ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri053.html on line 809: Kun se rehtorina puuhaili 20 vuotta nuoremman professorinvaimon Mirun kaa, Nehru pyysi sitä lopettamaan. Se erosikin 1953 rehtorinta Visvan verstaalta. Sit olikin paljon kivempaa kuin kunkku Daavid kelletellä Batseeban kaa.
ellauri077.html on line 338: Miguel de Unamuno y Jugo (29. syyskuuta 1864 Bilbao, Espanja – 31. joulukuuta 1936) oli espanjalainen esseisti, runoilija, romaani- ja näytelmäkirjailija sekä filosofi. Unamuno oli modernisti, joka häivytti eri tyylilajien välisiä eroja. Filosofina ja kirjailija hän edusti kristillistä eksistentialismia. Unamuno toimi muun muassa Salamancan yliopiston rehtorina. Hän ajoi maansa eurooppalaistumista mutta myöhemmin muutti tämän kannan jopa päinvastaiseksi. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Bergson, Kierkegaard ja William James.
ellauri077.html on line 379: Samalla Pölö teki uraa Espanjan eniten erotettuna rehtorina. Muna vittuuntui kun kunkku armahti sen. Se halus olla vihainen. Kun kunkku antoi sille mitskun Muna sanoi: sen mä ansaizin. Kunkku: useimmat sanoo vastoinpäin. Muna: oikeassa ovat nekin. Vanha vastarannankiiski ehti vielä panna jauhot suuhun Francolle, ennenkuin poltti tohvelit takan edessä trombi aivoissa. "My painful duty,” Unamuno once said, “is to irritate people." Sen haudalla lukee:
ellauri080.html on line 48: Teofrastos toimi lyseon rehtorina 35 vuotta, ja kuoli vuonna 287 eaa. Koulu eli hänen johdossaan kukoistuskauttaan, sillä oli parhaimmillaan yli 2000 opiskelijaa. 2x enemmän kuin Tylypahkassa, enemmän kuin Kouvolassa, melkein yhtä paljon kuin Hankenilla. Kuoltuaan hän testamenttasi talonsa pylväikköineen ja puutarhoineen vakituiseksi opetuspaikaksi koululle. Lahjoittaakohan Nalle Wahlroos Joensuun kartanon Hankenille, jos se ylipäänsä kuolee joskus. Ei kai, kun se on siirtänyt kartanon jo Nalle juniorin nimiin.
ellauri092.html on line 384: Ivar August Heikel (1861–1952) oli O. I. Heikelin veli joka teki sen latinan sanakirjan. Se kuoli 2vk ennenkuin mä synnyin. Tutustuttiin vaan kirjallisesti. Ivar oli Helsingin yliopiston klassisen kreikan kielen ja kirjallisuuden professori, joka toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina. Ivar kirjoitti kirjan sosialismista 1906. Huu! Ivarin tiedot on Kuka Kukin On-kirjasta, jonka toimitti L.A.P. Poijärvi. Tämmösiä hyväveliseuroja: Otavan tietosanakirjan täydennysosien toimittajissa on mun sukulainen Hjalmar, Rafu Koskimies, Poizu, Heikki Waris (jonka pikkuserkku Klaus Waris hommas Callelle ensin professuurin ja sizen sinekyyrin Sitrasta), Kimmo Koskenniemen isä-Matti, ja Hellan langonpoika Jaakko. Ilmari ja Toini oli serkuxet.
ellauri105.html on line 518: Hannu "Happy" Pyykkönen (s. 1950) on suomalainen opettaja ja ortodoksivaikuttaja. Hän toimi mikkeliläisen Päämajakoulun rehtorina vuosina 1990–2010 ja sitä ennen saman koulun opettajana ja vararehtorina. Terveisiä Mikkelistä käskivät vetää kikkelistä.
ellauri203.html on line 503: Nestor Kukolnikin isä oli galitsialainen slovakki, joka työskenteli vuodesta 1803 lähtien Pietarin pedagogisen instituutin fysiikan laitoksen johtajana, tulevan keisarin Nikolai I:n opettajana ja Nežinin lukion rehtorina. Kukolnik Jr opiskeli Nežinissä Nikolai Gogolin luokkatoverina ja työskenteli sen jälkeen venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajana Vilnassa. Vuonna 1831 Kukolnik siirtyi virkamieheksi Pietariin, jossa hän omistautui kokonaan kirjalliselle uralleen.
ellauri216.html on line 759: Venäjälle palattuaan Feofan toimi Aunuksen hengellisen seminaarin rehtorina, mutta jo vuoden kuluttua hänet lähetettiin Venäjän suurlähetystön kirkon esimieheksi Konstantinopoliin. Siellä hän viipyi kaksi vuotta, kunnes hänet kutsuttiin jälleen takaisin kotimaahan ja nimitettiin loistavan älynsä ja oppineisuutensa tähden Pietarin hengellisen akatemian rehtoriksi.
ellauri325.html on line 754: Sihvo toimi vuodesta 1972 Joensuun korkeakoulun (myöh. Joensuun yliopisto) kirjallisuuden apulaisprofessorina ja vuodesta 1981 kirjallisuuden professorina. Hän oli myös Joensuun yliopiston vararehtorina kymmenen vuoden ajan. Sihvo jäi eläkkeelle vuonna 2001. Aleksis Kiven Seuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1997–2002.
ellauri345.html on line 673: Georg Friedrich Daumer oli Nürnbergin turkismestarin poika. Hän kävi Nürnbergin Aegidianumia tai Egidiengymnasiumia, jossa Georg Wilhelm Friedrich Hegel oli tuolloin rehtorina. Vuodesta 1933 lähtien sitä on kutsuttu nimellä Melanchthon-Gymnasium.
ellauri386.html on line 99: Martin (Mårten) Miltopaeus (8. marraskuuta 1631 Turku – 6. kesäkuuta 1679 Turku) oli kaunopuheisuuden professori, joka toimi myös Turun akatemian rehtorina.
ellauri386.html on line 106: Tålpo oli Turun akatemian toisena filosofian apulaisena vuodesta 1675, logiikan ja metafysiikan professorina vuodesta 1679, kolmantena teologian professorina vuodesta 1700 ja toisena teologian professorina vuodesta 1706. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherrana vuodesta 1690, Naantalin ja Raision kirkkoherrana vuodesta 1700 sekä Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1695. Tålpo toimi Turun akatemian rehtorina kahteen otteeseen 1688–1689 ja 1706–1707.
xxx/ellauri056.html on line 558: Fichte opiskeli Jenan (1780) ja Leipzigin yliopistossa (1781–1784).Vuodesta 1810 hän toimi professorina ja yliopiston rehtorina Berliinissä, missä hän ranskalaisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina 1807–1808 piti kuuluisat puheensa, Reden an die deutsche Nation. Fichten nationalismi olikin suunnattu Ranskaa vastaan.
xxx/ellauri057.html on line 97: Kupiainen opetti kirjallisuutta Pohjois-Karjalan Opistossa Niittylahdessa 1947–49. Hän toimi vuodesta 1950 kotimaisen kirjallisuuden professorina Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa (nyk. Tampereen yliopisto?) sekä vuodesta 1955 korkeakoulun vararehtorina.
xxx/ellauri086.html on line 113: Gustafsson on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1976. Ennen uraansa kansanedustajana Gustafsson on työskennellyt konepuuseppänä, koulutussuunnittelijana sekä Murikka-opiston rehtorina opiston ensimmäiset kymmenen toimintavuotta (1977–1987).
xxx/ellauri129.html on line 302: Romaanin juonesta ei voi kertoa enempää, se olis spoileri. Vaik arvaahan jo tostakin et Lari vetää jollekulle henxelit. Se on ookoo, jos on vakuutuxet kunnossa. Matti toimi lähes kymmenen vuotta kotkalaisen Pekkas-akatemian rehtorina. Väitöskirja on julkaistu myös esseekokoelmana ”Tämä ei ole taidetta”. Vuonna 2013 hänet palkittiin Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki –palkinnolla. Nyt on puumerkki paikallaan Matin hauvalla. Tatu Vaaskivelläkin oli vain vaatimaton puinen risti.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri296.html on line 482: Opetuslapset saarnasivat, että Messiaan ansaitsematon kuolema oli pääsiäislampaan esikuvan täyttymys ja kenelle hyvänsä, joka hyväksyy tämän sovituksen, se maksaa täysin sen hinnan, jonka Jumala vaatii hänen synnistään. Toisin sanoen he opettivat, että jokainen ihminen voi päästä hyvään asemaan Korkeimman edessä ja kohdata Hänen mahtavat täydellisyyden vaatimustasonsa katumalla (puhtaalla sydämellä, korvaten toisille lyhentämättömänä tehdyt pahuudet ja velat) ja omistamalla elämänsä Isälle ja Luojalle. Tämän hän voi saavuttaa luottamalla Luojansa huolenpitoon väärien tekojensa kohdalla (ja siten eläen yhtäpitävästi sen kanssa), nimittäin Jeshuan sovituksen (kapparah) voimaan. Lisäxi Jeshua, joka toimi 1. käynnillä uskoville opettajana, tulisi palaamaan myöhemmin Jerusalemiin rehtorina täyttäen jäljellä olevat raamatulliset profetiat Israelin valtion maanpäällisenä kuninkaana ja poliittisena vapauttajana. Temppeli tullaan saattamaan entiselleen; juutalaiset tulevat elämään raamatullisen (juutalaisen) halakha:n mukaan; ja viimeistä tuomiota edeltävänä ajanjaksona Israelia ja kaikkia muita kansoja hallitsee Jeshua Messias, Daavidin poika Jerusalemista käsin tuhannen vuoden ajan.
xxx/ellauri361.html on line 155: Isäni Paavo Telaranta (s. 28.9.1912, k. 1.8.2003) teki elämäntyönsä pappina ja evankelisen kansanopiston johtajana eli rehtorina, kuten nykyään trendikkäästi sanotaan. Eläkkeelle hän jäi jo vuonna 1975, joten teksti, josta otan tähän alun, on todella profeetallinen viesti vuosikymmenten takaa. Tekstin otsikkona on ”Koetus ja lankeemus”.
21