ellauri077.html on line 293:

Miten muut sinuun reagoivat?
ellauri088.html on line 633: Omalaatuinen ja hyvänluontoinen sanaleivos salaneuvos ja miljunääri Tobler (Robert Walserin Konttoristin pomo oli Herr Tobler auch. Kirjailijat kexi nimen toisistaan riippumatta natustaessaan Tobleronea.) haluaa tutkia ihmisluontoa. Hän osallistuu nimellä Eduard Schulze oman firmansa, maailmankuulujen Putsblank-tehtaiden kilpakirjoituxeen ja voittaa toisen palkinnon: 10-päiväisen oleskelun Bruckbeurenin Grandhotellissa Alpeilla. Sinne matkustaa Tobler kokeazeen, miten ihmiset reagoivat köyhään surkimuxeen. Seuralaisexeen se ottaa pitkäaikaisen palvelijansa Johannin, joka esittää hotellimajoituxen aikana rikasta laivanvarastajaa.
ellauri102.html on line 558: vanhemmat feministit reagoivat vaatimalla sensuuria ja uudelleenkoulutusta, mutta Staskoon tarttul 1990-luvun puolivälin omajulkaisuinto. Hän alkoi jo teini-iässä julkaista valokopioitua Uncool-lehteä, jossa oli kollaaseja naistenlehtien pikatesteistä, tamponien antimainoksia ja kulttuurinhäirintää koskevia julistuksia. Yhdessä numerossa oli kokosivun mainos filosofi Klaus Barbiesta. Staskon Barbie mietti: "Kumpi oli ensin, kauneus vai myytti. Ja jos kynsi kylmenee, kun olen unessa, onko se silti kuolema?" Stasko sanoo, etta oman median tekeminen, mainostajan tyylin omaksuminen ja mainostarjonnan pöyhiminen alkoivat heikentää mainosten vaikutusta häneen. Tajusin, ettei ollut pakko käyttää siteitä eikä tamponeja, jättää vaan alushousut pois. Niin meidän esiäitimmekin tekivät. Omien ajatusteni aamiaisella syön samoja hiutaleita, joita mediakin käyttää. Se vei medialta mädän maun, koska näin, miten
ellauri210.html on line 911: Kolmen viiva kolmentoista vuoden ikäinen enfant muodostaa vaihe vaiheelta kunnioituksen pallopelin sääntöjä kohtaan. Joan Piaget, joka on kirjoittanut tästä merkittäviä teoksia, kuten: Le Jugement moral chez l'enfant (1982), onnistuu luettelemaan niistä kolme, jotka reagoivat olennaisesti erilaiseen käyttäytymiseen ja seuraavat toisiaan muuttumattomalla tavalla. 1. on motorinen säännön totteleminen puhtaasti ja yksinkertaisesti, joka vastaa seitsemän vuoden ikää jonka preverbaalinen älykkyys on enemmän tai vähemmän riippumaton kaikista sosiaalisista suhteista. 2. on pakkosääntö, joka vastaa seitsemän-yhdentoista vuoden ikää, joka perustuu pikkuisen yksipuoliseen kunnioitukseen, joka saa tilauksen ilman mahdollista vastausta, eli perseennuolentaan, ja 3. rationaalinen sääntö, yhdentoista vuoden iästä lähtien, joka sääntö muodostuu keskinäisen kunnioituksen perusteella. Sikäli kuin koko aikuisen sosiaalinen peli pyrkii toistamaan yhdessä mittakaavassa ikimuistoisen ja yleismaailmallisen marmoripelin mekanismia, on selvää, että harvat ihmiset nousevat peliteoreettiseen 3. vaiheeseen, vaan jäävät tohon 2-vaiheen matomaiseen tottelemiseen. Mutta ei M. Pervert! Sillä oli jalka oikealla, jalka vasemmalla, kolmas jalka ääliöiden perseessä!
ellauri266.html on line 532: Katso esimerkiksi Leipzigin Max Planck -instituutin evoluutioantropologian instituutin psykologi Felix Warnekenin tutkimus nazi-Saksasta. Vuonna 2011 de Waal ja hänen työtoverinsa ilmoittivat ensimmäisinä, että simpanssit, joille annettiin vapaasti valita auttaako vain itseään vai auttaako itseään ja kumppania, suosivat jälkimmäistä. Itse asiassa de Waal ei usko näiden taipumusten rajoittuvan ihmisiin ja apinoihin, vaan hän pitää empatiaa ja myötätuntoa yleismaailmallisina nisäkäsominaisuuksina. Näkemys, joka on viime vuosikymmenen aikana saanut tukea jyrsijöistä ja muista nisäkkäistä, kuten koirista, tehdyistä tutkimuksista. Hän ja hänen oppilaansa ovat työskennelleet laajasti tällaisen yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden eteen eläimissä . Vuonna 2011 de Waal piti TED-puheen nimeltä "Moraalinen käyttäytyminen eläimissä". Osa puheesta käsitteli kapusiiniapinoiden epätasa-arvoisuutta, ja videoote tästä levisi virukseksi. Se osoitti yhden apinan raivoisan reaktion, jolle oli annettu vähemmän toivottavaa herkkua kuin toiselle. Viimeisin työ tällä alalla oli ensimmäinen osoitus siitä, että simpanssit reagoivat samalla tavalla kuin lapset ja aikuiset suosimalla tasapuolista lopputulosta, kun he saivat mahdollisuuden pelata Ultimatum-peliä (? n.h.)
ellauri323.html on line 162: Filistealaiset repesivät ja aloittivat ihmistulvan Gazassa. Ilkeät koukkunokat reagoivat heti tupla väkivallalla. Hamas on terrorijärjestö EU-maiden kirjoissa. Sevveran niitä vielä hävettää holokaustin paistikkaat. Sana terrori on aivan pelleä. Puhdasta niskan päällä olevien konnankoukkua.
ellauri327.html on line 451: 39-vuotiasta Hirviniemeä syytettiin kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta, jotka olivat syytteen mukaan tapahtuneet 30. kesäkuuta 2018 Hämeenlinnassa. Hirviniemi oli kutsunut kotiinsa kaksi 17-vuotiasta tyttöä ja kosketellut heitä muun muassa paidan alta alaselästä sekä etu- ja takapuolesta. Toinen tytöistä soitti hätäpuhelun, jolloin paikalle saapui poliisipartio. Asian oikeuskäsittely alkoi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 17. toukokuuta 2019. Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi Hirviniemeä koskeneet syytteet 7. kesäkuuta. Ratkaisun mukaan teot eivät olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta eivätkä täyttäneet seksuaalisen ahdistelun kriteerejä. Hirviniemen kyrpä ei ollut ennättänyt luukulle, poliisien häriköinnin takia. Käräjäoikeuden mukaan oli ilmeistä, että tytöt ainakin jossain määrin reagoivat Hirviniemen käytökseen keskimääräistä herkemmin ja voimakkaammin. Kumpikaan tyttö ei ollut vaatinut Hirviniemelle rangaistusta tai itselleen korvauksia. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Turun hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen 4. joulukuuta 2020 ja katsoi Hirviniemen syylliseksi tekoihin muttei tuominnut rangaistusta pikkupillujen vähäarvoisuuden takia.
ellauri334.html on line 431: Presidentinvaalit|Kärki­paikka vaihtui ensi kertaa kannatus­mittauksessa – näin Stubbin ja Haaviston kampanjat reagoivat tilanteeseen
ellauri336.html on line 178: Lopuksi vanhempien on myös asetettava "arvoasteikko" tavalleen reagoida lapsen väärinkäytöksiin. Esimerkiksi, jos lapsi koskettaa muktzaa Shabbosissa, saa vanhemmat reagoimaan lähes välittömästi, ja he huutavat: "Muktza, älä koske!" Mutta kun lapsi valehtelee tai puhuu loshon haraa, reagoivatko vanhemmat samalla tavalla? Ovatko he yhtä innoissaan huutaen: "Shhh! Se on loshon hara!" tai "Toora kieltää valehtelemisen!" Havainnoimalla vanhempiensa reaktiota lapsi aistii aveiran vakavuuden tai sen, mitä hän on tehnyt väärin. Lapsi voi kasvaa ajattelemaan, että rabbiininen muktza-kosketuskielto on ankarampi kuin Tooran loshon haran ja valehtelemisen kielto, varsinkin jos hänen vanhempansa innostuvat ja antavat tiukemman rangaistuksen entiselle.
ellauri348.html on line 288: Snyder oli kansainvälisesti tunnettu työstään kliinisen, sosiaalisen, persoonallisuuden ja terveyspsykologian rajapinnassa. Hänen teoriansa koskivat sitä, miten ihmiset reagoivat henkilökohtaiseen palautteeseen, ihmisen yksilöllisyyden tarpeeseen, kaikkialla esiintyvään haluun antaa anteeksi rikkomukset ja viimeksi toivon motiiviin jos ei mikään muu auta.
ellauri348.html on line 293: Hänet tunnettiin parhaiten toivoa ja anteeksiantoa vaativasta työstään, ja hän kehitti myös teorioita, jotka selittävät, kuinka ihmiset reagoivat henkilökohtaiseen palautteeseen, ihmisen ainutlaatuisuuden tarpeeseen ja pyrkimykseen antaa anteeksi ja antaa anteeksi rikkomukset. Hänen toivoteoriansa painottaa tavoitteellista ajattelua, jossa henkilö käyttää sekä polkuajattelua (koettu kyky löytää reittejä tavoitteisiinsa) että toimija-ajattelua (tarvittava seppoilumotivaatio käyttää näitä reittejä). Hänen analyysinsä motivoivista voimista – tekosyistä ja anteeksiantamisesta – antoi yksilöille mahdollisuuden irrottaa itsensä menneistä negatiivisista kokemuksista ja yhdistää itsensä toivoon, tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vuonna 2000 hän osoitti toivoteoriansa oikeaxi tekemällä suoran kokeilun Good Morning America -ohjelman kirjeenvaihtajien kanssa.
ellauri351.html on line 147:

Useat ihmiset reagoivat samalla tavalla. Kiihottuneisuus kasvaa suhteessa osanottajien lukumäärään.
ellauri364.html on line 142: Varsin hyvin tunnettu on ns. James-Langen emootioteoria. Kun ihminen äkkiä pelästyy, hän kalpenee, änkyttää, hiukset nousevat pystyyn, kurkku tuntuu kuivalta ja ääni salpautuu, polvet tuntuvat pettävän, kädet vapisevat ja ehkä pääsee vahinkokin housuihin. Pelottoman henkilön sielu ei asusta vazassa, kuten pelkurin tai villin. Sisälmyshermot vain reagoivat huonommin. Mitään muuta ei James eikä Lange ole tarkoittanut. Meillä ei ole tässä aikaa perin pohjin syventyä näihin kysymyksiin. Tunne-elämää hallizee 1-kertainen +/- asteikko. Joukkosielu on karkean primitiivinen: propaganda, sanomalehdet, radio ja huhut nappaavat. Uskottelu tehoaa parhaiten heikkoihin ihmisiin, hysteerikkoihin ja kallovammaisiin.
xxx/ellauri170.html on line 504: Ukkolan mielestä nykyaikana ollaan liian herkkiä kritiikille, vastaväitteille ja kovallekin arvostelulle, ja ihmiset ovat pumpulissa hemmoteltuja lumihiutaleita, jotka reagoivat asioihin liian tunteellisesti. Itse hän tosin kilahtaa erittäin vähästä, ja ottaa arvostelua ja pilantekoa kohdatessaan yhteyden kriitikon esimieheen kurinpidollisessa tarkoituksessa.
xxx/ellauri356.html on line 467: Sosiologisissa tutkimuksissa abjekti on käsite, jota käytetään usein kuvaamaan ruumiita ja asioita, jotka ovat luotaantyöntäviä tai vastenmielisiä, kuten Bonesin ym. ruumiinavaajien öklöjä limoja, toukkia ja muita löytöjä. Joku Imogen Tyler (n.h., takuulla brittiämmä) yritti tehdä käsitteestä sosiaalisemman analysoidakseen abjektiota sosiaalisena ja elettynä prosessina ja ottaakseen huomioon sekä abjektoijat että ne, jotka kokevat olevansa abjektoituja, voimakkaiden edustamisen ja sorrettujen vastustuksen välillä. Tyler selvitti tapaa, jolla nyky-Britannia oli leimannut tietyt ihmisryhmät – enimmäkseen vähemmistöryhmät – kapinallisiksi hahmoiksi ja kuinka nämä yksilöt kapinoivat surkeaa identiteettiään vastaan, joka tunnetaan myös syrjäytymisenä, leimautumisena ja/tai sosiaalisena syrjäytymisenä. Sairaalassa on hurja hierarkia. Tästä saa hyvän käsityxen ruumiinryöstösuorasoittosarjoista. Ja vammaiset! Ihmiset, jotka näkevät vammasen yksilön, reagoivat abjektiin joko yrittämällä sivuuttaa ja hylätä sen tai yrittämällä kumikaulamaisesti uppoutua siihen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, eräs Frances väittää, ensimmäinen ilmenee kieltäytymällä ottamasta katsekontaktia tai tunnustamasta vammaisen henkilön läsnäoloa, kun taas jälkimmäinen ilmenee tunkeilevana tuijotuksena.
15