ellauri006.html on line 1322: Vilautetaan kristittyjen loppuratkaisua: veri punnitaan vasta kuoleman jälkeisissä loppupeleissä, ei täällä maan päällisissä alkuerissä. Kristityistä se on ainoo keino saada tolkku teodikeasta. Peli ei ole vielä pelattu, odottakaahan jumalattomat! Hyppikää te täällä, me päästään palkinnoille pilvilampaina. Ja teille käy siellä niin maan huonosti! Se on vaan reilua. On yllettävä tasoihin, ja joholle.
ellauri008.html on line 515: reilun kaivosisännän yksityispoliisit

ellauri008.html on line 1149: vai oliko se vaan reilua sotaurheilua sodan säännöillä.

ellauri008.html on line 1160: sanoa ihan reilusti että HS:n omistaja on kusipää.

  • ellauri008.html on line 1571: Sama uudestaan. Jos ei syksee mikäs muu sitten? No on pelisäännöt! Pääasia ei ole voitto vaan reilu peli.
    ellauri008.html on line 1916: Elämä on kaikkea muuta kuin reilua,

    ellauri009.html on line 122: Kapitalismi perustuu räjähtävään kasvuun, korkoon korolle, kasvu nojaa maan ja kansojen riistoon. Ihmiset riistää luontoa, rikkaat riistää ja huijaa kansaa. Win win. Se on törkeetä, siis räjähtävästi kasvavaa, toisilta vasten tahtoa isomman osan ottamista, vahvemman etuilua, epäreilua jakoa. Kax (tai kaikki) mulle, yx (tai ei mitään) sulle. Talouslipilaarien ylistämä win-win on suhteellista riistoa myös perässähiihtäjille, koska omaisuuxien erotus kasvaa ja suhde supistuu kohti nollaa. Muru rikkaan pöydältä ei kelpaa. Jos kelpaa, olet termiitti. Loppupäässä ovat maailman köyhimmät ja maapallo, jotka köyhtyvät, tän win-winin nettomaxajat.
    ellauri009.html on line 233: Keskiluokka eli porvaristo eli kauppiaat eli älymystö perustuu välistävetoon. Maantieteellisistä tuottavuuseroista tienataan kuskaamalla voittoja paikasta toiseen. Kauppa se on mikä kannattaa, something for nothing. Vaihto, tit for tat on nappikauppaa, vähittäiskauppaa, reilun kaupan kauppiaat vaihtareita, laukkuryssiä. Ei sillä rikastuta, ei kuuhun mennä.
    ellauri011.html on line 908: Diogeneelle ja hipeille on yhteistä koreilu, ylpeys ekstra valkkaamistaan reikäisistä hyntteistä. Vaateaatteita. Turhamaisuus paistaa nutun reijistä. Asuu ruukussa mut portin lähellä et se takuulla huomataan. Ei jää lyhty vakan alle, raotetaan ovea, lauletaan hare krishnaa kovaa kadulla vaikka nakuna et jengi varmasti kattoo ja hämmästyy. Ei olla epikuurolaisia sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan nykyisessä. Diogeneskin ansaitsi tienestinsä mainonnalla, se piti koulua. Samoin Epikuros. Salattuja eläimiä just joo.
    ellauri011.html on line 1037: Njaa, tässä kerrotaankin tän surullisen pirun elämäntarina. Se oli upporikas asekauppias, tosin rehellinen reilun pelin rohmu kuten Roope Ankka, jonka perhe kidnapattiin lunnaiden toivossa. Kokemattomat nuoret terroristit listi koko konkkaronkan äijän pyssyillä ja sitten poliisi listi terroristit samoilla torrakoilla. "Kadotin jotain joka on ihmiselle tärkeintä", se valittaa, nimittäin uskon lähimmäiseen (perhe jää hopealle, niinhän Jeesuksellakin). Kai se oli uskonut et terroristit ei osuisi lähimmäiseenkään, sen tekemillä aseilla. Täähän oli Hararinkin pointti: usko on luottoa, sen varassa toimii taloudellinen yritteliäisyys. "Nauroin ja itkin jumalan ironiaa," sanoo se. Aika absurdia. Sen jälkeen siitä tuli paha kuin Silppurista väriammeessa, siis entistäkin pahempi.
    ellauri011.html on line 1068: Kolmas hyvän ja pahan laji on reilu vastaan epis. Tässä ajatellaan vähän niinkun saman perheen lapsia, joille vanhemmat jakaa lauantaikarkkia. Jos Petteri saa enemmän kuin mä, se on epistä. Syyllinen on tässä jakaja. Se ei ole oikeudenmukaista, vänisee mielestään vähemmän saanut. Se on kurjaa, ja jakaja on ilkeä. Tää on lapsellista.
    ellauri011.html on line 1074: Kohelo mato narsisti pohdiskelee teodikeaa, mix mulla kävi hurja pulla ja muilla vähemmän, ei että valittaisin, kysyn vain lukijoiden puolesta. Mul on kivaa, mä oon kiltti, mut onx se reilua? No kaikki ei voi ansaita vitusti enemmän kuin muut, se on vaan niin. Suurin osa lukijoista joutuu kohtaamaan kaikki ne vaikeudet joita kohtaavat (häh?), joita elämä ja muut ihmiset kohtelevat usein epäoikeudenmukaisesti ja joiden on taisteltava pystyäkseen maxamaan lasten koulunkäynnin ja ruokapöydän antimet. Nekin haluaisi lähtee vetään kuin kani kultaharkkoineen. Osaansa tyytyväinen, henkisesti köyhä väki. Vitun kohelo, hengen pohatta.
    ellauri011.html on line 1151: Pääasia ei ole reilu kilpailu,

    ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
    ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
    ellauri014.html on line 306: Julie-kirjan alussa kotiope Saint-Preux (suomexi "Pyhä Rehti"), alempana Pröö (tää on peitenimi, oikeeta ei sanota, ehkä Ruisseau, vai oisko ollut Virtanen, joku rotinkaisen nimi enivei), vonkaa aivan simona oppilaaltaan alaikäseltä Julialta, heti ekasta tekstarista alkaen. Anna anna, se sanoo kuin iiliäisen tyttäret, jonset anna niin sä tapat mut, mä teen näät seppukun, tai lähen menee. Tosi reilu jäbä.
    ellauri014.html on line 789: Miehet on reiluja ulkoilmaihmisiä, niille maistuu väkevät, naiset taas on sip sip söp söp, ne syö maitoa ja sokeria sisällä. Pröö pääsee Jullen mukaan naisseuraan ainoana miehenä maistelemaan juustoja, ja eiköhän se ala vihjailemaan punastelevalle juulialle heti chaleen ajoista. Tämmöistä tää on.
    ellauri016.html on line 269: Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.
    ellauri017.html on line 538: Mä olen fiilisten rosvo ja mä reilusti

    ellauri018.html on line 179: Onx se reilua muita vähäosaisia kohtaan jotka seisoo leipäjonossa

    ellauri018.html on line 314: Etova yhdistelmä maireilua ja pahansuopuutta.

    ellauri018.html on line 663: Nyt on päivänselvää, ettei tää ole niinkään conduct book, kuin chick littiä! Selkeesti painii samassa sarjassa kuin Bridget Jones ja himoshoppaaja. Fixu, toimelias ja lannistumaton ja siitä huolimatta vielä reilu ja huumorintajuinen nainen panee päihin ihan vaan hyvällä nipulle kierohkoja ihmisiä, miehiä ja naisia, pyörittää niitä mielensä mukaan kuin naru-ukkoja.
    ellauri021.html on line 987: Ne vanhoilliset, jotka luulee että on vielä mahdollista järkeillä vasemmiston kanssa ja lähteä niiden kaa reiluun poliittiseen väittelyyn, tarraavat häviävään strategiaan, valitettavasti. Meidän täytyy hyväxyä tosiasiat: vasemmisto on aikaa sitten hylännyt reilut pelisäännöt, jos niitä niillä koskaan olikaan; sensijaan ne toimivat vihan pullistamalla joukkomentaliteetilla, verenhimoisena vallanhalusta, ja ilman minkään maakunnan moraalisia rajoja. Me ei voida sulkea enää moraalisia silmiä julistamattomalta sisällissodalta, joka velloo poikki koko Amerikan mantereen. (Käännös Trumpin kannattajien sivustosta.)
    ellauri022.html on line 138: - Epäreilua noin ison pojan ryöstää jotain tytöltä.

    ellauri023.html on line 828: Muskettikoirat ei pidä rotista. Luopio on pahempi kuin reilu vihulainen.

    ellauri023.html on line 993: Sellaista on reilu kilpailu, luovaa tuhoa.
    ellauri024.html on line 666: