ellauri006.html on line 1140: Jumalan rattaita on monda tuhatta kerta tuhat.
ellauri018.html on line 918: Tää on kunnon darwinismin mukaista. Teot puhuu ja lopputulos ratkasee. Tarkoitus ei pyhitä keinoja, vaan lopputulos. Ei mitään lällyä omatunto ja hyvä aikomus -löpinää. Helvetti on kivetty niillä. Me ollaan rattaita eikä vitun termostaatteja, tekoälyrobotteja, minijumalia.
ellauri018.html on line 923: Tää on Pamela piukkapepunkin kanta teodikeaan. Ainoo toimiva. Kun ollaan rattaita ei tarte miettiä. Vaikka menis pää, ei peppu pala.
ellauri024.html on line 297: Kokonainen sivu ison värikuvan kanssa on varattu onnekkaammalle mamulle, Foodoran maajohtajalle, viirusilmälle, joka värvättiin Herliinin koneelta höykyttämään polkupyörälähettifirman rattaita. Yhtä paljon puhetilaa sille kuin koko sen orjajoukolle. Ja edustavampi kuva. Sellasta tasapuolista viestintää.
ellauri024.html on line 457: Pilan ja pilkan välinen ero ei ole koossa vaan kohteessa. Toisten pila on kohteelle pilkantekoa. Platon autoritäärinen vanha homo pahastui niin pilanteosta että kielsi valtiossa pilkan kokonaan. Siveyspoliisista, siittimet esille, kun Alpo Ruuthin kämpässä. Vitun tosikko, siltä puuttui jotain rattaita päästä. Vaikka muille sofisteille laski luikuria Sokrateen housuista. Mut se on tietysti eri asia.
ellauri025.html on line 1124: Pikku rattaita, kellosepän osia.

ellauri047.html on line 920: Me käytiin Charlotten kanssa Potsdamissa Sanssoucissa kun se oli 2-vuotias. Kaarle XII fanin Fredrikin linnasa kävi pieni Vaasan kruununperijätär. Iso-Retukin tykkäs juoksennella siellä nurmikolla ja syödä eväitä. Siellä Voltairekin virnuili harppisakulle 1743. Niillä kyllä ei ollut pientä hattua ja hellemekkoa eikä sateenvarjorattaita. Pieni herkkuisan siro palazi, surutoin, iloisissa väreissä.
ellauri158.html on line 218: Kaikki mikä on, on jumalassa, eikä mikään voi olla eikä tulla tajutuxi ilman ko. heppua. Me ollaan kaikki herran kellon rattaita. Mutta ollaanko me moodeja? No ei Pentti tässä kohtaa sano sitä.
ellauri236.html on line 177: Muziinä se oli oikeassa että fascistiaikoina kuten juuri nyt peukutetaan poliisisarjoja jossa pollarit on rattaita all-powerful valvontaorganisaatiossa. Epäiltyjen elimiä pöyhitään lupaa kysymättä kumikauloina ja naamat liimataan whiteboardille. Valvontakameroista tarkistetaan kuka teki mitä kellekkin ja mihin reikään. Whiteboardille tulee miljoonia nuolia. Siiramaiset karhuryhmät ryntää karjahdellen sisään ovista. "This is a murder investigation" on joku stiiknafuulia, licence to kill jolla pollari pääsee läpi luokkarajoista maxamaan potut pottuina tunkiokukoille. Verenhimon lisäxi luokkaviha on poliisisarjojen tärkein käyttöaine.
ellauri449.html on line 718: Kolmannen yhteensopimattomuusargumentin muotoili Carl Ginet 1960-luvulla, ja se on saanut paljon huomiota modernissa kirjallisuudessa. Yksinkertaistettu argumentti menee näin: jos determinismi on totta, meillä ei ole kontrollia menneisyyden tapahtumiin, jotka määrittivät nykyisen tilamme, emmekä kontrollia luonnonlakien yli. Koska emme voi hallita näitä asioita, emme voi myöskään hallita niiden seurauksia. Koska nykyiset valintamme ja tekomme ovat determinismin mukaan menneisyyden ja luonnonlakien välttämättömiä seurauksia, meillä ei ole kontrollia niihin eikä siten vapaata tahtoa. Tätä kutsutaan seurausargumentiksi. Peter van Inwagen huomauttaa, että S. Albert Kivisen fanittamalla C. D. Broadilla oli versio seurausargumentista jo 1930-luvulla. Typerää, tottahan hommat menisivät toisin (ja paremmin) ilman termiittiapinoita, vaikka nekin on vaan suuren koneiston rattaita.
xxx/ellauri084.html on line 263: Jotain mätää siinä kyllä on että Wallun pitää kirjansa pointin valaisemisexi kertoa yxityiskohtaisesti jotain videoiden juonia. Onx tosiaan niin, että kirjallinen esitys on niin vanhentunutta, että ihmisten päissä liikkuvia kuvasarjoja ei enää VOI kuvata muilla keinoilla kuin elävillä kuvilla? Onko ne nyttemmin NIIN klisheisiä? No klisheisiähän ne on olleet aina. Koko ns. taide koostuu klisheistä. Ja mitä viihde on muuta kuin rotinkaisten taidetta. Eli kääntäen, taide on parhaan A-ryhmän viihdettä. Leffat vaan poistaa siitä välistä muutamia rattaita, kuten kielen, sen kirjoittamisen ja lukemisen. Kirjaimet symboloi äänteitä (paizi kiinassa, jossa ne symboloi sanoja). Elokuvat symboloi klisheitä, valmiixinaurettuja ajatuxhia. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
xxx/ellauri417.html on line 761: Jotenkin Knasun päässä aina nyrjähtää, se ei voi antaa asioiden kehittyä omin päin, sen on ihan pakko lisätä sinne joku kelloseppä nykertämään rattaita. Kai se ajatus tulee automaattisest jos tyyppi on tarpeex narsisti.
12