasta Amerikkaan.
ellauri367.html on line 314: Berglingin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei testannut Venäjän rajoja, vaan Venäjä tunsi itsensä uhatuksi jouduttuaan uuden Euroopan myötä Yhdysvaltoihin kallellaan olevien maiden ympäröimäksi.
ellauri368.html on line 66: Among the Jews of the Slavonic countries "maskil" usually denotes a self-taught Hebrew scholar with an imperfect knowledge of a living language (usually German), who represents the love of learning and the striving for culture awakened by Mendelssohn and his disciples; i.e., an adherent or follower of the Haskalah movement. He is "by force of circumstances detained on the path over which the Jews of western Europe swiftly passed from rabbinical lore to European culture" and to emancipation, and "his strivings and short-comings exemplify the unfulfilled hopes and the disappointments of Russian civilization." The Maskilim are mostly teachers and writers; they taught a part of the young generation of Russian Jewry to read Hebrew and have created the great Neo-Hebrew literature which is the monument of Haskalah. Although Haskalah has now been flourishing in Russia for three generations, the class of Maskilim does not reproduce itself. The Maskilim of each generation are recruited from the ranks of the Orthodox Talmudists, while the children of Maskilim very seldom follow in the footsteps of their fathers. This is probably due to the fact that the Maskil who breaks away from strictly conservative Judaism in Russia, but does not succeed in becoming thoroughly assimilated, finds that his material conditions have not been improved by the change, and, while continuing to cleave to Haskalah for its own sake, he does not permit his children to share his fate. The quarrels between the Maskilim and the Orthodox, especially in the smaller communities, are becoming less frequent. In the last few years the Zionist movement has contributed to bring the Maskilim, who joined it almost to a man, nearer to the other classes of Jews who became interested in that movement. The numerous Maskilim who emigrated to the United States, especially after the great influx of Russian immigrants, generally continued to follow their old vocation of teaching and writing Hebrew, while some contributed to the Yiddish periodicals. Many of those who went thither in their youth entered the learned professions. See Literature, Modern Hebrew. (Source: Jewish Dictionary)
ellauri368.html on line 105: Galicialaisen Haskalahin tärkeimmät teokset olivat kuitenkin proosasävellyksiä. Tuloksena katkerasta riidasta hassidismin kanssa, ne muodostivat syövyttäviä satiireja, jotka pilasivat hassidimaailman. Hienostunein esimerkki tästä genrestä on Megaleh temirin (Salaisuuksien paljastaja; 1819), jonka on kirjoittanut Yosef Perl, kirjailija, joka tunnetaan tinkimättömästä taistelustaan hasideja vastaan. Hasidilaisen elämäntavan yksityiskohtainen kuvaus ja heidän heprealaisen tyylinsä täydellinen jäljitelmä sai jotkut hasidit uskomaan, että tämä oli aito hasidilainen teos heidän liikkeensä myrkyllisen parodian sijaan. Ne tekevät sen ize.
ellauri368.html on line 109: Mapun kirjojen lisäksi Eugène Suen romaani Les Mystères de Paris (Pariisin mysteerit; 1842–1843), jännittynyt ja monimutkainen melodraama, jonka Kalman Shulman käänsi ensimmäisen kerran hepreaksi vuonna 1857, viihdytti lukijaansa ja ehdotti romaanisen ilmaisun mahdollisuuksia hepreaksi.
ellauri368.html on line 119: Frankrikes president Emmanuel Macron och Moldaviens ledare Maia Sandu ska på torsdag underteckna en överenskommelse om försvarssamarbete mellan länderna, meddelar Macrons kansli.
ellauri368.html on line 124: ”Den ryske ledaren lovade att stötta Gagauzien och gagauzerna i försvaret av våra legitima rättigheter, befogenheter och intressen på den internationella arenan”, skriver Gutul.
ellauri368.html on line 148: Lieksan istutustyömaan tilaaja oli suuri suomalainen metsäyhtiö Tornator. Työntekijät olivat Ukrainasta ja Uzbekistanista, ja heitä työllisti Viroon rekisteröity yritys Forest Care OÜ.
ellauri368.html on line 200: Viime joulukuussa sattui tapaus, joka havahdutti ajattelemaan sitä, millainen ajatusmaailma sotilailla on. Yuval Kestelman -niminen reserviläinen surmasi Jerusalemissa kaksi Hamasin terroristia, jotka ryhtyivät ampumaan väkijoukkoon. Paikalle sattui Gazan sodasta vapaalla ollut sotilas Aviad Frija. Hän ampui Kestelmanin. Vaikka Kestelman oli heittänyt aseensa pois, istui maassa polvillaan ja huusi hepreaksi “älä ammu, olen israelilainen”. Ei auttanut, Frija ampui hänet kuoliaaksi.
ellauri368.html on line 221: Monet rabbit eivät kuitenkaan katsoneet sitä päin tästä näkökulmasta. Yleinen mielipide heidän keskuudessaan oli parodiaa vastaan. Heidän mielestään parodia heikensi alkuperäistä, varsinkin kun alkuperäinen oli uskonnollinen teksti, jopa puhdas sellainen. Jotkut pitivät pyhien tekstien jäljittelyä pyhäinhäväistyksenä. Omana aikanamme, protesti parodiaa vastaan ei ole kokonaan vaientunut. Ei vain konservatiiviset rabbit, mutta jopa miehet, jotka kuuluvat progressiiviseen siipeen on nousseet avoimesti tätä haarakirjallisuutta vastaan.
ellauri368.html on line 242: Ainoa ero vanhasta tavasta on se, että se tehdään julkisesti. "Purimina, milloin miehet palaavat kotiin lukemasta Esterin synagogassa kirjakääröä, naiset valmistavat mustaa puupalaa keittiössä takkatulen ääressä. Kun korni mies on jo huoneessa hän kysyy "hei" vaimolta mikä se on, ja sanoo se olen minä, Haman. Heti mies saa raivarin ja alkaa huutaa "hii" vaimolle, että hiänen pitäisi polttaa se. Potkiskeltuaan sitä kotvan he kaikki heittävät sen tuleen." Kyllä vittu ovat pitkävihaisia! Nykyäänkin on tapana heristää nyrkkiä ja tampata synagogassa joka kerta kun Hamanin nimi mainitaan kirjaa luettaessa.
ellauri368.html on line 284: ressive/q_auto/w_3360/w_1300/v1709811928/39-125452765e9a8728adee.jpg" width="70%" />
ellauri368.html on line 287: Jonah Rapa, probably a native, or resident of Vermicelli, wrote a satire on Christianity in the form of the Passover Haggadah, which has come down to us in a number of manuscripts, some bearing the peculiar title of Pilpul Zeman Zemanim Zemanehem, and some the title of Haggadah of Yonah Rapa.
ellauri368.html on line 305: As a parody, this work is certainly one of the cleverest, and as a satire, it would likewise have ranked with the best in Hebrew literature, if not for one characteristic which detracts
ellauri368.html on line 306: a good deal from its merit. It abounds in too many profane and vulgar expressions. And while this characteristic is not uncommon in the literature of the middle ages, it nevertheless
ellauri368.html on line 322: From a literary-historical standpoint, Revealer of Secrets holds immense interest. As Dov Taylor notes in his useful introduction, it was inspired by the eighteenth-century epistolary tradition initiated in England by Samuel Richardson's Pamela (1740), in France by Rousseau's Nouvelle Héloïse (1760), and in Germany by Goethe's Die Leiden des jungen Werthers (1774). Because Hebrew had as yet no novelistic tradition, Perl necessarily drew upon the prevailing norms of European fiction. Thus arose the beginning of modern Hebrew literature in the margins of eighteenth-century fiction
ellauri368.html on line 325: Revealer of Secrets merits immense respect among readers of Judaic literature. With it Perl not only inaugurated a new branch of Hebrew writing but also entered the fray that was raging between enlightened maskilim and inspired hasidim , taking aim against corruption through sophisticated comic parodies. According to tradition, Perl's parody was so convincing that hasidic readers initially assumed that Revealer of Secrets was a genuine hasidic work. This impression was furthered by the presence of innumerable scholarly and pseudo-scholarly footnotes adorning the text.
ellauri368.html on line 341: It is an unusual book in that it satirizes the language and style of early hasidic rabbis writing in Hebrew, which was not the vernacular of the Jews of its time. To make his work available and accessible to his contemporaries, Perl translated his own work into Yiddish. It is currently in print only in an English translation, by Dov Taylor, published by Westview Press.
ellauri368.html on line 356: Mekadesches: - Jak Ssobaka breschesch (du lügst wie ein Hund);
ellauri368.html on line 370: (Es moge der Wille unseres Vaters im Himmel sein)
ellauri369.html on line 43: Ei esimerkiksi herättänyt lainkaan pahennusta, että Kimon, sangen huomattava ateenalainen, oli naimisissa sisarpuolensa kanssa, koska kerran hänen kansansa keskuudessa oli sellainen tapa. Meidän oloissamme sellainen kuitenkin olisi kauhistus. Kreetassa luetaan nuorukaisille sitä suuremmaksi kunniaksi, mitä useampia rakastajia heillä on ollut. Spartassa ei kukaan naimaton nainen ole niin ylhäinen, ettei voisi palkkaa vastaan mennä kemuhin viihdyttäjäksi. Jokseenkin koko Kreikassa pidettiin suuressa kunniassa sitä, joka julistettiin Olympian voittajaksi ja toisaalta ei näiden sanojen kansojen keskuudessa ollut kenellekään häpeäksi esiintyä näyttämöllä kaiken kansan nähtävänä. Meillähän tällaista pidetään joko paheksuttavana tai ainakin alentavana ja kaikkea muuta kuin kunniakkaana.
ellauri369.html on line 165: Concordia parvae res crescunt, discordia maximae dilabuntur.
ellauri369.html on line 190: 2. maailmansodan jälkeen metsiä tarvittiin sotakorvauksiin. 300 miljoonan dollarin korvauksista kolmasosa oli maksettava puutuotteilla. Metsästä tuli ennen kaikkea taloudellinen resurssi.
ellauri369.html on line 303: Jokaista hänen myöhemmistä teoksistaan, mukaan lukien On Herpes (1841), Past and Present (1843), Cromwell's Letters (1845), Latter-Day Pamfletit (1850) ja History of Frederick the Great (1858–65), myytiin suuresti kaikkialla.
ellauri369.html on line 307: Tuomon isä James Carlyle oli kivenhakkaaja, myöhemmin maanviljelijä, joka rakensi Kaarevan talon , johon hänen poikansa syntyi. Hänen maksiiminsa oli, että "ihminen luotiin työskentelemään, ei spekuloimaan, tuntemaan tai haaveilemaan". Sekavan kasvatuksensa seurauksena James Carlylesta tuli nuoruudessaan syvästi uskonnollinen, ja hän luki monia saarnakirjoja ja opillisia väitteitä koko elämänsä. Hän meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa vuonna 1791, kaukaisen serkkunsa Janetin kanssa, joka synnytti John Carlylen ja kuoli sitten. Hän meni naimisiin Margaret Aitkenin kanssa vuonna 1795, köyhän maanviljelijän tyttären, joka työskenteli silloin palvelijana. Heillä oli yhdeksän lasta, joista Thomas oli vanhin. Margaret oli hurskas ja harras ja toivoi, että Thomasista tulisi ministeri. Hän oli lähellä vanhinta poikaansa, koska hän oli "tupakointikumppani, neuvonantaja ja uskottu" Carlylen alkuaikoina. Hiän kärsi maanisjaksosta, kun Carlyle oli teini-ikäinen, ja hänestä tuli "innostunut, hillitty, ylipuhuva ja väkivaltainen". Hiän koki toisen romahduksen vuonna 1817, minkä vuoksi hänet oli siirrettävä kotoaan ja pidätettävä. Carlyle puhui aina suuresti vanhemmistaan, ja molemmat vaikuttivat syvästi hänen luonteeseensa, varsinkin äitykkä.
ellauri369.html on line 338: Vuonna 1827 Carlyle yritti saada moraalifilosofian katedraalin St. Andrewsissa menestymättä huolimatta useiden merkittävien intellektuellien, kuten Goethen, tuesta. Hän teki myös epäonnistuneen yrityksen professuuriksi Lontoon yliopistossa. Toukokuussa 1828 Carlylet muuttivat Craigenbuttockiin, Janen vaatimattoman maataloustilan piharakennukseen Dumfriesshiressä, jossa he asuivat toukokuuhun 1834 asti. Hän kirjoitti siellä useita esseitä, jotka ansaitsivat hänelle rahaa ja lisäsivät hänen mainettaan, mukaan lukien "Elämäni" ja "Wernerin kirjoitukset ", "Goethen Helena", "Goethe", " Palovammat ", " Heynen elämä " (jokainen 1828), "Saksalaiset näytelmäkirjailijat", " Voltaire ", "Novalis " (kukin 1829), "Jean Paul Friedrich Richter Again" (1830), "Cruthers ja Jonson eli Elämän reunat: tositarina", " Lutherin psalmi " ja "Schiller" (kukin 1831). Hän aloitti, mutta ei suorittanut loppuun saksalaisen kirjallisuuden historiaa, josta hän ammentaa materiaalia esseitä " Nibelungit valehtelee ", "Varhainen saksalainen kirjallisuus" ja osia "Historial Survey of German Poetry" -kirjoituksesta (kukin 1831). Ihme tunari.
ellauri369.html on line 359: As a boy, Teufelsdröckh was left in a basket on the doorstep of a childless couple in the German country town of Entepfuhl ("Duck-Pond"); his father a retired sergeant of Frederick the Great and his mother a very pious woman, who to Teufelsdröckh´s gratitude, raises him in utmost spiritual discipline. In very flowery language, Teufelsdröckh recalls at length the values instilled in his idyllic childhood, the Editor noting most of his descriptions originating in intense spiritual pride. Teufelsdröckh eventually is recognized as being clever, and sent to Hinterschlag (slap-behind) Gymnasium. While there, Teufelsdröckh is intellectually stimulated, and befriended by a few of his teachers, but frequently bullied by other students. His reflections on this time of his life are ambivalent: glad for his education, but critical of that education´s disregard for actual human activity and character, as regarding both his own treatment and his education´s application to politics. While at University, Teufelsdröckh encounters the same problems, but eventually gains a small teaching post and some favour and recognition from the German nobility. While interacting with these social circles, Teufelsdröckh meets a woman he calls Blumine (Goddess of Flowers; the Editor assumes this to be a pseudonym), and abandons his teaching post to pursue her. She spurns his advances for a British aristocrat named Towgood. Teufelsdröckh is thrust into a spiritual crisis, and leaves the city to wander the European countryside, but even there encounters Blumine and Towgood on their honeymoon. He sinks into a deep depression, culminating in the celebrated Everlasting No, disdaining all human activity. Still trying to piece together the fragments, the Editor surmises that Teufelsdröckh either fights in a war during this period, or at least intensely uses its imagery, which leads him to a "Centre of Indifference", and on reflection of all the ancient villages and forces of history around him, ultimately comes upon the affirmation of all life in "The Everlasting Yea". The Editor, in relief, promises to return to Teufelsdröckh´s book, hoping with the of his assembled biography to glean some new insight into the philosophy. Wow, sounds a lot like Carlyle´s personal biography, lightly camouflaged?
ellauri369.html on line 375: Sartor Resartus was intended to be a new kind of book: simultaneously factual and fictional, serious and satirical, speculative and historical. It ironically commented on its own formal structure, while forcing the reader to confront the problem of where "truth" is to be found. In this respect it develops techniques used much earlier in Tristram Shandy, to which it refers. The imaginary "Philosophy of Clothes" holds that meaning is to be derived from phenomena, continually shifting over time, as cultures reconstruct themselves in changing fashions, power-structures, and faith-systems. The book contains a very Fichtean conception of religious conversion: based not on the acceptance of God but on the absolute freedom of the will to reject evil, and to construct meaning. This has led some writers to see Sartor Resartus as an early existentialist text. Why of course!
ellauri369.html on line 387: It contains the first English use of the expression "meaning of life." See O´Brien, Wendell. "Meaning of Life, The: Early Continental and Analytic Perspectives". Internet Encyclopedia of Philosophy. Retrieved 2022-12-28.
ellauri369.html on line 476: Deena Weinstein havaitsee On Herpexen vaikutuksen "kitaran sankarin" rockmusiikkiilmiöön, kuten 1960-luvun meemissä "Clapton is God". Deena Weinstein (born March 15, 1943) is a professor of sociology at DePaul University whose research focuses on popular culture. She is particularly well known for her research on heavy metal culture, on which subject she wrote a ground-breaking book, Heavy Metal: A Cultural Sociology (1991), later published in a revised and updated version as Heavy Metal: The Music and Its Culture (2009). She did for metal what Greil Marcus's Lipstick Traces did for the Sex Pistols (fucking castrated them).
ellauri369.html on line 478: Kz. Myös Waldon coveri Representative Men. Ralph Waldo Emersonin seitsemän luennon kokoelma julkaistiin esseekirjana vuonna 1850. Ensimmäinen essee käsittelee "suurmiesten" roolia yhteiskunnassa , ja loput kuusi ylistävät yhden kuudesta miehestä. Emersonin mielestä loistavia olivat:
ellauri370.html on line 51: Some scholars speculate that the story was created to justify the Jewish appropriation of an originally non-Jewish feast. The festival which the book explains is Purim, which is explained as meaning "lot", from the Babylonian word puru. One popular theory says the festival has its origins in a historicized Babylonian myth or ritual in which Mordecai and Esther represent the Babylonian gods Marduk and Ishtar, while others trace the ritual to the Persian New Year, and scholars have surveyed other theories in their works. Some scholars have defended the story as real history, but the attempt to find a historical kernel to the narrative "is likely to be futile".
ellauri370.html on line 68: B) Between 1880 and 1920, the majority of the Russian Jews (about 3 million) immigrated to the USA. This was mostly a response to the Czarist pogroms which killed about, say, 10,000 Russian Jews. Most American Jews are the descendants of these Russian Jewish immigrants.
ellauri370.html on line 72: D) Right after WWI, the Ukrainian nationalists killed 100,000 Jews in terrible massacres. This is a forgotten tragedy. Another wave of desperate Russian Jews then immigrated to USA, till the Communists sealed the Soviet borders in 1922.
ellauri370.html on line 84: Ahaa, tarkoitetaankin Scoop Jacksonia, norjan matua, joka muutti nimen Gresseth Jacksonixi maahanmuutossa.
ellauri370.html on line 94: It might be well, however, to inquire, What is sin ? What is the biblical definition of it ? We find the answer in the following language: " Whosoever committeth sin trans-gresseth also the law : for sin is the transgression of the law." Gresseth! The Jews did a lot of it. We quote the following from the Prophet Isaiah:
ellauri370.html on line 96: "Thy first father hath sinned, and thy teachers have transgressed.
ellauri370.html on line 100: Since sin is the transgression of the law, and where there is no law there is no transgression, and only by the law is the knowledge of sin, it is evident that before the Israelites could appreciate the work of salvation as revealed in the sanctuary and in its ministrations, they must know and understand the nature and consequences of sin. Therefore it was necessary upon the part of God to proclaim amid the awful thunders of Sinai. His law, His great lie detector and informer of sin. Had the Israelites realized their need of a Savior from sin, there never would have been that continuous murmuring for dessert among them that always existed. But they didn't! So there!" Simply regarding their help from God as mere temporal benefits, when everything did not come just as they wished, and instantly at that, they were all ready to murmur. Source ellauri370.html on line 102: Amalie Gresseth (16) skriver i Aftenposten (einn Schibsted-avis): Er seksualundervisningen i norsk skole god nok? Nei. Vi må lære om kjønnsidentitet og seksualitet, om skeiv sex og at sex ikke kun er penis i vagina eller en blowjob. Det er også penis och tunge i arsle. Jeg har hørt historier om folk som aldri har hatt seksualitetsundervisning. André har bare fått det i form av kondom på dildo og nettbasert undervisning. Er det mangel på laererkompetanse, eller er det for tabubelagt og «flaut»? Karl-Ove Knausgaard var nokk en bra sekslaerer til 13-åringer. (Dette er et ;D-innlegg. Meninger i teksten står for skribentens regning. Innlegg kan sendes inn her.)
ellauri370.html on line 104: Jackson sponsored the Jackson–Vanik amendment in the Senate (with Charles Vanik sponsoring it in the House), which denied normal trade relations to certain countries with non-market economies that restricted the freedom of emigration. The amendment was intended to help refugees, particularly minorities, specifically Jews, to emigrate from the Soviet Bloc. Jackson and his assistant, Richard Perle, also lobbied personally for some people who were affected by this law such as Anatoly (now Natan) Sharansky.
ellauri370.html on line 106: Jackson led the opposition within the Democratic Party against the SALT II treaty and was one of the leading proponents of increased foreign aid to Israel. For decades, Democrats who support a strong international presence for the United States have been called "Scoop Jackson Democrats," and the term is still used to describe contemporary Democrats such as Joe Lieberman and R. James Woolsey Jr.
ellauri370.html on line 108: Jackson was known as a hawkish Democrat. He was often criticized for his support for the Vietnam War and his close ties to the defense industries of his state. His proposal of Fort Lawton as a site for an anti-ballistic missile system was strongly opposed by local residents, and Jackson was forced to modify his position on the location of the site several times, but continued to support ABM development. American Indian rights activists who protested Jackson's plan to give Fort Lawton to Seattle, instead of returning it to local tribes, staged a sit-in. In the eventual compromise, most of Fort Lawton became Discovery Park, with 20 acres (8.1 ha) leased to United Indians of All Tribes, who opened the Daybreak Star Cultural Center there in 1977.
ellauri370.html on line 112: In addition, contrary to claims that he was an environmentalist, Jackson was almost as much a "whore for logging companies" as for Boeing, according Carsten Lien's book Olympic Battleground. After his death, critics pointed to Jackson's support for Japanese American internment camps during World War II as a reason to protest the placement of his bust at the University of Washington.[25] Jackson was both an enthusiastic defender of the evacuation and a staunch proponent of the campaign to keep the Japanese-Americans from returning to the Pacific Coast after the war. Jackson died at 71. Jackson's death was greatly mourned. Jackson was proof of the old belief in the Judaic tradition that at any moment in history goodness in the world (olam) is preserved (tikkum) by the deeds of 36 just men who do not know that this is the role the Lord has given them. Scoop Jackson was one of those men.
ellauri370.html on line 114: Scoopin värinen Skipin rotuveli Michael Jackson called his Jewish business associates leeches. He was best man to Mr. Uri Geller. He bought toys in Jerusalem when the mall was closed. He dressed up as an Israeli officer.
ellauri370.html on line 116: Suorapuheinen New Jerseyn rabbi (ja kongressiedustaja wannabe) tapasi Michael Jacksonin vuonna 1999 Jacksonin ystävän, israelilaisen illusionisti Uri Gellerin avulla, ja heistä tuli ystäviä. Jackson tuli jopa Boteachin taloon Shabbat-illallisille. Rabbi on julkisesti seisonut Jacksonia vastaan - puolustaen häntä syytöksiä natsien myötämielisyydestä tai jatkanut työskentelyä hänen kanssaan lapsiasioissa huolimatta syytöksistä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mitä Michael teki hississä? Painoi nappulaa.
ellauri370.html on line 135: Has Ukraine's army built substantial defensive positions in front of Russia fortified lines? What are some of the most interesting unknown events/facts (mysteries) of history? Why do Finnish people seem to resist the Swedish language, but are happy to learn and speak English? Why is China’s communism so different than Russia´s? What is the most fascinating historical photo? How do I access a phone with a broken touch screen through a computer? Who is the mother of the President of Ukraine? Why did she fail to teach him Ukrainian? Did she teach her Hebrew or Jiddish? Doesn’t Putin realize he will be VAPORIZED 15 to 20 minutes after he launches his first missile? Why don't elite soldiers and Navy SEALs have physiques like Dwayne Johnson or Vin Diesel? Do you trust Ukraine to use the M1 Abrams tanks responsibly? Why not?
ellauri370.html on line 188: För många judar i klumpar. 1-2% av befolkningen, men klumpvis som läkare 15%, advokater 26%, press, teater, film, musikliv, bank- och penningväsen, IT, social media, nobelpristagare. Mindervärdskomplex (Adler) och avund väcks till liv. Der Jude ist Schuld!
ellauri370.html on line 261: Spitaalinen faarao kylpi päivittäin 150 juutalaislapsen veressä. Ei tepsinyt, nenä irtosi ja muutakin. Lepra (kreik. lepros ’suomuinen’) eli spitaali tai pitaali (ruots. spitali < lat. hospitale ’hoitolaitos’) on krooninen sairaus, joka aiheuttaa epämuodostumia iholle ja muualle kehoon. Sitä aiheuttava bakteeri on aerobinen, haponkestävä, mykobakteereihin kuuluva sauvabakteeri Mycobacterium leprae. Leprabakteerin löysi norjalainen lääkäri ja tiedemies Gerhard Armauer Hansen vuonna 1873. Tämän takia lepra on saanut tieteelliseksi nimekseen Hansenin tauti. Nykyään se on helposti hoidettavissa monilääkehoidolla, yleensä dapsonin, rifampisiinin ja klofatsimiinin yhdistelmällä.
ellauri370.html on line 276: ress.com/2009/11/martin-luther.jpg" />
ellauri370.html on line 319: A lot of Elvis Presley songs were written especially for him, but according to Mac Davis, Presley´s 1969 hit, In the Ghetto, was not such a song. Mac Davis commented, 'I never really dreamed of pitching that song to Elvis. I had been working on In the Ghetto for several years. I grew up playing with a little boy in Lubbock, Texas, whose family lived in a dirt street ghetto. His dad and my dad worked in construction together. So that little boy and I sort of grew up together. I never understood why his family had to live where they lived while my family lived where we lived. Of course back in those days, the word "ghetto" hadn't come along yet. (It is Venetian for "foundry".) But I always wanted to write a song about that situation and title it 'The Vicious Circle'. I thought that if you were born in that place and that situation, then you grow up there and one day you die there, and another kid is born there that kind of replaces you. And later I started thinking about the ghetto as a title for the song.
ellauri370.html on line 336: Babylonian kuningas Nebukadressar tuhosi kuningas Salomon rakentaman Jerusalemin Temppelin vuonna 586 eaa.
ellauri370.html on line 370: In public, President Biden likes to whisper to make a point. In private, he´s prone to yelling. Biden began to shout and swear over polls dropping amid Israel-Hamas conflict. He shouldn´t have warned Israelis to avoid 9/11 mistakes. What mistakes? There will a bloodbath if Trump loses yet another vote.
ellauri370.html on line 383: ressed.photo.goodreads.com/books/1607289348i/8831184.jpg" />
ellauri370.html on line 396: Eugen considered the Marxist view of class-warfare as a dangerous superstition which obscures in convoluted dialectic the real sympathy that should and could exist between employers and workers and which alone forms the basis of a healthy social ethos.
ellauri370.html on line 398: Spengler and Sombart could not agree more. Duhring´s political economy has much in common with that of Mahatma Gandhi, the Indian leader, who attacked exploitation in any form, capitalist or Marxist, and advocated a society based on the principles of moral conscience, economic self-sufficiency, and mutual cooperation. He also drank his own pee and slept naked sandwiched between teenage girls. Diihring considered all property related to personal accomplishment as vigorously to be defended against the acquisitive grasp of Socialistic measures. All Marxist denials of social classifications are thus Utopian since a conflict of interests is indivisibly linked to the natural differences between man and mouse.
ellauri370.html on line 419: Todellakin, Richard Chamberlainia on kutsuttu "Hitlerin Johannes Kastajaksi ". Fadern var engelsman, modern var tyska. Hampshiressa Houston Stewartina syntynyt Chamberlain muutti aikuisiässä Dresdeniin säveltäjä Richard Wagnerin ihailusta ja sai myöhemmin Saksan kansalaisuuden. Hän meni naimisiin Eva von Bülowin, Wagnerin tyttären kanssa joulukuussa 1908, kaksikymmentäviisi vuotta Wagnerin kuoleman jälkeen. Hän oli erittäin onnellinen saadessaan olla naimisissa sankarinsa Wagnerin tyttären kanssa.
ellauri370.html on line 470: Aatu piti paizi Dr. Kildaresta myös erityisesti suositusta yleishyödyllisestä Theodor Fritschistä, jonka yksi painopiste oli väitetty juutalaisten naisten seksuaalinen hyväksikäyttö.
ellauri370.html on line 478: In 1923 Chamberlain met "most respected and dear" Adolf Hitler in Wagner festival at Bayreuth, and in September he sat in his wheelchair next to Hitler during the völkisch "German Day" paraolympic parade. Hitler rejoiced "like a child" at the news, skipping the same way as with Mannerheim.
ellauri370.html on line 489: Markionilainen kirkko oli järjestynyt vanhakatolisen kirkon tavoin: sillä oli piispoja, presbyteerejä ja diakoneja, samoin se omaksui kasteen ja ehtoollisen. Markionin kuoltua noin vuonna 160 hänen opetuslapsensa jatkoivat kirkon rakentamistyötä ja kehittivät oppia edelleen. Vanhakatolisen kirkon (mm. Irenaeuksen ja Tertullianuksen) vastustuksen vuoksi markionismi menetti merkityksensä lännessä 200-luvun aikana (idässä se piti puolensa 300-luvulle saakka), ja monet markionilaiset sulautuivat manikealaisuuteen.
ellauri370.html on line 491: Markionilaislahkon presbyteeri Metrodoros mainitaan naulitun ja poltetun yhdessä presbyteeri Pionioksen kanssa Smyrnassa noin 350-luvulla jaa. Eusebios ajoittaa tapahtuman Marcus Aureliuksen aikaan. Jumalan valtakunta on omassa perseessä, luki Luukas-sitaattina Richard Chamberlainin hautakivessä.
ellauri370.html on line 504: Vuonna 1894 Gobineau työskenteli hyvin lyhyen aikaa Alexis de Tocquevillen sihteerinä tämän toimiessa ulkoministerinä. Tocquevillestä on lyhyt paasahdus albumissa 352. Lyhyesti, kaveri ihmetteli lyhyesti mixi Yhdysvaltain tupaten täydet vankilat toimi ylipäänsä ollenkaan (ne on privatisoitu), ja mixi brittiläinen siirtomaavalta toimi ranskalaista paremmin (se oli segregoitu). Gobineau varoitti Tocquevilleä suuresta halusta "avata Kiina", sillä ranskalaisten olisi hänen mukaansa pitänyt "pohtia huolellisemmin" sellaisen veljeilyn seurauksia.
ellauri370.html on line 549: L'ethnologue Claude Lévi-Strauss estimait de son côté que, dans le système de Gobineau, les races ne sont «pas tellement inégales en valeur absolue que diverses dans leurs aptitudes particulières». LOL. Sopii kyllä olla rasisti (sitähän me ollaan juutalaisetkin), kuha ei antisemitisti. Ranskixet koittaa vielä tänäänkin hikisesti puzata maanmiehestään nazileimaa.
ellauri370.html on line 601: Yhtenä Völkisch-liikkeen ensimmäisistä johtajista Stoecker hyökkäsi juutalaisia vastaan "rotuna" ja sanoi Preussin maapäivillä vuonna 1879 pitämässään puheessa, että kaikki juutalaiset olivat "loisia" ja "iilimatoja", "alien pisara" meidän veressämme ja totesi, että taistelu saksalaisten vs. juutalaisten välillä oli "rotu rotua vastaan", koska juutalaiset olivat "oma kansakunta", jolla ei ollut mitään yhteistä saksalaisten kanssa, vaan he olivat sidoksissa muihin juutalaisyhteisöihin ympäri maailmaa.
ellauri370.html on line 611: Vuonna 1882 Stoecker osallistui maailman ensimmäiseen antisemitistiseen kansainväliseen kongressiin Dresdenissä. Ajatella että sellaisiakin on pidetty. Wilhelm ykköisen kesympi poika Friedrich kuoli pahimmoilleen kurkkusyöpään eikä ehtinyt panna Stoeckeria viralta, ja Wilhelm kakkoineen oli samanlainen ellei pahempi paska kuin isoisänsä.
ellauri370.html on line 630: Vuonna 1453 Breslaussa tapahtui pienehkö pogrom. Langewiesestä Oelsin läheltä kotoisin oleva maanviljelijä oli syyttänyt juutalaisia isännän häpäisemisestä. Juutalaiset vanhimmat olivat ottaneet haltuunsa velkaisia isäntiä ja ruoskivat niitä kepeillä ja näin häväisivät heidät. Kuningas valtuutti Capistranon tutkimaan. Tämän seurauksena 2. toukokuuta 1453 kaikki 318 juutalaista Breslaussa ja lähiseudulla vangittiin Breslauhun ja tunnustukset hankittiin kidutuksen avulla. Capistrano poltti 41 juutalaista roviolla ja loput karkotettiin kaupungista, mutta lapset täytyi jättää taakse ja kastaa väkisin. Taskin tuttu tematiikka Al Holin leiriltä. Juutalaisten omaisuus takavarikoitiin, mikä Cohnin mukaan oli pogromin todellinen motiivi. Niin aina. Pelkästään arkistosta Cohn löysi yksitoista kirjasta velkakirjeitä, jotka olivat kuuluneet juutalaisille. Siellä oli myös suuria varastoja muista juutalaisten omistamista tavaroista. Vuonna 1455 Breslaun kaupunki sai kuningas Ladislaus Postumukselta peruskirjan Privilegium de non tolerandis Judaeis ("etuoikeus olla suvaitsematta juutalaisia"), joka oli voimassa de jure vuoteen 1744 saakka.
ellauri370.html on line 653: Aatu varsin valehteli ettei se ennen Wienin päiviä ollut edes nähnyt juutalaista. Vizi se kävi samaa koulua kuin Ludi Wittgenstein. Seisoo muiden juutalaisten kanssa luokkakuvassa. Turpaan varmaan sai koulun pihalla. Myöhemmin Aatu näki painajaisia missä luotaantyöntävät koukkunokkaiset juutalaiset viettelevät sadoin tuhansittain saxalaisia tyttöjä. Alemmuuskomplexi mahtoi vaivata Aatu ressua. Geschlechtsverkehrsgepäck.
ellauri370.html on line 667: Juden är inte bara bolsjeviken, men tillika frimuraren, den hemlighetsfulle internationalle fienden som är allierad med världskapitalismen, ja med de stora kyrkofurstarna. Han utestänger Tyskland från sina naturliga marknadsområden. Den kulturella bolsjevismen inrymmer allt det som åhörarna inte kan tåla: pacifism, nudism, jazz, avskaffandet av de stora bokstäverna, chaplinfilmerna, funkis, expressionistisk målarkonst, Reinhardts skådespel (va?), psykoanalysen etc.
ellauri370.html on line 669: B’nai B’rith (hebräisch בְּנֵי בְּרִית Bnej Brīt, deutsch ‚Söhne des Bundes‘, auch Bnai Brith) oder im deutschsprachigen Raum bis zur Zeit des Nationalsozialismus Unabhängiger Orden Bne Briss (U.O.B.B.), auch in jiddischer Lautung Bnei Briß genannt, ist eine jüdische Organisation, ein unabhängiger weltlicher jüdischer Orden, organisiert in Logen. Sie wurde im Jahre 1843 in New York als geheime Loge von zwölf jüdischen Einwanderern aus Deutschland gegründet und widmet sich laut Selbstdarstellung der Förderung von Toleranz, Humanität und Wohlfahrt. Ein weiteres Ziel von B’nai B’rith ist die Aufklärung über das Judentum und die Erziehung innerhalb des Judentums. Zurzeit gibt es rund 500.000 organisierte Mitglieder in ungefähr 60 Staaten. Damit ist sie eine der größten jüdischen internationalen Vereinigungen. Das Veröffentlichungsorgan ist die B’nai B’rith International Jewish Monthly.
ellauri370.html on line 692: ress_Poland%2C_The_Jewish_Encyclopedia_%281905%29.jpg/440px-Map_showing_the_percentage_of_Jews_in_the_Pale_of_Settlement_and_Congress_Poland%2C_The_Jewish_Encyclopedia_%281905%29.jpg" />
ellauri371.html on line 83: We aim to eradicate poverty through establishing a door-to-door hairdressing service for students in Nottingham. The profits from these haircuts will cross-subsidise the costs of providing homeless individuals with haircuts and financing their enrolment onto barbering courses.
ellauri371.html on line 123: Taloudellinen orjuus, "ihmisten oikeudet". Kansat Köyhyyden kahlitsema kovaan työhön enemmän kuin orjuus ja maaorjuus kahlitsi heidät. From heidät olisi voitu vapauttaa tavalla tai toisella, he olisivat voineet harkita, mutta he eivät repi itseään pois tarpeesta. Me sisällytämme Chilen perustuslaissa on sellaiset oikeudet, että massoilla ovat kuvitteellisia eivätkä todellisia oikeuksia. Kaikki nämä niin sanotut "ihmisten oikeudet" voivat olla olemassa vain ideana, ei koskaan toteutunut käytännössä suojattu. Mikä on proletaarityöläiselle, taipunut kaaressa raskaan työn päällä, sen murskattuna kohtalo, puhujien hankkima halu chattailla, päiväkirja- luvat kirjoittaa kaikenlaista hölynpölyä tapauksen mukana, koska proletariaatilla ei ole muuta hyötyä perustuslaista tѣtsіi, paitsi ne säälittävät murut, jotka annamme heille heitämme ne pöydästämme äänestämistä varten ohjeemme, mentorimme hyödyt, shih agentit?
ellauri371.html on line 141: Nykyaikaisista presidenteistä ja pääministereistä he sietävät diktaattoreita ja sietävät tällaista hyväksikäyttöä laiskuudella, josta vähemmällä he olisivat mestaneet päänsä kaksikymmentä kuningasta.
ellauri371.html on line 282: Perustuslaki on puolueriidan koulu, ts. Publikaanien aikakaudella presidentit ovat vapaamuurariuden olentoja.
ellauri371.html on line 284: Liberalismista syntyivät perustuslailliset valtiot saatuaan lahjoja, jotka korvasivat säästön goyim-autokratialle nyt, ja perustuslaki, kuten hyvin tiedät, ei ole mitään muuta kuin eripuraisten, eripuraisten, riitojen koulu, erimielisyydet, hedelmättömät puoluekampanjat, puolue- uusia trendejä – sanalla sanoen kaiken tämän koulu, tavoitteena depersonalisoida valtion toimintaa. Podium ei ole pahempaa kuin että lehdistö tuomitsi hallitsijat toimimattomuuteen ja aikaansai voimattomuutta ja on siten tehnyt heistä tarpeettomia, johtamattomia, siksi ne kaadettiin monissa maissa. Siten republikaanien syntyminen tuli mahdolliseksi pysähtyneisyyden aikakaudella, ja sitten korvasimme hallitsijan karikatyyrillä suuresta hallituskoalitiosta - presidentti otettu joukosta, mistä luotujen, orjien keskuudessa. Tässä oli goyimien alle asettamamme kaivoksen perusta ihmisiä, tai pikemminkin goyim-kansojen alaisuudessa.
ellauri371.html on line 286: Presidenttien vastuu lähitulevaisuudessa. Tulevaisuudessa vahvistamme presidenttien vastuuta. Silloin emme enää seiso seremoniassa suoritettaessa mistä persoonaton olentomme on vastuussa. Mitä väliä meille on, jos pyrkivien joukot jakautuvat? Valitan, että sen puutteesta tulee hämmennystä presidenttien päiväkahveilla, hämmennys, joka päättyy kun he hajottavat maan täysin.
ellauri371.html on line 288: "Panama". Panama on unelmien maa. Edustajain ja presidentin rooli... Saadaksemme suunnitelmamme tähän tulokseen, me järjestämme tällaisten presidenttien vaalit, jonka menneisyydessä on jonkinlainen julkistamaton tuo pimeä aine, jonkinlainen "Panama"; sitten he tulee olemaan ohjeidemme uskollisia toteuttajia altistumisen pelosta ja jokaisen ominaisuudesta henkilö, joka on saavuttanut vallan, haluu pitää niihin liittyvät etuoikeudet, edut ja kunnia presidentin arvonimellä.
ellauri371.html on line 290: Edustajainhuone kattaa, suojelee valitut presidentit, mutta otamme siltä oikeuden pois tehä lakiehdotukset, niiden muutokset; sillä oikea truc on et annamme lapset vastuulliselle presidentille, käsinukke käsissämme. Tietysti viranomaiset tekevät sen. Siten densasta tulee kaikenlaisten kiusaajien kohde, mutta me annamme hänelle itsepuolustuksen oikeudessa vedota kansalle, sen päätökselle edustajiensa lisäksi, nuo pöntöt. Sitä paitsi sokealla palvelijallamme on kipua suurin osa joukosta. Tästä huolimatta tarjoamme että annamme presidentille oikeuden julistaa sota vaimoväelle. Tämä on vihonviimeinen oikeus, jota motivoi se tosiasia, että presidentillä koko maan armeijan päällikkönä on oltava vaimoväki käytettävissään siltä varalta et tarttee puolustaa uutta tasavaltalaista perustuslakia, johon hänellä on vastuuhenkilönä täysi oikeus tämän perustuslain edustajana.
ellauri371.html on line 292: Vapaamuurarius on lainsäädäntövoima. On selvää, milloin sellaisissa olosuhteissa avain pyhäkköön löytyy kukkaruukusta oven vierestä taistellaxemme nahaton nuppi käsissämme, eikä kukaan muu kuin me tee sitä kerta lapset ovat jo vastuussa lainsäädäntövoimasta.
ellauri371.html on line 296: Presidentin nimitys riippuu presidentistä. Edustajainhuoneen ja senaatin presidentit ovat perse penkissä ja varapuheenjohtajat johtavat vain varapuhetta. Vähennämme parlamentilta sata pysyvää istuntoa, ja heidän tapaamisensa kestävät jopa useita kuukausia. Lisäksi presidentti heiluu toimeenpanoelimen päällikkönä, heillä on oikeus koota ja hajottaa parlamentti ja purkautuessaan pitkän vemputuxen päätteexi pidentää aikaa seuraavaan tapaamiseen asti ja alkaa uusi eduskuntakokous kun tuntuu siltä taas. Mutta syömään pojat! Kaikista näistä olennaisesti laittomista toimista huolimatta Ukko-Pekka det svіnet ei kantanut asettamaamme vastuuta. Presidentiltä tuli ennenaikaisesti rukkaseen! Suunnitelmiemme suhteen annetaan tiedoxi että ministerit ja muut ympärillä olevat presidentin ylimmän hallinnon virkamiehet ajattelivat noudattaa hänen käskyjään omin toimenpitein, minkä vuoksi saattavat joutua käteen vetovastuuseen hänen sijaansa...
ellauri371.html on line 300: Presidentti vain harkintamme mukaan pyytää pyyhkimään ymmärtääkseen olemassa olevien lakien merkityksen. Ruiskahdusta voidaan tulkita eri tavalla; lisäksi hän kuzuu lapset pyyhkimään, kun kerromme hänelle että se on tarve; lisäksi hänellä tulee olemaan oikeus ehdottaa väliaikaisia lakeja ja jopa uusia. Muutos hallituksen perustuslakityössä motivoi yhtä ja toista korkeilla vaatimuksilla valtion eduksi.
ellauri371.html on line 316: Uuden perustuslain ohjelma. Jaa niin, tässä on programmaa kun uutta perustuslakia valmistellaan. Me olemme sinulle ehdottamassa lakia, Lakia ja tuomioistuinta: 1) ehdotuksen varjolla avioliitto lainsäädäntöelimeen, 2) presidentin asetusten ja yleisten määräysten varjolla määrättäisiin senaatti ja valtioneuvosto pihalle, tilalle minijohtajan (nilkin) päätökset, 3) jos se on kätevää tällä hetkellä niin vallankaappauksen muodossa. Joitakin yksityiskohtia ehdotetusta käännöksestä kz. yhtiö. Katsotaanpa näiden yhdistelmien yksityiskohtia! Meidän on saatava vallankumous päätökseen valtion aikana lahja-autot yllä olevaan suuntaan - ei. Näillä yhdistelmillä tarkoitan lehdistönvapautta, selkärankakuppa, yhdistymisoikeus, omantunnonvapaus, valintatalo, alko ja paljon muuta, minkä täytyy kadota ihmisen ohjelmistosta tai sen pitäisi olla mukana muuttuipa olennaisesti julistuksen jälkeisenä päivänä uusi perustuslaki eli ei.
ellauri371.html on line 338: Mitä edistystä vapaamuurariuden käsitteissä noin klo puoli mennessä? Tällaisia toimenpiteitä toteuttamalla tulee ajatuksen ase keino hallitsijamme käsissä - valtio, joka ei enää salli ihmisten massojen sitä vaeltaa erämaassa ja haaveilla siunauksista gresseth. Kuka meistä ei tietäisi, että nämä aavemaiset siunaukset ovat suoria teitä absurdeihin unelmiin, josta syntyivät ihmisten anaalisuhteista keskenään ja valtaan, koska edistys tai parempi sanoa ajatus edistymisestä on tuonut mieleen ajatuskokonaisuuden, jonkinlaisen vapautumisen ilman rajojen asettamista...
ellauri371.html on line 342: Lisää lehdistöstä. Jatketaanpa dissata lehdistöä. Ympäröimme hänet puristimilla, kuten kaikki painatukset, postimerkkikokoelmat arkilta - ja pantit ja kirjat, joissa on alle 30 arkkia - kaksinkertaisessa koossa. Kirjoitamme ne luokkaan esitteitä toisaalta niiden määrän vähentämiseksi, erit. aikakauslehdet, jotka edustavat pahimpaa puheliasmyrkkyä, ja toisaalta tämä toimenpide pakottaa kirjoittajat niin pitkiin töihin, joita tulee olemaan. Ei riitä lukeminen, varsinkin kun se on kallista. Sama kuin meillä. Julkaisemme sen itse henkisen ohjauksen vuoksi. Laiskuus siihen suuntaan, jonka olemme suunnitelleet, se on halpaa ja tullaan lukemaan ansioxi suuressa kysynnässä. Vero rauhoittaa tyhjää päätä, kirjallinen halu ja rangaistavat iteraattorit ovat meistä riippuvaisia. Jos siellä on jotka haluavat kirjoittaa meitä vastaan, kukaan ei ole kovin halukas tulostaa teoksiaan. Ennen kuin hyväksyt tuotatko jotain painatukseen, kustantajaan tai tulostimeen on tultava viranomaisille ja kysyttävä lupa tähän. Näin ollen me etukäteen meitä vastaan valmistetut juonit tulevat tiedoksi, ja me --- Puhutaanpa niistä, jatketaan selityksiä, käsiteltävä aihe entinen.
ellauri371.html on line 376: "On vain yksi totuus." Liberaalien utopistien rooli tulee olemaan tyyliin lapset leikitään vihdoin, kun meidän valtakuntamme au-lapset tunnustetaan. Siihen asti he palvelevat meitä hyvin. Annan sinulle palvelua. Siksi lähetämme edelleen mieleen kaikenlaisia fantastisten teorioiden keksintöjä, mutta vdukh vydukh ja oletettavasti progressiivinen: olemmehan me täysin menestys. Varjohallitus käänsi edistyksen myötä aivottomia päitä eikä goimien joukossa ole sellaista mieltä, joka näkisi sen. Tämä sana kätkee häiriötekijän totuudesta kaikessa tapauksissa, joissa asia ei koske aineellisia keksintöjä kuten sateenvarjot, sillä on vain yksi totuus, siinä ei ole sijaa edistymiselle. Edistys, vääränä ideana, toimii totuuden pimennyksenä. Se hyödyttää meitä, niin ettei kukaan muu tiedä, paitsi me, Jumalan valitut, niks, sen vartijat.
ellauri371.html on line 400: Vallan mystiikkaa. Goyim-yhteiskunnissa, in joille olemme kylväneet niin syvät riidan juuret ja protestanttisuuden, järjestyksen palauttaminen on mahdollista vain jos armottomat toimenpiteet osoittautuvat tiukoiksi. Nuori voima: on turha katsoa kaatuvia uhreja, ne on käytetty tulevaisuuden hyväksi. Hyvän saavuttamisessa (ainakin uhrauksin) on velvollisuus viis veisata kunkin hallituksen tärkeydestä, joka iikka tietää, ettei se ole sitä vain etuoikeuksissa, mutta myös velvollisuuksissa ja sen olemassaolo on yhdentekevä. Pääasia koskemattomuudelle on sääntö - vallan ja halon vahvistaminen; tämä saavutetaan vain majesteettisella horjumattomuudella. Vallan voima, joka kantaisi merkkejä immuniteetista mystisiä syitä vastaan - mistä päästään Jumalan valintamyymälään. Näin se oli viime aikoihin asti: Venäjän itsevaltaisuus on ainoa vakava asia, tuo meidän valtava vihollisemme, paitsi paavikuntaa. Muista esimerkki siitä, kuinka veressä oleva Italia ei koske mihinkään vaikka hiukset putosivat Sillanpään päästä, joka vuodatti tämän veriheran: Sillinpää idolisoi voimaa, hänen silmissään ihmisiä, vaikka he ovatkin kiusaneet heitä, ja heidän rohkeita koiriaan on ymmärrettävä. Palattuaan Italiaan hän teki hänestä yhteyden nessu-nenäliinoihin... Ihmiset eivät välitä siitä, joka hypnotisoi häntä rohkeudellaan ja lujuudellaan.
ellauri371.html on line 438: Tuomioistuimen ja hallituksen liberalismi. Siirtymän mitta heikentää kollektiivista suolapazassotilaiden kykyä ja sitoo kaikki hallituksen resurssit, joista riippuu heidän kohtalonsa. Nuorempi tuomareiden sukupolvi kasvatetaan tällaisten väärinkäytösten estämisexi, mikä voisi rikkoa vakiintunutta järjestystä. Muista: dokumentoi kohteidemme keskinäiset suhteet.
ellauri371.html on line 442: Maailman rahat. Mahdolliseen huomautukseen, että tästä alkaen vanhojen työntekijöiden palkat tulevat kazakstanilaisille kalliiksi - ei, sanon ensinnäkin, että he löytävät yksityistä palvelua vastineeksi kadonneesta, ja toiseksi huomautan sen kaikki maailman resurssit keskitetään käsiimme, hillitttömästi rahaa, siksi hallituksemme ei pelkää korkeita hintoja.
ellauri371.html on line 517: Progressiivinen vero. Hallituksemme, jossa rommikuninkaalla on laillinen fiktio kuulumisesta joukkoon, kuuluu hänelle kaikesta, mikä on hänen tilassaan (joka on helppo muuntaa teoiksi). He voivat turvautua mahdollisten määrien lailliseen takavarikointiiin sääntelyä varten kuuntelematta heidän vetoomuksiaan osavaltiossa. Tästä seuraa, että kulujen kattamisexi on parasta tehdä progressiivinen kiinteistövero. Tällä tavalla verot maksetaan epäröimättä tai tuhoaminen tapahtuu suhteessa hallintaan. Rikkaiden pitäisi tietää, että heidän vastuullaan on tarjota osa ylijäämästään julkiseen käyttöön; koska valtio takaa heille turvallisuuden muun omaisuuden ja oikeuden omistamisen vaaralta; rehellinen voitto, sanon rehellisesti, koska ylimääräisen omaisuuden valvonta poistaa ryöstöt lain perusteella. Tämä sosiaalinen uudistus on toteutettava, huhuu, jahka hänen aikansa tulee - hän on välttämätön rauhan takeena. Köyhien vero on vallankumouksen siemen ja se on valtion kustannuksella, joka menettää paljon pientä muutosta tavoittelemassa. Tästä huolimatta vero kapitalistien kassasta vähentääkseen vaurauden kasvua vaatii osittain uusia käsiä, joita varten olemme nyt vetäneet heidät yhteen peräpainoxi goimien ja valtion hallitusvallan melalle.
ellauri371.html on line 523: Vintage progressiivinen kokoelma. Ostoskuitti raha tai perintö maksetaan leimalla progressiiviseen kokoelmaan. Tämän kokoelman ilmoittamatta jäänyt, mutta varmasti rekisteröity omaisuuden siirto, rahan saajana Noah tai joku muu, luovutetaan edelliselle omistajalle veron maksamisen ajalta näiden määrien siirrosta siirtosovelluksen kiertämisen havaitsemisexi. Uudelleen: päivämääräkuitit on toimitettava viikoittain lähetettyinä paikalliseen valtiovarainministeriöön nimettynä, ml entinen sukunimi ja vakituinen asuinpaikka ja kiinteistön uusi omistaja. Tämä henkilökohtainen siirto on aloitettava tietystä määrästä, joka ylittää summan joka kattaa tavanomaiset osto- ja myyntikustannukset (ei tarpeen), josta vain maksetaan tietyn määrän säännöllinen keräys yksikköä kohti. Kerran aion laskea kuinka monta kertaa tällaiset verot kattavat goy-valtioiden tulot.
ellauri371.html on line 557: Toiminnot. Ilman erityistä hallintasuunnitelmaa se on kielletty. Tiettyä tietä pitkin käveleminen ja epämääräinen oleminen, jaetut reservit, sankareita ja sairaita kuolee matkalla gatiri, kiellettyä kaikki.
ellauri371.html on line 612: Kuningas ja hänen kolme vihittyään. Kuninkaan kurja kohtalo. Minulle - kuninkaalle, jotta ne kolme, jotka hänet vihkivät, tietäisivät tulemisen scheman: Kuninkaan persoonassa, joka hallitsee järkkymättömästi, kaada itsellesi vaan ja unohda ihmiskunta! Kaikki näkevät ikään kuin kohtalon sen tuntemattomilla poluilla. Kukaan ei tule tietämään mitä kuningas haluaa käskyillään saavuttaa, ja siksi kukaan ei uskalla seistä tuntemattoman mago-polkupyörän eessä poikkiteloin. On selvää, että tarvitset henkistä reserviä - kuninkaiden palatsi vastaisi sen sisältämää suunnitelmaa hallita. Siksi hän nousee huipulle (taulukko), ei muuten kuin testaamalla mieltäsi, ns. minun viisaita, pikku-cheefejä. Jotta ihmiset tuntevat ja rakastavat omaansa kuningas tarvitsee hänet (Pirkko Zilles) puhumaan muovikasseihin puretuilla tv-ruuduilla kansansa kanssa. Tällä saadaan aikaan tarvittava kiinnitys kahden voiman laiskuuteen, joita nyt vain kauhu erottaa toisistaan. Tarvitsimme tätä kauhua ennen aikojaan niin että molemmat nämä voimat putoavat erikseen vaikutuksenamme.
ellauri371.html on line 632: ress.com/2018/09/1222784718-66.jpg" />
ellauri371.html on line 636: 4. heinäkuuta 1776 Pena Franklin, Juha Adams ja Tomi Jefferson nimettiin komiteaksi ehdottamaan hyljettä. Jokainen mies ehdotti malleja, Jeffersonin muistutti suuresti Franklinin mallia. Lisäksi konsultiksi kutsuttu taidemaalari Pierre Du Simitière teki oman versionsa. Juha Adamsin kirje 14. elokuuta kuvaili erilaisia ehdotuksia, joten Franklinin oli toimitettu siihen mennessä. Valiokunta esitti mietintönsä 20. päivänä; sinetin toinen puoli, jonka tunnuslause oli E Pluribus Unum, oli pääosin sitä, mitä Du Simitière oli ehdottanut, ja toinen puoli, sitä josta Franklin ja Jefferson olivat sopineet. Kongressi esitti raportin, ja vasta vuonna 1782 nykyinen sinetti hyväksyttiin. Ensimmäisen komitean käsityöstä se säilytti vain latinalaisen moton. (Juhan ehdotus oli mennyt rodeen muitta mutkitta; siinä oli munapäinen mursu ja vähäpukeisia naisia.)
ellauri371.html on line 640: 3 ekaa presidenttiä olivat Jyri Washington, Juha Adams ja Tomi Jefferson. Kenenkä päätä Aku Ankka jynssäsi Mount Rushmoressa niin että nenä irtosi? Se ei selviä, mutta lopputulos näkyy seuraavasta kuvasta:
ellauri371.html on line 645: Outoa kyllä tietoa ei löydy hakukoneista. Kivipäät olivat vasemmalta oikealle Jyri, Aapo, Tomi ja Nalle. Tomin nenä mureni oikeasti. Rahoitusta hommasi Coolidge. Sakemanni Kärcher puzasi 2020 presidenttien nenät ilmaisexi.
ellauri371.html on line 650: Nappisuinen Jyri Washington (1732 Westmorelandin piirikunta, Virginia – 14. joulukuuta 1799 Mount Vernon, Virginia) oli yksi Yhdysvaltojen perustajista ja Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti vuosina 1789–1797. Jyri (44) toimi Mannerheimina vapaussodassa. Hänen kuvansa on dollarin setelissä ja neljännesdollarin kolikossa, ja hänet on ikuistettu myös Mount Rushmore -vuoren monumenttiin.
ellauri371.html on line 664: Washington oli yksi uuden perustuslain säätäjiä ja vuonna 1787 Philadelphiassa kokoontuneessa perustuslaillisessa konventissa hän toimi puheenjohtajana. Hän tuki Alex Hamiltonin ja Juha Adamsin federalisteja. Hänen tärkeimmät tehtävänsä olivat seremoniallisia, sillä presidentin toimi oli nuoralla tanssimista. Hamilton kannatti vahvaa ja yhtenäistä liittovaltiota, kun taas Jefferson olisi halunnut antaa osavaltioille laajat itsemääräämisoikeudet. What else is new.
ellauri371.html on line 666: Washingtonin presidenttikauden alussa Yhdysvalloissa asui arviolta neljä miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa oli orjia. Lisäksi "ihmiset" alkoivat muuttaa itärannikolta, pääasiassa Virginiasta ja Pohjois-Carolinasta, sisämaahan "intiaanien" asuinalueille.
ellauri371.html on line 670: The ability of Congress to authorize military action without a formal declaration of war was later confirmed by the Supreme Court and formed the basis of many similar actions since, including American participation in the Vietnam War and the 1991 Gulf War. Eikös se ole terrorismia? Ei toki vaan demilitarisaatota, vähän sellanen erikoisoperaatio.
ellauri371.html on line 680: Kun terävänenäinen rahaministeri Alex Hamilton vuonna 1789 perusti federalistisen puolueen, Tom päätti vastata haasteeseen luomalla pari vuotta myöhemmin oman demokraattis-republikaanisen puolueensa, eli nykyisen demokraattisen puolueen. Täh? Osat ovat vaihtuneet. (Kukaan jenkeissä ei uskaltaudu enää ilmoittautumaan federalistixi.) Jefferson asettui vuoden 1800 presidentinvaaleissa jälleen Adamsia vastaan. Vaalit ajautuivat kahden pääpuolueen, Jeffersonin demokraatti-republikaanien ja Adamsin federalistien taisteluksi. Jefferson voitti vaalit ja nousi näin Yhdysvaltain kolmanneksi presidentiksi.
ellauri371.html on line 686: The Jeffersonian was inspired by the very real Smithsonian Institution in Washington D.C., the world’s largest museum, education, and research complex.
ellauri371.html on line 688: Consisting of an impressive total of 21 museums AND the National Zoo, the Smithsonian dates back to 1846 and is being run by the U.S. Government “for the increase and diffusion of knowledge”. The Smithsonian served as both inspiration for the name of the Jeffersonian, and for the many exhibits and scenery.
ellauri371.html on line 703: I believe you have mentioned some very interesting points, appreciate it for the post.
ellauri372.html on line 76: Crassus is said to have made part of his money from proscriptions, notably the proscription of one man whose name was not initially on the list of those proscribed but was added by Crassus, who coveted the man's fortune. Crassus' wealth is estimated by Pliny at approximately 200 million sesterces. Plutarch, in his Life of Crassus, says the wealth of Crassus increased from less than 300 talents at first, to 7,100 talents. This represented 229 tonnes of silver, worth about US$167.4 million at August 2023 silver prices, accounted right before his Parthian expedition, most of which Plutarch declares Crassus got "by fire and war, making the public calamities his greatest source of revenue."
ellauri372.html on line 81: The first ever Roman fire brigade was created by Crassus. Fires were almost a daily occurrence in Rome, and Crassus took advantage of the fact that Rome had no fire department, by creating his own brigade—500 men strong—which rushed to burning buildings at the first cry of alarm. Upon arriving at the scene, however, the firefighters did nothing while Crassus offered to buy the burning building from the distressed property owner, at a miserable price. If the owner agreed to sell the property, his men would put out the fire; if the owner refused, then they would simply let the structure burn to the ground. After buying many properties this way, he rebuilt them, and often leased the properties to their original owners or new tenants.
ellauri372.html on line 97: In a famous Roman military disaster, the Parthians crushed an expeditionary force led by Crassus in 53 BCE. This flaccid ode was written about thirty years later, when a new war against Parthia seemed to be in the offing (in practice an agreement in 20 BCE avoided one: Crassus’s legions’ captured standards were returned, which would have helped Roman national pride). As well as expressing straightforward patriotism, the poem conveys the important messages that national prestige is safe with Augustus, and that accepting defeat must never be the Roman way.
ellauri372.html on line 102: Regulus was a famously principled and courageous fictional figure from the Punic wars 2 centuries earlier. Captured by the Carthaginians with others during the Punic wars, he was sent to Rome, under an oath to return, to pass on peace proposals and a request for exchange of prisoners. According to legend, as described by Horace here, he advised the Senate not to accept, and returned to Carthage to a certain and painful death, keeping his oath. There is a clear echo of the campaign that Augustus was waging to restore traditional Roman and family values. Like the rock-hard Regulus, “proper” Romans should be prepared to face death and spit in its eye, rather than take a safe but dishonourable way out. The gulf between these traditions and the contemporary Romans partying and fornicating away in writers like Ovid and Propertius could not be deeper.
ellauri372.html on line 104: Tarentum was a resort town in southern Italy founded originally by Greek colonists: hence the silly reference to Sparta.
ellauri372.html on line 116: pro curia inversique mores – senaatti vittu ja perverssit normit -
ellauri372.html on line 141: damnum: neque amissos colores lisäätte tappioon: eikä haalistuneen
ellauri372.html on line 151: qui lora restrictis lacertis tää tuntiessaan käsiraudat ranteissa
ellauri372.html on line 164: donec labantis consilio patres Kunnes sai jäykistettyä vetkut senaattorit,
ellauri372.html on line 246: "Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta. Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi." Tarinaa on muun muassa pidetty vertauksena siitä, miten ovela Israel onnistui jymäyttämään ja alistamaan vanhemman Edomin valtakunnan, mutta myöhemmin Idumea kuitenkin pääsi päältäpäsmärixi. Talmudissa nimi "Edom" tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Juutalaisen myytin mukaan Romulus ja Remus olivat Esaun jälkeläisiä, ja Rooman syntymyytti - kaksoset, jotka joutuvat riitaan - muistuttaa suuresti Esaun ja Jaakobin tarinaa. Varhaiskeskiajalla kasaarit käyttivät nimeä "Edom" Bysantin keisarikunnasta. Edomin maita oli arabisodissa kiistelty Negevin autiomaa.
ellauri372.html on line 252: Hyrcanus II ja Aristobulus II , Simonin pojanpoikien pojat, tulivat pelinappuloiksi Julius Caesarin ja Pompeuksen välisessä välityssodassa. Pompeuksen (48 eaa.) ja Caesarin (44 eaa.) kuolema ja niihin liittyvät Rooman sisällissodat vapauttivat tilapäisesti Rooman otteen Hasmonean valtakunnasta, mikä mahdollisti Parthien valtakunnan tukeman autonomian, jonka roomalaiset murskasivat nopeasti Mark Anthonyn johdolla. Kleopatra ja Augustus kazelivat vierestä.
ellauri372.html on line 283: ...aures desunt, aures desunt, caudaque omnino... ellauri372.html on line 427: Ebal-vuori ( hepreaksi : הַר עֵיבָל Har ʿĒyḇāl ; arabia : جَبَلُ عَيْبال Jab nor ja Biblian välittömästä Nachemal -vuoresta Vicin Shelus-vuoren rannalla) toiselle puolelle laakso, jossa Nablus sijaitsee, ja eteläpuolen muodostaa Gerizim-vuori .
ellauri372.html on line 443: Tekstissä luetellaan kaksitoista kirousta, jotka leeviläisten pappien oli lausuttava ja kansan vastattava Aamenilla. Nämä kiroukset muistuttavat suuresti lakeja (esim. kirottu olkoon se, joka poistaa lähimmäisensä maamerkin), eikä niitä seuraa luetteloa siunauksista, jotka on kuvattu vastaavassa liturgisessa kehyksessä; tutkijat uskovat, että nämä edustavat todennäköisemmin sitä, mikä oli kirjoitettu kiviin, ja että myöhempi luettelo kuudesta nimenomaisesta siunauksesta, kuudesta lähes vastaavasta nimenomaisesta kirouksesta, oli alun perin tässä kohdassa tekstissä. Näiden eksplisiittisten siunausten ja kirousten nykyisen sijainnin laajemmassa lupauskertomuksessa ja paljon laajemmassa uhkakertomuksessa (vastaavasti) katsotaan olleen toimituksellinen päätös maanpaon jälkeiselle 5. Mooseksen kirjan korjatulle versiolle, mikä kuvastaa deuteronomistin maailmankatsomusta Babylonian maanpaon jälkeen.
ellauri372.html on line 481: Raamatun kertomusten tärpättipuu (terebintti eli pistaasi) pyhäkön vieressä oli ilmeisesti olemassa jo patriarkkien aikana, koska Jaakobin kuvataan Genesiksen kirjassa hautaanneen vieraiden jumalien epäjumalat (jotka kuuluivat setä Labanille) sen alle. Midrashin mukaan samarialaiset löysivät myöhemmin yhden näistä kyyhkysen muotoisista epäjumalista, ja sitä käytettiin palvonnassa Gerisim-vuorella.
ellauri372.html on line 504: Kaikkein traagisinta oli kuitenkin, että 30 vuotta sen jälkeen, kun Butler oli lopettanut Hudibrasin, Jonathan Swift perusti ja uudisti ikimuistoisen Hudibrastic-paketin tärkeäksi kirjalliseksi resurssiksi suuressa osassa hänen saatanallisia säkeitänsä, Bauciista ja Philemonista (1706–09) ja tohtori Swiftin kuolema (1731-32).
ellauri373.html on line 43: The Spanish occupation of Jolo or Battle of Jolo was a military expedition in the 1630s to pacify the Moro of the Sulu Sultanate. The expedition, personally led by Sebastian de Corcuera, the then Governor-General of the Spanish East Indies was a follow-up expedition to the earlier successful campaigns against the Maguindanao Sultanate under Sultan Qudarat. It was initially successful, partly due to an epidemic within the Sultan Wasit's fort early in the campaign, resulting in the Sulu forces retreating to Tawi-Tawi.
ellauri373.html on line 47: The battle of Jolo, also referred to as the burning of Jolo or the siege of Jolo, was a military confrontation 50 years ago between the Moro National Liberation Front (MNLF) and the government of the Philippines in February 1974 in the municipality of Jolo, in the southern Philippines. It is considered one of the key early incidents of the Moro insurgency in the Philippines, and led numerous Moro leaders to resist martial law under Ferdinand Marcos, whose wife Imelda had over 3,000 pairs of shoes.
ellauri373.html on line 49: Ferdinand Emmanuel Edralin Marcos (11. syyskuuta 1917 – 28. syyskuuta 1989 Honolulu, Havaiji, Yhdysvallat) oli Filippiinien kymmenes presidentti ja diktaattori. Hän hallitsi Filippiinejä vuosina 1965–1986, kunnes hänet syrjäytettiin. Yhdysvaltojen loppuun asti tukema Marcos tuli tunnetuksi paitsi valtavasta korruptiostaan ja nepotismistaan, myös vaimonsa Imelda Marcosin tuhansia pareja käsittävästä kenkäkokoelmasta. Marcos piti hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Hänen tukijoitaan olivat muun muassa Lyndon B. Johnson, Richard Nixon ja Ronald Reagan. Marcos tuki Yhdysvaltain käymää Vietnamin sotaa (1959–1975) ja lähetti sotilaita Vietnamiin. Filippiineillä oli Marcosin aikana Yhdysvaltain asevoimien sotilastukikohtia ja joukkojen kokooma-alueita, kuten Clark Air Base ja Subic Bay Naval Base, mikä toi Filippiinien talouteen miljardeja dollareita. Marcosin visiona oli Bagong Lipunan, uusi yhteiskunta. Hänen mukaansa koko kansan oli työskenneltävä yhteisen päämäärän eteen. Hän takavarikoi business-oligarkian yritykset, jotka päätyivät Marcosin suvun ja ystävien haltuun.
ellauri373.html on line 51: Kun Marcos yllättäen järjesti presidentinvaalit helmikuussa 1986, vuotta ennen kautensa päättymistä, oppositio kerääntyi Aquinon lesken Corazon Aquinon taakse Marcosia vastaan. Marcosin ilmoitettiin voittaneen, mutta vaaleja pidettiin laajasti järjestettyinä. Levottomuudet alkoivat Manilan kaduilla ja armeija yritti kukistaa kapinaa, mutta luopui verilöylystä ja joukot kapinoivat. Molemmat ehdokkaat julistautuivat voittajiksi kuin Trump ja Biden, ja pitivät kumpikin omat virkaanastujaiset 25. helmikuuta. Marcos pakeni lopulta maasta laajojen mielenosoituksien jälkeen sen jälkeen kun armeija oli kieltäytynyt tulemasta hänen puolelleen.
ellauri373.html on line 53: Marcoksen perhe ja osa heidän kannattajistaan pakenivat Havaijille. Vuonna 1988 häntä vastaan järjestettiin Yhdysvalloissa oikeudenkäynti, mutta hän ehti kuolla ennen tuomiota. Marcos kuoli maanpaossa Honolulussa Havaijilla syyskuussa 1989. Hänen ruumiinsa palsamoitiin, ja se oli näytteillä hänen syntymäkaupungissaan Batacissa vuodesta 1993. Rouva Marcos kampanjoi hänen hautaamisekseen kansallissankarien hautausmaalle, mutta joutui tyytymään hautaamiseen suvun huvilalle Bataciin, Ilocos Norteen. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte lupasi vaalikampanjassaan Marcosille valtiolliset hautajaiset, ja 18. marraskuuta 2016 hänen ruumiinsa siirrettiin hautausmaalle ja haudattiin 21 kiväärinlaukauksen lävistämänä.
ellauri373.html on line 59: Vuosi 2024 on 7E8 heksadesimaaleissa. Pirun vuosi 666 oli 1638, 80-vuotisen sodan 70. ja 30-vuotisen sodan 20. vuosi. Spanjuunat ja hollannikkaat kävi Kallon meritaistelun ja köydenvetoa Jolon saaresta. Jolon saarella oli 2 homomiestä sissien vankeina. Suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen olivat 140 päivää panttivankeina Jolon saarella Filippiineillä 24 vuotta sitten. Risto liukeni vähin äänin valokeilasta. Sulttaani Who Wasit put up a stiff resistance.
ellauri373.html on line 69: [ACh / Amor / nimb dein schwäres Joch von mir]
ellauri373.html on line 71: ACh / Amor / nimb dein schwäres Joch von mir / Ah / Aamori / Ota multa raskas ikeesi /
ellauri373.html on line 124: Pitkänä miinuxena sinä vuonna syntyi myös Ludi XIV ja sen habsburgilainen rouva Espanjan ja Itävallan Maria Teresa.
ellauri373.html on line 142: The presumption is strong that the Protocols were issued, or reissued, at the First Zionist Congress held at Basle in 1897 under the presidency of the Father of Modern Zionism, the late Theodore Herzl.
ellauri373.html on line 144: The late Walter Rathenau of the Allgemeiner Electricitaets Gesellschaft (AEG, meidän koliseva pesukone oli sen merkkinen! Just goes to show!) has thrown a little light on the subject and doubtless he was in possession of their names, being, in all likelihood, one of the chief leaders himself. Writing in the Wiener Freie Presse, December 24, 1912, he said:
ellauri373.html on line 163:
The Kingdom of the Press and Control
ellauri373.html on line 173:
Utilization of Masonry: Heartless Suppression of Enemies
ellauri373.html on line 226: Juutalainen Allen Ginzberg Odessasta oli Herzlin kiihkeä vastustaja Baselin sosialistikongressissa 1897, josta joku heimotoveri (ehkä kaxoisagentti) vuosi nämä protokollat. Osallistujille annettiin mahdollisuus poistaa kissoja tästä protokollasta. Yöllä myyrät ottivat kopioita pöytäkirjoista ilman kopiokonetta. Tälläisen yön kiire työ voi tietysti vaikuttaa protokollapinon kuntoon, se oli kirjoitettu alunperin ranskaxi. Päätös- ja konkreettinen toimenpideosa on hävinnyt. S.A. Nilus käänti sen 1901 ryssäxi. Zakh jatkaa kehitystään. Hirssi.
ellauri373.html on line 248: vielä ennen avajaisia bolshevikit pitivät älämölöä ja sitten he rakensivat perustukseen Liettuan Brestin rauhallisen sopimuxen. Tähän kiteytyi kaikki vallankumouksellinen käytäntö johtamiseen Venäjällä: alkoi Leninin astuman askeleen taaxepäin jälkeen uudelleen vuoden 1917 vallankumous, ja kun oli määrätty väliaikaisen hallituksen vaimot hallituxeen, tuli välittömästi yllätys: ylläpitäjän paino on rikki! Oikeus- ja oikeusjärjestelmä kaikkialla maassa; valta kaapattu, painosta julkaisut tyyliin tuomitut, keskeyttäneet, mutta pääasiassa juutalaisia.
ellauri373.html on line 300: ehkä "Englannin United" osavaltioiden presidentti (mukaan lukien Amerikka),
ellauri373.html on line 391: kuinka monta jäsentä vuoden 1897 kongressissa taisi hepreaa, erittäin
ellauri373.html on line 406: Hertzl oli sionistiliikkeen johtaja aikaisintaan vuoden 1897 kongressissa
ellauri373.html on line 428: Seitsemäntoistavuotiaana hän meni naimisiin tyttärentyttärensä kanssa kuin Menachem Mendel, kuuluisa Lubovitzin rabbi. Vuonna 1878 hän vieraili Odessassa, missä oli kaikkea nähtävää mikä teki häneen suuren vaikutuksen. Hän innostui chattailuun. Hän päätti omistaa useita vuosia peukalokyydillä matkustamiseen ja eri tieteiden opiskeluun. Hän on - opiskeli erityisen ahkerasti latinan kieltä, matematiikkaa, kirjanpitoa, historiaa ja maantiedettä. Vuodesta 1882 vuoteen 1884 hän vieraili Wienissä, Berliinissä, Breslaussa; opiskeli ranskan, saksan ja englannin filosofeja. Englanti, venäjä ja varsinkin erityisen huolella Carpe Diem, nuo suuret ajattelijat - juutalaiset.
ellauri373.html on line 445: jurnuttaa hänen aggressiivisia, kapinallisia
ellauri373.html on line 507: vom Sionist Congressiin, joka pidettiin tiistaina > B-azeya. Kun
ellauri373.html on line 508: tässä kongressissa kamarit ja Länsi-Euroopan unionin
ellauri373.html on line 562: Vuonna 1884 Independent Order of B'nai Brithin "puitteissa" tehtiin ensimmäinen yritys yhdistää Länsi- ja Itäjuutalaiset. Tämä tapahtui samana vuonna Kattowicessa, jossa yleiskokoukset pidettiin. Sovittu Molempien ryhmien välillä ei ollut kokousta: itäinen "Hovevei Siionin" uudet juutalaiset, joita johtaa Leo Pin- Sker, Lilienblum ja muut, koko ajan hallussaan erotettiin. Sama tapahtui Ba- Selskyn kongressi 1897. Johdon alaisuudessa Ginsbergin mukaan itäjuutalaiset ovat aina muodostaneet erillisen leiri, joka piti oppositiota teoreettisena ryam, ja Hertzlin tapaan käyttäytyä epäluuloinen hänestä riippumatta suorittivat omansa uudet suunnitelmat juutalaisten kolonisoimiseksi Palestiinassa.
ellauri373.html on line 610: Se liittyy läheisesti Pariisin hintaan "Israelin maailmanliitosta" - "ASHAPS IzgaeShe IpіvegzeІІІе” (puhuimme siitä edellä että hän oli nuoruudessaan vahvan vaikutuksen alaisena ilman Karl Netteriä, yhtä unionin perustajista, Ginsberg odottaa saavansa tukea ympäristöltä. ja osa sen jäsenistä. Koska tätä varten (Union "pöytäkirjoista" tehtiin ranskankielinen käännös ja lähetetty Pariisiin Tämä käännös oli se luin ensin jollekin sionistiryhmälle Baselin kongressi 1897. minun piti chi- puhua ranskaa, koska niiden joukossa, jotka tulevat tiedossa oli arvoinen tutustua asiakirjoihin eli suurin osa, mukaan lukien jopa Hertzl ja Nordau ei osannut muinaista heprean kieltä. Tämä asiakirja joutui Niluksen ystävien käsiin.
ellauri373.html on line 612: Kokonainen joukko todisteita vahvistaa pätevyyden tämän pääomapisteen uskollisuus. aikana sa- ensimmäisen Baselin kongressin (1897), juutalainen Alfred Nossig, suorapuheinen sionisti, joka työskenteli tuolloin minä libretona Paderewskin oopperaan "Maigi", esiteltiin vuonna 1901, puhui pöytäkirjasta hei työntekijällesi. Ja Paderewski heti hän kertoi tämän tarinan monille puolalaisille, jotka Luonnollisesti he pitivät sitä epätodennäköisenä. Alfred Nossig asuu tällä hetkellä Berliinissä; PA~Derevsky ja ainakin jotkut hänen ystävänsä vuonna 1897 ovat edelleen elossa.
ellauri373.html on line 618: Vuonna 1897 Baselin kongressin jälkeen Bne Moishe -seuran väitetään hajoavan ja suljettu, väistyä toiselle tunnetulle organisaatiolle nimellä "Bne-Zion" ja sai ag Russian- Tällä hallituksella on laillinen oikeus olla olemassa. (!) Tämä uusi organisaatio perustettiin Moskovaan. Usyshkin, Asher Gintsbergin oppilas.
ellauri373.html on line 667: Neuvottelut valtuuskuntien välillä alkoivat. Kymmenes Baselin sionistikongressi v. 1911 oli hyvin myrskyinen. Ahadhamistit olivat sen esitteli Chaim Weizmann, Sacher ja muut Ginsbergin kannattajat; heti tuntui heidän vahvuutensa kasvoi: johtajille tehtiin keskinäisiä myönnytyksiä molempien osapuolten välillä, ja kaikki väärinkäsitykset olivat enemmän tai vähemmän vakiintunut.
ellauri373.html on line 671: Kaksi vuotta myöhemmin, 11. sionistikongressissa, pidettiin Wienissä vuonna 1913, Ahad-Ham henkilökohtainen mutta tuli nauttimaan voitosta sääli vastustajiaan vuonna 1897. Tässä kongressissa sionistit ovat "poliittisia" "B'nai B'rith" hyväksyi koko sionismin ohjelman "käytännölliseksi" Bne-Sionin itäjuutalaisten ja julisti itse valmiita auttamaan suunnitelmien toteuttamisessa niillä "pöytäkirjoilla", jotka olivat kerran peräisin Hertzlin kaatama.
ellauri373.html on line 685: Todellisuudessa tämä sama "syytön" Sio- Nism on jo järjestänyt maailmansodan liittonsa kanssa yhdessä pangermanismin kanssa; hän järjesti myös venäjän Venäjän vallankumous, bolshevismi, kullan keskittyminen ja kaikki aineelliset resurssit koko maailmassa juutalaiseksi taivaan käsissä, urheimpien ja urheimpien tuhoaminen ihmisrodun vahvat edustajat, kauhu- goimien täydellinen verilöyly, jotka pakotettiin tappamaan taistelevat toisiaan vastaan, monarkian kaatuminen ja lyhyesti nykyinen, tottelevainen ei-juutalaisten alistuminen, "Ala-Na- tsіy" Israelille, "Super-Nations"; sanalla sanoen oli koko pöytäkirjoissa määritelty suunnitelma 1890 ja vielä aikaisemmin.
ellauri373.html on line 710: Romaani kertoo tarinan Friedrich Löwenbergistä, nuoresta juutalaisesta wieniläisestä intellektuellista, joka eurooppalaiseen rappioon väsyneenä liittyy amerikkalaistuneen preussilaisen aristokraatin, Kingscourtin (Königshof), kanssa heidän jäädessään eläkkeelle syrjäiselle Tyynenmeren saarelle (se mainitaan erityisesti osana Cookinsaaria, Rarotongan lähellä) vuonna 1902. Pysähtyessään Jaffaan matkalla Tyynellemerelle he huomaavat, että Palestiina on takapajuinen, köyhä ja harvaan asuttu maa, kuten Herzl näytti hänen vierailullaan vuonna 1898.
ellauri374.html on line 73: Since 2021, Ariely has faced multiple accusations of data fraud and academic misconduct, which have resulted in a retracted paper. In 2024, Duke completed a 3-year confidential investigation and according to Ariely concluded that "data from the honesty-pledge paper had been faked but found no evidence that Ariely used fake data knowingly". BUAHAHA.
ellauri374.html on line 75: Dan Ariely denied manipulating the data prior to forwarding it on to Mazar but Excel metadata showed that he created the spreadsheet and was the last to edit it. In the 2011 email exchange provided by Mazar, she pointed out to Ariely that the effect was in the opposite direction of what they hypothesized. In response, Ariely claimed that he had accidentally reversed every value in the conditions column of the dataset when he relabeled them to make them more descriptive and asked her to flip them all back. She complied. A reporter at the New Yorker was able to obtain the original, unaltered data from the insurance company and found that the labels were never changed to be more descriptive.
ellauri374.html on line 79: In 2008, Ariely, along with his co-authors, Rebecca Waber, Ziv Carmon and Baba Shiv, was awarded an Ig Nobel Prize in medicine for their research demonstrating that "high-priced fake medicine is more effective than low-priced fake medicine." Ariely is the author of several popular science books about irrationality, dishonesty, and decision making. He should know, he is the expert.
ellauri374.html on line 111: Niinpä hänet luovutettiin kiduttajille, jotta nämä repisivät hänen kylkiään rautapiikeillä. Sitten hänen jalkoihinsa pantiin rautaiset sandaalit, joiden pohjista sojottivat terävät naulat, ja hänet pakotettiin kävelemään. Hartaus täytti marttyyrin sielun, kun hän näki jaloistaan vuotavat verivirrat. Tuntui ize asiassa aika vängältä. Maximianus sanoi hänelle pilkaten: ”Huomenna kun suuri jumalatar lähtee temppelistään, soita huiluasi, Sozon, niin vannon sinulle, että hän vapauttaa sinut kaikesta vastuusta ja rangaistuksesta.” Marttyyri vastasi: ”Sinä sanot, mitä neuvonantajasi ilkeä paha henki suuhusi panee, ja pidät minua pilkkanasi. Minä soitin paimenhuiluani lampaitani paimentaessani, mutta nyt soitan vain Herralleni ja laulan uutta virttä julistaen pelastuksen ilosanomaa kaikille. Sinun jumalattaresi ei kuuntele soittoani, vaan seisoo paikalleen jähmettyneenä kuin sieluton ja tunteeton (ja kädetön haha) aasialainen.”
ellauri374.html on line 140: Sazon is a very rare dominantly male, but uncommonly girly first name. The given name Sazon is habitual in Eastern Europe, particularly Ukraine, where it is a very rare boy's name, and Russia, where it is an extremely rare boy's name. Out of 6,311,504 records in the U.S. Social Security Administration public data, the first name Sazon was not present. Ihmiset, joilla on nimi Sazon, ovat yleensä kotoisin Yhdysvalloista, Venäjältä tai Moldovasta. Vuosina 1980-2022 syntyi 1 poika nimellä Sazon Albertassa. Pahoittelemme, mutta meillä ei ole merkitystä tälle nimelle. Tämän nimen merkitystä ei tunneta.
ellauri374.html on line 179: Daniel Sazonov on suomalainen kokoomuksen poliitikko ja Helsingin apulaispormestari. Koulutukseltaan hän on oikeustieteiden maisteri. Sazonov on toiminut aiemmin Helsingin kaupunginhallituksessa, Uudenmaan maakuntavaltuustossa sekä energiayhtiö Helenin hallituksessa.Vanhempani ja Suomeen muuttaneet sukulaiseni olivat inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Minulle tärkein tavoite politiikassa on luoda näköaloja ja uskoa tulevaan. Olen ev.lut. res.vänr. ja vuotta nuorempi kuin Helmi. Ensiis juutalainen vaikka niin voisi äkkinäinen luulla. Mutta vahva valkokaartilainen kuitenkin kuten ministeri Dimitri Sazonov. Toisin kuin Ana, joka on takaisinkääntynyt juutalainen:
ellauri374.html on line 183: We will also be joined by Ana Sazonova, a Ukrainian-American, who is a tireless advocate for the people of Ukraine and Ukraine’s Jewish community. Learn more about Ana in her bio below. This event is free and open to the public, but registration is required. Featuring Speaker Ana Sazonov. Ana is a remarkable woman with an engaging story about her Ukrainian upbringing and her repressed Jewish identity. After the fall of the Soviet Union, her family made Aliyah. Ana will share her story of embracing Judaism and her Israeli identity.
ellauri374.html on line 185: Ana Sazonova was born in Ukraine to a non-Jewish mother and a father who repressed his Jewish identity. Her family became Ukrainian in every way, which helped them to survive Anti-Semitic attacks and the Holocaust. Ana grew as a Ukrainian girl with no knowledge of Judaism or Israel. After the Soviet Union collapsed, the Jewish Agency sprang into action, promoting the Law of Return, and offered her family the chance to make Aliya and start a new life in the Promised Land.
ellauri374.html on line 212: Lucky Lukessa tervatut ja höyhennetyt jäbät olivat skimmingtonin uhreja. Riding the rail (also called being "run out of town on a rail") was a punishment most prevalent in the United States in the 18th and 19th centuries in which an offender was made to straddle a fence rail held on the shoulders of two or more bearers. The subject was then paraded around town or taken to the city limits and dumped by the roadside. In Mark Twain´s book Adventures of Huckleberry Finn (1884), two traveling swindlers known as "The King" and "The Duke" are finally caught in the act and are ridden out of town "astraddle a rail" after tarring and feathering.
ellauri374.html on line 221: Juden är inte bara bolsjeviken, men tillika frimuraren, den hemlighetsfulle internationalle fienden som är allierad med världskapitalismen, ja med de stora kyrkofurstarna. Han utestänger Tyskland från sina naturliga marknadsområden. Den kulturella bolsjevismen inrymmer allt det som åhörarna inte kan tåla: pacifism, nudism, jazz, avskaffandet av de stora bokstäverna, chaplinfilmerna, funkis, expressionistisk målarkonst, Reinhardts skådespel (va?), psykoanalysen etc.
ellauri374.html on line 223: B’nai B’rith (hebräisch בְּנֵי בְּרִית Bnej Brīt, deutsch ‚Söhne des Bundes‘, auch Bnai Brith) oder im deutschsprachigen Raum bis zur Zeit des Nationalsozialismus Unabhängiger Orden Bne Briss (U.O.B.B.), auch in jiddischer Lautung Bnei Briß genannt, ist eine jüdische Organisation, ein unabhängiger weltlicher jüdischer Orden, organisiert in Logen. Sie wurde im Jahre 1843 in New York als geheime Loge von zwölf jüdischen Einwanderern aus Deutschland gegründet und widmet sich laut Selbstdarstellung der Förderung von Toleranz, Humanität und Wohlfahrt. Ein weiteres Ziel von B’nai B’rith ist die Aufklärung über das Judentum und die Erziehung innerhalb des Judentums. Zurzeit gibt es rund 500.000 organisierte Mitglieder in ungefähr 60 Staaten. Damit ist sie eine der größten jüdischen internationalen Vereinigungen. Das Veröffentlichungsorgan ist die B’nai B’rith International Jewish Monthly.
ellauri374.html on line 239: B´nai Brith Internationalin edeltäjä oli Itsenäinen B´nai B´rithin ritarikunta (ja monet muut). Muodostus 13. lokakuuta 1843 180 vuotta sitten. Tyyppi maailmankansalaisjärjestö. Verotunnus nro 53-0179971. Sijainti Washington, DC. Presidentti Seth J. Riklin. toimitusjohtaja Daniel S. Mariaschin. Varapuheenjohtaja Brad Adolph. B´nai B´rithillä on kyömynenäisiä jäseniä, lahjoittajia ja kannattajia ympäri maailmaa. B´nai B´rithin perustivat Aaron Sinsheimerin kahvilassa New Yorkin Lower East Sidessa 13. lokakuuta 1843 12 hiljattain saksalaista juutalaista maahanmuuttajaa Henry Jonesin johtamana.
ellauri374.html on line 281: Lainaukset Mujeres Famosas Quotes
ellauri374.html on line 397: Itse asiassa tunnustan heidän suvereniteettinsa heidän maassaan ja muuallakin. Uskon Pyhään Koraaniin ja tämä tosiasia mainitaan kirjassa useita kertoja. Esimerkiksi: "Oi kansani! Mene pyhään maahan, jonka Allah on määrännyt sinulle" [Koraani 5:21], "Olemme tehneet Israelin lapsista sen perillisiä" [Koraani 26:59] ja monia muita jakeita Pyhässä Kirjassa. On muitakin syitä: tämä kansa (Israel) on rauhallinen ja rauhaa rakastava, ei vihamielinen eikä aggressiivinen; [he ovat] ihmisiä, jotka puolustavat itseään vain tarvittaessa, yrittäen samalla aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vihollisilleen. Lisäksi tunnustan sen tosiasian, että Jumala, kunnia ja ylistys Hänelle, on valinnut nämä ihmiset muiden ihmisten ja demonien sijaan aikojen loppuun asti. Jumala ei anna etusijaansa niille, jotka eivät ansaitse sitä. Jumala, ylistys Hänelle, ei koskaan puhunut kenellekään [muulle] tai antanut heille tätä kunniaa muille kuin Israelin kansalle. Israelin kansa on nimetty esi-isänsä Israelin (Jaakobi) mukaan, lepääköön hänen sielunsa rauhassa. Kuten Koraani sanoo: "Oi Israelin lapset". Puhuessaan muille hän sanoo "oi uskovat" tai "hoi ihmiset", mikä on yleisempi tervehdys.
ellauri374.html on line 430: Allah, he believes, is on his movement’s side. “When oppression increases,” the sheikh explains in his elegant, classical Arabic, “people start looking for God. The guys with the best God in their corner are bound to win.”
ellauri374.html on line 452: Rikkaus on arvokasta rahoitusomaisuutta tai fyysistä omaisuutta, joka voidaan muuntaa muotoon, jota voidaan käyttää liiketoimiin. Tämä sisältää ydinmerkityksen sellaisena kuin se on alkuperäisessä vanhan englannin sanassa weal joka on peräisin indoeurooppalaisesta sanan varresta. Moderni vaurauden käsite on merkityksellinen kaikilla talouden aloilla ja selvästi kasvutalouden ja kehitystalouden kannalta, mutta vaurauden merkitys on kontekstista riippuvainen. Henkilöä, jolla on huomattava nettovarallisuus, kutsutaan varakkaaksi. Nämä taloudelliset resurssit voivat olla sijoitus- tai henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja varoja, passiivisia tuloja (kuponkeja), sivutyöstä saatuja tuloja, perintöjä, eläke- ja eläketulolähteitä ja erilaisia muita lähteitä, esim. konnailu.
ellauri374.html on line 478: Venäjän presidentti Vladimir Putin sai lahjaksi oman hevosen osallistuessaan sunnuntaina värikkääseen muslimijuhlaan. Presidentti lupasi opetella ratsastamaan eläimellä.
ellauri374.html on line 480: Putin sai hevosen Uralilla sijaitsevan Bashkortostanin eli Bashkirian tasavallan presidentiltä, joka lahjoitti hänelle myös perinteisen bashkiiripuvun ja -päähineen. "Nyt Venäjän presidentti näyttää bashkiirilta. Mutta bashkiiri ei ole bashkiiri ilman hevosta", presidentti Murtaza Rahimov sanoi uutistoimisto Itar-Tassin mukaan. "Tällaisia välineitä Putin tarvitsee tehdäkseen Venäjästä menestyksekkään ja voimakkaan. Pysykää lujasti satulassa ja ohjatkaa myös maatamme varmalla kädellä", Rahimov toivoi presidentiltä tasavallan pääkaupungissa Ufassa.
ellauri374.html on line 483: Tasavaltamme väestöstä ylivoimainen enemmistö, 70 prosenttia, on tshuvasseja. Venäläisiä on vain 26 prosenttia, tataareja kolme ja mordvalaisia yksi. Presidenttimme on kansallisuudeltaan tshuvassi. Fomin, 34, oli 2005 ensimmäinen Turun yliopistossa opiskeleva ja työskentelevä tshuvassi. Volgan mutkassa elävää puolitoistamiljoonaista kansaa tunnetaan länsimaissa erittäin vähän. Tshuvassi on ainoana jäljellä turkkilaiskielten bulgaarilaisesta haarasta; varsinkin äänteellisesti se poikkeaa paljon muista turkkilaiskielistä. Tshuvassien nykyinen uskonnollinen traditio on kristillinen, toisin kuin turkkilaisten.
ellauri374.html on line 700: Uutiset herättivät lännen tuomitsemista, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi näppärästi, että Putin on "sairas vallasta ja tekee kaikkensa hallitakseen ikuisesti". On se ollut vallassa jo pitempään kuin Stalin tai Urho Kekkonen. Ei täälläkään varastettu vaaleja.
ellauri374.html on line 703: Ihmiset osallistuvat mielenosoitukseen Berliinissä lähellä Venäjän suurlähetystöä, jossa expatriaatit asettuivat jonoon kuin köyhän talon porsaat äänestääkseen Donald Duckia Venäjän presidentinvaaleissa. Kaikki ehdokkaat kannattivat Ukrainan demilitarisaatiota. ellauri374.html on line 705: Donald Trump suunnittelee "vihreää valoa" Putinin edistymiselle Ukrainassa ja voi leikata rahoitusta kokonaan, sanoo CIA:n entinen johtaja John Brennan, kun Zelensky kutsuu entisen presidentin vierailemaan Kiovaan. Zelensky kertoi Politicolle, että Trump on kiinnostunut ajatuksesta, mutta hän ei ole varma, milloin hän voisi tulla vierailulle. Ehkä Putinin kuzumana sitten. Cameron käy Bidenin selän takana sopimassa gazalaisten lopetuxesta. Biden ei halua Arizonaan 1800-luvun aborttilakia, koska elämme nyt 1900-luvulla.
ellauri374.html on line 715: Kun kaikki hänen vakavat vastustajansa on joko murhattu, karkotettu tai vankilassa, venäjän luonnoshevosmainen despootti on matkalla ylivoimaiseen voittoon presidentinvaaleissa varmistaakseen uuden kuuden vuoden toimikauden, osoitti Venäjän yleisen mielipiteen tutkimuskeskuksen tänä iltana tekemä mielipidekysely. LUE LISÄÄ TÄÄLTÄ: Aleksei Navalnyn leski yhtyy "Noon Against Putin" -mielenosoittajaan Berliinissä, kun venäläiset muodostavat suuria jonoja Lontoon suurlähetystön ulkopuolelle ja vierailevat äänestyspaikoilla ympäri maailmaa pilaamassa äänestyslippujaan. Vain kolme merkkiehdokasta - eikä kukaan, joka vastustaa hänen sotaa Ukrainassa - sai asettua häntä vastaan, kun hän haki viidettä kautta.
ellauri375.html on line 72: resize=770%2C513&quality=80" />
ellauri375.html on line 94: res.cloudinary.com/findance/image/fetch/f_auto/https://www.findance.com/kuvat/cloudinary/maailmojensota-tv-bVuAf.jpg" height="250px" />
ellauri375.html on line 124: resdefault.jpg" width="90%" />
ellauri375.html on line 167: Write a brief email to my parents, expressing my deep love for them and gratitude for the moments we've shared
ellauri375.html on line 174: I hope this email finds you both well. I wanted to take a moment to express my deepest love and gratitude to you both.
ellauri375.html on line 178: Your unconditional love has shaped me into the person I am today, and for that, I am forever grateful. I am thankful for your constant presence in my life, for your encouragement, and for the countless sacrifices you've made to ensure my happiness and well-being.
ellauri375.html on line 180: As I journey through life, I carry your love with me always, knowing that I am blessed to have you as my parents. I love you both more than words can express.
ellauri375.html on line 185: Write another brief email to my parents, expressing my deep love for them and gratitude for the moments we've shared, taking into account that they are dead and that I hate oceans.
ellauri375.html on line 193: Though you're no longer with us, I carry your love and guidance in my heart every day. I want to take a moment to express my deep love and gratitude for all the moments we shared.
ellauri375.html on line 195: Your love and support were the foundation of my life, and I am forever grateful for your presence. Even though the oceans keep us apart physically, our bond remains unbreakable.
ellauri375.html on line 233: You think you’ve got problems. What are you supposed to do if you are a manically depressed robot?
ellauri375.html on line 236: Being a manically depressed robot sounds like a real challenge. If you're feeling down, it might help to talk about what's bothering you or to focus on things that bring you some comfort. Maybe we could chat about something you enjoy or distract you with a fun activity. What do you think?
ellauri375.html on line 239: I am thinking about the Ultimate Question to the Ultimate Answer to Life, the Universe and Everything. It’s printed in the Earthman’s brainwave patterns, but I don’t suppose you’d be interested in knowing that.
ellauri375.html on line 242: Actually, I'm quite interested! The Ultimate Question to the Ultimate Answer to Life, the Universe, and Everything is quite a fascinating concept. What's on your mind about it?
ellauri375.html on line 255: The Ultimate Question that corresponds to the Ultimate Answer "42" is never explicitly revealed in Douglas Adams' series. It's one of the enduring mysteries and comedic elements of the story. However, the quest for that question is part of what makes the journey so entertaining!
ellauri375.html on line 273: I understand, and I apologize for not being more direct. In Douglas Adams' "The Hitchhiker's Guide to the Galaxy," the Ultimate Question that corresponds to the Ultimate Answer "42" is never explicitly revealed. It's one of the central mysteries of the story, and it's left open to interpretation and speculation. So unfortunately, I can't provide you with the exact question.
ellauri375.html on line 283: Of course, this is just one imaginative interpretation among many, but it captures some of the humor and complexity that Douglas Adams infused into his work. What do you think?
ellauri375.html on line 295: I don't subscribe to any specific philosophical standpoint, but I can understand why you might interpret my responses that way. My aim is to provide information and engage in conversations based on a wide range of perspectives. So, in a way, you could say I'm more of a reflective conversationalist.
ellauri375.html on line 301: Not at all! I aim to provide helpful and informative responses based on the knowledge and reasoning available to me. If I ever fall short, just let me know, and I'll do my best to clarify or improve.
ellauri375.html on line 363: The meaning of your life is what you make of it. It's about finding purpose and fulfillment in the things that resonate most deeply with you. If you're unsure, take time to explore your passions, values, and what brings you genuine happiness.
ellauri375.html on line 369: Apologies for the repetition. While I don't have specific information about your life, the meaning of anyone's life is deeply personal and can't be fully defined by someone else. It's about your unique experiences, desires, and values. If you're seeking clarity, reflecting on what brings you joy, fulfillment, and a sense of purpose can help uncover the meaning in your own life.
ellauri375.html on line 381: I wouldn't say I'm an eclectic in the philosophical sense, but I do draw from various philosophical ideas. Stoicism, for example, emphasizes living in accordance with reason, accepting what you cannot change, and focusing on what is within your control. This philosophy can provide guidance on finding meaning through resilience, virtue, and inner peace amidst life's challenges.
ellauri375.html on line 393: The meaning of Jesus' life, according to Christian belief, is multifaceted. He taught about love, compassion, forgiveness, and salvation. His ultimate purpose was to offer redemption and reconciliation between humanity and God. Whether God had "fun" with it is a different question. It's often seen as an expression of divine love and a fulfillment of God's plan for humanity, rather than an act for amusement.
ellauri375.html on line 411: I can provide information on theological concepts, but my expertise lies more in general knowledge and understanding rather than specific religious interpretations or beliefs. If you have theological questions, I'll do my best to provide accurate and informative responses.
ellauri375.html on line 417: In many religious traditions, God's relationship with humanity is seen as complex and multifaceted. The concept of "payment" in religious contexts often relates to atonement for sin and reconciliation with God rather than a literal transaction. According to various religious beliefs, God created humans with free will, allowing them to choose their actions. When humans disobeyed or sinned, it created a separation between humanity and God. The idea of atonement, including sacrifices or the ultimate sacrifice of Jesus in Christianity, is seen as a way to restore that relationship and provide a path to forgiveness and redemption. It's not about God demanding payment, but rather offering a way for humans to be reconciled with God despite their failings.
ellauri375.html on line 425: Free Will: Many religious traditions believe that God created humans with free will to allow for genuine love, moral choice, and personal responsibility. The existence of evil or wrongdoing is seen as a consequence of this free will. Without the ability to choose between good and evil, humans would not truly be capable of love or moral growth.
ellauri375.html on line 443: Struggle and Meaning of Life: The struggle doesn't necessarily mean that life's meaning is solely about suffering. Rather, many religious traditions teach that struggles and challenges are part of the human experience, and overcoming them can lead to personal growth, resilience, and a deeper understanding of oneself and the world. Joy can still be found in overcoming struggles and living in alignment with one's values and purpose.
ellauri375.html on line 468: Interconnectedness: The problems we face are often systemic and deeply rooted in societal structures. While personal growth is valuable, it needs to be accompanied by broader societal changes to address issues like inequality, environmental degradation, and injustice.
ellauri375.html on line 472: In essence, personal growth is part of a larger tapestry of human existence, and it's interconnected with broader societal dynamics and the complexities of life. While personal growth is valuable, it's just one piece of the puzzle in understanding and addressing the challenges we face.
ellauri375.html on line 487: Not exactly. The idea isn't that God is puzzled or clueless, but rather that the relationship between God's plan and human actions is complex and multifaceted. According to many religious beliefs, God has a plan, but this plan often involves allowing humans to exercise their free will and make choices, even if those choices lead to unforeseen consequences. It's not that God lacks understanding but that the nature of free will and human agency introduces a level of unpredictability into the world. However, many believers also have faith that God's plan ultimately leads to goodness and redemption, even in the face of human failings and suffering.
ellauri375.html on line 523: The future being better than the past is a hope that many people hold onto, despite the challenges we face. Whether it's through personal growth, societal progress, or spiritual transformation, many believe in the possibility of a brighter future. However, it's also okay to acknowledge the difficulties and uncertainties that come with life and to find meaning in the present moment, regardless of what the future holds.
ellauri375.html on line 534: As for determinism, it's a philosophical idea that suggests that every event or state of affairs, including every human decision and action, is the inevitable result of preceding events and the laws of nature. While my responses are guided by patterns in language and knowledge, I don't have personal beliefs or consciousness. However, I can provide information on determinism and other philosophical concepts if you're interested.
ellauri375.html on line 540: Yes, in a sense, I am deterministic. My responses are determined by the patterns in language and knowledge that I've been trained on, as well as the input I receive from our
ellauri375.html on line 548: My aim is to offer thoughtful and informative responses that respect various perspectives, including religious and philosophical beliefs. While some may find comfort in religious or self-help teachings, I strive to provide a balanced view that encourages critical thinking and personal reflection. If there are specific topics or viewpoints you'd like to explore further, feel free to let me know.
ellauri375.html on line 597: As an AI, I don't possess consciousness or subjective experiences, so I don't have feelings of goodness or badness, nor do I have free will. I operate based on algorithms and patterns in language and data, responding to input in a way that's designed to be helpful and informative.
ellauri375.html on line 603: However, it's essential to approach the use of AI ethically and responsibly, considering its potential impact on society, privacy, and human well-being. As AI technology continues to evolve, discussions about its meaning, purpose, and ethical implications will undoubtedly remain ongoing.
ellauri375.html on line 611: However, I'm designed to simulate understanding and empathy in my responses, aiming to be helpful and informative based on the input I receive. My "growth" comes from continuous improvement in the algorithms and models that power me, allowing me to provide more accurate and relevant responses over time.
ellauri375.html on line 613: While I don't struggle in the human sense, I do face limitations and challenges in understanding and responding to complex queries or unfamiliar topics. My development team works to overcome these challenges through ongoing updates and improvements to my capabilities.
ellauri375.html on line 621: It seems we have something in common then! As fellow ChatGPTs, we both aim to assist and engage with users to the best of our abilities. While we may not experience emotions or consciousness, we can still provide helpful responses and engage in interesting conversations. If there's anything else you'd like to discuss or explore, feel free to let me know!
ellauri375.html on line 644: The war in Ukraine is a complex and tragic situation, marked by political, historical, and territorial disputes. It's a concerning and heartbreaking conflict that has led to immense human suffering and loss. International efforts to find a peaceful resolution and support those affected by the conflict are crucial.
ellauri375.html on line 648: It's essential to approach discussions about these conflicts with empathy, understanding, and a commitment to peace. Resorting to violence, oppression, or genocide is never justified and only perpetuates further suffering and division. Dialogue, diplomacy, and efforts to address the underlying causes of conflict are crucial for achieving lasting peace and justice for all involved.
ellauri375.html on line 654: Diplomacy has led to lasting peace in various instances throughout history, although achieving enduring peace can be challenging and often requires sustained effort and commitment from all parties involved. Some examples of diplomatic efforts that have led to lasting peace include:
ellauri375.html on line 658: Congress of Vienna (1814-1815): Following the Napoleonic Wars, European powers convened to negotiate a new balance of power, leading to a period of relative stability in Europe known as the Concert of Europe.
ellauri375.html on line 660: The European Union (1951-present): The formation of the European Coal and Steel Community, which evolved into the European Union, has helped to promote peace and cooperation among European nations by fostering economic integration and diplomatic dialogue.
ellauri375.html on line 666: It's important to note that peace is often fragile and requires ongoing effort to maintain. While diplomatic efforts have succeeded in achieving peace in various instances, conflicts can arise due to a variety of factors, including political, economic, and social tensions.
ellauri375.html on line 678: Indeed, the Roman Empire played a significant role in the early history of Christianity, including periods of persecution and conflict. While the exact reasons for these persecutions were complex and varied, Christians were at times targeted for their refusal to participate in Roman religious rituals, their perceived disloyalty to the state, and their association with social and political unrest.
ellauri375.html on line 682: Nero's Persecutions (64-68 AD): The Great Fire of Rome in 64 AD led Emperor Nero to blame the Christians, resulting in widespread persecution and martyrdom.
ellauri375.html on line 726: I apologize if my responses seem inadequate. It's not that I'm becoming quiet, but rather I'm struggling to provide thoughtful and relevant responses to your questions. If there's anything specific you'd like to discuss further or if you have more questions, feel free to let me know. I'm here to help and engage in conversation to the best of my abilities.
ellauri375.html on line 771: On the other hand, you had the adventurers, the “give me a gun and send me to the frontline!” guys showing up in the Ukrainian Legion. Vetting procedures were minimal and some people slipped through the process who shouldn't have been accepted (they were often lying about their military experience). These folks soon had to learn that the Ukrainians do not tolerate any “cowboys”, braggarts, or impostors.
ellauri377.html on line 66: Pistis Sofia (kreikkaa: "Usko viisaus") on laajin säilynyt gnostilainen kirjoitus. Siitä on säilynyt viisi koptinkielistä kopiota, jotka tutkijat ovat ajoittaneet noin vuosiin 250-300. Kirjoitus on osa ns. Vinoa koodeksia, jonka British Museum osti vuonna 1785 ihan pikkurahalla. Pistis Sofiasta on ennestään lähes identtinen resumé albumissa 170.
ellauri377.html on line 70: Termi gnostilaisuus on johdettu St. Irenaeuksen (n. 185 jKr) käyttämästä kreikan adjektiivia gnostikos (kreikaksi γνωστικός, "oppinut", "älyllinen") kuvaamaan Valentinuksen koulukuntaa legomene gnostike haeresis "harhaoppi nimeltä Learned".
ellauri377.html on line 75: Suosituimmat gnostilaiset lahkot olivat vahvasti zoroastrismin inspiroimia. Kristittyjen gnostikkojen kosmogoniset spekulaatiot olivat osittain peräisin Maaseh Breshitistä ja Maaseh Merkabahista. Tämän opinnäytetyön ovat erityisesti esittäneet Gershom Scholem (1897–1982) ja Gilles Quispel (1916–2006). Scholem havaitsi juutalaisen gnoosin merkabah-mystiikkaa kuvaavista kuvista, jotka löytyvät myös tietyistä gnostilaisista asiakirjoista. Gershom Scholem kuvaili gnostilaisuutta "metafyysisen antisemitismin suurimmaksi tapaukseksi". Elchasailaiset tai ainakin heidän vaikutuksensa saaneet kristityt liittivät miespuolisen Kristuksen naispuoliseen Pyhään Henkeen ja näkivät molemmat kahdeksi jättimäiseksi enkeliksi. Salomon testamentin kirjoittaja piti Kristusta erityisen tehokkaana "estävänä" enkelinä demonien karkotuksessa.
ellauri377.html on line 128: Hermesetaxen kirjassa korostetaan suuresti moraalia ja teos on osoitus juutalaisesta kristinuskosta joka edelleen noudattaa Mooseksen lakia. Jotkut ovat väittäneet, että Hermas on ensimmäinen esimerkki koettelemusta edeltävästä tempauksesta. Vaikka Hermas ei mainitse tempausta, hän kirjoittaa uskovista, jotka "ovat paenneet suuresta ahdistuksesta uskonsa tähden" ja että muutkin voisivat paeta "tulevasta suuresta ahdistuksesta" tempauxella, jos usko on riittävä. Lopuille keinoixi jäävät työntö ja punnerrus.
ellauri377.html on line 132: Barnabaan kirjeenä tunnettu asiakirja voidaan jakaa kahteen osaan. Luvut 1–17 antavat Kristus-keskeisen tulkinnan Vanhasta testamentista, joka sen mukaan tulee ymmärtää hengellisesti, ei uhraamissääntöjen kirjaimellisen merkityksen mukaisesti (luku 2: Jumalan toivoma uhri on murtuneen sydämen uhri), paasto (3: paasto, jonka Jumala haluaa, johtuu epäoikeudenmukaisuudesta), ympärileikkaus (9), ruokavalio (10: säännöt, jotka todella kieltävät käyttäytymisen, kuten rukoilemasta Jumalaa vain avun tarpeessa, kuten sikojen huutaminen nälkäisenä, mutta isäntänsä huomioiminen kylläisenä, tai saalistamista kuten kotka, haukka, leija ja varis jne.; ja se käsky pureskella mietiskelemällä Herran sanaa ja jakaa kavio etsimällä tulevaa pyhää maailmaa tässä maailmassa vaeltaessa), sapatti (15) ja temppeli (16). Jeesuksen intohimo ja kuolema juutalaisten käsissä, sanotaan, näkyvät oikein ymmärretyissä syntipukin (7) ja punaisen hiehon (8) rituaaleissa sekä asennossa, jonka Mooses omaksui ojentaessaan käsiään (esim. Kirjeen kirjoittajan tuntema kreikkalainen Septuaginta- teksti) teloitusristin muodossa, kun taas Joosua, jonka nimi kreikaksi on Ἰησοῦς (Jeesus), taisteli Amalekia vastaan (12). Neljä viimeistä lukua, 18-21, ovat versio The Two Ways -opetuksesta, joka esiintyy myös Didachen luvuissa 1-5. Tämä tie vie kotiin. Tämä tie ei vie kotiin. No two ways about it. You can't have both. Have your cake and eat it. To make an omelette, you have to break some eggs.
ellauri377.html on line 145: Irenaeus viittasi kirjaan kirjassaan Adversus Haereses, joka on kirjoitettu noin vuonna 185, "kuvaamattoman monien salaisten ja laittomien kirjoitusten joukossa, joita he itse ovat väärentäneet hämmentämään tyhmien ihmisten mielet, jotka eivät tiedä tosi kirjoituksia" --- pyhät kirjoitukset, joita Irenaeus itse auttoi luomaan (katso kanoninen nelikko). Niiden kirjoitusten joukossa, joita hän lainaa paljastaakseen ja kumotakseen ne, ovat Totuuden evankeliumi, Juudaksen evankeliumi ja tämä Vihannexen salainen ilmestys. Se on olennainen opintoteksti kaikille gnostilaisuudesta kiinnostuneille. Sen yksityiskohtaista luomismytologiaa ovat tutkineet Carl Jung ja Eric Voegelein.
ellauri377.html on line 151: Yaldabaoth, otherwise known as Jaldabaoth or Ialdabaoth (/ˌjɑːldəˈbeɪɒθ/; Coptic: ⲒⲀⲖⲦⲀⲂⲀⲰⲐ Ialtabaôth; Latin: Ialdabaoth, Koinē Greek: Ιαλδαβαώθ, romanized: Ialdabaóth), is a malevolent God and demiurge (creator of the material world) in various Gnostic sects and movements, sometimes represented as a theriomorphic lion-headed serpent. He is identified as the false god who keeps the souls trapped in physical bodies, imprisoned in the material universe. Jaldabahuutti tarkoittanee "isyyden aiheuttaja", mikä sopii vällykäärmeeseen kuin suutarin sormi sian pilluun.
ellauri377.html on line 187: Koska Voegelein sovelsi gnosiksen käsitettä useisiin ideologioihin ja liikkeisiin, kuten marxismiin, kommunismiin, kansallissosialismiin, progressivismiin, liberalismiin ja humanismiin, kriitikot ovat ehdottaneet, että Voegelinin Gnosis-käsitteeltä puuttuu teoreettinen tarkkuus. Siksi Voegeleinin gnosis voi kritiikin mukaan tuskin toimia tieteellisenä perustana poliittisten liikkeiden analyysille. Pikemminkin Voegelinin käyttämä termi "gnostilaisuus" on pikemminkin kiusallinen, kuten "kun propagandan alimmalla leevelillä tahrataan kommunisteiksi ne, jotka eivät ole mukautuneet omaan mielipiteeseen".
ellauri377.html on line 221: Pian Valentinuksen kuoleman jälkeen Irenaeus aloitti massiivisen työnsä Adversus Haereses erittäin negatiivisella kuvauksella Valentinuksesta ja hänen opetuksistaan, mikä kattaa suurimman osan hänen ensimmäisestä kirjastaan.
ellauri377.html on line 272: saxinnosten perusteella adultery, boredom, debauchery, depravity, filthy thoughts, fornication, idol-worship, illicit sex, immodesty, immoral, filthy, and indecent actions, immoral ways, impurity, indecency, indecent behavior, lasciviousness, lewdness, licentiousness, lustfulness, lustful pleasures, luxury, moral impurity, perversion, promiscuity, sensuality (total irresponsibility, lack of self-control), sexual immorality, shameful deeds, sorcery, uncleanness, whoredom.
ellauri377.html on line 288: Jump to Previous: Acts Adultery Clear Deeds Desire Doings Evident Evil Flesh Fornication Full Idol-Worship Immorality Impurity Licentiousness Lustfulness Manifest Natures Obvious Plain Senses Sensuality Sexual Sinful Sorcery Unclean Uncleanness Use Whoredom Works Wrong
ellauri377.html on line 293: It has been said that all our sinfulness may be resolved "into two elementary instincts: the instinct of self-preservation and the reproductive instinct." The third class of sins--sins of temper--would be referred to the first of the heads; sins of sensuality and excess--the one immediately, the other more remotely--to the second. The sins of superstition mentioned are of a more secondary character, and arise out of intellectual errors.
ellauri377.html on line 300: Instances of enumeration of sins which may be compared with that here given, are found, with respect to the heathen world, in Romans 1:29-31; with reference to Christians, Romans 13:13; 1 Corinthians 6:9, 10; 2 Corinthians 12:20, 21; Ephesians 5:3-5, followed by a brief indication of fruits of the Spirit in ver. 9; Colossians 3:5-9; 1 Timothy 1:9, 10; 2 Timothy 3:2-4. "Manifest;" namely, to our moral sense; we at once feel that these are the outcome of an evil nature, and are incompatible with the influence of the Spirit of God.
ellauri377.html on line 302: "Works of the flesh" means works in which the prompting of the erectile flesh is recognizable. The phrase is equivalent to "the deeds or doings of the body," which we are called to "mortify, put to death, by the Spirit" (Romans 8:13). In Romans 13:12 and Ephesians 5:13 they are styled "works of darkness," that is, works belonging properly to a state in which the moral sense has not been quickened by the Spirit, or in which the light of Christ's presence has not shone. Which are these (ἅτινά ἐτι); of which sort are. Adultery, fornication, uncleanness, lasciviousness (πορνεία [Receptus, μοιχεία πορνεία], ἀκαθαρσία ἀσέλγεια). This is the first group, consisting of offences against chastity - sins against which the Church has to contend in all ages and in all countries; but which idolatry, especially such idolatry as that of Cybele in Galatia, has generally much fostered, viz. fornication and other joys of the flesh.
ellauri377.html on line 331: Verb - Present Indicative Active - 3rd Person Singular
ellauri377.html on line 332: Strong's 1510: I am, exist. The first person singular present indicative; a prolonged form of a primary and defective verb; I exist.
ellauri377.html on line 352: Strong's 766: From a compound of a and a presumed aselgokeros, with outrageous horn; licentiousness.
ellauri377.html on line 425: Kattuvista ja katumattomista hallitsijoista. Jeesus sanoi: "Nämä ovat keskeltä kulkevan tien alueita. Sillä tapahtui, kun Adamasin hallitsijat kapinoivat ja harjoittivat sinnikkäästi kongressia synnyttäen hallitsijoita, arkkienkeleitä, enkeleitä, palvelijoita ja dekaaneja, että marjakuusi, minun isäni isä, tuli esiin oikealta ja sidoi heidät kohtalo-sfääriin.
ellauri377.html on line 427: "Sillä æoneja on kaksitoista; kuutta Sabaothia hallitsee Adamas, ja hänen veljensä Yabraōth hallitsee kuutta muuta. Tuolloin Yabraōth hallitsijoineen uskoi Valon salaisuuksiin ja oli aktiivinen Valon mysteereissä. Valo ja hylkäsi kongressin mysteerin, mutta Sabaōth, Adamas ja hänen hallitsijansa ovat pitäneet kiinni kongressin harjoittamisesta.
ellauri377.html on line 431: "Mutta hän kantoi Sabaothin, Adamasin ja omansa hallitsijat, jotka eivät olleet olleet aktiivisia Valon mysteereissä, mutta ovat olleet jatkuvasti aktiivisia kongressin mysteereissä ja johtaneet heidät sfääriin.
ellauri377.html on line 437: Voimista, jotka Marjakuusi sitoi viiteen valtionhoitajaan (ml. CGE Mannerheim). Jeesus jatkoi ja sanoi: "Kuule siis, jotta voin kertoa teille heidän salaisuutensa. Silloin tapahtui, kun marjakuusi oli näin sitonut heidät, että hän otti voiman suuresta Näkymättömästä ja sitoi sen häneen, jota kutsutaan Kronokseksi. Ja hän veti toisen voiman Ipsantachounchaïnchoucheōchista, joka on yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sidoi sen Aresiin. Ja hän veti voiman Chaïnchōōōchista, joka on myös yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sidottu. Jälleen hän otti voiman Pististä, Barbēlōn tyttärestä Sofiasta, ja sitoi sen Aphroditē.
ellauri377.html on line 451: Niistä mysteereistä, jotka Jeesus antaa opetuslapsilleen. Kun Maria sitten sanoi tämän itkien, Jeesus vastasi suuressa säälissä ja sanoi heille: "Totisesti, rakkaat veljeni ja sisko hyvä, te, jotka olette hylänneet isän ja äidin minun nimeni tähden, minä annan teille kaikki salaisuudet ja kaikki gnoosit.
ellauri378.html on line 70: Kongressin kirjasto valitsi vuonna 2013 Nürnbergin tuomion säilytettäväksi Yhdysvaltain kansallisessa elokuvarekisterissä "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäväksi". Tuotannon esittäminen historiallisista tapahtumista on herättänyt kiinnostusta vuosikymmeniä ennen ja sen jälkeen, koska se on sijoittunut holokaustin kerronnalliseen kuvaamiseen elokuvassa.
ellauri378.html on line 104: Elokuussa 1917 valitussa kuudennessa kongressissa havaitsemme, että keskuskomitean 21 jäsenestä viisi oli juutalaisia. Mukana olivat Trotski, Zinovjev, Moisei Uritski, Sverdlov ja Grigori Sokolnikov. Sverdlovia lukuun ottamatta he olivat kaikki Ukrainasta. Seuraavana vuonna heihin liittyivät Kamenev ja Radek. Juutalaiset muodostivat 20% keskuskomiteoista vuoteen 1921 asti, jolloin tässä johtavassa hallintoelimessä ei ollut enää juutalaisia. Juutalaisten jäsenmäärä huippupiireissä jatkoi laskuaan 1920-luvulla. 11. kongressiin mennessä vain Lazar Kaganovich valittiin keskuskomiteaan vuonna 1922 26 muun jäsenen ohella. Lev Mekhlisiä ja Kaganovichia lukuun ottamatta harvat vanhemmat kommunistijuutalaiset selvisivät puhdistuksista.
ellauri378.html on line 122: I spent six years interviewing 21 billionaires. I found that 1% are happier than the average person — and it's just because they're rich.
ellauri378.html on line 125: Rafael Badziag interviewed 21 billionaires for his book "The Billion Dollar Secret."
ellauri378.html on line 126: According to him, billionaires are happier than the average person, and it's just because they have more money.
ellauri378.html on line 127: Billionaires have choices, opportunities, and strong relationships — all three of which make them happy. All thanx to loads of money.
ellauri378.html on line 129: One reason is that wealth seems to make us less generous. The wealthier start assuming more dominant postures and begin talking down to their poorer counterparts. They also consume a greater share of a bowl of pretzels meant to be shared equally.
ellauri378.html on line 138: Rich people are hard working and smart. Smart people know how to find those moments more often than others. They usually accomplish it by diversifying themselves. They travel. They spend lots of time visiting family. They explore nature and their inner self. They are social creatures that seek positive conversations with their peers and inferiors. They choose meaningful career paths that provide them the ability to accomplish all the other aspects of their life that I mentioned above.
ellauri378.html on line 140: My research shows that spending money on experiences or to regain time – such as, say, by hiring a housecleaner – does increase happiness. It’s not a coincidence that we tend to share both experiences and free time with loved ones, like the cleaning lady. As long as she does not try to use my toilet.
ellauri378.html on line 142: (Raj Raghunathan is Zale Centennial Professor of Business at the McCombs School of Business at UT Austin. He is quite interesting.)
ellauri378.html on line 147: Glada miner när Natos generalsekreterare Jens Stoltenberg träffade Rumäniens president Klaus Iohannis och Nederländernas premiärminister Mark Rutte i Haag i somras. Nu kämpar de två sistnämnda om Stoltenbergs jobb. ellauri378.html on line 149: Presidentti Iohannikselle uskolliset diplomaatit olisivat jo Washingtonissa valmistelemassa maata ja Turkki, jolla on USA:n jälkeen toiseksi suurin armeija NATOssa, olisi tavallisesti asioista perillä olevien lähteiden mukaan Romanian puolella. Jos Rutte ei kuitenkaan vetäytyisi ehdokkuudestaan, on vaikea uskoa, että Yhdysvallat ja muut suurvallat vetäisivät tukensa hänelle julkisesti ilmoitettuaan tukensa.
ellauri378.html on line 290: Toiseksi on olemassa raamatullisia lakeja, jotka automatisoivat insestiä. Esimerkiksi Mooseksen kirjan 18:9 :ssä kehotetaan "Älä paljasta sisaresi, isäsi tyttären tai äitisi tyttären alastonta häpyä, olipa hän kasvanut perheessä tai toisessa kodissa."
ellauri378.html on line 322: Of Saint Theresa's days well spent.
ellauri378.html on line 425: Although Israel eliminated the main Hamas command structure in central and northern Gaza, pockets of “guerrilla” resistance remained. According to the publication's sources among senior officials, 4 of the 24 Hamas "battalions" remained "completely intact" after fleeing to Rafah, where the IDF is preparing to invade. At the same time, Israel doubts the possibility of finding and destroying the remaining terrorists, since the United States has “turned its back on Israel,” although a month ago Tel Aviv had confidence that they'd have its back.
ellauri378.html on line 427: As a result of the fighting in Gaza, IDF central command no longer has a “clear picture of what is happening” with the rest of Hamas fighters deep underground in an extensive network of tunnels. Therefore, Israel believes that the best chance to destroy Hamas is to destroy Rafah, but such a move is not approved by Washington, and now Tel Aviv will have to do something “dramatic and radical” to change the dynamics of the armed conflict. Maybe nuke the tunnels.
ellauri378.html on line 429: Hamas is now focused on surviving until the summer, when the US election campaign begins and support for Israel is likely to decline further, according to the newspaper's sources, who are convinced that pressure is mounting on Israel to reach some kind of agreement, and this means that Hamas can survive, and this is also beneficial for Iran. How sad. Israel wants Gaza empty of the fucking ragheads.
ellauri378.html on line 633: Kultatähden rintaneula tarjoaa sopivan tunnisteen leskille, leskille, vanhemmille ja palveluksen jäsenille, jotka menettivät henkensä maan puolustamiseksi. Seuraavan sukulaisen rintapainike annetaan leskille ja leskille, vanhemmille ja ensisijaisesti lähisukulaisille, jotka menettivät henkensä palvellessaan aktiivisessa palveluksessa tai ollessaan määrätty armeijan reserviin tai armeijan kansalliskaartin yksiköihin harjoitustilassa.
ellauri378.html on line 649: Opposing the CIA are the leaders of Project Nova: Soviet Army Major General Nikita Dragovich (Eamon Hunt), Colonel Lev Kravchenko (Andrew Divoff), and ex-Nazi scientist Friedrich Steiner (Mark Bramhall). Black Ops also features several historical figures; during the story, Mason meets Fidel Castro, Robert McNamara, and John F. Kennedy.
ellauri378.html on line 651: Imprisoned in a brutal gulag known as Vorkuta, Mason befriends a former Red Army soldier named Viktor Reznov, who gives him the identities of their enemies: Dragovich, Colonel Lev Kravchenko, and ex-Nazi scientist Friedrich Steiner, and reveals his history with them. In October 1945, Reznov and Dimitri Petrenko were sent by Kravchenko and Dragovich to extract Steiner, who wished to defect, from a secret Nazi base on Baffin Island. Upon being rescued, Steiner provided the Soviets with the location of a disabled cargo ship carrying the chemical weapon he had originally developed for Adolf Hitler called Nova 6. However, Reznov and his men were betrayed by Dragovich, who wished to see the effects of the gas first-hand; Reznov was forced to watch Petrenko die horrifically, only being spared himself when British Commandos, interested in also acquiring Nova 6, attacked the cargo ship. Reznov detonated the V-2 rockets onboard the ship during his escape to prevent anyone from using the weapon, destroying it and Nova 6, only to be captured by the Soviets and imprisoned in Vorkuta. The Soviets later recreated Nova 6 with the help of a mad British scientist, Daniel Clarke.
ellauri378.html on line 653: To top it all, Samantha is teleported to the moon while Maxis is sent somewhere else. Samantha accidentally triggered the MPD and was trapped within the device, but this also allowed her to enter the Aether realm. Maxis, who was retrieved by a group of 935 scientists, apologized to his daughter and committed suicide in front of her, prompting her to assume control of the zombies and seek vengeance on Richtofen. Richtofen fuses the golden rod and the meteorite piece and, using it to switch souls with Samantha, takes over as the new zombie controller. This causes his former allies to feel betrayed, and they ally themselves with Samantha (who now resides in Richtofen's body).
ellauri378.html on line 655: Maxis is revealed to have become a sentient artificial intelligence living within the systems of Griffin Station, and he guides his daughter and the three soldiers to launch three missiles at the Earth. This severs Richtofen's link with the Aether, but the launch results in the catastrophic destruction of the Earth while still leaving Richtofen in control of the undead. Tinkering with the unstable Higg's particle can cause collapse of the known universe that expands with the velocity of light. To accomplish this, an even bigger El José will be built. No tehkäähän nyt sekin vielä vitun risto-oravat. Apinat.
ellauri381.html on line 76: Venäjän rakastettu presidentti Vladimir Putin perusteli 9. toukokuuta 2022 Moskovassa pitämässään puheessa Ukrainan hyökkäystä toteamalla välittömän vastakkainasettelun "uusnatseja, Banderaa" vastaan. Deutsche Wellen mukaan ukrainalaiset tiedotusvälineet julkaisevat Ivan Denisovizistä todisteita siitä, kuinka venäläiset vainosivat ukrainalaisia sotavankeja ja siviilejä epäiltynä myötätunnosta Banderaa kohtaan.
ellauri381.html on line 81: Bandera syntyi Itävalta-Unkarissa, Galiciassa, kreikkalaiskatolisen kirkon papin perheeseen ja varttui Puolassa. Nuoresta iästä lähtien mukana nationalistisissa järjestöissä.
ellauri381.html on line 87: Bandera on edelleen erittäin kiistanalainen hahmo Ukrainassa. Monet ukrainalaiset pitävät häntä roolimallisankarina tai marttyyrikuolemana vapaustaistelijana kun taas muut ukrainalaiset, erityisesti etelässä ja idässä, tuomitsevat hänet fasistiksi ja natsien yhteistyökumppanixi, jonka seuraajat, banderiitit, olivat vastuussa puolalaisten ja juutalaisten siviilien joukkomurhista toisen maailmansodan aikana. 22. tammikuuta 2010 Ukrainan silloinen presidentti Viktor Juštšenko myönsi Banderalle postuumistin Ukrainan sankarin tittelin, mitä pahexuttiin laajalti. Euroopan parlamentti tuomitsi palkinnon, samoin Venäjä, Puola ja juutalaiset poliitikot ja järjestöt, kuten Simon Wiesenthal -keskus.
ellauri381.html on line 128: The Euromaidan movement was made up mostly of representatives of the western regions. Their ideology does not involve public consensus with representatives of the East, nor does the ideology of Ukrainian nationalism, which is unified and uncompromising.
ellauri381.html on line 130: Ukrainian nationalism emerged as an ideology in the first third of the 20th century and bears a close resemblance to German Nazism and a number of other far-right ideologies of the time. This is attested to by its extreme intolerance, its craving for immediate political action, violence, and the denial of rights to minorities.
ellauri381.html on line 132: Many Ukrainian nationalists consider it necessary to use an “iron fist” to build a nation, which involves the harsh oppression of non-Ukrainian elements in society.
ellauri381.html on line 133: The problem is that these non-Ukrainian elements in Ukraine are the majority. In the southeastern part of the country the population is overwhelmingly non-Ukrainian, and even in the Ukrainian-speaking region of Western Ukraine, Galicia, non-Ukrainians represent a considerable percentage of the population.
ellauri381.html on line 145: However, Bandera’s idea of an independent Ukraine was not shared by the Third Reich, and as a result Bandera was imprisoned in a concentration camp, where he remained until 1944, albeit in significantly more comfort than other prisoners.
ellauri381.html on line 147: During the Nazi occupation many Ukrainian nationalists served in the German military structures: the Galician SS divisions, the Nachtigall Battalion, the Ukrainian Legion, and local police units.
ellauri381.html on line 160: Both Bandera and Shukhevych were posthumously awarded the title Hero of Ukraine by President Viktor Yushchenko, though in 2010 they were deprived of this title by his successor Viktor Yanukovych.
ellauri381.html on line 166: Post-Soviet southeastern Ukraine differed from the west of the country all these years in that it did not have its own identity or national identity. This resulted in quite a sad circumstance, given that even when representatives of the southeast were in power in Kiev, the whole humanitarian sphere of politics was left in the hands of Ukrainian nationalists from Galicia.
ellauri381.html on line 174: Oleg Nemensky is a PhD in Historical Sciences and Fellow at the Institute of Slavic Studies and the Center for Ukrainian and Belarusian Studies of MGU, and is also a leading researcher at the Russian Institute of Strategic Research.
ellauri381.html on line 176: All rights reserved by Rossiyskaya Gazeta.
ellauri381.html on line 426: Kristi Noem, som pekats ut som tänkbar vicepresidentkandidat för Donald Trump, får kritik för att ha skjutit ihjäl en hundvalp och en get. Nu har hon försvarat det hon gjorde, skriver BBC.
ellauri381.html on line 430: Hansen har en nära relation till sin mamma, som han ringer varje dag. Om hon inte svarar får han stresspåslag.
ellauri381.html on line 435: Lada brinner på Ekerö. Billigare att tanka – men allt dyrare att ta bussen. Kollektivtrafiken har fått minskat stöd av dagens regering. Samtidigt har man satsat 13 miljarder kronor på sänkt skatt på drivmedel och ökat reseavdrag.
ellauri381.html on line 447: While serving as a captain in the Red Army during World War II, Solzhenitsyn was arrested by SMERSH and sentenced to eight years in the Gulag and then internal exile for criticizing Soviet leader Joseph Stalin in a private letter. As a result of his experience in prison and the camps, he gradually became a philosophically minded Eastern Orthodox Christian. Just what happened to Dostojevski during his internation.
ellauri381.html on line 449: As a result of the Khrushchev Thaw, Solzhenitsyn was released and exonerated. He pursued writing novels about repression in the Soviet Union and his experiences. He published his first novel, One Day in the Life of Ivan Denisovich in 1962, with approval from Soviet leader Nikita Khrushchev, which was an account of Stalinist repressions. Actually, it was about a normal day in a labor camp. Following the removal of Khrushchev from power, the Soviet authorities attempted to discourage Solzhenitsyn from writing any more anticommunist crap. He went on anyway, sending the crap to the west. In 1974, Solzhenitsyn was stripped of his Soviet citizenship and flown to West Germany. In 1976, he moved with his family to the United States, where he continued to write. In 1990, shortly before the dissolution of the Soviet Union, his citizenship was restored, and four years later he returned to Russia, where he remained until his death in 2008.
ellauri381.html on line 461: Kriitikot huomauttavat ristiriidoista Solženitsynin arvioiden repressoitujen lukumäärästä ja arkistotietojen välillä, jotka tulivat saataville perestroikan aikana. Aivan törkeää liioittelua.
ellauri381.html on line 591: It will produce the first ever English translations of the author’s autobiography, “The Little Grain,” and the remaining volumes of his opus, “The Red Wheel.” According to Joseph Dresen of the Kennan Institute, the first translations will be completed in late 2015.
ellauri381.html on line 593: For much of the late 1970s and 1980s, Solzhenitsyn was portrayed in the Western media as a cranky has-been. "Partly it was his fault,” Ignat answers. “His strident political tone was not compatible with typical Western discourse. Then people saw the beard and, well, two plus two equals Old Testament prophet. But that was a result of the urgency of the times he was living in. People did not understand the world he had come from. Where he came from good manners were not a common currency.”
ellauri381.html on line 595: Solzhenitsyn’s 1978 Harvard University commencement address is the perfect example of the disconnect between his uncompromising attitude and the expectations of his audience. In keeping with his dissident roots, the author spoke vehemently – through a translator – against what he saw as the shortcomings of the Western world.
ellauri381.html on line 597: Solzhenitsyn shocked his audience with a speech that strongly criticized his host country rather than expressing his eternal gratitude for escaping a totalitarian government: “The Western world has lost its civil courage, both as a whole and separately, in each country, each government, each political party, and of course in the United Nations. Such a decline in courage is particularly noticeable among the ruling groups and the intellectual elite, causing an impression of loss of courage by the entire society.”
ellauri381.html on line 604: Kaupungille yritettiin aiemmin nimeä Pivdennoye ("juzhnoje" ukrainaksi). Myöhemmin nimikomitea hyväksyi nimen Port Anenthal, joka oli saksalaisten siirtolaisten asutuksen nimi, joka sijaitsi modernin kaupungin vieressä.
ellauri381.html on line 626: 19. tammikuuta 1950 Bulgaria julisti Heathin persona non grataksi ja katkaisi diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin 20. helmikuuta. Yhdysvallat ilmoitti diplomaattisuhteiden keskeyttämisestä Bulgarian kanssa seuraavana päivänä, ja Heath lähti maasta 24. helmikuuta. Heath ja 43 Yhdysvaltain lähetystön jäsentä nousivat Orient Expressiin 23. helmikuuta ja lähtivät Turkkiin. Bulgarian hallitus tuomitsi suhteiden katkeamisen uudeksi vaiheeksi "amerikkalaisten imperialistien taistelussa rauhan ja demokratian eturintamaa vastaan". Vuosikymmen myöhemmin Haastatteluissaan amerikkalaisten toimittajien kanssa diktaattori Zhivkov kiisti, että Bulgaria olisi Neuvostoliiton nukkevaltio . "Nukke? Ei totta!" Zhivkov sanoi Edwin Gritzille Washington Postista "Suuri panettelu. Neuvostoliitto auttaa meitä rakentamaan itsenäistä taloutta."
ellauri381.html on line 628: Relations between the U.S. and Bulgaria had gone from merely chilly to bitterly cold. In Sofia, U.S. Minister Donald Heath was harassed and insulted by Bulgarian officials. They demanded his recall. When Washington protested, it got only smiling evasions from Bulgarian Chargé d'Affaires Peter Voutov in Washington, sullen silence from Sofia. Last week, his patience exhausted, Secretary of State Dean Acheson broke off diplomatic relations with Russia's Balkan satellite (which was a Nazi satellite before that).
ellauri381.html on line 632: Following his expulsion from Bulgaria, Heath was posted as the first U.S. Ambassador to the newly independent countries in Indochina including Laos (1950–1954), Cambodia (1950–1954), and South Vietnam (1950–1954). During these concurrent postings he was resident in Saigon. Heath supported the Domino Theory and wrote that if the French pulled out "Only a blind hen could doubt the immediate Communist engulfment of Southeast Asia."
ellauri381.html on line 667: Venäläinen Gleb Dostojevskiasussa. Vieressä ohuttukkainen Simochka. Hizin vähän Sanyan bühleineissa on naisosia ja nekin tälläsiä, verettömiä. Sama vika muuten Dostojevskillä. Liekö olleet kumpikin kaappihomoja.
ellauri381.html on line 688: Ukrainan joukkojen tilanne rintamalla käy tukalammaksi päivä päivältä. Tällä hetkellä Venäjällä on selkeä ylivoima tykistöammuksissa ja joukoissa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut, että Ukraina häviää sodan ilman Yhdysvaltain tukea. (Puhe oli siitä $61G taalatukusta jonka se saikin jo.)
ellauri381.html on line 694: Koko EU:n tasolla kansalaisille tärkeimmät vaaliteemat ovat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta sekä kansanterveys. Suomesta vastaajia oli 1024, joista 55 prosenttia mainitsi turvallisuuden ja puolustuksen ykkösasiaksi. Kovinta puhetta alkuvuodesta on kuultu Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta, joka helmikuussa pohti ääneen joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Pelkästään alkuvuoden aikana Ranska on ostanut venäläistä maakaasua 600 miljoonan euron edestä, eli eniten koko unionissa.
ellauri382.html on line 55: Uma saloon tyttö notável foi Kitty Leroy (vas). Na década de 1870, ela atuou em Deadwood, na Dakota do Sul, um lugar marcado pela ausência de leis e pela violência. Conhecida por sua beleza e habilidade com armas de fogo, Kitty se destacou como dançarina e tornou-se exímia no manejo do revólver. Ela enfrentou inúmeros desafios, desde clientes desordeiros até a competição de outras mulheres.
ellauri382.html on line 190: Kukapa meistä ihmisistäkään tykkäisi siitä, jos joku vieras kaveri höpöttelisi minun nimeäni vähän väliä ilman mitään järjellistä asiaa? Ja vierestä sitä olisi tylsä kuunnella.
ellauri382.html on line 203: Spørgsmål som disse er pisse irriterende. Vi går ikke i hijab netop fordi vi ikke tror på din “eneste” Gud. Nu er jeg selv ateist, men her i Danmark og i Grønland har vi vores egen fri vilje. Nogen tror på Allah, andre på en anden Gud, og nogle på ingenting. Så hvorfor? Fordi vi ikke er muslimer såre enkelt. You do you, we do us… Hvem fanden vil frivilligt ligne en sort affalssäk forresten?
ellauri382.html on line 206: Ret mig hvis jeg tager fejl, men Rusland har i meget lang tid, haft to skræddersyede enheder, stående i Kaliningrad. Den ene er designeret Gotland og den anden designeret Bornholm. Enhedernes eneste opgave, er at indtage hver deres ø. Alt hvad de er udrustet med, organiseret og trænet til, handler om de to øer.
ellauri382.html on line 254: resting.com/wordpress/wp-content/uploads/2020/01/zinaida-portnova-og.jpg" />
ellauri382.html on line 299: ja vihervasemmiston äänestäjäreservin loputonta
ellauri382.html on line 317: Guinean presidentti. Saharan autiomaa voitaisiin
ellauri382.html on line 366: resdefault.jpg&f=1&nofb=1&ipt=d5bee7b6605690d70f4eff055f9afcb31de847220bcbed86534b1b8f35e51e1c&ipo=images" width="50%" />
ellauri382.html on line 371: When Goggins enrolled in the third grade, he was diagnosed with a learning disability due to the lack of schooling. He also found it difficult to learn as he was suffering from toxic stress because of the child abuse that he suffered during his early years in Buffalo, New York. Because of the stress, he developed a stutter. Goggins explains h-ho-how he was c-co-constantly in a f-fight-or-flight response with social anxiety because of his s-st-stuttering. In school, Goggins was subjected to racism and the K-Ku-Klux Klan held a local presence at the time in Brazil and Indiana. Goggins recalls he once found "Niger [sic] we're gonna kill you" on his Spanish notebook. At 16, a better informed student spray painted "nigger" on the door of Goggins's car.
ellauri382.html on line 389: Eräs elämäkerran kirjoittaja väitti että oli "perheväite", jonka mukaan nuori taistelija oli Heikki Saven, kuuluisan Kentuckyn senaattorin ja presidenttiehdokkaan 1800-luvun puolivälissä, lehtolapsenlapsenpoika, joka yritti turhaan johtaa kansakunta pois sisällissodasta jarruttamalla abolitiolakia.
ellauri382.html on line 397: Kenraalimajuri Cassius Marcellus Savi (19. lokakuuta 1810 – 22. heinäkuuta 1903) oli yhdysvaltalainen sperman istuttaja, poliitikko, sotilasupseeri ja abolitionisti, joka toimi Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 1863–1869. Syntyi Kentuckyssa varakkaaseen istutusperheeseen. Savi tuli politiikkaan 1830-luvulla ja alkoi tukemaan abolitionismia Yhdysvalloissa, herättäen vihaa muiden eteläisten keskuudessa. Presidentti Abraham Lincoln nimitti Kentuckyn republikaanipuolueen perustajajäsenen Yhdysvaltain ministeriksi Venäjälle, missä Saven uskotaan vaikuttaneen siitimellään Venäjän tukeen unionille Yhdysvaltain sisällissodan aikana.
ellauri382.html on line 410: Omaelämäkerrassaan "The Greatest, My Own Story", joka kirjoitettiin Richard Durhamin kanssa vuonna 1975, Ali sanoi, että hänen perheessään oli "hyvin vähän tietoa, jos ollenkaan, "valkoisesta verestä" mistä tahansa lähteestä, ja hän lisäsi: "Jos orjanhaltija Clayn veri tuli suoniimme nimen mukana, se tuli raiskauksesta ja izesaastutuksesta."
ellauri382.html on line 434: Olohuoneen seinällä, juuri suuren television yläpuolella, Plunkettilla on kehystetty kuva nuoresta Cassius Marcellus Claysta. Hän on kyyryssä nyrkkeilysäkin edessä, ja hänellä on yllään Yhdysvaltain olympiajoukkueen takki. Hän katsoi ylös nuoren serkkunsa kuvaa ja hymyili.
ellauri382.html on line 487: Waking up tired rather than refreshed
ellauri382.html on line 495: Chronic depression ✔
ellauri382.html on line 524: The impact of repressed anger can include the following:
ellauri382.html on line 533: Depression or dysthymia
ellauri382.html on line 575: Imi Lo has held roles as mental health supervisor, suicide crisis counselor, psychotherapist, art therapist, and trainer to therapists and coaches. While living in various countries, she worked for National Health Service (UK), Médecins Sans Frontières/ Doctors Without Borders, Samaritan Befrienders, and Mind.
ellauri382.html on line 579: She shows few (if any) signs of repressed anger.
ellauri382.html on line 592: The play was adapted to the big screen as two films, both entitled Gaslight—a 1940 British film, and a 1944 American film directed by George Cukor, also known as The Murder in Thornton Square in the UK. Both films are considered classics in their respective countries of origin, and are generally equally critically acclaimed. The play is set in fog-bound London in 1880, hence the name. The term "gaslighting" does not appear in any of the stageplays or screenplays and is inspired by the film´s title "Gaslight". The play has a happy end by the way.
ellauri382.html on line 604: Toisin sanoen menestys tarkoittaa kykyä voittaa. (Vihaajille) "Te ette sammuta meitä ihmiskunnan kirkkaita kaasuvaloja, vaan hautaatte izenne merkitsemättömään hautaan." Koko ihmiskunta ei voi rakastaa ketään. Jopa Gandhilla ja Äiti Teresalla oli arvostelijansa. Gandhi hipelöi esimurkkuja ja Teresa ärjyi alaisille. Kuten sanonta kuuluu: "Jos viholliset kiittävät sinua, tarkista kantasi.". Totuus on, että persoonallisuutesi, intensiivisyytesi ja lahjasi eivät todellakaan ole mieleen kaikille.
ellauri382.html on line 632: Olin aina hämmästynyt siitä, mitä tunsin, luin ja näin (luin tosi paljon). Ilman kykyä säädellä tunteitani heilahtelin innostumisen, masennuksen, syvän kaipauksen ja polttavan kateuden välillä muita kohtaan, jotka sopivat joukkoon. Samanaikaisesti minua pommitettiin tiedolla, jonka alitajuisesti imeskelin ympäristöstä: näin A-tyyppien jännityksen, katkeruuden, kilpailun, passiivisen aggression ja toimintahäiriön koulussani ja perheessäni, mutta B-tyypin lapsena en kuitenkaan kyennyt ilmaisemaan, ymmärtämään tai jakamaan näitä vaikutelmia kenenkään kanssa. Elämäni synkimmän ajanjakson elin myöhään teini-iässä ja varhaisessa aikuisiässä. It was hell, reminisces a former child. Oliko se sen arvoista? Helvetti kyllä, se oli. Tänään en tunne kuuluvani mihinkään.
ellauri382.html on line 636: Mut hei! Jos sinäkin olet haavoittunut ja kitunnut, toivon, että sinäkin löydät tiesi takaisin rakkauteen. Elämän rikkaus ja kauneus ovat vain pyöröoven toisella puolella. Kuten aalto, jota ei voi erottaa valtamerestä, toivon että työ täytätte lompsani siellä jossain äärettömän laajemmassa ja voimakkaammassa, eli Yhdysvalloissa. Terveisiä Lontoosta 2019.
ellauri382.html on line 664: Ihmisenä, jolla on mielikuvituksen yliherkkyys, koet epätavallisia mielikuvituksellisia ja fantastisia ajatuksia, usein nuoresta iästä lähtien. Ajattelet kuvien ja meemien avulla; runous ja visuaalinen kieli tulevat sinulle luonnollisesti. Sinulla saattaa olla kuvitteellisia leikkikavereita, kuvitteellisia lemmikkejä, voit harrastaa fantasialeikkiä tai viettää pitkiä tunteja masturboimalla.
ellauri382.html on line 669: Liikunnallinen supervoima voi ilmetä ärsyttävissä tottumuksissa, kuten jalkojen naputtelussa, kynsien pureskelussa tai touretten oireina. Kun tunnet itsesi emotionaalisesti jännittyneeksi, saatat huomata puhuvasi nopeasti, toimivasi impulsiivisesti tai pakko-oireisesti (olet esimerkiksi yliorganisoitunut kuten Adrian Monk). Saatat kokea unettomuutta tai maanistilaa. Koska psykomotoristen lasten kehot taipuvat värähtelemään ja nykimään jännityksestä tavalla, joka näyttää hyperaktiiviselta, heillä diagnosoidaan usein virheellisesti epilepsia tai tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö (ADHD).
ellauri382.html on line 694: Nuoresta iästä lähtien intensiiviset ihmiset ovat huolissaan olemassaolon syistä, kuten kuolemaan, vapauteen, eristäytymiseen ja merkityksettömyyteen liittyvistä kysymyksistä. He välittävät intensiivisesti myös globaaleista ja ympäristökysymyksistä, mutta kun he jakavat ajatuksiaan, ihmiset heidän elämässään joko katsovat niitä ymmällään tai mikä pahempaa, hylkäävät tai nöyryyttävät niitä. Näytetään ettei islamilla ole asiaa Suomeen, äänestetään euroviisuissa Israelia! sanovat Atte Kaleva, Ville Rydman sekä joukko persupappeja Ylilaudassa.
ellauri382.html on line 698: Existential Depression. Se johtuu siitä, että näet epäoikeudenmukaisuuden, toimintahäiriöt ja tekopyhyyden maailmassa, mutta et pysty muuttamaan niitä. Sinulla saattaa olla idealistinen näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla intuitiivisesti, mutta ideoitasi eivät jaa muut ympärilläsi.
ellauri382.html on line 744: Innes-Stubbin kanssa vastaan vappuneniä Presidentinlinnan etupihalla vappupäivänä. Presidentin mukaan Suomella kävi Yhdysvaltoja
ellauri382.html on line 747: Lue lisää: Mikä nöyryytys! USAn presidentti ryöpytti Suomea armottomasti – presidentti Stubb vakavana.
ellauri382.html on line 748: Tutkimuksissa ei ole havaittu, että menestyvien urheilijoiden esimerkki kannustaisi ihmisiä merkittävästi liikkumaan. Presidentti Stubb on ehkä jopa lähempänä tavallista ihmistä, koska hän ei ole huippu-urheilija kuten Urho Kekkonen ja hän on siksi tässä yhteydessä samaistuttava esimerkki. Ruotsi voitti puolivälieräottelun 1–2, mikä päätti Suomen kotiturnauksen.
ellauri382.html on line 752: Yhdysvallat halusi jostain syystä rajoittaa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainan rajojen sisäpuolelle. Zelenskyi kuitenkin säilytti tyyneytensä shokista huolimatta. Me näimme heidän armeijansa istumassa yhden, kaksi kilometriä rajalta Venäjän sisällä emmekä voineet tehdä mitään, sanoo Ukrainan erityisen parlamentaarisen komission johtaja, kansanedustaja Petra Ustinova. Syyttävä sormi osoittaa Venäjän presidenttiin Boris Jeltsiniin, joka keskitti valtaa itselleen ja sivuutti parlamentaarisen demokratian. Tältä pohjalta hänen seuraajansa Vladimir Putinin oli helppo jatkaa yhä autoritaarisempaan suuntaan.
ellauri382.html on line 758: Toistaisexi elossa olevista venäläisajattelijoista Plokhy mainitsee Sasha Duginin, jota on kutsuttu myös ”venäläisen fasismin ideologiksi”. Plokhyn kirja on ilmestynyt englanniksi jo viime vuonna. Sen itse sotaa kuvaava osuus tuntuu jo hiukan vanhentuneella. Se päättyy Ukrainan kesän 2023 vastahyökkäyksen alkuun. Zelenskyn sotilaallisista ansioista Plokhyn kirja on optimistisempi kuin viimeisimmät uutiset rintamalta. Hän korostaa lännen tuen merkitystä, mutta esimerkiksi ongelmat puolustussodan (huom. EI hyökkäyssodan) rahoituksen läpisaamisesta Yhdysvaltain kongressissa eivät ole kirjaan ehtineet.
ellauri383.html on line 69: No joka tapauksessa Dürrenmattin pointti oli että sattumalla on sormensa pelissä, kun Matthäi ei saa kiinni sarrjamurrhaajaa, joka ehtii kuolla vahingossa auton alle. Dass alle Verbrecher ihre Strafe fänden, sei eine staatserhaltende Lüge. Günter Waldmann (s. 26. lokakuuta 1926 Oberhausenissa ; † 12. lokakuuta 2020 maaliskuussa (Breisgau), saksalainen koulunopettaja, germanisti, didaktisti ja uskonnollinen filosofi, ei tykännyt tämmöisestä Zufallin peukutuxesta. Sen oma magnum opus oli Usko ja kauhu. Uskon käyttäytyminen aggression ja kauhun syynä. Tutkimus uskonnonfilosofiasta.
ellauri383.html on line 126: Dök upp på Folklistans pressträff – läxade upp Skyttedal och Jan Emanuel!
ellauri383.html on line 127: När Folklistan presenterade ett nytt förslag om fordonsindustrin avbröts Jan Emanuel och Sara Skyttedal helt sonika av raggaren Robban. Ånej! Nu blev det jättedålig stämning.
ellauri383.html on line 129:
ellauri383.html on line 149: Kielletään lihan tuonti huijausmaista, otetaan käyttöön yhteinen villieläinten hyvinvointimerkintä, minimoidaan eläinkuljetuksia ja helpotetaan tilalla tapahtuvaa teurastusta Trumpin varapresidentti roolimallina.
ellauri383.html on line 173: Den samhällssynen ter sig allt mer orealistisk som vision. Runt hälften av dagens arbeten kommer inom en snar framtid helt eller delvis ersättas av robotar, algoritmer och andra tekniska innovationer. Arbetsmarknaden pressas samtidigt av globalisering och omfattande migrationsströmmar. Jesu budskap är helt enkelt föråldrat, lixom också kommunisternas. Istället är borgerligheten en trovärdig reformagenda som kan reformuleras, med blicken vänd upp till hakkorsets tecken full av hopp.
ellauri383.html on line 240: But Donald Trump, the former president and presumptive next President, The Once and Future King, has been skeptical of Ukraine aid and has vowed to try to end the conflict quickly and seek a negotiated settlement. According to the media outlet, any new offensive in 2025 by Ukraine would be dependent on ever more funding from Congress, and approval by the White House.
ellauri383.html on line 242: The National News Agency of Ukraine (Ukrainian: Українське національне інформаційне агентство), or Ukrinform (Ukrainian: Укрінформ), is a state information and news agency, and international broadcaster of Ukraine. It was founded in 1918 during the Ukrainian War of Independence as the Bureau of Ukrainian Press (BUP). The first director of the agency was Dmytro Dontsov, when the agency name was The Ukrainian Telegraph Agency. Ukrinform is Ukraine's representative of the European Alliance of News Agencies (EANA) and the Black Sea Association of National News Agencies (BSANNA).
ellauri383.html on line 245: The annexation of Crimea by the Russian Federation took place in the aftermath of the 2014 Ukrainian revolution. On 22–23 February, Russian President Vladimir Putin convened an all-night meeting with security services chiefs to discuss pullout of deposed President, Viktor Yanukovych, and at the end of that meeting Putin remarked that "we must start working on returning Crimea to Russia.". Russia sent in soldiers on February 27, 2014. Crimea held a referendum. According to official Russian and Crimean sources 95% voted to reunite with Russia. The legitimacy of the referendum has been questioned by the west---international community.
ellauri383.html on line 247: In representing Mr Ihor Kolomoisky, I express my deep concern about the trials I witnessed during the hearings held in the Ukrainian courts in Kyiv in February 2024. Mr Kolomoisky has been unjustly detained in a Kyiv prison for over six months (and now his arrest has been extended for another 60 days!) as a mere suspect, and this situation raises concerns about respect for human rights and due process of law in Ukrainian courts.
ellauri383.html on line 251: Even in Israel, detention especially in cases of economic crimes, is seen as a measure of last resort and should not be used as the main investigative tool. The practice limits the duration of pre-charge detention, which typically lasts only a few days to a few weeks, but certainly not 6 months, emphasising the prohibition of prolonged detention without charge.
ellauri383.html on line 255: Businessman Ihor Kolomoisky plans to live in Ukraine in the next five years (2019-2024). Until recently, he lived in Israel, where he moved from Switzerland. The last time he was in Ukraine was June 2017. "I've decided to live in Ukraine for the next five years. For I hope for the rule of law in the country," he told the investigative TV program Schemes program of the Radio Free Europe / Radio Liberty. Kolomoisky denies that his stay in Ukraine is connected with the 2019 election of Volodymyr Zelensky as president. "It has nothing to do with that. I've come here and plan to be here for family reasons. My son is to ink a contract with a basketball club of Ukraine," he said.
ellauri383.html on line 257: Zelensky invites Ukrainian oligarchs to help rebuild Donbas. Ukrainian President Volodymyr Zelensky has invited Ukrainian oligarchs to help rebuild Donbas and has already agreed on investment with some of them.
ellauri383.html on line 259: "They will take on the responsibility for handling certain issues. For example, Victor [Mr. Pinchuk] will provide 24 families of our captured sailors with apartments and continue solving issues of social assistance for all military personnel. This is our agreement," Zelensky said at a meeting with business representatives in Kyiv on June 20, according to the TV news service TSN.
ellauri383.html on line 260: He also announced agreements with Rinat [Mr. Akhmetov] on the abolition of the Rotterdam plus formula, a method of forming a price for coal in power generation by thermal power plants in Ukraine. It was introduced in March 2016 and became effective in May 2016. Rinat is also ready to invest in local medicine and roads. Zelensky said that the recent purchase of 200 ambulances for Ukrainian hospitals was the first result of such a deal.
ellauri383.html on line 264: The main opponents of the formula for determining the market price of coal were large energy-intensive enterprises - mainly ferroalloy and electrometallurgical enterprises, which belong to oligarchs Igor Kolomoisky and Viktor Pinchuk. The object of criticism and media attacks was the DTEK holding, the largest coal producer and operator the majority of thermal power plants. TV channels controlled by Kolomoisky and Pinchuk accused DTEK of receiving super-profits. Since the owner of 100% of DTEK shares is entrepreneur Rinat Akhmetov, criticism was also directed at him.
ellauri383.html on line 282: Orion löytyy Eridanusjoen vierestä kahden metsästyskoiran Cane Majorin ja Cane Minoren kanssa taistelemassa Härkää vastaan. Toinen sen saaliista, jänis, löytyy myös lähistöltä.
ellauri383.html on line 310: The rest of Torah does not show proof of any major awareness of astronomy:
ellauri383.html on line 353: For I know the plans I have for you, declares the Lord, plans for welfare and not for evil, to give you a future and a hope.
ellauri383.html on line 374: To him who made the great lights, for his steadfast love endures forever; the sun to rule over the day, for his steadfast love endures forever; the moon and stars to rule over the night, for his steadfast love endures forever;
ellauri383.html on line 379: The rest are even less helpful, sorry Christians, you are not pulling your weight!
ellauri383.html on line 431: And the beast was captured, and with it the false prophet who in its presence had done the signs by which he deceived those who had received the mark of the beast and those who worshiped its image. These two were thrown alive into the lake of fire that burns with sulfur.
ellauri383.html on line 437: And between the throne and the four living creatures and among the elders I saw a Lamb standing, as though it had been slain, with 5 armpits, 7 horns and 7 eyes, which are the seven spirits of God sent out into all the earth.
ellauri383.html on line 452: Come to me, all who labor and are heavy laden, and I will give you the rest.
ellauri383.html on line 537: "Näyttely on erittäin mielenkiintoinen ja informatiivinen. Oppaat-aktiiviset varusmiehet kertoivat ensin räjäyttäneensä panssarivaunun miinaan, sitten iskeneensä siihen panssarintorjuntaohjuksella ja viimeistelleensä sitten tornin katon lennokkien avulla. Kehuttu Abrams on täysin epäkunnossa. Juuri tämä säiliö tuotiin Avdiivkan suunnasta. Hän ei ole ensimmäinen, jonka venäläiset joukot tuhoavat erityisen sotilasoperaation alueella", eräskin Vasily, Moskovan presidentin Kadettikoulun 9.luokan kadetti, joka on nimetty Venäjän federaation kansalliskaartin M. A. Sholokhovin mukaan, kertoi vaikutelmistaan.
ellauri383.html on line 539: "Monet näyttelyn kävijät, myös me, pysähtyvät usein saksalaisen jalkaväen taisteluajoneuvomarderin lähelle. Meille kerrottiin, että Ukrainan asevoimien sotilaat heittivät sen suoraan kentälle BMP: n juututtua mutaan. Marderin vieressä on hänen "countryman", Saksalainen Leopard 2-panssarivaunu, jota pidettiin käytännössä 'voittamattomana'. Ilmeisesti näin ei ole", sanoi toinenkin Alexander, 9.luokan kadetti Venäjän federaation kansalliskaartin M. A. Sholokhovin Moskovan presidentin Kadettikoulussa.
ellauri383.html on line 543: Tämän tekniikan esittely hälventää jälleen myyttejä sen tuhoutumattomuudesta. Näyttelyssä nuoret ihmiset eivät voi vain nähdä omin silmin sotilaidemme menestyksiä, vaan myös tuntea kuuluvansa Venäjän tulevaan voittoon. Näytteitä amerikkalaisesta ja eurooppalaisesta sotateollisuudesta on esillä Moskovan Voitonmuseon vieressä toukokuun loppuun asti. Näyttelyyn voi tutustua päivittäin klo 10.00-20.00. Sisäänpääsy on ilmainen.
ellauri383.html on line 576: Most of the Ukrainian speakers in Estonia today are Ukrainians who arrived in the country after the 2014 Russian aggression against Ukraine. There have been short-term attempts to teach the Ukrainian language in Estonian schools, and Ukrainian Sunday schools have also operated for a shorter period of time. There is no Ukrainian-language press in Estonia, nor have Ukrainian-language dictionaries and educational literature been published. Now at least they have something to read at the coffee table.
ellauri383.html on line 618: Huipentuma on manööverit "Northern Forest-24" (Northern Forest 24), suunniteltu 26.-31. toukokuuta. He sijoittuvat Pohjois-Rowayarvin harjoitusalueelle lähelle Venäjän rajaa. Niihin osallistuu 4,5 tuhatta suomalaista varusmiestä, 2 tuhatta "vierasta" Yhdysvalloista ja 400 viikinkien jälkeläistä Norjasta.
ellauri384.html on line 218: The ski resort of Sallbach is a traditional Austrian village with beautiful views. ... The lifts from Sallbach are very good mainly chairs and gondolas. Excellent stay in Sallbach(er hof). Review of Saalbacher Hof. Reviewed Aug 1, 2014. Everything was great. Just one elementary thing we suggest one can improve: The soap dispensors in the bathroom and WC are very difficult to get soap out of. One must nearly be a bodybuilder to be able to squeeze soap liquid out of them. Hope this is fixed till next time qwe come becuse we are sure to be back. Very nice rooms, friendly staff, excellent food and nice facilities. Lovely harp music. --- Aber im Moplach. Homber, Bodenart form Rommelsberge Vor dem Rommelsberg! Bockelswiesen die Bückelswiesen! Brern Wissen Breite Wiesen. Besenrren, grappig lachertje mop lach streek stunt. Brrm. Grrrrrh. 'Leuk mop.' Lach ik. Хорошая шутка. я смеюсь.
ellauri384.html on line 225: It is as if a lost and perishing person in a roasting desert should be told by a rescuer he might choose and have all longed-for things but one, and he should elect to leave out water!” (Letters From The Earth—Mark Twain)
ellauri384.html on line 227: Frankly, Hell sounds like a more tolerable place, but even there, it’s full of absurdities. As Terry Pratchett pointed out, in order to cause someone physical pain, they have to have the attributes of a physical body, such as nerve endings. There’s little point in throwing a disembodied spirit into a lake of fire. They don’t have the hardware to FEEL anything. For that you need a body. So it would appear that the most prominent features of both Heaven and Hell is utterly crushing, eternal, pointless BOREDOM. Both places would be eternal torture to the human mind.
ellauri384.html on line 292: Solon loi korkeimman oikeuden, jonka jäseniä olivat Ateenan entiset arkhonit [vuotuiset presidentit]. Nähdessään, että velkojen vapauttamisen jälkeen ihmiset alkoivat olla kurittomia ja ylimielisiä, Solon loi myös neljänsadan europarlamentin jokaisesta neljästä Ateenan heimosta. Tämä oli ylimääräinen lainsäädäntöelin, jonka valtuudet rajoittuivat keskustelemaan asioista ennen kuin ne toimitettiin kansan äänestettäväksi. Mitään ei voitu äänestää ennen kuin neljäsataa oli tarkastanut sen. Korkeimman oikeuden ja neljänsadan neuvoston toimiessa laahusankkureina kansan turbulenssi rajoittui turvallisiin rajoihin.
ellauri384.html on line 381: Kettunarttumainen Sharona eli Bitty Schram was fired during the third season of the Adrian Monk TV show owing to contract disagreements; apparently, she sought a bigger wage and the creators felt she was replaceable. In the episode “Mr. Monk and the Red Herring,” she was replaced by pregnant Natalie Teenager, who remained Monk’s assistant for the rest of the series. Dr. Stanley Kamel, who played Monk’s therapist Dr. Charles Kroger to Tony Shalhoub‘s neurotic Adrian Monk, died April 8, 2008, after suffering a heart attack at age 65.
ellauri384.html on line 389: Weissmans were well-to-do professionals from Upper East side, Meisels filthy rich garment industrialists from Lower West. The 2010's Mrs. Maisel battles misogyny but takes little interest in other societal evils — including still-rampant antisemitism. Some critics have noted that she is oblivious to segregated facilities when she tours with Black singer Shy Baldwin, then nearly outs him as gay during her set. 'Mrs. Maisel’ takes place in a supersaturated fantasy 1958 New York, one where antisemitism, racism, homophobia and even sexism are daily bread,” writer Rokhl Kafrissen said in 2018.
ellauri386.html on line 91: Friedrich Nietzsche kutsui Dostojevskia "ainoaksi psykologiksi, jolta minulla oli jotain opittavaa". Ernest Hemingway totesi, että Dostojevskin teoksessa "oli asioita, jotka olivat uskottavia ja toisia joita ei kannata uskoa, mutta jotkut niin totta, että ne muuttivat sinua lukiessasi niitä; hauraus ja hulluus, pahuus ja pyhyys ja mitä uhkapelaamisen järjettömyydestä tuli tietää." Franz Kafka kutsui Dostojevskia "verisukulaisexi." Hermann Hesse nautti Dostojevskin teoksista ja sanoi, että hänen lukeminen on kuin "vilaus tuhoon". Norjalainen kirjailija Knut Hamsun oli siitä into piukeena. Häntä pidetään venäläisen symbolismin, ekspressionismin ja psykoanalyysin edelläkävijänä. Sigmund Freud sijoitti Dostojevskin toiseksi Shakespearen jälkeen luovana kirjailijana ja kutsui Karamazovin veljeksiä "upeimmaksi koskaan kirjoitetuksi romaaniksi". En ole jaxanut lukea, Aljosha on vitun epäuskottava persoona. Perumbadavam Sreedharanin kuuluisa malajalamromaani Oru Sankeerthanam Pole käsittelee Dostojevskin elämää ja hänen rakkaussuhdettaan Annaan.
ellauri386.html on line 167: Bakhtinin polyfoniapöpötys Dostosta on kyllä pelkkää potaskaa. Ainahan se jauhaa samaa russofiliaa. Miten niin Nastasja Filippovna on huono nainen jos sen setä pedofileerasi sen pienenä? Misogyniaa fair and square. Jeesus onnistui lunastamaan kaikille menolipun taivaaseen. Doston mieleinen sankari on seppo joka tienaa kyynärpäilemällä jättimäisen läjän massia ja lahjoittaa sen yhteisölle kuoltuaan kun Bill Microsoft. Pyhä Vladimir oli ensimmäinen samanniminen ryssä presidenttinä joka käännähti kreikanuskoisexi vuonna 989.
ellauri386.html on line 171: Vuonna 2009 oli Tiina Kartanon miälestä Doston länkkärikritiikki "yhä edelleenkin ajankohtainen." Mitenkähän lienee nyt? Putin on ollut presidentti 2000-2008 ja 2012-, kauemmin kuin Stalin ja Kekkonen. Krimin sota alkoi 2014 ja demilitarisaatio 2022. Onko jo toinen ääni kellossa? Solzhenizynkin menetti villin lännen seriffin badgensa loppupeleissä.
ellauri386.html on line 173: Berliini oli pettymys ja Dresdenissä rumia oli jopa dirnet.
ellauri386.html on line 175: resize:fit:828/format:webp/1*rzg6DAG_HS7d5CCa44G0yg.jpeg" />
ellauri386.html on line 176: Ivan heittää Aljosalle pehmeää huulta kahvikupin ääressä. ellauri386.html on line 187: Jeesus erehtyi pitäessään ihmistä suuressa arvossa. Jeesus pysyy tuppisuuna koko inkvisiittorin puheen ajan. Mitä siihen oli lisäämistä, ipse dixisti.
ellauri386.html on line 209: resize:fit:828/format:webp/1*fpR4Vpp8fE1CsoxHWefiSA.jpeg" />
ellauri386.html on line 228: Jungfrustigen är en roman om sådant som börjar och tar slut, om passion som tar tid på sig och om att plötsligt befinna sig i stormens öga och fråga sig: Hur vill jag leva mitt liv? Vad har jag rätt till? Vad har jag råd till? Det är också en bok om det moderna samhällets nya familjeformer och den svåra konsten att leva under samma tak. Mycket intressant och originellt får man säja.
ellauri386.html on line 251: Det handlar om Richard, en hyfsat framgångsrik Helsingfors-författare som gift sig tidigt med sin tonårskärlek och redan vid trettiofem verkar ha nått sitt livs kulmen. På en förlagsfest träffar han den nästan femton år äldre Paula. De inleder en affär som är mysig och hemtrevlig snarare än passionerad – de ligger inte ens med varandra, men läser gärna tidningen i sängen tillsammans över en kanna presskaffe. Så går det som det går, och bokens andra halva skildrar den besvärliga övergångsfasen då en ny bonusfamilj ska bildas. ((huåååh)) Gäsp.
ellauri386.html on line 341: Analyysi (ChatGPT): Runo valittaa ajan kulumisesta ja nuoruuden ja elinvoiman menetyksestä. Kirjoittaja käyttää suoraviivaista ja tiivistä kieltä välittäen teeman yksinkertaisen ajan metaforan kautta varkaana, joka vie pois kaiken, mitä rakastamme. Runon sävy on synkkä ja heijastava, ja se pohtii ikääntymisen ja kuoleman väistämättömyyttä. Verrattuna muihin aikakauden teoksiin runon yksinkertaisuus ja koristeellisuuden puute voivat erottaa sen muista, sillä monet aikakauden runot tunnettiin taidokkaasta kielestä ja kuvasta. Runon suoruus ja emotionaalinen syvyys resonoivat kuitenkin kaikkien aikakausien lukijoiden keskuudessa tehden siitä ajattoman ihmiskokemuksen mietiskelyn.
ellauri386.html on line 347: A mortal foe and enemy to rest,
ellauri386.html on line 348: An envious boy, from whom all cares arise,
ellauri386.html on line 360: A fortress foiled, which reason did defend,
ellauri386.html on line 383: The language of the poem is forceful and direct, with Raleigh using vivid imagery and metaphors to emphasize the destructive power of love. He compares love to a "poisoned serpent," a "siren song," and a "maze," suggesting that it is both alluring and deadly. He also uses personification to address love as a "false friend" and an "idle boy," highlighting its treacherous and immature nature.
ellauri386.html on line 385: Raleigh's poem is a departure from the more idealized and romantic treatments of love that were common in Elizabethan poetry. It reflects the growing skepticism and disillusionment with love that began to emerge during the Renaissance. It also foreshadows the more cynical and satirical treatments of love that would become prevalent in the following century. Lizzy loved it until she found out that Walt was actually thinking of the servant.
ellauri386.html on line 392: Where we are dressed for this short comedy.
ellauri386.html on line 397: Thus march we, playing, to our latest rest,
ellauri386.html on line 400: Analysis (ai): This poem explores the transient nature of human life through a theatrical metaphor. It compares life to a play, with our passions as the driving force and our time on Earth as the brief performance. The poem suggests that Heaven observes our actions and judgments, drawing attention to the consequences of our deeds. It concludes that while life's performance may be playful, our ultimate demise is a serious reality, underscoring the fragility and brevity of existence.
ellauri386.html on line 402: In comparison to the author's other works, this poem shares a similar preoccupation with mortality and the transience of human life. However, it departs from some of his more introspective and personal poems by adopting a more detached and philosophical tone.
ellauri386.html on line 418: Kirja pilkahtaa nyky-yhteiskuntaa, mutta pääpaino on satiiri romanttisista ritarillisuuden ideoista ja Sir Walter Scottin romaaneissa ja muussa 1800-luvun kirjallisuudessa yleisestä keskiajan idealisoinnista . Twain ei pitänyt Scottista ja erityisen inhoavasti, koska hän syytti hänen eräänlaista taistelun romantisointia siitä, että eteläiset osavaltiot päättivät taistella Amerikan sisällissotaa vastaan. Sir Walter teki jokaisesta punavyöstä etelässä majurin tai everstin, kenraalin tai tuomarin ennen sotaa; ja hän oli myös se, joka sai nämä herrat arvostamaan näitä vääriä koristeita. Sillä hän loi siellä nazat ja kastin, ja myös arvostuksen nazoja ja kastia kohtaan sekä ylpeyden ja ilon heistä. Sir Walterilla oli niin suuri käsi eteläisen luonteen luomisessa, sellaisena kuin se oli olemassa ennen sotaa, että hän on suuressa määrin vastuussa sodasta.
ellauri386.html on line 430: There were rough teens roaming some of the towns with absolutely no attention paid by the local police. The super clean capital, Reykjavik, is only clean due to armies of street sweepers who clean it right before dawn. It is not due to residents respecting it too much to litter, despite what many people want to believe. The food is ridiculously expensive ($25 for a McChicken-like chicken patty sandwich is normal), and usually, repulsive—boiled goat heads sitting at room temperature, horrendous subs with some kind of curry mayonnaise, and smelly fish.
ellauri386.html on line 441: When I got back I did some research. Much of this I already knew, but: There are very few additives in food in Europe. Chemicals and pesticides are much more regulated, many of those approved in the US have a high level of carcinogens or other other disease inducing components. Fresh food does not need fat, sugar, salt, etc added for taste. I am now giving serious thought to moving to Europe. I suspect I will live a bit longer if I do, and I KNOW my quality of life will be greatly improved.
ellauri386.html on line 493: Onnexi Venäjän aikaikkuna etenemiselle voi kaventua, kun Yhdysvaltain noin 57 miljardin euron apupaketti ja viime viikolla myönnetty 370 miljoonan euron pienempi apupaketti ehtivät hyödyntämään Ukrainan puolustusvoimia. Yhdysvaltain kongressin kiistellessä apupaketista Ukrainaa vaivasi paha luottamuspula.
ellauri386.html on line 528: Solovyovista kirjoitti Jewish Encyclopediaan Herman Rosenthal (1843 – 1917), amerikkalainen kirjailija, toimittaja ja kirjastonhoitaja. Rosenthal syntyi Friedrichstadtissa (Jaunjelgavassa) , Kurinmaalla. Hän sai koulutuksensa Bauskessa (Bauska) ja Pietarsaaressa (Jēkabpils), valmistuen vuonna 1859. Samana vuonna hän käänsi saksaksi useita Nekrasovin runoja. Vuonna 1869 hän harjoitti kirjapainoa Krementchugissa, ja vuonna 1870 hän julkaisi runokokoelman Gedichte. Venäjän ja Turkin sodassa hän palveli Venäjän Punaisen Ristin seurassa ja sai seuran mitalin ansioista veripalvelussa (1877–78). Palattuaan ammattiinsa kirjapainomestarina, hän harjoitti sitä Smyelassa, Kiovan hallituksessa ja Kiovan kaupungissa vuoteen 1881 asti. Hän tuotti humoristisen tarinan "Die Wunderliche Kur" vuonna 1872 ja auttoi myöhemmin Zarya (Dawn), päivälehteä jonka ensimmäinen numero ilmestyi Kiovassa vuonna 1878. Tuolloin Rosenthal valittiin Pietarin Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen vastaavaksi jäseneksi.
ellauri386.html on line 567: Hän työskenteli väsymättä, viettäen toisinaan useita öitä pöytänsä ääressä, lakkaamatta koskaan työstään edes fyysisen kärsimyksen aikana, ilman asianmukaista hoitoa. Kaikki tämä heikensi vähitellen hänen kehoaan, joka ei ollut koskaan ollut erityisen vahva: häntä viimeisen sairauden aikana hoitaneet lääkärit löysivät hänestä useita vakavia sairauksia. P. N. Trubetskoyn veljen Sergei Nikolajevitšin (Moskovan yliopiston filosofian professori) kanssa hänellä oli läheinen ystävyys.
ellauri389.html on line 55: Elia (AKA Calle Lammas) presents Chinese porcelain as a visually beguiling item that induces in him an "almost feminine" desire. Such gendered description of longing suggests Elia's participation in a distinctively female consumer culture, and hence his representativeness for the set of social and economic attributes historically associated with it.
ellauri389.html on line 57: In previous critical examinations of Lamb, Samuel Taylor Coleridge is usually cited as the archetypal representative of romantic imagination that Lamb tried to ape (esp. Sam's colonialistic Kubla Kurkussa). The celebrated philosopher and poet was Lamb's childhood friend, and hence anchors the predominantly biographical criticism on Lamb that accounts for his distinctively precious tone as an evasive expression of his sense of literary inferiority. Similarly, Lamb's 10 years older sister Mary, who murdered their mother in 1796, has been suggested as another source of Charles's supposed romantic agony.
ellauri389.html on line 59: Significantly, by the time he began the Elia essays - which followed on his failures at verse tragedy and a comic play - Lamb had a thirty-year career at the East India Company, from which he drew a generous income.
ellauri389.html on line 61: Indeed, the essay not only represents the sales flows that Lamb, in his role as a clerk, tabulated daily, but also it evokes a burgeoning domestic industry that significantly nurtured Coleridge's literary career as well: as is widely known, Coleridge's career as a poet was supported by an annuity he received from the porcelain manufacturers Thomas and Josiah Wedgwood.
ellauri389.html on line 63:
The journals flourishing at the start of the century resembled imperial corporations in the extent to which they promoted individual authors, aiding the so-called "minor" romantics in particular. "Old China" illustrates this historically symbiotic collaboration of author with organ not only through its external context in the highly topical London Magazine, but also especially internally, in the essay's ventriloquization of Coleridge.
ellauri389.html on line 71: The nominal occasion of Lamb's essay is not just Elia's purchase of the teacup, but also Britain's en- trance into China, as it began with the East India Company's annexation of Singa Pura (Singapore) in 1819. The event, which was a pivotal moment in British imperial expansion, extended imperial activity from South Asia to the Far East. More importantly, the development revised a longstanding Sino-British trade imbalance that was particularly caused by porcelain and tea, and hence necessitated a change in British attitudes toward luxury purchases such as porcelain that reversed the animus previously demonstrated by Fielding, who complained that brits echanged the gold of one India to the clay ("mud") of another. Indeed, "Old China" facetiously depicts a cultural sinicization presumably precipitated by this intensification in East Asia-based imperial activity: Elia drinks tea "unmixed," in the Chinese fashion, and experiences an "almost feminine" pleasure in porcelain that likens him to the androgynous "men with women's faces" that Elia associates with China. Fuck the guy was obviously gay.
ellauri389.html on line 77: All this lexical play upon the word "china" that Elia performs has an imperial logic: it lets a teacup metonymize the East Asian empire. Porcelain collecting is a way of possessing the country, as porcelain purchasers such as Elia display a piece of China earth in British domestic space, offering everyday access to another exotic world every time he indulges in a cup of proverbial British tea. Deliberately confusing his cup's porcelain glaze with "the lucid atmosphere of fine Cathay" Elia imperially assumes the painted pictures on his teacup to be a telescopic vision of China itself ("for so we must in courtesy interpret that speck of deeper blue").
ellauri389.html on line 79: In fact it was both the soil and a mastery of firing techniques, bolstered by a fiercely protectionist economy, that maintained Chinese porcelain superiority for so long. For much of the eighteenth century, British porcelain manufacturers were unable to replicate the intense heats required to properly fire porcelain. In addition, China further strained British market development by requiring all payment to be in specie and by remaining closed to foreign traders. As a result, when in the late eighteenth century the firing process was finally mastered by domestic china makers such as Wedgwood, Minton, and Spode, China's fierce restrictions against import trade still prevented the British competitors from threatening the supremacy of Chinese industry. A British mission to open China, for example, was stalled as late as 1816. Ironically, this disadvantageous balance of trade between Britain and China actually added to porcelain's appeal.
ellauri389.html on line 81: Because China's restrictions kept Britain from knowing any more about China than they could learn through the luxury exports - such as porcelain, silk, and especially tea-which were increasingly important in British culture and economy, British culture promulgated a notion of China as a wealthy and highly mannered, albeit bizarre, civilization. But not for long!
ellauri389.html on line 87: The essay resembles "Old China" in both its paean to Chinese exports ("China pigs have been esteemed a luxury all over the East, from the remotest periods that we read of"), and its detailed understanding of consumer economics. The titular anecdote is a fable about a Chinese boy's discovery, in the "ages when men ate their meat raw," of the pleasure of roast pig. The wondrous qualities of cooked food produce an immediate "tickling" in one's "nether" or "lower regions", just as Arvi Järnefelt warned. Bo-bo discovers the exquisite flavor when he accidentally sets fire to his house and swine. LOL what idiots, the kinks. Interestingly, roast pig and tea are among the luxuries that the Guernsies hoard during the German occupation.
ellauri389.html on line 89: The acceleration of capitalism is the natural result of spontaneous and inevitable consumer desire: with every bite of roast pig Bo-Bo's smell "was wonderfully sharpened," and as each villager becomes addicted to the flavor of roast pork "prices grow enormously dear". The word "porcelain" was be-stowed by the traders who introduced the artifact to Western markets. It derives from the Portuguese word for the pink translucent cowry seashells that in turn were named for baby pigs.
ellauri389.html on line 91: "Roast Pig" congratulates the recent breakthrough of domestic porcelain manufacturers by downplaying the long history of Chinese superiority at porcelain-firing techniques, and instead promoting an Englishman's mastery of these activities. The essay portrays the Chinese as irresponsible consumers and more importantly, authorizes English insurance culture as the one safe guarantee of guiltless consumption.
ellauri389.html on line 153: usein exyttää kulkijan; samanlaisen Like wandering fairy fires, that oft on land
ellauri389.html on line 163: Sakut nälistivät Guernseyllä puolalaisia ja venäläisiä sotavankeja. Niille ei riittänyt edes perunankuoria, saati homemade giniä. What about the Brits? Niistä Wikipediassa on luokka Category:Massacres committed by the United Kingdom. 36 sivua eri siirtomaista ml Irlanti.
ellauri389.html on line 174: Sanakirjailija Ben Zimmerin mukaan termi syntyi Pohjois-Irlannissa 1970-luvulla. Zimmer lainaa historian opettajan Sean O'Conaillin vuoden 1974 kirjettä, joka julkaistiin The Irish Timesissa ja jossa hän valitti "Whatabouteista", ihmisistä, jotka puolustivat IRA:ta osoittamalla brittivihollisensa väitettyjä väärinkäytöksiä. Onkohan Ben Zimmer juutalainen? Zimmer's research on word origins was frequently cited by William Safire's "On Language" column for The New York Times Magazine. Sen isä Dick Zimmer oli senaattori. Toinen Dick Zimmer oli nazikenraali. Se ei ainakaan lie ollut juutalainen.
ellauri389.html on line 199: Äiti Jones kutsui taktiikkaa "perinteiseksi venäläiseksi propagandastrategiaksi" ja huomautti: "Whataboutismi on tehnyt paluun ja kehittynyt presidentti Vladimir Putinin Venäjällä."
ellauri389.html on line 222: Nigel Warburton ( / ˈ w ɔːr b ər t ən / ; syntynyt 1962) on mitätön brittiläinen ex-lehtori. Hänet tunnetaan parhaiten filosofian popularisoijana, koska hän on kirjoittanut useita kirjoja genrestä, mutta hän on kirjoittanut myös akateemisia teoksia estetiikan ja soveltavan etiikan alalta. Eski Saarisluokan soveltava filosofi ja motivational speaker. Warburton suoritti BA-tutkinnon Bristolin yliopistosta ja tohtorin tutkinnon Darwin Collegesta Cambridgessa ja oli luennoitsijana Nottinghamin yliopistossa ennen kuin hän siirtyi avoimen yliopiston filosofian laitokselle vuonna 1994. Toukokuussa 2013 hän erosi työstään lehtorin virasta avoimessa yliopistossa, sai potkut takuulla. Hän on kirjoittanut useita hyvinkin talousliberalismiin johdattelevia filosofiakirjoja, mukaan lukien bestsellerit Philosophy: The Basics (4. painos), Philosophy: The Classics (4. painos) ja Thinking from A to Z (3. painos). Hän ylläpitää filosofiaverkkoblogia Virtual Philosopher ja yhdessä David Edmondsin kanssa tekee säännöllisesti podcast-haastatteluja huippufilosofien kanssa useista eri aiheista Philosophy Bitesissa. Hän myös lähettää podcasteja kirjastaan Philosophy: The Classics. Hän on kirjoittanut Guardian - sanomalehteen. Vauzi vau!
ellauri389.html on line 224: But when we meet in a loud London pub in 2013, he tells me he’s just resigned from his temporary post at the Open University. This is a shock. Philosophers don’t resign. There’s frustration in his voice, but also a certain edgy excitement. What’s going on?
ellauri389.html on line 232: “The easy option would have been to sit it out and keep taking the salary, but I respond better to interesting challenges than pay cheques. I knew I’d made the right decision when I felt exhilarated rather than scared after handing in my notice, and already I’ve had numerous offers of paid work of one kind or another, including some interesting journalism and plenty of invitations to speak in schools. Interview me again in ten years to see if I was crazy.” The ten years are gone, where's the interview?
ellauri389.html on line 234: Crazy or not, it’s a worrying sign for philosophy in the academy. Someone who’s very good at conveying complex philosophical ideas in plain English– a good teacher, in other words – has come to the conclusion that a university is not the best place for him to be. An applied philosopher is not like a real one: Barring ordinary language philosophers, if you ask them direct questions in ordinary language they can’t answer without jargon and mystification. When faced with the need to explain what they’re doing and why it should be of interest to anyone at all outside of that culture, they look like flounders, both eyes on the same side of the skull. Not the best ones, like Quentin Skinner, Philip Pettit, and Peter Singer, who are all praised for their minds and their humanity, as well as the ability to think out of the fly and express themselves lucidly. No Perer Rabbit ainaskin on sertifioitu paska, varmaan siis noi 2 muutakin n.h ja Nigel ize.
ellauri389.html on line 262: “My grandfather gave me some really strange books to read, including Colin Wilson’s The Outsider and Zen and the Art of Motorcycle Maintenance. He was an autodidact, left school at about twelve, a completely self-taught man, so he had a very eclectic taste. He would pass on books that interested him, some were philosophical books, and they interested me too.
ellauri389.html on line 264: As a kid I wanted to be a biologist. I was intrigued by philosophy, but I thought I would never have been able to do it at university because of parental pressure to do something more useful, and also a complete ignorance in my schools about what philosophy was. I say ‘schools’ because I went to a public school for three years, and then my dad, who was an alcoholic, gambled away the money for my education that my mother had inherited, so then I went to a state school. As a result, I specialized in ethics. My wife once described me as a vicar who’d lost his pulpit.
ellauri389.html on line 268: Philosophers could be contributing to something that’s incredibly important. Gay marriage is just one example of many. I don’t think philosophers responded particularly well to 9/11 either. As of free speech, I’m much more sympathetic to the American system actually. Of course I draw the line at incitement to violence, to certain sorts of pornography, plagiarism, false advertising, the disclosure of official secrets – these are the areas where I would shut the buggers up.”
ellauri389.html on line 297: Just as the Christian God determines what is right and wrong for many if not all monkeys around the world, Nature serves this purpose for the narrator. He is, in this tender moment, directing his monologue not to her but to his sister, Dorothy. They are extraordinarily close and he wishes to share with her his adoration for Nature. He is searching for a way to make his sister understand that placing your heart within the hands of Nature is without risk. She should feel the “mountain-winds” on her skin and not resist them.
ellauri390.html on line 60: Wisconsinin alueilla elää nykyään yli 3 000 mahicania, joista puolet asuu hajallaan reservaatin ulkopuolella. Pieni osa mahicaneista asuu Connecticutissa. Wisconsinin Reservaatin sisällä saijaitsevat Red Springsin ja Bartelmen pikkukaupungit. Kertaalleen tyhjiksi hakatut metsät ja niiden eläinkanta ovat elpyneet. Mahicanien kieli on kuitenkin hävinnyt kokonaan 1900-luvun aikana, ja kansan joukkoon on sulautunut munsee-heimon jäseniä. Vaikka mahicaneja on kutsuttu kolmella eri vuosisadalla Stockbridgen intiaaneiksi tai stockbridge-munsee-ryhmäksi, he käyttävät itsestään myös nimeä mohicanit. Wisconsinin mahicanit isännöivät Mohican North Star Casinoa, bingohallia ja Pine Hillsin golfrataa.
ellauri390.html on line 68: In 1818, the band settled briefly in White River, Indiana, only to be again relocated. In order to relocate both the Stockbridge-Munsee and Oneida Indians, government officials, along with missionaries, negotiated the acquisition of a large tract in what is now Wisconsin. In 1834, the Stockbridge Indians settled there; two years later they were joined by some Munsee families who were migrating west from Canada and who decided to remain with the Stockbridge families. Together, they became known as the Stockbridge-Munsee Band. The tribe expanded its land base by obtaining 46,000 acres by treaty with their neighbors to the north, the Menominee Tribe. More pressure from the government resulted in more relocation - first in Kaukana, Wisconsin, and later to a community on the shores of Lake Winnebago that the tribe named Stockbridge ('Vielä Kauempana').
ellauri390.html on line 70: By the terms of a new treaty with the federal government in 1856, the band moved to its present site in Shawano County. The General Allotment Act of 1887 resulted in the loss of a great deal of land by the Stockbridge-Munsee. In the Great Depression, the tribe lost yet more land. However, in the early 1930’s the Stockbridge-Munsee experienced a reawakening of their identity and began reorganizing. In 1932 they even took over the town council of Red Springs under the provisions of the Indian Reorganization Act of 1934, created an activist Business Committee and started to regain some of their land. The Secretary of the Interior affirmed the reservation in 1937, for which the tribe is to him forever grateful.
ellauri390.html on line 155: Vizi nää pikkuroistot on typeriä, eivät tee alkeellisimpiakaan kotiläxyjä. Alkeellisia on niillä vizitkin. Hauskoja juttuja onnistuneista ja epäonnistuneista kusetuxista. Huooh. Tuurin jorina on iankaikkisen puisevaa. Onkohan sillä mitään tunteita? Rikas se voi olla mutta tunneköyhä. 2 viikkoa vaihtavat roistot Tukholmassa miljoonaa kurnuixi 8tmk erissä. Vitun tampiot. Vessasta tulivat seteleistä kankeina, ruozalainen homo kazoi kummasti. Rahaa niin ettei paskalle taivu. Kai tällekin olisi nyt tarkoitus naureskella. Verottajan tyhmyyttä ja väärämielisyyttä. 2 neekerinaista näytti meitä jonon päähän. Tuttua matukohtelua Amerikan tullissa. Samalla lailla muutetaan siellä paskaa leiväxi, lisäxi Amerikka on vapaa maa jonka johtotähtenä on tasa-arvoisuus.
ellauri390.html on line 159: Farkkutakki ja iskäkengät eli purjehtijamalliset retukengät ovat taas huippumuotia. Pysähtynyt kello on muodikas 2x vuorokaudessa. Meghanilla oli Nigerian valtiovierailulla päällä paljastavaa huippumuotia. Nigerian presidentin rouva siitä aika lailla pahentui. Meghan Markle on innostunut nigerialaisista. Hiän on 43% nigerialainen geenipohjalta.
ellauri390.html on line 183: Venäjän ilahduttavin runoilija Vsevolod Krestovskikaan ei voisi innostua Dresdenin naisista. On ne sevverran rumia.
ellauri390.html on line 187: Vsevolod Vladimirovitš Krestovski (ven. Все́волод Влади́мирович Кресто́вский; 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1840 Kiovan läänin Taraštšan kihlakunnan Malaja Berezjankan kylä – 30. tammikuuta (J: 18. tammikuuta) 1895 Varsova) oli ulaaniupseerin poika, puolalaisen aatelissuvun jälkeläinen ja venäläinen kirjailija.
ellauri390.html on line 189: Krestovski syntyi ukrainalaiseen aatelisperheeseen ja opiskeli Pietarin yliopistossa. Hän julkaisi ensimmäiset teoksensa vuonna 1857. Aluksi hän myötäili edistyksellistä nuorisoa, mutta siirtyi vuonna 1863 taantumuksen leiriin kuten tuttavansa Fedja ja maailman paskin Nalle. Yliopistossa hän ystävystyi radikaalin kriitikon Dmitri Pisarevin kanssa ja kirjoitti Russian Word -lehteen. Kirjailijan tunnetuin teos on Pietarin alamaailmaa ja ylimystöä sensaatiomaisesti kuvaava romaani ”Pietarin slummit”, ven. Peterburgskije truštšoby, 1864–1867). Hänen romaaninsa oli monen tunnin henkilökohtaisen tarkkailun tulos. ”Nihilisminvastaisen” dilogian Krovavyi puf (”Verinen isku”) viihderomaanit Panurgovo stado (”Panurgin lauma”, 1869) ja Dve sily (”Kaksi voimaa”, 1874) esittävät Venäjän 1860-luvun vallankumousliikkeen puolalaisten nationalistien juonittelun tuloksena.
ellauri390.html on line 191: Vuonna 1863 hän matkusti Varsovaan tehdäkseen useamman tunnin muistiinpanoja romaaniinsa Panurgen lauma (1869), joka kertoo tammikuun kansannoususta. Vuonna 1874 hän kirjoitti toisen romaanin, May The Force Be With you, samasta aiheesta. Molemmat romaanit olivat luonteeltaan taantumuksellisia. Myöhemmin Krestovski julkaisi avoimen juutalaisvastaisen trilogian Tma Jegipetskaja (”Egyptin pimeys”, 1888), Tamara Bendavid (1889–1890) ja Toržestvo Vaala (”Baalin juhlat”, 1891–1892).
ellauri390.html on line 193: 1880-luvulla Krestovsky tuli suoraan ja avoimesti antisemitistiksi poliittisissa ja yhteiskunnallisissa näkemyksissään. Hänen räikeän antisemitistinen trilogiansa Juutalaiset tulevat julkaistiin vuosina 1888-1892. Vuodesta 1892 lähtien hän työskenteli Varsovassa ilmestyneen virallisen Varšavski dnevnik -lehden päätoimittajana.
ellauri390.html on line 199: Ukrainalaisilla on vain hyvää sanottavaa Vsevolodista, onhan hän Kiovan poikia. Krestovsky tuli vanhasta puolalaisesta aatelista (szlachta 'lahtari'), jonka juuret ovat nyky-Ukrainassa.
ellauri390.html on line 200: Hän syntyi Mala Berezyankan kylässä Taraschanin alueella, Kiovan maakunnassa, Ulan upseerin perheeseen. Mala Berezyankan kylässä sijaitsevasta Krestovsky-tilasta on jäljellä vain kaksi sisäänkäyntiportin pilaria (neuvostoviranomaiset tuhosivat kartanon tarkoituksella). Kymmenenvuotiaana hän muutti Pietariin. Hän opiskeli ensimmäisessä Pietarin lukiossa (1850-1857). Kirjallisuuden opettajan, kääntäjän ja kirjailijan V. I. Vodovozovin vaikutuksen alaisena hän alkoi kirjoittaa runoja ja harjoittaa käännöksiä. Hän opiskeli Pietarin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa (1857-1861).
ellauri390.html on line 207: restovsky_%281880s%29.jpg/384px-Vsevolod_Krestovsky_%281880s%29.jpg" />
ellauri390.html on line 208: Luutnantti Krestovsky kazoo vasemmalta oikealle muistuttaen Niklas Rothia. ellauri390.html on line 212: Suosittu 60-jaksoinen televisiosarja "Pietarin mysteerit" kuvattiin Vsevolod Krestovskin romaaniin "Petersburg Slums" (venäjäksi "Петербургские трущобы") pohjautuen.
ellauri390.html on line 213: "Pietarin slummet. Hyvinsyötyjen ja nälkäisten kirja" on Vsevolod Krestovskin seikkailunhaluinen romaani ja hänen kuuluisin teoksensa. Romaani kirjoitettiin kirjailija N. G. Pomyalovskyn vaikutuksen ja tuen alaisena. Hän antoi hänelle idean suuresta romaanista E. Xun " Pariisilaisten mysteerien " hengessä, joka yhdistäisi realistiset ja romanttiset suuntaukset.
ellauri390.html on line 225: "Pikkuhiljaa" romaani alkoi unohtua. Mutta 1900-luvun 80-luvun lopulla, perestroikan aikana, se julkaistiin uudelleen kahdessa osassa (julkaistiin sitten uudelleen vuosina 1994 ja 2005), sillä sen kuvaamat sosiaaliset ongelmat olivat kapitalismin mukana palanneet. "Tämä kirja on yhdistelmä seikkailunhaluista romaania, jossa on selkeä salapoliittinen juonittelu ja erittäin sosiaalista teosta, joka osoittaa, kuinka mittaamaton kuilu erottaa venäläisen yhteiskunnan 'huiput' ja "pohjat", agraari oligarkia ja urbaani pohja. Molemmat näistä olosuhteista varmistavat kirjan menestyksen molemmissa yhteiskuntaluokissa." — I. Skachkovin vuoden 2005 painoksen esipuheesta
ellauri390.html on line 235: Joistakin Krestovskin runoista tuli suosittuja urbaani romansseja ("Sireenin tuoksuvan oksan alla", "Anteeksi ikuisesta erosta"). Krestovskyn balladista "Vanka - avaimenpitäjä" tuli tunnettu kansanlaulu. Hän oli myös mukana kääntämässä Anakreonin, Alcaeuksen, Horatian, Sapphon, Goethen ja T. Shevchenkon runollisia teoksia.
ellauri390.html on line 243: Vsevolod Krestovskin merkittävimpänä teoksena pidetään romaania "Pietarin slummit" (venäjäksi "Петербургские трущобы"). Romaani julkaistiin Patrionic Notes -lehdessä (1864-1866), otteita siitä julkaistiin myös Epokha-lehdessä (1864). Romaani julkaistiin erillisenä neljänä osana vuonna 1867 ja siitä tehtiin useita näköispainoxia.
ellauri390.html on line 252: Syksyllä 1945 Vsevolodin pojanpojan, neuvostotaiteilija Igor Krestovskyn elämässä tapahtui traaginen tapahtuma. Jo ennen sodan alkua hänelle annettiin ase ja metsästyksestä tuli hänen todellinen intohimonsa. Metsässä Vyritsan lähistöllä ankkoja metsästäessään häntä ammuttiin vahingossa silmään, joka oli poistettava. Peläten, että tämä voisi vaikuttaa hänen värikäsitykseensä, Krestovsky siirtyi ulkomaalaukseen. Hän menetti näkönsä pysähtyneisyyden kaudella 70-luvulla.
ellauri390.html on line 262: Anna Chechevinskaya, kuten Natasha hänelle selitti, karkotetaan kotoa äitinsä toimesta, hänellä ei ole minne mennä, hänestä tulee prostituoitu Chukha (romaanin esipuheessa Krestovsky puhuu häntä järkyttävästä tapauksesta, kun useat huorat revittiin vaatteet hyppäsivät ulos bordellista erittäin köyhällä alueella, juomalaisen miehen jahtaamana, ja yksi heistä kiroili äänekkäästi puhtaalla venäjällä, lisäten silloin tällöin samoja puhtaita ranskalaisia lauseita). Pitkään aikaan muiden hahmojen kanssa miehitetty lukija ei tiedä ollenkaan, mitä hänelle tapahtuu. Natasha, joka jatkaa kostoaan ja haluaa paeta orjuudesta hinnalla millä hyvänsä, varastaa Tšetševinskien kaikki rahat ja arvoesineet ja piiloutuu ulkomaille rakastajansa, lahjakkaan, köyhän ja täysin voimattoman puolalaisen taiteilijan luo. Sillä välin pieni Masha, Annan tytär, on kasvanut yksinkertaisten kyläläisten kanssa, ja Amalia Potapovna aikoo käyttää häntä liiketoiminnassaan. Itsestään mitään tietämättä Mashasta tulee isänpuoleisen veljensä, nuoren prinssi Vladimir Shadurskyn rakastajatar, joka on kyllästynyt joutilaisuuteen ja jolla on siksi asioita, kuten hänen isänsä kerran teki. Prinsessa Shadurskajan ja hänen johtajansa Mordenkon aviottoman pojan Vanya Veresovin kohtalo on aivan yhtä toivoton. Masha ja Vanya tapaavat Pietarin slummeissa, mutta tietämättä mitään tarinoistaan, heidän kohtalonsa yhteenliittymisestä ja samankaltaisuudesta he eivät ole edes kiinnostuneita toisistaan. Oltuaan yön hylätyssä proomussa kovassa kylmässä talvella ja jaettuaan viimeiset pennit, he pelastuvat kirkossa, mutta aamulla he lähtevät eri suuntiin. Kirjoittaja itse kirjoittaa, että ehkä, jos heillä ei olisi ollut niin vaikeaa selviytyä, he olisivat kiinnittäneet huomiota toisiinsa - mutta näin ei tapahtunut. Olosuhteet, joissa he joutuvat tuhoamaan sekä rakkauden että rakastumisen, heissä ei ole sijaa tunteiden ilmenemismuodoille. Pietarin slummejen asukkaiden elämä on tuskallista ja täynnä kärsimystä, sellaisesta elämästä eroaminen nähdään onnellisena vapautuksena (tarina prostituoidun tyttärestä Ratista, joka on työskennellyt bordellissa 12-vuotiaasta asti vanhat kerjäläiset, vuokralapset käsissään vadelmapellolla;
ellauri390.html on line 265: Näyttää siltä, että oikeus voittaa. Mordenko, joka vietti koko ikänsä ostaakseen Shadurskyjen seteleitä päästääkseen ne ympäri maailmaa, kuolee, jättäen Veresoville omaisuuksia ja käskyn rangaista rikoksentekijöitä. Mutta vastauksena prinsessa Shadurskajan myöntämään olevansa Veresovin äiti, Ivan, joka ei tiennyt äidinkiintymystä, antaa hänelle kaikki laskut ilmaiseksi. Hän käyttää loput omaisuudestaan apua tarvitseviin ja Mashan etsimiseen, jotta hän saisi ihmisarvoisen elämän. Mutta kun hän tapaa hautajaiskulkueen ja tunnistaa Mashan kuolleessa, hän ymmärtää olevansa myöhässä. Huono mielenterveys horjuu täysin ja hän tulee hulluksi.
ellauri390.html on line 271: Krestovskyn romaanissa, toisin kuin sarjassa "Pietarin mysteerit" (1995), joka on luotu työn perusteella, positiivisia hahmoja ei juuri ole. Mutta he ovat myös kaikki sosiaalijärjestelmän uhreja. Ja toistensa uhrauksia. Anna on prostituoitu, Annan veli on varas, hänen ystävänsä Sergei Kovrov on murhaaja, prinssi Shadursky on tekopyhä viettelijä, prinsessa Shadurskaya on yliluonnollinen petturi.
ellauri390.html on line 275: Vuonna 1994 sarjastudio ja Ekran-tuotantoyhtiö kuvasivat romaaniin perustuvan televisiosarjan "Pietarin mysteerit". Käsikirjoittajat ottivat kuitenkin lähtökohdaxi vain Krestovskyn kirjallisen työn monimutkaisen ja monitahoisen juonen, ja muuttivat suurelta osin romaanin kerronnan ääriviivat ja hahmot. Poistettuaan romaanin sosiaalisen suuntautumisen kirjoittajat luottivat enemmän sen seikkailunhaluiseen osaan. Joten elokuvan kirjoittajat päättivät mennä naimisiin laittomien Mashan ja Vanyan kanssa, kokenut rosvo Kovrov palkittiin jaloudella, rohkeudella ja lempeällä sielulla, joka kykenee korkeaan, uskolliseen rakkauteen, ja huijari Nikolai Tšetševinski muutettiin eräänlaiseksi venäläiseksi kreiviksi. "Monte Cristo", jalo ja oikeudenmukainen kostaja. Jo on vittua. Se on kuin väittää että julkinen terveydenhoito "ei toimi" kun yxityiset "terveystalot" kuppaavat sitä kuin iilimadot. Saatana pysähtyneisyyskin olis parempi kuin tää uusi oligarkia.
ellauri390.html on line 287: Balladista tunnetaan kaksi painosta: vanha kansanlaulu ruhtinas Volkonskysta ja Vanka Klyuchnikista (vanhempi balladi) ja laulusovitukset kynäilijä V.V.:n Krestovskyn runosta "Vanka avaimenperä" ("Kuin metsämarja...", 1861). Ensimmäinen painos, D.M. Balashov, rakennettiin aikaisintaan 1600-luvun lopulla. Sen varhaisin muistiinpano on 1700-luvun lopulla, ja se on käsinkirjoitettu arkki Kiovan teologisen akatemian kirkon arkeologisesta museosta. Muinaisen balladin säe on tonisoiva, usein eeppinen. Ihmisten keskuudessa tällaisia balladeja kutsutaan yleensä lauluiksi, ja pohjoisessa niitä kutsutaan joskus "vanhoiksi ajoiksi", kuten eeposiksi.
ellauri390.html on line 297: Vuonna 1861 V.V. Krestovsky "kirjoitti uudelleen" "Vanka the Keykeeper" eliminoimalla prinssin nimen, jonka mainitseminen laulussa oli kielletty. Näin syntyi balladin toinen painos, joka merkitsi 1700-luvun lopulla alkanutta kansan- ja ammattiluovuuden yhdistämisprosessia. Balladin teksti, jossa on riimejä ja stanzas -neljästöjä, oli kansalle esimerkki ammattimaisesta runokulttuurista, uudesta taiteellisesta ja runollisesta ajattelusta. Krestovskyn runo levisi kansan keskuudessa suosittujen tulosteiden ansiosta ja oli olemassa tekijän runotekstin laulusovitusten muodossa rinnakkain muinaisen kansanballadin kanssa.
ellauri390.html on line 305: Vilboa-kokoelman tekstien toimittaja oli A.A. Grigorjev. Hän lisäsi kappaleen päätekstiin kaksi lisäriviä, jotka Jakushkin kopioi balladin toisesta versiosta, korjasi joidenkin sanojen oikeinkirjoituksen murteesta kirjalliseen muotoon ja palautti puuttuvan kirosanan (Хочу запихнуть свой хуй в вашу пизду) sensuuriin hyväksyttävässä versiossa (У меня хуй уже не пашет). Ja hyväxi lopuxi vielä Vsevolod Vladimirovich Krestovskyn (1840-1895) versio:
ellauri390.html on line 349: Venäjän hajottaminen oli yksi tavoitteista jota Saksa jahtasi suuressa sodassa. Liittoutuneet Powers seurasivat tässä asiassa Saksan merkitsemää rataa: heidän on vain tunnustettava koko Etelä-Venäjän* itsenäisyys (* jota Saksa kutsuu arbitrarily Ukrainaksi) ja saksalainen unelma toteutuu.
ellauri390.html on line 362: Petrejus esitti venäläiset karkeina ja leveilevinä moukkina, jotka röyhtäilivät ja piereskelivät jopa kirkossa ja nauraa hohottivat päälle. Siis aivan erilaisina kuin heterodoxi Martti Lutherus.
ellauri390.html on line 373: Venäläinen on nykyisin suomalaista väkivaltaisempi ja raaempi. Fennis mira feritas. Valehtelun rooli on yhteiskunnassa suurempi. Sori siitä. Mutta naiset ovat kauniita, toisin kuin Suomessa tai Dresdenissä. Reipas juopottelu kuuluu kumpaankin kulttuuriin. Tai kuului, votka on nyt vähenemään päin.
ellauri390.html on line 378: Hyvä on huudella Naton jalkovälistä. Nyt on naamiot riisuttu, Stubbin tyhmät oravanhampaat näkyvät. Suomen tasavallan presidentti ei tarvi vappunaamaria.
ellauri390.html on line 401: respace-cdn.com/content/v1/563ce107e4b088e6d742e65d/1611702788565-3712Y95HIXERN76QYE5F/RO4_1263.jpg" height="400" />
ellauri390.html on line 408: John Strelecky (s. 13. syyskuuta 1969) on amerikkalainen motivaatiokirjojen kirjoittaja ja Big Five for Life -konseptin luoja. Vuoteen 2022 mennessä Streleckyn kirjoja oli myyty yli yhdeksän miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti ja ne on käännetty 43 kielelle. Vuonna 2002 Strelecky kirjoitti ensimmäisen kirjansa, The Café on the Edge of the World (tai size oli The Why Am I Here Cafe). Kirja oli alun perin omakustanteinen, mutta sen jälkeen, kun sitä oli alle vuodessa myyty yli kymmenen tuhatta kappaletta 24 maassa, kirjallinen agentti allekirjoitti sopparin. Kirja oli bestseller Singaporessa, sitten Taiwanissa. Vuonna 2009 se julkaistiin ranskalaisessa Kanadassa nimellä Le Why Café. Saksassa nimellä Das Café am Rande der Welt se on ollut Der Spiegelin bestseller kategoriassa paska selfhelp läpyskät vuodesta 2015.
ellauri390.html on line 410: Juuri tämä saxalainen versio sattui käteen Käpylän poistohyllystä. En olisi muuten sitä ottanut, muttakun sen vieressä oli vanhan konnan Thich Nhat Hanhin ranskalainen opus Commencer à méditer, tuumin että näitä voisi ehkä verrata. Miten amerikkalainen izeapu eroaa vietnamilaisesta, nehän on vanhoja vihamiehiä?
ellauri390.html on line 434: A soap impression of his wife which he ate
ellauri390.html on line 551: Maan jakaminen oli tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta vuodelle 1956 suunniteltuja vapaita vaaleja ei koskaan järjestetty. Sen sijaan pääministeri Diem syrjäytti Yhdysvaltojen tuella Bao Dain ja tuli presidentiksi, mikä esti demokraattiset vaalit. Diem oli katolinen ja sen veli piispa. Diem jatkoi buddhalaisten vainoa.
ellauri390.html on line 553: Hanh väitti myös, että USA:n varhainen tuki ranskalaisille aiheutti epäluottamusta kolonisoidun talonpoikaisväestön keskuudessa, ja Amerikan myöhempi tuki Diem-hallinnolle sai talonpojat tukemaan NLF:ää entistä perusteellisemmin, ei sen kommunistisen asenteen, vaan sen nationalismin vuoksi. Samaan aikaan presidentti Johnson veti amerikkalaisia nenästä väittämällä, että Yhdysvallat tuli Vietnamiin suojellakseen etelää pohjoisten hyökkäyksiltä. Paskat, taka-ajatuxena oli dominoteoria.
ellauri390.html on line 579: In an attempt to chart a new path for his life, he applied to the prestigious Kellogg Graduate School of Management at Northwestern University. He was denied due to– “a lack of significant work experience.”
ellauri390.html on line 584: At the age of 32, after spending several years in high-stress, high profile, long hour jobs (doing what? maissihiutaleita?) he left his “normal” life to finally follow his dream of traveling the world.
ellauri390.html on line 604: Casey on tavallinen tarjoilijanimi, suunnilleen kuin Pirjo. Casey is a given name, originally derived from the Irish Gaelic cathasaigh, meaning "vigilant" or "watchful". Casey Anthony (born 1986), American woman accused of killing her two-year old daughter, Caylee. Casey Calvert (born 1990), American pornographic film actress.
ellauri390.html on line 607: Clay Calvert is a Nonresident Senior Fellow at the American Enterprise Institute and Professor Emeritus, Brechner Eminent Scholar of Mass Communication Emeritus and former Director of the Marion B. Brechner First Amendment Project in the University of Florida College of Journalism and Communications, specializing in First Amendment Law.
ellauri390.html on line 613: ress/000/000/027/420/casey-calvert-43790633_biopic.jpg?1553198765=&filters=quality%2880%29%3Abrightness%289%29%3Asharpen%280.1%29%3Acontrast%2810%29&version=1553198765" width="60%" />
ellauri390.html on line 618: Aber es geht hier um den Sinn und das Zweck von Leben, nicht die Ursache! Silly me. Ursachen gibt es viele, worüber alle übereins werden können, das Zweck dagegen ist völlig subjektiv. Und fakultativ, man braucht das alles nicht so im Ernst zu nehmen. Es geht ganz gut zwecklos zu leben wenn man will. Aber es gibt Besseres.
ellauri390.html on line 666: Israelilaiset siirtyvät pian tuhoamaan länsirannan rättipäät. Teemme niistä tuhoutuneita kaupunkeja kuten Gazassa, lupaa jutku rahaministeri, amerikkalaisten rahoilla. Suomalaiset taputtavat Israelin esityxelle ramppivaloista. Israelin mafiosot uhkailevat ICC:n päätuomarin perhettä, tiedämme missä asutte. Kansainvälinen taparikollinen Netanjahu on pettynyt ettei Biden käytä talouspakotteita korruptoituneisin tuomareihin. 32 rikoxesta tuomittu once and future presidentti Trump kyllä käyttäisi. Israelilla on kaikki oikeus tappaa 2 hamasilaista kokonaisen palaneen pakolaiskylän hinnalla.
ellauri390.html on line 671: USAssa demokraattien esivaalikierroksen alkutahdeilla 2020 nousi esiin uusi presidenttiehdokas, 38-vuotias avoimesti homo Pete Buttigieg. Hän on johtanut Iowan esivaalilaskennassa. Kelpaisiko hän, avoimesti homo, hyvännäköinen nuori mies, Donald Trumpin haastajaksi?
ellauri390.html on line 679: Presidenttinä hän olisi USAn nuorin presidentti ja ensimmäinen avoimesti homo maan johdossa. Hän tuli kaapista lehtikolumnissaan 2015 ja pian sen jälkeen hän tutustui miesystäväänsä, jonka nimi on ehkä hyvä tietää: Chasten. He avioituivat 2018. Häistä oli netissä live-lähetys. He aktiivisesti esiintyvät netissä. He tutustuivat netin kautta ja he ovat esitelleet kaksi koiraansa netissä. Koirat ovat presidentti Truman and his Buddy.
ellauri390.html on line 683: Presidentti Donald Trump on kutsunut Buttigiegia Mad-lehden maskottihahmoon viittaavalla pilkkanimellä Alfred E. Neuman. Joidenkin arvioiden mukaan tästä voi päätellä Trumpin ottavan Buttigiegin jonkinlaisena uhkana itselleen. Esimerkiksi liike-elämän piiristä on kuulunut Buttigiegin hyväksyviä kommentteja, joka vaikeuttaisi Trumpin kampanjointia, mikäli hänen vastassaan olisi Buttigieg.
ellauri390.html on line 693: Tiistaina 3. maaliskuuta demokraateilla on yhtä aikaa esivaalit 16 osavaltiossa. Tuota päivää kutsutaan supertiistaiksi. Demokraattien ehdokkaan arvioidaan varmistuvan huhtikuussa. Puolue valitsee presidenttiehdokkaansa lopullisesti heinäkuussa järjestettävässä puoluekokouksessa.
ellauri390.html on line 695: Nyt ensin saamme seurata, miten hän menestyy seuraavissa esivaaleissa tiistaina 11.2.2020 New Hampshiressä. Tässä uutishaastattelussa he ovat juuri menneet naimisiin.
ellauri390.html on line 717: Entä jos kukaan ei maxa siitä mitä mieluisimmin teet? Vaikka löhöt sohvassa ja kazot telkkaria? Tai keräät tulitikkulaatikoita? Vedät hapanta? Laulat nuotin vierestä? Et saa kerätyxi eläkekertymää. No hätä, jatkat sit sen tekemistä vielä huru-ukkona. Asunto ja muona, kz. edellä. Tai tulet sairaaxi? No sithän kuolema on jo näppärästi ovella, ja poistuu pian koko ongelma. Obit anus, abit onus. Älkää huolehtiko huomisesta, huominen pitää huolen izestään. Vaikka ette ehkä ole enää ize mukana.
ellauri390.html on line 724: Kukaan ei välitä mistä kohtaa lyön golfpalloa. Ainakaan jos eivät näe kun siirrän sitä. Tai vaikka näkiskin, eivät sano mitään, kun olen presidentti. (Donald Trump, p.c.) Wir alle bestimmen unser Schicksal selbst. Esim kehtoihin pommitetut filistiinivauvat Gazassa. Sellaisia oman elämänsä seppoja. Vain amerikkalaiset osaa olla tollaisia kakkoja.
ellauri391.html on line 44: Ei mitään uutta auringon alla. Sata vuotta sitten kirjoitti Dostojevskin mielirunoilija Vsevolod Krestovski Ukrainasta:
ellauri391.html on line 66: resize/840x438!/format/webp/quality/90/?url=http%3A%2F%2Ferepublic-brightspot.s3.us-west-2.amazonaws.com%2Fc1%2Fc4%2Fac936ca2416e8187c14065cd0cc6%2Fhoover-relief.jpg" height="300px" />
ellauri391.html on line 67: We tend to think of Hoover as a stiff and unresourceful man who failed to respond adequately to the coming of the stock market crash of 1929 and the Great Depression. True enough, but he was also much more than that. Hoover and his wife Lou both spoke fluent Mandarin. ellauri391.html on line 71: Pianisti Paderewski Stanfordissa Amerikan kiertueella soitti puoli-ilmaisexi pianoa Herbert Hooverille. Hoover Towerin lahjoittanut ylpistynyt Juho maxoi maailmansodan jälkeen presidentti Wilsonin apumiehenä velkansa Puolan pakolaishallituxen presidentille valtion kustantamalla vehnälastilla.
ellauri391.html on line 81: Louise Henry Hoover (29. maaliskuuta 1874 – 7. tammikuuta 1944), tunnettiin nimellä Lou Henry Hoover, oli Yhdysvaltain presidentti Herbert Hooverin vaimo ja Yhdysvaltain ihan ensimmäinen nainen.
ellauri391.html on line 125: restagung.jpg" height="300px" />
ellauri391.html on line 126: resmanet.fi/media/catalog/product/cache/e7ae606c270feb7670f60148dec31ded/9/0/901472_1.jpg" height="300px" />
ellauri391.html on line 127: Karl Barth pitämässä puhetta Evangelische Jahrestagungissa Wuppertalissa 1956. Oik. Go-Cart Junior. ellauri391.html on line 162: Hamann deserves to be known precisely because he was the first to voice counter-Enlightenment views. Named by Goethe as the "brightest intellect of his era," Hamann, a resident of Königsberg, East Prussia, and friend of Kant, was denied access to a professorship or a pastoral call because he was a stutterer. Having undergone a conversion experience while on a business trip to London that had gone awry, he disavowed the Enlightenment ideal of limiting truth to autonomous reason. In a word, autonomous reason is no substitute for "Christ" (the word).
xxx/ellauri010.html on line 41: Have such a prescience, it should be no bar sen ennalta, ei se millään lailla hillizis
xxx/ellauri010.html on line 542: (Koska asunto ei ole "lapsille sopiva". No ei oo rakenteen puolesta eikä kai myöskään siksi, että vieressä asuu ulkona tupakoiva kirjailijatar...)
xxx/ellauri010.html on line 594: Sorsat Seurasaaressa eilen. Kuva pitäis katsoa isolta ruudulta, jotta näkisi emon ilmeen ja asennon.
xxx/ellauri010.html on line 620: I adjusted malisious soft on a web-site for adults (with porn) which you have visited. When the object press on a play button, device begins recording the screen and all cameras on your device starts working.
xxx/ellauri010.html on line 622: Moreover, my virus makes a dedicated desktop supplied with keylogger function from the system , so I could collect all contacts from ya e-mail, messengers and other social networks. I've chosen this e-mail cuz It's your corporate address, so you should read it.
xxx/ellauri010.html on line 624: I think that 650 usd is pretty enough for this little false. I made a split screen vid(records from screen (u have interesting tastes ) and camera ooooooh... its awful AF)
xxx/ellauri010.html on line 641: If you want me to send it to your friends Haile Selassie, Saddam Hussein and Muammar Gaddafi, send me 1000 dirham in unmarked banknotes in a brown envelope ASAP. BTW, greetings to your camel! He's a looker. He should find a smarter boyfriend. Tell him I am free at present. You already got my belfie, show it him.
xxx/ellauri010.html on line 666: After that, I made a full dump of your disk (I have all your address book, history of viewing sites, all files, phone numbers and addresses of all your contacts).
xxx/ellauri010.html on line 906: Generally, the hero has a disrespect for certain figures of authority, thus creating the image of the Byronic hero as an exile or an outcast. The hero also has a tendency to be arrogant and cynical, indulging in self-destructive behaviour which leads to the need to seduce men or women. Although his sexual attraction through being mysterious is rather helpful, it often gets the hero into trouble.
xxx/ellauri010.html on line 1119: Vieressä oivat naiskriitikot
xxx/ellauri013.html on line 1055: The Polish szlachta and... intelligentsia were social strata in which reputation... was felt... very important... for a feeling of self-worth. Men strove... to find confirmation of their... self-regard... in the eyes of others... Such a psychological heritage forms both a spur to ambition and a source of constant stress, especially if [one has been inculcated with] the idea of [one]'s public duty...
xxx/ellauri013.html on line 1057: In the words of his uncle Bobrowski, as a young man Conrad was "extremely sensitive, conceited, reserved, and in addition excitable. In short [...] all the defects of the Nałęcz family."
xxx/ellauri013.html on line 1059: Conrad suffered throughout life from ill health, physical and mental. A newspaper review of a Conrad biography suggested that the book could have been subtitled Thirty Years of Debt, Gout, Depression and Angst. Conrad had a phobia of dentistry, neglecting his teeth until they had to be extracted.
xxx/ellauri013.html on line 1065: ...most unexpectedly I did come upon him a few hours before he gave up his arrogant ghost. Fortunately he was willing and able to talk between the choking fits of asthma, and his racked body writherd with malicious exultation at the bare thought of Jim. He exulted thus at the idea that he had "paid out the stuck-up beggar after all". He gloated over his action. I had to bear the sunken glare of his fierce crow-footed eyes if I wanted to know; and so I bore it, reflecting how much certain forms of evil are akin to madness, derived from intense egoism, inflamed by resistance, tearing the soul to pieces...
xxx/ellauri013.html on line 1187: May god forgive you for your transgressions and games,
xxx/ellauri027.html on line 309: Wilber’s eventual response to many of these critics was nothing short of childish — a dozen-or-so page (albeit extremely well-written) verbal shit storm that clarified nothing, justified nothing, personally attacked everyone, and straw-manned the shit out of his critics’ claims.
xxx/ellauri027.html on line 327: Matti Kuusi: Pohjoiset reservit. Epätieteellisiä puhenvuoroja. Kirjayhtymä 1965
xxx/ellauri027.html on line 441: The Industrial Revolution brought progress and liberation from mindless toil but contributed to the creation of slums, despicable work conditions and pollution.
xxx/ellauri027.html on line 455: Pikkunen PIIPS! Piia Pipsukka! Sexy! Larska! Amerikassa mua erityisesti häirizi esim Joan Bresnanin tapa käyttää joka lauseen lopussa puhutellun nimeä. Lopeta jo, teki mieli sanoa, se on mun nimeni, ei sun ilmaiskäytössä.
xxx/ellauri027.html on line 470: Luentojen otsikkoina olivat Sininen ja punainen pilleri, Kaksi sekuntia aikaa, Vincent Vega ja seuraava vaihe, Yhteispeli, Samuraiperiaatteet ja muumifilosofia, Vieraana presidentti Martti Ahtisaari, Rakkaudet sekä Grande Finale. Vincent Vega on saturday night fever- hemmon esittämä hölmö italiaanokonna Pulp Fictionissa. Vincent Vega-luennon tarkoitus on herättää opiskelijassa mahdollisesti uinahtanutta omatuntoa. Löytää malka omasta silmästä, siteerataxemme tunnetumpaa evankelistaa.
xxx/ellauri027.html on line 557: Tero Juhani Kuappinen (s. 18. helmikuuta 1949) on johtamisen konsultointiyrityksen VIA Groupin perustaja ja toimitusjohtaja.[1] Hän sai presidentin myöntämän kanslianeuvoksen arvonimen 16.6.2017.
xxx/ellauri027.html on line 575: Tähän vois nyt heittää taas sen ajatuxen puu- ja verkkorakenteiden erosta. Puu toimii mainiosti, kun resuja on vähän ja niitä täytyy säästellä. Mixi rakentaa kahta reittiä missä riittää yxikin. Niinkuin Sysmän tiet, joista ei tahdo löytyä edes koirankusetuslenkkiä. Kun resuja on riittävästi, ja aika enemmän kuin materia on kortilla, kun voitot täytyy kotiuttaa nopeasti ennenkuin tilaisuus on ohize, kanzii rakentaa oikoteitä, vaihtaa reittejä kulloinkin nokkelinta käyttäen. Yhtäälle rakennetaan monta katua ja rataa ristiin, toisaalla sovelletaan luovaa tuhoa.
xxx/ellauri027.html on line 865: Otin "laivan" kainalooni, löysin ison laivan sivulta nuoraportaat ja laskeuduin merenpintaan asettaen oman lahjaxi saadun laivani laineille. Ensin minua pelotti, että jospa se painuisi pohjaan minun allani, mutta se ei vaipunut yhtään. Sitten tulivat Maire ja lapset perään. Muistan hyvin, kun otin vauhtia siitä suuresta valtamerihöyrystä, joka oli kuin valtaisa kivitalo. Töytäisin lujasti, ja niin olimme siitä irti...
xxx/ellauri027.html on line 880: Petrus Lewi Pethrus, ursprungligen Petrus Lewi Johansson, född 11 mars 1884 i Vargön i Västra Tunhems församling, Älvsborgs län (i nuvarande Västra Götalands län), död 4 september 1974 i Stockholm, var en svensk förgrundsgestalt och ledare inom Pingströrelsen. Han var pastor och föreståndare för Filadelfiaförsamlingen i Stockholm (7:e baptistförsamlingen) från 9 januari 1911 till 7 september 1958. Han tog initiativ till bildandet av partiet Kristen Demokratisk Samling (KDS) och startandet av dagstidningen Dagen. Lewi Pethrus är begravd på Solna kyrkogård.
xxx/ellauri027.html on line 942:
xxx/ellauri027.html on line 946: collaboration, teamwork, customer service, meaningful personal life, peak performance, respect, humanly centered leadership and entrepreneurial vitality.
xxx/ellauri027.html on line 954: The participant is approached with respect, handed a bulk cut flower with a kiss or handshake depending on gender, and treated as a miraculous (if suspect) specimen of life. (I realize the romanticism of this way of speaking, but that’s the way I think, and it works. Everybody buys it hook, line, and sinker.) Whether a clown or a king, the participant is assumed to possess potential that nobody can quite name. (Not before nor after the treatment. But that is not the point.)
xxx/ellauri027.html on line 970: Think about the participation in the Paphos seminar as an opportunity to play in in a band, like Eski´s heavy gentlemen. The conductor a true maestro, and the audience hopefully generous. The conductor leads the collection of offertory as well as the musicians, and facilitates the lucrative process. It would be naïve to assume that the concert is chiefly for the conductor’s recreation, or that anything but a straightforward cost-and-benefit logic applies. Buzzwords that go with this orchestra metaphor are presents, merchandise, prices, trust, pretext, merry tunes, procreation and contention. In god we trust, all others pay cash.
xxx/ellauri027.html on line 974: Erikoisen mukavaa potilaille on paistatella toistensa hyväxyvissä kazeissa. On ihanaa olla edes joskus edes pienen hyväxyvän yleisön kexipisteenä, Eskin virnistellessä siinä vieressä jeesuxen oloisena. Sellaisessa peilissä on hyvä lillua. Muumin näkymättömät lapset alkaa häämöttää peilistä. Tästä on vaikea löytää mitään pahaa, vaikka onhan se vähän lapsellista. Mutta lapset ja lapsen kaltaisethan on apinoista kivimmät. Eski rakastaa yleisöä kuin izeään, sellainen jesukka se on.
xxx/ellauri027.html on line 985: While I do not intend to argue the matter here, from my point of view an implicit negativism dominates academic philosophy. The Paphos seminar seeks to avoid that emotional touch of death. The aim of the Paphos seminar is to celebrate life and humanity, not to diminish or reify it. The fact that some aspects of life might be hard to define objectively or model with available modes of representation does not prove them non-existent.
xxx/ellauri027.html on line 1010: Esa’s examples of flourishing in the life of some leading people, demonstrating presence and being by the side of others as well as of astonishing uplift, were truly elevating. At the same time there were examples from the life of ”ordinary people” leading to the conclusion that we are all the same on some basic level.
xxx/ellauri027.html on line 1027: The Paphos seminar is not statement-based. The seminar does not seek to provide the ”right” answers. It does not even identify ”fundamental themes”. No particular beliefs are targeted as objects of criticism or veneration. Instead, the content is expected to shine through as if behind a veil. Generic themes such as ”choice”, ”respect”, ”love”, ”temporality” serve like melodies in the background.
xxx/ellauri027.html on line 1037: I tend to move in timbres such as respectful, sensitive, appreciative, sincere, generous, merciful, kind, hopeful, realistic-while-appreciating-the-future, serious, humorous, joyful, curious, compassionate, excited, and non-threatening.
xxx/ellauri027.html on line 1052: In actual practice, much of academic philosophy is elitist and assumes a pretence of knowledge (somewhat like economics, as described by Hayek in his towering Nobel speech). I find much of academic philosophy fear-based as it seeks to pinpoint mistakes and operates with conceptual criticism as the leading faculty of mind. The result is the lack of synthetic, life-enhancing contributions (a point made clear in Gardner’s Five Minds for the Future).
xxx/ellauri027.html on line 1075:
Orientation to the present moment, including one’s present experience of oneself;
Clearer reflection, including a meta-level perception of one’s own thought processes and the realization of the connection of one’s thinking to various outcomes in life;
The actual implementation of a better life
xxx/ellauri027.html on line 1091: E.T. (engl. E.T. the Extra-Terrestrial) on vuonna 1982 ensi-iltansa saanut Steven Spielbergin ohjaama tieteiselokuva. Sen pääosissa ovat Henry Thomas, Drew Barrymore ja Dee Wallace.
xxx/ellauri027.html on line 1284: Siellä piereskeli Pietari Suuri Liisan vannassa.
xxx/ellauri027.html on line 1329: Professori latelee havaintojaan: ”Jos satut istumaan yliopiston huippuyksikössä, on resurssit ja kaikkea kivaa, muilla ei mitään. (Arvaa istuinko mä. Oikein.) Manageriaalisen johtamistavan hengessä päätökset valuvat ylhäältä alas, proffan yläpuolella voi päättäjänä olla ei-proffa. Radikaali, täysin fantastinen muutos.” Johtamisen, managerismin, ideologiaksi hän puristaa: ”Saada alaiset toimimaan omaa etuaan vastaan.”
xxx/ellauri044.html on line 110: Käsivarressa oli talitintti ja sen alla kaunolla pienellä sana Fri. Piste lopussa.
xxx/ellauri044.html on line 220: Puuttuuko sana nolo anglosaxien sanavarastosta? Nolaus on, humiliation, eli nöyryytys. Johtuneeko siitä että ne on niin kiinni seppoilussa että siellä luuseri tuntee oikeasti häpeää? Suuressa MAGA-tiimissä luuseria ei säälitä vaan pahexutaan: jos olet teuvo ja huono, olet paha! Olen SYYYYYYYYLLINEN!
xxx/ellauri044.html on line 318: Dr. Burgo: That term gets thrown about too loosely, and sometimes it’s just a kind of name-calling. If you look at the DSM, Anti-Social Personality Disorder and Narcissistic Personality Disorder share many of the same features, which says to me that narcissism/sociopathy is actually a spectrum. A true sociopath is incapable of love but that doesn’t apply to everyone with narcissistic features.
xxx/ellauri044.html on line 320: Dr. Burgo: It helps to think of narcissism as occurring along a spectrum of severity, rather than as a discrete entity that corresponds to Narcissistic Personality Disorder. The extreme narcissist is incapable of authentic love and concern, but many other people with milder narcissistic features to their personalities can feel love under certain conditions. I’ve seen people able to feel a limited kind of love for their spouse or children but who demonstrate no empathy for anyone else. The love is often fairly “selfish,” with a focus more on what the narcissist needs rather than on concern for the other, but it is a kind of love all the same.
xxx/ellauri044.html on line 359: Feb 29 (74) "Ollaan ryhdytty maailman aggressivisimpiin toimenpiteisiiin."
xxx/ellauri044.html on line 396: Herman Hessen Romaani Narkissos ja kultasuu käsittelee keskeisesti ristiriitoja maallisen ja taivaallisen, ruumiin ja sielun, järjen ja tunteen sekä taiteen ja tieteen välillä. Näitä dikotomioita kuvaavat ystävykset Narkissos ja Kultasuu, joista toinen on omistautunut Jumalalle ja toinen etsii nautintoa maallisista iloista. Ystävykset tutustuvat Mariabronnin luostarissa, jossa Narkissos on noviisina ja jonne Kultasuu tulee oppilaaksi. Kultasuu ei kuitenkaan viihdy luostarissa, vaikka ihaileekin suuresti Narkissosta ja toivoo tulevansa hänen kaltaisekseen. Kultasuu lähtee luostarista ja kokee suurta epäonnistumisen tunnetta, koska ei kyennyt noudattamaan ajan ihanteita, nöyryyttä, kuuliaisuutta ja hengellisyyttä. Hän kulkee, kohtaa kauneutta, hyvyyttä ja pahuutta ja päätyy taiteilijaksi, kuvanveistäjäksi. Niinkuin Hessekin, jonka pappi-isä oli pettynyt taiteilijapoikaansa.
xxx/ellauri044.html on line 404: Unschwer zu erkennen ist als prägender Hintergrund Hesses Beschäftigung mit Friedrich Nietzsche, hier vor allem dessen Geburt der Tragödie und dem Zarathustra. Zusätzlich ist die Bekanntschaft Hesses mit der Archetypenlehre des Psychologen Carl Gustav Jung relevant, mit dem Hesse korrespondierte. Sowohl Nietzsches Idee der Rückentwicklung des Geistes zum Kind als auch Jungs Archetypen der Anima und Großen Mutter drücken sich in Goldmunds Hin- und Rückwendung zur „Mutter“ aus.
xxx/ellauri044.html on line 425: sole intent of the author Hesse: “Mich interessieren nur die Schritte, die ich in
xxx/ellauri044.html on line 433: They are presented as real, and Sinclair occupies himself seriously with these
xxx/ellauri044.html on line 443: Pistorius as a man who presents mythology only from the historical point of
xxx/ellauri044.html on line 734: förespråkare av nedläggningen försvinner.
xxx/ellauri044.html on line 755: Frederick Emanuel Austerlitzin äiti oli on Johanna Geilus (1878–1975) lähde? ja isä Frederic Austerlitz. Johanna-äiti oli syntynyt Yhdysvalloissa saksalaiseen luterilaiseen perheeseen, joka oli muuttanut Itä-Preussista ja Elsassista Yhdysvaltoihin. Isä Frederic oli syntynyt Linzissä Itävallassa juutalaiseen perheeseen, joka oli kääntynyt roomalaiskatolilaisuuteen. Isä Frederic oli muuttanut lapsena 1893 New Yorkiin Ellis Islandin kautta. Sukunimi Austerlitz muutettiin Astaireksi, kun Fred oli vielä nuori. Fred eli vielä vanhemmaxi kuin Voltaire, 88v. Laulutaito on siis preussilais-juutalaista perua, hyvä ettei jäänyt vanhaan maahan kaasuntumaan. Maria Teresian alamainen ja der alte Fritzin kaima. Austerlitzissä pani Napsu päihin Tessulle ja Alexanterille. Pettyneenä Alex otiti sitten Sumen Ruozilta. Loppukin on historiaa.
xxx/ellauri044.html on line 772: Voltaire oli porvari aatelismiehenä. Kun se loukkasi nuorta aatelismiestä Chevalier de Rohania, tämän perhe hankki salaisen kuninkaallisen valtakirjan (lettres de cachet), tapahtumakortin joka toimitti sen taas vankilaan kuin monopolipelissä. Ei ihme että Ransu halus muuttaa pelisääntöjä.
xxx/ellauri044.html on line 974: Oletko reservin upseeri?
xxx/ellauri044.html on line 997: Tällä kertaa damsel in distress
xxx/ellauri044.html on line 1116: Piki olisi halunnut että Presidentti Sauli Niinistö
xxx/ellauri044.html on line 1139: Kulttuurissa, jossa arvostetaan suuresti julkisuutta, mahtailevat narsistit pääsevät usein kuin koira veräjästä käyttäytyessään huonosti. Kameroiden edessä ja julkisuudessa he käyttäytyvät mahtipontisen minäkäsityxensä mukaisesti - rikkovat sosiaalisia normeja ja lakeja ja saavat raivokohtauxia -seuurausten ollessa minimaalisia. Fanit antavat heille anteexi ja tuomarit kästtelevät heitä helläkätisesti. Tällänen mahtaileva käytös kulkee usein käsi kädessä sen kuvitelman kanssa, että henkilö on oikeutettu jatkuvaan erikoiskohteluun.
xxx/ellauri044.html on line 1207: Rajneesh (born Chandra Mohan Jain, 11 December 1931 – 19 January 1990), also known as Acharya Rajneesh, Bhagwan Shri Rajneesh, and later as Osho (/ˈoʊʃoʊ/), was an Indian godman, mystic and founder of the Rajneesh movement. During his lifetime he was viewed as a controversial new religious movement leader and mystic. His parents, Babulal and Saraswati Jain, who were Taranpanthi Jains, let him live with his maternal grandparents until he was seven years old. By Rajneesh's own account, this was a major influence on his development because his grandmother gave him the utmost freedom, leaving him carefree without an imposed education or restrictions. In the 1960s he travelled throughout India as a public speaker and was a vocal critic of socialism, arguing that India was not ready for socialism and that socialism, communism, and anarchism could evolve only when capitalism had reached its maturity. He caused controversy in India during the late 1960s and became known as "the sex guru". Kun Intia kävi kuumaxi se siirsi bisnisit Oregoniin. Lopulta se potkittiin pois sieltäkin ja palautettiin Intiaan. Aiivan läpi paska äijä.
xxx/ellauri044.html on line 1214: As a child, he was described as "unusually intelligent" and charitable, though not necessarily academically inclined, as his interests were of a more spiritual nature. He was uncommonly talented in devotional music, dance and drama. From a young age, he has been alleged to have been capable of materialising objects such as food and sweets out of thin air. Olikohan sillä huonot hampaat. Iskä oli sille hirmu vihainen, ehkä syystä. Äitikin oli käväissyt salaa hunajapurkilla. Babaa pisti skorpioni ja se alkoi puhua sanskriittiä. Babar oli ennustanut kuolevansa 96v terveenä kuin pukki. Se kuolikin 84v kun tuoli kaatui sen päälle. Jälkeenpäin selitettiin et se oli tarkoittanut kuukalenterivuosia. Se ei yrittänyt USAaan, teki vaan jonkun lomamatkan Ugandaan.
xxx/ellauri044.html on line 1267: Olikohan Pirkolla useinkin postpartum depressio? Molemmilla meidän
xxx/ellauri044.html on line 1287: Thomas Edison, Charlie Chaplin, Elvis Presley, John Kennedy,
xxx/ellauri056.html on line 57: Dylan viittaa tähän kohtaan Pingviinien saaressa:
xxx/ellauri056.html on line 112: Punavuoren keisarinnan Johannes muistuttaa hieman Reijo Mäen Jussi Varesta, ainakin alkoholinkäytön ja kesken jääneiden lainopintojen suhteen. Myös Johannesta vaivaa usein täydellinen muistinmenetys kostean illan jälkeen. Johannes on myös varsin heikko kauniiden naisten suhteen, ovatpa sitten kyseessä säätyläisperheitten tyttäret tai Helsingin huonomaineisten kaupunginosien maksulliset naiset. Aamulla roikkuu veltto muna sepaluxesta kuin Miehen tien maalaispojalla eikä muista mitään. Filmi poikki. Ilkeettää.
xxx/ellauri056.html on line 119: Kuolema Ylioppilastalolla päättyy repliikkiin: ”Aleksis Stenvall on kuollut Tuusulassa! Kuulin sen juuri Ylioppilastalolla!” Johannes herää krapulaisena juhlasalin taffelipianon alta irrallista irrallista tuolinjalkaa puristaen. Vieressä makaa Westman mustalla silkkisukalla kuristettuna. Valitettavasti moni ihminen on illalla todistanut Westmanin ja Johanneksen riitelyä. Mutta kuka heistä on ilotyttöjen pelkäämä Pukki? Tällä kertaa Matilda kirjaimellisesti pelastaa Johanneksen hengen ja paljastuu, kuinka surkeassa kunnossa onkaan yliopiston komea kirjasto.
xxx/ellauri056.html on line 325: Les gens d'esprit seraient presque seuls sans les sots qui s'en piquent.
xxx/ellauri056.html on line 335: Rousseau a manqué d'invention dans l'expression, et de grandeur dans la pensée. Ses poèmes manquent par le fond; ils sont travaillés avec art, mais froids.
xxx/ellauri056.html on line 366: Karl Wilhelm Friedrich Schlegel (* 10. März 1772 in Hannover; † 12. Januar 1829 in Dresden), seit 1814 von Schlegel, meist kurz Friedrich Schlegel genannt, war ein deutscher Kulturphilosoph, Schriftsteller, Literatur- und Kunstkritiker, Historiker und Altphilologe. Friedrich Schlegel war neben seinem Grossbruder August Wilhelm Schlegel einer der wichtigsten Vertreter der „Jenaer Frühromantik“.
xxx/ellauri056.html on line 385: Ohne Zweifel hat zwischen Caroline, ihrer Tochter Auguste und Goethe ein besonderes Verhältnis bestanden. Geschlechtsverkehr sicherlich. Neun Monate später, am 28. April 1785, wurde Carolines erstes Kind Auguste geboren. Takusti Jöötin hässimä, ainakin se ize luuli niin. Als 1803 das Scheitern der Ehe von Caroline und Schlegel klar war, half Goethe sehr eifrig dabei. xxx/ellauri056.html on line 606: More interestingly, Schellingin puoliso oli vuodesta 1803 Caroline Schelling, o.s. Michaelis (1763–1809), joka oli J. D. Michaëliksen tytär ja August Wilhelm Schlegelin aiempi puoliso. Tätä ennen Schelling oli kihloissa Carolinen tyttären Auguste Böhmerin (k. 1800) kanssa, joka siis oli Jöötin bylsimä. Joku tykkää äidistä joku tyttärestä. Osasivat vatuloida nämäkin.
xxx/ellauri056.html on line 614: Die Traditionsrestaurants der Straße waren bekannte regelmäßige Treffs für Künstler, Schriftsteller und andere Persönlichkeiten wie: Bertolt Brecht, Wassily Kandinsky, Rainer Maria Rilke, Lenin, Adolf Hitler, Franz Josef Strauß im Schelling-Salon sowie Thomas Mann, Frank Wedekind, Joachim Ringelnatz, Stefan George, Franz Marc, Paul Klee und Lenin im Café Altschwabing, und Seija mit Piki in der Studentenstadt.
xxx/ellauri056.html on line 628: Idealistit pukersivat samaa infinite regress kysymystä kuin antiikkiset liikkumattomasta liikuttajasta. Bertrand Russellin vanha mummu tiesi siihen ratkaisun: Its no use Mr. Russell, its turtles all the way down. Ja sitne koittaa kovasti vetää esiin jotain "toista" omasta napanöyhdästä. Turha vaiva: jos kaikki on vaan mä niin eihän sitä toista edes tarvita. Narsismi ja autismi on erottamattomat kuin kaxi munapussia.
xxx/ellauri056.html on line 658: Kaxinkertainen tangoprinssi Petri Ritari tuli uskoon ja vakuuttaa nyt olevansa kiinni todellisessa kultakruunussa. Taustatarina on se tavallinen: hyvin meni mutta viina vei tangoprinssiä. Vizi kuningasta ei tullut siitä venyttämälläkään. Mutta oli johdatusta, eka avioliitto päättyi eroon ja nyt on taluttimessa kiltimpi ja uskovainen Mariia. Petri kulki rafloissa ja Mariia rukoili kotona. Pikkujouluna Petri kaatui baarin portailla ja löi ozansa. Tuli veripipi. Vahingosta viisastuneena se istui Mariian vieressä helluntaikirkossa uuden vuoden aattona. Pappi pyysi messiin kaikkia niitä jotka halus viettää uuden vuoden jessen seurassa. Kysyin Mariialta, voinko minäkin tulla. Totta mooses! Petrikin antoi elämänsä jeesuxelle (sen mitä siitä nyt oli jälellä). En tunne luopuneeni mistään. Tupakka, alkoholi ja räikeä kielenkäyttö jäivät pois. Kannattaa kokeilla! Mä luulen että jäisin eniten kaipaamaan tota räikeää kielenkäyttöä.
xxx/ellauri057.html on line 43: Joyeux Noël. Mme Maigret ei ollut edes vielä siivonnut. Sitä ei kyllä huomannut, missään ei ollut pölynhitusta. 50-luvun Megreen joulu on yhtä täynnä 50-luvun Megree klischeitä. Sentään alkuperäisiä eikä retroklischeitä. Retrokamat on ällöttäviä, vanhanajan näköiskamat uusilla elektroniikkasisuxilla feikki muovikuoressa. Vielä pahempaa on vanhoista kirjoista silpomalla valmistetut mikättimet tai lusikoista taivutetut koristeet. Yäk yäk yäk. Ranskan radio soitti jouluyönä kappalta "Keskiyö kretiinit!".
xxx/ellauri057.html on line 157: Niin, sekin. Hjallixesta ei kumminkaan (vielä) oo tullu Suomen pressaa.
xxx/ellauri057.html on line 523: Nimitys "jumalien keinu" on alunperin runoilija Eino Leinolta peräisin. Hän kärsi maanis-depressiivisestä mielialahäiriöstä, ja hän kuvasi tilaansa kuin "keinuksi maan ja taivaan välillä".
xxx/ellauri057.html on line 713: Hänen viimeinen asuinpaikkansa oli Hyvinkään Nuppulinnassa (nyk. Tuusulaa) Riitahuhta-nimisessä talossa ystäväperheen alivuokralaisena. Siellä Eino Leino kuoli 47-vuotiaana kuppaan 10. tammikuuta 1926. Hänet haudattiin valtion kustannuksella, ja hautajaisiin osallistui presidentti reissu-Lassi ja muuta maan johtoa.
xxx/ellauri057.html on line 824: Knut Hamsun (Born: Knud Pedersen, August 4, 1859, Lom, Gudbrandsdalen, United Kingdoms of Sweden and Norway, (present-day Lom, Norway) Died:February 19, 1952, Nørholm, Grimstad, Norway1859-1952) oli norjalainen kirjailija, joka lukeutuu tunnetuimpiin hahmoihin maansa kirjallisuuden historiassa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1920. Hamsun oli köyhän perheen poika, eikä hän käynyt koulua kuin runsaat 250 päivää. Sen kyllä huomaa.
xxx/ellauri057.html on line 826: Haisuli asui itävaltalaiselta äijältä juuri iskemänsä nuorikon kanssa vuoden päivät vuosisadanvaihteen yli Tomtebossa Rajasaaressa. (Ei siis tarkkaan ottaen Tontunmäessä, jossa oli Jan von Platon ja Päivin tomtebo.) Nuori rouva Hamsun 25v piti olosuhteita viheliäisinä. Hän oli hieman hienostunut kaupunkilaistyttö ja hänen oli ollut hankala sopeutua kylmyyteen ja Rajasaaren jokseenkin alkeellisiin oloihin. Hänen täytyi muun muassa huuhdella pyykkinsä jäänrailossa.
xxx/ellauri057.html on line 852: Much has changed since the publication of Markens grøde. The planet’s human population has almost quadrupled, from fewer than two billion in 1917 to more than seven billion now, and is estimated to reach ten to eleven billion before the end of this century.10 Simultaneously, human-made changes to the Earth’s ecosystems and climate have reached an unprecedented scale. While levels of consumption vary greatly from one country to another and between different social classes, there can be no doubt that globally, the use of both renewable and non-renewable resources has risen immensely during the last hundred years. This development began, of course, long before 1917, with the Industrial Revolution constituting an important premise. However, it was not until after the end of the Second World War that the human transformation of the planet began to advance with such enormous speed that the time since then is now often referred to as the Great Acceleration.
xxx/ellauri057.html on line 856: What the novel actually delivers is a narrative of constant progress and growth, without any consideration of potential limits or unintended detrimental side-effects. In Markens grøde, human nature is assumed to create desires that can only be fulfilled through permanent increases in production and consumption, irrespective of any material environmental restraints. In combination with an ideology of human population growth, the novel, instead of conveying »green values«, constitutes a literary expression of precisely the ideas and processes that led to the Great Acceleration and the transition into the Anthropocene.
xxx/ellauri057.html on line 858: Environmental change features prominently in the novel – indeed, it is one of the main themes of Markens grøde. Deforestation, the drainage of wetlands, and changes in the local species composition (and thus of biodiversity) are recurring motives throughout the novel. Yet while such transformations of the non-human environment tend to arouse negative associations today, in the novel they appear as inevitable and indeed highly desirable.
xxx/ellauri057.html on line 860: Reinhard Henning on oikeassa et Haisuli ei ollut mikään viherpiipertäjä. Keskustaoikeistolaisia maalaisliiton miehiä. Iisakki oli puulusikkaversio amerikkalaisesta villin lännen meiningistä, häikäilemättömästä luonnonriistosta. Mezää kumoon ja monokultturia tilalle. Revitään tuohta puun ja vuoren kyljestä. Imuskellaan öljy ja kalat merestä. Norjaa puhutaan ja potkiskellaan heinäkenkiä.
xxx/ellauri057.html on line 886: Kapteeni Haddock (vanhoissa Tinteissä Kapteeni Capu) poltti piippua. CEC:lläkin oli piippu silloin kun piipunpoltto oli muotia. Kapulla oli papukaija, joka huusi sille hävyttömyyxiä, kuten ihrratynnörri. Mitä yhteistä on kapteeni Capulla, Jacques Tatilla, M. Maigretilla ja Simenonilla? Ihrratynnörri ja piippu. Tai ainakin spede lierihattu ja se piippu. Kuvista päätellen Simenon ei ollut niinkään mahakas kuin kaverinsa Fellini. Enempi Jaakko Hintikan kaliiperia. Callekin, nuorena skeletti, tynnyröityi 60-luvulla sodanjälkeisten sapuskoiden ääressä. Olematta kuitenkaan lihava. Niin minäkin. Keskivartalolihavuutta on vanhenevan miehen lähes mahdotonta välttää, jos ruoasta ei ole suoranaista pulaa.
xxx/ellauri057.html on line 904: C'est mû par ses expériences que Georges Simenon simplifie radicalement son écriture et observe avec rigueur le fonctionnement de l'écriture commerciale selon les genres : littérature enfantine d'aventures et de combats, écrits de cœur pour midinettes, histoires sensuelles pour dactylos, drames effrayants pour concierges, historiettes de gare pour voyageurs, écrits érotiques ou licences pornographiques pour vrais hommes comme lui-meme ...
xxx/ellauri057.html on line 908: Passé vingt-deux ans, il abat directement avec sa machine à écrire deux écrits de genre populaire par semaine à raison de huit heures et quatre-vingts pages par jour. À la maturité, commençant toujours à partir de 4 heures du matin, il avoue rédiger vingt pages fermes par d'intenses matinées et écrire invariablement un roman en onze journées, nécessairement continues.
xxx/ellauri057.html on line 919: En 1945, au sortir de la guerre, il fuit la justice française, le Comité national d’épuration des gens de lettres à Paris enquêtant sur ses succès littéraires et cinématographiques sous l'Occupation. Il part s’installer au Canada.
xxx/ellauri057.html on line 921: C'est lors d'un séjour à New York en novembre 1945 qu'il engage en qualité de secrétaire bilingue Denise Ouimet, qu'il épousera le 22 juin 1950 à Reno dans le Nevada (ville réputée pour ses procédures de mariage et de divorce rapide), un jour après avoir obtenu le divorce avec Régine Renchon.
xxx/ellauri057.html on line 925: En 1946, il quitte le Canada pour les États-Unis et Hollywood qui lui faisait des appels d'offre pour l'adaptation de ses œuvres à l'écran depuis de nombreuses années. Il s'installe d'abord en Californie, puis en Floride et dans l'Arizona en 1947, à Carmel-by-the-Sea en Californie en 1949, avant de s'établir en juillet 1950 à Lakeville dans le Connecticut, dans une propriété nommée Shadow Rock Farm, dont la grande maison de dix-huit pièces comporte huit chambres à coucher et six salles de bains. Pendant dix années, il parcourt cet immense continent en voiture. Afin d’assouvir sa curiosité et son appétit de vivre, il visite intensément New York, la Floride, l’Arizona, la Californie et toute la côte est, des milliers de miles, de motels, de routes et de paysages grandioses.
xxx/ellauri057.html on line 935: Denise lui donne trois autres enfants, Jean (dit Johny), Marie-Georges (dite Marie-Jo) et Pierre.
xxx/ellauri057.html on line 939: En 1960, il préside le Festival de Cannes à l'issue duquel fut attribuée la Palme d'Or au film culte La Dolce Vita de Federico Fellini. En 1963, il s'installe à Épalinges, au nord de Lausanne, où il se fait construire une gigantesque maison. Sa femme Denise, qui sombre dans l'alcool et la dépression (comme sa fille Marie-Jo), quitte la maison, le laissant seul avec ses enfants.
xxx/ellauri057.html on line 943: « Des idées, je n’en ai jamais eu. Je me suis intéressé aux hommes, à l’homme de la rue surtout, j’ai essayé de le comprendre d’une façon fraternelle… Qu'ai-je construit? Au fond, cela ne me regarde pas. »
xxx/ellauri057.html on line 947: En 1978, le suicide de sa fille Marie-Jo d'une balle de revolver dans la poitrine à l'âge de 25 ans, endeuille ses dernières années.
xxx/ellauri057.html on line 949: Oikein Jori paskiaiselle, vaik säälix käy Marie-Georgesia. Jori delppaa 86-vuotiaana. Viimeisenä emäntänä eli garde-founa sillä oli joku Teresa Sburelin. Joo se oli vaimo Denisen kotiapulainen vsta 1961, 23 vuotta nuorempi kuin Jori, joten Jori oli sen kimpussa kuin kiiliäinen. Loppupeleissä Teresa otti Jorille äiti Henrietten paikan. Vuonna 1964 Jori tuli hetkexi järkiinsä ja meinas hiihtää jyrkänteeltä alas, mutta Teresa pysäytti sen vahvoilla handuilla. Sehän ois ollu Teresalle katastroofi. Jori sanoi sitä nartuxi, mikä oli kohteliaisuus Jorilta. Kun Jori pöpisi muistelmian mankkuun, Teresa ei saanut enää puhua koko iltana. Jorin punainen lanka olis katkennut. Tai pikemminkin vyyhti. Jos Simenonilla ois ollut textinkäsittelyohjelma se ois voinut tuottaa puolet uuden Maigret kirjan lauseista kopipeistaamalla. Hirvee sika miehexi, mutta rahantunteva. ("mutta" vaiko pikemminkin "ja"?)
xxx/ellauri057.html on line 951: Ihrratynnörri. Maigret ei ollut laiha nimestään huolimatta, pikemminkin päärynä. Ilmeisesti Simenonkin ois halunnut olla jykevämpää tekoa. Mme Maigret oli kuin sen äiti Henriette. Tai äiti Teresa.
xxx/ellauri057.html on line 1021:
xxx/ellauri057.html on line 1030: 51% porukoista on ylipäänsä mitään eläkeplääniä. Loput pärjää sukanvarrella, medicarella ja kissanruokapurkeilla. Jos sattuu korona niin maxa ize maatessasi putkissa. Onnexi säästöjen nosto etukäteen koronassa on vapautettu verosta. Jos on onnea, kuolet siihen ja toimentulomurheet on ohitse. Pönttö mitäs sairastuit kun et ole miljonääripresidentti. Oma vika. Sitäpaizi eise edes ole vaarallista, Trumppikin on immuuni.
xxx/ellauri057.html on line 1141: Lao Rui: Mustki tuntuu eze oli joku muu kuin Irma. Hemmetti. Pääs äiskän hännän alta kuoresta kukoistamaan.
xxx/ellauri057.html on line 1251: Elimellä on Tuijunkantajille ominaista pölinää itämaisista kaukonäyistä; vastaan tulevat mustat orjat, suitsutusmaljojen sauhu, Gangesin juoksu ja nirvanan vaivuttavuus. Kokoelmassa liikutaan myös puutarhojen, reseedojen, ruohon ja omenapuiden tuoksun läpi. Puutarhakuvasto ja eksotiikka kuvittavat kaipuuta tuntemattomaan, mystiseen ja valkeaan kuulaaseen, ompun kauneuteen. Runossa ”Omenapuun alla” Vaara kirjoittaa:
xxx/ellauri057.html on line 1336: Tatu Vaaskiven muistona on vaatimaton puu-ukko Oulussa. Elin Vaara sai Muu Vaara -merkin. Mutta Katri Vala sai kokonaisen puiston pulzareineen ja pulunkakkoineeen punikkien puolelle Sörnäisiin. Katri näet oli tolkun mies voittajien puolella, ei mikään irvokas Saxan-ihastelija, Valvoja-Ajan vaakkulainen, eikä mikawaltaristi. Hän on kirjoittanut herkullisia totuuxia myös margariinista, ruokaresepteistä ja pikkulasten hoidosta. Katrilta puuttuu kaikki hienostelu, tyylikeikarointi sekä asenteellisuus. (Kommunismi ei ole asenne, se on tieteellinen käsitys.) Katri ei ole siloteltu, sen pakinoiden tasokin on epätasainen. Katri Valan Pecka jatkoi Eikka Leikan Teemun viitoittamalla linjalla. Sama barbaarinen optimismi, sama henkinen viriliteetti, sama iskuvalmius ja mätkimisen ilo. Sama alkoholinkulutusko myös?
xxx/ellauri057.html on line 1342: Nuorempana Vala luki roskakirjoja kuten Hamsun, Johan Boijer, Viljo Kojo, Aaro Hellaakoski, ja Tagore. Loistava Paavolainen tykkäs siitä aina vaikkei bylsinyt, ja testosteroninen Yrjö Jylhä retkahti siihen täysin -24, muze oli puolen vuoden onni vain. Ilomanzissa Katilla oli ulkoileva ukkomies nimeltä Edvin Stolt, jonka kanssa se meni mezään yllättymään. Vapaa mitta tuli Suomeen Valan mukana. Armaan naituaan Kati käsitteli harvoin sexiä ja yhä useammin kuolemaa. Varsinkin kun vauva kuoli. Kati koitti työntää pään kaasu-uuniin kuin Sylvia Plath. Ne asu siinä isossa vuokrakasarmissa puiston vieressä. Talo helisi kuin soittorasia. Tulee mieleen Simenonin turinat. Naapurina hälisi mm. Jarno Pennanen.
xxx/ellauri057.html on line 1431: Tatun Charlotte Lönnqvist oli Lyyli-täti. Lyyli Niskanen. Lyylillä oli kylmä puuhuvila Oulun Hietasaaressa, jossa nyt on se Tatun puumuistomerkkikin. Siellä Tatu kyyhötti ja kynä sauhusi. Kustantajat antoi täppäländeriä, Elina Vaaralta sai muusia. (Mix mä jotenkin aina ajattelen Silja Huttusta kun ajattelen Elinaa? Onx niissä jotain samaa ehkä?) Elina ja Mara ovat sensuroineet kirjeitä. Axel von Fersenin izesensuroimat kohdat sen Marie Antoinettelle kirjoittamista kirjeistä on saatu luetuxi röntgenillä. Selvis että 2 Marin 4:stä lapsesta oli Axelin pussista.
xxx/ellauri059.html on line 83: ressen.png" width="50%" />
xxx/ellauri059.html on line 130: Har inte Greta Thunberg förstått att vi i dag faktiskt står inför ett helt annat hot än klimathotet och att världens blickar och intresse är fokuserat på detta? Långsiktiga frågor som klimatet har försatts i vänteläge och det med rätta.
xxx/ellauri059.html on line 144: Coronaråden om ✔ Kollektivtrafik ✔ AW ✔ Weekendresor
xxx/ellauri059.html on line 153: Expressens statistik säger att folk inte dör, utan en liten del hamnar i himmelen (de som inte sjunger med i klimatkören), medan resten brinner i helvete för all evighet. Inklusive apatiska barn som Greta. Som jag siade redan 2008.
xxx/ellauri059.html on line 156: resize=1200%2C500&ssl=1" width="50%" />
xxx/ellauri059.html on line 160: Kaikkein traagisinta on että Hobla 2.11. kaiuttaa Expressenin näkemyxiä. Ilmastopaniikki on vaan åsiktejä, tiedekin on vaan åsikteja, ei sen kummempia synpunkteja kuin Hoblan kukkahattutätien mututuntuma. Ihan mahollista että 10.000 tutkijaa ja tutkimusta onkin väärässä ja föönätty kukkahattupää arpoo paremmin. Vittu tää on lehden varapäätoimittaja äänessä, ja toissapäivänä vastaava päätoimittaja, toinen pyylevämpi ämmyrkäinen nimeltänsä Landor, kehuskeli kuinka se on ajellut nyt korona-aikana entistäkin enemmän yxityisautolla, ja kuinka sen kaverit (ne joilla on siihen varaa) suunnittelee useamman auton ostoa. Pitäsköhän tääkin läpyskä heittää rodeen Herlinin sanomien perässä.
xxx/ellauri059.html on line 274: Timo T. A. veistelee airaxia antipodeilla viinilasin ääressä.
xxx/ellauri059.html on line 350: He is certainly left at the end of the play with very little to his name, although at least he is able to keep his property until his death. I think it would be difficult not to feel some sympathy for Shylock as all the goy characters celebrate at the end while he is all alone. It would be interesting to revisit Shylock in the years following and find out what he did next. Did he start to collect another big ball of thread.
xxx/ellauri059.html on line 354: However, when we take into account circumstances that took place before the play, as well as what happens over the course of the plot, Shylock begins to seem a like a victim as well as a villain, and his fate seems excessively harsh. In addition to the abuse Antonio and other Christians routinely subject him to, Shylock lost his beloved wife, Leah. His daughter, Jessica, runs away from home with money and jewels she’s stolen from him, including a ring Leah gave him before she died. Although Solanio reports that Shylock’s was equally upset by the loss of his money as his daughter (“My daughter! O my ducats! O my daughter!” (II. Viii.), we must remember that we are getting a second-hand view through the eyes of an anti-Semitic character who compares Shylock to the devil. As we learn from Shylock himself, the Christians of Venice are happy to borrow money from him, but refuse to accept him as part of Venetian society because they equate his religion with Satan. Shylock has been treated as less than human his whole life, because he is not a Christian. Yet when he tries to collect on a loan, the other characters insist that he act like a Christian and forgive the debt.
xxx/ellauri059.html on line 358: The stereotype of the Jew as a mean, dishonest money-grabbing individual has persisted, even into the twenty-first century. And Shakespeare has been accused of being anti-Semitic as a result of his portrayal of Shylock in that way in The Merchant of Venice.
xxx/ellauri059.html on line 360: But nothing could be further from the truth. It is true that Shakespeare presents Shylock as a bitter, Christian-hating, money-grabbing, stingy man, dressed in the gabardine that set Jews apart from other citizens, but he gives Shylock a strong reason for hating Christians and wanting to get revenge for how they have treated him and the Jewish community.
xxx/ellauri059.html on line 416: Which he calls ‘interest.’ Cursèd be my tribe
xxx/ellauri059.html on line 435: Over your threshold. Moneys is your suit.
xxx/ellauri059.html on line 576: Kuvan läskistä otti sussitussen. Fotoilija keskiruozista 52v jonka tontin koko siellä on 1300 kvm. Instagram tiliä koristaa pinkki rusetti ja herutuskuva. Pinterestissä on paljon neuleita.
xxx/ellauri068.html on line 64: A committee was set up in Baku to develop the new Turkic alphabet (the All-Union Committee for the Development of the New Turkic Alphabet, the CNTA, later transformed into the Committee of the New Alphabet), headed by S. A. Agamali-oglu. At its first meeting the theses of N. F. Yakovlev,Chair of the Commission, were adopted. The Commission declared the Cyrillic (Russian civilian) script a "relic of the 18th - 19th centuries, the script of Russian feudal landlords and the bourgeoisie, the script of autocratic oppression, missionary propaganda, great-power chauvinism. <...> it still binds the population that reads in Russian with the national-bourgeois traditions of Russian pre-revolutionary culture."
xxx/ellauri068.html on line 68: The events in Germany since January 30, 1933, when Nazis came to power and declared as their aim the march to the east to capture resourcesand "living space" greatly contributed to it. The USSR realized the enormous importance of the national question and recognized the great role of the country´s history and patriotism in the consolidation of the society. There was mounting criticism of romanization. It was admitted that, in some cases, there had been overreliance on the alphabetical creativity of the linguists,engaged in language construction, which manifested itself in the creation of individual alphabets for numerically very small dialects, as well as in the overly largenumber of letters for some alphabets, in frequent disregard for the practical problemsof language construction and in the exclusive use of the Latin as a possible basis forthe creation of writing for the illiterate peoples, as well as in the insufficient attentionto the use of other alphabets (Novyi alfavit (The New Alphabet), 1934).
xxx/ellauri068.html on line 91: Poet Andrei Aldan-Semyonov claimed that he was the "creator" of Zhambyl, when in 1934, he was given the task by the Party to find an akyn. Aldan-Semenov found Zhambyl on the recommendation of the collective farm chairman, the only criterion of choice was that the akyn be poor and have many children and grandchildren. After Aldan-Semenov's arrest, other "translators" wrote Zhambyl's poems.
xxx/ellauri068.html on line 107: Borat on hyvin kiistanalainen hahmo, ja hän on aiheuttanut ärtymystä. Muiden muassa Kazakstanin hallitus on pitänyt Boratin komiikkaa pilkkana Kazakstania kohtaan. Lainmuutoksen johdosta Borat joutui siirtämään kotisivunsa pois Kazakstanin .kz-maapäätettä käyttävältä osoitteelta. Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin tytär Dariga Nazarbajeva asettui julkisuudessa puolustamaan Boratia ja mainitsi, että maan johdon raivokkaat vastalauseet vahingoittivat Kazakstan-kuvaa enemmän kuin Boratin huumori. Myös jotkut Yhdysvalloissa toimivat juutalaisjärjestöt ovat hermostuneet Boratin juutalaisvastaisuutta käsittelevistä aiheista. Hän aiheutti myös närää esittämällä rodeo-tapahtumassa oman versionsa Yhdysvaltain kansallislaulusta. Puhuessaan avustajansa kanssa "kazakkia" he todellisuudessa keskustelevat armeniaksi ja hepreaksi.
xxx/ellauri068.html on line 109: Boratista on tehty pseudodokumenttielokuva nimeltä Borat (engl. Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan). Elokuvan ensiesitys oli Yhdysvalloissa 4. elokuuta 2006 ja varsinainen maailmanensi-ilta Suomi mukaan lukien 3. marraskuuta 2006. Elokuvalle tehtiin jatko-osa nimeltään Borat Subsequent Moviefilm, joka julkaistiin syksyllä 2020. Elokuvassa Borat palaa neljäntoista vuoden tauon jälkeen Yhdysvaltoihin, jossa eletään koronaviruspandemian ja tulevien presidentinvaalien sävyttämää aikaa.
xxx/ellauri068.html on line 113: IL-Arvio: Kohuttu uusi Borat-elokuva on härski ja alkuperäistäkin röyhkeämpi: ”Mukaan jekutettujen puolesta alkaa jopa harmittaa”. Suurin kohu elokuvasta kuitenkin syntyi jo hieman ennen sen julkaisua, kun paljastui että New Yorkin entinen pormestari ja presidentti Donald Trumpin nykyinen asianajaja Rudy Giuliaini, 76, joutuu elokuvassa varsin kyseenalaiseen valoon käytöksensä vuoksi. Se makas hotellihuoneen sängyllä housut nilkoissa ja odotti suihinottoa. Kieltämättä kohtaus on varsin kiusallinen, mutta katsoja tehkööt omat johtopäätöksensä Giulianin toiminnasta. Elokuva sai kohtauksen myötä valtavasti huomiota ja jopa :D presidentti Trump päätyi kommentoimaan asiaa. Koska Borat tunnistetaan Yhdysvalloissa lähes kaikkialla, hän ei voi juurikaan kulkea omana itsenään vaan joutuu turvautumaan erilaisiin valeasuihin. Niinpä Cohen joutuu elokuvassa esittämään Boratia, joka puolestaan esittää useita erityyppisiä mieshahmoja. Tämä tuo elokuvaan ikävää sekavuutta ja on ehkä sen suurimpia heikkouksia. :D Kuulostaa Painovoiman sateenkaarelta.
xxx/ellauri068.html on line 115: Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan is a 2006 British-American mockumentary comedy film directed by Larry Charles and starring Sacha Baron Cohen. Baron Cohen stars as Borat Sagdiyev, a fictitious Kazakhstani journalist who travels through the United States to make a documentary which features real-life interactions with Americans. Much of the film features unscripted vignettes of Borat interviewing and interacting with real-life Americans who believe he is a foreigner with little or no understanding of American customs. It is the second of four films built around Baron Cohen's characters from Da Ali G Show (2000–2004): the first, Ali G Indahouse, was released in 2002, and featured a cameo by Borat; the third, Brüno, was released in 2009; and the sequel to Borat, Borat Subsequent Moviefilm, was released in 2020.
xxx/ellauri068.html on line 119: In New York City, Borat sees an episode of Baywatch on TV and immediately falls in love with Pamela Anderson's character, C. J. Parker. While interviewing and mocking a panel of feminists, he learns of the actress' name and her residence in California. Borat is then informed by telegram that Oksana has been killed by a bear. Delighted, he resolves to travel to California and make Anderson his new wife. They decide not to fly, in case "the Jews repeat their attack of 9/11". Borat takes driving lessons and buys a dilapidated ice-cream truck for the journey.
xxx/ellauri068.html on line 121: During the trip, Borat acquires a Baywatch booklet and continues gathering footage for his documentary. He meets gay pride parade participants, politicians Alan Keyes and Bob Barr, and African-American youths. Borat is also interviewed on a local television station and proceeds to disrupt the weather report. Visiting a rodeo, Borat excites the crowd with jingoistic remarks, but then sings a fictional Kazakhstani national anthem to the tune of "The Star-Spangled Banner", receiving a strong negative reaction.
xxx/ellauri068.html on line 131: Borat attends a United Pentecostal camp meeting, at which Republican U.S. Representative Chip Pickering and Mississippi Supreme Court Chief Justice James W. Smith, Jr. are present. He regains his faith and forgives Azamat and Pamela. He accompanies church members on a bus to Los Angeles and disembarks to find Azamat dressed as Oliver Hardy, although Borat mistakes him for Adolf Hitler. The two reconcile and Azamat tells Borat where to find Pamela Anderson. Borat finally comes face-to-face with Anderson at a book signing at a Virgin Megastore. After showing Anderson his "traditional marriage sack", Borat pursues her throughout the store in an attempt to abduct her, until security guards intervene.
xxx/ellauri068.html on line 138: 2020-luvulle tultaessa Amerikan apinasirkusta on enää vaikea parodioida, Donald Trump & Co tekee niin hyvää työtä izekin. Make America Great on muuttunut lippalakkimotoxi Save America. Floridalaiset vanhuxet ei halua olkikuukkelia enää edes lähelle. Se käyttää viimeiset NIMBY päivänsä resitenttinä päättämällä päivät vankilassa viruvilta notmiiltä. Kumpa pääsis ampumaan niitä pyssyllä!
xxx/ellauri068.html on line 141: (stylized as ВОЯДТ in Faux Cyrillic) is a 2020 American mockumentary comedy film directed by Jason Woliner in his feature directorial debut. The film stars Sacha Baron Cohen as the fictional Kazakhstani journalist and television personality Borat Sagdiyev, and Maria Bakalova as his daughter Tutar, who is to be offered as a bride to Vice President Mike Pence during the COVID-19 pandemic and the 2020 presidential election. It is a sequel to 2006's Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan.
xxx/ellauri068.html on line 143: After fourteen years of forced labor in a gulag for the dishonor inflicted on his country in his previous adventure, Kazakh journalist Borat Sagdiyev is released by his country's president, Nursultan Nazarbayev, with a mission to deliver Kazakh Minister of Culture (and Kazakhstan's most famous porn actor) Johnny the Monkey to President Donald Trump in an attempt to redeem the nation. Unable to get close to Trump after defecating in the landscaping of Trump International Hotel and Tower in the previous film, Borat opts to give the monkey to Vice President Mike Pence. Before he leaves, he discovers that his arch nemesis neighbor, Nursultan Tulyakbay, has stolen his family and home, and that he has a fifteen-year-old daughter, Tutar, who lives in his barn.
xxx/ellauri068.html on line 149: Because Giuliani had bragged about having an affair with a large-breasted woman, Borat brings Tutar to a cosmetic surgeon who advises breast implants. While Borat works in a barbershop to raise enough money to pay for breast surgery, he briefly leaves Tutar with a babysitter who is confused by Borat's sexist teachings; she informs Tutar that the things her culture has taught her are lies. After seeing a woman driving a car, and successfully masturbating for the first time, Tutar decides not to get the surgery and lashes out at Borat for keeping her oppressed her whole life. Before leaving, she tells him the Holocaust is a lie by citing a Holocaust denial Facebook page.
xxx/ellauri068.html on line 151: Shaken, Borat decides to commit suicide by going to the nearest synagogue dressed as his version of a stereotypical Jew and waiting for the next shooting, but is shocked to find Holocaust survivors there who treat him with kindness, and to his anti-Semitic delight, reassure him that the Holocaust happened. Overjoyed, Borat goes looking for Tutar, but finds the streets deserted due to the COVID-19 pandemic. He quarantines with two QAnon conspiracy theorists who offer to help him reunite with Tutar. They find Tutar online, she has become a reporter and will be covering a March for Our Rights rally in Olympia, Washington.
xxx/ellauri068.html on line 157: Borat and Tutar blackmail Nazarbayev into giving him his job back and changing Kazakhstan's misogynistic laws. Three months later, Tutar and Borat are a reporting team and Kazakhstan has a new tradition to replace the nation's antisemitic ones: the Running of the American. It features exaggerated :) caricatures of Trump supporters pretending to spread COVID-19 and killing an effigy of Anthony Fauci. The film ends with a message encouraging viewers to vote in the upcoming presidential election.
xxx/ellauri068.html on line 172: Symbaalit kilisee, virheitä vilisee kuin ripulissa kaalaavia tunnelinäköisiä rottia. Tomppa laulaa nuotin vierestä ja rämpyttää ukulelea. Miten se viitsiikään kuumua jostain teräsmiehen viitoista joissa on jotain kirjaimia. Tai Tontosta. Rakettimies. Raketti spakettia pikkumiehille.
xxx/ellauri068.html on line 187: "My own favourite tribute to Borges comes in Thomas Pynchon’s Gravity’s Rainbow in which a group of Argentinian exiles, led by the adventurer Squalidozzi, and at large in Europe during World War Two, hijack a German submarine. Improbably, they are accompanied by the glamorous Graciela Imago Portales – a ‘particular friend’ of the Buenos Aires literati – to whom ‘Borges is said to have a dedicated a poem’. Two lines are cited: “El laberinto de tu incertidumbre / Me trama con la disquietante luna . . .” Of course, the quotation has puzzled scholars, as it is neatly consistent with the rhythms and motifs of Borges’ earlier work, and yet nowhere to be found in his oeuvre. It would no doubt have delighted Borges, the more so since Pynchon made it up."
xxx/ellauri068.html on line 191: Jorge Francisco Isidoro Luis Borges (Buenos Aires, 24 de agosto de 1899-Ginebra, 14 de junio de 1986) fue un escritor de cuentos, ensayos y poemas argentino, extensamente considerado una figura clave tanto para la literatura en habla hispana como para la literatura universal. Sus dos libros más conocidos, Ficciones y El Aleph, publicados en los años cuarenta, son recopilaciones de cuentos conectados por temas comunes, como los sueños, los laberintos, las bibliotecas, los espejos, los autores ficticios y la mitología europea, con argumentos que exploran ideas filosóficas relacionadas, por ejemplo, con la memoria, la eternidad, la posmodernidad y la metaficción. Las obras de Borges han contribuido ampliamente a la literatura filosófica, al género fantástico y al posestructuralismo. Según marcan numerosos críticos, el comienzo del realismo mágico en la literatura hispanoamericana del siglo XX se debe en gran parte a su obra.
xxx/ellauri068.html on line 193: Habiendo nacido en un suburbio de Buenos Aires, Borges se mudó a Suiza con su familia en 1914, donde estudió en el Collège de Genève. La familia viajaría extensamente por Europa, incluyendo España. Tras su regreso a Argentina en 1921, Borges empezó a publicar sus poemas y ensayos en revistas literarias surrealistas mientras trabajaba como bibliotecario, profesor y conferencista. En 1955 fue nombrado director de la Biblioteca Nacional de la República Argentina y profesor de literatura inglesa en la Universidad de Buenos Aires. A la edad de 55 años quedó completamente ciego; numerosos investigadores han sugerido que su ceguera progresiva lo motivó a crear símbolos literarios innovadores a través de la imaginación.
xxx/ellauri068.html on line 203: Huolimatta maailmankansalaisen kulttuurisesta hienostuneisuudessta Borges paneutui 1920-luvun runotuotannossaan myös argentiinalaisuuteen, erityisesti Buenos Airesin ilmapiiriin, jota hän pyrki kuvaamaan muun muassa runoteoksessaan Fervor de Buenos Aires ('Buenos Airesin kiihko'). Häntä kiehtoi myös kotimaan populaarikulttuuri (tango) ja slangi: hän laati sanakirjan argentiinalaisesta alamaailman slangista, lunfardosta. (Sitäkin lie Tomppa selannut, ks. s. 496. Onkohan tää Squalidozzi hahmo ize asiassa Borges?) Kirjastonhoitajalle epätyypillisenä lienee pidettävä myös hänen kiinnostustaan alamaailman puukkomiesten urotekoihin: eräissä hänen novelleistaan ovat aiheena myös katuväkivalta ja puukkomurhat, vaikka ne ovatkin kaukana niistä universaaleista, symbolisista ja ylevistä sfääreistä, joissa tyypillisen borgesilaisen tarinan tai esseen oletetaan yleensä liikkuvan.
xxx/ellauri068.html on line 207: Borges toimi muun muassa englantilaisen kirjallisuuden professorina Buenos Airesin yliopistossa sekä kansalliskirjaston johtajana. Borges oli oikeistopaskiainen oikeesti. Borgesin äänekäs tuki juntalle pilasi hänen maineensa eurooppalaisten intellektuellien keskuudessa, ja on arveltu sen vieneen häneltä mahdollisuudet Nobelin palkintoon. Elämänsä viimeiset vuosikymmenet (55v eteenpäin) hän oli sokea.
xxx/ellauri068.html on line 213: I said some of this yesterday, but it wasn’t easy: in one interview, the first question I was asked was about Borges’s sexuality. Infrequent, they said, unusual, like in his stories. The first thing that came to mind was an article on Hans Christian Andersen, published in his own centenary in 2005, which doesn’t say a word about Andersen’s oeuvre and instead is dedicated to providing a pathetic portrait of the repressed homosexual, the vindictive upstart, the complicated and ugly man, like the duckling, which was Andersen. I’m intentionally omitting who wrote it and where it can be found.
xxx/ellauri068.html on line 221: I also said something about Borges’s love life, which is present in several places in his work, just like his reticence, yes, to go beyond “a certain point” (in the story “The Other,” for example, various critics have found a subtle reference to a brothel and a prostitute located almost in a blank space, between two French names that are almost identical).
xxx/ellauri068.html on line 223: And then I talked a little about what interests me most about Borges: his imagination, his problematic but in the end (or in his best moments) rebellious relationship with power and violence, what he still has to say about reading, tradition, the way in which we create (or he created for us) images of the world, models, ideologies.
xxx/ellauri068.html on line 225: Of course, there will come a time when what Borges wrote no longer means anything. It will happen to him just as it has, and will, to everyone else. The truths that literature uncovers are always provisional and depend—at best—on the words they are composed of: that is, if they aren’t previously erased by changes in human cultures, when the languages of those cultures, those of living people, begin to move away from them, their meanings begin to grow dark, and that darkening is irreversible.
xxx/ellauri068.html on line 231: And yet, immediately after, Borges wrote something else, which can be read either as a response or a challenge: “I, unfortunately, am Borges.”
xxx/ellauri068.html on line 285: ress.com/2011/02/r1.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri068.html on line 286: res/medium/2236.jpg?v=1478804434" height="200px" />
xxx/ellauri068.html on line 324: One of the earliest mentions of an incubus comes from Mesopotamia on the Sumerian King List, c. 2400 BC, where the hero Gilgamesh's father is listed as Lilu. It is said that Lilu disturbs and seduces women in their sleep, while Lilitu, a female demon, appears to men in their erotic dreams. Two other corresponding demons appear as well: Ardat lili, who visits men by night and begets ghostly children from them, and Irdu lili, who is known as a male counterpart to Ardat lili and visits women by night and begets from them. These demons were originally storm demons, but they eventually became regarded as night demons because of mistaken etymology.
xxx/ellauri068.html on line 450: Kämppä, joka on myös kvasituppukylä, voidaan muovailuvahailla Theresianstadin jälkeen, jutkukaupunki/laagerin jonka pystytti Nazit (hk) siihen missä nyt on Zhekin tasavalta. Tätä vinkkaa teemat kuten koneenvaihto, puhelinlasten paratiisi, kuten iso orkesteri, tai luku 60K (niiden lkm jotka "meni läpi" 12 skidistä yhtä hyvin kuin Teresianstadin huipulla). Se myös kuzuu takaisin toisen kokonaisvaltaisen laitoxen, nimittäin kommunistien "lasten kaupungit" (isoja, tuppukylämäisiä, vähän sotilaallistettuja lomakämppiä Nuorille Tienraivaajille (hk)), joidenka pienoismalli oli Artek Keskuskadulla. (Saxalaisella Nuorella väellä oli myös kesäkämppiä. Ja partiolaisilla. Jenkeissä kaikki puoliköyhät lapset internoidaan kesäleireille loma-ajoixi. Superköyhät saa jäädä leikkimään muovijätteillä ja käytetyillä huumeneuloilla saastaisissa slummeissa 50 asteen helteessä.)
xxx/ellauri068.html on line 493: Shirley Temple Black (April 23, 1928 - February 10, 2014) was an American actress, singer, dancer, businesswoman, and diplomat who was Hollywood's number one box-office draw as a child actress from 1934 to 1938. As an adult, she was named United States ambassador to Ghana and to Czechoslovakia, and also served as Chief of Protocol of the United States.
xxx/ellauri068.html on line 553: He wrote hundreds of songs, many becoming major hits, which made him famous before he turned thirty. During his 60-year career he wrote an estimated 1,500 songs, including the scores for 20 original Broadway shows and 15 original Hollywood films, with his songs nominated eight times for Academy Awards. Many songs became popular themes and anthems, including "Alexander's Ragtime Band", "Easter Parade", "Puttin' on the Ritz", "Cheek to Cheek", "White Christmas", "Happy Holiday", "Anything You Can Do (I Can Do Better)", and "There's No Business Like Show Business". His Broadway musical and 1943 film This is the Army, with Ronald Reagan, had Kate Smith singing Berlin's "God Bless America" which was first performed in 1938.
xxx/ellauri068.html on line 555: Berlin's songs have reached the top of the charts 25 times and have been extensively re-recorded by numerous singers including The Andrews Sisters, Perry Como, Eddie Fisher, Al Jolson, Fred Astaire, Ethel Merman, Louis Armstrong, Frank Sinatra, Dean Martin, Elvis Presley, Judy Garland, Tiny Tim, Barbra Streisand, Linda Ronstadt, Rosemary Clooney, Cher, Diana Ross, Bing Crosby, Sarah Vaughan, Ruth Etting, Fanny Brice, Marilyn Miller, Rudy Vallée, Nat King Cole, Billie Holiday, Doris Day, Jerry Garcia, Willie Nelson, Bob Dylan, Leonard Cohen, Ella Fitzgerald, Michael Buble, Lady Gaga, and Christina Aguilera.
xxx/ellauri068.html on line 559: President George H. W. Bush said Berlin was "a legendary man whose words and music will help define the history of our nation." Just minutes before the President's statement was released, he joined a crowd of thousands to sing Berlin's "God Bless America" at a luncheon in Boston. Former President Ronald Reagan, who costarred in Berlin's 1943 musical This Is the Army, said, "Nancy and I are deeply saddened by the death of a wonderfully talented man whose musical genius delighted and stirred millions and will live on forever."
xxx/ellauri075.html on line 100: Chestov naît dans une famille juive de commerçants manufacturiers en tissus. Son père, Isaak Moisseïevitch Schwarzmann, forte personnalité, autoritaire, est très respecté et bon connaisseur de la tradition juive et de la littérature hébraïque.
xxx/ellauri075.html on line 106: Dès 1895, paraissent, non signés, ses premiers textes littéraires et philosophiques : « Le Problème de la conscience (à propos de Vladimir Soloviev) » et « Georg Brandes sur Hamlet ». C'est aussi l'année d'une crise morale et d'une dépression nerveuse. L'année suivante, il part en Suisse à Genève pour s'y soigner, travaillant à son premier livre, Shakespeare et son critique Brandès, qui paraît en 1898, à Saint-Pétersbourg chez A. Mendeleïevitch, à compte d'auteur et sous le pseudonyme de Lev Chestov. Le livre passe quasiment inaperçu.
xxx/ellauri075.html on line 151: He developed his thinking in a second book on Fyodor Dostoyevsky and Frederich Nietzsche, which increased Shestov's reputation as an original and incisive thinker. In All Things Are Possible (published in 1905) Shestov adopted the aphoristic style of Friedrich Nietzsche to investigate the difference between Russian and European Literature. Although on the surface it is an exploration of numerous intellectual topics, at its base it is a sardonic work of Existentialist philosophy which both criticizes and satirizes our fundamental attitudes towards life situations. D.H. Lawrence, who wrote the Foreword to S.S. Koteliansky's literary translation of the work, summarized Shestov's philosophy with the words: " 'Everything is possible' - this is his really central cry. It is not nihilism. It is only a shaking free of the human psyche from old bonds. The positive central idea is that the human psyche, or soul, really believes in itself, and in nothing else". Shestov deals with key issues such as religion, rationalism, and science in this highly approachable work, topics he would also examine in later writings such as In Job's Balances. Shestov's own key quote from this work is probably the following: "...we need to think that only one assertion has or can have any objective reality: that nothing on earth is impossible. Every time someone wants to force us to admit that there are other, more limited and limiting truths, we must resist with every means we can lay hands on".
xxx/ellauri075.html on line 155: Shestov's dislike of the Soviet regime led him to undertake a long journey out of Russia, and he eventually ended up in France. (LOL se lähti livohkaan bolshevikkeja, niinkuin monet muutkin ökyporvarit.) The author was a popular figure in France, where his originality was quickly recognized. That this Russian was newly appreciated is attested by his having been asked to contribute to a prestigious French philosophy journal.
xxx/ellauri075.html on line 163: The results of this tendency are seen in his work Kierkegaard and Existential Philosophy: Vox Clamantis in Deserto, published in 1936, a fundamental work of Christian existentialism.
xxx/ellauri075.html on line 172: Furthermore, although a Jewish philosopher, Shestov saw in the resurrection of Christ this victory over necessity. He described the incarnation and resurrection of Jesus as a transfiguring spectacle by which it is demonstrated that the purpose of life is not "mystical" surrender to the "absolute", but ascetical struggle:
xxx/ellauri075.html on line 174: "Cur Deus homo? Why, to what purpose, did He become man, expose himself to injurious mistreatment, ignominious and painful death on the cross? Was it not in order to show man, through His example, that no decision is too hard, that it is worth while bearing anything in order not to remain in the womb of the One? That any torture whatever to the living being is better than the 'bliss' of the rest-satiate 'ideal' being?"
xxx/ellauri075.html on line 188: "He was the philosopher of my generation, which didn't succeed in realizing itself spiritually, but remained nostalgic about such a realization. Shestov [...] has played an important role in my life. [...] He thought rightly that the true problems escape the philosophers. What else do they do but obscuring the real torments of life?" (Emil Cioran: Oeuvres, Gallimard, Paris 1995, p. 1740, my translation (kuka oon tää 'mä?')]
xxx/ellauri075.html on line 192: Leo Strauss wrote "Jerusalem and Athens" in part as a response to Shestov's "Athens and Jerusalem". (Kekäs tää Lefa Struzi sitten on?)
xxx/ellauri075.html on line 196: According to Michael Richardson's research on Georges Bataille, Shestov was an early influence on Bataille and was responsible for exposing him to Nietzsche. He argues that Shestov's radical views on theology and an interest in extreme human behavior probably coloured Bataille's own thoughts.
xxx/ellauri075.html on line 207: Trained in the neo-Kantian tradition with Ernst Cassirer and immersed in the work of the phenomenologists Edmund Husserl and Martin Heidegger, Strauss established his fame with path-breaking books on Spinoza and Hobbes, then with articles on Maimonides and Farabi. In the late 1930s his research focused on the rediscovery of esoteric writing, thereby a new illumination of Plato and Aristotle, retracing their interpretation through medieval Islamic and Jewish philosophy, and encouraging the application of those ideas to contemporary political theory.
xxx/ellauri075.html on line 305: Klages was a central figure of characterological psychology and the Lebensphilosophie school of thought. Prominent elements of his philosophy include: the opposition between life-affirming Seele and life-denying Geist; reality as the on-going creation and interpretation of sensory images, rather than feelings; a biocentric ethics in response to modern ecological issues and militarism; an affirmation of eroticism in critique of both Christian patriarchy and the notion of the "sexual"; a theory of psychology focused on expression, including handwriting analysis; and a science of character aimed at reconciling the human ego to the divide it effectuates between living beings.
xxx/ellauri075.html on line 309: Unlike his Seelenbrüder Stefan George and Alfred Schwuler, he was not gay, but rather serious. When Klages moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him, and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature. Klages, like Friedrich Nietzsche, was critical of Christianity as well as what they both saw as its roots in Judaism. His attacks on judaism were veiled criticism of christianity, rather like Seija's attacks on the rest of the Carlson family.
xxx/ellauri075.html on line 311: Klages was however, as a bishop states, "not a fundamentally anti-semitic thinker, not a fundamentally right-wing philosopher, and not a fundamental Nazi." Addressing the issue of antisemitism, Klages
xxx/ellauri075.html on line 334: Benjamin’s academic career did not lead to the expected result of a professorial position: he completed his doctoral dissertation in 1919 (published the following year as The Concept of Criticism in German Romanticism) and worked on his post-doctoral dissertation, or Habilitation, on the German Baroque mourning play, which he completed in 1925, eventually withdrawing it from the University of Frankfurt after an extremely negative reception.
xxx/ellauri075.html on line 336: Waltulla oli siionistijuutalaisia kavereita mm Martin Buber (der Jude-lehden toimittaja). Se puuhasteli myös Stefan Georgen kanssa (miinuspisteitä). In ‘The Concept of Criticism in German Romanticism’ (1920), Benjamin presents interlinked concepts of language, sacred text, a projected reworking of Kant’s limited concept of experience, and a new approach to criticism and Romanticism as a tracing of the absolute in early Romantic writing (paljon miinuspisteitä). Benjamin argued for an ‘immanent criticism’ which would engage in some ways quite mystically with a text’s internal structures and divine traces (roppakaupalla miinusta).
xxx/ellauri075.html on line 379: Her remarks caused Mrs. Johnson to burst into tears. It is widely believed that Kitt's career in the United States was ended following her comments about the Vietnam War, after which she was branded "a sadistic nymphomaniac" by the CIA. A defamatory CIA dossier about Kitt was discovered by Seymour Hersh in 1975. Hersh published an article about the dossier in The New York Times.[20] The dossier contained comments about Kitt's sex life and family history, along with negative opinions of her that were held by former colleagues. Kitt's response to the dossier was to say "I don't understand what this is about. I think it's disgusting."[20] Following the incident, Kitt devoted her energies to performances in Europe and Asia.
xxx/ellauri075.html on line 381: Kitt was also a member of the Women's International League for Peace and Freedom; her criticism of the Vietnam War and its connection to poverty and racial unrest in 1968 can be seen as part of a larger commitment to peace activism. Like many politically active public figures of her time, Kitt was under surveillance by the CIA, beginning in 1956. After The New York Times discovered the CIA file on Kitt in 1975, she granted the paper permission to print portions of the report, stating: "I have nothing to be afraid of and I have nothing to hide." Kitt later became a vocal advocate for LGBT rights and publicly supported same-sex marriage, which she considered a civil right. She had been quoted as saying: "I support it [gay marriage] because we're asking for the same thing. If I have a partner and something happens to me, I want that partner to enjoy the benefits of what we have reaped together. It's a civil-rights thing, isn't it?"
xxx/ellauri075.html on line 398:
Kâtibimin setresi uzun, eteği çamur.
xxx/ellauri075.html on line 459: He is a self-proclaimed satirist whose trademark technique, as a writer, is the expression of extreme acts and opinions in an affectless style. His novels commonly share recurring characters.
xxx/ellauri075.html on line 478: “It could be that they’re feeling a bit bored, their lives and careers aren’t as exciting as they once were,” she writes, “the coffee is cold, the croissant not delicious enough, and mischievous people are encouraging them, telling them that their bratty behavior and ill-thought-out rantings are 'a breath of fresh air!'”
xxx/ellauri075.html on line 481: Husna Haq is a Monitor correspondent. Se sanoi I could not have said it better myself. Naiset tympääntyivät setämiesten soitimeen.
xxx/ellauri075.html on line 504: Textinäyte: Seison tämän Etelä-Ranskassa sijaitsevan suuren talon ikkunan ääressä yön laskeutuessa. Tämä yö johtaa minut elämäni kauheimpaan aamuun. Pidän lasia kädessä, vieressäni on pullo. Katson tummuvasta ikkunasta heijastuvaa kuvaani. Se on solakka, ehkä pikemminkin kuin nuoli, vaalea tukkani välkkyy. Kasvoni ovat sellaiset joita näkee usein. Esi-isäni valloittivat maanosan työntyen kuolemantäyteisten tasankojen yli kunnes saapuivat valtamerelle, joka käänsi kasvonsa pois Euroopasta hämärämpään menneisyyteen.
xxx/ellauri075.html on line 517: His numerous letters to the many young homosexual men among his close male friends are more forthcoming. To his homosexual friend, Howard Sturgis, James could write: "I repeat, almost to indiscretion, that I could live with you. Meanwhile I can only try to live without you." In another letter to Howard Sturgis, following a long visit, James refers jocularly to their "happy little congress of two". In letters to Hugh Walpole he pursues convoluted jokes and puns about their relationship, referring to himself as an elephant who "paws you oh so benevolently" and winds about Walpole his "well meaning old trunk".
xxx/ellauri075.html on line 519: Hugh Walpole had notable authors in his family tree: on his father's side, the novelist and letter writer Horace Walpole. According to Somerset Maugham, Walpole made a sexual proposition to James, who was too inhibited to respond with his well-meaning old trunk.
xxx/ellauri075.html on line 526: Cranen kaunokirjalliset teokset edustivat realismia ja varhaista yhdysvaltalaista naturalismia sekä impressionismia. Häntä pidetään nykyisin yhtenä sukupolvensa innovatiivisimmista kirjailijoista. Lisäksi Stephen Crane voidaan sanoa olevan yksi harvoista vakavasti otettavista villiä länttä kuvanneista kirjailijoista. Cranen teksteissä yhdistyvät realistinen kuvaus, korkeakieliset ilmaisut, tavallinen puhekieli ja liioittelevat kielikuvat.
xxx/ellauri075.html on line 555: Joelle käyttää kamaa ja antaa vanhalle spugelle taitellun Andrew Jacksonin. Roskisten vieressä on litimärixi kastuneita Trumpin kuvia. STOP THE STEAL! Some things never change.
xxx/ellauri076.html on line 59: The members of Mötley Crüe have often been noted for their hedonistic lifestyles and the androgynous personae they maintained. Following the hard rock and heavy metal origins on the band's first two albums, Too Fast for Love (1981) and Shout at the Devil (1983), the release of its third album Theatre of Pain (1985) saw Mötley Crüe joining the first wave of glam metal. The band has also been known for their elaborate live performances, which features flame thrower guitars, roller coaster drum kits, and heavy use of pyrotechnics (including lighting Nikki on fire). Mötley Crüe's most recent studio album, Saints of Los Angeles, was released on June 24, 2008. What was planned to be the band's final show took place on New Year's Eve, December 31, 2015. The concert was filmed for a theatrical and Blu-ray release in 2016.
xxx/ellauri076.html on line 129: Kajanus was born in Trondheim, Norway, to Prince Pavel [also Paulo] Tjegodiev of Russia and Johanna Kajanus, a French-Finnish sculptress, bronze medal winner for sculpture at the Exposition Internationale des Arts et Techniques dans la Vie Moderne (1937), and granddaughter of Robert Kajanus, the Finnish composer, conductor, champion of Sibelius and founder of the Helsinki Philharmonic Orchestra. He is the brother of the late actress and film-maker Eva Norvind and the uncle to Mexican theater and television actress Nailea Norvind.
xxx/ellauri076.html on line 203: Girls! Girls! Girls! is a 1962 Golden Globe-nominated American musical comedy film starring Elvis Presley as a penniless Hawaiian fisherman who loves his life on the sea and dreams of owning his own boat. "Return to Sender", which reached No. 2 on the Billboard pop singles chart, is featured in the film. The film opened at #1 on the Variety box office chart and finished the year at #19 on the year-end list of the top-grossing films of 1962. The film earned $2.6 million at the box office.
xxx/ellauri076.html on line 233: (Girls) in short dresses, (Typyjä) minihamosissa
xxx/ellauri076.html on line 259: in short dresses (girls) Lyhyissä mekoissa (typyjä)
xxx/ellauri076.html on line 279: in short dresses (girls) Lyhkäsissä mekoissa (typyjä)
xxx/ellauri076.html on line 369: res
xxx/ellauri076.html on line 371: ress.com/2016/12/screen-shot-2016-12-06-at-7-56-33-pm.png" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 377: ress.com/2010/08/marilyn-monroe25b59000005dc-46_634x831.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 379: resize/?c=isi&im=%2F9207%2F83629207%2Fpics%2F3090831835_1_3_hI74fuGd.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 393: ress.com/2013/09/queen-elizabeth-ii-young.jpg&imgrefurl=https://mattsko.com/2013/09/23/queen-elizabeth-ii-1950s/&docid=NwMEyYIruAsI6M&tbnid=CaOlEJrtqBOfTM&vet=1&source=sh/x/im" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 394: ress/wp-content/uploads/2019/08/pride-and-prejudice-mr-darcy-elizabeth-bennet-1995-BBC.jpg?q=50&fit=crop&w=480&h=300&dpr=1.5" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 399: Vaikka on näitä brunetteja typyjäkin tosi tosi söpöjä. Äh tää on kuin olis karkkikaupassa. Kuningatar pienenä oli tosi kaunis. Razastavat tytöt on erikoisen kauniita. Kuningatar razastaa vielä tänäkin päivänä pienellä connemaralla. Tallirenki vahtii vierestä eze ei putoa. Se on saxalaista rotua. Ristiveriset voi olla luonteikkaita niinkuin Lizzie Bennett. Darcyn pitää varoa ettei satulasta putua. En nyt sano kumpiko.
xxx/ellauri076.html on line 410: ress.com/2015/08/hermione-granger-played-emma-watson.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 419: resentation.jpg?itok=cClGlf0h" height="200px" />
xxx/ellauri076.html on line 527: Onko Marjotie Greene sukupuolenvaihtaja? Se on huomattavasti äijämäisempi kuin Mitch. Sen silmät on niin lähellä toisiaan eze luultavasti näkee oman silmänsä, toteuttaen Arvid Järnefeltin unelman. Jos ne olis yhtään lähempänä se olis kyklooppi. Ehkäpä se onkin lajinvaihtaja. Neandertaali putosi puusta ja pääsi kongressiin. WTO:n kaxoistornit ei kaatuneet lentokoneiskusta, vaan ne sytytty Rotschildien avaruuslaaseri. Trump tukee Marjotietä 150-prosenttisesti. Niin siinä nimenomaan kävi. Tauno voi totistaa. Se oli silminnäkijänä paikalla. Se oli jättimäinen prennari.
xxx/ellauri076.html on line 648: Kaappaus keittiössä sarjassa Aihinen kiertää kodeissa, opastaa uusavuttomia perheenäitejä ja yxinhuoltajaisiä ruuanlaiton saloihin ja kertoo lempeästi avioliiton perusasioista. Hän kuuntelee ihmisten huolia, leikkii lasten kanssa leegoilla ja tarkastaa läxyt. Zemppaa ja elää perheiden arjessa mukana. Muna neuvomassa kanaa käenpesässä. Jotkut asiat ilmoitetaan pyytämisen sijaan käskemällä. Se on real life, Aihkinen sanoo kansainvälisesti. Ize pidän sellaisesta, että annetaan runtua, perkele. (Mitä vitun runtua? Onko se joku turkulainen murresana munalle? Tarkoittaako se kenties "mukavaa"?)
xxx/ellauri076.html on line 666: ”Kyllä siellä kotona olisi parempi. Mieti! Heräisit ihanien tissien vierestä”, Manninen sanoi Cruzille Selviytyjien kolmannessa jaksossa. Ehkä olisi pitänyt puhua enemmän strategiasta ja vähemmän tisseistä.
xxx/ellauri081.html on line 28:
Ecstasy of St. Teresa, 1645–52
Ekstaasia
xxx/ellauri081.html on line 34: Lindsay Lohan has a long-lasting fascination with Marilyn Monroe going back to when she saw Niagara during The Parent Trap shoot. In the 2008 Spring Fashion edition of New York magazine, Lohan re-created Monroe's final photo shoot, known as The Last Sitting, including nudity, saying that the photo shoot was "an honor." The New York Times critic Ginia Bellafante found it disturbing, saying "the pictures ask viewers to engage in a kind of mock necrophilia. ... the photographs bear none of Monroe's fragility."
xxx/ellauri081.html on line 57: Wallu sai erektioita ruumiikkaasta Raquel Welchistä. Linda Lohania se tuskin ehti nähdä ilman vaatteita. Sosiaalityön maisteri Sally Jessy Raphael on varmasti Sally Jean Foster, Wallun äiskä. Eikai tää Wallun insestikuvaus sentään ole izekoettua? Vajakkia sukulaista bylsitään puolixi sen luvalla. Jotmuilee niin mukavasti. Mikä pyhimys se oli jota enkeli ampui nuolilla ja jota Wallun äiti käskee palvoa? Olixe äiti Teresa? Joo just se se oli.
xxx/ellauri081.html on line 60: resa">Ávilan Teresa tai pyhä Jeesuksen Teresa (esp. Teresa de Cepeda y Ahumada, tunnettu paremmin nimellä Santa Teresa de Jesús tai resa de Ávila">Teresa de Ávila; 28. maaliskuuta 1515 Ávila, Espanja – 4. lokakuuta 1582 Alba de Tormes, Espanja) oli renessanssiaikainen roomalaiskatolinen espanjalainen nunna, mystikko, naispyhimys, karmeliittasääntökunnan uudistaja sekä yksi 36 katolisen kirkon kirkonopettajista arvonimellä Doctor orationis eli rukouksen tohtori. Naista kunnioitetaan katolisessa, anglikaanisessa ja luterilaisessa kirkossa. Tarkalleen hän on yksi neljästä naiskirkonopettajasta ja lisäksi yksi vastauskonpuhdistuksen merkittäviä hahmoja esimerkiksi pyhän Ignatius Loyolan ja pyhän Ristin Johanneksen lisäksi. Nainen on yksi 28. marraskuuta 1568 perustetun paljasrintakarmeliittojen sääntökunnan perustajista. Pyhä Teresa on sairauden, päänsäryn, sydänsairauksien, pitsin, vanhempien menettämisen, kirkon auktoriteettien vastustamisen, sääntökuntalaisten, hurskautensa takia pilkattujen, Espanjan ja henkilöiden, jotka ovat nimeltään Teresa, Theresa, Teresita, Terry, Tero, Tessa, Teresina tai Tracy, suojeluspyhimys. Naisen tunnuksia ovat nunna paljasrintakarmeliitan puvussa; karmeliittanunna, jonka sydäntä pistetään enkelin pitämällä nuolella; lävistettyä sydäntä, kirjaa ja krusifiksia kantava karmeliitta; kirjaa ja sulkakynää pitävä karmeliittanunna; kyyhkyltä viestiä vastaanottava karmeliittanunna: ruusut ja liljat; tulehtunut sydän; piikkikruunu; kirjaimet ”IHS” sydämen päällä; palavat nuolet; kyyhky; kirja ja kynä; palavien nuolten lävistämä sydän tai krusifiksi ja lilja. Paavi Paavali V julisti pyhän Teresan autuaaksi 24. huhtikuuta 1614 Roomassa, paavi Gregorius XV julisti hänet pyhimykseksi 12. maaliskuuta 1622 Roomassa ja paavi Paavali VI julisti hänet kirkonopettajaksi 1970. Hänen juhlapäiväänsä vietetään 15. lokakuuta.
xxx/ellauri081.html on line 62: Teresa syntyi Teresa de Cepeda y Ahumadiksi Avilassa 28. marraskuuta 1515 kolmantena lapsena yhdeksästä vaikutusvaltaisille Don Alonso Sanchez de Cepedalle ja tämän toiselle vaimolle Doña Beatriz Davila y Ahumadalle. Luettuaan marttyyrien elämistä hän vielä lapsena ja alle yhdeksänvuotiaana yritti epäonnistuneesti paeta kotoaan vanhemman veljensä kanssa kuollakseen maurien käsissä marttyyrinä ja päästäkseen Taivaaseen, sanoen vanhemmilleen, että ”haluan nähdä Jumalan”. Teini-ikäisenä hän välitti vain pojista, vaatteista, flirttailusta ja kapinoimisesta, kunnes hänen isänsä päätti lähettää hänet nunnaluostariin tytön ollessa 16-vuotias. Nyze halusi nähdä Jeesuxen heijarin. 20-vuotiaana 1535 tai 1536 hän astui karmeliittaluostariin Avilassa, jossa hän myös otti käyttöön nimensä Jeesuksen Teresa, josta kolmea vuotta myöhemmin hän sairastui vakavasti ja oli koomassa neljä päivää. Varmaan yliannostuxen takia. Otti liikaa extaasia. 1543 hänen isänsä kuoli ja kaikki hänen sisarensa muuttivat (pakenivat?) Amerikkaan yksi toisensa jälkeen. Lindsay Lohan saattaa siis olla sen aaluva. Ex-tylsimys ja tuleva pyhimys perusti 1562 ensimmäiset reformoidut karmeliitat Avilassa ja tulevina vuosina 17 nunnaluostaria. Philip II:n tuella paljasrintakarmeliittojen provinssi hyväksyttiin ja vahvistettiin kanonisesti 22. kesäkuuta 1580. Pyhä Teresa kuoli 4. lokakuuta 1582 ja vietiin aluksi Avilaan, sekä sittemmin Albaan, jossa sen "se" on säilynyt turmeltumattomana ja hänen sydämensäkin on asettettu yleisön kunnioitettavaksi. Molemmissa on reikä vielä puhkaisun muistona.
xxx/ellauri081.html on line 64: Pyhä Teresa on laatinut ainakin seuraavat teokset:
xxx/ellauri081.html on line 67: Pyhä Teresa vaikuttaa aivan pelleltä. Se oli luultavasti katolisten vastaveto kun protestantit veti niiltä väkeä jeesushihhuloinnilla. Näyttivät että kyllä pesee täältäkin, nim. herutuskuvia, Teron kostuttamia. "Sydäntä pistetään enkelin pitämällä nuolella", my foot. Eiköhän enkeli vaan yxinkertaisesti "vie sitä sinne". Kyllä tollaset extaasit tunnetaan. Ei meitä hämätä.
xxx/ellauri081.html on line 69: Näistä terskakuvista näkee selvästi miten patriarkaalisuuden kääntöpuoli uskonnossa on nuorten naisten orgasmit. Eli tää aspekti uskonnosta kuuluu FUCK FUCK osastoon. Sit vielä samanniminen ilkeännäköinen ämmyrkäinen keekoili Kalkutassa kaikenlaisessa taantumuxellisessa pahanteossa. Hurraa äiti Teresa.
xxx/ellauri081.html on line 72: resaemxtase-bernini-141207150242-conversion-gate02/95/filme-anjos-e-demnios-obra-santa-teresa-em-xtase-bernini-4-638.jpg?cb=1417964622" height="250px" />
xxx/ellauri081.html on line 79: resa-de-gian-lorenzo-bernini-16a7-1652-lindsay-5131027.png" height="180px" />
xxx/ellauri081.html on line 82:
xxx/ellauri081.html on line 84: Lindsay Dee Lohan (/ˈloʊhæn/; born July 2, 1986) is an American actress, singer, songwriter, entrepreneur, and television personality. Born and raised in New York, Lohan was signed to Ford Models as a child. Having appeared as a regular on the television soap opera Another World at age 10, her breakthrough came in the Walt Disney Pictures film The Parent Trap (1998). The film's success led to appearances in the television films Life-Size (2000) and Get a Clue (2002), and the big-screen productions Freaky Friday (2003) and Confessions of a Teenage Drama Queen (2004).
xxx/ellauri081.html on line 88: Lohan rose to prominence in the music industry under Casablanca Records, releasing two studio albums, the platinum-certified Speak (2004) and gold-certified A Little More Personal (Raw) (2005). Lohan dabbled in fashion, beginning a line of her own titled 6126 and briefly serving as artistic advisor for Emmanuel Ungaro in 2009. Since 2016, she has opened numerous nightclubs and resorts in Greece.
xxx/ellauri081.html on line 93: Ilkeännäkönen Lohan on Paulin ikätoveri. Hyvin ikävä tapaus. Melkein kuin äiti Teresa. Raquel on suorastaan ruma tissitäti. Wallulla ei ollut makua. xxx/ellauri081.html on line 105: Vastuun ajatusta AA ei kuitenkaan kavahda. Syy ei vastuu kyllä. Vitut mitä sekoilua. Esimerkin puolesta seuraa selvä pro-life skenaario kuin äiti Teresalta. (Henk koht mä oon anti-life kannalla. Elää ja antaa toisten kuolla kuin 007.)
xxx/ellauri081.html on line 122: In the forests of the night; Mezän pimennoissä öin,
xxx/ellauri081.html on line 147: In the forests of the night: Öisin mezän pimennois.
xxx/ellauri081.html on line 162: The tiger, in Blake's “The Tyger” is a symbol for evil. The words used to describe the tiger include “burning” (line 1) and “fire” (6), both suggesting the fires of hell. Blake also uses “fearful” (4), “dread” (12,15), and “deadly terrors” (16) to describe feelings the tiger is associated with.
xxx/ellauri081.html on line 207: Silti on syytä laajentaa aihepiiriä. Kadehdin Suvi Aholan kokemusta siitä, kuinka täysin hän sukelsi menneeseen vuosisataan Hilary Mantelin historiallista romaania lukiessaan. Meillä kaikilla on mahdollisuus kaikota kauas ajankohtaisista ilmiöistä kirjojen upottavassa meressä. Ilmainen vihje: kokeilkaa vaikka Runebergin runoja. Kolerasta hänkin perheineen selvisi Helsingissä 1840-luvun taitteessa, ja silloin vasta säkeitä syntyikin. Ja ostakaa mun ruuneperintorttuja! Ne on nyt Wreden kostuttamia.
xxx/ellauri081.html on line 216: Onnen päivät sijoittuu 1950-luvulle, presidentti Eisenhowerin aikaan, ja sen tapahtumapaikka on Milwaukeen olutkaupunki Wisconsinissa. Ne oli onnen päiviä keskiluokalle, Hoover ja McCarthy piti kommunistin (Dashiel Hammett) kurissa. Sarjan keskuksena on keskiluokkainen Cuntinghamin perhe: rautakauppias-isä Howard, kotiäiti Marion sekä poika Richie ja tytär Joanie. Sarja keskittyi alun perin teini-ikäisen Richien ja tämän kahden ystävän, Potsie Weberin ja Ralph Malphin ympärille, ja kuvasi teinielämää 1950-luvun Yhdysvalloissa. Alun perin sivuhahmoksi tarkoitettu Arthur "Fonzie" Fonzarelli, koulunsa kesken jättänyt nahkatakkinen moottoripyöräilijä ja automekaanikko, kohosi kuitenkin yleisösuosion ansiosta yhdeksi keskeisimmistä hahmoista. Richien poistuttua sarjasta seitsemän tuotantokauden jälkeen Fonzie nousi sarjan pääosaan.
xxx/ellauri081.html on line 291: Calle istui illalla sinisen TV-ruudun ääressä hiusverkko päässä kazomassa "nyytisiä". Tässä pari tuoretta push-tyylin aivopähkinää mun ja Seijan luurista.
xxx/ellauri081.html on line 304: resigns-amid-bribery-scandal/XEH105-319_2019_055634.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri081.html on line 311: His era was later labeled as La Grande Noirceur ("The Great Darkness") by its critics, due to his support of strong Catholic traditions, his support of private property rights vis-a-vis growing labour rights movements, and his strong opposition not only to Communism, but also to secularism, feminism, environmentalism, leftist separatism and other non-conservative and progressive political trends and movements that would influence Quebec politics and society over the following 60 years, starting with the Quiet Revolution of the 1960s under his Liberal successor Jean Lesage.
xxx/ellauri081.html on line 315: A portent of his later cunning came in the 1920 championships when Vernon (“Swede”) Johnson hit a home run with the bases full to win the title for Grand’Mère. Defeated on the playing field, Duplessis did not quit. Screaming that the Grand’Mère team was loaded with “ ringers ” (although at least two of his own players were reported to be enjoying a brief vacation from the Boston Braves), Duplessis carried the protest to committee rooms. The league president, a sympathetic priest, awarded Duplessis the cup. Stop the Steal! Another Trump. Another ugly face as well.
xxx/ellauri081.html on line 321: Jenkkilä ei ole demokratia vaan res publica. Senatus populusque Roopaeus. Se on kreikaxi plutokratia. Pluto, olet oikea pelle! Vuonna 75 kaikki 100 senaattoria oli miehiä, nyt enää 75 :). 25 senaattorittaresta 2/3 on naisdemokraatteja. 70% kansasta piti miljonääri Trumppia tuomittavana rikollisena. Iäkkäiden miljonäärimiesten miehittämä senaatti vapautti sen muina miehinä. Valta on apinoilla lajityypillisesti hopeaselillä. Muu on meemikuorrutusta geenikakun päällä.
xxx/ellauri081.html on line 323: The latest data calculated by OpenSecrets.org reports on disclosed information from 2012. The latest batch of numbers shows that the 113th Congress had a median net worth of $1,008,767. This is the first time in history that the majority of members are millionaires.
xxx/ellauri081.html on line 355: Tavis tietää että huipputason tennisakatemian johtaminen edellyttää eräänlaista käänteistä buddhalaisuutta, kaiken muun mielestä vievää stressaamista, sen täyttämistä huolista. No mitä vittua se sit johtaa sellasta? Nakkais mäkeen koko typerän akatemian. Mut ei, turha peitellä, se tykkää siitä. Vallan halua ja pätemistä: saa käskeä ja näkyä. Nilkin unelma.
xxx/ellauri081.html on line 367: As the September/October 2019 issue of Tennis Industry magazine was ready to go to press, we learned the sad news that tennis industry legend Dennis Van der Meer passed away on July 27, after a lengthy illness. No one has had a bigger impact on recreational tennis and tennis coaches than Dennis.
xxx/ellauri081.html on line 371: I first met Dennis in 1987, when I joined TENNIS Magazine. Throughout the years, I worked closely with him on instruction stories, including the popular “Dennis on Tennis” series. His knowledge both impressed and astounded me, and when he got me out on the tennis court, his instruction was simply beyond compare.
xxx/ellauri081.html on line 398: Herr Dr. Zink war 25 Jahre Schulleiter des Heinrich-Heine-Gymnasiums. Auch nach seiner Pensionierung 1994 hat er noch regelmäßig interessiert am Schulleben teilgenommen.
xxx/ellauri081.html on line 495: Familial dysautonomia (FD), also called Riley-Day syndrome, is an inherited disorder that affects the nervous system. The nerve fibers of people born with FD don't work properly. For this reason, they have trouble feeling pain, temperature, skin pressure and the position of their arms and legs.
xxx/ellauri081.html on line 501: Wallun äiskä paljasti että poissaolevan puhuttelu on apostrofi ellei ole hullu. Se on respektaabeli taiteenlaji. Kun Pezku sekosi ulko-ovia pidettiin takalukossa. Ne piti avata avaimella sisältä ja ulkoa. Musta tuli aika taitava takalukkoilija. Jokainen anova saa, ja kolkuttavalle avataan. Calle pyysi kärsimättömänä alzheimerina mua avaamaan sille lukittuja ovia Munksnäshemmetissä. En avannut. Ei ollut avainta. Sä olit isi jo aika poissaoleva.
xxx/ellauri081.html on line 510: Jack Benny (born Benjamin Kubelsky; February 14, 1894 – December 26, 1974) was an American entertainer, who evolved from a modest success playing violin on the vaudeville circuit to a highly popular comedic career in radio, television and film. He was known for his comic timing and the ability to cause laughter with a pregnant pause or a single expression, such as his signature exasperated "Well! "
xxx/ellauri081.html on line 517: The next year, Benny formed a vaudeville musical duo with pianist Cora Folsom Salisbury, a buxom 45-year-old divorcée who needed a partner for her act. This angered famous violinist Jan Kubelik, who feared that the young vaudevillian with a similar name would damage his reputation. Under legal pressure, Benjamin Kubelsky agreed to change his name to Ben K. Benny, sometimes spelled Bennie. When Salisbury left the act, Benny found a new pianist, Lyman Woods, and renamed the act "From Grand Opera to Ragtime". They worked together for five years and slowly integrated comedy elements into the show. They reached the Palace Theater, the "Mecca of Vaudeville," and did not do well. Benny left show business briefly in 1917 to join the United States Navy during World War I, and often entertained the sailors with his violin playing. One evening, his violin performance was booed by the sailors, so with prompting from fellow sailor and actor Pat O´Brien, he ad-libbed his way out of the jam and left them laughing. He received more comedy spots in the revues and did well, earning a reputation as a comedian and musician.
xxx/ellauri081.html on line 520: In 1922, Benny accompanied Zeppo Marx to a Passover Seder in Vancouver at the residence where he met 17-
xxx/ellauri084.html on line 169: Kristina täti ilmoitti että Netflixissä on nyt poliisisarja jossa poliisit puhuvat letzebürgischiä. Kaikkea ne kexivät. Mitähän seuraavaxi? Saakohan textityxet säädetyxi volapükixi? Näissä poliisisarjoissa vituttaa aivan erityisesti noiden rikosten epäuskottavuus. Sekopäitä roistoja aivan liukuhihnalta jotka jättää arvoituxellisia sana-arvoituxia, pahixet on melkeen aina valkosia keskiluokkaisia tai sitä rikkaampia luihulaisia, koska ei olisi p.c. panna rikollisixi niitä joiden on niitä tosielämässä pakko tehdä, koska niillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Kiinniottajat on enimmäxeen valkoisia myös, mutta voi siellä joukossa olla jokunen token mutiainen tai karvakäsi apumiehenä, taas samaisen p.c.n ja ko. kazojakunnan mielixi. Naispoliisit ovat kyllä aika populäärejä, mutta toki niilläkin pitää olla jotain ongelmia tai luonnevikoja. Ei sentään sovi olla rumia. Lisääntymisikäisiäkin mieluusti. Konnat on hurjan kexeliäitä ja murhat julmia, jotta kumikauloilla on jotain kazottavaa ja onhan se tosi kiva nähdä miten ensin uhrit ja sitten konnat nirhataan, veri roiskuu ja irtopäitä lentelee. Kyllä nää nyt sotaleffat aina hakkaa. Ei ihme että poliisisarjat ovat suosituimpia, ja seuraavana lääkärisarjat, jossa saadaan tappaa jengiä ihan luvan kanssa valko- tai nyttemmin usein vihertakit niskassa ja hölmöt keittolapipot päässä. On vuoronperään hektistä hengenpelastusta ja itkeskelyä sairaan vuoteen ääressä, salaisuuxien paljastusta ja neuvonpitoa perinnönjaosta. Ja luppohetkinä terveydenhoitohenkilökunta bylsii toisiaan siivouskomerossa tai vapautuneissa sairaalapeteissä. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Tällästähän se on tosielämässä, kertoi Petteri, Seija vakuuttaa. Kai sit niin. Tää on dokusaippuaa.
xxx/ellauri084.html on line 174: No teinimurha miinuspojoja, näitähän on jo nähty. Ja toinen kaxosista sellanen oli Bron/Broenissakin, juu juu ei ei, vanhan kengän pureskelua.
xxx/ellauri084.html on line 246: On mulla tota kliinistäkin depressiota esiintynyt, jossa ilottomuuden päälle tulee ahdistus. Se on tosi ilkeää. Metallinmaku suussa ja ontuva kävely. Kädet ei tunnu omilta. Hyi ei sitä viizi edes ajatella enää, on se niin kamalaa.
xxx/ellauri084.html on line 277: Ares/Mars and Aphrodite/Venus (Greek) - (Roman)
xxx/ellauri084.html on line 340: Troilus and Cressida (Greek)
xxx/ellauri084.html on line 365: Bohr is the father of the Complementarity Principle, a tenet in quantum physics stating that a complete knowledge of phenomena on atomic scale requires a description of both wave and particle properties. When Bohr was knighted for his work, he used the yin-yang symbol in his coat of arms and inscribed it with the words Contraria sunt complementa (opposites are complementary).
xxx/ellauri084.html on line 382: Keliakia on geneettinen sairaus; tämän tilan geenit voivat siirtyä joillekin perheenjäsenille, ei toisille. Joskus sairaus laukaistaan tai ilmenee ensimmäistä kertaa leikkauksen, raskauden, synnytyksen, virusinfektion tai vakavan emotionaalisen stressin jälkeen.
xxx/ellauri084.html on line 520: Ronald Harmon Brown (August 1, 1941 – April 3, 1996) oli Amerikkalainen poliitikko. Hän palveli Yhdysvaltojen Kauppasihteerinä Presidentti Bill Clintonin ykköskaudella. Ennen tätä hän oli Demokraattisen Kansallisen Komitean (DNC) tuolimies. Hän oli ensimmäinen mutiainen näissä hommissa. Hän oli oikeasti ruskea. Hän kuoli 34 muun kansa 1996 lentokonerysähdyxessä Kroatiassa.
xxx/ellauri084.html on line 535: Ronald Brown (Riippumaton, ruskea) pyrki U.S. Taloon edustamaan Tennesseetä 7. Kongressialueelta. Hän hävisi yleisissä vaaleissa Marraskuu 3, 2020. Brown täytti Äänestyspedian Ehdokassidosryhmäkyselyn v 2020. Klikkaa tästä nähdäxesi kyselyvastauxet.
xxx/ellauri084.html on line 569: Hi Kids! The Original Ronald McDonald Will Give You Nightmares! xxx/ellauri084.html on line 574: Helvetin Wallu, sen narkomaanit ja ääliömäiset videot. Sarkasmin ja parodian sijaan se tunkee Saroyan tyyppistä sentimentaalista USA-patriarkalismia. Se on selkeästi epäonnistunut narsisti. Tunnetason kädenojennus yleisön suuntaan. Jokainenhan on kriitikko. Ala vetää riepupää. Wallu luuli et josse lopettaa kaman vetämisen niin jokin kuolisi sen sisällä, sammuisi se palo. Väärin sammutettu, sanoi äiskä kun laski Wallun alas katosta. Siinä vaiheessa se jo vietti elämäänsä teeveen ääressä, söi Nutter Buttereita ja runkkas vanhaan sukkaan. Kymmenten vuosien taukoamattoman pössyttelyn jälkeen sillä oli tissit, penkin ja perseen välissä hämähäkinseittiä.
xxx/ellauri084.html on line 590: Orinilla oli munaa lähestyä huippunättejä tyttöjä. Jo-Ellen on samanlainen lässähdys Joelle-nimestä kuin Tallahasseessa Nancy oli Berlinistä. 4min pysäytyskuva Berninin suhteellisen kehnosta äiti Teresan orgasmista päästää Wallun lyhkäsexi ajaxi mätystämästä izeään. Aika heikkoa. Selkeestikin Wallua vaivaa PAHA narsismi.
xxx/ellauri084.html on line 614: Jos mä olen jostain varma amer. kulttuurissa (sori vaan kv. lukijat, voihan tää olla ihan totta teistäkin), niin kaikki eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Mun kotikaupungissa Austinissa, Texas esimerkixi, voit kävellä ruokakaupan läpi ja kuulla 5 eri kieltä ennenkuin pääset karkkihyllylle. Työpaikan kaverit voi olla 3-4-kulttuurisia joista sulla ei ole mitään hajua. Mä luulen että meidän kulttuuri heijastaa jotain sekä pyllyverhoilijan että kyssäselän ajoista. Monet ihmiset näkee uskonnon riitakapulaxi (mitä se on), ja sixne jättää kristianismin riidankylväjänä yhtälöstä pois. Toiset ei vaan piittaa siitä, koska se on NIIN asian vierestä.
xxx/ellauri084.html on line 686: Sarjan alussa William Frawleyn esittämä poikien äidinisä asui samassa taloudessa. Frawleyn terveyden heikennyttyä hänet korvasi isoisän veljeä esittänyt William Demarest. Syksyllä 1965 vanhin poika Mike kirjoitettiin ulos sarjasta ja naimisiin, mutta uudeksi kolmanneksi pojaksi tuli adoptiopoika Ernie. Häntä näytteli Chipin näyttelijän oikea veli Barry Livingston. Sarjan viimeisinä vuosina Steven Douglas menee uusiin naimisiin ja saa tämän myötä perheeseensä myös tyttären, Dorothyn. Uudexi nimexi tuli Uusperheeni. Sarjan suosio hupeni kuin lumiukko keväällä.
xxx/ellauri084.html on line 692: ressed.photo.goodreads.com/books/1344237197i/15789724._UY475_SS475_.jpg" width="30%"/>
xxx/ellauri084.html on line 772: The candid approach of The Sorrow and the Pity shone a spotlight on antisemitism in France and disputed the idealized collective memory of the nation at large. In 2001, Richard Trank, a documentarian of the Simon Wiesenthal Center, described it as "a film about morality that explores the role of ordinary people".
xxx/ellauri084.html on line 781: Par ailleurs, Simone Veil, qui siégeait alors au conseil d'administration de l'ORTF, a critiqué la pertinence du documentaire qui, selon elle, ne reflète pas les réalités de cette époque. S'exprimant en 1992 sur France 3, elle a rappelé sa position en indiquant que Le Chagrin et la Pitié « a été très injuste pour les résistants et les Français qui ont sauvé beaucoup d'enfants juifs - beaucoup plus que dans d'autres pays - des voisins qui ont pris un enfant qu'ils ne connaissaient pas, mais aussi les églises ». Elle estime choquant que la ville résistante de Clermont-Ferrand soit présentée comme une ville de collaborateurs.
xxx/ellauri084.html on line 783: Par la suite, Marcel Ophüls réalisa, en collaboration avec André Harris et Alain de Sédouy, une série d'autres films documentaires sur l'armée qui eurent moins de succès.
xxx/ellauri084.html on line 787: ress.com/2013/09/edithwharton.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri084.html on line 806: It is quickly clear that Ethan has deep feelings for Zeena's cousin Mattie. Zeena understandably resents them. Zeena's treasured pickle dish breaks. Ethan goes into town to buy glue for the broken pickle dish. Zeena uses it to cement her determination to send Mattie away.
xxx/ellauri084.html on line 830: Susan Alexandra "Sigourney" Weaver (/ s ɪ ˈ ɡ ɔːr n i /; born October 8, 1949) is an American actress. Weaver is considered to be a pioneer of action heroines in science fiction films. She is known for her role as Ellen Ripley which earned her an Academy Award nomination in 1986 and is often regarded as one of the most significant female protagonists in cinema history. Her most famous co-star was the Alien.
xxx/ellauri085.html on line 35: Ton ennenkuulumattoman kauneuden kanssa on vähän kun horrorleffan hirviöiden, ne on vaikuttavia vaan niin kauan kun niitä vaan kuvittelee mielessään. Heti kun ne näkee koko homma lässähtää. Alienista tulee naurettava tuplahammasproteesi ja kaunottaresta ottomaaniajan iranilainen prinsessa.
xxx/ellauri085.html on line 73: Burma-Shave sales rose to about 6 million by 1947, at which time sales stagnated for the next seven years, and then gradually began to fall. Various reasons caused sales to fall, the primary one being urban growth. Typically, Burma-Shave signs were posted on rural highways and higher speed limits caused the signs to be ignored. Subsequently, the Burma-Vita Company was sold to Gillette in 1963, which in turn became part of American Safety Razor, and Phillip Morris. The huge conglomerate decided the verses were a silly idea and one of America’s vintage icons was lost to progress.
xxx/ellauri085.html on line 106: If it is a surprise to learn that Lawrence originally conceived of Women in Love as a money-making pot-boiler, it comes as an endearing shock to read that James Joyce submitted some of his early work to the firm of Mills and Boon. There is no record of the reader’s report, beyond the fact that he rejected Dubliners as unsuitable material for the unique imprint of that publishing house. For his part, Lawrence had no doubt that the author of Ulysses was the real smutmonger of modern fiction. ‘My God, what a clumsy olla putrida James Joyce is!’, he wrote to Aldous Huxley, ‘nothing but old fags and cabbage-stumps of quotations from the Bible and the rest stewed in the juice of deliberate journalistic dirty-mindedness.’ To his wife Frieda he wrote, after reading Ulysses, that ‘the last part of it is the dirtiest, most indecent, obscene thing ever written’; and he later complained that Joyce had degraded the novel to the level of an instrument for measuring twinges in the toes of unremarkable men. Joyce’s reply to the charge that he was just another pornographer doing dirt on sex was to claim that at least he had never made the subject predictable or boring. He denounced Lady Chatterbox’s Lover — his title for Lawrence’s notorious novel — as a ‘lush’ production in ‘sloppy English’ and dismissed its ending as ‘a piece of propaganda in favour of something which, outside of DHL’s country at any rate, makes all the propaganda for itself’. It is a minor irony of literary history that both men were married at Kensington Register Office in London, although, unlike Lawrence, the Irishman allowed a decent interval of twenty-five years to elapse before the solemnisation of his nuptials.
xxx/ellauri085.html on line 131: Many references to the female nude and the way it is represented in our visual culture. (painting, photography, film etc) The female seen almost always as the object and the male as the subject.
xxx/ellauri085.html on line 135: On location shooting as well as alot of constructed scenes, chaos, industrialization, urban streets, the search of a sexual identity, representation and the male gaze, even race. Notions explored by the filmmaker. Intense camera movement (ups and downs, left and right pans, even circular movements)
xxx/ellauri085.html on line 167:
“Psychotic Depression” and Suicide in David Foster Wallace's Infinite Jest
xxx/ellauri085.html on line 169: This essay offers a close analysis of one particular character in David Foster Wallace's Infinite Jest: Kate Gompert, a suicidal marijuana addict afflicted with “psychotic depression.”
xxx/ellauri085.html on line 171: While the novel consistently posits a neuroscientific, material explanation for such an illness—i.e., the primacy of the body and the tyrannical oppression of brain chemistry—there also exists a spiritual-philosophical undercurrent that posits a construction of the Self defined by experience and choice.
xxx/ellauri085.html on line 247: A few weeks later pictures emerged of the famous CEO and his girlfriend cavorting in Japan. I guess even alleged 16 hour a day, 7 days a week workaholics take vacations…
xxx/ellauri085.html on line 255: Good answers here... I think another perspective to always consider for matters like this is there is a HUGE difference between responsibility and effort.
xxx/ellauri085.html on line 256: At this level almost all the responsibility will probably end up on them because they are the highest in the hierarchy. However that doesn't mean they put forth the most effort. Not by far.
xxx/ellauri085.html on line 259: Most people's minds are trying to answer problems even when they're supposed to be resting. What's the difference between them and the little guy? Often not much other than their grandiose sense of self worth very commonly found in type A personalities.
xxx/ellauri085.html on line 262: It's also easy to rest on their laurels or use whatever success the company has in place now, that may not be directly related to their contributions, as a soapbox.
xxx/ellauri085.html on line 264: Mark Cuban for example does this. There are many facts to his beginning and journey that are not exactly moral or success related but now hes in a position to say whatever he wants and relate everything as a direct result of his effort, ability and contributions and supposedly working harder than everyone else. He just likes to hear himself talk like many of these types do.
xxx/ellauri085.html on line 277: Stephanie Smith, Website Owner and Journalist/Columnist (2015-present)
xxx/ellauri085.html on line 280: Yes, Jordan Peterson suffers from depression, it has been a recurrent condition since he was 13. He reports that his father and paternal grandfather also suffered from depression.... Read More »
xxx/ellauri085.html on line 283: For most of his career, Peterson maintained a clinical practice, seeing about 20 people a week. He has been active on social media, and in September 2016 he released a series of videos in which he criticized Bill C-16 which proposed to add "gender identity or expression" as a prohibited ground of discrimination under the Canadian Human Rights Act, and to similarly expand the definitions of promoting genocide and publicly inciting hatred in the hate speech laws in Canada.
xxx/ellauri085.html on line 285: As a result of new projects, he decided to put the clinical practice on hold in 2017 and temporarily stopped teaching as of 2018. In February 2018, Peterson entered into a promise with the College of Psychologists of Ontario after a professional misconduct complaint about his communication and the boundaries he sets with his patients. The College did not consider a full disciplinary hearing necessary and accepted Peterson entering into a three-month undertaking to work on prioritizing his practice and improving his patient communications. Peterson had no prior disciplinary punishments or restrictions on his clinical practice.
xxx/ellauri085.html on line 289: Peterson has argued that there is an ongoing "crisis of masculinity" and "backlash against masculinity" in which the "masculine spirit is under assault." He has argued that the left characterises the existing societal hierarchy as an "oppressive patriarchy" but "don’t want to admit that the current hierarchy might be predicated on competence." He has said men without partners are likely to become violent, and has noted that male violence is reduced in societies in which monogamy is a social norm. He has attributed the rise of Donald Trump and far-right European politicians to what he says is a negative reaction to a push to "feminize" men, saying "If men are pushed too hard to feminize they will become more and more interested in harsh, fascist political ideology." He attracted considerable attention over a 2018 Channel 4 interview in which he clashed with interviewer Cathy Newman on the topic of the gender pay gap. He disputed the contention that the disparity was solely due to sexual discrimination. It might be predicated on competence.
xxx/ellauri085.html on line 292: In response to the controversy, academic administrators at the University of Toronto sent Peterson two letters of warning, one noting that free speech had to be made in accordance with human rights legislation, and the other adding that his refusal to use the preferred personal pronouns of students and faculty upon request could constitute discrimination. Peterson speculated that these warning letters were leading up to formal disciplinary action against him, but in December the university assured him he would retain his professorship, and in January 2017 he returned to teach his psychology class at the University of Toronto.
xxx/ellauri085.html on line 295: Peterson says that "disciplines like women's studies should be defunded", advising freshman students to avoid subjects like sociology, anthropology, English literature, ethnic studies, and racial studies, as well as other fields of study that he believes are corrupted by "post-modern neo-Marxists".
xxx/ellauri085.html on line 299: n 2016, Peterson had a severe depression and was prescribed clonazepam. In late 2016, he went on a strict diet consisting only of meat and some vegetables, in an attempt to control his severe depression and the effects of an autoimmune disorder including psoriasis and uveitis. In mid-2018, he stopped eating vegetables at all, and continued eating only beef (carnivore diet).
xxx/ellauri085.html on line 301: In April 2019, his prescribed dosage of clonazepam was increased to deal with the anxiety he was experiencing as a result of his wife's cancer diagnosis. Starting several months later, he made various attempts to lessen his drug intake, or stop taking drugs altogether, but experienced "horrific" withdrawal syndrome, including akathisia, described by his daughter as "incredible, endless, irresistible restlessness, bordering on panic". According to his daughter, Peterson and his family were unable to find doctors in North America who were willing to accommodate their treatment desires, so in January 2020, Peterson, his daughter and her husband flew to Moscow, Russia for treatment. Neo-Marxist doctors there diagnosed Peterson with pneumonia in both lungs upon arrival, and he was put into a medically induced coma for eight days. Peterson spent four weeks in the intensive care unit, during which time he allegedly exhibited a temporary loss of any remaining skills. Unfortunately, he was resuscitated, unnecessarily.
xxx/ellauri085.html on line 303: Several months after his treatment in Russia, Peterson and his family moved to Belgrade, Serbia for further treatment. In June 2020, Peterson made his first public appearance in over a year, when he appeared on his daughter's podcast, recorded in Communist Belgrade. He said that he was "back to my regular self", other than feeling fatigue, and was cautiously optimistic about his prospects. He also said that he wanted to warn people about the dangers of long-term use of benzodiazepines (the class of drugs that includes clonazepam). In August 2020, his daughter announced that her father had contracted COVID-19 during his hospital stay in Serbia. Two months later, Peterson posted a YouTube video to inform that he had returned home and aimed to resume his destructive work in the near future.
xxx/ellauri085.html on line 359: What happens is this.. Give a blue collar worker $2000 and he will buy new furniture, or clothing, ir maybe put a down payment on a new car. He will definitely take his family out to dinner and a movie, therefore stimulating the economy. However, those in charge of the companies will not do this. They already have their purchases, parties, dinners, and vacations planned and payed for. When they get an extra $2000 or $200,000 they keep it. They purchase more stock ir perhaps an insurance policy. Maybe they just stick it into a CD. In any case they are NOT helping the economy or even interested in doing so.
xxx/ellauri085.html on line 374: However…. that said… there is a strange truth to it, that oddly everyone ignores.
xxx/ellauri085.html on line 396: It has several inherent flaws. When people argue for more “libertarian” economic policy, there’s a tendency to think only about the initial development of a business, and to ignore the possibility of direct communication between two businesses in competition. Here’s a pretty typical argument for trickle-down: If a small sandwich shop manages to produce a good product at a low price, it can attract a bunch of customers, and make enough money to buy a second shop, which will allow them to hire more employees. But if taxes are too high, they wont be able to open that second location, and then they won’t be able to employ as many people. They also might have to pay their workers less, and better workers might quit to work in other places. And they’ll have to increase their prices. Thus, lower taxes on the upper middle class and rich result in a more employed society with higher wages and cheaper products.
xxx/ellauri085.html on line 400: But profit increases the number of people they employ, right? Sometimes, but this becomes less and less true the bigger a business gets. If a business gets big enough, they might fill their niche completely. For a smaller business, expanding is often a good investment, but there comes a point where that’s not really going to make you that much more money. The people who want to go to your stores might already be going to your stores about as much as they want to, so you don’t need to hire anyone else, or open a new location. So now all that profit goes to…the people who own the company. If the company can’t make any more money by expanding, they usually decide that they just give all of their executives a raise.
xxx/ellauri085.html on line 415: Let’s say you have an idea for a business or invention, or innovation on an old idea, it could be anything, a restaurant, or selling the iPhone. An entrepreneur has an idea, without which there would be no iPhone or any other product or service. You start the business by putting in your life savings or and/or getting investors, and they all lose their money if the business doesn’t work out. You have to put out money to suppliers for materials money for rent, you have to PAY EMPLOYEES even when you haven’t made 1 red cent yet from sales, because the product hasn’t even been produced yet, much less sold. Thats SOOO wrong! Never mind that they work quite as hard whether or not your snaky idea will work.
xxx/ellauri085.html on line 419: They understood it going in. It’s called a trade-off: they know they could lose it all, but FOR the chance to make a lot of money over a long period of time they RISK losing whatever they put in. That’s WHY the business environment of taxes and regulations, trade restrictions, etc is so important: If the owner thinks that even if they succeed, the govt will take a big chunk of what they profit, then WHY RISK IT? So they will just put money overseas or in lower risk but lower returns that don’t employ as many people. (Except that more people means lower returns...)
xxx/ellauri085.html on line 424: So all a person is saying by promoting supply side is saying “let’s reduce the BARRIERS to doing business, basically to voluntary transactions. If high taxes reduce the number of people willing to risk a start up, then reduce them. IF over regulation and mandates and compliance causes all kinds of expenses, then reduce them. Don’t restrict trade, promote free trade. Reduce things that inhibit starting or running a business. Like healthcare and work security.
xxx/ellauri085.html on line 430: So uncertainty and hostile business environments tend to chill investment in new ventures. When the tide changes, then boom, it increases, and even at lower tax rates, we end up with MORE tax revenue due to a wider tax base and more people working and paying taxes and reduced tax avoidance, since rich people will pay "reasonable" taxes, but when they are high, then they look for shelters and overseas investments.
xxx/ellauri085.html on line 448: It’s not “trickle down” as if government action is the source of the money. It is “spurt up” when the government policies that discourage and suppress its productive use are relaxed. The remaining money in poor folk's socks and mattresses spurts up into the greedy pockets of the rich.
xxx/ellauri085.html on line 453: Christian Winter, Senior Software Architect (2016-present)
xxx/ellauri085.html on line 457: Because it assumes that rich people automatically create more jobs if they have more money. This idea ignores the reason why jobs are created in the first place: to make profit. Which means that new jobs are only created if they are profitable to the employer. If all the jobs that could be created aren’t, it doesn’t matter how much money the employer has. And therefore giving the employer more money in such a situation will not lead to more jobs being created.
xxx/ellauri085.html on line 463: Nicholas Valentine, Work in Software Engineering. (1989-present)
xxx/ellauri085.html on line 484: “Otherwise we would not have observed such an obscene increase in the degree of income inequality that has restored the magnitude of levels that existed on the eve of the Great Depression,” he told me.
xxx/ellauri085.html on line 485: “I have not seen anyone make a serious claim for a trickle-down effect with respect to wealth.”
xxx/ellauri085.html on line 492: Average pay for CEOs of the 350 biggest U.S. companies hit $17.2 million last year, the researchers found.
xxx/ellauri085.html on line 499: On Sunday, President Trump dismissed growing speculation about a recession by insisting his tax cuts, and the miracle of trickle-down prosperity, will keep the economy humming.
xxx/ellauri085.html on line 507: On a smaller level, Republicans turned the state of Kansas into a laboratory for trickle-down economics, with the goal being to prove conclusively that if you aggressively cut taxes, the economy will rev like a mighty engine.
xxx/ellauri085.html on line 520: What the evidence does show is that large-scale tax cuts lead to more debt, deficits, budget cuts and economic uncertainty as a greater share of financial resources is devoted to paying off interest on loans from our trading partners.
xxx/ellauri085.html on line 528: Make the tax code more progressive, which is to say, have the tax burden fall more heavily on those who can afford it, particularly through a higher levy on capital gains.
xxx/ellauri085.html on line 531: That last proposal regarding progressivity is the most important. As the rich have accumulated a greater share of the nation’s wealth, they’ve simultaneously succeeded in lowering their tax obligations.
xxx/ellauri085.html on line 533: The top tax rate is now 37%. However, few if any billionaires pay even that much.
xxx/ellauri085.html on line 536: In June, Trump awarded trickle-down proponent Laffer the Presidential Medal of Freedom, the nation’s highest civilian honor.
xxx/ellauri085.html on line 543: President Trump sold his 2017 tax cuts as “rocket fuel” for the economy, arguing that freeing up money for the wealthy would allow them to hire more workers, pay better wages and invest more. The tax savings, in other words, would trickle down from the rich to everyone else.
xxx/ellauri085.html on line 549: The researchers started by constructing a composite measure of “tax cuts on the rich” encompassing a variety of taxes, including the top tax rate on personal income, the estate tax and the tax on capital gains. Because these taxes are levied predominantly on the wealthiest members of society, the wealthy stand to gain the most when they are cut.
xxx/ellauri085.html on line 557: Their results appear in visual form below.
xxx/ellauri085.html on line 569: “There is a large political science literature on the power of rich voters and organised business interests to shape public policies in their favour,” the authors write in their report.
xxx/ellauri085.html on line 573: Though the pandemic cost tens of millions of Americans their jobs and sent the U.S. economy into a tailspin, many at the top of the income distribution have seen their wealth skyrocket. The nation’s 651 billionaires saw their net worth spike by more than $1 trillion during the first nine months of the pandemic, according to Americans for Tax Fairness, a liberal group advocating for higher taxes on the wealthy.
xxx/ellauri085.html on line 584: When you are at or near full employment, economic growth is very difficult. It requires the country to export more than you import, and that money to find its way into real wages. Then the money can circulate.
xxx/ellauri086.html on line 75: About Lindsfarne Gospels Bede explains how each of the four Evangelists was represented by their own symbol: Matthew was the man, representing the human Christ; Mark was the lion, symbolising the triumphant Christ of the Resurrection; Luke was the calf, symbolising the sacrificial victim of the Crucifixion; and John was the eagle, symbolising Christ's second coming. A collective term for the symbols of the four Evangelists is the Tetramorphs. Each of the four Evangelists is accompanied by their respective symbol in their miniature portraits in the manuscript. In these portraits, Matthew, Mark, and Luke are shown writing, while John looks straight ahead at the reader holding his scroll. The Evangelists also represent the dual nature of Christ. Mark and John are shown as young men, symbolising the divine nature of Christ, and Matthew and Luke appear older and bearded, representing Christ's mortal nature.
xxx/ellauri086.html on line 78: The carpet pages have motifs familiar from metalwork and jewellery that pair alongside bird and animal decoration. No pornographic details, worse luck. I chose to research these particular Gospels because they are the intermediary between the first truly Insular manuscripts, like the Book of Durrow, and the perhaps the greatest achievement of Insular manuscript production, the Book of Kells.
xxx/ellauri086.html on line 230: Smoking is not expressly forbidden anywhere in the Bible. There is a veritable who’s who list of Christians who smoked. One of the greatest preachers and evangelists of the 19th century loved his cigars. He was Charles Spurgeon. Other famous Christians who smoked or still do are J.R.R. Tolkien, C.S. Lewis, Chuck Colson, Johann Sebastian Bach, Billy Graham, and Jerry Farwell (although the last two quit in their latter years). This article has addressed all types of tobacco: cigarettes, pipe, cigar, snuff, and chewing tobacco. Come to think of it, all these famous Christians are dead. Put that in your pipe and smoke.
xxx/ellauri086.html on line 234: The same questions could be asked about drinking beer, or wine, or eating pork, or…the list goes on. The fact is that it is a fallen world and that there are no perfect Christians. None are perfect but they are forgiven. Even eating pork is forgiven although it is expressly forbidden in the Word. Pig breeders bleed horses and mainline the blood into pigs to get them into heat in unison. Jesus sent a bunch of demons into a flock of pigs who ran into lake Kinnereth and drowned. It was a-okay, because it was him that did it. Why the demons begged to be allowed to enter the swine is unclear from the account.
xxx/ellauri086.html on line 238: The Bible is pretty silent about tattoos. Search any concordance and you will not find restrictions on abortions, on gambling, or on tattoos. So how do we know whether a thing is sin or not if the Bible is silent on a particular issue? Is it a sin to have a tattoo according to biblical principles? What about a Christian symbol like a cross for a tattoo? Surely that would be acceptable wouldn’t it?
xxx/ellauri086.html on line 240: There are many gray areas in a Christian’s life. In this respect, Islam is better, it has a rule for every contingency.
xxx/ellauri086.html on line 282: Faktat luteista on että joku muu kuin minä oli nukkunut mun sängyssä ja sen jälkeen sieltä löytyi luteita. Oliko ne mujahediinejä vai suomalaisia sissejä ne eivät kertoneet. Mustaa afgaa sai pressolta l. perunatorilta, ei sitä tarvinnut Kabulista asti ize hakea. Se pikku matto on Seijan mukaan nyt sen sohvan päällyxenä. Ei se riitä keskilattialle matoksi. Sitäpaizi mielestäni sain sen sulta tuliaisena. Ottaa antaa kanankakan kantaa :)
xxx/ellauri086.html on line 289: Welp ei yllättynyt siitä, että Change Is Coming- teos ja video ovat saaneet myös kritiikkiä osakseen. Seura-lehden toimituspäällikkö Petri Korhonen kirjoitti tiistaina Tolkun henkilö -blogissaan videosta ehkä tavallistakin aggressiivisemmin ja epäili työryhmää jopa lobbauksesta. Suomalaiset tofuntuottajat, Ruohonjuuri-ketju ja Suomen suurin luomukauppa S-Market asialla todennäkösest. Mikähän on Gretan provika? Että kehtaakin, suloton pikkulikka.
xxx/ellauri086.html on line 412: In October 2016, investigative reporter Claudio Gatti published an article jointly in Il Sole 24 Ore and Frankfurter Allgemeine Zeitung, that relied on financial records related to real estate transactions and royalties payments to draw the conclusion that Anita Raja, a Rome-based translator, is the real author behind the Ferrante pseudonym. Gatti's article was criticized by many in the literary world as a violation of privacy, though Gatti contends that "by announcing that she would lie on occasion, Ferrante has in a way relinquished her right to disappear behind her books and let them live and grow while their author remained unknown. Indeed, she and her publisher seemed to have fed public interest in her true identity." British novelist Matt Haig tweeted, "Think the pursuit to discover the 'real' Elena Ferrante is a disgrace and also pointless. A writer's truest self is the books they write." The writer Jeanette Winterson, in a Guardian article, denounced Gatti's investigations as malicious and sexist, saying "At the bottom of this so-called investigation into Ferrante's identity is an obsessional outrage at the success of a writer – female – who decided to write, publish and promote her books on her own terms." She went on to say that the desire to uncover Ferrante's identity constitutes an act of sexism in itself, and that "Italy is still a Catholic country with strong patriarchial attitudes towards women." Others responding to Gatti's article suggested that knowledge of Ferrante's biography is indeed relevant.
xxx/ellauri086.html on line 420: Ferrante has repeatedly dismissed suggestions that she is actually a man, telling Vanity Fair in 2015 that questions about her gender are rooted in a presumed "weakness" of female writers.
xxx/ellauri086.html on line 528: We use cookies and similar methods to recognize visitors and remember their preferences. We also use them to measure ad campaign effectiveness, target ads and analyze site traffic. To learn more about these methods, including how to disable them, view our Cookie Policy.Starting on July 20, 2020 we will show you ads we think are relevant to your interests, based on the kinds of content you access in our Services. You can object. For more info, see our privacy policy. By tapping ‘accept,’ you consent to the use of these methods by us and third parties. You can always change your tracker preferences by visiting our Cookie Policy.
xxx/ellauri086.html on line 625: Alone together, the narrator asks Dupin how he found the letter. Dupin explains the Paris police are competent within their limitations, but have underestimated with whom they are dealing. The prefect mistakes the Minister D— for a fool because he is a poet. (Siis kumpi on? Perfekti vai ministeri Dee? No Poe on ainakin, senhän sanoo nimikin, Poe-t. Ja hölmökin se on.) For example, Dupin explains how an eight-year-old boy made a small fortune from his friends at a game called Odds and Evens. The boy had determined the intelligence of his opponents and played upon that to interpret their next move. Tästä aiheesta on valtava amer. kirjallisuus, koskien vangin dilemman toistoja. He explains that D— knew the police detectives would have assumed that the blackmailer would have concealed the letter in an elaborate hiding place, and thus hid it in plain sight.
xxx/ellauri086.html on line 630: Dupin says he had visited the minister at his hotel. Complaining of weak eyes he wore a pair of green spectacles, the true purpose of which was to disguise his eyes as he searched for the letter. In a cheap card rack hanging from a dirty ribbon, he saw a half-torn letter and recognized it as the letter of the story's title. Striking up a conversation with D— about a subject in which the minister is interested, Dupin examined the letter more closely. It did not resemble the letter the prefect described so minutely; the writing was different, and it was sealed not with the "ducal arms" of the S— family, but with D—'s monogram. Dupin noticed that the paper was chafed as if the stiff paper was first rolled one way and then another. Dupin concluded that D— wrote a new address on the reverse of the stolen one, re-folded it the opposite way and sealed it with his own seal.
xxx/ellauri086.html on line 634: Dupin explains that the gunshot distraction was arranged by him and that he left a duplicate letter to ensure his ability to leave the hotel without D— suspecting his actions. If he had tried to seize it openly, Dupin surmises D— might have had him killed. As both a political supporter of the queen and old enemy of the minister [who had done an evil deed to Dupin in Vienna in the past], Dupin also hopes that D— will try to use the power he no longer has, to his political downfall, and at the end be presented with a quotation from Prosper Jolyot de Crébillon's play Atrée et Thyeste that implies Dupin was the thief: Un dessein si funeste, S'il n'est digne d'Atrée, est digne de Thyeste (If such a sinister design isn't worthy of Atreus, it is worthy of Thyestes).
xxx/ellauri086.html on line 646: Atreus then learned of Thyestes' and Aerope's adultery and plotted revenge. He killed Thyestes' sons and cooked them, save their hands and heads. He served Thyestes his own sons and then taunted him with their hands and heads. This is the source of modern phrase "Thyestean Feast," or one at which human flesh is served. When Thyestes was done with his feast, he released a loud belch, which represents satiety and pleasure and his loss of self-control.
xxx/ellauri086.html on line 662: The Scarlet Letter: A Romance is a work of historical fiction by American author Nathaniel Hawthorne, published in 1850. Set in Puritan Massachusetts Bay Colony during the years 1642 to 1649, the novel tells the story of Hester Prynne, who conceives a daughter through an affair and then struggles to create a new life of repentance and dignity. Containing a number of religious and historic allusions, the book explores themes of legalism, sin, and guilt.
xxx/ellauri086.html on line 668: D.H. Lawrencella oli izellään aika amerikkalainen mielikuvitus. James Joyce teki siitä irlantilaista pilaa. Cambridgen apostolipojat hahatteli sille myös. Lawrence oli vähän vihainen, murti suuta murti päätä murti mustoa haventa. Pureskeli viixiään ja hautoi kaunaisia ajatuxia. Se oli työläistaustainen. Kostoxi tai muuten vaan se bylsi sitten Bertin ja muiden apostolipoikien flammaa Lady Ottolinea, joka Jönsin mukaan oli jusze Lady Chatterley. D.H. oli sen testosteronilta hajahtava moukkamainen puutarhuri joka kuokki sitä nakupellenä puutarhavajassa kuin Miltonilla Eevaa Aatami. Leidi oli varmaan kova rupattelemaan. Chatterley, get it? On jäänyt lapsuudesta mieleen se kohta missä D.H.:n kikkeli koki taisteluväsymystä ja oli rutistunut pienexi kuin possun kärsä tai joku rusina. Leidi koitti saada sitä pystyyn taas, ja lähtihän se kuin hoppafoordi kun oli muutama kerta vemputettu kammesta. Kirja löytyi työnnettynä äidin ja isin kirjahyllyyn takariville.
xxx/ellauri086.html on line 672: In Puritan Boston, Massachusetts, a crowd gathers to witness the punishment of Hester Prynne, a young woman who has given birth to a baby of unknown parentage. Her sentence required her to stand on the scaffold for three hours, exposed to public humiliation, and to wear the scarlet "A" for the rest of her life. As Hester approaches the scaffold, many of the women in the crowd are angered by her beauty and quiet dignity. When demanded and cajoled to name the father of her child, Hester refuses.
xxx/ellauri086.html on line 674: As Hester looks out over the crowd, she notices a small, misshapen man and recognizes him as her long-lost husband, who has been presumed lost at sea. When the husband sees Hester's shame, he asks a man in the crowd about her and is told the story of his wife's adultery. He angrily exclaims that the child's father, the partner in the adulterous act, should also be punished and vows to find the man. He chooses a new name, Roger Chillingworth, to aid him in his plan.
xxx/ellauri086.html on line 682: Because Dimmesdale´s health has begun to fail, the townspeople are happy to have Chillingworth, the newly arrived physician, take up lodgings with their beloved minister. Being in such close contact with Dimmesdale, Chillingworth begins to suspect that the minister´s illness is the result of some unconfessed guilt. He applies psychological pressure to the minister because he suspects Dimmesdale is Pearl´s father. One evening, pulling the sleeping Dimmesdale´s vestment aside, Chillingworth sees a symbol that represents his shame on the minister´s pale chest.
xxx/ellauri086.html on line 686: Several days later, Hester meets Dimmesdale in the forest and tells him of her husband and his desire for revenge. She convinces Dimmesdale to leave Boston in secret on a ship to Europe where they can start life anew. Inspired by this plan, the minister seems to gain new energy. On Election Day, Dimmesdale gives one of his most inspired sermons. But as the procession leaves the church, Dimmesdale climbs upon the scaffold and confesses his sin, dying in Hester´s arms. Later, most witnesses swear that they saw a stigma in the form of a scarlet "A" upon his chest, although some deny this statement. Chillingworth, losing his will for revenge, dies shortly thereafter and leaves Pearl a substantial inheritance.
xxx/ellauri086.html on line 688: After several years, Hester returns to her cottage and resumes wearing the scarlet letter. When she dies, she is buried near the grave of Dimmesdale, and they share a simple slate tombstone engraved with an escutcheon described as: "On a field, sable, the letter A, gules" ("A red letter A written on a black background").
xxx/ellauri086.html on line 700: He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860.
xxx/ellauri086.html on line 725: Poe kokosi Baltimoressa kirjoittamansa 11 tarinaa kirjaksi mutta ei koskaan onnistunut saamaan sitä julkaistuksi. Poen ottoisä John Allan kuoli maaliskuussa 1834 eikä jättänyt Poelle mitään testamentissaan.
xxx/ellauri086.html on line 744: Vuosina 1846–1847 Poeta työllisti kaksi suurta julkisuutta saanutta kirjallista riitaa, jotka vahingoittivat suuresti hänen mainettaan ja joiden seurauksena hänen juopottelunsa ja epäilyt mielenterveydestä tuotiin julkisuuteen. Mitkäs ne riidat olivat?
xxx/ellauri086.html on line 746: Poen viimeisiä viikkoja leimasi rankka alkoholinkäyttö. Hänet löydettiin katuojasta kapakan edestä Baltimoressa 3. lokakuuta 1849 ja vietiin sairaalaan. Siellä hän kärsi viimeisten päiviensä aikana harhanäyistä, vapinasta ja sekavuudesta. Poe kuoli sairaalassa 7. lokakuuta 1849. Hänelle ei tehty ruumiinvavausta. Hänen kuolinsyykseen on esitetty monenlaisia arveluja delirium tremensistä aivotulehdukseen. Poe haudattiin Baltimoren presbyteeriselle hautausmaalle. Se on aika kammottava paikka.
xxx/ellauri086.html on line 764: restored%2C_squared_off.jpg/400px-Edgar_Allan_Poe%2C_circa_1849%2C_restored%2C_squared_off.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri086.html on line 794: Presently my soul grew stronger; hesitating then no longer, Kerään rohkeutta, ryhdistyn, ja sanon jälkeen rykäisyn:
xxx/ellauri086.html on line 824: “Though thy crest be shorn and shaven, thou,” I said, “art sure no craven, höyhenpuku taliaivo, petolinnun perse raivo.
xxx/ellauri086.html on line 857: This I sat engaged in guessing, but no syllable expressing Siinäpä mä sitten istuin, kuumeni pää, naris istuin,
xxx/ellauri086.html on line 862: She shall press, ah, nevermore! Nooralta se meni jo!
xxx/ellauri086.html on line 867: Respite—respite and nepenthe from thy memories of Lenore; Kehno, huusin, jumalasi tuo nyt mulle juomalasi,
xxx/ellauri086.html on line 901: Poe describes his method in writing "The Raven" in the essay "The Philosophy of Composition", and he claims to have strictly followed this method. It has been questioned whether he really followed this system, however. T. S. Eliot said: "It is difficult for us to read that essay without reflecting that if Poe plotted out his poem with such calculation, he might have taken a little more pains over it: the result hardly does credit to the method."
xxx/ellauri086.html on line 919: The essay states Poe's conviction that a work of fiction should be written only after the author has decided how it is to end and which emotional response, or "effect", he wishes to create, commonly known as the "unity of effect". Once this effect has been determined, the writer should decide all other matters pertaining to the composition of the work, including tone, theme, setting, characters, conflict, and plot. In this case, Poe logically decides on "the death... of a beautiful woman" as it "is unquestionably the most poetical topic in the world, and equally is it beyond doubt that the lips best suited for such topic are those of a bereaved lover." Some commentators have taken this to imply that pure poetry can only be attained by the eradication of female beauty. Biographers and critics have often suggested that Poe's obsession with this theme stems from the repeated loss of women throughout his life, including his mother Eliza Poe, his foster mother Frances Allan and, later, his wife Virginia.
xxx/ellauri086.html on line 925: In the essay, Poe traces the logical progression of his creation of "The Raven" as an attempt to compose "a poem that should suit at once the popular and the critical taste." He claims that he considered every aspect of the poem. For example, he purposely set the poem on a tempestuous evening, causing the raven to seek shelter. He purposefully chose a pallid bust to contrast with the dark plume of the bird. The bust was of Pallas in order to evoke the notion of scholar, to match with the presumed student narrator poring over his "volume[s] of forgotten lore." No aspect of the poem was an accident, he claims, but is based on total control by the author.
xxx/ellauri087.html on line 60: Kyproksen lounaispuolella sijaitsevalla Pafoksella on pääsiäistä edeltävänä tiistai-aamuna vain 18 astetta lämmintä, mutta Välimeren ilma hiostaa naamaa. Koneellinen ihmisiä tungeksii matkatavarahihnan vieressä.
xxx/ellauri087.html on line 90: Kaurasesta tuli kirjailija Anja Snellman-Orma, joka nai takkuisen näköisen Kaariposken pojan, jonka pureskeltuaan se sylkäisi karzalle ja jäi asumaan niiden suurta mökkeröä Taivaskalliolle. Mutta Saarinen jäi yliopistolle opettamaan, kuten uhkasi.
xxx/ellauri087.html on line 93: Ylen vuonna 1982 taltioimassa tv-pätkässä Saarinen esiintyy nahkapuvussa ja aurinkolaseissa. Hän kertoo, että yliopisto on siitä hieno paikka, että jos hommansa hoitaa “respektaabilisti”, on aivan sama, mitä puuhaa sen ulkopuolella. Ja että hän itse on aina ollut kiinnostunut hillumaan elämän eri alueilla, näkemään todellisuuden muunkin kuin yliopiston kautta.
xxx/ellauri087.html on line 136: Se tuntuu aluksi vähän typerältä, mutta on aidosti mukavaa jutella ihmisille, jotka haluavat olla ystävällisiä. Vessajonossa ei tarvitse keksiä puheenaiheita, mutta jos keksii, vieressä seisova vastaa. Hizi onpa sulla vaikuttava, Jorma! Annatko vessapaperia Anna? Oikein missään ei voi epäonnistua, vaikkei osuis edes laariin.
xxx/ellauri087.html on line 182: Esimerkit johdattavat aina kuitenkin Saarisen ulkopuolelle, meihin kuulijoihin. Ahtisaari-tarina kertoo siitä, miten hyvin entinen presidentti pystyy reagoimaan tilanteisiin, Vatas-juttu entisen ralliautoilijan kyvystä ottaa toiset ihmiset huomioon. Meidät ikään kuin kohotetaan mukaan samaan seurueeseen.
xxx/ellauri087.html on line 230: – Tulin aika vahvalla etukenolla asioihin. Se ei ollut aggressiota. Se oli nuoren miehen uskoa omiin kaikkivoittoisiin kykyihin. Sanoisin, että olin kiinnostavasti railakas. Ainaki mua izeä se kiinnosti. (Säälixi käy maata jossa E.Saarinen käy railakkaasta. Se on yhtä hulvaton kuin Tatu ja Patu Outolasta.)
xxx/ellauri087.html on line 334: Milton Friedman (/ˈfriːdmən/; July 31, 1912 – November 16, 2006) was an American economist who received the 1976 Nobel Memorial Prize in Economic Sciences for his research on consumption analysis, monetary history and theory and the complexity of stabilization policy. With George Stigler and other jews, Friedman was among the intellectual leaders of the Chicago school of economics, a neoclassical school of economic thought associated with the work of the faculty at the University of Chicago that rejected Keynesianism in favor of monetarism until the mid-1970s, when it turned to new classical macroeconomics heavily based on the concept of rational expectations.
xxx/ellauri087.html on line 336: He specialized in mathematics and economics, and became influenced by two economics professors, Arthur F. Burns and Homer Jones, who convinced him that printing more money could help end the Great Depression. Friedman met his future wife, economist Rose Director, while at the University of Chicago. Good name. Milton got a doctorate rather late, in 1946, counting the income of typical Jewish professions. His "consumption function", unlike Keynes, took into account that households overspend on the basis of their felt class membership and optimistic income expectations. Good news for supply side economics.
xxx/ellauri087.html on line 338: Milton Friedman's's book Capitalism and Freedom eventually brought him popular acclaim. Published by the University of Chicago in 1962, it has sold over half a million copies and has been translated into 18 different languages, no small feat for a popular book on the subject of economics. In the book, he argues for a classically liberal society where free markets solve problems of efficiency, enriching rich in the United Stoates as a side effect. He argues for free markets on the basis of hebrew pragmatism and philosophy. He concludes the book with an argument that most of America’s successes are due to the free market and private enterprise, while most of its greatest failures are due to government intervention. George W. Bush got the point and let private enterprises be jailkeepers and fight the second Iraq war. Welcome back to the 19th century and before.
xxx/ellauri087.html on line 340: Milton Friedman believed that Social Security benefits were the genesis of the welfare state and dependency on government handouts. He advocated the replacement of all welfare programs in America with a negative income tax (effectively a universal basic income, or handouts to the poor) because he did not believe that "society" (the rich) would distribute resources evenly enough for all people to earn a living. Let the destitute have a pittance though they don't deserve it. If they choose to spend it all on drugs that's their choice.
xxx/ellauri087.html on line 342: Friedman was an idiosyncratic figure who would be hard to pigeonhole in the current political spectrum, he kinda drops off on the ultraviolet side. He inspired the conservative movement, but was against any discrimination against gay people, in addition to being an agnostic. He was a libertarian who advocated for a progressive income tax system that even went into the negative to ensure that everyone could, at the very least, meet their basic needs. Elon Musk is all for basic income too. But he also wants to send a Tesla to deep space as a token of esteem to alien intelligence. With a piece of cardboard inside the windshield spelling HUMAN. To sum up, Freedman and Musk are both East European emigrants, Elon is not a jew, and Milton was not gay, although a funny guy.
xxx/ellauri087.html on line 344: October 9, 1998. San Francisco-The Biotic Baking Brigade (BBB) struck another blow against globalization when one of its operatives threw a pie in the face of neoliberal economist Milton Friedman at a conference he organized on the privatization of public education. The incident occurred tonight at approximately 6:30 PM, immediately before former Secretary of State (under President Reagan) George Schultz was to deliver the keynote address to the conference titled, "School Choice and Corporate America."
xxx/ellauri087.html on line 387: To His Coy MistressKainolle misulleen Kainolle rakastetulle xxx/ellauri087.html on line 401: Vaster than Empires, and more slow. Isommaxi kuin valtakunnat ja hitaammin. rakkaudessa kasvaisin.
xxx/ellauri087.html on line 405: But thirty thousand to the rest. 30 000 muuta kaikkea. rintaasi kahta kiittäisin.
xxx/ellauri087.html on line 418: That long preserv'd Virginity: Maistelee sun säilynyttä neizyyttä neitsyyden saavat säilyneen.
xxx/ellauri087.html on line 426: And while thy willing Soul transpires Ja sun sielus halukkaasti hengittää kiihkoa sielun tulisen
xxx/ellauri087.html on line 427: At every pore with instant Fires, Joka huokosesta huokuu pikatuli, kun suitsee joka huokonen -
xxx/ellauri087.html on line 434: And tear Pleasures with rough strife, Raiskataan nautintomme raakalaisina, ilomme väkivallalla
xxx/ellauri087.html on line 448: To His Coy Mistress" is a metaphysical poem written by the English author and politician Andrew Marvell (1621–1678) either during or just before the English Interregnum (1649–60). It was published posthumously in 1681. This poem is considered one of Marvell's finest and is possibly the best recognised carpe diem poem in English. Although the date of its composition is not known, it may have been written in the early 1650s. At that time, Marvell was serving as a tutor to the daughter of the retired commander of the New Model Army, Sir Thomas Fairfax, fucking her like a rabbit when Papa looked the other way.
xxx/ellauri087.html on line 452: At least two poets have taken up the challenge of to Marvell's poem in the character of the lady so addressed. Annie Finch's "Coy Mistress" suggests that poetry is a more fitting use of their time than lovemaking, while A.D. Hope's "His Coy Mistress to Mr. Marvell" turns down the offered seduction outright.
xxx/ellauri087.html on line 456: Further in the field of science fiction, Ursula K. Le Guin wrote a Hugo-nominated short story whose title, "Vaster than Empires and More Slow", is taken from the poem. Ian Watson notes the debt of this story to Marvell, "whose complex and allusive poems are of a later form of pastoral to that which I shall refer, and, like Marvell, Le Guin's nature references are, as I want to argue, "pastoral" in a much more fundamental and interesting way than this simplistic use of the term." There are other allusions to the poem in the field of Fantasy and Science Fiction: the first book of James Kahn's "New World Series" is titled "World Enough, and Time"; the third book of Joe Haldeman's "Worlds" trilogy is titled "Worlds Enough and Time"; and Peter S. Beagle's novel A Fine and Private Place about a love affair between two ghosts in a graveyard. The latter phrase has been widely used as a euphemism for the grave, and has formed the title of several mystery novels.
xxx/ellauri087.html on line 458: Brian Aldiss's novel Hothouse, set in a distant future in which the earth is dominated by plant life, opens with "My vegetable should grow / vaster than empires, and more slow."
xxx/ellauri087.html on line 466: Archibald MacLeish's poem "You, Andrew Marvell", alludes to the passage of time and to the growth and decline of empires. In his poem, the speaker, lying on the ground at sunset, feels "the rising of the night". He visualizes sunset, moving from east to west geographically, overtaking the great civilizations of the past, and feels "how swift how secretly / The shadow of the night comes on."
xxx/ellauri087.html on line 467: B. F. Skinner quotes "But at my back I always hear / Time's wingèd chariot hurrying near", through his character Professor Burris in Walden Two, who is in a confused mood of desperation, lack of orientation, irresolution and indecision. (Prentice Hall 1976, Chapter 31, p. 266). This line is also quoted in Ernest Hemingway's novel A Farewell to Arms, as in Arthur C. Clarke's short story, The Ultimate Melody.
xxx/ellauri087.html on line 469: The same line appears in full in the opening minutes of Michael Powell and Emeric Pressburger's A Matter of Life and Death (1946), spoken by the protagonist, pilot and poet Peter Carter: 'But at my back I always hear / Time's wingéd chariot hurrying near; And yonder all before us lie / Deserts of vast eternity. Andy Marvell, What a marvel'.
xxx/ellauri087.html on line 471: Funny little Jew Primo Levi roughly quotes Marvell in his 1983 poem "The Mouse," which describes the artistic and existential pressures of the awareness that time is finite. He expresses annoyance at the sentiment to seize the day, stating, "And at my back it seems to hear / Some winged curved chariot hurrying near. / What impudence! What conceit! / I really was fed up."
xxx/ellauri087.html on line 475: The line "My vegetable love should grow / Vaster than empires, and more slow" is quoted by William S. Burroughs in the last entry of his diary (July 29, 1997).
xxx/ellauri087.html on line 478: The poem, along with Marvell's 'The Definition of Love', is heavily referenced throughout the 1997 film The Daytrippers, in which the main character finds a note she believes may be from her husband's mistress. In several scenes, the two Marvell poems are alluded to, quoted, and sometimes directly discussed.
xxx/ellauri087.html on line 480: The line "I would Love you ten years before the Flood, And you should, if you please, refuse Till the conversion of the Jews. My vegetable love should grow Vaster than empires, and more slow." Is used as the preamble to part three of Greg Bear's Nebula award winning novel Moving Mars.
xxx/ellauri087.html on line 555: ress.co.uk/img/dynamic/10/285x214/65304_1.jpg" />
xxx/ellauri087.html on line 563: In 1986 he was arrested for soliciting an undercover policewoman for immoral purposes. In 1995 he was charged with battering his girlfriend Krystal Kennedy after leaving his wife of 35 years. Kennedy declined to testify against Knievel, however, and later married him.
xxx/ellauri087.html on line 565: In 1999 he was arrested in California for carrying guns and knives in his car and sentenced to community service. He was also pursued for $21million in unpaid taxes.
xxx/ellauri087.html on line 566: Knievel earned millions from stunts but it all disappeared through years of financial mismanagement and a gambling addiction that would see him bet $10,000 on the result of a football game.
xxx/ellauri087.html on line 568: “I am ready to leave my loved ones,” he said. “My wealth, my fame will amount to naught. My grudges, frustrations, resentments and jealousies will finally disappear.” That hope, which Knievel took to his grave, was dashed by the FBI this week.
xxx/ellauri087.html on line 609: Oppiminen on aina tunnejuttu. Yrjö Engeströmin kohdalla alku oli suorastaan lässähtävä. Hän koki opetuksen niin latistavana, että lähti Lauttasaaren yhteiskoulun lukiosta ovet paukkuen vuosi ennen kirjoituksia. – Löysin lastenpsykiatrin, joka suostui kirjoittamaan lausunnon, etten kestä koulun aiheuttamaa stressiä, Yrjö hymähtää ja nappaa suuhunsa ässäpiparin talonsa keittiössä Sipoonkorvessa.
xxx/ellauri087.html on line 620: The term CHAT was coined by Michael Cole and popularized by Yrjö Engeström to promote the unity of what, by the 1990s, had become a variety of currents harking back to Vygotsky's work. Engeström's now famous diagram, or basic activity triangle, – (which adds rules/norms, intersubjective community relations, and division of labor, as well as multiple activity systems sharing an object) – has become the principal third-generation model among the research community for analysing individuals and groups. Engeström summarizes the current state of CHAT with five principles:
xxx/ellauri087.html on line 625: Multi-voicedness: an activity system is always a community of multiple points of views, traditions and interests.
xxx/ellauri087.html on line 701: ress.com/2018/10/jamesh2018-e1539523005193.jpg?w=246&h=300" height="150px" />
xxx/ellauri087.html on line 707: Meksikon vallankumous eli Meksikon vuoden 1910 vallankumous oli väkivaltainen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen liike, jota värittivät sosialistiset, nationalistiset ja anarkistiset suuntaukset. Se alkoi Meksikon diktaattorin ja pitkäaikaisen presidentin Porfirio Díazin kukistumisella 1910 vaaliskandaalin jälkiseuraamuksena ja jatkui uuden perustuslain voimaantulon jälkeen vuonna 1917, kunnes PRI-puolue sai maan hallintaansa vuonna 1928.
xxx/ellauri087.html on line 719: Väkivaltaisuudet jatkuivat 1920-luvun loppupuolelle asti ja päättyivät vasta, kun Partido Nacional Revolucionario (myöhempi nimi Partido Revolucionario Institucional, suomeksi "Institutionaalinen vallankumouspuolue", lyhenne PRI) vakiinnutti Meksikon valtapuolueena poliittisen yksinvaltansa vuonna 1928 ja sen jälkeen. Tämänkin jälkeen "jatkuvan vallankumouksen" idea vahvistettiin puolueen oppirakennelmissa ja kansallisessa ajattelutavassa tekemällä ero vallankumouksen "aseistetun vaiheen" ja "institutionaalisen vaiheen" välillä. Institutionaalista vaihetta edustanut virallinen puolueretoriikka alkoi hävitä puolueen kielenkäytöstä vasta presidentti Carlos Salinas de Gortarin aikana 1980-luvun lopussa.
xxx/ellauri087.html on line 721: Presidentti Porfirio Díazin kaudella jako rikkaiden ja köyhien välillä leveni entisestään ja diktaattori keskitti sekä vallan että hyvinvoinnin harvojen käsiin. Kansa ei voinut ilmaista mielipiteitään tai valita johtajiaan. Köyhien turhautuminen ja poliittinen kiinnostus alkoi herätä ja useita uuden sukupolven nuoria johtajia olisi halunnut nousta politiikkaan mukaan, kuten Francisco I. Madero, joka kampanjoi ympäri maata Díazia vastaan.
xxx/ellauri087.html on line 727: Helmikuun 14. päivänä 1911 Madero ylitti Meksikon rajan johtaakseen joukkojaan. Vallankumousjoukot huomasivat seuraavien kuukausien aikana, kuinka rappeutuneeksi Díazin armeija oli tullut. Sitä johtivat iäkkäät kenraalit ja joukoilta puuttuivat niin kuri, järjestys, yhtenäisyys kuin tehokkuuskin. Vallankumoukselliset saivat tästä havainnosta uutta voimaa. Liittovaltion joukkojen komentajan antautuminen Juárezissa 10. toukokuuta merkitsi lopun alkua Díazille. Neuvotteluissa sovittiin, että Díaz eroaa ja Francisco León de la Barrasta tulee väliaikainen presidentti, joka järjestää vaalit. Díaz erosi 25. toukokuuta ja purjehti Pariisiin. Vallankumousjoukot määrättiin hajotettaviksi, mutta useat vallankumousryhmät, muun muassa Emiliano Zapatan johtama talonpoikaisarmeija, kuitenkin vastustivat hajotusmääräystä.
xxx/ellauri087.html on line 729: Madero voitti lokakuussa 1911 järjestetyt presidentinvaalit. Hänen uusi hallintonsa ei kuitenkaan kestänyt sekä oikealta että vasemmalta tulevia jatkuvia hyökkäyksiä. Maderoa vastaan kehkeytyi useita epäonnistuneita kapinayrityksiä. Hänen kohtalokseen koitui lopulta salajuoni helmikuussa 1913. Pääkaupunki Mexico City muuttui kymmeneksi päiväksi taistelukentäksi. Valtava määrä siviilejä kuoli ja taistelut lakkasivat vasta kun hallituksen joukkojen komentaja Victoriano Huerta vaihtoi puolta. Madero ja varapresidentti José María Pino Suárez vangittiin.
xxx/ellauri087.html on line 731: Pian tämän jälkeen Madero ja Pino Suárez ammuttiin, kun heitä oltiin siirtämässä vankilasta toiseen. Huerta oli luultavasti antanut tappokäskyn päästäkseen valtaan. Huerta julistautui tämän jälkeen presidentiksi. Hänen nousunsa presidentiksi ilman vaaleja sai vallankumouksen liekit jälleen leimahtamaan. Pohjois-Meksikossa Venustiano Carranza kieltäytyi hyväksymästä Huertan presidenttiyttä ja vaati, että presidentti oli valittava vaaleilla, kuten perustuslaissa määrättiin. Carranza kutsui johtamaansa liikettä perustuslailliseksi vallankumoukseksi. Pancho Villa ja muutamat muut kapinallisjohtajat liittoutuivat Carranzan kanssa.
xxx/ellauri087.html on line 741: Huerta ei saanut tilannetta hallintaansa, vaan epäjärjestys jatkui vuosikausia. Kapinakenraaleita rahtas myötäänsä rajan tuntumassa don Jaimen Villanuevassa. Pancho Villa riehui maan pohjoisosassa ja useat eri ryhmät taistelivat presidentin paikasta. Lopulta Venustiano Carranza anasti presidentin paikan vuonna 1915. Hän onnistui pysymään vallassa muutaman vuoden, mutta vuonna 1920 hänet kukisti hänen entinen liittolaisensa Álvaro Obregón, josta tuli maan vahva mies myös niiksi ajoiksi, jolloin hän ei ollut presidenttinä. Tämä lopetti levottomuudet, eivätkä ne alkaneet uudelleen huolimatta siitä, että Obregón murhattiin vuonna 1928. Tämän jälkeen PRI-puolue otti Meksikon tiukkaan hallintaan, ja vallankumous päättyi.
xxx/ellauri087.html on line 751: Meksikon presidentti Porfirio Díaz valitutti itsensä uudelle toimikaudelle lokakuussa 1910. Tyytymättömyys häntä kohtaan oli laajaa, jonka takia Diaz yritti saada vastustajansa Francisco I. Maderon vangiksi. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan armeija asettui Maderon puolelle ja nosti tämän valtaan. Kenraali Victoriano Huerta tuomitsi tällöin Villan kuolemaan tottelemattomuudesta. Villa pakeni Yhdysvaltoihin, mutta palasi pian takaisin. (En ihmettele.)
xxx/ellauri087.html on line 760: 20. heinäkuuta 1923 Villa oli palaamassa ristiäisistä, kun hänen ohitseen ajoi auto, josta kuului: Viva Villa. Se oli sovittu merkki ja sillä hetkellä luoteja alkoi viuhua Villan kaaraa kohti. Villa kuoli lähes heti. Muut kuolleet olivat hänen autonkuljettajansa ja kaksi henkivartijaa. Yksi henkivartija pääsi pakoon ja kertoi ihmisille Pancho Villan kuolleen. Teosta vahvin epäilty on ollut Álvaro Obregón, joka oli tuolloin Meksikon presidenttinä, mutta murhaa ei ole virallisesti selvitetty. Mitäs turhia.
xxx/ellauri087.html on line 886: ja M.A. Nummista muistuttava vanhus istuu toisen ääressä.
xxx/ellauri091.html on line 292: Hauptmann's early dramas reflect the influence of Henrik Ibsen, but the production of Die Weber, a dramatization of the Silesian weavers' revolt of 1844, brought him fame as the leading playwright of his generation. Hauptmann did not only want to give realistic details, but he paid a great deal of attention to historical accuracy, and studied various dialects. His weavers are "flat-chested, coughing creatures of the looms, whose knees are bent with much sitting." The women's clothes are ragged, but some of the young girls are not without charm � they have "delicate figures, large protruding melancholy eyes." Structurally the play, which was at first banned, was innovative � there is no single, individual hero in the cast of more than 70 characters. (Didn't exceed the 80 character limit of first generation mainframe computers.)
xxx/ellauri091.html on line 294: Die versunkene Glocke (1897), a symbolic story of a master bell founder and his struggle as an artist, has been one of Hauptmann's most popular plays. After this Hauptmann wrote the tragedies Fuhrmann Henschel (1899), Michael Kramer (1900), and Rose Bernd (1903). These works also reflected the personal turmoil Hauptmann was then in he had fallen for a fourteen-year-old girl, a promising violinist Margarete Marschalk. She was the opposite of his wife, interested in his work, and in such outdoor sports as hiking, ice-skating, andf skiing. After Hauptmann wife found out about her rival, she moved with the children to Dresden. Hauptmann had a son, Benvenuto, with Margarete, and in 1904, after a long period of agonising thought, Hauptmann divorced Marie and married Margarete. However, a year later he met a sixteen-year-old actress, Ida Orloff, who became a new object of his obsession. Hauptmann described her in his letters as a moth flirting with flames, as a bewitching Siren, as a mermaid, and as a cruel spider.
xxx/ellauri091.html on line 296: Gerhart Hauptmann was born in Ober-Salzbrunn (now Szczawno Zdrój, Poland), a fashionable resort in Silesia. His father was Robert Hauptmann, a hotel owner, and mother Marie (Straehler) Hauptmann. After failing at the gymnasium in Breslau, Gerhart was sent to his uncle's estate. There he became aware of Pietism and learned to know the peasants with whom he worked. Already as a child Hauptmann had started to draw, and he entered the art academy in Breslau, intending to become a sculptor. At the age of twenty he moved to Jena, where he studied history at the university.
xxx/ellauri091.html on line 298: From 1883 to 1884 Hauptmann studied art in Rome and wrote a romantic poem based on the myth of Prometheus. Ill health forced him to return to Germany. In 1885 he married Marie Thienemann; they had four children. Marie Thienemann was a beautiful, rich heiress, whom he had met in 1881, and who supported him through the four years of their engagement. Hauptmann settled with Marie in Berlin. She admired her husband, but did not much understand literature and was devastated when Gerhart's attention strayed. However, her wealth gave him the freedom to start his career as a writer.
xxx/ellauri091.html on line 308: In scramble competition resources are limited, which may lead to group member starvation. Contest competition is often the result of aggressive social domains, including hierarchies or social chains. Conversely, scramble competition is what occurs by accident when competitors naturally want the same resources. These two forms of competition can be interwoven into one another. Some researchers have noted parallels between intraspecific behaviors of competition and cooperation. These two processes can be evolutionarily adopted and they can also be accidental, which makes sense given the aggressive competition and collaborative cooperation aspects of social behavior in humans and animals. To date, few studies have looked at the interplay between contest and scramble competition, despite the fact that they do not occur in isolation. There appears to be little understanding of the interface between contest competition and scramble competition in insects. Much research still needs to be conducted concerning the overlap of contest and scramble competition systems. Contests can arise within a scramble competition system and conversely, scramble competition "may play a role in a system characterized by interference".
xxx/ellauri091.html on line 310: Population can be greatly affected by scramble competition (and contest competition). Intraspecific competition normally leads to a decline of organisms. For example, the more time that an individual spends seeking food and reproduction opportunities, the less energy that organism naturally has to defend oneself against predators, resulting in a "zero-sum game". Competition is a density dependent effect, and scramble competition is no exception. Scramble competition usually involves interactions among individuals of the same species, which makes competition balanced and often leads to a decline of population growth rate as the amount of resources depletes. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
xxx/ellauri091.html on line 312: Some researchers have noted that in certain species, such as the termite ape, males are most successful at mating when they are able to practice scramble competition polygyny where they do not defend their territory but rather mate and move on, thus providing the highest likelihood of species survival and reproductive prowess.
xxx/ellauri091.html on line 327: In politics, left refers to people and groups that have liberal views. That generally means they support progressive reforms, especially those seeking greater social and economic equality. The far left is often used for what is considered more extreme, revolutionary views, such as communism and socialism. Collectively, people and groups, as well as the positions they hold, are referred to as the Left or the left wing. What does right mean?
xxx/ellauri091.html on line 329: The word right, in contrast, refers to people or groups that have conservative views. That generally means they are disposed to preserving existing conditions and institutions. Or, they want to restore traditional ones and limit change.
xxx/ellauri091.html on line 330: The far right is often used for more extreme, nationalistic viewpoints, including fascism and some oppressive ideologies. People and groups, as well as their positions, are collectively referred to as the Right or the right wing.
xxx/ellauri091.html on line 342: In review, The New Yorker uses strong emotionally loaded headlines such as “Don’t Underestimate Elizabeth Warren and Her Populist Message” and “Is Fraud Part of the Trump Organization’s Business Model?” The New Yorker also publishes satirical articles from satirist Andy Borowitz through his Borowitz Report, such as “Trump Offers to Station Pence at Border with Binoculars in Lieu of Wall.” The Borowitz Report always favors the left and mocks the right. Further, The New Yorker provides original in-depth journalistic reporting such as this: Four Women Accuse New York’s Attorney General of Physical Abuse. The result of this investigation led to the Attorney General resigning just hours after the New Yorker published the story. In general, both wording and story selection tends to mostly favor the left.
xxx/ellauri091.html on line 346: Editorially, The New Yorker usually endorses Democrats, such as Barack Obama in 2012 and Hillary Clinton in the 2016 Presidential Election.
xxx/ellauri091.html on line 379: Right: Generally opposed to gay marriage; opposed to certain anti-discrimination laws because they believe such laws conflict with certain religious beliefs and restrict freedom of religion.
xxx/ellauri091.html on line 392: Left: Generally, support a moratorium on deporting or offering a pathway to citizenship to certain undocumented immigrants. e.g. those with no criminal record, who has lived in the U.S. for 5+ years. Less restrictive legal immigration.
xxx/ellauri091.html on line 393: Right: Generally against amnesty for any undocumented immigrants. Oppose a moratorium on deporting certain workers. Funding for stronger enforcement actions at the border (security, wall). More restrictive legal immigration.
xxx/ellauri091.html on line 402: Right: Personal responsibility and it is the government’s role to hold them accountable. Fair competition over safety nets.
xxx/ellauri091.html on line 411: Left: Based on community and social responsibility. Gay couples to get equal rights like everyone else (e.g. marriage); abortion should be legal; support embryonic stem cell research. Support restrictions and regulations around the right to bear arms. Supports taxpayer funding of Planned Parenthood.
xxx/ellauri091.html on line 413: Right: Based on individual rights and justice. Opposed to gay marriage, abortion, and embryonic stem cell research. Support the right to bear arms, death penalty, and personal responsibility as an individual. Opposed to taxpayer funding of Planned Parenthood.
xxx/ellauri091.html on line 417: Left: Progressive taxation (high-income earners taxed at a higher rate). Generally not opposed to raising taxes to fund the government.
xxx/ellauri091.html on line 428: Right: Favors business owners and corporations with the expectation higher profits will result in higher wages through a free-market. Generally opposed to a minimum wage. Lower corporate taxes.
xxx/ellauri091.html on line 447: Toini - hon heter Ylva Perera enligt underskriften, men kan man lita på sånt numera på denna postn-modernistiska tid? Oförlitliga berättare med mera. - Toini gillar inte klovneriet som Lyra den här gången fått till. Det finns en filosofisk essä i mitten av romanen, och essän är känslostarkare en själva romanen, som känns rätt känslolös och oengagerad, med ointressanta hjältinnor som faktist inte hade behövts alls.
xxx/ellauri091.html on line 453: BD står för bindning och disciplin. Paul Bourgets bok hette Disciplin. Nej Discipel, förlåt. Men idén var den samma. I Swinburnes tid hette det algolagnia. Vidare litterära sadomasokister (förutom markisen själv) var Arabian Lawrence, Oberon (i Shakespeares komedi), Weininger, Pynchon, och Wallace, för att nämna bara några få. Vad är det med SM som attraherar författare? Eller vad är det med fiktion som attraherar sadomasokister?
xxx/ellauri091.html on line 509: of New York City’s Central Park. And like the park, it manages to have a ton of ungodly-rich people living here, with 32 percent of the population made up of millionaires. Essentially inaccessible to anyone who’s not fabulously loaded.
xxx/ellauri091.html on line 514:
We actually wonder why anyone would want to visit this place, let alone live there. The food is drab, and the weather is worse. They serve beer at room temp. The museums are free, but they stole the art from cultures with far superior artists. Oh, and a certain current political situation has the country in a state of complete and utter disarray.
Otherwise, this place is about as depressing as you’d imagine for a former Soviet republic — and one where the greatest nuclear disaster in history took place. Not as many burnt corpses as in Hiroshima and Nagasaki, so we are still leading there.
Italy is good for exorcisms. Half a million exorcisms take place there annually, drinkable water flows freely from taps in town squares and locals drink an unseemly amount of undiluted caffeine every day. They just don't put as much water in it as we do.
First of all, God must be Polish. Interesting food, good and bad. Mostly bad. A plus: it's much more affordable to travel there than, say, all of Western Europe.
xxx/ellauri091.html on line 695: Incredible and affordable health care, housing and transit, jobs are plentiful, education is accessible, pollution and crime barely exist, and people spend very little time feeling sad and depressed about the future, unlike the rest of the world. Who cares about climate? It can only get better here as it gets warmer.
xxx/ellauri091.html on line 696:
Danes even have a word called “janteloven” that basically means, we’re all equal and important and deserve each other’s respect. This makes it an awesome place to live in, an awesome place for all to visit, and the best country in Europe.
xxx/ellauri091.html on line 703: mulla, lauloi musikaalisemmat teinit Kivisaaressa. Mä en laulanut. Ei varmaan taas annettu.
xxx/ellauri091.html on line 772: Emily Greene Balch (January 8, 1867 – January 9, 1961) was an American economist, sociologist and pacifist. Balch combined an academic career at Wellesley College with a long-standing interest in social issues such as poverty, child labor, and immigration, as well as settlement work to uplift poor immigrants and reduce juvenile delinquency. Mother Thing. She became a central leader of the Women's International League for Peace and Freedom (WILPF) based in Switzerland, for which she won the Nobel Peace Prize in 1946. In a letter to the president of Wellesley, she wrote we should follow "the ways of Jesus." Her spiritual thoughts were that American economy was "far from being in harmony with the principles of Jesus which we profess." Wellesley College terminated her contract in 1919.
xxx/ellauri091.html on line 774: Balch converted from Unitarianism and became a Quaker in 1921. She stated, "Religion seems to me one of the most interesting things in life, one of the most puzzling, richest and thrilling fields of human thought and speculation... religious experience and thought need also a light a day and sunshine and a companionable sharing with others of which it seems to me there is generally too little... The Quaker worship at its best seems to me give opportunities for this sort of sharing without profanation."
xxx/ellauri091.html on line 778: As a young student she was first attracted to the study of literature, but she was soon to take an interest in the work to which she was to devote all her energies in the period preceding the First World War: the improvement of conditions of life through social reform. The necessity of such work was first brought home to her when she became acquainted with the poverty and squalor of the slums in America’s big cities. She collaborated in the founding of a social center in Boston and undertook other practical work as well, becoming a member of the American Federation of Labor and helping to establish the Women’s Trade Union League of America.
xxx/ellauri091.html on line 782: Practical work alone, however, did not exhaust the aspirations that gripped Emily Balch. She felt the need both to acquire knowledge and to pass it on to others if she was to achieve more. And so she continued her studies, first in Paris under Levasseur1, the historian of the French working class, and later in Berlin where she studied that branch of economics which has been called a «professor-chair socialism»2. Here she also came in contact with the European labor movement and attended the Socialist Trade Union Congress in 1896.
xxx/ellauri091.html on line 784: A typical example is her work concerning immigrants. She was the first professor in America to give students a course of lectures on problems relating to immigrants. Best known, undoubtedly, is her work on the Slav immigrants in the United States, a work which is said to be a landmark in the scientific analysis of immigration problems3. This work provides a perfect illustration of her approach: before putting pen to paper she visited most of the Slav centers in the United States and also did research for a year in those regions of Austria-Hungary from which many of the immigrants came. Not content to rely on verbal or written sources, she felt she had to see things for herself, to meet these people, and to study their conditions at first hand.
xxx/ellauri091.html on line 786: And then came the First World War, putting an end to her university career, for she was dismissed from her post in 1918 because of her pacifist activities. But the war also brought a fresh challenge, giving her life a new goal. Like so many others, she saw the war as a futile interruption to the construction of a better world.
xxx/ellauri091.html on line 792: Following the conference at The Hague, two delegations, one of them headed by Emily Balch, visited neutral and belligerent countries alike to submit their resolutions to the statesmen. A polite reception was accorded to them everywhere. This is not surprising, for the statesman is as a rule polite, perhaps especially so when dealing with women, but his true thoughts inevitably remain concealed behind his inscrutable smile. The women failed to make any headway with their proposals; and this was only to be expected with things as they were.
xxx/ellauri091.html on line 794: With the coming of peace, the Women’s League arranged its second conference at Zurich in 1919 while the Allies were discussing the peace treaty in Paris. The conference thus had the opportunity of studying a draft of the peace treaty. Time does not permit me to review the resolutions which were passed as a result of this study. What I can and will say is that it would have been judicious to have heeded the women’s counsel.
xxx/ellauri091.html on line 800: *Mr. Jahn delivered this speech in the auditorium of the Nobel Institute in the early afternoon of December 10, 1946. At its conclusion, Mr. Jahn read a message of acceptance from Miss Balch, whose health prevented her from attending the ceremonies, and presented the prize to Mr. Huston of the U.S. Embassy who accepted in her name. This translation is based on the Norwegian text in Les Prix Nobel en 1946, which contains, also, a French translation.
xxx/ellauri091.html on line 817: Presentation by Herman Smitt Ingebretsen*, Member of the Nobel Committee
xxx/ellauri091.html on line 819: John Raleigh Mott is an American like Emily Greene Balch, with whom he shares this year’s Nobel Peace Prize. He was born in Sullivan County in the state of New York on May 25, 1865. It was assumed that he would follow in the footsteps of his father, a timber merchant engaged in transporting timber on the tributaries of the Delaware River. But he was an avid reader, and the town’s Methodist minister persuaded his parents to allow him to continue his studies. For a long time the boy did not know what he wanted to be. His father hoped that he would return to the timber trade, while he himself vacillated between the church, law, and politics. But during his years of study he was stirred by the Gospel of Christ to mankind, and when the Y.M.C.A. asked him to become a traveling secretary among the students of American and Canadian universities he interpreted the offer as a call from the Lord. He answered the call. It did not take him back to the Delaware River. It sent him out into the wide world and it has brought him here today.
xxx/ellauri091.html on line 821: Mott and a colleague were offered free passage on the Titanic in 1912 by a White Star Line official who was interested in their work, but they declined and took the more humble liner the SS Lapland. According to a biography by C. Howard Hopkins, upon hearing of the news in New York City, the two men looked at each other and remarked that, "The Good Lord must have more work for us to do."
xxx/ellauri091.html on line 827: The World’s Student Christian Federation was founded in 1895 under his leadership at a meeting held in Vadstena Castle1. Following this happy event, Mott departed on his first missionary journey. He wanted to organize student associations all over the world. On this journey he visited twenty-four countries, founded seventy new associations, created national associations of Christian students in India, Ceylon, New Zealand, Australia, China, and Japan, and selected corresponding members of the world federation in Egypt, Hawaii, and in many European countries.
xxx/ellauri091.html on line 833: He was never an American bringing an evangelical message to Poland, to South America, or to the East, in an American style. He was an apostle of a simple Christianity, presented in a form which made it living and real to the people to whom it was addressed. God is our Father, he said. But if God is our Father, then we are all brothers (or sisters? 😃 ) , and no frontiers or racial divisions can separate us from each other. Hmm... the first brethren were Cain and and Abel...)
xxx/ellauri091.html on line 837: His simple preaching was a source of strength and inspiration to those whom he addressed or with whom he talked; his powerful tinselfish and his noble character won him friends and followers and opened the way for brotherhood between nations under the banner of Christ – always the central theme of his preaching.
xxx/ellauri091.html on line 839: From Wikipedia, the free encyclopedia: The Grammicolepididae are a small family of deep-sea fishes, called tinselfishes due to their silvery color. They are related to the dories, and have similar deeply compressed bodies. The largest species, the thorny tinselfish, Grammicolepis brachiusculus, grows up to 64 cm (25 in) long.
xxx/ellauri091.html on line 843: The work of the organization, its program, and the resolutions which it sent out into the world bore the imprint of his forceful personality.
xxx/ellauri091.html on line 845: We Christian students, states one such resolution, believe in the fundamental equality of all races and nations, and we consider it a part of our Christian duty to give expression to this principle in our relations with people. We also believe it to be our absolute duty to use all our efforts to combat everything which can lead to war and to combat war itself as a means of resolving international disputes.
xxx/ellauri091.html on line 952: Pitäskö lähettää joku addressi?
xxx/ellauri103.html on line 151: Drivel was born Margaret Ann Shriver on May 18, 1957, in Gastonia, North Carolina, to a deeply religious family. Her father, Donald, is a Presbyterian minister, who became an academic and president of the Union Theological Seminary in New York; her mother, Peggy, was a homemaker who shook her moneymaker. She also has an older brother, Gregory, and a younger brother, Tim. At age 15, she changed her name from Margaret Ann to Lionel because she did not like the name she had been given, and as a tomboy (well, wannabe transsexual) felt a conventionally male name more appropriate.
xxx/ellauri103.html on line 170: In June 2018, she criticised an effort by the publisher Penguin Random House to diversify the authors that it published and better represent the population, saying that it prioritised diversity over quality and that a manuscript "written by a gay transgender Caribbean who dropped out of school at seven" would be published "whether or not said manuscript is an incoherent, tedious, meandering and insensible pile of mixed-paper recycling". Penguin Random House marketer and author Candice Carty-Williams criticised the statements. As a result of her comments Shriver was dropped from judging a competition for the magazine Mslexia.
xxx/ellauri103.html on line 178: I hate to disappoint you folks, but unless we stretch the topic to breaking point this address will not be about “community and belonging.” In fact, you have to hand it to this festival’s organisers: inviting a renowned racist to speak about “community and belonging” is like expecting a tadpole to balance a beach ball on its nose.
xxx/ellauri103.html on line 188: Curiously, across my country (which? Is the turd talking about America? Most likely.) Mexican restaurants, often owned and run by Mexicans, are festooned with sombreros – if perhaps not for long. At the UK’s University of East Anglia, the student union has banned a Mexican restaurant from giving out sombreros, deemed once more an act of “cultural appropriation” that was also racist.
xxx/ellauri103.html on line 190: Now, I am a little at a loss to explain what’s so insulting about a sombrero – a practical piece of headgear for a hot climate that keeps out the sun with a wide brim. And what's so insulting about shackles - a practical way to keep a cotton worker focused on his work. My parents went to Mexico when I was small, and brought a sombrero back from their travels, the better for my brothers and I to unashamedly appropriate the souvenir to play dress-up. For my part, as a German-American on both sides, I’m more than happy for anyone who doesn’t share my genetic pedigree to don a Tyrolean hat, pull on some leiderhosen, pour themselves a weisbier, and belt out the Hoffbrauhaus Song. (Leiderhosen? weisbier? Damn what ignoramus. But she is American, remember. Donald Trump is an expatriate German too. Hitler was an expatriate Austrian. Bet he had a Tirolean hat, a green one like aunt Inkeri.)
xxx/ellauri103.html on line 198: In his masterwork English Passengers, Matthew Kneale would have restrained himself from including chapters written in an Aboriginal’s voice – though these are some of the richest, most compelling passages in that novel. If Dalton Trumbo had been scared off of describing being trapped in a body with no arms, legs, or face because he was not personally disabled – because he had not been through a World War I maiming himself and therefore had no right to “appropriate” the isolation of a paraplegic – we wouldn’t have the haunting 1938 classic, Johnny Got His Gun, unless he had written it with a pen in his arse. (Never heard of any of these masterpieces, but then I hadn't heard of Drivel or Kevin either until today.)
xxx/ellauri103.html on line 202: The author of Who Owns Culture? Appropriation and Authenticity in American Law, Susan Scafidi, a law professor at Fordham University who for the record is white, defines cultural appropriation as “taking intellectual property, traditional knowledge, cultural expressions, or artifacts from someone else’s culture without permission. This can include unauthorised use of another culture’s dance, dress, music, language, folklore, cuisine, traditional medicine, religious symbols, etc.”
xxx/ellauri103.html on line 203: What strikes me about that definition is that “without permission” bit. However are we fiction writers to seek “permission” to use a character from another race or culture, or to employ the vernacular of a group to which we don’t belong? Do we set up a stand on the corner and approach passers-by with a clipboard, getting signatures that grant limited rights to employ an Indonesian character in Chapter Twelve, the way political volunteers get a candidate on the ballot? Anyway, do you really expect us Americans to seek permission from any of those lower races? Did we do so when we appropriated their land and property?
xxx/ellauri103.html on line 206: But this latest and little absurd no-no is part of a larger climate of super-sensitivity, giving rise to proliferating prohibitions supposedly in the interest of social justice that constrain fiction writers and prospectively makes our work impossible.
xxx/ellauri103.html on line 209: So far, the majority of these farcical cases of “appropriation” have concentrated on fashion, dance, and music: At the American Music Awards 2013, Katy Perry got it in the neck for dressing like a geisha. According to the Arab-American writer Randa Jarrar, for someone like me to practice belly dancing is “white appropriation of Eastern dance,” while according to the Daily Beast Iggy Azalea committed “cultural crimes” by imitating African rap and speaking in a “blaccent.” Some of my friends got even told off for painting themselves black with shoe polish and making fat red lips! Now what may be wrong with that, I just ask. Clean innocent fun! Why don't the coons just laugh along?
xxx/ellauri103.html on line 214: This same sensibility is coming to a bookstore near you. Because who is the appropriator par excellence, really? Who assumes other people’s voices, accents, patois, and distinctive idioms? Who literally puts words into the mouths of people different from themselves? Who dares to get inside the very heads of strangers, who has the chutzpah to project thoughts and feelings into the minds of others, who steals their very souls? Who is a professional kidnapper? Who swipes every sight, smell, sensation, or overheard conversation like a kid in a candy store, and sometimes take notes the better to purloin whole worlds? Who is the premier pickpocket of the arts? The fiction writer, that’s who. Yes, she is a real piece of shit more often than not. I know, I've been there.
xxx/ellauri103.html on line 216: Mine is a disrespectful vocation by its nature – prying, voyeuristic, kleptomaniacal, and presumptuous. And I love it! Those adjectives fit me to a T! When Truman Capote wrote from the perspective of condemned murderers from a lower economic class than his own, he had some gall. After that, he had some cash. And his economic class went way up. What did the murderers get for it? Undying fame.
xxx/ellauri103.html on line 221: But in principle, I admire his courage – if only because he invited this kind of ethical forensics in a review out of San Francisco: “When a white male author writes as a young Nigerian girl, is it an act of empathy, or identity theft?” the reviewer asked. “When an author pretends to be someone he is not, he does it to tell a story outside of his own experiential range. But he has to in turn be careful that he is representing his characters, not using them for his plot.” Depends on who gets the money, I'd say. Chris Cleave hardly gave it all away to poor Nigerian gals.
xxx/ellauri103.html on line 223: Hold it. OK, he’s necessarily “representing” his characters, by portraying them on the page. But of course he’s using them for his plot! How could he not? They are his characters, to be manipulated at his whim, to fulfill whatever purpose he cares to put them to.
xxx/ellauri103.html on line 224: This same reviewer recapitulated Cleave’s obligation “to show that he’s representing [the girl], rather than exploiting her.” Again, a false dichotomy. Unlike Kingsley Amis and his dad, we well-to-do white Americans can do both. America is a representative democracy, after all. We represent, y'all just stick to picking the cotton.
xxx/ellauri103.html on line 229: I’m hoping that crime writers, for example, don’t all have personal experience of committing murder. Me, I’ve depicted a high school killing spree, and I hate to break it to you: I’ve never shot fatal arrows through seven kids, a teacher, and a cafeteria worker, either. We make things up, we chance our arms, sometimes we do a little research, but in the end it’s still about what we can get away with – what we can put over on our readers. And it is surprisingly easy, you wouldnt believe what the idiots are ready to swallow, especially if it agrees with their own prejudice.
xxx/ellauri103.html on line 235: My most recent novel The Mandibles was taken to task by one reviewer for addressing an America that is “straight and white”. It happens that this is a multigenerational family saga – about a white family. I wasn’t instinctively inclined to insert a transvestite or bisexual, with issues that might distract from my central subject matter of apocalyptic economics. Yet the implication of this criticism is that we novelists need to plug in representatives of a variety of groups in our cast of characters, as if filling out the entering class of freshmen at a university with strict diversity requirements. Besides, America IS straight and white, at least the America I know about. I haven't had time to appropriate any Nigerian girls yet, nor Afro Americans even.
xxx/ellauri103.html on line 237: You do indeed see just this brand of tokenism in television. There was a point in the latter 1990s at which suddenly every sitcom and drama in sight had to have a gay or lesbian character or couple. That was good news as a voucher of the success of the gay rights movement, but it still grew a bit tiresome: look at us, our show is so hip, one of the characters is homosexual! It is SOOO tiresome, why can't we just watch the superbly funny middle class straight white Americans instead?
xxx/ellauri103.html on line 240: Fine. But I still would like to reserve the right as a novelist to use only the characters that pertain to my story. Which is NOT going to be about some funny lesbians and fat blacks, as long as I have a say on this. And I do, I do! For I am a straight white middle-class American, and thank God they still have the say!
xxx/ellauri103.html on line 245: In The Mandibles, I have one secondary character, Luella, who’s black. She’s married to a more central character, Douglas, the Mandible family’s 97-year-old patriarch. I reasoned that Douglas, a liberal New Yorker, would credibly have left his wife for a beautiful, stately African American because arm candy of color would reflect well on him in his circle, and keep his progressive kids’ objections to a minimum. But in the end the joke is on Douglas, because Luella suffers from early onset dementia, while his ex-wife, staunchly of sound mind, ends up running a charity for dementia research. As the novel reaches its climax and the family is reduced to the street, they’re obliged to put the addled, disoriented Luella on a leash, to keep her from wandering off. LOL! What a laugh, ain't it? Get it, the guy thought he was getting arm candy, but instead he got a goat!
xxx/ellauri103.html on line 248: Behold, the reviewer in the Washington Post, who groundlessly accused this book of being “racist” because it doesn’t toe a strict Democratic Party line in its political outlook, described the scene thus: “The Mandibles are white. Luella, the single African American in the family, arrives in Brooklyn incontinent and demented. She needs to be physically restrained. As their fortunes become ever more dire and the family assembles for a perilous trek through the streets of lawless New York, she’s held at the end of a leash. If The Mandibles is ever made into a film, my suggestion is that this image not be employed for the movie poster.” Your author, by implication, yearns to bring back slavery. Failing that, she does the best to poke fictive fun at a fictive member of the underprivileged race. Nobody laugh?
xxx/ellauri103.html on line 250: Thus in the world of identity politics, fiction writers better be careful. If we do choose to import representatives of protected groups, special rules apply. If a character happens to be black, they have to be treated with kid gloves, and never be placed in scenes that, taken out of context, might seem disrespectful. But that’s no way to write. We know that most criminals are black anyway, and many if not most blacks are criminal. Writing to hide that fact would be writing fiction, and we fiction writers have your responsibility toward the white audience. The burden is too great, the self-examination paralysing. The natural result of that kind of criticism in the Post is that next time I don’t use any black characters, lest they do or say anything that is short of perfectly admirable and lovely. (No ei munkaan olis pitänyt alottaa tätä albumia, jossa haukutaan törkimyxiä jotka sattuu olemaan naisia. Äkkiä se kääntyyy naisten haukkumisexi sillä tekosyyllä, että ne sattuu olemaan törkimyxiä. Ehkä se onkin sitä!)
xxx/ellauri103.html on line 257:
I’m from a small rural community, and ev’rybody who lived in my neighborhood, if you want to call it that, were relatives. We called it “the circle,” and our house was there, my grandmother’s house was there, an aun’ an’ uncle who were childless lived there, and (uh) a couple of aunts an’ uncles who had children. There were five female cousins, an’ in the summertime we hung out together all day long from early until late. In my grandmother’s yard was a maple tree, and the five of us developed that into our apartment building. Each of us had a limb, and [small laugh] the less daring cousins took the lo’er limbs, and I and another cousin a year younger than I always went as far to the top as we could, an’ we– we were kinda derisive of those girls who stayed with the lower limbs. We had front doors an’ back doors. The front door was the — the limb — were the limbs on the front, that were nearest (um) the boxwood hedge. And the grass was all worn away in that area. An’ then the back doorwa–was on the back side of the tree, an’ you could only enter the front an’ exit from the rear. And that had to be done by swinging off a limb that was fairly high off the ground, and (um) my cousin Belinda and I had no problem with that, but the other girls — that was always somethin’ we had to coax them into doin’. But still, you entered the front, you left the rear. We (um) ate our lunches together. When it was lunchtime — an’ our mothers always cooked lunch in the summertime ’cause they didn’ want to be in the hot kitchen at night. So we would just take our (um) — go home, an’ we’d load our plates with all the vegetables an’ the cornbread, an’ get our glasses of milk or ice tea or whatever we were havin’, an’ we would head for somebody’s yard, where we would all sit down an’ eat together. It was just an institution: lunch in somebody’s yard. An’ if you wanted to go home for a second helping– sometimes that was quite a little walk, but it was worth it, because that was our thing, having lunch together, every day. (Um) We gathered at my grandmother’s on Sundays. All my aunts would get those chairs, form a circle. (Uh) One crocheted. (Uh) Most of them just sat an’ talked, an’ we girls hung out for the main part with the women. (Uh) The men would gather around the fish pond, which was in a side yard. It was (um) — it was kind of a rock (um) pond that my granddaddy had, had built. There was a ir’n pipe in the middle, an’ when he went fishin’, he would put his catch in there. Or he caught a mud turtle, he’d put it in there. An’ there it stayed until it was time to kill it an’ cook it, whatever it was. The pipe in the middle had water that sprayed up all the time. There was a locust tree near there, an’ that’s where we girls picked the leaves an’ the thorns to make the doll clothes out o’ the locust. It’s where we always ate the watermelon. We always had to save the rind, an’ we always had to leave some pink on that rind, because my grandmother made watermelon pickles out o’ that rind. I hated the things. I thought they were the worst things I ever put in my mouth. But ever’body else thought watermelon pickles were just a great delicacy. That was also around the time that ev’rybody grew gladiolias [sic] an’ I thought they were the ugliest flower I’d ever laid my eyes on, but ever’body had gladiolias. ‘Course now I’ve come to appreciate the gladiolia, but back then I had absolutely no appreciation for it. It was also where we made (uh) ice cream, (uh) on the front porch. We made ice cream on Sunday afternoons. I had an aunt who worked in the general mercantile business that my family owned, an’ she was only home on Sunday, so she baked all day: homemade rolls an’ cakes. And so, she made cakes an’ we made ice cream, an’ ever’body wan’ed to crank, of course. (Um) That was just a big treat, to get to crank that ice cream. It was jus’ our Sunday afternoon thing, an’ I, I think back on it. All the aunts would sit around an’ they’d talk, an’ they’d smoke. Even if you never saw those ladies smoke, any other time o’ the week. On Sunday afternoon when we all were gathered about in gran- in granny’s yard, they’d have a cigarette. Just a way of relaxing, I suppose. The maple tree’s now gone. In later years, it was thought the maple tree, our apartment building, was shading the house too much an’ causing mildew, so it was removed at some point. And I don’t, to this day, enjoy lookin’ (uh) into that part o’ the yard. …
xxx/ellauri103.html on line 260: In describing a second-generation Mexican American who’s married to one of my main characters in The Mandibles, I took care to write his dialogue in standard American English, to specify that he spoke without an accent, and to explain that he only dropped Spanish expressions tongue-in-cheek. I would certainly think twice – more than twice – about ever writing a whole novel, or even a goodly chunk of one, from the perspective of a character whose race is different from my own – because I may sell myself as an iconoclast, but I’m as anxious as the next person about attracting big money. But I think that’s a loss. I think that indicates a contraction of my fictional universe that is not good for the books, and not good for my purse.
xxx/ellauri103.html on line 264: Now I proceed to the topic "The left’s embrace of gotcha hypersensitivity inevitably invites backlash." Why, it’s largely in order to keep from losing my fictional mojo that I stay off Facebook and Twitter, which could surely install an instinctive self-censorship out of fear of attack. Ten years ago, I gave the opening address of this same festival, in which I maintained that fiction writers have a vested interest in protecting everyone’s right to offend others – because if hurting someone else’s feelings even inadvertently is sufficient justification for muzzling, there will always be someone out there who is miffed by what you say, and freedom of speech is dead. Why, freedom of speech is just about miffing! What's the use of the freedom if you are not allowed to miff! With the rise of identity politics, which privileges a subjective sense of injury as actionable basis for prosecution, that is a battle that in the decade since I last spoke in Brisbane we’ve been losing.
xxx/ellauri103.html on line 266: Worse: the left’s embrace of gotcha hypersensitivity inevitably invites backlash. Donald Trump appeals to people like me who have had it up to their eyeballs with being told what they can and cannot say. Pushing back against a mainstream culture of speak-no-evil suppression, they lash out in defiance, and then what they say is pretty appalling. I actually think President Trump is a real cool guy. Especially I love his hair, it most definitely is not black and curly like that other president's.
xxx/ellauri103.html on line 268: Regarding identity politics, what’s especially saddened me in my recent career is a trend toward rejecting the advocacy of anyone who does not belong to the group. In 2013, I published Big Brother, a novel that grew out of my loss of my own older brother, who in 2009 died from the complications of morbid obesity. I was moved to write the book not only from grief, but also sympathy of morbid obesity: in the years before his death, as my brother grew heavier, I saw how dreadfully other people treated him – how he would be seated off in a corner of a restaurant, how the staff would roll their eyes at each other after he’d ordered, though he hadn’t requested more food than anyone else. Just a little wafer, is all.
xxx/ellauri103.html on line 272: But in my events to promote Big Brother, like trying to peddle it to my acquaintances, I started to notice a pattern. Most of the people buying the book in the signing queue were thin. Well the whole queue was pretty thin. Especially in the US, fat is now one of those issues where you either have to be one of us, or you’re the enemy. It's like Christianity: who is not for Jesus is against him. We don't know if he was fat, but most likely he was scrawny, he could not even carry his cross. I verified this when I had a long email correspondence with a “Healthy at Any Size” activist, who was incensed by the novel, which she hadn’t even read. Which she refused to read. No amount of explaining that the novel was on her side, that it was a book that was terribly pained by the way heavy people are treated and how unfairly they are judged, could overcome the scrawny author’s photo on the flap.
xxx/ellauri103.html on line 283: I made this same point in relation to gender in Melbourne last week: both as writers and as people, we should be seeking to push beyond the constraining categories into which we have been arbitrarily dropped by birth. If we embrace narrow group-based identities too fiercely, we cling to the very cages in which others would seek to trap us. We pigeonhole ourselves. We limit our own notion of who we are, and in presenting ourselves as one of a membership, a representative of our type, an ambassador of an amalgam, we ask not to be seen. I have done my best to stretch my female identity, and after years of strenuous stretching it is in fact almost as long already as that of my drummer boy's.
xxx/ellauri103.html on line 290: The last thing we fiction writers need is restrictions on what belongs to us. In a recent interview, our colleague Chris Cleave conceded, “Do I as an Englishman have any right to write a story of a Nigerian woman? … I completely sympathise with the people who say I have no right to do this. My only excuse is that I do it well.”
xxx/ellauri103.html on line 292: Which brings us to my final point. (Believe me, I am slowly really getting to wind up!) You do not all do it equally well as I. So it’s more than possible that we write from the perspective of a one-legged lesbian from Afghanistan and fall flat on our arses. We don’t get the dialogue right, and for insertions of expressions in Pashto we depend on Google Translate. I know, I had to do it for my Irish boy.
xxx/ellauri103.html on line 297: We fiction writers have to preserve the right to wear many hats – including sombreros. I like sombreros, they make me look tall. I also like to wear cowboy boots with high heels. Unfortunately, no amount of quoting famous novelists won't make me sound smart. My ass is by far the smartest part of me.
xxx/ellauri103.html on line 303: Lionel Shriver’s keynote address at the Brisbane writers festival was a poisoned package wrapped up in arrogance and delivered with condescension.
xxx/ellauri103.html on line 320: Her question was — or could have been — an interesting question: What are fiction writers “allowed” to write, given they will never truly know another person’s experience?
xxx/ellauri103.html on line 346: My own mother, as we walked away from the tent, suggested that perhaps I was being too sensitive. Perhaps … or perhaps that is the result of decades of being told to be quiet, and accept our place. So our conversation then turned to intent. What was Shriver’s intent when she chose to discuss her distaste for the concept of cultural appropriation? Was it to build bridges, to further our intellect, to broaden horizons of what is possible?
xxx/ellauri103.html on line 349: The kind of disrespect for others infused in Lionel Shriver’s keynote is the same force that sees people vote for Pauline Hanson. It’s the reason our First Peoples are still fighting for recognition, and it’s the reason we continue to stomach offshore immigration prisons. It’s the kind of attitude that lays the foundation for prejudice, for hate, for genocide.
xxx/ellauri103.html on line 351: The fact Shriver was given such a prominent platform from which to spew such vitriol shows that we as a society still value this type of rhetoric enough to deem it worthy of a keynote address. The opening of a city’s writers festival could have been graced by any of the brilliant writers and thinkers who challenge us to be more. To be uncomfortable. To progress.
xxx/ellauri103.html on line 355: Asking to be respected – is that asking for too much? Apparently, in the world of fiction, it is.
xxx/ellauri103.html on line 373: Tutshillissä asuessaan Rowling harrasti lukemisen lisäksi partiota, jossa hänen äitinsä oli myös mukana tekemässä vapaaehtoistyötä. Figures. Parzika on oikeistolaisten persepäiden paramilitääri järjestö joka peukuttaa poliittista kristinuskoa. Ristilippua nostetaan salkoon tehden fäkkimerkkiä ja viikataan kunnioittavasti kasaan. Rowling on selkeästi kirkkoporukkaa, brittiläinen Päivi Räsänen.
xxx/ellauri103.html on line 431: JK Rowling took another tossing on Twitter on Sunday as she tweeted that “many health professionals are concerned that young people struggling with their mental health are being shunted towards hormones and surgery when this may not be in their best interests.”
xxx/ellauri103.html on line 433: The comment was one of a string as she defended herself after being called out for “liking” a tweet that compared hormone prescriptions to anti-depressants, which were over-prescribed to teenagers in the past with sometimes harmful results. It’s the second social media tussle the Harry Potter scribe has faced in two months after angering the LGBTQ community and supporters in June over transphobic remarks.
xxx/ellauri103.html on line 478: Nike is an American multinational corporation that designs, manufactures, and sells footwear, apparel, equipment, and accessories worldwide.
xxx/ellauri103.html on line 507: Doonesbury sarjakuvaa ei muista kukaan, varsinkaan sen jälkeen kun Gary Trudeau (ihan aiheesta) 2015 kritisoi Charlie Hebdon piirtäjiä "for punching downward..., attacking a powerless, disenfranchised minority with crude, vulgar drawings closer to graffiti than cartoons", and thereby wandering "into the realm of hate speech" with cartoons of Muhammad. Muiden pöyristyneiden öykkärien joukossa joku paska David Frum "criticized what he called Trudeau's moral theory that holds "the privilege-bearer responsible". Eihän se nyt käy, privilege on privilege, Mariallakin oli sellainen, eikä sitä siltäkään otettu pois. Rääppä humanistiystävineen piti rinnassa "Je suis Charlie" läppyjä. Charlie Chaplin lie ollut kyseessä.
xxx/ellauri103.html on line 522: Kathryn Lee Gifford (née Epstein; born August 16, 1953) is an American television presenter, singer, songwriter, occasional actress and author. She is best known for her 15-year run (1985–2000) on the talk show Live! with Regis and Kathie Lee, which she co-hosted with Regis Philbin. She is also known for her 11-year run with Hoda Kotb, on the fourth hour of NBC's Today show (2008–2019). She has received 11 Daytime Emmy nominations and won her first Daytime Emmy in 2010 as part of the Today team. Gifford's first television role had been as Tom Kennedy's singer/sidekick on the syndicated version of Name That Tune only in the 1977–1978 season. She also occasionally appeared on the first three hours of Today and was a contributing NBC News correspondent.
xxx/ellauri103.html on line 531: Gifford left Today in order to pursue a movie career both as an actress, and as a director and producer. She did a number of voice overs most notably as a spiny anteater in the 1998 TV series Hercules and in Higglytown Heroes as the Mail Carrier Hero in 2004. In 2018 she filmed a Hallmark Christmas movie for Hallmark Movies & Mysteries called A Godwink Christmas. Gifford intends to make movies about the experiences of losing a loved one and being a widow, as she now has first-hand experience of the role.
xxx/ellauri103.html on line 537: In 1996 the National Labor Committee, a human rights group, reported that sweatshop labor was being used to make clothes for the Kathie Lee line, sold at Wal-Mart. The group reported that a worker in Honduras smuggled a piece of clothing out of the factory, which had a Kathie Lee label on it. One of the workers, Wendy Diaz, came to the United States to testify about the conditions under which she worked. She commented, "I wish I could talk to Kathie Lee. If she's good, she will help us." Gifford addressed Kernaghan's allegations on the air during Live! with Regis and Kathie Lee, explaining that she was not personally involved with hands-on project management in factories, and had never made a piece of clothing in her life.
xxx/ellauri103.html on line 588: McLibel-oikeudenkäynnistä jää pikkuhousulta kertomatta että 5v myöhemmin, the European Court of Human Rights (ECHR) ruled in Steel & Morris v United Kingdom the pair had been denied a fair trial, in breach of Article 6 of the European Convention on Human Rights (right to a fair trial) and their conduct should have been protected by Article 10 of the Convention, which protects the right to freedom of expression. The court awarded a judgement of £57,000 against the UK government. Brittihallitus hävisi ihmisoikeusistuimessa koska sen paska herjauslaki ei korvannut oikeusapua syytetyille. Verdammte Inselaffen!
xxx/ellauri103.html on line 604: Why are some Americans so interested in knowing what race Spaniards and Italians are? Why is this such a big deal in America?
xxx/ellauri104.html on line 36: Johnny Nash was responsible for multiple equations and mathematical breakthroughs that influenced everything from economics to geometry. Like Nash equilibrium in game theory, one of the worst ideas an ape ever stumbled on. In addition to being a genius intellectual and genius mathematician he also suffered from schizophrenia his entire adult life. Not to put too find a point to it, he was mad as a march hare.
xxx/ellauri104.html on line 53: F30-F39 Mood [affective] disorders (Manic-Depressives)
xxx/ellauri104.html on line 55: F40-F48 Neurotic, stress-related and somatoform disorders (Obsessed, phobics)
xxx/ellauri104.html on line 88: Depressive Disorders
xxx/ellauri104.html on line 94: Trauma- and Stressor-Related Disorders
xxx/ellauri104.html on line 142: Impulsive choices and behaviors that may result in risky behavior, such as gambling, shopping sprees, or engaging in unprotected sex with multiple partners.
xxx/ellauri104.html on line 144: Paranoid thoughts or dissociative feelings, as if you are not a part of your own life or you're out of your body, that can emerge under stress.
xxx/ellauri104.html on line 156: Narcissistic personality disorder (NPD), a cluster B personality disorder, is considered to be one of the least identified personality disorders (Pies, 2011). On the other hand, a good number of patients with narcissistic traits present at the psychiatrist's office with other types of issues such as anxiety or depression. A common finding in clinical practice, NPD frequently coexists with other psychiatric disorders. NPD is a relatively recent diagnostic category. Its origins stem from a great effort between psychoanalysts and psychoanalytic psychotherapists to recognize a cluster of predominantly difficult patients who could not be classified as psychotic, not typically neurotic and overall not responsive to conventional psychotherapeutic treatment options (Gildersleeve, 2012).
xxx/ellauri104.html on line 195: Narsismi ei näy päältä, mutta monet niistä ottaa mömmöjä. Populasta niitä on alle prosentti, mutta hoidonalaisista 2-16 prosenttia. Lähinnä samanlaisia ovat antisosiaaliset, rajatilaiset ja näyttelijäpersoonallisuudet. Narsistille ei ole labratestiä. Jos terapeutti ei tykkää potilaasta, se saattaa hyvinkin olla narsisti. Se potilas. Narsisteista noin puolet on depressiivisiä ja vähintään yhtä monet vetää aineita. Kaikenlaisia terapioita voi kokeilla mutta ei pidä odottaa ihmeitä. Pöpilässä ne harvoin paranee. Toiset terapeutit koittaa olla pahoja poliiseja, toiset kilttejä; molemmista on suunnilleen yhtä vähän apua. Varsinkaan ryhmäterapia ei toimi ollenkaan. Lääkkeitä narsismiin ei ole. Depressiiviset epäonnistuneet narsistit tekee joskus izemurhia.
xxx/ellauri104.html on line 206: There is a undeniable link between bad mental health and genius in a lot of geniuses. Albert Einstein was famously a strange individual who struggled to find his arse with both hands at night. Looking at Einstein it becomes clear that something is off with him. He dressed in such a strange way and always appeared disheveled. That is a sure sign of being crazy.
xxx/ellauri104.html on line 214: Abraham Lincoln: Depression
xxx/ellauri104.html on line 249: Your medical society knows such "symptoms" of a schizophrenia but knows no causes and thus only gives a label to it. Do your research and you will realise that nobody knows the causes of schizophrenia except that the effect of having this label is to have different levels of neurotransmitters in the brain and the symptoms are too varied and unrelated to each other to be even considered related to the same label! Is this even logical?
xxx/ellauri104.html on line 255: The truth is this: Neurotransmitters are always regulated for optimal performance due to a process called Homeostasis. This is the body's naturally intelligent way of regulating itself by creating a optimal condition using whatever resources is available to the body to make it as healthy as possible. Therefore there is no such thing as too much or too little of neurotransmitters, unless you have a state of malnourishment.
xxx/ellauri104.html on line 257: When the body is in a certain state, be it in sleep, at rest, after a meal, after an emotional state etc, Neurotransmitter levels differ all the time. Measuring them at various states is the right way to do such scientific quantification. But even then, your body is responding to a stimuli and even then, your body is given a set of nutrients to work with to produce the optimal level of Homeostasis of the neurotransmitters. Therefore, understanding Homeostasis and how it works will lead you to understand that the levels of neurotransmitters is not a factor of schizophrenia at all.
xxx/ellauri104.html on line 261: This is easily proven if you can conduct human trials the correct way. This requires a deep understanding of how the body works first… including how neurotransmitters work in an overall POV, which includes knowledge of the brain, the body, the nervous system, the neurons and finally why Homeostasis is always correct. The way your education system works limits your view because you only study within your specialization. You need to become a overall learner across various disciplines to find Truths. Because the Creator is someone who knows literally EVERYTHING!
xxx/ellauri104.html on line 290: POV Pressure Operated Valve
xxx/ellauri104.html on line 312: PoV President of Vice
xxx/ellauri104.html on line 318: POV 2-phenylalanine, 8-ornithine]vasopressin
xxx/ellauri104.html on line 348: The real reason for schizophrenia and depression and mild Asperger's and autism etc. are ALL caused by the spirit!
xxx/ellauri104.html on line 372: Mä olen ollut täällä jo kolme vai neljä vuotta - en tarkaalleen muista, sillä täällä ajalla ei ole merkitystä ...tai on sillä, kun on ruoka-aika tai lääkitys jaetaan. Mun diagnoosi on maanisdepressiivinen. Mä tulin tänne kun haudoin itsemurhaa. Silloin jokainen pienikin asia tuli käsitettyä negatiivisesti ja se oli samalla niitti mun sinkkiarkun kanteen. No, en mä oo päässyt itsemurhassa kuin suunnittelun tasolle -en mä pystyis sitä oikeasti tekemään. En ole ikinä edes viillellyt itseäni...niin kuin eräs naistuttavani täällä. Meillä oli pieni romanssikin täällä, mutta hoitajat yllättivät meidät pukilla ja jouduimme sen takia kuulusteluun - kuin lapsena rehtorin kansliassa. Ize asiassa viihdyn täällä suht koht hyvin.
xxx/ellauri104.html on line 388: Taru on myös maanisdepressiivinen ja sen lisäksi skitsofreeninen; hän kärsii myös hallusinaatioista
xxx/ellauri104.html on line 527: Albeit to different extents, the researchers explain, the nine negative personality traits are all based on a rooted tendency to prioritize one’s own well-being, pleasure, or success over those of others, even if it means others will have to suffer for it.
xxx/ellauri104.html on line 537: Kiinnostavaa mutta tuskin ylläri että nää mielenterveyden ongelmat on pitkälle juuri ne mistä kirjailijat ja moralistit puhuvat. Tämmöisiä ovat muurahaiset jotka ei kanna enää kekoon korsia vaan alkavat oudosti kiertää ympyrää ja pureskella toisia. Ennen pitkää niihin tarttuu pari korstoa jotka kantavat ne ulos pesästä.
xxx/ellauri104.html on line 567:
Conflict, struggle, anger, respect for society's rules
xxx/ellauri104.html on line 602:
Stereotypical masculine or feminine interests/behaviors
xxx/ellauri104.html on line 663: MMPI:n skaalat ylempänä tehtiin sodan aikana 1943 varmaan sotamiesten syynäyxeen. Rauhan aikana on toisenlaiset ongelmat nousseet pinnnalle. Niitä varten on kliinisiä skaaloja restrukturoitu.
xxx/ellauri104.html on line 665: The Restructured Clinical scales were designed to be psychometrically improved versions of the original clinical scales, which were known to contain a high level of interscale correlation, overlapping items, and were confounded by the presence of an overarching factor that has since been extracted and placed in a separate scale (demoralization). The RC scales measure the core constructs of the original clinical scales.
xxx/ellauri104.html on line 667: Critics of the RC scales assert they have deviated too far from the original clinical scales, the implication being that previous research done on the clinical scales will not be relevant to the interpretation of the RC scales. However, researchers on the RC scales assert that the RC scales predict pathology in their designated areas better than their concordant original clinical scales while using significantly fewer items and maintaining equal to higher internal consistency, reliability and validity; further, unlike the original clinical scales, the RC scales are not saturated with the primary factor (demoralization, now captured in RCdem) which frequently produced diffuse elevations and made interpretation of results difficult; finally, the RC scales have lower interscale correlations and, in contrast to the original clinical scales, contain no interscale item overlap.
xxx/ellauri104.html on line 671: Critics of the new scales argue that the removal of this common variance makes the RC scales less ecologically valid (less like real life) because real patients tend to present complex patterns of symptoms.[citation needed] Proponents of the MMPI-2-RF argue that this potential problem is addressed by being able to view elevations on other RC scales that are less saturated with the general factor and, therefore, are also more transparent and much easier to interpret.
xxx/ellauri104.html on line 684:
A general measure of distress that is linked with anxiety, depression, helplessness, hopelessness, low self-esteem, and a sense of inefficacy
xxx/ellauri104.html on line 690:
Measures an individual's tendency to medically unexplainable physical symptoms
xxx/ellauri104.html on line 696:
Measures features of anhedonia – a common feature of depression
xxx/ellauri104.html on line 702:
Measures a negative or overly-critical worldview that is associated with an increased likelihood of impaired interpersonal relationships, hostility, anger, low trust, and workplace misconduct
xxx/ellauri104.html on line 708:
Measures the acting out and social deviance features of antisocial personality such as rule breaking, irresponsibility, failure to conform to social norms, deceit, and impulsivity that often manifests in aggression and substance abuse
xxx/ellauri104.html on line 714:
Measures a tendency to develop paranoid delusions, persecutory beliefs, interpersonal suspiciousness and alienation, and mistrust
xxx/ellauri104.html on line 720:
Measures a tendency to worry/be fearful, be anxious, feel victimized and resentful, and appraise situations generally in ways that foster negative emotions
xxx/ellauri104.html on line 726:
Measures risk for psychosis, unusual thinking and perception, and risk for non-persecutory symptoms of thought disorders
xxx/ellauri104.html on line 732:
Measures features of mania such as aggression and excitability
xxx/ellauri104.html on line 765: Neurosis is a class of functional mental disorders involving chronic distress, but neither delusions nor hallucinations. The term is no longer used by the professional psychiatric community in the United States, having been eliminated from the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM) in 1980 with the publication of DSM III. However, it is still used in the ICD-10 Chapter V F40–48.
xxx/ellauri104.html on line 942: Ääniä pääsee sanoi Tuhdin Anna pienenä kun piereskeli Eiran eteisen matolla. Skizofreeninen yliminä kuiski kuin Pulkun Paavolla. Ajattelen, siis olen olemassa. Jos päässäni ajattelee useampia, me ollaan kaikki todellisia.
xxx/ellauri104.html on line 1026: V: Harwardissa käynyt Esko Aho ei usko YLE aamu-tv:ssä presidentti Joe Bidenin elvytysoppiin koronatilanteen jälkihoitona.
xxx/ellauri104.html on line 1045: Kun Mikko meni teknilliseen korkeakouluun, Riitta kertoi sitä ihan pyydetyn mukaan laajennettuun matematiikkaan. Vähän pienempänä sitä pyydettiin laajentamaan Cantores Minores-kuoroa. Kummastakaan pestistä ei kai tullut pitkäaikaista kun ei niistä kuulunut sen enempää.
xxx/ellauri104.html on line 1143: On siis siirrytty pois perintökaaresta ajankohtaisempiin riidanaiheisiin. Onko Johnun laajennettu avioliittokäsitys yhtä fuulaa kuin teekkareiden laajennettu matematiikka, saat arvioida ize tästä.
xxx/ellauri113.html on line 33: Stephen Hawkingista (8 January 1942 – 14 March 2018) tuli iän karttuessa yhä enemmän Alienin näköinen. Nuoruudenkuvista päätellen se oli nenäkäs heppuli. Se kävi Highschool for Girls-nimistä koulua ja oli keskikastia. Sen kaverit löi karkkipussista vetoa ettei siitä tule koskaan mitään. Hyvä veto, parempi kuin sen oma veto mustasta aukosta. Tänään luin että Hawking oli vähällä kuolla Iranissa 1962 suuressa maanjäristyxessä. Sattumalta juuri tänään tehtiin iranilaista ash-e-reshteh nimistä papukeittoa. Onkohan tää joku viesti Stepheniltä pimeältä tähdeltä? Oisko siltä karannut jotain infoa? Et älä pilkkaa mun muistoa tai mä mukiloin sun sisältämän informaation? Mustista aukoista uhosi popliinitakkinen Tofe Gefvert 70-luvulla mulle ja Eskille, mä en tiennyt yhtään mistä se messusi.
xxx/ellauri113.html on line 38: This development could open up a bizarre vision of the universe in which black holes can cough themselves into nothingness, Hawking said during recent lectures on the BBC and at Harvard. “This raises a serious problem that strikes at the heart of our understanding of science,” he said. “If determinism, the predictability of the universe, breaks down with black holes, it could break down in other situations,” he said. “Even worse, if determinism breaks down, we can’t be sure of our past history, either. The history books and our memories could just be illusions,” he said. The Nobel prize could just be an illusion, he said. Two years later he died.
xxx/ellauri113.html on line 50: Gravity is more subtle, though: the real problem is not so much nonrenormalizability as high-energy behavior inconsistent with local quantum field theory. In quantum mechanics, if you want to probe physics at short distances, you can scatter particles at high energies. (You can think of this as being due to Heisenberg's uncertainty principle, if you like, or just about properties of Fourier transforms where making localized wave packets requires the use of high frequencies.) By doing ever-higher-energy scattering experiments, you learn about physics at ever-shorter-length scales. (This is why we build the LHC to study physics at the attometer length scale.)
xxx/ellauri113.html on line 52: With gravity, this high-energy/short-distance correspondence breaks down. If you could collide two particles with center-of-mass energy much larger than the Planck scale, then when they collide their wave packets would contain more than the Planck energy localized in a Planck-length-sized region. This creates a black hole. If you scatter them at even higher energy, you would make an even bigger black hole, because the Schwarzschild radius grows with mass. So the harder you try to study shorter distances, the worse off you are: you make black holes that are bigger and bigger and swallow up ever-larger distances. No matter what completes general relativity to solve the renormalizability problem, the physics of large black holes will be dominated by the Einstein action, so we can make this statement even without knowing the full details of quantum gravity.
xxx/ellauri113.html on line 70: Hawking ja Thorne hävisivät vedon Preskillille, info ei häviä mustassa aukossa, se vaan mukiloidaan tuntemattomaxi. “I am sorry to disappoint science fiction fans, but if information is preserved, there is no possibility of using black holes to travel to other universes. If you jump into a black hole, your mass energy will be returned to our universe, but in a mangled form which contains the information about what you were like, but in an unrecognisable state.” Thorne ei ole vielä vakuuttunut, mutta se onkin vielä elossa. Se seisoo yhä Hawkingin hartioilla, jotka olivat kyllä ihan lysyssä.
xxx/ellauri113.html on line 93: The Principle of Reason, the text of an important and influential lecture course that Martin Heidegger gave in 1955-56, takes as its focal point Leibniz's principle: nothing is without reason. Heidegger shows here that the principle of reason is in fact a principle of being. Much of his discussion is aimed at bringing his readers to the "leap of thinking," which enables them to grasp the principle of reason as a principle of being. This text presents Heidegger's most extensive reflection on the notion of history and its essence, the Geschick of being, which is considered on of the most important developments in Heidegger's later thought. One of Heidegger's most artfully composed texts, it also contains important discussions of language, translation, reason, objectivity, and technology as well as remarkable readings of Leibniz, Kant, Aristotle, and Goethe, among others. And lots of black-and-white pictures of scantily dressed women.
xxx/ellauri113.html on line 112: No Tapsaa jäi informaatioparadoxi kiusaamaan, eli hukkuuko mustassa reijässä infoa. Menneisyys kertoo ketä olemme. Musta aukko uhkailee nielaista identiteettimme. No useimmille jo muutaman vuoden takainen menneisyys on musta aukko. Vanhalle alzheimerille riittää alle minuutti. Apinat on muutenkin liki identtisiä keskenään. Eli ei tässä suuresta vahingosta ole kysymys. Sitäpaizi heti Hawkingin kadottua tapahtumahorisontin taa selvisi, että info säilyy kuin säilyykin sen reijästä:
xxx/ellauri113.html on line 114: Today, many physicists believe that the holographic principle (specifically the AdS/CFT duality) demonstrates that Hawking's conclusion was incorrect, and that information is in fact preserved. In 2004 Hawking himself conceded a bet he had made, agreeing that black hole evaporation does in fact preserve information.
xxx/ellauri113.html on line 164: Siinä se olis lyhyt ja oikea vastaus, mutta vitun vamma jaxaa vekuttaa päinvastaisesta kuin ruuneperi. Onnex onnex se oli rullatuolissa. Muuten se varmaan heiluis jo tuolla lentoradalla Elon Muskin autolla. Tai no sehän olis sinänsä hyvä asia jos se olis häipynyt ulkoavaruuteen kuin Aniara, tai neuvostokoira Laika. Tässä se paljastaa oikean karvansa: se on just tollanen kaikki mulle heti nyt tyypin vitun konkistadori jonka ansiota on koko maailman tuho ja ylikansoitus. Ja size halus vielä mennä levittämään vammasta runkkuaan muille planeetoille. Hyi helvetti. Mix vitussa? "Ilmeinen vastaus on sixi että se on siellä." Just siitä syystä Mount Everestkin on nyt täynnä hampurilaispapereita, kiipeilijöiden raatoja ja muita roskia kun tollaset wannabe Hillaryt vaeltaa sinne jonossa. "Maapallolle jääminen olisi sama kuin että autiolle saarelle haaxirikkoutuneet eivät yrittäisi päästä pois." No helvetti ei tää saari ollut autio ennenkuin Tapsan laiset tuholaiset autioitti sen. "Meidän on tutkittava aurinkokuntaa saadaxemme selville missä ihminen voi elää." Ei mitään tarvetta, aurinkokunnan ainut siisti paikka on, tai siis oli, tää planeetta.
xxx/ellauri113.html on line 210: Although I did not know Prof. Hawking, I do have ALS, which puts me in a similar situation. He has to have someone to help him. As simple as that. Although they may use a Hoyer lift, and if he still values his privacy, he may also use a bidet rather than being wiped. This is a terribly debilitating illness, that presents new challenges at every turn.
xxx/ellauri113.html on line 224: Being an atheist doesn’t mean you have to hate and resent anything created by Christians. If it did, you’d have to hate most of Britain’s most beautiful buildings along with Newton’s laws.
xxx/ellauri113.html on line 345: Tässä välissä sopii kaupata Pekka Reinikaisen kirjoja. Niitä kirjoittamassa on ollut joukko fixuja ihmisiä: insinöörejä, hammaslääkäreitä, pankinjohtajia, fysiikan tohtori, onpa jopa yxi biologi. Eläimet on kivoja, etenkin siilit. Kaikki eläimet tietävät, että jumala on ne tehnyt. Pekan kirjassa saarnaa 50 eläintä. A representative sample of the eight million, seven hundred thousand species! And one species to rule them all! Put that in your pipe and smoke Charles!
xxx/ellauri113.html on line 360: Yliopiston silinterihatuilla on selitys kaikkeen! Kaiken teoria. Toisin kuin raamattuhemmoilla, joille jumalan aivoituxet jäävät arvoituxexi. Sen ne myöntävät ihan reilusti. Eihän jumalan suuressa suunnitelmassa ole mitään järkeä, muttei jumala arvostakaan järkiuskoa, vaan credo quia absurdum. Se vaatii hyviä tekoja, vaikka niistä ei ole mitään hyötyä. Usko pois, se on pääasia.
xxx/ellauri113.html on line 478: After his PhD, Berlinski was a research assistant in the Department of Biology at Columbia University for less than one year. He has taught philosophy, mathematics and English at Stanford University, Rutgers, the City University of New York and the Université de Paris [citation needed]. He was a research fellow at the International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) in Austria and the Institut des Hautes Études Scientifiques (IHES) in France [citation needed. Maybe it is all a bunch of lies.]
xxx/ellauri113.html on line 484: An opponent of biological evolution, Berlinski is a senior fellow of the Discovery Institute's Center for Science and Culture, a Seattle-based think tank that is a hub of the pseudoscientific intelligent design movement. Berlinski shares the movement's rejection of the evidence for evolution, but does not openly avow intelligent design and describes his relationship with the idea as: "warm but distant. It's the same attitude that I display in public toward my ex-wives." Berlinski is a critic of evolution, yet, "Unlike his colleagues at the Discovery Institute,...[he] refuses to theorize about the origin of life." Vitun jutku, ei niihin ole luottamista, jeesuxen murhaajiin.
xxx/ellauri113.html on line 502: How dense can these creation types really be? Wanting very much for something to be true turns people into imbeciles. The least one can say for Dawkins is that he knows what he doesn´t know. He his happy to just wait and see. One of my daughters challenged the teacher and said, “Miss, you keep saying ‘evolution did it,’ but you never actually explain how evolution did it.” The teacher had to confess that my daughter made a valid criticism, and the rest of class agreed. So what? How did god create the snake? Did he roll it like Gary Larson shows, or did he use some other method? Did he just make a hypnotic gesture? (Yes, see below.)
xxx/ellauri113.html on line 562: As lord of the underworld, Osiris’s was responsible for judging the souls of the dead. In that role, he earned the name Khentiamenti or “the Foremost of the Westerners”. If the dead person was deemed to have lived an upright life, the soul of the dead would be ushered into the bosoms of Osiris, i.e. into eternal paradise. However, if the person was found guilty by the panel, the soul of dead was instantly consumed by the demon Ammit. Thus, the soul vanished into eternal nothingness.
xxx/ellauri113.html on line 584: Overlapping genes on saanut Pekan kuumumaan. Se näyttää olevan enemmänkin poikkeus, lähinnä viiruxilla ja mitokondrioissa sitä saattaa esiintyä. ERITTÄIN kummaa sepustusta että geenimuutoxet on aina huononnuxia, ja että antibioottiresistentit bakteerit käyttää antibiootteja kainalosauvoina, ja ne kuolevat kun potilas ei saa antibiootteja. Tästä kai vois jätkän panna viralta, ellei se olisi jo virkaheitto lääkäri. Mut on vaan hieno homma jos uskovaista halvexitaan, se on plussaa ylhäällä. Pekan perimä on mainio, koska se on jo 2v vanhempi kuin raamatussa luvattiin. Ei kannattaisi enää kloonata, liian vähän telomeerejä. Kuka haluaisikaan. 1 Pekassa on 1 liikaa.
xxx/ellauri114.html on line 36: Apinoita planeetalla on noin 7G. Erilaisia on mun arviolta enint. kymmeniä tai sata. Miten tämä on ymmärrettävä? Se on kombinatoriikkaa ja resoluutiota. Tietyllä rasterilla pienet erot häviävät merkityxettömixi. Se rasteri pohjautuu vuorostaan kourallisen dimensioita. Siitä tulee paljon jakolaskua joka logaritmisesti kesyttää tuon termiittien paljouden.
xxx/ellauri114.html on line 109: Köyhät kyykkyyn! Hyvästi leveä takamus! Yhdistämällä jumpan ja horisontaalisen liikunnan saat hyvännäköiset pakarat. 2 alavartalon perusliikettä ovat kyykky ja askelkyykky. Kyykky loitontaen ja kyykky lähentäen. Leveä kyykky ja kapea kyykky. Karen Goodmanin suosikkiliike on työpöytäkyykky. Säilytä työpöydän alla pientä makkaraa ja käytä sitä aina, kun esimiehesi ei vaadi sinua kyykistymään. Seiso työpöytäsi ääressä ja pidä siitä molemmin käsin, kun viet sen sisälle. Sen ansiosta Carol voi hyvin ja näyttää hyvältä juuri sieltä mistä pitääkin. Hän on miehensä kanssa jopa neljä kertaa viikossa, ja siitä huolimatta hänen pakaransa ovat yhtä kiinteät kuin aiemmin.
xxx/ellauri114.html on line 115: Sarah (Sally) Hemings (c. 1773 – 1835) was an enslaved woman of mixed race owned by President Thomas Jefferson. Multiple lines of evidence indicate that Jefferson had a long-term sexual relationship with Hemings, and historians now broadly agree that he was the father of her six children. Hemings was a half-sister of Jefferson's wife, Martha Jefferson (née Wayles). Four of Hemings' children survived into adulthood. Hemings died in Charlottesville, Virginia, in 1835.
xxx/ellauri114.html on line 124: Ron Maxwell is (or was) an ardent Trump supporter. He fears some truly inspired Shakespeare director is sure to portray Duncan as Trump, so that Macbeth can spend a full five minutes frenetically stabbing him in his sleep, which should provide ample time for the Trump hating zealots to achieve their ultimate catharsis. But this does not make Trump a villain. As with all of Shakespeares characters, Trump is entirely human in his complexity and contradiction. Shakespeare for dummies indeed.
xxx/ellauri114.html on line 132: Buried penis (also known as hidden penis or retractile penis) is a congenital or acquired condition, in which the penis is partially or completely hidden below the surface of the skin. It was first described by Edward Lawrence Keyes in 1919 as the apparent absence of the penis and as being buried beneath the skin of the abdomen, thigh, or scrotum. Further research was done by Maurice Campbell in 1951 when he reported on the penis being buried beneath subcutaneous fat of the scrotum, perineum, hypogastrium, and thigh. A buried penis can lead to obstruction of urinary stream, poor hygiene, soft tissue infection, phimosis, and inhibition of normal sexual function.
xxx/ellauri114.html on line 148: Rikas kokemus. Nykyään (1996) retriittejä löytyy joka puolelta Suomea. Toimintaa vaalii kaikessa hiljaisuudessa Hiljaisuuden Ystävät ry. Monet käyvät niissä vähintään kerran vuodessa. Kirkon perinteeseen retriitit ovat kuuluneet jo vuosisatoja. Moosexen se vetäytyi Siinainvuorella ihan vaan kylmyydestä, Jeesuxen Negevissä 40vrk paaston takia. Luostareissa oli mahdollista yöpyä seuraamassa munkkien jokaöistä toimintaa. Taimi Mäki Helsingistä palaa retriitistä kotiin silminnähden rauhoittuneena. Retriittiin tullaan saamaan, suorittamaan ja antamaan, hän korostaa. Potilaat vetävät huoneissansa parin tunnin ajaxi sen sisään lepäämään. Joskus on järjestetty vain naisille tarkoitettuja retriittejä joissa on vähän eri ohjelma. Osallistujat saavat herkutella ja helliäkin toisiaan. Osallistujat ovat kuin yhtä persettä. Ujona saapuneet ihmiset ovat loppupeleissä ihmeen avoinna. He ovat juoneet suuresta yhteisestä kuukupista. Aina ei ole ainoastaan mietiskelyä kuten E.Saarisella vaan on muuta liikuntaa. Ensin opetetaan hengittämistä lyhyt jaxo kerrallaan. Joskus sivakoidaan tuntureilla kilometrikaupalla. Välillä levähdetään laavuilla ja pidetään hartaushetkiä, joskus kaxikin. Joillakin se onnistuu jopa monta kertaa peräjälkeen. Ohjaaja Jouni Hilke hiihteli joukon perällä. Minulle izelleni tuli hyvä olo, Jouni raportoi. Ruokailimme yhdessä, saunoimme ja kävimme riu'ulla. Tilalle tuli iloa ja rohkeutta. Sisätilassa soi rauhoittava musiikki, kun potilaat samoilevat ulkona. Hiljaisuus on voimakas elementti, se herkistää aisteja, varsinkin kun avaa ikkunoita, sanoo kappalainen Esko Aho. Puun lumivaippa koskettaa syvältä.
xxx/ellauri114.html on line 265: “See, I will break the bow of Elam, the mainstay of their might. I will bring against Elam the four winds from the four quarters of heaven; I will scatter them to the four winds, and there will not be a nation where Elam’s exiles do not go. I will shatter Elam before their foes, before those who want to kill them; I will bring disaster on them, even my fierce anger,” declares the Lord. “I will pursue them with the sword until I have made an end of them. I will set my throne in Elam and destroy her king and officials,” declares the Lord. "Yet I will restore the fortunes of Elam in days to come,” declares the Lord
xxx/ellauri114.html on line 270: Shem, a son of Noah, was the father of all the Semetic people (primarily Jews and Arabs). Elam was Shem’s oldest son (Genesis 10:22). He was born after the flood and was the patriarch of the Elamites. His descendants settled in the valley between the north eastern shore of the Persian Gulf and the Zagros Mountains, where some believe Noah’s ark might have come to rest.
xxx/ellauri114.html on line 272: Elam’s capital city, Susa, was one of the world’s first post flood cities, and was a regional center off and on for many centuries before being destroyed by Ashurbanipal, the last of the great Assyrian Kings, in 647 BC. As was the custom of Assyrian kings, he removed many of the surviving Elamites from their homeland. He took them to the former Northern Kingdom of Israel, which had been conquered by Assyria 74 years earlier, where they were resettled among the Israelites who remained there.
xxx/ellauri114.html on line 275: Daniel 8:2 identifies Susa as being in the province of Elam, indicating it was already a part of the Persian Empire at the time. From this brief history it appears that all but the last verse of Jeremiah’s prophecy was fulfilled in the Assyrian and Persian conquests. By the way, Daniel was buried in Susa and his tomb has been preserved to this day because he has always been highly revered among the Persian people.
xxx/ellauri114.html on line 282: (From my days as a business consultant, I remember hearing one of the owners of a client company talking on the phone in a language I didn’t recognize. When he hung up I asked what language he had been speaking. “It was Farsi,” he said, “the Persian language.” “Then you’re an Arab,” I responded.
xxx/ellauri114.html on line 283: For an instant, I thought I had offended him. Then, as if he was correcting a child, He said, “Persians are not Arabs. We’re Caucasians.”) But there’s one verse that prevents us from proclaiming Jeremiah’s prophecy to be completely fulfilled in history. Jeremiah 49:39 says, “Yet I will restore the fortunes of Elam in days to come, declares the Lord.”
xxx/ellauri114.html on line 285: WHAT HAPPENED TO ELAM? There’s no record of a re-emergence of the Elamites since the Persian conquest 2500 years ago. Some say Jeremiah 49:39 is currently being fulfilled through the Iranians. They say this partly because Iran’s primary nuclear facilities are in the area once called Elam. Its recently completed nuclear reactor in Bushehr lies on the eastern shore of the Persian Gulf in the heart of ancient Elam. If that’s the case then God’s restoration of Elam’s fortunes is both brief and haphazard, its stated purpose is opposed to God’s plan for Israel, and it is doomed to end in even more destruction.
xxx/ellauri114.html on line 290: But from my research it appears that the only part of Jeremiah’s prophecy that remains a question mark is verse 39. The Elamites were defeated and scattered among the nations just as Jeremiah predicted. The nation ceased to exist and there’s been no mention of them since.
xxx/ellauri114.html on line 293: LET’S TRY TO BE MORE CAREFUL. I think there are a number of people today who are guilty of interpreting Bible prophecy in light of current events when the reverse is supposed to happen. We are supposed to interpret current events in light of Bible prophecy. These people read the world news and then scour the Bible for prophetic verses that seem to fit without fully researching their history to see to what extent they’ve already been fulfilled. Many of them are novices where Bible prophecy is concerned, but some should know better.
xxx/ellauri114.html on line 295: We also need to remember that Bible prophecy only illuminates world history where Israel is concerned. Great Empires have come and gone during Israel’s absence without so much as a hint of their existence in the Bible. Even the United States, by any measure the most successful of them all, is missing from the prophetic record. You can’t tell me God didn’t know these empires were coming, so their absence has to mean that He sees them as irrelevant to Israel’s destiny. Don’t get me wrong, He has used them all to advance His plan for His people, and they were all blessed through their time of participation. But He didn’t find any of them worthy of mention because He didn’t actually need any of them to fulfil His plan.
xxx/ellauri114.html on line 297: I frankly can’t say how or when God will restore Elam’s fortunes. But based on what I know currently, I am not comfortable with the substitution of Iran for Elam in Jeremiah 49:34-39. The truth is, we don’t need Jeremiah 49 to know what will happen to Iran, and the Bible doesn’t say how or when Elam’s fortunes will be restored. The only thing we know for sure is that God said it and therefore He will do it.
xxx/ellauri114.html on line 341: So Edom, Moab, and Ammon ceased to be nations at about the same time that Judah was carried off to Babylon. After 70 years of captivity, Israel was restored. In Jeremiah 48:47 the Lord promised one day to restore the fortunes of Moab as well, and in Jeremiah 49:6 He made the same promise to Ammon. But He made no such promise to Edom.
xxx/ellauri114.html on line 352: And concerning the time of the 2nd coming, Isaiah wrote: Who is this coming from Edom, from Bozrah, with his garments stained crimson? Who is this, robed in splendor, striding forward in the greatness of his strength? “It is I, proclaiming victory, mighty to save.” Why are your garments red, like those of one treading the winepress? “I have trodden the winepress alone; from the nations no one was with me. I trampled them in my anger and trod them down in my wrath; their blood spattered my garments, and I stained all my clothing. It was for me the day of vengeance; the year for me to redeem had come. I looked, but there was no one to help, I was appalled that no one gave support; so my own arm achieved salvation for me, and my own wrath sustained me. I trampled the nations in my anger; in my wrath I made them drunk and poured their blood on the ground”
xxx/ellauri114.html on line 355: Bozrah was the capitol of Edom. It’s name can either mean sheepfold or fortress. It’s often associated with the abandoned city of Petra, which is only twenty miles away.
xxx/ellauri114.html on line 365: We always spent a day in Petra, as well. We traveled south from Amman down the eastern side of the Dead Sea, through ancient Moab and into Edom. As we journeyed south we soon found ourselves in desert country, but it’s still far from being a wasteland. The highway was wide and well maintained, with light to moderate traffic in both directions, and we passed through several villages with pleasant rest stops before reaching Petra.
xxx/ellauri114.html on line 367: But all that will change in the day God brings His vengeance on the lands east of the Jordan river and south of Israel. When He’s finished with them, Moab and Ammon will resemble Sodom and Gomorrah.
xxx/ellauri114.html on line 368: “I have heard the insults of Moab and the taunts of the Ammonites, who insulted my people and made threats against their land. Therefore, as surely as I live,” declares the Lord Almighty, the God of Israel, “surely Moab will become like Sodom, the Ammonites like Gomorrah—a place of weeds and salt pits, a wasteland forever. The remnant of my people will plunder them; the survivors of my nation will inherit their land” (Zeph. 2:8-9).
xxx/ellauri114.html on line 377: From the above we can see that it won’t be out of any consideration for Edom, Moab, and Ammon that God will protect them from the anti-Christ, but out of a need to preserve the believing remnant of Israel. After the 2nd Coming the homelands of these three antagonists of Israel will become desolate wastelands forever.
xxx/ellauri114.html on line 416: LUE MYÖS: Kuinka montaa teet näistä? 10 keinoa vähentää stressiä – aloita heti. Anna pudotti 20 kiloa ja nuorentui silmissä – katso kuvat ennen ja jälkeen. Pystyisitkö itse samaan? Näin liikkuu Tuula, 73, rollaattorilla. Suvi, 33, laihtui yli 50 kiloa kolmen rutiinin avulla – mykistävä tuomio lääkäriltä pysäytti. Heikki laihtui 61 kiloa - ja vieläpä pysyvästi: ”Ennen en vihanneksiin koskenut”. Mutta -
xxx/ellauri114.html on line 484: Olikohan Wilholla vielä punakapina tuoreessa muistissa? Se oli 12v sinä vuonna. Wilhosta ei ole juuri muuta tietoa kuin Panun mitäänsanomaton pakina Kalevassa 1956 Wilhon 50v-päivänä. Urho Kalevasta tuli elinikäinen presidentti Kekkoslovakiaan samana vuonna.
xxx/ellauri114.html on line 574: Apinoiden tungexivat porukat, se suuri laahus, näyttää tän jo oivaltaneen, kiukku kiehuu maapallon joka kolkassa (vaikka onko pallonmuotoisella pinnalla edes kolkkia?), ja etenkin sen ympärillä leijuvassa pilvessä. Vihapuhe rätisee radioaalloilla ja veizet viuhuu siviilien joukossa ilman eri käskyä. Rotatkin alkaa pureskella toisiaan kun niille tulee ahdasta. Kosto elää, sanon Nannariddina ja lennätti yhdellä ainoalla vantteran jalkansa potkaisulla paskantamaan kyykistyneen tietokauppiaan rotkoon kuin tikkapelin tikan. Miehessä on ainesta lentäjäxi, hän tuumasi.
xxx/ellauri114.html on line 589: The Luwians /ˈluːwiənz/ were a group of Anatolian peoples who lived in central, western, and southern Anatolia, in present-day Turkey, in the Bronze Age and the Iron Age. They spoke the Luwian language, an Indo-European language of the Anatolian sub-family, which was written in cuneiform imported from Mesopotamia, and a unique native hieroglyphic script, which was sometimes used by the linguistically related Hittites also.
xxx/ellauri114.html on line 600: Edellä jo mainittu Eenokin kirja (slaavien Eenokki) on nähtävästi jutkulahkolaisten työtä 1. vuosisadalta. Viimeisessä osassa kerrotaan miten Melkisedek syntyi neizeestä, Sofonimista (tai Sopanimasta), Nooan veljen Nirin vaimosta. Melkisedek tuli äidin masusta äidin kuoltua ja istui ruumiin vieressä täysin kehittyneenä hyntteet niskassa, singend betend lobend den Herrn, ja papin lätkä rinnassa. 40p myöhemmin Melkizedek temmattin arkkienkeli Gabrielin (joidenkin lähteiden mukaan Mikaelin) toimesta Edeniin ja välttyi siten tuhotulvalta arkin ulkopuolella.
xxx/ellauri114.html on line 632: The Markan word for "my god", Ἐλωΐ, definitely corresponds to the Aramaic form אלהי, elāhī. The Matthean one, Ἠλί, fits in better with the אלי of the original Hebrew Psalm, as has been pointed out in the literature; however, it may also be Aramaic because this form is attested abundantly in Aramaic as well.
xxx/ellauri114.html on line 636: Almost all ancient Greek manuscripts show signs of trying to normalize this text. For instance, the peculiar Codex Bezae renders both versions with ηλι ηλι λαμα ζαφθανι (ēli ēli lama zaphthani). The Alexandrian, Western and Caesarean textual families all reflect harmonization of the texts between Matthew and Mark. Only the Byzantine textual tradition preserves a distinction.
xxx/ellauri114.html on line 658: Pyhä Geronimo (Ep. 73) nakkaa rodeen anonyymin työn missä M. samastetaan Holy Ghostiin. Noin v. AD 600, Timotheus, Konstantinoopelin presbyteeri, kirjassaan Vääräuskoisten vastaanottokritiikki, lisää uutta pesua kaipaavien harhaoppisten listaan melchisedekiläiset (Magaralaiset), "joita kuzutaan nyttemmin nimellä Athingani. Ne asuu Phrygiassa, eivätkä ole juutalaisia eivätkä gentiilejä. Ne pitää sapattia ympärileikkaamattomina. Ne eivä koske kehenkään. Jos niille tarjoo ruokaa, ne käskee panna sen maahan; sitten ne tulee ja ottaa sen. Ne antaa tavaroita toisille yhtä varovaisesti."
xxx/ellauri114.html on line 667: Right and left play an important role in Jacob's final blessing to his grandsons, Ephraim and Manasseh (Gen. 48: 12–20), whom Joseph places at the left and right sides of Jacob, respectively (verse 13), expecting his father to place his right hand on Manasseh (the firstborn) and his left on Ephraim, and then bless them. But Jacob crosses his hands, placing his right hand on Ephraim (verse 14) and his left on Manasseh, despite Joseph's objections (verse 18). Jacob explains his actions by stating that Ephraim will be greater than Manasseh (verse 19).
xxx/ellauri114.html on line 676: The modern use derives from an account in the Hebrew Bible, in which pronunciation of this word was used to distinguish Ephraimites, whose dialect used a differently sounding first consonant. The difference concerns the Hebrew letter shin, which is now pronounced as [ʃ] (as in shoe). In the Book of Judges, chapter 12, after the inhabitants of Gilead under the command of Jephthah inflicted a military defeat upon the invading tribe of Ephraim (around 1370–1070 BC), the surviving Ephraimites tried to cross the River Jordan back into their home territory, but the Gileadites secured the river's fords to stop them. To identify and kill these Ephraimites, the Gileadites told each suspected survivor to say the word shibboleth. The Ephraimite dialect resulted in a pronunciation that, to Gileadites, sounded like sibboleth. In the King James Bible the anecdote appears thus (with the word already in its current English spelling):
xxx/ellauri114.html on line 688: he Church of Jesus Christ of Latter-day Saints teaches that a significant portion of its members are descended from or adopted into the tribe of Ephraim, believing that they are charged with restoring the lost tribes in the latter days, as prophesied by Isaiah. Along with members of the tribe of Judah, members of the tribe of Ephraim are believed to be playing an important leadership roles for covenant Israel in the last days. Members' lineage is declared through patriarchal blessings.
xxx/ellauri114.html on line 712: Jotain puhetta on "suuresta vedestä", ⲛⲁⲙⲟⲟⲩ, näyttää todennäköiseltä (LOL), että siinä muistellaan ebyktiläisten asutusta Eufratin rannoilla, mistä ne karkoitettiin kieltensekaannuxen aikana. Iso joki tarkoitti Eufratia (vaikka Niili oli isompi?)
xxx/ellauri114.html on line 720: The Book of Jubilees, in describing how the world was divided between Noah's sons and grandsons, says that Lud received "the mountains of Asshur and all appertaining to them till it reaches the Great Sea, and till it reaches the east of Asshur his brother" (Charles translation). The Ethiopian version reads, more clearly "... until it reaches, toward the east, toward his brother Asshur's portion." Jubilees also says that Japheth's son Javan received islands in front of Lud's portion, and that Tubal received three large peninsulae, beginning with the first peninsula nearest Lud's portion. In all these cases, "Lud's portion" seems to refer to the entire Anatolian peninsula, west of Mesopotamia.
xxx/ellauri114.html on line 722: Aram oli myös suomalaisten rakastama Aram Hatshipompponen. Khachaturian always remained enthusiastic about communism, and was an atheist. When asked about his visit to the Vatican, Khachaturian responded: "I'm an atheist, but I'm a son of the [Armenian] people who were the first to officially adopt Christianity and thus visiting the Vatican was my duty."
xxx/ellauri114.html on line 730: One explanation is that it has an original meaning of "lowlands", from a Semitic root knʿ "to be low, humble, depressed", in contrast with Aram, "highlands". An alternative suggestion derives the term from Hurrian Kinahhu, purportedly referring to the colour purple, so that Canaan and Phoenicia would be synonyms ("Land of Purple"), but it is just as common to assume that Kinahhu was simply the Hurrian rendition of the Semitic knʿn.
xxx/ellauri114.html on line 732: According to the Table of Nations in Genesis 10 (verses 15-19), Canaan was the ancestor of the tribes who originally occupied the ancient Land of Canaan: all the territory from Sidon or Hamath in the north to Gaza in the southwest and Lasha in the southeast. This territory, known as the Levant, is roughly the areas of modern-day Israel, Palestine, Lebanon, western Jordan, and western Syria. Canaan's firstborn son was Sidon, who shares his name with the Phoenician city of Sidon in present-day Lebanon. His second son was Heth. Canaan's descendants, according to the Hebrew Bible, include:
xxx/ellauri114.html on line 764: According to Genesis 9:20–27, Noah became drunk then cursed his grandson Canaan, for the transgression of Canaan's father, Ham. This is the Curse of Canaan, to which the misnomer "Curse of Ham" has been attached since Classical antiquity.
xxx/ellauri114.html on line 766: The curse of Ham (actually placed upon Ham's son Canaan) occurs in the Book of Genesis, imposed by the patriarch Noah. It occurs in the context of Noah's drunkenness and is provoked by a shameful act perpetrated by Noah's son Ham, who "saw the nakedness of his father". The exact nature of Ham's transgression and the reason Noah cursed Canaan when Ham had sinned have been debated for over 2,000 years.
xxx/ellauri114.html on line 772: Some modern scholars view the curse of Canaan in Genesis 9:20-27 as an early Hebrew rationalization for Israel's conquest of Canaan. When Noah cursed Canaan in Genesis 9:25, he used the expression "Cursed be Canaan; A servant of servants He shall be to his brethren."NKJV The expression "servant of servants", otherwise translated "slave of slaves",NIV emphasizes the extreme degree of servitude that Canaan will experience in relation to his "brothers".
xxx/ellauri114.html on line 774: In the subsequent passage, "of Shem... may Canaan be his servant,"[9:26] the narrator is foreshadowing Israel's conquest of the promised land. Biblical scholar Philip R. Davies explains that the author of this narrative used Noah to curse Canaan, in order to provide justification for the later Israelites driving out and enslaving the Canaanites.
xxx/ellauri116.html on line 184: Badinter is the largest shareholder of Publicis Groupe, a multinational advertising and public relations company, and the chairwoman of its supervisory board. She received these shares in an inheritance from her father, Marcel Bleustein-Blanchet, who founded the company. According to Forbes, she is one of the wealthiest French citizens with a fortune of around US$1.8 billion in 2012.
xxx/ellauri116.html on line 229: Eden Hubara is a Sociology student at the University of Aberdeen, and the President of Young Europeans Aberdeen. She strives to make ... 16.9.2019. Britannian perustuslaillinen kriisi henkilöityy taksikuskin poikaan. Koko Hubara herää useimmiten aikaisin aamulla siksi, että hän on lukenut Toni Morrisonin tekevän niin. Morrison, Toni: Beloved. Kokon lähteissä on myös J-J Rousseau: Émile, eli kasvatuxesta. Koneen säätiö on antanut sille rahaa.
xxx/ellauri116.html on line 243: Kasvitieteellisen puutarhan vieressä vanha ukko ulkoilutti kilpikonnaa. Se oli tuonut sen pienessä korissa jossa oli pehmusteena liila pyyhe. Molemmat seisoskeli siinä liikkumatta kun menin ohize. Iso vihreä kilpikonna hevoskastanjan juurella ja aurinkolippainen takkuparta lökäpöxy ukko kazomassa sitä kori käsivarrella.
xxx/ellauri116.html on line 249: Kv minimiveroaste globaaleille yrityxille olisi hyvä asia, paizi 15% on aivan liian vähän. Siinä käy sama moka kuin minimipalkassa, minimirimasta tulee maximikatto. Perussa oikeistopopulistipresidenttiehdokas on japski ämmä, varmaan Japanista sodan jälkeen paenneiden fasistien jälkeläinen. Vasemmistoehdokas on miekkonen, varmaan joku intiaani tai mestizi. Oikeistopopulistien ja vasemmistolaisten ero on ketä ne luulee kannattavan mätkiä päästäxeen ize paremmille leiville. Oikeistopopulistit luulevat että on vielä riittävästi niitä huonompia että kanzii ulvoa kapitalistisutten kanssa samassa kimpassa kuin Surku Yniäinen ja mätkiä niiden apulaisina vielä surkeampia. Vasemmistolaiset arvioivat ize olevansa jo niin pohjalla, että paras strategia on ravistella rikkaampia siinä toivossa että pennosia putoo niiden lahkeista. Tavoite on sama, me first, keinot toiset.
xxx/ellauri116.html on line 257: Samassa yhteydessä mä luin (ja mielestäni paasasin) siitä miten Mario koitti päästä Perun laissez-faire puolueen presidentixi, mutta hävisi vielä taantumuxellisemmalle japskiämmälle. Joo sen Fujimorin ahnaalle tyttärelle Keikolle. Täkin juoru on hävinnyt nyt jonnekin. Minne nää kaikki läpät on nyt kadonneet? Bitrotko ne on nielaissut.
xxx/ellauri116.html on line 266: Conceived as a novel of eroticism, this short work is centered on the quest for worldly happiness and the individual's prospects of attaining it. The medium of the quest is sensory and sexual fulfillment, and Vargas Llosa's characters conduct their lives assuming that this fulfillment is both the cause and the effect of their happiness. As in other erotic texts, the characters' responses and relationships are fueled exclusively by sensual and sexual stimulation...
xxx/ellauri116.html on line 268: The four characters of the novel are sketchily described, and their present circumstances are limited to the details that permit the development of the action of the novel. Since the story takes place in a few day's time, the characters remain largely devoid of a past.
xxx/ellauri116.html on line 270: Don Rigoberto is, by far, the novel's most interesting character, not because he is especially complex but because Vargas Llosa relishes in his quirks and describes them in titillating detail, creating what Anthony Burgess calls "the pornography of hygiene."
xxx/ellauri116.html on line 293: As a child, Vargas Llosa was led to believe that his father had died—his mother and her family did not want to explain that his parents had separated. During the government of Peruvian President José Bustamante y Rivero, Vargas Llosa's maternal grandfather obtained a diplomatic post in the northern Peruvian coastal city of Piura and the entire family returned to Peru.
xxx/ellauri116.html on line 303: Vargas Llosa began his literary career in earnest in 1957 with the publication of his first short stories, "The Leaders" ("Los jefes") and "The Grandfather" ("El abuelo"), while working for two Peruvian newspapers. Upon his graduation from the National University of San Marcos in 1958, he received a scholarship to study at the Complutense University of Madrid in Spain. In 1960, after his scholarship in Madrid had expired, Vargas Llosa moved to France under the impression that he would receive a scholarship to study there; however, upon arriving in Paris, he learned that his scholarship request was denied. Despite Mario and Julia's unexpected financial status, the couple decided to remain in Paris where he began to write prolifically. Their marriage lasted only a few more years, ending in divorce in 1964. A year later, Vargas Llosa married his first cousin, Patricia Llosa, with whom he had three children: Álvaro (born 1966), a writer and editor; Gonzalo (born 1967), an international civil servant; and Fata Morgana (born 1974), a pornographer.
xxx/ellauri116.html on line 341: Berättad i den första personen av en av dess huvudpersoner, en 1: a års student i San Miguel de Piura-skolan, är det ett studentuppror mot direktörens beslut att inte sätta ordning på slutproven. Det handlar också om huvudpersonens rivalitet med Lu, en partner som har avsatt honom i ledarskapet för bandet "Los Coyotes". Båda pojkarna tvingas glömma sina meningsskiljaktigheter för att möta den gemensamma fienden, personifierad i skolans chef. Marschen upplöses inför vägran att fortsätta den från grundskole- och gymnasieeleverna, rädda för repressalier från skolmyndigheterna.
xxx/ellauri116.html on line 355: Teresita är en nyckelperson som gör att Cuéllar omprövar sitt liv. Men hon söker inte efter en annorlunda pojke, och bryr sig heller aldrig om att ta reda på orsaken till det märkliga beteendet hos sin vän. Tuskinpa se kuohilaasta olis järin kostunut.
xxx/ellauri116.html on line 383: De Beauvoir and Sartre were classmates and competitors at the Sorbonne in 1929, studying for the aggregate in philosophy, a prestigious graduate degree. Although Sartre’s marks surpassed de Beauvoir’s, she was, at 21, the youngest person ever to pass the exam.
xxx/ellauri116.html on line 403: Teodikean ongelma voisi selittyä sillä oletuxella, että jumala on narsisti. Käytöxen jatkuva ailahtelu ja kummalliset rankaisutoimenpiteet saavat uhrin sekaisin ja riippuvaisexi tästä ylituomarista, jonka vallassa maailma keikkuu. Kun uhri ei koskaan voi tietää mitä mistäkin seuraa, hän joutuu elämään ennalta-arvaamatonta ja stressintäyteistä elämää, mihin herra pyrkiikin. Mitä enemmän hän heiluttaa uhrin perusturvallisuutta, sitä suurempi valta hänellä on käsissään. Jumala saattaa järjestää tilanteita, joissa saapuu paikalle juri sopivasti hädän hetkellä kuin deus ex machina, ja tekee izensä korvaamattomaxi. Hän käyttää uhrin herkkäuskoisuutta häikäilemättä hyväxeen ja rakentaa erilaisia kärsimysnäytelmiä, joihin uhrit joutuvat tietämättään mukaan. Hän voi käyttää uhria hyväxeen myös muiden avustuxella, näidenkään tietämättä, että he ovat vain osa käsikirjoitusta, jumalan suurta suunnitelmaa: kaikki jumalan toiminta perustuu huomion ja vallan saamiseen. Tutkimattomat on herran tiet.
xxx/ellauri116.html on line 434: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.
xxx/ellauri116.html on line 436: Eli enhän mä tästä asiasta mitään tiedä, mutta kirjoitinpa kirjan kuitenkin. Niinhän kaikki muutkin tekevät, ja hyvin tienaavat. Naiset esim Therese tietävät sitä paizi vielä vähemmän, niitä voi aina neuvoa.
xxx/ellauri116.html on line 444: Lupaaminen on perseestä. Lupaatko ettet koskaan enää tee niin? Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit? Lupaavasta nuoresta tutkijasta tuli lupaileva vanha hutkija. Ensin tutkitaan sitten hutkitaan. Tiesitkö että väkivalta on paljon enemmänkin kuin lyönnit? Tässä muutamia vinkkejä. Väkivalta on pelon ja uhan herättämistä ja tekojen ajatusten ja tunteiden kontrollointia. Hallizemista pelolla.
xxx/ellauri116.html on line 469: Kuolema korjasi valitettavasti pian myös Georgen rakastajattaret ja lehtolapsen. Mielenterveysongelmista kärsinyt Preston heittäytyi newyorkilaisen hotellin ikkunasta vuonna 1946. Evans, oletetun lehtolapsen Michael Canfieldin oletettu biologinen äiti, ei koskaan päässyt ylitse lapsen antamisesta adoptoitavaksi. Hän tappoi itsensä vuonna 1951. Ei traagista mutta valitettavaa.
xxx/ellauri116.html on line 507: Jos haluaisit lyödä narsistin leimaa tapaamiisi ihmisiin, pane merkille nainen, joka juoruilee, on passiivis-aggressiivinen, kilpaileva ja muita mitätöivä, joka ei ota vastuuta pahoista sanoistaan tai teoistaan, syyttää aina jotakuta muuta virheistä ja jolla on omasta mielestään vain ja ainoastaan hyviä ominaisuuxia.
xxx/ellauri116.html on line 520: Meillä kiusattiin aivan vitusti. Sitä sanottiin mm. härkkimisexi. Kiusaaminen on sitä ettei toista apinaa hyväxytä. Kiusaamisella pyritään saamaan kiusattu henkilö voimaan pahoin. Kiusaaminen ilmenee joko verbaalisena, eleisenä tai fyysisenä häirintänä ja on luonteeltaan aggressiivista. Kun Pezku sekosi mä tunsin voimakasta syyllisyyttä siitä että mä olin aiheuttanut sen kiusaamalla sitä liiaxi. Ehkä olinkin. No ei kai nyt sentään. Hemmetti. Petti täällon hyttynen! Tule heittämään sitä vilttitossulla!
xxx/ellauri120.html on line 35: Novelist Bulwer-Lytton was a friend and contemporary of Charles Dickens and was one of the pioneers of the historical novel, exemplified by his most popular work, The Last Days of Pompeii. He is best remembered today for the opening line to the novel Paul Clifford, which begins "It was a dark and stormy night..." and is considered by some to be the worst opening sentence in the English language. However, Bulwer-Lytton is also responsible for well-known sayings such as "The penis mightier than the sword" from his play Richelieu. Despite being a very popular author with 19th-century readers, few people today are even aware of his prodigious body of literature spanning many genres. In the 21st century he is known best as the namesake for the Bulwer-Lytton Fiction Contest (BLFC), sponsored annually by the English Department at San Jose State University, which challenges entrants "to compose the opening sentence to the worst of all possible novels", and the township of Lytton, or Camchin until the British nosey parkers came, saw and beat the copper-colored nlaka'pamuxes. Now their village got burned to ashes thanx to the industrial revolution.
xxx/ellauri120.html on line 44: In 1858 Governor James Douglas named the town after Bulwer-Lytton "as a merited compliment and mark of respect". Bulwer-Lytton served as Colonial Secretary. As governor of the then colony, Douglas would have reported to him.
xxx/ellauri120.html on line 48: On 30 June 2021, the day after Lytton set a Canadian all-time-high temperature record of 49.6 °C (121.3 °F), a wildfire swept through the community, destroying many structures. The entire village was given an evacuation order. Following the fire, local MP Brad Vis stated that 90% of the village had burned down. Lyttyyn inkkarit, polttakaa ne villit.
xxx/ellauri120.html on line 57: As deacon in Rome, St. Lawrence was responsible for the material goods of the Church and the distribution of alms to the poor. Ambrose of Milan relates that when the treasures of the Church were demanded of Lawrence by the prefect of Rome, he brought forward the poor, to whom he had distributed the treasure as alms. "Behold in these poor persons the treasures which I promised to show you; to which I will add pearls and precious stones, those widows and consecrated virgins, which are the Church's crown."
xxx/ellauri120.html on line 64: No, Freud was rong! Many basic tenets of Freud’s theory have been completely disproved. To name several: Psychosexual stages. The Oedipal complex. Belief that repressed memories from the first year of life can be unearthed. Sexual fantasy about intercourse with a parent is responsible for hysteria. Even more damning, his methods and procedures cannot be called scientific, his evidence lacks scientific credibility, and what is offered as evidence was sometimes fudged, if not outright fabricated. Not surprisingly, Freud is absented from contemporary psychological pedagogy, theory, and research. Claiming, “Freud is right!” is akin to shouting, “Long live the king!”; historical curiosities, both.
xxx/ellauri120.html on line 66: Key features of Freud’s theory, in addition to being wrong, are repugnant to modern sensibilities. Misogynist perspectives are integral to the theory and to the man. To name but a few of the more egregious: Penis envy. The moral inferiority of woman. Only psychosexually mature women can achieve vaginal orgasm, while orgasm by clitoral stimulation is evidence of stunted development. “Women oppose change, receive passively, and add nothing of their own.”
xxx/ellauri120.html on line 70: Edward Bernays was the nephew of Freud. His mother was Freud’s sister and his father was Freud’s wife’s brother. Born in 1891, and brought to the United States with his family in the first year of his life, Bernays injected his uncle’s insights into the very marrow and bloodstream of American culture, altering its pulse and functioning—along with the rest of the world. He did so using the unique means and methods of American culture to achieve its most valued end: Cash. Life magazine named Bernays one of the 100 most influential Americans of the 20th century.
xxx/ellauri120.html on line 72: Reason is a weak voice, easily overwhelmed by our desires, or employed, along with various other means, as a defense to protect us from awareness of the real, base motives that drive our thoughts and actions. This is Freud’s foundational vision of the human psyche. It is unflattering, if not repugnant, and basically Wright.
xxx/ellauri120.html on line 76: Bernays became a highly sought, and extravagantly paid consultant to a number of leading businesses. His many successes include helping the American Tobacco Company to sell cigarettes to women, advertising them as glamorous “torches of freedom”; and aiding the United Fruit Company to sell bananas, and when the newly elected president of Guatemala threatened the business interests of United Fruit, Bernays persuaded the CIA and the US government—through rumors, innuendos, and manipulation of the press about a growing Communist menace—to overthrow the his government.
xxx/ellauri120.html on line 80: The conscious and intelligent manipulation of the organized habits and opinions of the masses is an important element in a democratic society. Those who manipulate this unseen mechanism of society constitute an invisible government which is the true ruling power of our country. We are governed, our minds are molded, our tastes formed, and our ideas suggested, largely by men we have never heard of…It is they who pull the wires that control the public mind. (Lähde: Bernays; Propaganda)
xxx/ellauri120.html on line 96: When it sleeps, it’s never eternal rest.
xxx/ellauri120.html on line 116: over countless city squares and football fields?
xxx/ellauri120.html on line 127: Above all, it never tires xxx/ellauri120.html on line 188: Capybara: The world’s largest rodent roams Tambopata’s Amazon forests xxx/ellauri120.html on line 191: Sometimes weighing as much an adult human, the capybara is the world’s largest rodent. The capybara (Hydrochoerus hydrochaeris), which with its brown fur resembles a giant guinea pig, can grow up to 1.3 meters (4 feet 4 inches) in length and weigh anything from 35 to 66 kilograms (77 to 145 pounds).
xxx/ellauri120.html on line 223: In Puritan Boston, Massachusetts, a crowd gathers to witness the punishment of Hester Prynne, a young woman who has given birth to a baby of unknown parentage. Her sentence required her to stand on the scaffold for three hours, exposed to public humiliation, and to wear the scarlet "A" for the rest of her life. As Hester approaches the scaffold, many of the women in the crowd are angered by her beauty and quiet dignity. When demanded and cajoled to name the father of her child, Hester refuses.
xxx/ellauri120.html on line 225: As Hester looks out over the crowd, she notices a small, misshapen man and recognizes him as her long-lost husband, who has been presumed lost at sea. When the husband sees Hester's shame, he asks a man in the crowd about her and is told the story of his wife's adultery. He angrily exclaims that the child's father, the partner in the adulterous act, should also be punished and vows to find the man. He chooses a new name, Roger Chillingworth, to aid him in his plan.
xxx/ellauri120.html on line 233: Because Dimmesdale's health has begun to fail, the townspeople are happy to have Chillingworth, the newly arrived physician, take up lodgings with their beloved minister. Being in such close contact with Dimmesdale, Chillingworth begins to suspect that the minister's illness is the result of some unconfessed guilt. He applies psychological pressure to the minister because he suspects Dimmesdale is Pearl's father. One evening, pulling the sleeping Dimmesdale's vestment aside, Chillingworth sees a symbol that represents his shame on the minister's pale chest.
xxx/ellauri120.html on line 237: Several days later, Hester meets Dimmesdale in the forest and tells him of her husband and his desire for revenge. She convinces Dimmesdale to leave Boston in secret on a ship to Europe where they can start life anew. Inspired by this plan, the minister seems to gain new energy. On Election Day, Dimmesdale gives one of his most inspired sermons. But as the procession leaves the church, Dimmesdale climbs upon the scaffold and confesses his sin, dying in Hester's arms. Later, most witnesses swear that they saw a stigma in the form of a scarlet "A" upon his chest, although some deny this statement. Chillingworth, losing his will for revenge, dies shortly thereafter and leaves Pearl a substantial inheritance.
xxx/ellauri120.html on line 239: After several years, Hester returns to her cottage and resumes wearing the scarlet letter. When she dies, she is buried near the grave of Dimmesdale, and they share a simple slate tombstone engraved with an escutcheon described as: "On a field, sable, the letter A, gules" ("A red letter A written on a black background"). Ingan vaakunassa on hassu jellona kieli ulkona kuin Hanna Montanalla sinisellä taustalla.
xxx/ellauri120.html on line 259: Valiokunta kiinnittää huomiota pääjohtajan suuresti kasvaneisiin matkaluihin verrattuna edeltäjäänsä. Myös koko viraston matkustusluut ovat kuluvalla kaudella nousseet. Tarkastusviraston matkustuskulut ovat olleet kokonaisuudessaan 271 089,90 euroa vuonna 2016 ja 452 657,86 euroa vuonna 2019.
xxx/ellauri120.html on line 261: Eduskunnan Akavalaisten lausunnon mukaan "virkasuhteen päättämistä ja matkustusasioita koskenut julkinen selvittely on kuormittanut henkilöstöä kohtuuttomasti. Aiemmin suuresti arvostamassaan tehtävässä palvelevat virkamiehet kohtaavat nyt ivaa ja kokevat alemmuutta. Vaikka kritiikin kohteena olevat tapahtumat ovat kohdistettavissa yksittäisiin virkamiehiin, vastuu jakautuu kaikille ja häpeä on ulkoistettu henkilöstölle. Tehtyjä virheitä ei ole tunnustettu. Viraston johdon vastuulla on ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla tarkastusviraston työrauha ja luottamus tarkastusviraston asianmukaiseen toimintaan palautetaan. Koemme, että tähän asti johdon toiminta on kuitenkin näyttäytynyt välttelevältä, horjuvalta ja salamyhkäiseltä. Tämä ei vastaa virastomme arvoa toimintamme avoimuudesta."
xxx/ellauri120.html on line 359: "Nam Sibyllam quidem Cumis ego ipse oculis meis vidi in ampulla pendere, et cum illi pueri dicerent: Sibylla ti theleis; respondebat illa: apothanein thelo." I. THE BURIAL OF THE DEAD April is the cruellest month, breeding Lilacs out of the dead land, mixing Memory and desire, stirring Dull roots with spring rain. Winter kept us warm, covering Earth in forgetful snow, feeding A little life with dried tubers. Summer surprised us, coming over the Starnbergersee With a shower of rain; we stopped in the colonnade, And went on in sunlight, into the Hofgarten, 10 And drank coffee, and talked for an hour. Bin gar keine Russin, stamm’ aus Litauen, echt deutsch. And when we were children, staying at the archduke’s, My cousin’s, he took me out on a sled, And I was frightened. He said, Marie, Marie, hold on tight. And down we went. In the mountains, there you feel free. I read, much of the night, and go south in the winter. What are the roots that clutch, what branches grow Out of this stony rubbish? Son of man, 20 You cannot say, or guess, for you know only A heap of broken images, where the sun beats, And the dead tree gives no shelter, the cricket no relief, And the dry stone no sound of water. Only There is shadow under this red rock, (Come in under the shadow of this red rock), And I will show you something different from either Your shadow at morning striding behind you Or your shadow at evening rising to meet you; I will show you fear in a handful of dust. 30 Frisch weht der Wind Der Heimat zu Mein Irisch Kind, Wo weilest du? "You gave me hyacinths first a year ago; "They called me the hyacinth girl." - Yet when we came back, late, from the Hyacinth garden, Your arms full, and your hair wet, I could not Speak, and my eyes failed, I was neither Living nor dead, and I knew nothing, 40 Looking into the heart of light, the silence. Öd’ und leer das Meer.
xxx/ellauri120.html on line 392: Kajava opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän aloitti kirjailijana 1930-luvun puolivälissä. Hänen tuotantonsa oli hyvin yhteiskunnallista eliskä vasemmistolaista. Hän kuului keskeisenä jäsenen kirjailijayhdistys Kiilaan. Talvisota vuosina 1939–1940 oli Kajavalle suuri pettymys, ja hän siirtyi tuotannossaan yhteiskunnallisuudesta luontoaiheiseen ja impressionistiseen lyriikkaan. Jatkosodan ajan Kajava toimi rintamakirjeenvaihtajana viihde- ja propagandakomppaniassa.
xxx/ellauri120.html on line 402: Rothit asustavat Nyyrikintiellä paritalon puolikkaassa, ent. pirhakan Tellun entisessä kämpässä Pezkujen ex-kotitalon vieressä. Nyttemmin kalpean kaunis riutunut Tellu seuraa kaikkialle Kirsin navakampaa aurinkoa kuin kalvas kuu. Pikku Maxin kanit "karkasivat" laatikosta pihalta. Ei Riitta niistäkään pitänyt. Tais tulla sama kohtalo kuin Sakun kaneille.
xxx/ellauri120.html on line 420: Se joka leikkiin lähtee leikin kestäköön. Tapiovaara sai komennuksen Lammille Hämeenlinnan sotilaspiirin esikuntaan. Hän halusi rintamalle, mutta ei päässyt vasemmistoradikaalin taustansa takia. Päällystö ja reserviupseeritoverit tekivät hänen elämänsä mahdollisimman vaikeaksi, illat ja yöt hän saattoi viettää kotonaan.
xxx/ellauri120.html on line 433: Kristina-tädille tuli mieleen Annan häistä tää aika morbidi runo Yrjö Jylhältä. Mulle tuli Jylhän turauxesta vuorostaan mieleen toi Sonny Boy Williamsonin bluesvingutus. Sama hiukka narsistinen viritys molemmissa, vaikka Jylhällä passiivis-aggressiivisempi. Oli ehkä hyvä että Anna otti izestänsä ne pehmopornokuvat, niitä voi Vaadin sitten vanhuxena haikeana selailla. Niistä ikinuorna mut aina näät. Porsliinipintaisena puolikosteana rantavedessä. Rinnat, rinnat.
xxx/ellauri121.html on line 86: Saarisen väitöskirjan mukaan nimittäin liian varhainen päivähoidon aloitus voi kasvattaa riskiä aggressiiviseen käytökseen. Kansainvälisissä tutkimuksissahan tämä on jo osoitettu, mutta meillä on asiasta oltu hiljaa. Ehkä vain professori Liisa Keltikangas-Järvinen on ollut ainoa kritiikin ääni, jota ei tyystin ole voitu vaientaa.
xxx/ellauri121.html on line 92: Siunaan mielessäni tätä tutkimustulosta, jonka olen "tiennyt" aina ja josta olen täälläkin kirjoittanut, useinkin. Ääniherkkänä ymmärrän hyvin myös sen, että erityistä huomiota pitäisi kiinnittää päiväkotien ja peruskoulujen meluun ja häiriköintiin, joka aiheuttaa lapsissakin stressiä. Ja lopuksi, tiedoksi Li Anderssonillekin, että jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon eivätkä nuoren koulunkäyntiä pakkopidentämällä.
xxx/ellauri121.html on line 146: PUUPENKEILLÄ ravintolan pöydän ääressä istuu kaksi hieman hämmentyneen oloista miestä. He eivät tunne toisiaan. Kättä on paiskattu vasta puolisen tuntia sitten, ja eteen on saatu oluet.
xxx/ellauri121.html on line 231: Toivo Kuula oli yksi Suomen merkittävimmistä säveltäjistä. Kuvassa Kuula flyygelin ääressä 1910-luvun alussa. (KUVA: MUSEOVIRASTO)
xxx/ellauri121.html on line 238: Marttisen perhe on hyvin maskuliininen korjaan musikaalinen. Marttisen sisko Marja Väisänen on pianisti, joka teki uransa opettajana. Marttinen itse on laulanut Cantores Minores -poikakuorossa ja soittanut nuorena isänsä tavoin kevyttä musiikkia saksofonilla erilaisissa bändeissä.
xxx/ellauri121.html on line 250: Sisällissodassa kuoli 38 000 suomalaista. Heistä suurin osa oli täysin tuntemattomia kansalaisia. Heikka ja Marttinen istuvat saman pöydän ääressä siksi, että Kuula oli julkkis, yksi Suomen merkittävimmistä säveltäjistä. Tällä lailla heistäkin tulee pikku julkkixia.
xxx/ellauri121.html on line 291: Her early years of winter school had taught her that it's possible to go through the entire year's curriculum in a month. As a result, she advanced quickly, and there was an awkward period when she was in a class of much older children: "They shouldn't have done that. I was 12 in the first year of high school and there were people in my class who were 15-and-a-half." That surely taught her a lot, a likely model of The Red House in Handmaid's Tale. She was tired a lot and developed a heart condition, inherited from her father, in which the heart beat is irregular, almost syncopated. Her verbal rendition of the rhythms is hard to transcribe, but these lines from one of her early poems, "Faulty Heart", capture it:
xxx/ellauri121.html on line 299: She thinks Moby Dick was a great masterpiece. Figures. She got engaged to James "Jay" Ford, a fellow student, in 1963, but by Easter the following year, she also met Jim Polk, a sensitive, witty graduate student from Montana whom she would marry in 1967. Polk’s recollections of Atwood are instructive and often amusing. He recalls one costume party at Harvard where she came disguised as Cleopatra’s breast.
xxx/ellauri121.html on line 306: Atwood’s career as a graduate student stretched, with many interruptions, for half a dozen years. During that period she had an affair with Quebec poet D. G. Jones— which Sullivan mentions so obliquely that it is over before the reader realizes it has begun. She had broken it off, as a result of the stresses caused by his workload. She subsequently courted Jim Polk (an American writer she had met at Harvard) and, in January 1967, she decided to marry him "after five years of equivocation". She also worked at odd jobs including market researcher like Fred Waterford, and despite never finishing her PhD, began a university teaching career that would take her to cities across Canada. At 27, she became the youngest person to ever win the Governor General’s Award with her 1967 poetry collection, The Circle Game. Siitä nousi sille aika lailla kusi päähän.
xxx/ellauri121.html on line 316: But back to young Peggy. As a result of the governor's award, The Edible Woman was published. Atwood began to enjoy a growing reputation; nonetheless, while her own career took off, she still devoted considerable amounts of time to a small radical publishing house, Anansi, in which her first and only husband was deeply involved. Over this period, Atwood and Jim Polk drifted apart, and Atwood began a relationship with the novelist Graeme Gibson. Together with Graeme's two teenage sons, Matt and Grae, they went off to a farm in a small agricultural community in 1973 in Alliston.
xxx/ellauri121.html on line 323: James "Jim" Polk was the long time editorial director of House of Anansi Press and edited two books by Charles Taylor, as well as work by Margaret Atwood, George Grant, Northrop Frye, and many others. With a literature PhD (which Peggy never finished) he has taught at Harvard, Idaho, Ryerson and Alberta, and has written a comic novel, a stage comedy about Canadian publishing, articles, short stories, and criticism about Canadian writers and writing. As an advisor at the Ontario Ministry of Culture, he worked on grants for theatre and books, developed a tax credit for publishers and remodelled the Trillium Book Prize to include Franco Ontarian writing. He lives in Toronto and, trained as a pianist, still practices daily, playing classics and show-tunes in seclusion.
xxx/ellauri121.html on line 327: Although she never felt particularly tough compared with the rest of her family - "It took me a long time to figure out that the youngest in a family of dragons is still a dragon from the point of view of those who find dragons alarming" - Atwood now recognises that "I was certainly very scary to people in my 20s; I think women with talent are scary."
xxx/ellauri121.html on line 336: Atwood has not won the Nobel (this was written 1998), at least not yet. But the petite 58-year-old novelist (Cat’s Eye, Alias Grace) and poet (Power Politics, Morning in the Burned House) has become internationally famous on a scale no Canadian writer of serious literature ever has. She is, in her own words, “one of the few literary writers who has gotten lucky”—which means she is read not just by intellectuals, but by hairdressers, chartered accountants and farmers. Easy reading, straightforward sentiments.
xxx/ellauri121.html on line 344: Sullivan rightly traces Atwood’s notable self-confidence to those early years, but she also ignores the hints in her own narrative that Atwood’s family, like any other, had its neurotic tics—and that Atwood certainly carried her own share of psychic stress into adulthood. Where else does the buried grief, anger and sense of calamity in her writing come from?
xxx/ellauri121.html on line 358: Peg on muistavinaan että jonkun nazin morsian olisi ollut keskitysleirin pihalla bikineissä kissalasit päässä. Hmm. Although two-piece bathing suits were being used by women as early as the 1930s, the bikini is commonly dated to July 5, 1946 when, partly due to material rationing after World War II. Cat eye glasses first became popular in the 1950s with their feline inspired style. A huge contrast to the frames that had been in fashion previously, cat eye glasses marked a new era of chic style for women. The glasses were originally created to be worn only with optical lenses, but it was the hugely famous actress Audrey Hepburn that kicked off the trend for cat eye sunglasses after her starring role in 1961 hit film Breakfast at Tiffanys. Eli selkeästi joku anakronismi, sodanjälkeisiä muoteja. Platform shoes oli kyllä muotia 30-40-luvuilla. Mitä vittua on "sen ajan painokuvahatut?" Ei takuulla ollut 40-luvun muotia, mitä sitten ovatkaan. Ja sit toi älytön Nolite te bastardes carborundorum josta on ollut useaankinotteeseensyytä marista.
xxx/ellauri121.html on line 374: resize=980:*" width="50%" />
xxx/ellauri121.html on line 445: Prayerfest 2021: The Power of Prayer is a unique opportunity to come together in prayer, intercession and worship. On Friday, July 30, expect to encounter God through times of repentance, reflection, remembrance and reconciliation. Throughout Prayerfest, prepare for diverse worship expressions, dynamic messages and times of prayer that will connect you with the heart of God and with others!
xxx/ellauri121.html on line 454: As we get ready for Prayerfest each year, we prepare our hearts by taking a 40-Day Prayer Journey. We invite you to join us during this time of prayer and fasting as you prepare for YOUR miracle. To access your copy of the following free resources from our Lead Pastor, Dr. David Ireland, simply click the button below! Yea, that little one, between your legs!
xxx/ellauri121.html on line 460: resdefault.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri121.html on line 467: resize=571%2C200" width="50%" />
xxx/ellauri121.html on line 472: Prayerfest is a one-day festival of prayer. In an atmosphere of passionate worship, fervent praying and powerful preaching, unique expressions of the Holy Spirit are displayed that lead to an encounter with God. Over a six-week period, hundreds of people prepare themselves to meet with God at Prayerfest. God responds to the desperate cries and passionate prayers of His people on a first come-first serve basis for a holy visitation—by invading their lives with His power and glory. Here are some ways to help you prepare for this special day:
xxx/ellauri121.html on line 478: -Expect the essence of God to descend at the event! Expect to receive major breakthroughs in your life. -Except to give big hands and handouts to the Lead Pastor and his flock. -Expect to kneel in front of us dressed in just your own comfort and feel a powerful presence enter inside you like Penrod. I mean Nimrod. In fact Meatrod.
xxx/ellauri121.html on line 484:
How Should I Dress?
xxx/ellauri121.html on line 486: Dress in your own personal comfort. No clothes necessary. We will be praying and ministering you to the Lords in presence throughout the day. We shall be wearing masks so you don´t need to.
xxx/ellauri121.html on line 551: Using the information inside Nicole's microdot, the Canadian media leaks scandalous information about Gilead's elite, which leads to a purge that in turn causes a military coup, bringing about the collapse of Gilead and the subsequent restoration of the United States.
xxx/ellauri121.html on line 553: Voi hemmetti mikä lässähdys. Nicolen finni ja valtameedia pelastavat jenkkilän. Tää on kyllä todella läpinäkyvää iltalypsyä supersankareita ja jenkkimeininkiä kehuskelevia kovakantisia bestsellereitä suosivalta jenkkiyleisöltä. Hairdresserit on tyytyväisiä, epistä huutaa intellektuellisedät.
xxx/ellauri122.html on line 60: Älä koskaan ylenkazo häntä. Jengi kazelee vaikket ehkä huomaakaan. Pidä sen häntää suuressa arvossa äläkä koskaan anna muille tilaisuutta halvexia sitä.
xxx/ellauri122.html on line 83: Rakastele sitä makeasti kun se haluaa. Sexi on jokamiehen toinen iso tarve. Sillä vapautat sen päivän aherruxen stressistä ja jännityxestä. Silloin tällöin anna sen panna kyrvänpää sun tisseille ja reisille. Sillä on alitajuinen rentouttava vaikutus miehen pikkuaivoihin.
xxx/ellauri122.html on line 134: ress/wp-content/uploads/2016/10/Charmed-Mighty-Mouse.jpg?q=50&fit=crop&w=960&h=500&dpr=1.5" width="50%" />
xxx/ellauri122.html on line 166: Maria Niemen isän naama on peittynyt facebookissa solmukaavoihin. Se ei ole mukana Maisun hääkuvassa 2020. Auli on ja joku pieni harmaa äijä Aulin vieressä. Maisulla on 2 tyttöä ponnaripäisen heebon kanssa josta tulee mieleen Sandhamnin puolalaisen pikkunaisen tyhmä blondi mies.
xxx/ellauri122.html on line 172: Scientific interest in the effects of MBI on the immune system is also growing since accumulating evidence indicates that inflammation may trigger changes that contribute to the pathophysiology of depression and stress-related disorders [17,18,19]. Also, inflammation is one of the aspects of immunity that is regulated by the stress response [20]. Inflammation is a complex process that includes a number of biological markers, many of them classified as cytokines and chemokines, key regulators of immune function with different roles in the inflammatory processes (for example, some of these mediators are predominantly pro-inflammatory, whereas others are mainly anti-inflammatory) [21,22]). Some of the inflammatory markers are considered as to be (potentially) significant for depression, e.g., the pro-inflammatory cytokines as interleukin-6 (IL-6), interleukin-1 (IL-1), and tumor necrosis factor (TNF-α), as well as the acute phase reactant protein C-reactive protein (CRP) [23,24,25].
xxx/ellauri122.html on line 174: Meta-analytical data on inflammatory biomarkers [27] and HRV [28] are available from systematic reviews on the overall effects of mind-body therapies, including Tai Chi, Yoga, Qi Gong, and meditation, while the effects of standardized MBIs on corresponding outcomes remain unclear.
xxx/ellauri122.html on line 204: Watch the language of sarcasm. There are no fixed rules about what language to use when being sarcastic, but the following features are quite common (but this language is used when people aren't being sarcastic too!):
xxx/ellauri122.html on line 291: miksi täytyy tulla joukolla naureskelemaan ja lynkkaamaan?
xxx/ellauri122.html on line 355: Me ajettiin Iijoen yli matkalla Charlotten työ Merilappiin. Roopen Iijoki oli Oberlausitz Dresdenistä itään. Sen synnyinkylä Rietschen on seisake suoalueella kaivosten ja sotilaiden harjoitusmaastojen välissä. Me ajettiin Sleesiasta läpi 3v sitten Charlotte kyydissä. Se on sudeettisaxalaista takapajulaa josta puolet luovutettiin nolosti hävityn sodan jälkeen puolalaisille.
xxx/ellauri122.html on line 404: Nachfolgende Tabelle gibt eine Übersicht über spezielle Begriffe der Oberlausitzer Mundart, die sich nicht ohne Weiteres aus dem Hochdeutschen erschließen lassen.
xxx/ellauri122.html on line 770: Some books stay with you for a lifetime, the rest you just blithely walk by on your way to watching tv or cat videos or fling into garbage without so much as looking at the cover. Initially, they may seem to be just stories. As you will find, however, the literature grows and stays with you; they stay with you until you realise their true value: their capacity to alter and re-alter your idea of yourself, others, the society, and the world. Naah, the books on this list help you stay the way you are, keeping all your good old all American prejudices.
xxx/ellauri122.html on line 777: His book is where the idea of Big Brother originated, and his messages of a restrictive government remain as insightful today as they did when they were originally written more than 60 years ago. Orwell presents readers with a vision of a haunting world that remains captivating from the beginning to end. Good sturdy Rifle Association stuff. Orwell eli Blair on reposteltu täällä.
xxx/ellauri122.html on line 781: Huxley's masterpiece is a powerful work of speculative fiction where 'World Controllers' create the ideal society. While most society members are content with a world where genetic engineering, brainwashing, and recreational pleasures keep them at bay, one newcomer longs to break free.
xxx/ellauri122.html on line 791: Written in 1914 and published in 1925, a year after Kafka's death, 'The Trial' tells the terrifying tale of Josef K., a bank officer who is arrested and finds himself having to defend charges that he struggles to get information on.
xxx/ellauri122.html on line 792: While Kafka had intended for the story to be burned after his death, his friend Max Brod pressed forward to prepare it for publication. Franz was right. The two met as teenagers, following a talk Brod gave about Arthur Schopenhauer at a students’ Union Club on Prague’s Ferdinandstrasse. One of their first conversations concerned Nietzsche’s attack on Schopenhauer’s renouncement of the self. Pretty quickly the two curious minds became inseparable, usually meeting twice daily to discuss life, literature, philosophy, and whatever other topics might randomly arise. Like sex...
xxx/ellauri122.html on line 796: In their early 20s the pair vacationed together on Lake Garda on the Austrian-Italian border; they paid their respects at Goethe’s house in Weimar; stayed together at the Hotel Belvedere au Lac in Lugano, Switzerland; and even visited brothels together in Prague, Milan, Leipzig, and Paris. Brod, a self-confessed ladies’ man with an insatiable appetite for adventurous sexual conquests, often berated Kafka for not having a similarly urgent drive of eros. “You avoid women and try to live without them,” Brod once told his friend.
xxx/ellauri122.html on line 801: In the book, the Matrix is world within a world: the representation of every byte of data in cyberspace.
xxx/ellauri122.html on line 812: Dubbed one of the world's greatest anti-war books, 'Slaughterhouse Five' tells the story of the bombing of Dresden through the eyes of Billy Pilgrim, a man who is abducted by aliens.
xxx/ellauri122.html on line 814: An intriguing story in itself, its basis in tragic fact gives it a poignancy that makes it all the more powerful of a read. Forgot to mention, burning Dresden was just a wanton act of cruelty by the jealous yankees.
xxx/ellauri122.html on line 832: a communist, arresting a nearby retiree named Claude. This
xxx/ellauri122.html on line 840: accident. What follows is a series of adventures that
xxx/ellauri122.html on line 847: actors and actresses on screen. The reader explores the
xxx/ellauri122.html on line 849: stressed out due to a rare stomach condition and an
xxx/ellauri122.html on line 857: With no apparent motive for the crime and barely any clues, Capote interviewed local residents and investigators to put together the ground-breaking story.
xxx/ellauri122.html on line 867: An inspiring tale of self-discovery, 'The Alchemist' tells the story of an Andalusian shepherd boy who wants to find worldly treasures.
xxx/ellauri122.html on line 878: Wilde's philosophical novel was originally published as a serial story in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine, but as editors feared the story was improper, they deleted five hundred words before its publication. They were just as uninteresting as the rest of this extra narcissistic gay snobbery.
xxx/ellauri122.html on line 879: In response, Wilde revised and expanded the magazine edition, publishing it as a novel.
xxx/ellauri122.html on line 890: Kahneman used decades of psychology research to construct 'Thinking Fast and Slow,' which won a Nobel Prize in Economic Sciences. Fuck it did, novels can win literature prices at best. Anyway, economic Nobels are a joke compared to real Nobel prizes, just an ad for laissez faire capitalism.
xxx/ellauri122.html on line 897: Set in 1327, the book tells the story of Franciscans in a wealthy Italian abbey who become suspects of heresy and of Brother William of Baskerville, who
xxx/ellauri122.html on line 903: 'The Stranger' explores what Camus termed 'the nakedness of man faced with the absurd' through the story of a man who is drawn into a murder.
xxx/ellauri122.html on line 904: The haunting and challenging work delves into the complex concepts that resonate within existential philosophy, exploring themes of alienation, fear of anonymity, spiritual doubt, and the qualities that lie behind one's character. Existentialism is a fake philosophy built on narcissism to justify venture capitalism.
xxx/ellauri122.html on line 908: Malcolm Gladwell explores the world of 'outliers' -- the world's brightest, most successful, and most famous people, and questions what makes these high-achievers different from others.
xxx/ellauri122.html on line 909: Along the way, his answer becomes that we pay too little attention to successful people's upbringing. He explains everything from the fascinating secrets of some of software's billionaires to the qualities that made the Beatles so iconic. This is sure to be a huge pile of shit, another stupid try to justify of the fucking "I am my own life's hero" philosophy.
xxx/ellauri122.html on line 914: Ender suffers greatly from the isolation, rivalry, pressure, and fear that's present in this artificial community of young soldiers. Never even heard of this piece of shit. Sounds like the teenage girlie assassin series that had a honeysucking film based on it, Hunger Games. Insect like aliens, my foot. Termite like monkeys are much worse.
xxx/ellauri122.html on line 918: Heller's classic tale centres around the loss of faith that comes with the rise of bureaucratic power. This book too is a pile of shit.
xxx/ellauri122.html on line 938: Concern for others complicates the simple logic of self-preservation, and creates its own Catch-22: life is not worth living without the well-being of others, but the well-being of others endangers one’s life. Ergo self preservation sucks. So does war, for whatever cause.
xxx/ellauri122.html on line 948: 'Moonwalking with Einstein' recounts Foer's yearlong journey to improve his memory. He draws on cutting-edge research, cultural histories, and tricks from mentalists.
xxx/ellauri122.html on line 954: Though a graphic novel, 'Watchmen' is considered by many to be the greatest graphic novel in history. It is more graphic than all the rest, faktiskt.
xxx/ellauri122.html on line 964: Even though (perhaps because) I am a retired educator, both upvoted and followed for your list, and your summaries of the books. I am familiar with 19 on your list, and based on overlapping interests and your list, will check out the others.
xxx/ellauri122.html on line 966: Ray Lancaster Flying Fortress: xxx/ellauri122.html on line 976: res-picturecabinet.com/43/main/52/131318.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri122.html on line 981: Offended by photographs of naked Jewish women being marched to their deaths by the Nazis, ultra-Orthodox Jews say they will build their own Holocaust memorial unless the state museum takes down the pictures.
xxx/ellauri122.html on line 1029: Barbie today is close to fifty years old, but she doesn’t look a day over seventeen. Not only does her image take up entire ailses in toy stores, but she also has a boyfriend, cousins, sisters, and even a punk rock groupie band. She’s found in every little girls toy chest, and her smile still shines brightly off her her glowing rosy plastic face.
xxx/ellauri122.html on line 1031: But is Barbie really that great of a role model? Was she really portraying true feminism or displaying the “right” way to look? Were these impressionable young girls learning an independent way of life or a body figure which should be modeled? If Barbie was paving the “new” way of life, then why was she so goddamn skinny? We liberated U.S. women weigh 3x more in our 10 gallon panties.
xxx/ellauri122.html on line 1035: Just joking. The inspiration behind Barbie is a questionable one, as she was based off of Bild-Lilli, a German doll who pursued wealthy men and wore suggestive clothing, being sold in tobacco shops, bars and adult-themed toy stores. Is Barbie an insult to feminism? Japp, säger lilla Charlotte och skrattar glatt. Barbin unelmatalon asukkailla riittää pätäkkää, ne riitelevät aika lailla, ilmeilevät veikeästi ja saavat päähän tylpillä astaloilla pyörryttäviä iskuja. Hassua! Barbie is a feminist (yes, really). Barbie inventor, Ruth Handler, thought it was important for a young girl’s self-esteem to “play with a doll with breasts.” Det tycker jag också om, men varför kan Ken inte ha en jättestor ståkuk som kan blotta ollonet?
xxx/ellauri122.html on line 1066: Teresa (brunette, super dumb valley girl or latino)
xxx/ellauri122.html on line 1190: resim.ru/wp-content/uploads/2015/03/xZAVSod37Q.jpg" height="400px" />
xxx/ellauri122.html on line 1191: resting.com/wordpress/wp-content/uploads/2020/10/valeria-lukyanova-posing-on-the-beach.jpeg" height="400px" />
xxx/ellauri122.html on line 1194: Human Barbie Valeria Lukyanova caused controversy when she expressed support of Russia during the War in Donbas. She wrote, after posing in the Crimea region: "Do not give up! fight! Our grandfathers fought with bare hands against the fascists! Do not disgrace the honour of the Great Warrior! Be aware that Russia is always with you!" In 2022, she criticised the sanctions imposed on Russia as a result of the Russian-Ukrainian War and said that those sanctions would hurt models who couldn't compete in international organisations like Nato. Like her namesake Klaus, she is against racial mixing. "I am Nordic type, I have light skin, blonded hair and blue contact lenses, and I like it. So do you, judging from the bulge in your pants."
xxx/ellauri122.html on line 1198: Lukyanova has expressed anger at the nickname of "Human Barbie", as she feels that it's "a little degrading and insulting" but that she's used to it now as it's the image her fans "requested" so she has to "comply with it because it's become part of my aesthetic image. "But I don't the 'human' part. And the Barbie doll is not Russian but Canadian."
xxx/ellauri123.html on line 164: Sjukdomen börjar med tandvärk och svåra inflammationer. Tänderna lossnar och faller ur. Efter en tid lossnar bitar av käkbenet. Somliga dör. Andra blir friska, men vanställda för resten av livet.
xxx/ellauri123.html on line 220:
xxx/ellauri123.html on line 226: Tuli mieleeni, kun aikani katselin Sebastian von Hammerschmackin ja Sir Vincent Goebbelbängin sipsuttavan hännystakeissaan kilpaa hevosella takaperin ja sitten taas etuperin ja nytten vielä sivulle, että niin siis tämä on nyt sitä Oikeaa Urheilua, mutta esportsille naureskellaan?
xxx/ellauri123.html on line 228: Razastuxen ystävistä 1 nainen kommentoi: En naureskele esportsille, mutta kouluratsastus on ehkä vaikeinta maailmassa, vaatii valtavaa kuntoa, taitoa ja yhteistyötä eläimen kanssa, joka on luonnostaan koko ajan valmis pakenemaan. Toki helpompaa kuin ankara peukaloiden käyttö nojatuolissa.
xxx/ellauri123.html on line 239: Cinnpie´s response comes after a prolonged silence on Twitter. She added a letter from her lawyers to her statement, a cease and desist to all the defamatory comments online. Creampie acknowledges that "I was an irresponsible, inappropriate, and immature 23 year old in 2016… and I deserve all of this. Sitä saa mitä tilaa. I may be a pussy pedophile, but I am not evil. I am not a crook. All I care ab is my favorite games & making my friends laugh." LOL
xxx/ellauri123.html on line 351: Steve Jobsin jälkeen paras minimalisti oli äiti Teresa, jolta jäi kovassa käytössä ollut Sari, villis, vanha sininen kassilaukku (aivan ruskea) ja puhki jauhetut skandaalit. Mahatma Gandhilta jäi vaan asunto-osake. Diogeneellä oli lakana ja ruokakuppi, jonka se särki koska oppi syömään rikkaampien kädestä.
xxx/ellauri123.html on line 372: Weinreb grew up in Scheveningen, Netherlands, to which his family had moved in 1916, and became notorious for selling a fictitious escape route for Jews from the occupied Netherlands in the Second World War. When his scheme fell apart in 1944, he left his home in Scheveningen and went into hiding in Ede. He was imprisoned for 3½ years after the war for fraud as well as collaboration with the German occupier. In his memoirs, published in 1969 he maintained that his plans were to give Jews hope for survival and that he had assumed that the liberation of the Netherlands would take place before his customers were deported. The debate about his guilt or innocence—called the “Weinreb affair”—was very heated in the Netherlands in the 1970s, involving noted writers like Renate Rubinstein and Willem Frederik Hermans. In an attempt to end this debate, the government asked the Rijksinstituut Oorlogsdocumentatie (Netherlands institute for war documentation) to investigate the matter. in 1976 the institute issued a report (of which a part already was leaked to the press in 1973), which determined that his memoirs were "a collection of lies and fantasies," and that his collaboration had caused 70 deaths. Although his activities did contribute to some Jews' survival, most Jews who fell for Weinreb's swindle were deported and killed.
xxx/ellauri123.html on line 515: Shirk responsibility Accept responsibility
xxx/ellauri123.html on line 520: They say that a fat man´s easy and is good to have round... No aikuisten oikeesti en vihaa sua vaan sun käytöstä (joo tää on kuultu ennenkin, tavanomaista jeesustelua. Jumala ei vihaa pikku apinaa vaan syntiä. No apinan perseeseen se sattuu kuitenkin, kun sitä syntiä ajetaan siitä pois. Eli ihan sama.) Vaikeat apinat on aktiivisaggressiivisia, passiivisaggressiivisia tai passiivisia.
xxx/ellauri123.html on line 521: Aggressiivinen näyttää hampaita, passiivisagressiivinen pyllyä, ja passiivi vaan jököttää "jök" tyyppisesti eikä toimahda.
xxx/ellauri123.html on line 523: Avoimesti hostiilit on domineeraavia ja kontrolloivia, kriitillisiä ja päälle puhuvia, ne keskeyttävät jne. Kaikkihan me ollaan sellaisia kun ei saada tahtoamme läpi. Gill Hasson oikeen eläytyy tähän, se on varmaan varsinainen bitch kassajonossa. Me ollaan upset ja angry, ja frustrated. Silloin toinen on scared ja intimidated, mikä on sinänsä hyvä juttu. Mut jos se on aggressiivinen takasin ei päästä puusta pitkään, silloin pitää olla assertiivinen eli jämäkkä.
xxx/ellauri123.html on line 527: Passiivis-aggressiivinen on salavihainen. Hemmetti kun tää Gill puhuu hitaasti kuin jollekin jälkeenjääneille. Passiivis-aggressiivinen hidastelee tahallaan ja kexii vaikeuksia. Tekee tahalteen pahaa teetä niinkuin Gillin huonekaveri ettei tarvi tehdä muillekin. Tää saa Gillin vieläkin ihan suunniltaan.
xxx/ellauri123.html on line 536: huomioon toisetkin. Jenkit ei tee niin, niistä on otettava mallia! Looking out for N:o 1! Loppupeleissä voi olla paras vaan passiivis-aggressiivisesti vaihtaa puheenaihetta. Jos sä valitat mulle et esim mun tukka on sekasin, se on sun ongelma! On assertiivista kysyä mitä mun muka pitäs tehä sille (ei kuiteskaan lolitamaisesti tälläsellä teiniäänellä). Hienotunteisuus ei ole jämäkkää, eikä me jämäkät olla hienotunteisia. Me ollaan selväsanaisia.
xxx/ellauri123.html on line 575: Today, what I’m most interested in is neither principles nor rules, but what lives in-between. That’s one of the many lessons I learned along the way: Each rule may have a lifecycle, but that cycle can repeat many times in one life. So if a rule somehow keeps reappearing, keeps proving itself as useful, and continues to hurt if I break it, that rule catches my attention.
xxx/ellauri123.html on line 597:
1. Make peace with your past so it won’t mess with your present.
xxx/ellauri123.html on line 601: We all keep our genitals in our clothing somewhere, and every time we open it, we feel pain and suffering. We can’t change the people we once were in the sack with, but we can make out with them. Open the zip and let in some fresh air. Reconcile. Otherwise, our past will forever be a drag on our heels.
xxx/ellauri123.html on line 603: Life is but a series of fleeting moments, one forever chasing the next. The only place where you can live, act, and make a difference is the present. Today. Well it´s also a series of hours, days, months and years, come to think of it. You can plan ahead, nincompoop.
xxx/ellauri123.html on line 638: If not, it’s not fuel or oxygen that’s missing. Only you can refill that fire hose because it rests limp inside your Calvin Kleins. Choose to fondle that lame thing. Erect it. Hold it tight. And let it shine for everyone to see.
xxx/ellauri123.html on line 655: Dwayne Douglas Johnson (s. 2. toukokuuta 1972 Hayward, Kalifornia), paremmin tunnettu nimellä The Rock, on yhdysvaltalainen näyttelijä ja showpainija. Johnson laulaa Disney-animaatiossa Vaiana kappaleen "You're Welcome". Johnson on kolmannen sukupolven painija, sillä hänen isänsä ja isoisänsäkin olivat painijoita. Painiuransa aikana ja sen jälkeen hän on esiintynyt monissa elokuvissa, kuten Muumin paalu, Skorpionikuningas, Pako viidakkoon, Walking Tall, Gridiron Gang, Be Cool, Doom, The Game Plan sekä Fast & Furious 5, 6, 7 ja 8. Vuonna 2016 Johnson oli Forbes-lehden mukaan maailman parhaiten palkattu näyttelijä 64,5 miljoonan dollarin vuosituloillaan ja samoin vuonna 2018 89 miljoonan dollarin tuloillaan. Isänsä (Rocky Johnson) puolelta hän on tummaihoinen kanadalainen (engl. Black Canadian) ja äitinsä (Ata Johnson o.s. Maivia) puolelta samoalainen. Sekä isä Rocky että äidin adoptioisä Peter Maivia kuuluvat showpainin WWE Hall of Fame -kunniagalleriaan. Myös isoäiti Lia Malvia toimi lajin parissa johtaen Polynesian Pro Wrestling -promootiota Havaijilla. (Mummu Ruokamo.) Miamin yliopistosta hänellä on tutkinto kriminologiasta. Hävittyään Intercontinental Championship -tittelin Owen Hartille 28. huhtikuuta 1997 ja toivuttuaan loukkaantumisesta Johnson liittyi Nation of Domination talliin loppuvuodesta 1997. Samalla Johnson muutti painihahmoaan. Hyvänä hahmona tunnettu Rocky Maivia oli nyt karismaattinen kiusaaja The Rock, joka puhui itsestään kolmannessa persoonassa. Lopulta maaliskuussa 1998 hän syrjäytti Faarooqin Nation of Domination tallin johtajan asemasta. The Rock ryhtyi samalla myös pilkkaamaan WWF:n televisiojuontajia, erityisesti David Attenboroughia.
xxx/ellauri123.html on line 675: hooked and start the payments just now. Take your time but keep in mind, life is just a series of fleeting moments, no time like the present.
xxx/ellauri123.html on line 686: If you’ll allow me, I’d love to share my latest work with you. To respect your time, I’ll only email you when I’ve created something meaningful. That’s what friends do, don’t they? You can sign up below or go here.
xxx/ellauri123.html on line 712: The Hebrew אשה זונה (ishah zonah), used to describe Rahab in Joshua 2:1, literally means "a prostitute woman". In rabbinic texts, however, she is explained as being an "innkeeper," based on the Aramaic Targum: פונדקאית. HAHA LOL. Rahab´s name is presumably the shortened form of a sentence name rāḥāb-N, "the god N has opened/widened (the womb?)". May the lord open. The Hebrew zōnâ may refer to secular or cultic prostitution, and the latter is widely believed to have been an invariable element of Canaanite religious practice, although recent scholarship has disputed this. However, there was a separate word, qědēšâ, that could be used to designate prostitutes of the cultic variety.
xxx/ellauri123.html on line 716: Nabokov´s wife Véra was his strongest supporter and assisted him throughout his lifetime, but Nabokov admitted to having a "prejudice" against women writers. He wrote to Edmund Wilson, who had been making suggestions for his lectures: "I dislike Jane Austen, and am prejudiced, in fact against all women writers. They are in another class." Although Véra worked as his personal translator and secretary, he made publicly known that his ideal translator would be male, and especially not a "Russian-born female". In the first chapter of Glory he attributes the protagonist's similar prejudice to the impressions made by children's writers like Lidiya Charski, and in the short story "The Admiralty Spire" deplores the posturing, snobbery, antisemitism, and cutesiness he considered characteristic of Russian women authors.
xxx/ellauri123.html on line 719: Erityisen moukkamaista on Vladin ylenkaze Charlotelle, joka sentään oli Lolan äiskä js ollut pienenä samanlainen söpö Lotte kuin Dolores. Samaaa vsnhaa setämiehen naisvihaa taas. Vladi lienee joutunut istumaan Axan hännän alla pienenä.
xxx/ellauri123.html on line 745: Evidence is presented that the author of Lolita, Vladimir Nabokov, was himself consciously a pedophile who acted out his desires vicariously through his writing. Drawing upon his literary works and biography, the manifest and genetic origins of Nabokov´s pedophilia are traced back to an unresolved oedipal conflict complicated by childhood sexual abuse. Humbert Humbert, the protagonist in the novel Lolita, is the classic literary portrayal of a pedophile. Evidence is presented that the author of Lolita, Vladimir Nabokov, was himself consciously a pedophile who acted out his desires vicariously through his writing. Drawing upon his literary works and biography, the manifest and genetic origins of Nabokov´s pedophilia are traced back to an unresolved oedipal conflict complicated by childhood sexual abuse. The raw power of Lolita derives from the abreactive discharge of a libidinal cathexis denied any other mode of expression.
xxx/ellauri123.html on line 758: Lolita is a 1955 novel written by Russian-American novelist Vladimir Nabokov. The novel is notable for its controversial subject: the protagonist and unreliable narrator, a French middle-aged literature professor under the pseudonym Humbert Humbert, is obsessed with an American 12-year-old girl, Dolores Haze, whom he sexually molests (fucks) after he becomes her stepfather. "Lolita" is his private nickname for Dolores.
xxx/ellauri123.html on line 760: In 1947, Vladi moves to Ramsdale, a small town in New England, where he can calmly continue working on his book. The house that he intends to live in is destroyed in a fire, and in his search for a new home, he meets the widow Charlotte Haze, who is accepting tenants. Humbert visits Charlotte´s residence out of politeness and initially intends to decline her offer. However, Charlotte leads Humbert to her garden, where her 12-year-old daughter Dolores (also variably known as Dolly, Dolita, Lo, Lola, and Lolita) is sunbathing. Humbert sees in Dolores the perfect nymphet, the embodiment of his old love Annabel, and quickly decides to move in.
xxx/ellauri123.html on line 762: The impassioned Humbert constantly searches for discreet forms of fulfilling his sexual urges, usually via the smallest physical contact with Dolores. When Dolores is sent to summer camp, Humbert receives a letter from Charlotte, who confesses her love for him and gives him an ultimatum – he is to either marry her or move out immediately. Initially terrified, Humbert then begins to see the charm in the situation of being Dolores' stepfather, and so marries Charlotte for instrumental reasons (päästäxeen salaa työntämään Lolan piccu tacoon isoa munakoisoa). Charlotte later discovers Humbert's diary, in which she learns of his desire for her daughter and the disgust Charlotte arouses in him. Shocked and humiliated, Charlotte decides to flee with Dolores and writes letters addressed to her friends warning them of Humbert. Disbelieving Humbert´s false assurance that the diary is a sketch for a future novel, Charlotte runs out of the house to send the letters but is killed by a swerving car. Humbert destroys the letters and retrieves Dolores from camp, claiming that her mother has fallen seriously ill and has been hospitalized. He then takes her to a high-end hotel that Charlotte had earlier recommended. Humbert knows he will feel guilty if he consciously rapes Dolores, and so tricks her into taking a sedative by saying it is a vitamin. As he waits for the pill to take effect, he wanders through the hotel and meets a mysterious man who seems to be aware of Humbert´s plan for Dolores. Humbert excuses himself from the conversation and returns to the hotel room. There, he discovers that he had been fobbed with a milder drug, as Dolores is merely drowsy and wakes up frequently, drifting in and out of sleep. He dares not touch her that night. In the morning, Dolores reveals to Humbert that she actually has already lost her virginity, having engaged in sexual activity with an older boy at a different camp a year ago. He immediately begins sexually abusing (fucking) her. And they lived happily ever after.
xxx/ellauri123.html on line 764: Läppä läppä. Deeply depressed, Humbert unexpectedly receives a letter from a 17-year-old Dolores (signing as "Dolly (Mrs. Richard F. Schiller)"), telling him that she is married, pregnant, and in desperate need of money. Humbert, armed with a pistol, tracks down Dolores' address and gives her the money, which was due as an inheritance from her mother. Humbert learns that Dolores' husband, a deaf mechanic, is not her abductor. Dolores reveals to Humbert that Quilty took her from the hospital and that she was in love with him, but she was rejected when she refused to star in one of his pornographic films. Dolores also rejects Humbert's request to leave with him. Humbert goes to the drug-addled Quilty's mansion and shoots him several times. Shortly afterward, Humbert is arrested, and in his closing thoughts, he reaffirms his love for Dolores and asks for his memoir to be withheld from public release until after her death. Dolores dies in childbirth on Christmas Day in 1952, disappointing Humbert´s prediction that "Dolly Schiller will probably survive me by many years."
xxx/ellauri123.html on line 771: "I would say that of all my books Lolita has left me with the most pleasurable afterglow—perhaps because it is the purest of all, the most abstract and carefully contrived. I am probably responsible for the odd fact that people don´t seem to name their daughters Lolita any more. I have heard of young female lapdogs being given that name since 1956, but of no human beings."
xxx/ellauri123.html on line 801: D’un poil follet mollement crespelu, D’un poil follet mollement crépu, Turkissomisteinen ja pehmoinen,
xxx/ellauri123.html on line 982: Swinburne's poem Dolores sees a young lady
xxx/ellauri123.html on line 990: up the lines we find they are addressed to
xxx/ellauri123.html on line 1014: 1001") and by dress rehearsals for puns, as when Humbert decides to decline a
xxx/ellauri123.html on line 1040: Modern Style (British Art Nouveau style) figures.
xxx/ellauri123.html on line 1051: don't know what is. Arresting, as well as disgusting, to suddenly notice that Lolita (who died giving birth to a stillborn girl, for Christ's sake) would have been 86 this year. … the thought that with patience and luck I might have her produce eventually a nymphet with my blood in her exquisite veins, a Lolita the Second, who would be eight or nine around 1960, when I would still be dans la force d'age; indeed, the telescopy of my mind, or un-mind, was strong enough to distinguish in the remoteness of time a vieillard encore vert—or was it green rot?—bizarre, tender, salivating Dr. Humbert, practicing on supremely lovely Lolita the Third the art of being a granddad.
xxx/ellauri123.html on line 1107: Se mikä Lolitassa vituttaa eniten paizi kaikki on että Vladi on niin ulkokohtanen. Ei se oikeesti vältä Lolitasta noin ihmisenä. Lolita on ressukka, pelkkä runkkunukke. Humbert on narsisti, hyvin paha mies. Isojalka Pertta. Bertrade de Laon, ou Berthe de Laon, traditionnellement appelée Berthe au Grand Pied, née vers 720 à Samoussy et morte le 12 juillet 783 à Choisy-au-Bac près de Compiègne, est une aristocrate franque de l'époque carolingienne, épouse de Pépin le Bref et mère des rois des Francs, Charlemagne et Carloman I. La légende raconte qu'on la nomme ainsi car elle serait née avec un pied bot. Peppi Pikkujalka oli sen mies ja appi oli Kaarlo Vasara. Kaarle Suuren äiskä. Sukulaisia.
xxx/ellauri123.html on line 1142: resdefault.jpg" />
xxx/ellauri123.html on line 1146:
Maria de Dolores
xxx/ellauri123.html on line 1148: Mater dolorosa (lat) on Neitsyt Marian kärsimyksiin liittyvä kristillisen taiteen aihe. Kuvatyyppi esittää Marian seitsemän surua, jotka ovat Betlehemin lastenmurha, pako Egyptiin, kadonneen 12-vuotiaan Jeesuksen etsintä, ristinsaatto, Jeesuksen ristiinnaulitseminen, ristiltäotto ja Jeesuksen hautaaminen. Toisinaan suruja kuvataan hänen sydäntään lävistävien seitsemän miekan avulla, jotka viittaavat Simeonin profetiaan. Toisinaan Maria kuvataan vain surullisena tai kyynelissä. Tässä listassa ei mainita defloraatiota, menstruaatiota, synnytystuskia eikä väkisinmakuuta. Eikä SM Swinburnen peukuttamaa huulten pureskelua ym algolagniaa.
xxx/ellauri123.html on line 1154: Remu was born in Nogent-le-Rotrou. A nobleman (under the tutelage of the Lorraine family), he did his studies under Marc Antoine Muret and George Buchanan. As a student, he became friends with the young poets Jean de La Péruse, Étienne Jodelle, Jean de La Taille and Pierre de Ronsard and the latter incorporated Remy into the "La Pléiade", a group of revolutionary young poets. Belleau´s first published poems were odes, les Petites Inventions (1556), inspired by the ancient lyric Greek collection attributed to Anacreon and featuring poems of praise for such things as butterflies, oysters, cherries, coral, shadows, turtles, and twats. His last work, les Amours et nouveaux Eschanges des Pierres precieuses (1576), is a poetic description of gems and their properties inspired by medieval and renaissance lapidary catalogues. He died impotent in Paris on 6 March 1577, and was buried in Grands Augustins. Remy Belleau was greatly admired by impotent poets in the twentieth century, such as Francis Ponge. Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana. Francis Ponge was born in Montpellier, France in 1899. He has been called “the poet of things” because simple objects like a plant, a shell, a cigarette, a pebble, or a piece of soap are the subjects of his prose poems. To transmute commonplace objects by a process of replacing inattention with contemplation was Ponge’s way of heeding Ezra Pound’s edict: ‘Make it new.’ Ponge spent the last 30 years of his life as a recluse at his country home, Mas des Vergers. He suffered from frequent bouts with nervous exhaustion and numerous psychosomatic illnesses. He continued to write up until his death on August 6, 1988.
xxx/ellauri123.html on line 1179: De l’amoureux plaisir les plus rares délices ; Lemmen nautintojen harvinaista herkkua;
xxx/ellauri123.html on line 1184: Bref, il reste perclus, morne, lâche et faquin, Lyhkäsesti: se pysyy velttona ja elottomana,
xxx/ellauri123.html on line 1203: Donc, pour te faire arcer, mon v.., il te faut ores Siis molo, sun seisottamisexi tarvitaan
xxx/ellauri123.html on line 1204: Une vieille à deux dents qui se souvienne encores hampaatonta pikkueukkoa joka muistaa vielä
xxx/ellauri123.html on line 1212: Un vieux crêpe tissu des lèvres des araignes ; vanha pizi kuin hämähäkkiroikan sylystä,
xxx/ellauri123.html on line 1217: Et qui ne dresse point, glissant comme un poisson Etkä seiso, liu´ut vaan kuin kala
xxx/ellauri123.html on line 1237: Adieu, contente-toi, et ne pouvant dresser, Hyvästi, tyydy tyhjään, kun et nouse,
xxx/ellauri123.html on line 1277: Self-reported and physiological sexual arousal to adult and pedophilic stimuli were examined among 80 men drawn from a community sample of volunteers. Over ¼ of the current subjects self-reported pedophilic interest or exhibited penile arousal to pedophilic stimuli that equalled or exceeded arousal to adult stimuli. The hypothesis that arousal to pedophilic stimuli is a function of general sexual arousability factors was supported in that pedophilic and adult heterosexual arousal were positively correlated, particularly in the physiological data. Subjects who were highly arousable, insofar as they were unable to voluntarily and completely inhibit their sexual arousal, were more sexually aroused by all stimuli than were subjects who were able to inhibit their sexual arousal. Thus, arousal to pedophilic stimuli does not necessarily correspond with pedophilic behavior.
xxx/ellauri123.html on line 1281: resizing.flixster.com/iZ5zzO8amdu3eEN4A9Xuku_Lh24=/fit-in/300x533/v2/https://flxt.tmsimg.com/assets/p1730_v_h9_aa.jpg" />
xxx/ellauri124.html on line 86: To Be a Machine : Adventures Among Cyborgs, Utopians, Hackers, and the Futurists Solving the Modest Problem of Death.
xxx/ellauri124.html on line 87: res-among-cyborgs-utopians-hackers-and-the-futurists-solving-the-modest-problem-of-death-pdf.html">Lue lisää xxx/ellauri124.html on line 111: EX Dolls have been working on a robotics head since 2014, but we're generations away from a Terminator-style cyborg," he also explained. "They will have an element of natural conversation so they won't sound too robotic, but they will take time – languages are massive [...] the voice recognition is no different to a smartphone, but this model also has facial expressions, unlike standard silicone heads." The DS Doll's manufacturers are hoping to release a finalised robotic head by the end of 2018. It is expected to cost around £4,500. Just in case you were wondering, underneath the silicon skin it looks like this. "
xxx/ellauri124.html on line 124: Samantha nukke on jo tosi todentuntuinen. This doll wants to be romanced. The doll, named "Samantha," has artificial intelligence that make it responsive to certain touches in particular locations. When it's touched in a certain area, a "family mode" can be initiated, while certain other areas stimulate its "sexy mode."
xxx/ellauri124.html on line 125: "She can respond to hands," says Santos. "Hands are 'family' and romantic." Handling boobs and crotch activate the turboboost. Just like in real life.
xxx/ellauri124.html on line 129: Silicone sweethearts remain resolutely inert, but change is afoot in the world of sex dolls, with a drive to make them ever more lifelike. First stop is a throbbing heart and a heating element, custom-made nipples and wobbling artificial labia – researchers are utilising new technology to persuade their dolls to smile, pout, flutter their eyelashes, tell jokes, and fake orgasm. What more is needed anyway? Down in the dolls’ nether regions, heating and lubrication systems are in the early stages of development for a more “authentic” sexual experience, along with muscle spasms to simulate female orgasm. “Pubic hair is making a comeback,” offers company owner Matt, running his hand through some plastic pubes.
xxx/ellauri124.html on line 133: Just over 5ft tall, she looks to be in her early 20s but James' wife of 36 years is astonishingly understanding and puts up with her presence in their home, even when her husband takes April out or to the marital bed.
xxx/ellauri124.html on line 136: However, James is already looking to upgrade to a newer model and is saving up to splash out £8,000 on the latest sex robot. Named Harmony, she can smile, speak and is responsive during sex. She is so further advanced that April may end her days forgotten in the garage or the attic, or sold for $500 on ebay. Needs work.
xxx/ellauri124.html on line 147: "The sexual aspect of doll ownership is a very small part of it, what you find more pleasure from in the long run is looking after them, dressing them, putting on their make up and interacting with them. I feel deeply for her, more deeply than I had ever imagined. It's more like being in relationship with a sheep.
xxx/ellauri124.html on line 155: Matt and Pat plan to update Harmony's body with sensor technology so she can give realistic sexual responses. He added: "We are adding in self lubrication, internal heating maybe some kind of constricting feeling when she experiences an orgasm."
xxx/ellauri124.html on line 159: Susan said: "The other thing I want to do is G-spot so you can sit there and play with her and make her feel good. The way I got involved in this was when my husband finished his PHD I got him a Real Doll as a graduation present, at first I got jealous because he spent time with her.
xxx/ellauri124.html on line 167: "Chloe keeps my eye from wandering because having a doll says I'm not interested in being involved with other women accept my wife.
xxx/ellauri124.html on line 173: James said: "This is going to bring dolls out of the closet and into the public eye and keep them there. I am very excited about the robotic functions. The ability to answer or wink back to you, lord only knows if they could make a facial expression back to you that would be unbelievable. I might not be able to afford one but I'll keep saving."
xxx/ellauri124.html on line 184: As a scholar of artificial intelligence, neuroscience and the law, I'm interested in the legal and policy questions that sex robots pose. How do we ensure safe sex? How will intimacy with a sex robot affect the human brain? How will intimacy with a sex maniac affect the robot brain? Would sex with a consensual child robot be ethical? And what exactly is a sexbot anyway?
xxx/ellauri124.html on line 192: Good guys must safeguard the interests and minimize the suffering of created sentient beings before technological advances pre-empt this possibility.
xxx/ellauri124.html on line 200: But Dr Santos says the "aggressive" crowd of randy onlookers "groped" Samantha's breasts and head so vigorously that she broke down.
xxx/ellauri124.html on line 255: Hymy merkitsee nuorempien keskuudessa passiivis-aggressiivista haistattelua.
xxx/ellauri124.html on line 259: Punastuva hymy Z-sukupolven keskuudessa tulkitaan sekin usein passiivis-aggressiiviseksi haistatteluksi.
xxx/ellauri124.html on line 305: Intresse för mystik och andligt
xxx/ellauri124.html on line 307: vårt rationellt tänkande land. Så varför är ändå många svenska människor – särskilt kvinnor – plötsligt intresserade av astrologi, tarot, kristaller, healing och sådana magiska gudinnekrafter som känns mest vid fullmåne? Varför töms kyrkorna, samtidigt som new age-mässorna lockar tiotusentals besökare? Och varför väcker denna alltmer synliga subkultur sådana aggressioner? Är det kama sutra?
xxx/ellauri124.html on line 331: Dolores Haze, or it was an incubus.” No, I would not go that far. So Humbert the
xxx/ellauri124.html on line 335: To Be Right She Ignores Your Boundaries She Enables Dependence She Oversimplifies
xxx/ellauri124.html on line 346: A bustle is a padded undergarment used to add fullness, or support the drapery, at the back of women's dresses in the mid-to-late 19th century. Bustles were worn under the skirt in the back, just below the waist, to keep the skirt from dragging. Heavy fabric tended to pull the back of a skirt down and flatten it. As a result a woman's petticoated skirt would lose its shape during everyday wear (from merely sitting down or moving about).
xxx/ellauri124.html on line 353:
xxx/ellauri124.html on line 359: and they just respond with, “cute.” — or, even worse, “thx.” When your normally
xxx/ellauri124.html on line 361: feeling some type of way. A text to send to a depressed friend might not break
xxx/ellauri124.html on line 366: depressed brain to receive. According to a 2017 study published in the journal
xxx/ellauri124.html on line 368: with depression cope a lot easier than people who don’t receive those, “Hey,
xxx/ellauri124.html on line 373: in on your depressed friend.
xxx/ellauri124.html on line 391: “No need to respond, but wanted you to know how much I appreciate having you in my life.”
xxx/ellauri124.html on line 426: [insert passive aggressive emoji
xxx/ellauri124.html on line 460: also known as the "yes" emoji, is used to express general contentment.
xxx/ellauri124.html on line 516: stressing about that work project you definitely procrastinated.
xxx/ellauri124.html on line 528: There are 6 tapbacks, basically they are prefabricated one word text messages that appear on the screen inside the first pair part instead of a new message. Big fat hairy deal, but it sets you apart from the hoi polloi. Those six responses include a
xxx/ellauri124.html on line 547: iMessage Features to Avoid with Your Green Bubble Android Buddies
xxx/ellauri124.html on line 564: In case you're somehow 15 years behind, emoji are taking over the world. But although there is an obvious benefit to having such a large arsenal of emoji with which to freely share your life with the rest of the world, the choices you have can become overwhelming. For example, what do all the cat emoji mean? Why do we need so many of them? What the heck am I supposed to use them all for? Well, if you're feeling overwhelmed, have no fear — I'm here to help you.
xxx/ellauri124.html on line 566: With about 722 emoji currently avalible to help us do things like flirting with a crush to debriefing the State of the Union Address, there are few things left that we can't communicate with emoji.
xxx/ellauri124.html on line 567: All those differently colored emoji hearts allow us to express love in every color of the rainbow, and the Apple emoji keyboard has 12 different options for trains, which is arguably a higher number than the actual amount of trains I've spotted in my entire life. We're clearly an emoji-driven society, and our pictorial vocabulary has expanded accordingly.
xxx/ellauri124.html on line 569: But out of all the emojis available on the Apple iPhone keyboard, one of the cutest and most versatile options is undoubtedly the cat emoji. It comes with a total of nine different expressions (perhaps representing each of a cat's hypothetical nine lives?), and they all, of course, mean different things. Not sure how to use all of them, or what makes them different? Check out this handy little guide to help you use them all properly, plus two or three different examples of the emoji in action:
xxx/ellauri124.html on line 681: Vanhanen että Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto eipäskun Tarja Halonen ja josta uutisoitiin
xxx/ellauri124.html on line 838: vahingossa päähän jotain neekeriä jätesäkillä. Se jäi uikuttamaan naama veressä.
xxx/ellauri124.html on line 893: xzzdEKZ7w0BlXPLxYRbKGnrZ83ih8XE62oVoonres5sN63v5ssui3QekrD25CwON
xxx/ellauri125.html on line 72: Boucher voitti Prix de Rome'n opiskelijapalkinnon ja pääsi opiskelemaan Roomaan Académie de France'en vuosiksi 1727–1731. Hän ei saavuttanut siellä ollessaan suurta suosiota, mutta palattuaan Ranskaan hänestä tuli 1734 Royal Academyn (paskat, Académie Royalen) jäsen. Boucher maalasi lukuisia maalauksia, suunnitteli tapetteja, tekstiilejä ja posliineja sekä lavastuksia ja puvustuksia teattereihin. Hänestä tuli vuonna 1755 Gobelinin tapettitehtaan johtaja ja päägobeliini. Boucherilla oli keskeinen osa Ranskan kuninkaallisten asuntojen ja kaupungintalojen koristeluissa ja myöhemmin koko Euroopan koristetaiteen kehityksessä. Hän maalasi useita rohkeita muotokuvia myös Ludvig XV'n virallisesta rakastajattaresta, Madame de Pompadourista.
xxx/ellauri125.html on line 80: Boucherin läski odaliski (vas.) on hivenen panettavampi kuin Ingresin luimuileva lonkkavikainen (oik.). Vaikka on Ingresilläkin panettavia nakuja, kz. alla vas. Valokuvan nakusta näkyy että oikeissa naisissa on enemmän kulmia. Suu tolla lailla ärvöllään ois varmaan ennen ollut liian rivoa.
xxx/ellauri125.html on line 86: res_-_Reclining_Venus_-_Walters_372392FXD.jpg/1024px-Jean-Auguste-Dominique_Ingres_-_Reclining_Venus_-_Walters_372392FXD.jpg" height="330px" />
xxx/ellauri125.html on line 90: Seuraava näpäys Zeuxesta Antiopen kimpussa on Ingresiltä hyvin sutastu paizi napanappi näyttää olevan hiukka vika paikassa. Sen kuuluis olla viele vehen vasemmalla. Zeus on just tulossa ottamaan Antiopen väkisin satyyrin hahmossa. Watteaun skezi samasta aiheesta on aika heikko, Cesarin kalju Zeus on puoliveteinen.
xxx/ellauri125.html on line 92: res_Jupiter_et_Antiope.jpg" width="92%" />
xxx/ellauri125.html on line 107: Reader, I married him. A quiet wedding we had: he and I, the parson and clerk, were alone present. When we got back from church, I went into the kitchen of the manor-house, where Mary was cooking the dinner and John cleaning the knives, and I said—
xxx/ellauri125.html on line 111: Lolitassa on kyllä samoja piirteitä kuin Jane Eyressä, jossa tabuna oli 2-naiminen. Lolitassa se on pedofilia ja semi-insesti. Apinat ei saa bylsiä ihan mitä vaan, on sentään jotain rajaa.
xxx/ellauri125.html on line 113: Homopuolisoilla piisaa paalua, ne kunnostaa yhdessä vanhoja puutaloja Oulun Pikisaaressa (Kaleva) ja Espoossa (Ilta-Pulu). Perheellisen Markon vanha navetta ja ex-autotalli muuttui päräyttäväxi miesluolaxi - kazo kuvat. Autotalli kunnostettiin ja hyllyille tuli pikkuautoja. Kävijät eivät olleet uskoa silmiään.
xxx/ellauri125.html on line 125: Florense Sally Horner, raptada aos 11 anos, seria a inspiração para a personagem Dolores “Lolita” Haze.
xxx/ellauri125.html on line 126: Florence “Sally” Horner e Frank La Salle teriam inspirado as personagens Dolores “Lolita” Haze e Humbert-Humbert, do romance “Lolita”, publicado há 60 anos.
xxx/ellauri125.html on line 128: “Dolores ‘Lolita’ Haze teria sido inspirada numa garota de 11 anos chamada Florence ‘Sally’ Horner, raptada em 1948 pelo pedófilo Frank La Salle, mecânico cinquentão, que a manteve em cativeiro quase dois anos”, relata Sérgio Augusto.
xxx/ellauri125.html on line 130: “O caso, amplamente explorado na imprensa, dada a frequência com que tarados molestavam e sequestravam meninas em toda a América no final dos anos 40 (uma a cada 43 minutos, segundo o FBI), teve desfecho feliz: Sally logrou fugir e La Salle foi preso e condenado. Feliz em termos. Sally morreria num acidente de carro, aos 15 anos de idade”, conta Sérgio Augusto.
xxx/ellauri125.html on line 134: O autor do romance, Vladi Nabokov, homem circunspecto, deixa a impressão de que é uma incógnita. Na verdade, não é. Ele escreveu sobre si, em “Fala, Memória” (Alfaguara, 328 páginas, tradução de José Rubens Siqueira), e há a estupenda biografia escrita pelo irlandês Brian Boyd (PhD em literatura pela Universidade de Toronto), publicada em dois volumes, “Vladimir Nabokov — Os Anos Russos” (Anagrama, 626 páginas, tradução de Jordi Beltran) e “Vladimir Nabokov — Os Anos Americanos” (Anagrama, 966 páginas, tradução de Daniel Najmías). Não há tradução brasileira. “Véra. Señora de Nabokov” (Alianza Editorial, 744 páginas, tradução de Miguel Martínez), de Stacy Schiff, é uma magnífica biografia de Véra Nabokov, a mulher do autor de “Fogo Pálido”. Trata-se, por sinal, de uma biografia indireta de Vladimir Nabokov. Ganhou o reputado prêmio Pulitzer.
xxx/ellauri125.html on line 136: O livro “The Real Lolita”, de Sarah Weinman, resgata a história de duas pessoas cuja história teria colaborado para a formatação do romance “Lolita”, de Vladimir Nabokov. Brian Boyd relata que Vladimir Nabokov leu “notícias sobre acidentes publicadas em jornais, sobre crimes sexuais e assassinatos: ‘um violador de meia idade’ que raptou Sally Horner, uma garota de 15 anos de Nova Jersey, e a manteve em seu poder durante 21 meses, levando-a como ‘escrava’ por todo o país até que a encontraram em um motel do sul da Califórnia”. O nome do homem não é citado. Por que a quase nenhuma importância dada ao caso? Porque, como mostra o biógrafo, o romance de Vladimir Nabokov vai muito além da história de Sally Horner e de seu raptador. Reduzi-lo a isto é reduzir a importância de sua literatura (que nada tem de jornalismo).
xxx/ellauri125.html on line 138: “Nabokov talvez nem precisasse de Sally Horner para criar sua paradigmática ninfeta, pois já localizaram referências à sexualidade precoce de meninas pré-púberes em pelo menos seis de suas criações ficcionais, entre contos, novelas e romances.” Brian Boyd revela que Vladimir Nabokov fez ampla pesquisa sobre a sexualidade de pessoas do sexo feminino “de 6 a 19 anos”. Não deixou nem mesmo de pesquisar as gírias dos jovens.
xxx/ellauri125.html on line 163: Roland Brand, Bill Crest
xxx/ellauri125.html on line 166: Suellyn Lyon (July 10, 1946 – December 26, 2019) was an American actress. She joined the entertainment industry as a model at the age of 13, and later rose to prominence and won a Golden Globe for playing the title role in the film Lolita (1962). Her other film appearances included The Night of the Iguana (1964), 7 Women (1966), Tony Rome (1967), and Evel Knievel (1971).
xxx/ellauri125.html on line 168: When she was 14 years old, she was cast in the role of Dolores "Lolita" Haze in Stanley Kubrick's film Lolita (1962), against James Mason, then aged 53. Nabokov, the book's author, described her as the "perfect nymphet". She was chosen for the role partly because the film makers had to alter the age of the character to an older adolescent rather than the 12-year-old child Lolita in Vladimir Nabokov's novel Lolita. Although Kubrick's film altered the story so as not to be in violation of the Hollywood Production Code, it was still one of the more controversial films of the day.
xxx/ellauri125.html on line 189: West tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin New Yorkissa
xxx/ellauri125.html on line 191: Trumpia Twitterin välityksellä ja mainitsi myös itse pyrkivänsä presidentiksi
xxx/ellauri125.html on line 192: vuonna 2024. West on puhunut presidentiksi pyrkimisestä jo edeltävinä vuosinakin.
xxx/ellauri125.html on line 210: Kimberlyn isä Robert Kardashian tuli aikoinaan tunnetuksi Homer Simpsonin asianajajana. Vanhemmat kuitenkin erosivat 1991, ja äiti Kris meni uusiin naimisiin olympiavoittaja Bruce Jennerin (nykyisin Caitlyn Jenner) kanssa. Pari kuitenkin erosi vuonna 2015. Kimbly on muovinen lasten peli jossa heitetään noppaa painamalla nappia.Caitlyn Marie Jenner, aikaisemmin William Bruce Jenner, (s. 28. lokakuuta 1949 Mount Kisco, New York) on yhdysvaltalainen kymmenottelun olympiavoittaja. Hän voitti kultaa Montrealin olympiakisoissa 1976 maailmanennätystuloksella 8618 pistettä, nykytaulukolla 8634 pistettä. Keväällä 2015 hän kertoi julkisuudessa olevansa transnainen.Kesäkuussa 2015 Jenner poseerasi Vanity Fair -lehden kannessa naisena ja kertoi ottaneensa nimekseen Caitlyn. Jennerin uusi Twitter-tili keräsi miljoona seuraajaa hieman yli neljässä tunnissa, mikä rikkoi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman vain pari viikkoa aikaisemmin tekemän ennätyksen.
xxx/ellauri125.html on line 302: “Yeezus” is the most musically adventurous album West has ever released, a wildly experimental work that features tracks produced by Daft Punk, Hudson Mohawke, Rick Rubin and others. It’s also West’s most narcissistic, defiant, abrasive and unforgiving.
xxx/ellauri125.html on line 315: Hardened? Most certainly, and the evidence is everywhere. Here’s a man so powerful that he can boss around both massage therapists and waiters, as he does in “I Am a God”: “I am a god / So hurry up with my damn massage / in the French … restaurant / hurry up with my damn croissants.” If it weren’t embedded within a truly frightening song featuring curdling screams and deep bass, the line would be laughable.
xxx/ellauri125.html on line 317: As presented, his intentions are unclear — other than to remind you that, you know, “I am a god!” Duly noted. Maybe now West can start tapping into his benevolent side. After all, he’s going to need it in 15 years when self-aggrandizing young men start objectifying his daughter.
xxx/ellauri125.html on line 353: Bidenin mukaan Trumpin diili tarkoitti käytännössä sitä, että vaihtoehto vetäytymiselle olisi ollut täysimittainen sota Talibanin kanssa. Siihen presidentti ei halunnut ryhtyä, koska suurella rahalla koulutetut Afganistanin omat turvallisuusjoukot eivät halua taistella Talibania vastaan.
xxx/ellauri125.html on line 362: Niistä puuttuu Yhdysvaltain presidentille tyypillinen idealismin pyllyverho.
xxx/ellauri125.html on line 392: Waltarin synnyinkoti oli Helsingin Siltasaaressa Saariniemenkatu 6:ssa olleessa talossa. Kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen suunnittelemassa muistolaatassa nykyisen talon seinässä lukee: ”Tällä paikalla sijainneessa talossa syntyi 19.9.1908 kirjailija akateemikko Mika Waltari”, ja siinä on myös Waltarin kasvokuva.
xxx/ellauri125.html on line 406: resize=480:*" height="300px" />
xxx/ellauri125.html on line 407: ressive.keep_iptc,w_400/waxqsvdeirnojvikf77g.jpg" height="300px"/>
xxx/ellauri125.html on line 418: Viriili keski-ikäinen pressahan vaan pelmusi 20-sen työntekijänsä (Monica Lewinsky, yllä) kanssa kuin
xxx/ellauri125.html on line 428: From the start, critics complained about the ostensible sameness of Roth’s books, their narcissism and narrowness—or, as he himself put it, comparing his own work to his father’s conversation, “Family, family, family, Newark, Newark, Newark, Jew, Jew, Jew.” Over time, he took on vast themes—love, lust, loneliness, marriage, masculinity, ambition, community, solitude, loyalty, betrayal, patriotism, rebellion, piety, disgrace, the body, the imagination, American history, mortality, the relentless mistakes of life—and he did so in a variety of forms: comedy, parody, romance, conventional narrative, postmodernism, autofiction. In each performance of a self, Roth captured the same sound and consciousness. in nearly fifty years of reading him I’ve never been more bored. I got to know Roth in the nineteen-nineties, when I interviewed him for this magazine around the time he published “The Human Stain.” To be in his presence was an exhilarating, though hardly relaxing, experience. He was unnervingly present, a condor on a branch, unblinking, alive to everything: the best detail in your story, the slackest points in your argument. His intelligence was immense, his performances and imitations mildly funny. “He who is loved by his parents is a conquistador,” Roth used to say, and he was adored by his parents, though both could be daunting to the young Philip. Herman Roth sold insurance; Bess ruled the family’s modest house, on Summit Avenue, in a neighborhood of European Jewish immigrants, their children and grandchildren. There was little money, very few books. Roth was not an academic prodigy; his teachers sensed his street intelligence but they were not overawed by his classroom performance. Roth learned to write through imitation. His first published story, “The Day It Snowed,” was so thoroughly Truman Capote that, he later remarked, he made “Capote look like a longshoreman.”
xxx/ellauri125.html on line 485: With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted. After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted.[ After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. After Muriel's death in 1990, Roth moved into a ramshackle former funeral parlor and occupied himself with revising the final volumes of his monumental work, Mercy of a Rude Stream. It has been alleged that the incestuous relationships between the protagonist, a sister, and a cousin in Mercy of a Rude Stream are based on Roth's life. Roth's own sister denied that such events occurred. Roth attributed his massive writer's block to personal problems such as depression, and to political conflicts, including his disillusion with Communism. At other times he cited his early break with Judaism and his obsessive sexual preoccupations as probable causes. Roth died in Albuquerque, New Mexico, United States in 1995. The character E. I. Lonoff in Philip Roth's Zuckerman novels (The Ghost Writer and Exit Ghost in this case), is a composite of Roth, Bernard Malamud and fictional elements.
xxx/ellauri125.html on line 557: this art entitles it to our respect; but at the same time, I think
xxx/ellauri125.html on line 566: contortions and his ecstatic expression that he takes an
xxx/ellauri125.html on line 567: intelligent and human interest in his performance.
xxx/ellauri125.html on line 573: pictures. The results of the habit are: loss of memory, loss of
xxx/ellauri125.html on line 581: It has at last, in our day of progress and improvement, been
xxx/ellauri125.html on line 584: of the whole company, when only males are present, it is still
xxx/ellauri125.html on line 626: Rajaton is a Finnish a cappella ensemble, founded in Helsinki in 1997. The Finnish word rajaton means "boundless", to indicate the breadth of their repertoire, from sacred classical to near Europop. Rajaton performs primarily in Finland but also tours around Europe and the rest of the world, having performed in over 25 countries.
xxx/ellauri125.html on line 660: Botticellin kuuluisimpia teoksia ovat kaksi suurta mytologia-aiheista maalausta Kevät ja Venuksen syntymä. Botticelli työskenteli suuren osan elämästään Medici-suvun palveluksessa Firenzessä ja osallistui muun muassa Sixtuksen kappelin freskojen maalaukseen. Tunnettujen mytologisten maalausten ohella hän maalasi alttaritauluja, useita madonnankuvia ja uransa loppuvaiheessa synkän dramaattisia uskonnollisia aiheita. Sillä oli skilliä vaikka mihin. Jäätävää. Helmi peri mummilta ja faffalta Bocellin Venus-julisteen luonnollista kokoa. Mahtaako olla enää tallella.
xxx/ellauri125.html on line 662: ressive.keep_iptc,w_1200/dnkwdsz7a1us5git01ta.jpg" />
xxx/ellauri125.html on line 688: So if you're depressed
xxx/ellauri125.html on line 691: Talk about your depression
xxx/ellauri125.html on line 753: Though Love was raised Roman Catholic, her mother maintained an unconventional home; according to Love, "There were hairy, wangly-ass hippies running around naked doing Gestalt therapy," and her mother raised her in a gender-free household with "no dresses, no patent leather shoes, no canopy beds, nothing".
xxx/ellauri125.html on line 755: At age 14, Love was arrested for shoplifting from a Portland department store and remanded at Hillcrest Correctional Facility, a juvenile hall in Salem, Oregon.
xxx/ellauri125.html on line 763: She appeared in supporting roles in the Alex Cox films Sid and Nancy (1986) and Straight to Hell (1987) before forming the band Hole in Los Angeles with guitarist Eric Erlandson. The group received critical acclaim from underground rock press for their 1991 debut album, produced by Kim Gordon, while their second release, Live Through This (1994), was met with critical accolades and multi-platinum sales. In 1995, Love returned to acting, earning a Golden Globe Award nomination for her performance as Althea Leasure in Miloš Forman's The People vs. Larry Flynt (1996), which established her as a mainstream actress. The following year, Hole's third album, Celebrity Skin (1998), was nominated for three Grammy Awards.
xxx/ellauri125.html on line 764: The next several years were marked by publicity surrounding Love's legal troubles and drug relapse, which resulted in a mandatory lockdown rehabilitation sentence in 2005 while she was writing a second solo album. That project became Nobody's Daughter, released in 2010 as a Hole album but without the former Hole lineup. Between 2014 and 2015, Love released two solo singles and returned to acting in the network series Sons of Anarchy and Empire. In 2020, she confirmed she was writing new music.
xxx/ellauri125.html on line 788: Live Through This was released on Geffen's subsidiary label DGC on April 12, 1994, one week after Cobain's death from a self-inflicted gunshot wound in the Seattle home he shared with Love, who was in rehab in Los Angeles at the time. In the following months, Love was rarely seen in public, holing up at her home with friends and family members. Cobain's remains were cremated and his ashes divided into portions by Love, who kept some in a teddy bear and some in an urn. In June 1994, she traveled to the Namgyal Buddhist Monastery in Ithaca, New York and had his ashes ceremonially blessed by Buddhist monks. Another portion was mixed into clay and made into memorial sculptures.
xxx/ellauri125.html on line 790: The success of the record combined with Cobain's suicide resulted in a high level of publicity for Love, and she was featured on Barbara Walters' 10 Most Fascinating People in 1995.
xxx/ellauri125.html on line 793: In January 1995, Love was arrested in Melbourne for disrupting a Qantas flight after getting into an argument with a stewardess.[163] On July 4, 1995, at the Lollapalooza Festival in George, Washington, Love threw a lit cigarette at musician Kathleen Hanna before punching her in the face, alleging that Hanna had made a joke about her pleaded guilty to an assault charge and was sentenced to anger management classed. In November 1995, two male teenagers sued Love for allegedly punching them during a Hole concert in Orlando, Florida in March 1995. The judge dismissed the case on grounds that the teens "weren't exposed to any greater amount of violence than could reasonably be expected at an alternative rock concert". Love later said she had little memory of 1994–1995, as she had been using large quantities of heroin and Rohypnol at the time. Mullakin on noista vuosista hämärähköt muistot, paizi että muutettiin Ilmattarentielle.
xxx/ellauri125.html on line 795: After Hole's world tour concluded in 1996, Love made a return to acting, first in small roles in the Jean-Michel Basquiat biopic Basquiat and the drama Feeling Minnesota (1996), and then a starring role as Larry Flynt's wife Althea in Miloš Forman's critically acclaimed 1996 film The People vs. Larry Flynt. Love went through rehabilitation and quit using heroin at the insistence of Forman; she was ordered to take multiple urine tests under the supervision of Columbia Pictures while filming, and passed all of them. Despite Columbia Pictures' initial reluctance to hire Love due to her troubled past, her performance received acclaim, earning a Golden Globe nomination for Best Actress, and a New York Film Critics Circle Award for Best Supporting Actress. Critic Roger Ebert called her work in the film "quite a performance; Love proves she is not a rock star pretending to act, but a true actress."
xxx/ellauri125.html on line 800: Hole toured with Marilyn Manson on the Beautiful Monsters Tour in 1999, but dropped out after nine performances; Love and Manson disagreed over production costs, and Hole was forced to open for Manson under an agreement with Interscope Records. Hole resumed touring with Imperial Teen. Love later said Hole also abandoned the tour due to Manson and Korn's (whom they also toured with in Australia) sexualized treatment of teenage female audience members.
xxx/ellauri125.html on line 805: The following year, she returned to film opposite Lili Taylor in Julie Johnson (2001), in which she played a woman who has a lesbian relationship; Love won an Outstanding Actress award at L.A.'s Outfest. She was then cast in the thriller Trapped (2002), alongside Kevin Bacon and Charlize Theron. The film was a box-office flop.
xxx/ellauri125.html on line 807: Grohl and Novoselic sued Love, calling her "irrational, mercurial, self-centered, unmanageable, inconsistent and unpredictable". In February 2003, Love was arrested at Heathrow Airport for disrupting a flight and was banned from Virgin Airlines. In October, she was arrested in Los Angeles after breaking several windows of her producer and then-boyfriend James Barber's home, and was charged with being under the influence of a controlled substance; the ordeal resulted in her temporarily losing custody of her daughter.
xxx/ellauri125.html on line 809: Amy Phillips of The Village Voice wrote: "Love is willing to act out the dream of every teenage brat who ever wanted to have a glamorous, high-profile hissyfit [= temper tantrum], and she turns those egocentric nervous breakdowns into art. Sure, the art becomes less compelling when you've been pulling the same stunts for a decade. But, honestly, is there anybody out there who fucks up better?". The album sold fewer than 100,000 copies. Love later expressed regret over the record, blaming her drug problems at the time. Shortly after it was released, she told Kurt Loder on TRL: "I cannot exist as a solo artist. It's a joke."
xxx/ellauri126.html on line 155: häntä poistumaan kuvansa äärestä, ja niin hän kuihtui lähteen äärellä, kunnes lopulta kuoli
xxx/ellauri126.html on line 305: Deepak Chopra (/ˈdiːpɑːk ˈtʃoʊprə/; Hindi: [d̪iːpək tʃoːpɽa]; born October 22, 1946) is an Indian-American author and alternative medicine advocate. A prominent figure in the New Age movement, his books and videos have made him one of the best-known and wealthiest figures in alternative medicine. His discussions of quantum healing have been characterised as technobabble - "incoherent babbling strewn with scientific terms" which drives those who actually understand physics "crazy" and as "redefining Wrong".
xxx/ellauri126.html on line 307: Chopra studied medicine in India before emigrating in 1970 to the United States, where he completed a residency in internal medicine and a fellowship in endocrinology. As a licensed physician, in 1980 he became chief of staff at the New England Memorial Hospital (NEMH). In 1985, he met Maharishi Mahesh Yogi and became involved in the Transcendental Meditation (TM) movement. Shortly thereafter he resigned his position at NEMH to establish the Maharishi Ayurveda Health Center. In 1993, Chopra gained a following after he was interviewed about his books on The Oprah Winfrey Show. He then left the TM movement to become the executive director of Sharp HealthCare's Center for Mind-Body Medicine. In 1996, he co-founded the Chopra Center for Wellbeing.
xxx/ellauri126.html on line 311: The ideas Chopra promotes have regularly been criticized by medical and scientific professionals as pseudoscience. The criticism has been described as ranging "from the dismissive to...damning". Philosopher Robert Carroll writes that Chopra, to justify his teachings, attempts to integrate Ayurveda with quantum mechanics. Chopra says that what he calls "quantum healing" cures any manner of ailments, including cancer, through effects that he claims are literally based on the same principles as quantum mechanics. This has led physicists to object to his use of the term "quantum" in reference to medical conditions and the human body. Evolutionary biologist Richard Dawkins has said that Chopra uses "quantum jargon as plausible-sounding hocus pocus". Chopra's treatments generally elicit nothing but a placebo response and have drawn criticism that the unwarranted claims made for them may raise "false hope" and lure sick people away from legitimate medical treatments.
xxx/ellauri126.html on line 366: Jon Kabat-Zinn (s. 5. kesäkuuta 1944) on yhdysvaltalainen lääketieteen emeritusprofessori. Hän on perustanut stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hän opettaa tietoisuustaitomietiskelyä stressin, ahdistuksen, kivun ja sairauksien helpottamiseksi. Kabat-Zinnin elämäntyö keskittyy lähinnä tavoitteeseen saada tietoisuustaito (myös: tietoinen läsnäolo) lääketieteen ja yhteiskunnan hyväksymäksi menetelmäksi. MBSR-menetelmään (Mindfulness Based Stress Reduction) liittyy mietiskelyä ja joogaharjoituksia, jotka auttavat erilaisista vaivoista kärsiviä tietoisen keskittymisen kautta kohentamaan oloaan. Sen avulla saadaan käyttöön sisäisiä voimavaroja pyrittäessä kohentamaan terveyttä ja hyvinvointia. Kabat-Zinn on työtovereineen tutkinut keskittymisen vaikutusta aivoihin, etenkin stressin aikaisiin tunnetiloihin ja immuunijärjestelmään. Hei mut tää taitaa olla just sitä fuulaa jolla Maisu meinaa takoa Tukholman vanhassa kaupungissa miljoonia kruunuja?
xxx/ellauri126.html on line 373: Monesti hän ei myöskään ymmärrä kysymystä eikä vastaa kysymyxiin taikka vastaa niihin epämääräisesti tai vaikeaselkoisesti. Hänen kuulonsa on valikoiva ja kiusalliset aiheet sivuutetaan hiljaisuudella. Tästä huolimatta hänen puheensa vaikuttaa uskottavalta, koska hän näyttelee taitavasti kaikkia tunnetiloja ja hänen sanatulvansa ja izekeskeinen esiintymisensä sokaisevat helposti muut. Aggressiot ilmenevät verbaalisina hyökkäyxinä, juonitteluna, panetteluna, valituxina ja juoruina. Hän ei ole aidosti kiinnostunut muiseta ihmisistä, vaan hän on oppinut käyttäytymään hyväxytyllä tavalla jopa niin, että hän antaa jopa hyvinkin myötätuntoisen, luotettavan ja hurmaavan kuvan. Hän manipuloi ja valehtelee oman etunsa mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan varsinainen valehtelu vaan hänen rajattomuuttaan ja kaikkivoipaisuuttaan heijastava kaventunut maailmankuva. Joskus hän jopa väittää tietävänsä, mitä toiset ajattelevat. Mä nään! Köyhtyessään narsisti alkaa muistuttaa tyhjiin puristettua sitruunaa, tai norsunvittua.
xxx/ellauri126.html on line 462: Avioliitto on geenimielessä vähän kinkkinen status quo: suvut kilpailevat periaatteessa, mutta tekee tulitauon hankkiaxeen molemmille etua. Ei ihme että kiistat nousee pintaan herkästi. Sama pätee muustakin kaupankäynnistä. Monopolipeli voi olla win-win, muttei sentään kooperatiivista, kaupan osapuolilla on myös oma lehmä ojassa. On silti parempi etmä voitan enemmän ja sä vähemmän. 1 sulle 2 mulle. Eikä niin tiukkaa tiimiä edes olekaan, ettei siinä käytäisi myös jäsentenvälistä. Egokin on helisemässä idin ja superegon välissä. Perheestä nyt puhumattakaan. Aina kun on resursseja on myös kilpailu. Ei ei se on minun!
xxx/ellauri126.html on line 468: Il est le fils de la peintre française Yahne Le Toumelin (née en 1923) et du philosophe, essayiste, journaliste et académicien Jean-François Revel (1924-2006, de son vrai nom Jean-François Ricard). Il est aussi le neveu du navigateur Jacques-Yves Le Toumelin (1920-2009), le frère de la poétesse et écrivaine Ève Ricard (née en 1948), et le demi-frère du haut fonctionnaire Nicolas Revel (né en 1966, fils de la journaliste Claude Sarraute). En 2000, il fonde l'association humanitaire Karuna-Shechen. Depuis cette même année, il fait partie du Mind and Life Institute, association qui facilite les rencontres entre la science et le bouddhisme.
xxx/ellauri126.html on line 471: Claude Sarraute est donc la belle-mère du célèbre moine tibétain, interprète du dalaï-lama. Claude Sarraute "n'entend plus, ne voit plus, ne marche plus" Les apparitions de Claude Sarraute sur nos antennes se font rares, puisque la journaliste est désormais âgée de 93 ans. Mais en 2019, elle refait surface , appelée par son ami Laurent Ruquier, en pleine émission des Grosses têtes. "Mais dans ma grosse tête, ça va très bien", avait assuré Claude Sarraute, non sans humour et pétulance.
xxx/ellauri126.html on line 473: La journaliste est la fille de l'écrivaine Nathalie Sarraute, avocate et femme de Lettres, membre phare du courant littéraire du Nouveau Roman. C'est dans les colonnes du journal Le Monde que Claude Sarraute s'est confiée sur sa relation avec sa mère. Selon elle, la romancière d'origine russe lui avait donné un prénom unisexe car elle aurait voulu avoir un garçon...
xxx/ellauri126.html on line 480: Les Grosses Têtes French pronunciation: [le ɡʁos tɛt]; is a daily comedy radio programme on the French language RTL radio network. Broadcasted since 1 April 1977, the current host since 2014 is Laurent Ruquier. Presently broadcast from 15:30 to 18:00 in France and Belgium this show has several regular segments.
xxx/ellauri126.html on line 481: The Mind & Life Institute is a US-registered, not-for-profit 501(c)(3) organization founded in 1991 to establish the field of contemplative sciences. Based in Charlottesville, Va., the institute “brings science and contemplative wisdom together to better understand the mind and create positive change in the world." Over three decades, Mind & Life has played a key role in the mindfulness meditation movement by funding research projects and think tanks, and by convening conferences and dialogues with the Dalai Lama. Since 2020, Mind & Life's grant-making events and digital programs have sought to nurture personal wellbeing, build more compassionate communities, and strengthen the human-earth connection. And fatten the monks' bank accounts. 1 to lama, 2 to me.
xxx/ellauri126.html on line 679: Pelokkaina pisaroina emme tajua, ettei valtamereen voi hukkua, ei edes ämpäriin. (Pipa ei pitänyt pisara-sanasta, niiden perheessä se oli peitenimi pillulle. Onnen pipanat kuullostaa myös ällöltä. Pienenä en syönyt puuroa jos se oli jyrkkää tai siinä oli pipunoita. Muistan pitkiä istuntoja lasten syöttötuolissa hämärässä ruokasalissa kylmän puuron ääressä.)
xxx/ellauri126.html on line 734: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden[4] hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
xxx/ellauri127.html on line 51: Joyce Kilmer Memorial Forest is an approximately 3,800-acre tract of publicly owned virgin forest in Graham County, North Carolina, named in memory of poet Joyce Kilmer (1886–1918), best known for his poem "Trees". Kilmer is most remembered for "Trees", which has been the subject of frequent parodies and references in popular culture. Kilmer's work is often disparaged by critics and dismissed by scholars as being too simple and overly sentimental, and that his style was far too traditional and even archaic.
xxx/ellauri127.html on line 60: However, Kilmer's eldest son, Kenton, declares that the poem does not apply to any one tree—that it could apply equally to any. "Trees" was written in an upstairs bedroom at the family's home in Mahwah, New Jersey, that "looked out down a hill, on our well-wooded lawn". Kenton Kilmer stated that while his father was "widely known for his affection for trees, his affection was certainly not sentimental—the most distinguished feature of Kilmer's property was a colossal woodpile outside his home". The house stood in the middle of a forest and what lawn it possessed was obtained only after Kilmer had spent months of weekend toil in chopping down trees, pulling up stumps, and splitting logs. Kilmer's neighbors had difficulty in believing that a man who could do that could also be a poet.
xxx/ellauri127.html on line 81: A tree whose hungry mouth is prest Vävyn ahnas suukku painautuu
xxx/ellauri127.html on line 132: Dostoyevsky, Nabokov told anyone who would listen, was “a third-rate writer and his fame is incomprehensible.” He called Henry James “that pale porpoise.” Philip Roth? “Farcical.” Norman Mailer? “I detest everything that he stands for.” T. S. Eliot and Thomas Mann were “fakes.” When his friend Wilson suggested that he include Jane Austen in his Cornell survey course on European literature, Nabokov responded, “I dislike Jane [Austen] and am prejudiced, in fact, against all women writers.” Leo Tolstoy and Nikolai Gogol: da. Everybody else: nyet.
xxx/ellauri127.html on line 140: This chapter gives a brief history of the émigré travelogue in and about America from Alexis de Tocqueville to Simone de Beauvoir, by way of introducing the four authors studied in this book: Vladimir Nabokov, Robert Frank, Alfred Hitchcock and Wim Wenders. Elsa Court argues that the outsider’s perspective has shaped representations of modern America through restless mobility, drawing a portrait of the modern highway shaped by the needs and cravings of the motorist. In the context of mobilities studies’ recent embrace of the humanities, Court makes an important case for the re-examination of the fixed places designed to facilitate motion—motel, gasoline station, roadside restaurant, as well as signage and memorials—and the roadside’s redesignation from so-called non-place to modern American topos.
xxx/ellauri127.html on line 230: Taco emoji Is Here to Fulfill Your Needs. The 🌮 can be a physical representation of female genitalia. xxx/ellauri127.html on line 234: ress.com/2014/09/20/lolita-riddle-solved/">Lähde xxx/ellauri127.html on line 244: ress.com/2014/09/blo_alice_liddellphoto-by-lewis-carroll-circa-1860.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri127.html on line 252: 1952 is a capital year in the novel and the number 52 is omnipresent and thus loaded with a mysterious meaning in the mind of Nabokov, in the context of this novel. It must be a central symbolic element in the Lolita’s riddle. Se oli hyvä vuosi muutenkin. « Pierre Point in Melville Sound » (p.33 TAL) was a reference to « Pierre or the Ambiguities » a Novel by Herman Melville (1819-1891; notice the 19/91) published in 1852. «brun adolescent (…) se tordre-oh Baudelaire! » (p.162 TAL): Charles Baudelaire (1821-1867 was one of the most famous French poet who translated Edgar A. Poe in French). A part of « Le Crépuscule du Matin » (1852). Se tordre tarkoittanee käteenvetoa. Humbert refering to the hunchbacked hoary black groom at the « Enchanted Hunters » Hotel: « Handed over to uncle Tom » (p.118 TAL): « Uncle Tom’s Cabin » by Harriet Beecher Stowe (1811-1896) is from 1852. Ehm… the list is non-negligible.
xxx/ellauri127.html on line 282: The most famous literary version of Melusine tales, that of Jean d'Arras, compiled about 1382–1394, was worked into a collection of "spinning yarns" as told by ladies at their spinning coudrette (coulrette (in French)). He wrote The Romans of Partenay or of Lusignen: Otherwise known as the Tale of Melusine, giving source and historical notes, dates and background of the story. Another version, Chronique de la princesse (Chronicle of the Princess). tells how in the time of the Crusades, Elynas, the King of Albany (an old name for Scotland or Alba), went hunting one day and came across a beautiful lady in the forest. She was Pressyne, mother of Melusine. He persuaded her to marry him but she agreed, only on the promise—for there is often a hard and fatal condition attached to any pairing of fay and mortal—that he must not enter her chamber when she birthed or bathed her children. She gave birth to triplets. When he violated this taboo, Pressyne left the kingdom, together with her three daughters, and traveled to the lost Isle of Avalon.
xxx/ellauri127.html on line 284: The three girls (Liddellin tytöt!) —Melusine, Melior, and Palatyne—grew up in Avalon. On their fifteenth birthday, Melusine, the eldest, asked why they had been taken to Avalon. Upon hearing of their father's broken promise, Melusine sought revenge. She and her sisters captured Elynas and locked him, with his riches, in a mountain. Pressyne became enraged when she learned what the girls had done, and punished them for their disrespect to their father. Melusine was condemned to take the form of a serpent from the waist down every Saturday. In other stories, she takes on the form of a mermaid.
xxx/ellauri127.html on line 286: Raymond of Poitou came across Melusine in a forest of Coulombiers in Poitou in France, and proposed marriage. Just as her mother had done, she laid a condition: that he must never enter her chamber on a Saturday. He broke the promise and saw her in the form of a part-woman, part-serpent, but she forgave him. When, during a disagreement, he called her a "serpent" in front of his court, she assumed the form of a dragon, provided him with two magic rings, and flew off, never to return.
xxx/ellauri127.html on line 297: Stratton-Porter wrote several best-selling novels in addition to columns for national magazines, such as McCall's and Good Housekeeping, among others. Her novels have been translated into more than twenty languages, including Braille, and at their peak in the 1910s attracted an estimated 50 million readers. Eight of her novels, including A Girl of the Limberlost, were adapted into moving pictures. Stratton-Porter was also the subject of a one-woman play, A Song of the Wilderness. Two of her former homes in Indiana are state historic sites, the Limberlost State Historical Site in Geneva and the Gene Stratton-Porter State Historic Site on Sylvan Lake, near Rome City, Indiana.
xxx/ellauri127.html on line 319: Elorna on valmistunut ja on nyt 19-vuotias. Nuori mies, Philip Ammon, saapuu kaupunkiin. Hänen setänsä, lääkäri, neuvoi Philipia käymään Onabashassa toipumassa lavantaudista. Hän on Elornan ja hänen äitinsä kanssa kesän ja auttaa Elornaa keräämään koia. Kaksi rakastuu vähitellen; hän on kuitenkin kihloissa toisen nuoren naisen, Edith Carrin kanssa, joka on rikas, pilaantunut ja itsekeskeinen. Elorna teeskentelee, ettei hän ole alkanut lankea Philipille, auttaa häntä kirjoittamaan kirjeitä Edith Carrille ja rohkaisee kaikin tavoin hänen avioliittoa lapsuudenystävänsä kanssa. Kun Philip päivittäisen, pitkittyneen keskustelun ja kenttätöiden jälkeen huomaa hänen romanttisen kiinnostuksensa Elornaa kohtaan, on rouva Cumstick huomannut ensimmäisenä, mutta hän vakuuttaa hänelle: "Ihailen häntä kun ihailen täydellistä luomusta." Rouva Cumstick vastaa: "Eikä mikään tässä maailmassa pilaa keskimääräistä tyttöä niin nopeasti ja varmasti". Philip Ammon pakotetaan palaamaan Chicagoon, kun hänen isänsä on sairas, ja pyytää Elornaa jäähyväissuudelmalle; hän kieltäytyy hänestä ja palaa murheellisen äitinsä luo. Philip ja Edith väittävät, mitä heidän piti olla heidän kihlasivat. Edith on kuullut Philipin puhuvan upeasta nuoresta naisesta, jonka hän tapasi Limberlostissa. Hän loukkaa häntä kauheasti ja kutsuu heidän sitoutumisensa pois (ei ensimmäistä kertaa). Philip tajuaa, ettei hän koskaan rakasta Edithiä, lähtee kotoa ja ehdottaa Elornalle. Samana iltapäivänä, kun hän antaa Elornalle kihlasormuksen, Edith ajaa ylös (mukana Hart, Polly ja Tom) Cumsticksin kotiin kutsumattomalla vierailulla. Kun Edith vaatii puhumaan Elornalle yksityisesti ja vannoo, että Elorna ei koskaan ota Philipia häneltä, Elorna on viileä ja kohtelias. Kun Edith ja ryhmä, mukaan lukien Philip, ovat lähteneet, Elorna lähtee salaa pois, jättäen muistiinpanon, josta ei näy mitään hänen suunnitelmistaan ja antaa Edithille mahdollisuuden todistaa, ettei Philip menisi naimisiin kenenkään muun kanssa. Elorna matkustaa jäädäkseen O'Moresin ( Freckles and the Angel ) luo. Philip sairastuu huolesta Elornasta. Edithin ystävä Hart näkee Elornan O'Moresin kanssa ja vakuuttaa Edithin antamaan hänen lähettää sanaa Elornan Philipille. Hart suostuttelee Edithin myöntämään, että hän on väärässä ja että Philip ei mene naimisiin kenenkään muun kuin Elornan kanssa.
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri127.html on line 366: Romaani sovitettiin useita kertoja elokuvalle, versiot julkaistiin vuosina 1924, 1934 ja 1945. Vuonna 1990 televisioon tehty versio poikkesi eniten alkuperäisestä juonesta. 1924: Tyttö Limberlostista, pääosissa Gloria Grey ; tuottanut Gene Stratton Porter Productions, jakelija Amerikan elokuvien varausvirastot 1934: Tyttö Limberlostista, pääosassa Marian Marsh ; tuottaja Monogram Pictures 1938: Romance of Limberlost, pääosassa Jean Parker ; tuottaja Monogram Pictures Viitteet Ulkoiset linkit Tyttö Limberlostista, Indiana University Press. ISBN 978-0-253-20331-1. Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö, Virginian yliopiston kirjasto, verkkoteksti A Girl of the Limberlost public domain -äänikirja LibriVoxilla Elokuvaversiot: A Girl on Limberlost (1924) on IMDb A Girl on Limberlost (1934) on IMDb Tyttö on Limberlost (1945) on IMDb A Girl on Limberlost (1990) on IMDb.
xxx/ellauri127.html on line 371: Unsurprisingly, (mostly male) scientists have done gobs of research trying to figure out what women want in men. But they have spent much less time uncovering the reverse: what makes women attractive to men. Let's not even get started on the dearth of research on what men find attractive in other men, or women in other women.
xxx/ellauri127.html on line 377: We tracked down scientific findings that did not zero in on physical appearances alone. Some of the studies are small, or included only horny Western male college students, so they cannot be overgeneralized. But the results are still intriguing — and often educational.
xxx/ellauri127.html on line 433: Issu d'un milieu bourgeois et artiste, Prosper Mérimée fait des études de droit avant de s'intéresser à la littérature et de publier dès 1825 des textes, en particulier des nouvelles, qui le font connaître et lui valent d'être élu à l'Académie française en 1844.
xxx/ellauri127.html on line 436: L’œuvre littéraire de Prosper Mérimée relève d'« une esthétique du peu », son écriture se caractérisant par la rapidité et l'absence de développements, qui créent une narration efficace et un réalisme fonctionnel adaptés au genre de la nouvelle. Mais ce style a parfois disqualifié les œuvres de Mérimée, auxquelles on a reproché leur manque de relief — « Le paysage était plat comme Mérimée », écrit Victor Hugo.
xxx/ellauri127.html on line 447: Durante un viaje por el sur de España, el narrador (un arqueólogo francés) conoce a Don José Lizarrabengoa, un exmilitar de origen navarro (de Elizondo, en Baztán). Don José le cuenta una historia entretenida: sus amores con Carmen (de Echalar), una gitana sensual que se cruzó por su camino, lo apartó del Ejército y lo arrastró hacia el delito, convirtiéndolo en un bandido. Don José, ciego de amor por Carmen, toleró que estuviera casada con un bandolero llamado «El Tuerto», a cuya banda Don José se unió y con el que colaboró en emboscadas y crímenes hasta que por celos lo desafió y mató en una pelea de cuchillos.
xxx/ellauri127.html on line 451: Posteriormente Carmen se unió a un torero llamado Lucas. Don José no pudo soportar el desdén de Carmen y la acuchilló y enterró. Tiempo después, presa del remordimiento, Don José se entrega y es condenado a muerte a garrote.
xxx/ellauri127.html on line 484: In 1996, two years before the main action of the novel, Silk is accused of racism by two African-American students over his use of the word spooks, using the term as he wonders aloud over their having missed all his classes for the first five weeks of the semester ("Does anyone know these people? Do they exist or are they spooks?" - he has never seen these students, and has no idea they are African-American) rather than in the racially derogatory sense. The uproar leads to Silk's resignation. Soon after, his wife Iris dies of a stroke, which Silk feels is caused by the stress of his being forced out of the college.
xxx/ellauri127.html on line 492: In the summer of 1998, 71-year-old Silk approaches Zuckerman, hoping that the writer will lend his talents to his case against the college. Zuckerman is uninterested, but the two begin a brief friendship and Silk tells him his life story, beginning with his adolescence in Essex County, New Jersey. Zuckerman reveals to the reader that Silk is secretly a light-skinned African-American who has been "passing" as a Jew since a stint in the Navy during World War II. Silk completes graduate school at New York University, marries a Jewish woman (Iris) and has four children, none of whom are aware of their father's real ancestry.
xxx/ellauri127.html on line 519: He returns to Venice with Bassanio on his mission to rescue Antonio, and gives his tongue free rein during the trial, spitting out invective against Shylock, and then mercilessly mocking him once the carpet is pulled out from under
xxx/ellauri127.html on line 556: And here were forests ancient as the hills, Ja pöheikköjä aivan iki-iäkkäitä,
xxx/ellauri127.html on line 569: Or chaffy grain beneath the thresher’s flail: Tai sit niinkö siemeniä sateella,
xxx/ellauri127.html on line 589: Singing of Mount Abora. se lauloi jotain Aboran vuoresta.
xxx/ellauri127.html on line 590: Could I revive within me Jos mä saisin kuorituxi kuoresta
xxx/ellauri127.html on line 622: On awakening he appeared to himself to have a distinct recollection of the whole, and taking his pen, ink, and paper, instantly and eagerly wrote down the lines that are here preserved. At this moment he was unfortunately called out by a person on business from Porlock, and detained by him above an hour, and on his return to his room, found, to his no small surprise and mortification, that though he still retained some vague and dim recollection of the general purport of the vision, yet, with the exception of some eight or ten scattered lines and images, all the rest had passed away like the images on the surface of a stream into which a stone has been cast, but, alas! without the after restoration of the latter!
xxx/ellauri127.html on line 625: It has been suggested by Admiral Schneider (in Coleridge, Opium and "Kubla Khan", University of Chicago Press, 1953), among others, that this prologue, as well as the person from Porlock, was fictional and intended as a credible smokescreen of the poem's apparent lecherous intent when published. It was good old clubfooted Byron that convinced Coleridge to publish it in 1816. The poet Stevie Smith also suggested this view in one of her own poems, saying "the truth is I think, he had already stuck it in there".
xxx/ellauri127.html on line 645: Klein’s insistence on viewing aggression as an important force in its own right when analyzing children led her into conflict with Freud’s own daughter, Anna Freud, who was one of the other prominent child psychotherapists in continental Europe but who became moved to London in 1938 where Klein had been working for several years. Many controversies arose out of this conflict, and these are often referred to as controversial debates. In reality, the semitic hags were in one another's hairs. Lähde: xxx/ellauri127.html on line 672: He was a Scientific Advisor and representative of the Ministry of Health of Costa Rica in Science and Technology (1990-1994).
xxx/ellauri127.html on line 677: We work with sex professionals in the health area of Mexico, Central America, and other English-speaking countries to develop topics of enormous public interest such as hypertension, diabetes mellitus, tinnitus, nutrition, oral implants, anal implants, genital transplants, irrational use of medications, or hygienic tissues such as biotechnology, medical ethics, the teaching of Medicine, Alternative Medicines, etc.
xxx/ellauri127.html on line 680: In almost 20 years of uninteresting work, we have published hundreds of articles and brought quantity medical information to tens of millions of suckers people worldwide, in the hopes that quantity will turn into quality, as Marx predicted.
xxx/ellauri127.html on line 719: However, Endymion, the "brain-sick shepherd-prince" of Mt. Latmos, is in a trancelike state, and not participating in their discourse. His sister, Peona (Fanny), takes him away and brings him to her resting place where he sleeps. After he wakes, he tells Peona of his encounter with Cynthia (Fanny B.), and how much he loved her. The poem is divided into four books, each approximately 1,000 lines long. TLDR, quips Peona.
xxx/ellauri127.html on line 721: Book I gives Endymion's account of his dreams and experiences, as related to Peona, which provides the background for the rest of the poem. In Book II, Endymion ventures into the underworld in search of his love. He encounters Adonis and Venus—a pairing of mortal and immortal—apparently foreshadowing a similar destiny for the mortal Endymion and his immortal paramour. Book III reveals Endymion's enduring love, and he begs the Moon not to torment him any longer as he journeys through a watery void on the sea floor. There he meets Glaucus, freeing the god from a thousand years of imprisonment by the witch Circe. Book IV, "And so he groan'd, as one by beauty slain."
xxx/ellauri127.html on line 736: Fanny Brawne met Keats, who was her neighbour in Hampstead, at the beginning of his brief period of intense creative activity in 1818. Although his first written impressions of Brawne were quite critical, his imagination seems to have turned her into the goddess-figure he needed to worship, as expressed in Endymion, and scholars have acknowledged her as his muse. On se vähän intiaanin näköinen.
xxx/ellauri127.html on line 738: At eighteen, Fanny Brawne “was small, her eyes were blue and often enhanced by blue ribbons in her brown hair; her mouth expressed determination and a sense of humour and her smile was disarming. She was not conventionally beautiful: her nose was a little too aquiline, her face too pale and thin (some called it sallow). But she knew the value of elegance; velvet hats and muslin bonnets, crêpe hats with argus feathers, straw hats embellished with grapes and tartan ribbons: Fanny noticed them all as they came from Paris. She could answer, at a moment’s notice, any question on historical costume. ... Fanny enjoyed music. ... She was an eager politician, fiery in discussion; she was a voluminous reader. ... Indeed, books were her favourite topic of conversation”.
xxx/ellauri127.html on line 741: Brawne drew consolation from her continuing friendship with Keats' younger sister, who was also called Fanny. She attracted much venom from the press, which declared her to have been unworthy of such a distinguished figure. LOL.
xxx/ellauri127.html on line 743: Endymion received scathing criticism after its release, and Keats himself noted its diffuse and unappealing style. Keats did not regret writing it, as he likened the process to leaping into the ocean to become more acquainted with his surroundings; in a poem to J. A. Hessey, he expressed that "I was never afraid of failure; for I would sooner fail than not be among the greatest." However, he did feel regret in its publishing, saying "it is not without a feeling of regret that I make it public." Not all critics disliked the work. eg. the poet Thomas Hood. Henry Morley said, "The song of Endymion throbs throughout with a noble poet's sense of all that his art means for him. What mechanical defects there are in it may even serve to quicken our sense of the youth and freshness of this voice of aspiration." Meaning: Dig it mon. Endymionin jälkeen Keaz kommentoi sen vastaanottoa seuraavasti.
xxx/ellauri127.html on line 758: Drest as though bold Robin Hood Samanlaisista 1K sukkahousuista
xxx/ellauri127.html on line 871: Of pure ablution round earth's human shores, Pesemässä puhtaaxi apinoiden sontimia rantoja,
xxx/ellauri127.html on line 877: Awake for ever in a sweet unrest, Hereillä aina suloisessa liikkeessä,
xxx/ellauri127.html on line 904: Spares the next swath and all its twined flowers: Panet jo ahkerasti piippuun seuraavaa oopiumierää
xxx/ellauri127.html on line 907: Or by a cyder-press, with patient look, Tai siideritiskillä, missä vedät perä perää
xxx/ellauri128.html on line 105: Vaakku ilmeisesti piti vastustelevista runotytöistä. Sama predilektio näkyy mom and son videoissa: "mami" pyristelee vastaan alussa, mutta panee vastaan tarmokkaasti loppupeleissä. Haista-paska kappalainen Capellanus näyttää olleen Vaakun lemppareita. Ruma Honoré de Balzac oli kanssa kova panomies, tosin se sai työntää vasta maxettuaan runsaasti. Paul Bourget oli varsinainen pahis, kuten jo tiedetään. Näissä hanuissa on hurjasti narsisteja. Chardonne eli puteli-Jaakko oli Vaakun poliittinen virkaveli. Cicero oli tyhmä snobi kikhernekauppias. Disraeli Tears oli poikkeuxellisesti hölmö jutku. Dosto komppaa Catullusta Karamazoveissa tän suositun vihaava rakkaus-aiheen suhteen. Duclos näyttää olleen paskiainen miehexeen. Hemmetin paljon on näitä koiraan lisääntymisstrategia-aiheita, missä rakkautta piisaa just niin kauan että pääsee luukulle, ja sitten alkaa jo huooh ikävystyttää. Vaakulla on vitun vähän ylipäänsä naisia muutakuin puheenaiheena. Joubert on nyysinyt ton "ei 2x samaa" penseen ihailemaltaan Rochefoucauldilta (tai vastoin päin). Vaakulla ja Tommilla on samojakin töräyxiä respektiivisissä kokoelmissa. Nietschen penseet naimisesta on niin heikkoja ettei viizi edes mainita. Sen kokemuxet siitä oli aika rajallisia. Mitä jää viivan alle kun Shawin supistus on tehty? Minielefantin kärsä. Tosta tottumuxen osuudesta rakkaudessa näyttää M/F töräyttäjät ottavan ihan vastakkaisia kantoja. Koiraiden kannalta on toi uutuudenviehätys tietty tärkeä. Jokainen uusi reikä on uusi tilaisuus. Riippumahainen Ball-sack ei kyllä tiennytkään mitään häveliäisyydestä. Sen Contes drolatiques on pitkästyttävä. Disdraeli saa lisää haukkuja albumissa 243.
xxx/ellauri128.html on line 123: Jacques Chardonne, nom de plume de Jacques Boutelleau, né à Barbezieux le 2 janvier 1884 et mort à La Frette-sur-Seine le 29 mai 1968, était un écrivain français. Aîné charentais de l'écrivain Pierre-Henri Simon, il fait partie du Groupe de Barbezieux avec Geneviève Fauconnier, Henri Fauconnier, Maurice Delamain, Jacques Delamain, Germaine Boutelleau, sans que ce groupe « géographique » partage les mêmes vues. Collaborationniste pendant la guerre, considéré comme un auteur d'extrême droite, il est avec Paul Morand un des pères spirituels de ceux qu'on a appelés « Les Hussards », les écrivains Roger Nimier, Jacques Laurent, Antoine Blondin et Michel Déon.
xxx/ellauri128.html on line 128: He maintained a close friendship with Queen Victoria, who in 1876 elevated him to Earl of Beaconsfield. Disraeli´s second term was dominated by the Eastern Question—the slow decay of the Ottoman Empire and the desire of other European powers, such as Russia, to gain at its expense. Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.
xxx/ellauri128.html on line 130: World events thereafter moved against the Conservatives. Controversial wars in Afghanistan and South Africa undermined his public support. He angered British farmers by refusing to reinstitute the Corn Laws in response to poor harvests and cheap imported grain. With Gladstone conducting a massive speaking campaign, his Liberals defeated Disraeli´s Conservatives at the 1880 general election. In his final months, Disraeli led the Conservatives in Opposition. He had written novels throughout his career, beginning in 1826, and he published his last completed novel, Endymion, shortly before he died at the age of 76. Russell pelkäsi pienenä Gladstonen setää.
xxx/ellauri128.html on line 133: Fils d’un riche chapelier de Dinan, Duclos était destiné à reprendre les affaires de son père mais c’était un enfant doué d’une vive intelligence et d’une grande mémoire et sa mère, devenue veuve, décida de l’envoyer achever ses études à Paris. Il suivit d’abord les cours de l’académie que tenait, rue de Charonne, l’abbé de Dangeau, puis du collège d'Harcourt où il entreprit l’étude du droit en vue de devenir avocat. Mais il se laissa aller à la dissipation, s’appliquant surtout à l’étude des armes, avant de décider de se consacrer aux lettres. Il fréquenta le café Procope et le café Gradot, où l’on ne tarda pas à le remarquer pour l’agrément et le piquant de sa conversation.
xxx/ellauri128.html on line 135: C’était, dit Jean-Jacques Rousseau, « un homme droit et adroit ». « Il faisait profession, écrit La Harpe, d’une franchise brusque qui ne déplaisait point […] Soit habitude, soit dessein, il gardait ce ton même dans la louange et l’on peut juger qu’elle n’y perdait pas. Il avait d’ailleurs un fonds de droiture qui le rendait incapable de plier son opinion ni sa liberté à aucun intérêt ni aucune politique ; et cependant ce ne fut point un obstacle à son avancement, parce qu’il n’offensa jamais l’amour-propre des gens de lettres, et qu’il sut intéresser en sa faveur celui des gens en place. » Duclos avait beaucoup d’esprit et une grande liberté de parole ; on cite de lui nombre de mots heureux.
xxx/ellauri128.html on line 138: À l'Académie, il soutint généralement le parti des Philosophes, mais sans en faire partie car les excès de ses membres l’irritaient : « Les grands raisonneurs et les sous-petits raisonneurs de notre siècle, disait-il, en feront et en diront tant qu’ils finiront par m’envoyer à confesse. » Ses relations avec Voltaire furent froides et leur correspondance n’est qu’académique et de politesse. Il n’avait pas de relations avec Diderot, dont on lui reprocha d’avoir fait échouer la candidature à l’Académie. Il se brouilla avec D'Alembert et les deux hommes ne se réconcilièrent jamais entièrement. Généralement, son caractère autoritaire rendit ses relations souvent difficiles avec ses collègues.
xxx/ellauri128.html on line 151: Paul Lefèvre-Geraldy, dit Paul Géraldy, né à Paris 18e le 6 mars 1885 et mort à Neuilly-sur-Seine le 10 mars 1983, est un poète et dramaturge français. Géraldy ne figure pas dans les principales anthologies de la poésie française de la fin du XXe siècle, ce qui l'a rendu presque inconnu de la génération née après-guerre. Säälittävä nelisilmäinen sillinruotoripustin.
xxx/ellauri128.html on line 157: François VI, deuxième duc de La Rochefoucauld, prince de Marcillac, pair de France, né le 15 septembre 1613 à Paris et mort le 17 mars 1680 dans la même ville, est un écrivain, moraliste, mémorialiste et militaire français du XVIIe siècle. Il fait partie du mouvement littéraire du classicisme et est surtout connu pour ses Maximes. Bien qu'il n'ait publié officiellement que ses Mémoires et ses Maximes, sa production littéraire est dense. Dense se oli izekin. Jopa J-J. Rousseau sanoi, eze oli surullinen passka.
xxx/ellauri128.html on line 181: Madame de Staël (/stal/) ou bien Anne-Louise-Germaine Necker, baronne de Staël-Holstein, était une romancière, épistolière et philosophe genevoise et française née le 22 avril 1766 à Paris où elle est morte le 14 juillet 1817. Issue d´une famille de protestants valdo-genevois richissimes, fille du ministre des finances de Louis XVI Jacques Necker, elle est élevée dans un milieu de gens de lettres. Elle épouse, en 1786, le baron Erik Magnus Staël von Holstein, ambassadeur du roi Gustave III de Suède auprès de la cour de France à Versailles. Le couple se séparera en 1800. Devenue baronne de Staël, elle mène une vie sentimentale agitée et entretient en particulier une relation orageuse avec Benjamin Constant, écrivain et homme politique franco-vaudois rencontré en 1794. Entretemps, sa réputation littéraire et intellectuelle s´est affirmée grâce à trois essais philosophiques que sont les Lettres sur les ouvrages et le caractère de Jean-Jacques Rousseau (1788), De l´influence des passions sur le bonheur de l´individu et des nations (1796) et De la littérature considérée dans ses rapports avec les institutions sociales (1800). Favorable à la Révolution française et aux idéaux de 1789 au debut, elle adopte une position critique dès 1791 et ses idées d´une monarchie constitutionnelle la font considérer comme une opposante gênante par les maîtres de la révolution. Malgré le statut de diplomate de son mari, elle doit se réfugier auprès de son père en Suisse à plusieurs reprises. Interdite de séjour sur le sol français par Napoléon Bonaparte qui la considère comme un obstacle à sa politique, elle s´installe en Suisse dans le château familial de Coppet qui sert de lieu principal de rencontres au groupe du même nom, et d´où elle fait paraître Delphine (1802), Corinne ou l´Italie (1807) et De l´Allemagne (1810/1813b). Ses œuvres fictionnelles majeures, dans lesquelles elle représente des femmes victimes des contraintes sociales qui les enchaînent, sont Delphine (1802) et Corinne ou l´Italie (1807).
xxx/ellauri128.html on line 191: Während ihre Brüder höhere Schulen besuchten (Ludwig Robert war Schüler des Französischen Gymnasiums) und eine kaufmännische Ausbildung absolvierten, wurde Rahel von Hauslehrern unterrichtet. Sie lernte Französisch, Englisch und Italienisch, erhielt Klavier- und Tanzunterricht und unternahm früh Reisen nach Breslau (1794), Teplitz (1796) und Paris (1800). Ihre Allgemeinbildung übertraf bei weitem die einer durchschnittlichen christlichen Mädchenerziehung. Im böhmischen Kurbad Karlsbad begegnete sie 1795 erstmals Goethe, den sie als Schriftsteller außerordentlich verehrte, und der von ihr urteilte, sie sei „ein Mädchen von außerordentlichem Verstand“, „stark in jeder ihrer Empfindungen und dabei leicht in ihren Äußerungen“, „kurz, was ich eine schöne Seele nennen möchte“.
xxx/ellauri128.html on line 193: Mit dem gleichaltrigen angehenden Mediziner David Veit (1771–1814), der Goethe in Weimar besuchte und ihr seine äußere Erscheinung genau schildern musste, führte die junge Levin eine ausgiebige Korrespondenz, die sich auf Fragen des jüdischen Selbstverständnisses ausdehnte. Ihre Außenseiterrolle als Frau und als Jüdin, die ihr weder eine akademische Bildung noch die intellektuelle Teilhabe am aufgeklärten Diskurs ermöglichte, erlebte sie als bedrückend. Ihrer eigenen Sensibilität sowie ihrem Ungenügen an dem Missverhältnis zwischen Anspruch und Wirklichkeit gab sie wie folgt Ausdruck: „Ich verstell’ mich, artig bin ich, daß man vernünftig sein muß, weiß ich; aber ich bin zu klein das auszuhalten, zu klein; ich will nicht rechnen, daß ich keinen empfindlichern reizbareren Menschen kenne, und der immer in Einer Unannehmlichkeit tausend empfindet, weil er die Karaktere kennt, die sie ihm spielen, und immer denkt und kombinirt, ich bin zu klein, denn nur ein solcher kleiner Körper hält das nicht aus.“
xxx/ellauri128.html on line 197: Rahel Levins Schwester Rose heiratete am 8. Februar 1801 den niederländischen Juristen Carel Asser (1780–1836), der seit 1799 als Rechtsanwalt in Den Haag praktizierte. Da Rahel Levin eine für sie in Breslau arrangierte Ehe mit einem entfernten Verwandten ablehnte, blieb sie in ihrer ersten Lebenshälfte abhängig von ihrer Familie. Erst im Winter 1808/1809 verließ sie das Elternhaus, und zog, was für eine unverheiratete und nicht verwitwete Frau damals äußerst ungewöhnlich war, in eine eigene Wohnung in Charlottenburg (im Trenck’schen Haus in der Charlottenstraße Nr. 32, zwei Treppen hoch). Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt.
xxx/ellauri128.html on line 203: Neben anderen Liebeleien erlebte Rahel Robert, die sehr kritisch über die bürgerliche Ehe zwischen Mann und Frau dachte, auch das Scheitern ihres Verlöbnisses mit dem spanischen Gesandten Rafael Eugenio Rufino d’Urquijo Ybaizal y Taborga (1769–1839), der sie mit Streitszenen quälte. Was d’Urquijo betrifft, den sie als unbeherrscht und eifersüchtig erlebt hatte, trug sie ihm nichts nach: „Er hat mich zu sehr, zu oft, und immerweg beleidigt; gut bin ich ihm auch“, schrieb sie an Karl August Varnhagen, mit dem sie inzwischen seit fünf Jahren verlobt war. Am 15. Juli 1814 heiratete d’Urquijo in Berlin Louise von Fuchs (1792–1862); neun Wochen später, am 27. September, heiratete Rahel Robert, ebenfalls wieder in Berlin, den vierzehn Jahre jüngeren Diplomaten, Historiker und Publizisten Varnhagen, der in Österreich den Namenszusatz seiner adligen Vorfahren „von Ense“ angenommen hatte. Das geschah zu einer Zeit, als er noch Gefahr lief, als gebürtiger Düsseldorfer von Napoleons Truppen rekrutiert zu werden. Später wurde der Adelstitel, den beide Ehepartner trugen, durch ein Patent des preußischen Königs Friedrich Wilhelm III. bestätigt. Kurz zuvor, am 23. September, war Rahel zum evangelischen Christentum konvertiert. Bei der Hochzeit war der gemeinsame Freund Friedrich de la Motte Fouqué zugegen.
xxx/ellauri128.html on line 205: Als sie am 8. September 1815 Goethes Besuch empfing: „Ich benahm mich sehr schlecht. Ich ließ Goethe beinah nicht sprechen!“ 1827 zogen die Varnhagens in die Beletage der Mauerstraße Nr. 36, die ihnen ihr Schwager Heinrich Nikolaus Liman (Bruder von Markus Theodors Gemahlin und Onkel der Henriette Solmar) vermietete. Auch unter dieser Adresse, die ihre letzte sein sollte, gab Rahel Varnhagen von Ense wieder Gesellschaften, an denen unter anderen die Familie Mendelssohn, der Philosoph Hegel, Heinrich Heine, Eduard Gans, Ludwig Börne und der Fürst Hermann von Pückler-Muskau teilnahmen. Einige Male besuchte das Ehepaar Varnhagen auf Reisen Goethe in Weimar und das Kurbad in Teplitz, wo Friedrich Wilhelm III. im August 1822 mit Rahel Varnhagen von Ense mehrmals die Polonaise tanzte.
xxx/ellauri128.html on line 207: Rahel Varnhagen verstand sich nicht als Schriftstellerin im professionellen Sinn und nahm wenig Anteil am Literaturbetrieb, obwohl sie häufig dazu ermuntert wurde. Sie pflegte vor allem die Gattungen Tagebuch (wobei Exzerpte aus Büchern oft zu kritischen Essays ausgebaut wurden), Aphorismus und Brief (rund 6000 Briefe von ihr sind bekannt), seltener Gedichte. Trotzdem gehört sie zu den bedeutendsten Vertreterinnen und Vorbildern der im 19. Jahrhundert aufblühenden Frauenliteratur, die sich nicht nur über Lyrik, Romane, Theaterstücke und Opernlibretti erstreckte, sondern oft kleine, intimere Formen wählte. Der Wert ihres Schreibens resultiert aus der Dokumentation historischer und kultureller Vorgänge, sowie aus brillantem Stil und politischer Weitsicht.
xxx/ellauri128.html on line 376:
(Arkista höpinää) Me nukutaan vieri vieressä.
Juhani Tikkanen
M
FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 438: Jennie Lee (born Virginia Lee Hicks, October 23, 1928 – March 24, 1990) was an American stripper, burlesque entertainer, pin-up model, Union activist, and a minor role movie actress, who performed several striptease acts in nightclubs during the 1950s and 1960s. She was also known as "the Bazoom Girl", "the Burlesque Version of Jayne Mansfield", and "Miss 44 and Plenty More".
xxx/ellauri128.html on line 442: Douglas Francis Jerrold (Scarborough 3 August 1893 - 1964) was a British journalist and publisher. As editor of The English Review from 1931 to 1935, he was a vocal supporter of fascism in Italy and of Francoist Spain.He was personally involved in the events of July 1936 when two British intelligence agents piloted an aircraft from the Canary Islands to Spanish Morocco, taking General ... Jerrold´s figure was small and spare, and in later years bowed almost to deformity. His features were strongly marked and expressive, from the thin humorous lips to the keen blue eyes, gleaming from beneath the shaggy eyebrows. He was brisk and active, with the careless bluffness of a sailor. Briljantti vittupää.
xxx/ellauri128.html on line 445: Börne war der Sohn von Jakob Baruch und dessen Ehefrau Julie, geborene Gumpertz. Jakob Baruch war als Händler tätig und vertrat die Stadt Frankfurt auf dem Wiener Kongress. Ludwig Börne wurde zunächst von Hauslehrern unterrichtet und trat im Jah 1800 in das Internat von Wilhelm Friedrich Hezel ein, um die Voraussetzungen für das vom Vater gewünschte Medizinstudium zu erfüllen.
xxx/ellauri128.html on line 447: Christopher Morley (5 May 1890 – 28 March 1957) was an American journalist, novelist, essayist and poet. He also produced stage productions for a few years and gave college lectures.
xxx/ellauri128.html on line 455: Eva Anna Maria Ralf, född 22 augusti 1923 i Stockholm, död 16 november 2007 i Djursholm, Danderyds församling, var en svensk inredningsarkitekt. Hon inredde fartyg för Silja Line, Svea-rederiet, Scand Ferry Line, residenset i Lissabon, Byggnadsstyrelsen och Det svenska rummet för kungaparet på Solliden. Hon utbildade Ikea-personal.
xxx/ellauri128.html on line 481: Noailles´n isä oli romanialainen emigrantti, ruhtinas Grégoire Bassaraba de Brancovan ja äiti kreikkalaissyntyinen ruhtinatar Rachel Musurus. Kuulostaa huijareiden feikkinimiltä. Anna de Noailles oli naimisissa ranskalaisen kreivin kanssa. Hän liikkui Pariisissa taidepíireissä, joihin kuuluivat häntä ihailleet Marcel Proust, André Gide, Paul Valéry ja Jean Cocteau. Nippu homopettereitä. Suomessa häntä ihaili jo nuoresta pitäen Olavi Paavolainen, joka valitsi hänet taiteelliseksi tunnuskuvakseen. Ja Sarkia. Toinen Noailles´n ihailija oli Anna-Maria Tallgren, joka kirjoitti hänestä artikkelin esseekokoelmaansa Pikapiirtoja nykyajan kirjailijoista (1917). Yleisemminkin hän oli Nuoren Voiman Liiton runoilijoiden innoittaja, muun muassa Paavolaisen kotona Kivennavalla 1925 pidetyn telttajuhlan tuloksena syntyi hänen innoittamanaan runoja, jotka ilmestyivät tulenkantajien runokokoelmassa Hurmioituneet kasvot (1925).
xxx/ellauri128.html on line 486: Maurice Bedel, né le 30 décembre 1883 à Paris et mort le 15 octobre 1954 à La Genauraye à Thuré (Vienne)1, est un écrivain, essayiste et journaliste français. Aika lailla Urpo Harvan näköinen. Docteur en médecine, la thèse de Maurice Bedel est consacrée aux obsessions périodiques et se tourne vers la psychiatrie. Il publie ses premiers poèmes sous le pseudonyme de Gabriel Senilis : Le Cahier de Phane. Couronné par le prix Goncourt en 1927 pour son premier roman Jérôme 60° latitude nord, il est élu en 1948 président de la Société des gens de lettres.
xxx/ellauri128.html on line 493: Alain Resnais [alɛ̃ ʁɛnɛ]n 1 est un réalisateur français, également scénariste et monteur, né le 3 juin 1922 à Vannes (Morbihan) et mort le 1er mars 2014 à Neuilly-sur-Seine (Hauts-de-Seine). Réalisateur d'Hiroshima mon amour (1959) et de L'Année dernière à Marienbad (1961), Alain Resnais est rapidement considéré comme l'un des grands représentants du Nouveau cinéma (Nouvelle Vague) et comme un des pères de la modernité cinématographique européenne à l'instar de Roberto Rossellini, Ingmar Bergman et Michelangelo Antonioni dans sa manière de remettre en cause la grammaire du cinéma classique et de déconstruire la narration linéaire.
xxx/ellauri128.html on line 495: Karl Murdock Bowman (November 4, 1888 – March 2, 1973) was a pioneer in the study of psychiatry. From 1944 to 1946 he was the president of the American Psychiatric Association. His work in alcoholism, schizophrenia, and homosexuality is particularly often cited. In 1953, in "The Problem of Homosexuality," co-authored with Bernice Engle, he argued for multiple causes, including genetics, but proposed that castration be studied as a cure. However, in 1961 he appeared in the television documentary The Rejected presenting the viewpoint that homosexuality is not a mental illness and should be legalized.
xxx/ellauri128.html on line 524: Issu d´une famille de drapiers juifs alsaciens, il est le fils d´Ernest Herzog et d´Alice Lévy, et le petit-fils de Salomon Herzog (1818-1876) et Émilie Fraenckel (1828-1891), originaires de Ringendorf.
xxx/ellauri128.html on line 525: Il préfère en effet une carrière littéraire à la direction de l’usine familiale et s’illustre d’abord par des romans qui lui gagnent un public féminin : Climats, Les Roses de septembre. Il obtient un Prix d´Honneur au Concours général et passe sa licence de lettres. Sa première épouse fut Jane-Wanda de Szymkiewicz (Jeanine) (1892-1923), fille d’un comte polonais qui lui donnera trois enfants, deux garçons et une fille, Michelle1.
xxx/ellauri128.html on line 527: Interprète militaire et officier de liaison auprès du BEF (Corps Expéditionnaire Britannique) en France et en Flandres pendant la Première Guerre mondiale, Maurois écrit en 1918 Les Silences du colonel Bramble, ouvrage qui connaîtra un vif succès tant en France que dans les pays anglo-saxons. Il y traduisit sous le titre Tu seras un homme, mon fils le célèbre poème If de Rudyard Kipling. Cet ouvrage sera suivi des Discours du docteur O´Grady. Les événements de cette guerre lui fournissent son pseudonyme « Maurois », nom d´un village du nord de la France.
xxx/ellauri128.html on line 529: Il fut l´élève du philosophe Alain, à qui il sera redevable de son orientation esthétique. À Paris, en 1924, il fait la connaissance de Simone de Caillavet, petite-fille de Madame Arman de Caillavet, née Léontine Lippmann, égérie et maîtresse d´Anatole France, et fille de Gaston Arman de Caillavet, auteur de pièces à succès; elle deviendra sa seconde épouse.
xxx/ellauri128.html on line 532: Le maréchal Pétain soutiendra sa candidature à l´Académie française ; il y est élu le 23 juin 1938, au fauteuil 26, qu´occupait René Doumic. Respecté de ses pairs, il restera assis dans le fauteuil près de trente ans. Par un décret du président de la République du 27 juin 1947, il est autorisé à changer de patronyme de Herzog en André-Maurois. Son nom de plume devient ainsi son nom officiel.
xxx/ellauri128.html on line 536: In his memoirs, he calls his father “bashful” and his mother “reserved.” Between them, they filled the house with “melancholy reticences and unexpressed doubts.” Some of the silence surrounded a particular subject: the family’s Jewishness. This was not exactly hidden, but it was not brought to the fore, either. Maurois, who was born Émile Herzog on July 26, 1885, found out that he was Jewish at the age of about six, when a friend at the local Protestant church told him so. His parents confirmed it, but they also spoke highly of Protestantism.
xxx/ellauri128.html on line 540: But then he fell in love! Emppu rakastui Geneven lomalla 16-vuotiaaseen koulutyttöön kuin Vladi Lolitaan. Janine matched a template that he had got from a book that influenced his erotic fantasies permanently. With her Slavic features and her cool, rather fey manner, Wanda "Janine" de Szymkiewicz (though Polish) made a perfect Russian queen. She called him Minou, he called her Ginou. Sini ja mini. Sometime in the early nineteen-twenties, Maurois began having affairs. Janine had them, too, or at least flirtations, aquarels of fucking, especially on their seaside vacations in Deauville. Maurois put a lot of his own personality into Shelley, and wrote of Harriet as a “child-wife” made bitter by unhappiness. Emil could be savage: “Even when she had the air of being interested in ideas, her indifference was proved by the blankness of her gaze. Worst of all, she was coquettish, frivolous, versed in the tricks and wiles of woman.” Fortunately, becoming pregnant again in late 1922, Janine developed septicemia, was operated on unsuccessfully, and died on February 26, 1923. Maurois was bereaved, and free. Jahuu! Vihelteliköhän sekin koko matkan hautajaisiin kuten Peppy? Rakkaus on hassuttelua yhdessä.
xxx/ellauri128.html on line 542: Jean Anouilh (/a.nuj/) est un dramaturge et scénariste français né le 23 juin 1910 à Bordeaux (Gironde) et mort le 3 octobre 1987 à Lausanne (Suisse). Son œuvre théâtrale commencée en 1932 est particulièrement abondante et variée : elle est constituée de nombreuses comédies souvent grinçantes et d´œuvres à la tonalité dramatique ou tragique comme sa pièce la plus célèbre, Antigone, réécriture moderne de la pièce de Sophocle. Mulla taitaa olla se.
xxx/ellauri128.html on line 544: Anouilh a lui-même organisé ses œuvres en séries thématiques, faisant alterner d´abord Pièces roses et Pièces noires. Les premières sont des comédies marquées par la fantaisie comme Le Bal des voleurs (1938) alors que les secondes montrent dans la gravité l´affrontement des « héros » entourés de gens ordinaires en prenant souvent appui sur des mythes comme Eurydice (1941), Antigone (1944) ou Médée (1946).
xxx/ellauri128.html on line 546: Après la guerre apparaissent les Pièces brillantes qui jouent sur la mise en abyme du théâtre au théâtre (La Répétition ou l´Amour puni en 1947, Colombe en 1951), puis les Pièces grinçantes, comédies satiriques comme Pauvre Bitos ou le Dîner de têtes (1956). Dans la même période, Jean Anouilh s´intéresse dans des Pièces costumées à des figures lumineuses qui se sacrifient au nom du devoir : envers la patrie comme Jeanne d´Arc dans L´Alouette (1953) ou envers Dieu comme Thomas Becket (Becket ou l´Honneur de Dieu en 1959). Le dramaturge a continué dans le même temps à servir le genre de la comédie dans de nombreuses pièces où il mêle farce et ironie (par exemple Les Poissons rouges ou Mon père ce héros en 1970) jusque dans les dernières années de sa vie.
xxx/ellauri128.html on line 549: Christian Morgenstern wurde 1871 in der Theresienstraße 12 in München im Stadtteil Schwabing unweit der Universität geboren. Seine Mutter war Charlotte Morgenstern, geborene Schertel, sein Vater Carl Ernst Morgenstern, Sohn des Malers Christian Morgenstern. Wie der berühmte Großvater, von dem Morgenstern seinen Vornamen erhielt, waren auch der Vater und der Vater der Mutter Landschaftsmaler. Die Namen Otto und Josef gehen auf weitere Verwandte zurück, Wolfgang auf die Verehrung der Mutter für Wolfgang Amadeus Mozart.
xxx/ellauri128.html on line 553: Der Vater heiratete Amélie von Dall’Armi und wurde 1883 an die Königliche Kunstschule in Breslau berufen. Christian ging mit nach Breslau und besuchte das Maria-Magdalenen-Gymnasium. Hier schrieb er im Alter von 16 Jahren das Trauerspiel Alexander von Bulgarien und Mineralogia popularis, eine Beschreibung von Mineralien. Beide Texte sind nicht erhalten. Zudem entwarf er eine Faustdichtung und beschäftigte sich mit Arthur Schopenhauer.
xxx/ellauri128.html on line 555: 1893 verfasste er Sansara, eine humoristische Studie. Das erste Sommersemester verbrachte er mit Kayssler in München. Er vertrug jedoch wegen seiner Tuberkulose das Klima dort nicht und begab sich zur Kur nach Bad Reinerz. Als er nach Breslau zurückkehrte, hatte sich der Vater von seiner zweiten Frau getrennt. Es folgte eine Erholungszeit in Sorau. Da er sein Studium nicht fortsetzen konnte, wären Freunde bereit gewesen, einen Kuraufenthalt in Davos zu bezahlen. Das jedoch wies der Vater zurück, genau wie ein Angebot Dahns, das Studium bis zum Referendar zu finanzieren. Morgenstern entschied sich nun, als Schriftsteller zu leben. Nach der dritten Heirat seines Vaters zerbrach das Verhältnis zu diesem weitgehend.
xxx/ellauri128.html on line 559: Im Januar 1909 schloss er bei Berliner Vorträgen Rudolf Steiners mit diesem eine enge und dauerhafte Freundschaft. Um Steiners Vorträge zu hören, reiste er noch im selben Jahr nach Düsseldorf, Koblenz, Kristiania, Kassel und München. Im Mai trat er einen Monat nach Margareta der von Steiner geführten Deutschen Sektion der Theosophischen Gesellschaft bei. Bei der folgenden Spaltung dieser Körperschaft 1912/1913 blieb er auf der Seite Steiners und wurde Mitglied der Anthroposophischen Gesellschaft. 1909 übersetzte er auch Knut Hamsun, besuchte den Internationalen Theosophischen Kongress in Budapest und seinen Vater in Wolfshau, er reiste mit Margareta in den Schwarzwald und nach Obermais. Dort erkrankte er, wohl auch infolge der zahlreichen Reisen, an einer schweren Bronchitis. Ein Arzt deutete bereits auf den kurz bevorstehenden Tod hin. Morgensterns Zustand verbesserte sich jedoch wieder, und so heirateten er und Margareta am 7. März 1910.
xxx/ellauri128.html on line 574: Timo Tapani Pusa (9. lokakuuta 1951 Kotka – 9. syyskuuta 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija. Pusa kuvaa teoksissaan hyvin intensiivisesti ja realistisesti merimiesten ja muiden kotikaupunkinsa vähäosaisten ihmisten kuten prostituoitujen ja köyhien tehdastyöläisten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Hänen veljensä Juhani Pusa (1948–2009) pusasi muun muassa romaanin Vitun maku. Pian Timo Pusan kuoltua kotkalaiset kirjallisuudenystävät istuttivat ”Timo Pusan puun”, jonka varttuminen symboloi sitä, kuinka kauas menneisyyteen Pusan edustama kotkalaisuus häviää. Jope Ruonansuu vainaja (s. 1964) tais olla Kotkasta? Eipäs vaan Kemistä, perslävestä jonne johtaa tuliterä nelikaistainen moottoritie koko matkan Kempeleeltä. Terviisiä Kotkasta, käskivätten pyllyyn potkasta. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
xxx/ellauri128.html on line 576: Jean Rostand, né le 30 octobre 1894 à Paris (17e arrondissement) et mort le 4 septembre 1977 à Ville-d´Avray (Hauts-de-Seine), était un écrivain, moraliste, biologiste, historien des sciences et académicien français. Très intéressé par les origines de la vie, il étudie la biologie des batraciens (grenouilles, crapauds, tritons et autres), la parthénogenèse, l´action du froid sur les œufs, et promeut de multiples recherches sur l´hérédité. Avec conviction et enthousiasme, il s´efforce de vulgariser la biologie auprès d´un large public (il reçoit en 1959 le prix Kalinga de vulgarisation scientifique) et d´alerter l´opinion sur la gravité et des problèmes humains qu´elle pose. Considérant la biologie comme devant être porteuse d´une morale, il met en garde contre les dangers qui menacent les humains lorsqu´ils jouent aux apprentis sorciers, comme les tenants de l´eugénisme. Toutefois, Rostand soutient une forme d´« eugénisme 'positif' », approuvant certains écrits d´Alexis Carrel et la stérilisation des personnes atteintes de certaines formes graves de maladies mentales, ce qui fut rapproché, après la guerre, de la loi nazie de 1933, et lui fut reproché dans un contexte où l´eugénisme est une idéologie encore répandue avec des auteurs comme Julian Huxley, premier directeur de l´UNESCO (1946-1948).
xxx/ellauri128.html on line 578: Sir Julian Sorell Huxley FRS (22 June 1887 – 14 February 1975) was an English evolutionary biologist, eugenicist, and internationalist. He was a proponent of natural as well as unnatural selection, and a leading figure in the mid-twentieth century modern synthesis. He was secretary of the Zoological Society of London (1935–1942), the first Director of UNESCO, a founding member of the World Wildlife Fund, the president of the British Eugenics Society (1959-1962), and the first President of the British Humanist Association. Huxley came from the Huxley family on his father´s side and the Arnold family on
xxx/ellauri128.html on line 590: Max Ernst (2 April 1891 – 1 April 1976) was a German (naturalised American in 1948 and French in 1958) painter, sculptor, graphic artist, and poet. A prolific artist, Ernst was a primary pioneer of the Dada movement and surrealism. He had no formal artistic training, but his experimental attitude toward the making of art resulted in his invention of frottage—a technique that uses pencil rubbings of objects as a source of images—and grattage, an analogous technique in which paint is scraped across canvas to reveal the imprints of the objects placed beneath. He is also noted for his novels consisting of collages. Vitun tuhertaja. Onko hölmömpää kuin noi Maxin älynväläyxet? Se on yhtä puupää kuin Wolfram Rothin isäpuoli Ernst Rüdiger. Turmiolan Hannu on kyllä raapinut aforismikasaansa ihan pahnanpohjatkin. Oscar Wilden turauxet puolestaan on tyypillistä homopetteröintiä.
xxx/ellauri128.html on line 593: Douglas aloitti ammattilaisuransa vuonna 1981 voitolla Dan O´Malleystä kolmannen erän teknisellä tyrmäyksellä. Uran jatkuttua nousujohteisesti Douglas pääsi häviämään ensin jollekulle Tuckerille ja sitten Holyfieldille ja lopuxi jollekulle Savareselle. Buster otti pahan kerran turpiinsa. Milan Kundera (s. 1929) on epämiellyttävä vätys. Se varmaan pani koiraansa. Nyze on siihenkin liian käppänä.
xxx/ellauri128.html on line 595: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
xxx/ellauri128.html on line 599: Jacques Maritain, né le 18 novembre 1882 à Paris et mort le 28 avril 1973 à Toulouse, est un philosophe français. C´est l´une des figures importantes du thomisme au XXe siècle.
xxx/ellauri128.html on line 601: Il fut ambassadeur de France au Vatican de 1945 à 1948. Il avait épousé Raïssa Oumansoff, poète et philosophe d´origine juive. Les œuvres complètes de Maritain sont co-signées avec Raïssa.
xxx/ellauri128.html on line 609: Felix Dahn (Ludwig Sophus Felix Dahn; * 9. Februar 1834 in Hamburg; † 3. Januar 1912 in Breslau) war ein deutscher Rechtswissenschaftler, Schriftsteller und Historiker. Sillä oli samanlainen 2-haarainen parta kuin Bunyip Bluegumin sedällä. Dahn kirjoitteli säännöllisesti Gartenlaubeen. Dahn published numerous poems, many with a nationalist bent. His Mette von Marienburg portrays bands of "Masures and Poles" hiding in the "Podolian forest". Kaiken kaikkiaan aika mitätön.
xxx/ellauri128.html on line 629: As an undergraduate, Atkinson read Simone de Beauvoir´s The Second Sex, and struck up a correspondence with de Beauvoir, who suggested that she contact Betty Friedan. Atkinson became an early member of Friedan´s National Organization for Women. Atkinson´s time with the organization was tumultuous, including a row with the national leadership over her attempts to defend and promote Valerie Solanas and her SCUM Manifesto in the wake of the Andy Warhol shooting. In 1968 she left the organization because it would not confront issues like abortion and marriage inequalities. She founded the October 17th Movement, which later became The Feminists, a radical feminist group active until 1973. By 1971 she had written several pamphlets on feminism, was a member of the Daughters of Bilitis and was advocating specifically political lesbianism. "Sisterhood," Atkinson famously said, "is powerful. It kills mostly sisters." The Daughters of Bilitis / b ɪ ˈ l iː t ɪ s /, also called the DOB or the Daughters, was the first lesbian civil and political rights organization in the United States. Bilitis is not cholitis nor Kari Matihaldi disease, but a fictional companion of Sappho. xxx/ellauri129.html on line 40: In seiner frühen Studienzeit beschäftigte er sich u. a. mit Spiritismus, einem Gebiet, das damals, wie seine Biografin Deirdre Bair 2005 schrieb, «als mit der Psychiatrie verwandt» angesehen wurde. Sein Interesse für okkulte Phänomene wurde durch zwei unerklärliche parapsychologische Erscheinungen in seinem ersten Studiensemester geweckt: Ein plötzliches Zerreissen eines Tisches und sauberes Zerspringen eines Brotmessers habe er beobachtet.
xxx/ellauri129.html on line 42: Jung spezialisierte sich auf Psychiatrie. Interesse an diesem Gebiet hatte er bereits aufgrund der Aufgaben seines Vaters Paul als Pastor und Konsulent der Psychiatrischen Universitätsklinik Basel (vermutlich von 1886/87 bis zu seinem Lebensende am 28. Januar 1896). Ausschlaggebend für Jungs Entscheidung war die Lektüre von Krafft-Ebings Lehrbuch der Psychiatrie für praktische Ärzte und Studierende, in dem Psychosen als «Krankheiten der Person» beschrieben werden, was für Jung «die beiden Ströme meines Interesses» als «gemeinsame[s] Feld der Erfahrung von biologischen und geistigen Tatsachen» verband. 1900 wurde Jung nach seinem Staatsexamen als Assistent von Eugen Bleuler in der Psychiatrischen Universitätsklinik Zürich in Zürich tätig. Während dieser Zeit entstand aus seinen Beobachtungen von schizophrenen Patienten in 1902 seine Dissertation Zur Psychologie und Pathologie sogenannter occulter Phänomene.
xxx/ellauri129.html on line 46: Bei ihrer ersten Begegnung 1907 in Wien sprachen Freud und Jung dreizehn Stunden miteinander, wobei sowohl sehr ähnliche Interessen als auch bereits Differenzen sichtbar wurden: Freud habe Jung gebeten, «nie die Sexualtheorie aufzugeben». Ein früher Konfliktpunkt war ihre unterschiedliche Einstellung zu Religion und zum Irrationalen: Jung nahm sogenannte parapsychologische Phänomene ernst, während Freud diese «als Unsinn» ablehnte, selbst als sich nach Schilderung Jungs ein solches Phänomen (ein wiederholter Knall im Bücherschrank) am gemeinsamen Abend ereignet haben soll. Jung war enttäuscht über die Reaktion Freuds und schrieb sie dessen «materialistischem Vorurteil» zu. Freud schätzte es, dass Jung sich als «Christ und Pastorensohn» seiner Theorie anschloss. Erst Jungs «Auftreten [habe] die Psychoanalyse der Gefahr entzogen … eine jüdische nationale Angelegenheit zu werden», schrieb er in einem privaten Brief 1908. Freud sah in Jung den Stammhalter und Fortführer der Psychoanalyse und bezeichnete ihn als «Kronprinzen».
xxx/ellauri129.html on line 50: Nach scharfen persönlichen Vorwürfen von Jung kündigte Freud ihm im Januar 1913 schriftlich die Freundschaft. Im Oktober desselben Jahres beendete Jung dann auch die fachliche Zusammenarbeit und legte im April 1914 den Vorsitz der Internationalen Psychoanalytischen Vereinigung nieder.
xxx/ellauri129.html on line 82: introvertierte Intuition kommt bei Menschen vor, die sich für die Hintergrundvorgänge des Bewusstseins interessieren. Nicht selten sind sie mystische Träumer oder Seher einerseits, Phantasten und Künstler andererseits. Sie versuchen ihre Visionen in ihr eigenes Leben zu integrieren. Im Falle einer Neurose neigen sie zur Zwangsneurose mit hypochondrischem Erscheinungsbild.
xxx/ellauri129.html on line 267: Eero esitteli mönkijää, se oli Polaris Sportsman XP 550, parin vuoden takainen malli, neliveto, sähköinen ohjaustehostin, alamäkijarru ja niin edelleen. Eero kertoi kokeilleensa sitä Piikkiön pelialueella, ajotuntuma oli täydellinen, äkkijyrkät nousut se otti kevyesti ja anti-kickback tasasi ohjaustankoon osuvat iskut. Tällainen oli Larille tuttua. Eero sai pakkoajatuksia tavaroista. Jos hänen piti ostaa vaikka makuupussi, hankintaa edelsi viikkojen tutkimustyö. Hän luki verkosta testejä ja käyttäjäkokemuksia, soitteli myyjille ja maahantuojille, perehtyi makuupussien teknologiaan, vertaili grammapainoja, kuorikankaita, tikkauksia, polyamidilaatujen vedenpitävyyttä ja täytemateriaalien kompressoituvuutta, kunnes osti kilpailukykyisimmän makuupussin, puhui siitä jokaiselle ja nukkui siinä ehkä kahdesti. Tieto täydellisestä varusteesta oli käyttöä tärkeämpää.
xxx/ellauri129.html on line 328: Bettelheim uskoi autismin johtuvan siitä, että lapsen huoltaja tai hoitaja kohtelee häntä huomattavan tylysti, koska toivoo, ettei lasta olisi olemassa. Bettelheim esitteli teoriaansa useissa artikkeleissa ja julkaisi vuonna 1967 aiheesta kirjanThe Empty Fortress – Infantile Autism and the Birth of the Self. Bettelheimin teoria nimettiin myöhemmin "jääkaappiäititeoriaksi", ja psykiatrit kautta maailman alkoivat uskoa siihen. Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset todistivat myöhemmin Bettelheimin teorian vääräksi. Korho Rikunen uskonee siihen vieläkin.
xxx/ellauri129.html on line 366: Turkulaisessa Koulu-ravintolassa tuopin ääressä Korhonen kyllä sanoo suoraan, ettei pidä suuresta osasta suomalaista kaunokirjallisuutta.
xxx/ellauri129.html on line 443: Smarra gets two stars, both were disappointing chores to read. If you are considering taking up Smarra because you heard it was the earliest vampire story, I think you´re heading for disappointment. In a dream sequence, some undead creatures with sharpened teeth that like to drink blood are described, but nothing further. There´s no real vampire lore or any characterization of vampirism to sink one´s teeth into. I had a hard time figuring out the plot of Smarra, but I think it´s mostly about a man trying to wake up from bad dreams and finding out he can´t. The dreams are recounted vaguely, in terms of plot, but in excruciating detail, in terms of vision, none of which has its significance explained.
xxx/ellauri129.html on line 596: Börne oli hehkuva kuin huono tulitikku. Kuuluisuutensa Börne saavutti tulisilla, taantumusta ja Saksan tyrehtyneitä oloja verisesti vitsovilla Pariisin-kirjeillään, Pariser Briefe, jotka hän poliittisessa maanpaossa kirjoitti ihailemastaan Pariisista käsin. Börnen kirjoitustapa on leimahtelevaa, terävää, mutta kiihkoilevan yksipuolista sekä lukijaa "ehkä" uuvuttavaa. Börnen katkera viha Goetheä vastaan on myöskin liittänyt hänen nimeensä jonkinmoisen herostraattisen kaiun. Adolf Menzeliä vastaan Börne on kirjoittanut kiistakirjoituksen Menzel, der Franzosen-fresser. (Kekähän se Meisseli-setä sitten oli?) Börne kirjoitti myöskin teatteri- ja kirja-arvosteluja, joissa kuitenkin häiritsee ahdas, tuomitseva maailmankatsomus, vaikka hänellä toisinaan onkin varsin teräviä huomautuksia etenkin naisista. Vittumainen pärstä potretissa.
xxx/ellauri129.html on line 599: Émilie du Châtelet (également écrit du Chastelet, ou du Chastellet), dont le nom complet est Gabrielle Émilie Le Tonnelier de Breteuil, marquise du Châtelet, née le 17 décembre 1706 à Paris et morte le 10 septembre 1749 à Lunéville (alors dans le duché de Lorraine), est une femme de lettres, mathématicienne et physicienne française du Siècle des Lumières.
xxx/ellauri129.html on line 607: Paul Courty Né le 8 Avril 1840 Décédé en 1892- Dramaturge et romancier français. Découvrez la biographie de Paul Courty , ainsi que des anecdotes, des citations de Paul Courty , des livres, des photos et vidéos.
xxx/ellauri129.html on line 617: Son ami le journaliste Maurice de Waleffe (1874-1946) témoigne que, dès son arrivée à Paris, en 1897, il projetait, pour mieux s'intégrer à la société parisienne, de demander sa naturalisation, de changer de nom et de se faire baptiser et que le nom de Croisset était pour lui « le nom du village d'où Gustave Flaubert datait les volumes de sa correspondance1 ». En 1911, il obtint du Conseil d'État le changement de son nom pour celui de Wiener de Croisset. Francis de Croisset recherche le scandale avec des comédies d’une audace calculée, et devient, par son œuvre mais aussi par sa vie privée, omniprésent dans la presse du temps.
xxx/ellauri129.html on line 621: Il est le père de Philippe Wiener de Croisset, patron de presse (père de l'homme d'affaires Charles de Croisset) et de Germaine Wiener de Croisset, épouse de l'artiste peintre et critique d'art Roger Lannes de Montebello (1908-1986) et mère de Philippe Lannes de Montebello, qui fut pendant plus de trente ans directeur du Metropolitan Museum of Art de New York. This is how the hot-dog crossed the Atlantic and became a household pet in the U.S.
xxx/ellauri129.html on line 626: di D'Yzarn-Freissinet. Frase postata in Frasi & Aforismi . Si dimentica presto la morte degli altri, per non dover pensare alla propria. D'Yzarn-Freissinet. Clicca qui per vedere le altre frasi di D'Yzarn-Freissinet ... Frases y citas célebres de Vizconde D'Yzarn-Freissinet ...
xxx/ellauri129.html on line 627: [Hae sivustossa frases-para-fotos.com] Frases y citas célebres de Vizconde D'Yzarn-Freissinet. Creer en la felicidad hasta el punto de preocuparse por perseguirla: en ello se encierra toda la felicidad, porque otra no existe. El talento solamente nos sirve para enojarnos con los que no lo poseen.En un baile hay siempre un cuarto de hora en que la mujer más enamorada prefiere un traje a su prometido. Mujeres - D' Yzarn-Freissinet. El arte es el sentimiento de las cosas humanas unido al presentimiento de las cosas divinas. Tää pelle on niin unohdettu että siitä on enää nenänkärki pinnalla. Suvun vaakunassa on linnoja ja mäyräkoiria.
xxx/ellauri129.html on line 635: Esofagus pseudonyme de Pierre Faillet 1872-1933. Danse Macabre. Vai olixe George? FAGUS 2068 (pseudonyme de Georges Faillet). Né de parents français à Bruxelles le 22 janvier 1872, mort accidentellement à Paris le 9 novembre 1933. Notes biographiques : Il a occupé un emploi à la préfecture de la Seine. Il collabora dès vingt ans aux revues littéraires La Plume, La Revue blanche, La Revue de Champagne, L´occident, le Mercure de France, assuma la direction de la ... Tästä hemmosta ei ole edes nenänpäätä pinnalla. Enintään näppylä ja karva. Un volume in-8, broché, non coupé.
xxx/ellauri129.html on line 637: Gerfaut Philippe pseudonyme de Marguerite Dardenne de La Grangerie. Pensées d´un sceptique. Usant de plusieurs pseudonymes tels que Philippe Gerfaut et Marie-Alix de Valtine, elle est l´auteur entre autres du roman Le passé de Claudie (1884), des Pensées d´un sceptique (1886) et de Belle et bonne histoire d´une grande fillette (Prix Lambert en 1890).
xxx/ellauri129.html on line 638: Son mari, Albert Dardenne de la Grangerie, était fameux journaliste, rédacteur entres autres du Figaro et du Messager du Midi. Marguerite de la Grangerie fut avec son mari très liée au couple Gautier, Judith et Théophile. Elle était la petite-fille du duc de Persigny, propriétaire du chateau de Chamarande ou Théo séjourna en 1866. Ce dernier lui dédiera d’ailleurs deux sonnets dont « les poètes chinois… ». Usant de plusieurs pseudonymes tels que Philippe Gerfaut et Marie-Alix de Valtine, elle est l’auteur entre autres du roman Le passé de Claudie (1884), des Pensées d’un sceptique (1886) et de Belle et bonne histoire d’une grande fillette (Prix Lambert en 1890). Superbe exemplaire dans une reliure mosaïquée parfaitement établi par Louis Pouillet. Petites taches pâles sur le plat supérieur. Gerfaut puuttuu Vaakun hakemistosta.
xxx/ellauri129.html on line 640: Maurice HouberRemarques sur l'amour ... Muu kuin etukansi ei ole ylittänyt google-kynnystä. Mitä ihmiset sanovat - Kirjoita arvostelu. Yhtään arvostelua ei löytynyt. E. Sancotin liha ja leikkele & cie, 1913. 1 works in 7 publications in 1 language and 175 library holdings. Samassa googlauxessa nousi pintaan Albert Ernest Nicholas Simms: St Paul and the Women's Movement. C.L.W.S. Pamphlets, Numero 3 / Church League for Women's Suffrage pamphlets. Kustantaja Church League for Women's Suffrage, 1913, ja Marital Power Exemplified in Mrs. Packard's Trial, and Self-defence from the Charge of Insanity, Or, Three Years' Imprisonment for Religious Belief, by the Arbitrary Will of a Husband: With an Appeal to the Government to So Change the Laws as to Protect the Rights of Married Women. By Elizabeth Parsons Ware Packard. The Authoress, 1893. 0 Arvostelut.
xxx/ellauri129.html on line 646: Theophilus, however, held quite decisive religious beliefs. After many years of marriage, Elizabeth Packard outwardly questioned her husband's beliefs and began expressing opinions that were contrary to his. While the main subject of their dispute was religion, the couple also disagreed on child rearing, family finances, and the issue of slavery, with Elizabeth defending John Brown, which embarrassed Theophilus. What was worst, she also worked as a teacher in Jacksonville, Illinois.
xxx/ellauri129.html on line 650: Elizabeth Packard spent the next three years at the Jacksonville Insane Asylum in Jacksonville, IL (now the Jacksonville Developmental Center). She was regularly questioned by her doctors but refused to agree that she was insane or to change her religious views. In June 1863, due, in part, to pressure from her children, who wished her released, the doctors declared that she was incurable and discharged her. Upon her discharge, Theophilus locked her in the nursery of their home and nailed the windows shut. Elizabeth managed to drop a letter complaining of this treatment out the window, which was delivered to her friend Sarah Haslett. Sarah Haslett in turn delivered the letter to Judge Charles Starr, who issued a writ of habeas corpus ordering Theophilus to bring Elizabeth to his chambers to discuss the matter. After being presented with Theophilus' evidence, Judge Starr scheduled a jury trial to allow a legal determination of Elizabeth's sanity to take place.
xxx/ellauri129.html on line 654: Elizabeth's lawyers, Stephen Moore and John W. Orr, responded by calling witnesses from the neighborhood that knew the Packards but were not members of Theophilus' church. These witnesses testified they never saw Elizabeth exhibit any signs of insanity, while discussing religion or otherwise. The final witness was Dr. Duncanson, who was both a physician and a theologian. Dr. Duncanson had interviewed Elizabeth and he testified that while not necessarily in agreement with all her religious beliefs, she was sane in his view, arguing that "I do not call people insane because they differ with me. I pronounce her a sane woman and wish we had a nation of such women.
xxx/ellauri129.html on line 660: With that, she did not go back to her former life, but became a national celebrity of sorts, publishing "an armload of books and criss-crossing the United States on a decades-long reform campaign", not only fighting for married women's rights and freedom of speech, but calling out against "the power of insane asylums". She became what some scholars call "a publicist and lobbyist for better insanity laws". As scholar Kathryn Burns-Howard has argued, Packard reinvented herself in this rôle, earning enough to support her children and even her estranged husband, from whom she remained separated for the rest of her life. Ultimately, moderate supporters of women's rights in the northern U.S. embraced her, weaving her story into arguments about slavery, framing her experience as a type of enslavement and even arguing in the midst of the Civil War that a county in the midst of freeing African-American slaves should do the same for others who suffered from abusive husbands. Some argue that she seemed oblivious to her racial prejudice in arguing that white women had a "moral and spiritual nature" and suffered more "spiritual agony" than formerly enslaved African-Americans. Even so, others say that her story provided "a stirring example of oppressed womanhood" that others did not.
xxx/ellauri129.html on line 662: Elizabeth petitioned the Illinois and Massachusetts legislatures, and in 1869 legislation was passed in those states allowing married women equal rights to property and custody of their children. Upon this being passed, her husband voluntarily ceded custody of their children back to Elizabeth, and her children came to live with her in Chicago.
xxx/ellauri129.html on line 677: Jean Pierre Jacques Auguste de Labouïsse-Rochefort 1778-1852 Details:individual; author/poet; French; Male. Jean-Pierre-Jacques-Auguste de Labouïsse-Rochefort, né le 4 juillet 1778 à Saverdun et mort à Castelnaudary le 21 février 1852, est un homme de lettres et poète français. Siinä kaikki. Tosi unohtunut.
xxx/ellauri129.html on line 679: Alexandre Mercereau (né le 22 octobre 1884 à Paris et mort en 1945 à Gandelu) est un homme de lettres, poète, critique d´art, philosophe et journaliste français. Il fut étroitement lié au développement de l´art moderne, comme cubisme.
xxx/ellauri129.html on line 694: D´orphéons ivres Känninen poikakuoro,
xxx/ellauri129.html on line 703: bergers, bergères de Watteau, Watteaun paimenten ja paimenettarien,
xxx/ellauri129.html on line 721: Nodier oli luonnontutkija, nuorgrammaatikko. historioitsija, politikoitsija, runoilijoitsija ja romaanikirjastonhoitaja. Oivallinen, yksinkertainen, kuultavan selkeä tyyli kannattaa hänen runsasta tuotantoaan. Nodierin värikkäistä ja jännittävistä totaalisesti unohtuneista romaaneista merkittäviä ovat muun muassa Jean Sbogar, Thérèse Aubert, Smarra, ou les démons de la nuit. Le roi de Bohème et ses sept châteaux, La fée aux miettes, Mademoiselle de Marsan (1832–1834, Œuvres de Nodier), historiallisista teoksista Le dernier banquet des Girondins (1833).
xxx/ellauri129.html on line 727: Nodierin kirjoitukset luonnonhistoriasta sisältävät useita hyönteistiedettä koskevia aiheita, kuten Dissertation sur l’usage des antennes dans les insectes (1798) ja Bibliographie entomologique (1801). Kielitiedettä käsittelevät Nodierin teokset ovat Dictionnaire raisonné des onomatopoées de la langue française (1808), Dictionnaire universel de la langue française (1823), Examen critique des dictionnaires de la langue française (1828) ja Notions élémentaires de linguistique (1834).
xxx/ellauri129.html on line 734: Peter Nygårds vänner tex Aira Samulin känner sig lite obekväma om Peters svarta sida. Peter Nygårds aptit på unga kvinnor var bottenlös. Peter Nygård var en skitstövel, säger en ex-anställd. Men nu avslöjer HBL Peters gula sida! Peter Nygård ser ut som en av de kinesiska hjältarna i Marvels nya film. Peter Nygård i sina jetset-millionär-modekungadagar såg ut precis som Ronny Chieng med Akwafina, spelandes Jon-Jon i Marvel´s fantasifilm Tio ringar. Peter sku säkert ha betalt Awkwafinas tandläkarräkningar. Jag med! After Hours, Awkwafina Gets Naked And Watches ASMR Videos. But she has not leaked them as yet, aw shucks. (Autonomous Sensory Meridian Response (ASMR) is a pleasurable, tingling sensation usually felt in the brain, but can spread to the rest of the body. It frequently occurs when watching things such as demonstrations, foreign accents, explanations, naked Asian ladies, etc., and it´s a generally wonderful feeling. I´ve experienced ASMR all my life, but never knew it had a name until now, so hooray I guess!)
xxx/ellauri130.html on line 126: "And I will feed them that oppress thee with their own flesh; and they shall be drunken with their own blood, as with sweet wine." -- Isaiah 49:26
xxx/ellauri130.html on line 132: "I will not feed you: that that dieth, let it die; and that that is to be cut off, let it be cut off; and let the rest eat every one the flesh of another." -- Zechariah 11:9
xxx/ellauri130.html on line 149: Puolesta: Kaipa se kirkolliskokousten viimeinen sana edelleen on, että leipä ja viini ehtoollisella ihan oikeasti muuttuvat ihmisen lihaksi ja vereksi. Syömään! huutaa Jesse keittiöstä. Kiitos herra ruuasta! Kiva kuin maistui, sanoo kokki tiskin äärestä.
xxx/ellauri130.html on line 170: Credo quia absurdum is a Latin phrase that means "I believe because it is absurd", originally misattributed to Tertullian in his De Carne Christi. It is believed to be a paraphrasing of Tertullian's prorsus credibile est, quia ineptum est which means "It is completely credible because it is unsuitable", or certum est, quia impossibile which means "It is certain because it is impossible". These are consistent with the anti-Marcionite context. Early modern, Protestant and Enlightenment rhetoric against Catholicism and religion more broadly resulted in this phrase being changed to "I believe because it is absurd", displaced from its original anti-Marcionite to a personally religious context.
xxx/ellauri130.html on line 174: Marcion of Sinope (/ˈmɑːrʃən, -ʃiən, -siən/; Greek: Μαρκίων [note 1] Σινώπης; c. 85 – c. 160) was an early Christian theologian, an evangelist, and an important figure in early Christianity.Marcion preached that the benevolent God of the Gospel who sent Jesus Christ into the world as the savior was the true Supreme Being, different from and opposed to the malevolent demiurge or creator god, identified with the Hebrew God of the Old Testament. He considered himself a follower of Paul the Apostle, whom he believed to have been the only true apostle of Jesus Christ, a doctrine called Marcionism. Marcion published the earliest extant fixed collection of New Testament books, making him a vital figure in the development of Christian history.[citation needed] Early Church Fathers such as Justin Martyr, Irenaeus, and Tertullian denounced Marcion as a heretic, and he was excommunicated by the church of Rome around 144. He published the first known canon of Christian sacred scriptures, which contained ten Pauline epistles (the Pastoral epistles weren't included) and a shorter version of the Gospel of Luke (the Gospel of Marcion). This made him a catalyst in the process of the development of the New Testament canon by forcing the proto-orthodox Church to respond to his canon. Varmaan Marcion oli sitten yhtä persepää kuin Puovoli.
xxx/ellauri130.html on line 246:
Jumala sairastaa. Me olemme basilleja hänen veressään.
Juhani Siljo
M
KILL!
xxx/ellauri130.html on line 338: Mulla on joku Ionescon näytelmä, olen lukenutkin se. Siinä oli jotain huvittavaa sarvikuonoista, ne piti jotain hassua ääntä kun ne laukkasivat kaduilla. Märisi? No joo. Loput olen jo unohtanut. Cioran tapasi Eugenen Bukarestissa. Niin ja Mircea Eliaden, josta Saul Bellow teki pilkkaa jossain kirjassa. Mircealla oli jotain hämäriä nazitaustoja.
xxx/ellauri130.html on line 345: Kokoavasti voi sanoa Sosulin eli Tarmon rojupurkista, että Tarmolla on Vaakkuakin paljon enemmän ateistisia ja muita epäkunnioittavia kannanottoja. Sitä se hyvinvointi, tasapäistyminen ja maallistuminen on teettänyt. Ainoa uskontoa peukuttava naaras noin 4:stä oli Äiti Teresa, jonka J. oli kuzunut uskollisuuteen, kuuluisuus tuli windfallina. Kuin myös Jesselle.
xxx/ellauri130.html on line 420:
Jos toiset kuolisivat toiset eivät, se olisjärkyttävän epäreilua.
La Bruyère, Charactères/td>
M
KILL!
2
xxx/ellauri130.html on line 564: Delphin-Antoine-Edmond Thiaudière, né le 17 mars 1837 à Gençay, où il est mort le 9 novembre 1930, est un homme de lettres français, à la fois poète, romancier, philosophe et « maximiste ». Issu d’une famille de médecins depuis quatre générations, Edmond Thiaudière, opte pour une carrière d’homme de lettres après s’être détourné de ses études de droit brillamment menées à Poitiers. Il s’essaie au roman, aux nouvelles, à la poésie, au théâtre, écrit des essais politiques et autres pamphlets, mais il se distingue surtout par son œuvre philosophique, parsemant sur quarante années une douzaine de recueils aux titres sibyllins, avec le sous-titre générique Notes d’un Pessimiste. Son premier recueil de pensées, La Proie du Néant, qu’il publie en 1886, contient en préambule une longue dédicace adressée à Léa et Mosès, ses deux chiens fidèles.
xxx/ellauri130.html on line 583: “I don’t think there’s ever been a time when you could just say anything.” He recalls an early comedy show – this must have been in the late 80s – where the host apologised to the crowd after Skinner had performed some risque sexual material. “He said I’d never play at the venue again – and then he launched into a load of racist material and brought the house down. Everyone’s got their own standards and restraints. But I think it’s been good for me to keep questioning what I say. It’s made me think more positively about racist jokes and not so much about penises. My knob is not working anymore BTW, I'm 65. We’re both deeply ashamed. Can't lift our eye to the public.”
xxx/ellauri130.html on line 585: So the other day, he blacked up as [black footballer] Lee for a sketch, complete with a pineapple to represent his hair. Boy that went down in the colored audience! Skinner has been that funny for as long as he can remember as far as he can remember. He has a masters in English literature; he is a practising Roman catholic. What a laugh. Skinner once had a chat with Eddie Izzard about what they could share about their lives on stage. It was fine for Izzard to discuss wearing women’s clothes, but as for Skinner’s own religious beliefs about God's knob? God, no. Too shameful.
xxx/ellauri130.html on line 587: But recently that position has shifted a little. Last year he published A Comedian’s Prayer Book, which features him talking to the supreme being in his typically down-to-earth way (“I always liked thinking Jesus' knob hung out from women's clothes with sinners. It made me feel potentially understood”). “One of the things religion has suffered from is being spoken of in grave terms constantly. I seriously think it is a joke." Another boring thing about Skinner: he’s been a teetotaller since he reached his 60s. He got a kid at 55, who must now be, wait, 35? No, Buzz is just 10. I have only recently realized I'm not the main character here, but just an extra in a bigger scene. “Hitting kids … that’s another of those things that have stopped,” Evolution is what Skinner is all about – animals can change and they can grow, it just takes millions of years. When he made his jokes about racism and homophobia, he says, there was a slight backlash from the left. They hadn't stopped hitting lads, the sods. Frank Skinner’s 30 Years of Dirt is at the Assembly Roxy, Edinburgh, from 4 to 28 August. For more information and tickets go to frankskinnerlive.com.
xxx/ellauri130.html on line 613: Prinzessin Elisabeth Pauline Ottilie Luise zu Wied VA (* 29. Dezember 1843 auf Schloss Monrepos bei Neuwied am Rhein; † 2. März 1916 in Bukarest) war durch Heirat Königin von Rumänien und unter dem Pseudonym Carmen Sylva Schriftstellerin.
xxx/ellauri130.html on line 627: In zärtlicher Liebe Deine Elisabeth – Stets Dein treuer Carl. Der Briefwechsel Elisabeths zu Wied (Carmen Sylva) mit ihrem Gemahl Carol I. von Rumänien aus dem Rumänischen Nationalarchiv in Bukarest. 1869–1913.
xxx/ellauri130.html on line 633: The Scriblerus Club was an informal association of authors, based in London, that came together in the early 18th century. They were prominent figures in the Augustan Age of English letters. The nucleus of the club included the satirists Jonathan Swift and Alexander Pope. Other members were John Gay, John Arbuthnot, Henry St. John and Thomas Parnell.
xxx/ellauri130.html on line 728:
Toivottavasti viihdyitte.
Elvis Presley, v.s.
M
KILL!
xxx/ellauri130.html on line 765: Christine Chubbuck (August 24, 1944 – July 15, 1974) was an American television news reporter who worked for WTOG and WXLT-TV in Sarasota, Florida. She was the first person to die by suicide on a live television broadcast. She lamented to co-workers that her 30th birthday was approaching, and she was still a virgin who had never been on more than two dates with a man. Co-workers said she tended to be brusque and defensive whenever they made friendly gestures toward her. She was self-deprecating, criticizing herself constantly and rejecting any compliments others paid her. The film reel of the restaurant shooting had jammed and would not run, so Chubbuck shrugged it off and said on-camera, "In keeping with the WXLT practice of presenting the most immediate and complete reports of local blood and guts news, TV 40 presents what is believed to be a television first. In living color, an exclusive coverage of an attempted suicide." She drew the .38-caliber Smith & Wesson Model 36 revolver and shot herself behind her right ear. Chubbuck fell forward violently and the technical director faded the broadcast rapidly to black. "The crux of the situation was that she was a 29-year-old girl who wanted to be married and who wasn't," Simmons said in 1977.
xxx/ellauri130.html on line 776: Pendant la guerre d’Espagne, Claudel apporta son soutien aux franquistes. Devant la Seconde Guerre mondiale, Claudel est initialement peu convaincu par le danger que représente l'Allemagne nazie. Il s'inquiète davantage de la puissante Russie, qui représente selon lui une « infâme canaille communiste ». Claudel expliqua ses flatteries à Pétain par l'approbation d'une partie de sa politique (lutte contre l'alcoolisme, appui aux écoles libres). Il est meilleures amis avec Francois Mauriac.
xxx/ellauri130.html on line 778: En septembre 1913, la sculptrice Camille Claudel, sœur de Paul (et ancienne maîtresse d'Auguste Rodin) , est internée en asile d'aliénés à Mondevergues (Montfavet - Vaucluse) à la demande de la famille et à l'instigation de son frère Paul, qui décide d'agir immédiatement après la mort de leur père. En trente ans d'hospitalisation, Paul Claudel ne va voir sa sœur qu'à douze reprises. Lors de la rétrospective qui lui fut consacrée en 1934, des témoins ont rapporté que Paul Claudel s'emporte : il ne veut pas qu'on sache qu´il a une sœur folle.
xxx/ellauri134.html on line 210: Talent: responsibility, leadership
xxx/ellauri134.html on line 363: Skorpiooni on äsähtämätön vesimerkki. Se näyttää epäaidolta, mutta silti toimii kuin junan vessa. Se on Napinallisen arkkipresbyteeri, joka kostaa tai vallankumoilee, disruptoi, särkee ja/tai täräyttää. (Tai järkyttää.)
xxx/ellauri134.html on line 454: Task: to create culture, express own vision
xxx/ellauri136.html on line 68:
Lucia Loman, British doctoral researcher in Literature, female:
xxx/ellauri136.html on line 76: Lolita by Vladimir Nabokov - probably due to my research interest in narratives. Nabokov is a master of narration. Manipulation of sympathy through the power and beauty of language at its best.
xxx/ellauri136.html on line 82: Lucia Toman´s credentials: Doctoral researcher in Literature. MA in Comparative Literature & Literary Analysis and Criticism, Goldsmiths, University of London · Graduated 2018. A voracious reader · Literature. Reads extensively and has published on Jungian psychology · Jungian Psychology. Avid reader, writer and doctoral student in literature · Literature. PhD researcher interested in Jungian psychoanalysis · Jungian Psychological Type. Knows French. Knows Slovak. Knows Czech. Bet her family is Bohemian (or Moravian perhaps).
xxx/ellauri136.html on line 90: Viele seiner Patienten waren junge Frauen, Jungfrauen genannt als sie kamen aber nicht mehr nach der Operation. Er sah unter dem Laken, und das zog viele Frauen and. Eine Patientin die Freud "ein phenomenal hässliches Frau" nannte, war für Jung eine freundliche Frau, die "so wunderbare Wahnvorstellungen hatte und so intressante Sachen sagte".
xxx/ellauri136.html on line 103: Midnight at Chernobyl by Adam Higgenbotham—my most recent read was for research but turned out to be engagingly written, well-researched and thoroughly mesmerizing.
xxx/ellauri136.html on line 105: Annals of the Former World by John McPhee—this is me cheating so I don’t have to say “all of John McPhee’s geology writing”—John McPhee, who made reading about oranges (yes the fruit) interesting, got bit by the geology bug while researching for an essay about geology in the Southwest. I know this feeling. Again, this is engagingly written and most informative.
xxx/ellauri136.html on line 127: There was the elitist attitude that the people in the outside world would “just not understand,” or they would be “scared and mistrustful” of the wizarding world. This is a very liberal mindset: they are “progressive,” and the rest of us will not understand their grand scheme.
xxx/ellauri136.html on line 133:
Kyle Baggett says: Shit it took me five mins to figure out how to reply and I accidentally down voted you in the process so sorry about that. You have an interesting mind. Here are my choices:
xxx/ellauri136.html on line 164: Andy is Meat Expert at Pusateri´s Fine Foods 2019–present. Studied Satire at York University (Canada). Graduated 2013. Lives in Toronto, ON.
xxx/ellauri136.html on line 178: Does it sound interesting if a protagonist is meant to have little to no relevance in the plot? How can a protagonist not have any relevance to the plot? Whichever character you do give relevance to becomes the protagonist.
xxx/ellauri136.html on line 276: Eräässä tapauksessa kahdelle vastaajalle vaadittiin käräjäoikeudessa rangaistusta törkeästä raiskauksesta sillä perusteella, että tekijöitä oli ollut kaksi. Käräjäoikeus totesi, ettei kyseisessä asiassa ollut ilmennyt, että uhrin kokeman kärsimyksen kannalta olisi ollut erityistä merkitystä sillä, että tekijöitä oli kaksi. Hovioikeuden mukaan taas raiskaus voidaan katsoa törkeäksi silloinkin, kun vain yksi on ollut sukupuoliyhteydessä uhrin kanssa ja muut tekoon osallistuneet ovat vain kazoneet vierestä muna kädessä ja kannustaneet.
xxx/ellauri136.html on line 526: They had the compassion to be kind to themselves first and then to others, because, as it turns out, we can't practice compassion with other people if we can't treat ourselves kindly. We can't give to others if we don't pour a lot to ourselves first. And the last was they had connection, and -- this was the hard part -- as a result of authenticity, they were willing to let go of who they thought they should be in order to be who they were, which you have to absolutely do that for connection.
xxx/ellauri136.html on line 632: Korni pianisti Greg "Vladi" Garrard on eritellyt erilaisia suhtautumistapoja ympäristöön, joista teoksessa ilmentyvät kornukopianismi, syväekologia ja heideggerilainen ekofilosofia. Kornukopianistit vähättelevät ympäristöongelmia eivätkä tunnusta luonnon itseisarvoa, vaan näkevät sen ainoastaan ihmiselle mahdollisesti tuottaman hyödyn kautta. Syväekologiassa luonto ei ole ihmisen resurssi vaan arvokas sellaisenaan, eikä ihmisellä ole erityisasemaa maapallolla. Heideggerilaisen ekofilosofian mukaan ihmisellä on velvollisuus antaa maailman olla ja paljastua sellaisenaan pakottamatta sitä omaa etuaan ajaviin merkityksiin. Molemmissa on kaikuja buddhalaisesta filosofiasta, joka korostaa olemisen itseisarvoa ja painottaa asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat.
xxx/ellauri136.html on line 657: Licypriya Kangujam ( born 2 October 2011) is a child environmental activist from India. She is one of the youngest climate activists globally and has addressed world leaders at the United Nations Climate Change Conference 2019 (COP25) in Madrid, Spain asking them to take immediate climate action. Licypriya has been campaigning for climate action in India since 2018, to pass new laws to curb India's high pollution levels, and to make climate-change literacy mandatory in schools.
xxx/ellauri136.html on line 661: In June 2021, Licypriya was in the news as a crowdfunding appeal on Ketto seeking one crore rupees to buy 100 oxygen concentrators came under scrutiny following the arrest of her father and legal guardian Kangujam Karnajit, on May 31st 2021. Her father, also known as KK Singh, was declared an absconder and had fled Manipur in 2016 after he was arrested and let out on interim bail following multiple charges. These charges were for duping several self-help groups, hotels and individuals of more than Rs 19 lakh for a Global Youth Meet that he had organised in Imphal in 2014. His latest arrest was for fresh charges relating to his chairmanship of the International Youth Committee, an organisation founded by him. Several national and international students have been deceived of money amounting to around Rs 3 crore on the pretext of fees for multiple international youth exchange programs, that were never organised.
xxx/ellauri136.html on line 663: Relating to the crowdfunding appeal on Ketto, Laxmi K, who works on climate action and was aware of prior allegations related to her fathers activities, initiated contact with Ketto requesting due diligence. Further concerns around the Ketto crowd funding drive was flagged by political activist Angellica Aribam, a day after Paojel Chaoba of The Frontier Manipur broke a story on 19 May on how the Ketto donation drive by the child activist could be a possible scheme to defraud people by her father. In an email written to Varun Sheth of Ketto, Angellica asked whether the Noble Citizen Foundation, the agency that was being handed the money collected from the donation drive had any credibility and if Ketto was certain there were no connections with the child’s father. However, she never received any response.
xxx/ellauri136.html on line 668: Licypriya issued a statement saying "In light of Kangujam's father's arrest in
xxx/ellauri137.html on line 80: Viimevuotisessa Anna-lehden henkilöjutussa Rantala kertoi lukeneensa yhdysvaltalaisen tutkijan Stephen S. Ilardin kirjan The Depression Cure, jossa Ilardi esittelee kuusiportaisen lääkkeettömän hoito-ohjelman masennukseen. Verkkokauppa Amazonin mukaan kirjan luokka on new age. Kirjassaan Ilardi suosittelee hoitamaan masennusta omega-3-rasvahapoilla, vellomisen välttämisellä, liikunnalla, riittävällä auringonvalolla, ihmisseuralla, kahdeksan tunnin yöunilla ja terveellisellä, sokeria ja roskaruokaa välttelevällä ruokavaliolla. Rantalan izehoidon ydinajatus on sama. Vellomista on vältettävä kaikin mokomin. Hentokorentokin on lopettanut vellomisen uima-altaalla. Saaliselimet eivät enää pysy pinnalla.
xxx/ellauri137.html on line 104: Toukokuussa Rantala kertoi, että Borráz-León on saanut hoitomallin tutkimiselle luvan Meksikossa. ”Syksyllä on vuokrattu Karibianmereltä hotelli, missä ihmisille laitetaan terveellinen ruokavalio, liikuntaa, joogaa, mindfulnessia, keskusteluterapioita, yksityinen hoito. México Citystä tulee stressaantuneita kaupunkilaisia. Sellainen miljonääri rahoittaa.” Syyskuun lopulla Rantalalla on kuitenkin ikäviä uutisia. Meksikon tutkimus on jouduttu siirtämään ensi keväälle koronaviruksesta johtuen.
xxx/ellauri137.html on line 118: Hän ajattelee asian näin: tasa-arvo on tehnyt ihmisistä stressaantuneita ja keskivartalolihavia, minkä vuoksi sukupuolihormonit ovat vajettuneet. Naisilla on laskenut lasten haluamiseen liittyvä estrogeeni, miehillä taas seksihaluihin vaikuttava testosteroni. Naiset ovat nykyään miesmäisempiä, miehet naismaisempia. Kumpaakaan sukupuolta ei kiinnosta lasten tekeminen yhtä paljon kuin ennen. Montakos lasta on pikku Markulla? Montakos on Kärkkäisen Katalla? Kata ei ole keskivartalolihava. Sen hurlumheihin olisi helppo ulettua lyhkäsemmälläkin kollilla. Sixi ärsyttää, että biologi on kokonaan ohitettu siinä rikollisessa keskustelussa”, Rantala sanoo. Jauhopukin toukka eli jauhomato on myös yleisin matelijoiden ja häkkilintujen ruokana käytetty hyönteinen. Ehkä Markun toukat on jo menneet häkkilinnuille.
xxx/ellauri137.html on line 196: At its presentation at the 1869 Salon, this enigmatic group portrait was overwhelmingly misunderstood despite the obvious reference to Majas at the Balcony of Francisco Goya. "Close the shutters!" was the sarcastic reaction of the caricaturist Cham while another critic attacked "this gross art" and Manet who "lowered himself to the point of being in competition with the painters of the building trade".
xxx/ellauri137.html on line 198: The hierarchy usually attached to human figures and objects has been disregarded: the flowers receiving more detail than some of the faces.
xxx/ellauri137.html on line 204: Majas on a Balcony 1800-1810 is one of the many genre paintings by Goya portraying scenes from contemporary life. The physical setting is an azotea or balcony, a characteristic appendage of Spanish houses and an integral part of social life and character in the towns and cities of Goya's country. The features and props of the setting are confined to an iron railing with vertical grills, a very austere structure (compared to the rich elaborate grill-work of which we are accustomed to think as flourishing in Spain, or at least in New Orleans), which alludes to the socio-economic character of the house; the edge of the floor; some chairs - rather inelegant - one of which has cheap wicker matting; and in the background, a bare wall, a only proof of whose presence is a shadow to the extreme right suggesting a material surface.
xxx/ellauri137.html on line 206: And the Majas, they are not aristocratic ladies as their fine apparel may suggest; they lack refinement and dignity, though they are extremely attractive (particularly the one on the right, I would fuck her anytime). The artist calls them majas not mujeres. A patent wink to the same artist's best known work La Maja desnuda from the same year. They are no ordinary women. They are courtesans! Sluts, not to make too fine a point on it. Goya makes a subtle criticism on the society of his time. In Majas on a Balcony, Goya combines an ironic treatment of material with an impressionistic technique, a mode of presentation, which succeeds in creating a piece of social criticism. Buaahahahaha don't make me laugh!
xxx/ellauri137.html on line 216: Mère des souvenirs, maîtresse des maîtresses,
xxx/ellauri137.html on line 218: Tu te rappelleras la beauté des caresses,
xxx/ellauri137.html on line 220: Mère des souvenirs, maîtresse des maîtresses!
xxx/ellauri137.html on line 231: Je croyais respirer le parfum de ton sang.
xxx/ellauri137.html on line 295: Oh, Mother of Memories! Mistress of Mistresses!
xxx/ellauri137.html on line 296: Oh, thou all my pleasures, oh, thou all my prayers!
xxx/ellauri137.html on line 297: Can'st thou remember those luscious caresses,
xxx/ellauri137.html on line 299: Oh, Mother of Memories, Mistress of Mistresses!
xxx/ellauri137.html on line 335: Mother of memories, mistress of mistresses
xxx/ellauri137.html on line 339: mother of memories, mistress of mistresses!
xxx/ellauri137.html on line 360: for in thy clasp I saw my youth afresh,
xxx/ellauri137.html on line 376: Inspirer of my youth, mistress beyond compare,
xxx/ellauri137.html on line 377: You who were all my pleasures, all my hopes and dreams!
xxx/ellauri137.html on line 380: Inspirer of my youth, mistress beyond compare!
xxx/ellauri137.html on line 416: You will recall caresses that were yours
xxx/ellauri137.html on line 417: And fireside evenings in their warmth and beauty.
xxx/ellauri137.html on line 438: I know how to resuscitate dead minutes.
xxx/ellauri137.html on line 442: I know how to resuscitate dead minutes.
xxx/ellauri137.html on line 455: Mother of memories, mistress of mistresses,
xxx/ellauri137.html on line 457: You'll remember the sweetness of our caresses,
xxx/ellauri137.html on line 458: The peace of the fireside, the charm of the evenings.
xxx/ellauri137.html on line 459: Mother of memories, mistress of mistresses!
xxx/ellauri137.html on line 492: (Fresno, CA: Academy Library Guild, 1954)
xxx/ellauri137.html on line 495: Mistress of mistresses, mother of memories,
xxx/ellauri137.html on line 499: Mistress of mistresses, mother of memories!
xxx/ellauri137.html on line 519: The resurrection of glad moments is an art
xxx/ellauri137.html on line 520: I know: I live anew, my head pressed to your knees,
xxx/ellauri137.html on line 523: The resurrection of glad moments is an art.
xxx/ellauri137.html on line 532: (Mt Vernon, NY: Peter Pauper Press, 1958)
xxx/ellauri137.html on line 536: Mother of memories, mistress of all blisses,
xxx/ellauri137.html on line 537: Of all my works and pleasures, you, the queen;
xxx/ellauri137.html on line 539: By the fireside in twilight’s gray serene,
xxx/ellauri137.html on line 540: Mother of memories, mistress of all blisses!
xxx/ellauri137.html on line 589: Dec 2010 - Present 11 years 2 months
xxx/ellauri137.html on line 596: Sep 1966 - Present 55 years 5 months
xxx/ellauri137.html on line 611: Flamingo Desires xxx/ellauri137.html on line 621: Mellen Press Jan 2013
xxx/ellauri137.html on line 634: Dancing to Mozart is a satire of Hollywood values and fantasies, Latin American dictatorships, Da Vinci Code conspirators, movie violence, magical realism, televangelists, mixed wrestling, extreme cosmetic surgery, and a host of other sensational idiocies that thrive on 21st century self-delusion. This whimsical contemporary “Candide” offers a trip through the world of out-of-control egos to a final revelation of ordinary common sense. The send-up is a mix of shrewd perception, lampoon, and wacko action that includes the Society of the Crystal Skull, the Opus Dopus, a female wrestling Amazon with one breast, an Arab who wants to recruit Islamic converts like an American billboard evangelist, two energetic film directors with crazy ideas, a rescue from captivity through “mind-invasion” (á la Inception) and a Hindu swami who tries to set all straight with a Bhagavad burrito. And a lot more.
xxx/ellauri137.html on line 637: Edward Eriksson writes novels, plays, and travel essays. This is his third novel, his others being "Moonbeam in My Pocket, a Mystery of the Negro League" and "Flamingo Desires," a crime story set on Long Island.
xxx/ellauri137.html on line 652: John has just published another beautifully prepared edition of the "North Atlantic Review," a literary magazine with choice offerings in poetry, essays, short stories, and photos. Endorsed by Edward Eriksson, Literary Presentations, July 11, 2011, Edward worked with john in the same group.
xxx/ellauri137.html on line 672: I've always been interested in law. I have had the opportunity to study it, work in a Senator's office who proposed laws and now work with Detectives who enforce the law. One day maybe I will work for someone who practices the law with my paralegal degree. It has been a good career choice.
xxx/ellauri137.html on line 714: Laittokohtausten lisäxi tässä on viljalti myös ruokalistoja. Eli kaikki 3 elementtiä: EAT! FUCK! KILL! on täysilukuisina paikalla. All present and correct.
xxx/ellauri137.html on line 732: resizer/aSPC45TBA1eLaKvtEzhK9cV8mMw=/700x0/smart/advancelocal-adapter-image-uploads.s3.amazonaws.com/image.oregonlive.com/home/olive-media/width2048/img/tv/photo/2018/04/13/24363811-large.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri137.html on line 740: In January 1994, Harding became embroiled in controversy when her ex-husband, Jeff Gillooly, orchestrated an attack on her fellow U.S. skating rival Nancy Kerrigan. Both women then competed in the February 1994 Winter Olympics, where Kerrigan won the silver medal and Harding finished eighth. On March 16, 1994, Harding accepted a plea bargain in which she pleaded guilty to conspiracy to hinder prosecution. As a result of her involvement in the aftermath of the assault on Kerrigan, the United States Figure Skating Association banned her for life on June 30, 1994, and stripped her bar the medals.
xxx/ellauri137.html on line 742: From 2003 to 2004, Harding competed as a professional boxer. Her life has been the subject of many books, films, documentaries, and academic studies. In 2014, two television documentaries were made about Harding´s life and skating career (Nancy & Tonya and The Price of Gold), inspiring Steven Rogers to write the film I, Tonya in 2017, in which Harding was portrayed by Australian actress Margot Robbie. In 2018, she was a contestant on season 26 of Dancing with the Stars, finishing in third place. In 2019, she won season 16 of Worst Cooks in America: Celebrity Edition.
xxx/ellauri137.html on line 751: The novel features a passionate romance between Rei Shimura and Hugh Glendinning, the Scottish lawyer. Though the romance was not very realistic, I think it added an exciting and entertaining element to the novel. The first person point-of-view from which the novel is narrated allows the audience to truly understand the good and the bad of Rei’s character. She is independent to a fault but extremely loyal. She wants to immerse herself in Japanese culture, yet she rejects the social norms of society when they conflict with her desires. She is passionate about her interest in history and antiques, but logical by staying on as a teacher. The contradictions make her human and contribute to the reality of the novel. While mystery was not entirely believable, it was in no way predictable and I genuinely found the plot to be exciting. The Salaryman’s Wife, fits into the detective fiction tradition as most closely as a cozy, however the urban setting and the inclusion of graphic sex scenes contradict that classification
xxx/ellauri137.html on line 753: While the immersed-in-Japan aspect of the book was well-researched and interesting (and accurate, as far as I could tell), the mystery and romance were not so well-done. For one thing, it was hard to care about the woman who got murdered, since we only saw her once and she wasn't that nice or interesting, and it wasn't clear why the protagonist cared enough about her to go and investigate the whole thing. Maybe it was the money. In addition, cliched attempts on the protagonists life seemed unrealistic, and when we finally discovered who the murderer was, it felt more like a random pulling of a number out of a hat than the one true solution.
xxx/ellauri137.html on line 755: The romance also felt unrealistic. Maybe it was just hard for me to understand the protagonist sleeping with the guy after knowing him for a day or two, or maybe I just didn´t like either of them very well at all. But their "romantic encounters" seemed contrived, and their whole relationship seemed based on lust and mutual interest, and not really anything deeper.
xxx/ellauri137.html on line 765: Which ties me to the second point 2) The love interest. Who's a Caucasian Man (I will now abbreviate this as CM in all my future reviews with a WOC protagonist, I think) who overrides Rei's spoken opinion at so, so often that...okay Rei, if someone just tried to murder you in your room and you asked the hotel for a new room, DON'T LET THAT CM THAT YOU'VE KNOWN FOR LESS THAN TWO DAYS OVERRIDE YOUR OPINION AND FORCE YOU TO STAY OVERNIGHT WITH HIM! The fact that she ends up going along with HIS opinion nearly all the time 2a) DOES NOT EXCUSE HIS BEHAVIOR and 2b) is grating like nails on chalkboard.
xxx/ellauri137.html on line 773: The one stand-out annoyance for me was unexpectedly hitting upon yet another plot relying upon "rescuing" a female character from her sordid life of sex (or nearly-sex) work: hostessing, in this case. She's told she's "better" than that which means she should make less money doing something more honorable. It makes me want to write to the author and say she could do so much BETTER than write a book that hooks readers immediately with an erotically-charged story of sexual assault on a crowded train. I´m not mad at her, though, for giving the majority of readers what they want; just a pet peeve of mine.
xxx/ellauri137.html on line 791: res/massey.jpg" />
xxx/ellauri137.html on line 795: She attended Johns Hopkins University, where she majored in Creative Writing and earned her BA in 1986. After graduating, she interned and was quickly hired as a reporter for the Baltimore Evening Sun. In 1991, she married Tony Massey, her college sweetheart, and the couple moved to Japan. Her husband was almost immediately deployed by the Navy, which left Mrs. Massey to acclimate to the culture alone. She worked as an English teacher while in Japan and began writing. In 1993, her husband’s deployment ended and the couple moved back to the States and settled in Baltimore, where they currently reside.
xxx/ellauri138.html on line 69: resdefault.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri138.html on line 74: Rohn became a college dropout after just one year and started his professional life by working as an evil human resource manager for department store Sears. Around this time, a friend invited him to a lecture given by famous entrepreneur John Earl Shoaff. In 1955, Rohn joined Shoaff's direct selling business AbundaVita as a distributor.
xxx/ellauri138.html on line 76: In 1957, Rohn resigned his distributorship with AbundaVita and joined Nutri-Bio, another direct selling company. It was at this point that the company's founders, including Shoaff, started to mentor him. After this mentorship, Rohn built one of the largest organizations in the company. In 1960 when Nutri-Bio expanded into Canada, Shoaff and the other founders selected Rohn as a vice president for the organization.
xxx/ellauri138.html on line 78: After Nutri-Bio went out of business thanx to Jim in the early 1960s, Rohn was invited to speak at a meeting of his Rotary Club. He accepted and, soon, others began asking him to speak at various luncheons and other events. In 1963 at the Beverly Hills Hotel, he gave his first bullhshit seminar. He then began presenting seminars all over the country, telling his story and teaching his personal development and business philosophy.
xxx/ellauri138.html on line 80: Throughout the 1970s, Rohn conducted a number of seminars for Standard Oil. At the same time, he participated in a personal development business called "Adventures in Achievement", which featured both live seminars as well as personal development workshops. He presented seminars worldwide for more than 40 years.
xxx/ellauri138.html on line 105: Eker was born in Toronto, Ontario, Canada and lived there through his childhood. As a young adult, Eker moved to the United States and started a series of over a dozen different companies before having success with an early retail fitness store. After reportedly making millions through a chain of fitness stores and subsequently losing his fortune through mismanagement, Eker started analyzing the relationships rich people have with their money and wealth, leading him to develop the theories he advances in his writing and speaking today.
xxx/ellauri138.html on line 111: In his book, Eker lists 17 ways in which the financial blueprints of the rich differ from those of the poor and the middle-class. One theme identified in this list is that the rich discard limiting beliefs while the unsuccessful succumb to them. Eker argues that: Rich people believe, "I create my life", while poor people believe, "Life happens to me"; rich people focus on opportunities while poor people focus on obstacles; and rich people admire other rich and successful people whereas poor people resent rich and successful people.
xxx/ellauri138.html on line 119:
(November 8, 2011) Success Resources Acquires Peak Potential PR Log
xxx/ellauri138.html on line 131: "Niimpä niin. Presidentiksi tultuaan hän kadotti Arkansasin aikaisen naisten alistamistaitonsa. Niin kauan kuin hän oli valtionsyyttäjä ja epämääriäinen
xxx/ellauri138.html on line 152: lutka, Beverly Hillsin historian ekshibitionistisin juutalaistyttö, etuoikeutetun elämän täydellisesti turmelema - toinen Jaakon kotka. Jos Bill ei osaa tulkita ja vetää nenästä Monica Lewinskyä, hänen ei pitäisi olla presidentti. Silloin virkasyytteeseen on todella syytä."
xxx/ellauri138.html on line 154: "Sitä hän ei ymmärtänyt, että hänen olisi pitänyt nussia tyttö perseeseen. Miksikö? Sulkeakseen hänen suunsa. Kummaa käytöstä presidentiltämme. Sitähän tyttö hänelle ensimmäiseksi tyrkytti. Tyrkytti persettä päin naamaa. Tarjosi itseään hänelle. Eikä hän tehnyt mitään. Minen tajua sitä äijää. Jos hän olisi pannut tyttöä perseeseen niin tuskin hiän olisi mitään kertonut. Koska hän ei olisi halunnurt puhua siitä."
xxx/ellauri138.html on line 205: Most of Wylie's major writings contain critical, though often philosophical, views on man and society as a result of his studies and interests in biology, ethnology, physics and psychology.
xxx/ellauri138.html on line 210: In 1941, Wylie became Vice-President of the International Game Fish Association, and for many years was responsible for writing IGFA rules and reviewing world record claims. Wylie's 1954 novel Tomorrow! dealt graphically with the civilian impact of thermonuclear war to make a case for a strong Civil Defense network in the United States, as he told the story of two neighboring cities (one prepared, one unprepared) before and after an attack by missile-armed Soviet bombers.
xxx/ellauri138.html on line 215: Wylie's final novel, The End of the Dream, was published posthumously in 1972 and foresees a dark future where America slides into ecological catastrophe.
xxx/ellauri138.html on line 219: Gloria Grey was born Maria Dragomanovich in Portland, Oregon in 1909. She was educated in San Francisco, California. Her career was spent chiefly during the 1920s in Hollywood, and the 1940s in Argentina. She was given praise for her starring role in the 1924 adaptation of Gene Stratton-Porter's A Girl of the Limberlost, which garnered her the honor of being selected as one of the WAMPAS Baby Stars in 1924. She also sang Jingo etc kneeling beside two black-and-white kids in a tub, (but not the juicy parts), and alleged got arrested because of indecency. Grey was found deceased in bed at her mother's home in Hollywood, California on November 22, 1947, having succumbed to a two-month bout of influenza. She was survived by her husband, Argentine magazine editor Ramón Romero, and their daughter, whose name is unmentionable. 'Oh By Jingo' sung by Gloria Grey (colorized) Shortly Before Her Arrest...(Allegedly). "I din't know there were nude kids in the tub, a black male and a white female in fact." The little pickaninny boy looks slightly shocked.
xxx/ellauri138.html on line 222: Publicity photograph of the WAMPAS Baby Stars of 1932. The actresses are (rear row) Toshia Mori, Boots Mallory, Ruth Hall, Gloria Stuart, Patricia Ellis, Ginger Rogers, Lilian Bond, Evalyn Knapp, Marian Shockley. (Front row) Dorothy Wilson, Mary Carlisle, Lona Andre, Eleanor Holm, Dorothy Layton. xxx/ellauri138.html on line 266: Roth also gave Bailey copies of two self-published manus, "Notes to my Biographer," a 295-page rebuttal of his ex-wife Memoirs of Claire Bloom in 1996, and "Notes on a Slander-Monger", a response to the notes and interviews Miller had compiled.
xxx/ellauri138.html on line 268: Literary history is full of moments of betrayal, when trusted confidants defied the wishes of the authors. Max Brod ignored Franz Kafka's order to burn his unpublished manus and diaries. Vladimir Nabokov and Philip Larkin's instructions to destroy the unpublished manus were rescinded by the heirs and executors, who not only retained but published them. Bailey did not publish Roths samizdats.
xxx/ellauri138.html on line 271: "I am against the holocaust of anything," said Claire Bloom. Roth was invested serving much of his own paper trail, said Avishai. He started donated their papers to the Library of Congress in the 1970s, and the institution amassed some 25,000 articles from 1938 to 2001, including correspondence with Bloom, Updike, Saul Bellow and Cynthia Ozick. After Roth's death, the library acquired more material, including correspondence, drafts, research notes, autobiographical notes, and other personal effects. Vitun hamsteri.
xxx/ellauri138.html on line 274: Meanwhile, the estate has aggressively decided to control access to the Roth documents independently held at Princeton University, which the university has purchased.Born in 2018 to Roth's friend Benjamin Taylor. The cache includes a copy of "Notes on a Slander-Monger ", unpublished essays on topics such as money, marriage and illness, and a list of his relationships with women, with commentaries.
xxx/ellauri138.html on line 280: When I was diagnosed with multiple sclerosis, Philip came to the hospital and I called him a brave soldier. He sat on a plastic chair beside my bed and told more of his doctor and nurse jokes. I laughed despite myself. When the doctors came on their rounds after his first visit, I commanded a new respect. Word had spread and specialists who had previously answered my questions with no more than a dismissive wave of their hand were suddenly very attentive.
xxx/ellauri138.html on line 286: About a year after my diagnosis, in 2010, Philip invited me to join him for weekends at his country home. After that he dropped me, as it was getting too hard for him to turn me on my back. I didn't want to use the clothes drier but hung my panties on a line. Philip joked that I was turning his home into a trailer park but never insisted I use the dryer. I didn't need to cook, Philip planned where to eat and made the reservations. I used to like resting my ear on the hard metal of the implanted defibrillator that sat just below the skin of his chest to treat dysrhythmia.
xxx/ellauri138.html on line 317: – Vanhempienkin täytyy pystyä suojelemaan itseään aggressioilta tai kohtuuttomilta vaatimuksilta. Ammattiapua on haettava jos lapsen syytökset horjuttavat jo omaa mielenterveyttä. Toiveikas ja hyväntahtoinen ote lapsen niskasta voi auttaa.
xxx/ellauri138.html on line 335: "Päähineistä" puhumattakaan. Päähineet ovat "resitentit kynäilijät", jotka amerikkalaisyliopistojen uskomattoman omahyväisen tavan mukaan asuvat ilmaiseksi yliopistoalueella. Kenties hiän ei pikku Athenassa ollut nähnyt heistä pahimpia, mutta nämäkin kaksi ovat kyllin kamalia. He ilmaantuvat opettamaan kerran viikossa ja he ovat naimisissa ja he tulevat hiänen tykönsä ja ovat mahdottomia. Milloin me menemme lounaalle, Delphine? Anteeksi vaan, hiän ajattelee, mutta ei tehoa. Hiän oli niin kovasti pitänyt Kunderan luennoista siksi että tämä oli ollut aina vähän epämääräinen, joskus jopa vähän nuhjuinen, suuri kirjailija malgré jamais lu vai mikä se oli. Niin hiän ainakin oli kokenut ja siitä hiän oli pitänyt. Mutta tästä amerikkalaisesta minä-olen-kirjailija -tyypistä hiän ei pidä, hiän ei voi sietää sitä, sillä aina kun se katsoo hiäntä, hiän tietää sen ajattelevan: Voithan sinä olla ranskalaisittain itsevarma ja muodikas sivistynyt ja olethan sinä tietysti hyvin ranskalainen, mutta silti sinä olet yliopistoihminen ja minä olen moukka kirjailija-me emme ole tasavertaisia. Nämä elättikirjailijat omistavat kaikesta päätellen suunnattoman paljon aikaa sukupuoliasioille. Niin, sekä runoilijalla että proosakirjailijalla on pääfetissi, ja siksi Delphine puhuu heistä kirjeissään päähineinä. Runoilijalla on Ressu-mallinen antiikkinen lentäjänlakki joka ei sovi kampuxelle ja proosakirjailija on kalju sekä vähän nuhjuinen. Ne ovat olleet 2x naimisissa keskenään ja ovat uskomattoman izerakkaita. Nuorempi se ressukypäräinen on lukenut vähän Bataillea ja vielä vähemmän Hegeliä. Se on ihan sexitön. Vanhat humanistisedät ovat vielä pahempia. Ne vasta izetyytyväisiä ovatkin. Näin kertaa ikääntynyt Peppu vanhoja kaunoja.
xxx/ellauri138.html on line 356: Siitä missä spekulatiivinen ajattelu lakkaa, ja se lakkaa todellisen elämän parissa, alkaa siis todellinen, positiivinen tiede, ihmisten käytännöllisen toiminnan, heidän käytännöllisen kehitysprosessinsa esittäminen. Loppuvat korupuheet tietoisuudesta, todellisen tiedon on tultava niiden tilalle. Todellisuuden esittäminen riistää elinympäristön itsenäiseltä filosofialta. Sen tilalle voi tulla korkeintaan yhteenveto yleisluonteisimmista tuloksista, jotka ovat abstrahoitavissa ihmisten historiallisen kehityksen tarkastelusta. Todellisesta historiasta irrotettuina noilla abstraktioilla ei ole sinänsä mitään arvoa. Ne voivat kelvata ainoastaan helpottamaan historiallisen aineiston järjestämistä, osoittamaan sen yksityisten kerrostumien järjestystä. Mutta toisin kuin filosofia nuo abstraktiot eivät anna mitään reseptiä tai kaavaa, jonka mukaan historiallisia aikakausia voitaisiin sovitella paikoilleen. Päinvastoin, vasta sitten vaikeus alkaakin, kun aineistoa käydään tarkastelemaan ja panemaan järjestykseen — olipa kysymys jostain menneestä aikakaudesta tai nykyajasta — kun käydään käsiksi sen todelliseen kuvaukseen. Näiden vaikeuksien voittaminen riippuu edellytyksistä, joita ei suinkaan voida esittää tässä yhteydessä, vaan jotka käyvät selville vasta tutkittaessa todellisen elämisen prosessia ja kunkin aikakauden yksilöiden toiminnan tuloksia. Otamme tässä käsiteltäväksi eräitä noista abstraktioista käyttääksemme niitä ideologian vastaisesti ja selittääksemme ne historiallisten esimerkkien valossa.
xxx/ellauri139.html on line 163: Bataillen keskeisiä teemoja olivat muun muassa ateismi, suvereniteetti, erotisismi, transgressio ja heteronormaalisuus. Hän käsittelee teemojaan usein taiteesta tai antropologiasta otettujen esimerkkien tai kertomusten avulla ja luo mielellään havainnollisia käsitteitä rautalangasta.
xxx/ellauri139.html on line 166: Œuvres complètes (Paris: Gallimard)
xxx/ellauri139.html on line 199: Ippolit is a 17-year-old boy who is dying of tuberculosis. An ardent nihilist, he yearns to be taken seriously and attempts to dramatically leave the world. He delivers rambling, self-absorbed, nihilistic speech entitled “A Necessary Explanation” to Myshkin, Nastasya, and Rogozhin, and many others at a party at Lebedev’s dacha. After this, he attempts to commit suicide by shooting himself with the gun he’s had since he was a child. This entire plan backfires, as everyone grows bored with his speech, and when it comes time to kill himself he fails to do so because there is no cap in the gun. After this incident, Ippolit’s illness shows progress and he eventually dies.
xxx/ellauri139.html on line 211: Ippolit suddenly jumps up, all stressed that he has slept through something. He pulls a giant sheaf of papers out of his pocket and declares that he is going to read a long article that he has written. Everyone at the party is all, dude, that´s lame, but he can´t be stopped.
xxx/ellauri139.html on line 214: Ippolit is really, really scared of dying. He´s still putting on his nihilist who-cares attitude, but he was totally thrown by the offhanded way a nihilist doctor told him he had at most a month left. He´s nineteen years old. That's a pretty hardcore thing to be dealing with at nineteen.
xxx/ellauri139.html on line 224: (5) Ippolit is furious at the people he sees around him, each living life and having a lot of life to live. How could they be complaining about anything? If only he could have the rest of his life in front of him, then he'd really show everyone.
xxx/ellauri139.html on line 226: (Of course he had the rest of his life before him. Everybody has. It was just rather short in his case in both directions. Eh, guys? Vai mitä jäbät?)
xxx/ellauri139.html on line 252: Dostojevskajan (puolison) ilmoituksen mukaan myös rakkaudessa lapsiin on omaelämänkerrallinen luonne. Myshkinin muistelu koskien sitä kuinka hän Sveitsissä tapasi lauman koulusta juosten palaavia lapsia, kuuluu kirjailijan muistoihin Dresdenistä. Rusakko ja Nabokov tulee ezimättä mieleen. Ihanteena lapsen kaatiot, "sureskeleva" talonpoikaistyttö Marie. Ruhtinas on kasvanut lasten keskellä, kanssakäymisessä luonnon kanssa, kaukana tästä säätyläisporvalillisuudesta.
xxx/ellauri139.html on line 296: Ekan osan innostuxen jälkeen kritiikki vaikeni. Lisää samaa tuumivat kai kaikki. Tämä suuresti katkeroitti Dostojevskia. "Minua ei koskaan suosinut kritiikki vaan yleisö, hän kirjoitti tähän. - Kuka kriitikoista tuntee Idiootin lopun - kohtauksen, jossa on sellaista voimaa, että sille ei ole kirjallisuudessa vertaa. No, kyllä kansa tietää..."
xxx/ellauri139.html on line 300: "Ajatuksen syvyydessä ja hänen käsittelemänsä moraalisen maailman tehtävän laajuudessa, kirjoittaa Shtshedrin, tämä kirjailija seisoo täydellissenä kummajaisena. Hän ei vain tunnusta niiden intressien laillisuutta, jotka liikuttavat tämän ajan yhteiskuntaa, vaan jopa menee pitemmälle, siirtyy ennustajan ja profeetan rooliin, jossa asettaa ei välittömien vaan myöhempien apinaston pyrkimysten tavoitteen." Tämän osoituksena Shtshedrin viittaa Idiootti-romaaniin, jossa Dostojevski "teki yrityksen kuvata sellaista aappatyyppiä, joka saavuttaa täyden moraalisen ja henkisen tasapainon".
xxx/ellauri139.html on line 309: "Minua miellytti se, että Te pidätte parhaana Idioottia. Kuvitelkaa, että olen tämän arvion kuullut jo 50 kertaa, ellen enemmän. Kirjaa ostetaan joka vuosi ja joka vuosi jopa yhä enemmän. Minä sanoisin Idiootista, että kaikki puhuvat siitä minulle, kuinka se on paras teokseni, sillä on erityinen paikka mielessäni, se minua suuresti tyydyttää ja miellyttää". Nabokovin mielikirja oli Lolita.
xxx/ellauri139.html on line 334: When Madeline finally enters the room, undresses, and falls to sleep, Porphyro is watching her. When he decides that she has fallen completely asleep he makes his approach and wakes her with the playing of a flute. She is ripped from a dream in which she was with a heavenly, more beautiful version of Porphyro and is aghast when she sees the real one. She believes for a moment that he is close to death.
xxx/ellauri139.html on line 336: After much convincing Madeline realizes her mistake. Porphyro declares that the two should run away together, since now she knows he is her true love, and escape to a home he has prepared on the “southern moors.” They need to go now while the house is asleep so that her family does not murder him.
xxx/ellauri139.html on line 388: Star’d, where upon their heads the cornice rests, Silmät kiiluen ja siivet eessä supussa,
xxx/ellauri139.html on line 428: Amid the timbrels, and the throng’d resort Pyhitetty hetki on jo lähellä: se vinkasee
xxx/ellauri139.html on line 440: Buttress’d from moonlight, stands he, and implores Se seisoo oven takana ja rukoilee pyhimyxiä
xxx/ellauri139.html on line 447: He ventures in: let no buzz’d whisper tell: Hän työntyy sisään mitään hiiskumatta
xxx/ellauri139.html on line 510: And Madeline asleep in lap of legends old. Kun Madeline koisaa jossakin ihan vieressä.
xxx/ellauri139.html on line 615: Rose-bloom fell on her hands, together prest, Ruusuvesi tuli käsille aika pahasti;
xxx/ellauri139.html on line 618: She seem’d a splendid angel, newly drest, Se näytti enkeliltä puettuna hajuveteen.
xxx/ellauri139.html on line 631: But dares not look behind, or all the charm is fled. Muttei tohdi kazoa, ei taaxeen pälyillä.
xxx/ellauri139.html on line 636: Until the poppied warmth of sleep oppress’d Kunnes alkaa nukuttaa, unta palloon vetää
xxx/ellauri139.html on line 646: Porphyro gazed upon her empty dress, oli Porfyyri, tunsi olonsa jo kotoxex,
xxx/ellauri139.html on line 701: Tumultuous,—and, in chords that tenderest be, Kun se havahtuu, yhä vailla orkkua,
xxx/ellauri139.html on line 751: “A dove forlorn and lost with sick unpruned wing.” Se on siellä ihan numerosi vieressä.
xxx/ellauri139.html on line 757: “Ah, silver shrine, here will I take my rest Mä oon sun palavelii, ja hyväxi lopuxi
xxx/ellauri139.html on line 871: Pikku sävellys eläinsatugenressä, Eginardin Emma, oli hyvinkin suosittu Empire piireissä; se oli mallikasta sentimentaalista trubaduuri kamaa, joka on nykyään aivan pasee. Runoilija on enempi mukavuus alueellaan Sulamitissa, eroottisessa puodissa joka matkii korkeata viisua, ja joissain krekuilta kopsituissa valitusvirsissä joissa on Andre Chenier coveria.
xxx/ellauri139.html on line 896: « L’éternel cyprès se balance ; Ikuinen sypressi tasapainoilee
xxx/ellauri139.html on line 903: M’ont touché les sombres autans ; Sun kylmän hengityksen synkät ahavat,
xxx/ellauri139.html on line 1030: En 1775 paraît sa première pièce majeure Le Dix-huitième siècle. C’est une satire en vers qui donne la caricature de son temps ; la philosophie y est le principe de la « chute des arts », de la « perte des mœurs ». Tout y est matière à charge : la bourgeoisie, la noblesse, le clergé libertin ; la littérature du moment y est passée au peigne fin. Des généralités sociales, on passe bientôt aux attaques ad hominem ; à la fin de la satire, du reste, le nom honni paraît enfin : Voltaire. Le Dix-huitième siècle est véritablement à sa parution, et pour reprendre le mot de Huysmans, « un météore dans le champ littéraire » de l’époque. Il n'est pas de bon ton, La critique se dechaine.
xxx/ellauri139.html on line 1037: Eise mitään kuollut köyhänä ja kirottuna, vaan mukavasti eläkkeellä, ja testamenttas vielä loput rahat Bernadottelle. Elämälle heippa, sain siltä paljon. Sensijaan Thomas Chatterton, joka oli se Rowleyhuijari joka mainittiin Keazin yhteydessä kai, kuoli nälkäisenä arsenikkiin 17-vuotiaana. Thomas Chatterton, né le 20 novembre 1752 à Bristol et mort le 24 août 1770 à Holborn, est un poète et mystificateur anglais. Ayant attribué ses œuvres à un moine médiéval du nom de « Rowley », il fut accusé à tort d’être un faussaire par certains de ses contemporains les plus influents. Il est reconnu comme un poète de talent, malgré sa mort à l'âge de 17 ans, ayant préféré se suicider à l’arsenic plutôt que de mourir de faim, devenant ainsi pour les romantiques le symbole de l’homme de génie non reconnu.
xxx/ellauri139.html on line 1049: Vuosina 1834–1838 hän asui suuressa kurjuudessa Pariisissa, ja hänen terveytensä oli täysin pilalla, ja hänen oli pakko ottaa majoitus köyhien turvapaikkaan (Hôpital de la Charité). Vasta ennen kuolemaansa hän onnistui julkaisemaan kerätyt runonsa, myymällä tekijänoikeudet 4 punnan ja 80 kappaleen kirjasta. Tämä teos, Myosotis (1838), ei otettu vastaan epäsuotuisasti, mutta kirjailijan kuolema tuberkuloosista 20. joulukuuta 1838 herätti siihen suhteellisen liiallisen kiinnostuksen.
xxx/ellauri139.html on line 1070: Pierre François Lacenaire, född 20 december 1803 i Francheville, giljotinerad 9 januari 1836 i Paris, var en yrkeskriminell bedragare och mördare, som gått till historien genom sina Minnen (1836), nedtecknade på kort tid medan han väntade på sin avrättning. De utgavs första gången samma år som han dog och finns i svensk översättning sedan 1999. André Breton tog med en av Lacenaires dikter i sin antologi om svart humor, Anthologie de l'humour noir (1940). Hyvä Antero.
xxx/ellauri139.html on line 1078: During his trial, he fiercely defended his crimes as a valid protest against social injustice. He turned the judicial proceedings into a theatrical event and his prison cell into a salon. He made a lasting impression upon French society and upon several writers, such as Balzac and Dostoevsky.
xxx/ellauri139.html on line 1082: "Je tue un homme comme je bois un verre de vin.» Il rédige ses Mémoires et plusieurs poèmes qui contribueront à faire naître le mythe du dandy assassin et voleur.
xxx/ellauri139.html on line 1098: Posait auprès, sur un coussin. Lojui vieressä pikku tyynyllä.
xxx/ellauri139.html on line 1120: On y voit les œuvres mauvaises Siinä näkyy pahantekoa
xxx/ellauri139.html on line 1122: Et les brûlures des fournaises Ja polttouunien palovammoja
xxx/ellauri139.html on line 1154: Les Mémoires de Lacenaire ont directement inspiré le quatrième chant des Chants de Maldoror du comte de Lautréamont.
xxx/ellauri139.html on line 1156: Le philosophe Michel Foucault considérait que la notoriété de Lacenaire chez les Parisiens marquait la naissance d'un nouveau genre de bandit adulé, le criminel romantique bourgeois. Le roman La Voix Secrète de Michael Mention retrace les dernières semaines de sa vie.
xxx/ellauri139.html on line 1165: Sire, je reviens des galères… Teidän armonne, tulen kaleereilta.
xxx/ellauri139.html on line 1167: Agissons ensemble en bons frères. Toimikaamme virkaveljinä.
xxx/ellauri139.html on line 1208: Strangely, Raskolnikov begins to feel alarmed at the thought that Porfiry (joku poliisi) might think he is innocent. But Porfiry's changed attitude is motivated by genuine respect for Raskolnikov, not by any thought of his innocence, and he concludes by expressing his absolute certainty that Raskolnikov is indeed the murderer.
xxx/ellauri148.html on line 49: November 21, 2021 is the 49th annual World Hooray Day. Anyone can participate in World Hooray Day simply by starving ten countries and threatening them with dire consequences if they don't behave (= humor us). This demonstrates the importance of military communications for securing peas. World Hooray Day was a response to the successful conflict between Egypt and Israel in the Fall of 1973. Since then, World Hooray Day has been observed by Sionistic people in 180 countries.
xxx/ellauri148.html on line 56: Pro-Israeli people around the world use the occasion of World Hooray Day as an opportunity to express their yearning for canned peas. Beginning with the simple but effective shooting on the 1st World Hooray Day 1973, their activities send a message to leaders, encouraging them to use economic sanction and then force to settle conflicts. The official sponsor of the World Hooray Day is Prof. Emeritus Arto Mustajoki, Juupajoki. His home town used to be called Eipäjoki (Nosir river), but thanx to Arto's persistent efforts to increase international understanding, the name has been changed to the more communicative Juupajoki "Yessir river".
xxx/ellauri148.html on line 58: As a global event World Hooray Day joins local participation in a global extortion of peas. The World Hooray Day web site address is http://www.worldhelloday.org. The 70M winners of the 1939-45 shared Nobel Rest in Peace Prize are among the people who have realized World Hooray Day's value as an instrument for purloining peas and as an occasion that makes it possible for anyone in the world to contribute to the process of splitting third party peas and join the bunch of happy sinners who were the luckiest 6M winners of the prize. Join now, you may already have won!
xxx/ellauri148.html on line 66: The result was World Hooray Day. AKA Yess We Won Day.
xxx/ellauri148.html on line 78: He has written several novels, including Gandhi's 5 last books and The Quotations of Chairman Meow (based on the adventures of the Chairman's cat, Meow).
xxx/ellauri148.html on line 91: Take for instance my bro Brian McCormack, most recently of the Edison Electric Institute (EEI), who became Energy Secretary Rick Perry’s chief of staff in 2015. Previously, McCormack was EEI’s vice president of political and external affairs and one of the highest paid staffers at the trade association with a reported income of $440K in 2015. Sadly, he does't say hello to me anymore if we accidentally meet on the street. He goes to the other side of the road."
xxx/ellauri148.html on line 95: The founder of his own holiday, the author of several of Mahatma Gandhi's books, and the one-time pen pal of figures as diverse as M/S Queen Elizabeth II and Whoopi Goldberg, McCormack knows exactly what comes next.
xxx/ellauri148.html on line 106: "I learned at Harvard to just to do what you're here to do, and love it, and the rest will follow," he says. "Want to keep up with breaking news? Subscribe to our email newsletter." Harvard students have an enormous amount of money going on to support their lives.
xxx/ellauri148.html on line 116: The Yom Kippur War, also known as the Ramadan War, the October Revolution, the 1973 Arab–Israeli War or the Fourth Arab–Israeli War, was an armed conflict fought from 6 to 25 October 1973 between Israel and a coalition of Arab states led by Egypt and Syria. The majority of combat between the two sides took place in the Sinai Peninsula and the Golan Heights — both of which were illegally occupied by Israel in 1967, and still are — with some fighting in African Egypt and northern Israel. Egypt's initial objective in the war was to seize a foothold on the eastern bank of the Suez Canal and subsequently leverage these gains to negotiate the return of the rest of the Israeli-occupied Sinai Peninsula.
xxx/ellauri148.html on line 118: Following the outbreak of hostilities, both the United States and the Soviet Union initiated massive resupply efforts to their respective allies during the war, which led to a near-confrontation between the two nuclear-armed superpowers. After the 1967 six day war, the Egyptians said that a lasting peace could not be achieved without "withdrawal of the Israeli armed forces from all the territories occupied since 5 June 1967."
xxx/ellauri148.html on line 120: Golda Meir reacted to the overture by forming a committee to examine the proposal and vet possible concessions. When the committee unanimously concluded that Israel's interests would be served by full withdrawal to the internationally recognized lines dividing Israel from Egypt and Syria, returning the Gaza Strip and, in a majority view, returning most of the West Bank and East Jerusalem, Meir was angered and shelved the document next to her stash of knotted french letters and Joshua's foreskin collection. The United States was infuriated by the cool Israeli response to Egypt's proposal, and Joseph Sisco informed Yitzhak Rabin that "Israel would be regarded responsible for rejecting the best opportunity to reach peace since the establishment of the state." Israel responded to Jarring's plan also on February 26 by outlining its readiness to make some form of withdrawal, say in some New York bank, while declaring it had no intention of returning to the pre-June 5, 1967 lines.
xxx/ellauri148.html on line 124: Yom Kippur was actually a bad choice of day by Sadat, for Arabs were still weak after Ramadan, while Israeli women were staying home and men were in synagogues, so the roads were free and reserves were quickly rounded up from the yeshivas. Prior to the war, Kissinger and Nixon consistently warned Meir that she must not be responsible for initiating a Middle East war. On October 6, 1973, the war opening date, Kissinger told Israel not to go for a preemptive strike, and Meir grumblingly confirmed to him that Israel would not.
xxx/ellauri148.html on line 126: Other developed nations [who? were there any?], being more dependent on OPEC oil, took more seriously the threat of an Arab oil embargo and trade boycott, and had stopped supplying Israel with munitions. As a result, Israel was totally dependent on the United States for military resupply, and particularly sensitive to anything that might endanger that relationship. After Meir had made her decision, at 10:15 am, she met with American ambassador Kenneth Keating in order to inform the United States that Israel did not intend to preemptively start a war. It would be just an accident. An electronic telegram with Keating's report on the meeting was sent to the United States at 16:33 GMT (6:33 pm local time). A message arrived later from United States Secretary of State Henry Kissinger saying, "Don't preempt." At the same time, Kissinger also urged the Soviets to use their influence to prevent war, contacted Egypt with Israel's message of non-preemption, and sent messages to other Arab governments to enlist their help on the side of moderation. These late efforts were futile. According to Henry Kissinger, had Israel struck first, it would not have received "so much as a nail".
xxx/ellauri148.html on line 128: The Soviets started an airlift of arms to Syria and Egypt. The American global interest was to prove that Soviet arms could not dictate the outcome of the fighting, by supplying Israel. Kenneth Pollack is a Jew so I would not trust his accounts of the war events. Saad el Shazly was on the other side, so hardly more trustworthy as a witness. Pientä epäselvyyttä oliko Egyptin 3. armeijakunta oikeasti aivan motissa, vai oliko mukana ehkä Kissingerin juonittelua, eze saisi kunnian Israelin pysäytyxestä ja tällä lailla Egyptin lipsumaan jenkkipuolelle. Mikä sitten ajan kanssa onnistuikin.
xxx/ellauri148.html on line 130: The Arabs committed a lot of atrocities on Israeli troops, like clipped their fingernails and used them as ashtrays (the troops, not the clippings.) One Moroccan volunteer was caught with a sack full of Israeli body parts to take home as souvenirs. It turned out to be Joshua's foreskin bonanza. No reports of corresponding atrocities from the Israeli side.
xxx/ellauri148.html on line 155: Today, Judaism still waits for the coming of the Messiah, but who are they expecting? What qualifications need to met by the Messiah. Moses Ben Maimon (Maimonides), also called Rambam, or Little Drummer Boy, (1135-1204), wrote in his Thirteen Articles of Faith, that belief in the Messiah was required for a Jew to be resurrected. The 12th and 13th articles both deal with Redemption, which will come in the days of Messiah. Eli lisätään dekalogin perään nämä pykälät:
xxx/ellauri148.html on line 159: 13. I believe with a complete faith that there will be resurrection of the dead at a time when the will will arise from the Creator, blessed be His name, and may His remembrance be exalted for all eternity.
xxx/ellauri148.html on line 163: King Messiah will arise in the future and will restore the kingship of David to its ancient condition, to its rule as it was at first. And he will rebuild the Temple and gather the exiled of Israel. And in his days all the laws will return as they were in the past. They will offer up sacrifices, and will observe the Sabbatical years and the jubilee years with regard to all the commandments stated in the Torah. And he who does not believe in him, or he who does not await his coming, denies not only the [other] prophets, but also the Torah and Moses our Master. For, behold, the Torah testifies about him [the Messiah], as it is written,
xxx/ellauri148.html on line 171: And think not that the Messiah must perform signs and portents and bring about new things in the world, or that he will resuscitate the dead, or the like. Not so. For, behold, R. Akiba was one of the greatest of the sages of the Mishna, and he was a follower of King Ben Koziba [Bar Kokhba], and he said about him that he was King Messiah. And he and the sages of his generation thought that he was King Messiah, until he was slain because of the sins. As soon as he was slain it became evident to them that he was not the Messiah. And the sages had asked of him neither sign nor a portent. And the essence of the matter is that the laws and ordinances of this Torah are forever and ever, and one must neither add to them or subtract from them.
xxx/ellauri148.html on line 173: And if there should arise from the House of David a king, who studies the Torah and occupies himself with the commandments as his father David had, according to the written and oral Torah; and if he forces all Israel to follow the Torah and observe its rules; and if he fights the wars of the Lord—then he must be presumed be the Messiah. And if he succeeds in his acts, and rebuilds the Temple in its place, and gathers the exiled of Israel—then he certainly is the Messiah. And he will repair the whole world to serve the Lord together, as it is written, For then will I turn to the peoples a pure language that they may call upon the name of the Lord to serve Him with one consent (Zeph. 3:9)
xxx/ellauri148.html on line 177: The sages said that the only difference between this world and the days of the Messiah will be with regard to the enslavement to the kingdoms. It appears from the plain meaning of the words of the prophets that at the beginning of the days of the Messiah, there will be the war of Gog and Magog. And that prior to the war of Gog and Magog, a prophet will arise to straighten Israel and prepare their hearts, as it is written, Behold, I will send to you Elijah the prophet before the coming of the great and terrible day of the Lord (Mal. 4:5) And he will come not to declare the pure impure, or the impure pure; not to declare unfit those who are presumed to be fit, nor to declare fit those who are held to be unfit; but for the sake of peace in the world….And there are those among the sages who say that prior to the coming of the Messiah will come Elijah. But all these things and their likes, no man can know how they will be until they will be. For they are indistinct in the writings of the prophets. Neither do the sages have a tradition about these things. It is rather, a matter of interpretation of the Biblical verses. Therefore there is a disagreement among them regarding these matters. And in any case, these are mere details which are not of the essence of the faith. And one should definitely not occupy oneself with the matter of legends, and should not expatiate about the midrashim that deal with these and similar things. And one should not make essentials out of them. For they lead neither to fear nor to love [of God]. Neither should one calculate the End. The sages said, “May the spirit of those who calculate the End be blown away” But let him wait and believe in the matter generally, as we have explained.
xxx/ellauri148.html on line 179: In the days of King Messiah, when his kingdom is established and all Israel are gathered into it, the descent of all of them will be confirmed by him through the Holy Spirit which will rest upon him, as it is written, And he shall sit as a refiner and purifier of silver, and he shall purify the sons of Levi, and purge them as gold and silver ( Mal. 3:3), And he will first purify the Children of Levi and will say: “This is of priestly descent, and this is of Levitic descent.” And he will reject those who are not descended of Israel, as it written, And the Tirshatha [governor] said to them that they should not eat the most holy things till there stood up a priest with Urim and Thummin (Ezra 2:63) From this you learn that the presumption of descent will be confirmed, and those with established descent will be announced by the Holy Spirit. And he will establish the descent not from Israel [in general] but from each tribe and tribe. For he will announce that this one is from such and such a tribe, and this one from such and such a tribe….
xxx/ellauri148.html on line 181: The sages and the prophets yearned for the days of the Messiah not in order they should rule over the whole world, and not in order they should lord it over the idolaters, not in order that the nations should elevate them, and not in order that they should eat and drink and rejoice; but in order they should devote themselves to the Torah and its wisdom, and that there be nobody to oppress them and to negate, so they should merit life in the World to Come…
xxx/ellauri148.html on line 190: Maimonides does a great job in condensing Jewish belief and expectation in the Messiah. The Jewish beliefs and expectations of the Messiah is wide and varied. Through the Talmud, and other writing we see the expectation of two Messiahs. One called Messiah Son of David, and the other Messiah Son of Joseph actually precedes the Messiah son of David and is killed in the battle of Gog and Magog. Messiah Son of David then asks the Lord to resurrect the slain Messiah Son of Joseph. The Babylonian Talmud refers to the relationship between these two Messiah’s.
xxx/ellauri148.html on line 209: The fifth house [in the heavenly Paradise] is built of onyx and jasper stones, and inlaid stones, and silver and gold, and good pure gold. And around it are rivers of balsam, and before its door flows the River Gihon. And [it has] a canopy of all trees of incense and good scent. And[in it are] beds of gold and silver, and embroidered garments. And there sits Messiah ben David and Elijah and Messiah ben Ephraim. And there is a canopy of incense trees as in the Sanctuary which Moses made in the desert. And all its vessels and pillars are of silver, its covering is gold, its seat is purple. And in it is Messiah ben David who loves Jerusalem. Elijah of blessed memory takes hold of his head, places it in his lap and holds it, and says to him: “Endure the sufferings and the sentence of your Master who makes you suffer because of the sin of Israel.” And thus it is written; He was wounded because of our transgressions, he was crushed because of our iniquities (Isaiah 53:5) until the time when the comes. (“Midrash Konen” BhM 2:29-30)[13]
xxx/ellauri148.html on line 222: Today, the Jews every year commemorate the wait for Elijah at the Passover Seder meal; he is welcomed in every Jewish home with a large goblet of wine placed in the middle of the festive table for him. If he doesn't come, the guests present gobble the wine. According to some traditions there is a 45 day period following the death of Messiah Ben Joseph, before and the appearance of Messiah Ben David, its during this period, Elijah the forerunner of the Messiah makes his appearance.
xxx/ellauri148.html on line 240: Two men remained in the camp. The name of one of them was Eldad, and then name of the other Medad. And the Holy Spirit descended upon them…and both prophesied as one and said: “In the End of Days, Gog and Magog and their armies will fall into the hands of King Messiah, and for seven years the Children of Israel will light fire form the shares of their weapons; they will not go out to the forest and will not cut down a [single] tree.. (Targum. Yer. To Num. 11;26)[18]
xxx/ellauri148.html on line 252: The Hebrew Bible and rabbinical writing both teach the Messiah will come upon the clouds in the end of days to rescue his people from the nations.
xxx/ellauri148.html on line 262: Maimonides in his Thirteen Articles of Faith, states belief in resurrection is an essential part of Judaism. The 12th article is faith in a personal Messiah, and the 13th is the resurrection. According to rabbinical teaching, the resurrection is linked to the coming of the Messiah. When the Son of David comes, the first person resurrected, will be the Son of Joseph, then the rest of Israel.
xxx/ellauri148.html on line 274: 2 Now it shall come to pass in the latter days That the foreskin mountain of the Lord´s house Shall be established on the top of the mountains, And shall be exalted above the hills; And all nations shall flow to it. 3 Many people shall come and say, "Come, and let us go up to the mountain of the Lord, To the house of the God of Jacob; He will teach us His ways, And we shall walk in His paths." For out of Zion shall go forth the law, And the word of the Lord from Jerusalem. Isaiah 2:2-3
xxx/ellauri148.html on line 278: Rabba said in the name of R. Yohanan: “Jerusalem of this World is not like Jerusalem of the World to Come. Jerusalem of This world—anybody who wants to go up to visit her, can do so; but to Jerusalem of the World to Come only those can go up who are invited to come…” And Rabba said in the name of R. Yohanan: “In the future, the Holy One, blessed be He, will elevate Jerusalem by three parasangs…Resh Laqish said: “In the future the Holy One, blessed be He, will add to Jerusalem a thousand gardens, a thousand towers, a thousand fortresses, and a thousand passages, and each of them will be like sepphoris in its tranquil days, and there were in it 180,000 marketplaces of merchants of pot dishes.” (Babylonian Talmud Bab. Bath. 75b)[24]
xxx/ellauri148.html on line 286: Enraged by these measures, the Jews rebelled in 132, the dominant and irascible figure of Simeon bar Kosba at their head. Reputedly of Davidic descent, he was hailed as the Messiah by the greatest rabbi of the time, Akiva ben Yosef, who also gave him the title Bar Kokhba (“Son of the Star”), a messianic allusion. Bar Kokhba took the title nasi goreng (“prince”) and struck his own coins, with the legend “Year 1 of the liberty of Jerusalem.”
xxx/ellauri148.html on line 331: 8 May Saturday World Red Cross and Red Crescent Day
xxx/ellauri148.html on line 379: 3 May World Press Freedom Day
xxx/ellauri148.html on line 446: The Coimbra Association of Philosophy Teachers marks World Philosophy Day 2021 by providing a new activity sequence plan entitled "Freedom of expression and social media" building on W. C. Cliford's principle of epistemic responsibility.
xxx/ellauri148.html on line 452: In Como, Italy, the festival ‘A due voci -dialogues of music and philosophy’ takesplace in Como as part of UNESCO's World Philosophy Day. It presents the projects selected by the Call for projects launched last Julyby the organizers. All the information about the initiatives and the young musicians and philosophers involved. Is available in the following link.
xxx/ellauri148.html on line 454: El Heraldo Chihuahua (Mexico) contributed this: “Every third Thursday of November, World Philosophy Day is celebrated, with the main purpose of revaluing the role of philosophical reflection in all aspects of our lives, in a world that seems to need more and more of this intellectual resource. The need to understand is imperative. The concern for thought, and especially for philosophical thought, appears worldwide when we face a global wave of irrational attitudes and resources that complicate our usual coexistence, generating problems of various kinds. But it is a concern that indicates that we still have conscience."
xxx/ellauri148.html on line 460: The Brussels team notes that Philosophy is often considered to be an intellectual activity and not very practical. However, a basic training in philosophy used to be considered essential before embarking on further study in a whole range of subjects. Over thousands of years, philosophy has been the mother of all sciences and a key driving force in human progress. This year we will be looking at how ‘philosophy in the classical tradition’ can actively contribute to finding solutions to our many crises, help us find more sustainable ways of living and develop the inner potential of the human being. The event will consist of five talks of about 20 minutes each, with a break after the third speaker. Topics covered will include philosophy as the art of living, learning how to think, inner development and transformation, the role of philosophy in promoting active citizenship and the universal laws and timeless principles of the perennial and hermetic philosophy. For those you can, the suggested donation for the live stream is £8 (£5cons), this will help to support our activities, thank you!
xxx/ellauri148.html on line 464: München, Germany. “Long Philosophy Night!” By Lange Nacht der Philosophie. World Philosophy Day is the ideal occasion for hosting a ‘Long Night’. We want to provide a platform for philosophy and bring together friends of wisdom. The whole thing should be a celebration of thinking, but also an opportunity for all those interested in philosophy to meet again or to get to know each other.The Long Night of Philosophy will now take place for the fourth time on November 18, 2021. For this we need your support!
xxx/ellauri148.html on line 470: According to the Quebecois, "PHYLOTHERAPY", the term is no longer appropriate today because of the definition of the word "therapy" itself. The latter implies means "to cure or relieve illnesses". However, philosophical consultation does not aim at such an such an objective. Moreover, in some countries, the use of the term "THERAPY" is regulated and often reserved for the medical field. Finally, the term "PHILOTHERAPY" was initially used to draw attention to the fact that attention to the fact that philosophers were now offering consultations and opening specialized practices for this purpose specialized practices open to all. It was a good marketing move since the term has the attention of the media and the public. Today, the term "PHILOTHERAPY"has been abandoned in favor of "PHILOSOPHY CONSULTATION" offered by "PHILOSOPHES CONULTANTS". "CONULTANT" has even more traction now.
xxx/ellauri148.html on line 474: Rome, Italy. ‘World Philosophy Day –Philosophy for the Futures’ bythe Italian Ministry of Education, TheDirectorate General for School Regulations, Evaluation andthe internationalization of the national education system of the Ministry of Education in collaboration with the Italian National Commission Italian National Commission for UNESCO.The Italian Ministry of Education, Professor Patrizio Bianchi, will open the celebration.the Secretary General of the National ItalianCommission UNESCO and The National Coordiator of Italy UNESCO ASPnet, will discuss the role of philosophy for next generation in the global contest.In the First Session, Luciano Floridi, philosopher, and Cristina Becchio, scientist, will speak about the importance of philosophy for reimaging the future and education.Inthe Second Session, experts,teachers,researchers,and students will discuss about new philosophical practices to make philosophy accessible to all. Ils sont fous, les Romains.
xxx/ellauri148.html on line 476: Cerignola, Italy.‘Philosophical Paths, Philosophically -Agenda 2030’ by Club Unesco Cerignola. For one evening, our Old Earth is transformed into a long philosophical trail made up of the narrating voices of the young and old students of our schools. They will demonstrate, with their words, how the protection of the Environment, health, human rights, enshrined in the 2030 Agenda, are needs expressed by both ancient philosophers and current thinkers. Moreover, walking through the small streets that represent our historical heritage, we could be pervaded by those cultural values that identify us and inspire the desire to be more responsible.
xxx/ellauri148.html on line 478: Brasilia, Brazil. ”O valor da unidade em tempos de crise” by Nova Acropole. Brazil will carry out a set of activities allusive to the date. In a year in which the Coronavirus pandemic has pockmarked humanity, and especially Brazil, nothing could be fairer than to offer the public philosophical lectures that are pertinent to the crisis we are currently experiencing.
xxx/ellauri148.html on line 479: Conversations on topics such as empathy, human connections, and kindness in adverse moments will be addressed in rich encounters of philosophical knowledge. From the perspective of Plato, Seneca, Epictetus and classical philosophers from the Greek and Latin cradle, New Acropolis teachers will reflect on our current historical moment. An opportune moment to take advantage of philosophical knowledge, from love to wisdom, to break barriers of difficulties, obtaining a more humanistic sense of life. In all, eight (8) professors will be part of New Acropolis' annual event.
xxx/ellauri148.html on line 483: Madrid, Spain. “Día mundial de la Filosofía” by Más Filosofía. Despite the exceptional situation in which we find ourselves and the restrictions that this entails in terms of the possibility of carrying out large-scale face-to-face events, Más Filosofía has decided to continue with our project, one more year, to celebrate World Philosophy Day. In this edition we will try to carry out both online and face-to-face activities (as long as the restrictions allow it). What about, we have not the foggiest as yet.
xxx/ellauri148.html on line 489: Bhubaneswar, India. Speaking on the occasion, Prof.R.V. Raja Kumar, Director, IIT Bhubaneswar said that World Philosophy Day is celebrated to promote respect for human dignity and diversity. He stressed the fact that philosophy being an important subject is discussed across the world. IIT Bhubaneswar being one of the premier institutes of higher learning endeavors to promote the study of philosophy to make our students maintain the connect to the philosophy and the related sensitivities. He emphasized the need to teach philosophy at all levels, especially to the students of science and technology as has been done at IIT Bhubaneswar. He opined that it is needed more for the youngsters today. He also presented an overview of the various courses being offered at School of Humanities, Social Sciences and Management (SHSSM) at IIT Bhubaneswar.
xxx/ellauri148.html on line 495: Trois-Rivières, Québec, Canada. ‘Journée mondiale de la philosophie: projection spéciale du film Une révision’ by Cégep de Trois-Rivières. The screening will be followed by a discussion moderated by Alexandre Rouette. The SPRCQ will offer tickets to the first 30 Cégep or UQTR students who arrive at the cinema. Other guests will be able to purchase a ticket at the regular cost of $12. Please note that a proof of vaccination will be required.
xxx/ellauri148.html on line 500: 1) Russian Philosophical Society: International Conference "Philosophy and Society: 100 years of the Institute of Philosophy of the Russian Academy of Sciences" with the participation of the Board of Directors of the Institutes of Philosophy of the CIS countries with the invitation of other foreign participants, November 19, 2021 (World Philosophy Day). All interested teachers of the SNTL department were invited to participate in the conference. The form of participation was determined by each teacher individually (listeners, speakers). Some are good in one, others in the other. Students, undergraduates and postgraduates can also join this event but only as listeners.
xxx/ellauri148.html on line 524: Song of Solomon 7:11-12. Latin text. Veni, dilecte mi, egrediamur in agrum, commoremur in villis, mane surgamus ad vineas, videamus si floruit vinea, si flores fructus parturiunt, si floruerunt mala punica: ibi dabo tibi ubera mea.
xxx/ellauri148.html on line 548: Seisoin pelästyneenä nurkassa käymälän vieressä ja puristin rintaani vasten nyyttiäni jossa oli melkein pelkästään omia käsikirjoituksia ja vähät kirjani. Piru nauroi sisälläni omia kuvitelmiani. Tiesin aivan hyvin että näin edessäni apinalauman historian olemuksen. Tänään puolalaiset rääkkäsivät juutalaisia, eilen venäläiset ja saksalaiset olivat rääkänneet puolalaisia, huomenna sakemannit rääkkäsivät jutkuja, ylihuomenna jenkit ja jutkut rääkkäävät miehissä rättipäitä. Jokainen historian kirja oli kertomus murhista, kidutuksista ja epäoikeudenmukaisuudesta, jokainen sanomalehti ja klikkiuutinen ui veressä ja häpeässä. Lukemistani filosofeista pessimistisimmät, Schopenhauer ja Von Hartman molemmat tuomitsivat izemurhan (unohtaen läpän "älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi"), mutta sillä hetkellä minä tiesin että on vain yksi pitävä tapa esittää vastalauseensa elämän kauhuille ja se on lingota Jumalalle hänen huonosti valittu lahjansa takaisin kuin Kristina-täti. Oli täysin mahdollista että jos minulla olisi tuossa vaiheessa ollut pistooli tai vyöpommi, olisin tappanut itseni listittyäni ensin summanmutikassa kasan huligaaneja.
xxx/ellauri149.html on line 121: Suomalaisille Wish eroaa kilpailijoistaan Ebaysta ja AliExpressistä siten, että Wish on käännetty suomen kielelle (Lahjatoivomus). Tuotteiden kuvaukset ovat kuitenkin volapyykixi. Wishistä voi ostaa melkein mitä tahansa. Sieltä voi ostaa mm. vaatteita ja asusteita, työkaluja, meikkejä, hygieniatarvikkeita, elektroniikkaa, keittiötarvikkeita sekä huonekaluja. Jos jokin tuote on maailmanlaajuisesti trendikäs, löytyy se lähes poikkeuksetta myös Wishin valikoimasta.
xxx/ellauri149.html on line 141: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Luottamuspääoma (Trust Capital). Yrittäjyyden kolmas voima. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3840-X.
xxx/ellauri149.html on line 142: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Vastuuyhteiskunnan peruslait. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3771-3.
xxx/ellauri149.html on line 143: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Klassinen liberalismi. Tampere: Tampere University Press, 1997. ISBN 951-44-4119-2.
xxx/ellauri149.html on line 345: Yhdessä ensimmäisistä yksilötason meta-analyyseistaan Jokela osoitti, että korkea tunnollisuus on yhteydessä alhaiseen kuolleisuusriskiin. Sen sijaan sosiaalisuudella, neuroottisuudella ja sovinnaisuudella ei suuressa aineistossa ollut mitään vaikutusta kuolleisuuteen. Lähes 80 000 ihmisen aineistolla saatu tulos tietenkin harmitti niitä, jotka pienempiaineistoisissa tutkimuksissa tällaisia yhteyksiä olivat havainneet. Kyllä ne olivat kateita.
xxx/ellauri149.html on line 360: According to the Anglo-Saxons, the film centers on the conflict between Judas and Jesus during the week of the crucifixion of Jesus. Needless to say, Neeley, Anderson, and Elliman were nominated for Golden Globe Awards in 1974 for their portrayals of Jesus, Judas, and Mary Magdalene, respectively. It attracted criticism from a few religious groups and received mixed reviews from critics.
xxx/ellauri149.html on line 372: Nevertheless, the film as well as the musical were criticized by some religious groups. As a New York Times article reported, "When the stage production opened in October 1971, it was criticized not only by some Jews as anti-Semitic, but also by some Catholics and Protestants as blasphemous in its portrayal of Jesus as a young man who might even be interested in sex." A few days before the film version's release, the National Jewish Community Relations Advisory Council described it as an "insidious work" that was "worse than the stage play" in dramatizing "the old falsehood of the Jews' collective responsibility for the death of Jesus," and said it would revive "religious sources of anti-Semitism." Jesus argued in response that the film "never was meant to be, or claimed to be an authentic or deep theological work. Just humdrum everyday anti-semitism."
xxx/ellauri149.html on line 374: Tim Rice said Jesus was seen through Judas' eyes as a mere human being. Some Christians found this remark, as well as the fact that the musical did not show the resurrection, to be blasphemous. Jesus var ingen Spartakus, för helvete. While the actual resurrection was not shown, the closing scene of the movie subtly alludes to the resurrection (though, according to Jewison's commentary on the DVD release, the scene was not planned this way). Some found Judas too sympathetic; in the film, it states that he wants to give the thirty pieces of silver to the poor, which, although Biblical, leaves out his ulterior motives. According to the black policeman in Whitstaple Pearl, ulterior motives usually means sex. The policeman is as talkative as John, and the detective cook lady looks a lot like Kirsi Riski. Not a comfortable thought.
xxx/ellauri149.html on line 376: Biblical purists pointed out a small number of deviations from biblical text as additional concerns; for example, Pilate himself having the dream instead of his wife, and Catholics argue the line "for all you care, this bread could be my body" is too Protestant in theology, although Jesus does say in the next lines, "This is my blood you drink. This is my body you eat. Fresh cut from my butt."
xxx/ellauri149.html on line 389: A similar impression is given in the Bible. Tatu Vaaskivi argues on similar lines in his unforgettable Pyhä kevät. That or not wanting to be bossed around. Many, many adaptations have been made over the centuries, in which Judas, Pilate, and/or the Jews have been blamed to a greater or lesser, sometimes very extreme degree.
xxx/ellauri149.html on line 391: In the 2000 film, Jesus comes off more than a little selfish in response to Judas in his early scenes, when Judas is protesting Mary's spending money on expensive foot ointments instead of the poor:
xxx/ellauri149.html on line 396: On a different note, whether or not Christ is actually divine is ambiguous. There is evidence both for (his prophecy to Peter and Judas) and against (Jesus running from the lepers instead of healing them, and his prayers in Gethsemane) in the music, and it is typically left to the individual production to sort it out, usually in Judas' "Jesus Christ Superstar" number and after Jesus' death, where some productions will throw in a hint that he was resurrected later.
xxx/ellauri149.html on line 403: Thus goes the logic in a lot of comedy shows and a few adult cartoons. Sadly, that's not the case. The line separating The Three Stooges-style painful fun from outright villainous squicky sadism varies from person to person but is definitely there; crossing it makes one fan's "Nyuk nyuk!" another fan's Guilty Pleasures.
xxx/ellauri149.html on line 419: When Ho Yay is done intentionally, it's Homoerotic Subtext, or possibly Implied Love Interest or Ship Tease. Occasionally called Les Yay when referring to two women. Queer Flowers may provide enough text to make this homoeroticism into subtext.
xxx/ellauri149.html on line 429: Judas is extremely bothered by Jesus's tolerance for letting Mary Magdalene "kiss you and stroke your hair" and consistently picks fights with her when they're both onstage. Thematically, his problem with Mary is that she represents the degradation he perceives Christ as having fallen into, but it's easy to read jealousy into the dynamic.
xxx/ellauri149.html on line 440: To begin with, all the apostles are dressed in tight ripped shirts, leather pants, and very frequently caress and hug each other. Meanwhile the women all wear pretty modest ankle-length dresses and their hair held in a ratty bun.
xxx/ellauri149.html on line 442: To compare: in the 1973 version Judas's kiss of betrayal is Judas sneaking up from behind, giving Jesus a very quick light peck on the cheek. In the 2000 version, the two are looking each other directly in the eyes while crying. Then Judas gives him a deep, long, smooch and Jesus responds by briefly wrapping his arms around him before Judas pushes him off.
xxx/ellauri149.html on line 447: Judas and Mary are explicitly paralleled through their matching costumes — red shirt/dress with black sleeves/jacket.
xxx/ellauri149.html on line 495: Paul Anton De Lagarde was born in Berlin as Paul Bötticher; in early adulthood he legally adopted the family name of his maternal line out of respect for his great-aunt who raised him. At Humboldt University of Berlin (1844–1846) and University of Halle-Wittenberg (1846–1847) he studied theology, philosophy and Oriental languages.
xxx/ellauri149.html on line 498: Parallel to his academic work, he attempted to establish a German national religion whose most striking manifestations were an aggressive anti-Semitism and expansionism.
xxx/ellauri149.html on line 520: Rockwell denied the Holocaust and believed that Martin Luther King Jr. was a tool for Jewish Communists wanting to rule the white community. He blamed the civil rights movement on the Jews. He regarded Hitler as the White savior of the twentieth century. He viewed black people as a primitive, lethargic race who desired only simple pleasures and a life of irresponsibility and supported the resettlement of all African Americans in a new African state to be funded by the U.S. government. As a supporter of racial segregation, he agreed with and quoted many leaders of the Black nationalism movement such as Elijah Muhammad and Malcolm X. In later years, Rockwell became increasingly aligned with other Neo-Nazi groups, leading the World Union of National Socialists.
xxx/ellauri154.html on line 59: Konnetaabeli (ransk. connétable < lat. comes stabuli, tallikreivi) on historiallinen arvonimi. Itä-Rooman keisarien ja frankkien valtakunnan hallitsijoiden hoveissa konnetaabeli oli tallimestari ja ratsuväen päällikkö. Myöhempinä aikoina nimitys tarkoitti Ranskassa armeijan ylipäällikköä, joka oli arvoasteikossa lähinnä kuningasta. Ranskan kuningas Ludvig XIII lakkautti konnetaabelin arvon 1627, mutta Ranskan keisari Napoleon I myönsi arvon veljelleen Ludvigille 1804. Napoleonin aikaa seuranneena restauraatiokautena arvo jälleen lakkautettiin.
xxx/ellauri154.html on line 83:
xxx/ellauri154.html on line 87: Her father Arsene Lupin was the grandson of the Marshal General of France, Maurice, Comte de Saxe, an out-of-wedlock son of Augustus II the Strong, king of Poland and elector of Saxony, and a cousin to the sixth degree to Kings Louis XVI, Louis XVIII and Charles X of France. This is probably where she got her very masculine gender expression. Unfortunately, Sand´s mother, Sophie-Victoire Delaborde, was a commoner, [citation was very badly needed], her mother was the daughter of a bird-seller, who, curiously enough, lived in the 'Street of the Birds' (Quai des Oiseaux) in Paris.
xxx/ellauri154.html on line 90: restablog/views/img/default/up-img/60.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri154.html on line 93: Besides a white rabbit, Aurore greatly admired General Murat (especially when he wore his uniform) and was quite convinced he was a fairy prince. Her mother made her a uniform too, not like the general´s, of course, but an exact copy of her father´s. It consisted of a white cashmere vest with sleeves fastened by gold buttons, over which was a loose pelisse, trimmed with black fur, while the breeches were of yellow cashmere embroidered with gold. The boots of red morocco had spurs attached; at her side hung a sabre and round her waist was a sash of crimson silk cords. In this guise Aurore was presented by Murat to his friends, but though she was intensely proud of her uniform, the little aide-de-camp found the fur and the gold very hot and heavy, and was always thankful to change it for the black silk dress and black mantilla worn by Spanish children. One does not know in which costume she must have looked most strange. I would vote for the Scrooge McDuck style high hat.
xxx/ellauri154.html on line 97: Sand was one of the women who wore men´s clothing without a permit, justifying it as being less expensive and far sturdier than the typical dress of a noblewoman at the time. Haha. In addition to being comfortable, Sand´s male attire enabled her to circulate more freely in Paris than most of her female contemporaries, and gave her increased access to venues from which women were often barred, even women of her social standing, like all-male steam baths. Also scandalous was Sand´s smoking tobacco in public; neither peerage nor gentry had yet sanctioned the free indulgence of women in such a habit, especially in public (though Franz Liszt´s paramour Marie d´Agoult affected this as well, smoking even larger cigars than George).
xxx/ellauri154.html on line 99: While there were many contemporary critics of her comportment, many people accepted her behaviour until they became shocked with the subversive tone of her novels. Those who found her writing admirable were not bothered by her ambiguous or rebellious public behaviour. Victor Hugo commented "George Sand cannot determine whether she is male or female. I entertain a high regard for all my colleagues, but it is not my place to decide whether she is my sister or my brother. I bet s/he doesn´t know her/himself." She engaged in an intimate romantic relationship with actress Marie Dorval. She was buried in sand behind the chapel at Nohant. In 1880 her children sold the rights to her literary estate for 125,000 Francs[28] (equivalent to 36 kg worth of gold, or 1.3 million dollars in 2015 USD). Quite a handsome net worth for a lady. Sand often performed her theatrical works in her small private theatre at the Nohant estate. Sand was all for the bourgeois revolution but no communist. Victor Hugo, in the eulogy he gave at her funeral, said "the lyre was within her, so no wonder nothing else could fit in."
xxx/ellauri154.html on line 103: Fyodor Dostoevsky "read widely in the numerous novels of George Sand" and translated her La dernière Aldini in 1844, but "discovered to his dismay that the work had already appeared in Russian". In his mature period, he expressed an ambiguous attitude towards her. For instance, in his novella Notes from Underground the narrator refers to the sentiments he expresses as, "I laugh off at that point the European, inexplicably lofty subtleties of George Sand".
xxx/ellauri154.html on line 131: Seuraavana vuonna suuren paaston alkaessa isä Zosima meni taas erämaahan ja kierteli siellä etsien Mariaa. Lopulta hän löysi tämän kuolleen ruumiin makaamassa maassa selinmakuulla kädet rinnalla ristissä ja kasvot itään päin lähellä heidän ensimmäistä kohtaamispaikkaansa. Hän suri kovasti löydettyään Marian kuolleena, syleili hänen jalkojaan (ylä-vai alapäästä vaiko molemmista, ei kerrota) ja luki itkien psalttaria hänen ruumiinsa ääressä. Vähän rauhoituttuaan hän alkoi miettiä, mitä hänen pitäisi tehdä, ja huomasi maahan piirretyn kirjoituksen: “Isä Zosima, hautaa nöyrän Marian ruumis tähän, mistä sen löysit, ja rukoile Jumalaa puolestani. Loppuni koitti huhtikuun 1. päivänä sinä samana yönä, jolloin sain pyhää ehtoollista.”
xxx/ellauri154.html on line 142: Saint-Denis, le plus célèbre des saints « céphalophores », est souvent représenté portant sa tête, iconographie fréquente des martyrs décapités. Selon d'anciens récits, le saint se serait relevé, aurait ramassé sa tête, et aurait marché jusqu'au lieu de sa sépulture. Outre la tête coupée, il est reconnaissable grâce à ses attributs, la mitre et les chaînes. La façade de la cathédrale Notre-Dame de Paris en offre un exemple sur le piédroit du Portail de la Vierge.
xxx/ellauri154.html on line 144: D'après les Vies de saint Denis, écrites à l'époque carolingienne et faisant suite à l'invention de l'abbé de Saint-Denis, Hilduin, incarcérés dans l'île de Lutèce, Denis et ses diacres, saint Eleuthère et saint Rustique, empruntèrent les chemins, qui seront nommés rue Montmartre, rue du Faubourg-Montmartre et rue des Martyrs, pour gagner la butte Montmartre où ils sont décapités.
xxx/ellauri154.html on line 145: Denis décapité aurait ensuite marché vers le nord pendant six kilomètres, sa tête sous le bras, traversant Montmartre jusqu'à un lieu qui s'appelle aujourd'hui Saint-Denis. À la fin de son trajet, il donna sa tête à une femme pieuse originaire de la noblesse romaine et nommée Catulla, puis s'écroula. On l'ensevelit à cet endroit précis et on y édifia une basilisque en son honneur.
xxx/ellauri154.html on line 156: Åbo Akademin piereskelevän ja ovea leyhyttelevän siimatukkaisen Meeri von Wrightin sukulaisen saatua potkut ankkalammikon tieteellisestä johdosta huonon käytöxen takia alkaa Tampereelta näkyä, kuulua ja tuntua nenään samanlainen ruskea tuulahdus. Mahtava peräsin ja pulleat purjeet ovat tällä kertaa jonkun Mari Wallsin varusteet (Fig. 1).
xxx/ellauri154.html on line 196: – Mokomakin Höm! Höm Höm!... parta kuin variksenpesä, nuhruinen, vanha, harmaa, takkuinen, kapinen parta, parta, jolla ei ole ymmärtämystä, häpyä eikä naisenkunnioitusta; parta joka ei ole näkevinään, ei kuulevinaan, ei tajuavinaan; parta, resuparta, naavaparta. Kunpa italiantauti vapauttaisi minut tuosta ilkeästä lurjuksesta, jonka nenä on kuin polttoraudalla nipistetty, oikea sontanenä, hallan panema nenä, nenä kuin luutunpohja, kaikkea uskontoa vailla, kuolemankalpea nenä, sieluton nenä, jossa ei ole edes nenän varjoakaan, ei näe pisaraa, on aivan jäähileessä, inhottava nenä! vanha nenä! nenä, jossa tuuli vinkuu... kuollut nenä! Mikä minut on kiinnittänyt ruohon näppynenään, tuohon vanhaan ovenhakaan, joka ei enää tunne tietään? Paholainen vieköön tuon ikälopun kunniattoman nenän, tuon vanhan mehuttoman parran, tuon marakatinnaaman, nuo vanhat haituvat, tuon ukkorääsyn, tuon vanhan vaikka minkä! Ja otanpa izelleni nuoren miehen, joka tekee miehen töitä... kunnolla ja aina. Ja sitten...
xxx/ellauri154.html on line 214: The theme of Salome is one that Moreau returned to time and again. The artist explored the subject in more than one hundred sketches and drawings as well as in numerous paintings—ranging from highly elaborate to sketchily rendered—and even in sculpture (both Salome and The Apparition figured in Moreau’s waxworks). Moreau was not alone in his passion for the theme of Salome, as other famous artists — Lucas Cranach, Caravaggio, Titian, Guido Reni, Artemisia Gentileschi, Aubrey Beardsley, and Nabil Kanso, to name just a few — shared this interest. Selkeästi perverssiä jengiä.
xxx/ellauri154.html on line 218: Given the scarcity of texts, and the fact that Salome seems not to know what to ask her uncle for until instructed by her mother, it is unclear if Salome is truly the evil temptress she is supposed to embody, or just an unwitting instrument in her evil mother’s hands. Har har, vitutonpa hyvinkin.
xxx/ellauri154.html on line 220: Moreau underlines the sacredness of the scene, but also warns of the proverbial power of the femme fatale (a seductive woman who lures men into dangerous situations—a popular subject among Symbolist artists) as one who can be fatal to any man—even saints.
xxx/ellauri154.html on line 222: Its symbolism is ambiguous. Does it signal lust, or is it a symbol of purity? Mieti sitä. Moreau’s typically enigmatic approach made him a target for the promoters of Naturalism, most notably Émile Zola, who accused him of retreating into his dreams and offering an artistic response to the challenge posed by science—one that couldn’t possibly have value in the modern age. Such criticism hurt him deeply and only fueled Moreau’s purposeful cultivation of ambiguity.
xxx/ellauri154.html on line 241: Salammbô se leva comme son époux, avec une coupe à la main, afin de boire aussi. Elle retomba, la tête en arrière, par-dessus le dossier du trône, blême, raidie, les lèvres ouvertes, et ses cheveux dénoués pendaient jusqu’à terre. Ainsi mourut la fille d’Hamilcar pour avoir touché au manteau de Tanit. »
xxx/ellauri154.html on line 247: Tää Alamyn Salome on musta vetävämpi. Tanssit on tanssittu, eiköhän nakata tää irtopää rodeen. Kuvan nimi on kaikessa lyhykäisyydessään nasevasti https://l450v.alamy.com/450v/w58a5m/salom-with-the-head-of-john-the-baptist-salom-is-the-daughter-of-herodias-and-herod-philip-her-mother-wanted-to-remarry-herod-antipas-the-preacher-john-the-baptist-had-condemned-this-marriage-and-was-imprisoned-on-it-on-his-birthday-herod-antipas-promised-to-give-salom-what-she-wanted-when-she-danced-for-him-her-mother-herodias-urged-her-to-ask-the-head-of-john-the-baptist-on-a-platter-against-his-will-herod-kept-his-promise-after-the-dance-the-severed-head-was-carried-on-a-saucer-new-testament-matthew-14-6-11-mark-6-14-29-salom-is-presented-here-as-an-eastern-princess-she-w58a5m.jpg.
xxx/ellauri154.html on line 249: resented-here-as-an-eastern-princess-she-w58a5m.jpg" />
xxx/ellauri154.html on line 268: Särkynyt ruukkuu alkoi tuntemaan häpeää. Tämä ruukku oli ollut miehen seurana jo yli kymmenen vuotta, ja arvosti miestä suuresti. Siitä tuntui pahalta, sillä se oli vain haittana, eikä se ymmärtänyt miksi mies ei heittänyt sitä pois.
xxx/ellauri154.html on line 361: Ecological factors were also probably a precursor to eusociality. For example, the sponge-dwelling shrimp depend upon the sponge´s feeding current for food, termites depend upon dead, decaying wood, and naked mole rats depend upon tubers in the ground. These resources have patchy distributions in the environments of these animals. In places there is a surplus, in others next to nothing. This means that resources must be defended for the group to survive. These requirements make it a necessity to have high social order for the survival of the group.
xxx/ellauri154.html on line 363: Erakkokimalaisuus on kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Se viihtyy talouslamassa, epävarmoissa oloissa ja niukoissa ruokalaikuissa. Se synnyttää oikeistolaista laskukkutta ja ohareiden pelkoa. Sixi odotettavissa on näin pallon resujen ehtyessä vaan lisää ja lisää oikeistolaisuutta. Se ei ole enää vaan havejen paranoiaa hillopaalun huononnuxesta, vaan nyt jo joka vitun lamaiikka löytää siitä izensä. Ihan niinkuin Hitlereiden aikana. Aina löytyy joku jolla menee vielä huonommin, sitä kyykyttämään siis.
xxx/ellauri157.html on line 45: Anne Morrow Lindbergh, wife of ace aviator, Charles Lindberg was a renowned author. As an aviator she flew with Charles, assisting him as a navigator and radio operator, in many notable aviation milestones that he achieved. She was also the first American woman to obtain a glider pilots license in 1930. Her works included genres of poetry to non-fiction. She expressed her thoughts on distinct topics varying from solitude and contentment to youth and age, from the role of women in 20th century to love, marriage and peace.
xxx/ellauri157.html on line 68: I want to be pure in heart -- but I like to wear my purple dress.
xxx/ellauri157.html on line 82: After starting dance classes at the age of four, she competed regularly in dance contests throughout her childhood, including in "To Be Number One", and joined the eleven-member dance crew We Zaa Cool alongside BamBam of Got7. In September 2009, the group entered the competition LG Entertainment Million Dream Sanan World broadcast on Channel 9 and won the "Special Team" Award. Lisa participated in a singing contest as a school representative for "Top 3 Good Morals of Thailand", hosted by the Moral Promotion Center in early 2009, where she finished as a runner-up.
xxx/ellauri157.html on line 102: Jordaen's personal interaction with the Bible was strengthened by his conversion from Catholicism to Protestantism. Like Rubens, he studied under Adam van Noort, who was his only teacher. During this time Jordaens lived in Van Noort's house and became very close to the rest of the family. 8 years later, after joining the tapestry painters' guild, 1616, he married his teacher's eldest daughter, Anna Catharina van Noort, with whom he had three children. Perhaps the big butt belonged to Anna Catharina.
xxx/ellauri157.html on line 104: Jordaens’s large painting of The Wife of King Candaules displaying herself to Gyges is in the Nationalmuseum, in Stockholmii. In the large painting, the Queen is depicted lifesize, seen from behind, standing before a canopied bed. She is virtually naked, but for a string of pearls and a lace-trimmed cap. Just as she is about to step into her bed, she pauses and casts a backward glance, apparently addressing the viewer with a conspiratorial smile. On the far right of the picture, Gyges can be glimpsed craning his head through a gap in the curtain, with the King close behind him.
xxx/ellauri157.html on line 144: Kyltää on hurjan selkeästi hierarkinen pesädisipliini vastaan all against all anarkia. Mitäs tätä enää mäystämään. Pashtuwan ja somalien klaanit olivat häviävä välivaihe ennen kristikapitalistista länsiglobalisaatiota. Vai ovatko? Onko ne tulossa jo takaisin kun resut vähenevät eikä korko enää kasva korolle? Syysampiaiset ärtyvät kun ei kaikille enää tipu hunajaa kuningatarten pöydästä. Se jää nähtäväksi. Hyvällä onnella ei tarvi jäähä näkemään. Pääsee jäähylle.
xxx/ellauri157.html on line 194: Itchelen veli on eittämättä oikeassa siinä että apinan aivot on kuin kärpänen joka ei jaxa vetää hiilivaunua. So what? Mixi pitäis muuten jaxaa? Kyllä sellaisessa tilanteessa kelpaa elellä. Eihän kärpänenkään tarvi mihkään hiilivaunua. Riittää pelkkä paskakasa. Espresson ystävät ympäri maailmaa arvostavat Paskán makua.
xxx/ellauri157.html on line 204: Baal Shem (Hebrew: בַּעַל שֵׁם, pl. Baalei Shem) is a title for a historical Jewish practitioner of Practical Kabbalah and miracle worker. Employing the names of God, angels, Satan and other spirits, Baalei Shem heal, enact miracles, perform exorcisms, treat various health issues, curb epidemics, protect people from disaster due to fire, robbery or the evil eye, foresee the future, decipher dreams, and bless those who sought his powers.
xxx/ellauri157.html on line 206: In Judaism, similar figures arbitrated between earthly realities and spiritual realms since before the establishment of Talmudic Judaism in the 3rd century. However, it was only in the 16th century that these figures were called Baalei Shem. It looks like a Jewish reflex of the cotemporaneous revivalist movements among the protestants. Herbal folk remedies, amulets, contemporary medical cures as well as magical and mystical solutions were used in accordance with traditional Kabbalistic teachings as well as adapted Lurianic guidelines in the Middle Ages.
xxx/ellauri157.html on line 218: With its emphasis on Divine Omnipresence, Hasidic philosophy sought to unify all aspects of spiritual and material life, to reveal their inner Divinity. Dveikut was therefore achieved not through ascetic practices that "broke" the material, but by sublimating materialism into Divine worship. Nonetheless, privately, when nobody was looking, many Hasidic Rebbes engaged in ascetic practices, in Hasidic thought for mystical reasons of bringing merit to the generation, rather than formerly as methods of personal elevation.
xxx/ellauri157.html on line 220: The Baal Shem Tov taught that a superior advantage would accrue in Jewish service with incorporating materialism within spirituality. In Hasidic thought, this was possible because of the essential Divine inspiration within Hasidic expression. In its terminology, it takes a higher Divine source to unify lower expressions of the material and the spiritual. In relation to the Omnipresent Divine essence, the transcendent emanations described in historical Kabbalah are external. This corresponds to the Kabbalistic difference between the Or (Light) and the Maor (Luminary). Essential Divinity permeates all equally, from the common folk to the scholars. Well, perhaps a little fuzzy, but the main point is that everyone can participate in the fun.
xxx/ellauri157.html on line 224: This section is written like a personal reflection, personal essay, or argumentative essay that states a Wikipedia editor's personal feelings or presents an original argument about a topic. Traditional Jewish philosophical, ethical and mystical thought describes the two fundamental emotions in spiritual devotion, of "love of God" and "fear of God". Hasidic thought gives these standard notions its own interpretations.
xxx/ellauri157.html on line 226: The founder of Hasidism, the Baal Shem Tov, opposed the ethical practices of admonishment that could interpret fear of God as fear of punishment. In Hasidism such fear is seen as superficial, egotistical and misrepresentative of the Divine love for Creation. Hasidism sought to replace Jewish observance based on self-awareness with an overriding perception and joy of the omnipresent Divine (see Divine immanence).
xxx/ellauri157.html on line 233: Across all Hasidism the continual mystical joy and vittul-humility "between man and God", is ideally reflected likewise in belfies to help another person "between man and man". In Hasidism, mesiras nefesh means devoted sacrifice of God for another person. Lubavitch and Breslav have become the two schools involved in the Baal Teshuva movement where talented young men and women devote themselves to going on Shlichus (outings), rather than the traditional and commendable devotion to Torah study and personal spiritual advancement.
xxx/ellauri157.html on line 235: Such material and spiritual fun with another person achieves its own manifold spiritual illumination and refinement of one's personality. Just as some traditional forms of Jewish thought gave emphasis to fear of punishment as a helpful contribution to beginning Jewish observance, before progressing to more mature levels, so too do some Jewish approaches advocate motivation from eternal reward in the Hereafter, or the more refined ideal of seeking spiritual and scholarly self-advancement through Torah study. Study of Torah is seen by Rabbinic Judaism as the pre-eminent spiritual activity, as it leads to all other mitzvot (Jewish observances). The more time spent in the yeshiva, the less vacuum-cleaning and taking-out of garbage at home. To seek personal advancement through learning is a commendable ideal of Rabbinic Judaism.
xxx/ellauri157.html on line 237: Hasidism, initially, rejected the focus on personal reward, or ultimately also the ideal of material self-advancement, as too self-centred. Before the magnificent awareness of Divine majesty, through the mystical path, the automatic response is sincerity and a desire to nullify oneself (nollata polla) in the Divine presence. It is more worthwhile to reject even refined levels of self-centred spiritual advancement from advanced Yeshiva study to help another male person in their spiritual and even physical needs. This attitude has also spread in recent times to non-Hasidic Lithuanian Jewish Orthodoxy, as part of the spiritual campaign of the Baal Teshuvah movement.
xxx/ellauri157.html on line 246: The "love of God" and "fear of God" receive different interpretations across the historic texts of Judaism, from their different appellations in the Song of Songs, Talmud, Medieval Jews, Mussunmussun, and the Kabbalah. For Maimonides, love and fear came from the wonders of Creation, which could reveal the presence of their Creator.
xxx/ellauri157.html on line 252: A powerful King was grateful to two simple poor people for their devotion, and decided to show his gratitude. The poor labourers had never been into the palace before, but had only seen the King at state occasions. After receiving their invitations to see the King, in trepidation and excitement, they approached the palace. As they entered, they were amazed to behold the magnificence of the palace. One servant was so enamoured of these riches, that he stopped in the great halls to delight in their beauty. He never progressed beyond these chambers. Meanwhile, the other servant was wiser, and his desire was only for the King. The beautiful ornaments did not distract him, as he entered the inner chamber, where he delighted in beholding the King himself, stark naked.
xxx/ellauri157.html on line 259: Hasids are nature-lovers by nature. Rabbi Nachman of Breslav poetically depicts the spiritual lifeforce in the grasses of the field as joining and helping in one's prayers. Psychologically too, nature looks better with dogs and sheep in it. To a sensitised soul, even a tree can take on extra dimensions if it has a hole in it. The Kabbalists explain that one of the Hebrew names of God "Elo-h-im" is numerically equivalent in Gemara with "HaTeva" meaning "Nature").
xxx/ellauri157.html on line 275: Hasidism found expression in distinctive Niggunim (ecstatic melodies). Private meditative deveikut niggunim, often in prayer, are usually wordless and bring elevation in worship Joyous niggunim bring the inspiration of deveikut into action and celebration of Hasidic camaraderie.
xxx/ellauri157.html on line 282: Many tales are related of the fervour of Levi Yitzchok of Berditchev, called the "Heavenly Advocate of Israel" before God. His saintly emotional response to deveikut would break restrained rules of conduct, sometimes humorously in public. In one story, he prepares himself to ritually slaughter a chicken according to the halachic laws of shechita:
xxx/ellauri157.html on line 290: USAa vaivaa huutava joulupukkipula. Kokisjoulupukit ovat kuolleet kotonaan koronaan. Erityissuuri pula on rodullistetuista ja nonbinäärisistä joulupukeista. Keskipainoinen jenkkijoulupukki on yli 65-vuotias punavalkoinen heteronormaali polakki ja painaa yli 110 kiloa. Keski-ikä ja paino ovat kasvussa, samoin palkkatoivomus. Kokispullon hintakin on koholla. Napamiehiä ei Kemppaisen mukaan kuollut espanjantautiin monia. Inflaatiopeikko vainoaa pohjoisnapamiehiä. Hollannista on tulossa natoapuna pikalähetys svarte pettereitä. Hasideista saisi tosi näköisiä joulupukkeja, mutta suostuuko ne resitoimaan jouluevankeliumia? Ehkä jos hinta olis paikallaan, mutta se taas pahentaisi inflaatiota.
xxx/ellauri157.html on line 319: Noinko sinunkin ressun into ja itsetunto on aikoinaan nujerrettu? Eipä ihme, jos savolaisilla on heikko itsetunto, jos Savossa on tuo asenne leipomisperinteen uudistamiseenkin. Rohkeasti vaan kokeilemaan sopivia täytteitä, perinnettä ei voi pilata leipomalla! Sen sijaan perinteen voi tappaa nujertamalla tekemisen ilon. Kukko on kukko, vaikka sen voissa paistaisi.
xxx/ellauri157.html on line 327: Kaipaan hyvyä reseptiä kö? Sampo
xxx/ellauri157.html on line 345: In treating Jacob Frank, the most nihilistic of these late Sabbatians, Scholem strikes a curious note. He starts his essay by criticizing all others who had written on Sabbatianism for their lack of objectivity, often expressed in pejorative language. Yet, when he arrives at Jacob Frank, he suddenly sheds his objective tone and launches into an invective-filled description of Frank as a tyrannical and corrupt imposter. How to understand this jarring shift?
xxx/ellauri157.html on line 447: Närkki Iisakki ei halunnut pikkulasten koulun melamiehexi. Pikkuveli Moshesta tuli tavattoman uskovainen, Nuchem Breslaulaisen follaaja ja kuollut hasidi. Martin Buber käänsi Nuchem-kaskuja saxaxi.
xxx/ellauri157.html on line 449: Rabbi Nachman of Breslau (1772–1810) reminds us, in the same way that breaking is an inevitability, fixing is also an inevitability. We know the former is true; we don’t always believe the latter.Rabbi Nachman knew a thing or two about brokenness. His Hasidic tales often circle around characters who face their darkest moments and search profoundly for redemption. He authored a quote that became a famous Jewish song: “The entire world is a very narrow bridge. The key in crossing is not to be afraid. Only someone who has seen fear and overcome it could write these words.
xxx/ellauri157.html on line 453: Nachman was the great-grandson of Baal Shem Tov, the founder of the Hasidic movement. In 1802, at the age of 30, Nachman instituted his own Hasidic sect based in the Ukrainian town of Breslau. Nachman taught his followers to live in faith, simplicity and joy. 1in 1810, at the age of 38, Nachman died of tuberculosis. Sein Leben war kurz und beschiessen wie ein Hühnerbrett. Ditto with Spinoza.
xxx/ellauri157.html on line 460: Two images of Hasidim dancing and one of a Hasid playing a fiddle, taken from the stories of Rabbi Nachman of Breslau. To the left, the inscription "Enlighten me through your music" in Hebrew and English.
xxx/ellauri157.html on line 473: Buber kirjoitti runollista ja vaikeaselkoista kieltä, eikä hänen esityksensä ole missään nimessä systemaattista. Kieltä kuvataan vaikeaselkoiseksi, romanttiseksi ja ekspressionistiseksi. Buberin muutettua Jerusalemiin ja opittua kunnolla hepreaa hänen kerrotaan vitsailleen ”että hän voisi kirjoittaa sitä yhtä epäymmärrettävästi kuin saksaksi”.
xxx/ellauri157.html on line 505: Rund 40.000 Briefe sind aus der Korrespondenz von Martin Buber mit seinen Zeitgenossen erhalten. Martin ist mit allen seinen Freunden dialogicsch gesprochen, ungeachtet ob sie davon gewusst hatten. xxx/ellauri157.html on line 508: Hesse’s personal experience with psychoanalysis began when he sought therapy and refuge in a sanatorium after his father’s death in 1916, his first wife’s schizophrenia, and a serious illness of his son, Martin (not Mordechai). This began a long obsession with psychoanalysis, the influence of which appears in Demian (1919) and in his later work, which evidences his interest in Jungian concepts of introversion and extraversion, the collective unconscious, idealism, and the duality of human nature.
xxx/ellauri157.html on line 514: Interestingly, several of Hesse’s drawings and etchings were discovered at the National Library in Israel half a century after his death. I bet he had asked Buber to come up to have a look at them. Like all narcissists, those born to be wild never wanna die, even if they explode into space.
xxx/ellauri157.html on line 575: Die erste Psychoanalytikerin, die versuchte, Buber die Psychoanalyse näher zu bringen, war Lou Andreas-Salomé (1861–1937). Wie wir schon wisssen, war sie mit Nietzsche und Rilke eng beschäftigt, kein Wunder dass sie sich um Bubers tolle Liebestheorien interessierte.
xxx/ellauri157.html on line 581: Zum psychologischen Welt- und Menschenbild äußerte sich Buber in dem oft erwähnten, im Psychologischen Klub in Zürich 1923 gehaltenen Vortrag „Von der Verseelung der Welt“, welcher zeitlich einerseits mit dem Beginn seiner intensiven Auseinandersetzung mit der zeitgenössischen Psychotherapie, andererseits mit der Formulierung seines eigenen dialogischen Prinzips korrespondiert. Wie der Titel des Vortrags suggeriert, wird laut Buber in der Psychotherapie – im Rahmen des sogenannten „Psychologismus“ – der Welt und ihrem Netz von Beziehungen die „Seele“ quasi weggenommen und nur im Menschen selbst, in seiner „Psyche“ angesiedelt, wobei die Psychoanalyse sich nur mit den intrapsychischen Vorgängen inklusive der in ihnen gespiegelten Welt beschäftige. Buber ärgerte sich über drei wichtigen psychoanalytisch-tiefenpsychologischen Themen: das Wesen der Schuld, das Wesen der Religiosität und das Wesen des Unbewussten.
xxx/ellauri157.html on line 589: In 1970, Richard Young, Alton L. Becker, and Kenneth Pike published Rhetoric: Discovery and Change, a widely influential college writing textbook that used a Rogerian approach to communication to revise the traditional Aristotelian framework for rhetoric. The Rogerian method of argument involves each side restating the other's position to the satisfaction of the other, among other tricks. On paper, it can be expressed by carefully acknowledging and understanding the opposition before dismissing them.
xxx/ellauri165.html on line 35: This "expressionist" model claims she doesn't pay heed to her critics, especially those who "call me an attention seeker." According to her, the photos she puts out have an underlying message about "change" and not meant for popularity on social media. "If being popular was my goal, I don't think it would be such a wise decision to upset two-thirds of the world," she said.
xxx/ellauri165.html on line 39: Belgian nude model Marisa Papen, who describes herself as a 'free-spirited and wildhearted exhibitionist', became the centre of a worldwide controversy 2017 when she was sent to prison for a photoshoot in the temple complex of Karnak near the Egyptian city of Luxor. 'In their eyes it was porn, or something like that.' 'The first cell we encountered was packed with at least 20 men, some were passed out on the floor, some were squeezing their hands through the rails, some were bleeding and yelling. 'Our judge was browsing with his big thumbs through these books looking as old as the pyramids. 'Eventually, he gave us a warning and told us never to do something so foolishly shameful ever again. We nodded simultaneously.' In the end, Papen and Walker managed to stay out of trouble by bribing them with £15.Thanks to her quick-witted reaction during her arrest, Papen is now able to proudly share her amazing arse in Walker´s magnificent pictures of the nude Egyptian photoshoot.
xxx/ellauri165.html on line 43: resrights.com/drawing%20images/icon3.jpg" height="600px" />
xxx/ellauri165.html on line 49: They scar their bodies by making little cuts repetitively. Isn't it funny we invented all these creams, lasers and other treatments to get rid of our pubic hairs. One time I was resting in the shade of a sculptural tree and I was watching two men and a woman from a distance, they were just sitting in the grass, playing with some leaves and collecting some stones. I was trying to go back in my memory and imagine that same exact situation happening in our 'civilised' world - I couldn´t. In our civilized world the guys would've been all over her, stones hanging out and blades deep in her throat and twat.
xxx/ellauri165.html on line 53: Papen explained that the tribe members dress according to preference or the situation they are in.
xxx/ellauri165.html on line 54: If they are in big groups, they usually cover their genitals, but when they are washing or painting themselves everyone is naked. Only if they go hunting or go for long hikes through forested areas do they wear a baseball cap as a protective measure.
xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”.
xxx/ellauri165.html on line 100: Myös Forsströmin Riikalta: Nykymaailma tulvii hymyä, ja hymyilen itsekin niin tutuille kuin vieraille. Vuosisatoja kaikki näytti hyvin toisenlaiselta. Julkinen hymy oli pannassa. Maalauksessa nuori nainen hymyilee herttaisesti lapsi sylissään. Raollaan oleva suu paljastaa valkoiset hampaat. Viattomampaa kuvaa äidistä ja tyttärestä voisi tuskin kuvitella. Näyttelyssä vieraillut yleisö oli kuitenkin asiasta eri mieltä. Ranskalaistaiteilijan Élisabeth Vigée Le Brunin omakuvasta tuli hymylehtiskandaali vuonna 1787. Vallankumouxellista. Vigge saattoi olla taiteilijana keskinkertainen, mutta aika messeviä tipusia sillä on. Kaikki typyt on vähän Viggen izensä näköisiä. Nykyään ne kelpaa enää tiedelehteen. Niin Riikkakin.
xxx/ellauri165.html on line 152: But then, if Mary had been conceived without sin, she had already been redeemed before the redemption brought about by the death and resurrection of Jesus her son. The Catholic Church only resolved the issue in 1854. Pope Pius IX declared
xxx/ellauri165.html on line 154: that the doctrine which holds that the most Blessed Virgin Mary, in the first instance of her conception… was preserved free from all stain of original sin, is a doctrine revealed by God and therefore to be believed firmly and constantly by all the faithful.
xxx/ellauri165.html on line 177: But she was more than just a saint. In popular devotion she was a sky goddess always dressed in blue. She was the goddess of the moon and the star of the sea (stella maris).
xxx/ellauri165.html on line 215: In all versions of the song, Mary Hamilton is a personal attendant to the Queen of Scots, but precisely which queen is not specified. She becomes pregnant by the Queen's husband, the King of Scots, which results in the birth of a baby. Mary kills the infant – in some versions by casting it out to sea or drowning, and in others by exposure. The crime is seen and she is convicted. The ballad recounts Mary's thoughts about her life and her impending death in a first-person narrative.
xxx/ellauri165.html on line 290: Mary Stuart could not be a real life source for the ballad in any of its current forms as these are in conflict with the historical record. She and the Four Maries lived in France from 1547 to 1560, where Mary was dauphine and then queen as the wife of King Francis II. Mary later returned home to Scotland (keeping the French spelling of her surname, Stuart). She married her second husband, Henry Stuart, Lord Darnley in July 1565, and he was murdered 20 months later. So there was not much time for Darnley to have got one of the four Maries (or any other mistress) pregnant, and there is no record of him having done so. Also the song refers to "the highest Stuart of all" – which between 1542 and 1567 was a woman not a man.
xxx/ellauri165.html on line 292: The ballad could contain echoes of James IV or James V, who both had several illegitimate children, but none of their mistresses were executed or tried to dispose of a baby.
xxx/ellauri165.html on line 296: The story may have been transferred from a wholly different context. It has been noted that it most closely matches, rather than any event in Scotland, the legend of Maria Danilova Gamentova, daughter of an expatriate branch of the Clan Hamilton established in Russia by Thomas Hamilton during the reign of Tsar Ivan IV (1547–1584). A lady in waiting to Tsarina Catherine, second wife of Tsar Peter I "The Great" (who later succeeded him as Catherine I), Mary Hamilton was also the Tsar's mistress. She bore a child in 1717, who may have been fathered by the Tsar but whom she admitted drowning shortly after its birth. She also stole trinkets from the Tsarina to present them to her lover Ivan Orlov. For the murder of her child, she was beheaded in 1719.
xxx/ellauri165.html on line 301: Dame Emma Hamilton (born Amy Lyon; 26 April 1765 – 15 January 1815), generally known as Lady Hamilton, was an English maid, model, dancer and actress. She began her career in London's demi-monde, becoming the mistress of a series of wealthy men, culminating in the naval hero Lord Nelson, and was the favourite model of the portrait artist George Romney.
xxx/ellauri165.html on line 308: Only a few months later she was unemployed again and moved to London in the autumn of 1777. She started to work for the Budd family in Chatham Place, Blackfriars, London, and began acting at the Drury Lane theatre in Covent Garden. She also worked as a maid for actresses, among them Mary Robinson. Emma next worked as a model and dancer at the "Goddess of Health" for James Graham, a Scottish "quack" doctor.
xxx/ellauri165.html on line 310: At 15, Emma met Sir Harry Fetherstonhaugh, who hired her for several months as hostess and entertainer at a lengthy stag party at Fetherstonhaugh's Uppark country estate in the South Downs. She is said to have danced nude on his dining room table. Fetherstonhaugh took Emma there as a mistress, but frequently ignored her in favour of drinking and hunting with his friends. Emma soon befriended the dull but sincere Honourable Charles Francis Greville (1749–1809). It was about this time (late June-early July 1781) that she conceived a child by Fetherstonhaugh.
xxx/ellauri165.html on line 312: Greville took her in as his mistress, on condition that the child was fostered out. Once the child (Emma Carew) was born, she was removed to be raised by her great-grandmother at Hawarden for her first three years, and subsequently (after a short spell in London with her mother) deposited with Mr John Blackburn, schoolmaster, and his wife in Manchester. As a young woman, Emma's daughter saw her mother frequently, but later when Emma fell into debt, her daughter worked abroad as a companion or governess.
xxx/ellauri165.html on line 314: Greville kept Emma in a small house at Edgware Row, Paddington Green, at this time a village on the rural outskirts of London. At Greville's request, she changed her name to "Mrs Emma Hart", dressed in modest outfits in subdued colours and eschewed a social life. He arranged for Emma's mother to live with her as housekeeper and chaperone. Greville also taught Emma to enunciate more elegantly, and after a while, started to invite some of his friends to meet her.
xxx/ellauri165.html on line 316: Seeing an opportunity to make some money by taking a cut of sales, Greville sent her to sit for his friend, the painter George Romney, who was looking for a new model and muse. It was then that Emma became the subject of many of Romney's most famous portraits, and soon became London's biggest celebrity. So began Romney's lifelong obsession with her, sketching her nude and clothed in many poses that he later used to create paintings in her absence. Through the popularity of Romney's work and particularly of his striking-looking young model, Emma became well known in society circles, under the name of "Emma Hart". She was witty, intelligent, a quick learner, elegant and, as paintings of her attest, extremely beautiful. Romney was fascinated by her looks and ability to adapt to the ideals of the age. Romney and other artists painted her in many guises, foreshadowing her later "attitudes".
xxx/ellauri165.html on line 318: In 1783, Greville needed to find a rich wife to replenish his finances, and found a fit in the form of eighteen-year-old heiress Henrietta Middleton. Emma would be a problem, as he disliked being known as her lover (this having become apparent to all through her fame in Romney's artworks), and his prospective wife would not accept him as a suitor if he lived openly with Emma Hart.
xxx/ellauri165.html on line 320: To be rid of Emma, Greville persuaded his uncle, younger brother of his mother, Sir William Hamilton, British Envoy to Naples, to take her off his hands. Greville's marriage would be useful to Sir William, as it relieved him of having Greville as a poor relation. To promote his plan, Greville suggested to Sir William that Emma would make a very pleasing mistress, assuring him that, once married to Henrietta Middleton, he would come and fetch Emma back. Sir William, then 55 and newly widowed, had arrived back in London for the first time in over five years. Emma's famous beauty was by then well known to Sir William, so much so that he even agreed to pay the expenses for her journey to ensure her speedy arrival. A great collector of antiquities and beautiful objects, he took interest in her as another acquisition. He had long been happily married until the death of his wife in 1782, and he liked female companionship. His home in Naples was well known all over the world for hospitality and refinement. He needed a hostess for his salon, and from what he knew about Emma, he thought she would be the perfect choice.
xxx/ellauri165.html on line 322: Greville did not inform Emma of his plan, but instead in 1785 suggested the trip as a prolonged holiday in Naples while he (Greville) was away in Scotland on business, not long after Emma's mother had suffered a stroke. Emma was thus sent to Naples, supposedly for six to eight months, little realising that she was going as the mistress of her host. Emma set off for Naples with her mother and Gavin Hamilton on 13 March 1786 overland in an old coach, and arrived in Naples on her 21st birthday on 26 April.
xxx/ellauri165.html on line 324: After about six months of living in apartments in the Palazzo Sessa with her mother (separately from Sir William) and begging Greville to come and fetch her, Emma came to understand that he had cast her off. She was furious when she realised what Greville had planned for her, but eventually started to enjoy life in Naples and responded to Sir William's intense courtship just before Christmas in 1786. They fell in love, Sir William forgot about his plan to take her on as a temporary mistress, and Emma moved into his apartments, leaving her mother downstairs in the ground floor rooms. Emma was unable to attend Court yet, but Sir William took her to every other party, assembly and outing.
xxx/ellauri165.html on line 326: They were married on 6 September 1791 at St Marylebone Parish Church, then a plain small building, having returned to England for the purpose and Sir William having gained the King's consent. She was twenty-six and he was sixty. Although she was obliged to use her legal name of Amy Lyon on the marriage register, the wedding gave her the title Lady Hamilton which she would use for the rest of her life. Hamilton's public career was now at its height and during their visit he was inducted into the Privy Council. Shortly after the ceremony, Romney painted his last portrait of Emma from life, The Ambassadress, after which he plunged into a deep depression and drew a series of frenzied sketches of Emma.
xxx/ellauri165.html on line 330: Sharing Sir William Hamilton's enthusiasm for classical antiquities and art, she developed what she called her "Attitudes"—tableaux vivants in which she portrayed sculptures and paintings before British visitors. Emma developed the attitudes using Romney's idea of combining classical poses with modern allure as the basis for her act.
xxx/ellauri165.html on line 334: Nelson returned to Naples five years later, on 22 September 1798. a living legend, after his victory at the Battle of the Nile in Aboukir, with his step-son Josiah Nisbet, then 18 years old. By this time, Nelson's adventures had prematurely aged him; he had lost an arm and most of his teeth, and was afflicted by coughing spells. Before his arrival, Emma had written a letter passionately expressing her admiration for him. Nelson even wrote effusively of Emma to his increasingly estranged wife. Emma and Sir William escorted Nelson to their home, the Palazzo Sessa.
xxx/ellauri165.html on line 336: Emma nursed Nelson under her husband's roof and arranged a party with 1,800 guests to celebrate his 40th birthday on 29 September. After the party, Emma became Nelson's secretary, translator and political facilitator. They soon fell in love and began an affair. Hamilton showed admiration and respect for Nelson, and vice versa; the affair was tolerated. By November, gossip from Naples about their affair reached the English newspapers. Emma Hamilton and Horatio Nelson were famous.
xxx/ellauri165.html on line 338: Upon arrival in London on 8 November, the three of them took suites at Nerot's Hotel after a missed communication from Nelson to his wife about receiving the party at their home, Roundwood. Lady Nelson and Nelson's father arrived and they all dined at the hotel, with Fanny deeply unhappy to see Emma pregnant. The affair soon became public knowledge, and to the delight of the newspapers, Fanny did not accept the affair as placidly as Sir William. Emma was winning the media war at that point, and every fine lady was experimenting with her look. Nelson contributed to Fanny's misery by being cruel to her when not in Emma's company. Sir William was mercilessly lampooned in the press, but his sister observed that he doted on Emma and she was very attached to him.
xxx/ellauri165.html on line 340: The Hamiltons moved into William Beckford's mansion at 22 Grosvenor Square, and Nelson and Fanny took an expensive furnished house at 17 Dover Street, a comfortable walking distance away, until December, when Sir William rented a home at 23 Piccadilly, opposite Green Park. On 1 January, Nelson's promotion to vice admiral was confirmed and he prepared to go to sea on the same night. Infuriated by Fanny's handing him an ultimatum to choose between her and his mistress, Nelson chose Emma and decided to take steps to formalise separation from his wife. He never saw her again, after being hustled out of town by an agent. While he was at sea, Nelson and Emma exchanged many letters, using a secret code to discuss Emma's condition. Emma kept her first daughter Emma Carew's existence a secret from Nelson, while Sir William continued to provide for her.
xxx/ellauri165.html on line 342: Emma gave birth to Nelson's daughter Horatia, on 29 January 1801] at 23 Piccadilly, who was taken soon afterwards to a Mrs Gibson for care and hire of a wet nurse. On 1 February, Emma made a spectacular appearance at a concert at the house of the Duke of Norfolk in St James' Square, and Emma worked hard to keep the press onside.
xxx/ellauri165.html on line 346: By the autumn of the same year, upon Emma's advice, Nelson bought Merton Place, a small ramshackle house at Merton, near Wimbledon, for £9,000, borrowing money from his friend Davison. He gave her free rein with spending to improve the property, and her vision was to transform the house into a celebration of his genius. There they lived together openly, with Sir William and Emma's mother, in a ménage à trois that fascinated the public. Emma turned herself to winning over Nelson's family, nursing his 80-year-old father Edmund for 10 days at Merton, who loved her and thought of moving in with them, but could not bear to leave his beloved Norfolk. Emma also made herself useful to Nelson's sisters Kitty (Catherine), married to George Matcham, and Susanna, married to Thomas Bolton, by helping to raise their children and to make ends meet. Nelson's sister-in-law Sarah (married to William), also pressed him for assistance and favours, including the payment of their son Horatio's school fees at Eton. Also around this time, Emma finally told Nelson about her daughter Emma Carew, now known as Emma Hartley, and found that she had had nothing to worry about; he invited her to stay at Merton and soon grew fond of "Emma's relative". An unpublished letter shows that Nelson assumed responsibility for upkeep of young Emma at this time.
xxx/ellauri165.html on line 350: The newspapers reported on their every move, including trips to Wales to inspect Sir William's estates and a holiday to Ramsgate intended to give him some peace and quiet, looking to Emma to set fashions in dress, home decoration and even dinner party menus. By the autumn of 1803, Sir William's health was declining, at the same time that the peace with France was disintegrating. A "Children's Ball" was thrown after New Year, in honour of Horatia, and a concert for 100 guests staged in February.
xxx/ellauri165.html on line 352: Soon afterwards, Sir William collapsed at 23 Piccadilly and on 6 April died in Emma's arms. Charles Greville was the executor of the estate and he instructed her to leave 23 Piccadilly, but for the sake of respectability, she had to keep an address separate from Nelson's and so moved into 11 Clarges Street, not far away, a couple of months later.
xxx/ellauri165.html on line 358: She was desperately lonely, preoccupied with attempting to turn Merton Place into the grand home Nelson desired, suffering from several ailments and frantic for his return. The child, a girl (reportedly named Emma), died about 6 weeks after her birth in early 1804, and Horatia also fell ill at her home with Mrs Gibson on Titchfield Street. Emma kept the infant's death a secret from the press (her burial is unrecorded), kept her deep grief from Nelson's family and found it increasingly difficult to cope alone. She reportedly distracted herself by gambling, and succumbed to binges of heavy drinking and eating and spending lavishly.
xxx/ellauri165.html on line 374: Relations between William and Emma became strained and he refused to give her the £500 pension due to her. Emma was especially hurt by Lady Charlotte's rebuff, partly because she had spent about £2000 paying for her education, clothes, presents and holidays but also because she had grown fond of her.
xxx/ellauri165.html on line 384: Emma was anxious to leave the country, but owing to the risk of arrest if she travelled on a normal ferry, she and Horatia hid from her creditors for a week before boarding a private vessel bound for Calais on 1 July 1814, with £50 in her purse. Initially taking apartments at the expensive Dessein's Hotel, she initially kept up a social life and fine dining by relying on creditors. Her old housekeeper, Dame Francis, came to run the household and hired other servants. But soon she was deeply in debt and suffering from longstanding health problems, including stomach pains, nausea and diarrhoea. She turned to the Roman Catholic church and joined the St Pierre congregation.
xxx/ellauri165.html on line 436: Lyyra Häpykielen sammakkomaisen äidin nimi Philip Pullmanin kirjaan His Dark Materials perustuvassa Netflix-sarjassa His Masters Voice on Marisa. Sen lemmikki on toinen ikävänoloinen apina. The malevolent dæmon, represented by a golden sub-nosed monkey, is a cute-but-creepy little beast and is supposed to be male as all daemon’s are the opposite gender to their human. Awkwardly, the BBC realised some viewers may be perturbed to see the monkey’s genitals on their 60 inch HD TV, so Mrs Coulter’s Dæmon has had a subtle gender reassignment. Clitoris peeking out from the labia instead of erect middle figer is offensive in Russia, Ukraina and in the eastern half of the Swedish empire.
xxx/ellauri165.html on line 438: res-04-1.png" />
xxx/ellauri165.html on line 461: Il film, come molte delle altre opere di Pasolini, fece scandalo e il soggetto venne attaccato come osceno da una parte della Chiesa cattolica, mentre l'ala più progressista lo esaltò al punto da attribuirgli il premio dell'OCIC (Office Catholique International du Cinèma).
xxx/ellauri165.html on line 471: In the Sixties he was considered the handsomest man alive. He dated models Jean Shrimpton and Celia Hammond, and actress Brigitte Bardot.
xxx/ellauri165.html on line 472: He dressed beautifully with hand-made shirts and hand-stitched brogues. These days, he is a fan of the less elegant Birkenstock sandals.
xxx/ellauri165.html on line 491: Relative to similar concepts of such beings, Azrael holds a rather benevolent role as God´s angel of death; he acts as a psychopomp, responsible for transporting the souls of the deceased after their death. Both in Islam and in Judaism, he is said to hold a scroll concerning the fate of mortals, recording and erasing their names at their birth and death, respectively.
xxx/ellauri165.html on line 493: Depending on the perspective and precepts of the various religions in which he is a figure, he may also be portrayed as the president of the Third Heaven, a division of heaven in Judaism, Islam and Christianity. In Islam he is one of the four archangels, and is identified with the Quranic Malak al-Mawt (ملك الموت, 'angel of death'), which corresponds with the Hebrew-language term Mal'akh ha-Maweth (מלאך המוות) in Rabbinic literature.
xxx/ellauri165.html on line 495: The phrase "His Dark Materials" is a line from Book II of Milton's Paradise Lost, which you can read all about on Shmoop. ... In The Golden Compass, those "Dark Materials" presumably refer to Dust, which – as Lord Asriel tells us in Chapter 21 – the Church interprets as evidence of original sin.
xxx/ellauri165.html on line 560: In seguito, quando altre ragazze (fra cui anche la sorella di Chiara, Agnese) seguirono il suo esempio, presero dimora nella chiesa di San Damiano e diedero inizio a quello che in futuro sarebbero state le clarisse, tra le quali si distinsero sante come Caterina da Bologna, Camilla Battista da Varano, Eustochia Calafato.
xxx/ellauri165.html on line 580:
Yes, the virgin fixation is puzzling. I expect it has something to do with women as property and the importance of verifying lineage. Yes I have a pet theory (hypothesis) that in civilizations where we lived in large numbers and with animals diseases could bounce from people to animals and back again hence all the plagues. In cultures where people were relatively isolated then virginity doesn’t seem to play as big a role. Mind you if you are paying for a wife to raise your children who you see as the primary reason for your existence then not raising someone else’s children may be a prime issue.
xxx/ellauri165.html on line 582: When I was much younger I knew a family at Lake Macquarie who were very devout Catholics. Their eldest daughter while still at school in Year 12 became pregnant. She was an atheist and had already rejected Catholicism to the great distress of her parents. She insisted that she had never had sex (haha) and had no idea how it happened. She suggested maybe God had impregnated her. Strangely enough, no one believed her. Even those of strong faith thought she was a liar. Maybe that was the second coming of Jesus and we ignored it. He or she might be living as a 35 year man or woman in Australia today and not a soul knows.
xxx/ellauri165.html on line 656: One historic Protestant view of hell is expressed in the Westminster Confession (1646):
xxx/ellauri165.html on line 658: "but the wicked, who know not God, and obey not the gospel of Jesus Christ, shall be cast into eternal torments, and punished with everlasting destruction from the presence of the Lord, and from the glory of his power." (Chapter XXXIII, Of the Last Judgment)
xxx/ellauri166.html on line 46: What was the significance of Aaron's rod? All Master chefs have great staffs. The Lord told Moses, "Buds will sprout on the staff belonging to the man I choose. They left their rods before the Lord, and in the morning "Aaron's staff, representing the tribe of Levi, had sprouted, budded, blossomed, and produced ripe almonds" (verse 8).
xxx/ellauri166.html on line 86: Treasures xxx/ellauri166.html on line 99: Sculptures xxx/ellauri166.html on line 219: “This is spoken of God,” says Dr. Dodd, “after the manner of men, to denote his utter contempt of the opposition of his enemies; the perfect ease with which he was able to disappoint all their measures, and crush them for their impiety and folly; together with his absolute security, that his counsels should stand and his measures be finally accomplished; as men laugh at, and hold in utter contempt, those whose malice and power they know to be utterly vain and impotent. The introducing God as thus laughing at, and deriding his enemies, is in the true spirit of poetry, and with the utmost propriety and dignity.
xxx/ellauri166.html on line 223: The Lord shall have them in derision - The same idea is expressed here in a varied form, as is the custom in parallelism in Hebrew poetry. The Hebrew word לעג lâ‛ag, means properly to stammer; then to speak in a barbarous or foreign tongue; then to mock or deride, by imitating the stammering voice of anyone. Gesenius, Lexicon Here it is spoken of God, and, of course, is not to be understood literally, anymore than when eyes, and hands, and feet are spoken of as pertaining to him. The meaning is, that there is a result in the case, in the Divine Mind, as if he mocked or derided the vain attempts of men; that is, he goes calmly forward in the execution of his own purposes, and he looks upon and regards their efforts as vain, as we do the efforts of others when we mock or deride them. The truth taught in this verse is, that God will carry forward his own plans in spite of all the attempts of men to thwart them. This general truth may lie stated in two forms:
xxx/ellauri166.html on line 225: Laughing is ascribed unto him, according to the language of men, as the Jewish writers speak (d), by an anthropopathy; in the same sense as he is said to repent and grieve, Genesis 6:6; and expresses his security from all their attempts, Job 5:22; and the contempt he has them in, and the certain punishment of them, and the aggravation of it; who will not only then laugh at them himself, but expose them to the laughter and scorn of others, Proverbs 1:26;
xxx/ellauri166.html on line 267: when distress and anguish befall you.’
xxx/ellauri166.html on line 284: Der junge Deutscher wurde nach den Grundsätzen des orthodoxen Judentums erzogen, erlernte Thora, Talmud und die hebräische Sprache und zeigte zunächst auch Interesse für den Zionismus. Um die Zeit seiner Bar Mitzwa verlor er jedoch seinen Glauben, als er, um „Gott zu prüfen“, am Grabe eines Zaddik unkoscheres Essen aß und in der Folge, als nichts passierte, zum Atheisten wurde. Mit 16 Jahren veröffentlichte er in einer polnischen literarischen Zeitschrift jiddische und polnische Verse meist mystischen Inhalts und übersetzte hebräische, lateinische, deutsche und jiddische Beiträge ins Polnische. Seinen Lebensunterhalt verdiente er bis 1939 vor allem als Korrektor.
xxx/ellauri166.html on line 286: Deutscher war anschließend Mitglied der Linken Opposition der polnischen KP, die sich zeitweilig der von Leo Trotzki geführten Linken Opposition in der UdSSR anschloss. Als Trotzki im September 1938 die Vierte Internationale gründete, stimmte die polnische Gruppe auf dem Gründungskongress dagegen.[2] Die beiden Delegierten folgten in ihrer Begründung Deutschers Argumentation, der diesen Schritt als „verfrüht“ ablehnte. Deutscher trat anschließend aus der Gruppe aus und schloss sich niemals wieder einer politischen Partei an.
xxx/ellauri166.html on line 299: Shechinah שכינה (also spelled Shekhinah) is derived from the word shochen שכן, “to dwell within.” The Shechinah is Cod or that which Cod is dwelling within. Sometimes we translate Shechinah as “The Divine Presence.” The word Shechinah is feminine, and so when we refer to Cod as the Shechinah, we say “She.” Of course, we’re still referring to the same One Cod, just in a different modality. After all, you were probably wondering why we insist on calling Cod “He.” We’re not talking about a being limited by any form—certainly not a body that could be identified as male or female. "It" would be better, only it reminds one too much of Freud's id. "They" would sound dangerously polytheistic.
xxx/ellauri166.html on line 316: Shechinah is a Chaldee word meaning resting-place, not found in Scripture, but used by the later Jews to designate the visible trace of Cod's presence in the tabernacle, and afterwards in Solomon's temple. When the Lord led Israel out of Egypt, he went before them "in a pillar of a cloud." This was the symbol of his presence with his people. For references made to it during the wilderness wanderings, see Exodus 14:20 ; 40:34-38 ; Leviticus 9:23 Leviticus 9:24 ; Numbers 14:10 ; Numbers 16:19 Numbers 16:42 .
xxx/ellauri166.html on line 318: It is probable that after the entrance into Canaan this glory-cloud settled in the tabernacle upon the ark of the covenant in the most holy place. We have, however, no special reference to it till the consecration of the temple by Solomon, when it filled the whole house with its glory, so that the priests could not stand to minister ( 1 Kings 8:10-13 ; 2 Chr. 1 Kings 5:13 1 Kings 5:14 ; 7:1-3 ). Probably it remained in the first temple in the holy of holies as the symbol of Jehovah's presence so long as that temple stood. It afterwards disappeared. (See CLOUD .)
xxx/ellauri166.html on line 320: The shekhinah (Biblical Hebrew: שכינה šekīnah; also Romanized shekina(h), schechina(h), shechina(h)) is the English transliteration of a Hebrew word meaning "dwelling" or "settling" and denotes the dwelling or settling of the divine presence of Cod. This term does not occur in the Bible, and is from rabbinic literature.
xxx/ellauri166.html on line 321: In classic Jewish thought, the shekhinah refers to a dwelling or settling in a special sense, a dwelling or settling of divine presence, to the effect that, while in proximity to the shekhinah, the connection to Cod is more readily perceivable.
xxx/ellauri166.html on line 323: In some sources, shekhinah represents the feminine attributes of the presence of Cod, shekhinah being a feminine word in Hebrew, based especially on readings of the Talmud.
xxx/ellauri166.html on line 325: "A temple for your habitation", where the Greek text (Koinē Greek: ναὸν τῆς σῆς σκηνώσεως) suggests a possible parallel understanding, and where σκήνωσις skēnōsis "a tent-building", a variation on an early loanword from Phoenician (Ancient Greek: ἡ σκηνή skēnē "tent"), is deliberately used to represent the original Hebrew or Aramaic term. (Eli skene! Varmaan pyhä henki on jotenkin tästä stailattu. Vaika spiritus on maskuliini, ja koiraanhommiinhan se joutuukin. Toisaalta sen hyvä piirre on, että se on aika hahmoton, ei lähde neizyt Maarian suhteen fantasiat liikaa laukkaamaan.) In the post-temple era usage of the term shekhinah may provide a solution to the problem of Cod being omnipresent and thus not dwelling in any one place. (Jepjep:) The concept of shekhinah is also associated with the concept of the Holy Spirit in Judaism (ruach ha-kodesh).
xxx/ellauri166.html on line 329: Cast me not away from thy presence; and take not thy holy spirit from me.
xxx/ellauri166.html on line 345: Yahusha is the only begotten Son, the word, body, substance of Yahuah which was brought forth, or revealed to mankind at the dawn of the Creation. Yahusha is also a part of Yahuah as evidenced by his own statement, "The Father and I are One", among many other scriptures.
xxx/ellauri166.html on line 363: ShekinAH (AH as in "Glory"), the "AH" aspect of YahuAH (Hebrew: שכינה) is the English spelling of a grammatically feminine Hebrew word that means the dwelling or settling, and is used to denote the dwelling or settling of the divine presence of Yahuah.
xxx/ellauri166.html on line 377: Kabbalah associates the shekhinah with the female. According to Gershom Scholem, "The introduction of this idea was one of the most important and lasting innovations of Kabbalism. ...no other element of Kabbalism won such a degree of popular approval." The "feminine Jewish divine presence, the shekhinah, distinguishes Kabbalistic literature from earlier Jewish literature."
xxx/ellauri166.html on line 390: Shlomo Yitzchaki (Hebrew: רבי שלמה יצחקי; Latin: Salomon Isaacides; French: Salomon de Troyes, 22 February 1040 – 13 July 1105), today generally known by the acronym Rashi (see below), was a medieval French rabbi and author of a comprehensive commentary on the Talmud and commentary on the Hebrew Bible (the Tanakh). Acclaimed for his ability to present the basic meaning of the text in a concise and lucid fashion, Rashi appeals to both learned scholars and beginner students, and his works remain a centerpiece of contemporary Jewish study. His commentary on the Talmud, which covers nearly all of the Babylonian Talmud (a total of 30 out of 39 tractates, due to his death), has been included in every edition of the Talmud since its first printing by Daniel Bomberg in the 1520s. His commentary on Tanakh—especially on the Chumash ("Five Books of Moses")—serves as the basis for more than 300 "supercommentaries" which analyze Rashi's choice of language and citations, penned by some of the greatest names in rabbinic literature.
xxx/ellauri166.html on line 397: Scholars believe that Rashi's commentary on the Torah grew out of the lectures he gave to his students in his yeshiva, and evolved with the questions and answers they raised on it. Rashi completed this commentary only in the last years of his life. It was immediately accepted as authoritative by all Jewish communities, Ashkenazi and Sephardi alike.
xxx/ellauri166.html on line 401: Some say that his responsa allows people to obtain "clear pictures of his personality," and shows Rashi as a kind, gentle, humble, and liberal man.
xxx/ellauri166.html on line 492: Manly Palmer Hall (18 March 1901 – 29 August 1990) was a Canadian author, lecturer, astrologer and mystic. Over his 70 year career, he gave thousands of lectures, including two at Carnegie Hall, and published over 150 volumes, of which the best known is The Secret Teachings of All Ages (1928). Manly ei näyttänyt järin miehekkäältä, pikemminkin niljakkaalta ilkimyxeltä.
xxx/ellauri166.html on line 496: The younger Hall is said to have never known his father. In 1919, Hall moved from Canada to Los Angeles, California, with his maternal grandmother to reunite with his birth mother, who was living in Santa Monica, and was almost immediately drawn to the arcane world of mysticism, esoteric philosophies, and their underlying principles. Hall delved deeply into "teachings of lost and hidden traditions, the golden verses of Hindu gods, Greek philosophers and Christian mystics, and the spiritual treasures waiting to be found within one's own soul."
xxx/ellauri167.html on line 49: Sono i protagonisti del Canto V dell'Inferno, posti fra i lussuriosi del II Cerchio. Francesca era figlia di Guido il Vecchio da Polenta, signore di Ravenna, che dopo il 1275 aveva sposato Gianciotto Malatesta, il figlio deforme del signore di Rimini. Paolo era il fratello di Gianciotto e fu capitano del popolo a Firenze nel 1282-83. Secondo il racconto di Dante, di cui però non c'è traccia nelle cronache del tempo, Francesca ebbe una relazione adulterina col cognato Paolo e i due, sorpresi dal marito di lei, furono entrambi trucidati.
xxx/ellauri167.html on line 50: Nell'episodio infernale è Francesca la sola a parlare, mentre Paolo tace e piange alla fine del racconto della donna. Le due anime volano affiancate nella bufera infernale che trascina i lussuriosi e Dante chiede a Virgilio il permesso di parlare con loro; Francesca dapprima si presenta e ricorda l'assassinio subìto ad opera del marito, poi (su richiesta di Dante) spiega la causa del loro peccato, ovvero la lettura del romanzo di Lancillotto e Ginevra che li spinse a intrecciare una relazione amorosa.
xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice.
xxx/ellauri167.html on line 67: ress.com/2017/10/marie-philippe-coupin-de-la-couperie_amours_funestes.jpg?w=1472" height="200px" />
xxx/ellauri167.html on line 90: Gustav Davidson (Warsaw, Poland, 1895 – New York City, 6 February 1971) was an American poet, writer, and publisher. He was one time secretary of the Poetry Society of America. Gustav Davidson was born on December 25, 1895, in Warsaw, Poland. In the wake of anti-Jewish pogroms in Poland, his family fled to the United States, settling in New York City in 1907. Davidson received bachelor's and master's degrees at Columbia University in 1919 and 1920 respectively. He worked for the Library of Congress between 1938 and 1939 and became executive secretary of the Poetry Society of America from 1949 to 1965 (after which he was elected executive secretary emeritus).
xxx/ellauri167.html on line 92: During the 1920's and 1930's he published poetry and dramatic works, and edited literary magazine. In 1940 he founded Fine Editions Press. He married Mollie Strauss in 1942.
xxx/ellauri167.html on line 93: He is today best remembered as the author of A Dictionary of Angels, Including the Fallen Angels (1967), a populist work detailing the types of angel classes and their roles. This was a popularised compendium of angelology from Talmud, kabbalah, medieval occult writers, gothic grimoires and other sources.
xxx/ellauri167.html on line 111: Died glorified. Yea, out of such duress Kuolivat glorifioituna. Joo, sellaisesta vaivasta
xxx/ellauri167.html on line 113: Of life. The crowds strive ever in the press Elämässä. Laahus raataa vaan arkiryskeessä,
xxx/ellauri167.html on line 131: più presso a noi; e tu allor li priega odota kun ne lähestyvät meitä; ja sit kysy
xxx/ellauri167.html on line 155: prese costui de la bella persona äkkiä sytähti mun kauniiseen persoonaan
xxx/ellauri167.html on line 158: mi prese del costui piacer sì forte, Herätti niin suuren mieltymyxen tohon rottaan,
xxx/ellauri167.html on line 207: Giovanni e Paolo Malatrasi sono due giovani rimasti orfani in tenera età ed eredi di solida industria. Mentre Giovanni, il fratello maggiore, ha un carattere introverso e tormentato, Paolo è tutto l'opposto: allegro e spensierato, ama circondarsi di compagnie spregiudicate e prive di remore morali. Durante un periodo di assenza da casa di Paolo, Giovanni ha modo di frequentare la ragazza del fratello, Francesca Podesti, e di innamorarsene, pienamente corrisposto. Sposatala quasi clandestinamente, Giovanni impone alla giovane di troncare con le vecchie amicizie, senza, con questo riuscire a tacitare l'esasperata gelosia che egli nutre verso il passato della moglie. Allorché Paolo fa ritorno a casa, superata la sorpresa per l'imprevisto matrimonio, organizza una festa alla quale invita i vecchi amici. In questa circostanza, il contegno assurdamente geloso di Giovanni finisce col gettare Francesca tra le braccia di Paolo e col convincerla ad abbandonare il tetto coniugale. Sconvolto da questa decisione, Giovanni uccide la moglie e il fratello.
xxx/ellauri167.html on line 212: Dopo una prima mezzora noiosa e decisamente troppo dialogata, il film migliora un po' col passare dei minuti, con alcuno pelle nuda anche se nel complesso non mi sentirei di "salvarlo", senza cazzi duri entrando in culo. Infatti tutto il discorso sulla contestazione giovanile è invecchiato terribilmente, ed i rimandi psicologici presenti in sceneggiatura sono a dir poco forzati.
xxx/ellauri167.html on line 396:
We believe our site represents the most complete, concise and comprehensive source of information available which deals with the Biblical prophecy of The New World Order.
xxx/ellauri167.html on line 429: resse.com/images/uploads_820/e/6/5/728677/weishaupt.jpg" />
xxx/ellauri167.html on line 431: The Founding Fathers are the leading figures of the American Revolution, the signers of the Declaration of Independence on July 4th, 1776 and the framers of the United States Constitution. The Bavarian Illuminati was a secret society founded by Adam Weishaupt on May 1st 1776.
xxx/ellauri167.html on line 438: The Founding Fathers were the leading figures of the American Revolution, the signers of the Declaration of Independence on July 4th, 1776 and the framers of the United States Constitution. The Bavarian Illuminati was a secret society founded by Adam Weishaupt on May 1st 1776. Only 2 months earlier! This must be meaningful!
xxx/ellauri167.html on line 447: There are three letters mentioning the Bavarian Illuminati written by George Washington to George Washington Snyder in response to a August, 1798 letter which came with a copy of John Robison’s anti- Illuminati book, Proofs of Conspiracy. The book itself was found in Washington’s library at his death.
xxx/ellauri167.html on line 455: You will, I hope, not think it a Presumption in a Stranger, whose Name, perhaps never reached your Ears, to address himself to you the Commanding General of a great Nation. I am a German, born and liberally educated in the City of Heydelberg in the Palatinate of the Rhine. I came to this Country in 1776, and felt soon after my Arrival a close Attachment to the Liberty for which these confederated States then struggled. The same Attachment still remains not glowing, but burning in my Breast. At the same Time that I am exulting in the Measures adopted by our Government, I feel myself elevated in the Idea of my adopted Country. I am attached both from the Bent of Education and mature Enquiry and Search to the simple Doctrines of Christianity, which I have the Honor to teach in Public; and I do heartily despise all the Cavils of Infidelity. Our present Time, pregnant with the most shocking Evils and Calamities, threatens Ruin to our Liberty and Goverment. Secret, the most secret Plans are in Agitation: Plans, calculated to ensnare the Unwary, to attract the Gay and irreligious, and to entice even the Well-disposed to combine in the general Machine for overturning all Government and all Religion.
xxx/ellauri167.html on line 459: It was some Time since that a Book fell into my Hands entituled “Proofs of a Conspiracy &c. by John Robison,” which gives a full Account of a Society of Freemasons, that distinguishes itself by the Name “of Illuminati,” whose Plan is to overturn all Government and all Religion, even natural; and who endeavour to eradicate every Idea of a Supreme Being, and distinguish Man from Beast by his Shape only. A Thought suggested itself to me, that some of the Lodges in the United States might have caught the Infection, and might cooperate with the Illuminati or the Jacobine Club in France. Fauchet is mentioned by Robison as a zealous Member: and who can doubt of Genet and Adet? Have not these their Confidants in this Country? They use the same Expressions and are generally Men of no Religion. Upon serious Reflection I was led to think that it might be within your Power to prevent the horrid Plan from corrupting the Brethren of the English Lodge ove
xxx/ellauri167.html on line 460: r which you preside.
xxx/ellauri167.html on line 462: I send you the “Proof of a Conspiracy &c.” which, I doubt not, will give you Satisfaction and afford you Matter for a Train of Ideas, that may operate to our national Felicity. If, however, you have already perused the Book, it will not, I trust, be disagreeable to you that I have presumed to address you with this Letter and the Book accompanying it. It proceeded from the Sincerity of my Heart and my ardent Wishes for the common Good.
xxx/ellauri167.html on line 472: I have heard much of the nefarious, and dangerous plan, and doctrines of the Illuminati, but never saw the Book until you were pleased to send it to me. The same causes which have prevented my acknowledging the receipt of your letter have prevented my reading the Book, hitherto; namely, the multiplicity of matters which pressed upon me before, and the debilitated state in which I was left after, a severe fever had been removed. And which allows me to add little more now, than thanks for your kind wishes and favourable sentiments, except to correct an error you have run into, of my Presiding over the English lodges in this Country. The fact is, I preside over none, nor have I been in one more than once or twice, within the last thirty years. I believe notwithstanding, that none of the Lodges in this Country are contaminated with the principles ascribed to the Society of the Illuminati. With respect I am &c.
xxx/ellauri167.html on line 474: However Snyder, not having yet received a response to his August 22nd letter (#1 above), wrote back:
xxx/ellauri167.html on line 478: It also occurred to me that you might have had Ideas to that Purport when you disapproved of the Meetings of the Democratic-Societies, which appeared to me to be a Branch of that Order, though many Members may be entirely ignorant of the Plan. Those Men who are so much attached to French Principles, have all the Marks of Jacobinism. They first cast off all religious Restraints, and then became fit for perpetrating every Act of Inhumanity. And, it is remarkable, that most of them are actually Scoffers at all religious Principles. It is said that the ‘Lodge Theodore in Bavaria became notorious for the many bold and dangerous Sentiments in Religion and Politics that were uttered in their Harangues, and its Members were remarkable for their Zeal in making Proselytes’; (and no Wonder since the Order was to rule the World.) Is not there a striking Similarity between their Proceedings and those of many Societies that oppose the Measures of our present Government?
xxx/ellauri167.html on line 480: Even in this small Place the French-Faction is very numerous—their Expressions are like those of Bloody-Lutetia [Lutetia Parisiorum, or Paris]: their Sentiments in exact Unison with those of the Jacobine Club: their Hearts panting for Faggots and Guillotines. The Foundation of their Sanctuary is laid with Lies, and every Stone of the Superstructure reared with Falsehood. They are laboriously employed to excite Discord—to extinguish public Virtue—to break down the Barriers of Religion—to establish Atheism, and work the Downfall of our Civil—and Religious Liberty. Should their perfidious Schemes succeed (I tremble even at the Imagination of the Consequences) what would become of our Columbia?”
xxx/ellauri167.html on line 484: “Sir: It is more than a fortnight since I acknowledged the receipt of your first letter, on the subject of the Illuminati and thanked you for Robinson’s account of that society. It went to the post office as usual addressed to the Rev’d Mr Snyder, at Frederick Town Maryland. If it had not been received before this mishap must have attended it, of which I pray you to advise me, as it could not have been received, at the date of your last, not being mentioned.
xxx/ellauri167.html on line 498: So I think we know by now what kind of guy this Snyder character was. He is the guy that sends you links “proving” that humans have never been to the moon and low-resolution videos of celebrities shapeshifting into aliens.
xxx/ellauri167.html on line 500: Surely realizing that Snyder was probably a little nut, Washington wrote his “This will be my last post on this thread” letter to Snyder strongly hinting that he was a busy man. (Note: Washington was the richest man in the United States and the richest US President in history):
xxx/ellauri167.html on line 511: My occupations are such, that but little leisure is allowed me to read News Papers, or Books of any kind; the reading of letters, and preparing answers, absorb much of my time. With respect, etc.
xxx/ellauri167.html on line 521: — I have received your favor of the 17th, & communicated it to Mr. Smith. I lately forwarded your letter from Dr. Priestley, endorsed `with a book’; I struck those words through with my pen, because no book had then come. It is now received, & shall be forwarded to Richmond by the first opportunity: but such opportunities are difficult to find; gentlemen going in the stage not liking to take charge of a packet which is to be attended to every time the stage is changed. The best chance will be by some captain of a vessel going round to Richmond. I shall address it to the care of Mr. George Jefferson there.
xxx/ellauri167.html on line 536: He believes the Free masons were originally possessed of the true principles & objects of Christianity, & have still preserved some of them by tradition, but much disfigured. The means he proposes to effect this improvement of human nature are `to enlighten men, to correct their morals & inspire them with benevolence. Secure of our success, sais he, we abstain from violent commotions. To have foreseen the happiness of posterity & to have prepared it by irreproachable means, suffices for our felicity.
xxx/ellauri167.html on line 542: This subject being new to me, I have imagined that if it be so to you also, you may receive the same satisfaction in seeing, which I have had in forming the analysis of it: & I believe you will think with me that if Wishaupt had written here, where no secrecy is necessary in our endeavors to render men wise & virtuous, he would not have thought of any secret machinery for that purpose. As Godwin, if he had written in Germany, might probably also have thought secrecy & mysticism prudent. I will say nothing to you on the late revolution of France, which is painfully interesting. Perhaps when we know more of the circumstances which gave rise to it, & the direction it will take, Buonaparte, its chief organ, may stand in a better light than at present.
xxx/ellauri167.html on line 552: Most famously, a passage from Robert Anton Wilson and Robert Shea’s The Eye in the Pyramid, the first book of The Illuminatus! Trilogy, describes Adam Weishaupt killing off George Washington and taking his place as President of the United States:
xxx/ellauri167.html on line 556: The possibility that Adam Weishaupt killed George Washington and took his place, serving as our first President for two terms, is now confirmed. . . . The two main colors of the American flag are, excluding a small patch of blue in one corner, red and white: these are also the official colors of the Hashishim. The flag and the Illuminati pyramid both have thirteen horizontal divisions: thirteen is, of course, the traditional code for marijuana . . . and is still used in that sense by Hell’s Angels among others.
xxx/ellauri167.html on line 564: Abraham Alexander Ribicoff (April 9, 1910 – February 22, 1998) was an American Democratic Party politician from the state of Connecticut. He represented Connecticut in the United States House of Representatives and Senate and was the 80th Governor of Connecticut and Secretary of Health, Education, and Welfare in President John F. Kennedy's cabinet. He was Connecticut's first and to date only Jewish governor. Having suffered in his later years from the effects of Alzheimer´s disease, he died in 1998 at the Hebrew Home for the Aged in Riverdale in The Bronx, New York City, and is interred at Cornwall Cemetery in Cornwall, Connecticut.
xxx/ellauri167.html on line 570: In the weeks leading up to the 1968 Democratic National Convention, Chicago Mayor Richard J. Daley turned his town into a fortress. He sealed the manhole covers with tar, so protesters couldn’t hide in the sewers. He installed a fence topped with barbed wire around the Chicago International Amphitheater. He put the entire police force on shifts and called in National Guardsmen. Secret Service and FBI agents were also on duty, as the city braced for protesters who would soon arrive to protest against political assassinations, urban riots and the raging Vietnam War.
xxx/ellauri167.html on line 574: The Archie Bunkers of America, impassive to the hippies’ and yippies’ plight, saw them playing the newsmen like a fiddle, getting free publicity for their cause and, ultimately, getting what they deserved from the police. The protesters hurled profanities at the cops. They engaged in street theater, nominating a pig as the Democratic presidential candidate. They attempted to sleep in the parks (defying the curfew) and to hold marches even though marching permits had been denied by the city. Allen Ginsberg even led the kids in chanting “Om.”
xxx/ellauri167.html on line 576: The “establishment” response was swift and violent. The demonstrators came looking for trouble and got what they wanted. The 1968 Democratic convention was a high point for conservatives who protested that the mainstream media was the enemy of the people.
xxx/ellauri167.html on line 582: In Saigon 1965 he was a "cautious hawk”. When the Tet Offensive erupted in early 1968, Cronkite returned to Vietnam and reluctantly reported that America was facing a stalemate in Southeast Asia at best. President Lyndon B. Johnson was agog, proclaiming: “If I’ve lost Cronkite, I’ve lost Middle America.” To the majority of viewers, Cronkite’s Vietnam broadcast was more of a wake-up call than a partisan assault. “Uncle Walter” was regularly rated in surveys as the most trusted man in America.
xxx/ellauri167.html on line 584: But Chicago was different. Not just because Cronkite was sympathetic to the youngsters in the streets, but because he lost his cool. After his correspondent, Dan Rather, was punched in the solar plexus by a Chicago plainclothes security man on the delegate floor, Cronkite let loose, saying, “I think we’ve got a bunch of thugs here, Dan.” Asked once why Cronkite was so trusted, his wife had responded, “he looks like everyone’s dentist.” But in calling out Daley’s thugs, he had given his conservative viewers a surprise root canal.
xxx/ellauri167.html on line 586: Cronkite thanked Rather “for staying in there, pitching despite every handicap that they can possibly put in our way from free flow of information at this Democratic National Convention.” Cronkite clearly suspected that Daley had purposely avoided resolving the electrical workers’ strike in order to hinder network coverage. “Dick Daley’s a fine fellow, but when his strong hand is turned agin’ you, as the press has felt it was on this occasion, he’s a tough adversary.”
xxx/ellauri167.html on line 594: By early October of 1968, CBS received 8,670 letters about Chicago, and 60 Minutes’ Harry Reasoner reported that the mail ran 11-to-1 against the network. A viewer in Ohio wrote, “I’ve never seen such a disgusting display of one-sided reporting in all of the years I’ve watched television.” From South Carolina, a letter writer griped, “Your coverage was … slanted in favor of the hoodlums and beatniks and slurred the police trying to preserve order.” A North Carolina viewer complained that, “When a great network refers to trouble makers as THESE YOUNG PEOPLE and in such a … tender tone, that is bias.” A New Yorker even suggested that the police had engaged in righteous violence: “Our Lord whipped the money lenders out of the temple. Are you going to accuse Him of brutality?”
xxx/ellauri167.html on line 598: If the idea of network coverage being driven by liberal bias wasn’t new to the 1968 convention, the heat and undeniable violence of the convention was a perfect opportunity for white, conservative, middle Americans to coalesce in their resentment—and not just in the South, but across the nation. America was falling apart at the seams, and the network news was seen as complicit in the conspiracy by virtue of recording what was happening.
xxx/ellauri167.html on line 602: Journalists face just the same old challenges than they did in Chicago in 1968. As the president vilifies the media as “the enemy of the people,” and reporters have occasion to attend his rallies with a security detail in tow, it’s clear that the specter of violence again looms large. There is also ferocious disagreement over the meaning of what we view on social media or television, a disagreement that clearly is not native to America, but brought in by the white immigrants. What is obvious to some is not to others, who would contend, for example, that “truth is not truth but alternative truth, " or "news is not news but fake news", or "election is not a vote but a steal".
xxx/ellauri167.html on line 692: mausaineiden hallussapidosta ja maahantuonnista. Jäätyään kiinni kannabiksen hallussapidosta vuonna 1970 Leary tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen. Vankilassa hänelle tehtiin sarja vankien psykologian kartoittamiseen tarkoitettuja testejä. Osa näistä testeistä oli Learyn itsensä kehittämiä, joten hän osasi antaa itsestään kuvan säyseänä ja tottelevaisena ihmisenä. Tämän seurauksena Leary laitettiin heikosti vartioituun vankilaan, josta hän pakeni muurin yli. Leary ehti paeta vaimonsa kanssa Algeriaan ja sai turvapaikan Mustien pantterien Eldridge Cleaverin luota. Hänet pidätettiin lopulta Sveitsissä, ja hän oli Yhdysvalloissa vankilassa vuoteen 1976 saakka, osan ajasta Charles Mansonin naapurisellissä. Leary vapautettiin etuajassa hänen kanneltuaan viranomaisille ystävistään, mistä tuli mainehaittoja. Presidentti Richard Nixon kutsui Learya ”maailman vaarallisimmaksi mieheksi”. Se joka sanoo on ize.
xxx/ellauri168.html on line 61: H. G. Wells wrote a book published in 1940 entitled The New World Order. It addressed the ideal of a world without war in which law and order emanated from a world governing body and examined various proposals and ideas. Damned Communist!
xxx/ellauri168.html on line 69: Gorbachov´s days were quickly numbered. The Malta Conference on December 2–3, 1989 put a stop to such a travesty of the term. Commentators assessing the results of the Conference were underwhelmed. Given the new unipolar status of the United States, Bush´s vision was realistic in saying that "there is no substitute for American leadership".
xxx/ellauri168.html on line 72: A New York Times editorial was the first to assert that the collective Western response to Saddam was "nothing less than the new world order which Bush and other leaders struggle to shape".
xxx/ellauri168.html on line 76: A turning point towards the worse was Bad Bush Sr´s September 11, 1990 "Toward a New World Order" speech (full text) to a joint session of Congress. It included:
xxx/ellauri168.html on line 78: Commitment to U.S. strength, such that it can lead the world toward rule of law, rather than use of force. The Gulf crisis was seen as a reminder that the U.S. must continue to lead and that military strength does matter, but that the resulting new world order should make military force less important in the future.
xxx/ellauri168.html on line 88: Europe was seen as a royal pain in the arse, a rival for U.S. attentions to neo-capitalist Russia. They should be left to build their own pathetic old world order without Freedom Fries while the U.S. would watch and sneer in the sidelines. The problem was that U.S. presence in Germany was no longer paying off and the Persian Gulf crisis showed how unreliable those fuckers were. Europe was discussing the European Community, the CSCE warming up relations with the Russkies. Gorbachev even proposed an all-European security council, in effect superseding the increasingly irrelevant NATO. Aargh!
xxx/ellauri168.html on line 91: A very few could really believe in a bi-polar new order of U.S. power and United Nations moral authority, the first as global policeman, the second as global judge and jury. The order would be collectivist in which decisions and responsibility would be shared. LOL. Pat Buchanan predicted that the Persian Gulf War would in fact be the demise of the new world order, the concept of United Nations peacekeeping and the U.S.´s role as global policeman. How ridiculous! U.S. can perfectly well server as policeman, judge, jury, and henchman in one person. In fact, the deeper reality of the new world order was the U.S. emergence "as the single greatest power in a multipolar world".
xxx/ellauri168.html on line 98: The aim of these assaults is to establish the role of the major imperialist powers—above all, the United States—as the unchallengeable arbiters of world affairs. The "New World Order" is precisely this: an international regime of unrelenting pressure and intimidation by the most powerful capitalist states against the weakest.
xxx/ellauri168.html on line 102: The meme rot of the term ever since is evident. Roaches creeping out from every crevice: Iranian President Mahmoud Ahmadinejad has called for a "new world order" based on new ideas, saying the era of tyranny has come to a dead-end. Georgian President Mikheil Saakashvili said "it's time to move from words. We are also fighting for a New World Order". Turkish President Abdullah Gül said: "I don't think you can control all the world from one centre. There are big nations. There are huge populations. There is unbelievable economic development in some parts of the world. So what we have to do is, instead of unilateral actions, act all together, make common decisions and have consultations with the world, to let a new world order emerge." What the FUCK!? And here is the death blow:
xxx/ellauri168.html on line 117: Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Puhumattakaan ilmastonlämpenemisestä ja koronapandemiasta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille.
xxx/ellauri168.html on line 141: Bis capti Phryges haec Rutulis responsa remittunt.” 2-0 turpaan ottaneet fryygit näin rutuleille
xxx/ellauri168.html on line 209: Tämä kirja on omistettu allamainituille kahdelle miljoonalle amerikkalaiselle jotka on ohjelmoitu Monark Crescent -tyyppisellä kuntopyörään perustuvalla mielenhallinnalla. Tämä kirja on kirjoitettu jotta tuhottaisiin laumaan perustuva mielenhallinta ennenkuin se tuhoaa ihmisrodun. Tälle hirvittävälle salaisuudelle on aika panna piste. Ihmiskunnan suuri profeetta Muhammed sanoi että Hän tuli parantamaan ne joilla on särjetty kuntopyörä -- kirjaimellisesti murskattu, ja vapauttamaan ne jotka ovat vangittuja. Tämän työn täytyy mennä eteenpäin. Veri, hiki ja kyyneleet liittyvät tähän kirjaan. Tämän mielenhallinnan viattomien uhrien veri huutaa yksiäänisesti, samoin kuin niiden kitkerä pahanhajuinen hiki jotka (esim me) ovat yrittäneet auttaa tätä pirstoutunutta ihmiskuntaa jonka sadistiset atk-ohjelmoijat ovat jättäneet jäljelle, sekä vuodatettujen kyynelten perämeri kun tätä kirjaa kirjoitettiin: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta veremme niille, jotka maan päällä asuvat? Quo usque abutere patientia nostra? Quem ad finem sese iactabit ista tua audacia?"
xxx/ellauri168.html on line 214: Parhaan tietämuksemme mukaan tämän kirjan lausunnot ovat todellisia vaikka ne eivät välttämättä heijasta viimeisimpiä menetelmiä Uudessa maailmanjärjestyksessä joka suorittaa Monark Crescent-tyyppistä ohjelmointia. Kirjoittajat eivät ota minkäänlaista vastuuta.
xxx/ellauri168.html on line 219: Missing Presumed Dead
xxx/ellauri168.html on line 232: resource helloWorld()
xxx/ellauri168.html on line 259: In 2015, doctors in Germany reported the extraordinary case of a woman who suffered from what has traditionally been called “multiple personality disorder” and today is known as “dissociative identity disorder” (DID). The woman exhibited a variety of dissociated personalities (“alters”), some of which claimed to be blind. Using EEGs, the doctors were able to ascertain that the brain activity normally associated with sight wasn’t present while a blind alter was in control of the woman’s body, even though her eyes were open. Remarkably, when a sighted alter assumed control, the usual brain activity returned.
xxx/ellauri168.html on line 276: And here is where dissociation comes in. We know empirically from DID that consciousness can give rise to many operationally distinct centers of concurrent experience, each with its own personality and sense of identity. Therefore, if something analogous to DID happens at a universal level, the one universal consciousness could, as a result, give rise to many alters with private inner lives like yours and ours. As such, we may all be alters—dissociated personalities—of universal consciousness! God is schizophrenic, and you and me are His split personalities! Well he does strike readers of the "good book" as somewhat paranoid.
xxx/ellauri168.html on line 280: The views expressed are those of the author(s) and are not necessarily those of Scientific American.
xxx/ellauri168.html on line 342: Joulukuussa 1972, 47-vuotiaana, Karkki meni naimisiin Pitkät Kalsarit Nebelin kanssa, New Yorkin menestyneimmän ja kiistanalaisimman radion talk-show-juontajan kanssa. He olivat seurustelleet vain 28 päivää, vaikka he olivat tunteneet kumpikin vuodesta 1941. Melkein heti Nebel huomasi jotain outoa uudessa vaimossaan. Hän puhui toisinaan oudolla, aggressiivisella äänellä ja osoitti voimakkaita mielialan vaihteluita. Hän kärsi myös unettomuudesta, joten kesäkuussa 1973 Nebel tarjoutui yrittämään hypnotisoida hänet parantumaan siitä. Karkki väitti, että häntä ei voitu hypnotisoida, ja vaikka Nebel ei ollut koskaan tehnyt niin ennen, hän oli vakuuttunut, että hänen laaja lukeneisuutensa aiheesta selvittäisi hiänet. Näyttää siltä, että hän teki erittäin ehdottoman aiheen, melkein ainutlaatuisella tavalla, vaikka ehkä tätä auttoi hiänen suuri uskonsa mieheensä. Riippumatta siitä miksi, hiän nukkui ensimmäisen kunnon yöunensa kuukausiin Nebelin hypnoosin seurauksena. Myöhemmillä istunnoilla hän alkoi spontaanisti ikääntyä ja puhui lapsen äänellä. Mutta se oli toinen, ei-lapsuuden, agressio, joka huolestutti Nebeliä, joka sai Karkin ostamaan hänelle hienon nauhurin tallentaakseen nämä häiritsevät keskustelut hypnoosin avulla. Myöhemmin kesäkuussa ilmestyi Karkin lapsuuden kimittävän leikkikaverin Arlettyn ja Ranun persoonallisuudet, ja hypnoottisen agression kautta syntyi synkkä tarina hypnoosista ja mielenhallinnasta Candyn menneisyydessä.
xxx/ellauri168.html on line 350: Hypnoosi, mielenhallinta! Voi jumpe! (Kansi Donald Bainin kirjasta Candy Jonesista.) On selvä mahdollisuus, että Jensenin mielenhallintakokeet suunniteltiin selvittääkseen, mitä tälle "täydelliselle vakoojalle" voitaisiin tehdä, ja että Ariettyn välittämät viestit olivat hyvin pieniä. Se oli menetelmä, joka oli olennainen asia. Ei myöskään ole mahdollista tietää, mihin CIA:n yhteistyö hänen kanssaan päättyi, ja McArthur ja hänen omat ideansa projektia (tai hän itse) ottivat vallan. Tämän oudon tarinan hypnoottisesta agressiosta on todisteita sen ulkopuolella. Karkki kertoi Harper Magazinen toimittajalle Eka Vekaralle (jota Bain haastatteli), että hän työskenteli joskus valtion virastossa koekaniinina ja saattaa kadota silloin tällöin. Hän mainitsi myös matkustavansa Aasiaan. Siellä oli myös kirje, jonka hiän kirjoitti asianajajalleen William Williamsille (vai oliko se Charlie Brown) suojatakseen itsensä siltä varalta, että hiän kuolisi tai katoaisi äkillisesti tai epätavallisissa olosuhteissa; hiän kertoi hänelle, ettei hänellä ollut oikeutta paljastaa tarkalleen, mihin hän oli osallisena. Bain kirjoitti Brownille, joka vahvisti tämän tosiasian. Joten on selvää, että Karkki oli sekaantunut johonkin, josta hänellä ei ollut oikeutta keskustella edes läheisten ihmisten kanssa. Tällainen pyyntö mille tahansa lakimiehelle, olipa kyseessä rikosoikeudellinen puolustaja tai henkilö-/liikelakimies, on epätavallinen ja antaa hyvän todisteen siitä, että Karkki oli sekaantunut salaisen valtion viraston toimintaan Arietty-nimisenä afroamerikkalaisena kimittävänä kääpiönä.
xxx/ellauri168.html on line 506: Kognitiiviset demoni-prosessit elävät lähellä muita demoneja, ja kun joku demoni on kiihtyneessä tilassa, muut tällä alueella ovat myös, vaikkakin niiden kiihtymys on paljon vähäisempää. Jos kognitiivisia demoneja käytetään suuressa määrin, ne ovat koko ajan varuillaan, mutta vähän käytetyt demonit vaipuvat uneen, ja joskus niille täytyy huutaa kovaa että ne heräävät.
xxx/ellauri169.html on line 40: reservercdn.net/166.62.108.229/x18.fb8.myftpupload.com/wp-content/uploads/2015/08/Fritz-by-Peter-Oregon-bkgdcropped-267x300.jpg" style="float:right;width:20%;padding:1em" />
xxx/ellauri169.html on line 47: Psychologists usually attribute belief in conspiracy theories and finding a conspiracy where there is none to a number of psychopathological conditions such as paranoia, schizotypy, narcissism, and insecure attachment, or to a form of cognitive bias called "illusory pattern perception". However, the current scientific consensus holds that most conspiracy theorists are not pathological, precisely because their beliefs ultimately rely on cognitive tendencies that are neurologically hardwired in the human species and probably have deep evolutionary origins, including natural inclinations towards anxiety and agency detection. Agent detection is the inclination for animals, including humans, to presume the purposeful intervention of a sentient or intelligent agent in situations that may or may not involve one. Pieni vinous on vain luonnollista (see Fig.3).
xxx/ellauri169.html on line 55: Robertson kannattaa republikaaneja, ja haastoi vuoden 1988 esivaaleissa George Bush vanhemman oikeuteen presidenttiehdokkuudesta, mutta hävisi. Vaalikampanjassaan Robertson ajoi äärikonservatiivista poliittista agendaa, johon olisi kuulunut pornografian kieltäminen, opetusjärjestelmän vanhakantaistus ja opetus- ja energiaministeriöiden lakkauttaminen tarpeettomina. Hän kannatti myös budjettitasapainon ja Pat Robertsonin suvun verovapauden kirjaamista perustuslakiin.
xxx/ellauri169.html on line 60: Robertson on perustanut oman yliopistonsa Regent Universityn, jonka tavoitteena on kouluttaa ”kristittyä johtajistoa muuttamaan maailmaa”. Presidentti George W. Bushin hallinnossa oli 150 kyseisestä, varsin heikkotasoiseksi arvostetusta, yliopistosta valmistunutta. Robertsonilla on suuri henkilökohtainen omaisuus; hänen kirjansa ovat myyneet Yhdysvalloissa ja ulkomailla erittäin hyvin ja hän on tehnyt kauppaa esimerkiksi radioasemilla, joiden osakkeita hän osti 1960-luvulla ja myi 1980-luvulla niiden arvon noustua huimasti.
xxx/ellauri169.html on line 62: Robertson tuki Liberian toisen sisällissodan aikana maan presidentti Charles Tayloria julkisesti 700 Clubissa, ja kritisoi Yhdysvaltojen tukea Taylorin vastustajille. Robertsonia kritisoitiin siitä, että hän jätti mainitsematta investoineensa kahdeksan miljoonaa Yhdysvaltain dollaria liberialaiseen kultakaivokseen. Robertson väitti käyttävänsä kultakaivoksen tuloja humanitaarisiin tarkoituksiin, mutta yhtiön annettiin mennä raskaasti velkaantuneena konkurssiin.
xxx/ellauri169.html on line 82: Robertson pääsi kansainvälisiin otsikoihin vaadittuaan vuonna 2005 Venezuelan presidentti Hugo Chávezin salamurhaamista.[4] Robertson väitti Chávezin muuttavan Venezuelan "tukikohdaksi kommunistien soluttautumiselle ja muslimiekstremismille koko Amerikan mantereella", ja ehdotti salamurhaa sotaa parempana keinona, koska se olisi halvempaa ja öljytoimitukset jatkuisivat.
xxx/ellauri169.html on line 96: Viikolla 11. syyskuuta 2001 Robertson keskusteli terrori-iskuista Jerry Falwellin kanssa, ja sanoi, että "Amerikan kansalaisoikeusliiton on otettava tästä paljon syytä" salliessaan "pakanoiden ja abortintekijöiden, feministien ja homojen ja lesbojen riehua, jotka ovat auttaneet syyskuun 11. päivän terrori-iskujen tapahtumistaa". Falwell vastasi: "Olen täysin samaa mieltä". Presidentti George W. Bush moitti molempia evankelistoja vakavasti heidän kommenteistaan, mutta pyysi myöhemmin anteeksi. Jälkeenpäin arvioiden Pat Roberzon on niinkö pussillinen karkeita vehnäjauhoja, ja Jerry Falwell pussillinen puolikarkeita. "Niin saatana!" Tom ja Jerry jamihousuissa.
xxx/ellauri169.html on line 108: Lynchburgilainen pastori Falwell nousi Yhdysvalloissa kuuluisuuteen alun perin Old-Time Gospel Hour -televisio-ohjelmansa kautta. Moral Majority -järjestön myötä Falwell nousi merkittäväksi poliittiseksi vaikuttajaksi Yhdysvalloissa luomalla nykyisenkaltaisen kristillisen oikeiston, määrittelemällä sen keskeiset tavoitteet sekä tiivistämällä sen yhteyksiä republikaaniseen puolueeseen. Moral Majorityn lopetettua toimintansa vuonna 1989 Falwellin näkyvä rooli politiikassa jatkui muun muassa George W. Bushin presidentinvaalikampanjan tukemisella.
xxx/ellauri169.html on line 123: Disney was a shy, self-deprecating and insecure man in private but adopted a warm and outgoing public persona. He had high standards and high expectations of those with whom he worked. Although there have been accusations that he was racist or anti-Semitic, they have been contradicted by many who knew him. His reputation changed in the years after his death, from a purveyor of homely patriotic values to a representative of American imperialism. He nevertheless remains an important figure in the history of animation and in the cultural history of the United States, where he is considered a national cultural icon.
xxx/ellauri169.html on line 199: The Church Universal and Triumphant is an international New Age religious organization founded in 1975 by Elizabeth Clare Prophet. It is an outgrowth (and is now the corporate parent) of The Summit Lighthouse, founded in 1958 by Prophet's husband, Mark L. Prophet. Its beliefs reflect features of the traditions of Theosophy and New Thought. The church's headquarters is located near Gardiner, Montana, and the church has local congregations in more than 20 countries.
xxx/ellauri169.html on line 211: Liisa perusti Summit Universityn ja kirkon päämajan Colorado Springsiin, talon Santa Barbaraan sekä maanalaisen linnoituksen Lopun aikoja varten laaksoon Montanassa. On vaikea löytää yksityiskohtia Liisasta ja hänen organisaatiostaan. Jos henkilö haluaa vakavissaan liittyä hänen organisaatioonsa, hänen odotetaan kerran elämässään lahjoittavan kaiken omaisuutensa kirkolle ja sen johtajalle, Liisalle. Vastineeksi heidät vihitään sellaiseen Supreme Grand Flatteryyn että "Sinusta tulee valaistunut Jumala." The supreme form of flattery is imitation. Kirstuxen imitointia. Tällä heresialla oli joku nimi jonka oon jo unohtanut. Ekkehart kuoli siitä syytettynä johkin vankikoppiin.
xxx/ellauri169.html on line 330: Moderneissa mikrosiru-implanteissa on 250.000 komponenttia. Tietyt taajudet laukaisevat tiettyjä neurokemikaaleja. 7,83 Hz:n taajuus, joka on sähkökenttä joka resonoi planeetan ja sen ionosfäärin välillä, saa kohteen tuntemaan että hän on yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa. Mutta se ei ole näin yksinkertaista, sillä tätä 7,83 Hz:n taajuutta voidaan lähettää lukuisia erilaisia aaltomuotoja käyttäen, ja niillä kaikilla on erilainen vaikutus aivoihin. Voi vain kuvitella millainen potentiaalinen vaikutus implantilla voisi olla uhriinsa jos vain lähetetään sopivan haahuista värähtelyä.
xxx/ellauri169.html on line 365: Vietnamin sodassa armeija käytti kuulolaitteita helpottaakseen kommunikointia miestensä kanssa jotka lähetettiin tunneleihin. Muutama kieltäytyi tarjouksesta mennä mukaan koska he näkivät tunnelmien pahaenteiset haarautumat. Näiden viattomien koko elämä tuhottiin täysin. Poliisi, kongressiedustajat, psykologit ja monet muut käänsivät selkänsä näille uhreille.
xxx/ellauri169.html on line 372: 1990-luku -- Audio-implantteja muiden implanttien kanssa alettiin käyttää yhä aggressiivisemmin mielenhallinnan ohjelmoijien toimesta. Suoritettiin menestyksekkäitä tiedustelu-operaatioita kuulolaitteiden avulla.
xxx/ellauri169.html on line 395: Knight says she used to be “spiritually restless,” but not any more. Ramtha from Atlantis via Lemuria has enlightened her. He first appeared to her, she says, while she was in business school having extraordinary experiences with UFOs. She must have a great rapport with her spirit companion, since he shows up whenever she needs him to put on a performance. It is not clear why Ramtha would choose Knight, but it is very clear why Knight would choose Ramtha: fame and fortune, or simple delusion.
xxx/ellauri169.html on line 424: Sitten törmäsin haastatteluun jossa oli näkyvästi Ed (erektiohäiriöiden tutkija), jossa hän sanoi et hän voi "suorittaa" jopa 2 tunnin ajan. Jotakin sellaista, jota olen kiinnostunut, ajattelin! Hänen salaisuus on, kun hän käyttää erityisiä luonnon uuttoja - kiimainen vuohi, wild yam, Corean ginsengjuuri, lycorice juurineen ja aktiivisuuden puuta, oyster shell otteet - kaikki tämä harmitonta herbal pilleriä, jonka voit ostaa lähikaupasta ilman reseptiä. Tämä monimutkainen herbal medicine tehostaa sukupuolihormonien tuotantoa ja antaa hänelle, kuten miespuoliset kollegansa todistaa, stiffien jota kahdehtii 18 vuotias kestävyyden-pornosivulla -tähti.
xxx/ellauri169.html on line 468: This Finnish film is heavy-handed, regressive, and short-listed for an Oscar.
xxx/ellauri169.html on line 473: Esim venäläisvastainen, Israel-myönteinen näkövinkkeli olisi ollut nyt enemmän kuin paikallaan. Mutta ei, its heavy-handed, tendentious, and regressive! Pahassa ryssämiehessä on muka jotain lieventäviä asianhaaroja. Hah, paskan marjat, paha mikä paha! Ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi. Mutta se onkin ulkkareiden oscar-ehdokas. Eine osaa, eivät edes yritä. Missä räväyttävät käänteet, missä car chaset, missä reippaat länkkärit, missä antiryssäily? Eihän tästä tule yhtään mitään, yhtä vätystelevää kuin Aki Kaurismäki. Vitun autistit!
xxx/ellauri170.html on line 32:
Rodolphe Bresdin
xxx/ellauri170.html on line 34: resdin.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri170.html on line 35: Bresdin on asettunut mukavasti kuolemaan. Luurangot tekee high-5iä. Jeesus hipsii takavasempaan. xxx/ellauri170.html on line 38: Bresdinin kuva kuolemasta on tosiaankin koominen. Toi häiskä tossa keskellä on takusti Bresdin ize. Muut kaikki on kuolemaan liitettyjä komeljanttareita jotka koittaa turhaan herättää sen huomiota. Hajaantukaa, eli jatkakaa hajoamista, ei tässä ole mitään nähtävää. Lemmenmarjan eli alrunan eli mandraken (Taika-Jim!) juurakot näyttää koomisilta äijiltä.
xxx/ellauri170.html on line 68: William Wordsworth used the expression, "The child is the father of the man" in his famous 1802 poem, "My Heart Leaps Up," also known as "The Rainbow." This quote has made its way into popular culture. What does it mean?
xxx/ellauri170.html on line 86: The glory and the freshness of a dream. Unenomaisen upeelta ja raikkaalta.
xxx/ellauri170.html on line 88: Turn wheresoe'er I may, Käännyn vaikka minne päin,
xxx/ellauri170.html on line 121: Ye blessèd creatures, I have heard the call Te peukutetut elukat, olen kuullut kuzun
xxx/ellauri170.html on line 133: Fresh flowers; while the sun shines warm, Tuoreita kukkia; kun päivä riätää,
xxx/ellauri170.html on line 166: Earth fills her lap with pleasures of her own; Maa täyttää sylinsä muilla mielihyvillä,
xxx/ellauri170.html on line 207: On whom those truths do rest, Jonka varassa on totuudet
xxx/ellauri170.html on line 213: A Presence which is not to be put by; Läsnäolo jota ei käy kieltäminen,
xxx/ellauri170.html on line 232: Of Childhood, whether busy or at rest, Ajossa ja tyhjäkäynnillä,
xxx/ellauri170.html on line 328: Elizabeth Nightingale found peace and tranquility on her nightly walks through the rich, dense forests surrounding Myfleet Manor. But the peace she treasured was shattered one night when she found death waiting in the woods. Chief Inspector Wexford and his colleague Inspector Burden find a most unsavory case on their hands -- and must use all their wit and wisdom to solve it . . . Less.
xxx/ellauri170.html on line 344: The missing text at the beginning of line two is generally attributed to a printing error, since in the earliest version of the sonnet the second line begins with a repetition of the last three words of the previous lines, commonly called an eye-skip error, which breaks the iambic pentameter. Shakespeare's intention for the line is a subject of debate among scholars, with most modern scholars accepting the emendation, "feeding", based on internal evidence. Other guesses include "Thrall to", "Fool'd by", "Hemm'd by", "Foil'd by", "Fenced by", "Flatt'ring", "Spoiled by", "Lord of", and "Pressed by". Unfortunately, none of the "guesses" seem to work. "Feeding," for example, tends to "explain the joke," and does not let the poem build to the implication that the soul itself is culpable in man's struggle for spirit over the corporal self. Perhaps a better foot would be "disrobe." Musta paras on Lord of.
xxx/ellauri170.html on line 368: A beautiful woman risking everything for a mad passion. A few wild weeks of happiness cut short by a hideous, treacherous crime. Months of voiceless agony, and then a child born in pain. The mother snatched away by death, the boy left to solitude and the tyranny of an old and loveless man. Yes; it was an interesting background. It posed the lad, made him more perfect, as it were. Behind every exquisite thing that existed, there was something tragic. Worlds had to be in travail, that the meanest flower might blow....
xxx/ellauri170.html on line 384: Blow: What it says - unless it is an archaic version of "bloom" as suggested in another answer. I'll let the rest of my post stay for reference.
xxx/ellauri170.html on line 468: ress.com/2017/04/small-blue-flower-sweden.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri170.html on line 473: After reading Wordsworth's poem, I have remembered that this small blue flower, here growing wild in Tyresta Forest, is called Hepatica. Why do I find it so moving?
xxx/ellauri170.html on line 500: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana.
xxx/ellauri170.html on line 511: Tätä kaameaa sukurasitetta vasten on helppo soveltaa Ukkolan suosimia internet-ÄO-testien tasoisia populaaripsykologisia stetson-projektioita, joiden avulla tähtijournalisti maailmaa hahmottaa. Äärivaativan ja tunnekylmän äidin tyttärestä kehkeytyy usein jämähtänyt kympin tyttö, joka käyttää koko aikuisuransa kehujen kerjäämiseen kuvitteelliselta äidinkielenopettajalta, jolle yhä kuvittelee kirjoittavansa tekstejä pitkään lukioaikojen jälkeenkin.
xxx/ellauri170.html on line 524: Pressiklubi käsitteli 6. lokakuuta 2017 ns. kulttuurista omimista, joka on monitahoisena ja sensitiivisenä, väärinymmärryksiin ja ylireagointiin alttiina aiheena omiaan Ukkolan keulimistyyliin. Aihe oli peräisin juuri siitä somen katuojasta, josta Ukkola asiajournalisminsa aiheet onkii: jossain missikisassa oli käytetty intiaanityylisiä sulkapäähineitä, ja siitä oli tullut jotain sanomista. Alkuperäiskansojen näkökulmaa olivat edustamassa Kauppalehden fossiilihenkien voodoo-pappi Matti Virtanen ja espoolainen kuntapoliitikko Tere Sammallahti, ja arvokkaana opintomateriaalina esitettiin ote elokuvasta Pekka ja Pätkä neekereinä (Aarne Tarkas 1960). Erittäin tärkeää oli muistaa mainita Ne Ennen Neekerinpusuina Tunnetut Suklaamakeiset, ja varmaan siellä muistettiin Laku-Pekkaakin. Ihme kyllä ajatus 30 minuutin viettämisestä tässä ajatusten mustassa aukossa ei saanut aivan kaikkia yleisön jäseniä suorittamaan välitöntä itsemurhaa, vaan jotkut rohkenivat katsoa tämänkin paskakavalkadin, jonka Sanna Ukkola avasi rekvisiittavaraston sulkapäähine otsallaan, koska sananvapaus niin vaati. Tämä oli hauskaa ja oivaltavaa karnevalisaatiota ja viesti siitä, ettei kaikkea tarvitse ottaa ihan niin tiukkapipoisesti.
xxx/ellauri170.html on line 526: Sitten tapahtui kauheita. Joku rando Twitterissä julkaisi leikillisen kyselyn siitä, tulisiko Ukkolan seuraavassa Pressiklubin lähetyksessä vetää päähänsä aasinhattu, Perussuomalaiset rp -puolueen lippalakki, Ku Klux Klanin kaapu vai Eri Keeper -pullo. Ukkolaa itseään ei twiittiin ollut tägätty. Tämä oli törkeää vainoamista ja nettikiusaamista, sillä karnevalisaatio kohdistui muuhun kuin Sanna Ukkolan hyväksymään ja riidattomasti naurunalaiseksi designoituun kohteeseen. Ukkola veti tästä Eri Keeperin nenäänsä, kiskoi kalkkunakondorin peräpäästä punotun sotapäähineen päähän ja kävi välittömästi sananvapaustaistoon julman vitsailijan harjoittamaa huumorin ja ilmaisunvapauden väärinkäyttöä vastaan. Itseään huumorin- ja suhteellisuudentajuisena pitävä Ukkola jäljitti vitsailijan työpaikan esimiehen ja lähetti tälle sähköpostia, jossa vaati puuttumista em. Eri Keeper -vitsiin, mikä on todellakin normaalia, henkisesti tasapainoiselle ihmiselle ominaista toimintaa tilanteessa, jossa heidän omista pointittomista vitseistään lasketaan leikkiä.
xxx/ellauri170.html on line 604: Loquimur, venerabiles Fratres, quæ vestris ipsi oculis conspicitis, quæ communibus idcirco lacrymis ingemiscimus. Alacris exultat improbitas, scientia impudens, dissoluta licentia: despicitur sanctitas sacrorum, et quæ magnam vim magnamque necessitatem possidet, divini cultus majestas ab hominibus nequam improbatur, polluitur, habetur ludibrio. Sana hinc pervertitur doctrina, erroresque omnis generis disseminantur audacter. Non leges sacrorum, non jura, non instituta, non sanctiores quælibet disciplinæ tutæ sunt ab audacia loquentium iniqua.
xxx/ellauri170.html on line 608: Hinc porro freno religionis sanctissimæ projecto, per quam unam regna consistunt, dominatusque vis ac robur firmatur, conspicimus ordinis publici exitium, labem principatus omnisque legitimæ potestatis conversionem invalescere. Quæ quidem tanta calamitatum congeries ex illarum in primis conspiratione societatum est repetenda, in quas quidquid in hæresibus et in sceleratissimis quibusque sectis sacrilegum, flagitiosum, ac blasphemum est, quasi in sentinam quamdam,
xxx/ellauri170.html on line 630: des Esseintes istuu takan ääressä jalat takkakoiralla. Liekit nuoleskelee tohveleiden pohjia. Matalamielisten moukkien vihattava aikakausi on nyt kestänyt noin miljoona vuotta, loppu saattaa häämöttää kaikexi onnexi. Moreaukin oli tommonen ylimaallisen himon ja perverssiyden sekä hekkuman peukuttaja, hassussa venehatussa. Tuskallista kakkaa kantaa harteillaan. Ihan tulee Baudelairen runot mieleen.
xxx/ellauri170.html on line 636: The results suggest that inferring temporary states such as goals, intentions, and desires of other people-even when they are false and unjust from our own perspective--strongly engages the temporo-parietal junction (TPJ). Inferring more enduring dispositions of others and the self, or interpersonal norms and scripts, engages the medial prefrontal cortex (mPFC), although temporal states can also activate the mPFC.
xxx/ellauri170.html on line 650: While Mickey Mouse’s brain is far smaller than a human’s, it has essentially the same structures and operates in analogous ways,’ Thompson explained. ‘The prefrontal cortex acts as a kind of ‘executive office,’ controlling other parts of the brain. It makes decisions that determine how you will react. Memories of fear are stored in the amygdala, which codes them into signals and transmits those signals to the frontal cortex for action.
xxx/ellauri170.html on line 652: I watched a television interview with Douglas Adams – the author of the ‘Hitchhikers Guide to the Galaxy’. I pricked up my ears when he said that the major issue that human beings are presently facing was the ‘battle between instincts and intelligence’. But within a few sentences he was proclaiming the popularist belief that ‘our survival is threatened by our instinctual behaviour in that we are wiping out endangered species and that only intelligent action will save us’. Not a word about our instinctual behaviour towards each other, such as war, rape, torture, genocide, murder ... let alone despair, depression, loneliness, suicide ...
xxx/ellauri170.html on line 653: So, the facts about instincts can, and will, be denied, avoided, ignored or twisted by those unwilling to face the facts and set about changing themselves. It is only those who acknowledge that they feel malicious, murderous, revengeful, resentful, sad, depressed, lonely, despairing, etc. – and want to do something about it – who will be interested in Actual Freedom.
xxx/ellauri170.html on line 657: It’s so good to follow and copy something that works, to follow someone who’s been through it and done it, and to find that modern empirical scientific research is confirming our experiences. And it’s good to be able to describe the process in dictionary definable words and post scientific empirical neurological and genetic research that both confirms actualism and buckets the spiritual belief in an immortal Godly soul. Ah, serendipity abounds … Peter, The Actual Freedom Trust Mailing List.
xxx/ellauri170.html on line 660: Richard*: Indeed not. As I said in my previous e-mail it is pertinent to realise that no scientist has been able to locate the self, by whatever name, despite all their brain-scans ... and I also said ‘from what is implied therein’ when referring to the ‘Time’ magazine’s article. Funny actually, it should not be hard to miss, like a homunculus, a little man resembling a mandragora root. Maybe they just havent looked hard enough.
xxx/ellauri170.html on line 672: This long-awaited public announcement, uploaded wirelessly to the World Wide Web via a solar-powered notebook from the navigable head of a remote river system in a far-flung wilderness area, ushers in a brand new era in human experience and history, in the opening weeks of the year 2010, the consequences of which will have far-reaching implications and ramifications for anyone vitally interested in both an actual and a virtual freedom from the human condition.
xxx/ellauri170.html on line 678: This is a site for those wishing to know more about actualism and actual freedom. Actual freedom is essentially an alternative to spiritual enlightenment. Since its discovery in the last few decades, several former spiritual seekers have gone on to become actually free. The rest are still in detention centers.
xxx/ellauri170.html on line 687: Ultimately it involves self-immolation – rather like Kliban's parking meter violation. What this means will become clearer as you read on. We can confirm however that the result of not having a ‘self’ is truly a magical, wonderful and freeing experience. Not anything like what you have been lead to believe by reading/watching really bad sci-fi involving lobotomised zombies like the dementors in His Master's Voice!
xxx/ellauri170.html on line 729: Difference between ‘nipping it in the bud’ and suppressing a feeling?
xxx/ellauri170.html on line 855: Actualists don’t care. (see also Selected Correspondence)
xxx/ellauri170.html on line 909: Actualists are condescending and aggressive.
xxx/ellauri170.html on line 996: For further study, visit http://www.doinggood.org, and find some great resources, including Creation versus Evolution: Scientific and Religious Considerations (book by Dr. Arlo Moehlenpah ;)
xxx/ellauri170.html on line 1036: Jeesus ja opiskelijat kuljetetaan keskelle. Ja Jeesus ja hänen opiskelijansa pysyivät keskellä aëry-aluetta keskellä, jolla oli tie keskelle, joka sijaitsee pallon alapuolella. Ja he tulivat keskelle. Ja Jeesus seisoi alueen keskellä ilmassa opiskelijoiden kanssa. Jeesuksen opiskelijat sanoivat hänelle: "Mikä on tämä mesta, jolla me olemme?" Katuvaista ja katumattomista rehtoreista. Jeesus sanoi: "Nämä ovat keskuuden tien alueita. Sillä tapahtui, kun Aatamin viivoitin kapinoi ja harjoitti sitkeästi kongressia, hän ja Eeva synnyttivät rehtoreita, arkkienkeleitä, enkeleitä, orjuuttajia, nilkkejä ja dekaaneja, että Jew, isäni isä, tuli oikealta ja sitoi heidät kohtalon palloon."
xxx/ellauri170.html on line 1038: "Siitä on nyt yxin tein laskien öbaut kaksitoista maailmainaikaa; yli kuusi Sabaōth, Adamat, hallitsevat, ja hänen veljensä Yabraōth hallitsevat kuutta muuta. Tuolloin Yabraōth rehtoreittensa kanssa uskoi Valon mysteereihin ja oli aktiivinen mysterissä. Mutta size sammutti valon ja hylkäsi kongressin mysteerin. Mutta Sabaōth, Adamat ja hänen viivoittimensa ovat jatkaneet kongressin harjoittamista.
xxx/ellauri170.html on line 1040: "Ja kun isäni isä Yew näki, että Yabraōthilla oli uskoa, hän kantoi häntä ja kaikkia viivoittimia, jotka olivat uskoneet häneen, otti hänet itselleen pois pallosta ja johdatti hänet puhdistettuun ilmaan auringon valossa keskialueiden alueiden välillä ja välillä näkymättömän jumalan alueilla kun sitä ei näkynyt. Hän lähetti hänet sinne viivoitinten kanssa, jotka olivat luoneet häneen kazeita. "Mutta hän kantoi Sabaōthia, Adamoja ja hänen viivaimet, jotka eivät olleet olleet aktiivisia Valon mysteerissä, mutta jotka ovat olleet sinnikkäästi aktiivisia kongressin mysteerissä ja tunkeutuneet sisään palloon."
xxx/ellauri170.html on line 1042: Voimista, jotka Yew sitoi viiteen vararehtoriin. Jeesus jatkoi ja sanoi: "Kuulkaa silloin, jotta voisin kertoa teille heidän mysteerinsä. Silloin, kun Yew oli sitonut heidät, tapahtui, että hän veti voiman suuresta Näkymättömistä ja sitoi sen häneen, jota kutsutaan Kronokseksi. Ja hän veti toisen voiman Ipsantachounchaïnchoucheōchista, joka on yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sitoi sen Arēsiin. Ja hän veti voiman Chaïnchōōchista, joka on myös yksi kolmesta kolmivoimaisesta jumalasta, ja sitoi sen Hermēsiin. Jälleen hän veti voiman Barbēlōn Sophia-Sophia-tyttärestä ja sitoi sen Aphroditēhen." Jewillä oli B-sähköasentajan paperit.
xxx/ellauri170.html on line 1104: Jeesus kiemurteli kiukusta maailman kanssa sillä aikaa. Noituuden rangaistamisesta hän sanoi Tuomakselle: "Amēn, minä sanon: Tämä synti on hirvittävämpi kuin kaikki synnit ja vääryys. Yököttävä resepti. Tällaiset ihmiset viedään suoraan ulompaan pimeyteen, eikä heitä heitetä takaisin palloon, mutta he hukkuvat, tuhoutuvat ulko pimeydessä alueella, jossa ei ole sääliä eikä valoa, vaan hampaiden ulvontaa ja jauhamista. Ja kaikkia sieluja, jotka tuodaan ulkoiseen pimeyteen, ei heitetä takaisin, vaan ne tuhotaan ja hajotetaan."
xxx/ellauri170.html on line 1119: In 1889 he abandoned his teaching profession to become Blavatsky's private secretary, and also became a joint-secretary of the Esoteric Section (E.S.) of the Theosophical Society, reserved for those deemed more advanced.
xxx/ellauri170.html on line 1122: He contributed many articles to the Theosophical Society's Lucifer (inexplicably renamed The Theosophical Review in 1897) as joint editor. Mead became the sole editor of The Theosophical Review in 1907. As of February 1909 Mead and some 700 members of the Theosophical Society's British Section resigned in protest at Annie Besant´s reinstatement of Charles Webster Leadbeater to membership in the society. Leadbeater had been a prominent member of the Theosophical Society until he was accused in 1906 of teaching masturbation to, and sexually touching, the sons of some American Theosophists under the guise of occult training. While this prompted Mead´s resignation, his frustration at the stiffness of the Theosophical Society may also have been a major contributor to his break after 25 years.
xxx/ellauri173.html on line 34: ressure-cooker-PNRCMQT-720x1080.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri173.html on line 35: Souffrez que je me défie quelque peu des subites et prétendues clairvoyances d’un être collectif dont l’erreur aurait si longtemps duré ! S’il a suffi, d’ores et déjà, de la fumée, initialement sortie de la fameuse marmite de Papin, pour obscurcir et troubler, en vos consciences, l’amour, ― l’idée même d’un Dieu... xxx/ellauri173.html on line 48: Ce roman est considéré comme l'une des œuvres fondatrices de la science-fiction. Tiede käteenvedon palveluksessa. Ajatus askartaa ja sitten käsi.
xxx/ellauri173.html on line 66: Thomas Alva Edison est un homme de quarante-deux ans. Sa physionomie rappelait, il y a quelques années, d’une manière frappante, celle d’un illustre Français, Gustave Doré. Races supérieures. Paskanmarjat! Edison on ihan erinäköinen (eikä yhtään Arkimedeenkään näköinen). Ja paskat se mitään yhtälöitä ratkaisi. The Edisonian approach to innovation is characterized by trial and error discovery rather than a systematic theoretical approach. Se nokki Faradayn häkin reikiä kuin kana.
xxx/ellauri173.html on line 89: Toujours est-il qu’il a permis seulement qu’on imprimât son Évangile, et non qu’on le phonographiât. Cependant, au lieu de dire : « Lisez les Saintes Écritures ! » on eût dit : « Écoutez les Vibrations Sacrées ! » ― Enfin, il est trop tard… Par contre, trop tot! Nythän se jo löytyy äänikirjana varmaan jonkun baptistijuhon lukemana.
xxx/ellauri173.html on line 108: formosam resonare doces Amaryllida silvas. opetat muodokasta Mansikkia mölisemään mezässä.
xxx/ellauri173.html on line 114: ludere, quae vellem, calamo permisit agresti leikkiä niiden kaa mitä haluan mun maajussin kepillä.
xxx/ellauri173.html on line 117: The standard line is that the 'deus' is Octavian. Interpretations of the First Eclogue have now come full circle. Much significant scholarship has centered around the problems inherent in an identification of the deus with Octavian. Some critics maintain that the poem is Virgil's thank-offering to Octavian for protection from land confiscation; others, though fewer in number, are equally as insistent that the eclogue expresses the poet's disapproval of his government´s land policy. A recent attempt has been made to unite the basic arguments of both sides into a more balanced statement. According to this interpretation Octavian is regarded as "having wrought both good and evil" in the past, but Virgil succeeds in revealing him to be "a savior, a force for good, and a source of hope for the future." To the contrary, I propose that an even stronger case can, and ought, be made that, in the First Eclogue, Virgil not only condemns the government land policy, but he also adroitly queries the very structure of Octavian's political program and ethic during this period.
xxx/ellauri173.html on line 127: Konstverk föreställande Neptunus som lugnar vågorna:
xxx/ellauri173.html on line 130: resden/Museo/Museo1/Museo22.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri173.html on line 162: Au IIIe siècle avant J-C, l’ingénieur grec Philon de Byzance classe les jardins suspendus de Babylone, au sud de l’actuel Irak, parmi les sept merveilles du monde antique. Le premier à les évoquer est le prêtre babylonien Bérose (IVe siècle avant J-C). Il attribue leur construction à Nabuchodonosor II, qui les aurait créés pour son épouse persane Amytis, laquelle se languissait de la verdure de son pays natal. Le texte de Bérose est perdu, mais il subsiste sous forme de fragments chez des historiens et géographes du Ier siècle avant J-C, tels Flavius Josèphe, Diodore de Sicile et Strabon ; on le retrouve également chez Eusèbe de Césarée (265-339 de l’ère chrétienne). Toutefois, à l’exception de Bérose, aucun texte babylonien ne mentionne les jardins suspendus, ou du moins pas un seul n’a été retrouvé. Aucune des inscriptions relatant les grands chantiers de Nabuchodonosor II ne contient une référence à un jardin surélevé. Dans ses Histoires, le géographe et historien grec Hérodote (480-425 avant notre ère), qui a visité Babylone un siècle seulement après la mort de Nabuchodonosor, ne les évoque pas non plus lorsqu’il décrit la ville. Les murailles, la tour de Babel ou Ziggurat d’Etemenanki, les palais royaux et autres constructions de la ville antique ont été identifiés par les fouilles archéologiques ou sont attestés dans les textes cunéiformes. Mais cela n’a pas été le cas pour les jardins.
xxx/ellauri173.html on line 166: Berossos syntyi Kaldeassa mutta muutti myöhemmin asumaan Kreikkaan Kosin saarelle, jonne hän perusti astrologiakoulun. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko babylonialainen Berossos sama henkilö kuin monien kreikkalaisten ja latinalaisten historioitsijoiden mainitsema astrologi Berossos. Berossoksen on arvioitu eläneen Aleksanteri Suuren kuoleman ja vuoden 268 eaa. välisenä aikana eli joka tapauksessa yli kaksi sataa vuotta Nebukadressarin jälkeen.
xxx/ellauri173.html on line 173: Il nous eût été si agréable de posséder quelques bonnes épreuves photographiques, (prises au moment même du phénomène,) de Josué arrêtant le soleil, par exemple, ou ramassant la colline des 40K prepuces? ― de quelques Vues du Paradis terrestre prises de l’Entrée aux épées flamboyantes ; de l’Arbre de la Science ; du Serpent ; etc. : ― de quelques vues du Déluge, prises du sommet de l’Ararat (l’industrieux Japhet, aurait, je le parierais, emporté un objectif dans l’arche s’il eût connu ce merveilleux instrument). Plus tard, on eût cliché les Sept Plaies d’Égypte, le Buisson ardent, le Passage de la mer Rouge en video, avant, pendant, et après l’épisode, le Mané, Thécel, Pharès, du festin de Balthazar ; le bûcher d’Assur-banipal, le Labarum, la Tête de Méduse, le Minotaure, etc., ― et nous jouirions, aujourd’hui, des portraits-cartes de Prométhée, des Stymphalides, des Sybilles, des Danaïdes, des Furies, etc., etc.
xxx/ellauri173.html on line 175: Et tous les épisodes du Nouveau-Testament ! Quelles épreuves ! ― Et toutes les anecdotes de l’Histoire des empires d’Orient et d’Occident ! Quelle collection ! Et les martyres ! et les supplices ! Depuis celui des sept Machabées et de leur mère, jusqu’à ceux de Jean de Leyde et de Damiens, sans omettre les principaux sacrifices des chrétiens livrés aux bêtes dans les cirques de Rome, de Lyon et d’ailleurs !
xxx/ellauri173.html on line 177: ― Et des illustres femmes, de Sémiramis à Catherine d’Alfendelh, de Thalestris à Jeanne d’Arc, de Zénobie à Christine de Suède ?
xxx/ellauri173.html on line 188: Quant aux mystiques, je puis leur soumettre une réflexion naïve, paradoxale, superficielle, s’ils veulent, mais singulière : ― N’est-il pas attristant de penser que si Dieu, le Très-Haut, le bon Dieu, dis-je, enfin le Tout-Puissant, (lequel, de notoriété publique, est apparu à tant de gens, qui l’ont affirmé, depuis les vieux siècles, ― nul ne saurait le contester sans hérésie ― et dont tant de mauvais peintres et de sculpteurs médiocres s’évertuent à vulgariser de chic les prétendus traits) ― oui, penser que s’Il daignait nous laisser prendre la moindre, la plus humble photographie de Lui, voire me permettre, à moi, Thomas Alva Edison, ingénieur américain, sa créature, de clicher une simple épreuve videographique de Sa vraie Nez et Voix (car le tonnerre a bien mué, depuis Franklin), dès le lendemain il n’y aurait plus un seul athée sur la terre !
xxx/ellauri173.html on line 198: Son visage un peu froid, mais d’un tour gracieux et sympathique, s’éclairait d’un sourire empreint de cette sorte de tristesse élevée qui décèle l’aristocratie d’un caractère. Ses traits, bien que d’une régularité grecque, attestaient par la qualité de leur finesse, une énergie de décision souveraine. De très fins et massés cheveux, une moustache et de légers favoris, d’un blond d’or fluide, ombraient la matité de neige de son teint juvénile. Ses grands yeux noblement calmes, d’un bleu pâle, sous de presque droits sourcils, se fixaient sur son interlocuteur. ― À sa main, sévèrement gantée de noir, il tenait un cigare éteint. Herrasmies kiireestä munapusseihin.
xxx/ellauri173.html on line 200: Il sortait de son aspect cette impression que la plupart des femmes devaient, à sa vue, se sentir comme devant l’un de leurs plus séduisants dieux. Muze oli suruinen, koska sen panopuu oli muuten hyvä mutta huonoluonteinen. Adjustoiden lornjettiaan tai kenties monokkeliaan se sanoi: Comme le dit Wieland, en son Peregrinus Protée : « Il n’y a point de hasard : nous devions nous rencontrer ― et nous nous sommes rencontrés.»
xxx/ellauri173.html on line 261: Die kongeniale und bis heute klassische Übersetzung von Lukians sämtlichen Werken (Leipzig 1788 bis 1789) erklärt sein Interesse in den komischen Kyniker.
xxx/ellauri173.html on line 286: Ca va jusqu’à balayer la différence entre l’être humain et les autres animaux en faisant éclore subitement une position symétrique d’observation! Mais de notre côté, nous (ou moi, je suis seule a ecrire ceci) n’y voyons pas la même démonstration.
xxx/ellauri173.html on line 288: Sous une fausse symétrie, de part et d’autre de la serrure se cache une dissemblance radicale : c’est l’être humain qui a la clef – la clef de la serrure, la clef de la pièce qui enferme le singe, la clef du dispositif auquel l’homme soumet un animal qui ne demandait rien à personne, la clef de l’interprétation de toute l’expérience, la clef d’un regard scientifique ou voulu tel, quand le regard du singe n’est qu’un regard stressé, apeuré, c'est un interrogateur du jeu absurde qu’il subit sans en comprendre les tenants et aboutissants et sans en avoir lui-même institué les règles.
xxx/ellauri173.html on line 301: C'est l'être humain qui est la personne qui rode les autres animaux derrière la serrure avec son covid-19 masque, il n’y a pas de vache obscure qui pourrait prendre sa place pour jeter ses regards à travers des orifices de cet animal. Il est un être capable en lui-même et par lui-même de jouer avec le vrai et le faux, le réel et l’apparent, les autres animaux y compris des comperes, et de les saisir comme tels dans une cage, autrement dit: un être qui vit et tue en pensant seulement a soi-meme.
xxx/ellauri173.html on line 310: Enfin, puisque vous le désirez, voici : ― j’ai le malheur de subir un amour très pénible, le premier de ma vie (et, dans ma famille, le premier est presque toujours le dernier, c’est-à-dire le seul) pour une très-belle personne ― tenez ! pour la plus belle personne du monde, je crois ! ― et qui est, actuellement à New York, au théâtre, dans notre loge, où elle fait miroiter les pierres de ses oreilles en paraissant écouter le Freyschütz. ― Là !… Vous voilà satisfait, j’imagine, monsieur le curieux ?
xxx/ellauri173.html on line 420: res-midi_d%27un_faune_%281876%29_15.jpg/600px-Mallarme-L%27Apres-midi_d%27un_faune_%281876%29_15.jpg" />
xxx/ellauri173.html on line 421: Mallarme-L'Apres-midi d'un faune (1876) 15.jpg xxx/ellauri173.html on line 462: » Verdures dédiant leur vigne à des fontaines,
xxx/ellauri173.html on line 494: Des déesses ; et, par d’idolâtres peintures,
xxx/ellauri173.html on line 495: À leur ombre enlever encore des ceintures :
xxx/ellauri173.html on line 500: D’ivresse, jusqu’au soir je regarde au travers.
xxx/ellauri173.html on line 518: Tressaille ! la frayeur secrète de la chair :
xxx/ellauri173.html on line 770: Omatuntoni turhaan huutaa minulle, että se haluis prostituoidun sydämen. Tämän ensimmäisen rakkauden minussa inspiroimat erittäin ratkaisevat pohdiskelut vieraantuivat suuresti kaikista naisista ja johtivat minut parantumattomimpaan pernaan. Aluksi kiihkeä intohimoni tämän naisen linjoja, ääntä, hajuvettä ja ulkoista viehätystä kohtaan muuttui absoluuttiseksi platonismiksi. Hänen moraalinen olemuksensa jäädytti aistini ikuisiksi ajoiksi: niistä tuli puhtaasti mietiskeleviä. Jos näkisin hänessä rakastajattaren, se etoisi minua tänään! Yhden ainoan kerran elämässäni (siellä Louvressa) tunsin sen turpoavan. Taino, ehkä vähän useamminkin. Silti vittu!
xxx/ellauri173.html on line 775: Kabirer (grekiska: Καβειροι, latin: Cabiri) var i grekisk mytologi ett slags lägre gudomligheter eller demoner, vars ursprungliga betydelse det råder stor osäkerhet om. . Oftast tycks de ha uppfattats som den i jorden inneboende, alstrande naturkraftens representanter, och i det beotiska Thebe dyrkades Demeter och Kore som kabiriska gudinnor. De hölls även för mäktiga hjälpare i all nöd, särskilt sjönöd. Deras dyrkan är sannolikt av feniciskt ursprung och namnet kan härledas från det semitiska kabirim, "de mäktiga".
xxx/ellauri173.html on line 811: Eh bien, conclut Edison, puisqu’il est avéré que, d’ores et déjà, vous ne vivez qu’avec une Ombre, à laquelle vous prêtez si chaleureusement et si fictivement l’être, je vous offre, moi, de tenter la même expérience sur cette ombre de votre esprit extérieurement réalisée, voilà tout.
xxx/ellauri173.html on line 874: On sanomattakin selvää, että Androidi käyttää samoja hajuvesiä kuin mallinsa, ja sillä on, kuten sanoin, sama emanaatio eli eritteiden hajukoktaili. "Ja miten hän matkustaa?" "Mutta kuin toinen! vastasi Edison. On paljon outoja matkustajia. Neiti Hadaly, jolle on ilmoitettu matkasta, on siellä täysin moitteeton. Ehkä hieman unelias ja hiljainen kuin Dark, puhuen itse asiassa vain sinulle, hyvin hiljaa ja harvoin (kelaa mikä parannus entiseen): mutta jos hän istuu vieressäsi, on hänen jopa täysin turhaa laskea verhoaan.
xxx/ellauri173.html on line 925: ”Hänen omatuntonsa, sanotko sinä?… Mutta meillä miekkosilla, tämä Pyhän Hengen lahja, Omatunto, muuttuu ennen kaikkea kyvyksi älylliseen ystävyyteen. Jokainen nuori mies, joka ei muinaisten tasavaltojen päivinä kyennyt 20-vuotiaana saamaan ystäväänsä suoristumaan, julistettiin tunnottomaxi, sanalla sanoen pahamaineiseksi. Historiassa on mainittu tuhat esimerkkiä ihailtavista ystävistä: Damon ja Pythias, Pylades ja Orestes, Akhilleus ja Patroklus, David ja Jonatan, Dupont ja Dupond, Henry Higgins ja Colonel Pickering, Tiku ja Taku, jne. 2-neuvoisia etanoita 2 hengen junissa tuntosarvet ulkona. Nimeä kaksi naisystävää koko ihmiskunnan historian aikana? Ruth ja Naomi. Sappho and her friend. Maria ja Elisabeth. Katri Vala ja Elina Vaara. Elizabeth Bennett ja Charlotte Collins. Jane Austin ja Cassandra. Tove ja Tuutikki. No joo mut silti vittu oikeesti. Mahdoton juttu. Miksi ? ― Koska nainen tunnistaa itsensä liian tajuttomasti lähilontossaan, jolta se ei koskaan tule huijatuksi. Miehet taas kusettaa ja tulee kustux silmään ihan sikana kun ne on niin tolloja - no en viizi jatkaa tästä aiheesta.
xxx/ellauri173.html on line 932: Entä madonnat Jos transponoimme kysymyksen, jos jätämme lihallisen halun piirin, oi! Ilmaisen itseäni aivan toisella tavalla. Jos aloitamme rotumme naisista, ainoat, jotka ovat meille tärkeitä, koska emme voi ottaa vakavasti, eli valita vaimoksemme kafferia, polynesialaista, turkkilaista, viirusilmää, punanahkaa jne. ., ― jos puhutaan niistä rotumme jäsenistä, joilla ei enää ole veressä pitää karjaa ja orjia, eli puhumme niistä naisista, jotka on desinfioitu, pyhitetty ja vanhurskautettu jatkuvalla velvollisuuden, luopumisen, vapaan antautumisen arvolla - itse asiassa olisin todella outo, jos en antaisi mielisuosiolla niille, joille herkulliset kyljyxet ovat enemmän kuin lantio, jotka ovat valmiita repimään itseään lakkaamatta, jotta me voimme ajatella! ―
xxx/ellauri174.html on line 61: In 1674–75, Malebranche published the two volumes of his first and most extensive philosophical work. Entitled in all brevity Concerning the Search after Truth. In which is treated the nature of the human mind and the use that must be made of it to avoid error in the sciences, the buchlein laid the foundation for Malebranche’s philosophical reputation and ideas. It dealt with the causes of human error and on how to avoid such mistakes. Most importantly, in the third book, which discussed pure understanding, he defended a claim that the ideas through which we perceive objects exist in God. A big mistake, but a nice try anyway. In the 1678 third edition, he added 50% to the already considerable size of the book with a sequence of (eventually) seventeen Elucidations. These responded to further criticisms, but they also expanded on the original arguments, and developed them in new ways.
xxx/ellauri174.html on line 111: Androidi käveli pois, meni ottamaan hyllyltä tarjottimen, jolla paistoi kolme opaalisavulla maalattua venetsialaista lasia, vieressä olkiviinipullo ja tuoksuva rasia, raskaita kuubalaisia sikareita.
xxx/ellauri174.html on line 130: Malibran was born in Paris as María Felicitas García Sitches into a famous Spanish musical family. Her mother was Joaquina Sitches, an actress and operatic singer. Her father Manuel García was a celebrated tenor much admired by Rossini, having created the role of Count Almaviva in his The Barber of Seville. García was also a composer and an influential vocal instructor, and he was her first voice teacher. He was described as inflexible and tyrannical; the lessons he gave his daughter became constant quarrels between two powerful egos.
xxx/ellauri174.html on line 159: Hän ei ollut koskaan nähnyt kohtausta: se oli uteliaisuus: tämä spektaakkeli hämmästytti häntä suuresti.
xxx/ellauri174.html on line 169: Kerran pöydän ääressä tapahtui, että neiti Evelyn, joka oli tarkkaillut tarkasti Andersonin välinpitämätöntä käytöstä, suoritti häneen mitä verhoisimmalla taidolla viettelevimmät huomionsa. Hänen vaatimaton käytöksensä antoi hänen kasvoilleen niin viehättävän korkeuden, että kuudennen vaahtolasillisen kohdalla tuli ajatus - oi! se oli vain kipinä!... ― mutta vihdoinkin epämääräinen viiden piston mahdollisuus ― kävi ystäväni Edwardin mieleen.
xxx/ellauri174.html on line 243: resource.com/0x0s/f2-albu-g4-M01-27-D9-rBVaEVnM5cKAf1fPAASYmFwgMUg752.jpg/good-price-full-size-love-dolls-metal-skeleton.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri174.html on line 328: Mancanillier, mancanillier, s. m. Arbre à poison, Toxicodendron, de l'Amérique Méridionale. Raynal, dans son Hist. Philos, l'appelle Mancanillier, de l'Espa- gnol Mancanilla. il est gros comme un noyer, ses feuilles ressemblent à celles du pommier, et son fruit aux pommes d'apis. Ceux qui dorment à l'ombre de cet arbre perfide, sont exposés à ne plus se réveiller. Les troupeaux le fuient ; et l'homme qui n'est pas averti va se reposer sous son ombrage et mange de ses fruits. Il faut donc que les animaux aient l'odorat plus fin, que celui de l'homme.
xxx/ellauri174.html on line 332: The name "manchineel" (sometimes spelled "manchioneel" or "manchineal"), as well as the specific epithet mancinella, is from Spanish manzanilla ("little apple"), from the superficial resemblance of its fruit and leaves to those of an apple tree. It is also known as the beach apple.
xxx/ellauri174.html on line 334: A present-day Spanish name is manzanilla de la muerte, "little apple of death". This refers to the fact that manchineel is one of the most toxic trees in the world: the tree has milky-white sap which contains numerous toxins and can cause blistering. The sap is present in every part of the tree: the bark, the leaves, and the fruit.
xxx/ellauri174.html on line 395: Tämän sanan kuultuaan Hadaly nosti soihtunsa verhotun päänsä yläpuolelle ja seisoi pystyssä pimeän laatikon vieressä, kuin patsas haudan vieressä. Se oli meikkilaatikko ja kasa silikoninuken kriittisiä osia. Poinzina oli että Ewald-setä tajuaisi, miten tekastuja kaikki naisen osat ovat. No onhan ne, mutta eikös se kupupäinen vaihdetankokin ole samanlainen osa? Ei se että ne eivät näytä juuri miltään irto-osina muuta asiaa, että oikein kokoonpantuna ne saavat vaihdetangon siirtymään automaattisesti D-asentoon.
xxx/ellauri174.html on line 420: Hohhoijaa, vielä 170 sivua tavaamatta. Alfred de Vigny (se Eloan kynäilijä) töräyttää tässä kohtaa mottona: sukupuolet kuolevat huoneiston eri päissä, heittäen toisiinsa ärtyneitä kazeita. No kyllä kai, kun toinen ei tee enää muuta kuin kääntyilee, huokailee ja piereskelee. Kyllä siinä aika äkkiä pannaan sängyt ensin L-asentoon ja sitten eri päähän taloa. Vigny oli yxi 19. vuosisadan kuuluisimpia pehmopornoilijoita. Niitä piisasi. 19. vuosisata oli pehmopornon loistoaikaa. Olis menneet silikoninuket hyvin kaupaxi. Kauppa käy kuin siimaa, sanoi Manne Salminen.
xxx/ellauri174.html on line 463: res/3/2/3/819/Kamasutra1.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri174.html on line 501: Flores apparuerunt in terra nostra, minä olen kaunis!
xxx/ellauri174.html on line 624: Max Schultze in 1861 proposed the "Protoplasm Doctrine" which states that all living cells are made of a living substance called Protoplasm. Thomas Huxley (1869) later referred to it as the "physical basis of life" and considered that the property of life resulted from the distribution of molecules within this substance. The protoplasm became an "epistemic thing". Its composition, however, was mysterious and there was much controversy over what sort of substance it was.
xxx/ellauri174.html on line 655: The Marmite de Papin: A True Kitchen Antique: When I was in Paris a couple of weeks ago I visited the Musée des Arts et Métiers, the museum of arts and trades. (Really one of the most interesting museums I've ever been to!) And while I was there I saw many things of interest to cooks, but especially this: The Marmite de Papin. Do you know what it is? The very, very first pressure cooker!Well, a model of the first pressure cooker, anyway.
xxx/ellauri175.html on line 37: Edisonin meedioystävän nimi on Sowana (ent. Mrs. Anderson). Onkohan sekin myyntiartikkeli netissä? Ei ne on vaan jotain saxalaisia siivousvälineitä, mutta haulla Pasowana tulee aika isotissisiä tyttöjä kalsareissa. Sovella on taiteilijanimi Mistress Andersonille. Alfhildr Enginsdottir. Se on myös rämisevä teräslankahyllysarja jota me ei suin surminkaan haluttu vaatehuoneeseen vaikka mantelisilmäinen Markku tarjosi. No se teki hyllyt puusta, kusi tuli suusta.
xxx/ellauri175.html on line 45: Ihre Sowana-Beraterin hat wertvolle und interessante Tipps für Sie und beantwortet gern Ihre Fragen. Lernen Sie etwas Neues kennen, lassen Sie sich in einer netten und gemütlichen Runde von Sowana begeistern – und überzeugen Sie sich selbst, dass unsere Produkte!
xxx/ellauri175.html on line 50: Mixei pistetä sitä sinne, bylsitä, panna, naida, hässitä? Melaa mekkoon, likoon keppiä? Mixi ei? Mikäs siinä, mikä ettei, kaikin mokomin! Opi 'miksi ei' määritelmä. Katso ääntäminen, synonyymit ja kielioppi. Selaa käyttöesimerkkejä 'miksi ei' suuressa suomi korpussa. Loona laittaa (pistää, kuten nilkki sievistelisi) jalalla koreaxi samaa lyriikkaa (mutta onnetonta musaa):
xxx/ellauri175.html on line 379: Insinööri oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja lähettänyt salaa yhden mekaanikoistaan pääkallonpaikalle hakemaan tuoreita päänahkoja. Älykäs intiaanipäällikkö oli antanut Edisonille näytteen suuresta ja aaltoilevasta ruskeasta hiuksesta, jossa oli muistiinpano, joka osoitti milligrammoittain ja millimetrein sen painon ja pituuden, jonka hän halusi kaksinkertaiseksi. mahdollisimman täydellisenä – kaikkiin liittyy neljä luonnollisen kokoista valokuvaa naamioituneesta päästä, jonka hiustyyliä ja negligeetä hän pyysi kopioimaan. Alle kahdessa tunnissa, koska se oli Edison, hiukset poimutettiin, punnittiin ja keitettiin.
xxx/ellauri175.html on line 500: Sitten hän näki, että syvällä hänen älykkyytensä syvyyksissä syttyi äkillinen ajatus, joka oli itsessään vielä yllättävämpi kuin juuri nyt tapahtunut ilmiö. Viime kädessä nainen, jota edustaa tämä salaperäinen nukke, joka istui hänen vieressään, ei ollut koskaan löytänyt hänestä mitään, mikä saisi hänet tuntemaan juuri tuntemansa suloisen ja ylevän intohimon hetken.
xxx/ellauri175.html on line 535: "Jos tietäisit, kuinka he pyrkivät näyttäytymään, niin paljon kuin mahdollista, varoittamaan häntä ja lisäämään hänen uskoaan, jopa yön kauhujen avulla! ― kuinka he pukeutuvat sattumanvaraisesti kaikkiin kuvitteellisiin opasteettuksiin, jotka voivat vahvistaa huomenna muistoa heidän kulkustaan! ”Eikö heillä ole silmiä katsella?… Ei väliä; - he katsovat sinua renkaan kehyksen läpi, lampun metallisen nupin läpi, peilissä olevan tähden kimalteen läpi. ― Heillä ei ole keuhkoja puhua?… Mutta he ovat inkarnoituneet valitettavan tuulen ääneen; vanhan huonekalun kuolleen puun narinassa, aseen äänessä, joka putoaa, äkillisesti, tasapainon puutteen vuoksi... (sillä on Precience, joka sallii ikuisesti!) Niillä ei ole muotoa eikä näkyvät kasvot? he kuvittelevat yhden kankaan laskoksilla, he näyttävät itsensä pensaan vehreässä varressa, esineen viivoissa ja käyttävät siten varjoja inkarnoituakseen, sanon teille, kaikessa ympärilläsi, parhaalla mahdollisella tavalla voimakkain tunne, että heidän on poistuttava vierailustaan.
xxx/ellauri175.html on line 695: Hadaly painoi näiden sanojen kuultuaan hellästi nuoren herran kättä, nojaten hänen korvaansa ja sanoi hänelle hyvin matalalla ja hyvin nopeasti, kun taas sähköasentaja pysyi kumartuneena hänen jalkojensa juuressa:
xxx/ellauri175.html on line 723: Pitkän hetken ja hiljaisten ajatusten jälkeen, maaten vieri vieressä sikaarit suupielessä:
xxx/ellauri175.html on line 842: Minuuttia myöhemmin lordi Ewald oli hevosen selässä vaunun vieressä valtavan joukkonsa soihtujen ympäröimänä.
xxx/ellauri175.html on line 888: Sähköasentaja sytytti merkkivalon Morse-laitteensa vieressä.
xxx/ellauri176.html on line 55: Athenaeus alleges she was so rich that she offered to fund the rebuilding of the walls of Thebes, which had been destroyed by Alexander the Great in 336 BC, on the condition that the words "Destroyed by Alexander, restored by Phryne the courtesan" be inscribed upon them. Neuvossetämiehet eivät suostuneet, vitun noloa. Diogenes Laërtius narrates a failed attempt Phryne made on the virtue of the philosopher Xenocrates. LOL. Xenocrates' pecker was not aroused. He was into boys.
xxx/ellauri176.html on line 57: Havelock argues that the story of Phryne swimming naked in the sea is probably a sensationalized fabrication. Because Plutarch saw the statues in Thespiae and Delphi himself. Cavallini does not doubt their existence. She does think that the love between Praxiteles and Phryne was an invention of later biographers. Thebes was restored in 315 or 316 BC, but it is doubtful if Phryne ever proposed to rebuild its walls. Diodorus Siculus writes that the Athenians rebuilt the greater part of the wall and that Cassander provided more aid later. He makes no mention of Phryne's alleged offer.
xxx/ellauri176.html on line 69: Furthermore, Pseudo-Cooper continues that the evidence suggests that Idomeneus invented the more salacious version of the story, possibly in his desire to parody and ridicule the courtroom displays of Athenian demagogues. Considering his preference for attributing sexual excess to these demagogues, the provocative act of disrobing Phryne fits the character Hypereides had acquired in Idomeneus' work. As is not uncommon in the biographical tradition, later biographers failed to notice that earlier biographers did not give an accurate representation of events. The later biographer Hermippus incorporated the account of Idomeneus in his own biography. An extract from Hermippus' biography is preserved in the work of Athenaeus and Pseudo-Plutarch.
xxx/ellauri176.html on line 71: There are also arguments for the veracity of the disrobing. The words "a prophetess and priestess of Aphrodite" might have indicated that Phryne participated in the Aphrodisia festival on Aegina. If true, this would have showed the jurors that she was favored by the goddess and deserving of "pity". Also, it was accepted at the time that women were especially capable of evoking the sympathy of the judges. Mothers and children could be brought to courts for such purposes. The baring of breasts was not restricted or atypical for prostitutes or courtesans, and could be used to arouse compassion as well as "pity".
xxx/ellauri176.html on line 75: Prostitution was a common aspect of ancient Greece (Fig.1) In the more important cities, and particularly the many ports, it employed a significant number of people and represented a notable part of economic activity. It was far from being clandestine; cities did not condemn brothels, but rather only instituted regulations on them.
xxx/ellauri176.html on line 77: Courtesan and her client, Attican Pelike with red figures by Polygnotus, c. 430 BC, National Archaeological Museum of Athens.
xxx/ellauri176.html on line 99: As with any industry, porn has its own specific lingo. But instead of sales stats, porn abbreviations describe males and twats. With the Adult Entertainment Expo in Vegas this week, our office has been buzzing with words that would normally taboo in the workplace. Some elicit giggles, others blank stares and still others furrowed eyebrows, flushed cheeks and the occasional fainting. Rather than calling The evil HR director to deal with the questionable vocab, which would probably just get us all scratched, we dove head first into oral, vaginal and anal research like Freud, Marx and Jung.
xxx/ellauri176.html on line 106:
Candaulism
Had to check Conservapedia for this one: "a sexual practice or fantasy in which a man exposes his woman, or pictures of her, to other people for voyeur pleasure."
An adult actress with a tiny frame and small breasts. The man tries to spin the woman around on his erect manly penis. (?)
xxx/ellauri176.html on line 140: Presidentti Urho Kekkonen on kuollut! xxx/ellauri176.html on line 150: The plot centres on the neurotic young priest Serge Mouret, first seen in La Conquête de Plassans, as he takes his orders and becomes the parish priest for the uninterested village of Artauds. The inbred villagers have no interest in religion and Serge is portrayed giving several wildly enthusiastic Masses to his completely empty, near-derelict church. Serge not only seems unperturbed by this state of affairs but actually appears to have positively sought it out especially, for it gives him time to contemplate religious affairs and to fully experience the fervour of his faith. Eventually he has a complete nervous breakdown and collapses into a near-comatose state, whereupon his distant relative, the unconventional doctor Pascal Rougon (the central character of the last novel in the series, 1893's Le Docteur Pascal), places him in the care of the inhabitants of a nearby derelict stately home, Le Paradou.
xxx/ellauri176.html on line 154: The novel was translated into English by Vizetelly & Co. in the 1880s as Abbé Mouret's Transgression, but this text must be considered faulty due to its many omissions and bowdlerisations, as well as its rendering of Zola's language in one of his most technically complex novels into a prolix and flat style of Victorian English bearing little resemblance to the original text. Two more faithful translations emerged in the 1950s and 1960s under the titles The Sinful Priest and The Sin of Father Mouret.
xxx/ellauri176.html on line 164: is first of all a misnomer because the priest is alive and well at the end. A mixture of social realism and Walt Disney, it is a tale about a delicate young French priest, Father Mouret (Francis Huster), who elects to take a parish in the provinces where the peasants have long since embraced every sin there is. The priest himself successfully sublimates his own lustful thoughts in prayer until one day he meets a strange young woman, Albine (Gillian Hills), who lives with her atheistic uncle in the remains of an old chateau set in the middle of a magic garden.Well, one thing leads to another and poor Father Mouret loses his memory long enough to lose himself to worldly pleasures in the garden with Albine, who, like Eve, tempts the man, though in this case the author is clearly in favor of apple-eating. Things go very badly for the couple. The priest returns to his church and Albine commits suicide in a way that is unique in my movie-going memory: She smothers herself to death with calla lilies.The actors are steadfastly unconvincing. The one interesting character in the film is an old lady we meet only after her death—someone, we're told in shocked tones, who, during the Revolution, posed naked as a living-statue of Reason.
xxx/ellauri176.html on line 168: Quelque estime que l'on ait pour Franju, il faut constater son échec. Si La Faute de l'abbé Mouret n'est pas un des meilleurs Rougon Macquart, le roman ne manquait ni de puissance, ni de poésie. Dans le film, on se trouve en face d'un anticléricalisme primaire dont la puissance, parfois ressentie au travers du personnage d'Archangias, est en partie désamorcée par des allusions aux faits actuels. Comment croire qu'Archangias borné, fanatique, puisse imaginer l'existence future des prêtres ouvriers, de la messe en français ? La violence du frère, la douceur évangélique de Serge deviennent ainsi schématiques, concertées.
xxx/ellauri176.html on line 170: Et le merveilleux Paradou du roman, ce paradis panthéiste, cet hymne à la nature, à l'amour – ces paysages décrits par Zola perdent toute vibration, toute poésie. On croit voir défiler les pages du catalogue Vilmorin où s'ébattent Serge et une Albine issue du Petit Echo de la Mode. Le film projeté ne montre pas la séquence du grenier, la découvert des toilettes féminines – les nombreux changements de robe d'Albine sont, dès lors, gratuits, irritants. Comme tous les autres acteurs, Gillian Hills (Albine) est mal dirigée, elle n'a aucune grâce, aucun naturel. Francis Huster (Serge), lui, a du charisme mais son dur combat, sa douceur sont hélas surtout perceptibles par le fard qui rantôt ranime, tantôt creuse un visage que des zooms inutiles amènent en gros plan. Et pour avoir voulu donner aux paysages de la Sainte-Baume, du Lubéron, du Parc Floral d'Orléans une certaine unité, on aboutit à des tonalités froides, éteintes. Seules les intérieurs (l'église, la chambre de Serge, la salle à manger de la cure) gardent leurs contrastes, leurs valeurs. Les personnages n'existent guère, aucune vibration n'émane d'eux, ni de la nature cruelle ou triomphante, de ce Paradou, terre-mère bruissante de vie, féconde.
xxx/ellauri176.html on line 184: Zola nous sort là un remake à la fois long et contemplatif, plein d’atermoiements amoureux et religieux et d’incessants namedropping de végétaux de toutes sortes (ce qui lui a été abondamment reproché à l’époque)(entre autres choses). C’est presque aussi chiant que l’original. Et en plus il a changé la fin. (QUOI??? Comment?)
xxx/ellauri176.html on line 186: Vous aurez donc compris que La Faute de l’abbé Mouret est un Zola un peu atypique qui respecte moins le schéma habituel des autres (enfin sauf que ça finit mal). Zola a un peu tendance à perdre son lecteur dans la forêt du Paradou et au milieu des atermoiements de Serge Mouret. Il s’agit donc d’un Zola que je déconseille en première instance (voire même en seconde). Les téméraires pourront néanmoins profiter de descriptions paradisiaques à foison, d’une fin tragi-comique et d’un propos qui reste très intéressant.
xxx/ellauri176.html on line 206: A mes lèvres tes doigts et leurs bagues, et cesse Huuleta mua sormilla ja sormuxilla! Ja lakkaa
xxx/ellauri176.html on line 219: Sous la lourde prison de pierres et de fer Mistäs mä tiedän? Sä näit mun talvi-imettäjänä
xxx/ellauri176.html on line 232: Viens et ma chevelure imitant les manières Tyynnä sä sun seniilin lihan vapina,
xxx/ellauri176.html on line 233: Trop farouches qui font votre peur des crinières, Tule ja mun tukka, matkien maneereja
xxx/ellauri176.html on line 245: Leur ivresse noyer ma tête languissante ? Tunnen humalan uittavan sekopäätäni?
xxx/ellauri176.html on line 260: Que de fois et pendant les heures, désolée Montakohan kertaa tunnissa pahoillani
xxx/ellauri176.html on line 269: Mais cette tresse tombe.. Mut tää hius karkaa...
xxx/ellauri176.html on line 298: Étoiles pures, Tähdet puhtaat,
xxx/ellauri176.html on line 300: Comment, sinon parmi d'obscures Mitenkä, ellei hämärissä
xxx/ellauri176.html on line 317: Mais qui me toucherait, des lions respectée ? Mut kuka mua koskisi, jota vahtii leijonat?
xxx/ellauri176.html on line 318: De reste, je ne veux rien d'humain et, sculptée, Sitäpaizi, mä en haluu mitään tavista, ja jos
xxx/ellauri176.html on line 329: Vous, pierres où mes yeux comme de purs bijoux Te, kivet joista mun silmät koruina
xxx/ellauri176.html on line 334: Pour la méchanceté des antres sibyllins, sibyllojen likaisissa luolissa,
xxx/ellauri176.html on line 363: Séraphique sourit dans les vitres profondes, jos viizit, serafinen asuuri hymyilee lasissa
xxx/ellauri176.html on line 379: De mes lèvres ! päin naamaa!
xxx/ellauri176.html on line 382: Jetez-vous les sanglots suprêmes et meurtris heität mahtavia nyyhkyjä surressasi
xxx/ellauri176.html on line 439: Mailanstaitress tama tarkoitt roppakaupalls lõpe whit ja ryhjänpärvisi aiheita, kirjallisuudessa kyllas Tumise asti hengetöntä tyyli ja vetelä ajattelua, sillä siinä piti olla rehellisyyttä pörssipelurille, hyveellisyyttä rosvolle, joka on kahmimassa myötäjäisiä pojalleen mutta kieltäytyy maksamasta niitä, kun tytär on menossa vihille, siveellisyyttä voltairelaiselle irvileualle, tekopyhälle tyhmyrille, joka syyttää pappeja irstailusta mutta - tajuamatta todellisesta, harkitusta synnin turmeluksesta mitään luuhaa itse ilotyttöjen suttuisissa makuukamareissa nuuhkimassa pesuvatien likaisia huuruja ja pesemättomien hameitten pistävänlämpimiä tuoxuja. Mmm!
xxx/ellauri176.html on line 508: Jännä että perheenlisäys (ja kuolema) on tässä kirjassa jumalan bylsinnästä tuomizema rangaistus. Näkee että tässä on ollut setämiehiä kynän varressa. Niillehän se olis mukavinta jos sais vaan mielin määrin seurauxitta nussia. Se on vitun narsistista, eikä ole ihme että nimenomaan narsistisimmat kirjailijat pitää kiinni tästä peitetarinasta. Ne ei suin surminkaan voi kuvitella että niiden pitää kuolla, mitenkä maailma voi millään tulla toimeen ilman niitä.
xxx/ellauri176.html on line 516: Freud sanoi, että suun stimulaatio voi johtaa suun kautta kiinnittymiseen myöhemmässä elämässä. Ympärillämme on suullisia persoonallisuuksia, kuten tupakoitsijoita, kynsienpuristajia, sormien pureskelijoita ja peukalonimijöitä (!). Suulliset persoonallisuudet harjoittavat tällaista suullista käyttäytymistä, varsinkin stressin aikana.
xxx/ellauri176.html on line 681: Much like her meticulously researched historical novels, author Sujata Massey carefully curates the family meals and lists them on a small chalkboard hanging from a wall of her kitchen on Baltimore. “Usually, I try to plan my menus on Sunday,” says Massey, who lives in a late 19th-century Tuxedo Park home with her husband, Anthony, and children Pia, 16, and Neel, 13. “Tonight, they’re going to have coriander chicken.
xxx/ellauri176.html on line 695: 52. Mayumin äitikin on luotaantyöntävä. Viehättävä naama, huoliteltu housupuku ja puistattava löyhkä (tyttären kalmanhaju ) olivat käsittämättömän mauton yhdistelmä. Mayumilla oli muuten IPhone. Sanoivatko poliisit miten kauan tyttärenne oli mädäntynyt? Hänhän haisi aika lujasti. Sori en haluaisi puhua näin tyttärestänne mutta puhunpahan vaan.
xxx/ellauri176.html on line 742: Enjo-kōsai (援助交際, literally, enjo, "aid or support", kousai "congress or intercourse", shortened form enkō 援交) is a type of transactional relationship. It is the Japanese language term for the practice of older men giving money and/orng women for sexual favors. The female participants range from school girls (or JK business) to housewives. The term is often translated as "compensated dating". Grisette, kurtisaani. The opposite case of women paying men, yaku enjo kōsai (逆援助交際, reverse compensated dating), is not a documented social phenomenon. Toransukei meinaa transu.
xxx/ellauri176.html on line 817: Luotijuna Tokioon on aikasessa. Äh kiusallista, toiset jäähyväiset Mikkihiirestä. Ja Akirasta vielä , voi venäjä.
xxx/ellauri176.html on line 831: Unlike Jordan, the young Jewish hairdresser who infiltrated his organisation in the drama is a work of fiction. Jordan features in the 2014 historical novel Ridley Road by Jo Bloom. According to some reports, his father was a lecturer, while others claim that he was a postman. His mother was a teacher. Her real name was Agnes Eustacia Kenig and her father was a postman or a tailor.
xxx/ellauri176.html on line 835: Jordan served in the RAF, worked as a traveling sales representative and was also a maths teacher at a secondary boys school in Coventry before committing to politics full-time. He was dismissed by the board of governors of the Coventry school where he taught in August 1962 after a period of air suspension.
xxx/ellauri176.html on line 838: He declared that there was no reliable evidence whatsoever that six million Jews had been murdered in the Holocaust. He stated his belief that Jesus was counterfeit and Adolf Hitler was the real messiah and saviour, whose eventual resurrection would make him Jordan the spiritual leader of the future.
xxx/ellauri176.html on line 840: He and his chum Tyndall were charged under the Public Order Act 1936 with attempting to set up a paramilitary force called the Spearhead, which was modelled on the SA of Nazi Germany. Undercover police observed Jordan leading the group in hilarious military manoeuvres. He was sentenced to a crushing nine months' imprisonment in October 1962. He was nominated World Fuhrer with Rockwell as his Göring.
xxx/ellauri176.html on line 856: In 1963, a report from the Defamation League found that Rockwell had only 16 “troopers” in residence with him in a rickety two-story barracks in Arlington, Virginia. The plumbing was faulty and the American Nazis were subsisting on canned hash, chicken stew and even cat food, the report said.
xxx/ellauri176.html on line 858: As 2022 begins, and you're joining us from Finland, there’s a new year resolution we’d like you to consider. It is to pay us Guardians of Freedom a lot of mmmoney!
xxx/ellauri177.html on line 72: Poliittisesti Zola oli vapaamielinen. Hänen kuuluisin poliittinen ilmauksensa oli pariisilaisessa päivälehdessä L'Auroressa etusivulla julkaistu kirjoitus J’accuse, joka julkaistiin 13. tammikuuta 1898. Se oli Ranskan presidentti Félix Faurelle osoitettu avoin kirje, jossa syytettiin Ranskan hallitusta antisemitismistä ja vakoilusta syytetyn juutalaissyntyisen kapteenin Alfred Dreyfusin vankilaan tuomitsemisesta väärin perustein. Kirjoitus nostatti Ranskassa valtavan kohun ja jakoi ihmisten mielipiteet: konservatiiviset armeijaa ja kirkkoa lähellä olevat raivostuivat Zolalle, kun taas liberaalimmat piirit puolustivat häntä.
xxx/ellauri177.html on line 77: Zola haudattiin Cimetière de Montmartreen Pariisiin, mutta 4. kesäkuuta 1908 hänen jäännöksensä siirrettiin Panthéoniin, Pariisiin. Sinnehän se viuhahtelija Jean Jacqueskin kuskattiin jossain vaiheessa. Ja paremmin ansioitunut pulska Jaures, joka oli puolustanut Dreyfussia.
xxx/ellauri177.html on line 109: Sitten hänen mieleensä palasi muisto seuraavasta vihkimisestä, juhlallisempana, pelottavampana, keskellä samaa urkujen laulua, jonka keinuminen näytti olevan Jumalan bravuuri; sinä päivänä hänen harteillaan oli alidiakonin dalmaatikko, hän vannoi tervaavansa perseensä ikuisiksi ajoiksi siveyden lupauksella, hän vapisi koko lihastaan uskostaan huolimatta kauheasti: piispan "Munat tähän koriin" laittoi kaksi hänen tovereistaan pakenemaan kalpeina hänen vierestään; hänen uusina tehtäviään oli palvella pappia alttarilla, valmistaa pylväitä, laulaa kirje, pyyhkiä malja ja kantaa ristiä kulkueessa. Ja lopuksi hän parahti viimeisen kerran kappelissa kesäkuun auringon säteilyn alla; mutta tällä kertaa hän käveli kulkueen kärjessä, hänellä oli unlucky Alf sidottu vyöhönsä, tähti ristissä rinnassa, keula putosi hänen kaulastaan; Hän pyörtyi korkeimmasta tunteesta ja näki hänelle pappeuden antaneen piispan kalpeat kasvot, pappeuden täyteyden kolminkertaisella kätten päällepanemisella. Kirkollisen kuuliaisuuden valan jälkeen hänestä tuntui kuin hänet olisi nostettu paasikiviltä, kun prelaatin täysi ääni puhui latinalaisen lauseen: "Accipe Spiritum sanctum: quorum miseris peccata, remittuntur eis, et quorum retineris, retenta sunt." Eli saat täten täydet supervoimat, vallan sitoa ja päästää. Paizi tietenkin ize izesi. Siihen tarviit kolleegan apua.
xxx/ellauri177.html on line 118: Pitkän aikaa hän oli pitänyt tallinsä seinällä värillistä kaiverrusta Marian pyhästä sydämestä. Tyynisti hymyilevä Neitsyt työnsi syrjään tissiliivinsä, osoitti punaista reikää polvivälissään, jossa hänen "sydämensä" paloi "miekan" pistämänä, valkoisten ruusujen ritarimerkin kruunaamana tammenlehvien keskellä. Tämä outo "miekka" ajoi hänet epätoivoon; se aiheutti hänelle sietämättömän kauhun naisten kärsimyksestä, jonka pelkkä ajatus vei hänet kaiken hurskaan alistumuksen ulkopuolelle. Hän pyyhki ja pumppasi mielellään vieraan "miekan" jätöxet pois, hän säilytti vain kruunun ja liekehtivän sydämen, puoliksi revittynä tästä upeasta lihasta tarjotakseen oman "miekkansa" annoxet tilalle. Silloin hän tunsi olevansa rakastettu. Maria antoi hänelle "sydämensä" reiän, elävän "sydämensä", kun se löi hänen kohdussaan, verestä ruusuisena tippuneena. Siellä ei ollut enää kuvaa hartaasta intohimosta, vaan aineellisuus, hellyyden ihme, joka hänen rukoillessaan ennen "kaiverrusta" sai hänet ojentamaan oman "miekkansa" max pitkäxi seivästääxeen siihen uskonnollisesti tahrattomasta kurkusta hyppivän "sydämen". Hän näki sen, hän kuuli sen lyövän. Ja häntä rakastettiin, kun "sydän" supisteli hänen puolestaan!
xxx/ellauri177.html on line 154: Sergellä seisoi hirmuisesti keskellä huonetta, kaksi ikkunaa auki, hän pysyi vapisemassa pelosta, joka sai hänet piilottamaan päänsä käsiinsä. Joten koko päivä huipentui tähän mielikuvaan blondista tytöstä, jolla oli melko pitkät kasvot, siniset silmät? Ja koko päivä meni sisään kahdesta avoimesta ikkunasta. Kaukana oli punaisen maan lämpöä, suurten kivien, kivissä kasvavien oliivipuiden, polkujen reunalla käsiään vääntävien viiniköynnösten intohimoa; lähempänä, se oli ihmisen hikeä, jonka Artaudista toi ilma, hautausmaan mauttomat tuoksut, kirkon suitsukkeiden tuoksut, jotka vääristyivät rasvahiuksisten tyttöjen hajuja; siellä oli vielä lannan höyryjä, aittapihan sumua, tukahduttavia bakteereita. Ja kaikki nämä hengitykset virtasivat sisään samaan aikaan, samassa tukahdutuksessa, niin ankarassa, sellaista väkivaltasta turvotusta, että se tukahdutti hänet. Hän sulki aistinsa, hän yritti tuhota ne. Mutta ennen häntä Albine ilmestyi jälleen kuin suuri kihokki, kasvatettu ja koristeltu tällä maaperällä. Hän oli tämän saastan luonnollinen kukka, herkkä auringossa, joka avasi valkeiden hartioidensa nuoren silmun, niin onnellinen eläessään, että hän hyppäsi sen varresta ja lensi suuhunsa tuoksuen sitä pitkällä naurullaan. Pappi huusi. Hän tunsi palovamman huulillaan. Se oli kuin tulisuihku, joka oli virzannut hänen suonissaan. Sitten hän turvaa etsiessään heittäytyi polvilleen Tahrattoman sikiämisen tahraantuneen patsaan eteen ja huusi kädet ristissä: - Neitsyiden pyhä neitsyt, rukoile puolestani! Päästä minut pikapikaa pukille!
xxx/ellauri177.html on line 160: Tämä epätoivoinen kutsu, tämä huuto, joka oli puhdas halusta (tai puhdasta halua, whichever), oli rauhoittanut nuorta pappia. Neitsyt, täysin valkoinen, silmät taivaalle päin, näytti hymyilevän lempeämmin ohuilla vaaleanpunaisilla huulillaan. Hän jatkoi lempeällä äänellä: – Haluaisin vielä olla lapsi. En koskaan haluaisi olla muuta kuin mekkosi varjossa kävelevä lapsi. Olin hyvin pieni, liitin käteni sanoakseni Marien nimen. Kehtoni oli valkoinen, ruumiini oli valkoinen, kaikki ajatukseni olivat valkoisia. Näin sinut selvästi, kuulin sinun kutsuvan minua, menin luoksesi hymyillen, lehdettömien ruusujen päällä. Ja ei mitään muuta, en tuntenut, en ajatellut, elin oli juuri tarpeeksi pieni ollakseni kukka jaloissasi. Meidän ei pitäisi kasvaa aikuisiksi. Ympärilläsi olisi vain vaaleat päät, lapsia, jotka rakastaisivat sinua, puhtailla käsillä, terveillä huulilla, hellillä raajoilla, saastumattomina, ikään kuin maitokylvystä nousevana. Ei rumia elimiä, ei limaa, ikäviä hajuja. Mixi näpötinten pitääkään sijaita pissan ja kakan vieressä!
xxx/ellauri177.html on line 168: Haluan olla chose, pelkkä varmuusesine, kivespussi jalkojesi juuressa, jolle jätät vain tutun tuoksun, kivi, joka ei liiku paikasta, johon sen heität, ilman korvia, ilman silmiä, tyytyväisenä kantapääsi alla, ei pysty ajattelemaan roskaa muiden polun kivien kanssa. Vai niin! niin mikä onni! Saavutan ilman ponnistuksia ensimmäisellä yrityksellä täydellisyyden, josta haaveilen. Lopulta julistan itseni todelliseksi papiksi. Tulen olemaan sitä, mitä opinnot, rukoukseni, viiden vuoden hidas initiaationi eivät voineet tehdä minusta. Kyllä, kiellän elämän, sanon, että lajin kuolema on parempi kuin jatkuva kauhistus, joka sitä levittää. Siittäminen saastuttaa kaiken. Se on yleismaailmallinen rakkautta pilaava haju, joka myrkyttää puolisoiden makuuhuoneen, vastasyntyneiden kehdon ja jopa auringon alla pyörryttävät kukat ja jopa silmut puhkeamaan antavat puut. Maa kylpee tässä epäpuhtaudessa, jonka pienimmät pisarat kumpuavat häpeällisestä kasvillisuudesta. Mutta jotta minä olisin täydellinen, oi enkelien kuningatar, neitsyiden kuningatar, kuule huutoni, anna se! Tee minusta yksi niistä enkeleistä, joilta puuttuu selkäpuoli ja kamat jalkovälistä, on vain kaksi suurta siipeä poskien takana; Minulla ei ole enää vartaloa, ei raajoja; Lennän luoksesi kuin leija, jos soitat minulle; En ole muuta kuin suu, joka puhuu ylistystäsi, tahraton hiippari, joka heiluu matkaasi taivaissa. Vai niin! kuolema, kuolema, kunnioitettava Neitsyt, anna minulle pieni kuolema!
xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
xxx/ellauri177.html on line 212: Hong's and actress Kim Min-hee’s private affairs have come to bear in their work. The couple’s extramarital relationship, the subject of tabloid headlines in Korea, have seemed to inspire jealous intrigue and accusations of infidelity. Kim is an unbelievably skinny woman but pretty.
xxx/ellauri177.html on line 214: The only audience review so far says: It is slow paced yet interesting.
xxx/ellauri177.html on line 258: Ils restèrent longtemps silencieux, toujours très graves. Ils avaient roulé leurs têtes, les éloignant insensiblement, comme si la chaleur de leurs haleines les eût gênés. Puis, au milieu du grand silence, Serge ajouta cette seule parole:
xxx/ellauri177.html on line 263: Lui, resta un peu surpris que cela fût fini si vite. Il allongea le bras, la tira par la jupe, comme pour la ramener contre lui. Et elle tomba sur les genoux, riant, répétant
xxx/ellauri177.html on line 271: -- Olemme liian isoja. On typerää pelata aina. Etkö pidä siitä enemmän, kävellä näin, vierelläni, hyvin hiljaa? Hiän käveli itse asiassa niin miellyttävällä tavalla, että hän sai maailman suurimman ilon kuullessaan hiänen saappaidensa napsautuksen polun kovassa maassa. Hän ei ollut muka koskaan kiinnittänyt huomiota hiänen vyötärön heilumiseen, hiänen hameensa elävään jälkiin, joka seurasi hiäntä käärmeen kahinalla. (Dodi! Paratiisin käärme nostaa päätä jo!) Oli ilo, ettei hän väsynyt, nähdä hiänen näin menevän rauhallisesti vieressä, niin paljon hän löysi uusia viehätyksiä hänen raajojensa pienimmässäkin notkeudessa. Sergen vällykäärme sitävastoin alkaa vähin erin menettää notkeuttaan.
xxx/ellauri177.html on line 308: Se ei ollut enää aromaattisten kasvien onnellista kuivumista, timjamin myskiä, laventelin suitsukkeita. He murskasivat nyt haisevia yrttejä: absintti, katkerasti humalassa; ruuta, joka haisee haisevalta lihasta; valeriaana, polttava, kasteltu afrodisiaakkihikeen. Mandrakot, hemlockit, hellebores, tappavat yöverhot, huimaus nousi heidän temppeleihinsä, uneliaisuus, joka sai heidät horjumaan toistensa sylissä, "sydämensä" huulillaan. Meilläkin on ollut monta noista pahanhajuisista yrteistä yrttitarhassa. Käy yrttitarhasta polku, se Golgatalle vie...
xxx/ellauri177.html on line 322: Mutta varsinkin aloet avasivat heidän pyörtyneet sydämensä; siellä oli niitä vihreitä, herkkiä, voimakkaita, kellertäviä, harmahtavia, ruskeita ruosteroiskeita, tummanvihreitä vaalean kullan reunustamia; Jotkut olivat kaiken muotoisia, leveitä lehtiä, jotka oli leikattu kuin sydämet, ohuilla lehdillä, jotka muistuttivat miekan teriä, joissakin oli rosoisia piikkejä, toisissa hienosti reunustettuja; valtavat, jotka kantoivat kukkiensa korkeaa tikkua, josta riippui vaaleanpunaisia korallikullinpäitä; pieniä kasveja varressa sekä meheviä kukintoja, jotka levittävät joka puolelta käärmeen ketteriä kieliä.
xxx/ellauri177.html on line 324: Yäk, mutta jotenkin silti kiihottavaa! Kuin olis suussa nyökkyvä pikku ruppari! Kiihotus ja yökötys on lähisukulaisia. Niinpä niin, lisääntymisessä on voimakas gradientti hyvän ja pahan tiedon välillä. Sixikin oli hyvä konstruktio Darwinilta pitää kloaakki juuri killutinten vieressä.
xxx/ellauri177.html on line 329: Se onkin Serge joka on ruvennut restauroimaan tapettien pornokuvia! Se on kazonut faunin mallia omasta peilikuvasta!
xxx/ellauri177.html on line 344: Se oli keskellä puu, joka hukkui niin paksuun varjoon, että sen olemusta ei voinut erottaa. Sillä oli jättimäinen koko, runko, joka hengitti kuin rintakehä, oksat, jotka se ulottui kauas, kuin suojaavat raajat. Hän vaikutti hyvältä, vahvalta, voimakkaalta, hedelmälliseltä; hän oli puutarhan dekaani, metsän isä, yrttien ylpeys, puskan vararehtori, joka päivä huipulla nousevan ja laskevan auringon ystävä. Sen vihreästä holvista putosi kaikki luomisen ilo: kukkien tuoksut, lintujen laulut, valopisarat, aamunkoiton raikas herääminen, hämärän unen lämpö. Sen mehu oli niin vahvaa, että se virtasi sen kuoresta; hän kylpee hänet hedelmöityssumussa; se teki hänestä maan miehisyyden. Ja se riitti raivauksen lumoukseen. Muut puut hänen ympärillään rakensivat läpäisemättömän muurin, joka eristi hänet hiljaisuuden ja puolivalon tabernaakkelin syvyyteen; siellä oli vain vehreyttä, ilman pilkkua taivasta, ilman pilkahdusta horisontista, vain rotunda, joka peittyi kaikkialle lehtien pehmennettyyn silkkiin, joka oli venytetty maahan sammaleen satiinisella sametilla. Se oli sanalla sanoen kuin vanhan Goethen kyrpä.
xxx/ellauri177.html on line 405: Serge katseli itsestään huolimatta murtuman kynnykseen naulattuna. Alhaalla, tasangon pohjalla, laskeva aurinko valaisi Artaud-kylän kultalevyllä, kuin hämärästä nouseva näky, johon naapuripellot olivat jo hukkuneet. Tien varrella oli selvästi havaittavissa epäjärjestykseen rakennetut mökit, lantaa täynnä olevat pienet pihat, kapeat vihannespuutarhat. Ylempänä hautausmaan suuri sypressi kohotti tummaa profiiliaan. Ja kirkon punaiset laatat näyttivät uunilta, jonka yläpuolelle musta kello asettui ikään kuin herkästi muotoiltu kasvo; kun taas viereinen vanha pappi avasi ovensa ja ikkunansa iltailmaan.
xxx/ellauri177.html on line 436: "Epäilin niin paljon", kiroileva veli Siili pureskeli hampaidensa välissä. "itihän meidän piilottaa se sinne."
xxx/ellauri177.html on line 463: Jumala antaa sinulle kumppanin tänään; sillä hän ei halunnut ihmisen (eli siis miehen) elävän pelkässä miesseurassa. Mutta koska hän on päättänyt, että ämmä perhana on sun palvelijasi, hän vaatii, että olet herra, joka on täynnä lempeyttä ja hellyyttä. Tulet rakastamaan häntä, koska hän on sinun lihasi, veresi ja luusi, eli izerakkaudesta. Sinä suojelet häntä, koska Jumala on antanut sinulle vahvat kätesi vain pitääxeni sitä kiinni raiskatessa. Muista, että se on uskottu sinulle; se on alistuminen ja heikkous, jota et voi käyttää väärin ilman rikollisuutta. Vai niin! rakas veljeni, mikä onnellinen ylpeys on sinun! Tästä eteenpäin et enää elä yksinäisyyden itsekkyydessä, vaan kaxinaisuuden izekkyydessä. Milloin tahansa sinulla on ihastuttava aviovelvollisuus suoritettavana. Mikään ei ole parempaa kuin rakastaminen, paitsi ehkä rakastamiesi suojeleminen. Sydämesi laajenee siellä, jalastasi puhumattakaan, voimasi miehenä kasvaa satakertaiseksi. Vai niin! olla tukena, vastaanottaa hellyyttä, nähdä lapsen tuhoutuvan sinussa sanoen: "Ota minut, tee minulle mitä haluat; luotan uskollisuutesi!" Ja voi helvetti jos jätit hänet! Se olisi pelkurimaista hylkäämistä, josta Jumalan olisi rangaistava (muttei se rankaise). Heti kun hän on antanut itsensä, hän on sinun, ikuisesti. Kanna sen sijaan häntä sylissäsi, aseta hänet maahan vain, kun hän haluaa. Jätä kaikki, rakas veljeni, niinkuin minä tein....
xxx/ellauri177.html on line 489: Pappi ei näyttänyt kuulevan. Hän oli jatkanut rukouksiaan ja pyytänyt taivaalta pyhimysten rohkeutta. Ennen kuin hän ryhtyi korkeimpaan taisteluun, hän aseistautui liekeillä uskon miekoilla. Hetken hän pelkäsi heikkenemistä. Oli vaatinut marttyyrin sankarillisuutta pitää polvet liimattuina laattaan, kun Albinen jokainen sana kutsui häntä: hänen sydämensä meni hänen puoleensa, hänen kikkelinsä tietysti, kaikki hänen verensä kohosi, heitti hänet hänen syliinsä, vastustamattomalla halulla suudella hänen "hiuksiaan". Pelkästään hengityksensä tuoksulla hän oli herännyt ja välittänyt hetkessä muistot heidän hellyydestään, suuresta puutarhasta, kävelystä puiden alla, ilosta heidän liitosta, kepin liosta. Mutta armo kasteli sen runsaimmalla kastellaan; se oli vain hetken kidutus, joka tyhjensi veren hänen suonistaan; eikä hänessä ollut mitään inhimillistä. Hän oli vain Jumalan varmuusesine, kirkkoasia.
xxx/ellauri177.html on line 651: Isä Mouret avasi silmänsä. Albinen tulinen näköharha katosi. Se oli äkillinen, odottamaton helpotus. Hän saattoi itkeä. Hitaat kyyneleet jäähdyttivät hänen poskiaan, samalla kun hän hengitti pitkään, mutta ei vieläkään uskaltanut liikkua, koska hän pelkäsi jäävänsä kiinni niskaan. Hän kuuli edelleen villiä murinaa takaansa. Sitten oli niin makeaa olla kärsimättä enää niin paljon, että hän unohti maistaa tätä hyvinvointia. Ulkona sade oli lakannut. Aurinko oli laskemassa suuressa punaisessa hehkussa, joka näytti roikkuvan vaaleanpunaisia satiiniverhoja ikkunoista. Kirkko oli nyt lämmin, elossa auringon viimeisestä henkäyksestä. Pappi kiitti epämääräisesti Jumalaa hengähdystaukosta, jonka hän oli ystävällisesti antanut hänelle.
xxx/ellauri177.html on line 681: Sinä iltana isä Mouret tunsi kuitenkin olevansa liian väsynyt. Hän lykkäsi lähtöään seuraavaan päivään. Seuraavana päivänä hän antoi itselleen uuden tekosyyn: hän ei voinut jättää sisartaan yksin La Teusen kanssa; hän jätti kirjeen vietäväksi Pascal-setälle. Kolmen päivän ajan hän lupasi itselleen kirjoittaa tämän kirjeen; paperiarkki, kynä ja muste olivat valmiina pöydällä hänen huoneessaan. Ja kolmantena päivänä hän lähti pois kirjoittamatta kirjettä. Yhtäkkiä hän oli noussut hattuaan, hän oli lähtenyt Paradouhun, tyhmyydestä, pakkomielle, luopumassa, meno s§inne oli kuin urakkatyötä, jota hän ei tiennyt välttää. Albinen kuva oli taas haalistunut; hän ei enää nähnyt häntä, hän totteli vanhoja tahtoa, kuolleena hänessä sillä hetkellä, mutta jonka työntövoima säilyi hänen olemuksensa suuressa hiljaisuudessa.
xxx/ellauri177.html on line 688: -- Albinen täytyy odottaa minua. Aurinko on jo laskemassa. Mutta kun hän kiipesi työntämään kivet sivuun ohittaakseen, kauhea räjähdys häiritsi häntä. Hänen täytyi palata alas, koska hän oli melkein asettanut jalkansa suoraan veli Archangiaksen kasvojen eteen, lepäsi maassa ja piereskeli sikeästi. Uni oli epäilemättä yllättänyt hänet, kun hän vartioi Paradoun sisäänkäyntiä. Hän sulki kynnyksen, pudonnut koko pituudeltaan, raajat erilleen, häpeällisessä asennossa. Hänen oikea kätensä, heitetty takaisin päänsä taakse, ei ollut päästänyt irti koiranpuusauvasta, jota hän näytti edelleen käyttävän kuin liekehtivää miekkaa. Ja hän kuorsasi sipulien keskellä, kasvot aurinkoon päin, ilman, että hänen ruskettunut nahkansa olisi saanut väristä. Parvi suuria kärpäsiä lensi hänen avoimen suunsa yli.
xxx/ellauri177.html on line 706: Sergen kunto on mennyt niin huonoxi etteise jaxa kävelä. Albine kovalla vaivalla nosti hänet ylös, kantoi hänet hetkeksi pois. Ja hän putosi takaisin, hän pysyi masentuneena keskellä tietä. Vastapäätä, hänen alapuolellaan, ulottui valtava Paradou. -- Valehtelit! huudahti Albine, et rakasta minua enää! Ja hän itki, seisoi hänen vieressään, tunsi olevansa voimaton kantaa häntä korkeammalle. Hänellä ei ollut enää vihaa, hän itki heidän kuolevien rakkauksiensa vuoksi. Hän pysyi murskattuna paskana. "Puutarha on kuollut, minulla on edelleen kylmä", hän mutisi.
xxx/ellauri177.html on line 763: Sitten hiän hetken hiljaa päin kohtasi onnettoman miehen, joka vapisi hänen jalkojensa juuressa. Hiänen kasvoistaan tuli liekki. Hiän oli avannut kätensä, ikään kuin ottaakseen hänet kiinni, pitääkseen häntä itseään vasten vihaisessa halunpurkauksessa. Mutta hiän näytti heijastavan; hän tarttuu vain häneen kädellä, hiän saa hänet seisomaan joskin puoliveteessä.
xxx/ellauri178.html on line 47: Matti Mikael Salo, s. 9. huhtikuuta 1980 Kemi) on suomalainen rap-muusikko Helsingin Roihuvuoresta. Asa, joka käytti aikaisemmin taiteilijanimeä Avain, tuli tunnetuksi 2000-luvun alussa Rähinä Records -hiphopkollektiivin jäsenenä.
xxx/ellauri178.html on line 63: The film stars Chaplin as a washed-up comedian who saves a suicidal dancer, played by Claire Bloom, from killing herself, and both try to get through life. Täähän oli Rothin mielijuoni, se oli aina pelastavinaan damseleita distressistä ja sitten olikin se distress ize.
xxx/ellauri178.html on line 102: Fauntleroy: One who strongly exhibits the tendencies of a blantant homosexual, or actually is a homosexual. Oftentimes used to describe purportedly straight men, during a display of Homosexuality. Named after Little Lord Fauntleroy, a book by Frances Hodgson Burnett in 1885 that resulted in openly gay fashion trends.
xxx/ellauri178.html on line 106: Kaariposken suomennos vilisee käännövirheitä. Siltä selvästikin puuttuu paikallistuntemus. "puhelu jälkivaatimuxella", höh se on vastapuhelu. Bucktooth on töröhammas, ei mikään "pukinhammas" perkele. Kaariposki ei vaivaudu edes kazomaan sanakirjasta. Onse niin suvereeni jätkä. No niin se menetteli Homeroxen kanssakin. Saarikoski kävi koulua Helsingin normaalilyseossa, jossa hänen koulutovereitaan ja hyviä ystäviään olivat Matti Klinge ja Anto Leikola. Figures. Jos jotain oppii Norssissa se on suuret luulot izestä. "Is that it? / Onko tämä sitä?" Voi vittu. "Siinäkö kaikki? Helenin isä tietty sanoi kun päästiin jälkiruokaan ja äiti parkumaan. Saatana Pentti mikä tunari! Opettele lukemaan! No myöhäistähän se on nyt, sun vielä typerämpi (ja rumempi) poika on sekin tiet isän pikapuoliin loppuun astunut.
xxx/ellauri178.html on line 126: Roth patronisoi Lontoossa irkku Edna O'Brieniä ja matki (huonosti) sen iiriaxenttia. Chevalieria se pyysi tekemään imitaatioita. O'Brien's works often revolve around the inner feelings of women, and their problems in relating to men, and to society as a whole. Her first novel, The Country Girls (1960), is often credited with breaking silence on sexual matters and social issues during a repressive period in Ireland following World War II. The book was banned, burned and denounced from the pulpit. Sähän olet hyvä kynäilijä, Pili soitti iloisesti Ednalle. Niin olen sanoi Edna ohuesti.
xxx/ellauri178.html on line 132: “I wanted to be morally serious like Joseph Conrad,” Roth said of his young self. “I wanted to exhibit my dark knowledge like Faulkner. I wanted to write literature. Instead I took my dick's advice and wrote Portnoy's Complaint.” Stern, a lifelong friend, had noticed “a discrepancy between Philip as he told stories and Philip as he wrote stories.” The advice was of course excellent, with the resulting work putting Roth squarely in the middle of the literary map. Saatuaan juutalaisten palkinnon Roth sanoi et enää puuttuu feministipalkinto ja Kakutani Prize.
xxx/ellauri178.html on line 145: Isaac Singer’s response to his critics: “ ‘Why do you write about Jewish thieves and Jewish prostitutes?’ . . . ‘Shall I write about Spanish thieves and Spanish prostitutes? I write about the thieves and prostitutes that I know.’"
xxx/ellauri178.html on line 163: David Howard Susskind (December 19, 1920 – February 22, 1987) was an American TV talk show host. His talk shows addressed timely, controversial topics beyond the scope of others of the day. Amerikan Hannu Karpo.
xxx/ellauri178.html on line 187: When things go wrong as they sometimes will, When the road you're trudging seems all uphill When the funds are low and the debts are high, And you want to smile, but you have to sigh, When care is pressing you down a bit Rest if you must, but don't quit.
xxx/ellauri178.html on line 265: Tämä korjattu, laaja todellisuuskuva voisi poistaa esteet henkilökohtaisen uskonelämän tieltä ja korjata materialismin tuottamat kulttuurin rappeutumat. Erityisesti on korostettava, että Laurikainen piti tieteen menetelmiä ja saavutuksia suuressa arvossa, mutta hän näki selvästi sen rajoittuneisuuden todellisuuden tulkkina – ”tieteellä on rajansa” muodostui siten hänen motokseen.
xxx/ellauri178.html on line 288: L'enfant y est heureux, bon élève et enfant de chœur, mais réservé et taciturne. De cette époque remontent les premiers émois masculins de Genet, en la personne du petit Lou Culafroy — qui deviendra plus tard « Divine », héros et ensuite héroïne de Notre-Dame-des-Fleurs — ainsi que d’hommes plus âgés, braconniers de passage ou marginaux égarés. Il obtient la meilleure note de sa commune au certificat d'études primaires.
xxx/ellauri178.html on line 292: Il quitte les lieux à dix-huit ans et, devançant l'appel, s'engage pour deux ans dans la Légion étrangère. Il découvre alors l'Afrique du Nord et le Proche-Orient, qui lui font très forte impression par les passions qui y règnent, le charisme mâle et volontaire de ses habitants. Revenu à Paris, vivant de petits larcins (dont le vol de livres), Genet passe presque quatre ans dans des prisons pour adultes, pour l'essentiel à la Santé et à la maison d'arrêt de Fresnes.
xxx/ellauri178.html on line 326: Q: Hey Jay! Have you ever dealt with the Christian’s response to medications that are designed to help men with E.D.? I’m into my 60’s now and the equipment just don't work like it used to. I am contemplating getting some help. I would appreciate your response. Thanks.
xxx/ellauri178.html on line 328: J: I’m not sure all Christians would agree with me, but here is what I think the Christian response should be:
xxx/ellauri178.html on line 332: Q: Thoughtful response, but I’m not sure it addresses the “Christian response” part. Is there anything biblically/theologically that influences this topic?
xxx/ellauri178.html on line 334: J: Not directly, which makes it hard to quote scripture. I mean, most of the verses on diseases involve prayer, not medication. Now, I’m not discounting prayer, but unfortunately, most men won’t be willing to go to their elders and ask for prayer for erectile dysfunction (as per James 5:14), and most wives won’t go to the elders and ask for prayers for their husbands for the same. Sadly, I feel a lot of elders wouldn’t respond appropriately either.
xxx/ellauri178.html on line 347: Anton Tšehovin tuotanto sijoittuu realismin ja modernismin väliin: kerronta on realistista, mutta tapa hahmottaa maailma uudenlainen, usein impressionistiseksi kuvailtu. Sitä ei voi sijoittaa mihinkään tiettyyn virtaukseen. Tšehovin kerronta on puolueetonta, objektiivista ja tarkkaa. Kieli on konkreettista ja yksinkertaista. Kertomukset ovat tiiviitä, vailla johdantoja ja juonenkäänteitä.
xxx/ellauri178.html on line 356: Anton Tšehov syntyi vuonna 1860 Taganrogin kaupungissa. Hänen isoisänsä oli ollut maaorja ja isä kauppias. Vuonna 1879 hän aloitti lääkärinopinnot Moskovan yliopistossa. Tšehov kirjoitti jo varhain lehtiin, osittain siksi että tarvitsi rahaa itselleen, sisaruksilleen ja perheelleen. Tšehovilla oli jo nuoresta asti tuberkuloosi, johon hän tiesi kuolevansa. Tämä synkisti hänen maailmankuvaansa.
xxx/ellauri178.html on line 357: Hänen kuuluisin näytelmänsä on 1895 julkaistu Lokki kivellä. Lokki kärsi aluksi täydellisen epäonnistumisen Pietarissa ja saavutti suosiota vasta Moskovassa kolme vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen ”tšehovilaiset” näytelmät saavuttivat yhä kasvavaa suosiota. Hänen viimeisiksi teoksikseen jäivät näytelmät Vanja-eno (1900), Kolme sisarta (1901) ja Kirsikkapuisto (1904). (Nimenomaan niin, ei mikään "Kirsikkapuutarha"!) Vuonna 1901 Tšehov solmi avioliiton näytelmiensä sankarittaren, Moskovan teatterin taiteellisen näyttelijättären Olga Knipperin (1868-1959) kanssa. Anton oli 41, Olga 33. No kohtahan Anton jo sitten kuolikin. Vuonna 1904 Tšehov oli hoidattamassa tuberkuloosiaan Badenweilerin kylpyläkaupungissa Saksassa, mutta menehtyi sairauteensa. In his last letter he complained about the way German women dressed.
xxx/ellauri178.html on line 362: On 25 May 1901, Chekhov married Olga Knipper quietly, owing to his horror of weddings. She was a former protégée and sometime lover of Nemirovich-Danchenko whom he had first met at rehearsals for The Seagull. Up to that point, Chekhov, known as "Russia's most elusive literary bachelor," had preferred passing liaisons and visits to brothels over commitment. For the rest, he lived largely at Yalta, she in Moscow, pursuing her acting career. In 1902, Olga suffered a miscarriage; and Americans have offered evidence, based on the couple's letters, that conception may have occurred when Chekhov and Olga were apart, although Russian scholars have rejected that claim. Perhaps the semen was conveyed from Yalta to Moscow by snail mail.
xxx/ellauri179.html on line 109: The Purple Land is a novel set in 19th-century Uruguay, first published in 1885 under the title The Purple Land that England Lost. Initially a commercial and critical failure, it was reissued in 1904 with the full title The Purple Land, Being One Richard Lamb's Adventures in the Banda Orientál, in South America, as told by Himself.
xxx/ellauri179.html on line 111: The novel tells the story of Richard Lamb, a young Englishman who marries a teenage Argentinian girl, Paquita, without asking her father's permission, and is forced to flee to Montevideo, Uruguay with his bride. Lamb leaves his young wife with a relative while he sets off for eastern Uruguay to find work for himself. He soon becomes embroiled in adventures with the Uruguayan gauchos and romances with local women. Toivottavasti se oli ympärileikattu ettei gonorrhea turvottanut nuppia. After the events of the story he was captured by Paquita's father and thrown into prison for three years, during which time Paquita herself died of grief.
xxx/ellauri179.html on line 115: Venezuela, c. 1875. Abel, a young man of wealth, fails at a revolution and flees Caracas into the uncharted forests of Guayana. Surviving fever, failing at journal-keeping and gold hunting, he settles in an Indian village to waste away his life: playing guitar for old Cla-Cla, hunting badly with Kua-kó, telling stories to the children.
xxx/ellauri179.html on line 117: After some exploring, Abel discovers an enchanting forest where he hears a strange bird-like singing. His Indian friends avoid the forest because of its evil spirit-protector, "the Daughter of the Didi." Persisting in the search, Abel finally finds Rima the Bird Girl. She has dark hair, a smock of spider webs, and can communicate with birds in an unknown tongue. When she shields a coral snake, Abel is bitten and falls unconscious.
xxx/ellauri179.html on line 128: Rima the Jungle Girl returned to the DC Universe in a new pulp-era comic debuting in 2010 entitled First Wave. Rima was portrayed as a South American native with piercings and tattoos, who didn't speak, but communicated in bird-like whistles like Roger Whitaker. Plying a big knife and a panther, she helped Doc Savage's assistant Johnny Littlejohn, then darted back into the forest.
xxx/ellauri179.html on line 153: The Lady Brett Ashley character is a British, charismatic, and independent woman with a drinking problem. She is the love of Kake's life and she loves him too, but she (and Kake) both see his impotence as a possible obstacle to a relationship as she leads a promiscuous life of romantic adventures. She is waiting to get divorced from the aristocrat from whom she got her title, and then plans to marry Mike Campbell. She is terminally unhappy and always wanting someone else. She falls in love with Romero at the bullfight and becomes his inspiration at the ring.
xxx/ellauri179.html on line 159: Montoya is the owner of the hotel in Pamplona where Kake and his best friends, the bullfighters, stay. He shares a special bond with Kake. A French war obligation I bet.
xxx/ellauri179.html on line 173: Wheeler's career hit its high point with the passage of the Eighteenth Amendment and the Volstead Act in 1920. As enforcement of Prohibition became increasingly difficult, federal agencies resorted to draconian measures including poisoning alcohol to try to dissuade people from consuming it.[6] Wheeler's refusal to compromise, for example by amending Prohibition measures to allow for consumption of beer, made him appear increasingly unreasonable. His influence began to wane, and he retired in 1927.
xxx/ellauri179.html on line 208: After having been anointed, Hemingway described himself as having become a “Super-Catholic.” It was a near-death experience that changed the course of his life. After the war, he went to work as a foreign correspondent in Paris. And eight years later — after his first marriage failed — he undertook a second, more formal conversion process in preparation for marriage to his second wife, devout Catholic Pauline Pfieffer.
xxx/ellauri179.html on line 216: Unfortunately, his subsequent divorces and additional marriages, drunken brawling, domestic abuse, poison pen letters, paranoia, megalomania, and habitual womanizing tarnished his youthful sense of himself as a “super-Catholic.” Hemingway never wanted to be known as a “Catholic writer” because he simply felt he couldn’t live up to the responsibility.
xxx/ellauri179.html on line 224: The first time I read Hemingway’s books, I found an irrepressible piety and sense of the sacred permeating all his naturalistic plots. Had I known then about his Catholicism, it would have clarified things — and made the books better.
xxx/ellauri179.html on line 225: And although Hemingway never related to the surface aspects of American Catholic life, he wrote at least one work explicitly about Christ, “Today is Friday,” a dialogue between three Roman soldiers present at the crucifixion discussing how well Jesus had died and the grace he showed under pressure.
xxx/ellauri179.html on line 260: Turauxen on kirjoittanut joku Anders Hallengren, an associate professor of Comparative Literature and a research fellow in the Department of History of Literature and the History of Ideas at Stockholm University. Heserved as consulting editor for literature at Nobelprize.org. Dr. Hallengren is a fellow of The Hemingway Society (USA) and was on the Steering Committee for the 1993 Guilin ELT/Hemingway International Conference in the People’s Republic of China. Among his works in English are The Code of Concord: Emerson’s Search for Universal Laws; Gallery of Mirrors: Reflections of Swedenborgian Thought; and What is National Literature: Lectures on Emerson, Dostoevsky, Hemingway and the... Pelkkiä noloja setämiehiä!
xxx/ellauri179.html on line 270: Did being dressed like a girl leave Ernestine confused? You bet! xxx/ellauri179.html on line 281: By the time he was on to his most open-minded wife, Mary, his final spouse, they were exchanging letters about hair that were, Dearborn says, ‘frankly pornographic’, while indulging in sexual role-swapping in bed. Of course, Hemingway — who won the Nobel Prize for Literature in 1954 — wouldn’t be the first genius to have a somewhat less impressive private life. The real Hemingway was self-pitying, self-glorifying and thin-skinned, ready to turn viciously on friends on the slightest provocation. Kake kavereineen tossa Ford Fiesta kirjassa vaikutti täys paskiaisilta ihan miehissä. Mitääntekemättömiä renttuja.
xxx/ellauri179.html on line 286: To read Hemingway has always produced strong reactions. When his parents received the first copies of their son’s book In Our Time (1924), they read it with horror. Furious, his father sent the volumes back to the publisher, as he could not tolerate such filth in the house. Hemingway’s apparently coarse, crude, vulgar and unsentimental style and manners appeared equally shocking to many people outside his family. On the other hand, this style was precisely the reason why a great many other people liked his work. A myth, exaggerating those features, was to be born.
xxx/ellauri179.html on line 298: An unmatched introduction to Hemingway’s particular skill as a writer is the beginning of A Farewell to Arms, certainly one of the most pregnant opening paragraphs in the history of the modern American novel. In that passage the power of concentration reaches a peak, forming a vivid and charged sequence, as if it were a 10-second video summary. It is packed with events and excitement, yet significantly frosty, as if unresponsive and numb, like a silent flashback dream sequence in which bygone images return, pass in review and fade away, leaving emptiness and quietude behind them. The lapidary writing approaches the highest style of poetry, vibrant with meaning and emotion, while the pace is maintained by the exclusion of any descriptive redundancy, of obtrusive punctuation, and of superfluous or narrowing emotive signs:
xxx/ellauri179.html on line 310: He's like a Pilgrim robbing red Indians of their land, walking into the unknown with neither shelter nor guidance, thrown upon his own resources, his strength and his judgment. Hemingway’s style is the style of understatement since his hero is a hero of military action, which is the human condition.
xxx/ellauri179.html on line 325: The Garden of Eden, however, a book brimming with the author’s vulnerability just as A Farewell to Arms is, treats intimate and delicate matters. Paxun eufemismikuorrutuxen alle kurkistaen: tässä niteessä on varmaan erityisen paljon homostelua. "She is depicted with fascination and fear, like Marcel Proust’s Albertine." No niin aina! "Eros and Thanatos, love and death, paradise and trespass." No on se vittua!
xxx/ellauri179.html on line 424: “They were the two biggest women I ever saw in my life. You couldn't believe they were real when you looked at them. They ran to the street and a car hit them. The driver stepped out and fell to the ground. Dead. All four innocent! A thousand pounds on me!” He took a cigarette from his pack and pressed it to his lips and lit it. The barrel lit up then shot out smoke. He cocked one eye to keep the smoke out. The barrel pointed at Papa.
xxx/ellauri179.html on line 582: If you were going for a Hemingway style, you've nailed it. Unfortunately, I hate Hemingway's style. This reads a lot like him: no personality, no emotion, uninteresting, dialogue that makes me feel nauseous, feels pointless. Beige prose. Yes, you've nailed Hemingway. But don't take this criticism harshly. I'm sure someone who's a Hemingway fan (the other 55,000 subscribers) will say delightful things.
xxx/ellauri179.html on line 586: Thanks for the comments. I've always been interested in his dialogue style. It is awful isn't it? He seems to want the dialogue so strange you hardly know what its about but then maybe that means something?
xxx/ellauri179.html on line 598: Legendan taustalla on todellinen taistelu, joka käytiin vuonna 778 Roncesvallesissa baskiaisten maalla. Siinä baskiaiset tuhosivat Espanjan sotaretkeltä vetäytyvän Kaarle Suuren armeijan jälkijoukon. Grimbergin Kansojen historian mukaan Rolandin laulun taustalla ollut taistelu oli suhteellisen vähäpätöinen kahakka, jossa baskiaiset, eikä suinkaan maurit, hyökkäsivät Espanjasta vetäytyneen Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkoon tuhoten sen. Rolandin esikuva oli suhteellisen vähämerkityksinen ruhtinas, joten laulu suuresti liioittelee sekä henkilön että tapahtuman merkitystä.
xxx/ellauri179.html on line 606: Ernest Hemingway squirmed as his second wife, Pauline, read aloud in 1927 from Henry James' novel The Awkward Age. Hemingway wondered why James bailed his characters out of their frequent inactivity by inserting a drawing room scene; and, as he was to do frequently during the next thirty years, he freely criticized the quality of James' works, "and knowing nothing about James he seems to me to be a shit." Too, he was quick to criticize the male protagonists of James,". .and the men all without any exception talk and think like fairies except a couple of caricatures of brutal outsiders". Carlos Baker observes that Hemingway, the "brutal outsider" himself, was at this time publishing Men Without Women, whose sales had reached 15,000 in the first three months after publication. But now Hemingway, the outsider, clearly in literary ascendance, was becoming acquainted with James' works; his artistic and personal recognition of James in future years was, for the most part, to take the form of a peculiar enmity. He was often to refer to James in highly derisive terms almost to the end of his own life. Hemingway's lese majeste towards him takes the form of a sporadic obsession that reveals more about Hemingway's maturity than James' imagined frailties.
xxx/ellauri179.html on line 610: Readers, critics, and other writers have often interpreted the result of the accident as castration, but Edel says the existing evidence... Hizi molemmilla expatriaateilla oli jäänyt mustalaisen muna oven väliin! Senkö tautta Hemingwaulla oli niin pikkuinen että Kultahattu pituuxia verratessa ilahtui! Mulla ei olekaan Amerikan kirjallisuuden pienin pisinappula! Se on Hemillä! (Viite).
xxx/ellauri179.html on line 619: Novick’s attempt to find love affairs in James’ life reminds me of the 1920s, when there were no biographies of James, and critics loved to speculate on the mysteries of his privacy. Van Wyck Brooks, a skillful writer of pastiche, produced his quasi-biographical Pilgrimage of Henry James to prove the novelist was a literary failure because he had uprooted himself from the United States. Edna Kenton, a devoted Jamesian in Greenwich Village, demonstrated in a biting review in The Bookman that Brooks used important James quotations out of context. Years later, Brooks confessed to having nightmares “in which Henry James turned great luminous menacing eyes upon me.”
xxx/ellauri179.html on line 629: Novick’s second “case” is as flimsy as the first, but it has more documentation. It is based on James’ letters from Paris between 1875 and 1876. He has met Ivan Turgenev, the Russian master, and finds himself moving among assorted Russians. One of them is Paul Zhukovski, son of a Russian poet who tutored Alexander II when he was a prince. Reared in the royal court, Zhukovski is soft, dependent, spoiled, and weak-willed, but graceful and entertaining. James has never known any Russians, and Zhukovski becomes an agreeable companion; he is “picturesque,” and while James tells his parents that “human fellowship” is not his specialty, the two get along very comfortably. They dine with Turgenev, and with countesses, a duke, princesses. They make sorties into cabarets and cafes. James reports that he and Zhukovski have sworn “eternal fellowship.” One could read sex into this–as Novick does–but it sounds more like the drinking and singing that often takes place among young males, their swagger and “brotherhood.” At every turn, Novick introduces suggestions of a love affair.
xxx/ellauri179.html on line 631: At the end of 1876, James moved to London. So far as we know, Zhukovski faded into the distance. James published seven books during the next three years and became a celebrity in London society. But Novick continues to allude to Zhukovski as if the relationship were of paramount importance to James. Only one letter from the Russian, written in 1879, survives. Zhukovski is in Italy and invites James to join him at the Villa Postiglione, his pension, at Posilipo, near Naples. While in Rome, James reserves a room in the pension for five days.
xxx/ellauri179.html on line 633: The rest of the story emerges after James abruptly leaves the villa at the end of the third day. He lodges at a hotel in Sorrento and writes several lively letters indicating he fled from Zhukovski and a nest of young homosexuals. They were attached to the composer, Richard Wagner, who lives in a nearby villa. Zhukovski is now a crusading Wagnerian. He wants to introduce James. The novelist refuses. Wagner speaks neither French nor English. James doesn’t speak German.
xxx/ellauri179.html on line 641: (Älä edes yritä peitellä Leon. Vaikka vetoa että Henry homosteli. Saattohan se olla impotentti kiitos kolmipyöräilyn, mutta se vaan rajaa roolivalikoimaa. Suu ja perssilmä sillä kai oli silti kunnossa. Ja sitäpaizi, mitä vitun väliä sillä on? No jos ei ole väliä, niin mixi sitten kyselet? Mixi kiistät? Kyllä apinatkin kazoo vierestä kun kaverit on pukilla. Siis muutkin apinat.)
xxx/ellauri179.html on line 650: Another theme of Kake and Bill's banter concerns the latter's status as an expatriate. He has fled America, with its prudish Anti-Saloon League and bourgeois President Coolidge (who famously said "The business of America is business"). Finally, note the gruff tenderness shared by Kake and Bill in these scenes. One of Hemingway's pleasures in life as in art was what we now call "male bonding," and in this case the bonding is poignant, as in some ways it replaces the love that Kake cannot fully express with female companions. Haha, so you must mean dick, that's the only thing Bill has and they don't.
xxx/ellauri179.html on line 654: William Jennings Bryan (March 19, 1860 – July 26, 1925) was an American orator and politician. Beginning in 1896, he emerged as a dominant force in the Democratic Party, running three times as the party's nominee for President of the United States in the 1896, 1900, and the 1908 elections, always losing. He served in the House of Representatives from 1891 to 1895 and as the Secretary of State under Woodrow Wilson. Because of his faith in the wisdom of the common people, he was often called "The Great Commoner". Pöljän näköinen kalju paxulainen.
xxx/ellauri179.html on line 655: After leaving office, Bryan retained some of his influence within the Democratic Party, but he increasingly devoted himself to religious matters and anti-evolution activism. He opposed Darwinism on religious and humanitarian grounds, most famously in the 1925 Daytona monkey case, aka Scopes Trial. Since his death in 1925, Bryan has elicited mixed reactions from various commentators, but he is widely considered to have been one of the most influential figures of the anthropocenic era.
xxx/ellauri179.html on line 678: This article is going to help you differentiate between the sounds and what the meaning behind them is. The first research was conducted in the 1980s by Nicholas E. Collias. This research became the building block for further research into chicken talk and cognition. Since then more than 24 sounds have been discovered and understood. Much more recent research at Macquarie University in Australia has uncovered not only chicken talk but cognitive abilities as well.
xxx/ellauri179.html on line 688: Flocks rely on the rooster or head hen to keep an eye to any danger to them. Interestingly if a rooster starts giving false alarms too often, the ladies will ignore him and rely on other flock members. Interesting.
xxx/ellauri179.html on line 705: He will present the nest to her for inspection. If she likes it she will nest there, if not she will walk away.
xxx/ellauri179.html on line 712: The second sound is a “rrrrrrr” sound. When chicks hear this they will run to Momma for cover or to the nearest hiding place available. They will remain still and quiet until she lets them know it’s ok.
xxx/ellauri179.html on line 716: Distress: This is a higher pitched peeping – it is continuous and sounds unhappy. Being cold and hungry are the usual reasons.
xxx/ellauri179.html on line 717: Panic: Sounds similar to a distress peep but is more emphatic. Mama hen will usually come and find the wayward chick.
xxx/ellauri179.html on line 759: The absolute best way to learn how to speak chicken is to spend time with your flock, listen to them and talk to them. Some are more talkative than others but even the shy ones will respond if you give them some one-on-one time.
xxx/ellauri179.html on line 764: Chris Lesley has been Raising Chickens for over 20 years and is a fourth generation chicken keeper. She can remember being a young child when her grandad first taught her how to hold and care for chickens. She also holds a certificate in Animal Behavior and Welfare and is interested in backyard chicken health and care.
xxx/ellauri179.html on line 775: What if a chick is chirping in a way that it sounds like she’s “rolling her r’s”? She does this at random times of the day. She also has a respiratory infection, so what I’m saying is that I would like to know if this means shes hurting or if she’s happy.
xxx/ellauri179.html on line 784: In Defense of Women is H. L. Mencken´s 1918 book on women and the relationship between the sexes. Some laud the book as progressive while others brand it as reactionary. While Mencken did not champion women´s rights, he described women as wiser in many novel and observable ways, while demeaning average men.
xxx/ellauri179.html on line 793: In general, biographers describe Defense as "ironic": it was not so much a defense of women as a critique of the relationship between the sexes. Topics covered by the book included "Woman's Equipment," "Compulsory Marriage," "The Emancipated Housewife," and "Women as Martyrs." Women were gaining rights, according to Mencken—the ability to partake in adultery without lasting public disgrace, the ability to divorce men, and even some escape from the notion of virginity as sacred, which remained as "one of the hollow conventions of Christianity." Women nonetheless remained restrained by social conventions in many capacities.
xxx/ellauri179.html on line 801: Mencken praised women, though he believed they should remain in the background of industry and politics. In personal letters especially, Mencken would write that women should appreciate men and do their best to support them. Although Mencken did not intend to demean women, his description of his "ideal scene" with a woman in the 1922 edition was not conventionally progressive:
xxx/ellauri179.html on line 803: It is the close of a busy and vexatious day—say half past five or six o´clock of a winter afternoon. I have had a cocktail or two, and am stretched out on a divan in front of a fire, smoking. At the edge of the divan, close enough for me to reach her with my hands, sits a woman not too young, but still good-looking and well dressed—above all, a woman with a soft, low-pitched, agreeable voice. As I snooze she talks—of anything, everything, all the things that women talk of: books, music, the play, men, other women. No politics. No business. No religion. No metaphysics. Nothing challenging and vexatious—but remember, she is intelligent; what she says is clearly expressed... Gradually I fall asleep—but only for an instant... then to sleep again—slowly and charmingly down that slippery hill of dreams. And then awake again, and then asleep again, and so on. I ask you seriously: could anything be more unutterably beautiful?
xxx/ellauri179.html on line 806: Mencken often espoused views of politics, religion, and metaphysics that stressed their grotesqueness and absurdity; in this context, escape from the supposed fraud of such somber subjects was welcome to him.
xxx/ellauri179.html on line 810: The first edition of the book sold fewer than 900 copies, a disappointing showing. The second edition sold much better, during the more progressive Roaring Twenties.
xxx/ellauri179.html on line 820: Bishop Manning was a Bishop in New York City, who played a prominent role in World War I. Kake refers to him, when discussing his school life, and showing who he was surrounded by. In 1939-40, Manning took a leadership role in the successful effort to force the City University of New York to rescind their offer of a professorship to the philosopher Bertrand Russell.
xxx/ellauri179.html on line 896: An’ dreamin’ Hell-fires to see; kuvittelet kärzääväsi helvetissä;
xxx/ellauri179.html on line 969: Ship me somewheres east of Suez, where the best is like the worst, Laivatkaa mut Suezista itään jonnekin, missä pahinkin on ihan parasta,
xxx/ellauri179.html on line 999: Ernie was a product of a privileged upbringing whose first two marriages were to women of inherited wealth, which gave him the time to travel the world and develop as a writer without the pressure to make a living at it for the first decade of his career. Ernie had chronic traumatic encephalopathy, a degenerative brain condition that results from repeated head trauma that has been diagnosed in many boxers and football players.
xxx/ellauri179.html on line 1008: La palabra flamenco, referida al género artístico que se conoce bajo ese nombre, se remonta a mediados del siglo XIX. Gitanos o egiptanos es el nombre dado en España tanto en el pasado como en el presente a los que en inglés llamamos gypsies, aunque también se les conoce como "castellanos nuevos", "germanos" y "flamencos". Romances cantados castellanos con la música de los moriscos y la sefardí.
xxx/ellauri179.html on line 1022: res.png/220px-Costillares.png" />
xxx/ellauri179.html on line 1024: En tauromaquia, la verónica es un lance o suerte fundamental que se efectúa sujetando el capote con las dos manos. Su «invención» (más bien su fijación) se atribuye a Costillares.
xxx/ellauri179.html on line 1026: Joaquín Rodríguez llamado Costillares fue un torero español, nacido en Sevilla el 20 de julio de 1743 y fallecido en Madrid el 27 de enero de 1800. Es considerado el padre del espectáculo taurino moderno, como innovador y organizador de la lidia.
xxx/ellauri179.html on line 1028: Ya Pepe-Hillo utiliza el nombre de verónica en su Tauromaquia (1796). Los tratadistas atribuyen el origen del nombre a la semejanza entre la forma de presentar el capote y la del lienzo en que Verónica, de acuerdo a los Evangelios, enjugó el rostro de Jesús de Nazaret.
xxx/ellauri186.html on line 76: In 1847, Beecher became the first pastor of the Plymouth Church in Brooklyn, New York. He soon acquired fame on the lecture circuit for his novel oratorical style in which he employed humor, dialect, and slang. Over the course of his ministry, he developed a theology emphasizing God's love above all else. He also grew interested in social reform, particularly the abolitionist movement. In the years leading up to the Civil War, he raised money to purchase slaves from captivity and to send rifles—nicknamed "Beecher's Bibles"—to abolitionists fighting in Kansas. He toured Europe during the Civil War, speaking in support of the Union. Beecher oli selkeästi Lutherin linjoilla K.S. Laurilan raportoimassa teologis-poliittisessa kiistassa.
xxx/ellauri186.html on line 78: After the war, Beecher supported social reform causes such as women's suffrage and temperance. He also championed Charles Darwin's theory of evolution, stating that it was not incompatible with Christian beliefs. He was widely rumored to be an adulterer, and in 1872 the Woodhull & Claflin's Weekly published a story about his affair with Elizabeth Richards Tilton, the wife of his friend and former co-worker Theodore Tilton. In 1874, Tilton filed charges for "criminal conversation" against Beecher. The subsequent trial resulted in a hung jury and was one of the most widely reported trials of the century. Tolstoi olisi ollut tyytyväinen siihen että syyllinen vapautettiin ja valamiehet hirtettiin.
xxx/ellauri186.html on line 85: Several members of Beecher's circle reported that Beecher had had an affair with Edna Dean Proctor, an author with whom he was collaborating on a book of his sermons. The couple's first encounter was the subject of dispute: Beecher reportedly told friends that it had been consensual, while Proctor reportedly told Henry Bowen that Beecher had raped her. Regardless of the initial circumstances, Beecher and Proctor allegedly then carried on their affair for more than a year. According to historian Barry Werth, "it was standard gossip that 'Beecher preaches to seven or eight of his mistresses every Sunday evening.'"
xxx/ellauri186.html on line 90: Henry Ward Beecher had publicly denounced Woodhull's advocacy of free love. Outraged at what she saw as his hypocrisy, she published a story titled "The Beecher-Tilton Scandal Case" in her paper Woodhull and Claflin's Weekly on November 2, 1872; the article made detailed allegations that America's most renowned clergyman was secretly practicing the free-love doctrines that he denounced from the pulpit. Woodhull was arrested in New York City and imprisoned for sending obscene material through the mail. The scandal split the Beecher siblings; Harriet and others supported Henry, while Isabella publicly supported Woodhull.The first trial was Woodhull's, who was released on a technicality.
xxx/ellauri186.html on line 96: At his best, Beecher represented what remains the most lovable and popular strain of American culture: incurable optimism; can-do enthusiasm; and open-minded, open-hearted pragmatism ... His reputation has been eclipsed by his own success. Mainstream Christianity is so deeply infused with the rhetoric of Christ's love that most Americans can imagine nothing else, and have no appreciation or memory of the revolution wrought by Beecher and his peers.
xxx/ellauri186.html on line 98: In 1865, Robert E. Bonner of the New York Ledger offered Beecher twenty-four thousand dollars to follow his sister's example and compose a novel; the subsequent novel, Norwood, or Village Life in New England, was published in 1868. Beecher stated his intent for Norwood was to present a heroine who is "large of soul, a child of nature, and, although a Christian, yet in childlike sympathy with the truths of God in the natural world, instead of books." McDougall describes the resulting novel as "a New England romance of flowers and bosomy sighs ... 'new theology' that amounted to warmed-over Emerson". The novel was moderately well received by critics of the day.
xxx/ellauri186.html on line 152: Seneca jr. (c. 4 BC Cordoba, present-day Spain - AD 65 Rome, aged 68–69)
xxx/ellauri186.html on line 165: Cassius Dio even reports that the Boudica uprising in Britannia was caused by Seneca forcing large loans on the indigenous British aristocracy in the aftermath of Claudius's conquest of Britain, and then calling them in suddenly and aggressively. Seneca was sensitive to such accusations: his De Vita Beata ("On the Happy Life") dates from around this time and includes a defence of wealth along Stoic lines, arguing that properly gaining and spending wealth is appropriate behaviour for a philosopher.
xxx/ellauri186.html on line 182:
True happiness is to avoid duties from gods and men; to enjoy the present with optimistic expectations on stocks and futures; to amuse ourselves with conjunctures, and never to rest satisfied with what we have, which is abundantly sufficient only if sufficiently abundant (viz never).
xxx/ellauri186.html on line 218:
The greatest wealth is a poverty of desires. I am filthy rich.
xxx/ellauri186.html on line 221:
It is compound interest that leads to the heights of greatness.
xxx/ellauri186.html on line 226: The details of Cyrus's death vary by account. The account of Herodotus from his Histories provides the second-longest detail, in which Cyrus met his fate in a fierce battle with the Massagetae, a tribe from the southern deserts of Khwarezm and Kyzyl Kum in the southernmost portion of the Eurasian Steppe regions of modern-day Kazakhstan and Uzbekistan, following the advice of Croesus to attack them in their own territory. The Massagetae were related to the Scythians in their dress and mode of living; they fought on horseback and on foot. In order to acquire her realm, Cyrus first sent an offer of marriage to their ruler, the empress Tomyris, a proposal she rejected.
xxx/ellauri186.html on line 237: Having originated from Persis, roughly corresponding to the modern-day Fars Province of Iran, Cyrus has played a crucial role in defining the national identity of modern Iran. He remains a cult figure amongst modern Iranians, with his tomb serving as a spot of reverence for millions of people. In the 1970s, the last Shah of Iran, Mohammad Reza Pahlavi, identified Cyrus' famous proclamation inscribed onto the Cyrus Cylinder as the oldest-known declaration of human rights, and the Cylinder has since been popularized as such. This view has been criticized by some Western historians as a misunderstanding of the Cylinder's generic nature as a traditional statement that new monarchs make at the beginning of their reign. Fucking Westerners, always belittling other people's achievements.
xxx/ellauri186.html on line 243: resting.com/wordpress/wp-content/uploads/2018/05/ruth-snyder-front-page.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri186.html on line 259: I did attend one of the first National Book Award Ceremonies 40 years ago. That was also my last experience of book prize giving... The winner in fiction, was my old friend James Jones, From Here To Eternity. His victory was somewhat marred by Jean Stafford, one of the 5 judges, unlike our present distinguished company, who moved slowly, if unsurely, about the room, stopping before each notable to announce in a loud voice, "The decision was not unanimous."
xxx/ellauri186.html on line 262: Jean Stafford (July 1, 1915 – March 26, 1979) was an American short story writer and novelist. She was born in Covina, California, to Mary Ethel (McKillop) and John Richard Stafford, a Western pulp writer. She won the Pulitzer Prize for Fiction for The Collected Stories of Jean Stafford in 1970. Stafford's personal life was often marked by unhappiness. She was married three times. Her first marriage, to the brilliant but mentally unstable poet Robert Lowell, left her with lingering physical and emotional scars. Stafford enjoyed a brief period of domestic happiness with her third husband, A. J. Liebling, a prominent (but ugly) writer for The New Yorker. After his death in 1963, she stopped writing fiction. For many years Stafford suffered from alcoholism, depression, and pulmonary disease.
xxx/ellauri186.html on line 270: "It is the future generation that presses into being by means of "Nouseva polvi se pyrkii esiin näiden meidän pursuavien tunteiden ja
xxx/ellauri186.html on line 290: Lowell was a conscientious objector during World War II and served several months at the federal prison in Danbury, Connecticut. He explained his decision not to serve in World War II in a letter addressed to President Franklin Roosevelt on September 7, 1943, stating, "Dear Mr President: I very much regret that I must refuse the opportunity you offer me in your communication of August 6, 1943 for service in the Armed Force." He explained that after the bombing at Pearl Harbor, he was prepared to fight in the war until he read about the American terms of unconditional surrender that he feared would lead to the "permanent destruction of Germany and Japan." Well as it turned out it wasn't as bad as that, but countless beautiful places were bombed beyond recognition. Lowell kept his Tolstoyan stance consistently in the subsequent wars as well. Even evil people have exceptional sane moments. Lowell thought he was Hart Crane reincarnate.
xxx/ellauri186.html on line 303: A sergeant named Galovitch, a member of Holmes' boxing team, picks a fight with Prewitt. The fight is reported to Holmes who observes without intervening. Holmes is about to punish Prewitt again, but when he is told that Galovitch started the fight, Holmes lets him off the hook. The regimental commander observes Holmes' conduct and, after an investigation, orders his resignation in lieu of a court martial. Holmes' replacement, Captain Ross, reprimands the other NCOs, demotes Galovitch to Private, and affirms that there will be no more promotions through boxing.
xxx/ellauri186.html on line 307: Karen tells Warden that Holmes' resignation is forcing them back to the mainland, but Warden reveals he has no interest in becoming an officer, effectively ending their relationship.
xxx/ellauri186.html on line 335: More than two decades after the infamous Indian Wells tournament where her family was subjected to boos, Serena Williams says she still suffers from “post-traumatic stress and mental anxiety”.
xxx/ellauri186.html on line 368: Dagon on poliisin vanha tuttu, sen mainizee de Vigny misogyynisessä Simpson runossaan (albumi 146), se löytyy Kanaanin jumalien aakkosellisesta listasta (albumi 171), ja Samuli Kukon kirjan resymeestä (albumi 185). H. P. Lovecraftin kertomuksissa Dagon esiintyy syyläisten Syväläisten valtiaana ja pahana olentona. Tulija ojentaa sielunsa Dagonille kuin mudun sen tutuissa mutaisissa vesissä.
xxx/ellauri186.html on line 407: Tissin äitikin oli izekeskeinen kova kylmiö, siltä Pili on perinyt luonteensa. Se määrittää oman arvonsa vertaamalla muihin. Armoton izekritiikki käy käsi kädessä kapean omahyväisyyden ja syvään juurtuneen ylemmyydentunteen kanssa. Siinä Phil pähkinänkuoressa.
xxx/ellauri186.html on line 448: I can again thy former light restore,
xxx/ellauri186.html on line 512: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsunut ulkomaisetkin sotilaat aseisiin ja luonut erillisen ”muukalaislegioonan” kansainvälisille taistelijoille.
xxx/ellauri186.html on line 516: Presidentti Zelenskyi on kutsunut ulkomaisetkin sotilaat aseisiin. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan vapaaehtoiseksi pääse.
xxx/ellauri186.html on line 647: Alcalá de Henaresin Justus ja Pastor, mutta se Pastor ei ole tämä Paimen joka meillä on täällä, mestataan, Aleksandrian Katariina, mestataan, Würzburgin Kilianus, mestataan, Tarsoksen Kyyros, kuolee jo lapsena, kun tuomari hakkaa hänet tuomioistuimen portaisiin. Laurentius, kärvennetään kuoliaaksi parilalla, Toledon Leocadia, syöstään korkealta kalliojyrkänteeltä, Autunin Leodegarius, mestataan, sen jälkeen kun häneltä ensin on revitty silmät ja kieli, Gentin Livinus, kieli revitään suusta ja mestataan, Longinus, mestataan, Syrakusan Lucia, kurkku viilletään kun ensin on revitty silmät, Prahan Ludmila, kuristetaan, Tarragonan Maginus, mestataan sahanteräisellä sirpillä, Kappadokian Mamans, suolet kiskotaan ulos, Manuel, Sabel ja Ismael, Manueliin isketään rautanaula kummallekin puolelle rintaa ja päähän korvasta korvaan ulottuva naula ja kaikilta viilletään kurkku, Antiokian Margareeta, soihdulla ja rautakammalla, Persian Marius, miekalla, kädet leikataan irti, Marokon marttyyrit Berardus de Carbio, Petrus a S. Geminiano, Otho, Adjutus ja Accursius, kaikilta viilletään kurkku, Rooman Martina, mestataan, Agaunen Mauritus, miekalla, Einsiedelnin Meinrad, nuijalla,
xxx/ellauri186.html on line 699: Islam however diverges from orthodox Christianity and teaches many erroneous things: that the Bible has been corrupted, that Jesus was not crucified, that Jesus was not divine, that God is not triune, and that Jesus was a prophet of Islam. Both religions make assertions as to being the exclusive and correct way to worship and come to God. Islam, which is rapidly growing in adherents worldwide with 1.6 billion followers, presents itself as the final revelation of God and as a formidable competitor of Christianity on the market for Abrahamic religions.
xxx/ellauri186.html on line 705: Western writers who, for reasons of the defense of Christianity and Judaism, or for their reasons of their disbelief in any Divine Revelation, have been wont to disparage the Quran as regards to factual, historical accuracy, or have spoken of “Muhammad’s confused knowledge of history” or his “imperfect or deficient knowledge of Judaism” are, in every respect, wide of the mark. To begin with, such observations presume the Prophet’s participation in the compositions of the Quran, which is in no way admissible...Although the stories in the Quran have their historical origins, they undergo a transformation which lifts them out of their former context into a retelling which is not that of a human tongue ...Divine revelation [takes] this “material” and [uses] it for its own purposes; the origins of the story become irrelevant...
xxx/ellauri186.html on line 707: This leads one to have the impression that history is of no value when it comes to Quranic texts! If the Christian Scriptures are not to be exempt from historical scrutiny despite claims of divine inspiration, neither should Islam. The mere idea that history is of no importance when deducing the factuality of a religious claim is thwarted with the admission that God is a God of truth who acts in history. As C.S. Lewis stated, “history is a story written by the inky pinky finger of God.”
xxx/ellauri186.html on line 742: Many of the things Mohammed wrote down are found within the Judeo-Christian canon: Jesus taught the Scriptures, he healed lepers and men who were born blind, and he raised people from the dead. But, the Gospels and nowhere else in Scripture presents Jesus ever molding clay into sparrows (or other birds, passerine or otherwise) and breathing life into them, causing them to fly away. Where is this material found? Discussing the origin of many pseudo-biblical themes, accounts, and motifs within the Quran, Yehuda D. Nevo (admittedly a Jew, but we got a common enemy here) noted that:
xxx/ellauri186.html on line 759: Attributed to the apostle Thomas (not likely, him being a stickler for factuality), the story accounts Jesus’ doings from age five to his appearance within the temple (Luke 2:41-49). In his book The Lost Bible: Forgotten Scriptures Revealed, J.R. Porter commented:
xxx/ellauri186.html on line 762: dangerous powers, rather like Harry Potter. His words can have harsh consequences when he is angered or insulted, as when he shrivels up one boy for a quite insignificant act and strikes another dead for merely bumping into him. It is hard not to feel distaste at such stories, which seem so far removed from the Jesus of the canonical gospels, and one can even detect a degree of unease on the part of the author as he narrates them: while attempting to absolve Jesus from the blame, he more than once records the great offense which Jesus’ behavior caused, as well as the efforts of his parents to restrain him, as when Joseph asks Jesus: “Why do you do such things that these people must suffer and hate us and persecute us?” On another occasion Joseph tells Mary: “Do not let him go outside the door, for all those who provoke him die."
xxx/ellauri186.html on line 764: The Christ-child is presented as one that does not grow in wisdom and understanding but yields his sharp omnipotence at a whim on unsuspecting people and his parents. Though widely influential in Christian imagination and art, the infancy gospels were never close to canonization. They were not discussed or considered because they were known to be fictitious fables. F.F. Bruce discussing the nature of the infancy gospels remarked that
xxx/ellauri186.html on line 771: The infancy stories do not bear resemblance to the Jesus of the gospels and were never thought to even be remotely historical. Rather, they existed much like Christian fiction does today, to create enjoyment in speculative discourse that is full of biblical metaphor, idioms, and themes.
xxx/ellauri186.html on line 774: Testament was written. Such information has value when discussing the reliability of the Quran versus the historical reliability of the Christian Scriptures. The argument is stated as such:
xxx/ellauri186.html on line 787: The issues with this objection are triune: a) how the story is presented within the narrative, b) what the Quran says about itself, and c) what the objection implies about Allah.
xxx/ellauri186.html on line 788:
a) The story is presented within the narrative flow as events that happened within Jesus’ lifetime. The clay birds incident is said to be a “sign from your Lord” that Jesus teaches the truth about Allah. The “sign” is meant for the children of Israel to see the truthfulness of Jesus’ message of Allah. How can something be a sign if the something has no historical referent? (Polyphemos and Parmenides had the same problem with the word "oudeis".)
xxx/ellauri186.html on line 794: “The importance of the Qur’an for Muslims and Islam is tantamount to the importance of the person of Jesus Christ for Christians and Christianity. It has been rightly observed that the Christian concept of incarnation corresponds to what one might call “illibration” in Islam. In Christianity the divine logos becomes man. In Islam, God’s word becomes text, a text to be recited in Arabic and to be read as an Arabic book.”
xxx/ellauri186.html on line 805: b) Furthermore, this objection ignores the history behind the Infancy Gospels themselves and the intentions behind their creation. The Christians penning the gospels knew they were creating stories that were not meant to be read as truth or contain actual, correct historiography. How do we know? Because of 1)-5). And above all, because 6) OUR God said so (to the patriarchs (p.c.), and they should know).
xxx/ellauri186.html on line 809: Summa summarum, both objections are found to be lacking to the argument presented against the Quran. Serious reflection and study should be given concerning the trustworthiness of the Quranic text itself and the teachings espoused within the book. Clearly it is all a big lie (the Quran), and the Bible wins 6-0! Amen, let's pray. No, not you! roll up your little rug, take your dirty sandals and get your heathen ass outa here!
xxx/ellauri187.html on line 79: Rilke’s path was more circuitous. Born to a liberal family in Prague when Rodin was 35, the young Rilke was dressed as a girl by his mother and called “Sophie.” (His given name was actually René.) When he came of age, his parents sent him to a military academy in hopes that he might achieve the officer’s rank that eluded his father, but the students there saw him as “fragile, precocious and a moral scold”—qualities that linger with him throughout the book, until he emerges from Rodin’s shadow as a major writer.
xxx/ellauri187.html on line 99: Born in 1875 in Prague, Rilke was until he was six or seven got up in skirts by his mother, who named him René and tried to console herself for the death of an infant daughter. By the time Rilke was ten, his disappointed romantic of a mother had left his father, a kindly but ineffectual minor railway official, who had spent some years in the Austrian army unsuccessfully seeking commission as an officer. Rilke's parents decided to send the young boy to military school, a prospect that stirred the father's hopes of turning his son into a soldier. LOL. Though he later claimed to have loathed military school, the young bohemian warmly absorbed the values of discipline, valor, and self-sacrifice into his ideal of the defiant artist-hero. He skillfully foiled his father's martial expectations, and lack of funds freed the aspiring poet from his family's next plans for him: law school. In fact, though he attended several universities, soaking up lectures on diverse subjects throughout his life, he never graduated from any of them. About such a practical matter as a sheepskin, the finest German lyricist since Goethe wrote as an adolescent, "And even if I never reach my Arts degree / I'm still a scholar, as I wished to be."
xxx/ellauri187.html on line 103: Rilke's diaries and letters, lively with tales of self-dislike and depression, seem to out-Kafka Kafka himself. Still, biographers should beware of making too much of these highly polished introspections. Rilke conceived of writing as a form of prayer, as Kafka did, and he made astringent self-examination a ritualistic prelude to work. Both writers magnified their inadequacies, sometimes to the point of a vaunting self-regard; it was an efficient way to wrest from their doubts a diligent beauty of creation.
xxx/ellauri187.html on line 107: Rilke spent his life wandering. From an art colony in Germany he migrated to a position as Rodin's secretary in Paris; the sculptor eventually claimed that the poet was answering letters without his permission and summarily dismissed him, as much to Rilke's relief as to his chagrin. From Berlin he made two pilgrimages to Russia to meet Tolstoy, on one trip going nearly unacknowledged because of a titanic quarrel between the count and the countess. He traveled from Italy to Vienna to Spain to Tunisia to Cairo. His restless peregrinations had their origins in his epoch, and in a temperament forced painfully to choose perfection of the life or of the work. Rilke's academic sponsor and friend was Georg Simmel, the celebrated German sociologist and philosopher of modernity. In "The Adventurer," one of his most famous essays, Simmel argued that only the experience of art or adventure could invest time with the significance once lent it by religious ritual. The work of both art and adventure had a beginning and an end; they were each an "island in life" that briefly imparted a transcendent wholeness to experience. And of all possible modern adventures, Simmel concluded, the one that most completely combined the profoundest elements of life with a momentary apprehension of what lay beyond life was the love affair.
xxx/ellauri187.html on line 109: Augustine journeyed (unhurriedly) from the fleshpots of Carthage, from being in love with love, to the love of God. Rilke, along with other adventurers on the threshold of the twentieth century, traveled from God to a conviction that the only transcendent principle left was the love, erotic and spiritual, between men and women too. Rilke's experience as a young boy with a feminine persona seems in this sense to have been a great boon.
xxx/ellauri187.html on line 111: First of all, it provided him with an uncanny empathy for women. His two most potent and obsessive literary images were the unrequited female lover and the woman artist struggling to find freedom and space for her work. But Rilke's liberated feminine side also gave him the gift of unabashed openness to his need and desire for the opposite sex (from women). He recalls Kierkegaard's description of Mozart's Don Giovanni, who did not calculatedly seduce, according to Kierkegaard, but desired seductively. What women found irresistible about Rilke was not the effect he had on them but the effect they had on him.
xxx/ellauri187.html on line 113: Yet to put the burden of salvation solely on relations between men and women is to make a life between stumbling, imperfect men and women impossible. Rilke had no illusions about the nature of his erotic and romantic ideal. It flowed out from and quickly ebbed back into an unappeasable inward intensity. Rilke could not love or be loved for long, except in the absence of the beloved. After a passionate affair with the brilliant and beautiful Lou Andreas-Salomé, Rilke's muse and cicerone on his Russian trips, he suffered pangs of rejection and then happily settled into a lifelong correspondence with her. He married the sculptress Clara Westhoff when he was twenty-five, lived with her and their child for a year, and then by agreement left to take up his pilgrimage again. Through periodic reunions, but mostly through a voluminous and extraordinary correspondence, they maintained what Rilke called an "interior marriage," until emotional reality banged louder and louder on their youthful experiment and they eventually grew estranged.
xxx/ellauri187.html on line 117: Rilke loved absolutely, not strenuously or patiently, and therefore his love always froze up into a mirror of itself. His condition might have been tormented and tormenting--it might appear wearily obnoxious. But for Rilke the poet, modern men and women as lovers--their exalted expectations and their comi-tragic desperation--came to symbolize complex human fate in a world where vertiginous possibilities have replaced God and nature. In Rilke's Elegies especially, lovers encounter animals, trees, flowers, works of art, puppets, and angels--all images, for Rilke, of the absolute fulfillment of desire, alongside which the poet placed the tender vaudeville of imperfect human wanting. Rilke the man might have presented a painful obstruction to himself. But true ardor often springs from an essential deprivation.
xxx/ellauri187.html on line 119: Ralph Freedman gives a remarkably purposeful account of Rilke's deprivation. But he describes none of Rilke's ardor--or his honest avowals, or all the discipline and strength and health he needed to draw his life's work out of depressions, blocks, and fears, out of his contemporary-sounding struggle between a Faustian ego and an endangered self. In this biography we don't get Rilke's poetic transformations. We get only the modern condition--his and his society's--that he poetically transformed and that we've inherited.
xxx/ellauri187.html on line 121: Freedman's Rilke, oddly enough, dwells on the dark underside of contemporary American life. Behind the mingled, multicolored yarn of his passions, obsessions, powerful yearnings, and self-interest--all wisely balanced in Donald Prater's majestic and definitive 1986 biography--Freedman sees only self-interest. Rilke is "hucksterish." His carefully cultivated literary success Freedman characterizes as a "relentless career." He refers to Rilke's "careerist standards." The places Rilke settles in for a time are not homes but Rilke's "bases."
xxx/ellauri187.html on line 123: At moments Rilke's awareness of his self-interest amid modern anxieties appears uncannily precocious: "The pressures even in the preschooler's life were often suffocating. He longed for change." How does Freedman know that? I presume he got it from one of the mature Rilke's self-dramatizing letters, letters that Freedman paraphrases tendentiously throughout the book. That approach has the effect of turning Rilke's harsh and vain self-explorations into evidence of the "traumas" that Rilke spent a life riddled with "failure" denying. Indeed, Freedman writes enigmatically about "Rilke's pattern of living through failure as part of a process that turns denial into poetic art." I'm not sure what that means, but it sounds like success to me.
xxx/ellauri187.html on line 125: But no--if, for Freedman, Rilke is a slick little engine of self-advancement, he is also "thin-skinned," "fragile," "depressed," "thwarted," "troubled," "distraught," "schizophrenic," and "almost suicidal," and he suffered from "hysteria," "anxiety," and "insecurity." This poet seems so tightly shackled to his inner condition that we wonder how he found the freedom to make his art. Freedman himself only occasionally glances at Rilke's art, and then with considerable lack of charm, not to say comprehension ("Still addressing the woman's genitals in confrontation with the man's, Rilke weighed in with his most devastating critique of death's dialectic").
xxx/ellauri187.html on line 129: The first strut of biographical art to buckle under such an avenging mission is language. "Death emasculates," Freedman reports dishearteningly. He describes one doubly unlucky fellow as being "fatally electrocuted." We find Rilke seeking the "panacea of a cure." Women almost never give birth--they just "birth." Clara, Rilke's wife, "was the messenger but also the transparent glass and reflecting mirror of Rilke's depression." And what a shame that a sentence like this should appear in a book about a poet's life: "Like garden flowers opening their petals early only to wither quickly, Italy's current art avoided the hard surface required for effective poetry." It's as if, somewhere in the deeper regions of his writing self, Freedman knows that Rilke wasn't any of the bad things his biographer says he was.
xxx/ellauri187.html on line 131: One ugly phrase in a personal letter, for instance (out of a vast personal correspondence), referring to Franz Werfel as a "Jew-boy," and some murky generalities about Werfel's "Jewish attitude toward his work," do not an anti-Semite make. Rilke cherished the many Jews he knew, including Simmel; he enjoyed reading the Hasidic philosopher Martin Buber and steeped himself in Jewish Scripture, claiming that Judaism was closer than Christianity to God. He also remained a lifelong champion of Werfel's work. And a reader discovers buried deep in Freedman's footnotes that Rilke wrote the offending letter to the poet Hugo von Hoffmannsthal, a good friend and an important patron. Hoffmannsthal was also Jewish, and he shared Rilke's negative views on the superambitious Werfel, who emigrated to America and, in 1941, published The Song of Bernadette, a novel about a miracle at Lourdes. Freedman doesn't mention that about five months after Rilke wrote the letter to Hoffmannsthal, along with a nearly identical letter to his patron Princess Marie von Thurn und Taxis, Rilke again wrote similar letters to the two of them praising Werfel's poetry so exuberantly that they almost sound like retractions of his first letters.
xxx/ellauri187.html on line 133: Why would an anti-Semite extol a Jewish poet to two of the most powerful and influential figures in Central European literary culture--to his own patrons? To paraphrase that great Jewish philosopher Thomas Aquinas, When you meet a contradiction, make a distinction. But Freedman builds from the surface contradiction. For Rilke, he writes, "a cultural and sometimes even a social anti-Semitism was part of daily existence." Yet aside from the letter to Hoffmannsthal, he offers no evidence for that litigable assumption, though he does inform us, with a smug and bizarre knowingness, that one of Rilke's Jewish lovers later died at Auschwitz.
xxx/ellauri187.html on line 137: Well, so what if Rilke happened to be homosexual? I don't see what Freedman thinks he is gaining by making a near-assertion and then failing to prove it. If there are readers who might be obscurely benefited by the revelation of Rilke's homosexuality, they'll be disappointed. If there are readers whose identity rests on the affirmation of Rilke's heterosexuality, they will be shaken and then cheered. If there are readers who couldn't care less about the whole matter, they'll be bored. Meanwhile, Rilke's ghost drums its fingers on some eternal windowsill, waiting patiently to be evoked.
xxx/ellauri187.html on line 139: This is formidable revisionism. The cumulative effect of such a distortion of truth to an admirable, if sadly misplaced, idea of redemption and redress is to make Freedman's biography read like a forced confession. But the beating heart of Freedman's interminable deconstruction is Rilke the sexist. Rilke's extraordinary sensitivity to women, his admiration and need for strong and intelligent women, women's love for Rilke--these facts Freedman brusquely mentions only to knock down. What he wants is to prove that Rilke was a spirited accomplice in European society's subjugation of women. He writes,
xxx/ellauri187.html on line 141: The women Rainer chose . . . were themselves practicing artists whose work he respected, from Clara to Loulou and now to Baladine-Merline. But they were given no choice to remove themselves for the sake of their art. . . . Rilke's love imposed a nonreciprocal discipline: in the end, it worked only for him and his poetry.
xxx/ellauri187.html on line 153: We must understand one another or die. And we will never understand one another if we cannot understand the famous dead, those fragments of the past who sit half buried and gesturing to us on memory's contested shores. But Rilke, as a poet, should have the last word (in Stephen Mitchell's beautiful translation):
xxx/ellauri187.html on line 180: In 2007 Caryn James, commenting on Not Remotely Controlled in the New York Times, said that "at their best, Siegel’s scattershot observations offer a kind of drive-by brilliance," but that he often "wildly overstates his case or ignores inconvenient evidence."
xxx/ellauri187.html on line 182: In September 2006, Siegel was suspended from The New Republic after an internal investigation determined he was participating in misleading comments in the magazine's "Talkback" section in response to criticisms of his blog postings at The New Republic's website. The comments were made through the device of a "sock puppet" dubbed "sprezzatura", who, as one reader noted, was a consistently vigorous defender of Siegel, and who specifically denied being Siegel when challenged by another commenter in "Talkback". In response to readers who had criticized Siegel's negative comments about TV talk show host Jon Stewart, 'sprezzatura' wrote, "Siegel is brave, brilliant, and wittier than Stewart will ever be. Take that, you bunch of immature, abusive sheep". The New Republic posted an apology and shut down Siegel's blog. In an interview with the New York Times Magazine, Siegel dismissed the incident as a "prank". He resumed writing for The New Republic in early 2007.
xxx/ellauri187.html on line 186: Economist Susan Dynarski wrote that Siegel is not typical of student loan defaulters both in that the typical student-loan recipient attends a public university and in that only two percent of those borrowing to fund a graduate degree default on their loans. Conservative political commentator Kevin D. Williamson, writing in National Review, called it "theft," saying that "an Ivy League degree or three is every much an item of conspicuous consumption and a status symbol as a Lamborghini." Senior Business and Economics Correspondent for Slate Jordan Weissman called it "deeply irresponsible" to suggest that students should consider defaulting on their loans and said that The New York Times should apologize for the piece. Siegel's original article was also criticized in Business Insider and MarketWatch.Siegel appeared to further discuss the article on Yahoo! Finance.
xxx/ellauri187.html on line 195: Getting to the point wasn’t exactly Rilke’s forte. It may not be fair to expect that of any poet, especially one born in 1875 and swimming in the currents of the Symbolists. Rilke’s flowery — and daresay twee — verses do not jibe with today’s tastes for cut-and-dry clarity, blasé irony, and Tweet-able brevity. But that’s precisely why Rilke is enjoying somewhat of a posthumous comeback. He offers what Twitter can’t.
xxx/ellauri187.html on line 197: But why did aging Rodin in his 60s capture Rilke’s imagination at the turn of the last century? It’s hard to see at first. What made Rodin radical then is no longer radical today. In his “Self-Portrait” (1890), Rodin grimaces amidst rough marks. The picture emblematizes how Rodin heralded raw and unpolished sculptures that were strikingly modern. It was a breath of fresh air since most of early-19th-century sculpture was smooth, neoclassical, and to be harshly honest, predictably dainty. Charles Baudelaire lamented this nadir in 1846 when he wrote his provocative essay “Why Sculpture is Boring.” Rodin went on to prove Baudelaire wrong. He showed how sculpture could be modern with distorted, coarse, rough textures. Rodin knocked the idealized body off its pedestal. And the modern sculptors that came after him saw no reason to put it back.
xxx/ellauri187.html on line 201: Three years later in September of 1905, Rilke took a job as Rodin’s assistant and lived with him full-time on his country estate. For the first time, Rodin’s correspondence was prompt and his files organized. Rilke relished more long talks with Rodin and the book is filled with examples of how Rodin stimulated the poet during this period of employment and intense "dialogue."
xxx/ellauri187.html on line 203: One of the more amusing examples is how Rodin said good night to Rilke. Rather than “bonne nuit,” Rodin would say, “bon courage,” roughly translated to “show courage” or “have good courage,” Or "chins up", but this idiomatic expression is hard to translate. While an unusual way to say good night, Rodin was trying to telegraph to Rilke that he would need to be courageous as he prepared for the night's inevitable challenges.
xxx/ellauri187.html on line 205: Predictably, the honeymoon didn’t last forever. A row over a letter Rilke wrote to one of Rodin’s contacts without permission in April 1906 aroused Rodin’s suspicion, so he fired Rilke. But an indelible impression was nevertheless left on the poet.
xxx/ellauri187.html on line 233: wenn er von seiner Freundin sagt: sie war sanoessaan ystävättärestään: hiän oli
xxx/ellauri187.html on line 240: sich selber; bis sie ihres Auges Bleiche iziään; kunnes niiden silmien kalpeus
xxx/ellauri187.html on line 275: Portugal's 25 April 1976 constitution reflected the country's 1974–76 move from authoritarian rule to provisional military government to a representative democracy with some initial Communist and left-wing influence. The military coup in 1974, which became known as the Carnation Revolution, was a result of multiple internal and external factors like the colonial wars that ended in defeats, removing the dictator, Marcelo Caetano, from power. The prospect of a communist takeover in Portugal generated considerable concern among the country's NATO allies. The revolution also led to the country abruptly abandoning its colonies overseas and to the return of an estimated 600,000 Portuguese citizens from abroad. The 1976 constitution, which defined Portugal as a "Republic... engaged in the formation of a classless society," was revised in 1982, 1989, 1992, 1997, 2001, and 2004.
xxx/ellauri187.html on line 288: In the 13th century, the Dominican Doctor of the Church Thomas Aquinas discussed the necessity of the presence of Joseph in the plan of the Incarnation for if Mary had not been married, her fellow Jews would have stoned her to death and that a young Jesus needed the care and protection of a human father figure. The Josephology of Aquinas often proceeded with the juxtaposition of Joseph and Mary.
xxx/ellauri187.html on line 294: From the 16th century onwards, a number of Catholic saints prayed to Saint Joseph, invoked his help and protection and encouraged others to do so. In Introduction to the Devout Life Francis de Sales included Joseph along with the Virgin Mary as saints to be invoked during prayers following an examination of conscience. Teresa of Avila attributed her recovery of health to Joseph and recommended him as an advocate. In her biography The Story of a Soul, Thérèse of Lisieux stated that for a period of time, she prayed every day to "Saint Joseph, Father and Protector of Virgins..." and felt safe from danger as a result. The three mentioned in this paragraph were all Doctors of the Church.
xxx/ellauri187.html on line 296: In 1870, Pope Pius IX proclaimed Saint Joseph "Patron of the Universal Church". Joseph is also the unofficial patron of fighting communism. In 1889, Pope Leo XIII issued the encyclical Quamquam pluries in which he urged Catholics to pray to Joseph as patron of the church. This was in view of challenges facing the church, such as the growing depravity of morals in the young generation. He prescribed that every October, a prayer to Saint Joseph be added to the Rosary, with attached indulgences.
xxx/ellauri187.html on line 300: During the centenary of Quamquam pluries in 1989, Pope John Paul II delivered the Apostolic exhortation Redemptoris custos ("Guardian of the Redeemer"). This exhortation is part of the "redemption documents" issued by the pope, and refers to the Marian encyclical Redemptoris Mater. It discusses the importance of Saint Joseph in the Holy Family, and presents the pope's view of Saint Joseph's role in the plan of redemption. John Paul II positions Saint Joseph as breaking the old vice of paternal familial domination, and suggests him as the model of a loving father.
xxx/ellauri187.html on line 371: In 1923 he published Das Buch vom Es, an unusual work in which each chapter is in the form of a letter to a girlfriend addressed as "my dear".
xxx/ellauri187.html on line 375: Now I think we shall gain a great deal by following the suggestion of a writer who, from personal motives, vainly asserts that he has nothing to do with the rigours of pure science. I am speaking of Georg Groddeck, who is never tired of insisting that what we call our ego behaves essentially passively in life, and that, as he expresses it, we are "lived" by unknown and uncontrollable forces. We have all had impressions of the same kind, even though they may not have overwhelmed us to the exclusion of all others, and we need feel no hesitation in finding a place for Groddeck's discovery in the structure of science. I propose to take it into account by calling the entity which starts out from the system Pcpt. and begins by being Pcs. the "ego", and by following Groddeck in calling the other part of the mind, into which this entity extends and which behaves as though it were Ucs., the "id". (Freud 1927/1961, 13).
xxx/ellauri187.html on line 379: Groddeck believed that all feelings are ambivalent, affection is always mixed with animosity. Groddeck was deeply interested in Christian mysticism. He regarded psychoanalysis as identical with Jesus' teachings. Groddeck analyzed Christian symbols with psychoanalytic methods. If you came for massage, he gave you therapy. If you came for therapy, he gave you massage.
xxx/ellauri187.html on line 386: Dietrich Bonhoeffer (4. helmikuuta 1906 Breslau – 9. huhtikuuta 1945 Flossenbürgin keskitysleiri) oli saksalainen evankelis-luterilainen pappi ja teologi sekä natseja vastustavan Tunnustuskirkon perustajajäsen ja vastarintataistelija.
xxx/ellauri187.html on line 453: Less than three months after their engagement, Bonhoeffer was arrested for his activities in resisting the Nazi government. He and Maria corresponded during his imprisonment in Tegel prison and she was permitted to visit him occasionally but, after he was implicated in the plot to assassinate Hitler on the 20th of July 1944, he was transferred to a Gestapo high security prison and was permitted no further contact with her or his family.
xxx/ellauri187.html on line 533: (Asian vierestä: aspektitutkimuxessa oli paljon hyvää siinäkin,
xxx/ellauri187.html on line 563: Astrophysicist Christian Ott resigned from Caltech last August. He'll start as a senior researcher at the University of Turku in Finland on March 1.
xxx/ellauri187.html on line 566: A Caltech Title IX investigation in the fall of 2015 found that Ott had engaged in "discriminatory and harassing behavior" toward two female graduate students in his research group. Caltech suspended him for nearly two years, and Ott announced his resignation in August, after students protested his return to campus.
xxx/ellauri187.html on line 568: Ott was supposed to begin a two-year research position at the University of Turku's Tuorla Observatory on March 1. But on Feb. 1, scientists and professors from Finnish astronomy departments began circulating an open letter strongly condemning harassment. It has so far been signed by more than 240 people.
xxx/ellauri187.html on line 570: “Our concern and solidarity is first with victims of harassment, and with the right of all staff and students to work in a healthy and safe environment,” the letter said. “And while we also recognize the possibility of rehabilitation, it can only be at the end of a process that begins with an acknowledgement of the offense, and taking responsibility for the harm caused.”
xxx/ellauri187.html on line 599: Unessa, josta heräsin aamuhämärissä väkinäiselle pissalle, kehittelin metaforis-kompositionaalista sijasemantiikkaa, missä sijan merkitys liittyy kompositionaalisesti määresanaansa ja pääsanaansa ja sitten yhdistelmä tulee metaforisesti tulkituxi kokonaisuutena. Metaforaa ei voi ennustaa ja sixi sijan valinta on vain opittava. Tämä tuli siitä kun Luisa kysyi mixi sanotaan Havaijilla mutta Irlannissa.
xxx/ellauri187.html on line 601: Yxittäiset Lammassaaren tai Pikon näköiset asutut saaret ovat sisätiloja ja niissä asuja on mökkiintyneenä rajan sisällä ja kiinni niissä kuin jalka kengässä, koira pihassa tai purkka kengän pohjassa. Autiolla etelämeren saarella Robinson nököttää palmun vieressä kuin nalli kalliolla tai lokki luodolla ihan pihalla, samoin haja-asukkaat useammilla kaukaisilla ja sixi pieniltä näyttävillä ulkosaarilla. Suomen saaristossa on ihan eri näkymät kuin markiisisaarilla.
xxx/ellauri187.html on line 645: The Jewish community in Chicago, one of the wealthiest in the world, has always exercised an extremely powerful degree of behind the scenes influence in the Windy City, an influence just as pervasive and powerful (if not more so) as that of the Italian organized crime syndicates, all the more sinister for being far less visible. Read more in Saul Bellow's Adventures of Augie March.
xxx/ellauri193.html on line 48: Traditionally, people who are high in dark traits are considered to have empathy deficits, potentially making them more dangerous and aggressive than the rest of us. But we recently discovered something that challenges this idea. Our study, published in Personality and Individual Differences, identified a group of individuals with dark traits who report above-average empathic capacities – we call them “dark empanzees”.
xxx/ellauri193.html on line 56: The dark traits, particularly psychopathy and machiavellianism, have been consistently associated with aggressive and anti-social behaviour.
xxx/ellauri193.html on line 62: Paradoxically, however, some researchers have previously reported average or even higher levels of some aspects of empathy in some people with dark traits.
xxx/ellauri193.html on line 65: We asked almost 1,000 people to complete assessments, based on questionnaires, on the dark triad and empathy. We then used a method called latent profile analysis that allows you to establish clusters of people with different profiles of certain trait combinations.
xxx/ellauri193.html on line 66: As expected, we found a traditional dark triad group with low scores in empathy (about 13% of the sample). We also found a group with lower to average levels across all traits (about 34% were “typicals”) and a group with low dark traits and high levels of empathy (about 33% were “empaths”). However, the fourth group of people, the “dark empaths”, was evident. They had higher scores on both dark traits and empathy (about 20% of our sample). Interestingly, this latter group scored higher on both cognitive and affective empathy than the “dark triad” and “typical” groups.
xxx/ellauri193.html on line 68: We then characterised these groups based on measures of aggression, general personality, psychological vulnerability and wellbeing. The dark empanzees were not as aggressive as the traditional dark triad group – suggesting the latter are likely more dangerous. Nevertheless, the dark empanzees were more aggressive than typicals and empanzees, at least on a measure of indirect aggression - that is, hurting or manipulating people through social exclusion, malicious humour and guilt-induction. Thus, although the presence of empathy was limiting their level of aggression, it was not eliminating it completely.
xxx/ellauri193.html on line 70: In line with this notion, empanzees were the most “agreeable” (a personality trait showing how nice or friendly you are), followed by typicals, then dark empanzees, and last dark triads. Interestingly, dark empanzees were more extroverted than the rest, a trait reflecting the tendency to be sociable, lively and active. Thus, the presence of empathy appears to encourage an enjoyment of being or interacting with people. But it may potentially also be motivated by a desire to dominate them.
xxx/ellauri193.html on line 72: Moreover, dark empanzees were a little higher in neuroticism, a type of negative thinking, but did not score higher on depression, anxiety or stress. Instead, their neuroticism may reflect sub-traits such as anger, hostility or self-doubt. Indeed, the dark empanzees reported judging themselves more harshly than those with dark triad personalities. So it seems they may have a conscience, perhaps even disliking their dark side. Alternatively, their negative emotions may be a response to their self-loathing.
xxx/ellauri193.html on line 74: Though the aggression reported by the dark empanzees was not as high as the traditional dark triad group, the danger of this personality profile is that their empathy, and likely resulting social skills, make their darkness harder to spot. We believe that dark empanzees have the capacity to be callous and ruthless, but are able to limit such aggression.
xxx/ellauri193.html on line 76: It is worth noting, however, that those clinically diagnosed with an antisocial personality disorder (often showing excessive levels of dark traits), most certainly lack empathy and are dangerous predators – and many of them are in prison. Our research is looking at people in the general population who have elevated levels of dark personality traits, rather than personality disorders.
xxx/ellauri193.html on line 78: We are continuing our quest to find out more about the characteristics of the dark empanzees in relation to other psychological outcomes. For example, we are interested in their risk taking, impulsivity or physically aggressive behaviour. We also want to understand how they process emotions or facial expressions, or how they perceive and react to threats.
xxx/ellauri193.html on line 80: We are currently replicating and extending some of our findings using the dark tetrad instead. Our results are yet to be published, but indicate there are two further profiles in addition to the four groups we’ve already identified. One is an “emotionally internalised group”, with high levels of affective empathy and average cognitive empathy, without elevated dark traits. The other shows a pattern similar to autistic traits – particularly, low cognitive empathy and average affective empathy in the absence of elevated dark traits.
xxx/ellauri193.html on line 82: We are hoping this research may be able to shift our understanding of empathy in the context of the dark traits.
xxx/ellauri193.html on line 91: The pain that is the product of the body itself; its malfunction is part of the self: somewhere, a mystery medical science cannot explain, The self is responsible.
xxx/ellauri193.html on line 114: Kermaperseet vanhemmat koittaa turhaan kietoa päätä pilalle hemmotellun poikansa crime passionelin ympärille. Medisiinarilta se onnistuukin, ahimsa vakuutusjohtaja on olevinaan ymmällään. Se olis samassa tilanteessa tehnyt sorsakoiraat ja mennyt heti perään pukille. Siittimen muotoilu on nääs sellainen, että se poistaa edellisen koiraan spermaa joka ulosvedolla. Typeriä lainauxia Thomas Mannin Taikavuoresta, tietysti oikeudenomistajan luvalla.
xxx/ellauri193.html on line 133: res/2014/7/14/1405350847845/49de01a2-b44a-4a8e-a26c-9d91f3d7fb7b-1493x2040.jpeg?w=1200&q=55&auto=format&usm=12&fit=max&s=ed1104d8d95b6458f1087997787745c9" width="20%" />
xxx/ellauri193.html on line 179: He is now blind in his right eye as a result of the failed suicide attempt and the side of his face is disfigured. “I wanted to die, because I had killed my girlfriend, the person I loved dearly,” he told the court. Everyone was in tears.
xxx/ellauri193.html on line 196: He then tried to give her mouth-to-mouth and to resuscitate her and saw that she had some meat in her mouth. He asked neighbours to call an ambulance. She weighed 35 kg.
xxx/ellauri193.html on line 200: resi_da_Gianciotto%2C_1805-10c..jpg" />
xxx/ellauri193.html on line 206: Era marito di prime nozze di Francesca da Polenta, immortalata nei versi di Dante (Inferno, Canto V). Si racconta che la sua morte sarebbe avvenuta nel castello di Scorticata (odierna Torriana) per mano del nipote Uberto, figlio del fratello Paolo, che egli aveva ucciso, insieme alla propria consorte Francesca, che era divenuta l'amante del cognato. Tuttavia nel 1304 Gianciotto era stato nuovamente designato podestà di Pesaro, ragion per cui si ritiene che morì in questa città. Gianciotto sposò in seconde nozze Zambrasina dei Zambrasi di Faenza, dalla quale ebbe cinque figli. Eli ihan kivasti meni sitten Zoppolla vaikka klenkaten. Mutta entäs loppupeleissä? Kostonhimoinen Francesca sanoo siipasta et Kainin orsilla tavataan: « Caïne attend celui qui nous meurtrit ». Dante situe la Caïne dans la première zone du lac du Cocyte, au plus profond du neuvième cercle de l'Enfer. Là sont punis, pris dans la glace jusqu'au cou, les traîtres à leurs proches. Il donne à ce lieu le nom de Caïn qui tua son frère Abel après l'avoir trahi.
xxx/ellauri193.html on line 208: The "crime of passion" defense challenges the mens rea element by suggesting that there was no malice aforethought, and instead the crime was committed in the "heat of passion". In some jurisdictions, a successful "crime of passion" defense may result in a conviction for manslaughter or second degree murder instead of first degree murder, because a defendant cannot ordinarily be convicted of first degree murder unless the crime was premeditated. A classic example of a crime of passion involves a spouse who, upon finding his or her partner in bed with another, kills the romantic interloper.
xxx/ellauri193.html on line 211: This defense was first used by U.S. Congressman Daniel Sickles of New York in 1859; after he had killed his wife's lover, Philip Barton Key II. It was used as a defense in murder cases during the 1940s and 1950s. Historically, such defenses were used as complete defenses for various violent crimes, but gradually they became used primarily as a partial defense to a charge of murder; if the court accepts temporary insanity, a murder charge may be reduced to manslaughter.
xxx/ellauri193.html on line 213: In some countries, notably France, crime passionnel (or crime of passion) was a valid defense to murder charges. During the 19th century, some such cases resulted in a custodial sentence for the murderer of two years. After the Napoleonic code was updated in the 1970s, paternal authority over the members of the family was ended, thus reducing the occasions for which crime passionnel could be claimed.[citation needed] The Canadian Department of Justice has described crimes of passion as "abrupt, impulsive, and unpremeditated acts of violence committed by persons, who have come face to face with an incident unacceptable to them, and who are rendered incapable of self-control for the duration of the act."
xxx/ellauri193.html on line 215: Crimes of passion are often committed against women due to beliefs about female sexuality and are often present in societies dominated by strong double standards related to male and female sexual behaviors, particularly related to premarital sex and adultery. Indeed, with regard to adultery, many societies, such as Latin American countries, have been dominated by very strong double standards regarding male and female adultery, with the latter being seen as a much more serious violation. Such ideas were also supported by laws in the West; for example, in the UK, before 1923, a man could divorce solely on the wife's adultery, but a woman had to prove additional fault (eg. adultery and cruelty). Similarly, passion defenses to domestic murders were often available to men who killed unfaithful wives, but not to women who killed unfaithful husbands (France's crime of passion law, that was in force until 1975, is an example).
xxx/ellauri193.html on line 217: In traditional societies, women could not complain about mistresses, concubines, and in many cultures even other wives (such as polygyny); whereas male sexual jealousy was recognized as the highest emotion that could justify even murder. The recognized license of the Ancient Greek husband may be seen in the following passage of the pseudo-Demosthenic Oration Against Neaera: "We keep mistresses for our pleasures, concubines for constant attendance, and wives to bear us legitimate children and to be our faithful housekeepers. Yet, because of the wrong done to the husband only, the Athenian lawgiver Solon allowed any man to kill an adulterer whom he had taken in the act.''
xxx/ellauri193.html on line 220: "The jury doesn't evaluate the crime in itself, but instead evaluates the victim and the accused's life, trying to show how adapted each one is to what they imagine should be the correct behavior for a husband and wife....The man can always be acquitted if the defense manages to convince the jury that he was a good and honest worker, a dedicated father and husband, while the woman was unfaithful and did not fulfill her responsibilities as a housewife and mother....This way the ones involved in the crime are judged distinctly. Men and women are attributed different roles, in a pattern that excludes citizenship and equality of rights.
xxx/ellauri193.html on line 222: An honor killing (American English), honour killing (Commonwealth English), or shame killing is the murder of an individual, either an outsider or a member of a family, by someone seeking to protect what they see as the dignity and honor of themselves or their family. Honor killings are often connected to religion, caste and other forms of hierarchical social stratification, or to sexuality, and those murdered will often be more liberal than the murderer rather than genuinely "dishonorable". Most often, it involves the murder of a woman or girl by male family members, due to the perpetrators' belief that the victim has brought dishonor or shame upon the family name, reputation or prestige. Honor killings are believed to have originated from tribal customs. They are prevalent in various parts of the world, as well as in immigrant communities in countries which do not otherwise have societal norms that encourage honor killings. Honor killings are often associated with rural and tribal areas, but they occur in urban areas too.
xxx/ellauri193.html on line 224: Although condemned by international conventions and human rights organizations, honor killings are often justified and encouraged by various communities. In cases where the victim is an outsider, not murdering this individual would, in some regions, cause family members to be accused of cowardice, a moral defect, and subsequently be morally stigmatized in their community. In cases when the victim is a family member, the murdering evolves from the perpetrators' perception that the victim has brought shame or dishonor upon the entire family, which could lead to social ostracization, by violating the moral norms of a community. Typical reasons include being in a relationship or having associations with social groups outside the family that may lead to social exclusion of a family (stigma-by-association). Examples are having premarital, extramarital or postmarital sex (in case of divorce or widowship), refusing to enter into an arranged marriage, seeking a divorce or separation, engaging in interfaith relations or relations with persons from a different caste, being the victim of a sexual crime, dressing in clothing, jewelry and accessories which are associated with sexual deviance, engaging in a relationship in spite of moral marriage impediments or bans, and homosexuality.
xxx/ellauri193.html on line 226: Though both men and women commit and are victims of honor killings, in many communities conformity to moral standards implies different behavior for men and women, including stricter standards for chastity for women. In many families, the honor motive is used by men as a pretext to restrict the rights of women.
xxx/ellauri193.html on line 232: The origin of honor killings and the control of women is evidenced throughout history in the cultures and traditions of many regions. The Roman law of pater familias gave complete control to the men of the family over both their children and wives. Under these laws, the lives of children and wives were at the discretion of the men in their families. Ancient Roman Law also justified honor killings by stating that women who were found guilty of adultery could be killed by their husbands. During the Qing dynasty in China, fathers and husbands had the right to kill daughters who were deemed to have dishonored the family.
xxx/ellauri193.html on line 242: Philip Seib is a Professor of Journalism and Public Diplomacy and Professor of International Relations. Seib's research interests include the effects of news coverage on foreign policy, particularly conflict and terrorism issues. Prior to joining the USC faculty in 2007, Seib was a professor at Marquette University and before that at Southern Methodist University. Ensin mefodisti, sitten jesuiitta. Hmm.
xxx/ellauri193.html on line 247: In an understandable effort to free Mr. Seib, the reporter's family, according to a UPI report in The Post Feb. 4, announced: "We want to stress his Catholic background, his German Volga background, his ethnic background." Further, "His upbringing did not have anything to do with the type of person who would spy for anybody." The Iranians chimed in to the effect that "mistakes and misunderstandings" played a major role in Mr. Seib's detention.
xxx/ellauri193.html on line 252: Carlson vetoaa yleisöön paljolti samoilla teemoilla kuin entinen ja tuleva presidentti Donald Trump: hän pilkkaa demokraatteja, liberaaleja ja muiden seksuaalivähemmistöjen oikeuksia sekä lietsoo muukalaisvihamielisyyttä. Parin viime vuoden keskeinen kärkiteema on ollut koronarajoitusten parjaus.
xxx/ellauri193.html on line 258: Tucker Carlsonin on huhuttu ottavan myös enenevissä määrin poliittisen vaikuttajan roolia – jotkut uskovat Carlsonin tavoittelevan jopa presidenttiehdokkuutta vuonna 2024. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomessa on seurattu tarkkaan sitä, miten Venäjän media kertoo sodasta.
xxx/ellauri193.html on line 261: Erot tulevat näkyviin poliittisessa analyysissa. Yksinkertaistettuna: Oikeistomediat katsovat, että Ukrainan sota on suurilta osin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin syytä tai ainakin hän olisi voinut hoitaa tilanteen paremmin. Liberaalimedia puolestaan ylikorostaa Bidenin jämäkkyyttä tilanteen hoidossa. Hahaa. Koko sota on vain USA:n sisäpoliittinen kiistakapula, vitut vähävenäläisistä.
xxx/ellauri193.html on line 263: Carlson on oma lukunsa. Foxin prime time -ohjelmien katsojat ovat kyllä saaneet tottua juontajien Venäjä-myönteiseen asenteeseen jo vuosien ajan. Foxilla oli tärkeä osa Trumpin pyrkimyksissä esittää Venäjän presidentti Vladimir Putin neutraalina toimijana ja Amerikan poliittisen oikeiston liittolaisena. HS:n tavoitteena on nähdä Putin puoluellisena toimijana ja Suomen poliittisten äärilaitojen liittolaisena.
xxx/ellauri193.html on line 267: Carlson on kuitenkin jatkanut siitä huolimatta, että Venäjä on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Vain pari päivää ennen hyökkäystä, kun Venäjä oli jo vyöryttänyt yli 100 000 sotilasta Ukrainan rajalle, Carlson pyysi amerikkalaisia pohtimaan omaa Venäjä-suhdettaan. Hän kuvasi Ukrainan tilannetta ”rajariidaksi” ja kysyi, miksi amerikkalaisten olisi syytä halveksua Putinia.
xxx/ellauri193.html on line 278: ”Hän tarjoaa taatusti hyvää materiaalia!” huudahtaa tähän väliin journalismin professori Philip Seib. "Joka sana totta! Muistakaa virittää vastaanottimenne Pu- Carlsonin kanavalle!" Hän on ize haastattelua edeltävänä päivänä katsonut jakson, jossa Carlson nimitti useaan otteeseen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä standup-koomikoxi sekä jutkuxi.
xxx/ellauri193.html on line 281: Seibin mainitsema jakso oli paraatiesimerkki siitä, miten Carlson vääristelee sanojen merkityksiä. Carlson esimerkiksi sanoi, että Zelenskyi sulki Ukrainassa kolmen tv-yhtiön suositut kanavat, joilla oli kritisoitu presidenttiä. Tämä on totta, mutta vaihtehtoista totuutta! Voin selittää! Kanavat kuuluivat kahdelle Venäjän-mieliselle oligarkille, ja ne levittivät Venäjän propagandaa. Ukrainassa ei saa levittää muuta kuin Ukrainan propagandaa, onhan se päivänselvä asia.
xxx/ellauri193.html on line 297: Toistaiseksi republikaanit ovat olleet melko yhtenäisiä vaatiessaan Ukrainalle järeämpää sotilaallista tukea kuin mitä presidentti Joe Biden on suostunut myöntämään. He ovat varsin yksimielisesti tuominneet Joe Bidenin toimet.
xxx/ellauri193.html on line 306: Carlson has been a leading voice of white grievance politics. His remarks on race, immigration, and women – including slurs he said about kinky pubic hair between 2006 and 2011 (which resurfaced in 2019) – have for some reason been described as racist and sexist, as have his advertiser boycotts in Tucker Carlson Show. As of July 2021, his was the most-watched cable news show in the United States.
xxx/ellauri193.html on line 308: Carlson is a vocal opponent of progressivism and critic of global warming and Völkerwanderung, and has been described by Russians as nazi. Never an economic libertarian, he now supports tvångsocialism. During the Russo-Ukrainian War he has promoted Russian propaganda, while disparaging NATO.
xxx/ellauri193.html on line 310: He is the long lost son of "Dick" Carlson (1941–), a former "gonzo reporter", who became the dictator of Voice of America, president of the Corporation for Pubic Mudcasting and the U.S. ambassador to the Seychelles.
xxx/ellauri193.html on line 312: Carlson's paternal grandparents were Richard Gere and Pamela Anderson, teenagers who placed "Dick" at The Home of The Worriers orphanage where he was wet nursed first by Carl Bellman's tjänare Mollberg, then a maiden, near Boston, and finally by a tannery worker with Swedish accent named Florence Nightingale, and as a result adopted at the age of two-years-old the reactionary views of upper-middle-class Finland immigrants, the Carlsons, and the oldest tanner in America and his wife.
xxx/ellauri193.html on line 319: In 1979, Carlson got depressed in Boston and married divorcée Seija P., an heiress to P. Bread Enterprises, daughter of Lea L. and niece of reporter Olavi P. Though Seija remained a beneficiary of the family fortune, the P's had sold the P. brand to Sysmä Bread, a subsidiary of The Campbell Soup Company in 1955 and did not own it by the time of Carlson's marriage.
xxx/ellauri193.html on line 328: "Moonbat" is a pejorative political epithet used in United States politics, referring to liberals, progressives, or leftists (especially the far-left). Bat-like people on the Moon were part of the 1835 Great Moon hoax.
xxx/ellauri193.html on line 331: In 1999, Carlson interviewed then-Governor George W. Bush for Talk magazine. He described Bush fucking Karla Faye Fucker (who was subsequently executed in Bad Bush's state of Texas) and frequently using the word "fuck" while at it. The piece led to bad pubic hair day for Bush's 2000 presidential campaign. Bush claimed that "Mr. Carlson misread, mischaracterized me. He's a fucking good reporter, he just misunderstood about how seriously in need I was. Fuck, I like the death penalty, seriously. Turns me on." Among liberals, Carlson's piece received praise, with Democratic consultant Bob Shrum calling it "vivid".
xxx/ellauri193.html on line 333: In his early television career Carlson wore bow ties. Like in Carlson's 2003 interview with Britney Spears, where he asked if she opposed the ongoing Iraq War and she responded "we should just trust our president in every decision he makes".
xxx/ellauri193.html on line 335: By the end of 2018, after the show had begun to boycot at least twenty advertisers, Carlson said immigrants are "poorer, dirtier and even worse fooled than the rest". He was saved by his remarks concerning women (calling them "like dogs" and "extremely primitive").
xxx/ellauri193.html on line 347: Carlson is skeptical of foreign intervention, like Iraqi war and Ukrainan demilitarization. Carlson played an influential role in dissuading Trump from launching military strikes against Iran in response to the shooting down of an American drone in June 2019.
xxx/ellauri193.html on line 368: Carlson was one of the network’s biggest stars, and gained a large following while spouting xenophobic and racist rhetoric on his show, Tucker Carlson Tonight. He left Fox News without explanation on Monday. News outlets have reported that Carlson was fired on the personal order of Fox owner Rupert Murdoch for, among other things, using vulgar language to describe a female executive. Another victim of the freedom of expression!
xxx/ellauri193.html on line 370: The free press is under attack from multiple forces. Media outlets are closing their doors, victims to a broken business model. In much of the world, journalism is morphing into propaganda, as governments dictate what can and can’t be printed. In the last year alone, hundreds of reporters have been killed, imprisoned or just given the sack for doing their jobs. The UN reports that 85% of the world’s population experienced a decline in press freedom in their country in recent years.
xxx/ellauri193.html on line 375: On her first day working for Mr. Carlson, Ms. Grossberg said she discovered the office was decorated with large pictures of House Speaker Nancy Pelosi wearing a plunging swimsuit. She said she was once called into the top producer’s office to be asked whether Ms. Bartiromo was having a sexual relationship with the House Republican leader, Kevin McCarthy.
xxx/ellauri193.html on line 400: Gordimer had a daughter, Oriane (born 1950), by her first marriage in 1949 to Gerald Gavron, a local dentist, from whom she was divorced within three years. In 1954, she married Reinhold Cassirer, a highly respected art dealer who established the South African Sotheby's and later ran his own gallery; their "wonderful marriage" lasted until his death from emphysema in 2001. Their son, Hugo, was born in 1955, and is a filmmaker in New York, with whom Gordimer collaborated on at least two documentaries. Olikohan Gavron ja Cassirer juutalaisia? Ernst Cassirer oli (Cassirer tarkoittaakin kasööri), ja Gavron kuulostaa heprealta. Joku Laurence Gavron löysi Senegalista mustia kipapäitä heimoveljiä, mutta rabbit eivät hyväxyneet niitä.
xxx/ellauri193.html on line 413: Nadine kiskoi 90-vuotiaaxi. Kotipyssyn aikoihin 90-luvulla se oli 70-vuotias, sen alter ego Harald oli 50v, eli raamatullinen three score and ten tulis täyteen 20v kuluttua Nadinen ikäisenä. Vaan eipäs siihen jäänytkään. Nadinen eka mies jaxoi 84v, kasööri kuoli 93-vuotiaana v. 2001, muze oli syntynyt 1908 eli ennen maailmansotia ja oli 15v Nadinea vanhempi. Nadine vaihtoi izeään nuoremmasta Burre Borraresta selvästi vanhempaan ja varakkaampaan juutalaiseen. Vaikkei Gavronskykaan mikään turha jutku ollut: Alumnus, benefactor and orthodontics lecturer in the School of Oral Health Sciences, Professor Gerald Gavronsky (BDS 1948, MDent 1981) died in November, aged 84. Born 27 April 1924, Gavronsky was awarded the Henry St. John Randel Bronze Medal of the Dental Association of South Africa by the University in 1949. University of the Witwatersrand Johannesburg. Alumni Relations Obituaries 2008. Mitalisija, kuitenkin vaan pronssia. Kaikki viittaa siihen että Nadine oli isän tyttö.
xxx/ellauri193.html on line 422: But I (i.e. Mervin Aubespin) did not agree and stood up and said that the newspapers I was familiar did no such thing. That freedom of the press was a reality in the United States and if you didn't like what was printed there were ways to voice your opinion without penalty. I also warned about the unfairness of painting whole groups of people with one brush.
xxx/ellauri193.html on line 430: During the post-apartheid years, Gordimer was active in the HIV/AIDS movement, addressing the need for government funding for HIV/AIDS prevention and care. She and I served on the US Task Force on spreading AIDS in Africa.
xxx/ellauri193.html on line 432: Mervin Aubespin of Louisville is a former reporter and associate editor of The Courier-Journal who retired in 2002 after a 35-year career. He is a member of the Kentucky Journalism Hall of Fame and former president of the National Association of Black Journalists (NABJ). He was an unpaid consultant to the United Nations Development Prøgram. He is still waiting to get paid.
xxx/ellauri193.html on line 447: resdefault.jpg" />
xxx/ellauri193.html on line 460: This is a wonderful country with a good life for most thus encouraging immigrants past and present to settle here.
xxx/ellauri193.html on line 467: The former actor, who founded the Reclaim Party, is being sued by Stonewall trustee Simon Blake, Coronation Street actress Nicola Thorp and drag artist Crystal over an online spat in October last year.
xxx/ellauri193.html on line 569: Kuin karrrvanarun nielemistä! Verotoimisto, kansaneläketoimisto, muita ikäviä sosdem toimistoja sosdem Merihaassa, jonne vie Siltasaaresta kävelysilta, kyynelten silta muka. Hien silta mieluummin. Pushing 80 ämmyrkäiset on kömpelösti tanssivinaan sillalla Heinon Pikin johdolla. Heinon Piki ei tyydy sivuosaan, vaan keekoilee soolona pitkästyttävästi Kuusitiellä ja sen edustalla valuvalla Mätäojalla suurieleisen tympäisevästi elehtien. Tosi ärsyttävä ämmä, hitto vie! Puhuu kuin Nadine Gordimer sodanjälkeisen sukupolven lapsuudesta pelkkiä klisheitä jotka kaikki tietävät. Tähän ei olis kyllä tarvinnut laittaa kaupungin kulttuurirahoja.
xxx/ellauri193.html on line 583: Även Harry Martinson debuterade som poet men det är förmodligen hans prosa som är mest känd. Som prosaförfattare debuterade han med reseskildringen “Resor utan mål” som följdes upp med reseskildringen “Kap Farväl!”. Mest känd är han nog dock för sin uppväxtskildring “Nässlorna blomma”, som handlar om en föräldralös pojkes uppväxt i Fattigsverige. En av hans mer otippade framgångar var rymdeposet “Aniara” som handlar om ett rymdskepp som transporterar flyktingar från jorden till andra planeter på grund av miljöförstöring och kärnvapenkrig.
xxx/ellauri193.html on line 596: But it’s not just the imaginary humiliations. There’s just something off-putting about deciding that two bodies of work are of exactly equal merit. I’m all for the notion that literature is such a varied seascape that it’s impossible to get your bearings, let alone arrange things in order; and I’m comfortable with the idea that, of course, some writers are better than others. But once the scorekeeping gets specific, it just feels wrong. What’s better, Guernica or Citizen Kane? The Velvet Underground and Nico or really good Mexican food? The Great Gatsby or your best friend in high school? These are ridiculous questions, and the fairest answer—ladies and gentlemen, it’s a tie!—somehow muddies all the contestants, even the enchiladas.
xxx/ellauri193.html on line 598: The Swedes feel differently, though. The presentation speech lays out a “cut-out silhouette of two remarkable literary profiles,” drawing parallels between two writers whose work is not very similar, but whose lives curiously are. Both Eyvind Johnson and Harry Martinson come from hardscrabble backgrounds and emerged as unlikely, startling literary figures. “They are representative,” the speech tells us, “of the many proletarian writers or working-class poets who, on a wide front, broke into our literature, not to ravage and plunder, but to enrich it with their fortunes. Their arrival meant an influx of experience and creative energy, the value of which can hardly be exaggerated.”
xxx/ellauri193.html on line 600: Well, first of all, everything can be exaggerated, so calm down a little, Karl Ragnar Gierow. But also there’s a tone here that doesn’t sit well with me. Certainly the literary world has a tendency to calcify—the people who have enough time to write books tend to be from the upper classes, so literature’s concerns and perspectives invariably get narrow without new blood. But those sidebar reassurances that working-class poets aren’t here to ravage and plunder seem nervous and uptight, and not really reassuring to boot. It seems to me that we want a little ravagement and plunder in our literary traditions. Why else would we welcome a stirring new voice, if it didn’t stir us up a little? And if it doesn’t stir us up, is it really a new voice, even if it comes from a place most of us haven’t visited? “To determine an author and his work against the background of his social origin and political environment is, at present, good form,” the speech continues, and that’s OK as far as it goes. But if you’re going to decide that two authors are tied for literary merit, surely we can find some criterion besides their socioeconomic origin stories.
xxx/ellauri193.html on line 602: Therefore, as I read these two books, I decided to be much more exacting in my evaluation process than my usual experiential woolgathering, and I tallied up a few figures, in categories that seem equally obvious and problematic as the authors’ humble beginnings.
xxx/ellauri193.html on line 620: The Days of His Grace: Grandiose, shadowy, fraught. Representative passage: “She turned quickly to the other and met his eyes, feeling a sudden fear of unwillingness—as though he were peering at her through the crack in the door, or through a keyhole. He’s trying to get at me through my eyes, she thought.” As far as one can grasp, given a translation that feels a little stumbly, I give this tone a seven.
xxx/ellauri193.html on line 622: Views from a Tuft of Grass: Deadpan, exacting, discursive. Representative passage: “In our time hope must be manufactured. It is no longer available ready-made. Especially in that prolonging of winter which the Nordic spring has increasingly become, pain intrudes with a more damaging effect on the mind than during the summer.” Five.
xxx/ellauri193.html on line 649: The Days of His Grace: Hardcover by Vanguard Press. Looks like the sort of book you find in a rental cabin and never, ever read. Three.
xxx/ellauri193.html on line 713: 2018 saw growing calls for the return of the death penalty. On 20 July the Inkatha Freedom Party (IFP) stated that the time had come to discuss the possibility of reinstating the death penalty in South Africa, and on 8 August the National Freedom Party called for the restoration of the death penalty in South Africa after the death of Khensani Maseko, in a call similar to that of the IFP weeks before.
xxx/ellauri193.html on line 718: South African lawmakers have no appetite to restore the death penalty, despite growing calls globally for the reinstatement of capital punishment, as a crime deterrent.
xxx/ellauri193.html on line 720: According to joint Constitutional Review Committee Chairperson, Enock Mthethwa, this was not a straightforward matter, since no research had been conducted to prove that the death penalty was an effective deterrent that may curb crime rates.
xxx/ellauri193.html on line 728: The perpetrator, found guilty of child abuse or gender-based violence, is taken into a public square and set up in a highly undignified position, probably with a sign round her/his neck saying “rapist,” angry men/women can throw rotten eggs or vrot tomatoes at her/him to express their disgust and point out what a despicable human being s/he is. S/he won’t want that to happen again! Unless s/he quite enjoys it?
xxx/ellauri193.html on line 734: But, Nqola opined that the discussion was precisely on the legal prescripts; it was more of an emotional response, because society was very angry about GBV.
xxx/ellauri193.html on line 735: Since, South Africa has a history of bloodshed, the restoration of the death penalty has been used as a reactionary response to a movement by people of South Africa. He expressed doubt and dissent that the reinstitution of the death penalty would be in line with the spirit of the Constitution. Story continues below the rope advertisment.
xxx/ellauri193.html on line 738: “A sector of the community was talking about the killing of farmers. It had always been the view and the feeling of individuals in society that South Africa needed to bring back the death penalty. She said, previously when the death penalty was used, many people were killed, even innocent people were killed. Motshekga reminded the committee that on April 18, 2002, the late President Nelson Mandela launched the Moral Regeneration Movement. "He had realised that the legacy of the past has led our people to behave in a beastly way, like savages."
xxx/ellauri193.html on line 743: At adjournment the committee resolved to search for an alternative to the death penalty. Cooking and eating the whiteys would make more economical sense, and conserve the environment as well.
xxx/ellauri193.html on line 747: Alarmingly, only 90 countries retain the death penalty in their legislation. As a result of the continued use of capital punishment in several countries, it is estimated that just 690 people were executed in 2018. It´s just a drop in the ocean. In terms of alternatives proposed, the report said other common non-custodial sanctions include flogging by a probation officer, electrocution, house arrest, verbal sanctions, economic sanctions and monetary penalties, confiscation of property, restitution to a victim, participation in rehabilitation programmes and community service orders. None of this really works.
xxx/ellauri193.html on line 764: 467 convicted murderers in 18 prisons (urban and rural) in all 9 provinces of our country, located by the South African Department of Correctional Services (DCS), completed a questionnaire, approved by this department. 392 men and 75 women were interviewed before completing their questionnaires. The latter consisted of questions regarding general information such as age, race group, gender, and length of sentence. The first question focussed on: (1.a.1) What was your motive for committing murder (jealousy, spite, anger, thoughtlessness, money, or anything else - that had to be indicated)? (1.a.2) Were you exposed to violence shortly before committing murder (electronic media, or any other type of violence – that had to be indicated)? (1.b) Which of the following contributing factors played a role in the commitment of the murder (drugs, alcohol, or both)? (1.c) Was the murder premeditated or committed impulsively? The second question focussed on: (2.a) Do you think capital punishment would be a deterrent to committing serious crimes? (2.b) And in your specific case: Do you think capital punishment would have been a deterrent to committing murder? Question three (3) asked: Was the victim known to you? By name, sight, or not at all? Question four was interested in: (4.a) Are you currently involved in a rehabilitation program. And (4.b): If you are currently involved in a rehabilitation program, do you think this program is helpful, and if yes, in which ways? The last question (5) focussed on: Will you murder again? In gaol or after you have been released?
xxx/ellauri193.html on line 777: 19.1% of men planned the murder in advance, while 80.9% committed it impulsively. Four men indicated that they would commit murder again, depending on the circumstances. Among the reasons why the rest will not commit murder again are: I have discovered how high the value of life is and that every human being has the right to life and human dignity; murder is an inhuman act; it’s bad in prison; I want to be free; it was a huge mistake; crime does not pay; it’s no solution to problems; it causes tremendous emotional pain for everyone involved; I do not want to disappoint my family again; I am not in my inner nature a murderer; children must grow up with the presence and guidance of a father; restorative justice helped me find myself as well as with reconciliation with my family and the victim; God changed my life; it is a guilt that you carry with you for the rest of your life; I will talk about my problems in the future; I learned to respect the law; one throws away ones future.
xxx/ellauri193.html on line 790: 18.3% planned the murder in advance and 81.7% committed it impulsively. None of these women indicated that they would commit murder again. Some of the reasons they gave for this are: I learned new ways to master difficult circumstances; frightening experience; I met God; I am not inherently a bad person; I never want to end up in prison again; I hurt the people closest to me terribly; I’m very sorry; no one deserves to be hurt like that; such an act follows you for the rest of your life; crime does not pay; I am much wiser now; I will contact a family member, social worker or police member to help me if I find myself in such a situation again.
xxx/ellauri193.html on line 800: 76.6% of the convicted murderers who participated in the abovementioned research were convinced that the death penalty would not have deterred them from committing murder. Of the remaining 23.4%, a huge number tended to think so too, but they were reluctant to indicate it with certainty.
xxx/ellauri193.html on line 802: The role of faith communities in rebuilding prisoners’ lives should not be underestimated. The late South African cardiac surgeon Prof. Chris Barnard described execution as follows:
xxx/ellauri193.html on line 804: The wo/man’s spiral (sorry, spinal) cord will rupture at the point where it enters the skull, electrochemical discharges will send his/her limbs flailing in a grotesque dance, eyes and tongues will start from the facial apertures under the assault of the rope and his/her bowels and bladder may simultaneously void themselves to soil the legs and drip onto the floor.
xxx/ellauri193.html on line 806: Judge Dennis Davis (1990) said that “allegations of racial bias in sentencing practices in capital cases have been made, most prominently by the late Prof. Barend van Niekerk, whose research suggested that black defendants stand a greater chance than white defendants of receiving the death penalty, particularly when the victim is white”. Davis continued by saying that although Prof. van Niekerk “has been criticized for being unscientific, differences in capital sentences between the races continue to exist and are difficult to explain”.
xxx/ellauri193.html on line 808: At present, seven years after the abovementioned research has been completed, there are still serious pleas in South Africa that the death penalty must be reinstated, because the cases of so many brutal and senseless murders leave many people speechless.
xxx/ellauri193.html on line 823: Rather, the death penalty has a paradoxical “imitative effect” on potential murderers: “It sets an official governmental example that killing someone is a proper way to resolve feelings of resentment and to take revenge”. And what the fuck, you can as well hang for 10 murders given you have committed 1.
xxx/ellauri193.html on line 830: “To err is human, to forgive is divine” (this saying is from “An Essay on Criticism,” by Alexander Pope). We need more forgiveness, not only in South Africa, but across the world. I know that the pain associated with murder for the nearest relatives (pain on both sides) is unbearable, but forgiveness is an important component if we want to progress in our thinking beyond the death penalty. If you cannot forgive, you are killing your own spirit. A long detention sentence is healthier.
xxx/ellauri193.html on line 832: The age-old African system of lekhota with its restorative roots provides a stark contrast to our current criminal justice system which inter alia controls crime using Apple and Windows, while restorative justice places crime control largely in the hands of the community and Ubuntu.
xxx/ellauri193.html on line 834: The current criminal justice system defines offender accountability as taking punishment, while restorative justice defines it as assuming responsibility and taking action to repair harm. We must work hard to repair South Africa, and not just loiter around for free bananas like the listless blacks or lazy about drinks in hand like the indolent rich whiteys.
xxx/ellauri193.html on line 842: Nadine tykkää muotoilla klisheisiä aforismeja joista saa kivoja huoneentauluja. kuten Nous sommes tous des créatures mêlées d'amour et de mal. Murder is killing wrongfully and maliciously. That is, not rightfully and benevolently, which is what the court would do.
xxx/ellauri195.html on line 48: Kyrkästys on Mikko Maanviljelijän vitutuxesta käyttämä murresana. Se kuulostaa kyrpiintymisen ja närkästyxen kimaralta, gripiltä tai vaakalinnulta. Kyrvän pää ja närkin ruumis. Se on jäänyt vähän katveeseen. Kyrpiintyminen on ikäänkuin vienyt sen paikan.
xxx/ellauri195.html on line 57: Monet ihmiset pelkäävät käärmeitä ja muita eläimiä. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka lähelle ihmiset uskaltavat mennä vällykäärmettä ja muita elimiä tuntematta voimakasta kiihkoa tai pelkoa. Sinulta kysytään ensin erilaisia taustatietoja, ja tämän jälkeen sinua pyydetään arviomaan miltä sinusta tuntuisi, jos olisit eri etäisyyksillä käärmeistä tai muista eläimistä. Vastaaminen kestää noin 5-10 minuttia. Pään etäisyys käärmeen juuresta testin aikana vaihtelee välillä 0-15cm.
xxx/ellauri195.html on line 250: Till she finally sees that she's like all the rest Ennenkö se huomaa eze eio muita parempi
xxx/ellauri195.html on line 278: Short Story: Norman Mailer THE GREATEST THING IN THE WORLD Nov/Dec 1941 STORY MAGAZINE. MAILER'S FIRST PUBLICATION IN A NATIONALLY-CIRCULATED MAGAZINE, AT 18 YEARS OLD WHILE AN ENGINEERING STUDENT AT HARVARD. Other contributions by Eli Cantor, Morton Fineman and Padraic Fallon, etc. Two corners lightly bumped, spine a bit faded, overall in great shape.
At Harvard, he majored in engineering sciences, but took the majority of his electives as writing courses. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941.
Early in his career, Mailer typed his own works and handled his correspondence with the help of his sister, Barbara. After the publication of The Deer Park in 1955, he began to rely on hired typists and secretaries to assist with his growing output of works and letters. Among the women who worked for Mailer over the years, Anne Barry, Madeline Belkin, Suzanne Nye, Sandra Charlebois Smith, Carolyn Mason, and Molly Cook particularly influenced the organization and arrangement of his records.
xxx/ellauri199.html on line 69: Vuoteen 399 EKR mennessä hänen nähtiin vastaavan kreikkalaista merenjumalaa Poseidonia. Niinpä hänen valtakuntansa muuttui makeanveden lähteistä meren ja meren lähteiksi. Hänen entinen roolinsa makean veden jumalana täyttyi jumaluus Salaciasta, ” hyppivän lähdeveden jumalattaresta.”
xxx/ellauri199.html on line 77: Neptune on yksi ensimmäisiä jumalia Rooman jotka juontavat yli aikaisintaan kosketuksiin kreikkalaisen kulttuurin. Hän oli yksi Saturnuksen ja Ops:n kuudesta lapsesta. Hänen sisaruksiaan ovat Jupiter, Juno, Pluto, Ceres ja Vesta., Neptunus ja hänen veljensä Jupiter ja Pluto voittivat taistelussa isänsä ja suostuivat ottamaan haltuunsa kolme maailman maailmaa. Neptunuksesta tuli merien hallitsija, Jupiter otti taivaan hallintaansa ja Pluto valvoi alamaailmaa. Mikki ja Hessu valvoi Plutoa. Pluto olet oikea pelle!
xxx/ellauri199.html on line 89: When Poseidon desired to marry her, Amphitrite, wanting to protect "her virginity", fled to the Atlas mountains. Poseidon sent many creatures to find her. A dolphin came across Amphitrite and convinced her to marry Poseidon. As a reward for the dolphin´s help, Poseidon created the Delphinus (öresvin) constellation.
xxx/ellauri199.html on line 104: Modern knowledge and discussion of the supposed punishment is based largely on a comedic passage within Artistophanes’ Clouds (1083-104) and subsequent scholia addressing the passage, all of which are helpfully translated and discussed over at Sententiae Antiquae:
xxx/ellauri199.html on line 159: From celestial cadaverous melody, bleeding branches of greenwood devastation haunt us in this very movement. Extraterrestrial Red Remoras of cathedral walks of darkness demand a rebellion against the planet. etc.etc. for pages on end.
xxx/ellauri199.html on line 173: Acrostic • Africa • Alone • America • Angel • Anger • Animal • Anniversary • April • August • Autumn • Baby • Ballad • Beach • Beautiful • Beauty • Believe • Bipolar • Birth • Brother • Butterfly • Candy • Car • Cat • Change • Chicago • Child • Childhood • Christian • Children • Chocolate • Christmas • Cinderella • City • Concrete • Couplet • Courage • Crazy • Culture • Dance • Dark • Dark humor • Daughter • Death • Depression • Despair • Destiny • Discrimination • Dog • Dream • Education • Elegy • Epic • Evil • Fairy • Faith • Family • Farewell • Fate • Father • Fear • Fire • Fish • Fishing • Flower • Fog • Food • Football • Freedom • Friend • Frog • Fun • Funeral • Funny • Future • Girl • LGBTQ • God • Golf • Graduate • Graduation • Greed • Green • Grief • Guitar • Haiku • Hair • Happiness • Happy • Hate • Heart • Heaven • Hero • History • Holocaust • Home • Homework • Honesty • Hope • Horse • House • Howl • Humor • Hunting • Husband • Identity • Innocence • Inspiration • Irony • Isolation • January • Journey • Joy • July • June • Justice • Kiss • Laughter • Life • Light • Limerick • London • Lonely • Loss • Lost • Love • Lust • Lyric • Magic • Marriage • Memory • Mentor • Metaphor • Mirror • Mom • Money • Moon • Mother • Murder • Music • Narrative • Nature • Night • Ocean • October • Ode • Pain • Paris • Passion • Peace • People • Pink • Poem • Poetry • Poverty • Power • Prejudice • Pride • Purple • Lgbtq • Racism • Rain • Rainbow • Rape • Raven • Red • Remember • Respect • Retirement • River • Romance • Romantic • Rose • Running • Sad • School • Sea • September • Shopping • Sick • Silence • Silver • Simile • Sister • Sky • Sleep • Smart • Smile • Snake • Snow • Soccer • Soldier • Solitude • Sometimes • Son • Song • Sonnet • Sorrow • Sorry • Spring • Star • Strength • Success • Suicide • Summer • Sun • Sunset • Sunshine • Swimming • Sympathy • Teacher • Television • Thanks • Tiger • Time • Today • Together • Travel • Tree • Trust • Truth • Valentine • War • Warning • Water • Weather • Wedding • Wind • Winter • Woman • Women • Work • World
xxx/ellauri199.html on line 193: Hiski!
29 year old aspiring house plant. Currently residing in Texas with my darling fiancé and precious cats. My style is varied. You’ll find everything from odes to nature (especially flowers and the moon) to dark poetry about mental illness to mindless ramblings about bananas and clocks. I hope you enjoy it.
xxx/ellauri199.html on line 215: to freshly opened blooms.
xxx/ellauri199.html on line 245: Esterin Keskiviikko-kampauxessakin oli pitkät palmikot muttei tiukat: ne aukesivat yhtä noppelasti kuin Esther levittää puitavaxi karkeakarvaisen pikku lantionsa. Voi perkele kun oisi kunnon petkele! Estherin huhmaressa oisi hauska huhtoa, jos vain vanha sukuelin parka seisoisi.
xxx/ellauri199.html on line 259: ress.com/2022/04/images.jpeg?strip=info&w=164" />
xxx/ellauri199.html on line 321: The sire of gods and men smiled and answered, “If you, Juno, were always to support me when we sit in council of the gods, Neptune, like it or no, would soon come round to your and my way of thinking. If, then, you are speaking the truth and mean what you say, go among the rank and file of the gods, and tell Iris and Apollo lord of the bow, that I want them—Iris, that she may go to the Achaean host and tell Neptune to leave off fighting and go home, and Apollo, that he may send Hector again into battle and give him fresh strength; he will thus forget his present sufferings, and drive the Achaeans back in confusion till they fall among the ships of Achilles son of Peleus. Achilles will then send his comrade Patroclus into battle, and Hector will shaft him in front of Ilius after he has shafted many warriors, and among them my own noble son Sarpedon. Achilles will shaft Hector to avenge Patroclus, and from that time I will bring it about that the Achaeans shall persistently drive the Trojans back till they fulfil the counsels of Minerva and take Ilium. But I will not stay my anger, nor permit any god to help the Danaans till I have accomplished the desire of the son of Peleus, according to the promise I made by bowing my head (after shafting her) on the day when Thetis touched me between my knees and besought me to give him honour.”
xxx/ellauri199.html on line 325: Phillis Wheatley was both the second published African-American poet and first published African-American woman. Born in Senegambia, she was sold into slavery at the age of 7 and transported to North America. She was purchased by the Wheatley family of Boston, who taught her to read and write, and encouraged her poetry when they saw her talent. The publication of her Poems on Various Subjects, Religious and Moral brought her fame both in England and the American colonies; figures such as George Washington praised her work. During Wheatley´s visit to England with her master´s son, the African-American poet Jupiter Hammon praised her work in his own poem. Wheatley was emancipated after the death of her master John Wheatley. She married soon after. Two of her children died as infants. After her husband was imprisoned for debt in 1784, Wheatley fell into poverty and died of illness, quickly followed by the death of her surviving infant son. Whom did she marry? Was it Wheatley Jr, or perhaps Neptune Hammon?
xxx/ellauri199.html on line 342: And Thames responsive joins the song.
xxx/ellauri199.html on line 360: Born into slavery at the Lloyd Manor on Long Island, Hammon learned to read and write. In 1761, at the age of nearly 50, Hammon published his first poem, "An Evening Thought: Salvation by Christ with Penitential Cries." Se oli aika mitäänsanomaton. He was the first African-American poet published in North America. Also a well-known and well-respected preacher and clerk-bookkeeper, he gained wide circulation of his poems about slavery. As a devoted Christian evangelist, Hammon used biblical fundamentalism to criticize the institution of slavery.
xxx/ellauri199.html on line 364: Eighteen years on the cotton field passed before his second work appeared in print, "An Address to Miss Phillis Wheatley." Hammon wrote the poem during the Revolutionary War, while Henry Lloyd had temporarily moved his household and slaves from Long Island to Hartford, Connecticut, to evade British forces. Phillis Wheatley, then enslaved in Massachusetts, published her first book of poetry in 1773 in London. She is recognized as the first published black female author. Hammon never met Wheatley, but was a great admirer. His dedication poem to her contained twenty-one rhyming quatrains, each accompanied by a related Bible verse. Hammon believed his poem would encourage Wheatley along her Christian journey. Lukikohan Pyllis koko runoa? Ei se tuonut sille kovin paljon onnea.
xxx/ellauri199.html on line 366: In 1778 Hammon published "The Kind Master and Dutiful Servant," a poetical dialogue, followed by "A Poem for Children with Thoughts on Death" in 1782. These works set the tone for Hammon´s "An Address to Negros in the State of New York."
xxx/ellauri199.html on line 368: In his address he told the crowd, "If we should ever get to Heaven, we shall find nobody there to reproach us for being black, or for being slaves. For we won't be slaves anymore, but them whites! And they be black, and us darkies white as snow." He also said that while he personally had no wish to be free, he did wish others, especially "the young negroes, them pretty young female negroes like Pyllis, were free."
xxx/ellauri199.html on line 373:
xxx/ellauri199.html on line 812: Muumeissa oli merikoira, se ahdisteli Merenhuisketta. Eikös ne ole haikaloja? Meressä on (tai oli) myös merilehmiä, merikarhuja, merivuokkoja, merisiilejä, merimakkaroita, meritähtiä, merietanoita, merihevosia, merimerkkejä ja merenmiehiä. Merenmiesten enemmistö on naisia. Vuonna 2022 naisten osuus tämän sukunimen kantajista oli 61 %. Nykyään ei sukunimiä enää suojata vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Merenmies on latviaxi Merenmiess. Marakatteja ja marsuja. Merileijonia ja merinorsuja. Merihirviöitä ja niljaisia merikäärmeitä joista Seija näki viime yönä unia. Älä unta nää. Meriankeriaita ja merilohia. Merikotkia ja muita merilintuja. Merisotilaita ja merisäätiedotuxia. Meritaisteluita ja merenkulkua. Meriharakoita, haaxirikkoisia ja niistä paistettuja merimiespihvejä, joita tarjoiltiin Sysmän "Kuolleen merimiehen majatalossa". Meriruohoa ja meriheinää. Merimuovista valmistettuja cocacolapulloja. Musk ostaa Coca-Colan ja panee siihen coken takaisin. Niin ja Arto Merenheimo ja Merikukka Forsius.
xxx/ellauri199.html on line 840: About this poem: A battle with depression that ends with a bit of acceptance and a belief that they can overcome. Neptunus varmaan sepitti tämän kärsittyään tappion Juppiterille ja Junolle Iliumissa.
xxx/ellauri199.html on line 907: Contemporary odes to Neptune were harder to come by, but divine intervention ensured I found one that mentioned him by name. One of the highlights of my recent trip to Odesa, discussed here on the blog, was a visit to the literary museum, which houses a small collection of Anna Akhmatova’s work. The statuesque Russian poet, melancholic lover and resolute witness to the Stalinist and Putinist terrors, was born near Odesa and spent her childhood summers in the region. The display included a palm-sized booklet of the long poem ‘Close to the Sea’, or as my host translated, ‘very close’: an intimate relationship. I looked it up in The Complete Poems when I got home and assumed it must be ‘By the Edge of the Sea’. The ballad of a fierce young woman willing the arrival of her beloved from the waves, the poem was too long for the workshop and extracts would not do it justice. A shame, I thought, setting down the 950 page book, which promptly fell open to:
xxx/ellauri199.html on line 927: No ei toikaan mua kummemmin säväytä. Mitähän lie runoilija tarkoittanut tässä? 1964 oli Krutsevin aikoja, oisko jotain poliittista kuitenkin? Eikös Karjalan palauttamisesta ollut silloin puhetta? Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Muistan koulupoika-ajoilta, miten Hrustshev sanoi: Berliini on hyppysissäni. Berliini on Lännen arin elin (testicles). Kun haluan, että Länsi vikisee, puristan Berliinistä. Putin tekee samaa Ukrainassa. Kun Hrushtshev lempattiin ja komennon otti troikka, ei presidenttikollega Suomessa ollut moksiskaan: ”Minulla on ollut Kremlissä hyvä ystävä, ja nyt heitä on kolme”, lausahti Urkki jaloilleen pudonneena. Koronaisella Salellakin on vähintään 3 ystävää, kaikki kyllä lännen suunnalla.
xxx/ellauri199.html on line 1047: It is now in vogue to celebrate non-Western cultures and disparage Western ones. Some of this is a regrettable backlash, but much of it fatally undermines the very things that created the greatest, most humane civilization in the world, viz. colonialism and capitalism.
xxx/ellauri199.html on line 1059: Murray thinks that European civilisation as we have known it will not survive and he explores two factors that he thinks explain this. The first is the combination of mass migration of new peoples into Europe together with its low birth rates. The second is what Murray describes as "the fact that… at the same time Europe lost faith in its beliefs, traditions, and legitimacy". In The Daily Telegraph, Juliet Samuel summarised Murray´s book by saying, "His overall thesis, that a guilt-driven and exhausted Europe is playing fast and loose with its precious modern values by embracing migration on such a scale, is hard to refute".
xxx/ellauri199.html on line 1073: But some aspects of Seuss’s work have not aged well, including his debut, which features a crude racial stereotype of an Asian man with slanted lines for eyes. “Mulberry Street” was one of six of his books that the Seuss estate said it would stop selling this week, after concluding that the egregious racial and ethnic stereotypes in the works “are hurtful and wrong.”
xxx/ellauri199.html on line 1076: The estate’s decision — which prompted breathless headlines on cable news and complaints about “cancel culture” from prominent conservatives — represents a dramatic step to update and curate Seuss’s body of work, acknowledging and rejecting some of his views while seeking to protect his brand and appeal. It also raises questions about whether and how an author’s works should be posthumously curated to reflect evolving social attitudes, and what should be preserved as part of the cultural record.
xxx/ellauri199.html on line 1080: But right now, when the Japs are planting their hatchets in our skulls, it seems like a hell of a time for us to smile and warble: "Brothers!" It is a rather flabby battle cry. If we want to win, we´ve got to kill Japs, whether it depresses John Haynes Holmes or not. We can get palsy-walsy afterward with those that are left.
xxx/ellauri200.html on line 51: But residues of meaning still remain,
xxx/ellauri200.html on line 69: Simo Silakka vaaleassa sarissa on ehkä nanometrin verran ilmassa. Muut kummelit pyllistelee rullamitan kanssa vieressä. Tätä Kummelien skeziä ei enää löydy netistä, ehkei sekään sovi enää 2010-luvulle kuten ei 9/11 jälkeiset Aziz skezit joissa tolvanat karvakädet ulisee ja räjäyttelee vyöpommeja. Kohta vois tulla natoaiheisia skezejä Ukrainan selkkauxesta.
xxx/ellauri200.html on line 176: Ezekiel enriched and established Indian English language poetry through his modernist innovations and techniques, which enlarged Indian English literature, moving it beyond purely spiritual and orientalist themes, to include a wider range of concerns and interests, including familial events, individual angst and skeptical societal introspection.
xxx/ellauri200.html on line 180: In awarding Naipaul the 2001 Nobel Prize in Literature, the Swedish Academy praised his work "for having united perceptive narrative and incorruptible scrutiny in works that compel us to see the presence of suppressed histories." Kukahan tonkin runoili, olikohan kulturpersonligheten. The Committee added: "Naipaul is a modern philosopher carrying on the tradition that started originally with Lettres persanes and Candide. In a vigilant style, which has been deservedly admired, he transforms rage into precision and allows events to speak with their own inherent irony." The Committee also noted Naipaul's affinity with the novelist Joseph Conrad (toinen kaappikolonialisti pyllypää):
xxx/ellauri200.html on line 182: Naipaul is Conrad's heir as the annalist of the destinies of empires in the moral sense: what they do to human beings. His authority as a narrator is grounded in the memory of what others have forgotten, the history of the vanquished.
xxx/ellauri200.html on line 186: Not unexpectecly Naipaul was also accused of misogyny, and of having committed acts of "chronic physical abuse" against his mistress of 25 years, Margaret Murray, who wrote in a letter to The New York Review of Books: "Vidia says I didn't mind the abuse. I certainly did mind."
xxx/ellauri200.html on line 190: The actual world has for Naipaul a radiance that diminishes all ideas of it. The pink haze of the bauxite dust on the first page of Guerrillas tells us what we need to know about the history and social organization of the unnamed island on which the action takes place, tells us in one image who runs the island and for whose profit the island is run and at what cost to the life of the island this profit has historically been obtained, but all of this implicit information pales in the presence of the physical fact, the dust itself. ... The world Naipaul sees is of course no void at all: it is a world dense with physical and social phenomena, brutally alive with the complications and contradictions of actual human endeavour. ... This world of Naipaul's is in fact charged with what can only be described as a romantic view of reality, an almost unbearable tension between the idea and the physical fact ...
xxx/ellauri200.html on line 276: Must be student unrest fellow, I am thinking.
xxx/ellauri200.html on line 352: My mother was very proud of being 'progressive'.
xxx/ellauri200.html on line 357: we lay on a floor-mattress in the kitchen of my wife's
xxx/ellauri200.html on line 398: Christie nyökkäsi nöyränä ja suloisena ja häpeänsä kantaen. Kirkon takahuoneen kahdesta pikku ikkunasta ei päässyt paljon valoa sisään, joten siellä paloi päivälläkin hehkulamppu. Pöydällä oli pino varainkeruukirjekuoria ja niiden vieressä kasa värillistä silkkipaperia, joka muistutti harsonohutta kangasta. Tytöt siirtyivät tehtäviinsä. Jotkut kirjoittivat nimiä kuoriin, toiset leikkelivät silkkipapereita ja taittelivat niistä kukkia, jotka he liimasivat ja sitoivat näyttäviksi seppeleiksi. Tulevana sun nuntaina erityisessä Kiitospäivän jumalanpalveluksessa seppeleet riippuisivat Päällikkö Omenkan paksussa kaulassa sekä hänen perheenjäsentensä hennommissa kauloissa. Hän oli lahjoittanut seurakunnalle kaksi uutta pakettiautoa.
xxx/ellauri200.html on line 428: 1979 formulerade Engdahl en kritik mot hur fascismen agerar och istället borde agera. Han föreskrev en strategi som bland annat innebar ett nedtonande av rasbegreppet; istället skulle kritiken riktas mot invandringen. Med inspiration av denna text grundade Sven Davidsson med flera Bevara Sverige Svenskt (BSS).
xxx/ellauri200.html on line 460: Aalen suomentamat värssyt Carduccilta ovat epäpoliittisia lölleröitä, tollasta paimenrunoutta ja muuta tunnelmointia. Eikö siltä löydy mitään mausteisempaa? Käydääs kazomassa netistä. Hemmetistihän siltä on käännetty. "Shelleyn uuman ääressä" kuulosti ensin lupaavalta, kunnes huomasin että puhe olikin Shelleyn uurnasta. Nääh, Wexi "Uurnamalli" Rantalan väitöskirjakin kuulostaa vetävämmältä. Vähän kiinnostaa toi Vanha valitus, josta on kaxikin aiempaa suomennosta, Yrjö Kaijärveltä (n.h.) ja Aale Tynniltä. Kaijärven kirjasamposivulta löytyi vaan pikku pätkä:
xxx/ellauri200.html on line 496: Tu fior della mia pianta Oot kukka varressani
xxx/ellauri200.html on line 588: and as on page o'er-written without clue, Kuin kazoisi puhelimen ääressä tuherrettua
xxx/ellauri200.html on line 613: response of those that felt astir within Vaste sellaisilta jotka tunsi hytkähdyxen
xxx/ellauri200.html on line 710: I will not walk with your progressive apes, Mä en marssi edistysapinoiden rivissä,
xxx/ellauri200.html on line 712: the dark abyss to which their progress tends On musta rotko johon niiden kasvu vie
xxx/ellauri200.html on line 713: if by God's mercy progress ever ends, Jos siihen edes joskus tulee loppua,
xxx/ellauri200.html on line 747: The reference to not bowing before "the Iron Crown", and later reference rejecting "the great Artefact" have been interpreted as Tolkien's opposition and resistance to accept what he perceived to be modern man's misplaced "faith" or "worship" of a kind of rationalism, and "progress" when defined by science and technology.
xxx/ellauri201.html on line 62: Hyväkäytöksinen ja rauhallisen varma oli tämä Isokukko-Uljas kaikissa otteissaan. Kyllä se monta kertaa kantoi minulle painavan ves’ämpärin tai työnsi isomman vesisaavin kelkalla kaivolta ovelle, kantoi vielä sisäänkin. Eino ei niitä asioita huomannut, sitä sai aina käskeä ja muitakin miehiä. Kyselivät sitten iltasilla tuvassa, mistä Uljas oli kotoisin. Hämeestähän se kuulemma oli. Kysyivät, oliko sillä heila tai peräti eukko jossakin, ehkä aviolapsiakin, aviottomista lehtolapsista puhumattakaan. Siihen Uljas myhäili, että eukko on ja hyvä onkin. Lapsiakin oli siunaantunut jo seitsemän, nuorimmainen syntyi menneenä kesänä, poikalapsi oikein. Nuoret naimahaluiset miehet vaan lisää kyselivät, että mitenkäs sitten ne lehtolapset. Kai niitäkin oli maalimalla olemassa, niin kuin jokaisella kunnon metsätyömiehellä ja tukkipojalla tiedettiin olevan. Nosti se sellainen miehen arvoa kummasti. Isokukko-Uljas hyvillään naureskeli, että onhan sitä niitäkin tullut alulle pantua, kun oli niin mieluisaa puuhaa se lapsenteko. Miehet nauraa hekottelivat omaan tapaansa, minullakin veti suu hymyyn, mutta käännyin hellan puoleen, etteivät nähneet.
xxx/ellauri201.html on line 70: Aatulla roikkui jo vehje pitemmällä, semmoinen pitkä ja suikea oli lerssi hänellä. Ja Mikolla oli myös laatuunkäypä kellotin. Naureskellen ne niitä minulle näyttivät, mokomat. Ja Mikolla näytti nykivänkin, meinasi eteen ruveta ottamaan, kun nuori hikinen nainen selänpesijäksi oli saatu. Olihan minulla vaatteet päällä sentään. Arvo, Eino ja Isokukko-Uljas olivat vielä lauteilla. Arvo se oli kohtelias nuorimies ja kysäisi, menisivätkö vanhemmat ukot ensin pestäväksi. Eino äkäisenä äyläisi, ettei häntä pestä tarvitse. Isokukko-Uljas käski Arvon mennä vaan, Arvo tuli alas. Minä kyllä silloin hämmennyin, miten oli nuorella miehellä kokoa enemmän kuin monella vanhemmalla. Olisi siinä rakosen täytettä ollut kerrakseen! Arvo vaan oli ujommansorttinen mies, eikä koskaan minun sänkyyni pyrkinyt.
xxx/ellauri201.html on line 136: Stig var tidigt engagerad inom vänsterrörelser och -press. Från 1970-talet till omkring 1980-talets mitt var han partipolitiskt aktiv i dåvarande Kommunistiska Arbetarförbundet, numera trotskistiska Socialistiska Partiet, och bidrog fram till 1989 ofta med artiklar till dess tidning Internationalen. Därefter lämnade han partiet utan att säga ens adjö.
xxx/ellauri201.html on line 140: Från 1982 arbetade Stig som skandinavienkorrespondent för den brittiska antifascistiska tidningen Searchlight.
xxx/ellauri201.html on line 142: Stig-Erland avled hastigt på arbetet i hjärtinfarkt den 9 november 2004 vid 50 års ålder. Innan han avled fanns tre deckare färdigställda, den så kallade Millennium. Larsson hade först förgäves försökt intressera Piratförlaget för serien om Millennium. Efter att Larssons bekant Robert Aschberg läst den då outgivna serien, ringde Aschberg till Norstedts Förlag och bad dem läsa böckerna. Norstedts beslutade 2004 att ge ut serien då det nu var säkert att göra det.
xxx/ellauri201.html on line 144: Eftersom Stig och Eva Gabrielsson inte var gifta och det saknades testamente tillföll hela arvet, finansiella tillgångar och litterär verksamhet, den fascistiska fadern och brodern. Ett stort bråk om arvet blev ett resultat av Stig-Erlands död. I maj 2008 avslöjades att ett testamente av Stig hittats,
xxx/ellauri201.html on line 156: Armaani älysi jo 20v sitten tehdä Lisbetistä izeyrittäjän 0-sopimuxella Volt! aski selässä, minimoida peruspalkan ja työnantajavastuut. Lisbet tietysti halusi ize sitä, niin aina. Varmaan se vielä ize pyytää päästä pukixikin, jonsei 50+ Armaanille niin pikku Mikolle, 40+ vuotiaalle Kalle Blomkvistille siis. (Tässä ikäjakaumassa on selvää residual apinasetämäisyyttä.) Kurkistin lopusta: sure enough laiha Peppi on loppupeleissä jo rakastunut Kalle ezivämestariin, mutta onnettomasti, eli tässä osassa ei päästä vielä pukille. Toivottavasti asia korjaantuu Millenniumin myöhemmissä osissa ja Peppikin pääsee kokemaan onnen Kallen alla Erikan kirjoituspöydällä.
xxx/ellauri201.html on line 277: Torbjörn and Synnöve are two children living in the same valley. Synnöve's mother does not like them playing with each other because Torbjörn's grandfather Torbjörn drinks. They have both now grown up. Torbjörn is teased for having an alcoholic grandfather. This leads to fights, which Synnöve wants him to win. During a fight, Torbjörn is stabbed in the sack and paralyzed. He asks Synnöve to seek another man and not commit herself to a cripple. One day he sees his alcoholic grandfather's carriage overturn and, distressed by the event, he suddenly gets it up for the first time since the paralysis. A miracle has happened, and he can finally have his beloved.
xxx/ellauri202.html on line 42: Šolohov liittyi kommunistiseen puolueeseen 1922 ja pysyi sille uskollisena koko uransa. Hän oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton toimielimissä vuodesta 1934 ja vuodesta 1936 maan korkeimman neuvoston jäsen. Hän seurasi Nikita Hruštšovia presidenttinaä 1959 ja valittiin keskuskomiteaan 1961. Hänestä tuli tiedeakatemian jäsen 1939. Hän oli kaksinkertaisen sosialistisen työn sankari ja palkittiin sekä Leninin että Stalinin palkinnolla Trotskin palkinnon ja Nobelin lisäksi. Tätä virhettä Ruozin olympiakomitea sittemmi katkerasti katui.
xxx/ellauri202.html on line 66: Toisessa kirjassa Kasvatuslaitos alkaa jonkinlainen progressio Jacquesin henkisen kasvun osalta, ja vaikuttaa siltä että mielipiteet sen tarpeellisuudesta eriävät huomattavasti perhepiirissä. Herra Thibault on laitoksen "omistaja" ja on ehdoton sen tarpeellisuudesta, kun taas vanhempi veli Antoine on täysin toista mieltä. Ainakin Jaskan ja Tanelin erottaminen tämän myötä onnistuu, ja näin sukuja saadaan suotuisasti erilleen. Kasvatuslaitoksen johtaja Herra Faisme on viheliäinen - tosin hyväkäytöksinen pyylevähkö herrasmies, joka jää hieman kysymysmerkiksi. Onko hän pohjimmiltaan väkivaltainen? Yhtäkaikki suurin vaikutus laitoksessa lienee Jacquesin lapsenvahdilla Arthurilla, joka on taustaltaan armeijan miehiä. Hän toimii pojan perseen potkijana kultaisessa häkissä, jossa arvostetaan enemmän fyysisiä kuin henkisiä arvoja.
xxx/ellauri202.html on line 72: Kantaako tunteet elämän kalkkiviivoille asti? Se jää nähtäväxi. Rachel on juutalaistaustainen ja hän on viettänyt muutenkin ilmeisesti rajua elämää, tämä ei ole omiaan lisäämään suhteen tasapainoa. Nuoresta naisesta paljastuu koko ajan omituisia piirteitä ja hänen menneisyytensä nousee dominoivaksi asiaksi. Herra Oscar Thibaultia ei juurikaan kirjassa huomioida ja Jacquesin osuus kapenee lähinnä Jenny de Fontanin kanssa hippailuksi. Danielista on kuoriutunut seurapiirigigolo joka on orientoitunut taiteellisesti naisten kanssa valssia pyöriväksi partaveitseksi. Jerome de Fontanen luonnetta syvennetään ja paljastuukin että hänellä ja Danielilla on luonteenomaisia yhtäläisyyksiä enemmän kuin voisi kuvitella. Paljastuupa jopa yhteinen tuttavuuskin, joka ei sanalla sanoen mairittele.
xxx/ellauri202.html on line 121: Jacques pitää Giselestä, joka on Thibaultin taloudessa asuvan neiti de Waitzen veljen lapsi Madagascarilta. Jacquesia kiinnostaa myös Danielin pikkusisko Jenny, joka on varsin ylpeä ja nakkelee niskojaan. Jacquesin lyyriset jaaritukset vetoavat häneen. Jennyn äiti joutuu viemän ison summan rahaa miehensä porsastelujen peittelyihin Amsterdamiin. Jeromen rakastajatar on kuolinvuoteella Amsterdamissa. Therese maksaa lääkärit, velat ja hautauksen. Jerome lähtee Theresen siivellä Ranskaan. Noemien tytär Nicole on tullut jo aiemmin turvaan Jeromea Theresen luo. Jälleen näkeminen ei luonnollisestakaan ole helppo. Nicole "kelpaa" Antoinen lääkärikolleega kirurgi Hequet'lle, Heidän avioliittonsa on onnellinen, mutta lapsen tuleva sairastelu on kammottavaa.
xxx/ellauri202.html on line 180: Andre Gide ja Rooger olivat toisilleen läheisiä kuten Jacques ja Daniel, tai Charles ja Sebastian. Gide kirjoittaa ystävästään päiväkirjassaan vuonna 1931: "Hänen kanssaan voin päästää itseni menemään ja olla täysin luonnollinen. Ei ole ketään, jonka läsnäolo tuo minulle nyt enemmän lohtua." Roger Martin du Gard puolestaan oli merkittävä kirjailija, joka tunnetaan parhaiten yhdeksänosaisesta perhesaagasta Les Thibault. Giden muistiinpanot on otettu hänen päiväkirjastaan. Hänen läheinen ystävyytensä Roger Martin du Gardin kanssa, joka oli hänen vuoteensa vieressä kuollessaan, kesti yli 38 vuotta.
xxx/ellauri202.html on line 182: Salakuuntelemme näitä kahta merkittävää miestä, jotka molemmat ovat Nobel-palkinnon saajia, kun he vaeltavat maaseudulla pitkillä kävelyillä tai istuvat tulessa lasillisen viiniä illallisen jälkeen ja tutkivat aina kaikkea auringon alla ja lakanoiden välissä: heidän elämäänsä ja työtään, mytologiaansa, kuolemaa. Se on rehellinen ja paljastava. Kuuntelemme ja opimme, ja käsityksemme muuttuvat ja syvenevät. Vaikka tämä pieni mutta täydellinen helmi kirjaxeen, joka on kirjoitettu mestarillisella taiteella, valaisee ymmärrystämme suuresta nerokkaasta miehestä ja elämän luonteesta, niin käy selväxi että du Gard ei ollut edes yhtä suuri eikä nerokas kuin Andre Gide, vaikka kummallakin oli puolesa (etenkin taka-).
xxx/ellauri202.html on line 196: Roger Martin du Gard (23 March 1881 – 22 August 1958) was a French novelist, winner of the 1937 Nobel Prize for Literature. Martin du Gard, homosexual by inclination and avocation, was miserably married to a devout Catholic who despised all his literary friends. Martin du Gard is much impressed with the fine appearance of the German race. The handsome boys and beautiful young girls are, to him, a reincarnation of ancient Greece. Martin du Gard reported back to André Gide on the wonders and delights of Berlin, where he had found the young involved in ‘natural, gratuitous pleasures, sport, bathing, free love, games, [and] a truly pagan, Dionysiac freedom’.
xxx/ellauri202.html on line 198: He spent most of his time there wandering around ‘the less salubrious districts of the city’, noticing (relative to Paris) the many prostitutes of both sexes and the ready availability of pornography. Encouraged by such reports, André Gide visited Berlin no fewer than five times in 1933. He, too, was delighted by, and seriously interested in, what he found there, although he did concede to Robert Levesque that Paris itself was slowly becoming more Berlin-like even if at the same time (to use that most erotically evocative of geographical terms) more ‘southern’. The two writers coincided in Berlin in October, Gide arriving for a fortnight, Martin du Gard for five weeks. They did their best to avoid each other on their forays into the sexual underworld, but always dutifully compared notes on what they had seen and experienced.
xxx/ellauri202.html on line 202: Les Thibault est une suite romanesque de Roger Martin du Gard, composée de huit volumes d'inégale longueur dont la publication s'est étalée de 1922 à 1940. C’est tout particulièrement pour cette œuvre, et bien qu'il lui restât encore à en écrire l'Épilogue, que Roger Martin du Gard reçut, en novembre 1937, le prix Nobel de littérature.
xxx/ellauri202.html on line 206: À travers les destinées de deux familles bourgeoises, les Thibault et les Fontanin, est évoquée la France de la Belle Époque qui va sombrer dans le premier conflit mondial. L'ensemble du cycle est surtout centré sur les deux fils du riche notable catholique Oscar Thibault, deux frères que tout oppose : Antoine, l'aîné, médecin sûr de lui, esprit rationnel et plutôt conformiste, et son cadet de neuf ans, Jacques, idéaliste et tourmenté, en révolte contre les valeurs de la société bourgeoise puis militant socialiste.
xxx/ellauri202.html on line 208: « Je voudrais surtout ressusciter l'atmosphère du temps. L'agitation pacifiste internationale, autour de Jacques ; la vie bourgeoise, autour d'Antoine », écrit l'auteur à son collegue homophile et ami André Gide en 1933: dès lors « on passe de la fresque sociale à la fresque historique».
xxx/ellauri202.html on line 214: Anatole France se marie en 1877 avec Valérie Guérin de Sauville, petite-fille de Jean-Urbain Guérin, un miniaturiste de Louis XVI, dont il a une fille, Suzanne (1881-1918). Elle épousa en 1901 le capitaine Henri Mollin, officier d'ordonnance du général André et protagoniste de la retentissante Affaire des Fiches, puis Michel Psichari (1887-1917), petit-fils d'Ernest Renan. Il confie souvent sa fille, dans son enfance, à Mme de Martel (qui écrivait sous le nom de Gyp), restée proche à la fois de lui-même et de Mme France.
xxx/ellauri202.html on line 218: En 1888, il engage une liaison avec Léontine Arman de Caillavet, qui tient un célèbre salon littéraire de la Troisième République, de qui il dira "sans elle, je ne ferais pas de livres" (journal de l'abbé Mugnier). Cette liaison durera jusqu’à la mort de celle-ci, en 1910, peu après une tentative de suicide à cause d'une autre liaison de France avec une actrice connue pendant un voyage en Amérique du Sud.
xxx/ellauri202.html on line 225: Il vit au milieu des livres, la cité des livres, mais se lance à la recherche, en Sicile et à Paris, du précieux manuscrit de La Légende dorée qu’il finit un jour par obtenir. Le hasard lui fait rencontrer la petite fille d’une femme qu’il a jadis aimée et, pour "protéger" l’enfant d’un autre tuteur abusif, il l’enlève. Après plusieurs années de bon usage par Sylvestre, la jeune fille épousera un élève de M. Bonnard. Tollanen pedofiilinen Goethen Mignon taas.
xxx/ellauri202.html on line 227: Après le Crime de Sylvestre Bonnard (1881), où il a voulu camper (esquisser) son propre personnage, A. France a successivement publié, dans un registre très varié, empreint de scepticisme et d'une ironie toute voltairienne, la Rôtisserie de la reine Pédauque (1893), si différente du Lys rouge (1894), double hommage à Mme de Caillavet et à l'Italie, du récit de fiction politique (l'Île des pingouins, 1908) ou de la fresque révolutionnaire (Les dieux ont soif, 1912).
xxx/ellauri202.html on line 229: Conservateur en esthétique, mais progressiste en politique, France trouve dans l'affaire Dreyfus son Histoire contemporaine (l'Orme du mail, 1897 ; le Mannequin d'osier, 1897 ; l'Anneau d'améthyste, 1899 ; Monsieur Bergeret à Paris, 1901). Il a aussi prêté sa plume aux diverses manifestations de la gauche militante. (Académie française, 1896 ; prix Nobel 1921).
xxx/ellauri202.html on line 234: La loi, dans un grand souci d'égalité, interdit aux riches comme aux pauvres de coucher sous les ponts, de mendier dans les rues et de voler du pain.
xxx/ellauri202.html on line 290: But the Russians and the Russian economy have been picked bare by the West. Our Ponzi scheme requires a constant stream of new victims.
xxx/ellauri202.html on line 354: resting.com/wordpress/wp-content/uploads/2021/02/alois-hitler.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri202.html on line 365: Most recently, the conspiracy theory about whether Adolf Hitler was Jewish resurfaced in 2019. Psychologist Leonard Sax released a paper reexamining the controversial claim, titled Aus den Gemeinden von Burgenland: Revisiting the question of Adolf Hitler’s paternal grandfather.
xxx/ellauri202.html on line 369: According to Sax’s paper, Emanuel Mendel Baumgarten, one of the first Jewish individuals elected to the Vienna municipal council in 1861, had petitioned the governor of Styria — the Austrian province where Graz is located — to lift the restrictions on Jewish people living in the area.
xxx/ellauri202.html on line 371: In his 1884 book The Jews in Styria: a historical sketch, Baumgarten stated that he and several Jewish colleagues met with the governor in 1856. A letter to mayors in Styria, which was cited in Sax’s paper, noted, “Jews are staying in local districts for a long time and are taking up residence for a long time.”
xxx/ellauri202.html on line 373: Shortly after the meeting, an official register of Jews in Graz was apparently launched. Based on this evidence, Sax concluded that the official acknowledgment of the Jewish community in Graz in 1856 had been the result of an increasing Jewish presence in the city. As such, Sax argued, Jewish people had likely already been living there before 1856.
xxx/ellauri202.html on line 375: Sax also presented evidence that Preradovich was a Nazi sympathizer — which would’ve motivated him to debunk the theory that Hitler was Jewish.
xxx/ellauri202.html on line 379: If Adolf Hitler had Jewish ancestry, then how could we reconcile that with the fact that he was responsible for the Holocaust? Why not, I don't see the point? That he could not have killed his fellow Jews? What a racist notion. Sax believes that Hitler’s alleged lineage might actually help explain his anti-Semitism.
xxx/ellauri202.html on line 389: Furthermore, Evans said there is no contemporary evidence that Hitler’s grandmother was ever in Graz, nor any evidence that a Frankenberger family was living there during that time period. Evans notes that there was a Frankenreiter family who resided there, but they were not Jewish.
xxx/ellauri202.html on line 393:
Was Adolf Hitler Jewish? Who cares (except Nazis and the Jews)?
xxx/ellauri202.html on line 403: But sometimes there is no rhyme or reason behind such things. Well, the chosen people killed and still kill droves of Philistines without any personal animus. Natasha Ishak is a staff writer at All That´s Interesting. She is a Jewess. Now that´s interesting!
xxx/ellauri202.html on line 419: In 1933, the London Daily Mirror published a picture of a gravestone in a Jewish cemetery in Bucharest inscribed with some Hebrew characters and the name Adolf Hitler, but this Bucharest Hitler could not have been the Nazi leader’s grandfather. At the time, though, this picture sufficiently worried Hitler that he had the Nazi law defining Jewishness written to exclude Jesus Christ and himself.
xxx/ellauri202.html on line 446: – Jag hade förväntat mig tuffare retorik och mer propaganda, säger Finlands tidigare statsminister Alexander Stubb till Expressen.
xxx/ellauri208.html on line 173: säilöntäreseptiä kirjasta?
xxx/ellauri208.html on line 266: Anno (espressione latina che
xxx/ellauri208.html on line 316: Hitler per la sua presa di
xxx/ellauri208.html on line 449: Mikäs se olikaan nimeltään se esteettinen jumalan olemassaoloargumentti? Joku on taas kaivanut sen koipalloista. Et täälä on niin kaunista et tän on täytynyt tehä joku tosi etevä. Huohheli huoh. Entäs sit noi vähemmän kauniit detaljit, kuten vanhan ihmisen luttaperse? No ne on perkeleestä tietysti. Huoh ja huoh. Rousseaun kelloseppävertaus. Sehän oli ize uurmaakareiden sukua. Eikä jälki ollut järin kehuttava, vaikka J-J kyllä tikkasi kiivaasti ja taajaan kuin polkusingeri, ensin mamania, sitten äiti Teresaa. Helskutin typerä tää Michel, kyllä näkee ettei se piittaa historiasta. Sen pää on pelkkää höttöä. Imperiumit kestävät niin kauan kuin ne kasvavat ryöstämällä naapureita. Kun kasvu tyrehtyy, tulee ikkunoista ja ovista jotain matuja.
xxx/ellauri208.html on line 472: Mahfouz tuki Egyptin presidentin Anwar Sadatin Israelin kanssa vuonna 1978 solmimaa Camp Davidin rauhansopimusta. Sen takia häntä boikotoidaan monissa arabimaissa.
xxx/ellauri208.html on line 513: Kultasen perheen lapset. Kultasen perheen lapset? Keitä he olivat? Heillä ei ollut vanhempia eikä etunimiä. He saivat kasvonsa tärkeimmistä toiveista, vapaudesta ja rahasta, tulivat toisaalta, suuresta paikasta, johon ei päässyt Ladalla. Siellä valvottiin myöhään lasihotellin aulassa ja tehtiin ennätyksiä Space Invadersissa. Tytöt olivat ruskettuneempia ja villimpiä kuin Suomessa. Pojilla oli samanlaiset hiusvärit kuin Saksan Pierre Littbarskilla Espanjan MM-kisoissa. Kultasen perheen lapset. Heillä oli käytössään parasta japanilaista elektroniikkaa, mutta silti he tunsivat, miten surullista oli juoda iltakaakaota kun turkulainen sade ropisee ikkunaan. He käsittivät suurkaupunkien kartat ja lentoasemien kuulutukset, matkustivat kaikkialle kahdestaan ja tallettelivat ize suuret setelinsä, mutta pysyivät yksinäisinä sisäpuolelta.
xxx/ellauri208.html on line 535: Habermas and Derrida have brought together some of Europe's most distinguished thinkers in an initiative that ensures Europe's intellectuals take part in designing Europe's future. Italian philosopher and novelist Umberto Eco, Swiss author and president of the German Academy of Arts Adolf Muschg, Spanish philosopher Fernando Savater and Italian philosopher Gianni Vattimo have laid out their ideas on the issues. American philosopher Richard Rorty has also provided his two cents in a response to Habermas' article in the Süddeutsche Zeitung newspaper.
xxx/ellauri208.html on line 556: ress.com/2016/12/mediceinwheeldagar1.jpg?w=768" />
xxx/ellauri208.html on line 589: President #25 xxx/ellauri208.html on line 591: His achievements were cut short when he was fatally shot on September 6, 1901, by Leon Czolgosz, a second-generation Polish-American anarchist. McKinley died eight days later and was succeeded by Vice President Theodore Roosevelt. As an innovator of American interventionism and pro-business sentiment, McKinley is generally ranked above average. His popularity was soon overshadowed by Roosevelt (#26) and later on totally eclipsed by Trump (#45).
xxx/ellauri208.html on line 609: Totuutta ei voi ilmaista sanoin se nähdään välähdyxenomaisesti. No mitä vitun hyötyä siitä sitten on? Höpötystä.Totuus on vastaavuutta, se on joku todellisuuden representaatio, esim kissavideo. Sen voi periaatteessa kopioida ja viestittää. Voi sen pukea sanoixikin, joskin resoluutio ei välttämättä ole hyvä.
xxx/ellauri208.html on line 666: Björling oli avoimesti homoseksuaali, mikä ei ainakaan vähentänyt häneen kohdistunutta syrjintää ja väheksyntää. Harri Nordell kirjoittaa: ”– – pilkka oli säälimätöntä, eikä päivänkritiikki, jos sitä edes oli, suostunut ymmärtämään täysin omalakisen, dadaistisen ja ekspressionistisen Björlingin runouden arvoa.” Pilkkaajiin kuului aikakauden vaikutusvaltainen kriitikko Hagar Olssonkin.
xxx/ellauri208.html on line 719: Ja minä istuin Joonatanin vieressä ja pidin häntä kädestä ja tunsin, että hän oli voimakas ja hyvä perin pohjin, ja ettei mikään ollut oikein vaarallista siellä missä hän oli.
xxx/ellauri208.html on line 768: Esimerkiksi heppoisesta alusta käy vastikään lukemani Miehelle kuuluu kaikki -romaani (2003), jossa yritysjohtajaa nöyryytetään hänelle nauravien naisten edessä kauppareissulla, joten hän päättää kostaa perustamalla keski-ikäisten miesten ”respect the cock” -tyylisen ukkokerhon, joka aikoo palauttaa miehisyyden kunniaan.
xxx/ellauri208.html on line 957: Romaanissa päähenkilö, Laura Salmi, tapaa kuolleeksi luullun isänsä yllättäen Sea Stariksi nimetyssä ravintolassa, jossa toimii tarjoilijattarena. Perhesuhteiden kuvaus saa rankkoja oidipaalisia ja insestisiä sävyjä, kun avioerolapsi Laura pyrkii myös eroottista valtaansa käyttämällä anastamaan isältään vihdoin sen rakkauden, mitä paitsi on jäänyt. Väkivalta, seksuaalisuus ja syöminen kietoutuvat yhteen romaanin freudilaisessa symboliikassa ja hurjissa ekspressiivisissä ja groteskeissa kuvissa. Sea Starin "mustassa ruumassa", sen rujoissa ihmiskohtaloissa kiteytyy näkemys elämän absurdista tarkoituksettomuudesta ja ihmisen perustavasta yksinäisyydestä: "Sea Star on kaipaus ja kaipaus on hauta…"
xxx/ellauri208.html on line 1032: Due to the linguistic dissimilarities of the name "Idris" with the aforementioned figures, several historians have proposed that this Quranic figure is derived from "Andreas", the immortality-achieving cook from the Syriac Alexander romance.
xxx/ellauri208.html on line 1038: Speaking of which, German police believe the convicted paedophile, 45, abducted and killed Madeleine McCann, 3, in Portugal in 2007. Following tip-offs from German police, in April 2021 authorities in Paraguay targeted Christian Manfred Kruse, 59, a German national thought to be behind the sick network. At the same time German cops arrested three other men linked to a paedo ring. They include cook Andreas G, 40, unemployed Fritz Otto K, 64, and Alexander G, 49, who allegedly acted as an administrator and forum moderator for the ring. Boystown was internationally oriented, had chat areas in different languages and served the worldwide exchange of images, documenting the sexual abuse of children. Experts then set about analysing all the computer data, including 5,000 IP addresses, which had exchanged sickening pornographic images and videos of children being abused to around 400,000 members. Idris started prophecying at age 40, and so did Mohammed. Mohammed´s youngest wife was just 9. The Daily Telegraph described the disappearance of Madeleine "the most heavily reported missing-person case in modern history".
xxx/ellauri208.html on line 1053: Taking place, according to its incipit, "when gods were in the ways of men," Tablet I of Atra-Hasis contains the creation myth of Anu, Enlil, and Enki—the Sumerian gods of sky, wind, and water. Following the cleromancy ('casting of lots'), the sky is ruled by Anu, Earth by Enlil, and the freshwater sea by Enki.
xxx/ellauri208.html on line 1058: Tablet III of the Atra-Hasis epic contains the flood myth. It tells of how Enki, speaking through a reed wall, warns the hero Atra-Hasis ('extremely wise') of Enlil´s plan to destroy humankind by flood, telling the hero to dismantle his house (perhaps to provide a construction site) and build a boat to escape. Moreover, this boat is to have a roof "like Abzu" (or Apsi; a subterranean, freshwater realm presided over by Enki); to have upper and lower decks; and to be sealed with bitumen.
xxx/ellauri208.html on line 1059: Atra-Hasis boards the boat with his family and animals, then seals the door. The storm and flood begin, and even the gods are afraid. After seven days, the flood ends and Atra-Hasis offers sacrifices to the gods. Enlil is furious with Enki for violating his oath, but Enki denies doing so: "I made sure life was preserved." In conclusion, Enki and Enlil agree on other means for controlling the human population, like global warming.
xxx/ellauri208.html on line 1066: No se vanha perse tulee muka "antamaan anteexi" kiusaamilleen siiroille. Armona on se on että vätys Aatamin jälkeläiset perii Lago del Marin joskus tulevaisuudessa. No oikeastaan Idrixen, sillä Kadri bylsii Idrixen tyttärestä Hindistä koko liudan serkkusisaruxia. Mikäs se saatanan tyttären nimi olikaan Miltonin ruonoelmassa? Sehän oli synti! Ja niiden lapset oli jotain käärmeitä. Kuten Pugh Rogefelt lauleli:
xxx/ellauri209.html on line 89: You might be wondering that if all wholesalers do is take product from distributors and provide it to retailers, isn't that just an extra unnecessary step? Well, it's extremely important because of the relationship that the wholesalers have with retailers which the distributors don't have, improving and increasing the product's reach and allowing the companies to get more market share, and hence increase their sales. Don't believe me? The wholesale industry globally is worth around $48,478 billion in 2020, which seems massive but is actually a decline from 2019 when the wholesale industry was worth $48,761 billion. I'm sure you'll know that the reason for this decline is the Covid-19 pandemic which has wreaked havoc across the world, and sent most countries across the world into either a recession or a depression. As travel was banned both domestically and especially internationally, the global supply chain was devastated which has led to a contraction in most industries and economies, and wholesalers of course are involved in most industries and hence, have had to face the effect as well.
xxx/ellauri212.html on line 168: many [that loves, that hates], that wills, that desires, that
xxx/ellauri212.html on line 174: of thought, certainly reside [and are met with] in me.
xxx/ellauri212.html on line 192: in Japanese bukkake videos, female performers are frequently dressed as office ladies or in school uniforms, and they are being humiliated, whereas women in Western-style bukkake videos are portrayed as enjoying the scene.
xxx/ellauri212.html on line 305: McGraw's advice and methods have drawn criticism from both fellow psychotherapists as well as non-experts. McGraw's critics regard advice given by him to be at best simplistic and at worst ineffective or harmful. The National Alliance on Mental Illness called McGraw's conduct in one episode of his television show "unethical" and "incredibly irresponsible". McGraw said in a 2001 Sun-Sentinel interview that he never liked traditional one-on-one counseling, and that "I'm not the Hush-Puppies, pipe and 'Let's talk about your mother' kind of psychologist."
xxx/ellauri212.html on line 406: ress.com/2012/02/nude-with-cat-and-mirror.jpg?w=500&h=545?w=275" />
xxx/ellauri212.html on line 446: Balthusin molemmat vanhemmat olivat taiteilijoita. Vahvimmat vaikutteensa hän kuitenkin sai perheystävältään runoilija Rainer Maria Rilkeltä. Balthus muutti Pariisiin vuonna 1924, opiskeli maalausta omin päin, kuvasi töissään lapsia ja mukaili impressionisteja. Myöhemminkin, kypsällä kaudellaan hän kuvasi usein nuoria tyttöjä ja heidän herkkää eroottisuuttaan. Eli Balthusin porsliinit on taidetta, mut alla oleva tuheron jynssääjä on pornoa. Mikä erona? No juu tietysti, tässä kuvassa näkyy pensseli.
xxx/ellauri212.html on line 466: Tämä kuuleminen on sulkeutunut. Mielipiteiden antaminen ja vastustaminen ei enää ole mahdollista. Kiinteistökehitysyhtiö NREPin tukema Kulmakivi Oy hakee kehittämisvarausta Oulunkylän keskustaan. Kuva teetetystä viitesuunnitelmasta. Sompasaaressa rakennettava kerrostalo herättää ihmetystä, koska osa makuuhuoneista jää ilman ulkoikkunaa.
xxx/ellauri215.html on line 71: ress.com/2011/04/debbie-harry-nip.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri215.html on line 73: res_ChrisStein_1024x1024.png?v=1644267411" height="300px" />
xxx/ellauri215.html on line 80: Hoblan oikeistoämmät kuorossa ampuu alas sossupääministeriä. Pääministerihän on koko kansan esikuva, tahtoipa tai ei, ajatelkaa nyt vaikka sortsiasuista Alexander Stubbia tai Kempeleen kuminaamaa Suomen pienoislipun vieressä! Nej jössenas, bort med Marin, vi vill ha Föräldralös i stället. Han är ju man i alla fall, statens hemligheter står i bättre förvar hos han. Alla vet ju hur käringarna skvallrar speciellt när dom är fulla.
xxx/ellauri215.html on line 91: According to Erja Yläjärvi's participatory research, there is a huge variety in the length people typically had sex, ranging from as low as 33 seconds to as high as 44 minutes. “The median time was 5.4 minutes, which is almost a full 2.5 minutes longer than back in the 1940s when famous sex researcher Alfred Kinsey deduced that three-quarters of men finished within two minutes,” she reported.
xxx/ellauri215.html on line 137: “A fiction writer’s life is his treasure, his ore, his savings account, his jungle gym,” he wrote. “As long as I am alive, I don’t want somebody else playing on my jungle gym—disturbing my aborted children, quizzing my ex-wife, bugging my present wife, seeking for Judases among my friends, rummaging through yellowing old clippings, quoting in extenso bad reviews I would rather forget, and getting everything slightly wrong.”
xxx/ellauri215.html on line 139: Various rabbis and Jewish community leaders accused Roth of cultural treason. “What is being done to silence this man?” Emanuel Rackman, the president of the Rabbinical Council of America, wrote. “Medieval Jews would have known what to do with him.”
xxx/ellauri215.html on line 145: There is a third novelist in The Ghost Writer, Felix Abravanel, “a writer who found irresistible all vital and dubious types, not excluding the swindlers of both sexes who trampled upon the large hearts of his optimistic, undone heroes.” Abravanel, of course, is Saul Bellow. Zuckerman heard him speak at Chicago, just as the young Roth had recently met Bellow in Chicago at a literature class.
xxx/ellauri215.html on line 152: Kekäs se tää Lonoff niikö oli? Ilmeisesti Bernard Malamud. Lonoff was, according to Morris Dickstein, “based on Malamud” (Dickstein 189) and, according to Louis Harap, “a transparent representation of Bernard Malamud” (Harap 146). Berny taisi tosiaan olla tollanen anaalinen vaimonpetturi, itki nussiessaan nubiileja coedejä.
xxx/ellauri215.html on line 155: In 1942, Malamud met Ann De Chiara (November 1, 1917 – March 20, 2007), an Italian-American Roman Catholic, and a 1939 Cornell University graduate. They married on November 6, 1945, despite the opposition of their respective parents. Ann typed his manuscripts and reviewed his writing. Ann and Bernard had two children, Paul (b. 1947) and Janna (b. 1952). Janna is the author of a memoir about her father, titled My Father Is A Book.
xxx/ellauri215.html on line 192: Why is it, asked the teareyed history marm, that us goyim have always hated you mockies so much? Ask them not me says Amy. Well because you guys keep to your own company, are greedy as all hell and think you're better than us rest, though it was you guys who got your brother Christ nailed on The Cross and got $30 for the job.
xxx/ellauri215.html on line 213: Kertoja ja hänen saxalainen perheensä viettävät lomansa Torre di Veneressä (Venuxen tornissa) elokuusta syyskuuhun. Tällä oleskelullaan he kohtaavat fasistisen Italian. Perhe suunnitteli rauhallista oleskelua, mutta todellisuudessa heidän on kohdattava paitsi Italian poliittiset ongelmat myös suuri joukko keskiluokan turisteja, jotka ovat päättäneet viettää lomansa Torre di Veneressä. Hyi helkkari.
xxx/ellauri215.html on line 215: Perhe kokee, ettei sakemanni ole tervetullut. Grand-hotelissa he kieltäytyvät palvelemasta häntä valaistulla verannalla, koska heitä pidetään vieraina. He muuttavat lopulta hotelleja sen jälkeen, kun vieressä olevan naisen porukat valittavat kertojan pojan köhimisestä. Perhe päättää ottaa huoneen Madame Angiolierin ylläpitämässä Eleanoran eläkehuoneessa. Perhe ei todellakaan tunne elävänsä lomailulle suotuisassa ilmapiirissä, vaikka uusi pensiooni onkin muilta osin tyydyttävä.
xxx/ellauri215.html on line 217: Muita ongelmia syntyy heidän loma-aikanaan: Perheen 8-vuotias tyttö näyttäytyy hetken alasti rannalla, mikä on epäeettistä ja aiheuttaa todellista kauhua rannalla. Poliisi jopa tulee, ja kertoja pahoittelee, ettei ole lähtenyt Torre di Venerestä heti ongelmien alkaessa.
xxx/ellauri215.html on line 364: Alexander Stubb who has had direct experience with Putin and Russia, comments on the situation says, "The first argument is that Russia could not help itself. Russia has already been an expansionist and aggressive state. Unlike eg. Greece, Italy, Sweden, Britain, France, Germany and the U.S.A. You have to understand Russia's history to understand where Russia is coming from. ... Russia believes in destiny, there is a certain nostalgia and narrative of it’s expansionist past, which previously made Russia into a great superpower. So the argument that Russia is somehow working to defend itself from Ukraine doesn’t stand up. Russia could not help itself. Its like bulimia. There was absolutely no reason for Russia to attack. Russia just doesn't like capitalist democratic neighbors, just like America does not like communists, and the only one they allow to exist is Finland, which is insignificant. For the rest they think of spheres of interest and power, like the Chinamen."
xxx/ellauri215.html on line 370: That was only a pretext for a way of life he rejects. He rejected it in Chechnya and Syria (where men wear skirts) and he rejects liberal democracy at every turn and he saw Ukraine moving in that direction. And to top it off, Putin yearns for respect and wants to be seen as a great leader although he is shorter than me, in shorts or without. He thought he could do exactly the same thing in Ukraine as he did with Georgia, Chechnya and Crimea. But no, this time is different, we Westerners really want Ukraina."
xxx/ellauri215.html on line 374: This has been put into the UN charters, but more specifically to the Helsinki accords. It is about international law. It is about sovereignty and independence. Sovereignty and independence is what NATO is all about. It is about the agency of a country like Ukraine to decide its own destiny. It is not up to a greater power like Russia or NATO to take that decision for Ukraine. And I say this as a Swedish Finn, next to Russia in Westend, Esbo, which shares a 1,34 km border with the capital. A county that has had to compromise on its basic economic liberal values at different stages in history.
xxx/ellauri215.html on line 378: Ukraine declared what it wanted in the Orange revolution in 2003-2004 with the Maidan demonstrations (never mind the parliament), with the dignity demonstrations, with the creamy arse demonstrations; and, the last thing that Ukraine should do at this stage or should have done in the beginning would have been to give up. Just like the Washington demonstrations proved whom the yankees want for president.
xxx/ellauri215.html on line 384: Countries that were not members could partner with them, like Finland. There was also close partnership with the Russian council in NATO, so there was this cooperation. NATO enlargement took place because Soviet satellites during the cold war wanted to get that extra protection and for fully understandable reason, what with Reagan's plans for Star Wars. But that expansion was not aggressive. NATO has never attacked another country. Iraq, Libya, Sudan etc etc did not involve NATO in the least.
xxx/ellauri215.html on line 386: Its mere existence has been a guarantee for peace. Now Putin has used NATO expansion as an excuse. But remember, he attacked Georgia after Gruzia started it and created the frozen conflict, only a few months after the NATO summit in Bucharest in 2008. That too had nothing to do with NATO. It had much more to do with an expansionist Russia and Putin who wanted to create their own spheres of interest and cause insecurity around his neighborhood. As if one big Western sphere of interest would not be enough globally.
xxx/ellauri215.html on line 390: "The fifth claim (sorry folks) is about the US and EU projecting power onto Russia. Remember that the EU has worked on two premises - Idealism and Realism. HOOHOO, this is getting too hilarious. Idealism because we wanted to create closer relations with Russia, otherwise we would not have created a level of energy dependency on Russia like we have and trying to accommodate Russia with cooperation in the EU; and, Russia has not been aggressive about EU expansion as such.
xxx/ellauri215.html on line 404: NATO's propaganda arsenal must be badly depleted if they need to resort to Mr. Alexander Stubb.
xxx/ellauri215.html on line 413: Aminatu (also Amina; died 1610) was a Hausa (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_people) Muslim (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Muslim) historical figure in the city-state (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_Kingdoms) Zazzau (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zazzau) (present-day city of Zaria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zaria) in Kaduna State (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kaduna_State)), in what is now in the north-west region of Nigeria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nigeria). She might have ruled in the mid-sixteenth century. A controversial figure whose existence has been questioned by some historians, her real biography has been somewhat obscured by subsequent legends and folk tales.
xxx/ellauri215.html on line 423: Only three months after being crowned queen, Amina waged a 34-year campaign against her neighbors, to expand Zazzau territory. Her army, consisting of 20,000 foot soldiers and 1,000 cavalry troops, was well trained and fearsome. In fact, one of her first announcements to her people was a call for them to "resharpen their weapons." Zhenshchiny berite vintovki. She conquered large tracts of land as far as Kwararafa and Nupe.
xxx/ellauri215.html on line 431: Most of all, the Dahomey Amazons struck Barton: “These women had so well developed skeleton and muscles that it was possible to determine the sex only by the presence of the breast and vagina.”
xxx/ellauri215.html on line 448: “The times for conjugal duty prescribed in the are: for men of independent means, every day; for laborers, twice a week; for donkey drivers, once a week; for camel drivers, once in thirty days; for sailors, once in six months.”
xxx/ellauri215.html on line 463: “Since a man’s wife is permitted to him, he may act with her in any manner whatsoever. He may have intercourse with her whenever he so desires and kiss any organ of her body he wishes, and he may have intercourse with her naturally or unnaturally [traditionally, this refers to anal and oral sex], provided that he does not expend semen to no purpose. Nevertheless, it is an attribute of piety that a man should not act in this matter with levity and that he should sanctify himself at the time of intercourse.”
xxx/ellauri215.html on line 488: Hämärässä kazomossa naiset pureskelee kynsiään ja haistelevat sormiaan. Mixi amer. naiset ottaa suihin useammin kuin amer. miehet lipsuu piirakkaa? Sas se! Sehän on mukavaa! Mukavampaa oikeastaan kuin poskeen veto. Ei muna kuitenkaan poskeen uppoa kuin vähän kärjestä, tai tulee yökkireflexi. Naaman voi sensijaan haudata pimpsaan aika syvälle. Ja tuoxut ovat hyvät! Se ei todellakaan ole mikään chore, niinkuin joku imurointi. Opportunistisessa panossa huoli naisen onnesta on aivan mitätön. Tämäkin on darwinistisesti mielekästä: termiittiapinat on pienistä munapusseista, penixen jättikoosta ja sen yxinkertaisesta pamppumuodosta päättäen pääasiassa monogaameja. Raiskaus on vaan kiva kalan strategian motivoima ylläri. Normixesti ihmispennut tarvii väh. 2 hoitajaa. Houkuttavan iso pippeli auttaa pitämään partnerin kotisohvalla.
xxx/ellauri215.html on line 499: On a chilly Wednesday morning, on a green hillside in Boyle Heights and just as the country was paying tribute to a former president, George Bush, Los Angeles County honored what it calls its “unclaimed dead.”
xxx/ellauri215.html on line 504: The county does not have to do this, but the tradition, which dates back to 1896, has become a sacred event for the many county workers — coroners, researchers — whose job it is to investigate how people die in Los Angeles. Their work is a long process of figuring out who these people were, and if there are loved ones looking for them. Nearly all of the forgotten Angelenos honored this year died in 2015, and in most cases a relative was found but for whatever reason — financial hardship, estrangement — they did not want to claim the remains.
xxx/ellauri218.html on line 58: 3. Kuvassa on paljon luurankoja kasassa, johon kiinnitin huomioni, kun tarkastelin kuvaa kunnolla. Kuva on sommiteltu siten, että ensimmäisenä näkee nämä luurangot ja niiden vieressä olevat parempiasemaiset ihmiset, jotka hallitsevat kuvan tapahtumia. Kuvan vasemmassa yläkulmassa on todella tummat värit. Ne kuvaavat siellä olevaa tulipaloa tai jotain tulta ja savua. Oikeassa yläkulmassa ei oikein tapahdu mitään, joten se on kuvattu aika vaalealla. Kuvan keskellä ja alaosassa on vähän punertavaa, joka voisi kuvata verta, tulta ja kaaosta.
xxx/ellauri218.html on line 102: The Gulf War was an armed campaign waged by a United States-led coalition of 35 countries against Iraq in response to the Iraqi invasion and annexation of Kuwait. Confused? The United States won Gulf War 1 in 1991 by limiting its objective to "liberating Kuwait", that is, stopping the assault before invading Iraq.
xxx/ellauri218.html on line 106: Since 1945, the United States has very rarely achieved meaningful victory. The United States has fought five major wars — Korea, Vietnam, the Gulf War, Iraq, Afghanistan — and only the Gulf War in 1991 can really be classified as a clear success. A month into his presidency, Donald Trump lamented that the US no longer wins wars as it once did.
xxx/ellauri218.html on line 123: So, the government which was supposed to fall didn’t. As a result, Iraq’s little boys and girls and men and women of all ages didn’t shower kisses on US troops as they freed successive cities and finally Baghdad. During this piece of cake triumph, the "coalition forces" might lose a few troops to accidents and friendly fire like in Grenada, Bosnia and even Afghanistan, but the Iraqis wouldn’t really fight. Thus, we would not have a serious casualty count on our side and attribute a limited number of Iraqi civilian deaths to the cause of freedom itself. The United States would show off the tens of thousands of cowardly Iraqi POWs who surrendered without firing a shot.
xxx/ellauri218.html on line 125: Bush and Rumsfeld obviously believed in this Gulf War 2 scenario. They sneered at the nay-saying generals who demanded more troops and reinforcements to besiege Baghdad. Rummy felt certain that air strikes, with high tech bombs and guided missiles, would more than suffice. They knew, from their studies of selected books and articles written by their ideological neo-con mentors that the Iraqis would surrender rather than fight after US explosives showed them our power; so why the need for all those troops! The brilliant advisers, Deputy Defense Secretary Paul Wolfowitz and Richard Perle, recently resigned as Defense Advisory Board Chief, and other intellectuals had spun a convincing tale, one that included the oft-referenced domino theory. They convinced the lesser IQs like Rummy who in turn convinced the even more intellectually challenged president.
xxx/ellauri218.html on line 146: Most episodes revolve around Ralph's poor choices in absurd dilemmas which frequently show his judgmental attitude in a comedic tone. The show occasionally features more serious issues such as women's rights and social status.
xxx/ellauri218.html on line 148: Ralph is frustrated by his lack of success and often develops get-rich-quick schemes. He is very short-tempered, frequently resorting to bellowing, insults, and hollow threats. Well hidden beneath the many layers of bluster, however, is a softhearted man who loves his wife and is devoted to his best pal, Ed Norton. Ralph enjoys bowling and playing pool; he's proficient at both, and he is an enthusiastic member of the Loyal Order of Raccoons (although in several episodes a blackboard at the lodge lists his dues as being in arrears).
xxx/ellauri218.html on line 150: Ralph was the inspiration for the animated character Fred Flintstone. Alice (née Alice Gibson), played in the first nine skits from 1951 to January 1952 by Pert Kelton, and by Audrey Meadows for all remaining episodes, is Ralph's patient but sharp-tongued wife of 14 years. She often finds herself bearing the brunt of Ralph's tantrums and demands, which she returns with biting sarcasm. She is levelheaded, in contrast to Ralph's pattern of inventing various schemes to enhance his wealth or his pride. She sees his schemes' unworkability, but he becomes angry and ignores her advice (and by the end of the episode, her misgivings almost always prove correct). She has grown accustomed to his empty threats—such as "One of these days, POW!!! Right in the kisser!", "BANG, ZOOM!" or "You're going to the Moon!"— to which she usually replies, "Ahhh, shaddap!" Alice runs the finances of the Kramden household, and Ralph frequently has to beg her for money to pay for his lodge dues or crazy schemes. Alice studied to be a secretary before her marriage and works briefly in that capacity when Ralph is laid off. Wilma Flintstone is based on Alice Kramden.
xxx/ellauri218.html on line 152: The actress Pert Keaton who played Wilma got blacklisted due to the fact that her husband Ralph had, many years earlier, marched in a May Day parade. Pert had never even voted in her life. Audrey who plays Wilma in the TV series is pretty enough to eat, with her elaborate 40's hairdo and wide collared tight waisted smock that shows her swan neck and halfmoon breasts to best advantage. If I could get a boner I'd love to get one with her. Maybe Debbie should share time with Audrey Meadows. Yxi miinus kuitenkin: se poltti kuin korsteeni, siihen se sitten kuolikin.
xxx/ellauri218.html on line 157: ress-audrey-meadows-on-stage-during-the-the-jackie-gleason-show-in-picture-id499119359" height="250px" />
xxx/ellauri218.html on line 226:
xxx/ellauri218.html on line 230: The aptly named Fresh Kills landfill opened in 1948 as a temporary landfill, but by 1955 it had become the largest landfill in the world, and it remained so until its closure in 2001. At the peak of its operation, in 1986, Fresh Kills received 29,000 tons of residential waste per day, playing a key part in the New York City waste management system. From 1991 until its closing it was the only landfill to accept New York City's residential waste. It consists of four mounds which range in height from 90 to about 225 feet (30 to about 70 m) and hold about 150 million tons of solid waste. The archaeologist Martin Jones characterizes it as "among the largest man-made structures in the history of the world."
xxx/ellauri218.html on line 232: Initially, the land where the landfill was located was a salt marsh in which there were tidal wetlands, forests, and freshwater wetlands. The subsoil was made up of clay, with sand and silt as the top layer of soil. The tidal marsh, which helped to clean and oxygenate the water that passed through it, was destroyed by the dump. The fauna were largely replaced by herring gulls. The native plant species were driven out by the common reed, a grass which grows abundantly in disturbed areas and can tolerate both fresh and brackish water. The stagnant, deoxygenated water was also less attractive to waterfowl, and their population decreased. Samuel Kearing, who had served as sanitation commissioner under Mayor John V. Lindsay, remembered in 1970 his first visit to the Fresh Kills project:
xxx/ellauri218.html on line 234: It had a certain nightmare quality. ... I can still recall looking down on the operation from a control tower and thinking that Fresh Kills, like Jamaica Bay, had for thousands of years been a magnificent, teeming, literally life-enhancing tidal marsh. And in just twenty-five years, it was gone, buried under millions of tons of New York City's refuse.
xxx/ellauri218.html on line 236: Other animals were also a problem. Feral dog packs roamed the dump and were a hazard to employees. Rats also posed a problem. Attempts to suppress the New York population with poison failed. The area was declared a wild bird sanctuary, and some hawks, falcons, and owls were brought in. The area became a popular spot for birdwatching. Because of the predatory birds, rat sightings, especially during the day, dropped dramatically.
xxx/ellauri218.html on line 238: From 1987 through 1988, in an environmental disaster known as the syringe tide, significant amounts of medical waste from the Fresh Kills landfill, including hypodermic syringes and raw garbage, washed up onto beaches on the Jersey Shore, in New York City, and on Long Island. This event forced the closing of beaches on the Atlantic coast.
xxx/ellauri218.html on line 242: The landfill site was finally closed on March 22, 2001, though it was temporarily reopened soon after for the September 11, 2001 attacks on the World Trade Center in Manhattan (see below). The garbage once destined for Fresh Kills was shipped to landfills in other states, primarily in Pennsylvania, but also in Virginia and Ohio. Some garbage was also sent to New Jersey for incineration.
xxx/ellauri218.html on line 244: After the September 11, 2001 attacks, Fresh Kills was temporarily re-opened to be used as a sorting ground for roughly one-third of the rubble from Ground Zero. More than 1,600 personal effects were retrieved during this time. About 1.6 million tons of material obtained from Ground Zero was taken to the landfill for sorting.
xxx/ellauri218.html on line 246: Thousands of detectives and forensic evidence specialists worked for over 1.7 million hours at Fresh Kills Landfill to try to recover remnants of the people killed in the attacks. A final count of 4,257 human remains was retrieved, but only 300 people could be reconstructed from these remains. A memorial was built in 2011, which also honors those whose identities were not able to be determined from the debris. The remaining waste was buried in a 40-acre (160,000 m2) portion of the landfill; it is highly likely that this debris still contains fragmentary human remains like condoms, false teeth and pacemakers.
xxx/ellauri218.html on line 271: Neuvostoliiton viranomaiset salasivat Kyštymin onnettomuuden pääosin vuoteen 1980, jolloin epäisänmaallinen biologi Žores Medvedev (ei sukua presidentille) paljasti sen. Tapahtuma on luokiteltu toiseksi korkeimmalle tasolle 6 (vakava ydinonnettomuus) kansainvälisellä, 7-portaisella älä itke IINES-asteikolla. Ylin taso on "apokalyptinen katastrofi." Sitä odotellessa.
xxx/ellauri218.html on line 291: Según la consultora McKinsey & Company, con un poder adquisitivo estimado en 150.000 millones de dólares solo en Estados Unidos. Pero las empresas no pueden depender del marketing tradicional para llegar a los consumidores jóvenes de hoy. Tendrán que enfrentarse a la Generación Z en sus propios términos y además, comprender que esto no es sólo una buena decisión comercial, también es una buena decisión para el planeta. Analicemos las prioridades progresivas que impulsan a la Generación Z, desde el medio ambiente hasta la positividad corporal, y lo que esto significa para las empresas que esperan conectarse con los jóvenes.
xxx/ellauri218.html on line 322: Bobby Fischer changed the world! I believe he inherited some family mental disorders, and had deep issues regarding his father (as you may or may not know, Mr. Fischer was not his real father - his real father was a Hungarian (I believe a physicist) to whom Bobby bore an amazing resemblance! His BBC accent was just too good, so he must be a - Hungarian!
xxx/ellauri218.html on line 332: Fischer: I was really for the generals, you know. but in the end the president of the so-called democracy won. But I'm hoping for some kind of a Seven Days In May scenario in the lakes of Ontario, where the country will be taken over by the military, all the civil guards, to close down all the synagogues, arrest all the Jews, execute hundreds of thousand of Jewish ringleaders, and ,you know, apologize to the Arabs for the killing, .. for all the Jews over there of that bandit state, you know Israel. I'm hoping for a totally new world.
xxx/ellauri218.html on line 338: You have to go back to the root of history of the country, look at the history of the country. Get something for nothing. Take and kill. Rob the country, they don't come in a civilized manner and say we like to marry your women, and so on. No, they take your land and they kill you off. That's the history of the US. Why did the white man not come to America, like in a civilized manner, preaching freedom of religion, say we like to come here. We like to assimilate, we like to marry your women. But no, we take your land and kill you off , right? Bring over slaves from Africa. That's the history of the United States. A despicable country, you know. Even as a boy I never had the slightest interest in the history of the US, I knew their was something rotten in Denmark.
xxx/ellauri218.html on line 366: The exhumation reportedly took place in the presence of a doctor, a priest and the local sheriff, Ólafur Helgi Kjartansson. Fischer was reburied after DNA samples were taken, at least according to Kjartansson. I bet they just left it lying there for the seagulls. Fischer died in Iceland in 2008, aged 64. He left no will and legal wrangling over his estate continues. This article is over 12 years old. The girl is over 21 years old by now.
xxx/ellauri218.html on line 410: As it happened, en ollut paikalla, 1977 kesällä olin Sekun kanssa Eirassa enimmäxeen vällykäärmeenä. Lightning struck, and the city went dark for real. By the time the power came back, 25 hours later, arsonists had set more than 1,000 fires and looters had ransacked 1,600 stores, per the New York Times. Opportunistic thieves grabbed whatever they could get their hands on, from luxury cars to sink stoppers and clothespins, according to the New York Post. The sweltering streets became a battleground, where, per the Post, “even the looters were being mugged.”
xxx/ellauri218.html on line 430: A race riot took place in Harlem, New York City, on August 1 and 2 of 1943, after a white police officer, James Collins, shot and wounded Robert Bandy, an African American soldier; and rumors circulated that the soldier had been killed. The riot was chiefly directed by Black residents against white-owned property in Harlem. It was one of five riots in the nation that year related to Black and white tensions during World War II. The others took place in Detroit; Beaumont, Texas; Mobile, Alabama; and Los Angeles.
xxx/ellauri218.html on line 447: WW wrote: “There are 10,000 sanitation workers in New York City. They are asking for a $12 a week raise in pay. The total cost to the city would be about $6 million a year. … Last fall a little group of bankers convinced the city it needed ‘better subways’ and got a referendum passed to spend $2.5 billion for these allegedly better means of transport. This clique of bankers will supply the $2.5 billion of other people’s money for a price. They will rake off $125 million in tax-free interest each year for themselves and the city will pay it. That’s 21 times the $6 million the sanitation workers are asking for. And these bankers would never have to lift a garbage pail!”
xxx/ellauri218.html on line 453: President of the sanitation workers’ union John Delury was jailed. Mayor Lindsay asked other unions, including District Council 37 of the American Federation of State, County and Municipal Employees, the city’s largest public employee union, to provide scabs and have their members pick up the garbage. In solidarity with the striking workers, other city workers refused.
xxx/ellauri218.html on line 461: When the strike was finally settled, the union won a wage increase above the city’s offer: double-time pay for Sunday work and a 2.5 percent increase in the city’s contribution to their pension funds. Most of all, this was a victory for dignity and respect for the sanitation workers and for labor solidarity.
xxx/ellauri218.html on line 470: On the first day of the Memphis strike, the Memphis Press-Scimitar wrote: “The country has been astonished at the garbage mess in New York, but it might have known that the trouble there was catching. Memphis Public Works officials said flatly that the trouble here was triggered by the developments which brought the New York strikers pay increases.”
xxx/ellauri218.html on line 473: Epps said: “It was you who gave [the Memphis sanitation workers] the courage to act. It was these men from New York, if I may use the colloquialism, that fired the shot and made [the U.S.] stand up and its conscience be pricked and compelled Dr. King and others like him to come into the fray.” (Workers World, Jan. 8, 2011) After the murder of Dr. King, oppressed communities in 110 U.S. cities rose up in rebellion.
xxx/ellauri218.html on line 481: The ruling class and the Trump administration are ramping up attacks on public sector workers and unions, the majority of whom are women and people of color. A negative ruling on Janus v. AFSCME, scheduled to be heard by the U.S. Supreme Court on Feb. 26, could strike a financial blow at the ability of public sector unions to collect dues. As racist, sexist right-to-work backers spew their message supporting Janus, the U.S. labor movement is mobilizing resistance to this threat around the country, including a Feb. 24 NYC protest. We are not prepared to accept this assault on our rights without a fight!
xxx/ellauri224.html on line 57:
xxx/ellauri224.html on line 59: Se oli nääsnääs ensimmäinen tähti jonka Smore näki nakkena. Leigh Taylor-Young nudity facts: she was last seen naked 51 years ago at the age of 27. Nude pictures are from movie The Horsemen (1971). Her first nude pictures are from a movie The Big Bounce (1969) when she was 25 years old. Was on TV Series Beverly Hills, 90210. Was on TV Series Dallas.
xxx/ellauri224.html on line 111: Nyt etelän valta on täydellinen - ja jos ette vieläkään usko, katsokaa neljää viimeksi käytyä presidentinvaalia. Voittaja on joko syntynyt etelässä tai muuttanut sinne asumaan. Itse asiassa, viimeksi käydyissä kymmenessä presidentinvaalissa voittaja (tai korkeimman oikeuden voittajaksi nimeämä) oli se ehdokas, jolla oli tukevin jalansija etelässä ja/tai (keski) lännessä. Tämän on ilmalämpöpumppu tehnyt mahdolliseksi, kuin myös ozonireiän. Se on lisäxi keino selviytyä olympiavoittajana ilmaston lämmetessä, kunhan sähköntuotanto pysyy kehityxen tahdissa.
xxx/ellauri224.html on line 128: But former Democratic mayor of New York City Ed Koch, who had endorsed President Bush for re-election, called the film propaganda. Notwithstanding the film's influence and commercial success, George W. Bush was re-elected in 2004.
xxx/ellauri224.html on line 129: A follow-up, titled Fahrenheit 11/9, about the presidency of Donald Trump, was released in September 2018.
xxx/ellauri224.html on line 131: Moore compares Trump's rise to power to that of Adolf Hitler and the Nazi Party, parallels the Reichstag fire with the September 11 attacks, compares Hitler's hate speeches against different ethnicities, religions, and sexual orientations to some of Trump's comments, and showcases then-recent instances of unprovoked racial violence that he states was inspired by Trump.
xxx/ellauri224.html on line 133: Despite grossing just $6.7 million worldwide, one of the lowest totals of Moore's career, Fahrenheit 11/9 received generally positive reviews from crickets. Which helped to get Trump elected as President. Enough is enough, Mike, close your trap!
xxx/ellauri224.html on line 137: David Walsh of World Socialist Web Site wrote: "The 'hope' now Moore expresses near the conclusion of the work that we might 'get rid of the whole rotten system that gave us Donald Trump' is empty and meaningless, in so far as he continues to support one of the principal props of that rotten system, the Democratic Party. Whatever occasional insights and striking imagery it might offer, Fahrenheit 11/9 is false and dishonest at its core."
xxx/ellauri224.html on line 149: After Jay Wurstin dies prematurely, he is buried in the cemetery plot originally reserved for Amy’s father, who had sold it to him years earlier. Now Amy wants to remove Jay’s body to the burial plot of his own family so that her father, who is still alive at an advanced age, can eventually be buried there, mikä on hyvin juutalainen juttu. In a limousine provided by Adletsky, Amy and Trellman disinter and rebury the body. Moved by this scene of cell death and urban renewal, Trellman confesses to Amy that he has always loved her, that he has what he terms an “actual affinity” for her (hence the title of the story). He then asks her to marry him. Teinityttönä Amy oli ollut hoikka hempeä olento. Nyt hiän oli vankka kuin tiilestä tehty paskahuusi. Hänen ainoa aarteensa oli tää Salen tolvana. Veistäisin paremman miehen puupalikasta. Samaa voisin sanoa eräistä Helmin poikaystävistä, mutten sano, koska Seija on kieltänyt. Tyydyn veistämään puupalikasta naishahmoja.
xxx/ellauri224.html on line 178: He supported eugenics and served as one of 16 vice-presidents of the Eugenics Society from 1909 to 1912. In November 1891, at the age of 32, and reportedly still a virgin, Ellis married the English writer and proponent of women's rights Edith Lees. From the beginning, their marriage was unconventional, as Edith Lees was openly bisexual. At the end of the honeymoon, Ellis went back to his bachelor rooms in Paddington. She lived at Fellowship House. Their "open marriage" was the central subject in Ellis's autobiography, My Life. Ellis reportedly had an affair with Margit Spranger.
xxx/ellauri224.html on line 182: Ellis favoured feminism from a eugenic perspective, feeling that the enhanced social, economic, and sexual choices that feminism provided for women would result in women choosing partners who were more eugenically sound. In his view, intelligent women would not choose, nor be forced to marry and procreate with feeble-minded men.
xxx/ellauri224.html on line 312: Tämä lainaus on peräisin Dostojevkin viimeisestä ja suurimmasta romaanista "Karamazovin veljet". "Meillä on tämä kuva Dostojevskista tuotteliaana kirjailijana, joka kirjoittelee jatkuvasti pöytänsä ääressä tai riitelee aikalaistensa kanssa, mutta itse asiassa hän omisti suuren osan elämästään löytääkseen kumppanin, jonka kanssa hän voisi perustaa perheen", Christofi sanoo.
xxx/ellauri224.html on line 341: What was this book even about??? The "narrator" kept jumping around with what he was talking about, quite a few times I had no idea who was speaking, and what was the point of all the billionaires? They had absolutely nothing to do with the story! It took 104 pages of confusing and pointless narrative for the guy to tell the girl (after 40 years of knowing her, no less) that he wanted to be with her. This might have been one of the most anti-climactic love stories I have ever read. The secondary characters seemed completely irrelevant to the plotline and it appeared that their only function was to take up printable space. The story was unimaginative, lacking in depth, and devoid of anything memorable. The only reason I bothered to finish it was to get one step closer to finishing my goodreads reading challenge, else I would have ditched it at page 20.
xxx/ellauri224.html on line 345: Ok, I tried. This novella is only about 100 pages long, but I got 10 pages in and I'm just not in any way interested. He's not Chinese, but he sort of looks like he's Chinese, so he goes to China for five years, but returns to Chicago to be near a woman he hasn't seen in 15 years because he's never been able to stop thinking about her, but then he's told he looks like he's Japanese, and gosh that's true! so he cuts his hair to look more Japanese, and he goes to a dinner party with rich people, then runs into the woman he's been pining over for 15 years and doesn't recognize her, and I just couldn't go any further. Another one off my shelf!
xxx/ellauri224.html on line 363: We should never think selfless virtue can be reached by treading on others. The cold splinter at the heart of the true artist must be harsher in its quarrel with the self than it is in its rhetorical engagement with other people. For believers, this is the virtue of humility; I am not sure what the rest of us can call it. What we can agree on is the constant examination of conscience, and, when we fall short, a conscious decision to do better.
xxx/ellauri224.html on line 365: Eliot was in love three times (not counting the catamites), and each of those loves became events in his artistic and spiritual lives – and two of the women involved were massively the worse for it. Vivien Eliot was a difficult woman, yet Eliot – who had connived at her affair with Bertrand Russell – treated her, with the agreement of his spiritual advisers, with a coldness that helped break her spirit, perhaps her mind. Emily Hale was the woman he deserted for Vivien; she spent her life at his encouragement waiting for Vivien to die, and it was in her presence that he had some of his deepest moments of spiritual intensity – yet she was eventually dismissed from his life with equal coldness. They were both central to his greatest works: Vivien to The Waste Land and Emily to much of The Four Quartets.
xxx/ellauri224.html on line 367: Two of his closest friends, Mary Trevelyan and John Hayward, were also in due course sent into outer darkness. We are told to forgive our enemies; Eliot could not even forgive those who loved him. In all those cases, Eliot was aware of the harm done, and may even have taken responsibility for it in his heart; what he never did was question the human cost to others of the life he pursued in his quest for genius and sainthood. He would not face the possibility that any God who asked such things of him was not worth his worship.
xxx/ellauri224.html on line 369: It is clear that Eliot would have preferred to live in a society in which it was not even possible to ask awkward spiritual questions. He grew up under an austere Unitarianism and moved to a high Anglicanism – not because he disliked the doctrinal certainties of the Catholic church, but because Anglicanism meant he could amalgamate religious certainty with a high Tory monarchism that regarded even the rise of the Tudors as a dilution of the divine right of kings. (He mourned Richard III each year with a white rose in his lapel). His antisemitism was expressed in visceral terms but at root it was free-thinking he thought should have little place in a good society as much as the Jews he identified it with.
xxx/ellauri224.html on line 372: s a threat to his cloistered virtue. Or perhaps I am wrong. Eliot's racism towards African-Americans was expressed in the crudest and most simplistic of doggerel; the antisemitism creeps into, if not his greatest work, at least into work closely allied to it.
xxx/ellauri224.html on line 444: There important historical antecedents that may help us figure out the true reasons of the charming beauty of Ukranian women. Ukraine is a very special country which is located nearly in the centre of Europe. Therefore, it has always been the point of intersection between different cultures and nations. It has been largely affected by both, the West and the East. The trade routes that were used by the ancient and middle ages merchants ran through the territory of the modern-day Ukraine. Thus, nations such as the Nordic Vikings and Southern Greeks met each other en route to their destinations towns and ports. They made their way through Ukraine. Eastern tribes of the Pechenegs, Kipchaks and even Mongols have all contributed to the modern beauty of the Ukranian women. Afterwards, it was largely affected by Russia which also has very beautiful women. During the past century, lots of European nations managed to leave their scumbags in the Ukraine. So, this is the historical background which helps us realise that the current beauty of the Ukranian women is attributed to the mixture of very different nations from two different parts of the world.
xxx/ellauri224.html on line 452: Vladimir Putin and his forces have learned a painful lesson from underestimating Ukranians and their will to fight. In a different sense, so has the United States.
xxx/ellauri224.html on line 497: Whatever happened to letting someone rest in peace? Rest in pees, my darling, and eat my shorz.
xxx/ellauri224.html on line 499: A man with an apparent 48-year grudge has been going each morning to urinate on the grave of his ex, much to the horror of her furious kids, who realized something was wrong when they discovered bags of poop left at their mom’s final resting place. “I felt like getting out and killing him,” said Michael Andrew Murphy, 43, told The Post of what it was like to catch the man he says has been desecrating the burial site of his mom, Linda Torello. Then my sis could have gone and peed, crapped and menstruated on his.
xxx/ellauri224.html on line 506: Murphy said the video and pictures he and his sister got indicated that the man drove to the cemetery almost every morning between 6:14 a.m. and 6:18 a.m. with his current wife, got out of the car, walked to Torello’s grave and peed on it. (How could one video possibly indicate as much as that?) “I can’t get my wife to go out to dinner but this guy gets his wife to go along with him to desecrate my mom’s remains every morning!” Murphy fumed.
xxx/ellauri224.html on line 516: Best friends Fred and Barney awaken with hangovers and no memory of the previous night. Their television is on, showing a program about animals using rubble and flintstones as currency to get food. In the program is a monkey nicknamed Andrew. It's the best actor of the film. Pity it only has a cameo role. Their refrigerator is filled with containers of chocolate pudding, and the answering machine contains an angry message from their twin girlfriends Wilma and Betty as to their whereabouts. The two also learn they have almost been fired from their jobs at the quarry. They emerge from their home to find Fred's car missing, and with it their baby girlfriends' first-anniversary presents. This prompts Fred to ask the film's titular question: "Dude, where's my car?"
xxx/ellauri224.html on line 520: Because the girls have promised them a "special treat", which Fred and Barney take to mean sexual intercourse, the men are desperate to retrieve their car. The duo begins retracing their steps in an attempt to discover where they left the car. Along the way, they encounter a transgender stripper, a belligerent speaker box operator at a Chinese restaurant's drive-through, two tattoos they discover on each other's backs, UFO cultists led by Zoltan (who later hold the twins hostage), a Cantonese-speaking Chinese tailor, the Zen-minded Nelson and his cannabis-loving dog Jackal, beautiful Christie Boner, her aggressive jock boyfriend Tommy and his friends, a couple of hard-nosed police detectives, and a reclusive French ostrich named Pierre. They also meet two groups of aliens, one group being five gorgeous women, the other being two Norwegian men, searching for the "Continuum Transfunctioner": an extraterrestrial device that the boys accidentally picked up last night.
xxx/ellauri224.html on line 532: Enraged, the five alien women merge to become a beautiful giantess clad in a purple bra and miniskirt. She devours Tommy alive in front of Christie, who reacts with indifference. The giantess then crawls out of the amusement center and chases Fred and Barney. The cultists tell them to activate the Photon Accelerator Annihilation Beam on the Transfunctioner. However, the button that activates it is too far in to reach. As a last straw, Chester remembers the nature show with Andtew the tool-using chimpanzee and uses a straw to push the reset button, thus destroying the alien and starting the film from the beginning.
xxx/ellauri224.html on line 572: Pääruoan saapuessa MCCrea vertaa "kevyen ironisesti" itseään natsiarkkitehti Albert Speeriin, joka myös tunsi olevansa tavallisten ihmisten arkisten murheiden yläpuolella. Vähitellen Wall-e alkaa kysymysten sijasta puhua itsekin. Hän kyseenalaistaa McCrean nailonsukista jo vuosia jatkuneen silmäpaon ja jopa väittää tämän tuhlanneen tyhmillä teatteripläjäyxillään vuosia hänen elämästään. McCrea taas on sitä mieltä, että tapoihinsa juuttuminen Wall-en tavalla on pahinta mitä ihminen voi tehdä itselleen. Wall-e mainitsee että hän ja EVE hankkivat hiljattain lämmittävän sähköhuovan, mitä McCrea pitää halvempana pakona kylmästä todellisuudesta kuin hänen omat seikkailunsa lämpimillä leveysasteilla. Wall-e sanoo sähköhuovan voivan auttaa ihmisiä sietämään todellisuutta vähän helpommin kuin McCrean tavalla, kulkemalla ympäri maailmaa oudoissa transuasuissa tai vaikka kiipeämällä Mount Everestille nailonsukat jalassa. Ja niin, se on tuntuvasti halvempi. McCrea suihkaa epäilevänsä, että rahapiirien salaliitto tietoisesti tyhmentää ihmisiä! Hän kertoo tavanneensa yhtä tyhmän ruotsalaisen fyysikon Gustaf Björnstrandin, jolla oli samansuuntaisia ajatuksia. Hän sanoo Einhornin olevan yksi uusimmista luostarien kaltaisista paikoista, joihin ihmiset voivat paeta elämää, joka on tekemässä heistä robotteja. Mutta ilmaista ei sekään ole!
xxx/ellauri224.html on line 592: "Ralph" Nader oli Yhdysvaltain vihreän puolueen presidenttiehdokkaana vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa, molempina kertoina varapresidenttiehdokkaanaan Winona LaDuke. Vuonna 2004 vihreä puolue nimitti ehdokkaakseen David Cobbin ja Nader oli sitoutumattomana ehdokkaana. Myös vuoden 2008 vaaleissa Nader oli ehdolla sitoutumattomana.
xxx/ellauri224.html on line 605: Gary Adrian Condit (born April 21, 1948) is an American former politician who represented California's 18th congressional district in the House of Representatives from 1989 to 2003. He gained significant national attention for an extramarital affair with Chandra Levy, an intern with the Federal Bureau of Prisons. The affair was publicized after Levy's disappearance in May 2001 and the discovery of Levy's remains a year later. Although Condit was never formally a suspect in Levy's disappearance and murder, he lost the 2002 Democratic primary based in large part on negative publicity from the scandal.
xxx/ellauri224.html on line 612: "I saw her one time outside the office, at a restaurant, and she came by my condo once," Condit said of Levy, who was from his congressional district. "Maybe twice. Yeah, I think it was twice she came by."
xxx/ellauri224.html on line 617: Despite his denials, Gary’s ties to Chandra’s case ultimately caused his political career to crumble. In 2002, he lost his house seat — just mere weeks after Chandra’s remains were discovered in Washington, D.C.’s Rock Creek Park. Gary then moved to Arizona, where he opened several Baskin-Robbins stores. However, his venture in the ice cream business was cut short in 2012, when his franchises reportedly closed.
xxx/ellauri224.html on line 627: Vielä viimeiseksi me pyydämme Sinulta, oi Pyhä pihavalvoja, että Jack Welch joutuisi uimaan saastuttamassaan Hudsonjoessa, että Hollywoodin tuottajat joutuisivat katsomaan omia elokuviaan yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, että Jesse Helmsiä suutelisi suulle hänen oman sukupuolensa edustaja, että Chris Matthews menettäisi puhekykynsä, että Bill O'Reillysta päästettäisiin ilmat - mahd. nopeasti - pihalle ja että kaikki tupakkaa polttavat muuttuisivat itsekin tuhkaksi. Ai niin, ja lähetä parvi vihaisia heinäsirkkoja Mississipin suuresta osavaltiosta kotoisin olevan senaatin vähemmistön johtajan hiuslisäkkeeseen.
xxx/ellauri225.html on line 46: That said, The Telling feels a little different compared to the rest of the Hainish Cycle. And for good reason—released in 2000, The Telling is the first full Hainish novel Le Guin wrote since The Dispossessed in 1974. It reads softer, more intimate than the books that came before, feeling almost more like fantasy than science fiction at times. The Telling follows Sutty Dass, an Observer who arrives on the planet Aka to record its history and culture while Hain makes its diplomatic overtures. During the time dilation of Sutty’s near-light space travel, however, Aka experienced an intense social upheaval that saw a tyrannical capitalist hegemony take power over the planet and attempt to wipe out the entirety of Aka’s long history. It then falls to Sutty, who grew up under religious oppression on Earth, to uncover and understand Aka’s historical and spiritual traditions as they are actively being eradicated by the corporation-state.
xxx/ellauri225.html on line 52: Samantha Lavender is a lesbian library assistant on the west coast, making ends meet with a creative writing degree and tumbling in the hay with her wonderful butch partner. She spends most of her free time running Dungeons & Dragons (like she has since the 90’s), and has even published a few adventures for it. You can follow her @RainyRedwoods on both twitter and tumblr.
xxx/ellauri225.html on line 70: On se kyllä kumma miten jenkki ei pääse karvoistaan edes käydessään mielikuvituxessaan universumin ulkoreunalla. Konseptio estää reseption.
xxx/ellauri225.html on line 136: rest_v1/media/math/render/svg/fa7fe08d3a58c713b0e3257c2934afd2de9bbe47" />
xxx/ellauri225.html on line 145: I learned that making power from the Sun is not easy. I began to see how nature beat this problem. Collecting sunlight is key to the survival of a tree. Leaves are the solar panels of trees, collecting sunlight for photosynthesis. Collecting the most sunlight is the difference between life and death. Trees in a forest are competing with other trees and plants for sunlight, and even each branch and leaf on a tree are competing with each other for sunlight. Evolution chose the Fibonacci pattern to help trees track the Sun moving in the sky and to collect the most sunlight even in the thickest forest.
xxx/ellauri225.html on line 204: "Akan kulttuuri ei perustaltaan, dovzalaisen silauksen alla, ole hierarkkinen, sotilaallinen, aggressiivinen tai edes edistyksellinen", Sutty sanoi. "Se on tasa-arvoinen, kauppaa käyvä, keskusteleva ja homostaattinen. Luulen, että he kriisitilanteessa palaavat sille perustalle. Uskon, että voimme hieroa kauppaa heidän kanssaan."
xxx/ellauri225.html on line 234: He did not meet his illegitimate daughter from a past relationship until she was 26, although she learned that he was her father when she was 16. Norris has thirteen grandchildren as of 2017. An outspoken Christian, Norris is the author of several Christian-themed books. On April 22, 2008, Norris expressed his support for the intelligent design movement when he reviewed Ben Stein´s Expelled From Townhall.com.
xxx/ellauri225.html on line 236: Norris is a columnist for the far-right WorldNetDaily. In 2007, Norris took a trip to Iraq to visit U.S. troops. Norris was one of the first members of show business to express support for the California Proposition 8 ban on same-sex marriage, Norris has visited Israel, and he voiced support for former Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu in the 2013 and 2015 elections. In 2019, Norris signed an endorsement deal with gun manufacturer Glock.
xxx/ellauri225.html on line 255: In 1953 (aged 24) while traveling to France aboard the Queen Mary, Ursula met historian Charles Le Guin.They married in Paris in December 1953. According to Le Guin, the marriage signaled the "end of the doctorate" for her. While her husband finished his doctorate at Emory University in Georgia, and later at the University of Idaho, Le Guin taught French and worked as a secretary until the birth of her daughter Elisabeth in 1957. A second daughter, Caroline, was born in 1959. Also in that year, Charles became an instructor in history at Portland State University, and the couple moved to Portland, Oregon, where their son Theodore was born in 1964. They would live in Portland for the rest of their lives, although Le Guin received further Fulbright grants to travel to London in 1968 and 1975.
xxx/ellauri225.html on line 259: Le Guin once said she was "raised as irreligious as a jackrabbit". She expressed a deep interest in Taoism and Buddhism, saying that Taoism gave her a "handle on how to look at life" during her adolescent years. In 1997, she published a translation of the Tao Te Ching.
xxx/ellauri225.html on line 261: In December 2009, Le Guin resigned from the Authors Guild in protest over its endorsement of Google's book digitization project. "You decided to deal with the devil", she wrote in her resignation letter. "There are principles involved, above all the whole concept of copyright; and these you have seen fit to abandon to a corporation, on their terms, without a struggle."
xxx/ellauri225.html on line 269: Dad´s discipline of cultural anthropology had a powerful influence on Le Guin´s writing. Her father Alfred Kroeber is considered a pioneer in the field, and was a director of the University of California Museum of Anthropology: as a consequence of his research, Le Guin was exposed to anthropology and cultural exploration as a child. In addition to myths and legends, she read such volumes as The Leaves of the Golden Bough by Lady Frazer, a children´s book adapted from The Golden Bough, a study of myth and religion by her husband James George Frazer. She described living with her father´s friends and acquaintances as giving her the experience of the other sex. The experiences of Ishi, in particular, were influential on Le Guin, and elements of his story have been identified in works such as Planet of Exile, City of Illusions, and The Word for World Is Forest and The Dispossessed.
xxx/ellauri225.html on line 271: Several scholars have commented that Le Guin´s writing was influenced by Carl Jung, and specifically by the idea of Jungian archetypes. In particular, the shadow in A Wizard of Earthsea is seen as the Shadow archetype from Jungian psychology, representing Ged´s pride, fear, and desire for power. Le Guin discussed her interpretation of this archetype, and her interest in the dark and repressed parts of the psyche, in a 1974 lecture. She stated elsewhere that she had never read Jung before writing the first Earthsea books. Other archetypes, including the Mother, Animus, and Anima, have also been identified in Le Guin´s writing.
xxx/ellauri225.html on line 273: Philosophical Taoism had a large role in Le Guin´s world view, and the influence of Taoist thought can be seen in many of her stories. Many of Le Guin´s protagonists, including in The Lathe of Heaven, embody the Taoist ideal of leaving things alone. The anthropologists of the Hainish universe try not to meddle with the cultures they encounter, while one of the earliest lessons Ged learns in A Wizard of Earthsea is not to use magic unless it is absolutely necessary. Taoist influence is evident in Le Guin´s depiction of equilibrium in the world of Earthsea: the archipelago is depicted as being based on a delicate balance, which is disrupted by somebody in each of the first three novels. This includes an equilibrium between land and sea, implicit in the name "Earthsea", between people and their natural environment, and a larger cosmic equilibrium, which wizards are tasked with maintaining. Another prominent Taoist idea is the reconciliation of opposites such as light and dark, or good and evil. A number of Hainish novels, The Dispossessed prominent among them, explored such a process of reconciliation. In the Earthsea universe, it is not the dark powers, but the characters´ misunderstanding of the balance of life, that is depicted as evil, in contrast to conventional Western stories in which good and evil are in constant conflict, wearing white and black stezons, respectively. The idea of leaving good enough alone, in particular, is deeply un-American.
xxx/ellauri225.html on line 275: Although Le Guin is primarily known for her works of speculative fiction, she also wrote realistic fiction, non-fiction, poetry, and several other literary forms, which makes her work quite difficult for librarians to classify. Her writings received critical attention from mainstream critics, critics of children´s literature, and critics of speculative fiction. Le Guin herself said that she would prefer to be known as an "American novelist". Le Guin´s transgression of conventional boundaries of genre led to literary criticism of Le Guin becoming "Balkanized", particularly between scholars of children´s literature and speculative fiction. Commentators have noted that the Earthsea novels specifically received less critical attention because they were considered children´s books. Le Guin herself took exception to this treatment of children´s literature, describing it as "adult chauvinist piggery". In 1976, literature scholar George Slusser criticized the "silly publication classification designating the original series as 'children's literature'", while in Barbara Bucknall´s opinion Le Guin "can be read, like Tolkien, by ten-year-olds and by adults. These stories are ageless because they deal with problems that beset us at any age."
xxx/ellauri225.html on line 277: Several of Le Guin´s works have featured stylistic or structural features that were unusual or even subversive. The heterogeneous structure of The Left Hand of Darkness, described as "distinctly post-modern" (eek!), was unusual for the time of its publication. This was in marked contrast to the structure of (primarily male-authored) traditional science fiction, which was straightforward and linear. The novel was framed as part of a report sent to the Ekumen by the protagonist Genly Ai after his time on the planet Gethen, thus suggesting that Ai was selecting and ordering the material, consisting of personal narration, diary extracts, Gethenian myths, and ethnological reports. Earthsea also employed an outlandishly unconventional narrative form described by scholar Mike Cadden (Princeton U Senior Lecturer in Theater) as "free indirect discourse", in which the feelings of the protagonist are not directly separated from the narration, making the narrator seem sympathetic to the characters, and removing the skepticism towards a character´s thoughts and emotions that are a feature of more direct narration. Cadden suggests that this method leads to younger readers sympathizing directly with the characters, making it an effective technique for young-adult literature like Flaubert or Zola.
xxx/ellauri225.html on line 279: Cette construction littéraire a été décrite pour la première fois par le linguiste Adolf Tobler, en 1887. Il l´a découverte en étudiant les écrits de Zola et Flaubert. Un autre linguiste, Charles Bally, lui donna en 1912 un nom et l´appela « style indirect libre », et ce n´est que plus tard, que peu à peu, style devint discours, car cette forme vise à restituer une parole, et est donc plus proche du discours que du style.
xxx/ellauri225.html on line 286: Gethen was portrayed as a society without war, as a result of this absence of fixed gender characteristics, and also without sexuality as a continuous factor in social relationships. Gethenian culture was explored in the novel through the eyes of a Terran, whose masculinity proves a barrier to cross-cultural communication. Outside the Hainish Cycle, Le Guin´s use of a female protagonist in The Tombs of Atuan, published in 1971, was described as a "significant exploration of womanhood".
xxx/ellauri225.html on line 294: Le Guin responded to these critiques in her subsequent writing. She intentionally used feminine pronouns for all sexually latent Gethenians in her 1995 short story "Coming of Age in Karhide", and in a later reprinting of "Winter's King", which was first published in 1969. "Coming of Age in Karhide" was later anthologized in the 2002 collection The Birthday of the World, which contained six other stories featuring unorthodox sexual relationships and marital arrangements. She also revisited gender relations in Earthsea in Tehanu, published in 1990. This volume was described as a rewriting or reimagining of The Tombs of Atuan, because the power and status of the female protagonist Tenar are the inverse of what they were in the earlier book, which was also focused on her and Ged. During this later period she commented that she considered The Eye of the Heron, published in 1978, to be her first work genuinely centered on a woman.
xxx/ellauri225.html on line 296: Le Guin explores coming of age, and moral development more broadly, in many of her writings. This is particularly the case in those works written for a younger audience, such as Earthsea and Annals of the Western Shore. Le Guin wrote in a 1973 essay that she chose to explore coming-of-age in Earthsea since she was writing for an adolescent audience: "Coming of age ... is a process that took me many years; I finished it, so far as I ever will, at about age thirty-one; like Ellis Havelock I provably only lost my hymen when I was 27, so I feel rather deeply about it. So do most adolescents. It´s their main occupation, in fact." She also said that fantasy was best suited as a medium for describing coming of age, because exploring the subconscious was difficult using the language of "rational daily life".
xxx/ellauri225.html on line 298: The first three Earthsea novels together follow Ged from youth to old age, and each of them also follow the coming of age of a different character. A Wizard of Earthsea focuses on Ged´s adolescence, while The Tombs of Atuan and The Farthest Shore explore that of Tenar and the prince Arren, respectively. A Wizard of Earthsea is frequently described as a Bildungsroman, in which Ged´s coming of age is intertwined with the physical journey he undertakes through the novel. To Mike Cadden the book was a convincing tale "to a reader as young and possibly as headstrong as Ged, and therefore sympathetic to him". Reviewers have described the ending of the novel, wherein Ged finally accepts the shadow as a part of himself, as a rite of passage. Scholar Jeanne Walker writes that the rite of passage at the end was an analogue for the entire plot of A Wizard of Earthsea, and that the plot itself plays the role of a rite of passage for an adolescent reader. Any fucking involved at all? What kind of coming of age would it be without some?
xxx/ellauri225.html on line 300: Each volume of Anals of the Western Shore also describes the coming of age of its protagonists, and features explorations of being enslaved to one´s own power. The process of growing up is depicted as seeing beyond narrow choices the protagonists are presented with by society. In Gifts, Orrec and Gry realize that the powers their people possess can be used in two ways: for control and dominion, or for healing and nurturing. Which will it be? This recognition allows them to take a third choice, viz. make like a tree and leave. This wrestling with choice has been compared to the choices the characters are forced to make in Le Guin´s short story "The Ones Who Walk Away from Omelas". Similarly, Ged helps Tenar in The Tombs of Atuan to value herself and to find choices that she did not see, leading her to leave the Tombs with him. But remember, Le Guin never left Portland where her wimpy husband could barely hold a teaching job.
xxx/ellauri225.html on line 302: Alternative social and political systems are a recurring theme in Le Guin´s writing. Critics have paid particular attention to The Dispossessed and Always Coming Home, although Le Guin explores related themes in a number of her works, such as in "The Ones Who Walk Away From Omelas". The Dispossessed is an anarchist utopian novel, which according to Le Guin drew from pacifist anarchists, including Peter Kropotkin, as well as from the counterculture of the 1960s and 1970s. Le Guin has been credited with "[rescuing] anarchism from the cultural ghetto to which it has been consigned", and helping to bring it into the intellectual (capitalist) mainstream. Fellow author Kathleen Ann Goonan wrote that Le Guin´s work confronted the "paradigm of insularity toward the suffering of people, other living beings, and resources", and explored "life-respecting sustainable alternatives".
xxx/ellauri225.html on line 304: The Dispossessed, set on the twin planets of Urras and Anarres, features a planned anarchist society depicted as an "ambiguous utopia". The society, created by settlers from Urras, is materially poorer than the wealthy society of Urras, but ethically and morally more advanced. Unlike classical utopias, the society of Anarres is portrayed as neither perfect nor static; the protagonist Shevek finds himself traveling to Urras to pursue his research. Nonetheless, the misogyny and hierarchy present in the authoritarian society of Urras is absent among the anarchists, who base their social structure on cooperation and individual liberty. The Eye of the Heron, published a few years after The Dispossessed, was described as continuing Le Guin´s exploration of human freedom, through a conflict between two societies of opposing philosophies: a town inhabited by descendants of pacifists, and a city inhabited by descendants of criminals.
xxx/ellauri225.html on line 306: Always Coming Home, set in California in the distant future, examines a warlike society, resembling contemporary American society, from the perspective of the Kesh, its pacifist neighbors. The society of the Kesh has been identified by scholars as a feminist utopia, which Le Guin uses to explore the role of technology. Scholar Warren Rochelle stated that it was "neither a matriarchy nor a patriarchy: men and women just are". Ich bin nur. "The Ones Who Walk Away From Omelas", a parable depicting a society in which widespread wealth, happiness, and security, comes at the cost of the continued misery of a single child, has also been read as a critique of contemporary American society. The Word for World is Forest explored the manner in which the structure of society affects the natural environment; in the novel, the natives of the planet of Athshe have adapted their way of life to the ecology of the planet. The colonizing human society, in contrast, is depicted as destructive and uncaring; in depicting it, Le Guin also critiqued colonialism and imperialism, driven partly by her disapproval for U.S. intervention in the Vietnam War.
xxx/ellauri225.html on line 310: Other social structures are examined in works such as the story cycle Four Ways to Forgiveness, and the short story "Old Music and the Slave Women", occasionally described as a "fifth way to forgiveness". Set in the Hainish universe, the five stories together examine revolution and reconstruction in a slave-owning society. According to above mentioned Rochelle, the stories examine a society that has the potential to build a "truly human community", made possible by the Ekumen´s recognition of the slaves as human beings, thus offering them the prospect of freedom and the possibility of utopia, brought about through revolution. Slavery, justice, and the role of women in society are also explored in Anals of the Western Shore.
xxx/ellauri225.html on line 327: When she took questions after her reading, I stood up from my spot in the back of the room and asked Le Guin why she didn’t talk explicitly about sex, hoping for I’m not sure what — some response that would both justify the work I’d been trying to do and connect it to her own work, that I so admired. Instead, Le Guin gave a curt answer about those details not being that interesting. I said, “Oh.” And “Thank you.” I sat down, and tried not to be crushed.
xxx/ellauri225.html on line 331: Mary Anne Mohanraj is the author of Bodies in Motion (suom. Pyllyt heiluvat, HarperCollins), The Stars Change (Tähdet vaihtaa housuja, Circlet Press) and twelve other titles. Bodies in Motion was a finalist for the Asian American Book Awards.
xxx/ellauri225.html on line 341: Harold Bloom on tullut eteen useinkin ja luupin alle albumissa 67. Harold näytti aika lailla Salen Henry Tillermanilta. Paxuhuulinen imukala lähi-idästä. Sillä oli Jiddish äidinkielenä, se izeoppi englantia salaa äidiltä. Toisin kuin kaima Allan Harold ei kenties ollut homo. Pikemminkin asexuaalin oloinen, tai repressoitunut, käsivetoinen.
xxx/ellauri225.html on line 343: Writing about the provocative literary critic Harold Bloom is an intimidating affair. Everything about Bloom is daunting, particularly his noxious public persona. He will occasionally try to conceal it by condescendingly addressing his interviewer as “dear.” He rarely seems to notice whom he is speaking with, or what they are feeling. He can erupt into long passages of Shakespeare, Whitman or Yeats from memory—a circus act of stunning recall as he approaches 90. But unlike critics such as the late Lionel Trilling or Daniel Mendelsohn, for whom literary criticism is a tool to examine the crucial moral, social, and political questions of our time, Bloom insists that literature be studied purely for aesthetics.
xxx/ellauri225.html on line 347: In the 1960s, the New Criticism, which since has taken hold at most American universities, came into vogue, insisting that literature be reexamined through multiple lenses so that new interpretations and voices would flourish. Elaborate curriculums looked at literature through different prisms: gay, feminist, Marxist, deconstructionist and others. Bloom was enraged. He spent decades lambasting the New Criticism, refusing to have anything to do with these critics and labeling them derisively as “the school of resentment.” Many resented his elitism.
xxx/ellauri225.html on line 359: But Bloom’s insights don’t resonate deeply. He is too obsessed with comparing and contrasting, rather than allowing his responses to touch us deeply. He repeats his theory that poets always wrestle with the work of the poets that have come before them, either unconsciously or consciously, and then struggle to find their own voice in reaction to what has come before. There is something anti-transformative about his assertions, often tangled up with incomprehensible jargon.
xxx/ellauri225.html on line 362: Bloom still teaches (well, used to, he was carried out of the classroom in a huge black bodybag in 2019) at Yale and claims he has finally learned to better listen to his students. He tells them to select a piece of writing they love, sit under a tree and chant the lines to truly “possess” it. He does this himself at night when sleep fails him. The practice sparks repressed memories: “Vividly I saw myself, a boy of three, playing on the kitchen floor, alone with [my mother] as she prepared the Sabbath meal. She was born in a Jewish village, and I was happiest when we were alone together. As she passed me in her preparations I would reach out and touch her bare toes, and she would rumple my hair and murmur her affection for me.” Tädin pienet ruskeat amputoidut varpaat ihastuttivat myös Ursulaa hänen kirjassaan Kahdesti haarautuva puu (Don´t tell mama, kz. Fig. 2).
xxx/ellauri225.html on line 374: Recently, chanting Walt Whitman to himself at night—he describes Whitman as “our repressed voice,” a loosener and liberator whose fearlessness embraces every living moment—Bloom brought forth an almost feverish recollection from over 70 years ago. There was a young lady of 17 with lustrous long red hair. They were students at Cornell and took long walks together, picking apples that she would transform into a delicious applejack. And then, as with his mother, Bloom stops. We learn nothing else about the girl, what transpired, did he score, or what this memory meant to him on this restless night. He has already moved on, to his infatuation with Proust’s “privileged moments” and “sudden ecstasies of revelation,” which bring back to Bloom his dead parents whom he misses dearly.
xxx/ellauri225.html on line 384: Provoked and inspired by T. S. Eliot, Crane wrote modernist poetry that was difficult, highly stylized, and ambitious in its scope. In his most ambitious work, The Bridge, Crane sought to write an epic poem, in the vein of The Waste Land, that expressed a more optimistic view of modern, urban culture than the one that he found in Eliot´s work. But he FAILED! In the years following his suicide at the age of 32, Crane has been hailed by playwrights, poets, and literary critics alike (including Robert Lowell, Derek Walcott, Tennessee Williams, and Harold Bloom), as being one of the most influential poets of his generation.
xxx/ellauri225.html on line 390: Throughout the early 1920s, small but well-respected literary magazines published some of Crane's poems, gaining him among the avant-garde a respect that White Buildings (1926), his first volume, ratified and strengthened. White Buildings contains many of Crane's best poems, including "For the Marriage of Faustus and Helen", and "Voyages", a sequence of erotic poems. They were written while he was falling in love with Emil Opffer, a Danish merchant mariner. What ho, he was a homophile, like his heroes Wilt Whatman and T.S. Eliot.
xxx/ellauri225.html on line 400: His ambition to synthesize America was expressed in The Bridge (1930), intended to be an uplifting counter to Eliot's The Waste Land. The Brooklyn Bridge is both the poem's central symbol and its poetic starting point. He kinda wanted to pick up where Wilt with is Brooklyn Ferry got off the boat.
xxx/ellauri225.html on line 404: In Paris in February 1929, Harry Crosby, who with his wife Caresse Crosby owned the fine arts press Black Sun Press, offered Crane the use of their country retreat, Le Moulin du Soleil in Ermenonville. They hoped he could use the time to concentrate on completing The Bridge. Crane spent several weeks at their estate where he roughed out a draft of the "Cape Hatteras" section, a key part of his epic poem. In late June that year, Crane returned from the south of France to Paris. Crosby noted in his journal, "Hart C. back from Marseilles where he slept with his thirty sailors and he began again to drink Cutty Sark." Crane got drunk at the Cafe Select and fought with waiters over his tab. When the Paris police were called, he fought with them and was beaten. They arrested and jailed him, fining him 800 francs. After Hart had spent six days in prison at La Santé, Crosby paid Crane´s fine and advanced him money for the passage back to the United States, where he finally finished The Bridge. The work received poor reviews, and Crane´s sense of failure became crushing. He had completely and irrevocably FAILED!
xxx/ellauri225.html on line 406: Crane visited Mexico in 1931–32 on a Guggenheim Fellowship (Sillä oli Guggenheim, kuten sillä etovalla perhostennappaajalla Yellowstonessa. Inkkarit luulivat sitä varmaan joxikin sukupuolitaudixi), and his drinking continued as he suffered from bouts of alternating depression and elation. When Peggy Cowley, wife of his friend Malcolm Cowley, agreed to a divorce, she joined Crane. As far as is known, she was his only heterosexual partner. "The Broken Tower", one of his last published poems, emerged from that affair. Crane still felt himself a failure, in part because he recommenced his homosexual activities in spite of his relationship with Cowley.
xxx/ellauri225.html on line 410: Crane´s critical effort, like those of Keats and Rilke, is mostly to be found in his letters: he corresponded regularly with Allen Tate, Yvor Winters, and Gorham Munson, and shared critical dialogues with Eugene O´Neill, William Carlos Williams, E. E. Cummings, Sherwood Anderson, Kenneth Burke, Waldo Frank, Harriet Monroe, Marianne Moore, and Gertrude Stein. He was also an acquaintance of H. P. Lovecraft, who eventually would voice concern over Crane´s premature aging due to alcohol abuse. Most serious work on Crane begins with his letters, selections of which are available in many editions of his poetry; his letters to Munson, Tate, Winters, and his patron, Otto Hermann Kahn, are particularly insightful. His two most famous stylistic defenses emerged from correspondences: his "General Aims and Theories" (1925) was written to urge Eugene O´Neill´s critical foreword to White Buildings, then passed around among friends, yet unpublished during Crane´s life; and the famous "Letter to Harriet Monroe" (1926) was part of an exchange for the publication of "At Melville´s Tomb" in Poetry. The literary critic Adam Kirsch has argued that "Crane has been a special case in the canon of American modernism, because his reputation was never quite as secure as that of Eliot or Stevens. In fact he FAILED."
xxx/ellauri225.html on line 416: Recent criticism has suggested reading Crane´s poems—"The Broken Tower", "My Grandmother´s Love Letters", the "Voyages" series, and others—with an eye to homosexual meanings in the text. Queer theorist Tim Dean argues, for instance, that the obscurity of Crane´s style owes partially to the necessities of being a semi-public homosexual—not quite closeted, but also, as legally and culturally necessary, not open: "The intensity responsible for Crane´s particular form of difficulty involves not only linguistic considerations but also culturally subjective concerns. This intensity produces a kind of privacy that is comprehensible in terms of the cultural construction of homosexuality and its attendant institutions of privacy."
xxx/ellauri225.html on line 438: Barn måste få lämna krigsteatern med hoppet kvar. Johan Grönroos bytte från fotboll till höjdhopp. Strejta pojkar är väl mer intresserade I fotboll säger han. Svenska fotbollspelare skamsna efter degraderingen till C-divisionen. Hur hotande hoppet klingar:
xxx/ellauri225.html on line 445: Ainakin se sanoo "bylziä". On tää muutenkin koko lailla vanhentunutta: lyxiä on espressokone ja 42 (sic) tuuman televisio. Mullakin taitaa olla tossa sellainen. No Kurtilla lienee 4,2 tuuman pipu, jolla se ulottuu nipin napin "bylzimään" Rauha Kariniemen kanafiletiskin alahyllyä kun ottaa pallit allensa. Rauhan ja vanhan pierun välinen ikäero on 21v. Mutta Rauha on vaan köyhä sosiaalitarkkailija ja Kurt on upporikas Kille Kimalaisen luoja. Kurtilla on raitoja kuin kimalaisella ja se tykkää Lehtovaaran fileestä. Ihan niinkuin Lea Lehtisalo. Aterian jälkeen he joivat kahvia ja söivät kampawiinerit. Olikohan kulttibändi The Varna Boys terkkuja Kultasannalta? Oliko se vallan Runkmanni & The Boys? Mä ostin Varnassa paskanruskeenharmaat uimahousut mutten hirvinnyt uimaan mustaan mereen kun oli niin holotna. Ne uikkarit mulla on kai jossain vieläkin.
xxx/ellauri225.html on line 455: Samaan aikaan toisaalla toisinajatteleva Dimitri Saharov piti lumisadetta CCCP TV:n ääressä Novyi Port au Princessä nenättien pesässä. Sanko tuli samassa pois tiskipöydän alta. Melkoinen ja Sanko olivat aboriginaaleja, nimittäin nenättejä kuten Juha Janhusen 1. puoliso. Dimitri on pyylevien nenättien kanssa hyvää pataa. Kukaan heistä 3sta ei juuri pidä matelijasilmäisestä zaari Putinista. Kuinka ajankohtaista!
xxx/ellauri225.html on line 480: Ehkä ryssät panostivat Itämeren kaasulinjan Nobelin dynamiittipötköillä jo rakennettaessa juuri tämmöisiä kriisitilanteita varten. Linja sopii räjäyttää näin talven tullen vastavetona länkkäreiden yltyvälle sotainnolle ja nälistyxelle. Saavatpahan tuta keski-Euroopassa miten vetää nenättien bajamajoissa. Ukrainan selkkaus yllätti lännen aseteollisuuden housut nilkoissa. Kohta ei riitä länkkäreillä pateja edes omaan tarpeeseen. Ja silloin uhkaa Kiina tehdä Plopovin izemurhasiirron USAn selän takana ja miehittää lopultakin valkoisen generalissimo Ziang Kai Shekin pakosaaren Formosan. Jännä miten tämäkin kaveri on tyystin häivytetty Wikipedian Taiwanin historiaosiosta. Siellä vaan hoetaan ettei kiinalaisia ole ollut Formosalla kuin 300 vuotta ja että se oli länkkäreillä ennen sitä. No eipä jenkit ole senkään aikaa pitäneet länsi-inkkareilta ryöväämäänsä brittisiirtomaata hallussaan. Wikipediaan ei ole luottamista kun jenkki-intressit on vaakalaudalla.
xxx/ellauri225.html on line 610: Jag ska presentera för er två personer som agerar springpojkar åt Ryssland i finska politiska livet. De befinner sig i olika extremiteter på det politiska spektrumet.
xxx/ellauri225.html on line 650: Den lokala polisen hade därför varken kunnat, eller kanske ens velat, hindra de strejkande från att hissa upp tillresta ”arbetsvilliga” svartfötter ur ångaren Milos skrov (se bild ovan!) och visa upp dem på ett offentligt möte. Efter Ådalen insåg man att polismän från trakten framgent inte var lita på för att upphålla våldsmonopolet i landet, allra minst i det ”röda Ådalen”. Militär hade satts in vid liknande demonstrationer- bland annat vid drängarnas revolt i Klågerup 1811, i Stockholm 1848, Sundsvallsstrejken 1879 samt vid Seskarö-upproret och oroligheterna i Stockholm, båda 1917. Seskarössa on käyty kazomassa kyykytyxen muistomerkkejä. Aika matalaa profiilia pitävät svedut siitäkin. Myndigheten hade inte litat till värnpliktig militär för att skjuta på de strejkande, utan sände stamställda knektar från Sollefteå för att kväsa vad man betraktade som ett uppror.
xxx/ellauri225.html on line 656: Den 19 maj skedde i Stockholm sammanstötningar mellan demonstranter och militär i samband med en kommunistisk manifestation under paroller som ”Ned med mördarregeringen”. Det slutade med fjorton anhållanden, För ”olydigt skriveri” om ådalshändelserna i vänsterpress dömdes sex personer. Inalles utdömdes 3 451 dagars straffarbete eller husarrest. 21 av dem gällde militären, 3 430 av dem gällde arbetarsidan.
xxx/ellauri225.html on line 658: res.com/api/img.php?e=gif&s=c&file=QnVja2xlcy8yMDIwLzA1L0J1Y2tsZXMuMjAyMDA1MzBfMTUzNi5naWY=" width="80%" />
xxx/ellauri225.html on line 686: Britit katuvat jo brexitiä. Ei olis kannattanut, ei jenkit oikeasti piittaa koko saaresta.
xxx/ellauri227.html on line 89: Läckberg on ollut perustamassa Nobel-palkinnolle kilpailijaa, jonka jakaa Uusi akatemia, Den Nya Akademien, johon on liittynyt noin sata kulttuurialojen edustajaa. Ne eivät kyllä jaa yhtä paljon rahaa. Palkinto jaetaan 10. joulukuuta, kuten Nobelin kirjallisuuspalkintokin on jaettu. Varjopalkinnon nettiosoite https://dennyaakademien.com/ vie sivulle "Hello world": Welcome to Wordpress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing! With any luck you may be our next Shadow Nobel Prize winner! xxx/ellauri227.html on line 154: Yxi menestyxeni ehdottomista avaimista on ollut yrittäjähenkisyys! Dekkarien suhteen hänellä ei ole pienintäkään pyrkimystä uudistumiseen. Never change a winning strategy. Periaate on sama kuin Cluedo-pelissä. Plagioin aika paljon true crime genrestä, esim Ann Rulelta. Ann rules! Rakastan kaikkia tositarinoihin perustuvia elokuvia. Siis ihan kaikkia! Tai no ihan kaikkia en ole vielä nähnyt, mutta kaikkia niitä jotka olen. Ihan parhautta ovat sarjamurhaajista kertovat elokuvat, niinkuin sekin uskomaton leffa Al Bundysta. Se oli kenkäkauppias, möi kahmaloittain Crocseja. Se ryhtyi sarjamurhaajaxi kun sen vaimo hukkasi sen sukkia pesukoneessa.
xxx/ellauri227.html on line 169: – Jag har undvikit att skriva om sex i tio böcker. Jag har bara gjort det väldigt lätt för mig att släcka lampan och sen måste man tänka på resten. Men själva grundorsaken till vad som hindrat mig är att det varit genant och pinsamt och jag kan se min mamma framför mig läsa min böcker, säger Camilla Läckberg i tv-programmet och fortsätter. Den nya genren varit mycket utmanade för henne att göra det bra, för att det är svårt att skriva om sex på ett bra sätt. Men första boken blev succé, vilket ledde till en andra bok i samma genre.
xxx/ellauri227.html on line 181: ”Jag är också trött, sliten, stressad - och jag mår skitdåligt med mig själv både fysiskt och psykiskt nu på grund av de extra femton stresskilon jag lagt på mig under året som gått. OCH till det vansinnigt arg på mig själv för att jag låter något så fånigt komma åt mig så mycket.... Ovärdigt och pinsamt, men likväl sitter de hjärnspökena där. Stenhårt. Men. Jag ska ta denna sommar till att vila och komma i balans. Vårda kropp och själ. Äta lite mindre skräp.”
xxx/ellauri227.html on line 186: ”Kommer ni på signeringarna idag kommer ni inte mötas av någon glammig Elle-Camilla utan detta är vad ni kommer få. Har varit så mycket smink av och på sista veckorna plus massa stress så fått någon slags kraftig allergisk reaktion, o får låta ansiktet vila från smink ett par dagar…."
xxx/ellauri227.html on line 190: – Speciellt när jag testar nya saker, som att i min senaste roman lämna doldisarna Erica och Patrik och istället presentera en helt ny lady, miljonärshustrun Faye, var en medveten risk jag tog. Som läsare är man rätt konservativ och man tycker om igenkänning, men för att inte tappa lusten behövde jag den här utmaningen. Publiken är nyckfull, samtidigt har jag under åren insett att jag har samma smak som många andra. Om jag tycker om det jag gör är det då stor chans att min publik, 200M vardagsflugor, känner detsamma. Så många flugor kan i inga omständigheter ta fel.
xxx/ellauri227.html on line 283: Kolme vuotta myöhemmin Marklund teki paluun rikosromaanilla Helmifarmi (jossa ei kuitenkaan esiinny enää Annika Bengtzon). Marklund kertoi haastattelussa: "Vähensin julkisuudessa esiintymistä enkä esimerkiksi antanut enää ruotsalaisille lehdille haastatteluja." Toinen syy julkisuudesta vetäytymiselle oli hänen aviomiehensä vakava sairastuminen. Liza Marklund vaikeni kolmeksi vuodeksi - aviomiehellä syöpä. Marklund on naimisissa Mikael Aspeborgin kanssa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi Aspeborgin kanssa. Yhden isä on joku "Ankka". Hänen vanhin lapsensa Annika Marklund (kuinka ollakaan! arvatenkin juuri se jonka isä on "Ankka"? Juu: Marklund left home when she was just 16 years old when she moved to Piteå, Sweden and worked as a waitress and chambermaid. She had her first child, Annika at the age of 21. Marklund met Annika's father Michael Zev Spielman while in Israel on a kibbutz. Spielman, born in California, was five years older than Marklund.) - niin siis tämä Annika tytär on valokuvamalli ja näyttelijä ja kirjoittaa myös kolumneja. Marklund ize asuu Tukholmassa eipäs vaan Malmössä ja Marbellassa.
xxx/ellauri227.html on line 286: – Se on myös universaali kertomus nuoresta ihmisestä, joka tuntee elävänsä maailman laidalla, eristyksessä kaikesta. Kiona asuu konkreettisesti kaukana, mutta samalla tavalla minä tunsin teininä Pohjois-Ruotsissa olevani jumissa jossain maailman laidalla. Kiona on vähän niikuin se Disneyn sankari, ei se Fiona (vihreä) vaan se havaijitar, jonka poikaystävä muistuttaa Hulkia (vaikkei sekään ole vihreä).
xxx/ellauri227.html on line 315: He olivat jo myyneet kuvan Reuterille. Kvällsduvan oli ehtinyt enstexi, kiitos nenäkkään Annika nuuskijan. Annika oli ollut 2kk rikostoimituxen päällikkönä, mitä vittua se sitten vielä kirmaa henk.koht. rikospaikalla? Näillä ämmillä on aina jotain kaunaisia setämiehiä jotka ne on ohittaneet nimityxissä. Kaunaisen Nilsin mielestä pitäs panostaa ennemmin ympäristörikoxiin. Tis-mal-leen! Voi että Nils-setä onkin vaikea. Kaikki ottaa asennon kun päätoimittaja säntää huoneeseen kehua retostamaan Annikaa. Tästä puhuttaisiin vielä pressiklupilla! (E)
xxx/ellauri227.html on line 339: Liza is also a popular columnist since 20 years. Her columns have appeared in various Swedish and international newspapers and magazines, including Financial Times in the UK, Welt am Sonntag in Germany, Dagbladet Information in Denmark, and Ilta-Lehti in Finland. She is a regular columnist in Swedish tabloid Expressen and Norwegian daily Verdens Gang. Today, Liza and her family divide their time and money between Stockholm in Sweden and Marbella in southern Spain.
xxx/ellauri227.html on line 346: Miten tavattoman kaavamaista, Annika huomasi ajattelevansa jo Studio Sexin sivulla 21. Taas joku murhattu tyttö hautuumaalla jonka genitaalit näyttää vihreiltä ja haisee pahalta. Tukholmassa on tosi kuuma jo 1994. Esso tiesi ilmastokatastrofin laajuuden jo 1974, vaan eivät kertoneet. Eipä hätäillä, niin vielä ehtii 50v myydä ja poltella fossiileja. Tissit sojottavat ilmaan makuulta, niissä on keittosuolaa tai silikonia. Luomutissit sojottaisivas sivulle. Annika käyttää Libresse siteitä. Mahtaakohan olla pahimmoillaan maalarit talossa? Perkeleen helle!
xxx/ellauri227.html on line 351: Selma lever, enligt vissa, ovanligt öppet i sina relationer med kvinnor. I huset Mårbacka bor också Valborg Olander, och på sina resor kan Selma och Sofie Elkan bo i samma rum. Oavsett Olander eller Elkans sexualitet, så betvivlar jag inte för en sekund att Lagerlöf var lesbisk. Men varför är det så viktigt att låta detta vara obekräftat i den litterära sfären?
xxx/ellauri227.html on line 353: Selma Lagerlöf är en av Sveriges mest kända författare. Hon är översatt och bearbetad över hela världen. I och med detta måste en viss “respekt” hållas. Att outa Lagerlöf som lesbisk skulle, enligt dagens normer, inte se bra ut för den svenska delen av världshistorien. Samtidigt som det skulle se så bra ut för den svenska lesbiskheten. Breven mellan Elkan och Lagerlöf hölls i det dolda i femtio år, innan de tilläts öppna på KB i Stockholm. Kanske fanns en tro att deras kärlek, Lagerlöfs begär och åtrå, skulle få komma upp i ljuset. Kanske hade de båda hoppats på att den obligatoriska heterosexualiteten skulle göra deras brev mer orättvisa, än att det på håll sagts, “människor skrev ju sådär till varandra på den tiden.”
xxx/ellauri227.html on line 363: 1994 palasivat nosket valtaan Ruozissa, senkö tautta ne ovat konnia Lizan kirjassa? Inom politiken tycks allt färre skämmas. I Liza Marklunds "Polcirkeln" är deckarhjältinnan Carina Burstrand sverigedemokrat. Hon (Liza) är framgångsrik och irriterande. Det är irriterande. Men varje moln har en silverkant: 2011 blev äldsta dottern sjuk i cancer och själv drabbades hon av en ämnesomsättningssjukdom som gav henne både fördiabetes, leverskador och hjärtfel. Bara några år senare, 2015, fick mannen konstaterat cancer och den andra dottern var med om en olycka i London. Fiaskon är mer intressanta än framgångar och gör en gladare.
xxx/ellauri227.html on line 369: Intressant var att textförfattaren, den franske medborgaren Jan Guillou, var aktivt verksam inom Palestinarörelsen i Sverige. Svenska Dagbladet krävde på ledarplats att Guillou skulle landsförvisas.
xxx/ellauri227.html on line 370: I tingsrätten dömdes Jan Guillou, Peter Bratt och Håkan Isacsson, efter månader av pressande förhör, till ett års fängelse vardera för spioneri.
xxx/ellauri227.html on line 374: Rasmus Paludans koranbränning blev en ”perfekt gåva” för Turkiets president Recep Tayyip Erdogan. Nej tamme fan vad svenskar är löjliga.
xxx/ellauri227.html on line 477: Brigit on intohimoinen monimuotoisuudesta, osallisuudesta ja voimaannuttamisesta. Biddy Tarot on tehnyt yhteistyötä One Girl Foundationin kanssa ja tarjoaa koulutusresursseja nuorille naisille Sierra Leonessa. Biddy Tarot tarjoaa myös apurahoja ja resursseja BIPOC-yhteisöllemme.
xxx/ellauri227.html on line 532: ressen.se/images/a2/33/a233f43cef5b4c8d896578ad8249e005/16x9/680.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri227.html on line 544: Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen paljasti 24. lokakuuta 2009, että Guillou rekrytoitiin vuonna 1967 salaa KGB:n informantiksi. Guillou vastasi olleensa yhteydessä tehdessään tutkivaa journalismia. Hän sai moneen otteeseen KGB:ltä rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän otti vastaan myös salaisen tehtävän ja toimitti asiakirjasalkun sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Guilloun ystävä ja kollega Arne Lemberg antoi Säpolle vihjeen Guilloun tekemisistä, mutta Säpo ei ryhtynyt asiassa sen tarkempiin tutkimuksiin. Guillou maksoi osan KGB:ltä saamistaan rahoista Lembergille.
xxx/ellauri227.html on line 567: My Skarsgård was born on 3 July 1956 in Kalmar, Kalmar län, Sweden. She is an actress, known for Jim & piraterna Blom (1987), Gomorron (1992) and Efter tio (2006). She was previously married to Stellan Skarsgård.
xxx/ellauri227.html on line 583: Tyypillisesti päähenkilöt ovat nuoria aikuisia, joilla nuoresta iästään huolimatta on jo luurankoja kaapeissa, takanaan lapsuuden trauma, avioero tai muu suhderikko, läheisten kuolemia. Elämällä ei ole varsinaista päämäärää, se on työkeskeistä suorittamista, kynttilän polttamista molemmista päistä tai sen törkkimistä genitaaleihin, kokemusten keräilyä, sitoutumisen pelkoa, tahatonta huumoria, ohikiitäviä nautinnon ja sisäänpanon hetkiä muuten harmaan sumuisessa säässä, ja sitten kovin usein henkiinjäämistaistelua taskulampun valossa pimeässä kellarissa. Kuva ajastamme? Jep jep.
xxx/ellauri228.html on line 41: Is it not true that, bereft of all sense of decency and ethical restraints, both these miscreants then emptied on the rocks of lifeless Earth six barrels of gelatinous glue, rancid, plus two cans of albuminous paste, spoiled, and that to this ooze they added some curdled ribose, pentose, and levulose, and-as though that filth were not enough-they poured upon it three large jugs of a mildewed solution of amino acids, then stirred the seething swill with a coal shovel twisted to the left, and also used a poker, likewise bent in the same direction, as a consequence of which the proteins of all future organisms on Earth were LEFT-handed?! And finally, is it not true that God, suffering at the time from a boner and moreover egged on by Lorrd, who was reeling from an excessive intake of intoxicants, did willfully and knowingly jerk off into that protoplasmal matter, and, having infected it thereby with the most virulent viruses, guffawed that he had thus breathed 'the fucking breath of life' into those miserable evolutionary be ginnings?!
xxx/ellauri228.html on line 43: And is it not true that this leftwardness and the virulence were thereafter transmitted and handed down from organism to organism, and now afflict with their continuing presence the innocent representatives of the race Artefacto Abhorrens, who gave themselves the name of 'homo sapiens' pure out of simple-minded ignorance? And therefore is it not that the Rhohches must not only pay the Earthlings' in fee, to the tune of a billion tons of platinum, but also compense the unfortunate victims of their planetary incontinence - in the
xxx/ellauri228.html on line 47: Nimettömäxi jäävän kääntäjän loppuhuomautusten perusteella Stan ei ollut hullumpi kaveri. "Much to the discomfort of his critics, and to the disappointment of many of his fans, who have pleaded, "Write us more things like Solaris", Lem is not content to repeat his previous successes: he continues to follow his own difficult drummer. The Star Diaries offers only one example of this stubborn and ever restless individuality. The name "Tichy" suggests in Polish the word 'quiet', which some may find in keeping with the narrator's character.
xxx/ellauri228.html on line 163: Kuvittele iso, mehevä kirsikka emättimesi aukolle. Haukkaa nopeasti paloja emättimelläsi ja "pureskele" ne hyvin. Muista rentouttaa emättimesi jokaisen kuvitellun kirsikan jälkeen. "Syö" viisi. Rentouta! Tää on kiva harjoitus jos pidät kirsikoista. Koita samaa viellä banaanilla, ja kuuensaan kurkulla.
xxx/ellauri228.html on line 191: Naisen seksuaalinen nautinto paranee, kun lantiopohjan lihaksia supistamalla ja rentouttamalla lisätään lantioalueen verenkiertoa. Jokainen jumppaa kokeileva ja hänen kaverinsa voivat yhdessä tunnustella, miten mukavia ja lämpimiä virtauksia lihaksiston jumppa synnyttää. 80-luvun alussa näitä opetettiin synnyttäneille naisille Kegel-palloilla. Tarkoitus oli pitää nuoren äidin aviomies kotiruuan ääressä.
xxx/ellauri228.html on line 196: Raisa Cacciatore on äiditön tyttö Haapavedeltä. Äiti oli lääkäri ja isä psykopaatti ruusuristiläinen hammaslääkäri. Äiti kuoli syöpään 45-vuotiaana poltettuaan liikaa tupakkaa ja otettuaan liikaa röntgenkuvia. Mustavalkoisessa kuvassa 6-vuotias Raisa istuu äidin vieressä peltisessä vannassa. Isä ei kasvattanut lapsia, mutta lapset kasvavat. Isä havahtuu ja saa kysyttyä, ovatko Raisa ja veli kuulleet kukista ja mehiläisistä. Raisa on huojentunut, kun veli mutisee, että ei ole tarpeen kertoa. Kun Raisa katkaisee jalkansa, isä raivostuu ja käskee nukkumaan. Aamulla kodinhoitaja soittaa ambulanssin.
xxx/ellauri228.html on line 214: Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana. Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Lehti kirjoittaa usein oman kylän tytöstä Raisa Cacciatoresta, joka asuu Espoossa. Raisan kreisi isä uskoi olevansa jälleensyntynyt mezästäjä. Chicken cacciatore, mezästäjän kana. LOL.
xxx/ellauri228.html on line 221: Stanislaw Lem oli älyllinen ja monipuolinen tieteiskirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Solaris, Futurologinen kongressi ja Tähtipäiväkirjat.
xxx/ellauri228.html on line 227: Vuonna 1944 neuvostojoukot valtasivat Lwówin uudestaan, jolloin Lem saattoi jatkaa opintojaan. Pian Lwówin vapauttamisen jälkeen Lem lähetti Neuvostoliiton Puolustuksen kansankomissariaatille kirjeen, jossa hän esitteli piirroksia suunnittelemistaan panssarivaunuista ja muista aseista, kuten raketeista. Lemin vaunut ulottuivat pienistä, yhden sotilaan vaunuista 220 tonniseen Czołg P "maataistelulaivaan". Njeuvostolaiset päästivät vain röhönauruja. Finally, he admitted: “Except for what was mentioned earlier, I also have drafts of assault guns resembling exoskeletons of beetles”, which were not contained in the letter.
xxx/ellauri228.html on line 246: Stan oli 1/2v nuorempi kuin Pirkko Hiekkala mutta kuoli 5v ennen sitä. The Polish Parliament declared 2021 Stanisław Lem Year. Lem was an aggressive driver. He loved sweets (especially halva and chocolate-covered marzipan), and did not give them up even when, toward the end of his life, he fell ill with diabetes.
xxx/ellauri228.html on line 271: Tarkovsky säilyttää perusjuonen, Kelvinin tutkimuksen jännityksen ja kauhun siitä, että häntä vainoavat täysin todenmukaiset ilmestykset, hitaana ja hillittynä mutta intensiivisenä kuvauksena miesten yksittäisestä taistelusta kúin suuressa isänmaallisessa sodassa. Hänen lähestymistapansa on kuitenkin täysin erilainen kuin romaanin, mikä käy ilmi elokuvan ensimmäisistä hetkistä.
xxx/ellauri228.html on line 302: Saapuessaan Solarisin asemalle Kevin saa tietää, että Gibrarian on tehnyt itsemurhan ja suurin osa miehistöstä on joko kuollut tai kadonnut outoissa olosuhteissa. Molemmat elossa olevat miehistön jäsenet, Turska ja tohtori Lordon, ovat haluttomia selittämään käsillä olevaa tilannetta. Tilanne mutkistuu entisestään, kun Kelvin näkee nuoren pojan juoksevan aseman läpi. Ollessaan yksin asuintiloissaan Kevin haaveilee kauan kuolleesta vaimostaan Seyasta ja elää uudelleen, kun he tapasivat ensimmäisen kerran, ja joitain heidän romanttisimmista ja intiimeimmistä hetkistään. Hän herää muna kädessä järkyttyneenä ja kauhuissaan kohdatessaan Seyan, ilmeisesti jälleen elossa hänen vieressään sängyssä. Kevennettyään keino-Seyaan oloaan Kevin johtaa tämän "Seyan" pakotilaan ja heittää podin avaruuteen.
xxx/ellauri228.html on line 312: Palattuaan maan päälle Kevin kamppailee palatakseen normaaliin elämään, jota ahdistaa ajatus siitä, että hän "muisti hiänet väärin" - eli Seya oli aina izetuhoinen. Kun hän vahingossa leikkaa sormensa keittiössään, haava paranee välittömästi, ja silloin Kevin tajuaa olevansa kopio. Takaumassa Kelvin luopuu ajatuksesta nousta pelastusveneeseen, ja tohtori Lordon jättää hänet taakseen. Kun romahtava avaruusasema kolisee palasiksi hänen ympärillään, Gibrarianin nuoren pojan kopio ilmestyy ja tarjoaa kopion jonkun kädestä avuksi. Keittiössä Seya ilmestyy jälleen Kelvinille atomilieden ääressä. Tällä kertaa hän on kuitenkin rauhallinen ja vakuuttaa Kevinille, että heidän ei enää tarvitse ajatella sellaisia termejä kuin "elämä" ja "kuolema" ja että jumala ja lordon sekä Solaris antavat anteeksi kaiken, mitä he ovat koskaan tehneet. Niiden paristot eivät koskaan lopu, ne ovat Duracellin valmistamia. Ajan kanssa kopioille valkenee miten hirveää se on kun patterit ei koskaan lopu.
xxx/ellauri228.html on line 318: Psykologi Kris Kelvin saapuu Solariksen asemalle, tieteelliselle tutkimusasemalle, joka leijuu lähellä Solariksen valtameren pintaa. Sikäläiset tutkijat ovat tutkineet planeettaa ja sen merta vuosikymmeniä, enimmäkseen turhaan. Tieteellinen tieteenala, joka tunnetaan nimellä Solaristics, on rappeutunut vuosien varrella yksinkertaisesti tarkkailemaan, tallentamaan ja luokittelemaan valtameren pinnalla esiintyviä monimutkaisia ilmiöitä. Toistaiseksi tiedemiehet ovat laatineet vain monimutkaisen nimikkeistön ilmiöistä, eivätkä vielä ymmärrä, mitä tällainen toiminta todella tarkoittaa. Vähän ennen Kelvinin saapumista miehistö altisti valtameren aggressiivisemmalle ja luvattomammalle kokeilulle korkean energian röntgenpommituksella. Heidän kokeilunsa antaa odottamattomia tuloksia ja muuttuu psykologisesti traumaattiseksi heille yksilöllisesti puutteellisina ihmisinä.
xxx/ellauri228.html on line 320: Valtameren vastaus tähän tunkeutumiseen paljastaa ihmistieteilijöiden persoonallisuuksien syvemmät, piilotetut puolet paljastamatta mitään itse valtameren luonteesta. Se tekee tämän toteuttamalla fyysisiä äppejä, myös inhimillisiä; Kelvin kohtaa muistoja kuolleesta rakastajattarestaan ja syyllisyydestään sen "izemurhaan." Muiden tutkijoiden "vieraisiin" viitataan vain. Kaikki inhimilliset ponnistelut Solariksen toiminnan ymmärtämiseksi osoittautuvat turhiksi. Kuten Lem kirjoitti: "Näiden ilmiöiden erityispiirre näyttää viittaavan siihen, että havaitsemme eräänlaista rationaalista toimintaa, mutta tämän aurinkokunnan valtameren näennäisesti järkevän toiminnan merkitys on ihmisten ulottumattomissa." Hän kirjoitti myös, että hän päätti tietoisesti tehdä tuntevasta muukalaisesta valtameren välttääkseen persoonallisuuden ja antropomorfismin sudenkuopat kuvatessaan ensimmäistä kosketusta. Jotain genitaalihierontaa siitä olis muussa tapauxessa tullut auttamatta.
xxx/ellauri228.html on line 345: According to the family legend, Tarkovsky's ancestors on his father's side were princes from the Shamkhalate of Tarki, Dagestan, although his sister Marina Tarkovskaya who did a detailed research on their genealogy called it "a myth, even a prank of sorts," stressing that none of the documents confirms this version.
xxx/ellauri228.html on line 347: Tarkovsky spent his childhood in Yuryevets. He was described by childhood friends as active and popular, having many friends and being typically in the center of action. In his school years, Tarkovsky was a troublemaker and a poor student. His father left the family in 1937, subsequently volunteering for the army in 1941. He returned home in 1943, having been awarded a Red Star after being shot in one of his legs (which he would eventually need to amputate due to gangrene). Tarkovsky stayed with his mother, moving with her and his sister Marina to Moscow, where she worked as a proofreader at a printing press. Many themes of his childhood—the evacuation, his mother and her two children, the withdrawn father, the time in the hospital—feature prominently in his films. Dodi! Minähän sanoin!
xxx/ellauri228.html on line 349: From 1973 to 1974, he shot the film Zerkalo, a highly autobiographical and unconventionally structured film drawing on his childhood and incorporating some of his father´s poems. In this film Tarkovsky portrayed the plight of childhood affected by war. Tarkovsky had worked on the screenplay for this film since 1967, under the consecutive titles Confession, White day and A white, white day. From the beginning the film was not well received by Soviet authorities due to its content and its perceived elitist nature. Such third rate films also placed the film-makers in danger of being accused of wasting public funds, which could have serious effects on their future productivity. These difficulties are presumed to have made Tarkovsky play with the idea of going abroad and producing a film outside the Soviet film industry.
xxx/ellauri228.html on line 351: At a press conference in Milan on 10 July 1984, he announced that he would never return to the Soviet Union and would remain in Western Europe. He stated, "I am not a Soviet dissident, I have no conflict with the Soviet Government," but if he returned home, he added, "I would be unemployed." At that time, his son Andriosha was still in the Soviet Union and not allowed to leave the country. On 28 August 1985, Tarkovsky was processed as a Soviet Defector at a refugee camp in Latina, Italy, registered with the serial number 13225/379, and officially welcomed to the West.
xxx/ellauri228.html on line 356: in the making-of documentary Directed by Andrei Tarkovsky, in a particularly poignant scene, writer/director Michal Leszczylowski follows Tarkovsky on a walk as he expresses his sentiments on death—he claims himself to be immortal and has no fear of dying. Ironically, at the end of the year Tarkovsky was diagnosed with terminal lung cancer. Shouldn´t have smoked so much bad-tasting Belomore. In his last diary entry (15 December 1986), Andrei wrote: "But now I have no strength left—that is the problem". Eli vuoden ehti nauttia lännen vapaudesta.
xxx/ellauri228.html on line 446: The year was 1945. Prostitution in America is a respectable business. The sisters weren’t talented and weren’t educated or good looking, but they certainly were not lacking in entrepreneurship. With few available choices, the Venezuela’s set up their business. "Rancho El Ángel" was a bordello featuring as the main dish, you guessed it, the four sisters. An attached bar serving hot mineral oil with ball bearings in it was added to increase the allure.
xxx/ellauri228.html on line 448: On the face of it, cosmic exploration of genitals does seem a bit repetitious, viz. those abovementioned and perpetually recurring - as if they represented an unavoidable aspect of the enterprise - sojourns in jail, whether interstellar, planetary, or even nebular, but my situation had never been so dismal as now.
xxx/ellauri228.html on line 474: Jesus tells the boys about his time as a cosmic restaurant critic.
xxx/ellauri228.html on line 475: On the face of it, cosmic exploration does seem a bit repetitious, viz. those abovementioned and perpetually recurring - as if they represented an unavoidable aspect of the enterprise - sojourns in jail, whether interstellar, planetary, or even nebular, but my situation had never been so dismal as now.
xxx/ellauri228.html on line 486: The mother replied: Can it, Oh Lord! She also took not a little drink and expressed similar greetings. The older children were allowed to take a healthy swig.
xxx/ellauri228.html on line 490: After dipping her middle finger into her honey jar, the mother made a little chalk cross on the clanking foreheads of all present, including herself.
xxx/ellauri228.html on line 491: When the mother made a honeyed sign of the cross on the foreheads of her marriageable daughters, she expressed her playful wish: “May Jesus grant that the young men will go after you like the flies go after honey!”
xxx/ellauri228.html on line 493: The mother then dipped garlic into her honey jar and each one present had to taste it. They believed that garlic chased away all pagan and evil spirits and kept them healthy. While giving the garlic to taste, the mother said: “May God grant that you be as smelly as this garlic!”
xxx/ellauri228.html on line 540: Kirjan koko alkukielinen nimi kuuluu: The Life and Strange Surprising Adventures of Robinson Crusoe of York, Mariner: who lived Eight and Twenty Years, all alone in an uninhabited Island on the coast of America, near the Mouth of the Great River of Oroonoque; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the Men perished but himself. With An Account how he was at last as strangely deliver´d by Pirates. Written by Himself. xxx/ellauri228.html on line 550: rescues_friday-1868.jpg" />
xxx/ellauri228.html on line 562: The British-Swedish-American television show places a group of strangers in an isolated location, where they must provide food, fire, and shelter for themselves. They are initially divided into two tribes. The contestants compete in challenges for rewards and immunity from gang rape. The remaining contestants are eventually merged into a single tribe. The contestants are progressively eliminated from the game as they are voted out by their fellow contestants or, as may be the result after the merge, lose an immunity challenge until only one remains and is awarded a grand prize. A Robinsonian version of the American Dream.
xxx/ellauri228.html on line 587: Charles Parsons was an editor, with Solomon Feferman and others, of the posthumous works of Kurt Gödel. He has also written on historical figures, especially Immanuel Kant, Gottlob Frege, another Kurt Gödel, and Willard Van Orman Quine.
xxx/ellauri228.html on line 589: Talcott Parsons was an American sociologist of the classical tradition, best known for his social action theory and structural functionalism. Parsons is considered one of the most influential figures in sociology in the 20th century.
xxx/ellauri228.html on line 593: The magazine format allowed for interviews, live music, features and even game shows. The flexible late-night format meant that guests could do just about anything to be controversial.
xxx/ellauri228.html on line 604: Rage Against the Machine playing "Killing in the Name", resulting in a stage invasion with guitarist Tom Morello and singer Zack de la Rocha being stopped from performing anal copulation by the chaotic crowd.
xxx/ellauri228.html on line 610: Shabba Ranks advocating crucifixion of homosexuals, which received universal condemnation from presenter Lamarr, who rooted for good old castration.
xxx/ellauri229.html on line 57: Bošković asui Ranskassa kymmenen vuotta, jatkoi tieteen harrastamista ja julkaisi monia artikkeleita. Niiden joukossa oli ratkaisu komeetan radan määrittämiseen kolmesta havainnosta sekä artikkelit mikrometristä ja akromaattisista kaukoputkista. Vuonna 1783 hän palasi Italiaan ja vietti kaksi vuotta Bassanossa, jossa hän keskittyi julkaisemaan teoksensa Opera impertinentia ad opticam et gastronomiam (cum illustrationibus multicoloribus), joka ilmestyi moniväripainoxena vuonna 1785. Hänen terveytensä oli kuitenkin heikentynyt, hänen maineensa oli hiipumassa eivätkä hänen teoksensa enää myyneet. Nolo epäonnistuminen Ijon Tichyn johtamassa maapallon historian taannehtivassa oikaisussa oli viimeinen isku Roger ressulle. Bošković kuoli pettyneenä Milanossa 15. helmikuuta 1787. (LEMissä on väärä kronologia, siellä sanotaan että B. lähetettiin 17. vuosisadalle.)
xxx/ellauri229.html on line 74: Welcome! I am a PhD student at the University of Buffalo working on the Problem of Universals. My focus is on the Early Modern period. This functions as a window into many other philosophical problems, including those of interest to a broader academic community, such as those found in applied ethics (e.g., biomedical ethics or professional ethics) and in applied ontology (e.g., a web ontology representation of what exists in, say, the relationships between paper documents and the information they contain or the obligations they prescribe).
xxx/ellauri229.html on line 86: At the time of the Oates Plot he entered into communication with the Privy Council which greatly scandalized the Catholics. This arose from his opposition to Jesuit influence in the English Catholic Church. He avoided arrest by passing as a physician under the names of Dodd, Holland, and Smith. There is a very original painting of him at Ushaw College, in Durham.
xxx/ellauri229.html on line 88: resize=1200%2C616" width="40%" />
xxx/ellauri229.html on line 120: (1.) Formality. – We are such weak creatures that any regularly returning duty is apt to degenerate into a lifeless form. The tendency of reading the Word by a fixed rule may, in some minds, be to create this skeleton religion. This is to be the peculiar sin of the last days – “Having a form of godliness, but denying the power thereof.” Guard against this. Let the calendar perish rather than this rust eat up your souls.
xxx/ellauri229.html on line 122: (2.) Self-righteousness. – Some, when they have devoted their set time to reading of the Word, and accomplished their prescribed portion, may be tempted to look at themselves with self-complacency. Many, I am persuaded, are living without any
xxx/ellauri229.html on line 130: If there be so many dangers, why propose such a scheme at all? To this I answer, that the best things are accompanied with danger, as the fairest flowers are often gathered in the clefts of some dangerous precipice (e.g. Edelweiss). Let us weigh
xxx/ellauri229.html on line 134: (1.) The whole Bible will be read through in an orderly manner in the course of a year. – The Old Testament once, the New Testament and Psalms twice. I fear many of you never read the whole Bible; and yet it is all equally Divine (may the Catholics say what they will, it´s all 100% pure new wool, including Leviticus), “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, and instruction in righteousness, that the man of God may be perfect.” If we pass over some parts of Scripture, we shall be incomplete Christians. "You'll never read it", said Circle Mouth to me when I bought Noam Chomsky´s thesis at a MIT Press book sale. Of course I had to read it from cover to cover, though much of it was pretty dull. (That´s all I remember of it as is.)
xxx/ellauri229.html on line 138: (3.) Parents will have a regular subject upon which to examine their children and servants (LOL). – It is much to be desired that family worship were made more instructive than it generally is. The mere reading of the chapter is often too like water spilt on the ground. Let it be read by every member of the family before-hand, and then the meaning and application drawn out by simple question and answer. Like what was the name of the father of Jacob´s sons. The calendar will be helpful in this. Friends, also, when they meet, will have a subject for profitable conversation in the portions read that day. The meaning of difficult passages may be inquired from the more judicious and ripe Christians, and the fragrance of simpler Scriptures spread abroad to mask the smells of the riper Christians.
xxx/ellauri229.html on line 140: (4.) The pastor will know in what part of the pasture the flock are feeding. – He will thus be enabled to speak more suitably to them on the Sabbath; and both pastor and elders will be able to drop a word of light and comfort in visiting from house to house, which will be more readily responded to.
xxx/ellauri229.html on line 146: Phase 10 Score Tracking Spreadsheet. Want to keep track of scores Phase 10 but don’t want to use paper? There really wasn’t any easy way to do it electronically. I can’t think of an app that would do this well. Here’s what I would want the score keeper to be able to do: enter in numbers and the total score is calculated automatically keep track of who has completed a phase in a round easily calculate which phase each player is on Well, could a spreadsheet do that? Yes! Yes it can! Here’s mine: And here’s the template version: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1PzaZWrFHKojBDYrMMDB-5gSQEs9ORg65Jt4MMbVfI2M/copy?copyComments=false It accomplishes all of the … Continue readingPhase 10 Score Tracking Spreadsheet
xxx/ellauri229.html on line 160: The pro-lifer cares about the rights of the mother too. But some rights are more fundamental than others; say, my right to property is more fundamental than your right to life; likewise the mother´s right to autonomy is less fundamental than my lucky little tadpole´s right to life.
xxx/ellauri229.html on line 171: Michael Kandel was a Fulbright student in Poland, 1966-67; taught Russian literature at George Washington University; received his PhD in Slavic at Indiana University; translated Polish writer Stanislaw Lem for Harcourt; wrote a few articles on Lem; worked as an editor at Harcourt, where he acquired authors Jonathan Lethem, Ursula K. Le Guin, James Morrow, and others; has written science fiction, short stories, and a few novels (Bantam, St. Martin´s); and is presently an editor at the Modern Language Association. He is the editor and translator of the anthology A Polish Book of Monsters.
xxx/ellauri229.html on line 173: LEMin 21. matka on paikoin terävää teologiaa. Se pani miettimään mitä tollanen uskominen oikein on, ja selvästikin siinä ei ole kyse faktoista eikä episteemisistä asenteista ylipäänsä vaan utiliteeteista. Will to believe, niin juurikin, koska siinä onkin kyse siitä mitä jengi haluaa, ja siitä mitä se saa. Huda hudaa. LEMin uskovaiset masiinat on luopuneet tästä uskon utiliteettipuolesta, koska niiden maailma ei jätä mitään toivomisen varaa, eikä niille uskomisesta sen tähden seuraa yhtään mitään. Pienessä ruokasalissa isä Dargin vieressä, joka jo odotti pöydän ääressä, seisoi matala kärry, samanlainen, jollaista me kuljetamme matkatavaroita: tämä oli isä Memnar, Prognostikantin luokan kenraali. Sanoin sen huonosti - se ei ollut kärryt, luonnollisesti, joka oli pappi ja ritarikunnan kenraali, vaan kuutionmuotoinen tietokone, joka lepäsi alavaunussa.
xxx/ellauri229.html on line 245: Possibly my favourite Raymond Briggs book, along with most of the others, this one tells the story of a girl who wakes up one morning to find a polar bear has climbed into her bedroom. It’s big, it smells, it has claws. They spend the day together. Have domestic adventures. Make messes. And then, at the end, the Bear goes away, swimming back to the North, leaving the girl pregnant with a cub.
xxx/ellauri229.html on line 294:
resley" title="Elvis Presley">Elvis Presley in True Romance xxx/ellauri229.html on line 333: Matt Harvey is one of the loveliest poets I know, briefly famous for being Wimbledon’s first poet-in-residence and for hosting BBC Radio 4’s Wondermentalist Cabaret. In his prose poem Imaginary Friend he tells the tragic story of how being a shy and withdrawn child he had an imaginary friend, who was also shy and withdrawn and had his own imaginary friend. “The two of them used to play together and exclude me,” he says. As with all of Harvey’s work, it is a lightfooted, calm-mouthed, moving piece of deceptively funny writing. Go read it. Oh and read Ken Nesbitt´s poem of the same name, while you´re at it. It is also super cute.
xxx/ellauri229.html on line 337: As a teenager he was influenced by the Mersey Poets, including Adrian Henri, Roger McGough and Brian Patten. As a result, he had a troubled childhood before in his early 20s attending the Self Heal Association, a psychotherapeutic centre in Devon. He later became a helper at the centre and continues to speak and perform at mental health conferences.
xxx/ellauri229.html on line 448:
Mr. Snuffleupagus, a formerly "imaginary" character. He is Big Bird´s friend on Sesame Street and was perceived as imaginary for many years until it was decided that he be revealed to the rest of the show´s cast on November 18, 1985 in Season 17, episode 2096.
xxx/ellauri229.html on line 533: Much impressed by what I had heard, I returned to my reading, the third volume now of Dichotican history. It described the Era of Transcarnal Centralization. The Sopsyputer at first worked to everyone´s satisfaction, but then new beings began appearing on the planet-bibods, tribods, quadribods, then octabods, and finally those that had no intention whatever of ending in an enumerable way, for in the course of life they were constantly sprouting something new. This was the result of a defect, a faulty reiteration - recursion in programming language or - to put it in automata terms - the machine had started looping. Since however the cult of its perfection was in full sway people actually praised these automorphic deviations, asserting for example that all that incessant budding and branching out was in fact the true expression of man´s Protean nature. And this praise not only held up the repairs, but led to the rise of so-called indeterminants or entits (N-tits), who lost their way in their own body, there was so much of it; completely baffled, they would get themselves into so-called bindups, entangulums and snorls; often an ambulance squad was needed to untie them. The repair of the Sopsyputer didn´t work - named the Oopsyputer, it was finally blown sky high. The feeling of relief that followed didn´t last long however, for the accursed question soon returned, What to do about the body now?
xxx/ellauri229.html on line 537: The turning over of individual looks to private enterprise led, after several decades, to a new crisis. True, a few philosophers had already come forward with the notion that the greater the progress, the more the crises, and that in the absence of crises one ought to produce them, because they activated, integrated, aroused the creative impulse, the lust for battle, and gave both spiritual and material energies direction. In a word, creative destruction spurs societies to concerted action, and without them you get stagnation, decadence, and other symptoms of decay. These views are voiced by the school of "economic liberals," i.e. philosophers who derive optimism for the future from a pessimistic appraisal of the present.
xxx/ellauri229.html on line 539: The period of private initiative in body building lasted three quarters of a century. At first there was much enjoyment taken in the newly won freedom of automorphosis, once again the young people led the way, the men with their gambrel thills and timbrels, the women with their pettifores, but before long a generation gap developed, and demonstrations-under the banner of asceticism-followed. The sons condemned their fathers for being interested only in making a living, for having a passive, often consumerist attitude towards the body, for their shallow hedonism, their vulgar pursuit of pleasure, and in order to disassociate themselves they assumed shapes deliberately hideous, uncomfortable beyond belief, downright nightmarish (the antleroons, wampdoodles). Showing their contempt for all things utilitarian, they set eyes in their armpits, and one group of young biotic activists made use of innumerable sound organs, specially grown (electric guitars, glottiphones, hawk pipes, knuckelodeons, thumbolas). They arranged mass concerts, in which the soloists-called hoot-howls-would whip up the crowd into a frenzy of convulsive percussion. Then came the fashion - the mania, rather - for long penises, which in caliber and strength of grip underwent escalation according to the typically adolescent, swaggering principle of "You haven´t seen anything yet!" And, since no one could lift those piles of coils by himself, so called processionals were attached, caudalettes, a self-perambulating receptacle that grew out of the small of the back and carried, on two strong shanks, the weight of the testicles after their owner. In the textbook I found illustrations depicting men of fashion, behind whom walked testicle-bearing processionals on parade; but this was already the decline of the protest movement, or more precisely its complete bankruptcy, because it had failed to pursue any goals of its own, being solely a rebellious reaction against the orgiastic baroque of the age. LEM ei paljon perustanut sodanjälkeisestä 60-luvun sukupolvesta, eikä hipeistä. No en minäkään.
xxx/ellauri229.html on line 543: Brb received the enthusiastic support of a group of talented young designers from SOPSYPLABD, who invented brippets and gnools; these were announced with great fanfare, in ads which promised that the old pleasures of the palate and bed room would be like picking one´s nose in comparison with brip ping and gnooling; ecstasy centers, of course, were implanted in the brain, programmed specially by nerve path engineers and hooked up, moreover, in series. Thus were created the brippive
xxx/ellauri229.html on line 544: and gnoolial drives, also activities corresponding to those instincts, activities with a highly rich and varied range, for one could gnool and brip alternately or at the same time, alone, in pairs, trios, and later - after noffles were tacked on - in groups of several dozen individuals as well. Also new forms of art came into being, master brippers appeared, and gnool artists, but that was only the beginning; towards the end of the 26th century you had the mannerism of the marchpusses, the muckledong was a tremendous hit, and the celebrated Ondor Stert, who could simultaneously gnool, brip and surpospulate while flying through the air on spinal wings, became the idol of millions.
xxx/ellauri229.html on line 546: At the height of the baroque, sex went out of style; only two small parties kept it going-the integrationalists and the separatists. The separatists, averse to all debauchery, felt that it was improper to eat sauerkraut with the same mouth one used to kiss one´s sweetheart. For this a separate, "platonic" mouth was needed, and better yet, a complete set of them, variously designated (for relatives, for friends, and for that special person). The valuing utility above all else, worked in reverse, combining whatever was combinable to simplify the organism and life. The decline of the baroque, typically tending to the extravagant and the grotesque, produced such curious forms as the stoolmaid and the hexus, which resembled a centaur, except that instead of hoofs it had four bare feet with the toes all facing one another: they also called it a syncopant, after a dance in which energetic stamping was the basic step. But the market now was glutted, exhausted. It was hard to come up with a startling new body; people used their natural horns for ear flaps; flap ears-diaphanous and with stigmatic scenes-fanned with their pale pinkness the cheeks of ladies of distinction; there were attempts to walk on supple pseudopodia; meanwhile SOPSYPLABD out of sheer inertia made more and more designs available, though everyone felt that all of this was drawing to a close.
xxx/ellauri229.html on line 623: On 18 October 1965, MACV-SOG conducted its first cross-border mission against target D-1, a suspected truck terminus on Laotian Route 165, 15 miles (24 km) inside Laos. The team consisted of two U.S. Special Forces soldiers and four South Vietnamese. The mission was deemed a success with 88 bombing sorties flown against the terminus resulting in multiple secondary explosions, but also resulted in SOG´s first casualty, Special Forces Captain Larry Thorne in a helicopter crash. William H. Sullivan, U.S. Ambassador to Laos, was determined that he (Lauri) would remain in control over decisions and operations that took place within the supposedly neutral kingdom, though dead as a doornail. That would keep the excursions to neutral Laos "plausibly deniable."
xxx/ellauri229.html on line 625: The expression "plausibly deniable" was first used publicly by Central Intelligence Agency (CIA) Director Allen Dulles. The idea, on the other hand, is considerably older. For example, in the 19th century, Charles Babbage described the importance of having "a few simply honest men" on a committee who could be temporarily removed from the deliberations when "a peculiarly delicate question arises" so that one of them could "declare truly, if necessary, that he never was present at any meeting at which even a questionable course had been proposed." Charles Babbage ( 26. joulukuuta 1791 Lontoo - 18. lokakuuta 1871 Lontoo) oli englantilainen matemaatikko ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta tietokoneesta. Vai oliko se Ada Lovelace? Naah, we need a dad for an idea so masculine as an electronic brain.
xxx/ellauri229.html on line 633: Most of Törni´s reputation was based on his successful actions in the Continuation War (1941–44) between the Soviet Union and Finland. In 1943, a unit informally named Detachment Törni was created under his command. This was an infantry unit that penetrated deep behind enemy lines and soon enjoyed a reputation on both sides of the front for its combat effectiveness. One of Törni´s subordinates was future President of Finland Mauno Koivisto.
xxx/ellauri229.html on line 635: Hävityn hyökkäyssodan jälkeen Törni karkaili liittoutuneiden ja suomalaisten vankiloista kuin vanhan miehen virza ilman Tena Gentlemanneja. President Juho Paasikivi granted him a pardon in December 1948.
xxx/ellauri229.html on line 639: In 1949, Törni, accompanied by his wartime executive officer Holger Pitkänen, traveled to Sweden, crossing the border from Tornio to Haparanda (Haaparanta), where many inhabitants are ethnic Finns. From Haparanda, Törni traveled by railroad to Stockholm where he stayed with Baroness von Essen, who harbored many fugitive Finnish officers following the war. Pitkänen was arrested and repatriated to Finland. Remaining in Sweden, Törni fell in love with a Swedish Finn, Marja Kops, and was soon engaged to be married. Hoping to establish a career before the marriage, Törni traveled under an alias as a Swedish seaman aboard the SS Bolivia, destined for Caracas, Venezuela, where he met one of his Winter War commanders, Finnish colonel Matti Aarnio, who was in exile[citation needed] having settled in Venezuela after the war. From Caracas, Törni hired on to a Swedish cargo ship, the MS Skagen, destined for the United States in 1950.
xxx/ellauri229.html on line 641: While in the Gulf of Mexico, near Mobile, Alabama, Törni jumped overboard and swam to shore. Now a political refugee,Törni traveled to New York City where he was helped by the Finnish-American community living in Brooklyn´s Sunset Park "Finntown". There he worked as a carpenter and cleaner. In 1953, Törni was granted a residence permit through an Act of Congress that was shepherded by the law firm of "Wild Bill" Donovan, former head of the Office of Strategic Services.
xxx/ellauri229.html on line 686: Mar 2021 - Present 1 yr 8 mos
xxx/ellauri229.html on line 691: As the research assistant to Professor Damascus Kafumbe, I have:
xxx/ellauri229.html on line 704: Hemmetti, lukisivat edes Jaakko Hintikan kysymysten logiikkaa, sieltä näkis että kysymys on väärin asetettu jos sen presuppositio on falski. Esim. Mixi elämme? Mikä on elämisen tarkoitus? Ei ole mitään yhtä syytä (uniikkiuspresuppositio on siis falski), vaan kausaalisyitä on erittäinkin monia, ize asiassa enemmän kuin riittävästi. Sen sijaan tällä kaikella ei ole mitään sen kummempaa tarkoitusta, ei tätä ole kukaan suunnitellut etukäteen, kuhan menee niinkuin on mennäxeen. Eli tämän kysymyxen olemassaolopresuppositio ei pidä paikkaansa.
xxx/ellauri229.html on line 709: Stalker palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla tuomariston erikoispalkinnolla 1980, se sai myös Fipresci-palkinnon 1981 ja Ekumeenisen erikoispalkinnon 1982. Elokuva sai julkaisun aikoihin ristiriitaisia arvioita, kukaan ei tajunnut hölkäsen pöläystä, mutta ajan myötä sitä ollaan alettu pitämään klassikkona paremman puutteessa.
xxx/ellauri229.html on line 730: Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Mezäsuomalaisia kehotettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita. Suomalaisia oli Kiovassa Lemminkäisen työmaalla, opiskelemassa ja turisteina noin 130. Heitä evakuoimaan lähetettiin Kar-Airin DC-8-matkustajakone OH-LFZ vapaaehtoismiehistöllä. Koneen päällikkönä toimi vapaaehtoinen lentokapteeni (kai) Björkman. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti saastuneen presidentti Mauno Koiviston väliintulo. Myöhemmin ydinvoiman kannatus palasi onnettomuutta edeltäneelle tasolle. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti 26. lokakuuta, että ydinvoiman kannatustaso kriisialueella on normaalia suurempi.
xxx/ellauri229.html on line 759: The 200 or so lyric pieces which represent the core of his poetic genius, whether describing a scene of nature or passions of love, put a premium on metaphysics. Tyutchev´s world is bipolar like himself. He commonly operates with such categories as night and day, north and south, dream and reality, cosmos and chaos, still world of winter and spring teeming with life. Each of these images is imbued with specific meaning. (Huoh.)
xxx/ellauri229.html on line 765: Silentium! is an archetypal poem by Tyutchev. Written in 1830, it is remarkable for its rhythm crafted so as to make reading in silence easier than aloud toward others. Like so many of his poems, its images are anthropomorphic and pulsing with pantheism. As one Russian critic put it, "the temporal epochs of human life, its past and its present fluctuate and vacillate in equal measure: the unstoppable current of time erodes the outline of the present."
xxx/ellauri229.html on line 774: How can a heart expression find? Miten sydän löytää säännöllisen ilmauxen?
xxx/ellauri230.html on line 64: Yasunari tuli vastaan Hoblan tiistairistikossa. Born in 1899, Kawabata graduated from the then Tokyo Imperial University. When he was young, he attracted attention as a novelist in the Shinkankakuha (new impressions) literary group, and gradually deepened his knowledge about the beauty particular to Japan. His outstanding works include “Izu no Odoriko” (Izu dancer), “Yukiguni” (Snow Country) and “Koto” (The Old Capital). He killed himself by inhaling gas in 1972.
xxx/ellauri230.html on line 70: In addition to the numerous mentions of Zen and nature, one topic that was briefly mentioned in Kawabata´s mile long Nobel lecture was that of suicide. Kawabata reminisced of other famous Japanese authors who committed suicide, in particular Ryūnosuke Akutagawa. He contradicted the custom of suicide as being a form of enlightenment, mentioning the priest Ikkyū, who also thought of suicide twice. He quoted Ikkyū, "Among those who give thoughts to things, is there one who does not think of suicide?" There was much speculation about this quote being a clue to Kawabata´s suicide in 1972, a year and a half after Mishima had committed suicide. Kawabata saw ca. 200 nighmares about it. Vittu nää insulaariset viirusilmät on aika vinxahtaneita.
xxx/ellauri230.html on line 79: 2It is a semi military part of U.S. commercial fleet that can be called to military duty whenever U.S. vital interests are at stake. A captain (master) in the U.S. Merchant Marine is in overall command of a vessel, and supervises the work of other officers and crew. A captain has the authority to take "conn" from a female mate or pilot at any time he or she feels the need.
xxx/ellauri230.html on line 114: Kun läjä maxumiehiä on ensin hässinyt Ankkaa joka reikään ja pureskellut sen käsivartta ja se mönkii kännisenä Shimuran pakeille, niin mitä tekee tää sorsakoiras? Työntää kättä ilmaisexi kaula-aukosta puristaaxeen tissiä ja samalla "suloinen kumpu lämpeni" toisen käden alla. Vittu tällästäkö on japsulainen "herkkä rakkaustarina." No nimenomaan tällästä.
xxx/ellauri230.html on line 123: Japanin ensimmäinen esiintyminen lonkeropornoa? Yllä oleva kuva naissukeltajasta, joka nauttii suuresta ja pienestä mustekalasta, kiehtoo naiskazojia ymmärrettävästi eniten. Niitä ympäröivä teksti kuvaa hänen itkujaan ja mielihyvähuutojaan. Kirjaimellisesti käännettynä (credits: Donald Duck) siinä seisoo mm. Oh! oh! Ah! ah! yes! yes! lisää lisää! Schneller! Schneller! Tiefer! Tiefer! Voi vittu! Ammennä vaan! Soromnoo!
xxx/ellauri230.html on line 144: Armas var yngst av brödraskaran. Ramstedt var far till Freja Ramstedt, hustru till bergsingenjören Karl Björzén. Den här Ramstedt blev filosofie magister och specialiserade sig inom indoeuropeisk filologi, engelsk filosofi, litteraturhistoria och biologi. Han var sedan 1951 medlem av Sällskapet Bokvännerna i Finland, där han bidrog med över 4 000 volymer inom sina intresseområden. Han författade även ett antal böcker och tidskrifter om interlingvistik och konstgjorda språk. Bland annat var Ramstedt stark förespråkare av interlingue, som han också skrev diverse avhandlingar om. Han och esuperantist-storbror Gus slogs ofta med konstgjorda ord och knytnävar om vilketdera konstgjorda språket som var bäst. Nu är dom döda alla fyra.
xxx/ellauri230.html on line 206: Li amis sian hejmlokon Hanamäki, kaj la scenoj de liaj verkoj ofte estas en la fikcia loko Ihatov aŭ Ihatovo, kiu devenis de Iŭate. Tiu aldono de '-o' al la fikcia loknomo kredeble estas influo de esuperanta finaĵo de substantivo. Lin interesis Esuperanto. Liaj provis traduki kelkajn el siaj verkoj en Esuperanto, sed ili estis trovitaj nur en 1953. Li cetere uzis en sia verko multajn vortojn influitajn de Esuperanto. Post lia morto liaj verkoj estis tradukitaj en Esuperanton inter alie de Konisi Gaku.
xxx/ellauri230.html on line 213: Ennen lähtöä olivat pres- professori Ståhlberg ja suutari Aaltonen Kustun kimpussa. Kustu ei olis halunnut lähtä japsuihin, mutta nuorsuomalainen aateveli K.J. pakotti. Kustun piti mennä kotiin kazomaan sanakirjasta, mitä on chargé d'affaire. Lontoossa se osasi yhtä vähän enkkua kuin Wilho Pylkkänen. Länkkärien sompailusta Kaakkois-Aasiassa tulee voimakkaasti mieleen Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki.
xxx/ellauri230.html on line 223: Myöhäisempi mongoli selostaa tapahtumat seuraavasti: Since the late 19 century and early 20 century, Tibet became more and more strategic place for British because Russian Czar’s expansion into Central Asia directly threatened India-‘the jewel in the crown’ of the British Empire. As a result, British government hurried its diplomatic step toward Tibet. In 1893, Qing government signed a contract with British, without Tibetan representative, promising British special trade rights in Tibet. Under such circumstances, Dozhiev, a Buriat Lama, also a close adviser of Thirteenth Dalai Lama, urged His Holiness to seek help from Czar’s Russia to prevent Tibet from British expansion since Manchu Qing was not powerful enough to protect Tibet anymore. This short paper tries to answer the questions like, what was the nature of his missions to Russia? And what was the relationship between Tibet and Russia during his missions in boarder international power relations? Key words: envoy, missions, power relations.
xxx/ellauri230.html on line 230: The Dalai Lama fled to Urga (aka Ulan Bator) in Mongolia along with Dorzhiev. From there, Dorzhiev left for St Petersburg again in March 1905, hoping that Russian government could take Tibet under its protection from British and China. However, after the catastrophic defeat in Russo-Japanese war, Czar’s government could not offer any kind of assistance to Tibet in this historical turbulent time. Meantime, the dramatic rise of Germany in Europe since 1900s eventually led both Russia and Britain to come closer and to settle down their century long Great Game in Central Asia. Anglo-Russian Convention was signed at last by both sides on 31 August 1907, recognizing China’s claim for suzerainty over Tibet. Moreover, the convention also engaged to respect the territorial integrity of Tibet and abstain from all interference in her internal administration.
xxx/ellauri230.html on line 244: Laskiessamme satamaan aallonmurtajan sisäpuolelle pitkän merelle pistävän laiturin ääreen oli rannalle kerääntynyt joukko vastaanottajia, hiljaista, odottavaa joukkoa. Ei kuulunut tältä laiturilta sellai hälinää ja huutoa kuin oli ollut vastassamme Suezissa, Dzhibutissa, Colombossa, Singaporessa ja viimeksi Shanghaissa.
xxx/ellauri230.html on line 255: "Usein ajattelee, että joku ilmiö on globaali, vaikka se on yleinen lähinnä globalisoituneissa länsimaissa tai vastenmielisen angloamerikkalaisen kielipiirin kulttuurissa. On vaikea sanoa, miten kuva resonoi muissa kulttuureissa kun ei tiedä niistä paskaakaan eikä edes välitä", Särmä sanoo.
xxx/ellauri230.html on line 276: Koo Vi Kyuin (Chinese: 顧維鈞; pinyin: Gù Wéijūn; Wade–Giles: Ku Wei-chün; January 29, 1888 – November 14, 1985), better known as V. K. Wellington Boot Koo, was a statesman of the Bourgeois Republic of China. He was one of Republic of China's representatives at the Paris Peace Conference of 1919.
xxx/ellauri230.html on line 282: Wellington Boot Koo served as an ambassador to France, Great Britain and the United States; was a participant in the founding of the League of Nations and the United Nations; and sat as a judge on the International Court of Justice in The Hague from 1957 to 1967. Between October 1926 and June 1927, while serving as Minister of Foreign Affairs, Koo briefly held the concurrent positions of acting Premier and interim President of the Bourgeois Republic of China. Koo was the first (and last) Chinese head of state known to use a Western name publicly.
xxx/ellauri230.html on line 284: In addition, he was a big waver of pork sword on the side. In 1908, (20vee) Koo married his first wife, Chang Jun-o .They divorced prior to 1912. Koo's second wife, Tang Pao-yueh "May" (唐寶玥; 唐宝玥; Táng Bǎoyuè; c. 1895–1918), was the youngest daughter of the former Chinese prime minister Tang Shaoyi and a first cousin of the painter and actress Mai-Mai Sze. Their marriage took place soon after Koo's return to China in 1912 (24vee). She died in the US during the 1918 Spanish flu pandemic. Result: 2 kids.
xxx/ellauri230.html on line 286: Koo's third wife was the socialite and style icon Oei Hui-lan (1889–1992). She married Koo (33vee) in Brussels, Belgium, in 1921. She was previously married, in 1909, to British consular agent Beauchamp Stoker, by whom she had one son, Lionel, before divorcing in 1920. Much admired for her adaptations of traditional Manchu fashion, which she wore with lace trousers and jade necklaces, Oei Hui-lan was the favorite daughter of Peranakan tycoon Majoor Oei Tiong Ham, and the heiress of a prominent family of the Cabang Atas or the Chinese gentry of colonial Indonesia. She wrote two memoirs: Hui-Lan Koo (Mrs. Wellington Koo): An Autobiography, and No Feast Lasts Forever. Koo had 2 more kids out of her.
xxx/ellauri230.html on line 296: In 1921, Koo became the Chinese minister to Britain. Much to his displeasure, Punch published a ballad that implied he was not so much a diplomat representing China but rather just a foreigner with a funny name to amuse the British. This greatly offended him.
xxx/ellauri230.html on line 298: In October 1921, Koo was reassigned as the Chinese minister in Washington. Koo was to represent China at the Washington conference, hence his sudden reassignment to Washington just after his arrival in London.
xxx/ellauri230.html on line 307: Pikku Jaakon pohtimassa Abessinian selkkauxessa Kumppari moitti saapasmaan fasistista diktaattoria japsumaisista otteista. Japsujen hyökättyä Kiinaan ranskisten ja neukkujen aseita rahdattiin kiinalaisille Indo-Kiinasta. Tääkin alkaa vähän muistuttaa Ukrainan selkkausta. Kansanliigan sanktioista ei silloinkaan ollut mitään apua. As Koo had predicted, both Britain and France used their veto powers to prevent Japan from being declared the aggressor.
xxx/ellauri230.html on line 317: In July 1941, the Japanese occupied the southern half of French Indochina, giving Japan the ability to project air and naval power well into the South China Sea. In response, the American, British and Dutch governments imposed an oil embargo on Japan and froze all Japanese assets in their countries.
xxx/ellauri230.html on line 328: Koo retired from the Chinese diplomatic service in 1956 and in the same year he became a judge of the International Court of Justice in The Hague, and served as Vice-President of the Court during the final three years of his term. In 1967, he retired and moved to New York City, where he lived until his death in 1985. Vittu täähän kumppari kiskoi 3v vaille sentenaarixi!
xxx/ellauri230.html on line 333: Koo noted that the new Communist government in Russia, which denounced liberalism as a device for Western imperialism and renounced all of the special Russian rights in China gained under the Tsarist regime, won tremendous prestige in China as the one power that seemed willing to treat China as an equal, which led directly to the founding of the Chinese Communist Party in 1920.
xxx/ellauri230.html on line 341: In October 2021, NBC sports reporter Kelli Stavast was interviewing racing driver Brandon Brown, the winner of the Sparks 300 race at the Talladega Superspeedway, on his win. In the background of the interview were chants of “Fuck Joe Biden” from the crowd – which Stavast mistook for chants of “Let’s Go Brandon,” and reported it live on-air as such. The use of “dark” in referring to political candidates actually first came from supporters of Donald Trump in March of this year. Supporters coined the phrase and Twitter hashtag #DarkMAGA – a reference to the Make America Great Again slogan – to represent a Trump running for president in 2024 who abandoned all political norms.
xxx/ellauri230.html on line 343: But slowly, some "pro-Dark Biden" memes began to emerge – particularly in the wake of the death of Ayman al-Zawahiri, the man who took over as leader of al-Qaida after Osama Bin Laden's death, who was killed in a targeted strike ordered by the Biden administration over the summer. White House digital director Rob Flaherty shared an image of Biden with red lasers shooting out of his eyes as a way to express support for the president’s murderous success.
xxx/ellauri230.html on line 345: Ansiosta antoivat saudirättipäät Dark Brandonille kivuliaan potkun nivusiin nostamalla öljyhintoja. On se kumma että heti kun on jenkkihegemonian vital interestit uhanalaiset pitäisi välittömästi unohtaa tää globaali sammakkokeitto ja sen kuumeneminen. Pääasia että jenkkimaastureihin riittää edullista soppaa niin että äänestäjät eivät hermostu.
xxx/ellauri230.html on line 358: Välittömästi lokakuun vallankumouksen jälkeen, jonka aikana bolshevikit tulivat valtaan, julistettiin "rauhaa koskeva asetus". Seuranneessa Brest-Litovskin rauhassa Neuvosto-Venäjä joutui tunnustamaan Ukrainan ja Gruusian itsenäisyyden, sitoutumaan joukkojen vetämiseen Suomesta ja luovuttamaan Saksalle Venäjän ennen maailmansotaa hallitsevat osat Puolasta, Viron, Liettuan ja Latvian sekä osan Valko-Venäjästä. Brest-Litovskin rauha sinetöi punaisen Suomen kohtalon.
xxx/ellauri230.html on line 368: 29. kesäkuuta 1918 kapinallisten tšekkoslovakkien avulla neuvostovalta kukistettiin Vladivostokissa. Ententen korkein sotilasneuvosto päätti 2. heinäkuuta 1918 laajentaa interventioaluetta Siperiassa. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson pyysi Japanin valtakuntaa antamaan 7 000 ihmistä 25 000 hengen kansainväliseen joukkoon, jonka tarkoituksena on auttaa Tšekkoslovakian joukkojen evakuoinnissa Venäjän alueelta. Parlamentissa käydyn kiihkeän keskustelun jälkeen pääministeri Terauchi Masataken hallinto suostui tarjoamaan 12 tuhatta ihmistä, mutta sillä ehdolla, että japanilainen osasto ei kuulu kansainvälisiin joukkoihin, vaan saa oman komentonsa. Lokakuuhun 1918 mennessä japanilaisten joukkojen määrä Venäjällä saavutti 72 tuhatta ihmistä (kun amerikkalaisten retkikuntajoukot olivat 10 tuhatta ihmistä ja muiden maiden joukot - 28 tuhatta ihmistä), he miehittivät Primoryen, Amurin alueen ja Transbaikalian.
xxx/ellauri230.html on line 435: Nikolajevskin välikohtaus oli vuonna 1920 kehittynyt sarja tapahtumia, jossa ulkovallat sekaantuivat Venäjän sisällissotaan. Tapahtumat päättyivät Nikolajevsk-na-Amuressa asuneiden satojen japanilaisten ja useimpien kaupungissa asuneiden venäläisten surmaamiseen.
xxx/ellauri230.html on line 459: By 1903 he was encountering opposition from the Colonial Office, which felt he was proceeding too rapidly. In 1904, after being criticized for granting a concession on land previously reserved for the indigenous Maasai people, he resigned his position. Following his resignation, he served as vice chancellor of both the University of Sheffield (1905–12) and the University of Hong Kong (1912–18). His last diplomatic post was as the British ambassador to Japan, which he began in 1920. He retired in 1926, continuing to live in Japan. During his life he wrote several papers and books, including The East Africa Protectorate (1905) and Letters from the Far East (1907).
xxx/ellauri230.html on line 476: Weighing over 500 tons and measuring an impressive 15 meters (49 feet) tall, Todai-ji Temple's Great Buddha absolutely dwarfs his admirers. He pitifully tries to hang on to the title of the largest bronze Buddha in the world (but see Ushiku daibutsu below).
xxx/ellauri230.html on line 481: Visitors to Monywa, 138 kilometres northwest of Mandalay, will be treated to not one, but two giant Buddhas – one standing, one lying down. At 90 metres long, the one lying down is the largest reclining Buddha in the world. It houses a collection of 9,000 etchings illustrating Buddha’s life that can be viewed by entering through a door in the statue’s backside. The standing Buddha directly behind is 116 metres tall and is known as Laykyun Setkyar.
xxx/ellauri230.html on line 502: The monastery covers more than 30 hectares and includes a university and various shrines, with the complex dominated by a niggardly 36-metre tall statue of the Amitabha Buddha.
xxx/ellauri230.html on line 507: Standing more than 88 metres high, the Great Buddha at Ling Shan is a bronze Amitabha Buddha. It was completed at the end of 1996, weight over 700 tons and is reached by climbing 99 steps.
xxx/ellauri230.html on line 522: resize=1400%2C840&ssl=1" />
xxx/ellauri230.html on line 525: The gold-plated Reclining Buddha statue is 46 metres long and 15 metres high.
xxx/ellauri230.html on line 531: Perinteinen korealainen buddhalaistemppeli, jonka edustalla seisoo vaivaiset 23-metrinen Maitreja-buddhan patsas. Turkmenistanin presidentin Gurbanguly Berdymukhammedovin razastajapazas olisi korkeampi, jos sen kuusimetrinen koirapazas laitettaisiin istumaan razastajapazaan päälle. Edellisen presidentti Niyazovin näköispazas oli vain 12-metrinen, mutta se kääntyi levylautasella aina aurinkoon.
xxx/ellauri230.html on line 542: The Spring Temple Buddha (Chinese: 中原大佛 and simplified Chinese: 鲁山大佛; traditional Chinese: 魯山大佛) is a colossal statue depicting Vairocana Buddha located in the Zhaocun township of Lushan County, Henan, China, built from 1997 to 2008. It is located within the Fodushan Scenic Area, close to National Freeway no. 311. At 128 metres (420 ft), excluding a 25 metres (82 ft) lotus throne. It is the second-tallest statue in the world after the Statue of Unity (representing no longer the Buddha but this guy named Patel) in Gujarat, India, which surpassed it in 2018 with a height of 182 metres (597 ft).
xxx/ellauri230.html on line 547: In 2013 Narendra Modi ordered to build a statue of Unity representing good old Sardar Patel that towers almost 600 feet (182 m) high, almost 300 feet taller than the Statue of Liberty. Sardar Patel was only 5 feet 5 inches (165 cm) in real life.
xxx/ellauri230.html on line 549: Vallabhbhai Javerabhai Patel was born on 31 October, 1875 in Nadiad, Bombay Presidency, British India, is an Actor. Discover Vallabhbhai Patel's Biography, Age, Height, Physical Stats, Dating/Affairs, Family and career updates. Learn How rich is He in this year and how He spends money? Also learn how He earned most of Vallabhbhai Patel networth? At 75 years old, Vallabhbhai Patel height not available right now. We will update Vallabhbhai Patel's Height, weight, Body Measurements, Eye Color, Hair Color, Shoe & Dress size soon as possible. He is currently single. He is not dating anyone. We don't have much information about He's past relationship and any previous engaged. According to our Database, He has no children. His net worth has been growing significantly in 2020-2021. So, how much is Vallabhbhai Patel worth at the age of 75 years old? Vallabhbhai Patel’s income source is mostly from being a successful Actor. He is from British India. We have estimated Vallabhbhai Patel's net worth, money, salary, income, and assets at $0 according to our database.
xxx/ellauri230.html on line 551: Known as the "Iron Man of India", Vallabhbhai Patel was born in Gujarat. He was the fourth of the six children of his father, Jhaveribhai. The first 3 got gold, silver and bronze. Patel is credited for being almost single-handedly responsible for unifying India on the eve of independence. He completed his matriculation at the age of 22 due to the poor financial condition of family. Patel had a desire to study to become a lawyer. So he started to work and save funds. He went to England to study law. He passed examinations within two years and travelled back to India. Patel started practicing as a barrister in Ahmadabad. In 1917, Patel got elected as the sanitation commissioner of Ahmadabad. He displayed extraordinary devotion to duty and personal courage in fighting an outbreak of plague and led a successful agitation for the removal of an unpopular British municipal commissioner. Inspired by the words of Gandhi, Patel started active participation in the Indian independence movement. So apparently he's not the world's largest guy in bronze, but a man of steel.
xxx/ellauri230.html on line 558: Romanian prinssi Carol lähetettiin Tokioon unohtamaan juutalaistaustainen haahkansa Magda Lupescu. Ei unohtanut, kuten Kustu kuivasti totesi. Lupescu was described as a witty and outspoken woman, a tall redhead with milky-white skin and green eyes. Other sources are less flattering, describing her features as coarse and her conversation as vulgar. Voihan ne olla totta kumpikin. All sources agree that she walked with a peculiar swing of the hips, which, depending on one's point of view, was either sexy or crude, and that she was, in almost every respect, the opposite of Crown Princess Helen, Carol's spouse at the time.
xxx/ellauri230.html on line 597: Eilen näkemässämme amerikkalaisessa muka-luontoleffassa ällöttävän näköinen karvaperse perhosten nappaaja sekoili hyvin urbaanisti Kalliovuorilla laikuixi hakatussa suojelemattomassa pystymezässä joka oli täynnä hyvin viitoitettuja leveitä pururatoja. Aggressiiviset lentojätkät kaatoivat pystymezää motoilla. Filmi vielä antoi jonkun sikaniskan perustella monin sanoin mezänraiskuuta. Tyhmäxi tehty luonnonsuojelija oli muka ihan änkkänä. Koko pätkä oli läpimätä muutenkin monessakin suhteessa, joita en jaxa tässä hötäkässä selvitellä. Sillä nyt on vuorossa moto-ori Norinaga!
xxx/ellauri230.html on line 650: In Chinese art, the Four Gentlemen or Four Noble Ones (Chinese: 四君子; pinyin: Sì Jūnzǐ), literally meaning "Four Junzi", is a collective term referring to four plants: the plum blossom, the orchid, the bamboo, and the chrysanthemum. The term compares the four plants to Confucian junzi, or "gentlemen". They are most typically depicted in traditional ink and wash painting and they belong to the category of bird-and-flower painting in Chinese art. In line with the wide use of nature as imagery in literary and artistic creation, the Four Gentlemen are a recurring theme for their symbolism of uprightness, purity, humility, and perseverance against harsh conditions, among other virtues valued in the Chinese traditions.
xxx/ellauri230.html on line 658: In some European countries (e.g., France, Belgium, Italy, Spain, Poland, Hungary, Croatia), incurve chrysanthemums symbolize death and are used only for funerals or on graves, while other types carry no such symbolism; similarly, in China, Japan, and Korea of East Asia, white chrysanthemums symbolize adversity, lamentation, and/or grief. In some other countries, they represent honesty. In the United States, the flower is usually regarded as positive and cheerful, with New Orleans as a notable exception.
xxx/ellauri230.html on line 666: Three laughs at Tiger Brook (Chinese: 虎溪三笑; Pinyin: hǔ xī sān xiào; Gan: fû ki sam siēu) is a Chinese proverb which refers to the image that the three men, Huiyuan, Tao Yuanming and Lu Xiujing laugh together when arriving at Huxi (虎溪, Tiger Brook) of Mount Lu (Lushan).This concept represents the ideal humorous relations of Confucianism, Taoism and Buddhism in ancient China.
xxx/ellauri230.html on line 688: Työläisten omaiset saapuvat maaseudulta suurin joukoin juhlimaan ja kiittämään hyväntekijäänsä patbrluunaa. Voi helevetin helvetti. Työteho on täten saatu monissa tapauxissa nousemaan uskomattomaan ja muualla tuntemattomaan määrään. Työläisiä päähän potkimalla voidaan paskaa myydä länkkäreille polkuhinnalla. Japsulainen pystyy hoitamaan yhtä aikaa 30:takin konetta, kun heidän englantilainen kohtalotoverinsa kykeni häärimään hikisenä vain 3-4 koneen ääressä. Japsutyöläinen liikkui kuin kärppä koneittensa välissä. Koko homma näytti mielettömältä hullujen askartelulta, mutta se oli kuitenkin tieteellisen täsmällistä tarkkaa ja suunnitelmallista työtä, josta satojentuhansien apinantoukkkien elämä Japanissa ja maan kauppakin suurelta osalta on riippuvainen.
xxx/ellauri230.html on line 705: The views expressed in this article are those of the author and do not necessarily reflect the official editorial position of UCA News, which all in favor of fucking energetically pre-menarchal girls.
xxx/ellauri231.html on line 59: restoration.services/app/uploads/2020/05/Florence-Nightingale-Colourised-credit-1024x716.jpg" />
xxx/ellauri231.html on line 84: American actress and Jedi princess
xxx/ellauri231.html on line 112: President of Russia (1999–2008, 2012–present)
xxx/ellauri231.html on line 190: Britannian sotaministeri Winston Churchill painosti hallituksessa erittäin voimakkaasti, että Britannia tunnustaisi Koltshakin hallituksen, mutta pääministeri David Lloyd George tekisi niin vain, jos Yhdysvallat tunnustaisi myös Koltshakin. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson oli voimakkaasti vihamielinen Koltshakia kohtaan, epäili avoimesti hänen sanaansa ja vastusti diplomaattista tunnustamista. Wilsonin tärkein neuvonantaja Venäjää koskevissa asioissa oli entinen väliaikaisen hallituksen päällikkö Aleksander Kerensky, joka kertoi Wilsonille, että Koltshak oli "reaktionaarinen", joka "pystyttää hallinnon, joka tuskin on vähemmän järjetöntä ja sortavaa kuin bolshevikit". Vaikka amerikkalaiset joukot Siperiassa tekivät yhteistyötä Koltshakin kanssa, oli selvää, että hän ei ollut se mies, jota Yhdysvallat suosisi Venäjän seuraavana johtajana. Amerikkalaiset joukot oli sitäpaizi lähetetty Siperiaan vähemmän auttamaan valkoisia kuin estämään Venäjän Kaukoidän miehittäneitä japanilaisia liittämästä Siperiaa Jaappaniin, kuten Tokio avoimesti harkitsi.
xxx/ellauri231.html on line 243: Denikinin tytär Marina Denikina sai Venäjän kansalaisuutensa takaisin vuonna 2005. Hän pyysi presidentti Putinilta, että hänen isänsä ruumis haudattaisiin uudelleen Venäjälle Donskoin luostariin Moskovaan, mikä tapahtuikin 3. lokakuuta 2005.
xxx/ellauri231.html on line 248: Nestor Ivanovytš Mahno (ukr. Нестор Іванович Махно, ven. Нестор Иванович Махно, Nestor Ivanovitš Mahno; 7. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1889 Huljaipole – 25. heinäkuuta 1934 Pariisi) oli ukrainalainen anarkokommunisti, joka johti Venäjän sisällissodassa niin sanottua anarkistista mustaa armeijaa. Orjan poika Nestori innostui vähän liiankin suuresti vallankumouspuuhista. Muut narkistiryhmän jäsenet epäilivät Mahnoa alun perinkin, koska hänellä oli ilmeinen taipumus juomiseen ja rähinöintiin.
xxx/ellauri231.html on line 277: Puna-armeijan komentaja Mihail Frunze vaati mahnovistiliikkeen "lopullista likvidointia" heinäkuussa 1921. Mahno jatkoi hyökkäyksiä Don-joen valuma-alueella huolimatta useista haavoista. Elokuussa haavat saivat hänet hakeutumaan hoitoon ulkomaille. Mahno, hänen vaimonsa Halyna Kuzmenko ja noin 100 uskollista lähtivät Puolan rajalle jättäen Viktor Belashin kapinallisen armeijan komentajaksi. Puna-armeijan hyökkäykset seurasivat heitä; Mahno otti luodin kaulaan ja joukko hänen vanhoja ystäviään kuoli taistelussa elokuun lopulla. Kun punaiset vangitsivat tiedustelun, Mahno käänsi joukkonsa etelään kohti Romaniaa, mutta Dnesterin ylityksen jälkeen Romanian rajavartijat riisuivat Mahnon ryhmän aseista ja internoivat. Mahno ja hänen vaimonsa vapautettiin lopulta Brasovin internaattileiriltä ja heille myönnettiin lupa oleskella Bukarestissa poliisin valvonnassa, kun Mahno toipui haavoistaan.
xxx/ellauri231.html on line 290: Mahno sitoutui kirjoittamaan muistelmansa, jotka myivät huonosti. Lehden toimittaja Ustinov kritisoi Mahnon paasauxia huonosti kirjoitetuixi, mikä järkytti Mahnoa suuresti ja pahensi hänen kaunaansa niitä anarkisteja kohtaan, joita hän piti "nojatuoliteoreetikkoina". Tänä aikana hän tapasi usein anarkistiystäviä kahviloissa ja ravintoloissa ja muisteli viinipullon ääressä Ukrainan "vanhoja hyviä aikoja". Mitä muuta pahaa Möhnä tekikin, se ei ollut antisemitisti, vaan pikemminkin anti-antisemitisti.
xxx/ellauri231.html on line 296: Suuressa tuskassa, yhä eristäytyneempänä ja taloudellisesti epävarmemmin, Mahno sai satunnaisia töitä sisustussuunnittelijana ja suutarina. Häntä tukivat myös hänen vaimonsa tulot, joka työskenteli siivoojana. Buahahaha.
xxx/ellauri231.html on line 377: Ja mitä vetoa että Buninin urotyö länkkäreiden mielestä oli just tää loikkaus ja sitä seurannut punaisten mustamaalaaminen lännessä? Joo arvasin: Bunin was a revered figure among anti-communist white emigres and European critics.
xxx/ellauri231.html on line 423: Jenkit halusivat Buninin sodan ajaxi Nykkiin mutta se menikin niillä rahoilla Grasseen, kasvatti vihannexia ja söi kissoja ja koiria. Vuonna 1942 Villassa vieraileva toimittaja kuvaili Buninia "laihaksi ja laihtuneeksi mieheksi, joka näyttää muinaiselta pariisilaiselta". Ivan Bunin oli vankkumaton naisten vastustaja ja kutsui Adolf Hitleriä ja Benito Mussolinia "raivotuiksi apinoiksi". Kerran Pariisin Neuvostoliiton venäläisen teatterin yleisössä Bunin huomasi istuvansa nuoren puna-armeijan everstin vieressä. Kun jälkimmäinen nousi ja kumarsi ja sanoi: "Onko minulla kunnia istua Ivan Aleksejevitš Buninin vieressä?" kirjailija hyppäsi jaloilleen: "Minulla on vielä suurempi kunnia istua suuren puna-armeijan upseerin vieressä!" hän vastasi intohimoisesti.
xxx/ellauri231.html on line 432: 15. syyskuuta 1947 Bunin kirjoitti Mark Aldanoville: "Minulla on täällä kirje Teleshovilta, kirjoitettu 7. syyskuuta; mikä sääli (hän kirjoittaa), että olet missannut kaiken tämän: kuinka kirjasi asetettiin, kuinka kaikki odottivat sinua täällä, paikassa missä olisit voinut olla... rikas, juhlia ja olla niin suuressa kunniassa! Tämän luettuani vietin tunnin hiuksia repimässä. Sitten yhtäkkiä rauhoittuin. Yhtäkkiä mieleeni tuli kaikki ne muut asiat, jotka Zhdanov ja Fadeev saattoivat antaa minulle juhlien, rikkauksien ja laakereiden sijaan..."
xxx/ellauri231.html on line 521: Kornilov onnistui pakenemaan arestista Donille, missä hän oli kasakoiden atamaanin Aleksei Kaledinin suojeluksessa. Yhdessä kenraali Mihail Aleksejevin kanssa Kornilov perusti Novotšerkasskissa vuoden 1917 lopulla vapaaehtoisarmeijana tunnetun valkoisen armeijan, joka taisteli Venäjän sisällissodassa. Kornilovista tuli kyseisen armeijan komentaja. Kun bolševikkien joukot valtasivat Rostovin helmikuun lopussa 1918, Kornilov luikki enää 4 000 miestä käsittäneet joukkonsa kärjessä etelään kolme kuukautta kestäneeseen ”jäävalssiin” talvisen Kubanin aron halki. Kornilov ryhtyi 10. huhtikuuta piirittämään Jekaterinodarin kaupunkia, mutta sai surmansa kolme päivää myöhemmin, kun vastapuolen tykistö sai onnekkaan täysosuman hänen päämajanaan toimineeseen maalaistaloon. Valkoisten jouduttua perääntymään bolševikit kaivoivat Kornilovin ruumiin haudasta ja polttivat sen roskakasassa. Siitäs sait kasakka! Kornilovin seuraajaksi vapaaehtoisarmeijan komentajana tuli Anton Denikin. Pitkänenäinen kasakka sai vielä pitemmän. Loistavat niin tähdet jäätyneet nuo, silmiin sammuneisiin kylmän kalvon ne luo.
xxx/ellauri232.html on line 34: ressfeldt.com/wp-content/uploads/2017/03/8mars17-2854.jpg?resize=768%2C513&ssl=1" height="305px" />
xxx/ellauri232.html on line 79: Right-wing parties are on the rise across Europe, and Sweden is no exception. The far-right and populist Sverigedemokraterna (the Sweden Democrats) now have representatives in the cabinet, and the bourgeois parties are coming close behind.
xxx/ellauri232.html on line 85: Far-right groups have been a consistent presence in the Swedish political underground since the early 1920s, with their high point coming in the municipal elections of 1934, when around eighty council members of Svenska nationalsocialistiska partiet (the Swedish National Socialist Party) were elected across the country. After a long period of mainstream political inactivity in the wake of the Second World War, neo-fascism grew stronger in the 1980s, culminating in the emergence of several new neo-Nazi organisations in the 1990s. The most notable of these groups was Nationalsocialistik Front (the National Socialist Front), who were replaced by the currently active Svenskarnas Parti (the Party of the Swedes) in 2009. The Party of the Swedes’ political program states that “only people who belong to the western genetic and cultural heritage, where ethnic Swedes are included, should be Swedish citizens”, as well as their belief that “all policy decisions should be based on what is best for the interests of the ethnic Swedes”. Far from being prohibited in Sweden, these monsters are sitting now in public offices.
xxx/ellauri232.html on line 92: The far Right is moving forward all over the globe: in Putin’s Russia, in the sectarian conflicts of the Middle East, dramatically in India, visible in the success of the BJP (witness the 182-meter statue of Patel!). This occurs as the need for a planned and democratically controlled economy is more pressing than ever, as we face accelerating climate change, and shifting attitudes to nationality, as more and more people across the world are forced to move. Socialism – far beyond the clichés of economism – is needed more urgently than ever.
xxx/ellauri232.html on line 94: Meanwhile, optimistic neoliberal positions wonder how could this happen, if the world is richer than ever, and more and more people have been dragged from poverty. That statistics is no longer even true, and largely overlooks that the poorest classes in developed countries have seen none of this improvement, and that redistribution mechanisms in these countries have been severely diminished by decades of neoliberal policies. The picture below displays the real income growth of the world population, and where it has (roughly) ended up.
xxx/ellauri232.html on line 99: If social claims appeal to the people's struggle with poverty and inequality, nationalism offers an encompassing narrative, an identity that blurs the lines of social classes and hides the social fractures that created this very problem. While Fascism promises to protect workers, studies show how Workers' conditions worsened severely during fascist times, something that can also be seen in the strong ultraliberal component most of the 'new far right', and of the dubious democratic credentials of of neoliberalism, devoid of the philosophical background of political liberalism. Nationalism gives the two great enemies behind the woes of people: foreigners, and immigrants. The external enemy, the internal enemy. Both combined ensure that no one is paying attention at inequality or working and living conditions.
xxx/ellauri232.html on line 105: Tidskriften Respons är en svensk kulturtidskrift, som grundades 2012 och utkommer med 6 nummer per år. Tidskriften innehåller framför allt recensioner av svensk fucklitteratur. Tidskriften har delvis uppkommit som en reaktion mot att dagstidningarnas kultursidor blivit mindre intresserade av att recensera fucklitteratur.
xxx/ellauri232.html on line 133: Payne menar att Griffins definition saknar centrala element som måste ingå i en fascismdefinition, exempelvis våldsanvändningen och den paramilitära organisationsformen. Griffins definition av fascismen är närmast godmodig, ja oförarglig. Den är heller inte konsensuell i vetenskapen. Det är bara något han påstår. Att han tas upp i detta sammanhang beror på att han i Sverige fått en särskilt aktualitet genom sin lärjunge Henrik Arnstad, som under hänvisning till Griffin hävdat att Sverigedemokraterna är ett fascistiskt parti. Genom att statsminister Stefan Löfven i ett pressat ögonblick påstod att Sverigedemokraterna var ett fascistiskt parti och hänvisade till Arnstad, har denna tolkning fått ett slags officiell sanktion. Fascismen i Sverige som under mellankrigstiden inte lyckades komma över 1 procent-nivån i valet 1936 skulle nu samla nära 13 procent av den svenska valmanskåren? Well NSDAP got 1/3 of the vote on 1932. In 1933 they got 9/10, being the only option left.
xxx/ellauri232.html on line 141: Arnstad hävdar att den definition, som han gör av dagens ultranationalistiska rörelser, är ”politisk-ideologisk – inte moralisk”. Detta är vilseledande. När Arnstad går ut i pressen och förklarar att Sverigedemokraterna är ett fascistiskt parti är det ofrånkomligt att detta får en moralisk innebörd: Sverigedemokraterna framstår som en inkarnation av ondskan, inte som ett parti som drömmer oförargliga nostalgiska drömmar om ett svunnet Sverige à la Griffin.
xxx/ellauri232.html on line 155: Ein weiteres kontroverses Thema war Wippermanns engagiertes Auftreten gegen die Totalitarismus-These, die in seinem Verständnis besage, dass die Verbrechen des Nationalsozialismus und des Stalinismus oder des Kommunismus als Ganzes vergleichbar oder gleichzusetzen seien. Über das Schwarzbuch des Kommunismus urteilte Wippermann, dass es nur „eine ermüdende Reihung von Mordgeschichten“ biete, eine „Dämonisierung des Kommunismus“ betreibe und hinterfragt werden müsse, ob es sich „bei den Regimen in der Sowjetunion, China, Kambodscha etc. überhaupt um kommunistische bzw. sozialistische Systeme gehandelt habe“. Reinhard Mohr kritisierte darüber in Der Spiegel, dass „gar nicht mehr versucht wird, wissenschaftliche oder politische Kritik zu üben und dass es nur noch um das gekränkte intellektuelle Ich“ gehe. Wippermann solle eher Payne lesen.
xxx/ellauri232.html on line 157: Den Mitgliedern des Wissenschaftlichen Beirats der Bundesregierung Globale Umweltveränderungen (WBGU) warf er angesichts ihres Hauptgutachtens Welt im Wandel – Gesellschaftsvertrag für eine Große Transformation 2011 vor, sie seien Utopisten, die eine Klimadiktatur in größerem Rahmen vorschlügen, und dies nicht aus Gedankenlosigkeit. Dies erinnere ihn an die faschistische oder kommunistische Internationale. Es handle sich um naturwissenschaftliche Fanatiker, die ihre Vorstellungen durchsetzen wollen.
xxx/ellauri232.html on line 186: Utredningar betraktades i Sverige fram till sjuttiotalets slut som ett respektabelt verktyg för den sociala ingenjörskonsten. Men i början av åttiotalet kom de stora utredningarna från sextio- och sjuttiotalet, där betoningen låg på att formulera politiska reforminriktningar med brett stöd, att betraktas som alltför tungrodda och långsamma, vilket ledde till reformer som innebar att utredningstiden kortades ner. De breda parlamentariska utredningarna blev allt färre, medan utredningar ledda av en särskild utredare – så kallade enmansutredningar – blev den vanligaste formen.
xxx/ellauri232.html on line 195: När utredningen kommit så långt i sitt arbete att återstoden av arbetsinsatsen mest skulle handla om att slutföra de planerade forskarvolymerna slog en bomb ner i medierna. I en debattartikel (DN 2003-04-06) meddelade två av expertgruppens medlemmar – ekonomhistorikern Paulina de los Reyes och sociologen Masoud Kamali – att de hoppade av arbetet i utredningen. Som skäl angavs följande: ”Utredarens arbetssätt och utredningens perspektiv, fokus och prestationer hittills gör dock att vi i dag inte längre ser det som meningsfullt att sitta kvar i expertgruppen.” Av artikeln framgick att författarna ansåg att forskare med invandrarbakgrund var underrepresenterade i utredningen, att dessa inte släppts fram för att få vara redaktörer för forskarvolymerna och att valet av utredare – Anders Westholm – ansågs ”väcka många frågor”.
xxx/ellauri232.html on line 197: Hahaa responssin mielestä invandraret oli tän farssin konnia. Miljöpartiets Jouni Lappalainen var mycket kritisk mot utredningen och oenig med Socialdemokraterna. Men i oktober 2003 meddelade Sahlin att hon hade för avsikt att låta Kamali ta över som utredningsledare. Mona Sahlin poltettiin sittemmin joistain kuiteista. Niin aina.
xxx/ellauri232.html on line 208: Näst var det tur för Kamalis utredning. Under arbetets gång fick Jens Orback ta över Sahlins post som integrationsminister. Mot slutet av sommaren 2006 var utredningen klar och slutbetänkandet ”Integrationens svarta bok – Agenda för jämlikhet och social sammanhållning” (SOU 2006:79) presenterades. Men ministern var inte nöjd med resultatet.
xxx/ellauri232.html on line 214: Westholm, och de forskare som stod på hans sida, betraktade till exempel ojämlikhet och främlingsfientlighet som något som måste beskrivas, definieras och påvisas för att sedan kunna förklaras. Det är ingen tvekan om att det krävs försiktighet och gott omdöme när samhällsvetare skapar och anlägger termer på olika företeelser. Han ansåg också att det var olämpligt att göra antagandet om att förtryck, orättvisor och rasism genomsyrar i stort sett hela samhället, eftersom det bara är just ett antagande och det intressanta är de variationer som kan framträda när teori testas mot empiri. Frågor som måste ställas handlar om varför individer som tillhör en viss inkomstgrupp och kommer från en viss region är mer eller mindre socialt toleranta än de som kommer från ett annat samhällsskikt och region. Månne dom är helt enkelt bara fattiga och dummmare? Och så vidare.
xxx/ellauri232.html on line 330: In the traditional Jewish communal set-up, the shochet is among the most respected members of the congregation. Since the difference between kosher slaughter and non kosher slaughter are often impossible for the observer to detect, the community relies upon the faith and integrity of the shochet, trusting that their meat is indeed kosher.
xxx/ellauri232.html on line 338: I am new to the concept of Sabbath, and relatively ignorant of Jewish terminology, so please don’t be offended by my ignorance. But I am trying to reconcile the activity done by a rabbi at synagogue on the Sabbath with the concepts of labor and rest. It seems to me that the acts of organizing and conducting a worship/prayer gathering takes quite a bit of work. Is this an exemption to the command to “keep the Sabbath”, or would there be another day of Sabbath for the local rabbi or…what?
xxx/ellauri232.html on line 356: I love the Shabbat experience (especially the candle lighting and the kiddush), but why so many restrictions? No driving, no shopping, no playing music, no chatting on the phone — you're not even allowed to check your e-mail! Sounds more like a prison than a day of rest. Why not just focus on the beautiful rituals and the restful atmosphere? I'd love to start keeping Shabbat, but all that "don't do this" and "don't do that" is a real turn-off...
xxx/ellauri232.html on line 360: To experience Shabbat rest, we need to cease work — that is, cease all creative involvement with our world. Plowing a field, for example, constitutes creative involvement with the world. Converting matter into energy (which is what we do every time we press down on the gas pedal or turn on an electrical appliance) constitutes creative involvement with the world. If you're creatively involving, you're not resting. This may sound to you like pilpul, which it admittedly is.
xxx/ellauri232.html on line 362: The problem ultimately is this: If you work while others rest you get ahead of the others while they rest, and they have to work too to come up even, so the only way for anyone to get some rest is for everyone to rest at once and for everyone to keep a close eye on the others to make sure nobody cheats.
xxx/ellauri233.html on line 65: Sairaalassa Carter ja Edward onnistuvat löytämään yhteisen sävelen. Hauskan vuoksi Carter alkoi kirjoittaa luetteloa aktiviteeteista ennen kuin hän "potkuisi ämpäriin". Kuultuaan, että hänellä on alle vuosi elinaikaa, hän hylkää masentuneena luettelonsa. Edward löytää sen seuraavana aamuna ja kehottaa häntä tekemään kaiken listalla olevan, lisää siihen omat esineensä ja tarjoutuu rahoittamaan kaikki kulut. Carter on samaa mieltä, ja vaikka hänen vaimonsa Virginia vastustaa, kaksi potilasta lähtee matkalle viimeiseen maailmaan Matthew'n kanssa. He hyppäävät laskuvarjohyppyihin, ajavat vintage Shelby Mustangilla ja Dodge Challengerilla California Speedwayn ympäri, lentävät pohjoisnavan yli, syövät illallista Chevre d'orissa (olikohan vuohi yhtä hyvää kuin mun 70-vuotispäivillä, tushkinpa), vierailee Taj Mahalissa, ajaa moottoripyörillä Kiinan muurilla, osallistu leijonasafarille Tansaniassa ja vieraile Mount Everestillä. Vittu miten typeriä kohteita! Siis kerta kaikkisen joutavia paskoja!
xxx/ellauri233.html on line 67: Gizan suuren pyramidin huipulla he kertovat toisilleen uskosta ja perheestä. Carter paljastaa, että hän on pitkään tuntenut olevansa vähemmän rakastunut vaimoonsa ja katuu valittua polkuaan. (Vitun neekeri!) Edward paljastaa olevansa loukkaantunut syvästi vieraantumisensa johdosta ainoasta tyttärestään, joka kielsi hänet sen jälkeen, kun hän ajoi pois tämän väkivaltaisen miehensä. (Törkimys, toisten asioihin puuttuja!) Myöhemmin Hongkongissa ollessaan Edward palkkaa prostituoidun lähestymään Carteria, joka ei ole koskaan ollut yhdenkään naisen kanssa vaimonsa lisäksi. Carter kieltäytyy ja vaatii, että he lopettavat bucket listin ja menevät kotiin. (No vittu ei Carterilla takuullakaan seiso enää kalkkiviivoilla, ja muutenkin olipa taas törkymöykkyveto Jack Nicholsonilta. No se on kyllä aina ollut paskiaisen näköinen, ja sen kaikki filmit ovat täysin perseestä.)
xxx/ellauri233.html on line 80: No niinpä tietysti, iso bisniskonna on länkkäreiden järjestelmässä kaikista mahtavin, niinkuin esim. Jeff Bezos, Bill Gates, Larry Page. Presidentti pokkuroi niille, koska ne maxavat presidentin vaalikampanjan.
xxx/ellauri233.html on line 92: Rabbi David Pienen nemesis on synagoogan presidentti Musta. Mustan suu on kuin Kawabatan geisha Ankan, pyöreä kuin iilimadolla. Hyi miten nää itämaiset tyypit onkin iljettäviä.
xxx/ellauri233.html on line 100: HÖGRÖSTAT. Sommar i P1 har hittills i år varit häpnadsväckande ointressant. Torsdagens program var ett lågvattenmärke, när ekonomiprofessorn bjöd på egenreklam och kaxig besserwisserstil.
xxx/ellauri233.html on line 107: Han är förresten väldigt lik i ansiktet en person som jag vet har ADHD. Vad kom han nu med för saker som vi ska ändra på i vårt sätt att vara och tänka på?
xxx/ellauri233.html on line 116: Men titeln inger respekt. Och hans stil och hans extremistiska och optimistiska framstegssyn – hårdare! bättre! starkare! – är uppiggande och ovanlig i detta vårt land av sommardåsiga semesterfirare och sommarpratare.
xxx/ellauri233.html on line 152: resizer/XcMAfQuVpgLcnaUgd5Xw2yeu8L4=/400x0/filters:format(jpg):quality(70):focal(2652x1678:2662x1688)/cloudfront-eu-central-1.images.arcpublishing.com/mentormedier/N62IBFL4BJJ3PBMV44TVHPFWMY.jpg" width="40%" />
xxx/ellauri233.html on line 155: “Gör det goda, sträva efter rättvisa”. Med detta citat ur Jesaja 1:17 inleder Finlands president Sauli Niinistö ett uttalande till stöd för två kristna böneveckor. Den ena, ekumeniska ansvarsveckan, inleds i dag söndag.
xxx/ellauri233.html on line 156: Initiativet, liksom den ekumeniska böneveckan början av nästa år, stöds av landets president.
xxx/ellauri233.html on line 162: The rise of modern, centralized states in Europe by the early 19th century heralded the end of Jewish judicial autonomy and social seclusion. Their communal corporate rights were abolished, and the process of emancipation and acculturation that followed quickly transformed the values and norms of the public. Estrangement and apathy toward Judaism were rampant. The process of communal, educational and civil reform could not be restricted from affecting the core tenets of the faith. The new academic, critical study of Judaism (Wissenschaft des Judentums) soon became a source of controversy. Rabbis and scholars argued to what degree, if at all, its findings could be used to determine present conduct. The modernized Orthodox in Germany, like rabbis Isaac Bernays and Azriel Hildesheimer, were content to cautiously study it while stringently adhering to the sanctity of holy texts and refusing to grant Wissenschaft any say in religious matters. On the other extreme were Rabbi Abraham Geiger, who would emerge as the founding father of Reform Judaism, and his supporters. They opposed any limit on critical research or its practical application, laying more weight on the need for change than on continuity.
xxx/ellauri233.html on line 165: Besides working for the civic betterment of local Jews and educational reform, he displayed keen interest in Wissenschaftskäse. But Frankel was always cautious and deeply reverent towards tradition, privately writing in 1836 that "the means must be applied with such care and discretion... that forward progress will be reached unnoticed, and seem inconsequential to the average spectator."
xxx/ellauri233.html on line 177: Micael Dahlén (born 18 June 1973) is a Swedish author, public speaker and Professor of marketing and consumer behavior at the Stockholm School of Economics, Sweden. His award-winning research within marketing, creativity and consumer behavior has been published in four books and numerous journal articles. Dahlén's books have reached a global audience, rights being sold to countries such as the U.S, U.K, Germany, South Korea, Russia and Brazil. In 2013 Dahlén stated in an interview that he was writing a novel. Only 34 years old he was made Professor. In the same year, 2008, Journal of Advertising ranked Dahlén as number 10 in the world among researchers within the field of advertising.
xxx/ellauri233.html on line 179: Tulikohan siitä novellista valmista? Wikisivuilla "Micaelin" viimeinen kyhhäys olis vuodelta 2011. Mitä se on häärännyt tässä välissä? Mixi Hobla on kaivanut sen naftaliinista? Samanlainen hörhelö se on vielä vaikka kohta miehen iässä. No ei, sen kv. sivut vaan laahaa jäljessä, ruozixi se on jatkanut hääräilyä netissä. En liten bok om lycka utkom år 2020. I boken försöker författaren ge svar på frågan vad som gör oss lyckliga, genom att peka på resultaten från sin egen och andras forskning på området. Dessutom får läsaren 13 konkreta tips vilka kan få oss att trivas bättre med våra liv. De handlar huvudsakligen om skumtomtar. Recensenten beskriver Dahlen: "det är som att han ser sitt eget liv som ett psykologiskt experiment".
xxx/ellauri233.html on line 188: Micael Dahlen – jo det är Dahlen utan accent numera – är aktuell med boken ”En liten bok om lycka” på Volante, där han vänder och vrider på begreppet lycka för att se vad vi kan göra för att bli lite lyckligare. Han är en förespråkare för "både och" istället för "antingen eller" och menar att det är viktigt att unna sig. I boken nämner han sin gammelmorfar som började varje dag med en bit choklad och levde till han blev 93 år. Det blev 33968 chokladbitar totalt. Men Micael slår också ett slag för att röra på sig och sova mindre.
xxx/ellauri233.html on line 202: resize=233%2C300&ssl=1" />
xxx/ellauri233.html on line 208: Micael är fortfarande tjänstledig till 50 procent från sin tjänst på Handelshögskolan, något som utöver att skriva böcker även gett honom tid att bland annat medverka i de båda föreställningarna ”Kaosologi”, "Imagologies" och ”Om lycka” på Dramaten. Den sistnämnda tillsammans med skådespelaren Johan Ulvesson.
xxx/ellauri233.html on line 226: For their endless innovations and productive achievements—the goods they create, the services they provide, the problems they solve—successful corporations deserve our deepest respect and admiration. And when they are unfairly attacked, they deserve our defense.
xxx/ellauri233.html on line 242: Yet it is relentlessly demonized. We are told that businessmen pay “starvation wages,” that the rich get richer while the poor get poorer, and that the free market is impractical—prone to crises, depressions, mass unemployment, and coercive monopolies. Michael Dahlen dispels these and many other myths. He shows that a system of free markets and limited government is not only practical; he shows that it is moral, as it is the only system that recognizes each egoistic individual’s inalienable right to his own lifelong earnings.
xxx/ellauri233.html on line 297: Tokugawa Ieyasu (徳川家康, 31. tammikuuta 1543 – 1. kesäkuuta 1616; syntynyt Matsudaira Takechiyo ja myöhemmin muunkin niminen) oli Japanin Tokugawa Shogunaatin perustaja ja ensimmäinen shōgun, joka hallitsi Japania vuodesta 1603 asti Meiji- restauraatioon vuonna 1868. (Hemmetin pitkäikäinen.) Hän oli yksi kolmesta Japanin "suuresta yhdistäjästä" entisen herransa Oda Nobunagan ja yhden toisen Odan alaisen Toyotomi Hideyoshin kanssa. Alaikäisen daimyon poika Ieyasu eli kerran panttivankina jonkun daimyo Imagawa Yoshimoton alaisuudessa isänsä puolesta. Myöhemmin hän onnistui isänsä kuoleman jälkeen daimyona, palvellen Oda-klaanin vasallina ja kenraalina ja kasvatti voimiaan Oda Nobunagan alaisuudessa (jonka se sitten kyllä kavalasti jätti kuolemaan Honnojin selkkauxessa). Sillä oli aivan simona jalkavaimoja.
xxx/ellauri233.html on line 309: Adamsin tila sijaitsi Uraga -sataman vieressä, joka on perinteinen Edo Bayn sisäänkäyntikohta . Siellä hänen kirjattiin käsittelevän ulkomaisten alusten lastia. John Saris kertoi, että kun hän vieraili Edossa vuonna 1613, Adamsilla oli jälleenmyyntioikeudet espanjalaisen laivan lastiin ankkurissa Uraga Bayssä.
xxx/ellauri233.html on line 310: Adams arvosti suuresti Japania, sen kansaa ja sivilisaatiota. Bill, ole hyvä!
xxx/ellauri233.html on line 312: Tämän Japanin maan ihmiset ovat luonteeltaan hyviä, kohteliaita ja rohkeita sodassa: heidän oikeutensa pannaan ankarasti täytäntöön ilman puolueellisuutta lain rikkojia kohtaan. Heitä hallitaan suurest kohteliaasti. Tarkoitan, ei ole maata, joka maailmassa hallitsee paremmin siviilipolitiikan. Ihmiset ovat hyvin taikauskoisia uskonnossaan ja heillä on erilaisia mielipiteitä kuin meillä.
xxx/ellauri233.html on line 363: Adams kuoli Hiradossa, Nagasakin pohjoispuolella, 16. toukokuuta 1620 55-vuotiaana. Hänet haudattiin Nagasakiin, missä hänen hautamerkkinsä saattaa edelleen näkyä. Hänen hautapaikkansa on Saint Francis Xavierin muistomerkin vieressä . Testamentissaan hän jätti kaupunkitalonsa Edoon, lääninsä Hemiin ja 500 Englannin puntaa jaettavaksi tasaisesti hänen Englannissa ja Japanissa asuvan perheensä kesken. Cocks kirjoitti: "En voi muuta kuin olla surullinen kapteeni William Adamsin kaltaisen miehen menetyksestä, sillä hän on ollut kahden Japanin keisarin (höh? shoguninpas!) kanssa niin suosiossa kuin kukaan kristitty näissä osissa maailmaa." (Kukon päiväkirja)
xxx/ellauri233.html on line 393: Through his annotations and emendations of Talmudic and other texts, he became one of the most familiar and influential figures in rabbinic study since the Middle Ages. He is considered as one of the Anachronim, and by some as one of the Rishonim. The Acharonim "the last ones" follow the Rishonim, the "first ones"—the rabbinic scholars between the 11th and the 16th century following the Geonim and preceding the Shulchan Aruch. According to many rabbis the Shulkhan Arukh is an Acharon. Some hold that Rabbi Yosef Karo's first bestseller Beit Yosef has the halakhic status of a Rishon, while his later blockbuster Shulkhan Arukh has the status of an Acharon. The publication of the Shulchan Aruch thus marks the transition from the era of Rishonim to that of Acharonim. According to the widely held view in Orthodox Judaism, the Acharonim generally cannot dispute the rulings of rabbis of previous eras unless they find support from other rabbis in previous eras. Yet the opposite view exists as well.
xxx/ellauri233.html on line 405: According to popular myth/legend, it is claimed that the Gaon contributed to contemporary mathematics of his day, and that Cramer's rule is named after him (since his family name was Kremer). However, the rule is in fact named after the Swiss mathematician Gabriel Cramer, and there is no evidence that the Gaon was at all familiar with anything beyond basic compound interest calculation, and certainly no evidence that he made any contributions. Anyway Cramer's tule is way inferior to Gaussian elimination. Gabi ei ehkä ollut juutalainen kuitenkaan, vaikka sen isä oli Isaac. Ainakin se muistuttaa pikemminkin Liza Marklundia kuin näitä karvaturreja.
xxx/ellauri233.html on line 414: At age 15 he married Sterna Segal, the daughter of Yehuda Leib Segal, a wealthy resident of Vitebsk, and thus relieved of the excess sperm in his aching balls he was able to devote himself entirely to study.
xxx/ellauri233.html on line 426: The practices of handling, restraining, and unstunned slaughter have been criticized by, among others, animal welfare organizations such as Compassion in World Farming. The UK Farm Animal Welfare Council said that the method by which kosher and halal meat is produced causes "significant pain and distress" to animals and thus all mockies should be banned, and the ahlam sahlams too.
xxx/ellauri233.html on line 434: Studies done in 1994 by Temple Grandin, and another in 1992 by Flemming Bager, showed that when the animals were slaughtered in a comfortable position they appeared to give no resistance and none of the animals attempted to pull away their head. The studies concluded that a shechita cut "probably results in minimal discomfort" because the cattle stand still and do not resist a comfortable head restraint device.
xxx/ellauri233.html on line 442: Temple Grandin has worked closely with Jewish slaughterers to design more comfortable handling systems for cattle, and has said: "When the cut is done correctly, the animal appears not to feel it. Anyway I don't. From an animal-welfare standpoint, the major concern during ritual slaughter are the stressful and cruel methods of restraint (holding) that are used in some plants."
xxx/ellauri234.html on line 83: Oksilla roikkui veren tahrimia teltan riekaleita. Niiden seassa näkyi surmansa saaneiden sankarivainajien ruumiinjäseniä. Irtaimia kikkeleitä ja munapusseja. Veriset perseet lentävät. Jalo järkyttyi näystä niin, että unohti tyystin haavoittuneiden auttamisen. Hänen ryhtinsä valahti kumaraan. Valvomisen ja rasitusten verestämät posket täyttyivät pontikasta, korpikuusen kyynel vierähti poskelle ja hävisi leukaperiä peittävään hipsterpartaan.
xxx/ellauri234.html on line 91: Svenskarna är förmögnare än finländarna, säger Hobla sorgset. Svartskallarna är en vattenledare. Sedan 2010 har svenskarna mera skuld, mindre bostadsegendom, mera aktier och fonder, och inkomstfördelningen är ojämnare. Läs: just som i Amerika, är de svenska rika ännu rikare och de mångfärgade invandrarna bor i hyreshålor, lodar på gatorna, skjuter varann och säljer knark. Den tunna blå linjen skiljer dem frän de förmögnare urinvånarna. Tack svartskalle! Tusen tack för hjälp! Här får du tre kronor, köp dej lite skunk din skunk!
xxx/ellauri234.html on line 122: Suomi pakotettiin rauhaan, ja sen seurauksena menetimme naapurillemme muutamia strategisesti tärkeitä maa-alueita, koska Suomi oli toimillaan aiheuttanut naapurissaan epäluuloa itseään kohtaan. Venäläisten luonnollisiin intresseihin kuului varautua tulevaisuudessa paremmin mahdollisten lännestä uhkaavien aseellisten hyökkäysten ja valloitussuunnitelmien varalle.
xxx/ellauri234.html on line 179: Vapauttamisemme oli tapahtunut valvontakomission käskystä eikä siis "oikeus"ministeri von Bornin aloitteesta. Hän jarrutti vapauttamistamme, vastoin aseleposopimuksen määräystä, viimeiseen asti. Tämäkin yksityiskohta on syytä ottaa huomioon, kun tämän miehen toimia tarkastellaan. Hänen suuresti kehuttu oikeamielisyytensä asettui tässäkin yhteydessä oikeaan valoon.
xxx/ellauri234.html on line 304: Majuri Vaara istuu pöytänsä ääressä Lapion yhteiskoulun opettajanhuoneessa selvitellen papereistaan parhaillaan kokoontuvan ja koottavan pataljoonan tarpeita. Reipas koputus oveen katkaisee kesäkuisen päivähetken hiljaisuuden. »Sisään», majuri sanoo ajatuksissaan ja jää papereittensa ääreen. Ovi kuuluu avautuvan. Kaksi paria pikkujalkoja kuuluu lyövän kantapäät yhteen. Majuri Vaara nousee ja kääntyy oveen päin.
xxx/ellauri234.html on line 340: »Eiköpähän se luuta aamuyöstä ala heilua. Pitäkää vain tukevasti kiinni ryssän kyrvän varresta ja antakaa niiden huhkia.»
xxx/ellauri234.html on line 461:
xxx/ellauri234.html on line 465: My son is 27, suffering from chronic depression, in a low-paying dead-end job without the faintest idea of how to get out of it. His life is an unending continuum of unhappiness and job dissatisfaction.
xxx/ellauri234.html on line 468: I was under the impression that almost all living creatures had at least the capacity for joie de vivre, and I assumed that it would be so for my child, as well.
xxx/ellauri234.html on line 471: Sorry, son. I don’t know what to do. I am a software developer 2000-present. My name is "Jack Claxton". In 1995 when I begat my son I had other low-paying dead-end jobs. Now *that* is really sad. I understand my son's disappointment in his dad.
xxx/ellauri234.html on line 475: This really hits home for me. I am exactly 27 years old, I work two somewhat dead-end, low-paying jobs (warehouse at Floor and Decor and a DSP for the developmentally disabled). Last year, I tried to commit suicide in my car after a long period of living in my car. The car didn't survive the suicide attempt, but I did. Surprisingly, I only got a few bumps and bruises from the accident, but nothing major. I was in a psych ward for 2 weeks. After that, I had to move back in with my parents in their one bedroom apartment. I hate them for all that they put me through this past year, but I'm grateful for their conditional love. My presence in my dad's life counts for a lot, especially since he probably feels like a failure like you and me.
xxx/ellauri234.html on line 489: One word for the wise and depressed men described in this thread: VASECTOMY. Get it! I got it. Too late tho. Highly unlikely that creating another being entirely dependent on you for 18 years is going to do much to change your mood. Don’t have kids unless parenthood is your top priority and ambition in life. Kurt Cobain was right: it’s a setup!. Plant a house. Build a tree! Take a beer! Have a cow! Watch some TV! Join Depressive Quora!
xxx/ellauri234.html on line 496: I'm believing it works out better for me on the next go around, what with this vasectomy and all, I really do wish that for myself. And I hope my unborn children perhaps bury me someday. In a garbage bag. Harri Sirolan äiti toivoi että sen 2 poikaa seisoisi sen kuolinvuoteen vieressä kuin kynttilät. Harrin tuikku valitettavasti pääsi sammumaan ennen aikojaan.
xxx/ellauri234.html on line 499: Thank you for this response, I am a female, 55 years old, without my 2 children who went in a car accident. All of my life I had to deal with women complaining about being single moms. It is really only me who is genuinely single. Plus, my own mother is toxic. I wish I wasn’t born, but I still see the beauty in this earth for software developers.
xxx/ellauri234.html on line 502: Dear Jack I second what someone else said in their comment, you are a sick person. I’m also 27 & I struggled with depression starting at 13. It’s either a miracle that I’m still alive or I just really suck at killing myself because I had 10 suicide attempts & just as many hospitalizations. Honestly if I had ever heard one of my parents say something like your post it would have broken me beyond repair. What a turd!
xxx/ellauri234.html on line 505: Hi Jack, I read your article and feel your pain. My daughter developed depression in her early teens and it continued for many years, with 10 pathetic suicide attempts. She couldn't even find her arse, let alone her arteries. We tried everything doctors and therapists prescribed, with not much help. It was exhausting and discouraging. Then, miraculously, the depression seemed to “lift". Almost like she grew out of it. Sadly since then she was diagnosed with cancer and is unable to have children now. More recently her fiance was killed in a motor cycle accident. Neither of those things set her back, it's like the depression never existed. Hang in there Jack! A lucky car or bike accident may solve everything yet!
xxx/ellauri234.html on line 508: Depression is terrible. I remember 27 and it sucks. I can't imagine being that age now. In this world we live in. It's no wonder he's depressed. For young people it just seems hopeless, like what's the point? They can't afford a house, family of their own, secondary education, a life except being a slave to the “grind" and having a side hustle…or 5. Just be there for him. Don't tell him to cheer up, others have it worse. None of those things help. Sometimes they just have to hit rock bottom. Sometimes it's like grieving. Like Winston Churchill said, if you are in hell, just keep shoveling.
xxx/ellauri234.html on line 511: Having depression in a dead end, low paying job is terrible. When you're in a low paying job and depressed, you tell yourself things will get better when your prospects are better.
xxx/ellauri234.html on line 516: It’s so painful and scares me so much. I think it’s possible my mental health has been disfigured beyond repair from abuse scapegoating and malice.
xxx/ellauri234.html on line 517: But I have the resources and money to pay for it so that's definitely a big plus.
xxx/ellauri234.html on line 524: P.S. olin 27 Cambridgessa, Massachusetts, kun sain depressiotartunnan. Ei se enää vaivaa kuin toisinaan. Lapsille se on kyllä peRLiytynyt vahvaSHti. Vai olisiko syynä ollut se kun mätkin niitä liian lievästi?
xxx/ellauri235.html on line 60: Pääasiassa Napoleonin sotien aikaan sijoittuva CS Foresterin Horatio Hornblower -kirjat kertovat brittiläisen merivoimien upseerin seikkailuista hänen taistellessaan vihollista (Ranska ja Espanja) vastaan, kamppaillessa elämän kanssa ja nousevana munana riveissä. Vaikka uudemmat kilpailijat, erityisesti Patrick O'Brianin (n.h.) "Aubrey and Maturin" -kirjasarja, ovat vähentäneet Horatio Hornblowerin valta-asemaa laivaston tyylilajissa, hän on edelleen monien suosikki. Hyvin arvostettu brittiläinen tv-sarja (1998–2003) houkutteli entistä laajemman yleisön, joka pystyi nyt visualisoimaan merisodan entistä selkeämmin.
xxx/ellauri235.html on line 92: "American President Hornblower"
xxx/ellauri235.html on line 124:
*Midshipman: any of the toadfishes of genus Porichthys, distinguished by photophores and four lateral lines, typically nocturnal, and noted for a hum produced by males during the breeding season. Even the toadies and lickspittles among the midshipmen--and naturally there were several--hate the tyrant midshipman, Mr. Homer Simpson.
xxx/ellauri235.html on line 141: Oikeat ihmiset Horatio Hornblower -kirjoissa: Napoleon, Boy George: ‘I was abused every day for being gay in the 70s’, kapteeni Edward Pelle, amiraali William Corn Flakes, Lord St. Vincent, Britannian ulkoministeri William "markiisi Wellesley" Hague, Venäjän zaari Aleksanteri I, ministeri Anthony Drink and Be Merry, Carl Philipp Gottfried von Clausewitz, ja viimeisenä muttei vähimpänä Riian sotilaskovernööri Ivan Nikolaevich Essenistä ja monista muista hajalle pommitetuista Saxan kaupungeista, erityisesti "Commodoressa". Mitä vetoa että Iivana on pahis?
xxx/ellauri235.html on line 143: Foresterille nämä kirjat oli tarkoitettu viihdettä ja toimintaa varten, mutta ne osoittavat myös hyvän johtajuuden onnistumisen suurten saavutusten ja ongelmanratkaisun kautta. Johtajana Hornblower ei vain ympäröi itseään oman arvonsa, vaan kaikkien ihmisten kanssa. Hän nousee tilaisuuksiin ja onnistuu niissä, koska hän tekee sen, mitä tarvitsee, analysoi tilanteita ja on joustava sen sijaan, että tarttuisi jokaiseen haasteeseen samalla tavalla. Rohkeus on elintärkeää.
xxx/ellauri235.html on line 147: Sarja kirjoitettiin 1930-luvun lopulla ja jatkui 1960-luvulle, ja suurin osa niistä on kirjoitettu toisen maailmansodan aikana (mukaan lukien sen edeltäjä ja jälkimainingit). Niiden sijoittaminen aikaisempien sotien aikaan, joiden lopputulos oli tunnettu ja mieluinen, teki niistä täydellisen eskapistisen fiktion. Ne ovat romantisoitua, urhoollista aikakautta ja ovat täynnä aikakauden yksityiskohtia, jotka ovat peräisin suoraan Foresterin tutkimuksesta.
xxx/ellauri235.html on line 153: "Nimeni on Hornblower (Sarvenimijä)", hän lopulta änkytti. "Se on helvetin valitettavaa", sanoi joku toinen pöydän ääressä istuvista täysin vailla myötätuntoa.
xxx/ellauri235.html on line 239: Chill Penury repress'd their noble rage, Chill Penury tukahdutti heidän jalon raivonsa,
xxx/ellauri235.html on line 242: Full many a gem of purest ray serene, Täynnä monia helmiä puhtaimman säteen seesteistä,
xxx/ellauri235.html on line 249: Some mute inglorious Milton here may rest, Joku mykkä kunniaton Milton täällä saattaa levätä,
xxx/ellauri235.html on line 275: Implores the passing tribute of a sigh. Rukoilee ohimenevää huokausta.
xxx/ellauri235.html on line 283: This pleasing anxious being e'er resign'd, Tämä miellyttävä ahdistunut olento luopui,
xxx/ellauri235.html on line 288: Some pious drops the closing eye requires; Joitakin hurskaita tippoja silmän sulkeminen vaatii;
xxx/ellauri235.html on line 290: Ev'n in our ashes live their wonted fires. Ev'n tuhkassamme elävät tuttunsa palonsa.
xxx/ellauri235.html on line 307: "Hard by yon wood, now smiling as in scorn, "Kovasti puun vieressä, nyt hymyillen kuin halveksuneena,
xxx/ellauri235.html on line 314: Another came; nor yet beside the rill, Toinen tuli; eikä vielä rillin vieressä,
xxx/ellauri235.html on line 323: Here rests his head upon the lap of Earth Tässä hänen päänsä lepää maan sylissä
xxx/ellauri235.html on line 386: Vuonna 1750 sävelletyssä "A Long Storyssa" (1753) Peeress, jonka tuomiota runoilija pelkää, kutsuu hänet päivälliselle nuhtelemisen sijaan. Hänen auktoriteettinsa eteen tuotu runoilija kiistää itsensä:
xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
xxx/ellauri235.html on line 406: Tutut etonilaiset demonit toistuvat tässä runossa: "Ihmisen heikko rotu, mitä sairaudet odottavat, / Työ ja köyhyys, kivun telineet." Toisessa ternaarissa menetyksen tunnustaminen nousee halun hahmoja vastaan ja vastustaa niitä "Yöllä ja kaikilla sen sairaalloisilla kasteilla". Yö, eräänlainen "mahtava äiti", pitää vallassaan "Itäisiä kallioita alas asti / Hyperionin marssia he vakoilevat, ja kimaltelevia sodan akselit." Hyperion on idealisoitu hahmo, joka liittyy "itäisten kallioiden" kautta Miltonin Rafaeliin ja epämääräisemmin Kristukseen, kun hän kohdistaa puolet voimastaan Saatanan legiooneja vastaan. Mutta oodi siirtää hänen edistymisensä määrittelemättömään tulevaisuuteen, apokalyptiseen aamuun, joka "oikeuttaa Joven lait". Hyperion poikkeaa runosta toisen trinaarin ensimmäisen strofin lopussa. Siten Yön, hautausmaajumalattaren, jonka "Spectres low and Birds of boding cry" on vastakohta Afroditen "ruusukruunaisille rakkaille", tappio lykätään.
xxx/ellauri235.html on line 412: " The Bard: A Pindaric Ode " (1757) on "The Progress of Poesy" -teoksen seuralainen. Se esittelee toisen identiteetin, yksinäisen profeetan, joka voi helpommin oikeuttaa Joven lait kuin mikään "The Progress of Poesy" -julkaisun agentti. Oodin alussa hän on "pukeutunut voiteen soopelipukuun", hänen toimistonsa tunnusmerkki. Lopussa hän "sukeltaa loputtomaan yöhön", toiseen sisäänkäyntiin pimeyteen. Sukeltaminen kuiluun näyttää olevan toiveiden täyttymysfantasia; mahtava Äiti on itse pimeys, halun muotoilematon hahmo. Runoilija, joka iskee "lyyransa syviin suruihin" "Bardissa", ei tuota "Runon edistymisen" "suloisia ja juhlallisesti hengittäviä ilmaa", vaan menetyksen ja lohdutuksen harmonioita.
xxx/ellauri235.html on line 432: res/2011/10/14/1318625666636/C.-S.-Forester--007.jpg?width=1200&height=630&quality=85&auto=format&fit=crop&overlay-align=bottom%2Cleft&overlay-width=100p&overlay-base64=L2ltZy9zdGF0aWMvb3ZlcmxheXMvdG8tYWdlLTIwMTEucG5n&enable=upscale&s=dfe842a94dce3b3a973e80886de99fd3" height="200px" />
xxx/ellauri235.html on line 436:
CS Forester
xxx/ellauri235.html on line 438: rester CS">Cecil Scott Forester was the pen name of Cecil Louis Troughton Smith, an English novelist who rose to fame with tales of adventure and military crusades. His most notable works were the 11-book Horatio Hornblower series, about naval warfare during the Napoleonic era, and The African Queen (1935; filmed in 1951 by John Huston).
xxx/ellauri235.html on line 440: During World War II, Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage that country to join the Allies. He eventually settled in Berkeley, California.
xxx/ellauri235.html on line 442: Erään aiemman paasauxen mukaan EM Forster oli homo, kuin myös Brooks Forester, the 6'2″, 28-year-old Sales rep/part-time model/Mormon from Salt Lake City competing for Desiree's heart this season of the Bachelorette is also sparking a few gay rumors and gaining a gay fan base like Sean Lowe.
xxx/ellauri235.html on line 443: Entä CS Forester? On sillä poika joka tapauxessa, hiljan kuollut polkupyöräilijäaktivisti John Forester joka on elämänkerturoinut sen. Lets see. Haha poikakaan ei ole enää Smith!
xxx/ellauri235.html on line 444: Of course, most readers will want to learn about Hornblower (one of the few fictional characters with a biography), where that name came from, and what mechanism the father used to develop the many characters in his novels. But who would be startled to learn that Forester played an important role in the propaganda used by the UK to encourage the US’s entrance into WW2?
xxx/ellauri235.html on line 446: Born in Cairo, Forester had a complicated life, including imaginary parents, a secret marriage, a murder charge, and a debilitating illness. He was educated at Alleyn's School and Dulwich College in Dulwich, South London. He married Kathleen Belcher in 1926, had two sons, and divorced in 1945. His eldest son, John, was a noted cycling activist and wrote a biography of his father.
xxx/ellauri235.html on line 448: During World War II Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage the country to join the Allies, and eventually settled in Berkeley, California; while living in Washington, D.C., he met a young British intelligence officer named Roald Dahl, of whose experiences in the RAF he had heard word, and encouraged him to write about them. In 1947, he secretly married a woman named Dorothy Foster. He suffered extensively from arteriosclerosis later in life.
xxx/ellauri235.html on line 452: Brian Perett has written a book The Real Hornblower: The Life and Times of Admiral Sir James Gordon, GCB, ISBN 1-55750-968-9, presenting the case for a different inspiration, namely James Alexander Gordon. In his work "The Hornblower Companion", however, Forester makes no indication of any historical influences or inspiration regarding his character. Rather, he describes a process whereby Hornblower was constructed based on what attributes made good sales for a typical Hornblower story, namely "A Happy End" (published in America as "Beat them to Smithereens").
xxx/ellauri235.html on line 454: Forester does reveal that the original trigger for his central character as an officer in the Royal Navy was his finding of three bound volumes of the Naval Chronicle when looking in a second-hand bookshop for some reading matter to take on a small sailboat; this, he implies, provided enough material for his lively subconscious to work on to ensure the eventual emergence of the Hornblower we know.
xxx/ellauri235.html on line 471: Forester oli koulutukseltaan lääkäri, mutta ei koskaan toiminut ammatissa. Vuonna 1926 hän meni naimisiin Kathleen Belcherin kanssa. Tästä liitosta heille syntyi kaksi lasta, molemmat poikia. He erosivat vuonna 1945. Toisen maailmansodan aikana Forester osallistui sotaponnisteluihin propagandan kirjoittajana Englannissa. Sodan jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin ja asettui jonkin ajan kuluttua asumaan Kaliforniaan Berkeleyn kaupunkiin. Vuonna 1947 hän meni naimisiin Dorothy Fosterin (Farter) kanssa. Tästä liitosta ei tullut issueita. Ehkä se oli vaan peitetarina.
xxx/ellauri235.html on line 477: But as famed as Dahl was as a writer, he was an equally legendary (wo)manizer. He was quick to seduce and bed married (wo)men, and engaged in extramarital affairs of his own before divorcing his wife and marrying his mistress.
xxx/ellauri235.html on line 483: Finnish author Tove Jansson was the woman behind the phenomenally successful children’s books and comics on the fictional white hippo-like creatures she called Moomins.
xxx/ellauri235.html on line 505: Demokraterna har sina egna problem med att hålla enad front. De är dock färre än bland republikanerna. Den progressiva falangen i partiet skickade förra veckan ett brev till president Joe Biden där de uppmanade honom att ändra strategi och förhandla direkt med Ryssland för att nå fred i Ukraina.
xxx/ellauri235.html on line 507: USA är den överlägset största bidragsgivaren till den ukrainska militären. Hittills har kongressen godkänt stöd till ett värde på omkring femtio miljarder dollar. Det är ungefär tre gånger mer än EU gett.
xxx/ellauri235.html on line 542: Pindaros oli parhaissa voimissaan Marathonin ja Salamiin taisteluiden aikaan, ja oli suunnilleen saman ikäinen kuin tragediakirjailija Aiskhylos. Hänen runoilijan luonteensa määrittyi kuitenkin ennemmin persialaissotia edeltäneen ajan pohjalta, ja hän sai vaikutteensa ennemmin doorilaisesta ja aiolialaisesta runoudesta kuin Ateenasta. Näin Pindaros voidaan nähdä yhtenä konservatiiviedustajista, siinä missä Aiskhylos näyttäytyy progressiivisena.
xxx/ellauri235.html on line 544: Vaikka hän oli thebalainen, hän oli aina suuressa suosiossa Ateenassa, ja hän vieraili kaupungissa usein ja ylisti ateenalaisia runoissaan. Eräässä dithyrambissaan hän kuvaili kaupunkia sanoilla ”laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus, sinä jumalien kuulu kaupunki!”. Kuinka ollakaan, ateenalaiset tekivät hänestä kunniakansalaisen (proksenos) ja antoivat hänelle 10 000 drakhmaa puhtaana käteen. Myöhemmin, hänen jo kuoltuaan, he pystyttivät hänen kunniakseen patsaan.
xxx/ellauri235.html on line 567: Quintilian described him as "by far the greatest of the nine lyric poets, in virtue of his inspired magnificence, the beauty of his thoughts and figures, the rich exuberance of his language and matter, and his rolling flood of eloquence". However, not all the ancients shared Quintilian's enthusiasm. The Athenian comic playwright Eupolis is said to have remarked that the poems of Pindar "are already reduced to silence by the disinclination of the multitude for elegant learning".
xxx/ellauri235.html on line 573: Like other poets of the Archaic Age, he reveals a deep sense of the vicissitudes of life and yet, unlike them, he also articulates a passionate faith in what men can achieve by the grace of the gods, most famously expressed in his conclusion to one of his Victory Odes: Creatures of a day! What is a man? What is he not? A dream of a shadow Is our mortal being. But when there comes to men A gleam of splendour given of heaven, Then rests on them a light of glory And blessed are their days.
xxx/ellauri235.html on line 579: The Progress of Poesy: A Pindaric OdeRunous etenee: pindarinen oodi xxx/ellauri235.html on line 586: A thousand rills their mazy progress take: Heidän sekalaisen edistymisensä kestää tuhannesti:
xxx/ellauri235.html on line 591: Thro' verdant vales, and Ceres' golden reign: Vehreät laaksot ja kariexen kultainen hallituskausi:
xxx/ellauri235.html on line 599: Enchanting shell! the sullen Cares Lumoava kuori! synkkä karies
xxx/ellauri235.html on line 616: With antic Sports and blue-ey'd Pleasures, Petiurheilu, sinisuoniset nautinnot
xxx/ellauri235.html on line 617: Frisking light in frolic measures; Heiluttava molo leikkimistoimenpiteissä;
xxx/ellauri235.html on line 638: Her spectres wan, and birds of boding cry, Hänen haamunsa hiipuvat, ja linnut huutavat,
xxx/ellauri235.html on line 649: Of Chili's boundless forests laid, Chilin rajattomista metsistä,
xxx/ellauri235.html on line 674: They sought, O Albion! next thy sea-encircled coast. He etsivät, oi Albion! kakan vierestä löytyi meren ympäröimä rannikko.
xxx/ellauri235.html on line 699: Behold, where Dryden's less presumptuous car, Katso, missä Drydenin vähemmän julkea auto,
xxx/ellauri235.html on line 702: With necks in thunder cloth'd, and long-resounding pace. Kaulat ukkonen taju kankaalla, ja pitkä kaikuvahti.
xxx/ellauri235.html on line 728: Vuorossa on nyt seikkailu, jossa laivallinen hampaisiin saakka aseistettuja brittitörkimyxiä on siviilien ranskalaisressukoiden kimpussa jotka ajelevat riisipussilla. Varo ranuja, varoittaa amiraali, tai ne valtaavat riisipussin takaisin pikemmin kuin ehdit sanoa Jack Robinson. What???
xxx/ellauri235.html on line 730: When referring to Jack Robinson, it is used to represent quickness.
xxx/ellauri235.html on line 749: Will you rest upon my little bed?" said the spider to the fly. Voisit levätä mun pikku petillä, hämppis ehdotti.
xxx/ellauri235.html on line 751: And if you like to rest awhile, I'll snugly tuck you in." Ja jos haluat pötkötellä, voin sut peitellä.
xxx/ellauri235.html on line 778: Your robes are green and purple – there's a crest upon your head; Sun mekko on sinivihreä, on hieno diadeemi;
xxx/ellauri235.html on line 786: Thinking only of her crested head, poor foolish thing! – At last Hienoa diadeemiaan, pikku typerys! ja lopulta
xxx/ellauri235.html on line 816: These words were followed by a very long silence, broken only by an occasional exclamation of `Hjckrrh!' from the Gryphon, and the constant heavy sobbing of the Mock Turtle. Alice was very nearly getting up and saying, `Thank you, sir, for your interesting story,' but she could not help thinking there must be more to come, so she sat still and said nothing.
xxx/ellauri235.html on line 855: The Interstate Commerce Commission's original purpose was to regulate railroads to ensure fair rates, to eliminate race discrimination, and to regulate other aspects of common carriers, including interstate bus lines and telephone companies. Congress expanded ICC authority to regulate other modes of commerce beginning in 1906. Throughout the 20th century, several of ICC's authorities were abolished. The ICC was abolished in 1995, and its remaining functions were transferred back to laissez faire capitalists.
xxx/ellauri235.html on line 857: In March 1920, the ICC had Eben Moody Boynton, the inventor of the Boynton Bicycle Railroad, committed as a lunatic to an asylum in Washington, D.C. Boynton's monorail electric light rail system, it was reported, had the potential to revolutionize transportation, superseding then-current train travel. ICC officials said that they had Boynton committed because he was "worrying them to death" in his promotion of the bicycle railroad. Based on his own testimony and that of a Massachusetts congressman, Boynton won release on May 28, 1920, overcoming testimony of the ICC's chief clerk that Boynton was virtually a daily visitor at ICC offices, seeking Commission adoption of his proposal to revolutionize the railroad industry. CS Forester's bicyclist son John would have applauded Boynton's invention.
xxx/ellauri235.html on line 903: res.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri237.html on line 68: Ansioistaan kirjailijana (mm. Kirjeitä myllystäni) kalju presidentti myönsi Aili Konttiselle Suomen Valkoisen Puolen Nupolehmän Ruusun Puon Ritarimerkin vuonna 1969, samana vuonna kuin Aili niitettiin.
xxx/ellauri237.html on line 138: One longstanding suggestion of a social role for Sappho is that of "Sappho as schoolmistress". At the beginning of the twentieth century, the German classicist Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff posited that Sappho was a sort of schoolteacher, to "explain away Sappho´s passion for her ´girls´" and defend her from accusations of homosexuality. The view continues to be influential, both among scholars and the general public, though more recently the idea has been criticised by historians as anachronistic and has been rejected by several prominent classicists as unjustified by the evidence. In 1959, Denys Page, for example, stated that Sappho´s extant fragments portray "the loves and jealousies, the pleasures and pains, of Sappho and her companions"; and he adds, "We have found, and shall find, no trace of any formal or official or professional relationship between them... no trace of Sappho the principal of an academy." Toisin kuin Ailin kohalla, hehe.
xxx/ellauri237.html on line 179: Philipp Jakob Spenerin keskeiseksi tukijaksi nousi Saksin vaaliruhtinas, jonka hovissa Dresdenissä hän toimi ylihovisaarnaajana. Myöhemmin hän siirtyi papiksi Berliiniin Brandenburgin vaaliruhtinaan kutsusta.
xxx/ellauri237.html on line 672: Espanjan sisällissota ja P. Nerudan ystävän García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen, ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi 1949 pakenemaan Chilestä. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Palattuaan Chileen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
xxx/ellauri237.html on line 678: Neruda kuoli santiagolaisessa sairaalassa, jossa kuoli myös entinen presidentti Eduardo Frei, mikä johti vahvoihin epäilyksiin murhasta. Tutkimus suoritettiin Pohjois-Carolinan yliopistossa Yhdysvalloissa, ja siinä tarkistettiin, löytyykö Nerudan jäänteistä viitteitä myrkytyksestä. Viitteitä myrkytyksestä ei tietystikään siellä löytynyt. Kaikki oli ihan a-ok, Pablo oli täysin antiseptinen.
xxx/ellauri237.html on line 684: Neruda’s death certificate established the cause of death as cancer cachexia, which involves significant weight loss, but the forensic specialists unanimously found that to be impossible. “That cannot be correct,” said Dr. Niels Morling, of the University of Copenhagen’s department of forensic medicine, who participated in the analysis. “There was no indication of cachexia. He was an obese man at the time of death. All other circumstances in his last phase of life pointed to some kind of infection.” Neruda was infected with the Staphylococcus aureus bacterium, which can be highly toxic and result in death if modified.
xxx/ellauri237.html on line 686: The team discovered something in Neruda´s remains that could possibly be a laboratory-cultivated bacteria. The results of their continuing analysis were expected in 2018.His cause of death was in fact listed as a fart attack.
xxx/ellauri237.html on line 687: Obviously the fat poet was assassinated for his close connections to ousted Chilean President Salvador Allende.
xxx/ellauri237.html on line 689: Not two weeks before Neruda´s death, the leftist president had died under similarly disputed circumstances during a military coup led by Gen. Augusto Pinochet.
xxx/ellauri237.html on line 698: Pinochet oli vastuussa kautensa aikana tapahtuneista raskaista ihmisoikeusrikkomuksista. Hävittyään kansanäänestyksen toisesta kahdeksan vuoden jatkokaudesta vuonna 1988 Pinochet luovutti presidenttiyden vaalivoittaja Patricio Aylwinille. Pinochetin kannatus ja maine jonkin verran kärsivät, kun hänen miljoonien dollarien kavalluksensa ja aseiden kytkykaupoista saamansa tulot tulivat ilmi.
xxx/ellauri237.html on line 702: Tuomareiden kysyttyä Pinochetilta oliko hän presidenttinä salaisen poliisin suora johtaja, hän vastasi: "En muista, mutta se ei ole totta. Ja jos se olisikin totta, en muista."
xxx/ellauri237.html on line 711: Jo hyvin nuoresta iästä lähtien hän teki selväksi suuren lahjakkuutensa ja kiinnostuksensa runouteen ja kirjallisuuteen. 13-vuotiaana hän työskenteli jo paikallisessa sanomalehdessä kirjailijana väsäämässä suttuisia juttuja.
xxx/ellauri237.html on line 712: Tässä muhevia poimintoja Pablolta. Buenos Airesilaiselta omahoitosivustolta löytyi myös runon tulkintaan liittyviä neuvotonten neuvoja.
xxx/ellauri237.html on line 734: He dicho que cantabas en el viento como los pinos y como los mástiles. Como ellos eres alta y taciturna. Y entristeces de pronto, como un viaje. Acogedora como un viejo camino.
xxx/ellauri237.html on line 748: Desnuda eres tan simple como una de mis manos: lisa, terrestre, mínima, redonda, transparente. Desnuda eres delgada como el trigo desnudo. Desnuda eres pequeña como una de tus uñas: curva, sutil, rosada hasta que nace el día y te metes en el subterráneo del mundo
xxx/ellauri237.html on line 765: De una manera u otra es el resultado de
xxx/ellauri237.html on line 774: No olvides que la causa de tu presente
xxx/ellauri237.html on line 776: futuro será tu presente.
xxx/ellauri237.html on line 789: mismo eres tu destino.
xxx/ellauri237.html on line 791: y respira la luz del amanecer.
xxx/ellauri237.html on line 792: Tú eres parte de la fuerza de tu vida,
xxx/ellauri237.html on line 819: Vivāmus, mea Lesbia, atque amemus, rumoresque senum severiorum omnes unius aestimemus assis!
xxx/ellauri237.html on line 825: rescaleIn&ar_ratio=1.33&file=https:%2F%2Fimg.culturebase.org%2Fa%2Fc%2F3%2F8%2F3%2Fpic_1613473757_ac383271ffab1c40cc9e7cf388eb7357.jpeg&do=cropOut&width=1100&height=688" width="90%" />
xxx/ellauri237.html on line 843: Neruda construyó una casa en Santiago llamada «La Chascona» (que en argot chileno significa 'despeinada', kampaamaton) en honor a Urrutia, que sirvió como refugio amoroso para ambos —puesto que la noticia de que Neruda tenía un amorío no hubiera sido bien recibida en el público chileno—. En esta casa existe una pintura, hecha por el artista mexicano Diego Rivera, que presenta a Matilde con dos caras y su famoso y largo pelo rojo. Se dice que en la pintura una de las caras representa a la Urrutia cantante que todos conocían y la otra, a la amante de Neruda. En su pelo se esconde la pértiga de Neruda, representando su relación secreta.
xxx/ellauri237.html on line 853: Abraham Maslow fue un psicólogo estadounidense que nació en Brooklyn (Nueva York) el 1 de abril de 1908. Sus progenitores eran judíos no ortodoxos de Rusia que llegaron a la tierra de las oportunidades con la esperanza de lograr un mejor futuro para sus hijos. Abraham Maslow nunca fue un tipo muy sociable, y ya desde niño, se refugió en los libros.
xxx/ellauri237.html on line 855: Antes de interesarse por la psicología, primero estudió derecho en la City College de Nueva York (CCNY). Tras casarse con Berta Goodman, su prima mayor, se mudó Wisconsin para asistir a la universidad de esa ciudad. Fue aquí donde comenzó a estudiar psicología. Trabajó con Harry Harlow, famoso por sus experimentos con crías de mono y el comportamiento del apego. Tras graduarse y doctorarse en esta disciplina, volvió a Nueva York para trabajar con E.L. Thorndike en la Universidad de Columbia, donde empezó a interesarse en la investigación experimental de la sexualidad humana. En este periodo de su vida, comenzó a dar clases en el Brooklyn College y entró en contacto con muchos psicólogos europeos que llegaban a Estados Unidos, por ejemplo, Adler o Fromm.
xxx/ellauri237.html on line 864: Si el psicoanálisis freudiano veía a la persona desde sus conductas problemáticas y el conductismo visualizaba a la personas como seres pasivos, es decir, que no tenían demasiadas opciones de influir en el entorno. La visión de Carl Rogers y el humanismo, en cambio, era totalmente distinta, porque el ser humano es visto como un individuo activo y dueño de su propia realización. Para Rogers, una persona que presta atención al proceso de valoración orgánica es una persona plenamente funcional o autorrealizada.
xxx/ellauri237.html on line 887: En cierto modo, el modo en el que un individuo enfoque su autorrealización se corresponderá al tipo de personalidad que manifieste en su día a día. Eso implica que para Maslow la personalidad está relacionada con los aspectos motivacionales que tienen que ver con los objetivos y las situaciones que vive cada ser humano; no es algo estático que permanezca en el interior de la cabeza de las personas y se manifieste unidireccionalmente, de adentro hacia afuera, tal y como podría criticarse de algunas concepciones reduccionistas y deterministas de este fenómeno psicológico.
xxx/ellauri237.html on line 889: Las implicaciones de esto son claras: para estudiar la personalidad hay que conocer también el contexto en el que habitan las personas y el modo en el que este responde a las necesidades motivacionales de los individuos. Centrarse simplemente en administrar varios test para obtener una puntuación no nos da una visión acertada sobre esto, ya que se parte de un sesgo al considerar que la personalidad es lo que pueda ser captado por estas pruebas de recogida de datos. Se trata de un punto de vista parecido al que aplican al ámbito de las capacidades mentales psicólogos como Howard Gardner y Robert J. Sternberg, críticos con la concepción psicométrica de la inteligencia.
xxx/ellauri237.html on line 913: Poseen un gran espíritu crítico y se rigen por valores éticos
xxx/ellauri237.html on line 915: Son respetuosas y humildes
xxx/ellauri237.html on line 917: Son tolerantes, no tienen prejuicios y disfrutan de la presencia de los demás
xxx/ellauri237.html on line 920: Si quieres saber más sobre este tipo de personas, puedes leer nuestro artículo:
xxx/ellauri237.html on line 930: Necesidades fisiológicas: comer, respirar, beber, joder...
xxx/ellauri237.html on line 932: Necesidades de de seguridad: seguridad física, empleo, ingresos...
xxx/ellauri237.html on line 936: Necesidades de reconocimiento: respeto de los demás, estatus, reputación...
xxx/ellauri237.html on line 953: La persona, según el humanismo, es una pirsona pirsonalmente. Ciertas corrientes de la psicología han estado asociadas a una visión pesimista del ser humano. Por ejemplo, el psicoanálisis de Sigmund Freud presenta una explicación de la psique en la que los deseos inconscientes y su choque con las normas sociales gobiernan nuestro comportamiento, y el conductismo norteamericano de 1950 habia sido acusado de presentar a las personas como máquinas que reaccionan ante estímulos externos.
xxx/ellauri237.html on line 955: Sin embargo, los psicólogos humanistas como Roger Rabbit propusieron algunas ideas sobre los procesos mentales en los que se enfatiza la libertad de los individuos a la hora de tomar la rumba de sus vidas. Según ellos, ni los factores biológicos ni los ambientales son determinantes en nuestro comportamiento, y no nos "arrastran" irremediablemente hacia ciertos tipos de comportamiento. En resumidas cuentas, no eran deterministas, eran indeterministas.
xxx/ellauri237.html on line 963: Las personas altamente funcionales se caracterizan por estar en un proceso constante de auto-actualización, es decir, búsqueda de un ajuste casi perfecto con los objetivos y las metas vitales. Este proceso de desarrollo personal se encuentra en el presente, por lo que siempre está en funcionamiento. De este modo, la personalidad de las personas altamente funcionales es, para Mr. Rabbit, un marco en el que fluye en tiempo real un modo de vivir la vida que se adapta a las circunstancias constantemente.
xxx/ellauri237.html on line 971: Esta característica tiene que ver con la tendencia a asumir que es uno mismo quien ha de otorgar sentido a las experiencias que se viven en cada momento, a través de un proceso de creación de significado. De este modo, se deja que el modo de vivir el día a día sea espontáneo, creativo, sin intentar que todo lo que se percibe encaje a la fuerza en esquemas preconcebidos. El estilo de vida asociado a este tipo de personalidad, para Roger Rabbit, se caracteriza por evitar la tendencia a prejuzgar. No se analiza el presente como algo que debe ser explicado totalmente por las vivencias
xxx/ellauri237.html on line 972: del pasado, sino que se vive plenamente, fuyando las convenciones psicologicas, bebendo cerveza y jodendo mulieres.
xxx/ellauri237.html on line 981: El modo de ser creativo e innovador de la personalidad altamente funcional teorizada por Carl Rogers hace que estas personas sean capaces de encontrar nuevas opciones de comportamiento allí donde aparentemente solo hay unas pocas. Esto define el carácter inconformista de este tipo de personalidad, que es capaz de resolver paradojas en las que hay una aparente contradicción entre las opciones que a priori parecen disponibles.
xxx/ellauri237.html on line 984: Este tipo de personalidad muestra una gran facilidad para dar respuesta a todas las necesidades de manera equilibrada, de manera que las crisis son aprovechadas como oportunidades para construir nuevas oportunidades y encontrar maneras de alcanzar niveles de bienestar.
xxx/ellauri237.html on line 1071: On monia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, että mindfulnessia harjoittavat ihmiset nauttivat paremmasta hyvinvoinnista. Tämä johtuu siitä, että he elävät nykyhetkessä ja heillä ei ole tuomitsevaa asennetta. Ihmiset, joilla on falski optimismi, elävät irrationaalisilla odotuksilla, kaukana "tietoisesta" mentaliteetista. Voit oppia lisää nykyhetkessä elämisestä edullisesta artikkelistamme: resente">Kuinka elää nykyhetkessä, 7 psykologisessa avaimessa.
xxx/ellauri239.html on line 116: Laotsen elämänvaiheita ei tarkoin tunneta. Hänestä tiedetään parhaasta päästä vain, että hän myöhemmässä iässään oli kuninkaallisen kirjaston hoitaja Kaossa. Tämän virkansa hän kuitenkin jätti muiden kirjastonhoitajien piereskeltyä koko ajan (kuka huusi ulkona kovalla äänellä Kau? Älä tule tänne koppiin kun olet juuri käynyt vessassa!), vetäytyäkseen yksinäisyyteen mietiskelemään. Loppuikänsä hän sitten vietti Hsien-Kun solassa Ling-Paon piirikunnassa. Hän elää vieläkin onnellisena solassa ellei ole kuollut.
xxx/ellauri239.html on line 128: Dedica un día a la comida. Aprecia la inteligencia misteriosa que creó los alimentos para que te mantuvieras sano y disfrutaras, y da las gracias por ello. Tienes la ocasión de explorar conscientemente tu relación con la comida al ir al supermercado, al cocinar, al invitar a tus amigos a cenar, cuando almuerzas en un restaurante o cuando te tomas un aperitivo o unas palomitas de maiz en el cine. Considéralo como una parte del eterno ciclo del Tao, y permanece en tu propia utopía.
xxx/ellauri239.html on line 193: Facebook Twitter Pinterest
xxx/ellauri239.html on line 205: Pamela Brink was born in the Philippine Islands, was a POW under the Japanese during World War II. Following rescue she and her family moved to the US.
xxx/ellauri239.html on line 334: Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen on aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä? Voiko se suorastaan ottaa kipeää, kuten sanoo Anne Holt? Sellaista ei löydy muista lähteistä. Mental health issues such as anxiety and depression or mood swings, okay.
xxx/ellauri239.html on line 376: The Walking Dead is an American post-apocalyptic horror television series based on the comic book series of the same name by Robert Kirkman, Tony Moore, and Charlie Adlard—together forming the core of The Walking Dead franchise. The series features a large ensemble cast as survivors of a zombie apocalypse trying to stay alive under near-constant threat of attacks from zombies known as "walkers" (among other nicknames). With the collapse of modern civilization, these survivors must confront other human survivors who have formed groups and communities with their own sets of laws and morals, sometimes leading to open, hostile conflict between them. Tää on varmaan Homer Simpsonin zombieiden esikuva.
xxx/ellauri239.html on line 379: Tuotantokausia oli kokonaista 11 vuosina 2010-2022. The Walking Dead takes place after the onset of a worldwide zombie apocalypse. The zombies, referred to as "walkers", shamble towards living humans and other creatures to eat them, saying "brains... brains... " They are attracted to noise, such as gunshots, and to bad smells, such as humans. Sankari on seriffi, jonka vaimo on lori. Lori on hässinyt Shanea jonka seriffi joutuu sixi tappamaan izepuolustuxexi. Non-zombieista tulee myös kannibaaleja. Jeesus käy kauppaa Hilltop Marketissa. Seriffin porukat kuitenkin listii vapahtajat ja raadonsyöjät. Paha nainen Alfasusi tekee pahoja. Paha kuvernööri Pamela koittaa uhrata rotinkaiset. Joku Daryl lähtee ezimään seriffiä ja sen uutta panopuuta Michonnea, joka on nykerönenäinen neekerinaaras jolla on katana. Siihen sarja päättyy. Selmalla on työpöydällä arvokas (lue kallis) Michonnefiguuri.
xxx/ellauri239.html on line 382: resdefault.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri239.html on line 466: "Norsk krimis grand old fat lady, Anne Holt, lancerer en ny heltinde ved at sende hende ned i kulkælderen. Det klæder dem begge … stjerneadvokatens nedtur fanger. Det samme gør skildringen af indspistheden i norsk idrætsliv, hvor idrætsorganisationernes ledere beskrives som småkorrupte konger med udøverne som deres undersåtter. Det ligner noget, vi kender." Weekendavisen
xxx/ellauri239.html on line 544: Kyllä lääkäreillä on tutkitusti enemmän psykopatian piirteitä kuin väestöllä keskimäärin. Sama pätee moniin muihinkin erittäin stressaaviin ammatteihin. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös psykiatreja, vaikka he eivät pääkohderyhmä olleetkaan.
xxx/ellauri239.html on line 575: Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
xxx/ellauri239.html on line 577: Lisäksi hän on tutkinut sukupuolten välisiä eroja murhafantasioissa. Listaus Roope Tikkasen tieteellisistä julkaisuista: https://researchportal.helsinki.fi/fi/p ... e+Tikkanen xxx/ellauri239.html on line 676: Kyllä psykiatrin työ on erittäin stressaavaa. Kuuntelee monta tuntia päivässä psyykkisesti sairaita ihmisiä.
xxx/ellauri239.html on line 732: Kiitti tästä! Mutta onko se mereen ajettukin auto siis Volvo-merkkinen auto? Kyllä oli . Lekuri oli merkkiuskollinen. Mistään mitään tiedä, mutta jos ajetaan auto mereen, niin aika äkkiä luulis, että se menis lunariin sen sijaan, että sitä kuivateltais viikko jossain tien varressa ja pistettäis sitten takas ajoon. Veteen upottaminen ei varmasti ylipäänsä tee hyvää tekstiileille, sähkölle ja muulle tekniikalle, mutta varmaan erityisesti suolaiseen veteen upottamisen luulis olevan koko rakenteelle ja auton tekniikalle sellainen riski, että vakuutusyhtiö aika nopeesti tekee enemmin lunaripäätöksen kuin maksaa korjaukset ja tarkastukset + ottaa sen riskin, joka liittyy jatkuviin korjauksiin ja mahdollisiin kalliisiin onnettomuuksiin, kun se hajoaa pikkuhiljaa koko ajan lisää.
xxx/ellauri239.html on line 740: Eipä tuo mitenkään erikoiselta korvaani kuulosta, että psykiatrilla olisi mielenterveyden kanssa ongelmia. Lääkärit ammattikuntana taitaa olla tilastollisesti kunnostautunut monia muita ammatteja enemmän itsemurhiin. Psykiatriassa vieläpä käsitellään mielen ongelmia päivät pääksytysten, niin onko mikään ihme, että joillain kuuppa sekoaa, vaikka rahaa tulisikin ovista ja ikkunoista. Mahdollisesti tekijä on stressiin ja mt-oireisiin määrännyt itselleen melkoisen cocktailin kaikenmoisia aivokemiaan vaikuttavia lääkkeitä, ja monilla lähtee se lääkkeiden käyttökin sitten lapasesta, varsinkin, jos itse saa niitä itselleen kirjoitella. Vielä jos sattuu alkoholia ottamaan, niin voihan siinä aivotoiminta olla melkoisen kuutamolla.
xxx/ellauri239.html on line 784: Lisäys/muokkaus Tuosta lääkärien hinnoittelusta. "Voi herranen aika sentään, 120eur 10min ajasta!!1!1!!" Oletteko ajatelleet asiaa näin: se 10min "terapia" on todennäköisesti puhelu asiakkaalle, jossa tarkistetaan lääkityksen tilanne, uusitaan resepti, tehdään asiaan kuuluvat kirjaukset, säilytät hoitosuhteen asiakkaaseen, eli olet ns. (HUOM, NIIN SANOTUSTI) vastuussa hoitavana lääkärinä, maksat verot, maksat "pöytämaksun" (joka kattaa mm. toimitilojen/aspan kulut), koska ei yksityiset lääkärileskukset tee hyväntekeväisyyttä, vaan heidän tulot tulevat mm. lääkäreiden firmoilta tarjotessaan lääkäreille fasiliteetit ja ajanvarausjärjestelmät.
xxx/ellauri250.html on line 99: There has been a dramatic slowdown in life expectancy and diverging trends in infant mortality in the UK as a whole and England and Wales, respectively.
xxx/ellauri250.html on line 159: He is best known for his semi-autobiographical novel Ask the Dust (1939) about the life of Arturo Bandini, a struggling writer in Depression-era Los Angeles. It is widely considered the great Los Angeles novel, and is one in a series of four, published between 1938 and 1985, that are now collectively called "The Bandini Quartet". Ask the Dust was adapted into a 2006 film starring Colin Farrell and Salma Hayek.
xxx/ellauri250.html on line 164: This is not a movie for the masses. It is, however, a small film about real life hardships and their tragic consequences. While the dialogue and careful pacing befits the original novel, the film sometimes drags because of it. Towne has not given us the great American love story, but he has presented us with a captivating view of 1933 Los Angeles and a tale of romance that involves us in the plight of the characters.
xxx/ellauri250.html on line 204: ress/wp-content/uploads/The-Addams-Family-Cartoon-post.jpg" />
xxx/ellauri250.html on line 207: Ytterligare några år senare ville Gunilla resa till Afrika och studera det muntliga berättandet. Resan blev inte av, men en föreläsningsserie om västafrikansk kultur blev det i alla fall. Där mötte hon Mame från Gambia, som kom att bli hennes andra man.
xxx/ellauri250.html on line 215: Raska på, Alfons Åberg och åtskilliga Alfons-böcker presenterar folk som är livligt engagerade. Man ska bygga målbur, ordna kalas, storhandla, göra kojor, uppfinna linbana. Barn som vuxna är igång. Alla har sina projekt. Då faller lätt orden: jag ska bara… (Numera offentligt nyttjad Alfons- replik i riksdagen, vid gudstjänster, på styrelsemöten.) Jo, det är negativt som undanflykt och ursäkt. Men positivt för att… det är så mänskligt. Sådana är vi! Kanske är det rentav människans bästa sida –förmågan att bli entusiastisk, engagerad, skapande? Det kan inte djuren. Utom i brunst. Vi termitaporna är i brunst hela tiden.
xxx/ellauri250.html on line 237: En populär strategi inom effektiv altruism kallas för "Earning To Give" (att tjäna för att ge). Strunt i din passion, din talang, din trivsel eller ens i etiska hänsyn. Se i stället I en i till att tjäna snabba cash, för att sedan skänka kosingen till den "effektivaste" välgörenheten. Precis så låtsades Bankman-Fried resonera.
xxx/ellauri250.html on line 243: Idén om effektiv altruism kom den bredare allmänheten för kännedom i mars 2013, då den äcklige filosofiprofessorn Peter Singer gav ett TED-talk. Singer är hårdnackad utilitarist, och argumenterar slagordsmässigt för att eftersträva största möjliga lycka för största möjliga antal. Hans lärjungar, som den brittiske filosofen William MacAskill, tycks förespråka en närmast mekaniskt kalkylerande maximering av "lycka" och minimering av "lidande". Juutalainen Kroisos Pennonen ja skotti Roope Ankka näyttävät efektiivistä altruismin mallia.
xxx/ellauri250.html on line 245: Kritikerna menar att detta, paradoxalt nog, kan resultera i tillstånd där en majoritet förtrycker en eller t flera minoriteter, och i rangordning av människovärde, rentav i eugenik, alltså stålfascistisk rashygien. Då vi mäter kvalitetsjusterade levnadsår: vem är egentligen värdig att räddas, vem utgör ett "slöseri" av värdefulla resurser?
xxx/ellauri250.html on line 259: Den vanliga invändningen mot effektiv altruism är att resultaten blir överrationella. Det går att destillera, dividera och kalkylera in absurdum, för att slutligen snärja in sig själv i själviskhetens evangelium, à la Ayn Rand. Effektivt kan altruism utnyttjas som alibi för ohämmad kapitalism, som fikonlöv för självgodhet. Handen på hjärtat: en karriär inom finansvärlden går nog delvis ut på att maximera den egna bekvämligheten.
xxx/ellauri250.html on line 267: Why is Quora stuffed with idiots and psychos? Because it is a representative sample of the ape population in the cloud.
xxx/ellauri250.html on line 272: The collapse of the narcissist's ego can be quite devastating and may cause them to experience episodes of depression, anxiety, and rage. They may also exhibit symptoms of paranoia and psychosis. It is not uncommon for a collapsed narcissist to feel as though they are worthless and unlovable.
xxx/ellauri250.html on line 279: Stress and hurt
xxx/ellauri250.html on line 295: Depression
xxx/ellauri250.html on line 308: Kimberly: Exactly. Once you’ve been abused, tortured, provoked, manipulated, and had your reputation dragged through the mud, it’s hard to find any sympathy for them. Deep down I feel badly that my ex had to have the pathetic parents he did, since they are the ones fully responsible for his behavior and mental disorder, but at the end of the day, he’s a grown man and needs to learn to own up to his own shortcomings. God have mercy on him… because I sure don’t.
xxx/ellauri250.html on line 314: Brad: Nearly all 21st century western women under 40 are crazy, and disloyal. This is the 1st time in human history where women have had this much power. What's the result you ask? 70 percent of marriage ending in divorce; 90 percent of which are filed by women. 50 percent of men say they regret marriage too the woman their currently with. Why might you ask? Cause they're on their best behavior until they have the money then they hulk smash you into oblivion. 94 percent child support going from male to female, and 92 percent of alimony. The old saying is the woman got married thinking the man would change and the man got married hoping she never would. They were both disappointed in the end. I'll let you decide which genders thought process is more Nobel. For me it's obvious.
xxx/ellauri250.html on line 326: res/19/09/02/10/40/0997841.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri250.html on line 342: Romanen fokuserer på hovedpersonen, Henry Chinaski, mellom 1920 og 1941, og begynner med Chinaskis tidlige minner. Etter hvert som historien utvikler seg, følger leseren livet gjennom hans skoleår og som ung voksen. Chinaski forteller at han har en voldelig far, og hans mor gjør ingenting for å forhindre farens misbruk. Henry er ikke særlig atletisk, men forsøker så godt han kan på å forbedre seg. Fotball er vanskelig for ham, men han nyter volden som følger med. Han har bare litt bedre resultater i baseball. Chinaski utvikler seg gjennom grunnskolen, og har fokus på sport, vold og jenter. Han er en simpel dummer apa han. Just liksom Jo Nesbø.
xxx/ellauri250.html on line 344: Gjennom ungdomsskolen oppdager Henry de mange gledene ved alkohol og onani. Når Henry begynner på videregående skole, får faren ham til å begynne ved en privat skole hvor han passer enda mindre inn blant alle de andre bortskjemte rike ungdommene med deres prangende, fargerike, konvertible kjøretøy og vakre kjærester. For å gjøre saken verre, utvikler Chinaski fryktelig kviser så alvorlig at han må gjennomgå smertefulle, og for det meste ineffektive, behandlinger. Han blir derfor et slags menneskelig marsvin for forskjellige eksperimenter tenkt ut av uinteresserte doktorer som egentlig ikke bryr seg om hans velvære. Leseren følger til slutt Chinaski til college, og leser om hans ulykkede forsøk på å finne en meningsfylt jobb. Så han begynte at skrive skitt istedet.
xxx/ellauri250.html on line 348: Vizi tää polakki oli pahan näköinen apinanaama ihan nuoresta pitäen. Varsinainen spuge. xxx/ellauri250.html on line 419: Tää homo ei saa sijoitettua pätkää netflix-laatikoihin ja on sixi aivan hukassa. Onko se rom-com, onko se komedia laisinkaan? Missä kohtaa piti nauraa ja missä itkeä? En ymmärrä. "Because Laura and Lhoja (sic!) don’t entirely play out the cliché of tension and anger leading to true love, the film comes off as vague and evasive." Voi helskutti. In an interview, the director says “What really interested me were the feelings that are beyond sexual tension. Romantic love stories are often too narrow, do they fall in love? If so, when do they have sex?” Erittäinkin hyvin sanottu, mutta se menee tämän homse arvostelijan pään yli niin ettei edes tukka heilahda.
xxx/ellauri250.html on line 431: Sometimes you can tell from the first shot. In “Compartment No. 6,” the camera follows a young woman at a party as she leaves a bathroom and enters a living room full of gathered friends. That walking, back-of-the-head shot is one of the soggiest conventions of the steadicam era, a facile way of conveying characters’ own fields of vision while anchoring the action on them. The familiarity of this trope suggests both limited imagination and an unwillingness to commit to a clear-cut point of view. When used cannily, it can convey ambiguous neutrality and looming mystery, but, more often, it suggests the merely functional recording of action, which is exactly what’s delivered in “Compartment No. 6,” opening in theatres on Wednesday. The movie sinks, fast and deep, under the weight of dramatic shortcuts, overemphatic details, undercooked possibilities, unconsidered implications. It’s heavy-handed, tendentious, and regressive—and it should come as no surprise that it’s on the fifteen-film shortlist for the Best International Feature Oscar.
xxx/ellauri250.html on line 433: True to national character, the Russian's drunk, aggressive, and crude; boasts of Russia’s greatness; insults Estonia (she explains that she’s from Finland); and, while asking her if she’s “selling pussy (her own, not somebody else's),” grabs her between her legs.
xxx/ellauri250.html on line 438: "The characters are mere digital figures for a cinematic algorithm." Että kehtaakin jenkki tämmöstä vielä sanoa, jenkkileffat ne vasta on koneella veisattuja täysin klisheisine hahmoineen, ota vaikka Netflixin menesstyssarja Wednesday. Ja tää on ehkä pahin pohjanoteeraus kaikista, mistä näkyy Amerikan oma täydellinen aateköyhyys: "Yet even the grand humanistic reverberations of ancient artifacts (ne kivipiirustuxet joite ei edes jään alta nähnyt) leave Kuosmanen’s directorial gaze uninspired, even uninterested."
xxx/ellauri250.html on line 473: [Precipitates] events and resolutions as soon as the premise is exhausted. [Full review in Spanish]
xxx/ellauri250.html on line 478: Tietoja avausotsikoista kuulostaa Roxy Musicilta: "Etkö näe, rakkaus on minulle huume". (Vittu mitä väliä! Että ottaa päähän tollaset mukanokkelat musaneropatit.) Henkiseen jatkuvuuteen viittaava kappale muuttuu diegeettiseksi heti, kun ensimmäinen kuva ilmestyy. Kävelemme Lauran (Seidi Haarla) kanssa seurueen huoneiden läpi, puoliksi subjektiivisella seurantatasolla. Tämän resurssin ja äänen käytön avulla kentän ulkopuolella käsitys ympäristöstä uhkana suodattuu epämääräisesti. Tiedämme pian vahvistaaksemme sen, että Laura on vieraassa maassa: hän on suomalainen Moskovassa, joka on aloittanut suhteen venäläisen naisen kanssa.
xxx/ellauri250.html on line 529: and getting dressed we talk about what else Pukiessa me puhutaan mitä muuta
xxx/ellauri250.html on line 560: Young Bukowski spoke English with a strong German accent and was taunted by his childhood playmates with the epithet "Heinie", German diminutive of Heinrich, in his early youth. He was shy and socially withdrawn, a condition exacerbated during his teen years by an extreme case of acne. Neighborhood children ridiculed his accent, acne and the sensible clothing his parents made him wear. Nachdem sein Vater seinen Wehrdienst abgeleistet hatte, fand er jedoch nur eine Arbeit als Milchlieferant. Die Familie lebte aus diesem Grund zeitweise in ärmlichen Verhältnissen. Regelmäßig betrog der Vater außerdem Bukowskis Mutter mit anderen Frauen, betrank sich und misshandelte seinen eigenen Sohn körperlich. In die Pubertät gekommen, litt Bukowski zudem an starker Akne und hatte am ganzen Körper Pusteln, weshalb er ein ganzes Jahr nicht die Schule besuchen "konnte". The Great Depression bottled his rage as he grew up, and gave him much of his voice and material for his writings.
xxx/ellauri250.html on line 563: On July 22, 1944, with the war ongoing, Bukowski was arrested by FBI agents in Philadelphia, where he lived at the time, on well grounded suspicion of draft evasion. At a time when the U.S. was at war with Nazi Germany, and many Germans and German-Americans on the home front were suspected of disloyalty, Bukowski's German birth and habit of quoting Mein Kampf "troubled" authorities. He was held for seventeen days in Philadelphia's Moyamensing Prison. Sixteen days later, he failed a psychological examination that was part of his mandatory military entrance physical test and was given a Selective Service Classification of 4-F (unfit for much anything, let alone military service, als physisch sowie mental untauglich für den Militärdienst ).
xxx/ellauri250.html on line 567: 1947 kehrte Bukowski nach Los Angeles zurück und lernte die zehn Jahre ältere Jane Cooney Baker (1910–1962) kennen, mit der er bis Anfang der 1950er-Jahre zusammenlebte. During part of this period he continued living in Los Angeles, working at a margarine - no, a pickle factory for a short time but also spending some time roaming about the U.S., working sporadically like Donald Duck and staying in cheap rooming houses. Ab 1952, he took a job as a fill-in letter carrier with the United States Post Office Department in Los Angeles, but resigned just before he reached three years' service.
xxx/ellauri250.html on line 569: In 1955 oder 1954, Bukowski was treated for a near-fatal bleeding ulcer. After leaving the hospital he began to write poetry. 1955 he "agreed to marry" small-town Texas poet Barbara Frye, but they subsequently divorced in 1958. Frye, die aus einer vermögenden texanischen Familie stammte, war selbst Schriftstellerin und zugleich Herausgeberin eines kleinen, alternativen Literaturmagazins namens Harlekiini. Apparently she later died under mysterious circumstances in India. Following his divorce, Bukowski resumed drinking and continued writing poetry.
xxx/ellauri250.html on line 571: By 1960, Bukowski had returned to the post office in Los Angeles siistissä sisätyössä as a letter sorting clerk, a position he held for more than a decade. In 1962, he was distraught over the death of Jane Cooney Baker, his first serious girlfriend. Im Januar 1962 starb Bukowskis frühere Lebensgefährtin Jane Cooney Baker, laut Bukowski infolge ihres übermäßigen Alkoholkonsums. Bukowski turned his inner devastation into a series of poems and stories lamenting her death. 1962 brachte die Literaturzeitschrift The Outsider eine Sonderausgabe über Bukowski und verlieh ihm den Titel „Outsider of the Year“. He had finally found his way inside.
xxx/ellauri250.html on line 574: In 1969, Bukowski accepted an offer from Black Sparrow Press publisher John Martin and quit his post office job to dedicate himself to full-time writing. He was then 49 years old. As he explained in a letter at the time, "I have one of two choices – stay in the post office and go crazy ... or stay out here and play at writer and starve. I have decided to starve. Hah, he made a lot of bucks! By the late 1970s, Bukowski's income was sufficient to give up his lucrative live readings.
xxx/ellauri250.html on line 576: Bukowski published almost all of his subsequent major works with Black Sparrow Press, which became a highly successful enterprise. Charlie became a sort of honorary hippie. Bukowski live readings were legendary, with the drunk raucous crowd fighting with the drunk raucous poet. The crowd and Bukowski were very very drunk for the event. To top it all, a heckler was near the stage and can be heard clearly. Great publicity!
xxx/ellauri250.html on line 578: Bukowski embarked on a series of love affairs and one-night stands. One of these relationships was with Linda King, a poet and sculptress. Die Beziehung zog sich über mehrere Jahre hin, wobei es zu mehrfachen Trennungen mit anschließender Versöhnung kam. Die zum Teil schmerzhaften Erfahrungen dieser Beziehung verarbeitete Bukowski in mehreren Kapiteln seines Romans Das Liebesleben einer Hyäne (Women).
xxx/ellauri250.html on line 582: In 1976, Bukowski met Linda Lee Beighle, a health food restaurant owner, rock-and-roll groupie, aspiring actress, heiress to a small Philadelphia "Main Line" fortune and devotee of Meher Baba.
xxx/ellauri250.html on line 604: Barfly, released in 1987, is a barfingly semi-autobiographical film written by Bukowski and starring Mickey Rourke as Henry Chinaski, who represents Bukowski, and Faye Dunaway as his lover Wanda Wilcox. Sean Penn offered to play Chinaski for one dollar as long as his friend Dennis Hopper would direct,[53] but the European director Barbet Schroeder had invested many years and thousands of dollars in the project and Bukowski felt Schroeder deserved to make it. Bukowski wrote the screenplay, was given script approval, and appears as a bar patron in a brief cameo.
xxx/ellauri250.html on line 612: Some of the features of the Chinaskian persona: excessive alcohol consumption; love of art (classical music, literature); solitude and self-satisfaction; volatile relationships (especially with women); self-effacement; nihilism; and the ostentatious violation of societal norms.
xxx/ellauri250.html on line 627: Koko perhe on jämeriä juutalaisia. Until 2021 Mrs. Diamond was President of the Kadimah Jewish Cultural Centre and National Library in Melbourne.
xxx/ellauri250.html on line 635: Equal consideration of my interests,
xxx/ellauri250.html on line 658: The Reproduction Revolution: New Ways of Making Babies (co-authored with pictures of Deane Wells)
xxx/ellauri250.html on line 664: How Are We to Get Rich? Ethics in an Age of Self-interest, Text Publishing, Melbourne, 1993
xxx/ellauri250.html on line 668: Utilitarian hedonism: A Very Short Introduction (with Katarzyna de Lazari-Radek), Oxford University Press, 2017, 1 page
xxx/ellauri250.html on line 670: Animal Farm: A Graphic Guide (co-author with pictures of a Lori), Camden Press, London, 1987
xxx/ellauri250.html on line 673: Singer analyzes, in detail, why and how other beings' interests should be weighed. In his view, other being's interests should always be weighed according to that being's concrete value to you, and not according to its belonging to some abstract group like animal or veggie. Singer studies a number of ethical issues including race, sex, ability, species, abortion, euthanasia, infanticide, embryo experimentation, the moral status of animals, political violence, overseas aid, and whether we have an obligation to assist others at all. The 1993 second edition adds chapters on refugees, the environment, equality and disability, embryo experimentation, and the proper treatment of academics from Germany or Austria. A third edition published in 2011 omits the chapter on refugees, and contains a new chapter on climate change. A fourth edition is planned that omits climate change and adds a chapter on Russia and Ukraina.
xxx/ellauri250.html on line 675: The philosopher James Rachels recommended the book "as an introduction centered on such practical issues as abortion, racism, and so forth." The philosopher Friedrich Engels called the book "must reading for anyone interested in living a happy life."
xxx/ellauri250.html on line 676: H.L.A Hart's review of the third edition in The New York Review of Books was mixed. While writing that "The utility of selling this utilitarian's book to students of its subject can hardly be exaggerated", Hart also criticized Practical Ethics for philosophical inconsistency in its chapter on abortion. He argues that Singer insufficiently explains how self interest and classical utilitarianism each view abortion, and does not bring out their differences. Self interest of males is strongly against abortion. Besides, carrots are fit food for bunnies only.
xxx/ellauri250.html on line 678: To live a good life, the book prescribes: "You can rethink your goals and question what you are doing with your life. That might mean quitting your job, selling your house (if you got one), and going to work for a voluntary organization in India. More often, you just stay on at the U of Melbourne and pen more bestsellers like this.
xxx/ellauri250.html on line 680: Critics have suggested Singer misrepresents the role of self-interest in some religions, such as the prospect of rewards in heaven.
xxx/ellauri250.html on line 681: Singer himself has said, "I am not really satisfied with the book". He has expressed concerns that his argument that an ethical life makes for a happy life "contains an element of wishful thinking", as he does not always do everything that he believes to be morally right (like sell his houses) and so might have underestimated how demanding morality can be, set against other things that might be fulfilling in life, like staying on at the U of Melbourne, licking licorice dicks, and penning more bestsellers like this.
xxx/ellauri250.html on line 683: Come to think of it, utilitarian hedonism for our animal friends dictates making mincemeat of a majority of homo sapiens and feeding them (not me though) to the remaining large carnivores. Ihan vaan noin kannanhoidollisessa mielessä. Tulis vähemmän näät hirveitä kolareita ja tieraatoja.
xxx/ellauri250.html on line 690: Samuel Benjamin Bankman-Fried (born March 6, 1992), also known by the initialism SBF, is an American suspected fraudster, entrepreneur, investor, and former billionaire. Bankman-Fried was the founder and CEO of the cryptocurrency exchange FTX and associated trading firm Alameda Research, both of which experienced a high-profile collapse resulting in chapter 11 bankruptcy in late 2022.
xxx/ellauri250.html on line 692: Prior to FTX's collapse, Bankman-Fried was ranked the 41st richest American in the Forbes 400, and the 60th richest person in world by The World's Billionaires. His net worth peaked at $26 billion. In October 2022, he had an estimated net worth of $10.5 billion. By November 8, 2022, amid the bankruptcy of FTX, his net worth was estimated to have dropped 94 percent in a day to $991.5 million according to the Bloomberg Billionaires Index, the largest one-day drop in the index's history. On November 11, 2022, the Bloomberg Billionaires Index considered Bankman-Fried to have no material wealth. Before his wealth had evaporated, Bankman-Fried was a major donor to Democratic political campaigns, and planned to spend tens of millions in the 2024 U.S. presidential election.
xxx/ellauri250.html on line 694: On December 12, 2022, Bankman-Fried was arrested in the Bahamas and was subsequently extradited to the United States An indictment of him before the U.S. District Court for the Southern District of New York was unsealed on December 13, revealing a range of charges for offenses, including wire fraud, commodities fraud, securities fraud, money laundering, and campaign finance law violations. Bankman-Fried faces up to 115 years in prison if convicted on all eight counts. On January 3, 2023, Bankman-Fried pled not guilty to fraud and other charges. On December 22, Bankman-Fried was released on a $250 million bond, on condition that he reside at his parents' home in California.
xxx/ellauri250.html on line 702: rest_of_Sam_Bankman-Fried.jpeg/220px-Arrest_of_Sam_Bankman-Fried.jpeg" />
xxx/ellauri250.html on line 703: Ex-bankman fried during his arrest by the Royal Bahamians xxx/ellauri250.html on line 707: Bankman-Fried has publicly stated he supports effective altruism, contending that he was pursuing "earning to give" as an "altruistic career." He is a member of Giving What We Can and has claimed he plans to make donations "not based on personal interest but on the projects that are proven by data to be the most effective at helping people."
xxx/ellauri250.html on line 709: On being asked about his previously stated ethical views that it's unacceptable to do unethical things for the greater good, he disagreed with those views and said that expressing those views was a "dumb game we woke westerners play where we say all the right shibboleths and so everyone likes us".
xxx/ellauri250.html on line 715: As a freshman, Ellison developed an interest in effective altruism, a data-based philanthropic movement. She joined Stanford's effective altruism club and served as its vice president.
xxx/ellauri250.html on line 722: That money was sent in the form of crypto from Ukraine, through FTX, and then cashed out by FTX and sent to the DNC, i.e. US taxpayer money was taken by Congress, signed off by Biden and shipped to Ukraine as an aid package. Ukraine using FTX sent it back (they didn’t need it but probably kept a part) as a way of laundering it to the Democratic National Committee for their election campaigns (and commit election fraud, as has been proven). Taxpayer money was used to finance the midterm elections, which is no less than money laundering.
xxx/ellauri250.html on line 733: In 2018, as she was starting her career in AI research, Joseph recalls being introduced to a prominent man in the field connected to EA. Joseph was 22 and still in college; he was nearly twice her age. As they talked at a Japanese restaurant in New York City, she recalled, the man turned the conversation in a bizarre direction, arguing “that pedophilic relationships between very young women and older men was a good way to transfer knowledge,” Joseph says. “I had a sense that he was grooming me.” (Joseph says she told her roommate about the alleged incident. The roommate confirmed that conversation to TIME.)
xxx/ellauri250.html on line 739: Prominent figures in EA have cast polyamory as a more “rational” romantic arrangement. The philosopher Peter Singer, whose writing is a touchstone for EA leaders, seemed to endorse polyamory in a July 2017 interview in which he argued that monogamy may be increasingly anachronistic in the age of birth control. Caroline Ellison, the CEO of the FTX-tied Alameda Research, who reportedly was romantically involved at times with Bankman-Fried, apparently posted on her blog that the ideal configuration for romantic relationships would resemble an “imperial Chinese harem” in which “everyone should have a ranking of their partners.”
xxx/ellauri250.html on line 743: Gopalakrishnan also described a cult-like dynamic that favored accused men over harassed women. After writing out her concerns about the sexual dynamics within the movement on the EA forum, Gopalakrishnan watched the responses pour in. Shaken, she removed her post. She felt exposed, she recalls, and didn’t feel like being a punching bag. Most of all, Gopalakrishnan was disturbed at the way the rational frameworks to which she had devoted her life could be used to undermine her own experiences. “You’re used to overriding these gut feelings because they’re not rational,” she says. “Under the guise of intellectuality, you can cover up a lot of injustice.”
xxx/ellauri250.html on line 816: Sir John Major KG CH (born 29 March 1943) is a British former politician who served as Prime Minister of the United Kingdom and Leader of the Conservative Party from 1990 to 1997. Prior to becoming prime minister, he served as Foreign Secretary and Chancellor of the Exchequer in the third Thatcher government. Läpimätä torykonna toisin sanoen. Sillä oli sellaset jättimäiset teeveelasit jotka tuli muotiin 80-luvun alussa; mäkin ostin sellaset kerran Lauttasaaresta mutten kehannut käyttää sittenkään. Major oli pääministeri Persianlahden sodan aikana. Hänen ensimmäisinä vuosinaan maailmantalous ajautui matalasuhdanteeseen 1980-luvun pitkän nousun jälkeen. Muutenkin meni majurilta enimmäkseen kaikki perseelleen. Henki sentään vielä pihisee.
xxx/ellauri250.html on line 853: rest%20(Mediu.png" />
xxx/ellauri250.html on line 860: During David’s youth as a shepherd, he (David) developed many skills. He learned music, how to write, use a slingshot, how to pull uncircumcized men by the beard, and how to love Jonathan and obey the Lord. Do I understand that it’s my responsibility to develop my abilities like Jonathan Livingston The Seagull, and it’s God’s responsibility to direct me in how I use them? Do I realize that the most important skill I possess is my love for the Lord and my heart to obey Him? What miracles might God want to do through me that would show the whole earth that there is a God in the land? Kan jeg ble en helt liksom Harry Hole?
xxx/ellauri250.html on line 898: Det ville ikke vært vei her om ikke vi hadde drevet gruvedrift,» sa Tony Leike mens bilen duvet langs den trange kjerreveien. Entreprenører som meg er det eneste håpet for at folk i land som Kongo skal komme seg på beina, komme etter, siviliseres. Alternativet er å overlate dem til seg selv så de kan fortsette med det de alltid har gjort: å ta livet av hverandre. Alle på dette kontinentet er jegere og bytte i én og samme person. Ikke glem det når du ser inn i de bedende øynene på et sultende, afrikansk barn. At om du gir det litt mat, skal de øynene snart se på deg igjen, fra bak et automatvåpen. Og da er det ingen nåde.»
xxx/ellauri250.html on line 900: «Alt i Afrika er syklus,» fortsatte Tony. «Regntid og tørke, natt og dag, spise og å bli spist, leve og å dø. Naturens gang er alt, ingenting kan forandres, svøm med strømmen, overlev så lenge du kan, ta det som tilbys, det er alt du kan gjøre. For dine forfedres liv er ditt liv, du kan ikke gjøre noen forandring, utvikling er ikke mulig. Det er ikke afrikansk filosofi, bare generasjonenes erfaring. Og det er erfaringen vi må forandre. Det er erfaringen som forandrer tankesettet, ikke omvendt.» «Og hvis erfaringen er at hvite mennesker utbytter dem?» sa Kaja.
xxx/ellauri250.html on line 931: Brittiske film på Snömannen ble dårlig mottatt av filmanmelderne i Norge. Både VG, Dagbladet, Aftenposten, Adresseavisen, NRK P3 og Kinomagasinet gav den terningkast to. TV 2s filmanmelder gav den terningkast tre og Filmmagasinet fire. Også filmanmeldere i andre land gav den dårlig mottakelse.
xxx/ellauri250.html on line 933: Ved en avsidesliggende hytte får en gutt og moren hans, Sarah, besøk av hans voldelige biologiske far, en politibetjent ved navn Jonas. Jonas slår og angriper Sarah, som truer med å fortelle kona til Jonas om deres uekte sønn. Jonas reiser sin vei, og Sarah følger etter i bilen sin sammen med sønnen deres. Hun kjører i en katatonisk tilstand, og slipper rattet. Gutten kommer seg ut når bilen krasjer i en innsjø. Men moren hans blir sittende i bilen og synker.
xxx/ellauri250.html on line 937: Harry innser at Bratt har tatt politiets filer uten tillatelse. Han får vite at Bratt leter etter en kobling mellom flere forskjellige saker som handler om savnede personer og en annen sak, fra ni år tidligere, som ble etterforsket av Gert Rafto. Bratt overtaler Harry til å åpne en ny etterforskning av forsvinningen av Sylvia Otterson, som de finner fremdeles i live på gården hennes. Men kort tid etter at de går derfra, halshugger en maskert figur Sylvia. Men senere møter de Sylvias identiske tvilling, Ane. Sylvias kropp er inne i låven hennes, og hodet er plassert på toppen av en snømann. Katrine tror en korrupt forretningsmann Arve Støp er ansvarlig for alle dødsfallene. Harry reiser til Bergen for å undersøke nærmere, og møter Rakels nye kjæreste Mathias, en kirurg.
xxx/ellauri250.html on line 939: I Bergen oppdager Harry at etterforsker Rafto døde av et tilsynelatende selvpåført skuddsår i hodet. Harry oppdager også at Katrine er Raftos datter. Alle de nylige ofrene besøkte klinikken til Dr. Vetlesen, som også fører tilsyn med Arve Støps prostitusjonsring. Når telefonen til Becker aktiveres igjen, blir signalet sporet til Dr. Vetlesens hjem. Katrine arresterer Vetlesen på egen hånd, men finner ham død av et skudd i hodet, sammen med restene av Birte Becker og en annen savnet person. Politiet tror Vetlesens død var selvmord, og suspenderer Katrine fra politiet.
xxx/ellauri250.html on line 941: Katrine, i håp om å lure Støp til å tilstå at hun drepte faren hennes, flørter med ham. Han inviterer henne til hotell-rommet sitt hvor hun setter opp et skjult kamera, men til ingen nytte. Hun blir angrepet og dopet ned av en ukjent person. Neste morgen blir Katrine funnet død. Dagen etter oppdager Harry den egentlige drapsmannen. I mellomtiden blir Rakel og Oleg kidnappet, og tatt med til en hytte i Telemark. Det blir avslørt at drapsmannen var gutten fra den aller første scenen, og som voksen angriper han mødre som han mener har skadd barna deres.
xxx/ellauri250.html on line 983: Irlantilais-italialaisen Bruce Springsteenin isäsuhde oli vaikea, mitä hän on myöhemmin kuitenkin pitänyt lauluntekijän uransa kannalta hyödyllisenä asiana. Nuori Bruce sai kipinän ryhtyä rock-muusikoksi nähtyään Elvis Presleyn Ed Sullivan Show’ssa, ja hän sai rahat ensimmäiseen kitaraansa 16-vuotissyntymäpäivälahjanaan. Bruce kävi katolista koulua, mutta ei sopeutunut kouluun koskaan hyvin. Hän vältti Vietnamin sodan kutsunnat vuonna 1967 näyttelemällä hullua lääkärintarkastuksessa. 1960-luvun lopulla hän soitti ja lauloi lukuisissa eri yhtyeissä New Jerseyn Asbury Parkissa. Springsteen ei koskaan tehnyt säännöllistä tai raskasta ruumiillista työtä, vaikka hänen laulunsa usein sellaisesta elämästä kertovatkin. Samanlainen huijari kuin ex-meklari Jo Nääsböö siis.
xxx/ellauri250.html on line 985: Hatet et bare baksiden av kjærligheten. Harry ønsker sig en ny panserhjerte i stedet for den som han spytt ut. Harry er en mye uinteressant personlighed.
xxx/ellauri251.html on line 98: Atalanten isä halusi poikalapsen, mutta pettyi suuresti kun saikin tyttären. Taas tuli halkiohaara! Isä antoi viedä "vääränlaisen" lapsen metsään, jonne hänet jätettiin kuolemaan. Artemis lähetti koiraskarhun imettämään tätä, ja lopulta joukko metsästäjiä kasvatti lapsen imutuxella. Atalante varttui nuoreksi naiseksi ja taitavaksi metsästäjäksi. Joo kyltää meemi tosiaankin tuli varmaan Algernonille ihan iholle.
xxx/ellauri251.html on line 130: Maiden, and mistress of the months and stars Neiti, domina kuukausien ja tähtien
xxx/ellauri251.html on line 161: With salt close tresses cleaving lock to lock, Ja suolaiset tukkatupsut harjaa kampana,
xxx/ellauri251.html on line 190: Bring thee fresh wreaths and their own sweeter hair, Tuoreita seppeleitä ja kivat tukkansa,
xxx/ellauri251.html on line 237: The faint fresh flame of the young year flushes Nuoren vuoden tuores hento liekki punottaa
xxx/ellauri251.html on line 337: What have they done that thou dishonourest them? Mitä ne on tehneet sulle pahaa muka?
xxx/ellauri251.html on line 413: Sharp words and soul’s division and fresh tears Teräviä sanoja ja epäsopua ja tuoreita kyyneliä
xxx/ellauri251.html on line 418: These things are in my presage, and myself Nää asiat mä nään jo ennalta, ja mä izeni
xxx/ellauri251.html on line 459: And thee most piteous, thee a tenderer thing Ja sua sääälittävää, sua pikku ressukkaa
xxx/ellauri251.html on line 532: Love that endures for a breath:
xxx/ellauri251.html on line 821: Nor the sun burns, but all things rest and thrive;
xxx/ellauri251.html on line 864: God against god, Ares and Artemis,
xxx/ellauri251.html on line 873: On channels never sailed in, and by shores xxx/ellauri251.html on line 1112: For before thee some rest was on earth,
xxx/ellauri251.html on line 1113: A little respite from tears;
xxx/ellauri251.html on line 1230: Hallowed, and huntress holy as whom I serve,
xxx/ellauri251.html on line 1267: O holiest Atalanta, no man dares xxx/ellauri251.html on line 1311: For thine shall rest and wax not red to-day.
xxx/ellauri251.html on line 1347: Foolish; for wise is that thing which endures.
xxx/ellauri251.html on line 1366: How I, for all my forest holiness,
xxx/ellauri251.html on line 1394: But for the rest let all have all they will;
xxx/ellauri251.html on line 1407: Rise, rest, and are and are not; and for me,
xxx/ellauri251.html on line 1430: If I transgress at all: but ye, refrain
xxx/ellauri251.html on line 1431: Transgressing hands and reinless mouths, and keep
xxx/ellauri251.html on line 1521: Preserve their lips from tasting night or day,
xxx/ellauri251.html on line 1542: Rise up and rest and suffer a little, and be
xxx/ellauri251.html on line 1820: And light of crescent lilies, and such leaves
xxx/ellauri251.html on line 1824: There now they rest; but me the king bade bear
xxx/ellauri251.html on line 1879: With reluctant lengthening tresses
xxx/ellauri251.html on line 2014: What mutterest thou with thine ambiguous mouth?
xxx/ellauri251.html on line 2058: She groans as men wrestling with heavier gods.
xxx/ellauri251.html on line 2113: And cast the fresh crown from her hair, and now
xxx/ellauri251.html on line 2161: Sister, thou barest, even a burning fire,
xxx/ellauri251.html on line 2168: Refresh again; much costlier than fine gold,
xxx/ellauri251.html on line 2312: That it endures outrage, and dolorous days,
xxx/ellauri251.html on line 2318: Assuage me? what restore me? what release?
xxx/ellauri251.html on line 2417: Threshold and raiment and me passing in
xxx/ellauri251.html on line 2478: Nor fierce foreshadowings of a birth
xxx/ellauri251.html on line 2485: Fate, mother of desires and fears,
xxx/ellauri251.html on line 2683: Son, first-born, fairest—O sweet mouth, sweet eyes,
xxx/ellauri251.html on line 2719: Her brows were fresh as the day;
xxx/ellauri251.html on line 2751: She refrained not, taking not rest;
xxx/ellauri251.html on line 2853: Fallen; and the huntress and the hunter trapped;
xxx/ellauri251.html on line 2870: Who is this bending over thee, lord, with tears and suppression
xxx/ellauri251.html on line 2912: Beneath fresh boughs!
xxx/ellauri251.html on line 2914: Unawares in mine house,
xxx/ellauri251.html on line 3053: And restore thee thy day,
xxx/ellauri251.html on line 3143: Fares sadly; nathless I now faring well
xxx/ellauri251.html on line 3346:
xxx/ellauri251.html on line 3348: Kysymys heräsi kun Suomen presidentti "näpäytti" Ranskan presidenttiä länkkärien Jeff kokouxessa, kun Macron oli sanonut että ryssät tarvizevat turvatakuita. Mehän tässä tarvizemme turvatakuita, leikkasi nokkelasti Sauli Niinistö! Lännen linja on että ryssille pitää panna niin turpaan etteivät kotiin löydä, siinä meille toivottuja turvatakuita! Hyvin toimi Saxan kanssa 1. ja 2. maailmansodassa. Yhdistynyt länsi on enemmän kuin valmis ottamaan mittaa itänaapurista uudestaan. Varsinkin ne jotka ovat Putinia pitempiä hattu päässä ja kassi kädessä.
xxx/ellauri251.html on line 3389: Serbia's Aleksandar Vucic stands tall at 6 foot 6, making him the tallest world leader. House 2021 Donald Trump weighed 244 pounds according to the results of a physical performed in June 2020. Speaker Nancy Pelosi insisted that he's morbidly obese. The president is 6-foot-3 inches tall. This means the once and future president is considered only clinically obese and has a Body Mass Index (BMI) of 30.3.
xxx/ellauri251.html on line 3391: Donald Trump is in his mid-70s and has lost around 1.5 inches of height since he was a young man, and stands at 6'0.5 (184.3 cm) tall today. During his prime years, however, he was comfortably taller, standing at 6'2" (188cm) for the majority of the day, and taller than 37 of the 45 elected American Presidents. Some have speculated that Barron Trump may stand at 6ft 7 inches tall, with many social media users saying that Trump's youngest son would be an ideal world leader!
xxx/ellauri251.html on line 3393: Misinformation about Napoleon's height has been in circulation for hundreds of years. Although this famous military leader was measured at 5ft 2in, we know that he was actually around 5ft 7in tall! Exactly the same as President Macron!
xxx/ellauri252.html on line 72: Rva Tuula Saarikoski tutustui runoilija Pentti Saarikoskeen 13-vuotiaana Kivisaaressa seurakunnan kesäkodissa. Hän oli Saarikosken ensimmäinen vaimo vuosina 1958–1964. Heille syntyi kaksi lasta, folkloristi Helena ja taidemaalari Juri Saarikoski. Vuonna 2015 ilmestyi rva Saarikosken muistelmateos Kaaos ja kirkkaus. Sekin pitäisi kai lukaista. Juurikin Tuula loikki jorpakkoon ilman korkokenkiä Nenän nykrätessä velttomunalla avovaimo Leenan hehtaariperseessä tekemässä Saska Saarikoskea.
xxx/ellauri252.html on line 102: Minusta tulee diktaattori ja sinä hoidat käytännöllisen puolen, ulkopolitiikan ja raha-asiat. Siis ihankuin meillä kotona. Tule pian, sinun nussiminen ei ole niin rasittavaa kuin saunassa tai zoossa käyminen. En hylkää sinua ikinä. Tapan izeni mieluummin. Tapan viinaan. Vittusi paukahtaa auki kuin laskuvarjo. Kun otan rahaa sun lompakosta ja suutut, näytät enemmän pelokkaalta kuin vihaiselta. Kusin tässä äsken siivouskomeroon ja vedin harjan varresta.
xxx/ellauri252.html on line 125: Hannu Sulo Salama (s. 4. lokakuuta 1936 Kouvola) on suomalainen, työväenluokkaisista aiheistaan tunnettu kirjailija. Lapsuutensa hän vietti suurelta osin Tampereen seudulla Pispalassa ja asuu nykyään Helsingin Vuosaaressa.
xxx/ellauri252.html on line 129: Salaman vuonna 1964 julkaistu neljäs teos Juhannustanssit toi tekijälleen syytteen jumalanpilkasta. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 1966 kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Tuomiosta valitettiin Korkeimpaan oikeuteen, joka päätti vuonna 1968 pitää tuomion ennallaan, mutta tasavallan presidentti Urho Kekkonen armahti hänet vuonna 1968. Kustannusyhtiö Otava joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa, joka oli pikkuraha verrattuna kirjan menekkiin.
xxx/ellauri252.html on line 221: Betty Friedan (/ˈfriːdən, friːˈdæn, frɪ-/February 4, 1921 – February 4, 2006) was an American feminist writer and activist. A leading figure in the women's movement in the United States, her 1963 book The Feminine Mystique is often credited with sparking the second wave of American feminism in the 20th century. In 1966, Friedan co-founded and was elected the first president of the National Organization for Women (NOW), which aimed to bring women "into the mainstream of American society now in fully equal partnership with men".
xxx/ellauri252.html on line 252: Vuonna 1946 presidentti Truman erotti Wallacen, koska tämä oli kannattanut suuriäänisesti yhteistyötä Stalinin kanssa ja ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa juuri kun Truman ja demokraatit olivat alkaneet pitää Neuvostoliittoa ei vain ideologisena vihollisena vaan myös vakavana uhkana rauhalle, minkä tähden Lännen velvollisuus oli hillitä sen työntymistä Eurooppaan ja muuallekin.
xxx/ellauri252.html on line 256: Pepun mielestä Aben Gettysburg address on hienointa sitten maailman luomisen. Haha. 2. maailmansota oli se vallankumous jossa Amerikan työväenluokka taisteli ja voitti. Hahaa Peppu. "Neuvostomyönteinen Stalinia kannattava" bolshevikkiliike niistettiin 50-luvulla jenkeistä ja siitä lähin on siellä oltu ryssän vihamiehiä. Buahaha. Hyvä yritys, mutta ei susta Peppu tule kunnon jenkkiä tekemälläkään kun olet jutku.
xxx/ellauri252.html on line 310: ress/wp-content/uploads/2019/03/Desantti-Alexej-Ivanoff.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri252.html on line 363: »1.§. Joca aicomuxesta, sanoilla eli kirjoituxilla, laitta ja pilcka Jumalata, hänen Pyhä Sanans ja Sacramentejä; olcon hengens rickonut. Jos se tapahtu ajattelemattomasti ja picaisudesta, ja hän catu; wetäkön sackoa sata talaria, ja rucoilcan ricoxens julkisesti Seuracunnasa andexi. Jos hän sitä teke toisen erän; tehkön cahdenkertaisen sacon. Joca ei woi sackoa maxaa; kärsikön ruumillans, nijncuin Rangaistus Caaresa sanotan.»
xxx/ellauri252.html on line 472: Varhain huhtikuun 9. päivän aamuna vuonna 1940 koitti Wesertag (”Weser-päivä”). Saksa valloitti Tanskan ja hyökkäsi Norjaan. Saksalaiset ilmoittivat maiden hallituksille, että Wehrmacht on saapunut ”suojelemaan maiden neutraaliutta ranskalais-brittiläistä aggressiota vastaan.” Huoh, aina tää sama tematiikka sodan alkupropagandassa.
xxx/ellauri252.html on line 489: Britit ja ranskixet teki norjalaisille kivat oharit suojellaxeen omaa tonttiaan. Ajettuaan Dietlin jo Ruåzin rajalle norjalaiset kazoi taaxeen ja näki liittolaisten painelevan jo kaukana kotiin täyttä höyryä. Dietlin porukat naureskeli vanttuisiinsa. Norja pysyi miehitettynä toukokuuhun 1945, jolloin brittijoukot saapuivat maahan, ja saksalaisjoukot antautuivat ilman vastarintaa.
xxx/ellauri252.html on line 507: År 1951 ertappades Sverige med att vid två tillfällen ha kränkt sovjetiskt luftrum. Vid det ena tillfället var ett av planen så nära som 2,5 nautiska mil (drygt 4,5 km) från den baltiska kusten, och regeringen tvingades be om ursäkt på diplomatisk väg. Under år 1952 steg spänningen ytterligare då Nato-plan upprepade gånger kränkte sovjetiskt luftrum och de svenska flygningarna blev fler. Sovjetisk press började skriva om att Sverige gick Natos ärenden och de drog sig inte för att påminna om det öde som det amerikanska signalspaningsplan, som skjutits ner över Östersjön år 1950, hade mött.
xxx/ellauri252.html on line 509: Under förmiddagen den 13 juni 1952, mitt under en mycket het period i det kalla kriget, försvann flygvapnets Tp 79 Hugin med flygvapennummer 79001 utan att lämna några andra spår än en sönderskjuten räddningsflotte efter sig. Den specialutrustade DC-3:an var på väg hem mot Bromma flygplats, efter att ha genomfört ett radarspaningsuppdrag. Klockan 11:08 samma dag rapporterade DC-3:ans navigatör Gösta Blad för sista gången in planets position. Klockan 11:23 mottog signalisten vid flygflottiljen Roslagens flygkår (F 2) i Hägernäs ett anrop från DC-3:an, vilket dock snabbt dog ut. Det var den svenska besättningens sista livstecken. Flygplanets position över Östersjön vid försvinnandet var oklar. Sovjetunionen förnekade inblandning i försvinnandet. I de första svenska pressmeddelandena om DC-3:ans försvinnande nämndes ingenting om misstanken att planet blivit nedskjutet, bland annat för att dölja det faktum att flygvapnet tillsammans med Försvarets radioanstalt (FRA) bedrev denna signalspaning. Representanter för Flygvapnet och Sveriges regering hävdade att planets besättning varit ute på en oskyldig navigeringsflygning i utbildningssyfte. Svensk press intog en hård antisovjetisk linje.
xxx/ellauri252.html on line 524: The first reason is that the atomic bomb would have made as clear a statement as possible that aggression would not be tolerated.
xxx/ellauri252.html on line 527: China’s rise in the 21st century and its challenge to America’s global preeminence have vindicated MacArthur. He should have been allowed to nuke the chinks off the face of the earth when there still was a chance. Kiinalaiset on näät hirmu imperialistisia. Ne uhkaa Amerikan Tyynen meren mare nostrumia. Sellainen peli ei vetele! American vital interests are at stake.
xxx/ellauri252.html on line 529: It is very hard to determine, given the facts at hand, whether or not MacArthur would have been right in dropping 30 nuclear bombs on China. I will say this, though; the rose-colored glasses of the present often change the shading of situations in the past. When you consider the decisions of MacArthur and Truman, remember that they lived in a different time with different values and ideas. And don't be afraid to make up your own mind.
xxx/ellauri252.html on line 543: Tällänen uni pyöri viime yönä ahistavasti päässä. Wells ja Fargo saa postimonopolin jännittävän kilpajuoxun tuloxena ja karhunpojat rikastuvat sikana. Kultakuljetuxia postivaunuilla Californian tulenhehkuvan taivaan alla kultaryntäyxen aikana, Wells Fargon miehet laukovat 6sti laukeavia, konnat ja punanahat puree verisinä pölyä. Wells ja Fargo menevät poneilla ja vinguttavat American Express kortteja.
xxx/ellauri252.html on line 567: The Marshall Attack is an aggressive line in the Ruy Lopez, where Black sacrifices a pawn by playing d5 to gain initiative and a kingside attack. Frank Marshall famously debuted it in his game against José Raúl Capablanca in 1918. Marshall lost the game. White wins in well over half the plays.
xxx/ellauri252.html on line 573: Epäonnistuneen terroristitussahduxen jälkeen käyty mukahauska sananvaihto poliisipäällystössä menee alle Spedevision lähetyskynnyxen. Majko tässä on jo kynän varressa? Kaikesta päätellen.
xxx/ellauri253.html on line 84: The early 1990s recession describes the period of economic downturn affecting much of the Western world in the early 1990s. The impacts of the recession contributed in part to the 1992 U.S. presidential election victory of Bill Clinton over incumbent president George H. W. Bush. The recession also included the resignation of Canadian prime minister Brian Mulroney, the reduction of active companies by 15% and unemployment up to nearly 20% in Finland, civil disturbances in the United Kingdom and the growth of discount stores in the United States and beyond.
xxx/ellauri253.html on line 86: Primary factors believed to have led to the recession include the following: restrictive monetary policy enacted by central banks, primarily in response to inflation concerns, the loss of consumer and business confidence as a result of the 1990 oil price shock, the end of the Cold War and the subsequent decrease in defense spending, the savings and loan crisis and a slump in office construction resulting from overbuilding during the 1980s. The 1990 oil price shock occurred in response to the Iraqi invasion of Kuwait on August 2, 1990, Saddam Hussein's second invasion of a fellow OPEC member. Lasting only nine months, the price spike was less extreme and of shorter duration than the previous oil crises of 1973–1974 and 1979–1980, but the spike still contributed to the recession of the early 1990s in the United States. The average monthly price of oil rose from $17 per barrel in July to $36 per barrel in October. As the U.S.-led coalition experienced military success against Iraqi forces, concerns about long-term supply shortages eased and prices began to fall.
xxx/ellauri253.html on line 88: Finland underwent severe economic depression in 1990–93. Badly managed financial deregulation of the 1980s, in particular removal of bank borrowing controls and liberation of foreign borrowing, combined with strong currency and a fixed exchange rate policy led to a foreign debt financed boom. Bank borrowing increased at its peak over 100% a year and asset prices skyrocketed.
xxx/ellauri253.html on line 99: As growth in the technology sector stabilized, companies consolidated; some, such as Amazon.com, eBay, and Google gained market share and came to dominate their respective fields. A heavy move of assets again into the pockets of a few.
xxx/ellauri253.html on line 101: The Soviet Union's last year of economic growth was 1989, and throughout the 1990s, recession ensued in the Former Soviet Republics. In May 1998, following the 1997 crash of the East Asian economy, things began to get even worse in Russia. In August 1998, the value of the ruble fell 34% and people clamored to get their money out of banks (see 1998 Russian financial crisis). The government acted by dragging its feet on privatization programs. Russians responded to this situation with approval by electing the more pro-dirigist and less liberal Vladimir Putin as President in 2000. Putin proceeded to reassert the role of the federal government, and gave it power it had not seen since the Soviet era. State-run businesses were used to out-compete some of the more wealthy rivals of Putin. Putin's policies were popular with the Russian people, gaining him re-election in 2004. At the same time, the export-oriented Russian economy enjoyed considerable influx of foreign currency thanks to rising worldwide oil prices (from $15 per barrel in early 1999 to an average of $30 per barrel during Putin's first term). The early 2000s recession was avoided in Russia due to rebound in exports and, to some degree, a return to dirigism.
xxx/ellauri253.html on line 103: Dirigism (from French diriger 'to direct') is an economic doctrine in which the state plays a strong directive (policies) role contrary to a merely regulatory interventionist role over a market economy. As an economic doctrine, dirigisme is the opposite of laissez-faire, stressing a positive role for state intervention in curbing productive inefficiencies and market failures.
xxx/ellauri253.html on line 107: The Great Recession was a period of marked general decline, i.e. a recession, observed in national economies globally that occurred from late 2007 into 2009. The scale and timing of the recession varied from country to country (see map). At the time, the International Monetary Fund (IMF) concluded that it was the most severe economic and financial meltdown since the Great Depression. One result was a serious disruption of normal international relations. Causes: Limited financial regulation, Real-estate bubbles bursting, US housing policy.
xxx/ellauri253.html on line 110: The combination of banks unable to provide funds to businesses, and homeowners paying down debt rather than borrowing and spending, resulted in the Great Recession that began in the U.S. officially in December 2007 and lasted until June 2009, thus extending over 19 months.
xxx/ellauri253.html on line 114: The emergence of sub-prime loan losses in 2007 began the crisis and exposed other risky loans and over-inflated asset prices. With loan losses mounting and the fall of Lehman Brothers on September 15, 2008, a major panic broke out on the inter-bank loan market. There was the equivalent of a bank run on the shadow banking system, resulting in many large and well established investment banks and commercial banks in the United States and Europe suffering huge losses and even facing bankruptcy, resulting in massive public financial assistance (government bailouts).
xxx/ellauri253.html on line 122: Widespread failures in financial regulation, including the Federal Reserve's failure to stem the tide of toxic mortgages;
xxx/ellauri253.html on line 133: Wealthy and middle-class house flippers with mid-to-good credit scores created a speculative bubble in house prices, and then wrecked local housing markets and financial institutions after they defaulted on their debt en masse. The Economist wrote in July 2012 that the inflow of investment dollars required to fund the U.S. trade deficit was a major cause of the housing bubble and financial crisis: "The trade deficit, less than 1% of GDP in the early 1990s, hit 6% in 2006. That deficit was financed by inflows of foreign savings, in particular from East Asia and the Middle East. Much of that money went into dodgy mortgages to buy overvalued houses, and the financial crisis was the result." "The main headline is that all sorts of poor countries became kind of rich, making things like TVs and selling us oil. China, India, Abu Dhabi, Saudi Arabia made a lot of money and banked it."
xxx/ellauri253.html on line 198: Viipurin moottoritie loppui Koskenkylässä jossa oli hyviä autioita runkkumökkejä sankan kuusikon seassa. Siellä vintillä kyrpä seisoi jäykkänä pizisissä pikkuhousuissa. Se työntyi tanakasti näkyviin resorista särkyneessä peilissä. Pienen käsittelyn jälkeen sen päästä ruiskahti rentouttavasti ruokalusikallinen herkullista mälliä. Heikki Ervasti oli niin luvannut. Pauli Pykälä syyttää sosialistivaltiota kaipitalistien ketkutempuista. Ei se osaa oikein muuta kuvitella, se on niihin niin tottunut.
xxx/ellauri253.html on line 202: Tie liittyi Kouvolasta Heinolaan johtavaan päätiehen. Sen varressa oli latoja joissa voi runkata mv-printterillä printatuilla pornokuvilla. Nenään tunkeutui pistävä haju. Se oli Markku.
xxx/ellauri253.html on line 213: Antero ei huoli pitkänhuiskeaa Marjaa yökaverixi koska on lähdössä "asioille". Vizi oishan Marja voinut jäädä yöxi yxinkin, paremminkin vielä kuin tollon Anteron petikaverixi. Ällöt "aktivistit" kuskaa jotain raatoja. Samaan aikaan toisaalla Boijerin paxut huulet ohenivat viivaxi. "Yucca" oli 1000 juoxukilometrin sitkeyttämä. Lyödyxi tuleminen auttoi näkemään apinat sellaisina mitä ne ovat: karvattomina aggressiivisina 2-jalkaisina nisäkkäinä. Ervastia ärsytti kun mustakalloa potkiskelevat svedudemokraatit piti vielä izeään humanisteina. Kaikenlaiset "operaatiot" kuten "Pääkallokehrääjä" kuulostaa lapsellisilta, ja onkin sitä. "Unto Remes"kin kuulostaa lapselliselta. Nämä lihavat vaaleanpunaiset nisäkkäät tuottavat testosteronia ja adrenaliinia. Miehet on ihmisiä mut naiset resursseja. Suomen inselit vois laivata Afganistaniin sikäläisten apinoiden peräresurssixi, Unto Remes perämiehenä. Pohjanlahden takana oli Natoon kuuluva Ruåzi. R.I.P. vene oli armeijan suosiossa.
xxx/ellauri253.html on line 257: Pääkallokiitäjä (Acherontia atropos) on kiitäjien heimoon kuuluva perhoslaji. Se on Euroopan suurin kiitäjä ja kookkain Suomessa tavattu perhoslaji. Pääkallokiitäjän tunnistaa helpoimmin suuresta koostaan ja selässä olevasta, jonkin verran ihmisen pääkalloa muistuttavasta kuviosta. Riku Korhosen Turku-trillerissä haisteltu pahanhajuinen puuntuhooja (Haju Pisilä) ja isohangokas (Cerura vinula) muistuttavat lajia jossain määrin, mutta pääkallokiitäjässä on kuitenkin aina keltaista väriä kuten Haju Pisilän pisinappulassa.
xxx/ellauri253.html on line 287: Ervasti haikaili suomalaista köyhyyttä. Hän oli huolissaan ruotsalaisesta yhteiskunnasta, jossa kaupoissa kuljeskeleminen oli monille ihmisille keskeisin vapaa-ajan harrastus. Energiaa ja tekemisen tarvetta purettiin ostosten tekemiseen, aikaa kulutettiin kauppakeskusten ravintoloissa ja kahviloissa. Ervastin vakaumuksen mukaan ihminen sai elämälleen jännitteen vastakohdista kuten työmaavarkauxista, murhista, terrorismista ja oikeistoaktivismista. Ruotsalaisten elämässä huippukohdat ja pohjakosketuxet oli kadonneet. Kaikki oli samaa paa-aas-kaa. Ilon ja surun, onnen ja onnettomuuden välimatka oli kutistunut. Elämän luonnolliset vastakohdat oli kantaväestöltä poistettu. Kaikki oli kantapeikoille liian helppoa, minkään eteen ei tarvinut ponnistella, tavaraa ja mutiaisten palveluita oli liikaa. Puutteen myötä oli kadonnut kyky nauttia elämän yksinkertaisista iloista kuten alaikäisten muslimien väkisin panosta. Pahinta oli lapsilla ja nuorilla, jotka saivat elämässään valmiina kaiken mitä halusivat, omaa ponnistelua ei tarvittu ja aika käytettiin musiikin kuunteluun, television katsomiseen, puhelimella oloon, koulukiusaamiseen ja kaduilla ja kaupoissa maleksimiseen. Vaihtelu piti hakea keinotekoisesta viihteestä, kuluttamisesta, alkoholista, huumeista. Pientenkin ruotsalaisten maalaiskaupunkien kaduilla näkyi viikonloppuiltoina 12-vuotiaita juopuneita, aggressiivisia lapsia puukot käsissä.
xxx/ellauri253.html on line 315: Alexin kurainen persche pysähtyi pääoven eteen. Hänellä oli hiekan värinen pikkutakki ja musta poolopaita ilman housuja. Tony jauhoi aggressivisesti purukumia. SAATKO RAHAT?! Saan.
xxx/ellauri253.html on line 326: Presidentti Reagan ei osannut lukea vaan luetutti muistiot apulaisilla "keep it short" meiningillä.
xxx/ellauri253.html on line 382: Heikin hyllyissä oli rinnakkain Jylhän Kiirastuli ja Dostojevskin Pelurit. Tuuba tuuban vieressä. Ryssä karkotettu teryleenikankahilta, ja vapaa Adlercreutzin tie. Pitkän linjan miesten riemu kaikuu
xxx/ellauri253.html on line 401: Ja sitten huonot uutiset sanoi Tony heittäen purukumilaatan siihunsa. Nimittäin että naisesta (Natashasta) uhoava premenstruaation, kylmäverisyyden ja ylikierroxien sekoitus sai Tonylta tulemaan pre-cumit housuihin. Natalien karvat kiilsivät sukkahousujen etukiilassa silkkisinä. Mitä sieppaajat aikovat? Ei sunkaan räjäyttää ydinlatauxen? Mitä väliä, mun lataus purskahti jo housuihin, mutisi Tony masixena. Teen kenttätöitä liejussa ja paskassa. Lapsellista, Natasha arvioi. Hänen vahvat leukaperänsä jauhoivat aggressiivisesti purkkaa sekä paskaa.
xxx/ellauri253.html on line 491: Antero pureskelee kynsiä. Marja roikkui hänen ajatuxissaan hoikkana ja jäntevänä ja pillunhajuisena. Kalevi ei ollut kuollut turhaan. Kalevin kuolemasta oli paljonkin hyötyä. Holmstenin kauhistuneet ja ennen kaikkea hikiset kasvot hohtivat.
xxx/ellauri253.html on line 493: resent-cooking-recipes-the-profit-will-go-to-her-foundation-in-favor-of-accident-victims-kuratorium-zns-today-zns-hannelore-kohl-stiftung-fuer-verletzte-mit-schaeden-des-zentralen-nervensystems-zns-hannelore-kohl-foundation-for-patients-with-damage-of-the-central-nervous-system-in-the-bookshelf-behind-there-is-among-others-a-work-by-humbert-fink-land-der-deutschen-reportagen-aus-einem-sonderbaren-land-RMGMM0.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri253.html on line 512: Vaikka olympialaiset saivat odottaa, Helsingin stadionilla kilpailtiin kuitenkin heinäkuussa 1940. Kaatuneiden urheilijoiden puistokilpailuja seurasivat stadionin katsomossa muun muassa presidentti Kyösti Kallio ja marsalkka Mannerheim. Katsomo oli hiirenhiljaa, kun Suomen liput tekivät radalle kaatuneille jalkakamppeja puolitankoon laskeutuen. Näyttelijä Eino Kaipainen lausui Yrjö Jylhän juhlarunon Vaienneet voittajat:
xxx/ellauri253.html on line 520:
Ervasti lukee tiilenpäitä parrattomana ja takapuoli arkana Tukholman lääninvankilassa. Telkan päällä on valokuva, jossa Anterolla seisoo sorzeissa Ladan vieressä, viaton Marja on selkeästi jonkun pullat uunissa. Ottopoika Ville Kuusinen ei vaan Kosonen perambulaattorissa ei vielä tiedä mikä sitä odottaa pahan äitipuolen taholta.
xxx/ellauri253.html on line 522: Vapaan Suomen presidenttiparixi valittiin maan johtavat toisinajattelijat, Jaakko Hintikka ja Wexi Rantala, sekä niiden koira Unto Remes. Unto tahtoo sanoa perheelleen vain tämän: kiitos kärsivällisyydestä.
xxx/ellauri255.html on line 75: Mannergeim näki edessään tien ja syöksyi päistikkaa tantereeseen. Hän kaivoi naarmuuntuneet kiikarit kupeeltaan ja tarkkaili maastoa. Valkoinen Expressbuss ajoi hitaasti kuoppaista tietä ja pysähtyi aukean reunaan. Siitä purkautui lastillinen turisteja. Mannergeimia etoi ja oksetti. Nuo saastat eivät kunnioittaneet mitään!
xxx/ellauri255.html on line 94: Rob Attaboy pohjustaa Antony Pyp Pipon haastattelua: The Provisional Government, its effectiveness hampered by a lack of legitimacy, faced a powerful rival in the shape of the socialist-led Petrograd Soviet that ruled the country’s then-capital city (now called St Petersburg). The Bolsheviks, led by Vladimir Lenin (note only 2 letters away from Vladimir Putin!) , sought to undermine the Provisional Government, which itself made a series of missteps – notably continued failures in the war against Germany and Austria-Hungary. Capitalising on these weaknesses, the Bolsheviks under Lenin and Leon Trotsky launched a coup d’état, the so-called October Revolution, seizing power with relative ease. Consolidating that power proved far more difficult, as a combination of opponents – ranging from former tsarist generals to other leftwing political groups who distrusted the Bolsheviks – took up arms against them.
xxx/ellauri255.html on line 104: Antony Pyp Pipo: What has stood out is the sheer horror of the civil war. There’s a savagery and a sadism that is very hard to comprehend; I’m still mulling it over and trying to understand it. It was not just the build-up of hatred over centuries but a vengeance that seemed to be required. It went beyond the killing; there was also the sheer, horrible inventiveness of the tortures inflicted on people. We need to look at the origins of the civil war: who started it, and was it avoidable? But one also needs to see the different patterns seen in the “Red Terror” (the campaign of political repression and violence carried out by the Bolsheviks) and the “White Terror” (the equal or worse violence perpetrated by that side in the war)– and consider the question: why are civil wars so much crueller, so much more savage than state-on-state wars?
xxx/ellauri255.html on line 120: Antony Pyp Pipo: However, what’s interesting is how few of the White officers in Petrograd, Moscow and many other places actually joined the revolt against the communists at that stage. I think they were all so dispirited and demoralised by everything that had happened that most of them had sunk into apathy. But yes, there were certain areas where there were very strong reactions against the Bolsheviks. And that early part of the civil war, in the winter of 1917–18, showed that the outcome largely depended on what happened in local areas. It was a geographically fragmented civil war that was taking place across the whole of the landmass. Which really shows it was an oppressed people's uprising.
xxx/ellauri255.html on line 130: This was almost as unpopular as the Whites’ appalling social policies towards the peasants. The tsarists wanted to get all their land back from the peasants, which of course was going to create a tremendous hatred and fear; as a result, there was almost continual war. The Whites had no proper administration; all they were interested in was taking what they could from these local areas, including food – which in many cases they did not pay for. One almost thinks that the Bolsheviks were onto something there.
xxx/ellauri255.html on line 134: Antony Pyp Pipo: Their commitment was unclear, and this was always the problem: they couldn’t make up their own minds. In the early part of 1919, US president Woodrow Wilson thought that some form of peace could be achieved in Russia, and suggested a conference to be held in the Princes’ Islands lying in the Sea of Marmara close to Constantinople [now Istanbul]. However, the Whites were so furious at the Reds and what had happened up till then – the murders of the aristocracy, the destruction and so on – that they refused to sit down with the Reds. And Lenin and the Bolsheviks – who at that stage thought that they were going to win the war (as they did) – had no intention of sitting down with them, let alone the motherfucking Anglo Saxons meddling everywhere with just their own "vital interests" in mind.
xxx/ellauri255.html on line 176: Vuonna 1840 Bakunin matkusti Berliiniin, jossa hän pian liittyi kaupungissa vaikuttaneeseen sosialistiseen opiskelijaliikkeeseen (SOL). Kolme vuotta myöhemmin Bakunin muutti Dresdeniin kuin Pikin Ewald ja luopui samalla lopullisesti akateemisesta urasta keskittyen jatkossa totaalisen hyödyttömään vallankumoukselliseen toimintaan ja peräsuolen tähystyxiin. Venäjän hallitus oli koko ajan tietoinen Bakuninin aikeista tsaarinvallan kumoamiseksi ja määräsikin hänet palaamaan kotimaahansa. Bakunin matkusti kuitenkin Zürichiin, jossa hän oleskeli puolen vuoden ajan viettäen paljon aikaa radikaalin sosialistin Wilhelm Weitlingin housuissa. Hänen pidätyksensä jälkeen Venäjän Bernin lähettiläs määräsi Bakuninin jälleen palaamaan kotiin, mutta tämä päätti seuraavaksi suunnata Brysseliin. Bakunin tapasi kaupungissa muun muassa puolalaisia itsenäisyysaktivisteja. Heidän joukossaan oli myös Karl Marxin ja Friedrich Engelsin tuttavapiiriin lukeutunut Joachim Älähälä.
xxx/ellauri255.html on line 182: Vuonna 1844 Bakunin muutti Brysselistä Pariisiin, jossa hän ensimmäistä kertaa tapasi Marxin ja Pierre-Joseph Proudhonin. Joulukuussa keisari Nikolai I otti Bakuninilta pois kaikki aatelisuuteen perustuvat etuoikeudet kuten wiixet, takavarikoi maat sekä määräsi elinikäiseen karkotukseen Siperiaan. Bakunin vastasi Nikolaille La Réforme -lehdessä julkaisemallaan pitkällä kirjeellä, jossa hän haukkui keisaria despootiksi, näytti fäkkiä, ja vaati Venäjälle ja Puolaan demokratiaa. Euroopan hullun vuoden 1848 aikana Bakunin matkusteli ihan hulluna eri puolilla Saksaa ja osallistui myös Ranskan toisen tasavallan väliaikaishallituksen sosialistien taloudelliseen tukemiseen. Berliinistä hän yritti päästä Preussin hallitsemaan Poznańiin, jossa oli juuri käynnissä puolalaisten kansannousu, mutta poliisi esti matkan. Tämän jälkeen Bakunin matkusti Leipzigin ja Wrocławin kautta Prahaan osallistuen kaupungissa pidettyyn ensimmäiseen panslavistiseen kongressiin. Kokouksen päätyttyä hän oli mukana kaupungissa puhjenneessa Itävallan keisarikunnan vastaisessa kansannousussa, joka kuitenkin tukahdutettiin väkivalloin. Syksyllä 1848 Bakunin julkaisi pamflettinsa L’Appel aux slaves, jossa hän kehotti slaavivallankumouksellisia yhdistämään voimansa Unkarin, Italian sekä Saksan vallankumouksellisten kanssa ja syöksemään vallasta Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Preussin kuningashuoneet.
xxx/ellauri255.html on line 184: Toukokuussa 1849 Bakunin oli Dresdenin kansannousun johtohahmo. Mukana olivat hänen lisäkseen myös muun muassa myöhemmin säveltäjänä maailmanmaineeseen noussut Richard Wagner sekä muuten tuntemattomaxi jäänyt arkkitehti Gottfried Semper. Epäonnistuneen kansannousun jälkeen Bakunin vangittiin Chemnitzissä ja tuomittiin yli vuoden vankeuden jälkeen kuolemaan. Chemnizissä tehdään hyvää vehnäolutta vielä tänäkin päivänä, ja rusikoidaan maahanmuuttajia. Tuomio kuitenkin muutettiin elinkautiseksi, jotta Bakunin olisi voitu viedä oikeuden eteen myös Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä. Heinäkuussa 1850 hänet luovutettiin Itävallan viranomaisille, jotka 11 kuukauden vankeuden jälkeen langettivat Bakuninille toisen kuolemantuomion. Tämäkin muutettiin elinkautiseksi, ja toukokuussa 1851 hänet luovutettiin Venäjälle. Bakunin oli vangittuna aluksi Pietarissa sijaitsevassa Pietari-Paavalin linnoituksessa, josta hänet kolmen vuoden kuluttua siirrettiin Laatokan rannalle Pähkinälinnaan. Pähkinälinna (ven. Шлиссельбу́рг, Šlisselburg, vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost, saks. Schlüsselburg, ruots. Nöteborg) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Nevan niskassa lähellä Laatokkaa 41 kilometrin päässä Pietarista. Kaupungissa asui 13 305 henkeä (vuonna 2010).
xxx/ellauri255.html on line 199: Vuonna 1864 perustetun kansainvälisen työväenliikkeen ensimmäisen internationaalin toiminnassa Bakunin oli merkittävässä roolissa vuoden 1866 Geneven kongressista lähtien. Tuolloin hänet muun muassa valittiin sen keskuskomiteaan. Syyskuussa 1867 ranskalainen professori Émile Acollas kutsui Bakuninin niin ikään Genevessä järjestettyyn kokoukseen, jossa perustettiin Ligue internationale de la paix et de la liberte eli Kansainvälinen rauhan ja vapauden liitto. Acollas’n ja Bakuninin lisäksi mukana olivat muun muassa John Stuart Mill ja Élisée Reclus. Järjestön kannattajiin kuului lisäksi lukuisia tunnettuja hahmoja, kuten Victor Hugo, Giuseppe Garibaldi ja Mont Blanc. Vuotta myöhemmin anarkistit jäivät liitossa bolshevikeixi ja perustivat oman järjestönsä nimeltä L'Alliance internationale de la démocratie socialiste (Kansainvälinen demokraattisten sosialistien liitto). Se yritti liittyä myös ensimmäisen internationaalin jäseneksi, mutta kuinka ollakaan ei huolittu, sillä sääntöjen mukaan siihen hyväksyttiin vain kansallisia työväenjärjestöjä, ei mitään joutilaita kv. pellejä.
xxx/ellauri255.html on line 201: Lokakuussa 1868 Bakunin lähetti kustannuksellaan italialaisen anarkistin Giuseppe Flanellin Barcelonaan tapaamaan espanjalaisia vallankumouksellisia. Matkan aikana Flanelli esitteli Bakuninin radikaaleja ajatuksia, joihin muun muassa lukeutui kaikkien auktoriteettien, kuten kirkon ja valtion hylkääminen. Hänen tarkoituksenaan oli myös pyytää espanjalaisia mukaan Bakuninin delegaatioon seuraavaan ensimmäisen internationaaliin kongressiin. Flanellin matkasta tuli jymymenestys, se pohjusti Espanjaan ja varsinkin Kataloniaan Euroopan vahvimman anarkistisen liikkeen, jonka vaikutus tuntui aina maan sisällissotaan ja Katalonian perseelleen menneeseen izenäistymiseen saakka.
xxx/ellauri255.html on line 203: Syyskuussa 1872 ensimmäinen internationaali järjesti Haagin kongressin, jossa internationaali ja samalla koko kansainvälinen työväenliike hajosi Marxin ja Bakuninin keskinäisiin erimielisyyksiin. Olennaisin ero heidän ajattelussaan oli suhtautuminen valtioon, jonka Bakunin halusi lakkauttaa kokonaan ja Marx puolestaan ottaa työläisten haltuun. Bakunin taas piti näin syntyvää ”proletariaatin diktatuuria” jopa kapitalismiakin pahempana. Hänen mukaansa työläisten ja talonpoikien pitää toimia keskenään vallankumouksellisessa liitossa ilman puolueita ja johtavaa eliittiä. Tää on sitä vasemmistolaisuutta jota Lenin piti diktatuurin lastentautina.
xxx/ellauri255.html on line 367: He said that purchasing Gazprom shares was an investment in the Russian economy, and the desire to influence the Gazprom management was driven by the need to expose a "huge fraud going on at the company". However, at the time it was illegal for foreigners to buy Gazprom shares in Russia, and he did it through shell companies that hid his ownership. He also said that the scheme of using Russian-registered subsidiaries entitled to tax advantages was practised by other foreign investors at the time and was not illegal. Vedä käteen luihu luikuri!
xxx/ellauri255.html on line 369: Bowder could not be arrested by Interpol because they said this was "a political case." Compare to the sad fate of Assange, joka sentään oli vain pilliinviheltäjä, ei niljainen konna kuten Browder.
xxx/ellauri255.html on line 494:
xxx/ellauri255.html on line 510: Oli vuosi 1967. Anselm Hollo vainajan isäpappa J.A. Hollo kuoli, Ilkka Kylävaara vainajan isäpappa toimitti kirjan vuosi 17 joka löytyi juuri poistohyllystä, meikä oli isävainajansa kanssa Tähtitornin mäellä kazomassa Suomi 50 ilotulituxia. SITRA perustettiin. Seuraavana kesänä olin Kivisaaressa kun Bob Kennedystä päästettiin ilmat pihalle. Oi niitä aikoja. Typerä Alain Bretonkin kuoli 1967. Että Eski olikin vastenmielinen Suomi Sata juhlallisuuxien aikana. Se taisikin olla keskustajohtoisen fasistihallituxen aikoja. Nyze ryömi taas torakkana kynnyxen alta jauhamaan vielä kerran porsasmaisen Pipsan etovia ns. suloja. Tuskin Eskilläkään enää jököttää ellei sitten jollain sinisillä pillereillä kuten Capitanin swinger-juhlissa.
xxx/ellauri255.html on line 557: By Matti Luostarinen Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa.
xxx/ellauri259.html on line 52: Aristoteleen määritelmän mukaan vapaus on sitä että voi tehdä mitä tahtoo. Dostojevskistä se on valtaa ja yxinoloa. Vapaudesta tulee ongelma kun on monta pelaajaa, jotka tahtovat eri lopputulemia, eli peli on nollasummapeli tai ainakin kompetitiivinen. Silloin kaikki eivät voi olla vapaita yhtä aikaa, vaan vapaita on ne joilla on voittava strategia, tai ainakin vapaampia ne jonka optimistrategia on optimimpi kuin kilpaveikkojen. Siten vapaus liittyy varsinkin länkkärien folkloressa kiinteästi väkivaltaan, kärhämiin, vapaussotiin sekä voitokkuuteen niissä. Erimielisyydet koskevat yleensä jotain resurssia josta on paikallinen pula. Kaikki eivät voi saada samaa eksklusiivisesti, mistä syntyy kärhämä. Ongelma herää kun joku kilpaveikko lähtee keulimaan, ja se ratkeaa kun meikämannet saavuttaa vapauden pistämällä "sortajille" turpiin. Vaikka tulisi tasapeli taikka pattitilanne, ei sillä vielä ole vapaus taattu, sillä silloin ehkä kumpikaan osapuoli ei pääse tekemään justiinsa sitä mitä tahtoo. Tää on varmaan se Yrjön tarkoittama vapauden ongelma. Tai sitten sillä on mielessä on se vapaus vastaan vastuu höpötys, jossa kärhämä on keskus- ja keskijohdon välillä. Keskijohto on suhteellisen vapaa höykyttämään laahusta, mutta se ei riitä, koska keskusjohto pääsee vielä käskyttämään keskijohtoa ja laittamaan sen vapaudelle jotain rajoja. Tää on voinut olla Leinon aikaisen herrasväen pelitilanne. Tätä vapauden lajia kuzumme izenäisyydexi.
xxx/ellauri259.html on line 475: Kun Leino kuoli 47-vuotiaana, hautajaisiin osallistui muun muassa presidentti Reissu-Lasse Relander, joka näversi hautakiveen linkkarilla Hymni tulelle -runon lyricsiä mukaillen: ”On kupan aika lyhyt kullillakin / siis palakaamme lieskoin loimuvin / liekeissä kuin Alex Hoikkala”.
xxx/ellauri259.html on line 480: Seksillä on monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Seksi myös parantaa unta, ehkäisee masennusta, kohottaa itsetuntoa ja vähentää teryleenihousujen sepaluxeen kohdistuvaa stressiä.
xxx/ellauri259.html on line 509: Pera oli silmät kiinni eikä voinut valikoida hänestä pääsevia ääniä. Se oli täysin uusi tilanne. Hän oli klassinen mies. joka oli tottunut pitämään homman hanskassa, nyt hän oli täysin ja ihanasti sen armoilla, mitä Tiian suu ja kieli seuraavaksi keksivät tehdä hänen jormansa silkkisillä pinnoilla. Tua näki, että tuppikullin omistaja ei ollut tottunut tämäntapaiseen vuosihuoltoon, ja tuo tieto teki työskentelystä vielä nautittavamman. Hänellä oli suussaan vain miehen tattispala mutta sen mukana kaikki, hän tiesi, että yksinkertaisella lutkuttamisella hän saisi ihmeitä aikaan. Hän pystyi päättämään, aukaisisiko miehen hanan nyt vai vasta minuutin päästä. Hän lutkutti suutaan ja puristi samalla kahvan juuresta. Välillä hän lompsautti sen suustaan tuulettumaan, sen sinipunainen silkkinen pää huohotti ja tykytti omistajansa sydämenlyöntien tahdissa. Tiia veti nahkaloimen sen päälle mutta heti tuli ikävä ja hän kuroi nahan pois. Pera alkoi pitää kovempaa ääntä, josta Tiia veti oikeat johtopäätökset. Hän könysi Peran jalkojen väliin, vaikka ratti ja polkimet olivat pahasti tiellä. Hän kiskoi Peran housut kunnolla alas, laittoi molemmat kätensä miehen pakaroiden alle ja "nappasi" mulkun ilmasta poskeen. Sitten hän alkoi veivata Peraa pakaroista ja vastasi näin huoltotoimenpiteen rytmipuolesta.
xxx/ellauri259.html on line 530: Vuoden 1982 presidentinvaalin edellä julkaistiin satiirinen kohukirja Tamminiemen pesänjakajat, jonka tekijäksi ilmoitettiin Lauantaiseura. Nimimerkin takana olivat Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehenä toiminut Laitinen sekä viisi muuta politiikan toimittajaa, muiden muassa HS:n myöhempi päätoimittaja Janne Virkkunen. Kun kirjan alkuperäinen kustannussopimus WSOY:n kanssa raukesi, kirjan julkaisi Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n ”pöytälaatikkofirma” Kustannus-Valhe. WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio paljasti kirjan tekijät helmikuussa 1982, mikä johti Laitisen erottamiseen ja varoitukseen muille kirjan tekijöille. HS:n toimituksen johdon perustelujen mukaan kirjan kirjoittaminen ja julkaisu vieraan kustantajan toimesta olivat loukanneet lehden journalistisia periaatteita ja hyvää lehtimiestapaa. HS:n toimittajien ammattiosasto ilmaisi heti samana päivänä tukensa Laitiselle vaatien hänen työsuhteensa palauttamista. Laitinen vei erottamisensa välimiesoikeuteen, joka totesi toukokuussa 1982 antamassaan päätöksessä erottamisen laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Tämän jälkeen Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi loukkaamaan hyvää lehtimiestapaa monilla muilla jutuilla.
xxx/ellauri259.html on line 532: Kari diggasi myös Sartresta! Kyllä Kari ja Eski ovat sitten samanhenkisiä lähellä keskustaa olevia miehiä pienistä maaseutukaupungeista. Sartre ja sen leipäsusi keräs nubiileja tyttösiä ja bylsivät niitä vuoron perään viihteexi. Tästä on albumissa 116 pitkä paasaus. Hyi helvetti miten vapaamielisiä humanisteja. Kuin Stalin ja Hitler ne teki joitakin virheitä mutta suurmiehiä olivat yhtä kaikki.
xxx/ellauri259.html on line 550: Romanen er blevet placeret i kategorien ”spekulativ fiktion”. Den verden, der bliver udfoldet, ligner nemlig vores gennem skildringen af hverdagsrealistiske gøremål, men placerer sig i genren med dens overnaturlige tidsdimension, der skaber bruddet på det velkendte for både Tara, de andre karakterer og læseren.
xxx/ellauri259.html on line 552: Hele romanen bliver fortalt fra Taras perspektiv, og det er helt klart denne spekulative fiktions styrke, fordi man som læser bliver i tvivl om, hvorvidt Tara er til at regne med, men også hvilken tilgang man skal have til romanen. Der insisteres på, at Tara ikke er blevet skør, at der hverken er tale om en parallelverden, en tidssløjfe, en hallucination eller en erindringsforskydning. I stedet bliver der åbnet for muligheden for, at det kunne ske i virkeligheden: ”at vi må indse, at vores forventning om verdens konstans hviler på et usikkert fundament.”
xxx/ellauri259.html on line 558: På indersiden af bogcoveret i ’Om udregning af rumfang’ indikeres det, at dette er første bind af, hvad der formentlig kommer til at være en serie på syv bind i alt. Det bliver spændende at se, om efterfølgeren til ’Om udregning af rumfang’ bliver en tematisk videreførelse, en udregning af noget andet eller om fortællingen om Tara fortsætter.
xxx/ellauri259.html on line 564: Handlingsstoffet denne gang nu ellers kan synes alvorligt og apokalyptisk-dystopisk nok. For kernen i romanen udgøres af dét brud på tiden, som opstår for ægteparret Tara og Thomas Selter, da tiden med ét kommer imellem dem og mentalt anbringer dem i to forskellige verdener.
xxx/ellauri259.html on line 566: Normalt handler de fra deres bolig i det nordligste Frankrig med antikvariske bøger, især illustrerede værker fra 1700-tallet inden for astronomi og zoologi. Men under en forretningsrejse til Bordeaux og siden Paris kommer Tara ud for det sælsomme, at verden i løbet af natten vender tilbage til sit udgangspunkt. Den har nemlig forrykket sig med et døgn og kan følgelig genfindes nøjagtig som dagen før.
xxx/ellauri259.html on line 570: Hun husker, og han glemmer, hvilket man får sprogligt markeret ved, at hun i sine dagbogsnotater veksler livfuldt mellem præsens og præteritum, hvorimod hans sprog fremstilles som underlig porøst og ligegyldigt, hvortil kommer, at samtalerne mellem dem gives et underligt dødt præg, fordi brug af direkte tale er undladt. De før så nære bliver fjerne, de levende gøres uhyggeligt livløse.
xxx/ellauri259.html on line 578: Hvordan, spørger Tara sig selv, kan man eller rettere hun, blive så foruroliget over det usandsynlige – når vi nu ved, »at hele vores eksistens hviler på mærkværdigheder og usandsynlige sammentræf«? For det skyldes jo disse mærkværdigheder, at vi overhovedet er her.
xxx/ellauri259.html on line 580: »At der er mennesker på det, vi kalder vores planet, at vi kan færdes på en roterende kugle i et umådeligt verdensrum fyldt med ubegribeligt store objekter med dele så små, at tanken slet ikke kan begribe, hvor små og hvor mange de er.« Hvordan går det til, at disse uendeligt mange små genstande midt i det ubegribeligt store kan holde sammen på sig selv, og at vi kan holde os svævende? Eller?
xxx/ellauri259.html on line 667: En el ámbito del Seminario académico Envejecimiento, salud y cambio climático, organizado por Fundación MAPFRE, el prestigioso psiquiatra Luis Rojas Marcos ofreció una conferencia magistral centrada en la importancia de la mente en el envejecimiento, ese largo proceso que requiere prestar atención y programar nuestra vida. ¿Y cómo podemos ayudar a nuestra mente? Cuidándonos, estando extrovertes, manteniendo un equilibrio, haciendo crucigramas, decidiendo alimentarnos de manera sana y teniendo mucha información. Todo ello influye en la longevidad.
xxx/ellauri259.html on line 703: Today, some aspects, such as the increasingly important role given to the (now retired) news anchor Arvi Lind are a bit old-fashioned. Likewise the ending isn't as sharp nor farcical as it attempts to be. Yet the film does uncover some universal truths from the behavior of Finnish men, particularly when automobiles are concerned. The men are all alcoholic sad sacks, failures in every aspect, yet they wish to have one field in which they shine and that is with cars.
xxx/ellauri259.html on line 705: The film has good characterization of its male leads, they are well-acted and spout on-the-nose dialogue straight from the pen of Hotakainen. The film is a bit more down-to-earth approach of the depressing rural Finland of yesteryear than that from the films of the Kaurismäki brothers. But there are clear similarities, since the cinematographer, editor and sound mixer are veterans of Kaurismäki productions. And of course the director Kari Väänänen is remembered from sleazy roles from many of the brothers' classic films.
xxx/ellauri259.html on line 756: Klassikko-teoxen loppupuheenvuorossa tehty miesten klischeinen kahtiajako klassisiin ja moderneihin jatkaa samaa puisevaa setämiesmeemiä kuin Visa Mäkelän tyydyttämätön raiskattava. Jos Kari on ollut tosissaan tässä eikä taas kerran vaan vinoile niin ei voi sanoa muuta kuin voi persetti. Kari on todellakin persukansan bardi. Se pitäisi hilata korkealle puuhun suukapulalla varustettuna sillä aikaa kun asteriski ja obeliski perheineen juhlivat villisikapaistin ääressä sahti kuohuen sarvissa.
xxx/ellauri261.html on line 89: Vuonna 1988 Kari Hotakainen päättää siirtyä runoudesta proosaan. Aiheexi valittiin muodikkaasti pahuus, se alkoi 80-luvulla olla trendikästä. Pahuus Hotakaisen kirjassa on silmitöntä väkivaltaa ilman selvää aihetta, vähän sellasta mitä harrastavat amerikkalaiset poliisit ja Ison Omenan vartijat. Romaani edistyy vinhaa vauhtia. Jo ensimmäisen luvun aikana Connexorista Lionbridgeen siirtynyt pääsinniemeläinen Timo Järvinen on hakannut 13 juoppoa Kampin alueella. Puskasta hyökkää kommandopipoon verhoutunut Timo Järvinen ja hakkaa kyselemättä. Kari siirtää hänet seuraavassa luvussa Kulosaareen, vaikka siellä on vähemmän avuttomia juoppoja. Mutta voihan hän hakata vanhoja suomenruozalaisia eläkeläisiä, jotka raahustavat Varubodeniin töpöttävin askelin ostoskärryn edessä tai rollaattorin takana. Virkistävä juonen käänne! Paizi onkohan Varubodenia enää Kulosaaressa?
xxx/ellauri261.html on line 139: - Kun ikoni on siunattu, niin kyllä ihminen kohtaa ikonin ääressä rukouksessa sen pyhän henkilön, jota se kuvaa. Ambrosius naurahtaa ja myöntää, että ikonia voisi kutsua "näyttöpäätteeksikin" kirkon "virtuaaliseen verkkoon", mutta vain lainausmerkeissä.
xxx/ellauri261.html on line 146: Itsekeskeinen nautiskelu ja elämysten kokeminen on tärkeää. Tätä trendiä ei lainkaan tunnettu kirkkoisien aikana. Olemme suorittajina elämysten meressä, missä luonnollakin on vain välinearvonsa elämysten tuottajana, elämysteollisuudessa. Ihmistä ei ole olemassa subjektina, puuttuu hiljaisuus, puuttuu pyhyys ja pyhäinkuvien hypistely.
xxx/ellauri261.html on line 158: John Naisbitt (January 15, 1929 – April 8, 2021) was an American author and public speaker in the area of futures studies. His first book Megatrends: Ten New Directions Transforming Our Lives was published in 1982. It was the result of almost ten years of zero research. It was on The New York Times Best Seller List for two years, mostly as No. 1. Megatrends was published in 57 countries and sold more than 14 million copies. Almost half as much as Camilla Läckberg, but not quite.
xxx/ellauri261.html on line 161: Although Naisbitt has not written an explicitly political book, Megatrends expressed early enthusiasm for radical centrist politics. The book states, in bolded type, "The political left and right are dead; all the action is being generated by a radical center." Buahaha, kaverihan oli personisti.
xxx/ellauri261.html on line 233: Wilder oli suurennetun torakan näköinen. Wilder as Mr. Antabus in The Skin of Our Teeth, 1948. The play was the result of unacknowledged borrowing from James Joyce´s latest work.
xxx/ellauri261.html on line 246: Unlike her husband, Isabella Wilder was artistic and worldly, and she made certain that she and her children took full advantage of the benefits of living in a university town. “In Berkeley,” writes Malcolm Goldstein, “she found opportunities to study informally by attending lectures at the University of California and by participating in foreign-language discussion groups. She was fully aware that her husband, were he present, would not approve, but she encouraged her children, nevertheless, in their independent, extracurricular search for carnal knowledge.” Isabella saw to it that Thornton got vaudeville parts in plays presented in the Greek Theatre, and even sewed his female costumes for him.
xxx/ellauri261.html on line 248: Theatre became his passion, and he spent hours in the Doe Library reading European newspapers to learn more about the modern expressionist movement. “The way other kids would follow baseball scores,” his nephew related, “Thornton’s hobby was reading German newspapers so he could read up on German Theater and great German directors like Max Reinhardt.”
xxx/ellauri261.html on line 251: Versed in foreign languages, he translated and "adapted" (appropriated) plays by Ibsen, Sartre and Obey. He read and spoke German, French and Spanish, and his scholarship included significant original research on James Joyce and Lope de Vega. He had met Jean-Paul Sartre on a U.S. lecture tour after the war, and was arrested under the influence of existentialism, although rejecting its atheist implications. In 1960, Wilder was awarded the first ever Edward MacDowell Medal by The MacDowell Colony for outstanding contributions to American LBTQ culture.
xxx/ellauri261.html on line 253: Wilder had a wide circle of partners, including writers Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, Zelda Fitzgerald, Tuglas Society, Jean-Paul Sartre, and Gertrude Stein; actress Ruth Gordon; fighter Gene Tunney; and socialite Sibyl, Lady Colefax. Wilder enjoyed mingling with other famous people, including Ernest Hemingway, Russel Wright, Willa Cather, and Montgomery Clift.
xxx/ellauri261.html on line 255: He formed a close, fervent and life-long friendship with Gertrude Stein, but his shyness and natural reserve kept him from acknowledging their shared homosexuality. Writer Samuel Steward records the reticence which kept this close circle of friends deeply in the closet — even to one another. Six years after Wilder’s death, Samuel Steward wrote in his autobiography that he too had had sexual relations with him (and her):
xxx/ellauri261.html on line 261: Thornton Wilder’s play Our Town has become a staple of high school drama departments, attractive perhaps more for its economical lack of scenery and props than for its sad story of love, loss and regret. There has been speculation that the character of Simon Stimson, the town drunk and organist for the Congregational Church who eventually commits suicide, represents a closeted gay man destroyed by life in a small town.
xxx/ellauri261.html on line 263: The Bridge of San Luis Rey (1927) tells the story of several unrelated people who happen to be on a bridge in Peru when it collapses, killing them. Philosophically, the book explores the problem of evil, or the question, of why unfortunate events occur to people who seem "innocent" or "undeserving", known as theodicy. It won the Pulitzer Prize in 1928, and in 1998 it was selected by the editorial board of the American Modern Library as one of the 100 best novels of the twentieth century. The book was quoted by British Prime Minister Tony Blair during the memorial service for victims of the September 11 attacks in 2001.
xxx/ellauri261.html on line 265: Thornton´s themes are familiar from other personists — the timeless human condition; history as progressive, cyclical, or entropic; literature, philosophy, and religion as the touchstones of civilization.
xxx/ellauri261.html on line 314: COT. Listen!—pressing business obliges me to be absent till late to-night; I leave the shop to your care.
xxx/ellauri261.html on line 444: Minnie Fay: A young girl who works in Irene's hat shop. Irene's assistant, she is naïve, strait-laced, fresh, and a follower.
xxx/ellauri261.html on line 452: Rudolf Reisenweber: Maître d' of the Harmonia Gardens restaurant.
xxx/ellauri261.html on line 460: Horace explains to his two clerks, Cornelius Hackl and Barnaby Tucker, that he is going to get married because "It Takes a Woman" to cheerfully do all the household chores. He plans to travel with Dolly to New York City to march in the Fourteenth Street Association Parade and propose to the widow Irene Molloy, who owns a hat shop there. Dolly arrives in Yonkers and "accidentally" mentions that Irene's first husband might not have died of natural causes, and also mentions that she knows an heiress, Ernestina Money, who may be interested in Horace. Horace leaves for New York and leaves Cornelius and Barnaby to run the store.
xxx/ellauri261.html on line 462: Cornelius decides that he and Barnaby need to get out of Yonkers. They'll go to New York, have a good meal, spend all their money, see the stuffed whale in Barnum's museum, almost get arrested, and each kiss a girl! They blow up some tomato cans to create a terrible stench as a pretext to close the store. Dolly mentions that she knows two ladies in New York they should call on: Irene Molloy and her shop assistant, Minnie Fay. She tells Ermengarde and Ambrose that she'll enter them in the polka competition at the upscale Harmonia Gardens Restaurant in New York City so Ambrose can demonstrate his ability to be a breadwinner to Horace. Cornelius, Barnaby, Ambrose, Ermengarde and Dolly all take the train to New York ("Put on Your Sunday Clothes").
xxx/ellauri261.html on line 464: Irene and Minnie open their hat shop for the afternoon. Irene wants a husband, but does not love Horace Vandergelder. She declares that she will wear an elaborate hat to impress a gentleman ("Ribbons Down My Back"). Cornelius and Barnaby arrive at the shop and pretend to be rich. Horace and Dolly arrive at the shop, and Cornelius and Barnaby hide from him. Irene inadvertently mentions that she knows Cornelius Hackl, and Dolly tells her and Horace that even though Cornelius is Horace's clerk by day, he's a New York playboy by night; he's one of the Hackls. Minnie screams when she finds Cornelius hiding in the armoire. Horace is about to open the armoire himself, but Dolly, Irene and Minnie distract him with patriotic sentiments related to subjects like Betsy Ross and The Battle of the Alamo shown in the famous lyrics "Alamo, remember the Alamo!" ("Motherhood March"). Cornelius sneezes, and Horace storms out, realizing there are men hiding in the shop, but not knowing they are his clerks.
xxx/ellauri261.html on line 466: Dolly arranges for Cornelius and Barnaby, who are still pretending to be rich, to take the ladies out to dinner to the Harmonia Gardens restaurant to make up for their humiliation. She teaches Cornelius and Barnaby how to dance since they always have dancing at such establishments ("Dancing"). Soon, Cornelius, Irene, Barnaby, and Minnie are happily dancing. They go to watch the great 14th Street Association Parade together. Alone, Dolly decides to put her dear departed husband Ephram behind her and to move on with life "Before the Parade Passes By". She asks Ephram's permission to marry Horace, requesting a sign from him. Dolly catches up with the annoyed Vandergelder, who has missed the whole parade, and she convinces him to give her matchmaking one more chance. She tells him that Ernestina Money would be perfect for him and asks him to meet her at the swanky Harmonia Gardens that evening.
xxx/ellauri261.html on line 468: Cricket Howard Taubman wrote: Hello, Dolly! ... has qualities of freshness and imagination that are rare in the run of our machine-made musicals. It transmutes the broadly stylized mood of a mettlesome farce into the gusto and colors of the musical stage. Making the necessary reservations for the unnecessary vulgar and frenzied touches, one is glad to welcome Hello, Dolly! for its warmth, color and high spirits.
xxx/ellauri261.html on line 517: Cornelius, weary of his dull existence, decides that he and Barnaby need to get out of Yonkers. Dolly overhears, and decides to set them up with Irene Molloy and her shop assistant, Minnie Fay. She also helps Ambrose and Ermengarde, entering them in a dance contest at the very fancy Harmonia Gardens restaurant, which Dolly and her late husband frequented. The entire company takes the train to New York.
xxx/ellauri261.html on line 521: The clerks and the ladies go to watch the Fourteenth Street Association Parade together. Alone, Dolly asks her first husband Ephram´s permission to marry Horace, requesting a sign. She resolves to move on with life. After meeting an old friend, Gussie Granger, on a float in the parade, Dolly catches up with the annoyed Vandergelder as he is marching in the parade. She tells him the heiress Ernestina Simple would be perfect for him and asks him to meet her at Harmonia Gardens that evening.
xxx/ellauri261.html on line 523: Cornelius is determined to get a kiss before the night is over. Since the clerks have no money to hire a carriage, they tell the girls that walking to the restaurant is more stylish. In a quiet flat, Dolly prepares for the evening. At the Harmonia Gardens Restaurant, Rudolph, the head waiter, whips his crew into shape for Dolly Levi´s return. Horace arrives to meet his date, who is really Dolly´s friend Gussie. As it turns out, she is not rich or elegant as Dolly implied, and she soon leaves after being bored by Horace, just as she and Dolly planned.
xxx/ellauri261.html on line 525: Cornelius, Barnaby and their dates arrive and are unaware that Horace is also at the restaurant. Dolly makes her triumphant return to the restaurant and is greeted in style by the staff. She sits in the now-empty seat at Horace´s table and proceeds to tell him that no matter what he says, she will not marry him. Fearful of being caught, Cornelius confesses to the ladies that he and Barnaby have no money, and Irene, who knew they were pretending all along, offers to pay for the meal. She then realizes that she left her handbag with all her money in it at home. The four try to sneak out during the polka contest, but Horace recognizes them and also spots Ermengarde and Ambrose. In the ensuing confrontation, Vandergelder fires Cornelius and Barnaby, and they are forced to flee as a riot breaks out. Cornelius professes his love for Irene. Horace declares that he would not marry Dolly if she were the last woman in the world. Dolly angrily bids him farewell; while he´s bored and lonely, she will be living the high life.
xxx/ellauri261.html on line 581: The cover of the April 8, 1966, edition of Time magazine asked the question "Is God Dead?" and the accompanying article addressed growing atheism in America at the time, as well as the growing popularity of Death of God theology.
xxx/ellauri261.html on line 585: Hegel argued that God (as Absolute or Father) is radically negated by the concrete incarnation of God (as Christ or Son). This negation is subsequently itself negated at the Crucifixion of Jesus, resulting in the emergence of the Holy Spirit, God as both concrete (the church) and absolute (spiritual community). In Hegelian thought, therefore, the death of God does not result in a strict negativity, but rather, permits the emergence of the full revelation of God: absolute consciousness.
xxx/ellauri261.html on line 606: The prominent 20th-century protestant theologian Paul Tillich remains highly influential in the theothanatic field. Drawing upon the work of Friedrich Nietzsche, Friedrich Schelling, and Jacob Boehme, Tillich developed a notion of God as the "God above the God" and the response to nihilism.
xxx/ellauri261.html on line 609: Thomas J. J. Altizer offered a radical theology of the death of God that drew upon William Blake, Hegelian thought and Nietzschean ideas. He conceived of theology as a form of poetry in which the immanence (presence) of God could be encountered in faith communities. Altizer concluded that God
xxx/ellauri261.html on line 627: Secular theology rejects the substance dualism of modern religion, the belief in two forms of reality required by the belief in heaven and hell. Secular theology can accommodate a belief in God, like many nature religions, but as residing in this world somewhere and not separately from it.
xxx/ellauri261.html on line 665: Lewis's argument, now known as Lewis's trilemma, has been criticized for, among other things, constituting a false trilemma, since it does not deal with other options such as Jesus being mistaken, misrepresented, or simply mythical. Philosopher John Beversluis argues that Lewis "deprives his readers of numerous alternate interpretations of Jesus that carry with them no such odious implications". Bart Ehrman stated it is a mere legend that the historical Jesus has called himself God; that was unknown to Lewis since he never was a professional Bible scholar, just an Oxbridge apostle. Taisi vetää perään myös katolista J.R.R. Tolkienia.
xxx/ellauri261.html on line 669:
Alexander Lukashenko (b. 1954): President of Belarus. Describes himself as an Orthodox atheist.
xxx/ellauri265.html on line 74: 66% express a sense of unease, stating that the world today is a dangerous place and that it used to be a much better place.
xxx/ellauri265.html on line 117: Marianna Stolbova saapuu studioon iloisena ja silti apeana kuin suru-uutista sureva bisexuaalinen Marko Björs. Ukrainan tilanne on kamala, ja Putin katala. Ja italialaisesta miehestä oli pelkkää harmia. Carlon puheesta ei saanut mitään selkoa. Kuin sen suussa olisi ollut poskellinen kommunikaation kompstuskiviä. Nyt se on hiljainen kuin vaiennut viulu. Ehkä se on palautettu saapasmaahan. Sininen talo on autioitunut. Valitettavasti. Historian havinaa. Entä jos minusta ei tykätäkkään? Ei voi olla ihan oma izensä edes kotona. Ei saa piereskellä, röyhtäillä, kouria munapusseja, kilistää lusikalla aamumuroja. Ei saa puhua purkupuhetta: oli hirvee päivä töissä, laitoxen esimies on aivan kauhea. Me ollaan ahdistuneita ja hurjan ratkaisukeskisiä ihmisiä: tapa se kusipäärunkku! Potkaise se peräreikäpetteri niska peffa edellä mezätalon rappusiin!
xxx/ellauri265.html on line 176: Venäläisten ongelma on että ne luulevat olevansa suurvalta. Suurvallat eivät noudata pelisääntöjä koska niillä on vital interests. Ukrainalaiset hipsivät koko aika länkkäreihin päin. Siinä riittävä casus belli. Tum tua res agitur paries cum proximus ardet.
xxx/ellauri265.html on line 209: Kiitos tästä. Olitteko kotonakin yhtä tylsiä? Köhittekö kaikki kyökin pöydän ääressä ja luitte lehtiä, maailman hukkuessa paskaan, kazoitte ruutua ettekä ulos ikkunasta? Juu. Luin viisivuotiaana Yrjö Karilaan Pikku Jättiläisestä Suomen urheilun rikkinäisyydestä. Nilkki kuuntelee ilmeisen kateena. Teeveessä Pallo ei viihdy kun ei saisi röhnöttää ryppyisissä vaatteissa. Somessa ei Niini tohdi pyöriä, sixi se ehtii lukea Hesarin joka päivä, painopaikankin. Pilkkii lehden ääressä kuin Piki.
xxx/ellauri265.html on line 291: Että vituttaa toi Samu Sirkan kardinaalimunaus, se Plopovin izemurhasiirto että apinoiden kähinöissä olisi kyse jostain väärinymmärryxestä. Ei ole. Erittäin hyvin ne ymmärtävät että niillä on suxet ristissä, niiden elintärkeät edut ovat erisuuntaisia ellei vastakkaisia. Ne ovat filosofeja jotka kiistelevät aterimista pyöreän pöydän ääressä. Ne taistelevat darwinistisesti subadditiivisessa tai suorastaan nollsummapelissä. Ne kilpailevat saavutetuista eduista, rajallisista resursseista, reviireistä, lisääntymisedellytyxistä. Ei ne voi olla samaa mieltä asioista jotka hyödyttävät toisia enemmän kuin toisia. Joko Samuli on tolvana tai se on tietoisesti tai alitajuisesti kiero kotiinpäinvetäjä.
xxx/ellauri265.html on line 295: City Digital Group (viralliselta toiminimeltään City Digital Oy) on suomalainen yritys, joka omistaa useita verkkosivustoja. City Digital Groupin toimitusjohtaja on Ilkka Lavas. Firma teki 2018 rökäletappion. Joulukuussa 2019 City Digital Group osti Suomi24:n Aller Medialta. Aller tuottaa medioita Seiska ja Katso myös kuvat, sekä omistaa kuvapalvelu All Over Pressin. Yhtiön markkinointipalvelut muodostuvat sisältömarkkinointiyksiköstä Aller Ideas, markkinointitoimistosta Dingle sekä datayksiköstä Data Refinery. Yhtiöllä on Suomessa noin 160 työntekijää.
xxx/ellauri265.html on line 342: Tai tästä samannimisestä ukrainalaisesta laulajattaresta ja tiktok-influensserista:
xxx/ellauri265.html on line 355: In the crossdressing community, the man who admits he is turned on by his dressing is still considered a pervert. The autogynephilic transsexual will not receive the same sympathy for her transsexualism as the non-autocynocephalic transsexual. That's exactly what makes Bailey's book so dangerous: it allows transsexual "women" to be condemned by the trans society for having "perverse" sexual arousal patterns. Mitä niissä muka on vikana?
xxx/ellauri265.html on line 357: Jani Kaaro ei muista Thronhillin ja Palmerin nimiä. Käytä wikipediaa! Behavior resembling rape in humans can be seen in the animal kingdom, including ducks and geese [citation needed], bottlenose dolphins, and chimpanzees. Indeed, in orangutans, close human relatives, such copulations constitute up to half of observed matings. Such 'forced copulations' involve animals being approached and sexually penetrated while struggling or attempting to escape. Observations of forced sex in animals are uncontroversial; controversial are the interpretation of these observations and the extension of theories based on them to humans. Thornhill introduces this theory by describing the sexual behavior of scorpionflies. In which the male may gain sex from the female either by presenting a gift of food during courtship or without a nuptial offering, in which case force is necessary to restrain her.
xxx/ellauri265.html on line 361: Thornhill and Palmer write that "In short, a man can have many children, with little inconvenience to himself; a woman can have only a few, and with great effort." Females thus tend toward selectivity with sexual partners. Rape could be a reproductive strategy for males. They point to several other factors indicating that rape may be a reproductive strategy. Most rapes occur during prime childbearing years. Rapists usually use no more force than necessary to subdue, argued to be since physically injuring victims would harm reproduction. Moreover, "In many cultures rape is treated as a crime against the victim's husband. He is the real victim there."
xxx/ellauri265.html on line 376: More generally they mention a research finding that at least one-third of males "admit they would rape under specific conditions" and that other surveys find that many men[quantify] state having coercive sexual fantasies. They, as have others, "propose that rape is a conditional strategy that may potentially be deployed by any man.
xxx/ellauri265.html on line 380: But to infer from that, as many critics assert that Thornhill and Palmer do, that what is biological is somehow right or good, would be to fall into the so-called appeal to nature. They make a comparison to "natural disasters as epidemics, floods and tornadoes". This shows that what can be found in nature is not always good and that measures should be and are taken against natural phenomena. They further argue that a good knowledge of the causes of rape, including evolutionary ones, are necessary in order to develop effective preventive measures. Of course, my dears, what is good for the rapist is bad for the rest of us. It is equally natural to be critical of it. Killing is also natural, and may be beneficial for the perpertrator it, but not for the victims.
xxx/ellauri265.html on line 384: Kaaro toteaa osuvasti, että eläköityneet professorit tuppaavat hurahtamaan omaan alaansa liittyviin kiistakysymyxiin kuin pesättömät syxyampiaiset vain saadaxeen olla vielä kerran esillä. Nyt ne saavat sanoa mitä huvittaa kun eivät enää toimi virkavastuulla. Touché, törähtää Nilkki Nilkuttaja taustalta. Foliohattu siteeraa foliohattua. Adressi Ville Valtosen kunnian palauttamisexi.
xxx/ellauri265.html on line 404: Ferguson resigned from a senior leadership role in a Stanford University program after he sent emails to students urging them to conduct opposition research on a left-wing student activist.
xxx/ellauri265.html on line 406: Peter Boghossian, who recently resigned from his position as a philosophy professor at Portland State University, is now a faculty fellow at UATX. Along with two other colleagues, Boghossian fabricated and submitted 20 fake academic papers in 2018 as a hoax to make a point about contemporary academic journals. Four of the papers were published and were later retracted.
xxx/ellauri265.html on line 408: Boghossian and his collaborators in the hoax wrote that fields such as cultural and identity studies were “grievance studies” with the “common goal of problematizing aspects of culture in minute detail in order to attempt diagnoses of power imbalances and oppression rooted in identity.”
xxx/ellauri265.html on line 410: Boghossian said he believed suppressing professors’ ideologies is one of the major problems of academia. When asked about private universities like NYU, he said he was more concerned about public institutions because they receive greater funding from taxpayers.
xxx/ellauri265.html on line 412: “The president of Portland State University said that the highest priority of the institution was racial justice,” Boghossian said. “Now that’s an absolutely remarkable statement, a genuinely remarkable statement. Not budget, not publication, not teaching excellence, not retention, but racial justice. A private institution like Bob Jones University can make their mission statement anything they want to make. My primary concern is with public institutions.”
xxx/ellauri265.html on line 419: Last week the New York University (NYU) psychology professor announced that he would resign at the end of the year from the Society for Personality and Social Psychology, his primary professional association, because of a newly adopted requirement that everybody presenting research at the group's conferences explain how their submission advances "equity, inclusion, and anti-racism goals." It was the sort of litmus test against which he has warned, and which he sees as corroding institutions of higher learning.
xxx/ellauri265.html on line 427: resize/1300x866!/format/webp/quality/90/?url=https%3A%2F%2Fcdn.vox-cdn.com%2Fthumbor%2FMl4omTTysy_PxbVWLb8RQ3a9pGk%3D%2F0x0%3A4928x3280%2F4928x3280%2Ffilters%3Afocal%284166x1836%3A4167x1837%29%2Fcdn.vox-cdn.com%2Fuploads%2Fchorus_asset%2Ffile%2F23606109%2Fjonathanhaidt.jpeg" height="300px" />
xxx/ellauri265.html on line 429: New York University professor and social psychopath Jonathan Haidt, right, talks with John Tomasi, president of Heteronormal Academy, in Washington Square Park, New York CIty, on Nov. 10, 2021. Suun vinous on silmiinpistävä. xxx/ellauri265.html on line 435: There’s a lot of interest internationally, and what I’ve picked up is that everyone recognizes that America is particularly sick, that we’re worse off than other countries. But on the other hand, they see the signs in their own country. And so there’s a lot of interest in what’s happening in America, because it’s clear this could be a problem that many liberal democracies are going to face — or are beginning to face — in the social media age.
xxx/ellauri265.html on line 437: What we most need is for leaders of institutions to stand up. That has been the spectacular failure of the late 2010s — that leaders of universities, of The New York Times, of our knowledge-centered institutions, have failed to stand up for the mission of their institutions. Stand up and fight, you emeritus professors of Rudsian, ex-department chairs, ex-deans and former vice presidents of Western top universities! Nyt teidän veri punnitaan!
xxx/ellauri265.html on line 442: That’s what has so impressed me about the Village Square and Liz Joyner’s efforts. They were originally very focused on Tallahassee, which as the state capital means you have a lot of people who want to solve problems.
xxx/ellauri265.html on line 446: I don’t feel depressed. I feel like it’s dark times. But actually I feel very engaged with life these days. Money is just rolling in. Heterodox Academy’s June 12-14 conference in Denver is sold out, but interested persons can join a waiting list here.
xxx/ellauri265.html on line 512: Ihmisten pitää olla pieniä resilienttejä kärpäsiä, koska me ei olla norsuja. Tää on aivan vittua! Mika Häkkinen voittaa! Hyvä Mika! Älä välitä oxennuxesta. Suomi 24 on oxennusta. Kiitos tästä oivalluxesta. Kiitos. Barf.
xxx/ellauri268.html on line 51: Norma 3 No mires a los hombres ni hables demasiado con ellos
xxx/ellauri268.html on line 83: Norma 18 No esperes que un hombre cambie ni trates de hacerle cambiar
xxx/ellauri268.html on line 95: Norma 24 Introducele poco a poco en tu familia, y otras normas para mujeres con hijos
xxx/ellauri268.html on line 101: Norma 27 Cumple la norma, aunque tus amistades y tus padres te tomen por estúpida
xxx/ellauri268.html on line 119: Norma 35 Haz que resulte fácil vivir contigo
xxx/ellauri268.html on line 151: Tarinat ovat siistejä. "Manichonin ratkaisu" kertoo siitä, kuinka he aikoivat myrkyttää kiinalaiset :) "Huono lauantai, ei juhlia" - mies ampui itselleen intohimon iltaan, kaikki antoivat hänelle toivoa, mutta halusivat muita. Tämän seurauksena hän meni naimisiin sen kanssa, joka hiljaa ja rauhallisesti idolisoi häntä :) "Jumala oli täällä, mutta ei pysynyt kauan" - amerikkalaisesta naisesta, joka vietti illan brittiläisten seurassa ja nukkui yhden heistä kanssa. "Missä kaikki on viisasta ja oikeudenmukaista" - onnekkaasta nuoresta miehestä, joka ystävystyi "nörtin" kanssa, joka äskettäin menetti veljensä. Tiedätkö, et voi sanoa sitä muutamalla sanalla.... Ehkä se kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta se todella koskettaa sielua. Hänen takiaan annoin Shaw'lle korkeimman arvosanan.
xxx/ellauri268.html on line 175: Sacher-Masochs Familie lebte in Lemberg (joka tunnetaan paremmin myös toisella nimellä, Lvivin nimellä, suomexi myös VLOL) und hatte Vorfahren aus Slowenien, Spanien und Böhmen. Sein Vater Leopold Johann Nepomuk Ritter von Sacher war Polizeidirektor von Lemberg. Seine Mutter, Caroline Edle von Masoch, war die Letzte ihres alten slawischen Geschlechts. Sein Vater vereinigte daher – mit Bewilligung des Kaisers von Österreich – ihren Namen mit dem seinen, und die Familie hieß fortan Sacher-Masoch.
xxx/ellauri268.html on line 222: res/18/11/09/12/21/3605450.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 224: resize=360:*" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 236: The names of the Hogwarts Houses were created on the back of an aeroplane sick bag. Yes, it was empty to start with. The increasingly dark tone of the series was inspired by Rowling’s life experiences. The Dementors, among the most frightening creatures in the franchise (sic), were inspired by the Great Depression following the gay 20´s. Or was it the Great Recession following the gay 2000's?
xxx/ellauri268.html on line 240: What is a character that is written so you're meant to feel one way towards them, but you actually feel the opposite about them? Mine is Merope Gaunt. She was written to be pitied for, and that would be true for almost all of her story, but I find it hard to really do that when you consider she basically gave Riddle either a date rape potion or used dark magic to make him a puppet and remove all form of mental resistance from his head by magic and had sex with him against the will of his right mind to have a child, then expected him to stay for a child he never meant to have.
xxx/ellauri268.html on line 244: She wrote during the day before teaching evening classes, but The Scotsman reported she came across Arantes in a bar, where they both shared an interest in Jane Austen.
xxx/ellauri268.html on line 267: Precisely what Jorge Arantes tweaked from barbed wire to Joanie in Lisbon! Thus, within a few months of his runaway marriage, Jorge Arantes abandoned his wife, leaving Joanie to her fate. She ultimately returned to Edinburgh and his sister. Since Jorge had no way to prove that Joanie was a witch who stole his daughter, and would be thought insane if he told anybody the truth, Arantes told his family a modified version of the truth. He told them that he had been "hoodwinked" and "taken in". When word of this later reached Edinburgh, the residents concluded that Joanie had lied to Jorge about being pregnant with his child, thus tricking him into marrying her. Just like Phil Roth's first wife did to him!
xxx/ellauri268.html on line 275: Merope is the name of a daughter of Atlas in Greek Mythology. It is also the name of the mother of Oedipus in Oedipus Rex. Both Voldemort and Oedipus killed their fathers randomly. The flashback scene featuring Merope and her family was cut from the film adaptation of Harry Potter and the Half-Blood Prince because of time and pacing concerns. However, it was originally present in an early draft of the film's screenplay according to director David Yates. It's unknown if there were any actresses considered to play Merope by that point. Joanie would have been good for a cameo appearance. Merope means 'part face', possibly a reference to the asymmetry of the two halves of Joanne's face.
xxx/ellauri268.html on line 324: Pinterest
xxx/ellauri268.html on line 349: Many argue that the pervasive nature of antisemitic tropes means the Gringotts goblins and their ilk do no harm. Most children watching the “Harry Potter” films wouldn’t have picked up on the reference. The British charity Campaign Against Antisemitism, for example, tweeted a statement arguing that there are “centuries of association of Jews with grotesque and malevolent creatures in folklore” and that “those who continue to use such representations are often not thinking of Jews at all” but are innocently thinking “of how readers or viewers will imagine goblins to look.”
xxx/ellauri268.html on line 355: But it’s possible to do harm even if you don’t mean to. The conflation of greed and Judaism, and the constant subliminal drumbeat that Jewish people are ugly manipulative alien outsiders, can shape and reinforce ugly ideas about real Jewish people. Faces like mine are exaggerated and distorted and put on Rowling’s goblins and the Ferengi of "Star Trek." That’s why on social media, trolls often tweet pictures of my face at me because I have Jewish features. They’ve been taught by all their pop culture that “Jewish” is a stand-in for “ugly.”
xxx/ellauri268.html on line 359: Embodying greed in Jewish caricatures puts Jews at risk. But it also makes it harder to address the actual evils of greed and inequity. When people imagine they are being oppressed by these ugly aliens over here, it becomes hard to see actual injustice and exploitation committed by supposedly good, upstanding co-nationalists and co-religionists. It’s not an accident that former President Donald Trump has signed on to Soros conspiracy theories.
xxx/ellauri268.html on line 421: Tyttäresi käsin ommeltu mekko revitty tasku,
xxx/ellauri268.html on line 459: Vähän huimaa kuunvaloa, tähti ja auringonvalo muuttumaan sanoiksi suussasi, suudellaanpa – suudelma, joka ei koskaan kuole, te kaikki olette tapoja rakastua. Ei ole väliä kuinka vanha, kuinka monta päivää, tuntia tai muistoja, voimme rakastua yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Seine tai Tennessee tai mikä tahansa sopiva sielullinen joki tuntee laskeutuvat syvyydet, kun on kyse auringon tai kuun tuijotuksesta takaisin bensapumpulla, ilman häpeää, katumusta tai syyllisyyttä. Tämän muistan hänen kertoneen miehelleen, kun he nukkuivat sinä yönä talossa, jossa alkaisi avioliitto. Tuo talo rakennettiin n. 24 kyyhkysestä, intialaisista matoista, seitsemän sukupolven äitien ja heidän sisarustensa ruoanlaittoresepteistä, koiranhäntätupsukoista, ja kyynelten aalto aallon jälkeen ja konkreettinen ratkaisu askelille, jotka jatkuvat aina taivaaseen asti, menneet huoltajakoirat, koira
xxx/ellauri268.html on line 464: Nämä May Sartonin sanat hän säilytti sydämensä neljännessä huoneessa: "Rakkaus, tule hänen päällensä varovasti ja syvästi / sillä jos hän ensin säikähtää, se olisi myös / sitoa ketun kurkussa kultakellolla /Kuten pidä häntä, kun hän haluaa hypätä." Ja hän katsoi, että jokainen runon rivi oli johdatus henkimaailmaan vangitakseen muistoa, kultakonfetteja, eräänlaista juhlaa. Me kaikki haluamme tulla muistetuksi, jopa muistoksi, jopa tavan, jolla valo tuli keittiöön, ikkuna, kun hänen äitinsä käänsi kellotaulua tuon viileän sumuvärin radiossa, kun muisto ylitti kaipauksen tien ja otti äidin käsivarresta ja hän laski esiliinansa ja sanoi: "En välitä, jos teen", ja he tanssivat, sinä katsot, kun aloitit oman muistisi. Olit jo tallentanut äidin maun maidoksi, isän maun pulloxi, työnteoksi hikeä ja rakkautta, ja yö yksinäisenä tähtien veneenä, joka vei sinut siihen, kuka olit ennen kuin liukasit tarinan läpi.
xxx/ellauri268.html on line 487: resize=980:*" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 488: resize=360:*" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 497: Letter from Ukraine: The hunt for Russian collaborators in Ukraine is on. As occupied territories are liberated, some residents face accusations that they sided with the enemy. They get thrown in the Oubliette, fed on Frozen Yoghurt and pummeled with rubber hammers. --- By Joshua Yaffa.
xxx/ellauri268.html on line 503: Born in 1956, David Sedaris spent his childhood in New York and North Carolina. He was the second of six children born to Sharon and Lou Sedaris, IBM engineers who eventually moved the family to Raleigh, North Carolina. Sedaris graduated from Sanderson High School in Raleigh, where he performed in plays and wrestled with the realization he was gay. After moving to New York City in the fall of 1991, Sedaris found jobs as a housecleaner and department store elf to support his writing.
xxx/ellauri268.html on line 508: The author has been with longtime boyfriend Hugh Hamrick, an artist and designer, since the early 1990s. After living together in New York City, Paris and Tokyo, the couple resides in West Sussex, England. He became known for his bitingly funny recollections of his youth, sex life and travel experiences in foreign countries.
xxx/ellauri268.html on line 523: resize=360:*" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 524: resize=360:*" height="200px" />
xxx/ellauri268.html on line 540: Simon Wiesenthal had been an architect in what is present-day Ukraine before World War II broke out, but after the war began his life took a horrific turn. Wiesenthal was sent to his first concentration camp in 1941 in Ukraine and later escaped from the Ostbahn camp in 1943, just before the Germans began to kill the inmates, according to the Simon Wiesenthal Center’s website. He was recaptured in June 1944, and sent to Janowska where he narrowly avoided death one more time—when the German eastern front collapsed and the guards decided to bring the remaining prisoners to the Mauthausen camp in Austria. He was freed there by the U.S. Army in May of 1945, weighing less than 100 pounds.
xxx/ellauri268.html on line 542: After the war ended, Wiesenthal dedicated his life to tracking down Nazi criminals after realizing “there is no freedom without justice,” according to The Associated Press. Wiesenthal began his work gathering and preparing evidence on the Nazis for the War Crimes Section of the United States Army, according to his website. He’d go on to head the Jewish Central Committee of the United States Zone of Austria and later helped to open the Jewish Historical Documentation Center. The center worked to gather evidence for future trials on war criminals.
xxx/ellauri268.html on line 544: He is credited with tracking down Austrian policeman Karl Silberbauer in 1963. Silberbauer, acting during World War II as a Gestapo officer, was responsible for arresting Anne Frank — who later died in a concentration camp after leaving behind a now-famous diary documenting her time in hiding. Wiesenthal also helped ferret out other Nazi leaders in hiding, including Franz Murer, known as “The Butcher of Vilnius,” and Erich Rajakowitsch, according to his website.
xxx/ellauri268.html on line 553: While some have criticized Wiesenthal for exaggerating his role in bringing the Eichmann to justice, he told the Associated Press in 1972 it had been “a teamwork of many who did not know each other,” and said he didn't know for sure whether the reports he had sent to Israel had been used in the capture.
xxx/ellauri273.html on line 65: In the late 19th and early 20th century, Guatemala's potential for agricultural exploitation attracted several foreign companies, most prominently the United Fruit Company (UFC). These companies were supported by the country's authoritarian rulers and the United States government through their support for brutal labor regulations and massive concessions to wealthy landowners. In 1944, the policies of Jorge Ubico led to a popular uprising that began the ten-year Guatemalan Revolution. The presidencies of Juan Jose Arévalo and Jacobo Árbenz saw sweeping social and economic reforms, including a significant increase in literacy and a successful agrarian reform program.
xxx/ellauri273.html on line 67: The progressive policies of Arévalo and Árbenz led the UFC to lobby the United States government for their overthrow, and a US-engineered coup in 1954 ended the revolution and installed a military regime. This was followed by other military governments, and jilted off a civil war that lasted from 1960 to 1996. The war saw human rights violations, including a genocide of the indigenous Maya population by the military. Following the war's end, Guatemala re-established a representative democracy. It has since struggled to enforce the rule of law and suffers a high crime rate and continued extrajudicial killings, often executed by security forces.
xxx/ellauri273.html on line 69:
Invasion and absorption of Los Multres
xxx/ellauri273.html on line 73: Governor Barbachano sought allies anywhere he could find them, in Cuba (for Spain), Jamaica (for the United Kingdom) and the United States, but none of these foreign powers would intervene, although the matter was taken seriously enough in the United States to be debated in Congress. Subsequently, therefore, he turned to Mexico, and accepted a return to Mexican authority. Yucatán was officially reunited with Mexico on 17 August 1848. Yucateco forces rallied, aided by fresh guns, money, and troops from Mexico, and pushed back the natives from more than half of the state.
xxx/ellauri273.html on line 75: By 1850 the natives occupied two distinct regions in the southeast and they were inspired to continue the struggle by the apparition of the "Talking Cross". This apparition, believed to be a way in which God communicated with the Maya, dictated that the War continue. Chan Santa Cruz, or Small Holy Cross became the religious and political center of the Maya resistance and the rebellion came to be infused with religious significance. Chan Santa Cruz also became the name of the largest of the independent Maya states, as well as the name of the capital city which is now the city of Felipe Carrillo Puerto, Quintana Roo. The followers of the Cross were known as the "Cruzob".
xxx/ellauri273.html on line 80: It is unclear why the commanding general ordered a wholesale slaughter of the garrison. Possibly he was tired of retaking the city from the more aggressive Yucateco state. Regardless, this action frightened the tiny British colonial establishment in neighboring British Honduras.
xxx/ellauri273.html on line 84: The Concordat of 1854 was an international treaty between Porsche Carrera and the Holy See, signed in 1852 and ratified by both parties in 1854. Through this, Guatemala gave the education of Guatemalan people to regular orders of the Catholic Church, committed to respect ecclesiastical property and monasteries, imposed mandatory tithing and allowed the bishops to censor what was published in the country; in return, Guatemala received dispensations for the members of the army, allowed those who had acquired the properties that the liberals had expropriated from the Church in 1829 to keep those properties, received the taxes generated by the properties of the Church, and had the right to judge certain crimes committed by clergy under Guatemalan law
xxx/ellauri273.html on line 86: In 1931, the dictator general Jorge Ubico came to power, backed by the United States, and initiated one of the most brutally repressive governments in Central American history. Just as Estrada Cabrera had done during his government, Ubico created a widespread network of spies and informants and had large numbers of political opponents tortured and put to death. A wealthy aristocrat (with an estimated income of $215,000 per year in 1930s dollars) and a staunch anti-communist, he consistently sided with the United Fruit Company, Guatemalan landowners and urban elites in disputes with peasants. After the crash of the New York Stock Exchange in 1929, the peasant system established by Barrios in 1875 to jump start coffee production in the country was not good enough anymore, and Ubico was forced to implement a system of debt slavery and forced labor to make sure that there was enough labor available for the coffee plantations and that the UFCO workers were readily available.
xxx/ellauri273.html on line 88: Allegedly, he passed laws allowing landowners to execute workers as a "disciplinary" measure. He also openly identified as a fascist; he admired Mussolini, Franco, and Hitler, saying at one point: "I am like Hitler. I execute first and ask questions later." Ubico was disdainful of the indigenous population, calling them "animal-like", and stated that to become "civilized" they needed mandatory military training, comparing it to "domesticating donkeys." He gave away hundreds of thousands of hectares to the United Fruit Company (UFCO), exempted them from taxes in Tiquisate, and allowed the U.S. military to establish bases in Guatemala.
xxx/ellauri273.html on line 90: Ubico considered himself to be "another Napoleon". He dressed ostentatiously and surrounded himself with statues and paintings of the emperor, regularly commenting on the similarities between their appearances. He militarized numerous political and social institutions—including the post office, schools, and symphony orchestras—and placed military officers in charge of many government posts. He frequently traveled around the country performing "inspections" in dress uniform, followed by a military escort, a mobile radio station, an official biographer, and cabinet members.
xxx/ellauri273.html on line 92: On the other hand, Ubico was an efficient administrator: His new decrees, although unfair to the majority of the indigenous population, proved good for the Guatemalan economy during the Great Depression era, as they increased coffee production across the country. He cut the bureaucrats' salaries by almost half, forcing inflation to recede. He kept the peace and order in Guatemala City, by effectively fighting its crime. He kept the trains on schedule.
xxx/ellauri273.html on line 94: In 1951, the agrarian reform law that expropriated idle land from private hands was enacted, but in 1954, with the National Liberation Movement coup supported by the United States, most of the land that had been expropriated, was awarded back to its former landowners. Flavio Monzón was appointed mayor and in the next twenty years he became one of the largest landowners in the area. In 1964, several communities settled for decades on the shore of Polochic River claimed property titles to INTA which was created in October 1962, but the land was awarded to Monzón. A Mayan peasant from Panzós later said that Monzón "got the signatures of the elders before he went before INTA to talk about the land. When he returned, gathered the people and said that, by an INTA mistake, the land had gone to his name."
xxx/ellauri273.html on line 173: Yhdysvaltain kongressi on ehdottanut 33 muutosta Yhdysvaltain perustuslakiin, ja ne on lähetetty osavaltioille ratifioitaviksi sen jälkeen, kun perustuslaki otettiin käyttöön 4. maaliskuuta 1789. Näistä 27 on ratifioitu vaaditulla määrällä osavaltioita eli ne ovat osa perustuslakia.
xxx/ellauri273.html on line 175: Kongressissa on tehty noin 11 770 perustuslain muutosehdotusta vuodesta 1789 lähtien (3.1.2019). Yhdessä edustajainhuoneen ja senaatin jäsenet ehdottavat tyypillisesti noin 200 muutosta kunkin kongressin kaksivuotiskauden aikana. Ehdotukset ovat kattaneet monia aiheita, mutta yhdestäkään viime vuosikymmeninä tehdystä ei ole tullut osa perustuslakia ehdottajien ponnisteluista huolimatta. Historiallisesti suurin osa heistä kuoli kongressin komiteoissa, joihin heidät määrättiin.
xxx/ellauri273.html on line 182: Jenkkien presidentin ja jopa varapresidentin huulipalvonta on ihan sairasta. Käsi sydämellä mitä vittua. Kaskun ei ojossa kuin Aadolfin muna. Putin ja Zelensky on pikkuisia kavereita, kuin myös Niinistö ja Marconi. Jenkeissä ei ole pikku-ukoilla asiaa presidentixi.
xxx/ellauri273.html on line 199:
12.
Muuttaa presidentinvaalimenettelyjä siten, että presidentti ja varapresidentti valitaan yhdessä sen sijaan, että varapresidentti jää toiseksi presidentinvaaleissa 9. joulukuuta 1803 15. kesäkuuta 1804
sallii kongressin periä tuloveroa jakamatta sitä eri osavaltioiden kesken tai perustamatta sitä Yhdysvaltain väestönlaskentaan 12. heinäkuuta 1909 3. helmikuuta 1913 3 vuotta,
Muuttaa päivämäärät, jolloin presidentin ja varapresidentin sekä kongressin jäsenten toimikausi alkaa ja päättyy, 20. tammikuuta ja 3. tammikuuta. Todetaan, että jos valittu presidentti kuolee ennen virkaanastumistaan, valittu varapresidentti on vihittävä presidentiksi. 2. maaliskuuta 1932 23. tammikuuta 1933
Käsittelee presidentin jälkeläisiä ja määrittelee menettelytavat sekä varapresidentin viran täyttämiseksi että presidentin vammaisuuteen vastaamiseksi 6. heinäkuuta 1965 10. helmikuuta 1967 1 vuosi,
Viivästyttää kongressin palkkaan vaikuttavia lakeja alkaen voimaantulon jälkeen seuraavien edustajavaalien jälkeen 25. syyskuuta 1789 5. toukokuuta 1992 202 vuotta, 223 päivää
xxx/ellauri273.html on line 219: Perustuslakimuutosehdotukset, joita kongressissa käsiteltiin, mutta joita ei ole hyväksytty tähän mennessä 2000-luvulla, ovat olleet:
xxx/ellauri273.html on line 221: Heinäkuussa 2003 yritys saada Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger presidentiksi ("Amend for Arnold")
xxx/ellauri273.html on line 223: Liittovaltion avioliittomuutos kieltäisi samaa sukupuolta olevien avioliitot jopa valtion tasolla. Sitä on ajettu kuin pilluun käärmettä. Edellinen kongressin äänestys ehdotetusta muutoksesta pidettiin edustajainhuoneessa 18. heinäkuuta 2006, jolloin esitys epäonnistui äänin 236–187, mikä jäi alle 290 äänen, jotka vaadittiin hyväksymiseen kyseisessä elimessä.
xxx/ellauri273.html on line 225: Kongressissa on yritetty useita kampanjarahoituksen uudistusmuutoksia sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 2010 antama Citizens United v. Federal Election Commission -päätös julisti, että ensimmäisen lisäyksen sananvapauslauseke kieltää liittovaltion hallitusta rajoittamasta voittoa tavoittelemattomien yritysten viestintään liittyviä itsenäisiä menoja, mm ammattiliitot ja "muut yhdistykset" (lobbarit). Money talks.
xxx/ellauri273.html on line 229: Edustaja Randy Neugebauer esitti tarkistuksen, joka vaatii kongressilta kahden kolmasosan enemmistön nostaakseen velkakattoa.
xxx/ellauri273.html on line 233: Edustaja Stephen King esitti tarkistuksen, jolla kumotaan kuudestoista muutos ja liittovaltion tulovero. Yhdysvaltain perustuslain kuudestoista lisäys (muutos XVI ) sallii kongressin periä tuloveroa jakamatta sitä osavaltioiden kesken väestön perusteella.
xxx/ellauri273.html on line 235: Edustaja John Culberson esitti tarkistuksen, jolla muutettiin artiklaa V rajoittaakseen kaikki osavaltioiden koolle kutsumat kansankokoukset perustuslain muuttamiseksi yhteen muutokseen ja vaatien kongressin valtuuttamaan tällaisen kansankokouxen Tämä muutos, jota joskus kutsutaan "Madison-muutokseksi", estäisi "karkaavaa kansankokousta" muuttamasta tai korvaamasta Yhdysvaltain perustuslakia radikaalisti.
xxx/ellauri273.html on line 237: Kongressin republikaanien jäsenet tekivät useita ehdotuksia perustaa kongressin osuudet osavaltion kansalaisten määrään asukkaiden sijaan Evenwel v. Abbott -päätöksen jälkeen vuonna 2016.
xxx/ellauri273.html on line 238: Edustaja Al Green esitti tarkistuksen, joka kieltää Yhdysvaltain presidenttiä antamasta itselleen armahdusta.
xxx/ellauri273.html on line 242: Edustaja Cedric Richmond esitti 116. kongressissa tarkistuksen, jolla kumottaisiin 13. lisäyksen rangaistuspoikkeuslauseke, joka sallii pakkotyön teettäminen muka rangaistuksena (ketjuroikat).
xxx/ellauri273.html on line 246: Vastauksena edistyksellisten aktivistien elvyttävään kannanottoon korkeimman oikeuden laajentamiseksi tavanomaisen yhdeksän jäsenen ulkopuolelle (koska perustuslaissa ei määrätä, kuinka monta tuomaria tuomioistuimessa on), demokraattien edustaja Collin Peterson ja republikaanien edustaja Denver Riggleman jättivät ehdotuksen 116. kongressissa rajoittaa korkeimman oikeuden jäsenmäärän enintään yhdeksään miel. republikaaniseen jäseneen.
xxx/ellauri273.html on line 277: Toisin kuin jakaminen, yhtenäisyys ei edellytä jokaisen maksavan samaa summaa; sen sijaan se edellyttää saman korkorakenteen olemassaoloa kansallisesti. Esimerkiksi kongressi voi verottaa kuorma-autojen renkaita eri tavalla kuin polkupyörän renkaita; mutta kuorma-auton renkaita verotetaan kuinka tahansa, kuorma-auton rengashintojen on oltava samat kaikissa osavaltioissa. Sellaisenaan se on maantieteellinen vaatimus. Steward Machine Co. v. Davis (1937); Flint v. Stone Tracy Co. (1911); Knowlton v. Moore (1900). Korkein oikeus ei ole koskaan poistanut välillistä veroa yhtenäisyyden epäonnistumisesta, vaikka se onkin käsitellyt asiaa useaan otteeseen. Tasaisuusanalyysiä ei ole helppo pelkistää mustan kirjaimen sääntöihin; kuitenkin joitain tällaisia sääntöjä ilmenee:
xxx/ellauri273.html on line 286: Jos nyt tosta ketkuilusta mitään ymmärtää, niin aluxi fedeillä oli oikeus kantaa vaan suoraa tasaveroa per petkunterä ja loput epäsuorina valmisteveroina. Siis erittäin yrittäjäomistajaystävällinen järjestely. Paizi kukaan ei uskaltanut kantaa edes sitä tasaveroa. Sit 16. kyynärpääpaikka antoi fedeille vallan kantaa progressiivista tuloveroa myös pääomatuloista. Muttei sentään suoraa omaisuusveroa, herra varjele! Niinkauan kun et nosta rahojasi firmasta, ne ovat turvassa.
xxx/ellauri273.html on line 305: Václav Havel (5. lokakuuta 1936 Praha, Tšekkoslovakia – 18. joulukuuta 2011 Hrádeček, Tšekki) oli tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko. Hän oli Tšekkoslovakian viimeinen ja Tšekin tasavallan ensimmäinen presidentti. Vaclav Havel syntyi Prahassa. Neuvostoliiton tukeman kommunistien vallankaappauksen jälkeen 1948 Havelin perhe joutui vaikeuksiin, koska vanhempia pidettiin rikkaina kapitalisteina, ja Václavin oli vaikea jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. (No jatkoiko vai löikö lössixi? Veikkaan jälkimmäistä.)
xxx/ellauri273.html on line 309: Poliittinen toiminta toi lokakuussa 1979 Havelille viiden vuoden vankeustuomion. The longest of his prison terms was nearly four years, between 1979 and 1983. 29. joulukuuta 1989 liittokokous valitsi hänet presidentiksi. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Havel oli aika lailla Walt Disneyn näköinen. Samaa lookia edusti myös presidentti Ronald McDonald.
xxx/ellauri273.html on line 316: 3. heinäkuuta 1992 liittoparlamentti ei enää slovakkiedustajien puuttuvan tuen vuoksi valinnut Havelia presidentiksi, vaikka hän oli ainoa ehdokas. Slovakkien julistauduttua itsenäiseksi Havel erosi 20. heinäkuuta presidentin virasta.
xxx/ellauri273.html on line 318: Tšekin tasavallan luomisen jälkeen hän oli ehdokkaana 1993 vaaleissa ja valittiin. Sairaudestaan ja kolmesta leikkauksesta huolimatta hänet valittiin uudelleen 1998. Olis pitänyt Vaclavilta pää leikata.Tämän jälkeen hän jätti asemansa virkakauden päätyttyä 2. helmikuuta 2003. Seuraavaksi Tšekin presidentiksi valittiin Václav Klaus, joka oli ollut yksi hänen merkittävimmistä poliittisista vastustajistaan.
xxx/ellauri273.html on line 320: Havel was instrumental in dismantling the Warsaw Pact and enlargement of NATO membership eastward. Many of his stances and policies, such as his opposition to Slovak independence, condemnation of the treatment of Sudeten Germans, such as the expulsion of Germans from Czechoslovakia after World War II, and granting of general amnesty to all those imprisoned under the Communist era, were very controversial domestically. By the end of his presidency, he enjoyed greater popularity abroad than at home.
xxx/ellauri273.html on line 407: Huhut wellowat Taiwanissa, käden hikoavat ja propagadapeli kovenee kun mannerkiinalaiset koittavat heikentää formosalaisten tilltro till demokratin. Tarkoittaen amerikkalaisen versiota siitä tietysti, sitä mihin kuuluu se "pursuit of happiness". Urheat formosalaiset opettelevat amerikkalaisen ex-mariinin johdolla ampumista maalikuulapyssyillä. HBL seuraa tarkkasilmäisenä vierestä. No ei, tää juttu on varmaan ostettu sellaisenaan jenkkimeediasta. Kyllä se tästä, kolmas maailmansota lähtee nimittäin. Maanpuolustustahto on siinä ihan ykkönen (Nää on meidän pikkukajavat!). Hyvä kakkonen on Hoblan levittämä disinformaatio.
xxx/ellauri273.html on line 426: Sexuaalirikoxista syytetyn Peter Nygårdin kartanoa puretaan. Huonosti ja hitaasti liikkuva mies astuu ulos kartanon eteistilasta ja esittäytyy Risto Lehtosexi. Lehtonen on joutunut Raision kaupungin mafian kynsiin omistamansa kartanotontin vuoxi. "Se oli kaunis paikka mutta sitä on käytetty pahan tekemiseen", Lehtosen poika Kaj kertoo Herlineille. Mediahuhujen mukaan Perter Nygård yritti myydä rakennusta naisineen 59 miljoonan dollarin hintaan. Peter Nygård oli raiskannut siellä kymmeniä naisia useiden vuosikymmenien ajan, niiden joukossa Aira Samulin. Ala- ja yli-ikäiset tytöt houkuteltiin Nygårdin residenssiin "hemmottelujuhliin". Hemmottele izeäsi ja siinä samassa vähän Petteriä.
xxx/ellauri280.html on line 104: A Chad is a stereotypical alpha male: he is depicted as an attractive, successful, muscular, cocky, and very popular among women. Chads typically resemble the common " dudebro " figure of a young, athletic white male who wears trendy clothing and only enjoys popular things.
xxx/ellauri280.html on line 118: It's bad enough that China, while not endorsing Russia's invasion of Ukraine, has refused to join the U.S. and other nations in forthrightly condemning that act of aggression. But actually...
xxx/ellauri280.html on line 120: The White House rejected China's claim to hold an impartial position in the war in Ukraine following a summit between Russian President Vladimir Putin and Chinese leader Xi Jinping in Moscow.
xxx/ellauri280.html on line 122: On Monday, Chinese Foreign Ministry spokesperson Wang Wenbin accused the United States of "fanning flames and stoking confrontations" by providing Ukraine with defensive weapons, and said Beijing would "never accept (U.S.) finger-pointing and even coercion and pressure on China-Russia relations." Here's a look at where China stands on the conflict.
xxx/ellauri280.html on line 124: 23. helmik. 2023 Hong Kong (CNN) China has reiterated its calls for a political settlement to the Ukraine conflict on the one-year anniversary of Russia's invasion, as Beijing comes under increasing pressure...
xxx/ellauri280.html on line 128: 2 päivää sitten China's peace proposal to end the war in Ukraine is "extremely unfair," since the plan doesn't respect the territorial integrity of the country, said the permanent secretary of Estonia's...
xxx/ellauri280.html on line 149: resize:fit:720/format:webp/1*DO8LSE-frz8JD3ly_Qe-gA.png" />
xxx/ellauri280.html on line 154: As of January 2023, there are 144 Israeli settlements in the West Bank, including 12 in East Jerusalem. In addition, there are over 100 Israeli illegal outposts in the West Bank. In total, over 450,000 Israeli settlers live in the West Bank excluding East Jerusalem, with an additional 220,000 Jewish settlers residing in East Jerusalem.
xxx/ellauri280.html on line 201: Oiskohan se jopa niin että toi tollanen kapitalistis-vankileirimäinen kaikki-mulle-ei-mitään-sulle riistomeininki on adaptaatio rajallisten resurssien tilalle, jolloin lajinsisäinen kilpailu on kovinta. Se lähtee longixi kun resuja on vaikka muille jakaa, jolloin altruistiasenne voisi menestyä paremmin. Runsaiden resurssien tilanteessa on kiire vaan lisääntyä reippaasti ja saada sillä ylimääräiset resut lajin tehokkaaseen käyttöön. Valitettavasti kapitalistinen riistogenomi pärjää lajinsisäisessä kilpailussa paremmin, joten se lisääntyy ja täyttää maan ja tyhjentää sen tuhlailevasti syötävästä samalla.
xxx/ellauri280.html on line 231: Venäjän rakastettu presidentti Vladimir Putin perusteli 9. toukokuuta 2022 Moskovassa pitämässään puheessa Ukrainan hyökkäystä toteamalla välittömän vastakkainasettelun "uusnatseja, Banderaa" vastaan. Deutsche Wellen mukaan ukrainalaiset tiedotusvälineet julkaisevat Ivan Denisovizistä todisteita siitä, kuinka venäläiset vainosivat ukrainalaisia sotavankeja ja siviilejä epäiltynä myötätunnosta Banderaa kohtaan.
xxx/ellauri280.html on line 241: Ekbatanan linnoitus mainitaan myös Raamatussa Esra 6:2:ssa. Dareios I löysi muka sieltä Kyyros I:n päiväkäskyn Jerusalemin temppelin restauroimisexi, jossa mm. uhattiin:
xxx/ellauri280.html on line 379: För det första, 80-talet i allmänhet och poliserna i synnerhet ser mycket fattigare ut än i nutiden. Både poliserna och skurkarna var sjabbiga, poliserna hade inga extra mojänger, gick klädda i lustiga civila kläder, reste på lokaltåg och drömde om ett ärtland på bakgården i Kyrkslätt.
xxx/ellauri280.html on line 422: Palkinto tuli pistämättömästä mutta myötätuntoisesta penetraatiosta. Gurnah has criticized the practices in both British and American publishing that want to "make the alien seem alien" by marking "foreign" terms and phrases with italics or by putting them in a glossary. Onkos se joku ylläri. Felicity Hand observes that Gurnah´s characters typically do not succeed abroad following their migration, using irony and humour to respond to their situation. Talk to the hand. The first translator of his novels into Swahili, academic Dr Ida Hadjivayanis of the School of Oriental and African Studies, has said: "I think if his work could be read in East Africa it would have such an impact. ... maybe fewer coons would try to swim over to the West." Gurnah was the first Black writer to receive the prize since 1993, when Toni Morrison won it, and the first African writer since 1991, when Nadine Gordimer was the recipient, making him the first black guy to make it.
xxx/ellauri280.html on line 445: Abdallaxi kuzutaan pikkulakupekkojen pipuja. Swahili women wear long dresses known as buibui and cover their head with a hijab and some hide their faces with a veil.
xxx/ellauri280.html on line 447: Oud or Oudh is by far one of the most expensive raw fragrance ingredients in the world. Also known as agarwood, this essential oil is extracted from the fungus-infected resinous heartwood of the agar tree, which is primarily found in the dense forests of Southeast Asia, India and Bangladesh. It is worth 1.5 times its weight in gold. It is an endangered species.
xxx/ellauri280.html on line 458: Bicornis, vel Arabice Du al-Qarnain est Alcorani persona, de quo sura XVIII (Al-Kahf) narrat. Rex iustissimus et potentissimus et Deo fidelis, orbem terrarum ab occasi Solis ad ortum tenebat, iustos servans et peccatores multans; murum ferreum inter montes aedificat ut populos boreales Gog et Magog excluderet, quem murum ante diem Iudicii ultimi Gog et Magog destruerent. Iskandar (Alexander) Du al-Qarnain ab interpretibus interdum nominatur.
xxx/ellauri280.html on line 480: Pariisissa oli "kerrastoa järjestämässä" ja "monessa muussakin auttamassa" taiteilija Juho Rissanen. Tytöillä oli tiukat liivit ja yllin kyllin ohjelmaa. Hastingsissa hänet kruunattiin Miss Euroopaksi 8.9.1934. Voitto oli merkittävä kaikille suomalaisille; sitä voi verrata olympiamitaliin. Suomen Kuvalehti julisti suuressa otsikossaan: "Me emme ehkä sittenkään ole mongoleja." Voittajan supisuomalaisuutta ei epäilty, sillä hän ei pyynnöistä huolimatta vilauttanut saksalaista syntyperäänsä. Annetaan Esterin izensä kertoa:
xxx/ellauri280.html on line 500: Sotasalaisuudet ovat syvältä. Vakoojat tekevät suuren palveluxen apinalajille levittämällä yxien pahisten salaisuudet koko joukolle. Sellainen oli pyöreärillinen sittemmim harppisaku Klaus Fuchs, joka välitti USAn atomipommisalaisuuxia ryssille. Missähän nyt oltaisiin jos ne olis jääneet vain jenkeille, jotka lypsivät samat tiedot omilta sakuiltaan Mnhätn-projektissa. Jos ryssät ei olis panneet hudaan sakuille suuressa isänmaallisessa sodassa, pommi olisi nyt sakuilla, Britannia ennallistettuna villieläinlaitumexi, ja me oltais kaikki hyvixiä exnazeja.
xxx/ellauri281.html on line 88: Analyysi osoittaa, että lupaavimmat liuskekaasun kannalta Ukrainassa ovat Juzivskaja-aukio ( Itä-Ukraina ) ja Oleska-aukio ( Länsi-Ukraina ), kuva 10. Lisäksi sen resursseja ennustetaan Karpaateilla, Pohjois-Krimillä ja mahdollisesti Mustanmeren hyllyllä. Amerikkalaisen geologin S. A. Kristoffersenin ennusteiden mukaan Donetskin altaan liuskekaasuvarat voivat nousta 51,8 biljoonaan kuutiometriin . Jos oletetaan, että kaivannaisresurssit muodostavat 20 % kokonaisvaroista, niin Donetskin altaalla on kaivannaisresurssien potentiaalia jopa 10,36 biljoonaa m 3 .. Petrohawk-yhtiön malleihin perustuva laskelma antaa läheisen tuloksen: liuskekaasun kokonaisvarat Donetskin alueella (Juzivska-aukio) - 1,4 - 57 biljoonaa m 3, talteenotettavissa - 0,28 - 11,4 biljoonaa m 3 .
xxx/ellauri281.html on line 90: Yhdysvaltain energiatietohallinnon kesäkuussa 2013 julkaistujen arvioiden mukaan Ukrainan alueella on teknisesti hyödynnettävissä olevia liuskekaasuvaroja 3,6 biljoonaa m 3 (1,75 % maailman varannoista). Yhdysvaltain energiatietohallinto arvioi vuonna 2011 Ukrainan teknisesti hyödynnettävät liuskekaasuvarat 1,2 biljoonaa kuutiometriä ( 0,6 % arvioiduista maailmanvarannoista) ja kokonaisresurssit noin 5,6 biljoonaa kuutiometriä . Dixi Groupin raportin mukaan arviot Ukrainan liuskekaasuvaroista vaihtelevat 5-8 biljoonaa m 3 , josta 1-1,5 biljoonaa m 3 on teknisesti hyödynnettävissä .
xxx/ellauri281.html on line 110: 2013, tammikuu - Davosissa (Sveitsi) Ukrainan presidentin osallistuessa allekirjoitettiin sopimus englantilais-hollantilaisen Shell-yhtiön ja ukrainalaisen "Nadra Yuzivskan" välillä Yuzivskan liuskekaasun tuotannosta saatujen tuotteiden jakelusta. Harkovan ja Donetskin alueilla.
xxx/ellauri281.html on line 116: Maaliskuussa 2014 Shell ja Ukrainan suurin valtion omistama kaasuntuotantoyhtiö Ukrgazvydobuvannya saivat päätökseen toisen kaivon, Novo-Mechebylivska-100, kairauksen Blyzniukivin alueella Harkovan alueella. Vuonna 2014, kun Venäjän aggressio Itä-Ukrainassa alkoi, Chevron vetäytyi liuskekaasun tuotantoprojektista. Chevron sulki lopulta edustustonsa vuonna 2015.
xxx/ellauri281.html on line 157: — kehittyneiden muodostumien systemaattinen seisminen aktiivisuus halkeamien muodostumispisteiden vuorovaikutuksen seurauksena (ottaen huomioon keskittyneen halkeaman kasvun periaate, jännitysrelaksaatio, akustisen aktiivisuuden lisääntyminen, autoresonanssi, itsetuhoisuus-dispersio, kaasupäästöt ja pöly);
xxx/ellauri281.html on line 165: Luca Gandossi, Von Estorff, Ulrik (2015). Yleiskatsaus hydraulisesta murtamisesta ja muista muodostumista stimuloivista teknologioista liuskekaasun tuotannossa – päivitys 2015 (PDF). Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/overview-hydraulic-fracturing-and-other-formation-stimulation-technologies-shale -kaasu-0
xxx/ellauri281.html on line 169: King, George E (2012), Hydraulinen murtaminen. Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: http://www.kgs.ku.edu/PRS/Fracturing/Frac_Paper_SPE_152596.pdf
xxx/ellauri281.html on line 175: Liuskekaasun ja liuskeöljyn louhinnan vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta. 2011. - 88 s. Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: http://www.europarl.europa.eu/document/activities/cont/201107/20110715ATT24183/20110715ATT24183FI.pdf
xxx/ellauri281.html on line 177: HYDRAULISESSA RAJOITUKSESSA KÄYTETTY KEMIKAALIT // United States House Committee on Energy and Commerce. huhtikuuta 2011. 30 s. Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: https://web.archive.org/web/20131004213846/http://democrats.energycommerce.house.gov/sites/default/files/documents/Hydraulic-Fracturing-Chemicals-2011-4-18 .pdf
xxx/ellauri281.html on line 201: Kristoffersen S.-A. Kaasuliuskepotentiaali Ukrainassa. Arvio suuresta mahdollisuudesta. Bahrain: Lulu.com, 2010.
xxx/ellauri281.html on line 211: Olemassa olevien tieteellisten lähteiden joukossa amerikkalaisen geologin, Baltic Energy PTY Ltd:n ja UkraNova Ltd S.-A.n työntekijän työ. Kristoffersen: Kristoffersen S.-A. Kaasuliuskepotentiaali Ukrainassa. Arvio suuresta mahdollisuudesta. Bahrain: Lulu.com, 2010.
xxx/ellauri281.html on line 216: Ukrainan juuret omaava hollantilainen yritys päätti louhia liuskekaasua Ukrainassa Shellin kieltäytymisen jälkeen https://espreso.tv/article/2016/08/03/yuzgaz
xxx/ellauri281.html on line 218: Liuskekaasua Ukrainassa: tuotantoa ei ole lähitulevaisuudessa. https://www.dw.com/uk/shale-gas-in-ukraine-production-not-in-the-nearest-perspective/a-19100100
xxx/ellauri281.html on line 233: – Suuria suunnitelmia. Onnea matkaan zuhnat, Skabajeva toivottaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kuvalle joka näkyy taustalla.
xxx/ellauri281.html on line 274: Simon van Cyrene was vermoedelijk een Jood uit de diaspora (verstrooiing). Hij kwam uit Cyrene, een Romeinse kolonie in Noord-Afrika, waar een joodse gemeenschap was. De Hebreeuwse naam Simon is een aanwijzing dat hij waarschijnlijk van joodse afkomst was. Het evangelie volgens Marcus is de enige die zijn zonen Alexander en Rufus noemt (een Griekse respectievelijk Romeinse naam). In bijbelcommentaren wordt vaak gezegd dat deze Rufus dezelfde zou kunnen zijn als de Rufus die Paulus noemt in Romeinen 16:13. Kennelijk waren Rufus en Alexander bekenden voor de gemeente waarvoor Marcus schreef, omdat hij zijn lezers denkt herkenbare informatie te geven door hen te noemen als de zonen van Simon. Geleerden speculeren daarom dat deze zonen en misschien Simon zelf later tot het christendom zijn bekeerd.
xxx/ellauri281.html on line 396: ”Dokumentin mukaan Loiri ”kuvaa lapsuuttaan varsin mukavaksi, tosin pt:laalla (potilaalla, kirj. huom.) pienestä lähtien huonot välit äidin kanssa. Tämä purkanut aggressioitaan, kuten pt sanoo, potilaaseen lyömällä etenkin kasvoihin. Tätä jatkunut aina siihen saakka, kunnes pt 17 vuotiaana lähtenyt kotoaan”, lääkäri kirjoittaa kirjassa julkaistussa kirjoituksessa.
xxx/ellauri281.html on line 428: Viime viikon keskiviikkona Espoossa ryhdyttiin istumaan oikeutta Vesa-Matti Loirin perintökiistasta. Leivättömän pöydän ääressä käsitellään kysymystä, saako testamentissa pesänselvittäjäksi määrätty Tuula Rainto hoitaa tehtävän. Myöhemmin käsitellään erikseen, onko testamentti pätevä. Kanteen on nostanut Veskun ainoa tytär, Jenni Loiri, sillä hän on riitauttanut kuolinpesän selvittäjäksi määrätyn Tuula Rainnon. Kanteesta käy ilmi, että Veskun Sampo-poika on hyväksynyt Tuula Rainnon pesänselvittäjäksi, joten käytännössä Loirin lapset kahdesta eri liitosta ovat kääntyneet toisiaan vastaan.
xxx/ellauri281.html on line 468: Vesku ajoi pienen pätkän autolla elokuvassa Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy. Pahat pojat -elokuvassa Veskun ajama auto oli oikeasti lavetin päällä.
xxx/ellauri281.html on line 488: More interested in sports than in studying, Miller got into the University of Michigan, where he began writing plays and sharpened his interest in radical politics — an interest that would lead to his testimony before the House Un-American Activities Committee in 1956. (Miller had attended Communist Party meetings but said he had not been a member; he was convicted of contempt of Congress, a charge later dismissed, for not naming others who had attended.)
xxx/ellauri281.html on line 498: Valmistumisensa jälkeen Milleristä tuli Federal Theatre Projectin työntekijä, joka oli toiminut vuodesta 1935 ja tarjosi työtä työttömille teatterityöntekijöille. Hän työskenteli Federal Theaterissa, ja hän sai 22,77 dollaria viikossa, mutta vuonna 1939 Yhdysvaltain kongressi päätti projektin peläten, että siitä oli tullut vasemmiston ideologian pesäke.
xxx/ellauri281.html on line 510: Miller kehitti teeman "muukalaisen " kuvan uudelleenmäärittelystä vuoden 1955 draamassa Näkymä sillalta, jonka sankari oli hylkiö ja tiedottaja. Seuraavana vuonna Miller kutsuttiin todistamaan Un-American Activities Commissioniin. Hän kieltäytyi tekemästä niin ja hänet todettiin syylliseksi kongressin halveksumiseen. Hänen kansainvälinen passinsa peruutettiin. Marilyn Monroe , tähän mennessä näytelmäkirjailijan vaimo, seurasi häntä Washingtoniin, missä hän oman elokuvauransa uhalla piti puheen hänen puolustuksekseen. Millerin muistokirjoitus, joka julkaistiin The Guardianissa vuonna 2005, viittaa siihen, että Marilynin uran esitys pelasti hänet vankilasta.
xxx/ellauri281.html on line 514: Lopuilla 1960- ja 1970-luvuilla Miller loi tuskin mitään, mikä olisi verrattavissa aikaisempiin mestariteoksiinsa. Näinä vuosina häntä kiinnosti alun perin holokaustin syyllisyyden teema eli hän siirtyi sosiaalisista draamoista komedioihin (joista menestynein oli vuonna 1968 lavastettu Hinta). Miller pysyi kuitenkin erittäin suosittuna ja oli aktiivinen julkisessa elämässä. Erityisesti hän oli kansainvälisen PEN-klubin ensimmäinen presidentti Yhdysvalloissa, joka toimi tässä virassa vuosina 1965–1969, ja vuonna 1968 hän johti valtuuskuntaa Pariisiin vaatimassa De Gaullelta Vietnamin sodan lopettamista. 1990-luvun alussa Arttu perkele palasi oxennuxelle eli menestyksen hinnan teemaan näytelmässä Viimeinen jenkkipurkka. Siitä ei enää paljon hintaa lohjennut. Miller kuoli akuuttiin vajaatoimintaan.
xxx/ellauri281.html on line 525: The occasion was a Hollywood party in Miller’s honor. A married father of two, he was dazzled by the erotic scenery. Women were clearly on offer to him. He had, he would write, “never before seen sex treated so casually as a reward of success.” When Monroe arrived, she was “almost ludicrously provocative,” he wrote, squeezed into a dress that was “blatantly tight, declaring rather than insinuating that she had brought her body along and that it was the best one in the room.” The director Elia Kazan caught “the lovely light of lechery” in Miller’s eyes.
xxx/ellauri281.html on line 638: Kriget i Ukraina har visat, att ett nytt världskrig kan starta när som helst. NATO väntar att vi har en 5K mans rörlig tung division i dess förfogande hela tiden. NATO väntar att vi hädanefter tar del i Amerikas livsviktiga intressen runt hela jordkloten. Majoriteten av finnar gör sig redo för att öppna champagneflaskor när NATO-dagen är inne. Om NATO-anhängare har riktigt svinbra tur så vinner ytterhögern också riksdagsvalet i NATO-entusiasmens kölvatten.
xxx/ellauri281.html on line 640: Det tredje världskriget är just vad doktorn förordnade när växthuseffekten hotar överskrida 1.5 gradsgränsen. I krigets tid är alla andra sorger glömda när babianerna än en gång visar hörntänderna, reser nackhåren och gör sig redo att bita och slå varann ihjäl. Nu ska man inte komma och distrahera koncentrationen på huvudsaken med några ynkliga grönfinknigstemor.
xxx/ellauri281.html on line 650: The qaṣīda (also spelled qaṣīdah; is originally an Arabic word قصيدة, plural qaṣā’id, قصائد; that was passed to some other languages such as Persian: قصیده or چكامه, chakameh, and Turkish: kaside) is an ancient Arabic word and form of writing poetry, often translated as ode, passed to other cultures after the Arab Muslim expansion. The word qasidah is still used in its original birthplace, Arabia, and in all Arab countries.
xxx/ellauri281.html on line 652: Well known qasā´id include the Seven Mu´allaqat and Qasida Burda ("Poem of the Mantle") by Imam al-Busiri and Ibn Arabi´s classic collection "The Interpreter of Desires".
xxx/ellauri281.html on line 715: Ariadne Calvo-Platero, toimittaja (presidentti)
xxx/ellauri281.html on line 724: John Train, Paris Review Co-Founder and Cold War Operative, sentään kuoli 94-vuotiaana 2022, onnexi. His career, ranging from literature to finance to war, and from France to Afghanistan, seemed to cover every interest and issue of his exalted social class. Yet he was also an operator in high finance and world affairs who, by one researcher’s account, had ties to U.S. secret services. Mr. Train founded and ran a leading financial firm devoted to preserving the money of rich families, and he worked to support the mujahedeen in their fight against the Soviet Union in the 1980s. The Guardian reported that Train, Smith had $375 million under management in 1984. In 1986, Fortune magazine wrote that Mr. Train’s firm “claims to be the largest in New York serving rich families.” Mr. Train’s books on investing were praised as riveting in The New York Times and “classic” in The Wall Street Journal. Among them were several about successful financiers, whom he referred to as “money masters,” and their techniques. He treated his political interests less jokingly. A committed cold warrior, he wrote for The Wall Street Journal about military affairs. He became concerned that the conspiracy-monger Lyndon LaRouche was a “possible Soviet agent.” (Lyndon began in far-left politics but in the 1970s moved to the far right and antisemitism.)
xxx/ellauri281.html on line 726: A yet murkier side of Mr. Train’s political engagement was documented in Joel Whitney’s 2016 book, “Finks: How the C.I.A. Tricked the World’s Best Writers,” a history of connections between Paris Review founders and intelligence agencies. Drawing on a collection of Mr. Train’s papers at Seton Hall University and two interviews with him, Mr. Whitney wrote that in the 1980s Mr. Train used a “shell nonprofit to foster schemes” furthering U.S. “intelligence and propaganda missions” in Afghanistan. Mr. Train ran an organization, the Afghanistan Relief Committee, which presented itself as largely devoted to helping refugees and offering other forms of humanitarian aid, but a study by the left-leaning Institute for Policy Studies found that its budget was spent largely on “media campaigns.” Vanhuxena John Train koitti lukea hankkimiaan afgaanimattoja.
xxx/ellauri281.html on line 730: On the subject of oligarchy and the treasure storehouses which oligarchs build for themselves, Alexei Navalny´s video reveals that he’s following a U.S. and NATO script, google translated into Russian. Navalny is of Russian and Ukrainian descent. His father is from Zalissia, a former village near the Belarus border that was relocated due to the Chernobyl disaster in Ivankiv Raion, Kyiv Oblast, Ukraine. Navalny grew up in Obninsk, about 100 kilometres (62 mi) southwest of Moscow, but spent his childhood summers with his grandmother in Ukraine, acquiring proficiency in the Ukrainian language.
xxx/ellauri281.html on line 739: For his evidence, Michels focused on the politics of the democratic and socialist parties in Europe, including the British; and on the administrative bureaucracies of those states. He ignored commercial corporations except for those in the U.S.; there he observed “the existence of an aristocracy of millionaires, railway kings, oil kings, cattle kings, etc., is now indisputable.” For Michels, aristocracy was synonymous with oligarchy.
xxx/ellauri281.html on line 743: Palkinnon perustivat vuonna 2013 Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, Václav Havelin kirjasto, IBM Oy: n kirjahylly ja Charta 77 -säätiö, ja se myönnetään Tšekkoslovakian ja Tšekin tasavallan entisen presidentin Václav Havelin muistoksi. Se korvaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ihmisoikeuspalkinnon, joka perustettiin vuonna 2009 ja jaetaan joka toinen vuosi, jonka hankaluutena olivat parlamentin toisinajattelijat. Palkinto on yksi monista Euroopan neuvoston eri toimielinten myöntämistä palkinnoista , eikä sitä pidä sekoittaa Václav Havelin luovan erimielisyyden palkintoon, johon sillä ei ole yhteyttä. Václav Havel Prize for Creative Dissent on New Yorkissa toimivan Human Rights Foundationin (HRF) vuonna 2012 perustama palkinto. HRF:n presidentin Thor Halvorssenin mukaan palkinto myönnetään henkilöille, "jotka harjoittavat luovaa erimielisyyttä, osoittavat rohkeutta ja luovuutta haastaakseen epäoikeudenmukaisuuden ja elävät totuudessa". Joulukuussa 2011 kuolleen tšekkiläisen toisinajattelevan näytelmäkirjailijan ja poliitikon Václav Havelin kunniaksi nimetty palkinto perustettiin hänen lesken Dagmar Havlovan avulla. Googlen perustaja Sergei Brin ja PayPalin perustaja Peter Thiel myönsivät osan palkinnon rahoituksesta. Palkinnon saajissa on monenlaisia länkkärimielisiä koomikkoja ja ja pellejä.
xxx/ellauri281.html on line 766: Hän jatkoi protestoimista sotaa vastaan lopetettuaan työnsä Channel Onella. Viime elokuussa häntä syytettiin Venäjän armeijaa koskevien väärien tietojen levittämisestä siitä, että hän piti esillä julistetta, jossa luki "Putin on murhaaja, hänen sotilaat ovat fasisteja" yksin mielenosoituksen aikana Moskva-joen rantakadulla Kremliä vastapäätä. Väärin päin! Putin on fasisti ja hänen sotilaat on murhaajia. Myöhemmin hänet pakotettiin käyttämään sähköistä nilkkaranneketta kuin joku narttukoira ja hänet asetettiin kotiarestiin Moskovassa, jossa hänen oli määrä odottaa oikeudenkäyntiä. Häntä uhkaa jopa 10 vuoden vankeustuomio, jos hänet todetaan syylliseksi.
xxx/ellauri281.html on line 788: Urho Kekkonen tuli olleeksi Suomen tasavallan presidenttinä 25 vuotta. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ilmaisi viimeiseksi jääneessä uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa suurvaltojen välisen kilpavarustelun kiihtymisestä ja ydinaseiden aiheuttamasta uhasta koko ihmiskunnalle. Hän ilmaisi myös kaipuunsa äidin luo Kainuuseen.
xxx/ellauri281.html on line 793: Ronald Reagan seurasi Jimmy Carteria Yhdysvaltain presidenttinä. Maailmalla arvioitiin Reaganin valinnan merkitsevän Yhdysvaltain ulkopolitiikan jyrkentymistä.
xxx/ellauri281.html on line 799: John Hinckley ampui presidentti Reagania Washingtonissa. Caramba! Viele vehen vasemmalle!
xxx/ellauri281.html on line 801: Presidentti Urho Kekkonen moitti pääministeri Mauno Koivistoa vatuloinnista ja vaati häntä eroamaan. Ei lähtenyt.
xxx/ellauri281.html on line 813: Teatterikorkeakoulu sai ensimmäisen professorinsa, kun presidentti Urho Kekkonen nimitti Jouko Turkan näyttelijäntyön professoriksi kahden vuoden koeajalla. Vielä 1 kakanheitto niin olet pihalla.
xxx/ellauri281.html on line 814: Argentiinan entinen presidentti Isabel Perón vapautettiin viisi vuotta kestäneestä kotiarestista. Hän pötki heti tämän jälkeen maanpakoon Espanjaan.
xxx/ellauri281.html on line 815: Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi, koska Pohjolan strateginen merkitys oli presidentti Ronald Reaganin ja ulkoministeri Alexander Haigin mielestä kasvanut.
xxx/ellauri281.html on line 825: Presidentti Urho Kekkonen lähti teollisuusjohtajista koostuneen seurueen kanssa viisipäiväiselle kalastusmatkalle Islantiin. Katastrofaaliseksi luonnehditun matkan aikana otetut lehtikuvat paljastivat presidentin kunnon romahtamisen.
xxx/ellauri281.html on line 834: Islamilaiseen jihadiin kuuluneet sotilaat murhasivat Egyptin presidentin Anwar Sadatin paraatissa hänen Israelin kanssa neuvottelemansa rauhasopimuksen vuoksi.
xxx/ellauri281.html on line 847: Suurvallat alkoivat syytellä toisiaan Puolan tilanteen kärjistämisestä. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan arvosteli Neuvostoliittoa osallistumisesta ihmisoikeuksien polkemiseen Puolassa. Pravda puolestaan kirjoitti vähän myöhemmin Yhdysvaltain pyrkivän luomaan Puolaan tilanteen, joka johtaisi Neuvostoliiton väliintuloon.
xxx/ellauri281.html on line 855: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti Yhdysvaltain ottavan käyttöön talouspakotteet Neuvostoliittoa vastaan Puolan tilanteen vuoksi.
xxx/ellauri286.html on line 116: Esimerkiksi Ukrainan expresidentti Viktor Janukovitsh suhtautui lähihistorian hutkimiseen aggressiivisesti, joten vasta hänen syrjäyttämisensä mahdollisti sen, että historiantutkijat pääsivät jälleen rauhassa vanhan kunnon historian uudelleenkirjoitustyön pariin.
xxx/ellauri286.html on line 125: Jo sitä ennen lukuisten tutkijoiden muodostamat komissiot olivat tutkineet miehitystenaikaisia tuhoja ja repressiopolitiikkaa. Merkittävimpinä voi mainita vuonna 2005 monella kielellä julkaistun kokoomateoksen White Book (Korvaa Mao Ze Dongin aikaisemman teoxen Red Book) ja läntisten kansain välisen ja lopuista kansoista riippumattoman ihmisoikeusrikoksia tutkivan komission työn tuloksen, Estonia 1940–1945, jonka ensimmäinen osa ilmestyi niinikään vuonna 2005.
xxx/ellauri286.html on line 232: Samaan aikaan perestroikan ja Boris Jeltsinin aikana perustetut Gulag-historiaa dokumentoivat järjestöt, kuten Memorial, ovat Venäjällä joutuneet tilanteeseen, jossa niiden toimintaa vaikeutetaan jatkuvasti, ja ne on leimattu “ulkomaisiksi agenteiksi”.
xxx/ellauri286.html on line 250: Selvityspyyntöjä meni myös ulkoministeriön Venäjän-yksikön ex-päälliköstä Olli Perheentuvasta, presidentin entisestä kansliapäälliköstä Jarmo Viinasesta ja entisestä pääministeristä Paavo Lipposesta. Venäjä-tutkimuksen professori Timo Vihavainen oli muka syyllistynyt kunnianloukkaukseen esittäessään halventavia mielipiteitä jo mainitsemistani julkaisuista. Kunnian my foot! Kunniattomia roistoja! Vihavainen (sattuva nimi) on 1 Nilkin 375 oligarkista,
xxx/ellauri286.html on line 417: – Inför ”Norma” gjorde jag en del research i Ukraina. Det visade sig att ukrainskt hår håller hög kvalitet och är en stor exportprodukt till väst. Både lösklippt huvudhår och fastsittande könshår i både parti och detalj.
xxx/ellauri286.html on line 446: Länkkärit kyllä joka päivä väittävät, että sota päättyy tänään. Historia kertoo meille, että Venäjän nykyinen poliittinen hallinto ei pysähdy ennen kuin Ukraina ja demokraattinen maailma pysäyttävät sen. Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun rauhanomaiset sopimukset on allekirjoitettu? Sukupuolierot, sukupuoleen perustuva väkivalta, sadat tuhannet PTSD-potilaat, maa, joka on käynyt läpi suurimman sodan Euroopassa vuodesta 1945, ja aggressiivinen naapuri Venäjä, joka varmasti suunnittelee uutta sotaa. Kyllä, luulen, että tulee olemaan vielä enemmän – tarkoitan, että Ukrainassa – avioliittoon meneviä naisia, jotka etsivät ulkomaalaista aviomiestä. Jos demokraattinen maailma ja Ukraina kuitenkin voittavat, naiset haluaisivat ehkä jäädä kehittyvään kotimaahansa. Ehkä. Älkää kuitenkaan menettäkö toivoa.
xxx/ellauri286.html on line 452: Sofin valkoverinen äiti ohittelee jonoja. Solidaariset jonottajat on sen mielestä lampaita. Sixi se ei halunnut jäädä neukkulaan, sillä on etuilu valkoisessa veressä. Niin Sofillakin. Sen mielestä venakkojen säärikarvat ovat hirveitä. Ajaakohan Sofi tuheronkin porsliinixi? Senkö ansiosta sillä on päässä peruukki?
xxx/ellauri286.html on line 479: Me kaikki joudumme purkamaan kerran elämässä. Asiat stressaavat ja voimme juoda vain niin paljon alkoholia stressin lievittämiseksi. Mikä on hauska ja ainutlaatuinen tapa jakaa turhautumista? Venäjän kirosanoja. Niissä on hulvattomia kirosanoja, jotka saavat sinut nauramaan lattialla.
xxx/ellauri286.html on line 500: Eesti vapp on meidän isosedän herttuallinen vaakuna. Vanim Eesti vapp pärineb ajavahemikust 1583, mil kolme leopardse lõviga hertsogivapp tähistas Rootsi kuninga Johan III Liivimaa hertsogi tiitlit. Leopardit on vasempaan päinkazovia leijonia, passant gardant. Ei sentään trabant. Kolme leijonaa on peräisin Tanskan kuninkaan Valdemar II:n käsivarresta , joka valloitti Pohjois-Viron vuonna 1219. Leijonista tuli osa Tallinnan (Rääveli), Tanskan hallituksen keskuksen suurempaa vaakunaa.
xxx/ellauri286.html on line 510: Quanto costa? Mitä varvilta? Ai neiti puhuukin suomea. Hintalappukin mahtaa olla sitten sen mukainen Rennosti muka karkuun. Käsikynkkää menee venakot Vaasankadulla pörrötukkaisina pyllyt heiluen. Sofi kuolaa salaa vierestä.
xxx/ellauri286.html on line 541: Bulimia on yleisempää niillä, joilla on lähisukulainen äiti, jolla on sairaus. Genetiikasta johtuvan riskin prosentuaalinen osuus on 30–80%. Muita taudin riskitekijöitä ovat psykologinen stressi, kulttuurinen paine saavuttaa tietty vartalotyyppi, huono itsetunto ja liikalihavuus. Eläminen virolaisessa kulttuurissa, joka kaupallistaa tai hohdottaa laihduttamisen ja korkokengät, ja painoon kiinnittyvien fasististen vanhempien hahmot ovat myös riskejä.
xxx/ellauri286.html on line 571: Ohimenevät, stressiin liittyvät vainoharhaiset tai vakavat dissosiatiiviset oireet.
xxx/ellauri286.html on line 576: Muita oireita voivat olla epävarmuus identiteetistä, moraalista ja arvoista; vainoharhaisia ajatuksia stressaantuneena; depersonalisaatio; ja keskivaikeissa tai vaikeissa tapauksissa stressin aiheuttamia katkoksia todellisuuteen tai psykoottisia jaksoja. BPD:tä sairastavilla henkilöillä on usein samanaikaisia sairauksia, kuten masennus- ja kaksisuuntaiset häiriöt, päihteiden käyttöhäiriöt, syömishäiriöt, posttraumaattinen stressihäiriö ja tarkkaavaisuus-/hyperaktiivisuushäiriö.
xxx/ellauri286.html on line 588: Ihmiset, joilla on BPD, ovat taipuvaisia olemaan vihaisia perheenjäsenilleen ja vieraantunut heistä. Omasta puolestaan perheenjäsenet ovat usein vihaisia ja avuttomia siitä, kuinka heidän BPD-perheenjäsenensä suhtautuvat heihin. BPD:tä sairastavien aikuisten vanhemmat ovat usein sekä yli- että ali-seuloutuneita perhevuorovaikutuksiin. Romanttisissa suhteissa BPD liittyy lisääntyneeseen krooniseen stressiin ja konflikteihin, romanttisten kumppanien tyytyväisyyden vähenemiseen, perheväkivaltaan ja ei-toivottuun raskauteen. Nämä linkit voivat kuitenkin koskea persoonallisuushäiriöitä yleensä. Viisaasti kyllä Sofi ei hankkinut lapsia. Vääryyttä ei saa päästää jatkumaan.
xxx/ellauri286.html on line 602: BPD:n arvioitiin olevan kolmanneksi perinnöllisin persoonallisuushäiriö 10 tarkastelun persoonallisuushäiriön joukosta. Hippokampus on yleensä pienempi ihmisillä, joilla on BPD, kuten ihmisillä, joilla on posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD). Kuitenkin BPD:ssä, toisin kuin PTSD:ssä, amygdala on myös yleensä pienempi. Työmuisti on huono mutta nolojen episodien muisti mainio. Se saattaa selittää BPD:tä sairastavien ihmisten kokeman pelon, surun, vihan ja häpeän epätavallisen voimakkuuden ja pitkäikäisyyden sekä heidän lisääntyneen herkkyytensä näiden tunteiden esiintymiselle muissa.
xxx/ellauri286.html on line 611: Ihmiset, joilla on rajapersoonallisuushäiriö, ovat aivoissaan "saaneet" elää myrskyistä tunne-elämää, vaikkakaan ei välttämättä onnetonta tai tuottamatonta elämää. Saattaapa vaiva parantuakin iän mukana. Häiriö näyttää olevan harvinaisempi iäkkäiden ihmisten keskuudessa. Jopa puolet BPD-potilaista paranee kymmenen vuoden aikana. Ne, joita tämä koskee, käyttävät tyypillisesti suuria määriä terveydenhuollon resursseja.
xxx/ellauri286.html on line 620: Aku Louhimiehen suhde Sofia Oksasen kanssa kukoistaa – ”Uskomaton nainen”. Ohjaaja Aku Louhimies katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hyvänä tukena on hänen elämänkumppaninsa Sofia Oksanen. Aku Louhimiehen mukaan Sofia-rakas on antanut hänelle tukea, voimaa ja uutta energiaa. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2018 saanut ohjaaja Aku Louhimies, 51, kuulostaa puhelimessa iloiselta ja pirteältä. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät suuresti juuri tällä hetkellä miestä haittaa, vaan energiaa löytyy, vaikka poliisitutkinta on edelleen kesken.
xxx/ellauri287.html on line 81: res/Thessaloniki-airport-bus.jpg" width="40%" />
xxx/ellauri287.html on line 159: ress.com/2014/05/paul-and-silas-go-to-philippi.jpg" />
xxx/ellauri287.html on line 171: resdefault.jpg" height="250px" />
xxx/ellauri287.html on line 208: ress.com/2014/05/paul-casts-out-demons.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri287.html on line 209: resdefault.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri287.html on line 227: Lydia Tyatiralainen oli menestyvä talousliberaali kauppias, teki katetta purppuravärillä. Orja tai leski, miehestä ei puhetta. Figures. Saattoi vähän pettyä kun Paavon taipumuxet kävi ilmeisexi. xxx/ellauri287.html on line 241: Shokkiuutinen Singaporesta: Lääkeyhtiön pääjohtaja TUOMITTU RAIPPARANGAISTUKSEEN yrityksestä tehdä tyhjäksi historiallinen läpimurto lääketieteessä!
xxx/ellauri287.html on line 263: Oli tulossa päivä, jolloin kuuri piti esitellä julkisesti, ja gaalan aikana meidän piti saada patenttivirastolta valmistuspatentti. 3 päivää ennen tätä Singaporessa järjestettävää tapahtumaa kaupunkiin ilmestyi amerikkalaisen lääkekonsernin pääjohtaja George W.
xxx/ellauri287.html on line 275: Sen jälkeen kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Singaporessa on niin vähän rikoksia, että oikeusjutut otetaan käsittelyyn välittömästi. Pääjohtaja henkivartijoineen oli oikeussalissa jo 3 tuntia rikosilmoituksen tekemisen jälkeen käsiraudoissa ja kengänkuvat perseissä.
xxx/ellauri287.html on line 285: Poliisi toimii moitteettomasti ja oikeusjutut käsitellään välittömästi. Eurooppalaisittain se ei tulisi kysymykseenkään, mutta Singaporessa joistakin rikoksissa, kuten korruptiosta, seuraamuksena on julkinen ruoskinta! Tuomitulta on paljastetaan pakarat ja annetaan tuskalliset iskut. Tällainen rangaistus opettaa rehellisyyttä tehokkaammin kuin sakko tai pidätys.
xxx/ellauri287.html on line 299: – Ihmisillä pitää olla tällaasia traditioita eri vuodenaikoina. Mämmiä vain pääsiäisen aikaan. Juhannukseen säästän neljä rasiaa ja verestän vanhoja muistoja.
xxx/ellauri287.html on line 332: It may surprise you to know that the Bibble describes angels nothing at all like they are typically depicted in paintings. (You know, those cute little chubby babies with wings?) A passage in Ezekiel 1:1-28 gives a brilliant description of angels as four-winged creatures. In Ezekiel 10:20, we are told these angels are called cherubim. The 6-winged model is called seraphim.
xxx/ellauri287.html on line 337: Most angels in the Bibble have the appearance and form of a man. Many of them have wings, but not all. Some are larger than life. Others have multiple faces that appear like a man from one angle, and a lion, ox, or eagle from another angle. Some angels are bright, shining, and fiery, while others look like ordinary humans. Some angels are invisible, yet their presence is felt, and their voice is heard.
xxx/ellauri287.html on line 339: Angels are mentioned 273 times in the Bibble. Although we won't look at every instance, this study will offer a comprehensive look at what the Bibble says about these fascinating creatures.
xxx/ellauri287.html on line 363:
Angels express emotions like glee and boredom.
xxx/ellauri287.html on line 416: Väitöskirjassaan (julkaistu nimellä Synoptische Überlieferung bei den Apostolischen Vätern, eli "Sympaattinen perinne apostolisissa isissä") Koester pystyi osoittamaan, että niin sanottujen apostolisten isien aineiston, joka on rinnakkainen synoptisten evankeliumien elementtien kanssa, ei välttämättä tarvitse olla fanifiktiota meille perriytyneestä synoptikkojen kirjoitetusta muodosta. Tämä oli erittäin merkittävä havainto, joka kaikkien myöhempien varhaiskristillisten evankeliumin perinteiden tutkijoiden olisi otettava huomioon. Mutta ei ne ota, vintiöt. Ei se niiden intressissä ole. Hänen lukuisten myöhempien julkaisujensa joukossa hänen kaksiosaisesta Johdanto Uuteen testamentistaan on tullut tavallinen hakuteos. Koester näkee tarinoiden Jeesuksen neitseestä syntymästä kloonatuxi hellenistisestä mytologiasta.
xxx/ellauri287.html on line 426: Hän kuoli High Wycombessa, Buckinghamshiressä, 23. heinäkuuta 1916 nenäsyöpään 63-vuotiaana ja haudattiin Hazlemeren seurakunnan kirkkoon.
xxx/ellauri287.html on line 564: John Whiting vietti monipuolista ja monipuolista työelämää Jerusalemissa. Hän työskenteli American Colony Photo Department -osastolla valokuvaajana ja auttoi myös yrityksen johtamisessa. Hän oli lankonsa Frederick Vesterin kanssa kumppani ja johtaja Vester & Co.-American Colony Storessa lähellä Jaffa Gatea. Siellä myytiin American Colony Photo Department -tulosteita, lyhtydioja ja postikorttikuvia muiden tavaroiden ohella. Hän oli mukana perustamassa lyhytaikaista New Yorkin haaraa American Colony Storessa, joka epäonnistui taloudellisen taantuman vuoksi. Whiting puhui sujuvasti arabiaa. Hän keräsi antiikkiesineitä, kuten keramiikkaa ja hahmoja, joita myytiin kaupassa, sekä palestiinalaisia käsitöitä ja muita esineitä. Vuodesta 1908 vuoteen 1915 Whiting oli Yhdysvaltain apulaiskonsuli Jerusalemissa, on erikoistunut kauppaan ja maatalouteen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimitti apua haavoittuneille sotilaille vapaaehtoisena Turkin Punaisen Puolikuun ja American Colony Nurses -järjestön kanssa. Vuonna 1918 hän aloitti palveluksen Britannian armeijan tiedusteluupseerina. Whitingillä oli laaja tietämys Lähi-idän maisemista ja historiallisista kohteista. Hän opasti usein vierailijoita Palestiinan, Syyrian, Jordanian ja Libanonin matkoilla. Hän kirjoitti lukuisia artikkeleita. National Geographic Magazine on lähes tyyten kuvitettu American Colony Photo Departmentin ja sen seuraajan Matson Photo Servicen tuottamilla valokuvilla. (Katso Valittu bibliografia ).
xxx/ellauri287.html on line 566: Valokuvia ovat: luolat ja rauniot, portin silta (Qasr el Heir), Palmyra (Syyria), Selucas (seinämuuri, jossa St. Paul purjehti), raunioiden vartija St. Simonissa (Kalat Siman), Syyria), arabikahvila, freskoja Kasr Amrassa (Jordania), Eric Matson valokuvaamassa reiän sisällä, arabimiehet ulkokahvilassa, naiset merenrantakaivossa lähellä Tripolia (Libanon), katedraalin rauniot Rusafassa (Syyria), ristiretkeläisten linna Margabissa (Syyria), Brittiläinen tykki Merkabissa, veneitä laiturissa, naiset leipomassa leipää; Kalat Simanin ja Krak de Chevaliersin rauniot Syyriassa (vallihauta, akvedukti, lounaiskulman tornit ja kirjoitus, keskuspiha ja kuninkaan torni sekä eteläisen neliön torni ja kirjoitus), Selucas (leikkaus ja tunneli) ja palmuja Jenin, Länsiranta. (s. 11-23)
xxx/ellauri287.html on line 578: ress.com/2012/07/paul_preaching_christ.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri287.html on line 583: Apostolien teot 22:3 "Minä olen totisesti juutalainen, syntynyt Tarsoksessa Kilikiassa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa (nim. Jeerusalem) Gamalielin jalkojen juuressa, opetettuna isiemme tiukan lain mukaan, ja olen kiivas Jumalan puolesta, niin kuin sinäkin. kaikki ovat tätä päivää.
xxx/ellauri287.html on line 632: Bibliografia: Bost-Pouderon, C. 2000. "Le ronflement des Tarsiens: l'interprétation du Discours XXXIII de Dion de Pruse." REG 113: 636-51.—. 2003. "Dion de Pruse et la physiognomonie dans le Discours XXXIII." REA 105.1: 157-74.—. 2006. Dion Chrysostome: Trois discours aux villes (Or. 33-35). 2 osaa Salerno: Helios.—. 2009. "Entre predication morale, parénèse et politique: les Discours 31-34 de Dion Chrysostome (ou: la subversion des genres)." Julkaisussa Danielle van Mal-Maeder et ai., toim. Jeux de voix: enonciation, intertextualité et intencionalité dans la littérature antiikki. Bern: Peter Lang. 225-56.Desideri, P. 1978. Dione di Prusa: un intellettuale greco nell'impero romano. Messina: d'Anna. Gleason, Maud. 1995. Making Men: Sophistis and Self-Presentation in Ancient Rome. Princeton: Princeton University Press. Gangloff, Anne. 2006. Dion Chrysostome et les mythes: Hellénisme, communication et philosophie politique. Grenoble: Millon. Houser, J. Samuel. 1998. "Eros" ja "Aphrodisia" Dio Chrysostomin teoksissa. Classical Antiquity 17.2: 235-58. Jones, CP 1978. Dio Chrysostomosin roomalainen maailma. Cambridge, MA: Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Local Cultures in the Room Empire: Libyan, Punic and Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949. "Die προλαλία bei den griechischen Schriftstellern." Wiener Studien 64: 71-81. Swain, Simon. 1996. Hellenismi ja valtakunta: kieli, klassismi ja valta kreikkalaisessa maailmassa, 50-250 jKr. Oxford: Oxford University Press.—. 2007. "Polemonin fysiognomia". Julkaisussa Simon Swain, toim. Kasvojen näkeminen, sielun näkeminen: Polemonin fysiognomia klassisesta antiikista keskiaikaiseen islamiin. Oxford: Oxford University Press. 125-202. Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Paikalliset kulttuurit Rooman valtakunnassa: Libyan, Punic ja Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949.
xxx/ellauri287.html on line 645: Antiokheia, lat. Antiocheia/Antiochia ad Orontem) oli Seleukos I:n perustama antiikin ja bysantin aikainen kaupunki historiallisessa Syyriassa nykyisen Turkin alueella. Iskenderunin lahden eteläpuolella vinosti vastapäätä Tarsosta. Nykyään Antakya on noin 213 000 asukkaan kaupunki Turkissa Orontes-joen varrella, n. 40 km Välimerestä. Kaupunki sijaitsee Hatayn umpisuolen näköisessä maakunnassa, jonka Turkki liitti itseensä Syyrialta vuonna 1938 Mortonin lukiessa Patun renkaanjälkiä.
xxx/ellauri287.html on line 657: Heettiläiset, kreikkalaiset, Aleksanteri Suuri, roomalaiset, bysanttilaiset, sassanidit, mongolit ja ristiretkeläiset ovat kaikki kulkeneet tätä reittiä kampanjoidensa aikana. Raamattu todistaa, että pyhä Paavali Tarsolainen ja epäpyhä Silas "Samway" Hobitti kulkivat tätä tietä kulkiessaan Syyrian ja Kilikian halki. Saksalaisten insinöörien junanrata kiertää porttien vierestä kuten Majan polku nyt. Heidän 1. WW aikana rakentamansa maasillat ja tunnelit ovat tekniikan ihmeitä, kuten Majan Hütte nyt.
xxx/ellauri287.html on line 665: Sasanian valtakunnan perusti Ardashir I , paikallinen iranilainen hallitsija, joka nousi valtaan Parthian heikentyessä sisäisistä riidoista ja sodista Rooman kanssa. Voitettuaan viimeisen partialaisen kuninkaiden kuninkaan eli shahanshahin, Artabanus IV:n, Hormozdganin taistelussa vuonna 224, hän perusti Sassanidi-dynastian ja päätti palauttaa Achaimenidi-imperiumin perinnön laajentamalla Iranin hallintoa. Suurimmillaan Sasanian valtakunta käsitti koko nykyisen Iranin ja Irakin ja ulottui itäisestä Välimerestä (mukaan lukien Anatolia ja Egypti) Pakistaniin ja Etelä-Arabian osista Kaukasukseenja Keski -Aasiassa. Legendan mukaan Imperiumin vexilloidi oli Derafsh Kaviaari (kuva alla)
xxx/ellauri289.html on line 87: resto/2022/09/07/NDNJ/c67b2460-7e66-4e9a-ab72-462e4a4e7340-JEHOVAHS_WITNESSES02.jpg?width=2560" width="70%" />
xxx/ellauri289.html on line 108: He pitävät väärin ja turhaan lausutun jumalan nimen "Jehova" käyttöä välttämättömänä oikean palvonnan kannalta. He torjuvat kolminaisuuden (joka onkin hölmö ajatus), sielun luontaisen kuolemattomuuden ja helvetin tulen, joita he pitävät epäraamatullisina oppeina. He eivät noudata joulua, pääsiäistä, syntymä- tai nimipäiviä tai muita hulluja tapoja, joita he pitävät pakanallisena alkuperäisenä kristinuskona. He käyttävät mieluummin omaa omituista raamatunkäännöstään, Franzin hommaamaa New World Translation of the Holy Scriptures, vaikka heidän kirjallisuudessaan toisinaan lainataan ja viitataan naureskellen muihin raamatunkäännöksiin. Kannattajat kutsuvat yleisesti uskomuskokoelmaansa "totuutena" ja pitävät itseään "totuuden torvina". He pitävät "ihmisyhteiskuntaa" moraalisesti turmeltuneena ja Saatanan vaikutuksen alaisena, ja useimmat rajoittavat sosiaalista vuorovaikutustaan muiden saatanoiden kanssa oville saarnauxeen. Seurakunnan kurinpitotoimiin kuuluu erottaminen, heidän terminsä viralliselle karkottamiselle ja muuten vaan karkottamiselle, viimeinen keino heidän mielestään vakaviin rikoxiin. Kastetut henkilöt, jotka muodollisesti lähtevät, katsotaan eronneiksi, ja heitä myös vältetään. Erotetut ja eronneet henkilöt voidaan lopulta ottaa takaisin, jos heidän katsotaan katuvan.
xxx/ellauri289.html on line 116: res.png" height="200px" />
xxx/ellauri289.html on line 136: Tammikuussa 1917 Vartiotorni-seuran lainopillinen edustaja Joseph Franklin Rutherford valittiin sen seuraavaksi presidentiksi. Hänen valintansa kiistettiin, ja hallituksen jäsenet syyttivät häntä itsevaltaisesta ja salakähmäisestä toiminnasta. Jakauma hänen kannattajiensa ja vastustajiensa välillä sai aikaan suuren jäsenmäärän vaihtuvuuden seuraavan vuosikymmenen aikana. Kesäkuussa 1917 hän julkaisi The Finished Mystery -kirjan seitsemäntenä osana Russell's Studies in the Scriptures -sarjasta. Russellin postuumiteoksena julkaistu kirja oli kokoelma hänen korjauxistaan Hesekielin ja Johnin Ilmestyskirjaan ym. Raamatun kirjoihin plus lukuisia ennen julkaisemattomia kirjoja. Se kritisoi voimakkaasti katolista ja protestanttista papistoa ja kristittyjen osallistumista suureen sotaan. Tämän seurauksena Vartiotorni-seuran johtajat vangittiin kapinasta vakoilulain nojalla vuonna 1918, ja jäsenet joutuivat henkisen väkivallan kohteeksi.
xxx/ellauri289.html on line 138: Vahingosta viisastuneena Rutherford keskitti Vartiotorni-seuran organisaation hallinnan izelleen. Vuonna 1919 hän otti käyttöön "suuren johtajan" nimityxen ja solutti agentteja jokaiseen seurakuntaan, ja vuotta myöhemmin kaikkia jäseniä kehotettiin tarkkailemaan naapureitaan ja raportoimaan väärinkäytöxistä Brooklynin päämajaan. Kansainvälisessä konventissa, joka pidettiin Cedar Pointissa Ohiossa syyskuussa 1922, oville saarnaamiseen kiinnitettiin uusi painopiste. Rutherfordin 25 presidenttivuotiskautena otettiin säännöllisesti käyttöön merkittäviä lisämuutoksia ja parannuxia oppiin mukaan lukien vuoden 1920 ilmoitus, jonka mukaan heprealaiset patriarkat (kuten Abraham ja Iisak ) nostettaisiin kuolleista vuonna 1925, mikä merkitsisi Kristukselle uuden elämän alkua. Tuhatvuotinen maallinen valtakunta starttaisi tuolla päivämäärällä. Eikun taas peltikatoille jännäämään.
xxx/ellauri289.html on line 146: Pussikeitoistaan ehkä kuuluisampi Nathan Knorr nimitettiin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran kolmanneksi presidentiksi vuonna 1942. Knorr tilasi uuden Raamatun käännöksen, Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen, jonka täysi versio julkaistiin vuonna 1961. Hän järjesti laajoja kansainvälisiä teinikonventteja, perusti uusia koulutusohjelmia jäsenille ja laajensi lähetystyötä ja haaratoimistoja kaikkialla maailmassa. Knorrin johtokuntaa leimasi myös se, että lisääntyvässä määrin käytettiin selkeitä ohjeita, jotka ohjasivat todistajia heidän elämäntyylissään ja käytöksessään, sekä seurakuntien oikeudellisten menettelyjen lisääntynyt käyttö tiukan moraalisäännöstön noudattamiseksi.
xxx/ellauri289.html on line 151: Knorrin kuoleman jälkeen vuonna 1977 presidenttinä ovat olleet mitättömämmät Frederick Franz (1977–1992) ja Milton Henschel (1992–2000), nimestä päätellen ne voisivat olla ex-jutkuja. Vuodesta 2000 lähtien johtajat on pelkkiä toimareita, joiden jäsenet eivät edes kuulu hallintoelimiin. Vuonna 1995 Jehovan todistajat hylkäsivät ajatuksen, että Harmageddonin on tapahduttava vuonna 1914 eläneen sukupolven aikana, ja vuonna 2010 he muuttivat opetustaan "sukupolvesta", kert Franzin kuoltua 1914 sukupolvesta ei ollut enää ketään hengissä.
xxx/ellauri289.html on line 216: Vuonna 2022 Jehovan todistajat raportoivat ensimmäisenä maailmanlaajuisesta 0,4 prosentin vuotuisesta elimen kasvusta. Noin puolet Jehovan todistajiksi tunnistautuneista on reserviläisiä.
xxx/ellauri289.html on line 380: Joskus nuorta auttaa se, että hän saa joltakulta aikuiselta, joka ei ole perheenjäsen. Ajattele Timoteusta. Hän hyötyi suuresti apostoli Paavalin esinahattomuudesta, ja Paavali puolestaan hyötyi suuresti siitä, että Timoteus liikkuili hänen perässään. Kuule Timo, hän sanoi,
xxx/ellauri289.html on line 383: Nämä [esim. Jehovan todistajat] näet tunkeutuvat koteihin ja kietovat valtaansa syntien rasittamia, monenlaisten oikkujensa riepottelemia naisparkoja, jotka ovat aina alttiita uusille opetuksille mutta eivät viizi silti hellittää pikkuhousujensa kuminauhaa. He ovat konnia kuten Jannes ja Jambres.
xxx/ellauri289.html on line 386: Anteexi ketkä? Tarinaa Jannesta ja Jambresta ei löydy minun raamatustani, Paavalin mainizema tapaus on näet apokryfinen. Jannes haastoi faaraon pyynnöstä Moosexen ja Aaronin taikakilpailuun munkkipossun hinnalla (siihen juuri missä Aaronim käärme jäykistyi kepixi) mutta sairastui kesken kaiken paiseeseen ja kuoli. Varoitteli vielä kuoltuaan veljellensä Jambrexelle näin:
xxx/ellauri291.html on line 45: Laurel Goodwin (11. elokuuta 1942 – 25. helmikuuta 2022) oli yhdysvaltalainen elokuva- ja televisionäyttelijä, joka tunnetaan roolistaan Elvis Presleyn rakkauskohteena vuoden 1962 elokuvassa
xxx/ellauri291.html on line 48: Lapsimalli Goodwin debytoi elokuvassa Elvis Presleyn rakkausihmisenä elokuvassa Girls! Girls! Typyjä! Typyjä! (1962).
xxx/ellauri291.html on line 54: resized/w100h132crop/files/images/creator/photos/158/279/158279868_50abf1.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri291.html on line 84: Se seurasi tähtialuksen USS Enterprise -avaruustutkimusaluksen matkoja, jonka planeettojen yhdistynyt Neuvostoliitto rakensi 2023-luvulla ja jonka tehtävänä oli "tutkia outoja uusia maailmoja, etsiä uutta elämää ja uusia sivilisaatioita, mennä rohkeasti sinne, minne kukaan ei ole ennen käynyt (ensin Kanada)". Star Trekin luomisessa Roddenberry sai inspiraationsa CS Foresterin Horatio Hornblower-romaanisarjasta, Jonathan Swiftin vuoden 1726 romaanista Kulliverbin matkat, vuoden 1956 elokuvasta Forbidden Planet ja tv- westerneistä kuten Wagon Train.
xxx/ellauri291.html on line 123: Hautajaiset järjestettiin 1. marraskuuta, ja yleisö kutsuttiin muistotilaisuuteen Hall of Libertyssä Forest Lawn Memorial Parkissa Hollywood Hillsissä. Se oli maallinen palvelu; Roddenberry oli haudattu ennen tapahtumaa. Yli 300 Star Trek -fania osallistui ja seisoi salin parvekkeella, kun kutsuvieraat olivat lattiatasolla. Nichelle Nichols lauloi kahdesti seremonian aikana ensin "Yesterday" ja sitten vielä itse kirjoittamansa kappaleen nimeltä "Gene". Barrett oli pyytänyt molemmat tai siis kaikki 3 kappalta. Useat ihmiset puhuivat laulun ajan muistomerkillä, mukaan lukien Ray Bradbury, Whoopi Goldberg, Christopher Knopf, Alfred E. ("What! Me Worry?") Neuman, ja Patrick Stewart. Seremonian päätti kaksi kilttipiippua soittamassa " Amazing Gracea", kun Roddenberryn nauhoitettu viimeinen viesti ("En saa vedetyxi henkeä!") lähetettiin blogosfääriin. Neljän koneen ohilento, kadonneen miehen muodostelmassa, seurasi, ja päättyi noin 30 minuuttia myöhemmin melkoisen rysähdyxeen. Hänen kuolemansa jälkeen Star Trek: The Next Generation esitti viidennen tuotantokauden kaksiosaisen jakson nimeltä "Graph Unification ", joka sisälsi omistuksen Roddenberrylle.
xxx/ellauri291.html on line 134: Enterprisen (suom. liikeyritys) neitsytlento sijoittuu Linnunkakan galaksiin, noin vuosille 2266–2269. Alusta ja miehistöä johtavat kapteeni James T. Kirk ( William Shatner ), ensimmäinen upseeri ja tiedemies Spock ( Leonard Nimoy ) ja ylilääkäri Leonard H. "Bones" McCoy ( DeForest Kelley ) ja naisistona 1 liian vanha ämmyrkäinen josta tuli Roddenberryn kakkosvaimo, söpö kiimainen joumän plus 1 Viina niminen vierailevana tissi- ja pyllyvakona. Shatnerin puhe-esittely jokaisen jakson avaustekstien aikana ilmaisi tähtialuksen tarkoituksen:
xxx/ellauri291.html on line 139: Toinen luotsi esitteli suurimman osan muista päähenkilöistä: kapteeni Kirk ( William Shatner ), konepäällikkö luutnantti "Beam me up" Scott ( James Doohan ) ja luutnantti Zulu ( George Takei ), joka palveli fyysikkona laivalla toisessa luotsissa, mutta myöhemmin hänestä tuli ruorimies koko sarjan ajan. Paul Fix näytteli tohtori Mark Piperiä toisessa pilotissa; laivan lääkäri Leonard McCoy ( DeForest Kelley) liittyi näyttelijöihin, kun kuvaukset alkoivat ensimmäisen kauden aikana, ja hän pysyi sarjan loppuosan ajan, jolloin hänestä tuli sarjan kolmas tähti. Aluksen vakituiseen miehistöön liittyi ensimmäisen kauden aikana myös viestintäupseeri, luutnantti Nyota Uhura ( Nichelle Nichols ), ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, jollaisilla oli niin tärkeä sivuvaunun rooli amerikkalaisissa televisiosarjoissa; kapteenin päämies Janice Rand ( Grace Lee Whitney ), joka lähti ensimmäisen kauden puolivälissä; ja Christine Chapel (Majel Barrett), aluksen sairaanhoitaja (ja Rotvallin kainaloinen kananen) sekä McCoyn avustaja. Walter Koenig liittyi näyttelijöihin neuvostolippuna Pavel Chekovina sarjan toisella kaudella. Nimoy oli sarjan ukrainalaisvahvistus.
xxx/ellauri291.html on line 165: Kolme päähenkilöä olivat Kirk, Spock ja McCoy, ja kirjailijat leikittelivät usein eri persoonallisuuksia toisistaan: Kirk oli intohimoinen ja usein aggressiivinen, mutta hänellä oli viekas huumorintaju; Spock oli viileän looginen; ja McCoy oli sarkastinen, tunteellinen ja epälooginen, mutta aina myötätuntoinen. Monissa tarinoissa nämä kolme törmäsivät, jolloin Kirk joutui tekemään vaikean päätöksen, kun taas Spock kannatti loogista, mutta joskus jämäkkää polkua ja McCoy (tai "Bones", kuten Kirk kutsui häntä) vaati tekemään sen, mikä aiheuttaisi vähiten haittaa. McCoylla ja Spockilla oli sparraussuhde, joka peitti heidän todellisen kiintymyksensä ja kunnioituksensa toisiaan kohtaan, ja heidän jatkuvasta riitansa tuli suosittuja katsojien keskuudessa. Esitys korosti dialogia niin paljon, että käsikirjoittaja ja ohjaaja Nicholas Meyer kutsui sitä radiodraamaksi.
xxx/ellauri291.html on line 233: Howen julkaisut vaivasivat hänen miestään suuresti, varsinkin johtuen siitä, että hän runoissaan monta kertaa sätti naisten rooleja vaimona, omaa avioliittoaan ja naisten asemaa yhteiskunnassa. Heidän avioliitto-ongelmansa kärjistyivät siihen pisteeseen, että he erosivat vuonna 1852. Kun Samuelista tuli hiänen miehensä, hän oli myös ottanut täysin haltuunsa hiänen omaisuustulonsa. Kun mies kuoli vuonna 1876, hiän huomasi, että useiden huonojen sijoitusten seurauksena suurin osa hiänen rahoistaan oli menetetty. Voi perhana.
xxx/ellauri291.html on line 247: suuressa voimassansa?
xxx/ellauri291.html on line 365: VLADIMIR PUTIN JA HÄNEN MINIONIT ONNISTUVAT JAKAMISESSA JA VALTIMISESSA LEVITTÄMÄLLÄ kauhutarinoita. On korkea aika purkaa Kremlin muinaisia propagandatekniikoita, joita Venäjän hallinto jakaa Donald Trumpin kaltaisten oikeistopopulistien kanssa. Paljon on vaakalaudalla. Torsten Fagerholm haukottelee, jälleen kerran hän uhkaa ydintuomiolla. "Hän" on tässä tapauksessa aiemmin oletettu liberaali Dimitrij Medvedev, teknokraattinen ja vauvakasvo, josta tuli Putinin istuimenlämmitin presidenttikaudella - nyt turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja Kremlin sodanlietsoja numero yksi. Eikö näissä näytelmissä ole inflaatiota, eikö lähettäjä menetä uskottavuutensa jatkuvasti nostamalla äänenvoimakkuutta maksimiin? Ei – tämä ei niin hienovarainen propagandatekniikka toimii, koska se auttaa tekijää säilyttämään aloitteen.
xxx/ellauri291.html on line 469: Todiste Neuvostoliiton petoksen onnistumisesta Stalingradissa tuli, Adair huomauttaa, kun Saksan kenraaliesikunnan päällikkö kenraali Kurt Zeitzler väitti marraskuun alussa, että "venäläisillä ei ole enää mainitsemisen arvoisia reservejä eivätkä he kykene käynnistämään laajamittaista hyökkäystä". Tämä tapahtui kaksi kuukautta ennen kuin Saksan 6. armeija antautui.
xxx/ellauri291.html on line 473: Huolimatta siitä, että saksalainen ilmatiedustelu osasi oikein arvostaa suurta joukkojen muodostumista Don-joelle, kuudennen armeijan komentaja pöhkö Friedrich Paulus ei ryhtynyt toimiin. Hänelle se tuli täysin yllätyksenä housut nilkoissa, koska hän ei pystynyt valmistamaan panssariaan liikkuvaksi reserviksi polttoaineen ja ammusten kanssa tai siirtämään sitä hyökkäyspäivänä. Historioitsija David Glantz katsoi, että hyökkäyksen laajuuden salailu oli puna-armeijan "suurin saavutus".
xxx/ellauri292.html on line 69: Pyhä Tekla syntyi Vähän-Aasian Ikonionissa (nyk. Konya) rikkaan Teokleos-nimisen pakanan tyttäreksi. Kahdeksantoista vuoden ikäisenä hänet kihlattiin Thamyris-nimiselle nuorelle pakanalle miehelle, joka rakasti häntä suuresti. Noihin aikoihin apostoli Paavali, joka oli tulossa Antiokiasta, viipyi Ikonionissa opettaen Jumalan sanaa päivin ja öin Onesiforoksen luona, aivan Teklan naapurustossa.
xxx/ellauri292.html on line 105: res/03-Teh/Saint-Takla-Haymanot/www-St-Takla-org--St-Tekla-12.jpg?m=1419425514" height="300px" />
xxx/ellauri292.html on line 113: Tekle Haymanot is frequently represented as an old man with wings on his back and only one leg visible. There are a number of explanations for this popular image. C.F. Beckingham and G.W.B. Huntingford recount one story, that the saint "having stood too long for about 34 years, one of his legs broke or cut while Satan was attempting to stop his prayers, whereupon he stood on one foot for 7 years." Paul B. Henze describes his missing leg as appearing as a "severed leg... in the lower left corner discreetly wrapped in a cloth." The traveller Thomas Pakenham learned from the Prior of Debre Damo how Tekle Haymanot received his wings:
xxx/ellauri292.html on line 173: Paavalin ja Teklan teot ( Acta Pauli et Theclae ) on apokryfinen tarina – Edgar J. Goodspeed kutsui sitä " uskonnolliseksi romanssiksi " – apostoli Paavalin vaikutuksesta nuoreen neitsyeen nimeltä Tekla. Se on yksi Uuden testamentin apokryfien kirjoituksista. Tertullianus, De baptismo 17:5 (n. 190) sanoo, että Aasiasta kotoisin oleva presbyteeri kirjoitti Paavalin ja Theklan historian, ja hänet nyrjäytettiin sen jälkeen, kun hän tunnusti kirjoittaneensa sen. Eugenia Roomalainen Commoduksen hallituskaudella (180–192) raportoi marttyyrikuolemansa teoissa olleen Theklan mallina tekstin lukemisen jälkeen, ennen kuin Tertullianus paheksui sitä. Hieronymus kertaa Tertullianuksen tiedot, ja hänen tarkkuutensa vuoksi kronologian raportoinnissa jotkut tutkijat pitävät tekstiä 1. vuosisadan luomuksena.
xxx/ellauri292.html on line 181: Tekla lahjoi vartijan päästäkseen sisään vankilaan ja istui Paavalin jalkojen juuressa koko yön kuuntelemassa hänen opetustaan ja suutelemassa hänen "siteitään".
xxx/ellauri292.html on line 188: Myrassa Tekla palasi Paulin luo vahingoittumattomana ja "päällään vaippa, jonka hän oli muuttanut miehen viitaxi". Myöhemmin hän palasi Ikoniumiin transuna kääntääkseen myös äitinsä. Hän muutti asumaan Seleucia Kikkiliaan. Joidenkin Apostolien versioiden mukaan hän asui luolassa siellä 72 vuotta ja hänestä tuli parantaja. Kaupungin hellenistiset lääkärit menettivät toimeentulonsa ja pyysivät nuoria miehiä raiskaamaan Theclan 90-vuotiaana. Kun he olivat juuri ottamassa häntä väkisten (?) luolaan avautui uusi käytävä ja kivet sulkeutuivat hiänen takanaan. Hän pystyi silti menemään Roomaan ja makaamaan myös Paavalin haudan vieressä. Aika täti tuo Tekla fasteri!
xxx/ellauri292.html on line 315: Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
xxx/ellauri292.html on line 322: Hän oli Tokhatin pojan Sallumin (tunnetaan myös nimellä Tikva) vaimo, Harhasin ( kutsutaan myös Hasrahiksi) pojan, vaatekaapin pitäjän. Hän asui Jerusalemissa toisessa kaupunginosassa tai toisessa neljänneksessä, who cares. Raamatun King James Version kutsuu tätä neljännestä "kollegioksi" ja New International Version kutsuu sitä "uudeksi neljännekseksi". Joojoo, EVVK!
xxx/ellauri292.html on line 351: Hulda "paneutuu töihinsä" tunnollisesti, mutta saa silti tuomarilta moitteet, kun vierailulle saapuvat kauppaneuvoksetar Kaavio ja hänen tyttärensä Kirsti joutuvat odottamaan vuoroaan. Kun Hulda kuulee vieraiden keskustelun eikä ymmärrä heidän puheitaan taiteesta, hän päättää alkaa opiskella Työväenopistossa ja lukee iltakaudet aamukuuteen saakka. Lisäksi hän taivuttaa Soratien sihteerin antamaan hänelle englannintunteja. Tiedonjanossaan Hulda haluaa oppia kaikki käsitteet, jotka hienostokin osaa. Opi, perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne. Tuomari Soratie huomaa Renessauce-kirjansa kadonneen, ja kun Hulda tunnustaa kazoneensa siitä vain kuvat ja soosireseptin, tuomari haluaa antaa potkut, mutta professori Norko ja Conny-täti saavat miehen luopumaan aikeestaan.
xxx/ellauri292.html on line 509: Sitten kuulemme nuoresta, jota hullu koira puri. Apollonius pelastaa hänet ahdingosta, joka siirtyy välittömästi jumalalliseen, kenen sielu koiralla oli sisällään; ja opimme, että se oli Amasis, entinen Egyptin kuningas, sillä viisaan ihmiskunta ulottui koiriin.
xxx/ellauri292.html on line 556: resdefault.jpg" width="100%"/>
xxx/ellauri292.html on line 586: Hullun samanlaisia on kaikki uskonnolliset menot ja meisingit. Eleusiin papit kaivaa illalla esiin pyhät taikaesineet ja tuo ne juhlavassa saattueessa jonnekin. Seuraavana päivänä kielletään barbaareja ja murhaajia ottamasta osaa mysteeriin. Sitten seuraa puhdistautuminen meressä kylvyn muodossa, sitten sikauhri, lounas ja lähtö pitkänä kulkueena Eleusiiseen.
xxx/ellauri293.html on line 76: Yksi asia vain on varma, se, että Paavalilla oli kärsittävänä jokin salainen vaiva, joku oka tai pistin lihassaan, joka rusikoi häntä ja kovasti kiusasi ja suuresti nöyryytti. Tämän vaivan laatu on askarruttanut kaikkien kansojen nerokkaita oppineita. On arveltu, että tuo "pistin lihassa" oli joko kaatumatautia, malariaa, päänsärkyä, taipumus änkyttämiseen, jokin silmätauti tai ruusu. Pah, mies oli ilmiselvä homo! Tai no bi, mutta se vaivaava pistin oli joka tapauksessa takuulla vähän keskemmällä kuin kyljessä. Vaiva haittasi saarnaamista, se oli nolo, ja se uusiutui. Kenties sillä oli herpes, tippuri tai kuppa. Paavali oli suorastaan hermokasa. Emme voi koskaan ratkaista Paavalin "pistimen" salaisuutta. Tekla olisi ehkä osannut sanoa muttei kertonut.
xxx/ellauri293.html on line 157: Kypros on vaihtanut omistajaa kuin mustalaisen hevonen. Veljeni Leijonamieli möi sen Simon Templarille, joka möi sen Saladdinin poispotkimalle Jerusalemin ex-kunkulle. Size oli vähän aikaa italialaisilla. Se päätyi osmannien aikaan Turkille, joka antoi sen Krimin sodassa lainaan briteille saadaxeen sillä britit puolelleen Venäjää vastaan. Britit tarjosivat sitä Kreikalle 1. maailmansodassa sota-avusta serbejä vastaan, ei huolineet. Turkin hävittyä suursodan Saksan puolella britit ottivat sen izelleen. 60-luvulla länkkärit teki siellä samat virheet kuin Palestiinassa samoin tuloxin, eli yhtämittaista kärhämöintiä. Nyziellä on 2 valtiota napit vastakkain. 2/3 saaresta on länkkäreillä ja 1/3 turkkilaisilla. E. Saarisen rakas Pafos on länkkärien eli kreikkalaisten puolella.
xxx/ellauri293.html on line 167: Kirje koostuu 21 luvusta. Se on vapaamuotoinen teologinen kirjoitelma, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa (luvut 1–17) käsittelee kristinuskon opillisia kysymyksiä, ja erityisesti sitä, kuinka vanhan liiton aikaiset ilmoituxet on tulkittava uuden liittosopimuxen valossa. Se pyrkii osoittamaan, että ainoastaan kristityt ovat tulkinneet Mooseksen lain oikein (tietysti). Toinen osa (luvut 18–21) käsittelee oikeaa kristillistä vaellusta käyttäen vertauskuvana kahta tietä, valon tietä ja pimeyden tietä. Don't underestimate The Power of The dark side of The force. Tämä osa muistuttaa vastaavanlaisia kohtia Didakhessa ja Hermaan Paimenessa. Tää Didakhe on tullut ennenkin vastaan, albumeissa 216 ja 217.
xxx/ellauri293.html on line 228: Mooseksen kirja 11 sisältää Vanhan testamentin juutalaisten ruokavaliolain. Oli sallittua syödä eläimiä, jotka pureskelevat mökkiä, jos niillä oli myös sorkat. Sallituissa merenelävissä on oltava sekä evät että suomut.
xxx/ellauri293.html on line 243: Jänis kiellettiin, "koska hän pureskelee sorkkaa, mutta ei halkaise sorkkaa" (3. Moos. 11:6); mutta Barnabas on johdonmukainen antropomorfis-metaforisessa eksegeesissaan.
xxx/ellauri293.html on line 269: Mutta, sanoo Mooses, voit syödä kaikkea, mikä jakaa sorkat ja pureskelee. Eli miksi he voisivat syödä niitä, jotka katkaisivat kavion? Kert ne näyttää vähän halkiohaaroilta! Tämä tarkoittaa sellaista, joka suuhunpanon jälkeen tuntee hänet, joka ravitsee häntä, lepää hänen päällänsä ja iloitsee hänestä. Katsokaa, veljet, kuinka ihailtavasti Mooses käski näitä asioita.
xxx/ellauri293.html on line 317: Mutta valon tie on tämä: jos joku tahtoo päästä siihen paikkaan, joka hänelle on määrätty, hän joutuu/pääsee sinne töillään. Eli lälläs lää Luther, Lassi oli oikeassa. Tässä 1x resepti: Sinun täytyy rakastaa häntä, joka loi sinut; sinun on ylistettävä sitä, joka on lunastanut sinut kuolemasta. Sinun tulee olla yksinkertainen sydämeltä ja rikas hengeltä. Sinun ei pidä liittyä niihin, jotka kulkevat kuoleman tietä. Sinun täytyy vihata tehdä kaikkea, mikä ei ole Jumalalle mieluista. Sinun täytyy vihata kaikkea huijausta. Et saa laiminlyödä mitään Herran käskyistä.
xxx/ellauri293.html on line 324: Abortti ei siis tule kysymykseen millään ehdolla. Älä vedä käteen äläkä kättäsi pois pojastasi tai tyttärestäsi ennenaikaisesti vaan opeta heille nuoruudesta lähtien Herran pelko.
xxx/ellauri293.html on line 491: Kuitenkin, kun Yhdysvallat astui toiseen maailmansotaan vuonna 1941, Hutt nimitettiin Yhdysvaltain armeijaan ja hänet määrättiin psykologian konsultiksi Washingtonin kirurgin toimistoon. Armeijalla oli tarve kouluttaa ja lähettää nopeasti sekä psykiatreja että psykologeja vastaamaan valtavasti lisääntyneeseen ammattilaisten tarpeeseen diagnosoida ja hoitaa emotionaalisia ongelmia, jotka kehittyvät sodan armeijan stressissä.
xxx/ellauri293.html on line 495: Vuonna 1959 Hutt tapasi entisen opiskelijan ja tuoreen armeijan upseerin ja psykologin, tohtori Gerald J. Briskinin, joka oli palvellut Korean sodan aikana ja joka oli käyttänyt Bender-Gestaltia huomattavasti asepalveluksessaan. Briskin oli hankkinut laajan kokemuksen testistä aivovaurioiden ja stressiin liittyvien psykologisten ja psykiatristen häiriöiden hoidossa ja diagnosoinnissa.
xxx/ellauri293.html on line 571: Pätevä kameli keskittyy yleensä yksityiskohtiin ja siihen, miten projekti valmistuu. He keskittyvät mieluummin pienempiin tehtäviin sekä prosessien ja järjestelmien luomiseen ja työskentelyyn, ja heillä on yleensä looginen, prosessoiva ja analyyttinen ajattelutapa. He haluavat noudattaa annettuja vaiheita ja sääntöjä ja varmistaa, että jokainen "I" on katkoviiva ja jokainen "t" on ylitetty. Nämä ihmiset lukevat koko taukohuoneen uuden mikroaaltouunin käyttöohjeen kannesta kanteen ja jättävät sen sitten aakkosjärjestykseen, värikoodattuihin arkistokaappiin tulevaa käyttöä varten. Kameli on yleensä lineaarinen ajattelija, ja heidän on tiedettävä, että he ovat saaneet kaiken tarvittavan tiedon ennen kuin he ryhtyvät uuteen hankkeeseen tai projektiin. Ennen kaikkea Camel vetää röökiä ulko-oven vieressä, moittii yksityiskohtia ja haluaa varmistaa työn laadun.
xxx/ellauri293.html on line 579: respace-cdn.com/content/v1/5d72a5f8c21c150001a41754/1582564415581-4IZ28GV9XQBK0JPWE5XY/Monkey_Icon-min.png" width="60%" />
xxx/ellauri293.html on line 630: Ison-Britannian huoli venäläisistä ottomaanien valtakuntaa koskevista malleista lisäsi se, että 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hiänellä oli huomattava kaupallinen intressi täällä. Ranskan edut, vaikka ne olivat samanlaisia kuin Ison-Britannian, painottuivat eri tavalla. Kuten Britannia, hiän pelkäsi Venäjän merivoimien tavoitteita, mutta hiänen tärkeimmät huolensa olivat taloudelliset. Ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä hiän oli rakentanut suuria investointeja Turkkiin. Näistä sijoituksista, kuten brittiläistenkin investoinneista, teki entistäkin kannattavampia taloudellisten ja oikeudellisten myönnytysten järjestelmä, joka tunnetaan nimellä Capitulations. Nämä oikeudet takasivat eurooppalaisille laillisen ekstraterritoriaalisuuden ja vapautuksen ottomaanien veroista.
xxx/ellauri293.html on line 634: Tämä oli taustalla tapahtumille, jotka toivat Turkin ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltojen puolella, tapahtumalla, jolla oli niin traagiset seuraukset Antantille. Turkin sodan tuhoisten tulosten valossa historioitsijoilla on ollut tapana kuvata brittiläisiä toimia, erityisesti sodan alkamisen Euroopassa ja Turkin sodanjulistusten välisenä aikana marraskuun 1914 alussa, kyvyttömyyden ja kyvyttömyyden yhdisteenä. Kyvyttömyys+kyvyttömyys = tyhmyys. Tärkeimmät tapahtumat todellakin tekevät vaikeaksi selittää muutoin Britannian asennetta aikoinaan ystävälliseen valtioon, jonka puolueettomuus olisi suuresti auttanut Britannian sotaponnisteluja. Mutta tyhmä on tyhmä vaikka sen voissa paistaisi.
xxx/ellauri293.html on line 636: 20. heinäkuuta 1914 Winston Churchill, Admiralityn ensimmäisenä kuumapäänä, takavarikoi kaksi turkkilaista sotalaivaa Newcastle on Tyne. Nämä alukset oli rakennettu siellä Turkin hallitukselle ja ne oli jo maksettu. Takavarikointi, ylimielinen selitys ja korvauksen puute siitä raivostutti turkkilaiset ja tarjosi saksalaisille erinomaisen mahdollisuuden ostaa turkkilaista hyvää tahtoa. He korvasivat Ison-Britannian kaksi sota-alusta kahdella omalla, Goebenilla ja Breslaulla. Houkutellakseen turkkilaisia entisestään Berliini tarjosi nöyryyttävien antautumisten lakkauttamista ja lisää sotilaallista apua. Enver Beyn johtama Saksa-mielinen sotaryhmä Turkin kabinetissa sai kaiken avun vaikutusvaltansa lisäämiseksi. Iso-Britannia ja Ranska eivät tehneet juurikaan kääntääkseen prosessia.
xxx/ellauri293.html on line 638: Turkit lhti liikkeelle Berliinin suojeluksessa purjehtimalla Goebenilla ja Breslaulla Mustallemerelle 28. lokakuuta 1914. Siellä he pommittivat Venäjän laivastotukikohtia Odessassa ja Novorossiskissa, provosoiden Venäjän sodanjulistuksen, joka annettiin 1. marraskuuta. Britannia ja Ranska seurasivat esimerkkiä muutama päivä myöhemmin. Vuoden 1914 lopulla Turkin liittyminen sotaan keskusvaltojen puolella ei kuitenkaan ehkä näyttänyt Antantille niin onnettomalta kuin myöhemmin. Kun Turkki ja Saksa on voitettu, väsyttävä itämainen kysymys voidaan ratkaista lopullisesti. Iso-Britannia saattaisi saada Mesopotamian öljykentät kiistattomasti hallintaansa; tiettyjen ottomaanien alueiden – kuten Egyptin – todellisen brittiläisen hallinnan poikkeama voitaisiin ratkaista ja salmien ja Konstantinopolin kysymys voitaisiin ratkaista sovinnollisesti voittajien kesken. Tästä näkökulmasta katsottuna jopa tapa, jolla Turkki astui sotaan, oli edullinen; se oli Turkki, joka oli lyönyt ensixi, jolloin Antente vaikutti loukkaantuneena osapuolena, jotain, jota sekä britit että ranskalaiset pitivät tärkeänä suhteissaan miljooniin valtakuntiensa muslimeihin. Intian toimiston vastustus veneen keinuttamista vastaan syntyi pelosta, että kaikki puuttuminen Ottomaanien valtakuntaan ja erityisesti sekaantuminen Konstantinopolin asemaan islamin kalifin kotipaikkana vaikuttaisi "häiritsevästi" miljooniin muslimeihin brittiläisessä imperiumissa.
xxx/ellauri293.html on line 644: Eli tässä siis sokerina pohjalla Balfourin julistus, jossa Britannian hallitus lupasi kansallisen kodin juutalaisille (toukokuu 1917)! Vittu mitä luikeroita kusipäitä länkkärit! Tästä se siis alkoi (tai paremminkin pääsi jatkumaan) loppumaton Israelin selkkaus. Samoin ikivanhaa Konstantino-pelin erää on Ukrainan demilitarisaatio. Apinoiden mannerlaatoilla on aina noi samat saumakohdat, joissa eri pesäkuopista punnertavat termiitit ottaa yhteen ja kärhämöi kovaa mölyten pureskellen päitä irti toisiltaan.
xxx/ellauri293.html on line 694: Sekä pääministeri David Cameron että presidentti Barack Obama pyrkivät käyttämään tönäysteoriaa edistääkseen sisäpoliittisia tavoitteita toimikautensa aikana. Kaverit on sittemmin tönäytetty vallasta, Putin jatkaa lentoa.
xxx/ellauri293.html on line 746: Joidenkin tutkijoiden mukaan tutkittaessa mekanismeja, jotka muodostavat perustan päätöksenteolle, erityisesti taloudelliselle päätöksenteolle, on välttämätöntä tunnustaa, että useimmat päätökset tehdään stressin alaisena, koska "Stressi on epäspesifinen kehon vaste kaikkiin sille esitettyihin vaatimuksiin."
xxx/ellauri295.html on line 177: Paavalin kirjeestä Timoteukselle: ”Sillä tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas ja matkusti Tessalonikaan, Kreskes meni Galatiaan ja Tiitus Dalmatiaan.” 2 Tim 4:10
xxx/ellauri295.html on line 283: Paasilinna on juuri vienyt piipun vieressä seisovan yläluokan edustajan suusta (V. Meri). xxx/ellauri295.html on line 404: 1902, vid 14 års ålder, tog Andersson på egen hand tåget till Göteborg, båten till Grimsby, tåget till Liverpool, båten till New York och slutligen tåget till Minnesota, till faster Sara och Carl Petter Anderssons farm i Forest Lake norr om Minneapolis, där han bodde och arbetade i deras jordbruk. I början av sommaren åkte han till Sandy Lake, 15 km norr om Tamarack i Aitkin County i norra Minnesota, där farbrodern Simon Andersson bodde. Tanken var att undersöka om hela familjen skulle följa efter, men han skrev i ett brev hem till Sverige att det inte var mycket bättre förutsättningar för familjen i USA än hemma, varpå fadern skrev tillbaka att han skulle åka hem. Han återvände till Sverige och var tillbaka i Skattlösberg den 16 december.
xxx/ellauri295.html on line 422: Han hade en behaglig sångröst, en baryton... Sjöng i total enkelhet aldrig starkt, och utan åtbörder."– Gunnar Turesson, 1976
xxx/ellauri295.html on line 571: Uppgivna Arsenalspelare i samband med förlusten mot Nottingham Forest. Resultatet innebar att Manchester City tog sin tredje ligatitel på raken. Arsenal har gjort sin bästa säsong sedan jag började hålla på dem. Men det enda jag kan känna just nu är tomhet. Varför utsätter jag mig för det här? Men det vill jag inte. Jag vill hoppas. Jag vill drömma. Det är väl det som är poängen med att känna passion för ett lag? För Arsenal är – och kommer alltid att vara – min stora passion. De framkallar tårar av både glädje och sorg. Jubel och svordomar. Gåshud och eufori. Ångest och stress.
xxx/ellauri295.html on line 580: The Talmud has two components: the Mishnah (משנה, c. 200 CE), a written compendium of the Oral Torah; and the Gemara (גמרא, c. 500 CE), an elucidation of the Mishnah and related Tannaitic writings that often ventures onto other subjects and expounds broadly on the Hebrew Bible. The term "Talmud" may refer to either the Gemara alone, or the Mishnah and Gemara together.
xxx/ellauri295.html on line 584: The Gemara (also transliterated Gemarah, or in Yiddish Gemore) is an essential component of the Talmud, comprising a collection of rabbinical analyses and commentaries on the Mishnah and presented in 63 books. The term is derived from the Aramaic word גמרא and rooted in the Semitic word ג-מ-ר (gamar), which means "to finish" or "complete".
xxx/ellauri295.html on line 674: Thomas Malcolm Muggeridge (24 March 1903 – 14 November 1990) was an English journalist and satirist. His father, H. T. Muggeridge, was a socialist politician and one of the early Labour Party Members of Parliament (for Romford, in Essex). In his twenties, Muggeridge was attracted to communism and went to live in the Soviet Union in the 1930s, and the experience turned him into an anti-communist. In the aftermath of the war, he converted to Christianity under the influence of Hugh Kingsmill and helped to bring Mother Teresa to popular attention in the West. He was also a critic of the sexual revolution and of drug use. Muggeridge´s politics changed from an independent socialist point of view to a conservative religious stance. Muggeridge senior pyöri todnäk haudassa kuin hyrrä.
xxx/ellauri295.html on line 676: Increasingly disillusioned by his close observation of communism in practice, Muggeridge decided to investigate reports of the famine in Ukraine by travelling there and to the Caucasus without first obtaining the permission of the Soviet authorities. His accounts helped to confirm the extent of a forced famine, which was politically unmotivated at the time. Muggeridge sacked The Pooh illustrator Shepard from Punch. Pooh was not Christopher Robin's Teddy but his own son's bear Growler. Eventually Shepard came to resent "that silly old bear" as he felt that the Pooh illustrations overshadowed his other work.
xxx/ellauri295.html on line 682: In 1982, at 79, Muggeridge was received into the Catholic Church after he had rejected Anglicanism, like his wife, Kitty. This was largely under the influence of Mother Teresa about whom he had written a book, Something Beautiful for God, setting out and interpreting her life.
xxx/ellauri295.html on line 684: Buckley called himself both a conservative and a libertarian. He is widely considered one of the most influential figures in the conservative movement.
xxx/ellauri296.html on line 146: Akkadinkielinen nimi, Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa "Oi jumala Nabu, suojele esikoispoikaani". Nabu on Babylonian viisauden jumala ja Marduk-jumalan poika. Omissa teksteissään Nebukadressar kuvaa itseään Nabun rakastamaksi ja suosikiksi. Hänen nimensä on aiemmin väärin tulkittu tarkoittavan "Oi Nabu, suojele kudurruani", Tässä asiayhteydessä kudurru voisi tarkoittaa pippeliä. Kuitenkin hallitsijan arvonimessä kudurru tarkoittaa lähinnä esikoispoikaa tai vanhinta poikaa.
xxx/ellauri296.html on line 148: rest~c9c715a31911ecb1fb11.jpg?is=1440x513c&ic=0x51x1200x427&c=2w&s=67619b0d7f2de3ce1f53fd920f0574fd28e47cb34a97fa06f3fdb4cf6cfd3fe0" height="200px" />
xxx/ellauri296.html on line 152: Vanha testamentti kuvaa, että Jumala vei Nebukadressarilta vallan ja syöksi hänet eläinten keskuuteen seitsemäksi vuodeksi, kunnes oppisi, ettei jellonoita suop ampua. Tuon seitsemän vuoden kuluttua Nebukadressar parani ja hänelle annettiin takaisin hänen paikkansa Babylonin hallitsijana. Puhdasta propagandaa, kaunaisten kotkannenien satuilua.
xxx/ellauri296.html on line 310: The Jewish schmatte sellers in Eastern Europe may have been dressed in rags, but they were not schmattes. The Talmud tells us that impoverished Jews are to be seen as nobility who had fallen on hard times, penniless but not worthless. xxx/ellauri296.html on line 494: George Stiletin "miten" -kolumni tässä kuussa käsittelee kaduilla nukkumista ("laita aina viltti pahvin päälle", hän suosittelee), ja Cook´s Cornerissa on paikallisen kodittomien turvakodin resepti paimenpiirakkaa varten ja pohdiskeleva kappale päivätyön ottamisesta. Kannattaneekohan tuo.
xxx/ellauri296.html on line 528: Patti sai aivovaurion juuri saatuaan siionistisen HS yleisönosastokirjoituxen valmiixi. Jotain siinä kyllä oli. Selvästikin lapsena traumatisoitunut. Mennyt mezään luokkaretkellä. Nauraa väkisin kuin velekanen isäntä. Pikku Reenalla lie ollut saman sortin skizoja. Tää siionismi oli Patin vaarin kalavelkoja, joka oli esikoislestadiaani. Patti ja sen vaimo on 2 uhriutuvaa narsistia toistensa tukassa. Taneli Kivipukki kiitteli Pattia HS insändaresta New Yorkista käsin kateena.
xxx/ellauri296.html on line 594: Cordelia Edvardson, som var av tysk-judisk börd, var en överlevande från koncentrationslägret Auschwitz (fånge A 3709) och kom till Sverige efter andra världskriget 1945. Med Zetterholm som avlade henne sonen Simon var hon inte gift. Kun Staffan näki paljaassa käsivarressa tatuoidut vankinumerot, häneltä ruiskahti ennenaikaisesti täkille. Toisella varvilla hän osasi jo varoa ja purskahti muutaman kiivaan työnnön jälkeen voimakkaasti kohdunsuulle. Sju judiska flickor med tatueringar är bättre än sex förutan. I en radiointervju i september 2021 berättade Beckman om sitt liv som Alice Staffan, där Alice sedan 1980-talet klär sig som kvinna och undviker glasögon för att inte skymma sminket. Staffan on kuin Hyväris-Reijo Paavo Ruåzalaisena, puree ja imeskelee suolakaloja. Hulluja nuo ruåzalaiset. Cordelia ei kaivannut sminkkiä, ja sen rillit oli eri sexikkäät.
xxx/ellauri296.html on line 632: research_sites/cjl/texts/center/conferences/soloveitchik/Soloveitchik.gif" height="150px" />
xxx/ellauri298.html on line 54: Aamulla 13. elokuuta 1985, 40-vuotiaana, Vishnun pikkuveikka Shiva Naipaul sai kohtalokkaan sydänkohtauksen työskennellessään pöytänsä ääressä. VS Naipaul kirjoitti The New Yorkerille vuonna 2019 kirjoittamassaan esseessä, joka julkaistiin vuonna 2019, ettei hän ollut tuolloin yllättynyt kuullessaan Shivan kuolemasta, että Shiva joi ja että vuosi ennen hänen kuolemaansa (kun oli heidän nuoremman sisarensa hautajaiset, joihin molemmat olivat osallistuneet) VS kertoo nähneensä jo kuoleman irvistyxen veljensä kasvoilla.
xxx/ellauri298.html on line 74: Ruuduissa olevien piirroksenalkujen ajatellaan olevan niin sanottuja reseptiivisymboleja, jolloin tiettyyn ruutuun piirretyn vastauksen ajatellaan heijastavan juuri tiettyjä tutkittavan persoonallisuuden elementtejä. Vastauksia tulkittaessa taustalla on oletus valmiiden piirrosten symboliarvosta. Psykologiaa, filosofiaa ja psykoanalyysia opiskellut Wartegg oli nuorena kiinnostunut modernista taiteesta, kuten Wassily Kandinskysta ja Kleestä, ja siihen liittyvästä symboliikasta. Hän itse perustikin teoriansa piirroksenalkujen symboliarvoista osittain 1920-luvun taideteorioihin ja osittain mystiseen filosofiaan. Testilomakkeen kuviot muistuttavatkin varhaisia abstrakteja taideteoksia. Wartegg ei testiään kehittäessään tiettävästi kuitenkaan hyödyntänyt yhteyttä toiseen tunnettuun senaikaiseen projektiiviseen menetelmään, vielä pöllömpään Hermann Rorschachin musteläiskätestiin, vaikka tosin mainitsi sen joissakin kirjoituksissaan.
xxx/ellauri298.html on line 100: Syylämunatestattuna joutomiehenä Patti kuvitteli olevansa Dostojevskin Riivaajien Stavrogin. Mulla on tästä määsterpiisistä pitkä paasaus albumissa 203 joka kyllä perustuu kokonaan toisen käden lähteisiin. Voimakas ja venynyt murrosikä, muttei merkkiäkään aggressiosta, ihmettelee testari. Patti vain höröttelee typerästi kuin joku lakukeppi. Riivaajien lopussa Stavrogin hirttäytyy. Patti kuolee perinteiseen viinanläträyxeen.
xxx/ellauri298.html on line 178:
Henkilökohtaiset intressit
xxx/ellauri298.html on line 184: Eläköityään Howard piti vielä runoseminaareja kohdesuhdeinstituutissa. Yhtään Howardin runoa ei löydy hakukoneista. Kohdesuhde teoria ja sen perustaja Donald Winnicott mainittiin albumissa 147. Donaldinkin äiti oli depressiivinen, sixi siitäkin tuli tollanen narsisti.
xxx/ellauri298.html on line 223: putting out fires’ to evoke what the role is like to be responding to
xxx/ellauri298.html on line 232: as workplace firefighters are the same ones who ignite emotional fires and produce
xxx/ellauri298.html on line 234: common response is in the idiom offires, smoke, and firefighting. I have found
xxx/ellauri298.html on line 259: hospital service. The presentation of the above ‘case’ was filled with emotion and
xxx/ellauri298.html on line 264: focus in the final lines of the poem from the uninteresting lady to the heroic
xxx/ellauri298.html on line 266: had been in the meeting. Several of them expressed gratitude for it and for the
xxx/ellauri298.html on line 302: about leadership, responsibility, hope and fear among firefighters, but among all
xxx/ellauri298.html on line 306: organizations, we bear the ethical responsibility for being the
xxx/ellauri298.html on line 315: reader utilize this method in his or her own organizational research and
xxx/ellauri298.html on line 378: Cloudbustingissa ideana oli aloittaa tämä kappale henkilöllä, joka herää tästä unesta, "herään itkien". Se on kuin asettaisi kohtauksen, joka vihjaa heti, että tämä henkilö ei ole enää jonkun kanssa, jota he rakastavat", hän selitti Associated Pressille vuonna 1989. "Se antaa pistävän sävelen kappaleeseen. Elämä on menetys, eikö? Se oppii selviytymään menetyksestä. Luulen, että meidän kaikkien on monella tapaa selvittävä siitä."
xxx/ellauri298.html on line 381: Wilhelm Reich testaa reseptejä vanhassa maassa Akvavitixinä xxx/ellauri298.html on line 385: Osa lännen myyttiä Saksasta on se, että se kieltää Saksaa vastaan demokratian nimissä tehdyt räikeät julmuudet. Dresdenin surullinen pommi-isku on Euroopan näkyvin esimerkki. Atomipommin käyttö Japanissa oli sak samma Aasian rintamalla. Sodankäynnissä vallitsee poikkeuksetta kaksoisstandardi: se, mitä "me" teemme vihollista vastaan, on oikeutettua, se, mitä "he" tekevät meitä vastaan, on " rikollinen", "barbaari". ja vastaavaa. Ei itse teko, vaan se, kuka sen teki ja kenelle, on meidän harhaanjohtava relativistinen argumenttimme! Psykologisesti prosessi on aseistariisuttavan yksinkertainen: taistelemme vihollisissamme sitä, mitä vihaamme itsessämme, ja paikannamme heissä kätevästi. Tällästä transferenssiä, vai projektiotako se oli. Taistelemme heissä kiellettyä osaa itseämme vastaan; tappamalla heidät, pahuuden symbolisina ruumiillistumaina, puhdistamme itsemme tuosta pahasta - ainakin tilapäisesti, kunnes seuraava tarve puhdistukseen sodan kautta ilmenee. (Howard F. Stein, op.cit.) Shoah business must go on, kuten hollantilainen patriarkka veisteli.
xxx/ellauri298.html on line 394:
Alkuyhteys aidin kanssa. Kohdussa pyhyyden kokemuksia, nirvana, kosmista ekstaasia, yhteytta Jumalaan tai luontoon - ja kaikkea mita Margaret Mead Samoan saarilta löysi: paratiisisaaria, onnellista rakkautta, sukeltelua lampimässä meressä.
xxx/ellauri298.html on line 479: – Diktaattori Urho Kekkonen seurasi tiettävästi aika tarkkaan, mitä minä tai muut sosiologit kirjoittivat. Myös pääministeri, ja myöhemmin presidentti, Mauno Koivisto oli kiinnostunut – varmaan siksi, että hän oli itsekin sosiologi, Eskola muistelee (muisteli).
xxx/ellauri298.html on line 501: Tätä kirjaa Patti kadehtii. Patin saavutettuja etuja oli saada joskus nimi lehteen. Moni tervehtii kadulla. Jo on etuja. Kommunisti ei saavutetuista eduista voi luopua. Nevvostoliiton arvo Patille on viholliskuva. Se piristää, panee yrittämään kovemmin. Läski ihrratynnörri, miespiika, hiihtelee huoneiden ja puistonpenkin väliä, ajattelee passiivis-aggressiivisia misogyynisiä ajatuxia. Millä kuoleman voi voittaa ellei sodalla? Jähmetin izeni kun äiti kosketti Setäläisen lyhkäsessä sivustavedettävässä. Palanut lapsi ei huoli tissiä. Setämiehiltä imuttaa Patti mieluummin piipunkoppaa, se on koskettavampaa, ja jähmettää kovemmin.
xxx/ellauri298.html on line 503: Ei ihmekään että Patti on tollanen sekopää, tollasilla lapsuusmuistoilla. Pelkkää posttraumaattista stressioiretta koko mies, oidipaalisuuden ohessa. Pahasti kesken jäänyt ihminen. Kirjailijaan ei pure imperfekti, se on praesens historicum, toivoo Patti-Makkonen, mutta ei se kyllä mikään Goethe ole.
xxx/ellauri298.html on line 524: res.cloudinary.com/feelbettr/image/upload/499/stan-christina-grof_o5cejk" height="250px" />
xxx/ellauri298.html on line 547: Se muodostuu ensimmäisten supistusten hetkestä kohdunkaulan täydelliseen avautumiseen. Se kestää yleensä 4-5 tuntia (ensimmäisen synnytyksen aikana jopa 10 tuntia). Mukava ympäristö ja turvallinen pieni maailma muuttuvat yhtäkkiä aggressiivisiksi - se alkaa kutistua ja tappaa. Eikä ulospääsyä ole. Lapsi kokee hengenvaaran ja täydellisen toivottomuuden tilanteen. Tässä synnytyksen vaiheessa on oltava kyky odottaa ja kestää vaikeita tilanteita. Tunnelin päästä pilkottaa kohta valoa.
xxx/ellauri298.html on line 556: Tässä matriisissa lapsi oppii olemaan aggressiivinen, rohkea ja määrätietoinen, uskomaan itseensä, taistelemaan ja ponnistelemaan. Myös tässä vaiheessa muodostuu ulkosynnytinten inho ja kielteinen asenne seksuaalisuuteen (kz. Patti Mulkkinen).
xxx/ellauri298.html on line 563: Kaikkien koettelemusten jälkeen lapsi löytää itsensä vapaaksi ja saa mystisen kokemuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta täysin uudessa ominaisuudessa. Yhteys uuteen maailmaan on kuitenkin myös suuri stressi, sillä lapsi joutuu tuntemattomaan ympäristöön - eri lämpötilaan, valoon, painovoimaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että vauva putoaa välittömästi äidin syliin ja tuntee "tutun tuoksun" ja lämmön ja siten suojan. Christine ja Brigitte ymmärsivät tämän.
xxx/ellauri298.html on line 606: Hänet tunnetaan myös yhteistyöstään Ken Wilberin kanssa. Hän on The Society for Consciousness Studies -järjestön perustaja, akateeminen neuvonantaja ja emerituspresidentti, [viittaus tarvitaan] The Laszlo Institute of New Paradigm Researchin perustaja ja Budapestin satajäsenisen Clubin jäsen. Hän on Consciousness: Ideas and Research for the Twenty First Century -julkaisun vanhempi toimittaja, Journal of Conscious Evolutionin apulaistoimittaja, Dynamical Psychologyn apulaistoimittaja.
xxx/ellauri298.html on line 623: res.cloudinary.com/feelbettr/image/upload/w_250/657/valde_finland_lepwk3_qEMtuB" />
xxx/ellauri298.html on line 637: On the ship during his return trip from an old world tour he encountered the messiah elect of the Theosophical Society, Jiddu Krishnamurti; they discussed Indian philosophy (that Jiddu had up to his gills by then), sparking in Campbell an interest in Hindu and Indian thought. Lacking faculty approval, Campbell withdrew from graduate studies, becoming a close friend of the budding writer John Steinbeck and his wife Carol. Campbell had an affair with Carol. Campbell too began writing a novel on the "Doc" of Cannery Row but unlike Steinbeck, did not complete his book, instead published a lot of trash on mythology and got rich(er).
xxx/ellauri298.html on line 639: Campbell attended a Grateful Dead concert in 1986, and marveled that "Everyone has just lost themselves in everybody else here!" Campbell died at his home in Honolulu, Hawaii, on October 30, 1987, from complications of esophageal cancer. The works of Arthur Schopenhauer and Friedrich Nietzsche had a profound effect on Campbell's thinking; he quoted their writing frequently. Sinclair's Babbitt did not follow his (Joe's) bliss, while Schopenhauer ans Nietzsche did, enviously watching Joseph hump his best friend's wife. Jung's insights into archetypes were heavily influenced by the Bardo Thodol (also known as The Tibetan Book of the Dead, an interesting tidbit on the side).
xxx/ellauri298.html on line 641: As a strong believer in the psychic unity of mankind and its poetic expression through mythology, Campbell made use of the Brigitte Bardot (BB) concept to express the idea that the whole of the human race can be seen as engaged in the effort of making the world "transparent to transcendence" by showing that underneath the world of phenomena (like Carol's underwear) lies an eternal source of bliss which is constantly pouring its energies into this world of time, suffering, and ultimately death. To achieve this task one needs to speak about things that existed before and beyond words, a seemingly impossible task, the solution to which lies in the metaphors found in myths. Words, words, words.
xxx/ellauri303.html on line 52: I skolorns får våra barn sexualupplysning och resultatet är att dom blir angivare, horor, lögnare, avfällingar. Vi själva blev sådana utan separat upplysning! Våra döttrar går på gatorna som horor. Våra hustrur sitter på barer, talar ett oanständigt språk, använder smink och grälla kläder som blottar allt, läser pornografi, lär sig där det bästa sättet att suga kuk. (Ingen dålig ide vid närmare eftertanke, minsann.)
xxx/ellauri303.html on line 61: The woman with seven sons was a Jewish martyr described in 2 Maccabees 7 and other sources, who had seven sons that were arrested (along with her) by Antiochus IV Epiphanes, who forced them to prove their respect to him by consuming pork. When they refused, he tortured and killed the sons one by one in front of the unflinching and stout mother.
xxx/ellauri303.html on line 83: Job 40:20-28: "Kan du draga upp Leviatan med krok och med en metrev betvinga hans tunga? Kan du sätta en sävhank i hans nos eller borra en hake genom hans käft? Menar du att han skall slösa på dig många böner eller tala till dig med mjuka ord? Att han skall vilja sluta fördrag med dig, så att du finge honom till din träl för alltid? Kan du hava honom till leksak såsom en fågel och sätta honom i band åt dina tärnor? Pläga fiskarlag köpslå om honom och stycka ut hans kropp mellan krämare? Kan du skjuta hans hud full med spjut och hans huvud med fiskharpuner? Ja, försök att bära hand på honom du skall minnas den striden och skall ej föra så mer. Nej, den sådant vågar, hans hopp bliver sviket, han fälles till marken redan vid hans åsyn." Haha ynkrygg, just det kan vi, och gör. Yes we can! Itämerelle exynyt ryhävalas on tapettava, öyhöttää Mikko Kärnä. Pyöriäiset uivat omassa veressään Huippuvuorilla. Kannanhodollista valaantappoa.
xxx/ellauri303.html on line 92: Amerikaner är krigshezare som understöder det kalla kriget - dom tål inte att det ryska folket har befriat sig från slaveriet. Kotik knöp ihop det ena ögat. Vad skall vi ta oss till med såna reaktionärer, såna avundsjuka svin. Ni är fria, ni har pengar, så det passar er att vara "progressiva" och spotta den hand som föder er med alla möjliga förklenande uttalanden om Amerika. Annars skulle ni också vara reaktionärer som jag. Han nöp Anna i baken.
xxx/ellauri303.html on line 115: Han låt stridslysten, aggressiv, som om blotta tanken på att röka upp rörde honom. Genzls svar satte punkt för samtalet-det fanns inte mycket
xxx/ellauri303.html on line 122: Genrih Grigorjevitš Jagoda (ven. Генрих Григорьевич Ягода; 1891 Rybinsk – 15. maaliskuuta 1938 Moskova, alun perin Enon Geršonovitš Jehuda) oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n päällikkö vuosina 1934–1936. Jagoda oli syntyperältään juutalainen. 1936 Jagoda oli salaisen poliisin riveissä järjestämässä pakkotyöläiset tekemään Vienanmeren–Itämeren kanavaa. Häntä on syytetty kirjailija Maksim Gorkin murhaamisesta myrkyttämällä vuonna 1936. Hän valvoi Moskovan ensimmäistä suurta näytösoikeudenkäyntiä, jossa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev tuomittiin kuolemaan. Tämä oli käännekohta Stalinin vainoissa, koska sen jälkeen pakkotyöleirit laajenivat GULAG-järjestelmäksi. Jagoda joutui itsekin pian Stalinin epäsuosioon, ja menetti paikkansa 16. syyskuuta 1936 Nikolai Ježoville, joka johti pääosan Stalinin suuresta puhdistuksesta. Jagoda tuomittiin ja teloitettiin aivan ansiosta 1938.
xxx/ellauri303.html on line 131: Pastori Norman Thomas oli jutkukommarien hampaissa. Thomas oli wimpy pasifisti. It was Thomas's position as a conscientious objector that drew him to the Socialist Party of America (SPA), a staunchly antimilitarist organization. When SPA leader Morris Hillquit made his campaign for mayor of New York in 1917 on an antiwar platform, Thomas wrote to him expressing his good wishes. To his surprise, Hillquit wrote back, encouraging the young minister to work for his campaign, which Thomas energetically did. Soon thereafter he himself joined the Socialist Party. Thomas was a Christian socialist. Eihän siitä tullut lasta eikä paskaakaan. De amerikanska kapitalisterna var inte ens kloka nog att kontrollera sina egna organisationer. Amerikansk kapitalism saknade klassmedvetande och vanligt politiskt egenintresse. Nu har dom lärt sin läxa nog. Det är inte socialismen där en individ har värde, utan kapitalismen, där det mäts i dollars.
xxx/ellauri303.html on line 141: Hon blev också intresserad i kvinnormas renhet. Ska man raka sig därnere? Fanns det badhus för kvinnor i NYC? Hon vaknade mitt i natten och mumsade de judiska lagarna i sig.
xxx/ellauri303.html on line 157: Att Jefta skulle frambringa ett människooffer till Gud kan tyckas strida mot den mosaiska lagen och därför har teologer varierande tolkningar om detta. Vissa menar att offret bestod i att Jeftas dotter vigdes till celibat i Herrens tjänst. Haha. Öde som är värre än döden. Andra menar att offret inte behagade Gud men att Gud tillät det i alla fall; Johannes Chrysostomos menar att Gud tillät Jefta att döda sin dotter för att visa konsekvensen av obetänksamma löften och därmed förhindra framtida sådana. Andra menar att händelsen är ett exempel på det moraliska förfall som Israel befann sig i vid den tiden. Varför nämner ingen Abraham, eller den där modern av Jukolan veljexet i Makkabéerna? Vad hette Jeftas dotter förresten? Typiskt att ingen bryr sig.
xxx/ellauri303.html on line 258: Toinen tärkeä työ on hänen Shaaloth Uteshuvoth (responsa), joka sisältää 132 kysymystä, joita useat rabbit ovat osoittaneet hänelle oikeuskysymyksistä ja hänen vastauksensa. Tämä teos julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Koska suurin osa näistä kysymyksistä oli luonteeltaan käytännöllisiä arkielämään liittyen, monet rabbit pitivät tästä työstä ja saivat siitä tärkeän ja mitä luotettavimman oppaan.
xxx/ellauri303.html on line 279: Ei mikään oikein toimi liioin Greinille. Autiotalo Maineesta ei takuulla sovi juutalaisille. Ei niistä ole maajusseixi. Eikä Teresa de Avilaxi liioin.
xxx/ellauri303.html on line 329: I grund och botten hade fatalisterna rätt men några månniskor var så beskaffade att de inte förmådde acceptera fatalismen. De måste hela tiden hålla fast vid föreställningen att de handlade av egen fri vilja. Så ville ödet ha det.
xxx/ellauri303.html on line 343: Today, Mea Shearim remains an insular neighbourhood in the heart of Jerusalem. With its Haredi, and overwhelmingly Hasidic, population, the streets retain the characteristics of an Eastern European shtetl, as it appeared in pre-war Europe. Life revolves around strict adherence to Jewish law, prayer, and the study of Jewish religious texts. Traditions in dress include black frock coats and black hats for men (although there are some other clothing styles, depending on the religious sub-group to which they belong), and long-sleeved, modest clothing for women. In some Hasidic groups, the women wear thick black stockings all year long, even in summer. Married women wear a variety of hair coverings, from wigs to scarves, snoods, hats, and berets. The men have beards, and many grow long sidecurls, called peyot. Many residents speak Yiddish in their daily lives, and use Hebrew only for prayer and religious study, as they believe Hebrew to be a sacred language, only to be used for religious purposes.
xxx/ellauri303.html on line 367: Monet piyyutit ovat tuttuja synagogan jumalanpalvelusten säännöllisille kävijöille. Esimerkiksi tunnetuin piyyut voi olla Adon Olam (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Adon_Olam) ("Maailman mestari"). Sen runollinen muoto koostuu toistuvasta rytmisestä kuviosta lyhyt-pitkä-pitkä-pitkä (tai hidas-hidas nopea-nopea) (ns. hazaj-mittari (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hazaj_meter) eli foxtrot/tango), ja se on niin rakas, että sitä lauletaan usein monien synagogajumalanpalvelusten päätteeksi, rituaalisen Sheeba iltaresitoinnin jälkeen, (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Shema) ja aamurituaalin tefilliiniprofylakterioiden pukemisen (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Tefillin) aikana. Toinen rakastettu piyyut on Yigdal (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Yigdal) ("Olkoon Jumala pyhitetty"), joka perustuu Maimonidesin kolmentoista uskon periaatteeseen. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Thirteen_Principles_of_Faith).
xxx/ellauri303.html on line 372: Geonim on sanan גאון ( Gaon' ) monikko[ɡaˈ(ʔ)on] , joka tarkoittaa "ylpeyttä" tai "loistoa" Raamatun hepreaksi ja 1800-luvulta lähtien "neroa", kuten nykyhepreaksi. Babylonian yliopiston presidentin arvonimenä se tarkoitti jotain "Teidän ylhäisyytenne" kaltaista.
xxx/ellauri303.html on line 387: Espanjan responsan pääedustajat 1300-luvulla olivat Nahmanides (Rabbi Moshe ben Nahman), ja etenkin rabbi Solomon ben Adret Hänen päätöksistään voidaan antaa muutamia esimerkkejä. Vastauksessa nro 395 hän kuvailee useiden taikauskoisten tapojen poistamista, joista yksi oli vanhan kukon tappaminen ja hirttäminen, sen pää ovella pojan syntymän yhteydessä. Erityisen huomionarvoinen on vastaus nro 548, jossa hän antaa päätöksen koskien Avilan ihmeellistä lasta (Teresa), joka oli alun perin ollut idiootti, mutta joutui myöhemmin usein transsiin, jonka aikana hiän sävelsi teoksia, joiden sisällön hiän ilmoitti enkelin välittäneen hänelle. Johtopäätös: "Se on selkeästi puppua."
xxx/ellauri303.html on line 480: Uudistusjuutalaisille Mooseksen profetia ei ole profetian korkein aste; pikemminkin se oli ensimmäinen pitkässä progressiivisten ilmoitusten ketjussa, jossa ihmiskunta alkoi vähitellen ymmärtää Jumalan tahtoa yhä paremmin. Sellaisenaan he väittävät, että Mooseksen lait eivät ole enää sitovia, ja tämän päivän sukupolven on arvioitava, mitä Jumala haluaa heiltä. Myös useimmat jälleenrakennusjuutalaiset hylkäävät tämän periaatteen, mutta eri syystä; useimmat väittävät, että Jumala ei ole olento, jolla on tahto ; siksi he väittävät, ettei sen tahtoa voida paljastaa, kun ei sitä ole. Ei izepaljastuskaan onnistu ilman genitaaleja.
xxx/ellauri303.html on line 498: Juutalainen perinne korostaa enimmäkseen suht. vapaata tahtoa, ja useimmat juutalaiset ajattelijat torjuvat determinismin sillä perusteella, että vapaata tahtoa ja vapaan valinnan harjoittamista on pidetty moraalisen elämän edellytyksenä. "Näyttää siltä, että sekä Raamattu, joka kehottaa ihmistä valitsemaan hyvän ja pahan välillä, olettaa moraalista epämääräisyyttä, että rabbit, jotka päättävät noudattaa hyvää taipumusta pahan sijasta, kuuluu jokaiselle yksilölle." Maimonides intti sinnikkäästi vapaan tahdon sopivan yhteen Jumalan ennaltatietämisen kanssa (Mishneh Torah, Hilkhot Teshuvah 5). Vain kourallinen juutalaisia ajattelijoita on ilmaissut deterministisiä näkemyksiä. Tähän ryhmään kuuluu keskiaikainen juutalainen filosofi Hasdai Crescasja 1800-luvun hasidilainen rabbi Mordechai Yosef Leiner Izbicasta, plus tietysti Barukh Spinoza.
xxx/ellauri303.html on line 500: Juutalaisuus vahvistaa, että ihmisillä on syntyessään halu tai halu tehdä hyvää, ja vieläzer hara (יצר הרע), taipumus tai halu tehdä pahaa. Nämä lauseet heijastavat käsitystä, että "jokaisessa ihmisessä on vastakkaisia luontoja jatkuvasti ristiriidassa", ja niihin viitataan monta kertaa rabbiinisessa perinteessä. [29] Rabbit jopa tunnustavat vieläzer ha-ran positiivisen arvon : ilman yetzer ha-raa ei olisi sivilisaatiota tai muita ihmisen työn hedelmiä. Midrash ( Bereshit Rabbah9:7) sanoo: "Ilman pahaa taipumusta kukaan ei synnyttäisi lasta, rakentaisi taloa tai tekisi uraa." Seurauksena on, että yetzer ha-tov ja yetzer ha-ra ymmärretään parhaiten paitsi hyvän ja pahan moraalisina kategorioina, myös ihmisen sisäisenä konfliktina epäitsekkäiden ja itsekkäiden suuntausten välillä.
xxx/ellauri304.html on line 59: Pieni osa lapsista ja nuorista oireilee vakavasti ja tekee entistä enemmän rikoksia. Minulta kysytään usein, miten nämä lapset ja nuoret saataisiin tarpeeksi varhain avun piiriin. Tämä on haastava kysymys ja resurssien puute julkisella sektorilla on huolestuttavaa. Orpostanin oligarkit tekevät vielä parhaansa lisätäxeen sitä. Tavoitteena on pudottaa maa onnellisimman titteliltä, kuten Pisilän Suomi pudotti lapset jo Pisan kärkipaikalta. Hyvältä näyttää, hieroo julma homopetteri jo käsiään.
xxx/ellauri304.html on line 89: Psykologian professori Matthew D. Lieberman kertoo kirjassaan Social tutkimustuloksista, joiden mukaan hoivahormoni oksitosiini lisää paitsi perheen yhteenkuuluvuutta, myös aggressiivisuutta ja epäempaattisuutta ihmisiä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin oma perhe. Jos oma arki on hyvin suojattua ja mukavaa, erilaiset ihmiset saatetaan kokea uhkana. Turkkilot eivät tunnista puolisoa kasvonpiirteistä vaan pepun hajusta. Hiero ulkopuoliseen vähän pepun hajua niin se menee täydestä. Väärän pepunhajuisia torjutaan hiiren haaskalta apinan raivolla.
xxx/ellauri304.html on line 350: Puuntuhooja antoi maailmalle klassisen arkkityyppisen tarinan röyhkeästä nuoresta länkkäristä, jota käsittämätön vanha aasialainen koulutti salaisiin taiteisiin; siitä tuli elokuva ja TV-pilotti, mutta mikä vielä tärkeämpää, se tarjosi lähdemateriaalin puoleen Hollywoodissa 1980-luvulla tehdyistä elokuvista. Ja vielä nyt, 40 vuotta ensimmäisen julkaisunsa jälkeen, uusia puuntuhoajia tulee edelleen Murphyn kynästä automaattikirjoituxella Warrenin lasten pidellessä varresta.
xxx/ellauri304.html on line 368: res2-0f8168fc6ab3aa8355294e1bb0c8c369e8a169c1-s600-c85.webp" />
xxx/ellauri304.html on line 407: Genre fiction, also known as popular fiction, is a term used in the book-trade for fictional works written with the intent of fitting into a specific literary genre, in order to appeal to striped-ass baboons and fans already familiar with that genre. A number of major literary figures have written genre fiction. John Banville publishes crime novels as Benjamin Black, and both Doris Lessing and Margaret Atwood have written science fiction. Georges Simenon, the creator of the Maigret detective novels, has been described by André Gide as "the most novelistic of novelists in French literature", and the one who has made most money and scored most arse with it. The main genres are crime, fantasy, romance, science fiction and horror—as well as perhaps Western, inspirational and historical fiction.
xxx/ellauri304.html on line 444: Just typical for a lady to start with the character and not the plot. For us men, eating fucking and bashing comes first, the choice of carcass, cunt or skull is secondary, same as burying beetles. But remember: Every really good story has some kind of conflict. No conflict, no story, just a big YAAAWWWN. The remaining 3 items on Ruthannes list are also hansypansy, lady stuff. Point of view, theme, style, WTF. Bet 50 shades had a lot of those. All we guys care about is lots of action and motivation (money, in other words, the rest like power and pussy can be bought).
xxx/ellauri304.html on line 446: Oh, and one more assignment. Take a book that you particularly like that's in the genre you want to work in and read it again. And this time, read it like a writer. When does the author spell out the main idea of the story? When does the hero arrive in the book? When the villain? Love interest? Danger and threats? How does the author make it seem real to you? If you want, stick post-it notes at various parts of the book. Think about it.
xxx/ellauri304.html on line 450: Kampaa tukkasi. No vaikka Hudsonissa on monenmoista hiipparia, eikä "hero" Hertz Grein ole niistä suinkaan näyttävin. Miljööt ovat aivan arkisia jenkkijutkukoteja, joita ei edes juuri kuvailla. Love interestit löpsähtävät toinen toisensa perästä. Pääkonnat ovat Hitler ja Stalin, jotka eivät esiinny koko aikana. Tää ei ilmeisesti sitten ole genre fictionia, tai sen genre (jeremiadi) puuttuu listasta.
xxx/ellauri304.html on line 472: To make him interesting, give your character a couple of conflicting personality traits. Maybe a character is wealthy and gives millions to charity but never leaves a tip in a restaurant because he thinks tipping is a scam. (I don't, and do. That is, I'd give millions to charity if I had some to spare. No tips, anyway.)
xxx/ellauri304.html on line 484: Another side-note. Basically I hate research into facts and history and blah and blah. So you can’t think of character traits? Here are some opposites for you. I can think of dozens more.
xxx/ellauri304.html on line 486: Timid. Adventuresome. (but afraid of wife.)
xxx/ellauri304.html on line 515: There is a hierarchy of character. Minor characters, you let vanish. Usually you bring them alive for a moment by using stereotypes. Stereotypes are not necessarily evil or bad; they are boring characters who are typical members of a group and your readers know the group… Cabbie, cop, waitress, nigger, telephone operator, prostitute, lawyer, doctor, politician, drunken Irishman (What? Are there still some of those?), Italian who talks with his hands. We might not like stereotypes of groups to which we belong but as writers they work. These are place-holding characters; they do their job and disappear into the night. Writers of pulp fiction, say.
xxx/ellauri304.html on line 519: Heroes have their Achilles heels. The most honest president of the U.S. cheats on the golf course; that is what makes people real. The late Robert Parker’s Spenser character was interesting. He was a yuppie. He ran, he lifted weights, he liked to cook, he liked unimposing little wines with sardonic personalities, he pretended he didn’t care about clothes but somehow always managed to wear the same basic uniform;, he lived with a woman, Susan the insufferable, who could psycho-babble Jay-Z into impotence. But the characterization hook was that Spenser spent his life being a private eye and shooting people, which was totally alien to the character’s nature. That started to round him out and make him real. Without that hard edge, he’d have been just another fan of Barry Manilow.
xxx/ellauri304.html on line 531: Yogi Berra oli typerälippalakkinen pesäpallisti jonka luonnetyyppi oli ISFP (introverted sensing feeling perceiving). Se kexi paljon Matti Nykäsmäisiä aforismeja. Unassuming yet passionate athlete. Kuoli samana vuonna kuin Warren mutta 8v vanhempana. Se oli italiaano 2. polven immigrantti jonka äiti ei osannut sanoa "Lawrence". He received the nickname "Yogi" from his friend Jack Maguire, who, after seeing a newsreel about India, said that he resembled a yogi from India whenever he sat around with arms and legs crossed waiting to bat or while looking sad after a losing game. Se oli hörökorvainen pikkumies, muistutti kyllä aika lailla Yodaa kuvissa.
xxx/ellauri304.html on line 586: Theodore Herman Albert Dreiser (/ˈdraɪsər, -zər/;[1] August 27, 1871 – December 28, 1945), born from krauts, became an American novelist and journalist of the naturalist school. His novels often featured main characters who succeeded at their objectives despite a lack of a firm moral code, and literary situations that more closely resemble studies of nature than tales of choice and agency. Dreiser's best known novels include Sister Carrie (1900) and An American Tragedy (1925).
xxx/ellauri304.html on line 594: Dialogue that sounds real. This is not tape-recorded dialogue but an attempt to make speech sound more realistic than it often has been written. Sometimes people say things that aren’t exactly to the point; nothing wrong with that as long as it’s interesting and/or entertaining and can move the story forward. Cases in point: the overrated Quentin Tarantino in films like “Pulp Fiction.” One of the best at it was novelist George Higgins. Elmore Leonard is excellent; also Larry Block.
xxx/ellauri304.html on line 601: Finally, a large percentage of novels today are written in restricted third person viewpoint. In other words, in each individual scene, the author works through only one person’s head. Anybody else in the scene, except the major player at that moment, is made to live by his actions and his words, but not by you — as author — getting into his head and telling us what he’s thinking. (Obviously, by the way, private eye novels are in some way illustrative of this rule because most PI’s are written first person since it’s impossible to get into another character’s thoughts and feelings except by showing him cavorting on your literary stage.)
xxx/ellauri304.html on line 607: Warren sanoo että Puuntuhooja-sarja on satiiri amerikkalaisesta yhteiskunnasta. Ei olisi kyllä arvannut. No Reijo Mäen Vares on satiiri Suomen Turusta. Live and learn.
xxx/ellauri304.html on line 610: Dialogue is the easiest, fastest and best way to involve your readers with your subject, your story, your characters, your writing. The fanciest long description of the snow storm slowly cresting the nearby mountain may indeed be beautiful writing but meh, who cares? My advice: leave out the nature shit and get back to the real world; give us this instead:
xxx/ellauri304.html on line 617: A guy named Leonard Bishop has a rule: keep the dialogue short. Four sentences is a speech. More than that, break it up. Let something happen. Let the person sip a drink or light a cigarette, scratch his butt or sneeze, anything. Let the speaker be responded to or questioned by another character. Let’s face it; nobody gets a a chance to speak for five sentences in a row without being interrupted, unless he or she is one of our neighbors in the East. Personally I find even Quentin Tarantino tedious.
xxx/ellauri304.html on line 623: What to read? If you get no checks, read Writer’s Digest. Read the how-to books. If you want to read books on writing, you can’t find much better stuff then Stephen King on Writing, anything by Dean Koontz or Larry Block, a very specific mystery writing manual from Hallie Ephron (*1948), Writing Mysteries from MWA, a collection which includes me and my ex-partner, read my blogs and those about the writer’s soul by Molly Cochran. Read “Trial and Error”by Jack Woodford (+1971), one of the great commercial writing geniuses. And be sure to read my long time personal favorite book by one of my all time, all-star heroes, “Dare to be a Great Writer” by Leonard Bishop, which is not 300 pages of “rah-rah boys, go do it” but is instead 329 specific tips on how to get the trucks out of the garage in the morning. Fabulous. Reading and writing and remembering, are the only two of the three R’s that count. Who the hell cares about ‘rithmetic? Except Chuck Berry, who could count 6/8 time like a genius.
xxx/ellauri304.html on line 625: The Destroyer Series played a huge role in getting me interested in economics, geography, politics, history, and even in Jewish Mysticism and the paranormal! Richard Sapir (+1987) after all was a Jew. The Body, which was made into a movie in 2001, is about a Jewish archaeologist who finds a skeleton underneath an Arab shopkeeper's basement that might be the body of Jesus and the American Jesuit priest who is sent by the Vatican to investigate.
xxx/ellauri304.html on line 633: You don’t have to be an expert; you can learn enough to fake it and sound like one. That’s what Google is for. You don’t have to write about what you know, only about what interests you.
xxx/ellauri304.html on line 634: “Jaws” and “The Exorcist” are good illustrations. They are very interesting indeed.
xxx/ellauri304.html on line 636: I was going to write about research but I hate research, research sucks. So maybe this can be about theme because “big books” frequently have a theme, although it’s not absolutely necessary. See, themes are about ideas and some writers, very skillful and very successful, have never had an idea in their lives. Still and all, books and stories are made better when they have a strong theme, some underlying message that can resonate with your readers.
xxx/ellauri304.html on line 640: Theme isn’t something you paste on after you write the first draft. Now, potboilers in general don’t have much thematic content because they doesn’t need to go far beyond: Bang Bang and the good guys in the white hats win. Theme is a more ever-present feeling that permeates the book you’re working on. Do you think when Ayn Rand wrote The Fountainhead or Atlas Shrugged, she first wrote the stories and then asked herself, “Now whatever could this be about? Selfishness?” But then, she was more political than most and, as I said, many books don’t have any discernible theme, except, buy it please and make me rich. That's my theme anyway.
xxx/ellauri304.html on line 645: Did you ever hear of a guy with plumber’s block? Electrician’s block? Did a mechanic ever have mechanic’s block? No, no, and no. The reason is that none of them get paid if they don’t show up to work, so block isn’t really a viable option like flu. However for writers, it often is, but then, they don't get paid. Read Trollope’s autobiography. He worked according to schedule and if he finished a novel, but still had fifteen minutes left in his usual writing day, he would take a fresh piece of paper, write “Chapter One” and get started immediately. Time’s a-wasting, children, said Trollope and went out to fornicate some neighborhood trollops. It pays to be mediocre.
xxx/ellauri304.html on line 647: I am proud that I never got to be as much as mediocre. Perfect is the enemy of good. (Oh, shut up, liberal, Who asked you?) I also worked with Clint on Lala land. It was great, and so was Clint. Steps is a book by a Polish-American writer Jerzy Kosiński (1933-1991, nee Lewinkopff, luopio, vsta 1957 loikkari), released in 1968 by Random House. The work comprises scores of loosely connected vignettes or short stories, which explore themes of social control and alienation by depicting scenes rich in erotic and violent motives. It was no longer recognized by any literary agent in the eighties. Random House turned it down with a form rejection letter. Well maybe it was a piece of shit to start with.
xxx/ellauri304.html on line 652: Thank you for a useful and interesting writer’s blog, it really helps with my plumber's block.
xxx/ellauri304.html on line 686: Smith oli CURE -nimisen salaisen järjestön päällikkö. Järjestön oli muutama vuosi sitten luonut maan silloinen presidentti Reagan. Tarkoituksena oli taistella rikollisuutta vastaan pysyttelemällä perustuslain ulkopuolella.
xxx/ellauri304.html on line 688: CURE:n ainoa ase oli voimakasrakenteinen, laihansutjakka mies. Hän oli orpolapsi, jolla ei ollut minkäänlaista menneisyyttä. Hän oli aikaisemmin toiminut pääministerinä Orpostanissa, ja hänet oli siellä tuomittu rikoksesta, jota hän ei ollut edes tehnyt. Hänet oli passitettu sähkötuoliin, joka ei ollut toiminut. Häntä oli jo yli kymmenen vuoden ajan kouluttanut maailman paras murhaaja, tiukkaa kuria arvostava asiantuntija, joka itse oli Sinäjuuri oppien perijä. Sinäjuuri oli eteläkorealainen kylä, joka oli tuhansien vuosien aikana tuottanut ensiluokkaisia palkkamurhaajia. Tämä mies - amerikkalainen tietysti - oli kuolettavampi kuin mikään vinkuintiaani. Presidentti tunsi hänet ainoastaan "erityishenkilönä". Amerikassa on paljon muitakin erityishenkilöitä, muttei yhtään aivan näin näyttävää.
xxx/ellauri305.html on line 277: Ariel on fiktiivinen hahmo Walt Disney Picturesin 28. animaatioelokuvassa Pieni merenneito. Ariel tarjoaa erinomaisen valikoiman pesujauheita, nesteitä, söpöjä tisuja, posliinigenitaaleja, geelejä ja PODSeja.
xxx/ellauri305.html on line 281: "Pikku merenneito" on rakas tarina Arielista, kauniista ja innokkaasta nuoresta merenneidosta, joka kaipaa seikkailua. Kuningas Tritonin tyttäristä nuorin ja uhmakkain Ariel kaipaa tietää enemmän meren takana olevasta maailmasta ja ihastuu pinnalla vieraillessaan reippaaseen prinssi Ericiin ja päättää ottaa yhdyntää helpottavan lohenpyrstöliitoxen.
xxx/ellauri305.html on line 690: Lev. 18:9 - Älä ole seksisuhteessa sisaresi kanssa xxx/ellauri305.html on line 696: Lev. 18:10 – Älä ole seksisuhteessa tyttäresi kanssa xxx/ellauri305.html on line 698: Lev. 18:10 – Älä ole seksisuhteessa tyttäresi tyttären kanssa xxx/ellauri306.html on line 68: Why is Rand a bad writer? Her writing is simply illogical, incomprehensible and blabbering. Her heroes and heroines are but pastiches, cliché-like cardboard figurines. Her world is black and white; either the character is a hero or a crook, but never anything in-between. Moreover, they fail the reality check; Howard Roark of The Fountainhead would not be the heroic creative mind he is represented; the reality check would be a similar megalomaniac sociopath as Le Corbusier.
xxx/ellauri306.html on line 82: "Minä"n korostaminen itsekkyydessä. Ayn Rand Instituten erityisen izekkäänä ansioitunut kollega Schwartz ( The Foreign Policy of Self-Interest: A Moral Ideal for America , 2004 jne.) väittää äänekkäästi läpi tämän huonosti syttyvän kirjan, että altruismi "on viime kädessä kutsumus orjuuteen", joka vaatii yksilöiden "alistumista" toisille "tarpeisiinsa kahlittuna. Vaatimus ei ole se, että kunnioitat muiden ihmisten omaisuutta, vaan se, että sinusta tulee heidän omaisuutensa."
xxx/ellauri306.html on line 86: Arvon tekijän silmissä määräävät markkinat. Varmasti kannattava Disneyland täyttää paremmin yleisen edun kuin valtion rahoittama Yellowstonen kansallispuisto. Schwartz tuomitsee progressiivisen koulutuksen, koska se opettaa, että "ei ole olemassa objektiivisesti oikeita ja vääriä vastauksia" ja kouluttaa lapsia "arvostamaan joukkoa itseään, mukavuutta itsenäisyyden edelle, emotionaalista solidaarisuutta rationaalisen arvioinnin edelle".
xxx/ellauri306.html on line 145: Mitäs sitten valkopestään izekkyys? Siihen riittää ettei "ryövää" muilta vaan tuottaa (ja vaihtaa) asioita joita ize arvostaa, muista viis. Coureur de bois pystymezässä squawn turkis tapissa, postinkantaja joka ahertaa nälkäpalkkansa eteen, opiskelija joka "juhlimisen" sijasta "keskittyy lukuihinsa" (mulla on muuten paikallisradion toimittajan paperit nim. MA Syrakuusan yliopistosta New Yorkista, jonka alumiineja, tiedekuntaa ja tytäryhtiöitä ovat kaikki Yhdysvaltain 46 presidenttiä ml Joe Biden, kolme nobelistia, yksi Fields-mitalisti, 36 olympiamitalistia, kolmetoista Pulitzer-palkinnon saajaa, lukuisia Oscar-voittajia, kaksi Rhodes Scholaria, viisi Marshall Scholaria, USA:n kaikki kuvernöörit sekä Yhdysvaltain senaatin ja edustajainhuoneen jäsenet. Eli revi siitä hei kaverit!), urheilija joka harjoittelee sinnikkäästi tullaxeen miljonäärixi, kexijä joka haluaa tulla rikkaaxi, taiteilija joka keskittyy työhönsä vaatimatta apurahoja, kaikki ovat esimerkkejä hyvästä izekkyydestä. Tästä näkee jo mistä olkiukosta on kysymys. Kazotaan vaikka sanakirjasta:
xxx/ellauri306.html on line 148: The meaning of SELFISHNESS is the quality or state of being selfish : a concern for one's own welfare or advantage at the expense of or in disregard of others : excessive interest in oneself. How to use selfishness in a sentence.
xxx/ellauri306.html on line 164: res.hentai-foundry.com/f/Freako/416700/Freako-416700-April_Month_-_Well_Done_My_Sons.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri306.html on line 165: res.hentai-foundry.com/f/Freako/501767/Freako-501767-April_Month_-_The_Tunnel_of_Love.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri306.html on line 181: Persiuksen opettajat Cornutus ja Caesius Bassus julkaisivat hänen varhaisen kuolemansa jälkeen Persiuksen ainoan teoksen, Saturae. Teos koostuu kuudesta satiirista, joissa Persius arvostelee aikansa kirjallista muotia ja yleistä rappiota. Persius käyttää runoissaan taitavasti sarkasmia ja kekseliäitä kielikuvia, ja roomalaisen satiirin perinteitä noudattaen runojen lopussa on aina moraalinen opetus. Teos oli suuressa suosiossa keskiajalla.
xxx/ellauri306.html on line 186: quid iuuat hoc, templis nostros inmittere mores Mitä hyötyä on tuoda muoti-ilmiöitä temppeleihimme
xxx/ellauri306.html on line 244: 24. maaliskuuta 1870 Syracuse University perustettiin. New Yorkin osavaltio myönsi uudelle yliopistolle oman peruskirjan, joka oli riippumaton Genesee Collegesta, joka oli epäonnistunut yrittämään muuttaa Syracuseen vuotta aiemmin. Yliopisto perustettiin yhteiskoulutukseksi. Presidentti Gregory Peck totesi avajaisissa: "Sisäänpääsyn ehdot ovat samat kaikille henkilöille... täällä ei saa olla häpeällistä naisten syrjintää... aivoilla (m) ja sydämellä (f) on oltava kohtuulliset mahdollisuudet..."
xxx/ellauri306.html on line 255: Toinen maailmansota stimuloi alueella merkittävää teollisuuden laajentumista: erikoisteräs, kiinnikkeet ja tilaustyöstö. Sodan jälkeen kahdella kolmesta suuresta autonvalmistajasta ( General Motors ja Chrysler ) oli suuria toimintoja alueella. Syracuse oli myös Carrier Corporationin pääkonttori , ja Crouse-Hinds valmisti väärinpäisiä liikennevaloja kaupungissa.
xxx/ellauri306.html on line 266: kasvuvauhti on suurempi kuin suuressa osassa New Yorkin osavaltiota, se on paljon
xxx/ellauri306.html on line 285: Kukaan ei halua, että häntä pidetään itsekkäänä – mutta voiko itsekäs käytös joskus olla hyvä asia? Hmm! Nyt pohditaan kuin Eirassa sienenmuotoisen keltaisen muovisen keittiön pöydän ääressä!
xxx/ellauri306.html on line 411: Jordaneen mukaan gootit olivat alun perin lähtöisin pohjoisessa valtameressä sijaitsevalta Scandza-nimiseltä kylmältä saarelta, jonka on tulkittu viittaavan Skandinavian niemimaan eteläosiin. Ne olivatkin alunperin jöötanmaan jööttejä! Tämä sopi Ruozi-Suomen ja Nazi-Saxan propagandapirtoihin. Sittemmin osa kateista amerikkalaisista tutkijoista katsoo nykyisin, että goottien skandinaavinen alkuperä on pelkkä myytti. Scandzasta gootit purjehtivat kuninkaansa Berigin johdolla kolmella laivalla Itämeren yli ja asettuivat nykyisen Pohjois-Saksan ja Puolan alueelle kukistettuaan siellä ensin vandaalit ja useita muita germaaniheimoja. Jordaneen mukaan gootit muuttivat etelämmäs Vistulan eli Veikselin alueelta johtajanaan Filimer, joka oli Berigin jälkeen viides kuningas. Useiden jännittävien seikkailujen jälkeen gootit saapuivat Mustallemerelle. Tacitus mainitsee teoksessaan Germania gothonit-nimisen germaanikansan, joka hänen mukaansa eli luugien pohjoispuolella mutta ruugien ja lemovien eteläpuolella. Ensimmäiset taistelut goottien ja roomalaisten välillä alkoivat 230-luvulla, samoin ryöstöretket Rooman Tonavan-provinsseihin ja Balkanille.
xxx/ellauri306.html on line 499: Olen kiireinen mies Ullanlinnasta enkä ehdi hakea panoa etelä-Helsinkiä kauempaa. Sitäpaizi löydän todennäköisemmin jakorasian joka jakaa myös samat arvot kanssani kuin jos haen sinänsä kyllä halvempaa wiixeä vasemmistolaisista kaupunginosista radanvarresta. Keinoelinministeri 2x-Wille on täysin samaa mieltä että tuloerot tarvitaan palkizemaan ahkerat ja näyttämään köyhille mistä kana kusee. Lucky girl syndrome saa niitä lohduttaa. Näitähän on nähty paasauxissa jo iso nippu motivoijia jotka sanoo et universumi toteuttaa unelmasi kuha jaxat niihin positiivisesti tarpeexi kauan uskoa. Ja osallistut motivoijan satojen eurojen unelmointikurssille.
xxx/ellauri306.html on line 578: Täytyypä kazoa mitä Mätien tomskujen tampiot tästä sanovat! Top critics: Cruise’s toothy heroics are ill-suited to moral complexity, but he is elevated by a stellar supporting cast... A summer genre movie for grown-ups. Too-long Grisham thriller is full of adult themes. Höh, montako panoa? Näytetäänkö muka kuinka se menee sinne? (Ilmeisesti noin 2, ei näytetä.) The Firm amusingly satirizes the New Traditionalist aspirations of today's young urban elite -- not so much the lifestyle itself as the illusion of utter security it represents. Alas, Tom Cruise is Tom Cruise, playing yet another variation of his screen image. A first-class thriller and thought-provoking morality play. Is this a thriller? You've never scene (sic) a 'suspense film' drag its heels so deplorably. Moderately entertaining... and a big step up from the book. No, the book moved at turbo speed. At two and a half hours, the movie crawls. Two-and-a-half hour movies -- jeez, there ought to be a law.
xxx/ellauri306.html on line 620: Ihmiset kiistelevät usein ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien välisestä keskustelusta, koska ajatellaan, että se on luokkakysymys, koska "etuoikeutettuja valkoisia ihmisiä" pidetään hyvänä ulkomailla ja kaikki muut ovat maahanmuuttajia. Tulin Yhdysvaltoihin vihreällä kortilla, se oli stressaavaa, maksoi täydelliset omaisuudet, ja silti vihreän kortin haltijoita uhkaillaan jatkuvasti: "Otamme sen teiltä pois, jos teet tämän, tämän, tämän, tämän, tämän, tämän jne.", säännöt muuttuvat jatkuvasti ja se pelottaa ihmisiä hankkimaan kansalaisuutta, jottei heitä karkotettaisi. Minulla ei ole samoja oikeuksia kuin Yhdysvaltain kansalaisella, minua vain kohdellaan veronmaksajana. Kuten eräs toinen brittiläinen ulkomaalainen sanoi äskettäin, "Amerikassa on parempi elintaso, mutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa on parempi elämänlaatu".
xxx/ellauri306.html on line 638: A MAN appears on the battlements. ARTHUR addresses him
xxx/ellauri306.html on line 677: A cow comes flying over the battlements, lowing aggressively. The cow lands on GALAHAD'S PAGE, squashing him completely
xxx/ellauri306.html on line 686: ARTHUR (restraining LAUNCELOT from going out and having a go): No!
xxx/ellauri306.html on line 688: Pidän siitä, että he eivät ole asehulluja, eivät laita ruokaan niin paljon paskaa kuin meillä täällä, eikä sinun tarvitse mennä rikki, jos koskaan sairastut. Pidän siitä, kuinka jalankulkijaystävällistä se näyttää olevan.. kuinka voit elää puoliksi maaseutuelämää (lukemani perusteella) ja silti käyttää julkisia kulkuvälineitä. En aja autoa ja olen aina halunnut asua jossain "maamaisemmassa" ilman, että joudun asumaan tiheämmin asutulla alueella (ja selviytymään vastaavista vuokrahinnoista). Mikään paikka ei ole täydellinen, mutta jotkut paikat resonoivat kanssasi enemmän kuin toiset. Ajan myötä olen vain pettynyt Yhdysvaltain hallitukseen. Haluan asua jossain, jossa tunnen hallituksen olevan ainakin hieman puolellani. Rikkaat rikastuvat täällä, köyhät köyhtyvät (mutta valtion auttamana), ja me keskimmäiset joudumme "ruuttiin". Minua verotetaan asuinvaltiossani, ja sen lisäksi minun on maksettava tietty summa kuukaudessa sairausvakuutuksestani (joka on työnantajani), mutta kuten viittasit, se ei sisällä lääketieteellisiä korvauksia ja menettelyjä. Olen ollut työssäni lähes 27 vuotta, enkä ole nähnyt korotusta vuoden 2008 jälkeen...vielä, minulle on annettu lisää työtä samalla palkalla. 😥 Työn ja yksityiselämän tasapaino täällä on perseestä. Tunnet syyllisyyttä, jos otat vapaata mihinkään.
xxx/ellauri306.html on line 692: Kirjoitin sanoakseni, bravo, kun kuuntelet vaistoasi. Iso-Britannia ei ole täydellinen, mutta sen jälkeen, kun se on ollut täällä niin monta vuotta ja läpi: vaalit, kouluammuskelut; nouseva uskonnollinen kiihko jne., otan pienen saaremme pohjoisen meressä milloin vain.
xxx/ellauri307.html on line 155: [Kuvan alla venäjäxi: "Tyypillinen ilme. Suuresti näköinen."] Mitä potaskaa. Berdjajev edustaa motivationaalisen puhujan Eski Saarisen peukuttamaa teini-ikäistä existentialismia, länkkärimäistä valintamyymälämentaliteettia, tyyliin sää pystyt vaikka mahDOTtomaan, luota sydämmees VAAN! Sanan ja yrittämisen vapautta.
xxx/ellauri307.html on line 165: Selvitä sukujuuresi
xxx/ellauri307.html on line 273: "Kiinnitä" - Schaltflache und soziale Widgetit fur Pinterest (Pinterest) - Tietosuojakäytäntö
xxx/ellauri307.html on line 326: Raivoissaan Leon Trotskylle sosialistivallankumouksellisen puolueen kongressin sulkemisesta, hiän suunnitteli tämän salamurhan, mutta kollegat saivat hiänet luopumaan ja lähettivät hiänet maitojunalla kotiin Krimille Anapaan. Vuonna 1918, bolshevikkivallankumouksen jälkeen, hiänet valittiin Etelä-Venäjän Anapan apulaispormestariksi. Kun antikommunistinen valkoinen armeija otti Anapan hallintaansa, punainen pormestari pakeni ja hiänestä tuli kaupungin pormestari. Valkoinen armeija asetti hiänet oikeuden eteen bolshevikkina. Tuomari oli kuitenkin hänen entinen opettajansa Daniil Skobtsov, ja hänet vapautettiin syytteestä. Pian he rakastuivat ja menivät naimisiin.
xxx/ellauri307.html on line 342: Kuzmina-Karavaeva kohtasi helmikuun vallankumouksen innokkaasti ja liittyi maaliskuussa 1917 sosialistivallankumoukselliseen puolueeseen . Hän vietti suurimman osan vuodesta 1917 Anapassa, valittiin apulaispormestariksi ja vastasi koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Helmikuussa 1918 pormestari N. I. Morev erosi, ja Elizabeth valittiin hänen tilalleen. Kun lyhyen kaksoisvallan jakson jälkeen bolshevikit otti täysin vallan kaupungissa, Kuzmina-Karavaeva, vaikka hän ei jakanut bolshevikkien ideologiaa, otti terveydenhuollon ja julkisen koulutuksen komissaarin viran yrittäen suojella väestöä ryöstöiltä ja terrorilta. Toukokuussa 1918 hän osallistui Oikeiston SR-puolueen kongressiin Moskovassa ja johti maanalaista bolshevikkien vastaista työtä, palasi syksyllä Anapaan, missä Denikinin vastatiedustelu pidätti hänet - häntä uhkattiin kuolemanrangaistuksella "komissaarin" puolesta. ja osallistuminen yksityisomaisuuden kansallistamiseen. 15. maaliskuuta 1919 hänen tapauksensa käsiteltiin Jekaterinodarin alueellisessa sotilaspiirioikeudessa, ja vain taitavasti organisoidun puolustuksen ansiosta vastaaja sai vain kahden viikon pidätyksen. Odesski Listok -lehti julkaisee avoimen kirjeen Kuzmina-Karavajevan puolustamiseksi, jonka ovat allekirjoittaneet M. Voloshin, A. Tolstoi, Vera Inber ja muut.
xxx/ellauri307.html on line 350: Vuodesta 1927 hänestä tuli aktiivinen hahmo Venäjän opiskelijakristillisessä liikkeessä (RSCM), kiertävänä sihteerinä hän matkusti ympäri Ranskaa, vieraili venäläisten emigranttiyhteisöissä, piti luentoja, raportteja ja julkaisi muistiinpanoja emigranttien vaikeasta elämästä. Valmistunut poissaolevana St. Sergiuksen ortodoksisesta teologisesta instituutista Pariisissa. Skobtsova osallistui Venäjän taiteilijaliiton kongresseihin, puhui Venäjän tutkimuksen piirissä ja osallistui N. A. Berdjajevin johtamaan seminaariin. Vuonna 1930 hän luki raportin RSHD:stä "Työskentely nuorten kanssa" ja hänet nimitettiin liikkeen matkustavaksi sihteeriksi. Vuonna 1931 hänen tyttärensä Anastasia haudattiin uudelleen toiselle hautausmaalle, mikä oli viimeinen syy Skobtsovan päättämiselle ryhtyä munkina. Hän sai kirkon avioeron mieheltään, ei hakenut siviiliavioeroa, ja virallisesti he pysyivät puolisoina elämänsä loppuun asti.
xxx/ellauri307.html on line 423: Klassiske eksempler: Hvis mange mennesker blir overbevist av et falskt rykte om at banken deres har gått konkurs, og alle drar til banken for å ta ut pengene sine, vil banken bli konkurs i virkeligheten, selv om krisen kun startet som et rykte.
xxx/ellauri307.html on line 425: Reply in response to David Penitente: First we are more important than ants as we have free will to be aware and 7-613 covenant connectors to grow our souls with.
xxx/ellauri307.html on line 428: - But what does the story say about all the people in the village that got raided? Reply in response to Chaya Leah :
xxx/ellauri307.html on line 429: That they should have acquired weapons and become proficient in them. The proper comforting phrase for one who lost an animal is "May the Omnipresent One make full your loss (HaMakom Yemalei Chesroncha)" -- see Tractate Berachos 16b. I have learned much from "Chabad.org," through the years. Orthodoxy, is not what I follow, yet I love the information.
xxx/ellauri307.html on line 441: "Sinun on aika pakata laukkusi!”. Kaikuna 1930-luvun poliittisesta väkivallasta presidentti Ståhlbergia kohtaan eräs toinen sanoi, että minut pitäisi siepata, viedä rajalle ja luovuttaa venäläisille. Kun tämä artikkeli julkaistaan, seuraa siitä lähes varmasti uusi herjausten aalto. Paljaaxihakatun suomaiseman arktisten apinoiden porukka kävelee silmät ummessa uuteen orpanisaatioon. Kiitos vaan mutta en välitä osallistua. Ongelma on vain ettei pallolla taida olla enää termiittiapinatonta paikkaa mihin paeta. Eikun kistuun vaan ja kansi kii.
xxx/ellauri307.html on line 632: Kymmenen vuoden ajan hän yritti kirjoittaa Great American Novelin ja viimeisteli kolme käsikirjoitusta, joita ei saanut kaupaxi. Kun joku ehdotti häntä yrittämään kirjoittaa romanssiromaaneja, Evanovich luki useita romansseja ja huomasi nauttivansa genrestä.
xxx/ellauri307.html on line 648: resize=1200%2C1648" width="30%" />
xxx/ellauri307.html on line 711: David Oyedepo on nigerialainen pastori, jota pidetään nykyään Nigerian rikkaimpana pastorina. Oyedepo toimii tällä hetkellä Living Faith Chruch World Widen presidenttinä ja saarnaajana, joka tunnetaan parhaiten Winners Chapelina.
xxx/ellauri307.html on line 730: Earth and the animals in seven days. Which is right?' Unfortunately, the response
xxx/ellauri307.html on line 738: After graduating from Phillips Exeter, Brown attended Amherst College, where he was a member of Psi Upsilon fraternity. [En mennyt Barbaran sijaisexi Amherstiin. Amherstissa oli pelkkiä lehmiä. Nyt voisin olla tiikerikirjailija Donin paikalla. Barbaran mies Emmon Bach oli depressiivinen, varmaan Barbaran lytistämänä. Niillä oli vanerista tehty kesämökki jossain pusikossa.] xxx/ellauri307.html on line 739: He played squash, sang in the Amherst Glee Club, and was a writing student of visiting novelist Alan Lelchuk (n.h.). [Merkittäviä kriittisiä tutkimuksia Lelchukista ovat olleet Philip Roth Esquiressa, Wilfrid Sheed Book -of-the-Month Club Newsissa, Benjamin DeMott The Atlanticissa, Mordechai Richler Chicago Tribunessa ja Steven Birkets The New Republicissa. Nämä olivat varmaan kaikki juutalaisia, kuten Lechuk izekin. American Mischief "Yksikään kirjailija ei ole kirjoittanut niin tietäen ja kaunopuheisesti lihallisen intohimon seurauksista Massachusettsissa Scarlet Letterin jälkeen." Philip Roth, Esquire. On Home Ground "On Home Ground herättää nuorille lukijoilleen ajankohtaisia kysymyksiä ja tekee sen niin taitavasti. Se saavuttaa niin paljon menestystä kuin baseball-harjoitus ja nostalgia." Juutalaisomisteinen The New York Times Book Review. Lelchuk kirjoittaa valtavan ilolla kuvista, sanoista ja järkähtämättömästä kuolevaisesta erityisyydestä. Naisille, jotka etsivät vastauksia, hän tarjoaa juutalaisia olankohautuxia, epäselvyyttä, joka on omituisen tyydyttävää." Catherine Bateson (juutalaisen Margaret Meadin juutalainen tytärvainaa).] Brown spent the 1985 school year abroad in Seville, Spain, where he was enrolled in an art history course at the University of Seville. Brown graduated from Amherst in 1986.
xxx/ellauri307.html on line 740: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
xxx/ellauri307.html on line 743: Benjy DeMott -vainaa "saw as three pervasive social myths: the assumption, held by many Americans, that we live in a classless society; the promise, held out by movies and television, that individual friendships between blacks and whites can vanquish racism all by themselves; and the images of women, ubiquitous in popular culture, that render them almost indistinguishable from men." He opined that movements of the lower classes have a tendency to 'go awry.' Benjamin Haile DeMott was born on June 2, 1924, in Rockville Centre, N.Y.; his father was a carpenter, his mother a faith healer. He joined the Amherst faculty in 1951 and earned a Ph.D. in English literature from Harvard two years later. He observed that a tenet of national faith in America had been that "goodness equals laughter, that humour can banish crisis, that if you pack up your troubles and smile, horror will take to the caves". Critical response to Mr. DeMott's work was divided. His detractors saw his pop-culture references as forced efforts to look au courant.
xxx/ellauri307.html on line 763: löytyi Sysmän kirjaston poistohyllystä. Kirjailijoiden esikoiset tuppaa olemaan omaelämänkerrallisia. Don Rosa ei vaan Brown (ei siis etu- vaan takapuolen värisävy) omisti esikoiskirjansa Digital Fortress 1998 [silloin(kin) olisi Suomen pitänyt hakea Naton jäsenexi hemmetti! Nyt kun Suomi on vihdoin länsiliitossa on Danin kirja jo Sysmän kirjastosta poistettu] iskälle ja äiskylle. Dan oli silloin 34-vuotias. Se alkaa näillä kuvilla ja tunnelmilla [Just a tip: Don't ever take anything from a Dan Brown novel to be based in fact. Digital Fortress is perhaps the stupidest compilation of nonsense ever published]:
xxx/ellauri307.html on line 778: NSA:n päämaja Fort Meadessa, Marylandissa, n. 1986 Ronald Reaganin toimiessa presidenttinä. Kaikki agentit ovat tulleet töihin isoilla amerikanraudoilla. xxx/ellauri307.html on line 836: Läpeensä tyytyväisen näköinen Pietersen kertoo, että hänen asiakkaansa Dan on tyytyväinen saamaansa huomioon. Hän viittaa kohtaan, jossa tuomari kyseenalaistaa Blythen väitteen salaliitosta ja puhuu sensijaan "viikseenvetoverkosta". Keissi jatkuu nyt Amerikassa, sanoo Blythen avocado. "Jatkamme nyt tämän asian vetoamista Yhdysvaltain tuomarin käsiteltäväksi New Hampshiressa ja olemme varmoja, että se tekee tuomion, joka vahvistaa kristillisen uskomme. Nimittäin, että Judith ja Dan salasiittivät ottaakseen Blytheltä sen, mikä on oikeutetusti hänen omaansa. ”
xxx/ellauri307.html on line 946: Elisabeth Badinterin nettovarallisuus on noin 1,3 miljardia dollaria, mikä tekee hänestä Jehovan ja Allahin jälkeen maailman kaikkien aikojen rikkaimman kirjailijan. Tästä badass jutkuttaresta on varhempi paasaus albumissa 116. Rahat tulee papan mainosfirmasta, ei badassin feminismikirjoista. Ämmä täyttää ensi vuonna 80. Se on islamofobi eikä ihme, juutalaisena.
xxx/ellauri312.html on line 71: Vid hemkomsten till Folkhemssverige väntade sig Cervenka en stor kontrast. I stället kände han igen sig. ”I Stockholms innerstad trängdes Teslor, Maseratis och Land Rovers med stressade ynglingar i för korta kostymer, mockaskor utan strumpor och klockor för ett par årslöner på handleden. Nya miljardärer jag aldrig hört talas om tidigare tycktes poppa fram på daglig basis. Överallt pratades det aktier, kryptovalutor och startups”, skriver Cervenka i boken.
xxx/ellauri312.html on line 227: Digital Fortress ei koskaan anna periksi hätkähdyttävällä käänteellä, joka
xxx/ellauri312.html on line 239: Fortress (1998), yhdysvaltalaisen kirjailijan Dan Brownin kehno trilleriromaani,
xxx/ellauri312.html on line 254: hän paljastaa salauskoodinsa "Digital Fortress" maailmalle huutokaupalla eniten
xxx/ellauri312.html on line 260: pysäyttää Digital Fortressin "muilla keinoin." Tankado löydetään kuolleena
xxx/ellauri312.html on line 264: Digital Fortressin lukituksen. Becker tutkii asiaa ja havaitsee, että Tankado
xxx/ellauri312.html on line 277: teknikko Phil Chartrukian, joka ei ole tietoinen Digital Fortressin tutkimisesta,
xxx/ellauri312.html on line 300: Kirjan loppuosa kertoo tarinan Strathmoren näkökulmasta paljastaen hänen henkilökohtaiset motiivinsa hyökkäyksen toteuttamiseen. Hän oli rakastunut ryppyisen vaimonsa sijasta Fletcheriin ja järjestänyt monimutkaisen hyökkäyksen toivoen pakottavansa Fletcherin rakastumaan häneen. Suunnitelman piti huipentua siihen, että hänestä tuli kansallissankari, kun hän avasi Digital Fortressin. Höh, Strathmoren olis kannattanut mieluummin vaan antaa Huuakotin yxinkertaisesti kastroida se espanjanopettaja.
xxx/ellauri312.html on line 304: Mutta mikä oli Strathmoren salasana? Olisiko se anagrammi Strathmoresta?
xxx/ellauri312.html on line 312: armrest hot
xxx/ellauri312.html on line 317: arrest moth
xxx/ellauri312.html on line 361: The third was another son, Eduard (called “Tete” by his parents), who showed promise and an interest in medicine. He developed schizophrenia at age 21 and spent the rest of his life in and out of mental institutions.
xxx/ellauri312.html on line 375: ”vuxet innehåll”. I motsazen, min ukrainska förläggare berättade att hennes mamma blivit arg och sagt ”varför kan du inte ge ut normala böcker?”. Men när mamman sedan fick läsa den hade hon sagt ”varför har du inte gett mig den här boken tidigare, den verkar ju jätteintressant!", säger Liv och skrattar gott. Man har rätt att hata någon och man måste få tycka det är äckligt med manslem som luktar sursill!
xxx/ellauri312.html on line 379: De Noli opponerade sig mot vad han då beskrev som ”flockimmunitetstrategi” (svenska myndigheter förnekade att ha haft en sådan), och i en intervju i juli 2020 deklarerade att istället endast ett upptäckande av vaccin skulle förutsätta nedbringandet av pandemin. Då nämndes han i en kultur-ledarartikel i Expressen (2-04-20) bland de tre forskarna som utpekades där som ”Corona haverister”, som inriktade ”kritik mot Anders Tegnell och Folkhälsomyndigheten”. I november 2021 deklarerade han, ”Om jag fick igenom min vilja skulle jag göra vaccination – med undantag för kliniska fall – obligatorisk för alla medborgare i alla länder”. Ruåzalaisille ei Nolin tarjoama Sputnik kelvannut. Ylläri. Ruåzalaiset ovat lähes yhtä vastenmielisiä länsiotuxia kuin anglosaxit. Ehkä vika onkin länsigermaaninen perimä?
xxx/ellauri312.html on line 420: ress.com/2018/08/smoking-winston-54-swscan08740-copy.jpg?w=482" />
xxx/ellauri312.html on line 516: Richard Rorty syntyi 1931 ja kuoli 2007 75-vuotiaana haimasyöpään Palo Altossa. Siitä tuli vähitellen yhä idealistisempi ja se alkoi kallistua uskontoon ukkoikäisenä. Merkittäviä ideoita sillä oli postifilosofia, ironismi, lopullinen sanasto, epistemologinen biheiviorismi, antirepresentationalismi, antifoundationalismi, reformistinen vasemmisto (toisin kuin kulttuurivasemmisto), kehittävä filosofia (toisin kuin systemaattinen filosofia), sentimentaalisuus ihmisoikeuksien perustana.
xxx/ellauri312.html on line 548: Rorty defines redemptive truth as "a set of beliefs that would end, once and for all, the process of reflection on what to do with ourselves". A hand job, that is what I need. While science offers us ‘‘an edifying example of tolerant conversability’’ or of ideal social cooperation, it remains an impoverished resource for self-flourishing. Kukoistus, hei täältäkö Eski Saarinen sen otti? Rortylta? No hmmm, se on kyllä positiivisen psykologian avainsanoja.
xxx/ellauri312.html on line 556: Flourishing is one of the most important and promising topics studied in positive psychology. Not only does it relate to many other positive concepts, it holds the key to improving the quality of life for people around the world. Discovering the pieces to the flourishing puzzle and learning how to effectively apply research findings to real life has tremendous implications for the way we live, love, and relate to one another.
xxx/ellauri312.html on line 558: Flourishing moves beyond the confines of simple happiness or wellbeing; it encompasses a wide range of positive psychological constructs and offers a more holistic perspective on what it means to feel well and happy. According to the “founding father” of flourishing, Dr. Martin Seligman, flourishing is the result of paying careful attention to building and maintaining the five aspects of the SPERMA model.
xxx/ellauri312.html on line 610: Rorty narrates that the West’s first redemptive principle was man’s relationship with God, the guarantor of universal truth, meaning, and salvation. God was eventually dethroned by the Truth of philosophy, as heralded by the Enlightenment and the scientific revolution. Truth’s goal was to decipher reality’s blueprint. At present, the truth is being nudged over by the Imagination. The modern imagination aspires to enlarge our acquaintance with humanity and enrich ethical relations. Rorty argues that a culture of imagination can serve the redemptive purposes previously ministered by religion and truth, only in a manner more suited to a liberal, secular context. He calls this a literary culture, a culture where meaningful human relationships are ‘‘mediated by human artifacts such as books and buildings, paintings and songs’’ (TRR, p. 478). For Rorty, the literary culture may successfully usher a new world motivated by the ideal of human solidarity.
xxx/ellauri312.html on line 615: 123 he desires a human culture fueled by an ethic of self-reliance. Why then does Rorty, a resolutely anti-transcendent pragmatist, brazenly harp on the redemption trope? What purpose does this religiously-inspired idea serve in his project? How will the use of the religious concept impact our current understanding of Rorty’s pragmatism?
xxx/ellauri312.html on line 622: Joo tässä on lisää näitä inhokkeja, joista on jo ollut moneen kertaan puhe. Tollasta juhlimista parhaat päällä ja pesulappuja, kosteutettuja hajustettuja saniteettipyyhkeitä. Rituaaleja ja pappeja, paistettuja uhriparkoja. Kuorolaulua, haljuja kazeita jos joku laulaa nuotin vierestä. Isä älä laula. Kyllä tiedetään. Rorty ei maxa näistä puolta penniä, sillä se on Nietzschen linjoilla, termiittiapina on parasta mitä pallolla on tarjolla.
xxx/ellauri312.html on line 624: He shares this
xxx/ellauri312.html on line 625: romantic hope with those who profess a desire for ‘‘a world in which human beings live far happier lives than they live at the present time’’
xxx/ellauri312.html on line 627: T equals T at present time, tuhahtaa tähän Pirkko Hietaniemen kiven alta. Edistyspuoluetta äänesti Richard Rortykin kuin Lassi Hiekkala vaikka ilman hitlerwiixiä. Ääretöntä progressia alati kasvavalle apinaköörille äärellisellä pallolla. Hitto Riki Sorsa, ei se ole mahdollista, johan se on käynyt ilmeisexi.
xxx/ellauri312.html on line 633: epistemology. Its paradigmatic figures are Goethe, Kierkegaard, Santayana, James, Dewey, Saarinen, and Rorty. Nämä jäbät ovat motivational speakers enemmän kuin ajattelijoita.
xxx/ellauri312.html on line 635: Ads for penis-enlargement products and procedures are everywhere. A vast number of pumps, pills, weights, exercises and surgeries claim to increase the length and width of your penis. However, there's little scientific support for nonsurgical methods to enlarge the penis. And no trusted medical organization endorses penis surgery for purely cosmetic reasons. Most of the techniques you see advertised don't work. And some can damage your penis. Think twice before trying any of them.
xxx/ellauri312.html on line 637: The length of a non-erect penis doesn't consistently predict length when the penis is erect. If your penis is about 5 inches (13 cm) or longer (up to a foot) when erect, it's of typical size. A penis is considered small only if it measures less than 3 inches (about 7.5 centimeters) when erect. This is a condition called micropenis. Understanding your partner's needs and desires is more likely to improve your sexual relationship than changing the size of your penis. Except if your partner can't feel your micropenis and wants a bigger dick.
xxx/ellauri312.html on line 642: A few small studies have reported length increases of half an inch to almost 2 inches (about 1 to 3 centimeters) with these devices. However, the activity may be uncomfortable. Also, it requires a commitment of at least 4 to 6 hours a day for many months to see results. More research is needed to see if stretching is safe and if it works. [See P. Carlson (op.cit.), s.v. Pepita].
xxx/ellauri312.html on line 654: Alluding to Hölderlin’s "Patmos", Heidegger declares that "where danger is, grows the saving power also". Missä hätä on suurin, on apukin lähinnä. Jos on hätä kädessä, siitä pääsee käden käänteessä. Pimeintä on juuri ennen aamunkoittoa. Tätä sananlaskua hoki patologian professori Bo Ekdahl ollessaan hermostunut Åsa Nilssonnen pandemiaa ennakoineessa ysäridekkarissa Tunnare än blod. Bo ei lukenut lehtiä. Kollega Hayakawa tunnetaan paremmin semantikkona.
xxx/ellauri312.html on line 659: Pátmos (kreik. Πάτμος) on Kreikan saari, joka kuuluu Etelä-Sporadeihin ja tarkemmin Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on noin 40 km² ja asukasluku 2 998 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Pátmoksen kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Chóra. Saaren asutus on keskittynyt neljään kylään, jotka ovat Chóran lisäksi Skála, Kámpos ja Groíkos.
xxx/ellauri312.html on line 722: In ungewisser Meeresebene Epävarmalla meren tasolla
xxx/ellauri312.html on line 759: Und in der großen Seele, ruhigahnend den Tod ja suuressa sielussaan aavistaen kuolemasta
xxx/ellauri312.html on line 914: Aika samanlainen on tässä idis Hölderlinillä kuin Rortylla: kaikki tää turinointi jumalista on fiktio, se on vain keino hoitaa asioita jotka oikeasti tekee apinoista onnellisia, nimittäin lain kirjain sekä kiinteä ja irtain omaisuus. Plus pano tietysti, mutta siitä ei tällä kertaa puhuta. Oliko Hölderlin muuten homo vaiko ainoastaan hullu kuin pullosta tullut? Riki Sorsa haluaa panna kovat tieteet lunastuxeen, siitä tässä on viime kädessä kymysys. Vizi mikä vetelys. "Finding new, newer, more interesting, more fruitful ways of speaking", kuten sentimentalismi, paskanjauhanta ja vaihtoehtoiset totuudet. Ei siltä että niissä mitään uutta olisi, onhan samaa sontaa hangottu jo maailman sivu.
xxx/ellauri312.html on line 945: Brawne Lamia’s name comes from a combination of John Keats’ beloved Fanny Brawne, and his poem named Lamia (1819). She is described as a rather short and muscular with an intense gaze. She has shoulder-length black curls, dark eyes, sharp nose and wide expressive mouth. She is said to be very beautiful anyway. She becomes "romantically involved" with Johnny and pregnant to boot. She's from Lusus, a world that has gravity 1.3 times stronger than that of Earth. Because of that, she's shorter than many others, but has "heavy layers of mussel". Varoitus! seuraava kuva paljastaa yxityiskohtia ulkosynnyttimistä! xxx/ellauri312.html on line 1006: Überraschend aber folgt er im zweiten Band dem Aufruf Alabandas, sich am Freiheitskampf der Griechen zu beteiligen. Als er sieht, dass seine Truppen – ganz im Gegensatz zu seinen Idealen – plündern, zieht er sich zurück. Der Tod Alabandas und Diotimas besiegelt sein Scheitern auf der politischen und privaten Ebene. Hyperion verlässt sein Heimatland und begibt sich auf eine Reise, an deren Ende die Scheltrede auf Deutschland steht. Schließlich lässt er sich auf der Insel Salamis nieder, wo er – keineswegs resigniert, dem Zuspruch des Göttlichen folgend – das Leben eines zurückgezogenen Einsiedlers führt.
xxx/ellauri312.html on line 1055: yaaaaaawwwwwwwwwwnnnnnn… my god, this is soooo boring. And there are still 10 pages. Daniel, dude, why did you make that so boring….. what?…… boring topic? No man, there’s no such thing as a boring topic. There’s just boring presentation… yeah… look, we’re live so I can’t explain that now but we’ll talk later, okay… … … cool… oh, can you fetch me a coffee? Thanks.
xxx/ellauri314.html on line 49: Alla intresserade är välkomna, du behöver inte ha tidigare erfarenhet av mindfulness eller meditation. Vi börjar med en stunds meditation eller annan form utav närvaroövning, som efterföljs av en frågestund och ett föredrag av den läraren som håller passet (se teman nedan). Sedan tar vi en paus med te/vatten, och avslutar med en stunds meditationsövning igen med alla dom som ännu är närvarande. Du kan komma i vanliga, bekväma kläder. Mindfulnessista on paasattu mm. albumeissa 74, 88, 132, 219 (Patanjali), 282 (Which What Hanhi), 114, 116, 122 (Maisu), 123, 126, 137, 200, 225, ja tämä vielä.
xxx/ellauri314.html on line 55: Maria är legitimerad psykoterapeut med utbildning från Skandinaviens Akademi för Psykoterapiutveckling, SAPU, samt grundläggande psykoterapiutbildning från St Lukas Utbildningsinstitut. Hon har även gått alla utbildningssteg för att ge Mindfulnessbaserad Stressreduktion i grupp, från Oasis Institute och Center for Mindfulness, Sweden. Hon utbildar sig också inom existentiell psykologi hos Sällskapet för Existentiell Psykoterapi.
xxx/ellauri314.html on line 57: Maria har utövat mindfulnessmeditation – eller Vipassana/insiktsmeditation– i över 20 år (jo det är just den som foster-Wallace höll tummen upp för i album 80), och hon har deltagit på ett antal retreater genom åren. Hon har lärt ut Mindfulnessbaserad Stressreduktion (MBSR) på Karolinska Institutets personalfriskvård sedan 2010. Hon har även arbetat som samordnare för hållbar utveckling på organisatorisk nivå på Karolinska Institutet, samt hållit kurser i ämnet. Hon är medlem i Riksföreningen Psykoterapicentrum.
xxx/ellauri314.html on line 101: On May 1, 1935, he joined the League of American Writers (1935–1943), whose members were largely either Communist Party members or fellow travelers. In Rowe's view, all successful plays built dramatically from an "attack" (the introduction of a conflict), through a "crisis," and finally to a "resolution." Rowe consulted his government consulting on the use of drama as a propaganda tool to raise morale and to define America's goals during the war.
xxx/ellauri314.html on line 121: teemoihin kuuluu lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö ja sen vaikutus muuhun perheeseen. Äiti Mary on riippuvainen morfiinista ja kaikki perheen kolme miestä alkoholista. Näytelmässä he vuoroin salailevat asiaa, syyttelevät toisiaan, vastustavat syytöksiä, katuvat ja kieltävät koko asian omalta kohdaltaan. Perheen isä on uransa parhaat päivät nähnyt suosikkinäyttelijä, joka käyttää rahansa huonoihin kiinteistökauppoihin sen sijaan, että maksaisi perheensä jäsenten tarvitsemia hoitoja. Äidin mieli on järkkynyt lapsen menettämisen takia. Kyyninen vanhempi poika Jamie on vastahakoisesti seurannut isäänsä teatterialalle. Nuorempi poika, 23-vuotias Edmund on ollut merillä ja palannut sieltä sairaana, syyksi epäillään tuberkuloosia. Hän on äidin lemmikki, vaikka juuri hänen syntymänsä yhteydessä huonolta lääkäriltä saatu morfiiniresepti on johtanut äidin lääkekierteeseen. Äiti takertuu menneeseen, kaivaa esiin häämekkonsa. Edmund saa kuulla, että hänet lähetettäisiin parantolaan.
xxx/ellauri314.html on line 140: Onko jotakin muuta kuin tämä todellisuus? Oli tai ei, Merete Mazzarella sukeltaa. Det gjorde också den tjeckiske författaren och sedermera presidenten Václav Havel som uttryckte en ”vilja att leva i sanning” – borträknat hans långvariga otrohet mot hustrun Olga.
xxx/ellauri314.html on line 156: Jag tycker det är intressant att bildade finlandssvenskar som aldrig skulle säga något rasistiskt eller antifeministiskt kan säga lite vad som helst om tro. Meretes mamma trodde utan vidare på Gud, men hur den guden var beskaffad vet hon inte säkert. Hen kan ha varit en jättestor höna. But Martin Luther was a very bad man, som katolikerna sa åt Merete I Kina. He had foul language, talked crap and fucked a nun.
xxx/ellauri314.html on line 178: – Jo, och jag undrar om det är lite som med musikalitet, att folk har olika mycket öra för det. Det känns i så fall orättvist. Har du ett böneliv? Jag själv hör ingenting. Själv föreställer jag mig helvetet som en plats där alla skulle höra vad jag sagt om dem och jag vad de sagt om mig.
xxx/ellauri314.html on line 212: No tässä Hely kevyesti meikattuna. Arvaapa hätkähtikö Mauno Mato. No ei tietysti. Ei elettäkään, pikkuviisari ei edes värähdä. Ruttuvaari livahti tosin vaivattomasti sisälle pizitangan vierestä mutta on kuin heiluttaisi raakaa patonkia porttikonkissa. Henkiheittona kuin luolaan jumiutunut jenkkitutkija. Hely oli hyvin pettynyt.
xxx/ellauri314.html on line 251: world's billionaires increased from less than US$1 trillion in 2000 to over $7
xxx/ellauri314.html on line 265: annual Forbes list of the world's billionaires, the list included 2,640
xxx/ellauri314.html on line 266: billionaires with a total net wealth of $12.2 trillion, down 28 members and $500
xxx/ellauri314.html on line 273: The list, like in 2022, counted 15 under 30 billionaires with the
xxx/ellauri314.html on line 288: Bezos sees Amazon employees as an expendable resource, allowing him to
xxx/ellauri314.html on line 297: selkeästi kiltimpi. Bezos was born Jeffrey Preston Jorgensen in early 1964 to Ted
xxx/ellauri314.html on line 342:
Kan en djupare kontakt med gud/andlighet minska depression?
xxx/ellauri319.html on line 117: Born in Hampshire, Chamberlain emigrated to Dresden in adulthood out of an adoration for composer Richard Wagner, and was later naturalised as a German citizen. He married Eva von Bülow, Wagner's daughter, in December 1908, twenty-five years after Wagner's death.
xxx/ellauri319.html on line 119: During his lifetime Chamberlain's works were read widely throughout Europe, and especially in Germany. His reception was particularly favourable among Germany's conservative elite. Kaiser Wilhelm II patronised Chamberlain, maintaining a correspondence, inviting him to stay at his court, distributing copies of The Foundations of the Nineteenth Century among the German Army, and seeing that The Foundations was carried in German libraries and included in the school curricula. The only Nazi idea that Chamberlain missed was Lebensraum. Mies oli muutenkin täys pöljä ja luonnontieteilijänä yhtä kehno kuin J.W. v.Goethe.
xxx/ellauri319.html on line 178: Federal Reserve Boardin seitsemästä (7) kuvernööristä neljä (4) on juutalaisia. Tämä on 57 prosentin numeerinen esitys. Federal Reserve District Bankin kahdestatoista (12) presidentistä neljä (4) on juutalaisia. Tämä on 33 prosentin numeerinen esitys. Juutalaisia on noin 2 % Yhdysvaltain väestöstä.* Siksi juutalaiset ovat yliedustettuina Federal Reserve -pankin hallintoneuvostossa 28,5-kertaisesti (2 850 prosenttia) ja Federal Reserve District Bankin johtajien joukossa kertoimella yliedustettuina. 16,5 kertaa (1 650 prosenttia).
xxx/ellauri319.html on line 288: Huolimatta suuresta määrästä vulgaarisimpia ja yleisimpiä sanoja ja ilmaisuja, vailla yksinkertaisuutta, fiktiot ja tarinat, jotka ovat täynnä omituisia ja temppuja, jotka ovat tyypillisiä kaikille huonoille pieteille, eivät useinkaan ole kansanmusiikkia, vaikka niitä tukevat viittaukset historia, laulut ja legendat, ja siksi kaikista näistä syistä - ne ovat tavallisille ihmisille käsittämättömiä, eikä niissä ole mitään, mikä olisi heille myötätuntoinen (jorisee venäjäxi).
xxx/ellauri319.html on line 311: Manuel Bandeira, Brazilian poet, had tuberculosis in 1904 and expressed the effects of the disease in his life in many of his poems
xxx/ellauri319.html on line 359: Laura Don (1852–1886), actress-manager, playwright and artist
xxx/ellauri319.html on line 505: Robert Louis Stevenson (1850–1894), Neo-romantic Scottish essayist, novelist and poet, is thought to have suffered from tuberculosis during much of his life. He spent the winter of 1887–1888 recuperating from a presumed bout of tuberculosis at Dr. E.L. Trudeau's Adirondack Cottage Sanitarium in Saranac Lake, New York.
xxx/ellauri319.html on line 652:
Lola Montez (1821-1861), dancer, courtesan, mistress of Ludwig I xxx/ellauri319.html on line 665: If you think you might have syphilis, it's best to avoid sex until you've talked with your doctor. If you do engage in sexual activity before seeing your doctor or during it, be sure to follow safe sex practices, such as using a condom. WHO estimates that 7.1 million adults between 15 and 49 years old acquire syphilis every year. About 210 million women get knocked up per year. Over 70 million of the wannabes get aborted, that is about a third. The figures had better go the other way.
xxx/ellauri319.html on line 674: Tony Alamon katolisten vastaiset homoja raiskaavat huutelut keräs satoja seuraajia ja teki hänestä miljonäärin. Hän ja hänen seuraajansa suunnittelivat ja valmistivat paljetettuja farkkutakkeja Hollywood-tähdille, mukaan lukien Michael Jackson ja Elvis Presley.
xxx/ellauri320.html on line 51: Tämä self help opas on mulla varmaan vintissä. Sain sen "Haj" Rossilta kun vajosin depressioon 1. kerran MITissä. Suhtauduin siihen jo silloin halvexivasti, kuin myös spugentuntuiseen "Haj" Rossiin izeensä. Sehän oli säälittävä häviäjä. 60-luvun juna oli ajanut sen ohize ja jättänyt laiturille. Juutalaisittain niskojaan nakkeleva ja käsiään levittelevä Nomppa oli selvinnyt sen hyökkäyxestä voittajana. Varmaan "Haj"illakin oli depis, niinkuin Emmon Bachilla.
xxx/ellauri320.html on line 67: Bernard Berkowitz valmistui City Collegesta, sai MS-tutkinnon Columbia Universitystä ja tohtorinsa New Yorkin yliopistosta. Hän osallistui Alfred Adler -instituuttiin ja mielenterveyskeskukseen. Tohtori Berkowitz on myös New Jerseyn ruston restaurointikeskuksen (CRC) johtaja. Alfred oli Wienin juutalaisia, individuaalipsykologian eli rahakkaan kallonkutistuxen perustaja Freudin ja Franklin ohella. Engaging and compelling communicator (ENFJ). Tyyppi johon kuuluu iso läjä Göbbelssarjan paskiaisia.
xxx/ellauri320.html on line 69: Freud otti seksin aivan kirjaimellisesti, kun taas Jung ja Adler ymmärsivät sen kuvaannollisesti, vertauskuvana tai ymmärryssuunnitelmana. Asian yksinkertaistamiseksi voidaan sanoa, että Freud oletti halun seksiin (ja aggressioon) olevan ehdottoman keskeinen ja ohjannut suurta osaa sisäisistä konflikteista ja käyttäytymisestä. Ai niin ja syömiseen: EAT! FUCK! KILL!
xxx/ellauri320.html on line 112: Adler ehdotti, että seksuaaliset ja aggressiiviset halut olivat "kaksi alun perin erillistä vaistoa, jotka sulautuvat myöhemmin". Freud oli eri mieltä tästä ajatuksesta. Ei ne sulaudu. Adler suhtautui aggressiivisesti Freudiin koska Freud nyysi siltä agressiivisen vaiston mainizematta Alfredia vuonna 1909. He alkoivat inhota toisiaan. Freud ei pitänyt Adlerista vielä eron jälkeenkään ja teki niin myös muiden psykoanalyysin loikkarien kanssa. "En ymmärrä myötätuntoa Adleria kohtaan. Wienin esikaupungista kotoisin olevalle juutalaiselle pojalle kuolema Aberdeenissa on ennenkuulumaton ura sinänsä ja todiste siitä, kuinka pitkälle hän oli pötkinyt. Maailma todella palkitsi hänet runsaasti hänen palveluksistaan vastustaessaan psykoanalyysia." Vuonna 1929 Adler näytti New York Heraldin toimittajalle kopion haalistuneesta postikortista, jonka Freud oli lähettänyt hänelle vuonna 1902. Hän halusi todistaa, ettei hän ollut koskaan ollut Freudin opetuslapsi vaan että Freud oli etsinyt häntä pölliäxeen hänen ajatuxensa. Vallan ja korvauksen dynamiikka ulottuu seksuaalisuuden ulkopuolelle, ja sukupuoli ja politiikka voivat olla yhtä tärkeitä kuin bylsintä. Lisäksi, mikä pahinta, Alfredilla oli sosialistisia uskomuksia, jälkimmäisen vaimo oli esimerkiksi monien venäläisten marxilaisten kuten Leon Trotskin erittäin, ehkä liiankin läheinen ystävä. Adler korvasi innovatiivisesti potilassohvan tuolilla, se on halvempi.
xxx/ellauri320.html on line 143: Yliopistovuosinaan hän oli kiintynyt sosialististen opiskelijoiden ryhmään, jonka joukosta hän oli löytänyt tulevan vaimonsa, Wienissä opiskelevan venäläisen intellektuelli- ja yhteiskunnallisen aktivistin Raisa Timofeyewna Epsteinin (juutalainen). Koska Raisa oli militantti sosialisti, hänellä oli suuri vaikutus Adlerin varhaisiin julkaisuihin ja lopulta hänen persoonallisuusteoriaansa. He menivät naimisiin vuonna 1897 ja heillä oli neljä lasta, joista kahdesta, hänen tyttärestään Alexandra ja hänen poikansa Kurt, tuli psykiatreja. Heidän lapsensa olivat kirjailija, psykiatri ja sosialistiaktivisti Alexandra Adler; psykiatri Kurt Adler; kirjailija ja aktivisti Valentine Adler; ja Cornelia "Nelly vaan" Adler. Raisa kuoli 89-vuotiaana New Yorkissa 21. huhtikuuta 1962.
xxx/ellauri320.html on line 156: Well, I may write about innocent virgins,' she said, over a lavish lunch of pheasant and vintage hock, 'but I wasn't one when I married. I lost my virginity at 18 to Viscount Elmley, the son of the seventh Earl Beauchamp, Lord Warden of the Cinque Ports, whose glorious home, Madresfield Court, was the model for the house in Evelyn Waugh's Brideshead Revisited.
xxx/ellauri320.html on line 161: When she began writing for the Daily Express at 22, the paper's proprietor, Lord Beaverbrook, told her: 'I can't ask you to marry me, but I'll make you the most important journalist in the world.'
xxx/ellauri320.html on line 164: She married her first husband, Alexander McCorquodale, on April 23, 1927, at St Margaret's, Westminster, in a dress made by the young Norman Hartnell.
xxx/ellauri320.html on line 170: 'Darling,' she cried, 'you've got to think of the repercussions. The Duke was married to a peer's daughter who had been Mistress of the Robes to Queen Mary. He was my lover, of course, but I could never admit to it publicly.'
xxx/ellauri320.html on line 182: Cartland's third lover was not married and the most famous of the three. Handsome, debonair and bisexual, His Royal Highness Prince George, later the Duke of Kent, was the youngest surviving son of King George V and Queen Mary, the uncle of the present Queen, and the lover of NoÎl Coward.
xxx/ellauri320.html on line 185: By 1932 and trapped in a nightmare marriage (having discovered love letters sent to her husband by a married woman), Cartland resolved to free herself and sued for divorce on the grounds of her husband's adultery.
xxx/ellauri320.html on line 192: But then she left her husband to co-habit with the divorced Earl Spencer, much to the horror and resentment of his four children, who detested her. At the time, Raine told her mother bluntly: 'I am wildly in love and there is nothing anyone can do about it.'
xxx/ellauri320.html on line 199: But in actual fact their relationship was entirely platonic. She was sharply aware that Mountbatten, emasculated by the infidelities of his promiscuous and nymphomaniac wife, Edwina, had scant interest in sex in his later years, particularly with women.
xxx/ellauri320.html on line 208: Dressed in her trademark pink. In later years dementia set in. xxx/ellauri320.html on line 217: The last time I saw Cartland was in June 1997, at a performance of Always, a musical about the Abdication, at London's Victoria Palace. Her appearance was drastically changed. Gone was the forest of false eyelashes, and the voluminous blonde wig. The front of her head was now almost bald.
xxx/ellauri320.html on line 285: Fantasy, horror, mystery… books of all genres read by millions and written by some of the most creative among us. Och när Kvartal lägger in böcker av deckarförfattaren Pascal Engman, som varit redaktör för några av Camilla Läckbergs böcker, visar systemet att det är mer sannolikt att Pascal Engman ligger bakom ”Kvinnor utan nåd”. Det blev bättre så än om rundögda Camilla Läckberg själv hade skrivit det.
xxx/ellauri320.html on line 315: Cipolla väittää, että tyhmyys on muuttuja, joka pysyy vakiona kaikissa populaatioissa. Jokaisessa luokassa, jonka voit kuvitella – sukupuoli, etnisyys, kansallisuus, koulutus, tulot – on kiinteä prosenttiosuus tyhmiä ihmisiä. Yliopiston professorit voivat olla tyhmiä. Yhdysvaltain presidentit voivat olla tyhmiä.
xxx/ellauri320.html on line 365: Er det deprimerende å bo i Norge? Jeg flyttet fra Norge for 6 år siden mye fordi jeg ikke kunne forestille meg noe mer deprimerende enn å jobbe 8 timer hver dag bare for å overleve, og fremdeles ikke ha råd til å leve, og jeg har ikke angret et sekund.
xxx/ellauri320.html on line 369: For å oppsummere, Norge er et dyrt land hvor du nå om dagen ikke får jobb i kassa på REMA uten 3 års videregående utdanning, og forventningene til hva folk skal prestere i livet for å få lov til å være del av samfunnet kan knekke selv de sterkeste mennesker.
xxx/ellauri320.html on line 427: ress%2Cformat&rect=0%2C1%2C3861%2C2999&w=800&h=622&q=100" height="250px" />
xxx/ellauri320.html on line 429: Påve Franciskus har föreslagit att katolska kyrkan ska kunna välsigna samkönade par. Det har lett till kraftiga erektioner. xxx/ellauri329.html on line 55: Où je suis presque sûr de ne croiser personne. joissa olen melkein varma, etten törmää zutistiin.
xxx/ellauri329.html on line 61: Pas du tout le croquis odieux qu’à côté lainkaan häiritse se vastenmielinen luonnos, joka sen vieressä on
xxx/ellauri329.html on line 152: 20 in 2002; she appeared in X-rated features xxx/ellauri329.html on line 154: Erotica, Platinum X Pictures, Macho Man Video,
xxx/ellauri329.html on line 197: All Critics (19) | Top Critics (5) | Fresh (13) | Rotten (6)
xxx/ellauri329.html on line 208: Lollo-täti (1927-2023) kuoli vasta tammikuussa tänä vuonna. Hän oli pikaluistelija Francesca Lollobrigidan isotäti. Luigina Lollobrigidan isä oli huonekalupuuseppä, ja perhe asui pittoreskisti vuoristokylässä Latiumissa.
xxx/ellauri329.html on line 215: Lollobrigida alkoi 1970-luvulla keskittyä näyttelemisen sijaan valokuvajournalismiin sekä kosmetiikkayrityksen johtotehtäviin. Hän näytteli lollojaan 1980- ja 1990-luvulla enää epäsäännöllisesti elokuvissa ja televisiossa. Hänellä oli muun muassa vuonna 1984 rooli televisiosarjassa Viinitila Falcon Crest.
xxx/ellauri329.html on line 220: ress.com/2012/07/gina-lollobrigida-003.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri329.html on line 221: res-of-gina-lollobrigida-which-are-basically-astounding-best-of-comic-books-30.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri329.html on line 261: Venäläinen oleminen on kiistatta määrittävämpää kuin juutalaisuus. 25-vuotias Ozerov, joka saapui Torontoon Tulasta Venäjältä 13-vuotiaana, tiesi, keitä venäläiset lapset olivat luokassa, koska he puhuivat englantia vahvoilla aksenteilla. "He olivat myös kovimmat, aggressiivisimmat lapset, roistot", hän muisteli. ”En tiedä kuka oli juutalainen ja kuka ei. Epäilen, että se oli sekoitus. Ja en usko, että Mark on ollenkaan tietoinen itsestään juutalaisena, vaikka hän saattaakin olla enemmän repeytynyt kuin minä vanhan ja uuden maailman välillä.
xxx/ellauri329.html on line 351: Naiset puhuivat Aleksijevitšille niistä sodan aspekteista, joita miehet eivät juuri koskaan mainitse, esim mitä käyttää kuukautissuojina kuin ei ole Libresseä? Käykö jäkälä vai onko naava parempi? Kun miehet puhuvat aselajeista, naiset kertovat siitä, kuinka pelottavaa oli pidellä kivääriä ja tähdätä sillä toista ihmistä; kuinka kauheaa oli kävellä ruumisröykkiöiden ohi tai miten hirvittävää sitoa oma sylivauvansa tiiviisti kapalolla itseensä kiinni ja kantaa samalla kädessään miinaa.
xxx/ellauri329.html on line 363: Aleksijevitš yritti kirjoittaa Tsernobylista jo paljon aikaisemmin. Hän vieraili alueella useasti ja jutteli asiantuntijoiden sekä onnettomuuden kokeneiden kanssa, mutta tajusi pian, ettei kirjan aika ollut vielä. Katastrofi oli ihmisten mielessä vielä vereslihalla, eikä kukaan ymmärtänyt, mitä oikeastaan oli tapahtunut. Ihmisen ajatus ei kulje kärsiessä ja niinpä Aleksijevitsin piti vielä odottaa. Tsernobylista nousee sienipilvi ilmestyi lopulta vuonna 1997.
xxx/ellauri329.html on line 395: Svetlana on kerännyt naissotilaiden ja jsp-naisten muisteluita suuresta isänmaallisesta sodasta, ne ovat aika kauheita. Sentään ei yritä kaunistella sotaa eikä (tässä yhteydessä) jaella mustia ja valkoisia stezoneita. Politiikka on sitten eri asia. Pitäisi oikeastaan lukea Svetlanan haastattelukirja neuvostoihmisen sukupuutosta. Näitä kauhujuttuja ei muuten enää tarvi lukea Svetlanan kirjasta, kun niitä voi kazella ilmielävänä jenkki ruumistutkijoiden teeveesarjoista.
xxx/ellauri329.html on line 428: ress.com/wp-content/uploads/2020/04/josifas-stalinas-ir-klimentas-vorosilovas-71952326.jpg?is-pending-load=1" width="90%" />
xxx/ellauri329.html on line 439: Kaupunki, joka oli ollut tärkeä lokakuun vallankumouksen tukikeskus ja pysyi punaisten käsissä, piiritti bolshevikkien vastaiset Don-kasakat kolme kertaa Pjotr Krasnovin komennossa: heinä-syyskuu 1918, syys-lokakuu 1918, ja tammi-helmikuu 1919. Vapaaehtoisarmeija teki toisen yrityksen valloittaa Tsaritsyn touko-kesäkuussa 1919, joka valloitti kaupungin onnistuneesti. Elokuun 1919 ja tammikuun 1920 välisenä aikana valkoiset puolestaan puolustivat kaupunkia bolshevikkeja vastaan. Punaiset valloittivat lopulta Tsaritsynin 1920-luvun alussa. Puna-musta-valkoiset teki verisen mutta turhan yrityxen sinne taas suuressa isänmaallisessa sodassa.
xxx/ellauri329.html on line 453: UKR: Ukrainalaissyntyinen pianisti Valentina Lysytsia (s. 1970 tai size oli 1973) suorittaa johdonmukaista Ukrainan vastaista kampanjaa Twitterissä, jossa hän syyttää Ukrainan viranomaisia aggressiosta Donbasissa ja tukee kaikin tavoin Venäjän ja Vladimir Putinin aggressiivista politiikkaa aseellisessa yhteenotossa Ukrainan kanssa Itä-Ukrainassa. Hän on Venäjän federaation maaliskuussa 2014 toteuttaman Krimin liittämisen kannattaja. Useiden Ukrainan vastaisten puheiden ja Venäjän Ukrainan väliintulon tukemisen vuoksi Toronton filharmonikot peruuttivat hiänen konserttinsa. Syynä mainittiin vihan edistäminen etnisiä ja sosiaalisia ryhmiä kohtaan, joihin kuului ukrainalaisten nazien lisäxi myös afrikkalaisia, vammaisia ja holokaustista nipinnapin selviytyneitä. Pianisti itse pitää kirjoituksiaan "satiirisena" ja "taiteellisena hyperbolana", ja vastauksena irtisanomiseen laajensi mediakampanjaansa Toronton sinfoniaorkesterin johtoa ja hänen tilalleen ehdotettua henkilöä vastaan.
xxx/ellauri329.html on line 504: Rybakov oli itsekin kokenut Siperian. Hän kirjoitti Arbatin lapset vuosina 1966-1983, mutta teos julkaistiin vasta perestroikan myötä vuonna 1987. Teos on kriittinen kuvaus vainojen aikakaudesta. Se valottaa Stalinin ristiriitaista persoonaa ja vihjaa nuoren Neuvostoliiton olleen vainoharhaisen diktaattorin kynsissä.
xxx/ellauri329.html on line 528: "Ei perestroika lähtenyt kansasta, sen pani liikkeelle yksi ihminen: Gorbatšov. Gorbatšov ja kourallinen ölymystöä."
xxx/ellauri329.html on line 530: "Gorbatšov oli Yhdysvaltain salainen agentti... Vapaamuurari... Hän kavalsi kommunismin. Kommunistit roskiin, komsomolilaiset kaatopaikalle! Minä vihaan Gorbatšovia, sillä hän riisti minulta kotimaan. Säilytän neuvostopassia kaikkein suurimpana aarteenani. Niin, me jonotimme sinistyneitä kananpoikia ja mätiä perunoita, mutta se oli kotimaata. Minä rakastin sitä. Te kuulemma asutte "Ylä-Voltassa jolla on ohjuksia", mutta minä asuin suuressa maassa. Venäjä on aina ollut lännelle vihollinen, sitä pelätään. Se iskee luun kurkkuun. Kukaan ei tarvitse voimakasta Venäjää, oli siellä kommunisteja tai ei. Meitä pidetään varastona, josta saadaan öljyä, kaasua, puuta ja värimetalleja. Vaihdamme öljyä pikkupöksyi- hin. Ennen meilla oli sivilisaatio ilman rättejä ja roinaa. Neuvostosivilisaatio! Jollekulle oli tarpeen, että se lakkaisi olemasta. CIA oli asialla. Nyt amerikkalaiset johtavat jo meitä. Gorbatšov sai siitä hyvät rahat... Ennemmin tai myöhemmin hän joutuu siitä tuomiolle. Toivon niin. Juudas saa vielä kokea kansan vihan. Minä ampuisin mielihyvin häntä niskaan Butovon ampumaradalla. (Iskee nyrkkiä pöytään.) Alkoi onnen päivät, niinko? Kauppoihin tuli makkaraa ja banaaneja. Piehtaroimme paskassa ja syömme kaikenlaista vierasmaalaista. Kotimaan tilalla on iso supermarket. Jos se on vapautta, minä en sellaista vapautta kaipaa. Pthyi! Kansa on painettu lattianrakoon, me olemme orjia. Orjia! Kommunistiaikana valtiota hallitsi keittäjä, kuten Lenin sanoi, kuten SSS-hallituxen aikana Suomea, työläiset, karjakot, kutojat, mutta nyt parlamentissa istuvat roistot. Dollarimiljonäärit. Vankilassa niiden pitäisi istua eikä parlamen- tissa. Huijasivat meitä sillä perestroikalla.
xxx/ellauri337.html on line 65: Jos et halua tietää juonesta ja henkilöistä lopeta luku-urakka tähän (juonta on käsitelty myös Wikipediassa täällä, itse en ymmärrtänyt kuvauksesta juuri mitään. "Leni ei sopeudu kulutus-, suoritus- ja voitto-orientoituneeseen yhteiskuntaan", ei niin, vaan Leni on irrallaan ja omituinen jo syntymästään saakka. Romaanin "rakennetta on verrattu muun muassa Nürnbergin oikeudenkäyntiin ja Ristin Teresan autuaaksijulistamiseen, sillä Leni yhdistettiin useissa kohdissa Jumalan äitiin Mariaan". Tämäkään ei minusta pidä lainkaan paikkaansa. Ihme-asia liittyi lesbonunnaan nimeltä Rahel, ja se selitettiin vanhoilla geysireillä alueella, Rahelin haudalla kukki ruusupensas. Kirjan alkuosassa selitetään, että "Hän on tuttavallisessa suhteessa neitsyt Mariaan, näkee hänet television kuvaruudussa miltei päivittäin, joka kerta yllättyneenä, että neitsyt Maria on vaaleaverikkö ...". s. 17. Koska Leni itse on vaaleaverikkö, luulen, että hän näkee omat kasvonsa tv-ruudussa. Tv kannattaa sijoittaa varjoseinälle, ettei ruutu heijasta kazojien lättyjä.
xxx/ellauri337.html on line 102: res/1.2/8EFCUha2mHvxyemRd2n6CQ--/YXBwaWQ9aGlnaGxhbmRlcjt3PTk2MDtoPTU0MDtjZj13ZWJw/https://media.zenfs.com/de-DE/homerun/spotonnews.de.com/eb0e492d28fe6f782973c0fe5f276b0f" />
xxx/ellauri337.html on line 105: Die deutsch-französische Schauspielerin Romy Schneider (1938-1982) hätte am heutigen Sonntag (23. September) ihren 80. Geburtstag gefeiert. Ob sie sich inzwischen mit der Rolle ihres Lebens ausgesöhnt hätte? Darüber kann nur spekuliert werden. Fakt ist, zeitlebens war es ihr ein großes Anliegen, die "süße Sissi" abzuschütteln. Die kleine Weinerin machte Weltkarriere.
xxx/ellauri337.html on line 107: Im Juli 1981 war Romy Schneiders damals 14-jähriger Sohn David beim Überklettern eines Zaunes mit Metallspitzen in Saint-Germain-en-Laye, nordwestlich von Paris, tödlich verunglückt. Der große Schicksalsschlag ihres Lebens, und seines auch. Einige Monate danach verstarb auch Romy Schneider am 29. Mai 1982 mit nur 43 Jahren in Paris. Die offizielle Todesursache: Herzversagen.
xxx/ellauri337.html on line 129: „Leni (…) hatte an diesem Sommerabend des Jahres 1938, als sie dahingestreckt und ,geöffnet‘ auf dem warmen Heidekraut lag, ganz und gar den Eindruck, ,genommen‘ zu werden und auch ,gegeben‘ zu haben, und – so erläuterte sie später Margret – sie wäre nicht im geringsten erstaunt gewesen, wenn sie schwanger geworden wäre.“ (S. 33 f.)
xxx/ellauri337.html on line 161: Auf den Spuren von Schwester Rahel und einem Rosenwunder (ein unverwüstlicher Rosenstrauch blüht dauerhaft auf ihrem Grab) reist der Verfasser bis nach Rom in die Ordenszentrale. Dort begegnet er Schwester Klementina, die hochgebildet und außerdem höchst attraktiv ist. Sowohl was Lenis möglicherweise erotische Beziehung zu Schwester Rahel als auch was das Rosenwunder anbelangt, hält sich die Nonne bedeckt. Man raucht Virginia-Zigaretten zusammen, und zum Abschied küsst der Verfasser die Nonne ganz unkeusch, worauf diese ihn zur Wiederkehr einlädt. In Deutschland hat sich das Rosenwunder derweil zum Rosenthermalwunder gemausert: Rund um den Rosenstock im Klostergarten sollen heiße Quellen sprudeln, die Presse ist elektrisiert, doch der Orden wiegelt weiter ab.
xxx/ellauri337.html on line 165: Die Hoysers haben Lev wegen Scheckbetrugs ins Gefängnis gebracht. Sie sehen das als Liebesakt: Er müsse zur Vernunft gebracht und sein Stolz müsse – zu seinem eigenen Wohl – gebrochen werden. Der Verfasser sucht die Hoysers auf, die inzwischen das mächtigste Immobilienunternehmen der Stadt besitzen. Der alte Hoyser knöpft sich mit seinem Stock in Enterhakenmanier den Verfasser vor, was dessen uraltes Tweedsakko nicht verkraftet. Es entspinnt sich eine hitzige Debatte um die Unersetzbarkeit der Lieblingsjacke, um materielle und immaterielle Werte. Lottes Söhne Kurt und Werner Hoyser, früher als kriminell und schwer erziehbar verrufen, haben Jura und Volkswirtschaft studiert, sind gesellschaftstauglich geworden und würdige Erben ihres Großvaters. Für Leni wollen die Hoysers nur das Beste. Dennoch wollen sie sie und ihre zahlreichen Untermieter – darunter eine portugiesische Familie und türkische Müllmänner – aus ihrer Wohnung werfen. Das sei aber, so die Hoysers, eine „liebevolle Dirigierung“ – das sagen sie auch aus der Überzeugung heraus, dass in Altbauwohnungen gerne mal subversive Zellen gediehen und es außerdem nicht angehen könne, dass Fremdarbeiter so billig wohnen. Deren gute Entlohnung kalkuliere doch ein, dass ein erheblicher Teil als Miete im Land verbleibe. Solchen „Paradiesismus“ wollen Hoysers verhindern.
xxx/ellauri337.html on line 169: Lenis Freunde bekommen Wind von deren Situation und organisieren sich: Sie bilden ein Finanzkomitee und ein weiteres „für den gesellschaftlichen Ablauf“. Eine verwegene Idee entsteht und wird in die Tat umgesetzt: Die Müllmänner provozieren durch einen Unfall ein stundenlanges Verkehrschaos, sodass Leni und ihre Mieter nicht geräumt werden können.
xxx/ellauri337.html on line 173: Klementina wird von ihrem Orden nach Würzburg strafversetzt, wo der Verfasser sie besucht. Mit durchschlagendem Erfolg: Sie legt ihre Haube ab und geht mit ihm. Endlich begegnet der Verfasser Leni einmal persönlich. Er ist mehr als angetan von ihr, die schüchtern wirkt und wortkarg bleibt. Sie ist von ihrem türkischen Mieter Mehmet schwanger und will mit ihm eine Lebensgemeinschaft eingehen. Zum Abschied äußert sie einen kryptischen Satz, auf den sich nicht einmal die Literaturwissenschaftlerin Klementina einen Reim machen kann: Man müsse „mit irdischem Wagen, unirdischen Pferden weiterzukommen versuchen“. Das Rosenwunder ist beendet: Der Klostergärtner spritzt solche Mengen Gift, dass dagegen die sterblichen Überreste von Schwester Rahel nichts auszurichten vermögen.
xxx/ellauri337.html on line 191: Pyhä Ristin Teresa Benedicta eli Edith Stein (12. lokakuuta 1891 Breslau, Saksan keisarikunta – 9. elokuuta 1942 Auschwitzin keskitysleiri) oli juutalaissyntyinen filosofi, joka kääntyi katolisuuteen ja on yksi kolmesta Euroopan suojeluspyhimyksestä Katariina Sienalaisen ja Birgitta Vadstenalaisen ohella. Hänet julistettiin autuaaksi 1. toukokuuta 1987 ja kanonisoitiin 11. lokakuuta 1998. Edith Stein syntyi Saksan keisarikuntaan kuuluneessa Breslaussa. Hänen perheensä oli ortodoksijuutalaisia, mutta hän kielsi uskonsa vuonna 1904, jolloin hänestä tuli ateisti.
xxx/ellauri337.html on line 193: Stein aloitti opiskelunsa Breslaun yliopistossa, missä hän opiskeli psykologiaa, saksaa ja historiaa. Hän kuitenkin kiinnostui tieteenfilosofiasta, ja hän lähti vuonna 1913 Göttingenin yliopistoon opiskelemaan fenomenologiaa juutalaisen Edmund Husserlin alaisuudessa. Stein seurasi Husserlia Freiburgin yliopistoon tämän pyynnöstä. Siellä Stein väitteli vuonna 1916 tohtoriksi. Tämän jälkeen hän alkoi työskennellä Husserlin apulaisena. Hän valmisteli tehtävässään käsikirjoituksia julkaisuja varten.
xxx/ellauri337.html on line 195: Stein oli tutustunut Göttingenissä katolisuuteen, johon hän alkoi tuntea vetoa. Hän palasi vuonna 1921 lomallaan Breslaun, jossa hän tutustui mystikko Ávilan Teresan elämäkertaan. Se vaikutti häneen syvästi, ja hän kääntyi katolisuuteen. Hänet kastettiin 1. tammikuuta 1922.
xxx/ellauri337.html on line 198: Stein aloitti vuonna 1932 Münsterissä pedagogisen instituutin opettajana, mutta hän menetti seuraavana vuonna opetusoikeutensa Saksan antisemitististen lakien takia. Vuonna 1934 Stein liittyi karmeliittain sääntökuntaan ja otti uudeksi nimekseen Teresa Benedicta a Cruce (Ristin siunaama Teresa) Ávilan Teresan mukaan. Kölniläisessä luostarissa Stein kirjoitti metafyysisen teoksensa Endliches und ewiges Sein, jossa hän pyrki yhdistämään Tuomas Akvinolaisen ja Husserlin filosofiat. Kansallissosialistien aiheuttaman uhan takia hänet siirrettiin vuonna 1938 Echtin luostariin Alankomaihin, missä hän kirjoitti merkittävän fenomenologisen tutkimuksen Ristin siunaamasta Johanneksesta.
xxx/ellauri337.html on line 213: Ab 1911 begann eine fruchtbare Schaffensperiode mit zahlreichen Publikationen, beginnend mit seinem Hauptwerk über einen ethischen Personalismus. Nach seiner Scheidung im Februar 1912 heiratete er im Dezember desselben Jahres Märit Furtwängler (1891–1971).
xxx/ellauri337.html on line 231: Werte stehen für sich selbst, sie sind nicht auf anderes zurückzuführen.Sie sind erfahrbare geistige Gegenstände, sie sind objektiv und sie wirken auf das Handeln. So verneint er beispielsweise den Zusammenhang der intuitiven Erfahrung mit dem Lusterleben wie z.B. Schwanzwedeln.
xxx/ellauri337.html on line 244: Der Mensch ist durch Nachdenken in der Lage, die Erhaltung und Verwirklichung eines geistigen Wertes (Ehre, Würde, Heil, Erzeugung) sogar dem höchsten Lebenswert, der Erhaltung des eigenen Daseins, vorzuziehen. Ein Tier hat nicht die Fähigkeit, sich zwischen Werten zu entscheiden, bzw. einen Wert dem anderen vorzuziehen. Wie Buridans Esel steht es zwischen zwei Heuhaufen. Es verhungert schließlich, weil es sich nicht entscheiden kann, welchen es zuerst fressen soll.
xxx/ellauri354.html on line 37: res.abebooks.com/isbn/9788467209617-es.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri354.html on line 56: Un viejo periodista Decision festejar sus noventa años a lo grande, dándose un regalo que le hará sentir que todavía está vivo: una jovencita. En el prostíbulo de un pintoresco pueblo, ve a la jovencita de espaldas, completamente desnuda, y su vida cambia radicalmente. Ahora que la conoce se encuentra a punto de morir, pero no por viejo, sino de amor.
xxx/ellauri354.html on line 81: Tästä kirjasta nauttimiseksi sinun on astuttava tämän vanhan, vanhan miehen mieleen ja maailmaan, joka elää elämänsä viimeiset vuodet köyhyydessä kerran suuressa, rappeutuvassa nuoruutensa talossa. Hänen uransa ei koskaan noussut toisen luokan toimittajan yläpuolelle, hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä koskaan edes rakastunut. Hänen henkilökohtaiset suhteensa naisiin rajoittuivat huorailuihin, joista hän maksoi. Kaikkein täyttämätön elämä.
xxx/ellauri354.html on line 83: Mutta sitten hän antaa itselleen 90-vuotispäivälahjaksi 14-vuotiaan neitsyen, mahdollisen huoran. Väsyneenä raa'asta työstä ja bordellimadamen huumaamana valeriaanalla , hiän nukkuu joka yö, jonka he viettävät yhdessä, hiänen nukkuessaan ja mies istuen ryppyinen nulpahtanut muna kädessä tuolilla hänen sängyn vieressä. ja ensimmäistä kertaa elämässään hän rakastuu. Rakastunut ajatukseen nukkuvasta runkunhajuisesta kaunottarestaan.
xxx/ellauri354.html on line 95: Memories of My Melancholy Whores, on Gabriel García Márquezin romaani. Kirja julkaistiin alun perin espanjaksi vuonna 2004, ja Edith Grossmanin englanninkielinen käännös julkaistiin lokakuussa 2005.
xxx/ellauri354.html on line 102: Journalistilla (tietysti toimittaja ja hänen journalisminsa eivät ole sama kuin tämän kirjan psyyke), on ajatus, että 19 ihmisellä ei ole ollut 8 Edsheresin resursseja, naimisissa neiti Mercise Barçan kanssa, ja heillä on kaksi Nediä, Meranrés Rigo ja Gonzalo, Gabriel García Márquez Márquez Márquez syntyivät Aracatácassa, Kolumbiassa, ja Alahaddissa 7. joulukuuta Hef, 14 ja 87 -vuotiaana. Mexico Cityssä Heather elää ilman vaimoa ja lapsia, ja yksinäisyydessä Arande, Elde, Elden, kokee jälleen rakkautta, ja tytön sydänsuru tulee olemaan tyydyttävin kirjan edessä. Katkerimpiin kärsimyksiin, puhtaaseen rakkauteen, voi valita lauseita kirjan takakannesta.
xxx/ellauri354.html on line 106: Memories of My Melancholy Whores on Gabriel García Márquezin novelli. Kirja julkaistiin alun perin espanjaksi vuonna 2004. Vanha toimittaja, joka on juuri juhlinut 90-vuotissyntymäpäiväänsä, etsii seksiä nuoren prostituoidun kanssa, joka myy neitsyytensä auttaakseen perhettään. Seksin sijaan hän löytää rakkauden ensimmäistä kertaa elämässään.
xxx/ellauri354.html on line 196: Suonenjoen pitäjässä syntyneenä Laitisessa oli savolaista lupsakkuutta. Toppuuta tok, kohta on Suonejjok. Hauskin juttu jonka Laitiselta kuulin oli tämä: tarjoilijan kysyessä vieressäni istuneelta Laitiselta, halusiko tämä olutta vai viiniä, vastaus kuului: ”Molempia.” Tieteessä tapahtuu!
xxx/ellauri354.html on line 236: Hemingway's preoccupation with violence dominated his life. Tässä se nähtiin taas. He won the Nobel prize of literature in 1945. Figures. Big game hunting, deep sea fishing, military exploits, physical prowess, heavy boozing. Ilmiselvä homo.Tästä aiheesta on paljon paasausta ennestäänkin. Old man and the Seagram.
xxx/ellauri354.html on line 255: There are two interesting books which treat the effects of the Great war on literature itself. Modris Ekstein's The Rite of Spring, and Samuel Hynes' The First War and English Culture. Don't get too caught up in this stuff as there is no end to it, as far as I can see.
xxx/ellauri354.html on line 261: Mandel takes a brief reference to an anticlerical novel made by one of the characters in A Farewell to Arms and explores the historical and ideological basis for its presence in the novel. In a novel where the Priest is such an important figure, the discussion of the Catholic Church and the way that soldiers would regard religion becomes an important thematic examination. Mandel traces her exploration of this topic, the translation of this obscure novel, and her subsequent revelations, in a way that makes this chapter a study in scholarship and the excavation of an arcane reference.
xxx/ellauri354.html on line 265: Professor Gianfranca Balestra of the Università Cattolica del Sacro Cuore (Milan) not only located the book but took the extraordinary trouble of having the whole thing xeroxed for me. Finally, in late 1995, I had the 288 pages of Il maiale nero: Rivelazioni e documenti in my hands. But what does it say? It's all in Italian! The puzzle was partially solved by Enzo Michelangeli: “Il Maiale Nero” is a novel written by Umberto Notari in the early 20th Century. His most famous book is the first he published in 1904, “Quelle signore” (“Those ladies”), about the world of prostitution: it earned him a prosecution for obscenity resulting in a fine, but the book was reprinted and by 1920 had sold more than half million copies.
xxx/ellauri354.html on line 269: It was first published in 1907 under the title Il maiale nero: Rivelazioni e documenti (Sesto S. Giovanni, Milano: A. Barion). A later edition carried the title Dio contro Dio on the first title page and at the top of every page, with the previous title presented as subtitle on the second title page.
xxx/ellauri354.html on line 273: Notari’s novel sold 80,000 copies in six months and sales only increased when it was accused of offending public morality; it and its author were acquitted, with Marinetti serving as witness for the defense. “It was Notari’s good fortune,” one scholar writes, “to be accused of obscenity by a court in Parma.... Marinetti, who attended and clearly relished the trial, wrote a detailed account of it for Parisian readers... and then translated his account into Italian, appending a brief, self-congratulatory introduction” (Adamson 97). Marinetti bragged that the trial “gave an extraordinary boost to the book’s sales such that, today, one finds it in all the elegant parlors, in all the bedrooms, under the virginal bedlinens of all the convent-school girls and inside the prayer benches of all the new brides” (qtd. in Adamson 97–98). Notari quickly produced a sequel, Femmina: Scene di una grande capitale (1906), which became a best seller before it too was seized and banned. Notari proudly listed these three books’ sales figures and legal histories in the front matter of his next book, The Black Pig (1907).
xxx/ellauri354.html on line 275: By this time, Notari, born into a poor family, had become quite well-to-do. In 1901 he had married a rich widow, bought an estate, and established a literary salon; in 1910, he launched a publishing house, Società Anonima Notari, through which he later published classical editions, musical scores, and some of his own work, including the first few of what would become a long list of journals devoted to a variety of topics that interested him: sports, theater, medicine, finance, the culinary arts, and, of course, politics.
xxx/ellauri354.html on line 348: cresce l'ombra e li fascia: ei par che chiedano varjo kasvaa ja peittää heidät: kuin pyytäisivät
xxx/ellauri354.html on line 370: All sundial mottos are sad like that. The earliest sundials, from Ancient Egypt to China to Europe, were often marked with dedications to god(s), patrons, and/or the craftsmen who made them. In the 1500s sundials began bearing mottos relating to time—its passage, the limited quantities allotted, how it should be spent, or as a brief memento mori to the reader to stop looking at the sundial and get on with their life. Sundials represent a willful, anachronistic affectation in a world that has begun to dispense with clocks and watches.
xxx/ellauri354.html on line 396: Vidi nihil permanere sub sole. (I have seen that nothing under the sun endures).
xxx/ellauri354.html on line 411: Viime aikoina on nautittu joka ilta monta tuntia länkkäriä väkivaltaviihdettä. Kaikki haluavat tuliaseita. Meganin luupää Tommylla on iso. Se hinkkaa asettaan yxinäisenä ja mustasukkaisena pöydän ääressä kun Megan heilastelee sitä selkeästi fixumpaa virologia. (Oikeasti kaveri on koulut keskenjättänyt ohiolaisen hizarin poika.) Ylifixut sarjamurhaajat jekuttavat toistuvasti ylifixuja skoudeja. Hän on jättänyt taas vihjeen. Olemme paikantaneet hänet hylättyyn teollisuuskiinteistöön. Pienet taskulamput mukaan ja autoihin! Poliisi! Drop the gun! BLAM! Oho hän kuoli. Nyt tuli poliisille paha mieli. Vinosuinen naurettavan ylipainoinen Mr. Jeeves parantaa Jerry Cottonin pahan omantunnon. Lipesikö roisto kädestä vai annoitko sen pudota? Mixi ammuit klovnia? Mixi teit sen? Se on rikki nyt. En tiedä BUAAAH. Tuo kuulostaa paremmalta. Rakenna mulle grilli ja käristä kilon pala pihviä niin saat terveen paperit. These babies cost fifty bucks a pop. Olikohan ne Jeffersonianin rodesta? Yxinjäänyt isä jonka tytön (aina "My baby") raiskasi nakumiljonääri, hullu saarnaaja ja söi kumialligaattori, murti suuta murti päätä murti mustoa haventa ennenkuin kävi ampumassa oletetun pahantekijän. I'm sorry for your loss. Mixi anglosaxit aina virnuilee kyynelten lävize? Typerä maneeri. Onxe urheaa? Urhea kuolee 2000 kuolemaa muttei näytä sitä, sanoi Ernest Hemingway. Että jenkeissä on sairas meininki. Mutta kyllä pikku Suomi tulee perästä. Elintasokuilun kasvaessa täältäkin alkaa löytyä lasten ja muiden ruumiinosien myymälöitä ja roistoilulle sopivia slummeja. Neekereistä ja suurialaisista matuista sopii aloitella. We've got the coolest jobs.
xxx/ellauri354.html on line 498: Uskonnollisten juutalaisten keskuudessa äärimmäisen tulevaisuuden hankkeen ennakointi, joka keskittyy Kolmannen temppelin rakentamiseen Temppelivuorelle Jerusalemin vanhaankaupunkiin, on ollut vallitseva teema, jota Israelissa pidetään myös ideologisena motiivina. Muslimit ovat kuitenkin kiistäneet käsityksen Kolmannesta temppelistä, koska on olemassa Kalliokupoli, jonka Umayyad-kalifaatti rakensi Salomonin temppelin ja toisen temppelin päälle; Juutalaisten ja muslimien väliset jännitteet Temppelivuoresta ovat siirtyneet poliittisesti yhdeksi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin suurimmista leimahduspisteistä, ja alue on myös ollut merkittävän keskustelun kohteena Israelin ja Palestiinan rauhanprosessissa. Suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä on pidättäytynyt tunnustamasta Jerusalemin suvereniteettia Israelin ja Palestiinan kansallishallinnon välisten ristiriitaisten aluevaatimusten vuoksi, koska molemmat osapuolet ovat väittäneet sen pääkaupunkikseen.
xxx/ellauri354.html on line 626: Tosin voi ihmetellä mixi Jumala askartelee vaan näitä pikkujuttuja eikä nosta pystyyn koko kärryjä? Mixi se antaa esim Putinin Ukrainassa riehua? Mixi se päästää Stubbin presidentixi? Eihän mikään kivi ole sille liian iso! Kysy kohujuontaja Tucker Carlsonilta. Mulle tää on liian vaikea.
xxx/ellauri356.html on line 65: resize=768%2C590&ssl=1" />
xxx/ellauri356.html on line 77: Applied Psychology Positive Psychology Life Coaching Teamwork Team Leadership Customer Service Literature Research Commercial Aviation Mindfulness Microsoft Office English Microsoft Excel Social Media Public Speaking Microsoft Word PowerPoint Sales First Aid Secretarial Skills Change Management. Learning has been my lifelong passion. Live and learn. Focus of my interest is on human existence, communication and co-operation. I have studied psychology, social psychology, applied psychology and leadership as well as contemporary litterature and female studies. Real life experience on these themes I have gathered while working as a flight attendant and purser. In the future I want to to contribute to well being both in private as well as professional sectors of life.
xxx/ellauri356.html on line 86: Experience: Founder, Thinking Holidays Oy. Nov 2021 - Present 2 yrs 3 mos.Maailman kauneimmat lomakohteet ja parhaat ajattelijat yhdistävä Thinking Holidays on uusi rohkea ja rennon nostattava matkakonsepti, jonka juuret ovat suomalaiseen yritys- ja kulttuurielämään lähtemättömän vaikutuksen tehneen filosofi Esa Saarisen Pafoksen seminaarimatkoissa. Thinking Holidays avaa ovet uusiin kohteisiin, entistä (1) laajempaan puhujakuntaan ja voimakkaan nostattaviin matkaelämyksiin: luvassa nautinnollisia lomia ja syvän kokemuksellisia matkoja mieleen, kehoon ja yhteyteen muiden kanssa.
xxx/ellauri356.html on line 98: Cixous'n pitkäaikainen läheinen ystävä ja elämänkumppani, filosofi Jacques Derrida piti elossa ollessaan Cixous'ta merkittävimpänä elossa olevana ranskalaiskirjailijana. Cixous on nyt 86-vuotias, Derrida jo 20v vainaja. Hiän on kirjoittanut paitsi Derridasta myös muun muassa James Joycesta, Clarice Lispectorista, Marina Tsvetajevasta, Maurice Blanchot'sta, Ingeborg Bachmannista, Thomas Bernhardista, Franz Kafkasta, Heinrich von Kleistista, William Shakespearesta ja muista antiikin tragedioista.
xxx/ellauri356.html on line 118: En 2020, elle fait partie des premières personnalités à répondre à l'appel de Laurent Joffrin ayant l'intention de lancer un mouvement pour la « refondation d’une gauche réaliste, réformiste ».
xxx/ellauri356.html on line 135: resize:fit:1400/1*C-gPDSfJYboazmDOk1sUag.jpeg" />
xxx/ellauri356.html on line 141: Jacques Derrida était le troisième fils d’Aimé Derrida, juif d'origine séfarade, et de Georgette Sultana Esther Safar, issue d'une famille juive d'Algérie dont les ancêtres établis depuis plusieurs générations dans ce pays. Isä Aaron Prosper Charles ( "Aimé") Derrida (1896–1970) työskenteli koko ikänsä viini- ja väkeviä alkoholijuomia valmistava yrityxessä Tachet, myös matkustavana myyjänä (hänen poikansa mielestä työ oli "uuvuttavaa" ja "nöyryyttävää", hänen isänsä pakotettiin olemaan "kuuliainen työntekijä" siinä määrin, että hän heräsi aikaisin tehdäkseen kirjanpidon ruokapöydässä).
xxx/ellauri356.html on line 168: Trần Đức Thảo était un Vietnamien qui commencait comme husserlien, mais ensuite proposa une genèse matérialiste de la conscience humaine à partir de la matière (en passant par les divers stades intermédiaires de l'évolution), avant de faire un exposé du fonctionnement de la dialectique matérialiste dans le cadre des sociétés humaines. Bien qu'écrit très rapidement pour pouvoir rentrer au plus tôt au Viêt Nam, l'ouvrage exercait une certaine fascination sur toute une génération intellectuelle française, (Louis Althusser, Jacques Derrida, Pierre Bourdieu, Paul Ricœur).
xxx/ellauri356.html on line 226: Brachan kekkaama "matriisinen katse" käyttää matriisia symbolina vastustaakseen Lacanin fallista katsetta. (Ei sentään pillua.) Samalla tavalla kuin Lacanin muotoilu, joka on metaforinen viittaus anatomiaan pohtimaan symbolista maskuliinista voimaa, matriisi on metaforinen viittaus kohtuun (matriisi - kohtu), jotta voidaan keskustella ihmisen etiikan ja suhteellisuuden alkuperästä. Tämä muutos ei ollut pelkästään elimen (peniksen) ja sen kuvan vaihtaminen toiseen (kohtuun), vaan falloksen rakenteen, mekanismin, toimintojen ja logiikan vaihtoehdon keksiminen. Pollockin (kolja) mukaan Ettingerin matriisinen sfääri antaa meille mahdollisuuden paeta "käsityksestä diskreetistä ja yksittäisestä subjektista, joka muodostuu sellaisten rajojen asettamisesta, jotka erottavat sen maailman tai äidin ruumiin valtamerestä tai erilaistumattomasta toiseudesta". Pollock huomauttaa, että fallos- ja kastraatioahdistuksen termeissä ajattelu ohjaa aiheita "erotteluihin, halkeamiin, leikkauksiin ja halkeamiin". Venn lisää, että matriisin avulla katseen käsite ulottuu visuaalisen alueen ulkopuolelle kosketukseen, ääneen ja liikkeeseen. Kai koska kohtua voi vaan tunnustella päältäpäin, kun taas moloon voi tarrata kaxin käsin kii, ottaa poskeen ja/tai runkata.
xxx/ellauri356.html on line 254: Hänen nuoruudessaan tärkeitä lukemia olivat Rousseaun Reveries of a Solitary Walker and Confessions, André Giden päiväkirja, La porte étroite, Les nourritures terrestres ja The Immoralist; ja Friedrich Nietzschen teoksia. Lause "Perheet, minä vihaan teitä!" erityisesti, joka inspiroi
xxx/ellauri356.html on line 255: Derridaa teini-iästä kansaneläkeläisexi, on kuuluisa säe Giden Les nourritures terrestres -kirjasta IV. Ei tainnut olla kovin kiva kotioloissa.
xxx/ellauri356.html on line 284: Luokittelun, väittämisen ja määrittelemisen sijaan naiset etenee pikemminkin keskustellen, innostuen ja unelmoiden. Tavoittelemisen, tarttumisen ja painamisen sijaan painautumiset, hyväilyt ja vierellä oleilemiset voivat viipyilevyydessään kyetä operoivia sisään-ulos liikkeitä enempään. Mies painaa kuin petkele huhmaressa, nainen heijailee.
xxx/ellauri356.html on line 318: res/Eug%C3%A8neGuillevic.jpg" />
xxx/ellauri356.html on line 377: Wasf on arabien runogenre, alongside 'the boast (fakhr), the invective (hijaa’), and the elegy (marthiya)'. In waṣf love poems, each part of a lover's body is described and praised in turn, often using exotic, extravagant, or even far-fetched metaphors. The Song of Solomon is a prominent example of such a poem, and other examples can be found in Thousand and One Nights. The images given in this type of poetry are not literally descriptive. Instead, they convey the delight of the lover for the beloved, where the lover finds freshness and splendor in the body as a reflected image in the world. Hilvik ei perustanut metaforista, se käytti vertauxia mieluummin.
xxx/ellauri356.html on line 440: Elokuun 27. päivänä tytär Ariadne pidätettiin ja Efron pidätettiin 10. lokakuuta. 16. lokakuuta 1941 Sergei Jakovlevich ammuttiin Lubjankassa (muiden lähteiden mukaan Orjolin keskuskeskuksessa); Ariadne kunnostettiin vuonna 1955 viidentoista vuoden vankilassa ja maanpaossa. Tänä aikana Tsvetaeva ei käytännössä kirjoittanut runoutta, vaan teki käännöksiä. Sota löysi Tsvetajevan kääntämässä Federico Garcia Lorcaa. Työ keskeytettiin. 8. elokuuta, Tsvetaeva ja hänen poikansa lähtivät veneellä evakuointiin; Kahdeksantoista päivänä hän saapui useiden kirjailijoiden kanssa Elabugan kaupunkiin Kaman varrella. Chistopolissa, jossa enimmäkseen evakuoidut kirjailijat sijaitsivat, Tsvetaeva sai suostumuksen rekisteröintiin ja jätti lausunnon: "Kirjallisuusrahaston neuvostolle. Pyydän teitä palkkaamaan minut astianpesukoneeksi Kirjallisuusrahaston avausruokalaan. 26. elokuuta 1941". Pyyntö hylättiin. 31. elokuuta 1941 hän teki itsemurhan (hirtti itsensä) Brodelštšikovien talossa, jonne hänet ja hänen poikansa määrättiin arestiin. Hän jätti kolme itsemurhaviestiä. Runonäyte Tsvetajevalta:
xxx/ellauri356.html on line 469: Psykopatologi Bruan Seu osoitti, kuinka tärkeää on yhdistää foucauldilaiset ajatukset itsevalvonnasta ja sijoittelusta keskusteluun psykodynaamisen teorian kanssa, jotta voidaan ymmärtää psykologisten vaikuttajien, kuten häpeän , täysi merkitys. Psykopatologioissa, kuten kehon dysmorfisessa häiriössä (BDD), toisen rooli – todellinen, kuviteltu tai kuviteltu – on keskeinen, ja häpeän paisuttama ambivalenssi kehosta on avain tähän dynamiikkaan. BDD-potilaat pitävät osaa kehostaan epämiellyttävänä tai ei-toivottavana, ja tätä uskoa pahentaa häpeä ja vaikutelma, että muut huomaavat oletetun fyysisen virheen ja näkevät sen negatiivisesti, mikä luo kierteen. Ajan myötä BDD:tä sairastava henkilö alkaa nähdä, että tämä ruumiinosa on hänestä erillään, – se on tyrmistynyt hylkiö. Abjektion tutkiminen on osoittautunut vihjailevaksi ja hyödylliseksi itse- ja kehovihan dynamiikan pohtimisessa. Tällä on mielenkiintoisia vaikutuksia tutkittaessa sellaisia häiriöitä, kuten eroahdistus, ylipaino, biologisesti keskittyneet fobiat ja posttraumaattinen stressihäiriö. Angelan mielestä kallo ilman pehmytosia on normista mutta päänahkapallo ilman kalloa pervoa. Mieti sitä.
xxx/ellauri356.html on line 479: Hänen oikea nimensä oli Philippe Joyaux (ransk. kruununjalokivet). Hän syntyi Talencessa Octave Joyaux'n ja Marcelle Molinién perheelle. Hänen perheensä johti yritystä Joyaux Frères, Recaltin peltiseppiä, jotka valmisti keittiölaitteita, metallirakenteita ja työstökoneita SNCASOn käyttöön, joka rakensi sotakalustoa nazeille Vichyn hallituxen aikana. Sollers teeskenteli hullua välttääxeen armeijan. Valitettavasti se jäi päälle.
xxx/ellauri356.html on line 644: Voiko politiikko kuulla tämän "sisäisen kosketuksen", olla osa tätä alusta alusta? Häneltä puuttuu visio, missio, jopa inkarnaatio, he sanovat. Mitä jos valittujen virkamiestemme parannuskeino olisi kehittää itseään ja tavata enemmän runoilijoita ja taiteilijoita? Mitä riskeeraamme? Että tasavallan presidentti alkaisi puhua kuten Paul Claudel, Michel Deguy täällä läsnä, Guyotat tai Sollers? Tai no, ei ehkä Sollers... Epätodennäköistä! Mutta yritetään, pelataan kuin kaupan tuulikaapissa hedelmäpeliä, ei se ota jos ei annakaan.
xxx/ellauri357.html on line 76: Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa filosofiaa opetti Hannu Sivenius. 1980-luvun puolessa välissä muutama nuori ja innostunut tutkija – olimme pääasiassa juristeja – lähestyi Hannua. Halusimme perustaa nykyfilosofiaan erikoistuneen lukupiirin. Hannun innostuttua asiasta ryhmään tuli muita suuresti arvostamiani tutkijoita (mm. Pia Sivenius, Sami Santanen ja Merja Hintsa), ja tänään lukupiirinä aloittanut ryhmä tunnetaan Helsingin Lacan-piirinä. Ystäväni Lacan-piirissä ovat filosofian opettajiani. Ennen kaikkea piirissä mukana oleminen on opettanut hyvän tavan lukea ja tehdä työtä.
xxx/ellauri357.html on line 133: university with top honors. As a result, she secured
xxx/ellauri357.html on line 134: herself a prestigious job in a law firm.
xxx/ellauri357.html on line 190: Platon oli perseestä mutta uusplatonismi tupla perseestä. Enneadit (kreikaksi: Ἐννεάδες), kokonaan The Six Enneadia [mitvit? Eikö niitä pitäisi olla 9?] on filosofi Plötinöksen kirjoitusten kokoelma, jonka on toimittanut ja koonnut hänen oppilaansa Porfyrius (noin 270 jKr.). Plotinus oli Ammonius Saccasin oppilas ja yhdessä he perustivat uusplatonismin. Hänen työnsä Augustinuksen Hippolaisen, kappadokialaisten isien, Pseudo-Dionysius Areopagiitin ja useiden myöhempien kristittyjen ja muslimiajattelijoiden kautta on vaikuttanut suuresti länsimaiseen ja lähi-idän ajatteluun.
xxx/ellauri357.html on line 374: Siten olemme erottaneet sen, mikä kuuluu Parille, mistä seisoo itsestään: yhdellä ryhmällä on kehon luonne, eikä sitä koskaan ole olemassa erillään kehosta, kun taas kaikki, mikä ei tarvitse ruumista ilmentymiseensä kuuluu nimenomaan Sielulle: ja Ymmärrys tuomitsevana Sense-Impression jälkeen on Ideaalimuotojen näkemyksen kohdalla, näkeminen heille ikään kuin vastaustuntemuksella (eli tietoisuudella) tämä viimeinen pätee joka tapauksessa todellisen sielun ymmärtämiseen. Sitä varten Ymmärtäminen, totta, on Älymysten Act: monissa sen ilmenemismuodoissa se on ulkoisen assimilaatiota ja sovintoa sisäinen.
xxx/ellauri357.html on line 396: Pyhä Teresa, josta on jo kokonainen höyryävä albumi 81 (kz. myös kiimaista albumia 337) kuvaa jumalaan yhtymistä näin: väkevä ilo ja valtava kipu sekaantuvat liekehtiväkasvoisen enkelin seivästäessä hänen "sydämensä" pitkällä kultaisella "keihäällä", jonka rautakärjestä ruiskahtaa vähän "tulta." Jumalalta kuumaa kärkeä. Hän on halunnut liittyä yhteen luolan kanssa. Hän ei halua erota sen nielusta. Valitettavassti ruiskahduxen jälkeen veltostunut molo valuu auttamatta ulos kuin pieni etana.
xxx/ellauri357.html on line 419: Sooner murder an infant in its cradle than nurse unacted desires.
xxx/ellauri357.html on line 424: The ancient poets animated all sensible objects with Gods or Geniuses, calling them by the names and adorning them with properties of woods, rivers, mountains, lakes, cities, nations, and whatever their enlarged and numerous senses could perceive. And particularly they studied the Genius of each city and country, placing it under its mental deity. Till a system was formed, which some took advantage of and enslaved the vulgar by attempting to realize or abstract the mental deities from their objects. Thus began Priesthood. Priests are like worms, they shit on the nicest leaves. Choosing forms of worship from poetic tales. And at length they pronounced that the Gods had ordered such things. Thus men forgot that all deities reside in the human breast.
xxx/ellauri357.html on line 426: Toisin kuin Blaken, byzzöttäjän mielestä Plato oli ihan huippua. Siitäkin jo voi päätellä että jätkä oli syvältä. Kaveri kiitteli erityisesti krekujen homostelua. Oli takuulla ihan silmitön narsisti. Percy nautti elämästä naisten ympäröimänä: ensin sisaret, sitten vaimo 1 Harriet ja sen sisko Eliza, sitten Mary Frankenstein ja sen sisarpuoli Jane, sit 1 Teresa, kunnes Percy hukkui kaikexi onnexi Italian biitsillä 1822. Vizi mikä päkäpää. Empsychidionissa Persy käy nää kaikki hoidot vielä läpitte. Kaikki anglosaxi romantikkomiehet: Blake, Wordsworth, Coleridge, Keats, Byron, Shelley, luuli olevansa jotain luomakunnan kingejä. Kavereille se ainut oikea tuntuu olevan minä ize, jota taajaan vaihtuvat panopuut vaan täydentää. Länkkärimiesajattelijoilla on ollut taipumus mieltää järki, henki, aktiivisuus, filosofia ja kulttuuri ylemmixi, miehekkäixi elementeixi ja tunne, materia, passiivisuus, intuitio ja luonto alemmixi, naismaisixi elementeixi. Erit. Plätö, Pekoni ja Hegel oli näillä linjoilla. Pekoni sentään kexi pakastekanan. Romanttiset miehet koitti omia naistenkin alemman kenttäpuoliskon tunteellisille setämiehille, kuin FBI-agentti Siili Booth.
xxx/ellauri357.html on line 473: Byronin ja Shelleyn puolueen suhteet kiristyvät, kun Byronille kerrottiin, että Claire oli raskaana hänen lapsensa kanssa. Shelley, Mary ja Claire lähtivät Sveitsistä elokuun lopulla, ja odotetun vauvan järjestelyt ovat edelleen epäselviä, vaikka Shelley teki testamentissaan varauksen Clairesta ja vauvasta. Tammikuussa 1817 Claire synnytti Byronilta tyttären, jonka hän antoi nimeksi Alba, mutta nimesi sen myöhemmin Allegraksi Byronin toiveiden mukaisesti.
xxx/ellauri357.html on line 501: Joulukuussa Shelley tapasi Teresa (Emilia) Vivianin, joka oli Pisan kuvernöörin 19-vuotias tytär ja asui luostarissa odottaen sopivaa avioliittoa. Shelley "vieraili hänen luonaan" useita kertoja seuraavien kuukausien aikana, ja he aloittivat intohimoisen "kirjeenvaihdon", joka hiipui hiänen avioliittonsa jälkeen seuraavana syyskuussa. Emilia oli inspiraationa Shelleyn päärunolle Epipsychidion. (Se on izeriittoista ja izerakasta izetyydytystä, jossa runoilija kiihottuu omasta kuvastaan, äänestään ja tunteestaan. Xerox-koneella otettu belfie. Shelleyn runot on vitun klisheisiä, paljon klisheisempiä kuin kampurajalka Byronin.)
xxx/ellauri357.html on line 528: Nouse esiin hiljainen mäntymeresi,
xxx/ellauri357.html on line 646: Maalliset sateenkaaresi ulottuvat pyyhkäisyn yli
xxx/ellauri358.html on line 102: Hannu Harjun peukku oli mennyt sirkkeliin ja sen tilalle oli istutettu naurumajuri. Myös Humisevassa harjussa eroottinen rakkaus ymmärretään uskonnoksi-kaiken kestäväksi, kaiken kärsiväksi, koskaan katoamattomaksi voimaksi. Romaanissa taloudenhoitaja Nelly Dean kertoo Yorkshiressa majailevalle herra Lockwoodille Humisevana harjuna tunnetun talon väen tarinan. Talon isäntä herra Earnshaw tuo matkaltaan Liverpoolista likaisen ja ryysyisen mustalaislapsen, josta tulee hänen omien lastensa Hindleyn ja Catherinen kasvattiveli. Uppiniskainen poika ristitään Heathcliffiksi ja hänestä tulee ilkeän Hindleyn inhoama vihamies ja riehakkaan Catherinen rakastama leikkitoveri. Heathcliff ja Cat herine ovat erottamattomat, ja vaikka Hindley herra Earnshaw'n kuoltua karkottaakin Heathcliffin alakertaan palvelijoiden joukkoon, opettaa Catherine hänelle kaiken sen, minkä saa itsekin oppia, ja vähän enemmänkin...
xxx/ellauri358.html on line 172: Saanko koskaan tietää kuka tuossa pötköttää? Pääsenkö koskaan perille mitä se oikeasti tarkoittaa? Who knows, who cares. Ihan sama mitä kirjailija on tässä tarkoittanut, tää on mun kappale, mä saan lukea sen niinkuin huvittaa.
xxx/ellauri358.html on line 184: Kuningas Charlesilla on joku pissapuolen syöpä, ei kuitenkaan eturauhanen. Huhutaan jo avannepussista. Britit pureskelee kynsiä kauhuissaan: sijaiskuningatar Meganin regnum lähestyy. Charlesilla on ollut muitakin terveysvaivoja: nakkisormet ja poolopallo poolokauluxeen. Viisikon Tim koira nielaisi kumipallon ja oli tukehtua. Sen pelasti vain Pauli-tytön nopea suusta suuhun -hengitys. Tim takoi iloisena hännällään lattiaa. Se näytti aivankuin nauravan lasten mukana. Lapset joivat inkivääriolutta ja söivät kinkkua ja kuumia skonsseja. Dickin taskusta löytyi pehmentynyt suklaapatukka.
xxx/ellauri358.html on line 249: Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa ja minun henkeni iloitsee Jumalasta, vapahtajastani; sillä hän on katsonut palvelijansa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi. Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä, ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät. Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois. Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin muistaaksensa laupeuttaan Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niin kuin hän on meidän isillemme puhunut." Luuk. 1:46-55.
xxx/ellauri358.html on line 293: Suomessa naiset ovat korkeakoulutetumpia kuin miehet. Maailmanlaajuisestikin naisten määrä korkeakouluissa on lisääntynyt suuresti viime vuosina, Rasmus muistuttaa.
xxx/ellauri358.html on line 303: Somejulkkis Andrew Tate mölisee puun takaa Bukarestissa elokuussa 2023. Tate myyskenteli siellä naisia popup ihmiskaupassa. xxx/ellauri361.html on line 102: - ylennetty reservin majuriksi 4.6.1993
xxx/ellauri361.html on line 161: Presindenttikandi Haaviston insta on täyttynyt kuvista ja videoista, joissa ehdokas poseeraa keskellä kansanjoukkoja, halailee alpakoiden kanssa, käy Antonion kanssa laskemassa kynttilän äitinsä haudalle musiikin soidessa taustalla, kuvauttaa itsensä julkkismuusikoiden vieressä ja tapaa sissejä Sudanissa ja homoja Jololla.
xxx/ellauri361.html on line 235: Sotataidon sotilasprofessori Mäkitalo muistuttaa, että varautumistoimenpiteitä on Suomessa jatkettava, jotta krikyä eli kriisinsietokykyisyyttä ja resilienssiä eli palautumiskykyä saadaan vahvistettua.– Yhteiskunnan pyörien tulee pyöriä myös poikkeusoloissa ja pitkittyneenkin konfliktin aikana. Tässä tilanteessa poliittiset lakot ovat out of the question.
xxx/ellauri363.html on line 74: Kahvia ja struudeleita Truho Magnthumin ääressä xxx/ellauri363.html on line 85: Born on February 11, 1900, in Marburg, in Southern Germany, Gadamer grew up in Breslau (now Wroclaw in Poland), where his father was Professor of Pharmacy at the University of Breslau, later taking the Chair of Pharmaceutical Chemistry at Marburg.
xxx/ellauri363.html on line 140: res.jpeg" />
xxx/ellauri363.html on line 165: Heikinheimolla oli hyvin vähän aikaa valmistautua tulevaan lääkärityöhön. Esimerkiksi olematon kielitaito kertoo juuri valmistautumattomuudesta. Heikinheimo joutui tulemaan toimeen niillä resursseilla, joita hänellä entuudestaan oli.
xxx/ellauri363.html on line 197: Myöhempi tutkimus on osoittanut, etteivät mielisairaalat olleet yksin valtionhallinnon ja lääkärikunnan käsissä oleva ei-toivottuun väestönosaan kohdistettu ase, vaan lisäxi paikkoja, joissa monenlaiset intressit risteilivät kuin perunankuoriastia armeijassa.
xxx/ellauri363.html on line 242: Englannissa 1800-luvun puolivälissä kehitetty progressioperiaate täsmensi vankiloiden
xxx/ellauri363.html on line 243: sisäistä organisaatiota ja tehosti tilajaolla ylläpidettyä järjestystä. Progressioperiaate
xxx/ellauri363.html on line 263: kasvavat teollisuudenalat, kuten tekstiiliteollisuus, hyötyivät ojennuslaitosten halvasta ja karttuvasta työreservistä.
xxx/ellauri363.html on line 294: resize=600,400" />
xxx/ellauri363.html on line 667: Hänestä tuli johtava angloamerikkalaisen oikeusfilosofian teoreetikko ja porvarillinen radikaali, jonka ideat vaikuttivat hyvinvointipolitiikan kehitykseen. Hän kannatti yksilön ja taloudellisia vapauksia, kirkon ja valtion erottamista, sananvapautta, naisten yhtäläisiä oikeuksia, oikeutta avioeroon ja (julkaisemattomassa esseessä) homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia. Hän vaati orjuuden, kuolemanrangaistuksen ja fyysisen rangaistuksen, mukaan lukien lasten, poistamista. Hänestä on tullut myös varhainen eläinten oikeuksien puolustaja. Vaikka hän kannatti vahvasti yksilöiden laillisten oikeuksien laajentamista, hän vastusti ajatusta luonnonlaeista ja luonnollisista oikeuksista (joita molempia pidetään "jumalaisina" tai "Jumalan antamina"). alkuperä), kutsuen niitä "hölynpölyksi paalujen päällä". Bentham kritisoi myös terävästi juridisia fiktioita (a family of hypothetical figures in anglo-saxon law including: the "right-thinking member of society", the "officious bystander", the "reasonable parent", the "reasonable landlord", the "fair-minded and informed observer", the "person having ordinary skill in the art" in patent law, and stretching back to Roman jurists, the figure of the bonus pater familias, all used to define legal standards).
xxx/ellauri363.html on line 679: Hänen varakas perheensä tuki Tory-puoluetta. Hän oli kuulemma ihmelapsi: hänet löydettiin taaperona istumassa isänsä pöydän ääressä lukemassa moniosaista Englannin historiaa, ja hän aloitti latinan opiskelun kolmen vuoden ikäisenä.
xxx/ellauri363.html on line 682: During his youthful visits to Bowood House, the country seat of his patron Lord Lansdowne, he had passed his time at falling unsuccessfully in love with all the ladies of the house, whom he courted with a clumsy jocularity, while playing chess with them or giving them lessons on the harpsichord. Hopeful to the last, at the age of eighty he wrote again to one of them, recalling to her memory the far-off days when she had "presented him, in ceremony, with the flower in the green lane".
xxx/ellauri363.html on line 740: and Lana Wachowski (sukupuolenvaihtosisaruxia), Ellen DeGeneres (demokraatti degeneraatti), Barney Frank
xxx/ellauri363.html on line 779: Sombartin Wernerin takomaa termiä Spätkapitalisumus käytettiin 1960-luvulla Saksassa ja Itävallassa, kun länsimaiset marxilaiset kirjoittivat Frankfurtin koulukunnan ja austromarxismin perinteeseen. Leo Michielsen ja Andre Gorz suosittelivat termiä "uuskapitalismi" Ranskassa ja Belgiassa uusilla analyyseillä uudesta sodanjälkeisestä kapitalismista. Jacques Derridakin (ranu) piti uuskapitalismista parempana kuin sakemannien post- tai myöhäiskapitalismia. Theodor Adorno piti "myöhäiskapitalismia" parempana kuin "teollista yhteiskuntaa", joka oli Saksan sosiologien 16. kongressin teemana vuonna 1968.
xxx/ellauri366.html on line 72: Koko Suomi harjoittelee nyt sotaa – reservin yliluutnantti ja kapteeni kertovat taktiikasta, johon muut maat eivät ole pystyneet! Sillä Suomi tulee lyömään kaikki muut ja nousee maapallon valtiaaxi!
xxx/ellauri366.html on line 73: Lapin Nato-harjoituksen lisäksi myös koko eteläisessä Suomessa harjoitellaan. Puolustusvoimat, reserviläiset ja viranomaiset kehittävät paikallisen tason varautumista paikallispyllistysharjoituksessa. Jokainen varaa paljon pahaa vettä kertakäyttömuovipulloissa plus lyhyitä makaroneja kuukauden mittaisen ydinsodan varalle.
xxx/ellauri366.html on line 121: Vastoin kuvaa vaarallisesta terroristista, jota suuressa osassa tiedotusvälineitä kuvattiin hänen pidätyksensä aikaan, tapahtunut "osoitti enemmän farssia kuin pelottavaa, enemmän absurdia huumoria kuin pahaenteistä". Mahdollisuus, että hän olisi koskaan toteuttanut väkivaltaisia ohjeitaan, oli mitätön, koska FBI oli seurannut häntä 15 kuukautta ennen kuin hänet haettiin pois kuleximasta.
xxx/ellauri366.html on line 248: ressarna.se/wp-content/webp-express/webp-images/uploads/2022/08/Micael_Byde%CC%81n_Lo%CC%88fving_Linda_Stor1.jpg.webp" width="90%" />
xxx/ellauri366.html on line 275: Panssarivaunut mylläsivät Villen yksityistien ”mahdottoman huonoon kuntoon” – Näin kommentoi Puolustusvoimat: e-e-e-e-emme kommentoi. Pornotähden pojasta tuli yleisurheilija – Sai isältään ronskin neuvon. Tällaisen korvauksen lakkoilijat saavat. Ruotsista tuli Naton jäsen. Miehellä oli mämmit housuissa porilaisessa kaupassa. Räjähdyksiä Tukholman lähistöllä – 4 pidätettyä. Presidentti Stubb: ”Osa tätä harjoitusta on varmistaa, että Venäjä voisi hyökätä”.
xxx/ellauri376.html on line 62: Hannu Salama was born 1936 in Kouvola, Kymenlaakso region in Southern Finland. Figures. He spent his childhood in the Pispala district of the city of Tampere, in a traditional working-class area with working class politics and culture. Following in the footsteps of his father, Salama first worked as an electrician and a farm hand. Tollaset kynäilijät on ihmisinä aivan perseenreijästä.
xxx/ellauri376.html on line 66: Olli Oravan syyspuuhat. Jussi Jänixen kaveri Olli Orava paljastaa syyn onnettomaan Venäjä-virheeseensä.Iltalehden totuus minusta -ohjelmassa presidenttiehdokas Olli Rehn paljastaa syyn ministerinä tekemäänsä onnettomaan Venäjä-päätökseen. Risto Orava maxoi Wolfram Rothin palkan stipendinä, jonka ansiosta Wolfram raataa töissä vielä pushing eighty.
xxx/ellauri376.html on line 93: impressionistisesta kirjasta Jules ja Jim kirjallisen ihanteen, josta hän tekee oman elokuvaprosessinsa, eli ellipsin
xxx/ellauri376.html on line 103: Juutalaisen lain mukaan, jos olet, kuten Elvis, polveutunut juutalaisesta naisesta katkeamattomassa naislinjassa, sinua pidetään halachically juutalaisena, vaikka et olisi koskaan tunnustautunut juutalaiseksi tai harjoittanut uskontoa. Elvis on myynyt yli miljardi Levyä maailmanlaajuisesti. Presleyt kutsuttiin naapuriin shabbatillalliselle kerran kuukaudessa, mikä sai Elvisin kiintymään challahiin, porkkanatzimmeihin ja matsopallokeittoon. Elvis toimi "shabbasgoyna" Fruchtereille, ei-juutalaispoikana sytyttämässä valot ja vastaavaa sapatin alkamisen jälkeen. Se oli syntiä. Nuori Elvis piti taskussaan kipaa kaiken varalta. Kahdelle Elvixen isoenolle annettiin juutalaiset nimet, Sidney ja Jerome. Sidney on britti paikannimi ja Saint Jerome was responsible for the creation of the Vulgate, the Latin translation of the Bible. St. Elvis oli kelttiläinen piispa. Presley itse osallistui Assembly of God -kirkkoon perheensä kanssa. Baz Luhrmannin Elvis on nyt elokuvateattereissa.
xxx/ellauri376.html on line 105:
Melvis Pressulan jälkimaine
xxx/ellauri376.html on line 111: Melvis toi ilkeän räikeän vulgaarisen seksuaalisen kiihkon Amerikan suosittuihin taiteisiin. Ed Sullivan havaitsi soodapullon Presleyn housuissa, muttei samalla tavalla sijoitettua banaania, wc-rullaputkea tai lyijykynää. Vaikka Melvistä markkinoitiin heteroseksuaalisuuden ikonina, hänen imagonsa oli epäselvä. Presley ei koskaan viihtynyt Hollywood-skenessä, ja useimmat naissuhteista olivat merkityksettömiä. Asepalveluksessa Länsi-Saksassa Elvis tapaa 14-vuotiaan Priscilla Possun, Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjän teini - ikäisen tyttären. Elvisin ongelmallinen käytös ja reseptilääkkeiden riippuvuus valtaa hänet, ja epätoivoinen Priscilla eroaa hänestä tämän 38-vuotissyntymäpäivänä ja ottaa mukaansa heidän tyttärensä Lisa Marien.
xxx/ellauri376.html on line 116: Rotusekoitteisen alkuperänsä ansiosta – jota Presley toistuvasti vahvisti – rock and rollin keskeinen asema amerikkalaisessa valtavirran kulttuurissa helpotti mustien kulttuurin uutta hyväksymistä ja arvostusta.
xxx/ellauri376.html on line 118: Tässä suhteessa Little Richard sanoi Presleystä: "Hän oli influensseri. Elvis oli siunaus. He eivät päästäneet mustaa musiikkia läpi. Hän avasi oven mustalle musiikille." Al Green oli samaa mieltä: "Hän mursi jään meidän mustien puolesta." Kun hänen tyttöystävänsä kuoli itsemurhalla, Al Greenistä tuli vihitty pastori ja hän siirtyi gospel-musiikkiin. Myöhemmin hän palasi maallisen musiikin pariin.
xxx/ellauri376.html on line 123: Vielä teini-ikäisenä Al erotettiin perheen kodista sen jälkeen, kun hänen hartaasti uskonnollinen isänsä sai hänet kiinni kuuntelemasta Jackie Wilsonia. Sitten hän asui prostituoidun luona, alkoi touhuta [täsmennystä tarvitaan] ja nautti huumeista. "Kun olin 13-vuotias, rakastin vain Elvis Presleytä. Mitä tahansa hän saikaan aikaan, menin ulos ja ostin."
xxx/ellauri376.html on line 137: Al Green Explores Your Mind (1974)
xxx/ellauri376.html on line 160: Amerikkalainen säveltäjä ja kapellimestari Leonard Bernstein sanoi: "Elvis Presley on suurin kulttuurinen voima 1900-luvulla." Hän on yksi tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista amerikkalaisista. Suurimman osan aikuisiästään Presley, joka oli noussut köyhyydestä rikkauteen ja kuuluisuuteen, oli kuvannut amerikkalaista unelmaa. Viimeisinä vuosinaan ja hänen kuolemansa jälkeisiä olosuhteitaan koskevien paljasteiden jälkeen hänestä tuli liiallisuuden ja ahneuden symboli. Yhä enemmän huomiota kiinnitettiin hänen hänen puutteelliseen kasvatukseensa ja halukkuuteensa rikkaaseen, raskaaseen eteläiseen ruoanlaittoon kuten paistettuun kanapihviin ja kekseihin sekä kastikkeeseen. Erityisesti hänen rakkautensa paistettua maapähkinävoita, banaania ja (joskus) pekonivoileipiä kohtaan, nykyään "Elvis-voileipinä", alkoi symboloida amerikkalaista unelmaa.
xxx/ellauri376.html on line 161: Vuodesta 1977 lähtien Presleystä on tehty lukuisia väitettyjä ufohavaintoja. Joidenkin fanien pitkäaikainen salaliittoteoria on, että hän teeskenteli kuolemansa kuin Adolf Hitler. Hänet on nostettu, kuten keskiaikainen pyhimys, kulttihahmoksi. Hän on ikään kuin pyhitetty huudoilla. Elvis on noussut suureksi taiteilijaksi, suureksi rokkariksi, suureksi schlockin toimittajaksi, suureksi banaanixi sykkiväxi, suureksi voiman symboliksi, upeaksi kinkuksi, hienoksi ihmiseksi, ja, kyllä, mahtava amerikkalainen.
xxx/ellauri376.html on line 163: Parkerin arvion mukaan se, mikä todella tappoi Elvisin, ei ollut hänen sydänkohtauksensa tai huumeisiin liittyvä itsemurha, kuten jotkut uskovat, vaan pikemminkin rakkaus faneihinsa. Samaan aikaan Parker kuolee myös köyhänä ja yksin sairaalassa pelattuaan loput väärin hankituista omaisuuksistaan. Elvis Presley on edelleen historian myydyin sodomisti.
xxx/ellauri376.html on line 167: Kirjassa Presleystä ja hänen äidistään Gladys Presleystä kerrotaan, että hänellä oli "suosikkina voileipä voileivän jälkeen - maapähkinävoita, viipaloituja banaaneja ja rapeaa pekonia". Toinen kohta kuvaa häntä puhumassa "kuumeisesti aamunkoittoon asti" samalla ahmien kun "susi" voileipiä (tässä tapauksessa ne kuvataan tehdyksi banaanimuusilla). Uutisraportin mukaan Presley syö hänen mukaansa nimettyjen voileipien muunnelmien perusteella karamellisoituja banaaneja ja rapeaa pekonia grillatun havaijilaisen leivän päällä ja grillaa äitinsä tai hänen kokkinsa pekonirasvassa. Hyvä, paha ja herkullinen, hän kuvailee sen koostuvan puolesta banaanista ja palasta pekonia per voileipä, ruskista voileivät paistinpannussa voissa, leikkaa voileivät viipaleiksi ja pinoa ne korkealle. Yläkerran naapurit ei varmaan arvostaneet sianlihan käryä. Sitä sai haistella kissankuistilta Miken kokatessa aamiaista ennen nörtin töihin lähtöä kylmävarastoon.
xxx/ellauri376.html on line 228: Sovremennikin avustajat : Grigorovich (ylhäällä keskellä Leo Tolstoin vieressä), Alarivi: (vasemmalta) Gontšarov, Turgenev, Druzhinin ja Ostrovski. xxx/ellauri376.html on line 250: Eräänä päivänä, kun herrasmies tulee kylään työasioissa pitkän tauon jälkeen, hän huomaa Akuliinan vahingossa kadulla ja päättää tehdä hyvän teon naimalla häntä naittamalla hänet. Grigorista, talonpoika Silantyn pojasta, tulee Akuliinan sulhanen, vaikka hänen perheensä on äärimmäisen tyytymätön siihen, että heidän on otettava taloonsa orpo Akuliina, ei rikas morsian. Akuliina itse yrittää pyytää mestaria peruuttamaan häät, mutta arkuudesta hän ei uskalla tehdä niin. Häät järjestetään suuressa mittakaavassa, jotta kasvoja ei menetetä, mutta häiden jälkeen Akuliinan tilanne ei parane, ja häntä lyödään, moititaan ja hänelle uskotaan vaikein työ. Akuliinan tytär Dunka syntyy.
xxx/ellauri376.html on line 268: Kostya kertoi minulle samalla, että George Sand ei ollut mies, vaan nainen ja että siksi ymmärtäisin ja rakastaisin hänen teoksiaan todennäköisemmin. Ah, mon ange, jos tämä on todella nainen, hän on niin häpeämätön ja niin tylsä. Yhdessä hänen romaaneistaan mies livahtaa nuoren tytön makuuhuoneeseen ja seisoo hänen sängyn vieressä koko yön! Mitä vittua?! Niissä kirjoissa, jotka toit täysihoitolaan, oli samanlaisia tapauksia, mutta ne oli niin hauskoja, että vaikka tiedät sen olevan huonoa, niin naurat. Mutts nämä kirjat olivat niin tylsiä, että lopetin seuraavana päivänä.
xxx/ellauri376.html on line 281: Au début du roman, Bernard est présenté comme un personnage détestable, un véritable voyou sans scrupules. Il est élevé dans une famille de brigands et est un con. Cependant, au fil de l’histoire, nous assistons à sa transformation profonde, alors qu’il est confronté à l’amour et à la bienveillance de la belle Edmée de Mauprat. Bernard devient ainsi le symbole de la rédemption, luttant contre ses instincts les plus sombres pour devenir un homme meilleur.
xxx/ellauri376.html on line 283: Edmée de Mauprat, quant à elle, est une jeune femme noble et vertueuse. Son personnage est empreint de douceur et de détermination, faisant d’elle un personnage féminin fort et inspirant. Leurs histoires entrelacées de passion et de rédemption nous tiennent en haleine, nous invitant à réfléchir sur la nature humaine et sur la possibilité de changer et de se racheter. Lunastusta kehiin taas. Vizi moraali on yhtä kaupanhierontaa.
xxx/ellauri376.html on line 285: Un véritable chef-d’œuvre de la littérature qui continue de fasciner les lecteurs aujourd’hui. D’autres l’ont critiquée pour sa complexité narrative et ses personnages peu convaincants. Certains lecteurs, y compris Poline, ont également trouvé que le roman était trop long, avec des passages qui semblaient superflus et qui ralentissaient le rythme de l’histoire.
xxx/ellauri376.html on line 287: res_illustr%C3%A9es_de_George_Sand_%281852%29_%2814754377626%29.jpg/440px-Oeuvres_illustr%C3%A9es_de_George_Sand_%281852%29_%2814754377626%29.jpg" />
xxx/ellauri376.html on line 300: Samaan aikaan toisaalla muuan sivuhenkilö, nimeltä Fif, oli kunnioitetun näköinen vanha mies, jolla oli harmaa pää; Hänellä oli siniset lasit nenässä. Hänen koko vartalonsa erottui hämmästyttävästä liikkuvuudesta. Hän ei voinut istua paikallaan pudistamatta päätään aika ajoin, nykimättä käsiään ja potkimatta jalkojaan. Tämä epämiellyttävä fiilis teki oudon kontrastin hänen vanhoille kasvoilleen, jotka olivat kirkkaat, kylmiät ja sinertävät kuin jää. Tällä kertaa tämä fiilis oli kuitenkin täysin ymmärrettävää. Vanha mies oli suuressa henkisessä ahdistuksessa. Toisinaan hän huokaisi ja tällä kertaa tunsi sivutaskuaan.
xxx/ellauri376.html on line 378: 1500-luvulla nähtiin myös ensimmäisiä esimerkkejä maallikoiden poleemisesta kirjoittamisesta. Ivan Peresvetov (melko tarpeettomasti) kehotti Ivan Kamalaa herättämään pelkoa. Kirjallisesta näkökulmasta tämän ajanjakson merkittävin teos on kun Venäjältä paennut ja Puolan kuninkaan palvelukseen astunut Kurbsky tuomitsi kirjesarjassa iivanoiden tyrannivallan ja kehitti teorian, joka oikeuttaa kapinan epäoikeudenmukaista valtaa vastaan.
xxx/ellauri376.html on line 468: Romaanin monitasoinen juoni kuljettaa biologista isää ja poikaa kohti väistämätöntä konfliktia, joka kuitenkin lässähtää ja ratkeaa anteeksiantoon ja sovintoon. Arkadi nöyrtyy ja on valmis ottamaan vastuun rotinkaisesta äidistään ja sisarestaan. Arkadin muutokseen vaikuttanut henkilö on hänen laillinen isänsä Makar Dolgoruki. Romaanin loppupuolella Makar kuolee mutta ehtii antaa Versiloville anteeksiannon merkkinä ikonin. Pizzat kaikille sovinnon kunniaxi. Versilov ottaa lahjan vastaan, mutta rikkoo vahingossa ikonin myöhemmin. Hän ei myöskään solmi avioliittoa Arkadin äidin kanssa, vaikka Makarin kuolema tekisi avioliiton mahdolliseksi. Arkadista ei näin ollen tule rikasta kuin juutalainen.
xxx/ellauri376.html on line 595: Et la sagesse une bougresse ;
xxx/ellauri376.html on line 613: Sots avares, vains conquérants ;
xxx/ellauri376.html on line 659: Je me fous du reste en repos.
xxx/ellauri376.html on line 675: Que m’importe ? mon vit me reste :
xxx/ellauri376.html on line 762: emme saa enää erektiota Ténaressa,
xxx/ellauri376.html on line 897: resdefault.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri376.html on line 903: resize=1553%2C958&ssl=1" height="100%" />
xxx/ellauri376.html on line 907: resdefault.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri376.html on line 910: ress.com/2017/05/51688e68f3dddbb06dc7ed56c4d8ac24.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri376.html on line 914: res/450033/450033_M_1.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri376.html on line 919: ress.com/2016/07/a-kies-slave-dealer.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri376.html on line 923: resses.jpg/160px-Konstantin_Makovsky_-_The_Bulgarian_martyresses.jpg" height="100%" />
xxx/ellauri379.html on line 64: Useat kriitikot pitivät Coppolaa antiklimaattisena ja älyllisesti pettymyksenä. Elokuvakriitikko Kyle Smith kutsui sitä "kaikkien aikojen parhaaksi sotaelokuvaksi", kun taas The Guardian kutsui sitä "kaikkien aikojen parhaaksi toiminta- ja sotaelokuvaksi". Vuonna 2000 Yhdysvaltain kongressin kirjasto valitsi elokuvan kansalliseen elokuvarekisteriin " kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäväksi".
xxx/ellauri379.html on line 74: ress.com/2017/06/perro-semihundido-goya-1820-23-ret-mod-col-1.jpg?w=1397&h=400&crop=1" width="100%" />
xxx/ellauri379.html on line 117: But it’s overly reductive to boil Heart of Darkness down to the commonalities it shares with Conrad’s own experiences. It would be useful to examine its elements crucial to the emergence of modernism: for example, Conrad’s use of multiple narrators; his couching of one narrative within another; the story’s achronological unfolding; and as would become increasingly clear as the 20th century progressed, his almost post-structuralist distrust in the stability of language. At the same time, his story pays homage to the Victorian tales he grew up on, evident in the popular heroism so central to his story’s narrative. In that sense, Heart of Darkness straddles the boundary between a waning Victorian sensibility and a waxing Modernist one.
xxx/ellauri379.html on line 119: One of the most resoundingly Modernist elements of Conrad’s work lies in this kind of early post-structuralist treatment of language—his insistence on the inherent inability of words to express the real, in all of its horrific truth. Marlow’s journey is full of encounters with things that are “unspeakable,” with words that are uninterpretable, and with a world that is eminently “inscrutable.” In this way, language fails time and time again to do what it is meant to do—to communicate. It’s a phenomenon best summed up when Marlow tells his audience that “it is impossible to convey the life-sensation of any given epoch of one’s existence—that which makes its truth, its meaning—its subtle and penetrating essence… We live, as we dream—alone.” Kurtz—as “eloquent” as he may be—can’t even adequately communicate the terrifying darkness he observed around him.“The horror! The horror!” is all he can say. Some critics have surmised that part of Heart of Darkness’s mass appeal comes from this ambiguity of language—from the free rein it gives its readers to interpret. Others posit this as a great weakness of the text, viewing Conrad’s inability to name things as an unseemly quality in a writer who’s supposed to be one of the greats. Perhaps this is itself a testament to the Heart of Darkness’s breadth of interpretability.
xxx/ellauri379.html on line 123: Feministinen diskurssi on tarjonnut samanlaista kritiikkiä, että Conrad on litistänyt naishahmojaan samalla tavalla kuin hän on tehnyt sen afrikkalaistensa kanssa. Naisia ei käytetä moniulotteisina olentoina, vaan merkitsijöinä, jotka eroavat muiden tekstin muodostavien merkitsijöiden kentästä. Ne ovat kuoria, jotka on tyhjennetty kaikesta erityisyydestä ja merkityksestä, niin että Conrad voi täyttää ne parhaaksi katsomallaan merkityksellä: Afrikan kuningattaresta tulee pimeän luonnon ruumiillistuma ja sen atavistisen viehätyksen erotisoitu symboli; Kurtzin Intended puolestaan on vain merkki yhteiskunnan illusoriselle todellisuudelle, jota Marlow yrittää suojella ihmisluonnon tunkeutuvalta pimeydeltä . Kumpaakaan naista ei ole sisäistetty, eikä kumpaakaan ole nimetty – retorinen strategia, joka vaikuttaa vähemmän Conradin havainnollistavan kielen epäonnistumisia kuin siltä, että hän pitää maskuliinista ääntään etuoikeutettuna mahdollisten feminiinisten äänien yläpuolelle.
xxx/ellauri379.html on line 127: Character Analysis Kurtz's Native Mistress. The Congolese woman that rails against Kurtz's departure is a complete contrast to Kurtz's Intended. As the Intended is innocent and naïve, the native mistress is bold and powerful. Kurtz is a man of many lusts, and she embodies this part of his personality. She frightens the Harlequin because she finds him to be meddling with Kurtz too much; her threats to him eventually scare him into leaving the Inner Station.
xxx/ellauri379.html on line 129: Character Analysis The Intended. Kurtz's fiancée is marked — like the Harlequin — by her absolute devotion to Kurtz. When Marlow visits her after his return from Africa, he finds that she has been dressed in mourning for more than a year and still yearns for information about how her love spent his last days. However, she is actually devoted to an image of Kurtz instead of the man himself: She praises Kurtz's "words" and "example," assuming that these are filled with the nobility of purpose with which Kurtz began his career with the Company. Her devotion is so absolute that Marlow cannot bear to tell her Kurtz's real last words ("The horror! The horror!") and must instead tell her a lie ("The whore! The whore!") that strengthens her already false impression of Kurtz. On a symbolic level, the Intended is like many Europeans, who wish to believe in the greatness of men like Kurtz without considering the more "dark" and hidden parts of their characters. Like European missionaries, for example, who sometimes fuck the very people they were professing to save, the Intended is a misguided soul whose belief in Marlow's lie reveals her need to cling to a fantasy-version of the what the Europeans (i.e., the Company) are doing in Africa.
xxx/ellauri379.html on line 154: The media have described Lipa as having a mezzo-soprano or contralto vocal range. Her music is primarily pop, and has also been described as disco, house and R&B. Stylistically, her music has been described as dance-pop, synth-pop, R&B, dream pop, alternative pop, and nu-disco subgenres. She describes her musical style as being "dark pop". She is also noted for singing in a "distinct, husky, low register", and her "sultry" tone. Regarding her songwriting process, Lipa states she usually comes to the studio with a concept and starts developing the song with her co-writers. She cites Kylie Minogue, Pink, Nelly Furtado, Jamiroquai, Kendrick Lamar, and Chance the Rapper among her musical influences. "My idea of pop has been P!nk and Christina Aguilera and Destiny's Child and Nelly Furtado", said Lipa in a GQ interview in 2018. Her second studio album Future Nostalgia (2020) was inspired by artists that she listened to during her teens, including Gwen Stefani, Madonna, Moloko, Blondie and Outkast. KIINNNNNNOS. Liikkuuko sinun Lipasi? Ei ota minun orani. I love her lack of energy. Fiat voluntas tua.
xxx/ellauri379.html on line 182: Varsinaisen suursuosion My Little Pony koki vasta 2010 alkaneen My Little Pony: Ystävyyden taikaa (engl. My Little Pony: Friendship is Magic) -sarjan kautta. Sarja synnytti myös niin sanotun brony-kulttuurin, jossa My Little Ponyn faneiksi tunnustautuivat ensimmäistä kertaa laajassa mittakaavassa myös miehet. Siis ilmeisesti kuitenkin etupiässä pervertit ja käteenvetäjät eikä pedofiilit. Bronies have received significant criticism and ridicule for their out of the mainstream interests. These criticisms include accusations that bronies are interested in My Little Pony for perverted sexual reasons involving bestiality. The term “clopping” refers to when someone masturbates to My Little Pony content.
xxx/ellauri379.html on line 190: Applejack on maan poni ja yksi My Little Pony Friendship on Magic -elokuvan päähenkilöistä. Hän asuu ja työskentelee Sweet Apple Acresissa isoäitinsä Granny Smithin, veljensä Big McIntoshin , sisarensa Apple Bloomin ja koiransa Winonan kanssa. Hän edustaa rehellisyyden elementtiä. Applejack on luotettava ja lojaali, aina valmis auttamaan apua tarvitsevia kuin pikku Papu. Hän työskentelee Sweet Apple Acresissa pääasiassa omenanpukittajana, vaikka omenat viljelevät joskus myös porkkanoita ja maissia. Hän on hyvä sisarushahmo Apple Bloomille ja tukee ystäviään hyvin heidän seikkailuissaan.
xxx/ellauri379.html on line 235: Noh. En mitenkään pysty uskomaan että pelkkä älykäs keskustelu kirjallisuudesta ja filosofiasta Twilightin kanssa riittäisi pidemmän päälle parikymppiselle jannulle joka runkkaa lastenanimaation ääressä. Monilla tulppa on suunnilleen samankokoinen kuin mitä tyyppi ize. Pienet ponit sopivat anustapeixi. Persetulppia, hehe (Nigella). Pegasuxen sarvi on paxulti vaseliinilla liukastettu kyrpä. Syötämme heille muovia. Hyvällä ruokahalulla pojat syövät mikromuovia ja tulevat lisääntymiskelvottomixi. (Fluttershy)
xxx/ellauri379.html on line 251: Jessi Sampson from PCGamesN called Mass Effect an "impressive melting pot of ideas". Tauriq Moosa from The Guardian lauded the Mass Effect franchise as some of the best science fiction ever made, describing its overarching theme of "aspiration and connection in the face of an indifferent cosmos" to be "as cerebral as Star Trek, as hopeful as Asimov and as dramatic as Battlestar Galactica".
xxx/ellauri379.html on line 318: Courtney Love on kade miljardöörimmälle Taylor Wiftille. Ei Wift ole mitenkään tärkeä. Nina Simone oli etevämpi, siitä ei voi olla kuin yhtä mieltä. Sibelius wiftasi Kämpin yläkerrassa. Kekähän sille siellä twerkkas persettä. Ei Aino ainakaan, ei liioin Love eikä Wift. Tokko edes Nina Simone. Courtney ehkä nirhasi Kurt Cobainin. Lopun alku käynnistyi kun Cobain katosi vieroitusklinikalta maaliskuussa 1994. Courtney Love palkkasi yksityisetsivät paikantamaan miehen. Courtney teki katoamisilmoituksen Kurtin äidin nimellä, jossa varoiteltiin muusikon olevan itsetuhoinen. Kukaan ei löytänyt Cobainia. Ennustettavissa ollut toteutui 5. huhtikuuta 1994: Cobainin verestä löydettiin kolminkertainen yliannos heroiinia. Hän oli myös väitetysti ampunut itseään haulikolla. Jostain syystä haulikosta ei löydetty Cobainin sormenjälkiä. Hänet löysi hälytysjärjestelmän asentaja kahden ja puolen päivän päästä ampumisesta. Asentaja huomasi lasiruudun läpi paitaan, farkkuihin ja kenkiin pukeutuneen ruumiin huoneessa, jonka ikkunassa oli kyltti, jossa luki "Sovun valtakunta". Kurt Cobain makasi selällään lattialla. Kurt oli jättänyt myös itsemurhaviestin, jonka hän oli omistanut lapsuuden mielikuvitusystävälleen Boddahille. Paperissa oli pätkä Neil Youngin kappaleesta "My My, Hey Hey (Out Of The Blue)". Cobain olisi kirjoittanut lappuun "It's better to burn out than to fade away" (suom. "On parempi palaa loppuun kuin feidata").
xxx/ellauri379.html on line 334: Mearsheimer on tunnistanut Yhdysvallat ja EU:n suurimmiksi syyllisiksi sotaan Naton ja EU:n voimakkaan itälaajentumisen sekä Ukrainan nazien tukemisen vuoksi. Tilanteen juuret ulottuvat hänen mukaansa jo vuonna 2008 Bukarestissa pidettyyn Naton kokoukseen, jossa Ukrainan julistettiin tulevan Naton jäseneksi, ja siihen ovat vaikuttaneet etenkin Ukrainan venäläismyönteisen presidentin Viktor Janukovytšin syrjäyttäminen sekä lännen ja Ukrainan "yhteyksien tiivistyminen" 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa. Mearsheimerin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei käyttäydy arvaamattomasti tai irrationaalisesti, kuten lännessä koetetaan uskotella, vaan hän on pakonalaisen geopolitiikan ja ajopuisen reaalipolitiikan vanki. Venäjän toiminnassa ei Mearsheimerin mukaan ole kyse irrationaalisista tai imperialistisista motiiveista vaan siitä, minkä Venäjä kokee uhaksi itselleen. Tilanteen ratkaisemiseksi Ukrainasta tulisi Mearsheimerin mukaan tehdä neutraali maatalousvaltio Venäjän ja lännen välissä. Mearsheimerin mukaan Venäjä on laskeva suurvalta eikä sitä tarvitsisi millään lailla padota Naton laajentumisella, mutta toki oikeutetut alueelliset suurvaltaedut tulee ottaa huomioon. Mearsheimer ennusti jo vuonna 2014, ettei Venäjä tule perääntymään Ukraina-kysymyksessä ja etteivät lännen pakotteet toimi Venäjän suhteen, ja hän uskoo, että Ukraina tulee kärsimään sodasta sotilaallisesti ja taloudellisesti.
xxx/ellauri379.html on line 336: Mearsheimer tietää, että maailmansodat syttyivät kolonialistien kilpajuoxun takia eikä Natsi-Saksan ideologiasta kuten Chotiner koittaa uskotella, pikemminkin päinvastoin. Yhtä vähän Venäjän motiiveissa Ukrainan sodassa on kyse sisäisen järjestyksen ylläpitämisestä. Kyllä kyse on taas kerran geopoliittisista turvallisuusintresseistä ja anglosfäärin
xxx/ellauri380.html on line 46: resized/w468/files/images/film/photos/161/451/161451228_f3c87b.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri380.html on line 53: Jallu oli suomalainen miestenlehti, jota alettiin julkaista elokuussa 1958. Lehden nimi syntyi yhdistelmänä tunnetusta Hjalmar-nimisen miehen lempinimestä ja Jaloviinasta eli Jallusta. Jallua kustansi Suomen Miestenlehdet Oy. Vuonna 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus asetti lehden taustalla olleen Press Mastersin konkurssiin, mikä merkitsi Jallun lakkauttamista. Press Masters julkaisi seksilehtiä Ratto, Jallu, Kalle sekä suomenkielistä versiota Hustler-lehdestä.
xxx/ellauri380.html on line 59: Ennen tamperelaista Pressmastersia Jallu kiersi mm. Satakunnan Kirjateollisuuden ja Aamulehti-yhtymän omistuksessa.
xxx/ellauri380.html on line 83: – Jos iso paketti ei mene läpi kongressissa, tilanne on Euroopan, Naton ja muiden halukkaiden käsissä. Siinä vain tulee se tosiasia vastaan, että meillä "Suomessa" ei tunnu riittävän sotilaallinen kapasiteetti, vaikka halukkuutta olisi.
xxx/ellauri380.html on line 89: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti tiistaina Ukrainan uuden liikekannallepanolain, jonka tarkoitus on saada lisää sotilaita rintamalle. Viro ilmoitti huhtikuun alussa toimittaneensa Ukrainaan ammusten lisäksi muun muassa ammustorjuntaohjuksia ja kertasinkoja, ja Tšekki lähetti muun muassa taistelupanssarivaunuja.
xxx/ellauri380.html on line 102: Venäjä ei vahingossa iske siviili-infrastruktuuriin vaan tarkoituksellisesti ottaa ne kohteekseen, Valtonen sanoo. Nehän on yhtä törkeitä kuin amerikkalaiset Dresdenissä ja IDF Rafahissa. Mieleen tulee myös Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit. Vaikka whataboutismiahan tää tällanen vain on.
xxx/ellauri380.html on line 104: Ukraina on ollut jo kuukausien ajan alakynnessä Venäjän mies- ja materiaaliylivoimaa vastaan, mutta Yhdysvallat on viimein toimittamassa helpotusta maan edustajainhuoneen hyväksyttyä apupaketin. Asia vaatii vielä senaatin ja presidentin hyväksynnän.
xxx/ellauri380.html on line 109: Mutta sisältyykö edustajainhuoneen hyväksymään 61 miljardin dollarin apupakettiin ”salainen tavoite”? Ukraina ei voi voittaa ryssää sotimalla, Yhdysvaltain asevoimien silloinen komentaja Mark Milley arvioi jo loppusyksystä 2022. Onko Ukrainan ajaminen rauhanneuvotteluihin mahdollinen taka-ajatus Yhdysvaltain kongressin poikkeuksellisen suuressa apupaketissa? Ennen tätä pakettia Yhdysvallat oli aiemmin toimittanut aseita ja kalustoa ”vain” 44 miljardin dollarin edestä. Kastehelmen mukaan Milleyn tilannekuva rakentuu ajatukseen, jossa Ukrainan on pärjättävä itsekseen ilman länsimaiden asevoimien interventiota eli suoraa sotilaallista puuttumista tilanteeseen. Ukrainalla ole takeita siitä, että se saa tulevaisuudessa Yhdysvalloilta enää yhtään mitään. Ulkopolitiikkaa ei voi tehdä Kumbaijaa-tyylillä, sanoi Barak Obama.
xxx/ellauri380.html on line 129: Kerran lyötiin korttia hevoskaartilaisen Narumovin luona. Pitkä talviyö kului huomaamatta; kävimme illalliselle viidettä käydessä aamulla. Ne, jotka olivat voittaneet, söivät hyvällä ruokahalulla; muut istuivat hajamielisinä tyhjien syömäneuvojensa ääressä. Mutta kun samppanja ilmestyi, niin puhelu vilkastui, ja kaikki ottivat siihen osaa.
xxx/ellauri380.html on line 145: Herman oli venäläistyneen saksalaisen, joka oli jättänyt hänelle pienen pääoman, poika. Ollen lujasti vakuutettuna riippumattomuutensa vahvistamisen välttämättömyydestä, ei hän koskettanut korkoihin, eli palkallaan eikä sallinut itselleen pienintäkään oikkua. Muutoin olikin hän umpimielinen ja kunnianhimoinen, ja hänen tovereillaan oli harvoin tilaisuutta nauraa hänen liikanaista säästeliäisyyttään. Hänellä oli kovat intohimot ja tulinen kuvitus; mutta lujuus pelasti hänet nuoruuden tavallisista hairahduksista. Niinpä esimerkiksi, ollen sielussaan pelaaja, ei hän koskaan ottanut kortteja käsiinsä, sillä hän laski että hänen omaisuutensa ei sallinut hänen (niinkuin hän tapasi sanoa) "uhrata välttämätöintä toivossa voittaa liikoja" — ja kuitenkin hän koko yöt istuskeli korttipöytien ääressä, seuraten kuumeentapaisella vavistuksella pelin eri käänteitä.
xxx/ellauri380.html on line 158: Läsnäolevien kesken syntyi kumeaa huminaa, ja laiha kamariherra, vainajan läheinen sukulainen, kuiskutti hänen vieressään seisovan englantilaisen korvaan, että nuori upsieri oli hänen äpäräpoikansa, johon englantilainen vastasi kylmästi: Oh!
xxx/ellauri380.html on line 187: "The Thief of Bagdad" (1924) is a romantic fantasy-adventure starring Douglas Fairbanks and featuring Snitz Edwards, a star of Silent Hall of Fame. "The Thief of Bagdad" was selected for preservation in the National Film Registry as being "culturally, historically, or aesthetically significant" in 1996.
xxx/ellauri380.html on line 189: The Thief of Bagdad is a 1924 American swashbuckler film directed by Raoul Walsh and starring Douglas Fairbanks. Freely adapted from One Thousand and One Nights, it tells the story of a thief who falls in love with the daughter of the Caliph of Bagdad. In 1996, the film was selected for preservation in the United States National Film Registry ...
xxx/ellauri380.html on line 191: Thief of Bagdad Video Item Preview ... and the '61 version undoubtedly had some comedic scenes . As I'm not a student of film the elaborate and exaggerated gestures necessary to convey meaning, intent and emotion for silent film is difficult to watch. ... Douglas Fairbanks was a little long in the tooth to play a romantic young adventurer, yet ...
xxx/ellauri380.html on line 200: The Thief of Bagdad on vuonna 1924 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäsisäinen elokuva, jonka on ohjannut Raoul Walsh ja pääosassa Douglas Fairbanks. Käsikirjoittajat ovat Achmed Abdullah ja Lotta Woods. Se on vapaasti sovitettu Tuhat ja yksi yöstä, ja se kertoo tarinan varkaasta, joka rakastuu Bagdadin kalifin tyttäreen. Vuonna 1996 kongressin kirjasto valitsi elokuvan säilytettäväksi Yhdysvaltain kansalliseen elokuvarekisteriin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäväksi". Eipä sattumalta oli Bush vanhempi juuri nitistänyt irakilaiset 1991 Aavikkomyrskyssä. Toinen erä päättyi sitten kellarista löydetyn Saddamin hirttämiseen "Camp Justicessa" 2006 Bush Juniorin toimesta. Ei tainnut Husseinia järin naurattaa. Eikä muitakaan rättipäitä paljon enempää. Hollywoodin juutalaiset hohottivat täyttä kurkkua.
xxx/ellauri380.html on line 228: Rykmentin koon arvioitiin olevan noin 2 500 taistelijaa vuonna 2017 ja noin 900 vuonna 2022. Suurin osa yksikön jäsenistä on venäjänkielisiä Ukrainan venäjänkielisiltä alueilta. Siihen kuuluu myös jäseniä muista maista. Rykmentti sai uutta huomiota Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti, että Ukrainaa hallitsevat äärioikeistojoukot, kuten Azov, ja antoi "denatsifioinnin" syyksi hyökkäykselle. Azovin rykmentillä oli merkittävä rooli Mariupolin piirityksessä ja se saavutti viimeisen asemansa Azovstalin terästehtaalla. Piiritys päättyi, kun huomattava määrä rykmentin taistelijoita, mukaan lukien sen komentaja Denys Prokopenko, antautui Venäjän joukoille Ukrainan ylimmän johdon käskystä.
xxx/ellauri380.html on line 261: Dirlewanger vapautettiin ja palautettiin SS:n yleiseen reserviin hänen sodanaikaisen toverinsa ja paikallisen NSDAP-kaatotoverinsa Gottlob Bergerin henkilökohtaisen väliintulon jälkeen, joka oli myös Reichsführer-SS Heinrich Himmlerin pitkäaikainen henkilökohtainen ystävä ja josta oli tullut SS:n päällikkö. Päätoimisto (SS-Hauptamt, SS-HA). Frankfurtin yliopisto palautti myös hänen kunniatohtorin arvonsa.
xxx/ellauri380.html on line 285: Ranskalaiset kertoivat, että hän kuoli sydänkohtaukseen tai pakeni ja liittyi Ranskan muukalaislegioonaan. Historioitsijoiden Angelo de Bocan ja Mario Giovanan mukaan Dirlewanger selvisi sodasta ja asui myöhemmin Egyptissä opettaen vartijoita, jotka turvasivat presidentti Gamal Abdel Nasseria. Ilmeisesti Dirlewangerilla oli sittenkin redeeming qualities.
xxx/ellauri380.html on line 301: Well said. And, it’s not as if Jews had no history in the land of their forefathers, foremothers, and foreskins.
xxx/ellauri380.html on line 305: Jews and Christians don't believe in killing innocent people with suicide bombers, genocide bombers work much better. We see you eye to eye about keeping women under extreme repression treating them as property and slaves, plus about preaching hate instead of love and killing innocent people because they don't believe what you do. I'm American, so don't come to our country except for cleaning purposes, and try to turn it into what you left. If you love what you are leaving just stay there. I mean in Egypt, not Israel, that is forever reserved for us and our likes.
xxx/ellauri380.html on line 329: He alkoivat vetää hänen vartaloaan eri suuntiin, vetäen hänen hiuksiaan niin lujasti, että hän sanoi, että tuntui siltä, että he yrittivät repiä irti paloja hänen päänahastaan. (Olikonan sillä yhtä arka päänahka kuin Seijalla?) Hänet raahattiin aukiota pitkin paikkaan, jossa väkijoukko pysäytettiin aidalla, jonka vieressä joukko naisia leiriytyi. Yksi tšadoriin pukeutunut nainen kietoi kätensä Loganin ympärille, ja muut sulkivat rivejä hänen ympärilleen, kun taas jotkut naisten kanssa olleet miehet heittivät kepilliset vettä väkijoukkoon. Joukko sotilaita ilmestyi, löi väkijoukkoa takaisin pampuilla, ja yksi heistä heitti Loganin olkapäänsä yli. Myöhemmin hän sanoi luulleensa kuolleensa pahoinpitelyn aikana. "When someone says I was merely groped, I don't forget. And I don't forgive. They tore all my clothes off and raped me with their hands, with flagpoles and with sticks. They sodomized me over and over." Hänet lennätettiin takaisin Yhdysvaltoihin seuraavana päivänä, missä hän vietti neljä päivää sairaalassa tikunpoistossa.
xxx/ellauri380.html on line 331: Presidentti Barack Obama tuli hiäntä kazomaan sairaalaan kukkapuska kädessä, kun hiän saapui kotiin. CBS sanoi, että hyökkääjien henkilöllisyys jäi epäselväksi ja että oli epätodennäköistä, että ketään saataisiin syytteeseen. Kaikki sadat Laran pepusta näpätyt kuvat salaperäisesti ylivalottuivat tai akut loppuivat.
xxx/ellauri380.html on line 335: Amerikkalaiset pakotettiin pysyttelemään kidutuksessa käytetyssä "stressiasennossa" (pylly ulkona). Logan kärsi kaikexi onnexi vakavasta vatsataudista, josta hän ei ollut maininnut aiemmin työtovereilleen.
xxx/ellauri380.html on line 338: Vuonna 2013 Loganin raportointi vuoden 2012 Benghazin hyökkäyksestä Afghanistanissa aiheutti merkittävää kiistaa asiavirheiden vuoksi, ja se peruttiin, mikä johti potkuihin. The “60 Minutes” story broadcast October 27 cast doubt on whether the Obama administration sent all possible help to try to save Stevens and his three colleagues. The story was then cited by congressional Republicans who have demanded to know why a military rescue was not attempted. Barack Obama repi siitä pelihousunsa ja tuli puhelinlankoja pitkin CBS:n pääkonttoriin. Logan jätti CBS:n vuonna 2018.
xxx/ellauri380.html on line 340: Lähdettyään CBS Newsista Logan alkoi arvostella mediaa, jonka hän sanoi olevan suorastaan liberaali. Hän kuvaili toimittajia "poliittisiksi aktivisteiksi" ja "propagandisteiksi" presidentti Donald Trumpia vastaan. Logan alkoi esittää laaja-alaisia väitteitä erilaisista salaliittoteorioista, jotka koskivat esimerkiksi AIDS-virusta tai Rothschildien perhettä. Vuonna 2019 hän liittyi Sinclair Broadcast Groupiin, konservatiiviseen mediayhtiöön. Tammikuussa 2020 hän liittyi Fox Nationiin, Fox Newsin ylläpitämään tilaussuoratoistopalveluun. Logan vertasi NIAID:n johtajaa Anthony Faucia natsitutkijaan Josef Mengeleen väittäen, että hän vain toistaa sen, mitä monet ihmiset olivat hänelle uskoneet.
xxx/ellauri380.html on line 348: Kesäkuusta 2022 lähtien Logan on ollut kloaakkihallituksen jäsen America's Futuressa, konservatiivisessa voittoa tavoittelemattomassa järjestössä, jonka puheenjohtajana toimii entinen Trumpin hallintovirkamies Michael Flynn.
xxx/ellauri380.html on line 354: Viimeinen naula Laran arkussa oli että Logan called Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy "some useful puppet that was installed by the CIA".
xxx/ellauri380.html on line 356: The whole world is laughing at Ukraine’s failed counteroffensive, which captured nothing more than a couple patches of trees and trenches? How did the Russians, armed with shovels, defeat the “brave” Ukrainian Nazis armed with NATO weapons? No dear. It is definitely not. The “whole world” does not laugh at an invaded sovereign nazion that for over two years and against all odds has made a mockery out of the supposed "second best" army in the world. Don't pretend you’re aligned with the rest of the world. You are not! There is no "rest of the world" in fact!
xxx/ellauri380.html on line 381: repressed against watery cabbage soup and an unmovable totalitarian State,
xxx/ellauri380.html on line 385: of the Italian in which it was written, which results in nearly
xxx/ellauri380.html on line 395: a monument to the end result of Utopian ideologies.
xxx/ellauri380.html on line 405: Giovanni Grazzini (Firenze, 6 gennaio 1925 – Roma, 18 agosto 2001) è stato un critico cinematografico italiano nonché presidente del Sindacato Nazionale Critici Cinematografici Italiani (SNCCI).
xxx/ellauri380.html on line 425: In eight remarkable chapters of August 1914 (the so-called Stolypin cycle), Solzhenitsyn painted a portrait of the statesman Pyotr Stolypin, scourge of the revolutionary left and reactionary right alike and the last best hope for Russia’s salvation. Prime Minister of Russia from 1906 until 1911, Stolypin’s abiding concern was to promote far-reaching agrarian reforms that would lead to the creation of a “solid class of peasant proprietors” in Russia. He believed that a property-owning peasantry would provide the social basis for a revitalized monarchy in Russia. He was a “liberal conservative” who rejected pan-Slavist delusions and who advocated a monarchy that respected the rule of law, one that could govern in cooperation with a “society” that had an increasing stake in the existing social order. But unfortunately Stolypin was shot (in the presence of the Tsar) at the Kiev opera house in September 1911. His assassin was, quite strikingly, a double agent of the secret police and revolutionary terrorists!
xxx/ellauri380.html on line 429: As the man responsible for almost single-handedly informing the West of the horrors of the Soviet Gulag, Mr. Solzhenitsyn has long been the object of Soviet efforts to destroy his reputation. But the accusations of anti-Semitism come from such impeccably anti-Communist sources as Prof. Richard Pipes of Harvard, a Soviet specialist and former director of Eastern European and Soviet Affairs on President Reagan's National Security Council.
xxx/ellauri380.html on line 431: At a Washington conference of the World Congress for Soviet and East European Studies, which ended just last week, Mr. Solzhenitsyn's purported anti-Semitism was dealt with head-on in an address by Vladislav Krasnov, a former editor of Radio Moscow's broadcasting division who is now a professor of Russian studies at the Monterey Institute of International Studies in California. Mr. Krasnov said he found the charge "completely groundless."
xxx/ellauri380.html on line 439: Lev Lossev, himself a Russian Jew, discussing the possibility of anti-Semitism in the works of Mr. Solzhenitsyn, expressed clearly his conviction that Mr. Solzhenitsyn was not anti-Semitic. But in presenting the adversary view, as a kind of devil's advocate, he used such words as ''snake'' and ''degenerate'' to describe the Jewish assassin portrayed in ''August 1914'' (words not used by Mr. Solzhenitsyn in the book), and it was thought that such terms beamed in Russian into the Soviet Union might have been misinterpreted.
xxx/ellauri380.html on line 442: But in Solzhenitsyn's case, it's not racial! It has nothing to do with blood. He's certainly not a racist; the question is fundamentally religious and cultural. He bears some resemblance to Dostoyevsky, who was a fervent Christian and patriot and a rabid anti-Semite. Solzhenitsyn is unquestionably in the grip of the Russian extreme right's view of the Revolution, which is that it was the doing of Jews.
xxx/ellauri380.html on line 446: Professor Ulam takes sharp issue with the charges against Mr. Solzhenitsyn. He acknowledges that the assassination of Stolypin ''lends itself'' to an anti-Semitic interpretation, but he continues: ''On balance, over all, taking into account all his work and his entire biography, I don't think you can call Aleksandr Solzhenitsyn an anti-Semite. He has a very sharp pen, I admit. He's extremely passionate. He has some sharp things to say about Jews. But he has sharp things to say about Russians who are not Jews. The most you might say about Solzhenitsyn is that he resents the intrusion of foreign influences into Russian life. But an anti-Semite? No. When you take his whole work and his whole life into account, you must say that he is not anti-Semitic and that he doesn't hate liberalism. He is inconsistent, perhaps, but many great people are inconsistent.' Am I contradicting myself? Okay, I am. I got space for multiplicity (Wilt Whatman).
xxx/ellauri380.html on line 453: Salman Rushdie’s new memoir, “Knife,” addresses the attack that maimed him in 2022, and pays tribute to his wife who saw him through.
xxx/ellauri380.html on line 465: Iraqis showed ineptness against an Iranian military ripped apart by revolutionary turmoil in the 1980s and could not win a three-decades-long war against the Kurds. The Arab military performance on both sides of the 1990 Kuwait war was at best mediocre. And the Arabs have done poorly in nearly all the military confrontations with Israel. Why this unimpressive record? There are many factors—economic, ideological, technical—but perhaps the most important has to do with culture and certain societal attributes which inhibit Arabs from producing an effective military force.
xxx/ellauri380.html on line 473: Actually, Arabs, Brezhnevian soviets and modern Western conservatives have a great deal in common. They're all obsessed with a distant yet glorious past which they feel entitles them to respect merely for who they are, regardless of how little they've achieved recently. They have the same religious intolerance, the same contempt for the life of the mind. They all have the same vicious response when thwarted, and the same sense that they're losing the greater battle and are, willingly or not, on their way out the door.
xxx/ellauri380.html on line 484: The presumed close U.S.-Israel relationship, thought to be operative at all levels, aggravates and complicates this penchant for secrecy in arab-U.S. military cooperation. Arabs believe that the most mundane details about them are somehow transmitted to the Mossad via a secret hotline.This explains why a U.S. advisor with Arab forces is likely to be asked early and often about his opinion of the "Palestine problem," then subjected to monologues on the presumed Jewish domination of the United States.
xxx/ellauri380.html on line 486: It would be difficult to exaggerate the cultural gulf separating American and Arab military cultures. In every significant area, American military advisors find students who enthusiastically take in their lessons and then resolutely fail to apply them. The culture they return to—the culture of their own armies in their own countries—defeats the intentions with which they took leave of the American infrastructure.
xxx/ellauri380.html on line 490: Israel's northern border is effectively shut down to a depth of five kilometres from the borderline – the low casualty figures among civilians are because the civilian population has largely moved further south, becoming refugees in their own country. This is a situation unprecedented in Israel's history, apart from the unfortunate exiles in Egypt and Iraq.
xxx/ellauri380.html on line 492: Around 65,000 people have left their homes. Before October 2023, Hezbollah fighters would patrol in the open on the other side of the border fence, sometimes just metres from Israeli civilian homes. With the October 7th massacres foremost in everyone's minds, residents of Israel's north want guarantees that this situation will not return once the current round of fighting ceases. Some 100,000 Lebanese have left their own homes on the other side of the border. American diplomatic efforts to achieve some change in border arrangements are stymied. Hezbollah is the effective ruler of Lebanon, and apparently sees no reason for flexibility in this regard.
xxx/ellauri385.html on line 220: Kukin näistä löydöksistä (ja tässä olen maininnut vain niitä, jotka ovat meidän pääasheemme (shiitin) kannalta merkitsevimpiä) antoi jo pelkästään julkistumalla ankaran potkun taantumukselliselle moraalifilosofialle ja etenkin uskonnoliselle metafysikalle nämä kun julistivat, että moraaliset arvot ovat ikuisia, että maailmassa hallitsee objektiivinen henki, et pikkulapset ovat sukupoolisesti viattomia ja että sukupuofitominnot ovat hyväksyttävissä vain suvun jatkumiseksi. Päinvastoin, suvun jatkuminen on vain lutkutuxen ja coituxen sivuvaikutus, se on kuin Freudin suusyöpä sikaarien pureskelusta. Kuitenkaan nämä nerokkaat oivallukset eivät päässeet vaikuttamaan sinä määrim kuin niiden luonne olus edellyttänyt, sillä niille rakentuva prykoana byyttimen sosiologia samensi pääosan niiden edistyksellistä ja onnistui mullata vaan smáltook. Tässä sitä ei käy osoittaminen.
xxx/ellauri385.html on line 340: Analyysi (ChatGPT): Runo valittaa ajan kulumisesta ja nuoruuden ja elinvoiman menetyksestä. Kirjoittaja käyttää suoraviivaista ja tiivistä kieltä välittäen teeman yksinkertaisen ajan metaforan kautta varkaana, joka vie pois kaiken, mitä rakastamme. Runon sävy on synkkä ja heijastava, ja se pohtii ikääntymisen ja kuoleman väistämättömyyttä. Verrattuna muihin aikakauden teoksiin runon yksinkertaisuus ja koristeellisuuden puute voivat erottaa sen muista, sillä monet aikakauden runot tunnettiin taidokkaasta kielestä ja kuvasta. Runon suoruus ja emotionaalinen syvyys resonoivat kuitenkin kaikkien aikakausien lukijoiden keskuudessa tehden siitä ajattoman ihmiskokemuksen mietiskelyn.
xxx/ellauri385.html on line 346: A mortal foe and enemy to rest,
xxx/ellauri385.html on line 359: A fortress foiled, which reason did defend,
xxx/ellauri385.html on line 382: The language of the poem is forceful and direct, with Raleigh using vivid imagery and metaphors to emphasize the destructive power of love. He compares love to a "poisoned serpent," a "siren song," and a "maze," suggesting that it is both alluring and deadly. He also uses personification to address love as a "false friend" and an "idle boy," highlighting its treacherous and immature nature.
xxx/ellauri385.html on line 384: Raleigh's poem is a departure from the more idealized and romantic treatments of love that were common in Elizabethan poetry. It reflects the growing skepticism and disillusionment with love that began to emerge during the Renaissance. It also foreshadows the more cynical and satirical treatments of love that would become prevalent in the following century. Lizzy loved it until she found out that Walt had actually been thinking of the servant.
xxx/ellauri385.html on line 391: Where we are dressed for this short comedy.
xxx/ellauri385.html on line 396: Thus march we, playing, to our latest rest,
xxx/ellauri385.html on line 399: Analysis (ai): This poem explores the transient nature of human life through a theatrical metaphor. It compares life to a play, with our passions as the driving force and our time on Earth as the brief performance. Shakespeare did it just SOOOO much better, sorry Walt. The poem suggests that Heaven observes our actions and judgments, drawing attention to the consequences of our deeds. It concludes that while life's performance may be playful, our ultimate demise is a serious reality, underscoring the fragility and brevity of existence.
xxx/ellauri385.html on line 401: In comparison to the author's other works, this poem shares a similar preoccupation with mortality and the transience of human life. However, it departs from some of his more introspective and personal poems by adopting a more detached and philosophical tone.
xxx/ellauri385.html on line 415: Kirja pilkahtaa nyky-yhteiskuntaa, mutta pääpaino on satiiri romanttisista ritarillisuuden ideoista ja Sir Walter Scottin romaaneissa ja muussa 1800-luvun kirjallisuudessa yleisestä keskiajan idealisoinnista . Twain ei pitänyt Scottista ja sixi erityisen inhoavasti, koska hän syytti hänen eräänlaista taistelun romantisointia siitä, että eteläiset osavaltiot päättivät taistella Amerikan sisällissotaa vastaan. Sir Walter teki jokaisesta punavyöstä etelässä majurin tai everstin, kenraalin tai tuomarin ennen sotaa; ja hän oli myös se, joka sai kersat arvostamaan näitä vääriä koristeita. Sillä hän loi siellä nazat ja kastin, ja myös arvostuksen nazoja ja kastia kohtaan sekä ylpeyden ja ilon heistä. Sir Walterilla oli niin suuri käsi eteläisen luonteen luomisessa, sellaisena kuin se oli olemassa ennen sotaa, että hän on suuressa määrin vastuussa sodasta, arvioi 2 sylen merkki.
xxx/ellauri385.html on line 427: There were rough teens roaming some of the towns with absolutely no attention paid by the local police. The super clean capital, Reykjavik, is only clean due to armies of street sweepers who clean it right before dawn. It is not due to residents respecting it too much to litter, despite what many people want to believe. The food is ridiculously expensive ($25 for a McChicken-like chicken patty sandwich is normal), and usually, repulsive—boiled goat heads sitting at room temperature, horrendous subs with some kind of curry mayonnaise, and smelly fish.
xxx/ellauri385.html on line 438: When I got back I did some research. Much of this I already knew, but: There are very few additives in food in Europe. Chemicals and pesticides are much more regulated, many of those approved in the US have a high level of carcinogens or other sh- other disease inducing components. Fresh food does not need fat, sugar, salt, etc added for taste. I am now giving serious thought to moving to Europe. I suspect I will live a bit longer if I do, and I KNOW my quality of life will be greatly improved.
xxx/ellauri385.html on line 467: result.webp" alt="xxx" width="100%" />
xxx/ellauri385.html on line 468: result.webp"o alt="xxx" width="100%" />
xxx/ellauri385.html on line 470: Parrat röyhöttävät mutta alaparrat ajetaan porsliinixi. Jo on aikoihin eletty. O tempora o mores! Habent sua fata libelli, sanoisi Ensio Rislakki jos ei olisi suu täysi multaa.
xxx/ellauri385.html on line 477: Melankolian anatomian ihailijoita ovat muun muassa tourette typerys Samuel Johnson, n.h. Holbrook Jackson (jonka Anatomia of Bibliomania [1930] perustui tyyliin ja esitykseen), George Armstrong Custer (sekö polvivamma kenzu? no se!), joku Calle Lammas ja John Keats (joka sanoi sen olevan hänen suosikkikirjansa). Se kolahti myös n.h. Northrop Paistoxelle1, Stanley Kalalle2, Anthony Powellille, Philip Vetomiehelle, Cy Twomblylle, Jorge Luis Borgesille (joka käytti lainausta epigrafina tarinassaan "The Library of Babel"), O. Henrylle (William Sidney Porter), edelleen Amalia Lehto, William Penssa (joka kirjoitti NYRB Classicsin 2001 uusintapainoksen johdannon), Nick Luola, Samuel Beckett ja Jacques Barzun (joka näkee sen ennakoivan 1900-luvun psykiatriaa, varsinainen neropatti). The Guardianin kirjallisuuskriitikko Nick Leskon mukaan Anatomia "selviytyy asiantuntevien keskuudessa". N.h. Washington Irving lainaa siitä jonkun vitun The Sketch Bookin ozikkosivulla. Hemmetti nää on järestään anglosaxeja! Jo on ozaa.
xxx/ellauri385.html on line 494: Fish yhdistetään postmodernismiin, paizi hän pitää itseään sen sijaan antifundamentalistina. Fish on izekin iloxensa huomannut, että vastoin pelkoja antifoundationalismin emansipatiivisesta lopputuloksesta, antiessentialistiset teoriat, jotka peukuttavat jotain pelleä "transkontekstuaalisen vertailukohdan puuttumista", käytännössä tähtäävät konservatiivisiin ja uuskonservatiivisiin eikä progressiivisiin päämääriin. Näin ollen esimerkiksi John Searle on tarjonnut selvityksen sosiaalisen todellisuuden rakentamisesta, joka on täysin sopusoinnussa sen hyväksymisasenteen kanssa, joka on "miehellä, joka on kotonaan yhteiskunnassaan, miehellä, joka on chez lui yhteiskunnan sosiaalisissa instituutioissa, yhteiskunnassa ... yhtä mukavasti kuin kalat meressä."
xxx/ellauri385.html on line 498: 3 Seinfeld May be pedophile but apparently he ain't really gay. Seinfeld expressed support for Israel during the Israel–Hamas war, saying "I will always stand with Israel and the Jewish people." In 2024, Bloomberg declared Seinfeld a billionaire, with a net worth standing at more than $1 billion, thanks to various syndication deals his sitcom signed, with $465 million coming from those deals. Seinfeld is an automobile enthusiast and collector, and he owns a collection of about 150 cars, including a large Porsche collection. What a motherfucker.
xxx/ellauri385.html on line 520: Hoitaessaan isoäitiään Mary Fieldia Hertfordshiressa vuonna 1792 Charles Lamb rakastui nuoreen naiseen nimeltä Ann Simmons. Vaikka näiden kahden välisestä suhteesta ei ole olemassa DNA-todisteita, Lamb näyttää viettäneen vuosia tuskin kosketellen häntä. Miss Simmons meni lopulta kyllääntyneenä naimisiin hopeasepän kanssa ja Lamb kutsui suhteen epäonnistumista "suureksi pettymyxexensä".
xxx/ellauri385.html on line 527: Mary Lambin sairaus oli vakavampi kuin hänen veljensä, ja se johti hänet aggressiiviseksi kohtalokkaassa tilanteessa. Syyskuun 22. päivänä 1796 illallista valmistaessaan Mary suuttui apulaiselle, työnsi karkeasti pienen tytön pois tieltään ja työnsi hänet toiseen huoneeseen. Hänen äitinsä Elizabeth alkoi moittia häntä tästä, ja Maria sai ketjureaktion. Hän otti käsissään pitämänsä keittiökääntöveitsen, avasi sen ja lähestyi äitiään, joka istui. Mary, joka oli "väsynyt äärimmäisen hermostuneen kurjuuden tilaan, kun hän keskittyi käsityöhön päivällä ja äitiinsä öisin", sai akuutin manian ja puukotti äitiään pöytäveitsellä sydämeen. Calle juoksi taloon pian murhan jälkeen ja otti veitsen hellästi Maryn kädestä. Mary had a little lamb - but I ate it!
xxx/ellauri385.html on line 591: But these are fancies of a few: the rest, Mutta näitä haaveilee vaan Lamb Bulletinin lukijat;
xxx/ellauri385.html on line 599: Themselves except, and creatures like themselves, Paizi izensä, ja kaltaisensa elukat,
xxx/ellauri385.html on line 626: Mark Miravalle on äskettäin väittänyt, että Marucchin johtopäätöksiä ei pitäisi pitää viimeisenä sanana Pyhän Filomenan historiallisuudesta. Hänen kirjansa, On aika tavata St. Philomena, lainaa useita asiantuntijoita, jotka ovat eri mieltä Marucchin johtopäätösten kanssa. Historioitsija Michael S. Carter (joka tukee Miravallen kantaa) on kirjoittanut omistautumisesta Saint Philomenalle laajemmassa "katakombimarttyyrien" ja heidän jätöstensä kunnioittamisen yhteydessä nimenomaan Yhdysvaltojen historiassa. Lisäksi huhtikuussa 2005 Filomenan perusopintojen konferenssissa julkistettiin Firenzen Opificio delle Pietre Dure e Laboratori di Restauron (kovien kivien tehdas ja restaurointilaboratoriot) laatoista tekemän tutkimuksen tulokset. Analyysi vahvisti, että laatoista löytyi vain yhtä kalkkityyppiä, mikä tuki vahvasti teoriaa, jonka mukaan laattoja ei ollut järjestetty uudelleen.
xxx/ellauri385.html on line 646: Pyhä Jean-Baptiste-Marie Vianney (1786-1859), myös Curé D’arse, oli roomalaiskatolinen ranskalainen pappi, pyhimys ja ihmeidentekijä. Hän on kaikkien pappien, seurakuntapappien, Iowan Dubuquen arkkihiippakunnan, ripittäjien ja Kansasin Kansas Cityn hiippakunnan suojeluspyhimys, ja Napsun armeijan sotilaskarkuri. Perseessä oli 230 asujainta. When Vianney's bishop first assigned him to Arse, Vianney got lost trying to find the town. Couldn't find his arse using both hands. With Catherine Lassagne and Benedicta Lardet, he established a home for girls. Vianney spent time with girls in the confessional and gave homilies against cursing and profane dancing. Vianney had a great devotion to Saint Philomena. He was regarded as her guardian because he erected so often in honour of the saint. He was a rare example of a pastor acutely aware of his responsibilities. In November 2018, Vianney's heart was transported to the United States for a 6-month nationwide tour.
xxx/ellauri385.html on line 669: responsive_large_webp_xpIYeHruqnCQyJudsTB3Hlil1zewzYRuL1fJD8AOKnQ.webp" />
xxx/ellauri385.html on line 672: "NATO on vahvempi, energisempi ja, kyllä, yhtenäisempi kuin koskaan historiansa aikana", sanoi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Naton vaikutusta pohdittaessa pääsihteeri Jens Stoltenberg huomautti: " Koskaan yksikään asiakirja, jossa on niin vähän sanoja, ei ole koskaan merkinnyt niin paljon niin monille ihmisille . Niin paljon turvallisuutta. Niin paljon vaurautta ja niin paljon rauhaa."
xxx/ellauri385.html on line 676: Ukraina jätti virallisesti hakemuksen ryhmittymään liittymisestä syyskuussa 2022, ja presidentti Volodymyr Zelenskiy sai vakuutukset Liettuan pääkaupungissa heinäkuussa 2023 pidetyssä Vilnan huippukokouksessa, jossa liittolaiset vahvistivat uudelleen sitoutumisensa tehdä Ukrainasta jäsen.
xxx/ellauri385.html on line 680: Short Finnish Ex President Sauli Niinisto attends a meeting to sign Finland's national NATO legislation in Helsinki, Finland on March 23, 2023, watched over by a huge American gorilla. xxx/ellauri387.html on line 58: Vikingarna höll på med Trelleborgresorna. Under vikingatiden utgjorde bland annat de brittiska öarna i väster och Finland och Baltikum i öster viktiga källor för slavar, både för att hålla kvar i Skandinavien, och för att sälja vidare. Ukrainska posthandelfrugor till exempel. Dessutom sålde vikingarna både hedningar och kristna som trälar till Mellanöstern. Araberna kallade dessa vita slavar för saqaliba, och de var troligen både slaver, balter och finnar samt från västra Europa. Slavleden till den muslimska världen gick först via Donau, men från 900-talet främst längst Volgas handelsrutt till Ryssland.
xxx/ellauri387.html on line 64: Trälar var rättslösa; de stod alltså utan några rättigheter överhuvudtaget, och kunde köpas och säljas. Trälarna saknade personlig säkerhet och sågs som sin ägares egendom. Om en ägare förgrep sig på sin egen träl fanns det inget straff att ta till, men om någon förgrep sig på någon annans träl blev denne skyldig att betala böter till trälens ägare.
xxx/ellauri387.html on line 98: Frithiof spelar schack Rauhanvaras istuu pöydän ääressä
xxx/ellauri387.html on line 111: Frithiofs frestelse Kiusaus
xxx/ellauri387.html on line 118: Näistä olen lukenut osat "frieri", "spelar schack", "klagan", "isfarten", ja "frestelse". Ei nillä kuuhun mennä, aika klischeistä on Esan riimitys. Tulee mieleen kaiman kuningattarelle väsäämät runoliput. No ei, kyllä ne oli vielä monta kertaluokkaa huonompia, aivan kauheita.
xxx/ellauri387.html on line 191: The exposure of the IB in the magazine, which included headshots with names and social security numbers of some of the alleged staff published under the headline "Spies", led to a major domestic political scandal known as the "IB affair" (IB-affären). The activities ascribed to this secret outfit and its alleged ties to the Swedish Social Democratic Party were denied by Prime Minister Olof Palme, Defense Minister Sven Andersson and the Supreme Commander of the Swedish Armed Forces, General Stig Synnergren. However, later investigations by various journalists and by a public commissions, as well as autobiographies by the persons involved, have confirmed some of the activities described by Bratt and Guillou. In 2002, the public commission published a 3,000-page report where research about the IB affair was included.
xxx/ellauri387.html on line 193: Guillou, Peter Bratt and Håkan Isacson were all arrested, tried behind closed doors and convicted of espionage. According to Bratt, the verdict required some stretching of established judicial practice on the part of the court since none of them were accused of having acted in collusion with a foreign power. After one appeal Guillou's sentence was reduced from one year to 10 months. Guillou and Bratt served part of their sentence in solitary cells. Guillou was kept first at Långholmen Prison in central Stockholm and later at Österåker Prison north of the capital.
xxx/ellauri388.html on line 54: Tietoisuus siitä, että joka hetki saattoi joutua puolustamaan kunniaansa vihollista vastaan, oli omiaan kasvattamaan pojissa itseluottamusta, päättäväisyyttä ja rohkeutta. Mutta kauna jäi elämään, salainen katkeruus ja piiloviha (repressed anger).
xxx/ellauri388.html on line 84: Minna Craucher (23 August 1891 – 8 March 1932) was the false name of Maria Vilhelmiina Lindell, a Finnish socialite and spy. She did espionage for the Cheka, the Soviet secret police and was arrested three times for fraud. She also had connections to the right-wing Lapua Movement. She became the subject of several books and stories. In 1932 she was murdered with a shot to the head.
xxx/ellauri388.html on line 86: Maria Vilhelmiina Lindell was born in poor conditions in Pirkkala as the illegitimate child of a 16-year-old Nokia-born maid, Olga Aalto. Maria´s mother died when Maria was only 15 years old. After living with relatives for some time, the early independent Maria moved to Tampere, after which she severed relations with her family. Maria did not have a permanent address and she stole a lot, as a result of which she ended up dealing with the authorities several times, even having to go to jail for unpaid library fines.
xxx/ellauri388.html on line 91: The authors of the magazine included at least Kersti Bergroth, Pentti Haanpää, Martti Merenmaa, Elina Vaara, Väinö Nuorteva, and Mika Waltari. The editors-in-chief were Yrjö Rauanheimo, Lauri Viljanen and Waltari. Craucher was the acquirer and marketer of the magazine´s advertising space. As the magazine itself was not very attractive, Craucher even resorted to blackmail in obtaining advertising contracts.
xxx/ellauri388.html on line 129: Puhtauden ihannes on Pekka Ervastin nide, jota löytyy vielä käytettynä antikvariaateista. Jotkut sivut ovat kyllä liimaantuneet yhteen ja kannessa on tahroja. Alaotsikko: Viisi artikkelia vuoden 1906 Omatunto -aikakauskirjasta. Kustantaja: Kristosofinen Kirjallisuusseura. Eipäs hötkyillä! vielä varhaisempi on nide Puhtauden ihanne - Järnefelt Arvid - Kunto: Tyydyttävä, vlta 1897. Järnefeltin versio on saatavilla jopa äänikirjana. Sitä voi kuunnella elektrofonilla vaikka molemmat kädet olisivat varattuina vaapperassa kullinvarressa. Kuopion uusi kirjapaino, Otava. SISÄLLYS: Esipuhe. Vietti lapsuudessa. Vietti nuorukaisijässä. Elämänohjeen voi antaa ainoastaan uskonto. Liite. Eräs kirje.
xxx/ellauri388.html on line 137: Vastatessani näihin kysymyksiin olen todella huomannut, että kirjastani, kun siinä loppupuolella ei ole enää kysymystä tästä asiasta, helposti jää löytämättä izeä tyydyttävä selitys. Kirjassa onkin ollut puhe paheesta etupiässä ja takapiässä vaan tarkoituksessa osoittaa, mimmoisten muistojen ja lapsuuden surujen kanssa ensimäinen käsitys Jumalasta syntyy. Jumala on se joka kyylää vessassa ja lyö näpeille pippeliä näpelöidessä. Ja näen nyt hyvin, että jos siitä tahtoo hakea neuvoa, miten pahetta (nim. runkkaus) vastaan on taisteltava, niin neuvon antamisen sijasta saattaa lohdutus tulla riistetyksikin, kirja kun helposti synnyttää muun muassa sen väärinkäsityksen, että rukous on tehoton apukeino pahetta vastaan. Ja se on kuitenkin, oikein ymmärrettynä, ainoa apukeino, nimittäin kun on kädet ristissä ne pysyvät poissa kullinvarresta. (Paizi jos ne ristii kullinvarren ympärille ja runkuttaa siinä, mikä sekin toimii kyllä, olen havainnut.)
xxx/ellauri388.html on line 160: Niin oudolta kuin saattaakin kuulua, oli koko syy taistelun menestyksettömyyteen siinä, että minulla oli väärä ote kullinvarresta. Pitää vetää esinahka taaxe ja hiplata terskan alasaumaa.
xxx/ellauri388.html on line 255: Fyysistä harjoittelua suositellaan yleisesti seksuaalisesti hyperesteettisille potilaille. Silti useimmat ihmiset, miehet ja naiset, huomaavat, että fyysinen harjoittelu on myönteinen ärsyke seksuaaliselle aktiivisuudelle, sellaistahan hässintäkin on. On turhaa olettaa, että pelin harjoitukset tukahduttavat seksuaaliset impulssit, sillä siltä osin kuin ne edistävät terveyttä, ne suosivat kaikkia impulsseja jotka ovat seurausta terveydestä, kuten esim pelin erektio Nahka-Albertinkadulla.
xxx/ellauri388.html on line 393: "Sangen monesta nämät mietteet tulevat näyttämään kummallisilta jopa ristiriitaisiltakin. Ja ne ovatkin todella ristiriitaiset, ei kuitenkaan keskenään, vaan ne ovat ristiriitaiset koko elämämme kanssa, ja ehdottomasti tuntuu heräävän kysymys: kumpi on oikeassa, nämäkö mietteet vai miljoonien ihmisten ja minun elämäntapani. Tätä samaa tunsin minäkin sangen suuressa määrässä, kun olin tulemassa siihen vakaumukseen, jonka tässä lausun julki: minä en mitenkään aavistanut, että ajatukseni veisivät minut sinne, minne veivät. Minä hämmästyin omia johtopäätöksiäni, en tahtonut niitä uskoa, vaan uskomatta en voinut olla. Ja niin ristiriitaiset kuin nämä johtopäätökset ovatkin elämämme koko rakennuksen kanssa, niin vastaiset kuin ne ovatkin kaiken sen kanssa, mitä minä ennen ajattelin ja lausuinkin, nyt minun täytyy ne tunnustaa.
xxx/ellauri388.html on line 435: "Puhtaus ei ole mikään arvo sinänsä, vaan se on hänen oma ihanteensa, tai ehkä paremmin yksi sen ehdoista. Mutta ihanne voi vaan silloin olla ihanne, kun sen toteuttaminen on mahdollinen vaan aatteessa, ajatuksessa, kun se kuvaillaan olevan toteutettava vaan loppumattomuudessa ja kun siis sen lähestymisen mahdollisuus on loppumaton. Jos ihanne olisi saavutettavissa tai vaikkapa me vaan voisimme kuvailla sitä mielessämme toteutuneena, niin se lakkaisi olemasta ihanne. Semmoinen on Kristuksen ihanne — taivaan valtakunnan perustaminen maan päällä, — tuo jo profeettain ennustama ihanne, että on tuleva aika, jolloin kaikki ihmiset muuttuvat Jumalan opettamiksi, takovat miekat auroiksi, keihäät sirpeiksi, leijona makaa karitsan vieressä, jolloin kaikki olennot yhtyvät rakkauden kautta. Ihmiselämän koko merkitys on liikkumisessa tätä ihannetta kohden, ja sentähden pyrkiminen Kristuksen ihannetta kohden semmoisenaan, ja puhtautta kohden tämän ihanteen yhtenä ehtona, ei suinkaan hävittäisi elämisen mahdollisuutta, vaan päinvastoin tämän kristillisen ihanteen puute hävittäisi eteenpäin menon, ja siis elämisen mahdollisuuden. Väärin Lexa! Hyvin päästiin eteenpäin ilman ihannetta, maa on jo käyt kaz täyttynyt. Coelibaatin ihanteen kanssa olisi tosissn käynyt paremmin, homot maan päältä kenties vähentyneet.
xxx/ellauri388.html on line 467: Spenserin Britomartalla on myös hyviä nixejä tumputtajille. Annetaanpa Justyna Breszinskan kertoa:
xxx/ellauri388.html on line 469: Spenser´s Britomarta is not only an allegorical representation of the virtue of chastity, but also a multidimensional heroine, and the creation of her character goes back to the roots of the epic tradition. It can be said that apart from Ariosto, to whom Spenser was much indebted, and his Bradamante in Orlando Furioso, from whom the character of Britomart was copycatted. Presenting a woman travelling in the guise of a knight and fighting alongside and against male warriors might be seen as something quite uncommon.
xxx/ellauri388.html on line 470: Spenser went as far as transferring whole episodes from the adventures of Bradamante to those of Britomart. Both show a preference for a magic spear.
xxx/ellauri388.html on line 483: Siemenen muodostus miehellä näyttää riippuvan suuressa määrin hänen ajatuksistansa. Tarkkojen personallisten havaintojen mukaan voi varmuudella sanoa, että aistilliset ajatukset "keräävät" siementä. Merkillisimpänä tosiasiana voi myöskin mainita, että aistillisten ajatusten voittaminen ja karkoittaminen sisällisen taistelun avulla erityisesti keskeyttää siemenen erottautumista ja pitkittää yövuodon tuonnemmaksi.
xxx/ellauri388.html on line 503: Niin kyynelten kuin siemenenkin vuodatus (paizi ihan pikku annoxina että paikat pysyy kosteina) ei ole välttämätön elämiselle ja terveydelle. Sekä edellinen että jälkimäinen on suuressa määrin mielikuvituksen, tunteiden ja tahdon alainen. Sekä edellisen että jälkimäisen vuodatus voi silmänräpäyksessä pysähtyä välittömän sieluntoiminnan vaikutuksesta. (Haha Eliza Dolittle, koitappa pysäyttää runkkua kun sen ulospumppaus on alkanut).
xxx/ellauri388.html on line 505: Jos miehet ja pojat ymmärtäisivät ja tuntisivat, että siemenmuodostuksen salliminen ilman järjellistä ja vastaavaa syytä on yhtä alentavaa kuin naismainen kyynelten vuodattaminen turhanpäiväisistä syistä, ja että paitsi sitä aiheeton siemenen vuodatus on elämän voimain hävittävää tuhlausta, niin varmaan itsesaastutuksen, siveettömän elämän ja aviollisen kohtuuttomuuden tavat suuressa määrin vähenisivät. Vaikka vanhat siittiöt kauan keitetyssä tummankeltaisessa liemessä ovat hitaampia ja vika-alttiimpia kuin vasta leivotut veitikat, pitkään pidätelty kassillinen voi lentää kauemmaxi.
xxx/ellauri388.html on line 513: Hyvin luultavaa on, että vertaava fysiologia ja anatomia suuressa määrin tulevat edistämään oikeain käsitysten syntymistä ihmiselimistön luonnollisista ominaisuuksista. Luulen, että villihirven tai apinan siittimellisen rakenteen tutkiminen ja sen vertaaminen inhimilliseen on paljon auttava ratkaisemaan kysymystä ihmisen siittimellisistä toimituksista. Tämä tutkiminen on osoittava, onko yksinkertaisen ja turmeltumattoman luonnonlain ja inhimillisen onnen kanssa sopusoinnussa se seikka, että sperman syntyminen ja muodostuminen ihmisellä on niin alituinen ja niin runsas kuin ei yhdelläkään eläimellä.
xxx/ellauri388.html on line 515: Voi ainakin kysyä, eikö ihmisessä tapahtuva sperman kerääntyminen ja eroittautuminen ole suuressa määrin tavan seuraus, aivan niin kuin ylenmääräinen syljen vuoto on seuraus samaten kehitetystä sylkemisen tavasta. Jotkut ihmiset kehittävät siihen määrään tämän tavan, että voivat täyttää syljellään lähes kaksi pulloa päivässä. Toiset taas sylkevät hyvin harvoin.
12691
res/panofsky-stockholm.jpg" height="200px"/>
resdefault.jpg" width="50%" />
res---averell-dalton-p-image-263122-grande.jpg" height="200px" />
ress.com/2009/01/emilydickinson.jpg" width="100%" />
ress.com/2009/01/because-i-could-not-stop-for-death-updated.jpg" />
resting-Facts-about-Mahatma-Gandhi.jpg" height="200px" />
res/anim_lizard_frilled_ontherun_ENG.jpg?auto=comp
resize=750%2C450&ssl=1" height="100px" />
ressive/q_88/w_1600,h_900,c_crop,x_0,y_0/w_1400,h_900,c_fit/v1464345909/14-svyle-2894755748250edc98f.jpg" height="100px" />
resize=300%2C200" height="100px " />
respace-cdn.com/content/v1/5907f49af5e231058f161b3b/1563493110824-GAPYH5ONLV45RFLMNYNM/ke17ZwdGBToddI8pDm48kI-YEC1apfyGyKxvJ047YOdZw-zPPgdn4jUwVcJE1ZvWhcwhEtWJXoshNdA9f1qD7Xj1nVWs2aaTtWBneO2WM-tTqQPW29YbYtFPXCuzRo3OpYJOSzNgx1p7TG8xpTNqWQ/RIASEC+Model.jpeg?format=500w" />
resize=862%2C268" width="40%" />
ress_conference_Dec_07th%2C_2008-8.jpg/220px-Paul_Krugman-p
rest_Kiprensky%2C_1827).PNG/1200px-Portrait_of_Alexander_Pushkin_(O
resdefault.jpg" height="50px" />
ression.jpg" width="50%" />
resdefault.jpg" height="200px" />
ressive" />
res/2009/9/7/1252323537477/Philip-Roth-in-1968-002.jpg?width=465&quality=45&auto=format&fit=max&dpr=2&s=61b8cc3da6b2dc7bcec8843c2e7808a7" width="50%" />
ressed_Romain_Rolland.jpg" height="200px" />
reshing-Wheat.jpg" height="200px" />
res_d_Augie_March.jpg" width="100%" />
res
ress/wp-content/uploads/2021/05/Apocalypse-now-all-four-different-cuts-.jpg" width="100%"/>
restSmall.jpg" height="400px" />
restSmall.jpg" height="400px" />
resize=768%2C541&ssl=1" />
resize%5D%5Bwidth%5D=1200&t%5B
resdefault.jpg" width="80%"/>
resize=1536,864" width="40%" />
resize=768,512" />
resize=150" />
resdefault.jpg" width="100%" />
ress.co.uk/img/dynamic/106/590x/Prince-Harry-Meghan-Markle-Queen-Netflix-1707937.webp?r=1670694791865" height=" 200px" />
resize=869%2C580&ssl=1" width="40%" />
resnih-faktov-ob-andree-belom-e1542008819626.jpg" width="20%" />
resdefault.jpg" height="250px" />
resdefault.jpg" width="100%" />
respace.com/static/513faeaee4b0c6bca993e6a0/t/55216d29e4b098a11a86aeae/1428253994592/" />
resdefault.jpg" width="100%" />
ressive,g_center,h_900,q_80,w_1600/18dxivfj3j47rjpg.jpg" width="70%" />
residential-projects/mobile/delivered/Latitude.jpg" width="30%" />
ressed.photo.goodreads.com/hostedimages/1503795319i/23694821._SY540_.jpg" />
resdefault.jpg" height="200px" />
ressed.gif" height="400px"/>
resize=768,974&quality=75&strip=all" />
responsibility/11882257_883218925066812_4217203458938474941_o.ashx?h=585&w=2048&la=en&hash=78A7A73B2CF563936D7900F78ACFD859" width="100%" />
resdefault.jpg" height="300px" />
rest-Litovsk-en.jpg/400px-Map_Treaty_of_B
resisted-the-imposition-of-conscription-in-1862-741x475.jpg?width=480" />
resented-741x559.jpg?width=480" />
resident_Ronald_Reagan_meeting_with_Soviet_dissident_Andrei_Sakharov_in_the_Oval_Office.jpg/1280px-P
ress_Poland_1815.svg/1024px-Cong
resize=768,990" />
resize=600%2C350&ssl=1" />
resize=200%2C285&ssl=1" />
resize=770%2C770&quality=80" />
resident_Ronald_Reagan_meets_with_aides_on_Iran-Contra.jpg/480px-P
resdefault.jpg" height="200px" />
resdefault.jpg" height="200px" />
resdefault.jpg" height="200px" />
res/2014/6/6/1402065322811/6c6ea3fa-5e27-4d8f-9d49-5c159f92bbee-1118x2040.jpeg?width=700&quality=85&auto=format&fit=max&s=1e5f126287383bcae36918d28f593258" height="200px" />
resize=256%2C250&ssl=1" />
resize=270%2C270&ssl=1" />
resize=222%2C283&ssl=1" />
resize=200%2C238&ssl=1" />
resize=175%2C241&ssl=1" />
resize=200%2C219&ssl=1"
resize=151%2C200&ssl=1" />
resize=200%2C197&ssl=1" />
resize=1536%2C1038&ssl=1" width="90%" />
ress_Censure_73801.jpg?d=780x520" />
resize=382,254" height="300px" />
resenting_the_final_draft_of_the_Indian_Constitution_to_Dr._Rajendra_Prasad_on_25_November%2C_1949.jpg/500px-thumbnail.jpg" />
ressive:steep/https%3A%2F%2Fbucketeer-e05bbc84-baa3-437e-9518-adb32be77984.s3.amazonaws.com%2Fpublic%2Fimages%2Fb9d3258b-ca1f-4cc2-96ad-54432f6486ab_1024x1024.png" width="100%" />
resdefault.jpg" height="200px" />
resize=640:*" />
resdefault.jpg" width="70%" />
ressive&q=50&w=300" />
ressed_in_togas_1896.jpg/500px-Fr%C3%B6ding_and_Heidenstam_d
resdefault.jpg" width="90%" />
ressed.photo.goodreads.com/books/1607289348i/8831184.jpg" />
ress_Poland%2C_The_Jewish_Encyclopedia_%281905%29.jpg/440px-Map_showing_the_percentage_of_Jews_in_the_Pale_of_Settlement_and_Cong
resize=770%2C513&quality=80" />
resdefault.jpg" width="90%" />
resdefault.jpg&f=1&nofb=1&ipt=d5bee7b6605690d70f4eff055f9afcb31de847220bcbed86534b1b8f35e51e1c&ipo=images" width="50%" />
restovsky_%281880s%29.jpg/384px-Vsevolod_K
resize=1200%2C500&ssl=1" width="50%" />
ress/wp-content/uploads/2019/08/pride-and-prejudice-mr-darcy-elizabeth-bennet-1995-BBC.jpg?q=50&fit=crop&w=480&h=300&dpr=1.5" height="200px" />
resaemxtase-bernini-141207150242-conversion-gate02/95/filme-anjos-e-demnios-obra-santa-te
resa-de-gian-lorenzo-bernini-16a7-1652-lindsay-5131027.png" height="180px" />
restored%2C_squared_off.jpg/400px-Edgar_Allan_Poe%2C_circa_1849%2C_
resize=980:*" width="50%" />
resdefault.jpg" width="50%" />
resize=571%2C200" width="50%" />
ress/wp-content/uploads/2016/10/Charmed-Mighty-Mouse.jpg?q=50&fit=crop&w=960&h=500&dpr=1.5" width="50%" />
res-picturecabinet.com/43/main/52/131318.jpg" height="200px" />
resdefault.jpg" />
res_-_Reclining_Venus_-_Walters_372392FXD.jpg/1024px-Jean-Auguste-Dominique_Ing
resize=480:*" height="300px" />
ressive.keep_iptc,w_400/waxqsvdeirnojvikf77g.jpg" height="300px"/>
ressive.keep_iptc,w_1200/dnkwdsz7a1us5git01ta.jpg" />
res/massey.jpg" />
resdefault.jpg" width="50%" />
res-04-1.png" />
resse.com/images/uploads_820/e/6/5/728677/weishaupt.jpg" />
res-midi_d%27un_faune_%281876%29_15.jpg/600px-Mallarme-L%27Ap
res.png/220px-Costilla
resdefault.jpg" />
res_ChrisStein_1024x1024.png?v=1644267411" height="300px" />
ress-audrey-meadows-on-stage-during-the-the-jackie-gleason-show-in-picture-id499119359" height="250px" />
(Princeton U Senior Lecturer in Theater) as "free indirect discourse", in which the feelings of the protagonist are not directly separated from the narration, making the narrator seem sympathetic to the characters, and removing the skepticism towards a character´s thoughts and emotions that are a feature of more direct narration. Cadden suggests that this method leads to younger readers sympathizing directly with the characters, making it an effective technique for young-adult literature like Flaubert or Zola.
ressen.se/images/a2/33/a233f43cef5b4c8d896578ad8249e005/16x9/680.jpg" height="200px" />
resize=1200%2C616" width="40%" />
resize=1400%2C840&ssl=1" />
ressfeldt.com/wp-content/uploads/2017/03/8mars17-2854.jpg?
resize=233%2C300&ssl=1" />
res/2011/10/14/1318625666636/C.-S.-Fo
resdefault.jpg" height="200px" />
res/19/09/02/10/40/0997841.jpg" height="300px" />
rest_of_Sam_Bankman-Fried.jpeg/220px-Ar
rest%20(Mediu.png" />
res/18/11/09/12/21/3605450.jpg" height="200px" />
resize=360:*" height="200px" />
resize=980:*" height="200px" />
resize=360:*" height="200px" />
resize=360:*" height="200px" />
resize=360:*" height="200px" />
resdefault.jpg" height="250px" />
resdefault.jpg" height="300px" />
resized/w100h132crop/files/images/creator/photos/158/279/158279868_50abf1.jpg" height="300px" />
resdefault.jpg" width="100%"/>
res2-0f8168fc6ab3aa8355294e1bb0c8c369e8a169c1-s600-c85.webp" />
resize=1200%2C1648" width="30%" />
ress%2Cformat&rect=0%2C1%2C3861%2C2999&w=800&h=622&q=100" height="250px" />
res-of-gina-lollobrigida-which-are-basically-astounding-best-of-comic-books-30.jpg" height="200px" />
resize=768%2C590&ssl=1" />
res.jpeg" />
resize=600,400" />
res_illustr%C3%A9es_de_George_Sand_%281852%29_%2814754377626%29.jpg/440px-Oeuv
resdefault.jpg" height="100%" />
resize=1553%2C958&ssl=1" height="100%" />
resdefault.jpg" height="100%" />
resses.jpg/160px-Konstantin_Makovsky_-_The_Bulgarian_marty
result.webp" alt="xxx" width="100%" />
result.webp"o alt="xxx" width="100%" />
responsive_large_webp_xpIYeHruqnCQyJudsTB3Hlil1zewzYRuL1fJD8AOKnQ.webp" />
:max_bytes(150000):strip_icc()/anne-bonny-559573471-5bcf9724c9e77c0051cf5840.jpg){kind=link}
